<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

90 Käyttäjää paikalla! 0.0056009292602539

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1984_1 | A_1984_2 | A_1984_3 | A_1984_4 | A_1984_5 | B_1984_1 | B_1984_2 | C_1984_1 | C_1984_2 | D_1984 | E_1984_1 | E_1984_2 | E_1984_3 | E_1984_4 | E_1984_5 | F_1984_1 | F_1984_2 | F_1984_3 | Hak_1984 | PTK_1984_1 | PTK_1984_2 | PTK_1984_3 | PTK_1984_4 |

1: Vuoden 1984
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: A5
10: Hallituksen esitykset 231-268
11: Asetukset
12: Valtioneuvoston päätökset
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: ~.Ä{l!OI\iEU 1 /0SIDN"
17: HELSINKI KANSLIA
18: Helsinki 1985. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Hallituksen esitykset 231-268
25:
26: 231 laiksi rakennuslain 10 b §:n muuttamisesta 244 laiksi eläinlääkäritoimen harjoittamisesta
27:
28: 232 vuoden 1983 kansainvälisen trooppista puuta kos- 245 alkoholilainsäädännön muuttamisesta
29: kevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
30: 246 päihdehuoltolaiksi
31: 233 laiksi vuoden 1983 kansainvälisen kahvisopimuk-
32: sen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä kahvin 247 laiksi äitiysavustuslain 4 §:n muuttamisesta
33: tuonnin säännöstelemisestä sanotun sopimuksen pe-
34: rusteella
35: 248 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
36: suuruudesta vuonna 1985
37: 234 Alankomaiden kanssa keskinäisestä avunannosta
38: tulliasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
39: 249 laeiksi työntekijäin eläkelain, kansaneläkelain
40: hyväksymisestä
41: sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
42:
43: 235 kansainvälisen yleissopimuksen tullirikosten estä-
44: 250 laiksi työllisyyslain muuttamisesta annetun lain
45: mistä, tutkintaa ja ehkäisemistä varten annettavasta
46: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
47: keskinäisestä hallinnollisesta avusta ja sen liitteiden
48: eräiden määräysten hyväksymisestä
49: 2 51 neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskevaksi lain-
50: säädännöksi
51: 2 36 sukunimilainsäädännöksi
52:
53: 237 valtion tulo- ja menoarvion Voimassaoloajan jat- 252 tasavallan presidentin vaalitapaa koskevaksi lain-
54: kamisesta säädännöksi
55:
56:
57: 238 valtion virkamieslainsäädännön uudistamisesta 253 tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuksien tar-
58: kistamista koskevaksi lainsäädännöksi
59: 239 valtion ja kunnallisen virkaehtosopimusjärjestel-
60: män muuttamisen edellyttämistä lainsäädännön muu- 254 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
61: toksista
62: 255 Imatran Voima Oy:n ulko- ja kotimaisten laino-
63: 240 laeiksi valtion eläkelain ja valtion perhe-eläkelain jen valtion takauksista
64: muuttamisesta sekä eräiden valtion eläkkeiden tarkis-
65: tamisesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta 256 Bulgarian Kansantasavallan kanssa tehdyn inves-
66: tointien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskevan
67: 241 laiksi tullitariffin muuttamisesta sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
68:
69: 242 laiksi kansakoululain 4 §:n muuttamisesta 257 laiksi osuuskuntalain 18 §:n muuttamisesta
70:
71: 243 laiksi siementavaran kaupasta annetun lain muut- 258 laiksi maidon ja sianlihan vientikustannusmak-
72: tamisesta susta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
73:
74: 4085040533
75: 4 Sisällysluettelo
76:
77:
78: 259 VTI Technology Oy:n lainojen valtion takauksis- 264 laiksi aluevaihdosta valtion ja Posion kunnan
79: ta välillä
80:
81: 265 Tanskan kanssa tehdyn Suomen ja Grönlannin
82: - 260 laiksi valtion eläkelain muuttamisesta
83: välistä vapaakauppaa koskevan sopimuksen eräiden
84: määräysten hyväksymisestä
85: 261 laiksi lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muutta-
86: misesta 266 laiksi vesilain muuttamisesta
87:
88: 267 laiksi kunnallisista satamajärjestyksistä ja liiken-
89: 262 laiksi vuoden 1984 satovahinkojen johdosta
90: nemaksuista annetun lain muuttamisesta
91: myönnettävistä korkotukilainoista
92: 268 Rautaruukki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen
93: 263 laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta valtion takauksista
94:
95:
96:
97:
98: Asetukset
99:
100: Eräistä virkajärjestelyistä (3. 2 .1984) 10 Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa kaupan
101: esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden vasta-
102: 2 Helsingin ylipiston eräistä virkajärjestelyistä vuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen 10 artiklan
103: (16.3.1984) soveltamisesta (29.6.1984)
104:
105: 3 Opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä
106: 11 Ulkoasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvista
107: virkajärjestelyistä (16.3.1984)
108: eräistä virkajärjestelyistä (27. 7 .1984)
109:
110: 4 Eräistä posti- ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
111: (16.3.1984) 12 Tullilaitoksen eräiden toimien nimien muuttami-
112: sesta (27. 7 .1984)
113: - 5 Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta
114: poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan sovelta-
115: 13 Eräistä posti- Ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
116: misesta (30.3.1984)
117: (27.7.1984)
118:
119: 6 Erään viran opetusalan muuttamisesta (18.5.1984)
120: - 14 Eräistä virkajärjestelyistä (31.8.1984)
121: 7 Opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä
122: virkajärjestelyistä (18.5.1984)
123: 15 Eräistä posti- ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
124: (31.8.1984)
125: 8 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuu-
126: luvista eräistä virkajärjestelyistä ( 18. 5 .1984)
127: 16 Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden vasta-
128: 9 Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden vastavuo- vuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 10 artik-
129: roisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 10 artiklan lan soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttami-
130: soveltamisesta (29.6.1984) sesta (26.10.1984)
131: Sisällysluettelo 5
132:
133: 17 Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta 18 Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa kaupan
134: poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan sovelta- esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden vasta-
135: misesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta vuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen 10 artiklan
136: (26.10.1984) soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta
137: (26.10.1984)
138:
139:
140:
141:
142: Valtioneuvoston päätökset
143:
144: 1 Kananmunien haudontojen rajoittamisesta 8 Omenan tullin väliaikaisesta alentamisesta
145: (29.12.1983) (5. 7 .1984)
146:
147: 2 Eräistä tavaroista suoritettavasta vientitalletuksesta
148: 9 Eräiden virkojen siirtämisestä (30.8.1984)
149: (17 .1.1984)
150:
151: 3 Valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneu- 10 Eräistä tavaroista suoritettavasta vientitalletuksesta
152: voston päätöksen 1 §:n muuttamisesta (9.2.1984) annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta
153: (25.10.1984)
154: 4 Lampaanlihan tuontimaksun väliaikaisesta muutta-
155: misesta (16.2.1984) 11 Eräiden hedelmien tullien väliaikaisesta muutta-
156: misesta (8. 11.1984)
157: 5 Valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneu-
158: voston päätöksen 1 §:n muuttamisesta (30.6.1982) 12 Kananmunien haudontojen rajoittamisesta
159: ( 1.11.1984)
160: 6 Eräiden virkojen siirtämisestä ( 15. 3 .1984)
161:
162: 7 Selluloosasta suoritettavasta vientitalletuksesta 13 Tupakkatuotteista suoritettavasta lisäverosta
163: (5.6.1984) (15.11.1984)
164: 1984 vp. - HE n:o 231
165:
166:
167:
168:
169: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuslain 10 b §:n
170: muuttamisesta
171:
172:
173:
174:
175: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
176:
177: Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa pysy- hun virkaan. Muutos on tarkoitus saattaa voi-
178: västi rakennustarkastajan viran yhdistäminen maan heti kun eduskunta on lain hyväksynyt.
179: muussa kunnassa kuin kaupungissa kunnan muu-
180:
181:
182:
183:
184: PERUSTELUT
185:
186: Huhtikuun alusta vuonna 1978 tuli voimaan (1107 183) annetuilla samansisältöisillä laeilla on
187: rakennuslain 10 b§ (580/77), jonka mukaan viran yhdistettynä pitäminen sallittu vuoden
188: kunnan rakennustarkastajan tulee ensisijaisesti 1988 loppuun.
189: olla päävirkainen. Kunnan muuhun virkaan yh- Rakennustarkastajan viran perustamista koske-
190: distetty rakennustarkastajan virka ei lain voi- via rajoituksia jatkettiin tilapäisjärjestelyillä vuo-
191: maantulon jälkeen ollut mahdollista. Lain voi- sina 1980-83, ja 29 päivänä joulukuuta 1983
192: maan tullessa kunnissa oli yli 130 kunnan muu- lisättiin rakennuslain 137 §:ään uusi 3 momentti
193: hun virkaan yhdistettyä rakennustarkastajan vir- ( 1108183 ), jonka mukaan valtionosuutta suorite-
194: kaa. Kun muille kunnille kuin kaupungeille taan uuden henkilöstön paikkaamisesta aiheutu-
195: suoritetaan rakennuslain 137 §:n nojalla valtion- viin menoihin valtion tulo- ja menoarvion rajois-
196: osuutta rakentamisen neuvonnan ja valvonnan sa. Kun eduskunta antoi vuoden 1984 alusta
197: aiheuttamiin kustannuksiin, uudelleenjärjestelyjä voimaantulleen lain eräästä poikkeuksesta raken-
198: ei kyetty lain voimaantuloon mennessä toteutta- nuslakiin ( 1107183 ), se samalla edellytti, että
199: maan, lähinnä valtionosuuden suorittamiseen va- hallitus selvittäisi mahdollisuudet sallia kunnan
200: ratun määrärahatilanteen vuoksi. Viran uudel- muuhun virkaan yhdistetty rakennustarkastajan
201: leenjärjestelyjä vanen säädettiin laki eräästä poik- virka. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon uusien
202: keuksesta rakennuslakiin (359/78), jonka mu- rakennustarkastajan virkojen rajoitukset, on tar-
203: kaan muun kunnan kuin kaupungin ennen 1 koituksenmukaista, että muuhun virkaan yhdis-
204: päivänä huhtikuuta 1978 perustettu kunnan tetyt rakennustarkastajan virat olisivat muussa
205: muuhun virkaan yhdistetty rakennustarkastajan kunnassa kuin kaupungissa sallittuja.
206: virka voi edelleen olla tähän yhdistettynä vuoden
207: 1980 loppuun. Sittemmin joulukuun 30 päivänä Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
208: 1980 (1083/80) ja joulukuun 29 päivänä 1983 nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
209: 4384009803
210: 2 1984 vp. - HE n:o 231
211:
212: Laki
213: rakennuslain 10 b §:n muuttamisesta
214:
215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
216: 10 b §:n 1 momentti,
217: sellaisena kuin se on 21 päivänä heinäkuuta 1977 (580/77) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
218:
219: 10 b § sesta määräajaksi vapauttaa kunnan ylläpitämästä
220: Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten sitä. Erityisistä syistä lääninhallitus voi määrä-
221: tulee jokaisessa kunnassa olla rakennuslautakun- ajaksi hyväksyä rakennustarkastajan viran pitämi-
222: nan alainen päävirassa oleva rakennustarkastaja. sen sivuvirkaisena.
223: Kuitenkin voi rakennustarkastajan virka muussa
224: kunnassa kuin kaupungissa olla yhdistettynä
225: kunnan muuhun virkaan. Kunnilla voi läänin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
226: hallituksen luvalla olla yhteinen rakennustarkas- kuuta 198 .
227: taja. Milloin rakennustoiminta on kunnassa niin Tällä lailla kumotaan joulukuun 20 päivänä
228: vähäistä, ettei rakennustarkastajan virkaa voida 1983 (1107/83) annettu laki eräästä poikkeukses-
229: pitää tarpeellisena, lääninhallitus voi hakemuk- ta rakennuslakiin.
230:
231: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1984
232:
233:
234: Tasavallan Presidentti
235: MAUNO KOIVISTO
236:
237:
238:
239:
240: Ympäristöministeri Matti Ahde
241: 1984 vp. - HE n:o 232
242:
243:
244:
245:
246: Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1983 kansainvälisen
247: trooppista puuta koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-.
248: misestä.
249:
250:
251:
252:
253: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
254:
255: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- kun 12 tuottajamaata, joilla on vähintään 55 %
256: syisi vuoden 1983 kansainvälisen sopimuksen tuottajien kokonaisäänimäärästä, ja 16 kuluttaja-
257: trooppisesta puusta. Sopimuksen päämääränä on maata, joilla on vähintään 70 % kuluttajien
258: edistää ja kehittää trooppisen puun kauppaa, kokonaisäänistä, ovat hyväksyneet sen tai liitty-
259: rohkaista jalostusasteen kohottamista tuottaja- neet siihen. Suomi on allekirjoittanut sopimuk-
260: maissa ja tuottajien ja kuluttajien yhteistyötä sen 10 päivänä toukokuuta 1984.
261: metsänhoidon kehittämisessä. Sopimuspuolet sitoutuvat maksamaan osuu-
262: Sopimustekstin mukaan sopimus tulee voi- t~nsa järjestön hallintokuluista jäsenmaksuosuuk-
263: maan 1 päivänä lokakuuta 1984, tai sen jälkeen sma
264:
265:
266:
267:
268: YLEISPERUSTELUT
269:
270: 1. Nykyinen tilanne ja astan val- työlle puitteet, joiden avulla voidaan edistää ja
271: mistelu monipuolistaa kansainvälistä trooppisen puun
272: kauppaa sekä parantaa trooppisen puun metsien
273: YK:n kauppa ja kehityskonferenssin (UN- hoitoa ja käyttöä. Pyrkimys taloudellisten ja ym-
274: CTAD) IV kokouksessa vuonna 1976 hyväksyttiin päristönäkökohtien tasapainottamiseen on myös
275: niin sanottu integroitu perushyödykeohjelma, piirre, joka erottaa trooppisen puun sopimuksen
276: jonka puitteissa ryhdyttiin neuvottelemaan kan- aikaisemmista perushyödykesopimuksista.
277: sainvälisten järjestelyjen aikaansaamiseksi 18 pe- Pääasialliset keinot, joilla trooppisen puun
278: rushyödykkeen, muun muassa trooppisen puun sopimuksen tavoitteisiin pyritään, ovat tutkimus-
279: osalta. YK:n trooppista puuta käsittelevässä kon- ja kehitystoiminta, markkinatutkimus, jalostusas-
280: terenssissa saatiin 18 päivänä marraskuuta 1983 teen kohottaminen kehitysmaissa sekä metsitys ja
281: aikaan trooppista puuta koskeva sopimus, joka metsänhoito.
282: on kolmas perushyödykeohjelman puitteissa neu- Trooppista puuta koskevan· sopimuksen on
283: voteltu sopimus. tarkoitus tulla kansainvälisesti voimaan 1 päivänä
284: Kansainvälinen trooppisen puun sopimus on lokakuuta 1984, tai jonakin muuna päivänä sen
285: kansainvälisen juutti- ja juuttituotesopimuksen jälkeen, kun 12 tuottajamaata, joilla on vähin-
286: jälkeen toinen IPC-ohjelman (integroidun perus- tään 55 % tuottajien kokonaisäänistä, ja 16 ku-
287: hyödykeohjelman) puitteissa neuvoteltu sopi- luttajamaata, joilla on vähintään 70 % kulutta-
288: mus, joka rakentuu kehitysaspektien eli muiden jien kokonaisäänistä, ovat hyväksyneet sen tai
289: kuin markkinoiden vakauttamiseen tähtäävien liittyneet siihen. Sopimus voi tulla voimaan myös
290: toimenpiteiden varaan. Sopimuksen päämääränä väliaikaisesti sopimuksessa tarkemmin selvitetyin
291: on luoda tuottajien ja kuluttajien väliselle yhteis- ehdoin. Sopimuksen voimassaoloaika on viisi
292:
293: 438400367A
294: 2 1984 vp. - HE n:o 232
295:
296: vuotta. Sopimuksen on tähän mennessä hyväksy- joittanut sopimuksen 10 pä1vanä toukokuuta
297: nyt 11 valtiota. 1984. Suomen liittymisestä sopimukseen on pyy-
298: Sopimuksen toimeenpanoa varten perustetaan detty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöl-
299: kansainvälinen trooppisen puun järjestö, jonka ta, valtiovarainministeriöltä, maa- ja metsätalous-
300: korkein elin on känsainvälinen trooppisen puun ministeriöitä, Suomen Metsäteollisuuden Keskus-
301: neuvosto. Neuvosto kokoontuu pääsääntöisesti liitolta ja Jaakko Pöyry International Oy:ltä.
302: ainakin yhden kerran vuodessa ja sen päätökset Kaikissa lausunnoissa puolletaan sopimukseen
303: tehdään äänten määräenemmistöllä. Sekä tuot- liittymistä. Vaikka trooppisen puun tuontinäkö-
304: taja- että kuluttajajäsenmailla on 1 000 ääntä. kohtia ajatellen trooppisen puun merkitys onkin
305: Kuluttajaäänet jaetaan siten, että kullakin ku- Suomelle kauppapoliittisesti hyvin vähäinen, on
306: luttajajäsenmaalla on 10 perusääntä ja loput sen välillinen merkitys Suomelle kuitenkin tätä
307: jaetaan trooppisen puun nettotuonnin suhteessa. suurempi. Maailmanlaajuisesti näiden tärkeiden
308: Tuottajamaiden osalta on otettu huomioon met- metsäalueiden ekologian ja taloudellisen hyväksi-
309: sävarojen omistus- ja vientinäkökohdat. Äänet käytön tasapainon ylläpitäminen on merkittävä
310: jaetaan tuottajamaiden kesken siten, että 400 tavoite. Suomella on tähän erityisiä mahdolli-
311: ääntä jaetaan alueeliisin perustein Afrikan, Aa- suuksia ja mielenkiintoa myös siksi, että tämän
312: sian ja Tyynen meren alueen sekä Latinalaisen alan yhteistyö luo kannaltamme varsin sopivia
313: Amerikan kesken, 300 ääntä jaetaan trooppisten kehitysyhteistyökohteita.
314: metsävarojen suhteessa ja 300 ääntä nettoviennin
315: suhteessa. Suomen konkreettiset kauppapoliittiset mah-
316: Yhteisrahaston lisäksi, joka ei ole vielä aloitta- dollisuudet liittyvät näihin hankkeisiin ja tutki-
317: nut toimintaansa, rahoituslähteinä mainitaan so- muksiin, joissa kansainvälinen trooppisen puun
318: pimuksessa alueelliset ja kansainväliset kehitysra- järjestö aikanaan tulee olemaan mukana. Sopi-
319: hoituslaitokset ja vapaaehtoiset avustukset. Neu- muksen hyödyntämismahdo1lisuuksia näyttäisi
320: vosto vahvistaa määräenemmistöllä ne ehdot, tarjoutuvan erityisesti Suomen konepajateollisuu-
321: joilla se voi tarpeen vaatiessa tukea lainavaroin delle ja konsulttitoiminnalle.
322: toteutettavia hankkeita, joiden osalta jäsenmaa
323: tai jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti ottaneet täy-
324: den vastuun näistä lainosta. 2. Esityksen organisatoriset ja
325: Järjestön hallinnolliset menot, jotka jaetaan taloudelliset vaikutukset
326: jäsenmaiden kesken niiden äänimäärien suhtees-
327: sa, on erotettu kehitysprojekteihin käytettävistä
328: menoista, joita varten on perustettu erityistili. Liittyminen vuoden 1983 kansainväliseen sopi-
329: Yleislinjansa ja sopimukseen liittymistä puol- mukseen trooppisesta puusta ei aiheuta tarvetta
330: tavien lausuntojen mukaisesti Suomi on allekir- lisätä henkilöstöä valtionhallinnossa.
331:
332:
333:
334:
335: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
336:
337:
338: 1. Sopimuksen sisältö don kehittämiselle. Päämääriin pyntaan tutki-
339: mus- ja kehityshankkein sekä trooppista puuta
340: Vuoden 1983 kansainvälinen sopimus trooppi- koskevan tiedonvälityksen avulla.
341: sesta puusta sisältää 11 lukua, jotka jakautuvat
342: 43 aniklaan, sekä kolme liitettä. II luvussa määritellään sopimuksessa esiintyvät
343: I luvussa luetellaan. sopimuksen päämäärät. käsitteet. Trooppisella puulla tarkoitetaan teolli-
344: Sopimuksen päämääränä on edistää ja kehittää seen käyttöön tarkoitettua trooppista lehtipuuta,
345: kansainvälistä trooppisen puun kauppaa, rohkais- joka kasvaa tai jota tuotetaan Ravun ja Kauriin
346: ta jalostusasteen kohottamista tuottajamaissa ja kääntöpiirien välissä sijaitsevissa maissa. Termiin
347: tarjota tuottajien ja kuluttajien väliset globaaliset sisältyvät halot, sahatavara, vaneerilevyt ja vanee-
348: puitteet trooppista puuta koskevan metsänhoi- ri. Vaneeri, joka sisältää jossakin määrin troop-
349: 1984 vp. - HE n:o 232 3
350:
351: pista alkuperää olevaa havupuuta, kuuluu myös säädetään 14 artiklassa. Sen mukaan trooppisen
352: tämän määritelmän piiriin. puun järjestön tulee mahdollisimman paljon
353: !II luku koskee kansainvälisen trooppisen puun käyttää hyväkseen YK:n ja sen alajärjestöjen
354: organisaatiota ja hallintoa sopimuksen 3 aniklan palveluksia ja asiantuntemusta.
355: mukaan perustetaan kansainvälinen troooppisen V luku määrittelee järjestön ja sen henkilöstön
356: puun järjestö, jonka hallintoeliminä ovat kan- erioikeudet ja vapaudet.
357: sainvälinen trooppisen puun neuvosto, taloudel- VI luku koskee rahoitusta. Sopimuksen 18 artik-
358: linen informaatio- ja markkinatutkimuskomitea, lan mukaan perustetaan kaksi tiliä, hallinnolli-
359: metsänistutus- ja metsänhoitokomitea, metsäte- nen tili ja erityistili. Hallinnolliselta tililtä makse-
360: ollisuuskomitea, toimitusjohtaja ja henkilökunta. taan 19 artiklan mukaan järjestön hallintokulut,
361: Sopimuksen 4 aniklassa todetaan, että järjestössä jotka peitetään jäsenmaiden vuotuisilla maksuo-
362: on kaksi jäsenmaaluokkaa: tuottajajäsenmaat ja suuksilla. Erityistililtä suoritetaan järjestön toi-
363: kuluttajajäsenmaat. Sopimuksen osapuolia voivat meenpanemista projekteista aiheutuvat kulut 20
364: 5 aniklan mukaan olla valtioiden lisäksi Euroo- artiklan mukaan. Erityistilin rahoituslähteinä
365: pan talousyhteisö ja muut hallitustenväliset jär- mainitaan perushyödykkeiden yhteisrahaston ns.
366: jestöt, joilla on kansainvälisten sopimusten, eri- toinen tili, alueelliset ja kansainväliset rahoitus-
367: tyisc;sti perushyödykesopimusten neuvotteluihin, laitokset sekä vapaaehtoiset avustukset. Neuvos-
368: tekemiseen tai soveltamiseen liittyviä velvoitteita. ton tulee määräenemmistöllä vahvistaa ehdot,
369: IV luku koskee kansainvälistä trooppisen puun joilla se voi tarpeen vaatiessa tukea lainavaroin
370: neuvostoa. Sopimuksen 6 aniklan mukaan neu- toteutettavia hankkeita, joiden osalta jäsenmaa
371: vosto on järjestön ylin päättävä elin, joka ko- tai jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti ottaneet täy-
372: koontuu pääsääntöisesti vähintään kerran vuodes- den vastuun näistä lainoista.
373: sa. Neuvostossa on sekä tuottaja- että kuluttajajä- VII luku käsittelee järjestön toimintaa. Järjes-
374: senmaille 1 000 ääntä. Äänet jaetaan tuottajajä- tön toimeenpanemilla hankkeilla pyritään mm.
375: senmaiden kesken siten, että 400 ääntä jaetaan trooopisen puun hyväksikäytön tutkimukseen ja
376: kolmen Afrikassa, Aasiassa ja Tyynen meren kehittämiseen, luonnonmetsien metsänistutuk-
377: alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan sen, puunkorjuun ja hakkuiden perustakenteen
378: tuottaja-alueen kesken. 300 ääntä jaetaan tuotta- kehittämiseen, teknisen henkilökunnan koulutta-
379: jajäsenmaiden kesken suhteessa kaikkien tuotta- miseen ja kansalliseen suunnitteluun. Muina teh-
380: jajäsenmaiden osuuteen trooppisten metsien ko- täväalueina sopimuksessa mainitaan kansainväli-
381: konaisvaroista ja loput 300 ääntä jaetaan tuotta- sen trooppisen puun kaupan ylläpitäminen ja
382: jajäsenmaiden kesken viimeisen kolmen vuoden laajentaminen sekä mahdollisuudet positiivisiin
383: keskimääräisen trooppisen puun nettoviennin taloudellisiin ruottoihin suhteessa kustannuksiin.
384: mukaisessa suhteessa. Kuitenkin Afrikan alueelta Sopimuksen 24 artiklan mukaan järjestön pysy-
385: oleville tuottajajäsenmaille jaettu kokonaisääni- viksi komiteoiksi perustetaan taloudellinen infor-
386: määrä jaetaan tasaisesti kaikkien Afrikasta ole- maatio- ja markkinatutkimuskomitea, metsänis-
387: vien tuottajajäsenmaiden kesken. Mikäli ääniä tutus- ja metsänhoitokomitea sekä metsäteolli-
388: jää jakamatta, ne jaetaan Afrikasta olevien tuot- suuskomitea. Sopimuksen 25 artiklassa käsitel-
389: tajajäsenmaiden kesken: ensimmäinen tuottajajä- lään komiteoiden toimintaa.
390: senmaalle, jolla on suurin äänimäärä, toinen VIII luvun mukaan trooppisen puun järjestön
391: tuottajajäsenmaalle, jolla on toiseksi suurin ääni- tulee käyttää täysimittaisesti perushyödykkeiden
392: määrä ja niin edelleen, kunnes kaikki jäljellä yhteisrahaston rahoitusta, kun rahasto aloittaa
393: olevat äänet on jaettu. Kuluttajajäsenmaiden toimintansa.
394: äänet jaetaan siten, että kullakin kuluttajajäsen- IX luku koskee järjestön laatimia tilastoja ja
395: maalla on 10 perusääntä ja jäljelle jääneet äänet tutkimuksia sekä sen harjoittamaa tiedonvälitys-
396: jaetaan kuluttajajäsenmaiden kesken suhteessa tä.
397: trooppisen puun nettotuonnin määrään kolmi- X luku sisältää määräyksiä erimielisyyksien
398: vuotiskautena alkaen neljä kalenterivuotta ennen ratkaisemisesta, jäsenten yleisistä velvollisuuksista
399: ääntenjakamisajankohtaa. sekä velvollisuuksista vapautumisen ehdoista.
400: Neuvoston päätökset pyritään 12 aniklan mu- XI luku sisältää loppumääräykset.
401: kaan tekemään yksimielisesti. Mikäli tähän ei Sopimuksen tallettajana on Yhdistyneiden
402: päästä, päätökset tehdään jaetulla yksinkertaisella kansakuntien pääsihteeri. Sopimuksen 36 artikla
403: ääntenenemmistöllä, ellei sopimuksessa toisin koskee ilmoitusta väliaikaisesta soveltamisesta.
404: määrätä. Yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa Sopimus tulee 3 7 artiklan mukaan voimaan 1
405: 4 1984 vp. - HE n:o 232
406:
407: päivänä lokakuuta 1984 tai jonakin muuna päi- B on samat tiedot kuluttajajäsenmaista. Liitteessä
408: vänäsen jälkeen, kun 12 tuottajamaata, joilla on C luetellaan kansainvälisen trooppisen puun kau-
409: vähintään 55 % kokonaisäänistä ja 11 kuluttaja- pan seurannassa tarvittavat tilastotiedot ja erityi-
410: maata, joilla on yhteensä 70 % kokonaisäänistä, set indikaattorit.
411: ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai ovat ratifioi-
412: neet tai hyväksyneet tai liittyneet siihen.
413: Mikäli sopimus ei ole tullut voimaan lopulli- 2. Eduskunnan suostumuksen tar-
414: sesti 1 päivänä lokakuuta 1984, se tulee voimaan peellisuus
415: väliaikaisesti tuona päivänä tai jonakin muuna
416: päivänä sen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa, Vuoden 1983 kansainvälinen sopimus trooppi-
417: jos 10 tuottajamaata, joilla on vähintään 50 % sesta puusta ei sisällä lainsäädännön alaan kuulu-
418: kokonaisäänistä ja 14 kuluttajamaata, joilla on via määräyksiä. Sopimuksen 19 artiklan määräyk-
419: vähintään 65 % kokonaisäänimäärästä, ovat alle- set jäsenmaiden maksuosuuksien suorittamisesta
420: kirjoittaneet tämän sopimuksen tai ovat ratifioi- hallinnolliselle tilille aiheuttavat kuitenkin Suo-
421: neet tai hyväksyneet sen tai ovat ilmoittaneet melle toistuvia vuotuisia menoja, minkä vuoksi
422: tallettajalle soveltavansa sopimusta väliaikaisesti. eduskunnan suostumus tältä osin on tarpeen.
423: Sopimuksesta eroaminen on 39 artiklan mukaan Edellä olevan perusteella ja hallintomuodon
424: mahdollista milloin tahansa. Sopimuksen voi- 33 § mukaisesti esitetään,
425: massaoloaika on 42 artiklan mukaan viisi vuotta
426: ja sitä on mahdollista pidentää kahdeksi kahden että Eduskunta hyväksyisi ne vuoden
427: vuoden kaudeksi. 1983 kansainvälisen trooppista puuta kos-
428: Liitteessä A luokitellaan tuottajajäsenmaat ja kevan sopimuksen määräykset, /otka vaa-
429: niiden osuudet kokonaisäänimäärästä. Liitteessä tivat Eduskunnan suostumuksen.
430: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
431:
432:
433: Tasavallan Presidentti
434: MAUNO KOIVISTO
435:
436:
437:
438:
439: Ministeri jermu Laine
440: 1984 vp. - HE n:o 232 5
441:
442: (Suomennos)
443:
444:
445:
446:
447: Vuoden 1983 kansainvälinen International Tropical Timber
448: SOPIMUS AGREEMENT
449: trooppisesta puusta 1983
450:
451: johdanto Preamble
452: Tämän sopimuksen osapuolet, The Panies to this Agreement,
453: jotka nojautuvat Yhdistyneiden kansakuntien Recalling the Declaration and the Programme
454: yleiskokouksen hyväksymään uuden kansainväli- of Action on the Establishment of a New Inter-
455: sen taloudellisen järjestyksen perustamista koske- national Economic Order adopted by the General
456: vaan julistukseen ja toimintaohjelmaan, Assembly,
457: jotka nojautuvat Yhdistyneiden kansakuntien Recalling resolutions 93 (IV) and 124 (V) on
458: kauppa- ja kehityskonferenssin neljännen ja vii- the Integrated Programme for Commodities
459: dennen istunnon hyväksymiin integroitua perus- adopted by the United Nations Conference on
460: hyödykeohjelmaa koskeviin päätöslauselmiin 93 Trade and Development at its founh and fifth
461: IV ja 124 V, sessions,
462: jotka tunnustavat trooppisten metsien tärkey- Recognizing the importance of, and the need
463: den ja asianmukaisen ja tehokkaan säilyttämis- ja for, proper and effective conservation and de-
464: kehittämistarpeen niiden optimaalisen käytön ta- velopment of tropical timber forests with a view
465: kaamiseksi samalla säilyttäen ko. alueen ekologi- to ensuring their optimum utilization while
466: sen tasapainon ja biosfäärin, maintaining the ecological balance of the regions
467: concerned and of the biosphere,
468: jotka tunnustavat trooppisen puun tärkeyden Recognizing the importance of tropical timber
469: jäsenmaiden talouselämälle, erityisesti tuottajajä- to the economies of members, particularly to the
470: senmaiden viennille ja kuluttajajäsenmaiden exports of producing members and the supply
471: hankintatarpeille, requirements of consuming members,
472: jotka haluavat luoda kehykset kansainväliselle Desiring to establish a framework of interna-
473: yhteistyölle tuottaja- ja kuluttajajäsenmaiden vä- tional co-operation between producing and con-
474: lille trooppista puuta koskevien ongelmien rat- suming members in finding solutions to the
475: kaisemiseksi, problems facing the tropical timber economy,
476: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
477:
478:
479: I LUKU CHAPTER I
480:
481: Päämäärät Objectives
482:
483: 1 artikla Article I
484: Päämäärät Objectives
485: Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehi- With a view to achieving the relevant objec-
486: tyskonferenssin päätöslauselmissaan 93 IV ja 124 tives adopted by the United Nations Conference
487: V hyväksymien asianomaisten päämäärien saavut- on Trade and Development in its resolutions 93
488: 6 1984 vp. - HE n:o 232
489:
490: tamiseksi, sekä tuottaja- että kuluttajajäsenmai- IV) and 124 V) on the lntegrated Programme for
491: den hyödyntämiseksi sekä pitäen mielessä tuotta- Commodities, for the benefit of both producing
492: jajäsenten yksinoikeuden luonnonvaroihinsa, and consuming members and bearing in mind
493: vuoden 1983 kansainvälisen trooppisen puun the sovereignty of producing members over their
494: sopimuksen (jota tämän jälkeen kutsutaan "täksi natural resources, the objectives of the Interna-
495: sopimukseksi'' päämääränä on: tional Tropical Timber Agreement, 1983 (here-
496: inafter referred to as "this Agreement") are:
497:
498: a) luoda tehokkaat kehykset trooppisen puun a) To provide an effective framework for
499: tuottaja- ja kuluttajajäsenten väliselle yhteistyölle co-operation and consultation between tropical
500: ja konsultaatioille ottaen huomioon trooppista timber producing and consuming members with
501: puuta koskevat kaikki asiaan kuuluvat näkökoh- regard to all relevant aspects of the tropical
502: dat; timber economy;
503: b) edistää trooppisen puun kansainvälisen b) To promote the expansion and diversifica-
504: kaupan laajentamista ja monipuolistamista sekä tion of international trade in tropical timber and
505: trooppisen puun markkinoiden rakenteellisten the improvement of structural conditions in the
506: ominaisuuksien parantamista ottamalla huo- tropical timber market, by taking into account,
507: mioon yhtäältä pitkäntähtäimen lisäyksen kulu- on the one hand, a long-term increase in con-
508: tuksessa ja tuotannon jatkuvuudessa ja toisaalta sumption and continuity of supplies, and, on the
509: hinnat, jotka ovat kannattavia tuottajille ja koh- other, prices which are remunerative to producers
510: tuullisia kuluttajille, sekä markkinoille pääsyn and equitable for consumers, and the im-
511: parantamisen; provement of market access:
512: c) edistää ja tukea tutkimus- ja kehitystyötä c) To promote and support research and de-
513: metsänhoidon ja puun käytön parantamiseksi; velopment with a view to improving forest man-
514: agement and wood utilization;
515: d) kehittää markkinatutkimusta entistä laa- d) To improve market intelligence with a view
516: jemman tiedonkulun takaamiseksi kansainvälisil- to ensuring greater transparency in the interna-
517: lä trooppisen puun markkinoilla; tional tropical timber market;
518: e) rohkaista lisäämään ja edelleen jalostamaan e) To encourage increased and further proces-
519: trooppista puuta tuottajajäsenmaissa niiden teol- sing of tropical timber in producing member
520: listamisasteen edistämiseksi ja täten lisäten nii- countries with a view to promoting their industri-
521: den vientituloja; alization and thereby increasing their export
522: earnings;
523: f) rohkaista jäseniä tukemaan ja kehittämään d) To encourage members to support and
524: teollista trooppisen puun istutusta ja metsänhoi- develop industrial tropical timber reforestation
525: don aktiviteettia; and forest management activities;
526: g) parantaa tuottajajäsenmaiden trooppisen g) To improve marketing and distribution of
527: puun viennin markkinoita ja jakelua; tropical timber exports of producing members;
528: h) rohkaista sellaisen kansallisen politiikan h) To encourage the development of national
529: kehittämistä, joka kohdistuu trooppisten metsien policies aimed at sustainable utilization and
530: ja niiden geneettisten varojen kannattavaan hyö- conservation of tropical forests and their genetic
531: dyntämiseen ja suojeluun sekä ko. alueiden eko- resources, and at maintaining the ecological bal-
532: logisen tasapainon säilyttämiseen. ance in the regions concerned.
533:
534:
535: II LUKU CHAPTER II
536: Määritelmät Defmitions
537:
538: 2 artikla Article 2
539: Määritelmät Definitions
540: Tässä sopimuksessa: For the purposes of this Agreement:
541: 1) "trooppinen puu" tarkoittaa teolliseen 1) "Tropical timber" means non-coniferous
542: 1984 vp. - HE n:o 232 7
543:
544: käyttöön tarkoitettua trooppista lehtipuuta, joka tropical wood for industrial uses, which grows or
545: kasvaa tai jota tuotetaan Ravun ja Kauriin kään- is produced in the countries situated between the
546: töpiirien välissä sijaitsevissa maissa. Termiin sisäl- Tropic of Cancer and the Tropic of Capricorn.
547: tyvät halot, sahatavara, vaneerilevyt ja vaneeri. The term covers logs, sawnwood, veneer sheets
548: Vaneeri, joka sisältää jossain määrin trooppista and plywood. Plywood which includes in some
549: alkuperää olevaa havupuuta, kuuluu myös tämän measure conifers of tropical origin shall also be
550: määritelmän piiriin; covered by this definition;
551: 2) "edelleen jalostaminen" tarkoittaa halko- 2) "Further processing" means the transfor-
552: jen jalostamista primääripuutuotteiksi, puolival- mation of logs into primary wood products,
553: misteiksi ja valmisteiksi, jotka on kokonaan tai semi-finished and finished products made wholly
554: melkein kokonaan tehty trooppisesta puusta; or almost wholly of tropical timber;
555: 3) "jäsenmaa" tarkoittaa hallitusta tai 5 artik- 3) "Member" means a Government or an
556: lassa määriteltyä kansainvälistä järjestöä, joka on intergovernmental organization referred to in
557: sitoutunut noudattamaan tätä sopimusta väliai- article 5 which has consented to be bound by this
558: kaisesti tai pysyvästi; Agreement whether it is in force provisionally or
559: definitively;
560: 4) "tuottajajäsenmaa" tarkoittaa maata, jolla 4) "Producing member" means any country
561: on trooppisia metsävaroja ja/ tai joka on trooppi- with tropical forest resources and/or a net
562: sen puun nettoviejä liitteessä A esitetyn tilavuu- expotter of tropical timber in volume terms
563: den mukaan ja josta tulee tämän sopimuksen which is listed in annex A and which becomes a
564: osapuoli tai maata jolla on trooppisia metsävaroja patty to this Agreement, or any country with
565: ja/tai joka on trooppisen puun nettoviejä tila- tropical forest resources and 1or a net exporter of
566: vuuden mukaan, jota ei ole ilmoitettu liitteessä tropical timber in volume terms which is not so
567: A ja josta tulee tämän sopimuksen osapuoli ja listed and which becomes a party to this
568: jonka neuvosto, tämän maan suostumuksella il- Agreement and which the Council, with the
569: moittaa tuottajajäseneksi; consent of that country, declares to be a pro-
570: ducing member;
571: 5) '' kuluttajajäsenmaa'' tarkoittaa maata, joka 5) "Consuming member" means any country
572: on mainittu liitteessä B, ja josta tulee tämän listed in annex B which becomes a party to this
573: sopimuksen osapuoli, tai listassa mainitsematon- Agreement, or any country not so listed which
574: ta maata, josta tulee tämän sopimuksen osapuoli becomes a party to this Agreement and which
575: ja jonka neuvosto tämän maan suostumuksella the Council, with the consent of that country,
576: ilmoittaa olevan kuluttajajäsen; declares to be a consuming member;
577: 6) "järjestö" tarkoittaa 3 artiklan mukaisesti 6) "Organization" means the International
578: perustettua kansainvälistä trooppisen puun järjes- Tropical Timber Organization established in ac-
579: töä; cordance with atticle 3;
580: 7) "neuvosto" tarkoittaa 6 artiklan mukaisesti 7) "Council" means the lnternational Tropical
581: Eerus!ettua trooppisen puun neuvostoa; Timber Council established in accordance with
582: article 6;
583: 8) "äänten määräenemmistö" tarkoittaa läs- 8) "Special vote" means a vote requiring at
584: näolevien äänestykseen osallistuvien tuottajajä- least two thirds of the votes east by producing
585: senmaiden äänten vähintään kahden kolmasosan members present and voting and at least 60 per
586: enemmistöä sekä läsnäolevien äänestykseen osal- cent of the votes east by consuming members
587: listuvien kuluttajajäsenmaiden vähintään 60 pro- present and voting, counted separately, on con-
588: senttia äänistä erikseen laskettuina edellyttäen, dition that these votes are east by at least half of
589: että näihin enemmistöihin sisältyy ainakin puolet the producing members present and voting and
590: läsnä olevista äänestykseen osallistuvista tuottaja- at least half of the consuming members present
591: jäsenmaista ja vähintään puolet läsnä olevista ja and voting;
592: äänestykseen osallistuvista kuluttajajäsenmaista;
593: 9) ''jaettu yksinkertainen ääntenenemmistö'' 9) "Simple distributed majority vote" means a
594: tarkoittaa läsnä olevien äänestykseen osallistuvien vote requiring more than half of the votes east by
595: tuottajajäsenmaiden ääntenenemmistöä ja läsnä producing members present and voting and more
596: olevien äänestykseen osallistuvien kuluttajajäsen- than half of the votes east by consuming mem-
597: maiden ääntenenemmistöä erikseen laskettuina; bers present and voting, counted separately;
598: 8 1984 vp. - HE n:o 232
599:
600: 10) "varainhoitovuosi" tarkoittaa tammikuun 10) "Financial year" means the period from 1
601: 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välistä ajanjak- January to 31 December inclusive;
602: soa, molemmat päivät mukaan lukien;
603: 11) "vapaasti vaihdettavilla valuutoilla" tar- 11) "Freely usable currencies" means the De-
604: koitetaan Saksan markkaa, Ranskan frangia, Ja- utsche mark, the French franc, the Japanese yen,
605: panin jeniä, Englannin puntaa, Yhdysvaltain the pound sterling, the United States dollar and
606: dollaria ja mitä tahansa muuta valuuttaa, jonka any other currency which has been designated
607: asianomainen kansainvälinen valuuttajärjestö on from time to time by a competent international
608: toistuvasti katsonut olevan tosiasiallisesti laajasti monetary organization as being in fact widely
609: käytetty kansainvälisessä maksuliikenteessä ja ole- used to make payments for international transac-
610: van laajasti vaihdettu merkittävillä valuuttamark- tions and widely traded in the principal exchange
611: kinoilla. markets.
612:
613:
614:
615: III LUKU CHAPTER III
616: Organisaatio ja hallinto Organization and administration
617: 3 artikla Article 3
618: Kansainvälisen trooppisen puun järjestön Establishment, headquarters and structure
619: perustaminen, päämaja ja rakenne of the International Tropical Timber
620: Organization
621: 1. Kansainvälinen trooppisen puun järjestö 1. The International Tropical Timber Organi-
622: perustetaan täten toteuttamaan tämän sopimuk- zation is hereby established to administer the
623: sen määräyksiä ja valvomaan sen toimintaa. provisions and supervise the operation of this
624: Agreement.
625: 2. Järjestön toiminnasta huolehtii 6 artiklan 2. The Organization shall function through
626: mukaisesti perustettu kansainvälinen trooppisen the lnternational Tropical Timber Council estab-
627: puun neuvosto, 24 artiklassa mainitut komiteat lished under article 6, the committees and other
628: ja muut tukielimet sekä toimeenpaneva johtaja ja subsidiary bodies referred to in article 24, and
629: henkilökunta. the Executive Director and staff.
630: 3. Neuvoston tulee ensimmäisessä istunnos- 3. The Council shall, at its flrst session, decide
631: saan päättää järjestön päämajan sijaintipaikasta. on the location of the headquarters of the
632: Organization.
633: 4. Järjestön päämajan tulee aina sijaita jäsen- 4. The headquarters of the Organization shall
634: maan alueella. at all times be located in the territory of a
635: member.
636:
637:
638: 4 artikla Article 4
639: järjestön jäsenyys Membership in the Organization
640: Järjestössä on kaksi jäsenmaaluokkaa, nimit- There shall be two categories of membership
641: täin in the Organization, namely:
642: a) tuottajajäsenmaat; ja a) Producing; and
643: b) kuluttajajäsenmaat. b) Consuming.
644:
645:
646: 5 artikla Article 5
647: Hallitustenvälisten järjestöjen jäsenyys Membership by intergovernmental organizatitons
648: 1. Tässä sopimuksessa jokaisen viittauksen hal- 1. Any reference in this Agreement to
649: litukseen katsotaan sisältävän viittauksen Euroo- "Governments" shall be construed as including
650: 1984 vp. - HE n:o 232 9
651:
652: pan talousyhteisöön ja kaikkiin hallitustenvälisiin the European Economic Community and any
653: järjestöihin, joilla on vastaavat velvollisuudet other intergovernmental organization having re-
654: kansainvälisten sopimusneuvottelujen, sopimus- sponsibilities in respect of the negotiation, conc-
655: ten tekemisen ja soveltamisen, erityisesti perus- lusion and application of international
656: hyödykesopimusten osalta. Tämän mukaisesti agreements, in particular commodity
657: katsotaan tässä sopimuksessa jokaisen viittauksen agreements. Accordingly, any reference in this
658: allekirjoittamiseen, ratifiointiin, hyväksymiseen, Agreement to signature, ratification, acceptance
659: tai ilmoitukseen väliaikaisesta soveltamisesta tai or approval, or to notification of provisional
660: liittymiseen sisältävän tällaisen kansainvälisen jär- application, or to accession shall, in the case of
661: jestön ollessa kyseessä viittauksen tällaisen kan- such intergovernmental organizations, be cons-
662: sainvälisen järjestön suorittamaan allekirjoittami- trued as including a reference to signature,
663: seen, ratifiointiin, hyväksymiseen, tai ilmoituk- ratification, acceptance or approval, or to
664: seen väliaikaisesta soveltamisesta, tai liittymises- notification of provisional application, or to ac-
665: tä. cession, by such intergovernmental organizati-
666: ons.
667: 2. Tällaiset hallitustenväliset järjestöt äänestä- 2. In the case of voting on matters within
668: vät toimivaltaansa kuuluvissa asioissa äänimääräl- their competence, such intergovernmental or-
669: lä, joka vastaa niiden jäsenmaille 10 artiklan ganizations shall vote with a number of votes
670: mukaisesti kuuluvien äänten kokonaismäärää. equal to the total number of votes attributable to
671: Tällaisissa tapauksissa eivät kyseisten hallitusten their member States in accordance with article
672: välisten järjestöjen jäsenmaat ole oikeutettuja 10. In such cases, the member States of such
673: käyttämään yksilöllistä äänioikeuttaan. intergovernmental organizations shall not be
674: entitled to exercise their individual voting rights.
675:
676:
677: IV LUKU CHAPTER IV
678: Kansainvälinen trooppisen puun neuvosto Intemational Tropical Timber Council
679:
680: 6 artikla Article 6
681: Kansainvälisen trooopisen puun neuvoston ko- Composition af the lnternational Tropical Tim-
682: koonpano ber Council
683: 1. Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen 1. The highest authority of the Organization
684: trooppisen puun neuvosto, johon kuuluvat kaik- shall be the International Tropical Timber Coun-
685: ki järjestön jäsenmaat. cil, which shall consist of all the members of the
686: Organization.
687: 2. Jokaista jäsenmaata edustaa neuvostossa yk- 2. Each member shall be represented in the
688: si edustaja, jolle jäsenmaa voi nimetä varamiehiä Council by one representative and may designate
689: ja neuvonantajia osallistumaan neuvoston istun- alternates and advisers to attend sessions of the
690: toihin. Council.
691: 3. Varamies on valtuutettu toimimaan ja ää- 3. An alternate representative shall be
692: nestämään edustajan puolesta tämän poissaolles- empowered to act and vote on behalf of the
693: sa tai erityisissä olosuhteissa. representative during the latter' s absence or in
694: special circumstances.
695:
696:
697: 7 artikla Article 7
698: Neuvoston valtuudet ja tehtävät Powers and functions af the Counczl
699: 1. Neuvostolla on kaikki valtuudet suorittaa 1. The Council shall exercise all such powers
700: tai antaa suoritettavaksi ne tehtävät, jotka tarvi- and perform or arrange for the performance of all
701: taan tämän sopimuksen määräysten toteuttami- such functions as are necessary to carry out the
702: seksi. provisions of this Agreement.
703: 2 438400367 A
704: 10 1984 vp. - HE n:o 232
705:
706: 2. Neuvosto hyväksyy äänten määräenemmis- 2. The Council shall, by special vote, adopt
707: töllä tämän sopimuksen mukaiset ja sen toteutta- such rules and regulations as are necessary to
708: miseksi tarvittavat säännöt ja määräykset mu- carry out the provisions of this Agreement,
709: kaanluettuna omat menettelytapasääntönsä sekä including its own rules of procedure and the
710: järjestön taloudelliset ja henkilökuntamääräykset. financial and staff regulations of the Organiza-
711: Taloudelliset määräykset säätelevät mm. hallin- tion. Such financial regulations shall, inter alia,
712: nollisella ja erityistilillä olevien varojen vastaanot- govern the receipt and expenditure of funds
713: tamista ja käyttöä. Neuvosto voi menettelysään- under the Administrative and Special Accounts.
714: nöissään määrätä sen tavan, jonka mukaan se voi The Council may, in its rules of procedure,
715: kokoontumatta ratkaista erityisiä kysymyksiä. provide for a procedure whereby it may, without
716: meeting, decide specific questions.
717: 3. Neuvoston tulee pitää tämän sopimuksen 3. The Council shall keep such records as are
718: mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavia required for the performance of its functions
719: pöytäkirjoja. under this Agreement.
720:
721:
722:
723: 8 artikla Article 8
724: Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Chairman and Vice-Chairman of the Council
725: 1. Neuvosto valitsee jokaiseksi kalenterivuo- 1. The Council shall eleet for each calendar
726: deksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jot- year a Chairman and a Vice-Chairman, whose
727: ka eivät saa palkkaa järjestöltä. salaries shall not be paid by the Organization.
728: 2. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vali- 2. The Chairman and the Vice-Chairman shall
729: taan siten, että toinen on tuottajajäsenmaiden be elected, one from among the representatives
730: edustaja ja toinen kuluttajajäsenmaiden edustaja. of producing members and the other from
731: Nämä toimet kuuluvat vuorotellen vuodeksi ker- among the representatives of consuming mem-
732: rallaan kummallekin jäsenmaaluokalle, kuitenkin bers. These offices shall alternate each year
733: niin, ettei tämä estä toisen tai molempien valin- between the two categories of members, pro-
734: taa määräenemmistöllä uudelleen erityisissä olo- vided, however, that this shall not prohibit the
735: suhteissa. re-election of either or both, under exceptional
736: circumstances, by special vote of the Council.
737: 3. Puheenjohtajan ollessa väliaikaisesti estynyt 3. In the temporary absence of the Chairman,
738: varapuheenjohtaja toimii hänen sijaisenaan. Sekä the Vice-Chairman shall act in his place. In the
739: puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa temporary absence of both the Chairman and the
740: väliaikaisesti estynyt tai jomman kumman tai Vice-Chairman, or in the absence of one or both
741: molempien ollessa estynyt sen kauden loppuun of them for the rest for which they were elected,
742: asti, johon heidät oli valittu, neuvosto voi valita the Council may eleet new officers from among
743: uudet toimenhaltijat tuottajajäsenmaiden ja/tai the representatives of the producing members
744: kuluttajajäsenmaiden edustajista tarpeen mukaan and/ or from among the representatives of the
745: joko väliaikaisesti tai sen kauden loppuun, johon consuming members, as the case may be, on a
746: heidän edeltäjänsä oli valittu. temporary basis or for the rest of the terms for
747: which the predecessor or predecessors were
748: elected.
749:
750:
751: 9 artikla Anicle 9
752: Neuvoston istunnot Sessions of the Council
753: 1. Pääsääntöisesti neuvosto pitää ainakin yh- 1. As a general rule, the Council shall hold at
754: den sääntömääräisen istunnon vuodessa. least one regular session a year.
755: 2. Neuvosto kokoontuu ylimääräiseen istun- 2. The Council shall meet in special session
756: toon niin päättäessään tai milloin kokoontumista whenever it so decides or at the request of:
757: pyytävät:
758: 1984 vp. - HE n:o 232 11
759:
760: a) toimitusjohtaja yhteisymmärryksessä neuvos- a) The Executive Director, in agreement with
761: ton puheenjohtajan kanssa, tai the Chairman of the Council; or
762: b) tuottajajäsenmaiden tai kuluttajajäsenmai- b) A majority of producing members or a
763: den enemmistö, tai majority of consuming members; or
764: c) jäsenmaat, joilla on vähintään 500 ääntä. c) Members holding at least 500 votes.
765: 3. Neuvoston istunnot pidetään järjestön pää- 3. Sessions of the Council shall be held at the
766: majassa, ellei neuvosto määräenemmistöllä toisin headquaners of the Organization unless the
767: päätä. Mikäli neuvosto jonkin jäsenmaan kutsus- Council, by special vote, decides otherwise. If on
768: ta kokoontuu muualla kuin järjestön päämajassa, the invitation of any member the Council meets
769: tulee tämän jäsenmaan suorittaa ylimääräiset elsewhere than at the headquarters of the Or-
770: kustannukset, jotka aiheutuvat istunnon pitämi- ganization, that member shall pay the additional
771: sestä muualla kuin päämajassa. cost of holding the meeting away from headquar-
772: ters.
773: 4. Toimitusjohtajan tulee lähettää kutsu is- 4. Notice of any sessions and the agenda for
774: tuntoihin ja niiden asialista jäsenmaille vähin- such sessions shall be communicated to members
775: tään 6 viikkoa ennen istuntoa paitsi hätätilanteis- by the Executive Director at least six weeks in
776: sa, jolloin kutsu tulee lähettää vähintään 7 päivää advance, except in cases of emergency, when
777: ennen istuntoa. notice shall be communicated at least seven days
778: in advance.
779:
780: 10 artikla Anicle 10
781: Äänten jakaminen Dt'strt'bution of votes
782: 1. Tuottajajäsenmailla on yhteensä 1 000 ään- 1. The producing members shall together hold
783: tä ja kuluttajajäsenmailla on yhteensä 1 000 1,000 votes and the consuming members shall
784: ääntä. together hold 1,000 votes.
785: 2. Tuottajajäsenmaiden äänet jakautuvat seu- 2. The votes of the producing members shall
786: raavasti: be distributed as follows:
787: a) 400 ääntä jaetaan kolmen Mrikassa, Aasias- a) Four hundred votes shall be distributed
788: sa ja Tyynen meren alueella sekä Latinalaisessa equally among the three producing regions of
789: Amerikassa sijaitsevan tuottaja-alueen kesken. Africa, Asia-Pacific and Latin America. The votes
790: Täten kullekin näille kolmelle alueelle jaetut thus allocated to each of these regions shall then
791: äänet tulee sitten jakaa tältä alueelta olevien be distributed equally among the producing
792: · tuottajajäsenmaiden kesken; members of that region;
793: b) 300 ääntä jaetaan tuottajajäsenmaiden kes- b) Three hundred votes shall be distributed
794: ken suhteessa kaikkien tuottajajäsenmaiden among the producing members in accordance
795: osuuteen trooppisten metsien kokonaisvaroista; with their respective shares of the total tropical
796: forest resources of all producing members; and
797: c) 300 ääntä jaetaan tuottajajäsenmaiden kes- c) Three hundred votes shall be distributed
798: ken viimeisen kolmen vuoden keskimääräisen among the producing members in proponion to
799: trooppisen puun nettoviennin mukaisessa suh- the average of the values of their respective net
800: teessa. exports of tropical timber during the most recent
801: three-year period for which definitive figures are
802: available.
803: 3. Huolimatta taman artiklan 2 kappaleen 3. Notwithstanding the provisions of para-
804: ehdoista, Mrikan alueelta oleville tuottajajäsen- graph 2 of this article, the total votes allocated to
805: maille jaettu kokonaisäänimäärä, joka on laskettu the producing members from the African region,
806: tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, jaetaan calculated in accordance with paragraph 2 of this
807: tasaisesti kaikkien Mrikasta olevien tuottajajäsen- article, shall be distributed equally among all
808: maiden kesken. Mikäli ääniä jää jakamatta, ku- producing members from the African region. If
809: kin näistä äänistä jaetaan Afrikasta olevien tuot- there are any remaining votes, each of these votes
810: tajajäsenmaiden kesken: ensimmäinen tuottajajä- shall be allocated to a producing member from
811: senmaalle, jolla on suurin äänimäärä laskettuna the African region: the first to the producing
812: 12 1984 vp. - HE n:o 232
813:
814: tämän aniklan 2 kappaleen mukaisesti, toinen member whieh is alloeated the highest number
815: tuottajajäsenmaalle, jolla on toiseksi suurin ääni- of votes ealeulated in aecordanee with paragraph
816: määrä ja niin edelleen, kunnes kaikki jäljellä 2 of this anicle, the seeond to the produeing
817: olevat äänet on jaettu. member whieh is alloeated the seeond highest
818: number of votes, and so on until all the remain-
819: ing votes have been distributed.
820: 4. Tämän artiklan 2 b kappaleessa mainittua 4. For purposes of the ealeulation of the
821: äänten jakautumisen laskemista varten "trooppi- distribution of votes under paragraph 2 b) of this
822: set metsävarat'' tarkoittavat Yhdistyneiden kan- anicle, "tropical forest resourees" means prod-
823: sakuntien Elintarvike- ja maatalousjärjestön uetive closed broadleaved forests as defined by
824: (FAO) määritelmän mukaisesti tuottavia, suljet-' the Food and Agrieulture Organization of the
825: tuja lehtipuumetsiä. United Nations (FAO).
826: 5. Kuluttajajäsenmaiden äänet jakautuvat seu- 5. The votes of the consuming members shall
827: raavasti: kullakin kuluttajajäsenmaalla on 10 pe- be distributed as follows: eaeh eonsuming mem-
828: rusääntä; jäljelle jääneet äänet jaetaan kuluttaja- ber shall have 10 initial votes; the remaining
829: jäsenmaiden kesken suhteessa trooppisen puun votes shall be distributed among the consuming
830: nettotuonnin määrään kolmivuotiskautena al- members in proportion to the average volume of
831: kaen neljä kalenterivuotta ennen ääntenjakamisa- their respeetive net imports of tropieal timber
832: jankohtaa. during the three-year period eommeneing four
833: ealendar years prior to the distribution of votes.
834: 6. Neuvosto jakaa äänet kutakin varainhoito- 6. The Couneil shall distribute the votes for
835: vuotta varten sen vuoden ensimmäisen istunnon eaeh finaneial year at the beginning of its first
836: alussa tämän aniklan määräysten mukaisesti. Ja- session of that year in aeeordanee with the
837: ko on voimassa sen vuoden loppuun, ellei tämän provisions of this anicle. Sueh distribution shall
838: artiklan 7 kappaleesta muuta johdu. remain in effeet for the rest of that year, exeept
839: as provided for in paragraph 7 of this anicle.
840: 7. Kun neuvoston jäsenyys muuttuu tai kun 7. Whenever the membership of the Organi-
841: jäsenmaan äänioikeus peruutetaan tai palaute- zation ehanges or when any member has its
842: taan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti, voting rights suspended or restored under any
843: neuvosto jakaa uudelleen äänet kyseessä olevan provision of this Agreement, the Couneil shall
844: jäsenmaaluokan tai -luokkien mukaisesti. Neu- redistribute the votes within the affeeted eategory
845: vosto päättää uuden ääntenjaon voimaantulosta. or eategories of members in aecordanee with the
846: provisions of this article. The Couneil shall, in
847: that event, deeide when sueh redistribution shall
848: beeome effeetive.
849: 8. Ääniä ei saa jakaa osiin. 8. There shall be no fraetional votes.
850:
851:
852: 11 artikla Article 11
853: Neuvoston äänestysmenettely Voting procedure of the Council
854: 1. Jokainen jäsenmaa on oikeutettu aanestä- 1. Eaeh member shall be entitled to east the
855: mään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä sillä ole number of votes it holds and no member shall be
856: oikeutta jakaa ääniään. Jäsenmaa voi kuitenkin entitled to divide its votes. A member may.
857: äänestää eri tavalla millä tahansa niistä äänistä, however, east differently from sueh votes any
858: joilla se on valtuutettu äänestämään tämän artik- votes whieh it is authorized to east under para-
859: lan 2 kappaleen nojalla. graph 2 of this article.
860: 2. Antamalla kirjallisen ilmoituksen neuvos- 2. By written notifieation to the Chairman of
861: ton puheenjohtajalle tuottajajäsenmaa voi val- the Council, any producing member may author-
862: tuuttaa toisen tuottajajäsenmaan ja kuluttajajä- ize, under its own responsibility, any other
863: senmaa voi valtuuttaa toisen kuluttajajäsenmaan producing member, and any consuming member
864: valvomaan etuuksiaan ja äänestämään sen äänillä may authorize, under its own responsibility, any
865: neuvoston kokouksissa tai istunnoissa. other eonsuming member, to represent its inter-
866: ests and to east its votes at any meeting of the
867: Council.
868: 1984 vp. - HE n:o 232 13
869:
870: 3. Jäsenmaan, joka pidättäytyy äänestämästä, 3. When abstaining, a member shall be
871: ei katsota käyttäneen äänioikeuttaan. deemed not to have east its votes.
872:
873:
874: 12 artikla Article 12
875: Neuvoston päätökset ja suositukset Decisions and recommendations of the Counczl
876: 1. Neuvosto pyrkii tekemään kaikki päätökset 1. The Couneil shall endeavour to take all
877: ja suositukset yhteisymmärryksessä. Jos yhteisym- deeisions and to make all reeommendations by
878: märrykseen ei päästä, neuvoston päätökset ja eonsensus. If eonsensus eannot be reaehed, the
879: suositukset tehdään yksinkertaisella jaetulla ään- Couneil shall take all deeisions and make all
880: tenenemmistöllä, elleivät tämän sopimuksen reeommendations by a simple distributed major-
881: määräykset edellytä määräenemmistöä. ity vote, unless this Agreement provides for a
882: speeial vote.
883: 2. Kun jäsenmaa käyttää hyväkseen 11 anik- 2. Where a member avails itself of the provis-
884: lan 2 kappaleen määräyksiä ja sen äänillä äänes- ions of anicle 11 , paragraph 2, and its votes are
885: tetään neuvoston kokouksessa, katsotaan tällai- east at a meeting of the Couneil, sueh member
886: nen jäsenmaa tämän artiklan 1 kappaleen mää- shall, for the purposes of paragraph 1 of this
887: räysten kannalta läsnäolevaksi ja äänioikeuttaan article, be considered as present and voting.
888: käyttäväksi.
889:
890:
891: 13 artikla Article 13
892: Neuvoston päätösvaltaisuus Quorum for the Council
893: 1. Neuvoston kokous on päätösvaltainen, kun 1. The quorum for any meeting of the Coun-
894: tuottajajäsenmaiden enemmistö ja kuluttajajä- eil shall be the presenee of a majority of pro-
895: senmaiden enemmistö on läsnä, edellyttäen että dueing members and a majority or eonsuming
896: näillä jäsenillä on vähintään kaksi kolmannesta members, provided that sueh members hold at
897: jäsenmaaluokkansa kokonaisäänimäärästä. least two thirds of the total votes in their
898: respeetive eategories.
899: 2. Mikäli 1 kappaleen mukaista päätösvaltai- 2. If there is no quorum in aeeordanee with
900: suutta ei saavuteta kokouspäiväksi määrättynä paragraph 1 of this article on the day ftxed for the
901: päivänä eikä sitä seuraavana päivänä, on kokous meeting and on the following day, the quorum
902: päätösvaltainen istunnon seuraavina päivinä, mil- on the subsequent days of the session shall be the
903: loin tuottajajäsenmaiden enemmistö ja kuluttaja- presenee of a majority of produeing members
904: jäsenmaiden enemmistö on läsnä edellyttäen, and a majority of eonsuming members, provided
905: että näillä on vähintään puolet jäsenmaaluokkan- that sueh members hold a majority of the total
906: sa kokonaisäänimäärästä. votes in their respeetive eategories.
907: 3. Edustautuminen 11 aniklan 2 kappaleen 3. Representation in aecordanee with anicle
908: mukaisesti katsotaan läsnäoloksi. 11, paragraph 2, shall be eonsidered as presenee.
909:
910:
911: 14 artikla Article 14
912: Yhteistyö Ja koordinointi muiden järjestöjen Co-operation and co-ordination with other or-
913: kanssa ganizations
914: 1. Neuvoston tulee tehdä tarvittavat järjestelyt 1. The Couneil shall make whatever arrange-
915: neuvotteluja ja yhteistyötä varten Yhdistyneiden ments are appropriate for consultation or eo-
916: kansakuntien ja sen elinten, erityisesti YK:n operation with the United Nations and its
917: kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD), YK:n. organs, sueh as the United Nations Conferenee
918: teollisen kehityksen järjestön (UNIDO), YK:n on Trade and Development (UNCTAD), the
919: ympäristöohjelman (UNEP), YK:n kehitysohjel- United Nations Industrial Development Organi-
920: man (UNDP), UNCTAD:in/GATT:in kansainväli- zation (UNIDO), the United Nations Environ-
921: 14 1984 vp. - HE n:o 232
922:
923: kauppakeskuksen (ITC) ja YK:n elintarvike- ja ment Programme (UNEP), the United Nations
924: maatalousjärjestön (FAO) sekä muiden Yhdisty- Development Programme (UNDP) and the lnter-
925: neiden kansakuntien erityisjärjestöjen ja hallitus- national Trade Centre UNCTAD/GATT (ITC),
926: tenvälisten, virallisten ja epävirallisten järjestöjen and with the Food and Agriculture Organizaton
927: kanssa, sikäli kun se katsotaan tarkoituksenmu- of the United Nations (FAO) and such other
928: kaiseksi. specialized agencies of the United Nations and
929: intergovernmental, governmental and non-
930: governmental organizations as may be appro-
931: priate.
932: 2. Järjestön tulee mahdollisimman suuressa 2. The Organization shall, to the maximum
933: määrin käyttää hyväksi hallitustenvälisten, viral- extent possible, utilize the facilities, services and
934: listen ja epävirallisten järjestöjen palveluksia ja expenise of existing intergovernmental,
935: asiantuntemusta, jotta vältyttäisiin voimavarojen governmental or non-governmental organizati-
936: päällekkäiskäytöltä tämän sopimuksen päämää- ons, in order to avoid duplication of effons in
937: rien saavuttamiseksi ja lisättäisiin niiden toimen- achieving the objectives of this Agreement and to
938: piteiden täydellisyyttä ja tehokkuutta. enhance the complementarity and the efficiency
939: of their activities.
940:
941:
942: 15 artikla Aniclc 15
943: Huomioitsi.ioiden osallistuminen Admission of observers
944: Neuvosto voi kutsua ei-jäsenmaan tai minkä The Council may invite any non-member
945: tahansa 14, 20 ja 27 artiklassa mainitun trooppi- Government or any of the organizations referred
946: sen puun kanssa tekemisissä olevan järjestön to in anicles 14, 20 and 27 concerned with
947: ~~allistumaan huomioitsijana neuvoston kokouk- tropical timber to attend as observers any of the
948: sun. meetings of the Council.
949:
950:
951:
952: 16 anikla Anicle 16
953: Toimitus.iohta.ia .ia henkilökunta Executive Dtrector and staff
954: 1. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan määrä- 1. The Council shall, by special vote, appoint
955: enemmistöllä. the Executive Director.
956: 2. Neuvosto päättää toimitusjohtajan nimittä- 2. The terms and conditions of appointment
957: misehdoista. of the Executive Director shall be determined by
958: the Council.
959: 3. Toimitusjohtaja on järjestön ylin hallinnol- 3. The Executive Director shall be the chief
960: linen virkamies ja on neuvostolle vastuussa tämän administrative officer of the Organization and
961: sopimuksen hallinnosta ja toiminnasta neuvoston shall be responsible to the Council for the
962: päätösten mukaisesti. administration and operations of this Agreement
963: in accordance with decisions of the Council.
964: 4. Toimitusjohtaja nimittää henkilökunnan 4. The Executive Director shall appoint the
965: neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti. staff in accordance with regulations to be esta-
966: Neuvosto päättää ensimmäisessä istunnossaan blished by the Council. At its first session, the
967: määräenemmistöllä toimeenpanevan ja ammatil- Council shall, by special vote, decide the number
968: lisen henkilökunnan määrästä, jonka toimitus- of executive and professional staff the Executive
969: johtaja voi nimittää. Neuvoston tulee määrä- Director may appoint. Any changes in the num-
970: enemmistöllä päättää kaikista toimeenpanevan ja ber of executive and professional staff shall be
971: ammatillisen henkilökunnan määrän muutoksis- decided by the Council by special vote. The staff
972: ta. Henkilökunta on vastuussa toimitusjohtajalle. shall be responsible to the Executive Director.
973: 5. Toimitusjohtajalla tai henkilökunnan jäse- 5. Neither the Executive Director nor any
974: nillä ei saa olla mitään taloudellisia etuja valvot- member of the staff shall have any financial
975: 1984 vp. - HE n:o 232 15
976:
977: tavanaan trooppisen puun tuotannossa tai kau- interest in the tropical timber industry or trade,
978: passa, tai näihin liittyvissä kaupallisissa toimissa. or associated commercial activities.
979: 6. Toimitusjohtaja tai henkilökunta eivät saa 6. In the performance of their duties, the
980: tehtäviensä suorittamisessa pyytää tai vastaanot- Executive Director and staff shall not seek or
981: taa ohjeita miltään muulta järjestön ulkopuolisel- receive instructions from any member or from
982: ta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä any authority external to the Organization. They
983: kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattaisi- shall refrain from any action which might reflect
984: vat vaikuttaa heidän asemaansa ainoastaan neu- on their positions as international officials ul-
985: vostolle vastuussa olevina kansainvälisinä virka- timately responsible to the Council. Each mem-
986: miehinä. Jokainen jäsenmaa sitoutuu kunnioitta- ber shall respect the exclusively international
987: maan toimitusjohtajan ja henkilökunnan velvolli- character of the responsibilities of the Executive
988: suuksien puhtaasti kansainvälistä luonnetta pyr- Director and staff and shall not seek to influence
989: kimättä vaikuttamaan heihin heidän täyttäessään them in the discharge of their responsibilities.
990: velvollisuuksiaan.
991:
992:
993: V LUKU CHAPTER V
994: Erioikeudet ja vapaudet Privileges and immunities
995: 17 artikla Anicle 17
996: Erioikeudet ja vapaudet Privileges and immuni'ties
997: 1. Järjestö on oikeushenkilö, joka on erityisesti 1. The Organization shall have legal personal-
998: kelpo-inen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja ity. lt shall in particular have the capacity to
999: hallitsemaan inainta ja kiinteää omaisuutta sekä contract, to acquire and dispose of movable and
1000: a~amaan . ~annetta tuomioistuimissa ja muissa immovable propeny, and to institute legal pro-
1001: vtranomatstssa. ceedings.
1002: 2. Järjestön tulee niin pian kuin mahdollista 2. The Organization shall, as soon as possible
1003: tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen pyrkiä after the entry into force of this Agreement, seek
1004: tekemään järjestön päämajan sijaintipaikkana to conclude with the Government of the country
1005: olevan valtion hallituksen (josta jäljempänä käy- in which the headquarters of the Organization is
1006: tetään nimitystä isäntävaltio) kanssa sopimus to be located (hereinafter referred to as the ' 'host
1007: (josta jäljempänä käytetään nimitystä päämajaso- Government") an agreement (hereinafter refer-
1008: pimus), joka määrittelee järjestön, sen toimitus- red to as the "Headquarters Agreement") re-
1009: johtajan, henkilökunnan ja asiantuntijoiden sekä lating to such status, privileges and immunities
1010: jäsenmaiden edustajien tehtävien suorittamisen of the Organization, of its Executive Director, its
1011: kannalta välttämättömän aseman, oikeudet ja staff and expens, and of representatives of mem-
1012: vapaudet. bers, as are necessary for the purpose of dis-
1013: charging their functions.
1014: 3. Tämän artiklan 2 kappaleessa matmtun 3. Pending the conclusion of the Headquar-
1015: päämajasopimuksen tekemiseen saakka järjestö ters Agreement referred to in paragraph 2 of this
1016: pyytää isäntävaltiota myöntämään kansallisen article, the Organization shall request the host
1017: lainsäädäntönsä puitteissa verovapauden järjestön Government to grant, within the limits of its
1018: henkilökunnalleen maksamista palkoista sekä jär- national legislation, exemption from taxation on
1019: jestön varoista, tuloista ja muusta omaisuudesta. remuneration paid by the Organization to its
1020: employees, and on the assets, income and other
1021: property of the Organization.
1022: 4. Järjestö voi myös tehdä yhden tai useam- 4. The Organization may also conclude, with
1023: man maan kanssa sopimuksia erioikeuksista ja one or more countries, agreements to be
1024: -vapauksista, jotka saattavat osoittautua välttä- approved by the Council relating to such
1025: mättämiksi sopimuksen asianmukaisen toimin- capacity, privileges and immunities as may be
1026: nan kannalta. Nämä sopimukset on neuvoston necessary for the proper functioning of this
1027: vahvistettava. Agreement.
1028: 16 1984 vp. - HE n:o 232
1029:
1030: 5. Jos Ja!Jestön paamaja siirretään toiseen 5. If the headquarters of the Organization is
1031: maahan, ko. jäsenen tulee niin pian kuin mah- moved to another country, the member in ques-
1032: dollista tehdä järjestön kanssa päämajasopimus, tion shall, as soon as possible, conclude with the
1033: joka neuvoston on hyväksyttävä. Organization a headquarters agreement to be
1034: approved by the Council.
1035: 6. Päämajasopimuksella on itsenäinen asema 6. The Hedquarters Agreement shall be inde-
1036: tähän sopimukseen nähden. Sen voimassaolo pendent of this Agreement. lt shall, however
1037: lakkaa kuitenkin: terminate:
1038: a) isäntävaltion ja järjestön välisellä sopimuk- a) By agreement between the host Govern-
1039: sella; ment and the Organization;
1040: b) mikäli järjestön päämaja siirretään pois b) In the event of the headquarters of the
1041: isäntämaasta; tai Organization being moved from the country of
1042: the host Government; or
1043: c) mikäli järjestö lopettaa toimintansa. c) In the event of the Organization ceasing to
1044: exist.
1045:
1046:
1047:
1048:
1049: VI LUKU CHAPTER VI
1050: Rahoitus Finance
1051: 18 artikla Article 18
1052: Varainhoitotilit Financial accounts
1053: 1. Järjestölle perustetaan kaksi tiliä: 1. There shall be established two accounts:
1054: a) hallinnollinen tili; ja a) The Administrative Account; and
1055: b) erityistili. b) The Special Account.
1056: 2. Toimitusjohtaja on vastuussa näiden tilien 2. The Executive Director shall be responsible
1057: hallinnosta, ja neuvoston tulee menettelytapa- for the administration of these accounts and the
1058: säännöissään antaa tätä koskevat määräykset. Council shall make provision in its rules of
1059: procedure therefor.
1060:
1061:
1062: 19 artikla Article 19
1063: Hallinnollinen tili Administrative Account
1064: 1. Tämän sopimuksen hallintokustannukset 1. The expenses necessary for the admin-
1065: suoritetaan hallinnolliselta tililtä, ja ne katetaan istration of this Agreement shall be brought into
1066: jäsenmaiden vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka the Administrative Account and shall be met by
1067: kukin jäsenmaa suorittaa asianomaisten lainsää- annual contributions paid by members in accord-
1068: dännöllisten tai hallinnollisten menettelytapojen- ance with their respective constitutional or ins-
1069: sa mukaisesti, ja jotka on vahvistettu tämän titutional procedures and assessed in accordance
1070: artiklan 3, 4 ja 5 kappaleen mukaisesti. with paragraphs 3, 4 and 5 of this article.
1071: 2. Kustannukset, jotka aiheutuvat valtuutet- 2. The expenses of delegations to the Council,
1072: tujen osallistumisesta komiteoiden ja 24 artiklas- the committees and any other subsidiary bodies
1073: sa mainittujen neuvoston muiden lisäelinten of the Council referred to iri article 24 shall be
1074: kokouksiin, suorittaa kukin jäsenmaa itse. Mikäli met by the members concerned. In cases where a
1075: jäsenmaa pyytää järjestöitä erityisiä palveluksia, member requests special services from the Organi-
1076: neuvosto velvoittaa tämän jäsenmaan maksamaan zation, the Council shall require that member to
1077: näistä palveluksista aiheutuvat kustannukset. pay the costs of such services.
1078: 3. Ennen kunkin varainhoitovuoden päätty- 3. Before the end of each financial year, the
1079: mistä neuvosto hyväksyy järjestön hallinnollisen Council shall approve the administrative budget
1080: tulo- ja menoarvion seuraavaa varainhoitovuotta of the Organization for the following financial
1081: 1984 vp. - HE n:o 232 17
1082:
1083: varten ja vahvistaa kunkin jäsenmaan tätä tulo- ja year and shall assess the contribution of each
1084: menoarviota varten suoritettavaksi tulevan mak- member to that budget.
1085: suosuuden.
1086: 4. Jokaisen jäsenmaan maksuosuus kunkin va- 4. The contribution of each member to the
1087: rainhoitovuoden hallinnollista tulo- ja menoar- administrative budget for each financial year
1088: viota varten määräytyy sen äänimäärän mukaises- shall be in the proportion which the number of
1089: sa suhteessa kaikkien jäsenmaiden kokonaisääni- its votes at the time the administrative budget
1090: määrään kyseisen tulo- ja menoarvion hyväksymi- for that financial year is approved bears to the
1091: sen ajankohtana. Maksuosuuksia vahvistettaessa total votes of all the members. In assessing
1092: lasketaan jokaisen jäsenmaan äänet mukaan otta- contributions, the votes of each member shall be
1093: matta huomioon jonkin jäsenmaan äänioikeuden calculated without regard to the suspension of
1094: peruuttamista tai siitä johtunutta äänten uudel- any member's voting rights or any redistribution
1095: leen jakamista. of votes resulting therefrom.
1096: 5. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen 5. The initial contribution of any member
1097: järjestöön liittyvän jäsenmaan ensimmäisen mak- joining the Organization after the entry into
1098: suosuuden määrää neuvosto maalle annettavan force of this Agreement shall be assessed by the
1099: äänimäärän perusteella ja kulumassa olevasta va- Council on the basis of the number of votes to be
1100: rainhoitovuodesta jäljellä olevan ajan pituudesta held by that member and the period remaining
1101: riippuen, mutta muuttamatta muille jäsenmaille in the current financial year, but the assessment
1102: kulumassa olevaa varainhoitovuotta varten vah- made upon other members from the current
1103: vistettuja muutoksia. financial year shall not thereby be altered.
1104: 6. Maksosuudet ensimmäistä hallinnollista 6. Contributions to the first administrative
1105: tulo- ja menoarviota varten erääntyvät maksetta- budget shall become due on a date to be decided
1106: viksi neuvoston ensimmäisessä istunnossaan päät- by the Council at its first session. Contributions
1107: tämänä ajankohtana. Seuraavia hallinnollisia to subsequent administrative budgets shall
1108: tulo- ja menoarvioita varten suoritettavat mak- become due on the first day of each financial
1109: suosuudet erääntyvät kunkin varainhoitovuoden year. Contributions of members in respect of the
1110: ensimmäisenä päivänä. Järjestöön liittyvien jäsen- financial year in which they join the Organiza-
1111: maiden kulumassa olevaa varainhoitovuotta kos- tion shall be due on the date on which they
1112: kevat maksuosuudet erääntyvät jäseneksitulopäi- become members.
1113: vänä.
1114: 7. Jos jäsenmaa ei ole maksanut maksuosuut- 7. If a member has not paid its full contribu-
1115: taan hallinnollista tulo- ja menoarviota varten tion to the administrative budget within four
1116: neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, months after such contribution becomes due in
1117: jolloin maksuosuus eräämyi maksettavaksi tämän accordance with paragraph 6 of this article, the
1118: artiklan 6 kappaleen mukaisesti, tulee toimitus- Executive Director shall request that member to
1119: johtajan pyytää tätä jäsenmaata suorittamaan make payment as quickly as possible. If that
1120: maksuosuutensa mahdollisimman pian. Mikäli member has still not paid its contribution within
1121: jäsenmaa ei ole suorittanut maksuosuuttaan vielä two months after such request, that member
1122: kahden kuukauden kuluttua pyynnön esittämi- shall be requested to state the reasons for its
1123: sestä, tulee jäsenmaata pyytää antamaan selitys inability to make payment. If at the expiry of
1124: maksukyvyttömyydestään. Jos jäsenmaa ei seitse- seven months from the due date of contribution,
1125: män kuukauden kuluttua erääntymispäivästä lu- that member has still not paid its contribution,
1126: kien ole vieläkään suorittanut maksuosuuttaan, its voting rights shall be suspended and an
1127: sen äänioikeus peruutetaan ja sen myöhästynees- interest charge shall be levied on its late cont-
1128: tä maksuosuudesta peritään isäntämaan Keskus- ribution at the central bank rate of the host
1129: pankin määräämä korko siihen asti kunnes se on country until such time as it has paid in full its
1130: maksanut täysin maksuosuutensa, ellei neuvosto contribution, unless the Council, by special vote,
1131: määräenemmistöllä toisin päätä. decides otherwise.
1132: 8. Jäsenmaa, jonka oikeudet on peruutettu 8. A member whose rights have been suspen-
1133: tämän artiklan 7 kappaleen perusteella, on kui- ded under paragraph 7 of this article shall remain
1134: tenkin edelleen vastuussa maksuosuutensa suorit- liable to pay its contribution.
1135: tamisesta.
1136:
1137: 3 438400367 A
1138: 18 1984 vp. - HE n:o 232
1139:
1140: 20 anikla Article 20
1141: Erityistili Special Account
1142: 1. Erityistili jaetaan kahteen alatiliin: 1. There shall he estahlished two suh-accounts
1143: under the Special Account:
1144: a) esiprojektialatili, ja a) The Pre-Project Suh-Account; and
1145: h) projektialatili h) The Project Suh-Account.
1146: 2. Erityistilin mahdollisia rahoituslähteitä 2. The possihle sources of finance for the
1147: ovat: Special Account shall he:
1148: a) petushyödykkeiden yhteisrahaston toinen a) The Second Account of the Common Fund
1149: tili, perustamisensa jälkeen for Commodities, when it hecomes operational;
1150: h) alueelliset ja kansainväliset rahoituslaitokset h) Regional and international financial ins-
1151: titutions; and
1152: c) vapaaehtoiset avustukset. c) Voluntary contrihutions.
1153: 3. Erityistilin varoja tulee käyttää vain hyväk- 3. The resources of the Special Account shall
1154: syttyihin projekteihin tai esiprojektitoimiin. he used only for approved projects or for pre-
1155: project activities.
1156: 4. Kaikki esiprojektialatililtä suoritetut kus- 4. Ali expenditures under the Pre-Project Suh-
1157: tannukset hyvitetään projektitililtä, mikäli pro- Account shall he reimhursed from the Project
1158: jektit on jälkeenpäin hyväksytty ja vahvistettu. Suh-Account if projects are suhsequently app-
1159: Mikäli kuuden kuukauden kuluessa tämän sopi- roved and funded. If within six months of the
1160: muksen voimaantulosta neuvosto ei ole vastaa- entry into force of this Agreement the Council
1161: nottanut esiprojektialatilille tarkoitettuja varoja, does not receive any funds for the Pre-Project
1162: sen tulee tarkastella tilannetta ja ryhtyä asianmu- Suh-Account, it shall review the situation and
1163: kaisiin toimiin. take appropriate action.
1164: 5. Kaikki tulot, joilla on yhteys tiettyyn tun- 5. All receipts pertaining to specific identifi-
1165: nistettavissa olevaan projektiin, tulee ohjata eri- ahle projects shall he hrought into the Special
1166: tyistilille. Kaikki näistä projekteista aiheutuvat Account. All expenditures incurred on such proj-
1167: kustannukset, mukaan luettuna konsulttien ja ects, including remuneration and travel expenses
1168: asiantuntijoiden palkkiot ja matkakustannukset, of consultants and experts, shall he charged to
1169: suoritetaan erityistililtä. the Special Account.
1170: 6. Neuvoston tulee määräenemmistöllä vah- 6. The Council shall, hy special vote, estahlish
1171: vistaa ehdot, joilla se voi tarpeen vaatiessa tukea terms and conditions on which it would, when
1172: lainavaroin toteutettavia projekteja, joiden osalta and where appropriate, sponsor projects for loan
1173: jäsenmaa tai jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti otta- finaacing, where a memher or memhers have
1174: neet täyden vastuun näistä lainoista. voluntarily assumed full ohligations and respon-
1175: sihilities for such loans. The Organization shall
1176: have no ohligations for such loans.
1177: 7. Neuvosto voi nimetä kyseessä olevan yhtei- 7. The Council may nominate and sponsor
1178: sön suostumuksella minkä tahansa yhteisön, ja any entity with the consent of that entity,
1179: tukea sitä mukaan luettuna jäsenmaa tai jäsen- including a memher or memhers, to receive loans
1180: maat, jotta tämä yhteisö saisi lainaa hyväksytty- for the financing of approved projects and to
1181: jen projektien rahoittamiseen ja ottaisi itselleen undertake all the ohligations involved, except
1182: kaikki tähän liittyvät velvoitteet, paitsi että järjes- that the Organization shall reserve to itself the
1183: tö varaa itselleen oikeuden tarkkailla varojen right to monitor the use of resources and to
1184: käyttöä ja seurata näin rahoitetun projektin toi- follow up on the implementation of projects so
1185: meenpanoa. Järjestö ei kuitenkaan ole vastuussa financed. However, the Organization shall not
1186: yksittäisten jäsenmaiden tai muiden yhteisöjen he responsihle for guarantees voluntarily pro-
1187: antamista takuista. vided hy individual memhers or other entities.
1188: 8. Jäsenmaa ei jäsenyytensä perusteella järjes- 8. No memher shall he responsihle hy reason
1189: tössä ole vastuussa toisen jäsenmaan tai muun of its memhership in the Organization for any
1190: yhteisön projekteihin liittyvästä lainanotosta ai- liahility arising from horrowing or lending hy any
1191: heutuvista velvoitteista. other memher or entity in connection with
1192: projects.
1193: 1984 vp. - HE n:o 232 19
1194:
1195: 9. Mikäli vapaaehtoisia, kohteeseen sitomatto- 9. In the event that voluntary unearmarked
1196: mia varoja tarjotaan järjestölle, neuvosto voi funds are offered to the Organization, the Coun-
1197: vastaanottaa tällaisia varoja. Varat voidaan käyt- cil may accept such funds. Such funds may be
1198: tää esiprojektitoimiin samoin kuin hyväksyttyihin utilized for pre-project activities as well as for
1199: projekteihin. approved projects.
1200: 10. Toimitusjohtajan tulee pyrkiä hankkimaan 10. The Executive Director shall endeavour to
1201: neuvoston päättämin ehdoin riittävä ja varmistet- seek, on such terms and conditions as the Coun-
1202: tu rahoitus neuvoston hyväksymille projekteille. cil may decide, adequate and assured finance for
1203: projects approved by the Council.
1204: 11. Erityisiin hyväksyttyihin projekteihin anne- 11. Contributions for specified approved proj-
1205: tut lahjoitukset tulee käyttää vain niihin projek- ects shall be used only for the projects for which
1206: teihin, joihin ne on alunperin tarkoitettu, ellei they were originally intended, unless otherwise
1207: neuvosto yhteisymmärryksessä lahjoittajan kanssa decided by the Council in agreement with the
1208: toisin päätä. Projektin loppuunsaattamisen jäl- contributor. After the completion of a project,
1209: keen järjestön tulee palauttaa erityisten projek- the Organization shall return to each contributor
1210: tien jokaiselle Iahjoittajalie jäljelle jääneet varat for specific projects the balance of any funds
1211: suhteessa kunkin lahjoittajan osuuteen projektin remaining pro rata to each contributor' s share in
1212: rahoitusta varten annettujen lahjoitusten koko- the total of the contributions originally made
1213: naismäärään, elleivät lahjoittajat toisin päätä. available for financing that project, unless
1214: otherwise agreed to by the contributor.
1215:
1216:
1217:
1218:
1219: 21 artikla Article 21
1220: Maksutavat Forms of payment
1221: 1. Maksuosuudet hallinnolliselle tilille tulee 1. Contributions to the Administrative Ac-
1222: suorittaa vapaasti vaihdettavassa valuutassa, ja count shall be payable in freely usable currencies
1223: niiden on oltava vapautettuja valuutanvaihtora- and shall be exempt from foreign-exchange re-
1224: joituksista. strictions.
1225: 2. Rahoitusavustukset erityistilille tulee suorit- 2. Financial contributions to the Special Ac-
1226: taa vapaasti vaihdettavassa valuutassa, ja niiden count shall be payable in freely usable currencies
1227: on oltava vapautettuja valuutanvaihtorajoituksis- and shall be exempt from foreign-exchange re-
1228: ta. strictions.
1229: 3. Neuvosto voi hyväksyä muunkinlaisia avus- 3. The Council may also decide to accept
1230: tuksia erityistilille, mukaan luettuna tieteellistä other forms of contributions to the Special Ac-
1231: ja teknistä laitteistoa tai työvoimaa, joita tarvi- count, including scientific and technical equi-
1232: taan hyväksyttyjen projektien toteuttamiseksi. pment or personnel, to meet the requirements of
1233: approved projects.
1234:
1235:
1236:
1237: 22 artikla Article 22
1238: Tilintarkistus ja ttlien julkistaminen Audit and publication of accounts
1239: 1. Neuvosto nimittää riippumattomat tilintar- 1. The Council shall appoint independent
1240: kastajat järjestön kirjanpidon tarkastamista var- auditors for the purpose of auditing the accounts
1241: ten. of the Organization.
1242: 2. Niin pian kuin mahdollista kunkin varain- 2. Independently audited statements of the
1243: hoitovuoden päättymisen jälkeen ja viimeistään Administrative Account and of the Special Ac-
1244: kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen on count shall he made available to members as
1245: jäsenmaille esitettävä erillinen tilintarkastuskerto- soon as possible after the close of each financial
1246: mus hallinnollisen tilin ja erityistilin osalta an- year, but not later than six months after that
1247: 20 1984 vp. - HE n:o 232
1248:
1249: nettavaksi neuvostolle hyväksymistä varten mah- date, and be considered for approval by the
1250: dollisuuksien mukaan seuraavassa istunnossaan. Council at its next session, as appropriate. A
1251: Yhteenveto tarkistetuista tileistä ja taseesta tulee summary of the audited accounts and balance
1252: tämän jälkeen julkaista. sheet shall thereafter be published.
1253:
1254:
1255: VII LUKU CHAPTER VII
1256: Toiminnalliset tehtävät Operarionai activities
1257: 23 artikla Article 23
1258: Projektit Projects
1259: 1. Jäsenmaiden tulee toimittaa kaikki projek- 1. Ali project proposals shall be submitted to
1260: tiehdotukset järjestölle ja asianomaisen komitean the Organization by members and shall be
1261: tulee tutkia ne. examined by the relevant committee.
1262: 2. Artiklassa 1 ilmaistujen tavoitteiden saavut- 2. In order to achieve the objectives set out in
1263: tamiseksi neuvoston tulee tutkia kaikki projek- article 1, the Council shall examine all project
1264: tiehdotukset, jotka koskevat tutkimusta ja kehit- proposals in the fields of research and develop-
1265: tämistä, markkinatutkimusta, tuottajajäsenmaan ment, market intelligence, further and increased
1266: kehittämiseen tähtäävää jatkuvaa ja lisääntyvää processing in developing producing member
1267: puunjalostusta sekä metsänistutusta ja metsän- countries, and reforestation and forest manage-
1268: hoitoa yhdessä asianomaisen komitean antamien ment, together with the recommendation sub-
1269: suositusten kanssa. Nämä projektiehdotukset, mitted by the relevant committee; such project
1270: jotka perustuvat 2 artiklan 1 kappaleessa määritel- proposals based on tropical timber as defined in
1271: tyyn trooppiseen puuhun, käsittävät trooppista article 2, paragraph 1, may encompass tropical
1272: puuta olevat tuotteet, paitsi ne jotka on mainittu timber products other than those listed in article
1273: 2 artiklan 1 kappaleessa. Tämä ehto koskee 2, paragraph 1. This provision shall also apply,
1274: myös, mikäli tarkoituksenmukaista, 25 artiklassa where relevant, to the functions of the commit-
1275: mainittuja komiteoiden toimintoja. tees as set forth in article 25.
1276: 3. Neuvoston tulee määräenemmistöllä tämän 3. On the basis of the criteria set out in
1277: artiklan 6 ja 7 kappaleissa mainittujen kriteerien paragraph 6 or paragraph 7 of this article, the
1278: perusteella hyväksyä rahoitettavat tai avustettavat Council shall, by special vote, approve projects
1279: projektit 20 artiklan mukaisesti. for financing or sponsorship in accordance with
1280: article 20.
1281: 4. Neuvoston tulee jatkuvasti huolehtia hy- 4. The Council shall, on a continuing basis,
1282: väksyttyjen projektien toteuttamisesta ja seurata arrange for the implementation of, and with a
1283: niitä niiden tehokkuuden varmistamiseksi. view to ensuring their effectiveness follow up,
1284: approved projects.
1285: 5. Tutkimus- ja kehitysprojektien tulee liittyä 5. Research and development projects should
1286: ainakin yhteen seuraavista viidestä alueesta: relate to at least one of the following five areas:
1287: a) Puun hyväksikäyttö, mukaan lukien vähem- a) Wood utilization, including the utilization
1288: män tunnettujen ja vähemmän käytettyjen lajien of lesser-known and lesser-used species;
1289: käyttö;
1290: b) Luonnonmetsien kehittäminen; b) Natural forest development;
1291: c) Metsänistutuksen kehittäminen; c) Reforestation development;
1292: d) Puunkorjuu, hakkuiden perusrakenne, tek- d) Harvesting, logging infrastructure, training
1293: nisen henkilökunnan kouluttaminen; of technical personnel;
1294: e) Institutionaaliset puitteet, kansallinen suun- e) Institutional framework, national planning.
1295: nittelu.
1296: 6. Neuvoston hyväksymien tutkimus- ja kehi- 6. Projects on research and development app-
1297: tysprojektien tulee täyttää kaikki seuraavat kritee- roved by the Council shall be consistent with
1298: rit: each of the following criteria:
1299: a) niiden tulee liittyä teollisen trooppisen a) They should be related to the production
1300: puun tuotantoon ja hyväksikäyttöön; and utilization of industrial tropical timber;
1301: 1984 vp. - HE n:o 232 21
1302:
1303: b) niiden tulee hyödyttää trooppisen puun b) They should yield benefits to the tropical
1304: taloutta kokonaisuudessaan ja olla merkitykselli- timber economy as a whole and be relevant to
1305: siä sekä tuottaja- että kuluttajajäsenmaille; producing as well as consuming members;
1306: c) niiden tulee liittyä kansainvälisen trooppi- c) They should be related to the maintenance
1307: sen puun kaupan ylläpitämiseen ja laajentami- and expansion of the international tropical tim-
1308: seen; ber trade;
1309: d) niiden tulee tarjota kohtuulliset mahdolli- d) They should offer reasonable prospects for
1310: suudet positiivisiin taloudellisiin tuottoihin suh- positive economic returns in relation to costs; and
1311: teessa kustannuksiin; ja
1312: e) niiden tulee maksimaalisesti käyttää hyväksi e) They shall make maximum use of eXisting
1313: olemassa olevia tutkimuslaitoksia ja mahdollisim- research institutions and, to the greatest extent
1314: man suuressa määrin välttää voimavarojen pääl- possible, avoid duplication of efforts.
1315: lekkäistä käyttöä.
1316: 7. Markkinatutkimuksen, lisäjalostuksen sekä 7. Projects in the fields of market intelligence,
1317: metsänistutuksen ja metsänhoidon aloilta olevien further and increased processing, and refore-
1318: projektien tulee täyttää tämän aniklan 6 kappa- station and forest management, should be con-
1319: leessa mainittu kriteeri b ja, mikäli mahdollista sistent with criterion b) and, as fas as possible,
1320: kriteerit a, c, d ja e. consistent with criteria a), c), d) and e) as
1321: contained in paragraph 6 of this article.
1322: 8. Neuvoston tulee päättä projektien keskinäi- 8. The Council shall decide on the relative
1323: sestä tärkeysjärjestyksestä ottaa huomioon kunkin priorities of projects, taking into account the
1324: tuottaja-alueen edut ja erityispiirteet. Ensi vai- interests and characteristics of each of the
1325: heessa neuvoston tulee antaa etusija niille tutki- producing regions. Initially, the Council shall
1326: mus- ja kehitysprojekteille, jotka trooppisen give priority to research and development project
1327: puun kuudes valmisteleva kokous on hyväksynyt profiles as endorsed by the Sixth Preparatory
1328: yhdistetyn perushyödykeohjelman mukaisesti ja Meeting on Tropical Timber under the Inte-
1329: muille sellaisille projekteille, jotka neuvosto voi grated Programme for Commodities and to such
1330: hyväksyä. other projects as the Council may approve.
1331: 9. Neuvosto voi määräenemmistöllä lakkaut- 9. The Council may, by special vote,
1332: taa minkä tahansa projektin tukemisen. terminate its sponsorship of any project.
1333:
1334:
1335:
1336:
1337: 24 artikla Article 24
1338: Komiteoiden perustaminen Establishment of committees
1339: 1. Täten perustetaan seuraavat komiteat järjes- 1. The following committees are hereby esta-
1340: tön pysyviksi komiteoiksi: blished as permanent committees of the Organi-
1341: zation:
1342: a) taloudellinen informaatio- Ja markkina- a) Committee on Economic Information and
1343: tutkimuskomitea; Market Intelligence;
1344: b) metsänistutus- ja metsänhoitokomitea; ja b) Committee on Reforestation and Forest
1345: Management; and
1346: c) metsäteollisuuskomitea. c) Committee on Forest Industry.
1347: 2. Neuvosto voi määräenemmistöllä perustaa 2. The Council may, by special vote, establish
1348: muita sellaisia komiteoita ja lisäelimiä, jotka se such other committees and subsidiary bodies as it
1349: katsoo asianmukaisiksi ja tarpeellisiksi. deems appropriate and necessary.
1350: 3. Tämän aniklan 1 ja 2 kappaleessa mainitut 3. The committees and subsidiary bodies ref-
1351: komiteat ja lisäelimet ovat vastuussa neuvostolle erred to in paragraphs 1 and 2 of this article shall
1352: ja työskentelevät neuvoston yleisen valvonnan be responsible to, and work under the general
1353: alaisina. Neuvosto kutsuu kokoon komiteoiden ja direction of, the Council. Meetings of the com-
1354: lisäelinten kokoukset. mittees and subsidiary bodies shall be convened
1355: by the Council.
1356: 22 1984 vp. - HE n:o 232
1357:
1358: 4. Kuhunkin komiteaan osallistuminen on 4. Participation 1n each of the committees
1359: avoin kaikille jäsenille. Neuvosto päättää komi- shall be open to all members. The rules of
1360: teoiden menettelytapalaeista. procedure of the committees shall be decided by
1361: the Council.
1362:
1363:
1364: 25 artikla Article 25
1365: Komiteoide11 toiminnot Functions of the committees
1366: 1. Taloudellisen informaatio- ja markkinatut- 1. The committee on Economic Information
1367: kimuskomitean tulee: and Market lntelligence shall:
1368: a) pitää silmällä tilastojen saatavuutta ja laatua a) Keep under review the availability and
1369: sekä muuta järjestön tarvitsemaa informaatiota; quality of statistics and other information re-
1370: quired by the Organization;
1371: b) analysoida liitteessä C mainittuja tilastolli- b) Analyse the statistical data and specific
1372: sia tietoja ja erityisindikaatioita kansainvälisen indicators as identified in annex C for the
1373: trooppisen puun kaupan tarkkailemista varten; monitoring of international tropical timber
1374: trade;
1375: c) pitää jatkuvasti silmällä trooppisen puun c) Keep under continuous review the interna-
1376: kansainvälisiä markkinoita, niiden tämän hetkis- tional tropical timber market, its current situa-
1377: tä tilannetta ja lyhyen tähtäimen suunnitelmia tion and short-term prospects on the basis of the
1378: perustuen yllämainitussa kappaleessa b) mainit- data mentioned in subparagraph b) above and
1379: tuihin tietoihin sekä muuhun asiaa koskevaan other relevant information;
1380: informaatioon;
1381: d) antaa neuvostolle suosituksia trooppista d) Make recommendations to the Council on
1382: puuta koskevien asianmukaisten tutkimusten tar- the need for, and nature of, appropriate studies
1383: peesta ja luonteesta mukaan lukien trooppisen on tropical timber, including longterm prospects
1384: puun kansainvälisiä markkinoita koskevat pitkän of the international tropical timber market, and
1385: tähtäimen suunnitelmat, sekä seurata ja tarkas- monitor and review any studies commissioned by
1386: tella neuvoston toimeksiantamia muita tutki- the Council;
1387: muksia;
1388: e) suorittaa kaikki muut neuvoston sille mää- e) Carey out any other tasks related to the
1389: räämät tehtävät, jotka liittyvät trooppisen puun economic, technical and statistical aspects of
1390: taloudellisiin, teknisiin ja tilastollisiin näkökoh- tropical timber assigned to it by the Council;
1391: tiin;
1392: f) avustaa teknillisen yhteistyön hankkimisessa f) Assist in the provision of technical coop-
1393: tuottajajäsenmaille niiden ao. tilastopalvelujen eration to producing members to improve their
1394: parantamiseksi. relevant statistical services.
1395: 2. Metsänistutus- ja metsänhoitokomitean tu- 2. The Committee on Reforestation and Forest
1396: lee: Management shall:
1397: a) tarkastella säännöllisesti metsänistutukseen a) Keep under regular review the support and
1398: ja metsänhoitoon annettua tukea ja apua kansal- assistance being provided at a national and
1399: lisella ja kansainvälisellä tasolla teollisen trooppi- international level for reforestation and forest
1400: sen puun jalostamista varten; management for the production of industrial
1401: tropical timber;
1402: b) rohkaista teknisen avun lisäämistä metsä- b) Encourage the increase of technical assist-
1403: nistutusta ja metsänhoitoa koskeville kansallisille ance to national programmes for reforestation
1404: ohjelmille; and forest management;
1405: c) arvioida metsänistutuksen tarpeet ja identi- c) Assess the requirements and identify all
1406: fioida kaikki mahdolliset rahoituslähteet; possible sources of financing for reforestation and
1407: forest management;
1408: d) tarkastella säännöllisesti teollisen trooppi- d) Review regularly future needs of interna-
1409: sen puun kansainvälisen kaupan tulevia tarpeita tional trade in industrial tropical timber and, on
1410: ja tältä pohjalta identifioida ja harkita asianmu- this basis, identify and consider appropriate poss-
1411: 1984 vp. - HE n:o 232 23
1412:
1413: kaiset suunnitelmat ja toimenpiteet metsänistu- ible schemes and measures in the field of refore-
1414: tuksen ja metsänhoidon alalla; station and forest management;
1415: e) järjestää tiedonsiirto metsänistutuksen ja e) Facilitate transfer of knowledge in the field
1416: metsänhoidon alalla pätevien järjestöjen avulla; of reforestation and forest management with the
1417: assistance of competent organizations;
1418: f) koordinoida nämä metsänistutus- ja met- f) Co-ordinate and harmonize these activities
1419: sänhoitoalan yhteistyötoimenpiteet muiden ku- for co-operation in the field of reforestation and
1420: ten esim. FAO:n, UNEP:n, Maailmanpankin, forest management with the relevant activities
1421: alueellisten pankkien ja muiden vastaavien järjes- pursued elsewhere, such as those under FAO,
1422: töjen toimesta suoritettavien toimenpiteiden UNEP, the World Bank, regional banks and
1423: kanssa. other competent organizations.
1424: 3. Metsäteollisuuskomitean tulee: 3. The Committee on Forest Industry shall:
1425: a) edistää tuottaja- ja kuluttajajäsenmaiden a) Promote co-operation between producing
1426: välistä yhteistyötä jalostuksen kehittämisessä and consuming members as partners in the
1427: tuottajajäsenmaissa mm. seuraavilla alueilla: development of processing activities in producing
1428: member countries, inter alia, in the following
1429: areas:
1430: i) teknologian siirto; i) Transfer of technology;
1431: ii) koulutus; ii) Training;
1432: iii) trooppisen puun terminologian standardi- iii) Standardization of nomenclature of tropi-
1433: sointi; cal timber;
1434: iv) jalostettujen tuotteiden erittelyjen yhden- iv) Harmonization of specifications of proces-
1435: mukaistaminen; sed products;
1436: v) investointien ja yhteistyöyritysten rohkaise- v) Encouragement of investment and joint
1437: minen; ja ventures; and
1438: vi) markkinointi; vi) Marketing;
1439: b) edistää tiedonvälitystä rakennemuutosten b) Promote exchange of information in order
1440: helpottamiseksi jalostuksen lisäämisessä ottaen to facilitate structural changes involved in in-
1441: huomioon sekä tuottaja- että kuluttajajäsenmai- creased and further processing in the interests of
1442: den edut; both producing and consuming members;
1443: c) seurata käynnissä olevia toimenpiteitä tällä c) Monitor ongoing activitites in this field, and
1444: alueella sekä identifioida ja tarkastella ongelmia identify and consider problems and possible
1445: ja niiden mahdollisia ratkaisuja yhteistyössä mui- solutions to them in co-operation with the com-
1446: den asianomaisten järjestöjen kanssa; petent organizations;
1447: d) rohkaista teknisen avun lisäämistä kansalli- d) Encourage the increase of technical assist-
1448: sille ohjelmille trooppisen puun jalostukseen. ance to national programmes for the processing
1449: of tropical timber.
1450: 4. Tutkimus- ja kehitystyön tulee olla 24 ar- 4. Research and development shall be a com-
1451: tiklan 1 kappaleen mukaisesti perustettujen ko- mon function of the committees established
1452: miteoiden yhteinen tehtävä. under article 24, paragraph 1.
1453: 5. Ottaen huomioon läheisen suhteen tutki- 5. In view of the close relationship between
1454: mus- ja kehitystyön, metsänistutuksen ja metsän- research and development, reforestation and for-
1455: hoidon, lisä- ja edelleenjalostuksen ja markkina- est management, increased and further proces-
1456: tutkimuksen välillä, kunkin pysyvän komitean sing, and market intelligence, each of the per-
1457: tulee, niille yllämäärättyjen tehtävien lisäksi, ot- manent committees, in addition to carrying out
1458: taen huomioon sille osoitetut projektiehdotukset the functions assigned to it above, shall, with
1459: mukaan lukien tutkimus-ja kehitystyö sen päte- regard to project proposals referred to it, inc-
1460: vyysalalla: luding those on research and development in its
1461: area of competence:
1462: a) tarkastella Ja teknisesti arvioida projekti- a) Consider and technically appraise and
1463: ehdotukset; evaluate project proposals;
1464: b) neuvoston määräämien yleisten ohjeiden b) In accordance with general guidelines esta-
1465: mukaisesti päättää ja toteuttaa ne esiprojektitoi- blished by the Council, decide on and im-
1466: 24 1984 vp. - HE n:o 232
1467:
1468: menpiteet, jotka ovat välttämättömiä projektiesi- plement pre-project actlvltles necessary for
1469: tysten suositusten tekemiseksi neuvostolle; making recommendations on project proposals to
1470: the Council;
1471: c) identifioida mahdolliset rahoituslähteet 20 c) Identify possible sources of finance for
1472: artiklan 2 kappaleessa mainituille projekteille; projects referred to in article 20, paragraph 2;
1473: d) seurata projektin toteuttamista ja järjestää d) Follow up the implementation of projects
1474: projektien tulosten kerääminen ja levittäminen and provide for the collection and dissemination
1475: niin laajalti kuin mahdollista kaikkien jäsenten of the results of projects as widely as possible for
1476: hyödyksi; the benefit of all members;
1477: e) tehdä neuvostolle projekteja koskevia suosi- e) Make recommendations to the Council re-
1478: tuksia; lating projects;
1479: f) suorittaa mitä tahansa muita neuvoston sille f) Carry out any other tasks related to projects
1480: määräämiin projekteihin liittyviä tehtäviä. assigned to it by the Council.
1481: 6. Näitä yleisiä tehtäviä suorittaessaan kunkin 6. In carrying out these common functions,
1482: komitean tulee ottaa huomioon tarve vahvistaa each committee shall take into account the need
1483: henkilökunnan koulutusta tuottajajäsenmaissa; to strengthen the training of personnel in pro-
1484: tarkastella ja ehdottaa tutkimus- ja kehitystyön ducing member countries; to consider and
1485: järjestämiseen ja vahvistamiseen liittyviä modali- propose modalities for organizing or streng-
1486: teetteja ja jäsenten, erityisesti tuottajajäsenten thening the research and development activities
1487: kapasiteettia; sekä edistää tutkimuksen tieto-tai- and capacities of members, particularly pro-
1488: don ja tekniikan siirtoa jäsenten keskuudessa ja ducing members; and to promote the transfer of
1489: erityisesti tuottajajäsenmaiden keskuudessa. research know-how and techniques among mem-
1490: bers, particularly among producing members.
1491:
1492:
1493:
1494: VIII LUKU CHAPTER VIII
1495: Suhde perushyödykkeiden yhteisrahastoon Relationship with the Common Fund
1496: for Commodities
1497: 26 artikla Article 26
1498: Suhde perushyödykkeiden yhteisrahastoon Relationship with the Common Fund for Com-
1499: modities
1500: Kun yhteisrahasto aloittaa toimintansa, järjes- When the Common Fund becomes opera-
1501: tön tulee täysimääräisesti käyttää hyväksi yhteis- tional, the Organization shall take full advantage
1502: rahaston palveluksia niiden periaatteiden mu- of the facilities of the Second Account of the
1503: kaan, jotka on ilmaistu perushyödykkeiden yh- Common Fund according to the principles set
1504: teisrahaston perustamissopimuksessa. out in the Agreement establishing the Common
1505: Fund for Commodities.
1506:
1507:
1508:
1509: IX LUKU CHAPTER IX
1510: Tilastot, tutkimukset ja informaatio Statistics, studies and information
1511: 27 artikla Article 27
1512: Tilastot, tutkimukset ja informaatio Statistics, studies and information
1513: 1. Neuvoston tulee luoda läheiset suhteet asi- 1. The Council shall establish close rela-
1514: anomaisiin hallitustenvälisiin, virallisiin ja epävi- tionships with appropriate intergovernmental,
1515: rallisiin järjestöihin, jotta varmistetaan tuoreen ja governmental and non-governmental organizati-
1516: luotettavan tiedon saanti kaikista trooppiseen ons, in order to help ensure the availability of
1517: 1984 vp. - HE n:o 232 25
1518:
1519: puuhun vaikuttavista tekijöistä. Järjestön tulee recent and reliable data and information on all
1520: yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa kerätä, kä- factors concerning tropical timber. The Organiza-
1521: sitellä ja tarpeen mukaan julkaista tämän sopi- tion, in co-operation with such organizations,
1522: muksen toiminnan kannalta tarpeellista tietoa shall compile, collate and, as necessary, publish
1523: trooppisen puun tuotannosta, tarjonnasta, kau- such statistical information on production, sup-
1524: pasta, varastoista, kulutuksesta ja markkinahin- ply, trade, stocks, consumption and market
1525: noista. prices of tropical timber, and on related areas, as
1526: 2. Jäsenmaiden tulee toimittaa neuvoston pyy- is necessary for the operation of this Agreement.
1527: tämiä tilastoja ja informaatiota kohtuullisessa 2. Members shall, to the fullest extent possi-
1528: ajassa mahdollisimman suuressa määrin, sikäli ble not inconsistent with their national legisla-
1529: kun se ei ole kansallisen lainsäädännön vastaista. tion, furnish, within a reasonable time, statistics
1530: and information on tropical timber requested by
1531: the Council.
1532: 3. Neuvoston tulee järjestää tarpeellisten tut- 3. The Council shall arrange to have any
1533: kimusten suorittaminen maailman trooopisen necessary studies undertaken of the trends and of
1534: puun markkinoiden kehityssuunnista sekä pitkän short- and long-term problems of the world
1535: ja lyhyen tähtäyksen ongelmista. tropical timber market.
1536: 4. Neuvoston tulee taata, ettei jäsenien hank- 4. The Council shall ensure that information
1537: kima tieto riko trooppista puuta tuottavien, ja- furnished by members shall not be used in such a
1538: lostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yh- manner as to prejudice the confidentiality of the
1539: tiöiden toimien luottamuksellisuutta. operations of persons or companies producing,
1540: processing or marketing ttopical timber.
1541:
1542:
1543: 28 artikla Anicle 28
1544: Vuosikertomus ja vuosikatsaus Annual report and review
1545: 1. Neuvoston tulee kuuden kuukauden kulu- 1. The Council shall, within six months after
1546: essa kunkin kalenterivuoden päättymisestä jul- the close of each calendar year, publish an
1547: kaista vuosittainen toimintakertomuksensa ja annual report on its activities and such other
1548: muuta tarpeelliseksi katsomaansa informaatiota. information as it considers appropriate.
1549: 2. Neuvoston tulee vuosittain tarkastella 2. The Council shall annually review and
1550: maailman trooppisen puun tilannetta ja vaihtaa assess the world tropical timber situation and
1551: mielipiteitä trooppisen puun talouteen liittyvistä exchange views on the outlook for, and other
1552: näkymistä ja muista siihen läheisesti liittyvistä issues closely related to, the world tropical timber
1553: kysymyksistä mukaan lukien ekologiset ja ympä- economy, including ecological and environ-
1554: ristötekijät. mental aspects.
1555: 3. Katsaus tulee suorittaa: 3. The review shall be carried out in the light
1556: of:
1557: a) trooppisen puun kansallisesta tuotannosta, a) Information supplied by members in rela-
1558: kaupasta, tarjonnasta, varastoista, kulutuksesta ja tion to national production, trade, supply,
1559: hinnoista jäsenten antamien tietojen valossa; stocks, consumption and prices of tropical tim-
1560: ber;
1561: b) jäsenten hankkimien tilastotietojen ja mui- b) Statistical data and specific indicators pro-
1562: den erityisten indikaatioiden valossa liitteessä C vided by members on the areas listed in annex C;
1563: mainituilta alueilta; ja and
1564: c) muun sellaisen merkityksellisen tiedon pe- c) Such other relevant information as may be
1565: rusteella, jonka neuvosto saa joko suoraan tai available to the Council either directly or thro-
1566: asianomaisten Yhdistyneiden kansakuntien jär- ugh the appropriate organizations in the United
1567: jestöjen ja asianomaisten hallitustenvälisten viral- Nations system and appropriate intergovern-
1568: listen ja tai epävirallisten järjestöjen kautta. mental, governmental or non-governmental or-
1569: ganizations.
1570: 4. Katsauksen tulokset tulee sisällyttää neu- 4. The results of the review shall he included
1571: voston neuvottelujen raportteihin. in the reports of the Council's deliberations.
1572: 4 438400367A
1573: 26 1984 vp. - HE n:o 232
1574:
1575: X LUKU CHAPTER X
1576:
1577: Muut kysymykset Miscellaneous
1578: 29 artikla Article ·29
1579: Valitukset ja erimielisyydet Complaints and disputes
1580: Jokainen valitus siitä, että jäsenmaa on lai- Any complaint that a member has failed to
1581: minlyönyt tämän sopimuksen mukaiset velvoit- fulfil its obligations under this Agreement and
1582: teensa, ja jokainen tämän sopimuksen tulkintaa any dispute concerning the interpretation or
1583: tai soveltamista koskeva erimielisyys on alistettava application of this Agreement shall be referred to
1584: neuvoston ratkaistavaksi. Neuvoston näitä asioita the Council for decision. Decisions or the Coun-
1585: koskevat päätökset ovat lopullisia ja sitovia. cil on these matters shall be final and binding.
1586:
1587: 30 artikla Article 30
1588: jäsenmaiden yleiset velvoitteet General obligations of members
1589: 1. Tämän sopimuksen voimassaoloaikana Ja- 1. Members shall for the duration of this
1590: senmaat pyrkivät tekemään parhaansa ja toimivat Agreement use their best endeavours and cooper-
1591: keskenään yhteistyössä edistääkseen tämän sopi- ate to promote the attainment of its objectives
1592: muksen päämäärien saavuttamista, eivätkä ryhdy and to avoid any action contrary thereto.
1593: mihinkään näiden päämäärien vastaisiin toimen-
1594: piteisiin.
1595: 2. Jäsenmaiden tulee hyväksyä sitoviksi kaikki 2. Members undertake to accept as binding
1596: neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla decisions of the Council under the provisions of
1597: tekemät päätökset ja pyrkii välttämään toimenpi- this Agreement and shall seek to refrain from
1598: teitä, jotka rajoittaisivat tai olisivat näiden pää- implementing measures which would have the
1599: tösten vastaisia. effect of limiting or running counter to them.
1600:
1601: 31 artikla Article 31
1602: Vapautus velvoituksista Relief from obligations
1603: 1. Neuvosto voi poikkeuksellisissa olosuhteis- 1. Where it is necessary on account of excep-
1604: sa, hätätilanteessa tai ylivoimaisen esteen sattues- tional circumstances or emergency or force maje-
1605: sa, josta ei ole erikseen säädetty, määräenemmis- ure not expressly provided for in this Agreement,
1606: töllä vapauttaa jäsenmaan tämän sopimuksen the Council may, by special vote, relieve a
1607: mukaisesta velvoituksesta, mikäli kyseisen jäsen- member of an obligation under this Agreement
1608: maan selvitys syistä, miksi se ei voi velvoitustaan if it is satisfied by an explanation from that
1609: täyttää, on neuvostoa tyydyttävä. member regarding the reasons why the obEga-
1610: tion cannot be met.
1611: 2. Myöntäessään jäsenmaalle tämän artiklan 1 2. The Council, in granting relief to a mem-
1612: kappaleeen mukaisen vapautuksen neuvoston on ber under paragraph 1 of this article, shall state
1613: nimenomaisesti mainittava, millä ehdoilla ja explicitly the terms and conditions on which, and
1614: miksi ajaksi jäsenmaa vapautetaan kysymyksessä the period for which, the member is relieved of
1615: olevasta velvoituksesta sekä ne syyt, joiden perus- such obligation, and the reasons for which the
1616: teella vapautus myönnetään. relief is granted.
1617:
1618:
1619: 32 artikla Article 32
1620: En"tyiset tukitoimet Differential and remedial measures and special
1621: measures
1622: 1. Tuojajäsenmaat, jotka ovat kehitysmaita ja 1. Developing importing members whose in-
1623: joiden etuihin tämän sopimuksen nojalla ryhdy- terests are adversely affected by measures taken
1624: 1984 vp. - HE n:o 232 27
1625:
1626: tyillä toimenpiteillä on ollut kielteinen vaikutus, under this Agreement may apply to the Council
1627: voivat vedota neuvostoon, jotta tämä ryhtyisi for appropriate differential and remedial mea-
1628: erityisiin tukitoimiin. Neuvosto harkitsee sopivia sures. The Council shall consider taking appro-
1629: toimenpiteitä Yhdistyneiden kansakuntien priate measures in accordance with section III,
1630: kauppa- ja kehityskonferenssin 93 IV päätöslau- paragraphs 3 and 4, of resolution 93 (IV) of the
1631: selman III osa 3 ja 4 kappaleen mukaisesti. United Nations Conference on Trade and De-
1632: velopment.
1633: 2. Yhdistyneiden kansakuntien määrittele- 2. Members in the category of least developed
1634: mään vähiten kehittyneiden maiden luokkaan countries as defined by the United Nations may
1635: kuuluvat jäsenet voivat anoa neuvostolta erityisiä apply to the Council for special measures in
1636: toimenpiteitä 93 (IV) päätöslauselman III osan 4 accordance with section III, paragraph 4, of
1637: kappaleen ja ''Vähiten kehittyneitä maita koske- resolution 93 (IV) and with paragraph 82 of the
1638: van 1980-luvun toimintaohjelman' ', (kappale Substantial New Programme of Action for the
1639: 82), mukaan. 1980s for the Least Developed Countries.
1640:
1641:
1642: XI LUKU CHAPTER XI
1643: Loppumääräykset Final provisions
1644: 33 artikla Article 33
1645: Tallettaja Depositary
1646: Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimi- The Secretary-General of the United Nations is
1647: tetään tämän sopimuksen tallettajaksi. hereby designated as the depositary of this
1648: Agreement.
1649:
1650: 34 artikla Article 34
1651: Allekirjoittaminen, ratifiointi ja hyväksyminen Signature, ratification, acceptance and approval
1652: 1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista 1. This Agreement shall be open for signature
1653: varten Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa 2 at United Nations Headquarters from 2 January
1654: päivästä tammikuuta 1984 lukien kuukausi sen 1984 until one month after the date of its entry
1655: voimaantulopäivän jälkeen kaikille hallituksille, into force by Governments invited to the United
1656: jotka on kutsuttu Yhdistyneiden kansakuntien Nations Conference on Tropical Timber, 1983.
1657: trooppisen puun konferenssiin 1983.
1658: 2. Jokainen tämän artiklan 1 kappaleessa mai- 2. Any Government referred to in paragraph 1
1659: nittu hallitus voi of this article may:
1660: a) allekirjoittaessaan tämän sopimuksen ilmoit- a) At the time of signing this Agreement,
1661: taa, että se allekirjoituksellaan ilmaisee hyväksy- declare that by such signature it expresses its
1662: vänsä tämän sopimuksen sitovan itseään (lopulli- consent to be bound by this Agreement (de-
1663: nen allekirjoittaminen); finitive signature); or
1664: b) allekirjoitettuaan tämän sopimuksen ratifi- b) After signing this Agreement, ratify. accept
1665: oida tai hyväksyä sen tallettamalla tämänsisältöi- or approve it by the deposit of an instrument to
1666: sen asiakirjan tallettajan huostaan. that effect with the depositary.
1667:
1668:
1669: 35 artikla Article 35
1670: Liittyminen Accession
1671: 1. Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten 1. This Agreement shall be open for accession
1672: kaikkien valtioiden hallituksille neuvoston mää- by the Governments of all States upon conditions
1673: räämin ehdoin, jotka sisältävät aikarajoituksen established by the Council, which shall include a
1674: liittymiskirjojen tallettamiselle. Neuvosto voi time-limit for the deposit of instruments of
1675: 28 1984 vp. - HE n:o 232
1676:
1677: kuitenkin myöntää lykkäystä hallituksille, jotka access10n. The Council may, however, grant
1678: eivät voi tallettaa liittymiskirjaansa liittymiseh- extensions of time to Governments which are
1679: doissa asetetun ajan puitteissa. unable to accede by the time-limit set in the
1680: conditions of accession.
1681: 2. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liitty- 2. Accession shall be effected by the deposit
1682: miskirja tallettajan huostaan. of an instrument of accession with the deposi-
1683: tary.
1684:
1685:
1686: 36 artikla Article 36
1687: Ilmoitus sopimuksen väNaikaisesta soveltamisesta Notification af provisional application
1688: Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai A signatory Govemment which intends to
1689: hyväksyä tämän sopimuksen, tai hallitus, jonka ratify, accept or approve this Agreement, or a
1690: liittymisehdot neuvosto on vahvistanut, mutta Government for which the Council has establish-
1691: joka ei vielä ole voinut tallettaa tätä koskevaa ed conditions for accession but which has not yet
1692: asiakirjaansa, voi milloin tahansa ilmoittaa taliet- been able to deposit its instrument, may, at any
1693: tajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti, time, notify the depositary that it will apply this
1694: joko sen tullessa voimaan 37 artiklan mukaisesti Agreement provisionally either when it enters
1695: tai jos se jo on voimassa, tarkemmin määrätystä into force in accordance with article 37, or, if it is
1696: päivästä. already in force, at a specified date.
1697:
1698:
1699:
1700: 37 artikla Article 37
1701: Voimaantulo Entry into force
1702: 1. Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 1. This Agreement shall enter into force
1703: päivänä lokakuuta 1984 tai jonakin muuna päi- definitively on 1 October 1984 or on any date
1704: vänä sen jälkeen, jos 12 tuottajamaiden hallitus- thereafter, if 12 Governments of producing co-
1705: ta, joilla on yhteensä vähintään 55 prosenttia untries holding at least 55 per cent of the total
1706: tämän sopimuksen liitteessä A esitetystä kokonai- votes as set out in annex A to this Agreement,
1707: säänimäärästä ja 16 kuluttajamaan hallitusta, and 16 Governments of consuming countries
1708: joilla on yhteensä vähintään 70 prosenttia tämän holding at least 70 per cent of the total votes as
1709: sopimuksen liitteessä B esitetystä kokonaisääni- set out in annex B to this Agreement have signed
1710: määrästä, ovat lopullisesti allekirjoittaneet tämän this Agreement definitively or have ratified,
1711: sopimuksen tai ovat ratifioineet tai hyväksyneet accepted or approved it or acceded thereto pursu-
1712: tai liittyneet siihen 34 artiklan 2 kappaleen tai 35 ant to article 34, paragraph 2, or article 35.
1713: artiklan mukaisesti.
1714: 2. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan 2. If this Agreement has not entered into
1715: lopullisesti 1 päivänä lokakuuta 1984, se tulee force definitively on 1 October 1984, it shall
1716: voimaan väliaikaisesti tuona päivänä tai jonakin enter into force provisionally on that date or on
1717: muuna päivänä sen jälkeen kuuden kuukauden any date within six months thereafter, if 10
1718: kuluessa jos 10 tuottajamaan hallitusta, joilla on Governments of producing countries holding at
1719: vähintään 50 prosenttia tämän sopimuksen liit- least 50 per cent of the total votes as set out in
1720: teessä A esitetystä kokonaisäänimäärästä, ja 14 annex A to this Agreement, and 14 Governments
1721: kuluttajamaan hallitusta, joilla on vähintään 65 of consuming countries holding at least 65 per
1722: prosenttia tämän sopimuksen liitteessä B esitetys- cent of the total votes as set out in annex B to
1723: tä kokonaisäänimäärästi, ovat allekirjoittaneet tä- this Agreement, have signed this Agreement
1724: män sopimuksen tai ovat ratifioineet tai hyväksy- definitively or have ratified, accepted or app-
1725: neet sen 34 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tai roved it pursuant to article 34, paragraph 2, or
1726: ovat ilmoittaneet tallettajalle 36 artiklan mukai- have notified the depositary under article 36 that
1727: sesti soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti. they will apply this Agreement provisionally.
1728: 1984 vp. - HE n:o 232 29
1729:
1730: 3. Mikäli tämän artiklan 1 tai 2 kappaleen 3. If the requirements for entry into force
1731: mukaisia voimaantulovaatimuksia ei ole täytetty under paragraph 1 or paragraph 2 of this article
1732: 1 päivänä huhtikuuta 1985 mennessä, Yhdisty- have not been met on 1 April 1985, the Secre-
1733: neiden kansakuntien pääsihteerin tulee kutsua tary-General of the United Nations shall invite
1734: ne hallitukset, jotka ovat allekirjoittaneet tämän those Governments which have signed this
1735: sopimuksen tai ovat ratifioineet tai hyväksyneet Agreement definitively or have ratified, accepted
1736: sen 34 artiklan 2 kappaleen mukaisesti, tai ovat or approved it pursuant to article 34, paragraph
1737: ilmoittaneet tallettajalle soveltavansa tätä sopi- 2, or have notified the depositary that they will
1738: musta väliaikaisesti, kokoukseen aikaisimpana apply this Agrement provisionally, to meet at the
1739: mahdollisena päivänä päättämään sopimuksen earliest time practicable to decide whether to put
1740: voimaantulosta kokonaisuudessaan tai osittain this Agreement into force provisionally or de-
1741: näiden hallitusten kesken, joko väliaikaisesti tai finitively among themselves in whole or in part.
1742: lopullisesti. Ne hallitukset, jotka ovat päättäneet Governments which decide to put this
1743: saattaa tämän sopimuksen voimaan välillään väli- Agreement into force provisionally among them-
1744: aikaisesti, voivat kokoontua aika ajoin tarkastele- selves may meet from time to time to review the
1745: maan tilannetta ja päättämään tulisiko tämän situation and decide whether this Agreement
1746: sopimuksen tulla voimaan lopullisesti niiden vä- shall enter into force definitively among themsel-
1747: lillä. ves.
1748: 4. Hallituksen osalta, joka ei ole ilmoittanut 4. For any Government which has not notified
1749: tallettajalle 36 artiklan mukaisesti, että se liittyy the depositary under article 36 that it will apply
1750: tähän sopimukseen väliaikaisesti ja joka tallettaa this Agreement provisionally and which deposits
1751: ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tä- its insttument of ratification, acceptance,
1752: män sopimuksen voimaantulon jälkeen, sopimus approval or accession after the entry into force of
1753: tulee voimaan talletuspäivästä lukien. this Agreement, this Agreement shall enter into
1754: force on the date of such deposit.
1755: 5. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 5. The Secretary-General of the United Nati-
1756: kutsuu neuvoston ensimmäiseen istuntoonsa ons shall convene the first session of the Council
1757: mahdollisimman pian tämän sopimuksen voi- as soon as possible after the entry into force of
1758: maantulon jälkeen. this Agreement.
1759:
1760:
1761:
1762: 38 artikla Article 38
1763: Muutokset Amendments
1764: 1. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä 1. The Council may, by special vote, recom-
1765: tehdä jäsenmaille suosituksia sopimuksen muut- mend an amendment of this Agreement to the
1766: tamisesta. members.
1767: 2. Neuvoston tulee vahvistaa määräaika, jo- 2. The Council shall fix a date by which
1768: hon mennessä jäsenmaiden tulee ilmoittaa taliet- members shall notify the depositary of their
1769: tajalle hyväksyneensä muutoksen. acceptance of the amendment.
1770: 3. Muutos tulee voimaan 90 päivää sen ajan- 3. An amendment shall enter into force 90
1771: kohdan jälkeen, kun tallettaja on saanut tiedon days after the depositary has received notificati-
1772: muutoksen hyväksymisestä jäsenmailta, jotka ons of acceptance from members constituting at
1773: edustavat vähintään kahta kolmasosaa tuottajajä- !east two thirds of the producing members and
1774: senmaista ja vähintään 85 prosenttia tuottajajä- accounting for at !east 85 per cent of the votes of
1775: senmaiden äänistä sekä jäsenmailta, jotka edusta- the producing members, and from members
1776: vat vähintään kahta kolmasosaa kuluttajajäsen- constituting at !east two thirds of the consuming
1777: maista ja vähintään 85 prosenttia kuluttajajäsen- members and accounting for at !east 85 per cent
1778: maiden äänistä. of the votes of the consuming members.
1779: 4. Tallettajan ilmoitettua neuvostolle muutok- 4. After the depositary informs the Council
1780: sen voimaantulovaatimusten täyttämisestä ja that the requirements for entry into force of the
1781: huolimatta tämän artiklan 2 kappaleen nojalla amendment have been met, and notwithstan-
1782: neuvoston asettamaa määräaikaa koskevista mää- ding the provisions of paragraph 2 of this article
1783: 30 1984 vp. - HE n:o 232
1784:
1785: räyksistä, jäsenmaa voi vielä ilmoittaa tallettajalle relating to the date flxed by the Council, a
1786: hyväksymisestään edellyttäen, että ilmoitus an- member may still notify the depmitary of its
1787: netaan ennen muutoksen voimaantuloa. acceptance of the amendment, provided that
1788: such notiflcation is made before the entry into
1789: force of the amendment.
1790: 5. Jäsenmaa, joka ei muutoksen voimaantulo- 5. Any member which has not notilled its
1791: päivään mennessä ole ilmoittanut hyväksymises- acceptance of an amendment by the date on
1792: tään, lakkaa kyseisenä päivänä olemasta tämän which such amendment enters into force shall
1793: sopimuksen osapuoli, ellei se ole tyydyttävästi cease to be a party to this Agreement as from
1794: selvittänyt neuvostolle, ettei hyväksymistä voitu that date, unless such member has satisfled the
1795: ajoissa suorittaa maan valtiosäännön tai oikeus- Council that its acceptance could not by obtained
1796: järjestelmän edellyttämien käsittelyjen loppuun- in time owing to difficulties in completing its
1797: viemiseen liittyneiden vaikeuksien vuoksi ja ellei constitutional or institutional procedures, and
1798: neuvosto päätä pidentää tämän jäsenmaan koh- the Council decides to extend for that member
1799: dalla hyväksymiselle määrättyä aikaa. Muutos ei the period for acceptance of the amendment.
1800: sido jäsenmaata, ennen kuin se on jättänyt sen Such member shall not be bound by the amend-
1801: hyväksymistä koskevan ilmoituksen. ment before it has notifled its acceptance
1802: thereof.
1803: 6. Jos muutoksen voimaantuloa koskevia vaa- 6. If the requirements for the entry into force
1804: timuksia ei ole täytetty neuvoston tämän artiklan of the amendment have not been met by the
1805: 2 kappaleen nojalla vahvistamaan määräaikaan date ftxed by the Council in accordance with
1806: mennessä, muutos katsotaan peruuntuneeksi. paragraph 2 of this article, the amendment shall
1807: be considered withdrawn.
1808:
1809:
1810:
1811: 39 artikla Article 39
1812: Eroaminen Withdrawal
1813: 1. Jäsenmaa voi erota tästä sopimuksesta mil- 1. A member may withdraw from this Agree-
1814: loin tahansa tämän sopimuksen voimaantulon ment at any time after the entry into force of this
1815: jälkeen ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajal- Agreement by giving written notice of
1816: le. Kyseisen jäsenmaan on samalla ilmoitettava withdrawal to the depositary. That member shall
1817: toimenpiteestään neuvostolle. simultaneously inform the Council of the action
1818: it has taken.
1819: 2. Eroaminen tulee voimaan 90 päivän kulut- 2. Withdrawal shall become effective 90 days
1820: tua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut eroami- after the notice is received by the depositary.
1821: silmoituksen.
1822:
1823:
1824: 40 artikla Article 40
1825: Erottaminen Exclusion
1826: Jos neuvosto katsoo, ettei jokin jäsenmaa ole If the Council decides that any member is in
1827: täyttänyt sopimuksesta johtuvia ve 1voitteitaan ja breach of its obligations under this Agreement
1828: että tällä laiminlyönnillä on huomattavan haital- and decides further that such breach significantly
1829: linen vaikutus sopimuksen toimintaan, se voi impairs the operation of this Agreement, it may,
1830: äänten määräenemmistöllä erottaa tällaisen jä- by special vote, exclude that member from this
1831: senmaan sopimuksesta. Neuvoston on viipymättä Agreement. The Council shall immediately so
1832: ilmoitettava siitä tallettajalle. Kuuden kuukau- notify the depositary. Six months after the date
1833: den kuluttua neuvoston päätöksestä asianomai- of the Council's decision, that member shall
1834: nen jäsenmaa lakkaa olemasta tämän sopimuksen cease to be a party to this Agreement.
1835: sopimuspuoli.
1836: 1984 vp. - HE n:o 232 31
1837:
1838: 41 anikla Article 41
1839: Eroavien tai erotettujen jäsenmatden tai muu- Settlement of accounts with withdrawing or ex-
1840: toksen hyväksymätiä jättäneiden jäsenmaiden cluded members or members unable to accept an
1841: kanssa tehtävät loppuselvitykset amendment
1842: 1. Neuvosto päättää kaikista loppuselvityksis- 1. The Council shall determine any settlement
1843: tä, jotka tehdään jäsenmaan kanssa, joka lakkaa of accounts with a member which ceases to be a
1844: olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli seu- pany to this Agreement owing to:
1845: raavista syistä:
1846: a) 38 artiklan mukainen tämän sopimuksen a) Non-acceptance of an amendment to this
1847: muutoksen hyväksymättä jättäminen Agreement under article 38;
1848: b) 39 aniklan mukainen tästä sopimuksesta b) Withdrawal from this Agreement under
1849: eroaminen, tai anicle 39; or
1850: c) 40 artiklan mukainen tästä sopimuksesta c) Exclusion from this Agreement under anicle
1851: erottaminen 40.
1852: 2. Neuvosto pitää kaikki sellaisen jäsenmaan, 2. The Council shall retain any contribution
1853: joka lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopi- paid to the Administrative Account by a member
1854: muspuoli, hallinnolliselle tilille suorittamat mak- which ceases to be a pany to this Agreement.
1855: suosuudet.
1856: 3. Jäsenmaa, joka on lakannut olemasta tä- 3. A member which has ceased to be a party
1857: män sopimuksen sopimuspuoli ei saa mitään to this Agreement shall not be entitled to any
1858: osuutta järjestön loppuselvitys- tai muihin varoi- share of the proceeds of liquidation or the other
1859: hin. Kyseinen jäsenmaa ei ole myöskään vastuus- assets of the Organization. Nor shall such mem-
1860: sa vajauksesta, joka järjestössä syntyy sopimuksen ber be liable for payment of any part of the
1861: lakkauttamisen jälkeen. deficit, if any, of the Organization upon
1862: termination of this Agreement.
1863:
1864:
1865:
1866: 42 anikla Article 42
1867: Voimassaoloaika, ptdennys ja lakkauttaminen Duration, extension and termination
1868: 1. Sopimus on voimassa viisi vuotta voimaan- 1. This Agreement shall remain in force for a
1869: tulonsa jälkeen, ellei neuvosto äänten määrä- period of five years after its entry into force
1870: enemmistöllä päätä pidentää sen voimassaoloai- unless the Council, by special vote, decides to
1871: kaa, neuvotella sitä uudestaan tai lakkauttaa extend, renegotiate or terminate it in accordance
1872: tämän aniklan määräysten mukaisesti. with the provisions of this article.
1873: 2. Neuvosto voi äänten määräenemmistöllä 2. The Council may, by special vote, decide to
1874: päättää pidentää tämän sopimuksen voimassaolo- extend this Agreement for not more than two
1875: aikaa kahdeksi kahden vuoden kaudeksi. periods of two years each.
1876: 3. Mikäli ennen tämän artiklan 1 kappaleessa 3. If, before the expiry of the five-year period
1877: mainitun viiden vuoden päättymistä tai ennen referred to in paragraph 1 of this article, or
1878: tämän artiklan 2 kappaleessa mainitun voimassa- before the expiry of an extension period referred
1879: oloajan pidennyksen päättymistä, uudesta tämän to in paragraph 2 of this article, as the case may
1880: korvaavasta sopimuksesta on neuvoteltu, mutta be, a new agreement to replace this Agreement
1881: se ei vielä ole tullut voimaan pysyvästi tai väliai- has been negotiated but has not yet entered into
1882: kaisesti, neuvosto voi äänten määräenemmistöllä force either definitively or provisionally, the
1883: pidentää tämän sopimuksen voimassaoloa siihen Council may, by special vote, extend this
1884: asti kunnes uusi sopimus tulee voimaan joko Agreement until the provisional or definitive
1885: lopullisesti tai väliaikaisesti. entry into force of the new agreement.
1886: 4. Mikäli uudesta sopimuksesta on neuvoteltu 4. If a new agreement is negotiated and enters
1887: ja se tulee voimaan tämän artiklan 2 tai 3 into force during any period of extension of this
1888: kappaleen nojalla tehdyn tämän sopimuksen voi- Agreement under paragraph 2 or paragraph 3 of
1889: massaoloajan pidennyksen aikana, tämä piden- this article, this Agreement, as extended, shall
1890: 32 1984 vp. - HE n:o 232
1891:
1892: netty sopimus päättyy uuden sopimuksen tullessa terminate upon the entry into fotce of the new
1893: voimaan. agreement.
1894: 5. Neuvosto voi milloin tahansa äänten mää- 5. The Council may at any time, by special
1895: räenemmistöllä päättää lakkauttaa tämän sopi- vote, decide to terminate this Agreement with
1896: muksen määräämästään päivästä lukien. effect from such date as it may determine.
1897: 6. Tämän sopimuksen päättymisestä huoli- 6. Notwithstanding the termination of this
1898: matta neuvosto jatkaa toimintaansa korkeintaan Agreement, the Council shall continue in being
1899: 18 kuukauden ajan järjestön lakkauttamiseksi for a period not exceeding 18 months to carry out
1900: mukaan luettuna tilien päättäminen ja sillä on the liquidation of the Organization, including
1901: tänä aikana näihin tarvittavat valtuudet ja tehtä- the settlement of accounts, and, subject to
1902: vät, mikäli ne on myönnetty asianomaisin äänten relevant decisions to be taken by special vote,
1903: määräenemmistöllä tehdyin päätöksin. shall have during that period such powers and
1904: functions as may be necessary for these purposes.
1905: 7. Neuvosto ilmoittaa kaikista tämän artiklan 7. The Council shall notify the depositary of
1906: nojalla tekemistään päätöksistä tallettajalle. any decision taken under this article.
1907:
1908:
1909: 43 artikla Article 43
1910: Varaumat Reservations
1911: Mihinkään tämän sopimuksen määräykseen ei Reservations may not be made with respect to
1912: saa tehdä varaumaa. any of the provisions of this Agreement.
1913: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitus- In witness whereof the undersigned, being
1914: teosa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat duly authorized thereto, have afflxed their sign-
1915: allekirjoittaneet tämän sopimuksen päivänä,joka atures under this Agreement on the dates in-
1916: ilmenee kunkin allekirjoituksen kohdalta. dicated.
1917: Tehty Genevessä 18 päivänä marraskuuta Done at Geneva on the eighteenth day of
1918: 1983. Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, November, one thousand nine hundred and
1919: ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat eighty-three, the texts of this Agreement in the
1920: yhtä todistusvoimaiset. Tallettaja hankkii tämän Arabic, English, French, Russian and Spanish
1921: sopimuksen kiinankielisen tekstin ja se luovute- languages being equally authentic. The authentic
1922: taan hyväksymistä varten kaikille tähän sopimuk- Chinese text of this Agreement shall be establish-
1923: seen liityneille valtioille ja hallitustenvälisille jär- ed by the depositary and submitted for adoption
1924: jestöille. to all signatories and States and intergovern-
1925: mental organizations which have acceded to this
1926: Agreement.
1927: 1984 vp. - HE n:o 232 33
1928:
1929:
1930:
1931:
1932: LIITE A ANNEX A
1933:
1934: 37 artiklaa varten määrätty luettelo tuottajamais- List of producing countries with tropical forest
1935: ta, joilla on trooppisia metsävaroja ja/tai trooppi- resources and/ or net exporters of tropical timber
1936: sen puun nettoviejistä tilavuuden mukaan lasket- in volume terms, and allocation of votes for the
1937: tuna ja äänten jakautuminen purposes of article 3 7
1938:
1939:
1940: Bolivia 21 Bolivia 21
1941: Brasilia 130 Brazil 130
1942: Burma 31 Burma 31
1943: Keski-Afrikan tasavalta 20 Central African Republic 20
1944: Kolumbia 23 Colombia 23
1945: Kongo 20 Congo 20
1946: Costa Rica 9 Costa Rica 9
1947: Dominikaaninen tasavalta 9 Dominican Republic 9
1948: Ecuador 14 Ecuador 14
1949: El Salvador 8 El Salvador 8
1950: Cabon 21 Gabon 21
1951: Ghana 20 Ghana 20
1952: Guatemala 10 Guatemala 10
1953: Haiti 8 Haiti 8
1954: Honduras 9 Honduras 9
1955: Intia 32 India 32
1956: Indonesia 139 Indonesia 139
1957: Norsunluurannikko 21 Ivory Coast 21
1958: Liberia 20 Liberia 20
1959: Madagascar 20 Madagascar 20
1960: Malesia 126 Malaysia 126
1961: Mexico 13 Mexico 13
1962: Nigeria 20 Nigeria 20
1963: Panama 9 Panama 9
1964: Papua-Uusi Guinea 24 Papua New Guinea 24
1965: Peru 25 Peru 25
1966: Filippiinit 43 Philippines 43
1967: Sudan 20 Sudan 20
1968: Surinam 14 Suriname 14
1969: Thaimaa 19 Thailand 19
1970: Trinidad ja Tobago 8 Trinidad and Tobago 8
1971: Kamerun 20 United Republic of Cameroon 20
1972: Tansania 20 United Republic ofTanzania 20
1973: Venezuela 15 Venezuela 15
1974: Vietnam 18 VietNam 18
1975: Zaire 21 Zaire 21
1976: YHTEENSÄ 1.000
1977: TOTAL 1.000
1978:
1979:
1980:
1981: 5 438400367 A
1982: 34 1984 vp. - HE n:o 232
1983:
1984:
1985:
1986:
1987: LIITE B ANNEX B
1988:
1989: 37 artiklaa varten määritelty luettelo kuluttaja- List of consuming conutries and allocation of
1990: maista ja äänten jakautuminen votes for the purposes of artide 37
1991:
1992:
1993: Argentiina 14 Argentina 14
1994: Australia 20 Australia 20
1995: Itävalta 12 Austria 12
1996: Bulgaria 10 Bulgaria 10
1997: Kanada 16 Canada 16
1998: Chile 10 Chile 10
1999: Egypti 11 Egypt 11
2000: Euroopan talousyhteisö (277) European Economic Community (277)
2001: Belgia/Luxemburg 21 Belgium /Luxembourg 21
2002: Tanska 13 Denmark 13
2003: Ranska 56 France 56
2004: Saksan liittotasavalta 44 Germany, Federal Republic of 44
2005: Kreikka 14 Greece 14
2006: Irlanti 12 Ireland 12
2007: Italia 41 Italy 41
2008: Alankomaat 35 N etherlands 35
2009: Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti 41 United Kingdom of Great
2010: Britain and Northero Ireland 41
2011: Suomi 10 Finland 10
2012: Irak 10 Iraq 10
2013: Israel 12 Israel 12
2014: Japani 330 Japan 330
2015: Jordania 10 Jordan 10
2016: Malta 10 Malta 10
2017: Uusi Seelanti 10 New Zealand 10
2018: Norja 11 Norway 11
2019: Korean tasavalta 56 Republic ofKorea 56
2020: Romania 10 Romania 10
2021: Espanja 24 Spain 24
2022: Ruotsi 11 Sweden 11
2023: Sveitsi 11 Switzerland 11
2024: Turkki 10 Turkey 10
2025: Neuvostoliitto 14 Union of Soviet
2026: Socialist Republics 14
2027: Yhdysvallat 79 United States of America 79
2028: Jugoslavia 12 Yugoslavia 12
2029: YHTEENSÄ 1.000
2030: TOTAL 1.000
2031: 1984 vp. - HE n:o 232 35
2032:
2033:
2034:
2035:
2036: LIITE C
2037: Kansainvälisen trooppisen puun kaupan seurannassa tarvittavat tilastotiedot ja erityiset indikaattorit
2038:
2039: Tuottajajäsenmaista Kuluttajajäsenmaista
2040:
2041: A. Kuukausittaiset perustie- Vientimäärät (arvot): Tuontimäärät (arvot):
2042: dot suurimpien trooppisen tuotteet, lajit, määräpaikka ja tuotteet, lajit, alkuperä ja
2043: puun kauppojen säännölli- muut saatavilla olevat ao. sei- muut saatavilla olevat ao. sei-
2044: seksi senraamiseksi kat kat
2045: Keskimääräiset f. o. b. hinnat: Keskimääräiset c.i.f. hinnat:
2046: tietyille tuotteille ja lajeille, tietyille tuotteille ja lajeille,
2047: jotka edustavat pääosaa troop- jotka edustavat pääosaa troop-
2048: pisen puun kaupasta pisen puun kaupasta
2049: B. En.tyiset lisätiedot ja indi- Varaston jaksottaineo arviointi Varaston jaksottaineo arviointi
2050: kaatton·t, joista trooppisen laivaushetkellä ja jos mahdol- purkaushetkellä ja jos mahdol-
2051: puun lyhyen tähtäimen lista välivarastoinnin aikana lista välivarastoinnin aikana
2052: tarjonta ja kysyntä voivat
2053: johtua
2054: Metsäteollisuuden tuotanto Trooppisen puun osuus koko-
2055: (kapasiteetti) ja teollisen puun naispuukaupasta
2056: panos 1tuotto
2057: Teollisen puun hakkuut Metsätuotteiden vienti ja edel-
2058: leenvienti
2059: Rahtitariffit Rakennustoiminta, uusien ra-
2060: kennusten määrä, kiinnelaino-
2061: jen korot
2062: Vientikiintiöt - kaupan kii- Huonekalutuotanto
2063: hokkeet
2064: Ilmastolliset esteet - luonnon
2065: mullistukset
2066: C. Muut ao. tiedot Muutokset tariffeissa ja muissa Loppukäyttötutkimukset suu-
2067: kaupan esteissä rimmilla trooppisen puun
2068: käyttäjäsektoreilla
2069: Muutokset vaneerin pintakäsit-
2070: telyn mieltymyksissä
2071: Muutokset tariffeissa ja muissa
2072: kaupan esteissä
2073: Suuntaus puun tai muiden
2074: tuotteiden käyttämiseksi kor-
2075: vaavana tuotteena
2076: D. Yleiset taloudelliset indi- Julkisesti saatavilla olevat ja ao. kansalliset ja kansainväliset
2077: kaattorit ja tiedot, jotka taloudelliset ja rahoitusindikaattorit, esim. BKT, valuuttakurssit,
2078: suoraan tai välillisesti vai- korot, inflaatio, kaupan ehdot. Kansallinen ja kansainvälinen
2079: kuttavat kansainvälisen politiikka ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat kansainväliseen troop-
2080: (trooppisen) puun kaup- pisen puun kauppaan.
2081: paan
2082: 36 1984 vp. - HE n:o 232
2083:
2084:
2085:
2086:
2087: ANNEX C
2088: Statistical data and specific indicators needed as identified for the monitoting of international tropical
2089: timber trade *
2090: From producing members From consuming members
2091:
2092: A. Basic monthly data for Export volumes (values): Import volumes (values):
2093: regular monitoring of by products, species, destina- by products, species, origin
2094: major tropical timber trade tion and other available re- and other available relevant
2095: flows levant details details
2096: Average f.o.b. prices: Average c.i.f. prices:
2097: for specific products and for specific products and
2098: species representative of major species representative of major
2099: trade flows trade flows
2100: B. Specific supplementary Periodic evaluation of stocks at Periodic evaluation of stocks at
2101: data and indicators from point of embarkation and, if point of debarkation and, if
2102: which shortterm supply- possible, at intermediate possible, at intermediate
2103: demand for tropical wood stages stages
2104: can be derived
2105: Forest industry production Share of tropical timber m
2106: (capacity) and industrial wood total timber trade
2107: input/ output
2108: Removals of industrial timber Exports and re-exports of
2109: from forests wood products
2110: Freight rates Building activity, housing
2111: starts, mortgage rates
2112:
2113: Export quotas - trade incen- Furniture production
2114: tives
2115: Climatic obstacles - natural
2116: catastrophes
2117: c. Other relevant specific zn- Changes in tariffs and non- End-use surveys in major sec-
2118: formation tariff obstacles tors using tropical timber
2119:
2120: Changes in veneer surface fas-
2121: hion
2122: Changes in tariffs and non-
2123: tariff obstacles
2124: Trends in substitution among
2125: wood and with other products
2126:
2127: D. General economtc zn- Puclicly available and relevant national and international econo-
2128: dicators and information mic and financial indicators, e.g. gross national product, exchange
2129: directly or indirectly affec- rates, interest rates, inflation rates, terms of trade. National and
2130: ting the imernational international policies and measures affecting international tropical
2131: (tropical) timber trade timber trade.
2132:
2133: * Annexed pursuant to consensus reached in the Executive Committee of the Conference on 29 March
2134: 1983.
2135: 1984 vp. - HE n:o 233
2136:
2137:
2138:
2139:
2140: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuoden 1983 kansainvä-
2141: lisen kahvisopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä
2142: kahvin tuonnin säännöstelemisestä sanotun sopimuksen perusteella
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2148:
2149: Esityksessä ehdotetaan, että annettaisiin laki malla jatkaa aikaisempienkin kansainvälisten
2150: vuoden 1983 kansainvälisen kahvisopimuksen kahvisopimusten mukaista kahvin tuonnin sään-
2151: eräiden määräysten hyväksymisestä sekä kahvin nöstelyä, jota vuoden 1983 kansainvälisessä sopi-
2152: tuonnin säännöstelemisestä sanotun sopimuksen muksessakin edellytetään.
2153: perusteella. Ehdotetun lain tarkoituksena on Laki on tarkoitus saattaa voimaan asetuksella
2154: saattaa sopimuksen lainsäädännön alaan kuulu- mahdollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta
2155: vat määräykset valtionsisäisesti voimaan sekä sa- on hyväksynyt lain.
2156:
2157:
2158:
2159:
2160: PERUSTELUT
2161:
2162:
2163: 1. Nykyinen tilanne Ja asian val- tyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan 8
2164: mistelu päivänä toukokuuta 1984, jolloin sopimus tuli
2165: Suomea sitovaksi. Ulkoasiainministeriässä tapah-
2166: Suomi on ollut osapuolena sekä vuoden 1962, tuneen erehdyksen johdosta eduskunnan hyväk-
2167: 1968 että 1976 kansainvälisissä kahvisopimuksis- symä laki vuoden 1983 kansainvälisen kahvisopi-
2168: sa. Kansainvälinen kahvineuvosto hyväksyi uu- muksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä
2169: den kansainvälisen kahvisopimuksen tekstin 16 kahvin tuonnin säännöstelemisestä sanotun sopi-
2170: päivänä syyskuuta 1982 ja se tuli kansainvälisesti muksen perusteella jäi tuolloin kuitenkin vahvis-
2171: voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983. Suomen tamatta, mistä on valtiopäiväjärjestyksen 84 §:n
2172: perushyödykepolitiikan yleislinjan ja sopimuksen mukaisesti ilmoitettu eduskunnalle. Tämä uusi
2173: hyväksymistä puoltavien lausuntojen mukaisesti esitys annetaan valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n
2174: Suomi ilmoitti 30 päivänä kesäkuuta 1983 sopi- mukaisesti edellä mainitun, vahvistamatta jää-
2175: muksen tallettajana toimivalle Yhdistyneiden neen lakiehdotuksen sijaan.
2176: kansakuntien pääsihteerille soveltavansa sopimus-
2177: ta väliaikaisesti ratifioimiskirjan tallettamiseen
2178: saakka. 2. Voimaan tulo
2179: Hallituksen esitys vuoden 1983 kansainvälisen
2180: kahvisopimuksen eräiden määräysten hyväksymi- Vuoden 1983 kansainvälinen kahvisopimus on
2181: sestä (n:o 216/1983 vp.) annettiin 16 päivänä tullut Suomea sitovaksi 8 päivänä toukokuuta
2182: joulukuuta 1983 ja eduskunta antoi vastauksensa 1984. Laki sopimuksen eräiden määräysten hy-
2183: 13 päivänä maaliskuuta 1984. Eduskunnan vas- väksymisestä sekä kahvin tuonnin säännöstelemi-
2184: taus ja sopimuksen ratifiointi esiteltiin tasavallan sestä sanotun sopimuksen perusteella olisi tämän
2185: presidentille 6 päivänä huhtikuuta 1984 ja sopi- vuoksi saatettava voimaan mahdollisimman pian
2186: musta koskeva ratifioimiskirja talletettiin Yhdis- sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
2187: 438401220U
2188: 2 1984 vp. - HE n:o 233
2189:
2190: Laki on tarkoitus saattaa voimaan asetuksella, käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä val-
2191: jolla vuoden 1983 kansainvälinen kahvisopimus tiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 1 momen-
2192: samalla saatetaan valtionsisäisesti voimaan. tissa säädetyllä tavalla.
2193:
2194:
2195: 3. Säätäruisjärjestys
2196: Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
2197: nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2198: Lakiehdotus sisältää kahvin tuonnin säänöste-
2199: lyä koskevia säännöksiä, minkä vuoksi se on
2200:
2201:
2202: Laki
2203: vuoden 1983 kansainvälisen kahvisopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä kahvin tuonnin
2204: säännöstelemisestä sanotun sopimuksen perusteella
2205:
2206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä Ja 69 §:n 1
2207: momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:
2208:
2209: 1 § 3 §
2210: Lontoossa 16 päivänä syyskuuta 1982 tehdyn Tämän lain nojalla annetuista säännöksistä,
2211: vuoden 1983 kansainvälisen kahvisopimuksen joiden antamiseen hallitusmuodon mukaan edus-
2212: määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädän- kunnan myötävaikutus on tarpeen, on viivytyk-
2213: nön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. settä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle.
2214: Hänen on saatettava ne eduskunnan tietoon heti
2215: 2 § tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se
2216: Asetuksella voidaan säännöstellä kahvin tuon- on kokoontunut. Säännökset on kumottava, jos
2217: tia sillä tavoin kuin 1 §:ssä mainitun sopimuksen eduskunta niin päättää.
2218: toteuttamiseksi on tarpeen.
2219: 4§
2220: Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
2221: vänä ajankohtana.
2222:
2223: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
2224:
2225:
2226: Tasavallan Presidentti
2227: MAUNO KOIVISTO
2228:
2229:
2230:
2231:
2232: Ministeri jermu Laine
2233: 1984 vp. - HE n:o 234
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: Hallituksen esitys Eduskunnalle Alankomaiden kanssa keski-
2239: näisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen eräiden mää-
2240: räysten hyväksymisestä
2241:
2242:
2243:
2244:
2245: SOPIMUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2246:
2247: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- sopimuspuolet ovat noottien vaihdolla ilmoitta-
2248: syisi Suomen ja Alankomaiden välisen sopimuk- neet toisilleen, että niiden valtiosääntöjen asetta-
2249: sen keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, joka mat vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on
2250: allekirjoitettiin Haagissa 4 päivänä huhtikuuta täytetty.
2251: 1984. Sopimus sisältää määräyksiä molempien Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
2252: maiden tullihallintojen yhteistyöstä tullilakien eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-
2253: noudattamisen ja niiden vastaisten tekojen vas- ten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus saattaa
2254: tustamisen tehostamiseksi. Sopimus tulee voi- vo~maan samana ajankohtana kuin sopimus tulee
2255: maan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona votmaan.
2256:
2257:
2258:
2259:
2260: YLEISPERUSTELUT
2261:
2262: Suomen tekemien tulliyhteistyösopimusten tyjen menetelmien monipuolistaminen tekevät
2263: verkostoa on viimeisten runsaan kymmenen vuo- kuitenkin välttämättömäksi yhteistyön lisäämisen
2264: den aikana voimakkaasti kehitetty. Tänä aikana myös kauempana sijaitsevien maiden tulliviran-
2265: Suomi on tehnyt kahdenvälisen sopimuksen Puo- omaisten kanssa.
2266: lan (SopS 33/73), Saksan demokraattisen tasaval- Alankomaiden kanssa allekirjoitettu sopimus
2267: lan (SopS 29/76), Sosialististen neuvostotasaval- laajentaa tulliyhteistyösopimusten maantieteellis-
2268: tojen liiton (SopS 40/76) ja Saksan liittotasaval- tä kattavuutta Itämeren valtioiden ohella Pohjan-
2269: lan (SopS 58/76) sekä monenkeskisen sopimuk- meren puolelle. Sopimuksen tarvetta korostaa
2270: sen muiden Pohjoismaiden (SopS 431 82) kanssa. Alankomaiden asema meri- ja maaliikenteen sol-
2271: Sopimuksissa tähdätään tulliyhteistyön tehos- mukohtana. Alankomaista Suomeen suuntautu-
2272: tamiseen kaikilla tullitoiminnan aloilla. Yhteis- van liikenteen määrää kuvaa, että vuonna 1982
2273: työ kattaa avunannan yhtä hyvin kansainväliseen 17 prosenttia maahan saapuneista konteista tuli
2274: kauppaan liittyvien tullisäännösten ja -määräys- Alankomaista. Alankomaat on myös merkittävä
2275: ten asianmukaista soveltamista kuin tullilakien kansainvälisen laittoman huumeliikenteen kes-
2276: vastaisten tekojen estämistä ja selville saamista kus.
2277: varten. Sopimukset ovat tärkeä väline kaikkinai- Sopimus rakentuu keskinäistä avunantaa tulli-
2278: sen tullirikollisuuden, etenkin huumeiden laitto- asioissa koskeville Tulliyhteistyöneuvoston suosi-
2279: man liikkumisen ja taloudellisten tullirikosten mksille ja mallisopimukselle ja näiden pohjalta
2280: torjunnassa. syntyneelle sopimuskäytännölle. Sopimusta laa-
2281: Tähänastiset sopimukset on tehty Suomen naa- dittaessa on myös noudatettu niitä periaatteita,
2282: purivaltioiden ja samaan kansainväliseen meri- jotka on käytännössä koettu hyviksi sopimusten
2283: alueeseen rajoittuvien maiden kanssa. Kansainvä- toimivuuden kannalta. Näihin kuuluu tietojen-
2284: lisen kaupan ja liikennemuotojen kehittyminen vaihdon järjestäminen tapahtuvaksi suoraan tulli-
2285: samoin kuin tullilakien vastaisissa teoissa käytet- hallintojen välillä.
2286: 438400938R
2287: 2 1984 vp. - HE n:o 234
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2293:
2294: 1. Sopimuksen sisältö -säilytyspaikkoja, kun tiedetään tai on aihetta
2295: epäillä yritettävän tullilakien vastaisia tekoja.
2296: 1 artikla. Tähän artiklaan sisältyy sopimuksen 7 artzkla. Artiklassa edellytetään virallisiin tut-
2297: soveltamisen kannalta keskeisiä määritelmiä. kimuksiin ryhtymistä ja niiden tulosten tiedotta-
2298: "Tullilait" on määritelty laajasti niin, että mää- mista toisen sopimusvaltion pyynnöstä. Tutki-
2299: ritelmä kattaa käytännössä kaikki tullilaitoksen muksia voidaan pyytää kaikista sellaisista teoista,
2300: toimialaan liittyvät säännökset. jotka ovat tai joiden voidaan olettaa olevan
2301: 2 artzkla. Sopimus edellyttää keskinäistä avun- pyynnön esittäneen valtion tullilakien vastaisia.
2302: antaa tullilakien oikean soveltamisen takaamisek- Tutkimusten suorittamisessa noudatetaan pyyn-
2303: si, tullilakien vastaisten tekojen estämiseksi, täl- nön vastaanottaneen sopimusvaltion lakeja ja
2304: laisten tekojen selvittämiseksi sekä niitä koskeviin muita määräyksiä.
2305: syytetoimiin ryhtymiseksi. 8 artikla. Sopimusvaltion tulliviranomaiset voi-
2306: 3 artikla. Sopimusvaltioiden tulliviranomaisten vat erityisissä tapauksissa ja toisen sopimusvaltion
2307: on pyynnöstä annettava toisilleen kaikkia tietoja, tulliviranomaisten suostumuksella olla läsnä jäl-
2308: jotka ovat omiaan varmistamaan tuonti- ja vienti- kimmäisen sopimusvaltion alueella silloin, kun
2309: verojen asianmukaisen kantamisen. Erityisesti on tämän valtion tulliviranomaiset tutkivat tullila-
2310: annettava sellaisia tietoja, jotka edesauttavat ta- kien vastaisia tekoja, jotka koskevat ensin maini-
2311: varan tullausarvon, tariffinimikkeen ja alkuperän tun valtion tulliviranomaisia.
2312: määrittämistä. Artiklassa edellytetään pyynnön 9 artikla. Tämä artikla velvoittaa sopimus-
2313: saaneen viranomaisen ryhtyvän tiedusteluihin, valtiota, jonka alueella toisen sopimusvaltion
2314: ellei sillä ole käytettävissään pyydettyä tietoa. tulliviranomaiset ovat läsnä 8 artiklan mukaisesti,
2315: Tiedustelujen suorittaminen tapahtuu pyyn- antamaan näille saman lakien ja määräysten
2316: nön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mu- mukaisen suojan kuin oleskeluvaltion tullivirano-
2317: kaisesti. maisille. Toisessa sopimusvaltiossa olevat tullivi-
2318: 4 artzkla. Artikla sisältää määräyksiä tietojen- ranomaiset ovat myös samojen rikosoikeudellis-
2319: vaihdosta, jolla tarvittaessa vahvistetaan, että ta- ten seuraamusten alaisia kuin oleskeluvaltion
2320: varat on laillisesti tuotu toiseen sopimusvaltioon tulliviranomaiset.
2321: tai laillisesti viety toisesta sopimusvaltiosta. Tie- 10 artzkla. Saatuja tietoja ja asiakirjoja voidaan
2322: toja annetaan myös vientieduin viedyn tavaran käyttää vain sopimuksen edellyttämiin tarkoituk-
2323: asianmukaisesta tuonnista toiseen sopimusval- siin. Ne ovat saman lakisääteisen suojan ja salas-
2324: tioon. sapitovelvollisuuden alaisia kuin vastaavat tiedot
2325: 5 artikla. Tässä artiklassa edellytetään oma- ja asiakirjat vastaanottajavaltiossa.
2326: aloitteista tai pyynnöstä tapahtuvaa tietojen anta- 11 artikla. Tämä artikla sisältää määräyksiä
2327: mista tullilakien vastaisista teoista. Tietoja tulee saatujen tietojen ja asiakirjojen käytöstä todistei-
2328: antaa etenkin tullilakien vastaisissa teoissa käyte- n~ sekä tuomioistuin- että hallinnollisissa proses-
2329: tyistä uusista menetelmistä, salakuljetettaviksi seissa.
2330: tiedetyistä tai epäillyistä tavaroista sekä tullila- 12 artikla. Artikla sisältää poikkeukset avunan-
2331: kien vastaisissa teoissa käytetyistä kulkuneuvoista. tovelvollisuudesta. Avunannosta voidaan kieltäy-
2332: Tulliviranomaisten on myös toimitettava asiakir- tyä kokonaan tai osittain, jos se olisi ristiriidassa
2333: ja-aineistoa, joka sisältää tietoja toimista, jotka pyynnön saaneen sopimusvaltion oikeusjärjestyk-
2334: ovat tai näyttävät olevan toisen sopimusvaltion sen tai muiden olennaisten etujen kanssa tai
2335: tullilakien vastaisia. loukkaisi teollisia, liike- tai ammattisalaisuuksia
2336: 6 artikla. Artikla velvoittaa tulliviranomaiset tässä valtiossa.
2337: valvomaan oma-aloitteisesti tai pyynnöstä mah- 13 artikla. Mikäli sopimusvaltion tulliviran-
2338: dollisuuksiensa mukaan henkilöiden ja kulku- omaiset pyytävät sellaista apua, jota vastaavaa he
2339: neuvojen liikkumista sekä tavarankuljetuksia ja itse eivät voisi antaa, on tästä huomautettava
2340: 1984 vp. - HE n:o 234 3
2341:
2342: pyynnössä. Avunpyyntöön suostuminen on täl- 3. Eduskunnan suostumuksen tar-
2343: löin vastaanottajan vapaasti harkittavissa. peellisu us
2344: 14 artikla. Tässä artiklassa käsitellään tullila-
2345: kien soveltamista koskevien hallintoviranomais- Sopimuksen 3-5 artiklojen tietojenvaihtoa
2346: ten toimenpiteiden ja päätösten tiedoksiautoa koskevat määräykset, 7 artiklan määräykset tut-
2347: toisessa sopimusvaltiossa. kintavelvollisuudesta siltä osin, kun se koskee
2348: 15 artikla. Artiklaan sisältyy avunannosta ai- rikosprosessuaalisessa järjestyksessä suoritettavaa
2349: heutuvien kustannusten jakoa sopimusvaltioiden tutkintaa, 9 artiklan määräykset artiklassa tarkoi-
2350: kesken koskevia määräyksiä. tetun lainsäädännön ulottamisesta ulkomaisiin
2351: 16 artikla. Sopimuksessa tarkoitettua apua an- viranomaisiin sekä 14 artiklan asiakirjojen tiedok-
2352: netaan suoraan sopimusvaltioiden tulliviran- siautovelvollisuutta koskevat määräykset kuuluvat
2353: lainsäädännön alaan, minkä vuoksi sopimus näi-
2354: omaisten välillä.
2355: den osalta vaatii eduskunnan hyväksymisen.
2356: 17 artikla. Sopimusta sovelletaan Suomen alu-
2357: eella sekä Alankomaiden alueella Euroopassa. Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
2358: Sopimus voidaan tarpeellisin osin ulottaa koske- 33 §:n mukaisesti esitetään,
2359: maan myös Alankomaiden Antilleja.
2360: 18 artikla. Loppuartiklaan sisältyvät tavan- että Eduskunta hyväksyisi ne Haagissa
2361: omaiset voimaantuloa ja irtisanomista koskevat 4 päivänä huhtikuuta 1984 Suomen tasa-
2362: määräykset. vallan ja Alankomaiden kuningaskunnan
2363: välzllä keskinäisestä avunannosta tulliasi-
2364: oissa tehdyn sopimuksen määräykset, jot-
2365: 2. Voimaan tulo ka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
2366:
2367: Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuu-
2368: siitä, kun sopimuspuolet ovat kirjallisesti ilmoit- luvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla
2369: taneet toisilleen, että valtiosäännön edellyttämät Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
2370: vaatimukset tämän sopimuksen voimaansaatta- tus:
2371: miseksi on täytetty.
2372:
2373: Laki
2374: Alankomaiden kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
2375: hyväksymisestä.
2376:
2377: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2378:
2379: 1§ 2§
2380: Haagissa 4 päivänä huhtikuuta 1984 Suomen Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
2381: tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan vä- panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
2382: lillä keskinäisestä avunannosta tulliasioissa teh-
2383: dyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuu- 3§
2384: luvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
2385: siitä on sovittu. vänä ajankohtana.
2386:
2387: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
2388:
2389: Tasavallan Presidentti
2390: MAUNO KOIVISTO
2391:
2392:
2393:
2394: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
2395: 4 1984 vp. - HE n:o 234
2396:
2397: (Suomennos)
2398:
2399:
2400:
2401:
2402: Suomen tasavallan ja AGREEMENT
2403: Alankomaiden kuningaskunnan
2404: välinen between the Republic of Finland and the
2405: SOPIMUS Kingdom of the Netherlands on mutual
2406: assistance in customs matters
2407: keskinäisestä avunannosta tulliasioissa
2408:
2409: Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningas- The Governments of the Republic of Finland
2410: kunnan hallitukset, and the Kingdom of the Netherlands,
2411: - katsoen, että tullilakien vastaiset teot va- Considering that offences against customs laws
2412: hingoittavat sopimusvaltioiden taloudellisia ja are prejudicial to the economic and fiscal inter-
2413: verotaloudellisia sekä myös kaupan, teollisuuden ests of their respcctive countries as well as to the
2414: ja maatalouden laillisia etuja, legitimate interests of trade, industry and
2415: agriculture;
2416: - vakuuttuneina siitä, että tullilakien vastais- Convinced that prevention of offences against
2417: ten tekojen ehkäisemistä sekä pyrkimyksiä tulli- customs laws and efforts to ensure accurate
2418: maksujen sekä muiden tuonnin ja viennin yhtey- collection of customs duties and other taxes and
2419: dessä kannettavien verojen ja maksujen täsmälli- charges on importation or exportation can be
2420: seen kantamiseen voidaan tehostaa molempien rendered more effective through co-operation
2421: valtioiden tulliviranomaisten välisellä yhteistyöl- between their customs authorities;
2422: lä,
2423: - ottaen huomioon kansainväliset asiakirjat, Having regard to the existing international
2424: jotka koskevat keskinäistä avunautoa tulliasioissa, instruments governing the provision of mutual
2425: ovat sopineet seuraavaa: assistance in customs matters;
2426: Have agreed as follows:
2427:
2428:
2429: Määritelmät Definitions
2430: 1 artikla Article 1
2431: Tässä sopimuksessa tarkoitetaan For the purposes of this Agreement:
2432: a) "sopimusvaltiolla" toista sopimusvaltiota; a) the term "State" means one of the Con-
2433: tracting States;
2434: b) "tullilaeilla" tavaroiden tuonnista, viennis- b) the term "customs laws" means provisions
2435: tä ja kauttakulusta annettuja lakeja ja muita laid down by law or regulation concerning the
2436: määräyksiä, jotka koskevat tullimaksuja, veroja importation, exportation and transit of goods,
2437: tai muita maksuja tai kieltoja, rajoituksia tai whether relating to customs duties, taxes or any
2438: tullivalvontaa; other charges, or to measures of prohibition,
2439: restriction or control;
2440: c) ''tulliviranomaisilla'' tullilakien taytan- c) the term "customs authorities" means the
2441: töönpanosta vastuussa olevia sopimusvaltioiden central administration of a State which is respon-
2442: keskustullihallintoj a. Sopimusvaltiot toimittavat sible for the implementation of customs laws.
2443: toisilleen tätä koskevat tarpeelliset tiedot. The States shall supply each other with all
2444: relevant information on this subject.
2445: 1984 vp. - HE n:o 234 5
2446:
2447: Soveltamisala Scope
2448: 2 artikla Article 2
2449: Sopimusvaltiot antavat tulliviranomaistensa vä- The States shall, through their customs au-
2450: lityksellä tämän sopimuksen määräysten mukai- thorities and in accordance with the provisions of
2451: sesti toisilleen apua: this Agreement, afford each other mutual assist-
2452: ance with a view to:
2453: a) taatakseen tullilakiensa oikean soveltami- · a) ensuring proper application of customs laws;
2454: sen; and
2455: b) estääkseen tullilakiensa vastaiset teot, sel- b) preventing, investigating and combating
2456: vittääkseen tällaiset teot ja ryhtyäkseen niitä contraventions of customs laws.
2457: koskeviin syytetotmlln.
2458:
2459: Tietojenvazhto Exchange of information
2460: 3 artikla Article 3
2461: . 1. Sopimusvaltioiden tulliviranomaiset antavat 1. The customs authorities shall, upon request,
2462: pyynnöstä toisilleen kaikki tiedot, jotka ovat supply to each other any information which may
2463: omiaan varmistamaan tullien ja muiden tuonnin help to ensure proper collection of customs
2464: ja viennin yhteydessä määrättävien verojen ja duties and other taxes and charges upon importa-
2465: maksujen asianmukaisen kantamisen, sekä erityi- tion or exportation, and, in particular informa-
2466: sesti sellaiset tiedot, jotka edesauttavat tavaran tion which may help to determine the value of
2467: tullausarvon, tariffinimikkeen ja alkuperän mää- goods for customs purposes, their tariff classifica-
2468: rittämistä; tion and origin.
2469: 2. Jos pyynnön saaneelia viranomaisella ei ole 2. If the authority so requested does not have
2470: käytettävissään pyydettyä tietoa, sen tulee ryhtyä the information asked for, it shall initiate inqui-
2471: tiedusteluihin niiden lakien ja määräysten mu- ries in accordance with the provisions which by
2472: kaisesti, joita sen omassa maassa sovelletaan tul- law or regulation apply in its country to the
2473: lien, verojen ja muiden tuonti- ja vientiverojen collection of customs duties, taxes and other
2474: kantamisessa; import and export charges.
2475: 3. Toimeenpannessaan tällaisen tiedustelun 3. In initiating these inquiries the requested
2476: pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tulee toi- authority shall proceed as though it were acting
2477: mia samalla tavoin kuin se toimisi omasta puoles- on its own account or at the request of another
2478: taan tai toisen oman maansa viranomaisen pyyn- authority in its own country.
2479: nöstä.
2480:
2481: 4 artikla Article 4
2482: Tulliviranomaiset antavat toisilleen pyynnöstä The customs authorities shall, upon request,
2483: tietoja, joilla vahvistetaan: furnish each other with information necessary to
2484: ensure that:
2485: a) että tavarat, jotka on tuotu toiseen sopi- a) goods imported into one State have been
2486: musvaltioon, on viety laillisesti toisesta sopimus- lawfully exported from the other State;
2487: valtiosta;
2488: b) että tavarat, jotka on viety toisesta sopimus- b) goods exported from one State have been
2489: valtiosta, on tuotu laillisesti toiseen sopimusval- lawfully imported into the other State;
2490: tioon;
2491: c) että tavarat, joille on myönnetty etuisuus- c) goods which are granted favourable treat-
2492: kohtelu viennissä toisesta sopimusvaltiosta, on ment upon exportation from one State have been
2493: asianmukaisesti tuotu toiseen sopimusvaltioon, duly imported into the other State, it being
2494: jolloin tietoja on annettava myös niistä tullival- understood that information shall also be pro-
2495: vontatoimenpiteistä, joita niihin on mahdollisesti vided on any customs control measures to which
2496: kohdistettu. the goods have been subjected.
2497: 6 1984 vp. - HE n:o 234
2498:
2499: 5 artikla Article 5
2500: 1. Tulliviranomaiset antavat toisilleen oma- 1. The customs authorities shall, spontaneous-
2501: aloitteisesti tai pyynnöstä kaikkia tietoja, jotka ly or on request, provide each other with any
2502: koskevat tullilakien vastaisia tekoja, ja etenkin information concerning contraventions of the
2503: sellaisia tietoja, jotka koskevat: customs laws, in particular, information regard-
2504: mg:
2505: a) uusia keinoja ja menetelmiä, JOlta käyte- a) new means and methods which are used or
2506: tään tai epäillään käytettävän tullilakien vastaisis- suspected to be used in committing offences
2507: sa teoissa; against customs laws;
2508: b) tavaroita, joita tiedetään tai epäillään sala- b) goods known to be or suspected of being
2509: kul jetettavan; smuggled;
2510: c) maa-, vesi- ja ilmakulkuneuvoja, joita tie- c) vehicles, ships, aircraft or other means of
2511: detään tai epäillään käytetyn tai käytettävän transport which have been or are suspected of
2512: tullilakien vastaisiin tekoihin. having been used in committing offences against
2513: customs laws or which are suspected of being
2514: used to commit such offences.
2515: 2. Sopimusvaltion tulliviranomaiset toimitta- 2. The customs authorities of one State shall,
2516: vat, oma-aloitteisesti tai pyynnöstä, toisen sopi- on their own initiative or upon request, supply to
2517: musvaltion tulliviranomaisille selontekoja, pöytä- the customs authorities of the other State, re-
2518: kirjattua todistusaineistoa tai oikeaksi todistettuja ports, records of evidence or certified copies of
2519: asiakirjajäljennöksiä, jotka sisältävät kaikkia saa- documents giving all available information on
2520: tavilla olevia tietoja havaituista tai suunnitelluista transactions, detected or planned, which consti-
2521: toimista, jotka ovat tai näyttävät olevan jälkim- tute or appear to constitute a contravention of
2522: mäisen sopimusvaltion tullilakien vastaisia. the customs laws of that State.
2523:
2524:
2525: Henktlö-, kulkuneuvo- ja tavaravalvonta Survetllance of persons, goods and means of
2526: transport
2527: 6 artikla Article 6
2528: Sopimusvaltion tulliviranomaiset valvovat Within the limits of their regional competence
2529: oma-aloitteisesti tai toisen sopimusvaltion tullivi- and to the extent of their powers and ability, the
2530: ranomaisten pyynnöstä mahdollisuuksiensa mu- customs authorities of one State shall, at their
2531: kaan toimivalta-alueellaan: own initiative or at request of the customs
2532: authorities of the other State, maintain
2533: surveillance over:
2534: a) sellaisia henkilöitä, erityisesti heidän saapu- a) the movements, particularly the entry into
2535: mistaan alueelleen ja lähtemistään alueeltaan, and exit from their territory, of persons who have
2536: joiden tiedetään tai epäillään syyllistyneen tai or are suspected of having committed offences
2537: syyllistyvän toisen sopimusvaltion tullilakien vas- against customs laws of the other State or who
2538: taisiin tekoihin; are suspected of committing such offences;
2539: b) maa-, vesi- ja ilmakulkuneuvoja, joita tie- b) vehicles, ships, aircraft and other means of
2540: detään tai epäillään käytetyn tai käytettävän transport which have been or are suspected of
2541: toisen sopimusvaltion tullilakien vastaisiin tekoi- having been used for committing offences
2542: hin; against customs laws of the other State or which
2543: are suspected of being used to commit such
2544: offences;
2545: c) sellaisten tavaroiden kuljetuksia, joita toisen c) movements of goods which are reported by
2546: sopimusvaltion tulliviranomaiset ovat ilmoitta- the customs authorities of the other State as
2547: neet tuotavan alueelleen huomattavia määriä giving rise to substantial illicit traffic to their
2548: tullilakien vastaisesti; territory;
2549: d) paikkoja, joissa on sellaisia epätavallisia d) places where unusual stocks of goods have
2550: tavaravarastoja, joista voidaan olettaan vietävän been built up, giving reason to assume that they
2551: tavaraa toisen sopimusvaltion alueelle sen tullila- are to bc used for illicit importation into the
2552: kien vastaisesti. territory of the other State.
2553: 1984 vp. - HE n:o 234 7
2554:
2555: Tutkinta Investigations
2556: 7 artikla Article 7
2557: 1. Toisen sopimusvaltion tulliviranomaiset ryh- 1. At the request of the customs authorities of
2558: tyvät toisen sopimusvaltion tulliviranomaisten one State, the customs authorities of the other
2559: pyynnöstä virallisiin tutkimuksiin, jotka koskevat State shall initiate official investigations into any
2560: kaikkia sellaisia tekoja, jotka ovat tai joiden acts which are or may be assumed to be in
2561: voidaan otaksua olevan pyynnön esittäneen sopi- contravention of customs laws of the requesting
2562: musvaltion tullilakien vastaisia. Pyynnön vastaan- State. The customs authorities of the requested
2563: ottaneen sopimusvaltion tulliviranomaiset tiedot- State shall communicate the results of the investi-
2564: tavat tutkimustulokset pyynnön esittäneen sopi- gation to the customs authorities of the request-
2565: musvaltion tulliviranomaisille. ing State.
2566: 2. Tällaisissa tutkimuksissa noudatetaan pyyn- 2. These inquiries shall be conducted under
2567: nön vastaanottaneen sopimusvaltion lakeja ja the laws and regulations of the State which has
2568: määräyksiä. Pyynnön saanut viranomainen toimii been requested to make them; the requested
2569: samalla tavoin kuin se toimisi omasta puolestaan authority shall proceed as though it were acting
2570: tai toisen oman valtionsa viranomaisen pyynnös- on its own account or at the request of another
2571: tä. authority in its own country.
2572:
2573: 8 artikla Article 8
2574: Sopimusvaltion tulliviranomaisten edustajat, The officials of the customs authorities of one
2575: jotka on valtuutettu tutkimaan tullilakien vastai- State, authorised to investigate contraventions of
2576: sia tekoja, voivat erityisissä tapauksissa ja edellyt- customs laws may, in particular cases, with the
2577: täen, että toisen sopimusvaltion tulliviranomais- agreement of the authorised officials of the
2578: ten toimivaltaiset edustajat ovat antaneet siihen customs authorities of the other State, be present
2579: suostumuksensa, olla läsnä jälkimmäisen sopi- in the territory of that State when those officials
2580: musvaltion alueella silloin kun tämän valtion are investigating contraventions which are of
2581: tulliviranomaiset tutkivat tullilakien vastaisia te- concern to the authorities first mentioned.
2582: koja: ~otka koskevat myös ensin mainittuja viran-
2583: omatsta.
2584:
2585: 9 artikla Article 9
2586: Toisen sopimusvaltion tulliviranomaisten olles- While in the territory of one State as provided
2587: sa tämän sopimuksen perusteella toisen sopimus- for in this Agreement, the customs authorities of
2588: valtion alueella, heidän on aina pyydettäessä the other State shall, whenever requested to do
2589: kyettävä todistamaan asemansa. Toisen sopimus- so, furnish proof of their official capacity. They
2590: valtion alueella ollessaan he nauttivat samaa shall enjoy the same legal protection as appiies to
2591: lakien ja määräysten antamaa suojaa kuin sen the customs authorities of the State in the
2592: valtion tulliviranomaiset, jonka alueella he oles- territory of which they are present. With respect
2593: kelevat. He ovat samassa asemassa kuin tämän to legal consequences for offences committed
2594: valtion tulliviranomaiset lain säätämiin rangais- against them or which they might commit, they
2595: tuksiin nähden niiden rikosten johdosta, joita he shall be treated in a manner similar to that
2596: mahdollisesti tekevät tai joiden kohteeksi he applied to the customs authorities of the State in
2597: joutuvat. the territory of which they are present.
2598:
2599:
2600: Tietojen ja asiakirjojen käyttö Use of information and documents
2601: 10 artikla Article 10
2602: 1. Tämän sopimuksen perusteella saatuja tieto- 1. The information and documents received
2603: ja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tässä sopi- under this Agreement shall not be used for
2604: muksessa määriteltyihin tarkoituksiin. Niitä saa purposes other than those specified in this
2605: luovuttaa muille henkilöille kuin niille, jotka Agreement. They may be made available to
2606: tarvitsevat niitä tämän sopimuksen tarkoituksia persons other than those who require them for
2607: 8 1984 vp. - HE n:o 234
2608:
2609: varten, ainoastaan ne antaneiden tulliviranomais- the purposes of this Agreement only with the
2610: ten suostumuksella ja edellyttäen, ettei se ole consent of the customs authorities who furnished
2611: tietoja ja asiakirjoja vastaanottaneita tulliviran- them and provided that this is not contrary to
2612: omaisia sitovien lakien ja määräysten vastaista. any legal provisions binding upon the customs
2613: authorities who have received such information
2614: or documents.
2615: 2. Pyynnöt, tiedot, asiantuntijalausunnot ja 2. The requests, information, reports of
2616: muut tiedonannot, jotka toinen sopimusvaltio on experts and other communications received by
2617: vastaanottanut, ovat saman lakisääteisen suojan one State shall be accorded the same legal
2618: ja salassapitovelvollisuuden alaisia kuin vastaavat protection and they shall be subjected to the
2619: tiedot ja asiakirjat tässä valtiossa. same official secrecy as apply in that State to the
2620: same kind of information and documents.
2621:
2622:
2623: 11 artikla Article 11
2624: 1. Tulliviranomaiset voivat tämän sopimuksen 1. The customs authorities may, in accordance
2625: tarkoituksen mukaisesti ja sen soveltamisalan ra- with the purpose of this Agreement and within
2626: joissa käyttää tämän sopimuksen petusteella saa- the scope thereof, use information and docu-
2627: tuja tietoja ja asiakirjoja todistuskappaleina pöy- ments received under this Agreement as evidence
2628: täkirjoissaan, selostuksissaan ja lausunnoissaan in their records, reports or statements as well as
2629: sekä tuomioistuin- ja hallinnollisissa prosesseissa. in judicial or administrative proceedings.
2630: 2. Tällaisten tietojen ja asiakirjojen käyttö 2. The use of such information and documents
2631: määräytyy ne vastaanottaneen sopimusvaltion shall be as laid down in the national legislation
2632: kansallisen lainsäädännön mukaan. of the State having received them.
2633:
2634:
2635: Poikkeukset avunantamisvelvollisuudesta Exceptions from the obligation to provide
2636: assistance
2637: 12 artikla Article 12
2638: 1. Jos pyynnön saaneet tulliviranomaiset katso- 1. If the requested customs authorities con-
2639: vat, että pyydetyn avun antaminen olisi ristirii- sider that the assistance sought would infringe
2640: dassa pyynnön saaneen sopimusvaltion oikeusjär- upon the public order or other essential interests
2641: jestyksen tai muiden olennaisten etujen kanssa of the requested State, or would involve violation
2642: tai loukkaisi teollisia, liike- tai ammattisalaisuuk- of an industrial, commercial or professional secret
2643: sia tässä valtiossa, he voivat kieltäytyä antamasta in that State, they may refuse to provide such
2644: pyydettyä apua kokonaan tai osaksi, tai antaa sitä assistance, provide it partly or provide it subject
2645: vain määrätyin ehdoin ja edellytyksin. to certain conditions or requirements.
2646: 2. Mikäli pyydettyä apua ei voida antaa, on 2. If a request for assistance cannot be
2647: pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle ilmoitetta- complied with, the State which has asked for
2648: va tästä viipymättä sekä samalla mainittava ne assistance shall be notified without delay and
2649: syyt, joiden takia avunannosta kieltäydytään. shall also be informed of the reasons for the
2650: refusal to provide assistance.
2651: 3. Avunantamisvelvollisuus ei koske sellaisten 3. The obligation to provide assistance shall
2652: tietojen ja asiakirjojen toimittamista, jotka tulli- not cover the provision of information or docu-
2653: viranomaiset ovat hankkineet oikeusviranomaisen ments obtained by the customs authorities under
2654: pyynnöstä ja tämän antaman valtuutuksen tur- powers exercised by them at the request of the
2655: vin. Mikäli tällaisia tietoja tai asiakirjoja pyyde- judicial authority. However, where assistance is
2656: tään, ne annetaan siinä tapauksessa, etta asian- requested, such information or documents shall
2657: omainen oikeusviranomainen antaa siihen suos- be provided in all cases where the judicial
2658: tumuksensa. authority, which must be consulted to that
2659: effect, gives its consent.
2660: 1984 vp. - HE n:o 234 9
2661:
2662: 13 artikla Article 13
2663: Mikäli sopimusvaltion tulliviranomaiset pyytä- If the customs authorities of one State request
2664: vät sellaista apua, jota he eivät itse voisi antaa jos assistance which they themselves would be un-
2665: heille osoitettaisiin sellainen avunpyyntö, on apua able to give if requested to do so by the other
2666: pyytävän viranomaisen huomautettava tästä State, they shall draw attention to that fact in
2667: pyynnössään. Avunpyyntöön suostuminen on their request. Compliance with such a request
2668: näissä tapauksissa pyynnön vastaanottaneiden shall be within the discretion of the requested
2669: tulliviranomaisten harkinnassa. customs authorities.
2670:
2671: Hallinnollisia toimenpiteitä ja päätöksiä Notification of administrative measures and
2672: koskevat tiedoksiannat decisions
2673: 14 artikla Article 14
2674: Sopimusvaltion tulliviranomaisten pyynnosta At the request of the customs authorities of
2675: toisen sopimusvaltion tulliviranomaiset, noudat- one State, the customs authorities of the other
2676: taen omassa valtiossaan voimassa olevia lakeja ja State shall, in accordance with the laws and
2677: määräyksiä, toimittavat tai toimituttavat asian- regulations in force in their territory, notify the
2678: omaisen viranomaisen kautta asianosaisille tie- parties concerned, either directly or through the
2679: doksi tullilakien soveltamista koskevat hallintovi- competent authority, of all measures and deci-
2680: ranomaisten toimenpiteet ja päätökset. sions taken by the administrative authorities in
2681: application of customs laws.
2682:
2683: Kustannukset Costs and expenses
2684: 15 artikla Article 15
2685: Asiantuntijoille maksettavia korvauksia lu- Excepting expenses incurred in use of expert
2686: kuunottamatta avunpyynnön tehnyttä valtiota ei services, the requesting State shall not be held
2687: pidetä velvollisena korvaamaan niitä kuluja, jot- responsible for any costs incurred in the execu-
2688: ka aiheutuvat tämän sopimuksen soveltamisesta. tion of this Agreement.
2689:
2690:
2691: Avunannan toteuttaminen Exchange of assistance
2692: 16 artikla Article 16
2693: 1. Tässä sopimuksessa tarkoitettu apu anne- 1. Assistance provided under this Agreement
2694: taan suoraan sopimusvaltioiden tulliviranomais- shall be exchanged directly between the customs
2695: ten välillä. Nämä viranomaiset sopivat keskenään authorities of the States. Those authorities shall
2696: täytäntöönpanon yksityiskohtaisesta järjestämises- mutually agree on the detailed arrangements for
2697: tä. implementation.
2698: 2. Sopimusvaltioiden tulliviranomaiset voivat 2. The customs authorities of the States may
2699: järjestää suoran yhteydenpidon tullilakien vastai- arrange for their investigation services to be in
2700: sia tekoja tutkivien yksikköjensä välillä. direct communication with each other.
2701:
2702: Soveltamisalue Field of application
2703: 17 artikla Article 17
2704: 1. Suomen tasavallan osalta tätä sopimusta 1. As far as the Republic of Finland is con-
2705: sovelletaan sen alueella. cerned this Agreement shall apply to its territory.
2706: 2. Alankomaiden kuningaskunnan osalta tätä 2. As far as the Kingdom of the Netherlands is
2707: sopimusta sovelletaan sen alueella Euroopassa. concerned this Agreement shall apply to its
2708: Sopimus voidaan kuitenkin, joko kokonaisuudes- territory in Europe. It may, however, be extend-
2709: saan tai tarpeellisia muutoksia, ulottaa koske- ed, either in its entirety or with any necessary
2710: maan Alankomaiden Antilleja. modifications, to the Netherlands Antilles.
2711:
2712: 2 438400938R
2713: 10 1984 vp. - HE n:o 234
2714:
2715: 3. Mainitun soveltamisalueen laajentamisen 3. Such extension shall take effect from such
2716: voimaantulon ajankohdasta sekä laajentamista date and be subject to such modifications and
2717: koskevista muutoksista ja ehdoista, sen päätty- conditions, including conditions as to termina-
2718: mistä koskevat ehdot mukaan luettuina, sovitaan tion, as may be specified and agreed in notes to
2719: tarkemmin diplomaattisten edustajien välityksel- be exchanged through diplomatic channels.
2720: lä tapahtuvalla noottienvaihdolla.
2721:
2722: Voimaantulo ja päättyminen Entry into force and termination
2723: 18 artikla Article 18
2724: 1. Tämä sopimus tulee voimaan 30 patvan 1. This Agreement shall enter into force 30
2725: kuluttua siitä, kun sopimusvaltiot ovat kirjallises- days after the States have notified each other in
2726: ti ilmoittaneet toisilleen, että valtiosäännön edel- writing that the constitutional requirements for
2727: lyttämät vaatimukset tämän sopimuksen voi- the entry into force of this Agreement have been
2728: maansaattamiseksi on täytetty. complied with.
2729: 2. Tämän sopimuksen voimassaoloaika on ra- 2. This Agreement shall be of unlimited
2730: joittamaton, mutta kumpikin sopimusvaltio voi duration but either State may denounce it at any
2731: irtisanoa sen milloin tahansa. time.
2732: 3. Irtisanomisesta on ilmoitettava vähintään 3. The denunciation shall be notified ai: least
2733: kuusi kuukautta ennen kalenterivuoden päätty- six months before the end of a calendar year. The
2734: mistä. Sopimus lakkaa silloin olemasta voimassa Agreement will then cease to have effect at the
2735: sanotun kalenterivuoden päättyessä. end of the said calendar year.
2736: 4. Ellei toisin sovita, tämän sopimuksen päät- 4. Unless otherwise agreed the termination of
2737: tyminen ei samalla päätä sen soveltamista Alan- this Agreement shall not also terminate its app-
2738: komaiden Antilleilla mikäli soveltamisalue on lication to the Netherlands Antilles if it has been
2739: sinne ulotettu 17 artiklan 2 kappaleen mukaises- extended thereto in conformity with the provi-
2740: ti. sions of paragraph 2 of Article 17.
2741:
2742: Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, sii- In witness whereof the undersigned, being
2743: hen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoitta- duly authorized thereto, have signed this
2744: neet tämän sopimuksen. Agreement.
2745:
2746: Tehty Haagissa 4 päivänä huhtikuuta 1984, Done at the Hague this 4th day of April 1984
2747: kahtena alkuperäisenä englanninkielisenä kappa- in two originals, in the English language.
2748: leena.
2749:
2750: Suomen tasavallan For the Government of the Republic of Finland
2751: hallituksen puolesta
2752: Paavo Väyrynen Paavo Väyrynen
2753:
2754: Alankomaiden kuningaskunnan For the Government of the Kingdom of the
2755: hallituksen puolesta N etherlands
2756: Hans van den Broek Hans van den Broek
2757: 1984 vp. - HE n:o 235
2758:
2759:
2760:
2761:
2762: Hallituksen esitys Eduskunnalle kansainvälisen yleissopimuksen
2763: tullirikosten estämistä, tutkintaa ja ehkäisemistä varten annettavasta
2764: keskinäisestä hallinnollisesta avusta ja sen liitteiden eräiden mää-
2765: räysten hyväksymisestä
2766:
2767:
2768:
2769:
2770: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2771:
2772: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- tään yksi yleissopimuksen liitteistä, joissa käsitel-
2773: syisi Nairobissa kesäkuussa 1977 tehdyn kansain- lään eri yhteistyömuotoja. Niiden tullihallinnot
2774: välisen yleissopimuksen tullirikosten estämistä, antavat toisilleen virka-apua tullirikosten estämi-
2775: tutkintaa ja ehkäisemistä vanen annettavasta kes- seksi, tutkimiseksi ja ehkäisemiseksi yleissopi-
2776: kinäisestä hallinnollisesta avusta ja sen tullihal- muksen määräysten mukaisesti. Virka-avun anta-
2777: linnon oma-aloitteista virka-apua, pyynnöstä an- misesta voidaan kieltäytyä tai antaa sitä tietyin
2778: nettavaa valvontatoimenpiteitä ja valvontaa kos- ehdoin, jos pyydetty virka-apu loukkaisi kansalli-
2779: kevaa virka-apua, tietojen keskittämistä sekä sia etuja tai olisi vastoin yritysten laillisia kaupal-
2780: virka-apua huumausaineiden ja psykotrooppisten lisia etuja.
2781: aineiden salakuljetuksen vastustamisessa koskevat Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan
2782: liitteet. kolmen kuukauden kuluttua liittymiskirjan tal-
2783: Yleissopimus on valmisteltu tulliyhteistyöneu- lettamispäivästä.
2784: voston suojeluksessa. Sen tarkoituksena on korva- Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen
2785: ta neuvoston jo aikaisemmin laatimat suositukset eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-
2786: tullirikosten ehkäisemiseksi sekä myös täydentää ten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus saattaa
2787: niitä. Sopimuspuolten on hyväksyttävä vähin- voimaan samana ajankohtana kuin yleissopimus.
2788:
2789:
2790:
2791:
2792: YLEISPERUSTELUT
2793:
2794:
2795: 1. Nykyinen tilanne Sellaisten maiden kanssa, joiden suhteen suosi-
2796: tukset eivät ole olleet riittäviä tai jotka eivät
2797: kuulu tulliyhteistyöneuvostoon, Suomi on tehnyt
2798: yhteistyötä tulliasioissa koskevia kahdenkeskisiä
2799: Tulliyhteistyöneuvosto perustettiin 15 päivänä sopimuksia. Runsaan kymmenen Vuoden aikana
2800: joulukuuta 1950 tehdyllä yleissopimuksella, jo- tällainen sopimus on tehty Puolan (SopS 33/73),
2801: hon Suomi liittyi vuonna 1961 (SopS 5/61). Saksan demokraattisen tasavallan (SopS 29/76),
2802: Tulliyhteistyöneuvostoon kuuluu tällä hetkellä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (SopS
2803: 93 jäsenvaltiota, ja se on antanut useita suosituk- 40/76) ja Saksan Iiittotasavallan (SopS 58/76)
2804: sia yhteistyöstä tulliasioissa. Voimassa ovat suosi- sekä monenkeskinen sopimus muiden Pohjois-
2805: tukset keskinäisestä hallinnollisesta avusta vuo- maiden (SopS 43/82) kanssa. Myös Alankomai-
2806: delta 1953, huumausaineiden ja psykotrooppis- den kanssa on valmisteilla sopimus, joka laajen-
2807: ten aineiden laitonta kauppaa koskevista tiedois- taa tulliyhteistyösopimusten maantieteellistä kat-
2808: ta vuodelta 1971 ja tullipetoksia koskevien tieto- tavuutta Itämeren valtioiden piiristä Pohjanme-
2809: jen keskittämisestä vuodelta 1975. Suomi on ren puolelle.
2810: hyväksynyt kaikki nämä suositukset.
2811: 4384010766
2812: 2 l984 vp. - HE n:o 235
2813:
2814: Kansainvälistä oikeusapua rikosasioissa koske- babwe. Sopimuksen ovat lisäksi allekirjoittaneet
2815: vien monen- ja kahdenkeskisten valtiosopimus- Itävalta ja Islanti.
2816: ten nojalla oikeusviranomaiset eivät yleensä ole
2817: velvollisia antamaan oikeusapua niin sanottujen
2818: fiskaalisten rikosten, toisin sanoen vero-, tulli- ja 3. Yleissopimuksen merkitys
2819: valuuttarikosten osalta. Viime aikoina oikeusa-
2820: vun antamista on kuitenkin pyritty laajentamaan Tulliyhteistyöneuvoston suositukset muuttuvat
2821: siten, että se koskisi myös näitä rikoksia. Esimer- yleissopimuksen osana kansainvälisoikeudellisesti
2822: kiksi keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koske- sitoviksi velvoitteiksi. Yleissopimukseen ei voida
2823: van eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 29- tehdä varaumia kuten suositusten suhteen oli
2824: 30/81) 17 päivänä maaliskuuta 1978 tehdyllä mahdollista.
2825: lisäpöytäkirjalla on yleissopimus laajennettu kos- Ottaen huomioon huumeongelman maailman-
2826: kemaan myös fiskaalisia rikoksia. Suomen liitty- laajuisen tuonteen sekä Suomeen suuntautuvan
2827: minen mainittuun lisäpöytäkirjaan on valmisteil- ja Suomen kautta muihin maihin tapahtuvan
2828: la. Vuoden 1961 huumausaineyleissopimus huumeiden salakuljetuksen yhteistyötä tarvitaan
2829: (SopS 43/65, 23/67 ja 42/75) ja psykotrooppisia myös monien sellaisten maiden kanssa, jotka
2830: aineita koskeva yleissopimus (SopS 60/76) teke- eivät kuulu Suomen tekemien kahdenkeskisten
2831: vät mahdolliseksi laajan oikeudellisen yhteistoi- tulliyhteistyösopimusten piiriin. Tämän vuoksi
2832: minnan joka koskee muun muassa huumeiden liittymistä yleissopimukseen ja sen virka-apua
2833: tuotannon ja kaupan säännöstelyä ja valvontaa, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden
2834: rangaistusmenettelyä ja oikeusperiaatteita. salakuljetuksen vastustamisessa koskevan X liit-
2835: teen hyväksymistä voidaan pitää erityisen tärke-
2836: änä. Myös huumausaineyleissopimuksen ja psy-
2837: kotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen
2838: 2. Asian valmistelu
2839: täydentämiseksi tarvitaan yleissopimuksen kal-
2840: taista, erityisesti tulliviranomaisten yhteistyötä
2841: Kansainvälinen yleissopimus tullirikosten estä- säätelevää ja sen mahdolliseksi tekevää kansainvä-
2842: mistä, tutkintaa ja ehkäisemistä varten annetta· listä sopimusta.
2843: vasta keskinäisestä hallinnollisesta avusta on val- Tullirikosten tehokas tutkima ja ehkäiseminen
2844: misteltu tulliyhteistyöneuvoston suojeluksessa. edellyttää eri valtioiden viranomaisten välistä
2845: Yleissopimus perustuu neuvoston aikaisemmin yhteistyötä. Yleisten oikeusapusopimusten ei ole
2846: antamiin suosituksiin yhteistyöstä tulliasioissa. katsottu tarjoavan riittäviä yhteydenpitomahdol-
2847: Suosituksia on kuitenkin samalla täydennetty ja lisuuksia sen vuoksi, että niiden sekä asiallinen
2848: kehitetty edelleen. Yleissopimus tehtiin Nairo- että viranomaisia koskeva soveltamisala on liian
2849: bissa 9 päivänä kesäkuuta 1977, ja se on tullut kapea. Kaupankäynnin ja matkustamisen lisään-
2850: kansainvälisesti voimaan 21 päivänä toukokuuta tyminen ovat eräältä osin vaikuttaneet tullirikos-
2851: 1980. Yleissopimuksen osapuolina ovat toistai- ten laaja-alaiseen esiintymiseen. Myös tämän joh-
2852: seksi Iso-Britannia, Italia, Jordania, Malawi, Ma- dosta tullirikoksia koskevan monenkeskisen yleis-
2853: lesia, Marokko, Pakistan, Ruotsi, Turkki ja Zim- sopimuksen tarve on lisääntynyt.
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2859:
2860:
2861: 1. Yleissopimuksen Ja sen liittei- dassa tullilailla tarkoitetaan kaikkia säännöksiä,
2862: den sisältö jotka koskevat tavaroiden maahantuontia, maas-
2863: tavientiä ja kauttakuljetusta ja joiden täytäntöön-
2864: 1.1. Yleissopimus pano kuuluu tullihallitukselle. Yleissopimuksessa
2865: määritelty tullilaki tarkoittaisi siten Suomessa
2866: 1 artikla. Tämä artikla sisältää eräitä yleissopi- tullilain (573/78) sekä tuontia ja vientiä koske-
2867: muksessa käytettyjä määritelmiä. Artiklan a-koh- vien säännösten lisäksi myös esimerkiksi huu-
2868: 1984 vp. - HE n:o 235 3
2869:
2870: mausainelain (41172) ja -asetuksen (282/81) eräi- joissa on epätietoisuutta toimivaltaisesta viran-
2871: tä säännöksiä. Aniklan b-, c- ja d-kohdan määri- omaisesta ja sovellettavasta oikeusapusopimukses-
2872: telmät eivät täysin vastaa tullilain 8 §:n j-kohdan ta.
2873: määritelmää. Tämän lainkohdan mukaan tulliri- 5 artikla. Tässä aniklassa määrätään yleissopi-
2874: koksia ovat muun muassa rikoslain 38 luvun 13 muksen nojalla annettujen tietojen käyttämisestä
2875: ja 14 §:ssä rangaistaviksi säädetyt teot, jotka ja salassapidosta. Kaikkia yleissopimuksen nojalla
2876: yleissopimuksen mukaan eivät olisi tullirikoksia. annetuja tai saatuja tietoja tai asiakirjoja saa
2877: Siten yleissopimuksessa tullirikos on tältä osin käyttää vain sopimuksessa määrättyihin tarkoi-
2878: määritelty suppeammin kuin Suomen tullilain- tuksiin ja niille on myönnettävä vastaanottavassa
2879: säädännössä. Erityisesti salakuljetuksen osalta on maassa salassapito- ja vaitiolosuoja, jota sovelle-
2880: huomattava, että teko on Suomen lain mukaan taan sen alueella samanlaisiin tietoihin ja asiakir-
2881: rangaistava vain, jos tavaran luvaton kuljettami- joihin. Tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituk-
2882: nen on tapahtunut joko Suomesta tai Suomeen siin vain ne toimittaneen tullihallinnon kirjalli-
2883: (KKO 1971 II 5). Myöskään huumausaineiden sella suostumuksella. Artiklaa täydentää yleisso-
2884: luvaton tuonti muuhun valtioon kuin Suomeen pimuksen 19 artiklan 5 kappale, jonka mukaan 5
2885: ei ole Suomen lain mukaan rangaistava (KKO artiklan määräykset sitovat myös jokaista sopi-
2886: 1973 no. 1782). Yleissopimuksessa määritelty muksen inisanovaa osapuolta.
2887: salakuljetus voinee tarkoittaa myös sellaisen tava- 6 artikla. Tämän artiklan 1 kappaleessa määrä-
2888: ran tuontia ja vientiä, jonka tuonti Suomeen tai tään suorasta yhteydenpidosta tullihallintojen vä-
2889: vienti Suomesta ei Suomen lain mukaan ole lillä. Määräys on sopusoinnussa tullihallinnosta
2890: kiellettyä. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan
2891: harkittaessa, onko vieraan tullihallinnon esittä- säännöksen kanssa. Aniklan 2 kappaleeseen on
2892: mään oikeusapupyyntöön suostuttava (vn. tulli- otettu oikeusavun sisältöä rajaava viittaus sisäi-
2893: lain 5 §:n 7 kohta). seen lainsäädäntöön, joka täydentää 2 aniklan 1
2894: 2 artikla. Yleissopimuksen soveltamisala on kappaleen määräystä.
2895: määritelty tässä artiklassa epäsuorasti tullihallin-
2896: 7 artikla. Tämä anikla koskee virka-apupyyn-
2897: non toimivallan avulla siten, että soveltamisalan
2898: töjen muotoa ja kieltä. Aniklan 3 kappaleen
2899: sisältö jää toisaalta yleissopimuksen liitteiden
2900: mukaan sopimuspuolten on aina hyväksyttävä
2901: määräysten varaan ja toisaalta määräytyy kunkin
2902: sellaiset oikeusapupyynnöt ja niihin liitetyt asia-
2903: valtion sisäisen lainsäädännön mukaan. Suomen
2904: kirjat, jotka on laadittu tai käännetty englanniksi
2905: tullihallinnon oikeus ja velvollisuus antaa oikeus-
2906: tai ranskaksi. Kielilain (148/22) 24 §:n mukaan
2907: apua on kuitenkin säännelty Suomen sisäisessä
2908: lain säännökset eivät koske ulkomaille tai ulko-
2909: lainsäädännössä siten, että oikeusavun sisältö
2910: maalaisille osoitettua virallista kirjeenvaihtoa eikä
2911: määräytyy Suomea velvoittavien kansainvälisten
2912: maan ulkopuolella käytettäväksi aiottuja toimi-
2913: yleissopimusten nojalla (erityisesti tullilain 5 §:n
2914: tuskirjoja. Sen sijaan jos artiklassa tarkoitettuja
2915: 7 kohta ja tullihallinnosta annetun lain 2 §:n 1
2916: asiakirjoja on esimerkiksi annettava täällä tiedok-
2917: momentin 7 kohta).
2918: si, on Suomen kansalaisille kielilain säännösten
2919: 3 artikla. Tähän artiklaan on otettu määräys
2920: mukaisesti toimitettava aina myös asiakirjoista
2921: oikeusavun epäämisestä. Mikäli sopimuspuoli
2922: laadittu käännös suomeksi tai ruotsiksi.
2923: katsoo, että pyydetty virka-apu loukkaisi sen
2924: itsemääräämisoikeutta, turvallisuutta tai muita 8 artikla. Yleissopimuksen 8 artikla koskee
2925: kansallisia etuja tai olisi vastoin valtiollisen tai oikeusavun kustannuksia. Määräys on samansisäl-
2926: yksityisen yrityksen laillisia kaupallisia etuja, se töinen kuin eräiden muiden oikeusapusopimus-
2927: voi kieltäytyä antamasta pyydettyä virka-apua tai ten vastaavat artiklat.
2928: antaa sitä tietyin edellytyksin. Kun on kyse 9-11 artikla. Yleissopimuksen erinäisiä mää-
2929: hallinnollisesta oikeusavusta, määräys turvannee räyksiä sisältyy 9-11 artiklaan, joista 9 artikla
2930: riittävän harkintavallan päätettäessä oikeusapu- koskee tullihallintojen välisiä suhteita, 10 artikla
2931: pyyntöihin suostumisesta. liitteiden asemaa yleissopimuksen erottamatto-
2932: 4 artikla. Mikäli sopimuspuolen tullihallinto mana osana ja 11 artikla virka-avun laajentamista
2933: pyytää sellaista virka-apua, jota se itse ei pystyisi sopimuspuolten kesken.
2934: antamaan toisen sopimuspuolen pyynnöstä, sen 12-13 artikla. Nämä artiklat koskevat tulliyh-
2935: on yleissopimuksen tämän aniklan mukaan kiin- teistyöneuvoston ja pysyvän teknisen komitean
2936: nitettävä huomiota tähän seikkaan pyynnössään. tehtäviä. Neuvosto vastaa yleissopimuksen hallin-
2937: Aniklan tarkoituksena on helpottaa tilanteita, nosta ja kehittämisestä apunaan pysyvä tekninen
2938: 4 1984 vp. - HE n:o 235
2939:
2940: komitea, joka suorittaa yleissopimuksessa määrä- I liite. Tämä liite koskee oma-aloitteista virka-
2941: tyt tehtävänsä neuvoston ohjeiden mukaisesti. apua ja käsittää tiedot, jotka antavat aihetta
2942: 14-23 artikla. Nämä artiklat sisältävät yleisso- olettaa, että vakava tullirikos on odotettavissa
2943: pimuksen loppumääräykset. Yleissopimuksen 15 toisen sopimuspuolen alueella. Liite saattaa edel-
2944: artiklan 3 kappaleen mukaan jokaisen valtion on lyttää eräiden salassa pidettävien tietojen ja asia-
2945: yleissopimusta allekirjoittaessaan, ratifioidessaan kirjojen antamista. Mainituista asiakirjoista ja
2946: tai siihen liittyessään ilmoitettava liitteet, jotka se tiedoista on tullilain lisäksi säädetty yleisten asia-
2947: hyväksyy. Vähintään yksi liite on hyväksyttävä. kirjain julkisuudesta annetussa laissa (83 151).
2948: Yleissopimukseen ei 18 artiklan mukaan voi Viimeksi mainitun lain nojalla annetun, eräitä
2949: tehdä varaumia. Irtisanoutuminen tulee 19 artik- poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta si-
2950: lan mukaan voimaan kuuden kuukauden kulut- sältävän asetuksen (650/51) 1 §:n 1 momentin 4,
2951: tua irtisanomiskirjan vastaanottamisesta. 5 ja 9 kohdan mukaan salassa on pidettävä muun
2952: muassa viranomaisten toimittamat rikosten eh-
2953: käisemistä ja selvittämistä tarkoittavia tutkimuk-
2954: 1.2. Yleissopimuksen liitteet sia koskevat tiedot sekä asiakirjat, jotka sisältävät
2955: tulliviranomaisten virkatoiminnassaan hankkimia
2956: Yleissopimusta sovellettaessa on sen 10 artik- tai saamia eräitä tietoja ja selvityksiä. (Vrt. tulli-
2957: lan mukaan jokaisen liitteen, jota sopimuspuoli laki 67 § 1 mom. ). Yleisten asiakirjain julkisuu-
2958: on sitoutunut soveltamaan, katsottava olevan desta annetun lain 23 §:ä on tulkittu siten (ks.
2959: yleissopimuksen erottamaton osa. LAVM no. 3/1980 vp., s. 3), että salassa pidettä-
2960: Yleissopimuksessa on seuraavat 11 liitettä: vien tietojen antaminen toiselle Suomenkin vi-
2961: 1 Tullihallinnon oma-aloitteinen virka-apu ranomaiselle edellyttää nimeomaista perustetta
2962: II Pyynnöstä annettava virka-apu tulleja ja laissa. Tämän johdosta liitteen määräykset kuulu-
2963: muita tuonnin ja viennin yhteydessä kannettavia vat lainsäädännön alaan.
2964: maksuja vahvistettaessa !II liite. Tämä liite käsittää pyynnöstä annetta-
2965: 111 Pyynnöstä annettava valvontatoimenpiteitä vat tiedot, jotka koskevat asiakirjojen oikeelli-
2966: suutta sekä sitä, onko tavarat tuotu tai viety
2967: koskeva virka-apu
2968: laillisesti.
2969: IV Pyynnöstä annettava valvontaa koskeva
2970: IV lzite. Tullihallinnon on liitteen mukaan
2971: virka-apu
2972: pyynnöstä sekä toimivaltansa ja mahdollisuuk-
2973: V Pyynnöstä suoritettavat selvitykset ja tiedok- siensa mukaan annettava tietoja tiettyjen henki-
2974: siannot toisen sopimuspuolen lukuun löiden ja tavaroiden liikkumisesta sekä kulkuväli-
2975: VI Tullivirkamiesten esiintyminen ulkomaan neistä.
2976: tuomioistuimessa IX liite. Tämä liite koskee tietojen keskittämis-
2977: VII Sopimuspuolen tullivirkamiesten läsnäolo tä. Tullihallinnot toimittavat tiedot neuvoston
2978: toisen sopimuspuolen alueella pääsihteerille, joka antaa niitä pyynnöstä tai
2979: VIII Osallistuminen etsintöihin ulkomailla katsoessaan sen hyödylliseksi. Sopimuspuoli voi
2980: IX Tietojen keskittäminen asettaa rajoituksia tietojen levittämisen osalta ja
2981: X Virka-apu huumausaineiden ja psykotroop- vaatia niiden poistamista kaikista rekistereistä.
2982: pisten aineiden salakuljetuksen vastustamisessa Tietoja annetaan salakuljetuksesta tai muusta
2983: XI Virka-apu taideteosten, antiikkitavaroiden tullirikoksesta lopullisesti tuomituista henkilöistä
2984: ja muun kulttuuriomaisuuden salakuljetuksen sekä näihin rikoksiin epäillyistä, mikäli se katso-
2985: vastustamisessa taan tarkoituksenmukaiseksi. Myös salakuljetuk-
2986: Yleissopimuksen 1, IX ja X liite vastaavat jo sessa ja muissa rikoksista käytetyistä menetelmistä
2987: voimassa olevia tulliyhteistyöneuvoston suosituk- ja salakuljetukseen käytetyistä aluksista annetaan
2988: sia. Osa liitteistä, kuten esimerkiksi II liite, tietoja.
2989: sisältävät määräyksiä, jotka voivat velvoittaa Vaikka tulliviranomaisilla ei ole yleistä oikeut-
2990: muun muassa taloudellisten tietojen antamiseen ta saada rekisteri-ilmoituksia Suomen rikosrekis-
2991: sellaisiin maihin, joiden salassapitomääräykset ja teristä, ei tämä sinänsä estä antamasta ulkomaan
2992: hallintokäytäntö eivät ole täysin tunnettuja. Tä- tullihallinnolle sellaisia tietoja, jotka ovat ilmen-
2993: män johdosta Suomen tulisi tässä vaiheessa hy- neet tullirikoksia tutkittaessa ja jotka sisältyvät
2994: väksyä edellä mainittujen 1, IX ja X liitteen myös Suomen rikosrekisteriin.
2995: lisäksi vain III ja IV liite, jotka myös Ruotsi on Suomen kansalaisia koskevia tietoja annettaes-
2996: hyväksynyt. sa olisi kuitenkin tarvittaessa sovellettava liittee-
2997: 1984 vp. - HE n:o 235 5
2998:
2999: seen sisältyviä määräyksiä, jotka tekevät mahdol- 2. Voimaan tulo
3000: liseksi rajoittaa tietojen määrää tai niiden jake-
3001: lua, ottaen huomioon, että myös oikeusapusopi- Yleissopimus ja sen hyväksyttäväksi esitetyt
3002: musten yhteydessä Suomi on pyrkinyt rajoitta- liitteet tulevat voimaan Suomen osalta kolmen
3003: maan tällaisten tietojen antamista. Liittyessään kuukauden kuluttua liittymiskirjan tallettamis-
3004: esimerkiksi keskinäistä oikeusapua rikosasioissa päivästä. Lakiehdotus yleissopimuksen eräiden
3005: koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hy-
3006: (SopS 30/81) Suomi ilmoitti, että rikosrekisteri- väksymisestä on tarkoitus saattaa voimaan sama-
3007: ilmoitusta ei anneta muusta henkilöstä kuin na ajankohtana, kun yleissopimus tulee Suomen
3008: rikoksesta epäilystä tai syytetystä sekä ettei Suomi osalta voimaan.
3009: sovella tuomioita koskevien tietojen vaihtamista
3010: koskevaa 22 artiklaa (ks. rikosrekisteriasetus 33 §
3011: 3 ja 4 mom.). 3. Eduskunnan suostumuksen tar-
3012: peellisu us
3013: X liite. Tämä liite koskee oikeusapua
3014: huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden Yleissopimuksen I liitteen määräykset tietojen
3015: salakuljetuksen vastustamiseksi. Tullihallintojen antamisesta ja X liitteen määräys vieraan valtion
3016: on omasta aloitteestaan annettava tietoja muun tullivirkamiehen oikeudesta käyttää julkista val-
3017: muassa henkilöistä, jotka osallistuvat tai joiden taa Suomessa kuuluvat lainsäädännön alaan ja
3018: epäillään osallistuvan tällaisten aineiden salakul- niiden voimaansaattaminen edellyttää lakia.
3019: jetukseen. Pyynnöstä on epäiltyjen henkilöiden Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33
3020: liikkumista valvottava ja tehtävä tutkimuksia to- §:n mukaisesti esitetään,
3021: disteiden saamiseksi. Sopimuspuolen tullivirka-
3022: miehet voivat pyynnöstä ja tietyin edellytyksin että Eduskunta hyväksyisi ne Nairobis-
3023: toimia toisen sopimuspuolen alueella. Liitteeseen sa 9 päivänä kesäkuuta 1977 tehdyn kan-
3024: sisältyy myös samanlaisia määräyksiä tietojen kes- sainvälisen yleissopimuksen tullirikosten
3025: kittämisestä kuin IX liitteeseen. estämistä, tutkintaa ja ehkäisemistä var-
3026: ten annettavasta keskinäisestä hallinnolli-
3027: Kun sopimuspuolen tullivirkamies tietyin sesta avusta sekä sen !, II!, IV, IX ja X
3028: edellytyksin osallistuu pyynnön tehneen sopi- lzi"tteen määräykset, jotka vaativat Edus-
3029: muspuolen alueella suoritettaviin tutkimuksiin, kunnan suostumuksen.
3030: merkitsee tämä sitä, että vieraan valtion virka-
3031: miehet käyttävät julkista valtaa toisen sopimus- Koska yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka
3032: puolen alueella. Tällaisen oikeuden antaminen ei kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla
3033: voi olla tullihallinnon määrättävissä ilman lailla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
3034: säädettyä valtuutusta. tus:
3035: 6 1984 vp. - HE n:o 235
3036:
3037: Laki
3038: kansainvälisen yleissopimuksen tullirikosten estämistä, tutkintaa ja ehkäisemistä varten annettavasta
3039: keskinäisestä hallinnollisesta avusta ja sen liitteiden eräiden määräysten hyväksymisestä
3040:
3041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3042:
3043: 1 § 2 §
3044: Nairobissa 9 päivänä kesäkuuta 1977 tehdyn Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
3045: kansainvälisen yleissopimuksen tullirikosten estä- panosta ja soveltamisesta annetaan tarvitaessa
3046: mistä, tutkintaa ja ehkäisemistä varten annetta- asetuksella.
3047: vasta keskinäisestä hallinnollisesta avusta sekä sen
3048: 1, III, IV, IX ja X liitteen määräykset ovat, mikäli 3 §
3049: ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
3050: kuin siitä on sovittu. vänä ajankohtana.
3051:
3052: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
3053:
3054:
3055: Tasavallan Presidentti
3056: MAUNO KOMSTO
3057:
3058:
3059:
3060:
3061: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3062: 1984 vp. - HE n:o 235 7
3063:
3064: (Suomennos)
3065:
3066:
3067:
3068:
3069: Kansainvälinen
3070: YLEISSOPIMUS INTERNATIONAL CONVENTION
3071: tullirikosten estämistä,
3072: tutkintaa ja ehkäisemistä on mutual administrative assistance for the
3073: varten annettavasta keskinäisestä prevention, investigation and repression of Cus-
3074: hallinnollisesta avusta toms offences
3075:
3076: johdanto Preamble
3077:
3078: Tämän, tulliyhteistyöneuvoston suojeluksessa The Contracting Patties to the present
3079: laaditun, yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka Convention, established under the auspices of
3080: katsovat, the Customs Co-operation Council,
3081: että tullilakiin kohdistuvat rikokset ovat vas- Considering that offences against Customs law
3082: toin valtioiden taloudellisia, sosiaalisia ja vero- are prejudicial to the economic, social and fiscal
3083: tuksellisia etuja ja vastoin kaupan laillisia etuja ja interests of States and to the legitimate interests
3084: of trade,
3085: että tullirikoksia vastaan suunnattavaa toimin- Considering that action against Customs
3086: taa voidaan tehostaa tullihallintojen välisellä yh- offences can be rendered more effective by co-
3087: teistyöllä ja että tällainen yhteistyö on yksi tulli- operation between Customs administrations, and
3088: yhteistyöneuvoston perustamista koskevan yleis- that such co-operation is one of the aims of the
3089: sopimuksen päämääristä, Convention establishing a Customs Co-operation
3090: Council,
3091: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
3092:
3093:
3094: 1 LUKU CHAPTER 1
3095: Määritelmät Definitions
3096: 1 artikla Artide 1
3097: Tässä yleissopimuksessa For the purposes of this Convention:
3098: a) "tullilaki" tarkoittaa kaikkia niitä laissa tai (a) the term "Customs law" means all the
3099: muussa säädöksessä olevia määräyksiä, jotka kos- statutory or regulatory provisions enforced or
3100: kevat tavaroiden maahantuontia, maastavientiä administered by the Customs administrations
3101: ja kauttakuljetusta ja joiden täytäntöönpano concerning the importation, exportation or
3102: kuuluu tullihallinnoille; transit of goods;
3103: b) "tullirikos" tarkoittaa mitä tahansa tullila- (b) the term "Customs offence!' means any
3104: kiin kohdistuvaa rikkomusta tai sen yrittämista; breach, or attempted breach, of Customs law;
3105: c) "tullipetos" tarkoittaa tullirikosta, jolla (c) the term "Customs fraud" means a Cus-
3106: henkilö pettää tullilaitosta ja siten välttää osaksi toms offence by which a person deceives the
3107: tai kokonaan tuonti- tai vientitullien ja -verojen Customs and thus evades, wholly or partly, the
3108: maksamisen tai tullilaissa säädettyjen kieltojen payment of import or expon duties and taxes or
3109: tai rajoitusten soveltamisen tai hankkii jonkin the application of prohibitions or restrictions laid
3110: edun vastoin tullilakia; down by Customs law or obtains any advantage
3111: contrary to Customs law;
3112: d) "salakuljetus" tarkoittaa tullipetosta, jossa (d) the term "smuggling" means Customs
3113: tavaroita kuljetetaan tullirajan yli millä tahansa fraud consisting in the movement of goods across
3114: salatulla tavalla; a Customs frontier in any dandestine manner;
3115: 8 1984 vp. - HE n:o 235
3116:
3117: e) "tuonti- tai vientitullit ja -verot" tarkoittaa (e) the term "impon or expon duties and
3118: tulleja ja kaikkia muita tavaroiden maahantuon- taxes'' means Customs duties and all other
3119: nissa tai maastaviennissä tai niiden yhteydessä duties, taxes, fees or other charges which are
3120: kannettavia maksuja, veroja tai muita kuluja, ei collected on or in connexion with the impona-
3121: kuitenkaan maksuja tai kuluja, joiden määrä tion or exponation of goods but not including
3122: vastaa suunnilleen suoritetuista palveluksista ai- fees and charges which are limited in amount to
3123: heutuneita kustannuksia; the approximate cost of services rendered;
3124: f) "henkilö" tarkoittaa sekä luonnollisia että (f) the term "person" means both natural
3125: juridisia henkilöitä, ellei asiayhteys muuta edelly- and legal persons, unless the context otherwise
3126: tä; requires;
3127: g) "neuvosto" tarkoittaa Brysselissä 15 päivänä (g) the term "the Council" means the organi-
3128: joulukuuta 1950 tehdyllä tulliyhteistyöneuvoston zation set ut by the Convention establishing a
3129: perustamista koskevalla yleissopimuksella luotua Customs Co-operation Council, done at Brussels
3130: järjestöä; on 15 December 1950;
3131: h) "pysyvä tekninen komitea" tarkoittaa neu- (h) the term "Permanent Technical Commit-
3132: voston pysyvää teknistä komiteaa; tee" means the Permanent Technical Committee
3133: of the Council;
3134: ij) "ratifiointi" tarkoittaa ratifiointia tai hy- (ij) the term "ratification" means ratification,
3135: väksymistä. acceptance or approval.
3136:
3137:
3138:
3139: II LUKU CHAPTER II
3140: Yleissopimuksen soveltamisala Scope of the Convention
3141:
3142: 2 artikla Article 2
3143: 1. Sopimuspuolet, jotka ovat sitoutuneet so- 1. The Contracting Panies bound by one or
3144: veltamaan tämän yleissopimuksen yhtä tai use- more Annexes to this Convention agree that their
3145: ampaa liitettä, sopivat siitä, että niiden tullihal- Custorns administrations shall afford each other
3146: linnot antavat toisilleen virka-apua tullirikosten mutual assistance with a view to preventing,
3147: estämiseksi, tutkimiseksi ja ehkäisemiseksi tämän investigating and repressing Customs offences, in
3148: yleissopimuksen määräysten mukaisesti. accordance with the provisions of this Conven-
3149: tion.
3150: 2. Sopimuspuolen tullihallinto voi pyytää tä- 2. The Customs administration of a Contrac-
3151: män artiklan 1 kappaleessa säädettyä virka-apua ting Party may request mutual assistance as
3152: minkä tahansa tutkinnan aikana tai minkä tahan- provided for in paragraph 1 of this Article in the
3153: sa oikeudellisen tai hallinnollisen toimenpiteen course of any investigation or in connexion with
3154: yhteydessä, johon kyseinen sopimuspuoli on ryh- any judicial or administrative proceedings being
3155: tynyt. Mikäli tullihallinto ei ole itse ryhtynyt undertaken by that Contracting Party. If the
3156: näihin toimenpiteisiin, se voi pyytää virka-apua Customs administration is not itself conducting
3157: vain sen toimivallan rajoissa, joka sillä on näiden the proceedings, it may request mutual assistance
3158: toimenpiteiden suhteen. Vastaavasti, jos toimen- only within the limits of its competence in these
3159: piteisiin on ryhdytty siinä maassa, josta virka- proceedings. Similarly, if proceedings are under-
3160: apua on pyydetty, kyseinen maa antaa pyydettyä taken in thecountry of the requested administra-
3161: virka-apua näitä toimenpiteitä koskevan toimi- tion, the latter provides the assistance requested
3162: valtansa rajoissa. within the limits of its competence in these
3163: proceedings.
3164: 3. Tämän aniklan 1 kappaleen mukainen 3. Mutual assistance as provided for in para-
3165: virka-apu ei koske pyyntöjä, jotka esitetään hen- graph 1 of this Article shall not extend to
3166: kilöiden pidättämiseksi tai tullien, verojen, mak- requests for the arrest of persons or for the
3167: sujen, sakkojen tai muiden rahasummien takaisin recovery of duties, taxes, charges, fines or any
3168: saamiseksi toisen sopimuspuolen hyväksi. other monies on behalf of another Contracting
3169: Party.
3170: 1984 vp. - HE n:o 235 9
3171:
3172: 3 artikla Article 3
3173: Mikäli sopimuspuoli katsoo, että pyydetty If a Contracting Party considers that the assist-
3174: virka-apu loukkaisi sen itsemääräämisoikeutta, ance sought would infringe upon its sovereignty,
3175: turvallisuutta tai muita tärkeitä kansallisia etuja security or other substantial national interests or
3176: tai olisi vastoin julkisen tai yksityisen yrityksen prejudice the legitimate commercial interests of
3177: laillisia kaupallisia etuja, se voi kieltäytyä anta- any enterprise, public or private, it may decline
3178: masta pyydettyä virka-apua tai antaa sitä tietyin to provide that assistance or give it subject to
3179: ehdoin tai edellytyksin. certain conditions or requirements.
3180:
3181: 4 artikla Article 4
3182: Mikäli sopimuspuolen tullihallinto pyytää sel- If the Customs administration of a Contracting
3183: laista virka-apua, jota se itse ei pystyisi antamaan Party requests assistance which it itself would be
3184: toisen sopimuspuolen pyynnöstä, sen on kiinni- unable to give if requested to do so by the other
3185: tettävä huomiota tähän seikkaan pyynnössään. Contracting Party, it shall draw attention to that
3186: Tällaisen pyynnön noudattaminen on pyynnön fact in its request. Compliance with such a
3187: saaneen sopimuspuolen harkinnassa. request shall be within the discretion of the
3188: requested Contracting Patty.
3189:
3190:
3191: III LUKU CHAPTER III
3192: Yleinen virka-apumenettely General assistance procedures
3193:
3194: 5 artikla Article 5
3195: 1. Kaikkia tämän yleissopimuksen nojalla an- 1. Any intelligence, documents or other in-
3196: nettuja tai saatuja tietoja tai asiakirjoja formation communicated or obtained under this
3197: Convention:
3198: a) on käytettävä vain tässä yleissopimuksessa (a) shall be used only for the purposes
3199: määrättyihin tarkoituksiin, mukaan lukien nii- specified in this Convention, including use in
3200: den käyttäminen oikeudellisissa tai hallinnollisis- judicial or administrative proceedings, and
3201: sa toimenpiteissä, ja ne toimittaneen tullihallin- subject to such restrictions as may be laid down
3202: non mahdollisesti asettamin rajoituksin ja by the Customs administration which furnished
3203: them; and
3204: b) niille on myönnettäva sunä maassa, joka (b) shall be afforded in the receiving country
3205: ottaa ne vastaan, salassapito- ja vaitiolosuoja, jota the same protection in respect of confidentiality
3206: sovelletaan kyseisessä maassa sen alueella hankit- and official secrecy as appiies in that country to
3207: tuihin samanlaisiin tietoihin ja asiakirjoihin. the same kind of intelligence, documents and
3208: other information obtained in its own territory.
3209: 2. Tällaisia tietoja tai asiakirjoja voidaan käyt- 2. Such intelligence, documents or other in-
3210: tää muihin tarkoituksiin vain ne toimittaneen formation may be used for other purposes only
3211: tullihallinnon kirjallisella suostumuksella ja nou- with the written consent of the Customs admin-
3212: dattaen sen asettamia rajoituksia ja tämän artik- istration which furnished them and subject to
3213: lan 1 kappaleen b-kohdan määräyksiä. any restrictions laid down by that administration
3214: and to the provisions of paragraph 1 (b) of this
3215: Article.
3216: 6 artikla Article 6
3217: 1. Tässä yleissopimuksessa säädettyjen, sopi- 1. The communications between Contracting
3218: muspuolten välisten ilmoitusten on kuljettava Panies provided for by this Convention shall pass
3219: suoraan tullihallintojen välillä. Sopimuspuolten directly between Customs administrations. The
3220: tullihallintojen on määrättävä tällaisesta yhtey- Customs administrations of the Contracting Par-
3221: denpidosta vastuussa olevat hallintoyksiköt tai ties shall designate the services or officials respon-
3222: virkamiehet ja ilmoitettava neuvoston pääsihtee- sible for such communications and shall advise
3223: rille näiden yksikköjen tai virkamiesten nimet. the Secretary General of the Council of the
3224:
3225: 2 4384010766
3226: 10 1984 vp. - HE n:o 235
3227:
3228: Pääsihteerin on ilmoitettava nämä tiedot muille names and addresses of those services or officials.
3229: sopimuspuolille. The Secretary General shall communicate this
3230: information to the other Contracting Parties.
3231: 2. Virka-apupyynnön saaneen sopimuspuolen 2. The Customs administration of the re-
3232: tullihallinnon on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin quested Contracting Pany shall, subject to the
3233: toimenpiteisiin virka-apupyynnön noudattami- laws and regulations in force in its territory, take
3234: seksi sen alueella voimassa olevien lakien ja all necessary measures to comply with a request
3235: säädösten rajoissa. for assistance.
3236: 3. Virka-apupyynnön saaneen sopimuspuolen 3. The Customs administration of the re-
3237: tullihallinnon on vastattava pyyntöön mahdolli- quested Contracting Patty shall reply to a request
3238: simman pian. for assistance as soon as possible.
3239:
3240: 7 artikla Anicle 7
3241: 1. Tämän yleissopimuksen mukaiset virka-apu- 1. Requests for assistance under this Conven-
3242: pyynnöt on yleensä tehtävä kirjallisesti; niissä on tion shall normally be made in writing; they shall
3243: oltava tarvittavat tiedot ja niiden liitteinä on contain the requisite information and he
3244: oltava hyödylliseksi katsottavia asiakirjoja. accompanied hy such documents as may he
3245: deemed useful.
3246: 2. Kirjalliset pyynnöt on laadittava kyseisten 2. Requests in writing shall be in a language
3247: sopimuspuolten hyväksymällä kielellä. Pyyntöi- acceptahle to the Contracting Patties concerned.
3248: hin liittyvät asiakirjat on tarvittaessa käännettävä Any documents accompanying such requests
3249: osapuolten hyväksymälle kielelle. shall he translated into a nmtually acceptahle
3250: language, if necessary.
3251: 3. Sopimuspuolten on kaikissa tapauksissa hy- 3. Contracting Panies shall in all cases accept
3252: väksyttävä virka-apupyynnöt ja liiteasiakirjat, jot- requests for assistance and accompanying docu-
3253: ka on laadittu englanniksi tai ranskaksi tai joiden ments in English or French or accompanied by a
3254: liitteenä on käännös englanniksi tai ranskaksi. translation into English or French.
3255: 4. Milloin erityisesti asian kiireellisyyden vuok- 4. When, for reasons of urgency in particular,
3256: si virka-apupyyntöä ei ole esitetty kirjallisesti, requests for assistance have not heen made in
3257: pyynnön saanut sopimuspuoli voi vaatia kirjalli- writing, the requested Contracting Pany may
3258: sen vahvistuksen. require written confirmation.
3259:
3260: 8 anikla Anicle 8
3261: Virka-apupyynnön tehneen sopimuspuolen on Any expenses incurred under this Convention
3262: maksettava kaikki asiantuntijoiden ja todistajien in respect of experts or witnesses shall be horne
3263: käytöstä aiheutuneet kustannukset tätä yleissopi- hy the requesting Contracting Patty. The Con-
3264: musta sovellettaessa. Sopimuspuolten on luovut- tracting Patties shall waive all claims for reim-
3265: tava vaatimasta korvausta kaikista muista kuluis- bursement of any other costs incurred in the
3266: ta, jotka ovat syntyneet tätä yleissopimusta sovel- execution of this Convention.
3267: lettaessa.
3268:
3269:
3270: IV LUKU CHAPTER IV
3271: Erinäisiä määräyksiä Miscellaneous provisions
3272:
3273: 9 artikla Anicle 9
3274: Neuvoston ja sopimuspuolten tullihallintojen The Council and the Customs administrations
3275: on huolehdittava siitä, että tullirikosten estämi- of the Contracting Patties shall arrange for the
3276: sestä, tutkinnasta ja ehkäisemisestä vastaavat hal- services responsihle for the prevention, investiga-
3277: lintoyksiköt ylläpitävät henkilökohtaisia ja suoria tion and repression of Customs offences to
3278: suhteita edistääkseen tämän yleissopimuksen maintain personai and direct relations with a
3279: yleisiä päämääriä. view to funhering the general aims of this
3280: Convention.
3281: 1984 vp. - HE n:o 235 11
3282:
3283: 10 anikla Article 10
3284: Tätä yleissopimusta sovellettaessa on jokaisen For the purposes of this Convention any
3285: liitteen, jota sopimuspuoli on sitoutunut sovelta- Annex or Annexes to which a Contracting Patty
3286: maan, katsottava olevan yleissopimuksen erotta- is bound shall be construed to be an integral part
3287: maton osa ja viittauksen yleissopimukseen on of the Convention, and in relation to that
3288: katsottava tarkoittavan tämän sopimuspuolen Contracting Patty any reference to the Conven-
3289: osalta myös viittausta kyseiseen liitteeseen. tion shall be deemed to include a reference to
3290: such Annex or Annexes.
3291:
3292: 11 artikla Article 11
3293: Tämän yleissopimuksen määräykset e1vat estä The prov1s1ons of this Convention shall not
3294: antamasta vielä laajempaa keskinäistä virka-apua preclude the application of any more extensive
3295: kuin tietyt sopimuspuolet antavat nyt tai tulevai- mutual assistance which certain Contracting Pat-
3296: suudessa. ties grant or may grant in future.
3297:
3298:
3299: V LUKU CHAPTER V
3300: Neuvoston ja pysyvän teknisen komitean Role of the Council and of the Permanent
3301: tehtävät Technical Committee
3302:
3303: 12 artikla Article 12
3304: 1. Neuvosto vastaa taman yleissopimuksen 1. The Council shall, in accordance with the
3305: määräysten mukaisesti tämän yleissopimuksen provisions of this Convention, be responsible for
3306: hallinnosta ja kehittämisestä. the administration and development of this
3307: Convention.
3308: 2. Tätä varten pysyvän teknisen komitean 2. To these ends the Permanent Technical
3309: tehtävänä on neuvoston alaisuudessa ja sen anta- Committee shall, under the authority of the
3310: mien ohjeiden mukaisesti: Council and in accordance with any directions
3311: given by the Council, have the following
3312: functions:
3313: a) esittää neuvostolle ehdotuksia tähän yleisso- (a) to submit to the Council proposals for such
3314: pimukseen tehtäviksi muutoksiksi, jotka se kat- amendments to this Convention as it may con-
3315: soo tarpeellisiksi; sider necessary;
3316: b) antaa lausuntoja yleissopimuksen määräys- (b) to furnish opinions on the interpretation
3317: ten tulkinnasta; of provisions of the Convention;
3318: c) ylläpitää suhteita muihin asianomaisiin kan- (c) to maintain relations with the other inter-
3319: sainvälisiin järjestöihin ja erityisesti Yhdistynei- national organizations concerned and, in particu-
3320: den kansakuntien asianomaisiin järjestöihin, lar, with the competent bodies of the United
3321: UNESCO:on ja kansainväliseen rikospoliisijärjes- Nations with UNESCO and with the lnterna-
3322: töön lnterpoliin, milloin on kyse toimenpiteistä tional Criminal Police Organization/lnterpol, as
3323: huumeiden ja psykotrooppisten aineiden salakul- regards action against illicit traffic in narcotic
3324: jetuksen vastustamiseksi ja toimenpiteistä taide- drugs and psychotropic substances, and action
3325: ja antiikkiesineiden ja muun kulttuuriomaisuu- against illicit traffic in works of art, antiques and
3326: den salakuljetuksen vastustamiseksi; other cultural property;
3327: d) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, jotka ovat (d) to take any action likely to further the
3328: omiaan edistämään yleissopimuksen yleisiä pää- general aims of the Convention and in particular
3329: määriä ja erityisesti tutkia uusia menetelmiä ja to study new methods and procedures to facili-
3330: menettelytapoja, jotka helpottavat tullirikosten tate the prevention, investigation and repression
3331: estämistä, tutkintaa ja ehkäisemistä, pitää ko- of Customs offences, to convene meetings, etc.;
3332: kouksia jne.;
3333: e) suorittaa yleissopimuksen määräyksiin liitty- (e) to perform such tasks as the Council may
3334: viä tehtäviä, jotka neuvosto mahdollisesti mää- direct in relation to the provisions of the Conven-
3335: rää. tion.
3336: 12 1984 vp. - HE n:o 235
3337:
3338: 13 artikla Article 13
3339: Neuvostossa ja pysyvässä teknisessä komiteassa For the purposes of voting in the Council and
3340: äänestettäessä jokaisen liitteen katsotaan olevan in the Permanent Technical Committee each
3341: erillinen yleissopimus. Annex shall he taken to he a separate Conven-
3342: tion.
3343:
3344:
3345: VI LUKU CHAPTER VI
3346: Loppumääräykset Final provisions
3347:
3348: 14 artikla Article 14
3349: Kahden tai useamman sopimuspuolen välinen Any dispute hetween two or more Contracting
3350: kiista, joka koskee tämän yleissopimuksen tulkin- Parties concerning the interpretation or applica-
3351: taa tai soveltamista, on ratkaistava niiden kesken tion of this Convention shall he settled hy
3352: käytävin neuvotteluin. negotiation hetween them.
3353:
3354: 15 artikla Article 15
3355: 1. Jokainen neuvoston jäsenvaltio voi tulla 1. Any State Memher of the Council may
3356: tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi: hecome a Contracting Party to this Convention:
3357: a) allekirjoittamalla sen ilman ratifiointivarau- (a) hy signing it without reservation of
3358: maa; ratification;
3359: h) tallettamalla ratifioimiskirjan allekirjoitet- (h) hy depositing an instrument of ratification
3360: tuaan sen ratifiointivaraumin tai after signing it suhject to ratification; or
3361: c) liittymällä siihen. (c) by acceding to it.
3362: 2. Tämä yleissopimus on avoinna 30 päi~ään 2. This Convention shall be open until 30th
3363: kesäkuuta 1978 saakka neuvoston paamaJassa June 1978 for signature at the Headquarters of
3364: Brysselissä tämän artiklan 1 kappaleessa taekoite- the Council in Brussels hy the States referred to
3365: mille valtioille allekirjoittamista varten. Sen jäl- in paragraph 1 of this Article. Thereafter, it shall
3366: keen se on avoinna niiden liittymistä varten. he open for their accession.
3367: 3. Jokaisen tämän artiklan 1 kappaleessa tar- 3. Each State referred to in paragraph 1 of this
3368: koitetun valtion on tätä yleissopimusta allekir- Article shall at the time of signing, ratifying or
3369: joittaessaan, ratifioidessaan tai siihen liittyessään acceding to this Convention specify the Annex or
3370: ilmoitettava liitteet, jotka se hyväksyy, jolloin Annexes it accepts, it heing necessary to accept at
3371: vähintään yksi liite on hyväksyttävä. Se voi myö- least one Annex. lt may suhsequently notify the
3372: hemmin ilmoittaa neuvoston pääsihteerille yh- Secretary General of the Council that it accepts
3373: den tai useamman muun liitteen hyväksymisestä. one or more further Annexes.
3374: 4. Ratifioimis- tai liittymiskirjat on talletettava 4. The instruments of ratification or accession
3375: neuvoston pääsihteerin huostaan. shall he deposited with the Secretary General of
3376: 5. Tulli- tai talousliitot yhdessä kaikkien jäsen- the Council.
3377: valtioidensa kanssa tai milloin tahansa sen jäl- 5. Customs or economic unions may, together
3378: keen, kun niiden kaikista jäsenvaltioista on tullut with all their Memher States or at any time after
3379: tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, voivat all their Memher States have hecome Contracting
3380: myös tulla tämän yleissopimuksen sopimus- Parties to this Convention, also hecome Contrac-
3381: puoliksi tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen ting Parties to this Convention in accordance
3382: määräysten mukaisesti. Tällaisilla liitoilla ei ole with the provisions of paragraphs 1, 2 and 3 of
3383: kuitenkaan äänestysoikeutta. this Article. However, such unions shall not have
3384: the right to vote.
3385:
3386: 16 artikla Article 16
3387: 1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen 1. This Convention shall enter into force three
3388: kuukauden kuluttua siitä kun 15 artiklan 1 months after five of the States referred to in
3389: kappaleessa tarkoitetuista valtioista viisi on sen paragraph 1 of Article 15 thereof have signed the
3390: 1984 vp. - HE n:o 235 13
3391:
3392: allekirjoittanut ilman ratifioimisvaraumaa tai tal- Convention without reservation of ratification or
3393: lettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa. have deposited their instruments of ratification
3394: or accession.
3395: 2. Jokaisen sopimuspuolen osalta, joka allekir- 2. For any Contracting Party signing without
3396: joittaa tämän yleissopimuksen ilman ratifioimis- reservation of ratification, ratifying or acceding to
3397: varaumaa, ratifioi sen tai liittyy siihen sen jälkeen this Convention after five States have signed it
3398: kun viisi valtiota on sen allekirjoittanut ilman without reservation of ratification or have de-
3399: ratifioimisvaraumaa tai tallettanut ratifioimis- tai posited their instruments of ratification or acces-
3400: liittymiskirjansa, tämä yleissopimus tulee voi- sion, this Convention shall enter into force three
3401: maan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun months after the said Contracting Party has
3402: mainittu sopimuspuoli on sen allekirjoittanut signed without reservation of ratification or de-
3403: ilman ratifioimisvaraumaa tai tallettanut ratifioi- posited its instrument of ratification or accession.
3404: mis- tai liittymiskirjansa.
3405: 3. Jokainen tämän yleissopimuksen liite tulee 3. Any Annex to this Convention shall enter
3406: voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun into force three months after two States have
3407: kaksi valtiota on liitteen hyväksynyt. Jokaisen accepted that Annex. For any Contracting Party
3408: sopimuspuolen osalta, joka myöhemmin hyväk- which subsequently accepts an Annex after two
3409: syy jonkin liitteen sen jälkeen kun kaksi valtiota States have accepted it, that Annex shall enter
3410: on sen hyväksynyt, liite tulee voimaan kolmen into force three months after the said Contrac-
3411: kuukauden kuluttua siitä, kun tämä sopimus- ting Patty has notified its acceptance. No Annex
3412: puoli on ilmoittanut hyväksymisestään. Mikään shall however enter into force for a Contracting
3413: liite ei kuitenkaan tule voimaan sopimuspuolen Patty before the Convention has entered into
3414: osalta ennen kuin yleissopimus on tullut sen force for that Contracting Party.
3415: osalta voimaan.
3416:
3417:
3418: 17 artikla Anicle 17
3419: 1. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan tämän 1. Any State may, at the time of signing this
3420: yleissopimuksen ilman ratifioimisvaraumaa tai Convention without reservation of ratification or
3421: tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa tai of depositing its instrument of ratification or
3422: sen jälkeen milloin tahansa selittää neuvoston accession, or any time thereafter, declare by
3423: pääsihteerille annetulla ilmoituksella, että tätä notification given to the Secretary General of the
3424: yleissopimusta sovelletaan kaikilla niillä alueilla, Council that this Convention shall extend to all
3425: joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa tai or any of the territories for whose international
3426: joillakin näistä alueista. relations it is responsible. Such notification shall
3427: Tällainen ilmoitus tulee voimaan kolmen kuu- take effect three months after the date of the
3428: kauden kuluttua siitä päivästä, jona neuvoston receipt thereof by the Secretary General of the
3429: pääsihteeri on sen saanut. Yleissopimusta ei Council. However, the Convention shall not
3430: kuitenkaan sovelleta ilmoituksessa mainittuihin apply to the territories named in the notification
3431: alueisiin, ennen kuin yleissopimus on tullut before the Convention has entered into force for
3432: voimaan kyseisen valtion osalta. the State concerned.
3433: 2. Jokainen valtio, joka on antanut tämän 2. Any State which has made a notification
3434: artiklan 1 kappaleen mukaisen ilmoituksen, jolla under paragraph 1 of this Article extending this
3435: tämä yleissopimus ulotetaan koskemaan aluetta, Convention to any territory for whose interna-
3436: jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa, voi tional relations it is responsible may notify the
3437: ilmoittaa neuvoston pääsihteerille tämän yleisso- Secretary General of the Council, under the
3438: pimuksen 19 aniklassa säädettyä menettelyä nou- procedure of Article 18 of this Convention, that
3439: dattaen, että kyseisellä alueella ei yleissopimusta the territory in question will no longer apply the
3440: enää sovelleta. Convention.
3441:
3442: 18 artikla Article 18
3443: Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia. No reservations to this Convention shall he
3444: permitted.
3445: 14 1984 vp. - HE n:o 235
3446:
3447: 19 artikla Article 19
3448: 1. Tämän yleissopimuksen voimassaoloaikaa ei 1. This Convention is of unlimited duration
3449: ole rajoitettu, mutta jokainen sopimuspuoli voi but any Contracting Patty may denounce it at
3450: irtisanoa yleissopimuksen milloin tahansa 16 ar- any time after the date of its entry into force
3451: tiklan mukaisen voimaantulopäivän jälkeen. under Article 16 thereof.
3452: 2. Irtisanominen on ilmoitettava kirjallisesti 2. The denunciation shall be notified by an
3453: asiakirjalla, joka talletetaan neuvoston pääsihtee- instrument in writing, deposited with the Secre-
3454: rin huostaan. tary General of the Council.
3455: 3. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuu- 3. The denunciation shall take effect six
3456: kauden kuluttua siitä, kun neuvoston pääsihteeri months after the receipt of the instrument of
3457: on vastaanottanut irtisanomiskirjan. denunciation by the Secretary General of the
3458: Council.
3459: 4. Tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen määräyksiä 4. The provisions of paragraphs 2 and 3 of this
3460: sovelletaan myös tämän yleissopimuksen liittei- Article shall also apply in respect of the Annexes
3461: siin, ja jokaisella sopimuspuolella on oikeus mil- to this Convention, any Contracting Party being
3462: loin tahansa niiden yleissopimuksen 16 attiklan entitled, at any time after the date of their entry
3463: mukaisen voimaantulopäivän jälkeen peruuttaa into force under Article 16 of the Convention, to
3464: hyväksymisensä yhden tai useamman liitteen withdraw its acceptance of one or more Annexes.
3465: osalta. Jokaisen sopimuspuolen, joka peruuttaa Any Contracting Patty which withdraws its ac-
3466: hyväksymisensä kaikkien liitteiden osalta, on kat- ceptance of all the Annexes shall be deemed to
3467: sottava irtisanoneen yleissopimuksen. have denounced the Convention.
3468: 5. Tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräyk- 5. Any Contracting Party which denounces
3469: set sitovat jokaista sopimuspuolta, joka irtisanoo the Convention or withdraws its acceptance of
3470: yleissopimuksen tai peruuttaa hyväksymisensä one or more Annexes shall remain bound by the
3471: yhden tai useamman liitteen osalta, niin kauan provisions of Article 5 of this Convention for as
3472: kuin sillä on hallussaan tämän yleissopimuksen long as it retains in its possession any intelli-
3473: nojalla saatuja tietoja tai asiakirjoja. gence, documents or other information obtained
3474: under the Convention.
3475:
3476: 20 artikla Article 20
3477: 1. Neuvosto voi ehdottaa muutoksia tähän 1. The Council may recommend amendments
3478: yleissopimukseen. to this Convention.
3479: 2. Neuvoston pääsihteerin on toimitettava jo- 2. The text of any amendment so recommend-
3480: kaisen tällaisen muutosehdotuksen teksti kaikille ed shall be communicated by the Secretary
3481: tämän yleissopimuksen sopimuspuolille, muille General of the Council to all Contracting Parties
3482: allekirjoittajavaltioille ja niille neuvoston jäsen- to this Convention, to the other signatory States
3483: valtioille, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen and to those States Members of the Council that
3484: sopimuspuolia. are not Contracting Panies to this Convention.
3485: 3. Jokainen 2 kappaleen mukaisesti ilmoitettu 3. Any proposed amendment communicated
3486: muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten in accordance with the preceding paragraph shall
3487: osalta, kun kolme kuukautta on kulunut ehdote- come into force with respect to all Contracting
3488: tun muutoksen ilmoituspäivää seuraavan kahden Parties three months after the expiry of a period
3489: vuoden päättymisestä, edellyttäen että mikään of two years following the date of communica-
3490: tämän yleissopimuksen sopimuspuolena oleva tion of the proposed amendment during which
3491: valtio ei ole näiden kahden vuoden aikana esittä- period no objection to the proposed amendment
3492: nyt neuvoston pääsihteerille ehdotettua muutosta has been communicated to the Secretary General
3493: koskevaa vastaväitettä. of the Council by a State which is a Contracting
3494: Party.
3495: 4. Mikäli tämän yleissopimuksen sopimus- 4. lf an objection to the proposed amendment
3496: puolena oleva valtio on esittänyt neuvoston pää- has been communicated to the Secretary General
3497: sihteerille ehdotettua muutosta koskevan vasta- of the Council by a State which is a Contracting
3498: väitteen ennen tämän artiklan 3 kappaleessa Patty before the expiry of the period of two years
3499: tarkoitetun kahden vuoden jakson päättymistä, specified in paragraph 3 of this Article, the
3500: muutosta ei katsota hyväksytyksi eikä sillä ole amendment shall be deemed not to have been
3501: mitään vaikutusta. accepted and shall have no effect whatsoever.
3502: 1984 vp. - HE n:o 235 15
3503:
3504: 21 artikla Anicle 21
3505: 1. Jokaisen sopimuspuolen, joka ratifioi tämän 1. Any Contracting Patty ratifying or acceding
3506: yleissopimuksen tai liittyy siihen, on katsottava to this Convention shall be deemed to have
3507: hyväksyneen kaikki siihen tehdyt muutokset, accepted any amendments thereto which have
3508: jotka ovat tulleet voimaan siihen päivään men- entered into force at the date of deposit of its
3509: nessä, jona se jättää ratifiointi- tai liittymiskirjan- instrument of ratification or accession.
3510: sa.
3511: 2. Jokaisen sopimuspuolen, joka hyväksyy jon- 2. Any Contracting Patty which accepts an
3512: kin liitteen, on katsottava hyväksyneen kaikki Annex shall be deemed to have accepted any
3513: siihen tehdyt muutokset, jotka ovat tulleet voi- amendments to that Annex which have entered
3514: maan sinä päivänä, jona se ilmoittaa neuvoston into force at the date on which it notifies its
3515: pääsihteerille hyväksyvänsä kyseisen liitteen. acceptance to the Secretaty General of the Coun-
3516: cil.
3517: 22 artikla Anicle 22
3518: Neuvoston pääsihteerin on ilmoitettava tämän The Secretaty General of the Council shall
3519: yleissopimuksen sopimuspuolille, muille allekir- notify the Contracting Panies to this Conven-
3520: joittajavaltioille, niille neuvoston jäsenvaltioille, tion, the other signatoty States, those States
3521: jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimus- Members of the Council that are not Contracting
3522: puolia ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihtee- Panies to this Convention, and the Secretaty
3523: rille: General of the United Nations of:
3524: a) tämän yleissopimuksen 15 artiklan mukaiset (a) signatures, ratifications, accessions and
3525: allekirjoitukset, ratifioinnit, liittymiset ja ilmoi- notifications under Article 15 of this Convention;
3526: tukset,
3527: b) tämän yleissopimuksen ja sen jokaisen liit- (b) the date of entty into force of this Conven-
3528: teen voimaantulopäivä 16 artiklan mukaisesti, tion and of each of the Annexes in accordance
3529: with Article 16;
3530: c) 17 artiklan mukaisesti saatu ilmoitus, (c) notification received in accordance with
3531: Anicle 17;
3532: d) 19 artiklan mukaiset irtisanomiset, (d) denunciations under Article 19;
3533: e) kaikki muutokset, jotka katsotaan hyväksy- (e) any amendment deemed to have been
3534: . tyiksi 20 artiklan mukaisesti, ja niiden voimaan- accepted in accordance with Article 20 and the
3535: tulopäivät. date of its entty into force.
3536:
3537: 23 artikla Article 23
3538: Voimaantullessaan tämä yleissopimus on rekis- Upon its entty into force this Convention shall
3539: teröitävä Yhdistyneiden kansakuntien sihteeris- be registered with the Secretariat of the United
3540: tössä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan Nations, in accordance with Article 102 of the
3541: 102 artiklan mukaisesti. Chaner of the United Nations.
3542: Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asi-
3543: anmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoitta-
3544: neet tämän yleissopimuksen.
3545:
3546: Tehty Nairobissa 9 päivänä kesäkuuta 1977
3547: yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäis-
3548: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä
3549: todistusvoimaisia ja joka talletetaan neuvoston
3550: pääsihteerin huostaan, joka toimittaa oikeaksi
3551: todistetut jäljennökset kaikille tämän yleissopi-
3552: muksen 15 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille
3553: valtioille.
3554: 16 1984 vp. - HE n:o 235
3555:
3556:
3557:
3558:
3559: 1 Liite Annex 1
3560:
3561: Tullihallinnon oma-aloitteinen virka-apu Assistance by a Customs administration
3562: on its own initiative
3563:
3564: 1. Sopimuspuolen tullihallinnon on oma-aloit- 1. The Customs administration of a Contrac-
3565: teisesti annettava asianomaisen sopimuspuolen ting Party shall, on its own initiative, communi-
3566: tullihallinnolle kaikki merkittävät tiedot, jotka cate to the Customs administration of the Cont-
3567: ovat tulleet ilmi tavanomaisia virkatehtäviä suori- racting Party concerned, any information of a
3568: tettaessa ja jotka antavat aihetta olettaa, että substantial nature which has come to light in the
3569: vakava tullirikos on odotettavissa toisen sopimus- course of its normal activities and which gives
3570: puolen alueella. Tietoja tulee antaa erityisesti good reason to believe that a serious Customs
3571: henkilöiden, tavaroiden ja kuljetusvälineiden offence will be committed in the territory of the
3572: liikkumisesta. other Contracting Patty. The information to be
3573: communicated shall concern, in particular, the
3574: movements of persons, goods and means of
3575: transpott.
3576: 2. Sopimuspuolen tullihallinnon on, mikäli se 2. The Customs administration of a Contrac-
3577: katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, toimitettava ting Patty shall, where deemed appropriate,
3578: oma-aloitteisesti toisen sopimuspuolen tullihal- communicate on its own initiative to the Cus-
3579: linnolle asiakirjoja, raportteja, pöytäkirjoja tai toms administration of another Contracting Party
3580: niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä 1 kappa- documents, reports, records of evidence or
3581: leen nojalla annettujen tietojen tueksi. cettified copies thereof in suppott of the in-
3582: formation furnished under paragraph 1.
3583: 3. Sopimuspuolen tullihallinnon on annettava 3. The Customs administration of a Contrac-
3584: oma-aloitteisesti toisen sopimuspuolen tullihal- ting Party shall, on its own initiative, communi-
3585: linnolle, jota asia välittömästi koskee, sille toden- cate to the Customs administration of another
3586: näköisesti hyödyllisiä tietoja, jotka liittyvät tulli- Contracting Party that is directly concerned, any
3587: rikoksiin ja erityisesti uusiin tullirikosmenetel- information likely to be of materia! assistance to
3588: miin. it in connexion with Customs offences and,
3589: particularly, in connexion with new means or
3590: methods of committing such offences.
3591: 1984 vp. - HE n:o 235 17
3592:
3593:
3594:
3595:
3596: ill Liite Annex 111
3597:
3598: Pyynnöstä annettava valvontatoimenpiteitä Assistance, on request, relating to controls
3599: koskeva virka-apu
3600:
3601: Sopimuspuolen tullihallinnon pyynnöstä on toi- At the request of the Customs administration
3602: sen sopimuspuolen tullihallinnon annettava sille of a Contracting Party, the Customs administra-
3603: seuraavia seikkoja koskevat tiedot: tion of another Contracting Party shall communi-
3604: cate to that Customs administration information
3605: concerning the following matters:
3606: a) virka-apupyynnön tehneen sopimuspuolen (a) the authenticity of official documents
3607: tulliviranomaisille annetun tavarailmoituksen produced in support of a Goods declaration
3608: tueksi esitettyjen virallisten asiakirjojen oikeelli- made to the Customs authorities of the reque-
3609: suus; sting Contracting Party;
3610: b) onko virka-apupyynnön tehneen sopimus- (b) whether goods imported into the territory
3611: puolen alueelle tuodut tavarat viety laillisesti of the requesting Contracting Party have been
3612: toisen sopimuspuolen alueelta; lawfully exported from the territory of the other
3613: Contracting Party;
3614: c) onko virka-apupyynnön tehneen sopimus- (c) whether goods exported from the territory
3615: puolen alueelta viedyt tavarat tuotu laillisesti of the requesting Contracting Party have been
3616: toisen sopimuspuolen alueelle. lawfully imponed into the territory of the re-
3617: quested Contracting Party.
3618:
3619:
3620:
3621:
3622: 3 4384010766
3623: 18 1984 vp. - HE n:o 235
3624:
3625:
3626:
3627:
3628: IV Liite Annex IV
3629:
3630: Pyynnöstä annettava valvontaa Assistance, on request, relating to surveillance
3631: koskeva virka-apu
3632:
3633: Sopimuspuolen tullihallinnon pyynnöstä on toi- At the request of the Customs administration
3634: sen sopimuspuolen tullihallinnon toimivaltansa of a Contracting Patty, the Customs administra-
3635: rajoissa ja mahdollisuuksiensa mukaan erityisesti tion of another Contracting Party shall, to the
3636: valvottava määrättynä aikana: extent of its competence and ability, maintain
3637: special surveillance for a specified period over:
3638: a) tiettyjen sellaisten henkilöiden liikkumista, (a) the movements, particularly the entry into
3639: varsinkin saapumista sen tullialueelle ja sieltä and exit from its territory, of particular persons
3640: poistumista, joiden voidaan perustellusti olettaa reasonably believed to be professionally or
3641: olevan ammattimaisesti tai tavanomaisesti muka- habitually engaged in Customs offences in the
3642: na tullirikoksissa virka-apupyynnön tehneen sopi- territory of the requesting Contracting Patty;
3643: muspuolen alueella;
3644: b) tiettyjen sellaisten tavaroiden liikkumista, (b) movements of particular goods which are
3645: joiden virka-apupyynnön tehneen sopimus- reported by the Customs administration of the
3646: puolen tullihallinto ilmoittaa olevan huomatta- requesting Contracting Patty as giving rise to
3647: van salakuljetuksen kohteena sen alueelle tai important illicit traffic towards or from the
3648: alueelta; territory of that Contracting Party;
3649: c) tiettyjä paikkoja, joihin on rakennettu tava- (c) particular places where stocks of goods
3650: roiden varastoja, minkä perusteella on syytä olet- have been built up, giving reason to assume that
3651: taa, että niitä tullaan käyttämään laittomaan they are to be used for illicit importation into the
3652: tuontiin virka-apupyynnön tehneen sopimus- territory of the requesting Contracting Party;
3653: puolen alueelle;
3654: d) tiettyjä ajoneuvoja, vesi- ja ilma-aluksia tai (d) particular vehicles, ships, aircraft or other
3655: muita kuljetusvälineitä, joita voidaan perustellus- means of transport reasonably believed to be
3656: ti olettaa käytettävän virka-apupyynnön tehneen used to commit Customs offences in the territory
3657: sopimuspuolen alueella suoritetuissa tullirikoksis- of the requesting Contracting Party,
3658: sa
3659: ja annettava valvonnasta selvitys virka-apu- and shall communicate a report thereon to the
3660: pyynnön tehneen sopimuspuolen tullihallinnol- Customs administration of the requesting Con-
3661: le. tracting Party.
3662: 1984 vp. - HE n:o 235 19
3663:
3664:
3665:
3666:
3667: IX Liite Annex IX
3668:
3669: Tietojen keskittäminen Pooling of information
3670:
3671: 1. Sopimuspuolten tullihallintojen on totmt- 1. The Customs administrations of Contrac-
3672: tettava neuvoston pääsihteerille seuraavassa mai- ting Parties shall communicate to the Secretary
3673: nitut tiedot, mikäli niillä on kansainvälistä mer- General of the Council the information specified
3674: kitystä. hereafter insofar as it is of international interest.
3675: 2. Neuvoston pääsihteerin on perustettava so- 2. The Secretary General of the Council shall
3676: pimuspuolien hänelle toimittamista tiedoista institute and keep up-to-date a central index of
3677: koostuva keskuskortista ja pidettävä se ajan tasal- information communicated to him by Contrac-
3678: la sekä käytettävä siitä saatavia tietoja yhteenve- ting Parties and shall use information from it to
3679: rojen ja tutkimusten laatimiseksi tullirikosten prepare summaries and studies of new and
3680: uusista ja toistuvista suuntauksista. Hänen on recurring trends in Customs fraud. He shall
3681: ajoittain tarkistettava kortisto sellaisten tietojen periodically review the index to eliminate in-
3682: poistamiseksi, joiden hän katsoo menettäneen formation which, in his opinion, has outlived its
3683: merkityksensä tai vanhentuneen. utility or become out-of-date.
3684: 3. Sopimuspuolten tullihallintojen on neuvos- 3. The Customs administrations of the Con-
3685: ton pääsihteerin pyynnöstä ja noudattaen yleisso- tracting Parties shall, upon request by the Secre-
3686: pimuksen ja tämän liitteen muita määräyksiä tary General of the Council and subject to the
3687: toimitettava pääsihteerille lisätietoja, joita voi- other provisions of the Convention and this
3688: daan tarvita laadittaessa tämän liitteen 2 kappa- Annex, provide the Secretary General with such
3689: leessa tarkoitettuja yhteenvetoja ja tutkimuksia. complementary information as may be necessary
3690: to prepare the summaries and studies referred to
3691: in paragraph 2 of this Annex.
3692: 4. Neuvoston pääsihteerin on toimitettava so- 4. The Secretary General of the Council shall
3693: pimuspuolten tullihallintojen nimeämille hallin- circulate to the services or officials named by the
3694: toyksiköille tai virkamiehille erityisiä keskuskor- Customs administrations of the Contracting Par-
3695: tistoon sisältyviä tietoja siinä määrin kuin hän ties specific information contained in the central
3696: katsoo sen hyödylliseksi samoin kuin tämän liit- index, to the extent that he deems such circula-
3697: teen 2 kappaleessa tarkoitettuja yhteenvetoja ja tion useful, and any summaries and studies
3698: tutkimuksia. referred to in paragraph 2 of this Annex.
3699: 5. Neuvoston pääsihteerin on pyynnöstä toimi- 5. The Secretary General of the Council shall,
3700: tettava sopimuspuolille kaikkia muita tämän liit- upon request, supply Contracting Parties with
3701: teen nojalla saamiaan tietoja. any other information available to him under
3702: this Annex.
3703: 6. Neuvoston pääsihteerin on noudatettava 6. The Secretary General of the Council shall
3704: kaikkia niitä rajoituksia, joita tiedot toimittanut honour any restrictions that a Contracting Party
3705: sopimuspuoli on mahdollisesti asettanut tietojen having provided information may have placed on
3706: levittämisen osalta. its circulation.
3707: 7. Tiedot toimittaneella sopimuspuolella on 7. A Contracting Party having communicated
3708: oikeus vaatia, että tiedot jälkeenpäin poistetaan information shall be entitled to require that it be
3709: keskuskortistosta ja tiedot saaneen sopimus- subsequently deleted from the central index and
3710: puolen pitämistä rekistereistä ja että niitä ei enää from any registers established by Contracting
3711: käytetä. Parties to which it has been communicated and
3712: that no further use be made of it.
3713: 20 1984 vp. - HE n:o 235
3714:
3715: 1 osa: Henkilöt Part 1: Persons
3716: I osasto: Salakuljetus Section 1: Smuggling
3717: 8. Tämän osaston nojalla tehtävissä ilmoituk- 8. Notifications under this Section shall
3718: sissa on annettava tietoja: provide information concerning:
3719: a) salakuljetuksesta lopullisesti tuomituista (a) persons finally convicted of smuggling;
3720: henkilöistä ja and
3721: h) silloin kun se on tarkoituksenmukaista, (h) where appropriate, persons suspected of
3722: ilmoituksen tehneen sopimuspuolen alueella sa- smuggling or apprehended in the act of smug-
3723: lakuljetuksesta epäillyistä tai kiinni joutuneista gling in the territory of the Contracting Party
3724: henkilöistä, vaikka oikeuskäsittelyä ei olisikaan making the notification, even though legal pro-
3725: vielä saatettu päätökseen; tällöin edellytetään, ceedings have not heen completed, it heing
3726: että mikäli sopimuspuolet pidättyvät ilmoitta- understood that when Contracting Parties refrain
3727: masta kyseisten henkilöiden nimiä ja tuntomerk- from notifying the names and descriptions of the
3728: kejä, koska tällainen ilmoittaminen on niiden persons involved hecause such notification is
3729: kansallisen lainsäädännön mukaan kiellettyä, nii- prohihited hy their national law, they shall
3730: den on kuitenkin tehtävä ilmoitus, jossa on nevertheless make a notification containing as
3731: mahdollisimman monta tässä osastossa mainittua many as possihle of the items listed in this
3732: yksityiskohtaa. Section.
3733: Ilmoitettavien tietojen on periaatteessa rajoi- In principle, the information notified shall he
3734: tuttava rikoksiin, joista on seurannut tai voi limited to offences which have resulted in or
3735: seurata vankeutta tai sakkoa, joka ylittää 2000 could lead to imprisonment or a fine exceeding
3736: US$ vastaavan määrän. the equivalent of US $ 2,000.
3737: 9. Annettavien tietojen tulee mahdollisuuk- 9. The information to he furnished shall, so
3738: sien mukaan sisältää seuraavat yksityiskohdat: far as possihle include the following:
3739:
3740: A. Luonnolliset henkzlöt (A) Natural persons
3741: a) sukunimi (a) Surname
3742: h) etunimet (h) Forenames
3743: c) tyttönimi (mikäli tulee kysymykseen) (c) Maiden name (if applicahle)
3744: d) lisä- tai peitenimi (d) Nickname or alias
3745: e) ammatti (e) Occupation
3746: f) osoite (nykyinen) (f) Address (present)
3747: g) syntymäaika ja -paikka (g) Date and place of hirth
3748: h) kansalaisuus tai kansallisuus (h) Citizenship/Nationality
3749: ij) asuinmaa ja maat, joissa henkilö on käynyt (ij) Country of residence and countries
3750: viimeisten 12 kuukauden aikana visited during the past 12 months
3751: k) henkilöllisyyspapereiden laji ja numero sekä (k) Type an numher of identity papers,
3752: antomaa ja -päivä including country and date of issue
3753: l) tuntomerkit (l) Physical description
3754: 1. sukupuoli (1) Sex
3755: 2. pituus (2) Height
3756: 3. paino (3) Weight
3757: 4. ruumiinrakenne (4) Build
3758: 5. hiukset (5) Hair
3759: 6. silmät (6) Eyes
3760: 7. ihonväri (7) Complexion
3761: 8. erityiset tuntomerkit (8) Distinctive marks or peculiarities
3762: m) lyhyt selostus rikoksesta (myös tiedot rikok- (m) Brief particulars of offence (including par-
3763: seen liittyvien tavaroiden tyypistä, määrästä ja ticulars of type, quantity and origin of goods
3764: alkuperästä sekä valmistajasta, laivaajasta ja lä- involved in the offence, manufacturer, shipper
3765: hettäjästä) ja sen havaitsemiseen johtaneista sei- and consignor) and circumstances which led to its
3766: koista detection
3767: 1984 vp. - HE n:o 235 21
3768:
3769: n) rangaistuksen ja/tai annetun tuomion laatu (n) Nature and amount of penalty and/ or
3770: ja määrä sentence imposed
3771: o) muut havainnot, mukaanlukien kielitaito ja (o) Other observations, including languages
3772: (mikäli saatavana) mahdolliset aikaisemmat tuo- spoken and (if available) any previous convictions
3773: miot recorded
3774: p) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (p) Contracting Patty furnishing the informa-
3775: mero) tion (including reference number).
3776:
3777: B. juridiset henkzlöt (lizkeyritykset) (B) Legal persons (firms)
3778: a) nimi (a) Name
3779: b) osoite (b) Address
3780: c) niiden liikeyrityksen johtoon tai työntekijöi- (c) Names of principal officers or emplo-
3781: hin kuuluvien henkilöiden nimet, joita vastaan yees of the firm against whom legal action
3782: on nostettu syyte ja mikäli tarkoituksenmukaista has been taken and, if appropriate, identify-
3783: A osan a-1 kohdissa mainitut tunnistamistiedot ing data as indicated under Part (A), ltems
3784: (a)-(l)
3785: d) monikansallinen yhtiö, johon liikeyritys (d) Related multi-national company
3786: kuuluu
3787: e) liiketoiminnan laatu (e) Nature of business carried on
3788: f) rikoksen laatu (f) Nature of offence
3789: g) tiedot rikoksesta (myös tavaran valmistaja, (g) Particulars of offence (including man-
3790: laivaaja ja lähettäjä) ja sen havaitsemiseen johta- ufacturer, shipper and consignor) and cir-
3791: neet seikat cumstances which led to its detection
3792: h) rangaistuksen määrä (h) Amount of penalty
3793: ij) muut havainnot, mukaan lukien (mikäli (ij) Other observations, including (if
3794: saatavana) mahdolliset aikaisemmat tuomiot available) any previous convictions recorded
3795: k) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (k) Contracting Patty furnishing the in-
3796: mero). formation (including reference number).
3797: 10. Pääsääntönä on, että neuvoston pääsihtee- 10. As a general rule, the Secretary
3798: rin on lähetettävä luonnollista henkilöä koskevat General of the Council shall circulate in-
3799: tiedot ainakin siihen maahan, jonka kansalainen formation relating to natural persons at least
3800: tai jonka kansallisuutta kyseinen henkilö on, to the countries of citizenship 1nationality
3801: samoin kuin hänen asuinmaahansa ja niihin and residence and to the countries visited by
3802: maihin, joissa tämä on käynyt viimeksi kulunei- the person during the past 12 months.
3803: den 12 kuukauden aikana.
3804:
3805: II osasto: Muu tullipetos kuin salakuljetus Section II: Customs fraud other than smuggling
3806: 11. Tämän osaston nojalla tehtävissä ilmoituk- 11. Notifications under this Section shall
3807: sissa on annettava tietoja: provide information concerning:
3808: a) henkilöistä, jotka on lopullisesti tuomittu (a) persons finally convicted of Customs fraud
3809: muusta tullipetoksesta kuin salakuljetuksesta; other than smuggling;
3810: b) mikäli tarkoituksenmukaista, tällaisista ri- (b) where appropriate, persons suspected of
3811: koksista epäillyistä henkilöistä, vaikka oikeuskä- such fraud, even though legal proceedings have
3812: sittelyä ei olisikaan vielä saatettu päätökseen; not been completed,
3813: tällöin edellytetään, että mikäli sopimuspuolet it being understood that when Contracting
3814: pidättyvät ilmoittamasta kyseisten henkilöiden Parties refrain from notifying the names and
3815: nimiä ja tuntomerkkejä, koska tällainen ilmoitta- descriptions of the persons involved because such
3816: minen on niiden kansallisen lainsäädännön mu- notification is prohibited by their national law,
3817: kaan kiellettyä, niiden on kuitenkin tehtävä they shall nevertheless make a notification con-
3818: ilmoitus, jossa on mahdollisimman monta tässä taining as many as possible of the items listed in
3819: osastossa mainittua yksityiskohtaa. this Section.
3820: Ilmoitettavien tietojen on periaatteessa rajoi- In principle, the information notified shall be
3821: tuttava rikoksiin, joista on seurannut tai voisi limited to offences which have resulted in or
3822: 22 1984 vp. - HE n:o 235
3823:
3824: seurata vankeutta tai sakko, joka ylittää 2000 could lead to imprisonment or a fine exceeding
3825: US$ vastaavan määrän. the equivalent of US $ 2,000.
3826: 12. Annettavien tietojen tulee mahdollisuuk- 12. The information to he furnished shall, so
3827: sien mukaan sisältää seuraavat yksityiskohdat: far as possihle, include the following:
3828: a) nimi (tai liikenimi) ja osoite (a) Name (or firm name) and address
3829: h) niiden liikeyritysten johtoon kuuluvien hen- (h) Names and identifying data of principal
3830: kilöiden nimet ja tunnistamistiedot, joita vastaan officers of the firm against which legal action has
3831: on nostettu syyte heen taken
3832: c) tavaralaji (c) Kind of goods
3833: d) alkuperämaa (d) Country of origin
3834: e) monikansallinen yhtiö, johon liikeyritys (e) Related multi-national company
3835: kuuluu
3836: f) myyjän nimi ja osoite (f) Name and address of seller
3837: g) Iaivaajan nimi ja osoite (g) Name and address of shipper
3838: h) muiden osallisten nimet ja osoitteet (osto- (h) Names and addresses of other panies
3839: tai myyntiasiamiehet, muut välittäjät jne.) involved (huying or selling agents, other middle-
3840: men, etc.)
3841: ij) satamat tai paikat, joiden kautta tavarat (ij) Port(s) or place(s) at which goods were
3842: vietiin maasta exported
3843: k) lyhyt selostus rikoksesta ja sen ilmituloon (k) Brief particulars of offence and
3844: johtaneista seikoista circumstances which led to its detection
3845: l) rangaistuksen määrä ja mahdollinen verome- (l) Amount of penalty and loss of revenue, if
3846: netys any
3847: m) muut havainnot, mukaanlukien (mikäli (m) Other ohservations, including (if avail-
3848: saatavana) mahdolliset aikaisemmat tuomiot ahle) any previous convictions recorded
3849: n) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (n) Contracting Party furnishing the informa-
3850: mero). tion (including reference numher).
3851:
3852:
3853:
3854:
3855: II osa: Salakuljetuksessa ja muissa petoksissa, Part II: Methods of smuggling and other
3856: mukaanlukien erilaiset väärennös- ja fraud, including fraud hy forgery,
3857: väärentämisrikokset, käytetyt menetelmät falsification and counterfeiting
3858: 13. Tämän osan nojalla tehtävissä ilmoituksissa 13. Notifications under this Part shall provide
3859: on annettava tietoja salakuljetus- ja muista petos- information relating to methods of smuggling
3860: menetelmistä, myös kätkemismenetelmistä, ja and other fraud, including methods of conceal-
3861: erilaisissa väärennyksissä käytetyistä menetelmistä ment, fraud hy forgery, falsification or coun-
3862: kaikissa kansainvälisesti merkittävissä tapauksissa. terfeiting, in all cases of significant international
3863: Sopimuspuolten on ilmoitettava jokaisesta tun- interest. Contracting Panies shall report each use
3864: netun salakuljetus- ja muun petosmenetelmän of a known method of smuggling and other
3865: käytöstä samoin kuin uusista, epätavallisista tai fraud as well as new, unusual or possihle meth-
3866: mahdollisista menetelmistä, jotta vallitsevat ods so that current trends in this field can he
3867: suuntaukset tällä alalla voitaisiin saada selville. detected.
3868: 14. Annettavien tietojen tulee mahdollisuuk- 14. The information to he furnished shall, so
3869: sien mukaan sisältää seuraavat yksityiskohdat: far as possihle, include the following:
3870: a) kuvaus salakuljetus- ja muista petosmenetel- (a) Description of methods of smuggling and
3871: mistä, myös erilaisissa väärennyksissä käytetyistä other fraud, including fraud hy forgery, falsifica-
3872: menetelmistä. Mikäli mahdollista, kuvaus (merk- tion or counterfeiting. If availahle, the descrip-
3873: ki, malli, rekisterinumero jne.) kaikista kuljetus- tion (make, model, registration numher, etc.) of
3874: välineistä, joita on käytetty. Soveltuvassa tapauk- any means of transport used. Where applicahle,
3875: 1984 vp. - HE n:o 235 23
3876:
3877: sessa tiedot sellaisten koottien tai ajoneuvojen data from the approval plate or cenificate of
3878: hyväksymiskilvestä tai -todistuksesta, joiden mal- containers or vehicles, the designs of which were
3879: lit on hyväksytty jonkin kansainvälisen yleissopi- approved under an international Convention,
3880: muksen nojalla sekä tiedot sinettien, pulttien, and information about any violations of seals,
3881: sinetöimislaitteiden tai koottien tai ajoneuvojen bolts, sealing devices or other pans of containers
3882: muiden osien kaikista rikkomistapauksista or vehicles.
3883: b) soveltuvassa tapauksessa, kuvaus kätkemis- (b) Description, if applicable, of the place of
3884: paikasta, myös valokuva tai piirros, mikäli mah- concealment, including, where possible, a photo-
3885: dollista graph or sketch
3886: c) kuvaus kyseisistä tavaroista (c) Desription of goods concerned
3887: d) väärennyksen laji ja kuvaus sekä väärien ja (d) Nature and description of forgery, fal-
3888: väärennettyjen asiakirjojen, tullisinettien, rekiste- sification or counterfeiting; use to which the
3889: rikilpien jne. käyttö forged, falsified or counterfeited documents,
3890: Customs seals, registration plates, etc. were put
3891: e) muut havainnot, myös ilmituloon johtaneet (e) Other observations, including the circum-
3892: seikat stances which led to detection
3893: f) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (f) Contracting Party furnishing the informa-
3894: mero) tion (including reference number).
3895:
3896:
3897: m osa: Salakuljetukseen käytetyt alukset Part ill: Vessels involved in smuggling
3898: 15. Tämän osan nojalla tehtävissä ilmoituksissa 15. Notifications under this Pan shall provide
3899: on annettava tietoja kaikentyyppisistä salakulje- information relating to vessels, of all types, that
3900: tukseen käytetyistä aluksista, mutta tietojen on have been involved in smuggling, but should be
3901: periaatteessa rajoituttava tapauksiin, joiden kat- limited, in principle, to cases which are con-
3902: sotaan olevan kansainvälisesti merkittäviä. sidered to be of international interest.
3903: 16. Seuraavat tiedot, mikäli ne ovat saatavilla 16. Insofar as it is available and can be
3904: ja ilmoitettavissa kansallisen lain nojalla, on communicated under national law, the informa-
3905: annettava: tion to be furnished shall include the following:
3906: a) aluksen nimi ja lyhyt tunniste (S.S., M.V., (a) Name and brief identification of vessel
3907: tonnisto, siluetti jne.) (S.S., M. V., tonnage, silhoutte, etc.)
3908: b) omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite (b) Name and address of owner/charterer
3909: c) lippu (c) Flag
3910: d) rekisteröintisatama ja kotisatama, jos tämä (d) Port of registry and, if different, home
3911: on muu kuin rekisteröiorisatama port
3912: e) kapteenin (ja soveltuvissa tapauksissa pääl- (e) Name and citizenship/nationality of mas-
3913: lystön) nimi ja kansalaisuus tai kansallisuus ter (and, if applicable, principal officers)
3914: f) rikoksen laji, myös kuvaus takavarikoiduista (f) Nature of the offence, including descrip-
3915: tavaroista tion of goods seized
3916: g) soveltuvassa tapauksessa kuvaus kätkemis- (g) Description, if applicable, of the place of
3917: paikasta (myös valokuva tai piirros, mikäli mah- concealment (including, where possible, a photo-
3918: dollista) ja ilmituloon johtaneista seikoista graph or sketch) and of the circumstances which
3919: led to the discovery
3920: h) takavarikoitujen tavaroiden alkuperämaa (h) Country of origin of goods seized
3921: ij) ensimmäinen lastaussatama (ij) First port of lading
3922: k) lopullinen määräsatama (k) Final pon of destination
3923: 1) edellä ij) ja k) kohdissa tarkoitettujen sata- (1) Ports of call between (ij) and (k)
3924: mien välillä olevat satamat, joissa alus poikennut
3925: m) muut havainnot (niiden tapausten määrä, (m) Other observations (number of cases in
3926: joissa sama alus, laivayhtiö, rahtaaja tai muu which the same vessel, shipping company,
3927: aluksen käyttäjä on ollut osallisena salakuljetuk- charterer or other vessel operator has been
3928: sessa jne.) involved in smuggling, etc.)
3929: n) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (n) Contracting Party furnishing the informa-
3930: mero). tion (including reference number).
3931: 24 1984 vp. - HE n:o 235
3932:
3933:
3934:
3935:
3936: X Liite Annex X
3937:
3938: Virka-apu huumausaineiden ja Assistance in action against the smuggling of
3939: psykotrooppisten aineiden salakuljetuksen narcotic drugs and psychotropic substances
3940: vastustamisessa
3941:
3942: 1. Tämän liitteen määräykset eivät estä sovelta- 1. The prov1s1ons of the Annex shall not
3943: masta kansallisesti voimassa olevia määräyksiä preclude the application of measures in force at
3944: koordinoitaessa niiden viranomaisten toimintoja, the national level in the matter of coordination
3945: joilla on valtuudet ryhtyä toimenpiteisiin huu- of the activities of the various authorities
3946: mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden vää- competent to take action against the abuse of
3947: rinkäyttöä vastaan. Kun huumausaineita koske- narcotic drugs and psychotropic substances. They
3948: van vuoden 1961 yleissopimuksen ja psykotroop- shall also not impede, but complement, the
3949: pisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuk- implementation of the provisions of the Single
3950: sen sopimuspuolet, jotka ovat hyväksyneet myös Convention on Narcotic Drugs, 1961, and of the
3951: tämän liitteen, soveltavat näiden yleissopimusten 1971 Convention on Psychotropic Substances by
3952: määräyksiä, eivät tämän liitteen määräykset estä Panies to these Conventions which have also
3953: vaan täydentävät niiden soveltamista. accepted this Annex.
3954: 2. Tämän liitteen huumausaineiden ja psyko- 2. The provisions of this Annex concerning
3955: trooppisten aineiden salakuljetusta koskevia mää- the smuggling of narcotic drugs and psychotropic
3956: räyksiä on sovellettava, silloin kun on tarkoituk- substances shall wherever appropriate and to the
3957: senmukaista ja tullihallintojen toimivallan rajois- extent of the competence of the Customs admin-
3958: sa, myös tällaiseen salakuljetukseen liittyviin ra- istrations, apply also to the financial operations
3959: hoitustoimiin. undertaken in connexion with such smuggling.
3960:
3961:
3962: Tullihallintojen omasta aloitteesta Exchange of information by Customs
3963: tapahtuva tietojen vaihto administrations on their own initiative
3964:
3965: 3. Sopimuspuolten tullihallintojen on omasta 3. The Customs administrations of Contrac-
3966: aloitteestaan ja viivyttelemättä toimitettava muil- ting Parties shall, on their own initiative and
3967: le tullihallinnoille, joita asia välittömästi koskee, without delay, communicate to other Customs
3968: kaikki saatavana olevat tiedot: administrations which may be directly concerned,
3969: any available information concerning:
3970: a) toiminnasta, jonka tiedetään tai epäillään (a) operations which are known or suspected
3971: merkitsevän tai mahdollisesti aiheuttavan huu- to constitute, or which seem likely to give rise to,
3972: mausaineiden tai psykotrooppisten aineiden sala- smuggling of narcotic drugs or psychotropic sub-
3973: kuljetusta; stances;
3974: b) henkilöistä, joiden tiedetään osallistuvan (b) persons known to be engaged in or, in-
3975: tai, mikäli sellaisia henkilöitä koskevia tietoja sofar as information concerning such persons can
3976: voidaan ilmoittaa kansallisen lain nojalla, henki- be communicated under national law, persons
3977: löistä, joita voidaan epäillä osallisuudesta a koh- suspected of engaging in operations referred to in
3978: dassa tarkoitettuun toimintaan ja ajoneuvoista, paragraph (a) above, and vehicles, ships, aircraft
3979: ilma- ja vesialuksista ja muista kuljetusvälineistä, and other means of transport used, or suspected
3980: joita on käytetty tai epäillään käytetyn sellaisessa of being used, for such operations;
3981: toiminnassa;
3982: 1984 vp. - HE n:o 235 25
3983:
3984: c) uusista tavoista ja menetelmistä, joita on (c) new means or methods used for smuggling
3985: käytetty huumausaineiden tai psykotrooppisten narcotic drugs or psychotropic substances;
3986: aineiden salakuljetuksessa;
3987: d) tuotteista, jotka on äskettäin kehitetty tai (d) products which are newly developed or
3988: tulleet käyttöön huumausaineina tai psykotroop- newly used as narcotic drugs or psychotropic
3989: pisina aineina ja joita salakuljetetaan. substances and which are the subject of smug-
3990: gling.
3991:
3992: Pyynnöstä annettava valvontaa Assistance, on request, relating to
3993: koskeva virka-apu surveillance
3994:
3995: 4. Sopimuspuolen tullihallinnon pyynnöstä on 4. At the request of the Customs Administra-
3996: toisen sopimuspuolen tullihallinnon toimivaltan- tion of a Contracting Party, the Customs admin-
3997: sa rajoissa ja mahdollisuuksiensa mukaan erityi- instration of another Contracting Party shall to
3998: sesti valvottava määrättynä aikana the extent of its competence and ability,
3999: maintain special surveillance for a specified pe-
4000: riod over:
4001: a) tiettyjen sellaisten henkilöiden liikkumista, (a) the movements, particularly the entry into
4002: varsinkin saapumista sen tullialueelle ja sieltä and exit from its territory, of particular persons
4003: poistumista, joiden voidaan perustellusti olettaa reasonably believed to be professionally or
4004: olevan ammattimaisesti tai tavanomaisesti muka- habitually engaged in the smuggling of narcotic
4005: na virka-apupyynnön tehneen sopimuspuolen drugs and psychotropic substances in the territory
4006: alueelle suuntautuvassa huumausaineiden ja psy- of the requesting Contracting Patty;
4007: kotrooppisten aineiden salakuljetuksessa;
4008: b) sellaisten huumausaineiden tai psykotroop- (b) movements of narcotic drugs or psycho-
4009: pisten aineiden liikkumista, joiden virka-apu- tropic substances which are repotted by the
4010: pyynnön tehneen sopimuspuolen tullihallinto il- Customs administration of the requesting Cont-
4011: moittaa olevan huomattavan salakuljetuksen racting Party as giving rise to impottant illicit
4012: kohteen sen alueelle tai sen alueelta; traffic towards or from the territory of that
4013: Contracting Party;
4014: c) tiettyjä paikkoja, joihin on rakennettu huu- (c) panicular places where stocks of narcotic
4015: mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden varas- drugs and psychotropic substances have been
4016: toja, minkä perusteella on syytä olettaa, että niitä built up, giving reason to assume that they are to
4017: tullaan käyttämään laittomaan tuontiin virka- be used for illicit impottation into the territory of
4018: apupyynnön tehneen sopimuspuolen alueelle; the requesting Contracting Party;
4019: d) tiettyjä ajoneuvoja, vesi- ja ilma-aluksia tai (d) particular vehicles, ships, aircraft or other
4020: muita kuljetusvälineitä, joita voidaan perustellus- means of transport reasonably believed to be
4021: ti olettaa käytettävän virka-apupyynnön tehneen used for smuggling narcotic drugs or psycho-
4022: sopimuspuolen alueelle suuntautuvassa huu- tropic substances into the territory of the
4023: mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden sala- requesting Contracting Party,
4024: kuljetuksessa,
4025: ja annettava valvonnasta selvitys virka-apu- and shall communicate a repott theteon to the
4026: pyynnön tehneen sopimuspuolen tullihallinnol- ' Customs administration of the requesting Con-
4027: le. tracting Party.
4028:
4029:
4030: Pyynnöstä tehtävät tutkimukset Enquiries on request on behalf of another
4031: toisen sopimuspuolen puolesta Contracting Patty
4032:
4033: 5. Sopimuspuolen tullihallinnon pyynnöstä on 5. At the request of the Customs administra-
4034: toisen sopimuspuolen tullihallinnon alueellaan tion of a Contracting Party, the Customs admin-
4035: voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti istration of another Contracting Patty shall,
4036: tehtävä tutkimuksia saadakseen todisteita, jotka subject to the laws and regulations in force in its
4037: liittyvät virka-apupyynnön tehneen sopimus- territory, make enquiries to obtain evidence con-
4038: 4 4384010766
4039: 26 1984 vp. - HE n:o 235
4040:
4041: puolen alueella tutkittavana olevaan huumausai- cermng any smuggling of narcotic dtugs or
4042: neiden tai psykotrooppisten aineiden salakulje- psychotropic suhstances under investigation in
4043: tukseen, ja kuulusteltava kaikkia salakuljetuksen the territory of the requesting Contracting Patty,
4044: yhteydessä etsittyjä henkilöitä samoin kuin todis- and take statements from any persons sought in
4045: tajia tai asiantuntijoita ja toimitettava tutkimuk- connexion with that smuggling or from witnesses
4046: sen tulokset sekä kaikki asiakirjat tai muut todis- or expetts, and communicate the results of the
4047: teet virka-apupyynnön tehneen sopimuspuolen enquiry, as well as any documents or other
4048: tullihallinnolle. evidence, to the Customs administration of the
4049: requesting Contracting Patty.
4050:
4051: Sopimuspuolen tullivirkamiesten toimet Action hy Customs offiåals of one Contracting
4052: toisen sopimuspuolen alueella Party in the territory of another Contracting
4053: Party
4054: 6. Milloin pelkästään kirjallisesti annettavat 6. Where it is not sufficient for evidence to he
4055: todisteet eivät riitä ja kun sopimuspuolen tulli- given solely in the form of a written statement,
4056: hallinto sitä pyytää, on toisen sopimuspuolen at the request of the Customs administration of a
4057: tullihallinnon mahdollisuuksiensa mukaan an- Contracting Patty the Customs administration of
4058: nettava virkamiehilleen lupa esiintyä oikeuden another Contracting Patty, to the extent of its
4059: edessä todistajina tai asiantuntijoina virka-apu- ahility, shall authorize its officials to appear
4060: pyynnön tehneen sopimuspuolen alueella huu- hefore a coutt or trihunal in the territory of the
4061: mausaineiden tai psykotrooppisten aineiden sala- requesting Contracting Patty as witnesses or
4062: kuljetusta koskevassa asiassa. Oikeudessa esiinty- expetts in the matter of smuggling of narcotic
4063: mistä koskevassa pyynnössä on erityisesti ilmoi- dtugs or psychotropic suhstances. The request for
4064: tettava, missä tapauksessa ja ominaisuudessa vir- appearance shall specify, in patticular, in what
4065: kamiestä on kuultava. Pyynnön hyväksyvän sopi- case and in what capacity the official is to he
4066: muspuolen tullihallinnon on antaessaan luvan heard. The Customs administration of the Cont-
4067: oikeudessa esiintymiseen ilmoitettava mahdolli- racting Patty accepting the request shall, in
4068: set rajoitukset, joita sen virkamiesten on lausun- authorizing appearance, .state any limits with
4069: toa antaessaan noudatettava. which its officials should comply in giving
4070: evidence.
4071: 7. Sopimuspuolen tullihallinnon kirjallisesta 7. At the written request of the Customs
4072: pyynnöstä on toisen sopimuspuolen tullihallin- administration of a Contracting Patty, the Cus-
4073: non, mikäli tarkoituksenmukaista ja sen toimi- toms administration of another Contracting Patty
4074: vallan ja mahdollisuuksien rajoissa, sallittava shall, where deemed appropriate and to the
4075: virka-apupyynnön tehneen hallinnon virkamies- extent of its competence and ahility, authorize
4076: ten olla läsnä virka-apupyynnon saaneen sopi- officials of the requesting administration to he
4077: muspuolen alueella tutkittaessa tai vahvistettaes- present in the territory of the requested Contrac-
4078: sa huumausaineiden tai psykotrooppisten ainei- ting Patty in connexion with enquiries into or the
4079: den salakuljetusta, jolla on merkitystä virka-apu- official repotting of smuggling of narcotic drugs
4080: pyynnön tehneelle sopimuspuolelle. or psychotropic suhstances of concern to the
4081: requesting Contracting Patty.
4082: 8. Milloin molemmat sopimuspuolet pitävät 8. Where deemed appropriate hy hoth Con-
4083: sitä tarkoituksenmukaisena ja edellyttäen, että tracting Patties and suhject to the laws and
4084: niiden alueella voimassa olevia lakeja ja määräyk- regulations in force in their territories, the offi-
4085: siä noudatetaan, on sopimuspuolen tullihallin- cials of the Customs administration of a Contrac-
4086: non virkamiesten toisen sopimuspuolen pyynnös- ting Patty shall, at the request of another Cont-
4087: tä osallistuttava pyynnön tehneen sopimuspuolen racting Patty, patticipate in investigations carried
4088: alueella suoritettaviin tutkimuksiin. out in the territory of that other Contracting
4089: Patty.
4090:
4091: Tietojen keskittäminen Pooling of information
4092:
4093: 9. Sopimuspuolten tullihallintojen on tOimi- 9. The Customs administrations of Contrac-
4094: tettava neuvoston pääsihteerille seuraavassa mai- ting Patties shall communicate to the Secretary
4095: 1984 vp. - HE n:o 235 27
4096:
4097: nitut tiedot, mikäli niillä on kansainvälistä mer- General of the Council, to the extent thai such
4098: kitysta. information is of international interest, informa-
4099: tion specified hereafter.
4100: 10. Neuvoston pääsihteerin on perustettava 10. The Secretary General of the Council shall
4101: sopimuspuolien hänelle toimittamista tiedoista institute and keep up-to-date a central index of
4102: koostuva keskuskortista ja pidettävä se ajan tasal- information communicated to him by Contrac-
4103: la sekä käytettävä siitä saatavia tietoja yhteenve- ting Parties and shall use information from it to
4104: tojen ja tutkimusten laatimiseksi huumausainei- prepare summaries and studies of new and
4105: den ja psykotrooppisten aineiden salakuljetuksen recurring trends in the smuggling of narcotic
4106: uusista ja toistuvista suuntauksista. Hänen on drugs or psychotropic substances. He shall pe-
4107: ajoittain tarkistettava kortisto sellaisten tietojen riodically review the index to eliminate informa-
4108: poistamiseksi, joiden hän katsoo menettäneen tion which, in his opinion, has outlived its utility
4109: merkityksensä tai vanhentuneen. or become out-of-date.
4110: 11. Sopimuspuolten tullihallintojen on neu- 11. The Customs administrations of the Con-
4111: voston pääsihteerin pyynnöstä ja noudattaen tracting Parties shall, upon request by the Secre-
4112: yleissopimuksen ja tämän liitteen muita mää- tary General of the Council and subject to the
4113: räyksiä toimitettava pääsihteerille lisätietoja, joita other provisions of the Convention and this
4114: voidaan tarvita laadittaessa tämän liitteen 10 Annex, provide the Secretary General with such
4115: kappaleessa tarkoitettuja yhteenvetoja ja tutki- complementary information as may be necessary
4116: muksia. to prepare the summaries and studies referred to
4117: in paragraph 10 of this Annex.
4118: 12. Neuvoston pääsihteerin on toimitettava 12. The Secretary General of the Council shall
4119: sopimuspuolten tullihallintojen nimeämille hal- circulate to the services or officials named by the
4120: lintoyksiköille tai virkamiehille entylSla keskus- Customs administrations of the Contracting Par-
4121: kortistoon sisältyviä tietoja siinä määrin kuin hän ties specific information contained in the central
4122: katsoo sen hyödylliseksi samoin kuin tämän liit- index, to the extent that he deems such circula-
4123: teen 10 kappaleessa tarkoitettuja yhteenvetoja ja tion useful, and any summaries and studies
4124: tutkimuksia. referred to in paragraph 10 of this Annex.
4125: 13. Neuvoston pääsihteerin on, ellei tiedot 13. The Secretary General of the Council
4126: toimittava sopimuspuoli toisin määrää, toimitet- shall, unless advised to the contrary by the
4127: tava myös neuvoston muiden jäsenten nimeämil- Contracting Party furnishing the information,
4128: le hallintoyksiköille tai virkamiehille, Yhdistynei- also circulate to the services or officials named by
4129: den kansakuntien asianomaisille toimielimille ja the other Members of the Council, to the
4130: kansainväliselle rikospoliisijärjestölle lnterpolille competent bodies of the United Nations and to
4131: ja muille kansainvälisille järjestöille, joiden kans- the lnternational Criminal Police Organization 1
4132: sa on tehty asiaa koskevia sopimuksia, keskuskor- lnterpol and to other international organizations
4133: tistoon sisältyviä tietoja huumausaineiden ja psy- with which arrangements have been made in this
4134: kotrooppisten aineiden salakuljetuksesta siinä respect, any information concerning the smug-
4135: laajuudessa kuin hän pitää tällaista tietojen anta- gling of narcotic drugs and psychotropic
4136: mista hyödyllisenä samoin kuin kaikkia yhteenve- substances contained in the central index, to the
4137: toja tai tutkielmia, joita hän on mahdollisesti extent that he deems such circulation useful, and
4138: laatinut tästä aiheesta tämän liitteen 10 kappa- any summaries or studies that he may have
4139: leen nojalla. prepared on this subject under paragraph 10 of
4140: this Annex.
4141: 14. Neuvoston pääsihteerin on pyynnöstä toi- 14. The Secretary General of the Council
4142: mitettava tämän liitteen hyväksyneelle sopimus- shall, upon request, supply a Contracting Party
4143: puolelle kaikkia muita tietoja, jotka hän on having accepted this Annex with any other
4144: saanut tässä liitteessä tarkoitetun tietojen keskit- information available to him in connexion with
4145: tämisen yhteydessä. the pooling of information provided for by this
4146: Annex.
4147: 28 1984 vp. - HE n:o 235
4148:
4149: Keskuskortisto Central index
4150: 1 osa: Henkilöt Part 1: Persons
4151: 15. Keskuskonistoa koskevan tämän osan no- 15. Notifications under this Pan of the central
4152: jalla tehtävissä ilmoituksissa on annettava tietoja: index shall provide information concerning:
4153: a) salakuljetuksesta lopullisesti tuomituista (a) persons finally convicted of smuggling;
4154: henkilöistä ja and
4155: b) silloin kun se on tarkoituksenmukaista, (b) Where appropriate, persons suspected of
4156: ilmoituksen tehneen sopimuspuolen alueella sa- smuggling or apprehended in the act of smugg-
4157: lakuljetuksesta epäillyistä tai kiinni joutuneista ling in the territoty of the Contracting Patty
4158: henkilöistä, vaikka oikeuskäsittelyä ei olisikaan making the notification, even though legal pro-
4159: vielä saatettu päätökseen; tällöin edellytetään, ceedings have not been completed, it being
4160: että mikäli sopimuspuolet pidättyvät ilmoitta- understood that when Contracting Panies refrain
4161: masta kyseisten henkilöiden nimiä ja tuntomerk- from notifying the names and descriptions of the
4162: kejä, koska tällainen ilmoittaminen on niiden persons involved because such notification is
4163: kansallisen lainsäädännön mukaan kiellettyä, nii- prohibited by their national legislation, they
4164: den on kuitenkin tehtävä ilmoitus, jossa on shall nevenheless make a notification containing
4165: mahdollisimman monta keskusarkiston tässä as many as possible of the items listed in this Pan
4166: osassa mainittua yksityiskohtaa. of the central index.
4167: 16. Annettavien tietojen tulee mahdollisuuk- 16. The information to he furnished shall, so
4168: sien mukaan sisältää seuraavat yksityiskohdat: far as possible, include the following:
4169: a) sukunimi (a) Surname
4170: b) etunimet (b) Forenames
4171: c) tyttönimi (mikäli tulee kysymykseen) (c) Maiden name (if applicable)
4172: d) lisä- tai peitenimi (d) Nickname or alias
4173: e) ammatti (e) Occupation
4174: f) osoite (nykyinen) (f) Address (present)
4175: g) syntymäaika ja -paikka (g) Date and place of binh
4176: h) kansalaisuus tai kansallisuus (h) Citizenship/Nationality
4177: ij) asuinmaa ja maat, joissa henkilö on käynyt (ij) Country of residence and countries visited
4178: viimeisten 12 kuukauden aikana during the past 12 months
4179: k) henkilöllisyyspapereiden laji ja numero sekä (k) Type and number of identity papers, in-
4180: antomaa ja -päivä cluding country and date of issue
4181: l) tuntomerkit (l) Physical description
4182: 1. sukupuoli (1) Sex
4183: 2. pituus (2) Height
4184: 3. paino (3) Weight
4185: 4. ruumiinrakenne (4) Build
4186: 5. hiukset (5) Hair
4187: 6. silmät (6) Eyes
4188: 7. ihonväri (7) Complexion
4189: 8. erityiset tuntomerkit (8) Distinctive marks or peculiarities
4190: m) lyhyt selostus rikoksesta (myös tiedot rikok- (m) Brief paniculars of offence (including par-
4191: seen liittyvien tavaroiden tyypistä, määrästä ja ticulars of type, quantity and origin of goods
4192: alkuperästä sekä valmistajasta, laivaajasta ja lä- involved in the offence, manufacturer, shipper
4193: hettäjästä) ja sen havaitsemiseen johtaneista sei- and consignor) and the circumstances which led
4194: koista to the detection of the offence
4195: n) rangaistuksen ja/tai annetun tuomion laatu (n) Nature and amount of penalty and/ or
4196: ja määrä sentence imposed
4197: o) muut havainnot, mukaanlukien kielitaito ja (o) Other observations, including languages
4198: (mikäli saatavana) mahdolliset aikaisemmat tuo- spoken and (if available) any previous convictions
4199: miot recorded
4200: p) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (p) Contracting Pany furnishing the informa-
4201: mero). tion (including reference number).
4202: 1984 vp. - HE n:o 235 29
4203:
4204: 17. Pääsääntönä on, että neuvoston pääsihtee- 17. As a general rule, the Secretaty General of
4205: rin on lähetettävä keskuskortiston I osaa koskevat the Council shall circulate information relating to
4206: tiedot ainakin niihin maihin, joiden kansalainen Part 1 of the central index at !east to the countries
4207: tai jonka kansallisuutta kyseinen henkilö on, of citizenship 1nationality and residence and to
4208: samoin kuin hänen asuinmaahansa ja niihin the countries visited by the person concerned
4209: maihin, joissa tämä on käynyt viimeksi kulunei- during the past 12 months.
4210: den 12 kuukauden aikana.
4211:
4212:
4213: Keskuskortisto Central index
4214: II osa: Menetelmät Part II: Methods
4215: 18. Keskuskortistoa koskevan tämän osan no- 18. Notifications under this Part of the central
4216: jalla tehtävissä ilmoituksissa on annettava tietoja index shall provide information relating to meth-
4217: huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden ods of smuggling narcotic drugs and psychotropic
4218: salakuljetusmenetelmistä, myös kätkemismene- substances, including methods of concealment,
4219: telmistä, kaikissa kansainvälisesti merkittävissä in all cases of significant international interest.
4220: tapauksissa. Sopimuspuolten on ilmoitettava jo- Contracting Patties shall report each use of a
4221: kaisesta tunnetun salakuljetusmenetelmän käy- known method of smuggling as well as new,
4222: töstä samoin kuin uusista, epätavallisista tai mah- unusual or possible methods so that current
4223: dollisista menetelmistä, jotta vallitsevat suun- trends in this field can be detected.
4224: taukset tällä alalla voitaisiin saada selville.
4225: 19. Annettavien tietojen tulee mahdollisuuk- 19. The information to be furnished shall, so
4226: sien mukaan sisältää seuraavat yksityiskohdat: far as possible, include the following:
4227: a) kuvaus salakuljetusmenetelmistä. Mikäli (a) Description of methods of smuggling. If
4228: mahdollista, kuvaus (merkki, malli, rekisterinu- available, the description (make, model, registra-
4229: mero jne.) kaikista kuljetusvälineistä, joita on tion number, etc.) of any means of transport
4230: käytetty. Soveltuvassa tapauksessa tiedot sellais- used. Where applicable, data from the approval
4231: ten konttien tai ajoneuvojen hyväksymiskilvestä plate or certificate of containers or vehicles, the
4232: tai -todistuksesta, joiden mallit on hyväksytty designs of which were approved under an inter-
4233: jonkin kansainväliseen yleissopimuksen nojalla national Convention, and information about any
4234: sekä tiedot sinettien, pulttien, sinetöimislaittei- violation of seals, bolts, sealing devices or other
4235: den tai koottien tai ajoneuvojen muiden osien parts of containers or vehicles
4236: kaikista rikkomistapauksista
4237: b) soveltuvassa tapauksessa kuvaus kätkemis- (b) Description, if applicable, of the place of
4238: paikasta, myös valokuva tai piirros, mikäli mah- concealment, including, where possible, a photo-
4239: dollista graph or sketch
4240: c) kuvaus kyseisistä tavaroista (c) Description of goods concerned
4241: d) muut havainnot, myös ilmituloon johtaneet (d) Other observations, including the circum-
4242: seikat stances which led to detection
4243: e) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- (e) Contracting Party furnishing the informa-
4244: mero). tion (including reference number).
4245:
4246:
4247: Keskuskortisto Central index
4248: m osa: Salakuljetukseen käytetyt alukset Part III: Vessels involved in smuggling
4249: 20. Keskuskortistoa koskevan tämän osan no- 20. Notifications under this Part of the central
4250: jalla tehtävissä ilmoituksissa on annettava tietoja index shall provide information relating to ves-
4251: kaikentyyppisistä huumausaineiden tai psyko- sels, of all types, that have been involved in the
4252: trooppisten aineiden salakuljetukseen käytetyistä smuggling of narcotic drugs or psychotropic sub-
4253: aluksista, mutta tietojen on periaatteessa rajoitut- stances, but should be limited, in principle, to
4254: tava tapauksiin, joiden katsotaan olevan kansain- cases which are considered to be of international
4255: välisesti merkittäviä. interest.
4256: 30 1984 vp. - HE n:o 235
4257:
4258: 21. Seuraavat tiedot, mikäli ne ovat saatavilla 21. Insofar as it is available ;.nd can be
4259: ja ilmoitettava kansallisen lain nojalla, on an- communicated under national law, the informa-
4260: nettava: tion to be furnished shall include the following:
4261: a) aluksen nimi ja lyhyt tunniste (S.S., M.V., (a) Name and brief identificaticn of vessel
4262: tonnisto, siluetti jne.) (S.S., M.V., tonnage, silhouette, etc.)
4263: b) omistajan tai rahtaajan nimi ja osoite (b) Name and address of owner/charterer
4264: c) lippu (c) Flag
4265: d) rekisteröintisatama ja kotisatama, jos tämä (d) Port of registry and, if different, home
4266: on muu kuin rekisteröintisatama port
4267: e) kapteenin (ja soveltuvissa tapauksissa pääl- (e) Name and citizenship/nationality of mas-
4268: lystön) nimi ja kansalaisuus/kansallisuus ter (and, if applicable, principal officers)
4269: f) rikoksen laji, myös kuvaus takavarikoiduista (f) Nature of the offence, including descrip-
4270: tavaroista tion of goods seized
4271: g) soveltuvassa tapauksessa kuvaus kätkemis- (g) Description, if applicable, of the place of
4272: paikasta (myös valokuva tai piirros, mikäli mah- concealment (including, where possible, a photo-
4273: dollista) ja ilmituloon johtavista seikoista graph or sketch) and a description of the circum-
4274: stances which led to the discovery
4275: h) takavarikoitujen tavaroiden alkuperämaa (h) Country of origin of goods seized
4276: ij) ensimmäinen lastaussatama ij) First port of lading
4277: k) lopullinen määräsatama (k) Final port of destination
4278: 1) edellä ij) ja k) kohdissa tarkoitettujen sata- (1) Ports of call between (ij) and (k)
4279: mien välillä olevat satamat, joissa alus on poiken-
4280: nut (m) Other observations (number of cases in
4281: m) muut havainnot (niiden tapausten määrä, which the same vessel, shipping line, charterer or
4282: joissa sama alus, laivayhtiö, rahtaaja tai muu other vessel operator has been involved in
4283: aluksen käyttäjä on ollut osallisena salakuljetuk- smuggling, etc.)
4284: sessa jne.) (n) Contracting Party furnishing the informa-
4285: n) tiedot antava sopimuspuoli (myös viitenu- tion (including reference number).
4286: mero).
4287: 1984 vp. - HE n:o 236
4288:
4289:
4290:
4291:
4292: Hallituksen esitys Eduskunnalle sukunimilainsäädännöksi
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4298:
4299: Esitys käsittää ehdotuksen uudeksi sukunimi- misen jälkeen ottaa takaisin sen nimen, joka
4300: laiksi, joka tulisi korvaamaan sukunimestä vuon- hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Li-
4301: na 1920 annetun lain sekä perheoikeudelliseen säksi puoliso, joka oli avioliittoon mentäessä
4302: lainsäädäntöön sisältyvät puolisoiden ja lasten säilyttänyt yhteisen sukunimen edellä sen nimen,
4303: sukunimeä koskevat säännökset. Lisäksi lakiehdo- joka hänellä oli avioliittoon mennessään, voisi
4304: tukseen on otettu sukunimeä koskevat kansainvä- avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa yksin-
4305: Iisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset. omaiseksi sukunimekseen myös sanotun nimen.
4306: Ehdotuksen mukaan jokaisella tulee olla suku- Jos alaikäisen lapsen vanhempi solmii avioliiton
4307: nimi. Lapsen sukunimi määräytyisi ehdotuksen muun henkilön kuin lapsen toisen vanhemman
4308: mukaan siten, että lapsi saisi syntyessään van- kanssa, voisivat puolisot avioliiton aikana sopia
4309: hempiensa sukunimen, jos vanhemmilla on yh- lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi saisi
4310: teinen sukunimi. Jos vanhemmilla ei lapsen syn- puolisoiden yhteisen sukunimen, jos vanhempi
4311: tyessä ole yhteistä sukunimeä, olisi vanhemmilla on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa
4312: oikeus valita, kumman vanhemman nimen lapsi lapsen huoltaja.
4313: saa. Silloin kun molemmat vanhemmat eivät ole Lakiehdotukseen on otettu lisäksi yleiset suku-
4314: yhdessä lapsen huoltajia, olisi lapsen huoltajilla nimen muuttamista koskevat säännökset. Näiden
4315: tai huoltajalla oikeus päättää, kumman vanhem- mukaan sukunimen muuttamista koskevia asioita
4316: man nimen lapsi saa. Jos ilmoitusta lapsen suku- käsittelevänä viranomaisena toimisi lääninhalli-
4317: nimestä ei tehtäisi silloin kun lapsi ilmoitetaan tus. Erityiseksi asiantuntijaviranomaiseksi ehdote-
4318: väestörekisteriin otettavaksi, lapsi saisi äitinsä taan perustettavaksi nimilautakunta, jonka tehtä-
4319: sukunimen. vänä olisi muun muassa antaa lääninhallituksille
4320: Puolisoiden sukunimi määräytyisi siten, että lausuntoja suku- ja etunimen muuttamista kos-
4321: avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennes- kevissa asioissa. Sukunimen muuttamisen yleise-
4322: sään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen nä edellytyksenä olisi ehdotuksen mukaan se,
4323: sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voitaisiin ot- että nykyisen sukunimen käytöstä aiheutuu hait-
4324: taa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä taa sen haltijalle tai että tarkoituksena on palata
4325: viimeksi oli naimattomana ollessaan. Tämän li- hakijalle itselleen taikka hänen suvulleen aikai-
4326: säksi se avioliittoon aikovista, jonka nimi tulee semmin kuuluneeseen sukunimeen taikka että
4327: yhteisen sukunimen ottamisen johdosta muuttu- uuden sukunimen ottamista on muuttuneiden
4328: maan, voisi ennen vihkimistä ilmoittaa, että hän olosuhteiden tai muiden erityisten seikkojen joh-
4329: tulee yhteisen sukunimen edellä käyttämään sitä dosta pidettävä perusteltuna.
4330: sukunimeä, joka hänellä viimeksi oli naimatto- Lakiehdotuksessa on myös määritelty ne seikat,
4331: mana ollessaan, tai sukunimeä, joka hänellä on jotka estävät hyväksymästä hakijan esittämää uut-
4332: avioliittoon mennessään. Jos avioliittoon aikovat ta sukunimeä. Samalla lakiehdotuksessa ehdote-
4333: eivät haluaisi ottaa yhteistä sukunimeä, he säilyt- taan säänneltäväksi yleisesti tunnettujen sukuni-
4334: täisivät sukunimensä muuttumattomina avioliit- mien suoja sekä elinkeinotoiminnassa tai amma-
4335: toon mentyään. tissa käytettyjen nimien suoja sukunimiä muutet-
4336: Sukunimi voitaisiin eräiden perhesuhteissa ta- taessa.
4337: pahtuneiden muutosten johdosta muuttaa il- Lakiehdotuksen kansainvälisen yksityisoikeu-
4338: moittamalla tästä väestörekisterin pitäjälle. Puoli- den alaan kuuluvat säännökset koskevat Suomen
4339: so, joka on avioliiton perusteella saanut toisen tuomioistuimien ja muiden viranomaisten yleis-
4340: puolison sukunimen, voisi avioliiton purkautu- toimivaltaa sukunimeä koskevissa asioissa, suku-
4341: 438400974W
4342: 2 1984 vp. - HE n:o 236
4343:
4344: nimeen sovellettavaa lakia ja ulkomaan viran- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
4345: omaisten antamien sukunimeä koskevien päätös- päivänä heinäkuuta 1985 .
4346: ten tunnustamista.
4347: 1984 vp. - HE n:o 236 3
4348:
4349:
4350:
4351:
4352: SISÄLLYSLUETTELO
4353:
4354: Sivu Sivu
4355: YLEISPERUSTELUT ........................... . 4 6. Esityksen organisatoriSet ja taloudelliset vaikutuk-
4356: 1. Sukunimilainsäädännön kehitys ja nykyinen ti- set .......................................... . 18
4357: lanne ......................................... . 4 6 .1. Organisatoriset vaikutukset .............. : : 18
4358: 1. 1. Suku_nime~ koskevan lainsäädännön synty .. 4 6.2. Taloudelliset vaikutukset ................. . 18
4359: 1.2. Läänmhallttusten käytäntö sukunimenmuu- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ......... . 19
4360: tosasioissa ................................ . 5
4361: 1. 3. Nykyinen lainsäädäntö .................... . 6 1. Lakiehdotusten perustelut ..................... . 19
4362: 1.4. Nykyisen lainsäädännön puutteet ja uudis- 1.1. Sukunimilaki ............................ .. 19
4363: tustarve .................................. . 8 1 luku. Yleiset säännökset 19
4364: 2 luku. Lapsen sukunimi .. :::::::::::::::: 20
4365: 2. Esityksen tavoitteet ............................ . 11 3 luku. Puolison sukunimi 24
4366: 2 .1. Aineellisen lainsäädännön tavoitteet ...... . 11 4 luku. Sukunimen muutt~~~~- ~~d~bl
4367: 2.2. Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuu- sukunimeksi ..................... . 27
4368: luvan lainsäädännön tavoitteet ............ . 11 5 luku. Sukunimen menettäminen 35
4369: 6 luku. Kansainvälisen yksityisoik~~d~~;:
4370: 3. Esityksen valmistelu ........................... . 12 laan kuuluvat säännökset ......... . 36
4371: 3.1. Valmisteluvaiheet ........................ . 12 7 luku. Erinäiset säännökset .............. . 42
4372: 3.2. Pohjoismaiset neuvottelut ................. . 13 8 luku. ~in voimaantulo ja siirtymäsään-
4373: 3. 3. Lausunnonantajat ........................ . 13 nokset ..................... . 43
4374: 3.4. E~_i_~~~et;~ .suhde aikaisempien ehdotusten 1.2. Laki lapse.ksiottamisesta annetun lain i3
4375: '§:·~
4376: paaltnJolhtn .............................. . 14 muuttamisesta ........................... . 44
4377: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........... . 44
4378: 4. Sukunimeä koskeva aineellinen lainsäädäntö, sen
4379: ,kehitys Pohjoismaissa ja etäissä muissa valtioissa 3. Voimaantulo 44
4380: sekä kansainväliset sopimukset ................. . 14
4381: ···································
4382: LAKITEKSTIT ................................ . 45
4383: 4.1. Muutpohjoismaat ........................ . 14
4384: 4.2. Puolison sukunimen määräytyminen eräissä 1. Sukunimilaki
4385: muissa valtioissa .......................... .
4386: ··································· 45
4387: 15 2. Laki laps_eksiottamisesta annetun lain 13 §:n
4388: 4.3. Kansainväliset sopimukset ................ . 15 muuttamiSesta ................................. . 51
4389: 5. Sukunimen sääntely kansainvälisessä yksityisoi- UITTEET .................................. . 52
4390: keudessa ja sen kehitys Pohjoismaissa ja eräissä Liite 1 Sukunimiasetus ...................... · .. 52
4391: muissa valtioissa ............................... . 15 Liite 2 Asetus nimilautakunnasta ··· 54
4392: 5 .1. Muut pohjoismaat ........................ . 15 Liite 3 Asetus väestökirja-asetuks~~. ~~~~t~i:
4393: 5.. 2. Muut valtiot .............................. . 16 sesta ................................... . 55
4394: 4 1984 vp. - HE n:o 236
4395:
4396:
4397:
4398:
4399: YLEISPERUSTELUT
4400:
4401:
4402: 1. Sukunimilainsäädännön kehitys naa. Tämä suoJasaannös otettiin myös vuoden
4403: ja nykyinen tilanne 1918 ritarihuonejärjestyksen 5 §:ään. Säännöksen
4404: sanonta poikkesi kuitenkin aikaisemmista vastaa-
4405: 1.1. Sukunimeä koskevan lainsäädännön synty vista määräyksistä siten, että se sanontaosa mu-
4406: kaan asetti jokaiseen ulottuvan yleisen kiellon
4407: Sukunimen käyttö on Suomessa vanhaa perua. ottaa aatelista sukunimeä. Aikaisempien mää-
4408: Vaikka luotettavia tietoja sukunimen käytöstä on räysten sanamuodot olivat viitanneet lähinnä sii-
4409: saatavissa vasta kristinuskon tulon jälkeiseltä ajal- hen, että aatelisen sukunimen suoja olisi ulottu-
4410: ta, oletetaan sukunimien olleen verrattain yleises- nut vain toista aatelista henkilöä vastaan. Aatelis-
4411: ti käytössä koko maassa jo huomattavasti tätä ta sukunimeä ja tällaisen sukunimen suojaa ei
4412: aikaisemmin. Sukunimien käyttöönoton ja yleis- sen sijaan ole mainittu aatelin erioikeuksia koske-
4413: tymisen luotettava ajoittaminen on vaikeata jo vissa säännöksissä. Aatelissuvun oikeutta sukuni-
4414: sen johdosta, että pysyvät, vanhemmilta lapsille meensä ei siten myöskään ole säännelty ritariston
4415: siirtyvät sukunimet ovat kehittyneet vähitellen. ja aatelin privilegiokirjassa 16 päivältä lokakuuta
4416: Usein ne ovat saaneet alkunsa isän nimen, tilan 1723.
4417: nimen tai asuinpaikan tai ammatin pohjalta Lukuunottamatta aatelista sukunimeä koskevia
4418: mukailluista lisänimistä, jotka aluksi vaihtuivat määräyksiä säilyi sukunimen käyttö kuitenkin
4419: sukupolvesta toiseen tai vastaavasti asuinpaikan muilta osin lähes täysin sääntelemättä aina vuo-
4420: tai ammatin muuttuessa. Tällä tavoin syntyneitä, teen 1920 saakka, jolloin nykyinen sukunimestä
4421: erittäin vanhaa perua olevia nimiä on edelleenkin annettu laki säädettiin. Mitään yleistä kansalaisil-
4422: runsaasti jäljellä sukunimistössämme, joka toi- le asetettua velvoitetta käyttää sukunimeä ei tätä
4423: saalta on kokenut huomattavia muutoksia aina ennen ollut annettu. Myöskään sukunimen käyt-
4424: 1800-luvulle saakka jatkuneen nimien ruotsalais- töön otossa tai sen muuttamisessa noudatettavaa
4425: tumisen kautena sekä sanotun vuosisadan loppu- menettelyä ei ollut virallisesti säännelty. Tämä
4426: puolelta lähtien käynnistyneen nimien suoma- sääntelemätön tila tuli esiin muun muassa senaa-
4427: laistumisen johdosta. tin 5 päivänä helmikuuta 1894 annetussa kierto-
4428: Sukunimien käytön virallisen sääntelyn voi- kirjeessä. Siinä määrättiin, ettei valtion palveluk-
4429: daan katsoa saaneen alkunsa aatelisten sukuni- sessa oleva henkilö saanut käyttää tai sallia käy-
4430: mien tullessa 1500-luvulta alkaen käyttöön. En- tettävän ottamaansa uutta nimeä ennen kuin
4431: simmäiset sukunimeä koskevat säädökset annet- nimenmuutos oli ilmoitettu sille viranomaiselle,
4432: tiin seuraavalla vuosisadalla, vuoden 1626 ritari- jonka alainen hän on.
4433: huonejärjestyksessä, joka edellytti ritarihuoneen Ennen sukunimilain voimaantuloa nimenmuu-
4434: jäseniksi hyväksytyiltä aatelissuvuilta sukunimeä. tokset tapahtuivatkin vapaamuotoisesti ja uuden
4435: Samalla ritarihuonejärjestys kielsi nimenomaisesti sukunimen valinnassa, julkisuuteen saattamisessa
4436: aatelismiestä ottamasta toisen aatelissuvun nimeä ja virallistamisessa noudatetut menettelytavat
4437: tai vaakunaa. Aatelisen sukunimen suojaa koros- muodostuivat varsin kirjaviksi. Usein uusi suku-
4438: tettiin myös 23 päivänä joulukuuta 1682 anne- nimi julkistettiin ilmoittamalla siitä virallisessa
4439: tussa kuninkaallisessa päätöksessä sekä kuninkaal- lehdessä, mutta julkinen tiedottaminen saattoi
4440: lisessa kirjeessä 16 päivältä lokakuuta 1705, 29 tapahtua myös muussa yleisesti leviävässä sano-
4441: päivältä huhtikuuta 1752 ja 14 päivältä heinä- malehdessä. Nimenmuutoksia ei edes kaikissa
4442: kuuta 1767. Aatelisen sukunimen suojaa koskeva tapauksissa ilmoitettu kirkonkirjaan, tai vuodesta
4443: säännös sisällytettiin myös ritarihuonejärjestyk- 1918 alkaen, siviilirekisteriin merkittäviksi.
4444: seen vuodelta 1869, jossa määrättiin, ettei ku- Sukunimen käyttöönottoa tai sen muuttamista
4445: kaan saanut ottaa toisen suvun nimeä tai vaaku- eivät myöskään, ritarihuonejärjestyksiin sisältyviä
4446: 1984 vp. - HE n:o 236 5
4447:
4448: määräyksiä lukuunottamatta, rajoittaneet mit- 1.2. Lääninhallitusten käytäntö sukunimen-
4449: kään jo käytössä olevien sukunimien suojaami- muutosasioissa
4450: seen tähtäävät määräykset. Tietyn sukunimen
4451: haltijalla tai henkilöllä, joka oli ottanut uuden Selvittääkseen nykyistä sukunimenmuutoskäy-
4452: omaperäisen sukunimen, ei siten ollut mahdolli- · täntöä oikeusministeriön lainsäädäntöosasto tutki
4453: suutta hankkia itselleen tai suvulleen yksinomais- kaikki lääninhallitusten vuonna 1976 ratkaisemat
4454: ta oikeutta nimeensä. Oikeudellisena säännöstö- sukunimenmuutosasiat. Ahvenanmaan lääniin
4455: nä sukunimijärjestelmämme muistutti siten lä- tutkimusta ei ulotettu. Tutkimuksessa selvitettiin
4456: heisesti anglosaksisessa oikeuspiirissä vallitsevaa sukunimenmuutoshakemusten lukumäärä, millä
4457: järjestelmää, jonka keskeisten periaatteiden m.u- perusteella sukunimen muuttamista haetaan,
4458: kaan jokaisella kansalaisella on vapaus valtta kuinka suuressa osassa tapauksia lääninhallitus
4459: sukunimensä ja sen kirjoittamistapa. suostuu nimenmuutokseen ja kuinka monessa
4460: Sukunimen muuttamisen vapautta käytettiin tapauksessa hakemus hylättiin.
4461: myös laajassa mitassa hyväksi. Esimerkiksi vuo- Vuonna 1976 oli lääninhallitusten ratkaistava-
4462: sien 1906-1907 aikana tapahtuneen nimien na 1 280 hakemusta, jotka koskivat kaikkiaan
4463: suomalaistamisen yhteydessä muutettujen suku- 1 873 henkilön sukunimen muuttamista. Sama-
4464: nimien määrän on arvioitu nousseen noin 32 000 na vuonna ratkaistiin muutoksenhakuasteena toi-
4465: nimeen. Niiden henkilöiden lukumäärän, joiden mivassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa yh-
4466: sukunimi tällöin vaihtui, on arvioitu olleen noin teensä yhdeksän sukunimenmuutosasiaa. Eri lää-
4467: 100 000. neissä oli hakemuksia seuraavasti (järjestys hake-
4468: Sukunimen käyttämisen, sukunimen ottami- musmäärän mukaan):
4469: sen ja sukunimen muuttamisen vapaudelle pe-
4470: rustuva järjestelmä väistyi vasta vuonna 1921 Hakemuksia Hakijoita
4471: sukunimestä annetun lain tullessa voimaan. Täl- luku- luku-
4472: löin kaikille Suomen kansalaisille asetettiin ylei- lääni määrä % määrä %
4473: nen sukunimivelvoite. Laissa säänneltiin myös Uudenmaan ...... 461 36.0 630 33.6
4474: yksityiskohtaisesti sukunimen muuttamisessa sekä Hämeen ......... 183 14.3 269 14.4
4475: muutoksen julkistamisessa ja rekisteröinnissä Turun ja Porin ... 181 14.1 273 14.6
4476: noudatettava menettely. Sukunimilaissa pyrittiin Vaasan ........... 85 6.6 135 7.2
4477: myös saattamaan voimaan järjestelmä, jossa oi- Kymen ........... 79 6.2 117 6.2
4478: keus sukunimeen oli muodosteltu yksilölle kuu- Oulun ........... 78 6.1 120 6.4
4479: luvaksi aineettomaksi oikeudeksi, jonka tuli peri- Keski-Suomen ... 56 4.4 104 5.6
4480: aatteessa olla suojattu kaikkia suvun ulkopuolisia Lapin ............ 52 4.1 70 3.7
4481: henkilöitä vastaan. Sukunimeä koskevan lainsää- Kuopion ......... 49 3.8 76 4.1
4482: dännön puuttumiseen oli useasti kiinnitetty huo- Pohjois-Karjalan .. 30 2.3 45 2.4
4483: miota jo 1900-luvun alusta lähtien. Erityisen Mikkelin ......... 26 2.0 34 1.8
4484: aiheen sukunimilain säätämiselle vuonna 1920
4485: oli kuitenkin tämän lisäksi antanut rikosrekisterin Yhteensä 1 280 100 1 875 100
4486: perustaminen, joka oli toteutettu heinäkuun 9
4487: päivänä 1918 annetulla asetuksella. Rikosrekiste-
4488: rin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden katsot- Muutoksenhakemusten määrä eri lääneissä on
4489: tiin vaativan, että jokaisella kansalaisella olisi suorassa suhteessa läänin asukaslukuun. Poik-
4490: sukunimi, jolla olisi suhteellisen suuri pysyvyys. keuksena on kuitenkin Uudenmaan lääni, jossa
4491: Sukunimestä annetun lain tultua voimaan kat- sukunimenmuutoksia on suhteellisestikin selvästi
4492: sottiin uusien sukunimen muuttamista koskevien enemmän kuin muissa lääneissä.
4493: säännösten aiheuttavan yksityisille kansalaisille Tutkimuksessa havaittiin, että varsin suuri osa
4494: tarpeettomasti käytännöllisiä vaikeuksia ja kus- lääninhallituksiin tehtävistä sukunimenmuutos-
4495: tannuksia sukunimeä muutettaessa. Sen vuoksi hakemuksista perustuu hakijan perhesuhteissa ta-
4496: - ja lähinnä nimien suomalaistamisen helpotta- pahtuneisiin muutoksiin. Perhesuhteisiin perus-
4497: miseksi - säädettiin vuonna 1934 väliaikainen tuvien nimenmuutosten osuus kaikista sukuni-
4498: laki nopeammasta menettelystä sukunimen menmuutoshakemuksista vaihteli 60 prosentista
4499: muuttamisessa. Lain voimassaoloaika päättyi vuo- (Pohjois-Karjalan lääni) 79 prosenttiin (Lapin
4500: den 1936 lopussa. Tämän jälkeen ei sukunimi- lääni). Koko maassa perhesuhteisiin perustuvien
4501: lainsäädännössämme ole toteutettu mainittavia sukunimenmuutoshakemusten osuus oli noin 70
4502: uudistuksia. prosenttia; näistä tiedoista puuttuvat Kuopion ja
4503: 6 1984 vp. - HE n:o 236
4504:
4505: Mikkelin läänit, joista yksityiskohtaisia tietoja ei sukunimen muuttamiseen ilmoittamalla suta
4506: ole voitu saada. Perhesuhteisiin perustuvien su- suoraan väestörekisterinpitäjälle. Eräissä tapauk-
4507: kunimenmuutoshakemusten jakautuminen eri sissa hylkääiDisen syynä oli, että sukunimi, joka
4508: läänien kesken näyttää seuraavan melko tarkasti haluttiin ottaa käyttöön, oli jo toisten henkilöi-
4509: läänin avioerojen suhteellista osuutta maan kai- den käytössä eikä hakija ollut osoittanut pätevää
4510: kista avioeroista. syytä nimenmuutokselle. Hyväksyminen ja hyl-
4511: Perhesuhteisiin perustuvissa sukunimenmuu- kääminen noudatti pääsääntöisesti asiantuntija-
4512: toshakemuksissa voidaan todeta yleensä pyrittä- lausunnossa omaksuttua kantaa.
4513: vän siihen, että kaikilla samassa perheessä asuvil-
4514: la olisi sama sukunimi. Tällainen yhdenmukais-
4515: taminen on kysymyksessä esimerkiksi tapauksissa, 1.3. Nykyinen lainsäädäntö
4516: joissa aikaisemmasta avioliitosta olevalle tai avio-
4517: liiton ulkopuolella syntyneelle lapselle haetaan Sukunimeä koskeva aineellinen lainsäädäntö.
4518: äidin nykyisen aviomiehen sukunimeä; tällaisia Sukunimeä koskevat yleiset säännökset sisältyvät
4519: hakemuksia oli kaikkiaan 38 prosenttia kaikista sukunimestä 23 päivänä joulukuuta 1920 annet-
4520: muutoshakemuksista. Yhdenmukaistaminen- on tuun lakiin (328/20), jonka mukaan jokaisella
4521: kysymyksessä myös tapauksissa, joissa äiti, avio- Suomen kansalaisella tulee olla sukunimi. Henki-
4522: liiton tultua puretuksi on ottanut tyttönimensä lö, jolla lain voimaantullessa ei ollut sukunimeä,
4523: käyttöön ilmoittamalla siitä väestörekisterinpitä- oli velvollinen ottamaan itselleen sukunimen
4524: jälle, hakee huollossaan oleville lapsilleen samaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Sukunimi-
4525: sukunimeä; tällaisia hakemuksia oli yli 12 pro- lakiin ei kuitenkaan sisälly säännöksiä lapsen
4526: senttia kaikista hakemuksista. sukunimen määräytymisestä. Nämä säännökset
4527: Muissa kuin perhesuhteiden muutoksiin perus- on sisällytetty perheoikeudelliseen lainsäädän-
4528: tuvissa sukunimenmuutoshakemuksissa oli perus- töön: 13 päivänä kesäkuuta 1929 annettuun
4529: teena useimmiten hakijan tai hänen sukunsa avioliittolain (234/29) 32 §:n 2 momenttiin,
4530: käytössä aikaisemmin olleen sukunimen uudel- isyyslain voimaanpanosta 5 päivänä syyskuuta
4531: leen käyttöön ottaminen; tällaisia hakemuksia oli 1975 annetun lain (701175) 3 §:n 2 momenttiin
4532: 12.5 prosenttia kaikista hakemuksista. Muita sekä lapseksiottamisesta 19 päivänä tammikuuta
4533: suurehkoja ryhmiä olivat sukunimen merkitykses- 1979 annetun lain (32/79) 13 §:ään.
4534: tä johtuva haitta ja sukunimen erilaiset kirjoitus- Lapsen sukunimeä koskevien säännösten mu-
4535: tavat; tällaisia hakemuksia oli 4.0 prosenttia kaan saavat avioliitossa syntyneet lapset isänsä
4536: kaikista hakemuksista, sekä yleisen sukunimen sukunimen. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lap-
4537: muuttaminen harvinaisemmaksi; tällaisia hake- si saa taas pääsääntöisesti sen nimen, joka äidillä
4538: muksia oli 2.3 prosenttia, ja kielenvastaisen ni- oli lapsen syntymän hetkellä. Jos isyys on avio-
4539: men muuttaminen oikeakieliseen muotoon; täl- liiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta vah-
4540: laisia hakemuksia oli tutkimusaineistossa kaik- vistettu, lapsen sukunimi voidaan kuitenkin
4541: kiaan 2.2 prosenttia. muuttaa siten, että lapsi saa isänsä sukunimen.
4542: Eri lääninhallitusten käytäntö vaihtelee jonkin Mikäli avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
4543: verran siinä, millaisia asiantuntijalausuntoja su- äiti on avioliitossa, voi myös hänen puolisonsa
4544: kunimen muuttamista koskevien asioiden käsitte- antaa lapselle sukunimensä. Avioliiton ulkopuo-
4545: lyssä hankitaan. Useimmissa lääninhallituksissa lella syntyneen lapsen nimen muuttaminen edel-
4546: lausunto on pyydetty kaikista hakemuksista yksi- lä sanotuissa tilanteissa tapahtuu ilmoittamalla
4547: tyiseltä järjestöltä, joko Suomalaisuuden Liitolta uusi nimi väestörekisteriin merkittäväksi. Otto-
4548: tai Svenska Litteratursällskapets Språkvetenskap- lapsista 5 päivänä kesäkuuta 1925 annetun lain
4549: liga Kommitt€'lta. Uudenmaan ja Kymen lää- (208/25) 5 §:n 1 momentin säännökset ottolap-
4550: ninhallituksissa näin on tehty useimmissa ta- sen sukunimestä on otettu muuttamattomina
4551: pauksissa, mutta Keski-Suomen lääninhallituk- lapseksiottamisesta annettuun lakiin, joka on
4552: sessa vain muutamissa. Eräissä lääninhallituksissa tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
4553: on asiaa käsiteltäessä lisäksi hankittu joissakin Pääsäännön mukaan ottolapsi saa lapseksi otet-
4554: tapauksissa muitakin lausuntoja. taessa ottovanhemman sukunimen. Adoptiopää-
4555: Lääninhallitukseen vuonna 1976 tulleista töstä tehtäessä voi tuomioistuin kuitenkin sallia,
4556: 1 280 sukunimenmuutoshakemuksista hylättiin että lapsi säilyttää aikaisemman sukunimensä tai
4557: 63 eli 4.9 prosenttia. Hylkäämisen syynä oli käyttää molempia nimiä yhdistettyinä. Avio-
4558: osassa tapauksia se, että hakijalla oli oikeus liitossa oleva henkilö, joka otetaan ottolapseksi,
4559: 1984 vp. - HE n:o 236 7
4560:
4561: säilyttää kuitenkin aina aikaisemman sukunimen- liiton perusteella saamaansa sukunimeen, vaan
4562: sä. Ottolapsista annetun lain 12 §:ssä säädettiin hän voi ottaa itselleen sen sukunimen, mikä
4563: ottolapsen sukunimestä siinä tapauksessa, jos hänellä oli naimattomana ollessaan. Pääsäännös-
4564: ottolapsisuhde puretaan tuomioistuimen päätök- tä, jonka mukaan naisella on oikeus säilyttää se
4565: sellä. Kun lapseksiottamisesta annetun lain mu- sukunimi, jonka hän on saanut avioliiton perus-
4566: kaan ottolapsisuhdetta ei enää voida tuomiois- teella, voidaan poiketa silloin, kun vaimoa voi-
4567: tuimen päätöksellä lainkaan purkaa, ei vastaavia daan pitää syyllisenä avioliiton purkamiseen.
4568: säännöksiä ole otettu uuteen lakiin. Avioliiton peruummista koskevassa jutussa voi
4569: Aviovaimon sukunimestä on annettu säännök- tuomioistuin julistaa vaimon menettäneeksi oi-
4570: set avioliittolain 32 §:n 1 momentissa sekä avio- keutensa miehensä sukunimeen, jos avioliitto
4571: liittolain 84 §:ssä. Näiden säännösten mukaan tuomitaan peruutuneeksi sellaisen syyn vuoksi,
4572: aiheuttaa avioliiton solmiminen aina välttämättä joka avioliittoa päätettäessä oli vaimon tiedossa.
4573: vaimon sukunimen muuttumisen. Pääsäännön Avioerotuomiossa voidaan vaimo julistaa menet-
4574: mukaan siinyy miehen sukunimi avioliittoa sol- täneeksi oikeutensa miehen sukunimeen, jos
4575: mittaessa vaimon sukunimeksi. Vaimolla on kui- häntä voidaan pitää pääasiallisesti syypäänä avio-
4576: tenkin oikeus käyttää sitä nimeä, joka hänellä oli eroon. Kumpaisessakin tapauksessa edellyttää su-
4577: naimattomana ollessaan ja miehensä sukunimeä kunimen menetetyksi julistaminen miehen teke-
4578: yhdistettynä siten, että hänen sukunimensä käy mää vaatimusta. Sukunimeä ei kuitenkaan voida
4579: miehen nimen edellä. Yhdistenimen käyttämistä julistaa menetetyksi, jos on olemassa erittäin
4580: koskeva ilmoitus on tehtävä ennen vihkimistä painavia vastasyitä, jotka vaativat, että vaimo
4581: vihkimisviranomaiselle. Ellei vaimo avioliittoa säilyttää oikeutensa miehensä sukunimeen.
4582: solmittaessa ole tällä tavoin pidättänyt itselleen Sukunimen muuttamista koskevat yleiset sään-
4583: oikeutta yhdistenimen käyttöön, on hänellä nökset sisältyvät sukunimestä annettuun lakiin.
4584: mahdollisuus hakea avioliiton kautta saamansa Näissä säännöksissä ei sukunimen muuttamisen
4585: miehen sukunimen muuttamista yhdistetyksi su- edellytyksiä ole täsmällisesti määritelty. Laissa on
4586: kunimeksi tekemällä tästä sukunimen muutta- tyydytty vain lyhyesti osoittamaan, että sukuni-
4587: mista koskevan hakemuksen sukunimestä anne- men muuttamista koskeva hakemus on tehtävä
4588: tun lain mukaisessa järjestyksessä lääninhallituk- lääninhallitukselle sekä luettelemaan ne selvityk-
4589: selle. Vaimolla ei sen sijaan milloinkaan ole set ja asiakirjat, jotka tähän hakemukseen on
4590: oikeutta säilyttää yksinomaisena sukunimenään liitettävä. Laissa on kuitenkin määritelty tyhjen-
4591: sitä nimeä, joka hänellä oli naimattomana olles- tävästi ne perusteet, joiden vallitessa sukunimen
4592: saan. Mikäli avioliittoon aikovalla naisella on muuttamista koskeva hakemus on hylättävä.
4593: aikaisemman avioliittonsa perusteella saatu suku- Kaikki nämä hylkäämisperusteet liittyvät siihen
4594: nimi, ei hän avioliitossa voi säilyttää tätä nime- uuteen sukunimeen, jonka hakija haluaa itsel-
4595: ään yksinomaisena sukunimenä eikä myöskään leen ottaa. Näiden säännösten mukaan ei sukuni-
4596: liittää sitä miehensä sukunimeen. men muuttamista koskevaa hakemusta ole hyväk-
4597: Avioliittolaki ei sisällä erityisiä säännöksiä vai- syttävä, jos on kysymys vähemmän tavallisen
4598: mon sukunimestä silloin, kun avioliitto on pur- sukunimen muuttamisesta yleisesti käytännössä
4599: kautunut miehen kuoleman johdosta. Tämän olevaksi sukunimeksi, eikä myöskään silloin, kun
4600: vuoksi leskivaimolla säilyy aina se sukunimi, uusi nimi tiettävästi on toisella suvulla, elleivät
4601: jonka hän avioliittonsa kautta on saanut eikä hakijat tai hänen esi-isänsä ole nimeä aikaisem-
4602: hänellä ole oikeutta palata takaisin siihen sukuni- min laillisesti käyttäneet ja muutoksen sen vuoksi
4603: meen, joka hänellä oli avioliittoa päätettäessä tai tai muusta pätevästä syystä harkitaan olevan
4604: naimattomana ollessaan. Sukunimen muuttami- sallittava. Uudeksi sukunimeksi ei myöskään voi-
4605: nen on kuitenkin myös näissä tapauksissa mah- da hyväksyä nimeä, joka on kielenvastainen tai
4606: dollista sukunimestä annetun lain yleisten sään- sopimaton.
4607: nösten mukaisessa järjestyksessä. Sukunimen muuttamista on haettava kirjalli-
4608: Naisen oikeus käyttää avioliiton perusteella sesti lääninhallitukselta. Hakemuksesta on kuu-
4609: saamaansa sukunimeä sen jälkeen, kun avioliitto lutettava virallisessa lehdessä. Mahdolliset muis-
4610: on purettu tuomioistuimen päätöksellä, on sään- tutukset hakemuksen johdosta on toimitettava
4611: nelty avioliittolain 84 §:ssä (681148). Pääsäännön lääninhallitukselle 60 päivän kuluessa kuulutta-
4612: mukaisesti on vaimolla edelleen oikeus käyttää misesta. Lääninhallituksen päätökseen voidaan
4613: miehensä sukunimeä. Avioliiton purkamisen jäl- hakea muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudes-
4614: keen ei vaimo kuitenkaan enää ole sidottu avio- sa.
4615: 8 1984 vp. - HE n:o 236
4616:
4617: Ennen kuin lääninhallituksen tai korkeimman milloin vieraassa valtiossa annettu sukunimeä
4618: hallinto-oikeuden hyväksymää uutta sukunimeä koskeva ratkaisu voidaan Suomessa tunnustaa
4619: saadaan käyttää, on hakijan kuulutettava siitä päteväksi.
4620: virallisessa lehdessä sekä jossakin paikkakunnalla
4621: leviävässä sanomalehdessä. Tämän jälkeen on
4622: uusi sukunimi ilmoitettava väestörekisteriin mer- 1.4. Nykyisen lainsäädännön puutteet ja
4623: kittäväksi. Ellei näitä toimenpiteitä ole suoritettu uudistustarve
4624: vuoden kuluessa siitä, kun päätös annettiin,
4625: katsotaan nimenmuutoksen rauenneen. Sukunimeä koskeva aineellinen lainsäädäntö.
4626: Sukunimen sääntely Suomen kansainvälisessä Sukunimeä koskevassa lainsäädännössä on useita
4627: yksityisoikeudessa. Sukunimeä koskevia kansain- puutteita. Käytännössä sukunimilain säännöksis-
4628: välisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia kysymyk- tä joudutaankin soveltamaan lähinnä vain suku-
4629: siä ei Suomessa ole säännelty nimenomaisin oi- nimen muuttamista koskevia oikeusohjeita. Mui-
4630: keusohjein. Vakiintuneen käsityksen mukaan den pohjoismaiden nimilainsäädäntöön verrattu-
4631: sekä sukunimeen sovellettavaa lakia että Suomen na sukunimilain säännökset eivät anna viran-
4632: viranomaisten toimivaltaa koskevissa asioissa nou- omaisille riittävän täsmällisiä ohjeita sukunimen
4633: datetaan kansalaisuusperiaatetta. Tälle käsityksel- muuttamista koskevia asioita ratkaistaessa. Niin-
4634: le antaa epäsuorasti tukea sukunimestä annetun pä sukunimilaissa ei ole lainkaan säännelty suku-
4635: lain 1 §:n säännös, jossa asetettu sukunimivelvoi- nimen muuttamisen yleisiä edellytyksiä. Tästä
4636: te koskee vain Suomen kansalaista. Kansalaisuus- osaltaan on saattanut aiheutua, että nimenmuu-
4637: periaate on yleensäkin ollut Suomessa viime toskäytäntö on muodostunut epäyhtenäiseksi ja
4638: aikoihin saakka lähtökohtana henkilökohtaisia että sukunimen muuttaminen on voitu hyväksyä
4639: oikeuksia ja oikeussuhteita koskevissa asioissa, myös silloin, kun nimen muuttamiseen ei ole
4640: pohjoismaisia oikeussuhteita lukuun ottamatta. ollut perusteltua aihetta. Tähän seikkaan on
4641: Sukunimen saaminen syntymän perusteella ja kiinnitetty huomiota muun muassa keskusrikos-
4642: sukunimen muuttuminen joko välittömästi lain poliisin taholta. Myöskään naimisissa olevan nai-
4643: nojalla tai muutoin siten, että sukunimen muut- sen sekä alaikäisten lasten epäitsenäinen asema
4644: tamisesta ei anneta viranomaisen ratkaisua, mää- sukunimen muuttamisen yhteydessä ei vastaa
4645: räytyy siis Suomessa sen valtion lain mukaan, nykyisiä oikeuspoliittisia tavoitteita. Sukunimeä
4646: jonka kansalainen asianomainen henkilö on. Rat- koskevassa lainsäädännössä ei myöskään ole otet-
4647: kaiseva ajankohta on se hetki, jolloin sukunimen tu huomioon toiminimen, tavaramerkin sekä
4648: saamisen tai muuttumisen peruste syntyy. Suku- muun elinkeinotoiminnassa käytetyn suojatuo
4649: nimen saaminen syntymän perusteella määräytyy tunnusmerkin nauttiman suojan takaamista su-
4650: sen valtion lain mukaan, jonka kansalainen lapsi kunimen muuttamisen yhteydessä.
4651: syntymänsä hetkellä on. Kysymys esimerkiksi Lainsäädännön puutteellisuudet ilmenevät
4652: sukunimen muuttumisesta avioliiton solmimisen kuitenkin selvimmin niissä säännöksissä, jotka
4653: johdosta ratkaistaan sen valtion lain mukaan, koskevat sukunimen määräytymistä perhesuhtei-
4654: jonka kansalainen avioliiton solmiva on avioliit- den perusteella. Nämä säännökset eivät ole syn-
4655: toa solmittaessa. Jos taas tulee esiin kysymys tyneet yhtenäisen suunnittelun pohjalta, vaan ne
4656: sukunimen muuttamisesta asianomaisen henki- on valmisteltu ja säädetty eri aikoina ja sijoitettu
4657: lön ilmoituksen perusteella, esimerkiksi kysymys alunperin kolmeen perheoikeudelliseen lakiin:
4658: oikeudesta ottaa avioeron jälkeen takaisin aikai- avioliittolakiin, avioliiton ulkopuolella syntyneis-
4659: sempi sukunimi, sovelletaan vastaavasti sen val- tä lapsista annettuun lakiin sekä ottolapsista
4660: tion lakia, jonka kansalainen asianomainen hen- annettuun lakiin. Lapsen asemaa koskevan lain-
4661: kilö on ilmoitusta tehtäessä. säädännön uudistamisen yhteydessä kumottiin
4662: Sukunimen muuttamista koskeva asia on kat- avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annet-
4663: sottu voitavan tutkia Suomen asianomaisessa lää- tu laki (173 122), jolloin avioliiton ulkopuolella
4664: ninhallituksessa vain, jos hakija on Suomen kan- syntyneen lapsen sukunimeä koskeva säännös
4665: salainen. Samoin asiaa ratkaistaessa sovelletaan otettiin isyyslain voimaanpanosta annettuun la-
4666: kansalaisuusmaan, Suomen lakia. kiin. Vastaavasti on ottolapsen sukunimeä koske-
4667: Nimenomaisia säännöksiä ei myöskään ole ole- vat säännökset otettu uuteen lapseksiottamisesta
4668: massa ulkomaisten viranomaisten antamien suku- annettuun lakiin. Nämä säännökset ovat käytän-
4669: nimeä koskevien päätösten tunnustamisesta päte- nössä aiheuttaneet useita tulkintavaikeuksia väes-
4670: viksi Suomessa. Tämän vuoksi on epäselvää, törekisteriviranomaisille. Lisäksi sukunimen
4671: 1984 vp. - HE n:o 236 9
4672:
4673: muuttamismahdollisuus perhesuhteissa tapahtu- sukunimen pakollinen muuttuminen on ristmt-
4674: neiden muutosten perusteella on ilmeisesti jäänyt dassa tämän tavoitteen kanssa. Useissa tapauksis-
4675: liian ahtaaksi, mistä on aiheutunut, että sukuni- sa nainen saattaa myös kokea pakollisen nimen-
4676: men muuttamista perhesuhteiden johdosta jou- muutoksen hänen itsenäisyyttään ja puolisoiden
4677: dutaan varsin usein hakemaan lääninhallitukselta periaatteellista yhdenvertaisuutta loukkaavana
4678: sukunimilain säätämässä järjestyksessä. Toisaalta järjestelynä.
4679: sukunimilain säännökset eivät tunne hakijan per- Avioliittolain 32 §:n 2 momentissa sekä isyys-
4680: hesuhteita tai perhesuhteissa tapahtuneita muu- lain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n 2 mo-
4681: toksia sellaisina lain nimenomaisesti mainitsemi- mentin mukaan määräytyy lapsen sukunimi syn-
4682: na perusteina, joihin hakemusta ratkaistaessa typerän perusteella. Avioliitossa syntyneet lapset
4683: olisi kiinnitettävä huomiota. saavat isänsä sukunimen, kun taas avioliiton
4684: Avioliittolain 32 §:n 1 momentissa on asetettu ulkopuolella syntyneet lapset saavat pääsääntöi-
4685: pääsääntö, jonka mukaan nainen saa avioliittoa sesti äitinsä sukunimen. Nämä lapsen sukunimeä
4686: solmittaessa miehensä sukunimen. Tämä sääntö, koskevat säännöt asettavat lapset syntyperän pe-
4687: joka tosin oikeudellisesti velvoittavana järjestely- rusteella sekä vanhemmat sukupuolen perusteella
4688: nä meillä saatettiin voimaan vasta vuoden 1930 eri asemaan ja ovat siten ristiriidassa yhdenvertai-
4689: . alusta lukien, on peräisin sellaisista yhteisöistä, suusperiaatteen kanssa, joka muutoin on tunnus-
4690: joissa nainen sekä oikeudellisesti että yhteiskun- tettu lapsen asemaa koskevassa lainsäädännössä.
4691: nallisesti oli epäitsenäisessä asemassa. Miehen Sukunimen sääntely Suomen kansainvälisessä
4692: nimen siirtymisessä naisen sukunimeksi avioliit- yksityisoikeudessa. Kuten edellä on todettu, ei
4693: toa solmittaessa kuvastui periaate, jonka mukaan Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä ole
4694: nainen avioliiton solmimisen kautta siirtyy oman nimenomaisia säännöksiä sukunimeä koskevista
4695: sukunsa määräysvallasta miehen määräysvallan kansainvälisluontoisista kysymyksistä. Meillä ei
4696: alaiseksi. myöskään ole asiasta vakiintunutta oikeuskäytän-
4697: Naisen sukunimeä koskevaa avioliittolain sään- töä, josta voitaisiin saada johtoa esille tulevien
4698: nöstä voidaan siten pitää vanhentuneena ja se on yksittäiskysymysten ratkaisussa. Yleisesti voidaan
4699: myös ristiriidassa avioliittolaissa ilmaistun puoli- sanoa, että kysymysten ratkaisu on lähinnä väes-
4700: soiden periaatteellisen yhdenvertaisuuden kanssa. tökirjanpidosta vastaavien viranomaisten noudat-
4701: Sukunimen muuttuminen avioliittoa solmittaessa taman käytännön varassa ja että myös tässä
4702: aiheuttaa usein myös käytännöllisiä vaikeuksia käytännössä esiintyy lainsäädännön puutteelli-
4703: avioliiton solmineelle naiselle, erityisesti silloin, suudesta johtuvaa epäyhtenäisyyttä.
4704: kun hän ennen avioliiton solmimista on toiminut Onkin luonnollista, että sukunimeä koskevat
4705: itsenaJ.senä ammatinharjoittajana, osallistunut kansainvälisluontoisetkin kysymykset tulevat
4706: yhteiskunnalliseen toimintaan, ansiotyöhön tai yleensä lähinnä juuri väestökirjanpidosta vastaa-
4707: muulla tavoin tullut tunnetuksi omalla sukuni- vien viranomaisten harkittaviksi. Kun väestökir-
4708: mellään. Sukunimen muuttumisesta aiheutuvia janpidosta huolehtivilla viranomaisilla ei useissa
4709: haittoja voidaan tosin osittain vähentää siten, tapauksissa ole oikeudellista koulutusta eikä kan-
4710: että nainen ottaa käyttöönsä sen sukunimen, joka sainvälisen yksityisoikeuden erityistietoja, on
4711: hänellä oli naimattomana ollessaan, yhdistettynä kansainvälisluontoisten nimikysymysten ratkaisu
4712: miehen sukunimeen. Aina ei tämäkään ole mah- yleisten oikeusperiaatteiden pohjalta ylivoimai-
4713: dollista. Aikaisemmin avioliitossa ollut nainen ei nen tehtävä. Viranomaisten näkökulmasta tarkas-
4714: voi yhdistettynä sukunimenä säilyttää aikaisem- teltuna on asiaa koskevan lainsäädännön tarve
4715: man avioliittonsa perusteella saamaansa sukuni- siten ilmeinen.
4716: meä, vaikka hän olisi tullut tunnetuksi jälkim- Kirjoitetun lainsäädännön puuttumista ei voi-
4717: mäisellä sukunimellä ja sukunimen säilyttäminen da pitää tyydyttävänä myöskään yksityisen kansa-
4718: sen vuoksi olisi hänelle tarpeellista. Yhdistetyt laisen kannalta tilanteissa, joissa esiintyy kansain-
4719: sukunimet saattavat myös muodostua niin moni- välisiä liittymiä. Henkilö, joka on Suomen kansa-
4720: mutkaisiksi, ettei niiden käyttö käytännöllisistä lainen tai jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on
4721: syistä ole ajateltavissa. Näin on laita esimerkiksi saanut sukunimen tai jonka sukunimi on muu~
4722: silloin, kun molemmilla avioliittoon aikovilla on tettu vieraassa valtiossa, ei voi lainsäädännön
4723: kaksiosainen sukunimi. puuttuessa saada varmuutta siitä, tullaanko hä-
4724: Yleisen edun kannalta on pidettävä edelleen- nen sukunimensä hyväksymään Suomessa vai ei.
4725: kin suotavana, että sukunimellä on tietyn astei- Nämä vaikeudet ovat erityisen suuret sen johdos-
4726: nen pysyvyys. Avioliiton solmimiseen kytkeytyvä ta, että eri valtioiden sukunimeä koskevassa lain-
4727: 2 438400974W
4728: 10 1984 vp. - HE n:o 236
4729:
4730: säädännössä on varsin huomattavia eroja ja että Kansalaisuusperiaatteen soveltaminen silloin,
4731: myös kansainvälisen yksityisoikeuden alalla eri kun vieraan valtion kansalaisen sukunimi tulee
4732: valtiot ovat omaksuneet toisistaan poikkeavia Suomessa harkittavaksi, ei yleensä liene aiheutta-
4733: perusperiaatteita. Lisäksi myös useissa muissa nut väestökirjanpidossa ongelmia. Tämä johtuu
4734: valtioissa on kansainvälisen yksityisoikeuden siitä, että vieraan valtion kansalaisen esittämää
4735: alaan kuuluvat kysymykset säännelty varsin puut- ulkomaanpassia on käytännössä pidetty riittävänä
4736: teellisesti ja niiden ratkaisu perustuu suurelta selvityksenä asianomaisen henkilön virallisesta su-
4737: osalta oikeuskäytäntöön. Tuloksena on, että esi- kunimestä. Sen sijaan jossain määrin vaikeuksia
4738: merkiksi Suomen kansalainen joutuu Suomeen saattaa syntyä silloin, kun täällä tulee harkitta-
4739: muuttaessaan luopumaan vieraassa valtiossa saa- vaksi kysymys vieraan valtion kansalaisen sukuni-
4740: mastaan sukunimestä, jonka hän on tuossa val- men määräytymisestä esimerkiksi ulkomaalaisen
4741: tiossa laillisesti saanut ja jota hän myös on mennessä täällä avioliittoon taikka harkittaessa
4742: mahdollisesti koko elämänsä ajan tuossa vieraassa täällä syntyneen ulkomaalaisen lapsen sukuni-
4743: valtiossa käyttänyt. Lisävaikeutena on vielä se, meä. Ongelmana saattaa tällöin olla erityisesti se,
4744: että vieraassa valtiossa saatu sukunimi säilyy että asian ratkaiseminen edellyttää selvitystä sekä
4745: asianomaisen henkilön ainoana virallisena suku- asianomaisen vieraan valtion aineellisesta sukuni-
4746: nimenä tuossa valtiossa siitäkin huolimatta, että milainsäädännöstä että - ainakin periaatteessa
4747: nimeä ei Suomessa katsottaisi päteväksi. - myös sanotun valtion kansainvälisestä yksityis-
4748: Käytännössä tällaisia ''ontuvia sukunimiä" on oikeudesta. Tosin myös näissä tapauksissa väes-
4749: esiintynyt erityisesti Ruotsissa asuvilla Suomen törekisterinpitäjät voivat saada apua asianomai-
4750: kansalaisilla. Niitä on syntynyt sen johdosta, että sen vieraan valtion edustustolta Suomessa.
4751: Ruotsi on jo aikaisemmin lainsäädäntönsä mu- Vaikkakin väestörekisterinpitäjällä olisi käytös-
4752: kaan soveltanut kotipaikkaperiaatetta osittain sään riittävät tiedot vieraan valtion oikeudesta,
4753: rinnan muutoin pääsääntönä olevan kansalai- saattaa vieraan valtion lainsäädäntö poiketa siinä
4754: suusperiaatteen kanssa. Voimassa olevan Ruotsin määrin Suomen oikeusjärjestyksestä, että väes-
4755: lain mukaan on Ruotsin lakia aina sovellettava törekisterinpitäjä voi joutua ratkaisemaan, onko
4756: Suomen kansalaiseen, jolla on Ruotsissa kotipaik- vieraan valtion oikeusjärjestyksen mukainen su-
4757: ka. kunimijärjestelmä hyväksyttävä Suomessa, vai
4758: Aikaisemmin näissä tapauksissa oli myös taval- olisiko tämän sijasta sovellettava Suomen lakia.
4759: lista, että henkilö, joka oli Ruotsissa saanut Näin on erityisesti laita silloin, kun asianomaisen
4760: sukunimen, jota sittemmin Suomessa ei tunnus- vieraan valtion laki ei lainkaan tunne sukunimeä
4761: teta päteväksi, on olettanut, että sanottu sukuni- tai kun vieraan valtion oikeusjärjestyksen mukaan
4762: mi on voimassa myös Suomessa. Tämän johdosta jokaisella on valta ottaa käyttöönsä mikä nimi
4763: se tosiasia, että sukunimeä ei pidetä Suomessa tahansa taikka kun esimerkiksi vanhemmat voivat
4764: pätevänä tulee nimen kantajalle yllätyksenä ja se antaa syntyneelle lapselleen minkä sukunimen
4765: koetaan, etenkin jos nimen kantaja on jo pitkäh- tahansa.
4766: kön ajan käyttänyt sukunimeään, henkilökohtai- Erityisen vaikeuden kansalaisuusperiaatteen so-
4767: sen identiteetin loukkauksena. Näin erityisesti veltamisessa aiheuttaa lisäksi se, että myös suku-
4768: silloin, kun esimerkiksi Ruotsissa saadun nimen nimeen liittyvät kansainvälisen yksityisoikeuden
4769: pätemättömyys johtaa siihen, että koko perheen alaan kuuluvat ongelmat tulevat esiin erityisesti
4770: osalta Suomessa virallinen nimi onkin jonkin perheissä, joissa vanhemmat ovat eri valtioiden
4771: ''vieraan'' sukunimi, jota kukaan perheenjäsenis- kansalaisia. Lisäksi uusimmassa kansalaisuuslain-
4772: tä ei ole koskaan kotipaikallaan käyttänyt. Toi- säädännössä on pyrkimyksenä ollut se, että jos
4773: saalta he eivät voi myöskään saada Suomessa lapsen vanhemmat ovat eri valtioiden kansalaisia,
4774: virallista sukunimeään pätevästi hyväksytyksi ko- lapselle pyritään turvaamaan oikeus kumpaisen-
4775: tipaikallaan Ruotsissa. kin vanhemman kansalaisuuteen. Myös Suomen
4776: Ontuvien sukunimien olemassaolo tulee taval- kansalaisuuslakia on äskettäin muutettu siten,
4777: lisimmin sekä asianosaisten että Suomen viran- että lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos jompi-
4778: omaisten tietoon silloin, kun kotipaikkaperiaatet- kumpi vanhemmista on Suomen kansalainen
4779: ta soveltaneessa valtiossa asuva Suomen kansalai- (584/84). Tästä vuorostaan on luonnollisena seu-
4780: .nen hakee passia asianomaisessa maassa olevalta rauksena, että tapaukset, joissa henkilöllä on
4781: Suomen edustustolta. Esimerkiksi Ruotsissa ole- kahden valtion kansalaisuus, tulevat yleistymään.
4782: van Suomen suurlähetystön mukaan tällaisia ta- Tällöin väestörekisterinpitäjän tulee sukunimen
4783: pauksia on tullut esiin useita satoja. määräytymistä harkitessaan ratkaista myös se,
4784: 1984 vp. - HE n:o 236 11
4785:
4786: minkä valtion kansalaisena ulkomaalaista on Suo- Puolisoiden yhdenvertaisuuden periaate toteu-
4787: messa pidettävä. tuu lakiehdotuksen puolison sukunimeä koske-
4788: Selvityksen hankkiminen ulkomaan oikeuden vissa säännöksissä, jois~a puolisoita ei aseteta
4789: sisällöstä jätetään käytännössä yleensä asianomai- sukupuolen perusteella erilaiseen asemaan. Voi-
4790: selle vieraan valtion kansalaiselle. Tällaisten selvi- massa olevan lain säännös naisen sukunimen
4791: tysten hankkiminen voi useinkin aiheuttaa käy- pakollisesta muuttumisesta avioliiton solmimisen
4792: tännöllisiä vaikeuksia ja kustannuksia. Toisaalta johdosta on eräissä tapauksissa muodostunut käy-
4793: Suomen lain säännöksiä ei voida soveltaa vieraan tännössä avioliiton solmimisen esteeksi, joka nyt
4794: valtion kansalaiseen, vaikka tällä olisikin pysyvä pyritään poistamaan.
4795: kotipaikka Suomessa ja vaikka hän näin itse Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että suku-
4796: haluaisikin. nimilainsäädäntö on myös nähtävä keinona, jon-
4797: ka avulla voidaan edistää ja suojata kansallista
4798: nimistökulttuuriamme. Tämän vuoksi on lakieh-
4799: 2. Esityksen tavoitteet dotuksessa esitetty perustettavaksi entytnen
4800: asiantuntijaviranomainen, nimilautakunta, jonka
4801: tehtävänä on muun muassa antaa lausuntoja
4802: 2.1. Aineellisen lainsäädännön tavoitteet
4803: sukunimen muuttamista koskevissa asioissa.
4804: Nimilautakunnan on tarkoitus toimia yhteis-
4805: Sukunimi toimii yhdessä etunimen, syntymä- työssä Suomalaisuuden Liiton sekä Svenska Litte-
4806: ajan, ammatin, asuinpaikan sekä vastaavien hen- ratursällskapets Språkvetenskapliga Kommitten
4807: kilöön liittyvien tietojen kanssa tärkeänä yksilön kanssa. Nimilautakuntaa koskevat tarkemmat
4808: tunnistamisen välineenä. Sukunimen käyttökel- säännökset tullaan antamaan asetuksella, minkä
4809: poisuus yksilötunnuksena edellyttää sukunimeltä lisäksi oikeusministeriö tulee antamaan lautakun-
4810: suhteellisen suurta pysyvyyttä. Sukunimilainsää- nalle yksityiskohtaisemmat ohjeet.
4811: dännön eräänä tavoitteena onkin pidettävä suku- Lainsäädännön suunnitteluun liittyvänä ehdo-
4812: nimen pysyvyyden ja sen muuttumattomuuden tuksen tavoitteena on vihdoin mainittava pyrki-
4813: turvaamista. mys sukunimeä koskevien säännösten keskittämi-
4814: Tämä tavoite on pyritty ottamaan huomioon seen ja yksinkertaistamiseen. Nykyiset, osaksi
4815: sekä lakiehdotuksen perhesuhteisiin liittyvissä sukunimestä annettuun lakiin, osaksi perheoi-
4816: säännöksissä että myös sukunimen muuttamista keudelliseen lainsäädäntöön sijoitetut sukunimeä
4817: koskevissa yleisissä säännöksissä. Sukunimen koskevat säännökset on ehdotuksessa koottu yh-
4818: muuttumattomuutta on omiaan edistämään eh- teen lakiin, joka on rakenteeltaan pyritty teke-
4819: dotukseen sisältyvä periaate, jonka mukaan kum- mään mahdollisimman selväpiitteiseksi.
4820: painenkin puoliso säilyttäisi sukunimensä avio-
4821: liittoon mennessään, jos he eivät käyttäisi hyväk-
4822: seen laissa säädettyä oikeuttaan ottaa yhteinen 2.2. Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
4823: sukunimi. Myös silloin, kun avioliittoon aikovat kuuluvan lainsäädännön tavoitteet
4824: ottavat yhteisen sukunimen, voi se heistä, jonka
4825: nimi tulee muuttumaan yhteisen sukunimen ot- Sukunimeä koskevien kansainvälisluontoisten
4826: tamisen johdosta, turvata aikaisemman sukuni- kysymysten sääntely on erittäin vaikeata, erityi-
4827: mensä ilmoittamalla, että hän tulee yhteisen sesti jos tavoitteeksi a.Setetaan se, että lainsäädän-
4828: sukunimensä edellä käyttämään joko sitä sukuni- nön pitäisi säännellä tyhjentävästi sekä sovelletta-
4829: meä, joka hänellä viimeksi oli naimattomana vaa lakia, viranomaisten toimivaltaa että ulko-
4830: ollessaan tai sukunimeä, joka hänellä on avioliit- maalaisten päätösten tunnustamista koskevat ky-
4831: toon mennessään. symykset. Vaikeuksia aiheuttavat paitsi aineelli-
4832: Lasten tasa-arvoisuuden periaatteen on esitystä sessa sukunimeä koskevassa lainsäädännössä ole-
4833: valmisteltaessa katsottu vaativan, että lapsia ei vat eroavuudet eri valtioiden välillä, erityisesti se,
4834: sukunimeä koskevissa säännöksissä tule luokitella että eräät valtiot noudattavat kansainvälisessä
4835: sen perusteella, onko lapsi syntynyt avioliitossa yksityisoikeudessaan myös sukunimen osalta hn-
4836: tai avioliiton ulkopuolella ja onko lapsen ja salaisuusperiaatetta, toiset taas kotipaikkaperiaa-
4837: hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde vahvistet- tetta.
4838: tu vai ei. Tämä tavoite toteutuu ehdotuksen Pohjoismaisen lainsäädännön yhtenäistämisen
4839: säännöksissä, jotka koskevat lapsen sukunimen kannalta on erityinen merkitys sillä seikalla, että
4840: määräytymistä. sekä Norja että Tanska ovat jo vanhastaan nou-
4841: 12 1984 vp. - HE n:o 236
4842:
4843: dattaneet kotipaikkaperiaatetta, jonka myös poikkeaisikin olennaisesti lähiyhteisön nimijärjes-
4844: Ruotsi on omaksunut vuoden 1983 alusta lukien. telmästä. Näiden seikkojen johdosta ehdotukses-
4845: Sen sijaan Suomi on noudattanut yksinomaan sa on pyritty siihen, että nimeä koskevia kansain-
4846: kansalaisuusperiaatetta. Kuten edellä on todettu, välisluontoisia kysymyksiä säänneltäessä voitaisiin
4847: nämä eroavuudet aiheuttavat pohjoismaiden väli- yksilön omat toivomukset sukunimensä käytöstä
4848: sissä suhteissa, erityisesti Suomen viranomaisten ottaa riittävästi huomioon, jopa siten, että tämä
4849: ja Suomen kansalaisten osalta, huomattavia vai- tavoite voisi eräissä tapauksissa syrjäyttää vaati-
4850: keuksia. muksen nimen mahdollisimman suuresta kan-
4851: sainvälisestä pätevyydestä. Edellä sanottu näkö-
4852: Tämän vuoksi uudistuksen erääksi tavoitteeksi kohta on ehdotuksessa pyritty ottamaan huo-
4853: onkin asetettu se, että näiden pohjoismaiden mioon erityisesti Suomen omien kansalaisten
4854: välillä voitaisiin sukunimeä koskevien kansainvä- osalta sillä tavoin, että myös ne Suomen kansalai-
4855: lisluontoisten kysymysten osalta päästä mahdolli- set, joiden kotipaikka on vieraassa valtiossa, voisi-
4856: simman yhdenmukaisiin ratkaisuihin. vat näin halutessaan säilyä Suomen lain alaisina,
4857: Tämän lisäksi on lakiehdotuksessa tähdätty kun kysymys heidän sukunimestään tulee Suo-
4858: siihen, että henkilöllä olisi sama sukunimi siitä men viranomaisten harkittavaksi.
4859: riippumatta, missä valtiossa kysymys asianomai- Lopuksi eräänä lakiehdotuksen tavoitteena on
4860: sen henkilön sukunimestä tulee harkittavaksi. viranomaisten, erityisesti väestörekisterinpitäjien,
4861: Edellä tarkastelluissa pohjoismaisissa suhteissa tä- työn helpottaminen. Tätä tavoitetta palvelee
4862: mä sukunimen kansainvälisen pätevyyden tavoite luonnollisesti jo se, että kansainvälisluontoiset
4863: voidaan saavuttaa asettamalla edellä sanotun mu- sukunimeä koskevat kysymykset säännellään kir-
4864: kaisesti kotipaikkaperiaate ensisijaiseen asemaan. joitetun lain säännöksin. Lisäksi tarkoituksena
4865: Silmälläpitäen muita valtioita kuin edellä mainit- on, että lain soveltamisesta, erityisesti väestöre-
4866: tuja pohjoismaita tämän tavoitteen saavuttami- kisterinpitäjien tutkimisvelvollisuuden laajuudes-
4867: nen on jo olennaisesti vaikeampaa. Tämä johtuu ta annettaisiin yksityiskohtaiset ja käytännön vaa-
4868: siitä, että sukunimeä koskevat kansainvälisen yk- timuksia vastaavat ohjeet asetuksella. Väestöre-
4869: sityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset eroavat kisterinpitäjien toimintaa tulee osaltaan helpotta-
4870: eri valtioissa olennaisesti toisistaan. Vaikeuksia maan myös se, että lakiehdotuksen mukaan väes-
4871: aiheutuu erityisesti siitä, että kotipaikkaperiaate, törekisterinpitäjät voisivat nykyistä laajemmin so-
4872: jonka omaksuminen on välttämätöntä pohjois- veltaa sukunimikysymyksen arvioimiseen yksin-
4873: maisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi, on omaan Suomen lakia, tarvitsematta siis hankkia
4874: voimassa vain joissakin valtioissa, kun taas varsin- selvitystä vieraan valtion lain sisällöstä.
4875: kin Keski-Euroopan valtiot yleensä noudattavat
4876: kansalaisuusperiaatetta, joskin tietyssä määrin ko-
4877: tipaikkaperiaatteella täydennettynä. Tämän
4878: vuoksi eräänä keskeisenä tavoitteena lakiehdotuk- 3. Esityksen valmistelu
4879: sessa onkin kotipaikkaperiaatteen ja kansalaisuus-
4880: periaatteen yhteensovittaminen sillä tavoin, että 3.1. Valmisteluvaiheet
4881: sukunimelle voitaisiin turvata riittävä kansainvä-
4882: linen pätevyys. Sukunimeä koskevan lainsäädännön valmistelu
4883: on tapahtunut oikeusministeriössä. Vuonna 1972
4884: Yksilön sukunimen eräänä tehtävänä on toi-
4885: oikeusministeriö päätti antaa sukunimeä koske-
4886: mia yksilöimitunnuksena erityisesti siinä yhtei-
4887: vien säännösten uudistamisen tehtävään määrä-
4888: sössä, johon asianomaisella nimen kantajalla on tyn erityisen asiantuntijan tehtäväksi. Asiantunti-
4889: tosiasiallisesti läheisimmät siteet. Tämän johdos-
4890: jan tuli laatia ehdotus uudeksi sukunimilaiksi
4891: ta henkilöllä, jolla on hänelle läheisimmän yhtei-
4892: toimeksiannossa esitettyjen näkökohtien pohjal-
4893: sön kannalta vierasperäinen sukunimi, saattaa
4894: ta.
4895: useasti olla tarvetta pyrkiä mukautumaan yhtei-
4896: sössä vallitsevaan nimijärjestelmään. Toisaalta su- Asiantuntijan ehdotuksen valmistuttua oikeus-
4897: kunimi toimii myös henkilön alkuperän ja kan- ministeriö päätti 3 päivänä tammikuuta 1973
4898: sallisen identiteetin tunnuksena, minkä johdosta asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia
4899: nimen kantaja saattaa kokea tärkeäksi ja arvok- ehdotus hallituksen esitykseksi sukunimeä koske-
4900: kaaksi säilyttää vierasta alkuperää oleva nimensä van lainsäädännön uudistamisesta. Ehdotus oli
4901: alkuperäisessä muodossaan, vaikka sukunimi laadittava aikaisemmin valmistuneen erityisen
4902: 1984 vp. - HE n:o 236 13
4903:
4904: asiantuntijan laatiman ehdotuksen pohjalta. Työ- Esillä oleva hallituksen esitys perustuu niihin
4905: ryhmä laati luonnoksen uudeksi sukunimilaiksi, pääperiaatteisiin, joiden pohjalta edellä sanotuis-
4906: josta pyydettiin lausunnot eräiltä viranomaisilta sa neuvotteluissa katsottiin mahdolliseksi päästä
4907: sekä järjestöiltä. Lausuntojen hankkimisen jäl- yhdenmukaiseen lainsäädäntöön eri pohjoismais-
4908: keen työryhmä laati ehdotuksen hallituksen esi- sa.
4909: rykseksi sukunimeä koskevan lainsäädännön uu- Sukunimeä koskevan aineellisen lainsäädännön
4910: distamisesta, joka valmistui 7 päivänä kesäkuuta ohella on yhteispohjoismaisissa neuvotteluissa kä-
4911: 1973 (Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston jul- sitelty myös sukunimeen liittyviä kansainvälisen
4912: kaisu 6/1973 ). Esitysehdotusta laadittaessa otet- yksityisoikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä. Esil-
4913: tiin huomioon ne kannanotot, joita viranomaiset lä ovat olleet muun muassa kysymykset, jotka
4914: sekä järjestöt olivat esittäneet aikaisemmin val- koskevat sukunimiasioita käsittelevien viran-
4915: mistuneesta luonnoksesta. omaisten kansainvälistä toimivaltaa, sukunimeen
4916: Esitysehdotuksen pohjalta hallitus antoi 29 sovellettavaa lakia sekä kysymyksiä ulkomaisen
4917: päivänä lokakuuta 1981 Eduskunnalle esityksen viranomaisen sukunimestä antaman päätöksen
4918: sukunimilainsäädännöksi (HE n:o 198/1981 tunnustamisesta. Tältä osin neuvotteluissa on
4919: vp. ). Esityksen eduskuntakäsittelyssä lakivalio- erityisesti pidetty tavoitteena sitä, että pohjois-
4920: kunta antoi 25 päivänä marraskuuta 1982 mietin- maisen nimiviranomaisen antamaa päätöstä tulisi
4921: tönsä esityksen johdosta (1982 vp. - LaVM n:o pitää pätevänä jokaisessa muussa pohjoismaassa.
4922: 10) ja suuri valiokunta 25 päivänä tammikuuta Edellä mainittujen yhteispohjoismaisten neu-
4923: 1983 (1982 vp. - SuVM n:o 271). Eduskuntakä- vottelujen lisäksi kansainvälisen yksityisoikeuden
4924: sittelyn aikana hallitus peruutti esityksen 4 päivä- alaan kuuluvista kysymyksistä on erikseen neuvo-
4925: nä helmikuuta 1983. teltu Suomen ja Ruotsin asianomaisten virka-
4926: Tämä esitys on valmisteltu oikeusministeriössä miesten kesken Tukholmassa 7 päivänä joulu-
4927: Eduskunnalle vuonna 1981 annetun hallituksen kuuta 1981 ja 20 päivänä lokakuuta 1982.
4928: esityksen pohjalta. Esitystä valmisteltaessa on
4929: kuitenkin otettu huomioon Eduskunnan lakiva-
4930: liokunnan ja suuren valiokunnan aikaisemmin 3.3. Lausunnonantajat
4931: annetun esityksen johdosta antamat mietinnöt,
4932: joiden pohjalta tähän esitykseen on tehty eräitä Oikeusministeriön asettaman työryhmän laati-
4933: muutoksia ja tarkistuksia. Lisäksi tähän esityk- masta luonnoksesta uudeksi sukunimilaiksi pyy-
4934: seen on otettu kansainvälisen yksityisoikeuden dettiin lausunnot sisäasiainministeriöltä, väes-
4935: alaan kuuluvat säännösehdotukset sovellettavasta törekisterikeskukselta, kirkkohallitukselta, pa-
4936: laista, Suomen viranomaisten toimivallasta sekä tentti- ja rekisterihallirukselta, sosiaalihallituksel-
4937: vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnusta- ta, Uudenmaan lääninhallitukselta, Turun ja
4938: misesta sukunimeä koskevassa asiassa, joita ei Porin lääninhallitukselta, Länsstyrelsen i landska-
4939: ollut otettu aikaisempaan hallituksen esitykseen. pet Åland'ilta, Hämeen lääninhallitukselta, Ky-
4940: Sanotun hallituksen esityksen eduskuntakäsitte- men lääninhallitukselta, Mikkelin lääninhallituk-
4941: lyssä lakivaliokunta korosti näiden säännösten selta, Kuopion lääninhallitukselta, Pohjois-Karja-
4942: merkitystä sekä kiirehti hallituksen esityksen an- lan lääninhallitukselta, Vaasan lääninhallituksel-
4943: tamista näiltä osin. ta, Keski-Suomen lääninhallitukselta, Oulun lää-
4944: ninhallitukselta, Lapin lääninhallitukselta, tasa-
4945: arvoasiain neuvottelukunnalta, Sosialidemokraat-
4946: 3.2. Pohjoismaiset neuvottelut tisten Naisten Keskusliitolta, Suomen Naisten
4947: Demokraattinen Liitto ry:ltä, Keskustapuolueen
4948: Sukunimilainsäädännön uudistamiseen liitty- Naiset ry:ltä, Kokoomuksen Naisten Liitto ry:ltä,
4949: viä kysymyksiä on käsitelty yhteispohjoismaisissa Svenska Kvinnoförbundet'ilta, Liberaalisen Kan-
4950: neuvotteluissa, joihin ovat osallistuneet Suomen, sanpuolueen Naiset ry:ltä, Yksinhuoltajat ry:ltä,
4951: Norjan, Ruotsin ja Tanskan edustajat. Neuvotte- Suomalaisuuden Liitto ry:ltä, Suomen Sukututki-
4952: luja on pidetty Tukholmassa 7 päivänä kesäkuuta musseuralta ja Svenska Litteratursällskapet i Fin-
4953: 1974, 2 päivänä huhtikuuta 1976 sekä 9 päivänä land nimiseltä yhdistykseltä.
4954: kesäkuuta 1977 ja 23 päivänä lokakuuta 1979 Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia
4955: sekä viimeksi Kööpenhaminassa 10 päivänä mar- säännöksiä valmisteltaessa on asiantuntijana
4956: raskuuta 1980. kuultu Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen
4957: 14 1984 vp. - HE n:o 236
4958:
4959: ja kansainvälisen yksityisoikeuden professoria nan (1982 vp. - SuVM n:o 271) aikaisemman
4960: Heikki Jokelaa. hallituksen esityksen johdosta antamat mietin-
4961: nöt. Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdo-
4962: tuksen säännökset (HE) vastaavat asiallisesti laki-
4963: 3.4. Esityksen suhde aikaisempien ehdotusten valiokunnan (LaVM) ja suuren valiokunnan
4964: pääiinjoihin (SuVM) tekemiä säännösehdotuksia seuraavasti:
4965: HE 2 § 1 mom.- LaVM 5 § 1 mom.; HE 2 § 2
4966: Hallituksen esitys sukunimilaiksi eroaa vuonna mom.- LaVM 5 § 2 mom.; HE 2 § 3 mom.-
4967: 1973 laaditusta ehdotuksesta (6/1973) erityisesti SuVM 5 § 3 mom. (LaVM 5 § 4 mom.); HE 2 § 5
4968: niiden säännösten osalta, jotka koskevat lapsen ja mom.- LaVM 5 § 3 mom.; HE 3 § - LaVM 6
4969: puolison sukunimen määräytymistä. §;HE 4 § - LaVM 7 §;HE 5 § - LaVM 8 §;
4970: Työryhmän laatiman ehdotuksen mukaan lapsi HE 6 § - LaVM 9 §;HE 7 § 1 mom.- LaVM 2
4971: olisi saanut syntyessään äitinsä sukunimen. Tämä § 1 ja 2 mom.; HE 7 § 2 mom. - LaVM 2 § 3
4972: pääsääntö olisi koskenut sekä avioliitossa että mom.; HE 7 § 3 mom. - SuVM 2 § 3 mom.;
4973: avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Lapsen HE 8 § - LaVM 3 §;HE 9 § 1 mom.- LaVM 4
4974: syntyessään saama sukunimi olisi kuitenkin voitu § 1 mom.; HE 9 § 3 mom. - LaVM 4 § 2 mom.
4975: muuttaa myöhemmin isän sukunimeksi tekemäl- Lisäksi aikaisempaan hallituksen esitykseen ei
4976: lä siitä ilmoitus väestörekisterinpitäjälle. Halli- sisältynyt tähän esitykseen otettuja kansainvälisen
4977: tuksen esityksen mukaan tulisi lapsi pääsääntöi- yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä.
4978: sesti saamaan vanhempiensa sukunimen, jos heil-
4979: lä on yhteinen sukunimi. Jos vanhemmilla ei ole
4980: yhteistä sukunimeä, tulisi lapsen sukunimi mää- 4. Sukunimeä koskeva aineellinen
4981: räytymään vanhempien tekemän valinnan mu- lainsäädäntö, sen kehitys Poh-
4982: kaisesti. Viimesijaisena sääntönä tulisi hallituksen joismaissa ja eräissä muissa
4983: esityksen mukaan olemaan se, että lapsi saisi valtioissa sekä kansainväliset
4984: äidin sukunimen. sopimukset
4985: Työryhmän laatiman ehdotuksen mukaan puo-
4986: lisot säilyttäisivät avioliiton solmimisen jälkeen
4987: pääsääntöisesti aikaisemman sukunimensä. Halli- 4.1. Muut pohjoismaat
4988: tuksen esitykseen ei ole sisällytetty vastaavaa
4989: ensisijaista pääsääntöä, vaan lakiehdotuksen mu- Nimilainsäädännön uudistustyö on ollut käyn-
4990: kaan puolisoille annetaan valta avioliittoa solmit- nissä Ruotsissa ja Norjassa sekä Tanskassa. Ruot-
4991: taessa valita, haluavatko he ottaa yhteisen suku- sissa asetettiin vuonna 1972 komitea tarkista-
4992: nimen vai säilyttää aikaisemman nimensä. Työ- maan nimilainsäädäntöä. Komitean tuli toimek-
4993: ryhmän ehdotukseen sisältynyt pääsääntö, jonka siantonsa mukaan erityisesti selvittää kysymyksiä,
4994: mukaan puolisot säilyttävät avioliittoon mennes- jotka koskevat puolisoiden sukunimen määräyty-
4995: sään aikaisemman sukunimensä, on otettu la- mistä sekä lasten sukunimen määräytymistä. Tä-
4996: kiehdotukseen valintavapauden periaatetta täy- män ohessa komitean tehtäväksi annettiin selvit-
4997: dentäväksi oikeusohjeeksi, joka tulee sovelletta- tää nimilainsäädäntöön liittyviä kansainvälisyksi-
4998: vaksi toissijaisesti silloin, kun puolisot eivät valit- tyisoikeudellisia kysymyksiä. Komitean mietintö
4999: se yhteistä sukunimeä. Nämä puolison sukuni- annettiin 27 päivänä huhtikuuta 1979. Komitean
5000: meä koskevat oikeusohjeet vastaavat siten raken- mietinnön pohjalta annettiin valtiopäiville vuon-
5001: teeltaan lapsen sukunimeä koskevia säännöksiä, na 1982 kaksi hallituksen esitystä, joiden pohjal-
5002: joissa vanhempien oikeus valita lapsen sukunimi ta säädetty nimilaki tuli voimaan 1 päivänä
5003: on samoin ilmaistu ensisijaisena pääsääntönä sil- tammikuuta 1983.
5004: loin, kun vanhemmilla ei lapsen syntyessä ole Norjassa asetettiin vuonna 1974 työryhmä tar-
5005: yhteistä sukunimeä. kistamaan nimilainsäädäntöä. Työryhmän ehdo-
5006: Kuten edellä on todettu, tämä hallituksen tus valmistui vuonna 1976. Norjan sukunimeä
5007: esitys poikkeaa eräissä kohdin myös aikaisemmin koskevien säännösten muuttamista koskeva esitys
5008: Eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen annettiin Suurkäräjien käsiteltäväksi 16 päivänä
5009: (HE n:o 198/1981 vp.) sisältyneen lakiehdotuk- maaliskuuta 1979 ja lakiehdotus hyväksyttiin pie-
5010: sen säännöksistä sen johdosta, että esitystä val- nehköin muutoksin 8 päivänä kesäkuuta 1979.
5011: misteltaessa on otettu huomioon lakivaliokunnan Säännökset tulivat voimaan 1 päivänä helmikuu-
5012: (1982 vp. - LaVM n:o 10) ja suuren valiokun- ta 1980.
5013: 1984 vp. - HE n:o 236
5014:
5015: Tanskassa nimilainsäädännön uudistaminen teinen sukunimi, mutta he voivat valita yhteisek-
5016: aloitettiin keväällä 1980 ja ehdotus uudeksi laiksi si nimeksi naisen tai miehen sukunimen. Yhdis-
5017: henkilönimistä valmistui 18 päivänä syyskuuta tyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa ei
5018: 1980. Uusi laki on annettu 29 päivänä huhtikuu- vuorostaan ole lainkaan varsinaista sukunimeä
5019: ta 1981 ja se tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta koskevaa lainsäädäntöä.
5020: 1982.
5021: Norjan ja Tanskan sekä Ruotsin uudet lait ovat
5022: puolisoiden ja lapsen sukunimen määräytymistä 4.3. Kansainväliset sopimukset
5023: koskevien säännösten osalta yhdenmukaiset.
5024: Säännökset perustuvat ennen muuta miehen ja Yhdistyneiden Kansakuntien 34. yleiskokouk-
5025: naisen yhdenvertaisuuden samoin kuin avioliitos- sen 18 päivänä joulukuuta 1979 hyväksymän
5026: sa ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koske-
5027: yhdenvertaisuuden periaatteille. Puolisoilla on van yleissopimuksen mukaan sopimusvaltioiden
5028: oikeus halutessaan valita yhteinen sukunimi ja tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
5029: yhteiseksi nimeksi voidaan valita se sukunimi, poistaakseen naisten syrjinnän kaikissa avioliit-
5030: joka jommallakummalla oli naimattomana olles- toon ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa ja erityi-
5031: saan. Elleivät puolisot halua valita yhteistä suku- sesti turvata miesten ja naisten tasa-arvon pohjal-
5032: nimeä, he säilyttävät aikaisemmat sukunimensä. ta samat henkilökohtaiset oikeudet aviopuolisoi-
5033: Norjan lain mukaan puolisoiden on aina ilmoi- na. Näihin oikeuksiin luetaan mukaan nimen-
5034: tettava nimestään vihkijälle, sekä silloin, kun he omaisesti mainiten muun muassa oikeus valita
5035: valitsevat yhteisen sukunimen että myös silloin, sukunimi, ammatti ja työpaikka (16 artiklan 1
5036: kun he päättävät säilyttää aikaisemmat sukuni- kappaleen g kohta).
5037: mensä. Sen sijaan Ruotsin ja Tanskan lain mu- Suomen puolesta yleissopimus on allekirjoitet-
5038: kaan puolisot ilmoittavat vihkijälle ainoastaan tu Kööpenhaminassa 17 päivänä heinäkuuta
5039: siitä, että he ottavat yhteisen sukunimen. 1980. Yleissopimuksen määräykset on otettu
5040: Lapsen sukunimi on Norjassa, Tanskassa ja huomioon hallituksen esityksen valmistelussa ja
5041: Ruotsissa säännelty siten, että jos vanhemmilla hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus vastaa
5042: on yhteinen sukunimi, lapsi saa vanhempien yleissopimuksen asettamia vaatimuksia.
5043: yhteisen sukunimen. Siinä tapauksessa, että van-
5044: hemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, vanhemmat
5045: voivat valita lapselle jommankumman sukuni- 5. Sukunimen sääntely kansainvä-
5046: , men. Valinnasta on ilmoitettava rekisterinpitäjäl- lisessä yksityisoikeudessa ja
5047: le määräajan kuluessa lapsen syntymästä. Jos sen kehitys Pohjoismaissa ja
5048: lapselle valitusta sukunimestä ei ole tässä määrä- eräissä muissa valtioissa
5049: ajassa ilmoitettu rekisterinpitäjälle, lapsi saa äi-
5050: din sukunimen. 5.1. Muut pohjoismaat
5051:
5052: Ruotsi. Samoin kuin Suomessakin, on myös
5053: 4.2. Puolison sukunimen määräytyminen Ruotsissa ollut 1 päivään tammikuuta 1983 saak-
5054: eräissä muissa valtioissa ka lähtökohtaisesti vallitsevana kansalaisuusperi-
5055: aate. Sen mukaan kysymyksiä, jotka koskevat
5056: Suomen lisäksi on myös Kyproksen, Liechten- sukunimen määräytymistä välittömästi lain nojal-
5057: steinin, Sveitsin ja Turkin oikeudessa asetettu la taikka ilmoituksen perusteella ilman viran-
5058: naiselle velvoite avioliittoon mentyään käyttää omaisen antamaa päätöstä, oli ensi sijassa arvioi-
5059: miehensä sukunimeä. Sen sijaan nainen säilyttää tava sen valtion lain mukaan, jonka kansalainen
5060: tai halutessaan voi säilyttää avioliittoon mennes- henkilö oli nimen saamisen tai nimen muutoksen
5061: sään oman sukunimensä Alankomaissa, Alba- perusteen syntyessä. Kuitenkin käytännössä on
5062: niassa, Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Ju- Ruotsissa kansalaisuusperiaatteen ohella myös
5063: goslaviassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Neuvosto- varsin laajalti sovellettu kotipaikkaperiaatetta.
5064: liitossa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Roma- Myös viranomaisen toimivallan osalta oli en-
5065: niassa, TSekkoslovakiassa ja Unkarissa. nen 1.1.1983 tapahtunutta lainmuutosta Ruotsis-
5066: Itävallassa, Saksan demokraattisessa tasavallassa sa kansalaisuusperiaatteella vallitseva asema. Pää-
5067: sekä Saksan Iiittotasavallassa voimassa olevan sääntöisesti Ruotsin viranomaisilla oli toimivalta
5068: lainsäädännön mukaan puolisoilla tulee olla yh- käsitellä ainoastaan Ruotsin kansalaisten sukuni-
5069: 16 1984 vp. - HE n:o 236
5070:
5071: meä koskevia asioita. Tästä pääsäännöstä oli kui- valtiossa sovelletaan taas vastaavasti asianomaisen
5072: tenkin eräitä poikkeuksia. Sukunimen muutta- kotipaikkavaltion sukunimeä koskevaa lainsää-
5073: mista koskevassa asiassa oli Ruotsin nimiviran- däntöä, myös silloin kun kysymys on oman maan
5074: omaisella toimivalta käsitellä Ruotsin lakia sovel- kansalaisesta.
5075: taen vieraan valtion kansalaisen sukunimen Kotipaikkaperiaatetta noudatetaan vastaavasti
5076: muuttamista koskeva asia, jos ulkomaalainen oli myös asioissa, jotka koskevat sukunimen muutta-
5077: avioliitossa Ruotsin kansalaisen kanssa taikka jos mista viranomaisen päätöksellä. Sekä Norjassa
5078: ulkomaalainen pysyvästi oleskeli Ruotsissa ja su- että Tanskassa asianomaisen viranomaisen toimi-
5079: kunimen muuttamiseen oli aihetta. Oikeuskäy- valta edellyttää sitä, että sukunimen muuttamista
5080: tännössä oli lisäksi omaksuttu tulkinta, että hakevalla henkilöllä on sanotussa maassa koti-
5081: Ruotsin tuomioistuimella oli - Ruotsin lakia paikka ja asiaa ratkaistaessa viranomainen sovel-
5082: soveltaen - myös valta antaa Ruotsin lain edel- taa luonnollisesti omaa lakiaan. Tästä yleistoimi-
5083: lyttämä tuomioistuimen suostumus aviolapsen valtaa koskevasta pääsäännöstä on kuitenkin poi-
5084: nimen muuttamisesta lapsen äidin sukunimeksi kettu omien kansalaisten osalta silloin, kun hen-
5085: sekä suostumus ottolapsen sukunimen muutta- kilön kotipaikan valtion viranomaisella ei ole
5086: misesta, vaikka kysymyksessä oli lapsi, joka oli toimivaltaa käsitellä nimen muuttamista koske-
5087: vieraan valtion kansalainen, jos lapsella oli Ruot- vaa asiaa. Siten esimerkiksi Tanskan kansalainen,
5088: sissa pysyvä kotipaikka. jolla on kotipaikka Suomessa, voi saada sukuni-
5089: Vuoden 1983 alusta Ruotsissa voimaan tulleen mensä muutetuksi Tanskan viranomaisen päätök-
5090: nimilain mukaan nimilain aineellisia säännöksiä sellä, koska Suomessa viranomaisten (lääninhalli-
5091: sovelletaan Tanskan, Suomen, Islannin ja Norjan tus) toimivalta rajoittuu vain Suomen omiin
5092: kansalaisiin, joilla on kotipaikka Ruotsissa ja kansalaisiin.
5093: Ruotsin viranomaisilla on myös toimivalta heidän Islanti. Pohjoismaista on Islanti omaksunut
5094: sukunimensä muuttamista koskevassa asiassa. Tä- vuonna 1925 omaperäisen järjestelmän, joka ei
5095: män lisäksi myös muiden kuin edellä mainittujen lainkaan tunne varsinaisia sukunimiä, vaan aino-
5096: valtioiden kansalaiset, joilla on kotipaikka Ruot- astaan isän etunimestä johdetut ns. isännimet
5097: sissa, voivat saada, muuttaa ja säilyttää sukuni- (patronymikon). Ennen vuotta 1925 käytössä ol-
5098: mensä Ruotsin nimilain mukaisesti. leet sukunimet säilyvät kuitenkin edelleen ja ne
5099: Ruotsin nimilain säännöksiä ei sovelleta Ruot- voivat myös siirtyä seuraavalle sukupolvelle sekä
5100: sin kansalaisiin, joilla on kotipaikka Tanskassa, aviopuolisoille. Sukunimeä vailla oleva henkilö ei
5101: Suomessa, Islannissa tai Norjassa. Kuitenkin lain sen sijaan voi isännimensä sijasta tai ohella ottaa
5102: voimaantulosäännösten mukaan säännös siitä, et- virallisesti itselleen varsinaista sukunimeä. Käy-
5103: tä Ruotsin lakia ei sovelleta Ruotsin kansalaisiin, tettävissä olevien tietojen mukaan Islannin järjes-
5104: joilla on kotipaikka Suomessa, tulee voimaan telmää sovellettaessa noudatetaan kansalaisuus-
5105: vasta hallituksen myöhemmin määräämänä ajan- periaatetta.
5106: kohtana. Tämä Suomen osalta tehty poikkeus
5107: johtuu niistä eroista, joita on olemassa yhtäältä
5108: Suomen ja toisaalta Ruotsin aineellisen nimilain- 5.2. Muut valtiot
5109: säädännön välillä. Ennen kaikkea poikkeuksen
5110: perusteena on ollut se, että Suomen voimassaole- Sukunimeä koskevien kansainvälisluontoisten
5111: van oikeuden mukaan nainen saa avioliittoon kysymysten sääntely pohjoismaiden ulkopuolella
5112: mennessään miehensä sukunimen. Toistaiseksi on varsin epäyhtenäistä. Tämä johtuu osaksi jo
5113: Ruotsissa sovelletaan siten edelleen kansalaisuus- siitä, että varsin useassa valtiossa ei lainkaan edes
5114: periaatetta Ruotsin kansalaisiin, joilla on Suo- tunneta sukunimeä koskevia kirjoitetun lain
5115: messa kotipaikka. sääntöjä. Eräissä valtioissa, joissa sukunimet ovat
5116: Norja ja Tanska. Sekä Norja että Tanska ovat vakiintuneesti käytössä, oikeusjärjestyksen alku-
5117: sen sijaan jo vanhastaan noudattaneet sukunimeä peräisenä lähtökohtana on ollut käsitys, että
5118: koskevissa kansainvälisluontoisissa kysymyksissä sukunimet ja sukunimen käyttäminen ja muutta-
5119: kotipaikkaperiaatetta. Tämän mukaisesti Norjan minen eivät ole lainkaan oikeudellisia kysymyk-
5120: ja Tanskan sukunimeä koskevaa lainsäädäntöä siä, vaan lainsäädännön ulkopuolelle jääviä, ta-
5121: sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilla on koti- van ja tosiasiallisen käytännön sääntelemiä ilmi-
5122: paikka asianomaisessa maassa siitä riippumatta, öitä. Näissä maissa, joihin teollistuneista maista
5123: minkä valtion kansalaisesta on kysymys. Henki- kuuluvat muun muassa Yhdistynyt kuningaskun-
5124: löihin nähden, joilla on kotipaikka vieraassa ta sekä Yhdysvallat, lähtökohtana on ollut peri-
5125: 1984 vp. - HE n:o 236 17
5126:
5127: aate, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on ~neellinen lainsäädäntö että kansainvälisen yksi-
5128: vapaus itse valita sukunimensä ja muuttaa ni- tyisoikeuden alaan kuuluva lainsäädäntö ovat
5129: mensä milloin tahansa, vain ottamalla nimi tosi- useissa valtioissa muutosten kohteena.
5130: asiallisesti käyttöön. On kuitenkin korostettava, Niissä Keski-Euroopan valtioissa, joissa on van-
5131: että varsinkin Yhdysvalloissa tätä lähtökohtaista hoihin perinteisiin nojautuva sukunimeä koskeva
5132: nimen valinnan vapautta saattaa rajoittaa eräissä lainsäädäntö, on sukunimen määräytymiseen so-
5133: osavaltioissa voimassa oleva lainsäädäntö, jonka vellettavaa lakia koskevia kysymyksiä aikaisem-
5134: mukaan nimen muuttamisen tulee tapahtua tuo- min tarkasteltu epäitsenäisenä, asianomaisen
5135: mioistuimen päätöksellä, jotta uusi sukunimi henkilön perheoikeudelliseen asemaan sovelletta-
5136: voitaisiin virallisesti rekisteröidä ja tunnustaa pä- vaa lakia koskevan kysymyksen liitännäis- ja osa-
5137: teväksi. kysymyksenä. Tällöin on lähdetty siitä, että esi-
5138: Myös niissä valtioissa, joissa sukunimi on oi- merkiksi kysymys aviolapsen sukunimestä on rat-
5139: keudellisesti säännelty, on eri valtioiden välillä kaistava soveltaen sen valtion lakia, jota on
5140: merkittäviä erityispiirteitä varsinkin kysymyksissä, yleensäkin sovellettava lapsen ja hänen vanhem-
5141: jotka koskevat sukunimen saamista tai muutta- pansa henkilökohtaisiin suhteisiin ja että vastaa-
5142: mista perhesuhteiden perusteella. Siten naisen vasti esimerkiksi aviopuolison sukunimi määräy-
5143: sukunimi, joka on saatu syntymän tai avioliiton tyy sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava
5144: perusteella, saattaa olla eri suku- tai sijamuodossa yleensä puolisoiden välisiin henkilökohtaisiin oi-
5145: kuin miehen nimi. Tämän lisäksi on olemassa keussuh reisiin.
5146: järjestelmiä, joissa lapsen isältään saaman varsi- Vasta viime aikoina näyttää vallitsevaksi pääs-
5147: naisen sukunimen eteen taikka tämän jälkeen seen käsitys, jonka mukaan sukunimen määräyty-
5148: liitetään myös äidin sukunimi, joka ei kuiten- miseen sovellettavaa lain tulee määräytyä itse-
5149: kaan sukunimen tavoin siirry tällaisen ''välini- näisten lainvalintasääntöjen pohjalta. Tällöin esi-
5150: men" kantajan jälkeläisille. Tavallista on myös merkiksi puolison sukunimen määräytymiseen
5151: se, että nainen avioliittoon mennessään saa tai sovellettava laki saattaa periaatteessa olla jonkin
5152: voi saada kaksiosaisen nimen, joka muodostuu toisen valtion laki, kuin se laki, jota on sovellet-
5153: hänen omasta ja hänen miehensä nimestä. Täl- tava puolisoiden henkilökohtaisiin oikeussuhtei-
5154: löin saattaa lisäksi olla joko niin, että ainoastaan siin nähden. Osoituksena tästä muuttuneesta
5155: mieheltä saatua sukunimeä käsitellään varsinaise- peruslähtökohdasta on kansainvälisen väestörekis-
5156: na sukunimenä tai niin, että varsinainen sukuni- terikomission (' 'Commission lnternational de
5157: mi on ainoastaan naisen alkuperäinen sukunimi. l'Etat Civil") toimesta laadittu ja Miinchenissä 5
5158: päivänä syyskuuta 1980 allekirjoitettu sopimus
5159: Sukunimen määräytymistä tai muuttamista suku- ja etunimiin sovellettavasta laista (Miinche-
5160: koskevat järjestelmät voivat eri valtioissa poiketa nin sopimus). Sopimuksessa on omaksuttu itse-
5161: toisistaan joko siten, että joissakin valtioissa van- näiset sukunimeen sovellettavaa lakia koskevat
5162: hastaan tunnetut järjestelmät, esimerkiksi lasten liittymäsäännöt.
5163: kaksoisnimet, ovat täysin tuntemattomia toisissa Sukunimeä koskevaa aineellisen lainsäädännön
5164: valtioissa tai siten, että valtiot ovat eräissä yksi- piirissä edellä kuvattua muutoksen suuntaa -
5165: tyiskohdissa omaksuneet toisiinsa verrattuna täy- sukunimen irrottaminen henkilön perheoikeu-
5166: sin vastakkaisia järjestelmiä (esimerkiksi naisen dellisesta asemasta - vastaa eri valtioiden uudes-
5167: sukunimi avioliittoa solmittaessa). Tämän vuoksi sa lainsäädännössä ja uudistusehdotuksissa esiin-
5168: kysymyksellä, minkä valtion lakia sukunimeen on tyvä pyrkimys, joka tähtää siihen, että esimerkik-
5169: sovellettava, saattaa lopputuloksen kannalta olla si lasten sukunimen määräytymistä koskevien
5170: olennainen merkitys. Ulkomaan lain soveltami- uusien säännösten ei tulisi erotella lapsia näiden
5171: nen saattaa nimijärjestelmien välillä vallitsevien perheoikeudellisen aseman, syntyperän, perus-
5172: olennaisten erojen vuoksi myös johtaa yksittäista- teella sekä että perheoikeudellisen aseman muu-
5173: pauksessa tulokseen, joka poikkeaa olennaisesti toksen ei tulisi välttämättä, asianomaisten henki-
5174: sen valtion omasta, vakiintuneisiin perinteisiin löiden tahdosta ja toivomuksista riippumatta,
5175: nojaavasta nimijärjestelmästä, missä nimikysymys saada aikaan sukunimen muuttumista.
5176: tulee harkittavaksi. Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuulu-
5177: Edellä sanotun lisäksi sukunimeä koskevien vien sukunimikysymysten sääntelyssä kilpailevat
5178: kansainvälisluontoisten kysymysten sääntelyä on keskenään toisaalta kansalaisuuspenaale, joka on
5179: vaikeuttanut se, että sekä sukunimeä koskeva perinteisesti ollut vallitsevana useimmissa Keski-
5180:
5181:
5182: 3 438400974W
5183: 18 1984 vp. - HE n:o 236
5184:
5185: Euroopan valtioissa, ja toisaalta kotipaikkaperiaa- 6. Esityksen organisatoriset ja
5186: te. Viimeksi mainitun periaatteen ovat Pohjois- taloudelliset vaikutukset
5187: maista omaksuneet, kuten edellä on esitetty,
5188: Norja ja Tanska sekä lisäksi sitä sovelletaan varsin 6.1. Organisatoriset vaikutukset
5189: laajasti myös Ruotsissa.
5190: Esityksen mukaan sukunimeä koskevia sään-
5191: Tällä hetkellä on vaikeata arvioida, missä mää-
5192: nöksiä tulisivat myös vastaisuudessa soveltamaan
5193: rin muilla oikeudenaloilla esiintyvä pyrkimys siir-
5194: samat viranomaiset, joiden tehtäviin sukunimi-
5195: tyä kansalaisuusperiaatteesta kotipaikkaperiaat-
5196: lainsäädännön soveltaminen kuuluu myös voi-
5197: teeseen voi vastaisuudessa tulla vallitsevaksi myös
5198: massa olevan lainsäädännön mukaan. Tällaisina
5199: sukunimen osalta.
5200: viranomaisina tulisivat kysymykseen lääninhalli-
5201: Edellä mainitussa Munchenin sopimuksessa on tukset ja paikalliset väestökirjanpitäjät sekä eräis-
5202: lähtökohdaksi tosin asetettu kansalaisuusperiaate sä tapauksissa yleiset tuomioistuimet. Tämän
5203: (1 ja 2 aniklat). Kuitenkin kansalaisuusperiaatet- ohella esityksen mukaan olisi kuitenkin perustet-
5204: ta on lievennetty siten, että viittaus kansalaisuus- tava uusi viranomainen, nimilautakunta. Lauta-
5205: maan lakiin käsittää myös sanotun valtion lainva- kunnan tehtävänä olisi antaa lausuntoja korkeim-
5206: lintasäännöt. Jos henkilön kansalaisuusmaa on malle hallinto-oikeudelle sekä lääninhallituksille
5207: siis omaksunut sukunimeen sovellettavan lain suku- ja etunimeä koskevissa asioissa, seurata
5208: osalta kotipaikkaperiaatteen, on sopimuksen mu- nimiasioissa noudatettua käytäntöä ja antaa tieto-
5209: kaan sovellettava kotipaikan lakia silloinkin, kun ja viranomaisille sekä tehdä oikeusministeriölle
5210: kysymys henkilön sukunimestä tulee harkittavak- aloitteita ja esityksiä suku- ja etunimeä koskevan
5211: si sopimusvaltiossa, joka noudattaa kansalaisuus- lainsäädännön kehittämiseksi. Nimilautakunnas-
5212: periaatetta. Väestörekisterinpitäjällä on myös oi- sa olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä
5213: keus asiakirjaa laatiessaan soveltaa oman valtionsa jäsentä sekä viimeksi mainittujen henkilökohtai-
5214: sisäistä lakia, jos selvityksen hankkiminen vieraan set varamiehet. Lautakunnan puheenjohtajan ja
5215: valtion lain sisällöstä on vaikeata (5 artikla). varapuheenjohtajan tulisi olla oikeustieteen kan-
5216: Lopuksi on vielä huomattava, että sopimusvaltio didaatin tutkinnon suorittanut. Muista jäsenistä
5217: voi tehdä myös varauman siitä, että valtio sovel- yhden tulisi olla perehtynyt väestökirjanpitoon,
5218: taa omaa lakiaan kaikkiin sellaisiin henkilöihin yhden sukututkimukseen, yhden suomen kieleen
5219: nähden, joilla on kotipaikka sanotun valtion ja nimistöntutkimukseen sekä yhden ruotsin kie-
5220: alueella, riippumatta näiden henkilöiden kansa- leen ja nimistöntutkimukseen. Puheenjohtajat
5221: laisuudesta (6 anikla). sekä jäsenet ja näiden varamiehet määräisi valtio-
5222: neuvosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
5223: Munchenin sopimusta voitaneen varovaisesti Ehdotetun sukunimilain mukaan olisi läänin-
5224: käyttää pohjana arvioitaessa kehityksen suuntaa hallitus aina velvollinen pyytämään nimilauta-
5225: sukunimeä koskevien kansainvälisluontoisten ky- kunnan lausunnon sukunimen muuttamisesta ja
5226: symysten sääntelyssä. Koska sopimus on allekir- hakijan esittämästä uudesta sukunimestä, jollei
5227: joitettu vuonna 1980, ei voida pitää todennäköi- hakemusta olisi siirrettävä toiselle viranomaiselle,
5228: senä, että sen valmisteluun osallistuneet Keski- jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai heti hylättä-
5229: Euroopan valtiot, jotka ovat omaksuneet kansa- vä. Tämän järjestelyn erityisenä tarkoituksena on
5230: laisuusperiaatteen, tulisivat lähiaikoina kokonai- turvata käytännön yhdenmukaisuus sukunimen
5231: suudessaan luopumaan kansalaisuusperiaatteesta muuttamista koskevissa asioissa sekä antaa lää-
5232: ja omaksumaan kotipaikkaperiaatteen. Toisaalta ninhallituksen käytettäväksi riittävästi kielitie-
5233: eri valtiot näyttävät pyrkivän näiden periaattei- teellistä ja nimistöntutkimuksen sekä väestökir-
5234: den yhteensovittamiseen sillä tavoin, että yksityi- janpidon asiantuntemusta.
5235: sellä henkilöllä, jolla on kotipaikka vieraassa
5236: valtiossa, ei olisi eri sukunimeä kotipaikkavaltios-
5237: saan kuin siinä valtiossa, jonka kansalainen hän 6.2. Taloudelliset vaikutukset
5238: on. Kuten edellä on todettu, kansalaisuusperiaat-
5239: teen ja kotipaikkaperiaatteen yhteensovittaminen Uudistusehdotuksen toteuttaminen merkitsisi
5240: on myös hallituksen esityksen eräänä tärkeänä lääninhallitusten käsiteltävänä olevien sukuni-
5241: tavoitteena. menmuutosasioiden lukumäärän tuntuvaa vähe-
5242: 1984 vp. - HE n:o 236 19
5243:
5244: nemistä ja siten näiden asioiden lääninhallituksil- Kuten edellä jo on selostettu, perustettavaksi
5245: le aiheuttaman työmäärän kevenemistä. Läänin- ehdotettavan nimilautakunnan tulisi muun mu-
5246: hallitusten henkilökunnan määrään tällä uudis- assa antaa lausuntoja korkeimmalle hallinto-
5247: tuksella ei sinänsä kuitenkaan liene vaikutusta, oikeudelle ja lääninhallituksille suku- ja etuni-
5248: koska nykyisinkään eivät käsiteltävänä olevat su- meä koskevissa asioissa. Kun otetaan huomioon
5249: kunimenmuutosasiat vaadi missään lääninhalli- se, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuosit-
5250: tuksessa näitä asioita käsittelevien virkamiesten tain käsitellään vain muutama nimenmuutosasia
5251: koko työpanosta. sekä edellä mainittu arvio lääninhallituksissa vuo-
5252: Oikeusministeriössä suoritetun tutkimuksen sittain käsiteltäväksi tulevista sukunimenmuutos-
5253: mukaan lääninhallituksissa oli vuonna 1976 yh- asioista ja muut nimilautakunnalle kuuluvaksi
5254: teensä 1 280 sukunimenmuutosasiaa, jotka koski- esitetyt tehtävät, voidaan otaksua, että lautakun-
5255: vat 1 873 henkilön sukunimen muuttamista. ta tulisi pitämään vuodessa noin 30 kokousta. Jos
5256: Näistä 836 tapauksessa eli noin 65 prosentissa lautakunta oikeutetaan ottamaan yksi sivutoimi-
5257: sukunimenmuutoshakemuksen perusteena olivat nen sihteeri, muodostuisivat lautakunnan pu-
5258: perhesuhteisiin liittyvät seikat ja 360 tapauksessa heenjohtajan, jäsenten ja sihteerin kokouspalk-
5259: eli 28 prosentissa muut syyt - tieto puuttuu 84 kiot vuodessa noin 14 000 markaksi. Sihteerin
5260: tapauksen eli vajaan 7 prosentin osalta. Näiden palkkioksi voidaan arvioida noin 5 000 markkaa
5261: tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, vuodessa, joten nimilautakunnan aiheuttamat
5262: että lääninhallitusten käsiteltäväksi tulisi vastai- kustannukset valtiolle muodostuisivat sosiaalitur-
5263: suudessa runsaat 400 sukunimenmuutosasiaa vamaksuineen noin 20 000 markaksi vuodessa.
5264: vuosittain.
5265:
5266:
5267: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5268:
5269:
5270: 1. Lakiehdotusten perustelut toteuttamista, joita yksityisellä henkilöllä tai yk-
5271: sittäisellä suvulla on nimensä osalta valvottavana.
5272: 1.1. Sukunimilaki Tämän mukaan katsotaan sukunimeä koskevan
5273: lainsäädännön takaavan yksityiselle henkilölle
5274: 1 luku. Yleiset säännökset
5275: suojarun oikeuden sukunimeen. Varhaisimpien
5276: käsitysten mukaan on oikeus nimeen ymmärretty
5277: 1 §. Sukunimivelvoite. Sukunimilainsäädän- eräänlaisena omistusoikeutta muistuttavana suo-
5278: nön tavoitteita on perinteisesti kuvattu kahden jattuna oikeutena, jonka kohteena nimi on. Myö-
5279: toisistaan poikkeavan käsitystavan avulla. Toisaal- hemmin syntyneiden käsitystapojen mukaan ei
5280: ta sukunimeä sekä yleensäkin henkilönimiä kos- henkilön oikeutta nimeensä sen sijaan enää ylei-
5281: kevan lainsäädännön päätehtävänä on nähty tiet- sesti pyritä rinnastamaan varallisuusoikeudellisiin
5282: tyjen julkisten etujen toteuttaminen. Tämän mu- tai niin sanottuihin aineettorniin oikeuksiin. Tä-
5283: kaan nimilainsäädännön on järjestettävä henkilö- män sijasta nimilainsäädäntö luetaan osaksi sitä
5284: nimien käyttö sillä tavoin, että jokaisella on lainsäädännön aluetta, jonka tehtävänä on yksi-
5285: riittävässä määrin erottelukykyinen nimi sekä että lön persoonallisuuden loukkaamattomuuden tur-
5286: nimen muuttumattomuus on lainsäädännöllä vaaminen. Henkilön oikeus sukunimeensä on
5287: turvattu. Nimilainsäädännön julkisoikeudellista siten haluttu rinnastaa sellaisiin persoonallisuu-
5288: puolta painottavan ajatustavan mukaisesti on den turvaamiseksi säädettyihin oikeuksiin kuten
5289: velvoite omata sukunimi sekä esiintyä omalla henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuu-
5290: sukunimellään nähty sukunimilainsäädännön pe- den sekä kunnian turvaan tai yksityiselämälle
5291: russääntönä. Sen sijaan henkilölle ei katsota kuu- taattuun suojaan.
5292: luvan sillä tavoin suojattua oikeusasemaa sukuni- Kuten yleisperusteluissa kuvatut ehdotuksen
5293: meen nähden, että olisi perusteltua puhua hen- tavoitteet osoittavat, ei lakiehdotusta laadittaessa
5294: kilölle turvatusta oikeudesta sukunimeen. ole haluttu seurata sellaisenaan kumpaistakaan
5295: Kuitenkin nimilainsäädännön päätehtävänä on edellä kuvatuista käsitystavoista. Vaikka lakieh-
5296: toisinaan pidetty niiden etujen suojaamista ja dotuksen 1 § asettaakin jokaiseen ulottuvan su-
5297: 20 1984 vp. - HE n:o 236
5298:
5299: kunimivelvoitteen, ei taman säännöksen avulla nen tämän pykälän mukaisesti ottamaan Suomes-
5300: ole myöskään tarkoitettu osoittaa, että lakiehdo- sa sukunimeä, vaan isän etunimestäJ6n muodos-
5301: tus tähtäisi yksinomaan julkisten etujen toteutta- tettua nimeä, Jönsson tai J6nsd6ttir, pidettäisiin
5302: miseen ja suojaamiseen. täällä nimenä, joka täyttää sukunimivelvoitteen
5303: Sukunimivelvoitteen sisältönä on pykälän 1 vaatimuksen. Tämä nimi hyväksyttäisiin kuiten-
5304: momentin mukaan se, että jokaisella tulee olla kin vain hänen henkilökohtaisena sukunime-
5305: sukunimi. Tämä säännös vastaa asiallisesti suku- nään, joka ei voisi periytyä hänen lapsilleen ja
5306: nimestä vuonna 1920 annetun lain 1 §:n sään- jota ei voitaisi ottaa puolisoiden yhteiseksi suku-
5307: nöstä. Se asettaa jokaiselle velvoitteen huolehtia nimeksi. Jos hänelle syntyisi Suomessa lapsi,
5308: siitä, että hänellä on tietty virallinen sukunimi. tämä olisi 2 momentin mukaan velvollinen otta-
5309: Sen sijaan tämä säännös ei aseta velvoitetta maan Suomessa sukunimen lääninhallitukselle
5310: esiintyä omalla sukunimellään. Sukunimen käyt- tehtävällä hakemuksella.
5311: tämisen sääntelyn on edellytetty jäävän sukuni- Samoin olisi ulkomaista alkuperää olevaa ni-
5312: milain ulkopuolisen lainsäädännön tehtäväksi, meä, joka on muodostettu toisen vanhemman
5313: kuten myös tähän asti on ollut laita. sukunimestä ja jota käytetään sukunimen ohella,
5314: Ehdotetun 1 momentin säännöksen sovelta- pidettävä sellaisena 1 momentissa tarkoitettuna
5315: misala on kuitenkin olennaisesti laajempi kuin sukunimenä, joka kokonaisuudessaan merkitään
5316: sukunimestä annetun lain 1 §:ssä asetetun vel- väestörekisteriin. Esimerkiksi espanjalaisen kieli-
5317: voitteen. Kun viimeksi mainittu laki noudattaa alueen nimikäytännön mukaan sukunimenä käy-
5318: niin sanottua kansalaisuusperiaatetta, sen sään- tetään kahta nimeä, joista ensimmäinen, isältä
5319: nöksiä sovelletaan ainoastaan Suomen kansalai- saatu, on varsinainen sukunimi ja se periytyy
5320: siin. Tämän lakiehdotuksen 6 lukuun sisältyvät edelleen lapsille, jälkimmäinen sukunimi tulee
5321: kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat äidiltä, eikä periydy. Nainen voi avioliitossa käyt-
5322: säännökset rakentuvat sen sijaan kotipaikkaperi- tää isältä saamansa sukunimen ohella myös vaih-
5323: aatteelle. Siten myös tämän pykälän 1 momentis- toehtoisesti äidin sukunimen sijasta miehensä
5324: sa asetettu sukunimivelvoite koskee kansalaisuu- sukunimeä. Esimerkiksi: Maria Garcia Lopez ja
5325: desta riippumatta jokaista, jolla on Suomessa Juan Gonzalez Novarro menevat avioliittoon kes-
5326: kotipaikka kansainvälisen yksityisoikeuden tar- kenään; miehen sukunimi on edelleen Gonzalez
5327: koittamassa mielessä. Novarro, vaimo voi käyttää sukunimeä Garcia
5328: Sukunimivelvoitteen käytännöllinen merkitys Gonzalez ja heidän lapsensa saavat Espanjan lain
5329: on nykyisin varsin vähäinen. Käytännössä sukuni- mukaan vuorostaan nimen Gonzalez Garcia.
5330: mivelvoite toteutuu samalla kun lapsi syntymän-
5331: sä jälkeen merkitään väestörekisteriin. Tämän
5332: vuoksi sukunimivelvoitetta koskeva säännös ny- 2 luku. Lapsen sukunimi
5333: kyisin osoittaa ennen muuta sen, että yleinen etu
5334: vaatii virallisen sukunimen olemassaoloa. Koska 2 §. Lapsen sukunimen mäiiräytyminen synty-
5335: sukunimivelvoitteen toteuttamisella nykyisin on män perusteella. Pykälän mukaan lapsen sukuni-
5336: erittäin vähäinen merkitys, on lakiehdotuksessa mi määräytyisi kolmen säännön pohjalta. Jos
5337: katsottu myös mahdolliseksi olennaisesti yksin- vanhemmilla lapsen syntyessä on yhteinen suku-
5338: kertaistaa voimassa olevia säännöksiä sukunimen nimi, lapsi saisi tämän vanhempiensa sukunimen
5339: ottamisesta. Pykälän 2 momenttiin on tämän (1 mom.). Ellei vanhemmilla ole yhteistä sukuni-
5340: vuoksi sisällytetty ainoastaan säännös, jonka mu- meä, olisi vanhemmilla oikeus sopia siitä, kum-
5341: kaan sukunimeä vailla olevan henkilön osalta man vanhemman nimen lapsi saa (2 mom.).
5342: sukunimen ottaminen tapahtuu noudattamalla Mikäli tällaista valintaa ei tehtäisi, lapsi saisi
5343: soveltuvin osin sukunimen muuttamisesta voi- äitinsä sukunimen (5 mom.).
5344: massa olevia yleisiä säännöksiä. Ehdotetun järjestelmän päätavoitteena on
5345: Sovellettaessa sukunimivelvoitetta esimerkiksi säännellä lapsen sukunimen määräytyminen si-
5346: vieraan valtion kansalaiseen, jolla on kotipaikka ten, että lapsen sukunimi ei määräytyisi lapsen
5347: Suomessa, on pykälän 1 momentin tarkoittama- syntyperän perusteella. Tämän vuoksi ei lakieh-
5348: na sukunimenä pidettävä myös sellaista ulko- dotuksessa ole katsottu mahdolliseksi säilyttää
5349: maista alkuperää olevaa toisen vanhemman etu- nykyisin voimassa olevaa järjestelmää, jonka mu-
5350: nimestä muodostettua nimeä, jota käytetään su- kaan avioliitossa syntyneen lapsen sukunimi mää-
5351: kunimen sijasta. Esimerkiksi Suomessa kotipai- räytyy eri perustein kuin avioliiton ulkopuolella
5352: kan omaava Islannin kansalainen ei olisi velvolli- syntyneen lapsen sukunimi. Tämän ohella on
5353: 1984 vp. - HE n:o 236 21
5354:
5355: pidetty tärkeänä, että ne säännökset, jotka koske- Säännöstä laadittaessa on edellytetty, että ta-
5356: vat lapsen sukunimen määräytymistä lapsen syn- vallisesti lapsen huolto kuuluu lapsen syntymästä
5357: tymän hetkellä, mahdollisimman hyvin vastaavat alkaen molemmille vanhemmille yhteisesti. Täl-
5358: vanhempien oletettua tahtoa ja toivomuksia. laisissa tapauksissa myös päätösvalta lapsen suku-
5359: Pykälän 1 momenttiin on otettu pääsääntö, nimen osalta on molemmilla vanhemmilla yhdes-
5360: jonka mukaan lapsi saa vanhempiensa sukuni- sä. Lapsen sukunimeä koskeva vanhempien pää-
5361: men, jos vanhemmilla lapsen syntyessä on yhtei- tös edellyttää siten vanhempien keskinäistä yksi-
5362: nen sukunimi. Tämä sääntö tulee lähinnä sovel- mielisyyttä. Mikäli lapsen huolto on kuitenkin
5363: lettavaksi silloin, kun lapsi syntyy avioliiton olles- yksin toisella vanhemmalla tai joku muu henkilö
5364: sa voimassa ja vanhemmat ovat avioliittoa solmit- on vanhemman ohella tai sijasta määrätty lapsen
5365: taessa ottaneet 7 §:n mukaan yhteisen sukuni- huoltajaksi, on huoltajilla tai huoltajalla oikeus
5366: men. Lapsi saa kuitenkin vanhempiensa yhteisen päättää lapsen sukunimestä (3 mom.).
5367: sukunimen myös silloin, kun lapsi on syntynyt Pykälän 3 momentin mukaan on 2 momentissa
5368: vasta sen jälkeen kun avioliitto on purkautunut tarkoitettu ilmoitus lapsen sukunimestä tehtävä
5369: miehen kuoleman johdosta, mutta lasta on isyys- samalla kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin
5370: lain 2 §:n (351/80) nojalla pidettävä äitinsä otettavaksi, minkä on syntymän ja kuoleman
5371: kuolleen aviomiehen lapsena. rekisteröinnistä annetun asetuksen {824/70) 5
5372: Sanamuotonsa mukaisesti 1 momentin säännös §:n mukaan tapahduttava kahden kuukauden
5373: koskee varsinaisesti vain tilannetta, jossa vanhem- kuluessa lapsen syntymästä lukien. Väestörekiste-
5374: milla on yhteinen sukunimi. Ehdotetun lain riin ilmoittamisen hetki on lapsen sukunimestä
5375: mukaan vanhemmilla saattaa olla varsinaisessa päättämisen osalta ratkaiseva kolmessa suhteessa.
5376: mielessä yhteinen sukunimi vain silloin, kun Ensiksikin kysymys siitä, mikä sukunimi lapselle
5377: vanhemmat ovat tai ovat olleet keskenään avio- voidaan valita määräytyy tämän ajankohdan mu-
5378: liitossa ja he ovat avioliittoa solmittaessa ottaneet kaisesti. Säännöksessä tarkoitettu oikeus valita
5379: 7 §:n nojalla yhteisen sukunimen. On kuitenkin lapsen sukunimi koskee niitä sukunimiä, jotka
5380: mahdollista että lapsen vanhemmilla saattaa olla jommallakummalla vanhemmalla on sillä hetkel-
5381: sama sukunimi joko sen johdosta, että vanhem- lä, kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin otetta-
5382: milla on alunperin ollut sama sukunimi tai että vaksi. Jos vanhemmilla lapsen syntyessä oli eri
5383: vanhemmat ovat ennen lapsensa syntymää saa- sukunimet ja jommankumman vanhemman su-
5384: neet saman sukunimen esimerkiksi sen johdosta, kunimi on tämän jälkeen, mutta ennen edellä
5385: ,että toisen vanhemman sukunimi on muuttunut tarkoitettua ajankohtaa muuttunut, ei lapselle
5386: lakiehdotuksen 3 tai 4 luvun säännösten mukai- voida 2 momentin nojalla antaa kyseisen van-
5387: sesti. Vaikka ehdotetun säännöksen sanonta ei hemman aikaisempaa nimeä vaan ainoastaan hä-
5388: nimenomaisesti koskekaan tällaisia poikkeusta- nen nykyinen sukunimensä. Tätä periaatetta on
5389: pauksia, ei sukunimen määräytyminen näissä sovellettava vastaavasti myös silloin, kun lapsen
5390: tapauksissa voine aiheuttaa tulkintaongelmia. vanhemmat, joilla lapsen syntyessä oli eri sukuni-
5391: Myös näissä tapauksissa lapsi saa luonnollisesti mi, ovat saaneet yhteisen sukunimen ennen kuin
5392: sen sukunimen, joka hänen molemmilla van- lapsi otetaan väestörekisteriin. Tällaisessa tapauk-
5393: hemmillaan on syntymisen hetkellä. sessa voidaan siis 2 momentin nojalla lapsen
5394: Pykälän 2 momentti tulee sovellettavaksi kai- sukunimeksi valita vain se vanhempien yhteinen
5395: kissa niissä tapauksissa, jolloin vanhemmilla ei sukunimi, joka heillä on ilmoitettaessa lapsi
5396: ole ollut yhteistä tai poikkeuksellisesti samaa väestörekisteriin. Esimerkkinä voidaan mainita
5397: sukunimeä sillä hetkellä, kun lapsi on syntynyt. tapaus, jolloin lapsen vanhemmat eivät ole kes-
5398: Vanhemmilla on tällöin oikeus valita, kumman kenään avioliitossa lapsen syntymän hetkellä,
5399: vanhemman nimen lapsen on katsottava syntyes- mutta solmivat avioliiton ennen kuin lapsi ilmoi-
5400: sään saaneen. Sisarusten samanimisyyttä on kui- tetaan väestörekisteriin ja avioliittoa solmittaessa
5401: tenkin pidetty niin tärkeänä, että sen saavuttami- ottavat itselleen 7 §:n nojalla yhteisen sukuni-
5402: seksi on rajoitettu vanhempien valintaoikeutta. men.
5403: Jos lapsen syntymän hetkellä vanhempien yhtei- Toiseksi myös lapsen sukunimeä koskevan pää-
5404: sessä huollossa on jo aikaisemmin syntynyt yhtei- tösvallan käyttäminen määräytyy sen hetken mu-
5405: nen alaikäinen lapsi, saa viimeksi syntynyt suo- kaisesti, jolloin lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin
5406: raan 2 momenttiin otetun säännöksen nojalla otettavaksi (3 mom.). Kysymys siitä, onko pää-
5407: saman sukunimen kuin hänen sisaruksellaan on tösvalta vanhemmilla yhdessä vai onko se yksin
5408: lapsen syntymän hetkellä. toisella vanhemmista tai yhdellä tai useammalla
5409: 22 1984 vp. - HE n:o 236
5410:
5411: muulla lapsen huoltajalla, ratkaistaan sen perus- ennen kuin lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin
5412: teella, miten lapsen huolto on järjestetty silloin, otettavaksi.
5413: ~un lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin otettavak- Pykälän 5 momentin säännös, jonka mukaan
5414: st. lapsi saa äitinsä sukunimen, kun vanhemmilla ei
5415: Kolmanneksi lapsen sukunimen valintaoikeut- ole yhteistä sukunimeä ja vanhemmat eivät ole
5416: ta koskevan säännöksen sovellettavuus ratkaistaan ilmoittaneet kumman vanhemman sukunimen
5417: samoin sen hetken mukaisesti, jolloin lapsi ilmoi- lapsi saa, vastaa uskonnonvapauslain 6 §:n 2
5418: tetaan väestörekisteriin otettavaksi. Säännöksen momentin (767 169) säännöstä lapsen uskonto-
5419: 2. lauseen sanonnasta ''joka jommallakummalla kunnan määräytymisestä. Säännös muutettiin
5420: vanhemmalla on ... " käy näet epäsuorasti ilmi, vuonna 1969 20. varsinaisen kirkolliskokouksen
5421: että 2 momentin säännöstä voidaan soveltaa vain aloitteesta ja sen mukaan lapsi seuraa äitiään, jos
5422: silloin, kun myös lapsen ja hänen isänsä välinen vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin tai toi-
5423: sukulaisuussuhde oli ilmoitusta tehtäessä oikeu- nen vanhemmista ei kuulu mihinkään uskonto-
5424: dellisesti vahvistettu. Jos näin ei ole laita, ei kuntaan. Vanhemmilla on kuitenkin valta myös
5425: lapsen sukunimi määräydy 2 momentin mukai- sopia siitä, että lapsi seuraa isäänsä ja tulee isänsä
5426: sesti, vaan tämän sijasta tulee sovellettavaksi 5 uskontokunnan jäseneksi.
5427: momentin säännös. 3 §. Lapseksiottaminen ja sukunimi. Lapseksi-
5428: ottamisella perustetaan lapsen ja ottovanhemman
5429: Pykälän 5 momenttiin on otettu täydentävä tai ottovanhempien välille samanlainen oikeudel-
5430: säännös, joka tulee sovellettavaksi silloin, kun linen suhde, joka vallitsee lapsen ja hänen biolo-
5431: vanhemmilla on lapsen syntyessä ollut eri sukuni- gisten vanhempiensa välillä. Tämän vuoksi on
5432: mi, mutta 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta pykälässä esitetty säilytettäväksi lapseksiottami-
5433: lapsen sukunimestä ei ole 3 momentin mukaises- sesta annetun lain 13 §:ssä oleva pääsääntö,
5434: ti tehty. Lapsen sukunimen ilmoittamatta jättä- jonka mukaan ottolapsi saa ottovanhempansa
5435: minen ei koskaan voi aiheutua siitä, että van- sukunimen. Tätä säännöstä voidaan kuitenkin
5436: hemmat eivät olisi tietoisia valintaoikeudestaan. soveltaa vain silloin, kun lapseksiotettava on
5437: Tämä on varmistettu pykälän 4 momenttiin ote- alaikäinen. Silloin kun täysi-ikäinen henkilö ote-
5438: tulla säännöksellä, jonka mukaan väestörekisterin taan ottolapseksi, tulee hän lapseksiottamisesta
5439: pitäjän tulee aina, kun lapsi ilmoitetaan väestöre- huolimatta säilyttämään aikaisemman sukuni-
5440: kisteriin, tiedustella, kumman vanhemman suku- mensä. Ottolapseksi otetun täysi-ikäisen henki-
5441: nimen lapsi saa. Tällöin on myös edellytetty, että lön sukunimi voitaisiin kuitenkin tarvittaessa
5442: väestörekisterin pitäjä riittävässä määrin tekee muuttaa ottovanhempien sukunimeksi lakiehdo-
5443: selkoa lapsen sukunimeä ja sukunimen muutta- tuksen 4 luvussa säännellyssä järjestyksessä.
5444: mista koskevista säännöksistä sekä ilmoittaa, että Lapseksiottamisesta annetun lain mukaan voi-
5445: mikäli vanhemmat eivät halua käyttää valintaoi- vat puolisot yleensä vain yhdessä ottaa ottolap-
5446: keuttaan, lapsi saa äitinsä sukunimen. sen. Tällöin tulee esille kysymys, kumman otto-
5447: Ilmoituksen tekemättä jättäminen saattaa siten vanhemman nimen lapsi saa, jos ottovanhemmil-
5448: johtua esimerkiksi siitä, että vanhemmat eivät ole la on eri sukunimi. Säännösehdotuksen mukaan
5449: päässeet yksimielisyyteen lapsen sukunimestä tai ottovanhemmilla olisi tällöin sama valintaoikeus,
5450: eivät ole halunneet käyttää oikeuttaan valita joka on myös lapsen biologisilla vanhemmilla 2
5451: lapsen sukunimi tai siitä, että isyyttä ei lapsen §:n 2 momentin mukaan. Säännösehdotuksen
5452: osalta ole vielä vahvistettu. Kuten edellä on mukaan valintaoikeuden käyttämisen tulee ta-
5453: esitetty, on 2 momentin säännöstä tulkittava pahtua käsiteltäessä lapseksiottamista koskevaa
5454: siten, että säännöksessä tarkoitettu valintaoikeus asiaa. Vanhempien tulee tehdä ilmoitus lapsen
5455: tulee kysymykseen vain silloin kun lapsen suku- sukunimestä tuomioistuimelle, jonka on lapseksi-
5456: laisuussuhde myös isään nähden on oikeudellises- ottamista koskevassa pääätöksessään pääsääntöi-
5457: ti pätevällä tavalla voimassa. Näissä tapauksissa sesti vahvistettava lapsen sukunimi vanhempien
5458: lapsi tulee saamaan säännösehdotuksen mukaan ilmoituksen mukaisesti. Ottolapsen sukunimen
5459: sen sukunimen, joka lapsen äidillä oli lapsen valinta edellyttää luonnollisesti tulevien ottovan-
5460: syntymän hetkellä. Tämän viimesijaisena sovel- hempien yhtäpitävää sopimusta lapsen sukuni-
5461: lettavan säännöksen perusteella voi lapselle siten mestä. Lisäksi säännösehdotusta laadittaessa on
5462: siinyä ainoastaan se nimi, joka äidillä oli lapsen edellytetty, että jos tulevilla ottovanhemmilla on
5463: syntymän hetkellä, mutta ei sitä äidin nimeä, eri sukunimi, ei ottolapsisuhteen vahvistamista
5464: jonka äiti oli saanut lapsen syntymän jälkeen ja koskevaa asiaa voida ratkaista, ennen kuin otto-
5465: 1984 vp. - HE n:o 236 23
5466:
5467: lasta haluavat ovat päässeet yksimielisyyteen lap- tuksi vielä silloin, kun lapsi ilmoitetaan väestöre-
5468: sen sukunimestä ja voivat tehdä tätä tarkoittavan kisteriin otettavaksi. Tästä vuorostaan olisi seu-
5469: ilmoituksen tuomioistuimelle. rauksena, että lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentis-
5470: Tulevien ottovanhempien valintaoikeutta on sa toteutettu järjestelmä, jonka mukaan lapsella
5471: kuitenkin rajoitettu samalla tavalla kuin 2 §:n 2 periaatteessa on yhtäläinen oikeus kummankin
5472: momentissa on rajoitettu vanhempien valintaoi- vanhempansa sukunimeen, jäisi avioliiton ulko-
5473: keutta. Jos ottovanhemmilla on jo ennestään puolella syntyneen lapsen osalta käytännössä to-
5474: yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, teutumatta. Sen johdosta on lakiehdotuksessa
5475: oma lapsi tai ottolapsi, noudatetaan sisarusten katsottu tarpeelliseksi täydentää 2 §:n 2 ja 3
5476: samannimisyyden periaatetta ja ottolapsi saa sen momentin säännöksiä sillä tavoin, että avioliiton
5477: sukunimen, joka tällä aikaisemmalla lapsella on. ulkopuolella syntyneen lapsen nimi voidaan väes-
5478: Tuomioistuimella, joka vahvistaa lapseksiotta- törekisterin pitäjälle tehtävän ilmoituksen perus-
5479: misen, olisi kuitenkin valta kaikissa tapauksissa teella muuttaa isän sukunimeksi vielä senkin
5480: määrätä, että ottolapsi säilyttää oman sukuni- jälkeen, kun lapsi on otettu väestörekisteriin.
5481: mensä lapseksiottamisesta huolimatta. Tällainen Edellytyksenä kuitenkin on se, että isyys lapsen
5482: päätös voidaan periaatteessa antaa myös silloin, osalta on vahvistettu vasta sanotun ajankohdan
5483: kun ottovanhemmilla on oikeus sopia ottolapsen jälkeen. Säännöstä sovellettaessa ei merkitystä ole
5484: sukunimestä ja he ovat ilmoittaneet lapsen tule- sillä seikalla, onko isyys vahvistettu tunnustami-
5485: van nimen tuomioistuimelle. Tuomioistuin ei siis sella vai tuomioistuimen päätöksellä.
5486: periaatteessa ole täysin sidottu ottolasta halua- Pykälän mukaan voidaan näissä tapauksissa
5487: vien hakijoiden valintaan lapsen sukunimestä. lapselle antaa isän sukunimi. Yhdenmukaisesti
5488: Samoin tuomioistuin voi päättää, että sisarusten lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin periaatteen
5489: samannimisyydestä poiketaan siten, että lapseksi- kanssa tarkoitetaan isän sukunimellä sitä nimeä,
5490: otettava säilyttää sukunimensä. joka isällä tosiasiallisesti on sillä hetkellä, kun
5491: Sukunimen säilyttäminen tulee kuitenkin ky- ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta anne-
5492: symykseen säännöksen mukaan vain poikkeusta- taan väestörekisterin pitäjälle.
5493: pauksissa, erityisten perusteiden niin vaatiessa. Lapsen sukunimen muuttaminen saattaa 4 §:n
5494: Erityisesti tällaisena perusteena on säännösehdo- mukaan tulla kysymykseen ainoastaan niin kauan
5495: tuksessa mainittu lapsen ikä. Yleisenä säännök- kuin lapsi on alaikäinen. Tämä sääntö on yhden-
5496: sen tarkoituksena on ollut se, että aikaisemman mukainen ottolapsen sukunimeä koskevan 3 §:n
5497: sukunimen säilyttäminen säännöksen nojalla tuli- säännöksen kanssa, jota samoin voidaan soveltaa
5498: si kysymykseen lähinnä silloin, kun tulevat otto- vain silloin, kun lapseksiotettava henkilö lapsek-
5499: vanhemmat itse tätä toivovat tai kun lapsi itse on siottamista vahvistettaessa vielä on alaikäinen.
5500: esittänyt vastaavan toivomuksen ja lapsi adoption Silloin, kun isyys vahvistetaan vasta lapsen jo
5501: tapahtuessa on jo siinä määrin itsenäistynyt, että ollessa täysi-ikäinen, saattaa lapsen sukunimen
5502: sukunimen muuttuminen aiheuttaisi hänelle il- muuttaminen isän sukunimeksi tapahtua ainoas-
5503: meistä haittaa. taan sukunimen muuttamista koskevien 4 luvun
5504: 4 §. Lapsen sukunimen muuttaminen isän yleisten säännösten mukaisesti ja näissä säännök-
5505: sukunimeksi. Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin sissä määritellyin edellytyksin.
5506: mukaan vanhemmilla on oikeus valita lapsen Pykälän 2 momentissa on lisäksi rajoitettu
5507: sukunimi, jos vanhemmilla ei ole yhteistä suku- lapsen nimen muuttaminen isän nimeksi yhteen
5508: nimeä. Saman pykälän 3 momentin mukaan on kertaan isyyden vahvistamisen perusteella. Jos
5509: ilmoitus lapsen sukunimestä tehtävä väestörekis- lapsen sukunimi on ensin muutettu isän sukuni-
5510: terin pitäjälle samalla kun lapsi ilmoitetaan väes- meksi ja sen jälkeen lapsen sukunimi muuttuu,
5511: törekisteriin otettavaksi. Syntymän ja kuoleman esimerkiksi lakiehdotuksen 5 §:n perusteella puo-
5512: rekisteröinnistä annetun asetuksen 5 §:n mukaan lisoiden yhteiseksi sukunimeksi, ei lapsen nimeä
5513: lapsi on ilmoitettava väestörekisteriin otettavaksi voida enää ilmoittamalla muuttaa takaisin isän
5514: kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä sukunimeksi. Tällaisessa tapauksessa voidaan lap-
5515: lukien. Sovellettaessa näitä säännöksiä avioliiton sen sukunimi muuttaa uudelleen isän sukuni-
5516: ulkopuolella syntyneen lapsen sukunimen mää- meksi vain 4 luvun yleisten säännösten perusteel-
5517: räytymiseen, säännökset johtavat usein siihen, la. Sen sijaan 2 momentissa asetettu rajoitus ei
5518: että mahdollisuutta valita lapsen sukunimi ei estä lapsen nimen muuttamista 1 momentin
5519: tosiasiallisesti voitaisi käyttää hyväksi sen johdos- perusteella sellaisessa tapauksessa, kun lapsen
5520: ta, että isyyttä lapsen osalta ei ole saatu vahviste- nimi on muutettu isän sukunimeksi ja tämän
5521: 24 1984 vp. - HE n:o 236
5522:
5523: jälkeen isyys kumotaan sekä toisen miehen isyys nimi ilmoitetaan kirjallisesti lapsen kotipaikan
5524: vahvistetaan. Jälkimmäisen isyyden vahvistami- väestörekisterin pitäjälle väestörekisteriin merkit-
5525: sen jälkeen lapsen nimi voidaan 1 momentin semistä varten. Asetusehdotuksessa edellytetään
5526: nojalla jälleen muuttaa viimeksi isäksi vahviste- lisäksi säädettäväksi, että tämä kirjallinen ilmoi-
5527: tun miehen nimeksi. Säännös rajoittaa lapsen tus olisi tehtävä väestörekisterikeskuksen vahvis-
5528: sukunimen muuttamista myös siten, että jos isän taman kaavan mukaista lomaketta käyttäen.
5529: nimi muuttuu sen jälkeen, kun lapsen sukunimi Lakiehdotuksen säännöksissä ei ole määritelty
5530: on muutettu isän sukunimeksi, ei lapsen nimen sitä ajankohtaa, jolloin sukunimen muuttaminen
5531: muuttaminen tule enää kysymykseen. Näissä ta- tapahtuu eli jolloin henkilö menettää aikaisem-
5532: pauksissa on vailla merkitystä, onko isän sukuni- man sukunimensä ja saa virallisesti uuden ni-
5533: mi muuttunut esimerkiksi isän solmiman avio- men. Lakiehdotusta laadittaessa on kuitenkin
5534: liiton johdosta vai sen vuoksi, että isä on sukuni- edellytetty, että sukunimen muuttumisen ajan-
5535: men muuttamisesta annettujen yleisten säännös- kohtana tulisi yleensä olemaan se hetki, jolloin
5536: ten mukaisesti muuttanut sukunimensä. nimi merkitään väestörekisteriin. Sukunimen
5537: 5 §. Yhteisen sukunimen antaminen toisen muuttumisen ajankohdan määrittävän säännön
5538: puolison lapselle. Toisen puolison lapsen sukuni- sisällyttämisestä on kuitenkin pidättäydytty sen
5539: mi voidaan pykälässä asetettujen edellytysten johdosta, että tällainen kiinteä sääntö saattaisi
5540: vallitessa muuttaa siten, että lapsi saa puolisoi- joissakin yksittäisissä tilanteissa johtaa epätarkoi-
5541: den yhteisen sukunimen. Säännösehdotuksen tuksenmukaiseen tai kohtuuttamaan lopputulok-
5542: mukaan voitaisiin alaikäisen lapsen sukunimi seen. Mainittakoon, että myöskään nykyisissä
5543: muuttaa, jos lapsen huoltajana oleva vanhempi sukunimeä koskevissa säännöksissä ei sukunimen
5544: solmii avioliiton muun henkilön kuin lapsen muuttumisen ajankohtaa ole määritelty.
5545: toisen vanhemman kanssa. Sukunimen muutta-
5546: minen saattaisi tulla kysymykseen vain silloin,
5547: kun aviopuolisot ovat ottaneet yhteisen sukuni- 3 luku. Puolison sukunimi
5548: men ja avioliiton solminut vanhempi on yksin
5549: lapsen huoltaja tai huolto kuuluu puolisoille 7 §. Puolisoiden yhteinen sukunimi. Puolison
5550: yhteisesti. sukunimen sääntelyssä on omaksuttu periaate,
5551: Lapsen sukunimen muuttaminen tulisi aina jonka mukaan naisella tulee avioliittoon mennes-
5552: edellyttämään puolisoiden välistä sopimusta ja sään olla oikeus säilyttää sukunimensä. Tämä
5553: myös tällöin olisi lasta 33 §:n 1 momentin periaate eroaa siten olennaisesti nykyisin voimas-
5554: mukaan aina kuultava, jos lapsi on täyttänyt 12 sa olevasta järjestelmästä, jonka mukaan avio-
5555: vuotta. Sanotun ikärajan saavuttanut lapsi voisi liiton solmiminen välttämättä aiheuttaa naisen
5556: estää sukunimensä muuttamisen ilmoittamalla sukunimen muuttumisen. Asiallisesti lakiehdo-
5557: vastustavansa nimenmuutosta. tuksessa omaksuttu järjestely merkitsee paluuta
5558: Sukunimen muuttaminen tämän pykälän pe- siihen oikeustilaan, joka maassamme vallitsi en-
5559: rusteella voi tapahtua vasta avioliiton tultua sol- nen avioliittolain voimaantuloa. Tätä ennen ei
5560: mituksi ja mahdollisuus sukunimen muuttami- naimisissa olleella naisella ollut velvollisuutta
5561: seen katkeaa vastaavasti avioliiton purkauduttua. käyttää miehensä sukunimeä.
5562: Pykälän 2 momentissa on myös rajoitettu mah- Antaessaan vuonna 1920 lausuntonsa hallituk-
5563: dollisuus muuttaa lapsen sukunimi saman avio- sen esityksestä laiksi sukunimestä eduskunnan
5564: liiton perusteella yhteen kertaan. Lapsen sukuni- lakivaliokunta totesikin nimenomaisesti, että
5565: meä ei voida ilmoittamalla muuttaa esimerkiksi "Suomen lain ei voida katsoa velvoittavan naitua
5566: puolisoiden yhteiseksi uudeksi sukunimeksi, jon- naista käyttämään miehensä sukunimeä" (1920
5567: ka he ovat avioliiton aikana saaneet hakemukses- Vp. - V.M. - H.E. n:o 66 (1919 Vp.), s. 3).
5568: ta. Jos sen jälkeen, kun lapsen nimi on muutettu Lakivaliokunnan esittämän kannan mukaisesti
5569: puolisoiden yhteiseksi nimeksi, lapsen nimi säädettiinkin vuoden 1920 sukunimilain 14 §:n 1
5570: muutetaan esimerkiksi 4 §:n perusteella isän momentissa, että lain säännökset ''eivät vaikuta
5571: sukunimeksi, ei lapsen nimeä voida enää saman siihen, mitä yleisen lain mukaan on voimassa
5572: avioliiton aikana ilmoittamalla muuttaa puolisoi- naidun naisen oikeudesta miehensä sukunimen
5573: den yhteiseksi nimeksi. käyttämiseen". Vasta vuonna 1929 annetun avio-
5574: 6 §. Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamises- liittolain 32 §, joka on edelleen voimassa, vel-
5575: ta. Lapsen sukunimen muuttaminen 4 ja 5 §:n voitti naisen ottamaan avioliittoon mennessään
5576: nojalla tulisi tapahtumaan siten, että uusi suku- miehensä sukunimen.
5577: 1984 vp. - HE n:o 236 25
5578:
5579: Kuten esityksen yleisperusteluissa on todettu, avioliitossa ja että toisella kihlakumppanilla tai
5580: on puolisoiden sukunimen määräytymistä koske- kumpaisellakin on tuon aikaisemman avioliiton
5581: vat säännökset laadittu siten, että ne rakenteel- perusteella ja aikaisemmalta aviopuolisolta saatu
5582: taan vastaisivat lapsen sukunimen määräytymistä sukunimi. Myös näissä tapauksissa voidaan yhtei-
5583: koskevan 2 §:n 2 ja 5 momenttia. Tämän mukai- seksi sukunimeksi valita se sukunimi, joka jom-
5584: sesti on ensimmäisenä puolisoiden sukunimeä mallakummalla kihlakumppanilla on viimeksi ol-
5585: koskevana sääntönä mainittu valinnanvapauden lut naimattomana ollessaan, vaikka asianomaisel-
5586: periaate, jonka mukaan puolisot voivat avioliittoa la kihlakumppanilla avioliittoa solmittaessa ei
5587: solmittaessa valita yhteisen sukunimen. enää olekaan tuota sukunimeä, vaan aikaisem-
5588: Yhteiseksi sukunimeksi voitaisiin valita se ni- man avioliiton perusteella saatu sukunimi. Täl-
5589: mi, joka jommallakummalla puolisoista viimeksi laisissa tapauksissa yhteisen sukunimen ottami-
5590: oli naimattomana ollessaan. Yhteiseksi sukuni- nen tulee siten johtamaan siihen, että kumpai-
5591: meksi voitaisiin säännöksen mukaan siis valita senkin kihlakumppanin sukunimi muuttuu hei-
5592: joko miehen tai naisen sukunimi. Kuitenkin dän soimiessaan avioliiton. Toinen kihlakumppa-
5593: yhteisenä sukunimenä saattaa tulla kysymykseen neista ottaa takaisin aikaisemman sukunimensä,
5594: vain se nimi, joka jommallakummalla avioliit- josta samalla tulee myös toisen sukunimi.
5595: toon aikovista viimeksi oli ollut naimattomana Avioliittoon aikovien yhteinen päätös ottaa
5596: ollessaan. Tämä vaatimus merkitsee sitä, että yhteinen sukunimi ilmoitetaan ennen vihkimistä
5597: yhteiseksi sukunimeksi ei milloinkaan voida ottaa vihkijälle. Mitään määrämuotoa ei tällöin ole
5598: sellaista nimeä, jonka avioliittoon aikova on saa- tarpeen noudattaa. Sukunimilakiin liittyvän ase-
5599: nut aikaisemman avioliittonsa perusteella siitä tusehdotuksen mukaisesti olisi vihkijän, joka on
5600: riippumatta, millä perusteella tuo aikaisempi saanut sanotun ilmoituksen yhteisestä sukuni-
5601: avioliitto on purkautunut. Yhteisenä sukunime- mestä, merkittävä sukunimi avioliittolain ja sen
5602: nä saattaa siis tulla kysymykseen vain se nimi, voimaanpanosta annetun lain soveltamisesta 22
5603: joka jommallakummalla puolisoista oli ollut vä- päivänä marraskuuta 1929 annetun asetuksen 21
5604: littömästi ennen ensimmäisen avioliittonsa solmi- §:n 1 momentissa (864/82) mainittuun ilmoituk-
5605: mista. seen. Tätä tietä puolisoiden yhteinen sukunimi
5606: Mikäli se sukunimi, jonka kihlakumppani on tulisi merkittäväksi väestörekisteriin samanaikai-
5607: saanut syntyessään, on muuttunut yhden tai sesti kuin puolisoiden solmima avioliittokin. Su-
5608: useamman kerran ennen kuin hän solmi ensim- kunimen muuttumisen ajankohtana ei kuiten-
5609: mäisen avioliittonsa, voidaan yhteiseksi sukuni- kaan pidettäisi sitä hetkeä, jolloin puolisoiden
5610: meksi valita ainoastaan se sukunimi, joka sano- yhteinen sukunimi merkitään väestörekisteriin,
5611: tulla kihlakumppanilla viimeksi oli ollut siitä vaan nimen muutoksen katsotaan tapahtuneen jo
5612: riippumatta, onko sukunimi tätä ennen muuttu- avioliiton solmimisen hetkellä.
5613: nut sukunimen muuttamista koskevien yleisten Lakiehdotuksen mukaan puolisot eivät voisi
5614: säännösten mukaisessa järjestyksessä tai 2 luvun avioliiton aikana ilmoittamalla ottaa yhteistä su-
5615: mukaisesti perhesuhteiden perusteella. Jos henki- kunimeä, jos he eivät ennen vihkimistä ole
5616: lö on kuitenkin aikaisemman avioliiton solmimi- ilmoittaneet yhteisen sukunimen ottamisesta vih-
5617: sen jälkeen muuttanut sukunimensä yleisten su- kijälle. Jotta nämä säännökset eivät aiheuttaisi
5618: kunimen muuttamista koskevien säännösten mu- vaikeuksia avioliittoon meneville, on pykälän 2
5619: kaisesti ja uuden sukunimen voidaan katsoa tul- momentissa vihkijälle asetettu velvollisuus ennen
5620: leen sen sukunimen sijaan, joka hänellä on vihkimistä tiedustella, ovatko avioliittoon aikovat
5621: viimeksi ollut naimattomana ollessaan, voidaan päättäneet ottaa yhteisen sukunimen. Tämän
5622: myös tällainen uusi sukunimi valita puolisoiden lisäksi sukunimilakiin liittyvässä asetusehdotuk-
5623: yhteiseksi sukunimeksi. Yhteiseksi sukunimeksi sessa velvoitettaisiin kuulutusviranomainen selos-
5624: ei sen sijaan voitaisi valita sellaista muutettua tamaan avioliittoon aikoville lain 2 ja 3 luvun
5625: sukunimeä, jonka henkilö oli aikaisemmin saa- säännökset puolison ja lasten sukunimistä.
5626: nut avioliiton perusteella tai jonka voidaan kat- Puolisoiden halukkuutta ottaa yhteinen suku-
5627: soa tulleen tällaisen aikaisemman avioliiton pe- nimi voi joskus vaikeuttaa molempien puolisoi-
5628: rusteella saadun nimen sijaan (esimerkiksi tällai- den tarve säilyttää sukunimensä, jolla hänet tun-
5629: sen nimen suomennos). netaan. Yhteisen sukunimen ottamista edistää
5630: Pykälän mukaista valintamahdollisuutta ei ra- pykälän 3 momentin säännös siitä, että puoliso,
5631: joita se, että toinen kihlakumppaneista tai mo- jonka sukunimi muuttuu yhteisen sukunimen
5632: lemmat kihlakumppanit ovat aikaisemmin olleet ottamisen johdosta, voi yhteisen sukunimen
5633:
5634: 4 438400974W
5635: 26 1984 vp. - HE n:o 236
5636:
5637: edellä käyttää joko sitä nimeä, joka hänellä oli rusteella nimi on saatu. Siten puoliso säilyttää
5638: naimattomana ollessaan, tai sitä nimeä, joka sen sukunimen, joka hänellä oli ollut avioliittoon
5639: hänellä on avioliittoon mennessään. mennessään siinäkin tapauksessa, että sanottu
5640: Säännös antaa nykyistä laajemman mahdolli- nimi oli saatu hänen aikaisemman avioliittonsa
5641: suuden säilyttää aikaisempi sukunimi puolisoi- perusteella.
5642: den yhteisen sukunimen ohella. Kun yhteiseksi 9 §. Puolison sukunimen muuttaminen avio-
5643: sukunimeksi voidaan valita jommankumman liiton purkautumisen jälkeen. Pykälään on sisäl-
5644: puolison sukunimi, voi mies yhtä hyvin kuin lytetty säännökset puolison sukunimen muutta-
5645: nainenkin, jos hänen nimeään ei ole otettu misesta sen jälkeen, kun avioliitto on purkautu-
5646: yhteiseksi nimeksi, käyttää aikaisempaa nimeään nut. Pykälän 1 momentin mukaan puoliso voi
5647: yhteisen sukunimen edellä. Yhteisen nimen ottaa muutetuksi sukunimekseen sen sukunimen,
5648: ohella voi käyttää paitsi sitä nimeä, joka puolisol- mikä hänellä viimeksi oli naimattomana olles-
5649: la oli naimattomana ollessaan, myös aikaisem- saan. Muutosmahdollisuuden käyttäminen tulee
5650: man avioliiton perusteella saatua sukunimeä, jos säännösehdotuksen mukaan kysymykseen vain
5651: puolisolla oli tämä nimi välittömästi ennen niissä tapauksissa, jolloin puoliso on purkautu-
5652: uuden avioliiton solmimista. neen avioliiton perusteella saanut toisen puolison
5653: Oikeus käyttää aikaisempaa sukunimeä yhtei- sukunimen. Mikäli puoliso sen sijaan on purkau-
5654: sen sukunimen edellä on vain sillä puolisolla, tuneessa avioliitossaan säilyttänyt sen sukunimen,
5655: jonka sukunimi muuttuu yhteisen nimen ottami- joka hänellä oli avioliittoon mennessään, ei vii-
5656: sen johdosta. Jos toisella puolisoista on avioliit- meksi solmitun avioliiton purkautuminen oikeu-
5657: toon mennessään aikaisemman avioliiton perus- ta puolisoa muuttamaan hänellä olevaa sukuni-
5658: teella saatu sukunimi ja puolisot päättävät ottaa meä, jonka hän on saanut viimeisintä avioliittoa
5659: yhteiseksi sukunimeksi sen nimen, joka tällä edeltäneen avioliiton perusteella. Säännösehdo-
5660: puolisolla oli naimattomana ollessaan, muuttuu tus ei myöskään oikeuta puolisoa muuttamaan
5661: molempien puolisoiden nimi yhteisen sukuni- nimeä silloin, kun puolison nimi on tosin pur-
5662: men ottamisen johdosta. Tällöin voivat molem- kautunutta avioliittoa solmittaessa muuttunut
5663: mat puolisot käyttää yhteisen sukunimen edellä avioliiton perusteella, mutta puoliso ei ole saanut
5664: aikaisempaa sukunimeään siten, että puoliso, nimeä toiselta puolisoita. Näin on laita silloin,
5665: jonka nimi on otettu yhteiseksi sukunimeksi, voi kun toisella kihlakumppanilla avioliittoa solmit-
5666: sen edellä käyttää aikaisemman avioliiton perus- taessa on sukunimi, jonka hän on saanut aikai-
5667: teella saamaansa sukunimeä ja toinen puoliso voi semman avioliiton perusteella, ja kihlakumppa-
5668: yhteisen nimen edellä käyttää joko sitä nimeä, nit päättävät valita yhteiseksi sukunimeksi sen
5669: joka hänellä oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka tuolla kihlakumppanilla on ol-
5670: nimeä, joka hänellä oli tähän avioliittoon men- lut naimattomana ollessaan. Mikäli tällainen
5671: nessään ja jonka hän oli saanut aikaisemman avioliitto purkautuu, ei se puolisoista, joka avio-
5672: avioliiton perusteella. liittoa päätettäessä on palannut aikaisempaan
5673: Puoliso voi käyttää aikaisempaa sukunimeä sukunimeensä, ole oikeutettu muuttamaan suku-
5674: yhteisen sukunimen ohella ainoastaan henkilö- nimeään ehdotetun 1 momentin nojalla.
5675: kohtaisena nimenään, joka ei esimerkiksi voi Jos puoliso on ollut avioliitossa jo ennen pur-
5676: periytyä lapsille. Nimen käyttäminen edellyttää kautunutta avioliittoaan ja hänellä on purkautu-
5677: myös, että siitä on ennen vihkimistä ilmoitettu neeseen avioliittoon mennessään ollut aikaisem-
5678: vihkijälle. Avioliiton aikana puoliso voi ottaa man avioliiton perusteella saamansa sukunimi,
5679: aikaisemman nimensä käyttöönsä yhteisen suku- käytännön tarvetta ei yleensä tyydytä mahdolli-
5680: nimen ohella vain tekemällä lakiehdotuksen 4 suus ottaa takaisin se nimi, joka hänellä oli
5681: luvun mukaisen nimenmuutoshakemuksen lää- naimattomana ollessaan. Lakiehdotuksen 4 luvun
5682: ninhallitukselle. säännösten perusteella puoliso voi purkautuneen
5683: 8 §. Puolison sukunimen sätlyttäminen avio- avioliiton jälkeen aina hakea sukunimensä muut-
5684: liittoa solmittaessa. Pykälään on otettu nimen- tamista aikaisemman avioliiton perusteella hänel-
5685: omainen sääntö, joka tulee sovellettavaksi silloin, lä olleeksi sukunimeksi. Jos puoliso on kuitenkin
5686: kun puolisot eivät halua ottaa yhteistä sukuni- käyttänyt lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentissa
5687: meä. Tällöin puolisot tulevat säännöksen mu- säädetyllä tavalla aikaisemman avioliiton perus-
5688: kaan säilyttämään sen sukunimen, joka heillä oli teella saamaansa nimeä viimeksi purkautuneessa
5689: avioliittoon mennessään. Tämä sukunimi tulee avioliitossa puolisoiden yhteiseksi nimeksi otetun
5690: säilymään puolisolla siitä riippumatta, millä pe- toisen puolison nimen edellä, puolisolla olisi
5691: 1984 vp. - HE n:o 236 27
5692:
5693: pykälän 2 momentin mukaan mahdollisuus ottaa sukunimeä muutettaessa sovellettavat aineellisoi-
5694: purkautuneen avioliiton jälkeen sukunimekseen keudelliset säännökset. Ehdotuksen 10 § käsittää
5695: myös tämä nimi. säännökset sukunimen muuttamisen yleisistä
5696: Nykyisen avioliittolain 84 §:ään verrattuna edellytyksistä. Lakiehdotuksen 11, 12 ja 13 §:ssä
5697: ehdotetut säännökset laajentavat puolison mah- määritellään ne ehdot, joiden vallitessa sukuni-
5698: dollisuuksia ottaa avioliiton purkautuessa takaisin men muutosta haluavan henkilön esittämä uusi
5699: aikaisempi sukunimensä. Nykyisen voimassa ole- sukunimi voidaan hyväksyä. Sukunimen muutta-
5700: van lain mukaan puolisolla on oikeus ottaa mista koskevia asioita käsittelevät viranomaiset
5701: takaisin ainoastaan se nimi, joka hänellä oli on mainittu lakiehdotuksen 14 §:ssä ja sukuni-
5702: naimattomana ollessaan. Ehdotetun 2 momentin men muuttamisessa noudatettavaa menettelyä
5703: mukaan saattaa sen sijaan aikaisempana nimenä koskevat oikeusohjeet on sijoitettu luvun lop-
5704: tulla kysymykseen myös se nimi, joka puolisolla puun 15-22 §:ään.
5705: oli purkautunutta avioliittoa solmittaessa. Tämän Sukunimen muuttamista koskevia asioita käsit-
5706: lisäksi puoliso voi ottaa takaisin aikaisemman telee lakiehdotuksen mukaan edelleenkin läänin-
5707: sukunimensä paitsi silloin, kun avioliitto on hallitus. Erityisenä asiantuntijaviranomaisena lain
5708: purkautunut tuomion johdosta, myös silloin, soveltamista koskevissa kysymyksissä toimisi ni-
5709: kun avioliitto on purkautunut puolison kuole- milautakunta, jonka kokoonpano ja asettaminen
5710: . man perusteella. Tämän ohella puolison sukuni- säännellään tarkemmin asetuksella. Asetusehdo-
5711: meä koskevat ehdotetut säännökset eroavat ny- tuksen mukaan nimilautakunnassa on edustettu-
5712: kyisin voimassa olevasta lainsäädännöstä sillä ta- na oikeudellinen, väestökirjanpidon, nimistön-
5713: voin, että tuomioistuin ei voisi avioliiton purkau- tutkimuksen ja kumpaisenkin kotimaisen kielen
5714: tumisen yhteydessä enää julistaa toista puolisoa sekä sukututkimuksen asiantuntemus. Nimilau-
5715: menettäneeksi oikeutensa käyttää purkautumisen takunnan keskeisinä tehtävinä olisi lausuntojen
5716: jälkeen toiselta saamaansa sukunimeä. antaminen suku- ja etunimen muuttamista kos-
5717: Aikaisempaan sukunimeen palaaminen avio- kevissa asioissa sekä huolenpito lain soveltamisen
5718: liiton purkautumisen jälkeen ei ole säännösehdo- yhtenäisyydestä ja lainsäädännön kehittämisestä.
5719: tuksen mukaan sidottu mihinkään laissa asetet-
5720: Lääninhallituksen antamaan päätökseen suku-
5721: tuun määräaikaan. Lakiehdotusta laadittaessa on
5722: nimen muuttamista koskevassa asiassa haettaisiin
5723: kuitenkin edellytetty, että mahdollisuus ottaa
5724: muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
5725: takaisin aikaisempi sukunimi katkeaa silloin, kun
5726: puoliso avioliiton purkautumisen jälkeen solmii Sukunimen muuttamista koskevia aineellisoi-
5727: uuden avioliiton. Tällöin asiaan ei vaikuta, säilyt- keudellisia säännöksiä laadittaessa on lähdetty
5728: tääkö puoliso tässä uudessa avioliitossaan aikai- siitä, että sukunimestä vuonna 1920 annetun lain
5729: semman avioliiton perusteella saamansa sukuni- säännökset ovat niukat ja puutteelliset. Ne eivät
5730: men vai ottavatko puolisot 7 §:n 1 momentin voi käytännön ratkaisutilanteissa antaa riittävästi
5731: nojalla yhteisen sukunimen. Tämä lakiehdotuk- ohjeita päätöksentekijälle eikä niiden avulla
5732: sessa edellytetty tulkinta käy epäsuorasti selville 8 myöskään ole mahdollista ohjata sukunimen
5733: §:n säännöksistä verrattuna 7 §:n 1 momentin muuttamisessa noudatettavaa käytäntöä toivotta-
5734: säännöksiin. vana pidettyyn suuntaan. Sukunimestä annetun
5735: Muutettaessa puolison sukunimi avioliiton lain säännösten avulla ei esimerkiksi ole ollut
5736: purkautumisen jälkeen olisi noudatettava vastaa- mahdollista riittävän tehokkaasti toteuttaa niitä
5737: vaa menettelyä kuin muutettaessa lapsen sukuni- tavoitteita, joita nimistön huollon kannalta voi-
5738: meä. Ilmoitus sukunimen vaihtamisesta aikai- daan pitää tärkeinä.
5739: semmaksi sukunimeksi on siten tehtävä kirjalli- Toisena lähtökohtana on ollut se, että sukuni-
5740: sesti ja käyttäen väestörekisterikeskuksen vahvis- men muuttamisen sääntelyssä ei ole tarkoituksen-
5741: taman kaavan mukaista lomaketta. mukaista pyrkiä mahdollisimman täsmällisiin ja
5742: yksiselitteisiin säännöksiin. Useiden kysymysten
5743: osalta ei täsmällisten oikeusohjeiden antaminen
5744: 4 luku. Sukunimen muuttaminen tulisi olemaan edes mahdollista. Tämän vuoksi
5745: uudeksi sukunimeksi sukunimen muuttamista koskevat aineelliset
5746: säännökset onkin muodosteltu verrattain jousta-
5747: Yleistä. Lakiehdotuksen 4 lukuun on otettu viksi oikeusohjeiksi, joita tulkittaessa on mahdol-
5748: yleiset säännökset sukunimen muuttamisesta lista tarpeellisessa määrin ottaa huomioon ku-
5749: uudeksi sukunimeksi. Luvun alkuun on sijoitettu hunkin yksittäistapaukseen liittyvät olosuhteet.
5750: 28 1984 vp. - HE n:o 236
5751:
5752: Sukunimen muuttamisen sääntely joustavin nimen vierasperäisyyden tulee tämän lisäksi ai-
5753: oikeusohjein saattaisi aiheuttaa sen, että sään- heuttaa haittaa sukunimen käytössä. Haitalla
5754: nöksiä sovellettaessa omaksuttaisiin tulkintoja, tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että nimen oi-
5755: jotka ovat ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa tai keinkirjoitus tai sen ääntäminen aiheuttaa vai-
5756: että lain soveltamisessa ei käytännössä voitaisi keuksia joko hakijalle itselleen tai henkilöille,
5757: saavuttaa eri lääninhallitusten välillä riittävää joiden kanssa hakija joutuu tekemisiin.
5758: yhdenmukaisuutta. Nämä epäkohdat on kuiten- Sukunimen vierasperäisyydestä aiheutuvat hai-
5759: kin katsottu voitavan välttää asettamalla nimilau- tat muodostavat kuitenkin vain yhden erikoista-
5760: takunta erityiseksi asiantuntijaviranomaiseksi su- pauksen niistä hakemuksista, joiden perusteena
5761: kunimen muuttamista koskevissa asioissa. Nimi- on nykyisen sukunimen käytöstä aiheutuva hait-
5762: lautakunnan lausunnoilla ja esityksillä ei tosin ta. Muuna syynä, joka voi muodostaa perusteen
5763: tulisi lakiehdotuksen mukaan olemaan muita nimen muutokselle, pykälän tässä kohdassa on
5764: viranomaisia muodollisesti sitovaa velvoittavaa mainittu se, että hakijalla on erittäin yleinen
5765: vaikutusta, mutta tästä huolimatta on lakiehdo- sukunimi, jonka heikko yksilöimikyky aiheuttaa
5766: tusta laadittaessa edellytetty, että nimilautakun- hakijalle haittaa. Sukunimen muuttamista voi-
5767: nalla tulisi olemaan varsin huomattava asema daan pitää perusteltuna myös silloin, kun nykyi-
5768: sekä yksittäistapausta ratkaistaessa että myös ke- sen sukunimen yleiskielen mukainen merkitys
5769: hitettäessä oikeuskäytäntöä ja lainsäädäntöä. koetaan kiusallisena tai haittaa aiheuttavana.
5770: 10 §. Sukunimen muuttamisen edellytykset. Myös silloin, kun suomenkielisellä henkilöllä on
5771: Sukunimen muuttamisen edellytykset tarkoitta- sellainen ruotsinkielinen sukunimi, jonka ääntä-
5772: vat sellaisia seikkoja, joiden tulee aina olla ole- minen tai oikeinkirjoitus tuottaa vaikeuksia suo-
5773: massa, jotta sukunimen muuttamista koskeva menkieliselle henkilölle, voidaan nimenmuutos
5774: hakemus voitaisiin hyväksyä. usein katsoa aiheelliseksi. Vastaavasti saattaa su-
5775: Sukunimen muuttamisen sitominen tiettyihin, kunimen muuttaminen tulla kysymykseen myös
5776: laissa määriteltyihin edellytyksiin merkitsee sitä, silloin, kun ruotsinkielisellä henkilöllä on suo-
5777: että henkilöllä ei ole valtaa vapaasti päättää menkielinen sukunimi.
5778: luopua nykyisestä sukunimestään ja valita itsel- 10 §:n 2 kohta. Tämän kohdan mukaan suku-
5779: leen uusi sukunimi. Toisaalta sukunimen muut- nimen muutos saattaa tulla kysymykseen, jos
5780: tamisen edellytyksiä koskevien lakiehdotuksen uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisem-
5781: säännösten sanamuoto osoittaa myös sen, etteivät min ollut hakijalla taikka aikaisemmin vakiintu-
5782: säännökset myöskään takaa mitään ehdotonta neesti kuulunut hakijan esivanhemmille.
5783: oikeutta sukunimen muuttamiseen, vaikka suku- Lakiehdotuksen eräänä tarkoituksena on turva-
5784: nimen muuttamisen edellytykset ovat olemassa. ta henkilölle sen nimen käyttäminen, jonka hän
5785: Sukunimen muuttamisen edellytykset voidaan tuntee itselleen läheisimmäksi. Siten palaaminen
5786: jakaa kolmeen pääryhmään. Nimen muuttami- sukunimeen, joka hakijalla aikaisemminkin on
5787: nen voi ensiksi tapahtua sillä perusteella, että ollut, mutta josta hän sittemmin on luopunut,
5788: nykyisen sukunimen käytöstä aiheutuu haittaa saattaa olla riittävä aihe sukunimen muuttami-
5789: (10 §:n 1 kohta), toiseksi sillä perusteella, että seen. Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan puoliso voi
5790: hakija haluaa palauttaa itselleen sukunimen, joka avioliiton purkautumisen jälkeen ilmoittamalla
5791: aikaisemmin on ollut hänellä tai kuulunut hänen ottaa takaisin aikaisemman avioliiton perusteella
5792: esivanhemmilleen (10 §:n 2 kohta), ja kolman- saamansa sukunimen vain siinä tapauksessa, että
5793: neksi sillä perusteella, että uuden sukunimen hän oli viimeksi purkautuneeseen avioliittoon
5794: ottamista on pidettävä tärkeänä lähinnä muuttu- mennessään ilmoittanut käyttävänsä tätä nimeä
5795: neiden olosuhteiden johdosta (10 §:n 3 kohta). yhteisen sukunimen edellä. Palaaminen aikai-
5796: 10 §:n 1 kohta. Sukunimen muuttamisen semman avioliiton perusteella saatuun sukuni-
5797: edellytyksistä on ensimmäiseen ryhmään kuulu- meen, jota ei ole säilytetty uuden avioliiton
5798: vat perusteet määritelty tässä kohdassa siten, että aikana, saattaa kuitenkin olla perusteltua esimer-
5799: hakijalle aiheutuu haittaa nykyisen sukunimen kiksi silloin, kun henkilöllä on pitkän ajan ollut
5800: käytöstä nimen vierasperäisyyden, sen yleiskielen edellisen avioliiton perusteella saatu sukunimi ja
5801: merkityksen tai nimen yleisyyden johdosta tai uusi avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi. Säännös-
5802: muusta syystä. ehdotuksen mukaan palaaminen aikaisemman
5803: Säännösehdotus osoittaa, että yksin nimen ul- avioliiton petusteella saatuun nimeen voidaan
5804: komaalainen alkuperä ei vielä sinänsä muodosta toteuttaa sukunimen muuttamisesta uudeksi su-
5805: perustetta sukunimen muuttamiselle vaan että kunimeksi säädetyssä järjtstyksessä, jolloin lää-
5806: 1984 vp. - HE n:o 236 29
5807:
5808: ninhallitus harkitsee, onko muuttamista pidettä- säilyttäneet sukunimensä, mutta haluavat ottaa
5809: vä tarkoituksenmukaisena. yhteisen sukunimen esimerkiksi odotettavissa ole-
5810: Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä van lapsen syntymän johdosta. Vastaavasti, jos
5811: henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat puolisot ovat avioliittoon mennessään ottaneet
5812: hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulai- yhteisen sukunimen, eikä toinen puoliso ole
5813: suussuhteessa. Myös tähänastisessa nimenmuu- ilmoittanut vihkijälle, että hän käyttää yhteisen
5814: toskäytännössä on sukunimen muuttaminen hy- sukunimen edellä aikaisempaa sukunimeään,
5815: väksytty silloin, kun hakija on halunnut ottaa puoliso voi avioliiton aikana hakea yhdistenimen
5816: itselleen äidin puoleisten esivanhempien sukuni- käyttöä nimenmuutoshakemuksella. Perhesuh-
5817: men. teissa tapahtuneisiin olosuhteiden muutoksiin
5818: Käsitettä '' esivanhemmat'' ei säännösehdotuk- voidaan tämän säännöksen mukaan rinnastaa
5819: sessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän myös hakijan läheisten sukulaisten sukunimen
5820: niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituk- muuttuminen.
5821: setta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä Paitsi muuttuneiden olosuhteiden johdosta,
5822: sukulaisuussuhteessa olevat tai olleet henkilöt. voidaan sukunimen muuttamista hakea myös, jos
5823: Säännösehdotuksessa ei kuitenkaan ole katsottu on olemassa muita erityisiä seikkoja, jotka vaati-
5824: tarkoituksenmukaiseksi asettaa kiinteätä sääntöä vat nimen muuttamista. Tämä peruste on suku-
5825: siitä, kuinka monta sukupolvea taaksepäin tätä nimen muuttamisen edellytyksistä sisällöllisesti
5826: perustetta sovellettaessa voitaisiin mennä. Sään- väljin, se on tarkoitettu yleisperusteeksi, jonka
5827: nöksen tulkinnan täsmentäminen jää näin ollen tulkinta on tarkoitettu jätettäväksi vastaisen käy-
5828: lain soveltamisesta vastaavien viranomaisten, en- tännön varaan.
5829: nen muuta nimilautakunnan, suosittaman tul- Pykälän 3 kohdassa tarkoitetut sukunimen
5830: kinnan varaan. Myös vaatimuksen, jonka mukaan muuttamisen edellytykset vaativat aina lisäksi,
5831: aikaisemman sukunimen käytön tulee olla ollut että sukunimen muuttamista voidaan pitää muut
5832: vakiintunutta, on edellytetty täsmentyvän vastai- olosuhteet huomioon ottaen perusteltuna.
5833: sen käytännön tietä. Säännösehdotuksen lopussa 11 §. Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset
5834: edellytetystä vaatimuksesta ilmenee lisäksi, ettei esteet. Lakiehdotuksen 11 ja 12 §:ssä säännellään
5835: sukunimen muutoksen edellytyksiä ole olemassa ne ehdot, jotka hakijan esittämän uuden sukuni-
5836: vielä silloin, kun esitetyn sukunimen kuulumi- men tulee täyttää, jotta nimi voitaisiin hyväksyä.
5837: nen hakijan esivanhemmille on näytetty toteen, Näissä säännöksissä on uuden sukunimen hyväk-
5838: vaan tämän lisäksi sukunimen muuttamisen tulee symisen edellytykset määritelty kuvaamalla ne
5839: myös näyttäytyä tarkoituksenmukaisena toimen- seikat, jotka estävät hakijan esittämän sukuni-
5840: piteenä. men hyväksymisen. Sukunimen hyväksymisen
5841: 10 §:n 3 kohta. Viimeisenä sukunimen muut- edellytyksiä ei ole katsottu mahdolliseksi edes
5842: tamisen edellytyksenä on mainittu toisaalta ohjeenluontoisesti säännellä siten, että näissä
5843: muuttuneet olosuhteet ja toisaalta muut erityiset olisi kuvattu ne vaatimukset, jotka hyväksyttävis-
5844: seikat. Sellaisilla olosuhteilla, joiden muutoksilla sä olevan nimen tulee täyttää.
5845: on edellytetty olevan merkitystä tämän säännök- Lakiehdotuksen 11 § sääntelee uuden sukuni-
5846: sen kannalta, on tarkoitettu lähinnä perhe- ja men hyväksymisen yleiset esteet. Nämä säännök-
5847: sukulaisuussuhteita. set tähtäävät ennen kaikkea siihen, ettei uudeksi
5848: Jo nykyistä sukunimestä annettua lakia sovel- sukunimeksi voitaisi hyväksyä nimeä, jota ei
5849: lettaessa ovat perhesuhteissa tapahtuneet muu- sukunimijärjestelmän sääntelyssä huomioon otet-
5850: tokset usein olleet perusteena sukunimen muut- tavan yleisen edun kannalta voida pitää hyväksyt-
5851: tamiselle. On tosin oletettavissa, että lakiehdo- tävänä tai tarkoituksenmukaisena. Kysymyksessä
5852: tuksen 2 ja 3 luvussa säännellyt mahdollisuudet ovat siten uuden sukunimen valinnanvapautta
5853: muuttaa sukunimi perhesuhteissa tapahtuneiden rajoittavat säännökset, joiden ensisijaisena perus-
5854: muutosten johdosta tulevat vähentämään nimen- teena on yleinen etu.
5855: muutostarvetta. Kuitenkin saattaa tästä huoli- Sukunimen hyväksymisen yleiset esteet jakau-
5856: matta esiintyä tapauksia, joissa sukunimen muut- tuvat 11 §:n mukaan kahteen ryhmään. Pykälän
5857: tamista perhesuhteiden johdosta on pidettävä 1 momentissa on kuvattu ehdottomat esteet,
5858: asianmukaisena, vaikka lakiehdotuksen 2 ja 3 joiden vallitessa uutta sukunimeä ei milloinkaan
5859: luvussa tarkoitetut mahdollisuudet eivät ole käy- voida hyväksyä. Pykälän 2 momentissa on vuoros-
5860: tettävissä. Esimerkkeinä voidaan mainita tapauk- taan määritelty harkinnanvaraiset esteet, jotka
5861: set, joissa puolisot avioliittoon mennessään ovat eivät ehdottomasti sulje pois sitä mahdollisuutta,
5862: 30 1984 vp. - HE n:o 236
5863:
5864: että uusi sukunimi hyväksyttäisiin esteen olemas- sellä, jonka mukaan uudeksi suk: ·nimeksi ei
5865: sa olosta huolimatta. Sukunimen hyväksyminen ilman erityistä syytä voitaisi hyväksyä nimeä, joka
5866: tulisi kuitenkin näissä tapauksissa olemaan mah- sukunimenä on erittäin yleinen. Tästä säännök-
5867: dollista vain, jos tähän on erityistä syytä. Nämä sestä käy samalla epäsuorasti myös selville, ettei
5868: erityiset syyt on vuorostaan määritelty lakiehdo- uuden sukunimen hyväksymistä estä yksin se
5869: tuksen 13 §:ssä. seikka, että hakijan esittämä sukunimi jo on
5870: Pykälän 11 §:n 1 momentin mukaan uudeksi käytössä.
5871: sukunimeksi ei milloinkaan voida hyväksyä ni- Erityisesti suomenkielisessä. sukunimistössä
5872: meä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muu- ovat varsin tavallisia sukunimet, joita samalla
5873: toin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Säännös on myös yleisesti käytetään etuniminä. Koska suku-
5874: tulkinnallisesti verrattain väljäsisältöinen ja sen nimen samaistettavuus yleisesti tunnettuun etu-
5875: täsmentämisen onkin edellytetty jäävän nimilau- nimeen saattaa käytännössä aiheuttaa haittaa ja
5876: takunnan sekä sukunimen muuttamista käsittele- siten muodostaa perusteen sukunimen muutta-
5877: vien viranomaisten tehtäväksi. miselle, on 11 §:n 2 momentin 3 kohtaan katsot-
5878: Ensimmäisenä harkinnanvaraisena esteenä on 2 tu tästä huolimatta tarkoituksenmukaiseksi sijoit-
5879: momentissa mainittu se seikka, että hakijan esit- taa sääntö, jonka mukaan tällaisia sukunimiä ei
5880: tämä sukunimi on muodoltaan tai kirjoitustaval- voitaisi hyväksyä uudeksi sukunimeksi ilman eri-
5881: taan kotimaisen kielenkäytön vastainen. Säännös- tyistä syytä.
5882: ehdotuksen mukaan uuden sukunimen tulee si- Lakiehdotuksen 10 §:n 1 kohdan ja 11 §:n
5883: ten sekä muodoltaan että kirjoitustavaltaan täyt- välillä vallitsee asiallinen yhteys. Ensiksi mainit-
5884: tää joko suomenkielen tai ruotsinkielen asettamat tua säännöstä tulkittaessa voidaan näet lähteä
5885: moitteettoman kielenkäytön vaatimukset. siitä, että sukunimen muuttamisen edellytykset
5886: Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa ovat 10 §:n 1 kohdan mukaan yleensä olemassa,
5887: 13 §:ssä mainittujen erityisten syiden vallitessa. jos hakijan nykyiseen sukunimeen liittyy sellaisia
5888: Sanotussa pykälässä on muiden erityisten syiden seikkoja, jotka 11 §:ssä on asetettu uuden suku-
5889: ohella mainittu erityinen, ainoastaan 11 §:n 2 nimen hyväksymisen yleiseksi esteeksi. Tällä ta-
5890: momentin 1 kohtaan liittyvä peruste, jonka valli- voin lakiehdotuksen 11 § antaa siis samalla tul-
5891: tessa kielenkäytön asettamista vaatimuksista voi- kinnailista ohjetta lakiehdotuksen 10 §:n 1 koh-
5892: taisiin poiketa. Mikäli hakijalla olisi jo ennestään taa sovellettaessa.
5893: vierasperäinen sukunimi, voitaisiin uusi sukuni- 12 §. Suojatut nimet ja tunnukset. Ne uuden
5894: mi 13 §:n 1 momentin nojalla hyväksyä 11 §:n 2 sukunimen valintaa rajoittavat säännökset, jotka
5895: momentin 1 kohdan säännöksen sitä estämättä, on otettu lakiehdotuksen 12 §:ään, eroavat useis-
5896: jos uuden sukunimen käyttöönottoa esitettyyn sa suhteissa ehdotuksen 11 §:n säännöksistä. Kun
5897: selvitykseen nähden olisi pidettävä tarkoituksen- 11 §:n säännökset on ymmärrettävä ennen muu-
5898: mukaisena. ta yleisen edun perusteella annetuiksi rajoituksik-
5899: Tätä säännöstä laadittaessa on pidetty lähinnä si, on 12 §:ssä taas kysymys rajoituksista, jotka
5900: silmällä sellaisia tapauksia, joissa hakija haluaa antavat suojaa tiettyjen nimien ja tunnusten
5901: vierasperäistä sukunimeään muodostelemalla vä- haltijoiden yksityisille eduille. Toisin kuin 11 §:n
5902: hentää niitä vaikeuksia, joita hänen nimensä osalta on laita, ovat myös kaikki 12 §:ssä säädetyt
5903: ääntämiseen tai oikeinkirjoitukseen liittyy, tahto- esteet harkinnanvaraisia ja niistä voidaan siis
5904: matta kuitenkaan täysin katkaista yhteyttä alku- poiketa, jos tähän on olemassa pykälän 2 mo-
5905: peräiseen sukunimeensä. Tyypillisenä tämän mentissa tarkoitettuja erityisiä syitä.
5906: säännön piiriin kuuluvana tapauksena voidaan Sukunimen muuttamista koskevissa asioissa on
5907: mainita esimerkiksi hakemus, jossa pitkähkön ja 11 §:ssä tarkoitettujen esteiden tutkiota edelly-
5908: oikeinkirjoitus- sekä ääntämisvaikeuksia aiheutta- tetty järjestettäväksi toisin kuin tässä pykälässä
5909: van vierasperäisen sukunimen tilalle esitetään tarkoitettujen seikkojen selvittäminen. Lakiehdo-
5910: uudeksi sukunimeksi alkuperäisen sukunimen ly- tusta laadittaessa on tarkoitettu, että 11 §:n tar-
5911: hennettä, esimerkiksi nimen alkuosaa. Tällaisissa koittamien uuden sukunimen hyväksymisen
5912: tapauksissa uusi sukunimi voitaisiin 13 §:n 1 yleisten esteiden olemassaolo aina ratkaistaan
5913: momentin mukaisesti hyväksyä, mikäli uusi su- lopullisesti nimenmuutosasioita käsittelevien vi-
5914: kunimi vähentäisi niitä haittoja, joita on alkupe- ranomaisten toimesta. Viranomaiset olisivat tosin
5915: räiseen sukunimeen liittynyt. myös velvolliset viran puolesta ottamaan huo-
5916: Uuden sukunimen erottuvuus on pyritty tur- mioon 12 §:ssä tarkoitettujenkin esteiden ole-
5917: vaamaan 11 §:n 2 momentin 2 kohdan säännök- massaolon, mikäli tämä este olisi viranomaisen
5918: 1984 vp. - HE n:o 236 31
5919:
5920: tiedossa. Kuitenkaan viranomaisen tutkiotavel- Sukunimen suojaukseen perustuvan uuden su-
5921: vollisuuden ei 12 §:n osalta ole edellytetty ulot- kunimen hyväksymisen este tulisi, kuten edellä
5922: tuvan yhtä laajalle kuin velvollisuuden selvittää on todettu, olemaan harkinnanvarainen ja siitä
5923: se, ettei 11 §:n mukaisia esteitä ole olemassa. voitaisiin poiketa lakiehdotuksen 13 §:n 2 mo-
5924: Tässä pykälässä tarkoitetun suojan onkin edel- mentissa tarkoitettujen erityisten syiden vallites-
5925: lytetty suurelta osalta toteutuvan suojatuo nimen sa.
5926: tai tunnuksen hakijan omasta aloitteesta. Lakieh- Pykälän 2 momentissa on pyritty sukunimen
5927: dotuksen 18 §:n mukaan on sukunimen muutta- muuttamismenettelyn yhteydessä turvaamaan
5928: misesta tiedotettava virallisessa lehdessä ja suoja- määrätyn asteinen suoja sellaisille nimille ja tun-
5929: tuo nimen tai tunnuksen haltija voi estää oikeut- nuksille, jotka voimassa olevan lainsäädännön
5930: taan Ioukkaavan sukunimen hyväksymisen esittä- mukaan ovat suojattuja aineettomina oikeuksina.
5931: mällä lääninhallitukselle 19 §:ssä tarkoitetun Myös nämä suojasäännökset ovat harkinnanvarai-
5932: muistutuksen. sia ja niistä voidaan erityisten syiden vaatiessa
5933: Pykälän 1 momentissa on säännelty olemassa poiketa.
5934: olevan sukunimen loukkaamattomuus sukuni- 13 §. Erityiset syyt uuden sukunimen hyviiksy-
5935: men muuttamisen yhteydessä. Pykälän sanonnan miselle. Ne erityiset syyt, jotka voidaan ottaa
5936: mukaan näyttäisi sukunimen suojaus olevan jon- huomioon harkittaessa hakijan esittämän uuden
5937: kin verran heikompi kuin käytössä olevan sukuni- sukunimen hyväksymistä on pyritty täsmentä-
5938: men suoja sukunimestä annetun lain 9 §:n mu- mään tässä pykälässä. Sen 1 momentissa tarkoi-
5939: kaan. Viimeksi sanotussa pykälässä säädetään, tettu erityinen peruste liittyy yksinomaan 11 §:n
5940: ettei sukunimen muuttamista koskevaan hake- 2 momentin 1 kohtaan ja siitä on tehty selkoa jo
5941: mukseen ole suostuttava, jos uusi nimi tiettävästi viimeksi mainitun pykälän perusteluissa.
5942: on toisella suvulla. Ehdotuksen mukaan tulisi sen Pykälän 2 momentissa on kuvattu ne erityiset
5943: sijaan suojaa saamaan vain sellainen sukunimi, perusteet, jotka saattavat tulla kysymykseen sekä
5944: jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn 11 §:n 2 momentin että 12 §:n mukaisia esteitä
5945: kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi. harkittaessa. Uuden sukunimen hyväksymisen es-
5946: Säännöksen voimaansaattamisen ei kuitenkaan te voidaan jättää huomiotta ensiksi silloin, kun
5947: voida olettaa tosiasiallisesti heikentävän olemassa hakija tai hänen esivanhempansa ovat aikaisem-
5948: olevan sukunimen suojausta. Sukunimestä anne- min laillisesti käyttäneet hakijan uudeksi sukuni-
5949: tun lain 9 §:n mukaan voidaan näet toiselle meksi esittämää nimeä. Tämä peruste muistuttaa
5950: suvulle kuuluva sukunimi hyväksyä, mikäli haki- läheisesti lakiehdotuksen 10 §:n 2 kohdassa ku-
5951: ja tai hänen esi-isänsä ovat nimeä aikaisemmin vattua sukunimen muuttamisen edellytystä. Ero-
5952: laillisesti käyttäneet ja muutoksen joko tämän na on kuitenkin se, että viimeksi mainittu sään-
5953: vuoksi tai muusta pätevästä syystä harkitaan ole- nös vaatii, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi
5954: van sallittavan. Käytännössä näitä säännöksiä on on aikaisemmin vakiintuneesti kuulunut hakijan
5955: yleisesti tulkittu verrattain väljästi. esivanhemmille, kun taas tämän pykälän 2 mo-
5956: Sukunimen suojan sääntelyssä on lakiehdotus- mentin 1 kohta ei tunne tällaista vakiintuneisuu-
5957: ta laadittaessa lähdetty siitä, että laissa tarkoitet- den vaatimusta. Molemmissa säännöksissä on
5958: tu suojaus on perusteltua antaa vain sellaiselle käsite '' esivanhemmat'' tulkittava siten, että se
5959: sukunimelle, jonka voidaan katsoa ilmaisevan tarkoittaa sekä isän että äidin puoleista suoraan
5960: määrätyn suvun jäsenyyden. Sekä käsitteiden takenevassa sukulaisuussuhteessa olevia henkilöi-
5961: "suku" että "suvun jäsenyys" täsmentämisen on tä.
5962: edellytetty jäävän ennen muuta nimilautakunnan Toisena 2 momentin tuntemana perusteena on
5963: tehtäväksi. mainittu se, että uuden sukunimen ottamista on
5964: Säännösehdotusta laadittaessa on kuitenkin perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten tai nii-
5965: edellytetty, että sukunimen suojaus saattaisi ulot- hin rionastettavien seikkojen johdosta pidettävä
5966: tua sekä käytössä olevaan sukunimeen että myös erityisen perusteltuna. Perhesuhteissa tapahtu-
5967: määrätylle suvulle vakiintuneeseen sukunimeen, neisiin muutoksiin rionastettavilla seikoilla on
5968: vaikka tämän suvun jäseniä ei enää olisikaan tässä tarkoitettu ennen muuta sitä, että hakijan
5969: elossa tai vaikka tämä sukunimi ei enää olisi perheenjäsenen tai läheisen sukulaisen sukunimi
5970: käytössä. Sukunimen vakiintuneisuudella ei tässä on muuttunut joko lakiehdotuksen 2 tai 3 luvun
5971: ole tarkoitettu, että sukunimen tulee välttämättä perusteella tai 4 luvun mukaisesti tehdyn hake-
5972: olla ollut usean sukupolven ajan määrätyn suvun muksen johdosta. Tässä kohdassa tarkoitettujen
5973: käytössä. muutosten tulisi säännösehdotuksen sanonnan
5974: 32 1984 vp. - HE n:o 236
5975:
5976: mukaan olla laadullisesti niin voimakkaita, että lää sovellettaessa vieraan valtion nimikäytäntö
5977: poikkeaminen uuden sukunimen hyväksymisen otetaan huomioon.
5978: esteistä on perusteltua. 14-22 §. Menettely sukunimeä muutettaessa.
5979: Pykälän 2 momentin 2 kohdassa säännelty Sukunimestä annetun lain sekä avioliittolain su-
5980: uuden sukunimen hyväksymisen erityinen perus- kunimijärjestelmälle on ominaista naimisissa ole-
5981: te muistuttaa läheisesti 10 §:n 3 kohdan säännös- van naisen sekä alaikäisen lapsen epäitsenäinen
5982: tä, jonka mukaan sukunimen muuttaminen voi asema sukunimeensä nähden. Naimisissa oleva
5983: tulla kysymykseen muuttuneiden olosuhteiden nainen ei avioliitossa voi säilyttää sitä sukunimeä,
5984: perusteella. Viimeksi mainittu säännös on kui- joka hänellä oli avioliittoon mennessään. Tästä
5985: tenkin alueeltaan olennaisesti laajempi kuin tä- on katsottu myös seuraavan, että vaimon nimi
5986: män pykälän säännös. Sukunimen muuttamisen muuttuu hänen miehensä muuttaessa sukuni-
5987: yleisenä edellytyksenä 10 §:n 3 kohdan mukaan mensä. Vastaavasti on katsottu, ettei naimisissa
5988: tulevat näet kysymykseen myös muut olosuhteet olevalla naisella ole valtuutta omissa nimissään
5989: kuin perhesuhteet tai niihin rinnastettavat seikat. hakea sukunimensä muuttamista. Ainoan poik-
5990: Kolmas erityinen syy, joka oikeuttaa poikke- keuksen tästä pääsäännöstä muodostaa se, että
5991: amaan 11 §:n 2 momentissa ja 12 §:ssä uuden naimisissa oleva nainen voi sukunimestä annetun
5992: sukunimen hyväksymiselle asetetuista vaatimuk- lain mukaisessa järjestyksessä tehdä hakemuksen
5993: sista, on 2 momentin mukaan se, että hakijan sukunimensä muuttamisesta siten, että hän liit-
5994: esittämä uusi sukunimi vastaa vieraassa valtiossa tää miehensä sukunimeen nimen, joka hänellä
5995: noudatettua nimikäytäntöä ja hakijalla on liitty- oli naimattomana ollessaan.
5996: mä tähän valtioon kansalaisuutensa, avioliittonsa Sukunimen muuttamista koskevassa oikeuskäy-
5997: tai muun erityisen seikan perusteella. tännössä on myös katsottu, ettei naimisissa olevaa
5998: Säännös liittyy lakiehdotuksen 6 luvun kan- naista tarvitse edes kuulla sellaisen hänen mie-
5999: sainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin hensä tekemän hakemuksen johdosta, jonka hy-
6000: säännöksiin, jotka rakentuvat kotipaikkaperiaat- väksyminen tulee aiheuttamaan myös vaimon
6001: teelle. Lakiehdotuksen 26 §:n 3 momentti oi- sukunimen muuttumisen. Samoin ei vaimolla
6002: keuttaa kuitenkin poikkeamaan kotipaikkaperi- myöskään ole katsottu olevan oikeutta hakea
6003: aatteesta siten, että Suomen kansalainen, jolla on muutosta tällaisen hakemuksen johdosta annet-
6004: kotipaikka muussa valtiossa kuin Suomessa, Nor- tuun päätökseen.
6005: jassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voi vaatia, että Lasten epäitsenäinen asema näyttäytyy vuoros-
6006: hänen sukunimensä määräytymiseen on sovellet- taan siinä, että vanhempien sukunimen muuttu-
6007: tava Suomen lakia. Ehdotettu 2 momentin 3 essa muuttuu samalla myös lapsen nimi. Sukuni-
6008: kohta sisältää vastaavan suuntaisen säännöksen mestä annetun lain 13 §:n 1 momentissa esitetyn
6009: vieraan valtion kansalaisen osalta. Sen perusteella pääsäännön mukaisesti muuttuu lapsen nimi ai-
6010: esimerkiksi ulkomaalainen, jolla on kotipaikka na silloin, kun isä tahi äiti, joka on lapsensa
6011: Suomessa ja jonka nimen määräytymiseen ja holhooja, ottaa tai saa sukunimen, ellei hake-
6012: nimenmuutoshakemukseen siten on sovellettava musta tehtäessä ole lapselle toista nimeä varattu.
6013: Suomen lakia, voi täällä saada nimensä muute- Aviolasten osalta tämä sääntö edellä sanotun
6014: tuksi sellaiseen muotoon, joka vastaa nimikäytän- mukaisesti merkitsee sitä, että lapset seuraavat
6015: töä hänen kansalaisuusvaltiossaan. Kansalaisuu- isänsä sukunimeä. Mikäli lapsi kuitenkin on
6016: den veroiseksi yhteydeksi vieraaseen valtioon yksin toisen vanhempansa holhouksen alainen tai
6017: säännösehdotuksessa on rinnastettu avioliitto, mikäli kysymyksessä on avioliiton ulkopuolella
6018: koska perhesuhteissa tapahtunut muutos saattaa syntynyt lapsi, seuraa lapsi holhoojana olevan
6019: aiheuttaa tarvetta nimen muuttamiseen esimer- vanhempansa sukunimeä. Alaikäisellä lapsella ei
6020: kiksi ulkomaalaisen aviopuolison kotimaassa nou- sukunimestä annetun lain mukaan ole myöskään
6021: datetun nimikäytännön mukaiseksi. Myös muu oikeutta itse hakea sukunimensä muuttamista.
6022: erityinen seikka, esimerkiksi pitkäaikainen asu- Lakiehdotus eroaa näissä suhteissa varsin olen-
6023: minen ulkomailla, voi säännösehdotuksen mu- naisesti sukunimilain mukaisesta järjestelmästä.
6024: kaan perustaa sellaisen yhteyden vieraaseen valti- Ehdotuksessa on omaksuttu pääperiaate, jonka
6025: oon, joka olisi tässä kohdassa tarkoitettu erityi- mukaan jokaisella henkilöllä on sukunimen
6026: nen syy hyväksyä uusi sukunimi. muuttamista koskevissa asioissa itsenäinen asema.
6027: Lakiehdotuksen 34 §:n 2 momentin mukaan Tämä merkitsee ensiksi sitä, että kenelläkään ei
6028: oikeusministeriö voisi tarvittaessa antaa tarkem- tule ehdotuksen mukaan olemaan valtuutta teh-
6029: pia ohjeita siitä, miten muun muassa tätä pykä- dä omissa nimissään sukunimen muuttamista
6030: 1984 vp. - HE n:o 236 33
6031:
6032: koskevaa hakemusta, jonka hyväksyminen tulisi mukaisesti määräytymään hakijan väestörekisteri-
6033: aiheuttamaan muiden henkilöiden kuin hakijan paikan perusteella.
6034: sukunimen muuttumisen. Toiseksi jokaiselle Lakiehdotuksen 15 §:n nimenomaisten ohjei-
6035: henkilölle myönnetty itsenäinen asema merkit- den mukaan tulisi hakemuksessa mainita ne
6036: see, että lakiehdotuksen mukaan on jokaisella seikat, joiden perusteella sukunimen muuttamis-
6037: valta itse tehdä oman sukunimensä muuttamista ta haetaan, sekä hakijan esittämä uusi sukunimi.
6038: koskeva hakemus. Asetusehdotuksen mukaan olisi sukunimen
6039: Aviopuolisoihin sovellettuna nämä säännöt muuttamista koskevaan hakemukseen myös lii-
6040: merkitsevät sitä, että mikäli molemmat puolisot tettävä väestörekisterin pitäjän antama todistus,
6041: haluavat muuttaa sukunimensä, tulee molem- josta ilmenee hakijan, hänen puolisonsa sekä
6042: pien puolisoiden tehdä tätä tarkoittava hakemus. alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisemmat suku-
6043: Lakiehdotus ei kuitenkaan periaatteessa aseta nimet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen
6044: mitään estettä sille, että vain toinen puolisoista sukunimen muuttamista varten.
6045: hakee oman sukunimensä muuttamista ja tällai- Hakemuksessa esiintyvien puutteellisuuksien ei
6046: sen hakemuksen voi tehdä joko mies tai vaimo. tulisi lakiehdotuksen 16 §:n mukaan pääsääntöi-
6047: Miehellä ei sen sijaan tulisi enää olemaan vai- sesti aiheuttaa hakemuksen tutkimatta jättämistä
6048: mutta tehdä omissa nimissään sukunimen muut- tai sen hylkäämistä, vaan hakijalle olisi varattava
6049: tamista koskevaa hakemusta, jonka vaikutukset tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää ha-
6050: ulottuisivat vaimon sukunimeen. kemustaan.
6051: Lakiehdotuksessa omaksuttu pääperiaate jokai- 17 §. Nimzlautakunnan lausunto ja hakzj"an
6052: sen henkilön itsenäisestä asemasta sukunimensä kuuleminen. Sen jälkeen kun hakemus on saapu-
6053: suhteen ei tulisi kuitenkaan aiheuttamaan poik- nut lääninhallitukselle ja siinä mahdollisesti
6054: keusta niihin säännöksiin, jotka ovat voimassa esiintyneet puutteet on korjattu, olisi lääninhalli-
6055: vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä. Lakieh- tuksen tämän pykälän 1 momentin mukaan pyy-
6056: dotuksen 33 §:n 3 momentin mukaan määräytyi- dettävä nimilautakunnan lausunto sukunimen
6057: si vajaavaltaisen puhevallan käyttäminen sukuni- muuttamisesta ja hakijan esittämästä uudesta
6058: men muuttamista uudeksi sukunimeksi koskevis- sukunimestä. Nimilautakunnan lausuntoa ei kui-
6059: sa asioissa oikeudenkäymiskaaren 12 luvun yleis- tenkaan pyydetä hakemuksesta, joka on siirrettä-
6060: ten säännösten pohjalta. vä toimivaltaiselle viranomaiselle eikä silloin, kun
6061: Koska sukunimen muuttamista koskeva asia on hakemuksessa esiintyvät puutteet tai virheellisyy-
6062: katsottava oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 §:n det, joita ei ole saatu korjatuksi, ovat niin
6063: 2 momentissa tarkoitetuksi henkilöä koskevaksi ilmeiset, että hakemus on heti jätettävä tutkitta-
6064: asiaksi, tulisi 18 vuotta täyttäneellä vajaavaltaisel- vaksi ottamatta tai hylättävä.
6065: la olemaan oikeus yksin käyttää puhevaltaa suku- Asian siirtäminen toiselle viranomaiselle tulee
6066: nimen muuttamista koskevassa asiassa, jos hän kysymykseen sekä silloin, kun hakemus on tehty
6067: kykenee ilmeisesti ymmärtämään asian merkityk- lääninhallitukselle, joka ei ole alueellisesti toimi-
6068: sen. Vastaavasti tulisi 15 vuotta täyttäneellä alai- valtainen, että myös silloin, kun sukunimen
6069: käisellä henkilöllä olemaan itsenäinen puhevalta muuttamista koskeva hakemus on tehty läänin-
6070: huoltajansa tai muun laillisen edustajansa ohella. hallitukselle, vaikka sukunimi voitaisiinkin
6071: Näitä vajaavaltaisen puhevallan käyttämistä muuttaa ilmoittamalla siitä väestörekisterin pitä-
6072: koskevia yleisiä säännöksiä täydentää lisäksi la- jälle.
6073: kiehdotuksen 33 §:n 1 momentin säännös, jonka Nimilautakunnan on edellytetty antavan lau-
6074: mukaan 12 vuotta täyttäneen lapsen sukunimen suntonsa sekä sukunimen muuttamisesta että
6075: muuttaminen edellyttää hänen omaa suostumus- hakijan esittämästä uudesta sukunimestä. Kuten
6076: taan. Myös 12 vuotta nuoremmankin lapsen pykälän 2 momentista edelleen ilmenee, tarkoit-
6077: tahto olisi eräin edellytyksin ratkaiseva muutetta- taa tämä sitä, että nimilautakunnan tulee tutkia,
6078: essa lapsen sukunimi 4 luvun mukaisessa järjes- ovatko 10 §:ssä säädetyt sukunimen muuttami-
6079: tyksessä uudeksi sukunimeksi. sen edellytykset olemassa sekä ettei hakijan esit-
6080: 14-16 §. Sukunimiviranomaiset, hakemus tämään uuteen sukunimeen liity mitään sellaisia
6081: sukunimen muuttamisesta ja hakemuksen täy- seikkoja, joiden johdosta uutta sukunimeä ei
6082: dentäminen. Sukunimen muuttamista koskeva voida lakiehdotuksen 11-13 §:n mukaan hyväk-
6083: hakemus olisi lakiehdotuksen mukaan tehtävä syä.
6084: kirjallisesti lääninhallitukselle. Lääninhallituksen Nimilautakunnan annettua asiasta lausuntonsa
6085: alueellinen toimivalta tulisi 15 §:n 1 momentin tulee lääninhallituksen varata hakijalle tilaisuus
6086:
6087: 5 438400974W
6088: 34 1984 vp. - HE n:o 236
6089:
6090: kohtuullisessa maaraajassa antaa kirjallinen vas- nönmukaisessa tapauksessa hyväksymään. Tämä
6091: taus lausunnon johdosta, jos lautakunta on kat- johtuu siitä, että lakiehdotuksen 18 §:n mukaan
6092: sonut, ettei sukunimen muuttamisen edellytyksiä tulee lääninhallituksen suorittaa hakemuksen asi-
6093: ole olemassa tai ettei hakijan esittämää sukuni- allinen tutkinta jo ennen tiedottamismenettelyyn
6094: meä voida hyväksyä. ryhtymistä ja hylätä sellaiset hakemukset, jotka
6095: 18 §. Hakemuksesta tiedottaminen. Sen jäl- eivät täytä laissa asetettuja vaatimuksia. Koska
6096: keen kun nimilautakunta on antanut lääninhalli- kuuluttamismenettelyyn ryhtyminen ei kuiten-
6097: tukselle lausuntonsa ja kun hakijaa tarvittaessa kaan vielä muodosta asiakysymyksen osalta sito-
6098: on kuultu lausunnon johdosta, tulee lääninhalli- vaa ratkaisua, ei periaatteessa kuitenkaan ole
6099: tuksen huolehtia hakemuksen julkistamisesta. mitään estettä hakemuksen hylkäämiselle, vaikka
6100: Hakemuksen julkistaminen tapahtuu tiedotta- muistutuksia ei olisikaan esitetty.
6101: malla siitä hakijan kustannuksella virallisessa leh- Pykälän 2 momenttiin on otettu nimenomai-
6102: dessä. Asetusluonnoksen mukaan olisi tässä tie- nen säännös siitä, että mikäli lääninhallitus hyl-
6103: dotuksessa kehotettava jokaista, jonka suojattua kää sukunimen muuttamista koskevan hakemuk-
6104: oikeutta sukunimen muuttaminen saattaisi lou- sen, on sen myös perusteltava päätöksensä. Pää-
6105: kata, esittämään määräajassa muistutuksensa ha- töksen perustelemista on pidettävä tärkeänä,
6106: kemuksen johdosta. Tiedotukset tultaisiin julkai- paitsi hakijan itsensä kannalta, myöskin nimilau-
6107: semaan virallisessa lehdessä kuukausittain, kun- takunnan toiminnan kannalta sen seuratessa su-
6108: kin kalenterikuukauden ensimmäisessä numeros- kunimen muuttamista koskevissa asioissa nouda-
6109: sa. tettavaa käytäntöä.
6110: Kuuluttamiseen ei kuitenkaan ole tarkoituk- 21-22 §. Päätöksen tiedoksianto ja muutok-
6111: senmukaista ryhtyä, mikäli jo nimilautakunnan senhaku. Sukunimen muuttamista koskeva pää-
6112: annettua lausuntonsa on käynyt ilmeiseksi, ettei tös annetaan 21 §:n mukaan tiedoksi hakijalle ja
6113: hakemusta voida hyväksyä. Tämän vuoksi pykä- muistutuksen tekijälle. Lakiehdotuksen 22 §:ssä
6114: lässä on edellytetty, että lääninhallitus näissä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi myöntää
6115: tapauksissa hylkää hakemuksen ryhtymättä kus- muutoksenhakuoikeus myös muistutuksen teki-
6116: tannuksia ja viivytystä vaativaan tiedottamisme- jälle, koska muutoin muistutuksen tekijä voisi
6117: nettelyyn. saada oikeussuojan vain panemmalla vireille eril-
6118: 19 §. Muistutuksen tekeminen. Hakemuksesta lisen sukunimen menettämistä koskevan oikeu-
6119: tiedottamisen pääasiallisena tarkoituksena on denkäynnin.
6120: saattaa sukunimen muuttamista koskeva hake- Sukunimen muuttamisen kirjaaminen, kun la-
6121: mus sekä hakijan esittämä uusi sukunimi kaik- kiehdotuksen 4 luvun mukaisessa järjestyksessä
6122: kien niiden tietoon, joiden 12 §:n mukaan suo- muutettu sukunimi merkitään väestörekisteriin,
6123: jattua nimeä tai tunnusta hakemuksen hyväksy- on edellytetty säänneltäväksi yksityiskohtaisem-
6124: minen saattaisi loukata. Suojatun nimen tai tun- min asetuksessa. Asetusehdotuksen mukaan tulisi
6125: nuksen haltijalla on 18 §:n mukaan oikeus tehdä sukunimen kirjaaminen tapahtumaan aina viran-
6126: hakemuksen johdosta muistutus, mikäli hän kat- omaisen aloitteesta. Näiden säännösten mukaan
6127: soo hakemuksen Ioukkaavan oikeuttaan. Muistu- tulisi lääninhallituksen ilmoittaa uusi sukunimi
6128: tus olisi tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa väestörekisterikeskukselle, kun päätös, jolla hake-
6129: siitä, kun hakemus on julkaistu virallisessa leh- mus sukunimen muuttamisesta on hyväksytty, on
6130: dessä. Tämä määräaika ei kuitenkaan merkitsisi saanut lainvoiman. Mikäli sukunimen muutta-
6131: sitä, että määräajan umpeen kuluttua tehdyt mista koskevaan lääninhallituksen päätökseen on
6132: muistutukset jätettäisiin huomiotta, vaan myö- haettu muutosta korkeimmassa hallinto-oikeu-
6133: hästyneetkin muistutukset voidaan nimenomai- dessa, olisi korkeimman hallinto-oikeuden vas-
6134: sen säännöksen mukaan ottaa huomioon, mikäli taavasti ilmoitettava uusi sukunimi rekisteröitä-
6135: asiaa ei vielä ole ratkaistu. väksi hakemuksen tultua sen päätöksellä hyväksy-
6136: 20 §. Hakemuksen ratkaiseminen ja päätöksen tyksi.
6137: perusteleminen. Pykälän 1 momentin mukaan Nimilautakunnasta annettavan asetusehdotuk-
6138: on sukunimen muuttamista koskeva hakemus sen mukaan tulisi eräänä nimilautakunnan tehtä-
6139: otettava viipymättä ratkaistavaksi, kun muistu- vänä olemaan nimen muuttamista koskevissa asi-
6140: tusten tekemiselle varattu 30 päivän määräaika oissa noudatetun käytännön seuraaminen. Jotta
6141: on kulunut hakemuksen julkaisemisesta viralli- tämä asetusehdotuksen tarkoittama seuranta voisi
6142: sessa lehdessä. Mikäli hakemuksen johdosta ei ole käytännössä toteutua, on ehdotuksessa sukunimi-
6143: esitetty muistutuksia, tultaisiin hakemus sään- asetukseksi lisäksi edellytetty säädettäväksi, että
6144: 1984 vp. -HE n:o 236 35
6145:
6146: sekä lääninhallituksen että korkeimman hallinto- voisi tulla kysymykseen, vaikka puolisot olisivat
6147: oikeuden olisi lähetettävä jäljennös sukunimen valinneet yhteiseksi sukunimekseen miehen su-
6148: muuttamista koskevassa asiassa antamastaan pää- kunimen. Tämän lisäksi on sukunimen menettä-
6149: töksestä nimilautakunnalle. misen lisäedellytykseksi asetettu se, ettei lapsen
6150: edun kannalta voida pitää tärkeänä, että lapsi
6151: säilyttää sukunimensä. Kuten jo edellä on esitet-
6152: 5 luku. Sukunimen menettäminen ty, voidaan yleensä lähteä siitä, että sukunimen
6153: muuttumista on lapsen edun kannalta pidettävä
6154: Yleistä. Tähän lukuun on keskitetty sukuni- haitallisena. Näin on erityisesti silloin, kun alai-
6155: men menettämistä koskevat säännökset. Sukuni- käinen lapsi joutuisi sukunimensä muuttumisen
6156: men menettäminen voisi näiden säännösten mu- johdosta saamaan eri sukunimen kuin mikä hä-
6157: kaan tulla kysymykseen kahdessa tapauksessa: nen huoltajanaan olevalla äidillä on. Tällaisissa
6158: ensiksi silloin, kun isyys on kumottu, ja toiseksi tapauksissa haitat saattaisivat vielä korostua sen
6159: silloin, kun 4 luvun mukaisessa järjestyksessä johdosta, että lapsen sukunimen muuttuminen
6160: saatu uusi sukunimi olennaisessa määrin loukkaa s~attaisi pakottaa myös äidin muuttamaan suku-
6161: 12 §:ssä tarkoitetun suojatuo nimen tai tunnuk- nimensä.
6162: sen haltijan oikeutta. Säännöksen sanonnan mukaan ei näyttäisi ole-
6163: Ottolapsista annetun lain 12 §:n säännös otto- van merkitystä sillä seikalla, mikä sukunimi lap-
6164: lapsen sukunimen menettämisestä on kumottu sella oikeudenkäynnin hetkellä on. Sukunimen
6165: uudella lapseksiottamisesta annetulla lailla. Avio- menettäminen näyttäisi olevan mahdollista aina,
6166: liittolain 84 §:n 2 momentin säännös vaimon jos lapsella ei ole sitä sukunimeä, joka hänen
6167: julistamisesta menettäneeksi oikeutensa miehen- äidillään oli lapsen syntymän hetkellä. Säännöstä
6168: sä sukunimeen tulisi tämän lakiehdotuksen mu- tulkittaessa on kuitenkin lähdettävä siitä, että
6169: kaan myös kumottavaksi. sukunimen menettäminen tulee kysymykseen
6170: Sukunimen menettämistä koskevia säännöksiä vain, jos lapsella oikeudenkäynnin hetkellä on
6171: laadittaessa on yleisenä lähtökohtana ollut, että lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin tai 4 §:n 1
6172: sukunimen muuttumiseen vastoin sukunimen momentin perusteella saatu isän sukunimi tai 4
6173: haltijan tahtoa yleensä liittyy enemmän haittoja luvun mukaisessa järjestyksessä sen sijaan tullut
6174: kuin järjestelmään, jossa tällainen pakollinen sukunimi. Sukunimen menettäminen ei siten
6175: sukunimen muuttuminen ei tule kysymykseen. tulisi kysymykseen esimerkiksi silloin, kun lapsel-
6176: Tämän vuoksi on säännöksissä seurattukin peri- le on 5 §:n mukaisesti annettu toisen puolison
6177: aatetta, että sukunimen menettäminen voi tulla sukunimi.
6178: kysymykseen vain silloin, kun nimen menettämi- Lakiehdotuksen 2 lukuun ei ole otettu sään-
6179: selle on olemassa erityisen painavia syitä. nöksiä lapsen tai hänen huoltajansa oikeudesta
6180: 23 §. Isyyden kumoamisen vatkutus lapsen muuttaa lapsen sukunimi, kun isyys on kumottu.
6181: sukunimeen. Pykälän mukaan tuomioistuin voisi Myöskään tämän pykälän mukaan lapsi tai hänen
6182: isyyden kumoamisen perusteella päättää, että edustajansa ei voi vaatia lapselle oikeutta ottaa
6183: lapsi on velvollinen ottamaan takaisin sen suku- sitä sukunimeä, joka äidillä oli lapsen syntymän
6184: nimen, joka hänen äidillään oli lapsen syntymän hetkellä. Vaatimuksen lapsen sukunimen menet-
6185: hetkellä. Vaatimuksen voi esittää mies, jonka tämisestä voi siten tehdä ainoastaan mies, jolta
6186: isyys lapseen nähden on kumottu. Isyys on ku- lapsi on saanut sukunimensä isyyden perusteella.
6187: mottu tuomioistuimen päätöksellä, jossa on vah- Mies voi esittää vaatimuksensa lapsen sukunimen
6188: vistettu, että äidin aviomies tai aikaisempi avio- muuttamisesta äidin sukunimeksi joko isyyden
6189: mies ei ole lapsen isä tai että isyytensä tunnusta- kumoamista koskevan oikeudenkäynnin yhtey-
6190: nut mies ei ole lapsen isä. Aviomiehen isyys on dessä tai erillisessä oikeudenkäynnissä. Jos avio-
6191: kumottu myös tunnustamisella isyyslain 34 §:n 3 miehen isyys on kumottu tunnustamisella, hänel-
6192: momentin (351/80) mukaan silloin, kun toinen lä on mahdollisuus vaatia lapsen sukunimen
6193: kuin aviomies on tunnustanut isyytensä ja tuo- menettämistä vain nostamalla tätä koskeva erilli-
6194: mari on hyväksynyt tunnustamisen. nen kanne, koska tällaista vaatimusta ei voida
6195: Isyyden kumoamisesta ei seuraisi sukunimen esittää isyyden tunnustamismenettelyn yhteydes-
6196: menettäminen, jos lapsella on se sukunimi, joka sä.
6197: hänen äidillään oli lapsen syntymän hetkellä. Kaikissa tapauksissa lapsen sukunimen menet-
6198: Mikäli aviopuolisoilla lapsen syntyessä oli yhtei- tämistä on vaadittava viimeistään vuoden kulues-
6199: nen sukunimi, ei sukunimen menettäminen siis sa siitä, kun isyyden kumoamisesta annettu pää-
6200: 36 1984 vp. - HE n:o 236
6201:
6202: tös on saanut lainvoiman taikka tuomari on muulla tavoin suojatuksi toimmtmenä, tavara-
6203: hyväksynyt tunnustamisen, jonka seurauksena merkkinä tai yhteisön nimenä. Tässä oikeuden-
6204: aviomiehen isyys on kumoutunut. käynnissä ei myöskään anneta sitovaa ratkaisua
6205: 24 §. Sukunimen menetetyksi julistaminen. siitä, voiko sukunimensä muuttanut henkilö ai-
6206: Sukunimen menettäminen saattaa tämän pykä- neettomien oikeuksien oikeussuojaa koskevien
6207: län mukaan tulla kysymykseen silloin, kun joku säännösten estämättä käyttää uutta sukunimeään
6208: on lakiehdotuksen 4 luvun mukaisessa järjestyk- elinkeinotoiminnassa tai· kirjallisessa tai taiteelli-
6209: sessä muuttanut sukunimensä uudeksi sukuni- sessa toiminnassa. Tämän mukaisesti ei esimer-
6210: meksi vastoin lakiehdotuksen 12 sekä 13 §:n kiksi sukunimen menettämistä koskevan kanteen
6211: säännöksiä. Näissä tapauksissa voitaisiin uusi su- hylkääminen estäisi kantajaa uudessa oikeuden-
6212: kunimi suojatuo nimen tai tunnuksen haltijan käynnissä ajamasta kannetta siitä, että sukuni-
6213: kanteesta julistaa tuomioistuimen päätöksellä men haltijalta kiellettäisiin oikeus käyttää kanta-
6214: menetetyksi, jos uuden sukunimen käyttämisen jan tavaramerkkiä loukkaavaa uutta sukunimeä
6215: voidaan katsoa olennaisessa määrin Ioukkaavan elinkeino toiminnassa.
6216: kantajan oikeutta. Mikäli vastaaja oikeudenkäyn- Lakiehdotukseen liittyvän asetusehdotuksen
6217: nissä julistetaan menettäneeksi oikeutensa muu- mukaisesti tulisi menetetyn sukunimen tilalle
6218: tettuun sukunimeen, hän on velvollinen otta- tullut sukunimi 23 ja 24 §:n tarkoittamissa ta-
6219: maan takaisin aikaisemman sukunimensä. pauksissa merkittäväksi väestörekisteriin viran-
6220: Suojatuo nimen tai tunnuksen haltijalle myön- omaisten toimesta. Asetusehdotuksen mukaan
6221: netty oikeus ajaa kannetta sukunimen menettä- olisi asianomainen tuomioistuin velvollinen vii-
6222: misestä on katsottu tarpeelliseksi ennen kaikkea pymättä ilmoittamaan menetetyn sukunimen ti-
6223: sen johdosta, että sukunimen muuttamista kos- lalle tulleen sukunimen väestörekisterikeskuksel-
6224: kevassa hallintomenettelyssä ei tällaisten oikeuk- le, kun tuomioistuimen sukunimen menettämi-
6225: sien haltijoiden suojaa voida käytännössä riittä- sestä antama päätös on saanut lainvoiman.
6226: vän perusteellisesti tutkia. Sukunimen menete-
6227: tyksi julistamista koskevan kanteen voisi kuiten-
6228: kin nostaa myös silloin, kun oikeuden haltija 6 luku. Kansainvälisen yksityisoikeuden
6229: olisi jo sukunimen muuttamista koskevan menet- alaan kuuluvat säännökset
6230: telyn yhteydessä tehnyt lakiehdotuksen 19 §:ssä
6231: säädetyn muistutuksen ja vaikka muistutuksen Yleistä. Lakiehdotuksen 6 luvussa säännellään
6232: tekijä olisi myös hakenut muutosta lääninhalli- kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia
6233: tuksen päätökseen, jolla sukunimen muuttami- sukunimeä koskevia kysymyksiä: Suomen viran-
6234: nen on hyväksytty. Se seikka, ettei suojatuo omaisten yleistoimivaltaa, sovellettavaa lakia ja
6235: oikeuden haltija ole tehnyt muistutusta sukuni- vieraassa valtiossa annettujen päätösten tunnusta-
6236: men muuttamista koskevan hakemuksen johdos- mista.
6237: ta, ei luonnollisesti myöskään estäisi kanteen Ehdotuksen säännökset sukunimen määräyty-
6238: nostamista. miseen sovellettavasta laista perustuvat kotipaik-
6239: Sukunimen menetetyksi julistamista koskeva kaperiaatteelle. Suomessa vakituisesti asuvan
6240: kanteen nostaminen on sidottu viiden vuoden henkilön sukunimi määräytyisi näin Suomen ai-
6241: määräaikaan. Määräaika alkaa kulua siitä, kun neellisen lain mukaisesti siitä riippumatta, minkä
6242: uusi sukunimi on merkitty väestörekisteriin. valtion kansalainen henkilö on. Myös henkilön
6243: Kannetta on ajettava vastaajan kotipaikan alioi- kansalaisuudella olisi kuitenkin eräissä suhteissa
6244: keudessa. Tältä osin säännösehdotus on yhden- merkitystä. Suomen kansalaisella olisi esimerkiksi
6245: mukainen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n yleensä oikeus vaatia, että hänen sukunimensä
6246: 1 momentin säännöksen kanssa. määräytyy Suomen lain mukaan, vaikka hänellä
6247: Sukunimen menetetyksi julistamista koskeva ei olisi kotipaikkaa Suomessa. Lisäksi se tosiasia,
6248: säännös rajoittuu sääntelemään vain sen kysy- että useissa valtioissa noudatetaan kansalaisuus-
6249: myksen, voidaanko sukunimensä muuttanut periaatetta, on otettu huomioon erityisesti sellais-
6250: henkilö tietyssä määräajassa sukunimen rekiste- ten henkilöiden sukunimen määräytymistä kos-
6251: röimisen jälkeen velvoittaa ottamaan takaisin kevissa säännöksissä, joilla ei ole kotipaikkaa
6252: aikaisempi sukunimensä. Sen sijaan tässä oikeu- Suomessa.
6253: denkäynnissä eivät tule ratkaistaviksi esimerkiksi Koska ehdotetut aineelliset säännökset sallivat
6254: kysymykset, onko sukunimensä muuttaneelia oi- sekä lapsen että puolison sukunimen osalta eri
6255: keus saada uusi sukunimensä rekisteröidyksi tai vaihtoehtoja, Suomessa pysyvästi asuvan vieraan
6256: 1984 vp. - HE n:o 236 37
6257:
6258: valtion kansalaisen sukunimen maaraytyminen kopuolelle jäisivät kysymykset, jotka koskevat
6259: Suomen lain mukaan ei käytännössä voine johtaa etunimeä taikka varsinaisten sukunimien ohella
6260: siihen, että henkilö saisi vastoin omaa tahtoaan käytettäviä, useasti toisen vanhemman suvulta
6261: Suomessa sellaisen nimen, jota hänen kansalai- peräisin olevia nimiä, jotka etunimen tapaan
6262: suusvaltiossaan ei voitaisi pitää hänen sukunime- ovat vain tällaisen nimen kantajaa henkilökohtai-
6263: nään tai josta muuten aiheutuisi hänelle haittaa. sessa käytössä eivätkä siirry seuraavalle sukupol-
6264: On huomattava, että pelkkä kotipaikan saaminen velle ("välinimet"). Säännökset eivät koskisi
6265: Suomessa ei vaikuttaisi taannehtivasti sukuni- myöskään varsinaiseen sukunimeen liitettyjä yksi-
6266: meen. löintitunnuksia, esimerkiksi "Jr." tai "fils".
6267: Kotipaikkaperiaatteen omaksumisella pyritään Kotipazkan käsite. Kotipaikan käsitteellä on eri
6268: erityisesti yhdenmukaisuuteen Norjan, Ruotsin ja oikeuden aloilla erilainen sisältö säännösten tar-
6269: Tanskan sukunimiä koskevien lainvalintasääntö- koitusperistä riippuen. Nyt käsillä olevan 6 luvun
6270: jen kanssa sekä siihen, että jossakin pohjoismaas- säännöksiä sovellettaessa kotipaikka on käsitettä-
6271: sa saatu sukunimi tunnustettaisiin päteväksi vä sen sisältöisenä, mikä merkitys sille on kan-
6272: muissa pohjoismaissa. Islanti, jonka lainsäädäntö sainvälisessä yksityisoikeudessa muotoutunut.
6273: ei pääsääntöisesti tunne varsinaisia sukunimiä, Kotipaikan saamisen tai menettämisen edellytyk-
6274: olisi kuitenkin eri asemassa. set ovat tällä oikeuden alalla osin erilaiset kuin
6275: Kotipaikkaliittymällä on myös muita etuja. esimerkiksi väestökirjalaissa (141169) tai valtion-
6276: Henkilöllä, joka asuu pysyvästi muualla kuin sisäistä alueellista toimivaltaa koskevassa oikeus-
6277: kansalaisuusvaltiossaan, on yleensä tosiasiallisesti paikkasäännöksissä tarkoitetun kotipaikan kritee-
6278: läheisemmät siteet kotipaikka- kuin kansalaisuus- rit.
6279: valtioonsa. Joutuessaan sopeuttamaan elämänsä
6280: Perimmäisenä tarkoituksena kansainvälisessä
6281: ympäristössään vallitseviin normeihin ja tapoihin
6282: yksityisoikeudessa on kotipaikkaliittymän avulla
6283: henkilö kokee olevansa myös ympäristössään val-
6284: päätyä siihen oikeusjärjestykseen, johon esillä
6285: litsevien henkilöä koskevien oikeussäännösten
6286: oleva kysymys läheisimmin liittyy. Tämä edellyt-
6287: alainen. Lisäksi kotipaikkaperiaate johtaa useam-
6288: tää määrätynlaista pysyvyyttä sekä joustavaa har-
6289: min siihen, että viranomainen voi soveltaa oman
6290: kintaa ja mahdollisuutta ottaa huomioon yksit-
6291: valtionsa lakia, mikä helpottaa ja nopeuttaa rat-
6292: täistapausten erityispiirteet ja subjektiiviset teki-
6293: kaisujen tekemistä.
6294: jät.
6295: Ne kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuu-
6296: luvat säännökset, jotka sisältyvät hallituksen esi- Kotipaikka kansainvälisyksityisoikeudellisena
6297: tykseen laiksi lapseksiottamisesta (HE n:o 1071 liittymänä edellyttää pysyväisluontoista oleskelua
6298: 1984 vp. ), rakentuvat niin ikään kotipaikkaperi- asianomaisessa valtiossa eli sitä, että henkilön
6299: aatteelle. Sanotun esityksen perusteluissa viita- voidaan katsoa asuvan siellä vakinaisesti, vaikka
6300: taan kotipaikkaperiaatetta yleisesti puoltavien nä- asuinpaikka valtion sisällä vaihtelisi. Kotipaikan
6301: kökohtien lisäksi pohjoismaisten säännösten yh- vaihdos voi tapahtua vain sillä edellytyksellä, että
6302: tenäisyyden tarpeeseen ja Haagin kansainvälisen henkilö on toisaalta tosiasiallisesti asettunut asu-
6303: yksityisoikeuden konferenssissa valmisteltujen maan uuteen maahan ja että hänellä toisaalta on
6304: yleissopimusten osoittamaan yleiseen kehityk- tarkoitus pysyväisluontoisesti jäädä sinne.
6305: seen. Henkilön tarkoitus jäädä maahan pysyväis-
6306: Myös Suomen viranomaisen yleistoimivaltaa ja luontoisesti ei edellytä sitä, että hän aikoisi jäädä
6307: vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnusta- sinne asumaan loppuiäkseen. Määräaikainenkin
6308: mista koskevat säännökset rakentuvat lähtökoh- oleskelu saattaa olla riittävä, jos kysymys on
6309: taisesti kotipaikkaperiaatteelle. Niissä on kuiten- pitkähköstä ajasta ja muista olosuhteista käy ilmi,
6310: kin pyritty ottamaan henkilön kansalaisuusvalti- että hän on asettunut maahan pysyväisluontoises-
6311: ossa noudatettavat mahdolliset erilaiset lainvalin- ti. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun mu-
6312: tasäännöt siten huomioon, että sukunimeä kos- assa mahdolliset perhesuhteiden muutokset uu-
6313: keva päätös olisi pätevä niin henkilön kotipaikka- dessa asuinmaassa, pysyvän työpaikan saaminen
6314: kuin kansalaisuusvaltiossakin. ja liikkeen perustaminen oman ammatin harjoit-
6315: Ehdotuksen mukaan Suomen viranomaisen on tamista varten. Kansalaisuus ei sinänsä vaikuta
6316: sukunimeä koskevaa asiaa käsitellessään sovellet- kotipaikkaliittymän arvioimiseen. Uuden asuin-
6317: tava Suomen lakia. maan kansalaisuuden saaminen hakemuksen pe-
6318: Säännösten soveltamisala rajoittuisi koskemaan rusteella merkitsee kuitenkin säännönmukaisesti
6319: vain sukunimeä koskevia kysymyksiä. Niiden ul- sitä, että henkilöllä on asuinmaassa myös koti-
6320: 38 1984 vp. - HE n:o 236
6321:
6322: paikka kansainvälisyksityisoikeudellisten säännös- liiton solmiminen tai purkaminen, lapseksiotta-
6323: ten tarkoittamassa mielessä. minen sekä isyyden vahvistaminen ja kumoami-
6324: Jos henkilö on valtion tai yksityisen työnanta- nen. Sukunimen määräytymisestä on pykälän
6325: jan lähettämänä ulkomailla senlaatuisissa tehtä- mukaan kysymys silloin, kun nimen saaminen tai
6326: vissä, että hänet voidaan sieltä määrävuosin mää- muuttuminen perustuu välittömästi lain sään-
6327: rätä toiseen maahan tai takaisin kotiin, hänen ei nökseen taikka kun nimi saadaan tai muutetaan
6328: yleensä voida katsoa saaneen kotipaikkaa asema- pelkästään tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaisel-
6329: maassaan. Jos hänet on sen sijaan lähetetty le viranomaiselle.
6330: asemamaahan rajoittamattomaksi ajaksi taikka Pykälässä tarkoitettu sukunimen määräytymi-
6331: määräajaksi, jota kuitenkin on tarkoitus käytän- nen, jota säännellään 26 §:ssä ja jota koskee
6332: nössä jatkaa, hänen saatetaan katsoa saaneen myös 32 §, olisi kysymyksessä esimerkiksi silloin,
6333: kotipaikan asemamaassa. Lopullinen ratkaisu jää kun aviolapsi saa syntyessään suoraan lain nojalla
6334: aina tehtäväksi yksittäistapauksittain. isänsä sukunimen tai avioliiton ulkopuolella syn-
6335: Tosiasialliselle asumiselle maassa ei voida koti- tynyt lapsi äitinsä sukunimen taikka kun avio-
6336: paikan saamisen edellytyksenä asettaa yleistä ai- liiton ulkopuolella syntynyt lapsi saa isyyden
6337: karajaa. Joissakin tapauksissa saattaa lyhytkin vahvistamisen johdosta automaattisesti isänsä su-
6338: oleskelu riittää kotipaikan saavuttamiseen, kun kunimen tai menettää isyyden kumoamisen joh-
6339: esimerkiksi suomalainen, jolla on välillä ollut dosta automaattisesti isältä saadun sukunimen.
6340: kotipaikka ulkomailla, palaa takaisin Suomeen Sukunimen määräytymisestä olisi kysymys myös
6341: jäädäkseen tänne pysyvästi. Toisaalta vuosien- silloin, kun nainen saa avioliittoon mennessään
6342: kaan tosiasiallinen asuminen maassa ei välttämät- välittömästi lain nojalla miehensä sukunimen tai
6343: tä johda kotipaikan saavuttamiseen, jos henkilö menettää sen, jos avioliitto purkautuu tuomiois-
6344: on tahtomattaan, sairauden tai muun sellaisen tuimen päätöksen johdosta.
6345: syyn vuoksi, joutunut jäämään maahan pitem- Pykälässä tarkoitettu sukunimen määräytymi-
6346: mäksi aikaa kuin oli aikonut. Tässäkin suhteessa nen käsittää myös ne tapaukset, joissa sukunimen
6347: jää tapauskohtaista harkinnan varaa. saamista tai muuttumista ei ole kytketty yhtä
6348: Jokaisen täysi-ikäisen henkilön kotipaikkaa on kiinteästi perheoikeudellisen aseman muutoksiin
6349: arvosteltava nyt puheena olevassa luvussa sään- vaan on jätetty riippuvaksi henkilön tai hänen
6350: nellyissä tapauksissa itsenäisesti. Henkilön koti- laillisen edustajansa tahdosta siten, että laissa on
6351: paikka ei ole riippuvainen esimerkiksi aviopuoli- annettu mahdollisuus valita sukunimi tiettyjen,
6352: son kotipaikasta. laissa määriteltyjen vaihtoehtojen puitteissa tai
6353: Kotipaikan saamisen edellytykset ovat pohjois- päättää, että sukunimi ei muutu perhesuhteissa
6354: maisissa suhteissa samat kuin muissakin kansain- tapahtuvista muutoksista huolimatta. Tällainen
6355: välisissä suhteissa: tosiasiallisen maahan muuton sukunimen määräytyminen on kysymyksessä esi-
6356: lisäksi vaaditaan tarkoitus asettua pysyväisluon- merkiksi silloin, kun vanhemmilla on mahdolli-
6357: toisesti asumaan asianomaiseen pohjoismaahan. suus valita lapsen sukunimi, jos heillä on lapsen
6358: Kotipaikan saaminen ei ole riippuvainen siitä, syntyessä eri sukunimet, taikka kun avioliittoon
6359: missä henkilön on Suomen, Islannin, Norjan, aikovilla on mahdollisuus ottaa ilmoituksella yh-
6360: Ruotsin ja Tanskan välisen väestörekisteriä koske- teiseksi sukunimeksi jommankumman sukunimi
6361: van sopimuksen (SopS 46/69) mukaan katsotta- tai säilyttää ilmoituksella omat nimensä. Olen-
6362: va asuvan, eivätkä väestökirjalain 10 §:n 2 mo- naista tällöin on se, että sukunimen valinta tai
6363: mentin (238/83) toimivaltasäännökset myöskään muuttaminen tehdään viranomaiselle tehtävällä
6364: tällöin sovellu. Suomalainen, joka muuttaa Tans- ilmoituksella ilman että viranomainen antaa asi-
6365: kaan vuoden työkomennukselle tarkoituksenaan assa oikeudellisesti sitovaa päätöstä.
6366: tämän jälkeen palata Suomeen, ei saa tämän Säännöksen tarkoittamana sukunimen määräy-
6367: luvun säännösten tarkoittamassa mielessä koti- tymisenä voidaan pitää myös common law -mais-
6368: paikkaa Tanskassa, vaikka hänen yllämainitun sa perhesuhteiden muutoksen perusteella saatua
6369: sopimuksen mukaan olisi katsottava asuvan tai perhesuhteiden muutoksesta huolimatta
6370: siellä. muuttumattomana pysyvää sukunimeä. Vaikka
6371: 25 §. Sukunimen määräytyminen. Sukunimen sukunimen käyttö näissä maissa periaatteessa kat-
6372: määräytymisellä tarkoitetaan lakiehdotuksessa su- sotaan pikemmin tavan kuin oikeuden piiriin
6373: kunimen saamista tai sen muuttumista perhesuh- kuuluvaksi ilmiöksi, säännöt sukunimen saami-
6374: teiden perusteella. Esimerkkeinä on lakiehdotuk- sesta tai muuttamisesta perhesuhteiden muuttu-
6375: sessa nimenomaisesti mainittu syntymä, avio- essa ovat siinä määrin vakiintuneet, että ne
6376: 1984 vp. - HE n:o 236 39
6377:
6378: voidaan rinnastaa oikeudellisiin sääntöihin. Siten takaisin Suomeen. Momenttiin sisältyvän valtuu-
6379: tilanteita, joissa aviopuolisot common law -maas- tussäännöksen mukaan tällaisen vaatimuksen te-
6380: sa ottavat jommankumman puolison nimen yh- kemisestä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
6381: teiseksi sukunimekseen taikka joissa lapsi saa Suomen ehdotettu aineellinen sukunimisään-
6382: vanhempien yhteisen tai toisen vanhemman su- nöstö olisi toteutuessaan olennaisilta periaatteil-
6383: kunimen, on arvosteltava 26 §:n mukaan. Näissä taan Norjan, Ruotsin ja Tanskan sukunimisään-
6384: maissa on myös tavallista, että sukunimeä muu- nöstöjä vastaava. Tämän vuoksi ja koska pohjois-
6385: tettaessa nimen muuttamiselle haetaan käytän- maisissa suhteissa on käytännön kannalta tärkeää
6386: nön syistä viranomaisen, joko rekisteriviranomai- pyrkiä mahdollisimman laajaan toisen pohjois-
6387: sen tai tuomioistuimen vahvistus. Kun kysymyk- maan lakiin perustuvan oikeustilan tunnustami-
6388: sessä ei ole pelkkä viranomaiselle tehtävä ilmoi- seen, ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ulot-
6389: tus, tällä tavoin saadun sukunimen saaminen taa Suomen kansalaisen valintamahdollisuutta
6390: olisi rinnastettava 30 §:ssä tarkoitettuihin ta- koskemaan niitä tilanteita, joissa asianomaisella
6391: pauksiin. henkilöllä on kotipaikka Norjassa, Ruotsissa tai
6392: 26 §. Sukunimen miiäräytymiseen sovellettava Tanskassa. Esimerkiksi sellaisen Suomen kansalai-
6393: laki. Pykälän 1 momentin mukaan sukunimi sen sukunimen määräytymistä, jolla on kotipaik-
6394: määräytyy Suomen lain mukaan, jos henkilöllä, ka Ruotsissa, arvosteltaisiin aina Ruotsin lain
6395: jonka nimestä on kysymys, on kotipaikka Suo- mukaan.
6396: messa. Vastaavasti määräytyisi sellaisen henkilön Suomen tuomioistuimen vahvistaessa lapseksi-
6397: sukunimi, jolla on kotipaikka vieraassa valtiossa, ottamisen alaikäisen lapsen sukunimi määräytyisi
6398: 2 momentin mukaan asianomaisen kotipaikka- 4 momentin mukaan Suomen lain eli ehdotetun
6399: valtion lain perusteella. Säännös ei kuitenkaan 3 §:n 1 momentin perusteella. Suomen lakia
6400: tässä tapauksessa osoita sovellettavaa aineellista sovellettaisiin siitä riippumatta, missä lapsella on
6401: lakia, vaan tämä jäisi kotipaikkavaltion kansain- kotipaikka. Säännös koskisi tilanteita, joissa tuo-
6402: välisyksityisoikeudellisten sääntöjen varaan: olisi mioistuin ei anna lapseksiottamisen vahvistami-
6403: sovellettava sen valtion lakia, jota asianomaisen sen yhteydessä päätöstä lapsen sukunimestä. Suo-
6404: valtion viranomainen esillä olevassa tapauksessa men lakia olisi kuitenkin sovellettava 28 §:n
6405: soveltaisi. Jos kotipaikkavaltion lainvalintasään- nojalla myös silloin, kun Suomen tuomioistuin
6406: nöt perustuvat kotipaikkaperiaatteelle, sovellet- 27 §:n 4 momentin yleistoimivaltasäännökseen
6407: taisiin tämän valtion aineellisia sukunimisään- perustuen antaa päätöksen lapsen sukunimestä.
6408: nöksiä. Jos taas kotipaikkavaltiossa noudatettai- Suomen tuomioistuimen vahvistaessa lapseksiot-
6409: siin kansalaisuusperiaatetta, olisi myös Suomessa tamisen määräytyisi alaikäisen lapsen sukunimi
6410: sukunimen määräytymistä ratkaistaessa sovellet- näin ollen aina Suomen lain eli ehdotetun 3 §:n
6411: tava sen valtion aineellisia säännöksiä, jonka mukaisesti.
6412: kansalainen henkilö on. 27 §. Suomen viranomaisen toimivalta suku-
6413: Sovellettaessa 1 ja 2 momenttia olisi ratkaiseva- nimeä koskevassa asiassa. Pykälän 1 ja 2 momen-
6414: na ajankohtana pidettävä sitä hetkeä, jolloin tissa ehdotetaan säänneltäväksi Suomen tuomio-
6415: sukunimen saamisen tai muuttumisen peruste istuimen toimivalta 4 luvussa tarkoitetussa suku-
6416: syntyi. Jos taas sukunimen saaminen tai muuttu- nimen muuttamista koskevassa asiassa. Suomen
6417: minen edellyttää väestörekisterinpitäjälle tai vih- tuomioistuimen toimivaltaa tutkia sukunimen
6418: kijälle tehtävää ilmoitusta, olisi vastaavasti ratkai- menettämistä koskeva vaatimus säänneltäisiin 3
6419: sevaa se, missä asianomaisella on kotipaikka il- momentissa, ja 4 momentissa yleistoimivaltaa
6420: moitusta tehtäessä. Henkilö, jolla sukunimen lapsen sukunimeä koskevassa asiassa lapseksiotta-
6421: määräytymisen kannalta merkitsevänä ajankohta- mista vahvistettaessa.
6422: na on ollut kotipaikka vieraassa valtiossa, ei siten Ehdotetun 1 momentin pääsäännön mukaan
6423: taannehtivasti joutuisi Suomen lain alaiseksi Suomen lääninhallituksella on toimivalta sukuni-
6424: muuttaessaan pysyvästi asumaan Suomeen. men muuttamista koskevassa asiassa, jos hakijalla
6425: Suomen kansalaisella olisi kuitenkin 3 momen- on Suomessa kotipaikka. Lääninhallituksen toi-
6426: tin mukaan oikeus vaatia, että hänen sukuni- mivalta perustuisi siten yksinomaan hakijan koti-
6427: mensä määräytymiseen on sovellettava Suomen paikkaan eikä sillä seikalla, minkä valtion kansa-
6428: lakia, vaikka hänen kotipaikkansa olisi vieraassa lainen hakija on, olisi yleistoimivallan kannalta
6429: valtiossa. Vaatimus voitaisiin tehdä esimerkiksi merkitystä.
6430: haettaessa passia tai silloin, kun vieraassa valtios- Suomen kansalaisten osalta toimivaltaa on kui-
6431: sa pysyvästi asuva Suomen kansalainen muuttaa tenkin laajennettu kansalaisuusperiaatteen hy-
6432: 40 1984 vp. - HE n:o 236
6433:
6434: väksi siten, että Suomen kansalaisen nimenmuu- tettua oikeutta suojatmun nimeen tai tunnuk-
6435: tosasia voitaisiin tutkia täällä, vaikka hakijan seen. Molemmissa näissä tapauksissa olisi Suo-
6436: kotipaikka ei olekaan Suomessa, jos Suomessa men ruomioistuimella toimivalta ainoastaan sil-
6437: annettu päätös tunnustetaan päteväksi siinä valti- loin, kun vastaajalla on Suomessa kotipaikka.
6438: ossa, missä hakijalla on kotipaikka. Suomessa Kun lapseksiottaminen vahvistetaan Suomessa,
6439: annettua päätöstä voidaan pitää pätevänä koti- tuomioistuin voisi 3 §:n 2 momentin mukaan
6440: paikkavaltiossa muun muassa siitä syystä, että eräissä tapauksissa antaa myös nimenomaisen
6441: siellä noudatetaan kansalaisuusperiaatetta. Jos päätöksen lapsen sukunimestä. Yhdenmukaisesti
6442: kotipaikkavaltiossa noudatetaan lähtökohtaisesti niiden sääntöjen kanssa, jotka koskevat sukuni-
6443: kotipaikkaperiaatetta mutta Suomessa annettua men määräytymistä lapseksiottamisen yhteydessä
6444: päätöstä pidetään kuitenkin pätevänä kansalai- (26 §:n 4 momentti), ehdotetaan nyt käsillä
6445: suusliittymän vuoksi, ei tällöinkään olisi estettä olevan pykälän 4 momentissa säädettäväksi, että
6446: tutkia Suomen kansalaisen sukunimenmuutos- Suomen tuomioisruimella olisi lapseksiottamisen
6447: asiaa Suomessa. Koska lääninhallitus on velvolli- vahvistamisen yhteydessä toimivalta antaa myös
6448: nen viran puolesta tutkimaan, onko se asiassa nimenomainen päätös alaikäisen lapsen sukuni-
6449: toimivaltainen, se voi nyt käsillä olevassa tilan- mestä, vaikka lapsella ei olisi täällä kotipaikkaa.
6450: teessa joutua hankkimaan selvityksen vieraan val- 28 §. Sovellettava laki sukunimeä koskevassa
6451: tion lain sisällöstä. Jollei lääninhallitus jo ennes- asiassa. Kun Suomen viranomainen on 27 §:n
6452: tään tunne kysymyksessä olevan valtion lakia tai mukaan toimivaltainen tutkimaan sukunimeä
6453: hakija esitä siitä riittävää selvitystä, lääninhallitus koskevan hakemuksen tai kanteen, on asia ehdo-
6454: voi pyytää selvitystä ulkoasiainministeriön oikeu- tetun pykälän mukaan ratkaistava Suomen lain
6455: delliselta osastolta. mukaan. Kansainvälisluontoisissa tapauksissa
6456: Jos Suomen kansalaisella on kotipaikka Norjas- saattaa erityisesti merkitystä olla 12 §:n 1 mo-
6457: sa, Ruotsissa tai Tanskassa, hän ei kuitenkaan mentin säännöksellä, jonka mukaan uudeksi su-
6458: voisi saada hakemusta sukunimensä muuttami- kunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, jonka ylei-
6459: seksi tutkituksi Suomessa, vaan hänen olisi haet- sesti tiedetään vakiintuneen määrätyn vierasmaa-
6460: tava muutosta kotipaikkavaltiossaan. Tämä joh- laisen suvun nimeksi, ellei tähän ole 13 §:n
6461: tuu jo siitä, että Suomessa annettua ratkaisua ei mukaista erityistä syytä.
6462: pidettäisi pätevänä sanotuissa valtioissa. Säännös 29 §. Uuden sukunimen käyttöönoton päte-
6463: kuvastaa lisäksi pohjoismaisten aineellisten sään- vyys Suomessa. Sukunimen määräytymistä perhe-
6464: nöstöjen periaatteellista yhdenmukaisuutta ja suhteiden perusteella säänneltäisiin 26 §:ssä ja
6465: yleisempääkin pyrkimystä siihen, että pohjois- sukunimen muuttamisesta tai menettämisestä
6466: maisissa suhteissa vain yhden pohjoismaan viran- vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnusta-
6467: omaisilla olisi yleistoimivalta. Koska Islannin su- mista 30 §:ssä. Jos henkilö on muussa kuin 26 ja
6468: kunimisäännöstö poikkeaa kuitenkin täysin mui- 30 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tosiasiallisesti
6469: den pohjoismaiden oikeudesta, voitaisiin Islan- ottanut vieraassa valtiossa käyttöönsä uuden su-
6470: nissa vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen su- kunimen, nimi voitaisiin 29 §:n nojalla katsoa
6471: kunimenmuutoshakemus 2 momentin mukaan henkilön päteväksi sukunimeksi myös Suomessa.
6472: tutkia Suomessa. Edellytyksenä on tällöin, että nimen käyttöönot-
6473: Alueellisesti toimivaltainen lääninhallitus olisi to oli sallittua siinä valtiossa, jossa asianomaisella
6474: 2 momentin mukaan joko hakijan viimeisimmän henkilöllä oli kotipaikka käyttöönoton hetkellä.
6475: kotipaikan lääninhallitus tai, jos hakijalla ei ole Esimerkiksi Englannin oikeudessa ei se, mikä
6476: ollut kotipaikkaa Suomessa, Uudenmaan läänin- sukunimi henkilöllä on, ole oikeudellinen vaan
6477: hallitus. tosiasiallinen kysymys. Henkilön sukunimenä pi-
6478: Sukunimen menettämistä koskevalla vaati- detään sitä nimeä, jolla hänet vakiintuneesti
6479: muksella tarkoitetaan pykälän 3 momentissa tunnetaan. Jotta sukunimen muuttaminen voi-
6480: 23 §:n tarkoittamaa vaatimusta siitä, että lapsi taisiin näyttää helpommin toteen, siitä voidaan
6481: isyyden kumoamisen johdosta veivoitetaan otta- hankkia viralliseen muotoon laadittu asiakirja.
6482: maan takaisin se sukunimi, joka äidillä oli lapsen Nimenmuutos voidaan kuitenkin näyttää toteen
6483: syntymän hetkellä, sekä 24 §:ssä tarkoitettua vaa- myös muulla tavoin. Jos esimerkiksi John Steven-
6484: timusta sukunimen julistamisesta menetetyksi, san, joka muuttaa pysyvästi asumaan Suomeen,
6485: kun joku on Suomen lääninhallituksen päätök- esittää riittävän selvityksen siitä, että hän oli
6486: sellä saanut uuden sukunimen, jonka käyttämi- ennen Suomeen muuttoaan ja asuessaan pysyväs-
6487: nen olennaisessa määrin loukkaa 12 §:ssä tarkoi- ti Englannissa ottanut käyttöönsä sukunimen
6488: 1984 vp. - HE n:o 236 41
6489:
6490: Quentin, voitaisiin hänen ottamansa uusi suku- jos sukunimi on sillä muutettu uudeksi sukuni-
6491: nimi ehdotetun säännöksen mukaan tunnustaa meksi taikka sukunimi on julistettu menetetyksi.
6492: päteväksi Suomessa, vaikka esimerkiksi hänelle Sen sijaan ratkaisua, jolla sukunimen muuttamis-
6493: ennen nimenmuutosta annetussa passissa olisikin ta koskeva hakemus tai sukunimen menetetyksi
6494: vielä hänen aikaisempi nimensä. Tunnustamisel- julistamista koskeva vaatimus on hylätty, ei tun-
6495: la saattaa olla merkitystä muun muassa harkit- nustettaisi Suomessa. Eri asia on, että esimerkiksi
6496: taessa, mikä sukunimi tämän henkilön lapselle ratkaisulla, jolla sukunimen muuttamista koskeva
6497: voidaan Suomessa antaa. hakemus on hylätty, voi Suomessa käsiteltävässä
6498: Viranomaisella, joka joutuisi harkitsemaan sukunimen muuttamista koskevassa asiassa olla
6499: käyttöönoton pätevyyttä, olisi asiassa harkintaval- vahva todistusvaikutus harkittaessa esimerkiksi
6500: taa. Johtoa voitaisiin saada 11-13 §:n periaat- ulkomaiselle suvulle kuuluvan sukunimen suo-
6501: teista. Jaa.
6502: Sukunimen käyttöönottamista, joka olisi luet- Milloin sukunimen käyttöönoton vieraassa val-
6503: tava 25 tai 30 §:ssä tarkoitetuksi sukunimen tiossa voidaan katsoa olevan sellaista, että 30 §
6504: saamiseksi tai muuttamiseksi, käsitellään 25 §:n soveltuu, käsitellään 25 §:n perusteluissa.
6505: perusteluissa. Lisäksi on huomattava, että taiteili- 31 §. Vieraassa valtiossa annetun päätöksen
6506: janimet, jotka eivät ole varsinaisia sukunimiä, tunnustamatta jättäminen. Pykälässä ehdotetaan
6507: jäävät koko lakiehdotuksen ja siten myös 29 §:n säädettäväksi, milloin vieraassa valtiossa sukuni-
6508: ulkopuolelle. mestä annettua päätöstä ei saa tunnustaa päte-
6509: 30 §. Sukunimen muuttamisesta tai menettå'- väksi Suomessa, vaikka 30 §:ssä säädetyt edelly-
6510: mtsestä vieraassa valtiossa annetun päätöksen tykset olisivat olemassa. Kieltäytymisperusteiden
6511: tunnustaminen. Sukunimestä vieraassa valtiossa luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi.
6512: annetun päätöksen tunnustaminen ehdotetaan Pykälän 1 kohta koskee ulkomaisen päätöksen
6513: säänneltäväksi siten, että lähtökohtana olisi koti- tunnustamista silloin, kun sama asia on samojen
6514: paikkaperiaate, mutta että myös henkilön kansa- asianosaisten välillä vireillä Suomessa, mutta täs-
6515: laisuusvaltiossa annettu päätös olisi täällä pätevä. sä prosessissa ei vielä ole annettu päätöstä. Pykä-
6516: Pykälän mukaan ulkomainen päätös sukunimen län 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut perusteet edellyt-
6517: muuttamisesta tai menettämisestä olisi katsottava tävät sitä, että kysymyksessä olevan päätöksen
6518: Suomessa päteväksi, jos jokin seuraavista edelly- lisäksi on olemassa samasta asiasta samojen asi-
6519: tyksistä on ollut olemassa päätöksen antamisen anosaisten kesken annettu päätös, joka on sen
6520: hetkellä: kanssa ristiriidassa. Pykälän 2 kohdassa on kysy-
6521: 1) päätöksen on antanut henkilön kotipaikka- mys tunnustettavan päätöksen suhteesta Suomes-
6522: valtion viranomainen (1 momentti), sa annettuun päätökseen ja 3 kohdassa sen suh-
6523: 2) päätöksen on antanut jonkin muun valtion teesta toisessa vieraassa valtiossa annettuun pää-
6524: viranomainen mutta se tunnustetaan päteväksi tökseen. Pykälän 4 kohdassa mainittu kieltäyty-
6525: henkilön kotipaikkavaltiossa ( 1 momentti) tai misperuste on sen sijaan yleisluontoinen. Se
6526: 3) päätöksen on antanut sen valtion viran- soveltuu siitä riippumatta, onko olemassa muuta
6527: omainen, jonka kansalainen henkilö on (2 mo- samaa asiaa koskevaa päätöstä tai onko sama asia
6528: mentti). vireillä jossakin muussa maassa.
6529: Muussa kuin henkilön kotipaikka- tai kansalai- Asian vireillepaneminen Suomen viranomai-
6530: suusvaltiossa annetut päätökset olisivat edellä 2 sessa estää 1 kohdan mukaan ulkomaisen päätök-
6531: kohdassa mainitulla perusteella päteviä esimer- sen tunnustamisen Suomessa vain, jos asia on
6532: kiksi silloin, kun kotipaikkavaltio tunnustaa asi- täällä pantu vireille ennen kuin kysymyksessä
6533: anomaisessa valtiossa annetun päätöksen päteväk- oleva ulkomainen päätös on annettu. Tästä on
6534: si valtiosopimuksen nojalla henkilökohtaisista johdonmukaisena seurauksena, että Suomessa
6535: liittymistä riippumatta. annettu päätös syrjäyttää ulkomaisen päätöksen
6536: Pykälässä tarkoitetaan yhtä hyvin tuomiois- aina kun asia on Suomessa pantu vireille ennen
6537: tuimen kuin hallinnollisen viranomaisenkin pää- ulkomaisen päätöksen antamista siitä riippumat-
6538: töstä. Yleisten periaatteiden mukaisesti tunnus- ta, milloin ulkomainen prosessi on pantu vireille.
6539: tettaisiin ainoastaan lainvoimaiset päätökset eli Tämä on sanottu 2 kohdassa.
6540: sellaiset päätökset, joihin ei saa hakea muutosta Silloin kun kysymyksessä on kaksi vieraassa
6541: varsinaisin muutoksenhakukeinoin. valtiossa annettua päätöstä, jotka olisivat 30 §:n
6542: Pykälän mukaan vieraassa valtiossa annettu mukaan päteviä Suomessa mutta jotka ovat kes-
6543: sukunimeä koskeva päätös tunnustettaisiin vain, kenään ristiriitaisia, tunnustettaisiin 3 kohdan
6544:
6545: 6 438400974W
6546: 42 1984 vp. - HE n:o 236
6547:
6548: mukaan Suomessa se ulkomainen päätös, johon väestörekisterin pitäjälle, että myös silloin, kun
6549: johtanut prosessi on ensiksi pantu vireille. Pää- kysymyksessä on lakiehdotuksen 4 luvun yleisten
6550: töksen antamishetkellä ei tällöin olisi merkitystä. säännösten mukainen nimenmuutos. Ainoan
6551: Pykälän 4 kohtaan sisältyy niin sanottu ordre poikkeuksen, jolloin 12 vuotta täyttäneen lapsen
6552: public -periaate. Tämän periaatteen mukaan vie- suostumusta hänen nimensä muuttamiseen ei
6553: raassa valtiossa annettua päätöstä ei saa tunnus- vaadita, muodostaa lapsen sairaudesta tai vam-
6554: taa, jos tunnustaminen johtaisi tulokseen, joka maisuudesta johtuva kykenemättömyys ilmaista
6555: on Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastai- tahtoaan. Pykälän 1 momentissa nimenomaisesti
6556: nen. Ordre public -periaatetta sovellettaisiin mainitulla kykenemättömyydellä tarkoitetaan ky-
6557: myös siihen tilanteeseen, että ulkomainen päätös vyn jatkuvaa puutetta eikä lyhytaikaista ja ohi-
6558: on annettu menettelyssä, joka on vastoin Suo- menevää tilaa. Säännös saattaa olla tarpeen esi-
6559: men oikeusjärjestyksen perusteita. Tämä on erik- merkiksi silloin, kun kaikkien perheenjäsenten
6560: seen mainittu 4 kohdassa. Samasta periaatteesta sukunimi on tarkoitus muuttaa samanaikaisesti.
6561: on kysymys silloin, kun vieraan valtion lakia Säännös alaikäisen lapsen oikeudesta päättää
6562: jätetään soveltamatta 32 §:ssä tarkoitetussa ta- sukunimestään on lisäksi ulotettu koskemaan 12
6563: pauksessa. vuotta nuorempaakin lasta, jos hakemus koskee
6564: Mitä pidetään Suomen oikeusjärjestyksen pe- lapsen sukunimen muuttamista uudeksi sukuni-
6565: rusteisiin kuuluvana, ei ole täsmällisesti rajatta- meksi lakiehdotuksen 4 luvun säännösten mukai-
6566: vissa. Esimerkkinä 4 kohdassa tarkoitetusta pro- sesti. Lapsen sukunimeä ei tällöin saa muuttaa
6567: sessuaalisesta virheestä voidaan mainita se, että vastoin lapsen tahtoa, jos alle 12-vuotias lapsi on
6568: vastaajalle ei ole annettu mahdollisuutta vastata niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan
6569: kanteeseen. Ordre public -periaatteen vastainen kiinnittää huomiota. Alaikäisen lapsen oman
6570: olisi myös päätös, joka sotisi täällä vallitsevia tahdon huomioon ottaminen ehdotetaan siten
6571: perustavaa laatua olevia moraalikäsityksiä taikka säänneltäväksi samalla tavalla kuin lapseksiotta-
6572: ihmisten tasa-arvoisuuden periaatetta tai muuta misesta annetussa laissa sekä lapsen huollosta ja
6573: sen tyyppistä periaatetta vastaan. Pelkästään se tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytän-
6574: seikka, että vieraassa valtiossa on päädytty toisen- töönpanosta annetun lain 6 §:ssä (366/83).
6575: laiseen tulokseen kuin mihin Suomen viranomai-
6576: Alaikäisellä on oikeus vastustaa omalta osal-
6577: nen tulisi, ei oikeuta pitämään ulkomaista pää-
6578: taan sukunimensä muuttamista eikä hänen tar-
6579: töstä ordre public -periaatteen vastaisena.
6580: vitse esittää vastustukselleen mitään perusteluja.
6581: 32 §. Vieraan valtion lain soveltamatta jättä-
6582: Alaikäisen vastustus estää luonnollisesti sukuni-
6583: minen. Pykälässä on kysymys ordre public -peri-
6584: men muuttamisen vain alaikäisen oman sukuni-
6585: aatteen toteuttamisesta 26 §:n 2 momenttia ja
6586: men osalta. Toisaalta se seikka, että alaikäisen
6587: 29 §:ää sovellettaessa. Harkittaessa, johtaako vie-
6588: sukunimeä ei voida hänen vastustuksensa johdos-
6589: raan valtion lain soveltaminen Suomen oikeusjär-
6590: ta muuttaa, saattaa johtaa siihen, että jos sukuni-
6591: jestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen, olisi
6592: men muuttamista on samalla haettu myös esi-
6593: otettava huomioon, mitä 31 §:n perusteluissa on
6594: merkiksi alaikäisen lapsen sisarusten tai hänen
6595: sanottu. Jos vieraan valtion lakia ei voida ordre
6596: vanhempiensa osalta, hakemus joudutaan 4 lu-
6597: public -periaatteen vuoksi soveltaa, olisi sovellet-
6598: tava Suomen lakia. vun säännöksiä sovellettaessa useassa tapauksessa
6599: hylkäämään, koska nimenmuutosta vain joiden-
6600: kin perheenjäsenten osalta ei voida esimerkiksi
6601: 10 §:n 2 tai 3 kohdan mukaan pitää tarkoituk-
6602: 7 luku. Erinäiset säännökset
6603: senmukaisena tai perusteltuna.
6604: 33 §. Alaikäisen oikeus päättää sukunimestään Pykälän 2 momentissa on lisäksi nimenomai-
6605: ja vajaavaltaisen puhevalta. Lakiehdotuksen ylei- sesti vahvistettu, että avioliittoa solmittaessa on
6606: senä periaatteena on korostaa jokaisen henkilön alaikäisellä, jonka huolto päättyy kun hän menee
6607: itsenäistä asemaa sukunimen muuttamisen yhtey- avioliittoon, oikeus itse päättää sukunimestään
6608: dessä. Tämän periaatteen mukaisesti ehdotetaan 7 §:n mukaan.
6609: säädettäväksi, että 12 vuotta täyttäneen lapsen Muilta osin on pykälän 3 momentissa katsottu
6610: sukunimen muuttaminen on mahdollista vain tarkoituksenmukaiseksi jättää vajaavaltaisen pu-
6611: hänen suostumuksellaan. Suostumus vaadittaisiin hevallan käyttämistä koskevat kysymykset oikeu-
6612: sekä silloin, kun kysymyksessä on sukunimen denkäymiskaaren 12 luvun yleisten säännösten
6613: muuttaminen ilmoittamalla nimenmuutoksesta varaan.
6614: 1984 vp. - HE n:o 236 43
6615:
6616: 34 §. Valtuutus asetuksen ja ohjeiden antami- nettu ennen uuden lain voimaantuloa ja että
6617: seen. Pykälän 1 momentissa edellytetyistä asetuk- tämä päätös on saanut lainvoiman. Onko päätös
6618: sista on luonnokset otettu tämän hallituksen tullut lainvoimaiseksi ennen tai jälkeen uuden
6619: esityksen liitteiksi. Ne eivät kuitenkaan sisällä lain voimaantuloa, on sen sijaan vailla merkitys-
6620: lakiehdotuksen 6 lukuun liittyviä säännösluon- tä.
6621: noksia. 3 7 §. Aikaisemmin saadun sukunimen muut-
6622: Pykälän 2 momentin mukaan oikeusministeriö taminen. Pääsäännöksi asetettu taannehtivuuden
6623: voisi antaa ohjeita ulkomaisen lainsäädännön ja kielto merkitsee kuitenkin vain sitä, että uusi laki
6624: nimikäytännön huomioon ottamisesta lakia so- ei tule voimaantullessaan aiheuttamaan mitään
6625: vellettaessa. muutoksia sellaiseen sukunimeen, joka lain tul-
6626: Ehdotetun 13 §:n 2 momentin 3 kohdassa on lessa voimaan oli merkitty väestörekisteriin. Lain
6627: nimenomaan säädetty, että muutettaessa sukuni- tultua voimaan ovat uuden lain 2, 3, 4 ja 5 luvun
6628: meä Suomessa uudeksi sukunimeksi voidaan hy- säännökset sukunimen muuttamisesta aina sovel-
6629: väksyä myös sukunimi, joka ei täytä sukunimi- lettavissa, vaikka sukunimi olisikin merkitty väes-
6630: laissa asetettuja edellytyksiä, jos hakijalla on törekisteriin ennen uuden lain voimaantuloa.
6631: kansalaisuutensa, avioliittonsa tai muun erityisen 38 §. Vaimon oikeus ottaa takaisin sukuni-
6632: seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja mensä. Pykälään on katsottu perustelluksi ottaa
6633: hakijan esittämä uusi sukunimi vastaa sanotussa myös erityinen säännös siitä, että ennen lain
6634: valtiossa noudatettua nimikäytäntöä. Ohjeet voi- voimaantuloa solmituissa avioliitoissa on vaimolla
6635: sivat kuitenkin koskea myös sitä, minkälaisena oikeus ottaa takaisin se nimi, joka hänellä on
6636: vieraan valtion lain mukaan määräytyvä sukuni- viimeksi ollut naimattomana ollessaan. Pykälän
6637: mi merkitään väestörekisteriin, esimerkiksi, kun nimenomaisen sanonnan mukaan nimi voidaan
6638: asianomaisen valtion nimikäytännön mukaan ottaa takaisin avioliiton aikana. Tämän ohella on
6639: miehen ja vaimon yhteinen sukunimi on eri myös ennen lain voimaantuloa avioliiton solmi-
6640: muodossa. Ohjeet voisivat niin ikään koskea neilla puolisoilla oikeus 37 §: n nojalla ottaa avio-
6641: vieraassa valtiossa annettuun päätökseen perustu- liiton purkauduttua takaisin aikaisempi sukunimi
6642: van nimen merkitsemistä väestörekisteriin Suo- lakiehdotuksen 9 §:n mukaisesti.
6643: messa. Ohjeissa voitaisiin erityisesti täsmentää 39 §. Lain 6 luvun szirtymäsäännökset. Ehdo-
6644: lain soveltamista sellaisten nimijärjestelmien osal- tettu säännös merkitsee sitä, että uuden lain
6645: ta, joiden periaatteet poikkeavat Suomen aineel- voimaantulo korjaisi takautuvasti vieraassa valti-
6646: lisesta lainsäädännöstä ja joita koskevia tapauksia ossa saadun tai muutetun sukunimen pätemättö-
6647: esiintyy usein Suomessa. myyden Suomessa. Edellytyksenä olisi, että hen-
6648: kilö, jonka sukunimestä on kysymys, ei ole ennen
6649: lain voimaantuloa saanut kotipaikkaa Suomessa.
6650: 8 luku. Lain voimaantulo ja Merkitystä ei olisi sillä, että henkilö lain voi-
6651: siirtymäsäännökset maantulon jälkeen saa kotipaikan Suomessa, eikä
6652: sillä, onko kysymys Suomen vai vieraan valtion
6653: 35 §. Voimaantulo. Ehdotettu sukunimilaki kansalaisesta.
6654: tulisi kumoamaan sukunimestä 23 päivänä joulu- Säännöksellä on käytännön merkitystä erityi-
6655: kuuta 1920 annetun lain, 13 päivänä kesäkuuta sesti sellaisissa tapauksissa, joissa vieraassa valtios-
6656: 1929 annetun avioliittolain 32 ja 84 §:n sekä 5 sa pysyvästi asuva Suomen kansalainen on siellä
6657: päivänä syyskuuta 1975 isyyslain voimaanpanosta saanut tai muuttanut paikallisen lain mukaisesti
6658: annetun lain 3 §:n 2 momentin. sukunimen mutta joissa tätä nimeä ei Suomen
6659: 36 §. Aikaisemmin saadun sukunimen säilyt- nyt voimassa olevan lain mukaan tunnusteta
6660: täminen. Pääsäännön mukaan ei uusi laki tulisi täällä päteväksi. Näin on esimerkiksi silloin, kun
6661: olemaan taannehtiva, vaan uuden lain säännök- suomalainen nainen, jolla on kotipaikka Ruotsis-
6662: siä olisi sovellettava vain niissä tapauksissa, joissa sa, on solminut siellä avioliiton, ja hänen nimen-
6663: sukunimeä ei ollut uuden lain voimaantullessa sä on pysynyt muuttumattomana. Suomen voi-
6664: merkitty väestörekisteriin. Tämän ohessa on ai- massa olevan lain mukaan merkitään tällöin
6665: kaisemman lain säännöksiä edelleenkin sovellet- hänen suomalaiseen passiinsa sukunimeksi hänen
6666: tava kolmessa pykälässä mainitussa tapauksessa, miehensä nimi.
6667: vaikka muuttunutta nimeä ei olekaan vielä mer- Siirtymäsäännös aiheuttaisi esimerkkitapauk-
6668: kitty väestörekisteriin. Aikaisemman lain sovelta- sessa sen, että arvioitaessa, onko Ruotsin lakiin
6669: minen edellyttää kuitenkin, että päätös on an- perustuva sukunimi Suomessa pätevä, ratkaisevaa
6670: 44 1984 vp. - HE n:o 236
6671:
6672: olisi, onko asianomaisella henkilöllä ollut koti- manaikaisesti lapseksiottamista koskevan lainsää-
6673: paikka Suomessa sukunimen määräytymisen pe- dännön uudistusehdotuksen kanssa, otettiin lap-
6674: rusteen syntymisen ja nyt käsillä olevan lain seksiottamista koskevan lakiehdotuksen 13 §:ään
6675: voimaantulon välillä. Jos hänellä ei ole ollut (hallituksen esitys n:o 107/1984 vp.) erillinen
6676: sanottuna aikana kotipaikkaa Suomessa, olisi hä- ottolapsen sukunimeä koskeva säännös. Kun tar-
6677: nen sukunimensä määräytymiseen sovellettava koituksena on nyt koota kaikki sukunimeä koske-
6678: Ruotsin lakia. Koska hänen nimensä ei ollut vat, nykyisin osaksi myös perheoikeudelliseen
6679: Ruotsin lain mukaan muuttunut, olisi hänen lainsäädäntöön sijoitetut säännökset yhteen suku-
6680: katsottava säilyttäneen nimensä, ja hän olisi oi- nimilakiin, ehdotetaan mainittu 13 § muutetta-
6681: keutettu muun muassa saamaan passinsa tällä vaksi siten, että se sisältäisi ottolapsen sukunimen
6682: nimellä. osalta viittauksen uuteen sukunimilakiin.
6683: Jos tällä henkilöllä sen sijaan olisi ollut koti-
6684: paikka Suomessa yllämainittuna aikana, uusien
6685: säännösten voimaantulo ei vaikuttaisi välittömäs- 2. Tarkemmat säännökset Ja mää-
6686: ti siihen, mikä katsottaisiin hänen sukunimek- räykset
6687: seen Suomessa: hänen sukunimensä olisi edelleen
6688: hänen miehensä nimi. Henkilö, jolla on koti- Ehdotetun sukunimilain 34 §:n nojalla annet-
6689: paikka Suomessa, voisi kuitenkin halutessaan taisiin sukunimiasetus sekä 14 §:n 2 momentin
6690: 38 §:n nojalla ottaa takaisin tyttönimensä. Jollei nojalla asetus nimilautakunnasta. Tämän ohessa
6691: hänellä ole oikeutta 38 §:n nojalla saada takaisin on lakiehdotusta valmisteltaessa edellytetty, että
6692: Ruotsissa säilyttämäänsä nimeä, hän voisi hakea väestökirja-asetukseen ( 1981 70) lisättäisiin uusi
6693: lääninhallitukselta nimenmuutosta. 54 a §, jonka tarkoituksena on vähentää niitä
6694: Pykälän 2 momentin mukaan noudatettaisiin haittoja, joita kansalaiselle aiheutuu siitä, että
6695: lakiehdotuksen 27 §:n säännöksiä Suomen tuo- aikaisemmat nimet aiheettomasti merkitään väes-
6696: mioistuimen ja Suomen lääninhallituksen toimi- törekisteristä tai väestön keskusrekisteristä annet-
6697: vallasta myös asiassa, joka on käsiteltävänä lain taviin todistuksiin. Luonnokset sanomiksi asemk-
6698: voimaantullessa, vaikka se on pantu vireille jo siksi on otettu tämän hallituksen esityksen liit-
6699: ennen lain voimaantuloa. Uudet säännökset eivät teiksi.
6700: näin vaikuttaisi Suomessa pysyvästi asuvan henki- Ehdotetun sukunimilain 26 §:n 3 momentin
6701: lön nimenmuutoshakemuksen käsittelyyn, koska mukaan tulisi asetuksella tarkemmin säädettäväk-
6702: hakemus voitaisiin 27 §:n 1 momentin nojalla si myös Suomen kansalaisen oikeus vaatia, että
6703: tutkia Suomessa. Jos lain voimaan tullessa olisi hänen sukunimensä määräytymiseen olisi koti-
6704: vireillä sellaisen Suomen kansalaisen sukunimen paikkavaltion lain sijasta sovellettava Suomen
6705: muuttamista koskeva asia, jolla on kotipaikka lakia. Samoin 34 §:n valtuutus antaa asetuksella
6706: jossakin muussa vieraassa valtiossa kuin Norjassa, tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta koskee
6707: Ruotsissa tai Tanskassa, voisi asian käsittely niin myös lakiehdotuksen kansainvälisen yksityisoi-
6708: ikään jatkua, koska asia voitaisiin 27 §:n 2 mo- keuden alaan kuuluvia säännöksiä. Näitä sään-
6709: mentin nojalla tutkia Suomessa. Jos sen sijaan nösluonnoksia ei ole kuitenkaan liitetty tähän
6710: hakijalla on kotipaikka jossakin edellä mainituis- esitykseen.
6711: ta pohjoismaista, hakemus olisi jätettävä tutki-
6712: matta.
6713: 3. Voimaan tulo
6714:
6715: 1.2. Laki lapseksiottamisesta annetun lain Lakien on edellytetty tulevan voimaan 1 päivä-
6716: 13 §:n muuttamisesta nä heinäkuuta 1985.
6717:
6718: Koska sukunimeä koskevien säännösten uudis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
6719: tusehdotus ei ehtinyt eduskuntakäsittelyyn sa- nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
6720: 1984 vp. - HE n:o 236 45
6721:
6722:
6723:
6724:
6725: 1.
6726: Sukunimilaki
6727: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6728:
6729: 1 luku tetaan väestörekisteriin. Jos vanhemmat eivät ole
6730: Yleiset säännökset yhdessä lapsen huoltajia, on lapsen huoltajilla tai
6731: huoltajalla oikeus päättää kumman vanhemman
6732: 1 § nimen lapsi saa.
6733: Sukunimivelvoite Kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin, väes-
6734: törekisterin pitäjän on tiedusteltava, kumman
6735: Jokaisella tulee olla sukunimi. vanhemman sukunimen lapsi saa.
6736: Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvollinen Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väes-
6737: sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on sovel- törekisteriin niin kuin 2 ja 3 momentissa on
6738: tuv:in osin voimassa, mitä 4 luvussa säädetään säädetty, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on
6739: sukunimen muuttamisesta uudeksi sukunimeksi. lapsen syntymän hetkellä.
6740:
6741:
6742: 2 luku 3 §
6743: Lapsen sukunimi Lapseksiottaminen ja sukunimi
6744: 2 § Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen
6745: Lapsen sukunimen määräytyminen syntymän pe- lapseksiottamisen, lapsi saa ottovanhempansa su-
6746: rusteella kunimen tai ottovanhempiensa yhteisen sukuni-
6747: men. Jos ottovanhemmilla ei ole yhteistä sukuni-
6748: Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka meä, lapsi saa sen vanhemman sukunimen, jonka
6749: vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos ottovanhemmat ilmoittavat tuomioistuimelle
6750: vanhemmilla on yhteinen sukunimi. lapsen sukunimeksi. Jos ottovanhemmilla on yh-
6751: Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, teisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, otto-
6752: lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat il- lapsi saa kuitenkin sen sukunimen, joka tällä
6753: moittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommalla- lapsella on.
6754: kummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
6755: Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että lapsi
6756: alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään säilyttää oman sukunimensä, jos tätä on lapsen
6757: sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on. iän, ottovanhempien esittämän toivomuksen tai
6758: Lapsen sukunimeä koskeva ilmoitus on tehtävä muiden seikkojen perusteella pidettävä lapsen
6759: väestörekisterin pitäjälle silloin, kun lapsi ilmoi- edun mukaisena.
6760: 46 1984 vp. - HE n:o 236
6761:
6762: 4 § sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihki-
6763: Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukuni- jälle.
6764: meksi Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava
6765: avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa
6766: Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen su- yhteisen sukunimen.
6767: kunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isän- Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee
6768: sä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen syntyes- muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat
6769: sä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei ollut yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä il-
6770: vahvistettu silloin, kun lapsi ilmoitettiin väes- moittaa vihkijälle, että hän tulee yhteisen suku-
6771: törekisteriin otettavaksi. nimen edellä käyttämään sitä sukunimeä, joka
6772: Lapsen nimi voidaan isyyden vahvistamisen hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai
6773: perusteella kuitenkin ainoastaan kerran muuttaa sukunimeä, joka hänellä on avioliittoon mennes-
6774: isän sukunimeksi. sään.
6775: Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huol-
6776: tajia, on lapsen huoltajilla tai huoltajalla oikeus 8 §
6777: päättää lapsen sukunimen muuttamisesta isän Puolison sukunimen säilyttäminen avioliittoa sol-
6778: sukunimeksi. mittaessa
6779:
6780: 5 § Jos puolisot avioliittoon mennessään eivät ole
6781: ottaneet yhteistä sukunimeä, kumpikin puoliso
6782: Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison säilyttää sen sukunimen, joka hänellä oli avioliit-
6783: lapselle toon mennessään.
6784: Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliit-
6785: toon muun henkilön kuin lapsen toisen vanhem- 9 §
6786: man kanssa ja he ottavat yhteisen sukunimen, Puolison sukunimen muuttaminen avioliiton
6787: puolisot voivat avioliiton aikana sopia lapsen purkautumisen jälkeen
6788: nimen muuttamisesta siten, että lapsi saa puoli-
6789: soiden sukunimen, jos vanhempi on yksin tai Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen
6790: yhdessä puolisonsa kanssa lapsen huoltaja. muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut
6791: Lapsen nimi voidaan kuitenkin ainoastaan ker- toiselta puolisoita avioliittonsa perusteella, otta-
6792: ran muuttaa saman avioliiton perusteella otetuksi malla sen nimen, joka hänellä viimeksi oli nai-
6793: puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi. mattomana ollessaan.
6794: Jos puoliso oli 7 §:n 3 momentissa säädetyllä
6795: tavalla ilmoittanut käyttävänsä yhteisen sukuni-
6796: 6 § men edellä sitä sukunimeä, joka hänellä oli
6797: Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta avioliittoon mennessään, hän voi avioliiton pur-
6798: kautumisen jälkeen ottaa sukunimekseen myös
6799: Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 4 ja tämän nimen.
6800: 5 §:n nojalla on tehtävä kirjallisesti asianomaisel- Ilmoitus puolison sukunimen muuttamisesta
6801: le väestörekisterin pitäjälle. on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle väestörekis-
6802: terin pitäjälle.
6803:
6804: 3 luku
6805: Puolison sukunimi 4 luku
6806: Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
6807: 7 §
6808: Puolisoiden yhteinen sukunimi 10 §
6809: Sukunimen muuttamisen edellytykset
6810: Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon men-
6811: nessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen Sukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukuni-
6812: sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ot- meksi, jos hakija selvittää,
6813: taa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä 1) että hänen nykyisen sukunimensä käytöstä
6814: viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen nimen vierasperäisyyden, sen yleiskielen merki-
6815: 1984 vp. - HE n:o 236 47
6816:
6817: tyksen tai nimen yleisyyden johdosta taikka 1) jos hakija osoittaa, että hän tai hänen
6818: muusta syystä aiheutuu haittaa; esivanhempansa ovat aikaisemmin laillisesti käyt-
6819: 2) että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on t~neet hakijan uudeksi sukunimeksi esittämää
6820: aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuu- mmeä;
6821: lunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen 2) jos hakijan esittämän uuden sukunimen
6822: muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaise- ottamista on perhesuhteissa tapahtuneiden muu-
6823: na; tai tosten tai niihin rinnastettavien seikkojen johdos-
6824: 3) että uuden sukunimen ottamista on muut- ta pidettävä perusteltuna; tai
6825: tuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten seik- 3) jos hakijalla on kansalaisuutensa, avioliit-
6826: kojen johdosta pidettävä perusteltuna. tonsa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys
6827: vieraaseen valtioon ja hakijan esittämä uusi suku-
6828: 11 § nimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimi-
6829: käytäntöä.
6830: Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset esteet
6831: Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, 14 §
6832: joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi Sukunimiviranomaiset
6833: aiheuttaa ilmeistä haittaa.
6834: Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi Lääninhallitus käsittelee sukunimen muutta-
6835: voida hyväksyä nimeä, mista koskevat asiat.
6836: 1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on Nimilautakunta toimii erityisenä asiantuntija-
6837: kotimaisen kielenkäytön vastainen; viranomaisena lain soveltamista koskevissa kysy-
6838: 2) joka sukunimenä on erittäin yleinen; tat myksissä. Sen kokoonpanosta, asettamisesta ja
6839: 3) jota yleisesti käytetään etunimenä. tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
6840:
6841: 12 § 15 §
6842: Suojatut nimet ja tunnukset Hakemus sukunimen muuttamisesta
6843: Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, Sukunimen muuttamista koskeva hakemus on
6844: jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn tehtävä sen läänin lääninhallitukselle, missä haki-
6845: kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ja on merkitty väestörekisteriin.
6846: ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemukses-
6847: Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi sa on mainittava ne seikat, joiden perusteella
6848: voida hyväksyä nimeä, joka on samaistettavissa sukunimen muuttamista haetaan, sekä hakijan
6849: 1) säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön esittämä uusi sukunimi.
6850: nimeen;
6851: 2) rekisteröityyn toiminimeen tai tavaramerk- 16 §
6852: kiin taikka muuhun elinkeinotoiminnassa käytet- Hakemuksen täydentäminen
6853: tyyn suojatmun tunnukseen; tai
6854: 3) yleisesti tunnettuun taiteilijanimeen tai ni- Jos sukunimen muuttamista koskeva hakemus
6855: mimerkkiin. on puutteellinen, hakijalle on varattava tilaisuus
6856: kohtuullisessa määräajassa täydentää hakemus-
6857: 13 § taan.
6858: Erityiset syyt uuden sukunimen hyväksymiselle
6859: 17 §
6860: Uusi sukunimi, joka ei täytä 11 §:n 2 momen- Nimzlautakunnan lausunto ja hakzjan kuulemi-
6861: tin 1 kohdassa asetettua vaatimusta, voidaan nen
6862: hyväksyä, jos hakijalla on vierasperäinen sukuni-
6863: mi ja uuden nimen käyttöönottoa on esitettyyn Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viran-
6864: selvitykseen nähden pidettävä tarkoituksenmu- omaiselle, jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai
6865: kaisena. heti hylättävä, lääninhallituksen on pyydettävä
6866: Uusi sukunimi, joka ei vastaa 11 §:n 2 mo- nimilautakunnan lausunto sukunimen muutta-
6867: mentissa tai 12 §:ssä asetettuja vaatimuksia, voi- mtsesta ja hakijan esittämästä uudesta sukuni-
6868: daan hyväksyä, mestä.
6869: 48 1984 vp. - HE n:o 236
6870:
6871: Jos nimilautakunta on katsonut, ettei sukuni- 22 §
6872: men muuttamista voida 10 §:n mukaan pitää
6873: aiheellisena tai ettei hakijan esittämää uutta Muutoksenhaku
6874: sukunimeä voida 11-13 §:n mukaan hyväksyä, Hakijalla sekä sillä, joka hakemuksen johdosta
6875: lääninhallituksen on varattava hakijalle tilaisuus on tehnyt 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen, on
6876: kohtuullisessa määräajassa antaa kirjallinen vas- oikeus hakea muutosta lääninhallituksen päätök-
6877: taus lausunnon johdosta. seen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa
6878: annetussa laissa ( 1541 50) on säädetty.
6879: 18 §
6880: Hakemuksesta tiedottaminen 5 luku
6881: Jos lääninhallitus, nimilautakunnan annettua Sukunimen menettäminen
6882: asiassa lausuntonsa, katsoo, ettei sukunimen
6883: muuttamiselle 10-13 §:n säännökset huomioon 23 §
6884: ottaen ole estettä, lääninhallituksen on hakijan Isyyden kumoamisen vaikutus lapsen sukuni-
6885: kustannuksella tiedotettava hakemuksesta viralli- meen
6886: sessa lehdessä.
6887: Jos isyys on kumottu, tuomioistuin voi miehen
6888: vaatimuksesta päättää, että lapsi on velvollinen
6889: 19 § ottamaan sen sukunimen, joka äidillä oli lapsen
6890: Muistutuksen tekeminen syntymän hetkellä, jollei lapsen edun kannalta
6891: ole pidettävä tärkeänä, että hän säilyttää sukuni-
6892: Sillä, joka katsoo, että hakija tulisi saamaan mensä. Lapsen sukunimen muuttamista tarkoit-
6893: uuden sukunimen vastoin 12 §:n säännöksiä ja tava kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä,
6894: että hakemuksen hyväksyminen loukkaisi hänen kun isyys on kumottu.
6895: oikeuttaan, on oikeus tehdä muistutuksensa ha-
6896: kemuksen johdosta. 24 §
6897: Muistutus on tehtävä lääninhallitukselle kirjal-
6898: lisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun hakemuksesta Sukunimen menetetyksi julistaminen
6899: on tiedotettu julkaisemalla se virallisessa lehdes- Jos joku on hakemuksesta saanut uuden suku-
6900: sä. Muistutus, joka tehdään sanotun määräajan nimen ja nimen käyttäminen olennaisessa määrin
6901: päättymisen jälkeen, voidaan kuitenkin ottaa loukkaa 12 §:ssä tarkoitettua oikeutta suojatmun
6902: huomioon, ellei asiaa vielä ole ratkaistu. nimeen tai tunnukseen, voi nimen tai tunnuksen
6903: haltija ajaa kannetta sukunimen julistamisesta
6904: 20 § menetetyksi sen paikkakunnan tuomioistuimessa,
6905: missä vastaajalla on kotipaikka.
6906: Hakemuksen ratkaiseminen ja päå'töksen peruste- Sukunimen menetetyksi julistamista tarkoitta-
6907: leminen va kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa
6908: Hakemus sukunimen muuttamisesta on 19 §:n siitä, kun uusi sukunimi on merkitty väestörekis-
6909: 2 momentissa säädetyn määräajan kuluttua otet- teriin. Se, joka on 1 momentin nojalla julistettu
6910: tava viipymättä ratkaistavaksi. menettäneeksi oikeutensa sukunimeen, on vel-
6911: Jos hakemus hylätään, päätöksessä on mainit- vollinen ottamaan takaisin aikaisemman sukuni-
6912: tava ne petusteet, joiden johdosta sukunimen mensä.
6913: muuttamista tai hakijan esittämää uutta sukuni-
6914: meä ei ole voitu hyväksyä.
6915: 6 luku
6916: 21 § Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat
6917: säännökset
6918: Päätöksen tiedoksianto
6919: 25 §
6920: Lääninhallituksen päätös sukunimen muutta-
6921: mista koskevassa asiassa on annettava tiedoksi Sukunimen määräytyminen
6922: hakijalle sekä sille, joka hakemuksen johdosta on Sukunimen määräytymisellä tarkoitetaan tässä
6923: tehnyt 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen. luvussa sukunimen saamista tai sukunimen
6924: 1984 vp. - HE n:o 236 49
6925:
6926: muuttumista syntymän, avioliiton solmimisen tai voidaan tutkia Suomen tuomiOistuimessa, JOS
6927: purkamisen taikka isyyden vahvistamisen tai ku- vastaajalla on täällä kotipaikka.
6928: moamisen taikka lapseksiottamisen taikka muu- Kun Suomen tuomioistuin vahvistaa lapseksi-
6929: toin perhesuhteiden perusteella, kun nimen saa- ottamisen, tuomioistuin voi antaa päätöksen alai-
6930: minen tai muuttuminen perustuu välittömästi käisen lapsen sukunimestä.
6931: lain säännökseen taikka toimivaltaiselle viran-
6932: omaiselle tehtyyn ilmoitukseen. 28 §
6933: Sovellettava laki sukunimeä koskevassa asiassa
6934: 26 §
6935: Asiassa, joka koskee sukunimen muuttamista
6936: Sukunimen määräytymiseen sovellettava laki hakemuksesta uudeksi sukunimeksi tai sukuni-
6937: Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräytymi- men julistamista menetetyksi taikka sukunimeä
6938: sestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka suku- Suomessa vahvistettavan lapseksiottamisen yhtey-
6939: nimen määräytymisen perusteen syntyessä taikka dessä, on sovellettava Suomen lakia.
6940: sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäessä, mää-
6941: räytyy sukunimi Suomen lain mukaan. 29 §
6942: Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräytymi- Uuden sukunimen käyttöönoton pätevyys Suo-
6943: sestä on kysymys, ei ole kotipaikkaa Suomessa 1 messa
6944: momentissa tarkoitettuna ajankohtana, määräy-
6945: tyy sukunimi sen valtion sukunimeä koskevan Uuden sukunimen käyttöönotto vieraassa valti-
6946: lain mukaan, jota toimivaltaisen viranomaisen on ossa ilman viranomaisen antamaa päätöstä voi-
6947: sovellettava siinä valtiossa, missä henkilöllä sa- daan tunnustaa päteväksi Suomessa, jos nimen
6948: nottuna ajankohtana on kotipaikka. käyttöönotto oli sallittua siinä valtiossa, jossa
6949: Suomen kansalaisella, jolla on kotipaikka asianomaisella henkilöllä käyttöönoton hetkellä
6950: muussa valtiossa kuin Suomessa, Norjassa, Ruot- oli kotipaikka.
6951: sissa tai Tanskassa, on 2 momentin säännöksen
6952: estämättä oikeus vaatia, että sukunimen määräy- 30 §
6953: tymiseen on sovellettava Suomen lakia. Tämän Sukunimen muuttamisesta tai menettämisestä
6954: oikeuden käyttämisestä säädetään tarkemmin vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnusta-
6955: asetuksella. mmen
6956: Kun Suomen tuomioistuin vahvistaa lapseksi- Vieraassa valtiossa annettu lainvoimainen pää-
6957: ottamisen, määräytyy alaikäisen lapsen sukunimi tös, jolla sukunimi on muutettu uudeksi sukuni-
6958: Suomen lain mukaisesti. meksi tai julistettu menetetyksi, tunnustetaan
6959: ilman eri vahvistusta päteväksi Suomessa, jos
6960: 27 § päätöksen on antanut sen valtion viranomainen,
6961: Suomen viranomaisen toimivalta sukunimeä kos- missä henkilöllä päätöksen antamisen hetkellä oli
6962: kevassa asiassa kotipaikka, tai jos päätös tunnustetaan päteväksi
6963: siinä valtiossa.
6964: Sukunimi voidaan Suomessa muuttaa hake- Päätös tunnustetaan Suomessa päteväksi myös
6965: muksesta uudeksi sukunimeksi lääninhallituksen silloin, kun päätöksen on antanut sen valtion
6966: päätöksellä, jos hakijalla on Suomessa kotipaik- viranomainen, jonka kansalainen henkilö oli pää-
6967: ka. töksen antamisen hetkellä.
6968: Jos Suomen kansalaisella on kotipaikka muussa
6969: valtiossa kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai 31 §
6970: Tanskassa, voidaan hakemus sukunimen muutta-
6971: misesta tutkia Suomessa, jos Suomessa annettu Vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnusta-
6972: päätös tunnustetaan päteväksi siinä valtiossa, matta jättäminen
6973: missä hakijalla on kotipaikka. Hakemus on tehtä- Vieraassa valtiossa annettua sukunimeä koske-
6974: vä sen läänin lääninhallitukselle, missä hakijalla vaa päätöstä ei tunnusteta päteväksi Suomessa:
6975: on viimeksi ollut kotipaikka tai, jos hakijalla ei 1) jos saman asian käsittely samojen asianosais-
6976: ole ollut kotipaikkaa Suomessa, Uudenmaan lää- ten välillä on vireillä Suomessa ja asia oli Suo-
6977: nin lääninhallitukselle. messa pantu vireille ennen kuin päätös vieraassa
6978: Sukunimen menettämistä koskeva vaatimus valtiossa oli annettu;
6979: 7 438400974W
6980: 50 1984 vp. - HE n:o 236
6981:
6982: 2) jos paatos on ristiriidassa samasta asiasta 34 §
6983: samojen asianosaisten välillä Suomessa annetun Valtuutus asetuksen ja ohjeiden antamiseen
6984: tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätök-
6985: sen kanssa ja asia oli Suomessa pantu vireille Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamises-
6986: ennen kuin päätös vieraassa valtiossa oli annettu; ta annetaan asetuksella.
6987: 3) jos päätös on ristiriidassa samasta asiasta Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia
6988: samojen asianosaisten välillä jossakin muussa val- ohjeita vieraan valtion lainsäädännön ja nimikäy-
6989: tiossa annetun päätöksen kanssa, joka oli annettu tännön huomioon ottamisesta tätä lakia sovellet-
6990: aikaisemmin vireille pannussa menettelyssä ja taessa.
6991: joka tunnustetaan päteväksi Suomessa; taikka
6992: 4) jos päätös on annettu menettelyssä, joka on 8 luku
6993: vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita tai
6994: jos päätöksen tunnustaminen johtaisi tulokseen, Lain voimaantulo ja siirtymäsäännökset
6995: joka on Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden 35 §
6996: vastainen.
6997: Voimaantulo
6998:
6999: 32 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
7000: Vieraan valtion lain soveltamatta jättäminen kuuta 19
7001: Tällä lailla kumotaan sukunimestä 23 päivänä
7002: Vieraan valtion lakia, joka koskee sukunimen joulukuuta 1920 annettu laki (328/20) siihen
7003: määräytymistä tai uuden sukunimen käyttöönot- myöhemmin tehtyine muutoksineen, 13 päivänä
7004: toa ilman viranomaisen antamaa päätöstä, ei kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/29)
7005: sovelleta, jos lain soveltaminen johtaisi tulok- 32 ja 84 §, näistä viimeksi mainittu pykälä
7006: seen, joka on Suomen oikeusjärjestyksen perus- sellaisena kuin se on 23 päivänä syyskuuta 1948
7007: teiden vastainen. annetussa laissa (681/48), isyyslain voimaanpa-
7008: nosta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain
7009: (701175) 3 §:n 2 momentti sekä myös muut
7010: säännökset, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän lain
7011: 7 luku säännösten kanssa.
7012: Erinäiset säännökset
7013: 36 §
7014: 33 §
7015: Aikaisemmin saadun sukunimen säilyttäminen
7016: Alaikäisen oikeus päättää sukunimestään ja va-
7017: jaavaltaisen puhevalta Tämän lain säännökset eivät aiheuta muutosta
7018: sukunimeen, joka on merkitty väestörekisteriin
7019: Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muuttaa ennen lain voimaantuloa.
7020: tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti ilman lapsen Jos sukunimeä ei ole ennen tämän lain voi-
7021: suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta. maantuloa merkitty väestörekisteriin ja jäljempä-
7022: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos lapsi nä mainittu lainvoiman saanut päätös on annettu
7023: sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi il- ennen lain voimaantuloa, aikaisempaa lakia on
7024: maista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei myöskään sovellettava,
7025: voida muuttaa 4 luvun mukaisesti vastoin 12 1) kun uusi sukunimi on hyväksytty sukuni-
7026: vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on mestä annetun lain nojalla,
7027: niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan 2) kun tuomioistuin on avioliittolain 84 §:n
7028: kiinnittää huomiota. nojalla määrännyt, ettei vaimolla ole oikeutta
7029: Alaikäisellä, joka aikoo mennä avioliittoon, on käyttää miehensä sukunimeä, tai
7030: oikeus itse päättää sukunimestään avioliittoon 3) kun tuomioistuin on ottolapsista annetun
7031: mennessään. lain (208/25) nojalla antanut suostumuksen otto-
7032: Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tämän lapsen ottamiseen tai purkanut ottolapsisuhteen
7033: lain 4 luvussa tarkoitetuissa asioissa on muutoin taikka lapseksiottamisesta annettujen lakien (32/
7034: voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 79 ja 1 ) nojalla vahvistanut lapseksiottami-
7035: §:ssä sekä 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty. sen.
7036: 1984 vp. -HE n:o 236 51
7037:
7038: 37 § 39 §
7039: Aikaisemmin saadun sukunimen muuttaminen Lain 6 luvun siirtymäsäännökset
7040: Sukunimeä muutettaessa on lain 2, 3, 4 ja 5 Tämän lain 6 luvun säännöksiä sukunimen
7041: luvun säännöksiä sovellettava myös silloin, kun
7042: määräytymisestä ja vieraassa valtiossa annetun
7043: sukunimi on merkitty väestörekisteriin ennen
7044: päätöksen tunnustamisesta on sovellettava myös
7045: tämän lain voimaantuloa sekä silloin, kun 36 §:n silloin, kun sukunimen määräytymisen peruste
7046: 2 momentissa tarkoitettu sukunimi on merkitty on syntynyt, ilmoitus tehty taikka päätös annettu
7047: väestörekisteriin tämän lain tultua voimaan. ennen tämän lain voimaantuloa ja asianomaisella
7048: henkilöllä ei nimen määräytymisen perusteen
7049: 38 § syntyessä tai päätöksen antamisen hetkellä eikä
7050: Vaimon oikeus ottaa takaisin sukunimensä myöskään sen jälkeen ennen tämän lain voi-
7051: maantuloa ole ollut kotipaikkaa Suomessa.
7052: Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen tä-
7053: män lain voimaantuloa, vaimolla on oikeus avio- Tämän lain 6 luvun säännöksiä tuomiois-
7054: liiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka tuimen ja lääninhallituksen toimivallasta on so-
7055: hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamal- vellettava myös asiassa, joka on pantu vireille
7056: la siitä kirjallisesti asianomaiselle vaestörekisterin ennen tämän lain voimaantuloa ja josta lain
7057: pitäjälle. voimaantullessa ei ollut annettu päätöstä.
7058:
7059:
7060:
7061: 2.
7062: Laki
7063: lapseksiottamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
7064:
7065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapseksiottamisesta päivänä kuuta
7066: 198 annetun lain ( 1 ) 13 § näin kuuluvaksi:
7067:
7068: 13 §
7069: Ottolapsen sukunimestä säädetään sukunimi- Tämä laki tulee v01maan päivänä
7070: laissa ( 1 ). kuuta 198
7071:
7072:
7073: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
7074:
7075:
7076: Tasavallan Presidentti
7077: MAUNO KOIVISTO
7078:
7079:
7080:
7081:
7082: Oikeusministeri Christoffer Taxell
7083: 52 1984 vp. - HE n:o 236
7084:
7085: Liite 1
7086:
7087:
7088:
7089:
7090: Sukunimiasetus
7091: Oikeusministerin esittelystä säädetään päivänä kuuta 198 annetun sukunimilain
7092: 1 ) 34 §:n 1 momentin nojalla:
7093:
7094: 1§ 5§
7095: Kun pyydetään kuulutusta avioliittoon, kuulu- Sukunimilain 15 §:ssä tarkoitettuun sukuni-
7096: tusviranomaisen on selostettava avioliittoon aiko- men muuttamista koskevaan hakemukseen on
7097: ville sukunimilain ( 1 ) 2 ja 3 luvun sään- liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todis-
7098: nökset puolison ja lasten sukunimestä sekä suku- tus, josta ilmenee hakijan, hänen puolisonsa sekä
7099: nimen muuttamisesta. alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisemmat suku-
7100: nimet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen
7101: 2§ · sukunimen muuttamista varten.
7102: Vihkijän on merkittävä avioliittolain ja sen
7103: voimaanpanosta annetun lain soveltamisesta an- 6§
7104: netun asetuksen 21 §:n 1 momentissa mainit- Saatuaan nimilautakunnan lausunnon, läänin-
7105: tuun ilmoitukseen hallituksen on viipymättä toimitettava sukunimi-
7106: 1) yhteinen sukunimi, jonka avioliittoon aiko- lain 18 §:ssä tarkoitettu tiedotus viralliseen leh-
7107: vat ovat ottaneet, ja teen julkaistavaksi. Tiedotuksessa on kehotettava
7108: 2) sukunimi, jota avioliittoon aikova on ilmoit- jokaista, jolla sukunimilain 19 §:n mukaan on
7109: tanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä. oikeus tehdä muistutus, esittämään muistutuk-
7110: sensa lääninhallitukselle 30 päivän kuluessa siitä,
7111: 3§ kun tiedotus on julkaistu virallisessa lehdessä.
7112: Kun lapsi otetaan ottolapseksi eikä ottovan- Sukunimilain 18 §:ssä tarkoitetut tiedotukset
7113: hemmilla ole yhteistä sukunimeä, tuomiois- julkaistaan virallisessa lehdessä kuukausittain,
7114: tuimen on tiedusteltava, ovatko ottovanhemmat kunkin kalenterikuukauden ensimmäisessä nu-
7115: sopineet siitä, kumman nimen lapsi saa. merossa.
7116: Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen
7117: lapseksiottamisen, tuomioistuimen on päätökses- 7§
7118: sään mainittava se sukunimi, jonka ottolapsi Kun päätös, jolla hakemus sukunimen muut-
7119: sukunimilain 3 §:n 1 momentin perusteella saa, tamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman,
7120: taikka, että ottolapsi säilyttää oman sukunimen- lääninhallituksen tai, jos päätökseen oli haettu
7121: sä. muutosta, korkeimman hallinto-oikeuden on vii-
7122: pymättä ilmoitettava uusi sukunimi väestörekis-
7123: 4§ terikeskukselle.
7124: Sukunimilain 6 §:ssä ja 9 §:n 3 momentissa Jäljennös lääninhallituksen ja korkeimman hal-
7125: tarkoitettu kirjallinen ilmoitus sukunimen muut- linto-oikeuden päätöksestä sukunimen muutta-
7126: tamisesta tehdään väestörekisterikeskuksen vah- mista koskevassa asiassa on lähetettävä tiedoksi
7127: vistaman kaavan mukaisella lomakkeella. nimilautakunnalle.
7128: Edellä 1 momentissa tarkoitettua lomaketta saa
7129: maksutta valtion painatuskeskuksesta. Väestöre- 8§
7130: kisterin pitäjien on pidettävä lomaketta sitä tar- Kun tuom101stuimen sukunimilain 23 ja
7131: vitsevien saatavissa. 24 §:n nojalla antama päätös on saanut lainvoi-
7132: 1984 vp. - HE n:o 236 53
7133:
7134: man, alioikeuden tai, jos päätökseen oli haettu 10 §
7135: muutosta, hovioikeuden tai korkeimman oikeu- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
7136: den on viipymättä ilmoitettava menetetyn suku- kuuta 198 .
7137: nimen tilalle tullut sukunimi väestörekisterikes- Tällä asetuksella kumotaan sukunimestä 23
7138: kukselle. päivänä joulukuuta 1920 annettu asetus (329/20)
7139: siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, tur-
7140: vapaikkaoikeutta Suomessa nauttivan henkilön,
7141: 9§ joka ei ole minkään valtion kansalainen, sukuni-
7142: Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava 7 §:n men muuttamisesta 29 päivänä tammikuuta
7143: 1 momentin ja 8 §:n mukaan sille ilmoitetusta 1937 annettu asetus (60/37) sekä avioliittolain ja
7144: sukunimen muutoksesta rikosrekisteriin, jollei sen voimaanpanosta annetun lain soveltamisesta
7145: ole ilmeistä, että asianomaista henkilöä ei ole 22 päivänä marraskuuta 1929 annetun asetuksen
7146: rikoksesta rekisteröity. 21 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 7
7147: Väestörekisterin pitäjän on samoin edellytyksin päivänä syyskuuta 1935 annetussa asetuksessa
7148: ilmoitettava rikosrekisteriin sukunimen muutok- (268/ 35) ja 35 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se
7149: sesta, joka on tehty sukunimilain 2 ja 3 luvun on 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa asetuk-
7150: säännösten mukaisesti. sessa (689/48).
7151: 54 1984 vp. - HE n:o 236
7152:
7153: Liite 2
7154:
7155:
7156:
7157:
7158: Asetus
7159: nimilautakunnasta
7160:
7161: Oikeusministerin esittelystä säädetään patvana kuuta 198 annetun sukunimilain
7162: ( 1 ) 14 §:n 2 momentin ja 20 päivänä joulukuuta 1945 annetun etunimilain (1265/45) 11 §:n
7163: nojalla:
7164:
7165: 1§ töntutkimukseen sekä yhden ruotsin kieleen ja
7166: Nimilautakunnan tehtävänä on: nimistöntutkimukseen.
7167: 1) antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä
7168: lääninhallitukselle lausuntoja suku- ja etunimen 3§
7169: muuttamista ja uuden nimen hyväksymistä kos- Valtioneuvosto määrää puheenjohtajat sekä jä-
7170: kevissa asioissa; senet ja näiden varamiehet enintään kolmeksi
7171: 2) seurata suku- ja etunimen muuttamista vuodeksi kerrallaan. Oikeusministeriö määrää
7172: koskevissa asioissa noudatettua käytäntöä sekä lautakunnalle sihteerin.
7173: antaa siitä tietoja korkeimmalle hallinto-oikeu- Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheen-
7174: delle, lääninhallitukselle ja muille viranomaisille; johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi
7175: sekä jäsentä tai heidän varamiestään on saapuvilla.
7176: 3) tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esityk-
7177: siä suku- ja etunimeä koskevan lainsäädännön 4§
7178: kehittämiseksi. Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä
7179: valtion komiteoista on säädetty.
7180: 2§ Tarkempia ohjeita lautakunnalle antaa tarvit-
7181: Nimilautakunnassa on puheenjohtaja, varapu- taessa oikeusministeriö.
7182: heenjohtaja ja neljä jäsentä sekä viimeksi mainit-
7183: tujen henkilökohtaiset varamiehet. 5§
7184: Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
7185: johtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tut- kuuta 198 .
7186: kinnon suorittanut. Muista jäsenistä tulee yhden Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan
7187: olla perehtynyt väestökirjanpitoon, yhden suku- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
7188: tutkimukseen, yhden suomen kieleen ja nimis- menpiteisiin.
7189: 1984 vp. - HE n:o 236 55
7190:
7191: Ltite 3
7192:
7193:
7194:
7195:
7196: Asetus
7197: väestökirja-asetuksen muuttamisesta
7198: Sisäasiainministerin esittelystä lisätään 11 päivänä maaliskuuta 1970 annettuun väestökirja-asetuk-
7199: seen (198/70) uusi 54 a § seuraavasti:
7200:
7201: 54 a §
7202: Henkilön aikaisempi suku- ja etunimi saadaan 1) esitettäväksi tuomioistuimelle oikeuden-
7203: merkitä väestörekisteristä ja väestön keskusrekis- käyntiä tai hakemusasian käsittelyä varten;
7204: teristä annettavaan todistukseen vain, jos todis- 2) sosiaali-, ulosotto-, syyttäjä-, poliisi- tai
7205: tuksen hakija sitä pyytää. Jos annettava todistus sotilasviranomaisia varten; tai
7206: koskee muuta henkilöä kuin todistuksen hakijaa 3) yksityiselle henkilölle rikosrekisteri-ilmoi-
7207: tai väestökirjalain 11 §:ssä tarkoitettua henkilöä, tuksen hankkimista varten.
7208: hakijan on ilmoitettava pyyntönsä perusteeksi
7209: hyväksyttävä tarkoitus.
7210: Jos sukunimi on muutettu henkilön täytettyä Tämä asetus tulee votmaan päivänä
7211: 15 vuotta, aikaisempi nimi on kuitenkin aina kuuta 198 .
7212: merkittävä todistukseen, joka annetaan
7213: 1984 vp. - HE n:o 237
7214:
7215:
7216:
7217:
7218: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion tulo- Ja menoarviOn
7219: voimassaoloajan jatkamisesta
7220:
7221: Kun saattaa olla mahdollista, että Eduskunta nojen osalta sen kaltaista pidättyvyyttä kuin halli-
7222: ei ehdi päättää valtion tulo- ja menoarviota tuksen esitys ensi vuoden valtion tulo- ja menoar-
7223: vuodelle 1985 ennen sanotun vuoden alkua, olisi vioksi edellyttää.
7224: Hallitusmuodon 69 §:n 1 momenttiin mainitun Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan Edus-
7225: tilanteen varalta jo sisältyvän säännöksen lisäksi kunnan päätettäväksi,
7226: välttämätöntä häiriöiden estämiseksi valtionta-
7227: louden hoidossa saada aikaan väliaikainen järjes- että siihen asti kunnes valtion tulo- ja
7228: tely vuotta 1985 varten. Tämä järjestely olisi menoarvio vuodelle 1985 on julkaistu, ei
7229: sopivinta toteuttaa siten, että vuoden 1984 tulo- kuitenkaan sanotun vuoden maaliskuun
7230: ja menoarvion voimassaoloaikaa väliaikaisesti jat- 31 päivän jälkeen, saadaan soveltuvin
7231: ketaan siihen asti, kunnes valtion vuoden 1985 osin väliaikaisesti noudattaa vuoden 1984
7232: tulo- ja menoarvio on julkaistu, enintään kuiten- tulo- ja menoarviota, kuitenkin niin,
7233: kin sanotun vuoden maaliskuun loppuun saakka. että. harkinnanvaraisten szjoitusmeno-
7234: Kuitenkin olisi harkinnanvaraisten sijoitusmeno- jen (momentin tunnus 70-89) ja siirto-
7235: jen, eräiden siirtomenojen sekä valtioon virka- menojen (momentin tunnus 30-69)
7236: suhteessa olevien henkilöiden palkkausmenojen osalta szltä osin kuin szirtomenot 011
7237: osalta mainittuna aikana saatava noudattaa halli- tarkoitettu valtionavuiksi szjoitusmenoi-
7238: tuksen esitystä vuoden 1985 tulo- ja menoarviok- hin sekä valtioon virkasuhteessa olevien
7239: sl. henkzlöiden palkkausmenojen osalta saa-
7240: Tässä yhteydessä hallitus vielä toteaa, että sen daan noudattaa hallituksen esitystä val-
7241: tarkoituksena on tulo- ja menoarviota sovelletta- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1985.
7242: essa noudattaa erityisesti harkinnanvaraisten me-
7243: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
7244:
7245:
7246: Tasavallan Presidentti
7247: MAUNO KOIVISTO
7248:
7249:
7250:
7251:
7252: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
7253:
7254:
7255:
7256:
7257: 438401270E
7258: 1984 vp. - HE n:o 238
7259:
7260:
7261:
7262:
7263: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion virkamieslainsäädän-
7264: nön uudistamisesta
7265:
7266:
7267:
7268: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7269:
7270: Valtion virkamieslainsäädännön kokonaisuu- Huomattavimpiin uudistuksiin kuuluu, että
7271: distusta on jo kauan pidetty välttämättömänä, nykyiset virkasuhdelajit, joita on kaikkiaan noin
7272: koska tämä lainsäädäntö on varsin vanhaa, ha- kymmenen, ehdotetaan supistettaviksi kahteen,
7273: janaista ja puutteellista. Valtion tehtävien li- vakinaiseen ja tilapäiseen virkasuhteeseen. Eh-
7274: sääntyessä ja valtionhallintoon kohdistuvien vaa- dotus merkitsee kokonaisuutena virkasuhteessa
7275: timusten ja odotusten kasvaessa virkamieslain- olevan henkilöstön aseman huomattavaa yhden-
7276: säädännön epäkohdat ovat käyneet yhä tuntu- mukaistamista ja vakiinnuttamista. Ylimääräi-
7277: vammiksi. Esityksen antamisen yhtenä aiheena set toimet muutettaisiin viroiksi. Lisäksi pois-
7278: on myös vuonna 1970 voimaan saatettu valtion tettaisiin erilaiset nimittämiskirjat, joiden mu-
7279: virkaehtosopimuslainsäädäntö, jonka mukainen kaan nykyisin keskeiseltä osalta määräytyy vir-
7280: virkaehtosopimusmenettely on monessa suhtees- kamiehen oikeudellinen asema.
7281: sa syvällisesti muuttanut sekä valtion asemaa Virkasuhteen päättämismuotoja pyritään yk-
7282: työnantajana että virkamiesten asemaa. Virka- sinkertaistamaan ja yhtenäistämään. Virkasuhde
7283: ehtosopimuslainsäädäntö on samalla entisestään olisi lakiehdotuksen mukaan sekä viranomaisen
7284: korostanut yleisen virkamieslainsäädännön haja- että virkamiehen puolelta irtisanottavissa. Vi-
7285: naisuutta. ranomainen saisi irtisanoa virkamiehen kuiten-
7286: Valtion virkamieslainsäädännön uudistamisen kin vain laissa säädettyjen erityisten perusteiden
7287: yleisinä tavoitteina on lisätä valtionhallinnon te- nojalla. Virkamies voisi tehdä irtisanomisesta
7288: hokkuutta ja suorituskykyä. Uudella lainsäädän- oikaisuvaatimuksen virkamieslautakuntaan. Vir-
7289: nöllä yhtenäistetään ja kootaan virkamieslain- kamieslautakunta olisi uusi virastoihin perus-
7290: säädäntö sekä yhtenäistetään eri virkamiesryh- tettava toimielin, jossa olisi sekä viranomaisen
7291: mien oikeudellista asemaa. Virkasuhdetta koske- että virkamiesjärjestöjen ehdotuksesta määrätyt
7292: viin säännöksiin ehdotetaan lukuisia muutoksia jäsenet. Jos virkamieslautakunta kumoaa irtisa-
7293: ja täsmennyksiä. Toteutuessaan tämä uudistus nomisen, se ei tulisi lainkaan voimaan. Irtisa-
7294: olisi merkittävimpiä virkamieslainsäädännön uu- nomissäännökset eivät koskisi tuomaria, jonka
7295: distuksia tällä vuosisadalla. Uudistus koskee asema perustuu hallitusmuotoon.
7296: noin 130 000 valtion palveluksessa olevaa Virkamieslainsäädännön uudistaminen edel-
7297: henkilöä. lyttää virkojen perustamismenettelyn olennaista
7298: Esitykseen sisältyvät ehdotukset laiksi Suo- yksinkertaistamista ja nopeuttamista, mitä laki-
7299: men hallitusmuodon muuttamisesta, valtion vir- esityksessä samalla ehdotetaan. Pääasiallinen uu-
7300: kamieslaiksi, valtion virkamieslain voimaanpa- distus olisi, että eduskunta eräitä tärkeimpiä
7301: nolaiksi sekä laeiksi eräiden lakien muuttami- virkoja lukuunottamatta osoittaisi perustettavia
7302: sesta. Hallitusmuodosta ehdotetaan muutetta- virkoja varten virastoittain määrärahan eikä
7303: vaksi sen 65 ja 89-91 §:ää. Keskeinen uusis- määrärahan myöntäessään päättäisi sitovasti
7304: ta säädöksistä olisi valtion virkamieslaki, joka yksittäisistä viroista.
7305: korvaisi nykyiset noin 20 erillistä ja eriasteis- Uuden virkamieslainsäädännön sisältämiä
7306: ta säädöstä. muita keskeisiä uudistuksia ovat ehdollepano-
7307: 1682016002
7308: 2 1984 vp. - HE n:o 238
7309:
7310: menettelyn poistaminen useimpien virkojen jossa olisi myös tarpeelliset ylimenokauden
7311: osalta, virkavelvollisuuksia ja virkavastuuta kos- säännökset.
7312: kevien säännösten kokoaminen sekä mahdolli- Samanaikaisesti virkamieslainsäädännön uu-
7313: suus asettaa virkamies määrätyin edellytyksin distamista koskevan esityksen kanssa hallitus
7314: valtioneuvoston käytettäväksi. on antanut tähän uudistukseen liittyvän erilli-
7315: Uusi virkamieslainsäädäntö ehdotetaan saatet- sen esityksen valtion virkaehtosopimuslainsää-
7316: tavaksi voimaan erityisellä voimaanpanolailla, dännön uudistamisesta.
7317: 1984 vp. - HE n:o 238 3
7318:
7319:
7320:
7321:
7322: SISÄLLYSLUETTELO
7323:
7324: Sivu Sivu
7325: YLEISPERUSTELUT 5 4 luku. Viranomaisen yleiset velvollisuudet
7326: 5
7327: työnantajana .................. . 29
7328: 1. Esityksen lähtökohdat ja tavoitteet ....... . 5 luku. Virkamiehen yleiset velvollisuudet 30
7329: 1.1. Lähtökohdat ...................... . 5
7330: 6 luku. Palvelussuhteen ehdot .......... . J5
7331: 1.2. Tavoitteet ja keinot ............... . 6 7 luku. Virkamiehen siirtäminen ja uudel-
7332: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu ..... . 6 leen sijoittaminen .............. . 37
7333: 2.1. Nykyinen tilanne ................. . 6 8 luku. Virkamiehen asettaminen valtioneu-
7334: 2.1.1. Yleistä ..................... . 6 voston käytettäväksi ........... . 39
7335: 2.1.2. Virkasuhdelajit ............. . 7 9 luku. Virantoimituksen keskeytyminen .. 40
7336: 2.2. Asian valmistelu .................. . 8 10 luku. Virkamiehen irtisanominen ...... . 42
7337: 2.2.1. Eduskunnan toivomukset ja lau- 11 luku. Eroamisikä .................... . 46
7338: sumat ..................... . 8 12 luku. Eroraha ja toistuva korvaus 47
7339: 2.2.2. Valmisteluelimet ............ . 8 13 luku. Kurinpitomenettely ja vahingonkor-
7340: 2.2.2.1. Aikaisemmat valmistelu- vausvastuu .................... . 49
7341: elimet .............. . 8 14 luku. Virantoimituksesta pidättäminen .. 52
7342: 2.2.2.2. Tämän esityksen valmis- 15 luku. Tuomarit ..................... . 53
7343: telu ................ . 9 16 luku. Virkamieslautakunnat ja kurinpito-
7344: asiamies ..................... .. 55
7345: 3. Pohjoismaiden virkamieslainsäädäntö ...... . 9 59
7346: 17 luku. Muutoksenhaku ............... .
7347: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vai- 18 luku. Erinäiset säännökset ............ . 61
7348: kutukset ............................... . 9 64
7349: 4. Valtion virkamieslain voimaanpanolaki
7350: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 10 1 luku. Valtion virkamieslain voimaantulo 64
7351: 5.1. Esityksen suhde virkaehtosopimuslain- 2 luku. Kumottavat säädökset .......... . 64
7352: säädännön uudistamiseen ........... . 10 3 luku. Virkojen, toimien ja ylimääräisten
7353: 5.2. Esityksen suhde rikoslain virkarikos- toimien muuttuminen valtion virka-
7354: säännösten uudistamiseen ........... . 10 mieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi se-
7355: 5.3. Kansainväliset sopimukset ja suositukset 10 kä niiden haltijoiden siirtyminen
7356: 5.4. Esityksen ulkopuolelle jääviä kysymyksiä 11 muuttuneisiin virkoihin ......... . 66
7357: 4 luku. Siirtymäkauden erityisjärjestelyt .. . 68
7358: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .. . 11 5 luku. Siirtymäkauden palvelussuhteen eh-
7359: 1. Yleistä ................................ . 11 tojen erityisjärjestelyt .......... . 72
7360: 1.1. Virkojen perustaminen ............ . 11 6 luku. Valtion virkamieslain soveltaminen
7361: 12 mui~in kuin valtion palveluksessa
7362: 1.2. Virkojen täyttäminen .............. .
7363: 1.3. Virkamiehen siirtäminen ja käytettäväk- olevun ....................... . 74
7364: si asettaminen .................... . 14 7 luku. Erinäiset säännökset ........... . 74
7365: 1.4. Virkasuhteen päättyminen ......... . 15 5. Muihin lakeihin ehdotetut muutokset 75
7366: 1.5. Kysymys virkamiehen 1omauttamisesta 16 5.1. Laki valtion eläkelain muuttamisesta 75
7367: 1.6. Virkamiesten palvelussuhteen jatkuvuu- 5.2. Laki valtiokonttorista annetun lain
7368: den turvaaminen .................. . 17 muuttamisesta .................... . 75
7369: 1.7 Virkavastuu ....................... . 18 5.3. Laki puolustusvoimista annetun lain
7370: 1.8. Virkamieslautakunnat .............. . 18 muuttamisesta ................... . 75
7371: 1.9. Tuomarit ........................ . 19 5.4. Lait työriitojen sovittelusta annetun
7372: 1.10. Eläkelainsäädännön muutokset ...... . 19 lain ja kuluttaja-asiamiehestä annetun
7373: 20 lain muuttamisesta ................ . 75
7374: 2. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
7375: 3. Valtion virkamieslaki ................... . 21 LAKITEKSTIT ........................ . 76
7376: 1 luku. Yleiset säännökset ............. . 21
7377: 2 luku. Virkojen perustaminen, siirtäminen, 1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 76
7378: lakkauttaminen ja muuttaminen .. 22 2. Valtion virkamieslald ................... . 76
7379: 3 luku. Virkojen kelpoisuusvaatimukset, ha- 3. Valtion virkamieslain voimaanpanolaki 92
7380: kumenettely ja virkasuhteen alka-
7381: minen ....................... .. 25 4. Laki valtion eläkelain muuttamisesta ..... . 102
7382: 4 1984 vp. - HE n:o 238
7383:
7384: Sivu Sivu
7385: 5. Laki valtiokonttorista annetun lain muuttami- 2.2. Asetus valtion virkamiesten uudelleen
7386: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 sijoittamisesta . . .. .. . .. .. .. . . .. .. . . . 115
7387: 6. Laki puolustusvoimista annetun lain muut- 2.3. Eroraha-asetus .. .. . . .. . .. .. . .. . . . • . 117
7388: 2.4. Asetus valtion virkamieslain voimaan-
7389: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 panolain täytäntöönpanosta ja sovelta-
7390: 7. Laki työriitojen sovittelusta annetun lain misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
7391: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 2.5. Asetus virkavalan ja tuomarinvalan van-
7392: nomisesta annetun asetuksen muutta-
7393: 8. Laki kuluttaja-asiamiehestä annetun lain muut- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
7394: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
7395: 2.6. Asetus vankeinhoitolaitoksesta annetun
7396: asetuksen muuttamisesta ........... .
7397: LIITTEET ............................ . 2.7. Asetus puolustusvoimista annetun ase-
7398: 1. Rinnakkaistekstit lakiehdotuksista 2, 4 ja 7-8 105 tuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 122
7399: 2.8. Asetus rajavartiolaitoksesta annetun ase-
7400: 2. Asetusluonnokset . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 tuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 122
7401: 2.1. Valtion virkamiesasetus . . . . . . . . . . . . . 110 2.9. Asetus eräiden virkojen täyttämisestä 123
7402: 1984 vp. - HE n:o 238 5
7403:
7404:
7405:
7406:
7407: YLEISPERUSTELUT
7408:
7409: 1. Esityksen lähtökohdat sovellettavissa. Virkamieslainsäädännön kokoa-
7410: ja tavoitteet miseksi ja sen saattamiseksi tyydyttävälle kan-
7411: nalle on sen kokonaisuudistus käynyt välttä-
7412: 1.1. Lähtökohdat mättömäksi.
7413: Virkamieslainsäädäntöä uudistettaessa on pi-
7414: Suomalainen yhteiskunta on viime vuosi- dettävä lähtökohtana sitä, että virat peruste-
7415: kymmeninä kokenut voimakkaan ja nopean taan ja ne ovat valtion tehtävien suorittamista
7416: elinkeino- ja väestörakenteen muutoksen. Val- varten. Vastuu valtion tehtävien häiriöttömästä
7417: tion ja muun julkisen hallinnon tehtävät, eri- ja asianmukaisesta suorittamisesta on yhteis-
7418: tyisesti taloudellisella ja sosiaalisella sekä sivis- kunnalla itsellään ja siis viime kädessä ylimmil-
7419: tystoimen alalla ovat samalla olennaisesti laa- lä valtioelimillä, hallituksella ja eduskunnalla.
7420: jentuneet ja monipuolistuneet. Vielä tämän Tästä syystä on perussäännökset virkamiesten
7421: vuosisadan alkupuolella ja itsenäisyyden ajan oikeudellisesta asemasta annettava laissa. Vir-
7422: alussa valtion viranomaisten toiminta oli ver- kamieslainsäädäntöä uudistettaessa on otettava
7423: raten suppeaa ja käsitti vain rajoitettuja tehtä- huomioon se kehitys, mikä yhteiskunnan ylei-
7424: viä. Nykyisin valtion viranomaisten toiminta sen kehityksen myötä on myös virkamiesten
7425: on hyvin laajaa ja ulottuu jokseenkin kaikille asemassa käytännössä tapahtunut. Aikaisemmin
7426: yhteiskuntaelämän aloille. oli huomattava ero virkamiesten ja työntekiöi-
7427: Julkisen hallinnon toiminnan laajentuminen den aseman välillä, mutta nykyisin virkamiehet
7428: on merkinnyt sen työvoiman kasvua. Koko jul- rinnastetaan jo useimmissa suhteissa muihin
7429: kisen hallinnon palvelukses,sa on maan noin palkansaajiin. Tämä kehitys on luonut edelly-
7430: 2,4 miljoonan henkilön 'suuruisesta työvoimas- tykset virkasuhteen ja työsopimussuhteen toi-
7431: ta lähes 600 000 henkilöä eli noin 23 prosent- siinsa lähentämiselle myös lainsäädännössä.
7432: tia. Näistä noin 212 000 henkilöä on välittö- Yleisen virkamieslainsäädännön vanhentunei-
7433: mästi valtion palveluksessa ja loput kuntien, suudesta johtuvia epäkohtia on osittain lieven-
7434: kuntainliittojen ja seurakuntien palveluksessa. tänyt vuonna 1970 voimaan saatettu virkaehto-
7435: Valtion palkkausmenot, sosiaaliturvamaksut ja sopimuslainsäädäntö. Sen mukaan virkamiesten
7436: eläkkeet sekä valtionavut palkkauksiin ovat palvelussuhteen ehdoista voidaan eräin rajoituk-
7437: vuosittain noin 34 prosenttia valtion kokonais- sin sopia työehtosopimukseen verrattavin virka-
7438: menoista. Valtion virkamiesten palkkausmenot ehtosopimuksin. Tämä uudistus on olennaisesti
7439: ovat noin 11 prosenttia valtion kokonaisme- lisännyt virkamiesten ja heitä edustavien virka-
7440: noista. miesyhdistysten vaikuttamismahdollisuuksia
7441: Valtion palveluksessa oleva henkilöstö on virkamiesten palkkauksesta ja muista palvelus-
7442: pääsääntöisesti joko virkasuhteessa tai työsopi- suhteen ehdoista päätettäessä. Virkaehtosopi-
7443: mussuhteessa valtioon. Virkamiesten oikeudel- musmenettely on samalla muuttanut syvällisesti
7444: lista asemaa sääotelevän virkamieslainsäädän- sekä valtion asemaa työnantajana että virka-
7445: nön perussäädökset ovat peräisin jo 1920-lu- miesten ja virkamiesyhdistysten asemaa. Val-
7446: vulta. Tuon ajankohdan jälkeen on virkamies- tion virkaehtosopimuslakiin sisällytettiin sään-
7447: ten lukumäärä huomattavasti kasvanut ja hei- nökset muun muassa virkamiesten lakko-oikeu-
7448: dän tehtävänsä ovat samalla laajentuneet ja mo- desta.
7449: nipuolistuneet. Virkamiesten lukumäärä on lä- Virkaehtosopimuslainsäädännön voimaantuld
7450: hes kolminkertaistunut 1920-luvulta lähtien. toisaalta kuitenkin entisestään korosti muun
7451: Voimassa oleva virkamieslainsäädäntö ei van- virkamieslainsäädännön hajanaisuutta. Palkkaus-
7452: hentuneisuutensa ja puutteellisuutensa vuoksi ta ja muita virkasuhteen ehtoja koskevat sää-
7453: enää vastaa nykyisiä tarpeita. Virkamiesten oi- dökset ja säännökset on nyttemmin korvattu
7454: keudellinen asema on lukuisten virkasuhdela- virkaehtosopimuksin. Lainsäädäntöä ei tästä
7455: jien käytön vuoksi sekavasti ja epäyhtenäisesti huolimatta ole kumottu, vaikka sitä ei enää
7456: järjestetty. Lisäksi virkamieslainsäädäntö on ha- sovelleta. Tämä aiheuttaa huomattavasti epä-
7457: janaisuutensa vuoksi vaikeasti hallittavissa ja selvyyttä ja sekaannusta hallintotoiminnassa.
7458: 6 1984 vp. - HE n:o 238
7459:
7460: 1.2. Tavoitteet ja keinot toimiessa valtiota työnantajana edustavina vi-
7461: ranomaisina lainsäädännöllisiä edellytyksiä ny-
7462: Tämän virkamieslainsäädännön uudistamis- kyistä aktiivisempaan ja samalla suunnitelmalli-
7463: esityksen yleinen tavoite on hallinnon suoritus- sempaan henkilöstöhallintoon. Samalla virastoil-
7464: kyvyn lisääminen. Kun viranomaisten toimin- le ja laitoksille kuuluisi velvollisuus huolehtia
7465: nan tarkoituksena on yhteiskunnan toiminnasta henkilöstönsä työoloista ja työskentelyedellytyk-
7466: ja oikeusturvasta huolehtiminen sekä palvelus- sistä ja jatkuvasti valvoa näiden kehitystä. Täs-
7467: ten tarjoaminen yksityisille kansalaisille, on sä lainsäädännössä on osaltaan pyritty myös
7468: virkakoneiston tehokas toiminta välttämätöntä. lisäämään virkamiesten osallistumismahdolli-
7469: Virkamieslainsäädäntöä on pyritty yksinkertais- suuksia heitä koskevien ratkaisujen tekoon.
7470: tamaan ja selkiyttämään ja myös virkamieslain- Jotta virkamiesoikeus voidaan uudistaa edel-
7471: säädännön edellyttämiä hallintotoimia on py- lä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti säädettä-
7472: ritty yksinkertaistamaan. vällä lailla, on samalla välttämättä tehtävä eräi-
7473: Uudistamisesityksessä on otettu huomioon tä muutoksia hallitusmuodon (jäljempänä HM)
7474: uuden työlainsäädännön ja sosiaalilainsäädän- virkamiesoikeudellisiin säännöksiin. Muutetta-
7475: nön vaikutukset. Työlainsäädäntöön on voi- vat säännökset koskevat virkojen perustamista
7476: massa olevan virkamieslainsäädännön säätämi- ( 65 §) , virkaehdotusmenettelyä ( 89 §) , eräi-
7477: sen jälkeen tullut uusia periaatteita, joita nykyi- den hallinnonalojen virkojen täyttämistä (90
7478: sessä virkamieslainsäädännössä ei ole otettu §) ja virkamiesten oikeudellista asemaa yleensä
7479: huomioon. Nämä uudistukset, jotka ovat mer- (91 §).
7480: kinneet työntekijän aseman myönteistä kehitty- Nykyiset hajallaan olevat virkamiesoikeudel-
7481: mistä, on heijastettava myös virkamieslainsää- liset lait ja asetukset ehdotetaan yhdistettäviksi
7482: däntöön. Samalla voidaan vähentää virkamies- valtion virkamieslaiksi ja valtion virkamiesase-
7483: lainsäädännön ja työlainsäädännön välisiä eroja. tukseksi. Lisäksi ehdotetaan virkamieslainsää-
7484: Tämän suuntainen kehitys on tarpeen myös dännön uudistamisesta johtuvat muutokset teh-
7485: sen vuoksi, että työvoiman liikkuvuus julkisen täviksi valtion eläkelakiin ja eräisiin muihin
7486: hallinnon ja yksityisten työalojen välillä on li- lakeihin.
7487: sääntynyt. Virkamieslainsäädännön tulee julki-
7488: sen hallinnon toimintaa koskevana kuitenkin
7489: edelleen vastata julkisia tehtäviä haitavien vir- 2. Nykyinen t i 1 a n ne j a asian
7490: kamiesten asemaa ja vastuuta. valmistelu
7491: Keskeinen tavoite on myös eri virkamiesryh- 2.1. Nykyinen tilanne
7492: mien oikeudellisen aseman yhdenmukaistami-
7493: nen. Samoissa tehtävissä olevilla henkilöillä tu- 2.1.1. Yleistä
7494: lisi mahdollisuuksien mukaan olla samanlainen
7495: oikeudellinen asema. Virkamieslainsäädäntö1l/ ei ole koottu yhte-
7496: Yleisesti edellytetään, että valtio pyrkii mah- näiseksi säännöstöksi, vaan se koostuu nykyisin
7497: dollisuuksien mukaan turvaamaan palvelukseen useista hajallaan olevista säädöksistä. Pelkäs-
7498: ottamaosa henkilöstön työllisyyden. Tämän tään vakinaisten virkamiesten eli viran tai py-
7499: vuoksi palvelussuhteen jatkuvuus on pyrittävä syväisen toimen haltijoiden oikeudellista ase-
7500: turvaamaan muun muassa organisaatiomuutos- maa sääntelevät useat eri säädökset. Vakinais-
7501: ten yhteydessä. Lainsäädäntö on saatava sellai- ten virkamiesten virkasuhteen päättämisestä on
7502: seksi, että virkamiesten määrä kussakin tehtä- säädetty laissa valtion viran tai pysyväisen toi-
7503: vässä voidaan sopeuttaa työvoiman tarpeeseen men haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän
7504: ja samalla turvata virkamiesten palvelussuhteen oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan
7505: jatkuvuus. Näiden vaatimusten toteuttaminen (202/26, jäljempänä nimittämiskirjalaki), vaki-
7506: edellyttää henkilöstön uudelleen sijoittamisen naisten virkamiesten palkkauksesta ja eräistä
7507: huomattavaa tehostamista. yleisistä velvollisuuksista laissa valtion viran
7508: Nykyinen virkamieslainsäädäntö asettaa viras- tai toimen haltijain palkkauksesta (1030/42,
7509: tojen ja laitosten henkilöstöhallinnolle tarpeet- jäljempänä palkkalaki) sekä lakkautuspalkasta
7510: toman ahtaita rajoja. Uudistuksen tavoitteena laissa viran ja toimen haltijain oikeuksista ja
7511: on parantaa valtion henkilöstöasioiden hoita- velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkau-
7512: mista luomalla virastoille ja laitoksille niiden tetaan (182/31) ja puolustusvoimien virka-
7513: 1984 vp. - HE n:o 238 7
7514:
7515: miehiä koskevassa vastaavassa erillisessä laissa Peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan
7516: (183/31). Virkojen ja pysyväisten tointen täyt- virassapysymissuoja on erilainen sen mukaan,
7517: tämisessä noudatettavasta menettelystä on sään- mikä nimittämiskirja hänelle on annettava.
7518: nöksiä hallitusmuodossa, mutta muun ohessa Avoimen kirjeen saanut viran haltija voidaan
7519: hakuajasta on säädetty laissa määräajoista val- vapauttaa virasta kun yleinen etu sitä vaatii.
7520: tion virkaa tai tointa haettaessa (124/38). Toimen haltija voidaan vapauttaa toimesta,
7521: Ylimääräisten toimenhaltijoiden ja tilapäisten kun harkitaan syytä siihen olevan. Valtakirjan
7522: toimihenkilöiden oikeusasema perustuu asetuk- saanut viran haltija voidaan panna viralta hal-
7523: seen valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja linnollisessa kurinpitomenettelyssä. Jaottelulla
7524: tilapäisistä toimihenkilöistä (755/49). Mainit- virkoi:hin ja toimiin ei kuitenkaan ole sanotta-
7525: tujen säädösten lisäksi on useita muita erillis- vaa käytännön merkitystä.
7526: säädöksiä. Muista kuin vakinaisista virkamiehistä muo-
7527: Virkamieslainsäädäntö sisältää nykyisin sään- dostavat suurimman ryhmän ylimääräiset toi-
7528: nökset vain joistakin virkasuhteeseen kuuluvis- menhaltijat. Ylimääräisen toimenhaltijan virka-
7529: ta peruskysymyksistä. Muun muassa virkamie- suhde päättyy irtisanomisen johdosta, kun irti·
7530: hen velvollisuuksista ei ole yleisiä säännöksiä, sanomisaika on kulunut loppuun. Irtisanomis·
7531: joskin noiden velvollisuuksien rikkomisesta on ajan pituudeksi on virkaehtosopimuksella sovit-
7532: säädetty rangaistus rikoslain virkarikossäännök- tu viranomaisen puolelta yksi kuukausi ja vir-
7533: sissä. Virkamiehen velvollisuuksista on myös kamiehen puolelta 14 päivää.
7534: hallinnollisia määräyksiä useilla hallinnonaloilla.
7535: Myöskään virkavapaudesta ja muusta virantoi- Tilapäisen toimihenkilön asema poikkeaa yli-
7536: mituksen keskeytymisestä ei lukuunottamatta määräisen toimenhaltijan asemasta ennen kaik-
7537: sen ajalta suoritettavaa palkkausta ole nimen- kea sen vuoksi, että tilapäisiä toimia ei erik-
7538: omaisia säännöksiä, vaan menettely on jäänyt seen perusteta. Virastot ja laitokset voivat
7539: hallinnollisten määräysten ja käytännön varaan. määrärahojen puitteissa ottaa tilapäisiä toimi-
7540: Yleisen virkamieslainsäädännön niukkuuden henkilöitä.
7541: vuoksi on huomattava määrä virkasuhdetta ja Virkamieskäsitettä ei ole missään yleisesti
7542: virkamiehiä koskevia säännöksiä jouduttu ot- määritelty, vaan sen sisältö perustuu kuhunkin
7543: tamaan virastojen ja laitosten hallintoa koske- säädökseen. Virkamiehiin luetaan yleensä vaki-
7544: viin asetuksiin ja erilaisiin ohjesääntöihin ja naiset virkamiehet, ylimääräiset toimenhaltijat
7545: määräyksiin. Tästä on ollut seurauksena, että ja tilapäiset toimihenkilöt.
7546: ne ovat tulleet säädetyksi monilta osin toisis- Erikoislaatuinen palvelussuhde on virkasuh-
7547: taan poikkeavasti. teeseen verrattava julkisoikeudellinen palvelus-
7548: Virkamieslainsäädännön jäykkyydestä johtu- suhde. Tähän palvelussuhteeseen ei sovelleta
7549: vat osaltaan jäljempänä mainitut monet virka- yleistä virkamieslainsäädäntöä eikä työlainsää-
7550: suhdelajit. däntöä. Tähän ryhmään kuuluvista ovat vielä
7551: muista poikkeavassa asemassa puolustusvoimien
7552: värvätyt ja rajavartiolaitoksen rajavartijat, jotka
7553: 2.1.2. Virkasuhdelajit on otettu valtion palvelukseen julkisoikeudelli-
7554: Virkamiehet ovat joko vakinaisia virkamie- sen palvelussopimuksen perusteella. Värvätty-
7555: hiä tai muita kuin vakinaisia virkamiehiä. jen ja rajavartijoiden sekä posti- ja telelai-
7556: Vakinaiset virkamiehet ovat joko perus- toksen erillishenkilöryhmiin kuuluvien postiase-
7557: palkkaisia tai sopimuspalkkaisia. Peruspalkkai- man hoitajien, postinjakajien ja puhelinaseman
7558: seen virkaan tai toimeen annetaan nimittämis- hoitajien oikeudellista asemaa on selvitetty ku-
7559: kirjana avoin kirje, valtakirja tai toimikirja. takin eri toimikunnassa ( Komiteanmietinnöt
7560: Peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan ase- 1974:51, 1973:16 ja 1971: B 53).
7561: ma eroaa muiden virkamiesten asemasta siten, Virkasuhteeseen verrattavan julkisoikeudelli-
7562: ettei häntä voida irtisanoa. Kun virka tai sen palvelussuhteen käyttäminen on johtunut
7563: pysyväinen toimi lakkautetaan, sen haltija on asianomaisten henkilöiden tehtävien suorittami-
7564: siirrettävä toiseen virkaan tai toimeen tahi jol- seen liittyvistä erityisolosuhteista. Kyse on
7565: lei siirtäminen ole mahdollista, asetettava lak- useassa tapauksessa osa-aikaisesta tehtävästä.
7566: kautuspalkalle. Peruspalkkaiseksi on perustettu Sanotun henkilöstön oikeudellinen asema on
7567: ainoastaan päätoimisia virkoja ja toimia. eräissä suhteissa lähellä ylimääräisten toimen-
7568: 8 1984 vp. - HE n:o 238
7569:
7570: haltijoiden ja tilapäisten toimihenkilöiden ase- daan palkkausmomentin ( 01) alamomentin 6
7571: maa. Palvelussuhde päätetään irtisanomisella. ( työsuhdepalkat) määrärahaa ylittäen palkata
7572: Virkasuhteeseen verrattavaan julkisoikeudelli- henkilökuntaa työsopimussuhteeseen edellytyk-
7573: seen palvelussuhteeseen sovelletaan valtion vir- sellä, että ylitystä vastaava määrä säästyy vi-
7574: kaehtosopimuslakia. Posti- ja telelaitoksen ran, toimen tai ylimääräisen toimen lakkautta-
7575: erillishenkilöryhmien sekä värvättyjen ja raja- misen tahi tilapäisen toimen lopettamisen joh-
7576: vartijoiden palvelussuhteen ehdoista on tehty dosta palkkausmomentin alamomenteille 1, 2 ja
7577: erilliset virkaehtosopimukset. 5 (perus- ja sopimuspalkat, vuosipalkkiot, tila-
7578: päisten toimihenkilöiden palkkiot). Tätä ehdo-
7579: Valtion palveluksessa olevat henkilöt jakau- tusta eduskunta ei sellaisenaan ole voinut hy-
7580: tuivat vuonna 1983 lukumääräisesti seuraa- väksyä, vaan on edellyttänyt, että henkilökun-
7581: vasti: taa ei saa palkata työsopimussuhteeseen sellai-
7582: siin tehtäviin, jotka tähän saakka on hoidettu
7583: Vakinaiset virkamiehet . . . . . . yht. 63 716 yksinomaan virkasuhteessa olevaa henkilökun-
7584: Avoin kirje . . . . . . . . . . . . . . . . n. 3 000 taa käyttäen, eikä hallituksen esittämillä perus-
7585: V altakirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 25 000 teilla muidenkaan tehtävien hoitamista varten
7586: Toimikirja . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 34 000 ennenkuin kysymys virka- ja työsopimussuhtees-
7587: Sopimuspaikkaisen nimi ttämis- ta on koko valtion hallinnon osalta perusteelli-
7588: kirja ..................... . 1 181 sesti selvitetty.
7589: Muut kuin vakinaiset virkamiehet yht. 65 892 Tammikuun 21 päivänä 1977 käsitellessään
7590: Ylimääräiset toimenhaltijat ..... . 49 167 hallituksen esitystä n:o 131 valtion tulo- ja
7591: Tilapäiset toimihenkilöt ....... . 4 524 menoarvioksi vuodelle 1977 eduskunta lausui
7592: Muut ...................... . 12 201 mm:
7593: Satunnaiset apulaiset ....... . 3 498 Eduskunta on edellyttänyt, että valtion hal-
7594: Päätoimiset tuntiopettajat ... . 674 linnon piirissä laajennetaan ja tehostetaan sel-
7595: Posti- ja telelaitoksen erillishen- laisia toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön
7596: kilöryhmiin kuuluvat ..... . 5 341 määrää voidaan sopeuttaa nykyistä tarkoituk-
7597: Värvätyt ja rajaval'tijat ..... . 2 688 senmukaisemmin muuttuneiden tehtävien ja ta-
7598: Työntekijät ................... . 82 403 loudellisten voimavarojen asettamiin puitteisiin.
7599: Kuukausipaikkaiset ........... . 60 585 Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei
7600: Tuntipaikkaiset .............. . 21 818 tehtävien hoitoa eikä palvelusten kohtuullista
7601: tuottamista vaaranneta, ja että henkilökunnan
7602: Yhteensä 212 011 määrän sopeuttaminen tapahtuu ensi sijassa
7603: eläkkeelle siirtymisen tai muutoin niin sanotun
7604: luonnnollisen poistuman muodossa tai organi-
7605: saatioiden sisäisin järjestelyin. Ensisijaiseksi ta-
7606: 2.2. Asian valmistelu voitteeksi tulee asettaa, ettei valtion pysyväis-
7607: luontoista henkilökuntaa irtisanota.
7608: 2.2.1. Eduskunnan toivomukset ia lausumat
7609:
7610: Eduskunta on eri yhteyksissä esittämissään 2.2.2. Valmisteluelimet
7611: toivomuksissa ja lausumissa käsitellyt valtion
7612: palveluksessa olevan henkilöstön oikeudellista 2.2.2.1. Aikaisemmat valmisteluelimet
7613: asemaa koskevia kysymyksiä. Tähän hallituksen esitykseen liittyviltä osin
7614: Joulukuun 21 päivänä 1968 käsitellessään on virkamiesten oikeudellista asemaa selvitetty
7615: hallituksen esitystä n:o 86 valtion tulo- ja me- aikaisemmin muun muassa seuraavissa komi-
7616: noarvioksi vuodelle 1969 eduskunta lausui teoissa:
7617: mm: Valtion viran ja toimen haltijain oikeudellis-
7618: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksen yleis- ta asemaa tutkimaan asetettiin vuonna 1946
7619: perustelujen kohdassa IV.6.2 Palkkausmomen- komitea, joka antoi mietintönsä 2 päivänä lo-
7620: tin eräiden alamomenttien käyttö, esittänyt, kakuuta 1946 (Komiteanmietintö 1946:12).
7621: että valtiovarainministeriön suostumuksella saa- Mietintöön sisältyi ehdotus nimittämiskirjalain
7622: 1984 vp. - HE n:o 238 9
7623:
7624: eräiden säännösten muuttamiseksi, mutta se ei sen esitykseen sisältyvässä lakiehdotukses-
7625: johtanut lainsäädäntötoimenpiteisiin. sa on mahdollisuuksien mukaan otettu huo-
7626: Valtioneuvosto asetti vuonna 1961 uuden mioon ne huomautukset, jotka lausunnonanta-
7627: komitean tutkimaan valtion virkamiesten oi- jat tekivät komitean ehdotuksesta ja esityseh-
7628: keudellista asemaa muulta kuin taloudellisia dotuksesta.
7629: oikeuksia koskevalta osalta. Komitea lakkau-
7630: tettiin 5. 11. 1964, eikä se julkaissut mietin-
7631: töä. 3. P o h j o i s maiden virkamies-
7632: Lainvalmistelukunta valmisteli vuonna 1953 lainsäädäntö
7633: ehdotuksen palkkalain kokonaisuudistukseksi
7634: (Lainvalmistelukunnan julkaisuja 1953:6). Sekä Ruotsissa, Tanskassa että Norjassa on
7635: Ehdotus ei johtanut lainsäädäntötoimenpitei- yleinen valtion virkamiehiä koskeva laki. Ruot-
7636: siin. sin laki vuodelta 1976 (Lagen om offentlig
7637: Lisäksi on aikaisemmin selvitetty erillisinä anställning 1976:600), tuli voimaan 1. 1. 1977,
7638: kysymyksinä virkamiesten eroamisikää eläkeikää Tanskan laki vuodelta 1969 ( Lov om tjenste-
7639: koskeneen selvityksen yhteydessä (Komitean- mand i staten, folkeskolen og folkekirken,
7640: mietintö 1965: B 14), valtion virkamiesten 1969:291) tuli voimaan 1. 7. 1969 ja Nor-
7641: oikeutta olla muussa palkatussa toimessa (Ko- jan laki vuodelta 1983 (Lov om statens
7642: miteanmietintö 1967: B 41) sekä sopimus- tjenestemenn, 1983:3) tuli voimaan 1. 12.
7643: paikkaisten virkamiesten oikeudellista asemaa 1983. Tarkempi selvitys muiden Pohjoismai-
7644: (Komiteanmietintö 1968: B 5). Näihin mie- den virkamieslainsäädännöstä on julkishenkilös-
7645: tintöihin sisältyneet ehdotukset eivät ole joh- tön oikeusasemakomitean mietinnössä ( 1979:
7646: taneet lainsäädäntötoimenpiteisiin virkamies- 26).
7647: lainsäädännön osalta.
7648: Virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudel-
7649: lisessa palvelussuhteessa olevien eräiden ryh-
7650: mien oikeudellista asemaa on selvitetty komi- 4. E s i t y k sen o r g a n i sato r i se t ja
7651: teoissa, jotka on mainittu edellä sivulla 7. taloudelliset vaikutukset
7652:
7653: Virkamieslainsäädännön uudistamista koske-
7654: 2.2.2.2. Tämän esityksen valmistelu va hallituksen esitys ei edellytä uusien virasto-
7655: jen tai laitosten perustamista. Kun viraltapanoa
7656: Valtion virkamieslainsäädännön kokonais- tarkoittava kurinpitomenettely ehdotetaan yh-
7657: uudistusta on valmistellut vuonna 1972 ase- distettäväksi valtion virkamieslain mukaiseen
7658: tettu julkishenkilöstön oikeusasemakomitea. muuhun, uudella tavalla järjestettyyn kurinpit.>-
7659: Komitea on 15 päivänä kesäkuuta 1979 menettelyyn, ehdotetaan samalla, että virkayli-
7660: antanut mietintönsä (Komiteanmietintö 1979: oikeus tarpeettomana lakkautetaan. Ylimpänä
7661: 26) . Mietintö sisältää ehdotukset laiksi Suo- muutoksenhakuviranomaisena valtion virkamies-
7662: men hallitusmuodon muuttamisesta, valtion lakiin perustuvissa kurinpitoasioissa olisi kor-
7663: virkamieslaiksi, valtion virkamieslain voimaan- kein hallinto-oikeus.
7664: panolaiksi sekä laeiksi valtion eläkelain ja eräi- Virkamiesten palkanmaksupäivien yhdenmu-
7665: den muiden lakien muuttamisesta. Lisäksi ko- ka1staminen ja siirtäminen kuukauden 15 päi-
7666: mitea on laatinut ehdotukset valtion virkamies- väksi aiheuttaa siirtymävaiheessa palkan las-
7667: asetukseksi sekä eräiden asetusten muuttami- kennasta johtuvaa valtion menojen lisäystä
7668: seksi. noin 2 miljoonaa markkaa. Siirtymävaiheen
7669: Tästä ehdotuksesta pyydettiin lausunto 85 jälkeen tämän muutos aiheuttaa vuosittain
7670: viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausunnonantajat noin 1,6 miljoonan markan menojen lisäyk-
7671: suhtautuivat myönteisesti virkamieslain tarpeel- sen, koska virkamiesten ja kuukausipaikkais-
7672: lisuuteen. Laadittuun lakiehdotukseen edelly- ten työntekijöiden palkat on laskettava eri
7673: tettiin muutoksia ja täsmennyksiä muun mu- tietokoneajoi,ssa.
7674: assa virkamiehen irtisanomissuojaa, siirtämistä Virkamiehen irtisanomisesta tehtäviä oikai-
7675: ja kansalaisvapauksia käsitteleviin kohtiin. suvaatimuksia sekä kurinpitoasioita käsittele-
7676: Valtioneuvosto pyysi 3. 2. 1983 lausunnon esi- mään ehdotetaan asetettaviksi virastoihin virka-
7677: tysehdotuksesta korkeimmalta oikeudelta ja mieslautakuntia. Ne eivät kuitenkaan edellyt-
7678: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallituk- täisi lisähenkilöstöä.
7679: 2 1682016002
7680: 10 1984 vp. - HE n:o 238
7681:
7682: Erityisesti virkojen perustamismenettelyn yk- 5.3. Kansainväliset sopimukset ja suositukset
7683: sinkertaistamisella pyritään hallinnon tehostJ-
7684: miseen, mutta uudistus kokonaisuudessaankin Kansainvälisellä tasolla on olemassa eräitä
7685: yksinkertaistaa hallintoa ja vähentää sillä ta- kansainvälisen työjärjestön (ILO) hyväksymiä
7686: voin hallintotyöstä aiheutuvia valtion menoja. yleissopimuksia ja suosituksia, jotka on otettu
7687: Esityksen muut suoranaiset taloudelliset vaiku- huomioon tätä hallituksen esitystä valmistel-
7688: tukset johtuvat lähinnä lakkautuspalkkalainsää- taessa. Jäljempänä on mainittu sellaiset tär-
7689: dännön tarkistamisesta sekä henkilöstön uudel- keimmät ILO:n hyväksymät sopimukset ja
7690: leen sijoittamisen tehostamisesta. Lakkautus- suositukset, jotka liittyvät tässä lakiehdotuk-
7691: palkkoihin aikaisemmin tarvittuja varoja sääs- sessa käsiteltäviin asioihin. ILO on vuonna
7692: tyy, mutta tämä tapahtuu käytännössä vasta 1958 hyväksynyt työmarkkinoilla ja ammatin
7693: vähitellen, koska jo vahvistetut lakkautuspalkat harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjin-
7694: on edelleen suoritettava. Lakkautuspalkan ti- nän kieltämistä koskevan yleissopimuksen n:o
7695: lalle .tulevista erorahasta ja toistuvasta korvauk- 111. Vaikka sopimus ei nimenomaan edellytä
7696: sesta aiheutuvia menoja ei ole mahdollista tar- syrjintäkiellon voimaansaattamista lainsäädän-
7697: koin arvioida, koska niiden määrä riippuu sii- nöllä, sopimuksessa tarkoitettu syrjintäkielto on
7698: tä, minkä verran virkojen uudelleen järjestelyjä Suomessa sisällytetty vuonna 1970 annettuun
7699: suoritetaan ja .missä määrin virkamiehet voi- työsopimuslakiin (320/70).
7700: daan sijoittaa uudelleen valtion palvelukseen.
7701: ILO on vuonna 1963 hyväksynyt työnanta-
7702: ·- Henkilöstön uudelleen sijoittamisen tehosta- jan toimesta tapahtuvaa työsuhteen päättämis-
7703: minen edellyttää sitä, että valtiokonttoriin saa- tä koskevan suosituksen n:o 119. Suosituksen
7704: daan näitä tehtäviä hoitamaan riittävä lisähen- mukaan työnantajan ei tule irtisanoa toistai-
7705: kilöstö. seksi jatkuvaa työsuhdetta ilman asiallista hy-
7706: väksyttävää perustetta. Vuonna 1982 ILO on
7707: hyväksynyt yleissopimuksen n:o 158, joka kos-
7708: 5. Muita e s i t y k se en vai k u t tavia kee työantajan aloitteesta tapahtuvaa työsuh-
7709: seikkoja teen päättämistä. Suomi ei ole vielä ratifioinut
7710: sopimusta. Hallitus katsoo, että valtion virka-
7711: 5.1. Esityksen suhde virkaehtosopimuslain- mieslainsäädännön uudistaminen tämän hallituk-
7712: säädännön uudistamiseen sen esityksen pohjalta on edellytyksenä sopi-
7713: muksen ratifioinnille valtion virkamiesten
7714: osalta.
7715: Valtion ja kunnallisen virkaehtosopimusjär-
7716: jestelmän kehittämisestä on samanaikaisesti an- Vuonna 1973 ILO on hyväksynyt yleissopi-
7717: nettu eri esitys virkaehtotoimikunta 1977 :n muksen n:o 138, joka koskee työhön pääsemi-
7718: mietinnön (1980:34) pohjalta. Virkaehtosopi- seksi vaadittavaa vähimmäisikää. Sopimuksen
7719: muslainsäädännön kehittämistä koskeva esitys sisältämät periaatteet on Suomen lainsäädännös-
7720: liittyy tähän esitykseen muun muassa virkaehto- sä toteutettu nuorten työntekijöiden suojelusta
7721: sopimuslain henkilöpiirin ja sovittavien .asioiden annetun lain (669/67) muuttamisesta vuonna
7722: piirin laajentamisen osalta. 1975 annetulla lailla (61/75), joka koskee
7723: myös valtion palveluksessa virkasuhteessa ole-
7724: via nuoria henkilöitä.
7725: 5.2. Esityksen suhde rikoslain virkarikos- Suomi on lisäksi ratifi0inut kansalaisoikeuk-
7726: säännösten uudistamiseen sia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopi-
7727: muksen (Suomen asetuskokoelman sopimussar-
7728: Valtion virkamiesten oikeudellista asemaa ja n:o 8/1976). Sopimuksen 25 artiklassa mää-
7729: koskevan lainsäädännön uudistamiseen läheises- rätään muun ohessa, että jokaisella kansalaisel-
7730: ti liittyvänä on tarpeen antaa eri esi- la tulee olla oikeus ja mahdollisuus periaattees-
7731: tys rikoslain virkarikossäännösten uudistamises- sa yhdenvertaisina päästä maansa julkisiin vir-
7732: ta. Valtion virkamieslakiehdotukseen kuuluvat koihin.
7733: uudet säännökset virkamiesten velvollisuuksista ILO on lisäksi vuonna 1978 hyväksynyt so-
7734: ja kurinpitosäännökset liittyvät kiinteästi ky- pimuksen julkisen hallinnon palveluksessa ole-
7735: s,;iseen myöhemmin annettavaan esitykseen. van henkilöstön järjestäytymisvapaudesta ja
7736: 1984 vp. - HE n:o 238 11
7737:
7738: palvelussuhteen ehtojen määräämisestä julki- tion palveluksessa olevan henkilöstön oikeu-
7739: sessa hallinnossa. dellista asemaa. Hallituksen tarkoitus on uudis-
7740: Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset on tukseen liittyen toimeenpanna erikseen virka-
7741: laadittu yhdenmukaisiksi näiden kansainvälisten suhteen ja työsopimussuhteen käytön selkiyttä-
7742: sopimusten ja suositusten kanssa. mistä tarkoittava virastokohtainen selvitys.
7743: Valtion virkamieslainsäädännön uudistamista
7744: valmisteltaessa on todettu, että valtion eläke-
7745: 5.4. Esityksen ulkopuolelle jääviä kysymyksiä lain työkyvyttömyyseläkettä koskevat säännök-
7746: set liittyvät valmisteltuihin virkamiesten oikeu-
7747: Tässä hallituksen esityksessä ei ehdoteta dellista asemaa koskeviin säännöksiin. Koska
7748: muutoksia valtion virkaehtosopimuslakiin. työkyvyttömyyseläkettä koskevat kysymykset
7749: Valtion palveluksessa olevasta henkilöstöstä ovat varsin laajakantoisia ja ne koskevat paitsi
7750: on kaksi kolmasosaa virkasuhteessa ja yksi kol- valtion virkamiehiä myös valtion työntekijöitä,
7751: masosa työsopimussuhteessa. Tässä hallituksen niiden selvittäminen ei ole ollut mahdollista
7752: esityksessä ei ehdoteta muutoksia niihin sään- yleisen virkamieslainsäädännön uudistamistyön
7753: nöksiin, jotka koskevat työsopimussuhteessa yhteydessä. Työkyvyttömyyseläkkeeseen liitty-
7754: valtion palveluksessa olevia henkilöitä. vät kysymykset on laajuutensa vuoksi syytä
7755: Esitys valtion virkamieslainsäädännön uudis- kokonaisuudessaan ottaa muussa yhteydessä
7756: tamiseksi ei sisällä ehdotusta virkasuhteen ja erikseen selvitettäviksi. Tämän vuoksi ei työ-
7757: työsopimussuhteen käytöstä valtionhallinnossa, kyvyttömyyseläkesäännöksiin ole puututtu täs-
7758: vaikka käytössä on huomattavasti epäjohdon- sä valtion virkamieslainsäädännön uudistamista
7759: mukaisuutta. Tämä hallituksen esitys kokonai- koskevassa hallituksen esityksessä.
7760: suudessaan ja erityisesti virkojen perustamis- Hallituksen esityksessä ei myöskään ole
7761: menettelyn tarkistaminen luovat kuitenkin edel- otettu tarkasteltaviksi viranomaisten nimittä-
7762: lytyksiä virkasuhteen ja työsopimussuhteen ny- mistoimivaltaa koskevia säännöksiä, vaikka niil-
7763: kyistä johdonmukaisemmalle käytölle. Virka- lä onkin kiinteä yhteys virkamiehen asemaan.
7764: suhdetta tulisi uudistuksen jälkeen käyttää ny- Nimittämistoimivaltaa koskevat säännökset an-
7765: kyistä selkeämpiä periaatteita noudattaen. netaan kussakin tapauksessa virastoittain ja lai-
7766: Sillä tavoin voidaan edelleen yhtenäistää vai- toksittain erikseen.
7767:
7768:
7769:
7770:
7771: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7772:
7773: 1. Yleistä kamiesten aseman ja virkamieslainsäädännön
7774: kokonaisuudistukselle. Kun kaikilla valtion
7775: 1.1. Virkojen perustaminen palveluksessa olevilla palvelussuhteen lajista
7776: riippumatta nykyisin on lähes samanlaiset elä-
7777: Virat perustetaan sitä varten, että valtion ke- ja muut sosiaaliset edut, on tullut tarpeet-
7778: tehtävät voidaan asianmukaisesti suorittaa. Ny- tomaksi säilyttää nykyisiä useita palvelussuhde-
7779: kyiset virkojen perustamista koskevat sään- lajeja ja virkojen hankalaa perustamismenette-
7780: nökset eivät vastaa hallinnon joustavuudelle ja lyä. Kun virkasuhdetta lisäksi lähennetään työ-
7781: tehokkuudelle asetettavia vaatimuksia. Virko- sopimussuhteeseen, johon henkilöstön ottami-
7782: jen perustamisen hitaus ja monimutkaisuus on nen on menettelyitään yksinkertaisempaa, on
7783: ollut yhtenä syynä siihen, että valtionhallin- virkojen perustamismenettely tästäkin syystä
7784: nossa on ryhdytty käyttämään useita palvelus- tarpeen uudistaa.
7785: suhdelajeja samoin kuin siihen, että virkasuh- Virkojen perustamismenettelyä ehdotetaan
7786: teen ja työsopimussuhteen käyttö on muodos- yksinkertaistettavaksi siten, että virkoja voitai-
7787: tunut epäyhtenäiseksi ja sekavaksi. siin yleensä perustaa eduskunnan osoitettua
7788: Virkojen perustamismenettelyn ja virkojen tulo- ja menoarviossa tähän tarkoitukseen vi-
7789: muuttamisen uudistaminen ovat edellytys vir- rastokohtaisesti määrärahan. Ehdotus merkitsee
7790: 12 1984 vp. - HE n:o 238
7791:
7792: sitä, ettei perustettavia yksittäisiä virkoja eri- Virkojen perustamista ja lakkauttamista kos-
7793: teltäisi kuten nykyisin viran nimen ja palkkaus- kevissa kysymyksissä kuullaan nykyisin henki-
7794: luokan osalta tulo- ja menoarviossa, vaan vir- löstöä eri tavoin, muun muassa virastodemo-
7795: kojen perustamiseen osoitettaisiin virastokoh- kratiajärjestelmän kautta sekä virkajärjestelyis-
7796: tainen määräraha. Uudistus ei rajoittaisi edus- tä ,annettujen ohjeiden perusteella. Tarkoitus
7797: kunnan oikeutta päättää viroista aiheutuvista on, että uuden lainsäädännönkin voimassaolles-
7798: valtion menoista, koska virkoja voitaisiin edel- sa henkilöstä kuullaan. Virastojen ja laitosten
7799: leenkin perustaa vain eduskunnan hyväksymän tulee niiden valmistellessa tulo- ja menoarvio-
7800: määrärahan rajoissa. Tulo- ja menoarvioesityk- esitykseen tai lisämenoarvioesitykseen liittyviä
7801: sen käsittelyn yhteydessä eduskunnalla on joka ehdotuksia virkojen perustamisesta tai lakkaut-
7802: tapauksessa edelleen mahdollisuus saada palk- tamisesta taikka valmistellessaan esityksiä vir-
7803: kausmäärärahojen käsittelyn kannalta tarvitta- kajärjestelyistä (viran perust,aminen lakkautet-
7804: vat tiedot. Määrärahan tultua myönnetyksi vir- tavan viran tilalle, viran nimen muuttaminen,
7805: ka perustetaan asetuksella kuten nykyisinkin. opetus- tai tutkimustehtäviä varten valtion
7806: Virkojen perustamismenettelyä yksinkertais- korkeakouluun tai muuhun oppilaitokseen pe-
7807: tetaan myös siten, että luovutaan erikseen ta- rustetun viran opetusalan tai tehtäväpiirin
7808: pahtuvasta virkatyypin lailla vahvistamisesta. muuttaminen, viran siirtäminen viraston muu-
7809: Virkojen nimiä ja laatua ( virkatyyppiä) ei enää hun yksikköön) varata as1anomaisille virka-
7810: tarvittaisi virasto- ja laitoskohtaisesti erikseen miesyhdistyksille tilaisuus näkökantojensa esit-
7811: vahvistaa lailla. Viran nimi ja palkkausperuste tämiseen. Tarkoitus on, että virkajärjestelyjen
7812: määrättäisiin virkaa perustettaessa asetuksella. osalta menettely olisi sama kuin tässä yhteydes-
7813: Näin ollen ehdotettu virkojen perustaminen sä kumottavan järjestelyvaltuusasetuksen toi-
7814: olisi menettelynä kokonaisuudessaan nykyistä meenpanosta ja soveltamisesta valtiovarainmi-
7815: menettelyä olennaisesti yksinkertaisempi ja no- nisteriön antamien ohjeiden perusteella viras-
7816: peampi. Sitä vastoin virkojen perustamismenet- tossa tai laitoksessa vakiintunut menettely.
7817: telyn yksinkertaistamisella ei tarkoiteta helpot- Virkamiesyhdistyksen kanta ilmoitetaan viras-
7818: taa virkojen lisäämistä siten, että valtion hen- ton asiasta tekemässä esityksessä. Virkamies-
7819: kilöstömenoja tämän menettelyn uudistuksen yhdistyksen virastossa e·sittämä kanta tulee
7820: johdosta lisättäisiin eduskuntaa kuulematta. asianomaisen ministeriön saattaa myös valtio-
7821: Hallituksen mielestä ehdotuksen mukaista varainministeriön tietoon tälle tekemässään esi-
7822: yksinkertaistettua virkojen perustamismenette- tyksessä. Valtiovarainministeriö antaisi edellä
7823: lyä ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmu- mainitusta menettelystä ohjeet.
7824: kaisena kaikkien virkojen osalta. Eduskunnan Yhteistoimintajärjestelmien kehittämisen yh-
7825: virkakohtainen päätös olisi edelleen tarpeen teydessä on tarkoituksenmukaista selvittää laa-
7826: perustettaessa valtion virastoihin ja laitoksiin jemmassa yhteydessä se, millä tavoin tässä
7827: sellaisia virkoja, joiden merkitys valtionhallin- tarkoitettu menettely liitetään yleisiin valtion-
7828: non tehtävien ja viraston organisaation kannal- hallinnon yhteistoimintajärjestelmiin. Samassa
7829: ta on keskeinen. Tämän vuoksi ehdotetaan, yhteydes·sä selvitetään mahdollisuutta järjestää
7830: että eduskunnan virkakohtainen päätös vaadit- yhteistoiminta rationalisointiasioissa sopimus-
7831: taisiin virastojen ja laitosten toiminnan kan- pohjalle.
7832: nalta tärkeimpien virkojen perustamiseen. Nuo
7833: virat yksilöitäisiin valtion virkamieslaissa. Täl- 1.2. Virkojen täyttäminen
7834: laiset virat olisi ennen niiden perustamista ny- Virastoj~n ja laitosten asianmukainen suo-
7835: kyiseen tapaan eriteltävä tulo- ja menoarvios- riutuminen tehtävistään edellyttää, että ne saa-
7836: sa, jotta eduskunta voisi tehdä näiden osalta vat palvelukseensa pätevää henkilöstöä. HM
7837: päätöksen kustakin yksittäisestä virasta. Tällä 86 § :ssä on säädetty valtion virkoja täytettäes-
7838: erittelyvelvollisuudella ei myöskään vaikeutet- sä noudatettavat yleiset virkaylennysperusteet,
7839: taisi hallinnon joustavaa hoitamista, koska ky- taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Virka-
7840: seiset ylemmät virat ovat yleensä pysyvämpiä ylennysperusteiden tarkoituksena on ohjata
7841: kuin muut virat. Eriteitävien virkojen luku- henkilöstön valintaa ja nimityskäytäntöä siten,
7842: määrä tulisi olemaan noin 2 500. että virkaan valitaan virkatehtävien hoitami-
7843: Ehdotettu virkojen perustamismenettely seen mahdollisimman kyvykäs henkilö.
7844: vastaa pääosin Ruotsissa vuodesta 1966 lukien Voimassa olevat virkaylennysperusteet poh-
7845: noudatettua menettelyä. jautuvat jo Ruotsi-Suomen aikaisiin perustus-
7846: 1984 vp. - HE n:o 238 13
7847:
7848: lakeihin, joista ne on eram muutaksin siirret· na 1969. Nuhteettoman käytöksen ohella koe-
7849: ty Suomen vuoden 1919 hallitusmuotoon. telluu kansalaiskunnon vaatimus on tulkittu
7850: Alunperin virkaylennysperusteiden säätämisen siten, että erityisen ansiokas yhteiskunnallinen
7851: tarkoituksena oli torjua vielä 1700-luvulla toiminta muun muassa valtiollisissa luottamus-
7852: Ruotsi-Suomessa vallinnut käytäntö, jonka mu- tehtävissä voi lisätä koeteltua kansalaiskuntoa.
7853: kaan virkanimityksissä annettiin usein ratkai- Koetellulla kansalaiskunnolla on perinteisesti
7854: seva merkitys hakijan syntyperälle. Voimassa merkitystä virkaan nimittämisen perusteena ja
7855: olevassa hallitusmuodossa on omaksuttu se pe- se on edelleen säilytettävä hallitusmuodossa.
7856: riaate, että valtion virkoja täytettäessä on otet- Koetellulla kansalaiskunnolla ei tarkoiteta po-
7857: tava huomioon vain viran hoitamiseen liitty- liittisessa toiminnassa saatuja ansioita vaan
7858: vät asialliset perusteet eikä muita seikkoja. yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoi-
7859: Suomen ja Ruotsin lisäksi ei yleensä muiden tamisen kannalta merkityksellisiä ansioita sekä
7860: maiden lainsäädännössä ole lainkaan virkaylen- nuhteetonta käytöstä. Esimerkiksi valtiollisessa,
7861: nysperusteita koskevaa säännöstä. Suomen lain- kunnallisessa tai jonkin poliittisen puolueen
7862: säädännössä on virkaylennysperusteille kuiten- 'luottamustehtävässä toimiminen ei useimpien
7863: kin vakiintunut niin tärkeä asema, että niitä virkojen osalta lisää, mutta ei toisaalta tietysti
7864: koskeva säännös on tarpeen edelleen säilyttää myöskään vähennä henkilön edellytyksiä viran
7865: hallitusmuodossa. menestykselliseeen hoitamiseen, eikä sitä näissä
7866: Virkaylennysperusteet on harkittava jokai- tapauksissa tule virkanimityksissä ottaa huo-
7867: sen täytettävän viran ja viran hakijoiden koh- mioon. Useat valtion virat edellyttävät pitkälle
7868: dalla kussakin tapauksessa erikseen. Virkaylen- kehitettyä teknistä, taloudellista tai muuta eri-
7869: nysperusteita sovellettaessa on otettava huo- tyistä ammattitaitoa ja tietoja. Virkanimityk-
7870: mioon viran laatu ja sen asema yleensä sekä sissä voidaan antaa merkitystä vain sellaiselle
7871: siihen kuuluvat tehtävät. hakijoiden aikaisemmalle toiminnalle, joka lisää
7872: Virkaylennysperusteista tarkoitetaan taidolla heidän edellytyksiään virkatehtävien asianmu-
7873: lähinnä koulutuksen avulla hankittuja tietoja kaiseen suorittamiseen.
7874: ja taitoja sekä tutkinnoilla, julkaisuilla tai Hallitusmuodossa säädetyt virkaylennyspe-
7875: muulla tavoin osoitettua tietopuolista perehty- rusteet korostavat sitä, että virkanimitys voi-
7876: neisyyttä virkaan kuuluviin asioihin. Teoreet-. daan perustaa vain objektiivisesti hyväksyttä-
7877: tisten opintojen ohella ja lisäksi hakija voi viin syihin. Virkaylennysperusteiden mukaan ja
7878: käytännön virkatoiminnassa saavuttamallaan ottaen huomioon HM 5 §: n säännökset on
7879: kokemuksella osoittaa hankkineensa tarvittavia selvää, ettei ketään voida virkaa täytettäessä
7880: tietoja ja taitoja. Tällaista kokemusta voi saa- syrjäyttää esimerkiksi sukupuolen, poliittisten
7881: vuttaa virkatoiminnan lisäksi myös yksityisessä tai muiden mielipiteiden tahi muun sellaisen
7882: ja muussa sellaisessa toiminnassa, joka kehittää syyn vuoksi·
7883: kyseiseen virkaan tarvittavaa ammattitaitoa. Hallituksen mielestä valtion tulee pyrkiä
7884: Taito on edelleen välttämätön ja asianmukai- hankkimaan palvelukseensa mahdollisimman
7885: nen virkaan nimittämisen peruste. kyvykäs henkilöstö. Työnantajana valtion tulee
7886: Kyvyllä virkaylennysperusteena tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein pyrkiä myös turvaamaan
7887: luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestely- valtion pysyväisluontoisessa palvelussuhteessa
7888: kykyä, johtamiskykyä, aloitteellisuutta sekä olevan henkilöstön työn jatkuvuus. Valtion
7889: muita viraston tai laitoksen toiminnan tavoit- palveluksessa ollut henkilö, jonka palvelus-
7890: teiden toteuttamiseksi tarpeellisia kykyjä. Myös suhde on päättynyt toimintojen automatisoin-
7891: kyky on säilytettävä edelleen virkaan nimitet- nista, hallinnon järkeistämisestä tai muusta
7892: täessä huomioon otettavana perusteena. tällaisesta syystä johtuvan työn vähentymisen
7893: Koeteltu kansalaiskunto on alunperin tar- tai loppumisen vuoksi, tulee pyrkiä sijoitta-
7894: koittanut lähinnä nuhteetonta käytöstä eli sitä, maan uudelleen valtion palvelukseen. Nykyiset
7895: että henkilö ei ole virkatoiminnassaan eikä virkaylennysperusteet ovat eräissä tapauksissa
7896: muutoin syyllistynyt moitittavaan käyttäytymi- rajoittaneet ja vaikeuttaneet valtion palveluk-
7897: seen eikä rangaistaviin tekoihin. Todettakoon, sessa olevien henkilöiden työn jatkuvuuden
7898: että lisärangaistukset, kansalaisluottamuksen turvaamista. Tämän vuoksi julkishenkilöstön oi-
7899: menettäminen ja kelvottomuus maan palveluk- keusasemakomitea ehdotti virkaan nimittämisen
7900: seen, jotka ovat aikaisemman lainsäädännön perusteita tarkistettavaksi HM 86 §: ää muut-
7901: mukaan kokonaan estäneet virkaan pääsemisen, tamalla siten, että tällaiset palvelussuhteen tur-
7902: on poistettu rangaistusjärjestelmästämme vuon- vaamiseen liittyvät syyt ja niihin verrattavat
7903: 14 1984 vp. - HE n:o 238
7904:
7905: asialliset syyt voitaisiin ottaa huomioon virkaa vykkyyttä virkaan. Nimitystä harkittaessa tu-
7906: täytettäessä. Komitean ehdottaman HM 86 §:n lee koulutuksen laatu, laajuus ja soveltuvuus
7907: mukaan valtion virkaan nimittämisen tuli pe- ottaa huomioon.
7908: rustua asiallisiin syihin, ensisijaisesti hakijoiden Eräissä yhteyksissä on ehdotettu, että tulisi
7909: taitoon ja kykyyn. Komitean ehdotuksen perus- määritellä ja rajata ne valtion virat, joita täy-
7910: teena oleva tavoite palvelussuhteen jatkuvuu- tettäessä kiinnitettäisiin huomiota poliittisiin
7911: den turvaamiseen on hallituksen mielestä oi- seikkoihin. Näitä niin sanottuja poliittisia vir-
7912: kea. Kun HM 86 §: ssä säädettyjen virkaylen- koja olisivat ilmeisesti lähinnä eräät valtionhal-
7913: nysperusteiden muuttaminen komitean ehdotta- linnon ylimmät virat. Tällaiseen järjestelyyn
7914: maila tavalla voi kuitenkin aiheuttaa epäsel- kuuluu niissä maissa, jossa se on käytössä,
7915: vyyttä ja tulkinnanvaraisuutta, hallitus katsoo, vaatimus, jonka mukaan tällaisilla perusteilla
7916: että virkamiesten palvelussuhteen jatkuvuus tu- nimitetyn virkamiehen tulee erota, kun nimi-
7917: lee turvata ilman että HM 86 §:ään sinänsä tyksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu
7918: tehdään muutoksia. Tämän vuoksi valtion vir- muutos eli kun hallitus vaihtuu. Suomessa ei
7919: kamieslakiin ehdotetaan otettavaksi säännös ylemmän virkamieskunnan suppeuden ja moni-
7920: (35 §:n 5 momentti), jonka mukaan palvelus- puoluejärjestelmään liittyvien lyhyin väliajoin
7921: suhteen jatkuvuuden turvaaminen voidaan ot- toistuvien hallitusvaihdosten johdosta kuiten-
7922: taa huomioon HM 86 §:ssä säädettyjen virka- kaan ole edellytyksiä muodostaa poliittisia vir-
7923: ylennysperusteiden ohella virkamiehiä uudel- koja. Hallitusvaihdoksen jälkeen eroamaan jou-
7924: leen sijoitettaessa. Tuosta säännöksestä johtuen tuvien ylimpien virkamiesten sijoittaminen
7925: valtion virkamieslaki ehdotetaan säädettäväksi suunnilleen vastaavaan asemaan muualle olisi
7926: valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyssä jär- Suomen pienissä oloissa vaikeaa. Usein tapah-
7927: jestyksessä. tuvat johtavien virkamiesten vaihdokset olisi-
7928: Virkanimityksiä on arvosteltu silläkin perus- vat haitaksi hallintotoiminnan pitkäjänteisyy-
7929: teella, että on katsottu nimityksissä liiaksi an- delle ja suunnitelmallisuudelle. Lisäksi on otet-
7930: netun merkitystä aikaisemmalle valtion palve- tava huomioon, että virkamiehet ylimmälläkin
7931: lukselle eli virkavuosille. Aikaisemmassa lain- tasolla ovat poliittisesti vastuunalaisten halli-
7932: säädännössä kokemus oli säädetty virkaylennys- tusten avustajia ja oman alansa asiantuntijoita
7933: perusteeksi ja silloin virkavuosille oli virkaa . ja yleensä ilman varsinaista päätösvaltaa. On
7934: täytettäessä annettava keskeinen merkitys. Voi- syytä pyrkiä edelleen säilyttämään tämä virka-
7935: massa olevaa hallitusmuotoa säädettäessä virka- miesten asiantuntija-asema. Näistä syistä ei eh-
7936: vuosien merkitystä virkaylennysperusteena ni- doteta poliittisten virkojen määrittelemistä.
7937: menomaan supistettiin. Muun muassa lähinnä HM 89 § :ssä säädettyä virkaehdotusmenet-
7938: muodollisiin ansioihin yleensä perustettavasta telyä on pidetty epätyydyttävänä. Mainitun
7939: ehdollepanosta johtuen virkavuosien merkitys säännöksen mukaan valtion virat on yleensä
7940: on kuitenkin saattanut edelleen joissakin ta- täytettävä virkaehdotuksen nojalla, johon se
7941: pauksissa muodostua liian suureksi niihin mui- viranomainen, jolta virkaa on haettava, asettaa
7942: hin perusteisiin nähden, joiden voidaan katsoa kolme vahvistettujen perusteiden mukaan an-
7943: osoittavan hakijan kykyä menestyksellisesti suo- siokkainta. Nimittävä viranomainen on sidottu
7944: riutua virkatehtävistä. Lisäksi on huomautettu, ehdollepanoon siten, ettei se voi nimittää vir-
7945: että hakijan koulutusta ei ole otettu virkoja kaan muita kuin jonkun ehdollepannuista haki-
7946: täytettäessä riittävästi huomioon, vaikka no- joista. Ehdollepanoon voi virkaa hakenut hakea
7947: peasti kehittyvässä yhteiskunnassa virkatehtä- valittamalla muutosta. Ylin valitusviranomai-
7948: vien asianmukainen suorittaminen edellyttää nen on näissä asioissa valtioneuvosto.
7949: jatkuvaa koulutusta. Nämä näkökohdat eivät Ehdollepanen merkitys on käytännössä jo
7950: kuitenkaan edellytä itse virkaylennysperustei- huomattavasti vähentynyt. Virkaehdotus on
7951: den muuttamista näiltä osin. Virkavuosien erityissäännöksillä useilla hallinnonaloilla ku-
7952: liialliseen painottamiseen johtanut virkaehdo- ten lääninhallitusten ja useimpien keskusvi-
7953: tusmenettely tultaisiin poistamaan siten kuin rastojen osalta jo poistettu. Sen sijasta esimer-
7954: jäljempänä ehdotetaan. Täten luotaisiin parem- kiksi keskusvirasto antaa näissä tapauksissa
7955: pia edellytyksiä hakijoiden asiallisen pätevyy- ylemmälle viranomaiselle lausunnon, jossa
7956: den ja kyvyn vertailuun. Lisäkoulutuksen osalta ehdollepanoa laajemmin voidaan selvittää eri
7957: taas säädetyistä virkaylennysperusteista sekä hakijoiden ansioita.
7958: taito että osaksi myös kyky tarkoittavat kou- Virkaehdotusmenettely hidastaa huomatta-
7959: lutuksen avulla saavutettua pätevyyttä ja ky- vasti virkojen täyttämistä ja aiheuttaa lisätyötä
7960: 1984 vp. - HE n:o 238 15
7961:
7962: eri viranomaisille. Ehdollepanossa on jouduttu 1.3. Virkamiehen siirtäminen ja käytettäväksi
7963: osaksi valitusmahdollisuuden vuoksi kiinnittä- asettaminen
7964: mään keskeinen huomio asiakirjoista todetta-
7965: vissa oleviin muodollisiin ansioihin. Tällöin ei Valtiolta julkisena työnantajana edellytetään,
7966: aina ole tullut riittävästi esille hakijoiden kyky että se pyrkii turvaamaan henkilöstönsä palve-
7967: käytännössä hoitaa virkatehtävät eikä myöskään lussuhteen jatkuvuuden. Tämä vaatimus tulee
7968: hakijoiden soveltuvuus virkaan. Ei voida pitää käytännössä esille muun muassa suoritettaessa
7969: asianmukaisena myöskään sitä, että ehdollepa- virastoissa organisaatiomuutoksia ja järjestel-
7970: nolla sidotPan nimittävän viranomaisen harkin- täessä virkoja ja virastoja uudelleen. Ne virka-
7971: tavalta yksmomaan ehdollepantulliin hakijoihin. miehet, jotka virkojen lakkauttamisen vuoksi
7972: Nimittävällä viranomaisella tulisi olla mahdol- muutoin jäisivät työttömiksi, tulisi tällöin mah-
7973: lisuus harkita kenen tahansa pätevän hakijan dollisuuksien mukaan sijoittaa valtion muihin
7974: nimittämistä, ilman että harkintavalta olisi en- virkoihin.
7975: nakolta rajoitettu kolmeen ehdollepantuun. Kysymys palvelussuhteen jatkuvuuden tur-
7976: Hallitus ehdottaa ehdollepanomenettelyn vaamisesta tulee samoin esille, kun virkamies
7977: korvattavaksi koko valtionhallinnossa eräitä ei sairauden tai muun syyn johdosta alentuneen
7978: harvoja poikkeuksia lukuunottamatta esityk- työkykynsä vuoksi .enää asianmukaisesti suo-
7979: sellä tai lausunnolla, joilla ei ole ehdollepanoon riudu virkatehtävistään. Tällaisia ja muita vas-
7980: liittyviä haittavaikutuksia. taavia tapauksia varten tarvitaan säännökset,
7981: Virkojen .täyttämismenettelyyn ehdotetaan joiden nojalla virkamies voidaan siirtää tois.:!cn
7982: useita muitakin muutoksia. Uudistusten pää- virkaan, jota hänen katsotaan kykenevän hoi-
7983: asialli:nen tarkoitus on antaa nykyistä tarkem- tamaan.
7984: mat säännökset virkojen täyttämismenettelystä Virkamiehen siirtämistä koskevat säännökset
7985: ja tehdä menettely samalla kuitenkin jossain ovat nykyisin hajanaisia ja virastoittain erilaisia.
7986: määrin nyky1stä joustavammaksi. Uudistettu Uudessa valtion virkamieslaissa ehdotetaan an-
7987: menettely palvelisi paremmin viran täyttämis- nettavaksi yleiset säännökset niistä perusteista,
7988: menettelyn ensisijaista tarkoitusta, pätevän hen- joiden nojalla virkamies voidaan siirtää toiseen
7989: kilöstön saamista valtion palvelukseen. Uudis- virkaan. Siirtämisen tulee perustua laissa saä-
7990: tukset koskevat muun muassa hakuajan pituu- dettyihin päteviin syihin, koska viran täyttämi-
7991: den joustavaa määräämistä ja hakemuksen täy- nen siirtämismenettelyä käyttäen muodos~aa
7992: dentämistä. poikkeuksen siitä pääsäännöstä, jonka mukaan
7993: Erikseen tullaan selvittämään tuomarkn ja virka on ennen sen täyttämistä julistettava
7994: professorin virkojen täyttämisessä noudatetta- haettavaksi.
7995: vaa menettelyä. Näiltä osin on todettu eräitä Valtion virkamieslakiehdotuksen mukaisissa
7996: epäkohtia, mutta koska nuo epäkohdat liittyvät siirtämisen perusteissa on uutta nykyiseen lain-
7997: kyseisten virkojen asettamiin erityisiin vaati- säädäntöön verrattuna se, että virkamies voi-
7998: muksiin, niitä ei ole tarkoituksenmukaista kä- taisiin ehdotuksen mukaan siirtää toiseen vir-
7999: sitellä yleisen virkamieslainsäädännön uudista- kaan muun muassa työkyvyn alennuttua tai
8000: ·misen yhteydessä. jos virkamiehen työkyvyn aleneminen hänen
8001: Hallitus ehdottaa valtion virkamieslakiin pysyessään samassa virassa on todennäköistä.
8002: otettavaksi säännökset virkaan koeajaksi otta- Siirtäminen ei näin ollen edellyttäisi, että vir-
8003: misesta. Käytännössä on tähän esiintynyt tar- kamies on jo tullut virkaansa työkyvyttömäksi.
8004: vetta. Nykyisin valtion virkaan ei eräitä val- Yleisesti on todettu, että työelämän ulkopuo-
8005: ti!on oppilaitoksia lukuunottamatta (esim. ase- lelle joutumista työkyvyttömyyden vuoksi voi-
8006: tus kuurojen- ja sakeaiokoulusta 312/61) voi- daan usein parhaiten ehkäistä siirtämällä hen-
8007: da ottaa koeajaksi. Koeajaksi ottamista on yleis- kilö toisiin tehtäviin hyvissä ajoin ennen kuin
8008: ten säännösten puuttuessa korvattu sillä, että työkyvyn aleneminen on johtanut työkyvyttö-
8009: kun virkaan otetulla henkilöllä ei ole aikai- myyteen.
8010: sempaa kokemusta virkaan kuuluvista tehtävis- Edellä mamtttujen tapausten lisäksi virka-
8011: tä, hänet on ennen virkaan nimittäm1stä mää- mies voitaisiin lakiehdotuksen mukaan siirtää
8012: rätty aluksi joksikin aikaa hoitamaan virkaa toiseen virkaan muusta viranhoidollisiin näkö-
8013: väliaikaisena tai sijaisena. On pidettävä asian- kohtiin perustuvasta hyväksyttävästä syystä, jos
8014: mukaisena, että koeajaksi ottaminen perustuu virkamies on antanut siihen suostumuksensa.
8015: nimenomaisiin lain säännöksiin ja että sen Valtion virkajärjestelmään kuuluu tehtävien
8016: käyttöedellytykset lailla vahvistetaan. sitominen virkoihin, mikä asettaa henkilöstön
8017: 16 1984 vp. - HE n:o 238
8018:
8019: käytölle huomattavia rajoituksia. Valtionhallin- tämään eri virkamiesryhmien oikeudellista ase-
8020: nossa ei ole mahdollista irroittaa henkilöstöä maa. Suurta enemmistöä maamme työvoimasta
8021: joihinkin erityistehtäviin, ellei tarkoitusta var- koskee työlainsäädäntö, jonka mukaan palve-
8022: ten perusteta virkaa. Virkajärjestelmän puit- lussuhde voidaan molemmin puolin päättää ir-
8023: teissa ei myöskään ole mahdollista käyttää hen- tisanomisella. Lisäksi irtisanomismenettely kos-
8024: kilöstöä samanaikaisesti useiden ministeriöiden kee jo nykyisin kunnan viranhaltijoita - eräi-
8025: hallinnonalan palveluksessa muun muassa joh- tä peruskoululaitoksen virkoja lukuunottamat-
8026: to- ja suunnittelutehtävissä. Näistä syistä eh- ta - ja noin puolet valtion virkamiehistä on
8027: dotetaan luotavaksi järjestelmä, jonka mukaan irtisanottavissa. Myös Ruotsissa valtion virka-
8028: virkamies voidaan asettaa määräajaksi valtio- suhde päätetään irtisanomalla. Näistä syistä on
8029: neuvoston käytettäväksi suorittamaan niitä teh- luontevinta omaksua irtisanomismenettely sään-
8030: täviä, joita valtioneuvosto hänelle antaa. Edel- nönmukaiseksi valtion virkasuhteen päättämis-
8031: lä esitetyn lisäksi muun muassa johtava virka- menettelyksi. Samalla on otettava huomioon
8032: mies voitaisiin asettaa käytettäväksi, jos hän myös valtionhallinnon erikoisluonne ja virka-
8033: ei enää asianmukaisesti kykene suoriutumaan miesaseman edellyttämät erityistarpeet.
8034: johtamistehtävistään, vaikka hän saattaa olla Virkasuhteen päättämismenettelyä yhdenmu-
8035: soveltuva muihin tehtäviin. kaistettaessa on kuitenkin edellytettävä, ettei
8036: Vastaavanlainen järjestelmä kuin edellä tar- virkasuhteen päättäminen saa tapahtua epäasial-
8037: koitettu käytettäväksi asettaminen on tähän lisesta syystä. Tätä on pidettävä julkisessa hal-
8038: asti ulkomaanedustuksessa sovellettu disponi- linnossa luonnollisena vaatimuksena ja on yh-
8039: biliteettijärjestelmä. Tuo järjestelmä on ulko- denmukainen myös työlainsäädännössä tapahtu-
8040: asiainhallinnosta 30. 12. 1977 annetulla lailla neen kehityksen kanssa. Viranomaisten päätök-
8041: ( 1129/77) laajennettu koskemaan koko ulko- senteossaan noudattama menettely ja päätök-
8042: asiainhallinnon eli ulkoasiainministeriön ja ul- sentekijöiden virkavastuu vaikuttavat virheel-
8043: komaanedustuksen viran haltijoita. Ulkoasiain- listä irtisanomismenettelyä ennalta ehkäisevästi
8044: hallinnossa saadut myönteiset kokemukset siten, ettei virkasuhteen päättäminen käytän-
8045: puoltavat vastaavanlaatuisen käytettäväksi aset- nössä voi tapahtua epäasiallisesta syystä. Tästä
8046: tamisen saattamista koskemaan kaikkia virka- huolimatta on virkamiesten oikeusturvan vuok-
8047: miehiä. si laissa kuitenkin säädettävä virkasuhteen
8048: Mahdollisuus käytettäväksi asettamiseen on päättämisen perusteista ja järjestettävä muu-
8049: rajoitettu niihin virkamiehiin, jotka nimittää toksenhakumahdollisuus aina korkeimpaan
8050: virkaan tasavallan presidentti tai valtioneuvos- hallinto-oikeuteen saakka. Tältä osin menettely
8051: to. Tarve tähän menettelyyn on olemassa lä- poikkeaa työntekiöiden osalta noudatettavasta
8052: hinnä johtavien virkamiesten osalta. menettelystä.
8053: Edellä olevan perusteella ehdotetaan valtion
8054: 1.4. Virkasuhteen päättyminen virkamieslakiin otettavaksi säännökset, joiden
8055: mukaan virkasuhde voitaisiin sekä viranomai-
8056: Virkasuhteen päättämistä koskevat säännök- sen että virkamiehen puolelta irtisanoa päät-
8057: set ovat nykyisin varsin erilaisia eri virkamies- tymään tietyn irtisanomisajan kuluttua. Samal-
8058: ryhmien osalta. Erityisesti muiden kuin vaki- la luovuttaisiin nykyisistä muunlaisista virka-
8059: naisten virkamiesten asema on puutteellisesti suhteen päättämistavoista kuten virasta va-
8060: järjestetty. Lakiehdotuksessa on pyritty poista- pauttamisesta. Irtisanomismenettelyä sovellet-
8061: maan tästä johtuvaa eriarvoisuutta ja lisäämään taisiin kaikkiin virkamiehiin lukuunottamatta
8062: erityisesti heikommassa asemassa olevien pal- tuomareita, koska tuomareiden virassapysymi-
8063: velussuhteen turvallisuutta. sestä säädetään hallitusmuodossa. Näitä valtio-
8064: Vakinainen virkasuhde voidaan nykyisin säännön perusteisiin kuuluvia säännöksiä ei ole
8065: päättää hallinnollisella viraltapanolla tai va- tässä yhteydessä otettu harkittaviksi.
8066: pauttamisella. Kaikkien muiden virkamiesten Valtionhallinnon erityisluonteen ja virkamies-
8067: kuten ylimääräisten toimenhaltijoiden ja tila- ten tehtävien vuoksi virkasuhteen irtisanomis-
8068: päisten toimihenkilöiden virkasuhde voidaan menettelyä ei lakiehdotuksessa ole kuitenkaan
8069: sen sijaan molemmin puolin päättää irtisano- katsottu voitavan järjestää kaikilta osin työ-
8070: malla. sopimuslaissa säädetyn menettelyn mukaisesti.
8071: Virkamieslainsäädännön uudistamisessa pyri- Yhteiskunnan edun mukaista on, että vastuun-
8072: tään myös lähentämään eri palvelussuhteita alaisia julkisia tehtäviä suorittavien virkamies-
8073: koskevaa lainsäädäntöä toisiinsa sekä yhtenäis- ten asema on asianmukaisesti turvattu ja riip-
8074: 1984 vp. - HE n:o 238 17
8075:
8076: pumaton. Tämän vuoksi on virkamiehen oikeus- tehdyillä työsopimuslain muutoksilla ( 476/78)
8077: turvaan irtisanomistapauksissa kiinnitetty eri- ja irtisanomissuojasopimuksilla kehitetty. Läh-
8078: tyistä huomiota muun muassa siten, että irti- tökohtana on ollut, että työn vähennyttyä työn-
8079: sanomisperusteet on virkamieslaissa määritelty tekijän 1omauttaminen lievempänä toimenpitee-
8080: ja virkamies voisi tehdä irtisanomisesta oikai- nä tulee tehdä mahdolliseksi ennen irtisanomis-
8081: suvaatimuksen virkamieslautakuntaan. Virka- ta. Virkamieslainsäädännön uudistuksen yleisen
8082: mieslautakunnassa olisivat sekä viranomaisen tavoitteen kannalta tulisi siten periaatteessa
8083: että virkamiesyhdistysten ehdotuksesta määrä- myös virkamiehen osalta järjestää lomautusme-
8084: tyt jäsenet. Oikaisuvaatimus lykkäisi irtisano- nettely.
8085: misen voimaantulon siihen saakka kunnes irti- Yritystoiminnassa 1omauttaminen johtuu kui-
8086: sanominen on lainvoimaisesti ratkaistu. Mikäli tenkin taloudellisista ja tuotannollisista syistä
8087: oikaisuvaatimus hyväksyttäisiin, irtisanominen kuten menekkivaikeuksista. Valtion virkamies-
8088: ei tulisi lainkaan voimaan. Virkamieslautakun- ten osalta ei tapahdu sellaista työn vähentymis-
8089: nan päätökseen voisi hakea muutosta valitta- tä, vaan on edellytettävä, että valtio jatkuvasti
8090: malla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tällä huolehtii sille kuuluvien tehtävien suorittami-
8091: menettelyllä pyritään estämään epäasianmukai- sesta. Kuten jäljempänä kohdassa 1.6. tarkem-
8092: set irtisanomiset. Erityistä luottamusta edellyt- min selvitetään, on lisäksi työn vähentymisen
8093: tävissä korkeissa viroissa sekä upseerin, toimi- vuoksi tehtävistä vapautuvien virkamiesten ase-
8094: upseerin ja poliisin viroissa olevien virkamies- ma valtionhallinnossa tarkoitus turvata nykyis-
8095: ten irtisanomisesta olisi voimassa omat, muista tä tehokkaammalla uudelleen sijoittamisella toi-
8096: poikkeavat säännökset. siin tehtäviin. Valtionhallinnon laajuuden vuok-
8097: Edellä sanotun irtisanomisen lisäksi virka- si on tällaisella sijoittamistoiminnalla yleensä
8098: mies voitaisiin, kuten nykyisinkin, panna ku- hyvät edellytykset onnistua. Tämän vuoksi lo-
8099: rinpidollisesti viralta, jos hän toimii vastoin mauttamisen tarvetta ei valtion virkamiesten
8100: virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä. Vi- osalta ole samalla tavoin kuin muualla. Näistä
8101: raltapano vastaisi asiallisesti työsopimuslaissa syistä hallitus katsoo, ettei uuteen virkamies-
8102: säädettyä työsopimuksen purkamista. lainsäädäntöön ole syytä sisällyttää virkamie-
8103: Virkamiesten eroamisikä ehdotetaan säilytet- hen 1omauttamista koskevia säännöksiä.
8104: täväksi samana kuin nykyisin eli 67 vuotena.
8105: Myös tuomareiden eroamisikä ehdotetaan saa- 1.6. Virkamiesten palvelussuhteen jatku-
8106: tettavaksi yhdenmukaiseksi muiden virkamies- vuuden turvaaminen
8107: ten eroamisiän kanssa eli 67 vuodeksi.
8108: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pe-
8109: ruspalkkaisen viran tai toimen haltija, jonka
8110: 1.5. Kysymys virkamiehen Iomauttamisesta virka tai toimi lakkautetaan, on joko suoraan
8111: siirrettävä toiseen virkaan tai toimeen tai ase-
8112: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei tettava lakkautuspalkalle. Sen sijaan ylimääräi-
8113: valtion vakinaista virkamiestä ole katsottu voi- siin toimenhaitijoihin ja muihin vakinaisten
8114: tavan työn tilapäisen vähentymisen vuoksi lo- virkamiesten ryhmien ulkopuolella oleviin ryh-
8115: mauttaa siten, että virkatehtävien suorittami- miin ei sovelleta lakkautuspalkkasäännöksiä.
8116: nen ja palkanmaksu keskeytettäisiin virkasuh- Lakkautuspalkkasäännökset ovat yhteiskunnan
8117: teen pysyessä muutoin voimassa. Sitä vastoin yleisen kehityksen vuoksi käyneet vanhentu-
8118: nykyiset säännökset eivät estä ylimääräisen toi- neiksi. Ei voida pitää asianmukaisena, että työ-
8119: menhaltijan 1omauttamista (KHO 1960 II kykyinen virkamies voi saada ennalta määrää-
8120: 27 5) . Kun virkamiesten asema nyt järjestetään mättömän ajan lakkautuspalkkaa tekemättä vas-
8121: kokonaan uudelleen ja kun vakinaisten virka- taavaa työsuoritusta. Lakkautuspalkkasäännök-
8122: miesten määrä tässä yhteydessä huomattavasti set eivät muutoinkaan sovellu laajentuneeseen
8123: lisääntyy, on kysymys virkamiehen 1omautta- valtionhallintoon, jota on voitava uudelleen jär-
8124: misesta uuden lainsäädännön mukaan samalla jestää ja virkoja järjestellä sillä tavoin kuin
8125: otettava ratkaistavaksi. virastojen ja laitosten tehtävien asianmukainen
8126: Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena suorittaminen edellyttää. Muualla työelämässä
8127: on työlainsäädännön ja virkamieslainsäädännön on työsuhdeturvaa kehitetty luomalla eroraha-
8128: lähentäminen toisiinsa. Työlainsäädäntöön sisäl- järjestelmä. Eri palvelussuhteiden lähentämis-
8129: tyvää lomauttamismenettelyä on vuonna 1978 tavoite edellyttää lakkautuspalkkajärjestelmän
8130:
8131: 3 1682016002
8132: 18 1984 vp. - HE n:o 238
8133:
8134: korvaamista uusilla järjestelyillä. Lisäksi vaki- tarvittavaa jatko-, täydennys- tai uudelleen
8135: naisten virkojen määrää ehdotetaan huomatta- koulutusta. Ehdotuksen mukaan valtiovarain-
8136: vasti lisättäväksi muuttamalla välittömästi yli- ministeriöllä on lisäksi oikeus erityisestä syystä
8137: määräiset toimet viroiksi. Vakinaisten virkojen myöntää toistuva korvaus säädetyistä edelly-
8138: maara lisääntyy tällöin välittömästi noin tyksistä poiketen. Tällainen toistuva korvaus
8139: 49 000 viralla, joihin ei ole liittynyt lakkautus- tulisi kysymykseen myös edellä tarkoitettuun
8140: palkkaoikeutta. Näistä syistä ehdotetaan lak- uudelleen sijoittamiseen liittyvään koulutuk-
8141: kautuspalkkasäännökset tässä yhteydessä ku- seen osallistuvalle. Tarkoituksena olisi luoda
8142: mottaviksi. virkamiehelle mahdollisuuksia hakea uutta työ-
8143: Tässä hallituksen esityksessä on lähdetty paikkaa virkasuhteen päätyttyä.
8144: siitä, että virkojen lakkauttamisen ja uudelleen Erorahasäännökset koskevat jo nykyisin kaik-
8145: järjestelyn yhteydessä vapautuva henkilöstö kia muita valtion palveluksessa olevia henki-
8146: valtion toimenpitein palvelussuhteen jatkuvuu- löitä kuin vakinaisia virkamiehiä. Ehdotetut ero-
8147: den turvaamiseksi passiivisen lakkautuspalkka- rahasäännökset vastaavat Ruotsissa voimassa
8148: järjestelmän sijasta mahdollisuuksien mukaan olevia säännöksiä ja määräyksiä.
8149: siirretään muihin virkoihin. Uudistuksen tarkoi-
8150: tuksena on turvata tehokkaasti palvelussuhteen
8151: jatkuvuus. Virkamies, jonka virka on lakkau- 1.7. Virkavastuu
8152: tettu, on siirrettävä saman viraston avoinna
8153: olevaan muuhun virkaan. Jos siirtäminen viras- Virkamiehen virkavastuu on järjestetty rikos-
8154: ton sisällä ei ole mahdollista, on ryhdyttävä lain virkarikossäännöksillä sekä kurinpitoa
8155: toimenpiteisiin virkamiehen sijoittamiseksi koskevilla säännöksillä. Lakiehdotuksessa on
8156: muualle. Tavoitteena on, että virkasuhde ei näiden seuraamusjärjestelmien keskinäisestä
8157: viran lakkauttamisen johdosta pääty, vaan suhteesta erityinen säännös. Sen mukaan lm-
8158: virkamies uudelleen sijoitetaan joko välittö- rinpitomenettelyyn -ei saisi ryhtyä, jos asia on
8159: mästi tai myöhemmin heti kun se on mahdol- sen laatuinen, että se on saatettava tuomio-
8160: lista muuhun virkaan tai työhön. Uudelleen istuimen käsiteltäväksi.
8161: sijoittamisen edellytyksiä pyrittäisiin lisäämään.
8162: Virkojen lakkauttamisen ja uudelleen järjes- Virkamiehiä koskevat kurinpitosäännökset
8163: telyn yhteydessä sekä muissa tapauksissa tar- sisältyvät nykyisin nimittämiskirjalakiin sekä
8164: vittavaa uudelleen sijoittamista tultaisiin te- kutakin virastoa tai laitosta koskeviin asetuk-
8165: hostamaan ja uudelleen sijoittamisen johto ja siin. Säännökset ovat siten hajanaisia ja myös
8166: valvonta keskitettäisiin valtiokonttorille. Val- sisällöltään virastoittain erilaisia. Tämän vuoksi
8167: tiokonttorin tehtävänä olisi erityisesti huolehtia kurinpitosäännökset ehdotetaan koottaviksi val-
8168: uudelleen sijoittamisesta niissä tapauksissa, tion virkamieslakiin. Täten ne myös yhtenäis-
8169: joissa henkilön sijoittaminen saman viraston tett:iisiin ja samanlaiset säännökset saatettaisiin
8170: palvelukseen ja viraston omin toimenpitein ei koskemaan kaikkien virastojen ja laitosten pal-
8171: ole ollut mahdollista. Tarvittavat lainsäädännöl- veluksessa olevia virkamiehiä. Samalla ehdote-
8172: liset valtuudet uudelleen sijoittamiseen annet- taan kumottaviksi eri asetuksissa nykyisin ole-
8173: taisiin tähän hallituksen esitykseen sisältyvillä vat kurinpitosäännökset. Kurinpitorangaistuksia
8174: säännöksillä. Lisäksi asiasta annettaisiin erilli- ei tässä yhteydessä sanottavasti muutettaisi.
8175: nen asetus. Vaitiokonttorin tulisi saada tarvit- Kuitenkin nykyinen sakko muutettaisiin kurin-
8176: tava henkilöstö toiminnan käytännössä hoitami- pitosakoksi, jonka suuruudesta annettaisiin ku-
8177: seksi. rinpitojärjestelmään paremmin soveltuvat ja ri-
8178: Mikäli virkamiestä, jonka virka on lakkau- koslain mukaista sakkoa koskevista säännök-
8179: tettu, ei kuitenkaan voitaisi siirtää toiseen vir- sistä poikkeavat määräykset.
8180: kaan eikä hän muutoinkaan sijoittuisi uuteen Ehdotuksen mukaan kurinpitosäännökset
8181: työhön, hänelle voitaisiin ehdotuksen mukaan koskisivat lähes kaikkia virkamiehiä, myös vi-
8182: eräin edellytyksin myöntää eroraha ja tietyissä rastojen ja laitosten johtoon kuuluvia virka-
8183: tapauksissa jatkuvaluonteinen toistuva korvaus. miehiä. Kurinpitosäännösten ulkopuolelle val-
8184: Uudelleensijoittamisen yhteydessä ilmenevän tion virkamieh1stä jäisivät ainoastaan tuomarit,
8185: koulutustarpeen varalta on ehdotuksessa lisäksi valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeus-
8186: järjestetty mahdollisuus antaa virkamiehelle kansleri. Hallitusmuodon säännösten on kat-
8187: 1984 vp. - HE n:o 238 19
8188:
8189: sottav:a estavan kurinpitosäännösten soveltami- Viraston virkamieslautakuntia olisi siten useita,
8190: sen tuomareihin. Valtioneuvoston oikeuskans- kun taas yleinen virkamieslautakunta olisi
8191: leri ja apulaisoikeuskansleri on virkatoiminnan ainoa.
8192: valvojina syytä jättää kurinpitosäännösten ulko- Virkamieslautakunnat olisivat itsenäisiä toi-
8193: puolelle. Sotilaita koskevat sotilaskurinpitolain mielimiä. Ne antaisivat siten päätökset omissa
8194: (3_": L/33) säännökset. nimissään eikä sen viraston nimissä, jonka yh-
8195: Kurinpitorangaistuksen määräisi ehdotuksen teydessä ne ovat.
8196: mukaan virkamieslautakunta. Kurinpitoasioiden Virkamieslautakuntien jäseniä määrättäisiin
8197: käsittelyn siirtäminen virkamieslautakunnalle yhtä monta asianomaisten virastojen ja virka-
8198: merkitsisi kurinpitoasioiden käsittelyn huomat- miesyhdistysten ehdotuksesta. Virkamieslauta-
8199: tavaa yhtenäistämistä. Se lisäisi myös virka- kunnissa ei olisi päätoimista henkilöstöä, vaan
8200: miesten osallistumismahdollisuuksia itseään niiden toimisto- ja muut tehtävät hoitaisi asian-
8201: koskevissa päätöksissä. omainen virasto.
8202: Virkamiehen vahingonkorvausvastuuta kos-
8203: kevia säännöksiä ei tässä yhteydessä ehdoteta 1.9. Tuomarit
8204: muutettaviksi. Vahingonkorvausvastuusta on
8205: ajanmukaiset säännökset 31 päivänä toukokuu- Tuomareita eli tuom101stuinten puheenjohta-
8206: ta 1974 annetussa vahingonkorvauslaissa (412/ jia ja jäseniä koskevat virkamiesoikeudelliset
8207: 74), joka tuli voimaan 1. 9. 1974. Kuitenkin säännökset liittyvät kiinteästi tuomioistuinten
8208: valtion virkamieslakiin ehdotetaan otettavaksi valtiosäännön mukaiseen asemaan. Hallitusmuo-
8209: työsopimuslakia vastaavasti säännös valtion ja don sisältämillä tuomareita koskevilla säännök-
8210: virkamiehen vahingonkorvausvelvollisuudesta sillä on pyritty turvaamaan tuomioistuinten
8211: muun muassa työtaistelun osalta. HM 2 §:ssä säädetty riippumattomuus. HM 91
8212: §:n 1 momentin mukaan tuomareita ei voida
8213: 1.8. Virkamieslautakunnat muutoin kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion
8214: nojalla julistaa virkansa menettäneiksi. HM 91
8215: Virkamiehen irtisanomisesta tehdyn oikaisu- § :n 3 momentin mukaan lailla voidaan kuiten-
8216: vaatimuksen sekä kurinpitoasioiden käsittelyä kin säätää tuomarin velvollisuudesta erota
8217: varten ehdotetaan eräiden virastojen ja laitos- määräikään tultuaan tai työkykynsä menetetty-
8218: ten yhteyteen asetettavaksi uusia toimielimiä, ään. Näitä säännöksiä ei ehdoteta muutettavaksi
8219: virkamieslautakuntia. Asettamalla nämä toimi- eroamisikää lukuunottamatta.
8220: elimet voidaan järjestää henkilöstön osallistu- Säännökset tuomarin velvollisuudesta erota
8221: minen päätöksentekoon näissä asioissa ja sa- virasta määräikään tultuaan ja työkykynsä me-
8222: malla yhdenmukaistaa asioiden käsittelyä val- netettyään ovat nimittämiskirjalaissa ( 3 ja 4 §).
8223: tion virastoissa ja laitoksissa. Virkamieslauta- Koska nimittämiskirjalaki ehdotetaan kumotta-
8224: kunta vastaisi muun muassa rautatiehallitukses- vaksi, ehdotetaan sanotut tuomareita koskevat
8225: sa nykyisin toimivaa kurinpitoistuntoa, joka to- säännökset sisällytettäviksi valtion virkamiesla-
8226: sin käsittelee vain kurinpitoasioita. kiin. Samalla ehdotetaan tuomarien eroamisikä
8227: muutettavaksi 67 vuodeksi eli samaksi kuin
8228: Koska virkamieslautakunnat käyttäisivät rat- muiden virkamiesten yleinen eroamisikä. Tässä
8229: kaisuvaltaa niiden toimivaltaan lain mukaan kohdin nykyisin vallitsevaa erilaisuutta ei voida
8230: kuuluvissa asioissa, on pääsäännökset muun pitää asi-anmukaisena. Tuomarien eroamisiän yh-
8231: muassa niiden keskinäisestä toimivallasta, ko- denmukaistamista muiden virkamiesten yleisen
8232: koonpanosta ja asettamisesta annettava laissa. eroamisiän kanssa on ehdotettu muun muassa
8233: Virkamieslautakuntia olisi kahdenlaisia, ylei- tuomioistuinten asemaa eri yhteyksissä selvitet-
8234: nen virkamieslautakunta ja viraston virkamies- täessä.
8235: lautakunta. Yleinen virkamieslautakunta olisi
8236: yhteinen muun muassa kaikkia ministeriöiden
8237: virkamiehiä koskevia asioita käsittelevä toimi- 1.10. Eläkelainsäädännön muutokset
8238: elin. Se olisi valtioneuvoston kanslian yhtey-
8239: dessä. Viraston virkamieslautakunnat olisivat Eri virkamiesryhmien aseman yhdenmukais-
8240: virastokohtaisia ja ne asetettaisiin asetuksella tamiseksi luovutaan valtion virkamieslakiehdo-
8241: säädettävien suurempien virastojen yhteyteen. tuksen mukaan erilaisista nimittämiskirjoista.
8242: 20 1984 vp. - HE n:o 238
8243:
8244: Tämä aiheuttaa muutoksia valtion eläkelain rajoissa merkitsee, ettei virkatyyppiä enaa tar-
8245: (280/66, jäljempänä VEL) 8 ja 9 §:ään. VEL vitse virastoittain ja laitoksittain lailla vahvis-
8246: 8 §:n 4 momentin mukaan eläkeiän saavuttami- taa. Toiseksi se merkitsee sitä, ettei hallitus-
8247: nen ei poikkeuksellisesti ole edellytyksenä van- muodosta sinänsä voida johtaa sellaista sääntöä,
8248: huuseläkkeen saamiseksi, kun avoimen kirjeen jonka mukaan perustettavat virat tulee tulo- ja
8249: saanut viran haltija tai toimikirjan saanut toi- menoarviossa eritellä viran nimen ja palkkaus-
8250: men haltija on vapautettu virasta tai toimesta luokan osalta. Siitä, miten virkoja voidaan tulo-
8251: nimittämiskirjalain 2 § :n 1 tai 3 momentin no- ja menoarvion rajoissa perustaa, säädetään pykä-
8252: jalla. län mukaan lailla. Virkojen perustamismenette-
8253: VEL 9 § :n 1 momentin b kohdan mukaan lyä koskevat tarkemmat säännökset sisältyvät
8254: työkyvyttömyyseläkkeen saamisen perusteena nyt ,säädettäväksi ehdotetun valtion virkamies-
8255: voi olla se, että edunsaaja on vapautettu viras- lain 5 ja 6 §:ään.
8256: ta nimittämiskirjalain 4 §:n nojalla. Nimittämis- Eläkeoikeudesta on säädettävä lailla kuten
8257: kirjalain 4 § :n nojalla voidaan valtakirjan saa- nykyisin, joten tältä osin ei ehdoteta muutok-
8258: nut viran haltija vapauttaa virasta, kun hän on. sia.
8259: ruumiinvian taikka vähentyneiden ruumiin- tai 89 §. Hallitusmuodon 89 §:ssä säädetystä
8260: sielunvoimien- vuoksi menettänyt työkykynsä. virkaehdotusmenettelystä on hallinnon virkojen
8261: Kun nimittämiskirjalaki ehdotetaan kumotta- :lsalta säädetty lukuisia poikkeuksia. Pääsääntö
8262: vaksi ja kun valtion virkamieslain mukaan ei hallinnon virkojen osalta on nykyisin, että ne
8263: enää anneta avointa kirjettä, toimikirjaa tai val- täytetään ilman virkaehdotusta. On asianmu-
8264: takirjaa nimittämiskirjana, VEL 8 ja 9 § :n kaista, että tämä järjestetään yhtenäisellä lain-
8265: edellä mainitut kohdat on tarkistettava. säädännöllä. HM 89 §:ää ehdotetaan tämän
8266: vuoksi muutettavaksi siten, että muiden kuin
8267: 2. L a k i S u o m e n H a 11 i t u s m u o d o n pykälän 1 momentissa tarkoitettujen virkojen
8268: muuttamisesta täyttämisestä säädetään laissa. Valtion virka-
8269: mieslaissa on tarkoitus tämän nojalla säätää,
8270: Hallitusmuotoon ehdotetaan muutoksia vir- että hallinnon virat pääsääntöisesti täytetään
8271: kojen perustamismenettelyn, virkaylennysperus- esityksen tai lausunnon perusteella.
8272: teiden ja virkaehdotusmenettelyn tarkistami- 90 §. Pykälä sisältää valtuutuksen säätää
8273: seksi. Lisäksi edellyttää valtion virkamieslain siinä mainittujen virkojen täyttämisestä erik-
8274: antaminen eräitä muutoksia HM 91 §:ään. seen, jolloin voidaan poiketa HM 89 § :n 1
8275: Perustelujen osalta viitataan lisäksi edellä s. momentissa säädetystä täyttämisjärjestyksestä.
8276: 4-5 esitettyyn. Edellä 89 §:n 1 momentissa on säännökset
8277: 65 §. Pykälän 1 momentti koskee uusien kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen profes-
8278: virastojen ja laitosten perustamista, virkojen sorien virkojen täyttämisestä eikä vain yliopis-
8279: perustamista sekä eläkeoikeutta. ton ja teknillisen korkeakoulun virkojen täyt-
8280: Uusia virastoja ja laitoksia voidaan ehdo- tämisestä kuten nykyisessä laissa. Tämän joh-
8281: tuksen mukaan perustaa tulo- ja menoarvion dosta on HM 90 § :n 1 momenttia sanamuo-
8282: rajoissa, sitten kun niiden yleisistä perusteista doltaan vastaavasti tarkistettava.
8283: on säädetty lailla. Laki annetaan kunkin viras- 91 §. Pykälä koskee tuomareiden virassapy-
8284: ton ja laitoksen osalta erikseen. Yleisillä perus- symisoikeutta sekä virkasuhteeseen yleensä liit-
8285: teilla tarkoitetaan lähinnä viraston tai laitoksen tyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Valtion vir-
8286: nimeä ja toimialaa sekä niitä pääasiallisia teh- kamieslainsäädännön uudistamisen johdosta on
8287: täviä, joita suorittamaan virasto tai laitos on pykälän 2-4 momenttia tarkistettava. Sitä vas-
8288: tarkoitus perustaa. Tarkemmat säännökset viras- toin 1 momenttiin ei ehdoteta muutosta.
8289: ton tai laitoksen tehtävistä ja sisäisestä hallin- Pykälän 2 momentti sisältää valtuutuksen
8290: nosta annettaisiin asetuksella. Menettely vastaa lailla säätää tuomareiden velvollisuudesta erota
8291: tältä osin nykyisin vallitsevaa käytäntöä. Viras- virastaan saavuttaessaan määrätyn iän tai me-
8292: tojen ja laitosten yleisillä perusteilla ei sitä vas- nettäessään työkykynsä. Kun 2 momentin
8293: toin tarkoiteta uusien virkojen laatua eli niin säännökset eivät ole tarpeen muiden kuin tuo-
8294: sanottua virkatyyppiä, joka nykyisin on viras- mareiden osalta, on ne sanamuodoltaankin muu-
8295: toittain ja laitoksittain pitänyt vahvistaa lailla. tettu koskemaan tämän mukaisesti yksinomaan
8296: Virkoja voidaan perustaa tulo- ja menoarvion tuomareita. Momentti on samalla siirretty py-
8297: rajoissa niin kuin ,siitä lailla säädetään. Ensiksi kälän toiseksi momentiksi, koska se liittyy tuo-
8298: tämä virkojen perustaminen tulo- ja menoarvion mareiden virassapysymisoikeuteen.
8299: 1984 vp. - HE n:o 238 21
8300:
8301: Pykälän 3 momentin muuttaminen on tar- sekä virkasuhdetta koskevaksi yleislaiksi, jota
8302: peen sen vuoksi, että virkamiesten virassa- on sovellettava, mikäli muualla ei ole toisin
8303: pysymisoikeudesta tuomareita lukuunottamatta säädetty.
8304: sekä kaikkien virkamiesten virkasuhteen muista 2 §. Pykälän 1 momentissa on määritelty
8305: perusteista voidaan säätää erikseen. Tähän pe- lain keskeinen käsite, virkamies. Virkamieskä-
8306: rustuen säädetään virkamiesten asemasta muil- sitteen sisältö on määritelty muodollisten pe-
8307: ta osin lailla. On syytä ottaa hallitusmuotoon rusteiden avulla. Virkamiehet ovat joko vaki-
8308: virkamiesten asemaa koskeva perussäännös. naisia virkamiehiä, koeaikaisia virkamiehiä,
8309: Pykälän 2 momenttiin viitaten ja kun valtion virkaatoimittavia virkamiehiä tai tilapäisiä vir-
8310: virkamiehiä koskeva lakkautuspalkkalainsäädän- kamiehiä. Koeaikaisiin virkamiehiin ja virkaa-
8311: tö on tarkoitus kumota tähän hallituksen esi- toimittaviin virkamiehiin sovelletaan kaikkia
8312: tykseen sisältyvällä lailla valtion virkamieslain lain säännöksiä, jollei säännöstä nimenomaan
8313: voimaansaattamisesta, on pykälän 4 momentti ole rajattu koskemaan vain vakinaista virka-
8314: kumottava .tarpeettomana. miestä. Käsitteellä virkaatoimittava virkamies
8315: tarkoitetaan avoimena olevan viran väliaikaista
8316: hoitajaa sekä viransijaista. Tilapäisestä virka-
8317: 3. V a l.ti on virkamies 1a k i miehestä säädetään asetuksella.
8318: Ehdotetussa HM 91 §:n 2 momentissa tar- Jäljempänä 6 §:n mukaan virka voidaan
8319: koitetut virkasuhteen perusteita koskevat sään- perustaa myös osa-aikaisena. Näin ollen virka-
8320: nökset annettaisiin valtion virkamieslaissa. Sa- mieskäsitteen piiriin kuuluu myös osa-aikaisia
8321: maan lakiehdotukseen on sisällytetty lisäksi virkamiehiä. Sitä vastoin lakia ei sovelleta
8322: HM 65 § :ssä tarkoitetut säännökset virkojen sellaisiin sivutehtäviin, joita ei ole muodos-
8323: perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta tettu ja perustettu viroiksi tässä laissa sääde-
8324: ja muuttamisesta. tyssä järjestyksessä ja joiden haltijoita ei ole
8325: Lakiehdotus jakautuu 18 lukuun. Se sisäl- otettu tilapäisiksi virkamiehiksi, vaan ovat esi-
8326: tää säännökset muun muassa virkojen täyttä- merkiksi luottamustoimissa. Tällaisia sivutehtä-
8327: misestä, virkasuhteen osapuolten oikeuksista ja viä, jotka jäävät lain soveltamisalan ulkopuo-
8328: velvollisuuksista, virantoimituksen keskeytymi- 1elle, ovat esimerkiksi työtuomioistuimen jä-
8329: sestä, virkasuhteen päättymisestä ja virkavel- senen sekä markkinatuomioistuimen puheen-
8330: vollisuuksien rikkomisesta aiheutuvista seuraa- johtajan ja jäsenen sivutoimiset tehtävät. Sivu-
8331: muksista. tehtäviä koskevat säännökset olisi edelleen an-
8332: Valtim1 virkamieslaki ehdotetaan edellä si- nettava asianomaisessa erityislainsäädännössä.
8333: vulla 13 mainitusta syystä säädettäväksi valtio- Virka voi lakiehdotuksen 6 §: n mukaan
8334: päiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyssä järjestyk- olla myös määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi
8335: sessä. ajaksi täytettävä, joten laki koskee myös mää-
8336: räaikaisia virkamiehiä. Myös eräisiin tuomarin
8337: 1 luku. Yleiset säännökset virkoihin, kuten korkeimman oikeuden ylimää-
8338: räiseksi oikeusneuvokseksi ja korkeimman hal-
8339: Luvussa on määritelty lain soveltamisala. Sa- linto-oikeuden ylimääräiseksi hallintoneuvok-
8340: malla on määritelty lakiehdotuksessa käytet- seksi voidaan jo nykyisin eri lainsäädännön no-
8341: tyjen käsitteiden virkasuhde ja virkamies ylei- jalla nimittää määrajaksi. Tämän lain 15 lu-
8342: set tunnusmerkit. Virkasuhde on julkisoikeu- vun tuomareita koskevia säännöksiä on siten
8343: dellinen palvelussuhde. Se eroaa toisesta pää- sovellettava myös sanottuihin määräaikaisiin
8344: palvelussuhteesta, työsopimussuhteesta, muun tuomioistuinten ylimääräisiin jäseniin.
8345: muassa siten, että virat perustetaan ja virka- Pykälän 2 momentissa virkasuhde on määri-
8346: suhde syntyy erityisessä, tässä laissa säädetyssä telty julkisoikeudelliseksi palvelussuhteeksi, jos-
8347: järjestyksessä. Yksityisoikeudellinen työsopi- sa valtio on työnantajana ja virkamies työn
8348: mussuhde syntyy työnantajan ja työntekijän suorittajana. Virkasuhteen käsitteen ja lain so-
8349: välisen työsopimuksen tekemisellä. Valtion veltamisalan ulkopuolelle jäävät henkilöt, jot-
8350: virkamieslakia sovelletaan vain tässä säädetyssä ka eivät ole palvelussuhteessa valtioon. Lakia
8351: järjestyksessä valtion palvelukseen otettuun ei siten sovelleta muun muassa kansanedusta-
8352: henkilöön, virkamieheen. jiin eikä valtioneuvoston jäseniin. Lain sovel-
8353: 1 §. Pykälä sisältää yleissäännöksen lain tamisalan ulkopuolelle jäävät edelleen henki-
8354: soveltamisalasta. Valtion virkamieslaki on tar- löt, jotka olematta palvelussuhteessa valtioon
8355: koitettu valtion virkamiehiä ja valtion virkoja osallistuvat viranomaisen järjestämään koulu-
8356: 22 1984 vp. - HE n:o 238
8357:
8358: tukseen. Tällaisessa asemassa ovat yleensä ka- säännöksen mukaisesti sovellettu muunkin kuin
8359: dettikoulussa olevat kadetit ja poliisikokelas- valtion viran toi toimen haltijaan, jos valtion
8360: kurssilla olevat poliisikokelaat, jolleivät he ole viranomainen on sellaisen viran tai toimen
8361: koulutukseen mennessään valtion virassa. haltijan nimittänyt tai ollut nimittämisessä
8362: 3 §. Pykälän 1 momentissa on viittaus 15 osallisena. Erityisesti sen ratkaiseminen, mil-
8363: lukuun, jossa on säännökset siitä, miltä osin loin valtion viranomaisen on katsottava olleen
8364: lakia sovelletaan tuomarin virkaan ja tuoma- säännöksissä tarkoitetulla tavalla nimittämises-
8365: riin. Hallitusmuodon säännöksistä johtuen sä osallisena, on käytännössä tuottanut vai-
8366: lain eräitä säännöksiä ei voida saattaa koske- keuksia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että val-
8367: maan tuomarin virkaa eikä tuomaria. Koska tion virkamieslain soveltamisesta muihin kuin
8368: lain soveltamisesta tuomareihin on tarpeen an- valtion palveluksessa oleviin säädetään kussa-
8369: taa muitakin erityissäännöksiä, on pidetty asian- kin tapauksessa erikseen. Asianomaiset laki-
8370: mukaisena koota kaikki tuomareita koskevat ehdotukset on tarkoitus valmistella ja antaa
8371: erityissäännökset erilliseen lukuun. myöhemmin erikseen.
8372: Pykälän 2 momentin mukaan lain sovelta- Siirtymäkautta varten on voimaanpanolain
8373: misesta tilapäiseen virkamieheen säädetään 35 §:ssä kuitenkin nimittämiskirjalain 22 §:ää
8374: asetuksella. Lain selkeyden kannalta on vält- vastaava säännös valtion virkamieslain sovel-
8375: tämätöntä, että säännökset lain soveltamisesta tamisesta muihin kuin valtion palveluksessa ole-
8376: tilapäiseen virkamieheen annetaan erikseen. viin. Tuota säännöstä sovellettaisiin siihen
8377: Asetuksella on tarkoitus säätää, että tiiapäi- asti, kunnes asiasta annettaisiin erikseen sään-
8378: seen virkamieheen sovelletaan asetuks.essa sää- nökset.
8379: detyn lisäksi soveltuvin osin, mitä valtion vir- Pykälän 2 momentissa on lain soveltamis-
8380: kamieslaissa on säädetty virkamiehestä lukuun- alaa selventävä säännös. Sen mukaan lakia ei
8381: ottamatta niitä lain säännöksiä, joissa on sää- sovelleta työsopimussuhteessa valtioon olevaan
8382: detty ainoastaan vakinaisesta tai koeaikaisesta työntekijään eikä siihen, joka täyttää muusta
8383: virkamiehestä. Virasto voisi ottaa tilapäisiä vir- kuin virkasuhteesta johtuvaa julkisoikeudellista
8384: kamiehiä tulo- ja menoarviossa palkkauksiin velvollisuutta. Muun julkisoikeudellisen vel-
8385: osoitettujen määrärahojen rajoissa. Tarkoitus vollisuuden täyttämisellä tarkoitetaan tässä
8386: on, että tilapäisiä virkamiehiä otettaisiin vain muun muassa asevelvollisena, työvelvollisena,
8387: tilapäisiin tehtäviin. Asetuksessa on tarkoitus vankina ja huolto- tai ojennuslaitoksiin otet-
8388: säätää, että tilapäinen virkamies voidaan irti- tuna suoritettua työtä. Työ tehdään näissä
8389: sanoa, kun siihen on syytä. Irtisanominen ei tapauksissa kyseisen muun julkisoikeudellisen
8390: kuitenkaan saa tapahtua lain 17 §: ssä tarkoi- velvollisuuden täyttämiseksi eikä palvelussuh-
8391: j;etuilla tai muutoin epäasiallisil1a perusreilla. teessa.
8392: Tilapäistä virkamiestä koskevat säännökset on
8393: tarkoitus sisällyttää valtion virkamiesasetukses-
8394: sa, jonka luonnos on tämän hallituksen esityk- 2 luku. Virkojen perustaminen, siirtäminen,
8395: sen liitteenä. lakkauttaminen ja muuttaminen
8396: 4 §. Pykälän 1 momentissa on säännös lain HM 65 §:n 1 momenttia on edellä ehdotettu
8397: soveltamisesta eduskunnan ja sen laitosten sekä muutettavaksi siten, että virkoja voitaisiin pe-
8398: eräiden julkisoikeudellisten laitosten palveluk- rustaa tulo- ja menoarvion rajoissa niin kuin
8399: sessa oleviin henkilöihin. Edellä 1 §: stä käy ~iitä lailla säädetään. Tuon hallitusmuodon
8400: jo ilmi, että laki koskee vain välittömästi val- säännöksen ja sen perustelujen mukaisesti on
8401: tion palveluksessa olevia henkilöitä. Tästä tässä luvussa tarkemmat säännökset virkojen
8402: muodostaa poikkeuksen ainoastaan jäljempänä perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta
8403: 101 §:ssä oleva eräiden kirkon virkojen perus- ja muuttamisesta.
8404: tamista koskeva säännös. Lain soveltamisesta 5 §. Pykälä koskee perustettavien virkojen
8405: eduskunnan ja sen laitosten sekä muiden py- käsittelyä valtion tulo- ja menoarviossa. Pykä-
8406: kälässä lueteltujen laitosten palveluksessa ole- län mukaan virkojen perustamiseen tarvittavat
8407: viin virkamiehiin ja toimihenkilöihin voidaan varat on osoitettava nimenomaan palkkauksiin.
8408: tämän pykälän 1 momentin mukaan säätää Kun kutakin virastoa ja laitosta varten on
8409: erikseen lailla. tulo- ja menoarviossa yleensä oma lukunsa,
8410: Valtion virkamieslain soveltamisala poikkeaa seuraa tästä edelleen, huomioon ottaen HM
8411: nimittämiskirjalain 22 §:n mukaisesta sovelta- 70 §:n säännökset, että edellä tarkoitetut mää-
8412: misalasta. Nimittämiskirjalakia on sanotun rärahat on osoitettava sen viraston tai laitok-
8413: 1984 vp. - HE n:o 238 23
8414:
8415: sen palkkauksiin, johon virka on tarkoitus viraston jäseniksi. Keskusviraston jäsenen vir-
8416: perustaa. koja eivät sitä vastoin ole ne virat, joihin
8417: HM 65 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena nimitetyt virkamiehet säännösten mukaan tule-
8418: kuin se ehdotetaan muutettavaksi, ei uusien vat keskusviraston jäsenen sijaan tämän esty-
8419: virkojen nimeä ja laatua eli virkatyyppiä tar- neenä ollessa. Keskusviraston jäseneksi ei tässä
8420: vitse enää erikseen lailla vahvistaa. Valtion yhteydessä tietysti myöskään lueta niitä keskus-
8421: virkamieslain 5 §:ssä ehdotetaan HM 65 §:n viraston lisätyn istunnon jäseniä, jotka eivät ole
8422: nojalla säädettäväksi, ettei perustettavia virkoja viraston virkamiehiä, eikä siten muun muassa
8423: tarvitse tulo- ja menoarviossa eritellä eli yksi- kyseisiä elinkeinohallituksen lisätyn istunnon
8424: löidä virkakohtaisesti virkanimen eikä palk- jäseniä.
8425: kausluokan osalta.
8426: Momentin 8 kohdan mukaan eriteltäviin vir-
8427: Viimeksi mainitusta pääsäännöstä poiketen koihin kuuluvat kaikkien välittömästi minis-
8428: ehdotetaan 2 momentissa kuitenkin säädettä- teriön alaisten virastojen päällikön virat. Tässä
8429: väksi, että momentissa mainitut ja niitä virka- tarkoi:tettuina virastoina pidetään myös muun
8430: asemaltaan vastaavat ja ylemmät virat on edel- muassa kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
8431: leen tulo- ja menoarviossa eriteltävä virkakoh- sia kilpailuasiamiehen toimistoa ja kuluttaja-
8432: taisesti sekä viran nimen että palkkausluokan asiamiehen toimistoa. Täten kilpailuasiamiehen
8433: osalta. Erittelyyn ei sitä vastoin kuulu esimer- ja Jruluttaja-asiamiehen virat kuuluvat mo-
8434: kiksi se, voidaanko virka täyttää määräajaksi. mentin mukaan eriteltäviin virkoihin. Jäljem-
8435: Edellä tarkoitettujen eriteitävien virkojen pänä 102 §:n mukaan lain säännökset virastosta
8436: luetteloon on kohdassa 1.1. mainituista syistä koskevat myös valtion laitosta. Siten esillä ole-
8437: otettu sellaiset ministeriöiden, keskusvirastojen van momentin 8 kohta koskee myös välittö-
8438: ja muiden virastojen ja laitosten ylimmät virat, mästi ministeriön alaisen laitoksen päällikköä.
8439: joilla on näiden virastojen organisaation ja
8440: toiminnan kannalta keskeinen merkitys, sekä 6 §. Pykälä koskeee viran perustamismenet-
8441: oikeuslaitoksen viroista tuomarin virat. Erit- telyä. Kun viran perustamiseen on 5 §:n
8442: telyvelvollisuus koskee paitsi pykälässä mainit- mukaisesti käytettävissä määräraha, virka voi-
8443: tuja virkoja myös niitä virka-asemaltaan vas- daan 1 momentin mukaan perustaa asetuksella
8444: taavia ja niitä ylempiä virkoja. Käytännössä niin kuin nykyisinkin. Viran perustamisasetuk-
8445: tämä merkitsee sitä, että jos on tarkoituksena sessa on aina mainittava viran nimi ja palk-
8446: perustaa uusi virka, jota ei ole pykälässä mai- kausluokka tai se muu peruste, jonka mukaan
8447: nittu, mutta joka virka-asemaltaan tai organi- viran palkkaus määräytyy. Viimeksi mainitulla
8448: satoriselta merkitykseltään on rinnastettavissa tavalla saatetaan määrätä esimerkiksi posti- ja
8449: pykälässä mainittuihin virkoihin, se on ennen telelaitoksen nykyisiin erillisryhmiin kuulu-
8450: perustamista tulo- ja menoarviossa eriteltävä vien postiaseman hoitajien, postinjakajien ja
8451: edellä mainitulla tavalla. Harkittaessa uuden puhelinaseman hoitajien palkkaus, joka nykyi-
8452: viran kuulumista eriteltäviin virkoihin on ver- sinkin muodostaa erityisen palkkausjärjestel-
8453: tailussa otettava huomioon kaikki momentissa män. Opetus- tai tutkimustehtäviä varten yli-
8454: mainitut virat ·eikä yksinomaan momentin opistoon perustettavan viran perustamisasetuk-
8455: asianomaisessa kohdassa mainittuja virkoja. sessa määrätään lisäksi yleensä viran opetusala
8456: Harkinnassa on kiinnitettävä huomiota viran ja tehtäväpiiri. Momentin mukainen menettely
8457: asemaan organisaatiossa, virkaan kuuluviin teh- vastaa pääasiassa nykyistä käytäntöä, joka pe-
8458: täviin, viran nimeen sekä palkkausluokkaan. rustuu lähinnä voimassa olevan HM 65 §:n
8459: Momentissa olevan luettelon 5 kohdassa tar- 1 momentin tulkintaan.
8460: koitettuja tuomarin virkoja käsitellään tarkem- Virka voidaan perustaa kuten nykyisinkin
8461: min jäljempänä 15 luvun perusteluissa. joko peruspalkkaisena tai sopimuspalkkaisena.
8462: Eriteltäviin virkoihin kuuluvat 6 kohdan Olennainen ero peruspalkkaisen ja sopimus-
8463: mukaan muun muassa keskusviraston päälli- paikkaisen viran välillä on siinä, että sopimus-
8464: kön ja jäsenen sekä keskusviraston alaisen piirin paikkaiseen virkaan nimitetyn virkamiehen
8465: päällikön virat. Keskusviraston jäsenellä tarkoi- kanssa voidaan tehdä jäljempänä 30 § :ssä tar-
8466: tetaan tässä .sitä, joka pysyvästi tai määrättyjä koitettu sopimus virkasuhteessa noudatettavis-
8467: asioita käsiteltäessä äänivaltaisena jäsenenä ottaa ta ehdoista. Peruspalkkaisena perustetun vi-
8468: osaa keskusviraston istuntoon. Siten myös eräi- ran muuttaminen sopimuspalkkaiseksi edellyt-
8469: den keskusvirastojen erillisten toimistojen pääl- tää sitä, että peruspalkkainen virka lakkaute-
8470: liköt luetaan .tässä laissa tarkoitetuiksi keskus- taan ja perustetaan sopimuspaikkainen virka.
8471: 24 1984 vp. - HE n:o 238
8472:
8473: Pykälän 2 momentin mukaan virkaa perus- tokset edellyttävät lukuun ottamatta professorin
8474: tettaessa voidaan siihe!). kuuluva työmäärä ra- ja apulaisprofessorin virkaa samanlaista menet-
8475: joittaa tietyksi osaksi virkaan muutoin kuulu- telyä kuin niiden perustaminen. Tällaisen viran
8476: vasta työmäärästä. Tämä merkitsee sitä, että muuttaminen on eriteltävä tulo- ja menoarvi-
8477: virka voidaan perustaa myös osa-aikaisena tai ossa.
8478: muutoin työmäärältään rajoitettuna. Tällaisia 8 §. Pykälä koskee viran siirtämistä. Virkaa
8479: osa-aikaisia virkoja, jotka periaatteessa voivat virastoon tai laitokseen perustettaessa tulisi jo
8480: olla myös sivutoimisia (sivuvirkoja), eivät sitä ottaa huomioon se, että virkoja on voitava
8481: vastoin ole sivutehtävät, joita ei ole perustettu joustavasti järjestellä sen mukaan kuin hen-
8482: virkoina 1 ja 2 momentissa säädetyssä järjes- kilöstön tarpeessa ilmenevät muutokset sitä
8483: tyksessä. edellyttävät. Mikäli virka on tästä huolimatta
8484: Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella erityisestä syystä perustettu esimerkiksi viras-
8485: määrätään ne virat, joihin voidaan nimittää ton tai laitoksen osastoon tai muuhun yksik-
8486: myös määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi köön, asianomainen ministeriö voi 1 momen-
8487: ajaksi. Nykyisin on katsottu, että mahdollisuus tin mukaan viran ollessa avoin ja virkamiehen
8488: täyttää virka määräajaksi merkitsee muutosta suostumuksella muulloinkin siirtää viran toi-
8489: viraston menosääntöjen perusteisiin ja asiasta seen yksikköön taikka viraston yhteiseksi.
8490: on sen vuoksi säädettävä lailla. Momentin sään- Tällöin on kuitenkin otettava huomioon HM
8491: nös merkitsee siten menettelyn yksinkertaista- 70 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan
8492: mista. Tuomarin virkaa ei kuitenkaan voitaisi tulo- ja menoarvioon otettua määrärahaa ei
8493: tämän säännöksen nojalla asetuksella säätää saa siirtää eduskunnan erikseen hyväksymästä
8494: täytettäväksi määräajaksi. Tästä on säännös tuo- menoarvion osasta toiseen (niin sanottu vire-
8495: mareita koskevassa 15 luvussa. ment-kielto). Tämän vuoksi on viran siirtämi-
8496: Pykälän 4 momentin mukaan virat lakkau- sen yleisenä edellytyksenä, ettei viran siirtämi-
8497: tetaan asetuksella kuten nykyisinkin. Kun virka nen merkitse samalla asianomaisen määrärahan
8498: on lakkautettu, voitaisiin sen tilalle perustaa siirtämistä tulo- ja menoarvion osasta toiseen.
8499: uusi virka asianomaisten palkkauksiin osoitet- Muun muassa piirihallinnon viran siirtäminen
8500: tujen määrärahojen rajoissa. Viimeksi mainittu keskushallintoon on mahdollista vain silloin,
8501: ei kuitenkaan koske edellä 5 §:n 2 momen- kun keskushallinnon ja piirihallinnon palkkaus-
8502: tissa tarkoitettuja eriteltäviä virkoja. menot ovat samalla palkkausmomentilla.
8503: 7 §. Pykälän 1 momentin säännökset viran Lakiehdotuksen mukaan viran siirtää asian-
8504: nimen muuttamisesta sekä opetus- tai tutki- omainen ministeriö eikä valtioneuvosto, kuten
8505: mustehtäviä varten perustetun viran opetus- nykyisin järjestelyvaltuuslain mukaan. Viran
8506: alan ja tehtäväpiirin muuttamisesta vastaavat siirtämistä, joka on hallinnonalan sisäiseen jär-
8507: pääosin nykyisen järjestelyvaltuuslain säännök- jestelyyn kuuluva toimenpide, ei hallituksen
8508: siä. Viran nimen muuttamiseen saattaa ilmetä mielestä ole tarpeellista saattaa koko valtio-
8509: tarvetta esimerkiksi silloin, kun viran entinen neuvoston ratkaistavaksi. Asetuksella voidaan
8510: nimi ei enää vastaa muuttuneiden tehtävien lakiehdotuksen mukaan lisäksi säätää toisinkin.
8511: laatua ja viran organisatorista asemaa, sekä Tällöin voidaan esimerkiksi säätää, että virasto
8512: muulloinkin virkojen nimien yksinkertaistami- voi siirtää viraston määrätyt virat. Tuollainen
8513: seksi ja yhdenmukaistamiseksi. Viran opetus- yksinkertaisempi menettely tulisi kysymykseen
8514: alan tai tehtäväpiirin muutos tulisi, vaikka siitä suurissa virastoissa ja laitoksissa, koska niissä
8515: ei ole laissa nimenomaista säännöstä, suorittaa viran siirtämispäätöstä ei virkojen suuren mää-
8516: asianomaisen yliopiston, korkeakoulun tai oppi- rän vuoksi yleensä ole tarkoituksenmukaista
8517: laitoksen esityksestä taikka ainakin varata näille saattaa ministeriön ratkaistavaksi.
8518: tilaisuus lausunnon antamiseen asiassa. Pykälän soveltamisalaa on supistettu sen 2
8519: Kun 1 momentissa on valtuutus vain viran momentissa. Viran siirtämistä 1 momentissa
8520: nimen muuttamiseen, seuraa tästä, että viran tarkoitetulla tavalla ei ole ulotettu koskemaan
8521: palkkausta ei voida tämän säännöksen nojalla 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja virkoja. Ky-
8522: muuttaa. Viran palkkauksen muuttaminen voi seisten virkojen siirtäminen merkitsisi muutosta
8523: tapahtua joko virkaehtosopimuksella taikka asianomaisen viraston tai laitoksen organisaa-
8524: lakkauttamaHa entinen virka ja perustamalla tion perusteisiin. Niiden siirtäminen on sen
8525: uusi virka. vuoksi syytä järjestää toimitettavaksi samalla
8526: Pykälän 2 momentin mukaan 5 §:n 2 mo- tavoin kuin niiden perustaminen eli eduskun-
8527: mentissa mainitun tai tarkoitetun viran muu- nan harkinnasta riippuvaksi.
8528: 1984 vp. - HE n:o 238 25
8529:
8530: .3 luku. Virkojen kelpoisuusvaatimukset, haku- tin kelpoisuusikää koskevia säännöksiä sovel-
8531: menettely ja virkasuhteen alkaminen. letaan myös virkaan siirrettävään henkilöön ja
8532: siihen, joka otetaan virkaan koeajaksi tai viran
8533: Luvun säännökset koskevat yleisiä kelpoi- väliaikaiseksi hoitajaksi tahi viransijaiseksi.
8534: suusvaatimuksia valtion virkaan ( 9 § ) , viran Pykälän 4 momentissa on viittaus jäljem-
8535: haettavaksi julistamista ( 10 § ) , viranhakume- pänä 50 §:ssä oleviin eroamisikäsäännöksiin.
8536: nettelyä ( 11 §); viran täyttämisestä tehtävää Eroamisiän saavuttanutta ei voida nimittää vir-
8537: esitystä ( 12 §), virkaan nimittämisen edelly- kaan. Jäljempänä 98 §:ssä säädetyin edellytyk-
8538: tyksiä (13 §), koeaikaa (14 §), nimityksen sin eroamisiän saavuttanut voidaan ottaa viran
8539: peruuttamista ( 15 §) sekä virkasuhteen alka- väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi.
8540: misajankohtaa ja nimittämiskirjaa ( 16 §). Pykälän 5 momentissa on viittaus muihin
8541: Asiallisia muutoksia voimassa olevaan lain- kelpoisuusvaatimuksiin, kuten erilaisten tutkin-
8542: säädäntöön sisältyy muun muassa viran haetta- tojen ja muiden opinnäytteiden suorittamiseen
8543: vaksi julistamista ja hakumenettelyä koskeviin sekä muihin vastaaviin vaatimuksiin. Näistä
8544: säännöksiin. Lakiehdotuksen mukaan virka- muista kelpoisuusvaatimuksista on yleensä sää-
8545: ehdotus poistetaan ja korvataan esityksellä tai detty asianomaisen viraston tai laitoksen hal-
8546: lausunnolla. Kokonaan uusi menettely on nimi- linnosta annetussa asetuksessa.
8547: tyksen peruuttaminen. Myös koejaksi ottamis- 10 §. Pykälässä käsitellään virkojen haetta-
8548: ta koskevat yleiset säännökset ovat lainsäädän- vaksi julistamista. HM 89 §:n 1 momentin
8549: nöllisesti uusia, mutta koeaika ei asiallisesti mukaan siinä mainitut valtion virat on ennen
8550: ole valtionhallinnossa tuntematon järjestely. niiden täyttämistä julistettava haettaviksi. Mai-
8551: 9 §. Pykälän 1-3 momentit koskevat yleis- nitun hallitusmuodon pykälän 2 momentin mu-
8552: tä virkakelpoisuusikärajaa. Tästä ikärajasta ei kaan, sellaisena kuin se ehdotetaan muutet-
8553: ole nykyisessä lainsäädännössä yleistä säännös- tavaksi, muut kuin pykälän 1 momentissa tar-
8554: tä, mutta käytännössä valtion virkaan pääsemi- koitetut virat täytetään niin kuin siitä laissa
8555: seksi edellytetään kuitenkin yleensä täysi-ikäi- säädetään. Tähän pykälään on otettu viran
8556: syyttä. haettavaksi julistamista koskevat perussäännök-
8557: Pykälän 1 momentin mukaan yleinen kelpoi- set.
8558: suusikä valtion virkaan on täysi-ikäisyys eli Pykälän 1 momentin mukaan virat on ennen
8559: 18 vuotta. Yleistä kelpoisuusikärajaa korkeam- niiden täyttämistä julistettava haettavaksi, jol-
8560: mat ikärajat, jollainen on säädetty muun muas- lei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. HM
8561: sa useissa tuomarin viroissa, pysyisivät edelleen 89 §:n 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia
8562: voimassa. Hakijan tulee saavuttaa momentissa viran haettavaksi julistamisesta on vakiintuneen
8563: tarkoitettu ikäraja hakuajan loppuun mennessä, käytännön mukaan säädetty asetuksella. Tar-
8564: tai jos virka saadaan täyttää haettavaksi julis- koitus ei kuitenkaan ole, että virkoja tultaisiin
8565: tamatta, nimittämisajankohtaan mennessä. nykyistä laajemmin täyttämään niitä haetta-
8566: Pykälän 2 momentin mukaan nimittävän vi- vaksi julistamatta.
8567: ranomaisen harkinnan perusteella voi kysymyk- Viran tultua asetuksella perustetuksi voidaan
8568: seen tulla myös vasta 15 vuotta täyttänyt hen- välittömästi julistaa virka haettavaksi, edellyt-
8569: kilö sikäli kuin näin alhaista ikää joissakin täen, että nimittävästä viranomaisesta, viran
8570: poikkeustapauksissa voidaan pitää riittävänä. kelpoisuusvaatimuksista ja muista viran täyt-
8571: Siten 15 vuotta täyttänyt henkilö voidaan ni- tämisen edellyttämistä seikoista on tarvittavat
8572: mittää sellaisiin virkoihin, joihin ei sisälly jul- säännökset tai määräykset.
8573: kisen vallan käyttöä ja joihin kuuluvia tehtä- Viran hakuaika on nykyisin määräajoista val-
8574: viä näin nuori henkilö yleensä hoitaa muualla- tion virkaa tai tointa haettaessa annetun lain
8575: kin työelämässä. Alemman ikärajan käyttämi- ( 124/38) mukaan 30 päivää. Lakiehdotuksen
8576: sen tarve ilmeisesti lisääntyy sen vuoksi, että 10 §:n 2 momentin mukaan hakuaika sitä
8577: virkasuhdetta on tarkoitus tämän lainsäädän- vastoin määrätään virkaa haettavaksi julistet-
8578: nön voimaantultua käyttää nykyistä laajemmin. taessa kussakin tapauksessa erikseen. Haku-
8579: Niihin virkoihin, joiden osalta on säädetty aikaa ei kuitenkaan saa määrätä 14 päivää
8580: yleistä 18 vuoden ikärajaa korkeampi kelpoi- lyhyemmäksi eikä 30 päivää pitemmäksi. Vaik-
8581: suusikäraja, ei tietysti alemman iän saavutta- ka ehdotuksen mukaiset eripituiset hakuajat
8582: nutta voida nimittää. saattavatkin jonkin verran vähentää nykyisen
8583: Pykälän 3 momentin mukaan 1-2 momen- hakumenettelyn selväpiirteisyyttä, ovat ehdo-
8584: 4 1682016002
8585: 26 1984 vp. - HE n:o 238
8586:
8587: tuksen mukaisen menettelyn joustavuudesta ta virkaa haettavaksi julistettaessa ilmoitetulta
8588: saavutettavat edut kuitenkin huomattavat. viranomaiselta. Nykyisessä lainsäädännössä
8589: Viran haettavaksi julistaminen on valmistava asiasta ei ole säännöksiä, vaan menettely on
8590: toimenpide, jolla ei ole ratkaistu viran lopul- käytännön varassa. Hakemukseen on momentin
8591: lista täyttämistä. Vaikka lakiin ei ole otettu mukaan liitettävä tarvittavat selvitykset. Näihin
8592: siitä säännöstä, on selvää, että viranomainen kuuluvat muun muassa hakijan kelpoisuuden
8593: voi lakiehdotuksen mukaan kuten nykyisinkin virkaan osoittavat selvitykset kuten nimikirjan-
8594: jättää sillä kertaa täyttämättäkin haettavaksi ote.
8595: julistetun viran, jos täyttämättä jättämiseen on Pykälän 2 momentissa säädetty hakemuksen
8596: asiallinen syy. Siitä huolimatta, että virka jo täydentämismenettely on yhdenmukainen sen
8597: on julistettu haettavaksi, siihen voidaan siirtää hallintotoiminnan palveluluonnetta lisänneen
8598: virkamies toisesta virasta jäljempänä 7 luvussa kehityksen kanssa, jonka mukaan hakemuksen
8599: säädettyä menettelyä noudattaen. täydentämiseen tai helposti korjattavissa ole-
8600: Pykälän 3 momentti koskee viran julistamis- vien puutteellisuuksien poistamiseen on käy-
8601: ta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamis- tännössä entistä useammissa tapauksissa varat-
8602: ta. Viran uudelleen haettavaksi julistaminen tu mahdollisuus. Oikeuskäytännössä on sitä,
8603: on tähänkin saakka katsottu mahdolliseksi ja ettei nimitysasiassa varattu tilaisuutta hake-
8604: virkoja on käytännössä julistettu uudelleen muksen täydentämiseen, hallinnon yleisten pe-
8605: haettavaksi, vaikka asiasta ei ole yleistä sään- riaatteiden nojalla pidetty virheellisenä menet-
8606: nöstä. Hakuajan jatkamisesta ei myöskään ole telynä, vaikkei asiasta ennen hallintomenette-
8607: säännöstä ja sitä ei ole valtionhallinnossa lylakia ollutkaan nimenomaista säännöstä.
8608: myöskään käytännössä tehty. Kuntien virka- Nimitysasioiden laadusta sekä ermssa ta-
8609: säännöissä on määräykset viran julistamisesta pauksissa hakijoiden suuresta lukumääräs-
8610: uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta. tä johtuen ei tilaisuuden varaaminen ha-
8611: Pykälän 3 momentin säännökset vastaavat kemuksen täydentämiseen kuitenkaan olisi eh-
8612: kunnan virkojen täyttämisestä annettuja mää- doton velvollisuus, vaan menettely olisi viran-
8613: räyksiä. Momentissa tarkoitettuihin toimenpi- omaisen harkinnassa. Täydentämismenettely
8614: teisiin saattaa olla tarvetta muun muassa sil- aiheuttaisi viranomaisille kohtuuttoman suuren
8615: loin, kun virkaan ei ole ollut riittävästi päte- työmäärän, mikäli täydentämismenettelyä olisi
8616: viä hakijoita. On kuitenkin selvää, ettei virkaa noudatettava ehdottomasti kaikissa tapauksissa
8617: saa julistaa uudelleen haettavaksi eikä haku- ja jokaisen hakijan osalta. Jos on ilmeistä, ettei
8618: aikaa jatkaa epäasiallisesta syystä. puutteellisen hakemuksen toimittanut hakija
8619: Viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja voisi tulla kysymykseen virkaa täytettäessä, ti-
8620: hakuajan jatkamisesta päättäisi momentin mu- laisuuden varaaminen hakemuksen täydentämi-
8621: kaan nimittävä viranomainen. Nimittävällä vi- seen ei luonnollisesti olisi tarpeen. Momentin
8622: ranomaisella tarkoitetaan lakiehdotuksessa sitä mukainen täydentämismenettely poikkeaa tässä
8623: viranomaista, jolle kulloinkin voimassa olevien suhteessa siitä valituksen täydentämismenette-
8624: säännösten mukaan nimittämistoimivalta kuu- lystä, jota muutoksenhausta hallintoasioissa an-
8625: luu. Selvyyden vuoksi on momenttiin otettu netun lain (154/50, jäljempänä HValL) mu-
8626: vielä säännös siitä, että viran aikaisemmat haki- kaan noudatetaan hallintovalitusasioissa. Käy-
8627: jat otetaan viran uudelleen haettavaksi julista- tännössä olisi kuitenkin pyrittävä siihen, että
8628: misen tai hakuajan jatkamisen yhteydessä huo- viranomainen ei nimitysasiassakaan jättäisi vir-
8629: mioon ilman uutta hakemusta. kaa täytettäessä muutoin kysymykseen tulevan
8630: Hakuajan jatkaminen tapahtuisi siten, että hakijan hakemusta kokonaan käsittelemättä sil-
8631: samassa järjestyksessä kuin virka julistetaan lä muodollisella perusteella, että hakemus on
8632: haettavaksi ilmoitetaan kysymyksessä olevan puutteellinen.
8633: viran hakuajan uusi päättymispäivämäärä. Ha- Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai-
8634: kuaikaa voidaan momentin mukaan jatkaa enin- dosta annettuun lakiin on vuonna 197 4 lisätty
8635: tään 30 päivällä. Jos ensiksi määrätty hakuaika 5 a § ( 817/7 4) , jonka mukaan virkaa täytet-
8636: on ollut myös 30 päivää, hakuajan kokonaispi- täessä, mikäli tämä ei viivytä nimitysasian kä-
8637: tuudeksi voi muodostua siten 60 päivää. sittelyä, on otettava huomioon myös sellainen
8638: Pykälän 4 momentin mukaan hakemusta, jo- hakija, joka on hakuajan jälkeen osoittanut
8639: ka ei ole saapunut ajoissa, ei oteta huomioon. laissa tarkoitetun kielitaidon ja toimittanut sii-
8640: 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan virkaa tä todistuksen asianomaiselle viranomaiselle.
8641: on haettava kirjallisesti nimittävältä tai muul- Mainitussa laissa ei ole säännöstä siitä, että
8642: 1984 vp. - HE n:o 238 27
8643:
8644: viranomaisen tulisi varata hakijalle tilaisuus ha- lisesti punnittava hakijoiden ansiot ja soveltu-
8645: kemuksen täydentämiseen. Viranomainen voi vuus virkaan. Tähän vertailuun esityksen teke-
8646: tässä lakiehdotuksessa tarkoitettua hakemuksen vällä tai lausunnon antavalla viranomaisella on
8647: täydentämismenettelyä noudattaen varata haki- yleensä hyvät edellytykset, koska viranomainen
8648: jalle tilaisuuden kielitodistuksen toimittami- tuntee virkaan kuuluvat tehtävät ja virkaan ni-
8649: seen. mitettävältä vaadittavat ominaisuudet. Esitys-
8650: Lukuunottamatta edellä mainittua kielitai- menettelyyn siirtyminen luo edellytyksiä sille,
8651: don osoittamista ja muita erityislainsäädäntöön että hakijoiden vertailussa opintojen, virkavuo-
8652: perustuvia tapauksia (muun muassa pätevöity- sien ja työkokemuksen ohella nykyistä enem-
8653: misajan myöntäminen korkeakoulujen viroissa) män kiinnitettäisiin huomiota myös hakijan ky-
8654: hakijan on täytettävä viran kelpoisuusvaati- kyyn käytännössä tehokkaasti suoriutua kysy-
8655: mukset hakuajan päättyessä. Esillä oleva mo- mykseen tulevista virkatehtävistä.
8656: mentti ei merkitse mahdollisuutta poiketa tästä Valmistavina toimenpiteinä esityksestä tai lau-
8657: vaatimuksesta. . ·;unnosta ei yleisten periaatteiden mukaan ole
8658: Pykälän 3 momenttiin on selvyyden vuoksi 1alitusoikeutta ( ks. HValL 3 §), eikä niillä
8659: otettu nimenomainen säännös, jonka mukaan rajoiteta nimittävän viranomaisen toimivaltaa
8660: hakemus virkaan voidaan peruuttaa siihen asti valita virkaan nimitettävä henkilö.
8661: kunnes nimitys tapahtuu, jolloin hakijaa ei voi- Esitysmenettelyä ei 2 momentin mukaan
8662: da ottaa enää huomioon virkaa täytettäessä. sovellettaisi tasavallan presidentin kanslian, mi-
8663: Hakemus voidaan peruuttaa vielä hakuajan nisteriön eikä oikeuskanslerinviraston viroissa,
8664: päättymisen jälkeenkin. Tämä säännös merkit- keskusviraston jäsenen virassa, professorin vi-
8665: see samalla myös sitä, että hakemuksen peruut- rassa, apulaisprofessorin virassa eikä tutkija-
8666: tamisen peruuttamista on pidettävä uutena ha- professorin virassa. Jäljempänä 67 §:n 2 mo-
8667: kemuksena. Tällaista hakijaa ei siten voida ot- mentissa on lisäksi säännös, jonka mukaan tä-
8668: taa huomioon, mikäli peruutuksen peruuttami- män pykälän säännöksiä ei sovelleta myöskään
8669: nen tapahtuu hakuajan päättymisen jälkeen. tuomarin viran täyttämisessä. Kaikissa noissa
8670: Jos virka täytetään ehdollepanen perusteella pykälän soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä vi-
8671: ja ehdollepantu hakija peruuttaa hakemuksensa, roissa sovellettaisiin viran täyttämistä koske-
8672: hakemuksen peruuttaminen ei vaikuta suoritet- via nykyisiä säännöksiä. Tämä merkitsee muun
8673: tuun ehdollepanoon muilta osin. muassa sitä, että tuomarin ja professorin vi-
8674: 12 §. Pykälä koskee viran täyttämisestä teh- roissa säilyisi ehdollepanomenettely. Koska hal-
8675: tävää esitystä. Edellä kohdassa 1.2. mainituis- lituksen mielestä näihin virkoihin nimittämi-
8676: ta syistä ehdollepane on lakiehdotuksessa pää- sessä noudatettavaa menettelyä on tarpeen vie-
8677: osin poistettu ja korvattu esityksellä. Esitys si- lä erikseen selvittää, ehdollepanoa ei ole näi-
8678: sältäisi yleensä esityksen tekevän viranomaisen den virkojen osalta tässä vaiheessa ehdotettu
8679: kannanoton siihen, kuka hakijoista olisi nimi- poistettavaksi.
8680: tettävä virkaan. Laissa ei ole säännöstä siitä, 13 §. Pykälän 1 momentissa on lähinnä sel-
8681: mitä esityksen tulisi sisältää, joten sen laajuus vennykseksi tarkoitettu säännös, jonka mukaan
8682: ja sisältö voidaan harkita kussakin tapauksessa. virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut tai
8683: Esitys voidaan tehdä muun muassa siten, että siihen suostumuksensa antanut henkilö. Suos-
8684: siinä asetetaan kolme esityksen tekevän viran- tumus voidaan antaa kirjallisesti tai muulla
8685: omaisen mielestä ansiokkainta hakijaa parem- sellaisella tavalla, että suostumuksen antami-
8686: muusjärjestykseen, tai esittämällä määrätyn ha- sesta ei synny epäselvyyttä.
8687: kijan nimittämistä tahi muulla soveltuvalla ta- Pykälän 2 momentissa viitataan 14 §:ssä
8688: valla. Erikseen voitaisiin hallinnonaloittain säädettyyn koeajaksi ottamiseen, joka 14 §:ssä
8689: lailla tai asetuksella säätää, että esityksen sijas- säädetyin edellytyksin tulee kysymykseen vir-
8690: ta viran täyttämisestä annetaan lausunto. Niin kaan nimittämisen asemasta.
8691: ikään säädettäisiin hallinnonaloittain, missä jär- Pykälän 3 momentti sisältää viitauksen HM
8692: jestyksessä esitys tehdään tai lausunto anne- 86 §: ssä säädettyihin virkaan nimittämisen pe-
8693: taan eli tapahtuuko se keskusviraston istunnos- rusteisiin. Kelpoisuusvaatimuksiin, jotka vir-
8694: sa, pääjohtajan tai muun virkamiehen toimesta kaan nimitettävän tulee täyttää, on viittaus
8695: tai muulla tavoin. edellä 9 §: n 5 momentissa.
8696: Virkaehdotuksen korvaaminen esityksellä tai 14 §. Pykälä koskee koeajaksi ottamista.
8697: lausunnolla ei merkitse sitä, etteikö esityksiä Koeajan pääasiallinen merkitys on se, että sekä
8698: tehtäessä ja lausuntoja annettaessa olisi huolel- viranomainen että virkamies voivat koeajan
8699: 28 1984 vp. - HE n:o 238
8700:
8701: kestäessä saada kokemuksia viran hoitamisesta 426/62, 10 §). Lakiehdotus merkitsee näiltä
8702: ja vasta tämän jälkeen tehdä ratkaisun viran osin koeajan lyhentämistä. Eräissä muissakin
8703: täyttämisestä tai sen vastaanottamisesta. valtion tehtävissä, joissa henkilön soveltuvuus
8704: Nykyisin on koeaikatarkoituksessa usein virkaan voidaan todeta vasta pitempiaikaisen
8705: annettu väliaikaisia viranhoitomääräyksiä. Nä- käytännön virkatehtävien hoitamisen perusteel-
8706: mä on tarkoitus korvata laissa säännellyllä la, on tarvetta tavanomaista pitempään koe-
8707: koeajalla, eikä koeajan ja viran väliaikaiseksi aikaan. Viran laadun tai muun erityisen syyn
8708: hoitajaksi annetun määräyksen käyttöä samassa sitä edellyttäessä koeaika voitaisiin pykälän
8709: tarkoituksessa voida enää pitää asianmukaisena. mukaan määrätä enintään yhden vuoden pitui-
8710: Lakiehdotuksessa onkin lähdetty siitä, että seksi. Koeaikaa ei saa kuitenkaan viran laadun
8711: valtiovarainministeriö antaisi lain voimaantul- tai muun erityisen syynkään perusteella määrätä
8712: tua tästä tarkemmat ohjeet. pidemmäksi kuin tehtävän laatu vaatii.
8713: Koska koeajaksi ottaminen edeltää virkaan Pykälän 2 momentissa on säännökset koe-
8714: nimittämistä, koeajaksi otettavan valinnassa aikaisen virkamiehen nimittämisestä virkaan
8715: hakijoiden joukosta on noudatettava säädettyjä ja koeaikaisen virkamiehen virkasuhteen päät-
8716: virkaan nimittämisen perusteita. tymisestä, mikäli häntä ei viimeistään koeajan
8717: Ennen virkaan koeajaksi ottamista on virka päättyessä nimitetä virkaan. Koeajaksi otetun
8718: edellä tässä luvussa olevien säännösten mukai- nimittäminen virkaan tapahtuu luonnollisesti
8719: sesti julistettava haettavaksi. Se, otetaanko vir- ilman uutta hakumenettelyä, koska koeajaksi
8720: kaan koeajaksi, harkitaan yleensä vasta haku- ottamista on jo edeltänyt hakumenettely. Koe-
8721: ajan päätyttyä sen perusteella, minkä kokemuk- aikainen virkamies voidaan nimittää virkaan jo
8722: sen omaavia hakijoita virkaan tulee. Koeajaksi ennen koeajan päättymistä, jos hänet todetaan
8723: saadaan 1 momentin mukaan ottaa virkaan virkaan kykeneväksi ja soveltuvaksi. Koeajan
8724: valittu henkilö, mikäli koeajan käyttöön on tarkoituksesta johtuu, että koeaikainen virka-
8725: tarvetta sen selvittämiseksi, kykeneekö virkaan mies saadaan tänä aikana irtisanoa sen estä-
8726: valittu asianmukaisesti suoriutumaan virkateh- mättä, mitä irtisanomisen perusteista jäljem-
8727: tävistä. Tällaista tarvetta on lähinnä niiden pänä 10 luvussa säädetään, mutta irtisanominen
8728: henkilöiden kohdalla, jotka eivät aikaisemmin ei tällöinkään saa tapahtua lain 17 §: ssä tar-
8729: ole olleet virastossa vastaavissa tehtävissä ei- koh:etuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteil-
8730: vätkä ole saaneet erityisesti tuohon virkaan la. Irtisanomisajan pituudesta on säännökset
8731: tarkoitettua koulutusta. vraltion virkamieslain voimaanpano1a.issa ja noi-
8732: Koeajan pituus olisi 1 momentin mukaan ta rsäännöksiä sovelletaan siihen asti, kunnes
8733: vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta. asiasta on sovittu virkaehtosopimukse11a.
8734: Oppilaitoksen virkaan sekä muuhun virkaan Jos koeaikaisen virkamiehen virkasuhde päät-
8735: voidaan, jos viran laatu tai muut erityiset syyt tyy sen johdosta, että häntä ei nimitetä virkaan
8736: edellyttävät pitempää koeaikaa, kuitenkin ottaa tai sen johdosta, että hänet irtisanotaan tai
8737: enintään yhden vuoden koeajaksi. Työsopimus- hän itse irtisanoutuu, virka on ennen sen
8738: lain mukaisen koeajan enimmäispituus on uudelleen täyttämistä tai siihen uudelleen koe-
8739: kolme kuukautta. Käytännössä myös tässä laki- ajaksi ottamista julistettava säännönmukaisessa
8740: ehdotuksessa tarkoitettu koeaika tultaneen mää- järjestyksessä haettavaksi. Virkaan ei siten voi-
8741: räämään useissa tapauksissa kuutta kuukautta da ilman hakumenettelyä nimittää tai ottaa
8742: lyhyemmäksi. Virkamiehenkin sopivuus virkaan koeajaksi viran jotakin aikaisempaa hakijaa,
8743: on usein todettavissa jo kuutta kuukautta ly- jollei virkaa muutoin erityisten säännösten mu-
8744: hyemmän ajan kuluessa. Henkilölle määrättyä kaan saada täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
8745: koeaikaa ei voida jatkaa, vaan koeaikana on Pykälän 3 momentin mukaan koeajaksi otta-
8746: otettava virkaan nimittäminen ratkaistavaksi. misesta päättää nimittävä viranomainen.
8747: Valtion oppilaitosten virkaan saadaan ehdo- Koeajaksi ei 4 momentin mukaan voida ot-
8748: tuksen mukaan ottaa enintään yhden vuoden taa virkaan, johon nimittävänä viranomaisena
8749: koeajaksi. Nykyisin on esimerkiksi valtion on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto.
8750: kuurojen- ja sakeaiokoulun sekä valtion maa- Näissä ylemmissä viroissa, joihin käytännössä
8751: talousoppilaitosten opettajilla kahden vuo- voidaan nimittää vain huomattavan aikaisem-
8752: den koeaika (Asetus kuurojen- ja sokeain- man työkokemuksen saavuttanut henkilö, koe-
8753: kouluista, 312/61, 30 §; asetus maatalous-, aikaa ei voida pitää asianmukaisena. Jäljem-
8754: kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksista anne- pänä 67 §:n 2 momentin mukaan koeajaksi ei
8755: tun lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, voida ottaa myöskään tuomarin virkaan.
8756: 1984 vp. - HE n:o 238 29
8757:
8758: 15 §. Pykälä sisältää säännökset virkaan misvapaudesta ja viranomaisten velvollisuudes-
8759: nimittämisen ja koeajaksi ottamisen peruutta- ta huolehtia virkasuhteesta johtuvien etujen ja
8760: misesta. Tällainen peruuttaminen ei voimassa oikeuksien antamisesta virkamiehelle. Näistä
8761: olevan lainsäädännön mukaan ole mahdollista. asioista ei nykyisin ole yleisiä säännöksiä virka-
8762: Kun nimitys tapahtuu nimittämispäätöksellä, mieslainsäädännössä.
8763: ei nykyisin asianomaisen kieltäytyessä otta- Työnantajan velvollisuuuksista on säännöksiä
8764: masta virkaa vastaan ole muuta mahdollisuutta useissa laeissa, muun muassa työsuojelua ja
8765: kuin syntyneen virkasuhteen päättäminen asian- työterveyshuoltoa koskevissa laeissa, jotka kos-
8766: mukaisessa järjestyksessä. Valtion edun mu- kevat myös valtion viranomaisia valtiotyönan-
8767: kaista on saada tällaisessa tapauksessa virka tajan edustajina.
8768: mahdollisimman nopeasti vakinaisesti täyte- 17 §. Pykälä käsittelee viranomaisten vel-
8769: tyksi. Pykälän säännöksillä on pyritty luomaan vollisuutta kohdella virkamiehiä tasapuolisesti.
8770: mahdollisimman yksinkertainen ja nopea menet- Säännökset vastaavat asiallisesti työsopimuslain
8771: tely niitä tapauksia varten, joissa virkaan ni- vastaavaa säännöstä (17 § 3 mom.).
8772: mitetty tai koeajaksi otettu ei ota virkaa vas- Säännös virkamiesten tasapuolisesta kohte-
8773: taan. Asetukseen on tarkoitus ottaa säännös, lusta on kuten työsopimuslainkin mainittu
8774: jonka mukaan nimityksen peruuttamisen joh- säännös rajattu koskemaan vain jo alkanutta
8775: dosta virka saadaan täyttää sitä uudelleen haet- palvelussuhdetta. Kuitenkin HM 86 § :n mu-
8776: tavaksi julistamatta. kaiset nimittämisperusteet ja HM 5 §:n sään-
8777: 16 §. Pykälässä on säännökset virkasuhteen nös kansalaisten yhdenvertaisuudesta velvoitta-
8778: alkamisajankohdasta ja nimittämiskirjasta. Voi- vat julkista viranomaista noudattamaan virkaan
8779: massa olevassa lainsäädännössä ei ole virkasuh- nimittämisessäkin tasapuolisuutta. Voimassa
8780: teen alkamisajankohdasta nimenomaista sään- olevia säännöksiä voidaan pitää riittävinä myös
8781: nöstä. Käytännössä on kuitenkin katsottu, että edellä yleisperustelujen kohdassa 5.2. mainitun
8782: ainakin keskeiset virkaan kuuluvat oikeudet ja kansaluisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-
8783: velvollisuudet alkavat yleensä siitä ajankoh- kevan yleissopimuksen 25 artiklan kannalta.
8784: dasta, josta lukien asianomainen on nimitetty, Kyseisessä artiklassa edellytetään, että jokaisel-
8785: siirretty tai otettu virkaan. Pykälän 1 moment- la kansalaisella tulee olla yhdenvertainen oikeus
8786: tiin on otettu nykyistä käytäntöä vastaava sään- ja mahdollisuus päästä maansa julkisiin virkoi-
8787: nös. Nimittämispäätöksessä on todettava, mis- hin.
8788: tä ajankohdasta lukien henkilö nimitetään vir- 18 §. Pykälä koskee virkamiesten yhdisty-
8789: kaan. misvapautta. Sen mukaan viranomainen ei saa
8790: Jäljempänä 96 §: ssä on säännös, jonka mu- estää virkamiestä kuulumasta yhdistyksiin, ellei
8791: kaan jos virkaan nimitetty virkamies ennestään laissa toisin säädetä, eikä estää eroamasta niistä.
8792: on virassa, hänet katsotaan nimityksen joh- Myös 4. 1. 1919 annetun yhdistyslain 11 §:ssä
8793: dosta eronneeksi aikaisemmasta virasta. on nimenomaan säädetty, että yhdistyksen jäse-
8794: Nimittämiskirjaa koskeva 2 momentti merkit- nellä on oikeus koska hyvänsä erota yhdistyk-
8795: see muutosta nimittämiskirjalakiin, jonka 1 §:n sestä. Laissa voidaan kuitenkin säätää virka-
8796: mukaan virkaan nimitetylle tai siirretylle on an- miesten yhdistymisvapauteen rajoituksia. Esi-
8797: nettava nimittämiskirjana joko avoin kirje, merkiksi rikoslain 45 luvun 26 §:ssä on soti-
8798: valtakirja tai toimikirja. Ehdotuksen mukaan laiden yhdistymisvapautta rajoitettu.
8799: virkaan nimitetylle tai siirretylle annetaan aina 19 § . Tämä pykälä sisältää viittauksen
8800: todistukseksi nimittämiskirja. Koeajaksi virkaan asianomaisen viranomaisen velvollisuuteen huo-
8801: ottamisesta ja viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai lehtia siitä, että virkamiehelle annetaan virka-
8802: viransijaiseksi ottamisesta annetaan todistuksek- suhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina
8803: si määräyskirja. Nimittämiskirjaa ja määräys- kuin ne hänelle kuuluvat eli häneen sovelletta-
8804: kirjaa koskevia säännöksiä on siten nykyisestä vien säännösten, määräysten ja sopimusten mu-
8805: olennaisesti yksinkertaistettu. kaisina. Vaikka viranomaisilla on katsottu ole-
8806: van tällainen velvollisuus ilman nimenomaista
8807: säännöstäkin, on se selvyyden vuoksi syytä lais-
8808: 4 luku. Viranomaisen yleiset velvollisuudet se erikseen todeta.
8809: työnantajana
8810: 5 luku. Virkamiehen yleiset velvollisuudet
8811: Lukuun sisältyvät säännökset virkamiesten Virkamiehen yleisiä velvollisuuksia koskevat
8812: tasapuolisesta kohtelusta, virkamiesten yhdisty- säännökset ovat lakiehdotuksessa huomattavasti
8813: 30 1984 vp. - HE n:o 238
8814:
8815:
8816: täsmällisemmät ja täydellisemmät kuin nykyi- sä korostettu asianmukainen menec.ely tarkoit-
8817: sessä lainsäädännössä. Nykyisin on olemassa taa normaalia, tavanomaista huoldlisuutta ja
8818: säännöksiä pääasiassa vain niistä seuraamuksis- sitä, että virkaa hoitaessaan virkamiehen on
8819: ta, joita virkamiehelle aiheutuu virkavelvolli- otettava huomioon, mitä viran laadusta ilmei-
8820: suuksien vastaisesta menettelystä. Kun lain- sesti johtuu. Momentin säännökset merkitse-
8821: säädännössä on ollut säännöksiä vain virheelli- vät käytännössä hyväksyttyjen ja toiminnassa
8822: sestä menettelystä seuraavista rangaistuksista, noudatettujen periaatteiden vahvistamista laissa.
8823: tämä on voinut vaikuttaa kielteisesti hallinto- Pykälän 1 momentissa on lisäksi säännökset
8824: toiminnan kehittymiseen. Virheitä välttääkseen virkamiehen velvollisuudesta noudattaa työn-
8825: virkamiehet ovat olleet taipuvaisia pidättymään johto- ja työnvalvontamääryksiä. Nämä mää-
8826: aioitteellisuudesta eivätkä aina ole pyrkineet räykset ja käskyt voivat olla joko pysyviä tai
8827: tehokkaimpiin ja yhteiskunnan kannalta talou- esimiehen yksittäistapauksessa antamia. Mää-
8828: dellisimpiin ratkaisuihin. Virkatehtävien suorit- räykset voivat olla asianomaisessa järjestykses-
8829: tamistavasta ei nykyisin myöskään ole laissa sä vahvistettuja viraston toimintaa koskevia
8830: säännöksiä, joskin siitä on määräys virkavalan työjärjestyksiä, toimintaohjelmia tai suunnitel-
8831: kaavassa. Työsopimuslain 13 §:ssä on tuollai- mia, joita eriasteiset virkamiehet kukin osal-
8832: nen säännös. taan ovat velvollisia noudattamaan. Lainkoh-
8833: Luvun säännöksistä ovat uusia muun muassa dassa ei ole otettu kantaa siihen, missä järjes-
8834: terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin määrää- tyksessä tällaiset määräykset vahvistetaan ja
8835: mistä koskeva säännös (25 §) ja velvollisuutta osallistuuko viraston palveluksessa oleva hen-
8836: hoitaa tilapäisesti toista virkaa koskeva säännös kilöstö jollakin tavalla päätöksentekoon asias-
8837: (27 §). Virkamiehen sivutoimia koskeviin sa. Määräykset ja käskyt voivat koskea muun
8838: säännöksiin tulisi lakiehdotuksen mukaan myös muassa töiden järjestelyä. Tällaisia ohjesääntö-
8839: eräitä muutoksia (24 §). Nykyisten sivutoimi- jä on nykyisinkin vahvistettu varsinkin suu-
8840: säännösten puutteena on, että ne eivät koske rimmissa virastoissa ja laitoksissa, eikä sään-
8841: ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. nös siten käytännössä varsinaisesti merkitse
8842: Tähän samoin kuin muihinkin sivutoimisään- muutosta nykyiseen tilanteeseen. Pysyvät tai
8843: nösten puutteisiin ovat myös valtiontilintarkas- yksittäistapauksessa tämän säännöksen nojalla
8844: tajat kiinnittäneet huomiota. Lakiehdotuksessa annetut töiden järjestelyä koskevat määräykset
8845: yleiset sivutoimisäännökset on ulotettu koske- eivät tietysti voi sisältää määräystä siitä, mi-
8846: maan myös ammatin, elinkeinon ja liikkeen har- ten esimerkiksi hallintovirkamiehen tai tuo-
8847: joittamista. Nykyisten sivutoimisäännösten on marin on yksittäistapauksessa ratkaistava hä-
8848: toisaalta katsottu aiheuttavan tarpeetonta työtä nen toimivaltaansa kuuluva asia. Tämä johtuu
8849: sellaisten sivutoimilupahakemusten käsittelynä, jo HM 92 §:ssä säädetystä hallinnon lainalai-
8850: joilla ei ole viran hoidon kannalta eikä viran- suuden periaatteesta. Sen mukaan kaikessa vir-
8851: omaiselle muutoinkaan merkitystä. Noiden si- katoiminnassa on laillisen seuraamuksen uhal-
8852: vutointen osalta menettelyä on pyritty yksin- la tarkoin lakia noudatettava. Tämä merkitsee
8853: kertaistamaan. sitä, että virkamies on ratkaisutoiminnassa si-
8854: 20 §. Pykälän ·1 momentin mukaan virka- dottu vain lakiin.
8855: tehtävät on suoritettava asianmukaisesti ja vii- Pykälän 2 momentissa on säännös virkamie-
8856: vytyksettä. Tässä säännöksessä on ensimmäisen hen velvollisuudesta osallistua viraston toimin-
8857: kerran positiivisesti lainsäädännössä määritelty nan kannalta tarpeelliseksi katsottavaan koulu-
8858: virkatehtävien suorittamistapa. Velvollisuus tukseen. Nykyisin eri aloilla tapahtuvan no-
8859: suorittaa virkatehtävät asianmukaisesti merkit- pean kehityksen johdosta jäävät aikanaan han-
8860: see muun muassa sitä, että virkatehtävät on kitut tiedot jälkeen yleisestä kehityksestä, jol-
8861: suoritettava asianomaiset säännökset huomioon lei tietoja täydennetä ja uudisteta. Näin ollen
8862: ottaen myös mahdollisimman tehokkaasti ja ta- on välttämätöntä, että virkamiehellä on velvol-
8863: loudellisesti. Jokainen virkamies on velvollinen lisuus osallistua tässä tarkoitettuun koulutuk-
8864: huolehtimaan omassa toiminnassaan toiminnan seen. Tämä periaate on jo nykyisin yleisesti
8865: taloudellisuudesta, mutta aivan erityisesti tästä hyväksytty, vaikka siitä ei ole säännöstä. Täl-
8866: huolehtiminen kuuluu johtaville tai muutoin laiseen viranomaisen määräämään koulutukseen
8867: esimiesasemassa oleville virkamiehille. Pykäläs- osallistuminen on katsottava itse viran hoita-
8868: 1984 vp. - HE n:o 238 31
8869:
8870: miseksi. Käsitettä koulutus on tässä käytetty muksen heikentyminen voi tapahtua. Hallitus
8871: laajassa merkityksessä ja siihen kuuluu myös katsoo, että erikseen on syytä selvittää, onko
8872: työhön opastus ja perehdyttäminen. Kysymyk- mahdollista antaa yleiset ohjeet virkamieheltä
8873: seen tulevaa koulutusta ei ole pykälässä tar- tässä suhteessa vaadittavasta menettelystä.
8874: kemmin määritelty, vaan se on käytännössä Lahjamaa koskeva kielto sisältyy myös elin-
8875: ratkaistava kysymys. Selvää kuitenkin on, et- keinotoimialaa koskevana sopimattomasta me-
8876: tei tällainen yleinen velvollisuus koske yleis- nettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain
8877: luontoista tutkintoon tähtäävää koulutusta eikä (1061/78) 5 §:n 2 momenttiin.
8878: johonkin muuhun virkaan pätevöitymiseen täh- 22 §. Pykälän mukaan virkamies ei saa toi-
8879: täävää koulutusta, vaan tarkoittaa henkilöllä mia yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että sii-
8880: jo olevien virkatehtävissä tarvittavien tietojen nä toimiminen on ristiriidassa virkamiehen vir-
8881: ja taitojen ylläpitämistä ja parantamista. Eri katehtävien kanssa. Lisäksi muussa laissa voi
8882: asia on, että esimerkiksi viran lakkauttamisen virkamiehen toiminta yhdistyksessä olla erik-
8883: johdosta tulee uudelleen sijoitettavia virkamie- seen kielletty. Muun muassa eräät verohallin-
8884: hiä eräissä tapauksissa kouluttaa uusiinkiin non palveluksessa olevat virkamiehet eivät saa
8885: tehtäviin. Tässä säädetystä koulutuksesta ai- kuulua valtiolle verovelvollisen yhteisön halli-
8886: heutuvista kustannuksista huolehtii asianomai- tukseen tai hallintoon (Välittömän verotuksen
8887: nen viranomainen. piiri- ja paikallishallinnosta annetun lain, 1002/
8888: Pykälän 3 momentissa edellytetty asianmu- 75, 10 §:n 1 mom.). Rikoslain 45 luvun 26
8889: kaisen käyttäytymisen vaatimus on erilainen §:ssä on rajoitettu sotilaiden osallistumista po-
8890: virkamiehen asemasta ja tehtävästä riippuen. liittiseen toimintaan.
8891: Erityistä luottamusta ja arvostusta vaativissa Yhdistyksen hallintoelimiin, kuten sen hal-
8892: viroissa on virkamieheltä vaadittava virkamies- litukseen, kuulumisen on katsottava olevan
8893: asemassaan soveltuvaa käyttäytymistä myös useassa tapauksessa sellaista toimintaa, joka voi
8894: virka-ajan ulkopuolella. Yleinen yhteiskunnal- olla ristiriidassa virkamiehen virkatehtävien
8895: linen kehitys on sitä vastoin johtanut siihen, kanssa. Selvää on, ettei virkamiehen muukaan
8896: että monissa muissa tehtävissä oleville virka- toiminta yhdistyksessä saa johtaa virkamiestä
8897: miehille ei virantoimituksen ulkopuolella yleen- ristiriitaan virkatehtäviensä kanssa. Muun muas-
8898: sä ole syytä asettaa suurempia käyttäytymis- sa valtion virkaehtosopimusasetuksessa ( 577/
8899: vaatimuksia kuin muillekaan kansalaisille. Kui- 71 ) lueteltujen virkamiesten, joiden tulee tar-
8900: tenkin on edellytettävä, että virkamies ei me- vittaessa edustaa valtiota työnantajan ominai-
8901: nettelyllään tai käyttäytymisellään aiheuta hait- suudessa virkaehtosopimusneuvotteluissa, toimi-
8902: taa tai vahinkoa viranomaisille. misen hallintoelimissä virkamiesyhdistyksessä,
8903: 21 §. Pykälä koskee virkamiehen velvolli- jonka tehtävänä on virkamiesten etujen val-
8904: suutta pidättyä lahjomista. Asiasta on nykyi- vominen työmarkkinatoiminnassa, on katsotta-
8905: sin rangaistussäännös rikoslaissa, mutta velvol- va olevan ristiriidassa virkamiehen virkatehtä-
8906: lisuudesta pidättyä lahjomista ei sitä vastoin vien kanssa.
8907: ole virkamieslainsäädännössä määräyksiä. Lah- 23 §. Pykälän säännökset salassapitovelvol-
8908: jomasäännöksen periaatteellisen ja käytännölli- lisuudesta koskevat sekä niitä tapauksia, jol-
8909: sen merkityksen vuoksi on asianmukaista, että loin tietojen antaminen on erityisen salassa-
8910: asiasta sisällytetään säännös myös valtion vir- pitoa koskevan säännöksen tai määräyksen mu-
8911: kamieslakiin. kaan kielletty, että niitä tapauksia, jolloin sa-
8912: Pykälän mukaan virkamies ei saa vaatia, hy- lassapitovelvollisuus johtuu asian luonteesta.
8913: väksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muu- Säännös vastaa pääosin rikoslain 40 luvun 19 a
8914: ta etua, jos se voi heikentää luottamusta vir- §: ssä omaksuttuja periaatteita ja sillä on tar-
8915: kamieheen tai viranomaiseen. Velvollisuus pi- koitettu pysyttää nykyinen käytäntö. Uutena
8916: dättyä sanotuista etuuksista riippuu siten yk- periaatteena ehdotetaan pykälässä kiellettäväksi
8917: sinomaan siitä, voiko etuus heikentää luotta- myös salassa pidettävän seikan hyväksikäyttä-
8918: musta virkamieheen tai viranomaiseen. Näin minen. Tällainen kielto on myös eräissä uusis-
8919: ollen ei edellytetä, että etuus täytyisi ottaa vas- sa salassapitovelvollisuutta koskevissa erityis-
8920: taan jonkun suosimiseksi virkatoiminnassa, jot- säännöksissä.
8921: ta menettely olisi kielletty. Kussakin tapauk- Tämä pykälä ei estä niissä asioissa, joissa
8922: sessa on ratkaistava, milloin tällainen luotta- tiedottamiselle ei ole pykälässä tarkoitettuja es-
8923: 32 1984 vp. - HE n:o 238
8924:
8925: teitä, järjestämästä kansalaisille mahdollisuutta mensa vuoksi tulee virkatehtävissään jatkuva-
8926: asianmukaisella tavalla saada tieto viranomai- luontaisesti eikä vain yhden kerran esteelli-
8927: sen toimenpiteistä. Julkisuudella ja sen kautta seksi. Viran asianmukaista hoitamista sivutoimi
8928: mahdolliseksi tulevalla viranomaistoiminnan voi muutoin haitata rasittavuutensa vuoksi. Si-
8929: julkisella valvonnalla on valtionhallinnossa vutoimilupaa ei tule kieltää, jos sivutoimi ei
8930: myös erittäin tärkeä merkitys. edellä mainitulla tavalla haittaa virkatehtävien
8931: 24 §. Pykälä käsittelee sivutoimia. Pykälän asianmukaista suorittamista.
8932: 1 momentin mukaan virkamies ei saa ilman Pykälän 3 momentin mukaan viranomainen
8933: sivutoimilupaa ottaa vastaan sellaista sivutoin- voi kieltää muunkin kuin 1 momentissa tar-
8934: ta, joka edellyttää työajan käyttämistä sivu- koitetun sivutoimen vastaanottamisen ja hoi-
8935: toimeen kuuluvien tehtävien ,suorittamiseen. tamisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla.
8936: Tällaisen sivutoimen vastaanottamista on peri- Myös sellainen sivutoimi, joka ei edellytä pois-
8937: aatteessa yleensä pidettävä kiellettynä. Ei voida saoloa virantoimituksesta eikä työajan käyttä-
8938: pitää hyväksyttävänä sitä, että virkamies työ- mistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorit-
8939: aikanaan, jonka hän on velvollinen käyttämään tamiseen, voi eräissä tapauksissa haitata viran
8940: valtion tehtävien suorittamiseen palkkaustaan asianmukaista hoitamista. Haitta voi aiheutua
8941: vastaan, suorittaisi muita tehtäviä. Tällaiset sivutoimen rasittavuudesta, sivutoimeen kuulu-
8942: sivutoimet vaikuttavat yleensä siinä määrin hai- vien tehtävien laadusta tai muusta sellaisesta
8943: tallisesti viran hoitamiseen ja viraston tehtä- syystä. Päätös virkamiehen ilmoittaman sivu-
8944: vien suorittamiseen, että luvanvaraisuus on toimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämi-
8945: välttämätön. Kysymys sivutoimiluvan myöntä- sestä tulisi noudatettavaksi siitä tehdystä vali-
8946: misestä on harkittava kussakin tapauksessa tuksesta huolimatta. Tämä on välttämätöntä,
8947: erikseen ja lupa voidaan myöntää vain kun jotta muutoksenhaku ei mitätöi sivutoimen
8948: siihen on erityistä syytä. Viraston tehtävien kieltämisen tarkoitusta.
8949: suorittamisen kannalta sivutoimi saattaa eräissä Lain sivutoimikäsite on määritelty 4 mo-
8950: tapauksissa olla eduksi, koska virkamies sivu- mentissa. Sivutoimikäsite on määritelty laajaksi.
8951: toimen avulla voi kehittää itseään virkatehtä- Sivutoimella tarkoitetaan tässä virkaa, palkat-
8952: vienkin suorittamisen osalta. Sivutoimilupa tua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on
8953: voidaan antaa myös rajoitettuna, mikä mer- oikeus kieltäytyä, samoin kuin ammattia, elin-
8954: kitsee sitä, että sivutoimen hoitamiselle voi- keinoa ja liikettä. Sivutoimella ei tarkoiteta
8955: daan lupaa annettaessa asettaa tarpeellisia ehto- muun muassa kunnallisia luottamustehtäviä ku-
8956: ja. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen ten esimerkiksi kunnanhallituksen tai kunnalli-
8957: on syytä. sen lautakunnan jäsenen tehtävää, koska niis-
8958: Edellä 1 momentissa tarkoitetut sivutoimet, tä ei kunnallislain ( 953/7 6 ) 18 § :n mukaan
8959: jotka edellyttävät poissaoloa virantoimituksesta, yleensä ole oikeutta kieltäytyä.
8960: ovat periaatteessa kiellettyjä. Sitävastoin mui- Pykälän 5 momentissa on viittaus muualla
8961: den sivutointen osalta ei ole katsottu olevan laissa tai asetuksessa sivutoimista annettuihin
8962: samanlaista tarvetta yleisesti kieltää niitä ja erityissäännöksiin. Erityissäännöksiä on muun
8963: saattaa luvanvaraisiksi. muassa puolustusvoimia, poliisihallintoa ja ve-
8964: Pykälän 2 momentissa on säännökset siitä, rohallintoa koskevissa säädöksissä.
8965: mitä on otettava huomioon harkittaessa 1 mo- 25 §. Pykälä koskee virkamiehen määrää-
8966: mentissa tarkoitetun sivutoimiluvan myöntä- mistä terveystarkastuksiin. Voimassa olevassa
8967: mistä. Valtion etu vaatii, ettei virkamies ota lainsäädännössä ei ole yleisesti säädetty virka-
8968: suorittaakseen sellaisia hänen virkaansa kuulu- miehelle velvollisuutta osallistua viran hoitami-
8969: mattomia tehtäviä, jotka tekevät hänet esteelli- sen edellytysten toteamiseksi suoritettaviin lää-
8970: seksi virassa, vaarantavat luottamusta virka- kärintarkastuksiin ja tutkimuksiin. Sitä vastoin
8971: miesten tasapuolisuuteen viranhoidossa taikka tästä velvollisuudesta on määrätty eräitä hallin-
8972: muutoin haittaavat viran asianmukaista hoita- nonaloja, kuten rautatiehallintoa, puolustus-
8973: mista. Se, missä tapauksessa virkamies on es- voimia ja poliisihallintoa koskevissa määräyk-
8974: teellinen suorittamaan virkatehtävää, perustuu sissä. Koko valtionhallintoa koskevan yleisen
8975: eri säännöksiin. Esteellisyys toteutuu tässä tar- säännöksen puuttumisesta on käytännössä ai-
8976: koitetulla tavalla silloin, kun virkamies sivutoi- heutunut epäselvyyttä ja hankaluutta. Tällais-
8977: 1984 vp. - HE n:o 238 33
8978:
8979: ten tarkastusten tarve on huomattava sekä vi- pääasiassa nykyistä lainsäädäntöä vastaavat
8980: ranomaisten toiminnan että virkamiesten it- säännökset.
8981: sensä kannalta. Tarkastukset tekevät mahdol-
8982: liseksi riittävän ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin Virka-asuntojen määrä on viime vuosina huo-
8983: työkyvyn alenemisen ehkäisemiseksi ja töiden mattavasti vähentynyt. Tällä hetkellä valtion-
8984: järjestelemiseksi. Kun lisäksi eräät lakiehdotuk- hallinnossa on enää noin 2 300 virka-asuntoa.
8985: sen mukaiset virkasuhdetta koskevat toimen- Virka-asunto on yleensä kuitenkin edelleen
8986: piteet perustms1vat virkamiehen terveyden- välttämätön sellaisissa viroissa, joiden hoitami-
8987: tilaan, on lakiehdotukseen sisällytetty asiasta nen edellyttää henkilön olevan jatkuvasti virka-
8988: nimenomaiset säännökset. paikalla tavoitettavissa, kuten muun muassa
8989: talonmiehen ja huoltomiehen viroissa.
8990: Pykälän 1 momentin mukaan virkamies voi-
8991: daan määrätä osallistumaan momentissa tarkoi- Pykälän 1 momentin mukaan asetuksella
8992: tettuihin hänen terveydentilansa toteamiseksi säädetään niin ikään virkamiehen velvollisuu-
8993: suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä desta viran asianmukaisen hoitamisen sitä vaa-
8994: antamaan terveydentilaansa koskevia tietoja. tiessa asua määrätyllä paikkakunnalla. Tämä
8995: Säännöksillä pyritään turvaamaan virkamiehen velvollisuus koskee nykyisin muun muassa
8996: terveydentilan selvittäminen niissäkin tapauk- maaherraa ja poliisimiehiä (A lääninhallituk-
8997: sissa, joissa virkamies ei vapaaehtoisesti ilman sesta, 188/55, 63 §ja PoliisiA 119/69, 21 §).
8998: eri määräystä ole suostunut tarkastuksiin tai Tämä tietyllä paikkakunnalla asumisvelvolli-
8999: tutkimuksiin tai tietoja antamaan. Nämä sään- suus. on ~uun muassa liikenneyhteyksien para-
9000: nökset koskevat vain sellaisia tarkastuksia, tut- nemlsen Johdosta menettänyt aikaisempaa mer-
9001: kimuksia ja tietoja, jotka ovat tarpeen viran kitystään ja tarve on supistunut vain eräisiin
9002: hoitamisen edellytysten eli virkamiehen työ- virkoihin.
9003: kyvyn selvittämiseksi. Tässä tarkoitettuja tie- Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto
9004: toja on pidettävä luottamuksellisina. Mahdolli- vahvistaa kuten nykyisinkin ne perusteet, joi-
9005: suuksien mukaan olisi virkamiehen omat toivo- den mukaan virkamiehen on suoritettava asun-
9006: mukset terv·eystarkastuksen suorittavan lääkä- nosta ja virkaan liittyvistä luontoiseduista kor-
9007: rin valinnasta otettava huomioon. vausta valtiolle. Säännös merkitsee sitä, että
9008: Pykälän 2 momentin mukaan kyseisistä tar- valtioneuvosto määrää paitsi 1 momentissa tar-
9009: kastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat kus- koitetujen virka-asuntojen myös muiden virka-
9010: tannukset suoritetaan valtion varoista. Tämä miesasuntojen eli virkasuhteen perusteella vir-
9011: on asianmukaista, koska kysymys on yleisen kamiehen käyttöön annettujen asuntojen sekä
9012: edun vaatimista toimenpiteistä. virkaan liittyvien luontoisetujen korvausperus-
9013: Pykälän 3 momentti sisältää viittauksen vir- teet. Viittaus muualla oleviin säännöksiin tar-
9014: kamiehen terveydentilan tarkastamista ja tutki- koittaa muun muassa ulkomaanedustuksen vi-
9015: mista koskeviin erityissäännöksiin. Erityissään- ran ja toimen haltijain palkkauksesta annetun
9016: nöksiä on muun muassa työterveyshuoltolain lain (317/76) 3 §:n 2 momenttia, jonka mu-
9017: (743/78) 2 §:ssä, nuorten työntekijäin suoje- kaan lähettiläs ja muu lähetystön päällikkö
9018: lusta annetun lain (669/67) 14 §:ssä ja mieli- ovat oikeutettuja saamaan vapaan asunnon.
9019: sairaslain (187/52) 25 §:ssä (521/77). Viit- Luontoiseduista suoritettavien korvausten mää-
9020: taus erityislainsäädäntöön merkitsee sitä, että rästä voidaan eräiltä osin sopia virkaehtosopi-
9021: pykälän 1 momentin säännökset eivät koske muksin, mihin 2 momentissa on viittaus.
9022: kyseisissä säädöksissä säänneltyjä tapauksia, Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa
9023: vaan niiden osalta on noudatettava asian- tarkoitetut korvaukset saadaan periä kuukau-
9024: omaista erityislainsäädäntöä. sittain virkamiehen palkasta. Ne saadaan periä
9025: 26 §. Viran asianmukainen hoitaminen edel- kuukausittain myös etukäteen. Tämä vastaa ny-
9026: lyttää eräissä erityistapauksissa virkamiehen kyistä lainsäädäntöä.
9027: asumista määrätyllä paikkakunnalla taikka hä- 27 §. Pykälän I momenttiin on otettu sään-
9028: nelle varatussa virka-asunnossa. Tästä asumis- nös, jonka nojalla vakinainen virkamies voidaan
9029: velvollisuudesta on tarkoitus antaa 1 momentin ilman omaa suostumustaan tilapäisesti määrätä
9030: nojalla tarkemmat säännökset valtion virka- väliaikaisena tai sijaisena hoitamaan toista
9031: miesasetuksessa. Asetukseen on tarkoitus ottaa samanlaatuista virkaa samassa virastossa. Sään-
9032:
9033: 5 1682016002
9034: 34 1984 vp. - HE n:o 238
9035:
9036: nös on tarpeen, jotta virastojen tilapäisen työ- seen ja että virkamies on antanut siirtoon
9037: voimatarpeen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt suostumuksensa.
9038: voidaan hoitaa mahdollisimman joustavasti ja Määräyksen hoitaa virkaa toisessa virastossa
9039: nopeasti. Pitempiaikainen, useampia kuukausia tai toimia virassaan toisessa virastossa antaisi
9040: kestävä määräys sitä vastoin edelleen vaatisi se viranomainen, joka on virkamiehen nimit-
9041: virkamiehen suostumuksen. Nykyisen lainsää- tänyt. Siirto tapahtuu tämän viranomaisen
9042: dännön mukaan katsotaan, että virkamies voi- edun vuoksi, jotta virkamiehen taito päävir-
9043: daan yleensä ainoastaan suostumuksensa perus- kaansa kuuluvien tehtävien suorittamiseen li-
9044: teella määrätä hoitamaan toista virkaa samassa- sääntyisi. Ennen määräyksen antamista viran-
9045: kin virastossa. omaisen on sopivin tavoin kuultava vastaan-
9046: Selvää on, ettei viranhoitomääräystä tule an- ottavaa virastoa. Siirron onnistuminen edellyt-
9047: taa sellaisissa tapauksissa, joissa tehtävien suo- tää käytännössä, että vastaanottava virasto sen
9048: rittaminen on järjestettävissä jollain yksinker- hyväksyy. Vastavuoroisesti vastaanottava vi-
9049: taisemmalla tavalla kuten työnjärjestelyllä. rasto voi tarpeen mukaan määrätä virkamie-
9050: Määräys hoitaa virkaa on tarpeen antaa erityi- · hen kyseiseen toiseen virastoon, mikäli tämä
9051: sesti sellaisissa viroissa, joihin kuuluvat tehtä- siihen suostuu.
9052: vät liittyvät kiinteästi virkaan ja jotka on jat- Mikäli virkamies siirretään virassaan toiseen
9053: kuvasti suoritettava. Tällaisia ovat muun muas- virastoon, tulee vastaanottavan viraston asian-
9054: sa kirjaajan ja lähettäjän virat. omaisessa järjestyksessä vahvistaa siirretylle
9055: virkamiehelle kuuluvat tehtävät. Tehtävät tu-
9056: Virkamies, joka on tämän pykälän 1 mo- lee vahvistaa siten, että viranhoidosta toises-
9057: mentin nojalla määrätty hoitamaan toista vir- sa virastossa on todellista hyötyä.
9058: kaa, vapautuu momentin toisen virkkeen mu-
9059: 28 §. Pykälän 1 momentissa on viitattu
9060: kaan vastaavaksi ajaksi oman virkansa hoitami-
9061: virkavalaan, jota koskevat säännökset ovat ase-
9062: sesta. Säännös merkitsee sitä, että virkamiehelle
9063: tuksessa virkavalan ja tuomarinvalan vannomi-
9064: ei ole tässä tapauksessa tarpeen erikseen sesta (214/64). Tuota asetusta on tässä yh-
9065: myöntää virkavapautta. Jos sitä vastoin virka- teydessä tarkoitus muuttaa siten, että pääasias-
9066: mies oman hakemuksensa perusteella määrätään sa vain johtavassa tai muutoin erityisen vas-
9067: hoitamaan toista virkaa väliaikaisena tai sijai- tuullisessa asemassa olevat virkamiehet tulisi-
9068: sena, hänen on haettava virkavapautta. Virka- vat olemaan velvollisia vannomaan virkavalan.
9069: vapauden myöntäminen on tällöin viranomaisen Luonnos asetuksen muuttamiseksi on tämän
9070: harkinnassa sen mukaan kuin jäljempänä 9 lu- lakiehdotuksen liitteena. Hallitus katsoo myös,
9071: vussa ehdotetaan säädettäväksi. että virkavalan kaava tulisi saattaa paremmin
9072: Pykälän 2 momenttiin on otettu säännös vastaamaan nykyisiä olosuhteita.
9073: virkamiehen siirtämisestä koulutuksellisista Pykälän 2 momentissa oleva viittaus virka-
9074: syistä määräajaksi toimimaan toisessa virastossa. miehen velvollisuuksiin työtaistelun aikana tar-
9075: Valtionhallinnossa on tarvetta siirtää virka- koittaa valtion virkaehtosopimuslain 3 luvun
9076: miehiä koulutuksellisista syistä joksikin aikaa säännöksiä.
9077: toiseen virastoon, esimerkiksi keskusvirastosta
9078: ministeriöön ja päinvastoin. Tällainen koulutuk- 1
9079:
9080:
9081:
9082:
9083: sellinen tehtäväkierto voi lisätä viranhoidon
9084: käytännöllistä taitoa ja siten parantaa valtion 6 luku. Palvelussuhteen ehdot
9085: virastojen suorituskykyä. Koulutuksellinen teh-
9086: täväkierto olisi sekä asianomaisten virkamiesten Luvussa on ensimmäistä kertaa annettu yk-
9087: että virastojen edun mukaista. Siirto on nykyi- sityiskohtaiset säännökset sopimuspaikkaisen
9088: sinkin mahdollista siinä tapauksessa, että kysei- virkamiehen oikeudellisesta asemasta (30 §),
9089: sessä toisessa virastossa on soveltuva virka virkamiehelle aiheettomasti maksetun palkka-
9090: avoinna. Sitä vastoin nykyisin ei ole mahdol- uksen takaisin perimisestä (31 §) ja takai-
9091: lista siirtää virkamiestä virassaan toiseen viras- sin perinnän vanhentumisajasta (32 §).
9092: toon koulutustarkoituksessa, vaan tämä menet- 29 §. Tässä pykälässä on yleisviittaus val-
9093: tely vaatii lakiin sisältyvän valtuutuksen. Edel- tion virkaehtosopimuslainsäädäntöön. Valtion
9094: lytyksenä siirrolle olisi, että se parantaa virka- virkamieslaki ei sisällä säännöksiä asioista, jois-
9095: miehen edellytyksiä virkatehtävien suorittami- ta voidaan sopia virkaehtosopimuksin.
9096: 1984 vp. - HE n:o 238 35
9097:
9098: 30 §. Pykälä koskee sopimuspaikkaista vir- yleismääräyksistä, sopimuksen tekee 3 momen-
9099: kamiestä. Edellä 6 § :n 1 momentin mukaan tin mukaan valtioneuvosto. Nykyisin sopimuk-
9100: virat perustetaan peruspalkkaisina tai sopimus- sen tekee yleensä asianomainen ministeriö,
9101: palkkaisina. mutta jos sopimuksessa poiketaan asianomai-
9102: Nykyisessä lainsäädännössä sopimuspaikkais- sen sopimuspalkkaluokan mukaisesta palkkauk-
9103: ten virkamiesten oikeudellinen asema on puut- sesta tahi valtioneuvoston vahvistamasta edellä
9104: teellisesti säännelty. Lakiehdotuksessa säännök- mainitusta sopimuskaavasta, sopimuksen tekee
9105: siä on pyritty nykyisestä huomattavasti täsmen- valtioneuvosto.
9106: tämään. Tämän pykälän säännösten lisäksi so- Pykälän 4 momentin mukaan sopimuspaik-
9107: pimuspalkkaiseen virkamieheen sovelletaan kaisen virkamiehen irtisanominen merkitsee sa-
9108: muitakin tämän lain säännöksiä, jollei sopimus- malla sopimuksen irtisanomista. Näin on asian-
9109: ta tehdä tai jollei sopimuksesta muuta johdu. laita myös silloin, kun sopimuksen tekevä vi-
9110: Sopimuspaikkaisen virkamiehen kanssa voi- ranomainen on muu kuin sopimuspaikkaisen
9111: daan 1 momentin mukaan, toisin kuin muiden virkamiehen irtisanova viranomainen. Tämä yk-
9112: virkamiesten kanssa, tehdä yksilöllinen sopi- sinkertaistaa menettelyä. Sitä vastoin sopimuk-
9113: mus virkasuhteessa noudatettavista ehdoista. sen irtisanominen ei tietysti merkitse sopimus-
9114: Valtioneuvosto maaraa tarkemmin, mistä paikkaisen virkamiehen irtisanomista. Sopi-
9115: asiOista sopimus tehdään. Noissa yleisissä muksen irtisanova viranomainen voi olla muu
9116: määräyksissä valtioneuvosto tulisi vahvista- kuin sopimuspaikkaisen virkamiehen irtisanova
9117: maan sopimuskaavat, kuten nykyisinkin on viranomainen. Jotta asiassa ei synny epäsel-
9118: tehty (Valtioneuvoston päätös 11. 9. 1975). vyyttä, on irtisanottaessa tarkoin yksilöitävä se,
9119: Tähän saakka sopimuksissa on vakiintuneesti onko kysymyksessä sopimuksen vai virkamiehen
9120: määrätty palkkauksesta, virkamiehen oikeudes- irtisanominen. Sopimuksessa on erikseen mää-
9121: ta olla muussa palkatussa toimessa sekä mah- rättävä sopimuksen irtisanomisaika, jonka käy-
9122: dollisista muista palkatuista toimista luopumi- tännön syistä tulee olla samanpituinen kuin vir-
9123: sesta, virantoimituksesta luopumisesta irtisa- kamiehen irtisanomisaika.
9124: nomisen tapahduttua, sopimuksen irtisanomis-
9125: ajasta ja sopimuksen purkamisen perusteista. Pykälän 5 momentin mukaan virkasuhteessa
9126: Sopimuksen asiapiiri on ylee~sä tarkoitus sä~ noudatettavista ehdoista on voimassa, mitä
9127: lyttää pääosin nykyisenä. Sitä vastoin sopi- niistä on säädetty, määrätty tai virkaehtosopi-
9128: muksessa ei tulisi sopia virkamiehen irtisano- muksin sovittu, jollei sopimuspaikkaisen virka-
9129: ~miehen kanssa ole lainkaan tehty sopimusta tai
9130: misen perusteista, vaan tältä osin noudatettai-
9131: siin jäljempänä 10 luvussa olevia asianomaisia jollei sopimuksesta muuta johdu. Sopimuksiin
9132: säännöksiä. Virkasuhteen irtisanomisajasta saa- ei yleensä liene tarpeen sisällyttää määräyksiä
9133: taisiin edelleen sopia. Kuitenkaan sopimukseen kaikista sopimuksen asiapiiriin kuuluvista asiois-
9134: ei ole enää tarpeen ottaa määräyksiä, joiden ta. Sopimuksen tekeminen saattaa olla koko-
9135: mukaan virkamies sitoutuu luopumaan viran- naan tarpeetonta silloin, kun kysymyksessä on
9136: toimituksesta irtisanomisajaksi, koska virka- lyhytaikainen sopimuspaikkaisen viran hoita-
9137: mies voidaan tuossa tapauksessa pidättää vi- minen virkaatoimittavana virkamiehenä. Val-
9138: rantoimituksesta 65 § :n 2 momentin 4 koh- tioneuvoston antamien yleismääräysten mukaan
9139: dan nojalla siten kuin tuon pykälän perus- sopimusta ei nykyisinkään yleensä tehdä näissä
9140: teluissa on selvitetty. tapauksissa.
9141: Sopimuksen tekee 2 momentin mukaan ni- 31 §. Pykälä koskee aiheettomasti makse-
9142: mittävä viranomainen. Koska valtioneuvosto 1 tun palkkauksen takaisin perintää, jota koske-
9143: momentin mukaan vahvistaa yleismääräyksellä vien säännösten puuttumiseen myös eduskun-
9144: muun ohessa sopimuksen yleisen sisällön, on nan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota
9145: pidetty tarkoituksenmukaisena, että sopimuk- (Eduskunnan oikeusasiamiehen kirje valtioneu-
9146: sen tekee näissä rajoissa yleensä nimittävä vi- vostolle 24.10.1974).
9147: ranomainen. Jos sitä vastoin yksittäistapauk- Pykälän 1 momentin säännökset vastaavat
9148: sessa on tarkoitus poiketa asianomaisen sopi- pääosin nykyisin noudatettavaa käytäntöä, jon-
9149: muspalkkaluokan mukaisesta palkkauksesta tai ka mukaan viranomaisen todettua aiheettoman
9150: edellä mainituista valtioneuvoston antamista suorituksen oikaiseminen tapahtuu perimällä
9151: 36 1984 vp. - HE n:o 238
9152:
9153: aiheettomasti maksettu palkan määrä seuraavan Pykälän 3 momentin mukaan virkamiehelle
9154: tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä vir- on takaisin perintää aloitettaessa ilmoitettava
9155: kamiehen palkasta. Tässä tarkoitetun oikaisun takaisin perinnän peruste ja takaisin perittävä
9156: suorittaminen edellyttää, että taloudellinen etuus määrä. Takaisin perinnän perusteella tarkoite-
9157: on maksettu virkamiehelle aiheettomasti. Ky- taan sitä, että ilmoituksessa on yksilöitävä se
9158: symyksessä täytyy olla selvä virhe, esimerkiksi suoritus, josta takaisin perintä johtuu. Takaisin
9159: laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys. Jollei perittävänä määränä on takaisin perintää aloi-
9160: kysymys ole selvästä virheestä, suorituksen ai- tettaessa ilmoitettava se kokonaismäärä, joka
9161: heettomuuden tulee olla asianomaisessa järjes- virkamieheltä seuraavien palkanmaksujen yhtey-
9162: tyksessä tuomioistuimessa tai muulla tavoin dessä tullaan perimään. Laissa ei ole säännöstä
9163: todettu. Oikaisu tapahtuu kuten nykyisinkin ilmoituksen muodosta, joten se voi olla vapaa-
9164: menettelymuodoiltaan yksinkertaisesti ilman muotoinen. Ilmoitus olisi annettava viimeistään
9165: nimenomaista päätöstä. Jos virkamies pitää etuutta takaisin perittäessä.
9166: takaisin perintää virheellisenä, hän voi tehdä
9167: 32 §. Pykälä koskee valtion saatavan van-
9168: jäljempänä 84 §: ssä tarkoitetun oikaisuvaati-
9169: hentumisaikaa, milloin saatava johtuu virka-
9170: muksen. Oikaisuvaatimukseen annettuun pää-
9171: miehelle aiheettomasti maksetusta palkkaukses-
9172: tökseen voidaan hakea muutosta HValL:ssa
9173: ta tai muusta virkasuhteesta johtuvasta talou-
9174: säädetyssä järjestyksessä. Esimerkiksi keskus-
9175: dellisesta etuudesta. Pykälän mukaan takaisin
9176: viraston tällaiseen päätökseen saadaan hakea
9177: perintä on aloitettava 31 §: ssä säädetyllä ta-
9178: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-
9179: valla tai pantava vireille muussa järjestyksessä
9180: oikeuteen. Jos sitä vastoin virkamies katsoo
9181: kolmen vuoden kuluessa uhalla, että oikeus ta-
9182: takaisin perinnän virheellisyyden aiheutuvan
9183: kaisin perintään on menetetty. Muussa kuin
9184: siitä, että viranomainen on tulkinnut virkaeh-
9185: 31 §:ssä säädetyssä järjestyksessä tapahtuvalla
9186: tosopimusta virheellisesti, asiassa on menetel-
9187: asian vireillepanolla tarkoitetaan lähinnä
9188: tävä valtion virkaehtosopimusten neuvottelu-
9189: HRiitaL:n mukaista menettelyä.
9190: menettelystä tehdyn pääsopimuksen edellyttä-
9191: mällä tavalla. Takaisin perintä katsotaan aloitetuksi 31 §:n
9192: Palkanmaksuvirheen oikaiseminen edellä se- 3 momentin mukaisella ilmoituksella, jos kysy-
9193: lostetulla tavalla ilman virkamiehen suostumus- myksessä on 31 §:ssä tarkoitettu menettely.
9194: ta hänen siirryttyään pois asianomaisen viraston Nykyisin on viranomaisten puolelta tapahtu-
9195: palveluksesta olisi monimutkaista ja edellyttäisi vassa palkkauksen takaisin perinnässä nouda-
9196: aiheettoman suorituksen maksaneen viranomai- tettu yleistä 10 vuoden vanhentumisaikaa, kun
9197: sen antavan erityisen päätöksen, jonka perus- taas virkamiehen puolelta tehtävälle oikaisu-
9198: teella oikaisu olisi toimitettava kysymyksessä vaatimukselle on ollut aikaa vain yksi vuosi.
9199: olevan toisen viraston toimesta. Näistä syistä Lakiehdotuksessa on kyseinen vanhentumisaika
9200: tämän pykälän mukainen takaisin perintä on sekä viranomaisen että virkamiehen puolelta
9201: rajoitettu niihin tapauksiin, joissa virkamies on saatettu yhtä pitkäksi, kolmeksi vuodeksi. Val-
9202: edelleen saman viraston palveluksessa, joka on tiontalouden tarkastusjärjestelmä edellyttää, et-
9203: suorituksen maksanut. Viranomaisen on virka- tei vanhentumisaika valtion puolelta ole kol-
9204: miehen siirryttyä toisen viraston palvelukseen mea vuotta lyhyempi, jotta tapahtuneet virheet
9205: ajettava tässä tarkoitettua takaisin perintää kos- ehditään tarkastuksissa todeta.
9206: kevaa vaatimusta lääninoikeudessa eräiden hal-
9207: lintoriita-asioiden oikeuspaikasta annetussa lais-
9208: sa (446/54, jäljempänä HRiitaL) säädetyssä
9209: järjestyksessä. Eri asia on, että virkamies voi 7 luku. Virkamiehen siirtäminen ja uudelleen
9210: aina vapaaehtoisesti palauttaa hänelle liikaa sijoittaminen
9211: suoritetun palkan.
9212: Pykälän 2 momentin mukaan palkkauserästä Lakiehdotuksella pyritään lisäämään valtion-
9213: ei saa periä enempää kuin mitä palkasta lain hallinnon joustavuutta ja suorituskykyä sekä
9214: mukaan saadaan ulosmitata. Vastaava määräys edellytyksiä turvata virkamiehen palvelussuh-
9215: sisältyy nykyisin valtioneuvoston 8. 10. 1973 teen jatkuvuus eri tilanteissa muun muassa
9216: tekemään periaatepäätökseen. laajentamalla virkamiesten siirtämisen edelly-
9217: 1984 vp. - HE n:o 238 37
9218:
9219: tyksiä. Samoista syistä luvussa on myös sään- Pykälän 2 momentin mukaan virkamies voi-
9220: nökset henkilöstön uudelleen sijoittamisesta daan pykälän 1 momentin 1-4 kohdissa mai-
9221: valtion palvelukseen. nittujen yksilöityjen perusteiden ohella siirtää
9222: 33 §. Pykälän 1 momentissa on säädetty toiseen virkaan muusta viranhoidollisiin näkö-
9223: virkamiehen siirtämisen perusteista. Virkamies kohtiin perustuvasta hyväksyttävästä syystä, jos
9224: voidaan siirtää toiseen virkaan viran lakkaut- virkamies on antanut siirtämiseen suostumuk-
9225: tamisen, viraston tai sen osan tehtävissä tai sen. Koska virka siirrettäessä täytetään haetta-
9226: työmäärässä tapahtuneen muutoksen, virka- vaksi julistamatta ja siten säännönmukaisesta
9227: miehen työkykyyn liittyvien syiden sekä mui- menettelystä poiketen, siirtäminen ei voi tapah-
9228: den viranhoidollisiin näkökohtiin perustuvien tua yksinomaan virkamiehen hakemuksesta,
9229: hyväksyttävien syiden vuoksi. Sellaisissa val- vaan siihen täytyy olla viranhoidollisiin näkö-
9230: tion virastoissa ja laitoksissa, joissa on erityisiä kohtiin perustuva hyväksyttävä syy. Tällaisilla
9231: eläkeikiä ja joissa viran puitteissa voidaan teh- syillä tarkoitetaan tässä sekä henkilöstä johtu-
9232: täviä muuttaa, tulee esimerkiksi työkyvyn ale- via että hänestä riippumattomia syitä. Tässä
9233: nemistapauksissa kuten nykyisinkin tehtäväjär- esille tulevia tapauksia ei voida etukäteen yksi-
9234: jestelyillä antaa virkamiehelle soveltuvia tehtä- löidä, vaan ne ratkaistaan käytännössä kussa-
9235: viä samassa virassa. Ehdotus merkitsee sitä, kin tapauksessa. On välttämätöntä, että laki
9236: että virkamiehen eläkeikä pysyy tällöin samana. tarjoaa täten mahdollisuuden hallintokäytännön
9237: Virkamiehen siirtämisestä toiseen virkaan on kehittymiseen.
9238: lisäksi erityissäännöksiä muun muassa puolus- Virkamies saadaan 3 momentin mukaan siir-
9239: tusvoimia koskevassa lainsäädännössä. tää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuus-
9240: Virka joudutaan lakkauttamaan silloin kun vaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää
9241: se on käynyt tarpeettomaksi. Jos ainoastaan hänelle sopivana. Viran sopivuutta harkittaessa
9242: viraston tai sen osan tehtävissä tapahtuu joko on otettava huomioon virkamiehen ikä, koulu-
9243: lisääntymistä tai vähentymistä ilman että mi- tus, ammattitaito ja muut asiaan vaikuttavat
9244: kään virka tulee kokonaan tarpeettomaksi, on seikat. Yleensä virkamies voidaan siirtää vain
9245: viran lakkauttaminen sitä vastoin liian moni- toiseen päätoimiseen virkaan, jos hän aikaisem-
9246: mutkainen toimenpide virastolle annettujen min on päätoimisessa virassa. Tavoitteena on
9247: tehtävien tarkoituksenmukaiseksi suorittamisek- muutoinkin virkamiehen siirtäminen päätoimi-
9248: si. Tuossa tapauksessa virkamies voitaisiin mo- seen virkaan. Jos kuitenkin päätoiminen virka
9249: mentin 2 kohdan nojalla siirtää sellaiseen vir- on lakkautettu eikä virkamiehelle ole tarjotta-
9250: kaan, johon työmäärän lisäys on vaikuttanut. vissa muuta kuin osa-aikainen virka, hänet voi-
9251: Siirto tulisi kysymykseen kuitenkin vain silloin, daan siirtää myös osa-aikaiseen virkaan. Myös
9252: kun viraston tai sen osan tehtävät tai työmäärä työkyvyn alenemisen johdosta ja työkyvyn ale-
9253: ovat muuttuneet niin olennaisesti, että se edel- nemisen ehkäisemiseksi virkamies voidaan, jos
9254: lyttää virkamiehen siirtämistä. se on työkyvyn kannalta perusteltua, siirtää osa-
9255: Virkamies voidaan 1 momentin 3 ja 4 koh- aikaiseen virkaan. Tällöin osa-aikainen virka voi
9256: tien mukaan siirtää. toiseen virkaan hänen tul- yleensä olla vain väliaikainen ratkaisu virka-
9257: tuaan sairauden, vian tai vamman vuoksi ky- miehen aseman järjestämisessä.
9258: kenemättömäksi virkaansa samoin kuin myös Virkamies on momentin mukaan pyrittävä
9259: silloin, kun siirtämisellä edistetään virkamiehen siirtämään samalla paikkakunnalla olevaan vir-
9260: työkyvyn palauttamista tai sillä ehkäistään vir- kaan. Perheettämän virkamiehen siirtäminen
9261: kamiehen työkyvyn alenemista. Siirtäminen toi- toiselle paikkakunnalle voi tulla helpommin
9262: seen virkaan voi näissä tapauksissa tulla ky- kysymykseen kuin perheellisen virkamiehen.
9263: symykseen esimerkiksi sellaisten yleisesti esiin- Yksittäisen virkamiehen siirron yhteydessä vi-
9264: tyvien sairauksien kuten tuki- ja liikuntaelinten ranomaisen tulee virkamiehen sitä pyytäessä
9265: sairauksien, mielenterveyden häiriöiden sekä kuulla asianomaista luottamusmiestä sen mu-
9266: sydän- ja verisuonisairauksien johdosta ja nii- kaan kuin jäljempänä 97 § :ssä säädetään. Me-
9267: den ennalta ehkäisemiseksi. Siirtäminen edellyt- nettelystä annetaan asetuksella tarkemmat sään-··
9268: tää eräissä tapauksissa kuntoutustoimenpiteitä nökset. Organisaatiomuutoksissa ja muisså" laa-
9269: ja usein myös uudelleen kouluttamista. joissa järjestelyissä, joissa tapahtuu useiden vir-
9270: 38 1984 vp. - HE n:o 238
9271:
9272: kamiesten siirtoja, voidaan tarpeen mukaan SlJOltettaessa säädettäisiin momentin mukaan
9273: asettaa erityisiä toimikuntia tekemään siirtämis- tarkemmin asetuksella valtion virkamiesten
9274: ehdotukset. Toimikunnissa olisi myös asian- uudelleen sijoittamisesta. Luonnos asetukseksi
9275: omaisten virkamiesjärjestöjen edustajat. on tämän lakiehdotuksen liitteenä. Uudelleen
9276: 34 §. Pykälän 1 momentissa on siirtämis- sijoitettavia voivat olla muun muassa työkyvyt-
9277: menettelyyn olennaisesti kuuluva säännös, jon- tömyYseläkettä tai työttömyyseläkettä saavat
9278: ka mukaan kun virkamies siirretään toiseen henkilöt. Edellytyksenä työkyvyttömyyseläkkeen
9279: virkaan, virka saadaan täyttää sitä haettavaksi saajan uudelleen sijoittamiselle on tietysti, että
9280: julistamatta. Virkamiehen siirtämisestä toiseen hänet todetaan ansiotyöhön kykeneväksi. VEL
9281: virkaan päättää nimittävä viranomainen, jollei 18 §:n mukaan eläke voidaan tällaisessa ta-
9282: laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Päätösval- pauksessa lakkauttaa, sen maksaminen keskeyt-
9283: lan antaminen asiassa nimittävälle viranomai- tää tai maksettavaa määrää alentaa. Sen jälkeen
9284: selle on asianmukaista sen vuoksi, että siirtä- kun työkyvyttömyyseläke on VEL 20 §:n mu-
9285: minen on rinnastettavissa virkaan nimittämi- kaan muuttunut vanhuuseläkkeeksi, eläkkeen
9286: seen. saajaa ei lainkohdan nojalla enää voida uudel-
9287: Pykälän 2 momentti koskee virkamiehen kuu- leen sijoittaa. Sanotussa valtion eläkelain koh-
9288: lemista. Hallintomenettelylain mukaan asian- dassa säädetyin edellytyksin työkyvyttömyys-
9289: osaista on ennen asian ratkaisemista kuultava. eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi edunsaajan
9290: Hallintomenettelylakia sovelletaan myös valtion viimeistä virkaa tai työtä varten säädetyssä
9291: virkamieslaissa tarkoitettuun virkamiehen kuu- eläkeiässä.
9292: lemiseen siten kuin tämän lain 94 §:ssä on sää- Asianomaisen viranomaisen osoittama hen-
9293: detty. Siinä yhteydessä kun virkamiestä kuul- kilö saadaan 2 momentin mukaan nimittää vir-
9294: laan ennen siirtämispäätöksen tekemistä olisi kaan sitä haettavaksi julistamatta. Näin ollen
9295: hänelle mahdollisuuksien mukaan tarjottava viran täyttäminen tapahtuu näissä tapauksissa
9296: useampiakin virkoja, joista hän voisi esittää tavanomaisesta menettelystä poikkeavasti.
9297: näkökantansa. Pykälän 3 momentin nojalla voi asianomai-
9298: Pykälän 3 momentissa on viittaus siirtämis- nen viranomainen myös kieltää viran täyttämi-
9299: menettelyä puolustusvoimissa ja rajavartiolai- sen, jos virkamiesten toiseen virkaan sijoittami-
9300: toksessa koskeviin säännöksiin. Näillä hallin- sen tarvetta on sen vuoksi, että viraston uudel-
9301: nonaloilla siirtämismenettelyllä on keskeinen leen järjestely on vireillä. Tässä tarkoitetaan
9302: asema virantäytössä ja menettelymuodot ovat tulevaisuudessa toteutettavia laajahkoja viraston
9303: vakiintuneet käytännön tarpeiden mukaisiksi. tai laitoksen organisaatioon vaikuttavia uudel-
9304: Valtion virkamieslain säännöksillä ei ole tar- leen järjestelyjä, joiden toteuttaminen on tie-
9305: koitus puuttua näiden erityisalojen siirtämis- dossa.
9306: menettelyyn. Pykälän 4 momentissa on säännös ylimpien
9307: 35 §. Pykälä koskee henkilöstön uudelleen viranomaisten täytettävien virkojen täyttämättä
9308: sijoittamista valtion palvelukseen. Näillä sään- jättämisestä sekä valtuutus säätää asetuksella
9309: nöksillä ja niiden nojalla järjestettävällä uudel- tässä pykälässä tarkoitetusta uudelleen sijoitta;
9310: leen sijoittamisella tulee valtionhallinnossa vas- misesta muissa tapauksissa huolehtivasta viran-
9311: taisuudessa ilmeisesti olemaan entistä suurempi omaisesta sekä uudelleen sijoittamisesta muu-
9312: merkitys valtionhallinnon tehtävien muutosten toin. Tällaiseksi viranomaiseksi on suunniteltu
9313: ja uudistusten lisääntyessä. Järjestämällä teho- valtiokonttoria.
9314: kas henkilöstön uudelleen sijoittaminen tehdään Pykälässä 5 momentissa on edellä kohdassa
9315: mahdolliseksi välttämätön virkakoneiston jär- 1.2. viitattu säännös palvelussuhteen jatkuvuu-
9316: keistäminen ja kyetään samalla turvaamaan hen- den turvaamisen ottamisesta huomioon virkaa
9317: kilöstön palvelussuhteen jatkuvuus. täytettäessä. Palvelussuhteen jatkuvuuden tur-
9318: Uudelleen sijoittaminen ehdotetaan käytän- vaamiseen liittyvät syyt voidaan ottaa huo-
9319: nössä toteutettavaksi siten, että asianomainen mioon etenkin silloin, kun valtion virkamies
9320: viranomainen voi kieltää viran täyttämisen tai aikaisemmin valtion palveluksessa ollut hen-
9321: osoittaakseen siihen 1 momentissa tarkoitetun kilö, jonka palvelussuhde on päättynyt hallin-
9322: valtion palveluksesta vapautuvan henkilön. Me- non järkeistämisestä, toimintojen automatisoin-
9323: nettelystä henkilöstöä tämän nojalla uudelleen nista tai muusta näihin verrattavasta syystä joh-
9324: 1984 vp. - HE n:o 238 39
9325:
9326: tuvan työn vähentymisen vuoksi, joudutaan si- virkkeen tarkoittamissa tapauksissa maaraajan
9327: joittamaan uudelleen valtion palvelukseen. jatkaminen edellyttää virkamiehen suostumusta.
9328: Henkilöä, jonka nimittämiseen on olemassa Momentin säännökset vastaavat määräaikojen
9329: tässä tarkoitettu peruste, ei kuitenkaan yksin- osalta ulkoasiainhallinnosta annetun lain 13
9330: omaan tällä perusteella voida nimittää. Nimit- §: ää. Ehdotetut säännökset eivät perusta vir-
9331: tävän viranomaisen on otettava huomioon myös kamiehelle oikeutta vaatia tulla asetetuksi käy-
9332: ja ensisijaisesti muut virkaan nimittämisen pe- tettäväksi, vaan menettelyä voidaan käyttää
9333: rusteet eli taito, kyky ja koeteltu kansalais- harkinnan mukaan valtion edun sitä vaatiessa.
9334: kunto. Käytettäväksi asetettu virkamies on 2 mo-
9335: mentin mukaan velvollinen suorittamaan valtio-
9336: neuvoston tai sen määräämän viranomaisen
9337: 8 luku. Virkamiehen asettaminen valtio- antamia tehtäviä. Tehtävät voidaan antaa sa-
9338: neuvoston käytettäväksi malla kun tehdään päätös käytettäväksi aset-
9339: tamisesta, mikäli päätösvalta seuraavan eli 3
9340: momentin mukaan kuuluu valtioneuvostolle,
9341: V aidonhallinnon joustavuuden ja suoritus- taikka erillisenä päätöksenä. Virkamiehelle an-
9342: kyvyn lisäämiseksi on lakiehdotukseen otettu nettujen tehtävien laatua ja määrää voidaan
9343: eräiden virkamiesten käytettäväksi asettamista samassa järjestyksessä myöhemmin muuttaa.
9344: koskevat säännökset. Tällainen käytettäväksi
9345: asettaminen koskee nykyisin vain ulkoasiain- Pykälän 3 momentissa on käytettäväksi aset-
9346: hallintoa. Kun se nyt laajennettaisiin koske- tamista koskevat toimivaltasäännökset. Asiasta
9347: maan koko valtionhallintoa, voidaan samalla päättää tasavallan presidentti nimittämiensä
9348: kumota ulkoasiainhallinnosta annetun lain 13 ja virkamiesten osalta ja valtioneuvosto muiden
9349: 14 §:n sisältämät yksinomaan ulkoasiainhallin- virkamiesten osalta. Nykyisin ulkoasiainhallin-
9350: toa koskevat säännökset disponibiliteettiin aset- nossa tasavallan presidentti päättää kaikissa
9351: tapauksissa disponibiliteettiin asettamisesta,
9352: tamisesta.
9353: koska menettely koskee siellä nykyisin vain
9354: 36 §. Pykälän 1 momentin mukaan jokai- tasavallan presidentin nimittämiä viran halti-
9355: nen vakinainen virkamies, jonka nimittää vir- joita.
9356: kaan tasavallan presidentti tai valtioneuvosto,
9357: voidaan asettaa valtioneuvoston käytettäväksi 37 §. Pykälän 1 momentin mukaan käytet-
9358: kahden vuoden ajaksi, jos virkamies on antanut täväksi asetettu virkamies katsotaan tällöin
9359: siihen suostumuksensa. Jotta virkamies voitai- pääsäännön mukaan eronneeksi siitä virasta,
9360: siin asettaa käytettäväksi, on tietysti edelly- josta hänet asetetaan käytettäväksi. Tämä mer-
9361: tettävä, että hänelle on osoitettavissa soveltu- kitsee sitä että virka tulee avoimeksi ja siihen
9362: via tehtäviä. Tarkoituksena on, että lähinnä voidaan nimittää säännönmukaisessa järjestyk-
9363: johtavia virkamiehiä voitaisiin säännöksen no- sessä toinen henkilö. Käytettäväksi asetetun
9364: jalla tehtävien suorittamisen sitä vaatiessa ottaa virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisano-
9365: tärkeisiin erityistehtäviin. Momentin toisen mista sen määräajan päättyessä, joksi hänet
9366: virkkeen mukaan jäljempänä 4 7 §: ssä tarkoi- on asetettu käytettäväksi. Tämä johtuu jo sii-
9367: tettu virkamies, jonka nimittää virkaan tasa- tä, että virkamies asetetaan käytettäväksi mää-
9368: vallan presidentti, voidaan asettaa ilman omaa räajaksi. Virkasuhde voidaan sekä viranomai-
9369: suostumustaankin kahden vuoden ajaksi valtio- sen että virkamiehen puolelta asianomaisessa
9370: neuvoston käytettäväksi, jos siihen on viran- järjestyksessä irtisanoa päättymään jo ennen
9371: hoidollisiin näkökohtiin perustuva syy. Tässä tuon määräajan päättymistä.
9372: viitatut 47 §:n säännökset koskevat erityistä Pykälän 2 momentin mukaan erityisestä
9373: luottamusta edellyttävissä viroissa olevia virka- syystä voitaisiin määrätä, että virkamiehellä
9374: miehiä, kuten keskusvirastojen päälliköitä, maa- ennestään oleva virkasuhde ei pääty käytettä-
9375: herroja ja eräitä ulkoasiainhallinnon virkamie- väksi asettamisella vaan että virkamies ainoas-
9376: hiä. Määräaikaa voidaan sekä momentin ensim- taan on virkavapaana virastaan sen ajan, joksi
9377: mäisessä että toisessa virkkeessä tarkoitetuissa hänet on asetettu valtioneuvoston käytettäväk-
9378: tapauksissa jatkaa enintään kahdella vuodella. si. Asiasta päättää sama viranomainen, joka
9379: Määräajan jatkamiseen on oltava samat edelly- 36 §:n 3 momentin mukaan päättää virka-
9380: tykset kuin alunperin tapahtuneelle käytettä- miehen asettamisesta valtioneuvoston käytettä-
9381: väksi asettamiselle eli esimerkiksi ensimmäisen väksi. Päätöstä ei siten aina tee se viranomai-
9382: 40 1984 vp. - HE n:o 238
9383:
9384: nen, jolle muutoin kuuluu virkavapauden myön- tena ovat lähinnä säännökset osittaisesta virka-
9385: täminen kysymyksessä olevalle virkamiehelle. vapaudesta sekä virkatehtävien suorittamisesta
9386: 38 §. Käytettäväksi asetettuun virkamie- virkavapauden aikana.
9387: heen sovelletaan pykälän mukaan soveltuvin 39 §. Tässä pykälässä ovat perussäännökset
9388: osin, mitä tässä laissa on säädetty vakinaisesta virkavapaudesta. Pääsääntö on 1 momentin
9389: virkamiehestä siinä virassa, josta hänet on ase- mukaan se, ettei virkamies saa keskeyttää vi-
9390: tettu käytettäväksi. Näin ollen käytettäväksi rantoimitustaan ellei hänelle ole myönnetty vir-
9391: asetettu virkamies on kyseisen ajan samanlai- kavapautta. Virantoimituksella tarkoitetaan
9392: sessa virkasuhteessa kuin vakinainen virkamies. asianomaiselle kuuluvien virkatehtävien suorit-
9393: Tämä merkitsee muun muassa sitä, että häneen tamista, mikä on virkamiehen päävelvollisuus.
9394: sovelletaan vakinaisen virkamiehen yleisiä vel- Velvollisuus olla virantoimituksessa ilmenee jo
9395: vollisuuksia, virkavapautta ja virkavastuuta kos- edellä 20 §: stä. Työsopimuslain säännösten
9396: kevia säännöksiä. Edelleen tämä merkitsee, että mukaan myöskään työntekijä ei saa olla poissa
9397: jos virkamies on asetettu käytettäväksi jäl- työstä ilman pätevää estettä.
9398: jempänä 47 §:ssä tarkoitetusta virasta, hänet Poikkeus 1 momentin mukaisesta velvolli-
9399: voidaan irtisanoa 47 §:ssä säädetyllä perus- suudesta hakea virkavapautta virantoimituksen
9400: teella. keskeyttämiseksi on säädetty jäljempänä 43 ja
9401: Käytettäväksi asetettu virkamies voidaan 44 §:ssä. Virkavapaus voi eräissä tapauksissa
9402: pykälän mukaan kuitenkin siirtää toiseen vir- lisäksi johtua suoraan muusta lainsäädännöstä.
9403: kaan vain jos hän on antanut siihen suostu- Noissa tapauksissa virkavapauden myöntäminen
9404: muksensa. Tämä on tarkoituksenmukaista sen eri päätöksellä ei ole tarpeen.
9405: vuoksi, että asianomainen asetetaan vain ly- Tässä pykälässä ei ole määritelty käsitettä
9406: hyeksi määräajaksi valtioneuvoston käytettä- virantoimituksen keskeytyminen. Näin ollen jää
9407: väksi. kussakin tapauksessa ratkaistavaksi, onko vi-
9408: rantoimitus keskeytynyt. Muun muassa osallis-
9409: tuminen viranomaisen määräyksestä viranomai-
9410: 9 luku. Virantoimituksen keskeytyminen sen järjestämään, viranhoitoon kiinteästi liitty-
9411: vään 20 § :n 2 momentissa tarkoitettuun kou-
9412: Luku sisältää säännökset virantoimituksen lutukseen on luettava viran hoitamiseksi eikä
9413: keskeytymisestä, josta tässä luvussa on säädetty virantoimitus tässä tapauksessa keskeydy. Jos
9414: lähinnä virkavapaudesta. Voimassa olevassa virkamies sitä vastoin aikoo lisäpätevyyttä hank-
9415: lainsäädännössä ei virkavapaudesta eikä yleen- kiakseen suorittaa tutkinnon oppilaitoksessa, on
9416: sä virantoimituksen keskeytymisestä ole yhte· hänen haettava virkavapautta, koska virantoi-
9417: näisiä säännöksiä. Sitä vastoin virkavapauden mitus keskeytyy tällaisista opinnoista aiheutu-
9418: ja muun virantoimituksen keskeytymisen ajalta vien virantoimituksesta poissaolojen vuoksi.
9419: suoritettavasta palkkauksesta on säännökset Pykälän 2 momentin mukaan virkavapauden
9420: palkkalaissa sekä virkaehtosopimuksissa. Palk- myöntäminen ja virkavapauden pituus ovat vi-
9421: kalaki ehdotetaan tässä yhteydessä kumotta- ranomaisen harkinnassa, mikä vastaa myös ny-
9422: vaksi. Virkaehtosopimuksin voidaan valtion vir- kyistä käytäntöä. Pääsääntö on, että virkava-
9423: kaehtosopimuslain mukaan sopia virantoimi- paus myönnetään haetun pituisena. Virkavapau-
9424: tuksen keskeytysajan palkkauksesta kaikissa den tarkoitus saattaa edellyttää, että se joko
9425: tapauksissa virantoimituksen keskeytymisen pe- myönnetään haetun pituisena tai sitä ei myön-
9426: rusteesta riippumatta. Lisäksi virkaehtosopi- netä lainkaan. Viranomaisen on ensin harkitta-
9427: muksin voidaan sopia sairauden, raskauden ja va, voidaanko pitää asianmukaisena viran hoi-
9428: synnytyksen perusteella myönnettävästä virka- tamista 'kyseisessä tapauksessa vain SlJalsen
9429: vapaudesta ja 1. 1. 1980 voimaan tulleen avulla. Harkittaessa muutoin sitä, voidaanko
9430: lainmuutoksen (274/79) mukaan myös koulu- virkavapaus myöntää, on erityisesti selvitettä-
9431: tuksen ja opiskelun perusteella myönnettävästä vä, miten viranomaisen tehtävät virkavapauden
9432: virkavapaudesta. Tähän lukuun on sisällytetty aikana voidaan hoitaa töiden järjestelyllä tai
9433: virantoimituksen keskeytymistä koskevat muut ottamalla sijainen. Kuitenkin sairauden sekä
9434: kuit1 virkaehtosopimusten piiriin kuuluvat sään- raskauden ja synnytyksen vuoksi sekä myös
9435: nökset. koulutuksen ja opiskelun vuoksi myönnettäväs-
9436: Luvun säännökset sisältävät pääosin täsmen- tä virkavapaudesta voidaan sopia virkaehtosopi-
9437: nyksiä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Uutuu- muksin. Jos virkamies esittää näistä perusteista
9438: 1984 vp. - HE n:o 238 41
9439:
9440: asianmukaisen selvityksen, virkavapaus on kamiehenkin kannalta, on tästä pidetty tarpeel-
9441: myönnettävä. On välttämätöntä, että virkamies lisena ottaa lakiehdotukseen nimenomainen
9442: on näissäkin tapauksissa kuitenkin velvollinen säännös. Osittainen virkavapaus voi tulla ky-
9443: hakemaan virkavapautta, jotta viranomainen voi symykseen muuan muassa opintojen vuoksi,
9444: todeta virkamiehen esittämän selvityksen riittä- sairaudesta toipumisen yhteydessä tai lasten-
9445: vyyden. hoidon järjestämiseksi. Kussakin tapauksessa
9446: Viranomaisesta, jolta virkavapautta on haet- viranomaisen on tietysti harkittava, voidaanko
9447: tava, on tarkoitus antaa valtion virkamiesase- osittaisen virkavapauden myöntämistä pitää
9448: tuksessa yleissäännös. tarkoituksenmukaisena. Tällöin on otettava
9449: 40 §. Pykälä koskee tapausta, jossa virka- huomioon, että osittainen virkavapaus merkit-
9450: mies on pakottavan esteen vuoksi poissa vi- see samalla sitä, että mahdollisesti tarvittava
9451: rantoimituksesta eikä hän ole esteen johdosta sijainen voidaan vastaavasti määrätä hoitamaan
9452: voinut hakea virkavapautta ennen virantoimi- ainoastaan kyseistä osaa virkaan kuuluvista
9453: tuksen keskeytymistä. Tällöin virkavapautta on tehtävistä. Mikäli virkavapautta myönnettäessä
9454: 1 momentin mukaan haettava viivytyksettä . ei nimenomaan muuta määrätä, myönnetty
9455: esteen päätyttyä. Tässä tarkoitettuna esteenä virkavapaus tarkoittaa aina virkamiehen va-
9456: voidaan pitää- äkillistä sairautta, ulkomaanmat- pautumista kaikkien virkatehtävien suorittami-
9457: kalla sattunutta liikenne-estettä sekä muuta sesta. Momentin mukaan osittainen virkava-
9458: näihin verrattavaa syytä, joka tosiasiallisesti paus voi koskea vain vakinaista virkamiestä
9459: estää virkavapauden hakemisen ajoissa. Esteen eikä siten koeaikaista virkamiestä tai virkaa-
9460: tulee olla sellainen, ettei virkamies sen vuoksi toimittavaa virkamiestä.
9461: ole voinut tulla virantoimitukseen ja esteen on Siitä riippumatta, onko virkavapautta myön-
9462: täytynyt ilmetä niin äkillisesti, että este ei ole netty kaikkien virkatehtävien suorittamisesta
9463: ollut etukäteen virkamiehen tiedossa. Virka- vai osittaisena, virkavapaana oleva virkamies
9464: miehen tulee tässä tapauksessa heti kun se voidaan 2 momentin mukaan suostumuksensa
9465: on mahdollista ilmoittaa virantoimituksen kes- mukaisesti erityisestä syystä määrätä suoritta-
9466: keytyminen ja sen syy viranomaiselle, ja sen maan joitakin erikseen määrättyjä virkatehtä-
9467: jälkeen hakea virkavapautta. Välitön ilmoitus viä. Tähän on käytännössä esiintynyt tarvetta,
9468: on välttämätön, jotta viranomainen voi ryhtyä mutta nykyisen lainsäädännön mukaan järjes-
9469: tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa sijai- telyä ei ole pidetty mahdollisena.
9470: sen hankkimiseksi tai töiden uudelleen järjes- 42 §. Pykälä ei sisällä muutoksia nykyiseen
9471: telemiseksi. lainsäädäntöön. Vastaavat säännökset ovat ny-
9472: Jotta muun muassa edellä tarkoitetut sijais- kyisin palkkalain 9 a §: ssä, sellaisena kuin se
9473: järjestelyt voidaan hoitaa vaikkei virkamies ole on 20. 12. 1966 ,annetussa laissa (688/66).
9474: hakenut virkavapautta, viranomainen voi 2 43 §. Pykälän mukaan virkaan määräajaksi
9475: momentin mukaan myöntää virkavapauden ha- nimitetty tai siirretty tahi koeajaksi otettu,
9476: kemuksettakin. Säännöksen tarkoituksena on joka ennestään on valtion virassa, on virka-
9477: järjestää hallinnollisesti yksinkertainen menet- vapaana hänellä ennestään olevasta virasta ky-
9478: tely niiden tapausten varalta, jolloin virkava- symyksessä olevan määräajan. Virkavapaus
9479: pautta ei ole voitu hakea. Virkavapauden merkitsee tässä vapautumista kaikkien virka-
9480: myöntäminen hakemuksetta tulee kuitenkin tehtävien suorittamisesta. Tämä ei momentin
9481: kysymykseen vain poikkeuksellisesti kuten sel- mukaan kuitenkaan koske sellaista virkamiestä,
9482: laisissa sairaustapauksissa, joissa virkamies ei joka ennestään on virassa määräaikainen. Sään-
9483: pitkähköön aikaan pysty hakemaan virkava- nökset merkitsevät sitä, ettei virkamiehen en-
9484: pautta. Mikäli mahdollista viranomaisen on siksi mainituissa tapauksissa ole tarpeen hakea
9485: tässäkin tapauksessa pyrittävä kuulemaan virkavapautta. Sama säännös on nykyisin lukui-
9486: asianomaista virkamiestä ennen virkavapauden sissa eri säädöksissä, kuten eräiden sopimus-
9487: myöntämistä. paikkaisten virkojen täyttämisestä annetussa
9488: 41 §. Pykälän 1 momentin säännökset mer- laissa (76/71). Nuo erityissäädökset on tarkoi-
9489: kitsevät sitä, että virkavapaus voidaan myön- tus tässä yhteydessä kumota.
9490: tää osittaisenakin kuten esimerkiksi vapautuk- Tässä tarkoitettu virkavapaus koskee poik-
9491: sena osasta työaikaa tai virkatehtäviä. Kun keussäännöksenä vain pykälässä nimenomaan
9492: osittaiseenkin virkavapauteen on ilmennyt käy- mainittuja tapauksia. Jos vakinainen virkamies
9493: tännössä tarvetta niin viranomaisen kuin vir- haluaa hoitaa väliaikaisena tai sijaisena toista
9494: 6 1682016002
9495: 42 1984 vp. - HE n:o 238
9496:
9497: valtion virkaa, hänen on haettava virkavapaut- Myös tässä pykä1ässä tarkoi.tun virkavapau-
9498: ta, jollei muualla toisin säädetä (muun muassa den viranomainen voi 3 momentin mukaan to-
9499: edellä 27 §) . Samoin on vakinaisen virkamie- deta saatuaan 5iitä riittävän selvityksen, vaikka
9500: hen, joka otetaan tilapäiseksi virkamieheksi, esteestä ei ole :tehty 1 ja 2 momentissa säädet-
9501: haettava virasta virkavapautta. tyä ilmoitusta.
9502: 44 §. Pykälän 1 momentti koskee tapauk- 45 §. Pykälä sisältää viittauksen muihin
9503: sia, joissa virkamies on virkavapaana virkava- virantoimituksen keskeyttämistapauksiin kuin
9504: pautta hakematta. Nämä tapaukset ovat kan- edellä tässä luvussa .säänneltyihin. Näitä ovat
9505: sanedustajan ja valtioneuvoston jäsenen tehtä- virantoimituksesta pidättäminen, josta on sään-
9506: vän hoitaminen sekä palveluksen suorittaminen nökset jäljempänä 14 luvussa, ja vuosiloma,
9507: asevelvollisena. Palveluksen suorittamisella ase- josta on säädetty asetuksessa valtion virkamies-
9508: velvollisena tarkoitetaan tässä kaikkea asevel- ten vuosilomasta (692/7 3) .
9509: vollisuuslain (452/50) 5ekä aseettomasta pal-
9510: veluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain
9511: (132/69) nojalla suoritettavaa palvelusta kuten 10 luku. Virkamiehen irtisanominen.
9512: palvelusta vakinaisessa väessä, reservin kertaus-
9513: harjoituksissa, ylimääräistä palvelusta, pal-
9514: velusta liikekannallepanon aikana, työpal- Lakiehdotuksen mukaan virkasuhde voidaan
9515: velusta, .aseetonta palvelusta ja siviilipalve- päättää irtisanomalla. Tässä luvussa on sään-
9516: lusta. Tässä momentissa tarkoitetuissa tapauk- nökset muun muassa viranomaisen puolelta toi-
9517: sissa virkamiehelle ei myönnetä virkavapautta, mitettavan irtisanomisen perusteista yleensä
9518: vaan viranomainen ainoastaan toteaa päätöksel- ( 46 §), eräiden laissa mainittujen erityistä
9519: lään virkamiehen olevan virkavapaana. Palkka- luottamusta ja valvontaa edellyttäviin virkoihin
9520: lain 10 §:n 1 momenttia on käytännössä tul- nimitettyjen virkamiesten irtisanomisen perus-
9521: kittu samalla tavalla. Virkamiehen on momen- teista (47 §), virkaatoimittavan virkamiehen
9522: tin mukaan ilmoitettava kansanedustajan tai irtisanomisesta ( 48 §) sekä irtisanomismenet-
9523: va·ltioneuvoston jäsenen tehtävästä tahi asevel- tJelystä ( 49 §) .
9524: vollisuuden suorittamisesta heti siitä tiedon Luvun säännöksissä on määritelty .sekä irti-
9525: saatuaan asianomaiselle viranomaiselle. sanomisen perusteet että ne syyt, jotka eivät
9526: Virkavapaus 1 momentin nojalla käsittää oikeuta irtisanomiseen. Virkamiehen irtisanomi-
9527: koko .sen ajan, jona virkamies on kansanedus- sen perusteet ovat ehdotuksen mukaan eräiltä
9528: tajana eikä vain istuntokausien aikaa. osin samoja kuin virkamiehen siirtämisen pe-
9529: Pykälän 2 momentti koskee muita kuin 1 rusteet. Useissa tapauksissa olisi käytännössä
9530: momentissa erikseen mainittuja julkisia tehtä- asianmukaista, että ennen virkamiehen irtisa-
9531: viä. Tämän momentin säännökset voivat käy- nomista on selvitetty mahdollisuuksia antaa
9532: tännössä tulla sovellettaviksi muun muassa virkamiehelle muita tehtäviä tai siirtää hänet
9533: eräisiin kunnallisiin luottamustehtäviin. Tässä toiseen virkaan. Koska siirtäminen on virka-
9534: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa virkamies miehen kannalta myönteisempi toimenpide, on
9535: ei kyseisen julkisen tehtävän vuoksi välttämät- siirtämistä ensisijaisesti harkittava sellaisessa
9536: tä aina ole virkavapaana virasta, vaan asian- tapauksessa, jossa toimenpiteet eivät johdu vir-
9537: omainen viranomainen ratkaisee sen kuss~tkin kamiehen sellaisesta moitittavasta menettelystä,
9538: tapauksessa erikseen. Viranomaisen on tehtävä joka osoittaa hänet sopimattomak5i valtion vir-
9539: ratkaisunsa sen mukaan, haittaako kyseinen jul- kaan,
9540: kinen tehtävä viran asianmukaista hoitamista HM 91 §:n mukainen •tuomarin virassapy-
9541: siten, että virkamies on tehtävänsä vuoksi käy- symisoikeus edellyttää sitä, että tämän luvun
9542: tännössä estynyt samanaikaisesti hoitamasta vir- irtisanomista koskevia säännöksiä ei sovelleta
9543: kaansa. Tämä riippuu lähinnä .tuon julkisen tuomariin. Tätä koskeva säännös on jäljempä-
9544: tehtävän vaatimasta työmäärästä ja siihen käy- nä 67 §:n 2 momentissa.
9545: tettävästä ajasta. Virkamiehen on ilmoitettava Viranomaisen irtisanomisoikeutta rajoittavia
9546: viranomaiselle saamastaan tässä tarkoitetusta säännöksiä on jo erityislaeissa kuten laissa pal-
9547: julkisestä tehtävästä. Tässä momentissa tarkoi- velukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja vir-
9548: tetuissa tapauksissa virkavapaus voi olla myös kasuhteen jatkumisesta (570/61) ja opinto-
9549: osittaista. vapaalaissa ( 27 3/79). Tämän lakiehdotuksen
9550: 1984 vp. - HE n:o 238 43
9551:
9552: yleissäännösten rinnalla jäävät sanotut erikois- Virka on lakkautettava sen käytyä 33 §:n
9553: laissa olevat säännökset edelleen voimaan. perusteluissa esitetyin tavoin tarpeettomaksi.
9554: Yleisistä halli.nto-oikeudellisista periootteista Viran lakkauttaminen tapahtuu 6 §: n mu:kaan
9555: johtuu, että irtisanominen on ratkaistava koh- asetuksella. On asianmukaista, että virkasuhde
9556: tuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanom1sen tässäkin tapauksessa kuitenkin nimenomaan
9557: peruste on tullut •asianomaisen viranomaisen irtisanotaan, jolloin siis irtisanomisaika laske-
9558: tietoon. Irtisanomispäätös on perustehava si- taan yleisten säännösten mukaan.
9559: ten kuin hallintomenettelylaiss•a (598/82) on Momentin 2 kohdassa tarkoitettu peruste
9560: säädetty. eli että virkamies ei enää kykene asianmukai-
9561: 46 §. Pykälän 1 momentissa on irtisanomis- sesti suorittamaan virkatehtäviään, voi johtua
9562: oikeutta virkasuhteessa koskevat perussäännök- esimerkiksi virkamiehen henkilökohtaisista omi-
9563: set. Virkasuhde voidaan sen mukaan sekä vi- naisuuksista kuten sairaudesta tai vammasta
9564: ranomaisen että virkamiehen puolelta irtisanoa johtuvasta työkyvyn heikentymisestä. Jos vir-
9565: päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua. La- kamies ei virkatehtävien muuttumisen vuoksi
9566: kiehdotukseen ei ole sisällytetty säännöstä irti- kykene tarkoituksenmukaisista uudelleenkoulu-
9567: sanomisajan pituudesta, koska tästä voidaan tus- ja muista toimenpiteistä huolimatta suo-
9568: sopia virkaehtosopimuksin. Voimaanpanelaissa riutumaan muuttuneista tehtävistä, eikä samas-
9569: on kuitenkin irtisanomisajan pituudesta sään- sa virassa voida antaa muita hänelle soveltuvia
9570: nös, jota sovelletaan, kunnes asiasta on sovittu tehtäviä, on hänet irtisanomisen asemasta en-
9571: virkaehtosopimuksella. sin pyrittävä siirtämään viraston toiseen vir-
9572: Pykälän 2 momentissa on säädetty ne perus- kaan siten kuin 33 §: ssä säädetään.
9573: teet, joilla viranomainen saa irtisanoa virkamie- Momentin 3 ja 4 kohdissa mainitut irtisano-
9574: hen. Irtisanominen voi perustua virkamiehestä misperusteet poikkeavat siirtämisperusteista.
9575: riippumattomiin syihin taikka se voi johtua Momentin 3 kohdassa tarkoitettua virkavelvol-
9576: virkamiehen henkilöstä tai käyttäytymisestä. lisuuksien laiminlyömistä ei ole sisällytetty siir-
9577: Virkamiehistä riippumattomia irtisanomisen tämisperusteisiin, koska virkamiehen siirtämi-
9578: syitä on viran lakkauttaminen. Virkamiehen nen ei tässä tapauksessa ole asianmukaista.
9579: henkilöstä johtuva syy voi olla se, ettei virka- Momentin 4 kohdan mukaan irtisanomisen pe-
9580: mies enää kykene asianmukaisesti suorittamaan rusteena voi olla muu viranhoidollisiin näkö-
9581: virkatehtäviään. Käyttäymisestä johtuva syy kohtiin perustuva erittäin painava syy. Irtisano-
9582: on muun muassa virkamiehelle kuuluvien teh- misperusteena voi tämän kohdan nojalla olla
9583: tävien jatkuva tai olennainen laiminlyöminen vain jokin painavuudeltaan momentin muihin
9584: tai muu jatkuva tai olennainen virkavelvolli- kohtiin verrattava •syy. Tällainen syy on virka-
9585: suuksien rikkominen. Momentissa on lueteltu miehestä johtuva. Nämä syyt on ratkaistava
9586: yksilöityjä irtisanomisperusteita (kohdat 1-3) kunkin viran asettamien vaatimusten mukaisesti
9587: ja täydennetty näitä yleisluontoisemmalla muul- yksittäistapauksessa. Jos virkamies osoittautuu
9588: la viranhoidollisiin näkökohtiin perustuvalla soveltumattomaksi ·sellaisiin erityisiä ominai-
9589: erittäin painavalla syyllä. Momentin 1 kohdas- suuksia vaativiin tehtäviin, joissa voi aiheuttaa
9590: sa mainittu viran lakkauttaminen tulee irti- vaaraa yleiselle turvallisuudelle tai merkittäviä
9591: sanomisperusteena kyseeseen vain silloin, kun taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle, irtisano-
9592: virkamiestä ei voida siirtää saman viraston minen tulee kysymykseen helpommin kuin vä-
9593: muuhun virkaan, johon nimittää ministeriö tai hemmän vastuunalaisessa virassa tehtyjen vir-
9594: sitä alempi viranomainen. Valtionhallinnossa heiden johdosta.
9595: on pyrittävä tehokkaan uudelleen sijoittamisen Momentin 4 kohta voisi tulla sovellettavaksi
9596: kautta osoittamaan lakkautettujen virkojen esimerkiksi tilanteessa, jossa virkamiehen omi-
9597: haitijoille uudet virat. Tämä periaate on mah- naisuuksista tai menettelystä johtuu suuria työ-
9598: dollista toteuttaa saman viraston puitteissa, yhteisön toimintavaikeuksia. Esimerkiksi yhteis-
9599: jolloin irtisanominen ja toiseen virkaan siirtä- työvaikeudet, joita työelämässä esiintyy, eivät
9600: minen on usein saman viraston toimivallassa. sinänsä voi johtaa irtisanomiseen, vaan ne on
9601: Saman viraston käsitteeseen luetaan tällöin esi- pyrittävä ratkaisemaan muulla tavoin kuten
9602: merkiksi keskusvirasto yhdessä sen alaisen pii- muodostamaila tarvittaessa työtehtäviä uudel-
9603: rihallinnon kanssa. Viranomaisen siirtämisvel- leen. Jos työyhteisön toimintavaikeuksia ei tä-
9604: vollisuus ei koskisi virkoja, joihin nimittää ta- ten voida poistaa ja jos ne pysyväisluonteisesti
9605: savallan presidentti tai valtioneuvosto. estävät virkamiehen tai työyksikön virkatehtä-
9606: 44 1984 vp. - HE n:o 238
9607:
9608: vien asianmukaisen suorittamisen, on ~siassa pe- yksinään vielä riitä tekemään sairaudesta, viasta
9609: rusteita ryhtyä virkasuhteen päättämiseen. Hen- tai vammasta irtisanomiperustetta. Lisäksi edel-
9610: kilökohtaisista syistä johtuvat väliaikaiset vai- lytetään, että virkamiehellä on sen perusteella
9611: keudet virkatehtävien suorittamisessa eivät voi oikeus työkyvyttömyysdäkkeeseen. Tältä osin
9612: muodostaa perustetta virkasuhteen päättämi- on lainkohdassa lähdetty siitä, että eläke on
9613: seen, vaan vasta pysyväisluontoisesta syystä joh- myönnetty olemaan voimassa .toistaiseksi. T ois-
9614: tuvat vaikeudet· Viranomaisen on irtisanomis- taiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä voi-
9615: päätöstä tehtäessä selvitettävä se erittäin paina- daan aiiila pitää riittävänä selvityksenä virroa-·
9616: va syy, jonka vuoksi viranomainen katsoo vir- miehen työkyvyn olennaisesta •tai pysyvästä hei-
9617: kasuhteen päättämisen välttämättömäksi. Irti- kentymisestä. Täten voidaan myös varmistaa se,
9618: sanomispäätöksen tekeminen edellyttää perus- ettei työkyvyttömyyden perusteella irtisanottu
9619: teellista harkintaa, jossa punnitaan kaikki virkamies jää ilman työkyvyttömyyseläkettä.
9620: asiaan vaikuttavat seikat sekä asianomaisen työ- Pykälän 4 momentin mukaan viranomainen
9621: yhteisön että virkamiehen kannalta. ei saa irtisanoa virkamiestä raskauden ja syn-
9622: nytyksen vuoksi myönnetyn virkavapauden ai-
9623: Pykälän 3 momentissa on edelleen selven- kana. Viranomainen ei saa myöskään, .saatuaan
9624: netty 2 momentin säännöksiä. Momentissa on tietää virkamiehen olevan raskaana, ennen
9625: es1merkkeinä mainittu eräitä .sellaisia perustei- virkavapauden alkamista irtisanoa virkasuhdet-
9626: ta, jotka eivät ole 2 momentin 2-4 kohdas- ta päättymään raskauden ja .synnytyksen vuok-
9627: sa tarkoitettuja syitä eivätkä siten oikeuta vir- si myönnettävän virkavapauden alkaessa tai
9628: kamiehen irtisanomiseen. Sitä vastoin tässä aikana. Tämän momentin säännökset merkit-
9629: tarkoitettujen seikkojen olemassaolo ei estä vir- sevät sitä, ettei virkamiestä siinä mainittuna
9630: kamiehen irtisanomista hyväksyttävällä 2 mo- aikana saa irtisanoa millään perusteella. Edellä
9631: mentissa tarkoitetulla perusteella, lukuunotta- 3 momentin 2 kohdan mukaan raskaus ei ole
9632: matta 4 momentissa mainittua erityistapausta. irtisanomiseen oikeuttava syy. Nämä säännök-
9633: Nuo perusteet ovat pääosin samat kuin •työ- set perustuvat sosiaalipoliittisiin äitiyssuojelua
9634: sopimuslain 37 §: ssä säädetyt vastaavat perus- koskeviin näkökohtiin. Säännökset vastaavat
9635: teet. Momentin 1 kohdasta käy ilmi, ettei vir- työsopimuslain 37 §:n 4 momentin säännöksiä.
9636: kam1ehen sairautta 'sinänsä voida pitää perus-
9637: Pykälän 5 momentin mukaan saadaan virka-
9638: teena irtisanomiseen. Sairaus, vika tai vamma
9639: miehen irtisanoutuessa poiketa irtisanomisajas-
9640: oikeuttaa virkamiehen irtisanomiseen ainoas-
9641: ta, jos asianomainen viranomainen ·antaa siihen
9642: taan, jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen
9643: suostumuksen. Tämä merkitsee sitä, että virka-
9644: työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen
9645: mies voi saada luvan irtisanoutua voimassa ole-
9646: ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työ-
9647: vaa irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua.
9648: kyvyttömyyseläkkeeseen. Kun valtion virkojen
9649: Suostumuksen antamista voidaan pitää asian-
9650: asianmukainen hoitaminen on näissäkin tapauk-
9651: mukaisena, mikäli viran hoitaminen voidaan
9652: sissa turvattava, ei virkamiehen, joka ei kykene
9653: välittömästi järjestää viranomaista tyydyttävällä
9654: virkaa hoitamaan, virkasuhteen jatkaminen tässä
9655: tavalLa eikä siitä aiheudu muutakaan haittaa.
9656: virassa ole enää mahdollista. Virkamiehen työ-
9657: Suostumus voidaan antaa .sekä ennen virkamie-
9658: kyvyn heikentymistä on arvioitava kysymykses-
9659: hen irtisanoutumista että sen jälkeen, mutta
9660: sä olevan virkamiehen virkatehtävien kannalta.
9661: suostumuksen tulee kuitenkin koskea tarkoin
9662: Työkyvyn olennaisella heikentymisellä tarkoite-
9663: määriteltyä ja esillä olevaa irtisanoutumista-
9664: taan sitä, että virkamies terveydellisistä syistä
9665: pausta.
9666: joutuu kokonaan olemaan poissa virantoimituk-
9667: Määräaikaista virkasuhdetta koskeva 6 mo-
9668: sesta tai terveydentilan heikentyminen hänen vi-
9669: rantoimituksessa ollessaan alentaa hänen työky- mentti vastaa muutoin •työsopimuslain 2 ja 36
9670: kyään siinä määrin, että hän ei kykene suoriutu- §:ää, paitsi että virkasuhde voidaan sen mu-
9671: maan tuossa virassa tavanomaisesti asetettavista kaan irtisanoa päättymään myös määräajan kes-
9672: täessä. Tämä vastaa sopimuspaikkaisten virka-
9673: vaatimuksista. Työkyvyn pysyvä heikentyminen miesten kanssa tehdyissä sopimuksissa nouda-
9674: olisi kysymyksessä, jos huono terveydentila es- tettua käytäntöä. Ottaen huomioon hallintotoi-
9675: tää virkamiestä suorittamasta virkatehtäviä tai mien asianmukaisen suorittamisen vaatimukset
9676: suoriutumasta niiden asettamista vaatimuksista ja tämän lakiehdotuksen mukaisen irtisanomis-
9677: pitkähköksi ajaksi. Virkamiehen työkyvyn olen- menettelyn erot verrattuna työsopimuslain mu-
9678: nainen ja pysyvä heikentyminen ei kuitenkaan kaiseen irtisanomiseen, on virkasuhde edelleen
9679: 1984 vp. - HE n:o 238 45
9680:
9681: tarpeen voida irtisanoa päättymään myös ennen ja valtuudet ovat sellaiset, että heidän tulee
9682: määräajan päättymistä laissa säädettyjen perus- nauttia erityistä luottamusta tai olla erityisen
9683: teiden ollessa olemassa. valvonnan alaisina. Virastojen ja laitosten pääl-
9684: 47 §. Edellä 46 §:ssä säädetyt viranomai- liköistä on otettu säännöksen piiriin keskus-
9685: sen puolelta toimitettavassa irtisanomisessa virastojen päälliköt, joille nimittämiskirjalain
9686: yleensä noudatettavat perusteet eivät kaikissa mukaan 3nnet~.an avoin kirje, jollciv~it virat
9687: tapauksissa sellaisenaan ole sovellettavissa. Tä- ole sopimuspaikkaisia.
9688: män vuoksi on tähän pykälään sisällytetty sään- Pykälän 2 momentin mukaan irtisanomisen
9689: nökset pääsääntöä helpommin toimitettavasta toimittava viranomainen voi määrätä, että 1
9690: irtisanomisesta. Pykälän säännökset tulevat so- momentissa tarkoitetun virkamiehen virkasuhde
9691: vellettaviksi silloin, kun tässä tarkoitetun virka- päättyy irtisanomisen johdosta välittömästi eli
9692: miehen virkasuhteen päättäminen on tarpeen siis ilman irtisanomisaikaa. Tämä on tarpeen,
9693: eikä 46 §:n irtisanomisperusteita ole. Viran jotta tällaisen viran asianmukainen hoitaminen
9694: lakkauttamisen ja muiden 46 §:ssä tarkoitettu- voidaan heti irtisanomisen tapahduttua järjestää
9695: jen irtisanomisperusteiden ollessa kyseessä so- uudelleen pysyvällä tavalla. Virkamiehellä on
9696: velletaan 46 §: ää myös tässä tarkoitettuihin momentin mukaan tällöin kuitenkin oikeus irti-
9697: virkamiehiin. Pykälä koskee eräitä tasavallan sanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen.
9698: presidentin nimittämiä ylempiä virkamiehiä se- Tässä tarkoitettu määräys saattaa käytännössä
9699: kä eräitä ulkoasiainhaHinnon virkamiehiä, po- tulla kysymykseen muun muassa ylempien up-
9700: liisimiehiä, vankeinhoitolaitoksen eräitä virka- seereiden osalta. Mikäli virkamies on irtisa-
9701: miehiä ja sotilasvirassa tai sotilaallisessa teh- nottu 47 §:ää soveltaen ja hän jää työttömäksi,
9702: tävässä palvelevia virkamiehiä. Sotilaallisessa suoritetaan hänelle toistuvaa korvausta sen mu-
9703: tehtävässä palvelevalla virkamiehellä tarkoite- kaisesti kuin jäljempänä 52 §: ssä säädetään.
9704: taan eräitä nykyiseen värvättyyn henkilöstöön Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella
9705: kuuluvia virkamiehiä, jotka valtion virkamies- voidaan säätää 1 momentin 7 kohdassa tarkoi-
9706: lain voimaantullessa siirtyvät muuhun kuin so- tettujen poliisimiesten ja vankeinhoitolaitok-
9707: tilasvirkaan, mutta suorittavat sotilaallisia teh- sen virkamiesten sekä 8 kohdassa tarkoitet-
9708: täviä. Mainitut virkamiehet voidaan pykälän mu- tujen toimlUpseerien Irtisanomisesta tehdyn
9709: kaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Nämä sään- päätöksen alistamisesta ylemmän vir~momaisen
9710: nökset koskisivat kaikkia niitä virkamiehiä, joille vahvistettavaksi. Alistaminen koskisi ainoas-
9711: nykyisin annetaan avoin kirje ja jotka voidaan taan lääninhallituksen alaisten viranomaisten
9712: vapauttaa virasta kun yleinen etu sitä vaatii nimittämien poliisimiesten irtisanomista. Van-
9713: sekä nykyisistä pysyväisen toimen haitijoista keinhoitolaitoksen piirissä alistusmenettely voi-
9714: poliisimiehiä ja toimiupseereita, jotka nykyisin si .koskea lähinnä niiden virkamiesten irtisa-
9715: voidaan vapauttaa toimesta kun harkitaan syy- nomista, jotka vankilan johtokunta on nimit-
9716: tä siihen olevan. Pykälän mukaista helpompaa tänyt. Alistaminen ei tietysti koskisi upseerin
9717: irtisanomismenettelyä ei ole u1otettu koske- irtisanomista, josta tekee päätöksen tasavallan
9718: maan kaikkia nykyisiä toimia, eikä siten esi- presidentti. Momentin mukai·sta alistusmenet-
9719: merkiksi toimistohenkilöstöön kuuluvia eikä telyä sovelletaan myös nykyisin toimiupseerin
9720: muun muassa ulkoasiainhallinnon ja rautatie- vapauttamista koskevaan päätökseen, joka alis-
9721: hallinnon toimenhaltijaryhmiä. Menettelyn alai- tetaan nääesikunnan vahvisteuavaksi. Alista-
9722: suuteen saatettaisiin kuitenkin ne vankeinhoi- minen ~n mainittujen virkamiesten osalta
9723: tolaitoksen virkamiehet, jotka toimivat van- asianmuka~sta sen vuoksi, että irtisanomisen
9724: kien vartiointi- tai ohjaustehtävissä. Ilmauk- peruste poikkeaa 46 §: ssä säädetystä. Tässä
9725: sdla tarkoitetaan voimakeinojen käyttöön oi- tarkoitetusta päätöksen alistamisesta on tar-
9726: keutettujen vanginvartijoiden Hsäksi sellaisia koitus säätää asianomai•sessa asetuksessa.
9727: vankeinhoitolaitoksen virkamiehiä, jotka ran- 48 §. Py;käläs.sä on säännökset virkaatoi-
9728: gaistuslaitoksissa erilaisiss·a ohjaustehtävissä mittavan virkamiehen virkasuhteen irtisanomi-
9729: ovat välittömästi tekemisissä vankien kanssa. sesta. Pykälän 1 momentti vastaa pääosin 46
9730: Täs·sä tarkoitetut vankeinhoitolaitoksen virka- § :n 1 momenttia sisältäen itse irtisanomisoi-
9731: miehet on tarkoitus yksilöidä vankeinhoitolai- keuden. Kuitenkin virkaatoimittavan virkamie-
9732: tosta koskevassa asetuksessa (86/50) . Lisäksi hen virkasuhde päättyy tämän momentin mu-
9733: pykälän säännöksiä ·sovellettaisiin erä1siin mui- kaan 46 §:n 1 momentista poiketen irtisano-
9734: hin korkeassa asemassa oleviin viDkamiehiin. misen johdosta ilman irtisanomisaikaa. Tämä
9735: Pykälän piiriin otettujen virkamiesten asema on tarpeellista, koska kysymyksessä on viran
9736: 46 1984 vp. - HE n:o 238
9737:
9738: v,äliaikaisen hoidon järjestäminen. Ehdotus vas- vastaavat siten nykyisiä säännöksiä. Lisäksi
9739: taa nykyistä menettelyä, tasavallan presidentti voi lakiehdotuksen mu-
9740: Edellä 27 §: n mukaan vakinainen virkamies kaan yksittäistapaukses·sa muulloinkin pidättää
9741: on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti hoita- päätösvallan nimittämänsä virkamiehen irtisa-
9742: maan väliaikaisena tai sijaisena toista saman- nomiseen 1tsellään.
9743: laatuista virkaa samassa virastossa. Tuossa ta- Pykälän 2 momentti sisältää virkamiehen
9744: pauksessa virkaatoimittava virkamies ei itse saa oikeusturvan takaamista <tarkoittavia irtisano-
9745: tuona määräaikana irtisanoutua tuosta viran- mismenettelyä koskevia <säännöksiä. Ennen
9746: hoidosta, koska muutoin sanotussa pykälässä ku1n irtisanomisesta tehdään päätös on virka-
9747: säädetyllä velvollisuudella ei vastoin säännök- miehelle varattava .tilaisuus 'selityksen ,antami-
9748: sen tarkoitusta olisikaan sitovaa merkitystä. seen asiassa. Selityksen antamiseen on tietysti
9749: Jos sitä vastoin virkamies irtisanoutuu virasta, varattava kohtuullinen määräaika. Velvollisuus
9750: jossa hän on vakinaisena virkamiehenä, päät- näin tapahtuvaan virkamiehen kuulemiseen on
9751: tyy samalla myös hänen tähän vakinaiseen vir- momentin mukaan ehdoton. On asianmukaista,
9752: kasuhteeseensa perustunut mahdollinen 27 §:n että virkamiehelle kaikissa tapauksissa ennakol-
9753: nojalla annettu määräys hoitaa muuta virkaa. ta riittävän ajoissa ilmoitetaan odotettavissa
9754: Pykälän 2 momentin mukaan viranomainen olevasta virkasuhteen päättymisestä ja sen syys-
9755: saa irtisanoa virkaatoimittavan virkamiehen tä ja hänelle varataan tilaisuus antaa asiassa
9756: sen estämättä, mitä irtisanomisen perusteista on selitys. Momentin :säännöksiä ei sen viirodsen
9757: tässä laissa säädetty. Tämäkin säännös perustuu virkkeen mukaan ole sovellettava, jos irtisano-
9758: virkaatoimittavan virkamiehen virkasuhteen vä- vana viranomaisena on tasavallan presidentti.
9759: liaikaisuuteen. Säännös vastaa asiallisesti voi- Poikkeus koskee 1 momentissa olevat toimival-
9760: massa olevaa oikeutta, jonka mukaan virkaa- tasäännökset huomioon ottaen käytännössä niitä
9761: toimittavalle virkamiehelle annettu viranhoito- 47 §: ssä olevassa luettelossa tarkoitettuja virka-
9762: määräys voidaan aina peruuttaa hyväksyttä- miehiä, jotka tasavallan presidentti nimittää.
9763: västä syystä. Lainkohdassa lähdetään nytkin sii- Poikkeussäännös johtuu kysymyksessä olevien
9764: tä, ettei virkaatoimittavan virkamiehen irtisa- virkamietSten erityistä luottamusta ja valvontaa
9765: nominen saa tapahtua lain 17 § :s·sä tarkoite- edellyttävästä virka-asemasta. Tuosta asemasta
9766: tuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Ir- johtuu muun ohella, että irtisanominen on tar-
9767: tisanominen ei ole tarpeen, kun henkilö on vittaessa voitava <toimittaa erittäin nopeasti.
9768: otettu hoitamaan virkaa määräajaksi tai muu- Viranomainen voi tuossakin tapauksessa harkin-
9769: toin rajoitetuksi ajaksi, tuon ajan päättyessä. .tansa mukaan kuulla virkamiestä.
9770: Siten ei virkaatoimittavaa virkamiestä, joka on Pykälän 3 momentin mukaan viranomainen
9771: otettu virkaan siihen asti kunnes virasta virka- voi virkamiehen suostumuksella ennen irtisa-
9772: vapaana ollut virkamies ryhtyy jälleen virkaa nomisajan loppuun kulumista peruuttaa irti-
9773: hoitamaan, ole tuona ajankohtana tarpeen irti- sanomisen. Irtisanomisen peruuttaminen olisi
9774: sanoa, poikkeuksellista, mutta joissakin tapauksissa
9775: 49 §. Pykälän 1 momentissa on säännök- saattaa irtisanomisen jälkeen tulla esiin sellai-
9776: set siitä, mikä viranomainen irtisanoo virka- sia seikkoja, jotka antavat aiheen irtisanomisen
9777: miehen. Pääsäännön mukaan virkamiehen irti- peruuttamiseen. Virkamiehen oman irtisanou-
9778: sanoo nimittävä viranomainen, jollei laissa tai tumisen peruuttaminen on momentin mukaan
9779: asetuksessa toisin säädetä. Tästä on kuitenkin vastaavasti mahdollista viranomaisen siihen
9780: ehdotuksen mukaan poikkeukisena, että valtio- suostuessa.
9781: neuvosto irtisanoo tasavallan presidentin ni- Virkamiehen uttsanoutumisesta on 4 mo-
9782: mittämän virkamiehen, lukuunottamatta edellä mentin mukaan viranomaisen annettava hä-
9783: 47 §:ssä tarkoi,tettuja virkamiehiä, joiden tu- nelle todistus. Tällaisen todistuksen antamista
9784: lee nauttia nimenomaan tasavallan presidentin on pidetty tarpeellisena, jotta virkasuhteen
9785: erityistä luottamusta. Nimittämiskirjalain 7 päättyminen voidaan luotettavasti osoittaa ja
9786: §:n mukaan valtioneuvosto käsittelee ja ratkai- jotta asiasta ei jälkeenpäin synny epäselvyyttä.
9787: see tasavallan presidentin nimittämän valtakir- Kysymyksessä on kuitenkin vain toteava toi-
9788: j.an .saaneen viran haltijan viraltapanon. Avoi- menpide, .sillä virkasuhteen päättyminen irtisa-
9789: men kirjeen saaneen tasavallan presidentin ni- nomisen johdosta johtuu suoraan lain sään·
9790: mittämän viran haltijan taas vapauttaa viras·ta nöksistä (46 § 1 mom.). Todistus on asian·
9791: nykyisen lainsäädännön mukaan tasavallan pre- mukaista antaa viipymättä trusanoutumisen ta·
9792: sidentti. Lakiehdotuksen mukaiset säännökset pahduttua ja odottamatta irtisanomisajan lop-
9793: 1984 vp. - HE n:o 238 47
9794:
9795: puun kulumista. Todistuksessa on mainittava sella ( 828/43) siirretty valtioneuvoston yleis-
9796: myös virkasuhteen päättymisajankohta, joka on istunnosta asianomaisten ministeriöiden rat-
9797: yleensä se ajankohta, josta lukien virkamies kaistaviksi. Lakiehdotuksessa ei virassa jatka-
9798: on .irtisanoutunut. Momentin ,säännökset kos- miselle eroamisiän jälkeen ole asetettu ylä-
9799: kevat vain virkamiehen irtisanoutum1sta. Vi- ikärajaa, vaan kysymys on tältä osin jätetty
9800: r.anomaisen irtisanoessa virkamiehen tätä to- asianomaisen viranomaisen harkintaan kussa-
9801: distusta ei anneta. kin tapauksessa. Päätös virassa jatkamisesta
9802: seiset asiat on vuonna 1943 annetulla asetuk-
9803: 11 luku. Eroamisikä eroamisiän jälkeen on momentin mukaan teh-
9804: tävä ennen kuin virkamies on saavuttanut
9805: Virkami~ten yleinen eroamisikä on lakieh- eroamisiän.
9806: dotuksen mukaan, kuten nykyisinkin, 67 vuot- Pykälän 3 momentin säännökset virkamie-
9807: ta. Muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sisäl- hen oikeuttamisesta jatkamaan virassa eroa-
9808: tyy säännöksiin, jotka koskevat virkamiehen misiän jälkeen koskevat myös niitä virkamie-
9809: oikeuttamista pysymään virassa eroamisiän jäl- hiä, joille on 2 momentin mukaisesti asetuk-
9810: keen, sella säädetty yleistä eroamisikää alempi eroa-
9811: 50 §. Pykälän 1 momentissa säädetty 67 misikä.
9812: vuoden yleinen eroamisikä koskee 15 luvoo Viranomaisten on annettava virkasuhteen
9813: säännösten mukaan myös tuomareita. Tämä päättymisestä 3 momentissa tarkoitetuissa ta-
9814: merkitsee tuomarien saattamista eroamisiän pauksissa todistus.
9815: osalta •samaan .asemaan kuin muut virkamie- Jäljempänä 98 §:ssä on tämän luvun sään-
9816: het. Nykyisin .tuomareiden eroamisikä on 70 nöksiin liittyvä säännös, jonka miJkaan eroamis-
9817: vuotta. iän saavuttanut henkilö voidaan eräin edelly-
9818: Pykälän 2 momentissa on viittaus säännök- tyksin määrätä hoitamaan virkaa väliaikaisena
9819: siin, joiden nojalla eroamisikä on joissakin tai sijaisena. On huomattava, että nyt esillä
9820: viroissa alempi ku1n tässä .säädetty yleinen olevan pykälän 3 momentissa tarkoitettu oi-
9821: eroamisikä. Momentin mukaan nuo erityi:s- keuttaminen pysymään virassa eroamisiän jäl-
9822: säännökset pysyvät edelleen voimassa. Tuollai- keen merkitsee sitä vastoin virkamiehen jatka-
9823: sia säännöksiä on muun muassa puolustus- mista siinä virassa edelleen vakinaisena virka-
9824: voimien ja r.ajavartiolaitoksen viroista. Eroa- miehenä.
9825: misikää ei kuitenkaan saa määrätä 55 vuotta
9826: alemmaksi, lukuunottamatta puolustusvoimien
9827: ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia vir- 12 luku. Eroraha ja toistuva korvaus
9828: kamiehiä. Muiden virkamiesten osalta eroa- Erorahaa koskevat 12 luvun säännökset on
9829: misikää ei nykyisinkään ole määrätty 55 vuot- laadittu pääasiassa erorahalain ( 947/78) ja sen
9830: ta alemmaksi. nojalla annettujen määräysten sekä valtion vir-
9831: Pykälän 3 momentin mukaan virkamiehen kamiesten erorahasta annetun valtioneuvoston
9832: virkasuhde päättyy ilman irtisanomista sen päätöksen ( 1075/77) pohjalta. Valtionhallin-
9833: kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies non erityis1uonteen vuoksi on lakiehdotuksen
9834: saavuttaa eroamisiän. Koska virkasuhde näin mukaan kuitenkin lisäksi mahdollista suorit-
9835: ollen ei pääty kesken kuukautta, säännös yk- taa toistuvaa korvausta. Ruotsissa on vastaavat
9836: sinkertaistaa muun muassa palkan ja eläkkeen vuotuista korvausta koskevat määräykset. Tois-
9837: laskentaa. Säännös vastaa kuntien virkasääntö- tuva korvaus on tarkoitettu sellaisia tapauksia
9838: jä. Virkamies voidaan pätevästä syystä oikeut- varten, joissa uudelleen työhön sijoittuminen on
9839: taa jatkamaan virassa määräajan eroamisiän erityisen vaikeaa ja työnsaantivaikeudet kestä-
9840: jälkeen, enintään kaksi vuotta kerrallaan. vät pitkään.
9841: Päätöksen tekee nimittävä viranomainen 51 §. Pykälässä on .säädetty erorahan ja
9842: momentissa säädetyin poikkeuksin. Asian toistuvan korvauksen suorittamisen yleisistä
9843: vireillepanemisesta ei ole nimenomaista sään- edellytyksistä. Erorahan myöntämisen edelly-
9844: nöstä, joten asia voidaan panna vireille sekä tyksenä on 1 momentin mukaan, että virkamie-
9845: asianomaisen virkamiehen että viranomaisen hen pitkäaikainen palvelussuhde valtioon on
9846: aloitteesta. Nimittämiskirjalain mukaan asias- päättynyt viran lakkauttamisen vuoksi. Lisäksi
9847: ta päättää valtioneuvosto nimittävän viran- edellytetään, että virkamiehen uudelleen työ-
9848: omaisen esityksestä, mitä on pidetty tarpeet- hön sijoittuminen on iän ja muun syyn vuoksi
9849: toman monimutkaisena menettelynä. Tosin ky- vaikeaa. Lisäksi virkamiehen tulee täyttää
9850: 48 1984 vp. - HE n:o 238
9851:
9852: muut asetuksella säädettävät edellytykset. Tä- jalla irtisanotulle virkamiehelle ja valtioneuvos-
9853: män mukaisesti on selvää, että erorahaa ei .suo- ton käytettäväksi määräajaksi asetetulle, 47
9854: riteta, jos virkamiehelle voidaan hänen virka- §:ssä tarkoitetulle virkamiehelle, jonka virka-
9855: suhteensa päätyttyä osoittaa muu virka, työ suhde on päättynyt määräajan päättyessä. Lain
9856: tai tehtävä valtion tai muun työnantajan palve- 47 §:n tarkoittamat virkamiehet voidaan irti-
9857: luksessa. sanoa sen estämättä mitä 46 § :n 2 ja 3 mo-
9858: Pykälän 1 'momentin erorahasäännökset kos- mentissa on säädetty irtisanomisen perusteista,
9859: kevat kaikkia niitä virkamiehiä, joihin tätä la- kun siihen on syytä. Toistuva korvaus suori-
9860: kia sovelletaan. Pykälän 2 momentin mukaan tetaan, m1käli intisanominen tapahtuu 47 §:n
9861: voidaan ainoastaan vakinaiselle virkamiehelle, eikä 46 §:n nojalla. Toistuvaa korvausta suorite-
9862: jolle on myönnetty eroraha ja joka täyttää ase- taan siihen as.ti kunnes irtisanomisen tai käy-
9863: tuksella säädettävät muut edellytykset, harkin- tettäväksi asettamisajan päättymisen vuoksi työ-
9864: nan mukaan lisäksi suorittaa toistuvaa korvaus- tä vaille jäänyt 47 §:n tarkoittama virkamies si-
9865: ta. Toistuva korvaus on tarkoitettu turvaamaan. joittuu uudelleen työhön. Asetuksella on tarkoi-
9866: sellaisten vanhempien henkilöiden taloudellinen tus säätää, että toistuva korvaus voitaisiin mää-
9867: asema uuden työn hakuaikana, joiden uudel- rätyissä .tapauksissa myöntää uudelleen, mikäli
9868: leen työhön sijoittuminen esimerkiksi ammatin pitkän aikaa .ennen irtisanomista valtion palve-
9869: erityisluonteen tai muun seikan vuoksi kestää luksessa ollut henkilö menettää viiden vuoden
9870: erityisen kauan. Toi·stuvan korvauksen myön- kuluessa uuden työpaikan ilman omaa syytään.
9871: täminen olisi viranomaisen harkinnassa, kun Arvioitaessa tätä säännöstä sovellettaessa mil-
9872: taas eroraha olisi myönnettävä jokaiselle, loin on kysymyksessä pitkäaikainen valtion pal-
9873: joka täyttäisi asetuksella .säädettävät edellytyk- velus on yleensä vähintään 15 vuotta jatku-
9874: set. Tarkoitus on, että toistuvan korvauksen nutta valtion palvelusta pidettävä pitkäaikai-
9875: myöntämistä harkittaessa otetaan huomioon sena. Pykälän säätämästä toistuvan korvauksen
9876: muun muassa vallitseva .työllisyystilanne ja maksamisesta on tarkoitus antaa ·tarkemmat
9877: henkilön mahdollisuudet saada vastaisuudessa säännökset eroraha-asetuksessa.
9878: muuta <työtä, 53 §. Erorahaa ja toistuvaa korvausta kos-
9879: Sekä erorahasta että toistuvasta korvaukses- kevat asiat ratkaisee 1 momentin mukaan val-
9880: ta .annetta~s1m yksityiskohtaiset ·säännökset tiokonttori. Valtiokonttori on 1. 3. 1978 lu-
9881: eroraha-asetuksella, jonka luonnos on tämän kien käsitelly.t nykyiset virkamiesten eroraha-
9882: lakiehdotuksen liitteenä. Noiden säännösten si- asiat. Nämä asiat soveltuvat hyvin valtiokont-
9883: joittaminen asetukseen on välttämätöntä, jotta torin käsiteltäviksi senkin vuoksi, että valtio-
9884: erorahajärjestelmää voidaan joustavasti kehit- kenttorille on tässä yhteydessä tarkoitus antaa
9885: tää ottaen huomioon muun muassa työntekijäin tehtäväksi myös huolehtia henkilöstön uudel-
9886: erorahajärjestelmässä tapahtuvat muutokset. leen sijoittamisesta siten kuin edellä 35 §:n
9887: Toistuva korvaus vahvistettaisiin virkamiehen perusteluissa on selvitetty.
9888: palvelusajan ja virasta saaman palkkauksen pe- V aitiokonttoria avustavaksi toimielimeksi ase-
9889: rusteella. Toistuva korvaus olisi vähintään vir- tetaan 2 momentin mukaan eroraha-asiain neu-
9890: kamiehen toimeentulon turvaavan korvauksen vottelukunta. Neuvottelukunta voisi pyydet-
9891: suuruinen ja enintään 2/3 virkamiehen viimei- täessä antaa lausunnon tärkeimmissä erorahaa
9892: sen virassaolokuukauden palkkauksesta. Jos vir- j.a toistuvaa korvausta koskevien säännösten
9893: kamiehellä on 30 vuotta palvelu.saikaa, toistu- soveltamista koskevissa asioissa. Vastaava neu-
9894: va korvaus olisi 2/3 viimeisestä palkkauksesta. vottelukunta on myös nykyisin ja se on käytän-
9895: Myönnettyjä korvauksia tarkistettaisiin .sopi- nössä osoittautunut tarpeelliseksi. Tarkemmat
9896: muskausittain palkkausten tarkistuksia vastaa- säännökset neuvottelukunnasta on tarkoitus an-
9897: vasti. Toistuva .korvaus lakkautettaisiin tai sen taa edellä mainitussa eroraha-asetuksessa.
9898: maksaminen keskeytettäisiin osaksi tai koko- 54 §. Erorahan ja toistuvan korvauksen
9899: naan, mikäli virkamies sijoittuisi uuteen työ- myöntäminen fakkautetun viran haltijalle edel-
9900: hön tai kieltäytyisi vastaanottamasta saatavissa lyttää ehdotuksen mukaan säädettyjä ikä- ja
9901: ollutta, asetuksessa tarkemmin mainittua työtä. paJvelusvuosia. Kun virkamiehen toimeentulon
9902: Erorahan ·suuruuden määräämisessä noudatetta- turvaamiseksi j.a uudelleen sijoittamiseksi viran
9903: vat perusteet vahvistaisi käytännön syistä val- lakkauttamisen yhteydessä saattaa joissakin ta-
9904: tioneuvosto. pauksissa olla perusteltua myöntää toistuva kor-
9905: 52 §. Pykälässä on säädetty toistuvan kor- vaus .sellaisellekin lakkautetun viran haltijalle,
9906: vauksen •suorittamisen edellytyksistä 47 §:n no- jolla ei näitä ikä- ja palvelusvuosia ole, ehdote-
9907: 1984 vp. - HE n:o 238 49
9908:
9909: taan laissa säädettäväksi tähän mahdollisuus. Nykyisin viraltapanoa tarkoittava kurinpitome·
9910: Toistuvan korvauksen voisi tässä tapauksessa nettely ja muu kurinpitomenettely ovat lainsää-
9911: myöntää valtiovarainministeriö harkintansa mu- däntoteknisistä syistä muodostuneet erillisiksi.
9912: kaan. Tällainen toistuva korvaus tulisi kysy- Tästä erillisyydestä on seurannut, ettei nimit-
9913: mykseen myös uudelleen sijoittamiseen liitty- tämiskirjalakiin perustuvassa viraltapanoa tar-
9914: vään koulutukseen osallistuvalle. koittavassa kurinpitomenettelyssä ole voitu
9915: 55- 56 §. Näissä pykälissä on säännökset määrätä muuta kurinpitorangaistusta kuin vi-
9916: erorahaa tai toistuvaa korvausta koskevan pää- raltapano eikä vastaavasti hallintoasetuksiin pe-
9917: töksen oikaisemisesta ja aiheettomasti makse- rustuvassa menettelyssä viraltapanoa. Kurinpito-
9918: tun erorahan tai toistuvan korvauksen takaisin menettelyssä määrättävästä sakosta käytetään
9919: perimisestä. Säännökset ovat VEL:n vastaa- lakiehdotuksessa nimitystä kurinpitosakko ero-
9920: vien säännösten mukaiset. tukseksi tuomioistuimessa tuomittavasta sa-
9921: kosta.
9922: Pykälän 1 momentin mukaisiin kurinpito-
9923: 13 luku. Kurinpitomenettely ja vahingon- rangaistuksiin kuuluu edelleen myös viraltapa-
9924: korvausvastuu no. Vaikka virkasuhde voidaan 46 §:n mukaan
9925: myös viranomaisen puolelta päättää irtisano-
9926: Tässä luvussa on säännökset kurinpitomenet- malla, on tarpeen säilyttää viraltapano virka-
9927: telystä, johon ehdotetaan useita muutoksia ny- suhteen päättämiseksi irtisanomisaikaa noudat-
9928: kyiseen lainsäädäntöön nähden. Kaikki kurin- tamatta niissä tapauksissa, joissa virkamieslau-
9929: pitosäännökset on koottu tähän lukuun ja sa- takunta harkitsee virkamiehen rikkomuksen tai
9930: malla ehdotetaan virastokohtaiset kurinpito- rikkomukset niin vakaviksi, että tuollainen seu-
9931: säännökset voimaanpanolailla kumottaviksi. raamus on tarpeen.
9932: Jos virkamies toimii vastoin virkavelvolli- Kurinpitosakon määräämisestä on 2 momen-
9933: suuksiaan tai laiminlyö niitä, voi harkittavaksi tissa nykyisestä huomattavasti poikkeavat sään-
9934: tulla syytetoimiin tai kurinpitomenettelyyn nökset. Kurinpitomenettelyssä ei voida soveltaa
9935: ryhtyminen tai 10 luvun mukainen virkamie- rikoslain mukaisen päiväsakon määräämistä kos-
9936: hen irtis,anominen. Se, mihin toimenpiteisiin kevia säännöksiä, koska ne edellyttävät laajoja
9937: rikkomuksen johdosta tulee ryhtyä, riippuu sakotetun maksukykyyn vaikuttavien eri seik-
9938: asian laadusta ja teon tai laiminlyönnin vaka- kojen selvityksiä. Kurinpitosakon ei myöskään
9939: vuudesta sekä ,siitä, onko tuon rikkomuksen tarvitse olla niin ankara varallisuuteen kohdis-
9940: laadun vuoksi syytä päättää virbsuhde. Mikäli tuva seuraamus, joksi rikoslain mukaista sak-
9941: kurinpitomenettelyyn on ryhdytty ja kurinpito- korangaistusta on viime vuosina kehitetty.
9942: menettelyssä määrätty viraltapane muutoksen- Näistä syistä kurinpitosakko määrättäisiin mo-
9943: haun johdosta myöhemmin kumotaan, kumou- mentin mukaan siinä olevien itsenäisten lasku-
9944: tuvat samalla kaikki asiassa siihen mennessä perusteiden mukaan, jotka poikkeavat rikos-
9945: tehdyt päätökset. Muutoksenhakuviranomainen lain mukaisista päiväsakon laskentaperusteista
9946: ei voi muuttaa viraltapanoa irtisanomiseksi. ja johtavat myös sitä lievempiin rangaistuksiin.
9947: Luvun lopussa on eräitä vahingonkorvaus- Kurinpitosakko määrätään momentin mukaan
9948: säännöksiä. Virkamiehen vahingonkorvausvel- vähintään yhdeltä ja enintään kahdeltakymme-
9949: vollisuudesta on kuten nykyisinkin tehtävä neltä päivältä. Yhtä päivää kohden suoritet-
9950: päätös erikseen asianomaisessa järjestyksessä tavan kurinpitosakon määrä on yksi viidesosa
9951: eikä vahingonkorvauskysymyksiä tule käsitellä virkamiehen yhden päivän peruspalkasta. Las-
9952: kurinpitomenettelyssä. kuperusteeksi on otettu yksinomaan perus-
9953: 57 §. Tässä pykälässä on säädetty, milloin palkka tai jollei sitä ole, sitä vastaava palk-
9954: kurinpitorangaistus voidaan määrätä sekä mitä kauksen osa, jotta kurinpitosakon määrääminen
9955: kurinpitorangaistuksia virkamiehelle voidaan olisi käytännössä yksinkertaisesti suoritettavissa.
9956: määrätä. Pykälän 1 momentin mukaiset kurin- Olennainen uudistus nykyiseen verrattuna si-
9957: pitorangaistukset vastaavat pääosin nykyisiä sältyy myös momentin viimeiseen virkkeeseen,
9958: kurinpitorangaistuksia. Huomattava muutos ny- jonka mukaan maksamatoota kurinpitosakkoa
9959: kyiseen lainsäädäntöön on kuitenkin siinä, että ei saa muuntaa vankeudeksi. Nykyisin päivä-
9960: samassa kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä sakkojärjestelmää noudatettaessa on myös ku-
9961: joko viraltapano tai mikä tahansa muu tämän rinpitomenettelyssä määrätystä sakosta voinut
9962: lain säännösten mukainen kurinpitorangaistus. muuntorangaistuksena seurata vankeutta, mitä
9963: 7 1682016002
9964: 50 1984 vp. - HE n:o 238
9965:
9966: ei voida pitää asianmukaisena eikä kurinpito- Pykälän 2 momentissa ei ole säädetty
9967: järjestelmän tarkoitusta vastaavana. valmistav·an tutkinnan suorittamistavasta mut-
9968: Kurinpitosakkoa koskevissa ehdotuksissa on ta tässä tutkinnassa on tietysti otettav~ huo-
9969: otettu käyttöön pääosin samat periaatteet kuin mioon rikkomuksesta epäillyn oikeusturvan
9970: uudessa sotilaskurinpitolaissa (331/83). asettamat vaatimukset. Toimitettavissa kuulus-
9971: Kurinpitorangaistus voidaan tämän pykälän teluissa ·tulee siten olla läsnä esteetön todistaja.
9972: nojalla määrätä virkamiehelle eli virkasuhteessa Valmistava tutkinta voidaan yleensä aloittaa si-
9973: olevalle henkilölle. Näin ollen kurinpitoran- ten, että rikkomuksesta epäilty kutsutaan asian-
9974: gaistusta ei voida määrätä virkasuhteen päätyt- omaisen ylemmän viranomaisen kuultavaksi.
9975: tyä. Tämä vastaa voimassa olevaa oikeutta. Tuon kuulemisen perusteella on harkittava,
9976: 58 §. Pykälän 1 momentin mukaan kurin- minkälainen tarkempi .tutkinta asiassa mahdolli-
9977: pitorangaistuksen määrää virkamieslautakunta. sesti on tarpeen.
9978: Virkamieslautakuntien asettamisesta ja toimi- Pykälän 2 momentin mukaan kurinpitome-
9979: vallasta on tarkemmat säännökset jäljempänä nettelyyn ryhtymisestä päättää, kuten nykyisin-
9980: 16 luvussa. Virkamieslautakunnissa on 16 lu- kin viraltapanoa tarkoittavaan kurinpitomenet-
9981: vun säännösten mukaan yhtä monta viranomai- telyyn ryhtymisestä, pääsääntöisesti nimittävä
9982: sen ja virkamiesjärjestöjen ehdotuksesta mää- viranomainen. Tasavallan presidentin tai val-
9983: rättyä jäsentä. tioneuvoston ollessa nimittävänä viranomaisena
9984: Pykälän 2 momentissa on säädetty, ketkä kurinpintomenettelyyn ryhtymisestä päättää py-
9985: virkamiehet ovat tässä laissa säädetyn kurin- kälän 2 momentin mukaan kuitenkin asian-
9986: pitomenettelyn ulkopuolella. Sotilaita koskisi- omainen ministeriö, jollei valtioneuvosto yksit-
9987: vat asianomaiset säännökset sotilaskurinpito- tMstapauksessa pidätä ratkaisuvaltaa kurinpito-
9988: laissa. Jäljempänä 67 §:n 2 momentissa on li- menettelyyn ryhtymisestä itsellään. Asetuksella
9989: säksi säännös, jonka mukaan kurinpitosäännök- voidaan pykälän 2 momentin mukaan lisäksi
9990: set eivät koske tuomaria. säätää, että kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä
9991: 59 §. Pykälän 1 momentissa on säännös päättää muu viranomainen kuin nimittävä vi-
9992: niitä tapauksia varten, jolloin virkamiehen rik- ranomainen. Tämän nojalla voidaan muun
9993: kamusta ei saisi käsitellä kurinpitomenettelys- muassa keskusvira.stoissa, joissa nimi.ttämistoi-
9994: sä, vaan asia olisi saatettava tuomioistuimen mivaltaa on annettu myös piirihallintoviran-
9995: käsiteltäväksi. Momentissa tarkoitettuja asioi- omaisille, •tarvittaessa keskittää päätösvalta ku-
9996: ta olisivat esimerkiksi ne virkavelvollisuuden rinpitomenettelyyn ryhtymi.sessä yhdelle viran-
9997: vastaiset menettelyt, joilla on loukattu ulko- omaiselle,
9998: puolisen asianomistajan oikeuksia, sekä n~ rik- Sen jälkeen kun kurinpitomenettelyyn on
9999: keet, joilla on samalla syyllistytty rikoslain edellä olevan mukaisesti päätetty ryhtyä, viran-
10000: muita kuin virkarikoksia koskevien säännösten omaisen on lähetettävä tästä ilmoitus kurinpito-
10001: tai muun yleisen lain rikkomiseen. Myös ne asiamiehelle, joka 60 §:n mukaan panee kurin-
10002: vakavammat virkarikokset, joista kurinpitome- pitomenettelyn vireille.
10003: nettelyssä ei ole mahdollista määrätä riittävää Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvos-
10004: seuraamusta, olisi momentin säännöksen mu- ton oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasia-
10005: kaisesti saatettava tuomioi•stuimen käsiteltäväk- mies voivat yksittäistapauksessa määrätä, että
10006: si. Säännös vastaa virkasyyteasioiden tuomio- kurinpitomenettelyyn on ryhdyttävä. Säännös
10007: istuimeen saattami-sess·a nykyisin noudatettua on tarpeen oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehel-
10008: käytäntöä. le hallitusmuodon mukaan kuuluvan virkatoi-
10009: Pykälän 2 momentissa on säännökset val- minnan laillisuusvalvonnan toteuttamista var-
10010: mistavasta tutkinnasta ja kurinpitomenette- ten. Nykyinen nimittämiskirjalain 23 §:ssä ole-
10011: lyyn ryhtymisestä. Valmistavan tutkimuksen va toimivaltasäännös ehdotetaan kumottavaksi.
10012: tarkoituksena on selvittää, onko asiassa tapah- 60 §. Pykälän mukaan kurinpitomenettelyn
10013: tunut 57 §:ssä tarkoitettu rikkomus, onko vir- vireillepanosta huolehtii käytännössä kurinpito-
10014: kamies syyllistynyt siihen ja onko syytä ryhtyä asiamies. Kurinpitomenettelyn vireillepano ta-
10015: kurinpitotoimenpiteisiin. Koska seuraavan eli pahtuu 1 momentin mukaan antamalla kirjalli-
10016: 60 §:n mukaan päätös kurinpitomenettelyyn sesti vastaajan tiedoksi kurinpitorangaistusta
10017: ryhtymisestä merkitsee sitä, että kurinpitoasia- koskeva vaatimus ja muu asiassa kertynyt ai-
10018: miehen on yleensä heti pantava kurinpitome- neisto. Vastaajalle on lisäksi varattava tilaisuus
10019: nettely vireille, on valmistavan tutkinnan olta- selityksen antamiseen asiassa,
10020: va riittävän yksityiskohtainen. Kurinpitoasiamiehen tulee 2 momentin mu-
10021: 1984 vp. - HE n:o 238 51
10022:
10023: kaan hankkia asiassa mahdollisesti tarvittavat samasta teosta kurinpidollisesti panna viiraita
10024: lisäselvitykset, joita valmistavassa tutkimukses- tai voidaanko hänelle tuossa •tapauksessa mää-
10025: sa vielä ei ole hankittu. Hänen tulee tämän rätä muu kurinpitorangaistus. Oikeuskäytännös-
10026: jälkeen esittää virkamieslautakunnalle kurinpito- sä on kuitenkin katsottu sekä viraltapanen että
10027: rangaistusta koskeva vaatimus ja virkamieslau- muun kurinpitorangaistuksen määrääminen
10028: takunnassa muutoinkin käy.ttää viranomaisen tuossa tapauksessa mahdolliseksi.
10029: puhevaltaa kurinpitoasiassa. Tämä merkitsee Nimittämiskirjalain 14 §:n nimenomaisen
10030: käytännössä sitä, että viranomaisen puolesta ei säännöksen mukaan voidaan virkamies, jonka
10031: kurinpitorangaistusta koskevia vaatimuksia voi tuomioistuin on vapauttanut syytteestä, tämän
10032: esittää muu virkamies. Oikeusturvan kannalta jälkeen panna viralta ainoastaan sellaisen sei-
10033: on pidetty tarpeellisena keskittää kurinpito- kan johdosta, jota ei ole katsottava rikokseksi,
10034: asioiden valmistelu yhdelle tietyksi toimikau- mutta joka nimittämiskirjalain 6 § :n mukaan
10035: deksi tehtävään määrätylle henkilölle, kurinpito- voi aiheuttaa viraltapanon. Momentin säännök-
10036: asiamiehelle. Kurinpitoasiamiehen määräämises- set vastaavat pääosin nykyistä lainsäädäntöä.
10037: tä on säännökset jäljempänä 16 luvussa, johon Pyrkimyksenä on edellisessä kappaleessa selos-
10038: 3 momentissa viitataan. tetui'lla uusilla säännöksillä estää perättäiset
10039: 61 §. 'rässä pykälässä on säännökset kurin- syyte- ja kurinpitomenettelyt samasta teosta,
10040: pitomenettelyn vireillepanon vanhentumisesta jollei se ole välttämätöntä sen vuoksi, että vir-
10041: sekä kurinpitomenettelyn ja tuomioistuimessa kasuhde on tarpeen päättää välittömästi.
10042: no.stettavan .syytteen keskinäisestä suhteesta. Pykälän 3-4 momentin säännökset vireillä
10043: Vanhentumisaika lasketaan 1 momentin mu- olevan tai vireille pantavan oikeudenkäynnin
10044: kaan siLtä, kun se seikka, joka olisi voinut ai- vaikutuksesta kurinpitomenettelyyn on otettu
10045: heuttaa kurinpitomenettelyn, tuli 59 §:ssä tar- lakiehdotukseen nimittämiskirjalain 13 §:n mu-
10046: koitetun viranomaisen tietoon. Vanhentumis- kaisina.
10047: ajan katkaisee kurinpitomenettelyn vireillepane 62 §. Pykälä koskee esimiehen antamaa
10048: 60 § :ssä säädetyllä tavalla. Vanhentumisaika huomautusta. Mahdollisuus tällaisen huomau-
10049: on sama riippumatta siitä, mikä kurinpitoran- tuksen antamiseen kuuluu esimiehen yleiseen
10050: gaistus asiassa määrätään. Momentin mukainen työnjohto- ja työnvalvontavaltaan yhtenä osana.
10051: yhden vuoden vanhentumisaika on sama kuin Oikeus tällaisen huomautuksen antamiseen
10052: mikä muun muassa valtionrautateiden hallin- johtuu jo yleisistä periaatteista, mutta se on
10053: nosta annetussa asetuksessa (183/69) on sää- selvyyden vuoksi mainittu myös tässä 1-.iissa.
10054: detty muuta kuin viraltapanoa ·tarkoittavan ku- Huomautuksen aiheena voi olla virkamiehen
10055: rinpitomenettelyn vireillepanon vanhentumis- moitittava menettely tai käyttäytyminen. Huo-
10056: ajaksi. Viraltapanoa tarkoittavan kurinpitome- mautuksen käyttämistä ei ole tarkoitettu
10057: nettelyn vireiilepano taas vanhentuu nimittä- säännellä tämän luvun säännöksillä. Huomau-
10058: miskirjalain 10 § :n mukaan neljässä kuukau- tus voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Huo-
10059: dessa, mitä on pidettävä liian lyhyenä vanhen- mautuksen antaminen ei välttämättä edellytä
10060: tumi.s:aikana. sellaista valmistavaa tutkimusta kuin kurinpi-
10061: Pykälän 2 momentti .sisältää eräitä muutoksia tomenettelyyn ryhtyminen. Huomautus voidaan
10062: nimittämiskirjalain mukaisiin ja muihin nykyi- antaa, vaikka kurinpitomennettelyyn on ryh-
10063: siin säännöksiin. Momentin mukaan virkamie- dytty, eikä huomautuksen antaminen estä ku-
10064: helle ei voida sen jälkeen kun tuomioistuin on rinpitomenettelyyn ryhtymistä. Huomautusta
10065: antanut teosta päätöksen, enää yleensä .samasta ei merkitä nimikirjaan.
10066: teosta määrätä kurinpitorangaistusta. Jos virb- 63 §. Pykälä on otettu lakiehdotukseen ni-
10067: mies kui.tenkin on syyllistynyt tässä luvussa tar- mittämiskirjalain 23 §:n mukaisena.
10068: koitettuun virkavelvollisuuksien rikkomiseen tai 64 §. Pykälä koskee vahingonkorvausvas-
10069: laiminlyömiseen, hänet voidaan tuomioistuimen tuuta virkasuhteessa. Pykälän säännökset vas-
10070: päätöksen estämättä panna viralta kurinpitome- taavat pääosin työsopimuslain 51 §: ää.
10071: nettelyssä. Viraltapanon määrääminen voi täl- Pykälän 1 momentti sisältää viittauksen
10072: löin olla tarpeen, koska kysymys virkasuhtee-'1 vahingonkorvauslakiin ( 412/74), jossa on ylei-
10073: päättämisestä ei tuomioistuinkäsittelyssä kai- set vahingonkorvausta koskevat säännökset.
10074: kissa tapauksissa tule esille. Nykyisin ei nimit- Virkamiehen vahingonkorvausvastuusta on li-
10075: tämiskirjalaissa eikä muuallakaan lainsäädän- säksi yleisluontoisia säännöksiä HM 93 §:ssä.
10076: nössä ole säännöstä siitä, voidaanko virkamies, Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 ja 2 §: n mu-
10077: jolle tuomioistuin on •tuominnut rangaistuksen, kaan virkamies on velvollinen korvaamaan vai-
10078: 52 1984 vp. - HE n:o 238
10079:
10080: tiolle aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka virkamiehen kieltäytyminen 25 §:ssä tarkoite·
10081: harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon tuista terveydentilaa koskevista tarkastuksista,
10082: vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheut- tutkimuksista ja tietojen antamisesta.
10083: tajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä Palkkauksesta virantoimituksesta pidättämi-
10084: muut olosuhteet. Jos virkamiehen viaksi jää sen ajalta voidaan sopia virkaehtosopimuksin.
10085: vain lievä tuottamus, vahingonkorvausta ei Voimaanpanelakiin ehdotetaan kuitenkin otetta-
10086: määrätä. viksi siirtymäkautta varten palkkaussäännök-
10087: Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä on set, joita sovelletaan siihen asti kunnes asiasta
10088: informatiivisesti todettu, että korvausvaatimus on sovittu virkaehtosopimuksin.
10089: käsitellään erikseen siitä kurinpitomenettelystä 65 §. Pykälässä on säännökset virantoimi-
10090: riippumatta, joka valtion virkamieslain mukaan tuksesta pidättämisen perusteista. Pykälän 1
10091: pannaan virkamiestä vastaan vireille. Vahin- momentti koskee tapauksia, jolloin virkamies
10092: gonkorvauskysymyksiä ei voida käsitellä ku- on aina pidätettävä virantoimituksesta. Jos vir-
10093: rinpitomenettelyssä vaan ne ratkaistaan erik- kamies on irtisanottu, hänet on pidätettävä
10094: seen asianomaisessa järjestyksessä. virantoimituksesta heti irtisanomisajan kuluttua
10095: Pykälän 2 momentti rajoittaa valtion ja vir- loppuun, vaikkei irtisanomista koskeva päätös
10096: kamiehen vahingonkorvausvastuuta työtaistelu- ole saanut lainvoimaa. Tässä tarkoitetaan niitä
10097: toimenpiteellä aiheutetun vahingon osalta. tapauksia, joissa irtisanomiseen on haettu muu-
10098: Virkamies on velvollinen korvaamaan val- tosta ja irtisanomisesta ei ole saatu lainvoi-
10099: tiolle työtaistelutoimenpiteestä johtuvasta työn maista päätöstä ennen irtisanomisajan loppuun
10100: keskeytymisestä aiheutuvan vahingon vain jos kulumista. Koska virkasuhde ei lakiehdotuk-
10101: työtaistelutoimenpiteeseen on ryhdytty noudat- sen mukaan pääty vielä irtisanomisajan loppuun
10102: tamatta työriitojen sovittelua koskevia sään- kuluessakaan ennen kuin päätös irtisanomisesta
10103: nöksiä tai toimenpide on valtion virkaehtosopi- on lainvoimainen, on virkamies tässä tapauk-
10104: muslain säännösten tai virkaehtosopimuksen sessa tarpeen pidättää virantoimituksesta. Kui-
10105: määräysten vastainen. Sama rajoitus koskee tenkin virkamieslautakunta tai korkein hallinto-
10106: vastaavasti valtion vahingonkorvausvastuuta oikeus, jotka käsittelevät ja ratkaisevat irti-
10107: virkamiehelle. Lisäksi virkamiehen korvaus- sanomispäätöksestä tehdyn valituksen, voisivat
10108: vastuu edellyttää, että keskeytymisestä aiheu- erityisestä syystä määrätä, ettei virkamiestä
10109: tunut vahinko on huomattava. Virkamiehen tässä tapauksessa pidätetä virantoimituksesta.
10110: korvausvastuuta on tämän lisäksi rajoitettu Momentin mukaan on virkamies, joka on pantu
10111: siten, että virkamies ei ole korvausvastuussa viralta, heti pidätettävä toimituksesta.
10112: kysymyksen ollessa virkamiesyhdistyksen pää- Pykälän 2 momentti käsittelee tapauksia,
10113: töksen perusteella tapahtuneesta työtaistelu- jolloin virkamies voidaan viranomaisen harkin-
10114: toimenpiteestä, vaikka työtaistelutoimenpide nan mukaan tarvittaessa pidättää virantoimi-
10115: rikkoisi edellä mainittuja säännöksiä tai mää- tuksesta. Tässä säädetyt perusteet vastaavat
10116: räyksiä. Tämä rajoitus johtuu siitä, että yksit- pääosin nimittämiskirjalain 11 § :n säännöksiä.
10117: täisen virkamiehen voi olla vaikea ratkaista, Momentin 2 kohdan tarkoituksena on tehos-
10118: onko virkamiesyhdistyksen päätöksen perus- taa virkamiehen velvollisuutta osallistua 25
10119: teella toimeenpantu työtaistelu laillinen vai §: n mukaisesti terveydentilaansa koskeviin
10120: laiton. Vastaava virkamiehen rikosoikeudellista tarkastuksiin ja tutkimuksiin ja antaa sen mu-
10121: ja kurinpidollista vastuuta rajoittava säännös kaisesti terveydentilaansa koskevia tietoja. Vi-
10122: on valtion virkaehtosopimuslain 22 §: ssä. rantoimituksesta pidättämisellä voi tässä ta-
10123: pauksessa olla erityisen suuri merkitys muun
10124: muassa terveydenhuollon ja julkisen liikenteen
10125: 14 luku. Virantoimituksesta pidättäminen alalla toimivien sekä yleisestä turvallisuudesta
10126: huolehtivien virkamiesten osalta.
10127: Virantoimituksesta pidättäminen merkitsee Momentin 3 kohdan mukaan virkamies voi-
10128: ilman virkamiehen hakemusta hallinnollisista daan pidättää virantoimituksesta sellaisen sai-
10129: syistä tapahtuvaa virantoimituksen keskeyttä- rauden, vian tai vamman vuoksi, joka olennai-
10130: mistä viranomaisen päätöksellä. Tähän lu- sesti haittaa viranhoitoa. Säännös koskee sel-
10131: kuun on virantoimituksesta pidättämistä kos- laista tapausta, jossa virkamies ei oma-aloittei-
10132: kevat säännökset koottu pääasiassa voimassa sesti ole keskeyttänyt virantoimitusta eikä ole
10133: olevan lainsäädännön mukaisina. Uutena pe· hakenut virkavapautta. Edellä 40 § :n 2 mo-
10134: rusteena virantoimituksesta pidättämiseen on mentin mukaan viranomainen voi hakemukset-
10135: 1984 vp. - HE n:o 238 53
10136:
10137: ta myöntää virkavapauden, jos virkamies on nätetä varata aikaa selityksen antamiseen, on
10138: keskeyttänyt virantoimituksen muun muassa kuulemisvelvollisuutta tällaisten tapausten osal-
10139: sairauden vuoksi, mutta ei ole sairauden vuoksi ta momentissa rajoitettu. Tällöinkin on virka-
10140: voinut itse hakea virkavapautta. Nyt esillä ole- miehen käsitys asiasta pyrittävä yleensä saa-
10141: vassa kohdassa tarkoitettu sairaus, vika tai maan selville muilla tavoin.
10142: vamma on osoitettava lääkärin tai muun ter- Päätös virkamiehen pidättämisestä virantoi-
10143: veydenhoitohenkilöstöön kuuluvan antamalla mituksesta tulee 3 momentin mukaan nou-
10144: todistuksella, jollei sairaus, vika tai vamma datettavaksi siitä tehdystä valituksesta huoli-
10145: ole täysin ilmeinen. matta. Virantoimituksesta pidättäminen on
10146: Virkamies voidaan momentin 4 kohdan mu- luonteeltaan kiireellinen toimenpide, jonka
10147: kaan pidättää virantoimituksesta myös muun tarkoituksen toteuttamiseksi päätöksen on olta-
10148: kuin edellä tässä pykälässä mainitun hyväksyt- va välittömästi täytäntöönpantavissa. Ehdotus
10149: tävän syyn perusteella. Joissakin tapauksissa vastaa nimittämiskirjalain 11 § :n 2 moment-
10150: saattaa olla yleisen edun mukaista, että esi- tiin sisältyviä nykyisiä säännöksiä.
10151: merkiksi irtisanottu virkamies välittömästi pi-
10152: dätetään virantoimituksesta virkamiehen saa- 15 luku. Tuomarit
10153: dessa irtisanomisajalta kuitenkin palkkauksen.
10154: Nykyisessä lainsäädännössä ei ole säännöstä Tähän lukuun on koottu erityissäännökset
10155: tässä tarkoitetusta virantoimituksesta pidättä- tuomareista, joiden virkamiesoikeudellinen ase-
10156: misestä. Käytännössä on kuitenkin vakiintu- ma hallitusmuodossa säädetyn tuomioistuinten
10157: neesti katsottu, että virkamies voidaan hyväk- riippumattomuuden johdosta poikkeaa eräiltä
10158: syttävästä syystä pidättää virantoimituksesta, osin muiden virkamiesten asemasta. Tuomarei-
10159: mikäli hänelle suoritetaan palkkaus tältä ajal- ta koskeva erityissäännös on lisäksi jo edellä
10160: ta (esimerkiksi KHO 1956 II 326 ja 327). viran perustamista koskevassa 5 §:ssä.
10161: Voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi, Koska irtisanomista koskevat 10 luvun sään-
10162: että tältä virantoimituksesta pidättämisen ajal- nökset eivät tässä luvussa olevien säännösten
10163: ta virkamiehelle suoritetaan kuitenkin palk- mukaan koske tuomaria, tuomarin virkasuh-
10164: kaus. detta ei lakiehdotuksen mukaan voida viran-
10165: Virantoimituksesta pidättämistä ei 3 momen- omaisen eikä tuomarin puolelta irtisanoa. Tuo-
10166: tin mukaan saa jatkaa pitempään kuin siihen marin on siten haettava eroa virasta samalla
10167: on tarvetta. Sekä virkamiehen että valtion etu tavoin kuin nykyisinkin.
10168: vaativat, että virantoimituksesta pidättämistä Luvussa on säännökset tämän lain sovelta-
10169: ei tarpeettomasti jatketa. Viranomaisen tulee misesta tuomariin (67 §), poikkeukset eräistä
10170: keskeyttää virantoimituksesta pidättäminen, lain toimivaltasäännöksistä tuomarien osalta
10171: kun siihen ei enää ole tarvetta. ( 68 §) , tuomarin velvollisuudesta erota viras-
10172: Jäljempänä 6 7 §: n 2 momentissa on sään- ta työkyvyttömäksi tultuaan (69 §) ja tuo-
10173: nös, jonka mukaan tämän pykälän 2 momentin marin siirtämisestä toiseen virkaan HM 91
10174: 4 kohtaa ei sovelleta tuomariin. §: ssä tarkoitetussa tapauksessa (70 §) . Tuo-
10175: marin velvollisuudesta erota virasta määräikään
10176: 66 §. Pykälän 1 momentissa on säädetty tultuaan eli eroamisiässä koskee edellä, 50
10177: virantoimituksesta pidättämisestä päättävästä §: ssä oleva yleinen säännös, jota sovelletaan
10178: viranomaisesta. Säännökset ovat nimittämis- kaikkiin virkamiehiin.
10179: kirjalain 11 §: n mukaiset. Jäljempänä 68 §: ssä Toimivaltasäännöksissä luku sisältää sen
10180: on erityissäännökset siitä, mikä viranomainen uudistuksen, että korkeimman oikeuden ja kor-
10181: pidättää tuomarin virantoimituksesta. keimman hallinto-oikeuden jäsenen pidättää
10182: Pykälän 2 momentissa on määräykset virka- virantoimituksesta asianomainen tuomoistuin
10183: miehen kuulemisesta virantoimituksesta pidät- eli korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus.
10184: tämisen yhteydessä. Ennen tätä koskevan pää- Vastaavasti näiden tuomareiden veivoittami-
10185: töksen tekemistä on virkamiehelle varattava sesta eroamaan virasta sairauden vuoksi päät-
10186: tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Joissa- tää luvun säännösten mukaan niin ikään kor-
10187: kin tapauksissa, esimerkiksi virkarikossyytteen kein oikeus tai korkein hallinto-oikeus. Ny-
10188: ollessa vireillä virkamiestä vastaan, saattaa asian kyisin on valtakunnanoikeus näissä tapauksis-
10189: laadun vuoksi olla välttämätöntä, että viran- sa toimivaltainen. Kuitenkaan valtakunnanoi-
10190: toimituksesta pidättäminen tulee voimaan vä- keutta ei ole sitä perustettaessa tarkoitettu
10191: littömästi. Koska tällöin ei virkamiehelle en- tällaisia hallintoasioita käsittelemään. Valtakun-
10192: 54 1984 vp. - HE n:o 238
10193:
10194: nanoikeuden koollekutsuminen ei tällaisissa kunnallispormestarin, oikeusneuvosmiehen ja
10195: asioissa vastaa asian merkitystä. Sitä vastoin kunnallisneuvosmiehen virkaa, maaoikeuden
10196: ei ehdoteta muutoksia HM 59 §:ssä eikä val- maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin vir-
10197: takunnanoikeudesta annetussa laissa (27 3/22) kaa, vesioikeuden vesioikeustuomarin ja vesi-
10198: oleviin säännöksiin, joiden mukaan mainittujen oikeusinsinöörin virkaa, liikevaihtovero-oikeu-
10199: ylimpien tuomareiden virkasyytetuomioistuin den veroylituomarin, verotuomarin, asessorin,
10200: on valtakunnanoikeus. ylitarkastajan ja vero-oikeuden sihteerin vir-
10201: Laissa ei ole määritelty tuomarin käsitettä. kaa, vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin,
10202: Tuomatilla tarkoitetaan tässä laissa kuten yleen- vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman
10203: sä muuallakin lainsäädännössä niiden lainkäyt- vakuutustuomarin virkaa sekä työtuomioistui-
10204: töä harjoittavien viranomaisten, jotka on orga- men presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen
10205: nisoitu tuomioistuimiksi, puheenjohtajia ja virkaa.
10206: jäseniä. Käsitettä on siten käytetty tässä laissa 67 §. Pykälän 1 momenti:n mukaan tämän
10207: samasssa merkityksessä kuin hallitusmuodossa. lain säännöksiä sovelletaan myös tuomariin ja
10208: Lääninoikeuksia ei ole organisoitu tuomioistui- tuomarin virkaan, jollei jäljempänä tässä lu-
10209: miksi eivätkä ne muodollisesti ole hallitusmuo- vussa toisin säädetä. Tuomatiin ja tuomarin
10210: dossa tarkoitettuja tuomioistuimia, vaan ne toi- virkaan sovelletaan siten kaikkia tämän lain
10211: mivat edelleen lääninhallitusten yhteydessä. säännöksiä, jollei tästä tuomarien erityisase-
10212: Lääninoikeuden puheenjohtaja ja jäsenet eivät man vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi tehdä
10213: siten myöskään kuulu varsinaisen tuomarikä- poikkeusta.
10214: sitteen piiriin. Lääninoikeuden puheenjohtajan Pykälän 2 momentissa on lueteltu ne tä-
10215: ja jäsenen asemasta ehdotetaan kuitenkin eri- män lain pykälät ja säännökset, joita tuomio-
10216: tyissäännöksiä 72 §: ssä. istuinten hallitusmuodon säännöksiin perustu-
10217: Kun tämä laki ei koske sivutehtäviä, van riippumattomuuden vuoksi ei ehdoteta so-
10218: jolleivät ne ole tässä laissa säädetyssä jär- vellettaviksi tuomariin eikä tuomarin virkaan.
10219: jestyksessä perustettuja virkoja eivätkä niiden Sanotut pykälät ja säännökset koskevat
10220: haltijat ole tilapäisiä virkamiehiä, lain tuomari- - oikeutta säätää asetuksella viran täyttä-
10221: käsitteen piiriin eivät kuulu valtakunnanoikeu- misestä määräajaksi (6 § 3 mom.),
10222: den puheenjohtajan ja jäsenen, työtuomioistui- - viran täyttämisestä tehtävää esitystä
10223: men jäsenen eikä markkinatuomioistuimen pu- (12 §),
10224: heenjohtajan ja jäsenen sivutoimiset tehtävät.
10225: Tuomarikäsitettä on 71 §:ssä laajennettu kä- - koeajaksi ottamista (14 §),
10226: sittämään tuomioistuinten puheenjohtajien ja - velvollisuutta hoitaa toista virkaa (27
10227: jäsenten lisäksi myös korkeimman oikeuden §),
10228: ja korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät ja - virkamiehen toiseen virkaan siirtämisen
10229: esittelijän virat, jos virkaan nimittävänä vi- perusteita (33 §),
10230: ranomaisena on tasavallan presidentti. Näillä - valtuutusta säätää asetuksella alemmasta
10231: esittelijäillä on myös nimittämiskirjalain 21 a eroamisiästä (50 §:n 2 momentti),
10232: §:n sekä korkeimmasta oikeudesta annetun lain - kurinpitomenettelyä (57-61 §),
10233: 10 §:n ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta
10234: annetun lain 11 §:n mukaan tuomarin asema. - virantoimituksesta pidättämistä eräässä
10235: tapauksessa (65 §:n 2 momentin 4 kohta),
10236: Edellä olevan perusteella tässä laissa tar-
10237: - ml:lhdollisuutta ottaa viran väliaikaiseksi
10238: koitetaan tuomarin viralla seuraavia virkoja:
10239: hoitajaksi eroamisiän s,aavuttanut henkilö
10240: korkeimman oikeuden presidentin, oikeusneu-
10241: ( 98 §),
10242: voksen, esittelijäneuvoksen, vanhemman oikeus-
10243: sihteerin ja nuoremman oikeussihteerin vir- - virkamiehen asettamista valtioneuvoston
10244: kaa, korkeimman hallinto-oikeuden presidentin, käytettäväksi (8 luku), sekä
10245: hallintoneuvoksen, esittelijäneuvoksen, vanhem- - irtisanomista ( 10 luku).
10246: man hallintosihteerin ja nuoremman hallinto-
10247: sihteerin virkaa, hovioikeuden presidentin, ho- Vaikka tämän lain säännökset viran täyttä-
10248: vioikeudenneuvoksen, vesiylituomarin ja insi- misestä määräajaksi (6 § 3 mom.) eivät mo-
10249: nöörineuvoksen virkaa, kihlakunnanoikeuden mentin mukaan koske tuomarin virkaa, on
10250: kihlakunnantuomarin ja käräjätuomarin virkaa, tuomarin viran täyttäminen määräajaksi kui-
10251: raastuvanoikeuden ja maistraatin pormestarin, tenkin mahdollista eri lainsäädännön perus-
10252: 1984 vp. - HE n:o 238 55
10253:
10254: teella (ks. esimerkiksi laki korkeimmasta oi- Pykälän 1 momentin mukaan tuomarin siir-
10255: keudesta 22. 7. 1918, 2 § 2 mom., laki kor- tämisestä toiseen virkaan päättää nimittävä vi-
10256: keimmasta hallinto-oikeudesta 2 § 2 mom. ranomainen, mikä vastaa nykyistä käytäntöä.
10257: ja laki työtuomioistuimesta 646/74, 2 § 2 Muilta osin noudatetaan tuomarin siirtämisessä
10258: mom.). Kyseiset erityissäännökset on annettu edellä 33 §:n 3 momentissa sekä 34 §:ssä ole-
10259: laissa. via yleisiä säännöksiä. Viittaukset merkitsevät
10260: Pykälän 3 momentin mukaan tuomarin vir- ensinnäkin sitä, että tuomari voidaan siirtää
10261: kaa ei voida perustaa sopimuspalkkaisena. vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaati-
10262: Säännös vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Tuoma- mukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hä-
10263: rin viran perustaminen sopimuspalkkaisena nelle sopivana. Ensisijaisesti tuomari olisi siir-
10264: saattaisi johtaa ristiriitaan HM 91 §:n sään- rettävä toiseen tuomarin virkaan. Ennen siir-
10265: nösten kanssa. Tuomarin virkasuhteen jatka- tämistä on tuomaria kuultava siten kuin 34
10266: mista ei ole asianmukaista jättää hallinnollisen §:n 2 momentissa on säädetty. Virka saadaan
10267: viranomaisen yksittäistapauksessa ratkaistavak- siirrettäessä täyttää sitä haettavaksi julista-
10268: si. Tämän vuoksi ehdotetaan, ettei tuomaria matta.
10269: voitaisi oikeuttaa jatkamaan virassa eroamisiän Pykälän 2 momentin mukaan tuomarille on
10270: jälkeen. annettava hakemuksetta ero, jos hän ilman
10271: 68 §. Pykälässä on säännökset tuomarin pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta tois-
10272: virantoimituksesta pidättämisestä päättävästä ta virkaa. Eron antaa nimittävä viranomainen.
10273: viranomaisesta. Tämän osalta viitataan luvun Säännös vastaa sisällöltään lakkautuspalkkalain
10274: perusteluihin. 7 §:ää, joka on ollut sovellettavissa myös tuo-
10275: 69 §. Pykälä koskee tuomarin velvollisuutta mariin. Kun lakkautuspalkkasäännökset on tar-
10276: erota virastaan sairauden, vian tai vamman koitus tässä yhteydessä kumota, mainittu sään-
10277: vuoksi. Jos työkyvyttömäksi tullut tuomari ei nös on tarpeen sisällyttää tähän lakiin.
10278: hae eroa, on hänelle 1 momentin mukaan an- 71 §. Pykälän mukaan tämän lain tuoma-
10279: nettava hakemuksetta ero virasta. Eron anta- ria ja tuomarin virkaa koskevia säännöksiä so-
10280: misesta päättää se tuomioistuin, jossa tuoma- velletaan myös siinä mainittuihin ylimpien
10281: ria on syytettävä virkarikoksesta. Tuomarilie tuomioistuinten esittelijöihin ja esitteliiän vir-
10282: on ennen eron antamista varattava tilaisuus koihin. Pykälän osalta viitataan luvun perus-
10283: hänelle astetussa kohtuullisessa määräajassa teluihin.
10284: antaa lausuntonsa. 72 §. Lääninoikeuksia ei ole organisoitu tuo-
10285: Pykälän 2 momentin mukaan korkeimman mioistuimiksi eivätkä ne siten ole varsinaisia
10286: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jä- tuomioistuimia. Tuomiov:illan käyttäjinä läänin-
10287: senelle antaa eron 1 momentissa tarkoitetuissa oikeudet ovat kuitenkin aineellisessa merkityk-
10288: tapauksissa se tuomioistuin, jonka jäsen hän sessä rinnastettavissa tuomioistuimiin. Tämän
10289: on. Korkeimman oikeuden jäsenelle antaa si- vuoksi ehdotetaan, että lääninneuvoksen ja lää-
10290: ten eron työkyvyttömyyden perusteella korkein ninasessorien virkasuhteen päättämiseen nou-
10291: oikeus ja korkeimman hallinto-oikeuden jäse- datettaisiin, mitä tuomarin virkasuhteen päättä-
10292: nelle korkein hallinto-oikeus. Sitä vastoin sa- misestä säädetään 69 §:ssä ja että heihin ei
10293: nottujen ylimpien tuomioistuinten presidentille sovelleta valtion virkamieslain säännöksiä, jot-
10294: eron antaa lakiehdotuksen mukaan edelleen ka koskevat virkamiehen asettamista valtioneu-
10295: valtakunnanoikeus. voston käytettäväksi, irtisanomista ja kurinpi-
10296: 70 §. Pykälä sisältää säännökset siitä me- toa.
10297: nettelystä, jota on noudatettava siirrettäessä
10298: tuomari toiseen virkaan. Siirtämisen perustees-
10299: ta ei tässä pykälässä sitä vastoin ole säädetty, 16 luku. Virkamieslautakunnat ja
10300: koska tuomarin siirtäminen toiseen virkaan voi kurinpitoasiamies
10301: perustua yksinomaan HM 91 §:n 1 momen-
10302: tin säännökseen. Hallitusmuodon mukaan tuo- Tässä luvussa on yksityiskohtaiset säännök-
10303: mari voidaan siirtää toiseen virkaan, jos siirto set virkamieslautakuntien toimivallasta, asetta-
10304: aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärjes- misesta ja toiminnasta. Lisäksi luvussa on sään-
10305: tämisestä. Hallitusmuodossa ei kuitenkaan ole nökset kurinpitoasiamiehestä.
10306: säännöstä siirtämismenettelystä, minkä vuoksi Virkamieslautakuntia on lakiehdotuksen mu-
10307: asiasta on säädettävä tässä laissa. kaan kahdenlaisia, yleinen virkamieslautakunta
10308: 56 1984 vp. - HE n:o 238
10309:
10310: ja viraston virkamieslautakunta. Ne ovat kum· päätöksen muodosta (82 §) sekä kurinpito-
10311: pikin toisiinsa nähden itsenäiset ja ratkaisevat asiamiehen määräämisestä ( 83 §). Vaikka vir-
10312: kumpikin laissa niiden käsiteltäväksi säädetyt kamieslautakunta ei ole tuomioistuin, se suo-
10313: asiat. Tehtäväjako yleisen virkamieslautakunnan rittaa kuitenkin hallinnolliseen lainkäyttöön
10314: ja viraston virkamieslautakuntien välillä on kuuluvia tehtäviä. Tämän vuoksi on virkamies-
10315: järjestetty käytännön tarpeiden perusteella. lautakunnan organisaatiota koskevia säännöksiä
10316: Pääosa asioista käsiteltäisiin virastojen virka- laadittaessa pidetty esikuvana lähinnä työtuo-
10317: mieslautakunnissa. Viraston virkamieslautakun- mioistuimesta ja lääninoikeudesta annettuja
10318: tia asetetaan luvun mukaan ministeriöiden, säännöksiä.
10319: keskusvirastojen ja muiden virastojen yhtey- Virkamieslautakunnat ovat lakiehdotuksen
10320: teen. Yleinen virkamieslautakunta toimii val- mukaan itsenäisiä toimielimiä. Ne antavat siten
10321: tioneuvoston kanslian yhteydessä. päätökset omissa nimissään eikä sen viraston
10322: Tarkoitus on, että viraston virkamieslauta- tai laitoksen nimissä, jonka yhteydessä ne toi-
10323: kunta toimii ainakin kaikkien keskusvirastojen mivat.
10324: yhteydessä. Kurinpitorangaistuksen määräämi- 7 3 §. Tässä pykälässä on yleissäännös virka-
10325: nen ja irtisanomisesta tehtävän oikaisuvaati- mieslautakunnista. Sen mukaan virkamieslauta-
10326: muksen käsitteleminen ja ratkaiseminen on kuntia on yleinen virkamieslautakunta ja viras-
10327: yleensä tarkoituksenmukaisimmin järjestettä- ton virkamieslautakunta. Tarkemmat säännök-
10328: vissä saman viraston tai laitoksen yhteydessä set näistä virkamieslautakunnista ovat jäljem-
10329: toimivassa viraston virkamieslautakunnassa, pänä tässä luvussa.
10330: koska paikallinen asiantuntemus sekä viraston 74 §. Pykälä käsittelee yleisen virkamies-
10331: tai laitoksen olojen tuntemus on tällöin suurin. lautakunnan toimivaltaa. Yleinen virkamies-
10332: Viraston virkamieslautakuntaa ei esille tule- lautakunta käsittelee sen mukaan kaikkien mi-
10333: vien asioiden vähyyden vuoksi ole tarpeen eikä nisteriöiden virkamiehiä sekä oikeuskanslerin-
10334: virkamieslautakunnan jäsenille asetettavat päte- viraston ja tasavallan presidentin kanslian virka-
10335: vyysvaatimukset huomioon ottaen aina mahdol- miehiä koskevat asiat, ulkoasiainhallinnon vir-
10336: listakaan asettaa kaikkien valtion virastojen ja kamiestä koskevat asiat, pykälän 3 ja 4 koh-
10337: laitosten yhteyteen. Tämän vuoksi on päädytty dissa mainittujen virastojen ja muiden toimi-
10338: siihen, että ministeriön yhteydessä toimiva vi- yksikköjen virkamiehiä koskevat asiat sekä
10339: raston virkamieslautakunta käsittelee niiden mi- muita tasavallan presidentin tai valtioneuvoston
10340: nisteriön hallinnonalan virastojen ja laitosten nimitettäviä virkamiehiä koskevat asiat. Ylei-
10341: virkamiehiä koskevat asiat, joiden virastoon tai sen virkamieslautakunnan käsiteltäviksi on sää-
10342: laitokseen ei ole asetettu omaa viraston virka- detty sellaiset asiat, joita ei sopivasti voida
10343: mieslautakuntaa. Sekä ministeriön yhteydessä käsitellä viraston virkamieslautakunnassa.
10344: toimivasta että keskusviraston tai muun viras- 75 §. Tämä pykälä sisältää viraston virka-
10345: ton tai laitoksen yhteydessä toimivasta virka- mieslautakuntaa koskevat toimivaltasäännökset.
10346: mieslautakunnasta käytetään samaa nimitystä Pykälän 1 momentissa tarkoitetut yksityiskoh-
10347: viraston virkamieslautakunta. taiset säännökset siitä, minkä ministeriöiden,
10348: Yleisessä virkamieslautakunnassa käsitellään keskusvirastojen ja muiden virastojen tai laitos-
10349: ja ratkaistaan lakiehdotuksen mukaan muun ten yhteydessä viraston virkamieslautakunta
10350: muassa ministeriöiden virkamiehiä koskevat toimii, on tarkoitus antaa valtion virkamiesase-
10351: asiat. Yleisessä virkamieslautakunnassa voidaan tuksessa. Saman viraston tai laitoksen yhtey-
10352: siten keskitetysti käsitellä eri ministeriöiden dessä voi momentin mukaan toimia useitakin
10353: virkamiehiä koskevat asiat, mikä takaa yhden- viraston virkamieslautakuntia, mikä voi olla
10354: mukaisen käytännön samankaltaisissa asioissa. tarpeen ainakin joissakin suurissa keskusviras-
10355: Tässä luvussa on yleissäännös virkamies- toissa.
10356: lautakunnista ( 73 §) sekä säännökset virka- Pykälän 2 momentin mukaan keskusviraston
10357: mieslautakuntien keskinäisestä toimivallasta ja muun viraston yhteydessä toimiva viraston
10358: (74 ja 75 §), kokoonpanosta ja asettamisesta virkamieslautakunta käsittelee paitsi asianomai-
10359: (76 ja 77 §), asian käsittelystä virkamieslauta- sen viraston myös sen alaisen hallinnon virka-
10360: kunnassa (78 ja 79 §), oikeudenkäyntikulu- miehiä koskevat asiat. Viraston alaisella hal-
10361: jen korvaamisesta (80 §) , päätösvaltaisuudesta linnolla tarkoitetaan kaikkia viraston alaisia
10362: ja jäsenten vastuusta (81 §), lautakunnan hallintoyksiköitä kuten keskusviraston alaista
10363: 1984 vp. - HE n:o 238 57
10364:
10365: piirihallintoa, lääninhallituksen alaista poliisi- virkamieslautakuntaan voidaan erityisestä syystä
10366: hallintoa sekä ammattikasvatushallituksen alais- määrätä säännönmukaisesti määrättävien kuu-
10367: ta valtion oppilaitosta. Kuten 74 §:n kohdalla den jäsenen asemasta kahdeksan jäsentä. Nois-
10368: on todettu, käsittelee tästä poiketen kuitenkin ta kahdesta jäsenestä tulee toisen olla edellä
10369: yleinen virkamieslautakunta niitä keskusviras- mainitun virkamiesyhdistyksen ehdottama.
10370: ton virkamiehiä koskevat asiat, jotka nimittää Säännöksellä pyritään siihen, että virkamies-
10371: virkaan tasavallan presidentti tai valtioneu- lautakunnan kokoonpano saadaan riittävän
10372: vosto. edustavaksi myös sellaisessa virastossa tai lai-
10373: Pykälän 3 momentin osalta viitataan luvun toksessa, jossa sen koosta tai tehtävien moni-
10374: perusteluihin. puolisuudesta johtuen on useampia virkamies-
10375: Pykälän 4 momentin mukaan saman viraston yhdistyksiä.
10376: yhteydessä toimivien useampien viraston virka- Pykälän 3 momentissa on säännös sen va-
10377: mieslautakuntien välisestä tehtäväjaosta sääde- ralta, etteivät järjestöt asetetussa määräajassa
10378: tään asetuksella. tee ehdotuksia virkamieslautakunnan jäsenistä
10379: 76 §. Pykälässä on säännökset sekä yleisen ja varamiehistä. Momentti vastaa työtuomio-
10380: virkamieslautakunnan että viraston virkamies- istuinlain 3 § :n 3 momenttia.
10381: lautakunnan kokoonpanosta ja jäsenten kel- Pykälän 4 momentti on välttämätön virka-
10382: poisuusvaatimuksista. Pykälän 1 momentin mieslautakuntien toiminnan jatkuvuuden tur-
10383: mukaan virkamieslautakunnassa on pääsäännön vaamiseksi.
10384: mukaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 78 §. Pykälässä on säännökset esittelystä
10385: neljä muuta jäsentä. Heidän toimikautensa on virkamieslautakunnassa sekä vastineiden ja sel-
10386: kolme vuotta, mikä on sama kuin työtuomio- vitysten hankkimisesta. Esittelyn toimittaa pu-
10387: istuimen jäsenten toimikausi. heenjohtajana toimiva tai tämän määräämä jä-
10388: Virkamieslautakunnan kaikkien jäsenten tu- sen. Vastineiden ja selvitysten hankkiminen on
10389: lee 2 momentin mukaan olla valtion virkamie- 1 momentin mukaan järjestetty pääosin samalla
10390: hiä. Tällä pyritään takaamaan virkamieslauta- tavoin kuin lääninoikeuslain (1021/74) 15 §:n
10391: kunnalle riittävä valtionhallinnon tuntemus. mukaan lääninoikeudessa.
10392: Käytännössä virkamieslautakuntien jäsenet tu- Asian esittelyn suorittamaan sekä vastineita
10393: lisi valita siitä virastosta tai laitoksesta, jonka ja selvityksiä hankkimaan voidaan 2 momentin
10394: asioita virkamieslautakunta käsittelee, jotta vir- mukaan määrätä virkamieslautakunnan sihteeri.
10395: kamieslautakunnalla olisi tehtäviensä vaatima Virkamieslautakunnan sihteeristä on tarkoitus
10396: asianomaisen hallinnonalan tuntemus. antaa säännökset valtion virkamiesasetuksessa.
10397: Pykälän 3 momentin mukaan virkamieslauta- 79 §. Pykälä koskee asian käsittelyä virka-
10398: kunnan toiminnasta aiheutuvat menot suorite- mieslautakunnassa. Virkamieslautakunta voi py-
10399: taan valtion varoista. Tarkemmat säännokset kälän mukaan toimittaa asian selvittämiseksi
10400: tästä on tarkoitus antaa valtion virkamiesase- suullisen käsittelyn. Vastaajana oleva tai oikai-
10401: tuksessa. suvaatimuksen tehnyt virkamies sekä kurinpito-
10402: 77 §. Pykälän 1 momentin mukaan määrä- asiassa lisäksi kurinpitoasiamies on kirjallisesti
10403: tään yleisen virkamieslautakunnan virkamies- kutsuttava suulliseen käsittelyyn. Asianomainen
10404: yhdistyksiä edustavat jäsenet virkamiesyhdis- voidaan kutsua sillä uhalla, että kutsutun pois-
10405: tysten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Tämä on saolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista.
10406: tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että yleinen Pääsääntöisesti menettely virkamieslautakunnas-
10407: virkamieslautakunta käsittelee eri ministeriöi- sa olisi kuitenkin käytännössä kirjallista eivätkä
10408: tä, virastoja ja laitoksia koskev1a asioita. kurinpitoasiamies ja vastaajana oleva tai oikai-
10409: Viraston virkamieslautakunnan järjestöjä suvaatimuksen tehnyt virkamies siten olisi
10410: edustavat jäsenet määrätään 2 momentin mu- yleensä virkamieslautakunnassa läsnä. Heille on
10411: kaan asianomaisissa virastoissa toimivien edus- aikaisemmassa vaiheessa varattu tilaisuus näkö-
10412: taviropien virkamiesyhdistysten ehdotuksesta. kantojensa esittämiseen. Virkamieslautakunnas-
10413: Tällä on pyritty turvaamaan asianomaisen hal- sa on kysymys enää päätöksen tekemisestä.
10414: linnonalan tuntemus. Vaikka asiasta ei ole Suullinen käsittely virkamieslautakunnassa voi
10415: laissa säännöstä, tulisi jäsenten yleensä, mikäli kuitenkin monimutkaisissa asioissa ja yleensä
10416: mahdollista, olla saman viraston tai laitoksen selvityksen hankkimiseksi eräissä tapauksissa
10417: virkamiehiä, kuten edellä on todettu. Viraston olla tarpeen. Vaikka laissa ei ole asiasta sään-
10418:
10419: 8 1682016002
10420: 58 1984 vp. - HE n:o 238
10421:
10422: nöstä, on selvää, että virkamieslautakunta voi kaistaessa irtisanomisesta tehtyä oikaisuvaati-
10423: tarvittaessa hankkia selvitystä myös kirjallisesti. musta, joka on hallintoasia eikä ole rinnastet-
10424: Pykälän 2 momentin mukaan virkamieslau- tavissa kurinpitoasiaan, tulee äänten mennessä
10425: takunta voi suullisessa käsittelyssä kuulla tasan päätökseksi se mielipide, johon puheen-
10426: asiantuntijoita. Tämä voisi tulla kyseeseen esi- johtaja on yhtynyt.
10427: merkiksi yleisen virkamieslautakunnan käsitel- Virkamieslautakunnan jäsen toimii 3 mo-
10428: lessä tiettyä virastoa koskevaa asiaa, jolloin mentin mukaan tuomarin vastuulla. Tuomarin
10429: saattaa olla tarpeellista kuulla asiantuntijana vastuuta edellyttää virkamieslautakunnan käyt-
10430: kyseisen viraston ja virkamiesyhdistyksen edus- tämä ratkaisuvalta. Säännös merkitsee myös si-
10431: tajaa. tä, ettei virkamieslautakunnan jäsenenä olevalle
10432: Pykälän 3 momentin mukaan virkamieslau- virkamiehelle voida hänen tuossa tehtävässään
10433: takunta voi määrätä todistajan ja asiantunti- tekemästään rikkomuksesta määrätä kurinpito-
10434: jan suullisen kuulustelun toimitettavaksi raas- rangaistusta, vaan asia on käsiteltävä asian-
10435: tuvanoikeudessa tai kihlakunnanoikeudessa. omaisessa tuomioistuimessa. Momentissa on li-
10436: Kuulustelua to1m1ttavan tuom1o1stuimen on säksi säännökset tuomarinvalasta, jonka virka-
10437: etukäteen todisteellisesti ilmoitettava kuulus- mieslautakunnan jäsenten tehtävän laadun
10438: telusta vastaajana olevalle tai oikaisuvaatimuk- vuoksi edellytetään vannovan.
10439: sen tehneelle virkamiehelle sekä kurinpito- 82 §. Pykälän 1 momentti koskee virka-
10440: asiassa kurinpitoasiamiehelle. He voivat olla mieslautakunnan päätöksen muotoa. Momentti
10441: kuulustelussa läsnä ja esittää kysymyksiä kuu- on lääninoikeuslain 27 §:n 1 momentin mu-
10442: lusteltaville. Pykälän säännökset suullisesta kä- kainen.
10443: sittelystä ovat pääosin lääninoikeuslain vastaa-
10444: vien säännösten mukaiset. Pykälän 2 momentissa on säädetty virka-
10445: 80 §. Pykälän mukaan virkamieslautakunta mieslautakunnan päätöksen tiedoksiannosta.
10446: voi määrätä valtion tai oikaisuvaatimuksen teh- Tiedoksiannan tOimittamisesta pitää huolta se
10447: neen virkamiehen suorittamaan oikeudenkäyn- virasto, jonka yhteydessä virkamieslautakunta
10448: tikulujen korvausta vastapuolelle. toimii.
10449: 81 §. Virkamieslautakunta on 1 momen- Pykälän 3 momentti sisältää yleisen käytän-
10450: tin mukaan päätösvaltainen, kun kaikki jäse- nön mukaisen säännöksen siitä, milloin valtion
10451: net ovat läsnä. Jäsenellä tarkoitetaan tässä sekä etua valvovan viranomaisen katsotaan saaneen
10452: puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa että mui- päätöksestä tiedon.
10453: ta jäseniä. Päätösvaltaisoutta koskeva vaati- 83 §. Pykälä koskee kurinpitoasiamiehen
10454: mus merkitsee sitä, että virkamieslautakun- määräämistä. Kurinpitoasiamiehen määrää 1
10455: nassa on asioista päätettäessä aina läsnä yhtä momentin mukaan viraston virkamieslautakun-
10456: monta viranomaisen ja virkamiesjärjestöjen eh- taan se virasto, jonka yhteydessä virkamieslau-
10457: dotuksesta määrättyä jäsentä. Tällä pyritään takunta toimii. Kurinpitoasiamies määrätään
10458: takaamaan virkamieslautakunnan toiminnan ta- kolmen vuoden toimikaudeksi. Tehtävän laa-
10459: sapuolisuus. Jos varapuheenjohtaja toimii pu- dun vuoksi on välttämätöntä, että kurinpito-
10460: heenjohtajana taikka jos varapuheenjohtaja tai asiamies on oikeustieteen kandidaatin tut!dn-
10461: muu jäsen on poissa istunnosta taikka tode- non suorittanut.
10462: taan esteelliseksi, tulee varamies hänen sijaan- Yleiseen virkamieslautakuntaan ei määrätä
10463: sa. Sitä vastoin puheenjohtajan sijaan tulee kurinpitoasiamiestä. Vastaavat tehtävät hoitaa
10464: hänen poissa tai esteellisenä ollessaan varapu- siellä 2 momentin mukaan valtioneuvoston oi-
10465: heenjohtaja, koska puheenjohtajalle ei määrätä keuskansleri tai hänen määräämänsä virkamies.
10466: varamiestä. Säännös jäsenten täydentämisestä Koska yleinen virkamieslautakunta käsittelee
10467: on samanlainen kuin työtuomioistuinlain 10 muun muassa ministeriöiden virkamiehiä kos-
10468: §:n vastaava saannös. kevat asiat, soveltuu valtion edun valvominen
10469: Pykälän 2 momentissa tarkoitettua äänes- siinä käsiteltävissä asioissa parhaiten oikeus-
10470: tysmenettelyä koskevat säännökset ovat oikeu- kanslerille. Oikeuskansleriin ja hänen määrää-
10471: denkäymiskaaren 23 luvun 3-5 §:ssä. Kurin- määnsä virkamieheen sovelletaan, mitä kurin-
10472: pitoasiassa on äänten mennessä· tasan yleisten pitoasiamiehestä tässä laissa säädetään. Heihin
10473: oikeusperiaatteiden mukaan noudatettava rikos- sovelletaan siten muun muassa 82 §:n 3 mo-
10474: asioiden käsittelyjärjestystä, mikä merkitsee menttia ja heidän katsotaan saaneen virkamies-
10475: sitä, että virkamieslautakunnan päätökseksi tu- lautakunnan päätöksestä tiedon sinä päivänä,
10476: lee tällöin virkamiehelle lievempi kanta. Rat- jona päätös on tehty.
10477: 1984 vp. - HE n:o 238 59
10478:
10479: 17 luku. Muutoksenhaku ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Työtuo-
10480: mioistuinlain 1 §: ssä on edelleen säädetty, että
10481: Luvussa on säännökset oikaisuvaatimuksesta mikäli työtuomioistuin el katso voivansa rat-
10482: palkkausta tai muuta virkasuhteesta johtuvaa kaista viimeksi mainittua vaatimusta, sen on
10483: taloudellista etuutta koskevassa asiassa sekä osoitettava asianosainen nostamaan kanne toi-
10484: muutoksenhausta viranomaisen tämän lain no- mivaltaisessa tuomioistuimessa. Viimeksi mai-
10485: jalla antamaan päätökseen. Muutoksenhaku- nittu työtuomioistuinlain säännös voi tulla so-
10486: mahdollisuus on järjestetty asioissa, jotka kos- vellettavaksi muun muassa kysymyksen ollessa
10487: kevat palkkausta tai muuta virkasuhteesta joh- tosiasiaperusteeltaan epäselvästä vaatimuksesta,
10488: tuvaa taloudellista etuutta, virkasuhteen päät- jonka ratkaiseminen työtuomioistuimessa ei sen
10489: tämistä, kurinpitoa, toiseen virkaan siirtämis- kokoonpano ja toiminnan tarkoitus huomioon
10490: tä, virantoimituksesta pidättämistä tai sivu- ottaen ole tarkoituksenmukaista. Virkasuhteesta
10491: tointa. Muissa asioissa muutoksenhaku ei 91 johtuvien etuuksien osalta asia on tuossa ta-
10492: §:n mukaan olisi mahdollista. Virkasuhdeasiois- pauksessa käsiteltävä tässä lakiehdotuksessa tar-
10493: sa ei tavanomainen hallinnollinen valitusmenet- koitetussa järjestyksessä.
10494: tely ole kaikissa tapauksissa soveltuva, koska Työtuomioistuimen ja yleisten tuomioistuin-
10495: näissä asioissa on olemassa neuvottelumenette- ten toimivaltasuhteita on käsitelty eduskunnan
10496: ly ja luottamusmiesorganisaatio. Lisäksi tule- sosiaalivaliokunnan mietinnössä n:o 4 hallituk-
10497: va valitusmahdollisuus hidastaisi huomattavasti sen esityksen johdosta laiksi työtuomioistuimes-
10498: päätöksentekoa henkilöstöasioissa, joissa asioi- ta ja laiksi leimaverolain muuttamisesta (hall.
10499: den joutuisa ratkaiseminen on erityisen tär- es. n:o 30/1972 vp.J. Valiokunta totesi, että
10500: keää. yleinen tuomioistuin voi perustaa tuomionsa
10501: Lakiehdotukseen otetuissa säännöksissä, jot- työehtosopimukseen silloin, kun osapuolten vä-
10502: ka koskevat oikaisuvaatimusta virkasuhteesta lillä ei ole riitaa sopimuksen sisällöstä tai sen
10503: johtuvaa taloudellista etuutta koskevassa asias- oikeasta tulkinnasta. Samoilla perusteilla voi-
10504: sa, on otettu huomioon valtion virkaehtosopi- daan hallituksen mielestä hallinnollisessa järjes-
10505: muslainsäädännön edellyttämät muutokset ja tyksessä käsitellä virkaehtosopimukseen perus-
10506: täsmennykset. Valtion virkaehtosopimuslain 25 tuva vaatimus, jos asiassa ei ole riitaa virkaeh-
10507: § :stä käy ilmi, ettei virkamies saa tehdä oikai- tosopimuksen sisällöstä tai sen oikeasta tulkin-
10508: suvaatimusta asiassa, josta saman lain 2 §:n no- nasta. Virkamiesten palkkausta koskevat riidat
10509: jalla on sovittu virkaehtosopimuksin, jos hänel- eivät kuulu yleisten tuomioistuinten vaan hal-
10510: lä tai virkamiesyhdistyksellä on oikeus panna lintotuomioistuinten toimivaltaan, mikä periaate
10511: asia vireille työtuomioistuimessa. Tästä sään- käy ilmi oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26
10512: nöksestä huolimatta oikaisuvaatimusmenettelyl- §:stä.
10513: lä on, kuten jäljempänä todetaan, edelleen käy- Edellä olevan perusteella tulevat 1 momentin
10514: tännössä merkitystä. mukaisessa oikaisumenettelyssä käsiteltäviksi
10515: muun muassa sellaiset sinänsä virkaehtosopi-
10516: 84 §. Pykälä koskee oikaisuvaatimusta palk- mukseen perustuvat vaatimukset, joissa ei ole
10517: kausta tai muuta taloudellista etuutta koskevas- riitaa virkaehtosopimuksen tulkinnasta, vaan
10518: sa asiassa. Pykälä vastaa perusp~riaatteiltaan vaatimuksella on muu peruste kuten laskuvirhe
10519: palkkalain 24 §: ää. tai muu erehdys tahi suorituksen tosiasiaperus-
10520: Oikaisuvaatimuksen merkitys virkasuhteesta teeseen liittyvä seikka. Niin ikään 1 momentin
10521: johtuvien taloudellisten etuuksien osalta on vir- mukaisessa oikaisuvaatimusmenettelyssä ratkais-
10522: kaehtosopimuslainsäädännön tultua voimaan su- taviin kuuluu sellainen asia, jota työtuomio-
10523: pistunut. Kuitenkin oikaisuvaatimusmenettely istuin edellä mainitun työtuomioistuinlain sään-
10524: on edelleen eräissä tapauksissa tarpeen. Työtuo- nöksen mukaisesti ei ole katsonut vmvansa rat-
10525: mioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työ- kaista. Edelleen oikaisuvaatimusmenettelyssä
10526: tuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun ohes- tulee ratkaista asiat, joissa on kysymys muutoin
10527: sa riita-asiat, kun kysymys on virkaehtosopi- kuin virkaehtosopimuksin järjestetyistä talou-
10528: muksen pätevyydestä, sisällyksestä ja laajuudes- dellisista etuuksista kuten erorahasta. Samalla
10529: ta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkin- kun valtion virkamieslaki tulee voimaan voi-
10530: nasta. Jos velvollisuus suoritukseen tai virka- daan kumota valtion virkamiesten vuosilomasta
10531: ehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäis- annetun asetuksen (692/73) 22 §:n sisältämä
10532: tapaukseen riippuu sanotun riidan ratkaisemi- erityissäännös virkamiehelle tuon asetuksen mu-
10533: sesta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja kaan tulevasta etuudesta tehtävästä oikaisuvaa-
10534: 60 1984 vp. - HE n:o 238
10535:
10536: timuksesta. Tuollainen erityissäännös tulee täs- päättymistä koskevan asian ratkaisemisen tulisi
10537: sä yhteydessä tarpeettomaksi. viraston tai laitoksen häiriöttämän toiminnan
10538: Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaati- turvaamiseksi ja virkamiehen edun vuoksi ta-
10539: mukseen annettuun päätökseen saadaan hakea pahtua kiireellisesti, oikaisuvaatimus on laki-
10540: muutosta HValL:ssa säädetyssä järjestyksessä. ehdotuksen mukaan tehtävä 14 päivässä. Pää-
10541: Tämä merkitsee sitä, että valitus valtioneuvos- tökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on vi-
10542: ton, ministeriön ja keskusviraston sekä muun ranomaisen liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
10543: HValL:ssa tarkoitetun ylemmän hallintoviran- Oikaisuvaatimusosoitus on liitettävä myös mi-
10544: omaisen päätöksestä tehdään suoraan korkeim- nisteriöiden tekemiin irtisanomispäätöksiin,
10545: paan hallinto-oikeuteen. Alemman hallintovi- vaikkei ministeriön päätökseen HValL 12 §:n
10546: ranomaisen päätöksestä valitus tehdään sille poikkeussäännöksen mukaan yleensä liitetä va-
10547: ylemmälle viranomaiselle, jonka alainen päätök- litusosoitusta.
10548: sen tehnyt viranomainen on. Pykälän 3 momentin mukaan ei pykälässä
10549: Tämän pykälän mukainen oikaisuvaatimus, säädetty oikaisuvaatimusmenettely koske tasa-
10550: kuten sitä vastaava nykyinenkin oikaisuvaati- vallan presidentin, korkeimman oikeuden eikä
10551: mus, kohdistuu sellaiseen viranomaisen palkan- korkeimman hallinto-oikeuden tekemiä päätök-
10552: maksatus- tai muuhun toimenpiteeseen, joka ei siä, eikä päätöstä, jolla irtisanotaan koeaikai-
10553: ole varsinainen päätös. Vasta oikaisuvaatimuk- nen virkamies, virkaatoimittava virkamies tai
10554: sen johdosta on tällaisessa hallintoasiassa tar- 47 §:n 1 momentin 7 tai 8 kohdassa tarkoi-
10555: peen tehdä erityinen päätös. Tässä suhteessa tettu virkamies. Tasavallan presidentin päätök-
10556: myös pykälässä tarkoitettu oikaisuvaatimusme- sistä ei HValL:n mukaan ole valitusoikeutta.
10557: nettely poikkeaa 86 §: ssä käsiteltävästä irtisa- Säännöksen tarkoituksena on tältä osin lähin-
10558: nomista koskevasta oikaisuvaatimuksesta, joka nä selventää sitä, ettei myöskään oikaisuvaati-
10559: koskee varsinaista päätöstä. Tuo eroavuus ilme- musmenettelyä ole tarkoitettu koskemaan tasa-
10560: nee muun muassa siinä, että nyt esillä olevassa vallan presidentin tekemää päätöstä. Valtio-
10561: tapauksessa ei ole säädetty annettavaksi oikaisu- neuvoston tekemistä irtisanomispäätöksistä on
10562: vaatimusosoitusta, toisin kuin 86 §:ssä. 85 §:ssä omat säännökset. Momentissa mai-
10563: nittujen muiden virkamiesten osalta oikaisu-
10564: 85 §. Pykälän mukaan saadaan valtioneu-
10565: vaatimusmenettelyn soveltumattomuus johtuu
10566: voston päätökseen, jolla valtioneuvosto on irti-
10567: näiden virkamiesten asemasta, jota on selvi-
10568: sanonut virkamiehen, hakea muutosta valitta·
10569: tetty asianomaisten pykälien perusteluissa ( 14,
10570: malla suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
10571: 47 ja 48 §).
10572: Virkamieslautakunta ei ole soveltuva käsittele-
10573: mään muutoksenhakua valtioneuvoston teke- 87 §. Pykälä koskee muutoksenhakua virka-
10574: mästä päätöksestä, vaan muutoksenhaku on mieslautakunnan päätökseen. Vaikka virkamies-
10575: asianmukaista käsitellä suoraan korkeimmassa lautakuntia on pidettävä HValL:ssa tarkoitet-
10576: hallinto-oikeudessa niin kuin muutkin asiat sil- tuina ylempinä hallintoviranomaisina, joiden
10577: loin kun valtioneuvoston päätöksestä voidaan päätöksistä HValL:n yleisten säännösten mu-
10578: valittaa. kaan voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-
10579: oikeuteen, on tähän lakiin selvyyden vuoksi
10580: 86 §. Pykälä koskee oikaisuvaatimuksen otettu asiasta säännös. Valituksen tekemisessä
10581: tekemistä päätöksestä, jolla viranomainen on virkamieslautakunnan päätöksestä on pykälän
10582: irtisanonut virkamiehen. mukaan noudatettava HValL:n säännöksiä.
10583: Pykälän 1 momentin mukaan irtisanomis- Valitusaika on siten HValL:n mukainen eli
10584: päätökseen ei saa suoraan hakea muutosta va- 30 päivää.
10585: littamalla HValL:ssa säädetyssä järjestyksessä. Viranomaisen puolesta on valitusoikeus sekä
10586: Muutosta ei myöskään saa hakea päätökseen, kurinpitoasiassa että irtisanomista koskevassa
10587: jolla viranomainen on 47 §:n 3 momentissa asiassa viraston virkamieslautakunnassa kurin-
10588: tarkoitetuissa tapauksissa vahvistanut virka- pitoasiamiehellä ja yleisen virkamieslautakun-
10589: miehen irtisanomista koskevan päätöksen. Täl- nan päätöksestä edellä 83 §:n 2 momentissa
10590: laiseen vahvistuspäätökseen ei myöskään saisi tarkoitetulla viranomaisella eli valtioneuvoston
10591: hakea jäljempänä 2 momentissa tarkoitettua oikeuskanslerilla tai hänen määräämällään vir-
10592: oikaisua. kamiehellä. Valtion edun valvomiseksi on pi-
10593: Pykälän 2 momentin mukaan virkamies saa detty tarpeellisena järjestää muutoksenhaku
10594: irtisanomisasiassa tehdä oikaisuvaatimuksen myös viranomaisen puolelta. Säännökset mer-
10595: virkamieslautakuntaan. Koska virkasuhteen kitsevät samalla sitä, että sillä virastolla, jon-
10596: 1984 vp. - HE n:o 238 61
10597:
10598: ka yhteydessä virkamieslautakunta toimii, ei säännökset muutoksenhakumenettelystä virka-
10599: ole valitusoikeutta. miehen tähän lakiin perustuvien taloudellisten
10600: 88 §. Pykälän 1 momentissa on saannös oikeuksien osalta, 85-87 §:ssä irtisanomista ja
10601: saman viraston toiseen virkaan siirretyn virka- kurinpitoa koskevien päätösten osalta, 88 §:ssä
10602: miehen muutoksenhakuoikeudesta. Mikäli täl- toiseen virkaan siirtämistä ja 89-90 §:ssä vi-
10603: lainen siirto on tapahtunut 33 §:n 1 momentin rantoimituksesta pidättämistä ja sivutointa kos-
10604: 2-4 kohdan nojalla ja virkamies katsoo siir- kevista päätöksistä. Vaikka yleinen valitusoikeus
10605: tämispäätöksen loukkaavan oikeuttansa, hän saa hallintoviranomaisten päätöksistä HValL:n mu-
10606: kirjallisesti vaatia päätökseen oikaisua virka- kaan onkin pääsääntö, valitusoikeutta on käy-
10607: mieslautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedoksi- tännön syistä rajoitettava tässä laissa säädetyis-
10608: saannista. Viran lakkauttamiseen perustuvasta tä muista kuin edellä tässä luvussa tarkoitetuis-
10609: siirrosta ei saa hakea oikaisua. Oikaisuvaati- ta asioista. Tässä tarkoitetut päätökset poik-
10610: mus voidaan tehdä vain oikeusperusteella eli keavat varsinaisista valtion ja yksityisen kan-
10611: sillä perusteella, että toiseen virkaan siirretty salaisen välistä oikeussuhdetta koskevista hal-
10612: virkamies katsoo siirtämispäätöksen loukkaavan lintopäätöksistä, koska tässä laissa on kyse pal-
10613: oikeuttansa. Myös 33 §:n 3 momentissa sää- velussuhdeasioista. Virkasuhdeasioissa valitus-
10614: dettyjen velvollisuuksien laiminlyönti virkamie- kiellot ovat suurelta osin jo nykyisin eri hal-
10615: hen siirron yhteydessä voi olla valituksen oi- linaloja sekä virastoja ja laitoksia koskevissa
10616: keusperusteena. Oikaisuvaatimuksesta annetusta asetuksissa. Kun kyseiset päätökset valituskiel-
10617: päätöksestä ei saa valittaa. lon johdosta tulevat heti voimaan, tämä te-
10618: hostaa ja nopeuttaa merkittävästi virkasuhde-
10619: Pykälän 2 momentissa on säädetty 33 §:n 1 asioiden hoitamista ja edistää siten viranomai-
10620: momentin 2-4 kohdan nojalla toisen viraston sen tehtävien suorittamista. Päätöksenteossa
10621: virkaan siirretyn virkamiehen muutoksenhaku- näissä asioissa on kysymys pääasiassa hallinnon
10622: oikeus. Muutosta on haettava siten kuin on sää- tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä eikä oi-
10623: detty laissa muutoksenhausta hallintoasioissa.
10624: keusturva vaarannu, vaikka hallintovalitus näis-
10625: Yhdenmukaisesti 1 momentin kanssa viran lak- sä tapauksissa ei olekaan mahdollinen.
10626: kauttamiseen perustuvasta siirrosta ei saa va- 92 §. Pykälä sisältää valituskiellon nimitys-
10627: littaa eikä valitusta voi tehdä tarkoituksenmu-
10628: asioissa. Käytännössä valittaminen on yleensä
10629: kaisuusperusteella. kaikissa nimitysasioissa jo nykyisin virastokoh-
10630: Pykälän 3 momentissa on säädetty muutok- taisesti kielletty asetuksella. Yhdenmukaisuuden
10631: senhakukielto päätökseen, jolla tasavallan presi- vuoksi on syytä säätää tämä yleinen valitus-
10632: dentti, valtioneuvosto, korkein oikeus tai kor- kielto laissa. Viittaus erityissäännöksiin tarkoit-
10633: kein hallinto-oikeus on siirtänyt virkamiehen. taa sellaisia säännöksiä, joissa viraston tai mää-
10634: 89 §. Pykälä koskee muutoksenhakuoikeut- rätyn viran osalta erikseen on säädetty valitus-
10635: ta viranomaisen päätökseen, jolla virkamies on oikeus.
10636: 65 §:n nojalla pidätetty virantoimituksesta. Pykälä ei sen 2 momentin mukaan rajoita
10637: Muutosta on haettava siten kuin on säädetty muutoksenhakuoikeutta virkaehdotusta koske-
10638: lais.:.a muutoksenhausta hallintoasioissa. Päätös vaan päätökseen. Virkaehdotukseen voidaan
10639: virkamiehen pidättämisestä virantoimituksesta edelleen niissä viroissa, joissa virkaehdotusme-
10640: tulee voimaan siitä tehdystä valituksesta huoli- nettely jää voimaan, hakea valittamalla muu-
10641: matta. Viranomainen, jolta muutosta haetaan, tosta. Muutosta haetaan yleensä valtioneuvos-
10642: voi ennen valituksen ratkaisemista määrätä vi- tolta, mutta hovioikeuksien ja vakuutusoikeu-
10643: rantoimituksesta pidättämisen täytäntöönpanon den tekemään virkaehdotukseen korkeimmalta
10644: keskeytettäväksi. oikeudelta, vesioikeuksien tekemään virkaehdo-
10645: 90 §. Pykälän mukaan viranomaisen lain tukseen vesiylioikeudelta, liikevaihtovero-oikeu-
10646: 24 §:n nojalla tekemään sivutointa koskevaan den tekemään virkaehdotukseen korkeimmalta
10647: päätökseen saadaan hakea muutosta HValL:n hallinto-oikeudelta ja Helsingin yliopiston tie-
10648: säätämässä järjestyksessä. Ilmoituksenvaraisen dekunnan tekemään virkaehdotukseen yliopis-
10649: sivutoimen osalta tehty päätös on välittömästi ton kanslerilta.
10650: täytäntöönpanokelpoinen. 93 §. Pykälän mukaan muutoksenhakuasiat
10651: 91 §. Pykälä koskee muutoksenhakuoikeu- kurinpitoa ja irtisanomista koskevista päätök-
10652: den rajoittamista tämän lain nojalla annettuun sistä on käsiteltävä virkamieslautakunnassa ja
10653: muuhun kuin edellä tässä luvussa käsiteltyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisinä.
10654: viranomaisen päätökseen. Edellä 84 §: ssä on Tämä on tarpeen, jotta kyseisten virkojen hoi-
10655: 62 1984 vp. - HE n:o 238
10656:
10657: taminen asian lopullisen ratkaisun viipymisen 96 §. Vakinaisen virkamiehen nimittämi-
10658: vuoksi ei kohtuuttomasti vaikeutuisi. nen tai siirtäminen toiseen valtion virkaan
10659: merkitsee 1 momentin mukaan s<.malla sitä,
10660: 18 luku. Erinäiset säännökset että hänet katsotaan eronneeksi aikaisemmasta
10661: virasta. Nykyisinkin katsotaan, ettei kenellä-
10662: Luvun säännökset koskevat virkamiesasioita kään voi olla samanaikaisesti kahta vakinaista
10663: käsiteltäessä noudatettavaa menettelyä (94 §), virkaa, vaikkei asiasta ole nimenomaista sään-
10664: oikaisuvaatimuksen vanhentumisaikaa (95 §), nöstä. Momentin mukaan merkitystä ei ole
10665: aikaisemman virkasuhteen katkeamista toiseen sillä, onko uusi virka päätoiminen vai osa-ai-
10666: virkaan nimittämisen johdosta (96 §), luot- kainen, vaan virkamies katsotaan kummassa-
10667: tamusmiehen kuulemista (97 §), eroamisiän kin tapauksessa eronneeksi aikaisemmasta vi-
10668: saavuttaneen henkilön määräämistä hoitamaan rasta.
10669: virkaa (98 §), viran hoitamista oman viran Pykälän 2 momentin mukaan vakinainen
10670: ohella (99 §), työtodistusta ( 100 §) ja eräi- virkamies katsotaan eronneeksi valtion virasta,
10671: den kirkon virkojen perustamista ( 101 §) . jos hänet nimitetään muutoin kuin määräajaksi
10672: 94 §. Hallintoviranomaisissa noudatettavas- siinä mainittuun eduskunnan tai sen laitoksen
10673: ta menettelystä on annettu yhtenäiset sään- virkaan. Momentin säännökset koskevat yksin-
10674: nökset hallintomenettelylaissa (598/82). Py- omaan siinä mainittuja eduskuntaa ja sen lai-
10675: kälä sisältää viittauksen hallintomenettelylakiin toksia. Asianmukaisena ei ole pidetty, että
10676: siten, että valtion virkamieslain mukaiseen me- virkamies katsottaisiin ilman eri toimenpiteitä
10677: nettelyyn sovelletaan hallintomenettelylakia, eronneeksi valtion virasta, jos hän siirtyy val-
10678: jollei valtion virkamieslaissa toisin säädetä. tionhallinnosta erillisten julkisten yhteisöjen tai
10679: Virkasuhdeasioita käsiteltäessä sovellettaisiin laitosten palvelukseen, kuten kunnan taikka
10680: hallintomenettelylaissa olevia menettelysään- Suomen Pankin, Postipankin tai kansaneläke-
10681: nöksiä, asianomaisen kuulemista ja päätöksen laitoksen palvelukseen, taikka jos hänet ote-
10682: perustelemista koskevia säännöksiä. Silloin, taan yksityisen työnantajan palvelukseen. Näis-
10683: kun kyse on virkamiesten kuulemisesta ennen sä tapauksissa virkamiehen on siten irtisanou-
10684: kuin virkamiehen siirtämisestä, irtisanomises- duttava valtion virasta ja viranomaisen on an-
10685: ta, kurinpitorangaistuksesta tai virantoimituk- nettava irtisanoutumisesta todistus, siten kuin
10686: sesta pidättämisestä tehdään päätös, tulevat 49 §:ssä on säädetty.
10687: kuitenkin ensisijaisesti noudatettavaksi valtion 97 §. Pykälä koskee pääluottamusmiehen
10688: virkamieslain asianomaiset säännökset eli tä- tai luottamusmiehen kuulemista virkamiehen
10689: män lain 34 §:n 2 momentti, 40 §:n 2 mo· siirtämisen, irtisanomisen tai virantoimitukses-
10690: mentti, 60 §:n 1 momentti ja 66 §:n 2 mo- ta pidättämisen yhteydessä. Ennen kuin näistä
10691: mentti. Muutoin virkamiehen kuulemisessa toimenpiteistä tehdään päätös, on pääluotta-
10692: noudatetaan hallintomenettelylakia. musmiehellä tai luottamusmiehellä oikeus tul-
10693: 95 §. Pykälän 1 momentin mukaan oikai- la kuulluksi siten kuin asetuksella säädetään.
10694: suvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kulues- Viranomaista edustaneet virkamiehet vastaavat
10695: sa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, kuulemisen laiminlyönnistä samalla tavoin kuin
10696: jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapah- virkavelvollisuuksiensa vastaisesta toiminnasta
10697: tua. Nykyisin tälle oikaisuvaatimukselle on ai- yleensäkin.
10698: kaa vain yksi vuosi, kun taas viranomaisen 98 §. Pykälä koskee eroamisiän saavutta-
10699: puolelta tehtävälle takaisin perinnälle on ai- neen henkilön määräämistä hoitamaan virkaa
10700: kaa 10 vuotta. Lakiehdotus saattaa, kun ote- väliaikaisena tai sijaisena, jos osoittautuu vai-
10701: taan vielä huomioon edellä 32 §:ssä olevat keaksi saada pätevä henkilö virkaa hoitamaan.
10702: takaisinperinnän vanhentumisaikaa koskevat Pätevyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaik-
10703: säännökset, sekä viranomaisen että virkamie- kia nimitysharkinnassa huomioon otettavia seik-
10704: hen puolelta vireille pantavan oikaisun niiden koja kuten kelpoisuusvaatimusten täyttämistä
10705: vanhentumisajan osalta samaan asemaan. ja sopivuutta virkaan. Selvää on, ettei virkaan
10706: Pykälän 2 momentissa ovat säännökset ai- voida nimittää eroamisiän saavuttanutta hen-
10707: neellisesta vanhentumisajasta työtuomioistui- kilöä, vaan kysymykseen voi tulla vain viran
10708: men toimivaltaan kuuluvassa virkaehtosopimus- väliaikainen hoitaminen. Tämä menettely voi
10709: ta koskevassa asiassa. Vanhentumisajan pituus käytännössä yleensä koskea vain valtion pal-
10710: olisi sama kuin 1 momentissu tarkoitetuissa veluksessa olevaa tai ollutta henkilöä. Estettä
10711: tapauksissa. ei kuitenkaan ole sillekään, että määräys py-
10712: 1984 vp. - HE n:o 238 63
10713:
10714: kälässä säädetyin edellytyksin annetaan henki- tulliin kirkon virkoihin. Kirkon virkoja on eri
10715: lölle, joka ei ole aikaisemmin ollut valtion laatuisia eli seurakuntien virkoja, sellaisia kirk-
10716: palveluksessa. Tässä tarkoitettu viran hoitami- kokunnan yhteisiä virkoja, joiden palkkaus suo-
10717: nen väliaikaisena tai sijaisena on erillinen 50 ritetaan kirkon varoista ja sellaisia virkoja, joi-
10718: §: n 3 momentissa tarkoitetusta oikeuttamises- den palkkaus suoritetaan valtion varoista. Tässä
10719: ta jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen. pykälässä tarkoitetut kirkon virat ovat eri-
10720: Nykyisin on pääosin tätä pykälää vastaava tyisasemassa, koska niistä aiheutuvat palkkaus-
10721: säännös nimittämiskirjalain 3 § :n 2 momen- menot suoritetaan valtion varoista ja kyseisten
10722: tissa. Erona voimassa olevaan lainsäädäntöön virkamiesten palvelussuhteen ehdoista sovitaan
10723: on kuitenkin se, että lakiehdotuksessa ei ole valtion virkaehtosopimuslain mukaisesti (virka-
10724: tässä kuten ei myöskään 50 §:n 3 momentissa ehtosopimuslain 1 § 2 mom.). Pykälässä tar-
10725: asetettu yläikärajaa viran hoitamiselle. Yläikä- koitetut virat eivät kuitenkaan ole valtion
10726: rajaa ei ole pidetty tarpeellisena, koska tällai- virkoja, vaan evankelis-luterilaisen kirkon tai
10727: nen viran hoitaminen on käytännössä aina sen tuomiokapitulien sekä ortodoksisen kirkko-
10728: lyhytaikainen ja vain väliaikainen järjestely. kunnan virkoja. Pykälä ei koske evankelis-
10729: Nimittämiskirjalaissa tuo yläikäraja on 70 luterilaisten eikä ortodoksisten seurakuntain
10730: vuotta. virkoja, joi~ta aiheutuvat palkkausmenot nuo
10731: 99 §. Pykälän mukaan virkamies voidaan seurakunnat itse suorittavat. Pykälän piiriin
10732: suostumuksensa mukaisesti tilapäisesti määrätä kuuluvia kirkollisia virkoja on kaikkiaan noin
10733: hoitamaan toista virkaa oman virkansa ohella. 100.
10734: Tällainen määräys tulee kysymykseen ainoas- Pykälän mukaan siinä tarkoitetut kirkon vi-
10735: taan poikkeuksellisesti, koska kahden eri viran rat on perustettava, lakkautettava, muutettava
10736: samanaikainen hoitaminen ei yleensä ole viran ja siirrettävä siinä järjestyksessä kuin edellä 2
10737: asianmukaisen hoitamisen kannalta suotavaa. luvussa on säädetty 5 §:n 2 momentin mukaan
10738: Mahdollisuus tällaiseen menettelyyn on kuiten- eriteltävistä viroista. Voimassa olevassa lain-
10739: kin tarpeen säilyttää. säädännössä näiden kirkon virkojen perustami-
10740: 100 §. Virkamiehelle on pykälän mukaan sesta ei ole säännöksiä, mutta käytännössä ne
10741: pyynnöstä annettava työtodistus. Työsopimus- on perustettu samassa järjestyksessä kuin val-
10742: lain mukaan työntekijä on oikeutettu saamaan tion virat. Lakiehdotus vastaa siten nykyistä
10743: työtodistuksen. Koska nykyisessä virkamieslain- käytäntöä.
10744: säädännössä ei ole säännöstä virkamiehelle an- 102 §. Lain säännökset ministeriöstä koske-
10745: nettavasta työtodistuksesta, on käytännössä il- vat myös valtioneuvoston kansliaa ja säännök-
10746: mennyt epätietoisuutta siitä, onko työtodistus set virastoista myös valtion laitoksia. Vaitio-
10747: virkamiehen pyynnöstä hänelle annettava. On neuvoston kanslia on laissa asiain ratkaisemi-
10748: pidettävä asianmukaisena, että myös virkamie- sesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä
10749: helle voidaan antaa työtodistus, jonka käyttä- (79/22) sekä muussakin lainsäädännössä rin-
10750: minen on eräissä tapauksissa tarkoituksenmu- nastettu ministeriöihin.
10751: kaisempaa kuin nimikirjanotteen. Valtion laitoksen käsitteen sisältö ei ole
10752: Pykälän 1-3 momentit vastaavat sisällöltään lainsäädännössä vakiintunut, vaikka käsitettä
10753: työsopimuslain 47 §:n säännöksiä. Jos työto- yleisesti käytetäänkin. Tässä laissa laitoksella
10754: distusta pyydetään myöhemmin kuin kymmenen tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen sellaisia
10755: vuoden kuluttua virkasuhteen päättymisestä, laitoksia kuten valtion teknillinen tutkimuslai-
10756: viranomainen on velvollinen antamaan työtodis- tos, tahi muu virastoon verrattava organisaatio.
10757: tuksen vain jos siitä ei aiheudu kohtuutonta Tässä yhteydessä laitoksiksi luetaan myös vas-
10758: haittaa. Määräaika ehdotetaan yhdenmukaisuu- taavat keskus- ja muun nimiset organisaatiot.
10759: den vuoksi samaksi kuin työsopimuslaissa, Tällaisiin laitoksiin sovelletaan pykälän mu-
10760: vaikka virkamiehellä onkin lisäksi mahdollisuus kaan, mitä laissa säädetään virastoista. Käsit-
10761: saada ote nimikirjasta. teen valtion laitos ulkopuolelle jäävät muun
10762: Pykälän 4 momentti sisältää viittauksen ni- muassa valtiosta erilliset itsenäiset julkisoikeu-
10763: mikirjan pitämiseen. Sitä koskeviin säännök- delliset yhteisöt, kuten työterveyslaitos. Niin
10764: siin, jotka on annettu erikseen asetuksella, ei ikään käsitteen ulkopuolelle jäävät Suomen
10765: työtodistusta koskevien säännösten johdosta ole Pankki, Postipankki ja kansaneläkelaitos sekä
10766: tarpeen tehdä muutoksia. luonnollisesti myös valtion omistamat osake-
10767: 101 §. Pykälä sisältää säännökset lain 2 lu- yhtiöt.
10768: vun säännösten soveltamisesta pykälässä mainit- 103 §. Pykälässä on viittaus tämän lain voi-
10769: 64 1984 vp. - HE n:o 238
10770:
10771: maanpanosta annettavaan eri lakiin, valtion 2 §. Pykälä sisältää yleisen viittaussäännök-
10772: virkamieslain voimaanpanolakiin. sen. Eräissä laeissa on muun ohessa säännöksiä,
10773: 104 §. Pykälä sisältää asetuksenantoval- joiden mukaan laissa mainittujen henkilöiden
10774: tuuden. oikeudesta pysyä virassaan on voimassa, mitä
10775: valtion viran tai toimen haltijain osalta on sää-
10776: 4. V a 1 t i o n virka m i e s 1 a i n detty. Tuollainen viittaus tarkoittaa nimittämis-
10777: voimaanpanolaki kirjalakia, joka tässä yhteydessä ehdotetaan ku-
10778: mottavaksi. Näitä viittaussäännöksiä on muun
10779: Ehdotus valtion virkamieslaiksi poikkeaa muassa eduskuntaa ja sen laitoksia sekä muita
10780: useissa suhteissa voimassa olevasta virkamies- julkisia yhteisöjä ja laitoksia koskevissa laeissa
10781: lainsäädännöstä, minkä vuoksi uuden lainsää- ja asetuksissa. Lisäksi viittauksia valtion virka-
10782: dännön voimaanpano vaatii seikkaperäiset sään- mieslainsäädäntöön on muuallakin lainsäädän-
10783: nökset. Uuden lainsäädännön voimaantulo edel- nössä. Kun nykyiset valtion viran tai toimen
10784: lyttää erityisesti lukuisten siirtymäkauden kysy- haltijaa koskevat säännökset korvataan valtion
10785: mysten järjestämistä. Näistä syistä on pidetty virkamieslaissa virkamiehestä annettavilla sään-
10786: aiheellisena koota valtion virkamieslain voi- nöksillä, on pykälässä oleva viittaussäännös
10787: maanpanosäännökset eri lakiin. välttämätön. Ehdotettu säännös merkitsee sitä,
10788: Koska lakiehdotuksen mukaan lailla kumot- että sanottujen viittaussäännösten nojalla nou-
10789: taisiin perustuslain tasoisia säädöksiä ja sään- datetaan soveltuvin osin, mitä valtion virka-
10790: nöksiä, kuten muun muassa valtion virkojen ja mieslaissa on säädetty, jollei jäljempänä tai
10791: toimien järjestelyvaltuuslaki (767 /76), laki- muualla toisin säädetä.
10792: ehdotus ehdotetaan käsiteltäväksi valtiopäivä- Viittaus jäljempänä tässä laissa oleviin poik-
10793: järjestyksen 67 §:n mukaisesti. keuksiin tarkoittaa muun muassa 36 §:n 2 mo-
10794: Voimaanpanolakiehdotus on jaettu seitse- menttia, jonka mukaan siinä tarkoitettuihin
10795: mään lukuun. Laki sisältää säännökset valtion henkilöihin sovelletaan valtion virkamieslain
10796: virkamieslain voimaantulosta, sen kanssa risti- säännösten asemesta lakkautuspalkkalainsäädän-
10797: riidassa olevan lainsäädännön kumoamisesta, töä.
10798: virkoja ja toimia sekä virkamiehiä koskevista
10799: siirtymäkauden erityisjärjestelyistä, siirtymä-
10800: kauden palvelussuhteen ehtojen erityisjärjeste- 2 luku. Kumottavat säädökset
10801: lyistä sekä eräitä muita säännöksiä. 3 §. Pykälässä on säännökset suna mamlt-
10802: Yleisten periaatteiden mukaan valtion vir- tujen lakien ja lainkohtien kumoamisesta. Val-
10803: kamieslaki ei aiheuta muutosta ennen sen voi- tion virkamieslakiin on koottu keskeiset eri la-
10804: maantuloa asianomaisessa järjestyksessä tehtyi- keihin ja asetuksiin nykyisin sisältyvät virka-
10805: hin virkasuhdetta koskeviin päätöksiin. Lain miesoikeudelliset säännökset. Sen voimaantul-
10806: voimaantulo ei siten aiheuta muutosta muun lessa kumotaan niin ollen sanotut erilliset lait
10807: muassa ennen lain voimaantuloa asianomaisten ja asetukset eräin poikkeuksin. Pykälän mukaan
10808: säännösten mukaan suoritettuun nimitykseen kumotaan nimittämiskirjalaki, palkkalaki sekä
10809: määräajaksi eikä virkamiehelle myönnettyyn muu keskeinen virkamieslainsäädäntö. Valtion
10810: virkavapauteen tai muuhun virantoimituksen virkamieslain voimaantullessa kumotaan myös
10811: keskeytymiseen. Tästä ei ole pidetty tarpeelli- ne säädökset, joissa säädetyistä asioista voidaan
10812: sena ottaa voimaanpanolakiin nimenomaista sopia virkaehtosopimuksin. Kun kaikista sopi-
10813: säännöstä. muksenvaraisista asioista ei ole kuitenkaan
10814: sovittu, on osa sanotuista säädöksistä ja sään-
10815: 1 luku. Valtion virkamieslain voimaantulo nöksistä jätettävä toistaiseksi edelleen voimaan
10816: (ks. 5 §).
10817: 1 §. Valtion virkamieslain voimaantulopäi- Valtion virkamieslain voimaantullessa kumo-
10818: vää ei ole sisällytetty lakiehdotukseen. Lain taan tämän pykälän mukaan tarpettomina
10819: vahvistamisen ja sen voimaantulon välisen ajan muun ohessa ne eräisiin lakeihin sisältyvät eri-
10820: tuHsi olla noin yhden vuoden pituinen, jotta tyissäännökset, joiden mukaan virka voidaan
10821: viranomaisille jäisi riittävästi aikaa valmistau- täyttää määräajaksi. Nuo laissa olevat erityis-
10822: tua lain soveltamiseen ja antaa tarvittaessa oh- säännökset eivät tuolloin enää ole tarpeen, kos-
10823: jeita asioiden käytännöllisestä järjestelystä sekä ka viran täyttämisestä määräajaksi voidaan val-
10824: järjestää uuden lainsäädännön voimaantulon tion virkamieslain 6 §:n 3 momentin sisältä-
10825: edellyttämää koulutusta. män yleissäännöksen nojalla säätää asetuksella.
10826: 1984 vp. - HE n:o 238 65
10827:
10828: Jotta nykyisin määräajaksi täytettävät virat voi- kumottavaa asetuksenkohtaa, vaan ne ehdote-
10829: daan tarvittaessa täyttää välittömästi valtion taan kumottaviksi yleissääm1öksellä. Koska val-
10830: virkamieslain voimaantultua on valtion virka- tion virkamieslain 12 §:n 1 momentissa säädet-
10831: mieslain antamisen yhteydessä tarkoitus antaa ty esitysmenettely ei saman pykälän 2 momen-
10832: tästä nykyiset erityislait korvaava asetus. Luon- tin mukaan koske siinä lueteltuja virkoja, ku-
10833: nos asetukseksi on tämän hallituksen esityksen ten professorin virkoja, ei tällä voimaanpane-
10834: liitteenä. lain säännöksellä myöskään ole kumottu vii-
10835: 4 §. Pykälä sisältää säännökset valtion vir- meksi mainittuja virkoja koskevia säännöksiä.
10836: kamieslainsäädännön kanssa ristiriidassa ole- Tuomarin virkojen osalta on valtion virkamies-
10837: vien tai muutoin tarpettomiksi käyneiden vir- lain 67 §:n 2 momentissa säädetty, että niihin
10838: kamieslainsäädännön alaan kuuluvien asetusten ei sovelleta lain 12 §: ssä säädettyä esitysme-
10839: kumoamisesta. Tärkein kumottava asetus on nettelyä.
10840: asetus valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista Asetuksissa olevat säännökset, joiden mu-
10841: ja tilapäisistä toimihenkilöistä ( 755/4 9) . kaan viran täyttämisestä on eräissä tapauksissa
10842: 5 §. Tämän pykälän mukaan jätetään eräät annettava lausunto, on tarkoitus jättää tässä
10843: 3 § :n mukaan kumottavien lakien ja lainkoh- yhteydessä edelleen voimaan.
10844: tien nojalla annetut asetukset ja valtioneuvos- 7 §. Pykälän mukaan kumotaan eri la-
10845: ton päätökset 3 § :n 2 momentissa olevasta pää- keihin ja asetuksiin sisältyvät säännök-
10846: säännöstä poiketen edelleen toistaiseksi voi- set, jotka koskevat valtion virkamiehen
10847: maan. Pääosa noista säädöksistä on annettu kurinpitoa. Nuo kumottavat hallinnonalakoh-
10848: palkkalain nojalla. Osassa voimaan jätettävistä taiset kurinpitosäännökset ovat yleensä viras-
10849: säädöksistä on säännökset sellaisista sopimuk- ton tai laitoksen hallinnosta annetussa asetuk-
10850: senvaraisista asioista, joista ei ole vielä virka- sessa. Tällaisia kumottavia säännöksiä ovat
10851: ehtosopimusta. Noiden säännösten kumoaminen muun muuassa valtioneuvoston ohjesäännön
10852: olisi tässä vaiheessa ennenaikaista. Palkkalain ( 995/43) 42 §, poliisiasetuksen ( 119/69)
10853: kumoaminen merkitsee myös sitä, että sen 92 §, lääkintöhallituksesta annetun asetuksen
10854: 17 §: ään sisältyneen valtuutuksen nojalla anne- (130/70) 51 § sekä lukuisissa muissa asetuk-
10855: tut tai voimassa pysytetyt asetukset maksutto- sissa olevat virkamiesten kurinpitosäännökset.
10856: masta sairaanhoidosta tulisivat samalla kumo- Erilliset kurinpitosäännökset käyvät tarpeetto-
10857: tuiksi. Näistä asioista jo annetut asetukset, miksi sen vuoksi, että valtion virkamieslakiin
10858: jotka koskevat valtionrautateitä, puolustusvoi- on sisällytetty kaikkia virastoja ja laitoksia kos-
10859: mia, vankeinhoitolaitosta ja poliisihallintoa, jä- kevat yhtenäiset kurinpitosäännökset. Tarkoi-
10860: tettäisiin lakiehdotuksen mukaan kuitenkin tus on kumota kaikki erilliset virkamiesten ku-
10861: edelleen voimaan. rinpitoa koskevat säännökset ja siten myös ku-
10862: Tämän pykälän säännökset eivät tietysti estä rinpitosyyttäjää ja kurinpitomenettelyä muu-
10863: virkaehtosopimuksen tekemistä pykälässä tar- toin koskevat asetuksissa olevat säännökset.
10864: koitetuista asioista sen mukaan kuin valtion
10865: virkaehtosopimuslaissa on säädetty. 8 §. Pykälän mukaan lakkaavat olemasta
10866: 6 §. Valtion virkamieslain mukaan luovu- voimassa muut kuin edellä olevissa pykälissä
10867: taan nimittämismenettelyssä virkaehdotuksesta. erikseen mainitut valtion virkamieslain kanssa
10868: Virkaehdotus korvataan valtion virkamieslaissa ristiriidassa olevat säännökset siltä osin kuin
10869: esityksellä, tai jos asetuksella niin säädetään, ne koskevat valtion virkamiehiä. Säännös on
10870: lausunnolla. Tämän vuoksi kumotaan vastaa- välttämätön, koska yksittäisiä valtion virka-
10871: vasti ne nykyiset eri asetuksissa olevat sään- mieslain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä
10872: nökset, joiden mukaan viran täyttämisestä on voi nykyisen virkamieslainsäädännön hajanai-
10873: tehtävä virkaehdotus. Osassa noista kumotta- suuden vuoksi olla lukuisissa eri säädöksissä.
10874: vista säännöksistä on yksinomaan yleinen viit- Jos tässä pykälässä tarkoitettu valtion virka-
10875: taus hallitusmuodossa oleviin säännöksiin viran mieslain kanssa ristiriidassa oleva säännös tai
10876: täyttämisestä, joka viittaus tarkoittaa muun määräys samalla koskee muitakin kuin valtion
10877: muassa HM 89 §:ssä säädettyä virkaehdotuk- virkamiehiä, kuten kunnan viranhaltijoita tai
10878: sen tekemistä. Kun noita asetuksia on kymme- valtion työntekijöitä, säännös ei pykälän mu-
10879: niä, ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena lue- kaan viimeksi mainittujen osalta lakkaa ole-
10880: tella tässä voimaanpanelaissa erikseen kutakin masta voimassa.
10881:
10882: 9 1682016002
10883: 66 1984 vp. - HE n:o 238
10884:
10885: 3 luku. Virkojen, toimien ja ylimääräisten eikä virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeu-
10886: toimien muuttuminen valtion virka- dellisessa palvelussuhteessa olevia henkilöitä,
10887: mieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi sekä joista on erityissäännökset jäljempänä 14 §:ssä.
10888: niiden haltijoiden siirtyminen muuttu-
10889: neisiin virkoihin Pykälän 2 momentissa on selvyyden vuoksi
10890: säädetty, että muuttuneisiin virkoihin sovelle-
10891: taan koko laajuudessaan valtion virkamieslakia.
10892: 9 §. Pykälän 1 momentin mukaan valtion
10893: virkamieslain voimaanpanolailla muutetaan en- 10 §. Muuttuneisiin virkoihin vaadittaviin
10894: nen valtion virkamieslain voimaantuloa perus- kelpoisuusehtoihin, virkojen täyttämiseen ja
10895: tetut virat, toimet ja ylimääräiset toimet val- virkoihin muutoin sovelletaan 1 momentin mu-
10896: tion virkamieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi. Mo- kaan edelleen muualla lainsäädännössä vastaa-
10897: mentin säännökset merkitsevät sitä, että eri- vista viroista ja pysyvistä toimista annettuja
10898: tyisiin viran perustamis- ja muuttamistoimen- säännöksiä, jollei tästä laista muuta johdu. Val-
10899: piteisiin ei ole tarpeellista ryhtyä, vaan muuttu- tion virkamieslaissa ei ole järjestetty yksittäisiin
10900: minen johtuu suoraan tämän momentin sään- virkoihin vaadittavia kelpoisuusehtoja eikä ni-
10901: nöksistä. Virka, toimi ja ylimääräinen toimi mittävää viranomaista, vaan näistä asioista on
10902: muuttuvat momentin mukaan vastaaviksi val- säännökset yleensä kunkin viraston tai laitok-
10903: tion virkamieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi. Täl- sen hallinnosta annetussa asetuksessa. Kun
10904: lä on tarkoitus pysyttää tässä yhteydessä voi- säännökset sanamuodoltaan kuitenkin koskevat
10905: massa kaikki, mitä virkaa, tointa tai ylimää- muun muassa pysyväisiä toimia ja kun pysy-
10906: räistä tointa perustettaessa itse perustamistoi- väisiä toimia ei valtion virkamieslain voimaan-
10907: mella on määrätty, lukuunottamatta tuolloin tultua enää ole, on käsitteistön muuttumisen
10908: käytettyä nimitystä toimi tai ylimääräinen toi- johdosta syytä ottaa tähän voimaanpanolakiin
10909: mi. Paitsi viran nimeä ja palkkausluokkaa mää- selventävä säännös noiden erikseen annettujen
10910: rätään opetus- tai tutkimustehtäviä varten pe- säännösten edelleen soveltamisesta. Erityisesti
10911: rustettavasta virasta sitä perustettaessa myös asianomaisia hallintoasetuksia on kuitenkin lain-
10912: opetusala ja tehtäväpiiri. Säännös merkitsee säädännön selkeyden vuoksi syytä tarkistaa
10913: myös muun muassa sitä, että jos virka on pe- mahdollisimman pian valtion virkamieslain voi-
10914: rustettu siten, että se voidaan täyttää määrä- maantulon jälkeen uutta virkamieslainsäädän-
10915: ajaksi, se muuttuu voimaanpanolailla viraksi, töä vastaaviksi.
10916: joka edelleen voidaan täyttää määräajaksi. Pykälän 2 momentti sisältää 1 momenttia
10917: Pykälän 1 momentti koskee yksinomaan ny- vastaavat säännökset ylimääräisiin toimiin kuu-
10918: kyisiä virkoja, toimia ja ylimääräisiä toimia. luvista tehtävistä ja niiden täyttäruisjärjestyk-
10919: Jäljempänä 39 §:ssä on selvyyden vuoksi sään- sestä annettujen säännösten soveltamisesta.
10920: nös, jonka mukaan tässä laissa tarkoitettuja Kun viroiksi muuttuneet entiset ylimääräiset
10921: ylimääräisiä toimia ovat vain valtion ylimääräi- toimet on tarkoitus saattaa samaan asemaan
10922: sistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä toimihen- kuin vastaavat nykyiset virat muun muassa
10923: kilöistä annetussa asetuksessa (755/49) sääde- nimittävän viranomaisen osalta, sovellettaisiin
10924: tyssä järjestyksessä perustetut ylimääräiset toi- yleensä vastaavasta virasta tai pysyväisestä toi-
10925: met. Pykälän 1 momentin säännökset eivät mesta annettuja sanottuja säännöksiä. Jos esi-
10926: niin ollen koske muun muassa korkeimman oi- merkiksi toimistoapulaisen ylimääräinen toimi
10927: keuden ylimääräistä oikeusneuvosta eikä kor- muuttuu viraksi ja virastossa on ennestään toi-
10928: keimman hallinto-oikeuden ylimääräistä hal- mistoapulaisen pysyväinen toimi, muuttuneen
10929: lintoneuvosta. Näiden osalta ei kysymys ole viran täyttämiseen sovellettaisiin entisen pysy-
10930: viroista, toimista eikä ylimääräisistä toimista väisen toimen täyttämisestä annettuja säännök-
10931: siinä merkityksessä kuin sanottuja käsitteitä siä. Jos virastossa ei ole ennestään ylimääräistä
10932: yleisesti käytetään, vaan erityislaatuisista virois- tointa nimeltään vastaavaa virkaa tai pysyväistä
10933: ta. Ne eivät muutu tällä voimaanpanolailla tointa, olisi tietysti edelleen sovellettava tältä
10934: valtion virkamieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi, osin entisen ylimääräisen toimen osalta annet-
10935: vaan säilyttävät erityislaatuisen asemansa en- tuja säännöksiä, lukuunottamatta säännöksiä
10936: nallaan. sellaisista asioista, joista on säädetty valtion
10937: l?ykälä ei koske tilapäisiä toimihenkilöitä virkamieslaissa.
10938: 1984 vp. - HE n:o 238 67
10939:
10940: 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan edellä Pykälän 3 momentti käsittelee koeajaksi
10941: 9 §:n mukaan muuttuneen viran tai toimen maarattynä olevaa virkamiestä. Koeajaksi on
10942: haltija ja ylimääräisen toimen haltija siirtyy voitu määrätä eräisiin valtion oppilaitosten
10943: ilman eri toimenpiteitä tuohon muuttuneeseen opettajan virkoihin.
10944: virkaan. Nimittämis- tai siirtämistoimenpiteet 13 §. Pykälässä on säännökset sopimuspaik-
10945: eivät siten ole tarpeen, vaan virkamies siirtyy kaisen virkamiehen kanssa ennen valtion virka-
10946: muuttuneeseen virkaan suoraan tämän voimaan- mieslain voimaantuloa tehdyn sopimuksen voi-
10947: panelain nojalla. Virkamiehelle ei ole tarpeen massa pysyttämisestä. Jo yleisistä periaatteista
10948: antaa myöskään uutta nimittämiskirjaa tämän johtuu, ettei lailla puututa ennen sen voimaan-
10949: siirtymisen johdosta. Sen sijaan on tästä teh- tuloa tehtyihin sopimuksiin, mutta selvyyden
10950: tävä asianmukainen merkintä virkamiehen ni- vuoksi tämä on syytä nimenomaan todeta.
10951: mikirjaan. Valtion virkamieslain voimaantulo ei myöskään
10952: Pykälän 2 momentissa on säännökset virkaa aiheuta muutosta tehtyjen sopimusten sisältöön.
10953: tai tointa väliaikaisena tai sijaisena tahi koe- 14 §. Pykälässä on säännökset tilapäisten
10954: ajaksi määrättynä hoitaneen virkamiehen siirty- toimihenkilöiden sekä virkasuhteeseen verratta-
10955: misestä 9 §:n mukaan muuttuneeseen virkaan vassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa val-
10956: virkaatoimittavaksi virkamieheksi tai koeaikai- tioon olevien henkilöiden siirtymisestä valtion
10957: seksi virkamieheksi. Myöskään tässä tapauk- virkamieslain soveltamispiiriin. Koska nämä
10958: sessa eivät muut siirtämistoimenpiteet ole tar- henkilöt eivät ole erityisesti perustetuissa vi-
10959: peen eikä virkamiehelle ole tarpeen siirtymisen roissa tai toimissa tahi ylimääräisissä toimissa,
10960: johdosta antaa uutta määräyskirjaa. Sanonnalla heitä ei voida suoraan voimaanpanelailla siirtää
10961: entisin perustein tarkoitetaan momentissa kaik- virkoihin, kuten virkojen ja tointen sekä yli-
10962: kea, mitä asianomaisessa viranhoitomääräyk- määräisten tointen haltijoiden osalta on 9 ja
10963: sessä on määrätty. 11 §: ssä ehdotettu meneteltäväksi. Tämän
10964: 12 §. Pykälän 1 momentin mukaan virka- vuoksi tilapäiset toimihenkilöt sekä virkasuh-
10965: mieheen, joka on valtion virkamieslain voi- teeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa pal-
10966: maantullessa viran tai pysyväisen toimen halti- velussuhteessa olevat henkilöt siirrettäisiin täs-
10967: jana taikka joka hoitaa virkaa tai pysyväistä sä vaiheessa tilapäisiksi virkamiehiksi.
10968: tointa väliaikaisena tai sijaisena ja joka 11 § :n
10969: mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan, Pykälän 1 momentin säännökset merkitsevät
10970: sovelletaan edelleen, mitä erikseen on säädetty samalla sitä, että virkasuhteeseen verrattavassa
10971: saman nimisen ja muutoin vastaavan entisen julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat
10972: viran tai pysyväisen toimen haltijasta tai sitä henkilöt tullaan voimaanpanelailla ja asetuksel-
10973: hoitavasta henkilöstä. Kuitenkaan ei sovelleta la siirtämään kaikki virkasuhteeseen. Näin ollen
10974: valtion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia palvelussuhdetta, josta nykyisin käytetään ni-
10975: säännöksiä vaan sanetuilta osin sovelletaan val- mitystä virkasuhteeseen verrattava julkisoikeu-
10976: tion virkamieslakia. Käytännössä 1 momentin dellinen palvelussuhde, ei valtion virkamieslain
10977: säännökset merkitsevät sitä, että esimerkiksi voimaantulon jälkeen enää olisi. Tässä tarkoitet-
10978: poliisiasetuksen (119/69) 89 §:n säännöstä, tujen henkilöiden siirtymisestä valtion virka-
10979: jonka mukaan lääninhallitus vapauttaa toimes- mieslain alaisiksi on tarkoitus 1 momentin
10980: taan poliisipiirin päällikön nimittämän toimen- mukaan antaa yksityiskohtaiset siirtymäkauden
10981: haltijan, sovelletaan edelleen valtion virkamies- säännökset asetuksella.
10982: lain tultua voimaan. Valtion virkamieslain voi- Erikseen on selvitettävä, ketkä täten tilapäi-
10983: maantultua siten lääninhallitus irtisanoo poliisi- siksi virkamiehiksi siirrettävistä toimivat pysy-
10984: piirin päällikön nimittämän virkamiehen. väisluontoisissa tehtävissä. Tämä selvitys on
10985: Pykälän 2 momentti koskee vastaavasti yli- suoritettava hallinnonalakohtaisesti kiireellisesti
10986: määräisen toimen haltijana tai sen hoitajana huomioon ottaen, että tilapäisiä virkamiehiä ei
10987: ollutta virkamiestä. Momentissa on lisäksi 10 tule pitää pysyväisluontoisissa tehtävissä. Sel-
10988: §:n 2 momenttia vastaava säännös sen varalta, vityksen perusteella tulee säädetyssä järjestyk-
10989: että sellaisen ylimääräisen toimen haltija, jota sessä perustaa tarvittavat virat.
10990: vastaavan viran tai pysyväisen toimen haltijaa Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa
10991: koskevaa säännöstä ei ole, siirtyy tämän lain säädetyllä tavalla siirtyvään virkamieheen sovel-
10992: mukaan vakinaiseksi virkamieheksi. letaan valtion virkamieslakia ja tätä voimaan-
10993: 68 1984 vp. - HE n:o 238
10994:
10995: panolakia siten kuin asetuksella säädetään, jol- Lakkautuspalkkasäännöksiä sovelletaan 1 mo-
10996: lei asianomaisesta virkaehtosopimuksesta taikka mentin mukaan ainoastaan, jos kysymys on val-
10997: palvelussopimuksesta tai palvelussitoumuksesta tion virkamieslain voimaantultua juuri sen vi-
10998: muuta johdu. Virkaehtosopimuksissa sekä pal- ran lakkauttamisesta, johon asianomainen vi-
10999: velussopimuksissa ja palvelussitoumuksissa voi ran tai pysyväisen toimen haltija suoraan tämän
11000: olla sellaisia voimaanpanalaista ja sen nojalla voimaanpanelain 11 §:n 1 momentin mukaan
11001: annettavasta asetuksesta poikkeavia esimerkiksi siirtyy. Tämä merkitsee sitä, että jos perus-
11002: irtisanomisajan pituutta koskevia määräyksiä, palkkaisen viran tai toimen haltijana ollut hen-
11003: joita pykälän mukaan tullaan tällöin ensisijai- kilö valtion virkamieslain voimaantulon jälkeen
11004: sesti soveltamaan. on nimitetty tai siirretty toiseen virkaan, hä-
11005: Pykälän 3 momentin mukaan siirretään raja- neen ei tuosta ajankohdasta alkaen sovelleta
11006: vartija ja sotilaallisessa tehtävässä palveleva vär- lakkautuspalkkasäännöksiä vaan valtion virka-
11007: vätty jo valtion virkamieslain voimaantullessa mieslain erorahasäännöksiä. Tällöin ei merki-
11008: perustettavaan virkaan siten kuin asetuksella tystä ole sillä, onko asianomainen nimitetty tai
11009: säädetään. siirretty peruspalkkaiseen, sopimuspalkkaiseen,
11010: määräajaksi täytettävään tai osa-aikaiseen vir-
11011: kaan valtion virkamieslain voimaantulon jäl-
11012: keen, vaan kaikissa tapauksissa lakkautuspalk-
11013: 4 luku Siirtymäkauden erityisjärjestelyt kasäännösten soveltaminen lakkaa. Kun lakkau-
11014: tuspalkkasäännöksiä 1 momentin mukaan sovel-
11015: 15 §. Edellä 3 luvun säännökset merkitse- letaan siinä säädetyllä tavalla ainoastaan perus-
11016: vät sitä, että pääsäännön mukaan valtion vir- palkkaisen viran tai toimen haltijana olleeseen
11017: kamieslakia sovelletaan myös ennen sen voi- virkamieheen, valtion virkamieslakia sovelletaan
11018: maantuloa virkaan nimitettyihin. Tämä on kaikilta osin sopimuspaikkaisen viran haltijana
11019: käytännön syistä välttämätöntä, jotta siirtymä- valtion virkamieslain voimaantullessa olleeseen
11020: kautena ei jouduttaisi soveltamaan monenlaista virkamieheen heti lain voimaantulosta lukien.
11021: lainsäädäntöä samoissa tehtävissä oleviin hen- Sopimuspaikkaisten virkamiesten osalta uutta
11022: kilöihin. Tässä pykälässä on kuitenkin lakkau- lainsäädäntöä on näiltäkin osin syytä soveltaa
11023: tuspalkkasäännösten osalta poikkeus mainitusta heti, koska lakkautuspalkkasäännökset eivät
11024: pääsäännöstä. Poikkeus koskee lain voimaan- nykyisinkään koske sopimuspaikkaisia virka-
11025: tullessa peruspalkkaisen viran tai toimen hal- miehiä.
11026: tijana olevia virkamiehiä. Pykälän 1 momentin säännökset koskevat
11027: Pykälän 1 momentissa on säädetty, että jos viran tai pysyväisen toimen vakinaista haltijaa,
11028: virka, johon viran tai pysyväisen toimen hal- mutta eivät koske viran tai toimen väliaikaista
11029: tija on 11 §:n 1 momentin mukaan siirtynyt, hoitajaa eikä sijaista. Jos siten peruspalkkaisen
11030: lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut val- viran tai toimen haltija hoitaa valtion virka-
11031: tion virkamieslain voimaantulosta, virkamieheen mieslain voimaantullessa muuta virkaa tai toin-
11032: ei sovelleta erorahaa ja toistuvaa korvausta ta väliaikaisena tai sijaisena, häneen sovelletaan
11033: koskevia valtion virkamieslain säännöksiä vaan tuossa haitamassaan virassa tai toimessa tietys-
11034: häneen sovelletaan edelleen lakkautuspalkka- ti heti kaikilta osin valtion virkamieslakia.
11035: säännöksiä. Tämä merkitsee sitä, että jos tällai- Sitä vastoin siinä peruspalkkaisessa virassa tai
11036: selle virkamiehelle, jonka virka lakkautetaan, toimessa, johon hänet on nimitetty, häneen so-
11037: ei voida osoittaa muuta valtion virkaa, hänet velletaan 1 momentissa säädetyllä tavalla lak-
11038: on asetettava lakkautuspalkalle. On pidetty kautuspalkkasäännöksiä, mikäli sanottu virka
11039: asianmukaisena tällaisen siirtymäkauden jär- tai toimi lakkaa. Vastaavasti jos peruspalkkai-
11040: jestämistä. Lakkautuspalkan suorittamiselle siir- sen viran tai toimen haltija on lain voimaan-
11041: tymäkautena ei tässä voimaanpanolaissa ole ase- tullessa määräajaksi nimitettynä sopimuspaik-
11042: tettu määräaikaa, joten sitä suoritetaan niin kaiseen tai muuhun virkaan tai toimeen eikä
11043: kauan kuin tässä tapauksessa edelleen sovellet- nimitys ole katkaissut aikaisempaa virkasuh-
11044: tavat lakkautuspalkkasäännökset edellyttävät. detta, häneen sovelletaan viimeksi mainitussa
11045: Seuraavassa eli 16 §:ssä on kuitenkin lakkau- virassa kaikilta osin valtion virkamieslakia ja
11046: tuspalkkasuhteen kestoa koskeva täydentävä peruspalkkaisessa virassa tai toimessa edellä
11047: säännös. mainitulla tavalla lakkautuspalkkasäännöksiä.
11048: 1984 vp. - HE n:o 238 69
11049:
11050: Pykälän 2 momentin säännöksillä on pyritty nitussa laissa säädettyä irtisanomista ja viralta-
11051: yksinkertaistamaan uuteen lainsäädäntöön siir- panoa. Tässä tarkoitettua lakkautuspalkkaa
11052: tymistä. Jos virkamies ilmoittaa niin haluavan- suoritettiin 1. 1. 1983 kaikkiaan 55 henkilölle,
11053: sa, häneen sovelletaan momentin mukaan lak- joista täyttä lakkautuspalkkaa sai 20 henkilöä.
11054: kautuspalkkasäännösten asemasta valtion virka- 16 §. Lakkautuspalkkasäännösten sovelta-
11055: mieslain säännöksiä jo ennen kuin viisi vuotta mista on valtion virkamieslain voimaantulon
11056: on kulunut valtion virkamieslain voimaan- johdosta tarpeen eräiltä osin täsmentää. Pykä-
11057: tulosta. Ilmoitus on tehtävä ennen sitä päi- län 1 momentin mukaan lakkautuspalkkasään-
11058: vää, josta lukien virka lakkautetaan. Jollei mi- nösten soveltaminen lakkaa eli henkilö ei ole
11059: tään ilmoitusta ole tehty ja virka lakkaa pykä- enää lakkautuspalkalla, jos lakkautuspalkalla
11060: lässä säädetyn määräajan kuluessa, virkamieheen oleva ottaa vastaan päätoimisen valtion viran
11061: sovelletaan lakkautuspalkkasäännöksiä. Erora- taikka jos hänet nimitetään tai siirretään pää-
11062: hasäännösten soveltaminen ei tule kysymykseen toimiseen valtion virkaan. Näin ollen tällainen
11063: enää sen jälkeen kun virkamieheen on jo alet- lakkautuspalkalla olevan virkasuhde katkeaa
11064: tu soveltaa lakkautuspalkkasäännöksiä eli kun · myös silloin, kun asianomainen tulee sopimus-
11065: virkamies on _joko asetettu lakkautuspalkalle paikkaiseen virkaan. Nykyisen lainsäädännön
11066: tai siirretty toiseen virkaan. Ilmoitus voidaan mukaan lakkautuspalkalla olevan virkasuhde
11067: tehdä sekä ennen valtion virkamieslain voi- katkeaa, kun asianomainen tulee valtion perus-
11068: maantuloa että sen voimaantulon jälkeen, jos- palkkaiseen virkaan. Valtion virkamieslain voi-
11069: kin ilmoitus on tehtävä ennen sitä päivää, jos- maantultua ei ole syytä tässä suhteessa ero-
11070: ta lukien virka lakkautetaan. Ilmoituksen teke- tella peruspalkkaista ja sopimuspaikkaista vir-
11071: minen on laissa pyritty järjestämään mahdolli- kaa, koska valtion virkamieslain voimaantul-
11072: simman yksinkertaiseksi, jotta näitä ilmoituk- tua lakkautuspalkkaoikeutta ei liity myöskään
11073: sia riittävästi tehtäisiin ja lainsäädännön sovel- peruspalkkaiseen virkaan. Sitä vastoin on syy-
11074: taminen siirtymäkautena tulisi siten helpom- tä selventää, että lakkautuspalkalla olevan vir-
11075: maksi. kasuhde katkeaa ainoastaan virkamiehen tul-
11076: Ilmoitusta ei 2 momentin mukaan saa pe- lessa päätoimiseen valtion virkaan, koska val-
11077: ruuttaa. Tämä rajoitus on käytännön syistä tion virkamieslain mukaan voidaan perustaa
11078: välttämätön. myös osa-aikaisia virkoja. Lakkautuspalkalla
11079: Pykälän 3 momentti koskee virkamiestä joka olevan virkasuhde katkeaa heti valtion virka-
11080: on lakkautuspalkalla valtion virkamieslain tul- mieslain voimaantullessa siinä tapauksessa, että
11081: lessa voimaan. Häneen sovelletaan edelleen lakkautuspalkalla oleva on tällöin ollut otet-
11082: lakkautuspalkkalainsäädäntöä sekä momentissa tuna valtion ylimääräiseen toimeen tai sopi-
11083: mainituilta ja muiltakin soveltuvilta osin val- muspaikkaiseen virkaan ja on tämän voimaan-
11084: tion virkamieslakia. Lakkautuspalkkalain 4 § :n panelain 11 § :n mukaisesti siirtynyt valtion
11085: mukaan lakkautuspalkalle asetettu pysyy edel- virkamieslaissa tarkoitetuksi viraksi muuttu-
11086: leen valtion palveluksessa ja hänellä on samat nees·een virkaan.
11087: oikeudet ja velvollisuudet kuin valtion viran Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin
11088: tai toimen haltijoilla yleensä, mikäli lakkautus- nojalla tapahtuneesta itse virkasuhteen katkea-
11089: palkkalaissa ei toisin säädetä tai asian luon- misesta huolimatta lakkautuspalkalla olleeseen
11090: teesta muuta johdu. Käytännössä on katsottu, henkilöön sovelletaan kuitenkin edelleen, mitä
11091: että lakkautuspalkalla olevaan voidaan soveltaa lakkautuspalkkalain 6 § :ssä on säädetty. Tämä
11092: nimittämiskirjalakia ja hänet voidaan muun merkitsee sitä, että jos lakkautuspalkalla ole-
11093: muassa panna viralta nimittämiskirjalaissa sää- va tuossa tapauksessa on tullut alempipaikkai-
11094: detyin edellytyksin. Valtion virkamieslain voi- seen virkaan kuin lakkautettu virka, hänelle
11095: maantulon jälkeen tarkoittaa lakkautuspalkka- suoritetaan erotus henkilökohtaisena palkkauk-
11096: lain 4 §: ssä oleva viittaus viran tai toimen sen lisänä siten kuin mainitussa pykälässä on
11097: haltijoilla yleensä oleviin oikeuksiin ja vdvolli- säädetty.
11098: suksiin nimittämiskirjalain sijasta valtion vir- Pykälän 3 momentissa on selvyyden vuok-
11099: kamieslakia. Niin ikään lakkautuspalkkalain si säädetty, että myös lakkautuspalkalla aikai-
11100: 8 § :n 4 kohdassa lakkautuspalkan lakkaaruis- semmin olleeseen virkamieheen, joka jo ennen
11101: perusteeksi säädetyt perusteet tarkoittavat val- valtion virkamieslain voimaantuloa on ottanut
11102: tion virkamieslain voimaantultua viimeksi mai- vastaan lakkautuspalkkalain 6 § :ssä tarkoite-
11103: 70 1984 vp. - HE n:o 238
11104:
11105: tun alempipaikkaisen viran tai toimen, sovel- nimittävä viranomainen ei virkaa täytettäessä
11106: letaan valtion virkamieslain voimaantultua tuossa tapauksessa ole sidottu virkaehdotukses-
11107: edelleen lakkautuspalkkalain 6 §:ää. Näin ol- sa ehdollepantuihin hakijoihin. Momentin sään-
11108: len mahdollisesti suoritettu henkilökohtainen nökset merkitsevät myös sitä, ettei kyseisissä
11109: palkkauksen lisä voidaan valtion virkamieslain tapauksissa valtion virkamieslain voimaantultua
11110: voimaantulosta huolimatta edelleen suorittaa. enää tarvitse tehdä uutta esitystä tai antaa lau-
11111: 17 §. Valtion virkamieslain voimaantulles- suntoa viran täyttämisestä. Momentin mukaan
11112: sa ulkoasiainministerin käytettävänä eli dispo- raukeaa lisäksi virkaehdotuksesta lain voimaan-
11113: nibiliteetissä olevaan henkilöön sovelletaan py- tullessa ratkaisematta oleva valitus. Tuon vali-
11114: kälän 1 momentin mukaan, mitä valtion vir- ~ksen ratkaiseminen ei enää ole tarpeen, koska
11115: kamieslaissa on säädetty käytettäväksi asete- vtrkaehdotuksella, joka katsotaan edellä olevan
11116: tusta virkamiehestä. Tämä on tarpeen sen mukaan esitykseksi, ei enää ole sitovaa vaiku-
11117: vuoksi, että ulkoasiainhallinnosta annetun lain tusta.
11118: asianomainen säännös kumotaan. Pykälän 3 momentin säännökset merkitsevät
11119: Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa sitä, etteivät 2 momentin säännökset virkaeh-
11120: tarkoitettu disponibiliteetissä oleva henkilö säi- dotuksesta ja siitä tehdvstä valituksesta koske
11121: lyttää edelleen lisäksi ne oikeudet ja velvol- niitä virkoja, joiden osalta virkaehdotus edellä
11122: lisuudet, joista on säädetty ulkoasiainhallinnos- 6 §:n mukaisesti edelleen säilytetään. Noissa
11123: ta annetun lain 14 §:ssä. On pidetty asian- tapauksissa virkaehdotuksen oikeudellinen mer-
11124: mukaisena, että tällaisella ennen valtion virka- kitys pysyy aikaisemman lainsäädännön mu-
11125: mieslain voimaantuloa disponibiliteettiin asete- kaisena.
11126: tulla henkilöllä on mainittujen lainkohtien mu- 19 §. Pykälän 1 momentin mukaan eron
11127: kainen oikeus eläkkeeseen disponibiliteettiajan myöntämiseen samoin kuin irtisanomiseen so-
11128: päätyttyä. velletaan ennen valtion virkamieslain voimaan-
11129: 18 §. Pykälä koskee viran täyttämismenet- tuloa voimassa olleita säännöksiä, jos virka-
11130: telyä uuteen lainsäädäntöön siirtymisvaiheessa. mies on pyytänyt eroa tai irtisanoutunut taik-
11131: Pykälän 1 momentin mukaan ennen valtion vir- ka viranomaisen toimesta irtisanottu ennen sa-
11132: kamieslain voimaantuloa haettavaksi julistettu notun lain voimaantuloa. Jos siten ylimääräi-
11133: virka, toimi ja ylimääräinen toimi, joka muut- nen toimenhaltija on irtisanoutunut ennen val-
11134: tuu ennen täyttämistä valtion virkamieslaissa tion virkamieslain voimaantuloa, sovelletaan
11135: tarkoitetuksi viraksi, saadaan valtion virkamies- muun muassa ennen valtion virkamieslain voi-
11136: lain voimaantultua täyttää sitä uudelleen haet- maantuloa voimassa ollutta irtisanomisaikaa.
11137: tavaksi julistamatta. Viran uudelleen haettavak- Jos taas viran tai pysyväisen toimen haltija on
11138: si julistaminen ei viran muuttumisesta huoli- ennen lain voimaantuloa pyytänyt eroa, häneeri
11139: matta yleensä ole tarpeellista, koska viran, toi- ei vielä sovelleta irtisanomisaikaa, vaan hänelle
11140: men tai ylimääräisen toimen muuttaminen val- myönnetään ero virasta tai toimesta aikaisem-
11141: tion virkamieslaissa tarkoitetuksi viraksi on pien säännösten mukaisesti.
11142: käytännössä hakijoiden tiedossa jo ennen lain Pykälän 2 momentti koskee muutoksen ha-
11143: voimaantuloa. Joissakin tapauksissa viran uudel- kemista ennen valtion virkamieslain voimaan-
11144: leen haettavaksi julistaminen voi tällöin kuiten- tuloa tehtyyn päätökseen, jolla toimen haltija
11145: kin olla tarpeen, kuten esimerkiksi silloin, kun on vapautettu toimesta tai ylimääräinen toi-
11146: on kulunut pitkä aika viran aikaisemmasta menhaltija on irtisanottu tai tämän määräys pe-
11147: haettavaksi julistamisesta. ruutettu. Muutosta haetaan ja valitus käsitel-
11148: Pykälän 2 momentin mukaan ennen valtion lään ja ratkaistaan noudattaen ennen valtion
11149: virkamieslain voimaantuloa asianomaisten sään- virkamieslain voimaantuloa voimassa olleita
11150: nösten mukaan viran täyttämisestä tehty esitys säännöksiä.
11151: tai annettu lausunto katsotaan valtion virka- 20 §. Pykälässä on siirtymäkauden sään-
11152: mieslain 12 §:ssä tarkoitetuksi esitykseksi tai nökset sivutoimista. Valtion virkamieslaissa on
11153: lausunnoksi. Asianomaisten säännösten mukaan saatettu sivutoimiluvan piiriin myös ammatin,
11154: tehty virkaehdotus katsotaan vastaavasti valtion elinkeinon ja liikkeen harjoittaminen, minkä
11155: virkamieslain 12 § :ssä tarkoitetuksi esitykseksi. vuoksi siirtymäkausi on tarpeen. Jos virkamie-
11156: Viimeksi mainittu säännös merkitsee sitä, että hellä on valtion virkamieslain voimaantullessa
11157: 1984 vp. - HE n:o 238
11158: 71
11159:
11160: sivut01m1, joka valtion virkamieslain 24 § :n mukaan kurinpitorangaistuksen maaraa asian-
11161: mukaan edellyttää sivutoimilupaa, ja jos hä- omainen virkamieslautakunta, eikä kuten sään-
11162: nellä ei ole siihen sivutoimilupaa, hänen on nönmukaisesti nykyisin, asianomainen virasto
11163: ehdotuksen mukaan haettava sitä kolmen kuu- tai laitos. Viittaus jäljemmäksi 24 §:ään tar-
11164: kauden kuluessa valtion virkamieslain voimaan- koittaa sitä, että muutosta ei myöskään viralta-
11165: tulosta. panoa tarkoittavassa kurinpitoasiassa valtion
11166: 21 §. Pykälä koskee virkasuhteesta johtu- virkamieslain voimaantultua kuitenkaan enää
11167: van taloudellisen etuuden vanhentumisaikaa haettaisi virkaylioikeudessa. Muutoksenhaku-
11168: siirtymäkautena. viranomainen on kaikissa kurinpitoasioissa heti
11169: Pykälän 1 momentin mukaan virkamiehelle valtion virkamieslain voimaantultua korkein
11170: aiheettomasti maksetun palkkauksen tai muun hallinto-oikeus. .
11171: virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden 23 §. Pykälä koskee varsinaisia kurinpito-
11172: takaisin perintä on pantava vireille viimeistään rangaistuksia koskevien säännösten soveltamis-
11173: kolmen vuoden kuluessa valtion virkamieslain ta niissä tapauksissa, joissa ennen valtion vir-
11174: voimaantulosta lukien. Jos aikaisemman lain- kamieslain voimaantuloa tehdystä rikkomuk-
11175: säädännön mukainen 10 vuoden vanhentumis- sesta määrätään kurinpitorangaistus valtion vir-
11176: aika täyttyy valtion virkamieslain voimaantul- kamieslain tultua voimaan. Yleisten periaat-
11177: tua aikaisemmin kuin mainitun kolmen vuo- teiden mukaan sovelletaan tällaisessa tapauk-
11178: den kuluttua, noudatetaan aikaisempaa vanhen- sessa tekoajan lainsäädäntöä, ellei uusi laki
11179: tumisaikaa. Takaisin perinnän vanhentumisaika ole 1ievempi. Valtion virkamieslain mukaiset
11180: ei siten minkään tapauksen osalta pitene val- kurinpitorangaistukset ovat samat kuin nykyi-
11181: tion virkamieslain voimaantullessa. sen lainsäädännön mukaiset kurinpitorangais-
11182: Pykälän 2 momentti koskee virkamiehen te- tuks,et, eivätkä ne siten ole lievemmät kuin
11183: kemän oikaisuvaatimuksen vanhentumisaikaa nykyisten säännösten mukaiset kurinpitoran-
11184: valtion virkamieslain voimaantultua. Jos tämän gaistukset. Tämän vuoksi sovelletaan pykälän
11185: oikaisuvaatimuksen tekeminen ei valtion virka- mukaan siirtymävaiheessa noit,a ennen valtion
11186: mieslain voimaantullessa aikaisempien säännös- virkamieslain voimaantuloa voimassa olleita
11187: ten mukaan ole vanhentunut, oikaisuvaatimus säännöksiä.
11188: saadaan tehdä lain voimaantultua kolmen vuo- 24 §. Virkaylioikeus ja sen toiminta lakkaa
11189: den kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä 1 momentin mukaan valtion virkamieslain voi-
11190: lukien, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt maantullessa. Virkaylioikeus erikoistuomioistui-
11191: tapahtua. Vanhentumisaika pitenee tässä ta- mena käy nimittämiskirjalain kumoamisen yh-
11192: pauksessa siten jo siirtymäkautena. teydessä tarpeettomaksi, kun valtion virkamies-
11193: 22 §. Valtion virkamieslain voimaantullessa lain mukaan ylimpänä muutoksenhakuasteena
11194: saattaa olla vireillä kurinpitoasioita, joita ei ole on korkein hallinto-oikeus.
11195: vielä ratkaistu. Kun valtion virkamieslaki mer- Pykälän 2 momentti koskee muutoksenhakua
11196: kitsee useita muutoksia kurinpitoasioiden käsit- ennen valtion virkamieslain voimaantuloa an-
11197: telyjärjestystä koskeviin nykyisiin säännöksiin, nettuun päätökseen, jos valitusaika päättyy val-
11198: on tässä voimaanpanelaissa tarpeen antaa sään- tion virkamieslain voimaantulon jälkeen. Mo-
11199: nökset kurinpitoasioiden käsittelystä siirtymä- mentin säännökset koskevat nimittämiskirjalain
11200: vaiheessa. Pykälän mukaan ennen valtion vir- 19 §: ssä tarkoitettuja päätöksiä, eli päätöstä,
11201: kamieslain voimaantuloa vireillepantu kurin- jolla viran tai pysyväisen toimen haltija on pan-
11202: pitoasia käsitellään loppuun noudattaen ennen tu kurinpitomenettelyssä viralta tahi jolla viran
11203: valtion virkamieslain voimaantuloa voimassa haltija on vapautettu nimittämiskirjalain 4 § :n
11204: olleita säännöksiä. Pykälä koskee kaikkia ku- 1 momentin nojalla työkyvyn pysyvän menettä-
11205: rinpitoasioita eli sekä viraltapanoa tarkoittavaa misen vuoksi. Kyseisistä päätöksistä on nimittä-
11206: kurinpitomenettelyä että muuta kurinpitome- miskirjalain 19 §:n mukaan nykyisin valitus-
11207: nettelyä. Tämän pykälän mukaisesti tulevat so- oikeus virkaylioikeuteen. Pykälän 2 momentin
11208: vellettaviksi muun muassa toimivaltaista viran- mukaan päätöksiin haetaan näissä tapauksissa
11209: omaista ja kurinpitomenettelyä koskevat val- muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa eikä
11210: tion virkamieslailla kumottavassa lainsäädän- virkaylioikeudessa, joka valtion virkamieslain
11211: nössä olevat säännökset. Valtion virkamieslain voimaantullessa lakkautetaan. Päätöksen teh-
11212: 72 1984 vp. - HE n:o 238
11213:
11214: neen viranomaisen on siten puheena olevissa ta- haltijoita koskevat erilaiset määräykset kuin yli-
11215: pauksissa annettava valitusosoitus korkeimpaan määräisiä toimenhaltijoita. Pykälän 1 momentis-
11216: hallinto-oikeuteen eikä virkaylioikeuteen. Jos sa tarkoitettu palkkaus suoritettaisiin kaikille
11217: muutoksenhaku kaikesta huolimatta näistä sään- virkamiehille samanaikaisesti, kalenterikuukau-
11218: nöksistä poiketen valtion virkamieslain voimaan- den 15 päivänä.
11219: tultua osoitetaan virkaylioikeudelle, tästä ei Pykälän 2 momentissa on säännökset muun
11220: aiheudu valittajalle oikeudenmenetystä. Yleisten kuin 1 momentissa tarkoitetun palkkauksen
11221: periaatteiden mukaan korkein hallinto-oikeus suorittamisajankohdasta.
11222: käsittelee ja tutkii myös tällaisen virheellisesti Pykälän 3 momentissa on säädetty, mistä
11223: osoitetun valituksen. ajankohdasta virkamiehen palkkaus laksetaan.
11224: 25 §. Pykälän mukaan valtion virkamieslain Pykälän 4 momentissa on säännökset palk-
11225: 50 §:ssä säädettyä 67 vuoden yleistä eroamis- kauksen suorittamisesta virkasuhteen päät-
11226: ikää ei sovelleta tuomariin siinä virassa, jossa tyessä.
11227: hän on valtion virkamieslain voimaantullessa. Pykälän 5 momentissa on määritelty laissa
11228: Säännös johtuu siitä, että tuomareiden eroa- käytetty käsite varsinainen palkkaus.
11229: misikä alenee valtion virkamieslain mukaan
11230: kolmella vuodella. Tätä muutosta ei ole pidet- 27 §. Tässä pykälässä on säännökset virka-
11231: ty asianmukaisena toteuttaa lain voimaantulles- miesten palkanmaksuajankohdan siirtämisestä.
11232: sa virassa olevien tuomareiden osalta siinä vi- Ehdotuksen mukaan nykyisin kuukauden en-
11233: rassa, jossa he ovat lain voimaantullessa. Tuo- simmäisenä päivänä maksettavat palkkaukset
11234: mariin, joka nimitetään virkaan valtion virka- siirrettäisiin asteittain yhden vuoden kuluessa
11235: mieslain voimaantulon jälkeen, sovelletaan heti suoritettaviksi kuukauden 15 päivänä. Palkan-
11236: yleistä 67 vuoden eroamisikää. maksuajankohdan siirtäminen aloitettaisiin yhtä
11237: vuotta ennen valtion virkamieslain voimaan-
11238: Tällä pykälällä ei ole tarkoitettu muutosta jo tuloa ja se saatettaisiin loppuun valtion virka-
11239: nyt mahdollisesti voimassa olevaan 70 vuotta mieslain voimaantuloon mennessä. Vastaavasti
11240: alempaan eroamisikään tuomarin virassa. Työ- siirrettäisiin kuukauden lopussa nykyisin suori-
11241: tuomioistuimen presidentti on työtuomioistui- tettavat palkkaukset myös suoritettaviksi kuu-
11242: mesta annetun lain (646/7 4) 6 § :n mukaan kauden 15 päivänä.
11243: velvollinen eroamaan täyttäessään 67 vuotta.
11244: Tällaisessa tapauksessa tuomarin viran haltija 28 §. Pykälän mukaan sovitaan erikseen toi-
11245: on tietysti velvollinen eroamaan tuossa alem- seen alempipaikkaiseen virkaan siirretyn virka-
11246: massa eroamisiässä myös välittömästi valtion miehen palkkauksesta virkaehtosopimuksin. Jos
11247: virkamieslain voimaantulon jälkeen eikä siirty- virkamiehen on toiseen virkaan siirtämisen
11248: mäkautta tarvita. vuoksi muutettava toiselle paikkakunnalle, hä-
11249: nelle on korvattava muuttokustannukset. Nämä
11250: säännökset vastaavat pääosin nimittämiskirja-
11251: lain 17 § :n säännöksiä.
11252: 29 §. Käytettäväksi asetetulle virkamiehelle
11253: 5 luku. Siirtymäkauden palvelussuhteen suoritetaan palkkaus valtiovarainministeriön
11254: ehtojen erityisjärjestelyt vahvistamien perusteiden mukaan, kuitenkin
11255: vähintään sen viran mukainen varsinainen
11256: Tässä luvussa on siirtymäkautta varten anne- palkkaus, josta hänet on asetettu käytettäväksi.
11257: tut säännökset palvelussuhteen ehdoista. Nämä Säännös on tarpeen siirtymäkautta varten. Ul-
11258: säännökset on tarkoitettu olemaan voimassa sii- koasiainhallinnosta annetun lain 13 §:n 2 mo-
11259: hen asti kunnes asiasta sovitaan virkaehtosopi- mentin mukaan disponibiliteetissä oleva virka-
11260: muksella. mies on oikeutettu saamaan virkaan kuuluvan
11261: 26 §. Pykälän 1 momentissa on yleissään- varsinaisen palkkauksen.
11262: rilis palkanniaksuajankohdasta, jota noudatettai- 30 §. Pykälässä on säädetty irtisanomisajan
11263: siin valtion virkamieslain voimaantulosta lu- pituudesta. Irtisanomisaika on tarkoitettu mää-
11264: kien. Nämä säännökset ovat tarpeen sen vuok- räytymään asianomaisen palvelusajan pituuden
11265: si, että nykyisin viran ja pysyväisen toimen mukaan. On pidettävä asianmukaisena, että pi-
11266: 1984 vp. - HE n:o 238 73
11267:
11268: temmän aikaa valtion palveluksessa ollut vir- seisen velvollisuuden täyttämisen tehosteeksi,
11269: kamies saa hyväkseen pitemmän irtisanomis- on virkamieheltä tuossa tapauksessa pidätet-
11270: ajan. Irtisanomisai~a on pykälän .mu~aan l~säksi tävä koko palkkaus. Pidätettyä palkkausta ei
11271: erilainen viranomatsen puolelta Ja vtrkamtehen tässä tapauksessa suoriteta myöhemmin virka-
11272: puolelta tapahtuvan irtisanomi~e~ osalt~ .. Ly- miehelle.
11273: hyempää eli yhden kuukauden trtlsanomtsatka~ Pykälän 3 momentin säännökset vastaavat
11274: noudatettaisiin irtisanottaessa tasavallan prest- pääosin nykyisin vallitsevaa käytäntöä, josta
11275: dentin nimittämän valtion virkamieslain 47 § :n tosin ei ole nimenomaisia säännöksiä tai mää-
11276: 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen virka- räyksiä muutoin kuin sairauden aiheuttaman
11277: suhde päättymään. Tasavallan presidentti voi virantoimituksesta pidättämisen osalta.
11278: nykyisin vapauttaa nämä ylimmät virkamiehet
11279: ilman irtisanomisaikaa. 33 §. Viran lakkauttamisen johdosta irtisa-
11280: notolle virkamiehelle, jolle on valtion toimesta
11281: 31 §. Pykälä koskee virkamiehen palkkaus- osoitettu virka tai työ toisella paikkakunnalla
11282: ta irtisanomisesta ja viraltapanosta tehdyn muu- ja jonka on, voidakseen ottaa vastaan tuon
11283: toksenhaun yhteydessä. Pykälän 1 momentti uuden viran tai työn, muutettava toiselle paik-
11284: koskee sitä tapausta, että irtisanomisesta tehtyä kakunnalle, korvataan tämän pykälän mukaan
11285: muutoksenhakua ei ole ehditty lainvoimaisesti valtion varoista muuttokustannukset. Tällaista
11286: ratkaista ennen irtisanomisajan loppuun kulu- yleisessä muodossa olevaa säännöstä ei nykyi-
11287: mista ja virkamies on tästä syystä irtisanomis- sin ole lukuunottamatta lakkautuspalkkalain-
11288: ajan kuluttua loppuun pidätetty virantoimituk- säännössä olevia säännöksiä, jotka koskevat
11289: sesta. Virkamieheltä on tällöin pidätettävä koko kuitenkin vain toisen viran tai toimen vas-
11290: palkkaus. Jos irtisanominen muutoksenhaun taanottamisesta aiheutuvia muuttokustannuksia.
11291: johdosta myöhemmin kumotaan, on pidätetty Myöskään valtion virkamiesten muuttokustan-
11292: palkkaus kuitenkin suoritettava virkamiehelle. nusten korvaamisesta tehty virkaehtosopimus
11293: Pykälän 2 momentin mukaan on virkamie- ei koske tällä hetkellä näitä tapauksia.
11294: heltä, joka on pantu viralta, pidätettävä koko 34 §. Selvyyden vuoksi on tässä pykälässä
11295: palkkaus, vaikkei päätös o~e lainvoi.main~n. säädetty, että voimaanpanolakiehdotuksen 26-
11296: Pidätettävä palkkaus on suontettava vtrkamte- 33 §:n säännökset ovat toissijaisia valtion vir-
11297: helle, jos viraltapano muutoksenhaun johdosta kamieslaissa tarkoitettujen virkamiesten osalta
11298: kumotaan tai viraltapano muutetaan kaikkein asiasta mahdollisesti tehtävään virkaehtosopi-
11299: lievimmäksi rangaistukseksi eli varoitukseksi. mukseen ja sopimuspaikkaisen virkamiehen
11300: Tämän momentin säännökset vastaavat pääosin kanssa tehtävään sopimukseen nähden. Kuiten-
11301: nykyisin voimassa olevia virkaehtosopimuksen kin 26 §:n ja 27 §:n palkanmaksuajankohtaa
11302: määräyksiä. koskevat säännökset, joilla pyritään yhtenäis-
11303: 32 §. Valtion virkamieslain 65 §:n nojalla tämään eri virkamiesryhmien osalta noudatetta-
11304: virantoimituksesta pidätetyn virkamiehen palk- va käytäntö, muuttavat nykyisten viran ja toi-
11305: kauksesta on säännökset tässä pykälässä. men haltijoiden osalta tällä hetkellä voimassa
11306: Pykälän 1 momentin säännökset, jotka kos- olevaa virkaehtosopimukseen perustuvaa me-
11307: kevat palkkausta virantoimituksesta pidättämi- nettelyä. Myöhemmin palkanmaksuajankohdasta
11308: sen tapahtuessa rikossyytteen, kurinpitomenet- voidaan luonnollisesti sopia uudella virkaehto-
11309: telyn tai niiden edellyttämien tutkimusten ajak- sopimuksella.
11310: si, vastaavat nykyisin voimassa olevia virka-
11311: ehtosopimuksen määräyksiä.
11312: Pykälän 2 momentti koskee palkkausta vi- 6 luku. Valtion virkamieslain soveltaminen
11313: rantoimituksesta pidättämisen tapahtuessa sen muihin kuin valtion palveluksessa
11314: johdosta, että virkamies kieltäytyy valtion vir- oleviin
11315: kamieslain 25 §: ssä tarkoitetuista terveyden-
11316: tilaa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista 35. Nimittämiskirjalain 22 §:n mukaan ni-
11317: tai antamasta sanotun pykälän mukaisesti ter- mittämiskirjalakia sovelletaan muunkin kuin
11318: veydentilaansa koskevia tietoja. Koska viran- valtion viran tai toimen haltijaan, jonka val-
11319: toimituksesta pidättäminen on tarkoitettu ky- tion viranomainen on nimittänyt tai ollut ni-
11320:
11321:
11322: 10 1682016002
11323: 74 1984 vp. - HE n:o 238
11324:
11325: mittämisessä osallisena. Kun nimittämiskirja- varoista. Tämän pykälän säännökset ovat tar-
11326: laki kumotaan tällä voimaanpanolailla, on tar- peen lakkautuspalkkalainsäädännön kumoami-
11327: peen ottaa tähän lakiin nimittämiskirjalain sen johdosta. Näilläkin säännöksillä kuten
11328: 22 §:ää vastaava säännös. Pykälän mukaan val- edellä 35 §:n f>äännöksillä on tarkoitus säilyt-
11329: tion virkamieslakia ja tätä voimaanpanelakia tää käytäntö nykyisellään siihen asti, kunnes
11330: on nimittämiskirjalakia vastaavin osin sovel- asiasta asianomaisissa laeissa erikseen sääde-
11331: lettava sellaiseen muun kuin valtion palveluk- tään.
11332: sessa olevaan henkilöön, johon nimittämiskirja- Nyt esillä olevan pykälän soveltamisala on
11333: lain 22 §:n mukaan nimittämiskirjalakia so- supistunut 23 päivänä huhtikuuta 1976 annet-
11334: velletaan. Ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa tujen lakien (344/76 ja 553/76) johdosta, jot-
11335: näihin henkilöihin muita valtion virkamieslain ka tulivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1978.
11336: säännöksiä kuin nimittämiskirjalakia vastaavia Tuolla lainsäädännöllä siirrettiin kaupunkien
11337: säännöksiä. Esimerkiksi nimittämiskirjalain 4 raastuvanoikeudet, syyttäjälaitos, maistraatit ja
11338: §:n säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta ulosottolaitos valtion haltuun ja niiden palve-
11339: erota virasta sairauden perusteella, vastaavat luksessa olevat viranhaltijat valtion virkamie-
11340: säännökset ovat valtion virkamieslain 10 luvun hiksi. Lainuudistuksen jälkeen lakkautuspalk-
11341: irtisanomista koskevat säännökset. Käytännössä kasäännöksiä ei sanottavasti enää jouduta sovel-
11342: ei kuitenkaan työsopimussuhteessa olevaan hen- tamaan kunnan viranhaltijoihin. Pykälän sään-
11343: kilöön ole sovellettava nimittämiskirjalakia, nökset koskevat nykyisin muun muassa arkki-
11344: eikä häneen siten myöskään sovelleta valtion piispaa ja piispoja.
11345: virkamieslainsäädäntöä, vaikka valtion viran-
11346: omainen olisi hänet nimittänyt tai ollut nimit- Pykälän 2-4 momentissa olevat säännökset
11347: tämisessä osallisena. vastaavat edellä 15 §: ssä valtion virkamiesten
11348: Tämän pykälän mukaisesti valtion virkamies- osalta annettuja säännöksiä.
11349: lakia ja tätä lakia sovelletaan muun muassa
11350: Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaan
11351: ja jäseneen, Postipankin pääjohtajaan ja pää-
11352: johtajan varamiehenä toimivaan johtajaan, kan- 7 luku. Erinäiset säännökset
11353: saneläkelaitoksen hallituksen jäseneen sekä
11354: arkkipiispaan ja piispoihin, jotka kaikki tasa-
11355: vallan presidentti nimittää. Lisäksi näitä lakeja 37 §. Edellä 12 §:ssä on säädetty virasto-
11356: sovelletaan niihin muihinkin henkilöihin, jotka jen ja laitosten hallinnosta annetuissa asetuk-
11357: valtion viranomainen nimittää. sissa olevien säännösten soveltamisesta niihin
11358: Valtion virkamieslaissa ei ole nimittämiskir- virkamiehiin, jotka tällä voimaanpanolailla siir-
11359: jalain 22 §:ää vastaavaa säännöstä. On pidetty retään valtion virkamieslain mukaisiin virkoi-
11360: selkeämpänä, että valtion virkamieslain sovel- hin. Tämän pykälän mukaan noita erikseen an-
11361: tamisesta muihin kuin valtion palveluksessa nettuja säännöksiä sovelletaan vastaavalla ta-
11362: oleviin säädetään kussakin tapauksessa erikseen valla myös valtion virkamieslain voimaantulon
11363: lailla. Tällä voimaanpanelain säännöksellä on jälkeen tuollaiseen virkaan nimitettyyn, siirret-
11364: välttämätöntä järjestää kysymys siihen asti kun- tyyn ja otettuun virkamieheen.
11365: nes asiasta erikseen säädetään asianomaisissa 38 §. Lakkautuspalkalla olevan virkasuhde
11366: laeissa. Tuohon asti noudatetaan. siten nykyistä katkeaa tämän pykälän mukaan myös siinä ta-
11367: käytäntöä valtion virkamieslainsäädännön so- pauksessa, että lakkautuspalkalla oleva nimite-
11368: veltamisessa. tään sellaiseen muun kuin valtion virkaan tai
11369: 36 §. Pykälän 1 momentin mukaan niihin toimeen, jonka haltijaan 35 §:n mukaan sovel-
11370: kunnan ja kirkkokunnan viranhaltijoihin, joita letaan valtion virkamieslakia. Kuitenkin 16
11371: lakkautuspalkkalain 9 § :n 1 momentin 2-4 § :stä käy ilmi, että tässäkin tapauksessa sovel-
11372: kohdan mukaan lakkautuspalkkalaki koskee, letaan edelleen lakkautuspalkkalain 6 §:ssä
11373: sovelletaan soveltuvin osin valtion virkamies- henkilökohtaisesta palkkauksen !isästä annettu-
11374: lain 12 luvun erorahaa ja toistuvaa korvausta ja säännöksiä.
11375: koskevia säännöksiä. Eroraha ja toistuva kor- 39 §. Tässä pykälässä on selvyyden vuoksi
11376: vaus suoritetaan myös näille henkilöille valtion määritelty laissa tarkoitetun ylimääräisen toi-
11377: 1984 vp. - HE n:o 238 75
11378:
11379: men käsite. Tätä on selvitetty edellä 9 §:n pe- säätää, että uudelleen SlJOlttamista varten tar-
11380: rusteluissa, joihin tässä viitataan. vittavista toimenpiteistä huolehtii valtiokont-
11381: 40 §. Pykälä sisältää asetuksenantovaltuu- tori. Tämän vuoksi on tarpeen lisätä valtio-
11382: den. konttorista annetun lain (18/78) 1 §:ään,
11383: 41 §. Tämä laki on tarkoitus saattaa voi- joka koskee valtiokonttorin tehtäviä, säännös
11384: maan samanaikaisesti kuin valtion virkamies- uudelleen sijoittamisesta.
11385: laki tämän lain 1 §:n mukaan.
11386:
11387: 5.3. Laki puolustusvoimista annetun lain
11388: 5. M u i h i n 1a k e i h i n e h d o te t u t muuttamisesta
11389: muutokset
11390: Vuoden 1926 nimittämiskirjalain 5 §:n 3
11391: 5.1. Laki valtion eläkelain muuttamisesta momentin nojalla on puolustusvoimien virka-
11392: miesten sekä sotilasvirkaan muussa valtion lai-
11393: Ehdotuksen mukaan muutettaisiin VEL 8 toksessa nimitettyjen virkamiesten siirtymisvel-
11394: § :n 4 momenttia poistamalla siitä nimittämis- vollisuudesta voitu säätää asetuksella. Kun ni-
11395: kirjalain säännöksiin liittyvät a ja b kohdat. mittämiskirjalaki valtion virkamieslain säätämi-
11396: Näiden kohtien mukaan eläkeiän saavuttaminen sen yhteydessä kumotaan, tulee mainittu ase-
11397: ei poikkeuksellisesti ole edellytyksenä vanhuus- tuksenantovaltuus sisällyttää asianomaista lai-
11398: eläkkeen saamiseksi. Momentin b kohdan pois- tosta tai hallinnonalaa koskevaan lakiin.
11399: taminen merkitsee sitä, että myöskään sopi- Rajavartiolaitoksesta annetussa laissa (5 /
11400: muspaikkaisen virkamiehen kanssa ei enää voi- 75) on jo mainittu asetuksenantovaltuus (7
11401: da sopia, ettei eläkeiän saavuttaminen olisi edel- §). Puolustusvoimia koskevassa laissa (402/
11402: lytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi. Uudis- 74) tuota säännöstä ei ole, minkä vuoksi sään-
11403: tus merkitsee eri virkamiesryhmien eläkeoikeu- nös ehdotetaan lisättäväksi lakiin. Ehdotettu
11404: dellisen aseman yhdenmukaistamista. VEL 9 säännös on saman sisältöinen kuin rajavartio-
11405: § :n 1 momentin b kohta, joka myöskin liittyy laitoksesta annetun lain 7 §.
11406: nimittämiskirjalain säännöksiin, ehdotetaan tar-
11407: peettomana kumottavaksi.
11408: Lain voimaantulosäännöksessä on säännökset
11409: siirtymäkauden varalta. Jos edunsaaja on va- 5.4. Lait työriitojen sovittelusta annetun lain
11410: pautettu virasta tai toimesta nimittämiskirja- ja kuluttaja-asiamiehestä annetun lain
11411: lain 2 §:n 1 tai 3 momentin nojalla ajankoh- muuttamisesta
11412: dasta, joka on ennen valtion virkamieslain voi-
11413: maantuloa, hänen oikeudestaan eläkkeeseen Näiden lakien mukaan valtakunnansovitteli-
11414: noudatetaan aikaisempaa lainsäädäntöä. Sopi- jan virka ja kuluttaja-asiamiehen virka voidaan
11415: muspaikkaisen viran haltijan, jonka kanssa en- täyttää määräajaksi. Valtion virkamieslain 6
11416: nen tämän lain voimaantuloa tehdyn sopimuk- §:n 3 momenttiin ehdotetun yleissäännöksen
11417: sen mukaan eläkeiän saavuttaminen ei ole edel- nojalla viran täyttämisestä määräajaksi voidaan
11418: lytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, oikeu- säätää asetuksella. Tämän vuoksi mainitut eri-
11419: desta eläkkeeseen hänen palveluksensa tässä tyislaeissa olevat säännökset voitaisiin tältä osin
11420: virassa päättyessä noudatetaan aikaisempaa lain- tarpeettomina kumota. Koska mainituissa lain-
11421: säädäntöä. kohdissa on viran määräajaksi täyttämisen li-
11422: säksi säännöksiä muustakin, kuten nimittävästä
11423: viranomaisesta, niitä ei voida kokonaan kumota
11424: 5.2. Laki valtiokonttorista annetun lain vaan ne on muutettava.
11425: muuttamisesta
11426:
11427: Valtion virkamieslakiehdotuksen 35 §: ssä on
11428: perussäännökset virkamiesten uudelleen sijoit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus,-
11429: tamisesta valtion palvelukseen. Tuon pykälän kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
11430: nojalla annettavassa asetuksessa on tarkoitus tukset:
11431: 76 1984 vp. - HE n:o 238
11432:
11433: 1.
11434: Laki
11435: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
11436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11437: tavalla,
11438: kumotaan hallitusmuodon 91 §:n 4 momentti ja
11439: muutetaan 65 §:n 1 momentti, 89 §, 90 § sekä 91 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
11440: 65 § 90 §
11441: Uusia virastoja ja laitoksia voidaan perustaa Siitä, missä järjestyksessä yliopistojen ja kor-
11442: tulo- ja menoarvion rajoissa sitten kun niiden keakoulujen, evankelis-luterilaisen kirkon ja or-
11443: yleisistä perusteista on säädetty lailla. Virkoja · todoksisen kirkkokunnan virat, raastuvanoikeu-
11444: voidaan perustaa tulo- ja menoarvion rajoissa· den ja maistraatin pormestarin ja neuvosmie-
11445: niin kuin siitä lailla säädetään. Niin ikään hen virat sekä Suomen Pankin virat ovat täy-
11446: eläkeoikeudesta säädetään lailla. tettävät, on voimassa erityisiä säännöksiä.
11447:
11448:
11449: 89 § 91 §
11450: Hovioikeuksien jäsenten, yliopistojen ja kor-
11451: keakoulujen professorien virat sekä 88 § :n 1 Lailla voidaan säätää tuomarin velvollisuu-
11452: momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa maini- desta erota virasta määräikään tultuaan tai työ-
11453: tut virat ovat, jollei 90 §: ssä toisin säädetä, kykynsä menetettyään.
11454: sitten kun virka on ollut haettavaksi julistet- Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä vi-
11455: tuna, täytettävä virkaehdotuksen nojalla, johon rassaan sekä tuomarien ja muiden virkamiesten
11456: se viranomainen, miltä virkaa on haettu, panee virkasuhteen perusteista säädetään muutoin
11457: hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden mu- erikseen.
11458: kaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä kos-
11459: kevasta virkaehdotuksesta on korkeimman oi-
11460: keuden annettava lausuntonsa.
11461: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen Tämä laki tulee voimaan päivänä
11462: virkojen täyttämisestä säädetään erikseen. kuuta 19
11463:
11464:
11465:
11466:
11467: 2.
11468: Valtion virkamieslaki
11469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
11470: tyllä tavalla, säädetään:
11471: 1 luku 2 §
11472: Yleiset säännökset Virkamies on se, joka on
11473: 1) nimitetty tai siirretty virkaan ( vakinai-
11474: 1 § nen virkamies);
11475: Valtion virkamiehistä ja valtion viroista sekä 2) otettu virkaan koeajaksi (koeaikainen
11476: virkasuhteesta on voimassa, mitä tässä laissa virkamies);
11477: säädetään. 3) otettu viran väliaikaiseksi hoitajaksi
11478: 1984 vp. - HE n:o 238 77
11479:
11480: tai viransijaiseksi ( virkaatoimittava virkamies); 4) ulkoasiainhallinnon valtiosihteerin, alival-
11481: taikka tiosihteerin, ulkoasiainneuvoksen ja lähetystö-
11482: 4) otettu tilapäiseksi virkamieheksi. neuvoksen virat;
11483: Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelus- 5) jäljempänä 15 luvussa tarkoitetut tuoma-
11484: suhde, jossa valtio on työnantajana ja virka- rin virat;
11485: mies työn suorittajana. 6) keskusviraston pääjohtajan, ylijohtajan,
11486: osastopäällikön ja keskusviraston muun jäse-
11487: 3 § nen sekä keskusviraston alaisen piirin päällikön
11488: Tämän lain soveltamisesta tuomarin virkaan virat;
11489: ja tuomarin virassa olevaan virkamieheen (tuo-
11490: mariin) säädetään jäljempänä 15 luvussa. 7) maaherran, lääninneuvoksen, lääninhalli-
11491: Asetuksella säädetään tämän lain soveltami- tuksen osastopäällikön ja lääninkamreerin virat;
11492: sesta tilapäiseen virkamieheen. 8) muun välittömästi ministeriön alaisen
11493: viraston päällikön virat;
11494: 4 § 9) kenraalien ja amiraalien sekä everstin ja
11495: Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeus- kommodorin virat; sekä
11496: asiamieheen ja apulaisoikeusasiamieheen ei- 10) yliopiston tai muun korkeakoulun kans-
11497: kä eduskunnan, valtiontinlintarkastajain, edus- lerin, professorin, apulaisprofessorin ja hallin-
11498: kunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neu- tojohtajan virat.
11499: voston Suomen valtuuskunnan kanslioiden ja
11500: eduskunnan kirjaston virkamiehiin eikä Suo- 6 §
11501: men Pankin, Postipankin ja kansaneläkelaitok- Virat perustetaan asetuksella. Siinä on aina
11502: sen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, ellei laissa määrättävä viran nimi ja palkkausluokka .tai se
11503: toisin säädetä. muu peruste, jonka mukaan viran palkkaus
11504: Tätä lakia ei sovelleta työsopimussuhteessa määräytyy. Virat perustetaan peruspalkkaisina
11505: valtioon olevaan työntekijään. Lakia ei myös- tai sopimuspalkkaisina.
11506: kään sovelleta siihen, joka täyttää muusta kuin Virkaa perustettaessa voidaan siihen kuuluva
11507: virkasuhteesta johtuvaa julkisoikeudellista vel- työaika, opetusvelvollisuus tai muu työmäärä
11508: vollisuutta. rajoittaa tietyksi osaksi virkaan yleensä kuulu-
11509: vasta koko työmäärästä.
11510: Asetuksella määrätään ne virat, joihin voi-
11511: 2 luku daan nimittää myös määräajaksi tai muutoin
11512: rajoitetuksi ajaksi.
11513: Virkojen perustaminen, siirtäminen, Virat lakkautetaan asetuksella. Näin vapautu-
11514: lakkauttaminen ja muuttaminen via määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin
11515: 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen virkojen pe-
11516: 5 § rustamiseen.
11517: Virkoja voidaan perustaa tulo- ja meno-
11518: arviossa palkkauksiin osoitettujen määrärahojen 7 §
11519: rajoissa. Viran nimi saadaan tarvittaessa muuttaa ase-
11520: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan tuksella. Samoin .saadaan asetuksella muuttaa
11521: vastaavia ja niitä ylempiä virkoja ei kuitenkaan opetus- tai tutkimustehtäviä varten yliopistoon,
11522: saa perustaa, ellei kutakin virkaa ole tulo- ja korkeakouluun tai muuhun oppilaitokseen pe-
11523: menoarviossa eritelty: rustetun viran opetusala tai tehtäväpiiri.
11524: 1) tasavallan presidentin kanslian kanslia- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
11525: päällikön virka; edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua virkaa,
11526: 2) valtioneuvoston oikeuskanslerin ja apu- lukuun ottamatta professorin ja apulaisprofesso-
11527: laisoikeuskanslerin sekä oikeuskanslerinviraston rin virkaa.
11528: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat;
11529: 3) ministeriön toimistopäällikön sekä sitä 8 §
11530: vastaavat ja ·sitä ylemmät ministeriön virat sekä Virka voidaan .snrtaa muuhun yksikköön
11531: hallitusneuvoksen, opetusneuvoksen, lainsää- kuin mihin se on perustettu, jollei Suomen
11532: däntöneuvoksen ja muut vastaavat ministeriön hallitusmuodon 70 §:stä muuta johdu. Jos virka
11533: virat; ei ole avoinna, virka voidaan siirtää vain virka-
11534: 78 1984 vp. - HE n:o 238
11535:
11536: miehen suostumuksella. Viran siirtämisestä tetulta viranomaiselta. Hakemukseen on liitet-
11537: päättää asianomainen ministerto, jollei joiden- tävä tarvittavat selvitykset.
11538: kin virkojen osalta asetuksella toisin säädetä. Jos hakemukseen ei ole liitetty tarvittavia
11539: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske selvityksiä tai jos hakemusta ei ole muutoin
11540: 5 § :n 2 momentissa tarkoitettua virkaa. asianmukaisesti laadittu, voidaan hakijalle va-
11541: rata tarvittaessa tilaisuus hänelle asetetussa
11542: kohtuullisessa määräajassa poistaa puutteelli-
11543: 3 luku suus. Jos puutteellisuus on vähäinen, hakemus
11544: voidaan tällaisesta puutteellisuudesta huolimat-
11545: Virkojen kelpoisuusvaatimukset, hakumenettely ta ottaa huomioon.
11546: ja virkasuhteen alkaminen Jos hakemus virkaan peruutetaan ennen ni-
11547: mittämistä, hakijaa ei oteta huomioon virkaa
11548: 9 § täytettäessä.
11549: Virkaan nimitettävän tulee olla täyttänyt 18
11550: 12 §
11551: vuotta (yleinen kelpoisuusikä), jollei jonkin
11552: viran osalta laissa tai asetuksessa .säädetä kor- Hakemuksen perusteella täytettävä virka
11553: keampaa kelpoisuusikää. täytetään esityksestä, jos siihen on nimittävä-
11554: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- nä viranomaisena tasavallan presidentti, valtio-
11555: detty yleisestä kelpoisuusiästä, virkaan voidaan neuvosto tai ministeriö. Esityksen tekee asian-
11556: nimittää 15 vuotta täyttänyt ja oppivelvolli- omainen viranomainen sille ministeriölle, jon-
11557: suutensa suorittanut henkilö, jos nimittämistä ka käsiteltäviin asia kuuluu. Asetuksella voi-
11558: voidaan viran· asianmukaisen hoitamisen kan- daan kuitenkin määrätä, että esityksen sijasta
11559: nalta pitää sopivana. on annettava lausunto.
11560: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, koskee Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
11561: myös virkaan siirrettävää ja sitä, joka otetaan tasavallan presidentin kanslian virkaa, mtms-
11562: virkaan koeajaksi, viran villiaikaiseksi hoitajaksi teriön eikä oikeuskanslerinviraston virkaa, kes-
11563: tai viransijaiseksi. kusviraston jäsenen virkaa, professorin virkaa,
11564: Eroamisiästä ja virassa jatkamisesta eroamis- apulaisprofessorin virkaa eikä tutkijaprofesso-
11565: iän jälkeen säädetään jäljempänä 50 §: ssä. rin virkaa. Näiden virkojen täyttämisestä on
11566: Muista kelpoisuusvaatimuksista on voimassa voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
11567: mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään.
11568: 13 §
11569: 10 § Virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut
11570: Virka on ennen sen ·täyttämistä julistett.tva henkilö. Jos virka kuitenkin erityisten sään-
11571: haettavaksi, jollei laissa tai ase.tuksessa toisin nösten mukaan saadaan täyttää sitä haettavak-
11572: säädetä. si julistamatta, virkaan voidaan nimittää hen-
11573: Viranomainen, joka julistaa viran haettavaksi, kilö, joka on antanut nimittämiseen muutoin
11574: määrää samalla hakuajan pituuden. Hakuaikaa suostumuksensa.
11575: ei kuitenkaan saa määrätä 14 päivää lyhyem- Tarvittaessa saadaan 1 momentissa tarkoitet-
11576: mäksi eikä 30 päivää pitemmäksi. tu henkilö ottaa virkaan koeajaksi sen mukaan
11577: Pätevästä syystä voidaan virka julistaa kuin 14 §:ssä säädetään.
11578: uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa Virkaan nimittämisen perusteista säädetään
11579: enintään 30 päivällä. Viran aikaisemmat ha- hallitusmuodossa.
11580: kijat otetaan tällöin huomioon ilman uutta ha-
11581: kemusta. Viran julistamisesta uudelleen haet- 14 §
11582: tavaksi ja hakuajan jatkamisesta päättää nimit- Virkaan valittu henkilö voidaan ennen ni-
11583: tävä viranomainen. mittämistä ottaa virkaan koeajaksi, mikäli koe-
11584: Hakemusta, joka ei ole saapunut ajoissa, ei ajan käyttöön on tarvetta sen selvittämiseksi,
11585: oteta huomioon. kykeneekö virkaan valittu asianmukaisesti suo-
11586: riutumaan virkatehtävistä. Koeajan pituus voi
11587: 11 § olla vähintään kolme kuukautta ja enintään
11588: Virkaa haetaan kirjallisesti nimittävältä tai kuusi kuukautta. Oppilaitoksen virkaan sekä
11589: muulta virkaa haettavaksi julistettaessa ilmoi- muuhun virkaan voidaan jos viran laatu tai
11590: 1984 vp. - HE n:o 238 79
11591:
11592: muut erttytset syyt edellyttävät pitempää koe- 18 §
11593: aikaa, kuitenkin ottaa enintään yhden vuoden Viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liit-
11594: koeajaksi. tymästä eikä kuulumasta yhdistykseen, ellei
11595: Ennen koeajan päättymistä on nimittävän laissa toisin säädetä, eikä painostaa virkamiestä
11596: viranomaisen otettava koeaikaisen virkamiehen liittymään johonkin yhdistykseen tai kieltää
11597: virkaan nimittäminen ratkaistavaksi. Jos koe- siitä eroamasta.
11598: aikaista virkamiestä ei viimeistään koeajan
11599: päättyessä nimitetä virkaan, hänen virkasuh- 19 §
11600: teensa päättyy ilman irtisanomista koeajan Asianomaisen viranomaisen on huolehdittava
11601: päättyessä. Koeaikainen virkamies saadaan irti- siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta
11602: sanoa sen estämättä, mitä irtisanomisen pe- johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne
11603: rusteista on tässä laissa säädetty. hänelle kuuluvat.
11604: Koeajaksi ottamisesta päättää nimittävä vi-
11605: ranomainen.
11606: Mitä tässä pykälässä on säädetty koeajaksi 5 luku
11607: ottamisesta, ei koske virkaa, johon nimittävä-
11608: nä viranomaisena on tasavallan presidentti tai Virkamiehen yleiset velvollisuudet
11609: valtioneuvosto.
11610: 20 §
11611: 15 § Virkamiehen on suoritettava virkatehtävät
11612: Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on
11613: viranomainen voi peruuttaa nimityksen ennen noudatettava työnjohto- ja työnvalvontamäärä-
11614: sitä ajankohtaa, josta lukien asianomainen on yksiä.
11615: virkaan nimitetty. Koeajaksi otetun hakemuk- Virkamiehen on osallistuttava viraston toi-
11616: sesta nimittävä viranomainen voi vastaavasti minnan kannalta tarpeelliseksi katsettavaan
11617: peruuttaa koeajaksi ottamisen. koulutukseen.
11618: Virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesase-
11619: 16 §
11620: mansa edellyttämällä tavalla.
11621: Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta
11622: lukien asianomainen on nimitetty tai siirretty 21 §
11623: virkaan, otettu virkaan koeajaksi tai otettu vi- Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa
11624: ran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi. vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se
11625: Todistukseksi virkaan nimittämisestä tai siir- voi heikentää luottamusta virkamieheen tai
11626: tämisestä annetaan nimittämiskirja. Koeajaksi viranomaiseen.
11627: virkaan ottamisesta ja viran väliaikaiseksi hoi-
11628: tajaksi tai viransijaiseksi ottamisesta annetaan 22 §
11629: todistukseksi määräyskirja. Virkamies ei saa totmta yhdistyksessä mil-
11630: loin toiminta on laissa erikseen kielletty eikä
11631: muulloinkaan sellaisessa asemassa, että yhdis-
11632: tyksessä toimiminen on ristiriidassa virkamie-
11633: hen virkatehtävien kanssa.
11634: 4 luku
11635: 23 §
11636: Viranomaisen yleiset velvollisuudet Virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä
11637: työnantajana luvatta muille ilmaista virkamiesasemassaan tie-
11638: toon saamaansa seikkaa, joka erikseen on sää-
11639: 17 § detty tai määrätty salassa pidettäväksi taikka
11640: Virkamiehiä on kohdeltava virkasuhteessa joka asian laadun vuoksi on muutoin ilmeisesti
11641: tasapuolisesti. Virkamiehiä ei saa perusteetto- pidettävä salassa.
11642: masti asettaa toisiin virkamiehiin nähden eri
11643: asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, 24 §
11644: iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää
11645: taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi. sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä
11646: 80 1984 vp. - HE n:o 238
11647:
11648: sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittami- tusta asunnosta ·sekä virkaan liittyvistä luon-
11649: seen, ellei asianomainen viranomainen hake- toiseduista valtiolle korvausta valtioneuvoston
11650: muksesta myönnä hänelle siihen sivutoimilu- määräämien perusteiden mukaan, jollei muualla
11651: paa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määrä- toisin säädetä tai valtion virkaehtosopimuslain
11652: ajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan (664/70) nojalla tehdystä korvauksen määrää
11653: peruuttaa, kun siihen on syytä. koskevasta sopimuksesta muuta johdu. Kor-
11654: Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on vaukset eivät saa ylittää paikkakunnalla käypiä
11655: otettava huomioon, että virkamies ei saa sivu- keskimääräisiä hintoja.
11656: toimen vuoksi tulla esteelliseksi virassa ja että Edellä 2 momentissa tarkoitetut korvaukset
11657: sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta virka- saadaan periä kuukausittain virkamiehen palkas-
11658: miesten tasapuolisuuteen viranhoidossa ja ettei ta. Ne saadaan periä kuukausittain myös etu-
11659: se muutoinkaan saa haitata viran asianmukaista käteen,
11660: hoitamista. 27 §
11661: Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivu- Vakinainen virkamies on tarvittaessa velvol-
11662: toimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus asian- linen tilapäisesti hoitamaan väliaikaisena tai
11663: omaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi viransijaisena toista •samanlaatuista virkaa sa-
11664: kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja massa virastossa. Virkamies on tällöin vastaa-
11665: pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla. van ajan virkavapaana omasta virastaan.
11666: Viranomaisen päätös tulee noudatettavaksi siitä Virkamies voidaan määräajaksi siirtää toimi-
11667: tehdystä valituksesta huolimatta. maan toisessa virastossa, jos siirto parantaa
11668: Sivutoimella tarkoitetaan 1-3 momentissa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorit-
11669: virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista tamiseksi ja jos virkamies on antanut siirtoon
11670: virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, sekä am- suostumuksensa. Siirrosta päättää nimittävä vi-
11671: mattia, elinkeinoa ja liikettä. ranomainen,
11672: Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä on säädetty,
11673: on noudatettava laissa tai asetuksessa eri hal- 28 §
11674: linnonaloilla sivutoimista annettuja erityissään- Virkavalasta on voimassa, mitä siitä erikseen
11675: nöksiä. säädetään,
11676: 25 § Erikseen säädetään velvollisuuksista, joita
11677: Jos se viran hoitamisen edellytysten selvittä- virkamiehellä on työtaistelun aikana.
11678: miseksi on tarpeen, virkamies voidaan määrätä
11679: hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritetta-
11680: viin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla 6 luku
11681: edellytyksillä virkamies on velvollinen anta-
11682: maan asianomaiselle viranomaiselle terveyden- Palvelussuhteen ehdot
11683: tilaansa koskevia tietoja.
11684: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista viran- 29 §
11685: omaisen määräämistä tarkastuksista ja tutki- Virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vah-
11686: muksista aiheutuvat välttämättömät kustannuk- vistamisesta virkaehtosopimuksin säädetään val-
11687: set suoritetaan valtion varoista. tion virkaehtosopimuslaissa.
11688: Erikseen säädetään virkamiehen velvollisuu-
11689: desta osallistua työterveyshuoltolaissa (7 43/ 30 §
11690: 78) tai muualla säädetyllä erityisellä perusteel- Sopimuspaikkaiseen virkaan mmttetyn tai
11691: la terveydentilaansa koskeviin tarkastuksiin ja otetun virkamiehen kanssa voidaan tehdä kir-
11692: tutkimuksiin ja antaa terveydentilaansa koske- jallinen sopimus virkasuhteessa noudatettavis.ta
11693: via tietoja. ehdoista valtioneuvoston antamien yleisten
11694: 26 § määräysten mukaisesti.
11695: Virkamiehen velvollisuudesta viran asianmu- Sopimuksen .tekee nimittävä viranomainen.
11696: kaisen hoitamisen sitä vaatiessa asua hänelle Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan
11697: varatussa virka-asunnossa taikka määrätyllä presidentti tai valtioneuvosto, sopimuksen •te·
11698: paikkakunnaHa säädetään asetuksella. kee kuitenkin asianomainen ministeriö.
11699: Virkamies on velvollinen suorittamaan hä- Jos valtioneuvosto yksittäistapauksessa kat·
11700: nen käyttöönsä virkasuhteen perusteella anne- soo ·valtion edun sitä vaativan, sopimuksessa
11701: 1984 vp. - HE n:o 238 81
11702:
11703: voidaan poiketa :asianomaisen ·sopimuspalkka- 1) asianomainen virka lakkautetaan;
11704: luokan tahi edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoi- 2) viraston tai sen osan tehtävät tai työ-
11705: tetun muUI11 perusteen mukaisesta palkkaukses- määrä muuttuvat niin olennaisesti, että se edel-
11706: ta taikka edellä tarkoitetuista valtioneuvoston lyttää virkamiehen siirtämistä;
11707: antamista yleisistä määräyksistä. Sopimuksen 3) virkamies ei sairauden, vian tai vamman
11708: tekevänä viranomaisena on .tällöin, sen estä- vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-
11709: mättä mitä edellä 2 momentissa on säädetty, maan virkatehtäviään; tai
11710: valtioneuvosto. 4) siirtämisellä voidaan ehkäistä virkamie-
11711: Sopimuspaikkaiseen virkaan nimitetyn tai hen työkyvyn alenemista tai edistää virkamie-
11712: otetun virkamiehen irtisanomista pidetään sa- hen jo alentuneen työkyvyn palauttamista.
11713: malla sopimuksen irtisanomisena. Sen lisäksi mitä 1 momentissa on säädetty,
11714: Jollei :sopimusta tehdä tai jollei sopimukses- vakinainen virkamies saadaan siirtää toiseen
11715: ta muuta johdu, on virkasuhteessa noudatetta- virkaan muusta viranhoidollisiin näkökohtiin
11716: vista ehdoista voimassa, mitä niistä on sää- perustuvasta hyväksyttävästä syystä, jos virka-
11717: detty •tai määrätty tahi valtion virkaehtosopi- mies on antanut siirtämiseen suostumuksensa.
11718: muslain nojalla .sovittu. Vakinainen virkamies saadaan 1 ja 2 mo-
11719: mentissa säädetyllä perusteella siirtää vain sel-
11720: 31 § laiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset
11721: Aiheettomasti maksettu palkkauksen tai hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopi-
11722: muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen vana. Ensisijaisesti virkamies on pyrittävä siir-
11723: etuuden määrä saadaan periä takaisin myös tämään samalla paikkakunnalla olevaan virkaan.
11724: siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraa-
11725: vien palkanmaksujen yhteydessä virkamiehen
11726: palkasta, mikäli virkamies on edelleen saman
11727: 34 §
11728: Kun virkamies siirretään toiseen virkaan,
11729: vir.aston palveluksessa.
11730: tämä virka saadaan täyttää sitä haettavaksi ju-
11731: Kulloinkin suoritettavasta palkkauksesta ei
11732: listamatta. Siirtämisestä päättää nimittävä viran-
11733: saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin
11734: omainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin sää-
11735: mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.
11736: detä.
11737: Takaisin perintää aloitettaessa on sen pe-
11738: Ennen kuin siirtämisestä tehdään päätös on
11739: ruste ja takaisin perittävä määrä virkamiehelle
11740: tästä ilmoitettava virkamiehelle ja varattava
11741: ilmoitettava,
11742: hänelle tilaisuus antaa asetetussa kohtuullisessa
11743: määräajassa asiassa selitys.
11744: 32 §
11745: Aiheettomasti maksetun palkkauksen tai Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka-
11746: muun virkasuhteesta johtuvan .taloudellisen miesten siirtämisestä on voimassa, mitä siitä
11747: etuuden takaisin perintä on aloitettava 31 §: ssä erikseen säädetään.
11748: säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa
11749: järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen ka-
11750: 35 §
11751: lenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aihee- Asianomainen viranomainen voi kieltää avoin-
11752: na olevan tai avoimeksi tulevan viran täyttä-
11753: ton palkkauksen .tai muun taloudellisen etuu-
11754: den määrä on maksettu, uhalla, että oikeus misen osoittaakseen siihen
11755: takaisin perintään on menetetty. 1) virkamiehen, joka 33 §:n nojalla voi-
11756: daan siirtää toiseen virkaan;
11757: 2) henkilön, joka saa valtion eläkelaissa tar-
11758: koitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen
11759: 7 luku eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön
11760: kykeneväksi;
11761: Virkamiehen siirtäminen ja uudelleen 3) henkilön, joka saa valtion eläkelaissa tar-
11762: sijoittaminen koitettua työttömyyseläkettä; sekä
11763: 4) henkilön, joka on irtisanottu viran lak-
11764: 33 § kauttamisen vuoksi ja jonka uudelleen työhön
11765: Vakinainen virkamies voidaan, sen lisäksi sijoittuminen on iän ja muun syyn vuoksi vai-
11766: mitä muualla säädetään, siirtää toiseen virkaan, keaa.
11767: jos Asianomaisen viranomaisen osoittama henki-
11768:
11769: 11 1682016002
11770: 82 1984 vp. - HE n:o 238
11771:
11772: lö saadaan nimittää vitkaan sitä haettavaksi kasuhde päättyy ilman irtisanomista sen määrä-
11773: julistamatta. ajan päättyessä, joksi hänet on asetettu käytet-
11774: Asianomainen viranomainen voi myös kieltää täväksi, jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta
11775: avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran ole päättynyt sitä ennen.
11776: täyttämisen, jos virkamiesten toiseen virkaan Edellä 36 §:n 3 momentissa tarkoitettu vi-
11777: sijoittamiseen on tarvetta sen johdosta, että ranomainen voi käytettäväksi asettamisesta pää-
11778: viraston uudelleen järjestely on vireillä. tettäessä ja 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua
11779: Avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran määräaikaa jatkettaessa erityisestä syystä määrä-
11780: täyttämättä jättämisestä ja viran täyttämises- tä, että virkamies tänä aikana on virkavapaana
11781: tä päättää, jos siihen nimittävänä viranomai- siitä virasta, josta hänet asetetaan valtioneuvos-
11782: sena on tasavallan presidentti, valtioneuvosto, ton käytettäväksi.
11783: korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus, tämä 38 §
11784: viranomainen. Tässä pykälässä tarkoitetusta Käytettäväksi asetettuun virkamieheen nou-
11785: asianomaisesta viranomaisesta muissa tapauksis- datetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa on
11786: sa sekä uudelleen sijoittamisesta muutoin sää- säädetty vakinaisesta virkamiehestä siinä viras-
11787: detään asetuksella. sa, josta hänet on asetettu käytettäväksi. Hänet
11788: Täytettäessä virkaa tässä luvussa tarkoitetuis- voidaan kuitenkin siirtää hänelle sopivaan vir-
11789: sa tapauksissa voidaan hallitusmuodon 86 §:ssä kaan vain jos hän on antanut siihen suostu-
11790: säädettyjen virkaylennysperusteiden ohella ot- muksensa.
11791: taa huomioon 1 momentissa tarkoitetun hen-
11792: kilön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaami- 9 luku
11793: seen liittyvät syyt.
11794: Virantoimituksen keskeytyminen
11795: 8 luku 39 §
11796: Virkamiehen asettaminen valtioneuvoston Virkamies ei saa keskeyttää virantoimitus-
11797: käytettäväksi taan, ellei asianomainen viranomainen hake-
11798: muksesta myönnä hänelle virkavapautta tai el-
11799: 36 § lei jäljempänä tahi muualla toisin säädetä. Ha-
11800: Vakinainen virkamies, jonka nimittää virkaan kemuksessa on ilmoitettava ne perusteet, joi-
11801: tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, voi- den nojalla virkavapautta haetaan.
11802: daan asettaa kahden vuoden ajaksi valtioneu- Virkavapauden myöntäminen ja virkavapaus-
11803: voston käytettäväksi, jos virkamies on antanut ajan pituus ovat viranomaisen harkinnassa,
11804: siihen suostumuksensa. Lisäksi jäljempänä jollei joiltakin osin muualla ole toisin säädet-
11805: 47 §:ssä tarkoitettu virkamies, jonka nimittää ty tai määrätty tahi valtion virkaehtosopimus-
11806: virkaan tasavallan presidentti, voidaan asettaa lain nojalla ole toisin sovittu.
11807: kahden vuoden ajaksi valtioneuvoston käytet-
11808: täväksi silloin, kun siihen on viranhoidollisiin 40 §
11809: näkökohtiin perustuva syy. Kahden vuoden Jos virkamies sairaudesta, viasta tai vam-
11810: määräaikaa voidaan samoin edellytyksin jatkaa masta johtuvan työkyvyttömyyden tai muun
11811: enintään kahdella vuodella. pakottavan esteen vuoksi on keskeyttänyt vi-
11812: Käytettäväksi asetettu virkamies on velvol- rantoimituksensa eikä ole voinut hakea vir-
11813: linen suorittamaan valtioneuvoston tai sen mää- kavapåutta ennen virantoimituksen keskeyty-
11814: räämän viranomaisen antamia tehtäviä. mistä, hänen on haettava sitä viivytyksettä es-
11815: Käytettäväksi asettamisesta ja 1 momentissa teen päätyttyä.
11816: tarkoitetun määräajan jatkamisesta päättää tasa- Viranomainen voi hakemuksettakin myöntää
11817: vallan presidentti, jos kysymyksessä on tasaval- virkavapauden saatuaan tässä pykälässä tarkoi-
11818: lan presidentin nimitettävä virkamies, ja muissa tetusta syystä riittävän selvityksen.
11819: tapauksissa valtioneuvosto.
11820: 41 §
11821: 37 § Jos virkamiehelle on myönnetty virkavapaut-
11822: Käytettäväksi asetettu virkamies katsotaan ta, hän vapautuu kaikkien virkatehtävien suo-
11823: eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta lukien, rittamisesta. Vakinaiselle virkamiehelle virka-
11824: josta hänet on asetettu valtioneuvoston käytet- vapaus voidaan kuitenkin myöntää myös osit-
11825: täväksi. Käytettäväksi asetetun virkamiehen vir- taisena.
11826: 1984 vp. - HE n:o 238 83
11827:
11828: Virkavapaana oleva virkamies voidaan suos- esteestä riittävän selvityksen, vaikka esteestä
11829: tumuksensa perusteella erityisestä syystä mää- ei ole tehty säädettyä ilmoitusta.
11830: rätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä.
11831: 45 §
11832: 42 § Virantoimituksen keskytymisestä, kun vir-
11833: Virkamies, jolle on myönnetty paikallista kamies pidätetään virantoimituksesta, sääde-
11834: virkavapautta sairauden tai raskauden ja syn- tään jäljempänä 14 luvussa.
11835: nytyksen vuoksi, on velvollinen noudattamaan Virkamiehelle annettavasta vuosilomasta on
11836: niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sai- voimassa, mitä siitä on säädetty, määrätty tai
11837: rausvakuutuslain (364 /63) mukaan työnanta- valtion virkaebtosopimuslain nojalla sovittu.
11838: jalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hake-
11839: mista varten.
11840: Jos virkamies laiminlyö 1 momentissa tar- 10 luku
11841: koitettujen määräysten ja ohjeitten noudatta-
11842: misen, voidaan- hänelle virkavapausajalta suo- Virkamiehen irtisanominen
11843: ritettu palkkaus päivä- tai äitiysrahaa vastaa-
11844: valta osalta periä takaisin seuraavan tai seu- 46 §
11845: raavien palkanmaksujen yhteydessä. Virkasuhde voidaan viranomaisen ja virka-
11846: miehen puolelta irtisanoa päättymään tietyn
11847: 43 § irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on teh-
11848: Jos virkaan määräajaksi mm1tetty tai siir- tävä kirjallisesti.
11849: retty tahi koeajaksi otettu ennestään on ni- Viranomainen ei kuitenkaan saa irtisanoa
11850: mitettynä tai siirrettynä valtion virkaan, hän virkamiestä, ellei irtisanominen perustu seu-
11851: on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jona raaviin syihin:
11852: hän on ensiksi tarkoitetussa virassa. Tämä ei 1 ) asianomainen virka lakkautetaan eikä
11853: kuitenkaan koske virkamiestä, joka ennestään virkamiestä voida siirtää saman viraston muu-
11854: on nimitetty, siirretty tai otettu määräajaksi hun virkaan, johon nimittää ministeriö tai sitä
11855: virkaan. alempi viranomainen;
11856: 2) virkamies ei enää kykene asianmukai-
11857: sesti suorittamaan virkatehtäviään;
11858: 44 § 3) virkamies toimii jatkuvasti tai olennai-
11859: Virkamies on virkavapaana virasta sen ajan, sesti vastoin virkavelvollisuuksiaan tahi jat-
11860: jona hän on kansanedustajana tai valtioneu- kuvasti tai olennaisesti laiminlyö niitä; tai
11861: voston jäsenenä tahi jona aikana hän suorit- 4) virkamiehen irtisanomiseen on muu vi-
11862: taa palvelusta asevelvollisena. Virkamiehen on ranhoidollisiin näkökohtiin perustuva erittäin
11863: ilmoitettava tällaisesta julkisesta tehtävästä tai painava syy.
11864: palveluksen suorittamisesta asevelvollisena heti Edellä 2-4 kohdassa tarkoitettu syy ei ole
11865: siitä tiedon saatuaan asianomaiselle viranomai- ainakaan:
11866: selle, jonka on päätöksellään todettava virka- 1) sairaus, vika tai vamma, paitsi jos siitä
11867: miehen olevan tänä aikana virkavapaana vi- on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn
11868: rasta. olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virka-
11869: Jos viranomainen katsoo muun kuin 1 mo- miehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttö-
11870: mentissa tarkoitetun julkisen tehtävän haittaa- myyseläkkeeseen;
11871: van viran asianmukaista hoitamista siten, että 2) raskaus ja synnytys;
11872: virkamies on tehtävän vuoksi estynyt saman- 3) osallistuminen virkamiesyhdistyksen paa-
11873: aikaisesti hoitamasta virkaansa, viranomaisen töksen perusteella yhdistyksen toimeenpane-
11874: on päätöksellään todettava virkamiehen olevan maan työtaistdutoimenpiteeseen; eikä
11875: tänä aikana kokonaan tai osittain virkavapaa- 4) virkamiehen poliittiset, uskonnolliset tai
11876: na virasta. Kun virkamies on saanut tiedon muut mielipiteet eikä osallistuminen yhteis-
11877: hänelle annetusta tässä tarkoitetusta julkisesta kunnalliseen tai yhdistystoimintaan.
11878: tehtävästä, hänen on ilmoitettava tästä asian- Viranomainen ei saa irtisanoa virkamiestä
11879: omaiselle viranomaiselle. aikana, joksi hänelle on myönnetty virkava-
11880: Viranomainen voi päätöksellään todeta tässä pautta raskauden ja synnytyksen vuoksi eikä
11881: pykälässä tarkoitetun virkavapauden saatuaan myöskään, saatuaan tietää virkamiehen olevan
11882: 84 1984 vp. - HE n:o 238
11883:
11884: raskaana, lrttsanoa virkasuhdetta päätty'tllään van virkamiehen sen estämättä, mitä irtisano-
11885: sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana. misen perusteista on tässä laissa säädetty.
11886: Virkamiehen irtisanoutuessa saadaan voimas-
11887: sa olevasta irtisanomisajasta poiketa, jos asian- 49 §
11888: omainen viranomainen antaa 'siihen suostu- Virkamiehen irtisanoo nimittävä viranomai-
11889: muksen, nen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä.
11890: Määräajaksi nimitetyn tai otetun virkamiehen Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan
11891: virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun presidentti, virkamiehen irtisanoo kuitenkin
11892: määräaika on kulunut loppuun, jollei virka- valtioneuvosto, lukuunottamatta edellä 47 §:ssä
11893: suhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä tarkoitettuja virkamiehiä ja jollei tasavallan
11894: ennen. presidentti yksittäistapauksessa pidätä asiassa
11895: päätösvaltaa itselleen.
11896: Ennen kuin virkamies irtisanotaan on hä-
11897: 47 § nelle varattava tilaisuus .selityksen antamiseen
11898: Sen lisäksi mitä 46 §:n 2 momentissa on asiassa. Tämä ei kuitenkaan koske irtisanomis-
11899: säädetty irtisanomisen perusteista, voidaan seu- ta, josta tasavallan presidentti tekee päätöksen.
11900: raavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on Se viranomainen, joka on irtisanonut virka-
11901: syytä: miehen, voi ennen irtisanomisajan loppuun ku-
11902: 1) tasavallan presidentin kanslian kanslia- lumista peruuttaa irtisanomisen, jos virkamies
11903: päällikkö; antaa siihen suostumuksensa. Virkamies ei saa
11904: 2) valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulais- peruuttaa irtisanoutumistaan, ellei viranomai-
11905: oikeuskansleri; nen anna siihen suostumusta.
11906: 3) ministeriön valtiosihteeri, kansliapäällik- Virkamiehen irtisanoutumisesta on viran-
11907: kö ja osastopäällikkö; omaisen annettava hänelle todistus.
11908: 4) ulkoasiainhallinnon virkamies, jonka ta-
11909: savallan presidentti nimittää;
11910: 5) keskusviraston päällikkö; 11 luku
11911: 6) maaherra;
11912: 7) poliisilaissa (84/66) tarkoitettu poliisi- Eroamisikä
11913: mies ja asetuksella määriteltävä vankeinhoito-
11914: laitoksen virkamies, joka toimii vankien var- 50 §
11915: tiointi- tai ohjaustehtävissä; sekä Virkamiesten yleinen eroamisikä on 67 vuot-
11916: 8) rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien ta.
11917: sotilasvirassa tai sotilaallisessa tehtävässä pal- Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että
11918: veleva virkamies. virassa, jonka laatu sitä vaatii, eroamisikä on
11919: Irtisanomisen toimittava viranomainen voi alle yleisen eroamisiän. Eroamisikää ei kuiten-
11920: määrätä, sen estämättä mitä irtisanomisajasta kaan saa määrätä 55 vuotta alemmaksi, lu-
11921: on säädetty tai valtion virkaehtosopimuslain kuunottamatta puolustusvoimien ja rajavartio-
11922: nojalla sovittu, että 1 momentissa ·tarkoitetun laitoksen palveluksessa olevia virkamiehiä.
11923: virkamiehen virkasuhde päättyy irtisanomisen Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irti-
11924: johdosta välittömästi. Virkamiehellä on tällöin sanomista sen kuukauden päättyessä, jonka ai-
11925: kuitenkin oikeus irtisanomisajan palkkaa vasta'l- kana virkamies saavuttaa eroamisiän. Nimittävä
11926: vaan korvaukseen. viranomainen voi kuitenkin pätevästä syystä
11927: oikeuttaa virkamiehen jatkamaan samassa vi-
11928: Asetuksella voiclaan säätää 1 momentin 7 rassa eroamisiän jälkeen määräajan, enintään
11929: ja 8 kohdissa tarkoitettujen virkamiesten irti- kaksi vuotta kerrallaan, jolloin virkasuhde päät·
11930: sanomisesta tehdyn päätöksen alistamisesta tyy ilman irtisanomista viimeistään kun määrä-
11931: ylemmän viranomaisen vahvistettavaksi. aika on kulunut loppuun. Päätös virkamiehen
11932: oikeuttamisesta jatkamaan virassa on tehtävä
11933: 48 § ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamis-
11934: Virkaatoimittavan virkamiehen virkasuhde iän. Jos nimittävänä viranomaisena on tasa-
11935: voidaan viranomaisen ja virkaatoimittavan vir- vallan presidentti, päättää virassa jatkamisesta
11936: kamiehen puolelta irtisanoa päättymään ilman eroamisiän jälkeen kuitenkin valtioneuvosto.
11937: irtisanomisaikaa. Virkasuhteen päättymisestä on viranomaisen
11938: Viranomainen saa irtisanoa virkaatoimitta- annettava todistus.
11939: 1984 vp. - HE n:o 238 85
11940:
11941: 12 luku ole säännösten ja määräysten mukainen, val-
11942: tiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltä-
11943: Eroraha ja toistuva korvaus väksi, milloin kysymys on evätyn edun myön-
11944: tämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.
11945: 51 § Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen toistu-
11946: Virkamiehelle, jonka pitkäaikainen palve- vaa korvausta koskevan lainvoimaisen päätök-
11947: lussuhde valtioon on päättynyt sen johdosta, sen purkamisesta, se voi, kunnes asia on rat-
11948: että hänet on irtisanottu viran lakkauttamisen kaistu, keskeyttää toistuvan korvauksen mak-
11949: vuoksi, ja jonka uudelleen työhön sijoittumi- samisen tai maksaa toistuvan korvauksen sen
11950: nen on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa, suo- suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on
11951: ritetaan erorahaa. pidettävä oikeana.
11952: Vakinaiselle virkamiehelle, jolle on myön-
11953: netty eroraha, voidaan harkinnan mukaan li- 56 §
11954: säksi suorittaa toistuvaa korvausta. Aiheettomasti maksettu eroraha ja toistuva
11955: Erorahasta ja toistuvasta korvauksesta sekä korvaus saadaan periä takaisin myös siten,
11956: niiden myöntämisen edellytyksistä säädetään että se vähennetään vastaisesta erorahasta tai
11957: asetuksella. Ne perusteet, joiden mukaan ero- toistuvasta korvauksesta. Kulloinkin suoritetta-
11958: rahan suuruus määrätään, vahvistaa kuitenkin vasta toistuvan korvauksen maksuerästä älköön
11959: valtioneuvosto. Erorahasta ja toistuvasta kor- kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin mitä
11960: vauksesta, niiden myöntämisen edellytyksistä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.
11961: ja niiden määrän perusteista säädettäessä on Aiheettomasti maksettu eroraha ja toistuva
11962: otettava huomioon myös virkasuhteen jatkumis- korvaus voidaan jättää takaisin perimättä, jos
11963: aika taikka alallaoloaika. sen myöntämisen tai maksamisen ei ole kat-
11964: sottava johtuneen erorahan tai toistuvan kor-
11965: 52 § vauksen saajan tai hänen edustajansa vilpilli-
11966: Jos virkamies on irtisanottu 47 §:n nojalla sestä menettelystä.
11967: tai jos se määräaika, joksi 47 §:ssä tarkoitettu
11968: virkamies on asetettu valtioneuvoston käytettä-
11969: väksi, on päättynyt, hänelle suoritetaan toistu- 13 luku
11970: vaa korvausta siihen asti kunnes hän sijoittuu
11971: uudelleen työhön siten kuin asetuksella tar- Kurinpitomenettely ja vahingonkorvausvastuu
11972: kemmin säädetään.
11973: 57 §
11974: 53 § Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavel-
11975: Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevat vollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan mää-
11976: asiat ratkaisee hakemuksesta valtiokonttori. rätä kurinpitorangaistus. Kurinpitorangaistuksia
11977: Valtiokonttoria avustaa erorahaa ja toistuvaa ovat:
11978: korvausta koskevissa asioissa eroraha-asiain 1) kirjallinen varoitus;
11979: neuvottelukunta, josta annetaan tarkemmat 2) kurinpitosakko;
11980: säännökset asetuksella. 3) virantoimituksesta erottaminen vähintään
11981: yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi;
11982: 54 § sekä
11983: Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä 4) viraltapano.
11984: myöntää määräämäkseen ajaksi toistuvan kor- Kurinpitosakko määrätään vähintään yhdeltä
11985: vauksen muullekin kuin 51 §:n 2 momentissa ja enintään kahdeltakymmeneltä päivältä. Yhtä
11986: ja 52 §: ssä tarkoitetulle vakinaiselle virkamie- päivää kohden suoritcttavana määränä pidetään
11987: helle ja vaikka toistuvan korvauksen myöntä- yhtä viidettäosaa virkamiehen kurinpitorangais-
11988: miseen ei olisi asetuksella säädettyjä edelly- tuksen määräämisajankohdan mukaisesta yhden
11989: tyksiä. päivän peruspalkasta tai sitä vastaavasta palk-
11990: kauksen osasta. Kurinpitosakko pannaan täy-
11991: 55 § täntöön noudattaen sakkorangaistuksen täytän-
11992: Jos erorahaa tai toistuvaa korvausta koskeva töönpanosta annettuja säännöksiä. Maksamaton-
11993: lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai ta kurinpitosakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa
11994: puutteelliseen selvitykseen taikka ei ilmeisesti vankeudeksi.
11995: 86 1984 vp. - HE n:o 238
11996:
11997: 58 § tyllä tavalla vireille yhden vuoden kuluessa
11998: Kurinpitorangaistuksen määrää virkamieslau- siitä, kun se seikka, joka olisi voinut aiheuttaa
11999: takunta, josta säädetään 16 luvussa. Korkeim- kurinpitomenettelyn, tuli 59 §:ssä tarkoitetun
12000: man oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden viranomaisen tietoon.
12001: virkamiehelle maaraa kurinpitorangaistuksen Kurinpitomenettelyä ei saa panna vireille
12002: kuitenkin se tuomioistuin, jonka virkamies hän eikä kurinpitorangaistusta määrätä saman syyn
12003: on. johdosta, josta tuomioistuin on jo tuominnut
12004: Kurinpitorangaistusta ei voida määrätä val- rangaistuksen tai jonka johdosta nostetusta
12005: tioneuvoston oikeuskanslerille eikä apulais- syytteestä tuomioistuin on vapauttanut virka-
12006: oikeuskanslerille. Kurinpitorangaistuksen mää- miehen tai jättänyt hänet rangaistukseen tuomit-
12007: räämisestä rikoslain 45 luvun alaiselle virka- sematta. Tämän estämättä virkamies voidaan
12008: miehelle on voimassa, mitä siitä erikseen sääde- kuitenkin tässä luvussa säädettyä kurinpitome-
12009: tään. nettelyä noudattaen panna viralta.
12010: Virkamiestä vastaan ei saa panna vireille
12011: 59 § kurinpitomenettelyä saman syyn johdosta, jos-
12012: Kurinpitomenettelyyn ei -saa ryhtyä, jos asia ta häntä vastaan on vireillä syyte tuomioistui-
12013: on sen laatuinen, että se on saatettava tuo- messa, niin kauan kuin syyte on tuomioistui-
12014: mioistuimen käsiteltäväksi. messa vireillä. Jos kurinpitomenettelyn aikana
12015: Kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä päättää, nostetaan tuomioistuimessa syyte saman syyn
12016: sen jälkeen kun asiassa on suoritettu valmistava johdosta, joka on aiheuttanut kurinpitomenet-
12017: tutkimus, nimittävä viranomainen, jollei laissa telyn, on kurinpitomenettely keskeytettävä sik-
12018: tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävänä si ajaksi kun syyte on vireillä.
12019: viranomaisena on tasavallan presidentti tai val- Jollei kurinpitomenettelyä 3 momentissa
12020: tioneuvosto, kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä mainituissa tapauksissa ole pantu vireille tai
12021: päättää asianomainen ministeriö. Valtioneuvos- jatkettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
12022: to voi kuitenkin yksittäistapauksessa ottaa tuomioistuimen päätös sai lainvoiman, raukeaa
12023: asian ratkaistavakseen. oikeus kurinpitomenettelyn vireillepanemiseen
12024: Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskun- tai jatkamiseen.
12025: nan oikeusasiamies voivat yksittäistapauksessa
12026: määrätä, että kurinpitomenettelyyn on ryhdyt- 62 §
12027: tävä. Sen estämättä, mitä edellä tässä luvussa on
12028: 60 § säädetty, asianomainen esimies voi antaa alai·
12029: Jos kurinpitomenettelyyn on päätetty ryhtyä, selleen virkamiehelle huomautuksen.
12030: kurinpitoasiamiehen on, hankittuaan asian rat-
12031: kaisemiseksi tarvittavan lisäselvityksen, pantava 63 §
12032: kurinpitomenettely vireille. Vireillepano toimi- V aitioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-
12033: tetaan antamalla vastaajana olevan virkamiehen nan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että, mil-
12034: (vastaajan) tiedoksi kurinpitorangaistusta kos- loin syytä siihen on, tässä laissa mainittuihin
12035: keva vaatimus ja se asiassa kertynyt aineisto, kurinpitotoimiin ryhdytään.
12036: jonka perusteella vastaajalle vaaditaan kurin-
12037: pitorangaistusta. Vastaajalle on varattava tilai- 64 §
12038: suus selityksen antamiseen asiassa. Virkasuhteessa aiheutuneen vahingon kor-
12039: Kurinpitoasiamiehen hankittua mahdollisen vaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen
12040: lisäselvityksen ja annettua vastaajan tiedoksi säädetään. Korvausvaatimus käsitellään erikseen
12041: kurinpitorangaistusta koskevan vaatimuksen, siitä kurinpitomenettelystä riippumatta, joka
12042: hänen on esitettävä virkamieslautakunnalle ku- tämän lain mukaan pannaan virkamiestä vas-
12043: rinpitorangaistusta koskeva vaatimus. Kurin- taan vireille.
12044: pitoasiamies käyttää virkamieslautakunnassa Virkamiehen ei ole suoritettava valtiolle eikä
12045: muutoinkin viranomaisen puhevaltaa. valtion ole suoritettava virkamiehelle korvaus-
12046: Kurinpitoasiamiehestä säädetään jäljempänä ta vahingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimen-
12047: 16 luvussa. piteestä johtuvasta työn keskeytymisestä, ellei
12048: työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty noudat-
12049: 61 § tamatta työriitojen sovittelua koskevia sään-
12050: Kurinpitorangaistusta ei saa määrätä, ellei nöksiä tai toimenpide ole valtion virkaehto-
12051: kurinpitomenettelyä ole pantu 60 §:ssä sääde- sopimuslain säännösten tai virkaehtosopimuk-
12052: 1984 vp. - HE n:o 238 87
12053:
12054: sen määräysten vastainen ja ellei keskeytykses- tamiseen asiassa, jollei virantoimituksesta pi-
12055: tä aiheutunut haitta ole huomattava. Virkamies dättämistä asian laadun vuoksi ole saatettava
12056: ei myöskään ole velvollinen suorittamaan val- voimaan välittömästi.
12057: tiolle korvausta vahingosta, joka aiheutuu työ- Päätös virkamiehen pidättämisestä virantoi-
12058: taistelutoimenpiteestä johtuvasta työn keskey- mituksesta tulee noudatettavaksi siitä tehdystä
12059: tymisestä, jos hän virkamiesyhdistyksen pää- valituksesta huolimatta.
12060: töksen perusteella on osallistunut yhdistyksen
12061: toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen, 15 luku
12062: vaikka työtaistelutoimenpide on edellä mainit-
12063: tujen säät1tlösten ja määräysten vastainen. Tuomarit
12064:
12065: 14 luku. 67 §
12066: Tätä lakia sovelletaan myös tuomarin vir-
12067: Virantoimituksesta pidättäminen. kaan ja tuomariin, jollei jäljempänä tässä lu-
12068: vussa toisin säädetä.
12069: 65 § Mitä tämän lain 6 § :n 3 momentissa, 12,
12070: Jos virkamiehen irtisanomista koskeva paa- 14, 27 ja 33 §:ssä, 50 §:n 2 momentissa,
12071: tös ei ole saanut lainvoimaa silloin kun irti- 57-61 §:ssä, 65 §:n 2 momentin 4 kohdassa,
12072: sanomisaika on kulunut loppuun, hänet on 98 §:ssä sekä 8 ja 10 luvussa on säädetty,
12073: pidätettävä virantoimituksesta, jollei virkamies- ei koske tuomarin virkaa eikä tuomaria.
12074: lautakunta tai, jos virkamieslautakunnan pää- Poiketen siitä, mitä 6 §:n 1 momentissa
12075: töksestä on tehty valitus korkeimpaan hallinto- on säädetty, tuomarin virkaa ei voida perus-
12076: oikeuteen, korkein hallinto-oikeus erityisestä taa sopimuspalkkaisena. Poiketen siitä, mitä
12077: syystä toisin määrää. Jos virkamies on pantu 50 §:n 3 momentissa on säädetty, tuomaria ei
12078: viralta, hänet on heti pidätettävä virantoimi- voida oikeuttaa jatkamaan tuomarin virassa
12079: tuksesta, vaikkei päätös ole saanut lainvoimaa. eroamisiän jälkeen.
12080: Virkamies voidaan lisäksi tarvittaessa pidät-
12081: tää virantoimituksesta seuraavilla perusteilla: 68 §
12082: 1) rikossyytteen, kurinpitomenettelyn ja Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
12083: niiden edellyttämien tutkimusten ajaksi; linto-oikeuden jäsenen pidättää virantoimituk-
12084: 2) jos virkamies kieltäytyy 25 §: ssä tarkoi- sesta se tuomioistuin, jonka jäsen hän on.
12085: tetuista terveydentilaa koskevista tarkastuksis- Muun tuomarin pidättää virantoimituksesta se
12086: ta tai tutkimuksista taikka jos hän kieltäytyy tuomioistuin, jossa häntä on syytettävä virka-
12087: antamasta sanotun pykälän mukaisesti tervey- rikoksesta.
12088: dentilaansa koskevia tietoja;
12089: 3) jos virkamiehellä on sellainen sairaus, 69 §
12090: vika tai vamma, joka olennaisesti haittaa vi- Tuomari on velvollinen eroamaan virasta,
12091: ranhoitoa; tai jos hän on sairauden, vian tai vamman vuok-
12092: 4) jos virantoimituksesta pidättämiseen on si menettänyt työkykynsä. Jollei tuomari täl-
12093: muu hyväksyttävä syy. löin eroa, on sen tuomioistuimen, jossa hän-
12094: Virantoimituksesta pidättämistä ei saa jat- tä on syytettävä virkarikoksesta, annettava hä-
12095: kaa pitempään kuin siihen on tarvetta. nelle hakemuksetta ero virasta. Ennen eron
12096: antamista on tuomarille varattava tilaisuus hä-
12097: 66 § nelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa an-
12098: Virantoimituksesta pidättämisestä päättää ni- taa lausuntonsa.
12099: mittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuk- Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
12100: sessa toisin säädetä. Jos nimittävänä viranomai- linto-oikeuden jäsenelle antaa eron 1 momen-
12101: sena on tasavallan presidentti tai valtioneuvos- tissa tarkoitetussa tapauksessa kuitenkin se
12102: to, virantoimituksesta pidättämisestä päättää tuomioistuin, jonka jäsen hän on.
12103: asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto voi
12104: kuitenkin yksittäistapauksessa ottaa asian rat- 70 §
12105: kai'stavakseen. Tuomarin siirtämisestä hallitusmuodossa sää-
12106: Ennen virantoimituksesta pidättämistä on detyllä perusteella toiseen virkaan päättää ni-
12107: virkamiehelle varattava tilaisuus selityksen an- mittävä viranomainen. Tuomarin siirtämisessä
12108: 88 1984 vp. - HE n:o 238
12109:
12110: noudatetaan muutoin, mitä edellä 33 §:n 3 muiden virastojen yhteydessä. Saman viraston
12111: momentissa ja 34 §:ssä on säädetty. yhteydessä voi olla yksi tai useampia viraston
12112: Jos tuomari 1 momentissa tarkoitetussa ta- virkamieslautakuntia.
12113: pauksessa ilman pätevää syytä kieltäytyy vas- Keskusviraston ja muun viraston yhteydessä
12114: taanottamasta toista virkaa, nimittävän viran- oleva viraston virkamieslautakunta käsittelee
12115: omaisen on annettava hänelle hakemuksetta ja ratkaisee tämän lain mukaan virkamieslau-
12116: ero. takunnalle kuuluvat asiat, jotka koskevat asian-
12117: omaisen viraston ja sen alaisen hallinnon vir-
12118: 71 § kamiestä, jollei 74 §:stä muuta johdu.
12119: Mitä tässä laissa on säädetty tuomarin vi- Ministeriön yhteydessä oleva viraston vir-
12120: rasta ja tuomarista, koskee myös korkeimman kamieslautakunta käsittelee ja ratkaisee tämän
12121: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden esit- lain mukaan virkamieslautakunnalle kuuluvat
12122: teliiän virkaa ja esittelijää, jos virkaan nimit- asiat, jotka koskevat muun kuin 74 §: ssä tar-
12123: tävänä viranomaisena on tasavallan presidentti. koitetun välittömästi ministeriön alaisen viras-
12124: ton ja ministeriön alaisen muun toimiyksikön
12125: 72§ virkamiestä, jos viraston tai toimiyksikön yh-
12126: Mitä tämän lain 57-61 §:ssä sekä 8 ja 10 teydessä ei ole omaa virkamieslautakuntaa.
12127: luvussa on säädetty, ei koske lääninoikeudessa
12128: toimivia lääninneuvoksia eikä vanhempia ja Saman viraston yhteydessä olevien viraston
12129: nuorempia lääninasessoreja. virkamieslautakuntien välisestä tehtäväjaosta
12130: Mitä tämän lain 69 §:n 1 momentissa on säädetään asetuksella.
12131: säädetty tuomarista, koskee myös lääninoikeu-
12132: dessa toimivia lääninneuvoksia sekä vanhempia 76 §
12133: ja nuorempia lääninasessoreja. Virkamieslautakunnassa on puheenjohtaja,
12134: varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, jol-
12135: lei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä. Hei-
12136: 16 luku dän toimikautensa on kolme vuotta.
12137: Virkamieslautakunnat ja kurinpitoasiamies Virkamieslautakunnan jäsenten tulee olla
12138: valtion virkamiehiä sekä puheenjohtajan ja va-
12139: 73 § rapuheenjohtajan tämän lisäksi oikeustieteen
12140: Virkamieslautakuntia ovat yleinen virkamies- kandidaatin tutkinnon suorittaneita.
12141: lautakunta ja viraston virkamieslautakunta. Virkamieslautakunnan toiminnasta aiheutu-
12142: vat menot suoritetaan valtion varoista.
12143: 74 §
12144: Yleinen virkamieslautakunta on valtioneu- 77 §
12145: voston kanslian yhteydessä ja se käsittelee ja Yleisen virkamieslautakunnan puheenjohta-
12146: ratkaisee tämän lain mukaan virkamieslauta- jan, varapuheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä
12147: kunnalle kuuluvat asiat, jotka koskevat määrää valtioneuvosto valtiovarainministeriön
12148: 1) ministeriön, oikeuskanslerinviraston ja sekä neljä muuta jäsentä virhmiesyhdistysten
12149: tasavallan presidentin kanslian virkamiestä; keskusjärj,estöjen ehdotuksesta. Kutakin jäsen-
12150: 2) ulkoasiainhallinnon virkamiestä; tä kohti, puheenjohtajaa lukuunottamatta, mää-
12151: 3) valtioneuvoston kanslian alaisen toimi- rätään samassa järje&tyksessä kaksi v'aramies-
12152: yksikön virkamiestä; tä, joiden tulee täyttää samat kelpoisuusvaati-
12153: 4) valtiovarainministeriön alaisen viraston mukset kuin asianomaisen jäsenen.
12154: ja valtiovarainministeriön alaisen muun toimi- Viraston virkamieslautakunnan jäsenet mää-
12155: yksikön virkamiestä, jos viraston tai toimiyk- rää se ministeriö, keskusvirasto tai muu viras-
12156: sikön yhteydessä ei ole viraston virkamieslau- to, jonka yhteydessä lautakunta on. Lautakun-
12157: takuntaa; sekä nan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi
12158: 5) muuta virkamiestä, jonka nimittää vir- jäsen on määrättävä, jos lautakunta on minis-
12159: kaan tasavallan presidentti tai valtioneuvosto. teriön yhteydessä, ministeriön ja asianomaisten
12160: virastojen virkamiehistä sekä muissa tapauksis-
12161: 75 § sa .sen viraston virkamiehistä, minkä yhteydessä
12162: Viraston virkamieslautakunta on asetuksessa lautakunta on. Kolme muuta jäsentä määrätään
12163: mainittujen ministeriöiden, keskusvirastojen ja asianomaisissa virastoissa toimivien edustavim-
12164: 1984 vp. - HE n:o 238 89
12165:
12166: pien virkamiesyhdistysten ehdotuksesta. Erityi- Virkamieslautakunta voi tarvittaessa määrätä
12167: sestä syystä voidaan viraston virkamieslauta- todistajan ja asiantuntijan suullisen kuuluste-
12168: kuntaan lisäksi määrätä kaksi jäsentä, joista toi- lun toimitettavaksi siinä raastuvanoikeudessa
12169: nen on virkamiesyhdistyksen ehdottama. Ku- tai kihlakunnanoikeudessa, jossa se soveliaimmin
12170: takin jäsentä kohti, puheenjohtajaa lukuunotta- käy päinsä. Todistajien ja asiantuntijoiden suul-
12171: matta, määrätään ·samassa järjestyksessä vara- lisesta kuulustelusta on kuulustelun toimittavan
12172: mies, jonka tulee täyttää samat kelpoisuusvaa- raastuvanoikeuden tai kihlakunnanoikeuden to-
12173: timukset kuin asianomaisen jäsenen. disteellisesti etukäteen ilmoitettava 1 momentis-
12174: Jos yhdistys ei sitä varten määrätyn ajan sa mainituille henkilöille. Näillä on oikeus olla
12175: kuluessa tee edellä tässä pykälässä tarkoitettua kuulustelussa läsnä sekä esittää todistajille ja
12176: ehdotusta virkamieslautakunnan jäsenestä ja va- asiantuntijoille kysymyksiä.
12177: ramiehestä, määrää valtioneuvosto taikka asian-
12178: omainen ministeriö, keskusvirasto tai muu vi- 80 §
12179: rasto kuitenkin jäsenen ja hänen varamiehensä. Virkamieslautakunta voi asian päättyessä
12180: Jos jäsen tai varamies kesken toimikautensa määrätä valtion tai oikaisuvaatimuksen tehneen
12181: eroaa tai kuolee, määrätään hänen tilalleen virkamiehen .suorittamaan oikeudenkäyntikulu-
12182: uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimi- jen korvausta noudattaen soveltuvin osin oikeu-
12183: kaudeksi siten kuin 1-3 momentissa on sää- denkäymiskaaren 21 luvussa säädettyjä perus-
12184: detty. teita.
12185: 78 §
12186: Esitrelyn vk:kamieslautakunnassa to1m1ttaa .81 §
12187: puheenjohtajana toimiva jäsen tai tämän mää- Virkamieslautakunta on päätösvaltainen, kun
12188: räämä virkamieslautakunnan muu j.äsen. Pu- kaikki jäsenet ovat läsnä. Puheenjohtajan es-
12189: heenjohtajana toimiva tai esittelyn toimittava tyneenä ollessa ·toimii virkamieslautakunnan
12190: virkamieslautakunnan jäsen voi asiaa esittele- puheenjohtajana varapuheenjohtaja tai hänen
12191: mättä vaatia virkamieslautakunnan puolesta varamiehensä. Jos varapuheenjohtaja toimii pu-
12192: vastineita ja selityksiä, asian aikaisemmin rat- heenjohtajana tahi jos varapuheenjohtaja tai
12193: kaisseen viranomaisen asiakirjavihkon ja lau- muu jäsen on poissa istunnosta tai todetaan
12194: sunnon sekä muuta vastaavaa asian ratkaise- esteelliseksi, tulee varamies hänen sijaansa.
12195: mista varten tarpeellista selvitystä. Puheenjoh- Jollei varamiestä ole saatavissa, on puheenjoh-
12196: tajana toimiva tai esittelyn toimittava jäsen voi tajana toimivan jäsenen kutsuttava kelpoisuus-
12197: myös asettaa vastineen ·tai selityksen antami- vaatimukset täyttävä sopiva henkilö hänen si-
12198: selle määräajan, jonka kuluessa vastine tai seli- jaansa.
12199: tys on annettava uhalla, että sen antamatta Jos asiaa virkamieslautakunnassa päätettäes-
12200: jättäminen ei estä asian käsittelyä ja ratkaise- sä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia
12201: mista. äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin
12202: Virkamieslautakunnan puheenjohtaja voi monijäsenisessä tuomioistuimessa.
12203: määrätä virkamieslautakunnan ·sihteerin suorit- Virkamieslautakunnan jäsen toimii tuomarin
12204: tamaan esittelyn ja muita 1 momentissa tar- vastuulla. Jos jäsen ei ole aikaisemmin vanno-
12205: koitettuja toimenpiteitä puheenjohtajan tai jä- nu tuomarinvalaa, hänen on ennen tehtävään-
12206: senen sijasta. sä ryhtymistä .tehtävä mainittu vala joko ylei-
12207: sessä tuomioistuimessa tai virkamieslautakun-
12208: nan puheenjohtajana toimivan jäsenen edessä.
12209: 79 §
12210: Virkamieslautakunta voi asian selvittämistä
12211: varten toimittaa suullisen käsittelyn. Vastaajana 82 §
12212: oleva tai oikaisuvaatimuksen tehnyt virkamies Virkamieslautakunnan päätös laaditaan kir-
12213: sekä kurinpitoasiassa lisäksi kurinpitoasiamies jallisesti erillisenä toimituskirjana. Päätöksen
12214: on kirjallisesti kutsuttava suulliseen käsittelyyn. tulee sisältää ratkaisun perustelut ja sovelletta-
12215: Asianomainen voidaan kutsua siihen uhalla, vat lainkohdat.
12216: että kutsutun poissaolo ei estä asian käsittelyä Päätös annetaan tiedoksi tiedoksiannosta
12217: ja rratkaisemista. hallintoasioissa säädetyssä järjestyksessä. Tie-
12218: Suullisessa käsittelyssä virkamieslautakunta doksiannan toimittamisesta pitää huolta se vi-
12219: voi kuulla asiantuntijoita. rasto, jonka yhteydessä virkamieslautakunta on.
12220: 12 1682016002
12221: 90 1984 vp. - HE n:o 238
12222:
12223: Kurinpitoasiamiehen katsotaan saaneen paa- kirjallisesti vaatia päätökseen oikaisua virka-
12224: töksestä tiedon si:nä päivänä, jona päätös on mieslautakunnalta. Oikaisuvaatimus on annet-
12225: tehty. tava asianomaiselle virkamieslautakunnalle 14
12226: päivän kuluessa tiedoksisaannista. Päätökseen,
12227: 83 § johon saadaan hakea oikaisua, on viranomaisen
12228: Kurinpitoasiamiehen määrää viraston virka- liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
12229: mieslautakuntaan kolmen vuoden toimikaudeksi Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske
12230: se virasto, jonka yhteydessä virkamieslauta- päätöstä, jolla tasavallan presidentti, korkein
12231: kunta on. Kurinpitoasiamiehen tulee olla oi- oikeus tai korkein hallinto-oikeus irtisanoo vir-
12232: keustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. kamiehen, eikä pääätöstä, jolla irtisanotaan
12233: Yleisessä virkamieslautakunnassa kurinpito- koeaikainen virkamies, virkaatoimittava virka-
12234: menettelyn panee 60 §:ssä säädetyllä tavalla mies tai tämän lain 47 §:n nojalla sanotun
12235: vireille valtioneuvoston oikeuskansleri tai hä- pykälän 1 momentin 7 tai 8 kohdassa tarkoi-
12236: nen määräämänsä virkamies, joihin sovelletaan tettu virkamies.
12237: yleisessä virkamieslautakunnassa, mitä kurin- ·
12238: pitoasiamiehestä tässä laissa säädetään. 87 §
12239: Virkamieslautakunnan päätökseen kurinpitoa
12240: 17 luku ja irtisanomista koskevassa asiassa saadaan ha-
12241: kea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-
12242: Muutoksenhaku linto-oikeuteen siten kuin on säädetty laissa
12243: muutoksenhausta hallintoasioissa. Valitusoikeus
12244: 84 § on kurinpitoasiassa vastaajalla ja irtisanomista
12245: Joka katsoo, ettei viranomainen ole antanut koskevassa asiassa oikaisuvaatimuksen tehneellä
12246: hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista virkamiehellä. Viranomaisen puolesta valitus-
12247: etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle oikeus on kurinpitoasiassa ja irtisanomista kos-
12248: suoritettava, saa, jollei laissa tai asetuksessa kevassa asiassa viraston virkamieslautakunnan
12249: toisin säädetä, kirjallisesti vaatia siihen oikai- päätöksestä kurinpitoasiamiehenä ja yleisen vir-
12250: sua asianomaiselta viranomaiselta. Viranomaisen kamieslautakunnan päätöksestä tämän lain 83
12251: on annettava asiassa päätös. Oikaisuvaatimusta § :n 2 momentissa tarkoitetulla viranomaisella,
12252: ei saa tehdä asiassa, joka kuuluu työtuomioistui- joiden valitusaika luetaan päätöksen tekemi-
12253: men toimivaltaan, jollei työtuomioistuin siitä sestä.
12254: annetun lain ( 646/7 4) 1 §: n 2 momentin no-
12255: jalla ole päättänyt olla ratkaisematta asiaa. 88 §
12256: Oikaisuvaatimukseen annettuun viranomaisen Jos 33 §:n 1 momentin 2-4 kohdan nojalla
12257: päätökseen saadaan hakea muutosta siten kuin saman viraston toiseen virkaan siirretty virka-
12258: on säädetty laissa muutoksenhausta hallinto- mies katsoo siirtämispäätöksen Ioukkaavan oi-
12259: asioissa. keuttansa, saa hän kirjallisesti vaatia päätök-
12260: seen oikaisua virkamieslautakunnalta. Oikaisu-
12261: 85 § vaatimus on annettava asianomaiselle virkamies-
12262: Valtioneuvoston päätökseen, jolla valtioneu- lautakunnalle 14 päivän kuluessa tiedoksisaan-
12263: vosto on irtisanonut virkamiehen, saadaan ha- nista. Päätökseen, johon saadaan hakea oikai-
12264: kea muutosta valittamalla korkeimpaan hal- sua, on viranomaisen liitettävä oikaisuvaatimus-
12265: linto-oikeuteen siten kuin on säädetty laissa osoitus. Virkamieslautakunnan päätökseen asias-
12266: muutoksenhausta hallintoasioissa. sa ei saa valittamalla hakea muutosta.
12267: Jos 33 §:n 1 momentin 2-4 kohdan no-
12268: 86 § jalla toisen viraston virkaan siirretty virkamies
12269: Valittamalla ei saa hakea muutosta päätök- katsoo siirtämispäätöksen Ioukkaavan oikeut-
12270: seen, jolla muu viranomainen kuin valtioneu- tansa, hän saa hakea muutosta siten kuin on
12271: vosto on irtisanonut virkamiehen tai jolla vi- säädetty laissa muutoksenhausta hallintoasioissa.
12272: ranomainen on vahvistanut virkamiehen irti- Päätöksestä, jolla tasavallan presidentti, val-
12273: sanomista koskevan päätöksen. tioneuvosto, korkein oikeus tai korkein hallin-
12274: Virkamies, joka on tyytymätön muun viran- to-oikeus on siirtänyt virkamiehen, ei saa
12275: omaisen kuin valtioneuvoston päätökseen, jolla tehdä oikaisuvaatimusta eikä siihen saa hakea
12276: viranomainen on irtisanonut virkamiehen, saa valittamalla muutosta.
12277: 1984 vp. - HE n:o 238 91
12278:
12279: 89 § luu työtuomioistuimen toimivaltaan, kannetta
12280: Viranomaisen päätökseen, jolla virkamies on ole pantu vireille työtuomioistuimessa tai, jos
12281: 65 § :n nojalla pidätetty virantoimituksesta, asiasta on työtuomioistuimesta annetun lain
12282: saadaan hakea muutosta siten kuin on säädetty 11 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
12283: laissa muutoksenhausta hallintoasioissa. ensin neuvoteltava, neuvotteluja siitä sovituin
12284: Päätökseen, jolla korkein oikeus tai kor· tavoin vaadittu kolmen vuoden kuluessa sen
12285: kein hallinto-oikeus on pidättänyt virkamiehen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka
12286: virantoimituksesta, ei saa hakea muutosta va- aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua, on
12287: littamalla. oikeus etuuteen menetetty.
12288: 90 § 96 §
12289: Viranomaisen 24 § :n nojalla tekemään sivu- Vakinainen virkamies katsotaan eronneeksi
12290: tointa koskevaan päätökseen saadaan hakea aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien,
12291: muutosta siten kuin on säädetty laissa muu- josta hänet on nimitetty tai siirretty toiseen
12292: toksenhausta hallintoasioissa. valtion virkaan, jollei 43 §:stä muuta johdu
12293: tai jollei muualla toisin säädetä.
12294: 91 § Vakinainen virkamies katsotaan niin ikään
12295: Viranomaisen tämän lain nojalla antamaan eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta
12296: muuhun kuin 84, 85 ja 87-90 §:ssä tarkoi- lukien, josta hänet on muutoin kuin määrä-
12297: tettuun päätökseen ei saa hakea muutosta va- ajaksi nimitetty eduskunnan, valtiontilintarkas-
12298: littamalla. tajain, eduskunnan oikeusasiamiehen tai Poh-
12299: 92 § joismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
12300: Päätökseen, joka koskee virkaan nimittämis- kanslioiden tahi eduskunnan kirjaston virkaan,
12301: tä taikka ottamista virkaan koeajaksi tai otta- jollei muualla toisin säädetä.
12302: mista viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viran-
12303: sijaiseksi, ei saa hakea muutosta valittamalla, 97 §
12304: jollei laissa toisin säädetä. Asianomaisen pääluottamusmiehen tai luotta-
12305: Muutoksenhausta virkaehdotukseen on sää- musmiehen kuulemisesta ennen kuin virka-
12306: detty erikseen. miehen toiseen virkaan siirtämisestä tai irti-
12307: sanomisesta taikka virantoimituksesta pidättä-
12308: 93 §
12309: misestä tehdään päätös, säädetään asetuksella.
12310: Edellä 85-87 §:ssä tarkoitettu asia on kä-
12311: siteltävä virkamieslautakunnassa ja korkeim-
12312: massa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. 98 §
12313: Sen estämättä, mitä 50 §:ssä on säädetty,
12314: 18 luku voidaan eroamisiän saavuttanut henkilö ottaa
12315: viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi,
12316: Erinäiset säännökset jos osoittautuu vaikeaksi saada pätevä henkilö
12317: hoitamaan virkaa.
12318: 94 §
12319: Tämän lain mukaisia as1o1ta käsiteltäessä 99 §
12320: noudatetaan, mitä hallintomenettelylaissa (598 Vakinainen virkamies voidaan erityisestä
12321: /82) on säädetty. syystä tilapäisesti määrätä hoitamaan oman vir-
12322: kansa ohella toista virkaa väliaikaisena tai sijai-
12323: 95 § sena.
12324: Jollei 84 § :ssä tarkoitetttua oikaisuvaati-
12325: musta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen 100 §
12326: kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana Virkamiehellä on oikeus pyynnöstä saada
12327: suorituksen olisi pitänyt tapahtua, tai, jos työ- asianomaiselta viranomaiselta todistus virkasuh-
12328: tuomioistuin siitä annetun lain 1 §:n 2 mo- teen kestoajasta ja virkatehtävien laadusta (työ-
12329: mentin nojalla on päättänyt olla ratkaisematta todistus). Lisäksi on, jos virkamies sitä pyytää,
12330: asiaa, 60 päivän kuluessa työtuomioistuimen työtodistuksessa mainittava virkasuhteen päät-
12331: päätöksen tiedoksisaamisesta, on oikeus etuu- tymisen syy ja arvolause virkamiehen osoitta-
12332: teen menetetty. masta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä.
12333: Jollei sellaisessa virkasuhteesta johtuvaa ta- Virkamiehen kuoltua on tämän kuolinpesällä
12334: loudellista etua koskevassa asiassa, joka kuu- oikeus saada työtodistus.
12335: 92 1984 vp. - HE n:o 238
12336:
12337: Jos työtodistusta pyydetään myöhemmin kuin siirtämiseen, muuttamiseen ja lakkauttamiseen
12338: kymmenen vuoden kuluttua virkasuhteen päät- on sovellettava, mitä edellä 5 §:n 2 momentin
12339: tymisestä, viranomainen on velvollinen anta- mukaan eriteitävien virkojen perustamisesta,
12340: maan työtodistuksen vain jos siitä ei aiheudu siirtämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta
12341: kohtuutonta haittaa. Samalla edellytyksellä on on 2 luvussa säädetty, mikäli muualla ei toi-
12342: kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen ti- sin säädetä.
12343: lalle pyynnöstä annertava uusi todistus.
12344: Työtodistukseen ei saa panna mitään sel- 102 §
12345: laista merkintää eikä antaa sitä sellaisessa muo- Mitä tässä laissa on säädetty ministeriöstä,
12346: dossa, jonka tarkoituksena on antaa virkamie- koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä
12347: hestä muita tietoja kuin mitä työtodistuksen tässä laissa on säädetty virastosta, koskee myös
12348: sanamuodosta käy ilmi. valtion laitosta.
12349: Viranomaisen velvollisuudesta pitää nimikir-
12350: jaa ja antaa ote nimikirjasta sekä virkamiehen 103 §
12351: velvollisuudesta antaa tietoja hänestä nimikir- Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik-
12352: jaan tehtäviä merkintöjä varten säädetään seen lailla.
12353: erikseen.
12354: 104 §
12355: 101 § Tarkemmat säännökset taman lain täytän-
12356: Niiden evankelisluterilaisen kirkon ja orto- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
12357: doksisen kirkkokunnan virkojen, joiden palk- sella.
12358: kaus suoritetaan valtion varoista, perustamiseen,
12359:
12360:
12361:
12362:
12363: 3.
12364: Valtion virkamieslain voimaanpanolaki
12365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
12366: tyllä tavalla, säädetään:
12367:
12368: 1 luku 2 luku
12369:
12370: Valtion virkamieslain voimaantulo Kumottavat säädökset
12371:
12372: 1 § 3 §
12373: Valtion virkamieslaki tulee voimaan pal- Valtion virkamieslain voimaantullessa kumo-
12374: vana kuuta 19 . Valtion virkamies- taan seuraavat lait ja lainkohdat niihin myö-
12375: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei- hemmin tehtyine muutoksineen:
12376: siin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. 1) 29 päivänä kesäkuuta 1926 annettu laki
12377: valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain
12378: 2 § nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan
12379: Jos laissa tai asetuksessa on viitattu säännök- pysyä virassaan tai toimessaan (202/26), jäl-
12380: seen, jonka sijaan on tullut valtion virkamies- jempänä nimittämiskirjalaki;
12381: lain säännös, on viimeksi mainittua säännöstä 2) 31 päivänä joulukuuta 1926 annettu laki,
12382: sovellettava, jollei jäljempänä tahi muualla toi- joka sisältää eräitä säännöksiä valtion viroista
12383: sin säädetä. ja pysyväisistä toimista (338/26);
12384: 1984 vp. - HE n:o 238 93
12385:
12386: 3) 18 päivänä maaliskuuta 1938 annettu nojalla annetut asetukset, muut säännökset ja
12387: laki määräajoista valtion virkaa tai tointa haet- määräykset.
12388: taessa ( 124/38); Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on
12389: 4) 22 päivänä joulukuuta 1942 annettu laki säädetty, sanotuissa momenteissa .tarkoitettuja
12390: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta säännöksiä sovelletaan kuitenkin siten kuin jäl-
12391: (1030/42); jempänä tässä laissa säädetään.
12392: 5) 22 päivänä toukokuuta 1931 annettu laki
12393: viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvolli-
12394: suuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan 4 §
12395: (182/31), jäljempänä lakkautuspalkkalaki; Valtion virkamieslain voimaantullessa kumo-
12396: taan sen lisäksi, mitä 3 §:ssä on säädetty, seu-
12397: 6) 22 päivänä toukokuuta 1931 annettu laki raavat asetukset ja asetuksenkohdat niihin myö-
12398: puolustuslaitoksen viran ja toimen haltijain hemmin .tehtyine muutoksineen:
12399: oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai 1) 8 päivänä joulukuuta 1949 annettu ase-
12400: toimi lakkautetaan (183/31);
12401: tus valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja
12402: 7) 10 päivänä marraskuuta 1944 annettu tilapäisistä toimihenkilöistä (755 / 49);
12403: laki lakkautuspalkan pidättämisestä eräissä ta- 2) 30 päivänä joulukuuta 1937 annettu ase-
12404: pauksissa (789/44);
12405: tus matkakustannusten korvauksesta ja päivä-
12406: 8) 27 päivänä tammikuuta 1971 annettu rahasta (496/37);
12407: laki eräiden sopimuspaikkaisten virkojen täyt-
12408: tämisestä (76/71); 3) 22 päivänä joulukuuta 1950 annettu ase-
12409: tus valitusoikeuden kieltämisestä eräistä vail-
12410: 9) 2 päivänä syyskuuta 1976 annettu val- tioneuvoston ja ministeriön ·sekä valtioneuvos-
12411: tion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslaki ton kanslian päätöksistä (623/50);
12412: (767/76);
12413: 4) 27 päivänä helmikuuta 1965 annettu ase-
12414: 10) 30 päivänä joulukuuta 1977 ulkoasiain- tus ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustan-
12415: hallinnosta annetun lain (1129/77) 13 ja nusten korvaamisesta (106/65);
12416: 14 §;
12417: 5) 9 päivänä toukokuuta 1969 kouluhalli-
12418: <11) 22 päivänä heinäkuuta 1918 korkeim- tuksesta annetun .asetuksen (293/69) 23 §:n
12419: masta oikeudesta annetun lain 11 §; 11 momentti;
12420: 12) 22 päivänä heinäkuuta 1918 korkeim- 6) 31 päivänä elokuuta 1973 valtion virka-
12421: masta hallinto-oikeudesta annetun lain 12 §; miesten vuosilomasta annetun asetuksen (692/
12422: 13) 23 päivänä joulukuuta 1959 annettu 73) 22 §; sekä
12423: laki eräiden virkojen perustamisesta valtioneu- 7) 31 päivänä elokuuta 1973 eräiden julkis-
12424: voston ministeriöihin (517 /59); oikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon ole-
12425: 14) 30 päivänä elokuuta 1968 kouluhalli- vien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakor-
12426: tuksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta anne- vauksesta annetun asetuksen (693/73) 4 §.
12427: tun lain (534/68) 3 §:n 4 momentti; Valtion virkamieslain voimaantullessa kumo-
12428: 15) 5 päivänä joulukuuta 1969 verohalli- taan myös 1 momentissa mainittujen asetusten
12429: tuksesta annetun lain (739/69) 3 §:n 2 mo- ja asetuksenkohtien nojalla annetut säännökset
12430: mentti; ja määräykset.
12431: 16) 28 päivänä marraskuuta 1969 taloudel-
12432: lisesta suunnittelukeskuksesta annetun lain 5 §
12433: (711/69) 3 §:n 2 momentti; Sen estämättä, mitä edellä 3 §: ssä on sää-
12434: 17) 5 päivänä joulukuuta 1969 tieteellisen detty, jäävät edelleen voimaan seuraavat ase-
12435: tutkimuksen järjestelystä annetun lain (760/ tukset, asetuksenkohdat ja valtioneuvoston pää-
12436: 69) 2 §:n 3 ja 4 momentti; sekä tökset niihin myöhemmin tehtyine muutoksi-
12437: 18) 28 päivänä marraskuuta 1969 taiteilija- neen, jollei niistä asianomaisessa järjestyksessä
12438: professorin viroista ja valtion taiteilija-apura- asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä toi-
12439: hoista annetun lain (734/69) 2 §. sin säädetä tai määrätä:
12440: Valtion virkamieslain voimaantullessa kumo- 1) 29 päivänä maaliskuuta 1924 annettu
12441: taan myös, jollei jäljempänä toisin säädetä, 1 asetus viransijaisuuspalkkioista valtionrautateil-
12442: momentissa mainittujen lakien ja lainkohtien lä (89/24);
12443: 94 1984 vp. - HE n:o 238
12444:
12445: 2) 29 päivänä maaliskuuta 1924 annettu 18) 15 päivänä lokakuuta 1964 mnettu val-
12446: asetus rautatiehenkilökunnan oikeudesta saada tioneuvoston päätös valtion virkamiesasuntojen
12447: maksutonta lääkärin- ja sairashuonehoitoa (90/ vuokrien määräämisperusteista (508/64);
12448: 24); 19) 6 päivänä lokakuuta 1966 annettu val-
12449: 3) 30 päivänä joulukuuta 1939 annettu ase- tioneuvoston päätös valtion virkamiesasuntojen
12450: tus sotaväen lääkintähuollosta (554/39); vuokrista ja luontoisetujen korvauksista (504/
12451: 4) 12 päivänä joulukuuta 1947 annettu ase- 66); sekä
12452: tus tullirajavartiostossa palvelevien tullipäällys- 20) muu kuin edellä tässä pykälässä mai-
12453: miesten ja tullivartijain eroamisiästä (909/47); nittu nimittämiskirjalain 3 §:n 5 momentin no-
12454: 5) 17 päivänä helmikuuta 1950 vankeinhoi- jalla annettu eroamisikää koskeva säännös.
12455: tolaitoksesta annetun asetuksen (86/50) 18 6 §
12456: §:n 2 momentti ja 29 §:n 8 kohta; Valtion virkamieslain voimaantullessa lak-
12457: 6) 31 päivänä lokakuuta 1952 puolustusmi- kaavat olemasta voimassa ne eri asetuksissa
12458: nisteriön ja puolustuslaitoksen viran tai toimen olevat säännökset, joiden mukaan valtion virka
12459: haltijain palkkauksesta annetun asetuksen on täytettävä virkaehdotuksesta, lukuunotta-
12460: (361/52) 4 ja 5 §; matta valtion virkamieslain 12 § :n 2 momen-
12461: 7) 20 päivänä kesäkuuta 1960 annettu ase- tissa tarkoitettuja virkoja koskevia säännöksiä.
12462: tus työajasta ja vuosilomista valtion virastoissa Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
12463: ja laitoksissa (294/60); detty, jää kuitenkin voimaan hovioikeuksista 17
12464: 8) 8 päivänä maaliskuuta 1963 annettu ase- päivänä heinäkuuta 1952 annetun asetuksen
12465: tus puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen (288/52) 3 §:n 1 momentti.
12466: virkamiesten muuttokustannusten korvauksesta
12467: (118/63); 7 §
12468: 9) 29 päivänä maaliskuuta 1963 annettu Valtion virkamieslain voimaantullessa lakkaa-
12469: asetus rajavartiolaitoksen viran tai toimen hal- vat olemasta voimassa eri asetuksissa olevat
12470: tijain muuttokustannusten korvauksesta (165/ valtion virkamiehen kurinpitoa koskevat sään-
12471: 63); nökset.
12472: 10) 14 päivänä helmikuuta 1969 annetun 8 §
12473: poliisiasetuksen (119/69) 90 §; Valtion virkamieslain voimaantullessa lak-
12474: kaavat edellä 5-7 §: ssä säädetyin poikkeuk-
12475: 11) 30 päivänä joulukuuta 1969 annettu
12476: sin olemasta voimassa myös muut valtion virka-
12477: asetus valtion virkapukuavustuksista (850/69);
12478: mieslain kanssa ristiriidassa olevat säännökset
12479: 12) 31 päivänä elokuuta 1973 annettu ase- ja määräykset siltä osin kuin ne koskevat val-
12480: tus valtion virkamiesten vuosilomasta ( 692/ tion virkamiehiä.
12481: 73) lukuunottamatta sen 22 §:ää;
12482: 13) 31 päivänä elokuuta 1973 annettu ase-
12483: tus eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuh- 3 luku.
12484: u::essa valtioon olevien henkilöiden vuosilomas-
12485: ta ja vuosilomakorvauksesta (693/73) lukuun- Virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien
12486: ottamatta sen 4 §:ää; muuttuminen valtion virkamieslaissa tarkoite-
12487: 14) 23 päivänä huhtikuuta 1975 puolustus- tuiksi viroiksi sekä niiden haltijoiden siirtymi-
12488: voimista annetun asetuksen (274/75) 57 §; nen muuttuneisiin virkoihin.
12489: 15) 23 päivänä syyskuuta 1977 annettu ase- 9 §
12490: tus poliisimiehistön maksuttomasta lääkärinhoi- Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa
12491: dosta eräissä tapauksissa (690/77); perustetut valtion virat, toimet ja ylimääräiset
12492: 16) 27 päivänä heinäkuuta 1984 annettu toimet muuttuvat sanotun lain voimaantullessa
12493: ·asetus valtion virkamiesten sairaanhoidosta entisen nimisiksi ja entiseen palkkausluokkaan
12494: (566/84); tai sopimuspalkkaluokkaan kuuluviksi sekä
12495: 17) 24 päivänä marraskuuta 1983 annettu muutoin vastaaviksi valtion virkamieslaissa tar-
12496: asetus virkamiesten maksuttoman sairaanhoidon koitetuiksi viroiksi seuraavasti:
12497: järjestämisestä puolustusministeriön hallinnon- 1) peruspalkkainen virka peruspalkkaiseksi
12498: alalla (875/83); viraksi;
12499: 1984 vp. - HE n:o 238 95
12500:
12501: 2) sopimuspaikkainen virka sopimuspalkkai- rättynä hoitava virkamies siirtyy sanotun lain
12502: seksi viraksi; voimaantullessa ilman eri määräystä entisin pe-
12503: 3) pysyväinen toimi peruspalkkaiseksi vi- rustein hoitamaan edellä 9 § :n mukaisesti
12504: raksi; ja muuttunutta vastaavaa virkaa. Tällaiseen vir-
12505: 4) ylimääräinen toimi peruspalkkaiseksi kaa tai tointa väliaikaisena tai sijaisena hoita-
12506: viraksi. vaan virkamieheen sovelletaan, mitä valtion
12507: Edellä 1 momentin mukaisesti muuttunee- virkamieslaissa on säädetty virkaatoimittavasta
12508: seen virkaan sovelletaan valtion virkamieslakia. virkamiehestä, ja koeajaksi määrättyyn virka-
12509: mieheen, mitä valtion virkamieslaissa on sää-
12510: 10 § detty koeaikaisesta virkamiehestä.
12511: Edellä 9 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa
12512: tarkoitettuun muuttuneeseen virkaan kuulu- 12 §
12513: vista tehtävistä, vaadittavista kelpoisuusehdois- Virkamieheen, joka valtion virkamieslain
12514: ta, nimittävästä viranomaisesta ja virasta muu- voimaantullessa on viran tai pysyväisen toimen
12515: toin on lisäksi edelleen voimassa, mitä sano- haltijana tai hoitaa virkaa tai pysyväistä toin-
12516: milta osin erikseen on säädetty saman nimi- ta väliaikaisena tai sijaisena ja joka 11 §:n
12517: sestä ja muutoin vastaavasta entisestä virasta mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan,
12518: tai pysyväisestä toimesta, jolleivät säännökset sovelletaan lisäksi edelleen, mitä viraston tai
12519: ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa. laitoksen hallinnosta annetussa asetuksessa tai
12520: Edellä 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar- muutoin erikseen on säädetty saman nimisen
12521: koitettuun muuttuneeseen virkaan kuuluvista ja muutoin vastaavan entisen viran tai pysy-
12522: tehtävistä, vaadittavista kelpoisuusehdoista, ni- väisen toimen haltijasta taikka sitä väliaikaisena
12523: mittävästä viranomaisesta ja virasta muutoin tai sijaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät
12524: on voimassa, mitä sanetuilta osin erikseen on säännökset ole ristiriidassa valtion virkamies-
12525: säädetty saman nimisestä ja muutoin vastaa- lain kanssa. Jollei asianomaisessa järjestyksessä
12526: vasta entisestä virasta tai pysyväisestä toimesta, laissa tai asetuksessa toisin säädetä, viranomai-
12527: jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion vir- nen, joka kyseisten erikseen annettujen sään-
12528: kamieslain kanssa. Jos sellainen ylimääräinen nösten mukaan päättää virasta tai toimesta
12529: toimi, jonka nimistä ja jota muutoin vastaavaa vapauttamisesta, päättää valtion virkamieslain
12530: entistä virkaa tai pysyväistä tointa ei ole, on voimaantulosta lukien virkamiehen irtisanomi-
12531: 9 §:n mukaisesti muuttunut viraksi, tähän sesta sen estämättä, mitä valtion virkamieslain
12532: muuttuneeseen virkaan kuuluvista tehtävistä, 49 §:ssä on säädetty.
12533: vaadittavista kelpoisuusehdoista, nimittävästä Virkamieheen, joka valtion virkamieslain
12534: viranomaisesta ja virasta muutoin on kuitenkin voimaantullessa on ylimääräisen toimen halti-
12535: edelleen voimassa, mitä sanetuilta osin erik- jana tai joka hoitaa ylimääräistä tointa väli-
12536: seen on säädetty sam.an nimisestä ja muutoin aikaisena tai sijaisena ja joka 11 § :n mukai-
12537: vastaavasta entisestä ylimääräisestä toimesta, sesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan, so-
12538: jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion velletaan myös, mitä viraston tai laitoksen hal-
12539: virkamieslain kanssa. linnosta annetussa asetuksessa tai muutoin
12540: erikseen on säädetty saman nimisen ja muu-
12541: 11 § toin vastaavan entisen viran tai pysyväisen
12542: Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa toimen haltijasta taikka sitä väliaikaisena tai
12543: perustetun viran tai toimen haltija ja ylimää- sijaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät
12544: räisen toimen haltija siirtyy sanotun lain voi- säännökset ole ristiriidassa valtion virkamies-
12545: maantullessa ilman eri toimenpiteitä edellä lain kanssa. Jos sellaisen ylimääräisen toimen
12546: 9 § :n mukaisesti muuttuneeseen vastaavaan vir- haltija tahi sellaista ylimääräistä tointa, jonka
12547: kaan. Tällaiseen virkamieheen sovelletaan, nimistä ja jota muutoin vastaavaa entistä vir-
12548: mitä valtion virkamieslaissa on säädetty vaki- kaa tai pysyväistä tointa ei ole, väliaikaisena
12549: naisesta virkamiehestä, jollei jäljempänä 15 ja tai sijaisena hoitava virkamies, on 11 §:n
12550: 25 §: ssä toisin säädetä. mukaisesti siirtynyt muuttuneeseen virkaan,
12551: Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa tähän virkamieheen sovelletaan kuitenkin edel-
12552: perustettua virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa leen, mitä erikseen on säädetty saman nimisen
12553: väliaikaisena tai sijaisena tahi koeajaksi mää- ja muutoin vastaavan entisen ylimääräisen toi-
12554: 96 1984 vp. - HE n:o 238
12555:
12556: men haltijasta taikka sitä väliaikaisena tai si- haltija on tämän lain 11 §:n 1 momentin mu-
12557: jaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät sään- kaan siirtynyt, lakkaa ennen kuin viisi vuotta
12558: nökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain on kulunut valtion virkamieslain voimaantu-
12559: kanssa. losta, virkamieheen ei sovelleta erorahaa ja
12560: Virkamieheen, joka valtion virkamieslain toistuvaa korvausta koskevia valtion virkamies-
12561: voimaantullessa on koeajaksi määrättynä ja joka lain 12 luvun säännöksiä vaan häneen sovel-
12562: 11 §:n mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen letaan edelleen lakkautuspalkkalakia tahi lakia
12563: virkaan, sovelletaan myös, mitä viraston tai puolustuslaitoksen viran ja toimen haltijain
12564: laitoksen hallinnosta annetussa asetuksessa tai oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai
12565: muutoin erikseen on säädetty saman nimiseen toimi lakkautetaan sekä lakia lakkautuspalkan
12566: ja muutoin vastaavaan virkaan tai toimeen pidättämisestä eräissä tapauksissa.
12567: koeajaksi määrätystä, jolleivät säännökset ole Edellä 1 momentissa tarkoitettuun virka-
12568: ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa. mieheen sovelletaan kuitenkin siinä tarkoitettu-
12569: jen lakkautuspalkkasäädösten asemasta valtion
12570: 13 § virkamieslain 12 luvun säännöksiä, jos hän
12571: Sen estämättä, että sopimuspaikkainen virka ennen sitä päivää, josta lukien virka lakkaute-
12572: on muuttunut tämän lain 9 §:n mukaisesti taan, kirjallisesti ilmoittaa niin haluavansa.
12573: valtion virkamieslaissa tarkoitetuksi sopimus- Tätä ilmoitusta ei saa peruuttaa.
12574: palkkaiseksi viraksi, sopimuspaikkaisen virka- Valtion virkamieslain voimaantullessa lakkau-
12575: miehen kanssa ennen valtion virkamieslain tuspalkalla olevaan sovelletaan sanotun lain
12576: voimaantuloa tehty sopimus on sanotun lain voimaantultua edelleen 1 momentissa tarkoitet-
12577: tultua voimaan edelleen voimassa siten kuin tuja lakkauspalkkasäädöksiä, jollei 16 § :stä
12578: sopimuksessa on määrätty, jollei jäljempänä muuta johdu. Lisäksi häneen sovelletaan vir-
12579: tässä laissa toisin säädetä. kamiehen irtisanomista, eroamisikää ja viralta-
12580: panoa koskevia valtion virkamieslain säännök-
12581: 14 § siä sekä soveltuvin osin muitakin valtion vir-
12582: Tilapäinen toimihenkilö sekä tuntiopettaja, kamieslain säännöksiä.
12583: satunnainen apulainen, liikenneoppilas, posti-
12584: aseman hoitaja, postinjakaja, puhelinaseman
12585: hoitaja ja muut virkasuhteeseen verrattavassa 16 §
12586: julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon Jos edellä 15 §:n 1 momentissa säädettynä
12587: olevat henkilöt siirtyvät valtion virkamieslain viiden vuoden aikana lakkautuspalkalle asetet-
12588: voimaantullessa sanotussa laissa tarkoitetuiksi tu tai valtion virkamieslain voimaantullessa
12589: tilapäisiksi virkamiehiksi siten kuin asetuksella lakkautuspalkalla oleva sanotun lain voimaan-
12590: säädetään. tultua ottaa vastaan päätoimisen valtion viran
12591: Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin tilapäi- taikka jos hänet nimitetään tai siirretään pää-
12592: siin virkamiehiin sovelletaan valtion virka- toimiseen valtion virkaan, häneen ei sovelleta
12593: mieslakia ja tätä lakia siten kuin asetuksella tuosta ajankohdasta lukien lakkautuspalkkasää-
12594: säädetään, jollei asianomaisesta virkaehtosopi- döksiä vaan kaikilta osin valtion virkamiesla-
12595: muksesta taikka palvelussopimuksesta tai pal- kia. Sama koskee valtion virkamieslain voi-
12596: velussitoumuksesta muuta johdu. maantullessa lakkautuspalkalla ollutta, joka on
12597: Rajavartija ja sotilaallisessa tehtävässä palve- ollut nimitettynä sopimuspaikkaiseen virkaan
12598: leva värvätty siirretään säädettyä järjestystä tai ot~ttuna ylimääräiseen toimeen ja on edellä
12599: noudattaen perustettavaan vastaavaan virkaan 11 § :n mukaisesti siirtynyt valtion virkaan.
12600: siten kuin asetuksella säädetään. Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä so-
12601: velletaan sanotussa momentissa tarkoitettuun
12602: virkamieheen kuitenkin edelleen mitä lakkau-
12603: 4 luku tuspalkkalain 6 §: ssä on säädetty henkilökoh-
12604: taisesta palkkauksen !isästä tai muutoin viran
12605: Siirtymäkauden erityisjärjestelyt tai toimen haitijoille kuuluvista oikeuksista.
12606: Lakkautuspalkalla olleeseen virkamieheen,
12607: 15 § joka valtion virkamieslain voimaantullessa on
12608: Jos virka, johon viran tai pysyväisen toimen lakkautuspalkkalain 6 §:n 1 momentissa tarkoi-
12609: 1984 vp. - HE n:o 238 97
12610:
12611: tetussa virassa tai toimessa, sovelletaan val- lain voimaantultua muutosta ja valitus käsitel-
12612: tion virkamieslain voimaantultua edelleen lak- lään ja ratkaistaan noudattaen ennen sanotun
12613: kautuspaikkalain 6 §: ää. lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
12614:
12615: 17 § 20 §
12616: Jos viran haltija on ulkoasiainministerin käy- Jos virkamies valtion virkamieslain voimaan-
12617: tettävänä ( disponibiliteetissä) valtion virka- tullessa hoitaa sanotun lain 24 § :n 1 momen-
12618: mieslain tullessa voimaan, häneen sovelletaan, tissa tarkoitettua sivutointa ja jos hänellä ei
12619: mitä valtion virkamieslaissa on säädetty käytet- ole siihen sivutoimilupaa, virkamiehen on kol-
12620: täväksi asetetusta virkamiehestä. men kuukauden kuluessa valtion virkamieslain
12621: Edellä 1 momentissa tarkoitetulla henkilöl- voimaantulosta saatettava kysymys luvan myön-
12622: lä on sanotussa momentissa säädetyn lisäksi tämisestä asianomaisen viranomaisen ratkaista-
12623: edelleen ne oikeudet ja velvollisuudet, joista vaksi.
12624: ulkoasiainhallinnosta annetun lain 14 §: ssä on
12625: säädetty. 21 §
12626: Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa
12627: 18 § virkamiehelle aiheettomasti maksetun palkkauk-
12628: Jos ennen valtion virkamieslain voimaan- sen tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudel-
12629: tuloa haettavaksi julistettu virka, toimi tai yli- lisen etuuden vanhentumiseen noudatetaan en-
12630: määräinen toimi muuttuu ennen täyttämistä nen valtion virkamieslain voimaantuloa voimas-
12631: valtion virkamieslaissa tarkoitetuksi viraksi, saa- sa olleita säännöksiä. Jollei tällaista etuutta ole
12632: daan tämä virka täyttää sitä uudelleen haet- alettu periä takaisin virkamieheltä tai takaisin
12633: tavaksi julistamatta. perintää muussa järjestyksessä ole pantu vi-
12634: Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai reille viimeistään kolmen vuoden kuluessa val-
12635: toimen täyttämisestä asianomaisten säännösten tion virkamieslain voimaantulosta lukien, on
12636: mukaan ennen valtion virkamieslain voimaan- oikeus etuuden takaisin perintään kuitenkin
12637: tuloa tehty esitys tahi annettu lausunto katso- menetetty.
12638: taan valtion virkamieslain 12 §:ssä tarkoite- Valtion virkamieslain 84 §: ssä tarkoitettu
12639: tuksi esitykseksi tai lausunnoksi. Viran tai toi- oikaisuvaatimus, joka koskee suoritusta, jonka
12640: men täyttämisestä asianomaisten säännösten olisi pitänyt tapahtua ennen valtion virkamies-
12641: mukaan tehty virkaehdotus katsotaan valtion lain voimaantuloa ja jota koskevan oikaisuvaa-
12642: virkamieslain 12 §: ssä tarkoitetuksi esitykseksi. timuksen tekeminen ei valtion virkamieslain
12643: Virkaehdotuksesta tehty valtion virkamieslain voimaantullessa tuolloin voimassa olleiden
12644: voimaantullessa ratkaisematta oleva valitus säännösten mukaan ollut vanhentunut, on val-
12645: raukeaa. tion virkamieslain voimaantultua tehtävä kol-
12646: Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske men vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päät-
12647: valtion virkamieslain 12 §:n 2 momentissa tar- tymisestä ·lukien, jonka aikana suorituksen oli-
12648: koitetun viran eikä oikeuslaitoksen viran täyt- si pitänyt tapahtua, uhalla, että oikeus etuu-
12649: tämisestä tehtyä virkaehdotusta eikä siitä teh- teen muutoin on menetetty.
12650: tyä valitusta.
12651: 22 §
12652: 19 § Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa
12653: Jos viran tai toimen haltija on pyytänyt vireillepantu kurinpitoasia käsitellään loppuun
12654: eroa tahi ylimääräinen toimenhaltija on irti- noudattaen ennen valtion virkamieslain voi-
12655: sanoutunut tai viranomaisen toimesta irtisa- maantuloa voimassa olleita säännöksiä, jollei
12656: nottu ennen valtion virkamieslain voimaan- jäljempänä 24 §:ssä toisin säädetä.
12657: tuloa, noudatetaan ennen valtion virkamieslain
12658: voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. 23 §
12659: Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa Jos virkamies ennen valtion virkamieslain
12660: tehtyyn päätökseen, jolla toimen haltija on voimaantuloa on toiminut vastoin virkavelvol-
12661: vapautettu toimesta tai ylimääräinen toimenhal- lisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä ja jos tähän
12662: tija irtisanottu tahi ylimääräisen toimenhaltijan perustuvaa kurinpitomenettelyä ei ole pantu
12663: määräys peruutettu, haetaan valtion virkamies- vireille ennen valtion virkamieslain voimaan-
12664:
12665: 13 1682016002
12666: 98 1984 vp. - HE n:o 238
12667:
12668: tuloa, käsitellään ja ratkaistaan kurinpitoasia ryhtyy virkaansa hoitamaan, siihen patvaan,
12669: noudattaen ennen valtion virkamieslain voi- jolloin hänen virkasuhteensa päättyy. Muu
12670: maantuloa voimassa olleita säännöksiä, jollei palkkaus lasketaan siitä päivästä, josta lukien
12671: jäljempänä 24 §:ssä toisin säädetä. se on hänelle myönnetty, siihen päivään, jol-
12672: loin hänen virkasuhteensa päättyy tai hänelle
12673: 24 § myönnetty palkkaus muutoin lakkaa. Virkamie-
12674: Valtion virkamieslain voimaantullessa lak- helle palvelusajan pituuden perusteella suori-
12675: kaa virkaylioikeus ja sen toiminta. Samalla siir- tettava määrävuosikorotus, joko palkkausluok-
12676: retään virkaylioikeudessa ratkaisematta olevat kien välin suuruinen tai markkamääräinen,
12677: asiat korkeimmalle hallinto-oikeudelle sen kä- maksetaan sitä kuukautta, jolloin edellytetyt
12678: siteltäväksi ja ratkaistavaksi. palvelusvuodet ovat täyttyneet, seuraavan kuu-
12679: Jos valitusaika nimittämiskirjalain 19 §:ssä kauden alusta.
12680: tarkoitettuun päätökseen päättyy valtion virka- Virkasuhteen päättyessä maksetaan virka-
12681: mieslain tultua voimaan, päätökseen haetaan miehelle palkkaus virkasuhteen päättymispäi-
12682: muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. vään saakka kyseinen päivä mukaan luettuna.
12683: Jos virkasuhde päättyy kalenterikuukauden ai-
12684: 25 § kana sen johdosta, että virkamies kuolee, suo-
12685: Valtion virkamieslain 50 §:ssä säädettyä 67 ritetaan kuitenkin hänen oikeudenomistajilleen
12686: vuoden yleistä eroamisikää ei sovelleta tuoma- varsinaista palkkausta vastaava rahamäärä kuu-
12687: riin siinä virassa, jossa hän on valtion virka- kauden jäljellä olevalta osalta.
12688: mieslain voimaantullessa. Mainitussa virassa so- Varsinaisella palkkauksella tarkoitetaan A-
12689: velletaan valtion virkamieslain voimaantullessa tai C-palkkausluokkaan kuuluvassa virassa pe-
12690: voimasssa olevaa eroamisikää. ruspalkkaa ja mahdollisesti suoritettavaa ikä-
12691: lisää sekä S-sopimuspalkkaluokkaan kuuluvassa
12692: vioossa sopimuspalkkaa sekä S-sopimuspalkka-
12693: luokkaan kuuluvassa virassa, jossa suoritetaan
12694: sijo1tuspalkkaluokan mukaista taulukkopalkkaa,
12695: 5 luku lisäksi ikälisää. Yleisillä lisillä tarkoitetaan kal-
12696: liinpaikanlisää ja syrjäseutulisää.
12697: Siirtymäkauden palvelussuhteen
12698: ehtojen erityisjärjestelyt 27 §
12699: Tässä pykälässä tarkoitetun virkamiehen
12700: 26 § palkkaus suoritetaan sen estämättä mitä valtion
12701: Virkamiehen varsinainen palkkaus, yleiset virkaehtosopimuslain nojalla on sovittu, valtion
12702: lisät sekä sellaiset lisäpalkkiot ja palkanlisät, virkamieslain voimaantuloa edeltäviltä kah-
12703: jotka maksetaan säännöllisesti toistuvina tie- deltatoista kalenterikuukaudelta seuraavasti:
12704: tyn määräisinä kuukausittaisina erinä, suorite-
12705: taan valtion virkamieslain voimaantulosta lu- A. Vakinaisen viran tai toimen haitijoille
12706: kien sen estämättä mitä valtion virkaehtosopi- sekä niille, jotka vakinaisesta virasta tai toi-
12707: muslain nojalla on sovittu, kultakin kalenteri- mesta virkavapaana hoitavat ylimääräistä tointa:
12708: kuukaudelta sen 15 päivänä. Jos kuukauden muu palkkaus kuin 26 §:n 2 momentissa
12709: 15 päivä on arkilauantai, sunnuntai tai pyhä- tarkoitetut palkanlisät ja lisäpalkkiot
12710: päivä, palkkaus suoritetaan näitä päiviä edel-
12711: tävänä päivänä. . ......... kuulta sen 2 päivänä,
12712: Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut lisä- .......... kuulta sen 3 päivänä,
12713: palkkiot ja palkanlisät suoritetaan mahdolli- .......... kuulta sen 4 päivänä,
12714: simman nopeasti sen jälkeen kun niitä koskeva .......... kuulta sen 5 päivänä,
12715: laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeis- .......... kuulta sen 6 päivänä,
12716: tään laskentakautta seuraavan kalenterikuukau- .......... kuulta sen 7 päivänä,
12717: den loppuun mennessä. . ......... kuulta sen 8 päivänä,
12718: Virkamiehen varsinainen palkkaus ja ylei- .......... kuulta sen 10 päivänä,
12719: set lisät lasketaan siitä päivästä, jolloin hän .......... kuulta sen 11 päivänä,
12720: 1984 vp. HE n:o 238 99
12721:
12722: .......... kuuha sen 13 päivänä, tamien perusteiden mukaan, kuitenkin vähin-
12723: .......... kuulta sen 14 päivänä, ja tään sen viran mukainen varsinainen palkkaus
12724: .......... kuulta sen 15 päivänä, .
12725: JOsta hänet on asetettu käytettäväksi. '
12726:
12727: B. Muille kuin A-kohdassa tarkoitetuille 30 §
12728: virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkis- Vakinaisen virkamiehen virkasuhde voidaan
12729: oikeudellisessa palvelussuhteessa oleville henki· viranomaisen toimesta irtisanoa päättymään ai-
12730: loille: kaisintaan
12731: muu palkkaus kuin edellä 26 § :n 2 mo- 1) 1 kuukauden kuluttua, jos palvelussuh-
12732: mentissa tarkoitetut lisäpalkkiot ja palkanlisät de valtioon on jatkunut keskeytyksettä enin-
12733: tään 5 vuotta;
12734: .......... kuulta sen 30 päivänä, 2) 2 kuukauden kuluttua, jos palvelussuh-
12735: .......... kuulta sen 28 päivänä, de valtioon on jatkunut keskeytyksettä yli 5
12736: .......... kuulta sen 27 päivänä, mutta enintään 10 vuotta;
12737: .......... kuulta sen 26 päivänä, 3) 3 kuukauden kuluttua, jos palvelussuh-
12738: .......... kuulta sen 25 päivänä, de valtioon on jatkunut keskeytyksettä yli 10
12739: .......... kuulta sen 24 päivänä, mutta enintään 15 vuotta; sekä
12740: .......... kuulta sen 23 päivänä, 4) 4 kuukauden kuluttua, jos palvelussuh-
12741: .......... kuulta sen 21 päivänä, de valtioon on jatkunut keskeytyksettä yli 15
12742: .......... kuulta sen 20 päivänä, vuotta .
12743: . . . . . . . . . . kuulta sen 18 päivänä, Valtion virkamieslain 47 §:n 1 momentissa
12744: .......... kuulta sen 17 päivänä, ja tarkoitetun tasavallan presidentin nimittämän
12745: .......... kuulta sen 15 päivänä.
12746: virkamiehen virkasuhde voidaan sekä viran-
12747: omaisen että virkamiehen puolelta irtisanoa
12748: Edellä 26 §:n 2 momentissa tarkoitetut päättymään aikaisintaan yhden kuukauden ku-
12749: palkanlisät ja lisäpalkkiot suoritetaan tässä py- luttua.
12750: kälässä mainituilta kuukausilta siten kuin 26 Koeaikaisen virkamiehen virkasuhde voidaan
12751: §:n 2 momentissa on säädetty. sekä viranomaisen että virkamiehen puolelta
12752: Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä irtisanoa päättymään aikaisintaan 14 päivän
12753: on säädetty, suoritetaan palkkaus edellä kuluttua.
12754: A-kohdan mukaisesti myös niille muille virka- Muun virkamiehen kuin koeaikaisen virka-
12755: miehille, joille virkaehtosopimuksen tai muun miehen irtisanoutuessa noudatetaan, jos virka-
12756: määräyksen nojalla 1 päivänä joulukuuta 1984 suhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10
12757: suoritetaan palkkaus kalenterikuukausittain etu- vuotta, 14 päivän irtisanomisaikaa, sekä jos
12758: käteen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. virkasuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10
12759: vuotta, 1 kuukauden irtisanomisaikaa.
12760: Jos virkaehtosopimuksella tai sopimuspaik-
12761: 28 § kaisen virkamiehen kanssa tehdyllä sopimuk-
12762: Palkkauksesta siinä tapauksessa, että virka- sella on sovittu muusta kuin edellä tässä py-
12763: mies siirretään toiseen alempipaikkaiseen vir- kälässä säädetystä irtisanomisajasta, noudate-
12764: kaan, sovitaan erikseen virkaehtosopimuksin. taan tässä pykälässä säädetyn estämättä, mitä
12765: Jos virkamiehen toiseen virkaan siirtämisen siten on sovittu.
12766: vuoksi on muutettava toiselle paikkakunnalle,
12767: hänelle on korvattava muuttokustannukset nou-
12768: dattaen mitä valtion virkamiesten muuttokus- 31 §
12769: tannusten korvaamisesta on voimassa. Jos päätös virkamiehen irtisanomisesta ei
12770: ole saanut lainvoimaa ja virkamies on tämän
12771: vuoksi irtisanomisajan kuluttua loppuun val-
12772: 29 § tion virkamieslain 65 § :n 1 momentin nojalla
12773: Käytettäväksi asetetulle virkamiehelle suori- pidätetty virantoimituksesta, häneltä pidäte-
12774: tetaan palkkaus valtiovarainministeriön vahvis- tään tältä ajalta koko palkkaus. Jos irtisano-
12775: 100 1984 vp. - HE n:o 238
12776:
12777: minen muutoksenhaun johdosta kumotaan, 34 §
12778: suoritetaan pidätetty palkkaus virkamiehelle. Mitä edellä 26-33 §:ssä on säädetty, so-
12779: Virkamieheltä, joka on tuomioistuimen pää- velletaan vain siihen saakka kunnes asiasta
12780: töksellä tai kurinpitomenettelyssä pantu viral- valtion virkaehtosopimuslain nojalla sovitaan.
12781: ta, pidätetään koko palkkaus, vaikkei päätös Mitä edellä 26-33 §:ssä on säädetty, so-
12782: ole lainvoimainen. Jos viraltapano muutoksen- velletaan sopimuspaikkaiseen virkaan nimitet-
12783: haun johdosta kumotaan, suoritetaan pidätetty tyyn tai otettuun virkamieheen vain siihen
12784: palkkaus virkamiehelle. Jos viraltapano muute- saakka kunnes asiasta valtion virkamieslain tai
12785: taan lievemmäksi rangaistukseksi, virkamiehel- muun lain nojalla asianomaisen viranomaisen
12786: le suoritetaan puolet häneltä pidätetyn koko ja virkamiehen välillä sovitaan.
12787: palkkauksen määrästä. Jos viraltapano muute-
12788: taan varoitukseksi, virkamiehelle suoritetaan
12789: kuitenkin koko pidätetty palkkaus. 6 luku
12790:
12791: Valtion virkamieslain soveltaminen muihin
12792: 32 § kuin valtion palveluksessa oleviin
12793: Jos virkamies on valtion virkamieslain 65
12794: §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla pidätetty 35 §
12795: virantoimituksesta rikossyytteen, kurinpitome- Valtion virkamieslakia ja tätä lakia on ni-
12796: nettelyn tai niiden edellyttämien tutkimusten mittämiskirjalakia vastaavin osin noudatettava
12797: ajaksi, pidätetään hänen palkkauksestaan tänä muunkin kuin valtion palveluksessa olevaan,
12798: aikana puolet. Jollei virantoimituksesta pidä- johon nimittämiskirjalain 22 § :n nojalla so-
12799: tettyä virkamiestä tuomita tai määrätä ran- velletaan nimittämiskirjalakia, jollei laissa toi-
12800: gaistukseen siitä teosta, jonka johdosta hänet sin säädetä.
12801: oli virantoimituksesta pidätetty, suoritetaan
12802: palkkauksesta pidätetty määrä virkamiehelle. 36 §
12803: Jos virkamies on valtion virkamieslain 65 Jollei laissa toisin säädetä, erorahaa ja tois-
12804: §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla pidätetty tuvaa korvausta koskevia valtion virkamieslain
12805: virantoimituksesta, häneltä pidätetään tältä 12 luvun säännöksiä sovelletaan soveltuvin
12806: ajalta koko palkkaus. osin siihen kunnan ja kirkkokunnan viranhal-
12807: Jos virkamies on valtion virkamieslain 65 tijaan, jota lakkautuspalkkalain 9 §:n 1 mo-
12808: § :n 2 momentin 3 kohdan nojalla pidätetty mentin 2-4 kohdan mukaan lakkautuspalkka-
12809: virantoimituksesta, hänelle suoritetaan tältä laki koskee. Eroraha ja toistuva korvaus suo-
12810: ajalta palkkaus, jonka suuruus määräytyy siten ritetaan myös sanotulle viranhaltijalle valtion
12811: kuin virkamiehen sairausajan palkkauksesta on varoista.
12812: voimassa. Virkamiehelle, joka on pidätetty vi- Jos virka, jossa 1 momentissa tarkoitettu vi-
12813: rantoimituksesta valtion virkamieslain 65 § :n ranhaltija oli valtion virkamieslain voimaantul-
12814: 2 momentin 4 kohdan nojalla, suoritetaan täl- lessa, lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulu-
12815: tä ajalta palkkaus, jonka suuruus määräytyy nut valtion virkamieslain voimaantulosta, viran-
12816: siten kuin virkamiehen vuosiloman ajan palk- haltijaan ei kuitenkaan sovelleta erorahaa ja
12817: kauksesta on voimassa. toistuvaa korvausta koskevia valtion virkamies-
12818: lain 12 luvun säännöksiä, vaan häneen sovelle-
12819: taan edelleen lakkautuspalkkalakia ja lakia lak-
12820: 33 § kautuspalkan pidättämisestä eräissä tapauksissa.
12821: Jos valtion virkamieslain 51 §:n 1 momen- Edellä 2 momentissa tarkoitettuun viranhalti-
12822: tissa säädetyllä perusteella irtisanotulle virka- jaan sovelletaan siinä mainittujen lakkautuspalk-
12823: miehelle on valtion toimesta osoitettu valtion kasäädösten asemasta valtion virkamieslain 12
12824: virka tai työ toisella paikkakunnalla ja jos luvun säännöksiä, jos hän ennen sitä päivää,
12825: hänen on voidakseen ottaa vastaan kvseisen josta lukien virka lakkautetaan, kirjallisesti il-
12826: viran tai työn muutettava toiselle paikkakun- moittaa niin haluavansa. Tätä ilmoitusta ei saa
12827: nalle, hänelle korvataan muuttokustannukset peruuttaa.
12828: noudattaen mitä valtion virkamiesten muutto- Valtion virkamieslain voimaantullessa lakkau-
12829: kustannusten korvaamisesta on voimassa. tuspalkalla olevaan 1 momentissa tarkoitettuun
12830: 1984 vp. - HE n:o 238 101
12831:
12832: henkilöön sovelletaan sanotun lain voimaantul- on sanotussa muussa kuin valtion virassa tai
12833: tua edelleen 2 momentissa tarkoitettuja lakkau- toimessa.
12834: tuspalkkasäädöksiä. Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä so-
12835: velletaan sanotussa momentissa tarkoitettuun
12836: virkamieheen kuitenkin edelleen, mitä lakkau-
12837: 7 luku tuspalkkalain 6 §: ssä on säädetty henkilökoh-
12838: taisesta palkkauksen lisästä tai muutoin viran
12839: Erinäiset säännökset tai toimen haitijoille kuuluvista oikeuksista.
12840:
12841: 37 § 39 §
12842: Mitä edellä 12 §:ssä on säädetty siinä tarkoi- Tässä laissa tarkoitettuja ylimääräisiä totmta
12843: tettujen viraston tai laitoksen hallinnosta anne- ovat valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja
12844: tussa asetuksessa tai muutoin erikseen annettu- tilapäisistä toimihenkilöistä annetussa asetuk-
12845: jen säännösten soveltamisesta, koskee myös vir- sessa ( 755/49) säädetyssä järjestyksessä perus-
12846: kamiestä, joka valtion virkamieslain voimaantu- tetut ylimääräiset toimet.
12847: lon jälkeen on nimitetty, siirretty tai otettu sa-
12848: notussa momentissa tarkoitettuun virkaan.
12849: 40 §
12850: 38 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
12851: Jos lakkautuspalkalla oleva ottaa vastaan pää- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
12852: toimisen muun kuin valtion viran tai toimen, sella.
12853: jonka haltijaan 35 §:n mukaan sovelletaan val-
12854: tion virkamieslakia, tai jos hänet nimitetään 41 §
12855: sellaiseen virkaan tai toimeen, häneen ei sovel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12856: leta tuosta ajankohdasta lukien lakkautuspalk- kuuta 19 .
12857: kasäädöksiä vaan soveltuvin osin valtion virka- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
12858: mieslakia. Sama koskee lakkautuspalkalla ole- tyä tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
12859: vaa, joka valtion virkamieslain voimaantullessa toimenpiteisiin.
12860: 102 1984 vp. - HE n:o 238
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: 4.
12866: Laki
12867: valtion eläkelain muuttamisesta
12868:
12869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12870: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 9 §:n 1 mo-
12871: mentin b kohta, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/
12872: 71) ja
12873: muutetaan 8 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä marras-
12874: kuuta 1981 annetulla lailla (809/81), näin kuuluvaksi:
12875:
12876: 8 § tai toimessaan annetun lain (202/26) 2 §:n
12877: 1 tai 3 momentin nojalla ajankohdasta, joka on
12878: Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole ennen tämän lain voimaantuloa, hänen oikeudes-
12879: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, jos taan eläkkeeseen noudatetaan valtion eläkelain
12880: sellaisessa upseerin tai toimiupseerin virassa, 8 §:n 4 momentin a kohtaa sellaisena kuin se
12881: johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upsee- on ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
12882: rin tai toimiupseerin virkatutkinto, palveleval- olevassa laissa.
12883: la virkamiehellä on sotilasarvo ja hänellä on Sopimuspaikkaisen viran haltijan, jonka
12884: tällaisessa virassa, tai rajavartiolaitoksen toimi- kanssa ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn
12885: upseerin viran ollessa kyseessä, tällaisessa vi- sopimuksen mukaan eläkeiän saavuttaminen ei
12886: rassa ja rajavartijan ja merivartijan tehtävässä ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi,
12887: yhteensä, eläkeaikaa vähintään 20 vuotta, mil- oikeudesta eläkkeeseen hänen palveluksensa
12888: loin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vä- tässä virassa päättyessä on voimassa, mitä sopi-
12889: hintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 muksessa ja valtion eläkelain 8 § :n 4 momen-
12890: vuotta korkeampi, ja tästä eläkeajasta vähintään tin b kohdassa, sellaisena kuin lainkohta on
12891: 6 kuukautta välittömästi ennen palveluksen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ole-
12892: päättymistä, sekä jos edunsaajalla palveluksen vassa laissa, on määrätty.
12893: päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuo- Edunsaaja, jolle on myönnetty valtion elä-
12894: den kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään kelain 8 §:n 4 momentin a tai b koh-
12895: 3 vuotta. dan, sellaisina kuin ne ovat ennen tämän lain
12896: voimaantuloa voimassa olevassa laissa, nojalla
12897: vanhuuseläke, tai jonka oikeudesta eläkkeeseen
12898: noudatetaan sanottuja lainkohtia, voi luopua
12899: Tämä laki tulee voimaan päivänä oikeudestaan saada edellä tarkoitettu eläke en-
12900: kuuta 19 . nen eläkeikää ilmoittamalla luopumisesta kirjal-
12901: Jos edunsaaja on vapautettu valtion viran lisesti valtiokonttorille. Myönnetty eläke lak-
12902: tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir- kautetaan aikaisintaan ilmoituksen saapumista
12903: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
12904: 1984 vp. - HE n:o 238 103
12905:
12906: s.
12907: Laki
12908: valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta
12909:
12910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 13 päivänä tammikuuta 1978 valtiokonttorista
12911: annetun lain (18/78) 1 §:n 1 momenttiin uusi 10 kohta seuraavasti:
12912:
12913: 1 §
12914: Vaitiokonttorin tehtävänä on: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12915: kuuta 19 .
12916: 10) huolehtia valtion henkilöstön uudelleen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
12917: sijoittamista varten tarvittavista toimenpiteistä tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
12918: sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. piteisiin.
12919:
12920:
12921:
12922:
12923: 6.
12924: Laki
12925: puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta
12926:
12927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta
12928: 1974 annettuun lakiin ( 402/74) uusi 9 a § seuraavasti:
12929:
12930: 9a §
12931: PuolustliSvoimien virkamiehen velvollisuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12932: desta siirtyä toiseen virkaan tai tehtävään sää- kuuta 19
12933: detään asetuksella.
12934:
12935:
12936:
12937:
12938: 7.
12939: Laki
12940: työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
12941:
12942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä heinäkuuta 1962 työriitojen
12943: sovittelusta annetun lain ( 420/62) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä
12944: marraskuuta 1970 annetussa laissa (668/70), näin kuuluvaksi:
12945:
12946: 2 §
12947: Valtakunnansovittelijat nimittää tasavallan Tämä laki tulee voimaan päivänä
12948: presidentti. kuuta 19
12949: 104
12950:
12951: 8.
12952: Laki
12953: kuluttaja-asiamiehestä annetun lain muuttamisesta
12954:
12955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1978 kuluttaja-asia-
12956: miehestä annetun lain ( 40/78) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12957:
12958: 4 § voston ehdotuksesta virkaa haettavaksi julista-
12959: Kuluttaja-asiamiehen tulee olla oikeustieteen matta.
12960: kandidaatin tutkinnon suorittanut ja hyvin pe-
12961: rehtynyt kuluttaja-asioihin. Kuluttaja-asiamie-
12962: hen nimittää tasavallan presidentti valtioneu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12963: kuuta 19
12964:
12965:
12966: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
12967:
12968:
12969: Tasavallan Presidentti
12970: MAUNO KOIVISTO
12971:
12972:
12973:
12974:
12975: Ministeri Pekka Vennamo
12976: 1984 vp. - HE n:o 238 105
12977:
12978: LIITTEET Liite n:o 1
12979:
12980:
12981: 1. Rinnakkaistekstit lakiehdotuksista 1, 4 ja 7-8
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Laki
12987: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
12988:
12989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka OI?- tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
12990: tyllä tavalla,
12991: kumotaan hallitusmuodon 91 §:n 4 momentti ja
12992: muutetaan 65 §:n 1 momentti, 89 §, 90 § sekä 91 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
12993:
12994: Voimassa oleva laki Ehdotus
12995:
12996: 65 § 65 §
12997: Virastojen ja laitosten uusien menosääntöjen Uusia virastoja ja laitoksia voidaan perustaa
12998: perusteista sekä entisten perusteiden muutta- tulo- ja menoarvion rajoissa sitten kun niiden
12999: misesta, niin ikään eläkeoikeudesta säädetään yleisistä perusteista on säädetty lailla. Virkoja
13000: lailla. Uusia virkoja ja virastoja voidaan perus- voidaan perustaa tulo- ja menoarvion rajoissa
13001: taa ainoastaan vuotuisen tulo- ja menoarvion niin kuin siitä lailla säädetään. Niin ikään
13002: rajoissa. eläkeoikeudesta säädetään lailla.
13003:
13004:
13005:
13006:
13007: 89 § 89 §
13008: Keskusvirastojen Jasenten virat sekä 87 § :n Hovioikeuksien jäsenten, yliopistojen ja kor-
13009: 4 kohdassa ja 88 §:ssä mainitut virat ovat, keakoulujen professorien virat sekä 88 §:n 1
13010: ellei 90 §: ssä toisin säädetä, sittenkun virka momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa maini-
13011: on ollut haettavaksi julistettuna, täytettävä vir- tut virat ovat, jollei 90 §:ssä toisin säädetä,
13012: kaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, sitten kun virka on ollut haettavaksi julistet-
13013: miltä virkaa on haettu, panee hakijoista kol- tuna, täytettävä virkaehdotuksen nojalla, johon
13014: me vahvistettujen perusteiden mukaan ansiok- se viranomainen, miltä virkaa on haettu, panee
13015: kainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir- hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden
13016: kaehdotuksesta on korkeimman oikeuden an- mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä
13017: nettava lausuntonsa. koskevasta virkaehdotuksesta on korkeimman
13018: oikeuden annettava lausuntonsa.
13019: Jos virkamies on saman viranomaisen ni- Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen
13020: mitettävä, jolta virkaa haetaan, ei virkaehdo- virkojen täyttämisestä säädetään erikseen.
13021: tusta tehdä. Erityisten säännöksien mukaan voi-
13022: daan eräät muutkin hallintovirat täyttää toi-
13023: sessa järjestyksessä, kuin 1 momentissa on sa-
13024: nottu.
13025:
13026: 90 § 90 §
13027: Siitä, missä järjestyksessä yliopiston, teknilli- Siitä, missä järjestyksessä yliopistojen ja kor-
13028: sen korkeakoulun, evankelis-luterilaisen ja keakoulujen, evankelis-luterilaisen kirkon ja or-
13029:
13030: 14 1682016002
13031: 106 1984 vp. - HE n:o 238
13032:
13033: Voimassa oleva laki Ehdotus
13034:
13035: (kreikkalais-katolisen) kirkon virat, kaupun- todeksisen kirkkokunnan virat, raastuvanoikeu-
13036: kien pormestarin ja neuvosmiesten virat ja Suo- den ja maistraatin pormestarin ja neuvosmie-
13037: men Pankin virat ovat täytettävät, on voimas- hen virat sekä Suomen Pankin virat ovat täy-
13038: sa erityisiä säännöksiä. tettävät, on voimassa erityisiä säännöksiä.
13039:
13040:
13041: 91 §
13042: Kaikilla tuomareilla olkoon oikeus, ettei hei-
13043: tä voida muutoin kuin laillisen tutkimuksen
13044: ja tuomion nojalla julistaa virkansa menettä-
13045: neiksi; älköön heitä myöskään ilman omaa
13046: suostumustaan toiseen virkaan siirrettäkö, pait-
13047: si milloin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen
13048: uudestaanj ärjestämisestä.
13049: Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä viras- Lailla voidaan säätää tuomarin velvollisuu-
13050: saan säädetään erityisessä laissa. desta erota virasta määräikään tultuaan tai työ-
13051: kykynsä menetettyään.
13052: Lailla voidaan erottamattomillekin virkamie- Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä viras-
13053: hille säätää velvollisuus erota virasta määrä- saan sekä tuomarien ja muiden virkamiesten
13054: ikään tultuansa tai työkykynsä menetettyään. virkasuhteen perusteista säädetään muutoin
13055: erikseen.
13056: Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ( 4 mom. kumotaan)
13057: virkamiehille tulevat, kun heidän virkansa lak-
13058: kautetaan, on erikseen säädetty.
13059:
13060: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13061: kuuta 19
13062:
13063:
13064:
13065: Liite n:o 2
13066: Laki
13067: valtion eläkelain muuttamisesta
13068:
13069: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13070: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 9 §:n 1 mo-
13071: mentin b kohta, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/
13072: 71) ja
13073: muutetaan 8 § :n 4 momentti, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä
13074: marraskuuta 1981 annetulla lailla (809/81), näin kuuluvaksi:
13075:
13076: Voimassa oleva laki Ehdotus
13077:
13078: 8 §. 8 §
13079:
13080: Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole
13081: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, jos
13082: a) jos edunsaaja on vapautettu valtion viran sellaisessa upseerin tai toimiupseerin virassa,
13083: tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir- johon ehdottomana kelpoisuusehtona on up-
13084: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan seerin tai toimiupseerin virkatutkinto, palve-
13085: tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 levalla virkamiehellä on sotilasarvo ja hänellä
13086: 1984 vp. - HE n:o 238 107
13087:
13088: Voimassa oleva laki Ehdotus
13089:
13090: annetun lain 2 §:n 1 tai 3 momentin nojalla; on tällaisessa virassa, tai rajavartiolaitoksen toi-
13091: taikka miupseerin viran ollessa kyseessä, tällaisessa vi-
13092: b) jos sopimuspaikkaisen viran haltijan kans- rassa ja rajavartijain ja merivartijain tehtävässä
13093: sa sopimuksen irtisanomisen taikka virkasuh- yhteensä, eläkeaikaa vähintään 20 vuotta, mil-
13094: teen päättymisen varalta on niin sovittu; tahi loin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vä·
13095: c) jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin hintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50
13096: viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on vuotta korkeampi, ja tästä eläkeajasta vähintään
13097: upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, halti- 6 kuukautta välittömästi ennen palveluksen
13098: jalla on sotilasarvo ja hänellä on tällaisessa vi- päättymistä, sekä jos edunsaajalla palveluksen
13099: rassa, tai rajavartiolaitoksen toimiupseerin vi- päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden
13100: ran ollessa kyseessä, tällaisessa virassa ja raja- kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3
13101: vartijan ja merivartijan tehtävässä yhteensä, elä- vuotta.
13102: keaikaa vähintään 20 vuotta, milloin eroamis-
13103: ikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25
13104: vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta kor-
13105: keampi, ja tästä eläkeajasta vähintään 6 kuu-
13106: kautta välittömästi ennen palveluksen päätty-
13107: mistä;
13108: sekä jos edunsaajalla vapauttamista, sopimuk-
13109: sen voimassaolon tai palveluksen päättymistä
13110: edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa
13111: yhteensä vähintään 3 vuotta.
13112:
13113:
13114: 9 §.
13115: Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-
13116: senä on, että palvelus on jatkunut yhdenjak-
13117: soisena vähintään yhden kuukauden, ja että
13118: edunsaaja sairauden, vian tai vamman johdosta
13119:
13120: b) on vapautettu valtion viran tai pysyväi- (b kohta kumotaan)
13121: sen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä
13122: heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toi-
13123: messaan annetun lain 4 §:n nojalla;
13124:
13125:
13126:
13127: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13128: kuuta 19
13129: Jos edunsaaja on vapautettu valtion viran
13130: tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir-
13131: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan
13132: tai toimessaan annetun lain (202/26) 2 §:n
13133: 1 tai 3 momentin nojalla ajankohdasta, joka
13134: on ennen tämän lain voimaantuloa, hänen
13135: oikeudestaan eläkkeeseen noudatetaan valtion
13136: eläkelain 8 §: n 4 momentin a kohtaa, sellai-
13137: sena kuin se on ennen tämän lain voimaantuloa
13138: voimassa olevassa laissa.
13139: Sopimuspaikkaisen viran haltijan, jonka kans-
13140: sa ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn sopi-
13141: muksen mukaan eläkeiän saavuttaminen ei ole
13142: 108 1984 vp. - HE n:o 238
13143:
13144: Voimassa oleva laki Ehdotus
13145:
13146: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, oi-
13147: keudesta eläkkeeseen hänen palveluksensa tässä
13148: virassa päättyessä on voimassa, mitä sopimuk-
13149: sessa ja valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin
13150: b kohdassa, sellaisena kuin lainkohta on ennen
13151: tämän lain voimaantuloa voimassa olevassa
13152: laissa, on määrätty.
13153: Edunsaaja, jolle on myönnetty valtion eläke-
13154: lain 8 §:n 4 momentin a tai b kohdan, sel-
13155: laisina kuin ne ovat ennen tämän lain voi-
13156: maantuloa voimasssa olevasa laissa, nojalla
13157: vanhuuseläke, voi luopua oikeudestaan saada
13158: edellä tarkoitettu eläke ilmoittamalla luopumi-
13159: sesta kirjallisesti valtiokonttorille. Myönnetty
13160: eläke lakkautetaan aikaisintaan ilmoituksen saa-
13161: pumista seuraavan kalenterikuukauden alusta
13162: lukien.
13163:
13164:
13165:
13166:
13167: Liite n:o 3
13168:
13169: Laki
13170: työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
13171:
13172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä heinäkuuta 1962 työriitojen sovit-
13173: telusta annetun lain (420/62) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä marras-
13174: kuuta 1970 annetussa laissa (668/70)' näin kuuluvaksi:
13175:
13176: Voimassa oleva laki Ehdotus
13177:
13178: 2 § 2 §
13179: Valtakunnansovittelijat nimittää tasavallan Valtakunnansovittelijat nimittää tasavallan
13180: presidentti tehtävään neljäksi vuodeksi kerral- presidentti.
13181: laan. Jos valtakunnansovittelijaksi nimitetty en-
13182: nestään on valtion virassa tai toimessa, vapau-
13183: tuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän
13184: toimii valtakunnansovittelijana.
13185:
13186:
13187: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13188: kuuta 19
13189: 1984 vp. - HE n:o 238 109
13190:
13191: Liite n:o 4
13192:
13193: Laki
13194: kuluttaja-asiamiehestä annetun lain muuttamisesta
13195:
13196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1978 kuluttaja-asia-
13197: miehestä annetun lain (40/78) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
13198:
13199: Voimassa oleva laki Ehdotus
13200:
13201: 4 § 4 §
13202: Kuluttaja-asiamiehen tulee olla oikeustieteen Kuluttaja-asiamiehen tulee olla oikeustieteen
13203: kandidaatin tutkinnon suorittanut ja hyvin pe- kandidaatin tutkinnon suorittanut ja hyvin pe-
13204: rehtynyt kuluttaja-asioihin. Kuluttaja-asiamie- rehtynyt kuluttaja-asioihin. Kuluttaja-asiamie-
13205: hen nimittää tasavallan presidentti valtioneu- hen nimittää tasavallan presidentti valtioneu-
13206: voston ehdotuksesta virkaa haettavaksi julista- voston ehdotuksesta virkaa haettavaksi julista-
13207: matta määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi matta.
13208: kerrallaan.
13209:
13210:
13211: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13212: kuuta 19
13213: 110 1984 vp. - HE n:o 238
13214:
13215:
13216:
13217:
13218: 2. Asetusluonnokset
13219:
13220:
13221:
13222:
13223: Valtion virkamiesasetus
13224: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn m1rusterin esit-
13225: telystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun valtion virkamieslain ( / ) no-
13226: jalla:
13227:
13228: Hakumenettely ia virkasuhteen alkaminen Asumisveivollisuus
13229: 1 § 5 §
13230: Avoinna oleva virka, joka on täytettävä ha- Jos virkamiehelle varattu asunto on virka-
13231: kemuksen perusteella, on viivytyksettä julistet- tehtävien laadun tai niiden tarkoituksenmukai-
13232: tava haettavaksi, jollei virkaa lakkauteta tai sen suorittamisen vuoksi määrätty virka-asun-
13233: jollei erityisestä syystä muuta johdu. Virka on noksi, on virkamiehen siinä asuttava.
13234: julistettava haettavaksi koulutuksella, jossa on Pätevästä syystä voidaan virkamiehelle yksit-
13235: aina mainittava hakuajan päättymispäivä ja se täistapauksessa myöntää poikkeus 1 momentis-
13236: viranomainen, jolle hakemus on osoitettava. sa säädetystä asumisvelvollisuudesta tai antaa
13237: Hakukoulutus on julkaistava asianmukaisella lupa luovuttaa määräajaksi osa virka-asunnosta
13238: tavalla. toisen käytettäväksi.
13239: Tarvittaessa voidaan määrätä, että virka-
13240: 2 § miehen on virantoimituksen keskeytymisen ai-
13241: Jos virka erityisten säännösten mukaan saa- kana luovutettava virka-asunto tai osa siitä
13242: daan täyttää haettavaksi julistamatta, on ennen virkaatoimittavan virkamiehen käytettäväksi.
13243: viran täyttämistä sen avoinna olemisesta asian- Virkamiehen on luovutettava virka-asunto
13244: mukaisesti ilmoitettava, jollei erityisestä syystä asianomaiselle viranomaiselle samalla kun hä-
13245: muuta johdu. nen velvollisuutensa siinä asumiseen lakkaa.
13246: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske vir- Virkamiehen kuoltua virka-asunto on luovutet-
13247: kaa, johon nimittävänä viranomaisena on tasa- tava kuolinpäivää seuraavan toisen kalenteri-
13248: vallan presidentti. kuukauden loppuun mennessä. Yksittäistapauk-
13249: sessa voidaan kuitenkin myöntää määräajaksi
13250: 3 § lykkäystä virka-asunnon luovuttamisesta.
13251: Jos virkaan nimittäminen tai koeajaksi otta- Korvaus virka-asunnon käyttämisestä on suo-
13252: minen on valtion virkamieslain 15 §:n nojalla ritettava sen kalenterikuukauden loppuun saak-
13253: peruutettu, saadaan toinen virkaa hakenut hen- ka, jonka kuluessa virka-asunnon luovutus ta-
13254: kilö nimittää tai ottaa koeajaksi virkaan julis- pahtuu.
13255: tamatta sitä uudelleen haettavaksi. Asunnon määrää virka-asunnoksi asianomai-
13256: nen ministeriö. Edellä 2 ja 4 momentissa tar-
13257: koitetun poikkeuksen myöntää ja 3 momen-
13258: 4§ tissa tarkoitetun määräyksen antaa asianomai-
13259: Avoinna olevaan virkaan voidaan tarvittaessa nen keskusvirasto tai asianomainen muu välit-
13260: ottaa väliaikainen hoitaja. tömästi ministeriön alainen virasto, jollei asian-
13261: Vakinaisen virkamiehen virantoimituksen ol- omainen ministeriö yksittäistapauksessa pidätä
13262: lessa keskeytyneenä voidaan virkaan tarvittaessa asiassa päätösvaltaa itselleen.
13263: ottaa viransijainen.
13264: Viran väliaikainen hoitaja ja viransijainen 6 §
13265: otetaan määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi Jos tiettyyn virkaan kuuluvien virkatehtä-
13266: ajaksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. vien laatu tai niiden tarkoituksenmukamen
13267: 1984 vp. - HE n:o 238 111
13268:
13269: suorittaminen sitä edellyttää, asianomainen mi- neljää viikkoa ennen puolison laskettua synny-
13270: nisteriö voi määrätä, että virkamiehen on asut- tysaikaa. Hakijan on esitettävä lapsen äidin
13271: tava määrätyllä paikkakunnalla tai alueella. suostumus äitiysrahan suorittamiseen molem-
13272: Asianomainen keskusvirasto tai ministeriön mille puolisoille.
13273: määräämä muu viranomainen voi pätevästä Virkavapautta ajaksi, jolta virkamiehelle sai-
13274: syystä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuk- rausvakuutuslain 21 §:n 2 ja 3 momentin no-
13275: sen 1 momentissa säädetystä asumisvelvollisuu- jalla suoritetaan äitiysrahaa, on haettava vä-
13276: desta. hintään neljää viikkoa ennen lapsen hoitoon
13277: ottamista. Hakijan on esitettävä lapsen hoi-
13278: toon ottamisesta sosiaalilautakunnan tai las-
13279: Virantoimituksen keskeytyminen tensuojeluasetuksen (203/36) 20 §:ssä tarkoi-
13280: 7 § tetun yhdistyksen antama todistus.
13281: Virkavapaudesta päättää nimittävä viran-
13282: 11 §
13283: omainen, jollei erikseen toisin säädetä.
13284: Viran hoitamisesta virkavapauden aikana Jos asianomaisella viranomaisella ei ole käy-
13285: päättää sama viranomainen, joka on myöntä- tettävissään sairausvakuutuslain 28 §:n mu-
13286: nyt virkavapauden, jollei erikseen toisin sää- kaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äi-
13287: tiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja
13288: detä. ja selvityksiä, virkamiehen on toimitettava ne
13289: 8 §
13290: Virkamiehen hakiessa virkavapautta sairau- viranomaiselle.
13291: den perusteella hänen on todistettava sairau- 12 §
13292: tensa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan Virkavapaus kestää enintään niin kauan
13293: hakemista varten vahvistetun kaavan mukai- kuin virkamies on suna virassa, josta hänelle
13294: sella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen on myönnetty virkavapautta.
13295: terveydenhoitajan antamalla todistuksella taik-
13296: ka viraston osoittaman terveydenhoitajan tai Virkasuhteen päättyminen
13297: sairaanhoitajan antamalla todistuksena. Jos sai-
13298: raus kuitenkin kestää yli viisi vuorokautta, 13 §
13299: on se todistettava edellä mainitun mukaisella Virkamiehen on osoitettava irtisanoutumi-
13300: lääkärintodistuksella. sensa nimittävälle viranomaiselle. Jos nimittä-
13301: Erityisestä syystä valtioneuvosto voi määrä- vänä viranomaisena on tasavallan presidentti
13302: tä sairauden todistamisesta toisin kuin mitä tai valtioneuvosto, irtisanoutuminen on osoi-
13303: 1 momentissa on säädetty. tettava asianomaiselle ministeriölle.
13304: Valtion virkamieslain 46 § :n 5 momentis-
13305: 9 § sa tarkoitetun suostumuksen irtisanomisajasta
13306: Virkavapautta raskauden ja synnytyksen poikkeamiseen antaa edellä 1 momentissa tar-
13307: vuoksi on haettava viimeistään 70 päivää en- koitettu viranomainen.
13308: nen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen on
13309: liitettävä sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan 14 §
13310: työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemis- Virkamiehen irtisanoutumisen katsotaan ta-
13311: ta varten vaadittava terveyskeskuksen tervey- pahtuneen silloin, kun asiakirja, jolla virka-
13312: denhoitajan tai lääkärin antama todistus ras- mies irtisanoutuu, on saapunut 13 § :n 1 mo-
13313: kauden kestoajasta. mentissa tarkoitetulle viranomaiselle. Samasta
13314: Virkamiehen, jolle on myönnetty virkava- ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.
13315: pautta raskauden ja synnytyksen vuoksi, on Viranomaisen katsotaan irtisanoneen virka-
13316: toimitettava virkavapautta myöntäneelle viran- miehen silloin, kun virkamies on saanut tiedon
13317: omaiselle todistus sairausvakuutuslain 30 §:ssä irtisanomispäätöksestä. Samasta ajankohdasta
13318: edellytetystä jälkitarkastuksesta viipymättä tar- luetaan irtisanomisaika.
13319: kastuksessa käytyään.
13320: 15 §
13321: 10 § Valtion virkamieslain 49 §:n 4 momentissa
13322: Virkavapautta ajaksi, jolta virkamiehelle sai- tarkoitetun todistuksen virkamiehen irtisanou-
13323: rausvakuutuslain 23 §:n 2 momentin nojalla tumisesta ja 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun
13324: suoritetaan äitiysrahaa, on haettava viimeistään todistuksen virkasuhteen päättymisestä antaa
13325: 112 1984 vp. - HE n:o 238
13326:
13327: nimittävä viranomainen, jollei erikseen toisin 8) kauppa- ja teollisuusministeriö, merenkul-
13328: säädetä. Jos nimittävänä viranomaisena on ta- kuhallitus, elinkeinohallitus sekä patentti- ja
13329: savallan presidentti tai valtioneuvosto, todis- rekisterihallitus;
13330: tuksen antaa kuitenkin asianomainen ministe- 9) sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojelu-
13331: riö. hallitus, sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus;
13332: 10) työvoimaministeriö;
13333: Sivutoimet 11) ympäristöministeriö ja asuntohallitus;
13334: sekä
13335: 16 § 12) tämän asetuksen voimaantulon jälkeen
13336: Sivutoimiluvan myöntää, jollei muualla toi- keskusvirastona perustettava virasto.
13337: sin säädetä
13338: 1) ministeriön virkamiehelle, keskusviraston 20 §
13339: tai muun välittömästi ministeriön alaisen vi- · Asian käsittelystä virkamieslautakunnassa pi-
13340: raston päällikölle, muun tuomioistuimen kuin detään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olleet
13341: korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto- virkamieslautakunnan jäsenet, muut saapuvilla
13342: oikeuden presidentille ja puheenjohtajalle sekä olleet, virkamieslautakunnassa käsitellyt asiat
13343: tasavallan presidentin kanslian virkamiehelle ja virkamieslautakunnassa tehdyt päätökset.
13344: asianomainen ministeriö; sekä Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtajana
13345: 2) muille virkamiehille se virasto, jonka toimiva jäsen ja pöytäkirjanpitäjä.
13346: palveluksessa tai alaisia he ovat. Virkamieslautakunnan sihteerinä ja pöytäkir-
13347: janpitäjänä toimii edellä 19 § :ssä tarkoitetun
13348: 17 § asianomaisen viraston määräämä virkamies.
13349: Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava val-
13350: tion virkamieslain 24 §:n 2 momentissa tar- 21 §
13351: koitetusta sivutoimesta edellä 16 §:ssä tarkoi- Virkamieslautakunnan päätöksen sisältävän
13352: tetulle viranomaiselle. Sanottu viranomainen toimituskirjan taltion allekirjoittaa puheenjoh-
13353: voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottami- tajana toimiva jäsen. Jos päätöksestä on äänes-
13354: sen ja hoitamisen valtion virkamieslain 24 §:n tetty, äänestyslausunto merkitään toimituskirjan
13355: 2 momentissa tarkoitetulla perusteella. taltioon.
13356: Toimituskirjan allekirjoittaa virkamieslauta-
13357: 18 § kunnan puheenjohtajana toimiva jäsen.
13358: Vaitioneuvosto antaa tarkemmat sivutoimia
13359: koskevat yleiset ohjeet. 22 §
13360: Viraston virkamieslautakunnan päätös on vii-
13361: pymättä ilmoitettava kurinpitoasiamiehelle, val-
13362: Virkamieslautakunnat tioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan
13363: oikeusasiamiehelle sekä yleisen virkamieslauta-
13364: 19 § kunnan päätös valtion virkamieslain 83 § :n
13365: Valtion virkamieslain 75 §:n 1 momentissa 2 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle ja
13366: tarkoitettuja virastoja, joiden yhteydessä on eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä vaadit-
13367: viraston virkamieslautakunta, ovat taessa annettava heille päätös tai oikeak-
13368: 1) oikeusministeriö; si todistettu jäljennös siitä neljän päivän ku-
13369: 2) sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset; luessa vaatimuksen esittämisestä.
13370: 3) puolustusministeriö;
13371: 4) valtiokonttori, valtiontalouden tarkastus- 23 §
13372: virasto, verohallitus, tullihallitus, tilastokeskus Virkamieslautakunnalle osoitettujen asiakir-
13373: ja rakennushallitus; jojen vastaanottamisesta ja lautakunnan asiakir-
13374: 5) opetusministeriö, kouluhallitus ja ammat- jojen lähettämisestä sekä lautakunnan muista
13375: tikasvatushallitus; toimistotöistä huolehtii edellä 19 §: ssä tarkoi-
13376: 6) maa- ja metsätalousministeriö, maatilahal- tettu asianomainen virasto.
13377: litus, vesihallitus, metsähallitus ja maanmittaus- Virkamieslautakunnan puheenjohtajan, mui-
13378: hallitus; den jäsenten ja sihteerin palkkioiden ja matka-
13379: 7) liikenneministeriö, tie- ja vesirakennus- kustannusten korvausten suorittamisen perus-
13380: hallitus, ilmailuhallitus, rautatiehallitus sekä teet vahvistaa valtioneuvosto.
13381: posti- ja telehallitus; Virkamieslautakunnan toiminnasta aiheutuvat
13382: 1984 vp. - HE n:o 238 113
13383:
13384: menot suoritetaan edellä 19 §:ssä tarkoitetun naisesta virkamiehestä tai koeaikaisesta virka-
13385: asianomaisen viraston varoista. miehestä.
13386:
13387: Tilapäiset virkamiehet Erinäiset säännökset
13388: 28 §
13389: 24 §
13390: Valtion virkamieslain 25 §:n 1 momentissa
13391: Virasto voi tulo- ja menoarviossa palkkauk-
13392: tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin
13393: siin osoitettujen määrärahojen rajoissa ottaa
13394: määrää virkamiehen nimittävä viranomainen.
13395: tilapäisiä virkamiehiä.
13396: Sama viranomainen määrää virkamiehen anta-
13397: Tilapäinen virkamies otetaan määräajaksi,
13398: maan sanotussa momentissa tarkoitettuja tie-
13399: jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tilapäis-
13400: toja. Jos nimittävänä viranomaisena on tasa-
13401: tä virkamiestä pidetään määräajaksi otettuna
13402: vallan presidentti tai valtioneuvosto, määräyk-
13403: silloinkin, kun virkamies on otettu määrättyä
13404: sen antaa kuitenkin asianomainen ministeriö.
13405: työtä tai tehtävää varten taikka muulla tavoin
13406: Kihlakunnantuomarille, käräjätuomarille sekä
13407: rajoitetuksi ajaksi.
13408: raastuvanoikeuden pormestarille ja neuvosmie-
13409: Tilapäiselle virkamiehelle suoritettavan palk-
13410: hille määräyksen antaa kuitenkin hovioikeus.
13411: kauksen määrää asianomainen virasto valtio-
13412: Muulle tuomarille ja tuomioistuimen muulle
13413: varainministeriön vahvistamien perusteiden mu-
13414: virkamiehelle määräyksen antaa asianomainen
13415: kaan. Jos virasto haluaan poiketa vahviste-
13416: tuomiqistuin.
13417: tuista perusteista, asia on alistettava valtio-
13418: Valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin
13419: varainministeriön ratkaistavaksi.
13420: nojalla valtion varoista suoritettavia kustan-
13421: 25 § nuksia ovat myös kohtuulliset matkakustan-
13422: nukset tarkastuksiin tai tutkimuksiin toiselle
13423: Tilapäisen virkamiehen virkasuhde voidaan
13424: paikkakunnalle 1 momentissa tarkoitetun vi-
13425: viranomaisen ja virkamiehen puolelta irtisanoa
13426: ranomaisen antaman määräyksen mukaan teh-
13427: päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua.
13428: dystä matkasta.
13429: Viranomainen saa irtisanoa tilapäisen virka-
13430: miehen, kun siihen on syytä. Määräajaksi ote- 29 §
13431: tun tilapäisen virkamiehen virkasuhde päättyy Virkamiehen siirtämisestä toiseen virkaan
13432: ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut valtion virkamieslain 33 §:n tai siinä tarkoi-
13433: loppuun, jollei virkasuhde irtisanomisen joh- tetun erityisen säännöksen nojalla päättää ni-
13434: dosta ole päättynyt sitä ennen. mittävä viranomainen, jollei erikseen toisin
13435: Tilapäisen virkamiehen irtisanoutuessa saa- säädetä.
13436: daan 1 momentissa tarkoitetusta irtisanomis-
13437: ajasta poiketa, jos asianomainen viranomainen 30 §
13438: antaa siihen suostumuksen. Ennen kuin virkamiehen toiseen virkaan
13439: Viranomaisen päätökseen, jolla viranomainen smtam1sestä valtion virkamieslain nojalla tai
13440: on irtisanonut tilapäisen virkamiehen, ei saa virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamies-
13441: valittamalla hakea muutosta eikä siitä saa teh- lain 46 §:n nojalla tehdään päätös viranomai-
13442: dä oikaisuvaatimusta. sen on varattava, mikäli siirrettävä tai irtisa-
13443: nottava virkamies sitä pyytää, asianomaiselle
13444: 26 § pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle ti-
13445: Tilapäiselle virkamiehelle, joka totmu vas- laisuus tulla kuulluksi. Samoin edellytyksin on
13446: toin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luot-
13447: voidaan määrätä kurinpitorangaistus noudat- tamusmiehelle varattava tilaisuus tulla kuul-
13448: taen soveltuvin osin, mitä valtion virkamies- luksi ennen valtion virkamieslain 65 § :n 2
13449: lain 13 luvussa on säädetty. momentin nojalla tapahtuvaa virkamiehen vi-
13450: rantoimituksesta pidättämistä, jollei virantoimi-
13451: 27 § tuksesta pidättämistä asian laadun vuoksi ole
13452: Tilapäiseen virkamieheen sovelletaan muu- saatettava voimaan välittömästi.
13453: toin soveltuvin osin, mitä valtion virkamies-
13454: laissa ja tässä asetuksessa on säädetty virka- 31 §
13455: miehestä. Häneen ei kuitenkaan sovelleta niitä Kun virkamies valtion virkamieslain 36 §:n
13456: säännöksiä, joissa on säädetty ainoastaan vaki- nojalla asetetaan käytettäväksi, voidaan hänet
13457: 15 1682016002
13458: 114 1984 vp. - HE n:o 238
13459:
13460: oikeuttaa tänä aikana edelleen käyttämään enti- kä tasavallan presidentin kanslian virkamiehen
13461: sen viran mukaista nimeä ja arvoa tai muuta osalta asianomainen ministeriö;
13462: hänelle annettaviin tehtäviin soveltuvaa nimeä 2) puolustusvoimien virkamiehen osalta pää-
13463: ja arvoa. esikunta ja rajavartiolaitoksen virkamiehen osal-
13464: 32 § ta rajavartiolaitoksen esikunta;
13465: Määrättäessä valtion virkamieslain 57 §: n no- 3) kaupunginviskaalinviraston ja kaupungin-
13466: jalla virkamiehelle kurinpitosakkoa pidetään yh- voudinviraston virkamiehen osalta maistraatti;
13467: den päivän peruspalkkana ja sitä vastaavana sekä
13468: palkkana kalenterikuukaudesta riippumatta 1/ 4) muiden virkamiesten osalta se virasto,
13469: 365 osaa sanotusta palkas.ta vuodessa. jonka palveluksessa tai alaisia he ovat.
13470: Muuttokustannusten korvausta haetaan siltä
13471: 33 § 1 momentissa tarlroitetulta viranomaiselta, jon-
13472: Virkamatkasta ja muista virkatoimien kus- ka palveluksesta virkamies on siirretty.
13473: tannuksista on haettava korvausta asianomaisel-
13474: ta viranomaiselta kahden kuukauden kuluessa 35 §
13475: virkamatkan päättymisestä tai muun kustan- Asianomainen esimies voi vaaran välttämisek-
13476: nuksen syntymisestä uhalla, että oikeus kor- si tai järjestyksen ylläpitämiseksi tahi muusta
13477: vaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennak- erityisestä syystä poistaa virkamiehen virantoi-
13478: koon muutoin menetetään. Erityisestä syystä mituksesta.
13479: voi asianomainen ministeriö määrätä, että kor-
13480: vausta on haettava lyhyemmän ajan kuluessa. 36 §
13481: Asianomainen ministeriö voi hakemuksesta Mitä tässä asetuksessa on säädetty mmlste-
13482: myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaik- riöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja
13483: ka korvausta ei ole haettu määräajassa. mitä tässä asetuksessa on säädetty virastosta,
13484: koskee myös valtion laitosta.
13485: 34 §
13486: Virkamiehelle virkasuhteesta johtuvaa talou- 37 §
13487: dellista etuutta ja kustannusten korvausta kos- Tarkemmat määräykset tämän asetuksen so-
13488: kevan asian ratkaisee, jollei muualla toisin sää- veltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainmi-
13489: detä nisteriö,
13490: 1) ministeriön ja oikeuskanslerinviraston vir- 38 §
13491: kamiehen, korkeimman oikeuden ja korkeim- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13492: man hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen se- kuuta 19
13493: 1984 vp. - HE n:o 238 115
13494:
13495:
13496:
13497:
13498: Asetus
13499: valtion virkamiesten uudelleen sijoittamisesta
13500:
13501: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esit-
13502: telystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun valtion virkamieslain ( / )
13503: 35 §:n nojalla:
13504:
13505: 1 §
13506: Valtiokonttori huolehtii valtion virkamies- 3) virkamies, joka saa valtion eläkelaissa
13507: lain 35 §: ssä tarkoitettuna asianomaisena vi- tarkoitettua työttömyyseläkettä; tai
13508: ranomaisena, sen mukaan kuin tässä asetuk- 4) virkamies, joka on irtisanottu viran lak-
13509: sessa säädetään, virkamiesten toiseen virkaan kauttamisen vuoksi ja jonka uudelleen työhön
13510: sijoittamista varten tarvittavista toimenpiteistä. sijoittuminen on iän ja muun syyn vuoksi vai-
13511: Sijoittamisella tarkoitetaan tässä asetuksessa keaa.
13512: virkaan siirtämistä, nimittämistä ja ottamista.
13513: Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamie- 4 §
13514: hestä, koskee myös sitä, joka on ollut virka- Valtiokonttori voi 3 §: ssä tarkoitettujen vir-
13515: suhteessa valtioon. kamiesten sijoittamista varten määrätä, että
13516: yhtä tai useampaa avoinna olevaa tai avoimek-
13517: 2 §
13518: si tulevaa virkaa ei saa sen määräämän ajan
13519: Virastojen on ilmoitettava riittävän aJOissa kuluessa julistaa haettavaksi eikä täyttää pysy-
13520: etukäteen valtiokanttorille virastoissa suoritet- västi eikä väliaikaisesti ilman valtiokonttorin
13521: tavista virkamiesten toiseen virkaan sijoittami- lupaa. Annettu määräys on voimassa siihen
13522: sen tarvetta aiheuttavista järjestelyistä, mikäli saakka kunnes valtiokonttori tai 7 §: ssä tar-
13523: sijoittamista ei ole mahdollista hoitaa viraston koitetussa tapauksessa valtiovarainministeriö
13524: omin toimenpitein. toisin määrää.
13525: Virastojen on annettava valtiokanttorille sen
13526: antamien ohjeiden mukaisesti virkamiesten toi- Valtiokonttorin on viipymättä pyrittävä
13527: seen virkaan sijoittamista varten tarvittavat tie- osoittamaan virkaan, jota sen 1 momentin no-
13528: dot ja selvitykset. jalla antama määräys koskee, yksi tai useam-
13529: pia siihen soveltuvia sijoitettavia virkamiehiä.
13530: 3 §
13531: Valtiokonttorin asiana on ryhtyä tässä ase- 5 §
13532: tuksessa säädettyihin toimenpiteisiin virkamie- Valtiokonttori voi myös erityisestä syystä
13533: hen sijoittamiseksi saatuaan 2 § :ssä tarkoite- määrätä, että yhtä tai useampaa avoinna olevaa
13534: tun ilmoituksen tai todettuaan muutoin sijoit- tai avoimeksi tulevaa virkaa ei saa sen mää-
13535: tamisen tarvetta, jos toiseen virkaan on tarkoi- räämän ajan kuluessa julistaa haettavaksi eikä
13536: tus sijoittaa täyttää pysyvästi eikä väliaikaisesti ilman valtio-
13537: 1) virkamies, jonka toiseen virkaan siirtä- konttorin lupaa, jos virkamiesten toiseen vir-
13538: miseen on valtion virkamieslain 3 3 §: ssä sää- kaan sijoittamisen tarvetta on odotettavissa sen
13539: detty peruste; johdosta, että viraston uudelleen järjestely on
13540: 2) virkamies, joka saa valtion eläkelaissa vireillä. Annettu määräys on voimassa siihen
13541: tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka en- saakka kunnes valtiokonttori tai 7 §: ssä tar-
13542: nen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyö- koitetussa tapauksessa valtiovarainministeriö
13543: hön kykeneväksi; toisin määrää.
13544: 116 1984 vp. - HE n:o 238
13545:
13546: 6 § Vaitiokonttori voi tehdä asianomaiselle mi-
13547: Edellä 3 §: ssä tarkoitetulle virkamiehelle nisteriölle esityksen virkamiehen sijoittamiseksi
13548: voidaan, milloin se uudelleen sijoittamista var- 1 momentissa tarkoitettuun virkaan. Jos nimit-
13549: ten katsotaan asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi, tävänä viranomaisena on korkein oikeus tai
13550: järjestää tarkoituksenmukaista jatko- ja täyden- korkein hallinto-oikeus, esitys tehdään kuiten-
13551: nyskoulutusta ja tarvittaessa uudelleenkoulu- kin tälle tuomioistuimelle.
13552: tusta.
13553: 9 §
13554: 7 § Mitä tässä asetuksessa on säädetty mmtste-
13555: Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta an- riöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa.
13556: taa viranomaiselle luvan täyttää säännönmu- Mitä tässä asetuksessa on säädetty virastosta,
13557: kaisessa järjestyksessä viran, jota valtiokontto- koskee myös valtion laitosta.
13558: rin 4 tai 5 §:n nojalla antama määräys koskee
13559: ja jonka täyttämiseen valtiokonttori ei ole an- 10 §
13560: tanut lupaa, jos viranomainen osoittaa viran Tarkemmat määräykset tämän asetuksen
13561: täyttämiseen olevan painavia syitä. soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarain-
13562: ministeriö.
13563: 8 §
13564: Mitä 4, 5 ja 7 §:ssä on säädetty, ei koske
13565: virkaa, johon nimittävänä viranomaisena on 11 §
13566: tasavallan presidentti, valtioneuvosto, korkein Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13567: oikeus tai korkein hallinto-oikeus. kuuta 19
13568: 1984 vp. - HE n:o 238 117
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Eroraha-asetus
13574: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esit·
13575: telystä .säädetään pa1vana kuuta 19 annetun valtion virkamieslain ( j ) 3
13576: §:n 2 momentin sekä 51-53 §:n nojalla:
13577:
13578: Yleistä 5) edunsaajalle ei ole myönnetty ylimää-
13579: räistä eläkettä eikä hänelle ole varattu mah-
13580: 1 §
13581: dollisuutta erityisin edellytyksin saada ylimää-
13582: Virkasuhteen päättymisen perusteella virka- räistä eläkettä.
13583: miehelle suoritettavasta erorahasta ja toistuvas-
13584: ta korvauksesta on voimassa, mitä tässä asetuk- 3 §
13585: sessa säädetään. Virkamiehestä käytetään :tässä Peruserorahan myontamisen erityisenä edel-
13586: asetuksessa nimitystä edunsaaja. lytyksenä on, että edunsaaja on välittömästi
13587: Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä asetuk- virkasuhteensa päättymisestä lukien ollut työt-
13588: sessa sellaista virkasuhdetta, työsopimussuh- tömänä ja että hän on samasta ajankohdasta
13589: detta ja virkasuhteeseen verrattavaa julkisoi- lukien ollut työnhakijana työnvälityksessä niin
13590: keudellista palvelussuhdetta, jossa viikottainen kauan, että hänen työhön sijoittumistaan voi-
13591: työaika on vähintään 20 .tuntia. daan pitää vaikeana, eikä hän ole tänä aikana
13592: ilman pätevää .syytä kieltäytynyt
13593: 1) ottamasta vastaan •saatavissa ollutta, hä-
13594: Eroraha nen ammattitaitoaan, työkykyään ja koulutus-
13595: taan vastannutta ja hänelle muutoin soveltu-
13596: 2 § nutta lakosta tai .työnsulusta .taikka muusta
13597: Eroraha suoritetaan peruserorahana ja lisä- näihin verrattavasta työtaistelutoimenpiteestä
13598: erorahana. vapaata työtä, josta olisi maksettu virka- .tai
13599: Peruserorahan ja [isäerorahan myöntämisen työehtosopimuksen mukainen palkka, tai, jol-
13600: yleiset edellytykset ovat seuraavat: lei sopimusta ollut, sellaisessa työssä käypä
13601: palkka, eikä
13602: 1) edunsaajaa virkasuhde on päättynyt val- 2) osallistumasta hänelle sopivaan työlli-
13603: tion virkamieslain 51 §:ssä tarkoitetusta syystä syyskoulutuksesta annetun 1ain (31/76) mu-
13604: taikka edunsaaja, joka on ollut virkasuhteen kaiseen tai muuhun ammattikoulutukseen.
13605: päättyessä tilapäisenä virkamiehenä, on irti-
13606: sanottu sen johdosta, että työvoimaa on supis- 4 §
13607: tettu tai ,toiminta lopetettu; Lisäerorahan myöntämisen erityisenä edelly-
13608: 2) edunsaaja on ollut palvelussuhteessa val- tyksenä on
13609: tioon yhdenjaksoisesti vähintään virkasuhteensa
13610: päättymistä edeltäneet viisi vuotta; 1) että edunsaajalle on myönnetty perusero-
13611: raha; sekä
13612: 3) edunsaaja on virkasuhteensa päättyessä 2) että edunsaaja on välittömästi virkasuh-
13613: a) täyttänyt 50 mutta ei 63 vuotta, tai teensa päättymisestä lukien ollut työttömänä
13614: b) rtäyttänyt 40 vuotta ja ollut yhdenjaksoi- ja että hän on samasta ajankohdasta lukien
13615: sesti ennen virkasuhteensa päättymistä palve- ollut työnhakijana työnvälityksessä niin kauan,
13616: lussuhteessa valtioon niin kauan, että hänen että hänen työhön ·sijoittumistaan voidaan pitää
13617: täysien ikävuosiensa ja täysien palvelusvuo- ilmeisen vaikeana, eikä hän ole tänä aikana
13618: siensa yhteismäärä on vähintään 50; ilman pätevää syytä kieltäytynyt ottamasta vas-
13619: 4) edunsaaja ei virkasuhteensa päättyessä taan saatavissa ollutta 3 §: n 1 kohdassa tar-
13620: saa eikä hänellä tällöin ole oikeutta saada val- koitettua työtä eikä osallistumasta 3 § :n 2
13621: tion varoista vanhuuseläkettä; 'Sekä kohdassa tarkoitettuun koulutukseen.
13622: 118 1984 vp. - HE n:o 238
13623:
13624: Toistuva korvaus Toistuva korvaus on välittömästi lakkautet-
13625: tava, sen maksaminen määräajaksi keskeytet-
13626: 5 § tävä tai maksettavaa määrää alennettava, jos
13627: Toistuva korvaus voidaan harkinnan mukaan niiden olosuhteiden, joihin päätös toistuvan
13628: myöntää edunsaajalle, jolle on myönnetty pe- korvauksen myöntämisestä tai sen määrän vah-
13629: ruseroraha ja lisäeroraha ja joka niiden myön- vistamisesta perustuu, päätöksen antamisen jäl-
13630: tämisen jälkeen edelleen on työttömänä ja keen havaitaan olennaisesti muuttuneen. Tois-
13631: työnhakijana työnvälityksessä. Toistuvaa kor- tuva korvaus on samoin välittömästi lakkautet-
13632: vausta ei kuitenkaan saa myöntää edunsaa- tava, sen maksaminen keskeytettävä tai mak-
13633: jalle, joka settavaa määrää alennettava, jos edunsaaja on
13634: 1) ei ole virkasuhteen päättyessä ollut vi- vääriä tietoja antamalla tai salaamaHa todelli-
13635: rassa vakinaisessa virkamiehenä; tai sen asianlaidan saanut aikaan sen, että toistu-
13636: 2) ei ole ennen virkasuhteen päättymistä vaa korvausta on suoritettu perusteettomasti.
13637: ollut palvelussuhteessa valtioon niin kauan,
13638: että hänen täysien ikävuosiensa ja täysien pal- 8 §
13639: velusvuosiensa yhteismäärä olisi vähintään 7 5. Toistuva korvaus myönnetään edunsaajalle
13640: Harkittaessa 'Sitä, myönnetäänkö edunsaajalle valtion virkamieslain 52 §: ssä säädetyllä perus-
13641: toistuva korvaus, on otettava huomioon edun- teella sen estämättä, että edunsaaja ei täytä
13642: saajan mahdollisuus vallitsevassa työllisyystilan- edellä 5 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Toistuvan
13643: teessa saada työtä, edunsaajan taloudellisen korvauksen määrään, myöntämiseen, suorittami-
13644: tuen tarve sekä muut asiaan vaikuttavat sei- seen ja lakkauttamiseen noudatetaan muutoin,
13645: kat. mitä tässä asetuksessa säädetään.
13646: 6 § 9 §
13647: Toistuvan korvauksen määrä vahvistetaan Jos valtion virkamieslain 52 §:n nojalla
13648: harkinnan mukaan kussakin tapauksessa erik- myönnetyn toistuvan korvauksen saaja myö-
13649: seen. Toistuvan korvauksen määrää harkittaes- hemmin tuomioistuimen päätöksellä pannaan
13650: sa otetaan huomioon edunsaajan valtion pal- viralta saman syyn johdosta, joka aiheutti irti-
13651: vdusajan pituus, hänen virasta viimeksi saa- sanomisen ja toistuvan korvauksen myöntä-
13652: mansa palkkaus, muut tulot, joita edunsaaja misen, on toistuva korvaus välittömästi lakkau-
13653: virkasuhteen päätyttyä saa tai olisi voinut saa- tettava.
13654: da sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Edun-
13655: saajan toistuvan korvauksen määrä ei kuiten-
13656: kaan saa ylittää kahta kolmasosaa hänelle vi- Erinäiset säännökset
13657: rasta viimeksi suoritetusta palk.k.auksesta.
13658: 10 §
13659: Jos edunsaaja, jolle virkasuhteen päättyessä
13660: 7 § olisi muutoin voitu myöntää peruseroraha tai
13661: Toistuva korvaus myönnetään määräajaksi, lisäeroraha, sijoittuu uudelleen työhön ja viiden
13662: kerrallaan kuitenkin enintään kuudeksi kuu- vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä
13663: kaudeksi. Toistuva korvaus voidaan myöntää menettää uuden työpaikkansa sellaisesta syystä,
13664: enintään siihen saakka, kun edunsaaja saavut- jonka perusteella eroraha asianomaisten sään-
13665: taa eläkeiän. Toistuva korvaus myönnetään ai- nösten ja määräysten mukaan voitaisiin myön-
13666: kaisintaan hakemusta seuraavan kuukauden tää, hänelle voidaan kyseisen aikaisemman vir-
13667: alusta lukien. kasuhteen perusteella myöntää peruseroraha ja
13668: Toistuvan korvauksen suorittamisen edelly- lisäeroraha noudattaen, mitä edellä 3 ja 4 §:ssä
13669: tyksenä on, että edunsaaja on jatkuvasti työt- on säädetty.
13670: tömänä ja työnhakijana .työnvälityksessä. Tois-
13671: tuvan korvauksen 'Saajan olosuhteissa tapahtu- 11 §
13672: neesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vai- Edunsaajalle, joka täyttää muut peruserora-
13673: kuttaa korvauksen määrään tai 'Sen maksami- han tai lisäerorahan myöntämisen edellytykset,
13674: seen, hänen tai hänen edustajansa on viipy- mutta joka ei ole välittömästi virkasuhteen
13675: mättä ilmoitettava valtiokanttorille sen mu- päätyttyä ollut työnhakijana työnvälityksessä
13676: kaan kuin valtiokottori määrää. sen vuoksi, että hän on sijoittunut väliaikaise-
13677: 1984 vp. - HE n:o 238 119
13678:
13679: na pidettävään työhön tai että hän on ollut Toistuva korvaus maksetaan kuukausittain
13680: sairaana tai hänellä on ollut muu pakottava valtiokonttorin määrääminä maksupäivinä.
13681: este, voidaan myöntää peruseroraha ja lisäero-
13682: raha, jos hän välittömästi väliaikaisena pidet- 16 §
13683: tävän työn tai sanotun esteen päätyttyä on ol- Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskeva
13684: lut työnhakijana työnvälityksessä edellä 3 ja asia voidaan tarvittaessa valmistavasti käsitellä
13685: 4 § :n säädetyin tavoin. valtion virkamieslain 53 § :ssä tarkoitetussa
13686: eroraha-asiain neuvottelukunnassa.
13687: 12 §
13688: Jos valtion virkamieslain 52 §:n nojalla 17 §
13689: myönnetty toistuva korvaus on lakkautettu Eroraha-asiain neuvottelukunnassa on pu-
13690: uuden työn vastaanottamisen johdosta ja edun- heenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muu-
13691: saaja tämän jälkeen menettää uuden työpaikan ta jäsentä. Heidän toimikautensa on kolme
13692: ilman omaa syytään, hänelle voidaan hakemuk- vuotta.
13693: sesta myöntää uudelleen toistuva korvaus nou- Eroraha-asiain neuvottelukunnan puheenjoh-
13694: dattaen, mitä edellä on säädetty. Toistuvaa tajan, varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen
13695: korvausta ei saa myöntää uudelleen myöhem- määrää valtioneuvosto valtiovarainministeriön
13696: min kuin yhden vuoden kuluttua uuden työn ja kolme muuta jäsentä virkamiesyhdistysten
13697: vastaanottamisesta. edustaviropien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
13698: Toistuva korvaus voidaan 1 momentissa tar- Kutakin jäsentä kohti, puheenjohtajaa lukuun-
13699: koitetussa tapauksessa myöntää uudelleen, jos ottamatta, määrätään samalla tavalla yksi va-
13700: edunsaaja on ollut pitkän aikaa valtion palve- ramies.
13701: luksessa ennen irtisanomista, 1 momentissa Jos jäsen tai varamies kesken toimikauten-
13702: säädetyn määräajan estämättä, ei kuitenkaan sa eroaa tai kuolee, määrätään hänen tilalleen
13703: myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimi-
13704: uuden työn vastaanottamisesta. kaudeksi siten kuin 2 momentissa on säädetty.
13705:
13706: 13 § 18 §
13707: Erorahaa ja toistuvaa korvausta ei saa ilman Eroraha-asiain neuvottelukunta on päätösval-
13708: painavaa syytä myöntää, ellei sitä koskevaa ha- tainen, kun läsnä on vähintään kaksi valtio-
13709: kemusta ole toimitettu valtiokanttorille vii- varainministeriön ehdotuksesta määrättyä jä-
13710: meistään virkasuhteen päättymistä seuraavan sentä sekä vähintään kaksi keskusjärjestöjen
13711: kalenterivuoden loppuun mennessä. Edellä 10 ehdotuksesta määrättyä jäsentä.
13712: §: ssä tarkoitetussa tapauksessa erorahaa ei saa Eroraha-asiain neuvottelukunnan kokouksis-
13713: ilman painavaa syytä myöntää, ellei hakemusta ta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään
13714: ole toimitettu valtiokanttorille viimeistään vuo- läsnä olleet neuvottelukunnan jäsenet sekä neu-
13715: den kuluessa sen kalenterivuoden päättymises- vottelukunnan tekemät päätökset.
13716: tä, jonka aikana edunsaaja on menettänyt siinä Eroraha-asiain neuvottelukunnan puheenjoh-
13717: tarkoitetun uuden työpaikan. tajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten
13718: sekä sihteerin ja asiantuntijan palkkiot vah-
13719: 14 § vistaa valtiovarainministeriö. Eroraha-asiain neu-
13720: Erorahaa ja toistuvaa korvausta koskeva ha- vottelukunnasta on muutoin soveltuvin osin
13721: kemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamal- voimassa, mitä valtion kemiteoista on mää-
13722: la lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä ni- rätty ..
13723: mikirjanote tai sitä vastaava selvitys sekä työ- 19 §
13724: voimaviranomaisen antama todistus siitä, että Valtiokonttorin päätökseen toistuvaa kor-
13725: hakija täyttää edellä 3 §:ssä, 4 §:n 2 kohdassa vausta koskevassa asiassa ei saa valittamalla
13726: ja 5 §:ssä säädetyt edellytykset, sekä muu tar- hakea muutosta eikä siitä saa tehdä oikaisu-
13727: peellinen valtiokonttorin vaatima selvitys. vaatimusta.
13728: 20 §
13729: 15 § Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täy-
13730: Erorahan ja toistuvan korvauksen myöntää täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
13731: ja suorittaa valtiokonttori. varainministeriö.
13732: 120 1984 vp. - HE n:o 238
13733:
13734: 21 § hen myöhemmin tehtyine muutoksineen, kui-
13735: Tämä asetus tulee voimaan päivänä tenkin niin, että sanottua päätöstä siihen myö-
13736: kuuta 19 . hemmin tehtyine muutoksineen on sovelletta-
13737: Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä jou· va ennen tämän asetuksen voimaantuloa päät-
13738: lukuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös tyneisiin palvelussuhteisiin.
13739: valtion virkamiesten erorahasta ( 1075/77) sii-
13740: 1984 vp. - HE n:o 238 121
13741:
13742:
13743:
13744:
13745: Asetus
13746: valtion virkamieslain voimaanpanolain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta
13747:
13748: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esit-
13749: telystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun valtion virkamieslain voimaanpanolain
13750: ( / ) 14 ja 40 §:n nojalla:
13751:
13752: Siirtymäkauden erityisiäriestelyt panolaissa on säädetty virkamiehestä. Häneen
13753: ei kuitenkaan sovelleta niitä säännöksiä, joissa
13754: 1 § · on säädetty ainoastaan vakinaisesta virkamie-
13755: Valtion virkamieslain voimaanpanolain 15 hestä tai koeaikaisesta virkamiehestä.
13756: §:n 2 momentissa ja 36 §:n 3 momentissa tar-
13757: koitettu ilmoitus on tehtävä sille viranomai- 4 §
13758: selle tai laitokselle, joka pitää asianomaista hen- Edellä 2 § :ssä säädetyllä tavalla tilapäiseksi
13759: kilöä koskevaa nimikirjaa tai sitä vastaavaa virkamieheksi siirtyneeseen virkamieheen sovel-
13760: luetteloa. Ilmoitus on tehtävä valtiovarainminis- letaan, mitä viraston tai laitoksen hallinnosta
13761: teriön vahvistaman kaavan mukaisella lomak- annetussa asetuksessa tai muutoin erikseen on
13762: keella. säädetty vastaavasta tilapäisestä toimihenkilöstä
13763: Viranomaisen tai laitoksen on tehtävä 1 mo- tai vastaavasta muusta edellä 2 §:ssä tarkoi-
13764: mentissa tarkoitetusta ilmoituksesta merkintä tetusta henkilöstä, jolleivät säännökset ole risti-
13765: nimikirjaan tai sitä vastaavaan luetteloon ja riidassa valtion virkamiesasetuksen kanssa.
13766: annettava ilmoituksen tekijälle todistus.
13767: 5 §
13768: 2 § Puolustusvoimien palveluksessa olevan vär-
13769: Valtion virkamieslain voimaanpanolain 14 vätyn eroamisiästä on valtion virkamieslain voi-
13770: § :n 1 momentissa tarkoitettu tilapäinen toimi- maantultua edelleen voimassa, mitä puolustus-
13771: henkilö sekä tuntiopettaja, satunnainen apulai- ministeriö on määrännyt, kunnes asiasta ase-
13772: nen liikenneoppilas, postiaseman hoitaja, pos- tuksella toisin säädetään.
13773: tinj~aja puhelinaseman hoitaja ja muut virka-
13774: suhteese;n verrattavassa julkisoikeudellisessa
13775: palvelussuhteessa valtioon olevat henkilöt siir- Siirtymäkauden palvelussuhteen ehto;en
13776: tyvät valtion viramieslain voimaantullessa en- erityisiäriestelyt
13777: tisen nimiseen ja entiseen palkkausluokkaan 6 §
13778: kuuluvaan tai muutoin palkkaukseltaan enti- Tilapäisen virkamiehen virkasuhde voidaan
13779: seen sekä muutoin vastaavaan tilapäiseen teh- irnsanoa päättymään viranomaisen toimesta
13780: tävään tilapäiseksi virkamieheksi. aikaisintaan kuukauden kuluttua ja virkamie-
13781: Rajavartija ja sotilaallisessa tehtävässä palve- hen toimesta aikaisintaan 14 päivän kuluttua.
13782: leva värvätty siirretään valtion virkamieslain
13783: voimaantullessa säädettyä järjestystä noudattaen
13784: perustettuun vastaavaan virkaan. Erinäiset säännökset
13785: 7 §
13786: 3 § Mitä edellä 3 ja 6 §:ssä on säädetty, sovel-
13787: Edellä 2 §:ssä säädetyllä tavalla tilapäiseksi letaan vain siihen saakka kunnes asiasta valtion
13788: virkamieheksi siirtyneeseen virkamieheen so- virkaehtosopimuslain nojalla sovitaan ja jollei
13789: velletaan mitä valtion virkamiesasetuksen 24 palvelussopimuksesta tai palvelussitoumuksesta
13790: -27 §: ~sä on säädetty tilapäisestä virkamie- muuta johdu.
13791: hestä.
13792: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun virkamie- 8 §
13793: heen sovelletaan myös, jollei jäljempänä toisin Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13794: säädetä, mitä valtion virkamieslain voimaan- kuuta 19
13795: 16 1682016002
13796: 122 1984 vp. - HE n:o 238
13797:
13798:
13799:
13800: Asetus
13801: virkavalan ja tuomarinvalan vannomisesta annetun asetuksen muuttamisesta
13802:
13803: Oikeusministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 virkavalan ja tuoma-
13804: rinvalan vannomisesta annetun asetuksen (214/64) 1 § näin kuuluvaksi:
13805:
13806: 1 § 5) maaherran;
13807: Seuraavien virkamiesten on ryhtyessään vir- 6) puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
13808: kaa hoitamaan tehtävä säädetyn kaavan mukai- sotilasvirassa tai sotilaallisessa tehtävässä pal-
13809: nen virkavala: velevien virkamiesten; sekä
13810: 1) valtioneuvoston oikeuskanslerin ja apu- 7) poliisilaissa (84/66) tarkoitetun poliisi-
13811: laisoikeuskanslerin; miehen ja vankeinhoitolaitoksen virkamiehen.
13812: 2) niiden ministeriön, valtioneuvoston kans- Edellä 1 momentissa tarkoitettuun virkaan
13813: lian, oikeuskanslerinviraston ja tasavallan presi- viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi
13814: dentin kanslian virkamiesten, jotka tasavallan otetun voi viranomainen, joka hänet on otta-
13815: presidentti tai valtioneuvosto nimittää; nut, velvoittaa tekemään virkavalan.
13816: 3) niiden ulkoasiainhallinnon virkamiesten,
13817: jotka tasavallan presidentti nimittää;
13818: 4) välittömästi ministeriön tai valtioneuvos- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13819: ton kanslian alaisen viraston tai laitoksen pääl- kuuta 19
13820: likön sekä keskusviraston jäsenen;
13821:
13822:
13823: Asetus
13824: vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
13825:
13826: Oikeusministerin esittelystä lisätään 17 päivänä helmikuuta 1950 vankeinhoitolaitoksesta
13827: annetun asetuksen (86/50) 46 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
13828:
13829: 46 § ranomainen, on taman alistettava irtisanomis-
13830: päätös oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
13831: Jos valtion virkamieslain 47 §:n 1 momen- vahvistettavaksi.
13832: tin 7 kohdassa tarkoitetun vankeinhoitolaitok-
13833: sen virkamiehen irtisanomisesta päättää oikeus- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13834: ministeriön vankeinhoito-osaston alainen vi- kuuta 19
13835:
13836:
13837:
13838: Asetus
13839: puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta
13840:
13841: Puolustusministerin esittelystä muutetaan 23 pa1vana huhtikuuta 1975 puolustusvoimista
13842: annetun asetuksen (274/75) 60 § näin kuuluvaksi:
13843:
13844: 60 §
13845: Jos sotilasvirassa tai sotilaallisessa tehtäväs- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13846: sä palvelevan virkamiehen irtisanomisesta päät- kuuta 19
13847: tää pääesikunnan alainen viranomainen, on tä-
13848: män alistettava irtisanomispäätös pääesikunnan
13849: vahvistettavaksi.
13850: 1984 vp. - HE n:o 238 123
13851:
13852:
13853:
13854:
13855: Asetus
13856: rajavartiolaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta
13857:
13858: Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1976 rajavartiolaitoksesta
13859: annetun asetuksen (2/76) 59 § näin kuuluvaksi:
13860:
13861: 59 §
13862: Jos sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ir- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13863: tisanomisesta päättää rajavartiolaitoksen esikun- kuuta 19
13864: nan alainen viranomainen, on tämän alistettava
13865: irtisanomispäätös rajavartiolaitoksen esikunnan
13866: vahvistettavaksi.
13867:
13868:
13869:
13870:
13871: Asetus
13872: eräiden virkojen täyttämisestä
13873:
13874: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn mtmsterin esit-
13875: telystä säädetään patvana kuuta 19 annetun valtion virkamieslain ( / ) 6 § :n
13876: 3 momentin nojalla:
13877:
13878: 1 §
13879: Jäljempänä mainitut virat voidaan sen estä- kunnan opettajankoulutuslaitoksen harjoittelu-
13880: mättä, mitä asetuksissa sanottujen virkojen pe- koulun rehtorin sopimuspaikkainen virka;
13881: rustamisesta on säädetty, täyttää toistaiseksi tai Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun-
13882: määräajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuo- nan Oulun opettajankoulutuslaitoksen ja Kajaa-
13883: deksi kerrallaan: nin opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulu-
13884: ulkoasiainministeriön sopimuspaikkainen lain- jen rehtorien sopimuspaikkaiset virat;
13885: säädäntöneuvoksen virka; Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden
13886: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston apu- osaston Joensuun ja Savonlinnan opettajan-
13887: laisosastopäällikön, lainsäädäntöjohtajana ja koulutuslaitosten harjoittelukoulujen rehtorien
13888: lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen so- sopimuspaikkaiset virat;
13889: pimuspalkkaiset virat; Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekun-
13890: puolustusministeriön pääsihteerin ja yleissih- nan Turun opettajankoulutuslaitoksen ja Rau-
13891: teerin sopimuspaikkaiset virat; man opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukou-
13892: valtiovarainministeriön valtiosihteerin, osas- lujen rehtorien sopimuspaikkaiset virat;
13893: tojaon ulkopuolella olevan neuvottelevan virka- Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tie-
13894: miehen ja vero-osaston lainsäädäntöneuvoksen dekunnan Tampereen opettajankoulutuslaitok-
13895: sopimuspaikkaiset virat; sen ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitok-
13896: taloudellisen suunnittelukeskuksen apulais- sen harjoittelukoulujen rehtorien sopimuspaik-
13897: johtajan sopimuspaikkainen virka; kaiset virat sekä humanistisen tiedekunnan pro-
13898: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosas- fessorin (teatterityö) sopimuspaikkainen virka;
13899: ton osastopäällikön sopimuspaikkainen virka; Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekuntaa
13900: Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osas- varten ylläpidettävän harjoittelukoulun rehtorin
13901: ton opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukoulu- sopimuspaikkainen virka;
13902: jen rehtorien sopimuspaikkaiset virat; teatterikorkeakoulun rehtorin, apulaisrehto-
13903: Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiede- rin, koulutuskeskuksen johtajan ja näyttelijän-
13904: 124 1984 vp. - HE n:o 238
13905:
13906: työnlaitoksen professorin sopimuspaikkaiset vi- 83) perustettu sopimuspaikkainen neuvottele-
13907: rat: van virkamiehen virka;
13908: taideteollisen korkeakoulun rehtorin, koulu- sosiaali- ja terveysministeriön sopimuspaik-
13909: tuskeskuksen johtajan, professorin ja apulais- kainen lainsäädäntöneuvoksen virka; ja
13910: professorin sopimuspaikkaiset virat; ympäristöministeriön sopimuspaikkainen lain-
13911: rauhan- j:a konfliktintutkimuslaitoksen johta- säädäntöneuvoksen virka.
13912: j.an sopimuspaikkainen virka; Sosiaali- ja terveysministeriön sopimuspaik-
13913: kainen valtakunnansovittelijan virka voidaan
13914: Suomen Akatemian sopimuspaikkainen tutki- täyttää määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi
13915: musjohtajan virka; vuodeksi kerrallaan.
13916: maa- ja metsätalousministeriön sopimuspaik-
13917: kainen lainsäädäntöneuvoksen virka; 2 §
13918: kauppa- ja teollisuusministeriöön 14 päivänä Tämä asetus tulee voimaan päivänä
13919: tammikuuta 1983 annetulla asetuksella (75/ kuuta 19
13920: 1984 vp. - HE n:o 239
13921:
13922:
13923:
13924:
13925: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion ja kunnallisen virka-
13926: ehtosopimusjärjestelmän muuttamisen edellyttämistä lainsäädän-
13927: nön muutoksista
13928:
13929:
13930:
13931: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13932:
13933: Valtion virkaehtosopimuslakia ja kunnallista kilöstön pysyttäminen tai saaminen palveluk-
13934: virkaehtosopimuslakia esitetään muutettavaksi seen taikka muut painavat syyt sitä vaativat.
13935: siten, että ne nykyistä enemmän vastaisivat Valtiota työnantajana edustavien virkojen
13936: toisaalta toisiaan ja toisaalta yksityisoikeudelli- haltijoiden määrittelyä esitetään täsmennettä-
13937: sissa työsopimussuhteissa noudatettavaa työeh- väksi ja kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin
13938: tosopimuslakia. esitetään otettavaksi säännös, jonka perusteella
13939: Virkaehtosopimuslakien nojalla sovittavien kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle tulee mah-
13940: asioiden piiriä esitetään laajennettavaksi. Hen- dollisuus määrätä kuntia ja kuntainliittoja
13941: kilöpiiri esitetään ulotettavaksi koskemaan työnantajana edustavien viranhaltijoiden palve-
13942: muutkin kuin päätoimiset virkamiehet. Edel- lussuhteen ehdoista.
13943: leen esitetään, että valtion virkamiesasioiden VirkariitaLautakunnat ehdotetaan muutetta-
13944: hoitamisessa noudatettavista menettelytavoista vaksi kahdeksan jäs,enisiksi.
13945: saataisiin pääsopimuksen tapaan sopia yleisso- Virkaehtosopimusjärjestelmään kuuluvan työ-
13946: pimuksella. Valtiontyöantajan neuvottelu- ja so- rauhasäännöstön määräaikoja esitetään muutet-
13947: pimustoiminnan osittaisen hajauttamisen mah- tavaksi siten, että työtaistelun lykkääntymisen
13948: dollistamiseksi esitetään tätä koskeva valtuutus- enimmäisaika lyhenee seitsemästä viiteen viik-
13949: lausuma lakiin. koon.
13950: Valtioneuvostolle ja kunnalliselle sopimusval- Työtuomioistuimesta annettua lakia ehdote-
13951: tuuskunnalle esitetään annettavaksi oikeus mää- taan täsmennettäväksi valtion neuvotteluviran-
13952: rätä virkamiesten palvelussuhteen ehdoista vir- omaisten asianosaisaseman osalta.
13953: kaehtosopimuksesta poikkeavasti, mikäli hen-
13954:
13955:
13956:
13957:
13958: YLEISPERUSTELUT
13959:
13960: 1. Nykyinen tilanne listen viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista
13961: neuvoteltu ja sovittu runsaan vuosikymmenen
13962: Valtion virkaehtosopimuslakiin ( 664/70) ja ajan.
13963: kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin ( 669/70) Hallituksen mielestä virkaehtosopimusjärjes-
13964: perustuvat virkaehtosopimusjärjestelmät ovat telmistä saatujen kokemusten perusteella järjes-
13965: ·olleet voimassa 1. 12. 1970 lukien. Järjestelmiä telmissä ei ole tarpeita lainsäädännön olennai-
13966: noudattaen on valtion virkamiesten ja kunnal- siin muutoksiin. Työmarkkinoilla yleisesti ta-
13967: 1682016699
13968: 2 1984 vp. - HE n:o 239
13969:
13970: pahtuneeseen kehitykseen verraten virkaehto- nen siirtyy viiden viikon päähän alunperin il-
13971: sopimuslaeissa on kuitenkin eräitä lainsäädäntö- moitetusta ajankohdasta eli yhteensä seitsemän
13972: toimia edellyttäviä kohtia. viikon päähän ilmoituksesta.
13973: Virkaehtosopimuslakien niiden säännösten,
13974: joita tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutetta-
13975: viksi, sisältö on nykyisin seuraava. 2. E h d o t e t u t m u u t o k s e t
13976: Valtion osalta virkaehtosopimuksella voidaan
13977: sopia vain päätoimisen henkilöstön palvelus- Hallitus ehdottaa virkaehtosopimusjärjestel-
13978: suhteen ehdoista. miä kehitettäväksi siten, että valtion järjestel-
13979: Kummassakin järjestelmässä on mahdollista män soveltamisalaa laajennetaan osa-aikaisiin
13980: sopia vain irtisanomisajasta, muttei irtisano- virkasuhteisiin; sovittavien asioiden piiriä laa-
13981: misperusteista. Myöskään virkavapauden pe- jennetaan virkavapauksien, irtisanomisperustei-
13982: rusteista ja ehdoista ei saa sopia muutoin kuin den ja rajoitetusti työnantajan omaisuuden
13983: koulutuksen, opiskelun, sairauden, raskauden käyttämisen osalta; työnantajan edustajien mää-
13984: ja synnytyksen perusteella myönnettävän virka- rittelyä valtion osalta täydennetään; mahdollis-
13985: vapauden osalta. Valtion taikka kunnan tai tetaan valtion osalta neuvottelutoimivallan ja
13986: ku!l_tainliiton omaisuuden käyttämisestä ei saa sopimistaimivallan rajoitettu siirtäminen vi-
13987: sopia. rastoille ja laitoksille; mahdollistetaan val-
13988: Valtion niin sanotulla pääsopimuksella voi- tion virkamiesasioiden hoitamisen menettely-
13989: daan sopia neuvottelumenettelystä sekä työrau- tapoja koskevien yleissopimusten tekeminen;
13990: han turvaamista tarkoittavasta tai muusta sel- annetaan valtioneuvostolle ja kunnalliselle so-
13991: laisesta menettelystä. Tämä ei kuitenkaan mah- pimusvaltuuskunnalle mahdollisuus painavista
13992: dollista sopimista valtion virkamiesasioiden hoi- syistä määrätä palvelussuhteen ehdoista toisin
13993: tamisen yleisistä menettelytavoista. kuin sopimuksin on sovittu; täsmennetään val-
13994: Valtion virkaehtosopimuslain ja -asetuksen tiovarainministeriön toimivaltaa myöntää eri-
13995: mukaan virkaehtosopimusneuvottelut käy ja vapauksia, henkilökohtaisia palkanlisiä ja muita
13996: virkaehtosopimuksen työnantajana tekee aina niihin verrattavia etuja; annetaan kunnalliselle
13997: valtiovarainministeriö valtion neuvotteluviran- sopimusvaltuuskunnalle oikeus suositusten an-
13998: omaisena. Muilla ministeriöillä taikka virastoil- tamiseen; täsmennetään sallitun työtaistelun
13999: la tai laitoksilla ei lain mukaan ole tällaista määrittelyä; virkariitalautakunnat muutetaan
14000: toimivaltaa. Valtioneuvoston edellytetään kai- kuusijäsenLsistä kahdeksanjäsenisiksi; ja muu-
14001: kissa tapauksissa hyväksyvän virkaehtosopi- tenaan työtaistelun aloittamista ja laajentamis-
14002: muksen. ta koskevia määräaikoja siten, että työtaiste-
14003: Työnantajan yksipuolinen päätöksenteko vir- lua koskevan ilmoituksen ja työtaistelun aloit-
14004: kaehtosopimuksen voimassa ollessa on laissa tamisen tai laajentamisen välinen enimmä1saika
14005: riittämättömästi säännelty, osittain vain virka- lyhenee seitsemästä viiteen viikkoon.
14006: ehtosopimuksiin perustuva järjestely. Jotta valtioneuvostolle ja kunnalliselle sopi-
14007: Kunnallisen järjestelmän mukaan kunnallisen musvaltuuskunnalle annettavalla mahdollisuu-
14008: sopimusvaltuuskunnan toimiston johtokunta an- della parantaa yksipuolisesti palvelussuhteen
14009: taa suosituksia niistä asioista, joista ei voida ehtoja ei loukattaisi Eduskunnalle kuuluvaa
14010: sopia virkaehtosopimuksella. Kunnalliset virka- oikeutta päättää valtion menojen perusteista,
14011: ehtosopimukset työnantajana tekevällä kunnal- ehdotetaan hallitusmuotoa ja valtiopäiväjärjes-
14012: lisella sopimusvaltuuskunnalla ei ole lakiperus- tystä muutettavaksi siten, että valtioneuvoston
14013: teista mahdollisuutta suositusten antamiseen. ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan päätös oli-
14014: Valtion työnantajavirkamiesten piiri on mää- si alistettava Eduskunnan palkkavaltuuskunnan
14015: ritelty siten, että heidän tehtäviensä on edelly- hyväksyttäväksi samoin edellytyksin kuin virka-
14016: tetty liittyvän virkaehtosopimusneuvotteluihin ehtosopimus.
14017: taikka työtaistelutilanteisiin. Heidän palkkaus- Valtion osalta ehdotetun sopimistaimivallan
14018: perusteensa vahvistetaan osittain virkaehtosopi- hajauttamisen huomioon ottamiseksi hallitus
14019: muksin, osittain valtioneuvoston päätöksin. ehdottaa työtuomioistuimesta annetun lain
14020: Sekä valtion että kunnalliseen virkariitalau- ( 646/7 4) muuttamista. Lisäksi hallitus eh-
14021: takuntaan kuuluu kuusi jäsentä. Molemmis'S'a dottaa tarvittavia lisäyksiä kunnallisesta sopi-
14022: virkaehtosopimusjärjestelmissä on mahdollista, musvaltuuskunnasta annettuun lakiin ( 761/
14023: että työtaistelun aloittaminen tJai laajent:ami- 70) sekä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
14024: 1984 vp. - HE n:o 239 3
14025:
14026: osuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin Valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n ne muu-
14027: (35/73). tokset, jotka koskevat valtioneuvoston ja val-
14028: tiovarainministeriön toimivaltaa yksipuolisesti
14029: säännellä palvelussuhteen ehtoja, perustuvat
14030: 3. V a 1m i s te 1 u osittain näiden yleisperustelujen 5. kohdassa
14031: mainitun virkamieslainsäädännön kokonais-
14032: Hyväksyessään vuoden 1970 valtiopäivillä uudistuksen perustana olleessa Julkishenkilös-
14033: valtion virkaehtosopimusjärjestelmän voimaan- tön oikeusasemakomitean I osamietinnössä
14034: saattamisen edellyttämät muutokset lainsäädän- (komiteanmietintö 1979: 26) tältä osin teh-
14035: töön (60 §/1970 vp.) Eduskunta edellytti, tyihin esityksiin.
14036: että hallitus seuraa tarkoin niitä rajoittavia Virkaehtotoimikunta 1977: n mietinnöstä on
14037: vaikutuksia, joita lain soveltamisella on toi- saatu lausunnot valtioneuvoston oikeuskansle-
14038: saalta viran- ja toimenhaltijain sekä valtion rilta, kaikilta ministeriöiltä sekä 24 keskusvi-
14039: työntekijäin työtaisteluoikeuksiin ja toisaalta rastolta. Työmarkkinajärjestöistä lausunnot on
14040: Eduskunnan päätösvaltaan. saatu Akava ry:ltä, Julkisten työalojen ammat-
14041: Kertomuksissa hallituksen toimenpiteistä eri tijärjestö JTA ry:ltä, TVK:n Virkamiesjärjestöt
14042: vuosilta mainituin tavoin nämä edellytykset on TVK-V ry:ltä, Virkamiesliitto ry:ltä, Suomen
14043: otettu huomioon virkaehtosopimusjärjestelmän Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto
14044: seurannassa ja viimeksi allamainitun Virkaehto- STTK ry:ltä, Valtion Teknillisten Keskusliitto
14045: toimikunta 1977 :n työssä, johon tämä hallituk- VTK ry:ltä sekä Kuntien Teknillisten Keskus-
14046: sen esitys pääasiallisesti perustuu. liitto KTK ry:ltä. Edelleen on saatu lausunnot
14047: Hyväksyessään vuoden 1976 valtiopäivillä Suomen Kaupunkiliitto ry:ltä, Suomen Kun-
14048: hallituksen esityksen valtion virkojen ja toi- nallisliitto ry:ltä ja Finlands Svenska Kommun-
14049: mien järjestelyvaltuuslaiksi (111 §/1976 vp.) förbund rf:ltä sekä kunnalliselta sopimusval-
14050: Eduskunta edellytti, että hallitus viipymättä tuuskunnalta.
14051: ryhtyy toimenpiteisiin työmarkkinajärjestöjen ja Lausuntojen antamisen jälkeen on asiasta
14052: puolueiden edustajista lähinnä parlamentaaris- käyty valtion viran ja toimen haltijain neuvot-
14053: ten voimasuhteiden mukaan koostuvan virka- teluoikeudesta annetun lain (82/4 3) mukaiset
14054: ehtokomitean asettamiseksi, jonka tehtävänä neuvottelut.
14055: muun ohella olisi selvittää henkilökuntajärjes-
14056: töjen osuus tulevissa henkilöjärjestelyissä.
14057: Tämän edellytyksen huomioon ottaminen
14058: lankeaa viime kädessä näiden yleisperustelujen 4. E s i t y k s e n o r g a n i s a t o ri s e t j a
14059: 5. kohdassa mainitun virkamieslainsäädännön taloudelliset vaikutukset
14060: kokonaisuudistuksen alueelle. Siltä osin viita-
14061: taan hallituksen sitä koskevan esityksen perus- Virkaehtosopimusjärjestelmän kehittämistä
14062: teluihin. koskevilla ehdotuksilla pyritään varmistamaan
14063: Vaitioneuvoston teknisten toimihenkilöiden julkisen työmarkkinasektorin neuvottelu- ja
14064: kevään 197 3 lakon lopettamiseen liittyen aset- sopimusjärjestelmien kyky toimia virkamiesten
14065: tama Virkaehtokomitea selvitti virkaehtosopi- palvelussuhteen ehtojen ja työriitojen sääntelyn
14066: musjärjestelmien kehittämistä ja jätti mietintön- välineinä.
14067: sä 30. 5. 1975 (komiteanmietintö 1975: 51). Esityksen viranomaisten välisen toimivallan
14068: Mietintöön liittyi useita eriäviä mielipiteitä ja kehittämistä koskevat ehdotukset eivät edellytä
14069: sen perusteella tehtiinkin vain vähäisiä muu- resurssien lisäämistä. Sopimuksenvaraisten asioi-
14070: toksia valtion virkaehtosopimuslakiin. den piirin laajentaminen ei aiheuta organisa-
14071: Valtiovarainministeriö asetti 11. 5. 1977 toi- torisia muutostarpeita. Uusien asioiden tulemi-
14072: mikunnan, jonka tehtävänä oli tutkia ja sel- nen virkaehtosopimusjärjestelmien piiriin on
14073: vittää valtion ja kunnallisen virkaehtosopimus- omiaan johtamaan tältä osin tehtävien ratkai-
14074: järjestelmän kehittämistä ottaen huomioon nii- sujen kustannusvaikutusten entistä selkeäm-
14075: den soveltamisesta saadut kokemukset sekä työ- pään huomioonottamiseen.
14076: markkinoilla yleisesti tapahtunut kehitys. Tämä Mitkään ehdotuksista eivät sisällä palvelus-
14077: Virkaehtotoimikunta 1977 päätti työnsä 30. 5. suhteen ehtojen muuttamista eivätkä siten
14078: 1980 (komiteanmietintö 1980: 34). aiheuta välittömiä kustannusvaikutuksia.
14079: 4 1984 vp. - HE n:o 239
14080:
14081: 5. Yhteys virkamies 1a i n- lainsäädännön kokonaisuudistus), josta hallitus
14082: säädännön kokonai• antaa Eduskunnalle eri esityksen. Tähän uudis-
14083: uudistukseen tukseen sisältyy eräitä muun muassa virkamies-
14084: ten irtisanottavuutta ja siirrettävyyttä koske-
14085: Virkaehtosopimusjärjestelmille asettaa uusia via ehdotuksia, joiden johdosta on perusteltua
14086: vaatimuksia valtion ja peruskoululaitoksen pal- tehdä vastaavat muutokset virkaehtosopimus-
14087: veluksessa olevan henkilöstön oikeudellista ase- lainsäädäntöön.
14088: maa koskeva uudistus (jäljempänä virkamies-
14089:
14090:
14091:
14092:
14093: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14094:
14095: 1. Hallitusmuoto joka aiheutuu hallituksen ehdottamasta järjes-
14096: telystä, että valtion virkamiesten palvelussuh-
14097: 65 §. Hallitusmuodon 65 § :n 3 momentin teen ehdoista voitaisiin eräin edellytyksin mää-
14098: ( 662/79) mukaan valtion virkamiesten palve- rätä valtioneuvoston päätöksellä. Vastaavasti
14099: lussuhteen ehdoista voidaan määrätä virkaehto- kunnallishallinnon osalta hallitus ehdottaa kun-
14100: sopimuksin, niin kuin siitä lailla säädetään. nallista virkaehtosopimuslakia muutettavaksi si-
14101: Valtion virkaehtosopimuslaista saadut koke- ten, että kunnallisten viranhaltijain palvelus-
14102: mukset osoittavat, että virkamiesten palvelus- suhteen ehdoista voitaisiin samoin edellytyksin
14103: suhteen ehtojen määräämisessä voidaan joissa- määrätä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan pää-
14104: kin tilanteissa tarvita valtiolle työnantajana töksellä. Valtion virkaehtosopimuslakia sekä
14105: mahdollisuuksia nopeampiin ja joustavampiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
14106: ratkaisuihin, kuin mihin monien osapuolten ja -avustuksista annettua lakia ehdotetaan muu-
14107: välisessä virkaehtosopimusmenettelyssä pääs- tettavaksi niin, että tällainen päätös olisi, voi-
14108: tään. dakseen olla valtionosuuden suorittamisen pe-
14109: Hallitusmuodon 65 §:n 3 momenttia ehdo- ruste, alistettava Eduskunnan palkkavaltuus-
14110: tetaan muutettavaksi siten, että virkamiesten kunnan hyväksyttäväksi samoin edellytyksin
14111: palvelussuhteen ehdoista vmta1sun maarata kuin virkaehtosopimus.
14112: virkaehtosopimuksien lisäksi myös valtioneu- Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetaan muutok-
14113: voston päätöksin, niin kuin siitä lailla sääde- set, jotka tarvitaan valtioneuvoston ja kun-
14114: tään. Hallituksen käsityksen mukaan hallitus- nallisen sopimusvaltuuskunnan päätösten käsit-
14115: muotoon on tehtävä tämä muutos, jotta val- telemiseksi Eduskunnassa ja Eduskunnan palk-
14116: tion virkaehtosopimuslaissa voitaisiin hallituk- kavaltuuskunnassa samassa järjestyksessä kuin
14117: sen esittämin tavoin säätää, että valtioneuvosto vastaavat virkaehtosopimukset. Muutettavaksi
14118: vo1s1 maarata virkamiesten palvelussuhteen ehdotetaan valtiopäiväjärjestyksen 76 a § ja
14119: ehdoista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on 82 a §:n 5 ja 6 momentti (237 /79) siten, että
14120: sovittu, jos henkilöstön saaminen palvelukseen virkaehtosopimusten rinnalla mainitaan virka-
14121: tai palveluksessa pysyttäminen taikka muut miesten taikka virhanhaltijain palvelussuhteen
14122: erittäin painavat syyt sitä vaativat. Tätä tar- ehdoista määräävä valtioneuvoston tai kunnal-
14123: koittava valtioneuvoston päätös olisi alistettava lisen sopimusvaltuuskunnan päätös.
14124: Eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttä-
14125: väksi samoin edellytyksin kuin virkaehtosopi-
14126: mus. 3. V a 1t i on virkaehtosopi m u s-
14127: laki (664/70)
14128:
14129: 2. V a 1 t i o päivä j ä r j e s t y s 1 §. Pykälän 1 ja 2 momenttia esitetään
14130: muutettavaksi niin, että virkasuhteeseen ver-
14131: 76 a ja 82 a §. Edellä hallitusmuodon 65 rattavien palvelussuhteiden kohdalta poistettai-
14132: §:n kohdalla hallitus on ehdottanut muutosta, siin päätoimisuuden vaatimus.
14133: 1984 vp. - HE n:o 239 5
14134:
14135: Ehdotettu muut0s liittyy edellämainittuun mihenkilöiden sekä muussa julkisoikeudellisessa
14136: virkamieslainsäädännön kokonaisuudistusta kos- palvelussuhteessa olevien palvelussuhteet. Vir-
14137: kevaan hallituksen esitykseen. Siihen sisältyvän kamieslainsäädännön kokonaisuudistusta koske-
14138: ehdotuksen valtion virkamieslaiksi 6 §: n 2 mo- vaan esitykseen sisältyvässä ehdotuksessa val-
14139: mentin mukaan virkaa perustettaessa voidaan tion virkamieslaiksi muutettaisiin virkasuhde
14140: siihen kuuluva työaika, opetusvelvollisuus tai tuomarinvirkoja lukuunottamatta irtisanomisen
14141: muu työmäärä rajoittaa tietyksi osaksi virkaan varaiseksi. Tällöin tulisi mahdollisuus sopia
14142: yleensä kuuluvasta koko työmäärästä. virkamiehen irtisanomisen ehdoista aikaisempaa
14143: Tällä tavoin perustettujen virkojen palk- tarpeellisemmaksi.
14144: kauksista ja palvelussuhteen muista ehdoista Pykälän 3 momentin 1 kohdassa on ehdo-
14145: on tarkoituksenmukaista myös valtionhallinnos- tettu kohdassa sanottuihin sopimusvapauden
14146: sa määrätä työmarkkinakäytännön mukaisesti rajoituksiin poisto, joka merkitsisi sitä, että
14147: sopimuksin. Siten esimerkiksi posti- ja tele- virkavapauden perusteista ja ehdoista voitai-
14148: laitoksen palveluksessa oleviin ns. erillisryh- siin ilman nykyisiä rajoituksia sopia. Voimassa-
14149: miin kuuluvista muutkin kuin päätoimisessa olevassa laissa olevalle rajoitukselle ei voida
14150: palvelussuhteessa olevat tulisivat lain sovelta- katsoa olevan välttämättömiä syitä ottaen huo-
14151: misen piiriin. Samoin tulisivat lain piiriin ne mioon, että virkaehtosopimuslakiin vuonna
14152: palvelussuhteet, joissa virkamies viran jakami- 1979 tehdyllä muutoksella (274/79) on tehty
14153: sen johdosta tai muutoin osa-aikaisesti hoitaa mahdolliseksi sopia virkavapaudesta koulutuk-
14154: virkaa, tointa tai tehtävää, vaikka viran työ· sen ja opiskelun perusteella. Itse virkavapauden
14155: aikaa, opetusvelvollisuutta tai työmäärää koko- myöntämisestä päättäminen jäisi kuitenkin ao.
14156: naisuudessaan ei olisikaan rajoitettu. viranomaisen asiaksi, jolloin päätöstä tehtäessä
14157: Lakiteknisesti muutos toteutettaisiin siten, sovellettaisiin virkaehtosopimuksessa mahdolli-
14158: että valtion virkaehtosopimuslain lähtökohtai- sesti sovittuja perusteita.
14159: nen soveltamisala säädettäisiin pykälän 1 mo- Pykälän 3 momentin 2 kohdassa on valtion
14160: menttiin otettavalla viittauksella samaksi kuin omaisuuden käyttämisestä sopiminen kielletty.
14161: edellä mainitun ehdotetun valtion virkamies- Tästä kiellosta ehdotetaan säädettäväksi poik-
14162: lain. Samalla poistettaisiin 2 momentissa oleva keus, jonka mukaan työnantajan ja virkamies-
14163: päätoimisuusedellytystä koskeva lausuma. ten välisessä yhteistoimintatehtävässä toimivan
14164: 2 §. Pykälän 2 momentin nykyisen sana- henkilön työtiloista ja työvälineistä saataisiin
14165: muodon mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät sopia. Muutosta voidaan pitää perusteltuna mm.
14166: ole muun ohella virkasuhteen tai siihen verrat- luottamusmiesjärjestelmän ja työsuojelun yh-
14167: tavan palvelussuhteen syntyminen tai niiden teistoimintajärjestelmän kannalta. Näistä asiois-
14168: lakkaamisen perusteet. Hallitus ehdottaa mo- ta sopiminen vastaa myös yleistä työmarkkina-
14169: menttia muutettavaksi siten, että ilmaisu "pal- käytäntöä. Yhteistoimintajärjestelmät ovat tul-
14170: velussuhteen lakkaamisen perusteet" korvattai- leet julkisessa hallinnossa käyttöön vasta virka-
14171: siin ilmaisulla "lakkaaminen, lukuunottamatta ehtosopimuslain aikana.
14172: irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita". Pykälän 4 momentissa olevaa työnantajaa
14173: Nykyisellä sanamuodolla on tarkoitettu sitä, edustavien virkamiesten määrittelyä ei tähän-
14174: että virkamiesten irtisanomisajasta voidaan so- astisten kokemusten valossa voida pitää tyy-
14175: pia, mutta irtisanomisperusteista ei. Hallituk- dyttävänä, sillä valtion viranomaisen työnan-
14176: sen ehdottamalla sanamuodolla tarkoitetaan, tajatehtävät eivät rajoitu virkaehtosopimus-
14177: että irtisanomisen perusteista saataisiin sopia neuvotteluihin ja työtaistelutilanteisiin. Myös
14178: niissä tapauksissa, joissa virkasuhde lainsäädän- sopimuskauden aikana ja työrauhan vallitessa
14179: nön perusteella on irtisanottavissa. Kun sopi- on työnantajatehtäviä ja niiden hoitaminen ha-
14180: musvapautta on pidettävä pääsääntönä, eikä jautuu voimassaolevan säännöksen rajoittamaa
14181: ehdotuksen mukaan irtisanomisen perusteista virkajoukkoa laajemmalle. Tämän vuoksi ehdo-
14182: sopiminen olisi kiellettyä, ei olisi estettä sopia tetaan, että asetuksella voitaisiin määrätä paitsi
14183: myöskään virkamiehen toiseen virkaan siirtä- ne virat, joiden haltijain tehtäviin kuuluu edus-
14184: misen perusteista. taa valtiota työnantajana tässä laissa tarkoite-
14185: Nykyisellään ovat irtisanomisenvaraisia yli- tuissa neuvotteluissa tai työtaistelun sattuessa,
14186: määräisten toimenhaltijoiden ja tilapäisten toi- myös ne virat, joiden haltijat muutoin toimi-
14187: 6 1984 vp. - HE n:o 239
14188:
14189: vat työnantajan edustajana. Tämä säännös vas- sopimusta. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin
14190: taisi nykyistä paremmin työmarkkinatoimin- yleissopimuksen jälkeen tehty joukko muita
14191: nassa yleensä noudatettua sopimuskäytäntöä. koko tvömarkkinakentän kattaviksi tarkoitet-
14192: Se olisi sopusoinnussa julkisen sektorin jär- tuja yl~issopimuksia. Valtionhallinnossa vastaa-
14193: jestäytymisoikeuden suojelua ja palvelussuh- via järjestelyjä on toteutettu osaksi virkaehto-
14194: teen ehtojen määräytymismenettelyä koskevan sopimuksin, mutta osaksi on jouduttu turvau-
14195: kansainvälisen yleissopimuksen soveltamisala- tumaan työnantajan yksipuolisiin päätöksiin,
14196: rajauksen kanssa. Yleissopimus on saatettu voi- jotka kuitenkin on valmisteltu sopimusratkai-
14197: maan 13. 2. 1981 annetulla lailla (135/81). sujen osana neuvotellen. Tästä on ollut se
14198: Näiden työnantajavirkamiesten palkkausten haitta, että ratkaisut on usein toteutettu eri
14199: tarkistamista koskevaa säännöstä ehdotetaan aikaan muuhun sopimusratkaisuun verraten
14200: muutettavaksi siten, että näiden virkojen palk- sekä että päätösten soveltamisen ohjaus, nou-
14201: kauksen tarkistamisesta sekä niiden haitijoille dattamisen valvonta ja erimielisyyksien selvit-
14202: suori tettavista palkkioista määrätään valtiova- tely on irtautunut vakiintuneista työmarkkina-
14203: rainministeriön päätöksellä. Muutos sisältää menettelyistä.
14204: ensinnäkin palkkausteknisen täsmennyksen niin, Edellä mainittujen epäkohtien välttämiseksi
14205: että palkkausten tarkistaminen kaikkien palk-
14206: esitetään, että pykälään lisättäisiin säännös,
14207: kaustekijöiden osalta tapahtuisi muulla kuin
14208: jonka perusteella voidaan pääsopimuksen ta-
14209: virkaehtosopimuksella. Toiseksi ehdotetaan, paan tehdä erillinen sopimus (yleissopimus)
14210: että palkkausten tarkistaminen tapahtuisi val-
14211: virkamiesasioiden hoitamisessa noudatettavista
14212: tiovarainministeriön päätöksellä. Tämä on tar-
14213: menettelytavoista. Tyypillisesti yleissopimus
14214: peen paitsi menettelyn yksinkertaistamiseksi
14215: voisi koskea menettelytapoja virkasuhteisiin
14216: myös siksi, että kysymyksessä olevat palkkauk-
14217: liittyvissä tiedotus-, koulutus- ja rationalisointi-
14218: set voitaisiin vahvistaa tosiasiallisestikin eikä
14219: kysymyksissä. Yleissonimuksesta olisi voimas-
14220: vain muodollisesti erillään virkaehtosopimus-
14221: sa, mitä virkaehtosopimuksesta on säädetty,
14222: menettelystä. Kysymys ei ole tärkeysasteeltaan
14223: jollei 4 §:n 2 momentista tai 6 §:n 1 momen-
14224: sellainen, että se edellyttäisi valtioneuvoston ta-
14225: tista muuta johdu.
14226: solla tapahtuvaa päätöksentekoa.
14227: 3 §. Keskitetysti tehtävissä virkaehtosopi- Pykälän jäsentelyn parantamiseksi koottai-
14228: muksissa ei aina ole voitu riittävässä määrin siin tarkentavaa virkaehtosopimusta, paasopi-
14229: ottaa huomioon eri virastojen ja laitosten eri- musta ja yleissopimusta koskevat säännökset
14230: tyispiirteitä. Tämän vuoksi ehdotetaan lain pykälän 1 momentiksi.
14231: 3 §: ään muutoksia, joilla mahdollistettaisiin Pykälän 2 momentissa ehdotetaan neuvot-
14232: tarkoituksenmukainen osittainen neuvottelu- ja telu- ja sopimusosapuolien määrittelyä täsmen-
14233: sopimistaimivallan siirtäminen virastoille ja lai- nettäväksi siten, että valtion puolesta osapuo-
14234: toksille. lena olisi ensisijaisesti, kuten voimassaolevan
14235: Sopimistaimivallan siirtämiseen liittyen mää- lain mukaan, se viranomainen, jolle tehtävä
14236: riteltäisiin pykälässä tarkentava virkaehtosopi- asetuksella uskotaan (valtion neuvottelu viran-
14237: mus, joka voitaisiin tehdä voimassa olevan omainen) , ja toissijaisesti pykälän 3 momen-
14238: virkaehtosopimuksen tarkentamisesta. Tarken- tissa tarkoitetuissa tapauksissa valtion neuvot-
14239: tava virkaehtosopimus voitaisiin tehdä kuten teluviranomaisen määräämä virasto tai laitos
14240: nykyisin pääsopijajärjestöjen ja valtiovarainmi- (hallinnonalan neuvotteluviranomainen). Täl-
14241: nisteriön välillä taikka myös hallinnonalan neu- löin virastolla tarkoitettaisiin myös ministe-
14242: votteluviranomaisen ja hallinnonalan virkamies- riötä. Virkamiesten puolesta ehdotetaan sopi-
14243: yhdistysten välillä siten kuin jäljempänä ilme- mus- ja neuvotteluosapuoliksi säädettäväksi
14244: nee. ensisijaisesti, kuten voimassaolevan lain mu-
14245: Pykälän nykyisen 3 momentin mukaan neu- kaan, sellainen virkamiesyhdistys, jonka kanssa
14246: vottelumenettelystä sekä työrauhan turvaamista valtion neuvotteluviranomainen harkitsee tar-
14247: tarkoittavasta tai muusta sellaisesta menettelys- koituksenmukaiseksi neuvottelujen käymisen ja
14248: tä voidaan tehdä erillinen sopimus (pääsopi- virkaehtosopimuksen tekemisen, ja toissijai-
14249: mus). sesti, pykälän 3 momentissa tarkoitetuissa ta-
14250: Pääsopimus vastaa eräiltä osin työmarkkinoi- pauksissa sellainen virkamiesyhdistys, jonka
14251: den yksityisen sektorin vuoden 1946 yleis- kanssa hallinnonalan neuvotteluviranomainen
14252: 1984 vp. - HE n:o 239 7
14253:
14254: harkitsee tarkoituksenmukaiseksi neuvottelujen sen varalta_ Tarkoituksenmukaisena on pidet-
14255: käymisen ja tarkentavan virkaehtosopimuksen tävä, että edelleen sovitaan keskitetysti sellai-
14256: tekemisen ( hallinnonalan virkamiesyhdistys). sista asioista, joiden on syytä olla yhdenmu-
14257: Pykälän uudessa 3 momentissa valtion neu- kaisia koko valtionhallinnossa.
14258: votteluviranomaiselle annettaisiin toimivalta 4 §_ Lain 4 §:n mukaan virkaehtosopimus
14259: määrätä hallinnonalan neuvotteluviranomainen on, tullakseen voimaan, pääsääntöisesti valtio-
14260: !käymään virkaehtosopimuksen tekemiseksi tar- neuvoston hyväksyttävä. Oikeuskäytännössä on
14261: vittavia neuvotteluja ja myös oikeuttaa hallin- esiintynyt sellainen tämän säännöksen sovelta-
14262: nonalan neuvotteluviranomainen tekemään tar- mistapaus, jossa on katsottu sopimuksen virka-
14263: kentava virkaehtosopimus omalta osaltaan taik- ehtosopimusvaikutusten tulleen voimaan, vaikka
14264: ka alaisensa hallinnon osalta. Tarkentava vir- valtioneuvosto ei ollut hyväksynyt sopimusta.
14265: kaehtosopimus ei saisi olla ristiriidassa voi- Koska kuitenkin valtioneuvoston hyväksymisen
14266: massaolevan virkaehtosopimuksen kanssa. on oltava virkaehtosopimuksen voimaantulon
14267: Neuvottelutoimivallan delegoiminen olisi eh- ehdoton ja poikkeukseton edellytys, sikäli kuin
14268: dotuksen mukaan mahdollinen riippumatta vir- tarkentavan virkaehtosopimuksen osalta ei seu-
14269: kaehtosopimuksen voimassaolosta, mutta sopi- raavassa kappaleessa sanotusta muuta johdu,
14270: roistoimivallan delegoiminen edellyttäisi virka- ehdotetaan lain 4 §:n 2 momentin ensimmäi-
14271: ehtosopimuksen voimassaoloa. Neuvottelumää- sen virkkeen sanamuotoa muutettavaksi niin,
14272: räyksen tai sopimisoikeuden antaminen olisi että tämä seikka ilmenee siitä.
14273: tarkoituksenmukaisuuskysymys. Ne voitaisiin
14274: antaa toisistaan riippumatta taikka vain osalle Virastotasolla tehtävien tarkentavien virka-
14275: virastoista tai laitoksista tahi rajoitettuina kos- ehtosopimusten saattaminen valtioneuvoston
14276: kemaan vain joitakin henkilö- tai asiaryhmiä. hyväksyttäviksi, milloin sopimuksista valtiolle
14277: Asetuksella on tarkoitus säätää, että oikeus aiheutuvista lisämenoista on jo voimassa ole-
14278: tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemiseen vassa virkaehtosopimuksessa sovittu, on tar-
14279: voidaan antaa hallinnonalan neuvotteluviran- peeton menettely, ottaen huomioon myös sen,
14280: omaiselle vain, jos tarkentavasta virkaehto- että nykyisellään työehtosopimukset hyväksy-
14281: sopimuksesta valtiolle aiheutuvista lisämenoista tään valtion neuvotteluviranomaisen toimesta
14282: on voimassaolevassa virkaehtosopimuksessa so- ja että, kuten 3 § :n perusteluista edellä ilme-
14283: vittu. Lisäksi on tarkoitus asetuksella sää- nee, tarkoitus on asetuksella säätää, että val-
14284: tää, että valtion neuvotteluviranomainen voisi tion neuvotteluviranomaisen olisi hyväksyttävä
14285: antaa hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle tarkentava virkaehtosopimus ennen sen teke-
14286: tarvittavia ohjeita ja että valtion neuvottelu- mistä. Tässä yhteydessä olisi tarkoituksenmu-
14287: viranomaisen olisi hyväksyttävä tarkentava vir- kaista luopua vaatimasta valtioneuvoston hy-
14288: kaehtosopimus ennen sen tekemistä. Tällöin väksymistä sellaistenkin tarkentavien virkaeh-
14289: valtion neuvotteluviranomainen voisi muun tosopimusten osalta, jotka valtion neuvottelu-
14290: muassa tarkastaa, että sopimus täyttää lain- viranomainen tekee, jos sopimuksesta aiheutu-
14291: säädäntöön ja valtion neuvotteluviranomaisen vista lisämenoista olisi edelläsanotuin tavoin
14292: antamiin ohjeisiin sisältyvät edellytykset. sovittu_
14293: Hallinnonalan neuvotteluviranomainen voisi Koska jäljempänä 5 §:n kohdalla ehdote-
14294: saada tehdä tarkentavan virkaehtosopimuksen taan lakiin lisäystä, jonka perusteella valtio-
14295: vain omalta osaltaan taikka alaisensa hallinnon neuvosto vo1s1 eram edellytyksin määrätä vir-
14296: osalta ja sopimus saisi olla vain voimassaolevaa kamiesten palvelussuhteen ehdoista toisin kuin
14297: virkaehtosopimusta tarkentava. Siten sopimus virkaehtosopimuksessa on sovittu, on myös
14298: ei saisi koskea muita henkilöitä kuin hallin- 4 §:ää täydennettävä. Pykälään ehdotetaan li-
14299: nonalan neuvotteluviranomaisen taikka sen sättäväksi määräys, että edellä tarkoitettu val-
14300: alaisen hallinnon palveluksessa olevia eikä siinä tioneuvoston päätös on alistettava Eduskunnan
14301: saisi sopia muista kuin sellaisista virasto- tai palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi samoin
14302: hallinnonalakohtaisista palvelussuhteen ehdois- edellytyksin kuin virkaehtosopimus_
14303: ta, joista joko ei ole keskitetysti sovittu tai Luettavuuden parantamiseksi pykälän 2 mo-
14304: joiden osalta keskitetysti tehtyyn sopimukseen mentti jaettaisiin kahdeksi momentiksL
14305: on tehty varaus tarkentavan virkaehtosopimuk- 5 §. Pykälän 1 momentissa on säädetty sii-
14306: s 1984 vp. - HE n:o 239
14307:
14308: tä, mitkä tahot ovat virkaehtosopimukseen etuja sekä tulo- ja menoarvion rajoissa määrätä
14309: sidottuja. Edellä on ehdotettu lain 3 § :n henkilökohtaisista palkanlisistä ja niihin verrat-
14310: 2 momentissa säädettäväksi virastojen ia laitos- tavista palkkioista. Tämä säännös ei koskisi
14311: ten mahdollisuudesta tehdä tarkentava virka- eläkeaikaerivapauksia, joiden myöntämisestä on
14312: ehtosopimus. Tällaiseen sopimukseen olisi 5 säädetty erikseen, eikä kelpoisuusehdoista tms.
14313: §:n 1 momentin perusteella työnantajapuolel- myönnettäviä erivapauksia.
14314: la valtio sidottu siitä riippumatta, mikä viran- Nykyisellään tilanne on säännelty seuraavasti.
14315: omainen on tehnyt sopimuksen. Virkamiespuo- Valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta
14316: lella sidottuisuus kattaisi sopimuksen tehneen annetun lain (1030/42) 2 §:n 5 momentin
14317: virkamiesyhdistyksen sekä sen alaiset yhdistyk- mukaan valtioneuvosto voi tulo- ja menoarvion
14318: set ja virkamiehet. rajoissa määrätä henkilökohtaisen palkanlisän
14319: T arkentavan virkaehtosopimuksen tekisivät maksamisesta muun kuin tuomarinviran halti-
14320: yleensä keskusjärjestöjen asianomaiset alayhdis- jalle. Saman lain 14 §:ssä on säädetty asian-
14321: tykset. Keskusjärjestöt ja muut sanottujen ala- omaisen ministeriön toimivaltaan kuuluneesta
14322: yhdistysten yläpuolella yhdistysketjussa olevat erityisten li!>äpalkkioiden suorittamismahdolli-
14323: virkamiesyhdistykset eivät tulisi suoraan lain suudesta. Näiden lainkohtien soveltaminen ei
14324: perusteella sidotuiksi. Tilanne olisi siis sama ole tullut kysymykseen virkaehtosopimusten
14325: kuin yhtyjien osalta. Tarkentavaa virkaehto- voimassa ollessa, koska ne eivät oikeuta poik-
14326: sopimusta edeltävässä virkaehtosopimuksessa keamaan virkaehtosopimuksesta. Yksipuoliset
14327: taikka pääsopimuksessa olisi sen sijaan mah- työnantajaratkaisut on virkaehtosopimusjärjes-
14328: dollista lain 5 §:n viimeisen momentin perus- telmän voimassa ollessa toteutettu vuodesta
14329: teella sopia siitä, että muun muassa keskus- 1971 lukien valtion tulo- ja menoarvioihin otet-
14330: järjestöt ja sanotut muut yhdistykset tulevat tujen määrärahojen puitteissa, joista valtiova-
14331: sidotuiksi tarkentavaan virkaehtosopimukseen. rainministeriö on työnantajan ominaisuudessa
14332: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudet 2 ja ja virkaehtosopimuksissa olleen lausuman pe-
14333: 3 momentti, joilla pyritään parantamaan valtio- rusteella voinut myöntää henkilökohtaisia lisä-
14334: työnantajan mahdollisuuksia nopeisiin ja jous- palkkioita ja joiden puitteissa valtiovarainminis-
14335: taviin virkamiesten palvelussuhteen ehtoja kos- teriö on myös tehnyt joitakin virkamiesryhmiä
14336: keviin ratkaisuihin sekä kokoamaan ja selven- koskevia erillisratkaisuja.
14337: tämään asiaa koskevia säännöksiä. Palkkauslain 2 §:n 5 momentin mukaan hen-
14338: Uuden 2 momentin mukaan valtioneuvosto kilökohtaista palkanlisää ei ole voitu myöntää
14339: voisi eräin edellytyksin määrätä virkamiesten tuomarille, koska tällaisen harkinnanvaraisen
14340: palvelussuhteen ehdoista toisin kuin virkaehto- palkanlisän myöntämisen katsottiin tuolloin
14341: sopimuksessa on sovittu. Ehdotetun momentin Ioukkaavan tuomarin riippumattomuutta. Val-
14342: tekee tarpeelliseksi virkaehtosopimusjärjestel- tion virkaehtosopimuslainsäädännössä tuomarit
14343: män voimassaollessa ilmenneiden sellaisten ti- on palvelussuhteen ehtojen määräämisen suh-
14344: lanteiden nopea ja kitkaton selvittäminen, jois- teen kuitenkin asetettu samaan asemaan kuin
14345: sa valtion virastojen ja laitosten joidenkin toi- muut virkamiehet, joten heille on voitu sopia
14346: mintojen jatkuvuus on ollut uhattuna henki- suoritettavaksi lisäpalkkioita aivan samoin kuin
14347: löstövajauksen, liiallisen vaihtuvuuden tai mui- muillekin virkamiehille. Näistä syistä ei ole
14348: den painavien syiden johdosta. Tarkoitus on, katsottu tarpeelliseksi enää uusissa momenteissa
14349: että tätä mahdollisuutta käytetään vain vält- asettaa tuomaria muista virkamiehistä poikkea-
14350: tämättömissä tilanteissa ja neuvotteluosapuoliin vaan asemaan.
14351: siten yhteyttä pitäen, ettei virkaehtosopimuk- Erivapausjärjestelyjen osalta ei nykyisellään
14352: sista poikkeavilla yksipuolisilla ratkaisuilla vai- ole olemassa yleistä säännöstä. Viimeksimaini-
14353: keuteta työmarkkinasuhteita. Tarkoitus ei ole tun lain 4 § :n 3 momentin perusteella on val-
14354: oikeuttaa valtioneuvostoa yksipuolisesti huo- tion viran ja toimen haltijain palkkauksesta
14355: nontamaan virkamiesten palvelussuhteen ehtoja annetun asetuksen (36/43) 6 §:n 5 momen-
14356: virkaehtosopimuksin sovitusta eikä muutoin- tissa säädetty valtiovarainministeriön oikeudesta
14357: kaan mitätöidä sopimisoikeutta. myöntää ikälisäerivapauksia. Valtiovarainminis-
14358: Uuden 3 momentin mukaan valtiovarainmi- teriön oikeudesta myöntää vuosilomaerivapauk-
14359: nisteriö voisi virkaehtosopimuksen estämättä sia on säädetty valtion virkamiesten vuosilomis-
14360: myöntää erivapauksia ja vastaavia taloudellisia ta annetun asetuksen (692/73) 11 §:ssä.
14361: 1984 vp. - HE n:o 239 9
14362:
14363: Virkamieslainsäädännön kokonaisuudistusta mainittu aika olisi viisi vuorokautta. Tällä
14364: koskevaan hallituksen esitykseen sisältyy ehdo- muutoksella pyritään siihen, ettei riidan kum-
14365: tus valtion virkamieslain voimaanpanolaiksi, pikaan osapuoli joutuisi varmuuden vuoksi
14366: jonka 3 §:ssä ehdotetaan kumottaviksi muun saattamaan asiaa virkariitalautakunnan käsitel-
14367: muassa laki valtion viran ja toimen haltijain täväksi, kun määräajan lyhyyden vuoksi ei ole
14368: palkkauksesta sekä sen nojalla annetut asetuk- e~ditty etukäteen varmuudella selvittää työ-
14369: set, muut säännökset ja määräykset. Näin ol- taistelun todennäköisiä vaikutuksia.
14370: len niitä ei tarvitse tässä yhteydessä kumota. 13 §. Koska valtion virkaehtosopimusten
14371: 8 §. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan neuvottelumenettelystä tehtyä pääsopimusta on
14372: muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta kos- syksyllä 1984 päätetty muuttaa siten, että vir-
14373: kevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työn- kamiesyhdistyksiä edustaa neljä keskusjärjes-
14374: sulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin töä, jotka myös ovat virkariitalautakunnassa
14375: ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikutta- edustettuina, on tarkoituksenmukaista muuttaa
14376: maan lain 2 §:n mukaan ei-sopimuksenvaraisiin lain määräykset lautakunnassa vastaavasti kah-
14377: asioihin. Tällöin ne ovat kiellettyjä siinäkin deksanjäsenistä lauuakuntaa koskeviksi.
14378: tapauksessa, että sanotuista ei-sopimuksenvarai- 16 §. Virkariitalautakunnan toiminnasta saa-
14379: sista asioista voitaisiin tehdä pääsopimus. dut kokemukset ovat osoittaneet että virka-
14380: Edellä on 3 § :n 3 momentissa ehdotettu sää- r~~talautakunnalle varattu asian kä;ittelyaika on
14381: dettäväksi mahdollisuudesta tehdä virkamies- luan lyhyt. Tämän vuoksi ja koska asian saat-
14382: asioiden hoitamisessa noudatettavista menettely- tamista virkariitalautakunnan käsiteltäväksi var-
14383: tavoista yleissopimus. Tarkoitus on, ettei pyr- ten varattua aikaakin ehdotetaan pidennettä-
14384: kiminen työtaistelulla vaikuttamaan lain 2 § :n väksi, ehdotetaan lautakunnan käsittelyaikaa
14385: mukaan ei-sopimuksenvaraisiin asioihin olisi pidennettäväksi kymmenestä neljääntoista vuo-
14386: sallittua niissäkään tapauksissa, joissa sano- rokauteen.
14387: tuista asioista voitaisiin tehdä yleissopimus. 17 §. Nykyisen lainsäädännön mukaan vir-
14388: Tämän vuoksi 8 §:n säännöstä ehdotetaan sel- kamiesten työtaistelun aloittaminen tai laajen-
14389: vennettäväksi siten, että sellaiset työtaistelu- taminen voi siirtyä viiden viikon päähän alun-
14390: toimenpiteet ovat aina kiellettyjä siinäkin ta- perin ilmoitetusta ajankohdasta eli yhteensä
14391: pauksessa, että sanotuista asioista voitaisiin seitsemän viikon päähän ilmoituksesta. Hallitus
14392: tehdä pääsopimus tai yleissopimus. katsoo, ettei näin pitkään lykkääntymisaikaan
14393: Lain 2 §: n mukaan ei-sopimuksenvaraisiin ole välttämättömiä syitä, ja esittää ajan lyhentä-
14394: asioihin kohdistettu työtaistelu olisi kielletty mistä viideksi viikoksi. Lyhentäminen tapah-
14395: silloinkin, kun sillä pyritään vaikuttamaan ei- tuisi siten, että asian saattamisesta virkariita-
14396: sopimuksenvaraisten asioiden ohella sopimuk- lautakunnan käsiteltäväksi aiheutuva lykkään-
14397: senvaraisiin asioihin. tymisaika säädettäisiin kulumaan aina työtais-
14398: Luettavuuden parantamiseksi 8 §:n 1 mo- telutoimenpiteen alunperin ilmoitetusta alka-
14399: mentti edelläsanotuin tavoin täydennettynä mis- tai laajentamisajankohdasta. Se seikka,
14400: jaettaisiin kahdeksi momentiksi. että sosiaali- ja terveysministeriö mahdollisesti
14401: Pykälän viimeisessä virkkeessä ehdotetaan olisi työriitojen sovittelusta annetun lain nojalla
14402: ilman nykyisenkaltaista viittausta 3 §:ään sää- kieltänyt työtaistelun toimeenpanemisen määrä-
14403: dettäväksi, että valtion neuvotteluviranomai- ajaksi, ei vaikuttaisi tämän pykälän mukaisen
14404: nen päättää työnsulun toimeenpanemisesta. määräajan kulumiseen.
14405: 9 §. Pykälässä olevaa viittausta siihen, et- 26 §. Pykälään otettaisiin säännös siitä,
14406: tei pelkästään erityiskysymyksiä koskevan so- että sellaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen
14407: pimuksen olemassaolo yleensä estä työtaistelu- osalta, jota valtioneuvoston ei tarvitse hyväk-
14408: oikeuden käyttämistä, täsmennettäisiin siten, syä, määräaika sopimuksen jäljennöksen toimit-
14409: että siinä nimenomaan mainittaisiin pääsopi- tamiselle valtakunnansovittelijain toimistoon
14410: mus ja yleissopimus muiden tällaisten sopi- alkaisi sopimuksen tekemisestä.
14411: musten ohella.
14412: 12 §. Pykälän tähänastista määräystä, että
14413: 4. K u n n a 11i n e n v i r k a e h t o-
14414: työtaistelun saattaminen virkariitalautakunnan sopimuslaki (669/70)
14415: käsiteltäväksi on ilmoitettava valtakunnan-
14416: sovittelijain toimistoon kolmen vuorokauden 2 §. Pykälän 2 momentin nykyisen sana-
14417: kuluesssa, ehdotetaan muutettavaksi siten, että muodon mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät
14418: 2 1682016699
14419: 10 1984 vp. - HE n:o 239
14420:
14421: ole muun ohella virkasuhteen tai siihen verrat- yleistä työmarkkinakäytäntöä. Yhteistoiminta-
14422: tavan palvelussuhteen syntyminen taikka nii- järjestelmät ovat tulleet julkisessa hallinnossa
14423: den lakkaamisen perusteet. Momenttia ehdo- käyttöön vasta virkaehtosopimuslain aikana.
14424: tetaan muutettavaksi siten, että ilmaisu "pal- Nämä momentin 1 ja 2 kohtaan ehdotetut
14425: velussuhteen lakkaamisen perusteet" korvattai- muutokset ovat yhtäpitäviä valtion virkaehto-
14426: siin ilmaisulla "lakkaaminen, lukuunottamatta sopimuslain 2 § :n 3 momentin 1 ja 2 kohtaan
14427: irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita". edellä ehdotettujen muutosten kanssa.
14428: Nykyisellä sanamuodolla on tarkoitettu sitä,
14429: että viranhaltijoiden irtisanomisajasta voidaan 5 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudet
14430: sopia, mutta irtisanomisperusteista ei. Ehdo- 2 ja 3 momentti, joilla pyritään parantamaan
14431: tetulla sanamuodolla tarkoitetaan, että irtisano- kunnallisen työnantajan mahdollisuuksia nopei-
14432: misen perusteista saataisiin sopia niissä tapauk- siin ja joustaviin viranhaltijoiden palvelussuh-
14433: sissa, joissa virkasuhde lainsäädännön ja virka- teen ehtoja koskeviin ratkaisuihin.
14434: säännön perusteella on irtisanottavissa. Kun Uuden 2 momentin mukaan kunnallinen
14435: sopimusvapautta on pidettävä pääsääntönä, sopimusvaltuuskunta voisi eräin edellytyksin
14436: eikä ehdotuksen mukaan irtisanomisen perus- määrätä viranhaltijoiden palvelussuhteen eh-
14437: teista sopiminen olisi kiellettyä, ei olisi estettä doista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on
14438: sopia myöskään viranhaltijan toiseen virkaan sovittu. Ehdotetun säännöksen tekee tarpeelli-
14439: siirtämisen perusteista. seksi virkaehtosopimusjärjestelmän voimassa-
14440: Ehdotus on edelläsanotulta osaltaan yhtä- ollessa ilmenneiden sellaisten tilanteiden nopea
14441: pitävä valtion virkaehtosopimuslain 2 § :n 2 ja kitkaton selvittäminen, joissa kuntien ja
14442: momentin edelläolevan muutosehdotuksen kans- kuntainliittojen tai näiden laitosten joidenkin
14443: sa. Mikäli mahdollisuus virkaehtosopimuksella toimintojen jatkuvuus on ollut uhattuna henki-
14444: sopia irtisanomisen perusteista saatetaan voi- löstövajauksen, liiallisen vaihtuvuuden tai mui-
14445: maan valtion virkamiesten osalta, on yhden- den painavien syiden johdosta. Tarkoitus on,
14446: mukaisuuden vuoksi tarkoituksenmukaista teh- että tätä mahdollisuutta käytetään vain välttä-
14447: dä vastaava muutos kunnalliseen virkaehto- mättämissä tilanteissa ja neuvotteluosapuoliin
14448: sopimuslakiin. siten yhteyttä pitäen, ettei virkaehtosopimuk-
14449: Pykälän 3 momentin 1 kohdassa on ehdo- sista poikkeavalla yksipuolisella ratkaisulla vai-
14450: tettu kohdassa sanottuihin sopimisvapauden keuteta työmarkkinasuhteita. Tarkoitus ei ole
14451: rajoituksiin poisto, joka merkitsisi sitä, ettå oikeuttaa kunnallista sopimusvaltuuskuntaa yk-
14452: virkavapauden perusteista ja ehdoista voitai- sipuolisesti huonontamaan viranhaltijoiden pal-
14453: siin ilman nykyisiä rajoituksia sopia. Voimassa- velussuhteen ehtoja virkaehtosopimuksin sovi-
14454: olevassa laissa olevalle rajoitukselle ei voida tusta eikä muutoinkaan mitätöidä sopimis-
14455: katsoa olevan välttämättömiä syitä ottaen huo- oikeutta.
14456: mioon, että virkaehtosopimuslakiin vuonna Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen al-
14457: 1979 tehdyllä muutoksella (275/79) on tehty lekirjoituspöytäkirjassa on sovittu, että eräiden
14458: mahdolliseksi sopia virkavapaudesta koulutuksen työnantajaa edustavien viranhaltijoiden palkka-
14459: ja opiskelun perusteella. Itse virkavapauden luokkiin sijoittelua voidaan sopimuskauden ai-
14460: myöntämisestä päättäminen jäisi kuitenkin ao. kanakin tarkistaa virkaehtosopimuksin. Sopija-
14461: viranomaisen asiaksi, jolloin päätöstä tehtäessä järjestöt ovat sitoutuneet olemaan vastustamat-
14462: sovellettaisiin virkaehtosopimuksessa mahdolli- ta tällaisten sopimusten allekirjoittamista. Me-
14463: sesti sovittuja perusteita. nettely koskee vain palkkaluokkiin sijoittelun
14464: Pykälän 3 momentin 2 kohdassa on kunnan tarkistuksia. Lisäksi se on edellyttänyt sopi-
14465: tai kuntainliiton omaisuuden käyttämisestä mista sekä henkilöpiiristä että itse tarkistuk-
14466: sopiminen kielletty. Tähän kieltoon ehdotetaan sista. Menettely on osoittautunut joustamatto-
14467: lisättäväksi poikkeus, jonka mukaan työnanta- maksi ja aikaa vieväksi. Kun voimassa olevan
14468: jan ja virkamiesten välisessä yhteistoiminta- virkaehtosopimuslain mukaan voidaan sopia
14469: tehtävässä toimivan henkilön työtiloista ja työ- kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edusta-
14470: välineistä saataisiin sopia. Muutosta voidaan vien viranhaltijoiden jättämisestä osaksi tai ko-
14471: pitää perusteltuna mm. luottamusmiesjärjestel- konaan virkaehtosopimusten ulkopuolelle, eh-
14472: män ja työsuojelun yhteistoimintajärjestelmän dotetaan uudessa 3 momentissa säädettäväksi,
14473: kannalta. Näistä asioista sopiminen vastaa myös että kunnallinen sopimusvaltuuskunta saa neu-
14474: 1984 vp. - HE n:o 239 11
14475:
14476: voteltuaan pääsopimuksen osapuolina olevien suosituksista vmta1snn neuvotella sopimusval-
14477: yhdistysten kanssa määrätä edellämainitulla tuuskunnan ja virkaehtosopimusosapuolten kes-
14478: tavalla sopimusten ulkopuolelle rajattujen vi- ken, kuten nykyisinkin käytännössä tapahtuu,
14479: ranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista. on vastaavasti perusteltua, että työnantajatahon
14480: Milloin kunnallisen sopimusvaltuuskunnan neuvotteluja käyvä viranomainen myös antaa
14481: päätöksellä määrätään sellaisten kunnallisten nämä suositukset.
14482: viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista, joiden 8 §. Lain 8 §:n 1 momentissa on säädetty
14483: palkkaukseen suoritetaan valtionosuutta, tulee kielto hakea muutosta kunnallisen sopimus-
14484: tällaiseen päätökseen perustuva palkkaus val- valtuuskunnan tai sen jaoston taikka kunnan
14485: tionosuuteen oikeuttavaksi siten, kuin kuntien tai kuntainliiton viranomaisen päätökseen, joka
14486: ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus- koskee muun muassa virkaehtosopimuksen te-
14487: tuksista annetun lain (35/73) 15 §:ssä jäl- kemistä tai soveltamista.
14488: jempänä ehdotetaan säädettäväksi. Kun kunnallisen virkaehtosopimuslain 5
14489: 13, 14, 17 ja 18 §. Näitä pykäliä ehdote- §:ään on edellä ehdotettu otettavaksi säännök-
14490: tJaan muutettavaksi samalla tavoin kuin valtion set kunnallisen sopimusvaltuuskunnan mahdol-
14491: virkaehtosopimus1ain vastaavia 12, 13, 16 ja lisuudesta yksipuolisin päätöksin määrätä vi-
14492: 17 §: ä, koska on t'arkoituksenmukaista, että ranhaltijain palvelussuhteen ehdoista, on tar-
14493: julkisella sektorilla nämä virkariitalauuakunta- koituksenmukaista ulottaa muutoksenhaku-
14494: menettelyä ja työtaistelun 'aloittamisen tai laa- kielto koskemaan myös tällaisia sopimusval-
14495: jentamisen lykkääntymistä koskevat määräai- tuuskunnan päätöksiä, koska niissä asiallisesti
14496: kaissäännökset ovat keskenään samanlaiset ja on kysymys viranhaltijain palvelussuhteen eh-
14497: koska kunnallisten virkaehtosopimusten neu- toja koskevasta asiasta kuten virkaehtosopi-
14498: vottelumenettelystä tehty pääsopimus on syk- muksissakin.
14499: syllä 1984 muutettu samoin kuin valtion pää- 8 b §. Kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla
14500: sopimusta on päätetty muuttaa neljän virka- ei nykyisen lain perusteella ole kaikilta osin
14501: m~esyhdistysten keskusjärjestön toiminnalle ra- riittäviä keinoja täyttää tehtäviään. Sillä ei
14502: kentuvaksi. myöskään ole samanlaista asemaa kuin työn-
14503: Näin ollen ehdotetaan muutettavaksi kun- antajain keskusliitoilla on työehtosopimusjär-
14504: nallisen virkaehtosopimuslain sanottuja pykä- jestelmässä.
14505: liä siten, että 13 §:ssä säädetty kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan toimintamahdollisuuk-
14506: virkariitalautakunnan käsiteltäväksi ilmoi ttami- sien parantamiseksi ehdotetaan lakiin otetta-
14507: sen määräaika muutetaan kolmesta viideksi vaksi uusi 8 b §, jossa säädettäisiin, että eräillä
14508: vuorokaudeksi, virkariitalautakunta muutetaan viranomaisilla olisi velvollisuus antaa sopimus-
14509: kahdeksanjäseniseksi, 17 § :ssä säädetty virka- valtuuskunnan käyttöön virkaehto- ja työehto-
14510: riitalautakunnan käsittelyaika muutetJaan kym- sopimusten sekä kunnallisen virkaehtosopimus-
14511: menestä neljäksitoista vuorokaudeksi ja työ- lain 5 §: ään edellä ehdotettuihin uusiin sään-
14512: taistelun aloittamisen tai laajentamisen !yk- nöksiin perustuvien yksipuolisten päätösten
14513: kääntymisen enimmäisaika lyhennetään seitse- valmisteluun ja noudattamisen valvontaan sekä
14514: mästä viideksi viikoksi muuttamalla lain 18 suositusten laadintaan tarvittavia tietoja.
14515: §:ää.
14516:
14517: 5. Laki kun n a lli se s ta sopimus- 6. Laki k u n t i e n j a k u n tai n-
14518: valtuuskunnasta (671/70) liittojen valtionosuuksista
14519: j a -a v u s t u k s i s t a (3 5 / 7 3 )
14520: 1 §. Niissä asioissa, jotka koskevat sellaisia
14521: palvelussuhteeseen liittyviä kysymyksiä, joista 15 §. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5
14522: ei kunnallisen virkaehtosopimuslain ehdotetun §:ssä on edellä ehdotettu säädettäväksi kun-
14523: muutoksen jälkeenkään voida sopia virkaehto- nallisen sopimusvaltuuskunnan mahdollisuudes-
14524: sopimuksin, esitetään kunnalliselle sopimusval- ta eräissä tapauksissa yksipuolisella päätöksellä
14525: tuuskunnalle oikeus antaa suosituksia. Tähän määrätä eräiden kunnallisten viranhaltijoiden
14526: saakka suosituksia on antanut kuntien keskus- palvelussuhteen ehdoista. Tämä menettely voisi
14527: järjestöjen asettama kunnallisen sopimusval- koskea myös sellaisia viranhaltijoita, joiden
14528: tuuskunnan toimiston johtokunta. Kun kuiten- palkkaukseen myönnetään valtionosuutta tai
14529: kin on tarkoituksenmukaista, että mainituista -avustusta.
14530: 12 1984 vp. - HE n:o 239
14531:
14532: Jotta tällainen sopimusvaltuuskunnan päätös maan asianosaisena tarkentavaa virkaehtosopi-
14533: voisi olla valtionosuuden perusteena, ehdote- musta koskevassa asiassa.
14534: taan se kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk- Kun lakiteknisesti on parasta keskittää näi-
14535: sista ja -avustuksista annetun lain 15 § :n 2 den viranomaisten asianosaisasemaa koskevat
14536: momentissa rinnastettavaksi virka- ja työehto- säännökset yhteen momenttiin, ehdotetaan työ-
14537: sopimuksiin. tuomioistuimesta annetun lain 13 §: ään lisät-
14538: Lain voimaantulosäännökseen otettrusun täväksi tällainen uusi momentti.
14539: määräys, jonka nojalla kunnallisen sopimus-
14540: valtuuskunnan päätös rinnastettaisiin valtion- 8. V o i m a a n t u 1o
14541: osuuden perusteena virkaehtosopimukseen
14542: myös muihin lakeihin perustuvan valtionosuu- Lakiehdotukset on suunniteltu tulemaan voi-
14543: den osalta. Näitä lakeja mahdollisesti muista maan samanaikaisesti 1 päivänä kuuta
14544: syistä tulevaisuudessa muutettaessa sisällytet- 198 .
14545: täisiin niihin määräys sopimusvaltuuskunnan Virkaehtosopimuslakien osalta voimaantulo-
14546: päätöksestä valtionosuuden perusteena. säännöksissä mainittaisiin voimaantuloajankoh-
14547: dan lisäksi, että näiden lakien muutoksia so-
14548: velletaan voimaantulon jälkeen tehtyihin virka-
14549: 7. Laki työtuomioistuimesta ehtosopimuksiin sekä valtioneuvoston, valtio-
14550: (646/74) varainministeriön ja kunnallisen sopimusval-
14551: tuuskunnan päätöksiin sekä voimaantulon jäl-
14552: 13 §. Valtion virkaehtosopimuksia koske- keen aloitettuihin tai jatkuviin työtaistelutoi-
14553: vissa as101ssa on työtuomioistuimessa valtion menpiteisiin.
14554: puolesta kantajana ja vastaajana aina virka- Muutettujen valtion virkaehtosopimuslain 12
14555: ehtosopimuksiin osallinen viranomainen eli siis §:n 1 momentin sekä 16 ja 17 §:n samoin
14556: valtiovarainministeriö valtion neuvotteluviran- kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain 13 §:n
14557: omaisena. 1 momentin sekä 17 ja 18 § :n osalta mainittai-
14558: On tarkoituksenmukaista, että valtion neu- siin, että niitä sovellettaisiin, kun työriitojen
14559: votteluviranomainen yleensä on asianosaisena sovittelusta annetun lain 7 §: ssä tarkoitettu
14560: silloinkin kun asia koskee edellä valtion virka- ilmoitus on annettava valtakunnansovittelijain
14561: ehtosopimuslain 3 §: n 2 momentissa säännel- toimistoon taikka asia on työtaistelun aikana
14562: täväksi ehdotettua tarkentavaa virkaehtosopi- välittömästi saatettu virkariitalautakunnan käsi-
14563: musta. Valtion neuvotteluviranomaisella tulee teltäväksi voimaantulon jälkeen.
14564: kuitenkin olla mahdollisuus määrätä tarkenta-
14565: van virkaehtosopimuksen tehnyt sanotun pykä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14566: län 1 momentissa säänneltäväksi ehdotettu kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotuk-
14567: hallinnonalan neuvotteluviranomainen esiinty- set:
14568:
14569:
14570: 1.
14571: Laki
14572: hallitusmuodon 65 § :n muuttamisesta
14573:
14574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
14575: tyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 65 § :n 3 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä
14576: marraskuuta 1970 annetussa laissa ( 662/70), näin kuuluvaksi:
14577:
14578: 65 § na on valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
14579: välityksellä seurata sopimuksesta käytäviä neu-
14580: Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi- votteluja ja valtioneuvoston päätöksen valmis·
14581: daan määrätä virkaehtosopimuksin tai valtio- telua sekä niiltä osin kuin eduskunnan suostu-
14582: neuvoston päätöksin, niin kuin siitä lailla sää- mus on tarpeen eduskunnan puolesta hyväksyä
14583: detään. Eduskunnan palkkavaltuuskunnan asia- sopimus tai valtioneuvoston päätös. Palkkaval-
14584: 1984 vp. - HE n:o 239 13
14585:
14586: tuuskunta voi alistaa päätöksensä asiassa edus- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14587: kunnan vahvistettavaksi. kuuta 198 .
14588:
14589:
14590: 2.
14591: Laki
14592: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
14593:
14594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
14595: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 76 a § ja 82 a § :n 5 ja 6 momentti, sellaisina
14596: kuin ne ovat 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (237 /79), näin kuuluviksi:
14597:
14598: 76 a §
14599: Kun eduskunnan palkkavaltuuskunta on alis- kunnallisen sopimusvaltuuskunnan päätös hyväk-
14600: tunut virka- tai toimiehtosopimusta tahi virka- sytyksi, muissa asioissa ratkaisee arpa. Päätök-
14601: miesten taikka viranhaltijain palvelussuhteen sen tekemiseen hallitusmuodon 65 § :n 3 mo-
14602: ehdoista määräävää valtioneuvoston tahi kun- mentissa ja 66 §: n 3 momentissa tarkoitetuista
14603: nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöstä koske- alistamisista vaaditaan enemmistö annetuista
14604: vassa asiassa tekemänsä päätöksen ~duskunnan äänistä. Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valtuus-
14605: vahvistettavaksi, tulee eduskunnan, sen jälkeen kunnan päätökseen, on oikeus ilmoittaa eriävä
14606: kun asiasta on keskusteltu, vahvistaa tai jättää mieliPiteensä pöytäkirjaan.
14607: vahvistamatta päätös. Virka- tai toimiehtosopimuksen tahi virka-
14608: miesten taikka viranhaltijain palvelussuhteen
14609: 82 a § ehdoista määräävän valtioneuvoston tahi kun-
14610: nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöksen toi-
14611: Palkkavaltuuskunta on päätösvaltainen, kun mittaa palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi
14612: vähintään viisitoista jäsentä on läsnä. Jos val- valtioneuvosto. Palkkavaltuuskunnan tehtyä
14613: tuuskunnan jäsenet eivät ole päätöksestä yksi- asiassa päätöksen on se välittömästi saatettava
14614: mielisiä, tulee päätökseksi se mielipide, jota valtioneuvostolle tiedoksi.
14615: useimmat ovat kannattaneet. Äänten mennessä
14616: tasan katsotaan virka- tai toimiehtosopimus tahi
14617: virkamiesten taikka viranhaltijain palvelussuh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14618: teen ehdoista määräävä valtioneuvoston tahi kuuta 198 .
14619:
14620: 3.
14621: Laki
14622: valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
14623:
14624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14625: muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/
14626: 70) 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä
14627: maaliskuuta 1979 annetussa laissa (274/79), ja 4 momentti, 3 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §,
14628: 8 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §, 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §, 17 § ja 26 §
14629: sekä
14630: lisätään lain 3 §:ään uusi 2 momentti, 4 §:ään uusi 3 momentti ja 8 §:ään uusi 2 mo-
14631: mentti, jolloin nykyinen 3 §:n 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja nykyiset 8 §:n 2 ja 3
14632: momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
14633:
14634: 1 § vaamiseksi neuvotellaan sen mukaan kuin tässä
14635: Valtion virkamieslaissa tarkoitettujen valtion laissa säädetään.
14636: virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vahvista- Tätä lakia sovelletaan evankelis-luterilaisten
14637: miseksi virkaehtosopimuksin ja työrauhan tur- hiippakuntain arkkipiispaan ja piispoihin sekä
14638: 14 1984 vp. - HE n:o 239
14639:
14640: tuomiokapitulien virkamiehiin ja ortodoksisen (tarkentava virkaehtosopimus). Neuvottelume-
14641: kirkkokunnan arkkip!ispaan, piispaan ja apu- nettelystä sekä työrauhan turvaamista tarkoit-
14642: laispiispaan sekä kirkkokunnan muihin virka- tavasta tai muusta sellaisesta menettelystä voi-
14643: miehiin, mikäli muualla ei ole toisin säädetty. daan tehdä erillinen sopimus ( pääsopimus).
14644: Erikseen säädetään tämän lain soveltamisesta Samoin voidaan tehdä erillinen sopimus virka-
14645: eduskunnan oikeusasiamieheen sekä eduskun- miesasioiden hoitamisessa noudatettavista me-
14646: nan, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oi- nettelytavoista (yleissopimus). Näistä sopimuk-
14647: keusasiamiehen ja Pohjoismaiden neuvoston sista on voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta
14648: Suomen valtuuskunnan kanslioiden ja eduskun- on säädetty, jollei 4 §: n 2 momentista tai
14649: nan ·kirjaston virkamiehiin sekä Suomen Pan- 6 § :n 1 momentista muuta johdu.
14650: kin, Postipankin ja kansaneläkelaitoksen virka- Neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat:
14651: miehiin ja toimihenkilöihin. 1) valtion puolesta se viranomainen, jolle
14652: tehtävä asetuksella uskotaan (valtion neuvotte-
14653: 2 § luviranomainen);
14654: 2) jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuissa
14655: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen tapauksissa valtion puolesta valtion neuvotte-
14656: ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu luviranomaisen määräämä virasto tai laitos
14657: virkakoneiston järjestely, viran perustaminen ( hallinnonalan neuvotteluviranomainen);
14658: tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai
14659: sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene- 3) virkamiesten puolesta sellainen rekiste-
14660: telmät eikä virkasuhteen syntyminen taikka röity yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin
14661: sen lakkaaminen, lukuunottamatta irtisanomis- kuuluu virkamiesten etujen valvominen virka-
14662: aikaa ja irtisanomisen perusteita. suhteissa ( virkamiesyhdistys) ja jonka kanssa
14663: Sopia ei saa: valtion neuvotteluviranomainen harkitsee tar-
14664: k?ituksenmu~aiseksi neuvottelujen käymisen ja
14665: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaehtosopimuksen tekemisen; sekä
14666: virkaylennysperusteista, virkamiehen velvolli-
14667: suuksista, kurinpidosta eikä ulkomaanedustuk- 4) jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuissa
14668: sen virkamiehille maksettavista paikallisista eri- tapauksissa virkamiesten puolesta virkamiesyh-
14669: koisolasuhteista aiheutuvista lisistä ja korvauk- distys, jonka kanssa hallinnonalan neuvottelu-
14670: sista; viranomainen harkitsee tarkoituksenmukaiseksi
14671: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver- neuvottelujen käymisen ja tarkentavan virka-
14672: rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen ehtosopimuksen tekemisen ( hallinnonalan vir-
14673: vuokrien määrästä tai valtion muun omaisuu- kamiesyhdistys).
14674: den käyttämisestä lukuunottamatta työnantajan Valtion neuvotteluviranomainen voi määrätä
14675: ja virkamiesten välisessä yhteistoimintatehtä- hallinnonalan neuvotteluviranomaisen käymään
14676: vässä toimivan henkilön työtiloja ja työväli- virkaehtosopimuksen tekemiseksi tarvittavia
14677: neitä; eikä neuvotteluja ja oikeuttaa sen tekemään omalta
14678: 3) niistä asioista, joista työehtosopimuksilla osaltaan taikka alaisensa hallinnon osalta tarken-
14679: ei voida työntekijöiden osalta sopia. tavan virkaehtosopimuksen. Hallinnonalan neu-
14680: Asetuksella voidaan erikseen määrätä ne vi- votteluviranomaisen tekemä tarkentava virka-
14681: rat, joiden haltijain tehtäviin kuuluu edustaa ehtosopimus on mitätön, jos se on ristiriidas-
14682: valtiota tässä laissa tarkoitetuissa neuvotteluis- sa valtion neuvotteluviranomaisen tekemän vir-
14683: sa tai työtaistelun sattuessa taikka jotka muu- kaehtosopimuksen kanssa.
14684: toin toimivat työnantajan edustajana. Näiden
14685: virkojen palkkauksen tarkistamisesta sekä nii- 4 §
14686: den haitijoille suoritettavista palkkioista mää-
14687: rätään erikseen valtiovarainministeriön päätök- Virkaehtosopimus tulee voimaan vasta kun
14688: sellä. valtioneuvosto on sen hyväksynyt. Vaitioneu-
14689: voston hyväksymistä ei kuitenkaan edellytetä
14690: sellaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen osal-
14691: 3 § ta, josta valtiolle aiheutuvista lisämenoista on
14692: Voimassa olevan virkaehtosopimuksen tar- sovittu voimassa olevassa virkaehtosopimuk-
14693: kentamisesta voidaan tehdä virkaehtosopimus sessa.
14694: 1984 vp. - HE n:o 239 15
14695:
14696: Mikäli virkaehtosopimuksesta tai 5 §:n 2 Edellä 1 ja 4 momentissa säädettyä on nou-
14697: momentin nojalla annetusta valtioneuvoston datettava ainoastaan sikäli kuin valtio, yhdistys
14698: päätöksestä aiheutuu valtiolle sellaisia lisäme- tai virkamies ei ole sidottu aikaisempaan toi-
14699: noja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskun- sin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen taik-
14700: nan päätös, on valtioneuvoston alistettava vir- ka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ei
14701: kaehtosopimus tai sanottu päätöksensä tältä ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu.
14702: osin eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväk-
14703: syttäväksi. 8 §
14704: Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta
14705: 5 § koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin
14706: Virkaehtosopimukseen ovat sidotut: työosuikuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.
14707: 1) valtio; Myös 1 momentissa mainitut työtaistelutoi-
14708: 2) ne virkamiesyhdistykset, jotka ovat teh- menpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään
14709: neet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin ai- vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopi-
14710: kaisempien sopimukseen osallisten suostumuk- muksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erik-
14711: sella kirjallisesti siihen yhtyneet; seen niin säädetty. Nämä työtaistelutoimenpi-
14712: 3) ne virkamiesyhdistykset, jotka yhdessä teet ovat tällöin kiellettyjä siinäkin tapaukses-
14713: tai useammassa asteessa ovat tai sopimuksen sa, että niistä muista kuin 2 §:n mukaan sopi-
14714: voimassa ollessa ovat olleet 2 kohdassa tar- muksenvaraisista asioista, joihin toimenpiteellä
14715: koitettujen virkamiesyhdistysten alayhdistyksiä; pyritään vaikuttamaan, voidaan 3 §:n 3 mo-
14716: sekä ~entin mukaan tehdä pääsopimus tai yleisso-
14717: 4) ne virkamiehet, jotka ovat tai sopimuk- plmus.
14718: sen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen
14719: sidotun yhdistyksen jäseniä. Virkamies ei saa osallistua lakkoon muutoin
14720: Virkaehtosopimuksen estämättä valtioneu- kuin siihen ryhtyneen virkamiesyhdistyksen
14721: vosto voi määrätä virkamiesten palvelussuhteen päätöksen perusteella. Edellä 2 §:n 4 momen-
14722: ehdoista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on tissa tarkoitetut virkamiehet eivät saa ryhtyä
14723: sovittu, jos henkilöstön saaminen valtion pal- työtaistelutoimenpiteisiin. Työnsulun toimeen-
14724: velukseen tai palveluksessa pysyttäminen taikka panemisesta päättää valtion neuvotteluviran~
14725: muut painavat syyt sitä vaativat. omainen.
14726: Virkaehtosopimuksen estämättä valtiovarain- 9 §
14727: ministeriö voi oikeuttaa virkamiehen lukemaan Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopi-
14728: vuosilomaa, ikälisää tai muuta virkasuhteesta muksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoi-
14729: johtuvaa taloudellista etuutta varten hyväksi menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimas-
14730: muunkin ajan kuin virkaehtosopimuksen mu- saolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk-
14731: kaan sitä varten hyväksi luettavan ajan, myön- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen rii-
14732: tää luvan suorittaa virkaehtosopimuksen mu- dan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuk-
14733: kaisen etuuden muullekin virkamiehelle kuin sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen ai-
14734: siihen virkaehtosopimuksen mukaan oikeutetul- kaansaamiseksi. Tätä työrauhavelvoitetta voi-
14735: le virkamiehelle ja virkasuhteesta johtuvan ta- daan virkaehtosopimuksessa laajentaa. Työrau-
14736: loudellisen etuuden tai kustannusten korvauk- havelvoite koskee myös yhdistystä, jonka 5 §:n
14737: sen muissakin kuin virkaehtosopimuksessa tar- 1 momentin 3 kohdassa mainittu alayhdistys
14738: koitetuissa tapauksissa sekä, tulo- ja menoar- on yhdistyksen suostumuksella tehnyt virkaeh-
14739: vion rajoissa, määrätä henkilökohtaisista pal- tosopimuksen. Pääsopimuksen, yleissopimuk-
14740: kanlisistä, lisäpalkkioista sekä muista niihin sen tai muun ainoastaan erityiskysymyksiä kos-
14741: verrattavista palkkioista. kevan sopimuksen voimassaolo ei estä ryhty-
14742: Valtio ei muissa kuin 2 ja 3 momentissa mästä työtaistelutoimenpiteisiin uuden muita
14743: tarkoitetuissa tapauksissa saa määrätä tai sopia kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaami-
14744: virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuk- seksi, ellei toisin ole sovittu.
14745: sen ulkopuolella olevan virkaehtosopimuksen
14746: tarkoittamaa työtä suorittavan virkamiehen 12 §
14747: palvelussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat Jos valtion neuvotteluviranomainen tai 3 §: n
14748: ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa. 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu virkamies-
14749: 16 1984 vp. - HE n:o 239
14750:
14751: yhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi 17 §
14752: saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vaka- Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun
14753: vaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole pääs- tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen
14754: ty yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä laajentamisen sellaiseksi kuin 12 § :ssä on
14755: luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on valtion sanottu, on lautakunnan päätöksessään kehotet-
14756: neuvotteluviranomaisella tai virkamiesyhdistyk- tava asianosaisia luopumaan työtaistelutoimen-
14757: sellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työ- piteestä osaksi tai kokonaan. Missään tapauk-
14758: rlltojen sovittelusta annetun lain 7 §: ssä mai- sessa ei lautakunnan tutkittavaksi saatettuun
14759: nitun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoit- työtaistelutoimenpiteeseen saa ryhtyä aikaisem-
14760: taa valtakunnansovittelijain toimistoon saatta- min kuin kahden viikon kuluttua työtiaistelu-
14761: vansa asian valtion virkariitalautakunnan käsi- toimenpiteen alunperin ilmoitetusta alkamis- tai
14762: teltäväksi. laajentamisajankohdasta.
14763:
14764: 13 § 26 §
14765: Virkariitalautakunnassa on kahdeksan jäsen- Asianomaisen valtion viranomaisen on kuu-
14766: tä. Jäsenet, joiden tulee olla virkamiesten työ- kauden kuluessa sellaisen tarkentavan virkaeh-
14767: oloihin pevehtyneitä, nimeää valtakunnanso- tosopimuksen tekemisestä, josta valtiolle ai-
14768: vittelij<a kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, heutuvista lisämenoista on sovittu voimassa
14769: näistä neljä Vlaltion neuvotteluviranomaisen ja olevassa virkaehtosopimuksessa, ja muun virka-
14770: neljä virkamiesyhdistysten edustavimpien kes- ehtosopimuksen hyväksymisestä lukien toimi-
14771: kusjärjestöjen esityksestä. Kullekin jäsenelle tettava jäljennös sopimuksesta valtakunnanso-
14772: nimetään samojen perusteiden mukaan kaksi vittelijain toimistoon.
14773: henkilökohtaisua vamjäsentä.
14774:
14775: 16 § Tämä laki tulee voimaan 1 palVana
14776: Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtais- kuuta 198 ja sitä sovelletaan voimaantulon
14777: telun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin, valtio-
14778: neljässätoista vuorokaudessa laskettuna 12 § :n neuvoston ja valtiovarainministeriön päätöksiin
14779: 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtais- sekä voimaantulon jälkeen aloitettuihin tai jat-
14780: telun aloittamista tai laajentamista koske- kuviin työtaistelutoimenpiteisiin. Muutettuja
14781: van, työriitojen sovittelusta annetun lain 12 §:n 1 momenttia sekä 16 ja 17 §:ää sovel-
14782: 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta val- letaan, kun työriitojen sovittelusta annetun lain
14783: takunnansovittelijain toimistoon ja 12 §:n 2 7 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on annettava val-
14784: momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lu- takunnansovittelijain toimistoon taikka asia on
14785: kien, kun asia on saatettu virkariitalautakun- valtion virkaehtosopimuslain 12 §:n 2 momen-
14786: nan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on tissa tarkoitetuissa tapauksissa saatettu virka-
14787: ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolil- riitalautakunnan käsiteltäväksi voimaantulon
14788: le sekä valtakunnansovittelijain toimistoon. jälkeen.
14789:
14790: 4.
14791: Laki
14792: kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta
14793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14794: muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/
14795: 70) 2 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksimainittu sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9
14796: päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (27 5/79), sekä 5 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n
14797: 1 momentti, 14 § :n 1 momentti, 17 § j'a 18 § sekä
14798: lisätään lain 5 §:ään uudet 2 ja 3 momentti, jolloin edellämainitut 5 §:n 2 ja 3 momentti
14799: siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
14800: 2 § virkakoneiston järjestely, viran perustaminen
14801: tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai
14802: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene-
14803: laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu telmät eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan
14804: 1984 vp. - HE n:o 239 17
14805:
14806: palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lak- 13 §
14807: kaaminen, lukuunottamatta irtisanomisaikaa ja Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai vi-
14808: irtisanomisen perusteita. ranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoi-
14809: Sopia ei saa: menpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toi-
14810: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, minnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotte-
14811: viranhaltijan velvollisuuksista eikä kurinpidos- luissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelu-
14812: ta; toimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittami-
14813: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver- sesta, on sopimusvaltuuskunnalla tai viran-
14814: rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen haltijayhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden
14815: vuokrien määristä taikka kunnan tai kuntain- kuluessa työriitojen sovittelusta annetun lain
14816: liiton muun omaisuuden käyttämisestä lukuun- 7 §:ssä mainitun ilmoituksen saatuaan kirjalli-
14817: ottamatta työnantajan ja viranhaltijoiden väli- sesti ilmoittaa valtakunnansovittelijain toimis-
14818: sessä yhteistoimintatehtävässä toimivan henki- toon saattavansa asian kunnallisen virkariita-
14819: lön työtiloja ja työvälineitä; eikä lautakunnan käsiteltäväksi.
14820: 3) niistä asioista, joista työehtosopimuksilla
14821: ei voida työntekijöiden osalta sopia.
14822: 14 §
14823: Kunnallisessa virkariitalautakunnassa on kah-
14824: 5 § deksan jäsentä. Jäsenet, joiden tulee olla kU111t-
14825: nall1sten viranhaltijoiden työoloihin perehty-
14826: Virkaehtosopimuksen estämättä kunnallinen neitä, nimeää valtakunnansovittelija kolmeksi
14827: sopimusvaltuuskunta voi, neuvoteltuaan siitä kalenterivuodeksi kerrallaan, näistä neljä kun-
14828: 3 §:n 4 momentissa tarkoitetun neuvottelume- nallisen sopimusvaltuuskunnan ja neljä viran-
14829: nettelyä koskevan pääsopimuksen osapuolina haltijayhdistysten edustavimpien keskusjärjes-
14830: olevien yhdistysten kanssa, määrätä viranhalti- töjen esityksestä. Kullekin jäsenelle nimetään
14831: jain palvelussuhteen ehdoista toisin kuin virka- samojen perusteiden mukaan kaksi henkilökoh-
14832: ehtosopimuksessa on sovittu, jos henkilöstön taista varajäs,entä.
14833: saaminen kuntien ja kuntainliittojen palveluk-
14834: seen tai palveluksessa pysyttäminen taikka
14835: muut painavat syyt sitä vaativat. 17 §
14836: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi, neu- Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtais-
14837: voteltuaan 2 momentissa tarkoitettujen yhdis- telun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva
14838: tysten kanssa, määrätä niiden kuntaa tai kun- asia neljässätoista vuorokaudessa laskettuna
14839: tainliittoa työnantajana edustavien viranhaltijoi- 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
14840: den palvelussuhteen ehdoista, joiden osalta vir- työtaistelun aloittamista tai laajentamista kos-
14841: kaehtosopimuksen sitovuuspiiriä on virkaehto- kevan, työriitojen sovittelusta annetun lain
14842: sopimuksessa rajoitettu. 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valta-
14843: Kunta tai kuntainliitto ei saa muutoin kuin kunnansovittelijain toimistoon ja 13 § :n 2 mo-
14844: 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa mentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien,
14845: taikka 2 § :n 4 momentissa tarkoitetussa yksit- kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsi-
14846: täistapauksesSia määrätä tai sopia eikä kunnal- teltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitet-
14847: linen keskusjärjestö suositella virkaehtosopi- tava päätöksensä riidan osapuolille sekä valta-
14848: muksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuo- kunnansovittelijain toimistoon.
14849: lella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua
14850: työtä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen 18 §
14851: ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa vir- Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun
14852: kaehtosopimuksen kanssa. tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen
14853: Edellä 1 ja 4 momentissa säädettyä on nou- laajentamisen sellaiseksi kuin 13 §:n 1 mo-
14854: datettava ainoastaan sikäli kuin kunnallinen mentissa on sanottu, lautakunnan on päätök-
14855: sopimusvaltuuskunta, kunta, kuntainliitto, vi- sessaan kehotettava asianosaisia luopumaan
14856: ranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu työtaistelutoimenpiteestä osaksi tai kokonaan.
14857: aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehto- Missään tapauksessa ei lautakunnan tutkitta-
14858: sopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuk- vaksi saatettuun työtaistelutoimenpiteeseen saa
14859: sessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoi- ryhtyä aikaisemmin kuin kahden viikon ku-
14860: tettu. luttua työtaistelutoimenpiteen alunperin ilmoi-
14861: 3 1682016699
14862: 18 1984 vp. - HE n:o 239
14863:
14864: tetusta alkamis- tai laajentamisajankohdasta työtaistelutoimenpiteisiin. Muutettuja 13 §:n
14865: lukien. 1 momenttia sekä 17 ja 18 §:ää sovelletaan,
14866: kun työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:ssä
14867: tarkoitettu ilmoitus on annettava valtakunnan-
14868: Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana sovittelijain toimistoon taikka asia on kunnal-
14869: kuuta 198 ja sitä sovelletaan voimaantulon lisen virkaehtosopimuslain 13 § :n 2 momen-
14870: jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin ja kun- tissa tarkoitetuissa tapauksissa saatettu virka-
14871: nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöksiin sekä riitalautakunnan käsiteltäväksi voimaantulon
14872: voimaantulon jälkeen aloitettuihin tai jatkuviin jälkeen.
14873:
14874: 5.
14875: Laki
14876: kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta annetun lain muuttamisesta
14877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14878: muutetaan kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun lain
14879: (671/70) 8 §:n 1 momentti sekä
14880: lisätään lain 1 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 8 b §, seuraavasti:
14881: 1 § säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeel-
14882: liset tiedot. Sopimusvaltuuskunnalla on sama
14883: Sopimusvaltuuskunta voi antaa suosituksia oikeus saada tietoja valtion viranomaisilta, si-
14884: palvelussuhdetta koskevissa asioissa, joista ei käli kuin on kysymys kuntien ja kuntainliitto-
14885: voida sopia virkaehtosopimuksin. jen toimittamista tiedoista.
14886: Milloin 1 momentissa mainitut tiedot on
14887: 8 § säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa, sopi-
14888: Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston paa- musvaltuuskunnan jäsenillä, niillä, joilla on
14889: tökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuk- oikeus osallistua sopimusvaltuuskunnan ko-
14890: sen tekemistä tai soveltamista taikka perustuu kouksiin, ja sopimusvaltuuskunnan toimiston
14891: kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 tai henkilökunnalla on sama velvollisuus salassa-
14892: 3 momenttiin, ei saa hakea muutosta. Sama pitoon kuin tiedot antaneella valtion tai kun-
14893: koskee kunnan tai kuntainliiton viranomaisen nallisella viranomaisella.
14894: päätöstä, joka on tehty kunnallisen virkaehto- Joka jättää noudattamatta 1 momentissa
14895: sopimuslain 3 § :n 2 momentin nojalla. tarkoitetun tietojenantamisvelvollisuuden, tuo-
14896: mittakoen sakkoon.
14897: 8h §
14898: Kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla on oi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14899: keus saada kunnilta ja kuntainliitoilta 1 §:ssä kuuta 198 .
14900:
14901: 6.
14902: Laki
14903: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta
14904: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
14905: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (35/73) 15 §:n 2 momentti seu-
14906: raavasti:
14907: 15 §
14908: muiden etujen osalta, joista on voimassa tai
14909: Vaidonosuus suoritetaan, erikseen säädetty- noudatettavana virkaehto- tai työehtosopimus
14910: jen perusteiden nojalla, niiden pa~austen ja taikka kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 § :n 2
14911: 1984 vp. - HE n:o 239 19
14912:
14913: tai 3 momentissa tarkoitettu kunnallisen sopi- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana
14914: musvaltuuskunnan päätös, sen mukaisiin me- kuuta 198 . Muutetussa 15 §:n 2 momen-
14915: noihin kuin tämä sopimus tai päätös edellyt- tissa tarkoitettu kunnallisen sopimusvaltuus-
14916: tää, sikäli kuin eduskunnan palkkavaltuuskunta kunnan päätös rinnastetaan valtionosuuden pe-
14917: on hyväksynyt sopimuksen tai päätöksen val- rusteena virkaehtosopimukseen sen estämättä,
14918: tionosuuden suorittamisen perusteeksi tai, jos mitä lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuin ta-
14919: sopimus tai päätös ei vaadi palkkavaltuuskun- voin on ennen 1 patvaa kuuta 198
14920: nan hyväksymistä, valtion asianomainen viran- muussa laissa tai sen nojalla erikseen ,säädet-
14921: omainen on sopimuksen tai päätöksen sano- ty toisin.
14922: tussa tarkoituksessa hyväksynyt.
14923:
14924:
14925:
14926:
14927: 7.
14928: Laki
14929: työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
14930:
14931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta
14932: 1974 annetun lain (646/74) 13 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä helmi-
14933: kuuta 1979 annetussa laissa (244/79), uusi 6 momentti seuraavasti:
14934:
14935: 13 §
14936: nonalan neuvotteluviranomainen sanotun pykä-
14937: Valtion puolesta panee kanteen vireille tai län 3 momentissa tarkoitettua tarkentavaa vir-
14938: vastaa kanteeseen valtion virkaehtosopimuslain kaehtosopimusta koskevassa asiassa.
14939: 3 §: n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu val-
14940: tion neuvotteluviranomainen tai sen määräyk- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14941: sestä momentin 2 kohdassa tarkoitettu hallin- kuuta 198 .
14942:
14943:
14944: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
14945:
14946:
14947: Tasavallan Presidentti
14948: MAUNO KOMSTO
14949:
14950:
14951:
14952:
14953: Ministeri Pekka Vennamo
14954: 20 1984 vp. - HE n:o 239
14955:
14956: Liite
14957:
14958:
14959: 1.
14960:
14961: Laki
14962: hallitusmuodon 65 §:n muuttamisesta
14963:
14964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
14965: tyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 65 § :n 3 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä
14966: marraskuuta 1970 annetussa laissa (662/70), näin kuuluvaksi:
14967:
14968: Voimassa oleva laki Ehdotus
14969:
14970: 65 §
14971:
14972: Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi- Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi-
14973: daan määrätä virkaehtosopimuksin, niin kuin daan määrätä virkaehtosopimuksin tai valtio-
14974: siitä lailla säädetään. Eduskunnan palkkavaltuus- neuvoston päätöksin, niin kuin siitä lailla sää-
14975: kunnan asiana on valtioneuvoston asianomaisen detään. Eduskunnan palkkavaltuuskunnan asia-
14976: jäsenen välityksellä seurata sopimuksesta käytä- na on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14977: viä neuvotteluja ja niiltä osin kuin eduskunnan välityksellä seurata sopimuksesta käytäviä neu-
14978: suostumus on tarpeen eduskunnan puolesta hy- votteluja ja valtioneuvoston päätöksen valmis-
14979: väksyä sopimus. Palkkavaltuuskunta voi alistaa telua sekä niiltä osin kuin eduskunnan suostu-
14980: päätöksensä asiassa eduskunnan vahvistetta- mus on tarpeen eduskunnan puolesta hyväksyä
14981: vaksi. sopimus tai valtioneuvoston päätös. Palkkaval-
14982: tuuskunta voi alistaa päätöksensä asiassa edus-
14983: kunnan vahvistettavaksi.
14984:
14985: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14986: kuuta 198 .
14987:
14988:
14989:
14990: 2.
14991:
14992: Laki
14993: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
14994:
14995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
14996: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 76 a § ja 82 a §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina
14997: kuin ne ovat 23 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (237 /79), näin kuuluviksi:
14998:
14999: Voimassa oleva laki Ehdotus
15000:
15001: 76 a §
15002: Kun eduskunnan palkkavaltuuskunta on alis- Kun eduskunnan palkkavaltuuskunta on alis-
15003: tanut virka- tai toimiehtosopimusta koskevassa tanut virka- tai toimiehtosopimusta tahi virka-
15004: asiassa tekemänsä päätöksen eduskunnan vah- miesten taikka viranhaltijain palvelussuhteen
15005: vistettavaksi, tulee eduskunnan, sen jälkeen ehdoista määräävää valtioneuvoston tahi kun-
15006: kun asiasta on keskusteltu, vahvistaa tai jättää nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöstä koske-
15007: vahvistamatta päätös. vassa asiassa tekemänsä päätöksen eduskunnan
15008: vahvistettavaksi, tulee eduskunnan, sen jälkeen
15009: 1984 vp. - HE n:o 239 21
15010:
15011: Voimassa oleva laki Ehdotus
15012:
15013: kun asiasta on keskusteltu, vahvistaa tai jättää
15014: vahvistamatta päätös.
15015:
15016: 82 a §
15017:
15018: Palkkavaltuuskunta on päätösvaltainen, kun
15019: --------------
15020: Palkkavaltuuskunta on päätösvaltainen, kun
15021: vähintään viisitoista jäsentä on läsnä. Jos val- vähintään viisitoista jäsentä on läsnä. Jos val-
15022: tuuskunnan jäsenet eivät ole päätöksestä yksi- tuuskunnan jäsenet eivät ole päätöksestä yksi-
15023: mielisiä, tulee päätökseksi se mielipide, jota mielisiä, tulee päätökseksi se mielipide, jota
15024: useimmat ovat kannattaneet. Äänten mennessä useimmat ovat kannattaneet. Äänten mennessä
15025: tasan katsotaan virka- tai toimiehtosopimus tasan katsotaan virka- tai toimiehtosopimus tahi
15026: hyväksytyksi, muissa asioissa ratkaisee arpa. virkamiesten taikka viranhaltiiain palvelussuh-
15027: Päätöksen tekemiseen hallitusmuodon 65 §:n teen ehdoista määräävä valtioneuvoston tahi
15028: 3 momentissa ja 66 §:n 3 momentissa tarkoi- kunnallisen sopimusvaltuuskunnan päätös hy-
15029: tetusta alistamisesta vaaditaan enemmistö anne- väksytyksi, muissa asioissa ratkaisee arpa. Pää-
15030: tuista äänistä. Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt töksen tekemiseen hallitusmuodon 65 § :n 3
15031: valtuuskunnan päätökseen, on oikeus ilmoittaa momentissa ja 66 §:n 3 momentissa tarkoite-
15032: eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan. tuista alistamisista vaaditaan enemmistö anne-
15033: tuista äänistä. Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt
15034: valtuuskunnan päätökseen, on oikeus ilmoittaa
15035: eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan.
15036: Virka- tai toimiehtosopimusta koskevan asian Virka- tai toimiehtosopimuksen tahi virka-
15037: toimittaa palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi miesten taikka viranhaltiiain palvelussuhteen
15038: valtioneuvosto. Palkkavaltuuskunnan tehtyä ehdoista määräävän valtioneuvoston tahi kun-
15039: asiassa päätöksen on se välittömästi saatettava nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöksen toi-
15040: valtioneuvostolle tiedoksi. mittaa palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi
15041: valtioneuvosto. Palkkavaltuuskunnan tehtyä
15042: asiassa päätöksen on se välittömästi saatettava
15043: valtioneuvostolle tiedoksi.
15044:
15045:
15046: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
15047: kuuta 198 .
15048: 22 1984 vp. - HE n:o 239
15049:
15050: 3.
15051:
15052: Laki
15053: valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
15054:
15055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15056: muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/
15057: 70) 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 momentti sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9 päivänä
15058: maaliskuuta 1979 annetussa laissa (274/79), ja 4 momentti, 3 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §,
15059: 8 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §, 12 §:n 1 momwtti, 13 §:n 1 momentti, 16 §, 17 § ja 26 §
15060: sekä
15061: lisätään lain 3 §:ään uusi 2 momentti, 4 §:ään uusi 3 momentti ja 8 §:ään uusi 2 mo-
15062: mentti, jolloin nykyinen 3 §:n 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja nykyiset 8 §:n 2 ja 3
15063: momentti siirtyvät 3 j:a 4 momentiksi, seuraavasti:
15064:
15065: Voimassa oleva laki Ehdotus
15066: 1 §
15067: Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen Valtion virkamieslaissa tarkoitettujen valtion
15068: vahvistamiseksi virkaehtosopimuksin ja työrau- virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vahvista-
15069: han turvaamiseksi neuvotellaan sen mukaan miseksi virkaehtosopimuksin ja työrauhan tur-
15070: kuin tässä laissa säädetään. vaamiseksi neuvotellaan sen mukaan kuin tässä
15071: laissa säädetään.
15072: Virkamiehiksi, joita 1 momentissa tarkoite- Tätä lakia sovelletaan evankelis-luterilaisten
15073: taan, luetaan myös virkasuhteeseen verratta- hiippakuntain arkkipiispaan ja piispoihin sekä
15074: vassa päätoimisessa palvelussuhteessa valtioon tuomiokapitulien virkamiehiin ja ortodoksisen
15075: olevat henkilöt. Tätä lakia sovelletaan evanke- kirkkokunnan arkkipiispaan, piispaan ja apu-
15076: lis-luterilaisten hiippakuntain arkkipiispaan ja laispiispaan sekä kirkkokunnan muihin virka-
15077: piispoihin sekä tuomiokapitullen virkamiehiin miehiin, mikäli muualla ei ole toisin säädetty.
15078: ja ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispaan, Erikseen säädetään tämän lain soveltamisesta
15079: piispaan ja apulaispiispaan sekä kirkkokunnan eduskunnan oikeusasiamieheen sekä eduskun-
15080: muihin virkamiehiin, mikäli muualla ei ole toi- nan, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oi-
15081: sin säädetty. Erikseen säädetään tämän lain so- keusasiamiehen ja Pohjoismaiden neuvoston
15082: veltamisesta eduskunnan oikeusasiamieheen se- Suomen valtuuskunnan kanslioiden ja eduskun-
15083: kä eduskunnan, valtiontilintarkastajain, edus- nan kirjaston virkamiehiin sekä Suomen Pan-
15084: kunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neu- kin, Postipankin ja kansaneläkelaitoksen virka-
15085: voston Suomen valtuuskunnan kanslioiden ja miehiin ja toimihenkilöihin.
15086: eduskunnan kirjaston virkamiehiin sekä Suo-
15087: men Pankin, Postipankin ja kansaneläkelaitok-
15088: sen virkamiehiin ja toimihenkilöihin.
15089:
15090: 2 §
15091: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen
15092: ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu
15093: virkakoneiston järjestely, viran perustaminen virkakoneiston järjestely, viran perustaminen
15094: tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai
15095: sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene- sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene-
15096: telmät eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan telmät eikä virkasuhteen syntyminen taikka
15097: palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lak- sen lakkaaminen, lukuunottamatta irtisanomis-
15098: kaamisen perusteet. aikaa ja irtisanomisen perusteita.
15099: Sopia ei saa:
15100: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista,
15101: virkaylennysperusteista, virkamiehen velvolli- virkaylennysperusteista, virkamiehen velvolli-
15102: 1984 vp. - HE n:o 239 23
15103:
15104: Voimassa oleva laki Ehdotus
15105:
15106: suuksista, kurinpidosta, ulkomaanedustuksen suuksista, kurinpidosta eikä ulkomaanedustuk-
15107: virkamiehille maksettavista paikallisista erikois- sen virkamiehille maksettavista paikallisista eri-
15108: alasuhteista aiheutuvista lisistä ja korvauksista koisalosuhteista aiheutuvista lisistä ja korvauk-
15109: eikä muun kuin koulutuksen, opiskelun, sai- sista;
15110: rauden, raskauden ja synnytyksen perusteella
15111: myönnettävästä virkavapaudesta;
15112: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver-
15113: verrattavista muista eduista, virkamiesasunto- rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen
15114: jen vuokrien määrästä tai valtion muun omai- vuokrien määrästä tai valtion muun omaisuu-
15115: suuden käyttämisestä; eikä den käyttämisestä lukuunottamatta työnantajan
15116: ja virkamiesten välisessä yhteistoimintatehtä-
15117: vässä toimivan henkilön työtiloja ja työväli-
15118: neitä; eikä
15119: 3) niistä astotsta, joista työehtosopimuksilla
15120: ei voida työntekijöiden osalta sopia.
15121: Asetuksella määrätään erikseen ne virat, Asetuksella voidaan erikseen määrätä ne vi-
15122: joiden haltijain tehtäviin kuuluu edustaa vai- rat, joiden haltijain tehtäviin kuuluu edustaa
15123: tiota tässä laissa tarkoitetuissa neuvotteluissa valtiota tässä laissa tarkoitetuissa neuvotteluis-
15124: ja työtaistelun sattuessa sekä avustaa sanottu- sa tai työtaistelun sattuessa taikka jotka muu-
15125: jen neuvottelujen valmistelussa. Näiden virko- toin toimivat työnantajan edustajana. Näiden
15126: jen palkkaluokittelusta sekä niiden haitijoille virkojen palkkauksen tarkistamisesta sekä nii-
15127: suoritettavista palkkioista määrätään erikseen den haitijoille suoritettavista palkkioista mää-
15128: valtioneuvoston päätöksellä. rätään erikseen valtiovarainministeriön päätök-
15129: sellä.
15130:
15131:
15132: 3 §
15133: Voimassa olevan virkaehtosopimuksen tar-
15134: kentamisesta voidaan tehdä virkaehtosopimus
15135: (tarkentava virkaehtosopimus). Neuvottelume-
15136: nettelystä sekä työrauhan turvaamista tarkoit-
15137: tavasta tai muusta sellaisesta menettelystä voi-
15138: daan tehdä erillinen sopimus (pääsopimus).
15139: Samoin voidaan tehdä erillinen sopimus virka-
15140: miesasioiden hoitamisessa noudatettavista me-
15141: nettelytavoista (yleissopimus). Näistä sopimuk-
15142: sista on voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta
15143: on säädetty, jollei 4 §:n 2 momentista tai
15144: 6 §:n 1 momentista muuta johdu.
15145: Neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat:
15146: 1) valtion puolesta se viranomainen, jolle 1) valtion puolesta se viranomainen, jolle
15147: tehtävä asetuksella uskotaan; ja tehtävä asetuksella uskotaan (valtion neuvotte-
15148: luviranomainen) ,·
15149: 2) jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuissa
15150: tapauksissa valtion puolesta valtion neuvotte-
15151: luviranomaisen määräämä virasto tai laitos
15152: (hallinnonalan neuvotteluviranomainen);
15153: 2) virkamiesten puolesta sellainen rekiste- 3) virkamiesten puolesta sellainen rekiste-
15154: röity yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin röity yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin
15155: kuuluu virkamiesten etujen valvominen virka- kuuluu virkamiesten etujen valvominen virka-
15156: suhteissa tai niihin verrattavissa palvelussuh- suhteissa ( virkamiesyhdistys) ja jonka kanssa
15157: 24 1984 vp. - HE n:o 239
15158:
15159: Voimassa oleva laki Ehdotus
15160:
15161: teissa ( virkamiesyhdistys) ja jonka kanssa valtion neuvotteluviranomainen harkitsee tar-
15162: edellä tarkoitettu viranomainen harkitsee tar- koituksenmukaiseksi neuvottelujen käymisen ja
15163: koituksenmukaiseksi virkaehtosopimuksen teke- virkaehtosopimuksen tekemisen; sekä
15164: misen.
15165: 4) jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuissa
15166: tapauksissa virkamiesten puolesta virkamiesyh-
15167: distys, jonka kanssa hallinnonalan neuvottelu-
15168: viranomainen harkitsee tarkoituksenmukaiseksi
15169: neuvottelujen käymisen ja tarkentavan virka-
15170: ehtosopimuksen tekemisen (hallinnonalan vir-
15171: kamiesyhdistys).
15172: Valtion neuvotteluviranomainen voi määrätä
15173: hallinnonalan neuvotteluviranomaisen käymään
15174: virkaehtosopimuksen tekemiseksi tarvittavia
15175: neuvotteluja ja oikeuttaa sen tekemään omalta
15176: osaltaan taikka alaisensa hallinnon osalta tarken-
15177: tavan virkaehtosopimuksen. Hallinnonalan neu-
15178: votteluviranomaisen tekemä tarkentava virka-
15179: ehtosopimus on mitätön, jos se on ristiriidas-
15180: sa valtion neuvotteluviranomaisen tekemän vir-
15181: kaehtosopimuksen kanssa.
15182: Neuvottelumenettelystä sekä työrauhan tur-
15183: vaamista tarkoittavasta tai muusta sellaisesta
15184: menettelystä voidaan tehdä erillinen sopimus
15185: (pääsopimus). Tästä sopimuksesta on voimas-
15186: sa, mitä virkaehtosopimuksesta on säädetty,
15187: jollei 6 §:n 1 momentista muuta johdu.
15188:
15189: 4 §
15190:
15191: Virkaehtosopimus on, tullakseen voimaan, Virkaehtosopimus tulee voimaan vasta kun
15192: valtioneuvoston hyväksyttävä. Mikäli sopimuk- valtioneuvosto on sen hyväksynyt. V aitioneu-
15193: sesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, voston hyväksymistä ei kuitenkaan edellytetä
15194: joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan sellaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen osal-
15195: päätös, on valtioneuvoston alistettava virka- ta, josta valtiolle aiheutuvista lisämenoista mz
15196: ehtosopimus tältä osin eduskunnan palkkaval- sovittu voimassa olevassa virkaehtosopimuk-
15197: tuuskunnan hyväksyttäväksi. sessa.
15198: Mikäli virkaehtosopimuksesta tai 5 §:n 2
15199: momentin nojalla annetusta valtioneuvoston
15200: päätöksestä aiheutuu valtiolle sellaisia lisäme-
15201: noja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskun-
15202: nan päätös, on valtioneuvoston alistettava vir-
15203: kaehtosopimus tai sanottu päätöksensä tältä
15204: osin eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväk-
15205: syttäväksi.
15206:
15207: 5 §
15208: Virkaehtosopimukseen ovat sidotut:
15209: 1) valtio;
15210: 2) ne virkamiesyhdistykset, jotka ovat teh-
15211: neet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin ai-
15212: 1984 vp. - HE n:o 239 25
15213:
15214: Voimassa oleva laki Ehdotus
15215:
15216: kaisempien sopimukseen osallisten suostumuk-
15217: sella kirjallisesti siihen yhtyneet;
15218: .3) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yh- .3) ne virkamiesyhdistykset, jotka yhdessä
15219: dessa tai useammassa asteessa ovat tai sopi- tai useammassa asteessa ovat tai sopimuksen
15220: muksen voimassa ollessa ovat olleet 2 koh- voimassa ollessa ovat olleet 2 kohdassa tar-
15221: dassa tarkoitettujen virkamiesyhdistysten ala- koitettujen virkamiesyhdistysten alayhdistyksiä;
15222: ~distyksiä; ja sekä
15223: 4) ne virkamiehet, jotka ovat tai sopimuk·
15224: sen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen
15225: sidotun yhdistyksen jäseniä.
15226: · Virkaehtosopimuksen estämättä valtioneu-
15227: vosto voi määrätä virkamiesten palvelussuhteen
15228: ehdoista toisin kuin virkaehtosopimuksessa on
15229: sovittu, jos henkilöstön saaminen valtion pal-
15230: velukseen tai palveluksessa pysyttäminen taikka
15231: muut painavat syyt sitä vaativat.
15232: Virkaehtosopimuksen estämättä valtiovarain-
15233: ministeriö voi oikeuttaa virkamiehen lukemaan
15234: vuosi/omaa, ikälisää tai muuta virkasuhteesta
15235: johtuvaa taloudellista etuutta varten hyväksi
15236: muunkin ajan kuin virkaehtosopimuksen mu-
15237: kaan sitä varten hyväksi luettavan ajan, myön-
15238: tää luvan suorittaa virkaehtosopimuksen mu-
15239: kaisen etuuden muullekin virkamiehelle kuin
15240: siihen virkaehtosopimuksen mukaan oikeutetul-
15241: le virkamiehelle ja virkasuhteesta johtuvan ta-
15242: loudellisen etuuden tai kustannusten korvauk-
15243: sen muissakin kuin virkaehtosopimuksessa tar-
15244: koitetuissa tapauksissa sekä, tulo- ja menoar-
15245: vion rajoissa, määrätä henkilökohtaisista pal-
15246: kanlisistä, lisäpalkkioista sekä muista niihin
15247: verrattavista palkkioista.
15248: Vaitio ei saa määrätä tai sopia virkaehto- Vaitio ei muissa kuin 2 ja 3 momentissa
15249: sopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulko- tarkoitetuissa tapauksissa saa määrätä tai sopia
15250: puolella olevan virkaehtosopimuksen tarkoitta- virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuk-
15251: maa työtä suorittavan virkamiehen palvelus- sen ulkopuolella olevan virkaehtosopimuksen
15252: suhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat risti- tarkoittamaa työtä suorittavan virkamiehen
15253: riidassa virkaehtosopimuksen kanssa. palvelussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat
15254: ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.
15255: Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä on nou- Edellä 1 ja 4 momentissa säädettyä on nou-
15256: datettava ainoastaan sikäli kuin valtio, yhdis- datettava ainoastaan sikäli kuin valtio, yhdistys
15257: tys tai virkamies ei ole sidottu aikaisempaan tai virkamies ei ole sidottu aikaisempaan toi-
15258: toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen sin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen taik-
15259: taikka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ei
15260: ei ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu. ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu.
15261:
15262: 8 §
15263: Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta
15264: koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin
15265: työosuikuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämä- työnsulimun tai lakkoon ei saa ryhtyä.
15266:
15267:
15268: 4 1682016699
15269: 26 1984 vp. - HE n:o 239
15270:
15271: Voimassa oleva laki Ehdotus
15272:
15273: kin ovat kiellettyjä, jos niillä pyntaan vaikut-
15274: tamaan muihin kuin 2 § :n mukaan sopimuk-
15275: senvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen
15276: niin säädetty.
15277: Myös 1 momentissa mainitut työtaistelutoi-
15278: menpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään
15279: vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopi-
15280: muksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erik-
15281: seen niin säädetty. Nämä työtaistelutoimenpi-
15282: teet ovat tällöin kiellettyjä siinäkin tapaukses-
15283: sa, että niistä muista kuin 2 §:n mukaan sopi-
15284: muksenvaraisista asioista, joihin toimenpiteellä
15285: pyritään vaikuttamaan, voidaan 3 §:n 3 mo-
15286: mentin mukaan tehdä pääsopimus tai yleisso-
15287: pimus.
15288: -Virkamies
15289: - - -ei-saa-osallistua
15290: - - -lakkoon
15291: - - -muutoin
15292: -- Virkamies ei saa osallistua lakkoon muutoin
15293: kuin siihen ryhtyneen virkamiesyhdistyksen kuin siihen ryhtyneen virkamiesyhdistyksen
15294: päätöksen perusteella. Edellä 2 § :n 4 momen- päätöksen perusteella. Edellä 2 §:n 4 momen-
15295: tissa tarkoitetut virkamiehet eivät saa ryhtyä tissa tarkoitetut virkamiehet eivät saa ryhtyä
15296: työtaistelutoimenpiteisiin. Työnsulun toimeen- työtaistelutoimenpiteisiin. Työnsulun toimeen-
15297: panemisesta päättää 3 §:n 1 momentin 1 koh- panemisesta päättää valtion neuvotteluviran-
15298: dassa mainittu viranomainen. omainen.
15299:
15300: 9 §
15301: Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopi- Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopi-
15302: muksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoi- muksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoi-
15303: menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimas- menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimas-
15304: saolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk- saolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk-
15305: seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen rii- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen rii-
15306: dan ratkaisemiseksi voimassa olevan sopimuk- dan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuk-
15307: sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen ai- sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen ai-
15308: kaansaamiseksi. Tätä työrauhavelvoitetta voi- kaansaamiseksi. Tätä työrauhavelvoitetta voi-
15309: daan virkaehtosopimuksessa laajentaa. Työrau- daan virkaehtosopimuksessa laajentaa. Työrau-
15310: havelvoite koskee myös yhdistystä, jonka 5 § :n havelvoite koskee myös yhdistystä, jonka 5 § :n
15311: 1 momentin 3 kohdassa mainittu alayhdistys 1 momentin 3 kohdassa mainittu alayhdir.tys
15312: on yhdistyksen suostumuksella tehnyt virka- on yhdistyksen suostumuksella tehnyt virkaeh-
15313: ehtosopimuksen. Edellä 3 §:n 2 momentissa tosopimuksen. Pääsopimuksen, yleissopimuk-
15314: tarkoitetun tai muun ainoastaan erityiskysy- sen tai muun ainoastaan erityiskysymyksiä kos-
15315: myksiä koskevan sopimuksen voimassaolo ei kevan sopimuksen voimassaolo ei estä ryhty-
15316: estä ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin uuden mästä työtaistelutoimenpiteisiin uuden muita
15317: muita kysymyksiä koskevan sopimuksen ai- kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaami-
15318: kaansaamiseksi, ellei toisin ole sovittu. seksi, ellei toisin ole sovittu.
15319:
15320: 12 §
15321: Jos valtion neuvotteluviranomainen tai virka- Jos valtion neuvotteluviranomainen tai 3 §:n
15322: miesyhdistys katsoo, että työtaistelutoimen- 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu virkamies-
15323: pide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toimin- yhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi
15324: nat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vaka-
15325: ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimen- vaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole pääs-
15326: piteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, ty yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä
15327: 1984 vp. - HE n:o 239 27
15328:
15329: Voimassa oleva laki Ehdotus
15330:
15331: on neuvotteluviranomaisella tai virkamiesyhdis- luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on valtion
15332: tyksellä oikeus kolmen vuorokauden kuluessa neuvotteluviranomaisella tai virkamiesyhdistyk-
15333: työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta sellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työ-
15334: 1962 annetun lain (420/62) 7 §:ssä mainitun riitojen sovittelusta annetun lain 7 §: ssä mai-
15335: ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa val- nitun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoit-
15336: takunnansovittelijain toimistoon saattavansa taa valtakunnansovittelijain toimistoon saatta-
15337: asian valtion virkariitalautakunnan käsiteltä- vansa asian valtion virkariitalautakunnan käsi-
15338: väksi. teltäväksi.
15339:
15340:
15341: 13 §
15342: Virkariitalautakunnassa on kuusi jäsentä. Virkariitalautakunnassa on kahdeksan jäsen-
15343: Jäsenet, joiden tulee olla virkamiesten työ- tä. Jäsenet, joiden tulee olLa virkamiesten työ-
15344: oloihin perehtyneitä, nimeää valtakunnansovit- oloihin perehtyndtä, nimeää v,altakunnansovit-
15345: tel* kolmeksi kalenterivuodeksi kertallaan, telija kolmeksi kalenterivuodeksi kermllaan,
15346: näistä kolme valtion neuvotteluviranomaisen näistä neljä valtion neuvotteluviranomaisen ja
15347: ja kolme virkamiesyhdistysten edustaviropien neljä virkamiesyhdistysten edustaviropien kes-
15348: keskusjärjestöjen esityksestä. Kullekin jäsenel- kusjärjestöjen esityksestä. Kullekin jäsenelle
15349: le nimetään samojen perusteiden mukaan kak- nimetään ·s,amoj·en perusteiden mukaan kaksi
15350: si henkilökohtaista varajäsentä. henkilökohtaista v•arajäsentä.
15351:
15352:
15353: 16 §
15354: Virkariitalautakunnan on ratkaistava työ- Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtais-
15355: taistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva telun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia
15356: asia kymmenessä vuorokaudessa laskettuna neljässätoista vuorokaudessa laskettuna 12 §:n
15357: 12 § :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtais-
15358: työtaistelun aloittamista tai laajentamista kos- telun aloittamista tai laajentamista koske-
15359: kevan, työriitojen sovittelusta annetun lain van, työriitojen sovittelusta annetun lain
15360: 7 §: ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valta- 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta val-
15361: kunnansovittelijain toimistoon ja 12 §:n 2 mo- takunnansovittelijain toimistoon ja 12 §:n 2
15362: mentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lu-
15363: kun asia on saatettu virkariitalautakunnan kien, kun asia on saatettu virkariitalautakun-
15364: käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoi- nan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on
15365: tettava päätöksensä riidan osapuolille sekä ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolil-
15366: valtakunnansovittelijain toimistoon. le sekä valtakunnansovittelijain toimistoon.
15367:
15368: 17 §
15369: Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun
15370: tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen
15371: laajentamisen sellaiseksi kuin 12 §:ssä on sa- laajentamisen sellaiseksi kuin 12 §: ssä on
15372: nottu, on lautakunnan päätöksessään kehotet- sanottu, on lautakunnan päätöksessään kehotet-
15373: tava asianomaisia luopumaan työtaistelutoi- tava asianosaisia luopumaan työtaistelutoimen-
15374: menpiteestä osaksi tai kokonaan. Missään ta- piteestä osaksi tai kokonaan. Missään tapauk-
15375: pauksessa ei lautakunnan tutkittavaksi saatet- sessa ei lautakunnan tutkittavaksi saatettuun
15376: tuun työtaistelutoimenpiteeseen saa ryhtyä ai- työtaistelutoimenpiteeseen saa ryhtyä aikaisem-
15377: kaisemmin kuin kahden viikon kuluttua työ- min kuin kahden viikon kuluttua työtaistelu-
15378: taistelutoimenpiteen alunperin ilmoitetusta al- toimenpiteen alunperin ilmoitetusta alkamis- tai
15379: kamis- tai laajentamisajankohdasta tai, milloin laajentamisajankohdasta.
15380: sosiaali- ja terveysministeriö on kieltänyt työ-
15381: taistelun toimeenpanemisen tai sen laajentami-
15382: sen määräajaksi, tämän määräajan päättymi-
15383: sestä lukien.
15384: 28 1984 vp. - HE n:o 239
15385:
15386: Voimassa oleva laki Ehdotus
15387: 26 §
15388: Asianomaisen valtion viranomaisen on kuu- Asianomaisen valtion viranomaisen on kuu-
15389: kauden kuluessa virkaehtosopimuksen hyväk- kauden kuluessa sellaisen tarkentavan virkaeh-
15390: symisestä lukien toimitettava jäljennös sopi- tosopimuksen tekemisestä, josta valtiolle ai-
15391: muksesta valtakunnansovittelijain toimistoon. heutuvista lisämenoista on sovittu voimassa
15392: olevassa virkaehtosopimuksessa, ja muun virka-
15393: ehtosopimuksen hyväksymisestä lukien toimi-
15394: tettava jäljennös sopimuksesta valtakunnanso-
15395: vittelijain toimistoon.
15396:
15397:
15398: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
15399: kuuta 198 ja sitä sovelletaan voimaantulon
15400: jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin, valtio-
15401: neuvoston ja valtiovarainministeriön päätöksiin
15402: sekä voimaantulon jälkeen aloitettuihin tai jat-
15403: kuviin työtaistelutoimenpiteisiin. Muutettuja
15404: 12 §:n 1 momenttia sekä 16 ja 17 §:ää sovel-
15405: letaan, kun työriitojen sovittelusta annetun lain
15406: 7 §: ssä tarkoitettu ilmoitus on annettava val-
15407: takunnansovittelijain toimistoon taikka asia on
15408: valtion virkaehtosopimuslain 12 §:n 2 momen-
15409: tissa tarkoitetuissa tapauksissa saatettu virka-
15410: riitalautakunnan käsiteltäväksi voimaantulon
15411: jälkeen.
15412:
15413: 4.
15414: Laki
15415: kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta
15416:
15417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15418: muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/
15419: 70) 2 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksimainittu sellaisena kuin se on osittain muutettuna 9
15420: päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (27 5/79), sekä 5 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n
15421: 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 17 § ja 18 § sekä
15422: lisätään lain 5 §:ään uudet 2 ja 3 momentti, jolloin edellämainitut 5 §:n 2 ja 3 momentti
15423: siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
15424: Voimassa oleva laki Ehdotus
15425:
15426: 2 §
15427: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja
15428: laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu laitosten järjestysmuodon perusteet tai muun
15429: virkakoneiston järjestely, viran perustaminen virkakoneiston järjestely, viran perustaminen
15430: tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai
15431: sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene- sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmene-
15432: telmät eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan telmät eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan
15433: palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lak- palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lak-
15434: kaamisen perusteet. kaaminen, lukuunottamatta irtisanomisaikaa ja
15435: irtisanomisen perusteita.
15436: Sopia ei saa:
15437: 1984 vp. - HE n:o 239 29
15438:
15439: Voimassa oleva laki Ehdotus
15440:
15441: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista,
15442: viranhaltijain velvollisuuksista, kurinpidosta viranhaltijan velvollisuuksista eikä kurinpidos-
15443: eikä muun kuin koulutuksen, opiskelun, sai- ta;
15444: rauden, raskauden ja synnytyksen perusteella
15445: myönnettävästä virkavapaudesta;
15446: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver-
15447: verrattavista muista eduista, virkasuhdeasunto- rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen
15448: jen vuokrien määrästä taikka kunnan tai kun- vuokrien määristä taikka kunnan tai kuntain-
15449: tainliiton muun omaisuuden käyttämisestä; liiton muun omaisuuden käyttämisestä lukuun-
15450: eikä ottamatta työnantajan ja viranhaltijoiden väli-
15451: sessä yhteistoimintatehtävässä toimivan henki-
15452: lön työtiloja ja työvälineitä; eikä
15453: 3) niistä astotsta, joista työehtosopimuksilla
15454: ei voida työntekijöiden osalta sopia.
15455:
15456:
15457: 5 §
15458:
15459: Virkaehtosopimuksen estämättä kunnallinen
15460: sopimusvaltuuskunta voi, neuvoteltuaan siitä
15461: 3 §:n 4 momentissa tarkoitetun neuvottelume-
15462: nettelyä koskevan pääsopimuksen osapuolina
15463: olevien yhdistysten kanssa, määrätä viranhalti-
15464: jain palvelussuhteen ehdoista toisin kuin virka-
15465: ehtosopimuksessa on sovittu, jos henkilöstön
15466: saaminen kuntien ja kuntainliittojen palveluk-
15467: seen tai palveluksessa pysyttäminen taikka
15468: muut painavat syyt sitä vaativat.
15469: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi, neu-
15470: voteltuaan 2 momentissa tarkoitettujen yhdis-
15471: tysten kanssa, määrätä niiden kuntaa tai kun-
15472: lainliittoa työnantajana edustavien viranhaltijoi-
15473: den palvelussuhteen ehdoista, joiden osalta vir-
15474: kaehtosopimuksen sitovuuspiiriä on virkaehto-
15475: sonimuksessa rajoitettu.
15476: Kunta tai kuntainliitto ei saa muutoin kuin Kunta tai kuntainliitto ei saa muutoin kuin
15477: 2 § :n 4 momentissa tarkoitetussa yksittäis- 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
15478: tapauksessa määrätä tai sopia eikä kunnallinen taikka 2 §:n 4 momentissa tarkoitetussa yksit-
15479: keskusjärjestö suositella virkaehtosopimuksen täistapauksessa määrätä tai sopia eikä kunnal-
15480: soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella ole- linen keskusjärjestö suositella virkaehtosopi-
15481: van, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työtä muksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuo-
15482: suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen eh- lella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua
15483: toja sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virka- työtä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen
15484: ehtosopimuksen kanssa. ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa vir-
15485: kaehtosopimuksen kanssa.
15486: Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä on nou- Edellä 1 ja 4 momentissa säädettyä on nou-
15487: datettava ainoastaan sikäli kuin kunnallinen datettava ainoastaan sikäli kuin kunnallinen
15488: sopimusvaltuuskunta, kunta, kuntainliitto, vi- sopimusvaltuuskunta, kunta, kuntainliitto, vi-
15489: ranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu ranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu
15490: aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehto- aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehto-
15491: sopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuk- sopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuk-
15492: sessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoi- sessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoi-
15493: tettu. tettu.
15494: 30 1984 vp. - HE n:o 239
15495:
15496: Voimassa oleva laki Ehdotus
15497:
15498: 13 §
15499: Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai vi- Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai vi-
15500: ranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoi- ranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoi-
15501: menpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toi- menpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toi-
15502: minnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotte- minnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotte-
15503: luissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelu- luissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelu-
15504: toimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittami- toimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittami-
15505: sesta, on sopimusvaltuuskunnalla tai viran- sesta, on sopimusvaltuuskunnalla tai viran-
15506: haltijayhdistyksellä oikeus kolmen vuorokauden haltijayhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden
15507: kuluessa työriitojen sovittelusta 27 päivänä kuluessa työriitojen sovittelusta annetun lain
15508: heinäkuuta 1962 annetun lain (420/62) 7 7 §: ssä mainitun ilmoituksen saatuaan kirjalli-
15509: § :ssä mainitun ilmoituksen saatuaan kirjalli- sesti ilmoittaa valtakunnansovittelijain toimis-
15510: sesti ilmoittaa valtakunnansovittelijain toimis- toon saattavansa asian kunnallisen virkariita-
15511: toon saattavansa asian kunnallisen virkariita- lautakunnan käsiteltäväksi.
15512: lautakunnan käsiteltäväksi.
15513:
15514:
15515: 14 §
15516: Kunnallisessa vir karii talau takunnassa on Kunnallisessa virkariitalautakunnas,ga on
15517: kuusi jäsentä. Jäsenet, joiden tulee olla kun- kahdeksan jäsentä. Jäsenet, joiden tulee olla
15518: nallisten viranhaltijoiden työoloihin perehtynei- kunnallisen viranhaltijoiden työoloihin pereh-
15519: tä, nimeää valtakunnansovittelija kolmeksi ka- tyneitä, nimeää valtakunnansovittelija kolmeksi
15520: lenterivuodeksi kerrallaan, näistä kolme kun- kalenterivuodeksi kerrallaan, näistä neljä kun-
15521: nallisen sopimusvaltuuskunnan ja kolme viran- nallisen sopimusvaltuuskunnan ja neljä viran-
15522: haltijayhdistysten edustavimpien keskusjärjes- haltijayhdistysten edustavimpien keskusjärjes-
15523: töjen 'esityksestä. Kullekin jäsenelle nimetään töjen esityksestä. Kullekin jäsenelle nimetään
15524: samojen perusteiden mukaan kaksi henkilö- samojen perusteiden mukaan kaksi henkilökoh-
15525: kohtaista varajäsentä. taista varajäsentä.
15526:
15527: 17 §
15528: Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtais- Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtais-
15529: telun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva telun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva
15530: asia kymmenessä vuorokaudessa laskettuna asia neljässätoista vuorokaudessa laskettuna
15531: 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
15532: työtaistelun aloittamista tai laajentamista kos- työtaistelun aloittamista tai laajentamista kos-
15533: kevan, työriitojen sovittelusta annetun lain kevan, työriitojen sovittelusta annetun lain
15534: 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valta- 7 §:ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valta-
15535: kunnansovittelijain toimistoon ja 13 §:n 2 mo- kunnansovittelijain toimistoon ja 13 §:n 2 mo-
15536: mentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, mentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien,
15537: kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsi- kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsi-
15538: teltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitet- teltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitet-
15539: tava päätöksensä riidan osapuolille sekä valta- tava päätöksensä riidan osapuolille sekä valta-
15540: kunnansovittelijain toimistoon. kunnansovittelijain toimistoon.
15541:
15542: 18 ~
15543: Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun
15544: tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen tai aloitetun työtaistelutoimenpiteen tahi sen
15545: laajentamisen sellaiseksi kuin 13 §:n 1 mo- laajentamisen sellaiseksi kuin 13 §:n 1 mo-
15546: mentissa on sanottu, lautakunnan on päätök- mentissa on sanottu, lautakunnan on päätök-
15547: sessaan kehotettava asianosaisia luopumaan sessaan kehotettava asianosaisia luopumaan
15548: työtaistelutoimenpiteestä osaksi tai kokonaan. työtaistelutoimenpiteestä osaksi tai kokonaan.
15549: Missään tapauksessa ei lautakunnan tutkitta- Missään tapauksessa ei lautakunnan tutkitta-
15550: vaksi saatettuun työtaistelutoimenpiteeseen saa vaksi saatettuun työtaistelutoimenpiteeseen saa
15551: 1984 vp. - HE n:o 239 31
15552:
15553: Voimassa oleva laki Ehdotus
15554: ryhtyä aikaisemmin kuin kahden viikon ku- ryhtyä aikaisemmin kuin kahden viikon ku-
15555: luttua työtaistelutoimenpiteen alunperin ilmoi- luttua työtaistelutoimenpiteen alunperin ilmoi-
15556: tetusta alkamis- ja laajentamisajankohdasta tai, tetusta alkamis- tai laajentamisajankohdasta
15557: milloin sosiaali- ja terveysministeriö on kieltä- lukien.
15558: nyt työtaistelun toimeenpanemisen tai sen laa-
15559: jentamisen määräajaksi, tämän määräajan päät-
15560: tymisestä lukien.
15561: Tämä laki tulee voimaan 1 pazvana
15562: kuuta 198 ja sitä sovelletaan voimaantulon
15563: jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin ja kun-
15564: nallisen sopimusvaltuuskunnan päätöksiin sekä
15565: voimaantulon jälkeen aloitettuihin tai jatkuviin
15566: työtaistelutoimenpiteisiin. Muutettuja 13 §:n
15567: 1 momenttia sekä 17 ja 18 §:ää sovelletaan,
15568: kun työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §: ssä
15569: tarkoitettu ilmoitus on annettava valtakunnan-
15570: sovittelijain toimistoon taikka asia on kunnal-
15571: lisen virkaehtosopimuslain 13 §:n 2 momen-
15572: tissa tarkoitetuissa tapauksissa saatettu virka-
15573: riitalautakunnan käsiteltäväksi voimaantulon
15574: jälkeen.
15575:
15576:
15577:
15578: 5.
15579: Laki
15580: kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta annetun lain muuttamisesta
15581:
15582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15583: muutetaan kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun lain
15584: (671/70) 8 §:n 1 momentti sekä
15585: lisätään lain 1 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 8 b §, seuraavasti:
15586:
15587: Voimassa oleva laki Ehdotus
15588: 1 §
15589:
15590: Sopimusvaltuuskunta voi antaa suosituksia
15591: palvelussuhdetta koskevissa asioissa, joista ei
15592: voida sopia virkaehtosopimuksin.
15593:
15594: 8 § 8 §
15595: Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston pää- Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston paa-
15596: tökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuk- tökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuk-
15597: sen tekemistä tai soveltamista, ei saa hakea sen tekemistä tai soveltamista taikka perustuu
15598: muutosta. Sama koskee kunnan tai kuntain- kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 tai
15599: liiton viranomaisen päätöstä, joka on tehty 3 momenttiin, ei saa hakea muutosta. Sama
15600: kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 § :n 2 mo- koskee kunnan tai kuntainliiton viranomaisen
15601: mentin nojalla. päätöstä, joka on tehty kunnallisen virkaehto-
15602: sopimuslain 3 § :n 2 momentin nojalla.
15603: 32 1984 vp. - HE n:o 239
15604:
15605: Voimassa oleva lakz Ehdotus
15606: 8b §
15607: Kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla on oi-
15608: keus saada kunnilta ja kuntainliitoilta 1 §: ssä
15609: säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeel-
15610: liset tiedot. Sopimusvaltuuskunnalla on sama
15611: oikeus saada tietoja valtion viranomaisilta, si-
15612: käli kuin on kysymys kuntien ja kuntainliitto-
15613: jen toimittamista tiedoista.
15614: Milloin 1 momentissa mainitut tiedot on
15615: säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa, sopi-
15616: musvaltuuskunnan jäsenillä, niillä, joilla on
15617: · oikeus osallistua sopimusvaltuuskunnan ko-
15618: kouksiin, ja sopimusvaltuuskunnan toimiston
15619: henkilökunnalla on sama velvollisuus salassa-
15620: pitoon kuin tiedot antaneella valtion tai kun-
15621: nallisella viranomaisella.
15622: Joka jättää noudattamatta 1 momentissa
15623: tarkoitetun tietojenantamisvelvollisuuden, tuo-
15624: mittakoon sakkoon.
15625:
15626:
15627: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
15628: kuuta 198 .
15629:
15630:
15631:
15632:
15633: 6.
15634: Laki
15635: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta
15636:
15637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
15638: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (35/73) 15 §:n 2 momentti seu-
15639: raavasti:
15640:
15641: Voimassa oleva laki Ehdotus
15642:
15643: 15 §
15644:
15645: Valtionosuus suoritetaan, erikseen säädetty- Valtionosuus suoritetaan, erikseen säädetty-
15646: jen perusteiden nojalla, niiden palkkausten ja jen perusteiden nojalla, niiden palkkausten ja
15647: muiden etujen osalta, joista on voimassa tai muiden etujen osalta, joista on voimassa tai
15648: noudatettavana virkaehto- tai työehtosopimus, noudatettavana virkaehto- tai työehtosopimus
15649: sen mukaisiin menoihin kuin tämä sopimus taikka kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 2
15650: edellyttää, sikäli kuin eduskunnan palkkaval- tai 3 momentissa tarkoitettu kunnallisen sopi-
15651: tuuskunta on hyväksynyt sopimuksen valtion- musvaltuuskunnan päätös, sen mukaisiin me-
15652: osuuden suorittamisen perusteeksi tai, jos sopi- noihin kuin tämä sopimus tai päätös edellyt-
15653: mus ei vaadi palkkavaltuuskunnan hyväksy- tää, sikäli kuin eduskunnan palkkavaltuuskunta
15654: 1984 vp. - HE n:o 239 33
15655:
15656: Voimassa oleva laki Ehdotus
15657:
15658: mistä, valtion asianomainen viranomainen on on hyväksynyt sopimuksen tai päätöksen vai..
15659: sopimuksen sanotussa tarkoituksessa hyväksy- donosuuden suorittamisen perusteeksi tai, jos
15660: nyt. sopimus tai päätös ei vaadi palkkavaltuuskun·
15661: nan hyväksymistä, valtion asianomainen viran-
15662: omainen on sopimuksen tai päätöksen sano·
15663: tussa tarkoituksessa hyväksynyt.
15664:
15665:
15666: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
15667: kuuta .198 . Muutetussa 15 §:n 2 momen-
15668: tissa tarkoitettu kunnallisen sopimusvaltuus-
15669: kunnan päätös rinnastetaan valtionosuude,n pe-
15670: rusteena virkaehtosopimukseen sen estämättä,
15671: mitä lai,n 1 §: n 1 momentissa tarkoitetuin ta-
15672: voin on ennen 1 päivää kuuta 198
15673: muussa laissa tai sen nojalla erikseen säädet-
15674: ty toisin.
15675:
15676:
15677:
15678:
15679: 7.
15680: Laki
15681: työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
15682:
15683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta
15684: 1974 annetun lain (646/74) 13 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä helmi-
15685: kuuta 1979 annetussa laissa (244/79), uusi 6 momentti seuraavasti:
15686:
15687: Voimassa oleva laki Ehdotus
15688:
15689: 13 §
15690:
15691: Valtion puolesta panee kanteen vireille tai
15692: vastaa kanteeseen valtion virkaehtosopimuslain
15693: 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu val-
15694: tion neuvotteluviranomainen tai sen määräyk-
15695: sestä momentin 2 kohdassa tarkoitettu hallin-
15696: nonalan neuvotteluviranomainen sanotun pykä-
15697: län 3 momentissa tarkoitettua tarkentavaa vir-
15698: kaehtosopimusta koskevassa asiassa.
15699:
15700:
15701: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
15702: kuuta 198 .
15703:
15704:
15705:
15706:
15707: 5 1682016699
15708: 1984 vp. - HE n:o 240
15709:
15710:
15711:
15712:
15713: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja
15714: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta sekä eräiden valtion eläkkei-
15715: den tarkistamisesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
15716:
15717:
15718:
15719:
15720: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15721:
15722: Esityksessä ehdotetaan valtion eläkelakiin teh- eläkettä saavan henkilön oikeusturvan parantami-
15723: täväksi vuoden 1985 alusta voimaantulevan työt- seksi muutoksenhaku eräisiin eläkeasioissa annet-
15724: tömyysturvalain (602184) aiheuttamat muutok- tuihin valtiokonttorin päätöksiin muutettavaksi
15725: set. Edelleen ehdotetaan tietojenkäsittelyllisistä kaksiasteiseksi.
15726: syistä luovuttavaksi valtion varoista suoritettavien
15727: eläkkeiden pennimäärien tasoittamisesta täysiksi Esitys on tarkoitettu tulemaan vmmaan vuo-
15728: markoiksi. Lisäksi ehdotetaan valtion varoista den 1985 alusta.
15729:
15730:
15731:
15732:
15733: YLEISPERUSTELUT
15734:
15735: 1. Nykyinen tilanne Ja ehdotetut Ne poikkeavat kuitenkin muista työeläkejärjestel-
15736: muutokset män laeista, joissa ei ole tasoitussäännöksiä. Esi-
15737: merkiksi työntekijäin eläkelain ja kunnallisten
15738: Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen liitty- viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaiset
15739: vän lainsäädännön tullessa voimaan vuoden 1985 eläkkeet myönnetään ja maksetaan pennimääräi-
15740: alusta on työllisyyslain (946/71) työttömyyskor- sinä. Ne tarkistuvat samasta tarkistusperusteesta
15741: vausta koskevat säännökset sekä valtakunnallisista huolimatta siten erilailla kuin jokaisen indeksi-
15742: työttömyyskassoista annettu laki ( 12 51 34) samal- tarkistuksen yhteydessä erikseen täysiin markkoi-
15743: la kumottu. Valtion eläkelaissa on viitattu mai- hin tasoitettavat valtion eläkkeet. Koska koneelli-
15744: nittuihin kumottuihin säännöksiin. Esityksen tar- sen tietojenkäsittelyn avulla eläkkeet voidaan
15745: koituksena on saattaa valtion eläkelain työttö- maksaa pennimääräisinä yhtä hyvin kuin mark-
15746: myyseläkettä koskevat säännökset vastaamaan uu- koihin tasoitettuina, ehdotetaan tasoittamista
15747: den työttömyysturvalain (602184) sisältöä. Sen koskevat säännökset kumottaviksi.
15748: lisäksi ehdotetaan työttömyyseläkkeen keskeyty- Eläkehakemukseen annettuun valtiokonttorin
15749: mis- ja lakkaamistilanteista säädettäväksi nykyistä päätökseen haetaan ensiksi oikaisua valtiokontto-
15750: yksityiskohtaisemmin. Esitys vastaa työttömyys- rin oikaisulautakunnalta, jonka päätöksestä voi-
15751: turvalain johdosta työntekijäin eläkelakiin (395 1 daan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-
15752: 61) ja kansaneläkelakiin (347/56) ehdotettuja oikeuteen. Tämän muutoksenhakumenettelyn
15753: muutoksia. ulkopuolelle on tähän mennessä jäänyt kaksi
15754: Valtion varoista suoritettavien eläkkeiden kuu- eläkepäätösten tyhmää. Uudelleenkäsittely- ja
15755: kausimäärä tasoitetaan lähimpään täyteen mark- uudelleenlaskentatilanteissa annettuihin päätök-
15756: kamäärään. Säännökset tasoittamisesta ovat pe- siin on haettu muutosta valittamalla suoraan
15757: räisin valtion nykyistä eläkejärjestelmää edeltä- korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Materiaaliselta
15758: neestä ns. valtion vanhasta eläkejärjestelmästä. sisällöltään ne ovat verrattavissa eläkehakemuk-
15759: 4384012659
15760: 2 1984 vp. - HE n:o 240
15761:
15762: seen annettuun päätökseen. Oikeusturvan paran- minen aiheuttaa vähäistä eläkeustannusten sääs-
15763: tamiseksi ja tarpeettomasti korkeimpaan hallinto- töä silloin, kun työttömyyseläkkeen saaja eläkettä
15764: oikeuteen tehtävien valitusten vähentämiseksi saadessaan palaa työhön, kieltäytyy hänelle tarjo-
15765: ehdotetaan myös näihin kahteen päätösryhmään tusta työstä tai ei voi ulkomailla oleskelun tai
15766: ensimmäiseksi muutoksenhakukeinoksi oikaisun vastaavan syyn vuoksi ottaa sitä vastaan. Eläkkeen
15767: hakemista valtiokonttorilta. Tämä ehdotus on pennimäärän tasoituksesta luopuminen on kus-
15768: valtion eläkeneuvottelukunnan suositusten mu- tannusneutraali toimenpide, joka helpottaa luku-
15769: kainen ja se vastaa muutoksenhakua hallintome- määräisesti lisääntyvien valtion varoista suoritet-
15770: nettelylain (598/82) perusteella annetuissa pää- tavien eläkkeiden maksatusta sekä eläkejärjestel-
15771: töksissä. mien välistä Eläketurvakeskuksen kautta tapahtu-
15772: vaa tietoliikenneyhteistyötä. Muutoksenhaun
15773: muutos puolestaan säästää hallintokustannuksia
15774: 2. Esityksen vaikutukset vähentämällä korkeimpaan hallinto-oikeuteen
15775: menevien valitusten määrää.
15776: Työttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämis-
15777: tilanteiden entistä yksityiskohtaisempi säännöstä-
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15783:
15784:
15785: 1. Valtion eläkelaki eläke alkaisi edelleen kyseisen todistuksen anta-
15786: mista seuraavien kahden täyden kalenterikuukau-
15787: 5 §. Pykälän 2 momentissa tarkoitetut valta- den kuluttua.
15788: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 17 §. Pykälän 4 momentissa säädetään eläk-
15789: mukaiset avustuspäivät ehdotetaan muutettavaksi keen maksamisesta työvoimatoimikunnalle tai
15790: vastaaviksi työttömyysturvalain mukaisiksi päivä- työttömyyskassalle silloin, kun avustus tai kor-
15791: rahapäiviksi. vaus on maksettu päällekkäin takantuvan eläk-
15792: 9 a §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan keen kanssa. Kun sosiaalivakuutustoimikunta on
15793: 5 §:ää vastaava muutos työttömyysturvalain joh- asetettu työttömyysturvalaissa työvoimatoimikun-
15794: dosta. Kun työttömyysturvan toimeenpanoelime- nan sijaan, ehdotetaan takautuva eläke näissä
15795: nä on 1.1.1985 lukien myös kansaneläkelaitos tai tapauksissa maksettavaksi sille. Vastaava muutos
15796: työttömyyskassa, ehdotetaan niitä vastaavasti ehdotetaan 5 momenttiin.
15797: eläkkeen saamisedellytyksinä olevan todistuksen 18 a §. Valtion eläkelain 18 §:n 4 momentti
15798: antajiksi. Päivärahaoikeuden kestoa koskevat ehdotetaan kumottavaksi ja siihen sisältyneet
15799: säännökset ovat vuoden 1985 alusta lukien työt- työttömyyselakkeen lakkauttamis- ja keskeyttä-
15800: tömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momenteissa, joi- missäännökset otettavaksi uudessa muodossaan
15801: hin pykälässä ehdotetaan viitattavaksi. Samalla 18 a §:ään. Työttömyyseläke tulisi myönnettä-
15802: päiväavustus ja työttömyyskorvaus muuttuvat väksi toistaiseksi. Sitä ei kuitenkaan maksettaisia
15803: työttömyyspäivärahaksi. Tämän perusteella ehdo- seuraavissa kolmessa tapauksessa:
15804: tetaan pykälän 2 momenttia vastaavasti muutet-
15805: tavaksi. 1) eläkkeensaaja oleskelee ulkomailla eikä sen
15806: 14 §. Pykälän sisältönä on ollut eläkkeen pen- tai vastaavan syyn vuoksi voi ottaa vastaan työtä,
15807: nimäärien tasoittaminen täysiksi markoiksi. Se 2) eläkkeensaaja on ansiotyössä ja ansaitsee
15808: ehdotetaan kumottavaksi, jolloin valtion elä- vähintään valtion eläkelain 2 §:n 1 momenttissa
15809: kelain mukaiset eläkkeet tultaisiin maksamaan tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena eli
15810: pennimääräisinä. vuoden 1985 alusta lukien 1 379,16 markkaa
15811: 15 §. Pykälän 1 momentin säännös työttömyy- kuukaudessa,
15812: seläkkeen alkamisesta ehdotetaan muutettavaksi 3) eläkkeensaaja kieltäytyy vastaanottamasta
15813: 9 a §:ään tehtäviä muutoksia vastaavasti, jolloin hänelle tarjottua 9 a §:n tarkoittamaa työtä.
15814: 1984 vp. - HE n:o 240 3
15815:
15816: Nämä säännökset ovat uusia ja merkitsevät momentin säännökseen ehdotetaan lisättäväksi
15817: käytännössä nykyiseen tilanteeseen verrattuna 8 §:ssä tarkoitetun perhe-eläkkeen uudelleenlas-
15818: tiukempaa valvontaa siitä, että työttömyystodis- kemisen sekä 21 §:ssä tarkoitetun uudelleenkäsit-
15819: tusta annettaessa vallinneet olosuhteet säilyvät telyn johdosta annettavat päätökset. Samat pää-
15820: myös eläkkeen maksamisen aikana. tökset ehdotetaan lisättäväksi 2 momentin oikai-
15821: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan työvoimavi- suvaatimusta koskevaan kohtaan, jolloin niihin-
15822: ranomaisen velvollisuudeksi tarkastaa 6 kuukau- kin haenaisiin ensiksi oikaisua valtiokonttorilta.
15823: den välein, onko eläkkeensaajalle osoitettavissa
15824: työtä, sekä ilmoittaa siitä, ulkomaillaoleskelusta
15825: ja työstäkieltäytymisestä valtiokonttorille. Pykä- 3. Laki eräiden valtion eläkkeiden
15826: län 3 momentissa ehdotetaan valtiokoottorille tarkistamisesta annetun lain
15827: velvollisuutta eläkkeen keskeyttämiseen, kun se (555/72) 4 §:n kumoamisesta
15828: saa tietoonsa seikan, jonka vuoksi eläkettä ei
15829: saataisi maksaa. Edelleen momenttiin ehdotetaan Lain 4 §: ään sisältyy valtion eläkelain 14 §: ää
15830: säännöstä eläkkeen takaisinperimisestä sekä siitä ja valtion perhe-eläkelain 9 §:ää vastaava säännös
15831: luopumisesta erityisestä syystä silloin, kun perin- muiden valtion eläkelain mukaisin perustein
15832: tä kohdistuisi enintään kolmen kuukauden ajal- myönnettävien eläkkeiden pennimäärien tasoitta-
15833: le. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan edelleen misesta täysiksi markoiksi. Yhdenmukaisesti nii-
15834: sisällytettäväksi säännökset keskeytetyn työttö- den kanssa säännös ehdotetaan kumottavaksi.
15835: myyseläkkeen uudelleenmaksamisesta.
15836: 23 §. Ensimmäisen momentin valituskiellon
15837: sisältävään säännökseen ehdotetaan lisättäväksi 4. Voimaan tulo
15838: 13 §:ssä tarkoitetun uudelleenlaskemisen sekä
15839: 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsit- Esitykseen sisältyvät lait ehdotetaan saaretta-
15840: telyn johdosta annettavat päätökset. Nämä pää- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985. Työt-
15841: tökset sisällytetään 2 momentin säännöksiin, jo- tömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä oleviksi
15842: ten niihinkin haenaisiin ensiksi oikaisua vahi- työttömyyspäivärahapäiviksi luettaisiin myös en-
15843: okonttorilta. nen 1.1.1985 voimassaolleen työttömyysturvajär-
15844: jestelmän mukaiset päivät, joilta on suoritettu
15845: päiväavustusta tai työttömyyskorvausta. Eläkkeen
15846: 2. Valtion perhe-eläkelaki pennimäärän tasoittamisesta luovuttaisiin, kun
15847: eläkkeen määrää 1.1.1985 lukien ensi kerran
15848: 9 §. Pykälän sisältönä on ollut perhe-eläkkeen muutetaan indeksitarkistuksen vuoksi. Muutok-
15849: pennimäärien tasoittaminen täysiksi markoiksi. senhakutien muutos puolestaan koskisi 1.1.1985
15850: Se ehdotetaan valtion eläkelain 14 §:ää vastaavas- lukien annettavia päätöksiä.
15851: ti kumottavaksi.
15852: 20 §. Sisältö on vastannut valtion eläkelain Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
15853: 23 §:n säännöstä. Valituskiellon sisältävään 1 nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
15854: 4 1984 vp. - HE n:o 240
15855:
15856:
15857: 1.
15858: Laki
15859: valtion eläkelain muuttamisesta
15860:
15861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15862: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 14 § ja 18 §:n 4
15863: momentti,
15864: näistä 18 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (414/82),
15865: muutetaan 5 §:n 2 momentti, 9 a §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 17 §:n 4 ja 5
15866: momentti sekä 23 §:n 1-3 momentti,
15867: sellaisina kuin ne ovat 5 §:n 2 momentti 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/71),
15868: 9 a §:n 1 ja 2 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (498/77), 15 §:n 1 momentti 4
15869: päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (414/82), 17 §:n 4 ja 5 momentti 21 päivänä tammikuuta
15870: 1983 annetussa laissa (102/83) sekä 23 §:n 1-3 momentti 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa
15871: laissa (266/71), sekä
15872: lisätään lakiin uusi 18 a § seuraavasti:
15873:
15874: 5§ distuksen antamispa1vaa, on 60 viimeksi kulu-
15875: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain
15876: Eläkeajaksi työkyvyttömyys- tai työttömyyselä- mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
15877: kettä varten luetaan myös työkyvyttömyyden tai tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-
15878: työttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää
15879: säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika, jos ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
15880: työkyvyttömyys tai työttömyys on alkanut ennen Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päivä-
15881: kuin palveluksen päättymisestä on kulunut 360 nä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran
15882: sellaista päivää, joilta edunsaaja ei ole saanut suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 viikon
15883: työttömyysturvalain (602184) mukaista ansioon aikana työttömyyspäivärahaa.
15884: suhteutettua päivärahaa. Jos palvelus ei ole jatku-
15885: nut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta, lue-
15886: taan sen perusteella eläkeajaksi eläkeiän saavutta- 15 §
15887: miseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin edun- Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan,
15888: saajalla ei ole ennen tätä palvelusta alkaneen jollei 15 a §:n säännöksistä muuta johdu, sitä
15889: virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta,
15890: perusteella oikeutta sellaiseen työkyvyttömyys- tai jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen on synty-
15891: työttömyyseläkkeeseen, jota varten sanottu aika nyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saamisen päät-
15892: tai sitä vastaava ansio jo otetaan huomioon. tymistä seuraavan kuukauden alusta. Työttömyy-
15893: seläke maksetaan sen kalenterikuukauden alusta,
15894: joka kahden kuukauden kuluttua ensiksi seuraa
15895: 9a§ 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetun kansaneläke-
15896: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä laitoksen tai työttömyyskassan todistuksen anta-
15897: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään misesta, tai jos eläke myönnetään ansioon suh-
15898: kuukausi, että hän on täyttänyt 60 vuotta ja että teutetun päivärahan enimmäismäärän täyttymi-
15899: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii- sen perusteella, sitä koskevan todistuksen anta-
15900: tä, että hän on työttömänä työnhakijana työvoi- mista seuraavan kuukauden alusta.
15901: matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-
15902: laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
15903: kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys- 17 §
15904: turvalain (602184) mukaiseen työttömyyspäivära-
15905: haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse- Jos eläkkeen saaja on saanut työttömyysturva-
15906: nä on lisäksi, että edunsaaja esittää kansaneläke- lain (602 184) mukaista työttömyyspäivärahaa sa-
15907: laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk- malta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä
15908: sen siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on takautuvasti maksetaan takautuva eläke työttö-
15909: aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to- myyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan vaa-
15910: 1984 vp. - HE n:o 240 5
15911:
15912: timuksesta työttömyyskassalle tai sosiaalivakuu- 3-kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömäs-
15913: tustoimikunnalle siltä osin kuin se vastaa samalta ti seuranneelta kalenterikuukaudelta. Hakemuk-
15914: ajalta maksetun työttömyyspäivärahan määrää. seen on liitettävä 9 a §:n 1 momentissa tarkoitet-
15915: Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali- tu työvoimaviranomaisen todistus. Jos kuitenkin
15916: vakuutustoimikunnalle kuitenkin vain sillä edel- keskeytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole
15917: lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo- haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan
15918: mentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajan-
15919: kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. kohdasta lukien.
15920:
15921: 18 a § 23 §
15922: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Eläkehakemukseen annettuun päätökseen sekä
15923: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta: 13 §:ssä ja 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
15924: 1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- asiassa annettuun päätökseen tai päätökseen, jol-
15925: keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa- la on kieltäydytty antamasta tämän lain 22 § :ssä
15926: van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä; tarkoitettu ennakkotieto, ei saa valittamalla ha-
15927: 2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- kea muutosta.
15928: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies,
15929: 1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kaksin- joka on tyytymätön eläkehakemukseen annet-
15930: kertaisena kuukaudessa; eikä tuun päätökseen, sekä 13 §:ssä ja 24 §:n 1 mo-
15931: 3) sitä seuraavalta kalenterikuukaudelta, jonka mentissa tarkoitetussa asiassa annettuun päätök-
15932: aikana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta- seen, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua valti-
15933: masta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa okonttorilta. Oikaisuvaatimus on annettava valti-
15934: 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettua vähintään okoottorille kuudenkymmenen päivän kuluessa
15935: kuukauden jatkuvaa työtä. tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä on
15936: Työvoimaviranomaisen on annettuaan 9 a §:n eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätök-
15937: 1 momentissa tarkoitetun todistuksen kuuden seen, johon saadaan hakea oikaisua on liitettävä
15938: kuukauden väliajoin tarkastettava, onko eläk- oikaisuvaatimusosoitus.
15939: keensaajalle osoitettavissa työtä. Jos työtä on Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto-
15940: osoitettavissa työttömyyseläkkeensaajalle, työvoi- rin päätökseen sekä muuhun kuin 2 momentissa
15941: maviranomaisen on ilmoitettava siitä valtiokont- tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea muutos-
15942: torille. ta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
15943: Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä- siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallinto-
15944: kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valti- asioissa annetussa laissa. Eläkeasiamiehen valitus-
15945: okonttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seu- aika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirje
15946: raavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos saadaan antaa myös valtiokoottorille sen toimit-
15947: syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen ole- tamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
15948: massa. Jos eläkettä ei 1 momentin perusteella
15949: olisi saatu maksaa, peritään maksettu eläke takai-
15950: sin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea Tämä laki tulee v01maan päivänä
15951: kuukautta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päi-
15952: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke västä tammikuuta 1985 lukien.
15953: voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas- Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 päivää
15954: taisista eläke-eristä. otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-
15955: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha- le on suoritettu valtakunnalisista työttömyyskas-
15956: kemuksesta uudestaan maksamaan siitä lukien, soista annetun lain ( 12 51 34) mukaista päiväavus-
15957: kun edunsaajalla on oikeus saada eläkettä, ei tusta tai työllisyyslain (946/71) mukaista työttö-
15958: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem- myyskorvausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
15959: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 1 momentin 1985.
15960: 6 1984 vp. - HE n:o 240
15961:
15962: 2.
15963: Laki
15964: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta
15965:
15966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15967: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 9 § sekä
15968: muutetaan 20 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa
15969: laissa (267 /71) seuraavasti:
15970:
15971: 20 §
15972: Perhe-eläkehakemukseen annettuun päätök- rin päätökseen ja muuhun kuin 1 momentissa
15973: seen sekä 8 §:ssä ja 21 §:n 1 momentissa tarkoi- tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea muutos-
15974: tetussa asiassa annettuun päätökseen ei saa valit- ta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
15975: tamalla hakea muutosta. Asianosainen ja valtio- siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallinto-
15976: konttorin eläkeasiamies, joka on päätökseen tyy- asioissa annetussa laissa. Eläkeasiamiehen valitus-
15977: tymätön, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua aika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirja
15978: valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on annettava saadaan antaa myös valtiokonttorille sen toimit-
15979: valtiokonttorille kuudenkymmenen päivän kulu- tamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
15980: essa tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä
15981: on eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätök-
15982: seen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä Tämä laki tulee v01maan päivänä
15983: oikaisuvaatimusosoitus. kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päi-
15984: Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto- västä tammikuuta 1985 lukien.
15985:
15986:
15987: 3.
15988: Laki
15989: eräiden valtion eläkkeiden tarkistamisesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
15990:
15991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15992:
15993: 1 § 2 §
15994: Täten kumotaan eräiden valtion eläkkeiden Tämä laki tulee voimaan patvanä
15995: tarkistamisesta annetun lain (55 5172) 4 §. kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päi-
15996: västä tammikuuta 1985 lukien.
15997:
15998:
15999: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
16000:
16001:
16002: Tasavallan Presidentti
16003: MAUNO KOIVISTO
16004:
16005:
16006:
16007:
16008: Ministeri Pekka Vennamo
16009: 1984 vp. - HE n:o 240 7
16010:
16011: Liite
16012:
16013: 1.
16014: Laki
16015: valtion eläkelain muuttamisesta
16016:
16017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16018: kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 14 § ja 18 §:n 4
16019: momentti,
16020: näistä 18 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (414/82),
16021: muutetaan 5 §:n 2 momentti, 9 a §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 17 §:n 4 ja 5
16022: momentti sekä 23 §:n 1-3 momentti,
16023: sellaisina kuin ne ovat 5 §:n 2 momentti 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851/71),
16024: 9 a §:n 1 ja 2 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (498/77), 15 §:n 1 momentti 4
16025: päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (414/82), 17 §:n 4 ja 5 momentti 21 päivänä tammikuuta
16026: 1983 annetussa laissa (102/83) sekä 23 §:n 1-3 momentti 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa
16027: laissa (266/71), sekä
16028: lisätään lakiin uusi 18 a § seuraavasti:
16029:
16030: Voimassa oleva laki Ehdotus
16031:
16032: 5§
16033:
16034: Eläkeajaksi työkyvyttömyys- tai työttömyyselä- Eläkeajaksi työkyvyttömyys- tai työttömyyselä-
16035: kettä varten luetaan myös työkyvyttömyyden tai kettä varten luetaan myös työkyvyttömyyden tai
16036: työttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten työttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten
16037: säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika, jos säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika, jos
16038: työkyvyttömyys tai työttömyys on alkanut ennen työkyvyttömyys tai työttömyys on alkanut ennen
16039: kuin palveluksen päättymisestä on kulunut 360 kuin palveluksen päättymisestä on kulunut 360
16040: sellaista päivää, joilta edunsaaja ei ole saanut sellaista päivää, joilta edunsaaja ei ole saanut
16041: valtakunnallista työttömyyskassoista annetun lain työttömyysturvalain (602/84) mukaista ansioon
16042: mukaista päiväavustusta. Jos palvelus ei ole jat- suhteutettua päivärahaa. Jos palvelus ei ole jatku-
16043: kunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta, nut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta, lue-
16044: luetaan sen perusteella eläkeajaksi eläkeiän saa- taan sen perusteella eläkeajaksi eläkeiän saavutta-
16045: vuttamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin miseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin edun-
16046: edunsaajalla ei ole ennen tätä palvelusta alka- saajalla ei ole ennen tätä palvelusta alkaneen
16047: neen virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoimin- virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan
16048: nan perusteella oikeutta sellaiseen työkyvyttö- perusteella oikeutta sellaiseen työkyvyttömyys- tai
16049: myys- tai työttömyyseläkkeeseen, jota varten sa- työttömyyseläkkeeseen, jota varten sanottu aika
16050: nottu aika tai sitä vastaava ansio jo otetaan tai sitä vastaava ansio jo otetaan huomioon.
16051: huomioon.
16052:
16053:
16054: 9 a §. 9a§
16055: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä
16056: on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään
16057: kuukausi, että hän on täyttänyt 60 vuotta ja että kuukausi, että hän on täyttänyt 60 vuotta ja että
16058: hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii- hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen sii-
16059: tä, ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, tä, että hän on työttömänä työnhakzjana työvoi-
16060: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä matoimistossa ja ettei hänelle voida osoittaa sel-
16061: menettämättä oikeuttaan työllisyyslain (946/71) laista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi
16062: mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, et- kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyys-
16063: tä hän laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan turvalain (602 184) mukaiseen työttömyyspäivära-
16064: kuukautta ennen edellä sanotun todistuksen an- haan. Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykse-
16065: 8 1984 vp. - HE n:o 240
16066:
16067: Voimassa oleva laki Ehdotus
16068:
16069: tamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon nä on lisäksi, että edunsaaja esittå'ä kansaneläke-
16070: aikana saanut valtakunnallisista työttömyyskas- laitoksen tai työttömyyskassan antaman todistuk-
16071: soista annetun lain (125/34) mukaista päiväavus- sen szi'tä, että hän laskettuna päivästä, joka on
16072: tusta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskor- aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun to-
16073: vausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka distuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-
16074: ettei hänellä sanotun valtakunnallisista työttö- neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain
16075: myyskassoista annetun lain enimmäisavustusta mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
16076: koskevien säännösten mukaan enää ole oikeutta tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-
16077: päiväavustukseen. turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää
16078: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
16079: Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päivä- Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päivä-
16080: nä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran nä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran
16081: suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana päi- suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 viikon
16082: väavustusta tai työttömyyskorvausta. aikana työttömyyspäivärahaa.
16083:
16084:
16085:
16086: 14 §. 14 §
16087: Kuukausieläkkeen maara tasoitetaan lå'him- (14 § kumotaan)
16088: pään täyteen markkamäärään. jos kaksi lukua on
16089: tällaisena lähimpänä lukuna, tasoitus suoritetaan
16090: suurempaan niistä.
16091:
16092: 15 §. 15 §
16093: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan, Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan,
16094: jollei 15 a §:n säännöksistä muuta johdu, sitä jollei 15 a §: n säännöksistä muuta johdu, sitä
16095: kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta, kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta,
16096: jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen on synty- jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen on synty-
16097: nyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saamisen päät- nyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saamisen päät-
16098: tymistä seuraavan kuukauden alusta. Työttömyy- tymista seuraavan kuukauden alusta. Työttömyy-
16099: seläke maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, seläke maksetaan sen kalenterikuukauden alusta,
16100: joka kahden kuukauden kuluttua ensiksi seuraa joka kahden kuukauden kuluttua ensiksi seuraa
16101: 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetun todistuksen 9 a § :n 1 momentissa tarkoitetun kansaneläke-
16102: antamisesta, tai jos eläke myönnetään päiväavus- laitoksen tai työttömyyskassan todistuksen anta-
16103: tuksen enimmäismäärän täyttymisen perusteella, misesta, tai jos eläke myönnetään ansioon suh-
16104: sanotun todistuksen antamista seuraavan kuu- teutetun päivärahan enimmäismäärän täyttymi-
16105: kauden alusta. sen perusteella, sitä koskevan todistuksen anta-
16106: mista seuraavan kuukauden alusta.
16107:
16108:
16109: 17 §
16110:
16111: Jos eläkkeen saaja on saanut työllisyyslain mu- Jos eläkkeen saaja on saanut työttömyysturva-
16112: kaista työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista lain (602/84) mukaista työttömyyspäivärahaa sa-
16113: työttömyyskassoista annetun lain mukaista päivä- malta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä
16114: avustusta samalta ajalta, jolta hänelle myönne- takautuvasti maksetaan takautuva eläke työttö-
16115: tään eläkettä takautuvasti, maksetaan takautuva myyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan vaa-
16116: eläke työvoimatoimikunnan tai työttömyyskassan timuksesta työttömyyskassalle tai sosiaalivakuu-
16117: vaatimuksesta työvoimatoimikunnalle tai työttö- tustoimikunnalle siltä osin kuin se vastaa samalta
16118: myyskassalle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan määrää.
16119: ajalta maksetun työttömyyskorvauksen tai päivä-
16120: avustuksen määrää.
16121: 1984 vp. - HE n:o 240 9
16122:
16123: Voimassa oleva laki Ehdotus
16124:
16125: Eläke maksetaan työvoimatoimikunnalle tai Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali-
16126: työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyk- vakuutustoimikunnalle kuitenkin vain sillä edel-
16127: sellä, että työllisyyslain 27 b §:n 2 momentissa lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo-
16128: tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun mentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään
16129: lain 28 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
16130: vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksu-
16131: päivää.
16132:
16133: 18 §
16134:
16135: Työttömyyseläke lakkaa riman eri päätöstä (4 mom. kumotaan)
16136: kuuden kuukauden tai asetuksella säädetyn pi-
16137: temmän ajan kuluttua työvoimaviranomaisen to-
16138: distuksen antamisesta lukien, jollei valtiokontto-
16139: nlle sitä ennen ole toimitettu työvoimavirano-
16140: maisen antamaa uutta todistusta siitä, ettei eläk-
16141: keensaajalle voida osoittaa 9 a §:ssä tarkoitettua
16142: työtä. Jos eläkkeen lakkaamisen jälkeen työttö-
16143: myys jatkuu tai alkaa uudelleen, eläkettä ryhdy-
16144: tään maksamaan samojen perusteiden mukaan
16145: kuin aikaisempaakin eläkettä, jollei eläkkeen lak-
16146: kaamisesta ole kulunut kahta vuotta pitempää
16147: arkaa. Tällöin 9 a §:ää sovellettaessa eläkkeellä-
16148: olon arkaa pidetään korvauspäivinä ja eläke mak-
16149: setaan 9 a §:ssä mainitun todistuksen antamista
16150: seuraavan kuukauden alusta, jos todistuksesta
16151: käy tlmi, että edunsaajalle ei ole työttömyyseläk-
16152: keen lakkaamisen jälkeen maksettu työttömyysa-
16153: vustusta tai -korvausta. Valtiokonttorin hyväksy-
16154: män selvityksen perusteella eläke voidaan työttö-
16155: myyden jatkuessa myöntää myös takautuvasti
16156: enintään kuuden kuukauden ajalta.
16157:
16158:
16159: 18 a §
16160: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
16161: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
16162: 1) kalentenkuukaudelta, jonka arkana eläk-
16163: keensaaja ulkomarlla oleskelun tai muun vastaa-
16164: van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
16165: 2) kalentenkuukaudelta, jonka arkana eläk-
16166: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 2 §:n
16167: 1 momentissa tarkoitetun markkamäärän kaksin-
16168: kertarsena kuukaudessa; etkä
16169: 3) sitä seuraavalta kalentenkuukaudelta, jonka
16170: arkana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta-
16171: masta työvoimaviranomarsen hänelle osoittamaa
16172: 9 a §:n 1 momentissa tarkoitettua vähintään
16173: kuukauden jatkuvaa työtä.
16174: Työvoimaviranomarsen on annettuaan 9 a §:n
16175: 1 momentissa tarkoitetun todrstuksen kuuden
16176: kuukauden väliajoin tarkastettava, onko eläk-
16177: 2 4384012659
16178: 10 1984 vp. - HE n:o 240
16179:
16180: Voimassa oleva laki Ehdotus
16181:
16182: keensaajalle osoitettavissa työtä. jos työtä on
16183: osoitettavissa työttömyyseläkkeensaajalle, työvoi-
16184: maviranomaisen on ilmoitettava siitä valtiokont-
16185: torille.
16186: Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
16187: kettä ei 1 momentin mukaan saisi maksaa, valti-
16188: okonttori keskeyttää eläkkeen maksamisen seu-
16189: raavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos
16190: syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen ole-
16191: massa. jos elä"kettä" ei 1 momentin perusteella
16192: olisi saatu maksaa, peritään maksettu eläke takai-
16193: sin. jos eläkettä ei ole pen"ttävä takaisin kolmea
16194: kuukautta pitemmältä ajalta, valtiokonttori voi
16195: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke
16196: voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas-
16197: taisista eläke-eristä.
16198: Keskeytettyä työttömyyselä"kettä" ryhdytään ha-
16199: kemuksesta uudestaan maksamaan siitä lukien,
16200: kun edunsaajalla on oikeus saada eläkettä, ei
16201: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem-
16202: mällä ajalta ennen hakemusta eikä 1 momentin
16203: 3-kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömäs-
16204: ti seuranneelta kalenterikuukaudelta. Hakemuk-
16205: seen on ltitettävä" 9 a §:n 1 momentissa tarkoitet-
16206: tu työvoimaviranomaisen todistus. jos kuitenkin
16207: keskeytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole
16208: haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan
16209: ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajan-
16210: kohdasta lukien.
16211:
16212:
16213:
16214:
16215: 23 §. 23 §
16216: Eläkehakemukseen annettuun päätökseen tai Eläkehakemukseen annettuun päätökseen sekä
16217: päätökseen, jolla on kieltäydytty antamasta tä- 13 §:ssä ja 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
16218: män lain 22 §:ssä tarkoitettu ennakkotieto, ei saa asiassa annettuun päätökseen tai päätökseen, jol-
16219: valittamalla hakea muutosta. la on kieltäydytty antamasta tämän lain 22 §:ssä
16220: tarkoitettu ennakkotieto, ei saa valittamalla ha-
16221: kea muutosta.
16222: Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies,
16223: joka on tyytymätön eläkehakemukseen annet- joka on tyytymätön eläkehakemukseen annet-
16224: tuun päätökseen, saa kirjallisesti vaatia siihen tuun päätökseen, sekä 13 §:ssä ja 24 §:n 1 mo-
16225: oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on mentissa tarkoitetussa asiassa annettuun pää"tök-
16226: annettava valtiokoottorille kuudenkymmenen seen, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua valti-
16227: päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaati- okonttorilta. Oikaisuvaatimus on annettava valti-
16228: muksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen teke- okoottorille kuudenkymmenen päivän kuluessa
16229: misestä. Päätökseen, johon saadaan hakea oikai- tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä on
16230: sua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätök-
16231: seen, johon saadaan hakea oikaisua on liitettävä
16232: oikaisuvaatimusosoitus.
16233: 1984 vp. - HE n:o 240 11
16234:
16235: Voimassa oleva laki Ehdotus
16236:
16237: Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto- Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto-
16238: rin päätökseen ja muuhun kuin perhe-eläkehake- rin päätökseen sekä muuhun kuin 2 momentissa
16239: mukseen annettuun päätökseen saadaan hakea tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea muutos-
16240: muutosta valittamalla korkeimpaan hallito- ta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
16241: oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhaus- siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallinto-
16242: ta hallintoasioissa annetussa laissa. Eläkeasiamie- asioissa annetussa laissa. Eläkeasiamiehen valitus-
16243: hen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. aika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirja
16244: Valituskirja saadaan antaa myös valtiokoottorille saadaan antaa myös valtiokonttorille sen toimit-
16245: sen toimittamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeu- tamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
16246: delle.
16247:
16248:
16249: Tämä laki tulee voimaan päivänä
16250: kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päi-
16251: västä tammikuuta 1985 lukien.
16252: Laskettaessa 9 a §:ssä tarkoitettuja 200 päivää
16253: otetaan huomioon myös päivät, joilta edunsaajal-
16254: le on suoritettu valtakunnalisista työttömyyskas-
16255: soista annetun lain (125 134) mukaista päiväavus-
16256: tusta tai työllisyyslain (946171) mukaista työttö-
16257: myyskoroausta ajalta ennen 1 päivää tammikuuta
16258: 1985.
16259:
16260:
16261:
16262:
16263: 2.
16264: Laki
16265: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta
16266:
16267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16268: kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 9 § sekä
16269: muutetaan 20 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa
16270: laissa (267 /71) seuraavasti:
16271:
16272: Voimassa oleva laki Ehdotus
16273:
16274: 9§ 9 §
16275: Perhe-eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään (9 § kumotaan)
16276: täyteen markkamäärään. jos kaksi lukua on täl-
16277: laisena lähimpänä määränä, tasoitus suoritetaan
16278: suurempaan niistä.
16279:
16280: 20 § 20 §
16281: Perhe-eläkehakemukseen annettuun päätök- Perhe-eläkehakemukseen annettuun päätök-
16282: seen ei saa valittamalla hakea muutosta. Asian- seen sekä 8 §:ssä ja 21 §:n 1 momentissa tarkoi-
16283: omainen ja valtiokonttorin eläkeasiamis, joka on tetussa asiassa annettuun päätökseen ei saa valit-
16284: päätökseen tyytymäton, saa kirjallisesti vaatia tamalla hakea muutosta. Asianosainen ja valti-
16285: siihen oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus okonttori eläkeasiamies, joka on päätökseen tyy-
16286: on annettava valtiokoottorille kuudenkymmenen tymätön, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua
16287: 12 1984 vp. - HE n:o 240
16288:
16289: Voimassa oleva laki Ehdotus
16290:
16291: päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaati- valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on annettava
16292: muksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen teke- valtiokoottorille kuudenkymmenen päivän kulu-
16293: misestä. Päätökseen, johon saadaan hakea oikai- essa tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä
16294: sua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. on eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätök-
16295: seen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä
16296: oikaisuvaatimusosoitus.
16297: Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto- Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokontto-
16298: rin päätökseen ja muuhun kuin perhe-eläkehake- rin päätökseen ja muuhun kuin 1 momentissa
16299: mukseen annettuun päätökseen saadaan hakea tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea muutos-
16300: muutosta valittamalla korkeimpaan hallito- ta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
16301: oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhaus- siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallinto-
16302: ta hallintoasioissa annetussa laissa. Eläkeasiamie- asioissa annetussa laissa. Eläkeasiamiehen valitus-
16303: hen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. aika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirja
16304: Valituskirja saadaan antaa myös valtiokoottorille saadaan antaa myös valtiokoottorille sen toimit-
16305: sen toimittamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeu- tamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
16306: delle.
16307:
16308:
16309: Tämä laki tulee vozmaan päivänä
16310: kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 pai"-
16311: västä tammikuuta 1985 lukien.
16312: 1984 vp. - HE n:o 241
16313:
16314:
16315:
16316:
16317: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tullitariffin muuttami-
16318: sesta
16319:
16320:
16321:
16322:
16323: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16324:
16325: Eräille teollisuustuotannossa käytettäville ta- Tullitariffin muutos on tarkoitettu tulemaan
16326: varoille säädettyjen tullittomien teollisuusetujen voimaan tammikuun 1 päivänä 1985.
16327: voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi.
16328:
16329:
16330:
16331:
16332: PERUSTELUT
16333:
16334: 1. Nykyinen tilanne Ja astan val- merkitsisi teollisuudelle kilpailukykyä haittaavaa
16335: mistelu kustannuslisää.
16336:
16337: 1.1. Nykyinen tilanne
16338: 1.2. Asian valmistelu
16339: Tullitariffilakiin (360/ 80) liittyvän tullitariffin
16340: nimikkeissä 23.03, 39.07.D, 5l.Ol.B, 51.04.B, Asiaa on valmisteltu tullihallituksessa ja tulli-
16341: 56.07.B.I ja B.II, 58.04, 59.02.A.II, 59.03.A.II, asiain neuvottelukunnassa, joka on antanut siitä
16342: 59.08.C.II, 59.1l.D.III.a, 60.0l.D.III, 70.05 .A, myönteisen lausunnon.
16343: 84.06.C, 84.6l.C, 85.01.A.II.b ja E.III,
16344: 85.15.F.II.b, 85.19.A.II sekä 87.14.B on eräille
16345: teollisuuden tuotannossaan käyttämille tuontita-
16346: varoille tullittornia teollisuusetuja, jotka on sää- 2. Ehdotetut muutokset
16347: detty määräaikaisiksi ja olemaan voimassa vuo-
16348: den 1984 loppuun. Teollisuuden kilpailukyvyn jatkuvuuden tur-
16349: Useat näistä teollisuuseduista ovat tulleet tar- vaamiseksi ehdotetaan seuraavien tullittomien
16350: peettomiksi, koska kyseisiä tuotteita on saatavissa teollisuusetujen voimassaoloa jatkettavaksi kah-
16351: ja tuodaan maista, joiden kanssa Suomi on della vuodella eli vuoden 1986 loppuun:
16352: solminut vapaakauppasopimuksen. Näiden maiden
16353: alkuperätuotteiden viimeiset tullit poistuvat Muist. nimikkeeseen 23.03
16354: tammikuun 1 päivänä 1985. turkiseläinten rehuihin käytettävä pemnapro-
16355: Osa nyt puheena olevista teollisuuseduista kos- teiinitiiviste ja maissigluteeni
16356: kee kuitenkin tavaroita, joita ei ole lainkaan tai
16357: riittävästi saatavissa vapaakauppamaista. Tämän Muist. alanimikkeeseen 51.01.B
16358: vuoksi ja osittain myös hintasyistä teollisuus tuo teollisuuden tuotteiden valmistukseen käytet-
16359: tarvitsemiaan raaka-aineita vapaakauppa-aluee- tävä lanka
16360: seen kuulumattomista maista. Tällöin tavaroista
16361: kannetaan ilman erityistä teollisuustullietua voi- Muist. 4 alanimikkeeseen 51.04.B
16362: massa oleva yleinen tulli. Näissä tapauksissa teol- värjätyn tai muuten viimeistellyn kankaan val-
16363: ·lisuustullietujen Voimassaoloajan päättyminen mistukseen käytettävä kangas
16364: 438401224Y
16365: 2 1984 vp. - HE n:o 241
16366:
16367: Muist. 6 alanimikkeeseen 51. 04. B Muist. alanimikkeeseen 60. Ol.D.III
16368: purjeiden valmistukseen käytettävä kangas liimaliinojen valmistukseen käytettävä ommel-
16369: kangas
16370: Muist. 2 alanimtkkeeseen 56.07.B.J
16371: aamutohveleiden päälliskankaana käytettävä Muist. 2 alanimikkeeseen 70.05.A
16372: kenostettu kangas luminenssinäyttöpäätteiden komponenttien
16373: valmistukseen käytettävä lasi
16374: Muzst. 3 alanimikkeeseen 59. 03.A.II
16375: liimaliinojen valmistukseen käytettävä kuitu- Muist. 1 alanimikkeeseen 84. 61. C
16376: kangas pesukoneiden valmistukseen käytettävät mag-
16377: neettiventtiilit
16378: Muzst. 2 alanimzkkeeseen 84. 06. C
16379: ruohonleikkuukoneiden valmistukseen käytet- Muzst. alanimzkkeeseen 85.19.A.II
16380: tävät moottorit pesukoneiden valmistukseen käytettävät paine-
16381: kytkimet
16382: Muist. 2 alanimikkeeseen 85. 01. E. III
16383: televisiovastaanottimien ja näyttöpäätteiden
16384: Muist. alanimikkeeseen 87.14.B
16385: valmistukseen käytettävät korkeajännitekaskadit perävaunujen valmistukseen käytettävät osat.
16386:
16387: Muist. alanimikkeeseen 85.15.F.II.b Lisäksi ehdotetaan tullitariffin alanimikkeessä
16388: televisiovastaanottimien ja näyttöpäätteiden 85.0l.A.II.b olevaa teollisuusetumuistutusta 1
16389: valmistukseen käytettävät viivelinjat muutettavaksi siten, että tulliuoman teollisuuse-
16390: dun voimassaoloa jatketaan taloudessa käytettä-
16391: Seuraavat teollisuusedut, joiden voimassaolo vien pesukoneiden valmistukseen tuotavien säh-
16392: päättyy kuluvan vuoden lopussa, ehdotetaan kömoottoreiden osalta. Samassa muistutuksessa
16393: poistettaviksi rullitariffista: mainittu liesituulettimien ja mankelien valmis-
16394: tukseen käytettäviä sähkömoottoreita koskeva
16395: Muzst. 2 alanimzkkeeseen 39.07.D
16396: tullittomuus ehdotetaan poistettavaksi.
16397: lattiakatteiden alushuovan valmistukseen käy-
16398: tettävä verkkomainen muovituote
16399: Muist. 5 alanimzkkeeseen 51.04.B 3. Esityksen taloudelliset vai-
16400: mattojen tai suodatinkankaiden pohjakankaa- kutukset
16401: lla tai lattiakatteiden alushuovan valmistukseen
16402: käytettävä kangas Koska teollisuusedut jo ovat voimassa, ei ehdo-
16403: tuksella ole suoranaista vaikutusta tullin kan-
16404: Muist. 7 alanimikkeeseen 51.04.B
16405: toon. Vuotuinen tullin menetys jatkettavaksi eh-
16406: painettujen etikettien valmistukseen käytettävä dotettujen tullittomuuksien osalta on ollut run-
16407: kangas saat 500 000 markkaa. Sen arvioidaan kasvavan
16408: Muist. 4 alanimikkeeseen 56. 07.B.II noin 750 000 markkaan.
16409: suodatinkankaiden pohjakankaana käytettävä
16410: kangas
16411: 4. Voimaan tulo
16412: Muzst. nimzkkeeseen 58. 04
16413: linja-auton istuinten päällystämiseen käytettä- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tammi-
16414: vä nukkakangas kuun 1 päivänä 1985.
16415: Muist. alanimzkkeeseen 59. 02.A.II
16416: liimaliinojen valmistukseen käytettävä neulat-
16417: tu huopa 5. Säätämisjärjestys
16418: Muist. alanimikkeeseen 59.08.C.Il
16419: Hallituksen esityksen tarkoittama tullitariffin
16420: urheilujalkineiden päälliskankaaksi käytettävä
16421: muutos on käsiteltävä verolain säätämisestä mää-
16422: vaahtomuovilla kenostettu kangas rätyssä järjestyksessä.
16423: Muist. alanimikkeeseen 59.11.D.III.a
16424: kumiteollisuuden raaka-aineena käytettävä Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
16425: kangas nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16426: 1984 vp. - HE n:o 241 3
16427:
16428:
16429:
16430:
16431: Laki
16432: tullitariffin muuttamisesta
16433:
16434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1980 annettuun tullitariffila-
16435: kiin ( 360180) liittyvää tullitariffia,
16436: sellaisena kuin se nyt kysymyksessä olevilta kohdin on osittain muutettuna 3 päivänä huhtikuuta ja
16437: 22 päivänä toukokuuta 1981, 16 päivänä huhtikuuta ja 12 päivänä marraskuuta 1982, 29 päivänä
16438: kesäkuuta 1983 ja 6 päivänä tammikuuta 1984 annetuissa laeissa (246/81, 342/81, 295/82, 809/82,
16439: 574/83 ja 1/84), seuraavasti:
16440:
16441:
16442: IV OSA
16443: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA
16444:
16445:
16446: 23. Ryhmä
16447: Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu
16448:
16449:
16450: Nimik- Tullimäärä allamainituista päivämääristä lukien*
16451: keen Tavara 1.1. 1.1. 1.1.
16452: n:o - - - - - - - - - -
16453: 1985 1986 1987
16454: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16455:
16456: - - - - - - - - - - - - -
16457: 23.03 Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte Ja muut
16458: sokerinvalmistuksen jätteet; rankki ja muut pa-
16459: nimo- ja polttimojätteet; tärkkelysteollisuuden jät-
16460: teet ja niiden kaltaiset jäteaineet ......... (Muist.) 6%
16461: Muist. nimikkeeseen 23.03. Tähän nimikkee-
16462: seen kuuluvat perunaproteiinitiiviste ja maissiglu-
16463: teeni, jotka käytetään turkiseläinten rehuihin, ovat
16464: tullittomat ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
16465: Tämä tullittomuus on voimassa vuoden 1986 lop-
16466: puun.
16467: - - - - - - - - - - - - -
16468:
16469:
16470: * Tullimäärät, joita ei alenneta, mrumtaan vain sarakkeessa n:o 8.
16471: Alenevat tullimäärät kannetaan 1.1.1985 alkaen sarakkeen n:o 9 mukaisesti.
16472: 4 1984 vp. - HE n:o 241
16473:
16474: VII OSA
16475: MUOVIT, MYÖS TEKOHARTSIT, SELLULOOSAESTERIT JA -EETTERIJ, SEKÄ,, NIISTÄ VALMISTETUT TUOT-
16476: TEET; LUONNONKUMI, SYNTEETTINEN KUMI JA FAKTIS SEKA NIISTA VALMISTETUT TUOTTEET
16477:
16478:
16479: 39. Ryhmä
16480: Muovit, myös tekohartsit, selluloosaesterit ja -eetterit, sekä niistä valmistetut tuotteet
16481:
16482:
16483: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16484:
16485: - - - - - - - - - - - - -
16486: 39.07 Teokset aineista, jollaiset kuuluvat nimikkeisiin
16487: 39.01-39.06
16488: - - - - - - - - - - - - -
16489: D. muut ................................. (Muist.) 21 %
16490: vähin tulli 1 kg 2,94
16491: Muist. alanimikkeeseen 39.07.D. Tähän alani-
16492: mikkeeseen kuuluvista puolivalmisteista, joi~~a
16493: teollisuus valmistaa nimikkeistön XVI-XX OS!ln
16494: kuuluvia esineitä, kannetaan tullia 7, 5 % arvosta
16495: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
16496: - - - - - - - - - - - - -
16497:
16498:
16499:
16500:
16501: XI OSA
16502: TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT
16503:
16504:
16505: 51. Ryhmä
16506: Katkomattomat tekokuidut
16507:
16508:
16509: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16510:
16511: 51.01 Lanka katkomattomista tekokuiduista, ei kuiten-
16512: kaan vähittäismyyntimuodoissa:
16513: - - - - - - - - - - - - -
16514: B. muuntokuiduista: (Muist.)
16515: I. teksturoitu lanka .......................... 1) %
16516: II. muu ...................................... 20 %
16517: Muist. alanimikkeeseen 5l.Ol.B. Tähän alani-
16518: mikkeeseen kuuluva lanka, jonka teollisuus käyttää
16519: tuotteiden valmistukseen, on tulliton, jos tullihalli-
16520: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
16521: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
16522: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
16523: millä ehdoilla Ja se on vmmassa vuoden 1986
16524: loppuun.
16525: - - - - - - - - - - - - -
16526: 51.04 Kankaat katkomattomista tekokuiduista, myös ni-
16527: mikkeeseen 51.01 tai 51.02 kuuluvista yksikuitu-
16528: langoista tai kaistaleista kudotut:
16529: - - - - - - - - - - - - -
16530: B. muut .................................. (Muist.) 20 %
16531: vähin tulli 1 kg 4,-
16532: - - - - - - - - - - - - -
16533: 1984 vp. - HE n:o 241 5
16534:
16535:
16536: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16537:
16538: Muist. 4. alanimikkeeseen )1.04.B. Tähän alani-
16539: mikkeeseen kuuluva enintään 1)0 g/m2 painoinen
16540: ja vähintään 85 painoprosenttia katkomatoota syn-
16541: teettistä tai muuntotekstiiliainetta sisältävä, valkai-
16542: sematon ja värjäämätön raakakangas, jonka teolli-
16543: suus käyttää värjätyn tai muuten viimeistellyn kan-
16544: kaan valmistukseen, on tulliton ehdoilla, jotka
16545: valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on voi-
16546: massa vuoden 1986 loppuun.
16547: Muist. 5. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
16548: mikkeeseen kuuluva kangas, jonka teollisuus käyt-
16549: tää purjeidea valmistukseen, on tulliton, jos tulli-
16550: hallituksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa
16551: tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tä-
16552: mä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston mää-
16553: räämillä ehdoilla ja se on voimassa vuoden 1986
16554: loppuun.
16555:
16556:
16557:
16558:
16559: 52. Ryhmä
16560: Metalloidut tekstiilitavarat
16561:
16562:
16563:
16564:
16565: 56. Ryhmä
16566: Katkotut tekokuidut
16567:
16568:
16569: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16570:
16571: - - - - - - - - - - - - -
16572: 56.07 Tekokuitukankaat (katkotuista tekokuiduista tai te-
16573: kokuitujen jätteistä):
16574: - - - - - - - - - - - - -
16575: B. muut:
16576: 1. paino yli 250 g/m 2 ••••••••.••.•••. (Muist.) 22 %
16577: vähin tulli 1 kg 3,54
16578: II. paino enintään 2)0 glm 2 .......... (Muist.) 22%
16579: vähin tulli 1 kg 4,24
16580: - - - - - - - - - - - - -
16581: Muist. 2. alanimikkeeseen 56.07.B.I. Tähän ala-
16582: nimikkeeseen kuuluva liimaamaila kenostettu kan-
16583: gas, jonka teollisuus käyttää aamutohveleiden pääl-
16584: liskankaana, on tulliton, jos tullihallituksen pää-
16585: töksellä osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdas-
16586: maisesti valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus
16587: toteutetaan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla
16588: ja se on voimassa vuoden 1986 loppuun.
16589: Muist. 3. alanimikkeeseen 56.07.B.II. Tähän
16590: alanimikkeeseen kuuluvasta erikoiskudotusta ns.
16591: poikittaiskimmoisesta kankaasta, jonka teollisuus
16592: käyttää kiinne- tai haavalaastarin valmistukseen,
16593: kannetaan tullia 12 % arvosta ehdoilla, jotka val-
16594: rioneuvosto määrää.
16595: 6 1984 vp. - HE n:o 241
16596:
16597: 57. Ryhmä
16598: Muut kasvitekstiiliaineet; paperilanka ja paperilankakankaat
16599:
16600:
16601:
16602:
16603: 58. Ryhmä
16604: Matot ja kuvakudokset; nukka- ja hetulankakankaat; nauhat; koristepunokset; tylli ja muut verkkokudokset; pitsit;
16605: koruompelukset
16606:
16607:
16608: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16609:
16610:
16611: )8.04 Nukka- ja hetulankakankaat (nimikkeeseen )).08
16612: tai )8.05 kuulumattomat) ....................... . 24%
16613: vähin tulli 1 kg 5,76
16614:
16615:
16616:
16617:
16618: 59. Ryhmä
16619: Vanu ja huopa; side- ja purjelanka, nuora ja köysi; erikoiskudelmat; kyllästetyt tai päällystetyt kudelmat, tekniset
16620: tekstiilitavarat
16621:
16622:
16623: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16624:
16625: - - - - - - - - - - - - -
16626: 59.02 Huopa ja siitä valmistetut tavarat, myös kyllästetyt
16627: tai päällystetyt: ··
16628: A. huopa:
16629: - - - - - - - - - - - - -
16630: II. muu ...................................... 30 %
16631: - - - - - - - - - - - - -
16632: 59.03 Kuitukangas, sen kaltainen kangas langoista sekä
16633: tällaisista kankaista valmistetut tavarat, myös kyl-
16634: lästetyt tai päällytetyt:
16635: A. kuitukangas ja sen kaltainen kangas langoista,
16636: myös kyllästetty tai päällystetty:
16637: - - - - - - - - - - - - -
16638: II. muu .............................. (Muist.) 30 %
16639: vähin tulli 1 kg 3,54
16640: - - - - - - - - - - - - -
16641: Muist. 3. alanimikkeeseen 59.03.A.II. Tähän
16642: alanimikkeeseen kuuluva tekokuiduista valmistettu
16643: kuitukangas, jonka ~aino on enintään 50 g, mutta
16644: vähintään 20 g/m ja jonka teollisuus käyttää
16645: liimaliinojen valmistukseen, on tulliton ehdoilla,
16646: jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on
16647: voimassa vuoden 1986 loppuun.
16648: - - - - - - - - - - - - -
16649: 59.08 Selluloosajohdannaisilla tai muilla muoviaineilla
16650: kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut
16651: tekstiilikudelmat:
16652: - - - - - - - - - - - - -
16653: c. muut kudelmat:
16654: - - - - - - - - - - - - -
16655: 1984 vp. - HE n:o 241 7
16656:
16657:
16658: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16659:
16660: II. muut:
16661: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa tekokuitua 24 %
16662: vähin tulli 1 kg 4,24
16663: b. muuta tekstiiliainetta .................. . 24 %
16664:
16665: 59.11 Kumilla käsitellyt tekstiilikudelmat, ei kuitenkaan
16666: kumilla käsitellyt neuletuotteet:
16667:
16668: D. muut:
16669:
16670: III. muut:
16671: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa tekokui-
16672: tua .................................. . 24 %
16673: vähin tulli 1 kg 4,72
16674:
16675:
16676:
16677: 60. Ryhmä
16678: Neuletuotteet
16679:
16680:
16681: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16682:
16683: 60.01 Neulokset, e1 kuitenkaan kimmoiset eikä kumilla
16684: käsitellyt:
16685: - - - - - - - - - - - - -
16686: D. muut neulokset:
16687: - - - - - - - - - - - - -
16688: III. muuta tekstiiliainetta ..................... 24 %
16689: vähin tulli 1 kg 3,54
16690: - - - - -
16691:
16692:
16693: XIll OSA
16694: TEOKSET KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA
16695: AINEESTA; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT
16696:
16697:
16698: 70. Ryhmä
16699: Lasi ja lasiteokset
16700:
16701:
16702: 1. 2. - - - - -- -- - - 8. 9. 10.
16703:
16704: - - - - - - - - - - - - -
16705: 70.05 Valmistamaton vedetty tai puhallettu lasi (myös
16706: verholasi), suorakulmaisina levyinä:
16707: A. vedetty lasi, värjäämätön .............. (Muist.) 30 %
16708: vähin tulli P. 1 kg -,26
16709: B. muu .................................. (Muist.) 17 %
16710: vähin tulli P. 1 kg -,15
16711: Muist. 1. alanimikkeeseen 70.05.A. Tähän ala-
16712: nimikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
16713: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen eri kerroksis-
16714: ta valmistettujen taivutettujen ja sovitettujen
16715: tuuli-, sivu- ja takalasien valmistukseen, on tulliton
16716: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
16717: 8 1984 vp. - HE n:o 241
16718:
16719:
16720: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16721:
16722: Muist. 2. alanimikkeeseen 70.05.B. Tähän alani·
16723: mikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
16724: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen karkaistujen
16725: tai eri kerroksista valmistettujen taivutettujen ja
16726: sovitettujen tuuli-, sivu- ja takalasien valmistuk-
16727: seen, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvosto
16728: määrää.
16729: 70.06 Valettu, valssattu, vedetty tai puhallettu lasi (myös
16730: verho- ja lankalasi), suorakulmaisina levyinä, pin-
16731: nalta hiottu tai kiillotettu, mutta ei enempää
16732: valmistettu:
16733:
16734:
16735:
16736: XVI OSA
16737: KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; SÄHKÖTARVIKKEET; NIIDEN OSAT
16738:
16739:
16740: 84. Ryhmä
16741: Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat
16742:
16743:
16744: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16745:
16746:
16747: 84.06 Mäntäpolttomoottorit:
16748:
16749: C. muut moottorit ...................... (Muist.) 4,8% 4,6% 4,4%
16750:
16751: Muist. 2. alanimikkeeseen 84.06.C. Tähän ala-
16752: nimikkeeseen kuuluvat moottorit, jotka teollisuus
16753: käyttää ruohonleikkuukoneiden valmistukseen,
16754: ovat tullittomat, jos tullihallituksen päätöksellä
16755: osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
16756: valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus toteute-
16757: taan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ja se on
16758: voimassa vuoden 1986 loppuun.
16759:
16760: 84.61 Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset varusteet putki-
16761: johtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita ja niiden
16762: kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennus-
16763: venttiilit ja termostaarin ohjaamat venttiilit:
16764:
16765: C. magneettiventtiilit ........................... . 4,1% 3,9% 3,8%
16766: D. muut:
16767: I. epäjaloa metallia ..................... (Muist. e) 9,5% 8,6% 7,7%
16768:
16769: M ui s t. alanimikkeeseen 84.6l.D.I. Tähän alani-
16770: mikkeeseen kuuluviin, voimalaitoksissa tai teolli-
16771: suuden tuotantokoneistossa käytettäviin, raudasta
16772: tai teräksestä valmistettuihin venttiileihin, joiden
16773: niroellispaine on yli 40 kg/cm 2 , sovelletaan e-tullit-
16774: tomuutta, jos tullihallituksen päätöksellä osoite-
16775: taan, että niille voidaan myöntää tullietu sen
16776: johdosta, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
16777: valmisteta Suomessa ja lisäksi esitetään lopullisen
16778: käyttäjän vakuutus siitä, että tavara tullaan käyttä-
16779: mään tässä muistutuksessa mainittuun tarkoituk-
16780: seen.
16781: 1- - - - -- - - - - - - - -
16782: 1984 vp. - HE n:o 241 9
16783:
16784: 85. Ryhmä
16785: Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat
16786:
16787:
16788: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16789:
16790: 85.01 Sähkögeneraattorit, moottorit, muuttajat (pyörivät
16791: tai kiinteät), muuntajat, tasasuuntaajat ja mduk-
16792: tanssikäämit:
16793: A. generaattorit ja moottorit:
16794:
16795: II. muut:
16796:
16797: b. kappaleen nettopaino enintään
16798: 250 kg ........................ (Muist.) 18%
16799: e6%
16800:
16801: E. kiinteät muuttajat ja tasasuuntaajat:
16802:
16803: III. kappaleen nettopaino enintään
16804: 250 kg .......................... (Muist.) 9%
16805:
16806: Muist. 1. alanimikkeeseen 85.0l.A.II.b. Tähän
16807: alanimikkeeseen kuuluvat enintään 10 kg painavat
16808: sähkömoottorit, jotka teollisuus käyttää taloudessa
16809: käytettävien pesukoneiden valmistukseen, ovat tul-
16810: littomat ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää. Tä-
16811: mä tullittomuus on voimassa vuoden 1986 lop-
16812: puun.
16813: M u i s t . 2. alanimikkeeseen 8 5. 0 l.E .111. Tähän
16814: alanimikkeeseen kuuluvat korkeajännitekaskadit,
16815: jotka teollisuus käyttää televisiovastaanottimien tai
16816: näyttöpäätteiden valmistukseen, ovat tullittomat,
16817: jos tullihallituksen päätöksellä osoitetaan, että vas-
16818: taavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomes-
16819: sa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston
16820: määräämillä ehdoilla ja se on vOimassa vuoden
16821: 1986 loppuun.
16822:
16823: 85.15 Radiolennätinlähettimet ja radiopuhelinlähettimet
16824: ja -vastaanottimet; yleisradio- ja televisiolähettimet
16825: ja -vastaanottimet (myös vastaanottimet yhteenra-
16826: kennetuin äänentalletus- ja -toistolaittein) sekä te-
16827: levisiokamerat; meri- ja ilmaliikenteen radioturval-
16828: lisuuslaitteet, tutkalaitteet sekä radiokauko-ohjaus-
16829: laitteet:
16830:
16831: F. osat:
16832:
16833: II. yhdistetyt osat:
16834:
16835: b. muut .......................... (Muist.) 17%
16836: Muist. alanimikkeeseen 85.15.F.II.b. Tähän ala-
16837: nimikkeeseen kuuluvat viivelinjat, jotka teollisuus
16838: käyttää televisiovastaanottimien tai näyttöpäättei-
16839: den valmistukseen, ovat tullittomat, jos tullihalli-
16840: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
16841: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
16842: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
16843:
16844:
16845: 2 438401224Y
16846: 10 1984 vp. - HE n:o 241
16847:
16848:
16849: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16850:
16851: millä ehdoilla Ja se on votmassa vuoden 1986
16852: loppuun.
16853: - - - - - - - - - - - - -
16854: 85.19 Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä ja katkai-
16855: semista vanen, sen suojaamista tai siihen liittämistä
16856: varten (esim. kytkinlaitteet, releet, varolaitteet,
16857: ukkossuojat, jännitteenvaimentimet, pistotulpat,
16858: lampunpitimet ja haaroitusrasiat); vastukset, kiin-
16859: teät tai säädettävät (myös potentiometrit), muut
16860: kuin kuumennusvastukset; painetut piirit; kytkin-
16861: taulut (muut kuin puhelinkytkentäpöydät) sekä
16862: ohjauspöydät:
16863: A. laitteet sähkövinapiirin kytkemistä tai katkaise-
16864: mista varten:
16865: - - - - - - - - - - - - -
16866: II. kytkinlaitteet enintään 600 voltin käyttöjän-
16867: nitettä varten .............................. 20%
16868: e5%
16869: - - - - - - - - - - - - -
16870:
16871:
16872:
16873: XVII OSA
16874: KULJETUSNEUVOT, ILMA-ALUKSET JA ALUKSET SEKÄ NIIHIN RINNASTETTAVAT KULJETUSVARUSTEET
16875:
16876:
16877: 87. Ryhmä
16878: Ajoneuvot, muut kuin rauta- tai raitioteiden liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat
16879:
16880:
16881: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
16882:
16883: - - - - - - - - - - - - -
16884: 87.14 Muut kuljetusvälineet (myös perävaunut), ilman
16885: mekaanista kuljetuskoneistoa, sekä niiden osat:
16886: - - - - - - - - - - - - -
16887: B. kuljetusvälineet; muut osat .................... 4,1% 3,9% 3,8%
16888: - - - - - - - - - - - - -
16889:
16890:
16891:
16892: Tämä laki tulee votmaan päivänä kuuta 198 .
16893:
16894: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
16895:
16896:
16897: Tasavallan Presidentti
16898: MAUNO KOIVISTO
16899:
16900:
16901:
16902:
16903: Ministeri Pekka Vennamo
16904: 12 1984 vp. - HE n:o 241
16905:
16906: Voimassa oleva tullitariffi
16907:
16908:
16909:
16910:
16911: IV OSA
16912: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA
16913:
16914:
16915: 23. Ryhmä
16916: Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu
16917:
16918:
16919: Nimik- Tullimäärä allamainituista päivämääristä lukien*
16920: keen Tavara
16921: - - - - - - - - 1.1. 1.1. 1.1. 1.1.
16922: n:o
16923: 1984 1985 1986 1987
16924: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
16925:
16926: - - - - - - - - - - - - -
16927: 23.03 Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut
16928: sokerinvalmistuksen jätteet; rankki ja muut pa-
16929: nimo- ja polttimojätteet; tärkkelysteollisuuden jät-
16930: teet ja niiden kaltaiset jäteaineet . . . . . . . . . (Muist.) 6%
16931: Muist. nimikkeeseen 23.03. Tähän nimikkee-
16932: seen kuuluvat perunaproteiinitiiviste ja maissiglu-
16933: teeni, jotka käytetään turkiseläinten rehuihin, ovat
16934: tullinomat ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
16935: Tämä tullittomuus on voimassa vuoden 1984 lop-
16936: puun.
16937: - - - - - - - - - - - - -
16938:
16939:
16940: * Tullimäärät, joita e1 alenneta, mainitaan vam sarakkeessa n:o 7.
16941: 1984 vp. - HE n:o 241 13
16942:
16943: Ehdotus
16944:
16945:
16946:
16947:
16948: Laki
16949: tullitariffin muuttamisesta
16950:
16951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1980 annettuun tullitariffila-
16952: kiin (360/ 80) liittyvää tullitariffia,
16953: sellaisena kuin se nyt kysymyksessä olevilta kohdin on osittain muutettuna 3 päivänä huhtikuuta ja
16954: 22 päivänä toukokuuta 1981, 16 päivänä huhtikuuta ja 12 päivänä marraskuuta 1982, 29 päivänä
16955: kesäkuuta 1983 ja 6 päivänä tammikuuta 1984 annetuissa laeissa (246/81, 342/81, 295/82, 809/82,
16956: 574/83 ja 1184), seuraavasti:
16957:
16958:
16959: IV OSA
16960: EUNTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA
16961:
16962:
16963: 23. Ryhmä
16964: Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu
16965:
16966:
16967: Nimik- Tullimäärä allamainituista päivämääristä lukien*
16968: keen Tavara
16969: n:o -- -- -- - - - - 1.1. 1.1. 1.1.
16970: 1985 1986 1987
16971: 1. 2. - - - - -- - - - - 8. 9. 10.
16972:
16973: - - - - - - - - - - - - -
16974: 23.03 Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut
16975: sokerinvalmistuksen jätteet; rankki ja muut pa-
16976: nimo- ja polttimojätteet; tärkkelysteollisuuden jät-
16977: teet ja niiden kaltaiset jäteaineet .......... (Muist.) 6%
16978: Muist. nimikkeeseen 23.03. Tähän nimikkee-
16979: seen kuuluvat perunaproteiinitiiviste ja maissiglu-
16980: teeni, jotka käytetään turkiseläinten rehuihin, ovat
16981: tullinomat ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
16982: Tämä tullittomuus on voimassa vuoden 1986 lop-
16983: puun.
16984: - - - - - - - - - - - - -
16985:
16986: * Tullimäärät, joita ei alenneta, mainitaan vain sarakkeessa n:o 8.
16987: Alenevat tullimäärät kannetaan 1.1.1985 alkaen sarakkeen n:o 9 mukaisesti.
16988: 14 1984 vp. - HE n:o 241
16989:
16990: Voimassa oleva tullitariffi
16991:
16992: VII OSA
16993: MUOVIT, MYÖS TEKOHARTSIT, SELLULOOSAESTERIT JA -EETTERIJ, SEKA_ NIISTÄ VALMISTETUT TUOT-
16994: TEET; LUONNONKUMI, SYNTEETTINEN KUMI JA FAKTIS SEKA NIISTA VALMISTETUT TUOTTEET
16995:
16996:
16997: 39. Ryhmä
16998: Muovit, myös tekohartsit, selluloosaesterit ja -eetterit, sekä niistä valmistetut tuotteet
16999:
17000:
17001: 1. 2. -- - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17002:
17003: - - - - - - - - - - - - -
17004: 39.07 Teokset aineista, jollaiset kuuluvat nimikkeisiin
17005: 39.01-39.06:
17006: - - - - - - - - - - - - -
17007: D. muut ................................. (Muist.) 21%
17008: vähin tulli 1 kg 2,94
17009: Muist. 1. alanimikkeeseen 39.07.D. Tähän ala-
17010: nimikkeeseen kuuluvista puolivalmisteista, joista
17011: teollisuus valmistaa nimikkeistön XVI-XX osiin
17012: kuuluvia esineitä, kannetaan tullia 7, 5 % arvosta
17013: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
17014: Muist. 2. alanimikkeeseen 39.07.D. Tähän ala-
17015: nimikkeeseen kuuluva verkkomainen tuote, jossa
17016: katkomatonta synteettistä tekstiilikuitua oleva har-
17017: va kudelma on piiällystetz kauttaaltaan muovilla ja
17018: jonka teollisuus käyttiiii attiakatteiden alushuovan
17019: valmistukseen tai suodalinkankaiden pohjakankaa-
17020: na, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvosto miiii-
17021: riiii. Tämä tullittomuus on voimassa vuoden 1984
17022: loppuun.
17023: - - - - - - - - - - - - -
17024: 1984 vp. - HE n:o 241 15
17025:
17026: Ehdotus
17027:
17028: VII OSA
17029: MUOVIT, MYÖS TEKOHARTSIT, SELLULOOSAESTERIT JA -EETTERIJ, SE~. NTISTÄ VALMISTETUT TUOT-
17030: TEET; LUONNONKUMI, SYNTEETTINEN KUMI JA FAKTIS SEKA NIISTA VALMISTETUT TUOTTEET
17031:
17032: 39. Ryhmä
17033: Muovit, myös tekohartsit, selluloosaesterit ja -eetterit, sekä niistä valmistetut tuotteet
17034:
17035:
17036: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17037:
17038: - - - - - - - - - - - - -
17039: 39.07 Teokset aineista, jollaiset kuuluvat nimikkeisiin
17040: 39.01-39.06:
17041: - - - - - - - - - - - - -
17042: D. muut ................................. (Muist.) 21%
17043: vähin tulli 1 kg 2,94
17044: Muist. alanimikkeeseen 39.07.0. Tähän alani-
17045: mikkeeseen kuuluvista puolivalmisteista, joista
17046: teollisuus valmistaa nimikkeistön XVI-XX osiin
17047: kuuluvia esineitä, kannetaan tullia 7,5 % arvosta
17048: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
17049: - - - - - - - - - - - - -
17050: 16 1984 vp. - HE n:o 241
17051:
17052: Voimassa oleva tullitariffi
17053:
17054: XI OSA
17055: TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT
17056:
17057: 51. Ryhmä
17058: Katkomattomat tekokuidut
17059:
17060:
17061: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17062:
17063: 51.01 Lanka katkomattomista tekokuiduista, e1 kuiten-
17064: kaan vähittäismyyntimuodoissa:
17065: - - - - - - - - - - - - - .._
17066: B. muuntokuiduista: (Muist.)
17067: I. teksturoitu lanka .......................... 15 %
17068: II. muu ...................................... 20 %
17069: Muist. alanimikkeeseen 5l.Ol.B. Tähän alani-
17070: mikkeeseen kuuluva lanka, jonka teollisuus käyttää
17071: tuotteiden valmistukseen, on tulliton, jos tullihalli-
17072: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
17073: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
17074: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
17075: millä ehdoilla ja se on vOimassa vuoden 1984
17076: loppuun.
17077: - - - - - - - - - - - - -
17078: 51.04 Kankaat katkomattomista tekokuiduista, myös ni-
17079: mikkeeseen 51.01 tai 51.02 kuuluvista yksikuitu-
17080: langoista tai kaistaleista kudotut:
17081: - - - - - - - - - - - - -
17082: B. muut ................................. (Muist.) 20 %
17083: vähin tulli 1 kg 4,-
17084: - - - - - - - - - - - - -
17085: 1984 vp. - HE n:o 241 17
17086:
17087: Ehdotus
17088: XI OSA
17089: TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT
17090:
17091: 51. Ryhmä
17092: Katkomattomat tekokuidut
17093:
17094:
17095: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17096:
17097: 51.01 Lanka katkomattomista tekokuiduista, e1 kuiten-
17098: kaan vähittäismyyntimuodoissa:
17099:
17100: B. muuntokuiduista: (Muist.)
17101: I. teksturoitu lanka ......................... . 15%
17102: II. muu ..................................... . 20 %
17103: M u i s t. alanimikkeeseen 51.0 1. B. Tähän alani-
17104: mikkeeseen kuuluva lanka, jonka teollisuus käyttää
17105: tuotteiden valmistukseen, on tulliton, jos tullihalli-
17106: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
17107: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
17108: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
17109: millä ehdoilla ja se on vmmassa vuoden 1986
17110: loppuun.
17111:
17112: 51.04 Kankaat katkomattomista tekokuiduista, myös ni-
17113: mikkeeseen 51.01 tai 51.02 kuuluvista yksikuitu-
17114: langoista tai kaistaleista kudotut:
17115:
17116: B. muut ................................. (Muist.) 20 %
17117: vähin tulli 1 kg 4,-
17118:
17119:
17120:
17121:
17122: 3 438401224Y
17123: 18 1984 vp. - HE n:o 241
17124:
17125:
17126: Voimassa oleva tullitariffi
17127:
17128:
17129: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17130:
17131: M ui s t. 4. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17132: mikkeeseen kuuluva enintään 150 g/m 2 painoinen
17133: ja vähintään 85 painoeosenttia katkomatonta syn-
17134: teettistä tai muuntote stiiliainetta sisältävä, valkai-
17135: sematon ja värjäämätön raakakangas, jonka teolli-
17136: suus käyttää värjätyn tai muuten viimeistellyn kan-
17137: kaan valmistukseen, on tulliton ehdoilla, jotka
17138: valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on voi-
17139: massa vuoden 1984 loppuun.
17140: Muist. 5. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17141: mikkeeseen kuuluva enintään 15 0 g 1m2 painoinen
17142: ja vähintään 85 painoprosenttia katkomatonta syn-
17143: teettistä tekstizliainetta sisältävä kanf.as, jonka teol-
17144: lisuus käyttää mattojen tai suodatin ankaiden poh-
17145: jakankaana tai lattiakaiteiden alushuovan valmis-
17146: tukseen, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvosto
17147: määrää. Tämä tullittomuus on voimassa vuoden
17148: 1984 loppuun.
17149: Muist. 6. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17150: mikkeeseen kuuluva kangas, jonka teollisuus käyt-
17151: tää purjeiden valmistukseen_, on tulliton, jos tulli-
17152: halhtuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa
17153: tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tä-
17154: mä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston mää-
17155: räämillä ehdoilla ja se on voimassa vuoden 1984
17156: loppuun.
17157: Muist. 7. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17158: mikkeeseen kuuluva kangas, jonka teollisuus käyt-
17159: tää painett11,_en etikettien valmistukseen, on tulli-
17160: ton, jos tul. ihallituksen päätöksellä osoitetaan, että
17161: vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suo-
17162: messa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtioneu-
17163: voston määräämillä ehdoilla ja se on voimassa
17164: vuoden 1984 loppuun.
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: 52. Ryhmä
17170: Metalloidut tekstiilitavarat
17171: 1984 vp. - HE n:o 241 19
17172:
17173: Ehdotus
17174:
17175:
17176: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17177:
17178: Muist. 4. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17179: mikkeeseen kuuluva enintään 150 g/m 2 painoinen
17180: ja vähintään 85 painoprosenttia katkomatonta syn-
17181: teettistä tai muuntotekstiiliainetta sisältävä, valkai-
17182: sematon ja värjäämätön raakakangas, jonka teolli-
17183: suus käyttää värjätyn tai muuten viimeistellyn kan-
17184: kaan valmistukseen, on tulliton ehdoilla, jotka
17185: valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on voi-
17186: massa vuoden 1986 loppuun.
17187: Muist. 5. alanimikkeeseen 51.04.B. Tähän alani-
17188: mikkeeseen kuuluva kangas, jonka teollisuus käyt-
17189: tää purjeiden valmistukseen, on tulliton, jos tulli-
17190: hallituksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa
17191: tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tä-
17192: mä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston mää-
17193: räämillä ehdoilla ja se on voimassa vuoden 1986
17194: loppuun.
17195:
17196:
17197:
17198:
17199: 52. Ryhmä
17200: Metalloidut tekstiilitavarat
17201: --------------------------------
17202: 20 1984 vp. - HE n:o 241
17203:
17204: Voimassa oleva tullitariffi
17205:
17206: 56. Ryhmä
17207: Katkotut tekokuidut
17208:
17209:
17210: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17211:
17212: - - - - - - - - - - - - -
17213: 56.07 Tekokuitukankaat (katkotuista tekokuiduista tai te-
17214: kokuitujen jätteistä}:
17215: - - - - - - - - - - - - -
17216: B. muut:
17217: 1. paino yli 250 g/m 2 •••••••••••••••• (Muist.) 22 %
17218: vähin tulli 1 kg 3,54
17219: II. paino enintään 250 g/m 2 •••••••••• (Muist.) 22 %
17220: vähin tulli 1 kg 4,24
17221: - - - - - - - - - - - - -
17222: Muist. 2. alanimikkeeseen 56.07.B.I. Tähän ala-
17223: nimikkeeseen kuuluva Iiimaamalla kerrostettu kan-
17224: Tias, jonka teollisuus käyttää aamutohveleiden pääl-
17225: 1skankaana, on tulliton, jos tullihallituksen pää-
17226: töksellä osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdas-
17227: maisesti valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus
17228: toteutetaan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla
17229: ja se on voimassa vuoden 1984 loppuun.
17230: Muist. 3. alanimikkeeseen 56.07 .B.II. Tähän
17231: alanimikkeeseen kuuluvasta erikoiskudotusta ns.
17232: poikittaiskimmoisesta kankaasta, jonka teollisuus
17233: käyttää kiinne- tai haavalaastarin valmistukseen,
17234: kannetaan tullia 12 % arvosta ehdoilla, jotka vai-
17235: rioneuvosto määrää.
17236: Muist. 4. alanimikkeeseen 56. 07.B.II. Tähän
17237: alanimikkeeseen kuuluva vähintään 85 painopro-
17238: senttia katkottua synteettikuitua sisältävä kangas,
17239: jonka teollisuus käyttää suodalinkankaiden pohja-
17240: kankaana, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvos-
17241: to määrää. Tämä tullittomuus on voimassa vuoden
17242: 1984 loppuun.
17243:
17244:
17245:
17246:
17247: 57. Ryhmä
17248: Muut kasvitekstiiliaineet; paperilanka ja paperilankakankaat
17249: 1984 vp. - HE n:o 241 21
17250:
17251: Ehdotus
17252:
17253:
17254: 56. Ryhmä
17255: Katkotut tekokuidut
17256:
17257:
17258: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17259:
17260: - - - - - - - - - - - - -
17261: 56.07 Tekokuitukankaat (katkotuista tekokuiduista tai te-
17262: kokuitujen jätteistä):
17263: - - - - - - - - - - - - -
17264: B. muut:
17265: I. paino yli 250 g/ m 2 •••••••••••••••• (Muist.) 22 %
17266: vähin tulli 1 kg 3,54
17267: II. paino enintään 250 g/m 2 •••.•••••• (Muist.) 22 %
17268: vähin tulli 1 kg 4,24
17269: - - - - - - - - - - - - -
17270: Muist. 2. alanimikkeeseen 56.07 .B.I. Tähän ala-
17271: nimikkeeseen kuuluva Iiimaamalla kerrostettu kan-
17272: fias, jonka teollisuus käyttää aamutohveleiden pää!-
17273: 1skankaana, on tulliton, jos tullihallituksen pää-
17274: töksellä osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdas-
17275: maisesti valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus
17276: toteutetaan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla
17277: ja se on voimassa vuoden 1986 loppuun.
17278: Muist. 3. alanimikkeeseen 56.07.B.II. Tähän
17279: alanimikkeeseen kuuluvasta erikoiskudotusta ns.
17280: poikittaiskimmoisesta kankaasta, jonka teollisuus
17281: käyttää kiinne- tai haavalaastarin valmistukseen,
17282: kannetaan tullia 12 % arvosta ehdoilla, jotka vai-
17283: rioneuvosto määrää.
17284:
17285:
17286:
17287:
17288: 57. ryhmä
17289: Muut kasvitekstiiliaineet; paperilanka ja paperilankakankaat
17290: 22 1984 vp. - HE n:o 241
17291:
17292: Voimassa oleva tullitariffi
17293:
17294: 58. Ryhmä
17295: Matot ja kuvakudokset; nukka- ja hetulankakankaat; nauhat; koristepunokset; tylli ja muut verkkokudokset; pitsit;
17296: koruompelukset
17297:
17298:
17299: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17300:
17301: - - - - - - - - - - - - -
17302: 58.04 Nukka- ja herulankakankaat (nimikkeeseen 55.08
17303: tai 58.05 kuulumattomat) ................. (Muist.) 24 %
17304: vähin tulli 1 kg 5,76
17305: Muist. nimikkeeseen 58.04. Tå"hän nimzkkee-
17306: seen kuuluva lampaanvillasta tai hienosta eläimen-
17307: karvasta valmistettu nukkakangas, jonka teollisuus
17308: käyttää linja-autcz.(m istuinten piiållystämiseen, on
17309: tulliton, jos tulli allituksen //ätöksdlä osoitetaan,
17310: että vastaavaa tavaraa et te dasmazsestt valmzsteta
17311: Suomessa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtio-
17312: neuvoston määräämillä ehdoilla ja se on voimassa
17313: vuoden 1984 loppuun.
17314: - - - - - - - - - - - - -
17315: 1984 vp. - HE n:o 241 23
17316:
17317: Ehdotus
17318:
17319: 58. Ryhmä
17320: Matot ja kuvakudokset; nukka- ja hetulankakankaat; nauhat; koristepunokset; tylli ja muut verkkokudokset; pitsit;
17321: koruompelukset
17322:
17323:
17324: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17325:
17326: - - - - - - - - - - - - -
17327: 58.04 Nukka- ja herulankakankaat (nimikkeeseen 55.08
17328: tai 58.05 kuulumattomat) ........................ 24 %
17329: vähin tulli 1 kg 5,76
17330: - - - - - - - - - - - - -
17331: 24 1984 vp. - HE n:o 241
17332:
17333: Voimassa oleva tullitanffi
17334:
17335: 59. Ryhmä
17336: Vanu ja huopa; side- ja purjelanka, nuora ja köysi; erikoiskudelmat; kyllästetyt tai päällystetyt kudelmat, tekniset
17337: tekstiilitavarat
17338:
17339:
17340: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17341:
17342: - - - - - - - - - - - - -
17343: 59.02 Huopa ja siitä valmistetut tavarat, myös kyllästetyt
17344: tai päällystetyt:
17345: A. huopa:
17346: - - - - - - - - - - - - -
17347: II. muu .............................. (Muist.) 30 %
17348: - - - - - - - - - - - - -
17349: Muist. alanimikkeeseen 59.02.A.II. Tähän alani-
17350: mzkkeeseen kuuluva polyesterikuiduista valmistettu
17351: neulattu huopa, jonka teollisuus käyttää liimaliino-
17352: jen valmistukseen, on tulliton ehdozlla, jotka vai-
17353: tioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on voimas-
17354: sa vuoden 1984 loppuun.
17355: 59.03 Kuitukangas, sen kaltainen kangas langoista sekä
17356: tällaisista kankaista valmistetut tavarat, myös kyl-
17357: lästetyt tai päällytetyt:
17358: A. kuitukanf:as ja sen. kaltainen kangas langoista,
17359: myös kyl ästetty ta.t päällystetty:
17360: - - - - - - - - - - - - -
17361: II. muu .............................. (Muist.) 30 %
17362: vähin tulli 1 kg 3,54
17363: - - - - - - - - - - - - -
17364: Muist. 3. alanimikkeeseen 59.03.A.II. Tähän
17365: alanimikkeeseen kuuluva tekokuiduista valmistettu
17366: kuitukangas, jonka yaino on enintään 50 g, mutta
17367: vähintään 20 g/m ja jonka teollisuus käyttää
17368: liimaliinojen valmistukseen, on tulliton ehdoilla,
17369: jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on
17370: voimassa vuoden 1984 loppuun.
17371: - - - - - - - - - - - - -
17372: 59.08 Selluloosajohdannaisilla tai muilla muoviaineilla
17373: ky llästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetu t
17374: tekstiilikudelmat:
17375: - - - - - - - - - - - - -
17376: c. muut kudelmat:
17377: - - - - - - - - - - - - -
17378: II. muut: (Muist.)
17379: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa tekokuitua 24 %
17380: vähin tulli 1 kg 4,24
17381: b. muuta tekstiiliainetta ................... 24 %
17382: Muist. 1. alanimtkkeeseen 59.08.C.ll. Tähän
17383: alanimikkeeseen kuuluva vaahtomuovilla kerros/et-
17384: tu kudelma, jonka teollisuus käyttää urhetlujalki-
17385: neiden päälliskankaana, on tulliton, jos tullihalli-
17386: tuksen päå'töksellå' osoitetaan, että' vastaavaa tava-
17387: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
17388: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
17389: millä ehdoilla ja se on voimassa vuoden 1984
17390: loppuun.
17391: - - - - - - - - - - - - -
17392: 1984 vp. - HE n:o 241 25
17393:
17394: Ehdotus
17395:
17396: 59. Ryhmä
17397: Vanu ja huopa; side- ja purjelanka, nuora ja köysi; erikoiskudelmat; kyllästetyt tai päällystetyt kudelmat, tekniset
17398: tekstiilitavarat
17399:
17400:
17401: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17402:
17403: - - - - - - - - - - - - -
17404: 59.02 Huopa ja siitä valmistetut tavarat, myös kyllästetyt
17405: tai päällystetyt:
17406: A. huopa:
17407: - - - - - - - - - - - - -
17408: II. muu ...................................... 30 %
17409: - - - - - - - - - - - - -
17410: 59.03 Kuitukangas, sen kaltainen kangas langoista sekä
17411: tällaisista kankaista valmistetut tavarat, myös kyl-
17412: lästetyt tai päällytetyt:
17413: A. kuitukan~as ja sen. kaltainen kangas langoista,
17414: myös kyl ästetty ta! päällystetty:
17415: - - - - - - - - - - - - -
17416: II. muu .............................. (Muist.) 30 %
17417: vähin tulli 1 kg 3,54
17418: - - - - - - - - - - - - -
17419: Muist. 3. alanimikkeeseen 59.03.A.II. Tähän
17420: alanimikkeeseen kuuluva tekokuiduista valmistettu
17421: kuitukangas, jonka ~aino on enintään 50 g, mutta
17422: vähintään 20 g!m ja jonka teollisuus käyttää
17423: liimaliinojen valmistukseen, on tulliton ehdoilla,
17424: jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on
17425: voimassa vuoden 1986 loppuun.
17426: - - - - - - - - - - - - -
17427: 59.08 Selluloosajohdannaisilla tai muilla muoviaineilla
17428: kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut
17429: tekstiilikudelmat:
17430: - - - - - - - - - - - - -
17431: c. muut kudelmat:
17432: - - - - - - - - - - - - -
17433: II. muut:
17434: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa tekokuitua 24 %
17435: vähin tulli 1 kg 4,24
17436: b. muuta tekstiiliainetta ................... 24 %
17437:
17438:
17439:
17440:
17441: 4 438401224Y
17442: 26 1984 vp. - HE n:o 241
17443:
17444: Voimassa oleva tullitariffi
17445:
17446:
17447: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17448:
17449:
17450: 59.11 Kumilla käsitellyt tekstiilikudelmat, ei kuitenkaan
17451: kumilla käsitellyt neuletuotteet:
17452: - - - - - - - - - - - - -
17453: D. muut:
17454: - - - - - - - - - - - - -
17455: III. muut:
17456: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa teko·
17457: kuitua ....................... .(Muist.) 24 %
17458: vähin tulli 1 kg 4,72
17459: - - - - - - - - - - - - -
17460: Muist. alanimikkeeseen 59.11.D.Ill.a. Tähän
17461: alanimikkeeseen kuuluva kangas, jonka kumiteolli-
17462: suus käyttää raaka-aineena tuotannossaan, on tulli-
17463: ton, jos tullihallituksen päätöksellä osoitetaan, että
17464: vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suo-
17465: messa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtioneu-
17466: voston määräämillä ehdoilla ja se on voimassa
17467: vuoden 1984 loppuun.
17468: - - - - - - - - - - - - -
17469: 1984 vp. - HE n:o 241 27
17470:
17471: Ehdotus
17472:
17473:
17474: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17475:
17476:
17477: 59.11 Kumilla käsitellyt tekstiilikudelmat, ei kuitenkaan
17478: kumilla käsitellyt neuletuotteet:
17479:
17480: D. muut:
17481:
17482: III. muut:
17483: a. nimikkeeseen 51.01 kuuluvaa tekokui-
17484: tua .................................. . 24%
17485: vähin tulli 1 kg 4,72
17486: 28 1984 vp. - HE n:o 241
17487:
17488: Voimassa oleva tullitanffi
17489:
17490: 60. Ryhmä
17491: Neuletuotteet
17492:
17493:
17494: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17495:
17496: 60.01 Neulokset, ei kuitenkaan kimmoiset eikä kumilla
17497: käsitellyt:
17498: - - - - - - - - - - - - -
17499: D. muut neulokset:
17500: - - - - - - - - - - - - -
17501: III. muuta tekstiiliainetta ............ . (Muist.) 24 %
17502: vähin tulli 1 kg 3,54
17503: Muist. alanimikkeeseen 60.01.D.III. Tähän ala-
17504: nimikkeeseen kuuluva katkottua muuntokuitua
17505: oleva, valkaisematon ja värjäämätön ommelkangas,
17506: jonka teollisuus käyttää liimaliinojen valmistuk-
17507: seen, on tu//iton ehdoilla, jotka valtioneuvosto
17508: määrää. Tämä tu//ittomuus on voimassa vuoden
17509: 1984 loppuun.
17510: - - - - - - - - - - - - -
17511: 1984 vp. - HE n:o 241 29
17512:
17513: Ehdotus
17514:
17515: 60. Ryhmä
17516: Neuletuotteet
17517:
17518:
17519: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17520:
17521: 60.01 Neulokset, eJ kuitenkaan kimmoiset eikä kumilla
17522: käsitellyt:
17523: - - - - - - - - - - - - -
17524: D. muut neulokset:
17525: - - - - - - - - - - - - -
17526: III. muuta tekstiiliainetta ..................... 24 %
17527: vähin tulli 1 kg 3,54
17528: - - - -
17529: 30 1984 vp. - HE n:o 241
17530:
17531: Voimassa oleva tullitariffi
17532:
17533: XIII OSA
17534: TEOKSET KIVESTÄ, KlPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA
17535: AINEESTA; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT
17536:
17537: 70. Ryhmä
17538: Lasi ja lasiteokset
17539:
17540:
17541: 1. 2. --------7. 8. 9. 10.
17542:
17543:
17544: 70.05 Valmistamaton vedetty tai puhallettu lasi (myös
17545: verholasi), suorakulmaisina levyinä:
17546: A. vedetty lasi, värjäämätön .............. (Muist.) 30 %
17547: vähin tulli P. 1 kg -,26
17548: B. muu .................................. (Muist.) 17%
17549: vähin tulli P. 1 kg -,15
17550: Muist. 1. alanimikkeeseen 70.05.A. Tähän ala-
17551: nimikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
17552: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen eri kerroksis-
17553: ta valmistettujen taivutettujen ja sovitettujen
17554: tuuli-, sivu- ja takalasien valmistukseen, on tulliton
17555: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
17556: Muist. 2. alanimikkeeseen 70.05.A. Tähän ala-
17557: nimik.k.eeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttiilt
17558: luminenssinäyttöpäiitteiden komponenttien valmis-
17559: tukseen, on tulliton, jos tullihallituksen päätöksellä
17560: osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
17561: valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus toteute-
17562: taan valtioneuvoston miilträltmillä ehdoilla ja se on
17563: voimassa vuoden 1984 loppuun.
17564: Muist. 3. alanimikkeeseen 70.05.B. Tähän alani-
17565: mikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
17566: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen karkaistujen
17567: tai eri kerroksista valmistettujen taivutettujen ja
17568: sovitettujen tuuli-, s1vu- Ja takalasien valmistuk-
17569: seen, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvosto
17570: määrää.
17571: 70.06 Valettu, valssattu, vedetty tai puhallettu lasi (myös
17572: verho- ja lankalasi), suorakulmaisina levyinä, pin-
17573: nalta hiottu tai kiillotettu, mutta ei enempää
17574: valmistettu:
17575: 1984 vp. - HE n:o 241 31
17576:
17577: Ehdotus
17578:
17579: XID OSA
17580: TEOKSET KIVESTÄ, KlPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KliLTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA
17581: AINEESTA; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT
17582:
17583:
17584: 70. Ryhmä
17585: Lasi ja lasiteokset
17586:
17587:
17588: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17589:
17590:
17591: 70.05 Valmistamaton vedetty tai puhallettu lasi (myös
17592: verholasi), suorakulmaisina levyinä:
17593: A. vedetty lasi, värjäämätön ............. (Muist.) 30 %
17594: vähin tulli P. 1 kg -,26
17595: B. muu ................................. (Muist.) 17 %
17596: vähin tulli P. 1 kg -,15
17597: Muist. 1. alanimikkeeseen 70.05.A. Tähän ala-
17598: nimikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
17599: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen eri kerroksis-
17600: ta valmistettujen taivutettujen ja sovitettujen
17601: tuuli-, sivu- ja takalasien valmistukseen, on tulliton
17602: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
17603: M ui s t. 2. alanimikkeeseen 70.05 .B. Tähän alani-
17604: mikkeeseen kuuluva lasi, jonka teollisuus käyttää
17605: peilien valmistukseen tai ajoneuvojen karkaistujen
17606: tai eri kerroksista valmistettujen taivutettujen ja
17607: sovitettujen tuuli-, sivu- ja takalasien valmistuk-
17608: seen, on tulliton ehdoilla, jotka valtioneuvosto
17609: määrää.
17610: 70.06 Valettu, valssattu, vedetty tai puhallettu lasi (myös
17611: verho- ja lankalasi), suorakulmaisina levyinä, pin-
17612: nalta hiottu tai kiillotettu, mutta ei enempää
17613: valmistettu:
17614: 32 1984 vp. - HE n:o 241
17615:
17616: Voimassa oleva tullitariffi
17617:
17618: XVI OSA
17619: KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; SÄHKÖTARVIKKEET; NIIDEN OSAT
17620:
17621:
17622: 84. Ryhmä
17623: Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat
17624:
17625:
17626: 1. 2. --------7. 8. 9. 10.
17627:
17628:
17629: 84.06 Mäntäpolttomoottorit:
17630:
17631: C. muut moottorit ....................... (Muist.) 5% 4,8% 4,6% 4,4%
17632:
17633: M u i s t. 2. alanimikkeeseen 84.06. C. Tähän ala-
17634: nimikkeeseen kuuluvat moottorit, jotka teollisuus
17635: käyttää ruohonleikkuukoneiden valmistukseen,
17636: ovat tullittomat, jos tullihallituksen päätöksellä
17637: osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
17638: valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus toteute-
17639: taan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ja se on
17640: voimassa vuoden 1984 loppuun.
17641:
17642: 84.61 Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset varusteet putki-
17643: johtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita ja niiden
17644: kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennus-
17645: venttiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit:
17646:
17647: C. magneettiventtiilit ................... .(Muist.) 4,2% 4,1% 3,9% 3,8%
17648: D. muut:
17649: I. epäjaloa metallia .................. (Muist. e) 10,4% 9,5% 8,6% 7,7%
17650:
17651: Muist. 1. alanimikkeeseen 84.61.C. Tähän ala-
17652: nimikkeeseen kuuluvat magneettiventtiilit, jotka
17653: teollisuus käyttää taloudessa käytettävien pesuko-
17654: neiden valmistukseen, ovat tullitlomat ehdozlla,
17655: jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on
17656: voimassa vuoden 1984 loppuun.
17657: Muist. alanimikkeeseen 84.6l.D.I. Tähän alani-
17658: mikkeeseen kuuluviin, voimalaitoksissa tai teolli-
17659: suuden tuotantokoneistossa käytettäviin, raudasta
17660: tai teräksestä valmistettuihin venttiileihin, joiden
17661: nimellispaine on yli 40 kg/ cm 2 , sovelletaan e-tullit-
17662: tomuutta, jos tullihallituksen päätöksellä osoite-
17663: taan, että niille voidaan myöntää tullietu sen
17664: johdosta, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
17665: valmisteta Suomessa ja lisäksi esitetään lopullisen
17666: käyttäjän vakuutus siitä, että tavara tullaan käyttä-
17667: mään tässä muistutuksessa mainittuun tarkoituk-
17668: seen.
17669: 1984 vp. - HE n:o 241 33
17670:
17671: Ehdotus
17672:
17673: XVI OSA
17674: KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; SÄHKÖTARVIKKEET; NIIDEN OSAT
17675:
17676:
17677: 84. Ryhmä
17678: Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat
17679:
17680:
17681: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17682:
17683:
17684: 84.06 Mäntäpolttomoottorit:
17685:
17686: C. muut moottorit ....................... (Muist.) 4,8% 4,6% 4,4%
17687:
17688: Muist. 2. alanimikkeeseen 84.06.C. Tähän ala-
17689: nimikkeeseen kuuluvat moottorit, jotka teollisuus
17690: käyttää ruohonleikkuukoneiden valmistukseen,
17691: ovat tullittomat, jos tullihallituksen päätöksellä
17692: osoitetaan, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
17693: valmisteta Suomessa. Tämä tullittomuus toteute-
17694: taan valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ja se on
17695: voimassa vuoden 1986 loppuun.
17696:
17697: 84.61 Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset varusteet putki-
17698: johtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita ja niiden
17699: kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennus-
17700: venttiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit:
17701:
17702: C. magneettiventtiilit ........................... . 4,1% 3,9% 3,8%
17703: D. muut:
17704: 1. epäjaloa metallia .................. (Muist. e) 9,5% 8,6% 7,7%
17705:
17706: Muist. alanimikkeeseen 84.61.D.I. Tähän alani-
17707: mikkeeseen kuuluviin, voimalaitoksissa tai teolli-
17708: suuden tuotantokoneistossa käytettäviin, raudasta
17709: tai teräksestä valmistettuihin venttiileihin, joiden
17710: nimellispaine on yli 40 kg/cm 2 , sovelletaan e-tullit-
17711: tomuutta, jos tullihallituksen päätöksellä osoite-
17712: taan, että niille voidaan myöntää tullietu sen
17713: johdosta, että vastaavaa tavaraa ei tehdasmaisesti
17714: valmisteta Suomessa ja lisäksi esitetään lopullisen
17715: käyttäjän vakuutus siitä, että tavara tullaan käyttä-
17716: mään tässä muistutuksessa mainittuun tarkoituk-
17717: seen.
17718:
17719:
17720:
17721:
17722: 5 438401224Y
17723: 34 1984 vp. - HE n:o 241
17724:
17725: Voimassa oleva tullitariffi
17726:
17727: 85. Ryhmä
17728: Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat
17729:
17730:
17731: 1. 2. --------7. 8. 9. 10.
17732:
17733: 85.01 Sähkögeneraattorit, moottorit, muuttajat (pyörivät
17734: tai kiinteät), muuntajat, tasasuuntaajat ja induk-
17735: tanssikäämit:
17736: A. generaattorit ja moottorit:
17737:
17738: II. muut:
17739:
17740: b. kappaleen nettopaino enintään
17741: 250 kg ......................... (Muist.) 18%
17742: e6%
17743:
17744: E. kiinteät muuttajat ja tasasuuntaajat:
17745:
17746: III. kappaleen nettopaino enintään
17747: 250 kg ........................... (Muist.) 9%
17748:
17749: Muist. 1. alanimikkeeseen 85.0l.A.II.b. Tähän
17750: alanimikkeeseen kuuluvat enintään 10 kg painavat
17751: sähkömoottorit, jotka teollisuus käyttää taloudessa
17752: käytettävien pesukoneiden, liesituulettimien tai
17753: mankelien valmistukseen, ovat tullittomat ehdoil-
17754: la, jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus
17755: on voimassa vuoden 1984 loppuun.
17756: Muist. 2. alanimikkeeseen 85.01.E.III. Tähän
17757: alanimikkeeseen kuuluvat korkeajännitekaskadit,
17758: jotka teollisuus käyttää televisiovastaanottimien tai
17759: näyttöpäätteiden valmistukseen, ovat tullittomat,
17760: jos tullihallituksen päätöksellä osoitetaan, että vas-
17761: taavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomes-
17762: sa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston
17763: määräämillä ehdoilla ja se on vOimassa vuoden
17764: 1984 loppuun.
17765:
17766: 85.15 Radiolennätinlähettimet ja radiopuhelinlähettimet
17767: ja -vastaanottimet; yleisradio- ja televisiolähettimet
17768: ja -vastaanottimet (myös vastaanottimet yhteenra-
17769: kennetuin äänentalletus- ja -toistolaittein) sekä te-
17770: levisiokamerat; meri- ja ilmaliikenteen radioturval-
17771: lisuuslaitteet, tutkalaitteet sekä radiokauko-ohjaus-
17772: laitteet:
17773:
17774: F. osat:
17775:
17776: II. yhdistetyt osat:
17777:
17778: b. muut ........................... (Muist.) 17%
17779: 1984 vp. - HE n:o 241 35
17780:
17781: Ehdotus
17782:
17783: 85. Ryhmä
17784: Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat
17785:
17786:
17787: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17788:
17789: 85.01 Sä_hk?_gen~raattorit, ~oottorit, muutt~jat. (pyörivät
17790: tru kunteat), muunta)at, tasasuuntaajat Ja tnduk-
17791: tanssikäämit:
17792: A. generaattorit ja moottorit:
17793:
17794: II. muut:
17795:
17796: b. kappaleen nettopaino enintään
17797: 250 kg ......................... (Muist.) 18%
17798: e6%
17799:
17800: E. kiinteät muuttajat ja tasasuuntaajat:
17801:
17802: 111. kappaleen nettopaino enintään
17803: 250 kg ........................... (Muist.) 9%
17804:
17805: Muist. 1. alanimikkeeseen 85.01.A.II.b. Tähän
17806: alanimikkeeseen kuuluvat enintään 10 kg painavat
17807: sähkömoottorit, jotka teollisuus käyttää taloudessa
17808: käytettävien pesukoneiden valmistukseen, ovat tul-
17809: littomat ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää. Tä-
17810: mä tullittomuus on voimassa vuoden 1986 lop-
17811: puun.
17812: Muist. 2. alanimikkeeseen 85.01.E.III. Tähän
17813: alanimikkeeseen kuuluvat korkeajännitekaskadit,
17814: jotka teollisuus käyttää televisiovastaanottimien tai
17815: näyttöpäätteiden valmistukseen, ovat tullittomat,
17816: jos tullihallituksen päätöksellä osoitetaan, että vas-
17817: taavaa tavaraa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomes-
17818: sa. Tämä tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston
17819: määräämillä ehdoilla ja se on voimassa vuoden
17820: 1986 loppuun.
17821:
17822: 85.15 Radiolennätinlähettimet ja radiopuhelinlähettimet
17823: ja -vastaanottimet; yleisradio- ja televisiolähettimet
17824: ja -vastaanottimet (myös vastaanottimet yhteenra-
17825: kennetuin äänentalletus- ja -toistolaittein) sekä te-
17826: levisiokamerat; meri- ja ilmaliikenteen radioturval-
17827: lisuuslaitteet, tutkalaitteet sekä radiokauko-ohjaus-
17828: laitteet:
17829:
17830: F. osat:
17831:
17832: II. yhdistetyt osat:
17833:
17834: b. muut ........................... (Muist.) 17%
17835: 36 1984 vp. - HE n:o 241
17836:
17837: Voimassa oleva tullitariffi
17838:
17839: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17840:
17841: Muist. alanimikkeeseen 85.15.F.Il.b. Tähän ala-
17842: nimikkeeseen kuuluvat viivelinjat, jotka teollisuus
17843: käyttää televisiovastaanottimien tai näyttöpäättei-
17844: den valmistukseen, ovat tullittomat, jos tullihalli-
17845: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
17846: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
17847: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
17848: millä ehdoilla ja se on voimassa vuoden 1984
17849: loppuun.
17850: - - - - - - - - - - - - -
17851: 85.19 Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä ja katkai-
17852: semista varten, sen suojaamista tai siihen liittämistä
17853: varten (esim. kytkinlaitteet, releet, varolaitteet,
17854: ukkossuojat, jännitteenvaimentimet, pistotulpat,
17855: lampunpitimet ja haaroitusrasiat); vastukset, kiin-
17856: teät tai säädettävät (myös potentiometrit), muut
17857: kuin kuumennusvastukset; painetut piirit; kytkin-
17858: taulut (muut kuin puhelinkytkentäpöydät) sekä
17859: ohjauspöydät:
17860: A. lai_tteet sähkövirtapiirin kytkemistä tai katkaise-
17861: m1sta varten:
17862: - - - - - - - - - - - - -
17863: II. kytkinlaitteet enintään 600 voltin käyttäjän-
17864: nitettä varten ..................... . (Muist.) 20%
17865: e5%
17866: - - - - - - - - - - - - -
17867: Muist. alanimikkeeseen 85.19.A.II. Tähän alani-
17868: mikkeeseen kuuluvat painekytkimet, jotka teollz"-
17869: suus käyttää taloudessa käytettävien pesukoneiden
17870: valmistukseen, ovat tullittomat ehdozlla, jotka vai-
17871: tioneuvosto määrää. Tämä tullittomuus on voimas-
17872: sa vuoden 1984 loppuun.
17873: - - - - - - - - - - - - -
17874: 1984 vp. - HE n:o 241 37
17875:
17876: Ehdotus
17877:
17878: 1. 2. - - - - -- - - - - 8. 9. 10.
17879:
17880: Muist. alanimikkeeseen 85.15.F.II.b. Tähän ala-
17881: nimikkeeseen kuuluvat viivelinjat, jotka teollisuus
17882: käyttää televisiovastaanottimien tai näyttöpäättei-
17883: den valmistukseen, ovat tullittomat, jos tullihalli-
17884: tuksen päätöksellä osoitetaan, että vastaavaa tava-
17885: raa ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Tämä
17886: tullittomuus toteutetaan valtioneuvoston määrää-
17887: millä ehdoilla Ja se on vOimassa vuoden 1986
17888: loppuun.
17889: - - - - - - - - - - - - -
17890: 85.19 Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä ja katkai-
17891: semista varten, sen suojaamista tai siihen liittämistä
17892: varten (esim. kytkinlaitteet, releet, varolaitteet,
17893: ukkossuojat, jännitteenvaimentimet, pistotulpat,
17894: lampunpitimet ja haaroitusrasiat); vastukset, kiin-
17895: teät tai säädettävät (myös potentiometrit), muut
17896: kuin kuumennusvastukset; painetut piirit; kytkin-
17897: taulut (muut kuin puhelinkytkentäpöydät) sekä
17898: ohjauspöydät:
17899: A. lai.tteet sähkövirtapiirin kytkemistä tai katkaise-
17900: mrsta varten:
17901: - - - - - - - - - - - - -
17902: II. kytkinlaitteet enintään 600 voltin käyttöjän-
17903: nitettä varten .............................. 20%
17904: e5%
17905: - - - - - - - - - - - - -
17906: 38 1984 vp. - HE n:o 241
17907:
17908: Voimassa oleva tullitariffi
17909:
17910: XVII OSA
17911: KULJETIISNEUVOT, ILMA-ALUKSET JA ALUKSET SEKÅ NIIHIN RINNASTETTAVAT KULJETIISVARUSTEET
17912:
17913: 87. Ryhmä
17914: Ajoneuvot, muut kuin rauta- tai raitioteiden liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat
17915:
17916:
17917: 1. 2. - - - - - - - - 7. 8. 9. 10.
17918:
17919: - - - - - - - - - - - - -
17920: 87.14 Muut kuljetusvälineet (myös perävaunut), ilman
17921: mekaanista kuljetuskoneistoa, sekä niiden osat:
17922: - - - - - - - - - - - - -
17923: B. kuljetusvälineet; muut osat ........... .(Muist.) 4,2% 4,1% 3,9% 3,8%
17924: Muist. alanimtkkeeseen 87.14.B. Tähän alani-
17925: mikkeeseen kuuluvat osat, jotka teollisuus käyttää
17926: perävaunujen valmistukseen, ovat tullittomat eh-
17927: doilla, jotka valtioneuvosto määrää. Tämä tullitto-
17928: muus on voimassa vuoden 1984 loppuun.
17929: - - - - - - - - - - - - -
17930: 1984 vp. - HE n:o 241 39
17931:
17932: Ehdotus
17933:
17934: XVII OSA
17935: KUL)ETIJSNEUVOT, ILMA-ALUKSET JA ALUKSET SEKÄ NIIHIN RINNASTETTAVAT KULJETIJSVARUSTEET
17936:
17937:
17938: 87. Ryhmä
17939: Ajoneuvot, muut kuin rauta- tai raitioteiden liikkuvaan kalustoon kuuluvat, sekä niiden osat
17940:
17941:
17942: 1. 2. - - - - - - - - - - 8. 9. 10.
17943:
17944:
17945: 87.14 Muut kuljetusvälineet (myös perävaunut), ilman
17946: mekaanista kuljetuskoneistoa, sekä niiden osat:
17947:
17948: B. kuljetusvälineet; muut osat ................... . 4,1% 3,9% 3,8%
17949:
17950:
17951:
17952:
17953: Tämä laki tulee vOimaan päivänä kuuta 198 .
17954: 1984 vp. - HE n:o 242
17955:
17956:
17957:
17958:
17959: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansakoululain 4 §:n
17960: muuttamisesta
17961:
17962:
17963:
17964:
17965: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17966:
17967: Peruskoulussa on kansakoululain mukaan sata- punpäivä. Tällöin lukuvuoden 1984-85 työpäi-
17968: yhdeksänkymmentä työpäivää. Esityksessä ehdo- vistä vähennettäisiin vuoden 1985 vapunpäivä.
17969: tetaan lakia muutettavaksi siten, että lukuvuoden Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti sen tultua
17970: työpäivistä vähennettäisiin muuksi arkipäiväksi eduskunnan hyväksymäksi.
17971: kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja va-
17972:
17973:
17974:
17975:
17976: PERUSTELUT
17977:
17978:
17979: 1. Nykyinen tilanne Ja ehdotetut ole kansakoululain 4 §:ssä tarkoitettu erityinen
17980: muutokset syy, on asiasta säädettävä lailla.
17981: Esitys liittyy lukuvuoden 1983-84 peruskou-
17982: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain lun opettajien työriidan päättäneeseen sovintoesi-
17983: (467/68) 7 §:n mukaisesti peruskoulusta on so- tykseen, jonka osapuolet hyväksyivät.
17984: veltuvin kohdin voimassa, mitä kansakoulusta on Hallitus tulee esittämään vastaavan muutoksen
17985: lailla säädetty, mikäli koulujärjestelmän perus- myös peruskoululain (476/83) 23 §:ään.
17986: teista annetusta laista ei muuta johdu. Kansa-
17987: koululain 4 §:n 1 momentin (377/72) mukaan
17988: kansakoulun lukuvuodessa on satayhdeksänkym- 2. Taloudelliset vaikutukset
17989: mentä työpäivää. Lain 4 §:n 4 momentin mu-
17990: kaan voidaan erityisestä syystä 1 momentin sään- Esitykseen sisältyvällä säännöksellä ei ole mer-
17991: nöksistä poiketa, sen mukaan kuin siitä asetuk- kittäviä taloudellisia vaikutuksia.
17992: sella säädetään.
17993: Itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä on lailla säädet-
17994: ty vapaapäiviksi. Koulun työpäivien määrä on 3. Voimaantulo
17995: kansakoululain 4 §:n mukaan sama riippumatta
17996: siitä, miksi viikonpäiväksi itsenäisyyspäivä tai Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti sen
17997: vapunpäivä sattuvat. Tämän vuoksi ehdotetaan, tultua eduskunnan hyväksymäksi.
17998: että opettajan säännönmukaiseksi työpäiväksi sat-
17999: tuva itsenäisyyspäivä tai vapunpäivä vähennetään Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
18000: lukuvuoden työpäivistä. Koska kysymyksessä ei nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18001:
18002: 4384011984
18003: 2 1984 vp. - HE n:o 242
18004:
18005:
18006:
18007:
18008: Laki
18009: kansakoululain 4 §:n muuttamisesta
18010:
18011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansakoululain
18012: 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (377 /72), näin
18013: kuuluvaksi:
18014:
18015: 4 § taan toukokuun viimeisenä arkipäivänä, jollei
18016: Kansakoulun lukuvuodessa on satayhdeksän- kouluhallitus erityisestä syystä toisin määrää.
18017: kymmentä työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vä-
18018: hennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin
18019: lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäi-
18020: vä. Oppilaiden koulutyö aloitetaan kouluhalli- Tämä laki tulee votmaan päivänä
18021: tuksen määräämänä päivänä elokuussa ja pääte- kuuta 198 .
18022:
18023:
18024: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
18025:
18026:
18027: Tasavallan Presidentti
18028: MAUNO KOIVISTO
18029:
18030:
18031:
18032:
18033: Opetusministeri Kaarina Suonio
18034: 1984 vp. - HE n:o 243
18035:
18036:
18037:
18038:
18039: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi siementavaran kaupasta
18040: annetun lain muuttamisesta
18041:
18042:
18043:
18044:
18045: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18046:
18047: Siementavaran kaupasta annetun lain sovelta- rasta otetun näytteen. Tällöin tavarasta olisi an-
18048: misalaa ehdotetaan selvennettäväksi siten, että nettava varsinaisen vakuutustodistuksen sijasta
18049: laki koskisi myös sellaista viljelijän harjoittamaa ennakkovakuutustodistus. Tällaisen luvan edelly-
18050: tuottamaosa siementavaran myyntiä, joka tapah- tyksenä olisi muun muassa, että myyjä sitoutuu
18051: tuu liikkuvan kaupan tapaan siementavaraa tai antamaan hinnanalennusta ja korvaamaan mah-
18052: sen näytettä mukana kuljettaen. dolliset vahingot maataloustuottajien keskusjär-
18053: Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, jestöjen ja siemenkauppiaiden järjestöjen kesken
18054: että siementavara saataisiin valtion siementarkas- sovittavien korvausperusteiden mukaisesti.
18055: tuslaitoksen luvalla myydä ostajalle ennen kuin Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan välit-
18056: valtion siementarkastuslaitos on tarkastanut tava- tömästi lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi.
18057:
18058:
18059:
18060:
18061: YLEISPERUSTELUT
18062:
18063: 1. Nykyinen tilanne Siementavaraerien laadun, asianmukaisen tuo-
18064: tannon ja tarkoituksenmukaisen valvonnan järjes-
18065: tämiseksi maa- ja metsätalousministeriö voi sie-
18066: 1.1. Lainsäädäntö
18067: menkauppalain 4 §:n mukaan päättää, mitä
18068: siementavaroita saadaan vähittäiskaupassa pitää
18069: Siementavaran kaupasta 25 päivänä elokuuta kaupan maatilahallituksen antaman luvan nojalla
18070: 1975 annetun lain (669/75), jäljempänä siemen- vähittäismyyntipakkaukseen pakattuna tai valtion
18071: kauppalaki, 1 §:n 1 momentin mukaan laki siementarkastuslaitoksen valvonnassa tuotettuna
18072: koskee pelto- ja puutarhakasvien siementavarain ja pakattuna. Laissa on säädetty luvan myöntämi-
18073: maahantuontia, myyntiä ja maastavientiä. Lakiin sen edellytykset. Lain mukaan maatilahallitus voi
18074: otetun määritelmän mukaan siementavaralla tar- peruuttaa antamansa luvan. Maa- ja metsätalous-
18075: koitetaan mainittujen kasvien kylvettäväksi ja ministeriö on 15 päivänä joulukuuta 1975 anta-
18076: istutettavaksi tarkoitettuja siemeniä ja muuta nut päätöksen siementavaroiden pakkaamisesta
18077: lisäysaineistoa. (960/75).
18078: Viljelijän myydessä tuottamaansa siementava- Siemenkauppalain 11 §:n mukaan myyjän on
18079: raa lakia sovelletaan vain, milloin myynti tapah- annettava ostajalle tiedot kaupan pidettävän sie-
18080: tuu julkisesti. Siementavaran kaupasta annetussa mentavaran laadusta, siten kuin asetuksella sää-
18081: asetuksessa (670/75) on säädetty, että julkista detään. Annettavien tietojen tulee perustua val-
18082: myyntiä on myynti torilla ja huutokaupassa sekä tion siementarkastuslaitoksen suorittamaan tar-
18083: myynti lehti-ilmoituksessa, kietokirjeessä tai hin- kastukseen, joka on suoritettava, jollei valtion
18084: taluettelossa tehdyn tarjouksen perusteella ja siementarkastuslaitos toisin määrää, laitoksen val-
18085: muu näihin verrattava myynti. tuuttaman henkilön tavarasta ottamasta näyttees-
18086: 4384006769
18087: 2 1984 vp. - HE n:o 243
18088:
18089: tä. Maatilahallitus voi oikeuttaa myyjän anta- kasvien lisäysaineistojen kauppaan ei lain sovelta-
18090: maan tiedot myös valtion viljavaraston suoritta- misalaa kuitenkaan ollut tarkoitus yleisesti laa-
18091: man tarkastuksen perusteella. jentaa. Se ei olisi ollut tarpeellistakaan, sillä
18092: Siementavaran kaupasta annetussa asetuksessa esimerkiksi taimitarhatuotteiden kaupasta oli ole-
18093: on säädetty, että vakuutustodistuksesta tulee käy- massa oma laki ( 190160).
18094: dä muun ohella ilmi kauppaerän tunnistamisessa Siementavaran myyntiä on etenkin Pohjois-
18095: tarpeelliset tiedot ja ne ominaisuudet, joita maa- Suomessa havaittu harjoitettavan muualta tullei-
18096: tilahallituksen määräämät vähimmät laatuvaati- den viljelijäin toimesta liikkuvan kaupan tapaan
18097: mukset kussakin tapauksessa koskevat. Asetuksen tavaraa mukana ajoneuvossa kuljettaen. Tällaises-
18098: mukaan siementavara saadaan valtion siementar- sa myynnissä on todettu esiintyvän huonolaatuis-
18099: kastuslaitoksen luvalla varustaa niin sanotulla ta siementavaraa. Kauppaamista ei kuitenkaan
18100: ennakkovakuustodistuksella. Tällainen vakuusto- ole voitu estää, koska myyntiä, jossa siementava-
18101: distus ei sisällä valtion siementarkastuslaitoksen raa tarjotaan kunkin ostajaehdokkaan luona kah-
18102: suorittaman tarkastuksen tuloksia. Ostaja saa ne den kesken, ei voida pitää julkisena eikä se siten
18103: tiedustelemalla laitokselta. kuulu siemenkauppalain piiriin.
18104: Maatilahallituksen myöntämä lupa siementa-
18105: varan pakkaamiseen on voimassa määräämättö-
18106: 1.2. Käytäntö män ajan. Maatilahallitus voi laissa säädetyin
18107: edellytyksin luvan tosin peruuttaa. Käytännössä
18108: Siemenkauppalain nojalla maatilahallitus on maatilahallitus on muutamassa tapauksessa
18109: määrännyt kaupan pidettävää siementavaraa kos- myöntänyt luvan määräajaksi, vuodeksi tai parik-
18110: kevat vähimrnät laatuvaatimukset useimmille si, kun luvan saamisen edellytysten täyttäminen
18111: maataloustuotannossa käytettäville peltokasvila- on ollut epävarmaa.
18112: jeille ja muutamille tärkeimmille avomaalla vil- Maatilahallitus on myöntänyt lain voimassaolo-
18113: jeltäville puutarhakasveille. Asetetut vaatimukset aikana yhteensä 530 lupaa. Näistä on keskusliik-
18114: koskevat itävyyttä ja peltokasvien siementavaralla keille myönnetty yli 50, osuuskaupoille lähes 50,
18115: myös yleensä puhtautta ja haitallisten rikkakas- osuusliikkeille yli 20, yksityisliikkeille yli 80 ja
18116: vien enimmäismäärää. viljelijöille yli 300. Luvista ei tähän mennessä ole
18117: Useimpien avomaan puutarhakasvien ja maus- yhtään peruutettu. Tiedetään, että huomattava
18118: tekasvien siementavatalle ei laatuvaatimuksia ole osa luvan saaneista on lopettanut pakkaustoimin-
18119: asetettu. Myyjän on kuitenkin tarkastutettava nan.
18120: tavarasta otettava näyte valtion siementarkastus- Siementavara on myytäessä varustettava va-
18121: laitoksessa ennen tavaran myyntiä ja annettava kuustodistuksella. Vakuustodistuksen tietojen tu-
18122: ostajalle vakuustodistus. Vakuustodistuksesta tu- lee perustua valtion siementarkastuslaitoksen an-
18123: lee ilmetä kauppaerän tunnistamiseen tarpeelliset tamaan tavarasta otetun näytteen tarkastustodis-
18124: tiedot. Tavaran ominaisuuksia koskevia tietoja ei tukseen. Myyjä joutuu näin ollen kunnostettuaan
18125: ole säädetty annettavaksi silloin kun niihin näh- tavaran odottamaan virallista tarkastustodistusta
18126: den ei laatuvaatimuksia ole asetettu. Käytännössä ennen kuin voi laatia vakuustodisruksen ja toi-
18127: myyjä ilmoittaa ostajalle siementavaran itävyy- mittaa tavaran myyntiin. Asetuksella on säädetty,
18128: den. että siementavara saadaan laitoksen luvalla myy-
18129: Koristekasvien siemenkauppaan ei lakia käy- dä niin sanotulla ennakkovakuustodistuksella.
18130: tännössä ole sovellettu. Valtion siementarkastus- Lupia on annettu lähinnä syysviljan siemenen
18131: laitoksessa on kuitenkin tarkastettu lukumääräi- myyntiin, kun syksyllä korjattu siemensato on
18132: sesti suhteellisen suuri määrä erilaisten koriste- pitänyt voida käyttää kylvöihin vielä samana
18133: kasvilajien siemeniä vuosittain. syksynä eikä virallista siementarkastustulosta ole
18134: Siemenkauppalakiin otetun siementavaran ehditty saada myyntiajankohtaan mennessä.
18135: määritelmän mukaan tulisi lakia soveltaa muu- Kylvösiemenen tuotanto on viime vuosina kes-
18136: hunkin pelto- ja puutarhakasvien lisäysaineistoon kittynyt suuressa määrin keskusliikkeiden sopi-
18137: kuin siemeniin. Käytännössä lakia on sovellettu mustuotannoksi. Suurin osa kaupan pidettävästä
18138: siementen lisäksi vain siemenperunoihin ja ruo- siementavarasta kunnostetaan siemenkeskuksissa.
18139: kasipulien istukkaisiin. Lainsäädäntöä vuonna Kunnostetun siementavaran säilyttäminen sie-
18140: 1975 uudistettaessa pidettiin vanhan, vuonna menkeskuksen varastossa kunnes valtion siemen-
18141: 1937 säädetyn lain puutteena muun ohella sitä, tarkastuslaitoksen tarkastustodistus on saatu ja
18142: että se ei koskenut siemenperunoita. Puutarha- tavara voidaan toimittaa myyntiin vaatii varasto-
18143: 1984 vp. - HE n:o 242 3
18144:
18145: Liite
18146:
18147:
18148:
18149:
18150: Laki
18151: kansakoululain 4 §:n muuttamisesta
18152:
18153: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansakoululain
18154: 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (377/72), näin
18155: kuuluvaksi:
18156:
18157: Voimassa oleva laki Ehdotus
18158:
18159: 4 § 4 §
18160: Kansakoulun lukuvuodessa on satayhdeksän- Kansakoulun lukuvuodessa on satayhdeksän-
18161: kymmentä työpäivää. Oppilaiden koulutyö aloi- kymmentä työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vä-
18162: tetaan kouluhallituksen määrämänä päivänä elo- hennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin
18163: kuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arki- lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäi-
18164: päivänä, jollei kouluhallitus erityisestä syystä toi- vä. Oppilaiden koulutyö aloitetaan kouluhalli-
18165: sin määrää. tuksen määräämänä päivänä elokuussa ja pääte-
18166: tään toukokuun viimeisenä arkipäivänä, jollei
18167: kouluhallitus erityisestä syystä toisin määrää.
18168:
18169:
18170: Tämä laki tulee votmaan päivänä
18171: kuuta 198 .
18172: 1984 vp. - HE n:o 243 3
18173:
18174: tilaa ja aiheuttaa siten kustannuksia. Tarkastusto- tavaksi siten, etta siementavara saata1s11n toimit-
18175: distuksen saaminen kestää keskimäärin kolme- taa valtion siementarkastuslaitoksen luvalla osta-
18176: neljä viikkoa näytteen ottamisesta. Tämän tarkas- jalle ennen kuin tavarasta otettu näyte on
18177: tuttamisen edellyttämäksi varastokapasiteetin in- tarkastettu valtion siementarkastuslaitoksessa.
18178: vestointimenoksi on laskettu viljansiemenellä ny- Tällöin siementavarasta olisi vakuustodistuksen
18179: kyisin noin 2 penniä kiloa kohti laskettuna. sijasta annettava ennakkovakuustodistus. Ehtona
18180: Siementavaran varastoimiajan pääomakustannuk- tällaisen kaupan sallimiselle olisi muun muassa,
18181: seksi on vastaavasti laskettu noin 3 penniä kilolta että myyjä sitoutuu, mikäli myyty siementavara
18182: (ohra). T arkastu ttamisen vaatiman varastoinn in ei täytä maatilahallituksen määräämiä laatuvaati-
18183: kustannukset ovat siten yhteensä noin 5 penniä muksia, antamaan hinnanalennusta ja korvaa-
18184: kilolta. Suhteessa siementavaran hintaan tätä maan mahdolliset vahingot m<?;:aloustuottajain
18185: kustannustekijää ei tosin voida pitää kovin suure- keskusjärjestöjen ja siemenkauppiaitten järjestön
18186: na. Se vastaa kuitenkin yhteensä noin 4-5 kesken sovittavien korvausperusteiden mukaises-
18187: miljoonaa markkaa nykyisellä kaupan kokonais- ti. Jos tavara osoittautuu ennakkovakuustodistuk-
18188: myyntimäärällä, joka on noin 80 miljoonaa kiloa. sessa ilmoitettua huonommaksi, myyjä suorittaisi
18189: ostajalle, jollei virhe ole huomattava, hinnan-
18190: alennuskorvauksen, jonka suuruus laskettaisiin
18191: 2. Muutosehdotukset edellä tarkoitettujen korvausperusteiden mu-
18192: kaan. Korvaus maksettaisiin siemenen ostajalle
18193: Siementavaran kaupasta annetun lain sovelta- aina, kun valtion siementarkastuslaitoksen teke-
18194: misala ehdotetaan säädettäväksi koskemaan mässä laadunmäärityksessä ilmenee, että ennak-
18195: pelto- ja puutarhakasvien siemeniä sekä siemen- kovakuusilmoitus on ollut virheellinen. Korvaus
18196: perunoita ja ruokasipulien istukkaita. Lakia so- suoritettaisiin ilman eri anomusta riippumatta
18197: vellettaisiin myös koristekasvien siemer.en myyn- siitä, onko ostaja epäillyt siementavaran laadun
18198: tiin. poikenneen ennakkovakuustodistuksessa ilmoite-
18199: Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, tuista tiedoista. Siemenliikkeiden olisi tässä tar-
18200: että lain soveltamisen piiriin tulisi sellainen sie- koituksessa pidettävä niin tarkkaa tavarakirjanpi-
18201: mentavaran myynti, joka tapahtuu liikkuvan toa, että tarvittaessa kaikki siemenerät voitaisiin
18202: kaupan tapaan. Jotta lakia ei voitaisi kiertää, jäljittää korvauksen maksamista varten.
18203: ehdotetaan myös sellainen myynti, jota harjoite-
18204: taan vain tavaranäytteitä mukana kuljettaen, saa-
18205: rettavaksi lain piiriin.
18206: Säätämällä siementavaran pakkaamisen luvan- Jos tavaran laatu on huomattavasti heikompi
18207: varaisuudesta pyrittiin siemenkaupan valvonnan kuin sen vakuustodistuksen mukaan ilmoitetaan
18208: helpottamiseen. Jotta tämä valvontamenettely olevan, olisi myyjän suoritettava vahingonkor-
18209: saataisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ja vaus, jonka suuruus olisi arvioitava kussakin ta-
18210: tehokkaammaksi ehdotetaan, että lupa myönnet- pauksessa ja tarvittaessa tulisi suorittaa viljelytar-
18211: täisiin määräaikaiseksi. Ehdotuksen mukaan lupa kastus. Virhe voitaisiin katsoa huomattavaksi, jos
18212: myönnettäisiin enintään viideksi vuodeksi kerral- korvaus olisi yli 20 prosenttia tavaran hinnasta.
18213: laan. Lupa voitaisiin uudistaa hakemuksesta. Tällaisten vahingonkorvausten arvioimista varten
18214: Siementavaran hinta on viime vuosina kohon- on tarkoitus asettaa vahingonarviointilautakunta.
18215: nut huomattavasti. Tämä on osaltaan vaikuttanut Lautakuntaan kuuluisi jäseninä kaksi ostajien
18216: siihen, että tarkastetun kauppasiemenen käyttö edustajaa, jotka Maataloustuottajain Keskusliitto
18217: on vähentynyt ja vastaavasti viljelijöiden oman ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralför-
18218: kotovaraisen kylvösiemenen käyttö lisääntynyt. bund nimeäisivät ja kaksi keskusliikkeiden nime-
18219: Toisaalta vuotuiset vaihtelut siementavaran me- ämää myyjien edustajaa. Puheenjohtajan valitsi-
18220: nekissä ovat olleet huomattavia. Maataloustuotta- sivat jäsenet tai, jolleivät he pääse yksimielisyy-
18221: jajärjestöjen ja kaupan keskinäisissä neuvotteluis- teen, maatilahallitus. Lautakunnan kannanotto
18222: sa on pyritty löytämään keinoja siementavaran vahingonkorvausvaatimukseen olisi luonteeltaan
18223: hintojen nousun hillitsemiseen. Tällöin on kiin- suositus. Tämän vuoksi lakiin ei ehdoteta otetta-
18224: nitetty huomiota myös lainsäädännöstä johtuviin vaksi lautakuntaa koskevia säännöksiä. Vahin-
18225: kustannuksiin. Siemenkaupan kehittymismah- gonkorvauslautakunnasta ja sen toiminnasta
18226: dollisuuksien lisäämiseksi ja siitä saatavien kus- määrättäisiin edellä tarkoitetussa korvausperustei-
18227: tannussäästöjen vuoksi ehdotetaan lakia muutet- ta koskevassa sopimuksessa.
18228: 4 1984 vp. - HE n:o 243
18229:
18230: 3. Valmisteluvaiheet 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
18231: tukset
18232:
18233: Esitys perustuu pääosin maa- ja metsätalousmi- Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuk-
18234: nisteriön 26 päivänä maaliskuuta 1981 siemen- sia. Nykyistä joustavamman siementavaran kau-
18235: kauppalain tarkistamista valmistelemaan asetta- pan sallimisella voidaan olettaa olevan siementa-
18236: man toimikunnan ehdotukseen. (komiteanmie- varan hintojen sekä varastoimiskustannusten
18237: tintö 1982:20). nousua jossakin määrin hidastava vaikutus.
18238:
18239:
18240:
18241:
18242: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18243:
18244:
18245: 1. Lakiehdotuksen perustelut Ie on ilmoittanut. Tältä osin menettely olisi sama
18246: kuin aikaisemmin.
18247: 1 §. Siementavaran kaupasta annettu laki kos-
18248: kee pelto- ja puutarhakasvien siementavaroiden Siementavara saataisiin pykälän toisen momen-
18249: maahantuontia, myyntiä ja maastavientiä. tin mukaan valtion siementarkastuslaitoksen lu-
18250: Lakia sovelletaan kaikkiin pelto- ja puutarha- valla myydä laatutietoja ilmoittamatta antamalla
18251: kasvilajeihin ja siten esimerkiksi myös mauste- ja ennakkovakuustodistus. Tällaisen luvan edelly-
18252: koristekasveihin. Pelto- ja puutarhakasvien lisäys- tyksenä olisi, että myyjä sitoutuu toimittamaan
18253: aineiston osalta lakia muutettaisiin siten, että se valtion siementarkastuslaitokselle laitoksen val-
18254: koskisi vain kylvötarkoituksiin myytäviä siemeniä tuuttaman henkilön ottaman näytteen ja että
18255: myyjä sitoutuu toimittamaan siementavaran osta-
18256: sekä istutettavaksi tarkoitettuja perunoita ja ruo-
18257: jalle tarkastuksen viralliset tulokset. Lisäksi edel-
18258: kasipulin istukkaita.
18259: lytettäisiin, että myyjä sitoutuu antamaan hin-
18260: Viljelijän myydessä tuottamaansa siementava- nanalennusta ja korvaamaan mahdolliset vahin-
18261: raa sovellettaisiin lakia vain, jos tällainen myynti got yleisperustelujen kohdassa 2 selostetulla ta-
18262: tapahtuisi julkisesti tai liikkuvan kaupan tapaan valla. Asetuksella on tarkoitus säätää, että en-
18263: siementavaraa tai sen näytettä mukana kuljet-
18264: nakkovakuustodistus tulisi kiinnittää tavaran
18265: taen.
18266: päällykseen ja siinä olisi ilmoitettava muun mu-
18267: 4 §. Pykälän toisen momentin mukaan lupa assa, mitkä maatilahallituksen vahvistamat laatu-
18268: siementavaran pakkaamiseen vähittäismyyntiä vaatimukset siementavara täyttää. Tällaisen todis-
18269: varten voitaisiin myöntää enintään viideksi vuo- tuksen antamisessa ei edellytettäisi, että tavaraerä
18270: deksi kerrallaan. Lupa voidaan hakemuksesta on virallisesti tarkastettu ennen sen luovuttamista
18271: UUSia.
18272: ostajalle. Myyjä voisi antaa vakuuden sen tiedon
18273: 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan myyjän perusteella, mikä hänellä on siementavarasta
18274: olisi annettava ostajalle vakuustodistus siementa- taikka sen raakaerästä suorittamaosa tarkastuksen
18275: varaa luovutettaessa. Vakuustodistuksen tietojen perusteella. Myyjän olisi ilmoitettava valtion sie-
18276: on perustuttava valtion siementarkastuslaitoksen mentarkastuslaitokselle, että siementavaraa on
18277: tai maatilahallituksen luvalla valtion viljavaraston myyty ennakkovakuustodistuksella. Ilmoituksessa
18278: siementarkastuslaboratorion suorittamaan tarkas- olisi lisäksi mainittava ennakkovakuustodistukses-
18279: tukseen. Tavaran laatua koskevat tiedot annettai- sa ilmoitetut tiedot.
18280: siin, kuten tähän asti, varustamalla tavaraerän
18281: päällykset maatilahallituksen vahvistaman mallin Pykälän kolmannen momentin mukaan valtion
18282: mukaisella vakuustodistuksella. Vakuustodistuk- siementarkastuslaitos voisi kieltää määräajaksi tai
18283: seen merkittäisiin tiedot sen mukaan kuin valtion kokonaan myöntämänsä luvan, jos osoittautuu,
18284: siementarkastuslaitos tai maatilahallituksen luval- että myyjä ei ole noudattanut ennakkovakuusto-
18285: la valtion viljavaraston siementarkastuslaboratorio distuksella myynnille asetettuja ehtoja tai että
18286: tavaranäytteen tarkastuksen perusteella antamas- myyjällä ei ole asianmukaisia edellytyksiä ennak-
18287: saan tarkastustodistuksessa ne tavaran tarkastaja!- kovakuustodistuksen antamiseen.
18288: 1984 vp. - HE n:o 243 5
18289:
18290: 2. Tarkemmat säännökset 3. Voimaan tulo
18291:
18292: Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
18293: Lainmuutoksen seurauksena tulisi siementava- välittömästi sen jälkeen kun eduskunta on sen
18294: ran kaupasta annettuun asetukseen ottaa ennak- hyväksynyt.
18295: kovakuustodistusta koskevat säännökset. Laissa
18296: edellytetään myös maataloustuottajien keskusjär- Edellä lausutun perusteella annetaan eduskun-
18297: jestöjen ja siemenkauppiaitten järjestön. sopivan nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18298: ennakkovakuustodistuksella myytävän siementa-
18299: varan kaupan vahingonkorvausperusteista.
18300:
18301:
18302:
18303:
18304: Laki
18305: siementavaran kaupasta annetun lain muuttamisesta
18306:
18307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan siementavaran kaupasta 25 päivänä elokuuta 1975
18308: annetun lain (669/75) 1 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 11 §, näin kuuluviksi:
18309:
18310:
18311: 1 § 11 §
18312: Tämä laki koskee pelto- ja puutarhakasvien Myyjän on annettava ostajalle vakuustodistus
18313: siementavarain maahantuontia, myyntiä ja maas- kaupan pidettävästä siementavarasta, siten kuin
18314: tavientiä. Viljelijän myydessä tuottamaansa sie- asetuksella tarkemmin säädetään. Vakuustodis-
18315: mentavaraa sovelletaan lakia kuitenkin vain, mil- tuksen tietojen on perustuttava valtion siemen-
18316: loin myynti tapahtuu julkisesti taikka liikkuvan tarkastuslaitoksen suorittamaan tarkastukseen, jo-
18317: kaupan tapaan siementavaraa tai sen näytettä ka on suoritettava, jollei valtion siementarkastus-
18318: mukana kuljettaen. laitos toisin määrää, laitoksen valtuuttaman hen-
18319: kilön siementavarasta ottamasta näytteestä. Maa-
18320: Siementavaralla tarkoitetaan 1 momentissa tilahallitus voi oikeuttaa myyjän antamaan tiedot
18321: mainittujen kasvien kylvettäviksi tai istutettaviksi myös valtion viljavaraston siementarkastuslabora-
18322: tarkoitettuja siemeniä, siemenperunoita ja ruoka- torion suorittaman tarkastuksen perusteella.
18323: sipuleiden istukkaita. Asetuksella säädetään, mi- Siementavara saadaan myydä valtion siemen-
18324: tä siementavaran julkisella myynnillä tarkoite- tarkastuslaitoksen luvalla myös antamalla ennak-
18325: taan. kovakuustodistus, josta säädetään tarkemmin ase-
18326: tuksella. Edellytyksenä tällaisen luvan myöntämi-
18327: 4§ selle on, että myyjä sitoutuu
18328: 1) toimittamaan valtion siementarkastuslaitok-
18329: Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan pakkaa- selle 1 momentissa mainitulla tavalla otetun
18330: miseen myöntää maatilahallitus enintään viideksi näytteen myytäväksi aiotusta siementavarasta;
18331: vuodeksi kerrallaan. Lupa voidaan myöntää, mi- 2) toimittamaan ostajalle valtion siementarkas-
18332: käli luvan hakijan käytettävissä on tarvittavat tuslaitoksen 1 kohdassa tarkoitetusta näytteestä
18333: laitteet ja ammattitaitoinen henkilökunta ja ha- suorittaman tarkastuksen tulokset; sekä
18334: kija täyttää myös muut pakkaamisen asianmukai- 3) mikäli myyty siementavara ei täytä ilmoite-
18335: seen suorittamiseen vaadittavat edellytykset. tulle Iaatuluokalle asetettuja vaatimuksia, anta-
18336: Maatilahallitus voi peruuttaa antamansa luvan, maan hinnanalennusta ja korvaamaan mahdolli-
18337: milloin sen myöntämisen edellytyksiä ei enää ole set vahingot maataloustuottajain keskusjärjestö-
18338: olemassa tai milloin luvan saaja tai pakkaamisesta jen sekä siemenkauppiaitten järjestön kesken so-
18339: muutoin vastuussa oleva henkilö on tuomittu vittavien korvausperusteiden mukaisesti.
18340: rangaistukseen tämän lain tai sen nojalla annet- Valtion siementarkastuslaitos voi kieltää mää-
18341: tujen säännösten tai määräysten rikkomisesta. räajaksi tai kokonaan 2 momentissa tarkoitetun
18342: 6 1984 vp. - HE n:o 243
18343:
18344: luvan saaneelta myyjältä siementavaran myynnin Tämä laki tulee votmaan päivänä
18345: ennakkovakuustodistuksella, jos myyjä ei ole kuuta 198 .
18346: noudattanut luvan myöntämiselle asetettuja eh-
18347: toja tai jos myyjällä ei enää ole asianmukaisia Mitä 4 §:n 2 momentissa on säädetty pakkaus-
18348: edellytyksiä ennakkovakuustodistuksen antami- luvan määräaikaisuudesta, koskee myös ennen
18349: seen. tämän lain voimaantuloa myönnettyjä lupia. Täl-
18350: Ulkomailta tuotavan siementavaran osalta val- laisen luvan uusimista koskeva hakemus on teh-
18351: tion siementarkastuslaitos voi hyväksyä ostajalle tävä kahden vuoden kuluessa, jos luvan myöntä-
18352: annettavaksi ulkomaan viranomaisen antamat misestä on kulunut yli kolme vuotta ja muussa
18353: tiedot. tapauksessa viiden vuoden aikana tämän lain
18354: voimaantulosta.
18355:
18356:
18357: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
18358:
18359:
18360: Tasavallan Presidentti
18361: MAUNO KOIVISTO
18362:
18363:
18364:
18365:
18366: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjarvi
18367: 1984 vp. - HE n:o 243 7
18368:
18369: Liite
18370:
18371:
18372:
18373: Laki
18374: siementavaran kaupasta annetun lain muuttamisesta
18375:
18376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan siementavaran kaupasta 25 päivänä elokuuta 1975
18377: annetun lain (669/75) 1 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 11 § näin kuuluviksi:
18378:
18379: Voimassa oleva laki Ehdotus
18380:
18381: 1 § 1 §
18382: Tämä laki koskee pelto- ja puutarhakasvien Tämä laki koskee pelto- ja puutarhakasvien
18383: siementavarain maahantuontia, myyntiä ja maas- siementavataio maahantuontia, myyntiä ja maas-
18384: tavientiä. Viljelijän myydessä tuottamaansa sie- tavientiä. Viljelijän myydessä tuottamaansa sie-
18385: mentavaraa sovelletaan lakia kuitenkin vain, mil- mentavaraa sovelletaan lakia kuitenkin vain, mil-
18386: loin myynti tapahtuu julkisesti. loin myynti tapahtuu julkisesti taikka liikkuvan
18387: kaupan tapaan siementavaraa tai sen näytettä
18388: mukana kuljettaen.
18389:
18390: Siementavaralla tarkoitetaan 1 momentissa Siementavaralla tarkoitetaan 1 momentissa
18391: mainittujen kasvien kylvettäviksi tai istutettavaksi mainittujen kasvien kylvettäviksi tai istutettaviksi
18392: tarkoitettuja siemeniä ja muuta lisäysaineistoa. tarkoitettuja siemeniä, siemenperunoita ja ruoka-
18393: Asetuksella säädetään, mitä siementavaran julki- sipuleiden istukkaita. Asetuksella säädetään, mi-
18394: sella myynnillä tarkoitetaan. tä siementavaran julkisella myynnillä tarkoite-
18395: taan.
18396:
18397: 4 §
18398: Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan pakkaa- Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan pakkaa-
18399: miseen myöntää maatilahallitus. Lupa voidaan miseen myöntää maatilahallitus enintään vzideksi
18400: myöntää, mikäli luvan hakijan käytettävissä on vuodeksi kerrallaan. Lupa voidaan myöntää, mi-
18401: tarvittavat laitteet ja ammattitaitoinen henkilö- käli luvan hakijan käytettävissä on tarvittavat
18402: kunta ja hakija täyttää myös muut pakkaamisen laitteet ja ammattitaitoinen henkilökunta ja ha-
18403: asianmukaiseen suorittamiseen vaadittavat edel- kija täyttää myös muut pakkaamisen asianmukai-
18404: lytykset. Maatilahallitus voi peruuttaa antamansa seen suorittamiseen vaadittavat edellytykset.
18405: luvan, milloin sen myöntämisen edellytyksiä ei Maatilahallitus voi peruuttaa antamansa luvan,
18406: enää ole olemassa tai milloin luvan saaja tai milloin sen myöntämisen edellytyksiä ei enää ole
18407: pakkaamisesta muutoin vastuussa oleva henkilö olemassa tai milloin luvan saaja tai pakkaamisesta
18408: on tuomittu rangaistukseen tämän lain tai sen muutoin vastuussa oleva henkilö on tuomittu
18409: nojalla annettujen säännösten tai määräysten rik- rangaistukseen tämän lain tai sen nojalla annet-
18410: komisesta. tujen säännösten tai määräysten rikkomisesta.
18411:
18412: 11 § 11 §
18413: Myyjän on annettava ostajalle tiedot kaupan Myyjän on annettava ostajalle vakuustodistus
18414: pidettävästä siementavarasta, siten kuin asetuk- kaupan pidettävästä siementavarasta, siten kuin
18415: sella säädetään. Tietojen on perustuttava valtion asetuksella tarkemmin säädetään. Vakuustodis-
18416: siementarkastuslaitoksen suorittamaan tarkastuk- tuksen tietojen on perustuttava valtion siemen-
18417: seen, joka on suoritettava, jollei valtion siemen- tarkastuslaitoksen suorittamaan tarkastukseen, jo-
18418: tarkastuslaitos toisin määrää, laitoksen valtuutta- ka on suoritettava, jollei valtion siementarkastus-
18419: man henkilön tavarasta ottamasta näytteestä. laitos toisin määrää, laitoksen valtuuttaman hen-
18420: Ulkomaalta tuotavan siementavaran osalta vai- kilön siementavarasta ottamasta näytteestä. Maa-
18421: 8 1984 vp. - HE n:o 243
18422:
18423: Voimassa oleva laki Ehdotus
18424:
18425: tion siementarkastuslaitos voi hyväksyä ostajalle tilahallitus voi oikeuttaa myyjän antamaan tiedot
18426: annettavaksi ulkomaan viranomaisen antamat myös valtion viljavaraston siementarkastuslabora-
18427: tiedot. torion suorittaman tarkastuksen perusteella.
18428: Maatilahallitus voi oikeuttaa myyjän antamaan Siementavara saadaan myydä valtion siemen-
18429: 1 momentissa tarkoitetut tiedot myös valtion tarkastuslaitoksen luvalla myös antamalla ennak-
18430: viljavaraston siementarkastuslaboratorion suorit- kovakuustodistus, josta säädetään tarkemmin ase-
18431: taman tarkastuksen perusteella. tuksella. Edellytyksenä tällaisen luvan myöntämi-
18432: selle on, että myyjä sitoutuu
18433: 1) toimittaamaan valtion siementarkastuslai-
18434: tokselle 1 momentissa mainitulla tavalla otetun
18435: näytteen myytäväksi aiotusta siementavarasta;
18436: 2) toimittamaan ostajalle valtion siementarkas-
18437: tuslaitoksen 1 kohdassa tarkoitetusta näytteestä
18438: suorittaman tarkastuksen tulokset; sekä
18439: 3) mikäli myyty siementavara ei täytä ilmoite-
18440: tulle Iaatuiuokaiie asetettuja vaatimuksia, anta-
18441: maan hinnanalennusta ja korvaamaan mahdolli-
18442: set vahingot maataloustuottajain keskusjärjestö-
18443: jen sekä siemenkauppiaitten järjestön kesken so-
18444: vittavien korvausperusteiden mukaisesti.
18445: Valtion siementarkastuslaitos voi kieltää mää-
18446: räajaksi tai kokonaan 2 momentissa tarkoitetun
18447: luvan saanee/ta myyjältä' siementavaran myynnin
18448: ennakkovakuustodistuksella, jos myyjä ei ole
18449: noudattanut luvan myöntämiselle asetettuja eh-
18450: toja, tai jos myyjällä ei enää ole asianmukaisia
18451: edellytyksiä ennakkovakuutustodistuksen antami-
18452: seen.
18453: Ulkomailta tuotavan siementavaran osalta val-
18454: tion siementarkastuslaitos voi hyväksyä ostajalle
18455: annettavaksi ulkomaan viranomaisen antamat
18456: tiedot.
18457:
18458: Tämä laki tulee votmaan päivänä
18459: kuuta 198 .
18460:
18461: Mitä 4 §:n 2 momentissa on säädetty pakkaus-
18462: luvan määräaikaisuudesta, koskee myös ennen
18463: tämän lain voimaantuloa myönnettyjä lupia. Täl-
18464: laisen luvan uusimista koskeva hakemus on teh-
18465: tävä kahden vuoden kuluessa, jos luvan myöntä-
18466: misestä on kulunut yli kolme vuotta ja muussa
18467: tapauksessa vtiden vuoden aikana tämän lain
18468: voimaantulosta.
18469: 1984 vp. - HE n:o 244
18470:
18471:
18472:
18473:
18474: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläinlääkärintoimen har-
18475: joittamisesta
18476:
18477:
18478:
18479:
18480: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18481:
18482: Esityksen tarkoituksena on ajanmukaistaa rintointa. Väliaikaisesti eläinlääkärin tointa tai
18483: eläinlääkärintoimen harjottamista koskevat sään- tehtäviä hoitamaan voitaisiin oikeuttaa eläinlää-
18484: nökset vastaamaan toiminnan kehittämistarpeita. ketieteen lisensiaatti tai eläinlääketieteen opiske-
18485: Uuden lain nojalla olisi mahdollista antaa asetus, lija taikka ulkomailla eläinlääketieteen lisensiaa-
18486: jossa säädetään eläinlääkäreiden erikoistumisesta, tin tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittanut
18487: ja erikoiseläinlääkärin oikeuden myöntämisestä henkilö. Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi
18488: eläinlääkärille. niitä petusteita, joilla eläinlääkärintoimen har-
18489: Esityksessä ehdotetaan, että eläinlääkärintointa joittamisoikeus voidaan menettää tai sitä rajoit-
18490: olisi oikeutettu harjoittamaan, kuten nykyisin- taa. Lisäksi ehdotetaan nykyisiä kurinpito- ja
18491: kin, laillistettu eläinlääkäri tai henkilö, joka rangaistussäännöksiä muutettavaksi.
18492: ennen ehdotettavan lain voimaantuloa on Suo- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
18493: messa saavuttanut oikeuden harjoittaa eläinlääkä- päivänä tammikuuta 1985.
18494:
18495:
18496:
18497:
18498: PERUSTELUT
18499:
18500:
18501: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut taja. Kun lain velvoittavien säännösten noudatta-
18502: muutokset misen kannalta tällä on erityisesti merkitystä,
18503: ehdotetaan lakiin otettavaksi tästä säännös.
18504: Voimassa oleva eläinlääkärintoimen harjoitta- Eläinlääkärintoimen harjoittamisella tarkoitettai-
18505: misesta annettu laki (423/41, muutettu 783/70 siin nimenomaan eläinlääketieteellistä koulutusta
18506: ja 474/73) on osoittautunut eräiltä osin vanhen- edellyttävien tehtävien hoitamista virka- tai työ-
18507: tuneeksi ja puutteelliseksi, esim. milloin kysymys sopimussuhteessa taikka itsenäisenä eläinlääkärin
18508: on eläinlääkärin tointa tai tehtäviä tilapäisesti ammatinharjoittajana. Muuta eläinlääkinnöllistä
18509: hoitamaan oikeutetusta henkilöstä tai jos eläin- koulutusta saaneen henkilön koulutuksensa no-
18510: lääkärintoimen harjoittaja muusta kuin laissa jalla suorittamat tehtävät eivät olisi tässä laissa
18511: nimenomaan mainitusta syystä on käynyt kyke- tarkoitettua eläinlääkärintoimen harjoittamista.
18512: nemättömäksi harjoittamaan eläinlääkärintointa 2 §. Nykyisen lain mukaan eläinlääkärintoin-
18513: ja myös muun muassa rangaistussäännösten osal- ta on oikeutettu harjoittamaan henkilö, jonka
18514: ta. maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
18515: to on julistanut laillistetuksi eläinlääkäriksi tai
18516: joka ennen mainitun lain voimaantuloa on Suo-
18517: 1 luku. Oikeus harjoittaa eläinlääkärintointa. messa saavuttanut laillistetun eläinlääkärin oi-
18518: keudet. Tältä osin edellytykset olisivat edelleen
18519: 1 §. Nykyiseen eläinlääkärintoimen harjoitta- samat. Ennen ehdotetun lain voimaantuloa oi-
18520: misesta annettuun lakiin ei sisälly erityistä määri- keuden saaneiden oikeudesta harjoittaa eläinlää-
18521: telmää siitä kuka on eläinlääkärintoimen harjoit- kärintointa säädettäisiin 24 § :ssä.
18522: 4384012892
18523: 2 1984 vp. - HE n:o 244
18524:
18525: Suomessa eläinlääketieteen alalla suoritettava riotoimen harjoittaja voitaisiin julistaa menettä-
18526: ensi asteen tutkinto on nykyisen eläinlääketie- neeksi oikeutensa toimen harjoittamiseen. Jos
18527: teellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (298/ hakijalta olisi aikaisemmin peruutettu hänelle
18528: 78) mukaan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkin- myönnetty oikeus tilapäisesti hoitaa eläinlääkärin
18529: to. Nykyistä säännöstä, jonka mukaan eläinlää- tehtäviä, olisi 3 §:n 2 momenttia sovellettaessa
18530: kintöosasto voi asettamillaan ehdoilla oikeuttaa otettava muun ohella huomioon, onko peruutta-
18531: henkilön, joka on suorittanut eläinlääketieteen misen aiheuttanut syy lakannut.
18532: kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaavan oppi- 4 §. Eläinlääkärinvakuutus ehdotetaan edel-
18533: määrän, hoitamaan eläinlääkärin tehtäviä, ehdo- leen säilytettäväksi nykyisessä sanamuodossa ja
18534: tetaan muutettavaksi siten, että tilapäisesti eläin- käytännössä se annettaisiin myös suullisesti eläin-
18535: lääkärin tehtäviä voitaisiin oikeuttaa hoitamaan lääkintöosastolle.
18536: eläinlääketieteen lisensiaatti tai eläinlääketieteen
18537: opiskelija, jonka opintosuoritukset täyttavat
18538: eläinlääkintöosaston erikseen määräämät ehdot, 2 luku. Eläinlääkärintoimen harjoittajan oikeu-
18539: taikka ulkomailla eläinlääketieteen lisensiaatin det ja velvollisuudet.
18540: tai sitä vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö.
18541: Tätä säännöstä sovellettaisiin sekä Suomen että 5 §. Nykyisen lain 4 §:n säännöstä vastaa la-
18542: ulkomaan kansalaisiin. Ulkomaan kansalaista, kiehdotuksen 5 §:n säännös. Ehdotetusta 1 §:ään
18543: jonka katsottaisiin täyttävän eläinlääkärin tehtä- sisältyvästä eläinlääkärintoimen harjoittajan mää-
18544: viä tilapäisesti haitavalta henkilöltä vaadittavan ritelmästä johtuen myös jokainen väliaikaisesti
18545: ammatillisen pätevyyden ja jolla olisi vaadittava eläinlääkärin tehtäviä hoitamaan oikeutettu hen-
18546: kielitaito, ei kuitenkaan voitaisi oikeuttaa edes kilö olisi eläinlääkärintoimessaan eläinlääkintö-
18547: tilapäisesti hoitamaan sellaisia eläinlääkärin teh- osaston alainen.
18548: täviä, joihin sisältyisi julkisen vallan käyttöä, Nykyisen lain 4 §:n 2 momentin säännöksestä
18549: jollei valtioiden välisistä sopimuksista muuta joh- ehdotetaan luovuttavaksi, koska puolustusvoimis-
18550: du. sa palvelevaan eläinlääkäriin on muutoinkin li-
18551: Kuten nykyisinkin, eläinlääkintöosasto voisi säksi voimassa, mitä erikseen on säädetty.
18552: edelleen määräämillään ehdoilla oikeuttaa myös 6 §. Voimassa olevan lain 9 §:n säännöstä
18553: sellaisen Ruotsissa tai Norjassa kunnan- tai kau- vastaa ehdotettu säännös, jonka mukaan eläinlää-
18554: pungineläinlääkärin virkaa vastaavaa tointa hoita- kärintointa harjoittamaan oikeutetulla henkilöllä
18555: van eläinlääkärin, jonka toimialue rajoittuu Suo- on oikeus apteekista määrätä lääkkeitä noudat-
18556: men rajaan, harjoittamaan eläinlääkärin tointa taen, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
18557: sanottuun rajaan ulottuvissa Suomen kunnissa. Nykyisen lain 9 §:n 3 momentin sisältöä vastaava
18558: Nykyisen lain nojalla on mahdollista julistaa säännös tämän oikeuden väärinkäyttämisen seu-
18559: ulkomailla eläinlääketieteen lisensiaatin tai vas- raamuksista ehdotetaan otettavaksi lain 13 §:n 2
18560: taavan tutkinnon suorittanut ulkomaan kansalai- momenttiin, jota selostetaan jäljempänä.
18561: nen laillistetuksi eläinlääkäriksi ja siten oikeuttaa 7 §. Lakiehdotuksen 7 §:ään, joka vastaa si-
18562: pysyvästi harjoittamaan eläinlääkärintointa Suo- sällöltään nykyisen lain 7 §:ää, ei ehdoteta enää
18563: messa ainoastaan sillä edellytyksellä, että asian- otettavaksi erikseen mainintaa tarttuvien eläin-
18564: omainen on lisäksi Suomessa suorittanut eläinlää- tautien ilmoitusvelvollisuudesta, koska asiasta on
18565: ketieteellisessä korkeakoulussa eläinlääketieteen jo säädetty eläintautilaissa (55/80) ja helposti
18566: lisensiaatin tutkinnon. Lakiehdotus ei toisi tähän leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa
18567: muutosta kuin, että lain 2 §:n 4 momenttiin laissa (488/60). Lisäksi asuinpaikkaa ja osoitetta
18568: otettaisiin säännös, jonka mukaan ulkomailla koskeva ilmoitusvelvollisuus olisi ehdotuksen
18569: tutkinnon suorittanut ulkomaan kansalaisen mukaan vain eläinlääkärintointa harjoittavilla
18570: eläinlääkintöosasto voisi oikeuttaa harjoittamaan laillistetuilla eläinlääkäreillä.
18571: eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan kuin 8 §. Nykyisen lain 6 §:n mukaan jokaisen
18572: siitä on valtioiden välisissä sopimuksissa sovittu. eläinlääkärin, katsomatta siihen, voiko hän saada
18573: 3 §. Laillistetuksi eläinlääkäriksi julistamisen työstään korvauksen tai ei, on asuinpaikallaan
18574: edellytykset olisivat lakiehdotuksen mukaan sa- annettava eläinlääkärinapua, jos välitön apu on
18575: mat kuin nykyisessäkin laissa. huomattavan taloudellisen vahingon estämiseksi
18576: Mikäli hakija täyttäisi säädetyt edellytykset, välttämätön. Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan avu-
18577: laillistetuksi eläinlääkäriksi julistaminen voitaisiin nantovelvollisuus ei rajoittuisi enää pelkästään
18578: evätä vain sellaisella perusteella, jolla eläinlääkä- asuinpaikkakunnalle, vaan apua olisi mahdolli-
18579: 1984 vp. - HE n:o 244 3
18580:
18581: suuksien mukaan annettava muuallakin, missä tuu mielisairaudesta tai alkoholin taikka huu-
18582: eläinlääkäri kulloinkin sattuu olemaan. Lisäksi mausaineen väärinkäytöstä. Koska syynä saattaa
18583: ehdotetaan, että apua olisi annettava myös olla myös muu sairaus taikka ikä, ehdotetaan
18584: muusta erityisestä syystä kuin huomattavan ta- säännöstä täydennettäväksi siten, että myös nämä
18585: loudellisen vahingon estämiseksi. Muuna erityise- ja muut syyt voidaan ottaa huomioon, jos eläin-
18586: nä syynä voisi tulla kysymykseen esimerkiksi lääkärintoimen harjoittaja on toiminnallaan
18587: eläimen kohtuunomien kärsimysten estäminen. osoittautunut käyneensä osittain tai kokonaan
18588: Kun nykyisin eläinlääkintähuoltolain (431165) kykenemättömäksi harjoittamaan eläinlääkärin-
18589: edellyttämien kunnan ja kaupungineläinlääkärei- tointaan.
18590: den palveluja on saatavissa koko maassa, on Nykyisen lain 12 §:n 3 momentin säännöstä
18591: muun eläinlääkärintointa harjoittamaan oikeute- vastaava säännös menetetyn eläinlääkärintoimen
18592: tun henkilön avunantovelvollisuus käytännössä harjoittamisoikeuden palauttamisesta, jos mene-
18593: entisestään rajoittunut. Avunantovelvollisuus oli- tyksen aiheuttanut syy lakkaisi, ehdotetaan
18594: si kuitenkin edelleen säilytettävä ottamalla huo- 10 §:n 2 momenttiin.
18595: mioon, että oikeus eläinlääkärintoimen harjoitta- Aikaisemmin selostetusta lakiehdotuksen 1 §:n
18596: miseen on vain siihen tämän lain mukaan oikeu- säännöksestä seuraisi, että jos eläinlääkärin tehtä-
18597: tetuilla henkilöillä. Säännöstä sovellettaessa olisi viä väliaikaisesti hoitavan henkilön todettaisiin
18598: siinä mainittujen rajoitusten lisäksi otettava huo- vastaavasti käyneen kykenemättömäksi harjoitta-
18599: mioon eläinlääkärintointa harjoittamaan oikeute- maan tointaan, myös häneltä voitaisiin peruuttaa
18600: tun henkilön avunantovelvollisuutta arvosteltaes- toistaiseksi hänelle annettu oikeus väliaikaisesti
18601: sa, että voimassa olevan eläinsuojelulain (91 1 hoitaa eläinlääkärin tehtäviä.
18602: 71) 5 §:n nojalla jokaisen muunkin kuin eläin- 11 §. Voimassa olevan lain 12 §:n 1 moment-
18603: lääkärin on autettava sairasta, vahingoittunutta tia vastaava säännös eläinlääkärintoimen harjoit-
18604: tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa kotieläintä tajan määräämisestä lääkärintarkastukseen hänen
18605: ja pyrittävä auttamaan avuttomassa tilassa olevaa kykenemättömyytensä selvittämiseksi ehdotetaan
18606: luonnonvaraista eläintä. Tässä säännöksessä tar- otettavaksi 11 § :ään. Maa- ja metsätalousministe-
18607: koitettua eläinlääkärinapua olisi velvollinen anta- riön eläinlääkintöosastolla olisi kuitenkin edel-
18608: maan myös eläinlääkärin tehtäviä tilapäisesti hoi- leen mahdollisuus kieltää häntä harjoittamasta
18609: tamaan oikeutettu henkilö niissä rajoissa, jotka eläinlääkärintointa, kunnes kysymys hänen kyke-
18610: hänelle oikeutta myönnettäessä on asetettu. nemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu.
18611: 9 §. Nykyisen lain 5 §:n mukaan jokaisen Säännöstä olisi mahdollista soveltaa myös eläin-
18612: eläinlääkärin on vahvistettava tuomioistuimelle lääkärin tehtäviä väliaikaisesti hoitavaan henki-
18613: tai muulle viranomaiselle antamansa todistukset löön.
18614: ja lausunnot vetoamalla antamaansa eläinlääkä- 12 §. Voimassa olevan lain 11 §:n säännök-
18615: rinvakuutukseen, joka on laillistetuksi eläinlääkä- sien sisältöä vastaava säännös eläinlääkärintoimen
18616: riksi julistamisen eräs edellytys. Kun myös väliai- harjoittamisoikeuden menettämisestä niissä ta-
18617: kaisesti eläinlääkärin tehtäviä hoitava henkilö pauksissa, jolloin eläinlääkärintoimen harjoittaja
18618: saattaa joutua antamaan sanotuille viranomaisille on tuomittu vapausrangaistukseen rikoksesta,
18619: todistuksia ja lausuntoja, ehdotetaan säännöstä jonka hän on tehnyt eläinlääkärintointa harjoitta-
18620: muutettavaksi siten, että vahvistaminen suoritet- essaan, tai tuomittu erotettavaksi virantoimituk-
18621: taisiin sanoilla "minkä kunniani ja omantuntoni sesta tai viraltapantavaksi, ehdotetaan otettavaksi
18622: kautta vakuutan", kuten lääkärienkin osalta on lain 12 §:ään. Asianomaista voitaisiin kieltää,
18623: säädetty. kuten nykyisinkin, harjoittamasta eläinlääkärin-
18624: tointa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
18625: 13 §. Koska virheellinen menettely eläinlää-
18626: 3 luku. Eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeu- kärintoimeen kuuluvien tehtävien suorittamisessa
18627: den menettäminen ja sen rajoittaminen. saattaa johtua siitä, että eläinlääkärintoimen har-
18628: joittajan kokemus tai koulutus on niihin riittä-
18629: 10 §. Voimassa olevan lain 12 §:n nojalla, jos mätön tai toimintaolosuhteet ovat puutteelliset,
18630: eläinlääkäri on käynyt niin kykenemättömäksi ehdotetaan lakiin sen lisäksi, mitä 5 §:ssä on
18631: eläinlääkärintointa harjoittamaan, että siitä koi- sanottu, otettavaksi myös säännös, jonka mukaan
18632: tuu vaaraa, hänet voidaan julistaa toistaiseksi maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
18633: menettäneeksi oikeutensa eläinlääkärintoimen to voi antaa hänelle tarkempia määräyksiä ja
18634: harjoittamiseen vain, jos kykenemättömyys joh- ohjeita eläinlääkärintoimen harjoittamista varten.
18635: 4 1984 vp. - HE n:o 244
18636:
18637: Nykyisen lain 9 §:n 3 momentin nojalla on maan tai ilmoittanut myyvänsä eläinlääkintään
18638: mahdollista rajoittaa eläinlääkärintoimen harjoit- tarvittavia lääkkeitä.
18639: tajan oikeutta määrätä apteekista huumausainei- Joka muulla kuin 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla
18640: ta tai alkoholipitoista ainetta. Kun myös vaiku- rikkoisi tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-
18641: tuksiltaan niihin verrattavien aineiden määräärui- nöksiä tai määräyksiä, voitaisiin ehdotetun
18642: soikeuden väärinkäytökset tulisi estää, ehdote- 17 §:n nojalla tuomita niiden rikkomisesta sak-
18643: taan säännöstä täydennettäväksi siten, että alko- koon. Tämän säännöksen nojalla olisi mahdollis-
18644: holin tai huumausaineen tai muun niihin verrat- ta rangaista muun muassa oikeudetta tapahtu-
18645: tavan aineen määrääruisoikeuden maa- ja metsä- neesta eläinlääkärintoimen harjoittamisesta sil-
18646: talousministeriön eläinlääkintöosasto voisi rajoit- loinkin, kun se tapahtuu vastikkeetta.
18647: taa tai kokonaan kieltää. Rajoituksesta tai kiellos-
18648: ta olisi ilmoitettava apteekeille.
18649: 14 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, 5 luku. Erinäiset säännökset.
18650: jonka nojalla olosuhteiden niin edellyttäessä olisi
18651: mahdollisuus kiireellisissä tapauksissa välittömäs- 18 §. Nykyisessä laissa ei ole säännöstä eläin-
18652: ti rajoittaa eläinlääkärintoimen harjoittamisoi- lääkäreiden erikoistumisesta. Eläinlääketieteen ja
18653: keutta, kunnes asia on lopullisesti selvitetty. kotieläintalouden kehitys sekä eläinlääketieteelli-
18654: sen tutkinnon suorittaneiden määrän lisääntymi-
18655: nen ovat jo johtaneet siihen, että myös eläinlää-
18656: 4 luku. Kurinpito- ja rangaistussäännökset. ketieteen alalla on ryhdytty erikoistumaan. Tule-
18657: vaisuudessa tulee erikoistuneiden eläinlääkärei-
18658: 15 §. Lakiin ei ehdoteta otettavaksi nykyisen den tarve lisääntymään. Tämän vuoksi ehdote-
18659: lain säännöstä virantoimituksesta pidättämisestä taan lain 18 §:ään otettavaksi säännös, jonka
18660: kurinpidollisena rangaistuksena ottaen huo- mukaan erikoistumisesta ja erikoiseläinlääkärin
18661: mioon, että valtion ja kunnan palveluksessa ole- oikeuden myöntämisestä säädetään asetuksella.
18662: via koskevasta virantoimituksesta pidättämisestä Eläinlääkintöosasto myöntäisi hakemuksesta
18663: hallinnollisena toimenpiteenä on säädetty erik- eläinlääkärille erikoiseläinlääkärin oikeuden to-
18664: seen. Kurinpidollisena rangaistuksena tulisivat dettuaan hänen täyttävän asetuksella säädettävät
18665: ehdotuksen mukaan kysymykseen sakko ja kirjal- erikoistumisen pätevyysvaatimukset.
18666: linen varoitus. Kurinpitosäännöstä ehdotetaan
18667: täydennettäväksi nykyisestään nimenomaisella 19 §. Voimassa olevan lain 14 §:ää vastaava
18668: maininnalla, että ennen kurinpidollista rankaise- säännös ehdotetaan otettavaksi lain 19 §: ään si-
18669: mista on kuultava asianomaista eläinlääkärintoi- ten täydennettynä, että luettelo laillistetuista
18670: men harjoittajaa, ja että syyttäjänä toimii eläin- eläinlääkäreistä olisi lähetettävä apteekkien lisäksi
18671: lääkintöosaston määräämä osaston oikeustieteen lääninhallituksille.
18672: kandidaatin tutkinnon suorittanut virkamies. 20 §. Ehdotettu säännös vastaa sisällöltään
18673: 16-17 §. Nykyisen lain 15 §:ään sisältyvien nykyisen lain 17 §:n säännöstä muutoksenhausta
18674: rangaistussäännösten nojalla luvattomasta eläin- maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
18675: lääkärintoimen harjoittamisesta välitöntä tai vä- ton päätökseen. Eläinlääkärintoimen harjoittami-
18676: lillistä korvausta vastaan, olipa se tapahtunut soikeuden menettämistä ja rajoittamista koskevat
18677: ammattimaisesti tai ei taikka erittäin raskauttavin päätökset olisivat valituksesta huolimatta heti
18678: asianhaaroin, voidaan tuomita vain sakkorangais- täytäntöön pantavia eikä valitusta voisi tehdä
18679: tus. Silloin kun asianhaarat ovat erittäin raskaut- päätöksestä, jolla on annettu varoitus kurinpidol-
18680: tavat, tulisi olla mahdollisuus tuomita ammatti- lisena rangaistuksena.
18681: maisesta eläinlääkärintoimen luvanomasta har- 21 §. Tämä säännös vastaa voimassa olevan
18682: joittamisesta vankeuteen. Tätä koskeva säännös lain 10 §:n säännöstä, joka edellyttää, että virkoi-
18683: ehdotetaan lain 16 §:n 2 momenttiin, jonka hin ja toimiin vakinaisesti nimitettävien tai otet-
18684: nojalla olisi mahdollista tuomita vankeuteen tavien eläinlääkäreiden tulee olla laillistettuja
18685: enintään kolmeksi kuukaudeksi. eläinlääkäreitä.
18686: Erittäin raskauttavana asianhaarana olisi pidet- 22 §. Tarkoituksena on, ettei tämän lain so-
18687: tävä muun muassa sitä, että rikoksen tehnyt veltamisesta tarvitsisi antaa erityistä asetusta.
18688: ilmoittamalla sanomalehdissä tai asettamalla jul- Kun kuitenkin on mahdollista, että myöhemmin
18689: kiselle paikalle kilpiä taikka muulla tavoin julki- havaitaan tarpeelliseksi antaa lain soveltamisesta
18690: sesti on tarjoutunut eläinlääkärintointa harjoitta- tarkempia säännöksiä myös asetuksella, ehdote-
18691: 1984 vp. - HE n:o 244 5
18692:
18693: taan lakiin otettavaksi tätä tarkoittava valtuutus- kyisestään väliaikaisesti eläinlääkärin tehtäviä
18694: säännös. hoitamaan oikeutettujen henkilöiden suhteen
18695: 23 §. Lain voimaantulosäännökseen ehdote- sekä osaston valtuuksia antaa tarkempia määräyk-
18696: taan otettavaksi säännös, jonka mukaan ennen siä ja ohjeita eläinlå"!ikärintoimen harjoittamises-
18697: lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytän- ta.
18698: töönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
18699: 24 §. Eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeut-
18700: ta on selostettu aikaisemmin 2 §:n kohdalla. 2.2. Taloudelliset vaikutukset
18701: Lakiehdotuksella ei ole tarkoitus rajoittaa ennen
18702: tämän lain voimaantuloa eläinlääkärintoimen Ehdotetuilla muutoksilla ei voida arvioida ole-
18703: harjoittamiseen oikeuden saavuttaneiden henki- van taloudellisia vaikutuksia lukuunottamatta
18704: löiden oikeutta harjoittaa eläinlääkärintointa lain valtiolle eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeu-
18705: voimaantulon jälkeen, vaan heillä on ehdotetun den myöntämistä tai sen menettämistä tai rajoit-
18706: lain 1 luvun säännösten estämättä edelleen oi- tamista koskevan asian käsittelyn osalle kohden-
18707: keus harjoittaa eläinlääkärintointa Suomessa. nettavia hallintokustannuksia, jotka eivät ole
18708: merkittäviä valtiontalouden kannalta, koska sa-
18709: notunlaiset asiat käytännössä ovat suhteellisen
18710: 2. Esityksen organisatoriset Ja vähälukuisia. Erikoiseläinlääkärin oikeuksien
18711: taloudelliset vaikutukset myöntämismenettelystä ei myöskään voida arvioi-
18712: da aiheutuvan merkittäviä kustannuksia tapaus-
18713: 2 .1. Organisatoriset vaikutukset ten lukumäärän huomioonottaen.
18714:
18715: Esityksen tarkoituksena on säilyttää maa- ja
18716: metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolla ny- 3. Voimaantulo
18717: kyisen lain mukainen toimivalta. Lisäksi eläinlää-
18718: kintöosastolle ehdotetaan annettavaksi valtuus Laki ehdotetaan saarettavaksi voimaan 1 päivä-
18719: myöntää eläinlääkärille erikoiseläinlääkärin oi- nä tammikuuta 1985.
18720: keus kuten aikaisemmin 18 §:n kohdalla on
18721: selostettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
18722: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18723: osaston toimivaltaa on pyritty selventämään ny-
18724: 6 1984 vp. - HE n:o 244
18725:
18726:
18727:
18728:
18729: •
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: Laki
18735: eläinlääkärintoimen harjoittamisesta
18736:
18737:
18738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18739:
18740: 1 luku tuu Suomen rajaan, harjoittamaan eläinlääkärin-
18741: Oikeus harjoittaa eläinlääkärintointa t~inta sanottuun rajaan ulottuvissa Suomen kun-
18742: mssa.
18743: 1 § Eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tut-
18744: Oikeudesta harjoittaa eläinlääkärintointa sää- kinnon ulkomailla suorittaneen ulkomaan kansa-
18745: detään tässä laissa. laisen eläinlääkintöosasto voi oikeuttaa harjoitta-
18746: Eläinlääkärintoimen harjoittajalla tarkoitetaan maan eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan
18747: tässä laissa henkilöä, joka tämän lain 2 §:n kuin siitä on valtioiden välisissä sopimuksissa
18748: säännösten mukaan siihen laillistettuna eläinlää- sovittu.
18749: karinä tai väliaikaisesti oikeutettuna toimii eläin-
18750: lääkärinä julkisessa virassa, toimessa tai tehtävässä
18751: 3 §
18752: tai yksityisessä tehtävässä taikka itsenäisenä eläin-
18753: lääkärin ammatin harjoittajana. Laillistetuksi eläinlääkäriksi julistamisen edel-
18754: lytyksenä on:
18755: 2 § 1) että hakija on eläinlääketieteellisessä korkea-
18756: koulussa Suomessa suorittanut eläinlääketieteen
18757: Eläinlääkärintointa on oikeutettu harjoitta-
18758: lisensiaatin tutkinnon;
18759: maan henkilö, jonka maa- ja metsätalousministe-
18760: riön eläinlääkintöosasto on julistanut laillistetuksi 2) että hakija on suorittanut maa- ja metsäta-
18761: eläinlääkäriksi. lousministeriön eläinlääkintöosaston järjestämän
18762: Eläinlääkintöosasto voi asettamillaan ehdoilla laillistamistu tkinnon; sekä
18763: oikeuttaa eläinlääketieteen lisensiaatin tai eläin- 3) että hakija on antanut 4 §:ssä säädetyn
18764: lääketieteen opiskelijan, jonka opintosuoritukset eläinlääkärinvakuutuksen.
18765: täyttävät eläinlääkintöosaston erikseen määrää- Laillistetuksi eläinlääkäriksi julistamista on ha-
18766: mät ehdot, tai ulkomailla eläinlääketieteen lisen- ettava kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriön
18767: siaatin tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneen eläinlääkintöosastolta. Mikäli hakija täyttää 1
18768: henkilön, väliaikaisesti hoitamaan eläinlääkärin momentissa säädetyt edellytykset, voidaan laillis-
18769: virkaa, tointa tai tehtäviä. tetuksi eläinlääkäriksi julistaminen evätä vain
18770: Eläinlääkintöosasto voi määräämillään ehdoilla sellaisella perusteella, jolla eläinlääkintöosasto tä-
18771: oikeuttaa sellaisen Ruotsissa tai Norjassa kunnan- män lain nojalla voisi julistaa hakijan menettä-
18772: tai kaupungineläinlääkärin virkaa vastaavaa toin- neeksi oikeutensa eläinlääkärintoimen harjoitta-
18773: ta hoitavan eläinlääkärin, jonka toimialue rajoit- miseen.
18774: 1984 vp. - HE n:o 244 7
18775:
18776: Tarkemmat määräykset laillistamistutkinnosta 8 §
18777: antaa valtioneuvosto. Vaikeassa tapatuemassa tai sairaustapauksessa,
18778: kun kiireellinen eläinlääkärinapu on huomatta-
18779: 4 § van taloudellisen vahingon estämiseksi tai muus-
18780: Edellä 3 §:ssä mainittu eläinlääkärinvakuutus, ta erityisestä syystä välttämätön, eikä paikalle ole
18781: joka on myös kirjallisesti ja omakätisesti allekir- saatavissa apua sellaiselta eläinlääkäriltä, joka
18782: joitettuna annettava maa- ja metsätalousministe- virkansa tai toimensa puolesta antaa mainitun-
18783: riön eläinlääkintöosastolle, on annettava näin laista apua, jokainen eläinlääkärintointa harjoit-
18784: kuuluvana: tamaan oikeutettu henkilö on velvollinen käytet-
18785: tävissä olevien mahdollisuuksiensa mukaan, kat-
18786: ''Minä ..................................... .
18787: somatta siihen, voiko hän saada työstään kor-
18788: vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että vauksen tai ei, antamaan eläinlääkärinapua.
18789: minä eläinlääkärintointa harjoittaessani parhaan
18790: ymmärrykseni ja kykyni mukaan aina tunnollises-
18791: ti täytän kaikki ne velvollisuudet ja velvoitukset, 9 §
18792: jotka minulle eläinlääkärinä kuuluvat.'' Antaessaan eläinlääkinnöllisiä todistuksia ja
18793: lausuntoja sekä muita todistuksia tuomiois-
18794: tuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle esi-
18795: 2 luku
18796: tettäväksi, eläinlääkärintoimen harjoittajan on
18797: vahvistettava ne sanoilla ''minkä kunniani ja
18798: Eläinlääkärintoimen harjoittajan oikeudet omantuntoni kautta vakuutan.'' Näin vahvistet-
18799: ja velvollisuudet tu todistus on pätevä ilman valallista vahvistusta,
18800: jollei tuomioistuin erityisistä syistä määrää, että
18801: 5 §
18802: todistus on suullisella valalla tai vakuutuksella
18803: Jokainen eläinlääkärintoimen harjoittaja on vahvistettava.
18804: eläinlääkärintointa harjoittaessaan maa- ja metsä-
18805: talousministeriön eläinlääkintöosaston alainen ja
18806: velvollinen noudattamaan, mitä eläinlääkintö-
18807: 3 luku
18808: osasto voimassa olevien säännösten ja määräysten
18809: mukaisesti määrää. Eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeuden me-
18810: nettäminen ja sen rajoittaminen
18811: 6 § 10§
18812: Eläinlääkärintoimen harjoittajalla on oikeus Jos eläinlääkärintoimen harjoittaja on sairau-
18813: apteekista eläinlääkinnöllistä tai eläinlääketieteel- den, iän tai muun syyn vuoksi toiminnallaan
18814: listä tarkoitusta varten määrätä lääkkeitä noudat- osoittautunut käyneensä osittain tai kokonaan
18815: taen, mitä siitä erikseen on säädetty tai määrätty. kykenemättömäksi harjoittamaan eläinlääkärin-
18816: Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö tointa, maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
18817: on velvollinen merkitsemään kirjoittamaansa lää- kintöosasto voi julistaa hänet toistaiseksi menet-
18818: kemääräykseen sen viran, toimen tai tehtävän, täneeksi oikeuden eläinlääkärintoimen harjoitta-
18819: jota hän hoitaa. miseen tai rajoittaa sitä.
18820: Jos syy, joka on aiheuttanut 1 momentissa
18821: 7 § tarkoitetun oikeuden menetyksen, lakkaa, eläin-
18822: Eläinlääkärintoimen harjoittaja on velvollinen lääkintöosasto voi hakemuksesta myöntää oikeu-
18823: antamaan maa- ja metsätalousministeriön eläin- den takaisin.
18824: lääkintöosaston määräysten mukaisia ilmoituksia
18825: ja tilastotietoja hoitamistaan tautitapauksista sekä 11 §
18826: osaston vaatimia tautitapauksiin tai muutoin Jos on perusteltua aihetta otaksua, että eläin-
18827: eläinlääkärintoimen harjoittamiseen liittyviä sel- lääkärintoimen harjoittaja on käynyt osittain tai
18828: vityksiä ja selityksiä. Eläinlääkärintointa harjoit- kokonaan niin kykenemättömäksi harjoittamaan
18829: tava laillistettu eläinlääkäri on lisäksi velvollinen eläinlääkärintointa, että siitä koituu vaaraa, maa-
18830: ilmoittamaan asuinpaikkansa ja osoitteensa sekä ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto voi
18831: niiden muutokset viipymättä maa- ja metsäta- asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärin-
18832: lousministeriön eläinlääkintöosastolle ja asian- tarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvi-
18833: omaiselle lääninhallitukselle. tyksen sekä kieltää häntä harjoittamasta eläinlää-
18834: 8 1984 vp. - HE n:o 244
18835:
18836: kärintointa, kunnes kysymys hänen kykenemättö- rittamasta niitä, kunnes rajoituksen tai kiellon
18837: myydestään on lopullisesti ratkaistu. Lääkärintar- aiheuttanut syy on lakannut.
18838: kastuksessa voidaan ottaa tarpeelliset o.~ytteet ja Jos eläinlääkintöosasto toteaa, että eläinlääkä-
18839: suorittaa muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman rintoimen harjoittaja väärinkäyttää oikeuttaan
18840: sanottavaa haittaa. Jollei hän alistu lääkärintar- määrätä apteekista alkoholia tai huumausainetta
18841: kastukseen tai muuhun tarvittavaan selvitykseen, taikka muuta niihin verrattavaa ainetta, eläinlää-
18842: poliisin on annettava virka-apua. kintöosasto voi toistaiseksi rajoittaa hänen oikeut-
18843: taan sanotunlaisten aineiden määräämiseen tai
18844: 12 § kokonaan kieltää häntä määräämästä niitä. Rajoi-
18845: Jos eläinlääkärintoimen harjoittaja on lainvoi- tuksesta tai kiellosta on osaston ilmoitettava ap-
18846: man saaneena tuomiolla tuomittu vapausrangais- teekeille.
18847: tukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt eläinlää-
18848: kärintointa harjoittaessaan, maa- ja metsätalous- 14 §
18849: ministeriön eläinlääkintöosasto voi, milloin ri- Käsitellessään 10-13 §:ssä tarkoitettuja asioita
18850: kokseen liittyvistä seikoista on havaittavissa, että maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
18851: hän ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota eläin- to voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää asiano-
18852: lääkärintoimen harjoittajan tulee nauttia, julistaa maista harjoittamasta eläinlääkärintointa tai ra-
18853: hänet menettäneeksi oikeuden eläinlääkärintoi- joittaa hänen oikeuttaan eläinlääkärintoimen
18854: men harjoittamiseen määräajaksi tai, jos asian- harjoittamiseen.
18855: haarat ovat erittäin raskauttavat, ainaiseksi.
18856: Jos valtion tai kunnan virasssa oleva eläinlääkä-
18857: rintoimen harjoittaja on rikoksen johdosta tuo- 4 luku
18858: mittu erotettavaksi virantoimituksesta tai viralta- Kurinpito- ja rangaistussäännökset
18859: pantavaksi, noudatetaan vastaavasti, mitä 1 mo-
18860: mentissa on säädetty. Virantoimituksesta erotettu 15 §
18861: eläinlääkärintoimen harjoittaja voidaan kuitenkin Jos eläinlääkärintoimen harjoittaja on tointaan
18862: julistaa menettäneeksi oikeuden eläinlääkärintoi- harjoittaessaan menetellyt vastoin lakia taikka
18863: men harjoittamiseen vain siksi ajaksi, minkä hän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä,
18864: on virantoimituksesta erotettuna. syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen
18865: Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää jäl- tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt sopimatto-
18866: jennös edellä tarkoitettua asiaa koskevasta pöytä- masti, eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen
18867: kirjasta ja tuomiosta eläinlääkintöosastolle. laatuista, että häntä olisi siitä syytettävä tuomio-
18868: Eläinlääkintöosasto voi jo ennen kuin 1 ja 2 istuimessa, maa- ja metsätalousministeriön eläin-
18869: momentissa tarkoitettu tuomioistuimen päätös, lääkintöosasto voi, sitten kun häntä on kuultu,
18870: jolla eläinlääkärintoimen harjoittaja on tuomittu rangaista häntä kurinpitotoimin kirjallisella va-
18871: vapausrangaistukseen, viralta pantavaksi tai vi- roituksena tai sakolla.
18872: rantoimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoi- Viraltapanosta kurinpitotoimin sekä viran tai
18873: man, kieltää häntä harjoittamasta eläinlääkärin- toimen haltijan pidättämisestä virantoimituksesta
18874: tointa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. on säädetty erikseen.
18875: Syyttäjänä 1 momentissa tarkoitetussa kurinpi-
18876: 13 § toasiassa toimii eläinlääkintöosaston määräämä
18877: Jos eläinlääkärintoimen harjoittajan havaitaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut
18878: menetelleen toistuvasti virheellisesti eläinlääkä- osaston virkamies.
18879: rintoimeen kuuluvia tehtäviä suorittaessaan taik-
18880: ka aikovan suorittaa sellaisia eläinlääkärintoi- 16 §
18881: meen kuuluvia tehtäviä, joihin hänen koulutus- Joka välitöntä tai välillistä korvausta vastaan
18882: taan tai kokemustaan on pidettävä riittämättömä- harjoittaa eläinlääkärintointa olematta siihen oi-
18883: nä taikka hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoi- keutettu tai harjoittaa eläinlääkärintointa laajem-
18884: tettUina, maa- ja metsätalousministeriön eläin- massa mitassa kuin hänen oikeutensa edellyttää,
18885: lääkintöosasto voi antaa hänelle tarkempia mää- on tuomittava elåinläiikå'rintoimen luvatlomasta
18886: räyksiä ja ohjeita eläinlääkärintoimen harjoittamista harjoittamisesta sakkoon.
18887: varten sekä rajoittaa hänen oikeuttaan suorittaa Joka ottaa 1 momentissa tarkoitetun luvatto-
18888: sellaisia tehtäviä tai kokonaan kieltää häntä suo- man toiminnan ammatikseen, on tuomittava
18889: 1984 vp. - HE n:o 244 9
18890:
18891: ammattimaisesta eläinlääkärintoimen luvatlo- päätökseen haetaan, sikäli kuin ei ole erikseen
18892: masta harjoittamisesta sakkoon tai, jos asianhaa- toisin säädetty, korkeimmalta hallinto-oikeudelta
18893: rat ovat erittäin raskauttavat, vankeuteen enin- siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallin-
18894: tään kolmeksi kuukaudeksi. toasioissa on säädetty. Edellä 10-14 §:ssä tarkoi-
18895: tettu päätös on valituksesta huolimatta heti täy-
18896: 17 § täntöön pantava.
18897: Joka muulla kuin 16 §:ssä mainitulla tavalla Muutosta ei saa hakea valittamalla eläinlääkin-
18898: rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään- töosaston päätökseen, jolla eläinlääkärintoimen
18899: nöksiä ja määräyksiä, on tuomittava eläinlääkä- harjoittajalle on annettu varoitus.
18900: rintoimen harjoittamisesta annettujen säännösten
18901: tai määräysten rikkomisesta sakkoon, jollei muus- 21 §
18902: sa laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta. Eläinlääkäriksi valtion, kunnan, yhteisön tai
18903: muuhun eläinlääkärin virkaan tai toimeen saa-
18904: daan nimittää, määrätä tai ottaa ainoastaan lail-
18905: 5 luku listettu eläinlääkäri.
18906: Erinäiset säännökset Erityisestä syystä virkaa tai tointa voi väliaikai-
18907: sesti hoitaa 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hen-
18908: 18 § kilö.
18909: Eläinlääkäreiden erikoistumisesta säädetään 22 §
18910: asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön eläin- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
18911: lääkintöosasto myöntää hakemuksesta eläinlääkä- panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
18912: rille erikoiseläinlääkärin oikeuden todettuaan hä-
18913: nen täyttävän asetuksella säädettävät erikoistumi- 23 §
18914: sen pätevyysvaatimukset. Tällaisella eläinlääkäril- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18915: lä on oikeus ilmoittaa olevansa erikoiseläinlääkä- kuuta 198 .
18916: n. Tällä lailla kumotaan eläinlääkärintoimen har-
18917: 19 § joittamisesta 13 päivänä kesäkuuta 1941 annettu
18918: Saavutetusta, menetetyksi julistetusta ja rajoi- laki (423/41) siihen myöhemmin tehtyine muu-
18919: tetusta eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeudes- toksineen.
18920: ta maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
18921: osaston on kuulutettava viipymättä virallisessa lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
18922: lehdessä ja ilmoitettava asiasta lääkintöhallituk- sun.
18923: selle.
18924: Laillistetuista eläinlääkäreistä eläinlääkintö- 24 §
18925: osaston on pidettävä luetteloa sekä vuosittain Ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten
18926: toimitettava luettelo maan kaikkiin apteekkeihin mukaisesti laillistettu eläinlääkäri tai henkilö,
18927: ja lääninhallituksille. joka aikaisemmin on saavuttanut oikeuden har-
18928: joittaa Suomessa eläinlääkärintointa, on tämän
18929: 20 § lain 1 luvun säännöksistä huolimatta edelleen
18930: Muutosta maa- ja metsätalousministeriön oikeutettu harjoittamaan eläinlääkärintointa Suo-
18931: eläinlääkintöosaston tämän lain nojalla antamaan messa.
18932:
18933: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
18934:
18935:
18936: Tasavallan Presidentti
18937: MAUNO KOIVISTO
18938:
18939:
18940:
18941:
18942: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
18943: 2 4384012982
18944: 1984 vp. - HE n:o 245
18945:
18946:
18947:
18948:
18949: Hallituksen esitys Eduskunnalle alkoholilainsäädännön muut-
18950: tamisesta
18951:
18952:
18953:
18954:
18955: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18956:
18957: Esityksellä on tarkoitus uudistaa alkoholihal- Lisäksi pyritään rajoittamaan itsepalvelua sekä
18958: lintoa ja alkoholipolitiikan seurantaa siten, että korostamaan yrittäjien omaa vastuuta alkoholi-
18959: yhteistoiminta eri osapuolten kesken paranee. juomien jakelutoiminnassa. Toisaalta elinkeino-
18960: Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveysministe- toiminnan kannalta on katsottu tarkoituksenmu-
18961: riön edustajan sekä valtiovarainministeriön edus- kaiseksi ehdottaa alkoholijuomien anniskeluajan
18962: tajan nimeämistä alkoholiyhtiön hallintoneuvos- aikaistamista tavanomaisen lounasajankohdan al-
18963: ton varsinaisiksi jäseniksi. Esityksen mukaan val- kuun eli kello yhteentoista. Ehdotus sisältää
18964: tioneuvosto antaisi vuosittain eduskunnalle alko- myös eräitä pienehköjä alkoholipoliittisia uudis-
18965: holipoliittisen kertomuksen. Kunnallisten alko- tuksia samoin kuin joitakin teknisiä tarkistuksia.
18966: holitarkastajien suorittama valvonta ehdotetaan Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan
18967: lakkautettavaksi ja tehtävät siirrettäviksi läänin- voimaan vuoden 1986 alusta.
18968: hallituksille. Samalla tarkastustoiminta ehdote-
18969: taan laajennettavaksi myös keskiolutkuntiin.
18970:
18971:
18972:
18973:
18974: 4384011663
18975: 2 1984 vp. - HE n:o 245
18976:
18977:
18978:
18979:
18980: SISÄLLYSLUETTELO
18981:
18982: Sivu Sivu
18983: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1.1. Alkoholilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
18984: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . . 3 1.2. Laki keskioluesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
18985: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1. 3. Raittiustyölaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
18986: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.4. Laki alkoholiolojen kehitystä koskevan ker-
18987: 1. 2.1. Alkoholivalvonnan kehittäminen. . . . 4 tomuksen antamisesta eduskunnalle........ 15
18988: 1.2.2. Alkoholiasioiden seuranta . . . . . . . . . . 4 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
18989: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu............. 4 3. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
18990: 2.1. Nykyinen. til~~:m.~. ::....................... 4
18991: 2.1.1. La1nsaadanto ....................... 4 LAKITEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
18992: 2.1.2. Käytäntö........................... 5
18993: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . 5 1. Laki alkoholilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
18994: 2.2.1. Eduskunnan toivomukset ja lausu- 2. Laki keskioluesta annetun lain muuttamisesta.... 23
18995: mat................................ 5
18996: 2. 2. 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 3. Laki raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . 25
18997: 3. Esityksen organisatoriset ja hallinnolliset vaiku- 4. Laki alkoholiolojen kehitystä koskevan kertomuk-
18998: tukset.......................................... 7 sen antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
18999: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset. . . . . . . . . . . . . . . 7 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
19000: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.......... 8 1. Laki alkoholilain muuttamisesta................. 27
19001: 2. Laki keskioluesta annetun lain muuttamisesta.... 39
19002: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3. Laki raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . 43
19003: 1984 vp. - HE n:o 245 3
19004:
19005:
19006:
19007:
19008: YLEISPERUSTELUT
19009:
19010:
19011: 1. Esityksen yhteiskunnallinen nistenon edustaja pttalSl nimetä alkoholiyhtiön
19012: merkitys hallintoneuvoston varsinaisiksi jäseniksi.
19013: Alkoholilain ja keskioluesta annetun lain
19014: 1.1. Tavoitteet (4621 68) nojalla alkoholivalvontaa suoritetaan
19015: osaltaan kunnallisten alkoholitarkastajien toimes-
19016: Alkoholin saatavuuden helpottuminen ja alko- ta. Kunnallisen alkoholitarkastuksen eräiksi epä-
19017: holiasenteiden liberalisoituminen ovat osaltaan kohdiksi on todettu tarkastajien sivuvirkaisuus,
19018: vaikuttaneet alkoholin kulutuksen kasvuun ny- riittämättömät toimenpidevaltuudet epäkohtien
19019: kyiselle tasolle. Kulutus 100-prosenttisena alko- johdosta ja keskiolutkuntien jääminen tarkastus-
19020: holina asukasta kohti kasvoi vuodesta 1968 toiminnan ulkopuolelle. Lisäksi tarkastustoiminta
19021: 2,88 litrasta vuoden 1974 loppuun mennessä on pääasiassa keskittynyt yksittäisiin tarkastus- ja
19022: 6,45 litraan. Tämän jälkeen kulutus on pysynyt valvontatoimenpiteisiin.
19023: melko tasaisena. Alkoholitarkastuksen toiminnalliset ja samalla
19024: Alkoholin käytöstä aiheutuvat terveydelliset, myös organisatoriset kehittämistoimenpiteet ovat
19025: sosiaaliset ja taloudelliset haitat ovat riippuvaisia riippuvaisia siitä, millaiseksi alkoholitarkastajan
19026: alkoholin kokonaiskulutuksen tasosta. Kulutuk- tehtävä nähdään luonteeltaan. Mikäli tarkastus-
19027: sen tasaantumisesta huolimatta alkoholihaittojen toiminnasta halutaan kokonaisvaltaisempaa val-
19028: aiheuttama kuormitus kasvaa edelleen, koska vontaa, tavoitteena tulisi olla toiminnan sekä
19029: 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alussa organisaation kehittäminen siten, että tarkasta-
19030: alkoholin kulutuksessa tapahtunut voimakas kas- jien toimesta pystyttäisiin tehokkaasti puuttu-
19031: vu heijastuu alkoholihaittojen määrässä lähivuo- maan rikkomuksiin. Yksittäisten tarkastuskäyn-
19032: sina. Kun kulutus lisäksi näyttää olevan käänty- tien lisäämisen sijasta tulisi painottaa tarkastajien
19033: mässä, kasvuun, on välttämätöntä noudattaa ra- mahdollisuuksia vaikuttaa ennalta tekijöihin, jot-
19034: joittavaa alkoholipolitiikkaa haittavaikutusten pi- ka edesauttavat epäkohtien syntymistä. Alkoholi-
19035: tämiseksi kohtuullisella tasolla. tarkastustoimintaa kehitettäessä on erityisesti syy-
19036: Alkoholilainsäädännön päätavoitteena on alko- tä kiinnittää huomiota siihen, että tarkastustoi-
19037: holin haittavaikutusten vähentäminen. Eräänä minta tarkoituksenmukaisesti niveltyy muuhun
19038: keskeisenä osatavoitteena on tällöin alkoholin alkoholivalvontaan, jolloin päästäisiin kattavam-
19039: kokonaiskulutuksen alentaminen. paan ja periaatteiltaan yhdenmukaisempaan val-
19040: Epätyydyttävät tulokset alkoholin kulutuksen vontaan. Tämä edellyttäisi ainakin pääsääntöises-
19041: ja alkoholihaittojen kasvun hillitsemisessä ovat ti päätoimisia tarkastajia, joilla olisi riittävä kou-
19042: osaksi johtuneet epätarkoituksenmukaisista alko- lutus ja alan asiantuntemus.
19043: holihallinnollisista ratkaisuista. Tästä syystä tulisi Alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta edus-
19044: kiinnittää huomiota eri organisaatioiden kehittä- kunnalle annetun lain (460/68) nojalla annetaan
19045: miseen siten, että niitä voitaisiin mahdollisim- vuosittain eduskunnalle alkoholiyhtiön kertomus
19046: man tehokkaasti käyttää asetettujen alkoholipo- alkoholiolojen kehityksestä. Kertomus sisältää lä-
19047: liittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. hinnä yhtiön toimialaa koskevia tietoja. Mahdol-
19048: Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarain- lisuuksia saada tietoja alkoholipolitiikan tilasta
19049: ministeriön edustajalla on alkoholilain (4 59168) olisi parannettava. Erityisesti niitä on kaivattu
19050: nojalla mahdollisuus seurata asioiden käsittelyä alkoholipoliittisista toimenpiteistä terveyden-
19051: alkoholiyhtiön hallintoneuvostossa ja ottaa siellä huollossa ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttä-
19052: osaa keskusteluun. Valtionyhtiöitä koskevien pe- jien huollossa. Nykyistä kattavaruman selvityksen
19053: riaatteiden mukaisesti valvontaa suorittavien mi- saamista alkoholihaittojen kehityksestä ja alkoho-
19054: nisteriöiden edustajien tulisi osallistua päätöksen- lipoliittisten toimenpiteiden toteutuksesta tulisi
19055: tekoon hallinnonalansa valtionyhtiöissä. Sosiaali- pyrkiä parantamaan uudistamalla nykyistä kerto-
19056: ja terveysministeriön edustaja ja valtiovarainmi- musmenettelyä.
19057: 4 1984 vp. - HE n:o 245
19058:
19059: 1.2. Keinot 2. Nykyinen tilanne Ja astan
19060: valmistelu
19061: 1.2.1. Alkoholivalvonnan kehittäminen
19062: 2.1. Nykyinen tilanne
19063:
19064: Valtionyhtiöiden valvonta ja hallinnollinen 2.1.1. Lainsäädäntö
19065: päätöksenteko on suoraan kohdistettu eri toimi-
19066: alojen ministeriöille. Valtionyhtiöitä koskevien Alkoholilain 1 §:n mukaan alkoholijuoma on
19067: periaatteiden mukaisesti hallinnollisen yhdenmu- yli 2.25 painoprosenttia etyylialkoholia sisältävä,
19068: kaisuuden saavuttamiseksi ehdotetaan, että sosi- nautittavaksi aiottu juoma. Mietoja alkoholijuo-
19069: aali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministe- mia ovat enintään 17 painoprosenttia etyylialko-
19070: riön edustajat osallistuisivat varsinaisina jäseninä holia sisältävät juomat. Keskioluella tarkoitetaan
19071: alkoholiyhtiön hallintoneuvoston työskentelyyn. enemmän kuin 2.25, mutta alle 3.7 painopro-
19072: senttia alkoholia sisältävää olutta.
19073: Valvontajärjestelmää ehdotetaan uudistetta-
19074: Alkoholilain 2 §:n mukaan alkoholijuomien
19075: vaksi myös siten, että kunnallinen pääosin sivu-
19076: valmistus, maahantuonti, maastavienti ja myynti
19077: virkainen alkoholitarkastusjärjestelmä ehdotetaan
19078: (vähittäismyynti, anniskelu ja erityismyynti) ovat
19079: lakkautettavaksi ja tehtävät siirrettäviksi läänin-
19080: eräin laissa säädetyin poikkeuksin alkoholiyhtiön
19081: hallituksille. Lääninhallituksiin tulee tätä toimin-
19082: yksinoikeutena. Lain 5 §:n mukaan alkoholiasioi-
19083: taa varten perustaa pääasiassa päätoimisia tarkas-
19084: ta hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii-
19085: tajan virkoja tai toimia. Pyrkimyksenä on päästä
19086: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot
19087: nykyistä kokonaisvaltaisempaan ja suunnitelmal-
19088: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi.
19089: lisempaan alkoholivalvontaan. Kun vastaisuudes-
19090: Alkoholilain 8 §:n mukaisesti alkoholiyhtiön
19091: sakaan ei ilmeisesti ole edellytyksiä lisätä merkit-
19092: hallintoneuvostossa on valtioneuvoston kolmeksi
19093: tävästi kuntakohtaisia päävirkoja, tulisi päävirko-
19094: vuodeksi kerrallaan valitsemat yhdeksän jäsentä
19095: jen lisäämiseen näin ollen pyrkiä tarkastusalueita
19096: ja kolme varajäsentä. Saman lain 14 §:n nojalla
19097: laajentamalla. Lisäksi ehdotetaan tarkastustoi-
19098: sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainmi-
19099: minta ulotettavaksi myös niihin kuntiin, joissa
19100: nisteriön edustajalla on oikeus seurata asioiden
19101: on ainoastaan keskioluen vähittäismyyntiä tai
19102: käsittelyä ja ottaa osaa keskusteluun johtokun-
19103: anniskelua. Samassa yhteydessä ehdotetaan lisät-
19104: nassa ja hallintoneuvostossa. Alkoholiyhtiön ker-
19105: täväksi lääninhallitusten toimenpidevaltuuksia
19106: tomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain
19107: alkoholijuomien jakelutoiminnassa ilmenneiden
19108: mukaisesti valtioneuvoston toimesta annetaan
19109: epäkohtien ja väärinkäytösten johdosta.
19110: vuosittain eduskunnalle hallintoneuvoston kerto-
19111: Lisäksi ehdotetaan valvonnan kehittämiseksi mus alkoholiolojen kehityksestä.
19112: itsepalvelun rajoittamista alkoholiyhtiön myymä- Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniske-
19113: töissä sekä anniskelupaikoissa, anniskeluoikeuk- lun harjoittamisen yleisenä edellytyksenä kunnan
19114: sien myöntämistä tarvittaessa myös määräajaksi ja alueella on alkoholilain mukaan kunnanvaltuus-
19115: anniskelusta vastaavien henkilöiden toiminta- ton antama yleissuostumus. Alkoholilain 29 §:n
19116: edellytysten parantamista. Ehdotukset vaikuttai- 4 momentin ja 40 §:n 4 momentin mukaan
19117: sivat lähinnä liikkeiden sisäiseen valvontaan. alkoholilain alaisten myyntipaikkojen lukumää-
19118: rästä ja niiden sijainnista alkoholiyhtiön on kuul-
19119: tava kunnanhallitusta. Alkoholiyhtiön hallinto-
19120: neuvosto voi antaa toistaiseksi alkoholilain 22 §:n
19121: 1.2.2. Alkoholiasiatden seuranta
19122: 1 momentin nojalla alkoholijuoman valmistusoi-
19123: keuden ja 43 §:n 1 momentin nojalla anniske-
19124: Alkoholipolitiikan seurannan kehittämiseksi luoikeuden yksityiselle tai yhteisölle, jolla harki-
19125: ehdotetaan, että alkoholiyhtiön hallintoneuvos- taan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaa-
19126: ton kertomuksen sijasta annettaisiin eduskunnal- dittava luotettavuus.
19127: le vuosittain valtioneuvoston kertomus alkoholi- Anniskelua ei saa aloittaa alkoholilain 47 §:n
19128: olojen kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joi- 1 momentin mukaan ennen kello kahtatoista.
19129: hin on ryhdytty alkoholista aiheutuvien haittojen Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hallintoneu-
19130: ja vaurioiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveys- voston määräämin rajoituksin anniskella kello
19131: ministeriön tehtävänä olisi valmistella edellä mai- yhdeksästä alkaen. Saman pykälän 2 momentin
19132: nittu kertomus. mukaan erityisten syiden sitä vaatiessa alkoholi-
19133: 1984 vp. - HE n:o 245 5
19134:
19135: yhtiö voi poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloit- neet muutokset vuosina 1968-1983 selviävät
19136: taa kaikkien alkoholijuomien anniskelu ennen oheisesta taulukosta.
19137: kello kahtatoista. Alkoholilain 55 §:n nojalla
19138: alkoholiyhtiön hallintoneuvosto voi ryhtyä toi- Vuosi Alkon Alkoholilain Keskioluen
19139: vähittäis- alaiset vähittäis- anniskelu-
19140: menpiteisiin anniskeluoikeuden haltijaa vastaan, myynti- anniskelu- myynti- oikeudet
19141: jos anniskelupaikassa ilmenee väärinkäytöksiä paikat oikeudet oikeudet
19142: taikka jos anniskeluoikeuden haltijalla ei enää 1968 132 968
19143: katsota olevan anniskeluun tarvittavia edellytyk- 1969 161 1 101 17 431 2 716
19144: siä tai siihen vaadittavaa luotettavuutta. 1970 167 1 182 16 736 3 299
19145: 1971 173 1 254 15 560 3 409
19146: Alkoholilain 69 §:n nojalla lain noudattamisen 1972 180 1 329 14 476 3 394
19147: ylivalvojana toimii sosiaali- ja terveysministeriö, 1973 184 1 401 13 550 3 319
19148: jonka asiana on muun muassa valvoa, että alk?- 1974 188 1 458 12 625 3 189
19149: holiyhtiö ja paikallisella tasolla valvontaan osallis- 1975 194 1 482 11 968 3 078
19150: tuvat kunnalliset alkoholitarkastajat suorittavat 1976 198 1 496 11 199 2 895
19151: heille kuuluvat tehtävät. Valvontatyöhön osallis- 1977 204 1 500 10 581 2 790
19152: 1978 204 1 510 10 110 2 790
19153: tuvat omalla toimialallaan lääkintöhallitus, lää- 1979 204 1 513 9 639 2 714
19154: ninhallitukset, poliisi, rajavartiolaitos ja tullilai- 1980 204 1 525 9 248 2 655
19155: tos. Alkoholilain mukaan välitön valvonta kuu- 1981 205 1 561 8 814 2 633
19156: luu lähinnä alkoholiyhtiölle ja kunnallisille alko- 1982 206 1 526 1) 8 380 2 517
19157: holitarkastajille. 1983 209 1 552 1 ) 8 147 2 535
19158: Alkoholijuomien myynnin ehdotonta mono- 1
19159: ) Anniskeluoikeuksien yhdistämisen vuoksi luvut eivät
19160: poliperiaatetta on keskioluen osalta lievennetty.
19161: ole täysin vertailukelpoisia edeltävän lukusarjan kanssa.
19162: Keskioluen myynti, joka edellyttää asianomaisen Nettolisäys oli vuonna 1982 44 ja vuonna 1983 26 uutta
19163: kunnanvaltuuston yleissuostumusta, on tehty anniskeluoikeutta.
19164: mahdolliseksi elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa.
19165: Keskioluesta annetun lain välittömästä valvon-
19166: nasta huolehtii alkoholiyhtiö kuitenkin niin, että 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
19167: vähittäismyynnin, anniskelun ja mainontakiellon
19168: paikallinen valvonta kuuluu lähinnä poliisille ja 2.2.1. Eduskunnan toivomukset ja lausumat
19169: kunnallisille alkoholitarkastajille. Keskioluesta
19170: annettu laki on yleisesti ottaen alkoholilakia
19171: lievempi valvonnan osalta. Eduskunta on useita kertoja tuonut esille alko-
19172: holilainsäädännön uudistamistarpeen kiinnittäen
19173: huomiota alkoholilainsäädännön eri toiminta-
19174: alueisiin kirjallisten ja suullisten kysymysten
19175: 2.1.2. }(äytäntö muodossa sekä käsitellessään alkoholiyhtiön hal-
19176: lintoneuvoston kertomuksia alkoholiolojen kehi-
19177: Vuoden 1969 alusta voimaan tullut alkoholi- tyksestä eri vuosina.
19178: lainsäädäntö merkitsi huomattavaa alkoholin ko- Käsitellessään alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
19179: konaiskulutuksen kasvua. Samanaikaisesti alko- ton kertomusta vuodelta 1974 eduskunnan ta-
19180: holipoliittisten muutosten kanssa tapahtui lisäksi lousvaliokunta lausui mietinnössään muun ohel-
19181: huomattavia yhteiskuntapoliittisia muutoksia, la, että valiokunnan jo aiemminkin edellyttämä
19182: jotka osaltaan ovat vaikuttaneet alkoholin käyttöä parlamentaarinen alkoholikomitea tulisi asettaa
19183: lisäävien kulutustottumusten muotoutumiseen. pikaisesti. Komitean tehtävänä olisi viitoittaa
19184: Kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta alkoholipolitiikkamme suuntaviivat ja laatia tar-
19185: kohti kasvoi 2, 88 litrasta vuodesta 1968 lähtien, kat toimenpide-esitykset tarvittavia lakiehdotuk-
19186: joka oli viimeinen vanhan väkijuomalainsäädän- sia varten. Sen tehtävänä olisi selvittää alkoholin
19187: nön voimassaolovuosi, 6,45 litraan vuoden 1974 kulutuksen viime vuosien kasvun syitä ja t;lmän
19188: loppuun mennessä. Alkoholilain ja keskioluesta kehityksen aiheuttamia epäkohtia. Lisäksi alko-
19189: annetun lain voimassaoloaikana sanottu kulutus holiliikkeiden aukioloaikojen supistamisen vaiku-
19190: on lisääntynyt 4,21 litrasta (1969) 6,37 litraan tukset alkoholin kulutukseen tulisi tutkia.
19191: (1983). Vuodesta 1975 lähtien kulutus on pysy- Lisäksi eduskunta on esimerkiksi käsitellessään
19192: nyt melko tasaisena. alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kertomuksia
19193: Alkoholijuomien jakeluverkostossa tapahtu- vuosilta 1974 ja 1975 edellyttänyt kunnallisen
19194: 6 1984 vp. - HE n:o 245
19195:
19196: alkoholitarkastuksen uudelleen järjestämistä ja sunnonantajat edustivat muun ohella alkoholipo-
19197: voimakasta tehostamista muun ohella lisäämällä litiikan kannalta keskeisiä viranomaisia sekä kor-
19198: huomattavasti päätoimisten alkoholitarkastajien keakouluja, tutkimuslaitoksia, välillistä valtion-
19199: osuutta sekä saattamalla keskiolutkunnat tarkas- hallintoa, alkoholiyhtiötä, valtionhallinnon apu-
19200: tustoiminnan piiriin. toimieliminä toimivia neuvottelukuntia, kunnal-
19201: Käsitellessään alkoholiyhtiön kertomusta alko- lisia keskusjärjestöjä, kirkkoa, eduskunnassa
19202: holiolojen kehityksestä vuonna 1982 eduskunnan edustettuina olevia poliittisia puolueita, raittius-
19203: talousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että liikettä ja muita kansalaisjärjestöjä, työmarkkina-
19204: kertomuksesta puuttuivat alkoholipolitiikan kan- järjestöjä, maataloustuottajien järjestöjä sekä
19205: nalta erittäin keskeiset tiedot esimerkiksi tervey- kaupan ja teollisuuden etujärjestöjä.
19206: denhuollon ja päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
19207: täjien huollon toimesta toteutetuista alkoholipo-
19208: liittisista toimenpiteistä. Talousvaliokunnan käsi- Alkoholilainsäädännön kokonaistarkistukseen
19209: tyksen mukaan myös haittatiedot olivat puutteel- liittyviä ehdotuksia käsiteltiin lisäksi hallituksen
19210: lisia. Kun näiden asioiden hoito ei kuulu alkoho- 11 päivänä maaliskuuta 1981 asettamassa alkoho-
19211: liyhtiölle, talousvaliokunta katsoi, ettei ole tar- lipoliittisessa ministerivaliokunnassa. Sittemmin
19212: koituksenmukaista vaatia tämäntapaisten tietojen sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän,
19213: sisällyttämistä nykymuotoiseen kertomukseen ja jonka tehtävänä oli muun muassa valmistella
19214: esitti kertomusmenettelyä uudistettavaksi siten, alkoholilainsäädännön tarkistamisehdotus. Teh-
19215: että nykyisen hallintoneuvoston kertomuksen si- tävää suorittaessaan työryhmän tuli erityisesti
19216: jasta valtioneuvosto antaisi vuosittain eduskun- ottaa huomioon parlamentaarisen alkoholikomi-
19217: nalle alkoholipoliittisen kertomuksen. tean tekemät ehdotukset, alkoholilainsäädännön
19218: tarkistamista koskevat lausunnot ja niiden poh-
19219: jalta valmistellut säädösehdotukset. Työryhmä sai
19220: 2.2.2. Asian valmistelu työnsä valmiiksi 31 päivänä elokuuta 1982 (työ-
19221: ryhmämuistio 1982: 12.1/STM).
19222: Valtioneuvoston 14 päivänä huhtikuuta 1976
19223: asettaman alkoholikomitean tehtävänä oli laatia Ehdotukset eivät kuitenkaan tällöin johtaneet
19224: selvitys alkoholin kulutuksen kasvun syistä sekä hallituksen esityksen antamiseen eduskunnalle.
19225: kasvun aiheuttamista haitoista ja vaurioista. Ko-
19226: mitean tuli toimeksiannon mukaan erityisesti
19227: kiinnittää huomiota alkoholin saatavuudessa ja Valtiontilintarkastajat katsoivat kertomukses-
19228: tuotannossa tapahtuneisiin muutoksiin sekä alko- saan vuodelta 1981, että kunnallisten alkoholitar-
19229: holilainsäädäntöä, keskiolutlainsäädäntö mukaan kastajien organisatorinen asema ja tehtäväpiiri oli
19230: lukien, toteutettaessa esiin tulleisiin epäkohtiin syytä selvittää perusteellisesti, eikä uusia päävir-
19231: ja tehdä epäkohtien korjaamiseksi tarvittavat koja tulisi ennen tällaisen selvityksen valmistu-
19232: muutosesitykset. Komitea jätti mietintönsä val- mista perustaa. Asiaa käsitellyt alkoholitarkastuk-
19233: tioneuvostolle 27 päivänä kesäkuuta 1978 (komi- sen kehittämistoimikunta, joka jätti mietintönsä
19234: teanmietintö 1978: 33 ). sosiaali- ja terveysministeriölle kuluvan vuoden
19235: Hallitus oli jo aiemmin 13 päivänä toukokuuta alussa (komiteanmietintö 1984: 11), ehdotti luo-
19236: 1977 antanut eduskunnalle esityksen keskioluesta vuttavaksi kunnallisista alkoholitarkastajista ja
19237: annetun lain ja alkoholilain 1 §:n muuttamisesta siirryttäväksi lääninhallitusten alaisiin valtion
19238: (hall. es. n:o 8511977 vp. ). Esityksessä ehdotet- päätoimisiin tarkastajiin sekä tarkastustoiminnan
19239: tiin keskioluen alkoholipitoisuuden alentamista, ulottamista myös keskiolutkuntiin. Toimikunnan
19240: anniskelun rajoittamista sekä valvonnan tehosta- mietinnöstä pyydettiin 23 lausuntoa, joista aino-
19241: mista muun muassa laajentamalla alkoholitarkas- astaan viidessä vastustettiin itse organisaatiomuu-
19242: tustoiminta myös keskiolutkuntiin. Esitys ei kui- tosta. Näissäkin lausunnoissa muilta osin esitet-
19243: tenkaan johtanut ehdotettuihin lainmuutoksiin, tiin samansuuntalSla kehittämistoimenpiteitä,
19244: vaan eduskunta ilmoitti 15 päivänä helmikuuta joita myös toimikunta ja muut lausunnonantajat
19245: 1979 päivätyssä kirjeessään, ettei se ollut ehtinyt olivat ehdottaneet, kuten kuntaa laajempien tar-
19246: käsitellä asiaa loppuun ennen toimikautensa kastusalueiden muodostamista ja samalla päävir-
19247: päättymistä. kaisten tarkastajien lisäämistä, lääninhallitusten
19248: Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi alkoholiko- aseman vahvistamista sekä tarkastustoiminnan
19249: mitean mietinnöstä lausunnot eri tahoilta. Lau- yhtenäistämistä ja selkiinnyttämistä.
19250: 1984 vp. HE n:o 245 7
19251:
19252: 3. Esityksen organisatoriset ja minta-alueita. Tarkastajien lukumäärää ja tarkas-
19253: hallinnolliset vaikutukset tusalueita harkittaessa tulisi muun ohella kiinnit-
19254: tää huomiota läänin asukasmäärään ja jakeluver-
19255: Epätyydyttävät tulokset alkoholin kulutuksen koston laajuuteen. Samalla tulisi järjestää tarvit-
19256: ja alkoholihaittojen kasvun hillitsemisessä ovat taessa mahdollisuus alueiden vaihtoon tarkasta-
19257: ilmeisesti osaksi myös johtuneet epätarkoituksen- jien välillä. Eräillä harvaan asutuilla alueilla voisi
19258: mukaisista organisatorisista järjestelyistä. Esityk- päätoimisten tarkastajien lisäksi olla sivu!oimisia
19259: sessä on pidetty lähtökohtana alkoholipolitiikan tarkastajia suorittamassa varsinaisia tarkastuskäyn-
19260: organisaation kehittämistä niin, että yhteistoi- tejä. Jotta alkoholitarkastustoiminta mahdolli-
19261: minta eri osapuolten kesken paranee ja osapuol- simman hyvin niveltyisi muuhun valvontaorgani-
19262: ten toiminnat tarkoituksenmukaisella tavalla täy- saatioon, olisi tarkastusalueet pyrittävä mahdolli-
19263: dentävät toisiaan. suuksien mukaan sopeuttamaan alkoholiyhtiön
19264: Ministeriöille viranomaisena kuuluva valvonta paikallisosastojen sekä poliisipiirien. aluerajoihin.
19265: ja hallintoneuvostolle osakeyhtiölain nojalla kuu- Organisaatiomuutoksen yhteydessä tarkastustoi-
19266: luva valvonta ehdotetaan yhdistettäväksi siten, minta ehdotetaan ulotettavaksi myös niihin kun-
19267: että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarain- tiin, joissa on yksinomaan keskioluen vähittäis-
19268: ministeriön edustajat osallistuisivat jäseninä alko- myyntiä tai anniskelua. Vuoden 1983 lopussa
19269: holiyhtiön hallintoneuvoston työskentelyyn. näitä kuntia oli 106.
19270: Lääninhallituksille kuuluu jo nykyisin alkoho- Alkoholitarkastuksen kehittämistoimenpitei-
19271: lilain sekä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä anne- den vaikutusten yksityiskohtaisempi selvittämi-
19272: tun asetuksen (502/69) nojalla alkoholijuomien nen erityisesti henkilöstötarpeen osalta on tarkoi-
19273: vähittäismyyntiin ja erityisesti anniskeluun liitty- tus suorittaa erillisessä työryhmässä.
19274: viä tehtäviä. Viime vuosina sosiaali- ja terveystoi- Lisäksi ehdotetaan kuntien lausunnonanto-
19275: men aluehallinnon kehittämisen yhteydessä lää- oikeutta laajennettavaksi kunnan alkoholioloihin
19276: ninhallituksille on lisäksi siirretty valtion keskus- oleellisesti vaikuttavissa alkoholijuomien jakelu-
19277: hallinnolta eräitä alkoholitarkastukseen liittyviä verkoston kehittämistä koskevissa asioissa.
19278: tehtäviä. Alkoholiolojen kehitystä koskevasta valtioneu-
19279: Kunnallisen alkoholitarkastajan virkoja on tällä voston kertomuksen valmistelusta sosiaali- ja ter-
19280: hetkellä 345, joista päävirkoja on ainoastaan veysministeriölle tuleva lisätehtävä on tarkoitus
19281: kuusi. Kunnallisista alkoholitarkastajista ehdote- hoitaa ministeriön sisäisin järjestelyin.
19282: taan siirryttäväksi lääninhallitusten alaisiin lähin-
19283: nä päätoimisiin tarkastajiin. Tarkoituksenmukai-
19284: simmaksi tarkastajien sijoituspaikaksi on toimin- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
19285: tapolitiikan kannalta nähty lääninhallitusten sosi- tukset
19286: aali- ja terveysosasto. Nykyiset päävirkaiset kun-
19287: nalliset alkoholitarkastajat nimitettäisiin ilman
19288: Esitys on pyritty laatimaan siten, ettei siitä
19289: hakumenettelyä perustettaviin alkoholitarkasta-
19290: aiheudu välittömästi lisäkustannuksia.
19291: jan tai tarkastajan virkoihin. Tarkastajien tehtäviä
19292: on tarkoitus kehittää lähinnä yksittäisistä tarkas- Alkoholitarkastajien virkojen ja alkoholitarkas-
19293: tuskäynneistä kokonaisvaltaisemmaksi valvonta- tuksen kustannusten kehitys vuosina 1977-1983
19294: toiminnaksi. Tällöin voitaisiin nykyistä enemmän on ollut seuraava:
19295: vaikuttaa alkoholijuomien jakeluverkoston kehit- Lisäys {%)
19296: tämistä koskeviin ratkaisuihin, harjoittaa ohjaus- edelliseen
19297: toimintaa yrittäjien keskuudessa sekä päästä tar- Vuosi
19298: vuoteen
19299: Virkoja Päätoimisia Valtionosuus verrattuna
19300: koituksenmukaiseen työnjakoon muiden valvo-
19301: jien kanssa. Nykyistä kokonaisvaltaisemman val- 1977 320 6 2 397 000 4,3
19302: 1978 322 6 2 651 000 10,6
19303: vontatoiminnan aikaansaamiseen tähtää myös eh-
19304: 1979 322 6 2 880 000 8,7
19305: dotus, jonka mukaan lääninhallituksille annettai- 1980 326 6 3 221 000 11,8
19306: siin valtuudet ryhtyä alkoholiyhtiön ohella toi- 1981 330 6 3 414 000 6,0
19307: menpiteisiin alkoholijuomien vähittäismyynti- ja 1982 336 6 3 819 000 11,9
19308: anniskelupaikoissa ilmi tulleiden epäkohtien joh- 1983 342 6 4 470 000 17,0
19309: dosta.
19310: Lääneihin olisi tarkoitus muodostaa kahden tai Edellä mamttut tiedot ovat vuodesta 1979
19311: useamman kunnan käsittäviä tarkastajien toi- lukien ilman Ahvenanmaan maakuntaa, jonka
19312: 8 1984 vp. - HE n:o 245
19313:
19314: osalta määrärahat on sanotusta vuodesta lähtien 5 368 000 markkaa. Määrärahalla on amottu
19315: otettu maakunnan vuotuiseen tulo- ja menoarvi- voitavan perustaa lääninhallituksiin arviolta 40
19316: oon ja otettu huomioon verotaloudellisen tasauk- tarkastajan virkaa tai tointa. Kaikkien tarkastajan
19317: sen yhteydessä. Alkoholitarkastajien palkkausme- toiminnasta aiheutuvien kustannusten osalta ei
19318: nojen osuus on vuosina 1977-1983 ollut keski- kuitenkaan ole ollut mahdollista suorittaa tark-
19319: määrin 85 prosenttia kokonaiskustannuksista. kaa arviota.
19320: Alkoholitarkastuksen uudelleenjärjestämisen Ehdotettu organisaatiomuutos merkitsee keski-
19321: yhteydessä perustettavien päävirkojen tai toimien olutkuntien saattamista tarkastustoiminnan pii-
19322: määrä tulee mitoittaa siten, että tarkastajien riin. Ensisijaisesti tämä on tarkoitus toteuttaa
19323: palkkamenot sekä tarpeelliset toimintamenot voi- ilman lisämäärärahoja sopeuttamalla laajennus
19324: daan rahoittaa kunnalliseen alkoholitarkastustoi- muodostettaviin tarkastusalueisiin. Sen johdosta,
19325: mintaan tarvittavia varoja vastaavalla määrärahal- että valtio nykyisin korvaa kunnille lähes täysi-
19326: la. Lisäksi tulee ottaa huomioon tapahtuva kus- määräisesti alkoholitarkastustoiminnasta aiheutu-
19327: tannustason nousu. Vuoden 1984 tulo- ja meno- neet kustannukset, valtion ja kuntien välisessä
19328: arviossa alkoholitarkastajien toiminnasta aiheutu- kustannusten jakautumisessa ei tapahtuisi oleelli-
19329: vien kustannusten valtionosuuksiin on varattu sia muutoksia.
19330:
19331:
19332:
19333:
19334: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
19335:
19336:
19337: 1. Lakiehdotusten perustelut jo noudatettavasta alkoholijuoman alkoholipitoi-
19338: suuden ylärajasta 60 tilavuusprosentista etyylial-
19339: 1.1. Alkoholilaki koholia otettavaksi lakiin säännös. Mietojen ja
19340: väkevien alkoholijuomien rajana tulisi esityksen
19341: 1 §. Alkoholilain 1 §:n mukaan eri alkoholi- mukaan olemaan 17 painoprosentin sijasta 21
19342: juomien alkoholipitoisuudet on ilmoitettu pai- tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Tilavuuspro-
19343: noprosentteina. Alkoholipitoisuudet ilmaistaan sentteina ilmaistuna keskioluen alkoholipitoisuu-
19344: tällä hetkellä eri maissa yleensä tilavuusprosent- den tulee olla alle 4, 7 tilavuusprosenttia.
19345: teina. Poikkeuksia tästä pääsäännöstä edustavat Lisäksi ehdotetaan, että alkoholilain 1 §:n 2, 3
19346: Ruotsi, Suomi ja Tanska. Tosin näiden maiden ja 4 sekä 6 momentti kumottaisiin ja sanottujen
19347: kansallisissa tullitariffeissa on Tulliyhteistyöneu- momenttien säännökset lisättäisiin 1 §:n 1 mo-
19348: voston (CCC) suosituksesta otettu käyttöön tila- menttiin.
19349: vuusprosentit.
19350: Saadun selvityksen mukaan tilavuusprosentti- 8 §. Viranomaisille valtion osakkeenomistuk-
19351: järjestelmä antaa painoprosentteja todellisemman sen perusteella kuuluva valtionyhtiöiden valvonta
19352: kuvan juoman sisältämästä alkoholimäärästä. ja hallinnollinen päätöksenteko on suoraan koh-
19353: Kansainvälisen käytännön mukaisesti maassam- distettu eri toimialojen ministeriöille. Hallinnol-
19354: me on ryhdytty käyttämään tilavuusprosentteja lisesti tarkoituksenmukaista olisi järjestää valvon-
19355: kotimaisten alkoholijuomien etiketeissä. ta niin, että ministeriölle viranomaisena kuuluva
19356: Edellä olevan johdosta ehdotetaan 1 §:n valvonta ja hallintoneuvostolle osakeyhtiölain
19357: 1 momenttia muutettavaksi siten, että siirrytään (734/78) nojalla kuuluva valvonta yhdistettäisiin.
19358: tilavuusprosenttijärjestelmään määriteltäessä al- Tämän vuoksi ehdotetaan 8 §:n 2 momenttiin
19359: koholipitoisia aineita. Järjestelmän muutos olisi lisättäväksi säännös, jonka mukaan sosiaali- ja
19360: lähinnä teknisluontoinen toimenpide, joka edis- terveysministeriön ja valtiovarainministeriön
19361: täisi Suomen tilastojen kansainvälistä vertailukel- edustajat osallistuisivat jäseninä hallintoneuvos-
19362: poisuutta. ton työskentelyyn. Mainituille jäsenille ehdote-
19363: Ehdotetun muutoksen johdosta alkoholipitoi- taan heidän asemansa luonteesta johtuen määrät-
19364: sen aineen alkoholipitoisuuden alarajaksi tulisi täväksi kummallekin henkilökohtainen varajäsen.
19365: 2,25 painoprosentin sijasta 2,8 tilavuusprosenttia Samalla ehdotetaan voimassa olevaa 8 §:n
19366: etyylialkoholia. Samalla ehdotetaan käytännössä 1 momenttia muutettavaksi siten, että hallinto-
19367: 1984 vp. - HE n:o 245 9
19368:
19369: neuvoston sekä varsinaisten jäsenten että varajä- alkoholijuomien kohdalla olisi mahdollisuus
19370: senten lukumäärää lisättäisiin kahdella. myöntää valmistusoikeus myös määräajaksi, eh-
19371: 11 §. Alkoholiyhtiön johtajiston tehtävänä on dotetaan säännöksestä poistettavaksi maininta,
19372: määrätä kotimaassa valmistettavan alkoholijuo- jonka mukaan valmistusoikeus annetaan toistai-
19373: man ja väkiviinan valmistuskorvauksen määrä tai seksi.
19374: sen määräytymisperusteet. Hallintoneuvoston 27 §. Pykälän 2 momentissa säädetään, että
19375: tehtävien yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan sille sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämillään
19376: siirrettäväksi mainittu tehtävä (6 a kohta). ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä olevan
19377: 14 §. Alkoholilain 14 § antaa sosiaali- ja ter- aluksen haltijalle luvan tuoda maahan ja tulliva-
19378: veysministeriön ja valtiovarainministeriön edusta- rastossa säilyttää aluksen muonavaroiksi tarkoitet-
19379: jalle oikeuden olla saapuvilla alkoholiyhtiön joh- tuja alkoholijuomia. Alkoholiyhtiö voi myöntää
19380: tokunnan kokouksessa ja yhtiökokouksessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin
19381: ottaa siellä osaa keskusteluun. Kuten edellä 8 §:n ja rajoituksin vastaavan oikeuden 27 §:n 3 mo-
19382: kohdalla on mainittu, ehdotetaan sosiaali- ja mentin nojalla laivakauppiaalle.
19383: terveysministeriön ja valtiovarainministeriön Yhdenmukaisuussyistä ehdotetaan alkoholilain
19384: edustajat määrättäviksi hallintoneuvoston varsi- 27 §:n 2 ja 3 momentti yhdistettäväksi siten, että
19385: naisiksi jäseniksi. Pykälää ehdotetaan muutetta- myös laivakauppiaalle annettavan luvan myöntäi-
19386: vaksi siten, että säännös oikeuttaisi heidät aina si sosiaali- ja terveysministeriö määrääminsä eh-
19387: seuraamaan asiain käsittelyä johtokunnan ko- doin ja rajoituksin.
19388: kouksessa ja yhtiökokouksessa ja ottamaan niissä Alkoholilaissa ei ole säännöstä muonitusvaras-
19389: osaa keskusteluun. tonhaltijan korvausvastuusta, kun varastossa on
19390: 15 §. Osakeyhtiölain 4 § edellyttää, että yh- ilmennyt vajausta. Epäkohdan korjaamiseksi eh-
19391: tiössä, jonka sidottu oma pääoma on enemmän dotetaan alkoholilain 27 §:ään lisättäväksi uusi
19392: kuin 2 000 000 markkaa, tulee vähintään yhden 3 momentti, joka koskisi muonitusvarastoissa ta-
19393: yhtiökokouksen valitseman tilimackastajan olla pahtuneiden vajausten korvaamisvastuuta. Ehdo-
19394: Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväk- tettu uusi 27 §:n 3 momentti vastaa alkoholilain
19395: symä. 25 §:n valmistajan korvausvastuuta koskevaa
19396: Alkoholilain 15 §: n 1 momentissa ei tilintar- säännöstä. Ehdotetun säännöksen tavoitteena on
19397: kastajille ole asetettu kelpoisuusehtoja. Käytän- väärinkäytösten estäminen ja huolellisen toimin-
19398: nössä toinen valtioneuvoston valitsema ja pu- nan edistäminen muonitusvarastoissa. Korvaus
19399: heenjdhtajaksi määrätty tilintarkastaja on ollut suoritettaisiin valtiolle, koska kysymyksessä olisi
19400: Keskuskauppakamarin hyväksymä. Osakeyhtiö- veroon rinnastettava maksu.
19401: lain 4 §:n sisältämän periaatteen mukaisesti 29 §. Alkoholikomitea katsoi, että alkoholijuo-
19402: ehdotetaan 15 §:n 1 momenttia muutettavaksi mien itsepalvelumyyntiä olisi rajoitettava ja totesi
19403: niin, että yhden alkoholiyhtiön tilimackastajan muun muassa, että alkoholin erityistavaraluon-
19404: tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä. teen korostamiseksi itsepalveluperiaatteella toi-
19405: 16 §. Kuten edellä yleisperusteluissa kohdassa mivia alkoholiyhtiön myymälöitä ei tulisi lisätä.
19406: 1.2.2. on mainittu, ehdotetaan säädettäväksi, Alkoholiyhtiön omien itsepalvelumyymälöiden
19407: että alkoholiyhtiön kertomuksen sijasta valtio- perustamiseen liittyy paitsi yritystaloudellisia
19408: neuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kerto- myös alkoholipoliittisia näkökohtia. Yhteiskun-
19409: muksen alkoholiolojen kehityksestä. Tämän nallisen alkoholikysymyksen kannalta itsepalve-
19410: vuoksi ehdotetaan 16 § kumottavaksi tarpeetto- lulla on myös kielteisiä vaikutuksia. Tämän vuok-
19411: mana. si ehdotetaan 29 §:n 1 momenttia muutettavaksi
19412: 17 §. Muutettavaksi ehdotetun alkoholilain niin, että itsepalvelumyynti alkoholiyhtiön omis-
19413: 8 §:n 2 momentin johdosta ehdotetaan 17 §:stä sa vähittäismyyntipaikoissa olisi sallittua vain eri-
19414: poistettavaksi sosiaali- ja terveysministeriön ja tyisistä syistä. Tällöin on kiinnitettävä esimerkiksi
19415: valtiovarainministeriön edustajien palkkioiden huomiota siihen, että myymälän rakenne ja hen-
19416: määräämistä koskeva säännös. kilökunnan riittävä määrä antavat valvonnalliset
19417: 22 §. Alkoholilain 22 §:n 1 momentin mu- mahdollisuudet itsepalvelumyyntiin.
19418: kaan oikeus alkoholijuoman tehdasmaiseen val- Lisäksi pykälää ehdotetaan kunnallislain
19419: mistamiseen annetaan alkoholiyhtiön hallinto- (953/76) johdosta kunnan toimielinten osalta
19420: neuvoston harkinnan mukaan toistaiseksi sille, täsmennettäväksi.
19421: jolla katsotaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- 32 §. Alkoholilain 32 §:n mukaan vähittäis-
19422: set ja vaadittava luotettavuus. Jotta joidenkin myyntipaikkojen aukioloajasta on voimassa, mitä
19423: 2 4384011663
19424: 10 1984 vp. - HE n:o 245
19425:
19426: vuonna 1978 kumotussa kauppaliikkeiden ja lii- omainen säännös alkoholiyhtiön kuulemisvelvol-
19427: ketoimistojen aukiolosta annetussa laissa (605 1 lisuudesta.
19428: 46) on säädetty. Jotta vältyttäisiin viittaamasta 38 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täs-
19429: tiettyyn lakiin, ehdotetaan alkoholilain 32 §:n mennettäväksi niin, että sanotun lainkohdan tar-
19430: 1 momentin säännöstä muutettavaksi niin, että koittama toimikunta olisi ainoastaan sellaisessa
19431: alkoholiyhtiön vähittäismyyntipaikkojen auki- kunnassa, jossa on alkoholiyhtiön vähittäismyyn-
19432: olosta on voimassa, mitä vähittäiskaupan auki- tipaikka. Samalla ehdotetaan alkoholitarkastuk-
19433: oloajasta on erikseen säädetty. sen uudelleenjärjestämisen johdosta 1 momenttia
19434: Lisäksi kirkollisia juhlapäiviä koskevista sään- muutettavaksi niin, että kunnallisen alkoholitar-
19435: nöksistä johtuen ehdotetaan 32 §:n 2 momenttia kastajan korvaisi toimikunnassa sosiaalilautakun-
19436: muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin hel- nan edustaja. Valvonnallisten näkökohtien joh-
19437: luntaipäivää edeltävän päivän sijasta helluntain dosta ehdotetaan toimikuntaan nimettäväksi
19438: valmistuspäivää edeltävästä päivästä. myös poliisin edustaja.
19439: 35 §. Alkoholilain 35 §:n mukaan alkoholijuo- Lisäksi pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdote-
19440: man ostaja on velvollinen vähittäismyyntipaikassa taan sanonnallisesti tarkistettavaksi.
19441: vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä alko- 39 §. Alkoholikomitean kantaan yhtyen pide-
19442: holiyhtiön antamalla henkilötodistuksella tai tään tärkeänä, että anniskelupaikoissa tehoste-
19443: muulla yhtiön hyväksymällä tavalla. Alkoholiyh- taan valvontaa ja rajoitetaan niiden itsepalvelu-
19444: tiön antamasta erityisestä henkilöllisyystodistuk- toimintaa. Jos kuitenkin tehokkaan valvonnan
19445: sesta luovuttiin 1 päivästä tammikuuta 1971. edellytykset ovat olemassa, voidaan anniskelu
19446: sallia itsepalvelujärjestelyin. Valvonnan edelly-
19447: Ostajan kelpoisuus ostaa alkoholijuomia voi-
19448: tyksiä harkittaessa ja itsepalvelutoimintaa järjes-
19449: daan parhaiten tarkistaa viranomaisen antamalla
19450: tettäessä on kiinnitettävä esimerkiksi huomiota
19451: todistuksena, josta luotettavasti selviää ostajan
19452: anniskelupaikan kokoon ja rakenteeseen sekä
19453: henkilöllisyys. Tämän vuoksi 35 §:ää ehdotetaan
19454: henkilökunnan määrään. Edellä olevan johdosta
19455: muutettavaksi niin, että alkoholijuoman ostaja
19456: ehdotetaan 39 §:ään lisättäväksi uusi 3 moment-
19457: on velvollinen vähittäismyyntipaikassa vaadittaes-
19458: ti.
19459: sa todistamaan henkilöllisyytensä mainitunlaisel-
19460: 40 §. Pykälän 4 momentin mukaan alkoholi-
19461: la todistuksella.
19462: yhtiön on kuultava anniskelupaikkojen lukumää-
19463: 37 §. Pykälän 4 momentin mukaan lääninhal- rästä ja niiden sijainnista kunnanhallitusta. Kun
19464: lituksella on valta sellaisten poikkeuksellisten anniskeluoikeus on myönnetty, sitä voidaan laa-
19465: tilanteiden kuin markkinain, toripäivien, sotilas- jentaa kuulematta enää asianomaista kuntaa.
19466: kuljetusten tai muiden sen kaltaisten syiden Kunnat ovat kuitenkin enenevässä määrin esittä-
19467: vaatiessa enintään kuudeksi päiväksi kerrallaan neet kannanottoja kunnan alkoholioloihin oleel-
19468: kokonaan tai osaksi kieltää alkoholijuomien vä- lisesti vaikuttavista jakeluverkoston kehittämistoi-
19469: hittäismyynti kunnassa. menpiteistä, kuten anniskeluoikeuksien laajuu-
19470: Säännöksen käyttämisen perusteena ovat desta. Kun lisäksi kunnallinen alkoholitarkastus
19471: useimmiten olleet säännöksessä tarkoitetut muut ehdotetaan lakkautettavaksi, on pidetty tarkoi-
19472: syyt, kuten esimerkiksi kertausharjoitukset ja eri- tuksenmukaisena laajentaa kuntien lausunnon-
19473: laatuiset vuosittain toistuvat runsaasti yleisöä ke- anto-oikeutta. Edellä olevan johdosta ehdotetaan
19474: räävät nuorten musiikkitapahtumat ja kansan- 4 momenttia muutettavaksi niin, että alkoholiyh-
19475: juhlat. Vain harvoin päätös on perustunut sään- tiön olisi kuultava kunnanhallitusta myös annis-
19476: nöksessä nimenomaan mainittuihin syihin. Näin keluoikeuksien laajuudesta.
19477: ollen ehdotetaan 4 momenttia muutettavaksi 41 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä
19478: siten, että ohjeellisten esimerkkien sijasta siinä tarkistuksia.
19479: todettaisiin lääninhallituksen mahdollisuus kiel- 43 §. Väkijuomista annetun lain 39 §:n mu-
19480: toon tai rajoitukseen erityisten syiden niin vaa- kaan anniskeluoikeudet myönnettiin määräajak-
19481: tiessa. Erityisiä syitä voisivat esimerkiksi olla edel- si, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Alko-
19482: lä mainitunlaiset tapahtumat samoin kuin epä- holilain 43 §:n mukaan anniskeluoikeudet
19483: kohtien ilmeneminen vähittäismyymälöissä. myönnetään toistaiseksi. Saatujen kokemusten
19484: Asian luonteesta johtuen viranomaiset ovat mukaan anniskeluoikeuksien peruuttaminen kor-
19485: ennakkoon neuvotelleet rajoituksesta alkoholiyh- vauksetta riketapauksissa ei ole riittävä keino
19486: tiön kanssa. Tämän käytännön vahvistamiseksi ohjata alkoholipoliittisin perustein anniskelutoi-
19487: ehdotetaan 4 momenttiin otettavaksi nimen- mintaa. Tämän vuoksi ehdotetaan 43 §:n 1 mo-
19488: 1984 vp. - HE n:o 245 11
19489:
19490: menttia muutettavaksi niin, että anniskeluoikeu- poliisipiirin päällikön myöntaman luvan perus-
19491: det voitaisiin myöntää myös määräajaksi, enin- teella, mikäli tämä on paikalliset olosuhteet huo-
19492: tään viideksi vuodeksi. mioon ottaen tarkoituksenmukaista. Voimassa
19493: 44 §. Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun olevan lain mukaan lääninhallitus myöntää edel-
19494: asetuksen 25 §:n 3 momentin mukaan lääninhal- lä mainitut luvat.
19495: litus hankkii ehdotetusta vastaavasta hoirajasta 54 §. Vastaavalla hoitajalla ja erityisesti hänen
19496: sekä poliisipiirin päällikön että alkoholiyhtiön sijaisellaan ei käytännössä aina ole ollut tosiasial-
19497: lausunnot. Yhdenmukaisuuden vuoksi ehdote- lisia mahdollisuuksia anniskelun valvontaan, mi-
19498: taan vastaavaa hoitajaa koskevaan alkoholilain kä on osaltaan lisännyt anniskelusta aiheutuvia
19499: 44 §:ään lisättäväksi maininta poliisipiirin päälli- epäkohtia. Valvonnan tehostamiseksi ehdotetaan
19500: kön kuulemisesta. 54 §:ään lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka
19501: 47 §. Kaikkia alkoholijuomia saa 47 §:n mukaan vastaava hoitaja ja hänen poissa ollessaan
19502: 1 momentin mukaan anniskella kello kahdesta- sijainen tulee riittävässä määrin vapauttaa muista
19503: toista lähtien. Olutta voidaan kuitenkin anniskel- tehtävistä anniskelun valvontaan.
19504: la kello yhdeksästä alkaen alkoholiyhtiön mah- 55 §. Kunnallinen alkoholitarkastus ehdote-
19505: dollisesti määräämin rajoituksin. Pykälän 2 mo- taan lakkautettavaksi ja tehtävä siirrettäväksi lää-
19506: mentin mukaan alkoholiyhtiö voi poikkeukselli- ninhallituksille. Tämän vuoksi on pidettävä tar-
19507: sesti antaa oikeuden kaikkien alkoholijuomien koituksenmukaisena, että alkoholiyhtiön ohella
19508: anniskeluun ennen kello kahtatoista. lääninhallituksille johtavina ja valvovina valtion
19509: Yleisen käytännön mukaisesti varsinainen lou- aluehallinnon viranomaisina, jotka muun ohessa
19510: nasaika rajoittuu kello yhdentoista ja neljäntoista myöntävät luvan majoitus- ja ravitsemisliikkeiden
19511: välille. Erityisesti elinkeinon taholla on pidetty harjoittamiseen, annetaan alkoholilainsäädännön
19512: tärkeänä, että esimerkiksi suurten kokousten lou- nojalla tarpeelliset valtuudet puuttua alkoholi-
19513: nastilaisuuksia järjestettäessä olisi mahdollisuus juomien anniskelupaikoissa mahdollisesti esiinty-
19514: alkoholijuomien anniskeluun. Nykyisin joudu- viin epäkohtiin. Edellä olevan johdosta ehdote-
19515: taan kyseessä olevissa tapauksissa pyytämään taan 55 §:n 2 momenttiin tehtäväksi tätä koskeva
19516: poikkeuslupa alkoholiyhtiöltä. muutos, jolloin momentista samalla poistettaisiin
19517: Edellä olevan johdosta ehdotetaan 47 §:n tarpeettomana viittaus siihen, mitä majoitus- ja
19518: 1 momenttia muutettavaksi siten, että alkoholi- ravitsemisliikkeistä on säädetty. Lisäksi ehdote-
19519: juomien anniskelu voitaisiin aloittaa kello yhdes- taan sekä 1 momenttiin että 2 momenttiin otet-
19520: tätoista lähtien. Muutosehdotuksen johdosta eh- tavaksi säännökset kuulemisvelvollisuudesta.
19521: dotetaan tarkistettavaksi pykälän 2 momenttia. 55 a §. Alkoholiyhtiö ei ole voinut periä alko-
19522: 49 §. Alkoholilain 49 §:n 2 momentin 3 koh- holilain perusteella anniskelluista alkoholijuomis-
19523: taa ehdotetaan muutettavaksi niin, että hotelliin ta veloitettua ylihintaa takaisin anniskeluoikeu-
19524: olisi velaksianniskelun osalta rinnastettava myös den haltijalta, koska asiasta ei ole alkoholilaissa
19525: motelli. Samalla pykälän 3 momentista ehdote- säännöstä. Alkoholilain alaisten anniskelupaikko-
19526: taan poistettavaksi tarpeettomana viittaus majoi- jen osalta on kuitenkin otettu anniskelusopimuk-
19527: tus- ja ravitsemisliikkeistä annettuun asetukseen. seen ehto, jonka mukaan ravintoloitsija on vel-
19528: Lisäksi 3 momenttia ehdotetaan tarkistettavak- vollinen suorittamaan alkoholijuomista veloitta-
19529: si siten, että siitä selvästi ilmenisi, että asiakkaalle mansa ylihinnan alkoholiyhtiölle.
19530: on pyydettäessä aina annettava lasku tai muu Edellä olevan johdosta ehdotetaan alkoholila-
19531: tosi te. kiin lisättäväksi uusi 55 a §, joka mahdollistaisi
19532: 53 §. Ravintolat ovat pyrkineet usein ensim- anniskelluista alkoholijuomista veloitetun ylihin-
19533: mäiseen luokkaan vain saadakseen tanssiluvan. nan perimisen valtiolle.
19534: Alkoholinkulutuksen minimoimistavoitteen kan- 56 §. Pykälän 2 momentin mukaan poliisipii-
19535: nalta ei ole välttämätöntä asettaa anniskelupaik- rin päälliköllä on valta järjestyksen ylläpidon niin
19536: koja muodollisin perustein eriarvoiseen asemaan vaatiessa keskeyttää anniskelu anniskelupaikassa
19537: tanssitilaisuuksien järjestämisluvan suhteen. Lu- enintään kuudeksi tunniksi. Käytännössä sään-
19538: van myöntämistä harkittaessa on ensisijaisesti nöksen soveltaminen on osoittautunut epätarkoi-
19539: otettava huomioon alkoholipoliittiset näkökoh- tuksenmukaiseksi ja vaikeasti valvottavaksi. Tä-
19540: dat. Näin ollen ehdotetaan 53 §:ää muutettavak- män vuoksi ehdotetaan 2 momenttia muutetta-
19541: si niin, että tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- vaksi niin, että anniskelu voitaisiin säännöksen
19542: ja muita sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelu- tarkoittamissa tapauksissa tilapäisesti keskeyttää
19543: paikan yhteydessä järjestää ainoastaan erityisen enintään anniskeluajan päättymiseen saakka.
19544: 12 1984 vp. - HE n:o 245
19545:
19546: 57§. Nykyään on vakiintunut käyttöön käsite ehdotetaan, että alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
19547: sairaanhoitolaitos, jota muun muassa lääkintö- ton kertomuksen sijasta annettaisiin eduskunnal-
19548: hallituksesta annettu asetus (130/70) käyttää. le vuosittain valtioneuvoston kertomus alkoholi-
19549: Tämän vuoksi ehdotetaan 57 §:n 1 momentissa olojen kehityksestä.
19550: käytetty sairaala nimike korvattavaksi sairaanhoi- Alkoholilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
19551: tolaitoksella. 69 a §, jossa säädettäisiin, että kertomuksen val-
19552: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mistelun tulee tapahtua sosiaali- ja terveysminis-
19553: yleisenä järkeistämis- ja kehittämistoimenpiteenä teriön toimesta. Lisäksi pykälään ehdotetaan
19554: muun ohessa terveydenhuollon alalla toimivan otettavaksi säännös, josta ilmenisi, että valtioneu-
19555: yksityisen tutkimuslaitoksen perustamisluvan voston· kertomuksen antamisesta eduskunnalle
19556: myöntäminen siirtyi 1 päivänä tammikuuta 1977 säädetään erikseen.
19557: voimaan tulleella lainmuutoksella (753/76) lää- 70 §. Kesäkuun 7 päivänä 1978 annetulla lailla
19558: kintöhallitukselta lääninhallituksille. Tämän (432/78) lisättiin alkoholilain 59 §:ään uusi
19559: vuoksi alkoholilain 57 §:n 1 momenttia ehdote- 2 momentti, jonka mukaan alkoholijuomien an-
19560: taan myös tältä osin täsmennettäväksi. niskelu sallittiin suomalaisessa Suomen ja ulko-
19561: 58 §. Alkoholilain 58 §:n mukaan laivakaup- maiden välillä liikennöivässä junassa myöhem-
19562: piaalla ei ole oikeutta myydä alkoholijuomia min annettavan asetuksen asettamissa puitteissa.
19563: toisille laivakauppiaille. Laivakauppiaiden kan- Tämän vuoksi ehdotetaan 70 §:n 2 momentin
19564: sainvälisen kilpailukyvyn tehostamiseksi ja palve- valvontasäännökseen tehtäväksi asianmukainen
19565: lujen parantamiseksi tulisi laivakauppiailla olla lisäys.
19566: mahdollisuus keskinäiseen alkoholijuomien Alkoholijuomia sisältävien muonitusvarastojen
19567: kauppaan ja siinoihin tullin valvonnan alaisesta valvonnassa voidaan nykyisin osoittaa eräiltä osin
19568: muonitusvarastosta toiseen varastoon. Tämä teki- päällekkäisyyttä sosiaali- ja terveysministeriön,
19569: si laivakauppiaiden keskinäisen yhteistoiminnan tullin ja alkoholiyhtiön kesken. Kun tulliviran-
19570: nykyistä joustavammaksi ja tarkoituksenmukai- , omaiset käytännössä lähes yksinomaan hoitavat
19571: semmaksi sekä mahdollistaisi liiketaloudellisesti valvonnan kaikkien muonitusvarastojen osalta so-
19572: edulliset yhteisostot. Näin ollen ehdotetaan, että siaali- ja terveysministeriön ja alkoholiyhtiön toi-
19573: laivakauppiaille annettaisiin oikeus myydä alko- mesta tapahtuvan valvonnan ollessa lähinnä
19574: holilainsäädännön nojalla hankkimaansa alkoho- muodollista, tulisi valvonta keskittää tulliviran-
19575: lijuomaa ulkomaan liikenteessä olevien alusten omaisten tehtäväksi. Tämän vuoksi ehdotetaan
19576: lisäksi myös toiselle laivakauppiaalle. 70 §:n 2 momentista poistettavaksi maininta so-
19577: Nykyisten säännösten mukaan ei ole pidettävä siaali- ja terveysministeriön velvollisuudesta huo-
19578: täysin riidattomana, että laivakauppiaalla on oi- lehtia nykyisessä 27 §:n 2 momentissa tarkoite-
19579: keus myydä suoraan alukselle tapahtuvan myyn- tun maahantuonnin välittömästä valvonnasta ja
19580: nin lisäksi alkoholijuomia myös aluksen haltijan 3 momentista maininta alkoholiyhtiön velvolli-
19581: muonitusvarastoon sieltä edelleen aluksen halti- suudesta huolehtia välittömästä valvonnasta lai-
19582: jan omien alusten muonitukseen käytettäväksi. vakauppiaiden osalta.
19583: Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi ny- 71 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
19584: kyisen käytännön vahvistava säännös siitä, että tettavaksi edellä 57 §:ssä ehdotetun mukaisesti.
19585: laivakauppias voi myydä alkoholijuomia myös 72 §. Alkoholitarkastuksen uudelleenjärjestä-
19586: aluksen haltijalle eikä yksinomaan alukselle. misehdotuksen mukaisesti sanottuun järjestel-
19587: 66 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtä- mään kuuluvat tehtävät siirrettäisiin lääninhalli-
19588: väksi edellä 57 §:n kohdalla mainitut muutoseh- tuksiin. Tämän johdosta ehdotetaan pykälää
19589: dotukset. muutettavaksi niin, että alkoholiyhtiön hallinto-
19590: 69 §. Sen johdosta, että kunnallinen alkoholi- neuvoston antamat alkoholijuomien vähittäis-
19591: tarkastusjärjestelmä ehdotetaan lakkautettavaksi myyntiä, anniskelua ja mainontaa koskevat ylei-
19592: ja tehtävät siirrettäviksi lääninhallituksiin, pykä- set ohjeet toimitettaisiin tiedoksi lääninhallituk-
19593: lää ehdotetaan muutettavaksi niin, että sosiaali- sille.
19594: ja terveysministeriön suorittama valvonta kunnal- 73 §. Alkoholilaissa väkijuomalain edellyttämä
19595: listen alkoholitarkastajien sijasta kohdistuisi lää- kunnallinen tarkastusjärjestelmä säilyi periaat-
19596: ninhallituksiin. teessa entisellään. Tosin kunnissa, joissa kunnal-
19597: 69 a §. Eduskunnalle annetaan vuosittain al- lisen yleissuostumuksen perusteella saa harjoittaa
19598: koholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehitykses- ainoastaan keskioluen vähittäismyyntiä ja annis-
19599: tä. Alkoholipolitiikan seurannan kehittämiseksi kelua, ei ole kunnallista alkoholitarkastajaa.
19600: 1984 vp. - HE n:o 245 13
19601:
19602: Alkoholijuomien jakelun paikallinen valvonta osalta, joissa rangaistusmaksimi on kuusi kuu-
19603: ehdotetaan kunnallisen alkoholitarkastuksen kautta vankeutta.
19604: osalta siirrettäväksi lääninhallituksille, jolloin va- Edellä olevan johdosta ehdotetaan 85 §:ään
19605: pauduttaisiin nykyisestä sivutoimisten kunnallis- lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan il-
19606: ten alkoholitarkastajien käyttämisestä. man palkkiota tapahtuvasta alkoholipitoisen ai-
19607: Edellä olevan perusteella ehdotetaan 73 §:ää neen (alkoholijuoma tai väkiviina) välittämisestä
19608: muutettavaksi niin, että alkoholilain ja sen nojal- henkilölle, jolle 34 §:n mukaan ei saa alkoholi-
19609: la annettujen säännösten, määräysten sekä asetet- juomaa myydä, tuomittaisiin sakkoon tai vankeu-
19610: tujen ehtojen noudattamista läänin alueella val- teen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Samalla
19611: voo lääninhallitus, johon näitä tehtäviä varten ehdotetaan pykälän 1 momenttia muutosehdo-
19612: tulee perustaa yksi tai useampia alkoholitarkasta- tuksen johdosta täsmennettäväksi.
19613: jan taikka tarkastajan virkoja tai toimia. 98 ja 98 a §:t. Kunnallisen alkoholitarkastus-
19614: 74 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel- järjestelmän lakkauttamisehdotuksen vuoksi eh-
19615: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi pykälä eh- dotetaan pykälät kumottaviksi tarpeettomina.
19616: dotetaan kumottavaksi tarpeettomana. 100 §. Säännöksen mukaan poliisipiirin päälli-
19617: köllä on oikeus hakemuksesta sallia muussa kuin
19618: 75 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-
19619: 99 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa
19620: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi 1 moment-
19621: yleisessä huoneistossa järjestettävässä perhejuhlas-
19622: tia ehdotetaan muutettavaksi niin, että sosiaali-
19623: sa tai muussa siihen verrattavassa suljetussa tilai-
19624: ja terveysministeriö antaa yleiset ohjeet 73 §:ssä
19625: suudessa alkoholijuomien säilyttäminen ja naut-
19626: säädetyn valvonnan suorittamisesta. Samalla 2 ja
19627: timinen. Edellytyksenä on, ettei ole syytä varoa
19628: 3 momentti ehdotetaan tarpeettomina kumotta-
19629: alkoholijuomien väärinkäyttöä. Säännös on poik-
19630: viksi. keussäännöksenä ahtaasti tulkittava. Lupien
19631: 77 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel- myöntämiskäytäntö ja yksittäisissä tapauksissa va-
19632: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi 77 §:n litusasteiden kannat eri puolilla maata ovat huo-
19633: 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että mattavasti vaihdelleet sen suhteen, mitä on pi-
19634: mammnat kunnallisesta alkoholitarkastajasta dettävä perhejuhlana tai vastaavana.
19635: poistetaan. Lääninhallituksen asianomaisilla vi- Pykälän selkiyttämiseksi ehdotetaan siitä pois-
19636: ran- ja toimenhaltijoilla on jo voimassa olevan tettavaksi maininta perhejuhlasta tai siihen ver-
19637: 77 §:n (714/76) nojalla oikeus tarkastaa muun rattavasta tilaisuudesta. Samalla pykälään ehdo-
19638: muassa alkoholijuomien vähittäismyynti- ja an- tetaan lisättäväksi maininta poliisipiirin päällikön
19639: niskelupaikkoja. Lisäksi 77 §:n 1 momenttia eh- oikeudesta asettaa tarpeelliset ehdot ja rajoitukset
19640: dotetaan tullilaitoksen osalta täsmennettäväksi. lupaa myönnettäessä.
19641: 80 §. Sen johdosta, että kunnallinen alkoholi- 102 §. Nykyisen 102 §:n mukaan valtiolle me-
19642: tarkastusjärjestelmä ehdotetaan lakkautettavaksi netetyksi tuomittu alkoholijuoma tai väkiviina
19643: ja tehtävät siirrettäviksi lääninhallituksiin, luovutetaan alkoholiyhtiölle, joka maksaa siitä
19644: 80 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että hallintoneuvoston määräämän hinnan. Sama kos-
19645: säännös kunnallisen alkoholitarkastajan oikeudes- kee muulla tavoin, esimerkiksi löytötavaralain tai
19646: ta saada viranomaisilta virka-apua sekä tarpeelli- tullilain nojalla valtiolle joutunutta sekä ulos-
19647: sia tietoja ja lausuntoja poistetaan ja tilalle lisä- mitattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.
19648: tään säännös lääninhallituksen asianomaiselle vi- Menetetyksi tuomittu alkoholijuoma luovute-
19649: ran- ja toimenhaltijalle kuuluvista vastaavista taan alkoholiyhtiölle käytännössä vain, jos se on
19650: oikeuksista. avaamattomassa pullossa. Muissa tapauksissa juo-
19651: 85 §. Luvattarnasta välittämisestä myös siinä ma hävitetään alkoholilain 96 §:n nojalla.
19652: tapauksessa, että se tapahtuu ilman palkkiota, Yhtiö maksaa sille luovutetuista juomista vain
19653: rangaistaan 85 §:n mukaan enintään kaksi vuotta vähäisen hinnan, enimmillään neljä markkaa
19654: vankeutta. Tämä johtaa siihen, että asia on pullolta, koska niillä on yhtiölle vain vähäinen
19655: tavanomaisessa järjestyksessä saatettava tuomiois- käyttöarvo etikan raaka-aineena. Juomista saatu-
19656: tuimessa käsiteltäväksi. Poliisin taholta eri yh- jen varojen edelleen tilittämisestä aiheutuu täy-
19657: teyksissä esitetyn kannan mukaan tällaiset vähäi- täntöönpanoviranomaisille kustannuksia, jotka
19658: sinä pidettävät lainrikkomukset, joista pääsään- ylittävät varojen määrän. Tämän vuoksi ehdote-
19659: töisesti seuraa vähäinen sakkorangaistus, tulisi taan, että vastaisuudessa menetetyksi tuomittu ja
19660: voida käsitellä rangaistusmääräysasioina. Se on valtiolle muutoin joutunut alkoholijuoma tai
19661: kuitenkin mahdollista vain sellaisten rikosten väkiviina luovutettaisiin alkoholiyhtiölle korvauk-
19662: 14 1984 vp. - HE n:o 245
19663:
19664: setta, jolloin tilitysjärjestelmää voitaisiin yksin- 20 a §. Alkoholiyhtiö ei ole voinut periä keski-
19665: kertaistaa. Sen sijaan ulosmitatuista aineista alko- oluesta annetun lain nojalla vähittäismyyntipai-
19666: holiyhtiö maksaisi, kuten tähänkin asti, niiden koissa veloitettua ylihintaa takaisin vähittäis-
19667: vähittäismyyntihinnan. myyntiluvan haltijalta, koska asiasta ei ole sään-
19668: 106 §. Kunnallisen alkoholitarkastuksen lak- nöstä keskioluesta annetussa laissa. Myöskään
19669: kauttamis- ja sen tehtävien lääninhallituksiin keskioluen vähittäismyyntilupiin ei sisälly ylihin-
19670: siirtämisehdotuksen samoin kuin lääninhallituk- noittelua koskevaa ehtoa. Ylihinnoittelutapauk-
19671: sille 55 §:n 2 momentissa ehdotettujen toimen- sissa alkoholiyhtiö on antanut luvanhaltijalle
19672: pidevaltuuksien johdosta on syytä tehdä vastaavat huomautuksen tai varoituksen. Edellä olevan
19673: muutokset ja lisäykset valitusoikeutta koskevaan johdosta ehdotetaan keskioluesta annettuun la-
19674: 2 momenttiin. kiin lisättäväksi uusi 20 a §, joka mahdollistaisi
19675: ylihinnan perimisen valtiolle.
19676: 22 §. Kunnallinen alkoholitarkastus ehdote-
19677: 1.2. Laki keskioluesta taan lakkautettavaksi ja tehtävät siirrettäviksi lää-
19678: ninhallituksille. Tämän vuoksi on pidettävä tar-
19679: 1 §. Keskioluesta annetun lain 1 §:n mukaan koituksenmukaisena, että lääninhallituksille joh-
19680: keskioluen alkoholipitoisuudet on ilmoitettu pai- tavina ja valvovina valtion aluehallintoviranomai-
19681: noprosentteina. Kohdassa 1. 1. esitettyihin alko- sina, jotka muun ohessa myöntävät luvat majoi-
19682: holilain 1 §:n muutosehdotuksen perusteluihin tus- ja ravitsemisliikkeiden harjoittamiseen, an-
19683: viitaten ehdotetaan pykälässä keskioluen alkoho- netaan myös keskioluesta annetun lain nojalla
19684: lipitoisuus ilmoitettavaksi tilavuusprosentteina. tarpeelliset valtuudet puuttua keskioluen vähit-
19685: 11 §. Alkoholilain 27 §:n muutosehdotuksen täismyyntipaikoissa mahdollisesti esiintyviin epä-
19686: johdosta ehdotetaan 11 §:ään tehtäväksi vajauk- kohtiin. Tämän vuoksi ehdotetaan 22 §:ään lisät-
19687: sesta johtuvaa korvausvelvollisuutta koskeva li- täväksi uusi 3 momentti. Samalla ehdotetaan
19688: säys. sekä 1 momenttiin että uuteen 3 momenttiin
19689: 16 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumot- otettavaksi säännökset kuulemisvelvollisuudesta.
19690: tavaksi tarpeettomana, koska siihen sisältyvästä 28 §. Keskioluesta annetun lain nojalla annis-
19691: ilmoitusvelvollisuudesta säädetään nykyisin myös keluluvat on myönnetty toistaiseksi. Saatujen
19692: keskioluesta annetun asetuksen (645/68) 7 §:ssä. kokemusten mukaan keskioluen anniskelulupien
19693: Vastaavanlaatuiset säännökset on pääasiassa sisäl- peruuttaminen korvauksetta ei ole riittävä keino
19694: lytetty alkoholijuomista annettuun asetukseen ohjata alkoholipoliittisin perustein anniskelutoi-
19695: (644/68) ja keskioluesta annettuun asetukseen. mintaa. Tämän vuoksi ehdotetaan 28 §:n 1 mo-
19696: 19 §. Keskioluesta annetusta laista puuttuu menttia muutettavaksi siten, että anniskelulupa
19697: säännös siitä, että alkoholiyhtiö voi rajoittaa voitaisiin myöntää myös määräajaksi, enintään
19698: keskioluen myyntiaikaa. Lain 19 §:n nojalla kes- viideksi vuodeksi.
19699: kiolutta saa myydä sinä aikana, jona vähittäis- Samalla ehdotetaan lisättäväksi pykälän 3 mo-
19700: myyntipaikka pidetään avoinna yleisölle. Nyky- mentiksi viittaussäännös alkoholilain 43 §:n
19701: ään voimassa oleva myyntiajan rajoitus perustuu 3 momenttiin, jossa kielletään anniskeluoikeuk-
19702: alkoholiyhtiön ja Kaupan Keskusvaliokunnan yh- sien myöntäminen muun muassa alkoholijuo-
19703: teisesti sovittuun suositukseen. Edellä olevan joh- mien valmistajalle.
19704: dosta pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, 32 §. Säännöksen nojalla keskiolutta on lupa
19705: että alkoholiyhtiön hallintoneuvostolle annetaan anniskella sinä aikana, kun ravitsemisliike pide-
19706: mahdollisuus rajoittaa myyntiaikaa. tään avoinna yleisölle. Alkoholipoliittisista syistä
19707: 20 §. Keskioluesta annetussa laissa ei ole kiel- ehdotetaan säännöstä muutettavaksi niin, että
19708: toa myydä keskiolutta velaksi. Alkoholiyhtiön alkoholiyhtiöllä olisi mahdollisuus rajoittaa an-
19709: hallintoneuvosto on kuitenkin kieltänyt keski- niskeluaikaa ravitsemisliikkeissä. Tarvittaessa al-
19710: oluen velaksimyynnin. Alkoholilain säännöstä koholiyhtiö voi antaa määräyksiä anniskeluajasta
19711: vastaavasti olisi tarkoituksenmukaista ottaa keski- myös muiden anniskeluoikeuden saaneiden paik-
19712: oluesta annettuun lakiin velaksimyyntiä koskeva kojen kuin ravitsemisliikkeiden osalta.
19713: kielto. Maksuliikenteen nopean kehittymisen 32 a §. Alkoholiyhtiö ei ole voinut periä keski-
19714: vuoksi tulisi alkoholiyhtiölle kuitenkin varata oluesta annetun lain nojalla keskioluen anniske-
19715: mahdollisuus antaa velaksimyynnistä poikkeus- lupaikoissa veloitettua ylihintaa takaisin anniske-
19716: määräyksiä. Lain 20 §:ään ehdotetaan lisättäväksi luluvan haltijalta, koska asiasta ei ole säännöstä
19717: uusi edellä sanotun sisältöinen 3 momentti. keskioluesta annetussa laissa. Myöskään keski-
19718: 1984 vp. - HE n:o 245 15
19719:
19720: oluen anniskelulupiin ei sisälly ylihinnoittelua kastajan suorittama valvonta siirrettäisiin läänin-
19721: koskevaa ehtoa. Ylihinnoittelutapauksissa alko- hallitukselle.
19722: holiyhtiö on antanut luvanhaltijalle huomautuk- 43 §. Keskioluesta annetusta laista puuttuu
19723: sen tai varoituksen. Edellä olevan johdosta ehdo- alkoholilain 101 §:ää vastaava säännös, jossa
19724: tetaan lakiin otettavaksi uusi 32 a §, joka mah- määrätään menettelystä niiden alkoholijuomien
19725: dollistaisi ylihinnan perimisen valtiolle. suhteen, joita on nautittu alkoholilain 99 §:n
19726: 32 b §. Alkoholin kulutuksen minimoimista- 1 momentin vastaisesti. Lain 43 §:ää ehdotetaan
19727: voitteen kannalta ei ole välttämätöntä asettaa muutettavaksi siten, että siinä viitataan myös
19728: anniskelupaikkoja eriarvoiseen asemaan tanssi- ja alkoholilain 101 §:ään.
19729: sen kaltaisten tilaisuuksien järjestämisluvan suh-
19730: teen. Luvan myöntämistä harkittaessa on ensisi-
19731: jaisesti otettava huomioon ~lkoholipoliittiset nä- 1.3. Raittiustyölaki
19732: kökohdat. Edellä olevan Johdosta ehdotetaan
19733: lakiin lisättäväksi uusi 32 b §, jonka mukaan 4 §. Raittiustyölain {828/82) 4 §:n 1 momen-
19734: tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja muita sen tin mukaan kunnan raittiuslautakunnan on huo-
19735: kaltaisia esityksiä saadaan keskioluen anniskelu- lehdittava raittiuden edistämisestä sekä alkoholi-
19736: paikan yhteydessä järjestää poliisipiirin päällikön olojen ja alkoholilain valvonnan seuraamisesta.
19737: myöntämän luvan perusteella, mikäli tämä pai- Nyt esillä olevassa lakiesityksessä ehdotetaan kun-
19738: kalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarkoi- nallisen alkoholitarkastuksen lakkauttamista ja
19739: tuksenmukaista. sille kuuluvien tehtävien siirtämistä lääninhalli-
19740: 32 c §. Keskioluesta annetusta laista puuttuvat tuksille. Koska ei ole mahdollista, että kunnan
19741: alkoholilain 99 §:n alkoholijuomien nauttimis- raittiuslautakunta suorittaa lääninhallituksille
19742: kieltoa koskevat säännökset, eikä keskioluesta kuuluvan alkoholivalvonnan seuraamista, ehdo-
19743: annetussa laissa myöskään viitata mainittuihin tetaan 4 §:n 1 momenttia muutettavaksi niin,
19744: alkoholilain säännöksiin. Näin ollen henkilöä, että raittiuslautakunnan tehtäviin edelleen tältä
19745: joka nauttii yleisellä paikalla keskiolutta, _ei vo~da osin kuuluisi alkoholiolojen seuraaminen.
19746: alkoholilain eikä keskioluesta annetun lam noJal-
19747: la asettaa syytteeseen teosta. Tämän vuoksi ehdo-
19748: tetaan lakiin otettavaksi uusi 32 c §, jossa viitat- 1.4. Laki alkoholiolojen kehitystä koskevan
19749: taisiin alkoholilain 99 §:n säännöksiin. kertomuksen antamisesta eduskunnalle
19750: 32 d §. Keskioluesta annetussa laissa ei ole
19751: säännöstä alkoholijuomien nauttimisesta ja säilyt- Alkoholilain mukaan alkoholiyhtiön hallinto-
19752: tämisestä suljetussa tilaisuudessa. Lakiin ehdote- neuvosto antaa vuosittain valtioneuvostolle kerto-
19753: taan lisättäväksi uusi 32 d §, jossa viitataan alko- muksen alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä
19754: holilain asianomaiseen 100 §:ään. toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alkoholista
19755: 34 §. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi aiheutuvien haittojen ja vaurioiden minimoimi-
19756: 22 §:n kohdalla keskioluen vähittäism~yntipaik seksi kulloinkin kysymyksessä olevana vuonna.
19757: kojen osalta tehdyn muutosehdotuksen Johdosta. Laissa alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta
19758: 37 §. Keskioluesta annetun lain 37 §:n mu- eduskunnalle olevan säännöksen perusteella val-
19759: kaan kunnallisen alkoholitarkastajan virkaa ei tioneuvosto antaa mainitun kertomuksen edus-
19760: kuulu perustaa kuntaan, jossa myydään ainoas- kunnalle.
19761: taan keskiolutta. Alkoholipolitiikan seurannan kehittämiseksi
19762: Alkoholitarkastusjärjestelmän uudistamisehdo- ehdotetaan, että alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
19763: tuksen johdosta ehdotetaan 37 §:ää muutetta- ton kertomuksen sijasta annettaisiin eduskunnal-
19764: vaksi niin, että kunnallinen alkoholitarkastaja le vuosittain valtioneuvoston kertomus alkoholi-
19765: valvontaviranomaisena korvataan lääninhallituk- olojen kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joi-
19766: sella. Samalla alkoholitarkastustoiminta ulotettai- hin on ryhdytty alkoholista aiheutuvien haittojen
19767: siin myös niihin kuntiin, joissa myydään yksin- ja vaurioiden vähentämiseksi. Kertomukseen si-
19768: omaan keskiolutta. sältyisivät muun ohella tiedot alkoholipoliittisista
19769: 38 ja 39 §:t. Alkoholitarkastusjärjestelmän uu- toimenpiteistä terveydenhuollossa ja päihdyttä-
19770: distamisehdotuksen johdosta ehdotetaan 38 §:n vien aineiden väärinkäyttäjien huollossa sekä ny-
19771: 1 momenttia sekä 39 §:n 2 ja 4 momenttia kyisessä hallintoneuvoston kertomuksessa olevat
19772: muutettaviksi niin, että kunnallisen alkoholitar- asiat.
19773: 16 1984 vp. - HE n:o 245
19774:
19775: Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että laki rettävän henkilöstön aseman järjestämisestä on
19776: alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta edus- tarkoitus säätää asetuksella.
19777: kunnalle (460 /68) kumottaisiin ja sen tilalle Lisäksi ehdotetaan, että alkoholiyhtiön alkoho-
19778: säädettäisiin laki alkoholiolojen kehitystä koske- lilain 27 §:n 3 momentin ja keskioluesta annetun
19779: van kertomuksen antamisesta eduskunnalle. lain 11 §:n nojalla laivakauppiaalle myöntämä
19780: suostumus jäisi voimaan toistaiseksi.
19781:
19782: 2. Voimaan tulo
19783: 3. Säätämisjärjestys
19784: Esityksen sisältämät neljä lakia on tarkoitettu Hallituksen käsityksen mukaan tulisi laki alko-
19785: tulemaan voimaan vuoden 1986 alusta. holiolojen kehitystä koskevan kertomuksen anta-
19786: Alkoholilain 73 §:n muutosehdotus merkitsee misesta eduskunnalle säätää valtiopäiväjärjestyk-
19787: alkoholitarkastajan kunnallisten pää- ja sivuvirko- sen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä, koska mai-
19788: jen lakkauttamista. Tämän vuoksi ehdotetaan nittu laki merkitsisi eduskunnan tehtävien sisäl-
19789: säädettäväksi, että päätoimiset alkoholitarkastajat lön muuttumista ja samalla tehtävien laajenemis-
19790: voitaisiin nimittää ilman hakumenettelyä sano- ta alkoholiolojen seurannassa.
19791: tun lainkohdan tarkoittamiin lääninhallitusten
19792: alkoholitarkastajan tai tarkastajan virkoihin. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
19793: Kunnan palveluksesta valtion palvelukseen siir- nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
19794: 1984 vp. - HE n:o 245 17
19795:
19796:
19797:
19798:
19799: 1.
19800: Laki
19801: alkoholilain muuttamisesta
19802:
19803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19804: kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 1 §:n 2, 3, 4 ja 6 momentti,
19805: 16, 74, 98 ja 98 a §,
19806: sellaisina kuin niistä ovat 74 ja 98 a § 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (586/ 75) sekä
19807: 98 § osittain muutettuna 27 päivänä elokuuta 1976 ja 19 päivänä marraskuuta 1982 annetuilla laeilla
19808: (714/76 ja 829/82),
19809: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §, 15 §:n 1 momentti, 17 §, 22 §:n 1
19810: momentti, 27 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §:n 1 ja 4 momentti, 32 ja 35 §, 37 §:n 4 momentti, 38 §:n 1
19811: momentin johdantokappale sekä 4 kohta, 40 §:n 4 momentti, 41 §, 43 §:n 1 momentti, 44 §, 47 §:n
19812: 1 ja 2 momentti, 49 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 3 momentti, 53 ja 55§, 56 §:n 2 momentti, 57 §:n
19813: 1 momentti, 58 §, 66 §:n 1 momentti, 8 luvun otsikko, 69 §, 70 §:n 2 ja 3 momentti, 71 §:n 1
19814: momentti, 72, 73 ja 75 §, 77 §:n 1 momentti, 80 §, 85 §:n 1 momentti, 100 ja 102 § sekä 106 §:n 2
19815: momentti,
19816: sellaisina kuin niistä ovat 57 §:n 1 momentti, 66 §:n 1 momentti ja 71 §:n 1 momentti 25 päivänä
19817: elokuuta 1975 annetussa laissa (684/75), 69 § edellä mainitussa 19 päivänä marraskuuta 1982
19818: annetussa laissa, 70 §:n 2 momentti ja 72 § 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678/76), 73 §
19819: ja 77 §:n 1 momentti edellä mainitussa 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa ja 75 § osittain
19820: muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla (971180), sekä
19821: lisätään 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 13
19822: päivänä elokuuta 1976 annetulla lailla, uusi 6 a kohta, 39 §:ään uusi 3 momentti, 54 §:ään uusi 2
19823: momentti, lakiin uusi 55 aja 69 a § sekä 85 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti
19824: siirtyvät 4 ja 5 momentiksi seuraavasti:
19825:
19826: 1 §
19827: Tässä laissa tarkoitetaan: alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8
19828: 1) alkoholijuomalla nautittav~si aiott~a juo- tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alle 4, 7 tila-
19829: maa, joka sisältää enemmän kUin 2,8 tilavuus- vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävä olut on
19830: prosenttia ja enintään 60 tilavuusprosenttia etyy- keskiolutta ja vähintään 4, 7 tilavuusprosenttia
19831: lialkoholia. Alkoholijuomista enintään 21 tila- etyylialkoholia sisältävä vahvaa olutta;
19832: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät ovat mie- 3) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialkoho-
19833: toja ja muut väkeviä alkoholijuomia; lin vesiliuosta, jossa on tätä alkoholia enemmän
19834: 2) oluella pääasiassa maltaista, huma~ista ja kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja jota liuosta ei ole
19835: vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua aiottu alkoholijuomana nautittavaksi;
19836:
19837: 3 4384011663
19838: 18 1984 vp. - HE n:o 245
19839:
19840: 4) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on 17 §
19841: enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialko- Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapu-
19842: holia, mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä heenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten sekä tilin-
19843: väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua; tarkastajien palkkiot määrää valtioneuvosto ja
19844: 5) alkoholipitoisella aineella 1-4 kohdassa suorittaa alkoholiyhtiö.
19845: tarkoitettuja aineita ja tuotteita; sekä
19846: 6) alkoholittomalla juomalla juomaa, joka ei 22 §
19847: sisällä lainkaan tai sisältää enintään 2,8 tilavuus-
19848: Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen
19849: prosenttia etyylialkoholia.
19850: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu-
19851: kuun antaa asettaminsa ehdoin sille, jolla harki-
19852: taan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaa-
19853: 8 § dittava luotettavuus.
19854: Hallintoneuvostossa on yksitoista varsinaista
19855: jäsentä ja viisi varajäsentä.
19856: Valtioneuvosto määrää hallintoneuvoston jä-
19857: 27 §
19858: senet ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi
19859: kerrallaan valiten samalla hallintoneuvoston pu-
19860: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallinto- Sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämillään
19861: neuvoston varsinaisista jäsenistä. Yhden jäsenistä ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä olevan
19862: tulee edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä ja aluksen haltijalle sekä laivakauppiaalle luvan tuo-
19863: yhden valtiovarainministeriötä. Kummallakin da maahan ja muonitusvarastossa säilyttää ulko-
19864: heistä on henkilökohtainen varajäsen. maan liikenteessä olevan aluksen muonavaroiksi
19865: tarkoitettuja alkoholijuomia.
19866: Mitä 25 §:n 1, 3 ja 4 momentissa on säädetty
19867: alkoholijuomien valmistajan velvollisuudesta suo-
19868: 11 §
19869: rittaa todetusta vajauksesta korvausta valtiolle, on
19870: Hallintoneuvoston tehtävänä on: soveltuvin osin noudatettava tavaranhaltijaan sii-
19871: nä tapauksessa, että vajaus todetaan 2 momentis-
19872: 6 a) määrätä kotimaassa valmistettavan alkoho- sa tarkoitetussa muonitusvarastossa.
19873: lijuoman ja väkiviinan valmistuskorvauksen suu-
19874: ruus tai sen määräytymisperusteet;
19875: 29 §
19876: 14 § Alkoholijuomien vähittäismyyntiä alkoholiyh-
19877: tiö saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa kun-
19878: Sosiaali- ja terveysministeriötä tai valtiovarain-
19879: nan·,altuusto on antanut siihen suostumuksen.
19880: ministeriötä edustavalla hallintoneuvoston jäse-
19881: Erityisistä syistä voidaan sanottua vähittäismyyn-
19882: nellä on oikeus seurata asiain käsittelyä johtokun-
19883: tiä harjoittaa itsepalvelujärjestelyin.
19884: nan kokouksessa ja yhtiökokouksessa sekä ottaa
19885: niissä osaa keskusteluun. Johtokunnan kokouk-
19886: sessa ensi kertaa esillä oleva asia on ministeriön Myyntipaikkojen lukumäärästä ja sijainnista
19887: edustajan vaatimuksesta siirrettävä seuraavaan alkoholiyhtiön on kuultava kunnanhallitusta.
19888: kokoukseen.
19889: 32 §
19890: 15 § Alkoholiyhtiön vähittäismyyntipaikkojen auki-
19891: Alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan olosta on voimassa, mitä vähittäiskaupan auki-
19892: asetetaan vuosittain neljä tilimarkastajaa ja heille oloajasta on erikseen säädetty, jollei 2 momentis-
19893: kaksi varamiestä. Valtioneuvosto valitsee kaksi ta muuta johdu.
19894: tilimarkastajaa määräten samalla toisen heistä Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähittäismyyn-
19895: puheenjohtajaksi, sekä yhden varamiehen. Muut tipaikka on pidettävä suljettuna joulu- ja uuden-
19896: tilintarkastajat ja toisen varamiehen valitsee yh- vuodenpäivän, pitkäperjantain, pääsiäis-, hellun-
19897: tiökokous. Yhden tilintarkastajista tulee olla Kes- tain valmistus- ja juhannuspäivän edellisenä päi-
19898: kuskauppakamarin hyväksymä. vänä, itsenäisyyspäivänä sekä toukokuun 1 päivä-
19899: nä.
19900: 1984 vp. - HE n:o 245 19
19901:
19902: 35 § 43 §
19903: Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähit- Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun hal-
19904: täismyyntipaikassa vaadittaessa todistamaan hen- lintoneuvosto voi hakemuksesta määrääminsä eh-
19905: kilöllisyytensä viranomaisen antamalla todistuk- doin toistaiseksi taikka määräajaksi, enintään
19906: sella, josta Iuotettavasri käy selville ostajan henki- viideksi vuodeksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle,
19907: löllisyys. jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-
19908: set ja vaadittava luotettavuus.
19909: 37 §
19910: 44 §
19911: Lääninhallituksella on oikeus, milloin erityiset Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vastaava
19912: syyt niin vaativat, alkoholiyhtiötä kuultuaan, hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia.
19913: enintään kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan Vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy lääninhal-
19914: tai osaksi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti litus anniskeluoikeuden haltijan hakemuksesta
19915: kunnassa. kuultuaan alkoholiyhtiötä ja poliisipiirin päällik-
19916: köä, kuitenkin niin, että 43 §:n 2 momentissa
19917: 38 § tarkoitetun tilapäisen anniskelupaikan vastaavan
19918: Kunnassa, jossa on alkoholiyhtiön vähittäis- hoitajan ja sijaisen hyväksyy alkoholiyhtiö.
19919: myyntipaikka, tulee olla toimikunta, johon kuu-
19920: luu kunnan raittiuslautakunnan ja sosiaalilauta- 47 §
19921: kunnan sekä paikallisen poliisin edustaja ja vähit- Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhtätois-
19922: täismyynnin paikallinen esimies. Toimikunta voi ta. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hallinto-
19923: yksimielisellä päätöksellä, niinkuin asetuksella neuvoston mahdollisesti määräämin rajoituksin
19924: tarkemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vähin- anniskella kello yhdeksästä alkaen.
19925: tään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
19926: vuodeksi alkoholijuomien vähittäismyynnin sille, voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä vaatiessa
19927: joka: poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloittaa kaik-
19928: kien alkoholijuomien anniskelu ennen kello yh-
19929: 4) on tuomittu alkoholin tai muun huumaa- tätoista.
19930: van aineen alaisena tehdystä rikoksesta; tahi
19931: 49 §
19932:
19933: 39 § Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää-
19934: detään, voidaan alkoholijuomaa kuitenkin annis-
19935: Anniskelun harjoittaminen edellyttää riittävän kella velaksi:
19936: määrän ammattitaitoista henkilökuntaa. Jos te-
19937: hokas valvonta anniskelupaikassa on mahdollista, 3) hotellissa ja motellissa asuvalle matkustajal-
19938: anniskelu voidaan sallia itsepalvelujärjestelyin. le.
19939: Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle
19940: 40 § pyytämättä annettava lasku tai muu tosite, jollei
19941: alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta.
19942: Pyynnöstä lasku tai muu tosite on aina annetta-
19943: Anniskelupaikkojen lukumäärästä ja sijainnista va.
19944: sekä anniskeluoikeuksien laajuudesta alkoholiyh-
19945: tiön on kuultava kunnanhallitusta.
19946: 53 §
19947: Tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja muita
19948: 41 § sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelupaikan
19949: Edellä 40 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämät- yhteydessä järjestää ainoastaan erityisen luvan
19950: tä saa, sen jälkeen kun asianomaista kunnanval- nojalla, mikäli luvan myöntäminen on paikalliset
19951: tuustoa on kuultu, anniskella alkoholijuomia olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukais-
19952: myös matkustajaliikenteen kannalta tärkeänä pi- ta. Luvan myöntää poliisipiirin päällikkö hake-
19953: dettävässä ravitsemisliikkeessä. muksesta enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
19954: 20 1984 vp. - HE n:o 245
19955:
19956: 54 § 57 §
19957: Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-
19958: Vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa tulee va- min ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa apteek-
19959: pauttaa riittävässä määrin muista tehtävistä an- kitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolai-
19960: niskelun valvontaan. toksiin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen
19961: viranomaisen luvalla perostettuihin yksityisiin
19962: rutkimuslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai nii-
19963: 55 § den työssä käytettäväksi.
19964: Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia tai
19965: sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä
19966: tahi asetettuja ehtoja taikka siellä on ilmennyt
19967: muita väärinkäytöksiä taikka jos anniskeluoikeu- 58 §
19968: den haltijalla ei katsota enää olevan anniskeluun Edellä 27 §:n 2 momentissa ja 57 §:n 2
19969: tarvittavia edellytyksiä tai siihen vaadittavaa luo- momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakaup-
19970: tettavuutta, voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto piaalla on oikeus myydä tämän lain nojalla
19971: kuultuaan lääninhallitusta ja asianomaista annis- hankkimaansa alkoholijuomaa ulkomaan liiken-
19972: keluoikeuden haltijaa korvauksetta peruuttaa an- teessä olevalle alukselle, aluksen haltijalle tai
19973: tamansa anniskeluoikeuden tahi määräajaksi, toiselle 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle laiva-
19974: enintään kuudeksi kuukaudeksi, kieltää anniske- kauppiaalle käytettäväksi ulkomaan liikenteessä
19975: lun tai supistaa anniskeluaikaa tahi rajoittaa olevan aluksen muonitukseen.
19976: anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka mää-
19977: rätä, että anniskeluoikeuden haltija on enintään
19978: kuuden kuukauden ajalta menettävä anniskelu- 66 §
19979: Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-
19980: korvauksensa tai osan siitä tahi ryhtyä muuhun
19981: min ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa apteekkita-
19982: sopivaksi harkitsemaansa toimenpiteeseen epä-
19983: varatehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolaitok-
19984: kohdan poistamiseksi ja sen uusiutumisen ehkäi-
19985: siin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen vi-
19986: semiseksi.
19987: ranomaisen luvalla perostettuihin yksityisiin tut-
19988: Edellä 1 momentissa mainitrujen epäkohtien kimuslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai niiden
19989: ilmetessä on sen lisäksi, mitä sanotussa momen- työssä käytettäväksi.
19990: tissa on säädetty alkoholiyhtiön oikeudesta, lää-
19991: ninhallituksella oikeus kuultuaan alkoholiyhtiötä
19992: ja asianomaista anniskeluoikeuden haltijaa kiel-
19993: tää anniskelu määräajaksi, enintään kuudeksi
19994: kuukaudeksi, supistaa anniskeluaikaa tai rajoittaa 8 luku
19995: anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka an- Hallinto, ohjaus ja valvonta
19996: taa asianomaiselle varoitus epäkohdan poistami-
19997: seksi ja sen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 69 §
19998: Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huo-
19999: mioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä säädetään,
20000: 55 a § valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
20001: Jos anniskelluista alkoholijuomista on peritty säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi,
20002: hallintoneuvoston vahvistamaa enimmäishintaa että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat
20003: korkeampi hinta, on anniskeluoikeuden haltijan kukin toimialallaan niille tämän lain ja sen
20004: suoritettava valtiolle määrä, joka vastaa perityn nojalla annettujen säännösten ja määräysten mu-
20005: hinnan ja vahvistetun enimmäishinnan välistä kaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtävät.
20006: erotusta.
20007: 69 a §
20008: 56 § Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
20009: valmistella valtioneuvoston toimesta vuosittain
20010: Poliisipiirin päälliköllä on oikeus, milloin jär- eduskunnalle annettava alkoholiolojen kehitystä
20011: jestyksen ylläpitäminen anniskelupaikassa niin koskeva kertomus.
20012: vaatii, keskeyttää anniskelu siellä tilapäisesti Edellä 1 momentissa tarkoitetun kertomuksen
20013: enintään anniskeluajan päättymiseen saakka. antamisesta eduskunnalle säädetään erikseen.
20014: 1984 vp. - HE n:o 245 21
20015:
20016: 70 § myynnin, anniskelun, mainonnan sekä mainon-
20017: taa ja muuta myynninedistämistoimintaa koske-
20018: Alkoholijuoman valmistuksen, muun kuin 27 van kiellon osalta myös lääninhallitukselle.
20019: §:n 2 momentissa tarkoitetun maahantuonnin,
20020: maastaviennin, myynnin, mainonnan, käytön, 73 §
20021: varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen sa- Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
20022: moin kuin mainontaa ja muuta myynnin- tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja
20023: edistämistoimintaa koskevan kiellon noudattami- määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudatetaan.
20024: sen välittömästä valvonnasta huolehtii alkoholi- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvontateh-
20025: yhtiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään. täviä varten lääninhallituksessa on yksi tai useam-
20026: Myynnin, mainonnan ja mainontaa ja muuta pi alkoholitarkastajan taikka tarkastajan virka tai
20027: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon toimi.
20028: noudattamisen välittömästä valvonnasta Suomen
20029: ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa 75 §
20030: aluksissa ja junissa huolehtii kuitenkin sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset oh-
20031: terveysministeriö siten kuin asetuksella tarkem- jeet 73 §:ssä tarkoitetun valvonnan suorittamises-
20032: min säädetään. ta.
20033: Väkiviinan, 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
20034: alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 5 momentissa tar- 77§
20035: koitettujen denaturoitujen alkoholipitoisten ai- Sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhalli-
20036: neiden valmistuksen, maahantuonnin, maasta- tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla
20037: viennin, myynnin, käytön, varastoinnin, hallus- on oikeus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen
20038: sapidon ja kuljetuksen välittömästä valvonnasta nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua tehdas-
20039: huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan kuin asetuk- ta ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaikkaa, lai-
20040: sella säädetään. Yhtiön tähän valvontatehtävään tosta ja myyntipaikkaa sekä niiden varastoja,
20041: asettamat ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväk- kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luetteloita ja muita
20042: symät tarkastajat toimivat virkamiehen vastuulla. valvonnassa tarvittavia asiakirjoja. Sama oikeus
20043: on alkoholiyhtiön asettamalla ja 70 §:n 3 mo-
20044: 71 § mentissa tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja
20045: Lääkintöhallitus valvoo lääkkeiksi tahi niiden terveysministeriön hyväksymällä yhtiön tarkasta-
20046: puolivalmisteiksi tai niiden raaka-aineeksi tarkoi- jalla, sekä olutta valmistavan tehtaan osalta tulli-
20047: tettujen alkoholipitoisten aineiden käyttöä ja laitoksen asianomaisella viran tai toimen haltijal-
20048: myyntiä apteekeissa sekä apteekkitavaratehtaissa la.
20049: samoin kuin apteekkitavaran tukkuliikkeiden
20050: harjoittamaa maahantuontia ja myyntiä sekä an-
20051: taa niistä tarkempia määräyksiä. Lääkintöhallitus 80 §
20052: valvoo myös sairaanhoitolaitoksille ja terveyskes- Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-
20053: kuksille sekä asianomaisen viranomaisen luvalla tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla
20054: perustetuille yksityisille tutkimuslaitoksille lää- sekä alkoholiyhtiöllä on oikeus saada viranomai-
20055: kintätarkoituksessa tai niiden työssä käytettäväksi silta virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausun-
20056: luovutettujen alkoholipitoisten aineiden samoin toja tämän lain noudattamisen valvomista ja
20057: kuin alkoholipitoisten lääkkeiden käyttöä. alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville
20058: saamista ja ehkäisemistä varten.
20059:
20060: 72 § 85 §
20061: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat al- Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta
20062: koholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun tahi hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvatto-
20063: hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1 masti palkkiota vastaan välittää, kaupaksi tarjoaa
20064: momentin 11 kohdassa tarkoitetut mainontaa tai kaupan pitää alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
20065: koskevat samoin kuin 70 §:n 2 ja 3 momentissa on tuomittava alkoholipitoisen aineen myynnistä
20066: tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
20067: ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali- ja ter- deksi.
20068: veysministeriölle sekä alkoholijuomien vähittäis-
20069: 22 1984 vp. - HE n:o 245
20070:
20071: Jos joku välittää alkoholijuomaa tai väkiviinaa 106 §
20072: ilman palkkiota henkilölle, jolle alkoholijuomaa
20073: 34 §:n mukaan ei saa myydä, hänet on tuomitta- Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvoston
20074: va alkoholipitoisen aineen välittämisestå" ilman 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään pää-
20075: palkkiota sakkoon tai vankeuteen enintään kuu- tökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka lää-
20076: deksi kuukaudeksi. ninhallituksen toimenpiteen olevan sellaisen
20077: kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea siihen
20078: muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä kolmen-
20079: kymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.
20080: 100 §
20081: Milloin muussa kuin 99 §:n 1 momentin 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä
20082: kohdassa tarkoitetussa yleisessä huoneistossa jär- kuuta 198 .
20083: jestetään suljettu tilaisuus, voi poliisipiirin pääl- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20084: likkö sen estämättä, mitä 99 §:ssä säädetään, tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20085: jollei ole syytä varoa väärinkäyttöä, hakemuksesta piteisiin.
20086: asettaminsa ehdoin ja rajoituksin sallia alkoholi- Alkoholilain 27 §:n 3 momentin nojalla alko-
20087: juomien säilyttämisen ja nauttimisen tilaisuudes- holiyhtiön laivakauppiaalle antama suostumus
20088: sa. jää voimaan toistaiseksi.
20089: Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja sivu-
20090: 102 §
20091: virat lakkautetaan tämän lain voimaan tullessa.
20092: Päätoimiset kunnalliset alkoholitarkastajat nimi-
20093: Ulosmitattu, menetetyksi tuomittu tai muu- tetään kuitenkin ilman hakumenettelyä 73 §:ssä
20094: toin valtiolle joutunut alkoholijuoma tai väkivii- tarkoitettuihin alkoholitarkastajan tai tarkastajan
20095: na luovutetaan alkoholiyhtiölle. Alkoholiyhtiö virkoihin. Alkoholitarkastajien tai tarkastajien
20096: suorittaa ulosmitatusta alkoholijuomasta hallin- aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa sääde-
20097: toneuvoston määräämän hinnan. tään asetuksella.
20098: 1984 vp. - HE n:o 245 23
20099:
20100:
20101:
20102:
20103: 2.
20104: Laki
20105: keskioluesta annetun lain muuttamisesta
20106:
20107: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20108: kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun lain (462/68) 16 §:n 2 momentti,
20109: muutetaan 1, 11 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 32, 34 ja 37 §, 38 §:n 1
20110: momentti, 39 §:n 2 ja 4 momentti ja 43 §,
20111: näistä 39 §:n 2 ja 4 momentti sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa
20112: (679/76), sekä
20113: Iisätäiin 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla
20114: lailla (404/81), uusi 3 momentti, lakiin uusi 20 a ~· 22 §:ään uusi 3 momentti, 28 §:ään uusi 3
20115: momentti sekä lakiin uusi 32 a-32 d § seuraavastl:
20116:
20117: 1 § 20 §
20118: Tässä laissa tarkoitetaan keskioluella pääasiassa
20119: maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käy- Keskiolutta ei saa myydä velaksi tai panttia
20120: misen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla. Velaksi-
20121: sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia, myyntikiellon osalta alkoholiyhtiön hallintoneu-
20122: mutta alle 4, 7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. vosto voi tarvittaessa antaa poikkeusmääräyksiä.
20123: 11 § 20 a §
20124: Mitä alkoholilain 27 §:ssä on säädetty alkoholi- Jos keskioluen vähittäismyyntipaikassa myydys-
20125: juomien maahantuonnista ja ulkomailta saapu- tä keskioluesta on peritty hallintoneuvoston vah-
20126: neesta alkoholijuomaa sisältävästa lahja- tai vistamaa enimmäishintaa korkeampi hinta, on
20127: muusta lähetyksestä ja sen luovuttamisesta vas- vähittäismyyntioikeuden haltijan suoritettava val-
20128: taanottajalle sekä vajauksesta aiheutuvasta kor- tiolle määrä, joka vastaa perityn hinnan ja vahvis-
20129: vausvelvollisuudesta, on voimassa myös keski- tetun enimmäishinnan välistä erotusta.
20130: oluen osalta.
20131: 22 §
20132: 19 § Alkoholiyhtiö voi kuultuaan lääninhallitusta ja
20133: Keskiolutta saa vähittäin myydä sinä aikana, asianomaista vähittäismyyntioikeuden haltijaa pe-
20134: jona vähittäismyyntipaikka, sen mukaan kuin ruuttaa antamansa keskioluen vähittäismyyntioi-
20135: vähittäiskaupan aukioloajasta on erikseen säädet- keuden ja poliisipiirin päällikkö tilapäisesti kes-
20136: ty tai määrätty, pidetään avoinna yleisölle, jollei keyttää keskioluen myynnin, jollei annettuja
20137: alkoholiyhtiön hallintoneuvosto ole myyntiaikaa säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja
20138: rajoittanut. noudateta taikka jos myynnissä havaitaan muuta
20139: 24 1984 vp. - HE n:o 245
20140:
20141: väärinkäyttöä tai myyntioikeuden saaneen katso- 32 c §
20142: taan menettäneen 15 §:ssä tarkoitetut edellytyk- Mitä alkoholilain 99 §:ssä on säädetty alkoholi-
20143: set tai luotettavuutensa taikka jos vähittäismyyn- juoman ja väkiviinan nauttimisesta, sovelletaan
20144: tipaikassa on todettu epäjärjestystä. myös keskioluen osalta.
20145:
20146: Edellä 1 momentissa mainittujen epäkohtien 32 d §
20147: ilmetessä on sen lisäksi, mitä sanotussa momen- Mitä alkoholilain 100 §:ssä on säädetty alkoho-
20148: tissa on säädetty alkoholiyhtiön oikeudesta, lää- lijuomien nauttimisesta ja säilyttämisestä muussa
20149: ninhallituksella oikeus kuultuaan alkoholiyhtiötä kuin sanotun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoite-
20150: ja asianomaista vähittäismyyntioikeuden haltijaa tussa yleisessä huoneistossa järjestetyssä suljetussa
20151: kieltää keskioluen myynti määräajaksi, enintään tilaisuudessa, on voimassa myös keskioluen osal-
20152: kuudeksi kuukaudeksi taikka antaa asianomaisel- ta.
20153: le varoitus epäkohdan poistamiseksi ja sen uusiu-
20154: tumisen ehkäisemiseksi. 34 §
20155: Mitä 22 §:ssä on säädetty, on myös noudatetta-
20156: 28 § va tämän lain nojalla annetun keskioluen annis-
20157: Edellä 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun annis- keluoikeuden peruuttamisessa ja anniskelun kes-
20158: keluoikeuden alkoholiyhtiö voi yhtiön hallinto- keyttämisessä sekä siitä tehtävässä ilmoituksessa
20159: neuvoston vahvistamia yleisiä periaatteita ja oh- samoin kuin varoituksen antamisessa.
20160: jeita noudattaen hakemuksesta asettaminsa eh-
20161: doin toistaiseksi taikka määräajaksi, enintään
20162: viideksi vuodeksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle, 37 §
20163: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- Lääninhallituksen tehtävistä tämän lain ja sen
20164: set ja vaadittava luotettavuus. nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä
20165: asetettujen ehtojen noudattamisen valvonnassa
20166: Mitä alkoholilain 43 §:n 3 momentissa on on soveltuvin osin voimassa, mitä alkoholilain 73
20167: säädetty anniskeluoikeuden myöntämisestä, on ja 75 §:ssä on säädetty.
20168: noudatettava myös soveltuvin osin keskioluen
20169: anniskeluoikeuksia myönnettäessä.
20170: 38 §
20171: 32 § Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
20172: Keskioluen anniskelua saa toimittaa ravitsemis- valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
20173: liikkeessä sinä aikana, jona tällainen liike, sen säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi,
20174: mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai mää- että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat
20175: rätty, pidetään avoinna yleisölle, jollei alkoholi- niille tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
20176: yhtiö ole anniskeluaikaa rajoittanut. Tarvittavat nösten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta-
20177: määräykset anniskeluajasta muutoin antaa alko- ja muut tehtävät.
20178: holiyhtiö.
20179:
20180: 32 a § 39 §
20181: Jos anniskellusta keskioluesta on peritty hallin-
20182: toneuvoston vahvistamaa enimmäishintaa korke- Tämän lain noudattamisen välittömästä val-
20183: ampi hinta, on anniskeluoikeuden haltijan suori- vonnasta, lukuunottamatta 11 §:ssä tarkoitettua
20184: tettava valtiolle määrä, joka vastaa perityn hin- aluksen haltijan ja laivakauppiaan harjoittamaa
20185: nan ja vahvistetun enimmäishinnan välistä ero- keskioluen maahantuontia, huolehtii alkoholiyh-
20186: tusta. tiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Vä-
20187: hittäismyynnin, anniskelun, mainonnan sekä mai-
20188: nontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa
20189: 32 b §
20190: koskevan kiellon noudattamisen paikallinen val-
20191: Mitä alkoholilain 53 §:ssä on säädetty luvan
20192: myöntämisestä tanssia sekä sirkus-, varietee-, vonta kuuluu kuitenkin lähinnä lääninhallituk-
20193: tanssi- ja muita sen kaltaisia esityksiä varten, on selle ja poliisille. Keskioluen myynti ja mainonta
20194: voimassa myös keskioluen anniskelupaikan osal- sekä mainontaa ja muuta myynninedistämistoi-
20195: ta. mintaa koskevan kiellon noudattaminen Suomen
20196: ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa
20197: 1984 vp. - HE n:o 245 25
20198:
20199: aluksissa ovat sosiaali- ja terveysministeriön välit- tuneen taikka ulosmitatun alkoholijuoman luo-
20200: tömässä valvonnassa. vuttamisesta alkoholiyhtiölle ja juopuneelta tai
20201: suljettuun laitokseen otettavalta tavatun alkoho-
20202: Hallintoneuvoston antamat keskioluen vähit- lijuoman käsittelystä sekä 106 §:ssä oikaisun ja
20203: täismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvontaa muutoksen hakemisesta, on soveltuvin osin voi-
20204: koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut yleiset massa myös tätä lakia käytettäessä.
20205: määräykset ja ohjeet on toimitettava tiedoksi
20206: sosiaali- ja terveysministeriölle, lääninhallituksille
20207: ja poliisille. Tämä laki tulee vounaan päivänä
20208: kuuta 198 .
20209: 43 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20210: Mitä on säädetty alkoholilain 101 §:ssä menet- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20211: telystä silloin, kun sanotun lain 99 §:n 1 momen- piteisiin.
20212: tissa tarkoitetun kiellon vastaisesti on nautittu Keskioluesta annetun lain 11 §:n nojalla alko-
20213: alkoholijuomaa tai väkiviinaa, 102 ja 103 §:ssä holiyhtiön laivakauppiaalle antama suostumus
20214: menetetyksi tuomitun tai muutoin valtiolle jou- jää voimaan toistaiseksi.
20215:
20216:
20217:
20218:
20219: 3.
20220: Laki
20221: raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta
20222:
20223: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain
20224: (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20225:
20226: 4§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
20227: Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on huo- kuuta 198 .
20228: lehdittava raittiuden edistämisestä sekä alkoholi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20229: olojen seuraamisesta. tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20230: piteisiin.
20231:
20232:
20233:
20234:
20235: 4 4384011663
20236: 26 1984 vp. - HE n:o 245
20237:
20238:
20239: 4.
20240: Laki
20241: alkoholiolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle
20242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
20243: säädetään:
20244:
20245: 1 § 2 §
20246: Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle Tämä laki tulee voimaan päivänä
20247: kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä ja niistä kuuta 198 . Sillä kumotaan alkoholiyh-
20248: toimenpiteistä, joihin alkoholiasioita hoidettaessa tiön kertomuksen antamisesta eduskunnalle 26
20249: ja järjestettäessä on tyhdytty alkoholista aiheutu- päivänä heinäkuuta 1968 annettu laki (460/68).
20250: vien haittojen ja vaurioiden vähentämiseksi.
20251:
20252:
20253: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
20254:
20255:
20256: Tasavallan Presidentti
20257: MAUNO KOIVISTO
20258:
20259:
20260:
20261:
20262: Ministeri Vappu Taipale
20263: 1984 vp. - HE n:o 245 27
20264:
20265: Liite
20266:
20267:
20268:
20269: 1.
20270: Laki
20271: alkoholilain muuttamisesta
20272:
20273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20274: kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 1 §:n 2, 3, 4 ja 6 momentti,
20275: 16, 74, 98 ja 98 a §,
20276: sellaisina kuin niistä ovat 74 ja 98 a § 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (586/75) sekä 98
20277: § osittain muutettuna 27 päivänä elokuuta 1976 ja 19 päivänä marraskuuta 1982 annetuilla laeilla
20278: (714/76 ja 829/82),
20279: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §, 15 §:n 1 momentti, 17 §, 22 §:n 1
20280: momentti, 27 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §:n 1 ja 4 momentti, 32 ja 35 §, 37 §:n 4 momentti, 38 §:n 1
20281: momentin johdantokappale sekä 4 kohta, 40 §:n 4 momentti, 41 §, 43 §:n 1 momentti, 44 §, 47 §:n
20282: 1 ja 2 momentti, 49 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 3 momentti, 53 ja 55§, 56 §:n 2 momentti, 57 §:n
20283: 1 momentti, 58 §, 66 §:n 1 momentti, 8 luvun otsikko, 69 §, 70 §:n 2 ja 3 momentti, 71 §:n 1
20284: momentt~, 72, 73 ja 75 §, 77 §:n 1 momentti, 80 §, 85 §:n 1 momentti, 100 ja 102 § sekä 106 §:n 2
20285: momentti,
20286: sellaisina kuin niistä ovat 57 §:n 1 momentti, 66 §:n 1 momentti ja 71 §:n 1 momentti 25 päivänä
20287: elokuuta 1975 annetussa laissa (684/75), 69 § edellä mainitussa 19 päivänä marraskuuta 1982
20288: annetussa laissa, 70 §:n 2 momentti ja 72 § 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678/76), 73 §
20289: ja 77 §:n 1 momentti edellä mainitussa 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa ja 75 § osittain
20290: muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla (971/80), sekä
20291: lisätään 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 13
20292: päivänä elokuuta 1976 annetulla lailla, uusi 6 a kohta, 39 §:ään uusi 3 momentti, 54 §:ään uusi 2
20293: momentti, lakiin uusi 55 aja 69 a §sekä 85 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti
20294: siirtyvät 4 ja 5 momentiksi seuraavasti:
20295:
20296: Voimassa oleva laki Ehdotus
20297:
20298: 1 §
20299: Tässä laissa tarkoitetaan:
20300: 1) alkoholijuomalla nautittavaksi aiottua juo- 1) alkoholijuomalla nautittavaksi aiottua juo-
20301: maa, joka sisältää enemmän kuin 2.25 paino- maa, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuus-
20302: prosenttia etyylialkoholia; prosenttia ja enintään 60 tilavuusprosenttia etyy-
20303: lialkoholia. Alkoholijuomista enintään 21 tila-
20304: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät ovat mie-
20305: toja ja muut väkeviä alkoholijuomia;
20306: 2) oluella paaastassa maltaista, humalista ja 2) oluella pääasiassa maltaista, humalista ja
20307: vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua vedestä yksinomaan käymisen avulla valmistettua
20308: alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8
20309: 2.25 painoprosenttia etyylialkoholia; tzlavuusprosenttia etyylialkoholia. Alle 4, 7 tila-
20310: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävä olut on
20311: keskiolutta ja vähintään 4, 7 tilavuusprosenttia
20312: etyylialkoholia sisältävä vahvaa olutta;
20313: 3) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialkoho- 3) väkiviinalla etyylialkoholia tai etyylialkoho-
20314: lin vesiliuosta, jossa .on tätä alkoholia enemmän lin vesiliuosta, jossa on tätä alkoholia enemmän
20315: kuin 2. 25 painoprosenttia ja jota liuosta ei ole kuin 2,8 tzlavuusprosenttia ja jota liuosta ei ole
20316: aiottu alkoholijuomana nautittavaksi; sekä aiottu alkoholijuomana nautittavaksi;
20317: 28 1984 vp. - HE n:o 245
20318:
20319: Voimassa oleva laki Ehdotus
20320: 4) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on 4) alkoholivalmisteella tuotetta, jossa on
20321: enemmän kuin 2.25 painoprosenttia etyylialko- enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttza etyylialko-
20322: holia, mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä holia, mutta joka ei ole alkoholijuomaa eikä
20323: väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua. väkiviinaa ja joka ei ole denaturoitua;
20324: 5) alkoholipitoisella aineella 1-4 kohdassa
20325: tarkoitettuja aineita ja tuotteita; sekä"
20326: 6) alkoholittomalla juomalla juomaa, joka ei
20327: sisällä lainkaan tai sisältää enintään 2,8 tzlavuus-
20328: prosenttta etyylzalkoholza.
20329: Alkoholijuomista enintään 17 painoprosenttia (2 mom. kumotaan)
20330: etyylialkoholia sisältävät ovat mietoja ja muut
20331: väkeviä alkoholtjuomia.
20332:
20333: Tässä laissa tarkoitetusta oluesta alle 3. 7 pai- (3 mom. kumotaan)
20334: noprosenttia etyylialkoholia sisältävä on keski-
20335: olutta ja vähintään 3. 7 painoprosenttia etyylial-
20336: koholta sisältävä vahvaa olutta.
20337: Alkoholipitoisella aineella tarkoitetaan 1 mo- (4 mom. kumotaan)
20338: mentissa määriteltyjä aineita.
20339:
20340:
20341: Alkoholittomalla juomalla tarkoitetaan tässä (6 mom. kumotaan)
20342: laissa juomaa, joka ei sisällä lainkaan tai sisältää
20343: enintään 2.25 painoprosenttia etyyltalkoholia.
20344:
20345:
20346:
20347: 8 §. 8 §
20348: Hallintoneuvostossa on yhdeksän varsinaista Hallintoneuvostossa on yksitoista varsinaista
20349: jäsentä ja kolme varajäsentä. jäsentä ja viisi varajäsentä.
20350: Valtioneuvosto määrää hallintoneuvoston jäse- Valtioneuvosto määrää hallintoneuvoston jä-
20351: net ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi ker- senet ja varajäsenet kolmeksi kalenterivuodeksi
20352: rallaan valiten samalla hallintoneuvoston pu- kerrallaan valiten samalla hallintoneuvoston pu-
20353: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallintoneu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallinto-
20354: voston varsinaisista jäsenistä. neuvoston varsinaisista jäsenistä. Yhden jäsenistä
20355: tulee edustaa soszaali- ja terveysministen"ötä ja
20356: yhden valtiovarainministen.ötä. Kummallakin
20357: heistä on henkzlökohtainen varajäsen.
20358:
20359:
20360: 11 §
20361: Hallintoneuvoston tehtävänä on:
20362:
20363: 6 a) määrätä kotimaassa valmistettavan alkoho-
20364: ltjuoman ja väkiviinan valmistuskorvauksen suu-
20365: ruus tai sen määräytymisperusteet;
20366:
20367:
20368: 14 §. 14 §
20369: Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarain- Sosiaali- ja terveysministen.ötä tai valtiovarain-
20370: ministeriön edustajalla on oikeus seurata asiain ministen.ötä edustavalla hallintoneuvoston jäse-
20371: 1984 vp. - HE n:o 245 29
20372:
20373: Voimassa oleva laki Ehdotus
20374:
20375: käsittelyä johtokunnan ja hallintoneuvoston ko- nellä on oikeus seurata asiain käsittelyä johtokun-
20376: kouksissa sekä yhtiökokouksessa, ja on ministe- nan kokouksessa ja yhtiökokouksessa sekä ottaa
20377: riön edustajalla niissä oikeus ottaa osaa keskuste- niissä osaa keskusteluun. johtokunnan kokouk-
20378: luun. sessa ensi kertaa estllä oleva asia on ministeriön
20379: Ministeriön edustajan vaatimuksesta on muus- edustajan vaatimuksesta siirrettävä seuraavaan
20380: sa kuin yhtiökokouksessa käsiteltävä, ensi kertaa kokoukseen.
20381: estllä oleva asia siirrettävä seuraavaan kokouk-
20382: seen.
20383:
20384: 15 §. 15 §
20385: Alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan Alkoholiyhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan
20386: asetetaan vuosittain neljä tilimarkastajaa ja heille asetetaan vuosittain neljä tilimarkastajaa ja heille
20387: kaksi varamiestä. Valtioneuvosto valitsee kaksi kaksi varamiestä. Valtioneuvosto valitsee kaksi
20388: tilimarkastajaa määräten samalla toisen heistä tilimarkastajaa määräten samalla toisen heistä
20389: puheenjohtajaksi, sekä yhden varamiehen. Muut puheenjohtajaksi, sekä yhden varamiehen. Muut
20390: tilintarkastajat ja toisen varamiehen valitsee yh- tilintarkastajat ja toisen varamiehen valitsee yh-
20391: tiökokous. tiökokous. Yhden ttlintarkastajista tulee olla Kes-
20392: kuskauppakamarin hyväksymä.
20393:
20394:
20395: 16 §. (16 § kumotaan)
20396: Edellä 11 §:n 12 kohdassa tarkoitetun kerto-
20397: muksen antamisesta eduskunnalle säädetään erik-
20398: seen.
20399:
20400: 17 §. 17 §
20401: Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapu- Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapu-
20402: heenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten, tilintar- heenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten sekä tilin-
20403: kastajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja tarkastajien palkkiot määrää valtioneuvosto ja
20404: valtiovarainministeriön edustajain palkkiot mää- suorittaa alkoholiyhtiö.
20405: rää valtioneuvosto ja suorittaa alkoholiyhtiö.
20406:
20407: 22 §. 22 §
20408: Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen Alkoholijuoman tehdasmaisen valmistamisen
20409: voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu- voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto yhtiön lu-
20410: kuun antaa asettaminsa ehdoin toistaiseksi sille, kuun antaa asettaminsa ehdoin sille, jolla harki-
20411: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- taan olevan siihen tarvittavat edellytykset ja vaa-
20412: set ja vaadittava luotettavuus. dittava luotettavuus.
20413:
20414:
20415: 27 §
20416:
20417: Sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämillään Sosiaali- ja terveysministeriö voi määräämillään
20418: ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä olevan ehdoilla myöntää ulkomaan liikenteessä olevan
20419: aluksen haltijalle luvan tuoda maahan ja tulliva- aluksen haltijalle sekä laivakauppiaalle luvan tuo-
20420: rastossa säilyttää aluksen muonavaroiksi tarkoitet- da maahan ja muonitusvarastossa säilyttää ulko-
20421: tuja alkoholijuomia. maan liikenteessä olevan aluksen muonavaroiksi
20422: tarkoitettuja alkoholijuomia.
20423: Sosiaali- ja terveysministeriön måäräämin eh-
20424: doin ja rajoituksin voi alkoholiyhtiö antaa suostu-
20425: muksensa laivakauppiaalle tuoda maahan ja tulli-
20426: varastossa säzlyttää alkoholtjuomia 58 §:ssä mai-
20427: nittuun tarkoitukseen.
20428: 30 1984 vp. - HE n:o 245
20429:
20430: Voimassa oleva laki Ehdotus
20431:
20432: Mitä 25 §:n 1, 3 ja 4 momentissa on säädetty
20433: alkoholijuomien valmistajan velvollisuudesta suo-
20434: rittaa todetusta vajauksesta korvausta valtiolle, on
20435: soveltuvin osin noudatettava tavaranhaltijaan sii-
20436: nä tapauksessa, että vajaus todetaan 2 momentis-
20437: sa tarkoitetussa muonitusvarastossa.
20438:
20439:
20440: 29 §. 29 §
20441: Alkoholijuomien vähittäismyyntiä alkoholiyh- Alkoholijuomien vähittäismyyntiä alkoholiyh-
20442: tiö saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa kun- tiö saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa kun-
20443: nallisvaltuusto on antanut siihen suostumuksen. nanvaltuusto on antanut siihen suostumuksen.
20444: Erityisistä syistä voidaan sanottua vähittäismyyn-
20445: tiä harjoittaa itsepalvelujärjestelyin.
20446:
20447: Myyntipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijain- Myyntipaikkojen lukumäärästä ja sijainnista
20448: nista alkoholiyhtiön on kuultava kunnallishalli- alkoholiyhtiön on kuultava kunnanhallitusta.
20449: tusta.
20450: 32 §. 32 §
20451: Vähittäismyyntipaikkojen aukioloajoista on Alkoholiyhtiön vähittäismyyntipaikkojen auki-
20452: voimassa, mitä kauppaliikkeiden ja liiketoimisto- o/osta on voimassa, mitä vähittäiskaupan auki-
20453: jen aukiolosta annetussa laissa on säädetty. oloajasta on enkseen säädetty, jollei 2 momentis-
20454: ta muuta johdu.
20455: Vähittäismyyntipaikka on pidettävä suljettuna Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähittäismyyn-
20456: joulu- ja uudenvuodenpäivän, pitkäperjantain, tipaikka on pidettävä suljettuna joulu- ja uuden-
20457: pääsiäis-, helluntai- ja juhannuspäivän edellisenä vuodenpäivän, pitkäperjantain, pääsiäis-, hellun-
20458: päivänä, itsenäisyyspäivänä sekä toukokuun 1 tain valmistus- ja juhannuspäivän edellisenä päi-
20459: päivänä. vänä, itsenäisyyspäivänä sekä toukokuun 1 päivä-
20460: nä.
20461:
20462: 35 §. 35 §
20463: Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähit- Alkoholijuoman ostaja on velvollinen vähit-
20464: täismyyntipaikassa vaadittaessa todistamaan hen- täismyyntipaikassa vaadittaessa todistamaan hen-
20465: kilöllisyytensä alkoholiyhtiön antamalla henkilö- kilöllisyytensä viranomaisen antamalla todistuk-
20466: todistuksena tai muulla yhtiön hyväksymällä ta- sella, josta luotettavasti käy selvtfle ostajan henki-
20467: valla. löllisyys.
20468:
20469:
20470: 37 §
20471: Lääninhallituksella on valta markkinain, tori- Lääninhallituksella on orkeus, mtlloin en.tyiset
20472: päivien tai sotilaskuljetuksen vuoksi tai milloin syyt niin vaativat, alkoholiyhtiötä kuultuaan,
20473: muut senkaltaiset syyt niin vaativat, enintään enintään kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan
20474: kuudeksi päiväksi kerrallaan kokonaan tai osaksi tai osaksi kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti
20475: kieltää alkoholijuomien vähittäismyynti kunnas- kunnassa.
20476: sa.
20477:
20478: 38 §. 38 §
20479: Toimikunta, johon kuuluu kunnallinen alko- Kunnassa, jossa on alkoholiyhtiön vähittäis-
20480: holitarkastaja, kunnan raittiuslautakunnan sosi- myyntiparkka, tulee olla toimikunta, johon kuu-
20481: aalihuoltoa tunteva jäsen sekä vähittäismyynnin luu kunnan raittiuslautakunnan ja sosiaaltfauta-
20482: 1984 vp. - HE n:o 245 31
20483:
20484: Voimassa oleva laki Ehdotus
20485:
20486: paikallinen esimies, voi yksimielisellä päätöksel- kunnan sekä paikallisen poliisin edustaja ja vähit-
20487: lä, niinkuin asetuksella tarkemmin säädetään, täismyynnin paikallinen esimies. Toimikunta voi
20488: kieltää määräajaksi, vähintään kolmeksi kuukau- yksimielisellä päätöksellä, niinkuin asetuksella
20489: deksi ja enintään kolmeksi vuodeksi, alkoholijuo- tarkemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vähin-
20490: mien vähittäismyynnin sille, joka: tään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi
20491: vuodeksi alkoholijuomien vähittäismyynnin sille,
20492: joka:
20493:
20494: 4) on tuomittu ajoneuvon kuljettamisesta juo- 4) on tuomittu alkoholin tai muun huumaa-
20495: puneena taikka alkoholin tahi muun päihdyttä- van aineen alaisena tehdystä nkoksesta; tahi
20496: vän tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena
20497: tai sellaisessa ttlassa tehdystä rikoksesta; tahi
20498:
20499:
20500: 39 §
20501:
20502: Anniskelun harjoittaminen edellyttää n"ittävän
20503: määrän ammattitaitoista henkilökuntaa. jos te-
20504: hokas valvonta anniskelupazkassa on mahdollista,
20505: anniskelu voidaan sallia itsepalvelujärjestelyin.
20506:
20507: 40 §
20508:
20509: Anniskelupaikkojen lukumäärästä ja niiden si- Anniskelupaikkojen lukumäärästä ja sijainnista
20510: jainnista alkoholiyhtiön on kuultava kunnallis- sekä anniskeluotkeuksien laajuudesta alkoholiyh-
20511: hallitusta. tiön on kuultava kunnanhallitusta.
20512:
20513: 41 §. 41 §
20514: Edellä 40 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämät- Edellä 40 §:ssä säädettyjen rajoitusten estämät-
20515: tä saa, sen jälkeen kun asianomaista kunnallisval- tä saa, sen jälkeen kun asianomaista kunnanval-
20516: tuustoa on kuultu, anniskelua harjoittaa myös tuustoa on kuultu, anniskella alkoholijuomia
20517: matkustajaliikenteen kannalta tärkeänä pidettä- myös matkustajaliikenteen kannalta tärkeänä pi-
20518: vässä ravitsemisliikkeessä. dettävässä ravitsemisliikkeessä.
20519: 43 §. 43 §
20520: Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun hal- Anniskeluoikeuden alkoholiyhtiön lukuun hal-
20521: lintoneuvosto voi hakemuksesta määrääminsä eh- lintoneuvosto voi hakemuksesta määrääminsä eh-
20522: doin toistaiseksi antaa yksityiselle tai yhteisölle, doin toistaiseksi tatkka määräajaksi, enintään
20523: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- viideksi vuodeksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle,
20524: set ja vaadittava luotettavuus. jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-
20525: set ja vaadittava luotettavuus.
20526:
20527: 44 §. 44 §
20528: Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vastaava Jokaisessa anniskelupaikassa tulee olla vastaava
20529: hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia. hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia.
20530: Vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy lääninhal- Vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy lääninhal-
20531: litus anniskeluoikeuden haltijan hakemuksesta litus anniskeluoikeuden haltijan hakemuksesta
20532: alkoholiyhtiötä kuultuaan, kuitenkin niin, että kuultuaan alkoholiyhtiötä ja poltisipiin·n päälltk-
20533: 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilapäisen annis- köä, kuitenkin niin, että 43 §:n 2 momentissa
20534: kelupaikan vastaavan hoitajan ja sijaisen hyväksyy tarkoitetun tilapäisen anniskelupaikan vastaavan
20535: alkoholiyhtiö. hoitajan ja sijaisen hyväksyy alkoholiyhtiö.
20536: 32 1984 vp. - HE n:o 245
20537:
20538:
20539: Voimassa oleva laki Ehdotus
20540:
20541: 47 §. 47 §
20542: Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello kahta- Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhtätois-
20543: toista. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hal- ta. Olutta saa kuitenkin alkoholiyhtiön hallinto-
20544: lintoneuvoston mahdollisesti määräämin rajoi- neuvoston mahdollisesti määräämin rajoituksin
20545: tuksin anniskella kello yhdeksästä alkaen. anniskella kello yhdeksästä alkaen.
20546: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
20547: voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä vaatiessa voi alkoholiyhtiö erityisten syiden sitä vaatiessa
20548: poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloittaa kaik- poikkeuksellisesti antaa oikeuden aloittaa kaik-
20549: kien alkoholijuomien anniskelu ennen kello kien alkoholijuomien anniskelu ennen kello yh-
20550: kahtatoista. tätoista.
20551:
20552:
20553: 49 §
20554: Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää-
20555: detään, voidaan alkoholijuomaa kuitenkin annis-
20556: kella velaksi:
20557: 3) hotellissa asuvalle matkustajalle. 3) hotellissa ja motellissa asuvalle matkustajal-
20558: le.
20559: Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle
20560: pyytämättä annettava lasku tai muu tosite sen pyytämättä annettava lasku tai muu tosite, jollei
20561: mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, jollei alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta.
20562: alkoholiyhtiö ole myöntänyt tästä vapautusta. Pyynnöstä lasku tai muu tosite on aina annetta-
20563: va.
20564:
20565: 53 §. 53 §
20566: Tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja muita Tanssia sekä sirkus-, varietee-, tanssi- ja muita
20567: sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelupaikan sen kaltaisia esityksiä saadaan anniskelupaikan
20568: yhteydessä järjestää ainoastaan ensimmäisen luo- yhteydessä järjestää ainoastaan erityisen luvan
20569: kan ravintolassa fa vain erityisen luvan nojalla. nojalla, mikäli luvan myöntäminen on paikalliset
20570: Luvan myöntää hakemuksesta enintään yhdeksi olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukais-
20571: vuodeksi kerrallaan lääninhallitus. ta. Luvan myöntää poliisipiirin päällzkkö hake-
20572: muksesta enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
20573:
20574: 54 §
20575: Vastaava hoitaja ja hiinen sijaisensa tulee va-
20576: pauttaa riittävässä määrin muista tehtävistä an-
20577: niskelun valvontaan.
20578:
20579:
20580: 55 §. 55 §
20581: Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia tai Jos anniskelupaikassa on rikottu tätä lakia tai
20582: sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä
20583: tahi asetettuja ehtoja taikka siellä on ilmennyt tahi asetettuja ehtoja taikka siellä on ilmennyt
20584: muita väärinkäytöksiä taikka jos anniskeluoikeu- muita väärinkäytöksiä taikka jos anniskeluoikeu-
20585: den haltijalla ei katsota enää olevan anniskeluun den haltijalla ei katsota enää olevan anniskeluun
20586: tarvittavia edellytyksiä tai siihen vaadittavaa luo- tarvittavia edellytyksiä tai siihen vaadittavaa luo-
20587: tettavuutta, voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto tettavuutta, voi alkoholiyhtiön hallintoneuvosto
20588: korvauksetta peruuttaa antamansa anniskeluoi- kuultuaan lääninhallitusta ja asianomaista annis-
20589: keuden tahi määräajaksi, enintään kuudeksi kuu- keluoikeuden haltijaa korvauksetta peruuttaa an-
20590: 1984 vp. - HE n:o 245 33
20591:
20592: Voimassa oleva laki Ehdotus
20593:
20594: kaudeksi, kieltää anniskelun tai supistaa anniske- tamansa anniskeluoikeuden tahi määräajaksi,
20595: luaikaa tahi rajoittaa anniskeltavien alkoholijuo- enintään kuudeksi kuukaudeksi, kieltää anniske-
20596: mien lajeja taikka määrätä, että anniskeluoikeu- lun tai supistaa anniskeluaikaa . tahi rajoittaa
20597: den haltija on enintään kuuden kuukauden ajal- anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka mää-
20598: ta menettävä anniskelukorvauksensa tai osan siitä rätä, että anniskeluoikeuden haltija on enintään
20599: tahi ryhtyä muuhun sopivaksi harkitsemaansa kuuden kuukauden ajalta menettävä anniskelu-
20600: toimenpiteeseen epäkohdan poistamiseksi ja sen korvauksensa tai osan siitä tahi ryhtyä muuhun
20601: uusiutumisen ehkäisemiseksi. sopivaksi harkitsemaansa toimenpiteeseen epä-
20602: kohdan poistamiseksi ja sen uusiutumisen ehkäi-
20603: semiseksi.
20604: Lääninhallituksen oikeudesta antaa anniskelu- Edellä 1 momentissa mainittujen epäkohtien
20605: liikkeen harjoittajalle, toimitusjohtajalle, vastaa- zlmetessä on sen lisäksi, mitä sanotussa momen-
20606: valle hoitajalle ja tämän sijaiselle varoitus tai tissa on säädetty alkoholiyhtiön oikeudesta, lää-
20607: ryhtyä muuhun anniskelupaikkaa koskevaan toi- ninhallituksella oikeus kuultuaan alkoholiyhtiötä
20608: menpiteeseen, on voimassa, mitä majoitus- ja ja asianomaista anniskeluoikeuden haltijaa kiel-
20609: ravitsemisliikkeistä on säädetty. tää anniskelu määräajaksi, enintään kuudeksi
20610: kuukaudeksi, supistaa anniskeluaikaa tai rajoittaa
20611: anniskeltavien alkoholijuomien lajeja taikka an-
20612: taa asianomaiselle varoitus epäkohdan poistami-
20613: seksi ja sen uusiutumisen ehkäisemiseksi.
20614:
20615: 55 a §
20616: jos anniskelluista alkoholijuomista on peritty
20617: hallintoneuvoston vahvistamaa enimmäishintaa
20618: korkeampi hinta, on anniskeluoikeuden haltijan
20619: suoritettava valtiolle määrä, jo.~a vastaa perityn
20620: hinnan ja vahvistetun enimmäishinnan välistä
20621: erotusta.
20622:
20623: 56 §
20624: Poliisipiiripäälliköllä on valta, milloin järjes- Poliisipiirin päälliköllä on oikeus, milloin jär-
20625: tyksen ylläpitäminen anniskelupaikassa niin vaa- jestyksen ylläpitäminen. annisk~lupaik~ssa ...niin.
20626: tii, keskeyttää anniskelu siellä enintään kuudeksi vaatii, keskeyttää anmskelu s1ellä tzlapazsestz
20627: tunniksi. enintään anniskeluajan päättymiseen saakka.
20628:
20629:
20630: 57 §. 57 §
20631: Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää- Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-
20632: min ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa apteek- min ehdoin ja rajoituksin alkoholijuomaa apteek-
20633: kitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin, ter- kitavaratehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolai-
20634: veyskeskuksiin sekä lääkintöhallituksen luvalla tokszin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen
20635: perostettuihin yksityisiin sairaanhoito- ja tutki- viranomaisen luvalla perostettuihin yksityisiin
20636: muslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai niiden tutkimuslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai nii-
20637: työssä käytettäväksi. den työssä käytettäväksi.
20638:
20639:
20640:
20641: 58 §. 58 §
20642: Edellä 27 §:n 3 momentissa ja 57 §:n 2 Edellä 27 §:n 2 momentissa ja 57 §:n 2
20643: momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakauppi- momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakauppi-
20644: aalta on oikeus myydä tämän lain nojalla hankki- aalla on oikeus myydä tämän lain nojalla hankki-
20645: 5 4384011663
20646: 34 1984 vp. - HE n:o 245
20647:
20648: Voimassa oleva laki Ehdotus
20649: maansa alkoholijuomaa ulkomaanliikenteessä maansa alkoholijuomaa ulkomaan liikenteessä
20650: o_levalle alukselle sen muonitukseen käytettäväk- olevalle alukselle, aluksen haltzjalle tai toiselle
20651: SI. 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle laivakauppi-
20652: aalle käytettäväksi ulkomaan liikenteessä olevan
20653: aluksen muonitukseen.
20654:
20655:
20656: 66 §. 66 §
20657: Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää- Alkoholiyhtiö myy lääkintöhallituksen määrää-
20658: min ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa apteekkita- min ehdoin ja rajoituksin väkiviinaa apteekkita-
20659: varatehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin, terveys- varatehtaisiin, apteekkeihin, sairaanhoitolaitok-
20660: keskuksiin sekä lääkintöhallituksen luvalla peros- szin ja terveyskeskuksiin sekä asianomaisen viran-
20661: tettuihin yksityisiin sairaanhoito- ja tutkimus- omaisen luvalla perostettuihin yksityisiin tutki-
20662: laitoksiin lääkintätarkoituksiin tai niiden työssä muslaitoksiin lääkintätarkoituksiin tai niiden
20663: käytettäväksi. työssä käytettäväksi.
20664:
20665:
20666:
20667:
20668: 8 luku 8 luku
20669: Lain noudattamisen valvonta. Hallinto, ohjaus ja valvonta
20670: 69 §. 69 §
20671: Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huo- Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on, huo-
20672: mioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä säädetään, mioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä säädetään,
20673: valvoa että tätä lakia ja sen nojalla annettuja valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
20674: säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi,
20675: että alkoholiyhtiö ja 73 §:ssä mainitut kunnalliset että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat
20676: alkoholitarkastajat suorittavat kukin toimialallaan kukin toimialallaan niille tämän lain ja sen
20677: niille tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- nojalla annettujen säännösten ja määräysten mu-
20678: nösten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta- kaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtävät.
20679: ja muut tehtävät.
20680:
20681:
20682: 69 a §
20683: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
20684: valmistella valtioneuvoston toimesta vuosittain
20685: eduskunnalle annettava alkoholiolojen kehitystä
20686: koskeva kertomus.
20687: Edellä 1 momentissa tarkoitetun kertomuksen
20688: antamisesta eduskunnalle säädetään en"kseen.
20689:
20690:
20691: 70 §
20692:
20693: Alkoholijuoman valmistuksen, maahantuon- Alkoholijuoman valmistuksen, muun kuin
20694: nin, maastaviennin, myynnin, mainonnan, käy- 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun maahantuon-
20695: tön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen nin, maastaviennin, myynnin, mainonnan, käy-
20696: samoin kuin mainontaa ja muuta myynninedistä- tön, varastoinnin, hallussapidon ja kuljetuksen
20697: mistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen vä- samoin kuin mainontaa ja muuta myynninedistä-
20698: littömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö mistoimintaa koskevan kiellon noudattamisen vä-
20699: 1984 vp. - HE n:o 245 35
20700:
20701: Voimassa oleva laki Ehdotus
20702:
20703: sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Edellä 27 littömästä valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö
20704: §:n 2 momentissa tarkoitetun maahantuonnin sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Myyn-
20705: välittömästä valvonnasta sekä myynnin, mainon- nin, mainonnan ja mainontaa ja muuta myyn-
20706: nan ja mainontaa ja muuta myynninedistämistoi- ninedistämistoimintaa koskevan kiellon noudat-
20707: mintaa koskevan kiellon noudattamisen välittö- tamisen välittömästä valvonnasta Suomen ja ul-
20708: mästä valvonnasta Suomen ja ulkomaiden välillä komaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis-
20709: kulkevissa suomalaisissa aluksissa huolehtii kui- sa ja junissa huolehtii kuitenkin sosiaali- ja
20710: tenkin sosiaali- ja terveysministeriö siten kuin terveysministeriö siten kuin asetuksella tarkem-
20711: stitä asetuksella tarkemmin säädetään. min säädetään.
20712: Väkiviinan, edellä 1 -§:n 1 momentissa tarkoi- Väkiviinan, 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen
20713: tettujen alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 5 momen- alkoholivalmisteiden ja 1 §:n 5 momentissa tar-
20714: tissa tarkoitettujen denaturoitujen alkoholipitois- koitettujen denaturoitujen alkoholipitoisten ai-
20715: ten aineiden valmistuksen, maahantuonnin, neiden valmistuksen, maahantuonnin, maasta-
20716: maastaviennin, myynnin, käytön, varastoinnin, viennin, myynnin, käytön, varastoinnin, hallus-
20717: hallussapidon ja kuljetuksen sekä 27 §:n 3 mo- sapidon ja kuljetuksen välittömästä valvonnasta
20718: mentissa tarkoitettujen laivakauppiaan maahan- huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan kuin asetuk-
20719: tuomien alkoholijuomien myynnin välittömästä sella säädetään. Yhtiön tähän valvontatehtävään
20720: valvonnasta huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan asettamat ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
20721: kuin asetuksella säädetään. Yhtiön tähän valvon- symät tarkastajat toimivat virkamiehen vastuulla.
20722: tatehtävään asettamat ja sosiaali- ja terveysminis-
20723: teriön hyväksymät tarkastajat toimivat virkamie-
20724: hen vastuulla.
20725:
20726: 71 §. 71 §
20727: Lääkintöhallitus valvoo lääkkeiksi tahi niiden Lääkintöhallitus valvoo lääkkeiksi tahi niiden
20728: puolivalmisteiksi tai niiden raaka-aineeksi tarkoi- puolivalmisteiksi tai niiden raaka-aineeksi tarkoi-
20729: tettujen alkoholipitoisten aineiden käyttöä ja tettujen alkoholipitoisten aineiden käyttöä ja
20730: myyntiä apteekeissa sekä apteekkitavaratehtaissa myyntiä apteekeissa sekä apteekkitavaratehtaissa
20731: samoin kuin apteekkitavaran tukkuliikkeiden samoin kuin apteekkitavaran tukkuliikkeiden
20732: harjoittamaa maahantuontia ja myyntiä sekä an- harjoittamaa maahantuontia ja myyntiä sekä an-
20733: taa niistä tarkempia määräyksiä. Lääkintöhallitus taa niistä tarkempia määräyksiä. Lääkintöhallitus
20734: valvoo myös sairaaloille, terveyskeskuksille sekä valvoo myös sairaanhoitolaitokstlle ja terveyskes-
20735: lääkintöhallituksen luvalla perustetuille yksityisil- kuksille sekä asianomaisen viranomaisen luvalla
20736: le sairaanhoito- ja tutkimuslaitoksille lääkintätar- perustemille yksityisille tutkimuslaitoksille lää-
20737: koituksessa tai niiden työssä käytettäväksi luovu- kintätarkoituksessa tai niiden työssä käytettäväksi
20738: tettujen alkoholipitoisten aineiden samoin kuin luovutettujen alkoholipitoisten aineiden samoin
20739: alkoholipitoisten lääkkeiden käyttöä. kuin alkoholipitoisten lääkkeiden käyttöä.
20740:
20741:
20742:
20743: 72 §. 72 §
20744: Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat al- Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat al-
20745: koholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun koholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun
20746: hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1 hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1
20747: momentin 11 kohdassa tarkoitetut samoin kuin momentin 11 kohdassa tarkoitetut mainontaa
20748: 70 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua valvontaa koskevat samoin kuin 70 §:n 2 ja 3 momentissa
20749: koskevat määräykset ja ohjeet on toimitettava tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja
20750: tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle sekä alko- ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali- ja ter-
20751: holijuomien vähittäismyynnin, anniskelun, mai- veysministeriölle sekä alkoholijuomien vähittäis-
20752: nonnan sekä mainontaa ja muuta myynninedistä- myynnin, anniskelun, mainonnan sekä mainon-
20753: ruistoimintaa koskevan kiellon osalta myös kun- taa ja muuta myynninedistämistoimintaa koske-
20754: nallisille alkoholitarkastajille. van kiellon osalta myös lääninhallitukselle.
20755: 36 1984 vp. - HE n:o 245
20756:
20757: Voimassa oleva laki Ehdotus
20758:
20759: 73 §. 73 §
20760: Kunnassa, jossa on alkoholijuomien vähittäis- Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
20761: myynti- tai anniskelupaikka, tulee olla kunnalli- tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja
20762: nen alkoholitarkastaja valvomassa, että tätä lakia määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudatetaan.
20763: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä
20764: sekä asetettuja ehtoja noudatetaan. Lääninhalli-
20765: tus voi määrätä, että alkoholitarkastajalla tulee
20766: lisäksi olla apulainen. Lääninhallituksen suostu-
20767: muksella alkoholitarkastajan tai alkoholitarkasta-
20768: jan apulaisen virka voi olla yhteinen kahdelle tai
20769: useammalle kunnalle.
20770: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvontateh-
20771: täviä varten läå'ninhallituksessa on yksi tai useam-
20772: pi alkoholitarkastajan tatkka tarkastajan virka tai
20773: toimi.
20774: 74 §. 74 §
20775: Kunnallisen alkoholitarkastajan ja hänen apu- (74 § kumotaan)
20776: laisensa viran tai sivuviran ylläpitiimisestå' atheu-
20777: tuvat kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
20778: si.rta ja -avustuksista annetun lain (35173) 5 §:n
20779: 2, 4 ja 5 kohdissa tarkoitetut käyttökustannukset
20780: sekä 7 kohdassa tarkoitetut koulutuskustannukset
20781: korvataan kunnalle tämän lain 98 ja 98 a §:n
20782: säännösten mukaisesti.
20783:
20784: 75 §. 75 §
20785: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset oh- Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset oh-
20786: jeet kunnallisen alkoholitarkastajan ja hänen jeet 73 §:sså' tarkoitetun valvonnan suonttamises-
20787: apulaisensa tehtävistä. ta.
20788: Kunnallisen alkoholitarkastajan tai hänen apu-
20789: laisensa virkaan valittavalla tulee olla sosiaali- ja
20790: terveysministen'ön hyväksymä koulutus.
20791: Kunnallisesta alkoholitarkastuksesta määrätään
20792: tarkemmin johtosäännössä.
20793:
20794: 77 §. 77 §
20795: Sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhalli- Sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhalli-
20796: tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla
20797: on oikeus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen on oikeus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen
20798: nojalla asetuksessa tarkoitettua tehdasta ja muuta nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua tehdas-
20799: valmistuspaikkaa ja työpaikkaa, laitosta ja myyn- ta ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaikkaa, lai-
20800: tipaikkaa sekä niiden varastoja, kirjanpitoa, kir- tosta ja myyntipaikkaa sekä niiden varastoja,
20801: jeenvaihtoa, luetteloita ja muita valvonnassa tar- kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luetteloita ja muita
20802: vittavia asiakirjoja. Sama oikeus on alkoholiyh- valvonnassa tarvittavia asiakirjoja. Sama oikeus
20803: tiön asettamalla ja 70 § :n 3 momentissa tarkoite- on alkoholiyhtiön asettamalla ja 70 §:n 3 mo-
20804: tuissa tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriön mentissa tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja
20805: hyväksymällä yhtiön tarkastajalla, sekä olutta terveysministeriön hyväksymällä yhtiön tarkasta-
20806: valmistavan tehtaan osalta tullihallituksen asi- jalla, sekä olutta valmistavan tehtaan osalta tulli-
20807: anomaisella viran tai toimen haltijalla ja vähit- laitoksen asianomaisella viran tai toimen haltijal-
20808: täismyynti- ja anniskelupaikan osalta kunnallisel- la.
20809: la alkoholitarkastajalla.
20810: 1984 vp. - HE n:o 245 37
20811:
20812: Voimassa oleva laki Ehdotus
20813:
20814: 80 §. 80 §
20815: Sosiaali- ja terveysministeriön asianomaisella Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-
20816: viran- tai toimenhaltijalla, alkoholiyhtiöllä ja tuksen asianomaisella viran tai toimen haltijalla
20817: kunnallisella alkoholitarkastajalla on oikeus saada sekä alkoholiyhtiöllä on oikeus saada viranomai-
20818: viranomaisilta virka-apua sekä tarpeellisia tietoja silta virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausun-
20819: ja lausuntoja tämän lain noudattamisen valvo- toja tämän lain noudattamisen valvomista ja
20820: mista ja alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville
20821: selville saamista ja ehkäisemistä varten. saamista ja ehkäisemistä varten.
20822:
20823: 85 §. 85 §
20824: Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta Joka luvattomasti myy tai muutoin korvausta
20825: tai hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvattomas- tahi hyvitystä vastaan luovuttaa taikka luvatto-
20826: ti välittää, kaupaksi tarjoaa tai kaupan pitää masti palkkiota vastaan välittää, kaupaksi tarjoaa
20827: alkoholijuomaa tahi väkiviinaa, tuomittakoon al- tai kaupan pitää alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
20828: koholipitoisen aineen myynnistä sakkoon tai van- on tuomittava alkoholipitoisen aineen myynnistä
20829: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi. sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
20830: deksi.
20831:
20832: jos joku välittää alkoholtjuomaa tai väkiviinaa
20833: zlman palkkiota henkzlölle, jolle alkoholijuomaa
20834: 34 §:n mukaan ei saa myydä, hänet on tuomitta-
20835: va alkoholipitoisen aineen välittä-
20836: misestä ilman palkkiota sakkoon tai
20837: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
20838:
20839: 98 §. (98 § kumotaan)
20840: Valtion tulo- ja menoarvzoon on vuosittain
20841: otettava:
20842:
20843: 4) määräraha käytettäväksi kunnzlle suoritetta-
20844: viin 74 §:ssä tarkoitettuihin korvauksiin.
20845:
20846: 98 a §. (98 a § kumotaan)
20847: Siltä osin kuin tässä laissa ei ole toisin säädetty,
20848: noudatetaan 98 §:ssä tarkoitetusta määrärahasta
20849: kunnzlle suon.tettaviin korvaukszin soveltuvin
20850: osin, mitä kuntien ja kuntainlzittojen valtion-
20851: osuuksista ja -avustuksista annetun lain 7 ja 8
20852: §:ssä sekä 4, 5, 7 ja 9 luvussa valtionosuudesta
20853: käyttökustannuksiin on säädetty.
20854: Valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita stitä,
20855: mtlloin 74 §:ssä tarkoitettuja käyttökustannuksia
20856: on kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
20857: ja -avustuksista annetun lain 8 §:n 1 momentissa
20858: tarkoitetulla tavalla pzdettävä tehtävän asianmu-
20859: kaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina.
20860: Kuntien ja kuntainlzittojen valtionosuuksista ja
20861: -avustuksista annetussa laissa tarkoitettuna val-
20862: tion asianomaisena viranomaisena toimii tässä
20863: laissa säädetyistä toiminnoista azheutuviin kus-
20864: tannuksiin suon.tettavia valtionosuuksia koskevis-
20865: sa asioissa sosiaali- ja terveysministen·ö, kuitenkin
20866: 38 1984 vp. - HE n:o 245
20867:
20868: Voimassa oleva laki Ehdotus
20869: niin, että lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitet-
20870: tuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii
20871: valtiovarainministeriö.
20872: Asetuksella voidaan kuitenkin sosiaali- ja ter-
20873: veysministeriön päätettäväksi 3 momentin mu-
20874: kaan kuuluvia asioita siirtää lääninhallituksille,
20875: joiden tulee nåitä asioita ratkaistessaan noudattaa
20876: sosiaali- ja terveysministeriön antamia yleisiä oh-
20877: jeita.
20878: 100 §. 100 §
20879: Milloin muussa kuin edellä 99 §:n 1 momen- Milloin muussa kuin 99 §:n 1 momentin 2
20880: tin 2 kohdassa tarkoitetussa yleisessä huoneistossa kohdassa tarkoitetussa yleisessä huoneistossa jär-
20881: järjestetään perhejuhla tai muu siihen verrattava jestetään suljettu tilaisuus, voi poliisipiirin pääl-
20882: suljettu tilaisuus, voi poliisipiirin päällikkö, sen likkö sen estämättä, mitä 99 §:ssä säädetään,
20883: estämättä, mitä 99 §:ssä säädetään, jollei ole jollei ole syytä varoa väärinkäyttöä, hakemuksesta
20884: syytä varoa väärinkäyttöä, hakemuksesta sallia asettaminsa ehdoin ja rajoituksin sallia alkoholi-
20885: alkoholijuomien säilyttämisen ja nauttimisen ti- juomien säilyttämisen ja nauttimisen tilaisuudes-
20886: laisuudessa. sa.
20887: 102 §. 102 §
20888: Menetetyksi tuomittu tai muutoin valtiolle Ulosmitattu, menetetyksi tuomittu tai muu-
20889: joutunut alkoholijuoma tai väkiviina luovutetaan toin valtiolle joutunut alkoholijuoma tai väkivii-
20890: alkoholiyhtiölle, joka siitä suorittaa alkoholiyh- na luovutetaan alkoholiyhtiölle. Alkoholiyhtiö
20891: tiön hallintoneuvoston määräämän hinnan. suon"ttaa ulosmitatusta alkoholijuomasta hallin-
20892: Mitä 1 momentissa säädetään koskee myös toneuvoston määräämän hinnan.
20893: ulosmitattuja sanottuja aineita.
20894: 106 §
20895:
20896: Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvoston Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
20897: 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään pää- ton 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään
20898: tökseen tai katsoo hallintoneuvoston tai kunnalli- päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka
20899: sen alkoholitarkastajan toimenpiteen olevan sel- lääninhallituksen toimenpiteen olevan sellaisen
20900: laisen kuin 1 momentissa on sanottu, saa hakea kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea siihen
20901: siihen muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä kolmen-
20902: kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saa- kymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.
20903: misesta.
20904: ------
20905: ----
20906: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20907: kuuta 198 .
20908: Ennen tå'män lain voimaantuloa voidaan ryh-
20909: tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20910: piteisiin.
20911: Alkoholilain 27 §:n 3 momentin nojalla alko-
20912: holiyhtiön laivakauppiaalle antama suostumus
20913: jää voimaan toistaiseksi.
20914: Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja sivu-
20915: virat lakkautetaan tämän lain voimaan tullessa.
20916: Päätoimiset kunnalliset alkoholitarkastajat nimi-
20917: tetään kuitenkin ilman hakumenettelyä 73 §:ssä
20918: tarkoitettuihin alkoholitarkastajan tai tarkastajan
20919: virkoihin. Alkoholitarkasta;i"en tai tarkastajien
20920: aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa sääde-
20921: tään asetuksella.
20922: 1984 vp. - HE n:o 245 39
20923:
20924:
20925:
20926:
20927: 2.
20928: Laki
20929: keskioluesta annetun lain muuttamisesta
20930:
20931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20932: kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun lain (462/68) 16 §:n 2 momentti,
20933: muutetaan 1, 11 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n 1 momentti, 32, 34 ja 37 §, 38 §:n 1
20934: momentti, 39 §:n 2 ja 4 momentti ja 43 §,
20935: näistä 39 §:n 2 ja 4 momentti sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa
20936: (679/76), sekä
20937: lisätään 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla
20938: lailla (404/81), uusi 3 momentti, lakiin uusi 20 a §, 22 §:ään uusi 3 momentti, 28 §:ään uusi 3
20939: momentti sekä lakiin uusi 32 a-32 d § seuraavasti:
20940:
20941: Voimassa oleva laki Ehdotus
20942:
20943: 1 §. 1 §
20944: Tässä laissa tarkoitetaan keskioluella pääasiassa Tässä laissa tarkoitetaan keskioluella pääasiassa
20945: maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käy- maltaista, humalista ja vedestä yksinomaan käy-
20946: misen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka misen avulla valmistettua alkoholijuomaa, joka
20947: sisältää enemmän kuin 2.25, mutta alle 3.7 sisältää enemmän kuin 2,8 tzlavuusprosenttia,
20948: painoprosenttia etyylialkoholia. mutta alle 4, 7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.
20949:
20950: 11 §. 11 §
20951: Mitä alkoholilain 27 §:ssä on säädetty alkoholi- Mitä alkoholilain 27 §:ssä on säädetty alkoholi-
20952: juomien maahantuonnista ja ulkomailta saapu- juomien maahantuonnista ja ulkomailta saapu-
20953: neesta alkoholijuomaa sisältävästä lahja- tai neesta alkoholijuomaa sisältävästä lahja- tai
20954: muusta lähetyksestä ja sen luovuttamisesta vas- muusta lähetyksestä ja sen luovuttamisesta vas-
20955: taanottajalle, on voimassa myös keskioluen osal- taanottajalle sekä vajauksesta aiheutuvasta kor-
20956: ta. vausvelvollisuudesta, on voimassa myös keski-
20957: oluen osalta.
20958:
20959: 16 §
20960:
20961: Antamistan vähittäismyyntioikeuksista on al- (2 mom. kumotaan)
20962: koholiyhtiön ilmoitettava pazkalliselle poliisipii-
20963: rin päällikölle ja kunnalliselle alkoholitarkastajal-
20964: le.
20965:
20966: 19 §. 19 §
20967: Keskiolutta saa vähittäin myydä sinä aikana, Keskiolutta saa vähittäin myydä sinä aikana,
20968: jona vähittäismyyntipaikka, sen mukaan kuin jona vähittäismyyntipaikka, sen mukaan kuin
20969: kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen aukiolosta vähittäiskaupan aukioloajasta on erikseen säädet-
20970: on säädetty tai määrätty, pidetään avoinna ylei- ty tai määrätty, pidetään avoinna yleisölle, jollei
20971: sölle. alkoholiyhtiön hallintoneuvosto ole myyntiazkaa
20972: rajoittanut.
20973: 40 1984 vp. - HE n:o 245
20974:
20975:
20976: Voimassa oleva laki Ehdotus
20977:
20978: 20 §
20979:
20980: Keskiolutta ei saa myydä velaksi tai panttia
20981: vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla. Velaksi-
20982: myyntikiellon osalta alkoholiyhtiön hallintoneu-
20983: vosto voi tarvittaessa antaa poikkeusmääräyksiä.
20984:
20985: 20 a §
20986: jos keskioluen vähittäismyyntipaikassa myydys-
20987: tä keskioluesta on peritty hallintoneuvoston vah-
20988: vistamaa enimmäishintaa korkeampi hinta, on
20989: vähittäismyyntiozkeuden haltijan suon.tettava val-
20990: tiolle määrä, joka vastaa pen·tyn hinnan ja vahvis-
20991: tetun enimmäishinnan våtistå. erotusta.
20992:
20993: 22 §. 22 §
20994: Alkoholiyhtiö voi peruuttaa antamansa keski- Alkoholiyhtiö voi kuultuaan lääninhallitusta ja
20995: oluen vähittäismyyntioikeuden ja poliisipiirin asianomaista vähittäismyyntioikeuden haltijaa pe-
20996: päällikkö tilapäisesti keskeyttää keskioluen myyn- ruuttaa antamansa keskioluen vähittäismyyntioi-
20997: nin, jollei annettuja säännöksiä tai määräyksiä keuden ja poliisipiirin päällikkö tilapäisesti kes-
20998: taikka asetettuja ehtoja noudateta taikka jos keyttää keskioluen myynnin, jollei annettuja
20999: myynnissä havaitaan muuta väärinkäyttöä tai säännöksiä tai määräyksiä taikka asetettuja ehtoja
21000: myyntioikeuden saaneen katsotaan menettäneen noudateta taikka jos myynnissä havaitaan muuta
21001: 15 §:ssä tarkoitetut edellytykset tai luotettavuu- väärinkäyttöä tai myyntioikeuden saaneen katso-
21002: tensa taikka jos vähittäismyyntipaikassa on todet- taan menettäneen 15 §:ssä tarkoitetut edellytyk-
21003: tu epäjärjestystä. set tai luotettavuutensa taikka jos vähittäismyyn-
21004: tipaikassa on todettu epäjärjestystä.
21005:
21006: Edellä 1 momentissa mainittujen epäkohtien
21007: ilmetessä on sen lisäksi, mitå. sanotussa momen-
21008: tissa on säädetty alkoholiyhtiön oikeudesta, lää-
21009: ninhallituksella oikeus kuultuaan alkoholiyhtiötä
21010: ja asianomaista vähittäismyyntiozkeuden haltijaa
21011: kieltää keskioluen myynti määräajaksi, enintään
21012: kuudeksi kuukaudeksi taikka antaa asianomaisel-
21013: le varoitus epäkohdan poistamiseksi ja sen uusiu-
21014: tumisen ehkäisemiseksi.
21015:
21016: 28 §. 28 §
21017: Edellä 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun annis- Edellä 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun an-
21018: keluoikeuden alkoholiyhtiö voi yhtiön hallinto- niskeluoikeuden alkoholiyhtiö voi yhtiön hallin-
21019: neuvoston vahvistamia yleisiä periaatteita ja oh- toneuvoston vahvistamia yleisiä periaatteita ja
21020: jeita noudattaen hakemuksesta asettaminsa eh- ohjeita noudattaen hakemuksesta asettaminsa eh-
21021: doin toistaiseksi antaa yksityiselle tai yhteisölle, doin toistaiseksi taikka määräajaksi, enintään
21022: jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk- viideksi vuodeksi, antaa yksityiselle tai yhteisölle,
21023: set ja vaadittava luotettavuus. jolla harkitaan olevan siihen tarvittavat edellytyk-
21024: set ja vaadittava luotettavuus.
21025:
21026: Mitä alkoholilain 43 §:n 3 momentissa on
21027: säädetty anniskeluoikeuden myöntämisestä, on
21028: noudatettava myös soveltuvin osin keskioluen
21029: anniskeluozkeuksia myönnettäessä.
21030: 1984 vp. - HE n:o 245 41
21031:
21032: Voimassa oleva laki Ehdotus
21033: 32 §. 32 §
21034: Keskioluen anniskelua saa toimittaa ravitsemis- Keskioluen anniskelua saa toimittaa ravitsemis-
21035: liikkeessä sinä aikana, jona tällainen liike, sen liikkeessä sinä aikana, jona tällainen liike, sen
21036: mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai mää- mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai mää-
21037: rätty, pidetään avoinna yleisölle. Tarvittavat rätty, pidetään avoinna yleisölle, jollei alkoholi-
21038: määräykset anniskeluajasta muutoin antaa alko- yhtiö ole anniskeluaikaa rajoittanut. Tarvittavat
21039: holiyhtiö. määräykset anniskeluajasta muutoin antaa alko-
21040: holiyhtiö.
21041:
21042: 32 a §
21043: jos anniskellusta keskioluesta on pen"tty hallin-
21044: toneuvoston vahvistamaa enimmäishintaa korke-
21045: ampi hinta, on anniskeluoikeuden haltijan suon·-
21046: tettava valtiolle määrä, joka vastaa pen"tyn hin-
21047: nan ja vahvistetun enimmäishinnan välistä ero-
21048: tusta.
21049: 32 b §
21050: Mitä alkoholzlain 53 §:ssä on säädetty luvan
21051: myöntämt:restä tanssia sekä sirkus-, van·etee-,
21052: tanssi- ja muita sen kaltaisia esityksiä varten on
21053: voimassa myös keskioluen anniskelupaikan ~sai
21054: ta.
21055:
21056: 32 c §
21057: Mitä alkoholtlain 99 §:ssä on säädetty alkoholi-
21058: juoman ja väkivtinan nauttimisesta, sovelletaan
21059: myös keskioluen osalta.
21060:
21061: 32 d §
21062: Mitä alkoholtlain 100 §:ssä on säädetty alkoho-
21063: lijuomien nauttimisesta ja sätlyttämisestä muussa
21064: kuin sanotun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoite-
21065: tussa yleisessä huoneistossa jiirjestetyssä suljetussa
21066: tilaisuudessa, on voimassa myös keskioluen osal-
21067: ta.
21068: 34 §. 34 §
21069: Mitä 22 §:ssä on säädetty, on myös noudatetta- Mitä 22 §:ssä on säädetty, on myös noudatetta-
21070: va tämän lain nojalla annetun keskioluen annis- va tämän lain nojalla annetun keskioluen annis-
21071: keluoikeuden peruuttamisessa ja anniskelun kes- keluoikeuden peruuttamisessa ja anniskelun kes-
21072: keyttämisessä sekä siitä tehtävässä ilmoituksessa. keyttämisessä sekä siitä tehtävässä ilmoituksessa
21073: samoin kuin varoituksen antamisessa.
21074:
21075: 37 §. 37 §
21076: Mikäli kunnassa on alkoholilain nojalla valittu Lääninhallituksen tehtävistä tämän lain ja sen
21077: kunnallinen alkoholitarkastaja, toimii hän myös nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä
21078: tässä laissa tarkoitettuna kunnallisena tarkastaja- asetettujen ehtojen noudattamisen valvonnassa
21079: na, ja on tarkastajalle kuuluvista tehtävistä sekä on soveltuvin osin voimassa, mitä alkoholilain 73
21080: tarkastajan palkkauksesta ja toiminnasta aiheutu- ja 75 §:ssä on säädetty.
21081: vien menojen korvaamisesta soveltuvin osin voi-
21082: massa, mitä alkoholilain 73-75 §:ssä on säädet-
21083: ty.
21084: 6 4384011663
21085: 42 1984 vp. - HE n:o 245
21086:
21087: Voimassa oleva laki Ehdotus
21088:
21089: 38 §. 38 §
21090: Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on valvoa, Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
21091: että tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
21092: ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi, että alkoho- säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäksi,
21093: liyhtiö ja kunnalliset alkoholitarkastajat suoritta- että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suorittavat
21094: vat niille tämän lain ja sen nojalla annettujen niille tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
21095: säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat val- nösten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta-
21096: vonta- ja muut tehtävät. ja muut tehtävät.
21097:
21098:
21099: 39 §. 39 §
21100:
21101: Tämän lain noudattamisen välittömästä val- Tämän lain noudattamisen välittömästä val-
21102: vonnasta huolehtii alkoholiyhtiö sen mukaan vonnasta, lukuunottamatta 11 §:ssä tarkoitettua
21103: kuin asetuksella säädetään. Vähittäismyynnin, aluksen haltzjan ja laivakauppiaan harjoittamaa
21104: anniskelun, mainonnan sekä mainontaa ja muuta keskioluen maahantuontia, huolehtii alkoholiyh-
21105: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon tiö sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Vä-
21106: noudattamisen paikallinen valvonta kuuluu kui- hittäismyynnin, anniskelun, mainonnan sekä
21107: tenkin lähinnä poliisille ja kunnalliselle alkoholi- mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa
21108: tar~astajalle: Keskioluen my~nti Ja ~a~no~ta. sekä koskevan kiellon noudattamisen paikallinen val-
21109: mamontaa Ja muuta myynmnedtstamtstOlmmtaa vonta kuuluu kuitenkin lähinnä lääninhallituk-
21110: koskevan kiellon noudattaminen Suomen ja ul- selle ja poliiszlle. Keskioluen myynti ja mainonta
21111: komaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis- sekä mainontaa ja muuta myynninedistämistoi-
21112: sa samoin kuin 11 §:ssä tarkoitettu ulkomaan mintaa koskevan kiellon noudattaminen Suomen
21113: liikenteessä olevan aluksen haltijan keskioluen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa
21114: maahantuonti ovat sosiaali- ja terveysministeriön aluksissa ovat sosiaali- ja terveysministeriön välit-
21115: välittömässä valvonnassa. Suorittaessaan 35 §: ssä tömässä valvonnassa.
21116: tarkoitetun laivakauppiaan maahantuoman kes-
21117: kioluen myynnin välitöntä valvontaa toimivat
21118: alkoholiyhtiön tähän valvontatehtävään asetta-
21119: mat ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät
21120: tarkastajat virkamiehen vastuulla.
21121:
21122: Hallintoneuvoston antamat keskioluen vähit- Hallintoneuvoston antamat keskioluen vähit-
21123: täismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvontaa täismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvontaa
21124: koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut yleiset koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut yleiset
21125: määräykset ja ohjeet on toimitettava tiedoksi määräykset ja ohjeet on toimitettava tiedoksi
21126: sosiaali- ja terveysministeriölle, kunnallisille alko- sosiaali- ja terveysministeriölle, lääninhallitukszlle
21127: holitarkastajille ja poliisille. ja poliisille .
21128:
21129: 43 §. 43 §
21130: Mitä on säädetty alkoholilain 102-103 §:ssä Mitä on säädetty alkoholilain 101 §:sså· menet-
21131: menetetyksi tuomitun tai muutoin valtiolle jou- telystä stlloin, kun sanotun lain 99 §:n .l momen-
21132: tuneen taikka ulosmitatun alkoholijuoman luo- tissa tarkoitetun kiellon vastaisesti on nautittu
21133: vuttamisesta alkoholiyhtiölle ja juopuneelta tai alkoholijuomaa tai väkiviinaa, 102 ja 103 §:ssä
21134: suljettuun laitokseen otettavalta tavatun alkoho- menetetyksi tuomitun tai muutoin valtiolle jou-
21135: lijuoman käsittelystä sekä 106 §:ssä oikaisun ja tuneen taikka ulosmitatun alkoholijuoman luo-
21136: muutoksen hakemisesta, on soveltuvin osin voi- vuttamisesta alkoholiyhtiölle ja juopuneelta tai
21137: massa myös tätä lakia käytettäessä. suljettuun laitokseen otettavalta tavatun alkoho-
21138: lijuoman käsittelystä sekä 106 §:ssä oikaisun ja
21139: muutoksen hakemisesta, on soveltuvin osin voi-
21140: massa myös tätä lakia käytettäessä.
21141: 1984 vp. - HE n:o 245 43
21142:
21143: Voimassa oleva laki Ehdotus
21144: Tämä laki tulee vozmaan päivänä
21145: kuuta 198 .
21146: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
21147: tyä lain täytäntöönpanon edellyttämtin toimen-
21148: piteisiin.
21149: Keskioluesta annetun latn 11 §:n nojalla alko-
21150: holiyhtiön laivakauppiaalle antama suostumus
21151: jää voimaan toistaiseksi.
21152:
21153:
21154:
21155: 3.
21156: Laki
21157: raittiustyölain 4 §:n muuttamisesta
21158:
21159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain
21160: (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21161:
21162: Voimassa oleva laki Ehdotus
21163:
21164: 4 § 4 §
21165: Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on huo- Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on huo-
21166: lehdittava raittiuden edistämisestä sekä alkoholi- lehdittava raittiuden edistämisestä sekä alkoholi-
21167: olojen ja alkoholilain (459168) valvonnan seuraa- olojen seuraamisesta.
21168: misesta.
21169:
21170: Tämä laki tulee votmaan päivänä
21171: kuuta 198 .
21172: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
21173: tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
21174: piteiszin.
21175: 1984 vp. - HE n:o 246
21176:
21177:
21178:
21179:
21180: Hallituksen esitys Eduskunnalle päihdehuoltolaiksi
21181:
21182:
21183:
21184:
21185: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21186:
21187: Lakiehdotuksen tarkoituksena on liittää päih- Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavan
21188: dehuolto kiinteämmin osaksi muuta sosiaali- ja hoidon edellytyksiä on selkiinnytetty. Toimenpi-
21189: terveydenhuoltoa. Tavoitteena on kehittää päih- teisiin voidaan ryhtyä vain terveyden vaarantami-
21190: dehuoltoa sellaiseksi, että sen avulla voidaan seen tai väkivaltaisuuteen liittyvillä perusteilla.
21191: ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Päätöksentekomenettelyä on yksinkertaistettu ja
21192: sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä hoitoajat porrastettu siten, että päihteiden käy-
21193: haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttä- töstä johtuvaan kiireellisten toimenpiteiden tar-
21194: jien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja tur- peeseen voidaan paremmin vastata.
21195: vallisuutta. Samalla on tarkoitus kumota irtolais- Esitys on myös osa sosiaalihuollon kokonais-
21196: laki ja järjestää irtolaisina huollettujen henkilöi- uudistusta, joka on käynnistynyt sosiaalihuolto-
21197: den palvelut päihdehuollon keinoin. lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
21198: Lakiehdotuksella pyritään siihen, että päihde- lua ja valtionosuutta koskevan lain antamisella.
21199: huollon palveluja tuotetaan yleisten sosiaali- ja Ehdotettavassa päihdehuoltolaissa määritellään
21200: terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä päihdehuollon keskeiset periaatteet sekä kunnan
21201: päihdehuoltoon erikoistuneissa yksiköissä. Ta- tehtävät päihdehuollon järjestämiseksi. Taloudel-
21202: voitteena on kehittää palvelujärjestelmää siten, liset ja hallinnolliset voimavarat näiden tavoittei-
21203: että hoitoon voidaan hakeutua oma-aloitteisesti den toteuttamiseksi määräytyvät sosiaali- ja ter-
21204: ongelmien varhaisvaiheessa ilman leimautumisen veydenhuollon valtakunnallisten suunnitelmien
21205: pelkoa. Asiakkaan kokonaiskuntoutukseen pyri- mukaisesti.
21206: tään auttamalla häntä ratkaisemaan toimeentu- Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen on tarkoi-
21207: loon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. tus tulla voimaan vuoden 1986 alusta.
21208:
21209:
21210:
21211:
21212: 4384008648
21213: 2 1984 vp. - HE n:o 246
21214:
21215:
21216:
21217:
21218: SISÄLLYSLUETTELO
21219:
21220: Sivu Sivu
21221: YLEISPERUS1ELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2. 1. 1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
21222: 2.1. 2. Erityishuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
21223: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . . 3
21224: 1.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.1.3. Terveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
21225: 2. 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
21226: 1.2. Päihteiden käyttö.......................... 4
21227: 1.3. Tavoitteet................................. 5 3. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutuk-
21228: 1. 3.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
21229: 1. 3. 2. Keskeiset periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . 5
21230: 1.4. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 YKSITYISKOHTAISET PERUS1ELUT.......... 16
21231: 1.4.1. Toimintapuitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1 luku Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
21232: 1.4.2. Toimintamuodot................... 7 2 luku Hoito henkilön tahdosta riippumatta . . . . 20
21233: 1.4.3. Hoito henkilön tahdosta riippumatta 8 3 luku Muutoksenhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
21234: 1.4.3.1. Tavoitteet................. 8 4 luku Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
21235: 1.4.3.2. Keinot.................... 9 5 luku Voimaantulosäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
21236: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . . 11
21237: 2 .1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 LAKI1EKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
21238: 1984 vp. - HE n:o 246 3
21239:
21240:
21241:
21242:
21243: YLEISPERUSTELUT
21244:
21245:
21246: 1. Esityksen yhteiskunnallinen täjien huoltoa koskevan lainsäädännön uudista-
21247: merkitys mista.
21248: Sosiaalihuoltolaissa olevia sosiaalipalveluja ja
21249: 1.1. Yleistä sosiaalihuollon toteuttamista koskevia menettely-
21250: säännöksiä voidaan pääosin soveltaa päihdehuol-
21251: Yhteiskunnan muutokset ovat aiheuttaneet lossa. Päihdehuolto sisältää kuitenkin sellaisia
21252: erilaisten sosiaalisten tehtävien siirtymistä kasva- erityisiä tavoitteita ja toimintamuotoja, jotka
21253: vassa määrin yhteiskunnan suoritettaviksi. Sosiaa- edellyttävät erityislainsäädäntöä. Tämä on tar-
21254: "lihuollon tehtävät ovat 1960-1970- luvuilla peen myös henkilön tahdosta riippumatta toteu-
21255: laajentuneet ja tavoitteet sekä toimintaperiaatteet tettavan hoidon järjestämiseksi. Oikeusturvan ta-
21256: uudistuneet. Sosiaalihuollon palveluja käyttää so- kaamiseksi säännösten tulee olla riittävän yksi-
21257: siaalihuollon perinteisen asiakasryhmän lisäksi tyiskohtaisia.
21258: yhä suurempi osa väestöstä. Sosiaalihuollon pal- Jatkettaessa sosiaalihuollon lainsäädännön uu-
21259: velujen tarvetta arvioitaessa ei enää määräävänä distamista tultaneen käynnistämään valmistelu
21260: tekijänä ole avuntarvitsijoiden taloudellinen ase- kaikkia sosiaalipalveluja ja siten myös päihde-
21261: ma, vaan välitön palvelujen tarve. Sosiaalisten huoltoa koskevien säännösten yhdistämiseksi yh-
21262: ongelmien ei enää nähdä johtuvan vain avuntar- teen yleiseen sosiaalihuoltolakiin. Kun meneil-
21263: vitsijan yksilöllisistä ominaisuuksista, vaan mo- lään oleva sosiaalihuollon lainsäädännön sisällöl-
21264: nien ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien teki- linen uudistaminen on saatu loppuun suoritet-
21265: jöiden ymmärretään vaikuttavan ongelmien syn- tua, ryhdytään toimenpiteisiin sosiaali- ja tervey-
21266: tyyn. denhuollossa henkilön tahdosta riippumatta to-
21267: Sosiaalihuollon kehityksen turvaamiseksi on teutettavien toimenpiteiden sääntelemiseksi yh-
21268: ollut välttämätöntä uudistaa sosiaalihuollon kes- dessä laissa.
21269: keinen lainsäädäntö. Näin on haluttu turvata Päihdehuollon lainsäädännön uudistustarve on
21270: toiminnalliset, hallinnolliset ja taloudelliset edel- tullut esiin päihdehuoltoa käsiteHeissä komiteois-
21271: lytykset sosiaalihuollon kehittämiselle. Suunnit- sa, toimikunnissa ja työryhmissä. Myös lain toi-
21272: telu- ja valtionosuusjärjestelmää uudistamalla on meenpanosta vastuussa olevat viranomaiset, työn-
21273: luotu yhteinen valtionosuusjärjestelmä, johon tekijät ja asiakasjärjestöt ovat tuoneet esiin lain-
21274: myös päihdehuolto kuuluu. säädännön uudistustarpeen. Päihdehuolto on ke-
21275: Uusi sosiaalihuoltolaki (710/82) sekä uusi sosi- hittynyt voimakkaasti erityisesti 1970-luvulla ja
21276: aali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtion- voimassa oleva laki päihdyttävien aineiden vää-
21277: osuutta koskeva laki (677 /82) ovat tulleet voi- rinkäyttäjien huollosta (96/61), jäljempänä PAV-
21278: maan vuoden 1984 alussa. Sosiaalihuoltolaki on laki, on suurelta osin vanhentunut.
21279: sosiaalihuollon peruslaki. Uudella lainsäädännöl- Päihdehuollon tehtävät ovat laajentuneet ja
21280: lä on haluttu kehittää sosiaali- ja terveydenhuol- muuttuneet. Päihteiden käyttö on yleistynyt ja
21281: toa entistä tasapainoisemmin. Uudistuksen erää- päihteiden liikakäyttöön liittyvät sosiaaliset ja
21282: nä tarkoituksena on, että kuntien väliset talou- terveydelliset haitat kasvaneet. Päihteiden ongel-
21283: delliset erot eivät estä riittävän perustoimeentu- makäyttö koskettaa laajoja väestökerroksia. Tarve
21284: lon ja sosiaalipalvelujen turvaamista kuntalaisille. päihteiden ongelmakäytön ennalta ehkäisemi-
21285: Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella py- seen on lisääntynyt. Näkemykset päihteiden on-
21286: ritään myös siihen, että sosiaalihuollon palveluja gelmakäyttäjien ja heidän läheistensä hoito- ja
21287: voidaan laajentaa ja kehittää. tukimahdollisuuksista ovat muuttuneet.
21288: Sosiaalihuoltolaki sisältää sosiaalihuollon pe- Vaikka 1962 voimaan tullutta PAV-lakia onkin
21289: russäännökset. Antaessaan eduskunnalle sosiaali- muutettu, se on edelleen viranomaisaloitteinen
21290: huoltolakiesityksen hallitus edellytti erityisalojen, ja laitoskeskeinen. Laki ei enää muodosta päihde-
21291: muun muassa päihdyttävien aineiden väärinkäyt- huollon kehittämiselle tarpeellista perustaa.
21292: 4 1984 vp. - HE n:o 246
21293:
21294: Päihdehuoltoon liittyy läheisesti myös irtolais- alkoholin merkitys yhtenä kulutustavarana lisään-
21295: lainsäädäntö. Voimassa oleva irtolaislaki (5 7/36) tynyt. Alkoholin ongelmakäytön luonne on myös
21296: on keskeisiltä osiltaan vanhentunut. Monilta osil- muuttunut. Alkoholin kulutuksen ollessa 1950
21297: taan laki on kumoutunut muun sosiaalihuollon luvulla vähäistä olivat alkoholin käyttöön liittyvät
21298: lainsäädännön kehittymisen myötä. PAV-lain ja krooniset sairaudet myös harvinaisia. Toisaalta
21299: irtolaislain kohderyhmät ovat lähes samoja. Lain- juomistilannetta kohti kulutetut alkoholimäärät
21300: säädännön hajanaisuus on vaikeuttanut toimen- olivat usein suuria ja juomiskäyttäytymiseen liit-
21301: piteiden kehittämistä henkilöille, jotka tarvitse- tyvät sosiaaliset ristiriidat varsin selvästi näkyvis-
21302: vat ensisijaisesti päihdehuollon palveluja. sä. Alkoholiongelmat nähtiin ensisijaisesti yksit-
21303: täisiin käyttökertoibio liittyvinä ja niitä tarkastel-
21304: tiin pikemminkin yleisen järjestyksen kannalta
21305: 1.2. Päihteiden käyttö kuin kansanterveyden näkökulmasta.
21306: Kiinnostus alkoholin käytön ja työn väliseen
21307: Alkoholi on maassamme yleisimmin käytetty yhteyteen kasvoi 1970-luvulla. Työikäinen ja
21308: päihde. Vielä vuonna 1950 sen tilastoitu kulutus työssä käyvä väestönosa kuluttaa suurimman osan
21309: oli Suomessa kansainvälisesti varsin vähäistä ( 1, 7 päihteistä. Alkoholin haitat työssä alkoivat näkyä
21310: litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti). Al- lisääntyvinä poissaoloina- ja sairaspäivinä, työta-
21311: koholin käyttö lisääntyi voimakkaasti Euroopassa paturmien kasvuna ja työtehon alentumisena.
21312: erityisesti 1970-luvun alkupuolella. Vuonna 1975 Alkoholisairauksien perusteella myönnettyjen
21313: oli henkeä kohti laskettu kulutus Suomessa nous- työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi. Kiin-
21314: sut vuoteen 1950 verrattuna yli kolminkertaisek- nostus työpaikoilla tapahtuvaa hoitoonohjausta
21315: si, mutta pysyi silti kansainvälisesti verrattain kohtaan kasvoi 1970-luvun alkupuolella, mikä
21316: kohtuullisena (6,2 litraa absoluuttista alkoholia liittyi silloiseen pelkoon työvoiman puutteesta.
21317: asukasta kohti). Tämän jälkeen alkoholin koko- Huumausaineiden käyttö ja lääkkeiden käyttö
21318: naiskulutuksessa ei ole tapahtunut olennaisia päihtymystarkoituksessa muodostavat alkoholin
21319: muutoksia. Vaikka kokonaiskulutus ei lähivuosi- ohella myös merkittävän ongelman. Lääkkeiden
21320: na nousisikaan, tulevat alkoholin sosiaaliset ja väärinkäyttö ja huumausaineiden levinneisyys
21321: terveydelliset haitat 1980-luvulla kuitenkin mah- edellyttää käytön ehkäisyyn ja ongelmakäyttäjien
21322: dollisesti edelleen lisääntymään viiveestä joh- hoitoon liittyvien tekijöiden huomioimista hoito-
21323: tuen. järjestelmän kehittämisessä. Huumausainelain-
21324: Alkoholin kulutus nousi Suomessa alkoholi- säädäntö on maassamme pohjoismaisestikin ver-
21325: lainsäädännön uudistamisen yhteydessä voimak- raten erittäin tiukka. Vaikka esimerkiksi huu-
21326: kaasti vuonna 1969 ja kasvoi edelleen aina 1970- mausaineiden käyttäjien määrä on verrattain sup-
21327: luvun puoliväliin saakka. Tällöin kulutus näytti pea, esiintyy käyttäjäkunnalla vaikeita sosiaalisia
21328: saavuttavan tasapainotilan, johon päästiin, kun ja terveydellisiä ongelmia. Lääkkeiden väärin-
21329: lainsäädännön asettamat esteet oli poistettu. Li- käyttöä ja huumeiden käyttöä voidaan tehokkaas-
21330: sääntyneen alkoholin kulutuksen ohella myös ti ehkäistä pohjoismaisella ja kansainvälisellä yh-
21331: juomatavat muuttuivat jossakin määrin. Yhä pie- teistyöllä.
21332: nempi osa väestöstä oli raitista. Miesten ja nais- Tällä hetkellä päihteiden käytön haitat ym-
21333: ten alkoholinkäyttötavat alkoivat saada samoja märretään laajana, suurta väestönosaa koskettava-
21334: piirteitä. Alkoholin käytön aloittaminen oli siir- na yhteiskunnallisena kysymyksenä. Päihdehait-
21335: tynyt nuorempaan ikään. Eräänlaista riskirajaa, tojen ennaltaehkäisy yhteiskuntapolitiikan eri
21336: jolloin alkoholia käyttävällä henkilöllä saattaa lohkoilla on tullut entistä tärkeämmäksi. Päihtei-
21337: alkaa ilmetä terveydellisiä haittoja, on kuvattu den ongelmakäytön seurauksia hoitavien viran-
21338: käsitteellä suurkulutus. omaisten työnjaossa on tapahtunut huomattavia
21339: Tällaisten suurkuluttajien (60-70 g 1absoluut- muutoksia. Tehtäviä on siirtynyt poliisilta ja
21340: tista alkoholia päivittäin) osuus väestöstä oli li- vankeinhoitoviranomaisilta sosiaaliviranomaisille
21341: sääntynyt. Alkoholin kulutuksen terveydellisiä ja ja lisääntyvässä määrin terveysviranomaisille.
21342: sosiaalisia haittoja alkoi ilmetä eri väestöryhmissä Merkittävä osa alkoholihaitoista on yhteydessä
21343: iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta riip- alkoholin kulutukseen. Kulutuksen lisääntyessä
21344: pumatta. kasvavat alkoholihaitat ja myös päihteiden ongel-
21345: Alkoholin asema yhteiskunnassa on huomatta- makäytöstä kärsivien määrä. Päihteiden ongelma-
21346: vasti muuttunut. Vaikka kokonaiskulutus ei kan- käyttö merkitsee sitä, että yksilöllä on alkoholin,
21347: sainvälisesti verraten ole maassamme korkea, on huumeiden tai lääkkeiden käyttöön liittyviä on-
21348: 1984 vp. - HE n:o 246 5
21349:
21350: gelmia. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy sosi- ongelmakäyttäjien, perheiden ja yhteisöjen toi-
21351: aalisia, psyykkisiä ja fyysisiä tekijöitä. Päihteiden mintakykyisyyttä ja turvallisuutta.
21352: ongelmakäyttöön liittyvät haitat esiintyvät eri Voimassa olevaan lakiin verrattuna on päihde-
21353: henkilöillä erilaisina. Elämäntavasta tai elämänti- huollon tavoite määritelty lakiehdotuksessa huo-
21354: lanteen muutoksesta riippuen saattaa yksilön mattavasti laaja-alaisemmaksi. Ehdotuksella pyri-
21355: päihteiden käyttö vaihdella ja vastaavasti siihen tään luomaan edellytyksiä päihteiden ongelma-
21356: liittyvät ongelmat muuttua. käytön ehkäisyyn vaikuttamalla suunnitteluun ja
21357: muuhun yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon
21358: päihteiden ongelmakäytön ja yleensä sosiaalisten
21359: 1.3. Tavoitteet ja terveydellisten ongelmien vähentämiseksi. La-
21360: kiehdotuksella pyritään siihen, että päihteiden
21361: 1.3.1. Yleistä ongelmakäyttäjät ja heidän läheisensä voivat ha-
21362: kea heille soveltuvia hoito-, huolto- ja kuntou-
21363: tuspalveluja ilman leimautumisen pelkoa. Päih-
21364: Sosiaali- ja terveydenhuollon yleistavoitteet dehuollolla ehkäistään päihteiden ongelmakäyt-
21365: ovat väestön sosiaalisen suoriutumisen, terveyden töä ja vähennetään käytöstä aiheutuneita sosiaali-
21366: sekä turvallisuuden ylläpitäminen ja edistämi- sia ja terveydellisiä haittoja.
21367: nen. Näiden tavoitteiden toteuttamisesta huoleh- Päihdehuollon tavoitteena on myös edistää
21368: tii kasvavassa määrin yhteiskunta perheen ja päihteiden ongelmakäyttäjien, perheiden ja yh-
21369: muiden lähiyhteisöjen rinnalla. Tavoitteita ei teisöjen toimintakykyisyyttä ja turvallisuutta. Ta-
21370: kuitenkaan voida saavuttaa yksinomaan yhteis- voite merkitsee päihteiden ongelmakäyttäjän ja
21371: kunnan toimesta palvelujärjestelmiä tehostamal- hänen läheistensä elinolosuhteiden, sosiaalisen
21372: la. Samanaikaisesti on tuettava ihmisen itsenäistä selviytymisen ja terveydentilan huomioonottavan
21373: selviytymistä erilaisissa vaikeuksissa sekä vahvis- kokonaiskuntoutuksen periaatteen soveltamista.
21374: tettava kansalaisten lähiympäristöään kohtaan Lakiehdotuksella edistetään vapaaehtoista hoi-
21375: tuntemaa solidaarisuutta ja vastuuntuntoa. toonhakeutumista. Lakiehdotus antaa myös mah-
21376: Sosiaalihuollon keskeisenä tavoitteena on yh- dollisuuden hoitaa henkilöä tahdostaan riippu-
21377: teiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa- matta, jos vapaaehtoisuuteen petustuvat toimen-
21378: arvon edistäminen. Päihteiden ongelmakäyttö on piteet eivät riitä ja edellytykset henkilön tahdosta
21379: nähtävä Jaajana yhteiskunnallisena kysymyksenä. riippumatta toteutettavaan hoitoon ovat olemas-
21380: Hoidon ja huollon ohella on kiinnitettävä huo- sa.
21381: miota sellaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden
21382: ehkäisemiseen ja korjaamiseen, jotka lisäävät so-
21383: siaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä niihin 1.3.2. Keskeiset periaatteet
21384: liittyvää päihteiden käyttöä. Päihdehuollossa tu-
21385: lee noudattaa sosiaalihuollossa yleisesti hyväksyt- Lakiuudistuksella edistetään sosiaalihuollossa
21386: tyjä toimintaperiaatteita. Tarjoamalla päihde- hyväksyttyjen palveluperiaatteiden, vapaaehtoi-
21387: huollon palveluja yleisten sosiaali- ja terveyden- suuden, valinnanvapauden, normaalisuuden ja
21388: huollon palvelujen yhteydessä taataan päihteiden oman osallistumisen periaatteen toteuttamista
21389: ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä mahdolli- päihdehuollossa. Mainitut periaatteet sisältyvät
21390: suudet saada palveluja vapaaehtoisuuden ja nor- yleisinä sosiaalihuoltolakiin. Niiden merkitys on
21391: maalisuuden periaatteen mukaisesti. Päihteiden päihdehuollossa kuitenkin niin olennainen, että
21392: ongelmakäyttäjällä ja hänen läheisillään tulee kyseisiä periaatteita koskevat yksityiskohtaisem-
21393: olla oikeus luottamukselliseen hoitosuhteeseen mat säännökset on otettu myös erityislakiehdo-
21394: sekä mahdollisuus osallistua hoidon suunnitte- tukseen.
21395: luun. Lakiuudistuksella kehitetään normaalisuuden
21396: Päihdehuollolla on edellä mainittujen yleista- periaatteen mukaisesti palveluja siten, että ne
21397: voitteiden lisäksi erityistavoitteet, jotka voidaan eivät tarpeettomasti leimaa käyttäjiään. Tarkoitus
21398: ilmaista kolmiosaisina. Päihdehuollolla tarkoite- on parantaa päihteiden ongelmakäyttäjien mah-
21399: taan toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään dollisuuksia saada palveluja sosiaali- ja terveyden-
21400: päihteiden ongelmakäyttöä. Edelleen sillä pyri- huollon yleisten palvelujen yhteydessä. Yleisiä
21401: tään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden palveluja täydennetään tarpeen mukaan päihtei-
21402: ongelmakäytön sosiaalisia sekä terveydellisiä hait- den ongelmakäyttäjien hoitoon erikoistuneilla
21403: toja. Lisäksi sen tavoitteena on edistää päihteiden palveluyksiköillä. Näin on tarkoitus muodostaa
21404: 6 1984 vp. - HE n:o 246
21405:
21406: alueellisesti kattava, monipuolinen ja joustava tamista. Näin luodaan myönteistä ilmapiiriä
21407: palvelujärjestelmä, jolla kyetään tarjoamaan vaih- oma-aloitteiselle hoitoon hakeutumiselle.
21408: toehtoisia hoito- ja muita toimenpiteitä asiakkai-
21409: den erilaisten tarpeiden mukaan.
21410: Päihdehuollossa tulee palveluja tarjota ensisi- 1.4. Keinot
21411: jaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Päihteiden
21412: ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu on 1.4.1. Toimintapuitteet
21413: otettava ensisijaisesti huomioon muun muassa
21414: luomalla päihteiden ongelmakäyttäjälle ja hänen Lakiehdotus perustuu kansainvälisesti hyväk-
21415: läheisilleen mahdollisuus osallistua hoidon ja syttyyn näkemykseen, jonka mukaan päihteiden
21416: huollon suunnitteluun. Myös silloin, kun päih- ongelmakäyttö ymmärretään sosiaali- ja tervey-
21417: teiden ongelmakäyttäjää hoidetaan tahdostaan denhuollon yhteiseksi, molempien hallinnonalo-
21418: riippumatta, on hänelle ja hänen omaisilleen jen yhteistyötä edellyttäväksi toiminta-alueeksi.
21419: luotava tähän mahdollisuus. Luottamuksellisen Tämän vuoksi toimenpiteiden tulee hoidon ja
21420: hoitosuhteen merkitystä korostetaan. Päihteiden huollon ohella olla myös ennalta ehkäiseviä.
21421: ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä vaikeuksia Lakiehdotuksella on haluttu turvata alkanut,
21422: tulee tarkastella ottamalla huomioon heidän ko- jatkuvasti laajeneva yhteistyö terveydenhuollon
21423: ko elämäntilanteensa. Toiminnassa painotetaan kanssa. Terveydenhuoliolle on haluttu luoda
21424: entistä enemmän suunnitelmallisuutta sekä yh- edellytyksiä järjestää ja kehittää päihteiden on-
21425: teistyötä päihteiden ongelmakäyttäjän, hänen lä- gelmakäytön ehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia pal-
21426: heistensä sekä muiden tahojen kanssa. Päihde- veluja niillä valmiuksilla, jotka sillä on.
21427: huollossa ollaan siirtymässä pois yksilö- ja oire-
21428: Ehdotuksen mukaan vastuu päihdehuollon jär-
21429: keskeisestä ajattelutavasta. Kokonaiskuntoutuk-
21430: jestämisestä sosiaalihuollon osalta on sosiaalilau-
21431: sen periaatteen mukaisesti asiakasta autetaan sel-
21432: takunnalla. Se voi järjestää tarpeen mukaiset
21433: vittämään ja ratkaisemaan toimeentuloon, asu-
21434: palvelut kuitenkin yhdessä terveydenhuollon
21435: miseen ja työhön liittyviä ongelmiaan.
21436: kanssa. Siltä osin kuin palveluja tuotetaan tervey-
21437: Päihteiden ongelmakäyttö on sidoksissa kult- denhuollossa, kuuluu lain toimeenpano terveys-
21438: tuurisiin, yhteisöllisiin ja yksilöllisiin tekijöihin. lautakunnalle. Sosiaali- ja terveyslautakunnan
21439: Päihteiden ongelmakäyttö on keskeisesti ihmis- ohella myös muut lautakunnat voivat järjestää
21440: suhteisiin liittyvä vuorovaikutusongelma. Koko- päihteiden ongelmakäyttäjille soveltuvia toimin-
21441: naiskuntoutukseen perustuvassa toiminnassa tue- tamuotoja silloin, kun lain tavoitteiden mukaiset
21442: taan myös päihteiden ongelmakäyttäjän perheen- tehtävät kuuluvat niiden toimialaan. Erityisesti
21443: jäseniä ja muita läheisiä. Tarvittaessa heille järjes- päihteiden ongelmakäytön ehkäisyssä tulee sosi-
21444: tetään kotipalveluja, kasvatus- ja perheneuvontaa aali- ja terveysviranomaisten lisätä yhteistyötä ja
21445: sekä muuta keskusteluhoitoa. Päihteiden ongel- keskinäistä vuorovaikutusta raittiuslautakuntien
21446: makäyttäjää, hänen perhettään ja muita läheisi- kanssa. Myös nuorisolautakunnat ovat tärkeä yh-
21447: ään hoidetaan näin kokonaisuutena, jolloin pa- teistyötaho.
21448: rannetaan heidän mahdollisuuksiaan selvittää it- Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut muodos-
21449: senäisesti ongelmiaan. Kokemukset ovat osoitta- tavat lähtökohdan myös päihdehuollolle. Päihde-
21450: neet, että kokonaisvaltaisella lähestymistavalla huoltoa voidaan toteuttaa myös terveydenhuol-
21451: voidaan olennaisesti vähentää henkilön tahdosta lossa erityisesti päihteiden ongelmakäyttäjien
21452: riippumatta toteutettavan hoidon tarvetta. hoitoon tarkoitetuissa toimintayksiköissä. Yleisiä
21453: Päihdehuolto on järjestettävä siten, ettei asiak- sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voidaan
21454: kaita tarpeettomasti irroiteta normaalista elinym- edelleen kehittää niin, että niiden yhteydessä
21455: päristöstään. Mikäli ympäristön muutos hoidon otetaan huomioon päihteiden ongelmakäyttäjien
21456: järjestämiseksi on välttämätöntä, päihteiden on- erityistarpeet.
21457: gelmakäyttäjälle on luotava mahdollisuuksia Päihdehuollon palveluja voidaan tarjota yleis-
21458: myös tällöin ylläpitää ihmissuhteitaan. ten sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden lisäk-
21459: Ympäristön tulisi voida osaltaan kantaa vas- si päihdehuoltoon erikoistuneissa yksiköissä. Täl-
21460: tuuta henkilöistä, joilla on päihteiden käyttöön laisia yksiköitä on nykyisin lähinnä sosiaalihuol-
21461: liittyviä ongelmia, Tämä edellyttää päihteiden lon piirissä. Päihdehuollon erityispalveluista ja
21462: käytön vaikutuksia sekä päihteiden ongelmakäy- erityishuollon yksiköistä ehdotetaan säädettäväksi
21463: tön ehkäisyä ja hoitoa koskevaa tehokasta tiedot- tarkemmin asetuksella.
21464: 1984 vp. - HE n:o 246 7
21465:
21466: 1.4.2. Toimintamuodot sekä toimia konsultaatio- ja työnohjaustehtävissä.
21467: Nämä ovat sellaisia ulospäinsuuntautuvia toimin-
21468: Sosiaalihuoltolain toimintamuotoja koskevat tamuotoja, joilla parannetaan päihteiden ongel-
21469: säännökset kuten velvoitteet neuvonnasta ja oh- makäyttäjien ja heidän läheistensä tarpeiden
21470: jauksesta, tiedottamisesta ja toimeentulotuesta huomioimista yleisten palveluiden yhteydessä.
21471: eivät edellytä erityisiä säännöksiä päihdehuoltoon Ohjausta ja neuvontaa tulee tarjota sellaisen
21472: sovellettuna. Päihdehuollossa ne ovat kuitenkin hoidon ja huollon yhteydessä, jossa välillisesti
21473: erityisen keskeisiä. Tiedotus-, neuvonta- ja oh- tulee esille päihteiden käyttöön liittyviä ongel-
21474: jaustoiminnalla voidaan lisätä oma-aloitteista mia. Kasvatus- ja perheneuvontaa sekä kotipalve-
21475: hoitoonhakeutumista sekä vähentää asiakkaiden luja voidaan kehittää siten, että niiden yhteydes-
21476: leimautumista sekä hoitoa kohtaan ilmeneviä sä voidaan tarjota palveluja myös päihteiden
21477: ennakkoluuloja. Sosiaaliturvaa ja sosiaalihuollon ongelmakäyttäjille.
21478: palveluja ja etuisuuksia koskeva tiedotus on tär- Päihdehuollossa toteutettavat keskeisimmät so-
21479: keää sen vuoksi, että ainakin osa päihdehuollon siaalihuoltolain mukaiset toimintamuodot sisälty-
21480: asiakkaista elää olosuhteissa, joissa yleinen tiedo- vät sosiaalipalveluihin. Sosiaalityötä koskevia
21481: tus ei heitä helposti tavoita. säännöksiä sovelletaan päihdehuoltoon ilman, et-
21482: Sosiaalihuoltolaki laajentaa sosiaalihuollon toi- tä niitä olisi tarkennettu esitetyssä laissa.
21483: mintamuotoja ehkäisy- ja vaikutustoimintaan. Päihdehuollossa tarkoitetaan sosiaalityöllä sosi-
21484: Sosiaaliset epäkohdat osaltaan synnyttävät, yllä- aalihuollon ammatillisen henkilökunnan suorit-
21485: pitävät ja lisäävät päihteiden ongelmakäyttöä ja tamaa ohjausta ja neuvontaa, päihteiden ongel-
21486: heikentävät asiakkaiden kuntoutumismahdolli- makäytön seurauksiin liittyvää selvittelyä ja mui-
21487: suuksia. Sosiaalisten epäkohtien ehkäiseminen ja ta tukitoimia, joilla edistetään päihteiden ongel-
21488: korjaaminen sekä hyvinvointia edistävien olosuh- makäyttäjien ja heidän läheistensä suoriutumista.
21489: teiden ylläpitäminen ja kehittäminen laajentavat Sosiaalitoimistossa toteutettava sosiaalityö on
21490: merkittävästi päihdehuollon toimintamuotoja. osa päihdehuoltoa. Sosiaalitoimistoja tullaan ke-
21491: Yhteiskuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat hittämään kuntatason peruspalveluyksiköiksi,
21492: keskeisesti päihdehuollon tarpeeseen. Sen vuoksi jotka paikallisen tarpeen mukaan voivat tarjota
21493: on tärkeää pyrkiä tunnistamaan päihteiden on- monipuolisia huolto- ja hoitopalveluja päihtei-
21494: gelmakäyttöön vaikuttavia tekijöitä ja tiedotta- den ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen.
21495: maan niistä päätöksentekijöille. Vaikutustoimin- Päihteiden ongelmakäyttäjien asuminen on
21496: ta tulee laajentaa koskemaan myös sellaisia taho- ensisijaisesti järjestettävä yleisen asuntopolitiikan
21497: ja, jotka voivat parantaa päihteiden ongelma- keinoin, jolloin päävastuu kohtuullisen asumista-
21498: käyttäjien itsenäistä ja omatoimista suoriutumis- son turvaamisessa on asuntoviranomaisilla. Sosi-
21499: ta. Näin ollen yhteistyötahoja muun sosiaali- ja aalihuoltolain mukaan kunnan on kuitenkin
21500: terveydenhuollon ohella ovat muun muassa työ- hankittava tai muutoin varattava käyttöönsä pai-
21501: voimaviranomaiset, asuntoviranomaiset sekä kaa- kallista tarvetta vastaava määrä palvelu- ja tuki-
21502: voituksesta ja rakentamisesta vastaavat viranomai- asuntoja. Sosiaalihuoltolain mukaan asumispal-
21503: set. Näitä ovat myös kulttuuri-, vapaa-aika-, veluja annetaan henkilölle, joka erityisestäsyystä
21504: nuoriso- ja liikuntatoimi ja keskeisesti raittiustoi- tarvitsee apua tai tukea asumisen tai asunnon
21505: mL järjestämisessä. Asumispalvelujen tarjoamiseen
21506: Sosiaalilautakunnan tulee sosiaalihuoltolain tulee tarvittaessa liittää avo- ja tukipalveluja.
21507: mukaan seurata sosiaalihuollon toteutumista Asumispalveluilla on keskeinen asema päihde-
21508: kunnassa sekä järjestää tarpeellista koulutus-, huollossa. Niiden avulla pystytään tehokkaasti
21509: tutkimus- ja kokeilutoimintaa sosiaalihuollon vähentämään laitoshoidon tarvetta sekä paranta-
21510: palvelujen ja menettelytapojen kehittämiseksi. maan henkilön mahdollisuuksia suoriutua itse-
21511: Toiminnan seuraamis- ja kehittämisvelvoite on näisesti.
21512: päihdehuollossa tärkeä erityisesti sen vuoksi, että Sosiaalihuoltolaissa asumispalvelut on määri-
21513: päihdehuollon tehtävät muuttuvat ja laajenevat telty yleisesti. Päihdehuollossa ilmenee kuitenkin
21514: jatkuvasti. Toiminnan kohderyhmät monipuolis- sellaista asumispalvelujen tarvetta, joka jossain
21515: tuvat edelleen. Myös hoidon tarve vaihtelee suu- määrin poikkeaa sosiaalihuoltolain tarkoittamista
21516: resti eri henkilöillä. Kehittämis- ja koulutustoi- asumispalveluista. Päihteiden ongelmakäyttäjälle
21517: minnalla ylläpidetään ja lisätään päihdehuoltoon voidaan tarjota asumispalveluja erityispalveluina,
21518: erikoistuneen henkilöstön valmiutta kouluttaa jolloin sosiaalihuoltolain mukaisia palvelu- ja
21519: muuta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tukiasuntoja on kehitetty soveltuviksi päihteiden
21520: 8 1984 vp. - HE n:o 246
21521:
21522: ongelmakäyttäjien entyrstarpersun. Suurin osa män ulkopuolelle joutuneita tulee tukea palaa-
21523: nykyisin toiminnassa olevista hoito- ja huoltoko- maan takaisin normaaliin työelämään.
21524: deista sekä päihteiden ongelmakäyttäjien tuki- Päihteiden ongelmakäyttäjien työllistäminen
21525: asunnot ovat tällaisia erityishuollon asumispalve- tulee järjestää ensisijaisesti osana työvoimahallin-
21526: luja. non toimintaa. Eräissä tapauksissa henkilön työl-
21527: Päihdehuollossa laitoshoidolla kuntoutetaan listäminen saattaa kuitenkin edellyttää sosiaali-
21528: päihteiden ongelmakäyttäjiä silloin, kun avo- huollon toimenpiteitä. Työhön kuntomtavan toi-
21529: huollon palvelut eivät ole riittäviä tai kun kun- minnan ja suojatyön tavoitteena on parantaa
21530: toutuksen alulle saaminen edellyttää väliaikaista sellaisten henkilöiden mahdollisuuksia sijoittua
21531: sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaihdosta. Päih- normaaliin työelämään, joilla ilmenee erityisiä
21532: teiden ongelmakäyttäjien laitoshoidolla tarkoite- vaikeuksia. Tällaiseen toimintaan sisältyy työn
21533: taan lyhytaikaista kuntouttavaa toimintaa, jota ohella hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä sekä toi-
21534: nykyisin tarjotaan huoltoloissa, katkaisuasemilla meentulopalveluja.
21535: ja eräissä hoito- ja huoltokodeissa. Katkaisuhoi- Yhteistyön merkitys asiakkaiden sekä hoitoa ja
21536: toa ja muuta laitoshoitoa voidaan järjestää myös huoltoa järjestävien viranomaisten ja muiden
21537: terveydenhuollon yksiköissä. tahojen kesken korostuu kokonaiskuntoutuksen
21538: Laitoshoidossa olevien henkilöiden omatoimi- periaatteessa. Lakiehdotuksessa on luotu edelly-
21539: suutta tulee lisätä parantamalla heidän osallistu- tyksiä päihdehuoltoon sekä sen asiakkaiden ase-
21540: mis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Päihdehuol- maan vaikuttavien viranomaisten, järjestöjen ja
21541: lon laitoksia tulee kehittää kuntouttaviksi ja muiden tahojen yhteistoiminnan laajenemiselle
21542: omatoimista suoriutumista edistäviksi. Tämä ja edelleen kehittymiselle. Palvelujen käyttäjien
21543: edellyttää henkilöstörakenteen tarkistuksia ja toi- omaehtoinen järjestötoiminta on osa tarvittavaa
21544: mitilojen parantamista. yhteistyötä. Päihdehuollon toiminnallisista val-
21545: miuksista tulee huolehtia henkilöstön koulutuk-
21546: Laitoshoitoa käytettäessä tulee perusteellisesti
21547: sella ja työnohjauksella sekä valtakunnallisella,
21548: harkita tarvittavan hoitoajan pituus sekä laitos-
21549: alueellisella ja paikallisella tasolla tapahtuvalla
21550: hoidon jälkeen tarvittavat apu- ja tukitoimenpi-
21551: suunnittelulla.
21552: teet. Toteutettaessa laitoshoitoa henkilön tahdos-
21553: ta riippumatta hoidon sisällön tulee olla saman-
21554: suuntaista kuin vapaaehtoisuuteen perustuvassa
21555: 1.4.3. Hoito henktlön tahdosta riippumatta
21556: laitoshoidossa.
21557: Lakiehdotuksen mukaan voidaan päihdehuol- 1.4.3.1. Tavoitteet
21558: lon palveluja järjestää sosiaali- ja terveydenhuol-
21559: lon yleisten palvelujen yhteydessä sekä päihde- Lakiehdotuksella uudistetaan henkilön tahdos-
21560: huoltoon erikoistuneiden toimintayksiköiden ta riippumatta toteutettavan hoidon perusteet ja
21561: palveluina. kytketään toiminta kiinteämmin osaksi muuta
21562: Polikliinisellä päihdehuollolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tahdostaan riippu-
21563: päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheis- matta hoidettavan henkilön ja hänen läheistensä
21564: tensä hoitoa ja kuntoutusta avohoidossa. Toimin- oikeusturvaa ja hänen läheistensä turvallisuutta
21565: ta sisältää sosiaalihuoltolain mukaisen perhe- ja parannetaan. Henkilön tahdosta riippumatta to-
21566: yksilökohtaisen sosiaalityön lisäksi psykoterapeut- teutettavan hoidon tavoitteena voi olla henkilön
21567: tista ja lääkinnällistä hoitoa, terveyskasvatusta itsensä terveyden suojaaminen tai sellaisen henki-
21568: sekä ohjausta ja neuvontaa muiden palvelujen lön läheisten suojaaminen, joka päihteiden käy-
21569: käyttöön. Tällä hetkellä erityishuollon polikliini- tön yhteydessä käyttäytyy muita vaarantaen.
21570: siä palveluja tarjoavat A-klinikat ja nuorisoase- Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavien
21571: mat. toimenpiteiden edellytyksiä selkiinnytetään siten,
21572: Päihdehuoltojärjestelmän eräs tehtävä on pa- että toimenpiteet kohdistuvat mahdollisimman
21573: rantaa työelämässä mukana olevien päihteiden oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
21574: ongelmakäyttäjien mahdollisuuksia säilyttää työ- Sosiaaliviranomaisten ja terveysviranomaisten
21575: paikkansa työvoiman tarpeen vaihteluista huoli- tehtäväjakoa selkiinnytetään. Myöhemmin tapah-
21576: matta. Työpaikoilla tapahtuvan päihteiden on- tuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden
21577: gelmakäyttäjien hoitoonohjauksen kehittämisessä tahdosta riippumatta toteutettavaa hoitoa koske-
21578: tulee huolehtia siitä, ettei päihteiden ongelma- vien säännösten yhdistäminen yhteen lakiin halu-
21579: käyttäjän asemaa työelämässä vaikeuteta. Työelä- taan tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi.
21580: 1984 vp. - HE n:o 246 9
21581:
21582: 1.4.3.2. Keinot 52, muutettu muun muassa lailla 521/77) mu-
21583: kaisesti.
21584: Sosiaali- ja terveysviranomaiset sekä poliisi Lakiehdotuksen mukaan sosiaalitoimen johtava
21585: huolehtivat päihtyneiden käsittelystä ja päihtei- viranhaltija, eräissä tapauksissa myös sosiaalilau-
21586: den ongelmakäyttäjien tahdosta riippumatta to- takunnan puheenjohtaja, huolehtisi lyhyestä,
21587: teutettavasta hoidosta. Hallituksen esityksessä ei enintään viiden vuorokauden tahdosta riippu-
21588: ole tehty muutosehdotuksia lainsäädäntöön, jon- matta toteutettavaan hoitoon määräämisestä hen-
21589: ka perusteella poliisi huolehtii päihtyneiden säi- kilön ollessa väkivaltaisella tavalla vaarallinen
21590: löönotosta sekä heidän toimittamisestaan päihty- ympäristölleen. Päätös olisi heti alistettava lää-
21591: neiden käsittelystä annetun lain (461 17 3) mukai- ninoikeuden vahvistettavaksi.
21592: seen hoito- tai säilytyspaikkaan. Poliisi vastaa Lakiehdotuksen mukaan pitempiaikaista, enin-
21593: entiseen tapaan järjestyksenpitoon liittyvistä teh- tään 30 vuorokauden hoitoa koskevasta päätök-
21594: tävistä sosiaali- ja terveysviranomaisten huoleh- senteosta huolehtisi lääninoikeus sosiaalilauta-
21595: tiessa välittömän hoidon järjestämisestä. kunnan esityksestä. Tahdosta riippumatta toteu-
21596: tettavan hoidon enimmäisaika ehdotetaan 30
21597: Lakiehdotuksessa säädetään toimenpttetsta,
21598: vuorokaudeksi. Henkilö voitaisiin toimittaa sa-
21599: joilla päihteiden ongelmakäyttäjiä voidaan hoitaa
21600: man päätöksen perusteella hoitoon vain kerran.
21601: tahdostaan riippumatta joko sosiaali- tai tervey-
21602: Sosiaalilautakunnan tulisi pyrkiä järjestämään lä-
21603: denhuollon keinoin. Voimassaolevan PAV-lain
21604: hiympäristönsä, lähinnä perheensä turvallisuutta
21605: mukaiset henkilön tahdosta riippumatta toteu-
21606: vaarantavan henkilön hoito vapaaehtoisuuteen
21607: tettavan hoidon edellytykset ovat pääasiallisesti
21608: perustuvin, lähinnä avohuollon toimenpitein.
21609: käyttäytymiseen liittyviä ja sosiaalisesti painottu-
21610: Lakiehdotuksen mukaan sosiaalilautakunta voisi
21611: neita. Eräitä säännöksiä on käytetty erittäin har-
21612: tehdä pitempiaikaista, enintään 30 vuorokauden
21613: voin toimenpiteisiin ryhtymisen edellytyksenä.
21614: pituista tahdosta riippumatta toteutettavaa hoi-
21615: Uuteen lakiin ehdotetaan otettavaksi kaksi pää-
21616: toa koskevan esityksen lääninoikeudelle vain, jos
21617: perustetta henkilön tahdosta riippumatta toteu-
21618: tettaviin toimenpiteisiin ryhtymiselle. Näitä ovat se voi osoittaa, että vapaaehtoisuuteen perustuvat
21619: toimenpiteet eivät ole mahdollisia tai ne ovat
21620: henkilön oman terveyden vaarantuminen {ter-
21621: osoittautuneet riittämättömiksi.
21622: veysvaara) ja muiden henkilöiden turvallisuuden
21623: vaarantaminen väkivaltaisella käyttäytymisellä Tilanteet joissa toimenpiteisiin voidaan joutua
21624: (väkivaltaisuus). Päätöksenteon ehdotetaan mää- ryhtymään henkilön tahdosta riippumatta, voi-
21625: räytyvän hoidon edellytyksen perusteella. Henki- daan jakaa kahteen sen mukaan, onko henkilön
21626: lön hoitoon määräämisestä väkivaltaisuuden pe- oma tahto saatu selville.
21627: rusteella huolehtisivat sosiaaliviranomaiset ja ter- Toimenpiteisiin voidaan joutua ryhtymään
21628: veysvaaran perusteella toteutettavasta hoitoon henkilön tahdosta riippumatta tilanteessa, jossa
21629: määräämisestä terveysviranomaiset. Päätöksente- hänen tahtoaan ei ole voitu saada selville. Näin
21630: ko ehdotetaan järjestettäväksi siten, että kiireelli- voidaan joutua menettelemään lähinnä silloin,
21631: seen hoi~on tarpeeseen voidaan vastata nykyistä kun vaikeassa myrkytystilassa tai vastaavassa oleva
21632: paremmtn. henkilö toimitetaan hoitoon terveysvaaran perus-
21633: Tavoitteena vastata kiireelliseen, henkilön it- teella. Lisäksi on tapauksia, joissa toimenpiteisiin
21634: sensä tai hänen ympäristönsä suojaamisen tarpee- ryhdytään vastoin henkilön ilmaisemaa tahtoa.
21635: seen on lakiehdotuksessa päädytty ehdottamaan Tällaisiin tilanteisiin joudutaan enstSIJatsesti
21636: lyhyttä, enintään viiden vuorokauden hoitoaikaa. päihteiden ongelmakäyttäjän ollessa väkivaltai-
21637: Mainittua lyhytaikaista hoitoa koskeva päätöksen- nen, mutta mahdollisesti myös terveysvaaran pe-
21638: teko-oikeus ehdotetaan annettavaksi yhdelle hen- rusteella. Jos hoito toteutetaan ilman henkilön
21639: kilölle. ilmaisemaa tahtoa, edellytetään erityisen perus-
21640: Lääkäri huolehtisi toisen lääkärin antaman lää- teellista harkintaa. Hoitoyksikön vastuu on täl-
21641: kärinlausunnon perusteella päätöksenteosta, jon- löin merkittävä, koska sen tulee lopettaa hoito
21642: ka tavoitteena olisi suojella henkilön omaa ter- heti, kun edellytykset sen jatkamiseen lakkaavat.
21643: veyttä. Henkilön tahdosta riippumatta toteutet- Jos toimenpiteisiin on jouduttu ryhtymään
21644: tava hoito voisi terveysvaaran perusteella kestää terveysvaaran perusteella siten, että henkilön tah-
21645: viisi vuorokautta. Tämän jälkeen henkilön hoita- toa ei ole voitu tietää, on hänen omaa mielipi-
21646: minen tahdostaan riippumatta terveydenhuollon dettään tiedusteltava heti kun se on mahdollista.
21647: yksikössä olisi mahdollista mielisairaslain {187 1 Jos hoidon jatkaminen katsotaan tarpeelliseksi,
21648: 2 438400864B
21649: 10 1984 vp. - HE n:o 246
21650:
21651: tulee henkilökunnan perustella jatkohoidon tar- tuloon ja ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset py-
21652: ve. Jos henkilön hoitoa kuitenkin on tarpeen ritään järjestämään myös hoidon jälkeen. Tehok-
21653: jatkaa ja siihen on asianmukainen määräys, saate- kaimrnatkaan hoidolliset toimenpiteet laitoshoi-
21654: taan henkilön tahdosta riippumatta aloitettua don aikana eivät riitä asiakkaan elämäntilanteen
21655: hoitoa joutua jatkamaan hänen tahtonsa vastai- parantamiseksi, jos hän hoidon jälkeen joutuu
21656: sesti, Jos hoitohenkilöstö katsoo, että hoidon palaamaan ilman tukea niihin olosuhteisiin, jot-
21657: jatkaminen ei ole perusteltua ottaen huomioon ka osaltaan ovat vaikuttaneet hänen päihteiden
21658: henkilön ilmaisema tahto ja muut seikat, on ongelmakäyttöönsä ja väkivaltaisuutensa lisäänty-
21659: henkilö päästettävä pois hoitopaikasta. miseen. Asiakkaan selviytymisen kannalta on
21660: Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavan erityisen tärkeää asumisen järjestäminen.
21661: hoidon edellytykset on lakiehdotuksessa jaettu Tarjoamalla päihdehuollon palveluja voidaan
21662: terveyteen ja väkivaltaisuuteen liittyviin. Terveys- eräissä tapauksissa välttyä lastensuojelulain (683/
21663: vaaran perusteella henkilö voidaan määrätä hoi- 83) mukaisten asiakkaan tahdosta riippumatta
21664: toon, jos hän on välittömässä hengenvaarassa tai toteutettavien toimenpiteiden käytöstä. Lasten-
21665: saamassa vakavan terveydellisen vaurion. Jos hen- suojeluviranomaisten ja päihdehuollon viran-
21666: kilön päihteiden käyttöön liittyy perheenjäsenen omaisten yhteistyötä on haluttu lisätä edellyttä-
21667: tai muun henkilön terveyden, turvallisuuden tai mällä, että sosiaalilautakunnan on otettava huo-
21668: henkisen kehityksen väkivaltainen vaarantami- mioon tahdostaan riippumatta hoitoon toimite-
21669: nen, hänet muiden suojaamiseksi voidaan määrä- tun henkilön lasten hoidon ja tuen tarve.
21670: tä hoitoon väkivaltaisuuden perusteella. Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa
21671: Väkivaltaisuuden perusteella saatetaan joutua hoitoa on haluttu kehittää useilla tavoin. Nykyi-
21672: määräämään henkilö hoitoon lähinnä perheen sen lain mukainen hoitoonmääräämismenettely
21673: sisäisissä tai vastaavissa tapauksissa, joihin liittyy on osoittautunut hitaaksi ja monimutkaiseksi.
21674: läheiseen kohdistuvaa väkivaltaisuutta. Merkittä- Voimassa olevan lain mukaan henkilö on voitu
21675: vään osaan perheen sisäisestä väkivallasta liittyy toimittaa hoitoon samalla lääninoikeuden pää-
21676: joko väkivaltaisen henkilön tai väkivallan koh- töksellä useita kenoja. Lakiehdotuksessa on sel-
21677: teen päihteiden käyttöä. Osa perheen sisäisestä kiinnytetty hoitoon määrääiDisen edellytyksiä ja
21678: v_äkivallasta luetaan meillä asianomistajarikoksik- nopeutettu lyhytaikaista hoitoa koskevaa päätök-
21679: st. sentekoa. Ehdotuksen mukaan hoitoon määrää-
21680: Perheen sisäinen väkivalta saattaa haitata joko minen edellyttää aina uutta päätöstä. Lakiehdo-
21681: vanhempien tai lasten terveyttä, turvallisuutta tai tuksessa on lähdetty siitä, että henkilön tahdosta
21682: henkistä kehitystä. Väkivallan käyttö on yleensä riippumatta toteutettaviin toimenpiteisiin ryhdy-
21683: ilmaus vanhempien välisistä ristiriidoista, joita ei tään ensisijaisesti kiireellisiä toimenpiteitä edel-
21684: ole kyetty ratkaisemaan. Yhden perheenjäsenen lyttävissä tilanteissa. Ehdotuksen mukaan kaikki
21685: osoittaminen päävastuulliseksi perheen sisäisissä hoitoon määräämistä koskevat päätökset on pan-
21686: ristiriidoissa ja niihin liittyvässä väkivallassa ei tava heti täytäntöön. Jos enintään viiden vuoro-
21687: yleensä paranna perheenjäsenten valmiuksia sel- kauden hoitoa koskevaa päätöstä ei ole voitu
21688: vittää ristiriitatilanteita, vaan päinvastoin saattaa panna täytäntöön yhden vuorokauden tai enin-
21689: ylläpitää ja vahvistaa perheessä vallitsevia lukkiu- tään 30 vuorokauden hoitoa koskevaa päätöstä
21690: tuneita asenteita. Erittäin tärkeää on kehittää viiden vuorokauden kuluessa, se raukeaa. Tämän
21691: sellaisia toimenpiteitä, joilla selvitetään perheen jälkeen edellytetään uutta päätöstä. Hoitomää-
21692: sisäisiä ristiriitoja välittömästi niiden ilmetessä. räysten välittömällä täytäntöönpanemisella on
21693: Tämä edellyttää sosiaalityön menetelmien kehit- haluttu vaikuttaa siten, että hoitoon toimittamis-
21694: tämistä. Menetelmiä kehitettäessä on lähdettävä ta ei koeta rangaistuksena.
21695: siitä, että asiakkaat eivät aina hae apua omasta Lakiehdotuksessa korostetaan hoitoyksiköiden
21696: aloitteestaan. Muutoin voidaan joutua tilantei- tehtäviä henkilön tahdosta riippumatta toteutet-
21697: siin, joissa väkivaltaan turvautuva toimitetaan tavaa hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Samoin
21698: laitoshoitoon ilman, että ongelmia on pyritty painotetaan hoitoyksiköiden vastuuta asiakkaan
21699: selvittämään perheen sisällä ennen henkilön tah- asumisen, toimeentulon ja muun tuen järjestä-
21700: dosta riippumatta toteutettaviin toimenpiteisiin miseen laitoshoidon jälkeen.
21701: ryhtymistä. Hoitoyksiköiden eri henkilöstöryhmien välistä
21702: Asiakkaan kokonaiskuntoutusta on haluttu vuorovaikutusta on haluttu tehostaa hoitoryhmil-
21703: edistää edellyttämällä sosiaalilautakunnan huo- lä, joita eri sosiaalihuollon hoitopaikkoihin on jo
21704: lehtivan siitä, että henkilön asumiseen, toimeen- perustettu oma-aloitteisesti. Hoitoryhmillä on
21705: 1984 vp. - HE n:o 246 11
21706:
21707: hoidon suunnittelua ja toteuttamista koskevia eivät päihdehuollossa ole riittävästi selkiintyneet.
21708: tehtäviä, jotka muotoutuvat tarkemmin kunkin Samat sosiaalitoimen viranhaltijat ovat joutuneet
21709: hoitoyksikön tarpeiden mukaan. toimeenpanemaan sekä PA V-lakia että irtolaisla-
21710: Asiakkaiden omalla aktiivisuudella ja hoitoon kia.
21711: motivoitumisella on suuri merkitys päihteiden Päihteiden ongelmakäyttäjiin on voitu kohdis-
21712: ongelmakäyttäjien huollossa. Edellyttämällä asia- taa toimenpiteitä viimeksi mainittujen lakien
21713: kasryhmien perustamista ainakin pitempiaikaista sekä vuoden 1984 alussa kumotun huoltoapulain
21714: hoitoa toteuttaviin toimintayksiköihin on luotu (116/ 56) perusteella. Sosiaalihuollon ja tervey-
21715: edellytyksiä päihteiden ongelmakäyttäjien oman denhuollon kesken vakiintuneen· työnjaon mu-
21716: panoksen lisäämiselle laitoshoidon aikana. Ta- kaan psykoottiset ja vaikeista vieroitusoireista
21717: voitteena on osaltaan edistää asiakkaiden ja toi- kärsivät päihteiden ongelmakäyttäjät on voitu
21718: mintayksikön henkilökunnan vuorovaikutusta. sijoittaa psykiatriseen sairaalahoitoon mielisairas-
21719: Asiakkaiden omasta aloitteestaan käynnistämän lain nojalla. Poliisi voi ottaa säilöön päihtyneen
21720: toiminnan on todettu lisäävän hoitoyksikön poliisilain (84/66) 19, 20 tai 22 §:n perusteella
21721: myönteistä kanssakäymistä paikkakunnan muun tai päihtyneiden käsittelystä annetun lain perus-
21722: väestön kanssa. Näin on saatu tehokkaasti hoi- teella.
21723: toon mukaan myös päihteiden ongelmakäyttäjien PAV-laki, irtolaislaki ja huoltoapulaki ovat
21724: perheenjäseniä ja muita läheisiä, käytännössä kytkeytyneet läheisesti toisiinsa so-
21725: Asiakkaiden oikeusturvaa on parannettu sel- vellettaessa laitoshoitoa koskevia säännöksiä päih-
21726: kiinnyttämällä edellytyksiä, joilla henkilö voi- teiden ongelmakäyttäjiin. Lakien mukaiset hoi-
21727: daan eristää ollessaan laitoshoidossa tahdostaan toon toimittamisen edellytykset ovat kuitenkin
21728: riippumatta. Eristämisaikoja on myös lyhennetty. vanhentuneet ja osoittautuneet liian tulkinnan-
21729: varaisiksi. Lakien epäyhtenäinen rahoituspohja
21730: on osaltaan vinouttanut niiden käyttöä. Valtio on
21731: 2. Nykyinen tilanne Ja astan val- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja val-
21732: mistelu tionosuutta koskevan lain voimaantuloon saakka
21733: rahoittanut irtolaislain ja huoltoapulain mukaiset
21734: 2 .1. Lainsäädäntö ja käytäntö toimenpiteet lähes kokonaan. Lakien soveltami-
21735: sessa on ilmennyt suuria paikkakuntakohtaisia
21736: 2.1.1. Yleistä eroja riippuen viranomaisten omaksumasta käy-
21737: tännöstä ja valittavina olevista toimenpidevaihto-
21738: Aikaisemmin päihteiden liikakäytön seurauk- ehdoista.
21739: sissa on nähty keskeisinä käyttöön välittömästi Päihdehuollon tavoitteet ja sisältö ovat muut-
21740: liittyvät niin sanotut akuuttihaitat. Päihteiden tuneet olennaisesti voimassaolevaan PAV-lakiin
21741: käytön haittojen valvonta kuului näin ensisijai- verrattuna. Päihdehuollon palvelujen piiriin ha-
21742: sesti poliisin toimialaan. Sittemmin alkoholin keutuu yhä enemmän henkilöitä, joita ei tavano-
21743: käytön seurauksissa ovat korostuneet sosiaaliset ja maisessa mielessä voida pitää alkoholisteina.
21744: terveydelliset haitat. Päihteiden liikakäyttöön PAV-lairi mukainen, viranomaisaloitteeseen pe-
21745: liittyvien pitkäaikaisten haittojen merkityksen li- rustuva korostuneesti yhteiskunnan suojaamiseen
21746: sääntyessä viranomaisten työnjaossa on tapahtu- pyrkivä toimintajärjestelmä ei enää sovellu nyky-
21747: nut vastaavasti muutoksia. Sosiaaliviranomaisten hetken tarpeisiin. .
21748: lisäksi terveydenhuoltoviranomaiset ovat alkaneet Toteutettava päihdehuolto perustuu keskeisiltä
21749: yhä suuremmassa määrin kantaa vastuuta päih- osiltaan sosiaalihuollossa omaksuttuihin valin-
21750: teiden ongelm;tkäyttäjien hoidosta. nanvapauden, omatoimisuuden ja palvelun peri-
21751: PAV-lakia edeltänyt alkoholistilaki on vuodel- aatteisiin. Terveydellisiin tekijöihin kiinnitetään
21752: ta 1936 (60/ 36). Sen toimintaperiaatteet ja enenevässä määrin huomiota. Päihteiden ongel-
21753: -muodot olivat rinnakkaiset samaan aikaan voi- makäyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitetut
21754: maan tulleen irtolaislain kanssa. Keskeistä mo- palvelut lisääntyivät erityisesti 1970-luvulla.
21755: lemmille oli yhteiskunnan suojaamistehtävien Päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoitetut avohoi-
21756: korostuminen ja asteittain tehostuvat, pitkäaikai- don yksiköt saatettiin valtionavun piiriin vuonna
21757: seen pakkohoitoon päätyvät toimenpiteet. Myös 1975 voimaan tulleella PAV-lain muutoksella,
21758: vuonna 1962 voimaan tullut PAV-laki muodostui mikä lisäsi voimakkaasti kuntien tuottamia päih-
21759: viranomaisaloitteiseksi ja laitoskeskeiseksi. Hoi- dehuoltopalveluja. Samalla myös yksityisille toi-
21760: dolliset ja järjestyksenpitoon liittyvät tehtävät mintayksiköille turvattiin oikeus harkinnanvarai-
21761: 12 1984 vp. - HE n:o 246
21762:
21763: seen valtionapuun. Lain muutoksen eräs myön- Sitoumuksen antamisen jälkeen häntä voidaan
21764: teinen vaikutus oli asiakkaiden tahdosta riippu- pitää hoidossa myös vastoin tahtoaan. Käytän-
21765: matta toteutettavan hoidon tarpeen vähenemi- nössä lain sallimia hoidon määräaikoja ei kuiten-
21766: nen. Avohoidon ja asumispalvelujen kehittämi- kaan ole ollut tarpeellista soveltaa. Sosiaalihalli-
21767: nen laajensi vapaaehtoisuuteen perustuvien toi- tuksen vuonna 1974 antaman ohjeen mukaan on
21768: menpiteiden käyttömahdollisuutta. Tällä hetkel- säännönmukaisesti käytetty yhden kuukauden pi-
21769: lä päihdehuollon palveluja tarjotaan päihteiden tuisia hoitoaikoja.
21770: ongelmakäyttäjien lisäksi myös heidän perheenjä- Huoltolasta ehdollisesti tai lopullisesti päästet-
21771: senilleen ja muille läheisilleen. Päihteiden ongel- ty henkilö joutuu valvontaan yhdeksi vuodeksi.
21772: makäyttäjiä ja heidän läheisiään hoidetaan yleis- Valvonta-aikaa voidaan jatkaa vuodella. Lain mu-
21773: ten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden piiris- kaan huoltolasta ehdollisesti päästetty voidaan
21774: sä sekä päihdehuoltoon erikoistuneissa yksiköissä. valvonnan aikana palauttaa huoltolaan, jos hän
21775: Päihdehuollon tiedotustoiminnan kohteena on käyttää väärin päihdyttäviä aineita. Huoltolaan
21776: koko väestö. määräämisestä ja valvontaan määräämisestä päät-
21777: Voimassa olevan PA V-lain sisältämä huolletta- tää lääninoikeus sosiaalilautakunnan tai poliisi-
21778: van määritelmä pohjautuu voittopuolisesti asiak- päällikön esityksestä.
21779: kaan ympäristölleen aiheuttamiin sosiaalisiin Poliisiviranomainen voi ryhtyä päihteiden on-
21780: haittoihin. Henkilöön voidaan soveltaa lain mu- gelmakäyttäjää koskeviin turvallisuustoimenpitei-
21781: kaisia toimenpiteitä, jos hän viettää juopottele- siin, jos se on välttämätöntä huollettavan vaaral-
21782: vaa elämää tai toistuvasti käyttää väärin alkoholi- lisuuden takia. Laitoshoidon tarpeen ollessa
21783: pitoista ainetta ja on esimerkiksi väkivaltainen, muutoin erittäin kiireellinen voidaan huollettava
21784: vaarana itselleen tai muiden terveydelle ja turval- sosiaalilautakunnan tai sen asianomaisen osaston
21785: lisuudelle, läheisilleen rasitukseksi, aiheuttaa pa- puheenjohtajan, poliisipäällikön ja lääkärin yksi-
21786: hennusta ja häiriöitä asunnossaan, laiminlyö per- mielisellä, niin sanotulla toimikuntapäätöksellä,
21787: heensä elatuksen tai on huoltoavun tarpeessa. toimittaa huoltolaan, sairaalaan tai muuhun vas-
21788: Rangaistus moottoriajoneuvon kuljettamisesta taavaan huoltolaitokseen enintään kuukaudeksi
21789: juopuneena sekä vähintään kolme kahdentoista jo ennen lääninoikeuden päätöstä. Käytännössä
21790: kuukauden aikana tapahtunutta juopumuspidä- näitä toimikuntapäätöksiä ei juurikaan ole tehty.
21791: tystä ovat lain mukaan riittävät edellytykset huol- Edellytykset, joilla henkilö voidaan PAV-lain
21792: totoimenpiteisiin ryhtymiselle. Nuoreen, 18-24 mukaan toimittaa hoitoon tahdostaan riippumat-
21793: -vuotiaaseen henkilöön voidaan lakia soveltaa jo ta ovat osoittautuneet vanhentuneiksi ja osin
21794: muun muassa yhden juopumuspidätyksen perus- liian tulkinnanvaraisiksi. Edellytyssäännösten so-
21795: teella. veltaminen onkin johtanut siihen, että toimenpi-
21796: Voimassa olevassa PAV -laissa on omaksuttu teet eivät ole kohdistuneet henkilöihin, joiden
21797: asteittain tehostuva toimintajärjestelmä, jossa kuntoutumisen käynnistämiseen voitaisiin vai-
21798: pääpaino on viranomaisaloitteessa. Lain mukaan kuttaa myönteisesti henkilön tahdosta riippumat-
21799: on aluksi käytettävä neuvontaa ja ohjausta. Mikä- ta toteutettavilla keinoilla. Toimenpiteet ovat
21800: li niistä ei ole apua, huollettava voidaan määrätä kohdistuneet yksipuolisesti asunnottorniin sekä
21801: valvontaan. Valvonta kestää lain mukaan vuoden vaikeassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa
21802: ja sitä voidaan jatkaa yhdellä vuodella. Valvon- oleviin. Heidän auttamisensa edellyttää kuiten-
21803: nassa olevan liikkumisvapautta paikkakunnalta kin ensisijaisesti asumismahdollisuuksien paran-
21804: toiselle voidaan rajoittaa. tamista, erityistoimenpiteitä työllistämisen järjes-
21805: Ellei huollettavaa valvonnallakaan ole saatu tämiseksi sekä avohuollon hoito- ja tukitoimia.
21806: vapautumaan päihdyttävien aineiden väärinkäy- Lakisääteisen päihteiden ongelmakäyttäjien
21807: töstä, voidaan hänet määrätä huoltolassa hoidet- neuvonnan, ohjauksen, valvonnan ja henkilön
21808: tavaksi. Huoltolahoitoaika on PAV-lain mukaan tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon järjes-
21809: yksi vuosi. Jos henkilöä on hoidettu huoltolassa täminen kuuluu sosiaalilautakunnalle ja sen alai-
21810: viranomaisten määräyksestä kolmen vuoden ku- sille sosiaalitoimistoille. Eräillä suuremmilla paik-
21811: luessa ennen määräyksen antamista, on hoitoaika kakunnilla edellä mainitut tehtävät sekä myös
21812: kaksi vuotta. toimeentulotukipäätösten esittely hoidetaan
21813: Päihteiden käyttöön liittyviin ongelmiinsa hoi- käyttämällä erityisesti päihdehuoltoon tarkoitet-
21814: toa haluava voi hakeutua huoltolaan vapaaehtoi- tua henkilökuntaa. Tällä hetkellä sosiaalitoimis-
21815: sesti. Tällöin hänen on voimassa olevan lain toissa työskentelee vajaat sata sosiaalitarkkaajaa
21816: mukaan sitouduttava hoitoon enintään vuodeksi. erityisesti päihdehuollon tehtävissä.
21817: 1984 vp. - HE n:o 246 13
21818:
21819: Riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi Keskimääräinen vankilassaoloaika oli 3 5 vuoro-
21820: lakisääteiset valvontaan ja toimeentulotukeen kautta, pisin 61 vuorokautta. lrtolaisuudesta tut-
21821: liittyvät tehtävät painottuvat sosiaalitoimistojen kittavat ovat kotoisin pääasiassa Helsingin seu-
21822: työssä liiallisesti. Toimiqnassa ei riittävästi ole dulta, harvemmin muualta Suomesta.
21823: kyetty huomioimaan päihteiden ongelmakäyttä-
21824: jien ja heidän läheistensä sosiaalista, terveydellis- lrtolaistutkittavien tilanne on tavallisesti hyvin
21825: tä ja taloudellista tilannetta kokonaisuutena. La- vaikea. Yleensä he ovat pitkälle alkoholisoitunei-
21826: kisääteisen huollon toimenpiteiden kohteena oli ta, huonokuntoisia ja potevat usein vakavia tai
21827: vuonna 1975 noin 10 000 henkilöä, vuonna 1982 pitkäaikaisia sairauksia. Irtolaistutkittavat ovat
21828: heitä oli noin 17 200. Lisäys johtuu ensisijaisesti säännönmukaisesti sellaisen sosiaalisen ja tervey-
21829: siitä, että sosiaalitoimistojen palveluja on haettu dellisen huollon tarpeessa, jonka tarjoamiseen
21830: yhä enemmän oma-aloitteisesti keskustelu- ja vankilaviranomaisilla ei ole riittäviä mahdolli-
21831: muuta hoitoa tarvittaessa. suuksia.
21832: lrtolaislaki on vuodelta 1936. lrtolaisuuden
21833: tunnusmerkkejä ovat sen mukaan kuljeksiva elä- lrtolaishuollon toimenpiteet ovat sisällöltään
21834: mä, työn vieroksunta, kerjuu sekä epäsiveellinen paljolti verrattavissa PA V-lain mukaiseen neu-
21835: elämä. Laki perustuu suurelta osin vuoden 1883 vontaan, ohjaukseen ja valvontaan. Laitossijoitus
21836: irtolaisasetukseen. Laki on muodostanut asteit- kuten päihdehuollonkin henkilön tahdosta riip-
21837: tain tehostuvan huoltojärjestelmän, jonka mukai- pumatta toteutettavat toimenpiteet edellyttävät
21838: sia toimenpiteitä ovat olleet varoitus, valvonta, lääninoikeuden päätöstä. lrtolaislain mukaisten
21839: työlaitos ja pakkotyö. Myös PAV-laki perustuu toimenpiteiden kohteena olleet henkilöt ovat
21840: vastaaviin asteittain tehostuviin toimenpiteisiin. lähes aina päihdehuollon tarpeessa. Käytännössä
21841: Muun lainsäädännön kehittymisen myötä irto- kunnat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta
21842: laislain mukaisiksi toimenpiteiksi ovat jääneet ovatkin luopuneet soveltamasta irtolaislakia. Sen
21843: varoitus, valvonta sekä toimittaminen huoltolaan henkilöryhmän huolto, johon lakia aikaisemmin
21844: lääninoikeuden päätöksellä. on sovellettu, on yhä useammin järjestetty päih-
21845: lrtolaislain soveltamisessa on huomattavia alu- dehuollon keinoin. Tällä hetkellä huoltoloissa on
21846: eellisia eroja. Niiden ilmenemistä ei voida selit- irtolaislain perusteella muutamia henkilöitä, joi-
21847: tää yksinomaan sillä, että irtolaisuuden tunnus- den huolto edellyttää sosiaali- ja terveysvirano-
21848: merkistön täyttävät henkilöt keskittyisivät tietyil- maisten yhteistyötä lakiuudistuksen tultua voi-
21849: le paikkakunnille. Yleisin peruste toimenpiteisiin maan.
21850: ryhtymiselle on ollut työn vieroksunta. Perintei-
21851: set irtolaishuollon perusteet, kuten kuljeksiva lrtolaislain mukaisia irtolaisuuden tunnus-
21852: elämä, kerjuu sekä ammattihaureus ja epäsiveel- merkkejä ei enää voida pitää sellaisina edellytyk-
21853: linen elämä edustavat tällä hetkellä ainoastaan sinä, joilla sosiaali- ja terveydenhuollossa vallitse-
21854: viidettä osaa kaikista tapauksista. Vuosina vien käsitysten mukaan voitaisiin ryhtyä toteutta-
21855: 1977-1982 irtolaishuollon toimenpiteiden koh- maan huoltotoimenpiteitä henkilön tahdosta
21856: teeksi joutuneiden määrä väheni 700:sta vajaa- riippumatta. lrtolaislain toimeenpanoon liittyy
21857: seen 500:aan. Vuonna 1982 sovellettiin noin useita seikkoja, jotka tekevät lain kumoamisen
21858: 70 % :iin toimenpiteiden kohteeksi joutuneista välttämättömäksi.
21859: joko varoitusta tai valvontaa eli lievimpiä toimen-
21860: piteitä. Käytännön yhdenmukaistamiseksi on osoittau-
21861: Irtolaislain mukaan henkilöä voidaan pitää tunut tarpeelliseksi koota yhteen lakiin säännök-
21862: huoltolassa (aikaisemmin työlaitoksessa) kuusi set, joiden nojalla päihteiden ongelmakäyttäjiä
21863: kuukautta, tietyissä tapauksissa vuoden. Huolto- voidaan hoitaa tahdostaan riippumatta sosiaali-
21864: lasta pääsyn jälkeen henkilö on irtolaisvalvonnas- huollon toimenpitein. Lainsäädännön uudistami-
21865: sa, joka kestää yleensä kuusi kuukautta. sen tämän vaiheen jälkeen tulee ajankohtaisesti
21866: Mahdollista huoltolasijoitusta edeltää tutkinta- yhdentää säännöksiä, jotka koskevat asiakkaiden
21867: aika vankilassa. Vuonna 1982 säilytettiin vanki- tahdosta riippumatta toteutettavia toimenpiteitä
21868: lassa irtolaisuudesta tutkittavana yhteensä 25 koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä yhtey-
21869: naista, joilla oli 43 vankilakäyntiä kyseisenä dessä selvitetään tarvittaessa myös poliisin sekä
21870: vuonna. Samaan aikaan säilytettiin vankilassa sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuukysymyk-
21871: irtolaisuudesta tutkittavana 60 miestä, joilla oli set päihtyneiden käsittelyssä ja ensivaiheen hoi-
21872: 102 vankilakäyntiä. dossa.
21873: 14 1984 vp. - HE n:o 246
21874:
21875: 2.1. 2. Erityishuolto Vuonna 1982 huoltotoissa oli hoidossa noin
21876: 7 000 päihteiden ongelmakäyttäjää vapaaehtoi-
21877: Lakisääteinen päihdehuolto kuuluu kunnille, sella sitoumuksella. PA V-lain perusteella tahdos-
21878: joissa tehtävää hoitaa sosiaalilautakunta ja sen taan riippumatta hoitoon toimitettujen määrä on
21879: alainen sosiaalitoimisto. Erityishuollon palvelut entisestään vähentynyt. Vuonna 1982 heitä oli
21880: täydentävät sosiaalitoimiston palveluja. Ne on enää 191. Sosiaalihallituksen tilastojen mukaan
21881: tarkoitettu päihteiden ongelmakäyttäjille ja hei- vuonna 1982 kahdessa irtolaisten hoitoon tarkoi-
21882: dän läheisilleen. Kunnat ylläpitävät erityishuol- tetussa huoltolassa hoidettiin noin 130 henkilöä
21883: lon yksiköitä tarpeen mukaan. Kuntien alkaessa irtolaislain perusteella.
21884: saada vuoden 1975 PAV-lain muutoksen jälkeen
21885: valtionosuutta avohuollon palveluyksikköjä var-
21886: ten lisääntyi avohuollon määrä voimakkaasti. 2.1.3. Terveydenhuolto
21887: Päihdehuollon palveluja tarjotaan yli 200 eri-
21888: tyishuollon toimintayksikössä. Vuonna 1982 toi- Päihteiden ongelmakäyttöön liittyvien terveys-
21889: minnassa oli 48 A-klinikkaa, 9 nuorisoasemaa, 19 palvelujen käytön tilastoimi on puutteellista.
21890: katkaisuhoitoasemaa, 14 huoltolaa, 30 hoitoko- Virallinen tilastoimi sisältää vain perinteiset alko-
21891: tia, 28 huoltokotia, 12 ensisuojaa, 18 yhteisma- holisairaudet, kuten esimerkiksi alkoholipsykoo-
21892: joitusyksikköä, 22 tukiasuntoyksikköä ja 4 muuta sin ja maksakirroosin. Alkoholiperäiset sairaudet,
21893: yksikköä. alkoholin käyttöön liittyvät tapaturmat, alkoholi-
21894: Ensimmäiset A-klinikat perustettiin jo 1950- ja lääkemyrkytykset sekä mielenterveydelliset on-
21895: luvulla. Vuonna 1982 A-klinikoita oli 48 ja niissä gelmat näkyvät entistä selvemmin lisääntyneenä
21896: henkilökuntaa noin 350. Asiakkaita hoidettiin terveydenhuollon palvelujen käyttönä. Vuonna
21897: samaan aikaan noin 29 000. Vuonna 1982 oli 1978 oli yleissairaaloiden hoitopäivistä alkoholin
21898: toiminnassa 9 nuorisoasemaa, henkilökuntaa käyttöön liittyviä 6 % ja sairaaloiden päivystys-
21899: niissä oli noin 60 ja asiakkaita kävi hoidossa noin poliklinikoiden hoitopäivistä vastaavasti 13 %.
21900: 2 800. Vuonna 1982 työskenteli 19 katkaisuhoi- Samana vuonna 3 % terveydenhuollon avohoito-
21901: toasemalla noin 130 henkilöä. Niiden noin 240 käynneistä liittyi alkoholin ja muiden päihteiden
21902: hoitopaikalla oli katkaisuhoidossa samaan aikaan käyttöön. Alkoholiin liittyvä terveyspalvelujen
21903: yli 8 000 asiakasta. käyttö on vuoden 1978 jälkeen lisääntynyt aina-
21904: Vuonna 1982 hoito- ja huoltokotien 1 360 kin suuremmilla paikkakunnilla.
21905: paikalla hoidettiin noin 5 000 asiakasta. Samana Terveydenhuollon yksiköissä tarjotaan myös
21906: vuonna niissä kertyi lähes 440 000 hoitopäivää. erityisesti päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoi-
21907: Viime vuosina erityisesti huoltokotien määrää on tettua hoitoa. Katkaisuhoitoa on tarjottu joiden-
21908: lisätty. Henkilökuntaa hoito- ja huoltokodeissa kin terveyskeskusten vuodepaikoilla. Työterveys-
21909: ensisuojat mukaanlukien oli vuonna 1982 hie- huollossa on hoidettu entistä enemmän työpai-
21910: man alle 500. Vuonna 1982 oli ensisuojissa koilta hoitoonohjattuja päihteiden ongelmakäyt-
21911: 126 000 hoitopäivää. Asumispalvelujen niukkuu- täjiä. Joidenkin terveyskeskusten yhteyteen on
21912: desta johruen ensisuojia on jouduttu käyttämään liitetty A-klinikkapalveluja. Mielenterveystoimis-
21913: myös pitempiaikaiseen, jopa jatkuvaan asumi- tojen ja päihteiden ongelmakäyttäjien erityis-
21914: seen. Keskimääräinen hoitoaika ensisuojissa oli- huollon yhteistyö on lisääntynyt.
21915: kin 36 vuorokautta, joissakin osissa maata jopa Huoltoloiden mahdollisuudet tarjota lääketie-
21916: yli neljä kuukautta. teellistä hoitoa ovat huonommat kuin terveyden-
21917: Huoltolatoiminta on perinteisintä päihteiden huollon yksiköiden. Jos henkilö on psyykkisesti
21918: ongelmakäyttäjien hoitoa. Jo 1930-luvulla perus- tai somaattisesti liian sairas, häntä ei PAV-lain
21919: tettiin ensimmäiset alkoholistiparantolat. Laitos- mukaan tule sijoittaa huoltolaan. Tästä syystä
21920: paikkoja ei sanottavasti ole lisätty viimeisen vuo- vaikeammin sairaita päihteiden ongelmakäyttäjiä
21921: sikymmenen aikana. Avohoitopalveluilla ja eri- on hoidettu yleissairaaloissa ja psykiatrisissa sai-
21922: tyisesti asumispalveluilla on voitu korvata laitos- raaloissa. Erityisesti päihteiden ongelmakäyttäjil-
21923: hoidon käyttöä. Huoltolapaikat lisääntyivät vuo- le tarkoitettuja palveluja on viime aikoina kehi-
21924: sina 1978-1982, kun osa työlaitospaikoista tetty terveydenhuollon yksiköissä.
21925: muutettiin huoltolapaikoiksi työlaitostoiminnan Psykiatrisissa sairaaloissa on päihteiden ongel-
21926: päättyessä. Vuonna 1982 oli huoltoloissa hieman makäyttäjille tarjottu katkaisuhoitoa erityisesti
21927: yli 1 000 asiakaspaikkaa, henkilökunnan määrä niillä paikkakunnilla, joilla ei ole ollut riittäviä
21928: oli noin 450. katkaisuhoitomahdollisuuksia. Huumeiden ja
21929: 1984 vp. - HE n:o 246 15
21930:
21931: lääkkeiden väärinkäyttäjien vierotushoitoa on nisteriössä ja päihdeasiain neuvottelukunnan sih-
21932: myöskin järjestetty terveydenhuollon yksiköissä. teeristössä.
21933: Terveydenhuollossa toteutettavasta päihteiden Ehdotuksen henkilön tahdosta riippumatta to-
21934: ongelmakäyttäjien hoidosta on saatavissa vain teutettavaa hoitoa koskeva osa on yhteensovitettu
21935: sairaaloita koskevia tilastotietoja. Vuoden 1975 vuoden 1984 alusta voimaan tulleen lastensuoje-
21936: poistoilmoituksen mukaan oli yleis- ja psykiatri- lulain sekä valmisteltavana olevan mielenterveys-
21937: sissa sairaaloissa diagnoosilla aikoholismi sekä työtä koskevan lain vastaavien säännösten kanssa.
21938: lääke- ja huumausainehimo yhteensä noin 9 500 Valmistelutyössä on huomioitu muun muassa
21939: hoitotapausta. Viimeisen käytettävissä olevan tie- sosiaalisesti työrajoitteisten asemaa selvittävän
21940: don mukaan luku on vuoteen 1982 mennessä toimikunnan mietintö (1980: 54), sosiaalihalli-
21941: noussut noin 12 OOO:een. Keskimääräinen hoito- tuksen tiedotus- ja vaikutustyöryhmän raportti
21942: aika oli psykiatrisissa sairaaloissa 36 vuorokautta, (1983), työmarkkinaosapuolten toimesta Työtur-
21943: yleissairaaloissa viisi vuorokautta. vallisuuskeskuksessa valmistettu päihteiden on-
21944: gelmakäyttäjien hoitoonohjausta työelämässä kä-
21945: sittelevä tutkimus (1983) sekä sosiaali- ja terveys-
21946: 2.2. Asian valmistelu ministeriön tutkimus lrtolaisrekisteri 1983 (12/
21947: 1984).
21948: Useat komiteat ja toimikunnat ovat 1970-
21949: luvun alkupuolelta lähtien selvittäneet päihde-
21950: huollon järjestämistä. Tämän esityksen valmiste- 3. Esityksen organisatoriset ja
21951: lussa on voitu tukeutua muun muassa seuraavien taloudelliset vaikutukset
21952: asiantuntijaelinten työhön:
21953: Lakiehdotuksessa on kysymys ensisijaisesti
21954: Komitea tai toimikunta Mietinnön n:o päihdehuollon sisällöllisestä uudistamisesta.
21955: Huollon organisaatiota ei ole tarkoitus tässä yh-
21956: Huumausainekomitea .......... . 1969:B 53 teydessä muuttaa, vaan se jää sosiaali- ja tervey-
21957: P~h~yneiden käsittelyn selvittely- denhuollon uusissa yleislaeissa määriteltyjen pe-
21958: tOimlkunta ..................... . 1969:B 85 rusteiden varaan. Terveydenhuollon osuutta hoi-
21959: Sosiaalihuollon periaatekomitea .. 1971:A 25 don järjestämisessä pyritään lisäämään. Päävastuu
21960: Huumausaineneuvottelukunta ... 1971:B 39 päihdehuollon järjestämisestä on edelleen kun-
21961: Asunnottomien alkoholistien nilla. Valtion ylläpitämät toimintayksiköt tulevat
21962: huoltotoimikunta .............. . 1972:B 85 jatkamaan toimintaansa ja niiden tehtävien mah-
21963: Korvikealkoholitoimikunta ..... . 1973:53 dollinen uudelleenarviointi jää myöhempien pää-
21964: Järjestys- ja turvallisuusasiain toi- tösten varaan. Yksityisillä palvelujen tuottajilla
21965: mikunta ....................... . 1974:94 tulee edelleen olemaan merkittävä osuus päihde-
21966: huollossa. On aiheellista korostaa, että eri toi-
21967: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi- mintayksiköiden tulee saada säilyttää aikaisem-
21968: miva päihdeasiain neuvottelukunta jätti vuonna mat hoitomenetelmänsä ja toimintamuotonsa,
21969: 1978 mietinnön (1978:40), joka sisälsi ehdotuk- ellei aiemmin selostetuista päihdehuollon peri-
21970: sen laiksi päihdeongelmaisten huollosta. aatteista muuta johdu.
21971: Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lakiehdotuk- Kuntien keskusjärjestöjen ja valtion välillä on
21972: sesta lausunnot yli kahdeksaltakymmeneltä viran- käyty kunnallistaloutta koskevista neuvotteluista
21973: omaiselta, laitokselta ja järjestöltä. Tämän poh- ja suositusten antamisesta allekirjoitetun sopi-
21974: jalta päihdeasiain neuvottelukunta on jatkanut muksen, niin sanotun järjestelyasiakirjan, mukai-
21975: valmistelutyötä kuullen laajasti alan henkilökun- set neuvottelut.
21976: nan ja luottamushenkilöiden edustajia. Syksyllä Lakiehdotuksesta ei sinänsä aiheudu muutok-
21977: 1982 neuvottelukunta jätti sosiaali- ja terveysmi- sia valtion tai kuntien talouteen. Mahdolliset
21978: nisteriölle uuden lakiehdotuksen, jossa lausunnot resurssilisäykset ja palvelujärjestelmän kehittämi-
21979: oli huomioitu. Hallituksen esityksen valmistelua nen toteutetaan yleisen sosiaali- ja terveyden-
21980: on tämän jälkeen jatkettu sosiaali- ja terveysmi- huollon suunnittelujärjestelmän puitteissa.
21981: 16 1984 vp. - HE n:o 246
21982:
21983: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21984:
21985: 1 luku Päihdehuollon ensisijainen tehtävä on vähen-
21986: tää päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä sosiaali-
21987: Yleiset säännökset sia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää asiakkai-
21988: den toimintakykyä. Yksilön päihdeongelma on
21989: 1 §. Tavoitteet. Säännös sisältää päihdehuol- usein sidoksissa perheen tai muun lähiyhteisön
21990: lon tavoitteet, jotka ovat päihteiden ongelmakäy- vuorovaikutussuhteissa ilmeneviin vaikeuksiin.
21991: tön sekä siihen liittyvien sosiaalisten ja terveydel- Ratkaisemattomat ongelmat lähiympäristössä voi-
21992: listen haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen vat ylläpitää päihteiden ongelmakäyttöä. Päihde-
21993: sekä päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen lä- huollon asiakkaita voivat olla sekä päihteiden
21994: heistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistä- ongelmakäyttäjät että heidän läheisensä. Ongel-
21995: mmen. makäyttäjän ja hänen läheisensä hoitaminen saat-
21996: taa edellyttää sekä sosiaali- että terveydenhuollon
21997: Päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät haitat
21998: palvelujen järjestämistä. Varsinaisen hoidon li-
21999: saattavat elämäntilanteesta riippuen vaihdella
22000: säksi on tarvittaessa huolehdittava petustoimeen-
22001: suuresti eri henkilöillä. Tämä edellyttää päihde-
22002: tulon järjestämisestä.
22003: huollon kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuol-
22004: Asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen
22005: lon yleisten palvelujen yhteydessä sekä erityisesti
22006: merkitsee sitä, että päihteiden ongelmakäyttäjä
22007: päihdehuoltoon tarkoitettujen toimintayksiköi-
22008: voidaan riittävien edellytysten vallitessa toimittaa
22009: den kehittämistä siten, että erilaisen tuen ja
22010: hoitoon myös tahdostaan riippumatta.
22011: hoidon tarpeeseen kyetään joustavasti vastaa-
22012: 2 §. Päihde. Lakiehdotuksessa päihteellä tar-
22013: maan.
22014: koitetaan kaikkia sellaisia aineita, joita käytetään
22015: Päihteiden ongelmakäytön sekä ongelmakäyt- päihtymistarkoituksessa. Päihteiden ongelma-
22016: töön liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten hait- käyttöä ei tule tarkastella eikä hoitomenetelmiä
22017: tojen ehkäisyyn liittyy muun muassa tiedottamis- eriyttää yksipuolisesti aineiden laadun mukaan.
22018: ta, päihteiden saatavuutta sekä yleistä yhteiskun- Päihteiden ongelmakäyttäjät ovat usein niin sa-
22019: tapolitiikkaa koskevaa vaikuttamista. nottuja sekakäyttäjiä ja käyttävät samanaikaisesti
22020: Tiedottamalla päihteiden ongelmakäytön syn- useita eri päihteitä. Perusongelmat eri aineiden
22021: tyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä pa- käyttäjillä ovat paljolti samoja. Tavallisimmin
22022: rannetaan ympäristön mahdollisuuksia tukea päihteenä käytetään alkoholia, erilaisia lääkkeitä,
22023: päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheis- huumausaineita ja teknisiä liuottimia.
22024: tensä pyrkimyksiä selvittää ongelmiaan. Näin Humala on tavallisessa kielenkäytössä vakiintu-
22025: voidaan vähentää myös leimautumisen pelkoa ja nut tarkoittamaan alkoholin aiheuttamaa päihty-
22026: alentaa hoitoonhakeu tumiskynnystä. mystilaa. Huumausaineiden, lääkkeiden ja tek-
22027: Vaikuttaminen päihteiden saatavuuteen mer- nisten liuottimien päihdekäytössä pyritään saa-
22028: kitsee lähinnä vaikuttamista siten, että hoitotyös- maan aikaan humalaan verrattava tila. Lääkkeitä
22029: tä saadut kokemukset huomioidaan alkoholia ja näin käytettäessä puhutaan tällöin lääkkeiden
22030: keskiolutta koskevan lainsäädännön soveltamises- väärinkäytöstä tai lääkkeiden ongelmakäytöstä.
22031: sa. Tavoitteena tulee olla sellainen alkoholipoli- Huumausaineet eivät muodosta kuitenkaan si-
22032: tiikka, jolla paikalliset olosuhteet ja kulttuuri säisesti yhtenäistä ryhmää. Huumausaineasetuk-
22033: huomioon ottaen ehkäistään päihteiden ongel- sessa (282/81) on lueteltu aineet, joita kutsutaan
22034: makäyttöä vaikuttamalla muun muassa alkoholin huumausaineiksi. Tällaisia aineita ovat vuoden
22035: saatavuuteen. 1961 huumausaineyleissopimuksen (SopS 43/65)
22036: Päihteiden ongelmakäyttöä voidaan ehkäistä ja ja psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuk-
22037: vähentää vaikuttamalla yhteiskuntapoliittiseen sen (SopS 60/76) mukaiset aineet ja valmisteet
22038: suunnitteluun. Tämä merkitsee vaikuttamista yh- sekä eräät muut tarkemmin mainitut aineet,
22039: dyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen, asumi- joilla on huumaava tai siihen rinnastettava vaiku-
22040: sen järjestämiseen, työllisyyspolitiikkaan sekä tus.
22041: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan. Päihteiden Psykotrooppiset aineet muuttavat ihmisen
22042: ongelmakäytön syntyyn ja ongelmakäyttäjien psyykkisiä toimintoja. Psykotrooppisia aineita
22043: hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä tulee tiedot- koskevassa yleissopimuksessa mainittuja psykoak-
22044: taa asianomaisille viranomaisille ja päätöksenteki- tiivisesti vaikuttavia aineita kutsutaan yhteisnimi-
22045: jöille. tyksellä psykotrooppiset aineet. Lääketieteellisen
22046: 1984 vp. - HE n:o 246 17
22047:
22048: käytön lisäksi natta aineita saatetaan käyttää Kun ehdotetussa 3 §: ssä säädettäisiin kunnan
22049: niiden psyykkisten vaikutusten takia myös päih- velvollisuudesta päihdehuollon järjestämiseen,
22050: tymystilan saavuttamiseksi. määrittelisi 4 §:n viittaus SVOL:iin kunnan vel-
22051: Huumausaineasetus sisältää myös ne lääkeai- vollisuuden laajuuden ja valtion velvollisuuden
22052: neet, joita voidaan käyttää huumaavassa tarkoi- osallistua siihen.
22053: tuksessa. Tavanomaisessa kielenkäytössä lääkkei- Lakiehdotukseen sisältyy paitsi aineellisoikeu-
22054: den päihdekäyttö on erotettu omaksi ryhmäk- dellisia myös menettelytapoja koskevia säännök-
22055: seen. Huumausaineet voidaan jakaa perinteisiin siä. Niiltä osin kuin lakiehdotuksessa ei ole toisin
22056: huumausaineisiin (heroiini, ooppiumi ja muut säädetty, päihdehuollossa tulee sovellettavaksi
22057: niiden kaltaiset aineet), lääkeaineisiin, kannabis- myös yleinen menettelyä koskeva 1 päivänä tam-
22058: valmisteisiin (hasis ja marihuana), amfetamiini- mikuuta 1983 voimaan tullut hallintomenettely-
22059: tyyppisiin aineisiin sekä tinneriin ja muihin tek- laki (598/82) ja sosiaalihuoltolain menettelyä
22060: nisiin liuottimiin. koskevat säännökset.
22061: 3 §.Päihdehuollon järjestäminen. Päihdehuol- 5 §. Elinolosuhteistin ja elämäntapozhin vai-
22062: lon palveluja ovat tuottaneet perinteisesti valtio, kuttaminen. Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan
22063: kunnat sekä yksityiset järjestöt ja yhteisöt. Ensisi- kunta on alueellaan velvollinen toimimaan sosi-
22064: jaisesti palvelujen järjestäminen on ollut kunnan aalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epä-
22065: tehtävä. Lakiehdotuksen mukaan velvollisuus kohtien poistamiseksi. Sosiaalihuoltoasetuksen
22066: päihdehuollon järjestämiseen säilyisi edelleen (607/83) 1 §:ään sisältyy sosiaalihuoltolakia täy-
22067: kunnilla. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi ehdot- dentävä säännös sosiaalilautakunnan tehtävistä
22068: taa, että kunnan tulee huolehtia päihdehuollon mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Lakieh-
22069: järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellai- dotuksen 5 §:llä on tarkoitus korostaa ja täyden-
22070: sena kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. tää mainittua sosiaalihuoltolain säännöstä erityi-
22071: Päihdehuolto on sosiaali- ja terveydenhuollon sesti päihteiden ongelmakäyttöön liittyviltä osin.
22072: yhteistä toiminta-aluetta. Sosiaali- ja terveyden- Kiinnittämällä huomiota päihteiden ongelma-
22073: huollon piirissä järjestettävät toiminnat tulee yh- käyttöä yleisesti lisääviin tekijöihin kunnan viran-
22074: teensovittaa paikallisella tasolla siten, että kunta- omaisten tulisi seurata muun muassa rakenteelli-
22075: laisilla on käytettävissään kokonaisvaltainen päih- sia tekijöitä, uusien asuntoalueiden rakentamista,
22076: dehuollon palvelujärjestelmä. Päihdehuollon jär- vanhojen saneeraamista sekä kulttuuri- ja harras-
22077: jestämisvastuu kuuluu sosiaalihuollon osalta so- tustoiminnan palvelujen tuottamista. Viran-
22078: siaalilautakunnalle ja siltä osin kuin päihteiden omaisten tulisi seurata alkoholin ja muiden päih-
22079: ongelmakäyttö on terveydellinen kysymys, ter- teiden kulutusta sekä saatavuutta pyrkien tuotta-
22080: veyslautakunnalle. maan keinoja päihteiden ongelmakäytön vähen-
22081: 4 §. Suhde muihin lakezhin. Sosiaalihuoltolaki tämiseksi sekä alkoholinkäyttötapojen parantami-
22082: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta seksi kunnassa.
22083: ja valtionosuudesta annettu laki, josta myöhem- Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulisi ehdotuk-
22084: min käytetään lyhennystä SVOL, sääntelevät sen mukaan velvollisuus välittää tietoa päihtei-
22085: päihdehuollon hallinnollisia ja taloudellisia toi- den käyttöön ja päihteiden ongelmakäytön syn-
22086: mintaedellytyksiä. Sosiaalihuoltolaki on yleinen tyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä
22087: sosiaalitoimen hallintoa, palveluja, toimeentulo- antaa asiantuntija-apua kunnan muille viran-
22088: tukea ja menettelyä koskeva laki. SVOL säätelee omaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kun-
22089: valtion rahoitusta, henkilöstöresursseja ja suun- nassa toimiville yhteisöille. Tämä edellyttää
22090: nittelua. Sosiaalihuoltolakia ja SVOL:ia sovellet- muun muassa päihteiden ongelmakäyttäjien
22091: taisiin ehdotuksen mukaan myös kunnan järjestä- huoltoon erikoistuneen henkilökunnan käyttä-
22092: mään päihdehuoltoon, jollei lailla ole toisin mistä muiden palvelualojen henkilökuntaan koh-
22093: säädetty. distuvassa koulutuksessa sekä muun muassa työ-
22094: Lakiehdotus täydentää sosiaalihuoltolakia eri- paikkoihin kohdistuvassa tiedotus- ja koulutus-
22095: tyislakina ja sääntelee myös, miten SVOL:n kaut- työssä. Tämä korostaa päihdehuollon tiedottami-
22096: ta tulevia voimavaroja käytetään. Lakiehdotukses- seen ja vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä varsinai-
22097: sa ehdotetaan säädettäväksi ne keinot ja tavoit- sen hoito- ja huoltotyön rinnalla.
22098: teet, joilla päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen 6 §. Palvelujen kehittäminen. Päihdehuolto
22099: läheistensä huolto tulee järjestää sisältäen myös on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon ylei-
22100: toimenpiteet, joilla päihteiden ongelmakäyttäjää sillä palveluilla sekä erityisesti päihdehuoltoon
22101: voidaan hoitaa tahdostaan riippumatta. tarkoitetuilla palveluilla.
22102:
22103: 3 438400864B
22104: 18 1984 vp. - HE n:o 246
22105:
22106: Päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä seikkoja Sosiaalihuollossa päihteiden ongelmakäyttäjien
22107: tulee eri tavoin, usein epäsuorasti esiin sosiaali- ja ja heidän läheistensä tarvitsemia palveluja tulee
22108: terveydenhuollon palveluissa. Sosiaali- ja tervey- järjestää sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla,
22109: denhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, joita ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta,
22110: että niiden toteuttamassa ehkäisevässä työssä kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto ja per-
22111: huomioidaan päihteiden käyttöön liittyvät seikat hehoito. Päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän
22112: sekä siten, että niiden piirissä kyetään riittävästi läheistensä tarpeet tulee huomioida lastensuoje-
22113: tunnistamaan hoito- ja tukitoimenpiteitä edellyt- lussa sekä annettaessa vammaishuollon palveluja.
22114: tävää päihteiden ongelmakäyttöä. Yleisiä palve- Sosiaalihuollossa erityisesti päihdehuoltoon tar-
22115: luja tulee kehittää siten, että niiden piirissä koitettuja palveluja annetaan muun muassa A-
22116: voidaan riittävästi hoitaa päihteiden ongelma- klinikoilla, nuorisoasemilla, katkaisuhoitoasemil-
22117: käyttäjiä ja heidän läheisiään. Tarvittaessa asiakas la, hoito- ja huoltokodeissa sekä huoltoloissa.
22118: tulee ohjata erityisesti päihdehuoltoon tarkoitet- Terveydenhuollossa päihdehuoltoa toteutetaan
22119: tujen palvelujen piiriin. kansanterveystyön, sairaanhoitolaitoksien toimin-
22120: nan sekä mielenterveystyön piirissä.
22121: Tarjoamalla päihteiden ongelmakäyttäjille so-
22122: Päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheis-
22123: veltuvia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon
22124: tensä tarpeet tulee huomioida avosairaanhoidos-
22125: yleisten palvelujen yhteydessä lisätään mahdolli-
22126: sa, neuvolatoiminnassa, koulu- ja työterveyden-
22127: suuksia tavoittaa henkilöitä, jotka ovat päihde-
22128: huollossa, kotisairaanhoidossa sekä erilaisissa
22129: huollon palvelujen tarpeessa. Tuottamalla päih-
22130: väestön terveystarkastuksissa. Päihteiden ongel-
22131: dehuollon palveluja sekä yleisten että erityispal-
22132: makäyttöön liittyy usein erilaisia mielenterveyden
22133: velujen avulla lisätään kuntalaisten valintamah-
22134: häiriöitä, mikä edellyttää päihteiden ongelma-
22135: dollisuuksia ja vähennetään päihdehuollon palve-
22136: käyttäjien hoidon järjestämistä myös mielenter-
22137: lujen käyttöön mahdollisesti liittyvää leimautu-
22138: veystyön piirissä. Erityisesti mielenterveystyön
22139: mista. Tuottamalla päihdehuollon palveluja
22140: avohuollon palveluja tulee kehittää siten, että ne
22141: useissa yksiköissä sosiaali- ja terveydenhuollossa
22142: soveltuvat päihteiden ongelmakäyttäjille silloin,
22143: vähennetään myös tarvetta siirtää asiakkaita hoi-
22144: kun erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuihin
22145: topaikasta toiseen.
22146: palveluihin ohjaaminen ei ole tarkoituksenmu-
22147: Päihdehuollon palveluja tulee tuottaa kaikille kaista.
22148: soveltuviksi siten, että huomioidaan eri väes- 7 §. Huollon tarve. Päihteiden ongelmakäyttö
22149: töryhmien tarpeet. Päihdehuolto tulee järjestää saattaa vaikuttaa haitallisesti henkilön itsensä
22150: siten, että polikliiniset hoitopalvelut, katkaisu- lisäksi hänen läheisiinsä, esimerkiksi aviopuoli-
22151: hoito, tukipalvelut ja muut palvelut ovat helposti soon tai lapsiin. Sekä päihteiden ongelmakäyttä-
22152: saavutettavissa. Palvelut on järjestettävä siten, jällä että hänen läheisillään tulee olla mahdolli-
22153: että ne mahdollisuuksien mukaan sallivat asiak- suus saada tarvitsemaansa hoitoa ja huoltoa.
22154: kaan osallistumisen jokapäiväisiin toimintoihin- Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy yleensä
22155: sa. Tämä edellyttää palvelujen tuottamista ensisi- sekä sosiaalisia että terveydellisiä haittoja. Pit-
22156: jaisesti avohuollon keinoin. Avo- ja laitoshuollon kään jatkunut ongelmakäyttö saattaa aiheuttaa
22157: palvelut tulee järjestää joustavasti .~ekä siten, että esimerkiksi akuutteja terveydellisiä vaurioita tai
22158: ne täydentävät ja tukevat toisiaan. Palvelujen pitkäaikaista hoitoa vaativia ruumiillisia sairauk-
22159: järjestämisessä on huomioitava sekä työelämään sia. Päihteiden ongelmakäyttö saattaa liittyä ja
22160: osallistuvien että työelämän ulkopuolella olevien vaikuttaa henkilön mielenterveyteen eri tavoin.
22161: tarpeet. Palvelujen tulee olla monipuolisia siten, Päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa yleensä hai-
22162: että huomioidaan esimerkiksi nuorten henkilöi- tallisesti henkilön sosiaaliseen vuorovaikutukseen
22163: den, perheiden ja vaikeampien ongelmakäyttä- esimerkiksi työpaikalla, opiskelussa tai kotona.
22164: jien tarpeet. Toiminnan kehittämisessä on paik- Ongelmakäyttöön liittyy yleensä taloudellisia vai-
22165: kakuntakohtaisesti taattava riittävät palvelut sel- kutuksia, jotka haittaavat henkilön itsensä lisäksi
22166: laisille ongelmakäyttäjäryhmille, joiden elämän hänen perhettään tai huollettavanaan olevia hen-
22167: perusedellytyksiä, esimerkiksi asumista, ei ole kilöitä. Pitkään jatkunut ongelmakäyttö esimer-
22168: tyydyttävästi järjestetty. Asumiseen ja työhön kiksi perheessä vaikuttaa yleensä haitallisesti koko
22169: liittyviä palveluja on tuotettava päihdehuollon perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Erityisesti las-
22170: keinoin silloin, kun asumiseen ja työhön liittyviä ten henkiseen kehitykseen saattaa vanhempien
22171: seikkoja ei voida tyydyttävästi järjestää asian- tai toisen vanhemman ongelmakäytöllä ja siihen
22172: omaisten viranomaisten toimesta. liittyvillä ihmissuhdevaikeuksilla olla merkittävää
22173: 1984 vp. - HE n:o 246 19
22174:
22175: haittaa. Päihteiden ongelmakäyttöön mahdolli- Palvelujen käyttäjän itsenäistä suoriutumista
22176: sesti liittyvä väkivaltaisuus voi vaarantaa henkilön on tuettava kunnioittamalla hänen itsemäärää-
22177: läheisten terveyttä ja turvallisuutta tai esimerkiksi misoikeuttaan. Toiminnassa on tukeuduttava on-
22178: lasten henkistä kehitystä. # gelmakäyttäjän ja hänen läheisensä omiin voima-
22179: Päihteiden ongelmakäyttö ilmenee eri henki- varoihin.
22180: löillä useilla eri tavoilla, jotka riippuvat muun Päihdehuollossa kuten muussakin sosiaali- ja
22181: muassa ongelmakäytön taustalla olevista seikois- terveydenhuollossa toiminnan lähtökohtana on
22182: ta. Huollon tarpeeseen saattavat vaikuttaa muun aina asiakkaan etu. Hoitoon voi osallistua joko
22183: muassa henkilön ikä, sukupuoli, asema työelä- päihteiden ongelmakäyttäjä tai hänen läheisensä.
22184: mässä, ongelmakäytön luonne ja erilaiset kult- Asiakkaana voi olla myös esimerkiksi koko perhe,
22185: tuuriset seikat. Päihdehuollon palvelut tulee jossa ilmenee päihteiden ongelmakäyttöä.
22186: kunnassa järjestää siten, että asiakkaiden erilaiset Onnistuneinkaan psykoterapeuttineo tai lää-
22187: tarpeet huomioidaan. Päihteiden ongelmakäyttä- kinnällinen hoito ei aina riitä, jos henkilön
22188: jän ja hänen läheistensä tulee ongelmakäyttöön elämisen perustarpeisiin liittyvät seikat eivät ole
22189: liittyvien haittojen perusteella voida määritellä tyydyttävät. Päihdehuollossa on keskeistä huomi-
22190: tarvittavien hoito- ja huoltotoimenpiteiden tarve. oida asiakkaan koko elämäntilanne. Tällöin hän-
22191: Vapaaehtoisuuteen perustuvien palvelujen käyt- tä on tarvittaessa tuettava ratkaisemaan toimeen-
22192: täjän tulee voida valita hänelle sopivin palvelu- tuloon, asumiseen ja työhön liittyviä kysymyksiä.
22193: muoto. Kokonaiskuntouttavassa huollossa on tärkeää
22194: kiinnittää huomiota niihin olosuhteisiin, mihin
22195: Milloin aikuiselle annetaan sosiaali- ja tervey-
22196: asiakas esimerkiksi laitoshoidon jälkeen joutuu
22197: denhuollon palveluja, kuten päihdehuolto- ja
22198: palaamaan tai missä hän avohoidossa ollessaan
22199: mielenterveyspalveluja, on lastensuojelulain
22200: elää. Jatkohoidon tai muiden tukitoimenpiteiden
22201: 7 §:n mukaan otettava huomioon myös hänen
22202: järjestäminen on kuntoutumisen kannalta usein
22203: huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.
22204: ensisijaisen tärkeää. Pyrkimys asiakkaan koko-
22205: Henkilön saadessa vapaaehtoisuuteen perustuvia
22206: naiskuntoutukseen on keskeistä koko päihde-
22207: päihdehuollon palveluja tämä merkitsee hoito-
22208: huollossa. Erityisesti henkilön tahdosta riippu-
22209: henkilökunnalle asetettavaa velvoitetta kiinnittää
22210: matta toteutettavassa hoidossa on tärkeää, että
22211: erityistä huomiota myös siihen, miten hoidossa
22212: asiakkaan kuntoutumista tuetaan myös laitoshoi-
22213: olevan henkilön vanhemmuutta voidaan tukea ja
22214: don jälkeen. Tämä on nimenomaisesti mainittu
22215: miten lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki tulisi
22216: jäljempänä 16 §:ssä.
22217: järjestää. Usein riittää, että hoidossa olevan hen-
22218: Päihteiden ongelmakäyttö heijastuu perheessä,
22219: kilön kanssa selvitetään myös lasten tilannetta.
22220: työpaikoilla ja yleensä käyttäjän lähiympäristössä.
22221: Tarvittaessa ja hoidossa olevan henkilön siihen
22222: Lähiyhteisöt voivat myös ylläpitää tai vaikeuttaa
22223: suostuessa, asiaa voidaan selvittää yhdessä asiak-
22224: päihteiden ongelmakäyttöä. Lähiyhteisöjen
22225: kaan, kasvatusneuvolan ja lastensuojeluvirano-
22226: myönteinen asennoituminen ja tuki ovat näin
22227: maisten kanssa.
22228: tärkeitä. Päihteiden ongelmakäyttäjän perheen
22229: Menettelystä lapsen edun huomioimiseksi sil- tai muiden läheisten osallistuminen hoitoon aut-
22230: loin, kun henkilö on tahdosta riippumatta toteu- taa päihteiden ongelmakäyttäjän kuntoutumista
22231: tettavassa hoidossa, säädetään jäljempänä ja helpottaa lähiyhteisön sisäistä vuorovaikutusta.
22232: 16 §:ssä. 9 §. Yhteistoiminta. Päihteiden ongelmakäy-
22233: 8 §. Keskeiset periaatteet. Palvelut on järjes- tön ehkäisy sekä päihteiden ongelmakäyttäjien
22234: tettävä vapaaehtoisuuden pohjalle siten, että nii- hoito on perinteisesti toteutettu useiden eri hal-
22235: den piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti linnonalojen yhteistyönä. Päihdehuoltoa toteute-
22236: myös vähäisempien vaikeuksien ilmetessä. Palve- taan myös useiden yksityisten yhteisöjen ja järjes-
22237: lujen piiriin hakeutumisen kynnystä tulee maclai- töjen piirissä sekä muun muassa asiakasjärjestöjen
22238: taa kiinnittämällä asiakkaiden yksityisyyden suo- toimesta. Päihteiden ongelmakäyttö ilmenee
22239: jaan erityistä huomiota ja väittämällä kaikkia useilla eri tavoin. Vastaavasti päihteiden ongel-
22240: asiakasta Ieimaavia toimenpiteitä. Hoidon onnis- makäyttäjiä voidaan tukea ja hoitaa tuloksellisesti
22241: tuminen edellyttää luottamuksellista hoitosuh- useihin eri näkemyksiin ja toimintamuotoihin
22242: detta, jonka yhtenä perustana on se, että asiakas perustuen.
22243: voi vapaaehtoisuuteen perustuvassa huollossa Päihteiden ongelmakäyttäjien kuntouttaminen
22244: luottaa itseään koskevien tietojen salassapysymi- edellyttää usein keskeisesti asumiseen ja työhön
22245: seen kaikissa olosuhteissa. liittyvien kysymysten järjestämistä. Asuntovirano-
22246: 20 1984 vp. - HE n:o 246
22247:
22248: maisten on ensisijaisesti huolehdittava päihteiden tarpeitaan tyydyttämättä. Myös riittavan vaikea
22249: ongelmakäyttäjien asumispalvelujen järjestämi- alkoholimyrkytys merkitsee välitöntä hengenvaa-
22250: sestä. Vastaavasti työvoimaviranomaisten tulee raa. Tällaisissa tapauksissa henkilö usein voidaan
22251: huolehtia siitä, että päihteiden ongelmakäyttäjät määrätä hoitoon myös mielisairaslain nojalla.
22252: voivat osallistua työelämään aina kun se on Vakavan terveydellisen vaurion käsitteen piiriin
22253: mahdollista. Päihteiden ongelmakäytön ehkäisyä kuuluu sekä hengenvaara, pysyvä vammautumi-
22254: ja ongelmakäyttäjien hoitoa voidaan tehostaa nen että korjattavissa oleva, mutta huomattavaa
22255: muun muassa lisäämällä raittiustoimen, koulu- kärsimystä aiheuttava sairaus.
22256: toimen, nuorisotoimen, poliisin sekä päihde- Hoitoon määräämisen edellytyksenä olevan
22257: huollosta vastaavien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä välittömän hengenvaaran että vakavan ter-
22258: viranomaisten yhteistyöstä kunnissa. veydellisen vaurion vaaran tulee johtua päihtei-
22259: den käytöstä. Joskus vakavan terveydellisen vau-
22260: rion vaara pohjautuu ensisijaisesti muuhun sai-
22261: 2 luku rauteen, jota päihteiden käyttö kuitenkin saattaa
22262: edelleen pahentaa. Tällöin on tapauksittain har-
22263: Hoito henkilön tahdosta riippumatta
22264: kittava, onko päihteiden käyttö henkilön tervey-
22265: den kannalta niin merkittävä tekijä, että se on
22266: 10 §. Hoitoon maaraamisen edellytykset. keskeytettävä hänen tahdostaan riippumatta.
22267: Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy monesti yksi- Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy suoranais-
22268: lön itsensä puutteellinen kyky ymmärtää tilansa. ten terveydellisten haittojen ohella sellaista elä-
22269: Ongelma joudutaan ratkaisemaan siten, että hy- mänolosuhteiden yleistä huonontumista, joka
22270: väksytään pakon käyttö hoitoprosessin käynnis- vaikuttaa välillisesti terveydentilaan. Tämän
22271: tysvaiheessa tarkoin määritellyin perustein ja vuoksi hengenvaaraa tai terveysriskiä koskevaa
22272: huolehditaan yksilön oikeusturvasta. säännöstä ei tapausten moninaisuuden vuoksi
22273: Säännösehdotuksen mukaan henkilö voidaan voida kirjoittaa kovin yksityiskohtaisesti.
22274: määrätä hoitoon tahdostaan riippumatta tervey- Sovellettaessa vakavaa terveyden menettämisen
22275: teen tai väkivaltaisuuteen liittyvällä edellytyksel- uhkaa koskevaa säännöstä on huolehdittava siitä
22276: lä. Tahdosta riippumatta toteutettavaan hoitoon että sitä ei käytetä yksipuolisesti asunnottorniin
22277: määrääminen edellyttää aina, että vapaaehtoi- päihteiden ongelmakäyttäjiin. Myös työelämään
22278: suuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia osallistuva henkilö, jolla ulkonaiset elinolosuh-
22279: tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Va- teet ovat kunnossa, saattaa jatkuvan päihteiden
22280: paaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole käyttönsä vuoksi olla saamassa vakavan, välitöntä
22281: mahdollisia muun muassa silloin, kun henkilö on hoitoa vaativan terveydellisen vaurion.
22282: vaikeassa myrkytystilassa. Tällöin hänen tahtoaan 2) Väkivaltaisuus. Säännösehdotuksen mukaan
22283: ei voida saada selville. Vapaaehtoisuuteen perus- väkivaltaisuuden perusteella henkilö voitaisiin
22284: tuvat toimenpiteet eivät ole mahdollisia myös- määrätä hoitoon tahdostaan riippumatta, milloin
22285: kään silloin, kun henkilö ei suostu käyttämään hän väkivaltaisella käyttäytymisellä vakavasti vaa-
22286: niitä. Toimenpiteet ovat säännöksessä tarkoite- rantaa perheensä jäsenen tai muun henkilön
22287: tulla tavalla riittämättömiä silloin, kun niillä ei terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä.
22288: ole saatu aikaan tarvittavaa muutosta tilanteen Hoidon edellytyksenä olevan väkivaltaisuuden
22289: korj aarniseksi. tulee säännösehdotuksen mukaan olla päihteiden
22290: 1) Terveysvaara. Säännösehdotuksen mukaan käytöstä johtuvaa.
22291: henkilö voidaan terveysvaaran perusteella määrä- Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaan
22292: tä hoitoon tahdostaan riippumatta, jos hän ilman hoitoon voidaan turvautua muun muassa silloin,
22293: päihteiden käytön keskeyttämistä ja asianmukais- kun päihteiden käytön vuoksi väkivaltaisesti käyt-
22294: ta hoitoa on hänellä olevan tai hänelle päihtei- täytyvän henkilön läheisten turvaaminen sitä vaa-
22295: den käytöstä välittömästi aiheutumassa olevan tii, eikä väkivaltatilanteen ratkaiseminen muilla
22296: sairauden tai vamman johdosta välittömässä hen- keinoin onnistu.
22297: genvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoi- Päihteitä käyttävän henkilön väkivaltaisuus
22298: toa vaativan terveydellisen vaurion. saattaa aiheuttaa suurta turvattomuutta hänen
22299: Välittömässä hengenvaarassa voi olla esimer- perheessään ja lähiympäristössään. Päihteiden
22300: kiksi henkilö, joka tajuttomuuteen asti päihty- käytöstä voi olla esimerkiksi seurauksena puolison
22301: neenä on ulkosalla paleltumisvaarassa tai jättää tai lapsen pahoinpitely. Tällöin pahoinpidelty
22302: elintoimintojensa kannalta välttämättömiä perus- lapsi voidaan joutua ottamaan sosiaalilautakun-
22303: 1984 vp. - HE n:o 246 21
22304:
22305: nan huostaan ja järjestämään hänelle sijaishuol- tavaksi myös useissa perheväkivaltatilanteissa.
22306: to. Lastensuojelulain mukaan ensisijaisesti on Milloin hoitoon määräämisen edellytykset ter-
22307: otettava huomioon lapsen etu. Vaihtoehtona lap- veysvaaran perusteella täyttyvät, henkilö olisi ai-
22308: sen mahdolliselle huostaanotolle tulisi voida koh- na määrättävä hoitoon tällä perusteella.
22309: distaa toimenpiteitä väkivaltaisesti käyttäytyvään Väkivaltaisuuden kohteena olevia henkilöitä ei
22310: perheenjäseneen. ole ehdotuksessa katsottu voitavan rajata yksin-
22311: Päihteiden käytöstä aiheutuva väkivaltatilanne omaan perheen jäseniin tai henkilöihin, jotka
22312: voidaan väliaikaisesti rauhoittaa poliisin säilöön- asuvat yhdessä väkivaltaisesti käyttäytyvän henki-
22313: otto- tai eristämistoimenpitein. Poliisilain 19 §:n lön kanssa. Käytännössä väkivallan kohteena voi
22314: mukaan poliisilla on oikeus ottaa säilöön henki- olla myös esimerkiksi vanhempi, entinen avio-
22315: lö, joka käyttäytymisellään aiheuttaa välitöntä puoliso tai muu henkilö.
22316: vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle Hoitoon määräämisen edellytykset täyttäviä vä-
22317: tai jonka lausumista uhkauksista tai muusta käyt- kivaltaisia tekoja ei voida yksityiskohtaisesti lu-
22318: täytymisestä voidaan päätellä hänen todennäköi- etella. Hoitoon määräämisen perusteena voisi
22319: sesti syyllistyvän rikokseen. Poliisilain 20 §:n olla yksikin sellainen pitkäaikaiseen päihteiden
22320: .mukaan poliisilla on oikeus ottaa päihtynyt säi- käyttöön liittynyt väkivaltainen teko, jolla henki-
22321: löön. Päihtyneiden käsittelystä annetun lain mu- lö päihteiden käytön vuoksi on aiheuttanut toi-
22322: kaan päihtynyttä voidaan pitää säilössä enintään selle hengenvaaran. Myös toistuvat, lievät pa-
22323: 24 tuntia. Tämä aika on käytännössä osoittautu- hoinpitelyt tai vastaavat väkivaltaiset teot voivat
22324: nut riittämättömäksi juomakierteen katkaisussa. jatkuvina vakavasti vaarantaa esimerkiksi lasten
22325: Tilapäinen päihteiden käytöstä johtuva väkivalta- henkistä kehitystä.
22326: tilanne saattaa sen sijaan ratketa poliisin säilöö- Väkivallalla tarkoitetaan säännöksessä myös
22327: nottotoimenpitein. muuta kuin ruumiillista väkivaltaa. Tällaista voi
22328: Rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk- olla esimerkiksi henkinen väkivalta, johon ei liity
22329: sen 20 §:n (muut. 614/74) nojalla voidaan ruumiillista väkivaltaa. Myös toisen henkilön va-
22330: vangita henkilö, joka on tavattu tai jota todennä- pauden riistäminen, uhkailu tai pakottaminen
22331: köisin syin epäillään rikoksesta, josta saattaa voi olla hoidon edellytyksenä. Kaikkien tekojen
22332: seurata yli vuoden vapausrangaistus, kun on syytä tulee yleensä olla sellaisia, että väkivaltaisen käyt-
22333: olettaa hänen jatkavan rikollista toimintaansa. täytymisen kohteena olevan henkilön terveys,
22334: Useimmiten perheväkivaltatilanteissa on kysymys turvallisuus tai henkinen kehitys vakavasti vaa-
22335: rikoksista, jotka ylittävät säädetyn rangaistusra- rantuu. Sietoraja täytyy asettaa ainakin niin kor-
22336: jan. Siten ainakin osassa päihteisiin liittyvää kealle, että niin sanottu tavallinen kansalainen
22337: väkivaltaa voisi tulla kysymykseen vangitseminen. katsoo olevansa vakavasti uhattuna.
22338: Perheen sisäinen väkivalta jää usein tavallisen tai Muu kuin ruumiillinen väkivalta vaarantaa
22339: lievän pahoinpitelyn asteelle. Nämä ovat pää- ennen muuta henkistä kehitystä. Tämän turvaa-
22340: säännön mukaan asianomistajarikoksia. Kokemus misella on haluttu suojella erityisesti lapsia. Väki-
22341: osoittaa, että tällaisten perheen sisällä tapahtu- valtaisuuteen perustuvan tahdosta riippumatta
22342: neiden pahoinpitelyjen asianomistajat haluavat toteutettavan hoidon edellytysten voidaan katsoa
22343: vain harvoin niiden käsittelemistä julkisesti riko- yleensä olevan olemassa, kun toisena vaihtoehto-
22344: sasioina. Kriminaalipolitiikan keinoin päihteiden na on lapsen huostaanotto. Lastensuojelulain 16
22345: käyttöön liittyvä väkivaltaisuus voitaisiin siten §:n mukaan sosiaalilautakunnan on otettava lapsi
22346: ratkaista vain joissakin tapauksissa. Tahdonvastai- huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos
22347: nen laitossijoitus on yksilön ja koko perheen kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa
22348: kannalta kuitenkin pidemmällä tähtäyksellä pa- lapsen terveyttä ja kehitystä. Henkisen kehityk-
22349: rempi kuin vaihtoehtoinen vapausrangaistus. sen vaarantaminen eroaa muista tämän säännök-
22350: Näin ollen tahdonvastaisiin toimenpiteisiin liitty- sen tarkoittamista tilanteista siten, että siinä on
22351: vät ongelmat eivät ole tarkoituksenmukaisesti yleensä kysymys pitkäaikaisesta kehityksestä, jota
22352: ratkaistavissa siirtämällä ne yksinomaan poliisin yksi väkivaltainen teko ei yleensä vielä voi osoit-
22353: ja oikeuslaitoksen hoidettavaksi järjestys- ja tur- taa. Tältä osin säännöksen tarkoituksena on estää
22354: vallisuuskysymyksinä. Poliisin ja sosiaalivirano- ongelmien laajentumista ja kasautumista.
22355: maisten yhteistoimintaa tulisi kehittää siten, että Alle 18-vuotiaaseen on tarkoituksenmukaista
22356: kiireellisiä toimenpiteitä edellyttäviin perheen si- soveltaa ensisijaisesti lastensuojelulain säännök-
22357: säisiin väkivaltatilanteisiin voidaan puuttua. Ter- siä, joiden mukaan sosiaalilautakunnan on otet-
22358: veysvaaraa koskeva peruste saattaa tulla sovellet- tava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijais-
22359: 22 1984 vp. - HE n:o 246
22360:
22361: huolto lapsen vakavasti vaarantaessa terveyttään tu eräissä tapauksissa edellyttävän myös päihtei-
22362: tai kehitystään päihteitä käyttämällä. Tämän den ongelmakäyttäjän tahdosta riippumatta to-
22363: vuoksi ehdotetaan, että väkivaltaisuuden perus- teutettavia toimenpiteitä.
22364: teella hoitoon määräämistä koskevia säännöksiä Perheen sisäisissä väkivaltatilanteissa joudutaan
22365: ei sovellettaisi alle 18-vuotiaaseen henkilöön, usein turvautumaan poliisin päihtyneiden käsit-
22366: jollei siihen ole erityistä syytä. Säännöstä tulee telystä annetun lain mukaiseen enintään 24 tun-
22367: siten soveltaa alaikäisiin vain poikkeuksellisesti. nin säilössäpitoon tai poliisilain 19 §:n mukai-
22368: Säännöstä voitaisiin soveltaa lähinnä tilanteissa, seen eristämiseen. Poliisin toimenpiteet ovat kui-
22369: joissa katkaisuhoidon järjestäminen on nuoren tenkin varsin lyhytaikaisia. Päihtyneiden käsitte-
22370: itsensä kannalta ilmeisen perusteltua ja hänen lystä annetusta laista käytännössä saadut koke-
22371: etunsa mukainen ratkaisu. Edelleen kysymykseen mukset osoittavat, että poliisin säilöönottoajat
22372: voisi tulla lähes täysi-ikäisen ja täysikasvuisen ovat juomakierteen tai muun pitkään jatkuneen
22373: erityisen väkivaltainen käyttäytyminen. tahi voimakasta riippuvuutta aiheuttavan päihtei-
22374: 11 §. Hoito terveysvaaran perusteella. Monissa den käytön katkaisemisen kannalta liian lyhyitä.
22375: eri yhteyksissä on tullut esiin tarve kehittää Poliisin mahdollisuudet tässä tilanteessa rajoittu-
22376: päihdehuoltoa siten, että välittömään hoidon vat vain päihteiden ongelmakäyttäjän säilyttämi-
22377: tarpeeseen voidaan paremmin vastata. Tämän on seen. Tahdosta riippumatta toteutettavan lyhyt-
22378: katsottu edellyttävän myös henkilön tahdosta aikaisen hoidon tavoitteena on päihteiden käytön
22379: riippumatta toteutettavan kiireellisiä hoitotoi- katkaiseminen. Tänä aikana pyrittäisiin myös
22380: menpiteitä koskevan päätöksenteon kehittämistä. välttämättömään fyysiseen kuntouttamiseen ja
22381: Tärkeäksi on katsottu nopeuttaa mahdollisuuksia mahdollisesti puuttuvan hoitomotivaation herät-
22382: toimittaa vaikeassa juomakierteessä oleva tai huu- tämiseen. Tällöin pyrittäisiin myös aloittamaan
22383: meita tahi muita voimakasta riippuvuutta aiheut- hoidettavan vastaisten elämänolosuhteiden järjes-
22384: tavia päihteitä käyttävä henkilö hoitoon hänen täminen ja ilmenneiden ihmissuhdeongelmien
22385: terveydentilansa ollessa vakavasti vaarantumassa. selvittely. Tämä vaatii usein onnistuakseen sen
22386: Ehdottamalla henkilön tahdosta riippumatta ympäristön muutosta, johon väkivalta on liitty-
22387: toteutettavaa enintään viiden vuorokauden hoi- nyt. Poliisin säilössäpitoajan lyhyyden vuoksi
22388: toaikaa on lakiehdotuksessa katsottu voitavan juomakierteessä olevan henkilön päihteiden
22389: vastata kiireellisen hoidon tarpeeseen. Viiden käyttö ja siihen liittyvä väkivaltainen käyttäyty-
22390: vuorokauden hoitoajan käyttöönotolla on haluttu minen joskus jatkuvat säilöstä päästäiDisen jäl-
22391: lähentyä terveydenhuollossa muuten vallitsevaa keen. Tämän vuoksi sosiaaliviranomaisten toi-
22392: käytäntöä. Mielisairaslain 16 aja 17 §:n mukaan menpiteet voivat osoittautua välttämättömäksi
22393: henkilö voidaan ottaa lääkärinlausunnon perus- paitsi muiden suojaamiseksi myös puuttuvan hoi-
22394: teella tahdostaan riippumatta sairaalaan tarkkail- tomotivaation herättämiseksi, jotta vapaaehtoi-
22395: tavaksi viiden vuorokauden ajaksi ennen kuin pää- suuteen perustuvia päihdeongelman syitä selvit-
22396: tös hänen ottamisestaan hoidettavaksi tehdään. täviä ja poistavia toimenpiteitä voidaan ryhtyä
22397: Terveysvaaraa perusteena k5ytettäessä toimisi toteuttamaan. Päihteiden satunnaisesta käytöstä
22398: hoitoon määrääjänä terveyskes!~uksen vastaava aiheutuva väkivaltaisuus tulisi kuitenkin ratkaista
22399: lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri. Lää- esimerkiksi poliisin säilöönottotoimenpitein.
22400: kärin tekemä päätös tapahtuisi l1kiehdotuksen Lakiehdotuksessa on haluttu selkiinnyttää hoi-
22401: mukaan aina toisen lääkärin antaman lääkärin- toon määrääiDisen edellytyksiä. Tämän vuoksi on
22402: lausunnon nojalla. Näin menettely vastaisi mieli- katsottu voitavan ehdottaa myös päätöksentekoa
22403: sairaslain mukaista päätöksentekomenettelyä. yksinkertaistettavaksi siten, että päätöksentekijä-
22404: Kuntien kokoerojen ja päihdehuollon erilais- nä toimisi enintään viiden vuorokauden hoitoa
22405: ten järjestämismahdollisuuksien vuoksi on katsot- edellyttävissä tapauksissa yksi henkilö.
22406: tu tarkoituksenmukaiseksi, että terveyskeskuksen Väkivaltaisuustapauksissa tulisi hoitoon mää-
22407: vastaavan lääkärin tai sairaalan asianomaisen yli- rääjänä olla ensisijaisesti kunnan sosiaalitoimen
22408: lääkärin asemesta voisi hoitoon määrääjänä olla johtava viranhaltija eli sosiaalijohtaja tai sosiaali-
22409: toimintayksikön muu lääkäri. sihteeri. Sosiaalijohtajan tai sosiaalisihteerin
22410: 12 §. Lyhytaikainen hoito väkivaltaisuuden päätös olisi heti alistettava lääninoikeuden ratkais-
22411: perusteella. Päätöksen alistaminen. Erityisesti tavaksi. Tällä on haluttu taata hoitoon määrät-
22412: perheen sisäisissä väkivaltatilanteissa on tärkeänä tävän oikeusturva.
22413: pidetty sitä, että hoitojärjestelmä kykenisi tarjoa- Kun otetaan huomioon kuntien väliset koko-
22414: maan apua nykyistä paremmin. Tämän on todet- erot sekä niiden erilaiset mahdollisuudet järjestää
22415: 1984 vp. - HE n:o 246 23
22416:
22417: päihdehuolto, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, Ehdotus hoidon maaraamtsestä enmtaan 30
22418: että päätöksentekijöiksi sosiaalijohtajan tai sosiaa- vuorokauden pituiseksi perustuu voimassa ole-
22419: lisihteerin asemesta voidaan määrätä johtosään- vaan käytäntöön. Sosiaalihallituksen vuonna
22420: nöllä muu kunnan sosiaalitoimen johtava viran- 1974 antaman hoitoaikojen pituutta koskevan
22421: haltija. Siirrettäessä päätöksentekovaltaa johto- yleiskirjeen (A4-1974-HU) jälkeen käytetyt yh-
22422: säännöllä tulee kiinnittää huomiota päihteiden täjaksoiset hoitoajat ovat olleet pääsääntöisesti
22423: ongelmakäyttäjän sekä muiden henkilöiden oi- kuukauden mittaisia. Ehdottamalla enintään
22424: keusturvan takaamiseen ja mahdollisimman tar- 30 vuorokauden hoitoon määräämistä koskevan
22425: koituksenmukaisen hoidon toteuttamiseen. päätöksenteon antamista lääninoikeudelle on ha-
22426: Kun eräillä kunnilla saattaa olla vaikeuksia luttu taata riittävä oikeusturva. Myös voimassa
22427: perustaa sosiaalijohtajan tai sosiaalisihteerin vir- olevassa PA V-laissa hoitoon määräämistä koskeva
22428: koja, voi lääninhallitus sosiaalihuoltolain 66 §:n päätöksenteko on annettu lääninoikeudelle. Lää-
22429: mukaan erityisestä syystä myöntää kunnalle va- ninoikeus voisi tehdä hoitoon määräämistä kos-
22430: pautuksen mainittujen virkojen perustamisesta. kevan päätöksen sosiaalilautakunnan esityksestä.
22431: Lakiehdotuksen mukaan käyttäisi tällaisessa ta- Sosiaalihuoltolain 12 §:n 2 momentin mukaan
22432: pauksessa päätöksentekovaltaa sosiaalilautakun- sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri voisi sosiaalilau-
22433: nan puheenjohtaja. takunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten
22434: ohjeiden mukaisesti lautakunnan puolesta tehdä
22435: 13 §. Hoito väkivaltaisuuden perusteella. kiireeilisessä tapauksessa hoitoon määräämistä
22436: Säännösehdotuksen mukaan lääninoikeus voi koskevan esityksen. Sosiaalihuoltolain 12 §:n 3
22437: sosiaalilautakunnan esityksestä päättää henkilön momentin mukaan sovelletaan sosiaalilautakun-
22438: määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta nan puheenjohtajaan, mitä edellä on säädetty
22439: väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuoro- sosiaalijohtajasta tai sosiaalisihteeristä, jos kun-
22440: kaudeksi, milloin väkivaltaisuuden perusteella nassa ei ole mainittua viranhaltijaa tai tämä on
22441: 12 §:n mukaan annettava lyhytaikainen hoito on estynyt tai esteeilinen tehtävää suorittamaan.
22442: osoittautunut riittämättömäksi. Hoidon edelly- 14 §. Asianosaisen kuuleminen ja hoidon tar-
22443: tyksenä olisi, että henkilö on aiemmin ollut peen selvittäminen. Säännösehdotuksen 1 mo-
22444: lyhytaikaisessa hoidossa. Riittämättömänä lyhyt- mentin mukaan on ennen henkilön tahdosta
22445: aikaista hoitoa voidaan pitää silloin, kun päihtei- riippumatta tapahtuvaa hoitoa koskevan päätök-
22446: den käytöstä johtuva väkivaltainen käyttäytymi- sen tekemistä asianosaiselle varattava tilaisuus
22447: nen on toistuvaa. Hoitoon määrääminen edellyt- tulla kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain
22448: tää 10 §:n mukaan lisäksi aina, että vapaaehtoi- 15 §:ssä on säädetty. Asianosaisella tarkoitetaan
22449: suuteen perustuvat avo- tai laitoshuollon palve- lakiehdotuksessa samaa henkilöpiiriä kuin hallin-
22450: lut, joita aina tulee käyttää ensisijaisesti, eivät ole tomenettelylaissa ja yleisten asiakirjain julkisuu-
22451: mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämät- desta annetussa laissa (83 151). Asianosaisen kuu-
22452: tömiksi. leminen merkitsee sitä, että asianosaiselle vara-
22453: Tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon vä- taan tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemis-
22454: littömänä tavoitteena on päihteiden käytön kat- tä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvi-
22455: kaiseminen ja välttämätön fyysinen kuntouttami- tyksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
22456: nen. Nämä tavoitteet voidaan useimmiten saa- Hallintomenettelylain 15 §:n 2 momenttiin
22457: vuttaa lyhyen, viiden vuorokauden hoidon avul- sisältyy säännös niistä tilanteista, joissa asian saa
22458: la. Vaikeassa, pitkään jatkuneessa juomakiertees- ratkaista asianosaista kuulematta. Kuulematta
22459: sä olleen henkilön kuntouttamisessa saattaa vii- jäämisen tulee olla säännösehdotuksessa tarkoi-
22460: den vuorokauden hoitoaika osoittautua riittämät- tettuja asioita ratkaistaessa poikkeuksellinen me-
22461: tömäksi. Huumeiden käyttäjien hoito edellyttää nettely. Se tulee kysymykseen vain, kun kuule-
22462: monesti pidempää hoitoaikaa pelkästään voimak- minen viivästyttäisi asian ratkaisemista ja näin
22463: kaampien fyysisten vierotusoireiden vuoksi. Pi- olennaisesti vaarantaisi henkilön edun toteutu-
22464: dempi hoitoaika luo edellytykset myös ihmissuh- mista tai kun henkilö ei fyysisen tai psyykkisen
22465: deongelmien ja vastaisten elämänolosuhteiden tilansa vuoksi kykene pätevästi ilmaisemaan tah-
22466: selvittelylle. Lyhyt, enintään viiden vuorokauden toaan. Heti, kun henkilö pystyy pätevästi ilmai-
22467: hoitoaika on ilmeisen riittämätön, jos henkilö semaan tahtonsa, on häntä kuultava.
22468: toistuvasti päihteiden käyttöön liittyen käyttäytyy Ennen väkivaltaisuuden perusteella tapahtuvan
22469: väkivaltaisesti, vaikka hän on ollut hoidossa ly- hoitoon määräämistä koskevan päätöksen teke-
22470: hyitä aikoja. mistä on tärkeää aina hankkia tarkka selvitys
22471: 24 1984 vp. - HE n:o 246
22472:
22473: päätöksenteon perusteena olevista seikoista. Li- panna taytantoon, milloin ongelma on muulla
22474: säksi on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ne tavoin poistunut tai olennaisesti vähentynyt.
22475: olosuhteet, joissa henkilö elää ja toimenpiteet, Saattaa myös olla, ettei päihteiden ongelmakäyt-
22476: jotka aikaisemmin on suoritettu henkilön kun- täjää saada kiinni tai voida tavoittaa välittömästi
22477: touttamiseksi. Jos henkilö määrätään hoitoon päätöksen tekemisen jälkeen. Tämän vuoksi on
22478: muulla kuin kotipaikkakunnallaan eikä häntä katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa, että
22479: koskevia tietoja ole riittävän nopeasti saatavilla, enintään viiden vuorokauden hoitoa koskeva pää-
22480: ei tämä kuitenkaan saa olla hoitoon määräämisen tös raukeaa vuorokauden kuluessa ja enintään
22481: esteenä. 30 vuorokauden hoitoa koskeva päätös viiden
22482: Elinolosuhteita ja aikaisempia toimenpiteitä vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä, el-
22483: koskevan selvityksen hankkiminen on erityisen lei päätöstä ole voitu panna täytäntöön.
22484: tärkeätä, kun kysymys on nuoren tai perheellisen 16 §. Hoidon järjestäminen. Ehdottamalla asi-
22485: henkilön määräämisestä hoitoon. akkaalle annettavaksi oikeus osallistua oman hoi-
22486: Jos hoitoon määrättävä henkilö on aikaisem- tonsa suunnitteluun, toimenpiteiden valintaan
22487: min ollut hoidossa tahdostaan riippumatta, tulee sekä hoitoyhteisön toimintaan on haluttu edistää
22488: sosiaalilautakunnan ennen enintään 30 vuoro- hoidolle myönteisen ilmapiirin syntymistä. Ta-
22489: kauden hoitoon määräämistä koskevan esityksen voitteena tulee olla, että asiakas ymmärtää hänen
22490: tekemistä olla yhteydessä kyseiseen laitokseen tahdostaan riippumatta toteutettujen toimenpi-
22491: aina sen ollessa mahdollista. Tällöin on selvitettä- teiden perusteet. Tällöin on mahdollista, että
22492: vä toimintayksikössä ilmeneviä näkemyksiä tah- hän itse haluaa jatkaa hoitoaan joko kyseisessä
22493: dosta riippumatta toteutettavan hoiton tarkoi- toimintayksikössä tai avohoidossa.
22494: tuksenmukaisuudesta kulloisessakin tapauksessa. Lakiehdotuksen 8 §:ssä mainittujen toiminnan
22495: Ennen henkilön määräämistä väkivaltaisuuden periaatteiden mukaista on, että hoidossa on otet-
22496: perusteella hoitoon enintään 30 vuorokaudeksi tava huomioon myös päihteiden ongelmakäyttä-
22497: on aina hankittava lääkärinlausunto hänen ter- jän läheisten, muun muassa lasten hoidon ja
22498: veydentilastaan. Tällöin voidaan muun muassa tuen tarve. Edellä 7 §:ssä on säädetty lapsen
22499: selvittää, onko ensisijaisesti käytettävä mielisai- edun huomioon ottamisesta vapaaehtoisuuteen
22500: raslain mukaisia toimenpiteitä. perustuvassa hoidossa. Päihdehuollossa vallitse-
22501: Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavan vien toimintaperiaatteiden mukaista ei olisi, että
22502: hoidon vaihtoehtona tulee aina kartoittaa keinot, vapaaehtoisesti hoitoon hakeutunutta koskevia
22503: joilla henkilön kuntoutumista ja tarvittaessa hä- tietoja luovutettaisiin muille ilman hoidossa ole-
22504: nen läheistensä turvallisuutta voidaan edistää van suostumusta. Lapsen edun turvaamiseksi eh-
22505: vapaaehtoisuuteen perustuen. Sosiaali- ja tervey- dotetaan, että henkilön saadessa tässä luvussa
22506: denhuollon viranomaisten tulee olla keskenään tarkoitettua tahdosta riippumatta toteutettavaa
22507: yhteistyössä aina kun se on tarpeellista ja mah- hoitoa tulisi aina selvittää henkilön huollettavina
22508: dollista ennen hoitoon määräämistä. Ongelmien olevien lasten hoidon ja tuen tarve. Selvitys tulisi
22509: selvittelyyn tulee ottaa mukaan hoitoon määrätyn pyrkiä tekemään yhteistyössä asiakkaan kanssa.
22510: läheisiä ja väkivallan kohteena olleita aina kun se Lisäksi tässä luvussa tarkoitettua hoitoa tulisi
22511: on mahdollista. tarvittaessa seurata lastensuojeluviranomaisille
22512: 15 §. Päätöksen täytäntöönpano. Päätös hoi- tehtävä ilmoitus. Asiakkaalle olisi aina myös
22513: toon määräämisestä saadaan panna täytäntöön kerrottava mainitusta ilmoituksesta.
22514: alistuksesta tai muutoksenhausta huolimatta. Edellä päihdehuollon yleisiä periaatteita koske-
22515: Muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain vassa 8 §:ssä on todettu, että palveluja annettaes-
22516: (154/50) 14 §:n mukaan muutoksenhaulla on sa on pyrittävä asiakkaan kokonaiskuntoutukseen
22517: päätöksen täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus, auttamalla häntä ratkaisemaan tarvittaessa myös
22518: jollei laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty. toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä on-
22519: Päihteiden ongelmakäyttäjän hoitoon määrää- gelmiaan.
22520: mistä koskevan päätöksen osalta on perusteltua, Sosiaalilautakunnan velvollisuutta tukea asiak-
22521: että se se voidaan panna täytäntöön alistuksesta kaan kuntoutumista henkilön tahdosta riippu-
22522: tai muutoksenhausta huolimatta, koska hoidon matta toteutettavan laitoshoidon jälkeen on ha-
22523: tarve on usein kiireellinen. Tämän vuoksi ehdo- luttu erityisesti korostaa tässä pykälässä. Lakieh-
22524: tetaan, että päätös on pantava täytäntöön heti. dotuksessa on lähdetty siitä, että sosiaalilauta-
22525: Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa kunnan tulee yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa
22526: hoitoa koskevaa päätöstä ei ole lainkaan tarpeen tarvittaessa pyrkiä järjestämään hänen asumiseen-
22527: 1984 vp. - HE n:o 246 25
22528:
22529: sa, toimeentuloonsa sekä muuhun tarvittavaan aalihallituksen tulisi hyväksyä ne sosiaalihuollon
22530: tukee.nsa li~ttyviä ~ioit~ laitoshoidon jälkeen. Jos toimintayksiköt ja lääkintöhallituksen ne tervey-
22531: asummen Ja työlhstämmen eivät ole järjestettä- denhuollon toimintayksiköt, joissa hoito voidaan
22532: vissä yleisten palvelujen .avulla, on tarvittaessa antaa.
22533: käytettävä erityistoimenpiteitä. Tarvittaessa on
22534: myös oltava yhteydessä asiakkaan kotipaikkakun- 3 luku
22535: nan sosiaaliviranomaisiin. Toimenpiteiden lähtö- Muutoksenhaku
22536: kohtana tulee olla asiakkaan omat toivomukset.
22537: 17 §. Hoidon lopettaminen. Säännösehdotuk-
22538: 19 §. Muutoksenhaku. Sosiaalihuoltolain 7 lu-
22539: sen mukaan henkilön tahdosta riippumatta to- kuun sisältyviä säännöksiä muutoksenhausta so-
22540: teute~t~va hoito on .lop~tettava, kun 10-13 §:n
22541: velletaan pääsääntöisesti myös haettaessa muutos-
22542: mukaista edellytykstä et enää ole. Edellä 11- ta lakiehdotuksen nojalla tehtyihin päätöksiin.
22543: 13 §:ssä mainitut hoitoajat on tarkoitettu enim-
22544: 20 §. Muutoksenhaku lääninoikeuteen. Sään-
22545: mäisajoiksi, joiden kuluttua henkilö on joka
22546: nöksen mukaan päätökseen, jolla henkilö on 11
22547: tapauksessa päästettävä pois hoitopaikasta. Tah- tai 12 §:n mukaisesti määtätty hoitoon tahdostaan
22548: dosta riippumatta toteutettavasta hoidosta on
22549: riippumatta, saisi hakea muutosta valittamalla
22550: heti luovuttava, kun hoidon tavoite on saavutet-
22551: a;:iassa l~änino~keute~n 14 päivän kuluessa pää-
22552: tu. toksen ttedokstsaanmsta. Valitusaika ehdotetaan
22553: Tärkeää on, että heti henkilön tahdosta riippu-
22554: lyhyeksi, koska voidaan henkilön oikeusturvan
22555: m~tta tc;>te.u~.ettavan hoidon alettua ryhdytään
22556: k~?.~:Jta pitää tärkeänä,. että hoitoon määrätty
22557: totmenpttetsun tämän vastaisten elinolosuhtei-
22558: paatoksen luonne huomtoon ottaen saa asiansa
22559: den järjestämiseksi edellä 16 §:ssä tarkoitetulla
22560: nopeasti lääninoikeuden ratkaistavaksi.
22561: tavalla. Hoidolle myönteisen ilmapiirin syntymi-
22562: 21 §. Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-
22563: sen kannalta on tärkeää, että koko hoitohenkilö-
22564: ozkeut~en. Lääninoikeuden päätökseen, joka kos-
22565: kunta voi osallistua hoitoa koskevien päätösten
22566: valmisteluun hoitoyhteisössä. Sosiaalihuollon toi- kee hottoon. J?ääräämistä henkilön tahdosta riip-
22567: pumatta, satst kuten nykyisinkin hakea muutosta
22568: mintayksikössä hoidon lopettamisesta päättää
22569: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hoitoon mää-
22570: ho~toyk:ikön j?htaja hoitoryhmää kuultuaan. Jos
22571: rätty saisi vastaavalla tavalla hakea muutosta
22572: kuttenkm on !lmetstä, että hoito voidaan lopet-
22573: lääninoi~euden alistusasiassa antamaan päätök-
22574: taa, mutta hottoryhmää ei esimerkiksi koollekut-
22575: seen, vatkka hän ei olisikaan valittanut lääninoi-
22576: sumisvaikeuksien vuoksi voida kuulla, tulee toi-
22577: keu~elle päätöksestä, jolla hänet on 12 §:n mukai-
22578: mintayksikön johtajan lopettaa hoito ilman hoi-
22579: sesu määrätty hoitoon.
22580: toryhmän kuulemista.
22581: Muissa kuin sosiaalihuollon toimintayksiköissä 22 §. Täytäntöönpanon keskeyttäminen. Laki-
22582: ehdotuksen 15 §:ssä ehdotetaan, että päätös hoi-
22583: tehdään hoidon lopettamista koskeva päätös sen
22584: tO~)fl määräärJ;~isestä on pantava täytäntöön heti
22585: mukaisesti, kuin päätöksenteosta niissä on sää-
22586: ahstuksesta tat muutoksenhausta huolimatta. Tä-
22587: detty tai määrätty.
22588: män vuoksi on perusteltua, että muutoksenhaku-
22589: 18 §. Toimintayk.stköiden hyväksyminen. Voi-
22590: massa olevan PAV -lain ja irtolaislain mukaista v~ranom~s~~la .~? myös m~dollisuus kieltää pää-
22591: toksen taytantoonpano tat määrätä se keskeytet-
22592: henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa hoi-
22593: toa annetaan nykyisin kolmessa huoltolassa. Li- täväksi.
22594: säksi mielisairaaloissa hoidetaan mielisairaslain 23J. Käsittelyn kiireellisyys. Henkilön tahdos-
22595: ta ruppumatta toteutettavaa hoitoa koskevien
22596: mukaisilla tahdosta riippumattoman hoidon
22597: asioiden osalta on pidetty välttämättömänä että
22598: e~~llyt_Yksillä henkilöitä, joilla ilmenee myös
22599: ne käsitellään kiireellisinä. Lakiin on ehd~tettu
22600: pathtetden ongelmakäyttöä.
22601: otettavaksi tätä tarkoittava säännös.
22602: Päihteiden ongelmakäyttäjien hoidon tuloksel-
22603: lisuuden kannalta on tärkeää, että hoitoyksiköt
22604: voivat kehittää toimintamuotojaan omista lähtö-
22605: kohdistaan käsin. Lisättäessä mahdollisuuksia to- 4 luku
22606: teuttaa lähinnä lyhytaikaista henkilön tahdosta Erinäiset säännökset
22607: riippumatta toteutettavaa hoitoa muissa sosiaali-
22608: ja terveydenhuollon yksiköissä on tarkoin harkit- 24 §.. Hoitoryhmä. Terveydenhuollon ja mui-
22609: tava, missä toimintayksiköissä tällaista hoitoa den ykstköiden toimintatapoihin ei lakiehdotuk-
22610: voitaisiin toteuttaa. Lakiehdotuksen mukaan sosi- sella ole tarkoitus puuttua. Voimassa oleva PA V.
22611:
22612: 4 438400864B
22613: 26 1984 vp. - HE n:o 246
22614:
22615: laki ei tunne hoitoryhmää, mutta niitä on ilman Asianomaisen toimintayksikön asiakkaat valit-
22616: lain säännöstäkin jo perustettu moniin toiminta- sevat asiakasryhmän. Asiakasryhmä voisi tehdä
22617: yksikköihin. Kokemukset hoitoryhmistä, joissa toimintayksikön toimintaa koskevia aloitteita,
22618: on ollut toimintayksikön eri ammattiryhmien, jotka voisivat koskea vierailuaikoja, sosiaalista
22619: muun muassa terveydenhuoltohenkilöstön, sosi- toimintaa ja muita vastaavia, asiakkaiden ja yksi-
22620: aalityöntekijöiden sekä yksikön työtoiminnasta kön päivittäiseen toimintaan liittyviä seikkoja.
22621: huolehtivan henkilöstön edustajia, ovat olleet 26 §. Eristäminen. Huoltolan johtajalla on
22622: myönteisiä. PAV-lain 14 §:n 2 momentin mukaan oikeus
22623: Kaikissa henkilön tahdosta riippumatta toteu- määrätä huoltolan järjestystä rikkova henkilö eris-
22624: tettavaa hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimin- tettäväksi enintään seitsemäksi vuorokaudeksi.
22625: tayksiköissä tulee olla hoitoryhmä. Myös muissa Huoltolan johtajan esityksestä huoltolan johto-
22626: hoitoyksiköissä voi olla hoitoryhmä. kunta on voinut jatkaa eristystä kestämään yh-
22627: teensä neljätoista vuorokautta.
22628: Hoitoyksikön koko ja tarpeet huomioiden voi-
22629: Lakiehdotuksessa ehdotetaan eristämisaika ly-
22630: daan perustaa useampia hoitoryhmiä. Hoitoryh-
22631: hennettäväksi 24 tuntiin. Eristämisen jatkaminen
22632: män eräänä tavoitteena on lisätä henkilöstön
22633: korkeintaan 48 tuntiin edellyttää uutta päätöstä.
22634: yhteistoimintamahdollisuuksia, tiedon kulkua ja
22635: Eristäminen olisi lakiehdotuksen mukaan mah-
22636: yleensä edistää myönteisen hoitoilmapiirin synty-
22637: dollista vain silloin, kun henkilö on vaaraksi
22638: mistä. Hoitoryhmän yksityiskohtaiset tehtävät
22639: itselleen tai muille. Eristämistä tulisi käyttää vain
22640: määräytyvät kunkin toimintayksikön erityistar-
22641: silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
22642: peiden sekä henkilöstön kokoonpanon mukaan.
22643: Eristettynä olevan oikeuksia eristysaikana tulisi
22644: Myös lakiehdotuksessa on annettu hoitoryhmälle
22645: rajoittaa mahdollisimman vähän.
22646: eräitä tehtäviä. Ehdotuksen 17 §:n mukaan toi-
22647: Eristämisestä päättäisi sosiaalihuollon toi-
22648: mintayksikön johtaja voi päättää hoidon lopetta-
22649: mintayksikössä sen johtaja. Terveydenhuollon
22650: misesta hoitoryhmää kuultuaan.
22651: toimintayksikössä eristämisestä päätettäisiin si-
22652: 25 §. Asiakasryhmä. Asiakkaan mahdollisuuk- ten, kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
22653: sista vaikuttaa omaan hoitoonsa on säännös 27 §. Pakotteet ja rajoitukset. Laitoshuollon
22654: 16 §:ssä. Sen mukaan asiakkaan on voitava osal- luonteeseen on katsottu kuuluvan, että henkilön
22655: listua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden va- elämäntoimintoja ja perusoikeuksia voidaan ra-
22656: lintaan ja hoitoyhteisön toimintaan. Asiakkaan joittaa tavanomaista enemmän. Lakiehdotuksessa
22657: ollessa pitempiaikaisessa hoidossa hänellä lisään- on yleiseksi lähtökohdaksi asetettu, ettei tahdos-
22658: tyy tarve vaikuttaa myös muuhun kuin omaa taan riippumatta hoidossa olevaan henkilöön
22659: hoitoaan koskeviin seikkoihin. voida kohdistaa hoidollisia rajoituksia enempää
22660: Asiakkaan mahdollisuus osallistua päivittäistä kuin se on välttämätöntä. Jos 2 luvussa tarkoite-
22661: ympäristöään koskeviin asioihin edistää hänen tussa hoidossa olevalla on päihteitä tai niiden
22662: viihtymistään ja voi lisätä hänen kuntoutumis- käyttöön liittyviä välineitä taikka turvallisuutta
22663: mahdollisuuksiaan. vaarantavia aineita tai esineitä, ehdotetaan ne
22664: otettaviksi toimintayksikön haltuun. Päihteet ja
22665: Vaikka PAV-laki ei tunne asiakasryhmää, ilme- niiden käyttöön liittyvät välineet ehdotetaan hä-
22666: nee asiakkaiden oma-aloitteisuuteen perustuvaa, vitettäväksi todistettavalla tavalla.
22667: tavallisimmin kiltatoiminnaksi kutsuttua toimin- Jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä
22668: taa toisaalta oma-aloitteisuuteen perustuvaa hoi- on hallussaan edellä mainittuja aineita tai esinei-
22669: toa antavissa toimintayksiköissä kuten hoito- ja tä, voitaisiin hänelle 2 momentin mukaan toi-
22670: huoltokodeissa sekä huoltoloissa ja toisaalta toi- mintayksikön johtajan päätöksellä tehdä henki-
22671: mintayksiköissä, joissa toteutetaan hoitoa henki- lön tarkastus. Mikäli on perusteltua syytä epäillä
22672: lön tahdosta riippumatta. henkilölle osoitetun postin tai muun lähetyksen
22673: Asiakkaiden kuntoutumismahdollisuuksien sisältävän mainittuja aineita tai esineitä tai muita
22674: parantamiseksi ehdotetaan, että toimintayksiköis- turvallisuutta vaarantavia seikkoja, voitaisiin pos-
22675: sä voisi olla asiakasryhmä. Asiakasryhmän perus- tilähetyksen sisältö kirjeitä lukematta henkilön
22676: taminen on kuitenkin jätettävä heidän omaan läsnä ollessa tarkastaa.
22677: harkintaansa. Asiakkaalle on aina tiedotettava Säännöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä
22678: mahdollisuudesta perustaa asiakasryhmä. Jos toi- päättäminen kuuluisi sosiaalihuollon toimintayk-
22679: mintayksikkö on kooltaan suuri, voidaan sinne sikössä sen johtajalle. Terveydenhuollon toimin-
22680: perustaa myös useampia asiakasryhmiä. tayksiköissä toimenpiteistä päättäminen tapah-
22681: 1984 vp. - HE n:o 246 27
22682:
22683: tuisi siten, kuin siitä on erikseen säädetty tai valvontaa ja irtolaisvalvontaa koskevat asiat ja
22684: määrätty. muutoksenhakemukset raukeavat tämän lain voi-
22685: 28 §. Asetuksenantovaltuus. Ehdotuksen kal- maan tullessa.
22686: tainen laaja säännöstö edellyttää tarkempien Lakiehdotukseen ei sisälly irtolaislain tarkoitta-
22687: määräysten antamista asetuksella. maa laitoshoitoa, joten irtolaislain nojalla mää-
22688: rätty laitoshoito lakkaisi tämän lain tultua voi-
22689: maan. Jotta aikaisemman lain mukaan irtolaisek-
22690: 5 luku si katsotuo henkilön mahdollisesti tarvitsemien
22691: Voimaantulosäännökset sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen järjestä-
22692: mistä varten jäisi riittävästi aikaa, ehdotetaan
22693: 29 §. Lain voimaantulo. Lain voimaantulon säädettäväksi, että irtolaislain nojalla määrätty
22694: yhteydessä ehdotetaan kumottavaksi päihdyttä- laitoshoito, joka on alkanut ennen uuden lain
22695: vien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annettu voimaantuloa, päättyisi viimeistään 30 vuorokau-
22696: laki ja irtolaislaki. lrtolaislain kumoamisen vaiku- den kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kun
22697: tuksia seuraamaan asetetaan toimikunta, jonka uuden lain mukaiset hoitoajat poikkeavat merkit-
22698: tul.ee tehdä ehdotuksensa mahdollisesti ilmene- tävästi aikaisemmasta, ehdotetaan vastaavasti, et-
22699: vien ongelmien ratkaisemiseksi. tä PAV -lakiin perustuva vastoin henkilön tahtoa
22700: Lakiehdotuksen voimaantulon siirtymävaihetta tapahtuva huolto päättyisi edellä mainitussa ajas-
22701: varten on järjestelmän olennaisen muuttumisen sa.
22702: takia katsottu tarpeelliseksi ottaa eräitä erityis- Tämän lain voimaan tullessa tuomioistuimissa
22703: säännöksiä. vireillä olevat laitoshoitoon tai huoltolaan mää-
22704: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen räämistä koskevat asiat raukeaisivat. Tällainen
22705: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. järjestely on katsottu tarpeelliseksi siitä syystä,
22706: 30 §. Szirtymäsäännöksiä. Uudessa laissa ei että hoitoon määrääiDisen perusteet ja päätöksen-
22707: olisi säännöksiä valvonnasta. Tämän vuoksi ehdo- tekomenettely on ehdotettu olennaisesti muutet-
22708: tetaan säädettäväksi, että myös PA V-lain nojalla tavaksi.
22709: määrätty valvonta ja irtolaislain nojalla määrätty
22710: irtolaisvalvonta lakkaavat tämän lain voimaan Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
22711: tullessa. Tästä johtuu myös, että vireillä olevat nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22712:
22713:
22714: Päihdehuoltolaki
22715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22716:
22717: 1 luku 3§
22718: Yleiset säännökset Päihdehuollon järjestäminen
22719: 1§ Kunnan on huolehdittava siitä, että päihde-
22720: Tavoz"tteet huolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan
22721: sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyt-
22722: Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vä- tää.
22723: hentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen Päihdehuollon palvelujen ja toimenpiteiden
22724: liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä järjestäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaali-
22725: edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen huollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveyden-
22726: läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. huollon osalta terveyslautakunnalle.
22727:
22728: 2§
22729: Päihde
22730: 4§
22731: Suhde muihin lakeihin
22732: Päihteellä tarkoitetaan tässä laissa alkoholijuo-
22733: maa sekä muuta päihtymistarkoituksessa käytet- Tämän lain nojalla kunnan järjestämään toi-
22734: tävää ainetta. mintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon
22735: 28 1984 vp. - HE n:o 246
22736:
22737: suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia mista tuetaan. Hoidon on perustuttava luotta-
22738: (677 /82), jollei lailla ole toisin säädetty. muksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisi-
22739: jaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän
22740: 5§ ja hänen läheistensä etu.
22741: Palveluja annettaessa on päihteiden ongelma-
22742: Elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin käyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan
22743: vazkuttaminen myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liitty-
22744: Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viran- viä ongelmiaan.
22745: omaisten on ehkäistävä alkoholin ja muiden 9§
22746: päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olo-
22747: suhteiden ja elämäntapojen syntymistä. Yhteistoiminta
22748: Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten
22749: seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä.
22750: ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, eh- Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuol-
22751: käisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä lon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, rait-
22752: sekä annettava asiantuntija-apua muille viran- tiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviran-
22753: omaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kun- omaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä po-
22754: nassa toimiville yhteisöille. liisin keskinäiseen yhteistyöhön.
22755: 6§
22756: Palvelujen kehittäminen 2 luku
22757: Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä Hoito henkilön tahdosta riippumatta
22758: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittä- 10§
22759: mällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon
22760: tarkoitettuja palveluja. Hoitoon määräämisen edellytykset
22761: Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan mää-
22762: tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään rätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämi-
22763: riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttä- sessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät
22764: jiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittä-
22765: tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon mättömiksi ja joka
22766: tarkoitettujen palvelujen piiriin. 1) ilman päihteiden käytön keskeyttämistä ja
22767: Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon asianmukaista hoitoa on hänellä olevan tai hänel-
22768: toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitet- le päihteiden käytöstä välittömästi aiheutumassa
22769: tavia, joustavia ja monipuolisia. olevan sairauden tai vamman johdosta välittö-
22770: Päihdehuollon toimintamuodoista ja toiminta- mässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kii-
22771: yksiköistä säädetään asetuksella. reellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion
22772: (terveysvaara); tai
22773: 7 § 2) päihteiden käytön vuoksi väkivaltaisella ta-
22774: Huollon tarve valla vakavasti vaarantaa perheensä jäsenen tai
22775: muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai hen-
22776: Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilöl- kistä kehitystä (vakivaltaisuus).
22777: le, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongel- Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, ei
22778: mia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisil- sovelleta alle 18-vuotiaaseen henkilöön, ellei sii-
22779: leen. Palveluja on annettava henkilön, hänen hen ole erityistä syytä.
22780: perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja
22781: hoidon tarpeen perusteella. 11§
22782: Hoito terveysvaaran perusteella
22783: 8§
22784: Keskeiset periaatteet Terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan
22785: asianomainen ylilääkäri voi toisen lääkärin anta-
22786: Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, man lääkärinlausunnon nojalla määrätä henkilön
22787: että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloit- tahdostaan riippumatta hoitoon terveysvaaran
22788: teisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutu- perusteella enintään viideksi vuorokaudeksi.
22789: 1984 vp. - HE n:o 246 29
22790:
22791: Lääkärinlausunnon on oikeutettu antamaan hankittava lääkärinlausunto henkilön terveyden-
22792: terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston lää- tilasta.
22793: käri tahi muu lääkäri.
22794: Johtosäännöllä voidaan määrätä, että päätök- 15 §
22795: sen hoitoon määräämisestä terveyskeskuksen vas- Päätöksen täytäntöönpano
22796: taavan lääkärin tai sairaalan asianomaisen ylilää-
22797: kärin sijasta voi tehdä muu lääkäri. Tässä luvussa tarkoitettua hoitoa koskeva pää-
22798: tös on pantava täytäntöön heti alistuksesta tai
22799: 12 § muutoksenhausta huolimatta.
22800: Lyhytaikainen hoito väkivaltaisuuden Jollei 11 tai 12 §:ssä tarkoitettua enintään
22801: perusteella. Päätöksen alistaminen viiden vuorokauden hoitoa koskevaa päätöstä ole
22802: voitu panna täytäntöön vuorokauden kuluessa ja
22803: Sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri voi määrätä 13 §:ssä tarkoitettua enintään 30 vuorokauden
22804: henkilön tahdostaan riippumatta hoitoon väki- hoitoa koskevaa päätöstä viiden vuorokauden
22805: valtaisuuden perusteella päihteiden käytön kat- kuluessa päätöksen tekemisestä, päätös raukeaa.
22806: kaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi.
22807: Päätös on alistettava heti lääninoikeuden vah-
22808: 16 §
22809: vistettavaksi.
22810: Sen estämättä, mitä sosiaalihuoltolain 12 §:n Hoidon järjestäminen
22811: 1 momentissa on säädetty, voidaan johtosäännöl-
22812: Asiakkaalle on järjestettävä mahdollisuus osal-
22813: lä määrätä, että päätöksen hoitoon määräämises-
22814: listua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden va-
22815: tä voi sosiaalijohtajan tai sosiaalisihteerin sijasta
22816: lintaan ja hoitoyhteisön toimintaan.
22817: tehdä muu sosiaalilautakunnan alainen johtava
22818: Kun asiakas on tässä luvussa tarkoitetussa hoi-
22819: viranhaltija. Jos kunnassa ei ole sosiaalijohtajaa
22820: dossa, on otettava huomioon myös hänen huol-
22821: tai sosiaalisihteeriä tai tämä on estynyt tai esteei-
22822: lossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.
22823: linen tehtävää suorittamaan, päätöksen hoitoon
22824: Sosiaalilautakunnan on annettava 8 §:ssä tar-
22825: määräämisestä voi tehdä sosiaalilautakunnan pu-
22826: koitettua sekä muuta tarvittavaa tukea myös tässä
22827: heenjohtaja. luvussa tarkoitetun hoidon jälkeen.
22828: 13 §
22829: 17 §
22830: Hoito väkivaltaisuuden perusteella
22831: Hoidon lopettaminen
22832: Lääninoikeus voi sosiaalilautakunnan esitykses-
22833: tä päättää henkilön määräämisestä hoitoon tah- Henkilön tahdosta riippumatta toteutettava
22834: dostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella hoito on lopetettava heti, kun 10-13 §:n mu-
22835: enintään 30 vuorokaudeksi, milloin 12 §:ssä tar- kaisia hoidon edellytyksiä ei enää ole.
22836: koitettu hoitoaika on osoittautunut riittämättö- Sosiaalihuollon toimintayksikössä päättää tässä
22837: mäksi. luvussa tarkoitetun hoidon lopettamisesta toi-
22838: mintayksikön johtaja hoitoryhmää kuultuaan. Jos
22839: 14 § hoitoryhmää ei voida kutsua koolle riittävän
22840: ajoissa, tulee toimintayksikön johtajan päättää
22841: Asianosaisen kuuleminen ja hoidon lopettamisesta ilman hoitoryhmän kuule-
22842: hoidon tarpeen selvittäminen mista.
22843: Ennen tässä luvussa tarkoitetun päätöksen te- Hoidon lopettamisesta terveydenhuollon toi-
22844: kemistä asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla mintayksikössä päätetään siten kuin siitä on erik-
22845: kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/ seen säädetty tai määrätty.
22846: 82) 15 §:ssä on säädetty.
22847: Ennen väkivaltaisuuden perusteella tapahtuvan 18 §
22848: päätöksen tekemistä on hankittava tarvittava sel- Toimintayksiköiden hyväksyminen
22849: vitys päätöksenteon perusteena olevista seikoista
22850: sekä mahdollisuuksien mukaan selvitykset henki- Sosiaalihallitus hyväksyy ne sosiaalihuollon toi-
22851: lön elinolosuhteista ja aikaisemmista toimenpi- mintayksiköt ja lääkintöhallitus ne terveyden-
22852: teistä hänen kuntouttamisekseen. Ennen 13 §:ssä huollon toimintayksiköt, joissa hoito voidaa~
22853: tarkoitettuun hoitoon määräämistä on lisäksi antaa.
22854: 30 1984 vp. - HE n:o 246
22855:
22856: 3 luku 4 luku
22857: Muutoksenhaku Erinäiset säännökset
22858: 19 § 24 §
22859: Muutoksenhaku Hoitoryhmä
22860: Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa Edellä 2 luvussa tarkoitettua hoitoa antavassa
22861: asioissa on voimassa, mita sosiaalihuoltolain sosiaalihuollon toimintayksikössä on hoitoryhmä
22862: 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempänä toisin hoidon suunnittelua ja toteuttamista vanen.
22863: säädetä. Hoitoryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä sääde-
22864: tään asetuksella.
22865: 20 §
22866: Muutoksenhaku lääninoikeuteen 25 §
22867: Asiakasryhmä
22868: Päätökseen, jolla henkilö on 11 tai 12 §:n mu-
22869: kaisesti määrätty hoitoon tahdostaan riippumat- Edellä 2 luvussa tarkoitettua hoitoa antavassa
22870: ta, saa hakea muutosta valittamalla lääninoi- toimintayksikössä voi olla asiakasryhmä. Asia-
22871: keuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi- kasryhmän tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään
22872: saannista. asetuksella.
22873:
22874: 21 § 26 §
22875: Muutoksenhaku Eristäminen
22876: korkeimp(1(1n hallinto-oikeuteen
22877: Henkilö voidaan eristää edellä 2 luvussa tarkoi-
22878: Lääninoikeuden päätökseen, jolla henkilö on tettua hoitoa antavassa toimintayksikössä, jos hän
22879: määrätty hoitoon tahdostaan riippumatta, saa on vaaraksi itselleen tai muille tai jos eristäminen
22880: hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal- on henkilön hoidon kannalta muutoin erityisen
22881: linto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hal- perusteltua. Eristäminen ei saa ilman uutta pää-
22882: lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- töstä jatkua yhtämittaisesti yli 24 tuntia ja sen
22883: ty. tulee tapahtua toimintayksikön henkilöstön jat-
22884: Lääninoikeuden päätökseen alistusasiassa saa kuvan huolenpidon alaisena. Eristämistä ei saa
22885: hoitoon määrätty hakea muutosta sanotuin ta- ilman asetuksessa mainittuja erityisiä syitä välit-
22886: voin, vaikka hän ei ole valittanut lääninoikeudel- tömästi jatkaa. Tällöinkään eristämisaika ei saa
22887: le päätöksestä, jolla hänet on 12 §:n mukai- ylittää 48 tuntia.
22888: sesti määrätty hoitoon tahdostaan riippumatta. Sosiaalihuollon toimintayksikössä eristämisestä
22889: Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös päättää toimintayksikön johtaja. Terveydenhuol-
22890: lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudel- lon toimintayksikössä eristämisestä päätetään si-
22891: le toimitettavaksi. ten kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
22892:
22893: 27 §
22894: 22 § Pakotteet ja rajoitukset
22895: Täytäntöönpanon keskeyttäminen
22896: Jos 2 luvussa tarkoitetussa hoidossa olevalla on
22897: Kun alistus on tehty tai muutosta haettu, päihteitä tai niiden käyttöön liittyviä välineitä
22898: muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätök- taikka turvallisuutta vaarantavia aineita tai esinei-
22899: sen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettä- tä, ne on otettava toimintayksikön haltuun.
22900: väksi. Päihteet ja niiden käyttöön liittyvät välineet on
22901: hävitettävä todistettavalla tavalla.
22902: 23 § Jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä
22903: Käsittelyn kzireellisyys on hallussaan 1 momentissa tarkoitettuja aineita
22904: tai esineitä, voidaan hänelle tehdä henkilöntar-
22905: Tässä laissa tarkoitetut henkilön tahdosta riip- kastus. Jos on perusteltua syytä epäillä henkilölle
22906: pumatta toteutettavaa hoitoa koskevat alistus- tai osoitetun postin tai muun lähetyksen sisältävän
22907: muutoksenhakuasiat on käsiteltävä kiireellisinä. sanottuja aineita tai esineitä taikka muita turval-
22908: 1984 vp. - HE n:o 246 31
22909:
22910: lisuutta vaarantavia seikkoja, voidaan postin tai 1961 annettu laki (96/61) sekä 17 päivänä tam-
22911: lähetyksen sisältö kirjeitä lukematta henkilön mikuuta 1936 annettu inolaislaki (57/36), niihin
22912: läsnä ollessa tarkastaa. myöhemmin tehtyine muutoksineen.
22913: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toi- Milloin muussa laissa on säädetty noudatetta-
22914: menpiteistä päättää sosiaalihuollon toimintayksi- vaksi 2 momentin mukaan kumottavien lakien
22915: kössä sen johtaja. Terveydenhuollon toimintayk- säännöksiä, noudatetaan, mitä tässä laissa on
22916: sikössä toimenpiteistä päätetään siten, kuin siitä säädetty.
22917: on erikseen säädetty tai määrätty. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
22918: tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
22919: 28 § teisiin.
22920: Asetuksenantovaltuus
22921: 30 §
22922: Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön- Siirtymäsäännöksiä
22923: panosta annetaan asetuksella.
22924: Edellä 29 §:n 2 momentissa mainittujen lakien
22925: nojalla määrätty valvonta lakkaa tämän lain voi-
22926: 5 luku maantullessa.
22927: Voimaantulosäännökset Edellä 29 §:n 2 momentissa mainittuihin la-
22928: keihin perustuva vastoin henkilön tahtoa tapah-
22929: 29 § tuva huolto ja laitoshoito päättyvät viimeistään
22930: Lain voimaantulo 30 vuorokauden kuluessa tämän lain voimaantu-
22931: losta.
22932: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain voimaantullessa tuomioistuimissa
22933: kuuta 198 . vireillä olevat 29 §:n 2 momentissa mainittujen
22934: Tällä lailla kumotaan päihdyttävien aineiden lakien mukaiset huoltolaan ja laitoshoitoon mää-
22935: väärinkäyttäjien huollosta 10 päivänä helmikuuta räämistä koskevat asiat raukeavat.
22936:
22937:
22938:
22939: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984.
22940:
22941:
22942: Tasavallan Presidentti
22943: MAUNO KOIVISTO
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: Ministeri Vappu Taipale
22949: j
22950: j
22951: j
22952: j
22953: j
22954: j
22955: j
22956: j
22957: j
22958: j
22959: j
22960: j
22961: j
22962: j
22963: j
22964: j
22965: j
22966: j
22967: j
22968: j
22969: j
22970: j
22971: j
22972: j
22973: j
22974: j
22975: j
22976: j
22977: j
22978: 1984 vp. - HE n:o 247
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 4 §:n
22984: muuttamisesta
22985:
22986:
22987:
22988:
22989: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22990:
22991: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysa- vuonna 1980 annetun lain voimaantulosäännök-
22992: vustuslain säännös äitiysavustuksen suorittamista- sen 2 momentti, jonka mukaan äitiysavustuksiin
22993: vasta. Nykyisen säännöksen mukaan äitiysavustus liittyvät korvausasiat olisivat vuodesta 1985 siirty-
22994: suoritetaan joko luontois- tai raha-avustuksena neet sosiaalihallitukselta lääninhallituksille.
22995: tai osittain kumpanakin. Esityksen mukaan Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti sen
22996: äitiysavustus suoritettaisiin joko luontois- tai jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Lakia
22997: raha-avustuksena. Esityksessä ehdotetaan lisäksi ehdotetaan kuitenkin sovellettavaksi 1 päivästä
22998: kumottavaksi äitiysavustuslain muuttamisesta tammikuuta 1985.
22999:
23000:
23001:
23002:
23003: PERUSTELUT
23004:
23005:
23006: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut on vähäinen merkitys. Äitiysavustuksen maaraa
23007: muutokset korotetaan harvoin niin paljon, että luontoisavus-
23008: tuksen sisältö muuttuisi merkittävästi. Korotuk-
23009: Äitiysavustuslain 4 §:n (1206/45) mukaan äi- sen määrä on vuosittain ollut muutaman kymme-
23010: tiysavustus suoritetaan kutakin syntynyttä lasta nen markan suuruusluokkaa. Luontoisavustuksen
23011: kohti asetuksella tarkemmin määrättävällä tavalla käyttökelpoisuus ei siten mainittavasti riipu siitä,
23012: luontois- tai raha-avustuksena tai osittain kumpa- onko kysymyksessä korotusta edeltävään vai sitä
23013: nakin. Tätä säännöstä on sovellettu siten, että jos seuraavaan erään kuuluva luontoisavustus. Lisä-
23014: äitiysavustuksen saajalle luovutetaan jäljellä ole- avustuksen vähäistä merkitystä osoittaa myös se,
23015: vasta varastosta luontoisavustus, jonka nimellisar- että osa sen saajista jättää etuuden nostamatta.
23016: vo on lapsen syntymähetkellä vallitsevaa äitiysa-
23017: vustuksen määrää alhaisempi, hänelle maksetaan Äitiysavustuksen suorittamisen yksinkertaista-
23018: erotus raha-avustuksena. miseksi ehdotetaan, että nykyisestä lisäavustuk-
23019: sen suorittamisesta luovuttaisiin. Lakiehdotuksen
23020: Lapsen syntymähetken mukaisen äitiysavustuk- 4 §:n mukaan äitiysavustus suoritettaisiin joko
23021: sen ja luontoisavustuksen nimellisarvon välisen luontois- tai raha-avustuksena. Äitiysavustusta ei
23022: erotuksen maksaminen raha-avustuksena aiheut- siten voitaisi enää suorittaa osittain luontoisavus-
23023: taa runsaasti hallinnollista työtä kuntien sosiaali- tuksena ja osittain raha-avustuksena.
23024: lautakunnille, jotka joutuvat selvittämään, ketkä
23025: äitiysavustuksen saajista ovat luontoisavustuksen Äitiysavustuslain muuttamisesta annetun lain
23026: lisäksi oikeutettuja saamaan lisäavustuksen raha- (966/80) voimaantulosäännöksen 2 momentin
23027: na. Jokaisen lisäavustuksen myöntämisestä teh- mukaan nykyisin sosiaalihallitukselle kuuluva
23028: dään lisäksi päätös, joka lähetetään tiedoksi äi- tehtävä suorittaa kunnalle korvaus kunnan varois-
23029: tiysavustuksen saajalle. ta maksetuista äitiysavustuksista siirtyisi läänin-
23030: Äitiysavustuksen saajien tasa-arvon kannalta hallituksille, jotka suorittaisivat korvauksen en-
23031: luontoisavustusta täydentävällä lisäavustuksella simmäisen kerran vuoden 1985 vuosimenoihin.
23032: 438401131Y
23033: 2 1984 vp. - HE n:o 247
23034:
23035: Valtion hankintakeskus toimittaa luontoisavus- raha-avustusta, vaikka luontoisavustuksen nimel-
23036: tukset tilauksesta suoraan kunnille ja laskuttaa lisarvo olisi alhaisempi kuin äitiysavustuksen
23037: sosiaalihallitusta avustuksista ja niiden kuljetus- määrä lapsen syntymähetkellä. Lisäavustuksia
23038: kustannuksista. Kunnat lähettävät sosiaalihalli- suoritetaan luontoisavustusten lisäksi noin 25 000
23039: tukselle vuosittain tilitykset, joiden perusteella kappaletta vuodessa, joten valtion vuotuisten
23040: kunnille korvataan niiden varoista suoritetut menojen voidaan arvioida vähenevän äitiysavus-
23041: raha-avustukset. Kunnat hakevat sosiaalihallituk- tuksen korotuksesta riippuen 600 000- 750 000
23042: selta myös rahaennakkoa. Nykyisessä äitiysavus- markkaa vuodessa.
23043: tuksen keskitetyssä korvausjärjestelmässä on kysy-
23044: mys valtiolle lain mukaan kuuluvasta tehtävästä.
23045: Tällä hetkellä käytössä oleva korvausjärjestelmä 3. Voimaan tulo
23046: on hallinnollisesti tarkoituksenmukainen ja teho-
23047: kas, minkä vuoksi säännös siihen liittyvien tehtä- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
23048: vien siirtämisestä sosiaalihallitukselta lääninhalli- sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
23049: tuksille ehdotetaan kumottavaksi. Äitiysavustuksen nykyisen korvausmenettelyn jat-
23050: kumisen varmistamiseksi ehdotetaan, että lakia
23051: sovellettaisiin kuitenkin jo vuoden 1985 alusta.
23052: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
23053: tukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
23054: nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
23055: Ehdotuksen mukaan luontoisavustuksena suo-
23056: ritettavan äitiysavustuksen lisäksi ei maksettaisi
23057:
23058:
23059: Laki
23060: äitiysavustuslain 4 §:n muuttamisesta
23061:
23062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain
23063: 4 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1945 annetussa laissa (1206/45), näin kuuluvaksi:
23064:
23065: 4§ Tämä laki tulee voimaan patvanä
23066: Äitiysavustus, jonka suuruuden valtioneuvosto kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päiväs-
23067: vahvistaa, suoritetaan kutakin syntynyttä lasta tä tammikuuta 1985.
23068: kohti asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla Tällä lailla kumotaan äitiysavustuslain muutta-
23069: joko luontois- tai raha-avustuksena. misesta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
23070: (966/80) voimaantulosäännöksen 2 momentti.
23071:
23072:
23073: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
23074:
23075:
23076: Tasavallan Presidentti
23077: MAUNO KOMSTO
23078:
23079:
23080:
23081:
23082: Ministeri Vappu Taipale
23083: 1984 vp. - HE n:o 247 3
23084:
23085: Lzite
23086:
23087:
23088:
23089:
23090: Laki
23091: äitiysavustuslain 4 §:n muuttamisesta
23092:
23093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain
23094: 4 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1945 annetussa laissa (1206/45), näin kuuluvaksi:
23095:
23096: Voimassa oleva laki Ehdotus
23097:
23098: 4 § .. 4 §
23099: Äitiysavustus, jonka suutuuden valtioneuvosto Aitiysavustus, jonka suutuuden valtioneuvosto
23100: vahvistaa, suoritetaan kutakin syntynyttä lasta vahvistaa, suoritetaan kutakin syntynyttä lasta
23101: kohti asetuksella tarkemmin määrättävällä tavalla kohti asetuksella tarkemmin säädettäväitä tavalla
23102: luontois- tai raha-avustuksena tahi osittain kum- joko luontois- tai raha-avustuksena.
23103: panakin.
23104:
23105: Tämä laki tulee voimaan päivänä
23106: kuuta 198 . Lakia sovelletaan 1 päiväs-
23107: tä tammikuuta 1985.
23108: Tällä lailla kumotaan äitiysavustuslain muutta-
23109: misesta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
23110: (966/80) voimaantulosäännöksen 2 momentti.
23111: j
23112: j
23113: j
23114: j
23115: j
23116: j
23117: j
23118: j
23119: j
23120: j
23121: j
23122: j
23123: j
23124: j
23125: j
23126: j
23127: j
23128: j
23129: j
23130: j
23131: j
23132: j
23133: j
23134: 1984 vp. - HE n:o 248
23135:
23136:
23137:
23138:
23139: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työnantajan työttömyys-
23140: vakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1985
23141:
23142:
23143:
23144:
23145: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23146:
23147: Esityksessä ehdotetaan työnantajan työttömyys- työnantajan suorittamien työpalkkojen määrästä
23148: vakuutusmaksun suuruudeksi 0,8 prosenttia vuonna 1985.
23149:
23150:
23151:
23152:
23153: PERUSTELUT
23154:
23155:
23156: 1. Nykyinen tilanne Ja ehdotettu 108 milj. mk ja valtiolle palkkaturvalaissa (649/
23157: muutos 73) tarkoitettua korvausta noin 40 milj. mk sekä
23158: työeläkkeisiin tulevista työttömyyslisistä johtuvaa
23159: Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun maksua eläketurvakeskukselle noin 245 milj. mk.
23160: lain 26 d §:n (328/60) mukaan työnantaja, joka Työttömyysvakuutusmaksun kertymän perustee-
23161: tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen na oleva palkkasumma on noin 135,3 mrd. mk.
23162: vakuuttamaan työntekijänsä, on myös velvollinen Keskuskassan sijoitusomaisuus on kuluvan vuo-
23163: maksamaan työttömyysvakuutusmaksun, joka pe- den lopussa noin 350 milj. mk, josta on tarkoitus
23164: ritään tapaturmavakuutuslain mukaisista vakuu- käyttää ensi vuoden aikana noin 50 milj. mk.
23165: tuksista maksuunpannun vakuutusmaksun lisä- Varmuusmarginaali on jätetty noin 300 milj.
23166: maksuna. Työnantajan työttömyysvakuutusmak- mk:ksi keskuskassan tukimaksujen maksamisen
23167: sut suoritetaan työttömyyskassojen keskuskassal- turvaamiseksi uudessa työttömyysturvajärjestel-
23168: le, joka näin kertyneistä varoista maksaa työttö- mässä.
23169: myyskassoille, joilla on oikeus saada apurahaa Edellä sanotun johdosta ehdotetaan vuodelle
23170: valtionvaroista, erityistä tukimaksua. Mainitun 1985 työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
23171: lain 26 e §:n mukaan työttömyysvakuutusmak- suuruudeksi 0,8 prosenttia maksetuista palkoista.
23172: sun suuruus vahvistetaan lailla. Työnantajan
23173: työttömyysvakuutusmaksun suuruus on vuodelle
23174: 1984 vahvistettu 1 prosentiksi suoritettujen palk- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
23175: kojen määrästä 29 päivänä joulukuuta 1983 an- tukset
23176: netulla lailla ( 1117183 ).
23177: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
23178: Lakiehdotuksesta ei aiheudu kustannuksia val-
23179: sessä on ansioturvan kokonaismenoiksi koulutus- tiolle.
23180: tuet huomioon ottaen arvioitu noin 1 590 milj.
23181: mk, josta tukimaksun osuus on noin 732,3 milj.
23182: mk. Lisäksi työttömyyskassojen keskuskassa jou- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
23183: tuu ensi vuonna suorittamaan erorahastolle noin nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
23184: 438401240F
23185: 2 1984 vp. - HE n:o 248
23186:
23187:
23188: Laki
23189: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1985
23190:
23191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23192:
23193: 1 § 2 §
23194: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
23195: ruus on 0,8 prosenttia työnantajan suorittamien ta 1985.
23196: työpalkkojen määrästä vuonna 1985. · Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
23197: 1985, ja se on voimassa saman vuoden loppuun.
23198:
23199: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
23200:
23201:
23202: Tasavallan Presidentti
23203: MAUNO KOIVISTO
23204:
23205:
23206:
23207:
23208: Ministeri Vappu Taipale
23209: 1984 vp. - HE n:o 249
23210:
23211:
23212:
23213:
23214: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain,
23215: kansaneläkelain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
23216:
23217:
23218:
23219:
23220: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23221:
23222: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttö- kelaitoksen on perittävä maksettu eläke takaisin.
23223: myyseläkettä koskevia säännöksiä siten, että ne Takaisinperinnästä voidaa luopua, jos eläkettä ei
23224: vastaisivat vuoden 1985 alusta toteutuvaa työttö- ole perittävä takaisin kolmea kuukautta pitem-
23225: myysturvalain mukaista työttömyysturvauudistus- mältä ajalta.
23226: ta. Työttömyyseläkkeen saamisen alaikäraja pa- Eläkelaitoksen on keskeytettävä työttömyys-
23227: lautuu voimassa olevassa laissa alunperin säädet- eläkkeen maksaminen, jos syy eläkkeen keskeyt-
23228: tyyn 60 ikävuoteen. Eläkkeelle pääsevät kuiten- tämiseen on olemassa. Jos keskeytetyn eläkkeen
23229: kin edelleen 1929 tai sitä ennen syntyneet työn- uudelleenmaksamista ei ole haettu yhden vuoden
23230: tekijät. Esityksen mukaan työttömyyseläkkeen kuluessa, eläke katsotaan lakanneeksi keskeyttä-
23231: muut saamisedellytykset säilyisivät pääosin ennal- misajankohdasta lukien. Esityksen mukaan työ-
23232: laan. Työntekijän pitää olla pitkäaikaisesti työ- kyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saava henkilö
23233: tön. Hänen on pitänyt saada 60 viimeksi kulu- voisi saada työttömyyseläkettä, jolloin maksettu
23234: neen viikon aikana työttömyysturvalain mukaista osaeläke katsottaisiin työttömyyseläkkeen osasuo-
23235: työttömyyspäivärahaa vähintään 200 päivältä. ritukseksi.
23236: Työttömyyseläkkeeseen on oikeus myös sellaisella Nyt annettavassa esityksessä ehdotetaan muu-
23237: 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jolla työttö- tettavaksi, paitsi työntekijäin eläkelain ja eräiden
23238: myysturvalain mukaisen päivärahan suorituksen siihen liittyvien lakien työttömyyseläkettä koske-
23239: enimmäismäärää koskevien säännösten mukaan via säännöksiä, myös kansaneläkelain vastaavia
23240: ei enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivä- säännöksiä. Viimeksi mainittua lakia ehdotetaan
23241: rahaan. muutettavaksi myös siltä osin kuin on kysymys
23242: Esityksen mukaan työttömyyseläkkeen maksa- liikennevakuutuslain mukaisen ansionmenetys-
23243: mista koskevia säännöksiä ehdotetaan muutetta- korvauksen lukemisesta tuloksi lisäosassa. Myös
23244: viksi. Työttömyyseläke myönnettäisiin toistaiseksi vanhusten ja vammaisten sekä lasten kotihoidon-
23245: eikä sitä jaksotettaisi kuudeksi kuukaudeksi. Elä- tuesta johtuvat muutokset ehdotetaan tehtäviksi
23246: kettä ei maksettaisi kuitenkaan kalenterikuukau- kansaneläkejärjestelmän mukaisiin tarveharkin-
23247: delta, jonka aikana eläkkeensaaja tekee työtä taisiin etuuksiin. Rintamasotilaseläkkeessä,
23248: ansaiten vähintään 1 275,22 markkaa kuukaudes- perhe-eläkkeessä ja eläkkeensaajien asumistuessa
23249: sa. Myös ulkomailla oleskelu ja kieltäytyminen näitä etuuksia ei otettaisi tulona huomioon.
23250: työllistämistoimenpiteistä aiheuttaisi eläkkeen Lait on tarkoitus saattaa voimaan siten, että
23251: maksamisessa muutoksia. Jos eläkettä on edellä esitykseen sisältyvät lainmuutokset voitaisiin to-
23252: mainitusta syistä maksettu aiheettomasti, elä- teuttaa vuoden 1985 alusta.
23253:
23254:
23255:
23256:
23257: 438401221V
23258: 2 1984 vp. - HE n:o 249
23259:
23260:
23261:
23262:
23263: SISÄLLYSLUETTELO
23264:
23265: Sivu Sivu
23266: YLEISPERUSTELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2. Voimaantulo.................................... 11
23267: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys. . . . . . . . . . . . . 3
23268: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 LAKITEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
23269: 1.2. Keinot..................................... 4 1. Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta . . . . . . . 12
23270: 1.3. Eräitä teknillisluontoisia muutoksia kansan-
23271: eläkelakiin, perhe-eläkelakiin, rintamasoti- 2. Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
23272: laseläkelakiin ja eläkkeensaajien asumistuki- jäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 16
23273: lakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 3. Laki merimieseläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 16
23274: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu............. 6 4. Laki kansaneläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 18
23275: 2.1. Nykyinen lainsäädäntö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
23276: 2.2. Valmisteluvaiheet.......................... 8 5. Laki perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta . . . . 20
23277: 2. 2.1. Eduskunnan kannanotot . . . . . . . . . . . . 8 6. Laki rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta 20
23278: 2.2.2. Aikaisemmat ehdotukset............ 8
23279: 7. Laki eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muut-
23280: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset............... 8 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
23281: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . 8
23282: LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
23283: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.......... 8
23284: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
23285: 1.1. Työntekijäin eläkelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1. Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta . . . . . . . 22
23286: 1.2. ~Y.hyt~aisis~a työsuhteissa olevien työnteki- 2. Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
23287: Jam eläkelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
23288: jäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 29
23289: 1.3. Merimieseläkelaki.......................... 10
23290: 1. 4. Kansaneläkelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3. Laki merimieseläkelain muuttamisesta........... 30
23291: 1.4.1. Työttömyyseläke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 4. Laki kansaneläkelain muuttamisesta............. 34
23292: 1. 4. 2. Liikennevakuutuksen ansionmene-
23293: tyksen korvauksen lukeminen lisä- 5. Laki perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta . . . . 37
23294: osatuloksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 6. Laki rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta 38
23295: 1.5. Perhe-eläkelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
23296: 1.6. Rintamasotilaseläkelaki..................... 11 7. Laki eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muut-
23297: 1. 7. Eläkkeensaajien asumistukilaki . . . . . . . . . . . . . 11 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
23298: 1984 vp. - HE n:o 249 3
23299:
23300:
23301:
23302:
23303: YLEISPERUSTELUT
23304:
23305:
23306: 1. Esityksen yhteiskunnallinen sivät edellä mainittujen ikäluokkien lisäksi vuon-
23307: merkitys na 1926 tai sitä ennen syntyneet pitkäaikaistyöt-
23308: tömät (838-840/80). Vuonna 1982 työttömyys-
23309: 1.1. Tavoitteet eläkkeelle ovat päässeet vuonna 1927 tai sitä
23310: ennen syntyneet (798-801/81 ja 353/82) ja
23311: Työttömyyseläke liitettiin 1 päivänä heinäkuu- vuonna 1983 työttömyyseläkejärjestelmän piiriin
23312: ta 1971 voimaan tulleilla laeilla kansaneläke- pääsi vielä 1928 syntynyt ikäluokka (922 ja 9231
23313: lakiin (499/71) ja työntekijäin eläkelakiin (500/ 82 sekä 925 ja 926/82). Edelleen työttömyyselä-
23314: 71 ),- johon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien kejärjestelmä ulotettiin vuonna 1984 koskemaan
23315: työntekijäin eläkelaissa, maatalousyrittäjien elä- myös 1929 syntyneitä (954/ 83 ).
23316: kelaissa ja yrittäjien eläkelaissa on viittaussään- Työttömyyseläkejärjestelmä perustuu Eläkejär-
23317: nökset. Sanotusta ajankohdasta lukien työttö- jestelmäkomitean osamietintöön VI (Komi-
23318: myyseläke liitettiin myös valtion eläkejärjestel- teanmietintö 1971: B3). Komitean mielestä eläk-
23319: mään (851171). Työttömyyseläkejärjestelmä on keen saamisen edellytykseksi olisi asetettava, että
23320: toteutettu myös kunnan eläkejärjestelmässä. Me- henkilö on täyttänyt määrätyn iän ja että hän on
23321: rimieseläkelakiin työttömyyseläke liitettiin 1 päi- työttömyyden johdosta kokonaan tai osittain vail-
23322: vänä kesäkuuta 1980 voimaan tulleella lailla la työtuloja ja että tämä tilanne on jatkunut niin
23323: (280/80). pitkään, ettei toimeentulon turvaaminen työttö-
23324: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset ovat myyskorvauksen avulla ole tarkoituksenmukaista.
23325: mainituissa säännöksissä pääpiirteissään saman- Komitean mukaan eläkkeen saamisen edellytyk-
23326: laiset. Sen edellytyksenä on 60 vuoden ikä ja senä olisi myös, ettei henkilöä työvoimaviran-
23327: pitkäaikainen työttömyys. Työntekijän on pitänyt omaisen antaman todistuksen mukaan todennä-
23328: saada 60 viimeksi kuluneen viikon aikana valta- köisesti voida sijoittaa sopivaksi katsottuon työ-
23329: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain hön. Työhön sijoittamismahdollisuutta koskevan
23330: (125/ 34, työttömyyskassalaki) mukaista päivä- arvion antaisi työntekijän tai yrittäjän asuinpaik-
23331: avustusta tai työllisyyslain (946 171) mukaista kakunnan työvoimaviranomainen. Työvoimavi-
23332: työttömyyskorvausta yhteensä vähintään 200 päi- ranomaisen suorittaman arvion työhön sijoitta-
23333: vältä. Työttömyyseläkkeeseen on oikeus myös mismahdollisuuksista katsottiin sitovan eläkelai-
23334: sellaisella 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä, tosta niin, ettei se voinut poiketa siitä, vaikka
23335: jolla työttömyyskassalain enimmäisavustusta kos- eläkelaitos pitäisi arviota virheellisenä.
23336: kevien säännösten mukaan ei enää ole oikeutta Kuten työttömyyseläkesäännöksistä ja niiden
23337: päiväavustukseen. Eläkkeen saamisen edellytykse- pohjana olevasta komiteatekstistä ilmenee, työt-
23338: nä on lisäksi, ettei eläkkeenhakijalle voida osoit- tömyyseläkkeen myöntämismenettely rakennet-
23339: taa työvoimaviranomaisten taholta sellaista työtä, tiin työvoimaviranomaisten ja eläkeviranomaisten
23340: jonka vastaanottamisesta työntekijä ei voi kieltäy- yhteistyölle. Pyrkimyksenä oli vaikean työllisyys-
23341: tyä menettämättä oikeuttaan työllisyyslain mu- tilanteen aikana turvata pitkään työttöminä ollei-
23342: kaiseen korvaukseen. den ikääntyneiden henkilöiden toimentulo elä-
23343: Työttömyyseläkkeen saamisen alaikärajaa on kejärjestelmän tuella.
23344: alennettu tilapäisesti. Eläkeikäraja säädettiin 58 Työttömyyseläkejärjestelmään on vuosien ku-
23345: vuodeksi 1 päivästä heinäkuuta 1978 lukien vuo- luessa tullut piirteitä, jotka eivät ole järjestelmän
23346: den 1979loppuun (444/78). Vuoden 1980 alusta alkuperäisen tarkoituksen mukaisia. Työttömyys-
23347: työttömyyseläkejärjestelmän piiriin pääsivät kaik- eläkkeestä on tullut tosiasiallisesti varhaiseläkejär-
23348: ki 1925 tai sitä ennen syntyneet työttömät työn- jestelmä. Työeläkelakien mukaisista työttömyys-
23349: tekijät (915-917 /79 koskivat kansaneläke- ja eläkkeistä on myös tullut yritysten uudelleenjär-
23350: työeläkejärjestelmää ja 962179 valtion eläkejärjes- jestelyn apuväline, jolla uudistusten vaatima ra-
23351: telmää). Vuonna 1981 työttömyyseläkkeelle pää- hoitus siirretään työntekijäin eläkelain 12 §:n
23352: 4 1984 vp. - HE n:o 249
23353:
23354: perusteella kaikkien työnantajien yhteisesti kus- na. Samalla kuitenkin nykyinen kalenterivuosit-
23355: taunettavaksi. tainen rajoitus 200 päivän osalta poistuu ansio-
23356: Työvoimaviranomaiset ovat vuoden 1984 alus- turvasta. Peruspäivärahaa maksetaan ajallisesti ra-
23357: sa siirtyneet työttömyyseläkkeensaajien kohdalla joituksetta koko työttömyyden ajalta. Molemmat
23358: sellaiseen menettelyyn, että he lähettävät suoraan päivärahaetuudet ovat veronalaista tuloa.
23359: eläkejärjestelmille todistuksen siitä, ettei työttö- Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeen-
23360: myyseläkkeensaajalle voida osoittaa työtä. Tämä tuloturva on työttömyysturvalaissa myös otettu
23361: todistuksenantamismenettely perustuu työttö- huomioon. Sen mukaan jos työntekijä on täyttä-
23362: myyseläkkeen jatkamiselle laissa asetettuihin vaa- nyt 55 vuotta, voidaan hänelle 500 päivän lisäksi
23363: timuksiin. Kun työntekijän henkilökohtaisesta maksaa ansioon suhteutettua päivärahaa enintään
23364: käynnistä työvoimaviranomaisen luona on täten 250 päivältä. Työttömyysturvalakia koskevan hal-
23365: näissä tapauksissa luovuttu, on siitä ollut seu- lituksen esityksen mukaan (hall. es. n:o 38/1984
23366: rauksena, että työvoimaviranomaisten ja elä- vp. s. 12) maksamalla 55 vuotta täyttäneelle
23367: keviranomaisten hallinnollinen yhteistyö työttö- työttömälle ansioon suhteutettua päivärahaa vielä
23368: myyseläkkeen osalta on heikentynyt. Enää ei 250 päivältä voitaisiin ikääntyneiden pitkäaikais-
23369: voida tietää, onko työttömyyseläkkeensaaja ollut työttömien toimeentulotorvasta huolehtia pysy-
23370: työssä. väisjärjestelyin ja samalla korottaa työttömyys-
23371: Työttömyyseläkkeen myöntämiseen liittyvistä eläkkeen saamisen ikärajaa asteittain lain alkupe-
23372: kaavamaisista säännöksistä on ollut myös seu- räisen tarkoituksen mukaisesti 60 ikävuoteen.
23373: rauksena, että työttömyyseläkkeensaajat ovat vää- Työttömyysturvauudistuksen tavoitteiden läpi-
23374: rinkäyttäneet eläkettä. Sitä on maksettu, vaikka- viemiseksi esitetään, että vuosittaisesta työttö-
23375: kin henkilö on samanaikaisesti ollut työssä ja myyseläkeiän alentamisesta luovuttaisiin. Työttö-
23376: jopa tehnyt säännöllisesti ansiotyötä. Aiheetto- myyseläkeikäraja on vuoden 1985 alusta laissa jo
23377: masti maksetun työttömyyseläkkeen takaisinpe- nykyisinkin mainittu 60 vuotta. Eläkkeelle pääse-
23378: rintäänkään ei laista ole saatu riittävää tukea. vät ennen 60 ikävuotta kuitenkin edelleen vuon-
23379: Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen na 1929 tai sitä ennen syntyneet pitkäaikaistyöt-
23380: työttömyyseläkejärjestelmää on kehitettävä siten, tömät. Tämän mukaan työttömyyseläkeikäraja on
23381: että se alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti yhä näillä tosiasiallisesti ensi vuonna 56 vuotta nous-
23382: tarkoituksenmukaisemmin huolehtisi ikääntynei- ten tästä sitten asteittain 60 vuoteen. Sen sijaan
23383: den ja pitkäaikaisesti työttömien työntekijöiden 1930 syntynyt ikäluokka kuuluisi työttömyystur-
23384: toimeentuloturvasta. Tähän päästäisiin esityksen valain piiriin. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen
23385: mukaan niveltämällä työttömyyseläke yhteen 1985 mukaan: "Eduskunnalle annetaan tarvitta-
23386: työttömyysturvalain (602/84) mukaisen päivära- vat lakiesitykset vuoden 1986 alusta asteittain
23387: hauudistuksen kanssa. Myös työttömyyseläkkeen toteutettavasta uudistuksesta, joka mahdollistaa
23388: maksamista koskevia säännöksiä olisi tarkistettava joustavaan eläkeikään siirtymisen. Työttömyys-
23389: siten, että eläkettä ei makseta silloin, kun siihen eläkeikäraja palautetaan asteittain 60 vuoteen."
23390: ei ole aihetta. Aiheettomasti maksetun eläkkeen Kun tosiasiallisesti vuoden 1985 alusta työttö-
23391: takaisinperimää on myös tehostettava. myyseläkeikä on ikääntyneillä työntekijöillä 56
23392: vuotta, ei työttömyyseläkeiän palautuminen 60
23393: vuoteen ole ristiriidassa eduskunnan lausumien
23394: 1.2. Keinot kanssa.
23395: Työttömyyseläkkeelle pääsemisen muut edelly-
23396: Vuoden 1985 alusta toteutuu työttömyysturva- tykset ehdotetaan pidettäviksi nykyisellään.
23397: lain mukainen työttömyysturvauudistus. Kevään Työntekijän on oltava työtön työnhakija työvoi-
23398: 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittiin matoimistossa. Lisäksi edellytetään, että työnteki-
23399: myös työttömyyseläkeikärajan asteittaisesta pa- jä on 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut
23400: lauttamisesta 60 ikävuoteen. työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivära-
23401: Työttömyysturvana maksettava taloudellinen haa yhteensä vähintään 200 päivältä tai että
23402: etuus on työttömyyspäiväraha, jota maksetaan hänellä ei enää ansioon suhteutetun päivärahan
23403: joko petospäivärahana tai ansioon suhteutettuna maksamiselle asetettujen enimmäisaikojen perus-
23404: päivärahana. Työttömyysturva on ansioturvan teella ole oikeutta sanottuun päivärahaan. Työt-
23405: osalta ajallisesti rajoitettu. Ansioon suhteutettua tömyyseläkkeen saaminen jo 200 työttömyyspäi-
23406: työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 vän perusteella on tarkoituksenmukaista säilyt-
23407: päivältä neljän peräkkäisen kalenterivuoden aika- tää, varsinkin kun eläkkeen saamiselle asetettu
23408: 1984 vp. - HE n:o 249 5
23409:
23410: ikäraja nousee 60 vuoteen. Työttömyyseläkkeen keskeyttää, eläkelaitoksen on perittävä aiheetto-
23411: ja työttömyyspäivärahan suuruuden erilaiset mää- masti maksettu eläke takaisin. Luopuminen ta-
23412: räytymisperusteet vievät sitä paitsi eräissä tapauk- kaisinperinnästä on mahdollista ainoastaan niissä
23413: sissa siihen, että työttömyyseläke antaa parem- tapauksissa, joissa takaisinperiminen ei ulotu kol-
23414: man toimeentuloturvan ikääntyneelle työnteki- mea kuukautta pitemmälle ajalle. Keskeytettyä
23415: jälle kuin työttömyyspäiväraha. Yksilölliset vaih- eläkettä voidaan tyhtyä uudelleen maksamaan,
23416: telut voivat kuitenkin tässä suhteessa olla huo- kun työntekijä esittää työvoimaviranomaisen to-
23417: mattavia. Jotta kenenkään ikääntyneen pitkäai- distuksen työttömyydestään. Jos keskeytetyn
23418: kaistyöttömän toimeentuloturva ei heikkenisi täs- eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole haettu yh-
23419: tä syystä, on eläkkeelle pääsy syytä säilyttää den vuoden kuluessa, eläke katsotaan lakanneek-
23420: nykyisen kaltaisena. si keskeyttämisajankohdasta lukien.
23421: Kun työttömyyseläke esityksen mukaan vastai- Esityksen mukaan työttömyyseläkkeen saami-
23422: suudessa myönnettäisiin ikääntyneille pitkäai- sen ja sen maksamisen valvontaan liittyen työvoi-
23423: kaistyöttömille, on eläkkeen maksamista koskevia maviranomaisella on edelleenkin keskeinen mer-
23424: säännöksiä syytä myös tarkistaa. Toisaalta tehtäi- kitys. Työvoimaviranomaiset siirtyivät vuoden
23425: siin entistä selvemmäksi työttömyyseläkkeeseen 1984 alussa käytäntöön, jonka mukaan työttö-
23426: muiden eläkkeiden tavoin liittyvä pitkäaikaisuus myyseläkkeellä olevan työntekijän ei tarvitse hen-
23427: ja toisaalta se, ettei työttömyysturvaa pidä antaa, kilökohtaisesti hakea todistusta työttömyyden jat-
23428: jollei sen hakija ole työtön. Eläkkeen saaminen kumisesta, vaan työvoimatoimisto lähettää sano-
23429: olisi kuten tähänkin asti riippuvainen työttö- tun todistuksen eläketurvakeskukselle ja kansan-
23430: myyspäivärahaa maksavan viranomaisen antamas- eläkelaitokselle omatoimisesti, jos eläkkeensaajal-
23431: ta todistuksesta, että henkilö on työtön työnhaki- le ei voida osoittaa laissa tarkoitettua työtä.
23432: ja. Työttömyyseläke myönnettäisiin toistaiseksi Vaikka työntekijän ilmoittautuminen kuuden
23433: eikä eläkettä jaksotettaisi enää kuuden kuukau- kuukauden välein työvoimatoimistoon on poistu-
23434: den maksujaksoihin. Eläkettä maksettaisiin niin nut työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä,
23435: kauan, kun henkilö on työtön. ei tästä saa olla seurauksena, etteivät työvoimavi-
23436: Kun nykyisen käytännön mukaan työttömyys- ranomaiset edelleenkään valvoisi työttömän työn-
23437: eläke on myönnetty työvoimaviranomaisen sito- tekijän työllistämistä. Sen vuoksi esitetään, että
23438: van lausunnon perusteella kuudeksi kuukaudeksi jos eläkkeensaajalle on osoitettavissa työtä, työ-
23439: kerrallaan, oikeuskäytännössä on katsottu, ettei voimaviranomaisen on ilmoitettava siitä eläkejär-
23440: eläkettä voida keskeyttää, vaikka henkilö menisi jestelmille. Sen sijaan laissa ei ole katsottu tar-
23441: tänä aikana työhön. Tämän kaltaisen menettelyn peelliseksi säätää työntekijän ilmoittamisvelvolli-
23442: säilyttäminen ei voi olla tarkoituksenmukaista. suudesta, joka hänellä on nykyisinkin. Työttö-
23443: Sen lisäksi, että eläke Il)yönnetään jatkuvana, män velvollisuutta ilmoittaa eläkelaitokselleen
23444: ehdotetaan myös, ettei työttömyyseläkettä mak- olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista täyden-
23445: settaisi kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- nettäisiin asetusteitse myös työttömyyseläkkeen
23446: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään osalta.
23447: 1 275,22 markkaa kuukaudessa eli työntekijäin Nykyiset säännökset osaeläkkeenä maksettavas-
23448: eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitet- ta työkyvyttömuuseläkkeestä eivät anna selvää
23449: tu markkamäärä kaksinkertaisena. Eläkettä ei vastausta siihen, voidaanko osaeläkettä saavalle
23450: myöskään maksettaisi, jos eläkkeensaaja on ulko- henkilölle myöntää työttömyyseläke. Osaeläkettä
23451: mailla oleskelun tai muun vastaavan syyn johdos- työttömyyseläkkeenä saavaa henkilöä on kuiten-
23452: ta kykenemätön ottamaan vastaan työtä. Edel- kin pidetty työvoimaan kuuluvana. Tämän mu-
23453: leen eläkettä ei maksettaisi siltä kalenterikuukau- kaisesti hänelle on maksettu työttömyysturva-
23454: delta, jota edeltäneen kuukauden aikana eläk- etuuksia. Vastaava menettely säilyy myös 1 päivä-
23455: keensaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta työ- nä tammikuuta 1985 voimaan tulevan työttö-
23456: voimaviranomaisen hänelle osoittamaa työttö- myysturvalain mukaan. Kun myös viimeaikaises-
23457: myysturvalain ehdot täyttävää työtä. sa oikeuskäytännössä on katsottu mahdolliseksi
23458: Eläkelaitoksen on keskeytettävä eläkkeen mak- myöntää osaeläkettä saavalle henkilölle työttö-
23459: saminen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta myyseläke, on tarkoituksenmukaista selventää
23460: alkaen, kun se on saanut tietää seikasta, jonka työttömyyseläkettä koskevia säännöksiä tältä osin.
23461: perusteella eläkettä ei saisi maksaa. Syy eläkkeen Osaeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavan
23462: keskeyttämiseen on kuitenkin edelleen oltava henkilön tultua pitkäaikaisesti työttömäksi hänel-
23463: olemassa. Vaikka eläkettä ei olisi mahdollista lä on oikeus työttömyyseläkkeeseen. Tällöin mak-
23464: 6 1984 vp. - HE n:o 249
23465:
23466: settua osaeläkettä pidetään työttömyyseläkkeen olisi rinnastettava myös yli vuoden ajalta makset-
23467: osasuorituksena. tavat liikennevakuutuslain mukaiset ansionmene-
23468: Työntekijäin eläkelain ja eräiden siihen liitty- tyskorvaukset. Tämän pituiselta ajalta maksetta-
23469: vien lakien mukainen ansioeläketurva on tähän vat etuudet ovat eläkettä eikä enää päivärahakor-
23470: saakka ottanut työttömyyden huomioon eräissä vaukseen rinnastettavia lyhytaikaisia etuuksia.
23471: tapauksissa vain siltä osin kuin sitä on mitattu Perhe-eläkelakia (38/ 69), rintamasotilaseläke-
23472: ansioon suhteutetun valtakunnallisista työttö- lakia (119/77) ja eläkkeensaajien asumistukilakia
23473: myyskassoista annetun lain mukaisen työttömyys- (591/78) olisi tarkistettava siten, että entinen
23474: kassa-avustuksen perusteella. Täten mitattu työt- huoltoapukäsite muutettaisiin vastaamaan ny-
23475: tömyys on vaikuttanut muun muassa niin sano- kyistä toimeentulotukea. Näitä lakeja olisi muu-
23476: tun täysitehoisen työkyvyttömyyseläkkeen laske- tettava myös siten, ettei niiden mukaista tarve-
23477: miseen ja työttömyyslisän määrään. harkintaa sovellettaessa otettaisi tulona huo-
23478: Esityksessä ehdotetaan, että vastaisuudessakin mioon lasten kotihoidontukea. Jos näin ei mene-
23479: oikeuteen saada täysitehoinen työkyvyttömyys- teltäisi, joutuisivat eläkkeensaajat muita huo-
23480: eläke sekä työttömyyslisän määrään vaikuttaisi nompaan asemaan. Tarveharkintaa sovelletaan
23481: vain ansioon suhteutettu päiväraha, sillä tässä toisaalta lasten kotinhoidontuen lisäosassa, jossa
23482: vaiheessa ei ole mahdollisuuksia tarkempien sel- kysymyksessä olevat etuudet otetaan tuloina huo-
23483: vitysten puuttuessa muuttaa niitä työntekijäin mioon. Toisaalta näiden lakien mukaisissa eläk-
23484: eläkelain säännöksiä, jotka rakentuvat ansioon keissä olisi puolestaan lasten kotihoidontuki otet-
23485: suhteutetun työttömyyspäivärahan varaan. tava tulona huomioon, jollei selvää estävää sään-
23486: Työttömyyseläkejärjestelmässä on kiinnitetty nöstä laissa ole tältä osin säädetty. Muutoksen
23487: huomiota myös siihen, että työttömyyskorvausten merkitys näissä eläkejärjestelmissä on mitätön,
23488: tarveharkinta sulkee tosiasiallisesti pois eräät hen- koska ikärakenteesta johtuen tällaisia kotihoidon-
23489: kilöt työttömyyseläkejärjestelmän piiristä. Työt- tuen saajia on niissä verraten vähän.
23490: tömyysturvalaissa peruspäiväraha vastaa aikaisem- Myös vanhusten kotinhoidontuki esitetään
23491: paa tarveharkintaista työttömyyskorvausta. Perus- etuoikeutettavaksi näissä tarveharkintaisissa jär-
23492: päivärahan saamisen tarveharkinta on kuitenkin jestelmissä puhtaana kustannusten korvaukseen
23493: lievempää kuin aikaisemman työttömyyskorvauk- tarkoitettuna tukimuotona.
23494: sen. Tästä on seurauksena, että yhä useampi
23495: henkilö pääsee tosiasiallisesti työttömyyseläkkeen
23496: piiriin 200 työttömyyspäivän perusteella. 2. Nykyinen tilanne ja astan val-
23497: Hallitus selvittää, miten peruspäivärahan ulko- mistelu
23498: puolelle tarveharkinnan soveltamisen johdosta
23499: jäävät voidaan saattaa työttömyyseläkejärjestel- 2.1. Nykyinen lainsääP,äntö
23500: män piiriin. Tätä koskeva esitys annetaan edus-
23501: kunnalle ensi tilassa. Samassa yhteydessä selvite- Työeläkelakien mukaista työttömyyseläkettä
23502: tään myös, miten työttömyysturvalain mukaisen koskevat säännökset ovat työntekijäin eläkelain
23503: ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa 4 c §:ssä. Sen mukaan oikeus saada työttömyys-
23504: koskevat 500 ja 750 päivää tulevat vaikuttamaan eläkettä on 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä,
23505: täysitehoisen työkyvyttömyyseläkkeen laskemi- joka esittää työvoimaviranomaisen todistuksen
23506: seen. siitä, ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä,
23507: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä
23508: menettämättä oikeuttaan työllisyyslain mukai-
23509: 1.3. Eräitä teknillisluontoisia muutoksia kan- seen työttömyyskorvaukseen sekä siitä, että hän
23510: saneläkelakiin, perhe-eläkelakiin, rintama- laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuu-
23511: sotilaseläkelakiin ja eläkkeensaajien asu- kautta ennen edellä sanotun todistuksen anta-
23512: mistukilakiin mispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon aika-
23513: na saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista
23514: Kansaneläkejärjestelmässä siirtytään kansanelä- annetun lain mukaista päiväavustusta tai työlli-
23515: keuudistuksen III vaiheen myötä 1 päivästä tam- syyslain mukaista työttömyyskorvausta yhteensä
23516: mikuuta 1985 eläkevähenteiseen lisäosajärjestel- vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä valta-
23517: mään. Sen seurauksena kansaneläkkeen lisäosaa kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
23518: maarattaessä ei otettaisi huomioon muuta kuin enimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan
23519: eläkkeensaajan omat eläketulot. Eläketuloihin enää ole oikeutta päiväavustukseen. Pykälän 2
23520: 1984 vp. - HE n:o 249 7
23521:
23522: momentin mukaan eläkettä suoritetaan sen ka- Työntekijäin eläkelain 8 § säätelee eläkkeiden
23523: lenterikuukauden alusta lukien, joka ensiksi al- yhteensovituksen. Pykälän 6 momentti määritte-
23524: kaa sen jälkeen, kun kaksi kuukautta on kulunut lee tilanteen, jossa aikaisemmin maksettu sosiaa-
23525: työvoimaviranomaisen antamasta todistuksesta livakuutusetuus jää yhteensovituksen ulkopuolel-
23526: tai, jos eläke myönnetään päiväavustuksen enim- le. Kun yhteensovitus pääsääntöisesti toimitetaan
23527: mäismäärän perusteella, sanotun todistuksen an- uuden eläketapahtuman sattuessa, on laissa mää-
23528: tamista seuraavan kuukauden alusta. Eläkettä ritelty, mitä ei ole pidettävä uutena eläketapah-
23529: suoritetaan takautuvasti enintään kuudelta kuu- tumana. Uutena eläketapahtumana ei pidetä
23530: kaudelta. Työntekijäin eläkelain 4 c §:n 3 mo- työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttö-
23531: mentin mukaan työttömyyseläke on yhtä suuri myyseläkkeeksi eikä työkyvyttömyyseläkkeen
23532: kuin työkyvyttömyyseläke, joka työntekijälle olisi muuttumista vanhuuseläkkeeksi. Työntekijäin
23533: myönnetty, jos hänellä työttömäksi joutuessaan eläkelain 8 a § määrittelee, milloin yhteensovitus
23534: olisi oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen saa- toimitetaan uudelleen. Työntekijäin eläkelain
23535: miseen. Pykälän 4 momentissa säädetään eläk- 12 a §, 17 § ja 19 a § sisältävät myös säännöksiä
23536: keen jaksottamisesta. Eläke myönnetään toistai- työttömyysturvaetuuksista, lähinnä niiden mak-
23537: seksi, mutta eläke lakkaa ilman eri päätöstä satuksesta.
23538: kuuden kuukauden kuluttua työvoimaviranomai- Myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
23539: sen todistuksen antamisesta lukien, jollei elä- tekijäin eläkelakiin on tehtävä työttömyysturva-
23540: kelaitokselle sitä ennen ole toimitettu työvoima- lain työttömyysturvaetuuksia koskevat terminolo-
23541: viranomaisen antamaa uutta todistusta siitä, ettei giset muutokset.
23542: eläkkeensaajalle voida osoittaa työtä. Momentti Työttömyyseläkettä koskevat säännökset ovat
23543: säätelee myös menettelyn niissä tapauksissa, jois- myös merimieseläkelaissa. Työttömyyseläkkeen
23544: sa eläke on lakannut ja työttömyys edelleen saamisen edellytykset ovat merimieseläkelain
23545: kuitenkin jatkuu. Pykälän 5 momentti säätelee 15 e §:ssä. Ne ovat samat kuin muuallakin
23546: tapauksia, joissa työttömyyseläkkeensaaja tulee työeläkelainsäädännössä. Merimieseläkelain 12 §
23547: täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa säätelee täysitehoisen työkyvyttömyyseläkkeen
23548: määrin työkyvyttömäksi. Työntekijäin eläkelain huomioon ottamisen eläkkeen suuruutta määrät-
23549: 4 c §:n 6 momentin mukaan 1929 tai sitä ennen täessä.
23550: syntyneellä työntekijällä on oikeus 60 vuoden
23551: Kansaneläkelaki sisältää myös säännökset työt-
23552: eläkeikärajasta huolimatta päästä työttömyyseläk-
23553: tömyyseläkkeestä. Kansaneläkelain 22 c §:ssä
23554: keelle. Säännös takaa näiden ikäryhmien oikeu-
23555: määritellään työttömyyseläkkeen saamisen edelly-
23556: den alennettuun eläkeikään työttömyyseläkettä
23557: tykset. Ne ovat täysin samansisältöiset kuin työ-
23558: määrättäessä. eläkejärjestelmässä. Kansaneläkelain 31 a § sisäl-
23559: tää säännökset työttömyyseläkkeen jaksottamises-
23560: Työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momentin mu-
23561: ta. Myös kansaneläkejärjestelmässä työttömyyse-
23562: kaan määritellään täysitehoinen työkyvyttömyys-
23563: läke lakkaa ilman eri päätöstä kuuden kuukau-
23564: eläke. Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin
23565: den kuluttua työvoimaviranomaisen todistuksen
23566: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista
23567: antamisesta lukien, jollei eläkelaitokselle sitä en-
23568: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut valtakun-
23569: nen ole toimitettu työvoimaviranomaisen anta-
23570: nallisista työttömyyskassoista annetun lain mu-
23571: kaista päiväavustusta, voidaan tämän työsuhteen maa todistusta siitä, ettei eläkkeensaajalle voida
23572: osoittaa työtä.
23573: perusteella myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä
23574: määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi lukea Kansaneläkelain mukainen lisäosan tulokäsite
23575: myös työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän määritellään pääasiallisesti kansaneläkelain
23576: täyttämisen välinen aika. Työntekijäin eläkelain 26 §:ssä. Tarveharkintaisia kansaneläkejärjestel-
23577: 7 b §:n mukaan, jos työntekijä on saanut valta- män eläkkeitä ja eläkkeen osia koskeva tulokäsite
23578: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain määritellään puolestaan perhe-eläkelain 15 b
23579: mukaista päiväavustusta, korotetaan eläkettä §:ssä, rintamasotilaseläkelain 8 §:ssä ja eläkkeen-
23580: työttömyyslisällä. Ajalta ennen sen kalenterivuo- saajien asumistukilain 6 §:ssä.
23581: den alkua, jona työntekijä on täyttänyt 23 vuot-
23582: ta, sekä eläketapahtuman sattumisvuodelta ja sitä
23583: edeltäneeltä kalenterivuodelta maksettu päivä-
23584: avustus ei kuitenkaan tuota oikeutta työttömyys-
23585: lisään.
23586: 8 1984 vp. - HE n:o 249
23587:
23588: 2.2. Valmisteluvaiheet teanmtettntö 1979:27) teki ehdotuksen myös
23589: työttömyyseläkejärjestelmän muuttamisesta siten,
23590: 2.2.1. Eduskunnan kannanotot että työttömyyseläkkeen ikäraja palautetaan as-
23591: teittain 60 ikävuoteen.
23592: Työttömyyseläkkeen liittyessä läheisesti työttö-
23593: myysturvan kokonaisuudistukseen on eduskunta
23594: aina vuodesta 1976 asti puuttunut työttömyystur- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
23595: van epäkohtiin. Vuoden 1982 valtiopäivillä edus- tukset
23596: kunnan sosiaalivaliokunta kiirehti mietinnössään
23597: n:o 15 riittävän toimeentulon ja kattavan työttö- Nyt esitetyillä muutoksilla ei sinänsä ole uusia
23598: myysturvauudistuksen toteuttamista. Vastaukses- kustannuksia lisääviä vaikutuksia, koska työttö-
23599: saan hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläke- myyseläkkeen eläkeikärajaa ei enää alennettaisi.
23600: lain 20 §:n, työntekijäin eläkelain 4 c §:n, maa- Tulevan tilanteen kanoittamiseksi on syytä kui-
23601: talousyrittäjien eläkelain 6 a §:n, merimieseläke- tenkin tarkastella työttömyyseläkemenoja vuonna
23602: lain 15 e §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n muutta- 1985.
23603: misesta (hall. es. n:o 168/1983 vp.) eduskunta Vuoden 1985 aikana arvioidaan työttömyys-
23604: edellytti hallituksen huolehtivan työttömyyseläk- eläkkeelle jäävän 56-vuotiaita noin 1 700, 57-
23605: keen ja sukupolvenvaihdoseläkkeen nykyisten 59 -vuotiaita noin 4 000 ja 60-64 -vuotiaita
23606: ikärajojen säilyttämisestä siihen saakka, kun jous- noin 4 300.
23607: tavaa eläkkeelle siirtymistä ja työttömyysturvan Näistä eläkemeno olisi yksityisen sektorin työ-
23608: kokonaisuudistusta tarkoittavat hankkeet toteu- eläkejärjestelmässä (yrittäjäjärj estelmät mukaan
23609: tuvat. Vastauksessaan hallituksen esityksiin työt- lukien) noin 160 miljoonaa markkaa. Kun sa-
23610: tömyysturvalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeik- maan aikaan vuonna 1985 arvioidaan päättyvän
23611: si sekä laeiksi työllisyyslain ja työllisyyskoulutuk- noin 4 000 työttömyyseläkettä, jää todellisiksi
23612: sesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta (hall. kustannuksiksi noin 120 miljoonaa markkaa.
23613: es. n:t 38 ja 94/1984 vp.) eduskunta edellytti Kansaneläkejärjestelmässä eläkkeensaajien lu-
23614: lisäksi, että työttömyysturvauudistukseen liitty- kumäärän kehitys on sama kuin työeläkejärjestel-
23615: vän työttömyyseläkeiän nostamisen yhteydessä mässä. Kansaneläkejärjestelmässä edellä seloste-
23616: tarkistetaan lainsäädäntöä siten, että työttömyys- tut nettokustannukset ovat vastaavasti 65 miljoo-
23617: eläkkeen myöntämisedellytykset ja eläkkeen mää- naa markkaa.
23618: räytymisperusteet saatetaan eläkkeen hakijan
23619: kannalta oikeudenmukaisiksi. Samoin eduskunta
23620: edellytti, että hallitus tutkii työttömyyden ajan 4. Muita esitykseen vaikuttavia
23621: eläketurvan kertymisessä mahdollisesti olevat on- seikkoja
23622: ge!mat ja ryhtyy havaittujen epäkohtien korjaa-
23623: miseen. Eduskunnalle annetaan erikseen esitys laiksi
23624: valtion eläkelain muuttamisesta, joka sisältää
23625: vastaavat muutosehdotukset työttömyyseläkejär-
23626: 2.2.2. Aikaisemmat ehdotukset jestelmään valtion sektorilla. Hallituksen tarkoi-
23627: tuksena on, että nyt ehdotettuja muutoksia vas-
23628: Työttömyysturvan kokonaisuudistusta suunm- taavat uudistukset toteutettaisiin myös kunnalli-
23629: tellessaan työttömyysturvatoimikunta (Komi- sen eläkelaitoksen eläkesäännössä.
23630:
23631:
23632:
23633: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23634:
23635:
23636: 1. Lakiehdotusten perustelut työttömyyseläkejärjestelmässä jo sen alusta läh-
23637: tien aina vuoteen 1978, jolloin eläkeikä pudotet-
23638: 1.1. Työntekijäin eläkelaki tiin 58 vuoteen. Sittemmin työttömyyseläkkeen
23639: saannin ikärajaa on vuosittain väliaikaisesti alen-
23640: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on nettu 55 vuoteen asti. Vuonna 1983 säädetyn
23641: 60 vuoden ikä, joka on ollut eläke-edellytyksenä lain mukaan eläkkeelle pääsisivät ennen 60 vuo-
23642: 1984 vp. - HE n:o 249 9
23643:
23644: den ikää edelleen 1929 tai sitä ennen syntyneet kettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukautta
23645: työntekijät. Näitä nuorempien työntekijöiden pitemmältä ajalta.
23646: työttömyystuevasta huolehdittaisiin työttömyys- Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään
23647: turvalain säännösten mukaisesti. maksamaan hakemuksesta siitä lukien, kun työn-
23648: Työttömyyseläkkeen saamisedellytykset säilyisi- tekijällä on oikeus saada eläkettä. Eläkettä ei
23649: vät pääosin nykyisellään. Työttömän työntekijän tällöinkään myönnetä takautuvasti kuutta kuu-
23650: on esitettävä työvoimaviranomaisen todistus siitä, kautta pitemmältä ajalta ennen hakemusta.
23651: että hän on työtön työnhakija työvoimatoimistos- Työntekijän kieltäydyttyä työllistämistoimenpi-
23652: sa ja ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, teistä eläkettä ei myöskään makseta kieltäytymis-
23653: jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä tä välittömästi seuranneelta kalenterikuukaudel-
23654: menettämättä oikeuttaan työttömyysturvalain ta. Keskeytettyä eläkettä uudelleen haettaessa
23655: mukaiseen työttömyyspäivärahaan. Työntekijän siihen on liitettävä työvoimaviranomaisen todis-
23656: on lisäksi esitettävä kansaneläkelaitoksen tai työt- tus siitä, että henkilö on työttömänä työnhakija-
23657: tömyyskassan antama todistus siitä, että hän on na työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
23658: korkeintaan kuukautta ennen työvoimaviran- osoittaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työtä.
23659: omaisen antamaa todistusta 60 viimeksi kulu- Nykyisessä lainsäädännössä on työvoimaviran-
23660: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain omaiselle säilytetty velvollisuus seurata työttö-
23661: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin- myyseläkkeellä olevan henkilön työllistämismah-
23662: tään 200 päivältä tai ettei hänellä enää ole dollisuuksia. Tämä velvollisuus säilyisi edelleen.
23663: oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan sen Työvoimaviranomaisen olisi siten kuuden kuu-
23664: enimmäismäärän täytyttyä. Mainittua 200 päivän kauden väliajoin tarkistettava, onko eläkkeensaa-
23665: jaksoa laskettaessa ei ole merkitystä, onko se jalle osoitettavissa työtä, ja jos näin on, siitä on
23666: ansaittu peruspäivärahana tai ansioon suhteutet- ilmoitettava myös eläketurvakeskukselle. Työnte-
23667: tuna päivärahana. Ansioon suhteutetun työttö- kijäin eläkeasetuksen 12 a §:n mukaan eläkelai-
23668: myyspäivärahan enimmäismäärän maksamissään- tos voi tarvittaessa vaatia eläkkeensaajalta selvi-
23669: nöstä johtuen 55 vuotta täyttänyt henkilö voi tyksen siitä, että hän edelleen täyttää eläkkeen-
23670: päästä tällä perusteella työttömyyse~äkkeelle :vasta saamisen edellytykset. Tarkoitus on, että tätä
23671: sen jälkeen, kun hänellä on 750 pätvärahan Jakso asetuksen säännöstä tarkennettaisiin siten, että
23672: täynnä. työttömyyseläkkeensaaja olisi velvollinen ilmoit-
23673: Eläkkeen alkamisaika säilyy nykyisellään. tamaan työhön niistä muista seikoista, jotka
23674: Työntekijäin eläkelain 4 c §:n 3 momentti vaikuttavat työttömyyseläkkeen maksamiseen.
23675: sisältää uudet säännökset työttömyyseläkkeen
23676: maksamisesta. Ensiksikin eläkettä ei maksettaisi, Uutena säännöksenä työttömyyseläkejärjestel-
23677: jos eläkkeensaaja ulkomailla oleskelun tai muun mään liitettäisiin työkyvyttömyyseläkettä osaeläk-
23678: vastaavan syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä. keenä saavan työntekijän oikeus työttömyyseläk-
23679: Toiseksi jos työntekijä on ansiotyössä ja ansaitsee keeseen. Työntekijän täyttäessä työttömyyseläk-
23680: vähintään 1275,22 markkaa kuukaudessa, ei hä- keen saamisen edellytykset osaeläke muutettaisiin
23681: nellä olisi oikeutta saada eläkettä tältä kuukau- työntekijäin eläkelain 4 c §:n 8 momentin mu-
23682: delta. Sanottu 1275,22 markkaa vastaa työnteki- kaisesti hakemuksesta työttömyyseläkkeeksi, jon-
23683: jäin eläkelain piir~in ku~lumisen vähi~mä~s ka määrä on yhtä suuri kuin se työkyvyttömyys-
23684: markkamäärää kakstnkertatsena. Luku on tlmats- eläke, jonka työntekijä olisi saanut, jos sanottu
23685: tu vuoden 1984 TEL-indeksissä (1006). Eläkettä osaeläke olisi muutettu täydeksi työkyvyttömyys-
23686: ei myöskään maksettaisi, jos eläkkeensaaja kiel- eläkkeeksi. Aikaisemmin maksettu osaeläke kat-
23687: täytyy vastaanottamasta työvoimaviranomaisen sotaan samalta ajalta suoritettavan työttömyys-
23688: hänelle osoittamaa työttömyysturvalaissa tarkoi- eläkkeen osasuoritukseksi.
23689: tettua vähintään kuukauden jatkuvaa ansiotyötä. Työntekijäin eläkelain 4 c §:n 9 ja 10 moment-
23690: Työntekijäin eläkelain 4 c §:n 5 momentin mu- ti ovat saman sisältöisinä nykyisessä laissa.
23691: kaan, jos eläkettä ei olisi saatu maksaa, elä~elai Työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia
23692: toksen on keskeytettävä eläkkeen maksammen, ehdotetaan tarkistettavaksi lähinnä terminologi-
23693: jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen sesti. Tämä merkitsisi sitä, että vastaisuudessakin
23694: olemassa. Aiheettomasti maksettu eläke on perit- vain ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha ta-
23695: tävä takaisin. Takaisinperintä voi tapahtua myös kaisi työntekijälle täysitehoisen työkyvyttömyys-
23696: kuittauksella vastaisista eläke-eristä. Erityisistä etuuden työkyvyttömyyseläkkeen suuruutta mää-
23697: syistä voidaan takaisinperinnästä luopua, jos elä- rättäessä.
23698:
23699: 2 438401221V
23700: 10 1984 vp. - HE n:o 249
23701:
23702: Esityksen mukaan työntekijän eläkelain 7 b Työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset oli-
23703: §:n mukaisesti työttömyyslisään oikeutettaisi sivat täysin samansisältöiset työntekijäin eläkelain
23704: edelleenkin vain ansiosidonnainen päiväraha. Tä- säännösten kanssa. Myös työttömyyseläkkeen
23705: tä koskeva tekninen muutos tehtäisiin 7 b §:ään. maksamista koskisivat samat säännökset kuin työ-
23706: Myös työntekijän eläkelain 8 §:ään, 8 a §:ään, eläkkeitä. Kansaneläkelain 22 c §:n 2 momentin
23707: 12 a §:ään, 17 §:ään ja 19 a §:ään tehtäviksi 2 kohdassa mainittaisiin kuitenkin suoraan se
23708: esitetyt muutokset ovat teknisiä. Niihin on tehty markkamäärä, jota eläkkeensaaja ei enää saa
23709: vain ne sanonnalliset muutokset, jotka johtuvat ansaita menettämättä oikeuttaan työttömyyseläk-
23710: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun keeseen. Tässäkin kohdassa säädetty markkamää-
23711: lain mukaisen työttömyysavustuksen muuttumi- rä vastaisi vuodelle 1984 vahvistettua palkkain-
23712: sesta työttömyysturvalain yhteydessä ansioon suh- deksilukua. Kansaneläkelain 31 a §:n 4 moment-
23713: teutetuksi työttömyyspäivärahaksi. tiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan markka-
23714: määrää tarkistettaisiin kalenterivuosittain maan
23715: yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten
23716: 1.2. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte- johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka
23717: kijäin eläkelaki vuosittain vahvistetaan työntekijän eläkelain 9
23718: §:n soveltamista varten. Indeksitarkistusmenette-
23719: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki- ly poikkeaisi tältä osin kansaneläkejärjestelmässä
23720: jäin eläkelain 7 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutoin voimassa olevasta indeksimenettelystä.
23721: tarkistettavaksi siltä osin kuin valtakunnallisista Kansaneläkelain 31 a § sisältää samat säännök-
23722: työttömyyskassoista annetun lain terminologia set niistä velvollisuuksista, jotka työvoimaviran-
23723: muuttuu työttömyysturvalain mukaiseksi. omaiselle on säädetty työntekijäin eläkelaissa.
23724: Asetuksella säädettäisiin eläkkeensaajan ilmoitta-
23725: misvelvollisuudesta, kun hänellä ei olisi oikeutta
23726: työttömyyseläkkeeseen olosuhteiden muututtua.
23727: 1.3. Merimieseläkelaki
23728: Pykälän 3 momentti säätelee työttömyyseläkkeen
23729: uudelleenmaksamisen silloin, kun eläkettä ei ole
23730: Myös merimieseläkelainsäädännössä ehdote- maksettu eläkkeensaajan ulkomailla oleskelun,
23731: taan toteutettavaksi uudet työttömyyseläkettä ansiotyön tai työstä kieltäytymisen seurauksena.
23732: koskevat säännökset. Eläke määräytyisi täysin Säännökset ovat täysin samat työntekijäin elä-
23733: samojen periaatteiden mukaisesti kuin työnteki- kelain säännösten kanssa.
23734: jäin eläkelaissakin. Ainoa muutos nykyiseen jär- Kansaneläkelain 39 ja 43 a § sisältävät ne
23735: jestelmään olisi eläkkeen maksamista, keskeyttä- tekniset muutokset, jotka johtuvat työttömyys-
23736: mistä ja takaisinperimistä koskevat säännökset. turvalain mukaisesta petuspäivärahasta tai ansi-
23737: Merimieseläkelain 15 e §:n mukaan myös osittain oon suhteutetusta päivärahasta niiden korvatessa
23738: työkyvyttömällä henkilöllä olisi täyttäessään työt- aikaisemman työttömyyskorvauksen tai työttö-
23739: tömyyseläkkeen saamisen edellytykset oikeus sa- myyskassa-avustuksen.
23740: nottuun eläkkeeseen.
23741:
23742: 1.4.2. Litkennevakuutuksen ansionmenetyksen
23743: 1.4. Kansaneläkelaki korvauksen lukeminen lisäosatuloksi
23744: 1. 4.1. Työttömyyseläke Kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 3 kohtaa
23745: ehdotetaan muutettavaksi siten, että liikenneva-
23746: Kansaneläkelain 22 c §:ssä määriteltäisiin, ketä kuutusta koskevien eri lakien mukainen ansion-
23747: on pidettävä työttömyyseläkkeeseen oikeutettu- menetyksen korvaus luettaisiin lisäosatuloksi siltä
23748: na. Kansaneläkelain rakenteesta johtuen sään- osin kuin sitä maksetaan yli vuoden ajalta.
23749: nöksestä puuttuu maininta työttömyyseläkkeen Päivärahaan rinnastettavaa ansionmenetyksen
23750: myöntämisestä 60 vuotta täyttäneelle pitkäaikai- korvausta tulisi käsitellä samalla tavoin kuin
23751: sesti työttömälle sekä 1929 tai sitä ennen synty- muita, esimerkiksi sairausvakuutuslain ja tapatur-
23752: neen vakuutetun oikeudesta työttömyyseläkkee- mavakuutuslain mukaisia päivärahoja. Niitä
23753: seen. Nämä säännökset sisältyvät kansaneläkelain maksetaan yleensä enintään vuoden ajalta. Päivä-
23754: 20 §:ään, jota ei tässä yhteydessä tarvitse muut- rahaa ei lueta tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa.
23755: taa. Päivärahaoikeuden lakattua etuus yleensä muut-
23756: 1984 vp. - HE n:o 249 11
23757:
23758: tuu lisäosaa pienentäväksi eläketuloksi Ansion- säystä perhe-eläkelakiin. Pykälän 5 momenttiin
23759: menetyksen korvausta voidaan sen sijaan maksaa tehtäisiin ansionmenetyksen korvauksen tuloksi-
23760: yli vuodenkin ajalta, eräissä tapauksissa useam- lukemista koskeva samansisältöinen muutos kuin
23761: piakin vuosia. Näissä tapauksissa olisi perusteltua kansaneläkelakiin. Ehdotuksen mukaan alle vuo-
23762: lukea se tuloksi lisäosaa määrättäessä. Näin olisi den ajalta maksettava ansionmenetyksen korvaus
23763: kuitenkin syytä menetellä vain niissä tapauksissa, katsottaisiin edelleen työtuloksi. Tällä on merki-
23764: jolloin korvaus on alkanut lainmuutoksen voi- tystä määriteltäessä puolison tuloa, koska puoli-
23765: maantulon jälkeen. Tästä olisi maininta voi- son työtulo on osittain etuoikeutettua tuloa rin-
23766: maantulosäännöksessä. tamasotilaseläkettä määrättäessä. Sen sijaan yli
23767: vuoden ajalta maksettava ansionmenetyksen kor-
23768: vaus luettaisiin kokonaan tuloksi. Muutos koskisi
23769: 1. 5. Perhe-eläkelaki vain 1 päivän tammikuuta 1985 jälkeen alkaneita
23770: ansionmenetyksen korvauksia.
23771: Perhe-eläkelain 15 b §:n 3 momentin 3 koh-
23772: taan tehtäisiin tekninen korjaus, joka johtuu
23773: siitä, että entinen huoltoapu on 1 päivästä tam- 1. 7. Eläkkeensaajien asumistukilaki
23774: mikuuta 1984 lukien toimeentulotuki. Moment-
23775: tiin lisättäisiin uusi 10 kohta, jonka mukaan Eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n 2 mo-
23776: lasten tai vanhusten ja vammaisten kotihoidon menttiin tehtäisiin toimeentulotuesta johtuva
23777: tukea ei luettaisi tuloksi perhe-eläkkeen lisäosaa tekninen muutos. Samaten esitetään tehtäväksi
23778: määrättäessä. Tämä on perusteltua siitä syystä, kotihoidon tukea koskeva edellä selostettu muu-
23779: että kotihoidon tuki on tarkoitettu korvaamaan tos, jonka mukaan tuki ei olisi hoitajan eikä
23780: hoidosta johtuvia erityisiä kustannuksia, jolloin hoidettavan tuloa asumistukea määrättäessä.
23781: sitä ei voida lukea hoidettavan tuloksi. Kotihoi-
23782: don tuen tavoitteet ja tuen määrä huomioon
23783: ottaen ei ole myöskään kohtuullista, että tuki 2. Voimaan tulo
23784: katsottaisiin hoitajan tuloksi perhe-eläkettä mää-
23785: rättäessä. Kun perhe-eläke ja muut eläkkeet jo Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen liit-
23786: otetaan huomioon lasten kotihoidon tuessa sen tyen nyt ehdotettavia työttömyyseläkettä koskevia
23787: lisäosaa määrättäessä, olisi kotihoidon tuen luke- muutoksia ehdotetaan sovellettaviksi 1 päivästä
23788: minen tuloksi perhe-eläkkeessä kohtuutonta. Tu- tammikuuta 1985 alkaen. Sama koskisi myös
23789: kijärjestelmän tavoite, pienten lasten hoitokus- esityksessä olevia teknisiä muutoksia. Jotta nyt
23790: tannusten tukeminen, ei toteutuisi perhe-eläk- työttömyyskorvaus- ja avustusjärjestelmän piirissä
23791: keen saajien kohdalla, koska eläke tuen vaikutuk- olevat työntekijät eivät joutuisi uudistuksen joh-
23792: sesta alenisi. Näitä etuuksia ei lueta tuloksi 1 dosta huonompaan asemaan, ehdotetaan, että
23793: päivästä tammikuuta 1985 lukien myöskään kan- laskettaessa työntekijäin eläkelaissa ja kansanelä-
23794: saneläkkeen lisäosassa. kelaissa säädettyä 200 päivän ajanjaksoa myös
23795: ennen näiden lakien voimaantuloa suoritetut
23796: työttömyysavustus- tai työttömyyskorvauspäivät
23797: 1.6. Rintamasotilaseläkelaki otettaisiin huomioon. Vastaavasti otettaisiin ansi-
23798: oon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa las-
23799: Rintamasotilaseläkelain 8 §:n 3 momentin 4 kettaessa huomioon ennen lain voimaantuloa
23800: kohtaan tehtäisiin toimeentulotuesta aiheutuva maksetut työttömyysavustuspäivät.
23801: tekninen muutos. Momenttiin lisättäisiin koti-
23802: hoidon tukea koskeva uusi 12 kohta. Se vastaisi Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskun-
23803: sisällöltään ja perustelujensa osalta vastaavaa Ii- nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
23804: 12 1984 vp. - HE n:o 249
23805:
23806: 1.
23807: Laki
23808: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
23809:
23810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
23811: eläkelain 4 c §, 6 §:n 3 momentti, 7 b §, 8 §:n 6 momentti, 8 a §:n 2 momentti, 12 a §ja 17 §:n 1
23812: momentti sekä 19 a §:n 3 ja 4 momentti,
23813: sellaisina kuin niistä ovat 4 c § 29 päivänä joulukuuta 1972 (934/72) annetussa laissa ja osittain
23814: muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977, 19 päivänä joulukuuta 1980, 13 päivänä marraskuuta 1981 ja
23815: 16 päivänä joulukuuta 1983 annetuilla laeilla (497 177, 839/80, 745/81 ja 954/83), 6 §:n 3 momentti
23816: 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa laissa (257/81), 7 b § 14 päivänä huhtikuuta 1978 annetussa
23817: laissa (274/78), 8 §:n 6 momentti 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (914/79), 8 a §:n 2
23818: momentti 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (72/82), 12 a § 18 päivänä huhtikuuta 1980
23819: annetussa laissa (281/80) ja osittain muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (538/82),
23820: 17 §:n 1 momentti 14 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa (389/76) sekä 19 a §:n 3 ja 4
23821: momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (101/83), näin kuuluviksi:
23822:
23823: 4c §
23824: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän
23825: täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työnteki- lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka työnte-
23826: jällä, joka esittää työvoimaviranomaisen todistuk- kijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi
23827: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana joutuessaan olisi oikeus täyden työkyvyttömyys-
23828: työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit- eläkkeen saamiseen. Eläkettä määrättäessä työn-
23829: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän tekijän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päi-
23830: ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö- vänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suori-
23831: myysturvalain (6021 84) mukaiseen työttömyys- tettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 viikon aika-
23832: päivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edel- na työttömyyspäivärahaa.
23833: lytyksenä on lisäksi, että työntekijä esittää kan- Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
23834: saneläkelaitoksen tai työttömyyskassan antaman . Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
23835: todistuksen siitä, että hän laskettuna päivästä,
23836: joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoima- 1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
23837: viranomaisen todistuksen antamispäivää, on 60 keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa-
23838: viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työttö- van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
23839: myysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa yh- 2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
23840: teensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
23841: työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
23842: mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena kuu-
23843: päivärahaan. kaudessa; eikä
23844: Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenteri-
23845: kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, 3) sitä seuraavalta kalenterikuukaudelta, jonka
23846: kun kaksi kuukautta on kulunut 1 momentissa aikana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta-
23847: tarkoitetun kansaneläkelaitoksen tai työttömyys- masta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa
23848: kassan todistuksen antamisesta tai, jos eläke 1 momentissa tarkoitettua vähintään kuukauden
23849: myönnetään ansioon suhteutetun työttömyyspäi- jatkuvaa työtä.
23850: värahan enimmäismäärän täyttymisen perusteel- Työvoimaviranomaisen on annettuaan 1 mo-
23851: la, sitä koskevan todistuksen antamista seuraavan mentissa tarkoitetun todistuksen kuuden kuu-
23852: kuukauden alusta. Eläkettä ei· kuitenkaan ilman kauden väliajoin tarkastettava, onko eläkkeensaa-
23853: pätevää syytä suoriteta takautuvasti kuutta kuu- jalle osoitettavissa työtä. Jos työtä on osoitettavis-
23854: kautta pitemmältä ajalta ennen sen hakemista sa työttömyyseläkkeensaajalle, työvoimaviran-
23855: seuraavaa kuukautta. Jollei tässä pykälässä muuta omaisen on ilmoitettava siitä eläkerurvakeskuk-
23856: säädetä, työttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on selle.
23857: soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyys- Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
23858: eläkkeestä ja sen saajasta on säädetty. kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
23859: 1984 vp. - HE n:o 249 13
23860:
23861: kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa- tarkoitettua opintovapaata, luetaan tämän työ-
23862: vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy suhteen perusteella myönnettävää työkyvyttö-
23863: eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa. myyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeutta-
23864: Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu vaksi myös työkyvyttömyyden alkamisen ja elä-
23865: maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta- keiän täyttämisen välinen aika. Jollei työsuhde
23866: kaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kol- ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen perus-
23867: mea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi teella eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeiän saavut-
23868: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke tamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työn-
23869: voidaan periä takaisin myös kuittaamaila se vas- tekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen
23870: taisista eläke-eristä. työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan
23871: Keskeytettyä työttömyyseläkettä tyhdytään ha- perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään-
23872: kemuksesta uudestaan maksamaan siitä lukien, nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka
23873: kun työntekijällä on oikeus saada eläkettä, ei mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä
23874: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem- määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo
23875: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 4 momentin 3 otetaan huomioon. Mitä edellä tässä momentissa
23876: kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömästi on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta vanhuuseläk-
23877: seuranneelta kalenterikuukaudelta. Hakemuk- keen eikä sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen, jon-
23878: seen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu työ- ka perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut
23879: voimaviranomaisen todistus. Jos kuitenkin kes- työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jäl-
23880: keytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole keen, määrää laskettaessa, jollei työntekijä ole
23881: haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan ollut sanotun iän täyttämisvuoden aikana tämän
23882: ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajan- lain piiriin kuuluvassa työssä ottaen huomioon
23883: kohdasta lukien. kokonaisuudessaan myös sanotun vuoden aikana
23884: Jos työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saava päättynyt työsuhde yhteensä vähintään neljä
23885: työntekijä täyttää työttömyyseläkkeen saamisen kuukautta. Niin ikään luetaan naispuolisen työn-
23886: edellytykset, eläke muutetaan hakemuksesta tekijän työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläk-
23887: työttömyyseläkkeeksi, jonka määrä on yhtä suuri, keeseen oikeuttavaksi ajaksi eläkeiän saavuttami-
23888: kuin se työkyvyttömyyseläke, jonka hän olisi seen jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä
23889: saanut, jos sanottu osaeläke olisi muutettu täy- sanottujen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttö-
23890: deksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Jos työttömyys- myyden alkamisen välisen ajan, joka saa olla
23891: eläke myönnetään samalta ajalta, jolta on mak- enintään yhdeksän vuotta, ollut 4 §:n 5 momen-
23892: settu osaeläkettä, katsotaan osaeläke työttömyys- tissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi lapsi,
23893: eläkkeen osasuoritukseksi. Muutoin sanotusta ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavuttamiseen jäljellä
23894: työttömyyseläkkeestä on voimassa, mitä 2 mo- oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman sano-
23895: mentissa on säädetty. tun Iapsenhoitoajan huomioon ottamista luettava
23896: Jos työntekijä tulee työttömyyseläkettä saades- eläkkeeseen oikeuttavaksi muun työ- tai virka-
23897: saan 4 §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jol-
23898: pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke muutetaan lei tällaisen naispuolisen työntekijän työsuhde ole
23899: hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksi lähinnä jatkunut neljää kuukautta, on eläkkeeseen oi-
23900: seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä. keuttavan ajan määräämisestä soveltuvin osin
23901: Täysi työkyvyttömyyseläke määrätään tällöin voimassa, mitä edellä tässä momentissa on sää-
23902: maksetun työttömyyseläkkeen suuruiseksi. detty.
23903: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
23904: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-
23905: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös 7 b §
23906: vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä työnteki- Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain
23907: jällä. mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivä-
23908: - 6 s rahaa, korotetaan eläkettä työttömyyslisällä. Jos
23909: työntekijä on ollut koko kalenterivuoden ajan
23910: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin samassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, tältä
23911: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista vuodelta maksettu ansioon suhteutettu työttö-
23912: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut työttömyys- myyspäiväraha ei kuitenkaan tuota oikeutta työt-
23913: turvalain mukaista ansioon suhteutettua työttö- tömyyslisään, jollei työntekijän tämän lain piiriin
23914: myyspäivärahaa eikä opintovapaalaissa (273/79) kuuluya työsuhde ole päättynyt koltnen vuoden
23915: 14 1984 vp. - HE n:o 249
23916:
23917: kuluessa ensiksi mainitun kalenterivuoden päät- jalle myönnetään 8 § :n 1 momentissa tarkoitettu
23918: tymisestä tai jollei työntekijä ole samana kalente- eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, toimitetaan
23919: rivuotena ansainnut lyhytaikaisissa työsuhteissa 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu-
23920: olevien työntekijäin eläkelain mukaista palkkaa delleen. Yhteensovituksen johdosta eläkettä vä-
23921: vähintään sanotun lain 5 §:n 1 momentissa hennetään kuitenkin vain sen verran, että sano-
23922: tarkoitettua rajamäärää. Ajalta ennen sen kalen- tussa momentissa tarkoitettujen etuuksien yhteis-
23923: terivuoden alkua, jona työntekijä on täyttänyt 23 määrä pysyy vähintään yhtä suurena kuin se olisi,
23924: vuotta, sekä eläketapahtuman sattumisvuodelta jollei oikeutta tämän momentin ensimmäisessä
23925: ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta maksettu virkkeessä tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon
23926: ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha ei kui- tai jatkuvaan korvaukseen olisi ollut. Sama kos-
23927: tenkaan oikeuta työttömyyslisään. kee 8 §:n 5 momentin mukaista yhteensovitusta,
23928: Työttömyyslisä lasketaan kertomalla eläkkeen jos perhe-eläkkeen saajalle myönnetään mainitun
23929: määrä työttömyyskuukausien lukumäärällä ja ja- momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu
23930: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentämällä eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan
23931: työttömyyskuukausien lukumäärä niiden täysien 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu-
23932: kuukausien lukumäärästä, jotka sisältyvät aikaan delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työkyvyt-
23933: työntekijän 23 vuoden iän täyttämisestä, kuiten- tömyyseläke muutetaan työttömyyseläkkeeksi tai
23934: kin aikaisintaan 1 päivästä heinäkuuta 1962, 65 kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai 7 c §:n mukai-
23935: vuoden iän saavuttamiseen. Työttömyyskuukau- sesti. Niin ikään toimitetaan 8 §:n 5 momentin
23936: det määrätään täysinä kuukausina niiden päivien mukainen yhteensovitus uudelleen, kun edun-
23937: yhteenlasketun lukumäärän perusteella, joilta saajana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai muu
23938: työntekijä on saanut 1 momentin mukaan työttö- edunsaaja kuin 16 Vliotta täyttänyt lapsi lakkaa
23939: myyslisään oikeuttavaa ansioon suhteutettua olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä siten
23940: työttömyyspäivärahaa, ja lukemalla kuukauteen suurenee. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n mu-
23941: 22 päivää. kainen yhteensovitus uudelleen myös, jos siihen
23942: vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin-
23943: 8 § koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olennai-
23944: sesti muuttunut.
23945: Sen estämättä, mitä 1 ja 5 momentissa on
23946: säädetty, eläkkeitä yhteensovitettaessa ei oteta 12 a §
23947: huomioon tapaturmavakuutuslakiin (6081 48), Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
23948: liikennevakuutuslakiin (279/ 59) tai sotilas- vien työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa
23949: vammalakiin (404 148) perustuvaa sellaista kor- harjoittaville eläkelaitoksille, merimieseläkelaissa
23950: vausta, jota työntekijä on saanut vähintään kol- tarkoitetulle merimieseläkekassalle sekä kunnal-
23951: men vuoden ajan välittömästi ennen eläketapah- listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa
23952: tumaa, siltä osin kuin korvaus ei ylitä eläketapah- tarkoitetulle kunnalliselle eläkelaitokselle työttö-
23953: tumaa edeltänyttä tasoa vastaavaa korvausta eikä myysajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vas-
23954: tällaiseen korvaukseen perustuvaa perhe-eläkettä. tuun ja kulujen peittämiseksi tulee työttömyys-
23955: Uutena eläketapahtumana ei tällöin pidetä työt- kassalaissa (603/84) tarkoitetun työttömyyskasso-
23956: tömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyys- jen keskuskassan sosiaali- ja terveysministeriön
23957: eläkkeeksi, osaeläkkeenä myönnetyn työkyvyttö- asettamassa määräajassa suorittaa vuosittain elä-
23958: myyseläkkeen muuttumista työttömyyseläkkeek- keturvakeskukselle vakuutusmaksu, joka laske-
23959: si, työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista van- taan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamana
23960: huuseläkkeeksi eikä oikeuden syntymistä perhe- prosenttimääränä keskuskassan tukimaksuista.
23961: eläkkeen saamiseen eläkkeensaajan jälkeen. Niin Määräosa on vahvistettava siten, että vakuutus-
23962: ikään ei oteta eläkkeitä yhteen sovitettaessa huo- maksuna arvion mukaan kertyy sama määrä, joka
23963: mioon sellaista sotilasvammalain mukaista kor- saataisiin, jos 7 b §:ssä tarkoitettua ansioon suh-
23964: vausta, joka perustuu vuosien 1939-1945 sodis- teutettua päivärahaa vastaavista palkoista suori-
23965: sa saatuun vammaan. tettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä va-
23966: kuutusmaksua vastaava maksu. Eläketurvakes-
23967: kuksen ja työttömyyskassojen keskuskassan yhtei-
23968: 8 a § sestä esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö voi
23969: määrätä suoritettavaksi edellä sanotun vakuutus-
23970: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saa- maksun ennakkoa.
23971: 1984 vp. - HE n:o 249 15
23972:
23973: Vakuutusmaksuna 1 momentin mukaan saa- mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta,
23974: dut varat eläketurvakeskus hyvittää eläkelaitoksil- jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti,
23975: le sosiaali- ja terveysministeriön eläketurvakes- eläkelaitoksen on työttömyyskassan tai sosiaaliva-
23976: kuksen esityksestä vahvistamien perusteiden mu- kuutustoimikunnan vaatimuksesta suoritettava
23977: kaan. takautuvasti maksettava eläke työttömyyskassalle
23978: 17 § tai sosiaalivakuutustoimikunnalle siltä osin kuin
23979: Työnantaja on velvollinen antamaan eläkelai- se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäi-
23980: tokselle, eläketurvakeskukselle ja tämän lain mu- värahan määrää.
23981: kaiselle valitusviranomaiselle kaikki ne tiedot, Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali-
23982: jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa vakuutustoimikunnalle kuitenkin vain sillä edel-
23983: varten. Sanotuilla laitoksilla on oikeus tarkastaa lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo-
23984: ty9nantajan kirjoista tietojen oikeellisuus. Siltä mentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty eläkelai-
23985: osin kuin työnantaja jättää sanotut tiedot toimit- tokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen
23986: tamatta tai toimittaa ne myöhemmin kuin ase- maksu päivää.
23987: tuksessa tarkemmin säädetään, työnantajalle
23988: määrätään arvion perusteella enintään kaksinker-
23989: taiseksi korotettu vakuutusmaksu, jollei ole eri- Tämä laki tulee voimaan päivänä
23990: tyistä syytä luopua korotuksen määräämisestä. kuuta 1985, kuitenkin siten, että
23991: Eläketurvakeskus antaa tarvittaessa tarkemmat sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985
23992: ohjeet korotuksen määräämisestä ja siitä luopu- lukien.
23993: misesta. Mitä edellä on säädetty työnantajasta, Laskettaessa 4 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
23994: koskee soveltuvia osin myös työttömyyskassalaissa 200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän
23995: tarkoitettua työttömyyskassaa. lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-
23996: tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-
23997: sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
23998: 19 a § taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
23999: edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
24000: Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain päivät.
24001: 16 1984 vp. - HE n:o 249
24002:
24003: 2.
24004: Laki
24005: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
24006:
24007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa
24008: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momentti,
24009: sellaisena kuin se on 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa laissa (258/81), näin kuuluvaksi:
24010:
24011: 7 §
24012: Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu kimäärin suoritettu tämän lain mukainen vakuu-
24013: työntekijä on työkyvyttömyyden pääasiallisena tusmaksu niinä kalenterivuosina, joina hän tässä
24014: syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamis- laissa tarkoitetussa työssä on ansainnut vähintään
24015: ta lähinnä edeltäneen 540 sellaisen päivän aika- 800 markkaa tai, jollei hän minään kalenterivuo-
24016: na, joilta hän ei ole saanut työttömyysturvalain tena ole ansainnut vähintään sanottua määrää,
24017: (602/84) mukaista ansioon suhteutettua päivära- samaksi kuin mainittu rajamäärä. Ennen 23 vuo-
24018: haa eikä opintovapaalaissa (273/79) tarkoitettua den iän täyttämistä ansaitut palkat otetaan kui-
24019: opintovapaata, tässä laissa tarkoitetussa työssä tenkin huomioon vain, jos ne on ansaittu sinä
24020: ansainnut vähintään 800 markkaa, luetaan eläk- kalenterivuotena, jona työkyvyttömyyden pää-
24021: keeseen oikeuttavaksi myös se palkka, jonka hän asiallisena syynä oleva sairaus, vika tai vamma on
24022: työkyvyttömyyden alkamisesta lukien olisi an- saatu, tai jona edellä toisessa virkkeessä tarkoitet-
24023: sainnut eläkeikään mennessä. Samoin menetel- tu 540 päivän ajanjakso on päättynyt tahi kolme-
24024: lään, jos naispuolisella työntekijällä on työkyvyt- na sitä välittömästi edeltäneenä kalenterivuotena.
24025: tömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden, Laskettaessa edellä tarkoitettua markkamäärää,
24026: vian tai vamman saamista välittömästi edeltäneen josta keskimäärin on suoritettu vakuutusmaksu,
24027: enintään yhdeksän vuoden ajan ollut työntekijäin ei oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä on
24028: eläkelain 4 §:n 5 momentissa tarkoitettu, kolmea ennen eläketapahtumaa välittömästi edeltäneen
24029: vuotta nuorempi lapsi ja sanottuna aikana on kalenterivuoden alkua saanut työttömyysturva-
24030: päättynyt ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu lain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa.
24031: 540 päivän ajanjakso, jollei eläkeiän saavuttami- Markkamäärän laskemisesta säädetään tarkemmin
24032: seen jäljellä olevaa aikaa tai sitä vastaavaa ansiota asetuksella.
24033: ilman sanotun Iapsenhoitoajan huomioon otta-
24034: mista ole luettava eläkkeeseen oikeuttavaksi
24035: muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoimin- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
24036: nan perusteella. Edellä sanotun palkan vuotui- kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä
24037: nen määrä edellytetään samaksi työntekijäin elä- sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
24038: kelain 9 §:n mukaan korjatuksi markkamääräksi, Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
24039: josta työntekijäin työsuhteen perusteella on kes- vuodelle 1962 vahvistettua palkkaindeksilukua.
24040:
24041: 3 0
24042:
24043:
24044:
24045:
24046: Laki
24047: merimieseläkelain muuttamisesta
24048:
24049: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
24050: kelain 12 §:n 1 momentti ja 15 e §,
24051: sellaisina kuin ne ovat 12 §:n 1 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (1181) ja
24052: 15 e § 18 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa laissa (280/80), osittain muutettuna mainitulla 9
24053: päivänä tammikuuta 1981 annetulla lailla ja 13 päivänä marraskuuta 1981 ja 16 päivänä joulukuuta
24054: 1983 annetuilta laeilla (746/ 81 ja 956/83) näin kuuluviksi:
24055: 12 § päivää, joilta työntekijä ei ole saanut työttömyys-
24056: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin turvalain (602184) mukaista ansioon suhteutet-
24057: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista tua työttömyyspäivärahaa eikä opintovapaalaissa
24058: 1984 vp. - HE n:o 249 17
24059:
24060: (273/79) tarkoitettua opintovapaata, luetaan 15 kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen,
24061: §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä määrättäes- kun kaksi kuukautta on kulunut 1 momentissa
24062: sä maksukuukausiksi myös työkyvyttömyyden al- tarkoitetun kansaneläkelaitoksen tai työttömyys-
24063: kamisen ja 14 §:n 1 momentissa säädetyn elä- kassan todistuksen antamisesta tai, jos eläke
24064: keiän täyttämisen välinen aika. Jollei tämä työ- myönnetään ansioon suhteutetun työttömyyspäi-
24065: suhde ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen värahan enimmäismäärän täyttymisen perusteel-
24066: perusteella maksukuukausiksi eläkeiän saavutta- la, sitä koskevan todistuksen antamista seuraavan
24067: miseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työnte- kuukauden alusta. Eläkettä ei kuitenkaan ilman
24068: kijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen pätevää syytä suoriteta takautuvasti kuutta kuu-
24069: työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan kautta pitemmältä ajalta ennen sen hakemista
24070: perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään- seuraavaa kuukautta. Jollei tässä pykälässä muuta
24071: nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka säädetä, työttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on
24072: mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyys-
24073: määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo eläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
24074: otetaan huomioon. Niin ikään luetaan naispuoli- Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän
24075: sen työntekijän työkyvyttömyyseläkettä määrättä- lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka työnte-
24076: essä maksukuukausiksi eläkeiän saavuttamiseen kijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi
24077: jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä sanottu- joutuessaan olisi oikeus täyden työkyvyttömyys-
24078: jen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttömyyden eläkkeen saamiseen. Eläkettä määrättäessä työn-
24079: alkamisen välisen ajan, joka saa olla enintään tekijän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päi-
24080: yhdeksän vuotta, ollut 15 a §:ssä tarkoitettu, vänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suori-
24081: kolmea vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan, jos tettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 viikon aika-
24082: eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä na työttömyyspäivärahaa.
24083: vastaava ansio on ilman sanotun Iapsenhoitoajan Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
24084: huomioon ottamista luettava eläkkeeseen oikeut- Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
24085: tavaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittä- 1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
24086: jätoiminnan perusteella. Jollei tällaisen naispuo- keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa-
24087: lisen työntekijän työsuhde ole jatkunut neljää van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
24088: kuukautta, on eläkkeeseen oikeuttavan ajan mää- 2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
24089: räämisestä soveltuvin osin voimassa, mitä edellä keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
24090: tässä momentissa on säädetty. tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
24091: tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena kuu-
24092: kaudessa; eikä
24093: 15 e § 3) sitä seuraavalta kalenterikuukaudelta, jonka
24094: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta aikana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta-
24095: täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työnteki- masta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa
24096: jällä, joka esittää työvoimaviranomaisen todistuk- 1 momentissa tarkoitettua vähintään kuukauden
24097: sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana jatkuvaa työtä.
24098: työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit- Työvoimaviranomaisen on annettuaan 1 mo-
24099: taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän mentissa tarkoitetun todistuksen kuuden kuu-
24100: ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö- kauden väliajoin tarkastettava, onko eläkkeensaa-
24101: myysturvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan. jalle osoitettavissa työtä. Jos työtä on osoitettavis-
24102: Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on sa työttömyyseläkkeensaajalle, työvoimavirano-
24103: lisäksi, että työntekijä esittää kansaneläkelaitok- maisen on ilmoitettava siitä eläketurvakeskuksel-
24104: sen tai työttömyyskassan antaman todistuksen le.
24105: siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on aikai- Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä-
24106: sintaan kuukautta ennen työvoimaviranomaisen kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
24107: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu- kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
24108: neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
24109: mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin- eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
24110: tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys- Jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
24111: turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen ta-
24112: ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan. kaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kol-
24113: Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenteri- mea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi
24114: 3 438401221V
24115: 18 1984 vp. - HE n:o 249
24116:
24117: erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke tukseksi. Muutoin sanotusta työttömyyseläkkees-
24118: voidaan periä takaisin myös kuittaamaHa se vas- tä on voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty.
24119: taisista eläke-eristä. Jos työntekijä tulee työttömyyseläkettä saades-
24120: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha- saan 15 §:ssä tai 17 §:n 1 momentissa edellytetyl-
24121: kemuksesta uudestaan maksamaan siitä lukien, lä tavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke
24122: kun työntekijällä on oikeus saada eläkettä, ei muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläk-
24123: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem- keeksi lähinnä seuraavasta mahdollisesta eräänty-
24124: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 4 momentin 3 mispäivästä. Täysi työkyvyttömyyseläke määrä-
24125: kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömästi tään tällöin maksetun työttömyyseläkkeen suu-
24126: seuranneelta kalenterikuukaudelta. Hakemuk- ruiseksi.
24127: seen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu työ- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
24128: voimaviranomaisen todistus. Jos kuitenkin kes- työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-
24129: keytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös
24130: haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä työnteki-
24131: ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajan- jällä.
24132: kohdasta lukien.
24133: Jos työkyvyttömyyseläkettä 16 §:n 3 momentin Tämä laki tulee voimaan patvana
24134: viimeisen virkkeen mukaisesti saava työntekijä kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24135: täyttää työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk- 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
24136: set, eläke muutetaan hakemuksesta työttömyys- Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
24137: eläkkeeksi, jonka määrä on yhtä suuri, kuin se tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
24138: työkyvyttömyyseläke, jonka hän olisi saanut, jos tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
24139: sanottu eläke olisi muutettu täydeksi työkyvyttö- avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja lasketta-
24140: myyseläkkeeksi. Jos työttömyyseläke myönnetään essa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai-
24141: samalta ajalta, jolta on maksettu eläkettä 16 §:n kaa, otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
24142: 3 momentin viimeisen virkkeen mukaisesti, kat- tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
24143: sotaan tämä eläke työttömyyseläkkeen osasuori- avustuspäivät.
24144:
24145:
24146:
24147:
24148: 4.
24149: Laki
24150: kansaneläkelain muuttamisesta
24151:
24152: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24153: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 22 c §, 26 §:n 1 momentin 3 kohta,
24154: 31 a §, 39 §:n 6 momentti ja 43 a §:n 2 momentti,
24155: sellaisina kuin ne ovat 22 c § 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (496/77), 26 §:n 1
24156: momentin 3 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), 31 a § 18 päivänä kesäkuuta
24157: 1971 annetussa laissa (499/71), 39 §:n 6 momentti 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa
24158: (572/82) ja 43 a §:n 2 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (99/83), ja
24159: lisiitiiän muutettuun 43 a §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
24160: 22 c § myyspäivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
24161: Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää
24162: 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va- kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
24163: kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to- man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
24164: distuksen siitä, että hän on työttömänä työnhaki- tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
24165: jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
24166: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
24167: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
24168: työttömyysturvalain (602184) mukaiseen työttö- yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-
24169: 1984 vp. - HE n:o 249 19
24170:
24171: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen- välittömästi seuranneelta kalenterikuukaudelta.
24172: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet- Hakemukseen on liitettävä 22 c §:n 1 momentis-
24173: tuun päivärahaan. sa tarkoitettu työvoimaviranomaisen todistus. Jos
24174: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. kuitenkin keskeytetyn eläkkeen uudelleenmaksa-
24175: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta: mista ei ole haettu yhden vuoden kuluessa, eläke
24176: 1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- katsotaan ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyt-
24177: keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa- tämisajankohdasta lukien.
24178: van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä; Poiketen siitä, mitä kansaneläkelaissa säädetty-
24179: 2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk- jen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus-
24180: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään tannuksiin annetussa laissa ( 3481 56) on säädetty
24181: 1 275,22 markkaa kuukaudessa; eikä markkamäärien korottamisesta tai alentamisesta,
24182: 3) sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, tarkistetaan 22 c §:n 2 momentissa säädettyä
24183: jonka aikana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vas- markkamäärää kalenterivuosittain maan yleisessä
24184: taanottamasta työvoimaviranomaisen hänelle palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta
24185: osoittamaa 1 momentissa tarkoitettua vähintään sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain
24186: kuukauden jatkuvaa työtä. vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n sovelta-
24187: mista varten.
24188: 26 §
24189: Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va- 39 §
24190: kuutetun jatkuvasti saama: - - - - - - - - - - - -
24191: Tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa
24192: 3) liikennevakuutusta koskevien eri lakien mu- työttömyyseläke myönnetään kuitenkin aikaisin-
24193: kainen työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke sekä taan 22 c §:n 1 momentissa mainitun kansanelä-
24194: ansionmenetyksen korvaus, viimeksi mainittu kelaitoksen tai työttömyyskassan todistuksen an-
24195: kuitenkin vain siltä osin kuin sitä maksetaan yli tamista seuraavan kolmannen kuukauden alusta
24196: vuoden pituiselta ajalta; tai, jos eläke myönnetään ansioon suhteutetun
24197: työttömyyspäivärahan enimmäismäärän täyttymi-
24198: sen perusteella, sitä koskevan todistuksen anta-
24199: 31 a § mista seuraavan kuukauden alusta.
24200: Työvoimaviranomaisen on annettuaan 22 c §:n
24201: 1 momentissa tarkoitetun todistuksen kuuden
24202: kuukauden väliajoin tarkastettava, onko eläk- 43 a §
24203: keensaajalle osoitettavissa työtä. Jos työtä on
24204: osoitettavissa, työvoimaviranomaisen on ilmoitet- Jos vakuutettu on saanut työttömyysturvalain
24205: tava siitä kansaneläkelaitokselle. mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta,
24206: Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella elä- jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti,
24207: kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi on työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimi-
24208: maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa- kunnan vaatimuksesta takautuvasti maksettava
24209: misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta eläke suoritettava työttömyyskassalle tai sosiaali-
24210: alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel- vakuutustoimikunnalle siltä osin kuin se vastaa
24211: leen olemassa. Jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen- samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan
24212: tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos määrää.
24213: perii maksetun eläkkeen takaisin. Jos eläkettä ei Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali-
24214: ole perittävä takaisin kolmea kuukautta pitem- vakuutustoimikunnalle kuitenkin vain sillä edel-
24215: mältä ajalta, eläkelaitos voi erityisestä syystä luo- lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo-
24216: pua takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä ta- mentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään
24217: kaisin myös kuittaamaila se vastaisista eläke-eris- kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
24218: tä.
24219: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha- Tämä laki tulee voimaan patvana
24220: kemuksesta uudestaan maksamaan siitä lukien, kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24221: kun vakuutetulla on oikeus saada eläkettä, ei 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
24222: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem- Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
24223: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 22 c §:n 2 tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
24224: momentin 3 kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
24225: 20 1984 vp. - HE n:o 249
24226:
24227: avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasketta- kansaneläkkeen lisäosassa vain niissä tapauksissa,
24228: essa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai- jolloin ansionmenetyksen korvaus on alkanut 1
24229: kaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan- päivänä tammikuuta 1985 tai sen jälkeen.
24230: tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys- Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
24231: avustuspäivät. markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain 9 §:n
24232: Ansionmenetyksen korvaus luetaan kuitenkin mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
24233: 26 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti tuloksi silukua.
24234:
24235:
24236:
24237:
24238: 5.
24239: Laki
24240: perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta
24241:
24242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24243: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain 15 b §:n 3 momentin 3, 8 ja 9
24244: kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82), ja
24245: Iisätäiin muutettuun 15 b §:n 3 momenttiin uusi 10 kohta seuraavasti:
24246:
24247: 15 b §
24248: lain (31/76) perusteella koulutuksen ajalta mak-
24249: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: settavaa etuutta; eikä
24250: 10) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi-
24251: 3) toimeentulotukea; don tukea.
24252:
24253: 8) tapaturmavakuutuslain (608148) mukaista
24254: haittarahaa; Tämä laki tulee voimaan pruvana
24255: 9) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai paran- kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24256: tamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun 1 päivästä tammikuuta 1985.
24257:
24258:
24259:
24260: 6.
24261: Laki
24262: rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta
24263:
24264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24265: muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain 8 §:n 3 momentin 4, 10
24266: ja 11 kohta sekä 5 momentti,
24267: sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 3 momentin 4 kohta ja 5 momentti 30 päivänä joulukuuta 1982
24268: annetussa laissa (1084/82) sekä 3 momentin 10 ja 11 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
24269: laissa (106/82), ja
24270: Iisätäiin muutettuun 8 §:n 3 momenttiin uusi 12 kohta seuraavasti:
24271:
24272: 8 § 10) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista
24273: haittarahaa;
24274: Vuosituloksi ei lueta 11) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai pa-
24275: rantamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun
24276: 4) toimeentulotukea; lain (31176) perusteella koulutuksen ajalta mak-
24277: settavaa etuutta; eikä
24278: 1984 vp. - HE n:o 249 21
24279:
24280: 12) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi- lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmenetyksen
24281: don tukea. korvaus.
24282:
24283: Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa
24284: liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta Tämä laki tulee voimaan patvana
24285: taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24286: jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien. Myös yli
24287: edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta vuoden ajalta maksettava ansionmenetyksen kor-
24288: työstä. Työtuloksi katsotaan myös työttömyystur- vaus rinnastetaan työtuloon, jos ansionmenetyk-
24289: valain (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sen korvaus on alkanut ennen 1 päivää tammi-
24290: sekä työkyvyttömyyden perusteella maksettava kuuta 1985.
24291: päiväraha tai tähän
24292: -----·-- - · --
24293: rinnastettava vuodelta tai sitä
24294:
24295:
24296:
24297: 7 ..
24298: Laki
24299: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
24300:
24301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24302: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin
24303: 8 ja 9 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82), ja
24304: lisätään muutettuun 6 §:n 2 momenttiin uusi 10 kohta seuraavasti:
24305: 6 § 10) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi-
24306: don tukea.
24307: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
24308:
24309: 8) toimeentulotukea; Tämä laki tulee voimaan patvana
24310: 9) ,etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnos- kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24311: ta; eikä 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
24312:
24313:
24314: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
24315:
24316:
24317: Tasavallan Presidentti
24318: MAUNO KOIVISTO
24319:
24320:
24321:
24322:
24323: Ministeri Vappu Taipale
24324: 22 1984 vp. - HE n:o 249
24325:
24326: Liite
24327:
24328:
24329:
24330:
24331: Laki
24332: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
24333:
24334: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
24335: eläkelain 4 c §, 6 §:n 3 momentti, 7 b §, 8 §:n 6 momentti, 8 a §:n 2 momentti, 12 a §ja 17 §:n 1
24336: momentti sekä 19 a §:n 3 ja 4 momentti,
24337: sellaisina kuin niistä ovat 4 c § 29 päivänä joulukuuta 1972 (934/72) annetussa laissa ja osittain
24338: muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 1977, 19 päivänä joulukuuta 1980, 13 päivänä marraskuuta 1981 ja
24339: 16 päivänä joulukuuta 1983 annetuilla laeilla (497/77, 839/80, 745/81 ja 954/83), 6 §:n 3 momentti
24340: 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa laissa (257/81), 7 b § 14 päivänä huhtikuuta 1978 annetussa
24341: laissa (274/78), 8 §:n 6 momentti 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (914/79), 8 a §:n 2
24342: momentti 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (72/$2), 12 a § 18 päivänä huhtikuuta 1980
24343: annetussa laissa (281/80) ja osittain muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (538/82),
24344: 17 §:n 1 momentti 14 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa (389/76) sekä 19 a §:n 3 ja 4
24345: momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (101/83), näin kuuluviksi:
24346:
24347: Voimassa oleva laki Ehdotus
24348:
24349: 4c § 4c§
24350: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta
24351: täyttäneellä työntekijällä, joka esittää työvoimavi- täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työnteki-
24352: ranomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voida jällä, joka esittää työvoimaviranomaisen todistuk-
24353: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta sen siitä, että" hän on työttömänä työnhakzjizna
24354: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan . työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-
24355: työllisyyslain (946/71) mukaiseen työttömyyskor- taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän
24356: vaukseen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä, ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
24357: joka on aikaisintaan kuukautta ennen edellä myysturvalain (602 184) mukaiseen työttömyys-
24358: sanotun todistuksen antamispäivää, on 60 vii- päivärahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen edel-
24359: meksi kuluneen viikon aikana saanut valtakun- lytyksenä on lisäksi, että työntekzjä esittää kan-
24360: nallisista työttömyyskassoista annetun lain ( 12 5/ saneläkelaitoksen tai työttömyyskassan antaman
24361: 34) mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu- todistuksen siitä, että hän laskettuna päivästä,
24362: kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoima-
24363: 200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun valta- viranomatsen todistuksen antamispäivää, on 60
24364: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työttö-
24365: enimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan myysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa yh-
24366: enää ole oikeuttå päiväavustukseen. Työttömyys- teensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä
24367: eläkkeestä ja työttömyyseläkkeen saajasta on jäl- työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin
24368: jempänä mainituin poikkeuksin soveltuvin osin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutettuun
24369: muutoin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkkees- päivärahaan.
24370: tä ja sen saajasta on säädetty.
24371: Eläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenteri-
24372: alusta lukien, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen,
24373: kaksi kuukauttå on kulunut 1 momentissa tarkoi- kun kaksi kuukautta on kulunut 1 momentissa
24374: tetun todistuksen antamisesta tai, jos eläke tarkoitetun kansaneläkelaitoksen tai työttömyys-
24375: myönnetään päiväavustuksen enimmäismäärän kassan todistuksen antamisesta tai, jos eläke
24376: täyttymisen perusteella, sanotun todistuksen an- myönnetään ansioon suhteutetun työttömyyspäi-
24377: tamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Elä- värahan enimmäismäärän täyttymisen perusteel-
24378: 1984 vp. - HE n:o 249 23
24379:
24380: Voimassa oleva laki Ehdotus
24381: kettä ei kuitenkaan ilman pätevää syytä suoriteta Ia, sitä koskevan todistuksen antjUilista seuraavan
24382: takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta kuukauden alusta. Eläkettä ei kuitenkaan ilman
24383: ennen sen hakemista seuraavaa kuukautta. pätevää syytä suoriteta takautuvasti kuutta kuu-
24384: kautta pitemmältä ajalta ennen sen hakemista
24385: seuraavaa kuukautta. jollei tässä pykälässä muuta
24386: säädetä, työttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on
24387: soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyys-
24388: eläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
24389: Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän
24390: lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka. työnte- lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka työnte-
24391: kijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi kijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi
24392: joutuessaan olisi oikeus täyden työkyvyttömyys- joutuessaan olisi oikeus täyden työkyvyttömyys-
24393: eläkkeen saamiseen. Eläkettä määritettäessä työn- eläkkeen saamiseen. Eläkettä määrättäessä työn-
24394: tekijän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päi- tekijän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päi-
24395: vänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suori- vänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suori-
24396: tettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana päivä- tettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 vtikon aika-
24397: avustusta tai työttömyyskorvausta. na työttömyyspäivärahaa.
24398: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Elä- Työttömyyseläke myönnetaan toistaiseksi.
24399: ke lakkaa ilman eri päätöstä kuuden kuukauden Työttömyyseläkettä ei kuitenkåan makseta:
24400: tai asetuksella säädetyn pitemmän ajan kuluttua 1} kalenterikuukaudelta, jo1tka aikana eläk-
24401: työvoimaviranomaisen todistuksen antamisesta keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa-
24402: lukien, jollei eläkelaitokselle sitä ennen ole toi- van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
24403: mitettu työvoimaviranomaisen. antamaa uutta to- 2} kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
24404: distusta siitä, ettei eläkkeen saajalle voida osoit- keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
24405: taa 1 momentissa tarkoitettua työtä. Jos eläkkeen tekijäin eläkelain · 1 §:n 1 mom.entin 2 kohdassa
24406: lakkaamisen jälkeen työttömyys jatkuu tai alkaa tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena kuu-
24407: uudelleen, eläkettä tyhdytään maksamaan samo- kaudessa; eikä
24408: jen perusteiden mukaan kuin aikaisempaakin 3) sitä seuraavalta kalentenkuukaudelta, jonka
24409: eläkettä, mikäli eläkkeen lakkaamisesta ei ole gzktzna eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta-
24410: kulunut kahta vuotta pitempää aikaa. Tällöin 1 masta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa
24411: momenttissa sovellettaessa eläkkeelläolon aika 1 momentissa tarkoitettua vähintään kuukauden
24412: rinnastetaan korvauspäiviin. Jos todistuksesta käy jatkuvaa työtä.
24413: ilmi, ettei hakijalle ole väliaikana maksettu työt- Työvoimaviranomaisen on annettuaan 1 mo-
24414: tömyysavustusta tai -korvausta, eläkettä suorite- mentissa tarkoitetun todistuksen kuuden ·kuu-
24415: taan todistuksen antamista seuraavan kuukauden kauden väliajoin tarkastettava, onko eläkkeensaa-
24416: alusta. Eläkelaitoksen hyväksymän selvityksen pe- jalle osoitettavissa työtä. jos työtä on osoitettavis-
24417: rusteella eläke voidaan työttömyyden jatkuessa sa työttömyyseläkkeensaajalle, työvoimaviran-
24418: myöntää myös takautuvasti enintään kuuden omaisen on ilmoitettava siitä eläketurvakeskuk-
24419: kuukauden ajalta. selle.
24420: Saatuaan tietää setkasta, jonka perusteella elä-
24421: kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
24422: kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
24423: vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy
24424: eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
24425: jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
24426: maksaa, eläkelaitos per# maksetun eläkkeen ta-
24427: kaisin. jos eläkettä ei ole penttävii takaisin kol-
24428: mea kuukautta pitemmällä ajalta, eläkelaitos voi
24429: entyisestä syystä luopua takaisinpennnästä. Eläke
24430: voidaan periä takaisin myös kuzttaamalla se vas-
24431: taisista eläke-eristä.
24432: 24 1984 vp. - HE n:o 249
24433:
24434: Voimassa oleva laki Ehdotus
24435:
24436: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha-
24437: kemuksesta uudestiZIZn maksamiZIZn sti"tä lukien,
24438: kun työntekijällä on oikeus siZIZda eläkettä, ei
24439: kuitenkiZIZn takautuvasti kuutta kuukautta pitem-
24440: mältä ajalta ennen hakemusta etkä 4 momentin 3
24441: kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömästi
24442: seuranneelta kalentenkuukaudelta. Hakemuk-
24443: seen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu työ-
24444: voimaviranomaisen todistus. jos kuitenkin kes-
24445: keytetyn eläkkeen uudelleenmaksamista ei ole
24446: haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotiZIZn
24447: ilman en· päätöstä lakanneeksi keskeyttämisajan-
24448: kohdasta lukien.
24449: jos työkyvyttömyyseläkettä osat:läkkeenä saava
24450: työntekijä tiiyttää työttömyyseläkkeen siZIZmisen
24451: edellytykset, eläke muutetaan hakemuksesta
24452: työttömyyseläkkeeksi, jonka määrä on yhtä suun·,
24453: kuin se työkyvyttömyyseläke, jonka hän olisi
24454: siZIZnut, jos sanottu osaeläke olisi muutettu täy-
24455: deksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Jos työttömyys-
24456: eläke myönnetään samalta ajalta, jolta on mak-
24457: settu osaeläkettä, katsotiZIZn osaeläke työttömyys-
24458: eläkkeen osasuon.tukseksi. Muutoin sanotusta
24459: työttömyyseläkkeestä on voimassa, mitä 2 mo-
24460: mentissa on säädetty.
24461: Jos työntekijä tulee työttömyyseläkettä saades- Jos työntekijä tulee työttömyyseläkettä saades-
24462: saan 4 §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla saan 4 §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla
24463: pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke muutetaan pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke muutetaan
24464: hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksi lähinnä hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksi lähinnä
24465: seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä. seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.
24466: Täysi työkyvyttömyyseläke määrätään tällöin Täysi työkyvyttömyyseläke määrätään tällöin
24467: maksetun työttömyyseläkkeen suuruiseksi. maksetun työttömyyseläkkeen suuruiseksi.
24468: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
24469: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alai- työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-
24470: käisrajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös
24471: myös vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä työnteki-
24472: työntekijällä. jällä.
24473:
24474:
24475:
24476: 6 §
24477:
24478: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin
24479: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista
24480: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut valtakun- päivää, joilta työntekijä ei ole saanut työttömyys-
24481: nallista työttömyyskassoista annetun lain mukais- turvalain mukaista ansioon suhteutettua työttö-
24482: ta päiväavustusta eikä opintovapaalaissa (273/79) myyspäivärahiZIZ eikä opintovapaalaissa ( 273/79)
24483: tarkoitettua opintovapaata, luetaan tämän työ- tarkoitettua opintovapaata, luetaan tämän työ-
24484: suhteen perusteella myönnettävää työkyvyttö- suhteen perusteella myönnettävää työkyvyttö-
24485: myyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeutta- myyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeutta-
24486: vaksi myös työkyvyttömyyden alkamisen ja elä- vaksi myös työkyvyttömyyden alkamisen ja elä-
24487: keiän täyttämisen välinen aika. Jollei työsuhde keiän täyttämisen välinen aika. Jollei työsuhde
24488: 1984 vp. - HE n:o 249 25
24489:
24490: Voimassa oleva laki Ehdotus
24491:
24492: ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen perus- ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen perus-
24493: teella eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeiän saavut- teella eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeiän saavut-
24494: tamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työn- tamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työn-
24495: tekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen tekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen
24496: työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan
24497: perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään- perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään-
24498: nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka
24499: mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä
24500: määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo
24501: otetaan huomioon. Mitä edellä tässä momentissa otetaan huomioon. Mitä edellä tässä momentissa
24502: on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta vanhuuseläk- on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta vanhuuseläk-
24503: keen eikä sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen, jon- keen eikä sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen, jon-
24504: ka perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut ka perusteena oleva työkyvyttömyys on alkanut
24505: työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jäl- työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jäl-
24506: keen, määrää laskettaessa, ellei työntekijä ole keen, määrää laskettaessa, jollei työntekijä ole
24507: ollut sanotun iän täyttämisvuoden aikana tämän ollut sanotun iän täyttämisvuoden aikana tämän
24508: lain piiriin kuuluvassa työssä ottaen huomioon lain piiriin kuuluvassa työssä ottaen huomioon
24509: kokonaisuudessaan myös sanotun vuoden aikana kokonaisuudessaan myös sanotun vuoden aikana
24510: päättynyt työsuhde yhteensä vähintään neljä päättynyt työsuhde yhteensä vähintään neljä
24511: kuukautta. Niin ikään luetaan naispuolisen työn- kuukautta. Niin ikään luetaan naispuolisen työn-
24512: tekijän työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläk- tekijän työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläk-
24513: keeseen oikeuttavaksi ajaksi eläkeiän saavuttami- keeseen oikeuttavaksi ajaksi eläkeiän saavuttami-
24514: seen jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä seen jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä
24515: sanottujen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttö- sanottujen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttö-
24516: myyden alkamisen välisen ajan, joka saa olla myyden alkamisen välisen ajan, joka saa olla
24517: enintään yhdeksän vuotta, ollut 4 §:n 5 momen- enintään yhdeksän vuotta, ollut 4 §:n 5 momen-
24518: tissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi lapsi, tissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi lapsi,
24519: ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavuttamiseen jäljellä ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavuttamiseen jäljellä
24520: oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman sano- oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman sano-
24521: tun Iapsenhoitoajan huomioon ottamista luettava tun Iapsenhoitoajan huomioon ottamista luettava
24522: eläkkeeseen oikeuttavaksi muun työ- tai virka- eläkkeeseen oikeuttavaksi muun työ- tai virka-
24523: suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jol- suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jol-
24524: lei tällaisen naispuolisen työntekijän työsuhde ole lei tällaisen naispuolisen työntekijän työsuhde ole
24525: jatkunut neljää kuukautta, on eläkkeeseen oi- jatkunut neljää kuukautta, on eläkkeeseen oi-
24526: keuttavan ajan määräämisestä soveltuvin osin keuttavan ajan määräämisestä soveltuvia osin
24527: voimassa, mitä edellä tässä momentissa on sää- voimassa, mitä edellä tässä momentissa on sää-
24528: detty. detty.
24529:
24530:
24531: 7b § 7 b §
24532: Jos työntekijä on saanut valtakunnallisista työt- Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain
24533: tömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavus- mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivä-
24534: tusta, korotetaan eläkettä työttömyyslisällä. Jos rahaa, korotetaan eläkettä työttömyyslisällä. Jos
24535: työntekijä on ollut koko kalenterivuoden ajan työntekijä on ollut koko kalenterivuoden ajan
24536: samassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, tältä samassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, tältä
24537: vuodelta maksettu päiväavustus ei kuitenkaan vuodelta maksettu ansioon suhteutettu työttö-
24538: tuota oikeutta työttömyyslisään, ellei työntekijän myyspäiväraha ei kuitenkaan tuota oikeutta työt-
24539: tämän lain piiriin kuuluva työsuhde ole päätty- tömyyslisään, jollei työntekijän tämän lain piiriin
24540: nyt kolmen vuoden kuluessa ensiksi mainitun kuuluva työsuhde ole päättynyt kolmen vuoden
24541: kalenterivuoden päättymisestä tai ellei työntekijä kuluessa ensiksi mainitun kalenterivuoden päät-
24542: ole samana kalenterivuotena ansainnut lyhyt- tymisestä tai jollei työntekijä ole samana kalente-
24543: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä- rivuotena ansainnut lyhytaikaisissa työsuhteissa
24544: 4 438401221V
24545: 26 1984 vp. - HE n:o 249
24546:
24547:
24548: Voimassa oleva laki Ehdotus
24549:
24550: kelain mukaista palkkaa vähintään sanotun lain olevien työntekijäin eläkelain mukaista palkkaa
24551: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua rajamäärää. vähintään sanotun lain 5 §:n 1 momentissa
24552: Ajalta ennen sen kalenterivuoden alkua, jona tarkoitettua rajamäärää. Ajalta ennen sen kalen-
24553: työntekijä on täyttänyt 23 vuotta, sekä elä- terivuoden alkua, jona työntekijä on täyttänyt 23
24554: ketapahtuman sattumisvuodelta ja sitä edeltä- vuotta, sekä eläketapahtuman sattumisvuodelta
24555: neeltä kalenterivuodelta maksettu päiväavustus ei ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta maksettu
24556: kuitenkaan tuota oikeutta työttömyyslisään. ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha ei kui-
24557: Työttömyyslisä lasketaan kertomalla eläkkeen tenkaan oikeuta työttömyyslisään.
24558: määrä työttömyysku~kausien lukumäärällä ja ja- Työttömyyslisä lasketaan kertomalla eläkkeen
24559: kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentämällä määrä työttömyyskuukausien lukumäärällä ja ja-
24560: työttömyyskuukausien lukumäärä niiden täysien kamalla tulo luvulla, joka saadaan vähentämällä
24561: kuukausien lukumäärästä, jotka sisältyvät aikaan työttömyyskuukausien lukumäärä niiden täysien
24562: työntekijän 23 vuoden iän täyttämisestä, kuiten- kuukausien lukumäärästä, jotka sisältyvät aikaan
24563: kin aikaisintaan 1 päivästä heinäkuuta 1962, 65 työntekijän 23 vuoden iän täyttämisestä, kuiten-
24564: vuoden iän saavuttamiseen. Työttömyyskuukau- kin aikaisintaan 1 päivästä heinäkuuta 1962, 65
24565: det määrätään täysinä kuukausina niiden päivien vuoden iän saavuttamiseen. Työttömyyskuukau-
24566: yhteenlasketun lukumäärän perusteella, joilta det määrätään täysinä kuukausina niiden päivien
24567: työntekijä on saanut 1 momentin mukaan työttö- yhteenlasketun lukumäärän perusteella, joilta
24568: myyslisään oikeuttavaa avustusta, ja lukemalla työntekijä on saanut 1 momentin mukaan työttö-
24569: kuukauteen 22 päivää. myyslisään oikeuttavaa ansioon suhteutettua
24570: työttömyyspäivärahaa, ja lukemalla kuukauteen
24571: 22 päivää.
24572:
24573: 8 §
24574:
24575: Sen estämättä, mitä 1 ja 5 momentissa on Sen estämättä, mitä 1 ja 5 momentissa on
24576: säädetty, eläkkeitä yhteensovitettaessa ei oteta säädetty, eläkkeitä yhteensovitettaessa ei oteta
24577: huomioon taparurmavakuutuslakiin, liikenneva- huomioon tapaturmavakuutuslakiin (608/ 48),
24578: kuutuslakiin tai sotilasvammalakiin perustuvaa liikennevakuutuslakiin (279 159) tai sotilas-
24579: sellaista korvausta, jota työntekijä on saanut vammalakiin (404 148) perustuvaa sellaista kor-
24580: vähintään 3 vuoden ajan välittömästi ennen elä- vausta, jota työntekijä on saanut vähintään kol-
24581: ketapahrumaa, siltä osin kuin korvaus ei ylitä men vuoden ajan välittömästi ennen eläketapah-
24582: eläketapahtumaa edeltänyttä tasoa vastaavaa kor- tumaa, siltä osin kuin korvaus ei ylitä eläketapah-
24583: vausta, eikä tällaiseen korvaukseen perustuvaa tumaa edeltänyttä tasoa vastaavaa korvausta eikä
24584: perhe-eläkettä. Uutena eläketapahtumana ei täl- tällaiseen korvaukseen perustuvaa perhe-eläkettä.
24585: löin pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työ- Uutena eläketapahtumana ei tällöin pidetä työt-
24586: kyvyttömyyseläkkeeksi, työkyvyttömyyseläkkeen tömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyys-
24587: muuttumista vanhuuseläkkeeksi eikä oikeuden eläkkeeksi, osaeläkkeenä myönnetyn työkyvyttö-
24588: syntymistä perhe-eläkkeen saamiseen eläkkeen- myyseläkkeen muuttumista työttömyyseläkkeek-
24589: saajan jälkeen. Niin ikään ei oteta eläkkeitä si, työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista van-
24590: yhteensovitettaessa huomioon sellaista sotilas- huuseläkkeeksi eikä oikeuden syntymistä perhe-
24591: vammalain mukaista korvausta, joka perustuu eläkkeen saamiseen eläkkeensaajan jälkeen. Niin
24592: vuosien 1939-45 sodissa saatuun vammaan. ikään ei oteta eläkkeitä yhteen sovitettaessa huo-
24593: mioon sellaista sotilasvammalain mukaista kor-
24594: vausta, joka perustuu vuosien 1939-1945 sodis-
24595: sa saatuun vammaan.
24596:
24597:
24598: 8 a §
24599: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saa- Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saa-
24600: jalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu jalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu
24601: 1984 vp. - HE n:o 249 27
24602:
24603: Voimassa oleva laki Ehdotus
24604: eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, toimitetaan eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, toimitetaan
24605: 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu-
24606: delleen. Yhteensovituksen johdosta eläkettä vä- delleen. Yhteensovituksen johdosta eläkettä vä-
24607: hennetään kuitenkin vain sen verran, että sano- hennetään kuitenkin vain sen verran, että sano-
24608: tussa momentissa tarkoitettujen etuuksien yhteis- tussa momentissa tarkoitettujen etuuksien yhteis-
24609: määrä pysyy vähintään yhtä suurena kuin se olisi, määrä pysyy vähintään yhtä suurena kuin se olisi,
24610: jollei oikeutta tämän momentin ensimmäisessä jollei oikeutta tämän momentin ensimmäisessä
24611: virkkeessä tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon virkkeessä tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon
24612: tai jatkuvaan korvaukseen olisi ollut. Sama kos- tai jatkuvaan korvaukseen olisi ollut. Sama kos-
24613: kee 8 §:n 5 momentin mukaista yhteensovitusta, kee 8 §:n 5 momentin mukaista yhteensovitusta,
24614: jos perhe-eläkkeen saajalle myönnetään mainitun jos perhe-eläkkeen saajalle myönnetään mainitun
24615: momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu
24616: eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan
24617: 8 §:.n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu-
24618: delleen, kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai 7 c §:n delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työkyvyt-
24619: mukaisesti. Niin ikään toimitetaan 8 §:n 5 mo- tömyyseläke muutetaan työttömyyseläkkeeksi tai
24620: mentin mukainen yhteensovitus uudelleen, kun kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai 7 c §:n mukai-
24621: edunsaajana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai muu sesti. Niin ikään toimitetaan 8 §:n 5 momentin
24622: edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa mukainen yhteensovitus uudelleen, kun edun-
24623: olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä siten saajana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai muu
24624: suurenee. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n mu- edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa
24625: kainen yhteensovitus myös uudelleen, jos siihen olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä siten
24626: vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin- suurenee. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n mu-
24627: koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olennai- kainen yhteensovitus uudelleen myös, jos siihen
24628: sesti muuttunut. vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin-
24629: koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olennai-
24630: sesti muuttunut.
24631:
24632: 12 a § 12 a §
24633: Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- Tämän lain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
24634: vien työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa vien työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa
24635: harjoittaville eläkelaitoksille, merimieseläkelaissa harjoittaville eläkelaitoksille, merimieseläkelaissa
24636: tarkoitetulle merimieseläkekassalle sekä kunnal- tarkoitetulle merimieseläkekassalle sekä kunnal-
24637: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa
24638: tarkoitetulle kunnalliselle eläkelaitokselle työttö- tarkoitetulle kunnalliselle eläkelaitokselle työttö-
24639: myysajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vas- myysajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vas-
24640: tuun ja kulujen peittämiseksi tulee valtakunnalli- tuun ja kulujen peittämiseksi tulee työttömyys-
24641: sista työttömyyskassoista annetussa laissa tarkoite- kassalaissa (603/84) tarkoitetun työttömyyskasso-
24642: tun työttömyyskassojen keskuskassan sosiaali- ja jen keskuskassan sosiaali- ja terveysministeriön
24643: terveysministeriön asettamassa määräajassa vuo- asettamassa määräajassa suorittaa vuosittain elä-
24644: sittain suorittaa eläketurvakeskukselle vakuutus- keturvakeskukselle vakuutusmaksu, joka laske-
24645: maksu, joka lasketaan sosiaali- ja terveysminsite- taan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamana
24646: riön vahvistamana prosenttimääränä keskuskassan prosenttimääränä keskuskassan tukimaksuista.
24647: tukimaksuista. Määräosa on vahvistettava siten, Määräosa on vahvistettava siten, että vakuutus-
24648: että vakuutusmaksuna arvion mukaan kertyy sa- maksuna arvion mukaan kertyy sama määrä, joka
24649: ma määrä, joka saataisiin, jos 7 b §:ssä tarkoitet- saataisiin, jos 7 b §:ssä tarkoitettua ansioon suh-
24650: tuja työttömyysavustuksia vastaavista palkoista teutettua päivärahaa vastaavista palkoista suori-
24651: suoritettaisiin tämän lain mukaista keskimääräis- tettaisiin tämän lain mukaista keskimääräistä va-
24652: tä vakuutusmaksua vastaava maksu. Eläketurva- kuutusmaksua vastaava maksu. Eläketurvakes-
24653: keskuksen ja työttömyyskassojen keskuskassan yh- kuksen ja työttömyyskassojen keskuskassan yhtei-
24654: teisestä esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö sestä esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö voi
24655: voi määrätä suoritettavaksi edellä sanotun vakuu- määrätä suoritettavaksi edellä sanotun vakuutus-
24656: tusmaksun ennakkoa. maksun ennakkoa.
24657: 28 1984 vp. - HE n:o 249
24658:
24659: Voimassa oleva laki Ehdotus
24660:
24661: Vakuutusmaksuna 1 momentin mukaan saa- Vakuutusmaksuna 1 momentin mukaan saa-
24662: dut varat eläketurvakeskus hyvittää eläkelaitoksil- dut varat eläketurvakeskus hyvittää eläkelaitoksil-
24663: le sosiaali- ja terveysministeriön eläketurvakes- le sosiaali- ja terveysministeriön eläketurvakes·
24664: kuksen esityksessä vahvistamien perusteiden mu- kuksen esityksestä vahvistamien perusteiden mu·
24665: kaan. kaan.
24666:
24667: 17 § 17 §
24668: Työnantaja on velvollinen antamaan eläkelai- Työnantaja on velvollinen antamaan eläkelai-
24669: tokselle, eläketurvakeskukselle ja tämän lain mu- tokselle, eläketurvakeskukselle ja tämän lain mu-
24670: kaiselle valitusviranomaiselle kaikki ne tiedot, kaiselle valitusviranomaiselle kaikki ne tiedot,
24671: jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa
24672: varten. Sanotuilla laitoksilla on oikeus tarkastaa varten. Sanotuilla laitoksilla on oikeus tarkastaa
24673: työnantajan kirjoista tietojen oikeellisuus. Siltä työnantajan kirjoista tietojen oikeellisuus. Siltä
24674: osin kuin työnantaja jättää sanotut tiedot toimit- osin kuin työnantaja jättää sanotut tiedot toimit-
24675: tamatta tai toimittaa ne myöhemmin kuin ase- tamatta tai toimittaa ne myöhemmin kuin ase-
24676: tuksessa tarkemmin säädetään, työnantajalle tuksessa tarkemmin säädetään, työnantajalle
24677: määrätään arvion perusteella enintään kaksinker- määrätään arvion perusteella enintään kaksinker-
24678: taiseksi korotettu vakuutusmaksu, jollei ole eri- taiseksi korotettu vakuutusmaksu, jollei ole eri-
24679: tyistä syytä luopua korotuksen määräämisestä. tyistä syytä luopua korotuksen määräämisestä.
24680: Eläketurvakeskus antaa tarvittaessa tarkemmat Eläketurvakeskus antaa tarvittaessa tarkemmat
24681: ohjeet korotuksen määräämisestä ja siitä luopu- ohjeet korotuksen määräämisestä ja siitä luopu-
24682: misesta. Mitä edellä on säädetty työnantajasta, misesta. Mitä edellä on säädetty työnantajasta,
24683: koskee soveltuvin osin myös valtakunnallista työt- koskee soveltuvin osin myös työttömyyskassalaissa
24684: tömyyskassoista annetussa laissa tarkoitettua työt- tarkoitettua työttömyyskassaa.
24685: tömyyskassaa.
24686:
24687:
24688:
24689: 19 a §
24690:
24691: Jos työntekijä on saanut työllisyyslain mukaista Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain
24692: työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista työttö- mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta,
24693: myyskassoista annetun lain mukaista päiväavus- jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti,
24694: tusta samalta ajalta, juolta hänelle myönnetään eläkelaitoksen on työttömyyskassan tai sosiaaliva-
24695: eläkettä takautuvasti, eläkelaitoksen on työvoi- kuutustoimzkunnan vaatimuksesta suoritettava
24696: matoimikunnan tai työttömyyskassan vaatimuk- takautuvasti maksettava eläke työttömyyskassalle
24697: sesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke tai sosiaalivakuutustoimzkunnalle siltä osin kuin
24698: työvoimatoimikunnalle tai työttömyyskassalle sil- se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyspäi-
24699: tä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun värahan määrää.
24700: työttömyyskorvauksen tai päiväavustuksen mää-
24701: rää.
24702: Eläke maksetaan työvoimatoimikunnalle tai Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali-
24703: työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyk- vakuutustoimzkunnalle kuitenkin vain sillä edel-
24704: sellä, että työllisyyslain 27 b §:n 2 momentissa lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §:n 2 mo-
24705: tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun mentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty eläkelai-
24706: lain 28 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty tokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen
24707: eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen maksu päivää.
24708: eläkkeen maksupäivää.
24709: Tämä laki tulee voimaan päivänä
24710: kuuta 1985, kuitenkin siten, että
24711: sitä sovelletaan 1 päivästä tammzkuuta 1985
24712: lukien.
24713: 1984 vp. - HE n:o 249 29
24714:
24715: Voimassa oleva laki Ehdotus
24716:
24717: Laskettaessa 4 c §:n 1 momentissa tarkoitettua
24718: 200 päivää otetaan huomioon myös ennen tämän
24719: lain voimaantuloa suoritetut työttömyysavustus-
24720: tai työttömyyskorvauspäivät ja laskettaessa an-
24721: sioon suhteutetun päivärahan enimmäisaikaa ote-
24722: taan vastaavasti huomioon lain voimaantuloa
24723: edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyysavustus-
24724: päivät.
24725:
24726:
24727:
24728: 2.
24729: Laki
24730: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta
24731:
24732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa
24733: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momentti,
24734: sellaisena kuin se on 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa laissa (258/81), näin kuuluvaksi:
24735:
24736: Voimassa oleva laki Ehdotus
24737:
24738: 7 § 7§
24739: Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu
24740: työntekijä on työkyvyttömyyden pääasiallisena työntekijä on työkyvyttömyyden pääasiallisena
24741: syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamis- syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamis-
24742: ta lähinnä edeltäneen 540 sellaisen päivän aika- ta lähinnä edeltäneen 540 sellaisen päivän aika-
24743: na, joilta hän ei ole saanut valtakunnallisista na, joilta hän ei ole saanut työttömyysturvalain
24744: työttömyyskassoista annetun lain (125/34) mu- (602/84) mukaista ansioon suhteutettua päivära-
24745: kaista päiväavustusta eikä opintovapaalaissa haa eikä opintovapaalaissa (273/79) tarkoitettua
24746: (273/79) tarkoitettua opintovapaata, tässä laissa opintovapaata, tässä laissa tarkoitetussa työssä
24747: tarkoitetussa työssä ansainnut vähintään 800 ansainnut vähintään 800 markkaa, luetaan eläk-
24748: markkaa, luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi myös keeseen oikeuttavaksi myös se palkka, jonka hän
24749: se palkka, jonka hän työkyvyttömyyden alkami- työkyvyttömyyden alkamisesta lukien olisi an-
24750: sesta lukien olisi ansainnut eläkeikään mennessä. sainnut eläkeikään mennessä. Samoin menetel-
24751: Samoin menetellään, jos naispuolisella työnteki- lään, jos naispuolisella työntekijällä on työkyvyt-
24752: jällä on työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä tömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden,
24753: olevan sairauden, vian tai vamman saamista välit- vian tai vamman saamista välittömästi edeltäneen
24754: tömästi edeltäneen enintään yhdeksän vuoden enintään yhdeksän vuoden ajan ollut työntekijäin
24755: ajan ollut työntekijäin eläkelain 4 §:n 5 momen- eläkelain 4 §:n 5 momentissa tarkoitettu, kolmea
24756: tissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi lapsi ja vuotta nuorempi lapsi ja sanottuna aikana on
24757: sanottuna aikana on päättynyt 1 virkkeessä tar- päättynyt ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu
24758: koitettu 540 päivän ajanjakso, jollei eläkeiän 540 päivän ajanjakso, jollei eläkeiän saavuttami-
24759: saavuttamiseen jäljellä olevaa aikaa tai sitä vastaa- seen jäljellä olevaa aikaa tai sitä vastaavaa ansiota
24760: vaa ansiota ilman sanotun Iapsenhoitoajan huo- ilman sanotun Iapsenhoitoajan huomioon otta-
24761: mioon ottamista ole luettava eläkkeeseen oikeut- mista ole luettava eläkkeeseen oikeuttavaksi
24762: tavaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittä- muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoimin-
24763: jätoiminnan perusteella. Edellä sanotun palkan nan perusteella. Edellä sanotun palkan vuotui-
24764: vuotuinen määrä edellytetään samaksi työnteki- nen määrä edellytetään samaksi työntekijäin elä-
24765: jäin eläkelain 9 §:n korjatuksi markkamääräksi, kelain 9 §:n mukaan korjatuksi markkamääräksi,
24766: josta työntekijän työsuhteen perusteella on keski- josta työntekijäin työsuhteen perusteella on kes-
24767: määrin suoritettu tämän lain mukainen vakuu- kimäärin suoritettu tämän lain mukainen vakuu-
24768: 30 1984 vp. - HE n:o 249
24769:
24770:
24771: Voimassa oleva laki Ehdotus
24772: tusmaksu niinä kalenterivuosina, joina hän tässä tusmaksu niinä kalenterivuosina, joina hän tässä
24773: laissa tarkoitetussa työssä on ansainnut vähintään laissa tarkoitetussa työssä on ansainnut vähintään
24774: 800 markkaa tai, jollei hän minään kalenterivuo- 800 markkaa tai, jollei hän minään kalenterivuo-
24775: tena ole ansainnut vähintään sanottua määrää, tena ole ansainnut vähintään sanottua määrää,
24776: samaksi kuin mainittu rajamäärä. Ennen 23 vuo- samaksi kuin mainittu rajamäärä. Ennen 23 vuo-
24777: den iän täyttämistä ansaitut palkat otetaan kui- den iän täyttämistä ansaitut palkat otetaan kui-
24778: tenkin huomioon vain, jos ne on ansaittu sinä tenkin huomioon vain, jos ne on ansaittu sinä
24779: kalenterivuotena, jona työkyvyttömyyden pää- kalenterivuotena, jona työkyvyttömyyden pää-
24780: asiallisena syynä oleva sairaus, vika tai vamma on asiallisena syynä oleva sairaus, vika tai vamma on
24781: saatu, tai jona edellä toisessa virkkeessä tarkoitet- saatu, tai jona edellä toisessa virkkeessä tarkoitet-
24782: tu 540 päivän ajanjakso on päättynyt tahi kolme- tu 540 päivän ajanjakso on päättynyt talli kolme-
24783: na sitä välittömästi edeltäneenä kalenterivuotena. na sitä välittömästi edeltäneenä kalenterivuotena.
24784: Laskettaessa edellä tarkoitettua markkamäärää, Laskettaessa edellä tarkoitettua markkamäärää,
24785: josta keskimäärin on suoritettu vakuutusmaksu, josta keskimäärin on suoritettu vakuutusmaksu,
24786: ei oteta huomioon aikaan, jolta työntekijä on ei oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä on
24787: ennen eläketapahtumaa välittömästi edeltäneen ennen eläketapahtumaa välittömästi edeltäneen
24788: kalenterivuoden alkua saanut valtakunnallisista kalenterivuoden alkua saanut työttömyysturva-
24789: työttömyyskassoista annetun lain mukaista päivä- lain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa.
24790: avustusta. Markkamäärän laskemisesta säädetään Markkamäärän laskemisesta säädetään tarkemmin
24791: tarkemmin asetuksella. asetuksella.
24792:
24793:
24794: Tämä laki tulee voimaan päivänä
24795: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä
24796: sovelletaan 1 päivästä tammtkuuta 1985 lukien.
24797: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat
24798: vuodelle 1962 vahvistettua palkkaindekstlukua.
24799:
24800:
24801: 3.
24802: Laki
24803: merimieseläkelain muuttamisesta
24804:
24805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieselä-
24806: kelain 12 §:n 1 momentti ja 15 e §,
24807: sellaisina kuin ne ovat 12 §:n 1 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11 81) ja
24808: 15 e § 18 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa laissa (280/80), osittain muutettuna mainitulla 9
24809: päivänä tammikuuta 1981 annetulla lailla ja 13 päivänä marraskuuta 1981 ja 16 päivänä joulukuuta
24810: 1983 annetuilla laeilla (746/81 ja 956/83) näin kuuluviksi:
24811:
24812: Voimassa oleva laki Ehdotus
24813:
24814: 12 § 12 §
24815: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin
24816: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista
24817: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut valtakun- päivää, joilta työntekijä ei ole saanut työttömyys-
24818: nallista työttömyyskassoista annetun lain mukais- turvalain (602 184) mukaista ansioon suhteutet-
24819: ta päiväavustusta eikä opintovapaalaissa (273 179) tua työttömyyspäivärahaa eikä opintovapaalaissa
24820: tarkoitettua opintovapaata, luetaan 15 §:n mu- (273/79) tarkoitettua opintovapaata, luetaan 15
24821: kaista työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä mak- §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä määrättäes-
24822: sukuukausiksi myös työkyvyttömyyden alkamisen sä maksukuukausiksi myös työkyvyttömyyden al-
24823: 1984 vp. - HE n:o 249 31
24824:
24825: Voimassa oleva laki Ehdotus
24826: ja 14 §:n 1 momentissa säädetyn eläkeiän täyttä- kamisen ja 14 §:n 1 momentissa säädetyn elä-
24827: misen välinen aika. Jollei tämä työsuhde ole keiän täyttämisen välinen aika. Jollei tämä työ-
24828: jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen perusteel- suhde ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen
24829: la maksukuukausiksi eläkeiän saavuttamiseen jäl- perusteella maksukuukausiksi eläkeiän saavutta-
24830: jellä oleva aika vain sikäli kuin työntekijällä ei ole miseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työnte-
24831: ennen tätä työsuhdetta alkaneen työ- tai virka- kijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen
24832: suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oi- työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan
24833: keutta lain tai julkisen eläkesäännön mukaiseen perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään-
24834: sellaiseen eläketurvaan, jonka mukaan maksetta- nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka
24835: vaa työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä sanottu mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä
24836: aika tai sitä vastaava ansio jo otetaan huomioon. määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo
24837: Niin ikään luetaan naispuolisen työntekijän työ- otetaan huomioon. Niin ikään luetaan naispuoli-
24838: kyvyttömyyseläkettä määrättäessä maksukuukau- sen työntekijän työkyvyttömyyseläkettä määrättä-
24839: siksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, essä maksukuukausiksi eläkeiän saavuttamiseen
24840: jos hänellä on edellä sanottujen 360 päivän jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä sanottu-
24841: täyttymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen väli- jen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttömyyden
24842: sen ajan, joka saa olla enintään yhdeksän vuotta, alkamisen välisen ajan, joka saa olla enintään
24843: ollut 15 a §:ssä tarkoitettu, kolmea vuotta nuo- yhdeksän vuotta, ollut 15 a §:ssä tarkoitettu,
24844: rempi lapsi, ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavutta- kolmea vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan, jos
24845: miseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
24846: on ilman sanotun Iapsenhoitoajan huomioon vastaava ansio on ilman sanotun Iapsenhoitoajan
24847: ottamista luettava eläkkeeseen oikeuttavaksi huomioon ottamista luettava eläkkeeseen oikeut-
24848: muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoimin- tavaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittä-
24849: nan perusteella. Jollei tällaisen naispuolisen työn- jätoiminnan perusteella. Jollei tällaisen naispuo-
24850: tekijän työsuhde ole jatkunut neljää kuukautta, lisen työntekijän työsuhde ole jatkunut neljää
24851: on eläkkeeseen oikeuttavan ajan määräämisestä kuukautta, on eläkkeeseen oikeuttavan ajan mää-
24852: soveltuvin osin voimassa, mitä edellä tässä mo- räämisestä soveltuvin osin voimassa, mitä edellä
24853: mentissa on säädetty. tässä momentissa on säädetty.
24854:
24855:
24856:
24857: 15 e § 15 e §
24858: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta
24859: täyttäneellä vakuutetulla, joka esittää työvoima- täyttäneellä pitkäatkaisesti työttömällä työnteki-
24860: viranomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voi- jällä, joka esittää työvoimaviranomaisen todistuk-
24861: da osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottami- sen siitä, että hän on työttömänä työnhakijana
24862: sesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeut- työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida osoit-
24863: taan työllisyyslain mukaiseen työttömyyskorvauk- taa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän
24864: seen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä, joka ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-
24865: on aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun myysturvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan.
24866: todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu- Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on
24867: neen viikon aikana saanut valtakunnallisista työt- lisäksi, että työntektjä esittää kansaneläkelaitok-
24868: tömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavus- sen tai työttömyyskassan antaman todistuksen
24869: tusta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskor- stitä, että hän laskettuna päivästä, joka on aikai-
24870: vausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka sintaan kuukautta ennen työvoimaviranomaisen
24871: ettei hänellä valtakunnallista työttömyyskassoista todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kulu-
24872: annetun lain enimmäisavustusta koskevien sään- neen viikon aikana saanut työttömyysturvalain
24873: nösten mukaan enää ole oikeutta päiväavustuk- mukaista työttömyyspäivärahaa yhteensä vähin-
24874: seen. Työttömyyseläkkeestä ja työttömyyseläk- tään 200 päivältä taikka ettei hänellä työttömyys-
24875: keen saajasta on jäljempänä mainituin poikkeuk- turvalain 26 §:n 1 ja 3 momentin mukaan enää
24876: sin soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä työ- ole oikeutta ansioon suhteutettuun päivärahaan.
24877: kyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
24878: 32 1984 vp. - HE n:o 249
24879:
24880: Voimassa oleva laki Ehdotus
24881: Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenteri- Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenteri-
24882: kuukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa sen kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen,
24883: jälkeen, kun kaksi kuukautta on kulunut 1 kun kaksi kuukautta on kulunut 1 momentissa
24884: momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta tarkoitetun kansanelå"kelaitoksen tai työttömyys-
24885: tai, jos eläke myönnetään päiväavustuksen enim- kassan todistuksen antamisesta tai, jos eläke
24886: mäismäärän täyttymisen perusteella, sanotun to- myönnetään ansioon suhteutetun työttömyyspäi-
24887: distuksen antamista seuraavan kuukauden alusta värahan enimmäismäärän täyttymisen perusteel-
24888: lukien. Eläkettä ei kuitenkaan ilman pätevää la, sitä koskevan todistuksen antamista seuraavan
24889: syytä suoriteta takautuvasti kuutta kuukautta kuukauden alusta. Eläkettä ei kuitenkaan ilman
24890: pitemmältä ajalta ennen sen hakemista seuraavaa pätevää syytä suoriteta takautuvasti kuutta kuu-
24891: kuukautta. kautta pitemmältä ajalta ennen sen hakemista
24892: seuraavaa kuukautta. jollei tässä pykälässä muuta
24893: säädetä, työttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on
24894: soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyys-
24895: eläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
24896: Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän
24897: lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka vakuu- lain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka työnte-
24898: tetulle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi kijälle olisi myönnetty, jos hänellä työttömäksi
24899: joutuessaan olisi ollut oikeus täyden työkyvyttö- joutuessaan olisi oikeus täyden työkyvyttömyys-
24900: myyseläkkeen saamiseen. Eläkettä määritettäessä eläkkeen saamiseen. Eläkettä miiårättilessä työn-
24901: vakuutetun katsotaan joutuneen työttömäksi sinä tekiJän katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päi-
24902: päivänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran vänä, jolta hänelle on ensimmäisen kerran suori-
24903: suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana päi- tettu 1 momentissa tarkoitettuna 60 vti'kon aika-
24904: väavustusta tai työttömyyskorvausta. na työttömyyspäivärahaa.
24905: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Elä- Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
24906: ke lakkaa ilman eri päätöstä kuuden kuukauden Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
24907: tai asetuksella säädetyn pitemmän ajan kuluttua 1) kalenten'kuukaudelta, jonka aikana eläk-
24908: työvoimaviranomaisen todistuksen antamisesta keensaaJa ulkomailla oleskelun tai muun vastaa-
24909: lukien, jollei merimieseläkekassalle sitä ennen ole van syyn Johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
24910: toimitettu työvoimaviranomaisen antamaa uutta 2) kalenten'kuukaudelta, jonka aikana eläk-
24911: todistusta siitä, ettei eläkkeensaajalle voida osoit- keensaaJa on ansiotyössä ansaiten vähintään työn-
24912: taa 1 momentissa tarkoitettua työtä. Jos eläkkeen tekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
24913: lakkaamisen jälkeen työttömyys jatkuu tai alkaa tarkoitetun markkamiiåriln kaksinkertaisena kuu-
24914: uudelleen, eläkettä ryhdytään maksamaan samo- kaudessa; eikä
24915: jen perusteiden mukaan kuin aikaisempaakin 3) sitä seuraavalta kalenterikuukaudelta, jonka
24916: eläkettä, jollei eläkkeen lakkaamisesta ole kulu- at'kana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vastaanotta-
24917: nut kahta vuotta pitempää aikaa. Tällöin 1 masta työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa
24918: momenttia sovellettaessa eläkkeelläolon aika rin- 1 momentissa tarkoitettua vähintään kuukauden
24919: nastetaan korvauspäiviin. Jos todistuksesta käy Jatkuvaa työtä.
24920: ilmi, ettei hakijalle ole väliaikana maksettu työt- Työvoimaviranomaisen on annettuaan 1 mo-
24921: tömyysavustusta tai -korvausta, eläkettä suorite- mentissa tarkoitetun todistuksen kuuden kuu-
24922: taan todistuksen antamista seuraavan kuukauden kauden väliajoin tarkastettava, onko eläkkeensaa-
24923: alusta. jalle osoitettavissa työtä. jos työtä on osoitettavis-
24924: sa työttömyyseläkkeensaaJalle, työvoimavirano-
24925: maisen on ilmoitettava siitä eläketurvakeskuksel-
24926: le.
24927: Saatuaan tietää seikasta, Jonka perusteella elä-
24928: kettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa, elä-
24929: kelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraa-
24930: vasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, Jos syy
24931: eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa.
24932: jos eläkettä ei 4 momentin perusteella olisi saatu
24933: 1984 vp. - HE n:o 249 33
24934:
24935: Voimassa oleva laki Ehdotus
24936:
24937: maksaa, eläkelaitos peni maksetun eläkkeen ta-
24938: kaisin. jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kol-
24939: mea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi
24940: en·tyisestä syystä luopua takaisinpentmästä. Eläke
24941: voidaan penii takaisin myös kuittaamaila se vas-
24942: taisista eläke-enstä.
24943: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha-
24944: kemuksesta uudestaan maksamaan szitä lukien,
24945: kun työntekijällä on oikeus saada eläkettä, ei
24946: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitem-
24947: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 4 momentin 3
24948: kohdassa tarkoitettua kieltäytymistä välittömästi
24949: seuranneelta kalentenkuukaudelta. Hakemuk-
24950: seen on liitettävä 1 momentzssa tarkoitettu työ-
24951: voimaviranomazsen todistus. jos kuitenkin kes-
24952: keytetyn eläkkeen uudelleenmaksamzsta ei ole
24953: haettu yhden vuoden kuluessa, eläke katsotaan
24954: ilman en· päätöstä lakanneeksi keskeyttämzsajan-
24955: kohdasta lukien.
24956: jos työkyvyttömyyseläkettä 16 §:n 3 momen-
24957: tin vzimeisen virkkeen mukazsesti saava työntekijä
24958: täyttää työttömyyseläkkeen saamzsen edellytyk-
24959: set, eläke muutetaan hakemuksesta työttömyys-
24960: eläkkeeksi, jonka määrä on yhtä suun·, kuin se
24961: työkyvyttömyyseläke, jonka hän olisi saanut, jos
24962: sanottu eläke olzsi muutettu täydeksi työkyvyttö-
24963: myyseläkkeeksi. jos työttömyyseläke myönnetään
24964: samalta ajalta, jolta on maksettu eläkettä 16 §:n
24965: 3 momentin viimezsen virkkeen mukaisesti, kat-
24966: sotaan tämä eläke työttömyyseläkkeen osasuori-
24967: tukseksi. Muutoin sanotusta työttömyyseläkkees-
24968: tä on voimassa, mitå. 2 momentissa on säädetty.
24969: Jos vakuutettu tulee työttömyyseläkettä saades- Jos työnteki.Jii tulee työttömyyseläkettä saades-
24970: saan 15 §:ssä tai 17 §:n 1 moemntissa edellytetyl- saan 15 §:ssä tai 17 §:n 1 momentissa edellytetyl-
24971: lä tavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke lä tavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi, eläke
24972: muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläk- muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläk-
24973: keeksi lähinnä seuraavasta mahdollisesta eräänty- keeksi lähinnä seuraavasta mahdollisesta eräänty-
24974: mispalvasta. Täysi työkyvyttömyyseläke määrä- mispäivästä. Täysi työkyvyttömyyseläke määrä-
24975: tään tällöin maksetun työttömyyseläkkeen suu- tään tällöin maksetun työttömyyseläkkeen suu-
24976: ruiseksi. ruiseksi.
24977: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
24978: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä- työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikä-
24979: rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus myös saada rajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös
24980: vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä vakuute- vuonna 1929 tai sitä ennen syntyneellä työnteki-
24981: tulla. jällä.
24982: Eläkekassan hyväksymän selvityksen perusteella
24983: eläke voidaan työttömyyden jatkuessa myöntää
24984: myös takautuvasti enintään kuuden kuukauden
24985: ajalta.
24986: Tämä laki tulee voimaan päivänä
24987: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
24988: 1 päivästä tammzkuuta 1985 lukien.
24989: 5 438401221V
24990: 34 1984 vp. - HE n:o 249
24991:
24992: Voimassa oleva laki Ehdotus
24993:
24994: Laskettaessa 15 e §:n 1 momentissa tarkoitet-
24995: tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
24996: tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
24997: avustus- tai työttömyyskorvauspäivät ja lasketta-
24998: essa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai-
24999: kaa, otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
25000: tuloa edeltä"neeltä" ajalta suoritetut työttömyys-
25001: avustuspäivät.
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: 4.
25007: Laki
25008: kansaneläkelain muuttamisesta
25009:
25010: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25011: muutetaan 8 päivänä kesä~~uta 1956 annetun kansaneläkelain 22 c §, 26 §:n 1 momentin 3 kohta,
25012: 31 a §: .39 §:~ 6 momenttt Ja 43 a §:n 2 momentti,
25013: sellalSl.na kutn ne ~~a~. ~? c § .23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (496/77), 26 §:n 1
25014: momenttn 3 kohta. 5 palVana helmtkuuta 1982 annetussa laissa (103/82), 31 a § 18 päivänä kesäkuuta
25015: 1971 ann:tussa latssa (499/71), 3_9 §:n ~ momentti 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa
25016: (57~~.8~!. Ja 43 a §:n 2 momenttt 21 pätvänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (99/83), ja
25017: lzsataan muutettuun 43 a §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
25018: Voimassa oleva laki Ehdotus
25019:
25020: 22 c § 22 c §
25021: Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tätä lakia Pitkäaikaisesti työttömänä pidetään tämän lain
25022: sovellettaessa henkilöä, joka esittää työvoimavira- 20 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa va-
25023: nomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voida kuutettua, joka esittää työvoimaviranomaisen to-
25024: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta distuksen siitä, että' hän on työttömiinä työnhaki-
25025: hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan jana työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
25026: työllisyyslain (946 171) mukaiseen työttömyyskor- osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta
25027: vaukseen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä, hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
25028: joka on aikaisintaan kuukautta ennen edellä työttömyysturvalain (602 184) mukaiseen työttö-
25029: sanotun todistuksen antamispäivää, on 60 vii- myyspäivä'rahaan. Työttömyyseläkkeen saamisen
25030: meksi kuluneen viikon aikana saanut valtakun- edellytyksenä on lisäksi, että vakuutettu esittää
25031: nallisista työttömyyskassoista annetun lain (125/ kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan anta-
25032: 34) mukaista päi'vä'avustusta tai työllisyyslain mu- man todistuksen siitä, että hän laskettuna päiväs-
25033: kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään tä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen työvoi-
25034: 200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun valta- maviranomaisen todistuksen antamispäivää, on
25035: kunnallista työttömyyskassoista annetun lain 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut työt-
25036: enimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan tömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa
25037: enää ole oikeutta päiväavustukseen. yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hä-
25038: nellä työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 3 momen-
25039: tin mukaan enää ole oikeutta ansioon suhteutet-
25040: tuun päivärahaan.
25041: Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
25042: 1984 vp. - HE n:o 249 35
25043:
25044: Voimassa oleva laki Ehdotus
25045:
25046: Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan makseta:
25047: 1) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
25048: keensaaja ulkomailla oleskelun tai muun vastaa-
25049: van syyn johdosta ei voi ottaa vastaan työtä;
25050: 2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläk-
25051: keensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään
25052: 1 275,22 markkaa kuukaudessa; eikä
25053: 3) sitä seuraavan kalenterzkuukauden alusta,
25054: jonka arkana eläkkeensaaja on kieltäytynyt vas-
25055: taanottamasta työvoimaviranomaisen hänelle
25056: osoittamaa 1 momentissa tarkoitettua vähintään
25057: kuukauden jatkuvaa työtä.
25058:
25059:
25060:
25061: 26 § 26 §
25062: Lisäosaa maarattaessä otetaan huomioon va- Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va-
25063: kuutetun jatkuvasti saama: kuutetun jatkuvasti saama:
25064:
25065: 3) liikennevakuutusta koskevien eri lakien mu- 3) liikennevakuutusta koskevien eri lakien mu-
25066: kainen työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke; kai~en työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke sekä
25067: ansronmenetyksen korvaus, vrimeksi mainittu
25068: kuitenkin vain srltä osin kuin sitä maksetaan yli
25069: vuoden pituiselta ajalta;
25070:
25071:
25072:
25073: 31 a § 31 a §
25074: Työttömyyseläke lakkaa ilman eri paatosta Työvoimaviranomaisen on annettuaan
25075: kuuden kuukauden tai asetuksella säädetyn pi- 22 c §:n 1 momentissa tarkoitetun todistuksen
25076: temmän ajan kuluttua työvoimaviranomaisen to- kuuden kuukauden väliajoin tarkastettava, onko
25077: distuksen antamisesta lukien, jollei eläkelaitok- elä~keensa_ajalle osoitettavissa työtä. jos työtä on
25078: selle sitä ennen ole toimitettu työvoimaviran- osortettavrssa, työvoimaviranomaisen on ilmoitet-
25079: omaisen antamaa todistusta siitä, ettei eläkkeen- tava sritä kansaneläkelaitokselle.
25080: saajalle voida osoittaa 22 c §:ssä tarkoitettua Saatuaan tietää serkasta, jonka perusteella elä-
25081: työtä. kettä ei 22 c §:n 2 momentin mukaan saisi
25082: Eläkelaitos voi kuuden kuukauden kuluessa maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksa-
25083: siitä ajankohdasta lukien, josta eläke on lakan- misen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta
25084: nut, määrätä työttömyyden jatkuessa eläkkeen alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edel-
25085: maksamisen jälleen aloitettavaksi hyväksymänsä leen olemassa. jos eläkettä ei 22 c §:n 2 momen-
25086: selvityksen perusteella ilman 35 §:ssä säädetyssä tin perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos
25087: järjestyksessä tehtyä hakemusta. Eläke voidaan peni maksetun eläkkeen takaisin. jos eläkettä ei
25088: tällöin määrätä takautuvasti maksettavaksi siltä ole perz#ävä takaisin kolmea kuukautta pitem-
25089: ajalta, jona eläke on ollut lakkautettuna, tahi sen mältä ajalta, eläkelaitos voi erz.tyisestä syystä luo-
25090: osalta. pu'!. takaisinperznnästä. Eläke voidaan pena ta-
25091: kamn myös kuittaamaila se vastaisista eläke-erzs-
25092: tä.
25093: Keskeytettyä työttömyyseläkettä ryhdytään ha-
25094: kemuksesta uudestaan maksamaan stitä lukien,
25095: kun vakuutetulla on orkeus saada eläkettä. ei
25096: kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pr/em-
25097: mältä ajalta ennen hakemusta eikä 22 c §:n 2
25098: 36 1984 vp. - HE n:o 249
25099:
25100: Voimassa oleva laki Ehdotus
25101: momentin 3 kohdassa tarkoitettua kieltäytymtstä
25102: välittömästi seuranneelta kalenterikuukaudelta.
25103: Hakemukseen on liitettävä 22 c §:n 1 momentis-
25104: sa tarkoitettu työvoimaviranomaisen todistus. jos
25105: kuitenkin keskeytetyn eläkkeen uudelleenmaksa-
25106: mista ei ole haettu yhden vuoden kuluessa, eläke
25107: katsotaan ilman eri päätöstä lakanneeksi keskeyt-
25108: tämisajankohdasta lukien.
25109: Poiketen siitä, mitä kansaneläkelaissa säädetty-
25110: jen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus-
25111: tannuksiin annetussa laissa (3481 56) on säädetty
25112: markkamäärien korottamisesta tai alentamisesta,
25113: tarkistetaan 22 c §:n 2 momentissa säädettyä
25114: markkamäärää kalenterivuosittain maan yleisessä
25115: palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta
25116: sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain
25117: vahvistetaan työntektjäi"n eläkelain 9 §:n sovelta-
25118: mista varten.
25119:
25120: 39 §
25121:
25122: Tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa Tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa
25123: työttömyyseläke myönnetään kuitenkin aikaisin- työttömyyseläke myönnetään kuitenkin aikaisin-
25124: taan 22 c §:n 1 momentissa mainitun todistuksen taan 22 c §:n 1 momentissa mainitun kansanelå"-
25125: antamista seuraavan kolmannen kuukauden alus- kelaitoksen tai työttömyyskassan todistuksen an-
25126: ta lukien tai, jos eläke myönnetään päiväavustuk- tamista seuraavan kolmannen kuukauden alusta
25127: sen enimmäismäärän täyttymisen perusteella, sa- tai, jos eläke myönnetään ansioon suhteutetun
25128: notun todistuksen antamista seuraavan kuukau- työttömyyspäivärahan enimmäismäärän täyttymi-
25129: den alusta lukien. sen perusteella, sitä koskevan todistuksen anta-
25130: mista seuraavan kuukauden alusta.
25131:
25132: 43 a §
25133:
25134: Eläke maksetaan työvoimatoimikunnalle tai jos vakuutettu on saanut työttömyysturvalain
25135: työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyk- mukaista työttömyyspäivärahaa samalta ajalta,
25136: sellä, että työllisyyslain 27 b §:n 2 momentissa jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti,
25137: tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun on työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimi-
25138: lain 28 b §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty kunnan vaatimuksesta takautuvasti maksettava
25139: eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläke suoritettava työttömyyskassalle tai sosiaali-
25140: eläkkeen maksupäivää. vakuutustoimikunnalle siltä osin kuin se vastaa
25141: samalta ajalta maksetun työttömyyspäivärahan
25142: määrää".
25143: Eläke maksetaan työttömyyskassalle tai sosiaali-
25144: vakuutustoimikunnalle kuitenkin vain szllä edel-
25145: lytyksellä, että työttömyysturvalain 45 §§:n 2
25146: momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty vähin-
25147: tään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
25148:
25149: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25150: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
25151: 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
25152: 1984 vp. - HE n:o 249 37
25153:
25154: Voimassa oleva laki Ehdotus
25155: Laskettaessa 22 c §:n 1 momentissa tarkoitet-
25156: tua 200 päivää otetaan huomioon myös ennen
25157: tämän lain voimaantuloa suoritetut työttömyys-
25158: avustus- tai työttömyyskorvauspäivät tai lasketta-
25159: essa ansioon suhteutetun päivärahan enimmäisai-
25160: kaa otetaan vastaavasti huomioon lain voimaan-
25161: tuloa edeltäneeltä ajalta suoritetut työttömyys-
25162: avustuspäivät.
25163: Ansionmenetyksen korvaus luetaan kuitenkin
25164: 26 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti tuloksi
25165: kansaneläkkeen lisäosassa vain niissä tapauksissa,
25166: jolloin ansionmenetyksen korvaus on alkanut 1
25167: päivänä tammikuuta 1985 tai sen jälkeen.
25168: Tämän lain 22 c §:n 2 momentissa tarkoitettu
25169: markkamäärä vastaa työntektjäin eläkelain 9 §:n
25170: mukaan vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindek-
25171: silukua.
25172:
25173:
25174:
25175: 5.
25176: Laki
25177: perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta
25178:
25179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25180: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain 15 b §: n 3 momentin 3, 8 ja 9
25181: kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105 182), ja
25182: lisätään muutettuun 15 b §:n 3 momenttiin uusi 10 kohta seuraavasti:
25183:
25184: Voimassa oleva laki Ehdotus
25185:
25186: 15 b §
25187:
25188: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
25189:
25190: 3) huoltoapua; 3) toimeentulo tukea;
25191:
25192: 8) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista 8) tapaturmavakuutuslain (608148) mukaista
25193: haittarahaa; etkä haittarahaa;
25194: 9) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai paran- 9) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai paran-
25195: tamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun tamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun
25196: lain (31/76) perusteella koulutuksen ajalta mak- lain (31176) perusteella koulutuksen ajalta mak-
25197: settavaa eruutta. settavaa etuutta; etkä
25198: 10) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi-
25199: don tukea.
25200:
25201:
25202: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25203: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
25204: 1 päivästä tammikuuta 1985.
25205: 38 1984 vp. - HE n:o 249
25206:
25207:
25208: 6.
25209: Laki
25210: rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta
25211:
25212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25213: muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain 8 §:n 3 momentin 4, 10
25214: ja 11 kohta sekä 5 momentti,
25215: sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 3 momentin 4 kohta ja 5 momentti 30 päivänä joulukuuta 1982
25216: annetussa laissa (1084/82) sekä 3 momentin 10 ja 11 kohta 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa
25217: laissa (106/82), ja
25218: liså"tään muutettuun 8 §:n 3 momenttiin uusi 12 kohta seuraavasti:
25219: Voimassa oleva laki Ehdotus
25220:
25221: 8 §
25222:
25223: Vuosituloksi ei lueta: Vuosituloksi ei lueta
25224:
25225: 4) huoltoapua; 4) toimeentulotukea;
25226:
25227: 10) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista 10) tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista
25228: haittarahaa; eikä haittarahaa;
25229: 11) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai pa- 11) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai pa-
25230: rantamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun rantamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun
25231: lain (31176) perusteella koulutuksen ajalta mak- lain (31176) perusteella koulutuksen ajalta mak-
25232: settavaa etuutta. settavaa etuutta; eikä
25233: 12) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi-
25234: don tukea.
25235:
25236: Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa
25237: liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta
25238: taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta,
25239: jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena
25240: edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta
25241: työstä. Työtuloksi katsotaan myös työkyvyttömyy- työstä. Työtuloksi katsotaan myös työttömyystur-
25242: den perusteella maksettava päiväraha tai tähän valain (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha
25243: rinnastettava ansionmenetyksen korvaus sekä sekä työkyvyttömyyden perusteella maksettava
25244: työllisyyslain mukainen työttömyyskorvaus ja val- päiväraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä
25245: takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmenetyksen
25246: mukainen päiväavustus. korvaus.
25247:
25248:
25249: Tämå· laki tulee voimaan päivå"nå·
25250: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
25251: 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien. Myös yli
25252: vuoden ajalta maksettava ansionmenetyksen kor-
25253: vaus rinnastetaan työtuloon, jos ansionmenetyk-
25254: sen korvaus on alkanut ennen 1 påi"väå· tammi-
25255: kuuta 1985.
25256: 1984 vp. - HE n:o 249 39
25257:
25258: 7.
25259: Laki
25260: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
25261:
25262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25263: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin
25264: 8 ja 9 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82), ja
25265: lisätään muutettuun 6 §:n 2 momenttiin uusi 10 kohta seuraavasti:
25266:
25267: Voimassa oleva laki Ehdotus
25268:
25269: 6 §
25270: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
25271:
25272: 8) huoltoapua; etkä 8) toimeentulotukea;
25273: 9) etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnos- 9) etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnos-
25274: ta. ta; etkä
25275: 10) lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoi-
25276: don tukea.
25277:
25278:
25279: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25280: kuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
25281: 1 päivästä tammtkuuta 1985 lukien.
25282: 1984 vp. - HE n:o 250
25283:
25284:
25285:
25286:
25287: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työllisyyslain muuttami-
25288: sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25289:
25290:
25291:
25292: ESITYKSEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT
25293:
25294: Työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulu- jatkettaisiin yhdellä vuodella. Tänä aikana val-
25295: kuuta 1982 annettua lakia (1067/82) sovelletaan mistuu uusi työllisyyslaki, jossa tästäkin asiasta
25296: sen voimaantulosäännöksen mukaan hankkeisiin, annettaisiin uudet säännökset.
25297: joihin valtion työllisyysmäärärahoja myönnetään Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
25298: ennen vuoden 1984 loppua. Laki tuli voimaan 1 den 1985 alusta.
25299: päivänä tammikuuta 1983. Laissa säädetään työl-
25300: lisyysmäärärahojen käyttömenettelystä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
25301: Esityksessä ehdotetaan, että lain voimassaoloa nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdorus:
25302:
25303:
25304:
25305: Laki
25306: työllisyyslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25308: 1982 annetun lain (1067/82) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
25309:
25310: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25311: Tämä laki tulee votmaan päivänä
25312: ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val-
25313: kuuta 198 .
25314: tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen
25315: vuoden 1985 loppua.
25316:
25317:
25318: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
25319:
25320:
25321: Tasavallan Presidentti
25322: MAUNO KOIVISTO
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: Työvoimaministeri Urpo Leppänen
25328:
25329:
25330:
25331:
25332: 4384013061
25333: 2 1984 vp. - HE n:o 250
25334:
25335: Liite
25336:
25337:
25338:
25339:
25340: Laki
25341: työllisyyslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25342:
25343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25344: 1982 annetun lain (1067 /82) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
25345:
25346: Voimassa oleva laki Ehdotus
25347: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25348: ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val- ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val-
25349: tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen
25350: vuoden 1984 loppua. vuoden 1985 loppua.
25351:
25352: Tämä laki tulee votmaan päivänä
25353: kuuta 198 .
25354: 1984 vp. - HE n:o 250
25355:
25356:
25357:
25358:
25359: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työllisyyslain muuttami-
25360: sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25361:
25362:
25363:
25364:
25365: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT
25366:
25367: Työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulu- jatkettaisiin yhdellä vuodella. Tänä aikana val-
25368: kuuta 1982 annettua lakia (1067/82) sovelletaan mistuu uusi työllisyyslaki, jossa tästäkin asiasta
25369: sen voimaantulosäännöksen mukaan hankkeisiin, annettaisiin uudet säännökset.
25370: joihin valtion työllisyysmäärärahoja myönnetään Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
25371: ennen vuoden 1984 loppua. Laki tuli voimaan 1 den 1985 alusta.
25372: päivänä tammikuuta 1983. Laissa säädetään työl-
25373: lisyysmäärärahojen käyttömenettelystä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
25374: Esityksessä ehdotetaan, että lain voimassaoloa nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25375:
25376:
25377:
25378: Laki
25379: työllisyyslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25380: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25381: 1982 annetun lain (1067 /82) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
25382:
25383: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25384: Tämä laki tulee votmaan päivänä
25385: ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val-
25386: kuuta 198 .
25387: tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen
25388: vuoden 1985 loppua.
25389:
25390:
25391: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1984
25392:
25393:
25394: Tasavallan Presidentti
25395: MAUNO KOIVISTO
25396:
25397:
25398:
25399:
25400: Työvoimaministeri Urpo Leppänen
25401:
25402:
25403:
25404:
25405: 4384013061
25406: 2 1984 vp. - HE n:o 250
25407:
25408: Liite
25409:
25410:
25411:
25412:
25413: Laki
25414: työllisyyslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
25415:
25416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työllisyyslain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta
25417: 1982 annetun lain (1067 /82) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
25418:
25419: Voimassa oleva laki Ehdotus
25420: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
25421: ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val- ta 1983. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joihin val-
25422: tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen tion työllisyysmäärärahoja myönnetään ennen
25423: vuoden 1984 loppua. vuoden 1985 loppua.
25424:
25425: Tämä laki tulee vozmaan päivänä
25426: kuuta 198 .
25427: 1984 vp. - HE n:o 251
25428:
25429:
25430:
25431:
25432: Hallituksen esitys Eduskunnalle neuvoa-antavaa kansanäänes-
25433: tystä koskevaksi lainsäädännöksi
25434:
25435:
25436:
25437:
25438: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25439:
25440: Voimassa olevaan lainsäädäntöömme ei sisälly ta. Uudistus toteutettaisiin lisäämällä hallitus-
25441: säännöksiä kansanäänestyksestä. Esityksen tarkoi- muotoon säännökset neuvoa-antavasta kansan-
25442: tuksena on luoda lainsäädännölliset puitteet neu- äänestyksestä sekä säätämällä laki äänestyksissä
25443: voa-antavan kansanäänestyksen järjestämiselle. noudatettavasta menettelystä. lisäksi esitykseen
25444: Tarkoituksena on, että neuvoa-antava kansan- sisältyy ehdotus laiksi valtioneuvoston ministeri-
25445: äänestys muodostaisi nykyistä edustuksellista jär- öiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta anne-
25446: jestelmää täydentävän suoran kansanvallan kei- tun lain 3 §:n muuttamisesta.
25447: non.
25448: Esityksessä ehdotetaan, että kunkin kansan- Tässä esityksessä on otettu huomioon eduskun-
25449: äänestyksen toimittamisesta päätettäisiin erillisel- nalle 24 päivänä helmikuuta 1984 annettu halli-
25450: lä lailla, jossa säädettäisiin muun muassa äänes- tuksen esitys vaalilainsäädännön tarkistamiseksi.
25451: tyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä Ehdotetut lait voisivat tulla voimaan pian sen
25452: vaihtoehdoista sekä vaihtoehtojen tiedottamises- jälkeen kun eduskunta on ne hyväksynyt.
25453:
25454:
25455:
25456:
25457: 168301043W
25458: 2 1984 vp. - HE n:o 251
25459:
25460:
25461:
25462:
25463: SISÄLLYSLUETTELO
25464:
25465: Sivu Sivu
25466: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ........... . 9
25467: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ......... . 9
25468: 1. 1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
25469: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1. Lakien perustelut .............................. . 9
25470: 1. 2.1. Kansanäänestyksen eri lajeja . . . . . . . . 3 1.1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamises-
25471: 1. 2. 2. Kansanäänestyksen käyttökelpoisuus ta ........................................ . 9
25472: edustuksellisessa demokratiassa. . . . . . 4 1.2. ~~ki men_et~_elystä neuvoa-antavissa kansan-
25473: 1. 2. 3. Kansanäänestyksen sääntelystä . . . . . . 5 aanestykstssa ............................. . 10
25474: 1.2.4. Yksittäisestä kansanäänestyksestä 1. 3. Laki valtioneuvoston ministeriöiden luku-
25475: päättäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 määrästä ja yleisestä toimialasta annetun
25476: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu............. 6 lain 3 §:n muuttamisesta ................. . 12
25477: 2.1. Nykyinen_til~n-~. ·.:....................... 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........... . 12
25478: 2.1. 1. Lamsaadanto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 6
25479: 2.1.2. Käytäntö........................... 6
25480: 2.1.3. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen 3. Voimaantulo .................................. . 12
25481: sääntelystä ja käytöstä muissa maissa 6 4. Säätärnisjärjestys ............................... . 12
25482: 2.1.4. Uudistuksen syyt................... 7
25483: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . 8 LAKITEKSTIT ................................ . 12
25484: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset 8 1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta .... 12
25485: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . 8 2. Laki_ ~enettelystä neuvoa-anravissa kansanäänes-
25486: 4. 1. Kansanäänestyksen järjestämisestä suoranai- tykstssa ............................. · · ·. · · · · · · · · 13
25487: sesti aiheutuvat kustannukset . . . . . . . . . . . . . . 8 3. Laki valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
25488: 4.2. Tiedotus- ja muut kustannukset............ 9 ja yleisestä toimialasta annetun lain 3 §:n muut-
25489: 4. 3. Kokonaiskustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 tamisesta ...................................... . 15
25490: 1984 vp. - HE n:o 251 3
25491:
25492:
25493:
25494:
25495: YLEISPERUSTELUT
25496:
25497: 1. Esityksen yhteiskunnallinen set voivat välittömästi vaikuttaa tärkeisiin päätök-
25498: merkitys siin. Tämä taas saattaa lisätä koko valtiojärjestel-
25499: män ja sen päätösten hyväksyttävyyttä, legitimi-
25500: 1.1. Tavoitteet teettiä.
25501: On myös otettava huomioon, että vaaleissa on
25502: Suomen valtiojärjestelmä rakentuu edustuksel- kysymys yhteiskuntapolitiikan yleisistä suuntavii-
25503: lisuuden periaatteelle. Tämä on ilmaistu hallitus- voista. Niiden alle voivat peittyä kansalaisten
25504: muodon 2 §:n 1 momentissa. Sen mukaan valtio- näkemykset yksittäisissä - tärkeiksi koetuissa -
25505: valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kysymyksissä. Sen sijaan välitöntä demokratiaa
25506: kokoontunut eduskunta. toteuttavassa kansanäänestyksessä on kysymys vai-
25507: Tällainen edustuksellisen eli välillisen demok- kuttamisesta juuri näitä yksittäisiä kysymyksiä
25508: ratian järjestelmä merkitsee sitä, että kansalaiset koskevaan päätöksentekoon. Myös kansanedus-
25509: voivat vaikuttaa lähinnä edustajien valitsemiseen tajien kannalta kansanäänestys voi tarjota käyttö-
25510: määräaikoina toimitettavissa vaaleissa. Päätöksen- kelpoisen keinon äänestäjien mielipiteen selville
25511: teko kuuluu äänestäjien valitsemille kansanedus- saamiseksi jossakin ongelmallisessa asiassa. Yh-
25512: tajille. Nykyaikaisessa pitkälle kehittyneessä yh- teiskunnan nopea muuttuminen ja kehitys ovat
25513: teiskunnassa edustuksellinen valtiojärjestelmä on aiheuttaneet, että kansalaisilla on paitsi edelly-
25514: käyttökelpoisin kansanvallan muoto. tyksiä, myös tahtoa mielipiteensä esille tuomi-
25515: Välillinen demokratiakin saatetaan järjestää ja seen muutoinkin kuin perinteisen parlamentaris-
25516: sitä kehittää niin, että kansalaiset voivat vaikut- min muodossa.
25517: taa asioihin muutenkin kuin osallistumalla vaa- Toisaalta on katsottu, että yksittäisissä kysy-
25518: leihin. Ensinnäkin päätöksentekojärjestelmiä ha- myksissä tiheästi toimitetut kansanäänestykset
25519: jauttamalla voidaan edustuksellinen järjestelmä saattaisivat haitata pitkäjänteisen yhteiskuntapo-
25520: tuoda mahdollisimman lähelle kansalaista. Toi- litiikan harjoittamista ja hämärtää politiikan to-
25521: seksi yhteydenpitoa edustajien ja kansalaisten teuttajien vastuuta. Tämänkin vuoksi kansan-
25522: välillä voidaan edesauttaa asioiden käsittelyn jul- äänestys voisi olla vain edustuksellista järjestel-
25523: kisuudella, tiedottamisella ja kansalaisten kuule- mää täydentävä kansanvallan väline.
25524: misella. Puoluejärjestöt tarjoavat kansalaisille Ei ole esitetty painavia syitä muuttaa nykyisen
25525: merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttamisen ka- edustuksellisen järjestelmän perusteita. Sama
25526: navan. koskee ylimpien valtioelinten suhteita. Tavoittee-
25527: Välillistä demokratiaa on lisäksi mahdollista na on sen vuoksi kansalaisten yhteiskunnallisten
25528: täydentää välittömän demokratian menetelmillä. vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen välittö-
25529: Tällöin kansalaisille annetaan mahdollisuus vai- män demokratian muodossa kansanäänestyksellä
25530: kuttaa suoraan sellaisiin ratkaisuihin, joiden teke- nykyistä päätöksentekojärjestelmää täydentäen ja
25531: minen kuuluu heidän valitsemilleen edustajille. siten, että valtioelinten välisiin suhteisiin ei vai-
25532: Edustuksellisessa järjestelmässä ei ole osoitetta- kuteta oleellisesti.
25533: vissa epäkohtia, joiden poistaminen edellyttäisi
25534: järjestelmän perusteiden muutoksia. Demokraat-
25535: tista päätöksentekoa kehitettäessä tulee lähtökoh- 1.2. Keinot
25536: tana siten säilyttää edustuksellinen järjestelmä.
25537: Tätä järjestelmää on kuitenkin mahdollista täy- 1.2.1. Kansanäänestyksen eri lajeja
25538: dentää välittömän demokratian keinoin kansa-
25539: laisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kansanäänestyksellä tarkoitetaan yleensä me-
25540: Kaikki eivät esimerkiksi osallistu yhteiskunnalli- nettelyä, jonka avulla selvitetään äänestäjien kan-
25541: seen toimintaan puolueiden ja kansalaisjärjestö- ta tietyssä asiassa. Kansanäänestyksen lajeja voi-
25542: jen kautta. Suoran demokratian avulla kansalai- daan ryhmitellä esimerkiksi sen perusteella, keillä
25543: 4 1984 vp. - HE n:o 251
25544:
25545: on oikeus osallistua äänestykseen, miten aanes- 1.2.2. Kansanäänestyksen käyttökelpoisuus
25546: tyksen toimeenpano määräytyy, kuka päättää edustuksellisessa demokratiassa
25547: äänestyksen toimittamisesta, millainen kysymys
25548: on äänestyksen kohteena ja mitkä ovat äänestys- Edellä todettiin, että kansanäänestyksen tulee
25549: tuloksen oikeusvaikutukset. täydentää edustukselliselle demokratialle raken-
25550: tuvaa valtiojärjestelmää ja että kansanäänestyksen
25551: Äänioikeutettujen määrän perusteella on ero- käytöllä ei tule muuttaa oleellisesti ylimpien
25552: tettavissa valtakunnallinen, alueellinen ja paikal- valtioelinten keskinäistä asemaa.
25553: linen kansanäänestys. Ensiksi mainitussa tapauk- Jotta kansanäänestys voi toimia edustuksellista
25554: sessa äänioikeus määräytyy valtiollisissa vaaleissa järjestelmää täydentävänä keinona, tulee edus-
25555: muutenkin noudatettavien perusteiden mukaan. kunnalla olla keskeinen merkitys äänestyksen
25556: Muissa tapauksissa äänioikeus on suppeampi ja se toimeenpanosta päätettäessä. Tämä korostaa
25557: voi kytkeytyä esimerkiksi kunnalliseen äänioikeu- eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Jär-
25558: teen. jestelmä, jossa hallitusvalta saisi päättää kansan-
25559: äänestyksen toimittamisesta, saattaisi kaventaa
25560: Äänestyksen toimeenpanon perusteen mukaan eduskunnan tosiasiallista toimintavapautta.
25561: voidaan erottaa pakollinen, ehdollinen eli pyyn- Neuvoa-antava kansanäänestys soveltuu edellä
25562: nönvarainen ja vapaaehtoinen kansanäänestys. selostettujen peruspyrkimysten kannalta parem-
25563: Pakollinen kansanäänestys on kysymyksessä sil- min käytettäväksi kuin sitova kansanäänestys.
25564: loin, kun päätöksenteko tietyissä asioissa - ta- Viimeksi mainittua menettelyä käytetään muissa
25565: vallisesti valtiosäännön mukaan - edellyttää maissa usein osana lainsäädäntömenettelyä, eri-
25566: kansanäänestyksen käyttämistä. Ehdollinen kan- tyisesti perustuslakeja koskevan säätämisen yhtey-
25567: sanäänestys on kysymyksessä, jos äänestys on dessä. Sitova kansanäänestys liittyy siten lainsää-
25568: toimitettava sitä tarkoittavasta pyynnöstä. Tällai- tämisjärjestykseen, muun muassa sen määrävä-
25569: nen aloiteoikeus voi olla esimerkiksi tietyllä mää- hemmistö- tai määräenemmistösäännöksiin. Täs-
25570: rällä äänestäjiä (kansanaloite kansanäänestyksen säkin mielessä sitovan kansanäänestyksen käyt-
25571: suorittamiseksi), hallituksella, valtion päämiehel- töönotto aiheuttaisi helposti suuria muutoksia
25572: lä tai tietyllä määrällä parlamentin jäseniä. Va- valtiosääntöömme.
25573: paaehtoisen kansanäänestyksen toimittaminen on Toisaalta ero neuvoa-antavan ja sitovan kan-
25574: kokonaan harkinnan varassa. sanäänestyksen välillä ei käytännössä välttämättä
25575: ole kovin suuri. Joskaan neuvoa-antavan kansan-
25576: äänestyksen tulos ei ole oikeudellisesti velvoitta-
25577: Päätöksenteko kansanäänestyksen toimittami- va, on sillä kuitenkin yleensä huomattava tosi-
25578: sesta kuuluu joko sille toimielimelle, jonka pää- asiallinen sitovuus. Tulokseltaan kiistatonta kan-
25579: tösvallassa äänestykseen alistettava asia on, tai sanäänestystä saattaa olla vaikea sivuuttaa päätös-
25580: siihen nähden ulkopuoliselle elimelle. tä lopullisesti tehtäessä.
25581: Kansanäänestyksen toimittamisesta on periaat-
25582: Kansanäänestyksen kohteena voi olla peri- teessa mahdollista päättää joko eduskunnassa
25583: aatekysymys tai valmiin päätöksen, esimerkiksi yhden käsittelyn asiana tai lain muodossa. Edelli-
25584: lain, muotoinen ehdotus. Jälkimmäisessä tapauk- sessä tapauksessa asia ratkaistaisiin enemmistö-
25585: sessa voidaan erottaa perustuslakikansanäänestys päätöksellä valiokuntakäsittelyn jälkeen. Jälkim-
25586: ja lakikansanäänestys. mäisessä tapauksessa asia ratkaistaisiin normaalis-
25587: sa lainsäädäntömenettelyssä, joka edellyttää myös
25588: Äänestystuloksen oikeusvaikutuksen mukaan sitä, että tasavallan presidentti vahvistaa edus-
25589: on mahdollista erottaa sitova (velvoittava, päättä- kunnan hyväksymän lain kansanäänestyksen toi-
25590: vä) ja neuvoa-antava kansanäänestys. Kansan- mittamisesta.
25591: äänestys voi olla myös osittain sitova, jolloin Ehdotuksessa on päädytty sille kannalle, että
25592: esimerkiksi vain äänestäjien enemmistön kieltei- kansanäänestyksen toimittamisesta päätetään lain
25593: sellä suhtautumisella on sitova vaikutus. Sitovan muodossa. Tämä on luontevaa, koska kansan-
25594: kansanäänestyksen tulos on oikeudellisesti vel- äänestykseen alistettavat asiat olisivat yleensä sel-
25595: voittava. Sen mukaan, millaisesta kysymyksestä laisia, jotka päätetään lopullisesti lailla. Lisäksi
25596: äänestys on toimitettu, saattaa tulos vaikuttaa tällöin on mahdollista soveltaa sellaisenaan sitä
25597: esimerkiksi lain voimaantuloon tai säädettävän menettelyä, jota on noudatettava lakeja säädet-
25598: lain sisältöön. täessä. Esimerkiksi lainsäädäntömenettelyyn kyt-
25599: 1984 vp. - HE n:o 251 5
25600:
25601: keytyvä lepäämäänjättämismahdollisuus korostaa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä .
25602: kansanäänestyksen toimittamista koskevan kan- ehdotetaan säädettäväksi yhtenäisesti erillisessä
25603: natuksen laajuuden tarvetta eduskunnassa. Se voi menettelylaissa.
25604: toimia myös vähemmistönsuojana päätettäessä Ehdotuksen mukaan hallitusmuodossa sääde-
25605: kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavan tään nimenomaan, että kunkin kansanäänes-
25606: lain yksityiskohtaisesta sisällöstä. Tähän sisältöön tyksen toimeenpanoa koskevassa laissa säädettäi-
25607: kuuluu muun muassa kysymyksenasettelu eli siin äänestyksen ajankohdasta, äänestyksen koh-
25608: säännökset siitä, millaiset vaihtoehdot äänestäjil- teena olevista vaihtoehdoista sekä siitä, millä
25609: le asetetaan, sekä miten valtio tiedottaa näistä tavoin valtio tiedottaa näistä vaihtoehdoista ja
25610: vaihtoehdoista ja tukee niitä koskevaa tiedotusta. tukee niitä koskevaa tiedotusta. Lisäksi hallitus-
25611: Kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavan muotoon otettaisiin säännös äänestysoikeudesta.
25612: lain säätäminen voisi tulla eduskunnan käsiteltä- Tämä johtaa siihen, että tavallisessa laissa ei ole
25613: väksi joko hallituksen esityksen tai kansanedusta- mahdollista säätää näistä seikoista hallitusmuo-
25614: jan lakialoitteen pohjalta. Harkittavana on ollut, don vastaisesti. Toisaalta hallitusmuodon edellyt-
25615: olisiko syytä antaa tietylle määrälle (esimerkiksi tämän sääntelyn olisi aina sisällyttävä yksittäistä
25616: 100 000) äänioikeutettuja kansalaisia oikeus teh- kansanäänestystä koskevaan lakiin.
25617: dä joko suoraan tai hallituksen välityksellä edus- Ehdotuksen mukaan kansanäänestys voisi kos-
25618: kunnalle aloite kansanäänestyksen toimittamises- kea niin periaatekysymystä kuin lakiehdotusta-
25619: ta. kin. Joidenkin maiden lainsäädännössä on ni-
25620: Kansalaisten kannalta kansanaioitteelia olisi se menomaan rajattu kansanäänestyksen ulkopuo-
25621: merkitys, että menettelyn avulla voitaisiin tuoda lelle tietynlaiset asiat, kuten valtiontaloutta tai
25622: esille vaatimuksia, jotka eivät ehkä muuten kana- kansainvälisiä sopimuksia koskevat kysymykset.
25623: voituisi puoluejärjestöjen kautta. Tietyn hank- Esityksessä ei tällaisia rajoituksia ehdoteta säädet-
25624: keen kannatus saattaa myös hajautua eri puoluei- täväksi. Ensinnäkin rajauksista aiheutuu helposti
25625: siin, jolloin asia ei ehkä saa riittävää huomiota tulkintaongelmia. Lisäksi esityksessä on kansan-
25626: yhdessäkään näistä puolueista. Kansanaloite laa- äänestyksen toimeenpanoa koskeva päätöksente-
25627: jentaisi kansanäänestystä koskevan aloitteenteon ko pyritty järjestämään sellaiseksi, että päätös
25628: puoluejärjestöjen ulkopuolelle. Tosin eduskunta tehtäisiin aina riittävän harkinnan perusteella.
25629: ratkaisisi edelleen sen, toimitetaanko asiassa kan- Tarkoitus on, että kansanäänestyksen käyttöön ei
25630: sanäänestys, mutta kysymys saataisiin joka ta- turvauduta kovin usein, vaan että sitä käytetään
25631: pauksessa julkiseen käsittelyyn. suhteellisen pidättyvästi ja vain sellaisissa tilan-
25632: Kansanaloitteen käyttö lisäisi painetta edus- teissa, joihin kansanäänestys menettelynä sovel-
25633: kuntaa kohtaan kansanäänestyksen järjestämisek- tuu.
25634: si. On eroa siinä, voivatko valtioelimet itse päät- Tarpeellisena ei ole myöskään pidetty kansan-
25635: tää kansanäänestyksen toimittamisesta ja sen äänestyksen rajaamista esimerkiksi laajakantoisiin
25636: ajankohdasta verrattuna siihen, että ne kansan- tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviin asioi-
25637: aloitteen johdosta joutuvat ainakin pohtimaan hin. Ilman nimenomaista säännöstäkin on selvää,
25638: sen mahdollista järjestämistä mistä tahansa ai- että kansanäänestyksen kaltaista valtiosäännön
25639: heesta ja milloin tahansa. Tällainen piirre ei tasolla järjestettyä ja suhteellisen paljon erilaisia
25640: hyvin sovellu edustukselliseen järjestelmään. Ei voimavaroja vaativaa menettelyä ei tule käyttää
25641: myöskään ole nähtävissä erityisiä ongelmia kansa- vä?~pätöisissä tai vailla yleistä merkitystä olevissa
25642: laisten mahdollisuuksissa saada mielipiteensä ja aSlOlSSa.
25643: tahtonsa poliittisten päätöksentekijöiden tietoon. Lähtökohtana on ollut kansanäänestyksen jär-
25644: Tämän vuoksi ei ole pidetty aiheellisena kytkeä jestäminen valtiollisista ja kunnallisista vaaleista
25645: kansanaloitetta ehdotettuun kansanäänestysme- erillisenä. Kansanäänestyksen ja vaalien erilainen
25646: nettelyyn. tarkoitus saattaisi hämärtyä, jos nämä järjestettäi-
25647: siin yhdessä tai kovin lähellä toisiaan. Mahdolli-
25648: suutta toimeenpanna kansanäänestys valtiollisten
25649: 1.2.3. Kansanäänestyksen sääntelystä vaalien yhteydessä ei kuitenkaan ehdotetan ni-
25650: menomaan suljettavaksi pois, koska samanaikai-
25651: Esityksessä ehdotetaan, että hallitusmuotoon nen toimitus voisi jossakin tilanteessa olla tarkoi-
25652: sisällytetään säännös, jonka mukaan lailla voi- tuksenmukainenkin. Joka tapauksessa kansan-
25653: daan päättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen äänestyksen järjestäminen vaalien yhteydessä
25654: toimittamisesta. Tällaisiin päätöksiin perustuvissa säästäisi huomattavasti kustannuksia.
25655: 6 1984 vp. HE n:o 251
25656:
25657: 1.2.4. Yksittäisestä kansanäänestyksestä päättä- Pysyvän sääntelyn puuttumisesta huolimatta
25658: mrnen neuvoa-antavan kansanääntstyksen toimittami-
25659: nen on siis perustuslakivaliokunnan edellä maini-
25660: Kunkin kansanäänestyksen toimeenpanoa kos- tun kannan mukaan mahdollista antamalla asias-
25661: keva lakiehdotus olisi käsiteltävä voimassa olevien ta laki kussakin yksittäistapauksessa. On kuiten-
25662: säännösten mukaan. Edellä jaksossa 1.2.2. on kin esitetty myös mielipiteitä, joiden mukaan
25663: mainittu, että vireillepanotapoina tulevat kysy- tällainen laki tulisi säätää perustuslain säätämis-
25664: mykseen hallituksen esitys ja lakialoite ja että järjestyksessä.
25665: lepäämäänjättämissäännöstöllä voi olla tiettyä
25666: vaikutusta lain yksityiskohtaiseen sisältöön. Niin
25667: ikään merkitystä saattaa olla sillä, että tasavallan 2.1.2. Käytäntö
25668: presidentti antaa asiasta hallituksen esityksen
25669: eduskunnalle ja että tullakseen säädetyksi on Edellä mainittu yleinen kansanäänestys kielto-
25670: eduskunnan hyväksymän lain saatava tasavallan lain kumoamisesta pidettiin 29 ja 30 päivänä
25671: presidentin vahvistus. joulukuuta 1931. Äänestyksen järjestämisestä
25672: Kansanäänestyksen toimeenpanoa koskevan la- säädettiin lailla neuvoa-antavan kansanäänes-
25673: kiehdotuksen käsittelyjärjestystä harkittaessa on tyksen toimeenpanemisesta väkijuomalainsäädän-
25674: pohdittu, pitäisikö valtiopäiväjärjestyksessä säätää nön perusteiden selvittämiseksi (340/ 31 ), jota
25675: lakiehdotuksen käsittelemisestä kiireellisenä ja täydennettiin lain täytäntöönpanosta annetulla
25676: pitäisikö kansanäänestyslakialoitteet rinnastaa kä- asetuksella ( 341 131).
25677: sittelyjärjestyksen suhteen hallituksen esityksiin. Laissa säädettiin äänioikeudesta, äänestyslipus-
25678: Tällaiset säännökset eivät kuitenkaan ole tarpeen, sa vastattavaksi esitetyistä kysymyksistä, äänestys-
25679: koska eduskunnan menettelytavat antavat sinänsä menettelystä, äänten laskemisesta ja rangaistavas-
25680: mahdollisuudet tähän. ta menettelystä. Asetuksessa annettiin tarkempia
25681: säännöksiä äänestystoimituksesta.
25682: Äänestäjien valittavana oli kolme vaihtoehtoa,
25683: 2. Nykyinen tilanne Ja astan val- joista ensimmäinen tarkoitti kieltolain säilyttä-
25684: mistelu mistä ja kolmas sen kumoamista. Toinen vaihto-
25685: ehto oli eräänlainen välittävä kanta, joka olisi
25686: 2.1. Nykyinen tilanne sallinut mietojen alkoholijuomien valvotun val-
25687: mistuksen ja kaupan.
25688: Äänestyksessä kieltolain kumoamista kannatti
25689: 2.1.1. Lainsäädäntö 70,5 % äänestäneistä. Myös lain voimassapitoa
25690: kannatti suhteellisen suuri osa äänestäneistä, kun
25691: Voimassa olevassa lainsäädännössämme ei ole taas välittävä vaihtoehto sai vähäisen kannatuk-
25692: säännöksiä kansanäänestyksestä. Ainoa Suomessa sen. Äänestysprosentti oli 44,4.
25693: toimitettu yleinen kansanäänestys vuonna 19 31 Kansanäänestyksen toimeenpanoa on aina sil-
25694: järjestettiin erikseen säädetyn lain nojalla. Kysy- loin tällöin esitetty muun muassa eduskunta-
25695: myksessä oli neuvoa-antava kansanäänestys kiel- aloitteissa, mutta nämä eivät ole johtaneet toi-
25696: tolain kumoamisesta. menpiteisiin.
25697: Asianomaisessa hallituksen esityksessä (hall.es.
25698: 89/1931 vp.) katsottiin, että hallitus olisi voinut
25699: yksinäänkin määrätä kansanäänestyksen toimeen- 2.1.3. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen
25700: panemisesta, jos hallituksella muuten oli siihen sääntelystä ja käytöstä muissa maissa
25701: käytännön mahdollisuudet. Perusteeksi esitettiin
25702: se, että neuvoa-antava kansanäänestys ei puutu Kansanäänestystä koskevia säännöksiä on yli 20
25703: lainsäädäntötehtäviin. Koska muun muassa nor- maan valtiosäännöissä. Sääntely koskee useimmi-
25704: maalin vaaliorganisaation käyttö ei ollut mahdol- ten sitovaa kansanäänestystä lainsäädäntömenet-
25705: lista ilman lainsäädäntöä, ehdotettiin jo tästä telyn osana (esimerkiksi Italia, Itävalta, Ranska,
25706: syystä nimenomaisen lain säätämistä. Eduskun- Ruotsi, Sveitsi, Tanska). Erityisesti sitova kansan-
25707: nan perustuslakivaliokunta katsoi mietinnössään äänestys liittyy perustuslain saatamiseen tai
25708: n:o 11/1931 vp., että lakiehdotus voitiin hyväk- muuttamiseen. Neuvoa-antavasta kansanäänes-
25709: syä tavallisen lain säätämisessä noudatettavassa tyksestä sisältyvät nimenomaiset säännökset
25710: järjestyksessä. Ruotsin ja Espanjan perustuslakeihin. Yleiset
25711: 1984 vp. - HE n:o 251 7
25712:
25713: periaatesäännökset mahdollisuudesta kansan- ehdot 1 ja 2 perustuivat tuona ajankohtana
25714: äänestyksen järjestämiseen ovat Kreikan, Neuvos- käytössä tai valmistumassa olleiden ydinvoimaloi-
25715: toliiton ja Saksan Demokraattisen Tasavallan pe- den käyttämiseen. Vaihtoehto 2 sisälsi lisäksi
25716: rustuslaeissa. kannanottoja energiahuollon painopisteistä sekä
25717: Kansanäänestystä ei ole kuitenkaan käytetty energian tuotanto- ja jakelumuotojen omistuk-
25718: kaikissa valtioissa, joiden perustuslaissa menettely sesta. Vaihtoehto 3 oli ydinvoimasta luopumi-
25719: on mainittu. Sen sijaan monet valtiot, joiden seen tähtäävä ei-vaihtoehto. Äänestyksessä vaih-
25720: valtiosäännössä ei ole kansanäänestyksestä pysyviä toehtoa 1 kannatti 18,9 %, vaihtoehtoa 2 kan-
25721: säännöksiä, ovat soveltaneet tätä menettelyä. natti 39,1 % ja vaihtoehtoa 3 kannatti 38,7 %
25722: Näihin maihin kuuluu myös Suomi. Australia, äänestäneistä. Tyhjää äänesti 3,3 %. Äänestys-
25723: Liechtenstein ja nimenomaan Sveitsi ovat maat, prosentti nousi 75 ,6:een.
25724: joissa kansanäänestystä on eniten käytetty koko Selvien johtopäätösten teko neuvoa-antavasta
25725: valtion tasolla. Alueellinen kansanäänestys on kansanäänestyksestä ja sen merkitY.ksestä esimer-
25726: vilkkaassa käytössä monissa Yhdysvaltain osavalti- kiksi pohjoismaissa on vaikeata. Äänestyksiä on
25727: otssa. järjestetty harvoin ja alkoholipolitiikkaa lukuun
25728: Käytännössä raja sitovan ja neuvoa-antavan ottamatta hyvinkin erilaisista aiheista ja erilaisissa
25729: kansanäänestyksen välillä ei aina ole selkeä. Ti- poliittisissa tilanteissa. Siihen tulokseen voi kui-
25730: lanteen mukaan neuvoa-antavalla kansanäänes- tenkin tulla, että useampia kuin kaksi vaihtoeh-
25731: tyksellä saattaa olla huomattava tosiasiallinen toa sisältäviä kysymyksenasetteluja olisi kartetta-
25732: merkitys. Varsinkin jos äänestyksen tulos on va, jos halutaan saada yksiselitteinen äänestystu-
25733: selvä, päätöksentekijä voi tuntea olevansa tämän los.
25734: tuloksen sitoma.
25735: Kansanäänestyksiä on pidetty kaikissa pohjois-
25736: maissa, mutta ei säännöllisesti. Perustuslaintasoi-
25737: 2.1.4. Uudistuksen syyt
25738: set säännökset ovat olemassa Ruotsissa ja Tans-
25739: kassa. Eniten äänestyksiä (14) on järjestetty Tans-
25740: kassa, jossa kysymys on kuitenkin aina ollut Vaikka edustuksellisen demokratian tulee edel-
25741: sitovasta kansanäänestyksestä. leenkin olla valtiollisen järjestelmämme perusta,
25742: Ruotsissa kansanäänestys on pidetty neljä ker- on nykyaikaisessa yhteiskunnassa aiheellista, että
25743: taa, aina neuvoa-antavana. Neuvoa-antava kan- kansalaisilla on myös välittömiä keinoja esittää
25744: sanäänestys on myös järjestetty viidesti Norjassa, ajankohtaisia mielipiteitä. Neuvoa-antavan kan-
25745: kolmasti Islannissa ja kerran Suomessa. sanäänestyksen avulla kansalaiset voivat vaikuttaa
25746: Alkoholikysymys on ollut neuvoa-antavan kan- yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi
25747: sanäänestyksen kohteena kaikissa mainituissa nel- otokseen perustuvat mielipidetiedustelut eivät
25748: jässä pohjoismaassa. Muista asioista voidaan mai- tarjoa samanlaista vaikutuskanavaa. Kansan-
25749: nita Norjassa vuonna 1972 toimitettu äänestys äänestys voi myös edistää tehtävien päätösten ja
25750: liittymisestä Euroopan Talousyhteisöön (EEC). koko valtiojärjestelmän yleistä hyväksyttävyyttä.
25751: Liittymistä kannatti__46,5 % äänestäneistä, joten Kansanäänestyksen avulla voidaan selvittää,
25752: ehdotus hylättiin. Aänestysprosentti oli 77 ,6. mitkä ovat kansalaisten mielipiteet jostakin ajan-
25753: Ruotsissa äänestettiin vuonna 1955 oikeanpuo- kohtaisesta kysymyksestä. Poliittisen päätösvallan
25754: leisesta liikenteestä. Äänestyksessä huomattava käyttäjät voisivat kansanäänestyksessä selvittää
25755: enemmistö vastusti siirtymistä oikeanpuoleiseen toimeksiantajiensa - kansalaisten - käsitykset
25756: liikenteeseen. Asia toteutettiin kuitenkin vuonna sellaisesta asiasta, johon asennoituminen poik-
25757: 1967 ilman uutta kansanäänestystä. .Yuonna keaa puoluesidonnaisuudesta ja johon suhtautu-
25758: 195 7 äänestettiin yleisistä lisäeläkkeistä. Aänestys mista vaalitulos ei siksi ehkä ilmaise. Kansan-
25759: päättyi tavallaan ratkaisemattomaan, kun mikään äänestyksellä voi olla myös poliittista elämää
25760: tarjolla olleista kolmesta vaihtoehdosta ei saanut selkeyttävä vaikutus, kun ristiriitaisia käsityksiä ja
25761: taakseen enemmistöä. poliittista hajaannusta aiheuttavassa kysymyksessä
25762: Ainoa Ruotsin hallitusmuodon nykyisten sään- voidaan selvittää kansalaisten itsensä näkemykset.
25763: nösten aikana toteutettu kansanäänestys pidettiin Harkitusti käytettynä neuvoa-antava kansan-
25764: keväällä 1980 ydinvoiman asemasta tulevaisuu- äänestys voi täydentää onnistuneesti edustuksel-
25765: den energiahuollossa. Äänestettävinä oli jälleen lista kansanvaltaa. Kysymys on kansalaisten ja
25766: kolme vaihtoehtoa, joihin sisältyivät pitkähköt päätöksentekijöiden välisen vuorovaikutuksen li-
25767: lausumat energiahuollon kehittämisestä. Vaihto- säämisestä.
25768: 8 1984 vp. - HE n:o 251
25769:
25770: Jotta kansanäänestys olisi tarvittaessa selkeästi van kansanäänestyksen sääntelyksi yleisesti ottaen
25771: käytettävissä, tulee menettelyn olla järjestetty myönteisesti. Joissakin yksityiskohdissa (lähinnä
25772: säädöstasolla. Niin päätöksentekijöiden kuin tiedotuksen sääntely) esitettiin erisuuntaisia nä-
25773: kansalaistenkin tulee olla etukäteen selvillä siitä, kemyksiä. Useat asiantuntijat pitivät ehdotusta
25774: millaisin edellytyksin ja minkälaisessa menette- liiankin varovaisena. Lausunnot sisältyvät sellaisi-
25775: lyssä kansanäänestys tulisi käytettäväksi. Tämä naan oikeusministeriön lainvalmisteluosaSton jul-
25776: edellyttää, että lainsäädännössä todetaan, paitsi kaisuun n:o 12/1983.
25777: neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisen Tämä esitys on viimeistelty oikeusministeriössä
25778: mahdollisuus, myös kuka päättää ja millä tavoin virkatyönä kansanäänestyskomitean ehdotusten
25779: kansanäänestyksen toimittamisesta yksittäista- pohjalta.
25780: pauksessa sekä miten äänestysmenettely ja siihen
25781: liittyvät kysymykset järjestetään.
25782: 3. Esityksen organisatoriset Ja
25783: henkii ös tö vaikutukset
25784: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
25785: Kansanäänestyksen toimeenpanossa käytettäi-
25786: Eduskunnan piirissä on aika ajoin tehty niin siin kansanedustajain vaaleista annetun lain mu-
25787: laki-, toivomus- kuin raha-asia-aloitteitakin neu- kaista organisaatiota, järjestettiinpä kansanäänes-
25788: voa-antavasta kansanäänestyksestä. Aloitteet ovat tys valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista
25789: koskeneet sekä kansanäänestyksen yleistä säänte- erillisenä. Uusia toimielimiä ei tarvittaisi.
25790: lyä että äänestyksen järjestämistä jossakin yksit-
25791: täistapauksessa. Edelleen hallituksen jäsenten
25792: vastattavaksi on esitetty kansanäänestyksen toi- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
25793: meenpanoa tarkoittavia kysymyksiä. Ehdotukset tukset
25794: eivät kuitenkaan ole johtaneet enempiin toimen-
25795: piteisiin. 4.1. Kansanäänestyksen järjestämisestä suora-
25796: Valtiosääntökomitea otti välimietinnössään naisesti aiheutuvat kustannukset
25797: (komiteanmietintö 1974:27) kantaa myös kan-
25798: sanäänestykseen. Komitean enemmistö katsoi, Kansanedustajain vaaleista annetun lain
25799: että perustuslakiin olisi otettava säännös mahdol- 102 §:ssä säädetään vaalikustannusten jakautu-
25800: lisuudesta käyttää neuvoa-antavaa kansanäänes- misesta valtion ja kuntien kesken. Vuonna 1979
25801: tystä, milloin kysymyksessä on laajakantoineo ja pidettyjen kansanedustajain vaalien kustannukset
25802: yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Vähemmistö olivat 21,6 miljoonaa markkaa, josta valtion
25803: ei pitänyt säännöstä kansanäänestyksestä tarpeel- osuus 5 ja kuntien osuus 16,6 miljoonaa mark-
25804: lisena. kaa. Vuonna 1983 pidetyissä edustajain vaaleissa
25805: Oikeusministeri lähetti marraskuussa 1981 kai- valtion kustannusosuus oli 8,3 miljoonaa mark-
25806: kille eduskunnassa edustettuina oleville puolueil- kaa. Näiden vaalien kokonaiskustannukset nous-
25807: le tiedustelun siitä, miten ne suhtautuisivat kan- sevat noin 30 miljoonaan markkaan.
25808: sanäänestystä koskevien säännösten valmistelun Mainittuja lukuja voidaan pitää lähtökohtana
25809: aloittamiseen. Puolueet olivat vastauksissaan pe- arvioitaessa kansanäänestyksen teknisestä järjestä-
25810: riaatteessa myönteisellä kannalla. misestä aiheutuvia kustannuksia. Eräät menot,
25811: Valtioneuvosto asettikin 18 päivänä maaliskuu- kuten painatus- ja kokouskustannukset, olisivat
25812: ta 1982 komitean, jonka eräänä tehtävänä oli ilmeisesti jonkin verran pienemmät kuin vaaleis-
25813: valmistaa ehdotukset hallitusmuodon täydentä- sa.
25814: miseksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä koske- Jos kansanäänestys järjestettäisiin valtiollisten
25815: valla yleissäännöksellä sekä säännöksiksi kansan- vaalien yhteydessä, olisivat kansanäänestyksestä
25816: äänestyksessä noudatettavasta menettelystä. Ko- aiheutuvat kustannukset oleellisesti pienemmät.
25817: mitea, joka otti nimekseen kansanäänestyskomi- Kansanäänestys lisäisi normaalien vaalikustannus-
25818: tea, jätti mietintönsä 15 päivänä maaliskuuta ten joitakin eriä, kuten henkilöstö-, painatus- ja
25819: 1983 (komiteanmietintö 1983:25). tarvikemenoja. Lisäys olisi ilmeisesti muutama
25820: Oikeusministeriö hankki komiteanmietinnöstä miljoona markkaa.
25821: lausunnot eduskunnassa edustettuina olevilta Kun kansanäänestys liittyy valtiolliseen päätök-
25822: puolueilta ja seitsemältä asiantuntijalta. Puolueet sentekoon, olisi valtion huolehdittava kaikista
25823: suhtautuivat komitean ehdotukseen neuvoa-anta- kansanäänestyksen järjestämisestä aiheutuvista
25824: 1984 vp. - HE n:o 251 9
25825:
25826: kustannuksista. Mikäli noudatettaisiin sellaise- Valtion olisi myös ainakin jossakin määrin
25827: naan kansanedustajain vaaleista annetusta laissa tuettava kansanäänestyksen kohteena olevien
25828: säädettyä kustannusjakoa, saattaisi vaaleista erilli- vaihtoehtojen puolesta toimivien ryhmittymien
25829: senä järjestettävästä kansanäänestyksestä aiheutua tiedotusta ja kampanjointia. Tukemiseen voi olla
25830: vaikeuksia kuntien taloudenpidossa. Poikkeamis- syytä muun muassa tiedotuksen tasapuolisuuden
25831: ta valtiollisissa vaaleissa noudatettavasta kustan- turvaamiseksi. Osapuolten käyttöön voitaisiin va-
25832: nusten jaosta valtion ja kuntien kesken puoltaisi rata määräraha, josta ne saisivat avutusta ano-
25833: sekin, että kansanäänestyksessä ei ole vaalien musten perusteella.
25834: tapaan kysymys valtakunnallisen - ja myös kun- Tiedotuksen tukemiseen tarvittavaa rahamää-
25835: tien asemaa sääotelevän - päätöksentekoelimen rää on vaikea arvioida etukäteen. Tuen tarve voi
25836: valinnasta ja paikallisen edustuksen turvaamisesta vaihdella huomattavasti. Vertailun vuoksi voi-
25837: tässä päätöksenteossa. daan mainita, että Ruotsissa vuonna 1980 toimi-
25838: Mainittua periaatetta noudatettaisiin siis vain tetun ydinvoimakansanäänestyksen yhteydessä
25839: silloin, kun kansanäänestys toimitetaan vaaleista annettiin eri vaihtoehtojen puolesta toimineille
25840: erillisenä. Vaalien yhteydessä järjestettävästä kan- kolmelle kampanjakomitealle yhteensä käytettä-
25841: sanäänestyksestä kunnille aiheutuvia ylimääräisiä väksi summa, joka suunnilleen vastasi kansan-
25842: kustannuksia voidaan pitää siinä määrin vähäisi- äänestyksen varsinaisia teknisiä kustannuksia (36
25843: ·nä, ettei niitä ole syytä korvata valtion varoista. miljoonaa kruunua). Tämän tuen jaossa kampan-
25844: Lisäksi valtion ja kuntien kustannusten erottelu jakomiteoiden kesken otettiin huomioon vaihto-
25845: olisi teknisesti vaikeaa. ehtojen sisällölliset eroavuudet ja se, miten puo-
25846: lueet asettuivat näiden vaihtoehtojen kannalle.
25847:
25848: 4.2. Tiedotus- ja muut kustannukset
25849: 4.3. Kokonaiskustannukset
25850: Kansanäänestyksen luotettavuuden eräs tae on,
25851: että kansalaisilla on kannanottonsa tueksi riittä-
25852: Sen mukaan järjestetäänkö kansanäänestys val-
25853: västi tietoa äänestyksen kohteena olevan asian
25854: tiollisten vaalien yhteydessä vaiko erillisenä, voi-
25855: taustasta sekä eri vaihtoehdoista, niiden eroista ja
25856: daan arvioida kustannusten vaihtelevan tällä het-
25857: vaikutuksista. Riippumatta siitä, miten kansan-
25858: kellä muutamasta miljoonasta markasta noin 30
25859: äänestystä koskeva tiedottaminen ja kampanjoin-
25860: miljoonaan markkaan. Eri vaihtoehtojen puolesta
25861: ti muuten tapahtuu, on kansanäänestyksen tar-
25862: toimiville ryhmittymille mahdollisesti annettava
25863: koituksen kannalta tärkeää, että saavutetaan
25864: kampanjatuki ei ole näissä luvuissa mukana.
25865: eräänlainen tiedottamisen vähimmäistaso. Tämä
25866: edellyttää valtion taholta tiedottamista ja tiedo-
25867: tuksen tukemista. Valtion toimien laajuus vaihte-
25868: lisi tilanteesta riippuen. Olisi ilmeisesti ainakin 5. Muita esitykseen vaikuttavia
25869: tarpeen, että valtioneuvosto hyväksyisi tiedot- seikkoja
25870: teen, jossa selostetaan kansanäänestystä ja siinä
25871: äänestäjille esitettäviä vaihtoehtoja. Tiedotetta Neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä nouda-
25872: voitaisiin jakaa esimerkiksi kansanäänestystä kos- tettava menettely perustuisi valtiollisissa vaaleissa
25873: kevan ilmoituskortin mukana kaikille äänioikeu- käytettävään organisaatioon ja menettelyyn. Hal-
25874: tetuille. Tiedote voitaisiin julkaista sanomaleh- litus on antanut eduskunnalle laajan esityksen
25875: dissä, minkä lisäksi se olisi esillä ja saatavana vaalilainsäädännön tarkistamiseksi (hall.es. 17/
25876: äänestyspaikoilla. Tämän yleisen tiedottamisen 1984 vp. ). Mainitussa esityksessä vaalilainsäädän-
25877: kustannukset jäänevät alle yhden miljoonan mar- töön ehdotetut muutokset on otettu huomioon
25878: kan. nyt kysymyksessä olevan esityksen valmistelussa.
25879:
25880:
25881:
25882:
25883: 2 168301043W
25884: 10 1984 vp. - HE n:o 251
25885:
25886:
25887:
25888:
25889: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25890:
25891: 1. Lakien perustelut on erityisesti korostettava selkeän kysymyksen-
25892: asettelun merkitystä, jotta kansanäänestys yli-
25893: 1.1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttami- päänsä olisi mielekäs.
25894: sesta Kysymyksenasettelun ohella on kansalaisten
25895: riittävän tiedon takaaminen kansanäänestyksen
25896: Yleissäännökset neuvoa-antavasta kansanäänes- toimittamisen keskeisimpiä kysymyksiä. Tämän
25897: tyksestä ehdotetaan sijoitettaviksi hallitusmuo- vuoksi ehdotetaan hallitusmuodon tasolle otetta-
25898: toon uutena III a lukuna. Lukuun sisältyvästä vaksi säännös siitä, että valtio tiedottaa kansan-
25899: 22 a §:stä ilmenisi se periaate, että kunkin kan- äänestyksen kohteena olevista vaihtoehdoista sa-
25900: sanäänestyksen toimeenpanosta päätetään lailla. moin kuin tukee niitä koskevaa tiedotusta niin
25901: Yleiset säännökset neuvoa-antavissa kansanäänes- kuin niistä säädetään kansanäänestyksen toi-
25902: tyksissä noudatettavasta menettelystä sisällytettäi- meenpanoa koskevassa laissa.
25903: siin erilliseen lakiin.
25904: Pykälässä edellytetään sekä valtion omia tiedo-
25905: Pykälän 1 momentin mukaan kunkin kansan-
25906: tustoimia että muiden harjoittaman tiedotuksen
25907: äänestyksen toimeenpanoa koskevassa laissa tulee
25908: tukemista. Ensiksi mainittuihin voisi kuulua ää-
25909: olla säännökset kansanäänestyksen ajankohdasta,
25910: nioikeutetuille lähetettävä tiedote, jossa seloste-
25911: äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista sekä siitä,
25912: taan kansanäänestystä ja siinä äänestäjille esitet-
25913: millä tavoin valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja
25914: tyjä vaihtoehtoja. Tiedotuksen tukemisen tarkoi-
25915: tukee niitä koskevaa tiedotusta. Näitä seikkoja
25916: tuksena on, että äänestäjät voivat saada vaihtoeh-
25917: koskevalla sääntelyllä olisi korostettu asema ver-
25918: doista tietoja riittävästi ja tasapuolisesti. Tuen
25919: rattuna muihin menettelysäännöksiin. Tarkoituk-
25920: määrä ja painotus samoin kuin sen antamisessa
25921: sena on muodollisin järjestelyin vaikuttaa siihen,
25922: käytettävät keinot saattavat vaihdella tilanteiden
25923: että kansanäänestyksen toimeenpanossa huo-
25924: mukaan huomattavasti. Keinoina voidaan maini-
25925: mioon otettavia keskeisimpiä menettelytapoja
25926: ta rahallisen tuen lisäksi esitteiden painattaminen
25927: noudatettaisiin kaikissa olosuhteissa. Tilannetta
25928: valtion kustannuksella ja ohjelma-ajan varaami-
25929: voidaan jossakin määrin verrata kansanedustajain
25930: nen yleisradiossa.
25931: vaaleja koskevien tärkeimpien säännösten sisällyt-
25932: tämiseen valtiopäiväjärjestyksen kymmeneen en- Juuri tilanteiden erilaisuudesta johtuen ei tie-
25933: simmäiseen pykälään. dotuksen ja sen tukemisen yksityiskohtainen
25934: Yksittäistä kansanäänestystä koskevan lakieh- sääntely voi tapahtua yleisellä tasolla, vaan asiasta
25935: dotuksen käsittelystä ei annettaisi erityissäännök- on säädettävä kussakin yksittäistapauksessa erik-
25936: siä. Kuten yleisperusteluissa on todettu, nouda- seen. Tiedottamisen yksityiskohtaisen sääntelyn
25937: tettaisiin niin lainsäädäntöaloitteen kuin lainsää- välttämistä yleisellä tasolla - hallitusmuodossa
25938: tämismenettelynkin suhteen kaikilta osin voimas- tai kansanäänestyksissä noudatettavaa menettelyä
25939: sa olevia säännöksiä. koskevassa laissa - puoltaa sekin, että käytän-
25940: Laista tulisi ilmetä äänestyksen ajankohta ja nössä kansanäänestyksiä ilmeisesti järjestettäisiin
25941: äänestäjille esitettävät vaihtoehdot. Tavoiteltava- suhteellisen harvoin. Tänä aikana tiedottamista
25942: na voidaan pitää tilannetta, jossa äänestäjien koskevat mahdollisuudet ja tekniikka saattavat
25943: valittavana on vain kaksi vaihtoehtoa. Yksinker- kovastikin muuttua, minkä kehityksen arvioimi-
25944: taisinta on asettaa kysymys, johon vastataan joko nen ja huomioon ottaminen on säädöstasolla
25945: "kyllä" tai "ei". Tällöin voidaan saavuttaa yksi- vaikeata.
25946: selitteinen äänestystulos. Aina ei tilannetta kui- Pykälän 2 momentin mukaan äänestysoikeus
25947: tenkaan voida kuvata kaavamaisesti joko-tai ase- kansanäänestyksessä vastaisi vaalioikeutta kansan-
25948: telmalla, vaan on turvauduttava pitempiin ku- edustajain vaaleissa. Tämä oikeus on valtiopäivä-
25949: vauksiin ja useampiin vaihtoehtoihin. Tällöinkin järjestyksen 6 §:n mukaan eräin poikkeuksin
25950: 1984 vp. - HE n:o 251 11
25951:
25952: jokaisella Suomen kansalaisella, joka on ennen sestä on säädetty kansanedustajain vaaleista anne-
25953: vaalivuotta täyttänyt 18 vuotta. tussa laissa.
25954: Pykälän 3 momentissa viitataan erilliseen la- 3 §. Pykälän mukaan valtiollisten vaalien vaa-
25955: kiin, jossa annetaan yleiset säännökset kaikissa liviranomaiset ovat ääoestysviranomaisioa kan-
25956: neuvoa-anravissa kansanäänestyksissä noudatetta- sanäänestyksessä. Äänestys tapahtuisi, kuten kan-
25957: vasta menettelystä. sanedustajain vaaleissakin, säädettyä vaalipiirija-
25958: koa noudattaen kunnissa äänestysalueittain ja
25959: eooakkoääoestyksenä. Sitä tilannetta varten, että
25960: 1.2. Laki menettelystä neuvoa-antavissa kan- kansanäänestys toimitettaisiin vaaleista erillisenä,
25961: sanäänestyksissä olisi pykälässä säädettävä, että tällöin vaalipiirin
25962: keskuslautakuntana toimii jokaisessa vaalipiirissä
25963: 1 §. Pykälästä ilmenisi, että laki sisältää neu- kansanedustajain vaaleja varten viimeksi asetettu
25964: voa-anravissa kansanäänestyksissä noudatettavaa keskuslautakunta.
25965: menettelyä koskevat yleiset säännökset. Kunkin Kansanäänestys olisi periaatteessa mahdollista
25966: kansanäänestyksen toimeenpanosta säädettäisiin toimittaa myös ilman vaaleissa käytettyä vaalipii-
25967: erillisellä lailla. rijakoa ja keskuslautakuotia. Koko maa voisi
25968: 2 §. Pykälän 1 momeotin mukaan kansan- tällöin toimia yhtenä vaalipiirioä, jonka keskus-
25969: äänestys voitaisiin toimittaa kansanedustajain lautakuntana voisi olla esimerkiksi Helsingin
25970: vaalien tai tasavallan presidentin valitsijamiesten kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta. Tähän
25971: vaalien yhteydessä taikka vaaleista erillisenä. Vii- tapaan meneteltiio maassamme vuonna 1931
25972: meksi mainittu menettely on kuitenkin edellä toimitetussa kansanäänestyksessä. Järjestelyn
25973: yleisperusteluissa asetettu periaatteessa lähtökoh- puolesta ei kuitenkaan ole osoitettavissa merkit-
25974: daksi. täviä etuja esimerkiksi kustanoussäästöinä. Me-
25975: Kunnallisvaalien yhteydessä kansanäänestystä nettelyn selkeys puoltaa valtiollisten vaalien orga-
25976: ei voitaisi järjestää. Valtakunnallisen kansan- nisaation käyttämistä myös kaikissa kaosaoääoes-
25977: äänestyksen toimittaminen· kunnallisten päätök- tystilaoteissa.
25978: sentekijöiden valinnan yhteydessä ei olisi luonte- 4 §. Kansanäänestyksissä käytettävien ääoes-
25979: vaa, minkä lisäksi menettelystä aiheutuisi useita tysluetteloidenkio suhteen lähtökohtana olisi
25980: tekoisiä ongelmia (äänioikeus, vaaliorganisaatio kansanedustajain vaaleista annetuo lain vaaliluet-
25981: jne.). teloita koskevat säännökset. Oikeusministeriö
25982: Kansanäänestyksen järjestäminen vaalien yh- vahvistaa luetteloita varten tarvittavat lomakkeet.
25983: teydessä edellyttää toimenpiteitä, jotka tulisi voi- 5 §. Pykälässä olisi säännöksiä kansanäänes-
25984: da ottaa huomioon tyhdyttäessä vaaleja koskeviin tyksessä käytettävistä äänestyslipuista. Vain oi-
25985: toimenpiteisiin, esimerkiksi vaaliluetteloiden laa- keusministeriön paioattamat äänestysliput olisi-
25986: timiseen. Pykälän 2 momeottiin sisältyisi sääo- vat sallittuja.
25987: oös, jonka mukaan kansanäänestyksen toimitta- Pykälän mukaan äänestyslipuista tulisi aina
25988: misesta on päätettävä tässä suhteessa riittävän ilmetä kansanäänestyksen aihe ja ajankohta sekä
25989: ajoissa. äänestäjälle esitettävät vaihtoehdot. Lisäksi äänes-
25990: Pykälän 3 momeotio mukaan määräytyisivät tyslipussa voisi olla muutakin tekstiä, kuten se-
25991: ne päivät, jolloin vaaleista erillinen kansanäänes- lostusta äänestyksen tarkoituksesta ja äänestysoh-
25992: tys toimitetaan. Äänestys olisi siten ensimmäise- jeita. Äänestäjä voisi ilmaista kantaosa esimerkik-
25993: nä sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina si merkitsemällä rastin kannattamaosa vaihtoeh-
25994: 75 päivän kuluttua siitä, kun kansanäänestyksen don jäljessä olevaan ympyrään.
25995: toimeenpanoa koskeva laki on tullut voimaan. Vaihtoehdot voisivat sisältyä samaan äänestys-
25996: Jos äänestyspäivä sattuisi kansanedustajain vaa- lippuun tai käytettävissä voisi olla kutakin vaih-
25997: leista annetuo lain 103 §:n 1 momentissa maini- toehtoa varten oma äänestyslippu. Viimeksi mai-
25998: tuksi päiväksi, siirtyisi äänestyksen toimittaminen nittu menettely mahdollistaisi hieman pitemmän
25999: lainkohdassa sanotuo mukaisesti. Vastaavanlaista tekstin sijoittamisen kuhunkin äänestyslippuuo.
26000: aikataulua noudatetaan kansanedustajain vaaleis- Jos käytetään useampia äänestyslippuja, tulee
26001: sa silloin, kun presidentti on määrännyt uudet niiden olla ulkomuodoltaan sellaisia, esimerkiksi
26002: vaalit toimitettaviksi. samanvärisiä, että äänestyssalaisuus säilyy.
26003: Ennakkoäänestysajoista kansanäänestyksessä Äänestäjällä tulisi aina olla mahdollisuus
26004: olisi molemmissa tilanteissa 9 §:n viittaussään- äänestyslipulla ilmaista, ettei hän kannata mitään
26005: nöksen nojalla voimassa, mitä eooakkoäänestyk- esitetyistä vaihtoehdoista. Tämä menettely kuvas-
26006: 12 1984 vp. - HE n:o 251
26007:
26008: taisi "ei osaa sanoa" tai "ei ota kantaa" -näke- 102 §:n mukaan lain 13 §:n 2 momentissa tar-
26009: mystä. Sitä ei näin voitaisi tulkita kannanotoksi koitetut ilmoituskortit ja 25 d §:n 1 momentissa
26010: minkään vaihtoehdon puolesta tai mitään vas- tarkoitetut ilmoitukset, äänestysliput ja sinetöi-
26011: taan, kuten saattaisi olla asian laita äänestämättä misvälineet kustannetaan sekä kaikki vaalitoimit-
26012: jättämisessä. sijain ja vaalipiirien keskuslautakuntien menot
26013: Siitä, minkälaisia äänestysliput olisivat yksityis- suoritetaan valtion varoista. Kuntien suoritetta-
26014: kohdiltaan ei voida säätää yleisellä tasolla. Tar- vaksi jäävät kuntien keskusvaalilautakuntien,
26015: kemmat säännökset äänestyslippujen lukumää- vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot.
26016: rästä, ulkomuodosta, sisällöstä ja mitättömyydes- Vaaleista erillisessä kansanäänestyksessä siis myös
26017: tä olisi otettava kunkin kansanäänestyksen toi- nämä menot tulisivat kustannettaviksi valtion
26018: meenpanoa koskevaan lakiin (2 momentti). Tässä varoista. Oikeusministeriö antaisi tarkemmat
26019: laissa säädettäisiin myös yksityiskohtaisesti äänes- määräykset perusteista, joiden mukaan kustan-
26020: tämisestä äänestyspaikalla. nukset korvataan.
26021: 6 §. Pykälä koskee kansanäänestyksen tuloksen Edellä on arvioitu erillisen kansanäänestyksen
26022: vahvistamista ja ilmoittamista. Vaalipiirien kes- teknisten järjestelykustannusten nousevan tällä
26023: kuslautakunnat vahvistaisivat kansanäänestyksen hetkellä noin 30 miljoonaan markkaan.
26024: tuloksen samaan tapaan kuin ne vahvistavat vaa- 9 §. Kansanäänestyksissä noudatettaisiin sen
26025: lien tuloksen. Vaalipiirikohtaiset tulokset olisi lisäksi, mitä tässa laissa on säädetty tai sen nojalla
26026: ilmoitettava muun muassa Helsingin kaupungin määrätty taikka kansanäänestyksen toimeenpanoa
26027: vaalipiirin keskuslautakunnalle, joka vahvistaisi koskevassa laissa säädetään, soveltuvin osin kan-
26028: kansanäänestyksen valtakunnallisen tuloksen. sanedustajain vaaleista annettua lakia. Kysymys
26029: Näin äänestyksen toimittamisesta huolehtisivat on muun muassa vaalipiirin keskuslautakunnan
26030: loppuun saakka sitä varten asetetut elimet. Kan- val~istavista toimenpiteistä (32 ja 42 §), äänes-
26031: sanäänestyksen tulos ilmoitettaisiin oikeusminis- tystoimituksesta ja ennakkoäänestyksestä (46-5 3
26032: teriölle, jonka asiana olisi huolehtia sen julkaise- ja 55-79 §), äänten laskemisesta (81 ja 82 §),
26033: misesta Suomen säädöskokoelmassa. äänestyksen tuloksen vahvistamisesta (90, 92-
26034: Pykälän 3 momentti sisältäisi valituskiellon 94, 97 ja 98 §)sekä rangaistussäännöksistä (101
26035: vaalipiirin keskuslautakunnan päätökseen, jolla §).
26036: äänestyksen tulos on vahvistettu. Tämä koskee Kansanedustajain vaaleista annetun lain nou-
26037: sekä vaalipiirikohtaista päätöstä että Helsingin dattaminen merkitsisi sitä, että kansanäänestys
26038: kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan päätös- olisi kaksipäiväinen ja että ennakkoäänestäminen
26039: tä, jolla koko maan äänestystulos on vahvistettu. niin kotimaassa kuin ulkomaillakin olisi mahdol-
26040: Tällainen kielto on perusteltu neuvoa-antavan linen. Vaikkakin tästä aiheutuu suhteellisen pal-
26041: kansanäänestyksen luonteen huomioon ottaen. jon kustannuksia silloin, kun kansanäänestys toi-
26042: Vastaava säännös sisältyy tasavallan presidentin mitetaan vaaleista erillisenä, ei ole katsottu voita-
26043: valitsijamiesten vaaleista annettuun lakiin. van poiketa vaaleissa noudatettavasta menettelys-
26044: 7 §. Lääninhallituksen, jolle äänestysliput tä.
26045: kansanedustajain vaaleista annetun lain 98 §:n 3 10 §. Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia
26046: momentin mukaan toimitetaan, olisi säilytettävä määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
26047: ne 5 vuoden ajan kansanäänestyksen toimittami- Määräyksiä ja ohjeita tarvittaneen käytännön me-
26048: sesta. Vaaleissa annetut äänestysliput lääninhalli- nettelykysymyksistä erityisesti silloin, kun kan-
26049: tuksen on mainitun pykälän nojalla säilytettävä, sanäänestys toimitetaan vaalien yhteydessä.
26050: kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu. 11 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.
26051: 8 §. Kun kansanäänestys liittyy valtiolliseen
26052: päätöksentekoon, on edellä yleisperusteluissa läh-
26053: detty siitä, että vaaleista erillisen kansanäänes- 1.3. Laki valtioneuvoston ministeriöiden luku-
26054: tyksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset määrästä ja yleisestä toimialasta annetun
26055: maksettaisiin kokonaisuudessaan valtion varoista. lain 3 §:n muuttamisesta
26056: Jos taas äänestys pidettäisiin vaalien yhteydessä,
26057: olisivat kansanäänestyksestä kunnille aiheutuvat Kansanäänestysten toimeenpanoa koskevat lait
26058: ylimääräiset menot siinä määrin vähäisiä, että valmisteltaisiin oikeusministeriössä ja esiteitäisiin
26059: tällöin voitaisiin noudattaa valtiollisissa vaaleissa tästä ministeriöstä. Valtioneuvoston ministeriöi-
26060: käytettyä kustannusten jakoa valtion ja kuntien den lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun
26061: kesken. lain 3 §:n 1 momenttia olisi täydennettävä mai-
26062: Kansanedustajain vaaleista annetun lain ninnalla kansanäänestyksestä.
26063: 1984 vp. - HE n:o 251 13
26064:
26065: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- 4. Säätämisjärjestys
26066: räykset
26067: Myös valtioneuvoston ohjesäännön 16 §:ää ja Lakiehdotus Suomen hallitusmuodon muutta-
26068: oikeusministeriöstä annetun asetuksen 5 §:ää mtsesta on käsiteltävä perustuslainsäätämisjärjes-
26069: tyksessä.
26070: olisi täydennettävä maininnalla kansanäänes-
26071: tyksestä.
26072: Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
26073: nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
26074: 3. Voimaantulo
26075: Ehdotetut lait voisivat tulla voimaan ptan
26076: eduskunnan hyväksymisen jälkeen.
26077:
26078:
26079:
26080:
26081: 1.
26082: Laki
26083: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
26084:
26085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
26086: lisätään Suomen Hallitusmuotoon uusi näin kuuluva III a luku:
26087:
26088: 111 a. Neuvoa-antava kansanäänestys Kansanäänestyksessä on äänestysoikeus jokai-
26089: 22 a § sella, jolla on valtiopäiväjärjestyksen mukaan vaa-
26090: lioikeus kansanedustajain vaaleissa.
26091: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeen- Neuvoa-anravissa kansanäänestyksissä nouda-
26092: panosta paatetaan lailla. Siinä säädetään äänes- tettavasta menettelystä säädetään lailla.
26093: tyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä
26094: vaihtoehdoista. Valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
26095: tukee niitä koskevaa tiedotusta niin kuin siitä kuuta 19
26096: mainitussa laissa säädetään.
26097:
26098:
26099:
26100:
26101: 2.
26102: Laki
26103: menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä
26104:
26105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26106: 1 §
26107: Tämä laki koskee menettelyä, jota noudate- voidaan ottaa huomioon kansanäänestyksen toi-
26108: taan neuvoa-anravissa kansanäänestyksissä. mittaminen.
26109: Milloin kansanäänestys toimitetaan vaaleista
26110: 2 § erillisenä, on kansanäänestys kansanedustajain
26111: Kansanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaaleista annetun lain 46 §:n 2 momentissa sää-
26112: vaalien yhteydessä tai vaaleista erillisenä. dettyinä päivinä 75 päivän kuluttua kansanäänes-
26113: Kansanäänestyksen toimittamisesta vaalien yh- tyksen toimeenpanoa koskevan lain voimaantu-
26114: teydessä on päätettävä niin hyvissä ajoin, että losta ottaen kuitenkin huomioon, mitä mainitun
26115: vaaleja koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä lain 103 §:n 1 momentissa on säädetty.
26116: 14 1984 vp. - HE n:o 251
26117:
26118: 3 § Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta-
26119: Valtiollisten vaalien vaaliviranomaiset ovat kunta vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maas-
26120: äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä. sa ja ilmoittaa sen oikeusministeriölle, jonka
26121: Jos kansanäänestys toimitetaan vaaleista erilli- tulee julkaista äänestyksen tulos Suomen säädös-
26122: senä, vaalipiirin keskuslautakuntana toimii kussa- kokoelmassa.
26123: kin vaalipiirissä kansanedustajain vaaleja varten Vaalipiirin keskuslautakunnan tässä pykälässä
26124: viimeksi asetettu keskuslautakunta. tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta
26125: valittamalla.
26126: 4 § .. 7 §
26127: Vaalien yhteydessä toimitettavassa kansan- Aänestysliput on säilytettävä viisi vuotta äänes-
26128: äänestyksessä käytetään vaaleja varten laadittavia tyksen toimittamisesta.
26129: vaaliluetteloita.
26130: Vaaleista erillisenä toimitettavaa kansanäänes- 8 §
26131: tystä varten laaditaan äänestysoikeutetuista hen- Vaalien yhteydessä toimitettavasta kansan-
26132: kilöistä äänestysalueiden äänestysluettelot ja vaa- äänestyksestä aiheutuneista kustannuksista on
26133: lipiirien äänestysluettelot. Niistä on voimassa, voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista anne-
26134: mitä äänestysalueiden vaaliluetteloista ja vaalipii- tun lain 102 §:ssä on säädetty.
26135: rien vaaliluetteloista on säädetty kansanedusta- Milloin kansanäänestys toimitetaan vaaleista
26136: jain vaaleista annetussa laissa. erillisenä, suoritetaan sen lisäksi, mitä 1 momen-
26137: tissa mainitussa pykälässä on säädetty, kansan-
26138: 5§ äänestyksen toimittamisesta aiheutuneet kumien
26139: Äänestyslipuista, jotka oikeusministeriö pai- keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaa-
26140: nattaa, tulee ilmetä kansanäänestyksen aihe ja litoimikuntien menot valtion varoista. Oikeusmi-
26141: ajankohta sekä äänestäjille esitettävät vaihtoeh- nisteriö antaa tarkemmat määräykset perusteista,
26142: dot. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestys- joiden mukaan menot korvataan.
26143: lippuun, tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla
26144: oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin 9 §
26145: aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kanna- Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty tai sen
26146: ta mitään esitetyistä vaihtoehdoista. nojalla määrätty taikka kansanäänestyksen toi-
26147: Kunkin kansanäänestyksen toimeenpanoa kos- meenpanoa koskevassa laissa säädetään, noudate-
26148: kevassa laissa säädetään tarkemmin äänestyslip- taan kansanäänestyksessä soveltuvin osin kansan-
26149: pujen lukumäärästä, ulkomuodosta, sisällöstä ja edustajain vaaleista annettua lakia.
26150: mitättömyydestä samoin kuin äänestämisestä.
26151: 10 §
26152: 6 § Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia
26153: Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee heti ää- määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
26154: nestyksen tuloksen vahvistettuaan antaa tulokses-
26155: ta tieto Helsingin kaupungin vaalipiirin keskus- ~1 §
26156: lautakunnalle, lääninhallitukselle ja vaalipiirin Tämä laki tulee v01maan päivänä
26157: kuntien keskusvaalilautakunnille. kuuta 19
26158: 1984 vp. - HE n:o 251 15
26159:
26160:
26161: 3.
26162: Laki
26163: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
26164:
26165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja
26166: yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena
26167: kuin se on 15 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa laissa (521/70), näin kuuluvaksi:
26168:
26169: 3§ keinhoitoa, niin myös valtiollisia vaaleja ja kun-
26170: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsittelee: nallisvaalia sekä kansanäänestystä;
26171:
26172: 3) oikeusministeriö asiat, jotka koskevat oikeu-
26173: denhoitoa, lainsäädäntöä asioissa, jotka eivät Tämä laki tulee v01maan päivänä
26174: kuulu muun ministeriön toimialaan, sekä van- kuuta 19
26175:
26176: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
26177:
26178:
26179: Tasavallan Presidentti
26180: MAUNO KOIVISTO
26181:
26182:
26183:
26184:
26185: Oikeusministeri Christoffer Taxell
26186: 1984 vp. - HE n:o 252
26187:
26188:
26189:
26190:
26191: Hallituksen esitys eduskunnalle tasavallan presidentin vaali-
26192: tapaa koskevaksi lainsäädännöksi.
26193:
26194:
26195:
26196:
26197: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26198:
26199: Esityksessä ehdotetaan tasavallan presidentin set annettaisiin lailla tasavallan presidentin valit-
26200: nykyisen välillisen vaalitavan muuttamista välit- semisesta.
26201: tömän kansanvaalin suuntaan siten, että kansa- Esitys perustuu vaalitekniikan osalta eduskun-
26202: laiset antaisivat ensisijaisesti äänensä suoraan pre- nalle 24 päivänä helmikuuta 1984 annettuun
26203: sidenttiehdokkaalle. Jos joku presidenttiehdok- hallituksen esitykseen vaalilainsäädännön tarkis-
26204: kaista saisi tällöin enemmän kuin puolet ääni- tamiseksi. Esitys liittyy myös hallituksen esityk-
26205: oikeuttaan käyttäneiden äänistä, tulisi hän vali- seen tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuk-
26206: tuksi. Muussa tapauksessa suorittaisivat äänestä- sien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi ja
26207: jien samalla kertaa valitsemat valitsijamiehet pre- hallituksen esitykseen laiksi valtiopäiväjärjestyk-
26208: sidentin vaalin. sen muuttamisesta.
26209: Esitys sisältää ehdotuksen Suomen Hallitus- Tarkoituksena on, että tasavallan presidentin
26210: muodon 23 ja 24 §:n muuttamisesta. President- vaalia koskevat uudet säännökset olisivat voimas-
26211: tiehdokkaiden asettamista ja presidentin vaalin sa jo seuraavissa säännönmukaisissa presidentin-
26212: toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännök- vaaleissa vuonna 1988.
26213:
26214:
26215:
26216:
26217: 4384008350
26218: 2 1984 vp. - HE n:o 252
26219:
26220:
26221:
26222:
26223: SISÄLLYSLUETTELO
26224:
26225: Sivu Sivu
26226: YLEISPERUSTELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. 5. Valitsijamiesten toimittama vaali........... 14
26227: 3.6. Presidenttiehdokkaan estyminen . . . . . . . . . . . 14
26228: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . . 3
26229: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. . . .. . . . . . . 3 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutuk-
26230: 1.2. Keinot . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 set............................................. 15
26231: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu. . . . . . . . . . . . . 5 5. Riippuvuus muista esityksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
26232: 2.1. Nykyinen tilanne.......................... 5 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.......... 15
26233: 2 .1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . .. .. .. .. .. 5
26234: 2.1.2. Val~ionpä~iehen vaalitapa eräissä 1. Lakiehdotusten perustelut .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . 15
26235: mmssa matssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.1. Laki Suomen hallitusmuodon 23 ja 24 §:n
26236: 2. 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 9 muuttamisesta . . . . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . 15
26237: 2.2.1. Nykyisen vaalitavan syntyminen..... 9 1. 2. Laki tasavallan presidentin valitsemisesta . . . 17
26238: 2.2.2. Vaalitavan muutospyrkimyksiä...... 10
26239: 2. Säätäruisjärjestys................................ 22
26240: 2.2.2.1. Eduskunta-aloitteet........ 10
26241: 2. 2. 2. 2. Vaalilainsäädännön tatkis- 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
26242: tamiskomitea . . . . . . . . . . . . . . 11
26243: LAKITEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
26244: 2.2.2.3. Valtiosääntökomitea....... 11
26245: 2.2.2.4. Valtiosäännön tarkistamis- 1. Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §:n
26246: komitea................... 11 muuttamisesta.................................. 22
26247: 2. Laki tasavallan presidentin valitsemisesta . . . . . . . . 23
26248: 3. Uudistuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
26249: 3 .1. Presidenttiehdokkaan asettaminen . . . . . . . . . 12 LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
26250: 3,.2. Valitsijamiesehdokkaan asettaminen . . . . . . . 13
26251: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
26252: 3.3. Vaalimenettely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . 13
26253: 3.4. Valitsijamiesten toimitettavassa vaalissa 1. Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §:n
26254: huomioon otettavat presidenttiehdokkaat . . 13 muuttamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
26255: 1984 vp. - HE n:o 252 3
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: YLEISPERUSTELUT
26261:
26262:
26263: 1. Esityksen yhteiskunnallinen järjestykseen kansanvaltaisuuden suhteen, vaan
26264: merkitys erilaisten vaihtoehtojen merkityksestä käytännös-
26265: sä voidaan esittää perusteltuja, eri suuntiin käy-
26266: 1.1. Tavoitteet viä arvioita. Arvioimeihin vaikuttavat välttämättä
26267: myös kunkin arvioijan poliittisiin katsomuksiin
26268: Tasavallan presidentin nykyinen välillinen vaa- liittyvät näkökohdat. Eri valintajärjestelmien pa-
26269: litapa on ollut voimassa hallitusmuodon säätämi- remmuusjärjestyksen määräämisen tekee vaikeak-
26270: sestä 1919 alkaen eli yli 60 vuotta. Tänä aikana si jo se, että pelkästään vaalijärjestelmän sisäiseksi
26271: on suurin osa vaaleista suoritettu hallitusmuodon jäävää, yksityiskohtia koskevaa kansanvaltaisuus-
26272: · mukaisesti tasavallan presidentin valitsijamiesten arviointia voidaan pitää tarkastelukulmaltaan
26273: toimesta. Koko hallitusmuodon voimassaoloajan liian ahtaana. Vaalijärjestelmää voidaan tarkastel-
26274: on aika ajoin tehty ehdotuksia presidentin vaali- la osana valtiollisen toiminnan ja kansalaisten
26275: tavan muuttamiseksi. Ehdotuksissa ilm~nnyt ny- vaikutusmahdollisuuksien järjestelmää. Näkökul-
26276: kyiseen vaalitapaan kohdistunut arvostelu on ensi mista riippuen saatetaan päätyä esimerkiksi puol-
26277: sijassa koskenut keskeistä kysymystä presidentin tamaan eduskuntakeskeisyyttä ja vaalien usko-
26278: valinnan suorittajasta. Tässä kohden nykyinen mista eduskunnalle tai korostamaan toimivallan-
26279: vaalitapa on ollut tehtyjen muutosehdotusten - jaon tarpeellisuutta ja valinnan uskomista suo-
26280: eduskunnan toimittama vaali, välitön kansan- raan kansalle. Vaalitavan tarkastelussa tulisi
26281: vaali - välimuoto. muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, että vaa-
26282: Kun nykyisen vaalijärjestelmän muuttamispyr- litapa sopeutuu presidentin valtiosääntöiseen ase-
26283: kimykset ovat olleet oleellisestikin erisuuntaisia, maan ja toimivaltaan sekä muihin keskeisiin
26284: on presidentin valitsemisen keskeisen valtiollisen valtiosäännössä omaksuttuihin periaatteisiin.
26285: merkityksen vuoksi syytä suhtautua varaukselli- Mainituista syistä ei ole ollut mahdollista erik-
26286: sesti nykyisen vaalitavan voimakkaisiin yhtäkki- seen arvioida eri vaalijärjestelmien yleistä kansan-
26287: siin muutoksiin. Käsitykset presidentin vaalita- valtaisuutta, vaan on ollut tyydyttävä tarkastele-
26288: van muuttamisesta eivät ole vaihdelleet pelkäs- maan niitä osatekijöitä, jotka ovat tärkeitä pyrit-
26289: tään eri poliittisten ryhmien välillä, vaan myös täessä huolehtimaan siitä, että kansan tahto to-
26290: poliittisten ryhmien sisällä on saattanut eri aikoi- teutuu vaalissa hyvin.
26291: na ilmetä erilaisia käsityksiä. Kun kyseessä on Tässä kohden on keskeistä se, että äänestäjillä
26292: niinkin keskeinen valtiolliseen ja poliittiseen elä- on mahdollisuus ilmaista kantansa presidentiksi
26293: mään vaikuttava säännöstö kuin tasavallan presi- valittavasta henkilöstä ja että tämä kanta asian-
26294: dentin valintajärjestelmä, on siihen aiheellista mukaisesti myös vaikuttaa vaalin lopputulokseen.
26295: tehdä vain sellaisia muutoksia, joista vallitsee Jotta äänestäjän oikeudella ilmaista kantansa olisi
26296: riittävän suuri yksimielisyys. merkitystä, täytyy hänellä olla mahdollisuus vai-
26297: Vaalitavan uudistamisen keskeinen tavoite on kuttaa myös siihen, ketkä tulevat olemaan eh-
26298: kansanvaltaisuus eli se, että kansan tahto toteu- dokkaita, joille äänestäjät Y.arsinaisessa vaalissa
26299: tuu vaalissa mahdollisimman hyvin. Tätä tavoi- osoittavat kannatuksensa. Aänestäjille periaat-
26300: tetta silmällä pitäen nykyiseen presidentin vaali- teessa kuuluvaa valtaa määrätä, ketkä ovat eh-
26301: tapaan olisi tehtävä sellaisia muutoksia, jotka dokkaina, joudutaan käytännön syistä järjestä-
26302: tarjoavat äänestäjälle mahdollisuuden nykyistä mään niin, että vaali tosiasiassa muodostuu ää-
26303: varmemmin ja suoremmin myötävaikuttaa halua- nestäjien suorittamaksi valinnaksi todellisina pi-
26304: mansa ehdokkaan valituksi tulemiseen. dettävien ehdokkaiden välillä.
26305: Harkittaessa erilaisia vaalien toimittamismah- Mainittujen seikkojen lisäksi voidaan äänestä-
26306: dollisuuksia on todettava, ettei suomalaisiin oloi- jien tahdon ilmitulemisen katsoa edellyttävän
26307: hin sovellettavissa olevia vaihtoehtoja voida aset- vaalijärjestelmäitä myös riittävää selkeyttä ja tä-
26308: taa mihinkään yleisesti hyväksyttyyn paremmuus- hän liittyen sitä, että äänestäjä voi kokea vaalien
26309: 4 1984 vp. - HE n:o 252
26310:
26311: tuloksen maaraytymisen oikeudenmukaiseksi. mainittu vaihtoehto eli vaalitapa, jossa äänestäjät
26312: Vaalijärjestelmän tulee toisin sanoen olla yksityis- äänestävät samalla kertaa presidenttiehdokasta ja
26313: kohdissaan sellainen, että äänestäjä voi vaivatta valitsijamiesehdokasta. Jos joku presidenttieh-
26314: tietää, miten hänen pitää haluamaansa tulosta dokkaista saisi enemmän kuin puolet annetuista
26315: edistääkseen menetellä. äänistä, tulisi hän valituksi. Vaalijärjestelmä toi-
26316: misi tällöin välittömänä vaalina. Muussa tapauk-
26317: sessa presidentin valinnan suorittaisivat samalla
26318: 1.2. Keinot kertaa valitut valitsijamiehet niistä presidenttieh-
26319: dokkaista, jotka ovat saaneet vaaleissa kannatus-
26320: Nykyisen vaalitavan muutosmahdollisuudet ta. Vaalijärjestelmä toimisi tällöin välillisenä vaa-
26321: voidaan jakaa neljään päätyyppiin: a) vaalin lina.
26322: siirtäminen eduskunnan toimitettavaksi, b) vaali- Edellä viimeiseksi mainitussa vaalitavassa d)
26323: tavan kehittäminen nykyisen välillisen vaalitavan äänestäjä äänestäisi vain presidenttiehdokasta.
26324: puitteissa, c) siirtyminen vaalitapaan, jossa on Tällaista suoraa vaalia voisi olla kahta tyyppiä.
26325: yhdistetty välitön kansanvaali ja samalla kertaa Vaalijärjestelmä voisi edellyttää aina vain yhden
26326: tapahtuva valitsijamiesten valitseminen sen varal- vaalikierroksen toimittamista, jolloin valituksi tu-
26327: ta, että kukaan ei saa kansanvaalissa enemmistöä, lisi eniten ääniä saanut, taikka edellyttää toista
26328: ja d) siirtyminen vaalitapaan, jossa toimitetaan vaalikierrosta, jollei kukaan ole saanut ensimmäi-
26329: vain välitön kansanvaali. sellä vaalikierroksella ehdotonta enemmistöä.
26330: Edellä ensimmäisenä mainittu vaihtoehto ei Sellainen suoran vaalin vaihtoehto, jossa valituksi
26331: vastaa niitä kansalaisten välittömien vaikutus- tulisi aina vaalissa eniten ääniä saanut ääniosuu-
26332: mahdollisuuksien lisäämiseen tähtääviä tavoittei- den suuruudesta riippumatta, ei kuitenkaan Suo-
26333: ta, jotka edellä on presidentin vaalitavan muutta- men oloja ajatellen voisi tulla kysymykseen. Huo-
26334: miselle asetettu. Enemmälti huomiota ei ole mionarvoinen suoran vaalin vaihtoehto on sen
26335: syytä kiinnittää myöskään sellaisiin vaalitapavaih- sijaan se, jossa ehdokas voi tulla valituksi presi-
26336: toehtoihin, joissa muuten eduskunnan ulkopuo- dentiksi jo ensimmäisellä vaalikierroksella, jos
26337: lella tapahtuvaan vaaliin olisi liitetty merkittävää hän saa yli puolet annetuista äänistä, mutta jossa
26338: päätöksentekoa eduskunnassa esimerkiksi siinä muuten suoritetaan toinen vaalikierros ensim-
26339: muodossa, että eduskunta päättäisi, ketkä ovat mäisellä vaalikierroksella eniten ääniä saaneiden
26340: vaaleissa ehdokkaina presidentiksi. taikka jollain muulla tavalla määrättävien ehdok-
26341: Nykyistä vaalitapaa voitaisiin sen välillistä pe- kaiden välillä. Vaalitavan soveltaminen Suomessa
26342: rustyyppiä muuttamatta eräissä kohdin kehittää edellyttäisi nähtävästi yleensä kahta vaalikierros-
26343: tavalla, joka selvästi lisäisi äänestäjien mahdolli- ta.
26344: suuksia vaikuttaa siihen, kuka tulee valituksi Merkittäviä näkökohtia voidaan esittää niin
26345: presidentiksi. Olisi esimerkiksi mahdollista siirtyä nykyisen välillisen vaalitavan kehittämisen kuin
26346: nykyisestä epävirallisesta, mutta tosiasiassa sään- myös välittömän ja välillisen vaalitavan yhdistä-
26347: nöksi muodostuneesta presidenttiehdokkaiden misen sekä suoran, tarvittaessa kaksivaiheisen
26348: ennalta asettamisesta järjestelmään, jossa presi- vaalitavan puolesta. Näyttää kuitenkin siltä, että
26349: denttiehdokkaat asetettaisiin virallisesti etukä- välittömän ja välillisen vaalitavan yhdistävä vaih-
26350: teen ja jossa vain näillä ehdokkailla olisi mahdol- toehto täyttäisi parhaiten Suomen valtiollisten ja
26351: lisuus tulla valituksi valitsijamiesten suorittamas- poliittisten olojen tasapainoisen kehittämisen
26352: sa vaalissa. Äänestäjän kannalta tämä merkitsisi asettamat vaatimukset. Edellä lausutun lisäksi
26353: sitä, että hän tietäisi, ketkä ja vain ketkä voivat tätä voidaan perustella seuraavin näkökohdin.
26354: olla esillä valitsijamiesten toimittamassa vaalissa. Presidentin vaali ei ole käytännössä muodostu-
26355: Niin sanotun mustan hevosen esiin tuominen nut pelkästään linja- tai puoluevaaliksi, vaan se
26356: valitsijamiesten kokouksessa kävisi tällä tavoin on saanut verrattain selvästi henkilövaalin luon-
26357: mahdottomaksi. Virallisen ehdokasasettelun teen. Tämän vuoksi mahdollisuus äänestää suo-
26358: kautta voitaisiin myös nykyistä paremmin huo- raan presidenttiehdokasta olisi äänestäjän kannal-
26359: lehtia siitä, että poliittisten puolueiden ulkopuo- ta merkittävä myönteinen seikka. Kun äänestäjät
26360: lella olevilla riittävän suurilla ryhmillä olisi mah- voisivat suoraan äänestää presidenttiehdokasta,
26361: dollisuus ehdokkaan asettamiseen ja täysipainoi- laajan kannatuksen saanut henkilö tulisi valituksi
26362: seen vaalitaisteluun osallistumiseen. välittömästi ja siis ilman, että äänestäjiltä saatu
26363: Tätä vaihtoehtoa askelta pitemmälle menevää kannatus täytyisi vielä muodollisesti vahvistaa
26364: muutosta nykyiseen merkitsisi edellä kolmantena valitsijamiesten suorittamalla äänestyksellä. Tämä
26365: 1984 vp. - HE n:o 252 5
26366:
26367: olisi omiaan vahvistamaan äänestäjien käsityksiä hänen toimintaansa poliittisia vastakohtaisuuksia
26368: mahdollisuuksistaan välittömästi vaikuttaa vaalin sovittelevana tekijänä.
26369: lopputulokseen. Uudistus toteutettaisiin muuttamalla hallitus-
26370: Vaalitavan muuttaminen sellaiseksi, jossa väli- muodon 23 ja 24 §. Presidenttiehdokkaiden aset-
26371: tön ja välillinen vaali esiintyvät yhdistettyinä, ei tamista ja presidentin vaalin toimittamista koske-
26372: myöskään merkitsisi irrottautumista tähänastises- vat yksityiskohtaiset säännökset annettaisiin lailla
26373: ta valtiosääntöisestä perinteestä. Voidaan olettaa, tasavallan presidentin valitsemisesta. Samalla ku-
26374: että tulevaisuudessakin tulee olemaan presiden- mottaisiin nykyiset lait tasavallan presidentin
26375: tinvaaleja, joissa kenelläkään presidenttiehdok- valitsijamiesten vaaleista (392 169) ja tasavallan
26376: kaista ei ole takanaan yli puolta äänestäjäkunnas- presidentin vaalista (59/24).
26377: ta ja joissa vaali siten tapahtuisi välillisessä muo-
26378: dossa. Toisaalta on täysin mahdollista, että joissa-
26379: kin vaaleissa joku ehdokkaista nauttii hyvin laa-
26380: jaa kannatusta äänestäjäkunnan keskuudessa ja
26381: vaalitapa toimisi tällöin välittömän vaalin muo-
26382: dossa. 2. Nykyinen tilanne ja asian val-
26383: mistelu
26384: Siirtyminen suoraan, tarvittaessa kaksivaihei-
26385: seen kansanvaaliin olisi äänestäjän kannalta kaik- 2.1. Nykyinen tilanne
26386: kein selväpiirteisin ja välittömimmän vaikutta-
26387: mismahdollisuuden antava vaihtoehto. Siirtymi- 2.1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
26388: nen suoraan kansanvaaliin merkitsisi kuitenkin
26389: hyvin tuntuvaa poikkeamista tähänastisesta käy- Tasavallan presidentin valitsemista koskeva pe-
26390: tännöstä. Tällaisen valtiosääntöisen uutuuden russäännös on hallitusmuodon 23 §. Tarkemmat
26391: merkitystä pitkällä aikavälillä olisi vaikea arvioi- säännökset on annettu vuodesta 1924 muutta-
26392: da. Suora kansanvaali voisi johtaa sattumanvarai- mattomana säilyneessä laissa tasavallan presiden-
26393: silta vaikuttaviin tuloksiin. Jos vaalissa olisi esi- tin vaalista sekä vuonna 1969 annetussa laissa
26394: merkiksi kolme tai neljä suhteellisen tasavahvaa tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista.
26395: ehdokasta, voisi näistä vain kaksi päästä mukaan Valitsijamiesten vaalien järjestelyssä on huomat-
26396: toiselle vaalikierrokselle. Jos nämä molemmat tava merkitys myös lailla kansanedustajain vaa-
26397: edustavat samankaltaista poliittista mielipide- leista (391169), jota suureksi osaksi sovelletaan
26398: suuntaa, ei valitsijoille ehkä jäisi asianmukaisena myös valitsijamiesten vaaleissa.
26399: pidettävää valintamahdollisuutta. Vaalijärjestel- Vaalitapa on välillinen. Äänioikeutetut kansa-
26400: mä, jossa nähtävästi usein välttämättömäksi käy- laiset valitsevat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeu-
26401: vä toinen vaalikierros vaatisi rajoittumista vain teen ja suhteelliseen vaalitapaan perustuvissa sa-
26402: kahteen ehdokkaaseen, saattaisi johtaa vaalitak- laisissa vaaleissa 301 (ennen vuoden 1981 lain-
26403: tillisten näkökohtien liialliseen painottumiseen jo muutosta 300) valitsijamiestä. Näiden valitsija-
26404: ensimmäisellä äänestyskierroksella. Edelleen ryh- miesten tehtävänä on valita tasavallan president-
26405: mittyminen kahden toista vaalikierrosta ajatellen ti. Valitsijamiesten valinnanvapautta rajoittaa oi-
26406: otollisimman ehdokkaan ympärille saattaisi joh- keudellisesti vain hallitusmuodon 23 §:n edelly-
26407: taa sellaiseen poliittisten vastakohtaisuuksien kär- tys, jonka mukaan presidentin tulee olla syntype-
26408: jistymiseen, jota vaalitavan muutoksella ei ole räinen Suomen kansalainen.
26409: syytä edistää. Säännösten edellyttämästä välillisestä järjestel-
26410: Suomessa on usein painotettu tasavallan presi- mästä on käytännössä tapahtunut siirtymistä vä-
26411: dentin asemaa puolueiden ulkopuolella olevana littömän vaalin suuntaan sikäli, että president-
26412: valtioelimenä, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä tiehdokkaat on viime aikoina nimetty etukäteen
26413: on - etenkin hallituksia muodostettaessa ja hyvissä ajoin ennen valitsijamiesten vaalia, nime-
26414: hallitusten toteuttaessa lainsäädäntö- ja talous- tyt ehdokkaat ovat olleet näkyvästi esillä vaalitais-
26415: ohjeimiaan - tasoitella hallituspuolueiden väli- telussa ja heidän joukostaan ovat valitsijamiehet
26416: siä erimielisyyksiä sekä tarvittaessa hakea ratkai- myös valinneet uuden presidentin. Siirtymistä
26417: suja parlamentaarisiin umpikujatilanteisiin. Suo- välittömän vaalin suuntaan on korostanut myös
26418: ran kaksivaiheisen vaalitavan toteuttaminen saat- se, että ennalta asetetut presidenttiehdokkaat
26419: taisi merkitä presidentin toimen poliittisen luon- ovat viimeaikaisissa vaaleissa henkilökohtaisesti
26420: teen korostumista, joka puolestaan vaikeuttaisi osallistuneet vaalikampanjaan. Käytännössä ha-
26421: 6 1984 vp. - HE n:o 252
26422:
26423: vaittavissa ollut kehitys ei kuitenkaan ole johta- 2.1.2. Val~ionpäämiehen vaalitapa eräissä
26424: nut muutoksiin tasavallan presidentin valinnan muzssa maissa
26425: oikeudellisessa järjestelyssä.
26426: Tasavallan presidentin vaali on suoritettu halli- Valtionpäämiehen valintajärjestelmä kytkeytyy
26427: tusmuodon 23 §:n säännöksessä tarkoitetulla ta- monella tavalla maan koko valtiolliseen ja poliit-
26428: valla - valitsemalla valitsijamiehet, jotka sitten tiseen järjestelmään. Vaalitavan tarkastelu erilli-
26429: suorittavat presidentin valinnan- vuosina 1925, senä voi tämän vuoksi antaa lähinnä vain tietoa
26430: 1931, 1937, 1950, 1956, 1962, 1968, 1978 ja vaalimenettelyn ulkoisista piirteistä ja niistä kon-
26431: 1982 eli yhdeksän kertaa. Hallitusmuodon kreettisista menettelytaparatkaisuista, joihin vaa-
26432: 23 §:n säännöksestä poikkeavin järjestelyin on lien käytännön toteuttamisessa on turvauduttu.
26433: presidentti valittu tai asetettu tehtäväänsä taikka Valtionpäämiehen valinnassa vaikuttavat yhteis-
26434: hänen toimikauttaan jatkettu vuosina 1919, kunnalliset voimasuhteet ja poliittiset perinteet
26435: 1940, 1943, 1944, 1946 ja 1973 eli kuudessa samoin kuin valtionpäämiehen toimivalta suh-
26436: tapauksessa. Vuoden 1919 presidentin vaalin teessa muihin valtioelimiin poikkeavat usein eri
26437: suoritti hallitusmuodon loppusäännöksen (94 §) maissa voimakkaastikin toisistaan. Siten muualta
26438: mukaan eduskunta. Muissa tapauksissa on poik- ei hevin löydy vaalijärjestelmää, joka olisi todella
26439: keava menettely järjestetty perustuslainsäätämis- vertailukelpoinen suomalaisen vaalijärjestelmän
26440: järjestyksessä säädetyllä poikkeuslailla. Vuosina - säännöstön ja tosiasiallisten tekijöiden -
26441: 1940 ja 1943 poikettiin (667 /40 ja 879/42) kanssa. Vaikka vaalijärjestelmien tarkasteluun
26442: perustuslaissa edellytetystä menettelystä sikäli, onkin tämän vuoksi suhtauduttava varauksellises-
26443: että vaalin toimittivat vuonna 193 7 valitut valitsi- ti, on tässä yhteydessä kuitenkin aiheellista tar-
26444: jamiehet. Syynä noudatettuun menettelyyn oli kastella lyhyesti eräitä muissa maissa käytössä
26445: se, että vuonna 1940 olisi valitsijamiesvaalien olevia menettelyjä. Tarkasteltavia maita ovat Is-
26446: pitäminen huomattavasti viivästynyt luovutetulta lanti, Saksan liittotasavalta, Itävalta, Irlanti,
26447: alueelta siirtyneen väestön henkikirjoituksen lop- Ranska, Portugali, Italia ja Kreikka sekä Euroo-
26448: puunsaattamiseen tarvittavan ajan vuoksi ja pan ulkopuolelta lisäksi Amerikan Yhdysvallat.
26449: vuonna 1943 ei valitsijamiesvaaleja voitu toi-
26450: meenpanna käynnissä olleen sodan vuoksi. Tilan-
26451: teen poikkeuksellisuus näkyi myös siinä, että Islanti
26452: vuoden 1940 vaalissa presidentti valittiin 1 päivä-
26453: nä maaliskuuta 1943 päättyväksi toimikaudeksi Islannissa valitaan presidentti välittömillä vaa-
26454: - siis vuonna 193 7 presidentiksi valitun Kallion leilla neljän vuoden toimikaudeksi. Vaalissa voi-
26455: toimikaudesta jäljellä olleeksi ajaksi - ja vuoden daan ottaa huomioon vain ehdokkaat, jotka ovat
26456: 1943 vaalissa taas kahden vuoden toimikaudeksi. ilmoittautuneet presidenttiehdokkaiksi. Ehdok-
26457: Vuoden 1944 presidentinvaihdos liittyi pyrki- kaalla tulee olla ehdokkaaksiasettajina takanaan
26458: mykseen valtiojohtoa vaihtamalla päästä neuvot- vähintään 1 500 ja enintään 3 000 äänioikeutet-
26459: teluihin Neuvostoliiton kanssa ja tehdä rauha. tua, joiden tulee edustaa suhteellisesti maan eri
26460: Presidentti Rytin erottua toimestaan kesällä 1944 osia. Jos vain yksi ehdokas on nimetty, katsotaan
26461: säädettiin marsalkka Mannerheim suoraan poik- hänen tulleen valituksi ilman äänestystä. Jos
26462: keuslailla (508 144) presidentiksi kuuden vuoden ehdokkaita on enemmän kuin yksi, suoritetaan
26463: toimikaudeksi. Mannerheimin erottua presiden- vaali. Valituksi tulee se, joka on vaalissa saanut·
26464: tin toimesta keväällä 1946 valtuutettiin eduskun- eniten ääniä. Ehdottoman enemmistön saaminen
26465: ta erillisellä poikkeuslailla (189/46) valitsemaan äänistä ei siis ole tarpeen. Vaali on joitakin
26466: presidentti hänen toimikaudestaan jäljellä olleek- kertoja suoritettu yksimielisyyden merkeissä niin,
26467: si ajaksi eli siis vuoteen 1950. Vaalin eduskunnal- että on nimetty vain yksi ehdokas, joka siten on
26468: le uskominen johtui monista syistä, jollaisina on tullut valituksi ilman vaalia.
26469: mainittu muun muassa olojen poikkeuksellisuus
26470: sekä suuri yksimielisyys valittavan presidentin
26471: henkilöstä (Paasikivi). Vuonna 1973 pidennettiin Saksan liittotasavalta
26472: toimessa olleen presidentin (Kekkonen) kolmatta
26473: toimikautta, joka olisi päättynyt 1974, poikkeus- Saksan liittotasavanassa valitsee liittopresiden-
26474: lailla (232/73) neljällä vuodella. tin liittokokous viiden vuoden toimikaudeksi.
26475: Liittokokouksen muodostavat liittopäivien, eli
26476: liittovaltion parlamentin, jäsenet, joiden määrä
26477: 1984 vp. - HE n:o 252 7
26478:
26479: on 497, sekä yhtä suuri maara edustajia, jotka tenkaan kävisi, on vaali vielä toistettava siksi
26480: osavaltioiden kansanedustuslaitokset valitsevat kunnes yksiselitteinen tulos on saavutettu.
26481: suhteellista vaalitapaa noudattaen. Kussakin osa-
26482: valtiossa tällä tavoin valittavien edustajien luku-
26483: määrän määrää liittohallitus osavaltion väkiluvun Irlanti
26484: osoittamassa suhteessa.
26485: Liittokokous kokoontuu liittopäivien puheen- Irlannissa valitaan tasavallan presidentti välit-
26486: johtajan kutsusta vähintään 30 päivää ennen tömällä kansanvaalilla seitsemän vuoden toimi-
26487: liittopresidentin toimikauden päättymistä. Liit- kaudeksi. Ehdokkaan voivat nimetä vähintään 20
26488: topresidentin vaali toimitetaan keskustelutta. Va- kansanedustajan ryhmä tai vähintään neljän piiri-
26489: lituksi tulee se, joka saa vaalissa ehdottoman kunnan piirikunnanneuvostot. Lisäksi istuvalla
26490: äänten enemmistön. Jollei kukaan ehdokkaista presidentillä ja entisillä presidenteillä on oikeus
26491: saa tällaista enemmistöä kahdessa ensimmäisessä ilmoittautua ehdokkaiksi. Jos vain yksi ehdokas
26492: äänestyksessä, suoritetaan kolmas äänestys, jossa on näin nimetty, ei vaalia järjestetä, vaan hänet
26493: valituksi tulee se, joka saa eniten ääniä. katsotaan valituksi ilman vaalia. Vaaleissa tulee
26494: valituksi se, joka on saanut eniten ääniä. Ehdo-
26495: tonta enemmistöä ei siis vaadita.
26496: Itävalta
26497:
26498: Itävallassa valitaan liittopresidentti välittömillä Ranska
26499: kansanvaaleilla kuuden vuoden toimikaudeksi.
26500: Vaaleissa on äänestyspakko. Ehdokkaan nimeä- Ranskan IV tasavallan vuonna 1946 annetun
26501: minen vaaleihin tapahtuu vaaliehdotuksessa, jon- perustuslain ja sen nojalla annettujen säännösten
26502: ka tulee olla vähintään 2 000 äänioikeutetun mukaan kuului presidentin valitseminen parla-
26503: kansalaisen tai kansallisneuvoston viiden jäsenen mentin molemmille kamareille, kansalliskokouk-
26504: allekirjoittama. Ilmoitus on toimitettava vaalivi- selle ja tasavallan neuvostolle, jotka vaalia varten
26505: ranomaiselle viimeistään 21. päivänä ennen julis- yhdistyivät yhdeksi kollegioksi. Vuonna 1958
26506: tettua vaalipäivää, ja samalla on viranomaiselle annetun V tasavallan perustuslain mukaan presi-
26507: suoritettava vaalikustannuksia varten määrätty ra- dentin vaalin suoritti valitsijamieskollegio, johon
26508: hasumma. Vaaliviranomaisen tarkastettua ilmoi- kuuluivat parlamentin jäsenet, kunkin departe-
26509: tuksen lainmukaisuuden ja määräaikaisuuden, mentin yleisneuvoston jäsenet, merentakaisten
26510: julkaistaan hyväksytyt vaaliehdotukset virallisessa alueiden kansanedustuslaitosten jäsenet ja kun-
26511: lehdessä yhdeksäntenä päivänä ennen vaaleja. tien edustajat.
26512: Liittopresidentin vaalissa tulee valituksi ehdo- Vuonna 1962 perustuslakia muutettiin presi-
26513: kas, joka on vaalissa saanut enemmän kuin dentti de Gaullen aloitteesta niin, että president-
26514: puolet annetuista hyväksytyistä äänistä. Jos ku- ti tuli valittavaksi välittömillä vaaleilla. Presiden-
26515: kaan ehdokkaista ei ole saanut tarvittavaa ääni- tin toimikausi on seitsemän vuotta. Toimikauden
26516: määrää, järjestetään toinen vaalikierros, jossa päättyessä tai presidentin viran tulleessa avoimek-
26517: ovat mukana vain ne kaksi ehdokasta, jotka ovat si esimerkiksi kuolemantapauksen vuoksi määrää
26518: ensimmäisellä kierroksella saaneet eniten ääniä. hallitus vaalin ajankohdan perustuslain osoitta-
26519: Näiden ehdokkaiden vaihtaminen on kuitenkin missa aikarajoissa. Ehdokkaat esitetään valtio-
26520: sallittu. Ryhmä, joka oli asettanut toiselle vaali- sääntöneuvostolle (Conseil Constitutionnel) laissa
26521: kierrokselle mukaan pääsevän ehdokkaan, voi säädettyjen määräaikojen puitteissa. Ehdokkaan
26522: alunperin ilmoittamansa valtuutetun edustajan esittämiseen vaaditaan vuonna 1976 tehdyn lain-
26523: kautta määräajassa ilmoittaa ehdokkaan vaihta- muutoksen jälkeen vähintään 500 henkilön alle-
26524: misesta. Tällaisen tilalle tulleen ehdokkaan tulee kirjoitus. Allekirjoittajina voivat esiintyä parla-
26525: täyttää ehdokkaalle yleensä asetetut vaatimukset, mentin jäsenet, departementtien yleisneuvosto-
26526: mutta uuden ehdokkaan esittäminen ei edellytä jen jäsenet, kaupunginjohtajat, merentakaisten
26527: asettajien allekirjoituksia tai rahasumman suorit- alueiden kansalliskokousten jäsenet ja Pariisin
26528: tamista vaaliviranomaiselle. Kun toiseen vaali- valtuuston jäsenet. Allekirjoittajia tulee olla vä-
26529: kierrokseen osallistuu vain kaksi ehdokasta, voi- hintään 30 departementista. Allekirjoitukset ovat
26530: daan sen yleensä olettaa päätyvän siihen, että julkisia. Ehdokkaat tulee esittää vähintään 19
26531: toinen ehdokkaista saa enemmän kuin puolet päivää ennen vaalien ensimmäistä kierrosta. Eh-
26532: annetuista hyväksytyistä äänistä. Jos näin ei kui- dokkaiden tulee määräajassa suorittaa (10 000
26533: 8 1984 vp. - HE n:o 252
26534:
26535: frangin) takuusumma, joka palautetaan, jos eh- rokseen voivat osallistua vain ne kaksi ehdokasta,
26536: dokas saa vaaleissa vähintään 5 % äänistä. Val- jotka ovat saaneet eniten ääniä ensimmäisellä
26537: tiosääntöneuvosto laatii ehdokkaista listan, joka kierroksella. Perustuslain säännöksen mukaan
26538: julkaistaan viimeistään 16 päivää ennen vaalien näillä on kuitenkin oikeus vetäytyä ehdokkuudes-
26539: ensimmäistä kierrosta. Ehdokkaiden määrät ovat ta. Presidentin vaalit on uuden perustuslain mu-
26540: vaihdelleet seuraavasti: vuonna 1965 kuusi, kaan toimitettu kaksi kertaa, vuosina 1976 ja
26541: vuonna 1969 seitsemän, vuonna 1974 kaksitoista 1980. Kummallakin kerralla valittiin presidentti
26542: ja vuonna 1981 kymmenen. suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella.
26543: Vaalikampanja on laissa säännelty. Säännöksis-
26544: sä pyritään ehdokkaiden tasa-arvoisuuteen. Ne
26545: ehdokkaat, jotka vaalissa saavat vähintään 5 % Italia
26546: annetuista äänistä, saavat valtiolta säädetyn sum-
26547: man (vuonna 1982 100 000 frangia) vaalikam- Italian tasavallan presidentti valitaan seitsemän
26548: panjakuluihin. vuoden toimikaudeksi parlamentin molempien
26549: Äänestys toimitetaan yhtenä sunnuntaina. Ku- kamarien yhteisistunnossa, johon kamarien jäsen-
26550: takin ehdokasta varten on oma vaalilippu. Vaali- ten lisäksi osallistuu kolme valtuutettua jokaises-
26551: toimitusta valvoo ylimmällä tasolla valtiosääntö- ta maakunnasta. Valtuutetut valitsee maakunta-
26552: neuvosto. Jos joku ehdokkaista on saanut enem- neuvosto. Valtuutettujen valinta on perustuslain
26553: män kuin puolet annetuista äänistä, hänet julis- mukaan suoritettava siten, että vähemmistön
26554: tetaan valituksi. Jos kukaan ehdokkaista ei ole edustus on turvattu. Aostan maakunnalla on
26555: saanut ehdotonta enemmistöä, suoritetaan toi- kuitenkin vain yksi valtuutettu.
26556: nen vaalikierros 14 vuorokauden kuluttua. Toi- Vaali toimitetaan salaisella lippuäänestyksellä.
26557: selle kierrokselle voivat ehdokkaina osallistua Valituksi tulemiseen vaaditaan kahden kolmas-
26558: vain ne kaksi ehdokasta, jotka ovat ensimmäisellä osan kannatus kaikista valtuutetuista. Jos kukaan
26559: kierroksella saaneet eniten ääniä. Näillä on kui- ei saavuta tällaista enemmistöä ensimmäisessä
26560: tenkin oikeus vetäytyä. Vetäytyneen tilalle tulee äänestyksessä, toimitetaan uusintaäänestys ja tar-
26561: seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas. Vetäyty- vittaessa toinenkin samoin edellytyksin. Vasta
26562: misestä on ilmoitettava valtiosääntöneuvostolle kolmannen äänestyskierroksen jälkeen riittää vali-
26563: viimeistään ensimmäistä äänestyskierrosta seuraa- tuksi tulemiseen se, että joku saa taakseen enem-
26564: vana torstaina. Valtiosääntöneuvosto vahvistaa män kuin puolet valtuutetuista.
26565: niiden kahden henkilön nimet, jotka ovat muka-
26566: na toisella vaalikierroksella. Vuonna 1962 käyt-
26567: töön otetun vaalitavan mukaan suoritetuissa nel- Kreikka
26568: jässä vaalissa (1965, 1969, 1974 ja 1981) on
26569: kaikissa tarvittu kaksi vaalikierrosta ja kaikissa Kreikan vuonna 1975 säädetyn perustuslain
26570: ovat toiselle kierroksella olleet mukana ne kaksi mukaan tasavallan presidentin valitsee parla-
26571: ehdokasta, jotka saivat eniten ääniä ensimmäisel- mentti viiden vuoden toimikaudeksi. Vaalin suo-
26572: lä kierroksella. rittamista varten parlamentin puhemies kutsuu
26573: parlamentin erityisistuntoon vähintään kuukaut-
26574: ta ennen istuvan presidentin toimikauden päätty-
26575: Portugali mistä. Vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Jos
26576: jotakuta äänestyksessä kannattaa kahden kolmas-
26577: Portugalin vuonna 1976 säädetyn perustuslain osan enemmistö parlamentin kaikista jäsenistä,
26578: mukaan tasavallan presidentti valitaan välittömil- on hänet valittu. Muussa tapauksessa suoritetaan
26579: lä vaaleilla viiden vuoden toimikaudeksi. Presi- viiden päivän kuluttua toinen vaalikierros samoin
26580: denttiehdokkaan nimeämisoikeus on äänioikeu- edellytyksin. Jos kukaan ei tällöinkään saa vaadit-
26581: tettujen ryhmällä, johon kuuluu vähintään 7 500 tua enemmistöä, suoritetaan jälleen viiden päi-
26582: ja enintään 15 000 henkeä. Ehdokkaan nimeämi- vän kuluttua uusi vaalikierros. Jos joku saa kol-
26583: nen on toimitettava korkeimmalle oikeudelle men viidesosan enemmistön parlamentin kaik-
26584: vähintään 30 päivää ennen vaalipäivää. Jos joku kien jäsenten äänistä, on hänet valittu. Jos kol-
26585: ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista mannellakaan kierroksella kukaan ei saavuta vaa-
26586: äänistä, hänet on valittu. Muussa tapauksessa dittua enemmistöä, on parlamentti hajoitettava
26587: suoritetaan toinen äänestyskierros 21 päivän ku- kymmenen päivän kuluessa ja toimitettava uudet
26588: luttua ensimmäisestä kierroksesta. Toiseen kier- parlamenttivaalit. Uuden parlamentin on heti
26589: 1984 vp. -- fiE n:o 252 9
26590:
26591: kokoonnuttuaan ryhdyttävä valitsemaan presi- äänistä. Kun ehdokkaita käytännössä on vam
26592: denttiä. Jos kukaan ei tällöin saa kahden kolmas- kaksi, tulee presidentti säännönmukaisesti vali-
26593: osan enemmistöä parlamentin kaikkien jäsenten tuksi juuri tällä tavoin. Perustuslaissa ja sen
26594: äänistä, on parlamentissa viiden päivän kuluttua lisäyksessä on kuitenkin tarkat säännökset sellai-
26595: toimitettava uusi vaalikierros. Jos jotakuta tällöin sen tilanteen varalta, että kukaan ehdokkaista ei
26596: kannattaa enemmän kuin puolet kaikista parla- saa yli puolta valitsijamiespaikoista. Tällaisessa
26597: mentin jäsenistä, hänet on valittu. Jos tällöin- tapauksessa on edustajainhuoneen itsensä valitta-
26598: kään kukaan ei saa vaadittua enemmistöä, on va presidentti niiden kolmen ehdokkaan joukos-
26599: viiden päivän kuluttua järjestettävä vielä uusi ta, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Vaali tapah-
26600: vaalikierros niiden kahden henkilön välillä, jotka tuu tällöin osavaltioittain siten, että kutakin
26601: saivat edellisellä vaalikierroksella eniten ääniä. osavaltiota edustavilla jäsenillä on yhteensä yksi
26602: Tällä kierroksella enemmän ääniä saanut on valit- ääni. Vaalitoimituksessa tulee olla läsnä edustus
26603: tu. vähintään kahdesta kolmasosasta osavaltioita ja
26604: valituksi tulemisen edellytyksenä on, että ehdo-
26605: kas saa taakseen enemmistön kaikista osavaltiois-
26606: Amerikan Yhdysvallat ta.
26607: Edellä selostettu välillinen vaalijärjestelmä on
26608: Yhdysvaltain presidentin vaalista ovat edelleen käytännössä jäänyt vain muodolliseksi taustaksi
26609: pääosin voimassa 1787 annetun perustuslain sen vuoksi, että merkittävien puolueiden luku-
26610: säännökset. Perustuslain mukaan presidentti vali- määrän supistuminen kahteen ja valitsijamiesten
26611: taan välillisin vaalein neljän vuoden toimikau- sitoutuminen ennakolta määrätyn presidenttieh-
26612: deksi. Vaalin toimittavat valitsijamiehet. Kunkin dokkaan taakse on muuttanut presidentinvaalin
26613: osavaltion äänioikeutetut kansalaiset valitsevat luonnetta niin, että se on nykyään tosiasiallisesti
26614: yhtä monta valitsijamiestä kuin osavaltiosta vali- rinnastettavissa välittömään kansanvaaliin. Suur-
26615: taan edustajia Yhdysvaltain kongressiin. Kusta- ta tosiasiallista muutosta perustuslain säännöksis-
26616: kin osavaltiosta tulevien valitsijamiesten luku siis sä tarkoitettuun menettelyyn on merkinnyt se,
26617: vaihtelee. Kun kustakin osavaltiosta valitaan kak- että merkittävät puolueet -- demokraatit ja re-
26618: si senaattoria ja osavaltion asukasluvusta riippuva publikaanit -- asettavat presidenttiehdokkaansa
26619: määrä edustajainhuoneeseen jäseniä, oli vuoden etukäteen. Puolueen asettamaksi ehdokkaaksi
26620: 1980 vaaleissa osavaltiosta tulevien valitsijamies- pääsemisessä on keskeinen asema osavaltioittain
26621: ten pienin määrä kolme (esimerkiksi Nevada) ja pidettävillä esivaaleilla, joissa äänestetään niistä
26622: suurin määrä 45 (Kalifornia). Osavaltiosta tule- puoluevaltuutetuista, jotka puoluekonventissa
26623: vien valitsijamiesten lukumäärällä on vaalissa valitsevat puolueen presidenttiehdokkaan. Näi-
26624: huomattava merkitys sen vuoksi, että valitsija- hin esivaaleihin valitsijamiesehdokkaat osallistu-
26625: miehet suorittavat valinnan muodollisesti osaval- vat jo tiettyjen presidenttiehdokkaiden nimissä ja
26626: tioittain, jolloin osavaltiossa eniten valitsijamie- sitootuen kannattamaan tuota ehdokasta puolue-
26627: hiä taakseen saanut presidenttiehdokas saa lopul- konventissa. Tämä ehdokkaiden valintaprosessi
26628: lisessa vaalin tuloksen määräämisessä hyväkseen merkitsee käytännössä sitä, että kun äänestäjä
26629: osavaltion valitsijamiesten äänet kokonaisuudes- varsinaisessa vaalissa muodollisesti äänestää valit-
26630: saan. sijamiesehdokasta, hän tosiasiassa äänestää jom-
26631: Valitsijamiesten vaali suoritetaan samanaikai- mankumman pääpuolueen presidenttiehdokasta.
26632: sesti koko maassa. Valitsijamiesten Valitsemista-
26633: van määrää kunkin osavaltion lainsäätäjä. Kun
26634: valitsijamiehet on valittu, he kokoontuvat laissa 2.2. Asian valmistelu
26635: määrättynä päivänä osavaltion pääkaupunkiin va-
26636: litsemaan presidenttiä. Kun vaali on suoritettu, 2. 2.1. Nykyisen vaalitavan syntyminen
26637: valitsijamiesten äänestysliput suljetaan kuoriin ja
26638: lähetetään kongressille. Senaatin puheenjohtaja K. J. Ståhlbergin johdolla toimineessa vuoden
26639: avaa kuoret ja laskee liput kaikkien kongressin 1917 perustuslakikomiteassa oli ollut esillä erilai-
26640: jäsenten läsnäollessa. Vaalin tuloksen määräyty- sia vaalitapaehdotuksia, muun muassa jaostossa
26641: misestä on täsmälliset säännökset, jotka tosin laadittu ehdotus välillisestä vaalitavasta, jossa
26642: ovat käytännössä jääneet vaille näkyvää merkitys- edellytettiin, että kansanedustajat eivät saisi olla
26643: tä. Säännösten mukaan tulee valituksi ehdokas, valitsijamiesehdokkaina. Mietinnössään N:o 7
26644: joka on saanut enemmän kuin puolet annetuista ( 1917: 11) komitea kuitenkin päätyi esittämään
26645:
26646: 2 4384008350
26647: 10 1984 vp. - HE n:o 252
26648:
26649: presidentin valitsemista suoralla vaalilla. Ehdo- ja hyväksyi sen pohjalta hallitusmuodon lopulli-
26650: tuksen mukaan oli, jos kukaan ei ensimmäisellä sesti kesäkuussa 1919.
26651: vaalikierroksella saavuttanut ehdotonta enemmis-
26652: töä, suoritettava kuukauden kuluttua toinen vaa-
26653: likierros, jossa äänestäjät voivat äänestää kolmea 2.2.2. Vaalitavan muutospyrkimyksiä
26654: ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta
26655: ehdokasta. Vaalitavalle mietinnössä esitetyt pe- 2. 2. 2 .1. Eduskunta-aloitteet
26656: rustelut ovat yhteydessä siihen, että Suomen
26657: edellytettiin tuossa vaiheessa jäävän suvereniteet- Presidentin vaalitavasta oli voimakkaita erimie-
26658: tia vailla olevaksi osaksi Venäjän valtakuntaa. lisyyksiä jo hallitusmuotoa säädettäessä. Eriäviä
26659: Niinpä komitea perusteli omaa kotimaista presi- käsityksiä on myös hallitusmuodon säätämisen
26660: denttiä ja yleensä hallituksen riippumatonta ase- jälkeen esitetty lukuisissa vaalitavan muuttami-
26661: maa merkittävässä määrin juuri maan suhteella seen tähdänneissä aloitteissa ja kannanotoissa,
26662: Venäjään. joista ensimmäiset ovat jo vuoden 1920 valtiopäi-
26663: Vuoden 1917 perustuslakikomitean ehdotuk- viltä. Vuosina 1919-1966 tehtiin presidentin
26664: sen mukaista vaalitapaa ehdotettiin ensimmäises- vaalitapaa koskevia eduskuntaesityksiä kahdek-
26665: sä eduskunnalle annetussa esityksessä Suomen san, lakialoitteita seitsemän ja toivomusaloitteita
26666: hallitusmuodoksi (hall. es. 1 11917 II vp). Tämän kuusi. Näistä aloitteista 13 tarkoitti vaalin usko-
26667: ehdotuksen käsittely keskeytyi sodan johdosta. mista eduskunnalle, viidessä suositeltiin välitöntä
26668: Seuraavat kaksi hallitusmuotoesitystä (hall. es. kansanvaalia ainakin ensi vaiheessa, yhdessä ta-
26669: 62/1917 II vp ja hall. es. 111918 ylim. vp) voiteltiin sekamuotoa eduskunnan toimittaman
26670: edellyttivät monarkkista hallitusmuotoa. Ensim- vaalin ja valitsijamiesten toimittaman vaalin vä-
26671: mäisestä monarkkisesta hallitusmuotoesityksestä lillä, yhdessä ehdotettiin voimassaolevaan järjes-
26672: annettuun perustuslakivaliokunnan mietintöön telmään vain vähäisiä muutoksia ja yhdessä aino-
26673: (14/1917 II vp) liitettiin niin sanottu tasavalta- astaan vaalitapakysymyksen perinpohjaista tutki-
26674: laisten vastalause N:o V. Tässä edustaja Ståhlber- mista. Aloitteet eivät johtaneet lainmuutoksiin.
26675: gin ynnä muiden vastalauseessa esitettiin muun Vuosina 1967-1982 on eduskunta-aloitteita
26676: muassa, että presidentin valitsisi 300 valitsija- ollut kaikkiaan 38, joista kolmessa on ollut
26677: miestä, jotka eivät saisi olla kansanedustajia. kysymys vähäisestä muutoksesta voimassa ollee-
26678: Monarkkisten hallitusmuotoesitysten tultua seen vaalitapaan. Varsinaisesti vaalitavan muutos-
26679: maaliskuussa 1919 pidettyjen vaalien jälkeen hy- ta tarkoittavista 35 aloitteesta on 22 tarkoittanut
26680: lätyiksi jatkettiin eduskunnassa hallitusmuotoky- siirtymistä suoraan kansanvaaliin. Vaalin siirtä-
26681: symyksen käsittelyä jonkin aikaa edustaja Rita- mistä eduskunnan toimitettavaksi on ehdotettu
26682: vuoren tekemän eduskuntaesityksen pohjalta. kuudessa aloitteessa, välittömän ja välillisen vaa-
26683: Tämä esitys rakentui edellä mainitun vastalau- lin sekamuotoa on ehdotettu kolmessa aloitteessa
26684: seen N :o V pohjalle ja siinä edellytettiin siten ja neljässä aloitteessa on ehdotettu muunlaisia
26685: valitsijamiesten toimittamaa presidentin vaalia. muutoksia.
26686: Eduskuntaesityksen käsittely keskeytyi, kun halli- Eräät tehdyistä aloitteista on eduskunnassa
26687: tus antoi toukokuussa 1919 uuden hallitusmuo- hylätty tai ne ovat rauenneet, kun niitä ei ole
26688: toesityksen (hall. es. 17/1919 vp). Esityksessä ehditty käsitellä ennen seuraavia vaaleja. Mikään
26689: edellytettiin eduskunnan suorittavan presidentin tehdyistä aloitteista ei ole johtanut lainmuutok-
26690: valinnan. Esityksen eduskuntakäsittelyssä päädyt- sen hyväksymiseen. Joissakin tapauksissa on aloit-
26691: tiin - vasemmiston kannattaessa eduskunnassa teiden käsittelyssä kuitenkin päädytty toivomuk-
26692: tapahtuvaa vaalia, oikeiston taas valitsijamiesten sen esittämiseen hallitukselle.
26693: toimittamaa vaalia - lopulta sellaiseen kompro- Vuoden 1969 valtiopäivillä perustuslakivalio-
26694: missiin, että hallitusmuodon yleissäännöksessä kunta antoi yhteisen mietinnön useista vuosien
26695: edellytettiin presidentin vaali suoritettavaksi va- 1966, 1967 ja 1968 valtiopäiville annetuista laki-
26696: litsijamiesten toimesta, mutta samalla edellytet- ja toivomusaloitteista (prvm 4/1969 vp;
26697: tiin hallitusmuodon loppusäännöksessä, että Lak.al.miet. 211969 vp ). Mietinnössä perustus-
26698: eduskunta toimittaa ensimmäisen presidentin lakivaliokunta ehdotti lakialoitteiden hylkäämis-
26699: vaalin. Näihin kohtiin ei sitten enää tehty muu- tä, mutta ehdotti samalla niiden ja toivomus-
26700: toksia, kun eduskunta hallituksen esityksen jää- aloitteiden pohjalta eduskunnan hyväksyttäväksi
26701: tyä lepäämään yli vaalien ryhtyi uudelleen käsit- toivomuksen, että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
26702: telemään edustaja Ritavuoren eduskuntaesitystä sen muun muassa siitä, olisiko perusteltua syytä
26703: 1984 vp. - HE n:o 252 11
26704:
26705:
26706: järjestää presidentin valitseminen tapahtuvaksi 2.2.2.3. Valtiosääntökomitea
26707: välittömällä kansanvaalilla sekä antaisi eduskun-
26708: nalle esityksen sellaisista muutoksista voimassa- Valtioneuvoston 9 päivänä lokakuuta 1970
26709: olevaan lainsäädäntöön, johon tutkimuksen tulos asettama valtiosääntökomitea otti lähtökohdak-
26710: antoi aihetta. Täysistuntokäsittelyssä 1 päivänä seen tarkastella valtiosääntöä kokonaisuutena.
26711: huhtikuuta 1969 toivomus hyväksyttiin yksimieli- Tältä pohjalta komitean enemmistö (9 jä-
26712: sesti. sentä) päätyi välimietinnössä (komiteanmietintö
26713: Vuoden 1970 valtiopäivillä perustuslakivalio- 1974:27) erilaiseen tulokseen kuin eduskunta
26714: kunta antoi yhteisen mietinnön kolmesta samoil- edellä mainituissa toivomuksissa. Eduskunnan
26715: le valtiopäiville tehdystä, presidentin vaalitavan olisi suoritettava presidentin vaali. Eduskunnan
26716: muuttamista koskeneesta aloitteesta, jotka kaikki suorittaman vaalin katsottiin johdonmukaisesti
26717: tarkoittivat siirtymistä välittömään kansanvaaliin liittyvän siihen periaatteeseen, että eduskunnan
26718: (prvm 15/1970 vp; Lak.al.miet. 411970 vp.). tuli olla ylin valtioelin, jonka rinnalla ei ollut
26719: Mietinnössään valiokunta katsoi esitettyihin nä- muita kilpailevia valtioelimiä. Komitean vähem-
26720: kökohtiin yhtyen, että tasavallan presidentin va- mistö (8 jäsentä) oli sitä mieltä, että ainakin
26721: litseminen olisi järjestettävä tapahtuvaksi välittö- vaalitoimituksen ensimmäinen vaihe tulisi suorit-
26722: mällä kansanvaalilla. Valiokunta esitti kuitenkin taa välittömänä kansanvaalina. Vähemmistöstä
26723: aloitteiden hylkäämistä, koska hallituksen tarkoi- neljä katsoi, että olisi toimitettava uusi kansan-
26724: tuksena oli asettaa asiantuntijaelin selvittämään vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
26725: kysymystä tasavallan presidentin vaalitavan välillä, mikäli kukaan ei saisi ehdotonta enem-
26726: muuttamisesta. Mietintöön liittyi kahdeksan jäse- mistöä. Toiset neljä taas olivat sillä kannalla, että
26727: nen vastalause, jossa katsottiin, että vaalitavan tällaisessa tilanteessa tulisi kansanvaalin yhteydes-
26728: uudistukseen olisi tullut ryhtyä jo tehdyn laki- sä valittavien valitsijamiesten suorittaa presiden-
26729: aloitteen pohjalta. Perustuslakivaliokunnan mie- tin valinta.
26730: tinnön täysistuntokäsittelyssä 3 päivänä marras- Asian jatkovalmistelua varten asetetun toisen
26731: kuuta 1970 hyväksyttiin istunnossa tehty ehdotus valtiosääntökomitean mietintö (komiteanmietin-
26732: toivomukseksi, että hallitus antaisi komitean teh- tö 1975:28) sisälsi selvityksen valtiosääntökomi-
26733: täväksi valmistella esityksen tasavallan presiden- tean välimietinnöstä hankituista lausunnoista. Si-
26734: tin vaalin toimittamisesta välittömällä kansan- sällöltään lausunnot jakaantuivat vastaavasti kuin
26735: vaalilla. käsitykset valtiosääntökomiteassa.
26736:
26737:
26738: 2. 2. 2. 4. Valtiosäännön tarkistamiskomitea
26739: 2. 2. 2. 2. Vaalilainsäädännön tarkistamiskomitea
26740: Valtioneuvosto asetti 25 päivänä marraskuuta
26741: Eduskunnan vuoden 1956 valtiopäivillä esittä- 1982 komitean, jonka eräänä tehtävänä oli laatia
26742: män toivomuksen mukaisesti asetettu vaalilain- ehdotus tasavallan presidentin vaalitavan muut-
26743: säädännön tarkistamiskomitea päätyi mietinnös- tamiseksi siten, että äänestäjät voivat nykyistä
26744: sään (komiteanmietintö 1960: 14) ehdottamaan välittömämmin vaikuttaa presidentin valintaan.
26745: vaalitapaa, jossa ensi vaiheena suoritettaisiin suo- Komitea, joka otti nimekseen valtiosäännön tar-
26746: ra kansanvaali ja valittaisiin samalla valitsijamie- kistamiskomitea, jätti mietintönsä 24 päivänä
26747: het. Mikäli kukaan presidenttiehdokkaista ei saisi toukokuuta 1983 (komiteanmietintö 1983:49).
26748: suorassa vaalissa enemmistöä annetuista äänistä, Tämä hallituksen esitys perustuu komitean
26749: toimittaisivat valitsijamiehet vaalin eniten ääniä ehdotuksiin tasavallan presidentin vaalitavan
26750: saaneiden ehdokkaiden välillä. Presidenttiehdok- muuttamisesta. Oikeusministeriö pyysi komitean
26751: kaan asettamisoikeus kuului ehdotuksen mukaan mietinnöstä lausunnot kaikilta eduskunnassa
26752: vähintään kymmenelle kansanedustajalle tai vä- edustettuina olevilta puolueilta sekä kymmeneltä
26753: hintään 2 000 äänioikeutetulle. Valitsijamiesten työnantajain, työntekijäin, teollisuuden, kaupan
26754: toimitettavassa vaalissa olisivat mukana ne presi- ja maataloustuottajain keskusjärjestöltä. Useim-
26755: denttiehdokkaat, jotka olivat saaneet välittömäs- mat lausunnonantajista suhtautuivat myönteisesti
26756: sä vaalissa suurimman äänimäärän tai vähintään komitean ehdotuksiin. Eräät lausunnonantajat
26757: puolet siitä, kuitenkin aina vähintään kolme olivat tosin lähinnä kaksivaiheisen suoran kansan-
26758: eniten ääniä saanutta ehdokasta. Komitean eh- vaalin kannalla. Myös eduskunnan suorittama
26759: dotus ei johtanut lainsäädäntötoimiin. vaali sai kannatusta. Lausunnot sisältyvät sellaisi-
26760: 12 1984 vp. - HE n:o 252
26761:
26762: naan oikeusministeriön lainvalmisteluosaston jul- vaaleissa valittu ainakin yksi kansanedustaja. Rat-
26763: kaisuun n:o 13/1983. kaisevaa olisi siis viimeksi toimitettujen eduskun-
26764: tavaalien tulos eikä se, onko puolueen listalta
26765: valittuja henkilöitä eduskunnan jäseninä silloin,
26766: 3. Uudistuksen toteuttamisesta kun tasavallan presidentti valitaan.
26767: Kun otetaan huomioon tasavallan presidentin
26768: Esityksen mukaan tasavallan presidentin vaali- keskeinen asema ja se, että vain pieni osa äänes-
26769: tapaa uudistettaisiin niin, että se olisi välittömän täjäkunnasta toimii puolueissa, on myös puoluei-
26770: vaalitavan ja nykyisen vaalitavan yhdistelmä. den ulkopuolella olevilla kansalaisryhmillä oltava
26771: Seuraavassa käsitellään eräitä uudistuksen toteut- oikeus asettaa presidenttiehdokkaita. Tällainen
26772: tamiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä. oikeus on aiheellinen myös siksi, että suppeaksi
26773: rajattu ehdokkaan asettamisoikeus saattaisi jär-
26774: kyttää äänestäjäkunnan keskuudessa vallitsevaa
26775: 3 .1. Presidenttiehdokkaan asettaminen luottamusta vaalijärjestelmän oikeudenmukai-
26776: suuteen. Kysymykseen eivät voisi tulla mitkään
26777: Välittömän vaalitavan käyttöön ottaminen jo olemassa olevat järjestöt, vaan ainoastaan ni-
26778: edellyttää, että presidenttiehdokkaiden asettami- menomaan presidentinvaaliin tähtäävän kansa-
26779: nen järjestetään virallisesti. Varteenotettavat pre- laistoiminnan merkeissä muodostuneet äänestäjä-
26780: sidenttiehdokkaat ovat käytännössä olleet puolu- ryhmät.
26781: eiden asettamia. Tähän asiaintilaan ei siten mer- Siihen, kuinka suurelle puolueiden ulkopuoli-
26782: kitsisi muutosta se, että presidenttiehdokkaiden selle henkilöryhmälle ehdokkaan asettamisoikeus
26783: asettamistehtävä myös muodollisesti uskonaisiin olisi annettava, vaikuttavat monet näkökohdat.
26784: puolueille. Tälle ei myöskään ole estettä sen Vaadittavan henkilömäärän tulisi olla niin suuri,
26785: jälkeen, kun eräät puolueita koskevat kysymykset että ehdokkaita voisivat tällä tavoin tulla asetta-
26786: ovat tulleet puoluelailla ( 10169) lainsäädännölli- maan vain äänestäjien kannalta huomionarvoisi-
26787: sesti järjestetyiksi. Puolueille on uskottu ehdok- lla vaihtoehtoina pidettävät ryhmät. Toisaalta
26788: kaiden asettamistehtävä myös kansanedustajain ryhmältä ei voida vaatia niin suurta kokoa, että
26789: vaaleja koskevassa lainsäädännössä. Puolueille on mahdollisuus ehdokkaan asettamiseen tätä kautta
26790: katsottu voitavan antaa ehdokasasetteluun liitty- muodostuu juuri ryhmältä vaadituo suuruuden
26791: viä tehtäviä, vaikka perustuslaeissamme ei ole vuoksi pelkästään näennäiseksi. Se, että ehdok-
26792: puolueita koskevaa yleissäännöstä. kaan asettamisoikeutta ei anneta kaikille puolu-
26793: Oikeus presidenttiehdokkaan asettamiseen voi- eille, puoltaa osaltaan sitä, että puolueiden ulko-
26794: daan antaa ainoastaan rekisteröidylle puolueelle. puoliselta ryhmältä vaaditaan puolueiden perus-
26795: Jos pelkkä puoluerekisteriin merkittynä oleminen tamiseen vaadittavan kannattajamäärän (5 000)
26796: sellaisenaan riittäisi antamaan oikeuden asettaa selvästi ylittävää kokoa.
26797: presidenttiehdokas, voisi tämä käytännössä joh- Sen jälkeen kun presidenttiehdokkaat on viral-
26798: taa siihen, että puolue perustettaisiin nimen- lisesti asetettu, painavat periaatteelliset näkökoh-
26799: omaan presidenttiehdokkaan asettamista varten. dat puoltavat sitä, että kaikkia ehdokkaita koh-
26800: Tällaista mahdollisuutta ei voida pitää asianmu- dellaan julkisten viranomaisten toiminnassa ja
26801: kaisena. Tämän vuoksi on syytä rajata ehdokkaan myös esimerkiksi Yleisradion ohjelmissa samalla
26802: asettamisoikeus vain sellaisille puolueille, jotka tavoin. Tältäkään kannalta ei voida pitää tavoi-
26803: ovat jo olleet mukana valtiollisessa toiminnassa ja teltavana sitä, että virallisen presidenttiehdok-
26804: siinä saavuttaneet ainakin jonkinlaisen vakiintu- kaan asettaminen muiden kuin puolueiden ta-
26805: neisuuden. Puolueiden tulee kuitenkin olla pre- holta tehtäisiin hyvin helpoksi. Ehdokkaiden lu-
26806: sidenttiehdokkaan asettamisoikeuden suhteen kumäärän kasvaminen ei myöskään välttämättä
26807: mahdollisimman yhdenvertaiset. Hyväksyttävänä lisää äänestäjän todellisia vaikutusmahdollisuuk-
26808: ei sen vuoksi voida pitää sitä, että rajoitusperus- sia tai tee vaalijärjestelmän toimintaa kansan-
26809: teet säädettäisiin huomattavan tiukoiksi ja muo- valtaisemmaksi. Suurta lukumäärää merkittäväm-
26810: dostettaisiin tätä kautta eräänlainen kahtiajako pää äänestäjän kannalta on se, että hänellä on
26811: puolueisiin, joilla on oikeus asettaa president- valittavinaan sellaisia presidenttiehdokkaita, joil-
26812: tiehdokas, ja muihin puolueisiin. Tämän vuoksi la on reaalisia mahdollisuuksia tulla valituksi tai
26813: ehdotetaan, että ehdokkaan asettamisoikeus an- joita äänestämällä voidaan saada ilmaistuksi mer-
26814: netaan vain niille puolueille, joiden ehdokaslis- kittävinä pidettäviä poliittisia kantoja. Näistä
26815: talta on viimeksi toimitetuissa kansanedustajain syistä esityksessä on päädytty ehdottamaan tällai-
26816: 1984 vp. - HE n:o 252 13
26817:
26818: sen puolueiden ulkopuolisen henkilöryhmän kaiden oleminen ehdokkaina välittömässä vaalis-
26819: suuruudeksi vähintään 20 000. sa ei ratkeaisikaan ehdokkaiden ilmoittamisajan
26820: päätyttyä, vaan vasta sitten kun olisi selvää, että
26821: asetetulle presidenttiehdokkaalle asetetaan myös
26822: 3.2. Valitsijamiesehdokkaan asettaminen valitsijamiesehdokkaita. Valitsijamiesehdokkai-
26823: den pakollisuus edellyttäisi myös sitä, että laista
26824: Valitsijamiesehdokkaan asettaruisoikeus olisi ilmenisi, kuinka monta valitsijamiesehdokasta
26825: voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen oltava vähintään pitää olla, ja ehkä myös sitä, kuinka
26826: puolueiden ohella myös valitsijayhdistyksellä sa- monessa vaalipiirissä valitsijamiesehdokkaita pi-
26827: maan tapaan kuin on säädetty kansanedusta- täisi asettaa. Esityksessä ei ole pidetty tämänkal-
26828: jaehdokkaiden asettamisesta. Tämä on aiheellis- taisten säännösten ottamista lakiin perusteltuna.
26829: ta, koska presidenttiehdokkaan asettamisoikeus-
26830: kin uskonaisiin puolueiden ulkopuoliselle ryh-
26831: mälle. Valitsijayhdistykseltä vaadittavan koon tu- 3.3. Vaalimenettely
26832: lisi olla sama kuin kansanedustajain vaaleissa
26833: (100, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä Äänestäruistavan osalta voidaan esittää mah-
26834: 30). Tätä tarkoittava lainmuutos sisältyykin jo dollisuus, että äänestäjä antaisi vaalissa vain yh-
26835: eduskunnalle annettuun esitykseen vaalilainsää- den äänen, joka olisi samalla kertaa ääni tietylle
26836: dännön tarkistamiseksi (hall. es. 171 1984 vp ). valitsijamiesehdokkaalle ja tämän presidenttieh-
26837: Laissa ehdotetaan säädettäväksi, että vaaleissa dokkaalle. Tärkeänä olisi kuitenkin pidettävä
26838: voi olla vain valitsijamiesehdokkaita, joilla on sitä, että myös itse vaalitoimituksessa tulee selväs-
26839: nimeltä mainittu presidenttiehdokas. Näin tor- ti havaittavaksi vaalin kaksiosaisuus: kysymys on
26840: juttaisiin '' sammutetuin lyhdyin'' esiintyvien va- sekä presidenttiehdokkaan välittömästä äänestä-
26841: litsijamiesehdokkaiden mukanaolo, jollainen olisi misestä että valitsijamiesehdokkaan äänestämises-
26842: vastoin sitä uudistuksen tavoitetta, että valitsijoi- tä. Tämän vuoksi ehdotetaan järjestelyä, jossa
26843: den on voitava vaikuttaa vaalin tuloksen määräy- äänestäjä äänestää kahdella lipulla, toisella presi-
26844: tymiseen. Puolueiden osalta saattaisi oikeudella denttiehdokasta ja toisella valitsijamiesehdokasta.
26845: asettaa valitsijamiesehdokkaita presidenttiehdo- Vaalin toimittamista koskeva sääntely noudat-
26846: kasta virallisesti asettamatta olla merkitystä käy- taisi muutoin nykyistä kansanedustajain vaaleja
26847: tännössä. Se saattaisi merkitä puolueelle mahdol- ja valitsijamiesvaaleja koskevaa sääntelyä.
26848: lisuutta mennä - virallisen presidenttiehdok-
26849: kaan valitsemisessa noudatettavasta menettelystä
26850: ja asettamismääräajasta riippumattomana - epä- 3.4. Valitsijamiesten tourutettavassa vaalissa
26851: virallisesti jonkun jo asetetun presidenttiehdok- huomioon otettavat presidenttiehdokkaat
26852: kaan taakse ja asettaa sitten valitsijamiesehdok-
26853: kaita. Esityksessä ei ole pidetty tällaisen mahdol- Jos presidentti jää valittavaksi valitsijamiesten
26854: lisuuden avoimeksi jättämistä tarpeellisena. toimittamassa vaalissa, on ratkaistava, ketkä ase-
26855: Esillä on ollut kysymys siitä, pitäisikö presi- tetuista presidenttiehdokkaista voivat tulla tässä
26856: denttiehdokas ja valitsijamiesehdokkaat kytkeä vaalissa huomioon otetuiksi. On perusteltua
26857: toisiinsa myös niin, että presidenttiehdokkaalla edellyttää valitsijamiesten toimitettava valinta
26858: tulisi aina olla valitsijamiesehdokkaita. Ilman suoritettavaksi vain sellaisten presidenttiehdok-
26859: nimenomaista säännöstäkin voidaan olettaa käy- kaiden välillä, jotka ovat äänestäjien keskuudessa
26860: tännössä muodostuvan pääsäännöksi, että presi- saaneet huomionarvoista kannatusta. President-
26861: denttiehdokkaalla on myös valitsijamiesehdok- tiehdokkaiden lukumäärää rajoitettaessa tulee
26862: kaita. Eräät periaatteelliset ja käytännön syyt ovat kuitenkin ottaa huomioon Suomen kaltaisessa
26863: kuitenkin sitä vastaan, että tämä kytkentä tehtäi- monipuoluemaassa mahdollisena pidettävät vaa-
26864: siin säännöksin pakolliseksi. Jo periaatteessa voi- litilanteet: useat ehdokkaat saattavat kansan-
26865: daan katsoa, että valitsijamiesehdokkaiden pakol- vaalissa saada suhteellisen tasavahvan vähäiseh-
26866: lisuus ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että ky- kön kannatuksen.
26867: seessä on ensi vaiheessa välitön vaali, jonka Karsintaperusteena voidaan ajatella käytettä-
26868: tuloksesta riippuu, tullaanko valitsijamiehiä lain- vän joko presidenttiehdokkaan saamaa välittö-
26869: kaan käyttämään. Vaalien käytännön toimeenpa- mien äänten määrää tai hänen saamiensa valitsi-
26870: noon valitsijamiesehdokkaiden pakollisuus vai- jamiesten määrää. Ensiksi mainittu vaihtoehto
26871: kuttaisi sikäli, että asetettujen presidenttiehdok- perustuisi siihen suoraan kannatukseen, joka pre-
26872: 14 1984 vp. - HE n:o 252
26873:
26874: sidenttiehdokkaalla on ollut koko maassa. Presi- sa ilmoittaa luopuvansa ehdokkuudesta ja luopu-
26875: denttiehdokkaan saamien valitsijamiesten luku- misen tosiasiallisena tarkoituksena olisi edistää
26876: määrä taas ei näin tarkoin osoita kannatusta koko jonkun toisen henkilön valituksi tulemista. Tä-
26877: äänestäjäkunnassa. Toisaalta voidaan karsinnan män vuoksi säännökset on laadittu niin, että
26878: suorittamista valitsijamiesten lukumäärän perus- kysymykseen käytännössä tulevat vain ehdokkaan
26879: teella puoltaa sillä, että valitsijamiesten toimitta- kuolema ja todellinen pysyvä estyminen esimer-
26880: massa vaalissa lopputulos riippuu nimenomaan kiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden seu-
26881: valitsijamiesten suorittamista valinnoista. rauksena.
26882: Asian luonteen huomioon ottaen sovellettava Jos asetettu ehdokas olisi tullut pysyvästi esty-
26883: karsintaperuste saisi johtaa vain verrattain lievään neeksi ennen kansanvaalia, olisi asianomaisella
26884: rajoitukseen. Ehdokkaan saamien välittömien ää- puolueella oikeus tiettyyn määräpäivään mennes-
26885: nien määrään nojautuminen merkitsisi ilmeisesti sä asettaa uusi ehdokas. Asianmukaista ei olisi,
26886: melko matalien prosenttilukujen tai äänimäärien että puolue, joka on presidenttiehdokkaan aset-
26887: asettamista rajaksi. Tätä ei voida pitää onnistu- tamalla osallistunut vaalitaisteluun ja saanut suo-
26888: neena ratkaisuna. Tämän vuoksi on parhaalta ritetussa kansanvaalissa valitsijamiesehdokkaita
26889: vaihtoehdolta selkeytensä vuoksi näyttänyt se, ehdokaslistoiltaan valituksi, joutuisi, jos se ei ole
26890: että mukaan pääsevät kaikki ne presidenttieh- voinut nimetä uutta ehdokasta jo ennen kansan-
26891: dokkaat, jotka ovat saaneet ainakin yhden valitsi- vaalia, valitsijamiesten toimittamassa vaalissa tyy-
26892: jamiehen. Tällä rajoitustavalla on lisäksi se etu, tymään siihen, että sen listoilta valitut valitsija-
26893: että toimitettavassa vaalissa on jokaisella valitsija- miehet voivat äänestää muiden puolueiden tai
26894: miehellä ainakin periaatteessa mahdollisuus ää- kansalaisryhmien presidenttiehdokkaita. Käytän-
26895: nestää sitä presidenttiehdokasta, jota kannatta- nöllisistä syistä vastaavaa oikeutta uuden ehdok-
26896: maan äänestäjät ovat hänet valinneet. kaan asettamiseksi ei ole katsottu voitavan uskoa
26897: ehdokkaan asettaneelle puolueiden ulkopuolisel-
26898: le henkilöryhmälle.
26899: 3.5. Valitsijamiesten toimittama vaali Mikäli presidenttiehdokas tulisi pysyvästi esty-
26900: neeksi edellä tarkoitetun määräpäivän jälkeen,
26901: Esityksessä lähdetään siitä, että valitsijamiesten mutta ennen valitsijamiesten toimitettavaa vaa-
26902: toimittamassa vaalissa seurataan voimassa olevaa lia, joudutaan harkitsemaan, kenelle uuden eh-
26903: ja käytännössä jo vakiintunutta säännöstöä. Huo- dokkaan asettamisvalta uskotaan. Kun kyseessä
26904: miota voidaan kuitenkin kiinnittää siihen, pitäi- on todennäköisesti hyvin harvinaiseksi jäävä ti-
26905: sikö valitsijamiesten äänestää avoimin vai sulje- lanne ja kun valituilla valitsijamiehillä voidaan
26906: tuin lipuin. Ajateltavissa on, että vaatimus kai- sanoa olevan äänestäjiltä saatu valtuutus siinä
26907: ken julkisen toiminnan avoimuudesta ja kontrol- mielessä, että heidät on nimenomaisesti valittu
26908: loitavuudesta ulotettaisiin myös valitsijamiesten presidenttiä valitsemaan, esityksessä on päädytty
26909: toimittamaan äänestykseen. Kun julkisten orgaa- siihen, että uuden ehdokkaan nimeämistehtävää
26910: nien toimittamat henkilövaalit kuitenkin yleensä ei tule enää uskoa puolue-elimille, vaan asian-
26911: suoritetaan umpilipuin, ei tästä käytännöstä nyt- omaisille valitsijamiehille. Tämä on aiheellista
26912: kään ehdoteta poikettavaksi. myös siksi, että eri presidenttiehdokkaiden esty-
26913: neisyystilanteita on mahdollisuuksien mukaan
26914: käsiteltävä samalla tavoin ja puolueiden ulkopuo-
26915: 3.6. Presidenttiehdokkaan estyminen lisen ryhmän presidenttiehdokkaan tullessa esty-
26916: neeksi ei hevin voida ajatella uuden ehdokkaan
26917: Tilanteet, joissa presidenttiehdokas tulisi esty- nimeämistä muulla tavoin kuin asianomaisten
26918: neeksi, jäävät epäilemättä harvinaisiksi. Kun eh- valitsijamiesten toimesta.
26919: dotettu järjestelmä kuitenkin perustuu ehdokkai- Erityisten säännösten laatimista siitä menette-
26920: den viralliselle asettamiselle ja sille, että näihin lystä, jossa ehdokkaansa menettäneet valitsija-
26921: ehdokkaisiin ollaan sidottuja koko vaalimenette- miehet yhdessä nimeäisivät uuden ehdokkaan, ei
26922: lyn ajan, on vaalijärjestelmästä säädettäessä otet- ole pidetty tarpeellisena, vaan on katsottu riittä-
26923: tava huomioon myös se mahdollisuus, että ase- väksi säätää, että jokainen tällä tavoin ehdok-
26924: tettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi. kaansa menettänyt valitsijamies on oikeutettu
26925: Tärkeätä on, että vaalijärjestelmä ei tee mah- nimeämään uuden ehdokkaan. Tällaisen yksittäi-
26926: dolliseksi ehdokkuudella spekuloimista esimer- sille valitsijamiehille annettavan oikeuden voi-
26927: kiksi siten, että asetettu ehdokas tietyssä vaihees- daan katsoa periaatteessa sikäli sopivan valitsija-
26928: 1984 vp. - HE n:o 252 15
26929:
26930: miehen asemaan, että valitsijamiehet on nykyisen taisi. Uudistuksen toteuttamisella ei olisi olennai-
26931: lainsäädännön mukaan valittu periaatteessa itse- sia taloudellisia vaikutuksia.
26932: näisesti toimittamaan presidentin valintaa eikä
26933: heitä ehdotetussakaan lainsäädännössä tehdä
26934: muodollisesti sidomiksi esimerkiksi puolueen
26935: kantaan. Tätä merkittävämpää käytännön kan- 5. Riippuvuus muista esityksistä
26936: nalta lienee kuitenkin se, että jos jonkin puolu-
26937: een tai puolueiden ulkopuolisen henkilöryhmän
26938: presidenttiehdokas on tullut estyneeksi, voidaan
26939: Eduskunnalle on annettu yhdessä tämän esi-
26940: erityisesti puolueen valitsijamiesryhmästä olettaa
26941: tyksen kanssa hallituksen esitys tasavallan presi-
26942: tosiasiassa nimettävän vain yksi ehdokas, vaikka
26943: dentin eräiden valtaoikeuksien tarkistamista kos-
26944: nimeämisoikeus muodollisesti olisikin kaikilla
26945: kevaksi lainsäädännöksi ja hallituksen esitys laiksi
26946: asianomaisilla valitsijamiehillä.
26947: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Nämä esi-
26948: Jos jo valittu presidentti tulisi pysyvästi esty- tykset liittyvät toisiinsa, minkä vuoksi ne tulisi
26949: neeksi ennen toimeen astumistaan, tulisi presi- käsitellä samanaikaisesti.
26950: dentin valitseminen toimittaa uudelleen.
26951: Eduskunnalle on jo annettu esitys vaalilainsää-
26952: dännön tarkistamiseksi (hall. es. 1711984 vp).
26953: 4. Esityksen organisatoriset Ja Siihen sisältyy muun ohella tasavallan presiden-
26954: taloudelliset vaikutukset tin valitsijamiesten vaaleista annettua lakia kos-
26955: keva muutosehdotus. Tämä on otettu huomioon
26956: Tasavallan presidentin valitsemisessa käytettäi- laadittaessa tasavallan presidentin vaalitapaa kos-
26957: siin kansanedustajain vaaleista annetun lain mu- kevaa esitystä ja siihen sisältyvää lakiehdotusta
26958: kaista organisaatiota. Uusia toimielimiä ei tarvit- tasavallan presidentin valitsemisesta.
26959:
26960:
26961:
26962:
26963: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26964:
26965: 1. Lakiehdotusten perustelut asettamisoikeuden edellytyksenä olisi siis se, että
26966: puolue on merkittynä oikeusministeriössä pidet-
26967: 1.1. Laki Suomen hallitusmuodon 23 ja tävään puoluerekisteriin. Puolueen tulee olla
26968: 24 §:n muuttamisesta merkittynä puoluerekisteriin silloin, kun puolu-
26969: een presidenttiehdokas virallisesti ilmoitetaan.
26970: 23 §. Perussäännökset tasavallan presidentin Viimeksi toimitettuina edustajainvaaleina olisi
26971: valitsemisesta sisältyvät hallitusmuodon pidettävä niitä vaaleja, joiden vaalipäivät ovat
26972: 23 §:ään. Ehdotus tasavallan presidentin uudeksi olleet lähinnä ennen sitä päivää, jolloin puolue
26973: vaalitavaksi edellyttää näihin säännöksiin useita voi säännösten mukaan aikaisintaan virallisesti
26974: muutoksia. Lisäksi mainittuun pykälään on tehty ilmoittaa presidenttiehdokkaansa.
26975: eräitä vähäisempiä tarkistuksia. Presidenttiehdokkaan asettamisoikeus olisi
26976: Vaalitavan muutos ei edellytä muutoksia pykä- myös 20 000 vaalioikeutetulla, jotka ovat sopi-
26977: län 1 momenttiin. neet yhteisen ehdokkaan asettamisesta. Näiden
26978: Presidenttiehdokkaiden asettamisen tekeminen henkilöiden tulisi siis täyttää ne yleiset edellytyk-
26979: viralliseksi edellyttää nimenomaisten säännösten set, jotka laissa on äänestäjille asetettu. He
26980: ottamista perustuslakiin. Tämän mukaisesti on voisivat olla mistä vaalipiiristä tahansa.
26981: pykälän 2 momenttiin otettu säännös siitä, ke- Pykälän 2 momenttiin sisältyy niin ikään sään-
26982: nellä on oikeus ehdokkaan asettamiseen. Tällai- nös siitä, että puolueella on oikeus asettaa uusi
26983: nen oikeus olisi ensinnäkin rekisteröidyllä puolu- ehdokas kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen
26984: eella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimite- presidenttiehdokkaan sijaan. Säännös koskisi ti-
26985: tuissa kansanedustajain vaaleissa valittu vähin- lanteita, joissa ehdokas on kuollut tai tullut
26986: tään yksi kansanedustaja. Presidenttiehdokkaan pysyvästi estyneeksi ennen presidentin välitöntä
26987: 16 1984 vp. - HE n:o 252
26988:
26989: vaalia. Tämän jälkeen vastaavissa tilanteissa so- aikanaan on tiettävästi valittu valitsijamiesten
26990: vellettaisiin 5 momenttiin otettua säännöstä, jon- toimittaman presidentin vaalin päiväksi sen
26991: ka mukaan valitsijamiehellä olisi oikeus ilmoittaa vuoksi, että tuona päivänä vuonna 1362 suoma-
26992: ennen valitsijamiesten toimitettavaa vaalia uusi laiset saivat oikeuden osallistua Ruotsi-Suomen
26993: ehdokas. Pykälän 8 momenttiin sisältyvän val- kuninkaanvaaliin. Kun välitön kansanvaali ja
26994: tuutussäännöksen nojalla annenavaan lakiin tasa- valitsijamiesten vaalit on kansanedustajain vaa-
26995: vallan presidentin valitsemisesta on otettu muun lien tapaan edelleenkin syytä toimittaa sunnun-
26996: ohella yksityiskohtaiset säännökset (14 §:n 2 mo- taina ja maanantaina, ovat vaaleihin käytännössä
26997: mentti ja 37 §:n 2 momentti) ehdokkaan asetta- tarvittavan ajan huomioon ottaen lähimmiksi
26998: ~isesta 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauk- mahdollisiksi päiviksi osoittautuneet tammikuun
26999: sissa. viimeinen sunnuntai ja sitä seuraava maanantai.
27000: Puolueiden ulkopuolisella henkilöryhmällä ei Toinen vaalipäivä tulisi tällöin olemaan myöhäi-
27001: olisi käytännöllisistä syistä oikeutta asettaa uutta simmillään helmikuun ensimmäinen päivä.
27002: ehdokasta kuolleen tai estyneeksi tulleen presi- Pykälän 5 momentin alussa on lakiin nykyisin-
27003: denttiehdokkaan sijaan. kin sisältyvä säännös välillisen vaalin toimittami-
27004: Kolmas momentti sisältää säännöksen sellaisen sesta helmikuun 15 päivänä sekä säännös päämi-
27005: mahdollisuuden varalta, että asetettaisiin vain nisterin toimimisesta puheenjohtajana vaalitoi-
27006: yksi presidenttiehdokas. Ottaen huomioon edellä mituksessa. Momentin toisessa virkkeessä sääde-
27007: mainitut laajat mahdollisuudet ehdokkaan aset- tään edellä yleisperusteluissa selostettu rajoitus,
27008: tamiseen säännöksellä ei olisi laajempaa käytän- jonka mukaan valitsijamiesten toimitettavan vaa-
27009: nön merkitystä. lin ulkopuolelle jäävät kaikki ne . presidenttieh-
27010: Neljännen momentin säännöksestä ilmenevät dokkaat, joille ei ole valittu yhtään valitsijamies-
27011: valintamenettelyn keskeiset seikat: äänestäjät ää- tä.
27012: nestävät samalla kertaa sekä presidenttiehdokasta Momenttiin on otettu säännös myös sen tilan-
27013: että valitsijamiesehdokasta; vaali on ensi vaihees- teen varalta, että presidenttiehdokas on kuollut
27014: sa välitön kansanvaali; vain jos tämä ei johda tai tullut esimerkiksi vaikean sairauden tai onnet-
27015: tulokseen, jää presidentin valinta valitsijamiesten tomuuden vuoksi pysyvästi estyneeksi. Kun eh-
27016: tehtäväksi. dokkaan nimeäruisvallan uskominen tällaisessa
27017: Neljännessä momentissa on edellytetty, että tilanteessa valitsijamiehille merkitsee poikkearuis-
27018: presidentin välittömän vaalin - toisin kuin 6 ta ehdokkaan asettaruisoikeutta koskevasta 2 mo-
27019: momentin mukaan välillisen vaalin - tulosta mentin pääsäännöstä, on sen katsottu vaativan
27020: laskettaessa otetaan huomioon kaikkien vaalissa erillisen säännöksen ottamista perustuslakiin.
27021: äänioikeuttaan käyttäneiden äänet. Ehdotetulla Kuten 2 momentin yhteydessä on todettu, lakiin
27022: vaalin tuloksen laskentatavalla pyritään turvaa- tasavallan presidentin valitsemisesta sisältyvät tar-
27023: maan, ettei ilmeisen laajan kannatuksen omaa- kemmat säännökset valitsijamiehen oikeudesta
27024: van presidenttiehdokkaan kuoltua tai tultua py- asettaa kuolleen tai estyneen ehdokkaan sijaan
27025: syvästi estyneeksi juuri ennen vaaleja pienen uusi ehdokas.
27026: vähemmistöryhmän ehdokas tulisi välittömässä Pykälän 6 momentti sisältää voimassa olevan
27027: kansanvaalissa ilman varteenotettavaa vastaehdo- 23 §:n 3 momenttia pääosin vastaavan säännök-
27028: kasta valituksi tasavallan presidentiksi. Edellä sen presidentin välillisen vaalin toimittamisesta.
27029: kuvatunlainen tilanne on mahdollinen silloin, Sen mukaan laskettaessa sitä, onko joku ehdok-
27030: kun presidenttiehdokas kuolee tai tulee estyneek- kaista saanut jo ensimmäisessä valitsijamiesten
27031: si niin lähellä vaaleja, ettei hänen sijaansa ehditä toimittamassa vaalissa enemmän kuin puolet an-
27032: asettaa uutta ehdokasta välittömään vaaliin. netuista äänistä, otetaan nykyiseen tapaan huo-
27033: Pykälän 4 momentti sisältää lisäksi säännöksen mioon ainoastaan annetut hyväksytyt äänet. Sitä
27034: välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien ajan- vastoin laskennassa jätetään huomioon ottamatta
27035: kohdasta. Voimassa olevan hallitusmuodon tyhjät ja hylätyt äänestysliput. Säännöksessä tar-
27036: 23 §:n 3 momentin mukaan valitsijamiesten vaa- koitetussa toisessa ja kolmannessa vaalissa ehdo-
27037: lit toimitetaan tammikuun kolmantena sunnun- ton enemmistö on niin ikään laskettava edellä
27038: taina ja sitä seuraavana maanantaina. Seuraavan selostetulla tavalla.
27039: helmikuun 15 päivänä valitsijamiehet valitsevat Pykälän 7 momentti vastaa voimassa olevan
27040: presidentin. Tältä osin valintamenettelyä ehdote- 23 §:n 4 momenttiin sisältyvää säännöstä.
27041: taan ajallisesti jonkin verran tiivistettäväksi. Kiin- Pykälän 8 momenttiin on sisällytetty vaalime-
27042: nekohtana on pidetty helmikuun 15 päivää, joka nettelyn tarkempaa sääntelyä koskevat viittaus-
27043: 1984 vp. - HE n:o 252 17
27044:
27045: säännökset. Ne vastaavat asiallisesti osittain voi- vässä. Näin ollen presidentti astms1 toimeensa
27046: massa olevan lain säännöksiä. Momenttiin on maaliskuun 1 päivänä, olipa hän tullut presiden-
27047: ollut tarpeen lisätä säännös, jonka mukaan tasa- tiksi ilman vaalia, välittömällä kansanvaalilla tai
27048: vallan presidentin valitsemisesta annetaan halli- valitsijamiesten toimittamassa vaalissa. Ehdotet-
27049: tusmuodon 23 §:ää tarkemmat säännökset lailla. tuun ratkaisuun on päädytty siitäkin huolimatta,
27050: Sen nojalla annetaan muun muassa yksityiskoh- että aika presidentin valitsemisesta toimeenastu-
27051: taiset säännökset presidenttiehdokkaan ja valitsi- mispäivään muodostuu huomattavan pitkäksi sii-
27052: jamiesehdokkaiden asettamisesta samoin kuin nä epätodennäköisessä tilanteessa, jossa presi-
27053: esimerkiksi kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tul- denttiehdokas tulee hallitusmuodon 23 §:n 3
27054: leen presidenttiehdokkaan sijaan asetetun ehdok- momentin nojalla ilman vaalia presidentiksi.
27055: kaan ilmoittamisesta ja siihen liittyvistä määrä- Sen tapauksen varalta, että presidentin toi-
27056: ajoista. meenastumispäivä sattuisi pyhäpäiväksi tai arki-
27057: Voimassa olevaan 23 §:n 5 momenttiin sisäl- lauantaiksi, ei ole katsottu aiheelliseksi enää
27058: tyy yleissäännös hallitusmuodossa säädettyjen sisällyttää hallitusmuotoon eikä muuhunkaan la-
27059: määräpäivien siirtymisestä. Hallitusmuodon kiin säännöstä määräpäivän siirtymisestä seuraa-
27060: 23 §:ään vuonna 1977 tehtyjen muutosten jäl- vaksi arkipäiväksi. Presidentin toimeenastumis-
27061: keen momentti koskee vain pykälän 3 momentis- päivä ehdotetaaukio säädettäväksi kiinteäksi eli
27062: sa mainittua helmikuun 15 päivää ja 24 §:ssä presidentti astuisi toimeensa maaliskuun 1 päivä-
27063: säädettyä presidentin toimeenastumispäivää, nä.
27064: maaliskuun 1 päivää. Valtiolliset vaalit toimite-
27065: taan nykyään aina sunnuntaina ja maanantaina.
27066: Koska helmikuun 15 päivällä on tässä yhteydessä 1.2. Laki tasavallan presidentin valitsemisesta
27067: historiallista arvoa, voidaan valitsijamiesten toi-
27068: mitettava vaali edellyttää viikonpäivästä riippu- Hallituksen ehdottama tasavallan presidentin
27069: matta pidettäväksi juuri 15 päivänä. Kun otetaan vaalitavan muutos vaatii paitsi hallitusmuodon
27070: huomioon, että myös presidentin toimeenastu- säännösten muuttamista myös muutoksia ja täy-
27071: mispäivä ehdotetaan jäljempänä säädettäväksi dennyksiä tavallisen lain tasoiseen lainsäädän-
27072: kiinteäksi, nykyistä hallitusmuodon 23 §:n 5 töön.
27073: momenttia vastaavalla säännöksellä ei olisi enää
27074: merkitystä. Tämän vuoksi säännös määräpäivien Osa näistä muutoksista on sisällöllisesti merkit-
27075: täviä, osa taas laadultaan teknisiä. Tarvittavat
27076: siirtymisestä voidaan jättää tarpeettomana pois.
27077: muutokset ovat kaikkineen sellaisia, ettei niitä
27078: Kun valitsijamiesten toimitettava vaali ehdote-
27079: taan edellä lausutulla perusteella toimitettavaksi voida asianmukaisesti toteuttaa muutoksina ny-
27080: aina helmikuun 15 päivänä, voitaisiin lähteä kyisiin lakeihin, vaan on perusteltua säätää yksi
27081: yhtenäinen laki tasavallan presidentin valitsemi-
27082: siitä, että myös kysymyksessä olevaa vaalia edeltä-
27083: vä valtakirjojen tarkastus tapahtuisi helmikuun sesta. Tähän lakiin sisältyisivät säännökset tasa-
27084: 14 päivänä viikonpäivästä riippumatta. vallan presidentin välittömästä vaalista ja samalla
27085: 24 §. Presidentin vaalitavan muutoksen vuoksi toimitettavista valitsijamiesten vaaleista sekä va-
27086: on tarpeen täydentää voimassa olevaa presidentin litsijamiesten toimitettavasta tasavallan presiden-
27087: tin vaalista. Lailla kumottaisiin laki tasavallan
27088: toimeenastumispäivää koskevaa säännöstä, jossa
27089: presidentin valitsijamiesten vaaleista ( 392 169) ja
27090: sen sanamuodon mukaisesti on säädetty vaalilla
27091: laki tasavallan presidentin vaalista (59/24).
27092: valitun presidentin toimikauden alkamispäivä.
27093: Säännöksen soveltamisalaa ehdotetaaukio laajen-
27094: nettavaksi koskemaan presidentin toimeenastu-
27095: mispäivää myös sellaisessa tilanteessa, jossa presi- 1 luku
27096: denttiehdokas on tullut ehdotetun hallitusmuo- Yleiset säännökset
27097: don 23 §:n 3 momentin nojalla ilman vaalia
27098: tasavallan presidentiksi. Lakiehdotuksen 1 luku sisältää tasavallan presi-
27099: Jotta presidentin toimikauden päättyminen ja dentin välittömän vaalin ja samalla toimitetta-
27100: säännönmukaisena aikana valittavan presidentin vien valitsijamiesten vaalien edellyttämät yleiset
27101: toimikauden alkaminen eivät riippuisi presiden- säännökset (1-11 §). Ne vastaavat pääosin voi-
27102: tin vaalitavasta, tulisi presidentin toimeenastu- massa olevan tasavallan presidentin valitsijamies-
27103: mispäivän olla sama kaikissa tilanteissa. Ehdotuk- ten vaaleista annetun lain 1-10 §:n ja 12 §:n 2
27104: sessa on pitäydytty nykyisessä toimeenastumispäi- momentin säännöksiä, ja niitä laadittaessa on jo
27105:
27106: 3 438400835D
27107: 18 1984 vp. - HE n:o 252
27108:
27109: otettu huomioon eduskunnalle annettuun esityk- 12 §:n 2 momentin säännöksiä edellä mainitussa
27110: seen vaalilainsäädännön tarkistamiseksi (hall. es. hallituksen esityksessä ehdotetuin tarkistuksin.
27111: 1711984 vp) sisältyvä tasavallan presidentin va-
27112: litsijamiesten vaaleista annetun lain muutosehdo-
27113: tus. 2 luku
27114: 1 §. Perussäännös tasavallan presidentin välit- Presidenttiehdokkaan asettaminen
27115: tömän vaalin toimittamisen ajankohdasta olisi
27116: ehdotetussa hallitusmuodon 23 §:n 4 momentis- 12 §. Pykälän 1 momentti sisältää vain viit-
27117: sa. Siinä on ehdotettu tasavallan presidentin tauksen hallitusmuodon 23 §:n 2 momenttiin.
27118: valinnan aikataulua kiristettäväksi siten, että ta- Hallitusmuotoon ehdotetun muutoksen mukaan
27119: savallan presidentin välitön vaali ja valitsijamies- oikeus presidenttiehdokkaan asettamiseen olisi
27120: ten vaalit toimitettaisiin hieman myöhemmin puoluerekisteriin merkityllä puolueella, jonka
27121: kuin valitsijamiesvaalit voimassa olevan lain mu- ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa kansan-
27122: kaan. edustajain vaaleissa valittu vähintään yksi edusta-
27123: Pykälän 1 momenttiin on selvyyden vuoksi ja. Viimeksi toimitettuina kansanedustajain vaa-
27124: sisällytetty säännös vaalien toimittamisen ajan- leina olisi pidettävä niitä vaaleja, joiden vaalipäi-
27125: kohdasta. vät ovat viimeksi olleet ennen sitä päivää, jona
27126: Sen varalta, ettei kukaan presidenttiehdokkais- presidenttiehdokkaan voi aikaisintaan virallisesti
27127: ta tule valituksi välittömässä vaalissa, toimitetaan ilmoittaa. Hallitusmuodon 23 §:n 2 momentin
27128: samalla myös tasavallan presidentin valitsijamies- mukaan oikeus asettaa ehdokas tasavallan presi-
27129: ten vaalit. Tätä koskeva säännös on niin ikään dentiksi olisi myös 20 000 vaalioikeutetulla, jotka
27130: otettu 1 momenttiin. Perussäännös valitsijamies- ovat sopineet yhteisen ehdokkaan asettamisesta.
27131: ten vaaleista sisältyisi hallitusmuodon 23 §:n 4 Tällaisen puolueiden ulkopuolisen ryhmän toi-
27132: momenttiin. mesta asetettavan ehdokkaan valinnasta ei ole
27133: Pykälän 2 momentti koskee uuden presidentin tarpeen antaa erillisiä säännöksiä.
27134: valitsemista hallitusmuodon 23 §:ssä säädetyllä Pykälän 2 momenttiin on lisäksi pidetty tar-
27135: tavalla tilanteessa, jossa tasavallan presidentti on peellisena ottaa säännös siitä, että valintamenet-
27136: kuollut tai tullut pysyvästi estyneeksi kesken telyn puolueessa on turvattava puolueen jäsenis-
27137: toimikautensa. Momentin toisessa virkkeessä tön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet. Va-
27138: määritellään vaalitavasta riippuen uuden presi- lintamenettelystä on oltava määräykset puolueen
27139: dentin toimeenastumispäivä. Säännöksen mu- säännöissä. Tämän tarkempaa säätelyä ehdok-
27140: kaan valitsijamiesten toimittamassa vaalissa valit- kaan valinnasta puolueessa ei ole pidetty mah-
27141: tu uusi presidentti astuu toimeensa kolmantena dollisena eikä tarpeellisena ottaa itse lakiin.
27142: päivänä siitä, kun pääministeri on julistanut 13 §. Siirtyminen presidenttiehdokkaiden vi-
27143: vaalin tuloksen. Hallitusmuodon 23 §:n 3 tai 4 ralliseen asettamiseen edellyttää, että laissa sää-
27144: momentin nojalla tasavallan presidentiksi tullut detään täsmällisesti menettely, jota noudattaen
27145: astuu presidentintoimeensa kolmantena päivänä asetettu ehdokas ilmoitetaan viranomaisille. Il-
27146: siitä, kun valtioneuvosto on 16 ja 25 §:ssä ehdo- moittamismenettely on järjestettävä niin täsmäl-
27147: tetulla tavalla todennut presidenttiehdokkaan lisesti, että säännösten nojalla voidaan aina luo-
27148: tulleen presidentiksi. tettavasti ratkaista, ketkä ovat lain mukaisesti
27149: Lakiehdotuksen 14 §:n 3 momentti sisältää ilmoitettuja ehdokkaita.
27150: säännöksen siitä, milloin asetetut presidenttieh- Periaatteellisesti merkittävä on kysymys siitä,
27151: dokkaat on 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa mikä on se viranomainen, jolle ilmoitus tehdään.
27152: ilmoitettava Helsingin kaupungin vaalipiirin kes- Vaihtoehtoina tulevat kysymykseen lähinnä oi-
27153: kuslautakunnalle. keusministeriö ja Helsingin kaupungin vaalipiirin
27154: 2 §. Vaalipiirijakoa koskevaan nykyiseen sään- keskuslautakunta. Oikeusministeriön puolesta
27155: nökseen on lisätty maininta tasavallan presiden- puhuu se, että sille on vakiintuneesti kuulunut
27156: tin välittömästä vaalista. valtiollisten vaalien vaatimista järjestelyistä huo-
27157: 3-11 §. Täydennettyinä tasavallan presiden- lehtiminen ja tarpeellisten ohjeiden antaminen.
27158: tin välitöntä vaalia koskevilla lisäyksillä pykälät Myös ne ilmoitukset, jotka tulevat olemaan tar-
27159: vastaavat sanonnallisia tarkistuksia ja selvennyksiä peen kansanvaalin tuloksen toteamiseksi, on oi-
27160: lukuun ottamatta tasavallan presidentin valitsija- keusministeriöstä esiteltävä valtioneuvostolle.
27161: miesten vaaleista annetun lain 3-10 §:n ja Toisaalta voidaan periaatteellisista syistä pitää
27162: 1984 vp. - HE n:o 252 19
27163:
27164: suotavana sitä, että ilmoituksia ei vastaanota eikä pysyvästi estyneeksi ennen välittömän vaalin toi-
27165: niihin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä ratkai- mittamista. Presidenttiehdokkaan asettaneella
27166: se ministeriön kaltainen viranomainen, jonka puolueella olisi tällöin oikeus asettaa sijaan uusi
27167: johdossa yleensä on tiettyä puoluetta edustava ehdokas.
27168: ministeri, vaan mieluummin kolleginen elin, Suotavana ei periaatteessa voida pitää sitä, että
27169: jonka kokoonpanossa ovat - vaalimenettelyn eri äänestämisen jo alettua voitaisiin vielä vaihtaa
27170: kansalaisryhmissä nauttiman luottamuksen tur- äänestyksen kohteena olevia ehdokkaita. Tämän
27171: vaamiseksi - edustettuina kaikki merkittävät mukaisesti olisi uuden ehdokkaan ilmoittamisen
27172: poliittiset ryhmät. Tällaisena elimenä tulisi lähin- tapahduttava ennen ennakkoäänestyksen alka-
27173: nä kyseeseen Helsingin kaupungin vaalipiirin mista. Kun ennakkoäänestys nykyään alkaa kol-
27174: keskuslautakunta. Viimeksi mainituista syistä esi- misen viikkoa ennen ensimmäistä vaalipäivää,
27175: tyksessä on pidetty parhaana vaihtoehtona kysy- jäisi näin meneteltäessä kuitenkin pitkähkö aika,
27176: myksessä olevien tehtävien antamista Helsingin jonka kuluessa ilmennyttä estyneisyyttä ei voitaisi
27177: kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. lainkaan ottaa huomioon. Yksi mahdollisuus
27178: Annettavista säännöksistä olisi ilmettävä, että olisi lyhentää ennakkoäänestykseen käytettävissä
27179: presidenttiehdokkaaksi nimeäminen edellyttää olevaa aikaa siitä, mikä se on kansanedustajain
27180: aina ehdokkaan suostumusta. Kyseessä ei olisi vaaleista annetun lain mukaan. Voitaisiin myös
27181: suostumus presidenttiehdokkuuteen yleensä, ajatella, että äänestämisen alkamisen jälkeen il-
27182: vaan suostumus nimenomaan tietyn puolueen tai mennyt presidenttiehdokkaan estyneisyys johtaisi
27183: ehdokkaan asettamiseen oikeutetun kansalaisryh- aina koko vaalitoimituksen uusimiseen taikka
27184: män ehdokkaaksi. Presidenttiehdokkuuteen suos- vaalin muuttumiseen pelkästään välilliseksi vaa-
27185: tumista koskeva vaatimus ei sulje pois mahdolli- liksi. Esityksessä ei kuitenkaan ole pidetty tarkoi-
27186: suutta, että useat puolueet asettavat saman hen- tuksenmukaisena sitä, että presidenttiehdokkaan
27187: kilön ehdokkaaksi tai että puolueen ulkopuolisel- estyminen tai kuolema voisi johtaa niin tuntuviin
27188: la ryhmällä on sama ehdokas kuin jollakin puo- muutoksiin vaalin toimittamisessa.
27189: lueella. Pykälässä uuden ehdokkaan ilmoittamiselle
27190: Pykälässä säädetään lisäksi ilmoituksen sisällös- asetettua neljän päivän aikaa on pidetty nyky-
27191: tä ja ilmoituksen liitteistä. oloissa riittävänä siihen, että uusi ehdokas voi-
27192: 14 §. Pykälässä säännellään yksityiskohtaisesti daan saattaa äänestäjäkunnan tietoisuuteen en-
27193: ajankohdat, joiden puitteissa ilmoitukset ehdok- nen välittömän vaalin toimittamista.
27194: kaiden asettamisesta on tehtävä Helsingin kau- 15 §. Pykälässä säännellään menettely, jota
27195: pungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. noudatetaan presidenttiehdokkaiden keskinäisen
27196: Pykälän 1 momentin mukaan presidenttiä järjestyksen määräämisessä ja tästä järjestyksestä
27197: säännönmukaisesti valittaessa olisi puolueiden ja ilmoittamisessa. Kaikkien presidenttiehdokkai-
27198: niiden ulkopuolisten henkilöryhmien ilmoitetta- den keskinäinen järjestys arvotaan samalla kertaa
27199: va presidenttiehdokkaansa vaaliviranomaiselle ai- siitä riippumatta, onko ehdokkaan asettanut
27200: kaisintaan vaaleja edeltävän lokakuun 5 päivänä puolue vai henkilöryhmä. Ottaen huomioon
27201: ja viimeistään saman kuun 15 päivänä. Säätämäl- 11 §:n säännöksen noudatetaan muutoin, mitä
27202: lä varhaisin ajankohta presidenttiehdokkaan vi- kansanedustajain vaaleista annetussa laissa
27203: ralliselle ilmoittamiselle pyritään ensi sijassa tor- (43 a §) on säädetty. Menettelyssä otetaan lu-
27204: jumaan niitä hankaluuksia, joita muuten saattaisi kuun kaikki ne ehdokkaat, jotka on ilmoitettu
27205: liittyä sen määrittelemiseen, mitä hallitusmuo- Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun-
27206: don 23 §:n 2 momentin mukaan on pidettävä nalle 13 ja 14 §:n mukaisesti.
27207: viimeksi toimitettuina kansanedustajain vaaleina. Pykälän 3 momentista ilmenee, ettei kuolleen
27208: Säännös ei vaikuta puolueiden tai niiden ulko- tai estyneeksi tulleen presidenttiehdokkaan sijaan
27209: puolisten ryhmien mahdollisuuteen tosiasiassa ilmoitetulle ehdokkaalle anneta samaa järjestys-
27210: nimetä presidenttiehdokkaansa sopivaksi katso- numeroa kuin ensin mainitulle, vaan hänelle
27211: maoaan aikana. Säännös saattaa kuitenkin olla annetaan uusi numero. Menettely johtuu siitä,
27212: osaltaan vaikuttamassa siihen suuntaan; että pre- ettei muutoin voitaisi - laskettaessa presidentin
27213: sidenttiehdokasta ei aseteta kovin varhain ja ettei välittömässä vaalissa annettuja henkilökohtaisia
27214: vaalitaistelu siten muodostu aiheettoman pitkäk- ääniä - erottaa kuolleelle tai estyneeksi tulleelle
27215: si. ehdokkaalle annettuja ääniä tällaisen ehdokkaan
27216: Pykälän 2 momentti koskee tilannetta, jossa jo sijaan asetetulle ehdokkaalle annetuista äänistä.
27217: asetettu presidenttiehdokas olisi kuollut tai tullut Uudelle ehdokkaalle on annettava 2 momentissa
27218: 20 1984 vp. - HE n:o 252
27219:
27220: mainittuun luetteloon otetun viimeisen presi- Puolueen presidenttiehdokkaaksi suostuneelle
27221: denttiehdokkaan numeroa seuraava järjestysnu- ei voida antaa valtaa puuttua siihen, ketkä tule-
27222: mero. vat olemaan puolueen valitsijamiesehdokkaina,
27223: 16 §.Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee eikä tähän myöskään ole asiallista tarvetta. Valit-
27224: hän hallitusmuodon ehdotetun 23 §:n 3 momen- sijayhdistyksen valitsijamiesehdokkaan asettami-
27225: tin mukaan ilman vaalia tasavallan presidentiksi. nen on sen sijaan eri asemassa. Valitsijayhdistys
27226: Nyt puheena oleva pykälä koskee tämän tilan- saattaa asettaa jollekulle presidenttiehdokkaalle
27227: teen toteamisessa noudatettavaa menettelyä. valitsijamiesehdokkaan, joka on presidenttieh-
27228: 17 §. Pykälään on otettu lakiehdotuksen 2 dokkaan poliittisille ja yhteiskunnallisille näke-
27229: lukua koskevat viittaussäännökset kansanedusta- myksille täysin vieras ja jonka kaltaisen ehdok-
27230: jain vaaleista annettuun lakiin. Ehdotuksen kaan asettamista hän ei ole voinut presidenttieh-
27231: mukaan presidenttiehdokkaan asettamista koske- dokkaaksi alun perin suostuessaan mitenkään
27232: van puolueen päätöksen mitättömyydestä ja ennakoida. Hallituksen mielestä onkin asetetulle
27233: moiuimisesta on voimassa, mitä viimeksi maini- presidenttiehdokkaalle annettava mahdollisuus
27234: tun lain 31 §:ssä on säädetty. Niin ikään pykä- torjua sellaiset valitsijayhdistysten asettamat, hä-
27235: lästä ilmenee, että hallitusmuodon 23 §:n 2 nen valitsijamiehikseen pyrkivät valitsijamieseh-
27236: momentissa tarkoitetun henkilöryhmän muodos- dokkaat, joiden esiintymistä kannattajanaan pre-
27237: taneet vaalioikeutetut voivat kuulua vain yhteen sidenttiehdokas ei pidä suotavana. Käytännöllisin
27238: henkilöryhmään. Viittaus edustajainvaalilain 4 tapa antaa presidenttiehdokkaalle tällainen har-
27239: lukuun merkitsee sitä, että lakiehdotuksen kintamahdollisuus on se, että näiden valitsija-
27240: 15 §:n 2 momentissa mainitusta presidenttieh- miesehdokkaiden asettamiseen vaaditaan asian-
27241: dokkaista laadittavasta luettelosta on soveltuvin omaisen presidenttiehdokkaan suostumus (pykä-
27242: osin voimassa, mitä ehdokaslistojen lopullisesta län 2 momentti).
27243: yhdistelmästä on säädetty mainitussa luvussa.
27244: Oikeusministeriö antaa lakiehdotuksen 46 §:n 20 §. Pykälä sisältää tarpeellisen viittaussään-
27245: nojalla tarkemmat ohjeet muun muassa luettelo- nöksen kansanedustajain vaaleista annettuun la-
27246: jen laatimisesta. kiin. Säännöksen sisällyttämisestä lakiin seuraa
27247: muun muassa, että puolueilla on oikeus muodos-
27248: taa vaaliliitto ja valitsijayhdistyksillä on oikeus
27249: 3 luku antaa yhteislista. Esteenä vaaliliiton muodostami-
27250: selle ei ole se, että puolueilla on eri president-
27251: Valitsijamiesehdokkaiden asettaminen,
27252: vaaliliitot, valitsijayhdistykset ja yhteislistat tiehdokkaat. Niin ikään myös ne valitsijayhdis-
27253: tykset, jotka ovat asettaneet eri presidenttiehdok-
27254: 18 §. Pykälän 2 momenttiin on otettu nimen- kaat, voivat antaa yhteislistan. Yhteislistojen väli-
27255: omainen säännös siitä tärkeästä periaatteesta, että set vaaliliitot tai vaaliliitot puolueen ja yhteislis-
27256: välillisessä vaalissa voi olla vain sellaisia valitsija- tan välillä eivät olisi mahdollisia. Nykyisinkään
27257: miesehdokkaita, jotka on asetettu nimeltä maini- tämä ei ole kansanedustajain vaaleista annetun
27258: tun presidenttiehdokkaan valitsemiseksi tasaval- lain mukaan mahdollista.
27259: lan presidentiksi.
27260: 19 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää- Lisäksi pykälään on otettu säännökset valitsija-
27261: dettäväksi, että valitsijamiesehdokkaan asettamis- miesehdokkaiden järjestysnumeroinnista, presi-
27262: oikeus on vain sellaisella puolueella, joka on denttiehdokkaan mainitsemisesta puolueen ja va-
27263: virallisesti asettanut presidenttiehdokkaan. litsijayhdistyksen ehdokaslistoissa sekä 19 §:n 2
27264: Pykälää laadittaessa on otettu huomioon edus- momentissa tarkoitetun suostumuksen liittämi-
27265: kunnalle annettuun esitykseen vaalilainsäädän- sestä valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
27266: nön tarkistamiseksi (hall. es. 17 11984 vp) sisälty- mista koskevaan hakemukseen.
27267: vä muutosehdotus, jonka mukaan puolueiden
27268: ohella myös valitsijayhdistyksellä olisi oikeus aset- Valitsijamiesehdokkaiden asettamisen suhteen
27269: taa valitsijamiesehdokas samaan tapaan kuin on kansanedustajain vaaleista annetun lain säännös-
27270: säädetty kansanedustajaehdokkaiden asettamises- ten noudattaminen merkitsisi muun ohella sitä,
27271: ta. Tämä menettely on aiheellinen, koska presi- että valitsijamiesehdokkaat olisi ilmoitettava vaa-
27272: denttiehdokkaan asettamisoikeus annettaisiin liviranomaiselle viimeistään 51. päivänä ennen
27273: myös puolueiden ulkopuoliselle ryhmälle. välittömän vaalin toimittamista.
27274: 1984 vp. - HE n:o 252 21
27275:
27276: 4 luku (tasavallan presidentin vaalista annetun lain 1-
27277: Vaalitoimitus, ennakkoäänestys, äänten laskemi- 10 ja 15 §).
27278: nen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja valtakir- Täydennystä aikaisempaan säännöstöön mer-
27279: jan antaminen kitsee kuitenkin säännös siitä, että vaaliin pääse-
27280: vät mukaan vain ne ehdokkaat, joille on valittu
27281: 21 §. Pykälän 1 momentti vastaa tasavallan ainakin yksi valitsijamies (3 7 §:n 1 momentti).
27282: presidentin välitöntä vaalia koskevin täydennyk- Edellä hallitusmuodon (23 §:n 5 momen-
27283: sin voimassa olevan tasavallan presidentin valitsi- tin) muutoksen yhteydessä todetun mukaisesti
27284: jamiesten vaaleista annetun lain 13 §:ää. on katsottu, että jos presidenttiehdokas, joka
27285: Pykälän 2 momentti koskee äänestyslippua. välittömän vaalin tuloksen mukaan voisi tulla
27286: Ehdotuksen mukaan tasavallan presidentin välit- huomioon otetuksi valitsijamiesten toimittamassa
27287: tömässä vaalissa ja presidentin valitsijamiesten vaalissa, on kuollut tai tullut estyneeksi lakiehdo-
27288: vaaleissa äänestetään kahdella eri värisellä lipulla, tuksen 14 §:n 2 momentissa säädetyn määräpäi-
27289: toisella presidenttiehdokasta ja toisella valitsija- vän jälkeen, on hänen valitsijamiehillään oikeus
27290: miesehdokasta. nimetä uusi ehdokas hänen tilalleen. Milloin
27291: 22 §. Äänestyslipun mitättömyyden osalta presidenttiehdokas on kuollut tai tullut estyneek-
27292: noudatettaisiin samoja sääntöjä kuin kansanedus- si neljäntenä päivänä ennen vaaleja tai sitä aikai-
27293: tajain vaaleissa. semmin, valitsijamiehellä ei siis olisi oikeutta
27294: 23-26 §. Pykälät koskevat vaaleissa annettu- asettaa uutta ehdokasta. Sama on asianlaita siinä
27295: jen äänten laskemista, äänimäärien vahvistamis- tapauksessa, että puolue ei ole käyttänyt sille
27296: menettelyä ja tasavallan presidentin välittömän hallitusmuodon 23 §:n 2 momentissa säädettyä
27297: vaalin tuloksen toteamista. oikeutta asettaa sijaan uusi ehdokas. Valitsijamie-
27298: Lakiehdotuksen 24 §:ssä tarkoitettu äänioi- hen puheena olevasta oikeudesta on otettu tar-
27299: keuttaan käyttäneiden määrä ilmenee vaalilauta- kempi säännös lakiehdotuksen 37 §:n 2 moment-
27300: kunnan vaalipöytäkirjasta. Oikeusministeriö an- tiin.
27301: taa tarkemmat ohjeet siitä, miten äänioikeuttaan Hallitusmuodon muutosehdotuksessa on niin
27302: käyttäneiden määrä on ilmoitettava. ikään lähdetty siitä, että presidentti astuu toi-
27303: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on ehdotet- meensa valitsemista seuraavan maaliskuun 1 päi-
27304: tu presidenttiehdokkaan ilmoittamisesta, on pi- vänä. Valitun tuleminen estyneeksi vaalin tulok-
27305: detty asianmukaisena, että tasavallan presidentin sen toteamisen ja toimeen astumisen välillä on
27306: välittömän vaalin kokonaisäänimäärien vahvista- epätodennäköistä. Jos näin kuitenkin kävisi, olisi
27307: jana toimii Helsingin kaupungin vaalipiirin kes- presidentin valitseminen toimitettava kokonaan
27308: kuslautakunta. Keskuslautakunta ilmoittaa tu- uudelleen. Tämä ei vaadi nimenomaiscm sään-
27309: loksen oikeusministeriölle, jonka esittelystä val- nöksen ottamista lakiin.
27310: tioneuvosto sitten toteaa tuloksen ja siitä riip-
27311: puen joko tietyn henkilön tulleen valituksi tasa-
27312: vallan presidentiksi tai vaalin jäävän valitsijamies- 6 luku
27313: ten toimitettavaksi.
27314: Erinäisiä säännöksiä
27315: 27-29 §. Pykälät vastaavat tasavallan presi-
27316: dentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain
27317: 14-16 §:ää. Pykäliin on tehty vähäisiä sanonnal- Lakiehdotuksen 6 luku sisältää erinäisiä sään-
27318: nöksiä. Nämä koskevat valitusoikeuden rajoitta-
27319: lisia tarkistuksia.
27320: mista (42 §), rangaistusseuraamuksia (43 §), va-
27321: litsijamiesten sekä sihteerin ja muun henkilökun-
27322: nan palkkioita (44 ja 45 §) ja valtuutta tarkem-
27323: 5 luku pien määräysten ja ohjeiden antamiseen lain
27324: Valitsijamiesten toimittama soveltamisesta (46 §). Säännökset vastaavat sisäl-
27325: tasavallan presidentin vaali löltään voimassa olevan tasavallan presidentin
27326: valitsijamiesten vaaleista annetun lain 17, 19 ja
27327: Lakiehdotuksen 5 luku sääntelee yksityiskoh- 20 §:n sekä tasavallan presidentin vaalista anne-
27328: taisesti valitsijamiesten toimitettavan tasavallan tun lain 13 ja 14 §:n säännöksiä. Lakiehdotuksen
27329: presidentin vaalin. Vaalissa ehdotetaan noudatet- 43 § vastaa lisäksi asiallisesti valtiopäiväjärjestyk-
27330: tavaksi pääasiassa nykyisenkaltaisia säännöksiä sen 5 §:ää.
27331: 22 1984 vp. - HE n:o 252
27332:
27333: 2. Säätämisjärjestys 3. Voimaan tulo
27334:
27335: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 ja Ehdotetut hallitusmuodon muutokset ja laki
27336: 24 §:n muuttamisesta on käsiteltävä perustuslain tasavallan presidentin valitsemisesta on tarkoitus
27337: säätämisjärjestyksessä. saattaa voimaan ennen seuraavia vuoden 1988
27338: säännönmukaisia presidentinvaaleja.
27339:
27340: Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
27341: nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
27342:
27343:
27344:
27345:
27346: 1.
27347: Laki
27348: Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §:n muuttamisesta
27349:
27350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
27351: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §, näistä 23 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna
27352: 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 13 päivänä marraskuuta 1981 annetuilla laeilla (490/77 ja 738/81), näin
27353: kuuluviksi:
27354:
27355: 23 § joille on valittu ainakin yksi valitsijamies. Jos
27356: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa näistä ehdokkaista joku on kuollut tai tullut
27357: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina pysyvästi estyneeksi, on hänen valitsijamiehellään
27358: kuudeksi vuodeksi. oikeus ilmoittaa pääministerille ennen vaalin toi-
27359: Oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekis- mittamista uusi ehdokas.
27360: teröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on Jos valitsijamiesten toimittamassa vaalissa, joka
27361: viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa toimitetaan umpilipuin, joku ehdokas saa enem-
27362: valittu vähintään yksi kansanedustaja, taikka män kuin puolet annetuista äänistä, on hänet
27363: kahdellakymmenellätuhannella vaalioikeutetulla valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi
27364: henkilöllä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdok- vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta
27365: kaan asettamisesta. Puolueella on oikeus asettaa enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden
27366: kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presi- ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat
27367: denttiehdokkaansa sijaan uusi ehdokas. saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakautu-
27368: Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän essa tasan ratkaisee arpa.
27369: ilman vaalia presidentiksi. Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
27370: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia kuin lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion virassa
27371: yksi, toimitetaan tammikuun viimeisenä sunnun- oleva henkilö, joka valitaan presidentiksi, katso-
27372: taina ja seuraavana maanantaina presidentin väli- taan virasta eronneeksi.
27373: tön vaali ja 301 valitsijamiehen vaalit. Jos presi- Vaalioikeudesta presidentin ja valitsijamiesten
27374: dentin vaalissa joku ehdokkaista saa enemmän vaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valitsijamiehek-
27375: kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, si samoin kuin valitsijamiesten vaalien tavasta on
27376: on hänet valittu presidentiksi. Muussa tapaukses- voimassa, mitä vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuu-
27377: sa on presidentti valitsijamiesten valittava. desta sekä vaalien tavasta on kansanedustajain
27378: Milloin vaali on valitsijamiesten toimitettava, vaaleja varten säädetty. Tarkemmat säännökset
27379: nämä kokoontuvat 15 päivänä helmikuuta pää- presidenttiehdokkaiden ja valitsijamiesehdokkai-
27380: ministerin puheenjohdolla valitsemaan presiden- den asettamisesta sekä presidentin valitsemisessa
27381: tin. Vaalissa voidaan äänestää niitä ehdokkaita, noudatettavasta menettelystä annetaan lailla.
27382: 1984 vp. - HE n:o 252 23
27383:
27384: 24 § uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään
27385: Presidentti astuu toimeensa valitsemista seu- tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voi-
27386: raavan maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin min edistämään Suomen kansan menestystä.''
27387: eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuu-
27388: tuksen:
27389: "Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Tämä laki tulee voimaan päivänä
27390: Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että kuuta 19
27391: minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja
27392:
27393:
27394:
27395:
27396: 2.
27397: Laki
27398: tasavallan presidentin valitsemisesta
27399:
27400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27401:
27402: 1 luku piirien kesken niiden Suomen kansalaisina henki-
27403: Yleiset säännökset kirjoitettujen asukkaiden lukumäärän mukaan.
27404: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä vali-
27405: 1§ taan yksi valitsijamies sillä tavoin kuin kansan-
27406: Tasavallan presidentin välitön vaali totmne- edustajan valitsemisesta Ahvenanmaan maakun-
27407: taan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja seu- nan vaalipiirissä on säädetty.
27408: raavana maanantaina kuudentena vuotena sen
27409: vuoden jälkeen, jona tasavallan presidentti vii-
27410: meksi astui toimeensa, sitä vuotta lukuun otta- 4§
27411: matta. Samalla toimitetaan tasavallan presidentin Valitsijamiesten paikkojen jako vaalipiirien
27412: valitsijamiesten vaalit. kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lu-
27413: Jos presidentin valitseminen on toimitettava kuun ottamatta toimitetaan vaalivuotta edeltävän
27414: muuna kuin hallitusmuodon 23 §:ssä säädettynä vuoden henkikirjoituksen perusteella. Jaon toi-
27415: aikana, valtioneuvosto määrää Suomen säädösko- mittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen presi-
27416: koelmassa julkaistavalla päätöksellä, minä sun- dentin välitöntä vaalia ja valitsijamiesten vaaleja
27417: nuntaina ja seuraavana maanantaina tasavallan antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suo-
27418: presidentin välitön vaali ja valitsijamiesten vaalit men säädöskokoelmassa.
27419: on toimitettava. Näin valittu uusi presidentti
27420: ryhtyy toimeensa kolmantena päivänä siitä, kun ) §
27421: vaalin tulos on julistettu taikka presidenttiehdok- Tasavallan presidentin välitön vaali ja valitsija-
27422: kaaksi asetetun henkilön on todettu hallitusmuo- miesten vaalit toimitetaan yhtäaikaisesti jokaises-
27423: don 23 §:n 3 tai 4 momentin nojalla tulleen sa kunnassa äänestysalueittain. Kunnan jakami-
27424: tasavallan presidentiksi. sesta äänestysalueisiin on voimassa, mitä kunnal-
27425: lisvaalilain 3 §:ssä on säädetty.
27426: 2§ Vaaleihin voidaan osallistua myös ennakolta
27427: Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä on säädetty
27428: valitsijamiesten vaaleissa noudatetaan samaa vaa- kansanedustajain vaaleista annetussa laissa (391 1
27429: lipiirijakoa kuin kansanedustajain vaaleissa. 69).
27430:
27431: 3§ 6§
27432: Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan maa- Vaalipiirin keskuslautakuntana toimii kussakin
27433: kunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleil- vaalipiirissä kansanedustajain vaaleja varten vii-
27434: la 300 valitsijamiestä, joiden paikat jaetaan vaali- meksi asetettu keskuslautakunta, joka ottaa itsel-
27435: 24 1984 vp. - HE n:o 252
27436:
27437: leen sihteerin, laskijat ja muun tarvittavan henki- 13 §
27438: lökunnan. Puolueen taikka hallitusmuodon 23 §:n 2 mo-
27439: mentissa tarkoitetun henkilöryhmän on ilmoitet-
27440: 7§ tava presidenttiehdokas Helsingin kaupungin
27441: Kunnan keskusvaalilautakunnasta on voimas- vaalipiirin keskuslautakunnalle. Henkilöryhmän
27442: sa, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaa- puolesta ilmoituksen tekee sen asiamies. Ilmoi-
27443: leista annetussa laissa. tuksessa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi
27444: sekä hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa ja
27445: 8§ hänen kotikuntansa. Ilmoitukseen on liitettävä
27446: Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen tasa- rekisteriviranomaisen antama virkatodistus eh-
27447: vallan presidentin välitöntä vaalia ja valitsijamies- dokkaasta sekä ehdokkaan allekirjoittama vakuu-
27448: ten vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta var- tus, että hän suostuu olemaan hänet asettaneen
27449: ten vaalilautakunta ja ennakkoäänestyspaikkoina puolueen tai henkilöryhmän ehdokkaana ja otta-
27450: olevia laitoksia varten yksi tai useampi vaalitoimi- maan vastaan presidentin toimen.
27451: kunta sillä tavoin kuin niiden asettamisesta on Henkilöryhmän tulee liittää ilmoitukseen vä-
27452: säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa hintään kahdenkymmenentuhannen vaalioikeu-
27453: laissa. tetun allekirjoittamat kortit, joissa nämä ilmoit-
27454: Väliaikaisen varajäsenen määräämisestä vaali- tavat haluavansa asettaa tietyn henkilön presi-
27455: lautakuntaan ja vaalitoimikuntaan on voimassa, denttiehdokkaaksi. Kortit on laadittava oikeus-
27456: mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista ministeriön vahvistaman ja Suomen säädösko-
27457: annetun lain 10 §:n 2 momentissa. koelmassa julkaistun kaavan mukaisesti.
27458: Kortissa tulee olla:
27459: 9§ 1) vaalioikeutetun henkilötiedot;
27460: Vaalipiirien keskuslautakunnat ja vaalilauta- 2) hänen vakuutuksensa, että hän on vaalioi-
27461: kunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä keutettu kansanedustajain vaaleissa;
27462: vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä. 3) päiväys, joka ei saa olla yhtä vuotta van-
27463: hempi; sekä
27464: 10§ 4) valtuutus tietylle henkilölle toimia henkilö-
27465: Tasavallan presidentin välittömän vaalin ja ryhmän asiamiehenä ja toiselle toimia tämän
27466: valitsijamiesten vaalien toimittamista varten laa- varamiehenä sekä heidän postiosoitteensa ja pu-
27467: ditaan vaalioikeutetuista henkilöistä äänestysalu- helinnumeronsa.
27468: eiden vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot. Jokaisessa saman ilmoituksen liitteenä olevassa
27469: Niistä on voimassa, mitä kansanedustajain vaa- kortissa on henkilöryhmän asiamieheksi ja tämän
27470: leista annetussa laissa on säädetty. varamieheksi valtuutettava samat henkilöt.
27471: 11§ 14 §
27472: Vaalip_iir~n .. keskuslautakunnan valmistavista Ilmoitus ehdokkaan asettamisesta on toimitet-
27473: toimenpttetsta tasavallan presidentin välitöntä tava Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta-
27474: vaalia ja valitsijamiesten vaaleja varten on sovel- kunnalle aikaisintaan vaalia edeltävän vuoden
27475: tuvin osin voimassa, mitä vastaavista toimenpi- lokakuun 5 päivänä ja viimeistään saman kuun
27476: teistä on kansanedustajain vaaleja varten säädet- 15 päivänä.
27477: ty. Jos puolueen ilmoittama ehdokas kuolee tai
27478: tulee pysyvästi estyneeksi ennen tasavallan presi-
27479: 2 luku dentin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaa-
27480: Presidenttiehdokkaan asettaminen lien toimittamista, on puolueella oikeus viimeis-
27481: tään neljäntenä päivänä ennen vaaleja ilmoittaa
27482: 12 § Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun-
27483: Oikeudesta asettaa ehdokas tasavallan presi- nalle uusi ehdokas.
27484: dentiksi on säädetty hallitusmuodon 23 §:n Milloin tasavallan presidentin valitseminen on
27485: 2 momentissa. totmttettava muuna kuin hallitusmuodon
27486: Puolueen presidenttiehdokas valitaan Jasenis- 23 §:ssä säädettynä aikana, on 1 §:n 2 momentis-
27487: tön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet tur- sa tarkoitetussa valtioneuvoston päätöksessä myös
27488: vaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä määrättävä päivät, joina presidenttiehdokkaat on
27489: tarkemmin määrätään. aikaisintaan ja viimeistään ilmoitettava.
27490: 1984 vp. - HE n:o 252 25
27491:
27492: 15 § 3 luku
27493: Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen maaraa
27494: Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun- Valitsijamiesehdokkaiden asettaminen,
27495: ta arvalla kokouksessa, joka on pidettävä viimeis- vaaliliitot, valitsijayhdistykset ja yhteislistat
27496: tään viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus presi- 18 §
27497: denttiehdokkaasta viimeistään on ollut tehtävä. Ehdokkaat tasavallan presidentin valitsijamies-
27498: Tässä tilaisuudessa on valtioneuvoston oikeus- ten vaaleihin asetetaan sen jälkeen kun tiedonan-
27499: kanslerin oltava saapuvilla. Presidenttiehdokkaan to asetetuista ehdokkaista tasavallan presidentiksi
27500: asettaneen puolueen edustajalla ja pres.ide~mieh on julkaistu.
27501: dokkaan asettaneen henkilöryhmän asiamiehellä Valitsijamiesten vaaleissa voi olla vain sellaisia
27502: on oikeus olla läsnä tilaisuudessa. ehdokkaita, jotka on asetettu nimeltä mainitun
27503: Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua presidenttiehdokkaan valitsemiseksi tasavallan
27504: määrätyksi Helsingin kaupungin vaalipiirin kes- presidentiksi.
27505: kuslautakunta ilmoittaa asetetut presidenttieh-
27506: dokkaat tiedonannolla oikeusministeriölle. Mi- 19 §
27507: nisteriön on julkaistava keskuslautakunnan tie- Oikeus asettaa ehdokkaita valitsijamiesten vaa-
27508: donanto viipymättä Suomen säädöskokoelmassa. leihin on puolueilla, jotka ovat asettaneet presi-
27509: Keskuslautakunnan on sen jälkeen painettava denttiehdokkaan, sekä valitsijayhdistyksillä.
27510: vaaleja varten presidenttiehdokkaista lue.ttelo, jo- Valitsijayhdistyksen asettamana valitsijamies-
27511: hon heidät on otettava arvonnan osoittamassa ehdokkaana voi olla vain henkilö, jolla on siihen
27512: järjestyksessä alkaen nu.merosta 2 .. . asianomaisen presidenttiehdokkaan suostumus.
27513: Kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presi-
27514: denttiehdokkaan sijaan asetetulle uudelle ehdok- 20 §
27515: kaalle Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslau- Sen lisäksi, mitä 18 ja 19 §:ssä on säädetty, on
27516: takunnan on annettava numero, joka seuraa 2 puolueiden ehdokkaiden asettamisesta ja vaalilii-
27517: momentissa mainittuun luetteloon otetun vii- toista sekä valitsijayhdistyksistä ja yhteislistoista
27518: meisen ehdokkaan järjestysnumeroa. Keskuslau- valitsijamiesten vaaleissa soveltuvin osin voimas-
27519: takunnan on laadittava uudesta presidenttieh- sa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain
27520: dokkaasta luettelon lisäys, josta ilmenee ehdok- 3 ja 3 a luvussa, 105 §:ssä sekä 106 §:n 2
27521: kaasta luetteloon otettavat tiedot, ja saatettava se momentissa on säädetty. Valitsijamiesehdokkaille
27522: mahdollisuuksien mukaan viipymättä vaaliviran- annettavat juoksevat järjestysnumerot alkavat
27523: omaisten ja äänestäjien tiedoksi. kuitenkin numerosta 20. Puolueen ehdokaslistas-
27524: sa tulee olla myös maininta puolueen asettamasta
27525: 16 § presidenttiehdokkaasta ja valitsijayhdistyksen eh-
27526: Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas dokaslistassa maininta presidenttiehdokkaasta,
27527: tasavallan presidentiksi, Helsingin kaupungin jota valitsijamiesehdokas kannattaa. Hakemuk-
27528: vaalipiirin keskuslautakunnan on viipymättä il- seen valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
27529: moitettava tästä valtioneuvostolle. Todettuaan . misesta on liitettävä myös 19 §:n 2 momentissa
27530: ehdokkaaksi asetetun henkilön hallitusmuodon mainittu presidenttiehdokkaan suostumus.
27531: 23 §:n 3 momentin nojalla tulevan tasavallan
27532: presidentiksi valtioneuvos~o ilmoittaa tästä hä.nel-
27533: le kirjallisesti ja antaa asiasta kuulutuksen, JOka
27534: julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. 4 luku
27535: Vaalitoimitus, ennakkoäänestys, äänten laskemi-
27536: 17 § nen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja valtakir-
27537: Presidenttiehdokkaan asettamista koskevasta jan antaminen
27538: puolueen päätöksestä, ~aalioik.euten~n kuuluJ?i-
27539: sesta henkilöryhmään 1a presidenttiehdokkaista 21 §
27540: vaaleja varten painettavasta luettelosta on sove~ Vaalitoimituksesta ja ennakkoäänestyksestä ta-
27541: tuvin osin voimassa, mitä puolueen edellä tarkoi- savallan presidentin välittömässä vaalissa ja valit-
27542: tetusta päätöksestä, henkilön jäsenyydestä valitsi- sijamiesten vaaleissa on soveltuvin osin voimassa,
27543: jayhdistyksessä ja ehdokas~i~tojen lo~ullisesta yh- mitä äänestysalueen vaalitoimituksesta ja ennak-
27544: distelmästä kansanedustaJalO vaaleista annetun koäänestyksestä on säädetty kansanedustajain
27545: lain 31 ja 31 c §:ssä sekä 4 luvussa on säädetty. vaaleista annetun lain 46 §:n 3 momentissa ja 47
27546: ja 48 sekä 49-79 §:ssä.
27547: 4 4384008350
27548: 26 1984 vp. - HE n:o 252
27549:
27550: Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
27551: valitsijamiesten vaaleissa äänestetään kahdella eri Kuulutuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan
27552: värisellä äänestyslipulla, joista on soveltuvin osin tuossa vaalissa koko maassa saama äänimäärä.
27553: voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista anne- Siinä on myös mainittava, että tasavallan presi-
27554: tun lain 48 a §:ssä on säädetty. dentti on hallitusmuodon mukaan valitsijamies-
27555: ten valittava.
27556: 22 §
27557: Äänestyslipun mitättömyydestä on soveltuvin 27 §
27558: osin voimassa, mitä äänestyslipun mitättömyy- Sen lisäksi mitä 22-26 §:ssä on säädetty, on
27559: destä on säädetty kansanedustajain vaaleista an- äänten laskemisesta ja laskemisen perusteista sekä
27560: netun lain 83 §:ssä. valitsijamiesten vaalien tuloksen vahvistamisesta
27561: ja julkaisemisesta soveltuvin osin voimassa, mitä
27562: 23 § kansanedustajain vaaleista annetun lain 81, 82 ja
27563: Äänet lasketaan siten, että ensin lasketaan 84-90 §:ssä on säädetty.
27564: tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja sit- Valtakirja valitsijamiehelle annetaan kuitenkin
27565: ten valitsijamiesten vaaleissa annetut äänet. vain, jos tasavallan presidentin vaali on valitsija-
27566: miesten toimitettava.
27567: 24 §
27568: Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 5. päi- 28 §
27569: vänä toisen vaalipäivän jälkeen pitämässään ko- Valitsijamiehen valtakirja on näin kuuluva:
27570: kouksessa, joka alkaa kello 12, ne äänimäärät, ''Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaa-
27571: jotka kukin presidenttiehdokas on tasavallan pre- leissa, jotka .... ja.... päivänä .... kuuta .... toimi-
27572: sidentin välittömässä vaalissa saanut, sekä ilmoit- tettiin ........ vaalipiirissä, on .... asuva N.N.
27573: taa viipymättä Helsingin kaupungin vaalipiirin valittu olemaan valitsijamiehenä . . . . päivänä
27574: keskuslautakunnalle näin vahvistetut äänimäärät .... kuuta .... toimitettavassa tasavallan presiden-
27575: ja välittömässä vaalissa äänioikeuttaan käyttänei- tin vaalissa.
27576: den määrän. Tämä todistus on valitsijamiehen valtakirja-
27577: na.''
27578: 25 § Paikka ja aika.
27579: Saatuaan 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen Jos valitsijamiespaikka on joutunut avoimeksi,
27580: kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsin- vaalipiirin keskuslautakunta antaa valtakirjan sil-
27581: gin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vah- le, joka 27 §:n mukaan tulee pois joutuneen
27582: vistaa tasavallan presidentin välittömässä vaalissa tilalle. Tässä tapauksessa valtakirja on näin kuu-
27583: koko maassa kullekin presidenttiehdokkaalle an- luva:
27584: nettujen äänien lopullisen määrän ja äänioikeut- "Sitten kun .... ja .... päivänä .... kuuta ....
27585: taan käyttäneiden määrän sekä ilmoittaa ne vii- .... vaalipiirissä toimitetuissa tasavallan presiden-
27586: pymättä valtioneuvostolle. tin valitsijamiesten vaaleissa N.N. on valittu
27587: Jos tasavallan presidentin välittömässä vaalissa olemaan valitsijamiehenä .... päivänä .... kuuta
27588: joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän . . . . toimitettavassa tasavallan presidentin vaalis-
27589: kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, sa, mutta valitsijamiespaikka hänen jälkeensä on
27590: valtioneuvosto toteaa, että hän on hallitusmuo- tullut avoimeksi, on voimassa olevien säännösten
27591: don 23 §:n 4 momentin nojalla tullut valituksi mukaan .... asuva N.N. valittu hänen sijaansa
27592: tasavallan presidentiksi, ilmoittaa tästä hänelle valitsijamieheksi.
27593: kirjallisesti ja antaa vaalin tuloksesta kuulutuk- Tämä todistus on valitsijamiehen valtakirja-
27594: sen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. na.''
27595: Kuulutuksessa on myös mainittava kunkin eh- Paikka ja aika.
27596: dokkaan tasavallan presidentin välittömässä vaa-
27597: lissa koko maassa saamien äänien määrä. 29 §
27598: Vaalien tuloksen tiedottamisesta, jollei 16, 25
27599: 26 § tai 26 §:ssä ole toisin säädetty, samoin kuin
27600: Jos kukaan ehdokas ei ole tullut 25 §:ssä äänestyslippujen ja laskelmien säilyttämisestä
27601: mainituin tavoin valituksi tasavallan presidentik- sekä vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksista,
27602: si, on valtioneuvoston annettava tasavallan presi- pöytäkirjasta ja toimituskirjoista, vaaliviranomais-
27603: dentin välittömän vaalin tuloksesta kuulutus, ten vastuusta, vaalikustannuksista ja virkalähetys-
27604: 1984 vp. - HE n:o 252 27
27605:
27606: oikeudesta sekä määräpäivän sattumisesta pyhä- vaksi, ei ole oikeutettu ottamaan osaa presidentin
27607: päiväksi tai arkilauantaiksi on soveltuvia osin vaaliin.
27608: voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista anne-
27609: tun lain 92-98, 101 ja 102 §:ssä sekä 103 §:n 2 34 §
27610: momentissa on säädetty. Valitsijamiehet kokoontuvat vaalipäivänä kello
27611: 15 pääministerin puheenjohdolla valitsemaan
27612: presidenttiä.
27613: 5 luku
27614: 35 §
27615: Valitsijamiesten toimittama Vaalitoimitus alkaa nimenhuudolla 33 §:n 1
27616: tasavallan presidentin vaali momentissa mainitun luettelon mukaan.
27617: 30 § Yhden tai useamman valitsijamiehen poissaolo
27618: Tasavallan presidentin valitsijamiehet toimitta- ei estä vaalin toimittamista.
27619: va~ t~av~ll~n presiden~in vaalin pääkaupungissa, Valitsijamies, joka nimenhuudossa merkitään
27620: prutst mdlom se sotatdan tai muiden tärkeiden poissaolevaksi, ei saa ottaa osaa presidentin vaa-
27621: esteiden tähden on mahdotonta taikka .vaalin liin.
27622: turvallisuudelle vaarallista, jolloin valtioneuvosto
27623: ~äär~ä toisen kokouspaikan päätöksellä, joka 36 §
27624: Julkatstaan Suomen säädöskokoelmassa. .Er:ne~ kui~ vaalii~ ryhdytään, ilmoittaa pää-
27625: Valtioneuvosto määrää, missä huoneistossa mtntsten, mttä halltmsmuodossa ja tässä laissa
27626: vaali toimitetaan. Ilmoitus siitä julkaistaan hyvis- säädetään vaalin toimittamisesta, sekä kutsuu
27627: sä ajoin ennen vaalia virallisessa lehdessä. neljä valitsijamiestä avustamaan vaalissa.
27628:
27629: 31 § 37 §
27630: Jos valitsijamiesten on toimitettava tasavallan Valitsijamiesten toimittamassa vaalissa voidaan
27631: presidentin vaali muuna aikana kuin hallitus- ääne~tä~ ~aio sellaist~ ~~do~asta tasavallan presi-
27632: muodon 23 §:ssä on säädetty, määrää valtioneu- denttkst, JOlle on vahtstJamtesten vaaleissa valittu
27633: vosto vaalipäivän päätöksellä, joka julkaistaan ainakin yksi valitsijamies.
27634: Suomen säädöskokoelmassa. Jos ehdo~as tasavallan presidentiksi on 14 §:n
27635: 2 momenussa säädetyn määräpäivän jälkeen
27636: 32 § kuollut tai .tullut pysyvästi estyneeksi, on hänen
27637: Tasavallan presidentin vaalin totmtttamista valitsijamiesehdokkaanaan valituksi tulleella va-
27638: ed_eltävänä p~ivänä ~ello 11 on kaikkien valitsija- l~~~ij~i~he~lä <?i~eus .ennen kuin vaaliin ryhdy-
27639: mtes~en vaalthuonetst?n ovelle kiinnitetyllä tie-
27640: taan ktrJalltsesu timomaa pääministerille toinen
27641: dokstannolla tar~emmm ilmoitetussa järjestykses- henk~~? k.uoll~en tai esty~een ehdokkaan sijaan.
27642: sä tuotava valtaktrjansa sen tai niiden tarkastetta- Jos nam dmottettu henkdö täyttää hallitusmuo-
27643: vaksi, joille pääministeri on valtakirjain tarkasta- dor: 23 §:n 1 momentissa tasavallan presidentiksi
27644: misen antanut. Tarkastuksessa tutkitaan, onko valtttavalle asetetut edellytykset, pääministerin
27645: valtakirja asianomaisen viranomaisen antama ja on ennen vaaliin ryhtymistä ilmoitettava tällai-
27646: laadittu säädettyjä muotovaatimuksia noudat- nen uusi ehdokas valitsijamiehille. Näin ilmoitet-
27647: taen. tua uutta ehdokasta voidaan vaalissa äänestää
27648: Jos tarkastaja ei hyväksy valtakirjaa, on hänen kuten 1 momentissa tarkoitettua ehdokasta.
27649: ilmoitettava siit~ .Pääl_Ilinisterille, joka tutkit- Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle taikka
27650: tuaan, onko vahtstJamtes sen nojalla katsottava 2 momentiss~. mainitulle kuolleen tai estyneen
27651: oikeir: valtuutetuksi, ratkaisee, onko valitsijamies ehdokkaan SlJaan asetetulle presidenttiehdok-
27652: merktttävä 33 §:n 1 momentissa mainittuun kaalle annettu ääni on mitätön.
27653: luetteloon.
27654: 38 §
27655: 33 § Vaali toimitet~~ _um~ilipuin. Äänestyslipussa
27656: _Ya~lipii~eittäin laadittu luettelo niistä valitsija- on ehd~kkaan mmt dmrustava niin selvästi, ettei
27657: mtehtstä, JOtka ovat näyttäneet olevansa oikein ole epädystä siitä, ketä sillä tarkoitetaan.
27658: valtuutetut, on vaalipäivänä ennen kello 14 an- Keskustelua ehdokkaista ei sallita
27659: nettava pääministerille. Nimenhuuto toimitetaan 33 §:ssä mainitun
27660: Valitsijamies,. joka ei viimeistään vaalipäivänä luettelon ~ukaan ottaen huomioon, mitä 35 §:n
27661: kello 12 ole estttänyt valtakirjaansa tarkastetta- 3 momenussa on säädetty. Kunkin valitsijamie-
27662: 28 1984 vp. - HE n:o 252
27663:
27664: hen tulee antaa äänestyslippunsa siinä järjestyk- tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi kuu-
27665: sessä kuin hänen nimensä on huudettu. kaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Jos rikok-
27666: sen on tehnyt virkamies, on hänet lisäksi tuomit-
27667: 39 § tava viralta pantavaksi.
27668: Vaalin tuloksen pääministeri ilmoittaa kirjeellä Työnantaja, joka estää hänen palveluksessaan
27669: presidentiksi valitulle sekä valtioneuvostolle, joka olevaa käyttämästä äänioikeuttaan, on tuomittava
27670: julkaisee sen Suomen säädöskokoelmassa. sakkoon.
27671: Pääministerin kirjeen varmentaa se, joka vaa- 44 §
27672: lissa on pitänyt pöytäkirjaa. Valitsijamies saa valtion varoista palkkion ja
27673: korvauksen matkakuluistaan.
27674: 40 § Palkkion määrän ja korvauksen perusteet vah-
27675: Pöytäkirjaa vaalitilaisuudessa pitää pääministe- vistaa valtioneuvosto.
27676: rin kutsuma sihteeri. Pöytäkirjan taekastavat
27677: 36 §:ssä tarkoitetut avustajat. Pääministeri ottaa
27678: 45 §
27679: myös muun tarvittavan henkilökunnan. Viimeistään valitsijamiesten totmtttaman vaa-
27680: Vaalitilaisuudessa pidetty pöytäkirja on julkais-
27681: lin jälkeisenä päivänä on kunkin valitsijamiehen
27682: tava Suomen säädöskokoelmassa.
27683: annettava palkkio- ja matkalaskunsa vaalitilaisuu-
27684: dessa toimineelle sihteerille, joka tarkastettuaan
27685: 41 §
27686: laskut toimittaa ne varustettuina todistuksena
27687: Pääministerin ollessa estyneenä totmtttaa hä- siitä, että valitsijamies on ottanut osaa presiden-
27688: nelle tämän lain mukaan kuuluvat tehtävät se tin vaaliin, edelleen valtiokoottorille palkkion ja
27689: valtioneuvoston 1asen, joka hallitusmuodon matkakulujen korvauksen suorittamista varten.
27690: 39 §:n mukaan toimii hänen sijaisenaan. Sihteerin ja muun henkilökunnan palkkiot
27691: ~äärää pääministeri, ja ne suorittaa valtiokontto-
27692: 6 luku n.
27693: Erinäisiä säännöksiä 46 §
27694: Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain
27695: 42 § soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö,
27696: Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta- 5 luvun sekä 44 ja 45 §:n osalta kuitenkin
27697: kunnan 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuun pää- valtioneuvoston kanslia.
27698: tökseen samoin kuin vaalipiirien keskuslautakun-
27699: tien vaalien tuloksen vahvistamista koskeviin pää- ~7 §
27700: töksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee v01maan päivänä
27701: kuuta 19
27702: 43 § Tällä lailla kumotaan tasavallan presidentin
27703: Virkamies, joka koettaa virkavallallaosa vaikut- valitsijamiesten vaaleista 13 päivänä kesäkuuta
27704: taa tasavallan presidentin välittömään vaaliin tai 1969 annettu laki (392 169) siihen myöhemmin
27705: valitsijamiesten vaaleihin taikka tahallisesti vii- tehtyine muutoksineen ja tasavallan presidentin
27706: vyttää valtakirjan perille toimittamista, on tuo- vaalista 22 päivänä helmikuuta 1924 annettu laki
27707: mittava viralta pantavaksi. (59/ 24).
27708: Joka houkuttelemalla tai viekoittelemalla häi- Jos tasavallan presidentin valitseminen joudu-
27709: ritsee vaalivapautta, on tuomittava vankeuteen taan suorittamaan ennen päivää
27710: enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos rikos tapah- kuuta 19 , on kuitenkin sovellettava 2 momen-
27711: tui väkivaltaa taikka uhkausta käyttäen, on tekijä tissa mainittuja kumottavia lakeja.
27712:
27713:
27714: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
27715:
27716:
27717: Tasavallan Presidentti
27718: MAUNO KOIVISTO
27719:
27720:
27721:
27722: Oikeusministeri Christoffer Taxell
27723: 1984 vp. - HE n:o 252 29
27724:
27725: Lzi'te
27726:
27727:
27728:
27729:
27730: 1.
27731: Laki
27732: Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §:n muuttamisesta
27733:
27734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
27735: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §, näistä 23 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna
27736: 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 13 päivänä marraskuuta 1981 annetuilla laeilla (490/77 ja 738/81), näin
27737: kuuluviksi:
27738:
27739: Voimassa oleva laki Ehdotus
27740:
27741: 23 §. 23 §
27742: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa
27743: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta aina
27744: kuudeksi vuodeksi. kuudeksi vuodeksi.
27745: Oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekis-
27746: teröidyllti puolueella, jonka ehdokaslistalta on
27747: vzimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa
27748: valittu vähintään yksi kansanedustaja, taikka
27749: kahdellakymmenellätuhannella vaalioikeutetulla
27750: henkilöllä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdok-
27751: kaan asettamisesta. Puolueella on oikeus asettaa
27752: kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presi-
27753: denttiehdokkaansa sijaan uusi ehdokas.
27754: Presidentin vaalin totmtttavat valitsijamiehet, jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän
27755: joiden lukumäärä on 301. Vaalioikeudesta ja tlman vaalia presidentiksi.
27756: vaalikelpoisuudesta valitsijamiesvaalissa sekä so- Milloin ehdokkatla on asetettu useampia kuin
27757: veltuvilta kohdin vaalin tavasta ja järjestyksestä yksi, toimitetaan tammikuun viimeisenä sunnun-
27758: sekä varamiesten asettamisesta on voimassa, mitä taina ja seuraavana maanantaina presidentin väli-
27759: edustajavaalista on säädetty. (2 mom.) tön vaali ja 301 valitsijamiehen vaalit. jos presi-
27760: dentin vaalissa joku ehdokkaista saa enemmän
27761: kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä,
27762: on hänet valittu presidentiksi. Muussa tapaukses-
27763: sa on presidentti vaitisijamiesten valt'ttava.
27764: Valitsijamiesten vaalit toimitetaan tammikuun Mtlloin vaali on vaitisijamiesten toimitettava,
27765: kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maa- niimä kokoontuvat 15 päivänä helmikuuta pää-
27766: nantaina, ja seuraavan helmikuun 15 päivänä ministerin puheenjohdolla valitsemaan presiden-
27767: kokoontuvat valitsijamiehet pääministerin pu- tin. Vaalissa voidaan äänestää niitä ehdokkaita,
27768: heenjohdolla valitsemaan presidenttiä. Jos vaalis- jozlle on valittu ainakin yksi valitsijamies. jos
27769: sa, joka toimitetaan umpilipuin, joku saa enem- näistä ehdokkaista joku on kuollut tai tullut
27770: män kuin puolet annetuista äänistä, hänet on pysyvästi estyneeksi, on hänen valitsijamiehellään
27771: valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi oikeus tlmot'ttaa päiiministerzl/e ennen vaalin toi-
27772: vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta mittamista uusi ehdokas.
27773: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden Jos vaitisijamiesten toimittamassa vaalissa, joka
27774: ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat toimitetaan umpilipuin, joku ehdokas saa enem-
27775: saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakaantu- män kuin puolet annetuista äänistä, on hänet
27776: essa tasan ratkaisee arpa. (3 mom.) valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi
27777: 4384008350
27778: 30 1984 vp. - HE n:o 252
27779:
27780: Voimassa oleva laki Ehdotus
27781:
27782: vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta
27783: enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden
27784: ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat
27785: saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakautu-
27786: essa tasan ratkaisee arpa.
27787: Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
27788: lakkaa hänen edustajatoimensa itsestänsä. Val- lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion virassa
27789: tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presiden- oleva henkilö, joka valitaan presidentiksi, katso-
27790: tiksi, katsotaan virasta eronneeksi. (4 mom.) taan virasta eronneeksi.
27791: jos 3 momentissa mainittu helmikuun 15 päi- Vaalioikeudesta presidentin ja valitsz/amiesten
27792: vä tai muualla tässii hallitusmuodossa säädetty vaaleissa sekä vaaltkelpoisuudesta valitsijamiehek-
27793: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaik- si samoin kuin valitszjamiesten vaalien tavasta on
27794: si, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä. voimassa, mitä vaalioikeudesta ;a vaalikelpoisuu-
27795: (5 mom.) desta sekä vaalien tavasta on kansanedustajain
27796: vaale;a varten säädetty. Tarkemmat säännökset
27797: presidenttiehdokkaiden ja valitszjamiesehdokkai-
27798: den asettamisesta sekii presidentin valitsemisessa
27799: noudatettavasta menettelystä annetaan lazlla.
27800:
27801: 24 § 24 §
27802: Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan Presidentti astuu toimeensa valitsemista seu-
27803: maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin eduskun- raavan maaliskuun 1 päivänä ja antaa silloin
27804: nan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen: eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuu-
27805: tuksen:
27806: "MinäN. N., jonka Suomen kansa on valinnut "Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut
27807: Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan täten, Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että
27808: että minä presidentintoimessani tulen vilpittö- minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja
27809: mästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään
27810: pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voi-
27811: kaikin voimin edistämään Suomen kansan me- min edistämään Suomen kansan menestystä. ''
27812: nestystä' ' .
27813:
27814: Tåmä laki tulee voimaan päivänå·
27815: kuuta 19
27816: 1984 vp. - HE n:o 253
27817:
27818:
27819:
27820:
27821: Hallituksen esitys Eduskunnalle tasavallan presidentin eräiden
27822: valtaoikeuksien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi
27823:
27824:
27825:
27826:
27827: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27828:
27829: Esityksessä ehdotetaan tasavallan presidentin määrättyä uudet vaalit toimeenpantavaksi edus-
27830: valtaoikeuksia suhteessa eduskuntaan eräin koh- kunta päättäisi itse työskentelyn lopettamispäi-
27831: din tarkistettaviksi. Uudistuksen tarkoituksena västä ennen uusien vaalien tuloksen vahvis-
27832: on osaltaan vahvistaa eduskunnan asemaa ja tamista.
27833: toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on samalla, et- Lain vahvistamatta jättämistä koskeva veto-
27834: tä ministeristön poliittinen vastuu eduskunnalle oikeus ehdotetaan korvattavaksi presidentin oi-
27835: saisi nykyistä selkeämmän ja välittömämmän val- keudella palauttaa laki seuraaville valtiopäiville
27836: tiosääntöperusteisen toimivuuden. Ylimpien val- eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi.
27837: tioelinten toimivaltasuhteisiin ei kuitenkaan
27838: olennaisesti kajottaisi. Kansanedustajan raha-asia-aloitteesta valtion
27839: Ne presidentin valtaoikeudet, joita esitys kos- tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ehdolli-
27840: kee, liittyvät hallituksen muodostamiseen, edus- suus ehdotetaan korvattavaksi presidentin oikeu-
27841: kunnan hajotukseen ja hajaannuttamiseen, lain della palauttaa määräraha uuteen eduskuntakä-
27842: vahvistamatta jättämiseen (veto-oikeus) sekä eh- sittelyyn.
27843: dollisen määrärahan vahvistamatta jättämiseen Mainitut ehdotukset edellyttävät muutoksia
27844: (niin sanottu budjettiveto). hallitusmuotoon ja valtiopäiväjärjestykseen, min-
27845: Hallituksen muodostamisen osalta ehdotetaan, kä vuoksi lakiehdotukset tulisivat käsiteltäviksi
27846: että eduskunnan olisi oltava koolla hallitusta perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tämä esitys
27847: muodostettaessa. Hallitusta muodostettaessa olisi liittyy myös hallituksen esitykseen tasavallan pre-
27848: niin ikään kuultava eduskunnan puhemiestä ja sidentin vaalitapaa koskevaksi lainsäädännöksi ja
27849: eri ryhmiä. esitykseen laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
27850: Eduskunnan hajotuksen ja hajaannuttamisen misesta. Esitysten tarkoittamat lait olisi saatettava
27851: osalta ehdotetaan, että tasavallan presidentin voimaan samanaikaisesti.
27852:
27853:
27854:
27855:
27856: 168301554C
27857: 2 1984 vp. - HE n:o 253
27858:
27859:
27860:
27861:
27862: SISÄLLYSLUETTELO
27863:
27864: Sivu Sivu
27865: YLEISPERUSTELUT ........................... . 3 2.4. 3. u.~~~stuk~en toteuttamiseen liittyviä
27866: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ........... .
27867: näkokohua ........................ . 10
27868: 3
27869: 1.1. Tavoitteet ................................ . 3 3. Asian valmistelu ............................... . 10
27870: 1.2. Keinot ................................... . 3 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutuk-
27871: set ............................................ . 11
27872: 2. Nykyinen tilanne ja uudistusten perusteet ...... . 4
27873: 2.1. Hallituksen muodostaminen .............. . 4 5. Riippuvuus muista esityksistä .................. . 11
27874: 2 .1.1. Lainsäädäntö ...................... . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ......... . 11
27875: 2.1.2. Käytäntö .......................... . 4
27876: 1. Lakiehdotusten perustelut ..................... . 11
27877: 2.1. 3. u?~~stu~en toteuttamiseen liittyviä 1.1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamises-
27878: näkokohua ........................ . 4
27879: ta ........................................ . 11
27880: 2.2. Eduskun~an..~aj.?t~~ ja hajaannuttaminen .. 6 1.2. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta .. 14
27881: 2. 2. 1. Lamsaadanto ...................... . 6
27882: 2.2.2. Käytäntö .......................... . 6 2. Tarkemmat säännökset ........................ . 14
27883: 2. 2. 3. Uudistuksen toteuttamiseen liittyviä
27884: näkökohtia ........................ . 3. Voimaantulo ja säätämisjärjestys ............... . 14
27885: 7
27886: 2. 3. Lain vahv!st~a~ta ).ättäminen ............ . 7 LAKITEKSTIT ................................ . 15
27887: 2. 3.1. Lainsaadanto ...................... . 7
27888: 2.3.2. Käytäntö .......................... . 1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta ... . 15
27889: 8
27890: 2. 3. 3. u~~!stu~en toteuttamiseen liittyviä 2. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta ...... . 15
27891: nakokohua ........................ . 9 LIITE ......................................... . 17
27892: 2.4. E~dollisen määrärahan vahvistamatta jättä-
27893: mmen ................................... . 10 Rinnakkaistekstit ................................. . 17
27894: 2.4 .1. Lainsäädäntö ...................... . 10 1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta ... . 17
27895: 2.4.2. Käytäntö .......................... . 10 2. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta ...... . 18
27896: 1984 vp. - HE n:o 253 3
27897:
27898:
27899:
27900:
27901: YLEISPERUSTELUT
27902:
27903: 1. Esityksen yhteiskunnallinen muutoksesta. Sääntely ehdotetaan toteutettavaksi
27904: merkitys muuttamalla hallitusmuodon 36 §.
27905: Eduskunnan hajottamisen osalta esityksessä ei
27906: 1.1. Tavoitteet ehdoteta muutoksia hajotusvaltaan sinänsä eli
27907: tasavallan presidentin oikeuteen määrätä uudet
27908: Esityksen tavoitteena on tarkistamaila tasaval- vaalit toimitettavaksi. Sen sijaan ehdotetaan tä-
27909: lan presidentin eräitä valtaoikeuksia suhteessa hän yhteyteen kuuluva valta määrätä eduskunta
27910: eduskuntaan osaltaan vahvistaa eduskunnan ase- hajaantumaan poistettavaksi. Eduskunnasta itses-
27911: maa ja toimintaedellytyksiä. Pyrkimyksenä on tään jäisi ehdotuksen mukaan riippumaan, missä
27912: samalla, että ministeristön poliittinen vastuu määrin se jatkaa työskentelyään uusia vaaleja
27913: eduskunnalle saisi nykyistä selkeämmän ja välit- koskevan määräyksen antamisen jälkeen ja ennen
27914: tömämmän valtiosääntöperusteisen toimivuuden. näiden tuloksen vahvistamista. Uudistus toteu-
27915: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole puuttua olennai- tettaisiin muuttamalla hallitusmuodon 27 § ja
27916: sesti ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteisiin. valtiopäiväjärjestyksen 20 §.
27917: Tasavallan presidentin eräiden valtaoikeuksien Hallitusmuodon 19 §:n 2 momentin mukaan,
27918: tarkistaminen on yhteydessä muihin eduskunnal- jollei presidentti vahvista lakia, joka on hänelle
27919: le annettuihin valtiosäännön tarkistamista koske- tätä varten toimitettu, tulee se ilman vahvistusta-
27920: viin esityksiin. Näitä ovat esitys tasavallan presi- kin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jäl-
27921: dentin vaalitavan muuttamisesta suoran kansan- keen uudestaan hyväksyy sen. Tämä menettely
27922: vaalin suuntaan sekä lainsäädäntömenettelyä ehdotetaan esityksessä korvattavaksi presidentin
27923: eräiltä osin koskeva esitys (valtiopäiväjärjestyksen oikeudella palauttaa laki seuraaville valtiopäiville
27924: muuttaminen). eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi. Hallitus-
27925: muodon 19 §:n lisäksi ehdotetaan muutettavaksi
27926: valtiopäiväjärjestyksen 74 ja 84 § sekä lisättäväksi
27927: 1.2. Keinot valtiopäiväjärjestykseen uusi 73 a §.
27928: Tasavallan presidentin suoraan perustuslakei-
27929: Edellä sanotusta tavoitteenasettelusta seuraa, hin pohjautuvat kansantaloutta koskevat valtuu-
27930: että ehdotetut tasavallan presidentin valtaoikeuk- det ovat varsin niukat. Toimivaltuudet rajoittu-
27931: sia koskevat uudistukset ovat suhteellisen pieni- vat pääosin muodollisluontoiseen aloitevaltaan,
27932: muotoisia. Ehdotetut tarkistukset koskevat halli- lakien vahvistamatta jättämismahdollisuuteen fi-
27933: tuksen muodostamista, eduskunnan hajotusta ja nanssipoliittisesti merkittävien lakien yhteydessä
27934: hajaannuttamista, lain vahvistamatta jättämistä sekä toimivaltaan jättää ehdollinen määräraha
27935: ja ehdollisia määrärahoja. vahvistamatta.
27936: Eduskunnan myötävaikutusta hallituksen Hallitusmuodon 68 §:n 3 momentin mukaan
27937: muodostamisessa pyritään lisäämään ehdottamal- määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtio-
27938: la, että eduskunnan olisi oltava koolla hallitusta päivillä tehdystä aloitteesta, otetaan tulo- ja me-
27939: muodostettaessa. Niin ikään ehdotetaan sään- noarvioon ehdollisena. Tasavallan presidentti voi
27940: nöksin vahvistettavaksi se käytännössä noudatettu jättää tällaisen määrärahan vahvistamatta, mikä
27941: menettely, että presidentti hallituksen nimittä- päätös on lopullinen. Tämä mahdollisuus ehdo-
27942: misessä toimii yhteydessä eduskuntaan ja sen eri tetaan korvattavaksi presidentin oikeudella pa-
27943: ryhmiin. Ehdotettu vaatimus ei vaikuttaisi tasa- lauttaa määräraha lyhyen ajan kuluessa tulo- ja
27944: vallan presidentin valtaan ohjata hallitusneuvot- menoarvion allekirjoittamisesta uuteen eduskun-
27945: teluja. Kysymys ei muutoinkaan ole olennaisesta takäsittelyyn. Ehdotus ei merkitsisi käytännössä
27946: 4 1984 vp. - HE n:o 253
27947:
27948: olennaista muutosta. Uudistuksen toteuttamisek- 36 §:n mukainen tiedonantomenettely antaa riit-
27949: si ehdotetaan hallitusmuodon 68 §:n lisäksi tävät muodolliset puitteet tällaiselle luottamuk-
27950: muutettavaksi valtiopäiväjärjestyksen 76 §. sen punninnalle. Edellä mainitun tapauksen li-
27951: Ehdotettujen uudistusten toteuttamiseen liit- säksi on vastanimitetty hallitus myös nykyisen
27952: tyviä näkökohtia käsitellään jäljempänä yksityis- valtiopäiväjärjestyksen voimassaollessa kerran
27953: kohtaisemmin erikseen kunkin asiakokonaisuu- esittänyt ohjelmansa eduskunnalle. Kyseessä oli
27954: den osalta. huhtikuussa 1945 nimitetty Paasikiven III halli-
27955: tus, joka esitti ohjelmansa eduskunnalle valti-
27956: opäiväjärjestyksen 36 §:n mukaisena tiedonanto-
27957: 2. Nykyinen tilanne ja uudistus- na. Eduskunta hyväksyi asiassa yksinkertaiseen
27958: ten perusteet päiväjärjestykseen siirtymisen äänestyksettä. Nou-
27959: datettu menettely oli ehkä siinä määrin poik-
27960: 2.1. Hallituksen muodostaminen keuksellisten olojen sanelema, että sillä ei ollut
27961: myöhempää hallituksenmuodostamiskäytäntöä
27962: 2.1.1. Lainsäädäntö suuntaavaa vaikutusta.
27963:
27964: Hallituksen muodostamista koskeva tämänhet-
27965: kinen säätely petustuslaissa on hyvin suppea. 2.1.3. Uudistuksen toteuttamiseen liittyviä
27966: Hallitusmuodon 36 §:ssä lausutaan: "Valtioneu- niikökohtia
27967: voston jäseniksi, joiden tulee nauttia eduskunnan
27968: luottamusta, kutsuu presidentti ... ''. Menettely, Tasavallan presidentin toimivaltaan liittyen
27969: jota yleensä on noudatettu, on vain käytännön ovat pohdittavina olleet sellaiset tarkistukset,
27970: vakiinnuttama. Sääntelyn väljyyden vuoksi halli- joiden tarkoituksena olisi ministeristön poliittisen
27971: tuksen muodostamisessa noudatetun menettelyn vastuun nykyistä välittömämmän valtiosääntöpe-
27972: muuttaminen ei siten välttämättä vaadi säännös- tusteisen toimivuuden aikaansaaminen.
27973: ten muuttamista. Mainituntaineo tavoite voisi hallituksen muo-
27974: dostamisen osalta merkitä eduskunnan nykyisen
27975: osuuden lisäämistä taikka ainakin sen käytännös-
27976: 2.1.2. JCäytäntö sä nykyisin saaman osuuden varmistamista perus-
27977: tuslain säännöksillä. Tällaisiin tavoitteisiin voi-
27978: Tärkeänä periaatteellisena piirteenä hallituksen daan pyrkiä sekä nimenomaisesti hallituksen
27979: muodostamismenettelyssä on ollut hallitusmuo- muodostamista - siis muodollista nimityspäätös-
27980: don 36 §:n luottamusvaatimuksen tulkitseminen tä edeltävää vaihetta - että nimittämistä välittö-
27981: vakiintuneesti luottamuksen oletuksen mukaises- mästi seuraavaa luottamuksen punnintaa koske-
27982: ti: hallituksen katsotaan nauttivan petustuslain villa säännöksillä.
27983: tarkoittamalla tavalla eduskunnan luottamusta Kuten edellä on mainittu, ei heti nimittämi-
27984: aina siihen saakka, kunnes eduskunta on itse sen jälkeen tapahtuva hallituksen nauttiman
27985: toisin osoittanut. Valtiosäännön ei siis ole katsot- luottamuksen mittaaminen eduskunnassa välttä-
27986: tu vaativan, että eduskunnassa joko ennen halli- mättä edellytä säännöksen ottamista perustusla-
27987: tuksen nimitystä tai heti sen jälkeen punnittaisiin kiin. Kun säännökset jo nykyään tarjoavat mah-
27988: hallituksen nauttima luottamus. Siten myös vä- dollisuuden siihen, että luottamus tuodaan pun-
27989: hemmistöhallitukset ja virkamieshallitukset on nittavaksi heti nimittämisen jälkeen, ja kun pa-
27990: voitu katsoa petustuslaissa asetetun luottamus- kollinen luottamuksen mittaaminen saattaisi
27991: vaatimuksen mukaisiksi. osoittautua liian jäykäksi ja pelkästään vaikeuttaa
27992: Käytännössä on vastanimitetty hallitus vain hallituksen muodostamista, ei esityksessä ehdote-
27993: kerran - Tannerin vähemmistöhallitus vuonna ta nykyisten säännösten uudistamista tältä osin.
27994: 1926 - esittäytynyt eduskunnalle ohjelmansa Hallituksen nimittämistä edeltävän vaiheen
27995: kanssa saadakseen nauttimaosa luottamuksen osalta on esityksessä katsottu aiheelliseksi rajoit-
27996: punnituksi. Tuolloin puhemies kieltäytyi salli- tua sellaisiin uudistuksiin, jotka oletettavasti ei-
27997: masta asiassa keskustelua ja äänestystä. Puhemies vät tosiasiassakaan johda painopisteen olennai-
27998: saattoi ratkaisussaan vedota voimassaolleen val- seen siirtymiseen hallituksen muodostamiseen
27999: tiopäiväjärjestyksen säännöksiin. Normitilanne liittyvässä toimivallan jaossa.
28000: on sittemmin muuttunut sikäli, että nykyisen, Perustuslakiin ei näytä mahdolliselta ottaa
28001: vuonna 1928 säädetyn valtiopäiväjärjestyksen konkreettisia, menettelytavat täsmällisesti osoit-
28002: 1984 vp. - HE n:o 253 5
28003:
28004: tavia säännöksiä hallituksen muodostamisessa vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka muuten tulisivat
28005: käytettävistä tunnusteluista, neuvotteluista, yh- näkyville. Sen jälkeen kun hallitus on jo nimitet-
28006: teydenotoista ja muusta vastaavasta. Perustusla- ty, saattaa sen kaataminen tai hajottaminen olla
28007: kiin sisällytettävien menettelytapaa koskevien tosiasiallisesti paljon vaikeampaa kuin olisi ollut
28008: säännösten tehtävänä voi tässä olla lähinnä vain tietynlaisen hallituksen muodostamisen estämi-
28009: tiettyjen periaatteiden varmistaminen ja koros- nen. Vaikka vaatimus eduskunnan koollaalasta ei
28010: tusten esiintuominen. Periaatteet liittyvät halli- oikeudellisesti vaikutakaan presidentin kompe-
28011: tuksen parlamentaarisen luottamuksen vaatimuk- tenssiin, saattaa sillä olla huomion arvoista mer-
28012: seen ja tämän vaatimuksen riittävään esilletuloon kitystä parlamentarismiin huonosti soveltuvien
28013: jo hallitusta muodostettaessa. Tällainen tausta on hallituksenmuodostamistaimien estäjänä.
28014: lähtökohtana esityksessä ehdotetulle säännöksel-
28015: le, että eduskunnan on oltava koolla hallitusta Koollaolovaatimuksen lisäämisellä perustus-
28016: muodostettaessa, sekä säännökselle, jonka mu- lakiin saattaisi edellä sanotun lisäksi olla yleisem-
28017: kaan presidentin on hallitusta muodostettaessa pääkin merkitystä presidentin ja eduskunnan
28018: kuultava puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä. tehtäviä hallituksen muodostamisessa koskevien
28019: Perustuslaissa ei hallituksen vaihtomahdolli- käsitysten kehittymiselle. Se, että hallitusmuo-
28020: suutta tai mahdollisuutta muutosten tekemiseen don 36 §:n parlamentarismin periaatteen vahvis-
28021: hallituksen kokoonpanossa ole millään tavoin tava säännös on tulkittu luottamuksen oletta-
28022: sidottu eduskunnan koollaoloon tai edes toimin- muksen periaatteen mukaisesti, on käytännössä
28023: takykyisen eduskunnan olemassaoloon. Hallituk- merkinnyt sitä, että eduskunnan tehtävä halli-
28024: sen muodostamiskäytäntöä kokonaisuutena tar- tuksen kokoonpanon määräytymisessä on rajoit-
28025: kastellen tästä tuskin voidaan sanoa olleen tuntu- tunut lähinnä vain jälkeenpäin tapahtuvaan rea-
28026: via haittoja. Käytännössäkin on kuitenkin esiin- goimiseen. Koollaolovaatimuksen säätäminen pe-
28027: tynyt tapauksia, joissa eduskunta ei ole ollut rustuslaissa saattaisi pitkällä tähtäyksellä merkitä
28028: koolla hallitusta muodostettaessa tai sen kokoon- vähäistä sysäystä poispäin tästä korostuksesta.
28029: panoa oleellisesti muutettaessa. Tällaiseen me-
28030: nettelyyn on kohdistettu kritiikkiä. Parlamentaa- Kun koollaolovaatimus liittyy oleellisesti parla-
28031: risessa järjestelmässä voidaan mahdollisuutta, et- mentaarisen luottamusvaatimuksen toteutumi-
28032: tä hallitus vaihdettaisiin tilanteessa, jossa edus- seen, on sitä koskevan säännöksen luonteva paik-
28033: kunta ei ole koolla, pitää joka tapauksessa peri- ka hallitusmuodon 36 §, jonka alussa on nykyi-
28034: aatteellisesti huomiota vaativana. nen parlamentarismin periaatteen toteava sään-
28035: Perustuslakiin otettavaksi ehdotettuun sään- nös. Lisättävässä säännöksessä ei koollaolovaati-
28036: nökseen siitä, että eduskunnan tulee hallitusta musta ole tarvetta ulottaa muihin kuin sellaisiin
28037: nimitettäessä olla koolla, voidaan liittää kahden- vaihdoksiin hallituksessa, joilla voidaan katsoa
28038: laisia tavoitteita. Tärkeintä on, että tällaisella olevan merkitystä hallituksen eduskunnassa naut-
28039: säännöksellä estettäisiin ennakolta sellainen, si- timan luottamuksen kannalta.
28040: nänsä ehkä varsin teoreettiseksi arvioitava mah-
28041: dollisuus, että presidentti esimerkiksi eduskun- Kuten edellä on viitattu, on hallituksen muo-
28042: nan lomalla ollessa nimittäisi eduskunnassa ole- dostamismenettelyyn käytännön pohjalta vakiin-
28043: tettavasti esiintyvät käsitykset sivuuttaen mielei- tunut tapa antaa eduskunnan puhemiehelle ja
28044: sensä hallituksen ja saattaisi sittemmin koolle ryhmille tilaisuus käsitystensä ilmaisemiseen. Vii-
28045: tulevan eduskunnan tällä menettelyllään tapah- me vuosikymmeninä lähes poikkeuksetta nouda-
28046: tuneen tosiasian eteen. Vaikka pelkkä koollaolo- tettu, mutta vain käytännön varassa oleva menet-
28047: vaatimus sellaisenaan ei sisälläkään oikeudellista tely voitaisiin hallituksen mielestä kirjoittaa myös
28048: velvoitetta neuvotteluihin ja neuvottelutulosten perustuslakiin. Muutoksen tavoitteena ei olisi
28049: huomioon ottamiseen, voidaan arvella, että edus- vain edellä tarkoitetun kuulemisen varmistami-
28050: kunnan koolla ollessa presidentti ei hevin voi nen kaikissa tilanteissa, vaan tuollaisen perustus-
28051: nimittää hallitusta ilman keskustelukontakteja lain muutoksen avulla voitaisiin yleisemminkin
28052: eduskuntapiireihin. Eduskunnan ollessa poissa osoittaa perustuslainsäätäjän tahtoa korostaa
28053: paikalta ei uuden hallituksen kokoonpanoa kos- eduskunnan roolia hallituksen muodostamisessa.
28054: kevilla poliittisilla käsityksillä ole normaaleja Tällaisen kuulemissäännöksenkin luonteva sijoi-
28055: mahdollisuuksia konkretisoitua, muotoutua ja tuspaikka on hallituksen muodostamista ja parla-
28056: tulla julkisiksi, ja presidentin haluaman ratkaisun mentarismia koskeva sääntely hallitusmuodon
28057: rinnalla ei tämän vuoksi ehkä esiinny sellaisia 36 §:ssä.
28058: 6 1984 vp. - HE n:o 253
28059:
28060: 2.2. Eduskunnan hajotus Ja hajaannuttaminen 2.2.2. 1Cäytäntö
28061:
28062: Hallitusmuodon voimaantulon jälkeen on ha-
28063: jotusvaaleja ollut seitsemän eli vuosina 1924,
28064: 2.2.1. Lainsäå'dåntö 1929, 1930, 1954, 1962, 1972 ja 1975.
28065: Vuonna 1924 presidentti hajotti eduskunnan
28066: sen vuoksi, että eduskunta oli tullut vajaalukui-
28067: Tasavallan presidentin valtuuksista merkittä- seksi sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryh-
28068: vimpiä on valta määrätä uudet vaalit toimitetta- män vangitsemisen takia. Määräys uusien vaalien
28069: viksi. Tästä oikeudesta ja sen johdosta seuraavasta toimittamisesta annettiin 18 päivänä tammikuu-
28070: menettelystä on säädetty hallitusmuodon 27 §:ssä ta 1924 edellisen vuoden valtiopäivien lopetettua
28071: sekä valtiopäiväjärjestyksen 3 ja 20 §:ssä. Sään- työskentelynsä. Hajaantumispäivää ei tämän
28072: nösten mukaan presidentillä on sekä valta määrä- vuoksi määrätty.
28073: tä uusien vaalien ajankohta että valta tässä yhtey- Vuonna 1929 määrättiin uudet vaalit hallituk-
28074: dessä päättää, milloin istuva eduskunta lopettaa sen ja eduskunnan välillä virkamiespalkoista syn-
28075: toimintansa. Uusien vaalien määräämisvaltaa ei tyneen erimielisyyden vuoksi. Vaalimääräyksen
28076: ole perustuslaissa rajoitettu millään tavoin. Oi- sisältäneessä avoimessa kirjeessä 19 päivältä huh-
28077: keudellista estettä ei siten ole esimerkiksi toistu- tikuuta 1929 määrättiin eduskunta hajaantu-
28078: ville hajotuksille tai hajotuksille milloin tahansa maan ''tänä päivänä''. Kun vaali- ja hajaantu-
28079: vaalikaudella. Vaalimääräys voidaan antaa mistä mismääräys oli ajoitettu niin, että eduskunta oli
28080: syystä tahansa eikä sitä tarvitse perustella. Vaali- jo samana päivänä virallisesti päättänyt keskeyt-
28081: määräystä koskevan päätöksen tekoon ei liity tää istuntonsa kesän ajaksi, ei hajaantumismää-
28082: erityisiä menettelysäännöksiä. Perustuslaissa ei räys varsinaisesti keskeyttänyt istuntokautta.
28083: ole nimenomaisesti säädetty uusien vaalien toi- Vuonna 1930 vaalimääräys annettiin sen vuok-
28084: mittamisen ajankohdasta. Perustuslaissa on kui- si, että niin sanottujen kommunistilakien taakse
28085: tenkin säädetty siitä, milloin vaaleissa valitun ei eduskunnassa ollut saatu kiireelliseksi julista-
28086: eduskunnan on viimeistään kokoonnuttava val- miseen tarvittavaa määräenemmistöä, vaan lait
28087: tiopäiville. Vaalien toimittamiseen liittyviä ajalli- olivat jääneet lepäämään yli vaalien. Hajaantu-
28088: sia rajoituksia aiheuttaa tosiasiassa myös vaalien mismääräyksen osalta toistui vuoden 1929 tilan-
28089: teknillinen aikataulu, joka riippuu lähinnä kan- ne: vaalimääräyksessä 15 päivältä heinäkuuta
28090: sanedustajain vaaleista annetun lain säännöksistä. 1930 määrättiin eduskunta hajaantumaan sama-
28091: na päivänä ja tuona päivänä oli eduskunta jo
28092: ehtinyt päättää työnsä keskeyttämisestä kesälo-
28093: Perustuslain säännöksissä on jätetty presidentin man ajaksi.
28094: määrättäväksi, milloin istuvan eduskunnan on Vuoden 1953 vaalimääräyksen syynä olivat ta-
28095: hajaannuttava. Säännösten sanamuoto ei aseta loudellisten olojen järjestelyä vaikeuttaneet puo-
28096: estettä myöskään sille, että hajaantumispäivää ei lueiden väliset erimielisyydet. Toisin kuin edellä
28097: erikseen määrätä vaalimääräyksen yhteydessä tai mainittujen hajotusvaalien yhteydessä ei nyt pi-
28098: sen jälkeen. Jos presidentti ei hajaantumisesta detty silmällä eduskuntatyön päättymistä viivy-
28099: määrää, jää eduskunnan itsensä varaan, milloin tyksittä, vaan 8 päivänä joulukuuta 1953 anne-
28100: se vaalimääräyksen antamisen jälkeen lopettaa tun vaalimääräyksen yhteydessä määrättiin edus-
28101: työskentelynsä. Jos vaalimääräys on annettu edus- kunta hajaantumaan vasta 29 päivänä maaliskuu-
28102: kunnan työn ollessa keskeytyneenä, eikä hajaan- ta 1954. Eduskunta saattoi siten jatkaa työskente-
28103: tumisesta ole annettu määräyksiä, voi eduskunta lyään uusien vaalien rajaaman toimikautensa lop-
28104: vielä kokoontua jatkamaan työskentelyään. Jos puun, sillä uudet vaalit pidettiin 7 ja 8 päivänä
28105: hajaantumismääräystä ei ole annettu, voi istuva maaliskuuta 1954 ja uusi eduskunta kokoontui
28106: eduskunta siten jatkaa työskentelyään toimikau- 1 päivänä huhtikuuta 1954.
28107: tensa loppuun saakka eli siihen päivään, jolloin Vuonna 1961 määrättiin uudet vaalit sen
28108: vaalipiirien keskuslautakunnat julistavat uusien vuoksi, että niin sanotun noottikriisin yhteydessä
28109: eduskuntavaalien tulokset. Jos eduskunta on ha- pidettiin tarpeellisena vuoden 1962 lakimääräisiä
28110: jaantumismääräyksen mukaisesti hajaantuneena, vaaleja odottamatta parantaa ulkopoliittisesti toi-
28111: se voidaan vallitsevan tulkinnan mukaan saada mintakykyiselle hallitukselle tulevaa parlamen-
28112: koolle vain siten, että tasavallan presidentti kut- taarista tukea eduskunnassa. Hajaantumisen suh-
28113: suu sen ylimääräisille valtiopäiville. teen noudatettiin samantapaista "aikataulua"
28114: 1984 vp. - HE n:o 253 7
28115:
28116: kuin vuoden 1954 hajotusvaaleissa: vaalimääräyk- nen hajotusmääräys enää ollut tarpeen, koska
28117: sessä, joka annettiin 14 päivänä marraskuuta eduskunta itse oli lopettanut istuntonsa.
28118: 1961 määrättiin uudet vaalit toimitettavaksi 4 ja
28119: 5 päivänä helmikuuta 1962, istuva eduskunta
28120: hajaantumaan 17 päivänä helmikuuta 1962 ja
28121: uusi eduskunta kokoontumaan 24 päivänä hel- 2.2.3. Uudistuksen toteuttamiseen ltittyviä
28122: mikuuta 1962. näkökohtia
28123: Vuonna 1971 määrättyjen hajotusvaalien syyksi
28124: esitettiin hallituspuolueiden välinen, erityisesti Hallitus ei ehdota muutoksia itse hajotusvallan
28125: maataloustulokysymyksessä esiintullut jännitys ja ytimeen eli presidentin oikeuteen määrätä uudet
28126: pyrkimys laukaista se sopivasti ajoitetuilla edus- vaalit toimitettaviksi. Uusien vaalien määräämi-
28127: kuntavaaleilla. Määräys uusista vaaleista annettiin sessä presidentti käyttää hänelle perustuslain mu-
28128: 29 päivänä lokakuuta 1971. Sen mukaan oli uu- kaan kuuluvaa oikeutta vedota äänestäjäkuntaan
28129: det vaalit pidettävä 2 ja 3 päivänä tammikuuta uusien vaalien muodossa. Tämän toimivallan
28130: 1972. Määräystä hajaantumisesta ei, kuten yleen- voidaan katsoa luontevasti liittyvän presidentin
28131: sä oli menetelty, annettu vaalimääräyksen yhtey- mahdollisuuksiin toimia valtiollisten solmutilan-
28132: dessä, vaan presidentti antoi hajaantumisesta teiden selvittäjänä. Hajotusvalta voidaan myös
28133: myöhemmin erillisen määräyksen. Hajaantumis- nähdä parlamentaariseen hallitusjärjestelmään
28134: päivän määräämisessä tuli selvästi ilmi pyrkimys kuuluvana oleellisena elementtinä, valtuutena,
28135: eduskuntatyöskentelyn tarkoituksenmukaiseen jota käyttämällä hallitus voi tasapainoittaa parla-
28136: järjestämiseen hajotusvaalien yhteydessä. Uusien mentilla hallitukseen nähden olevia valtuuksia ja
28137: vaalien tuloksen vahvistamispäivä ja samalla van- hallituksen linjan takana olevan kannatuksen
28138: han eduskunnan toimikauden päättymisajan- selvittämiseksi vedota suoraan äänestäjäkuntaan.
28139: kohta olisi kansanedustajain vaaleista annetun
28140: lain mukaan ollut 10 päivänä tammikuuta Toisin kuin uusien vaalien määrääminen edus-
28141: 1972. Kun tulo- ja menoarvion käsittelyn lop- kunnan hajaannuttamisvalta ei samalla tavalla
28142: puun saattamista istuvan eduskunnan toimesta kuulu olennaisiin valtionpäämiehen valtuuksiin.
28143: pidettiin tarkoituksenmukaisena, lykättiin vaali- Valtionpäämiehen vallalle välittömästi katkaista
28144: tuloksen vahvistamatta erityislailla 22 päivään eduskunnan työskentely tuskin voidaan esittää
28145: tammikuuta 1972 saakka. Tämän lain säätämisen yhtä painavia perusteita. Eduskunnan toimivaltaa
28146: jälkeen presidentti 23 päivänä joulukuuta 1971 ja asemaa sekä toisaalta presidentin ja hallituksen
28147: määräsi eduskunnan hajaantumaan 21 päivänä valtuuksia koskevien yleisten käsitysten kanssa
28148: tammikuuta 1972. olisi hyvin sopusoinnussa se, että eduskunta,
28149: jonka toimikauden presidentin määräämät uudet
28150: Tähän mennessä viimeinen määräys uusien vaalit katkaisevat, saa itse harkintansa mukaan
28151: vaalien toimittamisesta annettiin kesällä 197 5. päättää, milloin se ennen uusien vaalien tuloksen
28152: Syynä oli pitkäaikainen, viime vaiheessa erityises- vahvistamista lopettaa työskentelynsä. Myös käy-
28153: ti aluepoliittisten lakien yhteydessä näkynyt kitka tännössä näyttää- kuten edellä on selostettu -
28154: johtavien hallituspuolueiden välillä ja pyrkimys kehitys hajotusvaalien yhteydessä merkinneen ir-
28155: uusilla vaaleilla luoda paremmat edellytykset pit- tautumista hallitusvallan toisenlaisissa oloissa
28156: käjänteisen talouspolitiikan harjoittamiseen. Hal- harjoittamasta puuttumisesta eduskunnan koolla-
28157: litus esitti eronpyyntönsä 29 päivänä toukokuuta oloon ja siirtymistä sen sijaan kohti järjestelyä,
28158: 1975 pyytäen samalla, että määrättäisiin uudet jossa hallitusvalta vain siirtää vaalit toimitettavak-
28159: vaalit. Vaalimääräys annettiin 4 päivänä kesäkuu- si lain määräämää aikaisemmin.
28160: ta 1975 ja siinä edellytettiin uudet vaalit pidettä-
28161: viksi 21 ja 22 päivänä syyskuuta 1975. Samalla Myös äskettäin toteutetussa valtiopäiväjärjes-
28162: todettiin, että eduskunnan on hajaannottava päi- tyksen uudistuksessa (278/83) on pyritty edus-
28163: vänä, joka myöhemmin määrätään. Tällaisen kunnan rationaalisen ja tehokkaan työskentelyn
28164: määräyksen antaminen kävi kuitenkin asiallisesti mahdollistamiseen koko vaalikauden ajan sekä
28165: merkityksettömäksi, kun eduskunta itse päätti siihen, että eduskunta on mahdollisuuksien mu-
28166: 13 päivänä kesäkuuta 1975 välittömästi lopettaa kaan aina toimintakykyinen. Näiden pyrkimysten
28167: työnsä. Syntyneessä tilanteessa presidentti katsoi kanssa sopusoinnussa olisi myös se, että eduskun-
28168: valtioneuvoston pöytäkirjaan 12 päivänä elokuu- ta uusien vaalien määräämistilanteessakin itse
28169: ta 1975 sanelemassaan toteamuksessa, ettei erityi- päättäisi omasta työskentelystään.
28170: 8 1984 vp. - HE n:o 253
28171:
28172: 2.3. Lain vahvistamatta jättäminen välttää jyrkemmän menettelyn eli vahvistamisesta
28173: kieltäytymisen käyttämisen.
28174: 2. 3.1. Lainsäädäntö
28175:
28176: Lain vahvistamista koskevat hallitusmuodon 2.3.2. JCäytäntö
28177: 19 § sekä valtiopäiväjärjestyksen 73, 74 ja 84 §.
28178: Niiden mukaan lain voimaantuleminen edellyt- Mahdollisuus jättää laki vahvistamatta ei ole
28179: tää säännönmukaisesti sitä, että presidentti vah- käytännössä jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Ta-
28180: vistaa lain sellaisena kuin se on eduskunnassa pauksia, joissa laki on jätetty vahvistamatta, on
28181: hyväksytty. Presidentti voi kuitenkin jättää lain vuosina 1919-1982 ollut 64, näistä yli puolet
28182: vahvistamatta (niin sanottu veto-oikeus). Tämä sotien jälkeisenä aikana. Tiettävästi presidentti ja
28183: voi toteutua kahdessa muodossa: presidentti voi valtioneuvosto tai sen enemmistö ovat kaikissa
28184: tehdä nimenomaisen päätöksen siitä, että lakia ei tapauksissa olleet yhtä mieltä veto-oikeuden
28185: vahvisteta tai hän voi pysyttäytyä passiivisena käyttämisestä. Tätä sinänsä ei voida pitää osoi-
28186: vahvistettavaksi toimitetun lain suhteen, jolloin tuksena veto-oikeuden käytön parlamentarisoitu-
28187: lain tietyn määräajan jälkeen katsotaan jääneen misesta. Vahvistamatta jättämistapauksista on
28188: vahvistamatta. Tämä määräaika on kolme kuu- erään selvityksen mukaan 36 koskenut hallituk-
28189: kautta siitä, kun laki on toimitettu presidentille sen esityksen pohjalta hyväksyttyjä lakeja ja 28
28190: vahvistettavaksi. aloitteen pohjalta hyväksyttyjä lakeja. Vahvista-
28191: Jos laki on jätetty vahvistamatta, eduskunta voi matta jättämisen syinä ovat useimmiten olleet
28192: saattaa sen voimaan hyväksymällä sen muutta- tekniset virheet tai puutteellisuudet laissa sekä
28193: mattomassa muodossa vaalien jälkeisillä valtio- valtiontaloudelliset syyt. Kaikkiaan kuudessa ta-
28194: päivillä (veton murtaminen). Presidentin veto- pauksessa on eräänä nimenomaisena syynä veto-
28195: oikeus on siis oikeudellisesti tarkasteltuna oikeuden käyttöön ollut lain virheellinen säätä-
28196: lykkäävä. misjärjestys.
28197: Veto-oikeuden käyttämiselle ei ole säädetty
28198: oikeudellisia rajoja. Veto-oikeus ulottuu siis kaik- Yli 90 prosenttia vahvistamatta jätetyistä laeis-
28199: kiin lakeihin niiden säädöstasosta, vireilletulota- ta on eduskunnassa vaalien jälkeisillä valtiopäivil-
28200: vasta ja sisällöstä riippumatta. Veto-oikeuden lä todettu rauenneiksi. Pääasiallisina syinä ovat
28201: käyttöön ei liity perustelemisvelvollisuutta. Sii- olleet väliin tullut korvaava lainsäädäntö - siis
28202: hen ei myöskään liity mitään pakottavaa menet- saman lainsäädäntökysymyksen JarJestammen
28203: telynormia, joka poikkeaisi presidentin normaa- uuden esityksen tai lakialoitteen pohjalta - sekä
28204: lista päätöksentekomenettelystä. Kuitenkin halli- lakitekniset, esimerkiksi voimaantulosäännöksiin
28205: tusmuodon 19 §:ssä on säädetty, että presidentti liittyvät seikat. Teknisten seikkojen merkitystä
28206: voi pyytää vahvistettavaksi toimitetusta laista lau- raukeamispäätökseen myötävaikuttavana tekijänä
28207: sunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeim- on korostanut se, että valtiopäiväjärjestyksen
28208: malta hallinto-oikeudelta tai molemmilta. Veto- 73 §:n säännöstä vahvistamatta jätetyn lain
28209: oikeuden käytön ja vahvistamatta jätetyn lain muuttamatta hyväksymisestä on käytännössä tul-
28210: vaalien jälkeisen eduskuntakäsittelyn kannalta on kittu hyvin tiukasti. Vain viidessä tapauksessa on
28211: merkittävää se, että hallitus voi antaa samasta eduskunta vaalien jälkeen murtanut presidentin
28212: asiasta uuden lakiesityksen. Jos tämä esitys johtaa veton.
28213: lain säätämiseen, katsotaan vahvistamatta jätetty Vahvistuksen eväämistapauksista seitsemässä
28214: laki rauenneeksi (valtiopäiväjärjestyksen 74 §). on ennen vahvistamista koskeneen päätöksen
28215: Veto-oikeuteen jossakin määrin liittyvä sään- tekemistä hankittu hallitusmuodon 19 §:n mu-
28216: nöstö on hallituksen esityksen peruuttaminen kaisesti korkeimman oikeuden lausunto. Yhdessä
28217: (valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n 3 momentti). Jos näistä tapauksista oli jo esitysvaiheessa hankittu
28218: esitys peruutetaan, on asian käsittely eduskun- korkeimman hallinto-oikeuden lausunto.
28219: nassa lopetettava (eduskunnan työjärjestyksen 54 Käytäntöä voidaan yleisesti luonnehtia niin,
28220: §). Mitään erityistä peruutuksen murtamissään- että useissa tapauksissa on etualalla ollut lähinnä
28221: nöstöä ei ole. Toisaalta on edustajalla mahdolli- kysymys lain säätämisen tekniikasta eikä niinkään
28222: suus tehdä koska tahansa eduskunnan koolla valtioelinten toimivallasta. Toisaalta on selvää,
28223: ollessa aloite asiasta, josta annettu esitys on että veto-oikeuden käytöllä voi olla ja on joissa-
28224: peruutettu. Joissakin tilanteissa hallitus voi käyt- kin tapauksissa ollutkin myös poliittista
28225: tämällä lievempää menettelyä eli peruuttamista merkitystä.
28226: 1984 vp. - HE n:o 253 9
28227:
28228: 2.3.3. Uudistuksen toteuttamiseen liittyviä - kumpikaan edellä mamttuista seikoista ei
28229: näkökohtia edellytä eduskunnalle takaisin toimitetun lain
28230: käsittelemistä vasta vaalien jälkeen,
28231: Veto-oikeuden on varsinkin aikaisemmin kat- - tasapuolisen harkinnan varmistamiseksi
28232: sottu varaavan äänestäjille mahdollisuuden ottaa saattaa olla perusteltua, että lain uusi käsittely
28233: vaaleissa kantaa kysymyksessä olevaan asiaan. eduskunnassa ei tapahdu aivan samassa poliitti-
28234: Tällä mahdollisuudella ei kuitenkaan yleensä ole sessa tilanteessa kuin ehdotuksen hyväksyminen
28235: käytännössä ollut merkitystä. Ajatus äänestäjiin oli tapahtunut,
28236: vetoamisesta on menettänyt merkitystään myös - veto- tai palautusjärjestelyjen yhteydessä on
28237: sikäli, että niissä tilanteissa, joissa vaalikauden syytä säilyttää se joustavuus, mikä käytännössä on
28238: lopulla hyväksytyltä lailta on evätty vahvistus saavutettu korvaavien lakiehdotusten avulla ja
28239: vasta vaalien jälkeen tai joissa kyseinen lakikin että
28240: ehkä on hyväksytty vanhan eduskunnan toimesta - lakien lakiteknisen moitteettomuuden ja
28241: vaalien toimittamisen jälkeen, on perustuslakia käsittelyjärjestyksen valvomisessa on tärkeätä säi-
28242: tulkittu niin, että vahvistamatta jätetty laki on lyttää mahdollisuus käyttää tarvittaessa korkeim-
28243: toimitettava eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi pia oikeusasteita lausunnonantajina.
28244: jo ensimmäisillä vaalien jälkeisillä valtiopäivillä. Edellä sanottujen näkökohtien nojalla esityk-
28245: Äänestäjille varattavan kannanottomahdollisuu- sessä ehdotetaan, että nykyinen mahdollisuus
28246: den sijaan on siten käytännössä tullut käsitys, jättää laki vahvistamatta korvataan mahdollisuu-
28247: jonka mukaan vahvistuskiellossa ja sen murtami- della palauttaa laki eduskuntaan käsiteltäväksi
28248: sessa on kysymys siitä, että laki tulee eduskunnan lyhyehkön määräajan kuluttua.
28249: kahden erilaisen kokoonpanon harkittavaksi. Hallitus on pitänyt asianmukaisena, että vah-
28250: Vahvistamatta jättämisen tavoitteet voidaan vistamista ja palauttamista koskeva säännöstö
28251: käytännössä jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: rakentuisi mahdollisimman suuressa määrin ny-
28252: a) estetään lakiteknisiä virheitä sisältävän lain kyiselle käytännölle. Tämän mukaisesti aikaa
28253: tuleminen voimaan, b) estetään eduskunnassa eduskunnan hyväksymää lakia koskevan päätök-
28254: virheeilisessä järjestyksessä käsitellyn lakiehdotuk- sen tekemiselle olisi kolme kuukautta siitä, kun
28255: sen tuleminen lakina voimaan ja c) estetään laki on eduskunnasta toimitettu vahvistettavaksi.
28256: poliittisista, esimerkiksi valtiontalouteen liittyvis- Tänä aikana presidentti voisi tarvittaessa hankkia
28257: tä syistä hallituksen mielestä epäonnistuneen asiasta ylimpien oikeuksien tai jomman kumman
28258: päätöksen tuleminen lakina voimaan. niistä lausunnon. Tänä aikana olisi myös mah-
28259: dollisuus pyrkiä järjestämään kyseinen asia kor-
28260: Kahta ensiksi mainittua tavoitetta voidaan pi-
28261: vaavalla lakiehdotuksella.
28262: tää poliittisesti verraten neutraaleina. Kolmas
28263: ryhmä sen sijaan on periaatteellisesti vaikeampi, Nykyiseen verrattavaa järjestelyä olisi nouda-
28264: tettava myös tilanteessa, jossa presidentti ei olisi
28265: siinä kun ei ole kysymys virheen korjaamisesta,
28266: vaan perimmiltään poliittisesta erimielisyydestä edellä mainitun ajanjakson kuluessa tehnyt mi-
28267: tään päätöstä. Presidentin katsottaisiin toisin sa-
28268: yhtäältä eduskunnan ja toisaalta tasavallan presi-
28269: noen tuollaisessa tilanteessa jättäneen lain vahvis-
28270: dentin ja vahvistamista koskevan päätöksen val-
28271: mistelevan parlamentaarisen ministeristön välillä. tamatta, mikä samalla merkitsisi sitä, että laki on
28272: palautettava eduskunnalle.
28273: Harkitessaan vahvistamatta jättämistä koskevan Presidentillä tulisi nykyiseen tapaan olla mah-
28274: säännöstön uudistustarvetta ja -vaihtoehtoja hal- dollisuus antaa vahvistamatta jätettyä tai vahvis-
28275: litus on katsonut, että tamatta jätettäväksi aiottua lakia korvaava lakieh-
28276: - valtiosäännössä on edelleen tarpeen säilyt- dotus eduskunnalle. Eduskunnalla olisi vastaavas-
28277: tää mahdollisuus riittävän tehokkaalla tavalla ti nykyiseen tapaan mahdollisuus käsitellä tällai-
28278: torjua lakiteknisesti virheellisten tai väärässä lain- nen ehdotus tai lakialoitteeseen sisältyvä korvaava
28279: säätämisjärjestyksessä käsiteltyjen lakiehdotusten lakiehdotus. Korvaavan lakiehdotuksen hyväksy-
28280: tuleminen lakina voimaan, minen ennen palautetuo lain käsittelyä eduskun-
28281: - eri valtioelinten aseman ja toimivaltasuh- nassa johtaisi nykyiseen tapaan palautetuo lain
28282: teet huomioon ottaen on asianmukaista, että katsomiseen rauenneeksi.
28283: eduskunnan hyväksymät lakiehdotukset, joihin Palautetuo lain eduskuntakäsittelynkin osalta
28284: kohdistuu edellä mainitun kaltaisia epäilyksiä, olisi syytä pyrkiä pysyttäytymään nykyisessä, lä-
28285: toimitetaan takaisin eduskuntaan siellä uudelleen hinnä valtiopäiväjärjestyksen 73 §:ssä osoitetussa
28286: käsiteltäviksi, järjestelyssä. Toisin sanoen kyseinen laki käsitel-
28287: 2 I68301554C
28288: 10 1984 vp. - HE n:o 253
28289:
28290: tatsun ainoassa käsittelyssä valiokunnan mietin- 2.4.2. JCåytäntö
28291: nön pohjalta ja täysistunto päättäisi vain lain
28292: hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lain muutta- Ehdolliset määrärahat ovat muodostaneet var-
28293: miskieltoa ehdotetaan kuitenkin lievennettäväksi sin vähäisen osan valtion tulo- ja menoarvion
28294: siten, että vähäiset teknisiä virheitä koskevat sekä menopuolen kokonaissummasta. Vuosina 1919-
28295: edellisestä hyväksymisestä kuluneen ajan aiheut- 1970 jätettiin ehdollinen määräraha vahvistamat-
28296: tamat muutokset voitaisiin lakiehdotukseen teh- ta vain 70 kertaa ja määrärahat olivat alle prosen-
28297: dä. Kun lain asiasisältöön ei tällöin voitaisi tin valtion tulo- ja menoarvion loppusummasta.
28298: puuttua, ehdotetaan esityksessä, että korjaamis- Vuoden 1970 jälkeen on ehdollisten määräraho-
28299: mahdollisuus voisi koskea lakia sen säätämisjär- jen vahvistamatta jättäminen käynyt entistäkin
28300: jestyksestä riippumatta. harvinaisemmaksi.
28301: On ajateltavissa, että eduskuntaan palautettu
28302: laki voitaisiin käsitellä eduskunnassa välittömästi
28303: tai sitten, että ennen käsittelyä pitäisi kulua jokin 2. 4. 3. Uudistuksen toteuttamiseen liittyviä
28304: aika. Välitöntä käsittelyä puoltaa se, että suuri näkökohtia
28305: osa veto-oikeuden käyttötapauksia on johtunut
28306: erilaisista pienehkäistä teknillisistä seikoista ja Määrärahojen ehdollisuuden poistaminen ei
28307: että niiden yhteydessä taas ei ole syitä asian noudatetun käytännön näkökulmasta olisi mi-
28308: uuden eduskuntakäsittelyn lykkäämiseen. Toi- kään valtiontaloudellisesti merkittävä valtiosään-
28309: saalta jos jokin huomiota herättänyt lakiehdotus tömuutos. Raha-asia-aloitteiden pohjalta hyväk-
28310: palaa eduskuntaan käsiteltäväksi välittömästi sen sytyt määrärahat ovat kuitenkin eduskunnan kan-
28311: varsinaisen hyväksymisen jälkeen, saattaa edus- nalta periaatteessa merkittäviä, koska ne osoitta-
28312: kunnan olla arvovaltasyistä vaikeampi mukautua vat eduskunnan tahdon tietystä valtion tulo- ja
28313: lain korjaamiseen tai sen käsittelyjärjestyksen menoarvion kohdasta päätettäessä.
28314: muuttamiseen tai sen hylkäämiseen kuin olisi Hallitus katsoo, että jonkinlainen mahdolli-
28315: esimerkiksi nykyisen veto-oikeuden piirissä, jossa suus edustajan aloitteesta hyväksytyn määrärahan
28316: lain uusi käsittely kuuluu aina vaalien jälkeen uudelleenkäsittelyyn tulisi säilyttää. Eduskunta-
28317: kokoontuvalle eduskunnalle. käsittelyssähän saattaa tapahtua myös virheitä ja
28318: lisäksi voidaan viitata siihen yleisesti hyväksyttyyn
28319: On tärkeää, että lait tulevat eduskuntaan pa- näkemykseen, että parlamentaarisessa käytännös-
28320: lautettuina mahdollisimman tasapuoliseen har- sä hallituksella tulisi olla keskeinen asema yhteis-
28321: kintaan. Korvaavien lakiehdotusten käyttäminen kuntapolitiikan suunnittelussa ja johtamisessa.
28322: antaa joka tapauksessa mahdollisuuksia kysymyk- Tasavallan presidentin ehdollisen määrärahan
28323: sessä olevan asian nopeaan hoitamiseen. Tämän vahvistamista koskevat päätökset valmistellaan
28324: vuoksi hallitus on päätynyt ehdottamaan, että valtioneuvostossa. Presidentti on ratkaissut kysy-
28325: eduskuntaan palautettu laki voitaisiin ottaa uu- mykset ehdollisen määrärahan vahvistamisesta
28326: delleen käsiteltäväksi lain vahvistettavaksi toimit- valtioneuvoston esityksen mukaisesti. Oikeuskir-
28327: tamisen jälkeen seuraavaksi aikavilla varsinaisilla jallisuudessa on lisäksi todettu, että vahvistamis-
28328: valtiopäivillä. käytännössä ratkaiseva merkitys on valtiovarain-
28329: ministeriön kannanotolla. Yhteiskuntapoliittista
28330: keskustelua herättäneitä vahvistamatta jättämis-
28331: 2.4. Ehdollisen määrärahan vahvistamatta tapauksia on erittäin vähän.
28332: jättäminen
28333: 3. Asian valmistelu
28334: 2.4.1. Lainsäädäntö
28335: Esitys perustuu valtiosäännön tarkistamiskomi-
28336: Hallitusmuodon 68 §:n 3 momentin mukaan tean mietinnössään (komiteanmietintö 1983:49)
28337: määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtio- esittämiin ehdotuksiin tasavallan presidentin toi-
28338: päivillä tehdystä aloitteesta, otetaan tulo- ja me- mivallan tarkistamisesta. Oikeusministeriö pyysi
28339: noarvioon ehdollisena. Tasavallan presidentti voi mietinnöstä lausunnot eduskunnassa edustettui-
28340: jättää määrärahan vahvistamatta. Tämä niin sa- na olevilta puolueilta sekä keskeisiltä talous-
28341: nottu budjettiveto on lopullinen, eikä eduskunta elämän ja työmarkkinoiden järjestöiltä. Lausun-
28342: voi sitä kumota omalla päätöksellään. nonantajat puolsivat yleensä ehdotuksia, joskaan
28343: 1984 vp. - HE n:o 253 11
28344:
28345: ehdotettuja uudistuksia ei pidetty kovinkaan 4. Esityksen organisatoriset Ja
28346: merkittävinä. Puolueista Suomen Kansan De- taloudelliset vaikutukset
28347: mokraattinen Liitto katsoi veto-oikeuden korvaa-
28348: misen osalta, että eduskunnalle palautettu la- Esityksessä ehdotetut uudistukset ovat menet-
28349: kiehdotus olisi voitava heti käsitellä uudelleen. telyllisiä. Niillä ei ole erityisiä organisatorisia tai
28350: Suomen Maaseudun Puolue katsoi, että nykyisen taloudellisia vaikutuksia.
28351: kaltainen veto-oikeus olisi säilytettävä vain niissä
28352: tapauksissa, kun on kysymys perustuslainsäätä-
28353: misjärjestyksen valvonnasta. Suomen Kristillisen 5. Riippuvuus muista esityksistä
28354: Liiton kannan mukaan sen sijaan veto-oikeus
28355: tulisi jättää voimaan. Lausunnot sisältyvät sellai- Eduskunnalle on annettu yhdessä tämän esi-
28356: sinaan oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tyksen kanssa hallituksen esitys tasavallan presi-
28357: julkaisuun n:o 13/1983. dentin vaalitapaa koskevaksi lainsäädännöksi ja
28358: hallituksen esitys laiksi valtiopäiväjärjestyksen
28359: muuttamisesta. Nämä esitykset ovat edellä esite-
28360: tyin tavoin yhteydessä keskenään, joten ne tulisi
28361: käsitellä samanaikaisesti.
28362:
28363:
28364:
28365:
28366: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
28367:
28368: 1. Lakiehdotusten perustelut määräajat on käytännössä laskettu samasta ajan-
28369: kohdasta.
28370: 1.1. Laki Suomen Hallitusmuodon Momentin toiseen virkkeeseen on lisäksi pidet-
28371: muuttamisesta ty tarpeellisena ottaa nimenomainen maininta
28372: vahvistamatta jätetyn lain palauttamisesta edus-
28373: Ehdotetuista muutoksista hallitusmuodon kuntaan. Vahvistamatta jäänyt laki tulisi tosin
28374: 19 §:n muutos koskee lain vahvistamatta jättä- joka tapauksessa toimitettavaksi eduskuntaan
28375: mistä, 27 §:n muutos eduskunnan hajotusta ja uudelleen käsittelyä varten ilman nimenomaista
28376: hajaannuttamista, 36 §:n muutos hallituksen lausumaakin, mutta tällaista mainintaa on pidet-
28377: muodostamisessa noudatettavaa menettelyä sekä ty suotavana jo menettelyyn liittyvän termino-
28378: 68 §:n muutos ehdollisen määrärahan vahvista- logian vakiinnuttamisen vuoksi.
28379: matta jättämistä. Puheena olevaan momenttiin on myös lisätty
28380: 19 §. Ehdotettu siirtyminen järjestelmään, jos- säännös siitä, missä määrin palaotettua lakia
28381: sa lain vahvistamatta jättämisestä seuraa lain voidaan sitä uudelleen käsiteltäessä muuttaa.
28382: palauttaminen eduskuntaan ja sen verraten pian Edellä yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti on
28383: tapahtuva uudelleen käsittely, edellyttää eräitä katsottu, että vahvistamatta jätettyjen lakien suh-
28384: tarkistuksia 19 §:n 2 momenttiin. Momentissa teen nykyisin tiukasti noudatettua muuttamatto-
28385: on nimenomaisesti todettava, milloin vahvista- muutta on syytä lieventää. Eduskunnalla tulisi
28386: matta jätetty laki voidaan ottaa aikaisintaan kä- olla mahdollisuus tehdä palautettuun lakiin sel-
28387: sittelyyn eduskunnassa. Ehdotuksen mukaan uu- laisia vähäisiä korjauksia, jotka ovat tarpeen juuri
28388: delleen käsittely tapahtuisi vahvistettavaksi toi- lain palauttamisen perusteena olleiden teknisten
28389: mittamisen jälkeen seuraavaksi aikavilla varsinai- virheiden oikaisemiseksi. Samoin saattaa olla ai-
28390: silla valtiopäivillä. Vahvistettavaksi toimittamisen heellista antaa mahdollisuus tehdä lakiin muu-
28391: ajankohtana pidettäisiin tällöin sitä päivää, jona toksia, jotka johtuvat lain eduskunnassa hyväksy-
28392: eduskunnan kirjelmä lain hyväksymisestä ja toi- misen ja sen uudelleen käsittelyn välisenä aikana
28393: mittamisesta vahvistettavaksi on kirjattu vastaan- siihen liittyvässä muussa lainsäädännössä tapah-
28394: otetuksi valtioneuvoston kansliassa. Tämä on so- tuneista muutoksista. Kun uudelleen käsiteltävä
28395: pusoinnussa sen kanssa, että pykälän 3 momen- laki tulee eduskunnassa hyväksyttäväksi tai hylät-
28396: tissa ja valtiopäiväjärjestyksen 84 § :ssä tarkoitetut täväksi ainoassa käsittelyssä ja siis yleisestä lain
28397: 12 1984 vp. - HE n:o 253
28398:
28399: sisältöä koskevasta eduskunnan päätöksenteko- mukseen eduskunnan koollaolosta ja eri poliittis-
28400: menettelystä selvästi poikkeavassa menettelyssä, ten ryhmien ja tasavallan presidentin välisestä
28401: on pidetty tarpeellisena, että muuttamismahdol- yhteydenpidosta. Esimerkiksi vain yhden minis-
28402: lisuus jo perustuslain säännöksessä rajataan varsin terin vaihtuminen valtioneuvostossa voisi siten
28403: ahtaalle. Kysymykseen tulisivat lähinnä vain sel- yleensä tapahtua kyseisen puolueen kannanoton
28404: laiset, esimerkiksi johtolauseessa olevia viittauksia mukaisesti ilman laajempia yhteydenpitoja ja
28405: koskevat muutokset, joiden tekemisestä ja sana- ilman, että kysymyksellä eduskunnan koollaolos-
28406: muodosta ei voida olettaa syntyvän erimielisyyt- ta olisi merkitystä. Ehdotetun muutoksen tarkoi-
28407: tä. Kuten viittaus asiasisällön muuttamattomuu- tuksena on sen sijaan nykyistä käytäntöä tuntu-
28408: teen osoittaa, kyseessä olisi siis lähinnä vain lain vasti muuttamatta varmistaa se, että koko halli-
28409: hyväksymisen tiellä olevan lainsäädäntöteknisen tuksen vaihtuessa ja muulloinkin silloin, kun
28410: esteen poistaminen. hallituksen kokoonpanossa tapahtuu hallituksen
28411: 27 §. Esityksessä on lähdetty siitä, että perus- nauttiman parlamentaarisen luottamuksen kan-
28412: tuslakien asianomaisia säännöksiä muutettaisiin nalta mahdollisesti merkittäviä muutoksia, muu-
28413: tässä yhteydessä vain siinä määrin kuin kysymyk- tos tapahtuu niin, että eduskuntapuolueilla on
28414: sessä oleva hajaannuttamisoikeuden poistaminen ollut mahdollisuus ilmaista kantansa asiassa, ja
28415: vaatii. Samalla on kuitenkin mahdollista selkeyt- eduskunta on koolla ja voi siten halutessaan
28416: tää uusien vaalien määräämiseen liittyvää termi- viivytyksettä reagoida kokoonpanaltaan muuttu-
28417: nologiaa sikäli, että myös perustuslain säännök- neen hallituksen olemassaoloon.
28418: sissä voidaan hajottaa-sanaa käyttää viittaamaan Edellytyksen muutoksen merkittävyydestä on
28419: ilman epäselvyyttä vain uusien vaalien määräämi- katsottu olevan riittävän joustava ja ilmaisevan
28420: seen. Tämä vastaisi myös yleistä, hajotusvaaleja samalla riittävän selvästi uudistuksen tarkoituk-
28421: koskevaa kielenkäyttöä. Hallitusmuodossa ole- sen. Merkittäviä muutoksia olisivat tällöin varsi-
28422: vien säännösten osalta on tähän nähden ehdotet- naisten hallituksen vaihdosten lisäksi kaikki ne
28423: tu vain, että hallitusmuodon 27 §:n lopussa valtioneuvoston kokoonpanossa tapahtuvat muu-
28424: vähäisellä sanamuodon muutoksella kytketään tokset, joilla siinä tilanteessa voidaan arvioida
28425: uusien vaalien määrääminen ja eduskunnan ha- olevan merkitystä hallituksen parlamentaarisen
28426: jottaminen käsitteellisesti yhteen. Siten eduskun- aseman kannalta.
28427: nan hajottaminen tarkoittaa uusien vaalien mää- Kun perustuslain eduskuntaa ja parlamentaris-
28428: räämistä. mia koskevat säännökset eivät rakennu puoluei-
28429: 36 §. Myös tämän pykälän osalta on ollut den edustamisen ja puolueilta saadun luotta-
28430: tarkoituksena, että pykälän säännöksiin kajotaan muksen varaan, ei kuulemista koskevaa säännöstä
28431: vain sen verran kuin puheena oleva eduskunnan voida laatia puolueiden edustajien kuulemisen
28432: puhemiehen ja eri ryhmien kuulemista ja edus- pohjalle. Myös viittaus eduskuntaryhmien kuule-
28433: kunnan koollaoloa koskevien säännösten sisällyt- miseen olisi sikäli ongelmallinen, että perustus-
28434: täminen perustuslakiin vaatii. Lisäys on kuiten- laissa ei tunneta lainkaan eduskuntaryhmiä eikä
28435: kin parhaiten tehtävissä, jos pykälän rakennetta niiden asema muutenkaan ole lainsäädännössä
28436: samalla hieman muutetaan. Nykyisessä muodos- vakiintunut. Sen vuoksi on päädytty sanamuo-
28437: saan yhtenä momenttina oleva pykälä ehdotetaan toon ''eduskunnan eri ryhmiä''. Sanamuoto ei
28438: tämän vuoksi jaettavaksi kolmeen momenttiin. virallista eduskuntaryhmiä eikä muodollisesti si-
28439: Tällä tavoin voidaan myös parlamentaarista halli- do kuulemista eduskuntaryhmien toimintaan.
28440: tustapaa koskeva lausuma, joka voimassa olevassa Toisaalta se ei edellytä noudatetun käytännön
28441: laissa on sivulauseena pykälän ensimmäisessä muuttamista. Sanamuodon voidaan katsoa vas-
28442: virkkeessä, sijoittaa erillisenä momenttina koko taavan käytäntöä myös sikäli, että muidenkin
28443: pykälän alkuun. Säännöksen tällä tavoin korostu- (puolueen edustajien) kuin kansanedustajien
28444: neempi esittäminen on paikallaan sen keskeisen osallistuminen käytäviin keskusteluihin sopii sa-
28445: periaatteellisen merkityksen vuoksi. namuodon puitteisiin. Kuulemisen muoto on
28446: Varsinainen uudistus sisältyy ehdotetun pykä- muutoinkin joustavasti järjestettävissä.
28447: län 2 momentin toiseen virkkeeseen, jonka mu- Säännöksen sanamuoto- "muuttuessa" -ei
28448: kaan valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi välittömästi osoita, minä ajankohtana ministerin
28449: muuttuessa on eduskunnan puhemiestä ja eri tai ministerien nimittämiseen nähden kuulemi-
28450: ryhmiä kuultava ja eduskunnan oltava koolla. sen tulisi tapahtua. Tähänastisen käytännön ja
28451: Tarkoituksena ei näin ollen ole sitoa kaikkia momentissa ensimmäisenä virkkeenä olevan, mi-
28452: valtioneuvostossa tapahtuvia muutoksia vaati- nistereiksi kutsumista koskevan säännöksen huo-
28453: 1984 vp. - HE n:o 253 13
28454:
28455: mioon ottaen voidaan kuitenkin pitää säännök- eduskunnan uudelleen käsiteltäväksi on sijoitettu
28456: sen soveltamista ajatellen ongelmattomana sitä, puheena olevaan pykälään täydentämällä sen
28457: että säännöksessä tarkoitettu kuuleminen tapah- 3 momenttia.
28458: tuu osana hallituksen muodostamismenettelyä. Tasavallan presidentin olisi tehtävä päätökset
28459: Säännöksessä on otettu huomioon käytännössä raha-asia-aloitteen johdosta hyväksyttyjen määrä-
28460: vakiintunut menettely myös sikäli, että siinä rahojen vahvistamisesta kuukauden kuluessa sii-
28461: nimenomaisesti edellytetään eduskunnan puhe- tä, kun valtion tulo- ja menoarvio on allekirjoi-
28462: miehen kuulemista. tettu. Vahvistuksen eväämisestä olisi tällöin välit-
28463: Eduskunnan koollaolon suhteen on pidetty tömästi ilmoitettava eduskunnalle, joka mahdol-
28464: perusteltuna, että perustuslakiin otettavassa sään- lisimman nopeasti päättäisi, pysyykö se aikaisem-
28465: nöksessä tyydytään vain lyhyeen ilmaukseen. massa päätöksessään ja siis hyväksyy määrärahan
28466: Koollaolalla tarkoitetaan säännöksessä sitä, että uudelleen, vai asettuuko se kannattamaan tasa-
28467: eduskunta ei ole päätöksellään keskeyttänyt is- vallan presidentin päätöstä määrärahan vahvista-
28468: tuntojaan esimerkiksi kesäloman ajaksi eikä päät- matta jättämisestä. Tasavallan presidentin tulisi
28469: tänyt lopettaa istuntajaan säännönmukaisen vaa- tehdä päätös suhteellisen lyhyessä ajassa, jotta
28470: likauden viimeisillä valtiopäivillä eikä myöskään, eduskunnalle jäisi riittävästi aikaa käsitellä vah-
28471: tasavallan presidentin määrättyä uudet vaalit toi- vistamatta jätetty määräraha toistamiseen asian-
28472: mitettavaksi, sille muualla tässä esityksessä ehdo- omaisen varainhoitovuoden kuluessa niissäkin ta-
28473: tetun toimivallan mukaan päättänyt lopettaa is- pauksissa, jolloin budjetin eduskuntakäsittely on
28474: tuntojaan. Jos eduskunta ei tämän mukaisesti viivästynyt varainhoitovuoden puolelle saakka.
28475: olisi koolla, olisi se istuntokauden keskeytyksen Hallituksen arvion mukaan kuukauden mittainen
28476: aikana kutsutravissa koolle puhemiehen toimes- ajanjakso siitä päivästä, jolloin valtion tulo- ja
28477: ta. Vaalikauden viimeisten valtiopäivien päättä- menoarvio on allekirjoitettu, on riittävän pitkä
28478: misen jälkeen samoin kuin silloin kun eduskunta aika vahvistamatta jättämistä tarkoittavan tasaval-
28479: olisi uusien vaalien määräämisen yhteydessä lo- lan presidentin päätöksen ·valmistelemiseksi.
28480: pettanut istuntonsa jo selvästi ennen vaaleja, olisi Mikäli valtion tulo- ja menoarvioon on hyväk-
28481: eduskunta sen sijaan saatavissa koolle vain yli- sytty useita ehdollisia määrärahoja, tasavallan
28482: määräisten valtiopäivien koolle kutsumisen avul- presidentti voi päättää vahvistamatta jättämisestä
28483: la. Ylimääräisten valtiopäivien koolle kutsumisen kunkin osalta erikseen tai kaikista yhdellä kertaa.
28484: tarve jäisi käytännössä ilmeisesti kuitenkin hyvin Vahvistamatta jätetty määräraha olisi eduskun-
28485: vähäiseksi. Valtiopäiväjärjestystä vastikään muu- nassa otettava käsittelyyn sen varainhoitovuoden
28486: tettaessa (278/ 83) on ylimääräisten valtiopäivien kuluessa, jota tarkoittavaan valtion tulo- ja me-
28487: koollekutsumisaikaa lyhennetty niin, että ne voi- noarvioesitykseen se on raha-asia-aloitteen poh-
28488: vat kokoontua aikaisintaan kolmantena päivänä jalta hyväksytty. Mikäli eduskunta ei ehtisi käsi-
28489: kutsun antamisesta. Valtiopäivien keskeytysten tellä palautettua määräraha-asiaa varainhoitovuo-
28490: osalta on lähdetty siitä, että jos presidentti pyytää den loppuun mennessä, asia raukeaisi ilman
28491: puhemiestä kutsumaan eduskunnan koolle halli- erillistä päätöstä eduskunnassa. Valtiovarainmi-
28492: tuskysymyksen vuoksi, tämä merkitsee puhemie- nisteriön asiana olisi tällaisessa tapauksessa il-
28493: helle oikeudellista velvollisuutta koollekutsumi- moittaa asianomaiselle ministeriölle määrärahan
28494: sen viivytyksettömään suorittamiseen. raukeamisesta. Mikäli taas eduskunta päättää
28495: Kysymys siitä, mitä aikaa hallituksen muutok- toistamiseen hyväksyä määrärahan määrältään ja
28496: sen yhteydessä ehdotettu koollaolovaatimus kos- perustelujen osalta muuttamattomana, asiasta
28497: kee, voinee jäädä käytännön varaan. Erityisesti tiedotetaan eduskunnan kirjelmällä hallitukselle.
28498: uuden hallituksen muodostamisen osalta olisi Eduskuntakäsittelyyn palautettu ehdollinen
28499: kuitenkin pidettävä silmällä sitä ajankohtaa, jol- määräraha käsiteltäisiin niin sanottuna ainoan
28500: loin hallitus on jättänyt eronpyyntönsä. Jos eron- käsittelyn asiana. Asia esiteitäisiin lähetekeskus-
28501: pyyntö johtaa siihen, että hallitus jatkaa toimi- teluun, käsiteltäisiin valmistelevasti valtiovarain-
28502: tusministeristönä ja uuden hallituksen kokoami- valiokunnassa ja päätettäisiin yhdessä käsittelyssä,
28503: nen aloitetaan, olisi eduskunnan oltava koolla tai kuitenkin toisin kuin valtion tulo- ja menoarvio-
28504: se olisi kutsuttava koolle. Samaa voidaan edellyt- esitys sikäli, ettei määrärahaa voitaisi perustelu-
28505: tää tilanteessa, jossa hallitus on saanut eduskun- jen tai määrärahan suuruuden osalta enää valio-
28506: nassa epäluottamuslauseen. kunnan ehdotuksesta tai eduskunnan täysistun-
28507: 68 §. Ehdotetut säännökset vahvistamatta jä- nossa tehdystä ehdotuksesta muuttaa, vaan edus-
28508: tetyn ehdollisen määrärahan palauttamisesta kunta joko uudelleen hyväksyisi tai hylkäisi mää-
28509: 14 1984 vp. - HE n:o 253
28510:
28511: rärahan valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta tai paamaan jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn la-
28512: täysistunnossa tehdystä ehdotuksesta. Kertaalleen kiehdotuksen käsittelyä valtiopäivillä. Ehdotuk-
28513: eduskuntakäsittelyyn palautettuna määrärahaa ei sessa on lähdetty siitä, että 73 §:stä poistetaan
28514: voitaisi toistamiseen palauttaa. eduskunnalle annetun valtiopäiväjärjestyksen
28515: muuttamista koskevan esityksen mukaisesti mai-
28516: ninta vahvistamatta jätettyjen lakien käsittelystä.
28517: 1.2. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 74 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi palaut-
28518: tamista koskeva lisäys samoista terminologian
28519: 20 §. Pykälän 1 momentin nykyinen sanonta vakiinnuttamiseen liittyvistä syistä kuin hallitus-
28520: "on eduskunnan hajaannuttava sinä päivänä, muodon 19 §:n 2 rnomentin toiseen virkkeeseen.
28521: jonka presidentti on julistanut'' on korvattu 76 §. Säännökset vahvistamatta jätetyn määrä-
28522: sanonnalla, joka osoittaa työskentelyn jatkumista rahan uudesta käsittelystä eduskunnassa ehdote-
28523: koskevan päätösvallan tällöin kuuluvan eduskun- taan sijoitettaviksi pykälään uutena 3 momentti-
28524: nalle. Yhdenmukaisesti äskettäin uudistetun val- na. Noudatettavan menettelyn suhteen viitataan
28525: tiopäiväjärjestyksen 19 §:n (278/83) kanssa ehdo- siihen, mitä edellä hallitusmuodon 68 §:n muut-
28526: tetaan tässäkin käytettäväksi sanontaa ''lopettaa tamisen kohdalla on todettu.
28527: istuntonsa''. Jos eduskunnan työ vaalimääräyksen 84 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi vähäi-
28528: antamisen aikana olisi keskeytyneenä, voisi edus- nen, terminologisista syistä johtuva muutos.
28529: kunta ehdotuksen mukaan vaalimääräyksen anta-
28530: misen jälkeenkin kokoontua jatkamaan
28531: istuntoaan joko päivänä, joka keskeytyspäätöksen 2. Tarkemmat säännökset
28532: yhteydessä päätettiin, tai päivänä, joksi puhemies
28533: sen valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n 3 momentin
28534: Ehdollisia määrärahoja koskeva uudistus edel-
28535: nojalla kutsuu koolle. Eduskunnan työskentely
28536: lyttää muutoksia myös Eduskunnan työjärjestyk-
28537: voisi sen oman harkinnan mukaan jatkua sen
28538: seen (3 77183) ja valtion tulo- ja menoarviosta
28539: toimikauden loppuun. Jos eduskunta olisi lopet-
28540: sekä kirjanpidosta annettuun asetukseen (775/
28541: tanut istuntonsa, olisi se, kuten hajaantumaan
28542: 72).
28543: määrätty eduskunta voimassaolevien säännösten
28544: vallitsevan tulkinnan mukaan, saatavissa koolle
28545: vain siten, että presidentti kutsuu eduskunnan
28546: ylimääräisille valtiopäiville. 3. Voimaantulo Ja säätämis-
28547: Momenttia ehdotetaan muutoinkin selvennet- järjestys
28548: täväksi. Momentin toisen virkkeen nykyinen sa-
28549: namuoto, jossa vaaleilla valitun eduskunnan ko- Ehdotetut lait voisivat tulla voimaan pian sen
28550: koontumisajankohta on sidottu eduskunnan jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Myös
28551: "hajottamiseen", on kirjallisuudessa aiheuttanut voimaantulon osalta nyt puheena olevat lakieh-
28552: tulkintaerimielisyyksiä. On katsottu tarkoituksen- dotukset ovat yhteydessä edellä mainittuihin esi-
28553: mukaiseksi, että kokoontuminen vaalien jälkeen tyksiin tasavallan presidentin vaalitapaa koske-
28554: sidotaan säännöksessä vaalimääräyksen antamisen vaksi lainsäädännöksi ja laiksi valtiopäiväjärjes-
28555: ajankohtaan. tyksen muuttamisesta.
28556: 73 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi py- Lakiehdotukset on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
28557: kälä, joka sisällöltään vastaisi hallitusmuodon 19 tyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
28558: §:ään ehdotettuja muutoksia. Selkeyden vuoksi
28559: sääntely on erotettu omaksi pykäläkseen valtio- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
28560: päiväjärjestyksen 73 §: stä, joka koskee myös le- nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
28561: 1984 vp. - HE n:o 253 15
28562:
28563: 1.
28564: Laki
28565: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
28566:
28567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
28568: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 19 §:n 2 momentti, 27 ja 36 § sekä 68 §:n 3 momentti,
28569: näistä 27 § sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (279/83), näin
28570: kuuluviksi:
28571:
28572: 19 §
28573: rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperalSla
28574: Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskun- Suomen kansalaisia. Valtioneuvoston kokoonpa-
28575: ta sen on hyväksynyt. Jollei presidentti lakia non merkittävästi muuttuessa on eduskunnan
28576: vahvista, se on palautettava eduskuntaan. Laki puhemiestä ja eri ryhmiä kuultava ja eduskunnan
28577: tulee ilman vahvistustakin voimaan, jos eduskun- oltava koolla.
28578: ta vahvistettavaksi toimittamisen jälkeen seuraa- Ministerin, joka käsittelee oikeushallintoa kos-
28579: vaksi aikavilla varsinaisilla valtiopäivillä uudes- kevat asiat, sekä vähintään yhden muun ministe-
28580: taan hyväksyy sen asiasisällöltään muuttamatto- rin tulee olla lainoppineita.
28581: mana enemmistöllä annetuista äänistä. Palautet-
28582: tu laki, jota ei hyväksytä, katsotaan rauenneeksi. 68 §
28583:
28584: Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt val-
28585: 27 § tiopäivillä tehdystä aloitteesta, otetaan tulo- ja
28586: Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli- menoarvioon ehdollisena. Presidentti päättää
28587: määräisille valtiopäiville, antaa määräys kansan- määrärahan vahvistamisesta kuukauden kuluessa
28588: edustajain vaalien toimittamisesta, avata valtio- valtion tulo- ja menoarvion allekirjoittamisesta.
28589: päivät ja julistaa säännönmukaisen vaalikauden Jollei määrärahaa vahvisteta, se palautetaan edus-
28590: lopussa eduskunnan työ päättyneeksi siltä vaali- kunnan uudelleen käsiteltäväksi. Eduskunnan
28591: kaudelta sekä määräämällä uudet vaalit toimitet- asiana on lopullisesti päättää määrärahan sisäl-
28592: taviksi hajottaa eduskunta. lyttämisestä valtion tulo- ja menoarvioon.
28593:
28594: 36 §
28595: Valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia edus-
28596: kunnan luottamusta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
28597: Valtioneuvoston jäseniksi kutsuu presidentti kuuta 19
28598: -----
28599:
28600:
28601: 2.
28602: Laki
28603: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
28604:
28605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla
28606: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 20 §:n 1 momentti sekä 74 ja 84 §,
28607: näistä 74 ja 84 § sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83), ja
28608: Iisätäiin lakiin uusi 73 a § ja 76 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä maaliskuuta
28609: 1983 annetussa laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
28610:
28611: 20 § pettaa istuntonsa. Vaalien jälkeen eduskunta ko-
28612: Jos tasavallan presidentti varsinaisten valtiopäi- koontuu varsinaisille valtiopäiville sen kalenteri-
28613: vien aikana määrää uudet vaalit toimitettaviksi, kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa
28614: on eduskunnan päätettävä, minä päivänä se lo- lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua
28615: 16 1984 vp. - HE n:o 253
28616:
28617: vaalimääräyksen antamisen jälkeen, taikka sinä 76 §
28618: aikaisempana päivänä, jonka presidentti on mää-
28619: rännyt. Vahvistamatta jätetty valtion tulo- ja menoar-
28620: vioon sisältyvä määräraha on, sitten kun vahvista-
28621: matta jättämisestä on eduskunnalle ilmoitettu,
28622: 73 a § eduskunnassa uudelleen käsiteltävä ennen varain-
28623: Tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän hoitovuoden loppua. Valtiovarainvaliokunnan
28624: lain käsittely on pantava vireille vahvistettavaksi annettua asiasta mietintönsä on määräraha hy-
28625: toimittamisen jälkeen seuraavaksi aikavilla varsi- väksyttävä muuttamattomana tai hylättävä.
28626: naisilla valtiopäivillä. Asianomaisen valiokunnan
28627: annettua asiasta mietintönsä on laki asiasisällöl- 84 §
28628: tään muuttamattomana hyväksyttävä tai hylättä- Eduskunnan hyväksymä laki toimitetaan tasa-
28629: vä, mistä päätetään äänten enemmistöllä. vallan presidentille vahvistamista ja lakina anta-
28630: mista varten. Jollei presidentti vahvista lakia, on
28631: 74 § lain palauttamisesta ilmoitettava eduskunnalle
28632: Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen tai sen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun laki on
28633: lepäämään jätettäväksi hyväksyminen taikka lain toimitettu presidentille. Jos eduskunta ei silloin
28634: vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta halli- ole koolla, on ilmoitus tehtävä eduskunnalle sen
28635: tuksen esitystä eikä tekemästä eduskunta-aloitet- kokoonnuttua.
28636: ta asiassa, jota lakiehdotus tai laki koskee. Jos
28637: eduskunta tällaisen esityksen tai eduskunta-aloit- Tämä laki tulee v01maan päivänä
28638: teen johdosta on hyväksynyt asiasta uuden lain, kuuta 19
28639: katsotaan lepäämään jäänyt lakiehdotus tai vah-
28640: vistamatta jätettynä eduskuntaan palautettu laki
28641: rauenneeksi.
28642:
28643:
28644: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
28645:
28646:
28647: Tasavallan Presidentti
28648: MAUNO KOIVISTO
28649:
28650:
28651:
28652:
28653: Oikeusministeri Christoffer Taxell
28654: 1984 vp. - HE n:o 253 17
28655:
28656: Liite
28657:
28658: 1.
28659: Laki
28660: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
28661:
28662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
28663: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 19 §:n 2 momentti, 27 ja 36 § sekä 68 §:n 3 momentti,
28664: näistä 27 § sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (279/ 83 ), näin
28665: kuuluvaksi:
28666:
28667: Voimassa oleva laki Ehdotus
28668:
28669: 19 §
28670:
28671: Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskun- Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskun-
28672: ta sen on hyväksynyt. Jollei presidentti lakia ta sen on hyväksynyt. Jollei presidentti lakia
28673: vahvista, tulee se ilman vahvistustakin voimaan, vahvista, se on palautettava eduskuntaan. Laki
28674: jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan tulee ilman vahvistustakin voimaan, jos eduskun-
28675: hyväksyy sen muuttamattomana enemmistöllä ta vahvistettavaksi toimittamisen jälkeen seuraa-
28676: annetuista äänistä. Muussa tapauksessa on laki vaksi alkavrlla varsinaisilla valtiopäivrllä uudes-
28677: katsottava rauenneeksi. taan hyväksyy sen asiasisällöltään muuttamatto-
28678: mana enemmistöllä annetuista äänistä. Palautet-
28679: tu laki, jota ei hyväksytä, katsotaan rauenneeksi.
28680:
28681:
28682: 27 § 27 §
28683: Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli- Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli-
28684: määräisille valtiopäiville, antaa määräys kansan- määräisille valtiopäiville, antaa määräys kansan-
28685: edustajain vaalien toimittamisesta, avata valtio- edustajain vaalien toimittamisesta, avata valtio-
28686: päivät ja julistaa säännönmukaisen vaalikauden päivät ja julistaa säännönmukaisen vaalikauden
28687: lopussa eduskunnan työ päättyneeksi siltä vaali- lopussa eduskunnan työ päättyneeksi siltä vaali-
28688: kaudelta sekä määrätä uudet vaalit toimitettavik- kaudelta sekä määräämällä uudet vaalit toimitet-
28689: si ja hajoittaa eduskunta. taviksi hajottaa eduskunta.
28690:
28691: 36 § 36 §
28692: Valtioneuvoston jäseniksi, joiden tulee nauttia Valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia edus-
28693: eduskunnan luottamusta, kutsuu presidentti re- kunnan luottamusta.
28694: hellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Valtioneuvoston jäseniksi kutsuu presidentti
28695: Suomen kansalaisia. Sen ministerin, jonka käsi- rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä
28696: teltäviä oikeushallintoa koskevat asiat ovat, sekä Suomen kansalaisia. Valtioneuvoston kokoonpa-
28697: vähintään yhden muun ministerin tulee olla non merkittävästi muuttuessa on eduskunnan
28698: lainoppineita. puhemiestä ja en· ryhmiä kuultava ja eduskunnan
28699: oltava koolla.
28700: Ministerin, joka käsittelee oikeushallintoa kos-
28701: kevat asiat, sekä vähintään yhden muun ministe-
28702: rin tulee olla lainoppineita.
28703:
28704: 68 § 68 §
28705:
28706: Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt vai- Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt vai-
28707:
28708:
28709: 3 168301554C
28710: 18 1984 vp. - HE n:o 253
28711:
28712: Voimassa oleva laki Ehdotus
28713: tiopäivillä tehdystä aloitteesta, otetaan tulo- Ja tiopäivill.ä tehdystä aloitteesta, otetaan tulo- ja
28714: menoarvioon ehdollisena. menoarviOon ehdollisena. Presidentti päättää
28715: määrärahan vahvistamisesta kuukauden kuluessa
28716: valtion tulo- ja menoarvion allekirjoittamisesta.
28717: jollei määrärahaa vahvisteta, se palautetaan edus-
28718: kunnan uudelleen käsiteltäväksi. Eduskunnan
28719: asiana on lopullisesti päättää määrärahan sisällyt-
28720: tämisestä valtion tulo- ja menoarvioon.
28721:
28722:
28723:
28724: Tämä laki tulee voimaan päivänä·
28725: kuuta 19
28726:
28727:
28728:
28729: 2.
28730: Laki
28731: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
28732:
28733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla
28734: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 20 §:n 1 momentti sekä 74 ja 84 §,
28735: näistä 74 ja 84 §sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83), ja
28736: lisätään lakiin uusi 73 a §ja 76 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä maaliskuuta 1983
28737: annetussa laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
28738:
28739: Voimassa oleva laki Ehdotus
28740:
28741: 20 § 20 §
28742: Jos tasavallan presidentti varsinaisten valtiopäi- Jos tasavallan presidentti varsinaisten valtiopäi-
28743: vien aikana määrää uudet vaalit toimitettaviksi, vien aikana määrää uudet vaalit toimitettaviksi,
28744: on eduskunnan hajaannuttava sinä päivänä, jon- on eduskunnan päätettävä, minä päivänä se lo-
28745: ka presidentti on julistuttanut. Siinä tapauksessa pettaa istuntonsa. Vaalien jälkeen eduskunta ko-
28746: on eduskunnan uusien vaalien jälkeen taas ko- koontuu varsinaisille valtiopäiville sen kalenteri-
28747: koonnuttava varsinaisille valtiopäiville sen kalen- kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa
28748: terikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua
28749: lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua ha- vaalimääräyksen antamisen jälkeen, taikka sinä
28750: joittamisen jälkeen, taikka sinä aikaisempana aikaisempana päivänä, jonka presidentti on mää-
28751: päivänä, jonka presidentti on määrännyt. rännyt.
28752:
28753:
28754: 73 a §
28755: Tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän
28756: lain käsittely on pantava vireille vahvistettavaksi
28757: toimittamisen jälkeen seuraavaksi alkavzlla varsi-
28758: naisilla valtiopäivzllä. Asianomaisen valiokunnan
28759: annettua asiasta mietintönsä· on laki asiasisällöl-
28760: tään muuttamattomana hyväksyttävä tai hylättä-
28761: vä, mistä päätetään äänten enemmistöllä.
28762: 1984 vp. - HE n:o 253 19
28763:
28764: Voimassa oleva laki Ehdotus
28765: 74 § 74 §
28766: Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen tai sen Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen tai sen
28767: lepäämään jätettäväksi hyväksyminen taikka lain lepäämään jätettäväksi hyväksyminen taikka lain
28768: vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta halli- vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta halli-
28769: tuksen esitystä eikä tekemästä eduskunta-aloitet- tuksen esitystä eikä tekemästä eduskunta-aloitet-
28770: ta asiasta, jota lakiehdotus tai laki koskee. Jos ta asiassa, jota lakiehdotus tai laki koskee. Jos
28771: eduskunta tällaisen esityksen tai eduskunta-aloit- eduskunta tällaisen esityksen tai eduskunta-aloit-
28772: teen johdosta on hyväksynyt asiasta uuden lain, teen johdosta on hyväksynyt asiasta uuden lain,
28773: katsotaan lepäämään jäänyt lakiehdotus tai vah- katsotaan lepäämään jäänyt lakiehdotus tai vah-
28774: vistamatta jäänyt laki rauenneeksi. vistamatta jätettynä eduskuntaan palautettu laki
28775: rauenneeksi.
28776:
28777: 76 §
28778: Vahvistamatta jätetty valtion tulo- ja menoar-
28779: vioon sisältyvä määräraha on, sitten kun vahvista-
28780: matta jättämisestä on eduskunnalle zlmoitettu,
28781: eduskunnassa uudelleen käsiteltävä ennen varain-
28782: hoitovuoden loppua. Valtiovarainvaliokunnan
28783: annettua asiasta mietintönsä on määräraha hy-
28784: väksyttävä muuttamattomana tai hylättävä.
28785:
28786: 84 § 84 §
28787: Eduskunnan hyväksymä laki toimitetaan tasa- Eduskunnan hyväksymä laki toimitetaan tasa-
28788: vallan presidentille vahvistamista ja lakina anta- vallan presidentille vahvistamista ja lakina anta-
28789: mista varten. Jollei presidentti vahvista lakia, on mista varten. Jollei presidentti vahvista lakia, on
28790: tästä ilmoitettava eduskunnalle neljän kuukau- lain palauttamisesta ilmoitettava eduskunnalle
28791: den kuluessa siitä, kun laki on toimitettu presi- neljän kuukauden kuluessa siitä, kun laki on
28792: dentille. Jos eduskunta ei silloin ole koolla, on toimitettu presidentille. Jos eduskunta ei silloin
28793: ilmoitus tehtävä eduskunnalle sen kokoonnuttua. ole koolla, on ilmoitus tehtävä eduskunnalle sen
28794: kokoonnuttua.
28795:
28796: Tämä laki tulee vozmaan päivänä
28797: kuuta 19
28798: 1984 vp. - HE n:o 254
28799:
28800:
28801:
28802:
28803: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtiopäiväjärjestyksen
28804: muuttamisesta
28805:
28806:
28807:
28808:
28809: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28810:
28811: Esityksessä ehdotetaan lakiehdotusten lepää- kaksi vuotta voimassa olevia määräaikaislakeja.
28812: määnjättämisaikaa muutettavaksi siten, että la- Kyseisessä järjestyksessä käsiteltävä lakiehdotus
28813: kiehdotus jää lepäämään lepäämäänjättämispää- voisi tarkoittaa ulkomaankaupan, ulkomaan
28814: töstä toiseksi seuraaviin varsinaisiin valtiopäiviin. maksuliikenteen, hintojen, vuokrien ja palkkojen
28815: Tästä säännöstä poiketen lakiehdotus jäisi kuiten- sekä korkojen ja osinkojen valvontaa ja säännös-
28816: kin vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä nykyi- telyä.
28817: seen tapaan lepäämään ensimmäisiin kansan- Ehdotuksen mukaan tällaista lakiehdotusta ei
28818: edustajain vaalien jälkeen pidettäviin varsinaisiin saisi jättää eikä hyväksyä jätettäväksi lepäämään.
28819: valtiopäiviin. Näin muutettu lepäämäänjättämis- Jos siis lakiehdotuksen tarkoittama asia koskee
28820: aika vastaisi varsin hyvin sitä aikaa, jonka lakieh- perustuslakia, olisi lakiehdotus hyväksyttävissä
28821: dotukset ovat käytännössä keskimäärin olleet le- saman vaalikauden aikana päätöksellä, jota on
28822: päämässä. kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa anne-
28823: Lepäämäänjättämissäännöstöä ehdotetaan tuista äänistä.
28824: myös tarkistettavaksi siten, että lakiehdotuksen Esityksessä ehdotetaan valtiopäiväjärjestykseen
28825: uudessa käsittelyssä on mahdollista korjata ehdo- myös uutta viittaussäännöstä. Sen mukaan voi-
28826: tuksen muotovirheitä ja tehdä muuttuneiden daan poikkeuksellisia oloja varten lailla säätää
28827: olojen vaatimia teknisiä korjauksia ehdotukseen perustuslaeista sellaisia poikkeuksia kuin perus-
28828: sen asiasisältöä kuitenkaan muuttamatta. Tämä tuslainsäätämisjärjestyksessä käsitellyllä lailla on
28829: mahdollisuus koskisi sekä lepäämään jätettyä että säädetty. Viittaus tarkoittaa myöhemmin edus-
28830: lepäämään jätettäväksi hyväksyttyä lakiehdotusta. kunnalle annenavaan hallituksen esitykseen
28831: Lisäksi esityksessä ehdotetaan luotavaksi käsit- poikkeusolojen valmiutta koskevaksi lainsäädän-
28832: telyjärjestys sellaista lakiehdotusta varten, joka nöksi sisältyvää puitelakia ja sen nojalla annetta-
28833: sisältää säännökset kansantaloutta uhkaavan va- via erillisiä valmiuslakeja.
28834: kavan häiriön lieventämiseksi välttämättömästä Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
28835: talouselämän valvonnasta ja säännöstelystä. Eh- niin pian kuin tasavallan presidentti on vahvista-
28836: dotettu käsittelyjärjestys koskee vain enintään nut eduskunnan hyväksymän lain.
28837:
28838:
28839:
28840:
28841: 4384007290
28842: 2 1984 vp. - HE n:o 254
28843:
28844:
28845:
28846:
28847: SISÄLLYSLUETTELO
28848:
28849: Sivu Sivu
28850: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.2.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöste-
28851: lylait............................... 12
28852: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . . 3 2. 2. 3. Erilliset valmiuslait . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
28853: 1. 1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.3. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
28854: 1.1.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättämi- 2.3.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättämi-
28855: nen................................ 3 nen................................ 13
28856: 1.1.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöste- 2. 3. 2. Taloudelliset valvonta- ja säännöste-
28857: lylait............................... 4 lylait............................... 14
28858: 1.1. 3. Erilliset valmiuslait . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
28859: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutuk-
28860: 1.2.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättämi- set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
28861: nen................................ 5
28862: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . 14
28863: 1.2.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöste-
28864: lylait............................... 6 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.......... 15
28865: 1. 2. 3. Erilliset valmiuslait . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
28866: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
28867: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu............. 8
28868: 2.1. Nykyinen tilanne.......................... 8 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
28869: 2.1.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättämi- 3. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
28870: nen................................ 8
28871: 2.1.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöste- LAKITEKSTI. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
28872: lylait............................... 9 Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta....... 19
28873: 2. 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
28874: 2.2.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättämi- LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
28875: nen................................ 12 Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
28876: 1984 '1'· - HE n:o 254 3
28877:
28878:
28879:
28880:
28881: YLEISPERUSTELUT
28882:
28883:
28884: 1. Esityksen yhteiskunnallinen heuttaa sen, että vaalikauden alussa lepäämään
28885: merkitys jätetyn lakiehdotuksen ratkaiseva käsittely lyk-
28886: käytyy todennäköisesti usealla vuodella. Näin
28887: 1.1. Tavoitteet pitkä viivytys voi olla haitaksi yhteiskunnan ta-
28888: vanomaiselle kehittämiselle lainsäädäntötoimin.
28889: 1.1.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen Siksi esityksessä ehdotetaan lakiehdotusten lepää-
28890: määnjättämisaikaa lyhennettäväksi niin, ettei eh-
28891: Lakiehdotusten käsittelytapa eduskunnassa dotuksen uusi käsittely lykkäänny välttämättä
28892: maaraytyy ensi sijassa valtiopäiväjärjestyksen vaalien yli. Uudistuksen yhteydessä tulee huoleh-
28893: säännösten mukaan. Näiden ylimmänasteista val- tia siitä, ettei lakiehdotusten lepäämässäoloaika
28894: tiollista päätöksentekoa järjestävien säännösten myöskään vaalikauden vaihtuessa pitene nykyi-
28895: tulee vastata vaatimuksia, joita nykyaikaisessa sestä.
28896: yhteiskunnassa kohdistetaan lakien säätämiseen. Lepäämäänjättämissäännöstö on silloin tällöin
28897: Lakiehdotusten käsittelyjärjestys on hallituksen käytännössä johtanut siihen, että lepäämään jä-
28898: mielestä yleisesti ottaen osoittautunut varsin tar- tettyä tai valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 1 mo-
28899: koituksenmukaiseksi. Valtiopäiväjärjestys antaa mentin mukaista perustuslainsäätämisjärjestystä
28900: mahdollisuuden esimerkiksi käsitellä lakiehdo- noudatettaessa lepäämään jätettäväksi hyväksyt-
28901: tukset eduskunnassa hyvinkin nopeasti. Tämä on tyä lakiehdotusta ei ole voitu eduskunnassa hy-
28902: tärkeä seikka jouduttaessa säätämään äkillisesti väksyä, vaikka enemmistö asiallisesti ottaen on-
28903: esiin tulleiden tilanteiden vaatimia lakeja. Val- kin ollut hyväksymisen kannalla. Tämä on johtu-
28904: tiosäännön mukainen mahdollisuus jättää sisäl- nut lepäämäänjättämissäännöstön sellaisesta va-
28905: löltään jo hyväksytty lakiehdotus lepäämään yli kiintuneesta tulkinnasta, jonka mukaan lepää-
28906: vaalien merkitsee kuitenkin tuntuvaa keinoa ly- mässä ollutta lakiehdotusta ei saa enää vaalien
28907: kätä lainsäädännön voimaantuloa tai estääkin se. jälkeen tapahtuvassa käsittelyssä muuttaa millään
28908: Lepäämäänjättämissäännöstön tätä vaikutusta te- tavoin.
28909: hosti vuonna 1955 toteutettu vaalikauden piden- Tulkinnan mukaisesti ei ole pidetty mahdolli-
28910: täminen nelivuotiseksi. sena korjata lepäämässä olleen lakiehdotuksen
28911: Hallituksen käsityksen mukaan ei ole aihetta teknisluonteisia virheitä tai muotovirheitä, vaan
28912: uudenlaiseen arvioon lepäämään jättämisen alku- lakiehdotus on jouduttu hylkäämään, mikäli sii-
28913: peräisenä tarkoituksena olleesta lainsäädännön nä on tällaisia virheitä ollut. Samoin lakiehdotus
28914: lykkäämisen tarpeellisuudesta. Myöskään sisällöl- on hylätty, jos muu lainsäädäntö on muuttunut
28915: tään jo hyväksytyn lakiehdotuksen lepäämään ehdotuksen lepäämässäoloaikana siten, ettei eh-
28916: jättämiseen vaadittavan määrävähemmistön suu- dotus enää vastaa muuttunutta oikeustilaa. Kos-
28917: ruutta ei tässä yhteydessä ehdoteta muutettavak- ka lepäämäänjättämissäännöstön tällainen vaiku-
28918: si. Tosin on huomattava, että lepäämäänjättämis- tus ei hallituksen käsityksen mukaan ole asialli-
28919: mahdollisuus merkitsee poikkeusta parlamentaa- sesti perusteltavissa, esityksessä ehdotetaan sään-
28920: riselle järjestelmälle ominaisesta enemmistöperi- nöstöä tarkistettavaksi niin, että lepäämään jätet-
28921: aatteesta. tyä ja jätettäväksi hyväksyttyä lakiehdotusta voi-
28922: Lepäämäänjättämismahdollisuuden tarkoitus- daan uudessa käsittelyssä teknisesti korjata, mut-
28923: perien saavuttamiseksi ei hallituksen mielestä ta ehdotuksen asiasisältöä ei saa muuttaa. Tämän
28924: nykyoloissa ole välttämätöntä, että lepäämään mahdollisuuden ulottaminen myös valtiopäivä-
28925: jätetyn lakiehdotuksen uusi käsittely siirtyy aina järjestyksen 67 §:n 1 momentin mukaisesti lepää-
28926: yli vaalien. Ajan lyhentäminen olisi omiaan lie- mään hyväksyttyihin lakiehdotuksiin on perustel-
28927: ventämään lepäämäänjättämissäännöstön poik- tua, koska enemmistöpäätöksellä tapahtuvan le-
28928: keuksellisuutta enemmistöperiaatteen kannalta. päämään hyväksymisen jälkeen varsinaisen pää-
28929: Nykyisenlaisena lepäämäänjättämissäännöstö ai- töksenteon tulee tapahtua määräenemmistöllä.
28930: 4 1984 vp. - HE n:o 254
28931:
28932: 1.1. 2. Taloudelliset valvonta- ja säännöstelylait lään olevan muutoksen vaikutuksista talous-
28933: elämässä. Edellä mainituista syistä tässä esitykses-
28934: Suomen kaltaisessa kehittyneessä teollisuusyh- sä käsitellään taloudellisia valvonta- ja säännöste-
28935: teiskunnassa, jonka kansantaloudelle ulkomaan- lylakeja.
28936: kaupalla on huomattavan suuri merkitys, saate- Suomessa on oikeastaan koko itsenäisyyden
28937: taan joutua ulkopuolisista syistä monenlaisiin ajan ollut voimassa pysyviksi tai määräaikaisiksi
28938: talouselämän häiriöihin. Talouselämän herkkyyt- säädettyjä lakeja, jotka ovat talouselämän häiriö-
28939: tä tässä suhteessa osoittaa se, että ulkomaankau- tilanteissa tavalla tai toisella säännöstelleet hyö-
28940: pan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on dykkeiden tuotantoa, jakelua, luovutusta, tuon-
28941: viime aikoina vaihdellut neljänneksestä kolman- tia ja vientiä sekä hintoja ja palkkoja.
28942: nekseen. Suurissa teollisuusvaltioissa ulkomaan- Säännöstelylait ovat yleensä olleet luonteeltaan
28943: kaupan vastaava osuus on yleensä ollut huomat- niin sanottuja valtuuslakeja, joilla säännöstelystä
28944: tavasti pienempi. päättäminen on jätetty hallitukselle. Koska tällai-
28945: Suomen viennin ja tuonnin rakenne korostaa sen valtuutuksen on katsottu poikkeavan hallitus-
28946: talouseläman alttiutta ulkoisten muutosten vai- muodon 2 §:ään pohjautuvasta ylimpien valtio-
28947: kutuksille. Vientimme on huomattavassa määrin elinten toimivallanjaosta, on lait jouduttu säätä-
28948: sellaisten tuotteiden varassa, joiden kysyntä ja mään valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisessa
28949: hinnat maailmanmarkkinoilla vaihtelevat keski- perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Vaikeutettua
28950: määräistä enemmän. Tuounistamme taas suurin säätämisjärjestystä on edellyttänyt myös se, että
28951: osa kohdistuu raaka-aineisiin ja erilaisiin tuotan- säännöstelytoimenpiteet ovat merkinneet omista-
28952: totarvikkeisiin, joiden hinnat ovat olleet häilyviä. jan käyttövapauden sellaista rajoittamista, joka
28953: Ulkomaankaupan suuri kansantaloudellinen on vastoin hallitusmuodon 6 § :ssä turvattua
28954: merkitys johtuu siitä, että kotimainen tuotanto omaisuudensuojaa. Tiukimmillaan, lähinnä so-
28955: on talouselämän monilla aloilla riippuvainen dan aikana alkanut ja sen päätyttyäkin jatkunut
28956: tuontiraaka-aineista. Tuonnin rahoittamiseksi säännöstely on merkinnyt suoranaista omaisuu-
28957: tarvitaan suunnilleen samansuuruista vientiä. den luovutusvelvollisuutta.
28958: Kotimaisen tuotannon ylläpitäminen edellyttää Valtuuslakien käyttäminen talouselämän sään-
28959: niin ollen sitä, että maan ulkomainen maksuval- nöstelyssä on merkinnyt muun ohella sitä, että
28960: mius on kunnossa. Vientitulojen saamiseksi on eduskunnan osuus tällaisessa lainsäädäntötyössä
28961: vientituotteiden aseman maailmanmarkkinoilla on rajoittunut valtuutuksen antamiseen hallituk-
28962: oltava kilpailukykyinen. Esimerkiksi kansainväli- selle säännöstelyn yksityiskohtaiseksi järjestämi-
28963: sen hintatason vakava häiriintyminen Suomen seksi sekä hallituksen päätösten jälkivalvontaan.
28964: keskeisten vienti- tai tuontitavaroiden osalta saat- Noudatettu käytäntö on ymmärrettävissä sään-
28965: taa johtaa Suomen maksutasevaikeuksiin. nöstelylakien kiireellisen luonteen tähden. La-
28966: Suomen omin toimenpitein ei ole mahdollista kiehdotuksia valmisteltaessa ei ehkä ole vielä
28967: ohjata maailmantaloudessa vaikuttavia seikkoja ja ollut asiallisia edellytyksiä ottaa yksityiskohtaises-
28968: estää niiden haitallisia muutoksia tai suoranaisten ti kantaa siihen, millaisia säännöstelytoimenpitei-
28969: kansainvälisten häiriöiden syntymistä. Siksi onkin tä tarvitaan tietyn häiriön lieventämiseksi, vaan
28970: tarpeellista pyrkiä valtionsisäisin toimenpitein toimista päättäminen on jouduttu jättämään hal-
28971: hillitsemään ja lieventämään tällaisista muutok- lituksen tehtäväksi siinä vaiheessa, jolloin häiriön
28972: sista kansantaloudelle aiheutuvia haittavaikutuk- tunnusmerkit ovat jo havaittavissa.
28973: sia. Koska kansainvälisten häiriöiden vaikutukset Tähän mennessä harjoitetusta säännöstelystä
28974: saattavat heijastua välittömästi Suomen talous- saadut kokemukset antavat kuitenkin hallituksen
28975: elämään, on häiriön haittoja korjaaviin toimenpi- käsityksen mukaan mahdollisuuden lisätä edus-
28976: teisiin yleensä voitava ryhtyä nopeasti. kunnan osuutta päätöksenteossa silloin, kun ta-
28977: Valtiovallan toimenpiteet taloudellisten häi- louselämän säännöstely osoittautuu välttämättö-
28978: riöiden aiheuttamien haittojen lieventämiseksi mäksi keinoksi lieventää vakavaa kansantaloudel-
28979: merkitsevät yleensä taloudellisen toiminnan jon- lista häiriötä. On sinänsä tärkeää, että eduskun-
28980: kinasteista säännöstelyä. Säännöstelyn lisäksi nan asema päätettäessä talouselämän säännöstele-
28981: saattaa kysymykseen tulla talouselämän valvonta. misestä häiriötilanteissa voisi muodostua sellai-
28982: Yleensä valvonta ja säännöstely kietoutuvat toi- seksi kuin hallitusmuodon 2 § yleisellä tasolla
28983: siinsa. Valvontaa voidaan harjoittaa kuitenkin edellyttää. Eduskunnan asema korostuu ja sen
28984: myös itsenäisenä vaiheena esimerkiksi pyrittäessä merkitys tällaisessa päätöksenteossa lisääntyy, mi-
28985: saamaan tietoja maailmanmarkkinoilla meneil- käli lailla suoraan säädetään riittävän yksityiskoh-
28986: 1984 vp. - HE n:o 254 5
28987:
28988: taisesti säännöstelystä. Säännöstelyä merkitsevien taa sen, että talouselämän säännöstelyn lainsää-
28989: toimenpiteiden periaatteellinen tärkeys puoltaa dännöllisessä toteuttamisessa olisi kaksi vaihtoeh-
28990: myös sitä, että säännöstely saatetaan voimaan toa. Yhtäältä voitaisiin ehdotettua käsittelyjärjes-
28991: lailla. tystä noudattaen säätää suoraan lailla valvonnasta
28992: Säännöstelykäytännön pohjalta on tietoja eri ja säännöstelystä. Toisaalta olisi aiempaan tapaan
28993: toimenpiteiden käyttökelpoisuudesta ja soveltu- mahdollista säätää lailla näiden seikkojen jäävän
28994: vuudesta esiin tulevissa talouselämän erilaisissa hallituksen päätettäväksi.
28995: häiriötilanteissa. Jos lisäksi taloudellinen säännös-
28996: telylaki säädetään tiettyä jo havaittavissa olevaa
28997: häiriötilannetta varten, voidaan kokemustietoa 1.1.3. Erilliset valmiuslait
28998: hyväksi käyttäen säätää suoraan lailla riittävän
28999: yksityiskohtaisesti säännöstelyn sisällöstäkin tar- Eduskunnalle myöhemmin annettava hallituk-
29000: vitsematta jättää säännöstelytoimenpiteitä halli- sen esitys poikkeusolojen valmiutta koskevaksi
29001: tuksen päätettäväksi. lainsäädännöksi sisältää ehdotuksen laiksi poik-
29002: Tällainen säännöstelylaki voi käytännössä kos- keuksellisten olojen edellyttämästä varautumises-
29003: kea pelkästään kyseisen häiriötilanteen vaatimia ta ja valmiuslainsäädännön yleisistä perusteista.
29004: kertaluonteisia säännöstelytoimenpiteitä, eikä Lakiehdotuksessa tulee olemaan säännös, jonka
29005: lailla olisi laajempaa ajallista ulottuvuutta. Siksi mukaan kyseiseen lakiin perustuvat erilliset val-
29006: sellaisen lain tulee olla määräaikainen, eikä se saa miuslait voidaan säätää tavallisessa lainsäätämis-
29007: olla voimassa tarpeettoman pitkään. Hallituksen järjestyksessä, vaikka ne sisältävät poikkeuksia
29008: käsityksen mukaan yleensä riittää, että säännöste- ylimpien valtioelinten perustuslakien mukaisista
29009: lyä ylläpidetään yksittäisessä häiriötilanteessa toimivaltasuhteista ja kansalaisten perusoikeuk-
29010: enintään kaksi vuotta. sista.
29011: Koska säännöstelyn toteuttamiseksi tarvittavat Hallituksen käsityksen mukaan on pyrittävä
29012: toimenpiteet sisältönsä takia yleensä vaativat pe- siihen, että valtiopäiväjärjestykseen sisältyvät tar-
29013: rustuslainsäätämisjärjestyksen noudattamista, oli- vittavat säännökset erilaisten lakiehdotusten kä-
29014: si tähän vaikeutettuun järjestykseen turvaudutta- sittelystä eduskunnassa. Koska edellä selostettu
29015: va nykytilan vallitessa silloinkin, kun suoraan lainsäädännöllinen järjestely on tarkoitettu pysy-
29016: lailla säädetään säännöstelytoimenpiteistä. Tällai- väisluonteiseksi, on säädössystemaattisesti perus-
29017: sen eduskunnan asemaa sinänsä korostavan lain teltua sijoittaa valtiopäiväjärjestykseen tämän jär-
29018: säätäminen vaatisi nykyisin noudatettavien pää- jestelyn toteava säännös.
29019: töksentekosääntöjen kannalta niin ollen yhtä
29020: suurta määräenemmistöä kuin sellaisen taloudel-
29021: lisen valtuuslain säätäminen, jolla valvonnasta ja 1.2. Keinot
29022: säännöstelystä päättäminen uskottaisiin hallituk-
29023: selle. 1. 2.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen
29024: Eduskunnan merkityksen lisääminen talous-
29025: elämän säännöstelyä tarkoittavassa päätöksenteos- On olemassa kaksi toisistaan periaatteellisesti
29026: sa edellyttää hallituksen käsityksen mukaan lain- eroavaa vaihtoehtoa toteuttaa lakien lepäämään-
29027: säätämismenettelyä koskevia erityisjärjestelyjä. jättämisajan lyhentäminen niin, ettei ehdotuksen
29028: Niillä on pyrittävä siihen, että valvonnan ja käsittely ehdottomasti siirry yli vaalien. Yhtäältä
29029: säännöstelyn sisältöä koskevan lain säätämistä on mahdollista säätää nimenomainen määräaika,
29030: helpotetaan valtuuslain säätämiseen nähden. Esi- jonka kuluttua lepäämään jätetty lakiehdotus
29031: tyksessä ehdotetaan luotavaksi käsittelyjärjestys, otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Tämä eräänlai-
29032: jota olisi noudatettava silloin, kun eduskunta nen odotusaika saattaisi olla esimerkiksi kaksitois-
29033: lainsäädäntövaltaansa käyttäen lain muodossa ta kuukautta. Toinen tapa on säätää, että lakieh-
29034: päättää, millä tavoin tietyssä häiriötilanteessa dotus jää lepäämään tiettyihin valtiopäiviin. Hal-
29035: taloudellisia toimintoja valvotaan ja säännöstel- litus on asettunut jälkimmäisen vaihtoehdon
29036: lään. Tämä käsittelyjärjestys koskisi vain sellaisia kannalle, koska eduskuntatyö oleellisin osin jä-
29037: lakiehdotuksia, jotka sisältävät säännökset talous- sentyy juuri valtiopäivien mukaan.
29038: elämän valvonta- ja säännöstelytoimenpiteistä ja Lepäämään jättämisen käytännön merkitys
29039: jotka ovat voimassa enintään kaksi vuotta. riippuu keskeisesti lepäämäänjättämisajan pituu-
29040: Kyseisen käsittelyjärjestyksen käyttöön ottami- desta. Jos lepäämään jättäminen lykkäisi lakieh-
29041: nen soveltamisedellytyksiltään rajattuna aiheut- dotuksen ratkaisevan käsittelyn lepäämäänjättä-
29042: 6 1984 vp. -- liE n:o 254
29043:
29044: mispäätöstä ensinnä seuraaviin varsinaisiin valtio- väksyttyä lakiehdotusta voidaan korjata teknises-
29045: päiviin, voisi lakiehdotuksen lepäämässäoloaika ti, on tehtävissä valtiopäiväjärjestyksen 73 §:ää
29046: jäädä niin lyhyeksi, että säännöstöllä ei olisi sille muuttamalla. Tätä lainkohtaa joudutaan muut-
29047: alun alkaen tarkoitettua merkitystä. Mikäli sen tamaan lepäämäänjättämisajan uudistamisenkin
29048: sijaan lakiehdotus jäisi lepäämään seuraavien var- takia.
29049: sinaisten valtiopäivien jälkeen pidettäviin valtio-
29050: päiviin, lepäämässäoloaika ylittäisi yhden kalen-
29051: terivuoden mutta ei yleensä kahta. Mahdollisuus 1.2.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöstelylait
29052: lainsäädännön lykkäämiseen tämän pituiseksi
29053: ajaksi olisi käytännön lainsäädäntötyössä varsin Harkittaessa keinoja, joilla voitaisiin muuttaa
29054: merkittävä seikka ja säilyttäisi lepäämäänjättä- määräaikaisia säännöstelytoimenpiteitä tarkoitta-
29055: missäännöstön alkuperäisen tarkoituksen. Toi- vien lakiehdotusten käsittelyjärjestystä valtiosään-
29056: saalta tällöin lepäämässäoloaika ei voisi muodos- nön mukaisiin nykyisiin käsittelytapoihin verrat-
29057: tua kohtuuttoman pitkäksi, koska vaalikauden tuna, on aiheellista kiinnittää huomiota säännös-
29058: kaksien ensimmäisten valtiopäivien aikana lepää- telylakien kiireelliseen luonteeseen. Tämä omi-
29059: mään jätetyt lakiehdotukset olisi mahdollista kä- naisuus tulee korostetusti esille esityksessä tarkoi-
29060: sitellä uudelleen vielä saman vaalikauden aikana. tetuissa tilanteissa, koska kysymys on määräaikai-
29061: Siksi lepäämään jätetyt lakiehdotukset saattavat sesta ja tietyn vakavan kansantaloudellisen häiriö-
29062: tulla nykyistä useammin asiallisesti käsiteltäviksi tilanteen johdosta säädettävästä laista. Ellei täl-
29063: lepäämässäoloajan kuluttua, koska tuon ajan ly- laista lakia kyetä säätämään nopeasti, menettävät
29064: hentyminen mahdollisesti vähentää tarvetta an- lainsäädäntötoimet merkityksensä. Jos lakiehdo-
29065: taa niin sanottuja korvaavia lakiehdotuksia lepää- tus jää lepäämään, ei aiotulla lailla voida puuttua
29066: mään jätettyjen tilalle. näköpiirissä olevaan taloudelliseen häiriöön. Tar-
29067: Lisäksi on syytä huomata, että lakiehdotuksen koitetunlaisia säännöstelylakiehdotuksia varten
29068: lepäämässäoloaika tällaisen säännön mukaan vas- kehitettävän käsittelyjärjestyksen tulisikin sisältää
29069: taisi sangen hyvin sitä, millaiseksi lepäämässäolo- sen takeet, että lakiehdotus ei voi jäädä lepää-
29070: aika on käytännössä muodostunut nykyisten mään.
29071: säännösten perusteella. Vuosina 1919--1968 le- Lakiehdotus saattaa nykyisin jäädä lepäämään
29072: päämään jätettyjen lakiehdotusten lepäämässä- joko siksi, että vähintään kolmasosan eduskun-
29073: oloajan keskipituus oli näet kuusitoista kuukaut- nan jäsenistä käsittävä vähemmistö äänestää sen
29074: ta. Tämän ajanjakson jälkeen on lepäämässäolo- lepäämään, tai siksi, että perustuslainsäätämisjär-
29075: aika ollut keskimäärin noin kaksi vuotta. jestyksessä käsiteltävä lakiehdotus hyväksytään
29076: Hallitus ehdottaakin lakiehdotusten lepää- enemmistöpäätöksellä lepäämään yli vaalien.
29077: määnjättämisaikaa lyhennettäväksi siten, että la- Hallituksen käsityksen mukaan on tarpeen estää
29078: kiehdotus jää lepäämään seuraavien varsinaisten säännöstelvn toteuttamista tarkoittavan lakiehdo-
29079: valtiopäivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin val- tuksen lepäämään jääminen siitä riippumatta,
29080: tiopäiviin. Uudistus on toteutettavissa muutta- kummasta mainitusta syystä on kysymys. Tosin
29081: malla valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti. käytännössä perustuslainsäätämisjärjestykseen si-
29082: Lakiehdotuksen lepäämässäoloaika ei vaalikau- sältyvällä lakiehdotuksen hyväksymisellä lepää-
29083: den taitekohdassakaan saisi pidentyä siitä, miksi mään on oleellisempi merkitys, koska säännöste-
29084: se muodostuisi nykyisen säännöksen mukaan. lytoimenpiteiden säätäminen yleensä vaatii tä-
29085: Siksi on kiinnitettävä huomiota lepäämään jättä- män vaikeutetun järjestyksen noudattamista.
29086: misen jälkeen mahdollisesti toimitettujen kan- Kuitenkin myös tavallisessa järjestyksessä sää-
29087: sanedustajain vaalien vaikutukseen pääsäännön dettäviin lakeihin kohdistuva lepäämäänjättämis-
29088: mukaista lepäämäänjättämisaikaa lyhentävänä kielto on tarpeen, jotta säännöstely voitaisiin
29089: seikkana. Esityksen mukaan lakiehdotus jääkin toteuttaa oikeassa suhteessa talouselämässä vallit-
29090: vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä lepäämään sevaan häiriöön ja sen mahdollisiin muutoksiin
29091: ensimmäisiin vaalien jälkeen pidettäviin varsinai- nähden. On näet mahdollista, että määräaikaisen
29092: siin valtiopäiviin. Näin vältetään se, että vaali- säännöstelyn vallitessa ilmenee aihetta keventää
29093: kauden loppupuolella lepäämään jätetyn lakieh- säännöstelyä tietyin osin esimerkiksi taloudellisen
29094: dotuksen lepäämässäoloaika pitenisi nykyises- häiriön lievennyttyä jossakin suhteessa. Säännös-
29095: tään. telyn keventäminen muuttamalla määräaikaista
29096: Lepäämäänjättämissäännöstön tarkistaminen säännöstelylakia on yleisten lainsäädäntöperiaat-
29097: siten, että lepäämään jätettyä ja jätettäväksi hy- teiden mukaan toteutettavissa tavallisessa lainsää-
29098: 1984 vp. - HE n:o 254 7
29099:
29100: däntöjärjestyksessä, vaikka säännöstely1_1 alunpe- järjestyksestä, on asianmukaista rajata tarkoin
29101: rin toteuttanut laki olisikin säädetty vaikeutetus- tämän menettelyn käyttöala.
29102: sa järjestyksessä. Olisi epäj~hdoJ?-mukaist~.' jos Ehdotetulla tavalla olisi mahdollista käsitellä
29103: vähemmistö voisi jättää tällaista lievennysta tar- vain ehdotukset laeiksi, jotka ovat voimassa enin-
29104: koittavan muutoslain lepäämään. tään kaksi vuotta. Pidemmäksi ajaksi säädettävät
29105: Esityksessä ehdotetaankin, että lakiehdotusta, lait ja pysyvät lait jäisivät käsiteltäviksi nykyiseen
29106: joka sisältää säännökset vakavissa häiriötil~nt~~~sa tapaan. Käsittelyjärjestystä sovellettaisiin vain sel-
29107: välttämättömistä talouselämän valvonta- Ja saan- laiseen lakiehdotukseen, joka koskee kansan-
29108: nöstelytoimenpiteistä ja joka on voimassa enin- taloutta uhkaavan vakavan häiriön lieventämisek-
29109: tään kaksi vuotta, ei saa jättää eikä hyväksyä si välttämätöntä valvontaa tai säännöstelyä. La-
29110: jätettäväksi lepäämään. Tällaisest~ käsi~telyjärjes kiehdotuksen tulee siis koskea tiettyä häiriötä ja
29111: tyksestä ehdotetaan säädettäväksi valtioJ?.äiväJär- sen johdosta toimeenpantavaa valvontaa ja ~ä~n
29112: jestykseen lisättävässä uudessa 67 a §:ssa. nöstelyä. Mikäli halutaan varautua pysyvästi tie-
29113: tynlaisiin häiriötilanteisiin, on asiaa koskeva la-
29114: Kielto hyväksyä lakiehdotusta lepäämään viit-
29115: kiehdorus käsiteltävä tavanomaiseen tapaan. La-
29116: taa tapauksiin, joissa la_ki~h~o~ukse~ ~ark?~ttama kiehdotuksen tarkoittamien toimenpiteiden tulee
29117: asia koskee perustuslakia Ja JOissa siksi ollSl n~m myös olla sillä tavoin välttämättömiä, että ilman
29118: datettava valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n mukaista niitä ei voida lieventää uhkaavasta vakavasta
29119: perustuslainsäätämisjärjestystä. Maini~tu kielto häiriöstä muuten aiheutuvia haittoja.
29120: kohdistuu kyseisen pykälän 1 momentissa säädet-
29121: Lakiehdotuksen tapauskohtaisuuteen liittyy
29122: tyyn menettelryn, jonka mukaan lakie~dotuk~en oleellisesti se, että lakiehdotuksen tulee sisältää
29123: lopullinen käsittely tapahtuu vasta uusien ~aalien
29124: säännökset valvonnasta ja säännöstelystä. Siksi
29125: jälkeen. Koska kyseisen .67 §:n 2 momentiss.a on ehdotettu käsittelyjärjestys ei soveltuisi sellaisen
29126: säädetty menettelystä, JOka anta.a ~~dolhsuu lakiehdotuksen käsittelyyn, joka. kylläkin liittyy
29127: den käsitellä lakiehdotus lopullisesti JO saman kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieven-
29128: vaalikauden aikana, saattaisi pelkästään lepää-
29129: tämiseen mutta joka tarkoittaa hallituksen val-
29130: mään hyväksymisen estävä sääntely jätt~ä epäse~
29131: tuuttamista päättämään toimenpiteistä. Tällai-
29132: väksi mikä merkitys 67 §:n 2 momentm mukai-
29133: nen valtuuslaki olisi säädettävä valtiopäiväjärjes-
29134: sella 'nopeutetulla menettelyllä on. ~iksi. e~~o.~~ tyksen 67 § :n mukaisessa järjestyksessä.
29135: russa 67 a §:ssä on syytä mmenom~Isesu saataa:
29136: Taloudellisen toiminnan valvonnan ja säännös-
29137: että tarkoitetunlaista säännöstelylakiehdotusta ei
29138: telyn luonteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mitä
29139: tarvitse julistaa kiireelliseksi vaan että lakiehdotus
29140: seikkoja valvonta- ja säännöstelytoimenpiteet voi-
29141: on hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä p~ätök
29142: vat koskea. Ulkomaankaupan suuren kansan-
29143: sellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kol-
29144: taloudellisen merkityksen vuoksi aiheuttavat
29145: masosaa annetuista äänistä.
29146: tuonnin ja viennin voimakkaat muutokset her-
29147: Tällä tavoin tulee kiistattomaksi, että tapauk- kimmin taloudellisia häiriöitä.
29148: sissa, joissa as.ia k'?sk~e perus~uslakia, 6? a.J.? Hallituksen käsityksen mukaan tuontiin, vien-
29149: mukainen käsittelyJärJestys poikkeaa valtiOpalVa- tiin ja ulkomaan maksuliikenteeseen kohdistuva
29150: järjestyksen 67 §:n 1 ja 2 momentin säännöksistä, valvonta ja säännöstely ovatkin perustoimenpitei-
29151: koska yhtäältä lakiehdotusta ei voida hyväksyä tä, joiden avulla voidaan lieventää kansantaloutta
29152: lepäämään yli vaalien_ja toisaal~a lak~eh?otus on uhkaavia ulkoisia häiriöitä. Siksi näitä toimenpi-
29153: käsiteltävä saman vaalikauden aikana JUlistamatta teitä tarkoittavien lakiehdotusten käsittelyn tulisi
29154: ehdotusta kiireelliseksi. Päätöksenteossa tällöin olla mahdollista ehdotetussa järjestyksessä.
29155: vaadittava määräenemmistö on kuitenkin sama Taloudelliset häiriöt voivat ilmetä myös hinta-
29156: kuin 67 §:n edellyttämä määräenemmistö. Tässä ja kustannustason voimakkaina muutoksina. Ne
29157: esityksessä ehdotettll; käs~ttelyjärjesty? ~~o~?.s~uu saattavat olla peräisin ulkomaankaupan alalla
29158: näin ollen samanlaiseksi kUin valuopaivaJaqes- tapahtuvista muutoksista ja niitä voidaan jossain
29159: tyksen 69 §:n 1 momentissa säädettr me~ettely, määrin ehkäistä säännöstelemällä vientiä ja tuon-
29160: jota noudatetaan käsiteltäess.ä kansam~älisen so- tia.
29161: pimuksen voimaan saattaft_liSta tarkOittavaa la- Häiriö saattaa kuitenkin olla syiltään ja vaiku-
29162: kiehdotusta silloin, kun asia koskee perustusla- tuksiltaan sellainen, että pelkkä viennin tai tuon-
29163: kia. nin säännöstely ei ainakaan yksistään riitä turvaa-
29164: Koska ehdotettu käsittelyjärjestys poikkeaa val- maan vakaata kustannustasoa. Tällöin on mah-
29165: tiosäännön mukaisesta tavanomaisesta käsittely- dollisesti välttämätöntä pyrkiä lieventämään häi-
29166: 8 1984 vp. - HE n:o 254
29167:
29168: riötä säännöstelemällä hinta- ja kustannuskehi- 2. Nykyinen tilanne ja astan val-
29169: tykseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja. Siksi mistelu
29170: esityksessä ehdotetaan, että myös hintojen ja
29171: vuokrien säännöstelyä tarkoittava lakiehdotus on 2.1. Nykyinen tilanne
29172: käsiteltävissä kyseisessä järjestyksessä. Koska toi-
29173: saalta palkoilla on huomattava merkitys hintata- 2.1.1. Lakiehdotuksen lepäåmaän jättäminen
29174: son kannalta, on palkkojen ja hintojen säännös-
29175: telyä tarkoittavien lakiehdotusten oltava käsitte- Lakiehdotus, joka käsitellään tavallisessa lain-
29176: lyjärjestyksen suhteen samassa asemassa. Koska säätämisjärjestyksessä, voidaan kolmannessa kä-
29177: myös erilaiset pääomatulot muokkaavat kustan- sittelyssä kansanedustajan ehdotuksesta äänestää
29178: nuskehitystä, olisi niitä voitava säännöstellä kan- lepäämään. Lakiehdotus jää lepäämään yli vaa-
29179: santalouden vakavissa häiriöissä samalla tavalla lien, jos sen jälkeen kun lakiehdotus on ensin
29180: kuin hintoja ja palkkoja. Siksi ehdotetaan, että yksinkertaisella enemmistöllä hyväksytty, vähin-
29181: erilaisten korkojen samoin kuin osinkojen sään- tään kolmannes eduskunnan kaikista jäsenistä
29182: nöstelyä tarkoittava lakiehdotus käsitellään ehdo- äänestää lepäämään jättämistä tarkoittavan ehdo-
29183: tetussa järjestyksessä. tuksen puolesta. Lepäämään jätetty lakiehdotus
29184: otetaan uuteen käsittelyyn ensimmäisillä uusien
29185: On aihetta erikseen tähdentää, että arvioitaessa eduskuntavaalien jälkeen aikavilla varsinaisilla
29186: hinta- tai palkkasäännöstelyn välttämättömyyttä valtiopäivillä, jolloin lakiehdotus voidaan hyväk-
29187: kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieven- syä muunamattomassa muodossaan yksinkertai-
29188: tämiskeinona on asianmukaisesti otettava huo- sella enemmistöllä annetuista äänistä.
29189: mioon tähänastisten maataloustulolakien mukai- Valtaosa eduskunnassa hyväksyttävistä tavalli-
29190: seen hallituksen ja maataloustuottajajärjestöjen sista laeista on selostetun lepäämäänjättämissään-
29191: väliseen neuvottelumenettelyyn perustuva maata- nöksen soveltamisalan piirissä. Poikkeuksen muo-
29192: loustulojärjestelmä sekä työmarkkinajärjestöjen dostavat vain uuden ja lisätyn veron säätämistä
29193: sopimusvapaus. Esityksessä tarkoitettuun sään- tarkoittavat lakiehdotukset, kansanedustajan
29194: nöstelyyn voitaisiinkin hallituksen käsityksen mu- palkkiolait, kansainvälisen sopimuksen voimaan-
29195: kaan turvautua näiden menettelyjen alaisissa saattamiseen liittyvät lait, ylimääräisillä valtiopäi-
29196: asioissa vain silloin, jos neuvottelu- tai sopimus- villä käsiteltävät lait sekä virkamiesten työtaiste-
29197: ratkaisuun ei ole päästy taikka jos ratkaisu olisi lun kieltävät lait.
29198: olennaisesti ristiriidassa vakavan taloudellisen Vuodesta 1919 vuoden 1982 valtiopäiviin saak-
29199: häiriön lieventämiseen tähtäävien muiden keino- ka on kaikkiaan 89 lakiehdotusta jätetty lepää-
29200: jen kanssa. mään. Näistä lakiehdotuksista hiukan yli puolet
29201: - 46 lakiehdotusta - hylättiin vaalien jälkeises-
29202: sä uudessa käsittelyssä. Lakiehdotuksista 23 kat-
29203: sottiin rauenneeksi ja 20 hyväksyttiin vaalien
29204: 1.2.3. Erilliset valmiuslait
29205: jälkeen.
29206: Tapausten määrä ei osoita lepäämäänjättämis-
29207: Erillisten valmiuslakien säätämisjärjestystä kos- saannoston kokonaisvaikutusta. Eduskunnassa
29208: keva säännös on aiheellista lisätä valtiopäiväjär- toimivat suurehkot vähemmistöt voivat käyttää
29209: jestykseen samalla kertaa kun siihen ehdotetaan lepäämäänjättämismahdollisuutta myös painos-
29210: lisättäväksi säännökset eräiden taloudellisten val- tuskeinona hallitusryhmiä vastaan. Kun riittävän
29211: vonta- ja säännöstelylakien käsittelyjärjestyksestä. suuri vähemmistöryhmittymä eduskunnassa uh-
29212: Esityksessä ehdotetaan, että erillisten valmiusla- kaa jättää lepäämään hallituksen tietyn esityksen,
29213: kien säätäruisjärjestys todetaan valtiopäiväjärjes- on tästä yleensä seurauksena neuvotteluja halli-
29214: tykseen lisättävän 67 a §:n 2 momentissa. tuksen ja tuon ryhmittymän välillä. Näissä neu-
29215: votteluissa sovitaan vähemmistöä tyydyttävistä
29216: Momentissa mainittaisiin, että poikkeuksellisia muutoksista hallituksen ehdottamaan lakiin, jol-
29217: oloja varten voidaan lailla säätää perustuslaeista loin lepäämään jättämisestä luovutaan. Näin siis
29218: sellaisia poikkeuksia kuin valtiopäiväjärjestyksen eduskunnan vähemmistö saa lakiin tarkoituksen-
29219: 67 §:n mukaisesti eli perustuslainsäätämisjärjes- mukaisina pitämiään muutoksia tai joitakin mui-
29220: tyksessä hyväksytyllä lailla on säädetty. Säännös ta etuja ja hallitusryhmittymä joutuu tyytymään
29221: olisi luonteeltaan yksinomaan toteava eikä se lakiin sellaisessa muodossa, jota se ei pidä par-
29222: muuttaisi nykyistä tilannetta. haana mahdollisena.
29223: 1984 vp. - HE n:o 254 9
29224:
29225: Lepäämään jätettyjen lakiehdotusten keski- töksellä lakiehdotuksen kolmannessa käsittelyssä
29226: määräinen lepäämässäoloaika on vaihdellut jon- ja sitten hyväksytään lopullisesti kahden kolmas-
29227: kin verran eri ajanjaksoina. Seuraavassa asetel- osan enemmistöllä uusien eduskuntavaalien jäl-
29228: massa esitetään lepäämässäoloajan keskipituus keisillä ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä.
29229: laskettuna lepäämäänjättämisäänestyksestä seu- Lakiehdotus voidaan kuitenkin hyväksyä kiireelli-
29230: raavalla vaalikaudella tehtyyn lopulliseen hyväk- seksi kansanedustajan tai valiokunnan ehdotuk-
29231: symis- tai hylkäämispäätökseen. Sellaisiin lepää- sesta kolmannessa käsittelyssä. Kiirelliseksi julis-
29232: mään jätettyihin lakiehdotuksiin ei ole kiinnitet- tamiseen vaaditaan viiden kuudesosan enemmis-
29233: ty huomiota, jotka on korvattu uudella lailla. tö. Tämän jälkeen sama lakiehdotus voidaan
29234: Vuodet Keskimääräinen välittömästi uudessa äänestyksessä hyväksyä lo-
29235: lepäämässäoloaika pullisesti kahden kolmasosan enemmistöllä.
29236: Tällä hetkellä on voimassa joukko lakeja, joi-
29237: 1920-1929 1 vuosi 7 kuukautta den nojalla talouselämän säännöstely on mahdol-
29238: 1930-1945 1 vuosi 3 kuukautta lista.
29239: 1946-1955 11 kuukautta Sotatilasta annetun lain (303 130) nojalla, eten-
29240: 1956-1968 1 vuosi 5 kuukautta kin sen 4 luvun säännösten perusteella voidaan
29241: 1969-1982 2 vuotta 1 kuukausi talouselämää säännöstellä hyvinkin jyrkästi. Lain
29242: soveltamisen edellytyksenä kuitenkin on, että
29243: valtakunta tai sen osa on julistettu sotatilaan.
29244: 2.1.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöstelylait Väestön toimeentulon ja maan talouselämän
29245: turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun
29246: Talouselämän valvonnasta ja säännöstelystä on lain (4071 70), niin sanotun säännöstelyvaltuus-
29247: Suomessa säädetty pääosin niin sanotuilla val- lain, nojalla valtioneuvosto voi muun muassa
29248: tuuslaeilla. Niillä tarkoitetaan lakeja, joiden si- antaa määräyksiä valuutan säännöstelemisestä
29249: sältämä lainsäädännöllinen valtuutus poikkeaa sekä valvoa ja säännöstellä tavaroiden vientiä ja
29250: siinä määrin petustuslakien vahvistamasta ylim- tuontia sekä eräin tavoin myös tuotantoa ja
29251: pien valtioelinten toimivallanjaosta, että lait on jakelua. Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä
29252: säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. lisäksi palkkauksia, hintoja ja maksuja, vuokria
29253: Valtuuslakeja on säädetty itsenäisyyden aikana yli sekä kuljetuksia ja liikennettä.
29254: kaksisataa. Valtaosa niistä on ollut niin sanottuja Säännöstelyvaltuuslain soveltaminen edellyt-
29255: talouspoliittisia valtuuslakeja, joilla on tähdätty tää, että väestön toimeentulolle, välttämättömän
29256: työllisyyden turvaamiseen, hintatason vakaana talouselämän jatkumiselle tai maan taloudellisel-
29257: pitämiseen, tasapainoiseen taloudelliseen kehi- le puolustusvalmiudelle on aiheutunut ilmeinen
29258: tykseen ja ulkomaankaupan häiriöttömyyteen. vaara. Sen on lisäksi tullut aiheutua valtakuntaa
29259: Talouspoliittisiin valtuuslakeihin pohjautuvan uhkaavasta sodanvaarasta taikka käytävästä tai
29260: säännöstelyn kohteina ovat olleet hyödykkeiden käydystä sodasta, vieraiden valtioiden välisestä
29261: tuotanto ja jakelu, hinnat, vuokrat ja palkat, sodanvaarasta tai sodasta taikka vaikutukseltaan
29262: tuonti ja vienti sekä valuutta- ja rahaolot. näihin rionastettavasta valtakunnan ulkopuolella
29263: Valtuuslakien on katsottu merkinneen poik- sattuneesta muusta erityisestä tapahtumasta.
29264: keamista myös hallitusmuodon 2 luvussa turva- Säännöstelyvaltuuslain soveltamista koskeva
29265: tuista perusoikeuksista, mikä seikka on ollut päätöksenteko on moniportainen. Aloite sään-
29266: petustuslaista poikkeavan lainsäädännöllisen val- nöstelytoimien käytöstä tehdään erikseen kussa-
29267: tuutuksen ohella vaikuttamassa petustuslainsää- kin tapauksessa säätämällä asetuksella, että lakia
29268: tämisjärjestyksen noudattamiseen. Lähes kaikkien saadaan soveltaa tietyssä laajuudessa. Tällaisen
29269: valtuuslakien on todettu sisältäneen poikkeuksia asetuksen voimassaolo on rajoitettu enintään yh-
29270: hallitusmuodon 6 §:n turvaaman omaisuuden deksi vuodeksi kerrallaan. Asetus on toimitettava
29271: suojasta. Lisäksi valtuuslaeissa on saattanut olla eduskunnalle. Mikäli eduskunta päättää, että
29272: poikkeuksia muistakin perusoikeussäännöksistä. asetusta ei ole kumottava. on valtioneuvoston
29273: Perustuslainsäätämisjärjestyksestä on säädetty asiana määrätä ryhdyttäväksi laissa tarkoitettuihin
29274: valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä. Sen mukaan pe- toimenpiteisiin. Poikkeuksellisesti on mahdollista
29275: rustuslain säätämistä, muuttamista, kumoamista säätää suoraan asetuksella, että säännöstelyval-
29276: ja selittämistä tarkoittava lakiehdotus voidaan tuuslain säännöksiä saadaan soveltaa välittömästi.
29277: hyväksyä vain, mikäli se ensin hyväksytään lepää- Tällainen asetus voidaan antaa enintään kuudeksi
29278: mään yksinkertaisella enemmistöllä tehdyllä pää- kuukaudeksi kerrallaan. Poikkeusmenettelyä saa-
29279:
29280: 2 4384007290
29281: 10 1984 vp. - HE n:o 254
29282:
29283: daan käyttää, jos säännönmukaisesta menettelys- edellytetään, etta taman syynä on valuuttakurs-
29284: tä aiheutuisi huomattavaa haittaa. sien huomattava muutos, kansainvälisen hintata-
29285: Sotatilalain ja säännöstelyvaltuuslain lisäksi on son vakava häiriintyminen tai muu niihin verrat-
29286: lakeja, joiden soveltaminen ei samaan tapaan tava maan ulkopuolella tapahtunut poikkeuksel-
29287: kytkeydy erityisen poikkeuksellisiin oloihin. Osa linen kehitys.
29288: laeista on pysyviä toisten ollessa säädettyjä tietyk- Vientitalletuslain soveltamisedellytyksenä on,
29289: si määräajaksi. Useille näistä laeista on ominaista, että Suomen viennin kannalta merkittävän tuot-
29290: että niiden mukaisia toimenpiteitä ei panna teen tai tuoteryhmän vientihinnat ovat nousseet
29291: täytäntöön jatkuvasti vaan että lakien soveltami- tai niiden voidaan olettaa nousevan olennaisesti.
29292: nen on erikseen tehtävien päätösten varassa. Lain soveltamiseksi vaaditaan lisäksi, että hinto-
29293: Tällaisten soveltamispäätösten edellytykset on jen noususta aiheutuva vientitulojen lisäys ilmei-
29294: osoitettu asianomaisissa säännöstelylaeissa kuvaa- sesti haittaisi talouselämän vakaata kehitystä.
29295: malla esimerkiksi säännöstelytoimenpiteiden tar- Lain mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on
29296: koitus tai pyrkimällä lähemmin määrittelemään, tasoittaa suhdannekehitystä.
29297: millaisissa talouselämän häiriöissä keinot tulevat Vientimaksulain ja vientitalletuslain sallimat
29298: käytettäviksi. toimenpiteet merkitsevät vientimaksun ja vienti-
29299: Pysyvinä talouselämää säännöstelevinä lakeina talletuksen suorittamisvelvollisuutta. Valtioneu-
29300: voidaan mainita maan ulkomaankaupan ja talou- voston asiana on päättää maksu- ja talletusvelvol-
29301: dellisen kasvun turvaamisesta annettu laki ( 15 7 1 lisuuden voimaantulosta, niistä tuotteista, joista
29302: 74), niin sanottu ulkomaankaupan turvaamislaki, maksu tai talletus on suoritettava, maksun tai
29303: vientimaksulaki ( 52/7 4), vientitalletuslaki (57 81 talletuksen suuruudesta sekä siitä enintään 18
29304: 79), suhdannetalletuslaki (53/77), investointive- kuukauden pituisesta ajanjaksosta, jonka vienti-
29305: rolaki (54/77) ja polkumyynnin sekä vientituen maksu- tai vientitalletusvelvollisuus on voimassa.
29306: avulla tapahtuvan tuonnin ehkäisemisestä annet- Suhdannetalletuslailla ja investointiverolailla
29307: tu laki (387 180). pyritään tasoittamaan suhdannevaihteluja. Näi-
29308: Ulkomaankaupan turvaamislaki kytkeytyy ul- den lakien mukaan valtioneuvostolla on valta
29309: komaankaupan häiriöttämän toiminnan, tasapai- päättää suhdannetalletuksen ja investointiveron
29310: noisen taloudellisen kasvun, työllisyyden, tuotan- kantamisesta sekä määrätä se ajanjakso, jolta
29311: nollisen toiminnan ja maksutaseen turvaamiseen, talletusta tai veroa kannetaan, ja suhdannetalle-
29312: Suomen solmimien tulleja ja ulkomaankauppaa tusten tai investointiveron suuruus.
29313: muutoin koskevien kahden- ja monenvälisten Polkumyynnin sekä vientituen avulla tapahtu-
29314: sopimusten toteuttamiseen sekä näiden sopimus- van tuonnin ehkäisemisestä annettu laki on so-
29315: ten häiriöttämän soveltamisen turvaamiseen. Täl- vellettavana pysyvästi ilman eri päätöstä ja sen
29316: laisien tavoitteiden saavuuttamiseksi on tällä lail- nojalla tehdään jatkuvasti tutkimuksia polku-
29317: la säädetty tavaroiden tuonnin ja viennin sekä myynnistä ja vientituesta. Tutkimusten perus-
29318: ulkomaisen maksuliikkeen rajoittamisesta ja mui- teella valtiovarainministeriö voi määrätä polku-
29319: hinkin toimenpiteisiin ryhtymisestä. myynti- ja tasoitustullin kannettavaksi.
29320: Ulkomaankaupan turvaamislaissa on välittö- Määräaikaisia säännöstelylakeja ovat valuutta-
29321: mästi säädetty eräiden maatalous- ja kalastustuot- laki (910/72), laki kustannustason nousun ehkäi-
29322: teiden samoin kuin muun muassa kiinteiden ja semisestä eräissä tapauksissa (284/74), hintaval-
29323: nestemäisten polttoaineiden tuonti luvanvarai- vontalaki (156/74) ja laki indeksiehdon käytön
29324: seksi. Lisäksi saadaan asetuksella eräin edellytyk- rajoittamisesta ( 10291 78).
29325: sin rajoittaa tavaroiden tuontia ja vientiä, korot- Valuuttalaki on voimassa vuoden 1985 lop-
29326: taa kansainvälisten sopimusten perusteella alen- puun. Lain mukaisilla toimenpiteillä tähdätään
29327: nettuja tulleja enintään tullitariffissa säädettyyn maan ulkomaisen maksukyvyn turvaamiseen.
29328: määrään sekä säätää tuonnin yhteydessä kannet- Valtioneuvostolla on valta lain perusteella rajoit-
29329: taviksi erityisiä maksuja. Laissa säädetyin edelly- taa maksuvälineiden, arvopapereiden ja saamisto-
29330: tyksin voi valtiovarainministeriö päättää erityisen disteiden vientiä ja tuontia sekä määrätä Suomes-
29331: tasoitusmaksun kantamisesta ja lisätullin suoritta- sa asuva luovuttamaan korvausta vastaan ulko-
29332: misesta maahantuonnin yhteydessä. maiset arvopaperit, saamiset ulkomailla asuviita
29333: Vientimaksulakia voidaan soveltaa, jos jonkin ja muut kuin Suomen rahan määräiset maksuvä-
29334: Suomen viennin kannalta merkittävän tuotteen lineet. Valtioneuvosto voi niin ikään määrätä,
29335: tai tuoteryhmän vientihinnat ovat nousseet tai että vain Suomen Pankin asettamin ehdoin ja
29336: ilmeisesti nousemassa poikkeuksellisesti. Lisäksi rajoituksin saa tehdä omaisuuden luovuttamista
29337: 1984 vp. - HE n:o 254 11
29338:
29339:
29340: ulkomailla asuvalle edellyttäviä sopimuksia, luo- vollisuuden alaisen hyödykkeen hinta on muo-
29341: vuttaa omaisuutta taikka antaa luoton tai vakuu- dostunut tai ilmeisesti muodostuu todelliset tuo-
29342: den ulkomailla asuvalle tai ottaa tällaiselta vas- tantokustannukset huomioon ottaen kohtuutto-
29343: taan omaisuutta tai luoton tahi vakuuden sekä man korkeaksi.
29344: hankkia ja luovuttaa toiselle arvopapereina, saa- Valtioneuvostolla on valta määrätä, että hyö-
29345: misina tai maksuvälineinä suoritettavaa vastiketta dykkeelle on vahvistettava ylin sallittu hinta tai
29346: vastaan ulkomaisia arvopapereita, saamisia ulko- hinnoitteluperuste. Tämä on mahdollista sellai-
29347: mailla asuvalta ja muita kuin Suomen rahan siin hyödykkeisiin nähden, joille maksetaan val-
29348: määräisiä maksuvälineitä. tion varoista hintatukea tai joiden hinnanmuo-
29349: Kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä dostusta ohjataan välittömästi ja olennaisesti val-
29350: tapauksissa annetun lain sallimiin toimenpiteisiin misteveron, tuontimaksun, verotullin tai muun
29351: voidaan ryhtyä hinta- ja kustannustason säilyttä- vastaavan toimenpiteen avulla. Valtioneuvosto
29352: miseksi vakaana sekä tasapainoisen taloudellisen voi muidenkin hyödykkeiden osalta määrätä, että
29353: kasvun turvaamiseksi. Lain mukaan valtioneuvos- niille on vahvistettava ylin sallittu hinta tai
29354: to voi määrätä, että tiettyjä tavaroita saa tuoda hinnoitteluperuste. Edellytyksenä on, että kysei-
29355: maahan tullitta tai tuontimaksutta taikka alenne- sen hyödykkeen hintaa koskevat neuvottelut ovat
29356: tulla tullilla tai tuontimaksulla. Valtioneuvostolla jääneet tuloksettomiksi. Tässä tapauksessa elin-
29357: on lisäksi oikeus poistaa eräistä elintarvikkeista keinohallitus voi enintään kahdeksi viikoksi kiel-
29358: kannettava valmistevero tai alentaa sitä. Laki on tää ilmoitetun hinnan tai hinnoitteluperusteen
29359: voimassa vuoden 1985 loppuun. korottamisen, kunnes valtioneuvosto on tehnyt
29360: Hintavalvontalaki, joka on voimassa 1 päivään asiassa päätöksen. Ensiksi mainitun hyödykeryh··
29361: huhtikuuta 1986, on asiallisesti ottaen tietyllä män osalta valtioneuvoston määräys on voimassa
29362: tavalla rinnastettavissa pysyviin lakeihin, koska niin kauan kuin hintatukea maksetaan tai hin-
29363: sen voimassaoloa voidaan pidentää asetuksella nanmuodostuksen ohjaus jatkuu taikka kunnes
29364: enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Eduskunta toisin päätetään. Viimeksi mainitun hyödykeryh-
29365: voi kuitenkin päättää, että tällainen asetus on män osalta määräys voidaan antaa enintään 12
29366: kumottava. kuukaudeksi kerrallaan.
29367: Hintavalvonnan tarkoituksena on edistää hin- Äärimmäisenä keinona valtioneuvosto voi
29368: tojen ja kustannusten tasapainoista kehitystä sekä määrätä hintasulun. Se tarkoittaa määräaikaista,
29369: estää taloudellisten tasapainohäiriöiden vahingol- enintään neljän kuukauden mittaista kieltoa ylit-
29370: listen vaikutusten syntymistä. Hintavalvontaa to- tää määräajankohtana noudatettua hyödykkeen
29371: teutetaan tutkimusten, ilmoitusmenettelyn, neu- hintaa. Tähän liittyy määräys siitä, että ylimpänä
29372: vottelumenettelyn ja hinnanvahvistusmenettelyn sallittuna hintana noudatetaan samana ajankoh-
29373: avulla. tana voimassa ollutta päätöksellä vahvistettua
29374: Elinkeinohallitus tekee tutkimuksia, joilla sel- hintaa tai hinnoitteluperustetta. Hintasulkua ei
29375: vitetään hintatasoa ja hyödykkeiden hintoja sekä saa uudistaa, ennen kuin vähintään 10 kuukautta
29376: niiden tasoon ja muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. on kulunut edellisen sulun päättymisestä.
29377: Elinkeinohallitus voi määrätä, että elinkeinon- Hintasulku voidaan määrätä, jos kotimaisen
29378: harjoittajien on ilmoitettava hyödykkeen hinta hinta- ja kustannustason vakavuus on huomatta-
29379: tai hinnoitteluperuste ja niiden muutokset hinta- vasti häiriintynyt tai ilmeisesti häiriintymässä.
29380: viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus voidaan mää- Tällaisen häiriön edellytetään johtuvan valuutta-
29381: rätä enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan. Ilmoi- kurssien huomattavasta muutoksesta, kansainvä-
29382: tusvelvollisuus voi koskea sellaisia hyödykkeitä, lisen hinta- tai kustannustason olennaisesta nou-
29383: joilla on huomattava vaikutus elinkustannuksiin, susta taikka muusta siihen verrattavasta maan
29384: ja muitakin hyödykkeitä, jos se on välttämätöntä ulkopuolella tapahtuvasta kehityksestä tai koti-
29385: hintavalvontaa varten. Elinkeinohallitus voi niin maisesta rahanuudistuksesta tai välillisen vero-
29386: ikään ryhtyä neuvotteluihin hyödykkeen hinnasta tuksen uudelleenjärjestelystä taikka niihin verrat-
29387: asianomaista toimialaa edustavan järjestön tai tavasta muusta valtion toimenpiteestä.
29388: hyödykettä tuottavien elinkeinonharjoittajien Hintasulun aikana on mahdollista valtioneu-
29389: kanssa. Elinkeinohallitus voi neuvotteluissa il- voston luvalla korottaa hyödykkeiden hintoja, jos
29390: moittaa, miltä osin ja mihin perustuen hyödyk- se on tarpeen työllisyyden ja tuotannon jatku-
29391: keen hinnoittelu- ja kustannuslaskelmaa ei voida vuuden turvaamiseksi tai hyödykkeiden saatavuu-
29392: pitää hyväksyttävänä. Neuvotteluihin ryhdytään den varmistamiseksi. Toisaalta hintasulun jäl-
29393: elinkeinohallituksen todettua, että ilmoitusvel- keenkin on mahdollista enintään neljän kuukau-
29394: 12 1984 vp. - HE n:o 254
29395:
29396: den ajan säilyttää eräät hyödykkeet hinnanvahvis- mana" -sanan eteen määre "asiasisällöltään". Tä-
29397: tusmenettelyn piirissä. män muutoksen olisi tullut komitean mukaan
29398: Hinnan tai hinnoitteluperusteen ja niiden rajoittua lepäämään jätettyihin lakiehdotuksiin
29399: muutoksen vahvistaminen kuuluu pääsääntöisesti eikä koskea lepäämään jätettäväksi hyväksyttyjä
29400: elinkeinohallitukselle, joskin valtioneuvosto voi lakiehdotuksia, jotka käsitellään perustuslainsää-
29401: itsekin tämän tehdä. tämisjärjestyksessä.
29402: Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annettu Komitean kannanottojen pohjalta on hallituk-
29403: laki on voimassa vuoden 1985 loppuun. Lain sen esitys tältä osin viimeistelty virkatyönä oi-
29404: sisältämän kiellon mukaan hintojen, palkkojen, keusministeriössä.
29405: ansioiden tai muiden kustannusten kehitystä ku-
29406: vaavan indeksin muutoksiin perustuvaa indek-
29407: siehtoa tai siihen verrattavaa sidonnaisuutta ei saa 2.2.2. Taloudelliset valvonta- ja såännöstelylait
29408: ottaa sitoumukseen, sopimukseen tai muuhun
29409: välipuheeseen. Talouselämän säännöstelyä tarkoittavien la-
29410: kiehdotusten käsittelyjärjestystä koskevien sään-
29411: nösten uudistamista valmisteltiin ensimmäisen
29412: 2.2. Asian valmistelu kerran määräenemmistötoimikunnassa (komi-
29413: teanmietintö 1978: 10). Toimikunta ehdotti eril-
29414: 2.2.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen listä pysyvää poikkeuslakia, lakia eräiden talous-
29415: poliittisten valtuuslakien säätämisestä.
29416: Esitykseen sisältyvä ehdotus valtiopäiväjärjes- Toimikunnan laatiman lakiehdotuksen mu-
29417: tyksen 66 §:n 7 momentin ja 73 §:n muuttami- kaan kansantalouden häiriöttämän kehityksen
29418: sesta perustuu valtioneuvoston 25 päivänä mar- varmistamiseksi, suhdannevaihteluiden tasoitta-
29419: raskuuta 1982 asettaman valtiosäännön tarkista- miseksi, työllisyyden ylläpitämiseksi, hinta- ja
29420: miskomitean (komiteanmietintö 1983 :49) kan- kustannustason vakaana säilyttämiseksi, rahanar-
29421: nanottoihin. von ylläpitämiseksi, maan maksukyvyn ja ulko-
29422: Komitea totesi olevan edellytyksiä lyhentää sitä maankaupan turvaamiseksi sekä tasapainoisen
29423: aikaa, jonka kuluttua lepäämään äänestetty la- alueellisen kehityksen edistämiseksi tarpeellisista
29424: kiehdotus tulee uudelleen käsiteltäväksi. Komi- toimenpiteistä voidaan säätää valtiopäiväjärjes-
29425: teassa oli ensiksikin esillä ehdotus, jonka mukaan tyksen 66 §:n mukaisessa järjestyksessä määrä-
29426: lakiehdotus voitaisiin äänestää lepäämään vain ajaksi, enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan hy-
29427: seuraaville valtiopäiville tai käsiteltäväksi 12 kuu- väksytyllä lailla. Mainittujen tarkoitusten toteut-
29428: kauden odotusajan kuluttua. Toisaalta komiteas- tamiseksi oltaisiin voitu valvoa ja säännellä ulko-
29429: sa oli käsiteltävänä ehdotus kahden vuoden mit- maankauppaa, valuuttaliikennettä, kansantalou-
29430: taisesta odotusajasta. Tekemättä valintaa tällai- den kannalta merkittäviin investointeihin suun-
29431: sien vaihtoehtojen välillä komitea totesi uudis- tautuvaa luotonantoa, korkoja, osinkoja, osuus-
29432: tuksen olevan toteutettavissa muuttamalla valtio- pääoman korkoja ja muita niihin verrattavia
29433: päiväjärjestyksen 66 §:n 7 momenttia siten, että suorituksia, vuokria, palkkoja, hintoja, maksuja
29434: momentin lopussa oleva sanonta, jonka mukaan ja, jos se olisi hintojen säännöstelyn kannalta
29435: lakiehdotus jää ''lepäämään ensimmäisiin vaalien tarpeen, myös hyödykkeiden laatua sekä elinkei-
29436: jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin'' kor- notoiminnan alueellista sijoittumista. Lisäksi la-
29437: vattaisiin sanonnalla "lepäämään ja tulee käsitel- kiehdotus sisälsi indeksiehdon sääntelyvaltuuden
29438: täväksi aikaisintaan ... kuluttua''. Samalla ko- ja valtuuden valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu-
29439: mitea kiinnitti huomiota tarpeeseen ratkaista kaisessa järjestyksessä delegoida veronmääräämis-
29440: kysymys uusien vaalien vaikutuksesta tätä aikaa valtaa.
29441: lyhentävänä tekijänä. Määräenemmistötoimikunnan mietintö ei joh-
29442: Komitea oli yksimielinen siitä, että lepää- tanut lainsäädäntötoimiin.
29443: määnjättämissäännöstöä tulisi tarkistaa niin, että Määräenemmistötoimikunnan työn pohjalta
29444: teknisluonteisia virheitä, vanhentuneita viittauk- suoritettiin kansantaloudellisten sääntelyvaltuus-
29445: sia ja lakiehdotuksen voimaantulosäännöksiä voi- lakien jatkosuunnittelua pääministeri Kalevi Sor-
29446: taisiin muuttaa lakiehdotusta uudestaan käsitel- san II hallituksen oikeuspoliittisessa ministeriva-
29447: täessä. Tämä tarkistus olisi toteutettavissa komi- liokunnassa. Valiokunta ei kuitenkaan saattanut
29448: tean mukaan lisäämällä valtiopäiväjärjestyksen loppuun määräenemmistösäännösten muutosten
29449: asianomaiseen säännökseen ''muuttamatta- valmistelua.
29450: 1984 vp. - HE n:o 254 13
29451:
29452: Valtiosäännön tarkistamiskomitea katsoi mie- nön tarkistamiskomitean ehdotuksen pohjalta
29453: tinnössään voitavan todeta talouspoliittisia val- virkatyönä oikeusministeriössä.
29454: tuuslakeja koskevien aikaisempien selvitysten yh-
29455: teydessä käyneen selville, ettei ole .edellytyksiä
29456: määräenemmistö- ja määrävähemmistösäännös- 2.2.3. En/liset valmiuslait
29457: ten huomattaviin tarkistuksiin. Tämän vuoksi
29458: komitea toimeksiantoaan suorittaessaan pyrki sel- Poikkeusolojen valmiutta koskevaa lainsäädän-
29459: vittämään uusia ratkaisumalleja, joilla voisi olla töä on valmistellut parlamentaarinen valmius-
29460: yleistä kannatusta. Komiteassa sai kannatu.sta lainsäädäntökomitea (komiteanmietintö
29461: ratkaisu, jonka mukaan kansantalouden vakavten 1979:60). Komitean laatimiin lakiluonnoksiin ei
29462: häiriöiden lieventämiseksi tarkoitetut eduskunta- sisältynyt tämän hallituksen esityksen mukaista
29463: lait kun ne edellyttävät perustuslainsäätämisjär- lainsäädäntöteknistä ratkaisua, jonka mukaan
29464: jest~stä, voitaisiin säätää enintään kahdek~.i vu~ valtiopäiväjärjestyksen säännöksessä viirattaisiin
29465: deksi tarvitsematta julistaa niitä erikseen kmeellt- erillisten valmiuslakien säätämisjärjestykseen.
29466: siksi ja noudattamalla muutoin, mitä valtiopäivä- Erillisten valmiuslakien säätämisjärjestystä tar-
29467: järjestyksen 67 §:n 1 momentissa on säädetty. koittava valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n 2 mo-
29468: Näin tällaiset poikkeuslain luonteiset säännöste- mentti on valmisteltu virkatyönä oikeusministe-
29469: lylait voitaisiin hyväksyä välittöm~~ti kahden ~ol riössä.
29470: masosan enemmistöllä. Tähän luttyen komttea
29471: piti luonnollisena, että tavallisina lakeina säädet-
29472: täviä säännöstelylakeja ei voitaisi jättää lepää-
29473: 2.3. Lausunnonantajat
29474: mään, koska lepäämään jättäminen me.rkitsisi
29475: käytännössä tällaisen lainsäädännön lopulliSta es-
29476: tymistä. 2.3.1. Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen
29477: Komitean käsityksen mukaan yksi mahdolli-
29478: Valtiosäännön tarkistamiskomitean mietinnös-
29479: suus uudistuksen toteuttamiseen on sijoittaa ta-
29480: tä varattiin tilaisuus mielipiteen esittämiseen
29481: vallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävien
29482: eduskunnassa edustettuina oleville poliittisille
29483: säännöstelylakien osalta lepäämäänjättiiffi:~skielto
29484: puolueille sekä kymmenelle talouselämää edusta-
29485: valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momer.lttun. ~e
29486: valle järjestölle. Nämä puolueet ja järjestöt antoi-
29487: rustuslainsäätämisjärj estystä edell yttävten potk-
29488: vat mietinnöstä lausuntonsa, ja lisäksi oikeusmi-
29489: keuslakien osalta säännös kiireelliseksi julistami-
29490: nisteriölle toimitettiin yksi lausunto. Lausunnot
29491: sesta luopumisesta tällaisten määräaikaisten la-
29492: on julkaistu (oikeusministeriön lainvalmistelu-
29493: kien osalta voitaisiin sijoittaa valtiopäiväjärjestyk-
29494: osaston julkaisu 13/1983).
29495: sen 67 §:n 3 momentiksi. Toisena vaihtoehtona
29496: komitean mielestä oli lisätä valtiopäiväjärjestyk- Lepäämäänjättämisajan lyhentämiseen suhtau-
29497: seen uusi 67 a §, jossa säädetään kyseisistä sei- tuivat myönteisesti Suomen Sosialidemokraatti-
29498: koista kokonaisuutena. Komitea päätyi jälkim- nen Puolue, Suomen Kansan Demokraattinen
29499: mäisen vaihtoehdon kannalle ja ehdotti uudelle Liitto ja Suomen Kommunistinen Puolue. Kes-
29500: pykälälle seuraavaa sisältöä: kustapuolueen mielestä ajan lyhentämistä voi-
29501: daan harkita, vaikkakaan muuttamiseen ei ole
29502: pakottavia tarpeita. Svenska folkpattiet i Finland
29503: Lakiehdotus kansantalouden vakavien ilmoitti olevansa halukas olemaan mukana asian
29504: häiriöiden lieventämiseksi välttämättö- jatkovalmistelussa.
29505: mistä valvonta- ja säännöstelytoimenpi- Kansallinen Kokoomus katsoi, että lepäämään-
29506: teistä käsitellään 66 §:n mukaan sekä, jättämisaikaa koskevat säännökset tulisi pysyttää
29507: mikäli asia koskee perustuslakia, noudat- nykyisessä muodossaan niin kauan kuin mahdol-
29508: tamalla mitä 67 §:n 1 momentissa on lisuutta jättää tavalliset lait lepäämään pidetään
29509: säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotus- tarpeellisena. Muut puolueet vastustivat lepää-
29510: ta jätettäkö lepäämään, mikäli laki on määnjättämisajan lyhentämistä. Kielteisesti suh-
29511: tarkoitettu olemaan voimassa enintään tautuivat asiaan myös Suomen Työnantajain Kes-
29512: kaksi vuotta. kusliitto, Teollisuuden Keskusliitto, Maatalous-
29513: tuottajain Keskusliitto ja Svenska Lantbrukspro-
29514: Taloudellisia valvonta- ja säännöstelylakeja ducenternas Centralförbund muiden järjestöjen
29515: koskeva esityksen osa on valmisteltu valtiosään- jättäessä ottamatta nimenomaisesti kantaa asiaan.
29516: 14 1984 vp. - HE n:o 254
29517:
29518: Lepäämäänjättämissäännöstön tarkistamista si- kusliitto katsoi, että perustuslain säätämisjärjes-
29519: ten, että teknisiä muutoksia voitaisiin tehdä tyksessä käsiteitäväri lakiehdotuksen hyväksymi-
29520: lakiehdotuksen uudessa käsittelyssä, ei vastustet- sen tulisi tapahtua kolmen neljäsosan enemmis-
29521: tu erikseen yhdessäkään lausunnossa. Lepää- töllä. Keskusliitto vastusti tavallisessa lainsäätä-
29522: määnjättämisajan lyhentämiseen kielteisesti suh- misjärjestyksessä käsiteltävien lakiehdotusten le-
29523: tautuneista kannattivat tällaista teknistä tarkista- päämäänjättämiskieltoa.
29524: mista Kansallinen Kokoomus ja Suomen Kristilli-
29525: nen Liitto sekä ne edellä sanotut järjestöt, jotka
29526: koskettelivat lausunnossaan lepäämäänjättämis- 3. Esityksen organisatoriset ja
29527: säännöstöä. taloudelliset vaikutukset
29528:
29529: Esityksellä ei ole välittömiä organisatorisia eikä
29530: 2.3.2. Taloudelliset valvonta- ja säännöstelylait taloudellisia vaikutuksia.
29531:
29532: Valtiosäännön tarkistamiskomitean ehdotuk-
29533: siin suhtautuivat myönteisesti Suomen Sosiali- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
29534: demokraattinen Puolue, Keskustapuolue, Suo- seikkoja
29535: men Kansan Demokraattinen Liitto, Suomen
29536: Kommunistinen Puolue, Suomen Maaseudun Eduskunnalle on annettu yhdessä tämän esi-
29537: Puolue ja Svenska folkpattiet i Finland sekä tyksen kanssa hallituksen esitys tasavallan presi-
29538: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Toimi- dentin vaalitapaa koskevaksi lainsäädännöksi ja
29539: henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto ja hallituksen esitys tasavallan presidentin eräiden
29540: Svenska Lantbruksproducenternas Centralför- valtaoikeuksien tarkistamista koskevaksi lainsää-
29541: bund. Näissäkin lausunnoissa esitettiin komitean dännöksi. Nämä esitykset liittyvät toisiinsa, min-
29542: ehdotuksiin joitain ehtoja tai rajoituksia. Ne kä vuoksi ne tulisi käsitellä samanaikaisesti.
29543: koskivat esimerkiksi perusoikeuksiin puuttumat- Esityksen 67 a §:n 2 momentti aiheutuu suora-
29544: tomuutta, ammattiyhdistystoiminnan vapautta ja naisesti pyrkimyksestä saada aikaan poikkeusolo-
29545: käyttötilanteiden määrittelemistä. jen valmiutta koskeva lainsäädäntö. Tästä asiasta
29546: Kansallinen Kokoomus katsoi ehdotetun rat- annetaan hallituksen esitys eduskunnalle myö-
29547: kaisun koskevan säännöstelyvaltuuksia hallituk- hemmin.
29548: selle ja heikentävän eduskunnan asemaa ja vas- Poikkeusolojen valmiuslainsäädännöstä annet-
29549: tusti näistä lähtökohdista ehdotusta. Suomen tavalla hallituksen esityksellä on toinenkin yhty-
29550: Kristillinen Liitto ja Perustuslaillinen oikeisto- mäkohta tähän hallituksen esitykseen. Valmius-
29551: puolue vastustivat niin ikään ehdotuksia. Suo- lainsäädäntöesitykseen tulee sisältymään muun
29552: men Työnantajain Keskusliitto, Liiketyönantajain muassa ehdotus niin sanotun säännöstelyvaltuus-
29553: Keskusliitto, Teollisuuden Keskusliitto ja Kau- lain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan sään-
29554: pan Keskusvaliokunta totesivat, ettei uudistuk- nöstelyvaltuuslain soveltamisedellytykset muute-
29555: seen ole käytännön tarvetta. Järjestöt totesivat taan poikkeuksellisten olojen edellyttämästä va-
29556: myönteisenä seikkana, että ehdotus ei rakentu- rautumisesta ja valmiuslainsäädännön yleisistä
29557: nut valtuuslakiperiaatteelle ja että ehdotuksella perusteista annettavan lain mukaisiksi. Se mer-
29558: pyrittiin vahvistamaan eduskunnan asemaa pää- kitsisi sitä, että säännöstelyvaltuuslakia voidaan
29559: tettäessä talouspoliittisista ratkaisuista. Samoin soveltaa sellaisissa poikkeuksellisissa oloissa, jotka
29560: pidettiin perusteltuna sitä, että valvonta- ja sään- määritellään valmiuslainsäädännön puitelaissa.
29561: nöstelytoimenpiteet voisivat tulla kysymykseen Sen mukaan poikkeuksellisia oloja olisivat esi-
29562: vain kansantalouden vakavien häiriöiden lieven- merkiksi vieraiden valtioiden välinen sota tai
29563: tämiseksi. Lainsäädäntöjärjestyksen edellytykset sodanuhka sekä muu Suomen ulkopuolella sattu-
29564: ja sen mukaiset toimenpiteet todettiin kuitenkin nut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua
29565: tulkinnanvaraisiksi ja kahden vuoden määräaika vakava ja vaikutuksiltaan kestävä vaara muun
29566: liian pitkäksi. muassa kansalaisten toimeentulolle tai maan ta-
29567: Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen louselämälle, samoin kuin välttämättömien polt-
29568: Keskusliitto käsitteli asiaa vain palkkojen osalta, toaineiden, raaka-aineiden ja muiden tavaroiden
29569: joiden säännöstelymahdollisuuksia keskusliitto tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka
29570: vastusti. Akava totesi uudistuksen heikentävän muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kan-
29571: perusoikeuksien suojaa. Maataloustuottajain Kes- sainvälisen vaihdannan häiriintymisestä aiheutu-
29572: 1984 vp. - HE n:o 254 15
29573:
29574: va vakava uhka kansalaisten toimeentulolle tai litseminen kuuluisi eduskunnalle - lähinnä hal-
29575: ma~n talouselämän perusteille. . lituksen antaman selvityksen pohjalta - ei ole
29576: Näin kuvatut poikkeukselliset olot merkitsisi- aihetta pyrkiä etukäteen rajaamaan tarkasti mai-
29577: vät myös tähän hallituksen esitykseen sisältyvän nittujen menettelytapojen välisiä eroja ja anta-
29578: lakiehdotuksen 67 a §:n 1 momentissa tarkoitet- maan suosituksia niiden käytettävyydestä erilai-
29579: tua kansantaloutta uhkaavaa vakavaa häiriötä. sissa talouselämän häiriötilanteissa. Tosin on syy-
29580: Siksi olisi mahdollista tämän kaltaisten taloudel- tä huomata, että valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n
29581: listen häiriöiden vallitessa turvautua ylintä pää- 1 momentissa tarkoitettu kansantaloutta uhkaava
29582: tösvaltaa käyttävän eduskunnan poliittisen har- vakava häiriö saattaa olla siinä mielessä varsinaisia
29583: kinnan mukaan joko säännöstelyvaltuuslain tar- poikkeusoloja lievempi häiriötilanne, että sen
29584: joamiin keinoihin tai säätää tapauskohtainen laki esillä ollessa eivät vielä täyty säännöstelyvaltuus-
29585: valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n 1 momentin lain voimassa olevat tai selostetulla tavalla muu-
29586: osoittamalla tavalla. Koska käytettävän tavan va- tettavat soveltamisedellytykset.
29587:
29588:
29589:
29590:
29591: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29592:
29593:
29594: 1. Lakiehdotuksen perustelut vain sellaisiin lakiehdotuksiin, jotka täyttävät
29595: momentissa osoitetut tunnusmerkit.
29596: 66 §. Lakiehdotuksen mukaan muutetaan py- Ehdotetun käsittelyjärjestyksen mukaan mo-
29597: kälän 7 momentin säännöstä siitä, pitkäksikö mentissa määriteltävää lakiehdotusta ei saisi jät-
29598: ajaksi kolmannessa käsittelyssä hyväksytty lakieh- tää eikä hyväksyä jätettäväksi lepäämään. Kysy-
29599: dotus jää lepäämään, jos lepäämään jättämistä myksessä on niin ollen poikkeus valtiopäiväjärjes-
29600: on kannattanut vähintään yksi kolmasosa edus- tyksen 66 §:n 7 momentin mukaisesta yleisestä
29601: kunnan jäsenistä eli vähintään 67 kansanedusta- lepäämäänjättämismahdollisuudesta ja 67 §:n 1
29602: jaa. Lepäämäänjättämisaikaa lyhennettäisiin si- momentin mukaiseen perustuslainsäätämisjärjes-
29603: ten, että lakiehdotus jää pääsäännön mukaan tykseen sisältyvästä lepäämään hyväksymisestä.
29604: lepäämään seuraavien varsinaisten valtiopäivien Yleisestä lepäämäänjättämismahdollisuudesta
29605: jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin. poikkeaminen merkitsisi muun muassa sitä, että
29606: Jotta lakiehdotuksen lepäämäänjättämisaika ei ehdotetussa järjestyksessä säädettyä määräaikaista
29607: missään tapauksessa pitenisi nykyisestä, ehdote- säännöstelylakia voitaisiin myöhemmin lailla lie-
29608: taan momentissa otettavan huomioon lepäämään ventää ja tarvittaessa säännöstelylaki saatettaisiin
29609: jättämisen jälkeen mahdollisesti toimitettavien kumotakin ilman, että vähemmistö voisi jättää
29610: kansanedustajain vaalien vaikutus lepäämäänjät- tällaista myöhempää lakia lepäämään. Lisäksi
29611: tämisaikaan. Tämän pääsääntöä täydentävän momentissa säädettäisiin päätöksenteossa nouda-
29612: säännöksen mukaan lakiehdotus jää vaalikauden tettavasta määräenemmistöstä silloin, kun asia
29613: viimeisiltä valtiopäiviltä lepäämään ensimmäisiin koskee perustuslakia. Tällaisessa tapauksessa la-
29614: vaalien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi- kiehdotus olisi hyväksyttävä kolmannessa käsitte-
29615: viin. Siksi olisi nykyiseen tapaan säännönmukai- lyssä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
29616: sen vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä samoin kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Tässä yhtey-
29617: kuin niin sanottujen hajoitusvaalien toimittami- dessä säädettäisiin niin ikään, että lakiehdotusta
29618: sen johdosta vaalikauden viimeisiksi jääneillä ei tarvitse julistaa kiireelliseksi, mikä merkitsee
29619: valtiopäivillä lepäämään jätetty lakiehdotus käsi- poikkeusta 67 §:n 2 momentin mukaisesta perus-
29620: teltävä uudelleen heti vaalien jälkeisillä ensim- tuslainsäätämisjärjestyksestä. Näin ollen sellainen
29621: mäisillä valtiopäivillä. momentissa tarkoitettu lakiehdotus, joka sisäl-
29622: 67 a §. Valtiopäiväjärjestykseen ehdotetaan li- tönsä puolesta koskee perustuslakia, olisi hyväk-
29623: sättäväksi uusi pykälä, jonka 1 momentti koskee syttävissä kahden kolmasosan määräenemmistöllä
29624: taloudellisia valvonta- ja säännöstelytoimenpitei- sen vaalikauden aikana, jolloin lakiehdotus halli-
29625: tä tarkoittavien eräiden lakiehdotusten käsittely- tuksen esityksenä annettiin tai tehtiin edustajan
29626: järjestystä. Tätä käsittelytapaa noudatettaisiin lakialoitteena.
29627: 16 1984 vp. - HE n:o 254
29628:
29629: Tätä käsittelytapaa olisi sovellettava silloin, merkittävästä heikkenemisestä maailmanmarkki-
29630: kun lakiehdotuksessa on yksi tai useampia perus- noilla taikka keskeisten raaka-aineiden poikkeuk-
29631: tuslain kanssa ristiriidassa olevia kohtia. Kysymys sellisen voimakkaasta hinnannoususta tai tuonnin
29632: on tällöin perustuslaista poikkeavasta laista, joka ehtymisestä. Myös huomattavasti kasvanut koko-
29633: itse ei kuitenkaan saisi perustuslaille ominaista naiskysyntä on omiaan lisäämään tuonrimenoja,
29634: pysyvyyttä. Ehdotetun 67 a §:n 1 momentin mahdollisesti jopa maksuvalmiutta vaarantavasti.
29635: mukaisesti säädetty laki olisikin kumottavissa ja Maksukykyvaikeuksia voi aiheutua myös siitä,
29636: tietyin edellytyksin myös muutettavissa tavallises- että Suomen ulkomaisen velan hoitokulut nousi-
29637: sa lainsäätämisjärjestyksessä. Muutoksen tulee sivat odottamattomasti esimerkiksi lainojen en-
29638: tällöin merkitä lievennystä perustuslaista jo teh- nalta-arvaamattoman irtisanomisen johdosta.
29639: dystä poikkeuksesta, esimerkiksi säännöstelylain Hallituksen käsityksen mukaan eivät yksin-
29640: jonkun kohdan kumoamista. Jos taas muutos omaan maan sisäisistä syistä johtuvat elinkeino-
29641: merkitsee tämän poikkeuksen laajentamista, on toiminnan ja kotimaisen tuotannon häiriöt voisi
29642: sitä tarkoittava lakiehdotus käsiteltävä 67 a §:n 1 merkitä ehdotuksessa tarkoitettua kansantaloutta
29643: momentin mukaisessa järjestyksessä, mikäli kysei- uhkaavaa vakavaa häiriötä, ellei samalla kertaa
29644: nen muutoslaki täyttää ehdotetun käsittelyjärjes- aiheudu esimerkiksi sanotunlaisia maksukykyon-
29645: tyksen soveltamisedellytykset. Ellei muuttava la- gelmia. Myöskään tavanomaisena pidettävä suh-
29646: kiehdotus vastaa 67 a §:n 1 momentissa säädettä- danteiden vaihtelu ei sinänsä voi muodostaa
29647: viä vaatimuksia, on se käsiteltävä valtiopäiväjär- tarkoitettua kansantaloudellista vaaraa. Vastaa-
29648: jestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla. vasti ei myöskään tällaisen suhdanteiden vaihte-
29649: Momentissa ei ehdoteta säädettäväksi suoranai- lun tasoittamistoimenpiteitä koskevaa lakiehdo-
29650: sia rajoituksia sen suhteen, minkä sisältöisiä pe- tusta voitaisi käsitellä 67 a §:n 1 momentin
29651: rustuslaista poikkeavia kohtia saa sisältyä sellai- mukaisessa järjestyksessä.
29652: seen lakiehdotukseen, joka on käsiteltävä ehdote- Käsittelyjärjestys koskisi vain ehdotusta sellai-
29653: tulla tavalla. Välillisesti tällainen rajoitus aiheu- seksi laiksi, joka on voimassa enintään kaksi
29654: tuu kuitenkin lakiehdotuksen sisällön yksityis- vuotta. Laissa tulisikin olla erityinen säännös,
29655: kohtaisuuteen kohdistuvasta vaatimuksesta. Se joka osoittaa lain voimassaolon. Momentin mu-
29656: merkitsee sitä, että hallitusmuodon 2 §:ssä vah- kaisesti säädetyn lain voimassaoloaikaa ei olisi
29657: vistetusta toimivallanjaosta poikkeavaa valtuusla- mahdollista jatkaa pelkästään voimassaolosään-
29658: kiehdotusta ei ole mahdollista käsitellä kyseiseen nöstä muuttamalla. Vain voimassaolosäännöstä
29659: tapaan. Lisäksi säännöstelyn käsite olisi ymmär- muuttava laki ei näet täyttäisi sitä momentissa
29660: rettävä siten, että säännöstelyn voimaan saattami- säädettävää edellytystä, että lakiehdotus sisältää
29661: nen ei salli toteuttaa omaisuuden pakkoluovutus- säännökset valvonta- ja säännöstelytoimenpiteis-
29662: ta. tä. Tarvittaessa olisikin säädettävä 67 a §:n 1
29663: Ehdotetun käsittelyjärjestyksen soveltamisala momentin mukaisessa järjestyksessä uusi laki
29664: osoitetaan momentissa kohdistamalla eräitä vaati- enintään kahdeksi vuodeksi.
29665: muksia lain säätämisen aiheena olevaan taloudel- Tällainen menettely pakottaa harkitsemaan ta-
29666: liseen tilanteeseen, lain määräaikaisuuteen, lain loudellisen häiriön vakavuutta ja sitä, millaiset
29667: sisällön yksityiskohtaisuuteen, lailla säädettävien valvonta- ja säännöstelytoimenpiteet ovat välttä-
29668: toimenpiteiden tarkoitukseen ja siihen, millai- mättömiä häiriön lieventämiseksi. Näiden seik-
29669: seen taloudelliseen toimintaan nämä toimenpi- kojen huomioon ottamiseksi muutenkin saattaa
29670: teet voivat kohdistua, samoin kuin toimenpitei- olla paikallaan sisällyttää 67 a §:n 1 momentin
29671: den luonteeseen. Jotta lakiehdotus olisi käsiteltä- mukaisesti säädettävään lakiin säännös, joka vel-
29672: vä ehdotetulla tavalla, tulee lakiehdotuksen täyt- voittaa hallitusta seuraamaan häiriön kehitystä ja
29673: tää kaikki nämä vaatimukset. tarvittaessa - häiriön väistyessä - antamaan
29674: Käsittelyjärjestyksen soveltaminen edellyttäisi, eduskunnalle ehdotuksen lain kumoamisesta.
29675: että kansantaloutta uhkaa vakava häiriö. Halli- Ehdotettua käsittelyjärjestystä sovellettaisiin
29676: tuksen käsityksen mukaan tällainen tilanne on vain sellaiseen lakiehdotukseen, joka sisältää
29677: esillä esimerkiksi silloin, jos maan ulkoinen mak- säännökset valvonnasta tai säännöstelystä. La-
29678: sukyky on olennaisesti heikkenemässä. Sen syynä kiehdotukseen kohdistuu näin ollen vaatimus sen
29679: voi olla muun muassa vientitulojen ehtyminen sisällön riittävästä yksityiskohtaisuudesta. Jotta
29680: tai tuontimenojen olennainen lisääntyminen. lakiehdotus voitaisiin käsitellä 67 a §:n 1 mo-
29681: Tällaiset seuraukset saattavat johtua esimerkiksi mentin mukaisessa järjestyksessä, olisi siinä oltava
29682: jonkin keskeisen vientituotteen kilpailukyvyn säännökset siitä, mitä taloudellista toimintaa vai-
29683: 1984 vp. - HE n:o 254 17
29684:
29685: votaan tai säännöstellään sekä millä tavoin sitä mat toimenpiteet tähtäävät häiriön lieventämi-
29686: valvotaan tai säännöstellään. Jos sen sijaan aiko- seen ja ovat välttämättömiä tämän tavoitteen
29687: muksena on valtuuttaa valtioneuvosto päättä- kannalta. Näin ollen kyseisessä järjestyksessä käsi-
29688: mään näistä seikoista, eivät 67 a §:n 1 momentin teltävän lakiehdotuksen sisältöön kohdistuu toi-
29689: soveltamisedellytykset täyty. Sellainen lakiehdo- menpiteiden välttämättömyyden vaatimuksesta
29690: tus on käsiteltävä hallitusmuodon 2 §:stä poik- johtuva eräänlainen tarkoitussidonnaisuuden pe-
29691: keavan sisältönsä takia valtiopäiväjärjestyksen 67 riaate. Esimerkiksi perusoikeuksien rajoittaminen
29692: §:n mukaisesti. olisi mahdollista vain, jos rajoitukset ovat välttä-
29693: Valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n 1 momentin mättömiä häiriön lieventämiseksi. Koska häiriö
29694: mukaisessa järjestyksessä käsiteltävän lakiehdo- on laadultaan taloudellinen, saattavat sen lieven-
29695: tuksen tulee sisältää säännökset siitä, millaiseen tämiseksi erilaiset omaisuuden käyttörajoitukset ·
29696: taloudelliseen toimintaan - esimerkiksi tavaroi- osoittautua välttämättömiksi. Sen sijaan muihin
29697: den tuontiin - valvonta ja säännöstely kohdis- perusoikeuksiin puuttuminen ei tällaisista kan-
29698: tuu. Lisäksi tällaisen lakiehdotuksen olisi pääpiir- santaloudellisista syistä voi tulla kysymykseen.
29699: teissään osoitettava, millaisien tavaroiden tuontia Tarkoitussidonnaisuuden lisäksi suhteellisuus-
29700: valvottaisiin ja säännösteltäisiin. Sen sijaan aivan periaate rajoittaisi valvonta- ja säännöstelytoi-
29701: täsmällinen määrittely tuontisäännöstelyn alaiset menpiteiden sisältöä. Toimenpiteet on mitoitet-
29702: tavaranimikkeet mainitsemaila voisi tapahtua tava oikeassa suhteessa kansantaloutta uhkaavan
29703: asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä. vakavan häiriön ominaisuuksiin eivätkä toimen-
29704: Ehdotetussa järjestyksessä käsiteltävän lakieh- piteet saa olla aiheettoman jyrkkiä. Mikäli esi-
29705: dotuksen sisältövaatimuksiin kuuluu sekin, että merkiksi säännöstely osoittautuu välttämättö-
29706: ehdotuksen tulee sisältää säännökset myös itse mäksi, on se toteutettava niin lievin toimenpitein
29707: valvonta- tai säännöstelytoimenpiteistä. Lailla on kuin mahdollista, jotta häiriöstä muutoin aiheu-
29708: siten säädettävä esimerkiksi tuontisäännöstelyn tuvat haitalliset vaikutukset voidaan kuitenkin
29709: osalta, mitä rajoituksia tuontiin kohdistuu. Sa- riittävästi estää.
29710: maten lakiehdotuksen on osoitettava, mille vi- Kansantaloutta uhkaavaa vakavaa häiriötä
29711: ranomaisille taloudellisen toiminnan valvonta tai enempää kuin sen lieventämiseksi tarkoitettujen
29712: säännöstely kuuluu. Tämäkään ei siis voisi jäädä toimenpiteiden välttämättömyyttäkään ei voida
29713: hallituksen päätettäväksi. ratkaista yleisellä säännöllä, vaan häiriön olemas-
29714: Eduskunnan asiana olisi ratkaista myös kysy- saolo ja toimenpiteiden välttämättömyys on ar-
29715: mys valvonnan tai säännöstelyn aloittamisesta. vioitava kulloinkin vallitsevan tilanteen perus-
29716: Siksi valvonnan tai säännöstelyn kohteen, keinot teella tapauskohtaisesti. Eduskunnan on otettava
29717: ja viranomaisorganisaation määrittävän lain sää- kanta näihin seikkoihin ratkaistessaan, täyttääkö
29718: tämisen jälkeen ei saisikaan jäädä hallituksen käsiteltävänä oleva lakiehdotus 67 a §:n 1 mo-
29719: päätettäväksi, pannaanko ja mistä alkaen valvon- mentin mukaisen käsittelyjärjestyksen soveltamis-
29720: ta tai säännöstely lain säätäiDässä muodossa toi- edellytykset. ·
29721: meen. Tässä järjestyksessä käsiteltäväksi aiottua la-
29722: Ehdotetun 67 a §:n 1 momentin mukaisesti kiehdotusta koskevassa esityksessään hallituksen
29723: säädettävä laki tulee laatia niin yksityiskohtaiseksi on tarkasti perusteltava, mistä syistä hallitus
29724: ja selkeäksi, että hallituksen ja muiden viran- katsoo, että kansantaloutta uhkaa vakava häiriö
29725: omaisten tehtävänä on valvonta- tai säännöstely- ja että esityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat
29726: toimenpiteiden toteuttaminen lain mukaisesti välttämättömiä häiriön lieventämiseksi. Valmis-
29727: sen voimaantulosta alkaen. Lakia täsmentävät ja teltaessa tällaista hallituksen esitystä on asianmu-
29728: sen täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi kaisella tavalla oltava yhteydessä talouselämän
29729: mahdollisesti tarvittavat säännökset tulee voida järjestöihin. Lakiehdotuksen valmisteluvaiheessa
29730: antaa asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä voitaisiin hankkia lausunto talousneuvostolta,
29731: samoissa rajoissa kuin lakia yleensäkin on mah- jossa muun muassa edustavimmilla taloudellisilla
29732: dollista täsmentää alemmanasteisilla säädöksillä. järjestöillä on edustus.
29733: Valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n 1 momentin Ehdotuksen mukaan 67 a §:n 1 momentissa
29734: mukaisesti käsiteltävän lakiehdotuksen tulee si- tarkoitettu lakiehdotus voi sisältää säännöksiä
29735: sältää säännökset kansantaloutta uhkaavan vaka- tuonnin ja viennin eli ulkomaankaupan, ulko-
29736: van häiriön lieventämiseksi välttämättämistä toi- maan maksulzikenteen sekä hintojen, vuokrien ja
29737: menpiteistä. Kyseisessä järjestyksessä voidaan kä- palkkojen samoin kuin korkojen ja osinkojen
29738: sitellä vain sellainen lakiehdotus, jonka tarkoitta- valvonnasta ja säännöstelystä. Hallituksen mieles-
29739:
29740: 3 4384007290
29741: 18 1984 vp. - HE n:o 254
29742:
29743: tä tällaisiin taloudellisiin toimintoihin kohdistu- raiseksi. Lupajärjestelmän vallitessa säännöstely
29744: van valvonnan voimaan saattamiseksi olisi mah-. voidaan eriyttää erilaisten tapausten ominaispiir-
29745: dollista velvoittaa lailla antamaan tietoja valvon- teisiin lähemmin sopivaksi esimerkiksi käyttämäl-
29746: nanalaisista seikoista asianomaisille viranomai- lä lupaehtoja muun muassa maksuajan ja -tavan
29747: sille. Niille voitaisiin lailla perustaa oikeus saada osalta ulkomaankaupassa. Ulkomaankaupan
29748: nähtäväkseen kirjanpitoasiakirjoja, sopimuksia ja säännöstelyä voitaisiin toteuttaa myös käyttämäl-
29749: muitakin asiakirjoja, joita tarvitaan toiminnan lä erilaisia tuonti- ja vientikattoja.
29750: asianmukaiseksi valvomiseksi. Valvontatoimet Pykälän 2 momentin mukaan voidaan poik-
29751: saattaisivat merkitä myös erityisen neuvottelujär- keuksellisia oloja varten säätää lailla perustus-
29752: jestelmän luomista viranomaisten ja esimerkiksi laeista sellaisia poikkeuksia kuin valtiopäiväjärjes-
29753: yrittäjien tai heitä edustavien järjestöjen välille. tyksen 67 §:n mukaisesti hyväksytyllä lailla on
29754: Erityisesti on kuitenkin huomattava, että pelkän säädetty. Säännöksessä siten pelkästään todettai-
29755: valvontamahdollisuuden perusteella ei viran- siip. hallitusmuodon 95 §:ään ja valtiopäiväjärjes-
29756: omaisille voitaisi antaa lailla valtaa tehdä sitovia tyksen 94 §:ään pohjautuva mahdollisuus säätää
29757: päätöksiä valvottavista seikoista, joskin niillä voi- poikkeuksia perustuslaeista niiden kirjainta
29758: taisiin lakisääteisesti todeta olevan mahdollisuus muuttamatta. Ehdotettu säännös on syytä sijoit-
29759: antaa oikeudellisesti sitomattomia ohjeita ja suo- taa valtiopäiväjärjestykseen, koska valmiuslain-
29760: situksia. säädännöllä on tarkoitus saattaa voimaan pysy-
29761: Säiinnöstelytoimenpiteet voivat hallituksen kä- väisluonteisena järjestely, jonka mukaan perus-
29762: sityksen mukaan merkitä lähinnä erilaisten kiel- tuslainsäätämisjärjestyksessä säädettävällä val-
29763: tojen ja rajoitusten asettamista. Sen sijaan sään- miuslainsäädännön puitelailla annetaan valtuu-
29764: nöstelyn nimissä ei olisi mahdollista suoranaisesti tus säätää erillisillä valmiuslaeilla poikkeuksia
29765: velvoittaa johonkin toimintaan, esimerkiksi vel- perustuslakien säännöksistä.
29766: voittaa tuomaan tai viemään joitakin tavaroita 73 §. Pykälän muuttaminen on tarpeen, koska
29767: tietyn määrän. Koska valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentista määräytyvää lepäämäänjät-
29768: 67 a §:n 1 momentin mukaisesti säädettävään tämisaikaa ehdotetaan muutettavaksi. Lisäksi py-
29769: lakiin perustuvat säännöstelytoimenpiteet voisi- kälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että lepää-
29770: vat koskea vain ulkomaankauppaa ja ulkomaan mään jätettyä lakiehdotusta voitaisiin sitä uudel-
29771: maksuliikennettä, hintoja, vuokria ja palkkoja leen käsiteltäessä korjata teknisesti.
29772: sekä korkoja ja osinkoja, ei tällaisen säännöstelyn Pykälän 1 momentissa ovat säännökset siitä,
29773: toteuttaminen edellä mainitun tarkoitussidonnai- milloin 66 §:n mukaisesti lepäämään jätetyn tai
29774: suusperiaatteen takia voi merkitä tavaroiden pak- 67 §:n mukaisesti lepäämään jätettäväksi hyväk-
29775: koluovutusta tai omistusoikeuden siirtämistä sytyn lakiehdotuksen käsittely on pantava vireil-
29776: muussakaan muodossa. Säännöstelytoimenpitei- le. Ehdotuksen mukaan tämän olisi tapahduttava
29777: den sisällön osalta muutoin viitataan siihen, niillä valtiopäivillä, joihin ehdotus on jäänyt
29778: millaisin toimenpitein säännöstelyä on toteutettu lepäämään. Näin ollen tässä pykälässä viirattai-
29779: tähänastisen vakiintuneen valtuuslakikäytännön siin edellä mainittuihin pykäliin, joiden säännök-
29780: nojalla. Vakiintunut käytäntö voi olla ohjeena set osoittavat, mihin valtiopäiviin lakiehdotus jää
29781: myös siitä, mitä ymmärretään ulkomaankaupalla, lepäämään.
29782: ulkomaan maksuliikenteellä sekä hinnoilla ja Pykälän 2 momentti koskee lepäämään jätetyn
29783: palkoilla. ja jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen uutta
29784: Säännöstelyn sisältönä voisi olla esimerkiksi käsittelyä. Nykyiseen tapaan tuo käsittely tapah-
29785: joidenkin tuotteiden asettaminen määräaikaiseen tuisi asianomaisen valiokunnan annettua asiasta
29786: vienti- tai tuontikieltoon taikka hintojen, vuok- mietintönsä. Sen jälkeen lakiehdotus olisi edus-
29787: rien ja palkkojen korotusten rajoittaminen tai kunnassa niin sanotussa ainoassa käsittelyssä hy-
29788: suoranaisen sulun asettaminen taikka korkojen ja väksyttävä tai hylättävä asiasisällöltään muutta-
29789: osinkojen suuruuden rajoittaminen tai osingon- mattomana. Näin ollen olisi mahdollista korjata
29790: jaon lykkääminen määräajaksi. Säännöstely ei sen lepäämään jätetyn ja jätettäväksi hyväksytyn la-
29791: sijaan voisi tarkoittaa esimerkiksi jonkin hyödyk- kiehdotuksen teknisiä virheitä sekä muuttaa siinä
29792: keen hinnan vahvistamiseen kytkeytyvän neuvot- olevia vanhentuneita viittauksia ja lakiehdotuk-
29793: telujärjestelmän lakkauttamista tai työtaistelutoi- sen voimaantulosäännöksiä. Voimassa olevaan ta-
29794: menpiteiden kieltämistä. Ulkomaankaupan ja ul- paan päätettäisiin lepäämään jätetyn lakiehdo-
29795: komaan maksuliikenteen säännöstely voisi merki- tuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänten
29796: tä erilaisten toimenpiteiden saattamista luvanva- enemmistöllä. Sen sijaan valtiopäiväjärjestyksen
29797: 1984 vp. - HE n:o 254 19
29798:
29799: 67 §:n mukaisesti lepäämään jätettäväksi hyväk- kin huomioon valtiopäiväjärjestyksen 35 §:stä
29800: sytty lakiehdotus olisi niin ikään nykyiseen ta- johtuvan rajoituksen.
29801: paan hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannatta-
29802: nut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänis-
29803: tä, tai hylättävä. 2. Voimaantulo
29804: Pykälässä on jätetty avoimeksi,· tuleeko lepää-
29805: mään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn lakieh- Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan niin
29806: dotuksen käsittely saattaa loppuun niillä valtio- pian kuin tasavallan presidentti on vahvistanut
29807: päivillä, joihin ehdotus on jäänyt lepäämään. eduskunnan hyväksymän lain.
29808: Viitaten eduskunnan perustuslakivaliokunnan tä-
29809: tä seikkaa koskevaan lausuntoon (n:o 8/1976
29810: vp.) hallitus toteaa olevan pääsääntönä, että 3. Säätämisjärjestys
29811: lepäämässä olevan lakiehdotuksen käsittely saate-
29812: taan loppuun asianomaisilla valtiopäivillä, sikäli Koska esitykseen sisältyvä ehdotus valtiopäivä-
29813: kuin se on mahdollista normaalin eduskuntatyön järjestyksen muuttamisesta tarkoittaa perustus-
29814: purtteissa. Jos kuitenkin nämä valtiopäivät muo- lain muuttamista, on se käsiteltävä valtiopäiväjär-
29815: dostuvat poikkeuksellisen lyhyiksi tai kiireellisiksi jestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
29816: taikka jos on muita hyväksyttäviä syitä, voidaan
29817: lepäämässä olevan lakiehdotuksen käsittelyä jat- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
29818: kaa myös seuraavilla valtiopäivillä ottaen kuiten- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29819:
29820:
29821:
29822:
29823: Laki
29824: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
29825:
29826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
29827: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti ja 73 §,
29828: näistä 73 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla
29829: (278/ 83 ), sekä
29830: lisätään lakiin uusi 67 a § seuraavasti:
29831:
29832:
29833: 66 §
29834: v~alien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi-
29835: Sellainen lakiehdotus, joka kolmannessa käsit- vun.
29836: telyssä on saavuttanut äänten enemmistön, voi-
29837: daan kuitenkin panna lepäämään. Ehdotus le-
29838: päämään jättämisestä on tehtävä, ennen kuin 67 a §
29839: päätösesitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai Ehdotusta laiksi, joka sisältää säännökset kan-
29840: hylkäämisestä on tehty, ja on siinä tapauksessa, santaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieventämi-
29841: jos lakiehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia seksi välttämättömistä ulkomaankaupan, ulko-
29842: pantava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos maan maksuliikenteen, hintojen, vuokrien ja
29843: ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin kannat- palkkojen sekä korkojen ja osinkojen valvonta- ja
29844: taa vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista säännöstelytoimenpiteistä ja joka on voimassa
29845: jäsenistä, jää lakiehdotus, sanamuodoltaan sem- enintään kaksi vuotta, ei voida jättää eikä hyväk-
29846: moisena kuin se kolmannessa käsittelyssä hyväk- syä jätettäväksi lepäämään. Jos asia koskee perus-
29847: syttiin, lepäämään seuraavien varsinaisten valtio- tuslakia, lakiehdotus on, ehdotusta kiireelliseksi
29848: päivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi- julistamatta, hyväksyttävä kolmannessa käsittelys-
29849: viin. Vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä la- sä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
29850: kiehdotus jää kuitenkin lepäämään ensimmäisiin kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
29851: 20 1984 vp. - HE n:o 254
29852:
29853: Poikkeuksellisia oloja varten voidaan lailla sää- mietintönsä on lakiehdotus asiasisällöltään muut-
29854: tää perustuslaeista sellaisia poikkeuksia kuin tamattomana hyväksyttävä tai hylättävä. Lepää-
29855: 67 §:n mukaisesti hyväksytyllä lailla on säädetty. mään jätetyn lakiehdotuksen hyväksymisestä pää-
29856: tetään äänten enemmistöllä ja lepäämään jätettä-
29857: 73 § väksi hyväksytyn lakiehdotuksen hyväksymisestä
29858: Lepäämään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi
29859: lakiehdotuksen käsittely on pantava vireille niillä kolmasosaa annetuista äänistä.
29860: valtiopäivillä, joihin .ehdotus on jäänyt lepää-
29861: mään. Tämä laki tulee vo1maan päivänä
29862: Asianomaisen valiokunnan annettua asiasta kuuta 19
29863:
29864: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
29865:
29866:
29867: Tasavallan Presidentti·
29868: MAUNO KOIVISTO
29869:
29870:
29871:
29872:
29873: Oikeusministeri Christoffer Taxell
29874: 1984 vp. - HE n:o 254 21
29875:
29876: Liite
29877:
29878:
29879: Laki
29880: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
29881:
29882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
29883: muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti ja 73 §,
29884: näistä 73 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla
29885: (278/83 ), sekä
29886: lisätään lakiin uusi 67 a § seuraavasti:
29887:
29888: Voimassa oleva laki Ehdotus
29889:
29890: 66 §
29891:
29892: Sellainen lakiehdotus, joka kolmannessa käsit- Sellainen lakiehdotus, joka kolmannessa käsit-
29893: telyssä on saavuttanut äänten enemmistön, voi- telyssä on saavuttanut äänten enemmistön, voi-
29894: daan kuitenkin panna lepäämään. Ehdotus le- daan kuitenkin panna lepäämään. Ehdotus le-
29895: päämään jättämisestä on tehtävä, ennenkuin päämään jättämisestä on tehtävä, ennen kuin
29896: päatösesitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai päätösesitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai
29897: hylkäämisestä on tehty, ja on siinä tapauksessa, hylkäämisestä on tehty, ja on siinä tapauksessa,
29898: jos lakiehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia jos lakiehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia
29899: pantava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos pantava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos
29900: ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin kannat- ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin kannat-
29901: taa vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista taa vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista
29902: jäsenistä, jää lakiehdotus, sanamuodoltaan sem- jäsenistä, jää lakiehdotus, sanamuodoltaan sem-
29903: moisena kuin se kolmannessa käsittelyssä hyväk- moisena kuin se kolmannessa käsittelyssä hyväk-
29904: syttiin, lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä syttiin, lepäämään seuraavien varsinaisten valtio-
29905: pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin. päivien jälkeen pidettäviin varsinaistin valtiopäi-
29906: vtin. Vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä la-
29907: kiehdotus jää kuitenkin lepäämään ensimmäisiin
29908: vt1!:1ien jälkeen pidettävti"n varsinaistin valtiopäi-
29909: vtzn.
29910:
29911:
29912: 67 a §
29913: Ehdotusta laiksi, joka sisältää säännökset kan-
29914: santaloutta uhkaavan vakavan häiriön lieventämi-
29915: seksi välttämättämistä ulkomaankaupan, ulko-
29916: maan maksultikenteen, hintojen, vuokrien ja
29917: palkkojen sekä korkojen ja osinkojen valvonta- ja
29918: säännöstelytoimenpiteistä ja joka on voimassa
29919: enintään kaksi vuotta, ei voida jättää eikä hyväk-
29920: syä jätettäväksi lepäämään. jos asia koskee perus-
29921: tuslakia, lakiehdotus on, ehdotusta kiireelliseksi
29922: julistamatta, hyväksyttävä kolmannessa käsittelys-
29923: sä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään
29924: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
29925: Poikkeuksellisia oloja varten voidaan lailla sää-
29926: tää perustuslaeista sellaisia poikkeuksia kuin
29927: 67 §:n mukaisesti hyväksytyllä latlla on säädetty.
29928:
29929: 4384007290
29930: 22 1984 vp. - HE n:o 254
29931:
29932: Voimassa oleva laki Ehdotus
29933: 73 § 73 §
29934: Lepäämään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn Lepäämään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn
29935: lakiehdotuksen taikka tasavallan presidentin vah- lakiehdotuksen käsittely on pantava vireille nizflä
29936: vistamatta jättämän lain käsittely on pantava valtiopäivillä, joihin ehdotus on jäänyt lepää-
29937: vireille ensimmäisillä vaalien jälkeen pidettävillä mään.
29938: varsinaisilla valtiopäivillä sekä, asianomaisen va-
29939: liokunnan annettua asiasta lausuntonsa, muutta-
29940: matta hyväksyttävä tai hylättävä.
29941: Hyväksyminen tai hylkääminen päätetään ään- Asianomaisen valiokunnan annettua asiasta
29942: ten enemmistöllä, paitsi 67 §:n 1 momentissa mietintönsä on lakiehdotus asiasisällöltään muut-
29943: mainitussa tapauksessa. tamattomana hyväksyttävä tai hylättävä. Lepää-
29944: mliän jätetyn lakiehdotuksen hyväksymisestä pää-
29945: tetään äänten enemmistöllä ja lepäämään jätettä-
29946: väksi hyväksytyn lakiehdotuksen hyväksymisestä
29947: päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi
29948: kolmasosaa annetuista äänistä.
29949:
29950: Tämä laki tulee voimaan päivänä
29951: kuuta 19
29952: 1984 vp. - HE n:o 255
29953:
29954:
29955:
29956:
29957: Hallituksen esitys Eduskunnalle Imatran Voima Oy:n ulko- ja
29958: kotimaisten lainojen valtion takaoksista
29959:
29960:
29961:
29962:
29963: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29964:
29965: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta päättäi- Imatran Voima Oy:n enintaan 1 000 miljoonan
29966: si oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastava- markan ulko- ja kotimaisille lainoille vuosina
29967: kuuksia vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia 1985-1986.
29968:
29969:
29970:
29971:
29972: PERUSTELUT
29973:
29974: 1. Edelliset takausvaltuudet 2. Imatran Voima Oy:n
29975: investointiohjelma
29976:
29977: Imatran Voima Oy:n investointiohjelmassa
29978: Eduskunta on 24 päivänä marraskuuta 1981 vuosille 1985-1986 merkittävimmät investointi-
29979: oikeuttanut valtioneuvoston tämän määräämillä kohteet ovat vuonna 1986 valmistuvat polttoai-
29980: ehdoilla vastavakuuksia vaatimatta antamaan val- neenaan pääasiassa turvetta käyttävät Jyväskylän
29981: tion omavelkaisia takauksia vuosina 1982 ja 1983 ja Joensuun lämmitysvoimalaitokset, Naantalin
29982: Imatran Voima Oy:n ottamien pääomamääräl- toisen yksikön muuttamineg lämmöntuotantoon
29983: tään yhteensä enintään 700 000 000 markkaan ja eräät suunnitteilla olevat kaupunkien vastapai-
29984: nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen maksa- nelaitokset. Sen sijaan mahdollisen uuden suur-
29985: misen vakuudeksi. Eduskunta on 15 päivänä voimalan rakennustöiden aloittamisesta aiheutu-
29986: joulukuuta 1983 päättänyt valtuuksien enim- via menoja ei investointiohjelmaan sisälly.
29987: mäismäärää muuttamatta jatkaa näiden valtuuk-
29988: sien voimassaoloaikaa siten, että takauksia voi-
29989: daan sanottuun enimmäismäärään saakka myön-
29990: tää vuosina 1982-1984. 3. Imatran Voima Oy:n rahoitus-
29991: tarve ja ehdotettavat takaus-
29992: valtuudet
29993: Näitä takausvaltuuksia on tähän mennessä käy-
29994: tetty ainoastaan 196,6 miljoonaa markkaa. Tämä Imatran Voima Oy:n arvioidut investointime-
29995: on johtunut lähinnä siitä, että Imatran Voima not nousevat vuosina 1985-1986 noin 2 000
29996: Oy:n tulorahoituskehitys on ollut odotettua suo- miljoonaan markkaan. Aikaisempia investointeja
29997: tuisampi, minkä lisäksi yhtiö on ottamiensa koti- varten otettujen lainojen lyhennykset ovat vuosi-
29998: maisten lainojen vakuudeksi voinut käyttää mui- na 1985 - 1986 noin 990 miljoonaa markkaa ja
29999: ta vakuusmuotoja. Kun Imatran Voima Oy:n muut rahoitettavat erät noin 150 miljoonaa
30000: kuluvan vuoden rahoituksen hoito näyttää tällä markkaa. Näistä noin 3 140 miljoonasta markasta
30001: hetkellä turvatulta, jää takausvaltuuksia käyttä- yhtiö voi kattaa tulorahoituksella ja tiedossa ole-
30002: mättä asetuksen mukaisen määräajan päättyessä vista rahoituslähteistä noin 1 750 miljoonaa
30003: 503,4 miljoonaa markkaa. markkaa, joten investointimenoista noin 1 390
30004: 438401308N
30005: 2 1984 vp. - HE n:o 255
30006:
30007: miljoonaa markkaa jää rahoitettavaksi uusin lai- vastavakuuksia vaatimatta antamaan vuo-
30008: noin. Erityisesti ulkomaisia lainoja silmällä pi- sina 1985-1986 valtion omaveikaista ta-
30009: täen ehdotetaan, että valtioneuvosto oikeutettai- kauksta Imatran Voima Oy:n ottamien,
30010: siin antamaan vastavakuuksia vaatimatta valtion pääomamäärältään yhteensä enintään
30011: omavelkaisia takauksia Imatran Voima Oy:n 1 000 000 000 markkaan nousevien ulko-
30012: 1 000 miljoonan markan lainoille vuosina 1985- ja kotimaisten lainojen maksamisen ja
30013: 1986. muiden sovittujen ehtojen täyttämisen
30014: Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, vakuudeksi siten, että kunkin muun kuin
30015: esitetään, Suomen rahan määrätsen lainan arvo las-
30016: ketaan takausta annettaessa sovellettavan
30017: että Eduskunta päättäisi otkeuttaa val- Suomen Pankin myyntikurssin mukaan.
30018: tioneuvoston tämän määråämzllä ehdotlla
30019:
30020: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1984
30021:
30022:
30023: Tasavallan Presidentti
30024: MAUNO KOIVISTO
30025:
30026:
30027:
30028:
30029: Ministeri Pekka Vennamo
30030: 1984 vp. - HE n:o 256
30031:
30032:
30033:
30034:
30035: Hallituksen esitys Eduskunnalle Bulgarian Kansantasavallan
30036: kanssa tehdyn investointien keskinäistä edistämistä ja suojelua
30037: koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30043:
30044: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- sopimuspuolen investointien mielivaltainen pak-
30045: syisi Bulgarian Kansantasavallan kanssa investoin- kolunastaminen sekä taata niille tasapuolinen ja
30046: tien keskinäisestä edistämisestä ja suojelusta hel- oikeudenmukainen kohtelu.
30047: mikuussa 1984 tehdyn sopimuksen. Kyseessä on Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen
30048: Suomen ensimmäinen sosialistisen maan kanssa
30049: päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolten halli-
30050: tekemä investointien edistämistä ja suojelua kos- tukset ovat ilmoittaneet toisilleen siitä, että val-
30051: keva sopimus. Toistaiseksi Suomella on vastaa- tiosäännön vaatimukset sopimuksen voimaantu-
30052: vanlainen sopimus Egyptin kanssa. lolle on täytetty.
30053: Sopimuksella halutaan laajentaa ja kehittää
30054: keskinäisiä suhteita taloudellisen, teollisen, tie- Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
30055: teellisen ja teknologisen yhteistyön aloilla. Sopi- eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-
30056: muksen tarkoituksena on ehkäistä kummankin ten voimaansaattamisesta.
30057:
30058:
30059:
30060:
30061: YLEISPERUSTELUT
30062:
30063: 1. Nykyinen tilanne Ja astan val- taloudellisten yhteistyökohteiden laajentamis-
30064: mistelu sekä monipuolistamismahdollisuuksia.
30065: Suomen ja Bulgarian välistä kaupallis-taloudel-
30066: Suomen ja Bulgarian välinen kaupallis-talou- lista yhteistyötä säätelevät tällä hetkellä Kevsos-
30067: dellinen yhteistyö on 1980-luvulla osoittanut sopimus, pitkäaikainen sopimus taloudellisen,
30068: myönteistä kehitystä. Kokonaiskauppavaihto teollisen, tieteellisen ja teknisen yhteistyön kehit-
30069: vuonna 1982 oli toistaiseksi ennätyksellinen, 258 tämistä, uusi clearing-maksusopimus sekä pitkän
30070: miljoonaa markkaa, kauppataseen ollessa Suo- ajanjakson taloudellinen yhteistyöohjelma vuo-
30071: melle 192 miljoonaa markkaa ylijäämäinen. den 1985 loppuun.
30072: Vuonna 1983 kokonaiskauppavaihto oli 121 mil-
30073: joonaa markkaa, ja kauppatase oli Suomelle 65 Bulgarialla ei ole toistaiseksi voimassaolevia
30074: miljoonaa markkaa ylijäämäinen. investointien suojaamissopimuksia markkinata-
30075: lousmaiden kanssa. Suomen lisäksi Bulgaria on
30076: Suomella on tällä hetkellä useita huomattavia käynnistänyt sopimusneuvottelut Itävallan, Sak-
30077: yhteistyöhankkeita Bulgariassa ja lukuisia suureh- san Liittotasavallan ja Ranskan kanssa.
30078: koja neuvottelujen alaisina olevia projekteja. Bul-
30079: garian Kansantasavallan harjoittama kansainvälis- Bulgarian aloitteesta käytyjen neuvottelujen
30080: ten taloussuhteiden reformipolitiikka ja uusi yh- tuloksena allekirjoitettiin Helsingissä 16 päivänä
30081: teisyrityslainsäädäntö on merkinnyt Suomen teol- helmikuuta 1984 Suomen Tasavallan Hallituksen
30082: lisuudelle uusia tavanomaisen kaupankäynnin ja ja Bulgarian Kansantasavallan Hallituksen väli-
30083: 438400561K
30084: 2 1984 vp. - HE n:o 256
30085:
30086: neo investointien keskinäistä edistämistä ja suoje- nastaa tämän sopimuksen nojalla tehdyt inves-
30087: lua koskeva sopimus. toinnit ainoastaan valtiollisiin ja yleisiin tarpei-
30088: siin, laillisessa järjestyksessä, korvausta vastaan ja
30089: ei-syrjivällä tavalla. Kummankin sopimuspuolen
30090: 2. Sopimuksen merkitys investoijia, jotka kärsivät investointiensa mene-
30091: tyksiä toisen sopimuspuolen alueella johtuen
30092: Sopimuksen mukaan kumpikin sopimuspuoli luonnononnettomuudesta, hätätilasta tai tuhos-
30093: turvaa omien lakiensa ja säännöstensä sallimissa ta, sodasta tai muusta aseellisesta selkkauksesta
30094: rajoissa toisen sopimuspuolen investoijien teke- toisen sopimuspuolen alueella, kohdellaan näistä
30095: mien investointien tasapuolisen ja oikeuden- menetyksistä aiheutuvien korvausten osalta kuten
30096: mukaisen kohtelun kaikissa tilanteissa. Kum- kolmansien maiden investoijia, jotka saavat
30097: mankaan sopimuspuolen investoijien toisen sopi- "suosituimman maan" kohtelun.
30098: muspuolen alueella tekemiin investointeihin ei
30099: saa soveltaa epäedullisempaa kohtelua kuin on
30100: myönnetty kolmansien maiden investoijien teke-
30101: 3. Esityksen taloudelliset
30102: mille investoinneille. Sopimuksen 1 artiklan mu-
30103: vaikutukset
30104: kaiset investoinnit nauttivat suojelua ja turvaa
30105: toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimus-
30106: puolen asianomaisten oikeudellisten säännösten Sopimuksella ei ole valtion tulo- ja menoar-
30107: mukaisesti. Kumpikin sopimuspuoli voi pakkolu- vioon ulottuvia vaikutuksia.
30108:
30109:
30110:
30111:
30112: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30113:
30114:
30115: 1. Sopimuksen sisältö puolten suostumuksella alistaa välimiesmenette-
30116: lyyn artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti.
30117: 1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksessa 6 artikla. Sopimuspuolet järjestävät tarvitta-
30118: käytetyt käsitteet investointi, tulo ja investoija. essa kokouksia sopimuksen toteuttamisen seuraa-
30119: 2 artikla. Artiklaan sisältyvät määräykset in- miseksi.
30120: vestointien tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta 7 artikla. Sopimus koskee myös 1 päivänä
30121: kohtelusta sekä suosituimmuuskohtelusta. tammikuuta 1950 tai sen jälkeen tehtyjä inves-
30122: 3 artikla. Artiklaan sisältyvät määräykset in- tointeja.
30123: vestointien suojelusta, investointien pakkolunas- 8 artikla. Sopimus tulee voimaan kolmen-
30124: tukseen liittyvistä ehdoista sekä korvauksista kymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimus-
30125: luonnononnettomuudesta, hätätilasta tai tuhos- puolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen
30126: ta, sodasta tai muusta aseellisesta selkkauksesta valtiosääntönsä mukaisten vaatimusten täyttämi-
30127: aiheutuvista investointien menetyksistä. sestä. Sopimus on tehty 10 vuodeksi. Sopimuk-
30128: 4 artikla. Sopimuspuolet sitoutuvat salli- sen irtisanominen tulee voimaan vuoden kulut-
30129: maan vaihdettavissa valuutoissa tapahtuvat va- tua siitä, kun toinen sopimuspuoli on vastaanot-
30130: luutan maastaviennit omien lakiensa ja määräys- tanut ilmoituksen. Niiden investointien osalta,
30131: tensä rajoissa. jotka on tehty ennen kuin sopimuksen irtisano-
30132: 5 artikla. Riidat osapuolten välillä tulisi rat- minen tulee voimaan, ovat sopimuksen määräyk-
30133: kaista diplomaattiteitse. Jos riitaa ei kyetä näin set voimassa edelleen 15 vuotta mainitusta päi-
30134: ratkaisemaan, se voidaan molempien sopimus- västä.
30135: 1984 vp. HE n:o 256 3
30136:
30137: 2. Eduskunnan suostumuksen korvausten osalta yhtä hyvän kohtelun kuin kol-
30138: tarpeellisuus mansien maiden investoijille, jotka saavat "suosi-
30139: tuimman maan'' kohtelun. Artiklan 6 kappaleen
30140: Sopimuksen 2 artiklan 2 kappaleen mukaan määräys sitoo Suomen lainsäädäntöä. Artiklan
30141: kumpikin sopimuspuoli sitoutuu 3 kappaleessa voimaansaattaminen vaatii eduskunnan suostu-
30142: mainituin poikkeuksin antamaan alueellaan toi- muksen.
30143: sen osapuolen tekemille investoinneille yhtä hy- Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
30144: vän kohtelun kuin kolmansista maista peräisin 33 §:n mukaisesti esitetään,
30145: oleville investoinneille.
30146: Tämä sopimusmääräys sitoo Suomen lainsää- että Eduskunta hyväksyisi ne Helsingis-
30147: däntöä ja estää toisen sopimuspuolen investointe- sä 16 päivänä helmikuuta 1984 tehdyn
30148: ja vastaan kohdistuvien suojasäännösten antami- Suomen Tasavallan Hallituksen ja Bulga-
30149: sen. Sopimuksen tämän kohdan voimaansaatta- rian Kansantasavallan Hallituksen välisen
30150: minen vaatii eduskunnan suostumuksen. investointien keskinäistä edistämistä ja
30151: Sopimuksen 3 artiklassa kumpikin sopimus- suojelua koskevan sopimuksen määräyk-
30152: puoli sitoutuu noudattamaan toisen sopimus- set, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
30153: puolen investointeihin kohdistuvassa pakkolunas- muksen.
30154: tuksessa tiettyjä ehtoja. Artiklan 6 kappaleen
30155: mukaan kumpikin sopimuspuoli sitoutuu anta- Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuu-
30156: maan toisen osapuolen investoijille investointien luvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla
30157: menetyksistä, jotka johtuvat luonnononnetto- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
30158: muudesta, hätätilasta tai tuhosta, sodasta tai tus:
30159: muusta aseellisesta selkkauksesta, suoritettavien
30160:
30161: Laki
30162: Bulgarian Kansantasavallan kanssa tehdyn investointien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskevan
30163: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
30164:
30165: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
30166:
30167: 1 § 2 §
30168: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984 teh- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
30169: dyn Suomen Tasavallan Hallituksen ja Bulgarian panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
30170: Kansantasavallan Hallituksen välisen investoin-
30171: tien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskevan 3 §
30172: sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
30173: lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on vänä ajankohtana.
30174: sovittu.
30175:
30176: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
30177:
30178:
30179: Tasavallan Presidentti
30180: MAUNO KOIVISTO
30181:
30182:
30183:
30184:
30185: Ministeri jermu Laine
30186: 4 1984 vp. - HE n:o 256
30187:
30188:
30189:
30190:
30191: Suomen Tasavallan Hallituksen ja Bulgarian AGREEMENT
30192: Kansantasavallan Hallituksen välinen investoin-
30193: rien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskeva between the Government of the Republic of
30194: Finland and the Government of the People's
30195: SOPIMUS Republic of Bulgaria on Mutual Promotion and
30196: Protection of Investments
30197:
30198: Suomen tasavallan hallitus ja Bulgarian kan- The Government of the Republic of Finland
30199: santasavallan hallitus, and the Government of the People's Republic of
30200: Bulgaria,
30201: haluten pitkällä aikavälillä laajentaa ja kehittää Desiring to expand and develop their mutual
30202: keskinäisiä suhteitaan taloudellisen, teollisen, relations in the fields of economic, industrial,
30203: tieteellisen ja teknologisen yhteistyön aloilla, scientific and technological cooperation on a
30204: long-term basis,
30205: pitäen päämääränään suotuisten olosuhteiden Having as their objective the creation of favo-
30206: luomista sopimuspuolen investoijien tekemille urable conditions for investments by investors of
30207: investoinneille toisen sopimuspuolen alueella, one Contracting Party in the territory of the
30208: other Contracting Party,
30209: toimien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- Acting in the spirit of the Final Act of the
30210: konferenssin päätösasiakirjan hengessä, Conference on Security and Cooperation in
30211: Europe,
30212: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed upon the following:
30213:
30214:
30215: 1 artikla Article 1
30216: Tässä sopimuksessa For the purposes of this Agreement:
30217: 1. Sana "investointi" käsittää varat, oikeudet 1. The term "investment" comprises funds,
30218: ja omaisuuden, jotka liittyvät osakkuuteen yri- rights and propenies which are connected with
30219: tyksissä ja yhteisiin taloudellisiin toimintoihin, ja participation in enterprises and with joint
30220: erityisesti: economic activities, and in particular:
30221: a) omistusoikeudet ja muut reaalioikeudet; a) property rights and other real rights;
30222: b) maksamattomat vaateet ja oikeudet, joilla b) outstanding claims and rights having
30223: on taloudellista arvoa; economic value;
30224: c) tekijänoikeudet, teolliset oikeudet (keksin- c) copyrights, rights of industrial property (in-
30225: nöt, tavaramerkit, kauppanimet, tekniset mene- ventions, trade marks, commercial names,
30226: telmät, tieto-taito ja muut). technical methods, know-how and others).
30227: Nämä investoinnit tulee tehdä asianomaisen These investments shall be made in compli-
30228: sopimuspuolen lakien ja säännösten mukaisesti. ance with the laws and regulations of the relevant
30229: Contracting Party.
30230: Mahdollinen muutos muodossa, jossa inves- A possible change of the form in which the
30231: toinnit on tehty, ei vaikuta niiden sisältöön investments have been made does not affect their
30232: investointeina, edellyttäen, että sellainen muutos substance as investments, provided that such a
30233: ei ole ristiriidassa asianomaisen sopimuspuolen change does not contradict the laws of the
30234: lakien kanssa. relevant Contracting Party.
30235: 2. Sana "tulo" tarkoittaa investoinneista saa- 2. The term "income" means those net amo-
30236: 1984 vp. - HE n:o 256 5
30237:
30238: tuja nettorahamääriä tietyltä ajanjaksolta, kuten unts received from the investments for a certain
30239: osuutta voitoista, maksuosuuksia ja niiden myyn- period of time, such as share of profits, liqui-
30240: nistä saatuja rahamääriä. dation quotas and amounts from their sales.
30241: 3. Sana "investoija" tarkoittaa: 3. The term "investor" means:
30242: a) Bulgarian kansantasavallan kohdalta: oi- a) With respect to the People's Republic of
30243: keushenkilöitä, joiden toimipaikka on Bulgarian Bulgaria: juridical persons with a seat in the
30244: kansantasavallan alueella ja jotka Bulgarian lain- territory of the People's Republic of Bulgaria
30245: säädännön mukaan osallistuvat taloudelliseen who, according to the Bulgarian legislation are
30246: toimintaan; involved in economic activities.
30247: b) Suomen tasavallan kohdalta: kansalaisia ja b) With respect to the Republic of Finland:
30248: yrityksiä, jotka toimivat Suomen lainsäädännön nationals and enterprises operating in compliance
30249: mukaan. with the Finnish legislation.
30250:
30251: 2 artikla Article 2
30252: 1. Kumpikin sopimuspuoli turvaa omien la- l.Each Contracting Patty shall, subject to its
30253: kiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa toisen laws and regulations, at all times ensure fair and
30254: sopimuspuolen invesroijien tekemien investoin- equitable treatment to the investments of inves-
30255: tien tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun tors of the other Contracting Party.
30256: kaikissa tilanteissa.
30257: 2. Kummankaan sopimuspuolen investoijien 2. Investments by investors of either Contrac-
30258: toisen sopimuspuolen alueella tekemiin inves- ting Party in the territory of the other Contrac-
30259: tointeihin ei saa soveltaa epäedullisempaa kohte- ting Party shall not be subjected to a treatment
30260: lua kuin on myönnetty kolmansien maiden in- less favourable than that accorded to investments
30261: vestoijien tekemille investoinneille. by investors of third States.
30262: 3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräyksien 3. Notwithstanding the provisions of para-
30263: estämättä sopimuspuolella, joka on tehnyt yhden graph 2 of this Article, a Contracting Party which
30264: tai useamman muun valtion kanssa sopimuksen has concluded with one or more other States an
30265: tulliliiton tai vapaakauppa-alueen muodostami- agreement regarding the formation of a customs
30266: sesta, muun laajan taloudellista integraatiota ja union, a free-trade area, any other comprehen-
30267: yhteistyötä koskevan sopimuksen tai verotukseen sive agreement on economic integration and
30268: liittyvän kansainvälisen sopimuksen, on oikeus cooperation, or any international agreement
30269: myöntää edullisempi kohtelu tällaiseen sopimuk- relating to taxation, shall be free to grant a more
30270: seen myös kuuluvan valtion tai valtioiden inves- favourable treatment to investments by investors
30271: toijien tekemille investoinneille. Sopimuspuolel- of the State or States which are also Panies to
30272: la on myös oikeus myöntää edullisempi kohtelu such an agreement. A Contracting Party shall
30273: muiden valtioiden investoijien tekemille inves- also be free to grant a more favourable treatment
30274: toinneille, jos sellaisten valtioiden kanssa ennen to investments by investors of other States, if this
30275: tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää tehdyis- is stipulated under bilateral agreements conc-
30276: sä kahdenvälisissä sopimuksissa niin määrätään. luded with such States before the date of signat-
30277: ure of this Agreement.
30278: 4. Mikäli tehdään uudelleeninvestointeja, saa- 4. In cases of reinvestment, the incomes ensu-
30279: vat niistä johtuvat tulot saman suojelun kuin ing therefrom enjoy the same protection as do
30280: pääinvestoinnit. the major investments.
30281:
30282: 3 artikla Article 3
30283: 1. 1 artiklan nojalla tehdyt investoinnit naut- 1. The investments under Article 1 enjoy
30284: tivat suojelua ja turvaa toisen sopimuspuolen protection and security in the territory of the
30285: alueella tämän sopimuspuolen asianomaisten oi- other Contracting Party, in compliance with the
30286: keudellisten säännösten mukaisesti. relevant legal provisions of that Contracting Par~
30287: ty.
30288: 2. Kumpikin sopimuspuoli voi pakkolunastaa 2. Each Contracting Party may expropriate
30289: tämän sopimuksen nojalla tehdyt investoinnit investments made under the present Agreement
30290: ainoastaan valtiollisiin ja yleisiin tarpeisiin, lailli- only for state and public needs, in compliance
30291: 6 1984 vp. - HE n:o 256
30292:
30293: sessa järjestyksessä, korvausta vastaan, ja ei-syrji- with the legally estahlished procedure, against
30294: väliä tavalla. compensation, in a non-discriminatory manner.
30295: 3. Korvauksen määrän tulee vastata pakkolu- 3. The amount of the compensation must
30296: nastettujen investointien arvoa pakkolunastuksen correspond to the value of the expropriated
30297: hetkellä. investments at the moment of the expropriation.
30298: 4. Korvaus tulee maksaa viipymättä lainmu- 4. The compensation must he paid without
30299: kaisen pakkolunastusmenettelyn tultua toteutet- delay upon completion of the legal expropriation
30300: tua, mutta kuitenkin viimeistään kolmen kuu- procedure, hut not later than three months upon
30301: kauden kuluttua tämän menettelyn loppuunsaat- completion of this procedure and it must he ahle
30302: tamisesta, ja se on voitava siirtää siinä vapaasti to he transferred in the freely convertible curren-
30303: vaihdettavassa valuutassa, missä investointi on cy in which the investment had been made.
30304: tehty.
30305: 5. Tämän korvauksen määrä voidaan tarkistaa 5. The amount of this compensation may be
30306: siinä järjestyksessä kuin sen maan lainsäädäntö, checked in the order provided for in the legis-
30307: jossa pakkolunastus tehdään, edellyttää. lation of the country where the expropriation is
30308: made.
30309: 6. Kummankin sopimuspuolen investoiJia, 6. Investors of either Contracting Party who
30310: jotka kärsivät investointiensa menetyksiä toisen suffer losses of their investments in the territory
30311: sopimuspuolen alueella johtuen luonnononnet- of the other Contracting Patty due to natural
30312: tomuudesta,hätätilasta tai tuhosta, sodasta tai calamity, state of emergency or disaster, war or
30313: muusta aseellisesta selkkauksesta toisen sopimus- other armed conflict in the territory of the other
30314: puolen alueella, kohdellaan näistä menetyksistä Contracting Patty, shall be treated with respect
30315: aiheutuvien korvausten osalta kuten kolmansien to the compensations for these losses as investors
30316: maiden investoijia, jotka saavat ''suosituimman of third countries who enjoy the "most-favoured-
30317: maan" kohtelun. nation'' treatment.
30318:
30319: 4 artikla Article 4
30320: 1. Kumpikin sopimuspuoli sallii omien voi- 1. In compliance with its legal regulations in
30321: massaolevien lainmääräystensä mukaisesti toisen force, either Contracting Party will permit to the
30322: sopimuspuolen investoijien siirtää mitä tahansa investors of the other Contracting Patty the
30323: vaihdettavaa valuuttaa, jossa tulot investoinneista transfer of any convertible currency in which the
30324: on saatu. Sama koskee investointien täydellisestä income from the investments is obtained. The
30325: tai osittaisesta lopettamisesta johtuvia tuottoja. same concerns the proceeds of the total or partial
30326: liquidation of the investments.
30327: 2. Siirto tapahtuu sellaisen ajan kuluessa kuin 2. The transfer will be made within a span of
30328: rahamäärien siirtomuodollisuudet tavanomaisesti time which is usually required for the observance
30329: vaativat, ja tämä aika alkaa kulua siitä päivästä of all formalities in transfer of amounts, and
30330: kun siirtopyyntö on tehty. which starts running from the day on which the
30331: request for the transfer has been made.
30332: 3. Sopimuspuolen investoijien suorittamia va- 3. Transfers of funds in repayment of
30333: rojen siirtoja, joilla maksetaan takaisin toisen horrowings by investors of the Contracting Party
30334: sopimuspuolen investoijilta saatuja lainoja, jotka from investors of the other Contracting Patty
30335: molemmat osapuolet ovat tunnustaneet inves- which both Contracting Parties have recognized
30336: toinneiksi, säätelevät sopimuspuolten muut asi- as investments are regulated by other relevant
30337: anomaiset valuuttamääräykset. currency regulations of the Contracting Parties.
30338:
30339: 5 artikla Article 5
30340: 1. Riidat osapuolten välillä koskien taman 1. Disputes between the Contracting Parties
30341: sopimuksen tulkintaa ja soveltamista tulisi, mikä- concerning the interpretation and application of
30342: li mahdollista, ratkaista diplomaattiteitse. this Agreement should, if possihle, be settled
30343: through diplomatic channels.
30344: 2. Mikäli riitaa ei kyetä näin ratkaisemaan, se 2. If the dispute cannot thus be settled, it
30345: voidaan molempien sopimuspuolten suostu- may, upon the mutual consent of the Contrac-
30346: muksella alistaa välimiesmenettelyyn seuraavan ting Parties, be submitted to arbitration in
30347: menettelyn mukaisesti: accordance with the following procedure:
30348: 1984 vp. - HE n:o 256 7
30349:
30350: a) Perustetaan kolmijäseninen välimiesoikeus. a) An arbitration pane! conststtng of three
30351: Kumpikin riidan osapuoli nimeää yhden välimie- arbitrators shall be established. Each disputing
30352: hen ja näin nimetyt kaksi välimiestä nimittävät Party shall designate one arbitrator and two thus
30353: kolmannen, joka toimii puheenjohtajana. Pu- designated arbitrators shall appoint the third
30354: heenjohtaja ei saa olla kummankaan sopimus- arbitrator, who shall be the Chairman. The
30355: puolen kansalainen. Chairman shall not be a national of a Contrac-
30356: ting Party.
30357: b) Kummankin osapuolen tulee nimittää väli- b) Each Party shall designate its arbitrator
30358: miehensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun within two months after agreement has been
30359: on päästy sopimukseen riidan saattamisesta väli- reached on the submission of the dispute to
30360: miesmenettelyllä ratkaistavaksi, ja välimiesten on arbitration, and the Chairman shall be appointed
30361: nimitettävä puheenjohtaja kolmen kuukauden by the arbitrators within three months after such
30362: kuluessa sellaisesta sopimuksesta. Mikäli jälkim- an agreement. If the latter time limit has not
30363: mäistä määräaikaa ei ole noudatettu eivätkä rii- been complied with, and the Parties to the
30364: dan osapuolet ole sopineet muunlaisesta nime- dispute have not agreed on another designation
30365: ämismenettelystä, kumpi tahansa riidan osapuoli procedure, any disputing Party may request the
30366: voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeris- Secretariat of the United Nations to designate
30367: töä nimeämään puheenjohtajan. the Chairman.
30368: c) Välimiesoikeus tekee päätöksensä yksinker- c) The arbitration pane! shall take its decision
30369: taisella ääntenenemmistöllä. Välimiesoikeuden by simple majority. The decisions of the arbit-
30370: päätös sitoo riidan osapuolia. ration pane! shall be binding on the parties to
30371: the dispute.
30372: d) Välimiesoikeus päättää menettelytapasään- d) The arbitration pane! shall adopt its own
30373: nöistään. Välimiesoikeus valitsee kokoontumis- rules of procedure. The arbitration pane! decides
30374: paikkansa ja suorittaa välityksen englannin kielel- on its place of assembly, and conducts the
30375: lä. Välimiesmenettelyn kustannukset jaetaan rii- arbitration in the English language. The costs of
30376: dan osapuolten kesken tasan. the arbitration shall be shared equally between
30377: the Parties to the dispute.
30378:
30379: 6 artikla Article 6
30380: Sopimuspuolten edustajien tulee tarpeen vaa- The representatives of the Contracting Panies
30381: tiessa pitää kokouksia tämän sopimuksen toteut- shall, whenever needed, hold meetings in order
30382: tamisen seuraamiseksi. Kokoukset pidetään jom- to review the implementation of this Agreement.
30383: man kumman sopimuspuolen ehdotuksesta, ja These meetings shall be held on the proposal of
30384: niiden paikasta ja ajasta sovitaan diplomaattiteit- one of the Contracting Parties at a place and at a
30385: se. time agreed upon through diplomatic channels.
30386:
30387: 7 artikla Article 7
30388: Tämän sopimuksen määräykset koskevat myös The provlSlons of this Agreement also cover
30389: investointeja, jotka sopimuspuolen investoijat investments made in the territory of either Cont-
30390: ovat tehneet jomman kumman sopimuspuolen racting Party by the investors of the other Cont-
30391: alueella 1 päivänä tammikuuta 1950 tai sen racting Party since January 1, 1950.
30392: jälkeen.
30393: 8 artikla Article 8
30394: 1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkym- 1. This Agreement shall enter into force thirty
30395: menen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet days after the date on which the Contracting
30396: ovat ilmoittaneet toisilleen siitä, että valtiosään- Parties have notified each other that the constitu-
30397: nön vaatimukset tämän sopimuksen voimaantu- tional requirements for the entry into force of
30398: lolle on täytetty. this Agreement have been fulfilled.
30399: 2. Tämä sopimus on tehty 10 vuodeksi. Sen 2. This Agreement is concluded for a period
30400: voimassaoloaika jatkuu määräämättömän ajan, of 10 years. lts validity shall be extended for an
30401: ellei jompi kumpi sopimuspuoli ilmoita vähin- indefinite period of time unless either Contrac-
30402: tään 6 kuukautta ennen voimassaolokauden päät- ting Party notifies at least 6 months prior to its
30403: 8 1984 vp. - HE n:o 256
30404:
30405: tymistä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti pää- expiry to the other Contracting Party in writing
30406: töksestään sopimuksen irtisanomisesta. Irtisano- its decision to terminate the Agreement. The
30407: minen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä kun termination shall become effective one year after
30408: toinen sopimuspuoli on vastaanottanut ilmoituk- the notification has been received by the other
30409: sen. Contracting Party.
30410: 3. Niiden investointien osalta, jotka on tehty 3. In respect of investments made prior to the
30411: ennen kuin tämän sopimuksen irtisanominen date when the termination of this Agreement
30412: tulee voimaan, ovat tämän sopimuksen määräyk- becomes effective, the provisions of this Agree-
30413: set voimassa edelleen 15 vuotta mainitusta päi- ment remain in force for a further period of 15
30414: västä. years from that date.
30415:
30416: Tehty Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1984 Done at Helsinki on Febtuary 16, 1984, in
30417: kolmena suomen-, bulgarian- ja englanninkieli- three originals in The Finnish, Bulgarian and
30418: senä alkuperäiskappaleena, jotka kaikki ovat yhtä English language, all being equally authentic. In
30419: todistusvoimaisia. Riitatapauksessa englanninkie- case of dispute, the original in the English
30420: lisen alkuperäiskappaleen teksti on ratkaiseva. language shall prevail.
30421:
30422:
30423: Suomen tasavallan hallituksen For the Government of
30424: puolesta the Republic of Finland
30425: Paavo Väyrynen Paavo Väyrynen
30426:
30427:
30428: Bulgarian kansantasavallan hallituksen For the Government of
30429: puolesta the People's Republic of Bulgaria
30430: Petar Mladenov Petar Mladenov
30431: 1984 vp. - HE n:o 257
30432:
30433:
30434:
30435:
30436: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi osuuskuntalain 18 §:n
30437: muuttamisesta
30438:
30439:
30440:
30441:
30442: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30443:
30444: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kauppa- keskusliikettä tarkastuksen suorittaisi osuuskun-
30445: liikettä harjoittavien osuuskuntien säästökassan- nan valitsema Keskuskauppakamarin tai kauppa-
30446: tarkastusta koskeva säännös. kamarin ja valtiovarainministeriön hyväksymä ti-
30447: Säästökassatoiminnan tarkastus ja valvonta eh- lintarkastusyhteisö.
30448: dotetaan järjestettäväksi siten, että säästökassatoi-
30449: mintaa taekastaisi osuuskuntien keskusliikkeen Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
30450: tilintarkastusosasto. Mikäli osuuskunnilla ei ole kun eduskunta on sen hyväksynyt.
30451:
30452:
30453:
30454:
30455: PERUSTELUT
30456:
30457: 1. Nykyinen tilanne Ja ehdotetut ten osuuskuntien lukumäärä on sulautumisen
30458: muutokset johdosta vähentynyt 182 osuuskunnasta 90
30459: osuuskuntaan.
30460: Voimassa olevan osuuskuntalain 18 §:n mu- Edellä olevan vuoksi ehdotetaan muutettavaksi
30461: kaan säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien osuuskuntalain 18 §:n 1 momentti siten, että
30462: keskusliike, jonka tarkastusta ohjaa ja valvoo säästökassantarkastuksen suorittaisi osuuskuntien
30463: valtiovarainministeriö. Käytännössä osuuskuntien keskusliikkeen yhteydessä toimiva tilintarkastus-
30464: keskusliikkeillä on säästökassan sääntöjen edellyt- osasto. Mikäli osuuskunnalla ei ole keskusliikettä,
30465: tämä sisäinen säästökassantarkastuselin, joka toi- säästökassantarkastuksen suorittaisi osuuskunnan
30466: mittaa valtiovarainministeriölle sen vaatimat tie- valitsema Keskuskauppakamarin tai kauppaka-
30467: dot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen säästökasso- marin ja valtiovarainministeriön hyväksymä tilin-
30468: jen valvontaa ja tarkastusta varten. Tämän lisäksi tarkastusyhteisö. Tarkastusta ohjaisi ja valvoisi
30469: valtiovarainministeriö tarkastaa säästökassoja vai tiovarainministeriö.
30470: myös itse lain 18 §:n 2 momentin säännöksen Lain 18 §:n 2 momenttiin ehdotetaan edelleen
30471: nojalla. sisällytettäväksi säännös valtiovarainministeriön
30472: Viime vuosina on säästökassatoimintaa harjoit- tarkastusoikeudesta. Ministeriön asettamilla tar-
30473: tavien osuuskuntien perinteinen yritysrakenne kastajilla olisi oikeus tarkastaa myös osuuskunnan
30474: muuttunut kiristyneen kilpailun ja yhteiskunnal- tilinpito siltä osin kuin se on tarkastuksen vuoksi
30475: listen olosuhteiden mukana sellaiseksi, että to- välttämätöntä.
30476: teutuneet rakennemuutokset edellyttävät lain Edellä 1 momenttiin ehdotetun muutoksen
30477: tarkistusta säästökassantarkastuksen osalta. johdosta tulisi 3 momenttiin lisätä sana tilintar-
30478: Tapahtuneissa rakennemuutoksissa ovat E- kastusyhteisö.
30479: osuusliikkeet ja Keskusliike OTK sulautuneet Osuuskuntalain 18 §:ään ehdotetaan lisättä-
30480: yhdeksi osuuskunnaksi siten, ettei E-liikkeellä ole väksi uusi 4 momentti, jonka mukaan keskusliik-
30481: enää OTK:ta vastaavaa keskusliikettä. SOK:lais- keen ja tilintarkastajaksi valitun yhteisön on
30482: 438401348Y
30483: 2 1984 vp. - HE n:o 257
30484:
30485: ilmoitettava valtiovarainministeriölle, kenellä on 3. Voimaan tulo
30486: päävastuu tarkastuksen suorittamisesta. Nykyinen
30487: 4 momentti siirtyisi uudeksi 5 momentiksi. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
30488: kun eduskunta on sen hyväksynyt.
30489:
30490: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
30491: tukset nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30492:
30493: Muutosehdotukset eivät tule aiheuttamaan val-
30494: tiolle kustannuksia.
30495:
30496:
30497: Laki
30498: osuuskuntalain 18 §:n muuttamisesta
30499:
30500: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30501: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain 18 §:n 1, 2 ja 3 momentti,
30502: sellaisena kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (861/80), sekä
30503: lisätään 18 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
30504:
30505:
30506: 18 § sia esittämään valtiovarainministeriölle asiakirjat
30507: Säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien sekä antamaan sille tietoja ja selvityksiä, jotka
30508: keskusliike. Mikäli osuuskunnalla ei ole keskuslii- ovat tarpeen säästökassojen tarkastusta ja valvon-
30509: kettä, säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskun- taa varten.
30510: nan valitsema Keskuskauppakamarin tai kauppa- Keskusliikkeen ja tarkastajaksi valitun yhteisön
30511: kamarin ja valtiovarainministeriön hyväksymä ti- on ilmoitettava valtiovarainministeriölle, kenellä
30512: lintarkastusyhteisö. Tarkastusta ohjaa ja valvoo on päävastuu tarkastuksen suorittamisesta. Tä-
30513: valtiovarainministeriö. män henkilön tulee olla Keskuskauppakamarin
30514: Valtiovarainministeriön asettamilla tarkastajilla tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
30515: o.n oikeus myös suorittaa säästökassantarkastuk-
30516: sla.
30517: Keskusliike, tilintarkastusyhteisö ja säästökas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30518: satoimintaa harjoittava osuuskunta ovat velvolli- kuuta 19
30519:
30520:
30521: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
30522:
30523:
30524: Tasavallan Presidentti
30525: MAUNO KOIVISTO
30526:
30527:
30528:
30529:
30530: Ministeri Pekka Vennamo
30531: 1984 vp. - HE n:o 257 3
30532:
30533: Liite
30534:
30535:
30536: Laki
30537: osuuskuntalain 18 §:n muuttamisesta
30538:
30539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30540: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain 18 §:n 1, 2 ja 3 momentti,
30541: sellaisena kuin ne ovat 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (861180), sekä
30542: lisätään 18 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
30543:
30544: Voimassa oleva laki Ehdotus
30545:
30546: 18 § 18 §
30547: Säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien Säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien
30548: keskusliike, jonka harjoittamaa tarkastusta ohjaa keskusliike. Mikäli osuuskunnalla ei ole keskuslii-
30549: ja valvoo valtiovarainministeriö. kettä, säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskun-
30550: nan valitsema Keskuskauppakamarin tai kauppa-
30551: kamarin ja valtiovarainministeriön hyväksymä ti-
30552: lintarkastusyhteisö. Tarkastusta ohjaa ja valvoo
30553: vai tiovarainministeriö.
30554: Säästökassatoiminnan tarkastamista varten Valtiovarainministeriön asettamtlla tarkastajtlla
30555: osuuskuntien keskusliike asettaa tarpeellisen on oikeus myös suorittaa säästökassantarkastuk-
30556: määrän säästökassantarkastajia, joilla on oikeus sia.
30557: suorittaa tarkastuksia jäsenosuuskuntien säästö-
30558: kassoissa. Sama oikeus on myös valtiovarainmi-
30559: nisteriön asettamilla tarkastajilla.
30560: Keskusliike ja säästökassatoimintaa harjoittava Keskusliike, ttlintarkastusyhteisö ja säästökas-
30561: osuuskunta ovat velvollisia esittämään valtiova- satoimintaa harjoittava osuuskunta ovat velvolli-
30562: rainministeriölle asiakirjat sekä antamaan sille sia esittämään valtiovarainministeriölle asiakirjat
30563: tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen säästökas- sekä antamaan sille tietoja ja selvityksiä, jotka
30564: sojen tarkastusta ja valvontaa varten. ovat tarpeen säästökassojen tarkastusta ja valvon-
30565: taa varten.
30566: Keskuslti"kkeen ja tarkastajaksi valitun yhteisön
30567: on ilmoitettava valtiovarainministeriölle, kenellä
30568: on päävastuu tarkastuksen suorittamisesta. Tä-
30569: män henkilön tulee olla Keskuskauppakamarin
30570: tai kauppakaman·n hyväksymä tilintarkastaja.
30571:
30572:
30573: Tämä laki tulee voimaan päivänä
30574: kuuta 19
30575: 1984 vp. - HE n:o 258
30576:
30577:
30578:
30579:
30580: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon ja sianlihan
30581: vientikustannusmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
30582:
30583:
30584:
30585:
30586: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30587:
30588: Esityksessä ehdotetaan maatalouden markki- Koeotettua maksua olisi suoritettava tammikuun
30589: noimisvastuuosuuden kattamiseksi maidon vien- 1 päivän ja heinäkuun 31 päivän 1985 välisenä
30590: tikustannusmaksu koeotettavaksi väliaikaisesti ny- aikana vastaanotetusta maidosta.
30591: kyisestä 2,5 pennistä litralta 5,5 penniin litralta.
30592:
30593:
30594:
30595:
30596: PERUSTELUT
30597:
30598: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut maidon vientikustannusmaksua olisi korotettava
30599: muutokset 3 pennillä litralta tammikuun 1 päivän ja heinä-
30600: kuun 31 päivän 1985 väliseksi ajaksi. Samalla
30601: Maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta markkinointineuvosto ehdotti, että meijerit suo-
30602: annetun lain (1101/82) mukaan valtiolle on rittaisivat korotuksen viimeistään 31 päivänä elo-
30603: vuosilta 1983-1985 suoritettava maidon ja sian- kuuta 1985.
30604: lihan vientikustannusmaksua. Maidon vientikus- Maatalouden markkinointineuvoston ehdotuk-
30605: tannusmaksua ei kuitenkaan suoriteta maidosta, sen mukaisesti ehdotetaan maidon ja sianlihan
30606: joka on tuotettu Lapin läänissä ja eräissä Oulun vientikustannusmaksusta annetun lain 6 §:n
30607: lääniin kuuluvissa kunnissa. 1 momentti muutettavaksi väliaikaisesti siten, et-
30608: Maidon vientikustannusmaksun suuruus oli tä maidon vientikustannusmaksun suuruus on
30609: vuoden 1983 neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta 5,5 penniä litralta. Koeotettua vientikustannus-
30610: 1 penni litralta. Kesäkuun 17 päivänä 1983 ja maksua olisi suoritettava maidosta, joka on vas-
30611: marraskuun 4 päivänä 1983 annetuilla laeilla taanotettu tammikuun 1 päivän ja heinäkuun
30612: (511183 ja 828/83) korotettiin maidon vientikus- 31 päivän 1985 välisenä aikana, mainitut päivät
30613: tannusmaksu ensin 5 penniin litralta ja sen mukaan luettuina.
30614: jälkeen vielä 7, 5 penniin litralta. Marraskuun Maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta
30615: 9 päivänä 1984 annerolla lailla (749/84) vienti- annetun lain 10 §:n mukaan vientikustannus-
30616: kustannusmaksu alennettiin 2, 5 penniin litralta. maksun suorittamiseen velvollisen on oma-aloit-
30617: Lain 3 §:n nojalla annetuilla valtioneuvoston teisesti suoritettava vientikustannusmaksu kunkin
30618: päätöksillä (391183 ja 520/83) korotus 5 penniin kalenterikuukauden aikana vastaanottamastaan
30619: litralta tuli voimaan toukokuun alusta ja korotus maidosta maatilahallituksen postisiirtotilille vii-
30620: 7,5 penniin heinäkuun alusta 1983. Alennus meistään seuraavan kalenterikuukauden 25 päi-
30621: 2, 5 penniin tuli voimaan valtioneuvoston pää- vänä. Maatalouden markkinointineuvosto on eh-
30622: töksellä (645/84) syyskuun 1 päivänä 1984. dottanut, että maksuvelvolliset meijerit suorittai-
30623: Maatalouden markkinointineuvosto on 5 päi- sivat korotetun maksun vasta väliaikaisesti voi-
30624: vänä marraskuuta 1984 ehdottanut, että maata- massa olevan korotuksen Voimassaoloajan päätty-
30625: louden markkinoimisvasruuosuuden kattamiseksi misen jälkeen elokuussa 1985. Tämän mukaisesti
30626: 438401214M
30627: 2 1984 vp. - HE n:o 258
30628:
30629: ehdotetaan lakiin lisättäväksi väliaikaisesti uusi 2, 5 pennin vientikustannusmaksun mukaan on
30630: 10 b §, jonka mukaan tammikuun 1 päivän ja arvioitu 69 miljoonaksi markaksi, kertyisi maidon
30631: heinäkuun 31 päivän 198 5 väliseltä ajalta suori- vientikustannusmaksua vuonna 1985 noin 120
30632: tettavasta maidon vientikustannusmaksusta miljoonaa markkaa.
30633: 3 penniä litralta on suoritettava yhtenä eränä
30634: viimeistään 25 päivänä elokuuta 1985. Voimassa
30635: oleva 2,5 pennin vientikustannusmaksu on suori- 3. Voimaantulo
30636: tettava kunkin kuukauden aikana vastaanotetusta
30637: maidosta normaalisti viimeistään seuraavan ka-
30638: Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan heti
30639: lenterikuukauden 25 päivänä.
30640: kun eduskunta on sen hyväksynyt. Sitä sovellet-
30641: taisiin maitoon, joka on vastaanotettu tammi-
30642: kuun 1 päivän ja heinäkuun 31 päivän 1985
30643: 2. Esityksen taloudelliset
30644: välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettui-
30645: vaikutukset na.
30646: Ehdotetun korotuksen arvioidaan lisäävän mai-
30647: don vientikustannusmaksun tuottoa vuonna 1985 Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
30648: noin 51 miljoonaa markkaa. Kun tuotto nykyisen nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30649:
30650: Laki
30651: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
30652:
30653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30654: muutetaan väliaikaisesti maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982
30655: annetun lain 6 §:n 1 momentti,
30656: sellaisena kuin se on 9 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa (749/84), sekä
30657: lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 10 b § seuraavasti:
30658:
30659: 6 § mentin mukaisesta vientikustannusmaksusta 3
30660: Maidon vientikustannusmaksun suuruus on penniä litralta suoritettava maatilahallituksen
30661: 5, 5 penniä litralta. postisiirtotilille yhtenä eränä viimeistään 25 päi-
30662: vänä elokuuta 1985.
30663:
30664: 10 b § Tämä laki tulee voimaan päivänä
30665: Poiketen siitä, mitä 10 §:n 1 momentissa on kuuta 198 . Sitä sovelletaan ma1toon, joka on
30666: säädetty, on tammikuun 1 päivän ja heinäkuun vastaanotettu tammikuun 1 päivän 1985 ja hei-
30667: 31 päivän 1985 väliseltä ajalta, mainitut päivät näkuun 31 päivän 1985 välisenä aikana, mainitut
30668: mukaanluettuina, suoritettavasta 6 §:n 1 mo- päivät mukaanluettuina.
30669:
30670:
30671: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
30672:
30673:
30674: Tasavallan Presidentti
30675: MAUNO KOIVISTO
30676:
30677:
30678:
30679:
30680: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
30681: 1984 vp. - HE n:o 258 3
30682:
30683: Liite
30684:
30685:
30686:
30687:
30688: Laki
30689: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
30690:
30691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30692: muutetaan väliaikaisesti maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30 päivänä joulukuuta 1982
30693: annetun lain 6 §:n 1 momentti,
30694: sellaisena kuin se on 9 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa {749/84), sekä
30695: Iisätäiin väliaikaisesti lakiin uusi 10 b § seuraavasti:
30696:
30697: Voimassa oleva laki Ehdotus
30698:
30699: 6 § 6 §
30700: Maidon vientikustannusmaksun suuruus on Maidon vientikustannusmaksun suuruus on
30701: 2,5 penniä litralta. 5,5 penniä litralta.
30702:
30703:
30704: 10 b §
30705: Poiketen szitä, mitä 10 §:n 1 momentissa on
30706: säädetty, on tammikuun 1 päivän ja heinäkuun
30707: 31 päivän 1985 väliseltä ajalta, mainitut päivät
30708: mukaanluettuina, suoritettavasta 6 §:n 1 mo-
30709: mentin mukaisesta vientikustannusmaksusta 3
30710: penniä litralta suoritettava maatilahallituksen
30711: postisiirtotilille yhtenä eränä vzi.meistiiiin 25 päi-
30712: vänä elokuuta 1985.
30713:
30714: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
30715: kuuta 198 . Sitä sovelletaan maitoon, joka on
30716: vastaanotettu tammikuun 1 päivän 1985 ja hei-
30717: näkuun 31 päivän 1985 välisenä aikana, mainitut
30718: päivät mukaanluettuina.
30719: 1984 vp. - HE n:o 259
30720:
30721:
30722:
30723:
30724: Hallituksen esitys Eduskunnalle VTT Technology Oy:n laino-
30725: jen valtion takauksista.
30726:
30727:
30728:
30729:
30730: ESITYKSEN PÄÄASIALIINEN SISÄLTÖ
30731:
30732: Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta päättäi- VTT Technology Oy:lle enintaan 10 miljoonan
30733: si oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastava- markan lainoille vuosina 1985-1987.
30734: kuuksia vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia
30735:
30736:
30737:
30738:
30739: PERUSTEtUT
30740:
30741: 1. Yrityksen perustaminen via konsultointi-, tarkastus- ja tutkimukseen liit-
30742: tyviä projektitehtäviä sekä patenttien ja lisenssien
30743: VTI Technology Oy -niminen osakeyhtiö on myyntiä. Lisäksi yhtiö toimii muiden kotimaisten
30744: perustettu 13.2.1984 ja se on merkitty kauppare- tutkimuslaitosten, lähinnä geologian tutkimus-
30745: kisteriin 15.3.1984. Yhtiön osakepääoma on keskuksen ja metsäntutkimuslaitoksen, vientipro-
30746: 500 000 markkaa ja valtio on yhtiön ainoa osa- jekteissa toteuttavana yksikkönä.
30747: kas. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakepääoma voi-
30748: daan korottaa enintään 2 000 000 markkaan.
30749: Hallinnon ja toiminnan järjestämisestä huolehtii 3. Luottojen tarve
30750: viisijäseninen hallitus. Yhtiön kotipaikka on Es-
30751: poon kaupunki. Yhtiön vuotuinen liikevaihto rajoittunee alku-
30752: vaiheessa muutamaan miljoonaan markkaan,
30753: mutta sen arvioidaan lähivuosina nousevan yli
30754: 2. Pääasiallinen toimin ta kymmenen miljoonan markan. Yhtiön oman
30755: pääoman vähäisyyden takia sen on katettava
30756: Yhtiön toimialana on harjoittaa entytsesti käyttöpääoman tarpeensa pääasiassa lainoilla.
30757: vientiä edistävää teknistä ja teknistaloudellista Kun yhtiöllä ei ole mahdollisuutta järjestää lai-
30758: tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tarkastustoimin- nojensa vakuuksia muulla tavalla, tulisi sen saada
30759: taa, konsultointia sekä muuta vastaavaa liiketoi- käyttöpääomansa rahoittamiseen valtion takaus.
30760: mintaa. Siltä osin kuin yhtiön toiminta edellyttää vien-
30761: Yhtiön tarkoituksena on lähinnä hyödyntää ja titakuita, ovat ne järjestettävissä vientitakuulai-
30762: saattaa tuotantoon valtion teknillisen tutkimus- toksen säännönmukaisen toiminnan puitteissa.
30763: keskuksen tutkimustyössä syntynyttä tietoa ja
30764: syntyneitä keksintöjä. Tämä tapahtuu aktiivisessa
30765: yhteistyössä muiden yritysten kanssa painottuen 4. Ehdotettavat takausvaltuudet
30766: eritvisesti korkean teknologian alueille. Yhtiön
30767: liiketoiminta käsittää muun muassa järjestelmä- Hallitus esittää, että valtion takauksia vottal-
30768: ja tietokoneohjelmistotoimituksia, kotimaisten siin antaa VTI Technology Oy:n pääomamääräl-
30769: yritysten vientiä edistävää, teknisesti vaativaa tes- tään yhteensä enintään 10 000 000 markkaan
30770: tauspalvelua, ulkomaisille asiakkaille toimitetta- nousevien lainojen vakuudeksi vuosina 1985-
30771: 438401341R
30772: 2 1984 vp. - HE n:o 259
30773:
30774: 1987. Koska yhtiö on kokonaan valtion omista- tion omavelkaisia takauksia VTT Tech-
30775: ma, eikä sillä ole kiinteää tai muuta vakuudeksi nology Oy:n vuosina 1985-1987 otta-
30776: soveltuvaa omaisuutta esitetään lisäksi, että ta- mien, pääomamäärältään yhteensä enin-
30777: kauksia voitaisiin antaa vastavakuuksia vaatimat- tään 10 000 000 markkaan nousevien lai-
30778: ta. nojen maksamisen ja muiden sovittujen
30779: Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, esite- ehtojen täyttämisen vakuudeksi siten, et-.
30780: tään, tä kunkin muun kuin Suomen rahan
30781: että Eduskunta päättäisi ozkeuttaa val- määråisen lainan arvo lasketaan takausta
30782: tioneuvoston tämän määräämzllä ehdozlla annettaessa sovellettavan Suomen Pankin
30783: antamaan vastavakuuksia vaatimatta vai- myyntikurssin mukaan.
30784:
30785: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
30786:
30787:
30788: Tasavallan Presidentti
30789: MAUNO KOIVISTO
30790:
30791:
30792:
30793:
30794: Ministeri Pekka Vennamo
30795: 1984 vp. - HE n:o 260
30796:
30797:
30798:
30799:
30800: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muutta-
30801: misesta
30802:
30803:
30804:
30805:
30806: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30807:
30808: Esityksessä ehdotetaan valtion eläkelakia muu- nä. Samalla valtion eläkelain yhteensovitussään-
30809: tettavaksi siten, että niissä tapauksissa, joissa nöstä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi.
30810: edunsaajaa palvelus on jo päättynyt, voitaisiin Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
30811: työkyvyttömyyseläke myöntää myös osaeläkkee- niin pian kuin eduskunta on ne hyväksynyt.
30812:
30813:
30814:
30815:
30816: PERUSTELUT
30817:
30818: 1. Nykyinen tilanne Osaeläkesäännösten puuttumisella on saattanut
30819: olla vaikutusta edunsaajan kokonaiseläketurvaan
30820: Työntekijäin eläkelakiin, lyhytaikaisissa työ- varsinkin silloin kun valtion palveluksessa olleelle
30821: suhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin, maata- on muun palveluksen perusteella myönnetty osa-
30822: lousyrittäjien eläkelakiin sekä yrittäjien elä- työkyvyttömyyseläke. Koska henkilön ei tällaisis-
30823: kelakiin lisättiin osatyökyvyttömyyseläkettä kos- sa tapauksissa ole yleensä voitu todeta valtion
30824: kevat säännökset 29 päivänä joulukuuta 1971 eläkejärjestelmässä tulleen täyteen työkyvyttö-
30825: annetuilla laeilla (934-93 71 72), jotka tulivat myyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyt-
30826: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1973. Samasta tömäksi, on eläkehakemus jouduttu yleensä hyl-
30827: ajankohdasta lukien tulivat voimaan myös Kun- käämään.
30828: nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön osatyökyvyt-
30829: tömyyseläkettä koskevat määräykset.
30830: Edellä mainittuja osaeläkesäännöksiä perustel- 2. Asian valmistelu
30831: tiin sillä, että työkykyisen ja työkyvyttömän väli-
30832: nen raja oli todettu liian jyrkäksi. Ellei työkyvyt- Eläkkeiden perusteena olevan palkan laskuta-
30833: tömyyseläkkeen haltija täyttänyt eläkesäännöksis- paa muutettiin vuoden 1979 alusta lukien. Hy-
30834: sä olleita vähimmäisvaatimuksia, ei eläkettä voitu väksyessään tätä muutosta koskeneen hallituksen
30835: myöntää, vaikka työkyky olisikin ollut selvästi esityksen eduskunta edellytti hallituksen toteut-
30836: heikentynyt. Osaeläkesäännösten tarkoituksena tavan tämän esityksen johdosta 19 päivänä loka-
30837: oli tuoda vaihtoehto täyden työkyvyttömyyseläk- kuuta 1978 tekemässään periaatepäätöksessä
30838: keen ja eläkehakemuksen hylkäämisen välille (797 /78) lupaamaosa toimenpiteet. Periaatepää-
30839: siten, että täyden työkyvyttömyyseläkkeen saami- töksessä luvattiin muun muassa selvittää osaelä-
30840: sen edellytyksiä ei kuitenkaan muutettaisi. kejärjestelmän tarkoituksenmukaisuus valtion
30841: Kunnallisessa eläkejärjestelmässä osatyökyvyt- toimintojen eri osissa ja tämän selvityksen perus-
30842: tömyyseläke voidaan myöntää ainoastaan teella luvattiin antaa tarpeellisiksi osoittautuvat
30843: päättyneen palvelussuhteen perusteella. Valtion lakiehdotukset ja muut määräykset.
30844: eläkejärjestelmässä osatyökyvyttömyyseläkkeen Asia on valmisteltu valtion eläkeneuvottelu-
30845: myöntäminen ei sen sijaan ole ollut mahdollista. kunnan jaostossa, jossa on ollut jäseninä valtion
30846: 438400571W
30847: 2 1984 vp. - HE n:o 260
30848:
30849: sekä toisaalta valtion henkilöstöä edustavien kes- dessa 20 §:n 3 momentissa säädettäisiin osatyöky-
30850: kusjärjestöjen edustajat. Jaosto on ollut esityksen vyttömyyseläkkeen muuttamisesta työttömyyse-
30851: antamisesta ja sen sisällöstä yksimielinen. läkkeeksi.
30852: Tässä yhteydessä tulisi säätää myös osatyöky-
30853: vyttömyyseläkkeen suhteesta sairausvakuutuslain
30854: 3. Uudistuksen sisältö mukaiseen päivärahaan. Osaeläke myönnetään
30855: useinmiten tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole
30856: Valtion eläkelakiin ehdotetaan lisättäväksi oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista päi-
30857: säännökset osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Valtion värahaa. Tämän vuoksi on perusteltua, että osa-
30858: eläkelaissa on säännökset työkyvyttömyyseläkkeen eläke olisi päivärahaan nähden ensisijainen. Jos
30859: saamisen edellytyksistä toisaalta palveluksen kes- osaeläkettä saavan työkyky muuttuu siten, että
30860: täessä ja toisaalta sen päätyttyä sattuneen työky- hänellä on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkee-
30861: vyttömyyden perusteella. Esityksessä ehdotetaan, seen, tätä vastaava eläkkeen muutos suoritettai-
30862: että osatyökyvyttömyyseläke voitaisiin myöntää siin vasta päivärahan ensisijaisuusajan päätyttyä.
30863: niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyys on alka- Tätä koskeva säännös on samanlainen kuin muis-
30864: nut palveluksen päätyttyä. Tällaisissa tapauksissa sa työeläkejärjestelmissä. Samalla 15 a §:ää tulisi
30865: osaeläkkeen myöntäminen voisi valtion eläkelain täsmentää siten, että siitä ilmenisi, milloin tar-
30866: 9 §:n 1 momentin d-kohdan laukaisusäännöstä koitetaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja mil-
30867: soveltaen perustua ensinnäkin siihen, että edun- loin osaeläkettä.
30868: saajalle on jonkin valtion palvelusta myöhemmän Valtion eläkelain 12 §:n yhteensovitussäännös-
30869: palveluksen perusteella jo myönnetty osatyöky- tä tulee tässä yhteydessä täydentää säätämällä
30870: vyttömyyseläke. Ellei tällaista palvelusta ole, voi- yhteensovitusrajasta osaeläkkeenä myönnettyä
30871: taisiin osaeläke myöntää, jos edunsaaja on palve- työkyvyttömyyseläkettä yhteensovitettaessa. Sa-
30872: luksen päätyttyä tullut valtion eläkelain 9 §:n 1 malla yhteensovitussäännöstä ehdotetaan yhden-
30873: momentin c-kohdassa tarkoitetuin tavoin työky- mukaistettavaksi työntekijäin eläkelain yhteenso-
30874: vyttömäksi ja työkyky on alentunut vähemmän vitussäännöksen kanssa.
30875: kuin kolme viidennestä, mutta kuitenkin vähin-
30876: tään kaksi viidennestä. Nämä työkyvyttömyyden
30877: astetta osoittavat murtoluvut ovat samat kuin 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
30878: muissakin eläkej ärj estelmissä. tukset
30879: Valtion eläkelain 9 §:ssä olevia yleisiä työky-
30880: vyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä ei muu- Osaeläkkeitä tultaisiin arvion mukaan myöntä-
30881: tettaisi. Myöskin oikeus täyden työkyvyttömyys- mään 60-70 kappaletta vuodessa. Osaeläkkei-
30882: eläkkeen saamiseen säilyisi ennallaan. den ollessa pääosaltaan pieniä ns. vapaakirjaeläk-
30883: Osaeläkkeen määrä olisi puolet täydestä työky- keitä, lisäkustannukset osaeläkejärjestelmän to-
30884: vyttömyyseläkkeestä kuitenkin niin, että laissa teuttamisesta olisivat noin 80 000 markkaa vuo-
30885: mainituilla vanhemmilla ikäluokilla osaeläke olisi dessa.
30886: laissa olevan asteikon mukaisesti 52-66 prosent-
30887: tia täydestä eläkkeestä.
30888: Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyvyn 5. Voimaan tulo
30889: muuttuessa olisi lain 18 §:n 3 momentin mukaan
30890: eläkkeen määrä tarkistettava, mikäli muutoksen Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan
30891: voitaisiin arvioida kestävän ainakin vuoden ajan. niin pian kuin eduskunta on sen hyväksynyt.
30892: Työkyvyttömyyseläkettä lakkautettaessa osaelä-
30893: kettä voitaisiin kuitenkin maksaa vuotta lyhyem- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
30894: mältäkin ajalta. Tämäkin säännös on sisällöltään nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30895: samanlainen kuin muissa eläkejärjestelmissä. Uu-
30896: 1984 vp. - HE n:o 260 3
30897:
30898:
30899:
30900:
30901: Laki
30902: valtion eläkelain muuttamisesta
30903:
30904: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30905: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/ 66) 2 §:n 1 momentti,
30906: 12 §, 15 a §:n 1-4 momentti ja 20 §:n 1 momentti,
30907: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti sekä 12 §:n 1 ja 2 momentti 18 päivänä heinäkuuta 1975
30908: annetussa laissa (568/75), 12 §:n 3-5 momentti 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
30909: (1026/82), 12 §:n 6 momentti ja 15 a §:n 1-4 momentti 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa
30910: laissa (808/81), 12 §:n 7 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11181), sekä 20 §:n
30911: 1 momentti 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851171), sekä
30912: lisätään lakiin uusi 9 b §, 14 päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31182) kumotun 10 a §:n
30913: tilalle uusi 10 a § , 15 a §:ään uusi 3 momentti, jolloin muutetut 3 ja 4 sekä nykyinen 5 momentti
30914: siirtyvät 4, 5 ja 6 momenteiksi, 18 §:ään uudet 3-4 momentit, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentit
30915: siirtyvät 5-6 momenteiksi sekä 20 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
30916:
30917: 2§
30918: Tämä laki ei koske vuoden ajaksi alentuneen vähintään kolmella
30919: palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytet- viidenneksellä. Jos työkyky on alentunut tätä
30920: tyä 65 vuotta; vähemmän, mutta kuitenkin vähintään kahdella
30921: palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa viidenneksellä, myönnetään eläke osaeläkkeenä.
30922: virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan Lain 9 §:n 1 momentin d-kohtaa sovellettaessa
30923: perusteella tämän lain taikka muun lain tai eläke myönnetään täytenä eläkkeenä tai osaeläk-
30924: asetuksen mukaista vanhuuseläkettä taikka sel- keenä sen mukaan kuin sen perusteena oleva
30925: laista työkyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta eläke on myönnetty.
30926: määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saa-
30927: vuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava 10 a §
30928: answ; Osaeläkkeenä myönnettävän työkyvyttömyys-
30929: palvelusta, joka otetaan huomioon merimies- eläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttö-
30930: eläkelain mukaista eläkettä varten; eikä myyseläkkeestä. Jos edunsaaja on syntynyt ennen
30931: palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluk- 1 päivää tammikuuta 1927, osaeläke on kuiten-
30932: sesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kah- kin seuraavien prosenttilukujen mukainen osa
30933: dessa tai useammassa palveluksessa, niistä yh- täydestä eläkkeestä:
30934: teensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuukau-
30935: dessa. Syntymävuosi Osaeläke prosenttia
30936: täydestä eläkkeestä
30937: 1919 tai aikaisemmin 66
30938: 9b§ 1920 64
30939: Työkyvyttömyyseläke palveluksen päätyttyä al- 1921 62
30940: kaneen työkyvyttömyyden perusteella myönne- 1922 60
30941: taan joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. 1923 58
30942: Lain 9 §:n 1 momentin c-kohtaa sovellettaessa 1924 56
30943: täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään edunsaa- 1925 54
30944: jalle, jonka työkyvyn voidaan arvioida ainakin 1926 52
30945: 4 1984 vp. - HE n:o 260
30946:
30947: 12 § tai, jos tänä aikana on haettu sairausvakuu-
30948: Myönnettäessä eläke tämän lain 10 §:n 2 tai 3 tuslain mukaista päivärahaa, sen hakemista seu-
30949: momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärä raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä
30950: lasketaan sovelruvin osin työntekijäin eläkelain ole myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jäl-
30951: 8 §:n mukaisesti. Yhteensovitusraja saadaan kui- keiseen aikaan tai, jos tähän aikaan kohdistuva
30952: tenkin ottamalla 66 prosenttia yhteensovituspe- päivärahahakemus on hylätty, sen hylkäämisen
30953: rusteesta ja jos yhteensovitusperuste ylittä 586 jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukau-
30954: markkaa, vähentämällä 6 prosenttia ylitteestä den ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivära-
30955: enintään kuitenkin kansaneläkkeen pohjaosan haa.
30956: maara. Osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttö- Jos osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyys-
30957: myyseläkettä yhteensovitettaessa yhteensovitusra- eläkettä saavan edunsaajan työkyky muuttuu si-
30958: ja on 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta. ten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyt-
30959: Yhteensovituksessa otetaan huomioon työnte- tömyyseläkettä, täyteen eläkkeeseen sovelletaan 1
30960: kijäin eläkelain 8 §:ssä mainittujen suoritusten momentin säännöksiä. Työkyvyttömyyden jat-
30961: lisäksi kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden kuessa työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan tällöin
30962: kansaneläkelain 29 §:n nojalla maksettava lapsi- osaeläkkeenä täyden työkyvyttömyyseläkkeen al-
30963: korotus. Jos tämän lain mukainen eläke on kamiseen saakka.
30964: myönnetty 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen, Jos täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään ta-
30965: se otetaan kuitenkin yhteensovituksessa huo- kautuvasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan
30966: mioon sellaisenaan. Mikäli suoritusten yhteis- eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se
30967: määrä ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vä- vastaa samalta ajalta maksettua sairausvakuutus-
30968: hennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. Se lain mukaista päivärahaa.
30969: osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä, joka siitä Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautu-
30970: on vähennetty kansaneläkkeen lapsikorotuksen vasti 2 momentin mukaisesti tai osaeläkkeenä ja
30971: vuoksi, lisätään eläkkeeseen lapsien täytettyä 16 samalta ajalta on maksettu päivärahaa sairausva-
30972: vuotta. kuutuslain mukaan, suoritetaan eläkettä vain
30973: Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen siltä osin kuin sen määrä ylittää samalta ajalta
30974: saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen maksetun päivärahan määrän.
30975: kansaneläkelain nojalla, täydennysosana, mitä
30976: kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta on
30977: vähennetty tämän lain mukaisesta eläkkeestä. 18 §
30978: Kansaneläkkeen pohjaosa ja kansaneläkelain
30979: 29 §:n nojalla maksettava lapsikorotus otetaan Jos edunsaajan työkyky muuttuu siten, että
30980: kunakin kalenterivuonna huomioon sen määräisi- muutoksella 9 b §:n mukaan on vaikutusta eläk-
30981: nä kuin ne ovat edeltäneen kalenterivuoden keen suuruuteen ja jos muutoksen, kun otetaan
30982: marraskuun 1 päivänä. huomioon myös jo kulunut aika, voidaan arvioi-
30983: da jäävän pysyväksi ainakin vuoden ajaksi, tarkis-
30984: 15 a § tetaan eläkkeen määrä edunsaajan hakemuksesta
30985: Täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jol- tai valtiokonttorin aloitteesta muutosta lähinnä
30986: lei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä, seuraavan kuukauden alusta, jollei 15 a §:n 3
30987: aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka momentin säännöksistä muuta johdu. Eläkettä ei
30988: ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 §:ssä tarkoi- kuitenkaan alenneta ajalta, jolta sitä on jo suori-
30989: tetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 ensim- tettu, eikä koroteta pitemmältä ajalta kuin edun-
30990: mäisen suorituspäivän ja tämän jälkeisten sano- saajan hakemusta tai valtiokonttorin tarkistuspää-
30991: tussa pykälässä tarkemmin määrättyjen viiden tai töstä lähinnä seuraavaa kalenterikuukautta edel-
30992: neljän täyden kalenterikuukauden jälkeen. täneeltä kuukaudelta.
30993: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädetty,
30994: täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15 §:n voidaan työkyvyttömyyseläkettä lakkautettaessa
30995: mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty ennen päättää, että eläkettä maksetaan osaeläkkeenä
30996: kuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on määrätyltä vuotta lyhyemmältä ajalta.
30997: maksettu 1 momentissa mainituilta 150 ensim-
30998: mäiseltä suorituspäivältä. Tällöin kuitenkin edel-
30999: lytetään, ettei eläkehakemuksen tekemistä seu- 20 §
31000: raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä Täysi työkyvyttömyyseläke tai työttömyyseläke,
31001: 1984 vp. - HE n:o 260 5
31002:
31003: joka on myönnetty 5 §:n 2 momenttia soveltaen. 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömäksi, eläke
31004: muuttuu vanhuuseläkkeeksi palveluksen päätyt- muutetaan hakemuksesta työttömyyseläkkeeksi,
31005: tyä ja eläkkeen saajan saavuttaessa viimeistä vir- joka alkaa 9 a §:n mukaisesti ja määräytyy sa-
31006: kaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän, moin kuin siinä tapauksessa, että osaeläke muu-
31007: virkasuhteessa olevan eläkkeen saajan osalta kui- tetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
31008: tenkin viimeistään hänen saavuttaessaan eroamis-
31009: ikänsä. Muussa tapauksessa työkyvyttömyys- tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
31010: työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi kuuta 19
31011: eläkkeen saajan saavuttaessa 65 vuoden iän. Tämän lain 12 §:n 1 momentissa säädetty
31012: markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua
31013: Jos eläkkeen saaja osaeläkettä saadessaan tulee palkkaindeksilukua.
31014:
31015:
31016: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
31017:
31018:
31019: Tasavallan Presidentti
31020: MAUNO KOIVISTO
31021:
31022:
31023:
31024:
31025: Ministeri Pekka Vennamo
31026: 6 1984 vp. - HE n:o 260
31027:
31028: Liite
31029:
31030:
31031:
31032:
31033: Laki
31034: valtion eläkelain muuttamisesta
31035:
31036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31037: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 2 §:n 1 momentti,
31038: 12 §, 15 a §:n 1-4 momentti ja 20 §:n 1 momentti,
31039: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti sekä 12 §:n 1 ja 2 momentti 18 päivänä heinäkuuta 1975
31040: annetussa laissa (568/75), 12 §:n 3-5 momentti 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
31041: (1026/82), 12 §:n 6 momentti ja 15 a §:n 1-4 momentti 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa
31042: laissa (808/81), 12 §:n 7 momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11/81), sekä 20 §:n
31043: 1 momentti 10 päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (851171), sekä
31044: lisätään lakiin uusi 9 b §, 14 päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31182) kumotun 10 a §:n
31045: tilalle uusi 10 a § , 15 a §:ään uusi 3 momentti, jolloin muutetut 3 ja 4 sekä nykyinen 5 momentti
31046: siinyvät 4, 5 ja 6 momenteiksi, 18 §:ään uudet 3-4 momentit, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentit
31047: siinyvät 5-6 momenteiksi sekä 20 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
31048:
31049: Voimassa oleva laki Ehdotus
31050:
31051: 2§ 2§
31052: Tämä laki ei koske Tämä laki ei koske
31053: palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytet- palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytet-
31054: tyä 65 vuotta; tyä 65 vuotta;
31055: palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa
31056: tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka virka- tai työsuhteen tazkka yrittäjätoiminnan
31057: muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuseläket- perusteella tämän lain taikka muun lain tai
31058: tä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan asetuksen mukaista vanhuuseläkettä tazkka sel-
31059: perusteella; laista työkyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta
31060: määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saa-
31061: vuttamiseen jäljellä oleva azka tai sitä vastaava
31062: anszo;
31063: palvelusta, joka otetaan huomioon merimiese- palvelusta, joka otetaan huomioon merimiese-
31064: läkelain mukaista eläkettä varten; eikä läkelain mukaista eläkettä varten; eikä
31065: palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluk- palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluk-
31066: sesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kah- sesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kah-
31067: dessa tai useammassa palveluksessa, niistä yh- dessa tai useammassa palveluksessa, niistä yh-
31068: teensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuukau- teensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuukau-
31069: dessa. dessa.
31070:
31071:
31072: 9b§
31073: Työkyvyttömyyseläke palveluksen päätyttyä· al-
31074: kaneen työkyvyttömyyden perusteella myönne-
31075: tään joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä.
31076: Lain 9 §:n 1 momentin c-kohtaa sovellettaessa
31077: täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään edunsaa-
31078: jalle, jonka työkyvyn voidaan arvioida ainakin
31079: vuoden ajaksi alentuneen vähintään kolmella
31080: viidenneksellä. jos työkyky on alentunut tätä
31081: vähemmän, mutta kuitenkin vähintään kahdella
31082: 1984 vp. - HE n:o 260 7
31083:
31084:
31085: Voimassa oleva laki Ehdotus
31086:
31087: viidenneksellä, myönnetään eläke osaeläkkeenä.
31088: Lain 9 §:n 1 momentin d-kohtaa sovellettaessa
31089: eläke myönnetään täytenä eläkkeenä tai osaeläk-
31090: keenä sen mukaan kuin sen perusteena oleva
31091: eläke on myönnetty.
31092:
31093: 10 a §
31094: Osaeläkkeenä myönnettävän työkyvyttömyys-
31095: eläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttö-
31096: myyseläkkeestä. jos edunsaaja on syntynyt ennen
31097: 1 päivää tammikuuta 1927, osaeläke on kuiten-
31098: kin seuraavien prosentttlukujen mukainen osa
31099: täydestä eläkkeestä:
31100:
31101: Syntymävuosi Osaeläke prosenttia
31102: täydestä elå'kkeestä
31103: 1919 tai aikaisemmin 66
31104: 1920 64
31105: 1921 62
31106: 1922 60
31107: 1923 58
31108: 1924 56
31109: 1925 54
31110: 1926 52
31111:
31112: 12 § 12 §
31113: Myönnettäessä eläke tämän lain 10 §:n 2 tai 3 Myönnettäessä eläke tämän lain 10 §:n 2 tai 3
31114: momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärän momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäå'rä
31115: laskemiseksi määrätään eläkkeen enimmäismää- lasketaan soveltuvin osin työntekzjäin eläkelain
31116: rän perusteena oleva palkka ja yhteensovitusraja. 8 § :n mukaisesti. Yhteensovitusraja saadaan kui-
31117: Eläkkeen enimmäismäärän perusteena oleva tenkin ottamalla 66 prosenttia yhteensovituspe-
31118: palkka on korkein työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 rusteesta ja jos yhteensovitusperuste ylittää 586
31119: momentissa mainitun peruseläkkeen perusteena markkaa, vähentämällä 6 prosenttia ylitteestä
31120: oleva palkka saman pykälän 3 momentissa sääde- enintään kuitenkin kansaneläkkeen pohjaosan
31121: tyin poikkeuksin, kuitenkin siten, että tämän maara. Osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttö-
31122: lain mukainen eläke otetaan huomioon sellaise- myyseläkettä yhteensovitettaessa yhteensovitusra-
31123: naan. ja on 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
31124: Yhteensovitusraja on 66 prosenttia eläkkeen Yhteensovituksessa otetaan huomioon työnte-
31125: enimmäismäärän perusteena olevasta palkasta, kzJäin eläkelain 8 §:ssä mainittujen suoritusten
31126: jos tämä on enintään 2 626 markkaa. Jos eläk- lisäksi kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden
31127: keen enimmäismäärän perusteena oleva palkka kansaneläkelain 29 §:n nojalla maksettava lapsi-
31128: ylittää 2 626 markkaa, yhteensovitusraja on 66 korotus. jos tämän lain mukainen eläke on
31129: prosenttia siitä vähennettynä määrällä, joka on myönnetty 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen,
31130: 66 prosenttia ylitteestä, kuitenkin vähennettynä se otetaan kuitenkin yhteensovituksessa huo-
31131: enintään kansaneläkkeen pohjaosan määrällä. mioon sellaisenaan. Mzkäli suoritusten yhteis-
31132: Eläkkeen enimmäismäärä lasketaan siten, että määrä ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vä-
31133: tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisätään hennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. Se
31134: kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä, joka szitä
31135: kansaneläkelain 29 §:n nojalla maksettava lapsi- on vähennetty kansaneläkkeen lapsikorotuksen
31136: korotus, vuoksi, lisätään eläkkeeseen lapsien täytettyä 16
31137: vuotta.
31138: 8 1984 vp. - HE n:o 260
31139:
31140: Voimassa oleva laki Ehdotus
31141:
31142: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-
31143: nittu peruseläke, ottaen huomioon vähennys,
31144: joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle tulevien
31145: muiden eläkkeiden ja suoritusten vuoksi, tämän
31146: lain mukainen eläke kuitenkin, jos se on myön-
31147: netty ~0 §:n 2 ja 3 momenttia soveltaen, sellaise-
31148: naan Ja
31149: työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 momentissa mai-
31150: nittu eläke, elinkorko tai korvaus saman pykälän
31151: 6 momentissa säädetyin poikkeuksin
31152: ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei tällai-
31153: sia suorituksia ole, tämän lain mukainen eläke
31154: ylittää yhteensovitusrajan, ylitettävä osa vähenne-
31155: tään tämän lain mukaisesta eläkkeestä.
31156: Se osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä, mikä
31157: siitä 4 momentin nojalla on vähennetty kansan-
31158: eläkkeen lapsikorotuksen vuoksi, lisätään eläk-
31159: keeseen lapsen täytettyä 16 vuotta.
31160: Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen
31161: saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen
31162: kansaneläkelain nojalla, täydennysosana, mitä kansaneläkelain nojalla, täydennysosana, mitä
31163: kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta 3 kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta on
31164: ja 4 momentin nojalla on vähennetty tämän lain vähennetty tämän lain mukaisesta eläkkeestä.
31165: mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan enempää
31166: kuin kansaneläkkeen perusosa lapsikorotuksi-
31167: neen.
31168: Kansaneläkkeen perusosa ja kansaneläkelain Kansaneläkkeen pohjaosa ja kansaneläkelain
31169: 30 b §:ssä säädetty kansaneläkkeen lapsikorotus 29 §:n nojalla maksettava lapsikorotus otetaan
31170: otetaan 3 ja 4 momenttia sovellettaessa kunakin kunakin kalenten·vuonna huomioon sen määräisi-
31171: kalenterivuonna huomioon sen määräisenä kuin nä kuin ne ovat edeltäneen kalenten·vuoden
31172: ne ovat edeltäneen kalenterivuoden marraskuun marraskuun 1 päivänä.
31173: 1 päivänä.
31174:
31175: 15 a § 15 a §
31176: Työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jollei jäl- Täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jol-
31177: jempänä tässä pykälässä toisin säädetä, aikaisin- lei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä,
31178: taan sen kalenterikuukauden alusta, joka ensiksi aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka
31179: seuraa sairausvakuutuslain 27 §:ssä tarkoitetun ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 §:ssä tarkoi-
31180: päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 ensimmäisen tetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 ensim-
31181: suorituspäivän ja tämän jälkeisten sanotussa py- mäisen suorituspäivän ja tämän jälkeisten sano-
31182: kälässä tarkemmin määrättyjen viiden tai neljän tussa pykälässä tarkemmin määrättyjen viiden tai
31183: täyden kalenterikuukauden jälkeen. neljän täyden kalenterikuukauden jälkeen.
31184: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty,
31185: työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15 § :n mu- täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15 §:n
31186: kaisesti, jos eläkehakemus on tehty ennen kuin mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty ennen
31187: sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on mak- kuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on
31188: settu 1 momentissa mainituilta 150 ensimmäisel- maksettu 1 momentissa mainituilta 150 ensim-
31189: tä suorituspäivältä. Tällöin kuitenkin edellyte- mäiseltä suorituspäivältä. Tällöin kuitenkin edel-
31190: tään, ettei eläkehakemuksen tekemistä seuraavan lytetään, ettei eläkehakemuksen tekemistä seu-
31191: kalenterikuukauden loppuun mennessä tai, jos raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä
31192: tänä aikana on haettu sairausvakuutuslain mu- tai, jos tänä aikana on haettu sairausvakuu-
31193: kaista päivärahaa, sen hakemista seuraavan kalen- tuslain mukaista päivärahaa, sen hakemista seu-
31194: 1984 vp. - HE n:o 260 9
31195:
31196: Voimassa oleva laki Ehdotus
31197: terikuukauden loppuun mennessä ole myönnetty raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä
31198: työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan ole myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jäl-
31199: tai, jos tähän aikaan kohdistuva päivärahahake- keiseen aikaan tai, jos tähän aikaan kohdistuva
31200: mus on hylätty, sen hylkäämisen jälkeiseen ai- päivärahahakemus on hylätty, sen hylkäämisen
31201: kaan kohdistuvaa vähintään kuukauden ajalta jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukau-
31202: yhdenjaksoisesti maksettavaa päivärahaa. den ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivära-
31203: haa.
31204: jos osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyys-
31205: eläkettä saavan edunsaajan työkyky muuttuu si-
31206: ten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyt-
31207: tömyyseläkettä, täyteen eläkkeeseen sovelletaan 1
31208: momentin säännöksiä. Työkyvyttömyyden jatku-
31209: essa työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan tällöin
31210: osaeläkkeenä täyden työkyvyttömyyseläkkeen al-
31211: kamiseen saakka.
31212: Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautu- Jos täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään ta-
31213: vasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan eläke kautuvasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan
31214: sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se
31215: samalta ajalta maksettua sairausvakuutuslain mu- vastaa samalta ajalta maksettua sairausvakuutus-
31216: kaista päivärahaa. lain mukaista päivärahaa.
31217: Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautu- Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautu-
31218: vasti 2 momentin mukaisesti ja samalta ajalta on vasti 2 momentin mukaisesti tai osaeläkkeenä ja
31219: maksettu päivärahaa sairausvakuutuslain mu- samalta ajalta on maksettu päivärahaa sairausva-
31220: kaan, suoritetaan eläkettä vain siltä osin kuin sen kuutuslain mukaan, suoritetaan eläkettä vain
31221: määrä ylittää samalta ajalta maksetun päivärahan siltä osin kuin sen määrä ylittää samalta ajalta
31222: määrän. maksetun päivärahan määrän.
31223:
31224: 18 §
31225:
31226: jos edunsaajan työkyky muuttuu siten, että
31227: muutoksella 9 b §:n mukaan on vaikutusta eläk-
31228: keen suuruuteen ja jos muutoksen, kun otetaan
31229: huomioon myös jo kulunut aika, voidaan arvioi-
31230: da jäävän pysyväksi ainakin vuoden ajaksi, tarkis-
31231: tetaan eläkkeen määrä edunsaajan hakemuksesta
31232: tai valtiokonttorin aloitteesta muutosta lähinnä
31233: seuraavan kuukauden alusta, jollei 15 a §:n 3
31234: momentin säännöksistä" muuta johdu. Eläkettä ei
31235: kuitenkaan alenneta ajalta, jolta sitä on jo suori-
31236: tettu, eikä koroteta pitemmältä ajalta kuin edun-
31237: saajan hakemusta tai valtiokonttorin tarkistuspää-
31238: töstä lähinnä seuraavaa kalenterikuukautta edel-
31239: täneeltä kuukaudelta.
31240: Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädetty,
31241: voidaan työkyvyttömyyseläkettä lakkautettaessa
31242: päättää, että eläkettä maksetaan osaeläkkeenä
31243: määrätyltä vuotta lyhyemmältä ajalta.
31244:
31245: 20 § 20 §
31246: Työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, joka on Täysi työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, jo-
31247: myönnetty 5 §:n 2 momenttia soveltaen, muut- ka on myönnetty 5 §:n 2 momenttia soveltaen,
31248:
31249: 2 438400571W
31250: 10 1984 vp. - HE n:o 260
31251:
31252: Voimassa oleva laki Ehdotus
31253: tuu vanhuuseläkkeeksi palveluksen paatyttya Ja muuttuu vanhuuseläkkeeksi palveluksen paatyt-
31254: eläkkeen saajan saavuttaessa viimeistä virkaansa tyä ja eläkkeen saajan saavuttaessa viimeistä vir-
31255: tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän, virkasuh- kaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän,
31256: teessa olevan eläkkeen saajan osalta kuitenkin virkasuhteessa olevan eläkkeen saajan osalta kui-
31257: viimeistään hänen saavuttaessaan eroamisikänsä. tenkin viimeistään hänen saavuttaessaan eroamis-
31258: Muussa tapauksessa työkyvyttömyys- tai työttö- ikänsä. Muussa tapauksessa työkyvyttömyys- tai
31259: myyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeen työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
31260: saajan saavuttaessa yleisen eläkeiän. eläkkeen saajan saavuttaessa 65 vuoden iän.
31261:
31262: jos eläkkeen saaja osaeläkettä saadessaan tulee
31263: 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työttömäksi, eläke
31264: muutetaan hakemuksesta työttömyyseläkkeeksi,
31265: joka alkaa 9 a §:n mukaisesti ja määräytyy sa-
31266: moin kuin stinä tapauksessa, että" osaeläke muu-
31267: tetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
31268:
31269: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31270: kuuta 19
31271: Tämän lain 12 §:n 1 momentissa säädetty
31272: markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua
31273: palkkaindekstlukua.
31274: 1984 vp. - HE n:o 261
31275:
31276:
31277:
31278:
31279: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lannoiteverosta annetun
31280: lain 4 §:n muuttamisesta
31281:
31282:
31283:
31284:
31285: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31286:
31287: Maatalouden ylituotannosta aiheutuvien me- rotettavaksi nykyisestä 12 pennistä 20 penniin
31288: nojen kattamiseksi ehdotetaan lannoiteveroa ko- kilolta 1 päivästä heinäkuuta 1985.
31289:
31290:
31291:
31292:
31293: PERUSTELUT
31294:
31295: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu noimismaksuja ja valmisteveroja vastaavasti koro-
31296: muutos tettava. Maatalouden markkinointineuvosto on 5
31297: päivänä marraskuuta 1984 esittänyt maataloudel-
31298: Lannoitteista on kannettu valmisteveroa vuo- ta markkinoimisvastuuosuuden kattamiseksi pe-
31299: den 1976 heinäkuun alusta. Verolla on kerätty rittävien maksujen korottamista siten, että lan-
31300: osa siitä maatalouden osuudesta, jolla maatalou- noiteveroa olisi perittävä lisää 10 miljoonaa
31301: den on maataloustulolain (629/82) mukaan osal- markkaa. Tämän määrän perimiseksi ehdotetaan
31302: listuttava maatalouden ylituotannon viennistä lannoiteveroa korotettavaksi lisää 2 pennillä eli
31303: valtiolle aiheutuvien menojen rahoittamiseen. 20 penniin kilolta heinäkuun 1 päivästä 1985
31304: Muu osa maatalouden osuudesta on kerätty eräi- lukien.
31305: den rehujen valmisteveroina ja maataloustuottei-
31306: den markkinoimismaksuina.
31307: Lannoitteiden valmisteveroa kannetaan tullita- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
31308: riffin 31. ryhmään kuuluvista typpi-, fosfori-, tukset
31309: kali-, hiven- ja seoslannoitteista. Metsän lannoi-
31310: tukseen käytettävät lannoitteet on vapautettu Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksen mu-
31311: valmisteverosta. kaan lannoiteveroa arvioidaan kertyvän 174 mil-
31312: Veron määrä oli 5 penniä kilolta heinäkuun joonaa markkaa. Lannoiteveron korottaminen
31313: 1976 alusta kesäkuun 1977 loppuun. Tämän edellä esitetyllä tavalla lisäisi lannoiteveron tuot-
31314: jälkeen vero korotettiin 11 penniin kilolta, jona toa noin 10 miljoonalla markalla, joten veroa
31315: se säilyi vuoden 1982 alkuun. Vuoden 1982 arvioidaan kertyvän 184 miljoonaa markkaa
31316: alusta vero alennettiin 9 penniin ja edelleen 6 vuonna 198 5.
31317: penniin saman vuoden huhtikuun alusta. Vuo-
31318: den 1983 heinäkuun alusta vero korotettiin 10
31319: penniin ja vuoden 1984 heinäkuun alusta 12 3. Voimaan tulo
31320: penniin kilolta. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvio-
31321: esityksen mukaan vero oli tarkoitus korottaa 18 Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päi-
31322: penniin kilolta 1 päivästä heinäkuuta 1985. västä heinäkuuta 1985.
31323: Kun maatalouden ylituotanto on kasvanut
31324: vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa ennakoitua Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
31325: enemmän, on maataloudelta kerättäviä markki- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
31326:
31327: 4384013991
31328: 2 1984 vp. - HE n:o 261
31329:
31330: Laki
31331: lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31332:
31333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
31334: lain 4 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa (811/84), näin
31335: kuuluvaksi:
31336:
31337: 4 §
31338: Lannoiteveroa on suoritettava 20 penniä kilol- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
31339: ta. 1985.
31340:
31341:
31342: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
31343:
31344:
31345: Tasavallan Presidentti
31346: MAUNO KOIVISTO
31347:
31348:
31349:
31350:
31351: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
31352: 1984 vp. - HE n:o 261 3
31353:
31354: Lzi'te
31355:
31356:
31357:
31358: Laki
31359: lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31360:
31361: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
31362: lain 4 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä marraskuuta 1984 annetussa laissa (811/84), näin
31363: ku.uluvaksi:
31364:
31365: Muutettava laki Ehdotus
31366:
31367: 4§ 4§
31368: lannoiteveroa on suoritettava 12 penniä kilol- lannoiteveroa on suoritettava 20 penniä kilol-
31369: ta, milloin lannoitteet viedään valmistuspaikalta ta.
31370: tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän 1985
31371: välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettui-
31372: na, ja 18 penniä' kilolta, mzlloin lannoitteet
31373: viedään valmistuspaikalta heinäkuun 1 päivänä
31374: 1985 tai sen jälkeen.
31375:
31376: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
31377: 1985.
31378: 1984 vp. - HE n:o 262
31379:
31380:
31381:
31382:
31383: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuoden 1984 satovahin-
31384: kojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista
31385:
31386:
31387:
31388:
31389: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31390:
31391: Vuoden 1984 satovahingot muodostuivat paitsi ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 1984 sato-
31392: kasvu- ja korjuukauden sateiden sekä niiden vahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilai-
31393: aiheuttamien tulvien myös syysviljojen huonon noista. Lailla tehtäisiin mahdolliseksi myöntää
31394: talvehtimisen vuoksi erittäin suuriksi. Vahingot kyseisten satovahinkojen johdosta taloudellisia
31395: ovat aiheutuneet erityisesti maan eteläisillä ja vahinkoja kärsineille viljelijöille rahalaitosten va-
31396: läntisillä alueilla keskisatojen alenemisesta ja sa- roista lainoja, joiden osalta valtio maksaa rahalai-
31397: don laadun heikkenemisestä. Maataloudelle ai- toksille korkohyvitystä.
31398: heutuneiden satovahinkojen johdosta maatalou- Laki on tarkoitus saattaa voimaan välittömästi
31399: delle aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi sen jälkeen kun se on käsitelty eduskunnassa.
31400:
31401:
31402:
31403:
31404: YLEISPERUSTELUT
31405:
31406: Maatilahallituksen vuoden 1984 lopullisen sa- tappioiden lisäksi huomattavaa laadun heikkene-
31407: toarviolaskelman mukaan viljasato muodostui mistä.
31408: noin 3 660 milj. kiloksi, mikä on keskimääräistä Satovahinkolain mukaisia vahinkoarvioita teh-
31409: parempi sato. Etenkin rehuviljan sato muodostui tiin kaikkiaan noin 13 700 tilalle. Näiden tilojen
31410: hyväksi. Leipäviljan sato jäi hieman keskimääräis- kärsimät vahingot ovat lain perusteiden mukaan
31411: tä heikommaksi. Vehnäsato on yhteensä noin laskettuna yhteensä noin 285 milj. markkaa.
31412: 477 milj. kiloa jääden 72 milj. kiloa vuoden 1983 Laskettu vahinko, josta 20 % :n omavastuuosuus
31413: satoa pienemmäksi. Maatilahallituksen tietojen on vähennetty, on 90,9 milj. markkaa.
31414: mukaan noin 65 milj. kiloa vehnästä meni re-
31415: huksi. Rukiin lopullinen satomäärä on noin 91 Satovahinkolain mukaisia varoja on vuoden
31416: milj. kiloa, kun se vuonna 1983 oli 116 milj. 1984 tulo- ja menoarvion perusteella käytettävis-
31417: kiloa. Näin ollen leipäviljasadoksi muodostuu sä noin 14 milj. markkaa. Lisäksi vuoden 1985
31418: noin 570 milj. kiloa, mikä jää noin 96 milj. kiloa tulo- ja menoarvioon tultaneen varaamaan 33
31419: vuoden 1983 leipäviljasatoa pienemmäksi. Rehu- milj. markkaa. Näin ollen määrärahoja satova-
31420: viljasato on noin 3 091 milj. kiloa ja se jäi noin hinkojen korvaamiseen olisi käytettävissä 47 milj.
31421: 120 milj. kiloa edellisvuotista pienemmäksi. Pel- markkaa. Lisäksi hallitus on katsonut välttämät-
31422: toheinän kokonaissato 1 732 milj. kiloa muodos- tömäksi, että samoin kuin vuonna 1981 satova-
31423: tui 15 % edellistä vuotta alhaisemmaksi. hinkojen johdosta taloudellisia menetyksiä kärsi-
31424: mään joutuneiden viljelijöiden asemaa helpote-
31425: taan siten, että lailla saatetaan mahdolliseksi
31426: Kuluneen kasvukauden olosuhteet ovat viljely- rahalaitosten varoista sellaisten lainojen antami-
31427: kasvien kehityksen kannalta kuitenkin eräillä alu- nen, joiden osalta valtio maksaa rahalaitoksille
31428: eilla olleet erittäin epäedulliset. Kasvu- ja kor- korkohyvitystä. Tämä järjestely on tarkoitus to-
31429: juukauden aikana jatkuneet sateet ovat erityisesti teuttaa esitykseen sisältyvällä ehdotuksella laiksi
31430: maan eteläisillä ja läntisillä alueilla vaikeuttaneet vuoden 1984 satovahinkojen johdosta myönnet-
31431: sadonkorjuuta sekä aiheuttaneet määrällisten tävistä korkotukilainoista.
31432: 4384013620
31433: 2 1984 vp. - HE n:o 262
31434:
31435: Lakiehdotus perustuu pääosaltaan vuoden Kuten vuoden 1981 satovahinkojen johdosta
31436: 1981 satovahinkojen johdosta myönnettävistä annetussa korkotukilaissa ehdotetaan myös vuo-
31437: korkotukilainoista annetussa laissa ( 1182) omak- den 1984 osalta puutarha- ja vihanneskasvien
31438: sutuille periaatteille. Lainan myöntämisen edelly- ottamista lain piiriin. Tämä on katsottu tarpeelli-
31439: tyksenä olisi, että viljelmällä on todettu aiheutu- seksi, koska eräille puutarhakasveille aiheutuneet
31440: neen satovahinkojen korvaamisesta annetun lain satovahingot ovat olleet kuluvana vuonna poik-
31441: 1 §:ssä tarkoitetuista syistä pelto- ja puutarhakas- keuksellisen suuret eivätkä ne kuulu satovahinko-
31442: veille huomattava määrällinen tai laadullinen jen korvaamisesta annetun lain piiriin.
31443: satovahinko. Lisäksi lainan myöntämisen edelly-
31444: tyksenä olisi, että lainan hakija on taloudelliselta
31445: asemaltaan ja olosuhteiltaan sellainen, että hä- Lakiehdotuksen mukaan lainoja voitatsun
31446: nen tukemistaan korkotukilainaa antamalla on myöntää koko maassa. Korkohyvitysten maksa-
31447: pidettävä tarkoituksenmukaisena. Lainan takai- misesta valtiontaloudelle aiheutuva rasitus olisi
31448: sinmaksuaika olisi pääsääntöisesti enintään neljä vuoden 1985 osalta 14,4 milj. markkaa. Korkotu-
31449: vuotta. Laina-aikaa voitaisiin eräillä laissa sääde- kilainoista annettavien velkakirjojen leimaverova-
31450: tyillä edellytyksillä pitentää enintään kahdella paudesta johtuen valtiolle jäisi kertymättä notn
31451: vuodella. 3,8 milj. markkaa.
31452:
31453:
31454:
31455:
31456: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31457:
31458: 1 §. Säännöksen mukaan kysymyksessä olevaa nan hakija on taloudelliselta asemaltaan ja olo-
31459: korkotukilainaa voitaisiin antaa yksityiselle viljeli- suhteiltaan sellainen, että hänen tukemistaan
31460: jälle tai yksityisten viljelijöiden muodostamalle korkotukilainaa antamalla on pidettävä tarkoi-
31461: yhtymälle, jonka tarkoituksena on harjoittaa tuksenmukaisena. Lainanhakijan voitaisiin tällöin
31462: maataloudellista yhteistoimintaa. Korkotukilai- katsoa olevan taloudelliselta asemaltaan sellai-
31463: noja myöntäisivät osuuspankki, säästöpankki, lii- nen, että hänen tukemistaan on pidettävä tarkoi-
31464: kepankki, Postipankki tai Suomen Hypoteekki- tuksemukaisena, jollei hänellä ilmeisesti ole tar-
31465: yhdistys eli samat rahalaitokset kuin maatilalain vittavia käyttövaroja satovahingoista selviytymi-
31466: mukaisia lainojakin. seksi eikä hän voi hankkia satovahinkoa korvaavia
31467: 2 §. Pykälän 1 momentin mukaan korkotuki- tuloja metsä- tai maatalouspääomiaan haitallises-
31468: lainan myöntämisen edellytyksenä olisi, että vil- ti vähentämättä. Hakijan olosuhteiden osalta eli
31469: jelmällä on satovahinkojen korvaamisesta anne- harkittaessa lähinnä sitä, onko lainanhakija kat-
31470: tun lain 1 §:ssä, sellaisena kuin se on 13 päivänä sottava harrastelijaviljelijäksi, voitaisiin noudattaa
31471: marraskuuta 1981 annetussa laissa (748/81), tar- maatilalain mukaisten lainojen myöntämisen pe-
31472: koitetuista syistä pelto- tai puutarhakasveille ai- rusteita.
31473: heutunut huomattava määrällinen tai laadullinen 3 §. Pykälän 1 momentin mukaan lainoja
31474: satovahinko. voitaisiin myöntää lain voimaantulon ja 31 päi-
31475: Kun satovahinkojen selvittäminen ei kaikissa vän toukokuuta 1985 välisenä aikana yhteensä
31476: tapauksissa voisi perustua satovahinkolain mukai- enintään 240 miljoonan markan määrään.
31477: siin arvioihin, on pykälän 1 momentissa edelly- Pykälän 2 momentti sisältää säännökset lainan
31478: tetty, että vahingon toteaminen voisi tapahtua enimmäismääristä vahinkoa kärsineen kasvin pel-
31479: paitsi sanotun arvion myös muun luotettavan tohehtaaria ja maatilaa kohti. Lainan suuruutta
31480: selvityksen perusteella. Tällöin voisivat tulla kysy- harkittaessa tulee tällöin ottaa huomioon, ettei
31481: mykseen esimerkiksi maatalouden neuvontajär- lainan määrä peltohehtaaria kohti ole suurempi
31482: jestöjen toimihenkilöiden esittämä tai muu luo- kuin peltohehtaaria kohti sattunut satovahinko.
31483: tettava selvitys. Niin ikään olisi voitava ottaa Vastaavasti maatilaa kohden myönnettävän lai-
31484: huomioon viljaliikkeiden antamat laatu- tai ana- nan ylärajana on maatilaa kohdanneen satovahin-
31485: lyysitodistukset, joista ilmenee viljelijän myytä- gon kokonaismäärä. Kun lisäksi tarkoituksena
31486: väksi tarjoaman viljan laatu. on, että korkotukilainoilla katettaisiin vain sellai-
31487: Pykälän 2 momentin mukaan korkotukilainan sia satovahinkojen johdosta syntyneitä taloudelli-
31488: myöntämisen edellytyksenä olisi lisäksi, että lai- sia menetyksiä, jotka eivät tule korvatuksi tila-
31489: 1984 vp. - HE n:o 262 3
31490:
31491: kohtaisilla satovahinkojen johdosta myönnettävil- nöksen siitä, että lainaa ei saisi myöntää enempää
31492: lä korvauksilla, tulisi nämä korvaukset, vaikka ne eikä pitemmällä takaisinmaksuajalla kuin maata-
31493: eivät sinänsä ole lainan myöntämisen esteenä, louslautakunta on puoltanut. Pykälän neljännes-
31494: ottaa vähentävänä täysimääräisesti huomioon sä momentissa on tarkoitus määrätä, ettei satova-
31495: korkotukilainan suuruutta määrättäessä. Sen si- hinkolainan myöntämistä koskevaan maatalous-
31496: jaan laatuvahinkoja ei tässä yhteydessä otettaisi lautakunnan lausuntoon sisältyvään ratkaisuun
31497: huomioon, mutta satovahingon kokonaismäärää saa hakea valittamalla muutosta.
31498: arvioitaessa ne tulisi erikseen määritellä. 7 §.Jos käytettävissä olevat varat eivät riittäisi
31499: 4 §. Ehdotuksen mukaan rahalaitos saisi periä kaikkien tarpeellisiksi katsottujen lainojen myön-
31500: korkotukilainasta korkoa, joka saadaan, kun Suo- tämiseen, olisi maatilahallituksen asiana määrätä,
31501: men Pankin perimään peruskorkoon lisätään kuinka suuri prosentuaalinen osa kunkin kunnan
31502: 1,25 prosenttiyksikköä. kohdalla saadaan maatalouslautakunnan puolta-
31503: Pykälän mukaan lainan saajalta perittävä vuo- masta lainojen markkamääräisestä yhteismäärästä
31504: tuinen korko olisi 5 prosenttia, mikä vastaa myöntää.
31505: maatilalain mukaisten korkotukilainojen keski- 8 §. Pykälässä säädetään korkohyvityksen suo-
31506: määräistä korkoa ja lainan takaisinmaksuaika nel- rittamisen lakkaamisesta eräistä lainansaajan me-
31507: jä vuotta. Lainan saajasta riippumattomista syistä nettelystä johtuvista syistä, korkohyvityksen ta-
31508: aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi raha- kaisin maksamisesta ja sakkokorosta.
31509: laitos voisi pitentää korkotukilainan maksuaikaa 9 §. Pykälään on otettu säännös siitä, että
31510: enintään kahdella vuodella edellyttäen, että lai- korkotukilainaa koskeva velkakirja on, kuten
31511: nan saajan on esitetyn selvityksen perusteella esim. maatilalain mukaisia lainojakin koskevat
31512: katsottava taloudellisen asemansa puolesta olevan velkakirjat, vapaa saamistodistetta annettaessa
31513: tällaisen helpotuksen tarpeessa. ja kiinnitystä haettaessa suoritettavasta leimave-
31514: 5 §. Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaisi rosta.
31515: maa- ja metsätalousministeriö. Korkohyvityksen 10 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
31516: suorittaisi maatilahallitus. Korkohyvityksen mää- täntöönpanosta ja soveltamisesta ehdotetaan an-
31517: rä vastaisi 4 §:n 1 momentin mukaisen koron ja nettavaksi maa- ja metsätalousministeriön pää-
31518: lainan saajalta perittävän koron välistä erotusta. töksellä.
31519: Korkohyvityksen määrä olisi tämän hetken kor- 11 §. Laki on tarkoitettu saarettavaksi voimaan
31520: kotason mukaan 6,25 prosenttiyksikköä. Lisäksi välittömästi sen jälkeen kun eduskunta on sen
31521: rahalaitokselle suoritettaisiin lainoitustoiminnasta hyväksynyt. Toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
31522: aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi kor- lainaustoiminnan aloittamiseksi lain tullessa voi-
31523: kohyvityksenä 0,25 prosenttia lainojen määrästä. maan, voitaisiin kuitenkin ryhtyä jo ennen lain
31524: 6 §. Pykälä sisältää säännökset lainan hakemi- voimaantuloa.
31525: sesta rahalaitokselta ja hakuajasta sekä kunnan
31526: maatalouslautakunnan lausunnon hankkimisesta Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
31527: lainahakemuksista. Lisäksi pykälä sisältäisi sään- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
31528: 4 1984 vp. - HE n:o 262
31529:
31530: Laki
31531: vuoden 1984 satovahinkojen johdosta myönnettävistä korkotukilainoista
31532:
31533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31534:
31535: 1 § dän alaikäisten lastensa hallitsemat tilat katso-
31536: Vuoden 1984 satovahinkojen johdosta talou- taan tällöin yhdeksi maatilaksi. Maatilan pelto-
31537: dellisia menetyksiä kärsimään joutuneelle yksityi- alaan lasketaan myös vuokralla viljelty peltoala.
31538: selle viljelijälle tai yksityisten viljelijöiden muo-
31539: dostamalle yhtymälle, jonka tarkoituksena on 4 §
31540: harjoittaa maataloudellista yhteistoimintaa, voi-
31541: daan antaa rahalaitosten varoista sellaisia lainoja, Rahalaitos saa periä korkotukilainasta korkoa,
31542: joiden osalta valtio maksaa rahalaitoksille korko- joka saadaan, kun Suomen Pankin perimään
31543: hyvitystä, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. peruskorkoon lisätään 1,25 prosenttiyksikköä.
31544: Näitä lainoja sanotaan jäljempänä korkotukilai- Korkotukilainan saajalta lainasta perittävä vuo-
31545: noiksi. tuinen korko on 5,0 prosenttia.
31546: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, Korkotukilainan takaisinmaksuaika on enin-
31547: liikepankki, Postipankki tai Suomen Hypoteekki- tään neljä vuotta. Lainan lyhennykset ja korot on
31548: y?distys, joita tässä laissa sanotaan rahalaitoksik- suoritettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja
31549: sl. lokakuun jälkimmäisen puoliskon aikana.
31550: Lainan saajasta riippumattomista syistä aiheu-
31551: 2 § tuneiden vaikeuksien lieventämiseksi rahalaitos
31552: Korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä voi pitentää korkotukilainan takaisinmaksuaikaa
31553: on, että viljelmällä on satovahinkojen korvaami- enintään kahdella vuodella edellyttäen, että lai-
31554: sesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetuista syistä nan saajan on esitetyn selvityksen perusteella
31555: pelto- ja puutarhakasveille aiheutunut huomatta- katsottava taloudellisen asemansa puolesta olevan
31556: va määrällinen tai laadullinen vahinko, joka on tällaisen helpotuksen tarpeessa. Laina on tällöin
31557: selvitetty sanotussa laissa tarkoitetulla arviolla tai maksettava takaisin jäljellä olevan pääoman ja
31558: muulla luotettavalla tavalla. takaisinmaksuajan mukaan määrätyin yhtä suurin
31559: Korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä lyhennysmaksuin. Takaisinmaksuaikaa voidaan
31560: on lisäksi, että lainan hakija on taloudelliselta pitentää myös siten, että yhden tai useamman
31561: asemaltaan ja olosuhteiltaan sellainen, että hä- lyhennysmaksun suorittamista lykätään. Rahalai-
31562: nen tukemistaan korkotukilainaa antamalla on toksen tulee antaa takaisinmaksuajan pitentämis-
31563: pidettävä tarkoituksenmukaisena. tä tarkoittava hakemus ennen asian ratkaisemista
31564: maatilahallituksen tehtävään määrääiDän henki-
31565: 3 § lön tarkastettavaksi.
31566: Korkotukilainoja voidaan myöntää lain voi-
31567: maantulon ja 31 päivän toukokuuta 1985 välise- 5 §
31568: nä aikana yhteensä enintään 240 miljoonan mar-
31569: Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa maa-
31570: kan määrään.
31571: ja metsätalousministeriö.
31572: Lainaa myönnetään maatilan vahinkoa kärsi-
31573: neen sokerijuurikas-, juurikasvi- ja perunaviljelys- Korkohyvityksen suorittaa maatilahallitus.
31574: alan osalta enintään 4 000 markkaa, vilja-, Korkohyvityksen määrä vastaa 4 §:n 1 momentin
31575: herne-, apilansiemen-, öljykasvi- ja heinäviljelys- mukaisen koron ja lainan saajalta perittävän
31576: alan osalta enintään 3 000 markkaa sekä puu- koron välistä erotusta. Lainoitustoiminnasta ai-
31577: tarha- ja vihanneskasviviljelysalan osalta enintään heutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi suori-
31578: 7 000 markkaa peltohehtaaria kohti, viljelysalat tetaan rahalaitokselle lisäksi korkohyvityksenä
31579: täysin puolin hehtaarein huomioon ottaen. Lai- 0,25 prosenttia lainojen määrästä.
31580: naa ei kuitenkaan saa myöntää aiheutunutta tai Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
31581: arvioitua satovahinkoa eikä 100 000 markkaa tain määräraha tässä laissa tarkoitettujen korko-
31582: enempää maatilaa kohti. Aviopuolisoiden ja hei- hyvitysten suorittamista varten.
31583: 1984 vp. - HE n:o 262 5
31584:
31585: 6 § lannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikut-
31586: Lainahakemus on jätettävä rahalaitokselle vii- tavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jäl-
31587: meistään helmikuun 28 päivänä 1985. Myöhästy- keen, kun lainan saajan sanotunlainen menettely
31588: neen hakemuksen perusteella ei lainaa saa myön- on todettu, suoriteta 5 §:n 2 momentissa tarkoi-
31589: tää. tettua korkohyvitystä. Lainan saajan on tällöin
31590: Hakemusajan päätyttyä rahalaitosten tulee toi- suoritettava valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio
31591: mittaa lainahakemukset asianomaisen kunnan on lainasta maksanut, sekä lisäksi kaksi prosenttia
31592: maatalouslautakunnalle, jonka tulee kunkin ha- vuotuista sakkokorkoa lainan määrälle sen nosta-
31593: kemuksen osalta antaa lausuntonsa siitä, ovatko 2 mispäivästä alkaen.
31594: §:ssä tarkoitetut edellytykset lainan myöntämi- Rahalaitos on velvollinen antamaan asianomai-
31595: seen olemassa, sekä ilmoitettava puolletun lainan selle valtion viranomaiselle tietoja, jotka ovat
31596: määrä ja puollettu takaisinmaksuaika. Maatalous- tarpeen sen toteamiseksi, onko lainaehtoja nou-
31597: lautakunnan on palautettava lainahakemukset datettu.
31598: lausuntoineen rahalaitokselle.
31599: Korkotukilainaa ei saa myöntää enempää eikä 9 §
31600: pitemmällä takaisinmaksuajalla kuin maatalous- Tämän lain mukaan myönnettyjä korkotukilai-
31601: lautakunta on puoltanut. noja koskevat velkakirjat ovat vapaat saamistodis-
31602: Satovahinkolainan myöntämistä koskevaan tetta annettaessa ja kiinnitystä haettaessa suori-
31603: maatalouslautakunnan lausuntoon sisältyvään tettavasta leimaverosta. Leimaverovapaus ei kui-
31604: ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta. tenkaan koske haltijavelkakirjaa.
31605:
31606: 7 § 10 §
31607: Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä kaikkien Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöön-
31608: tarpeellisiksi katsottujen lainojen myöntämiseen, panosta ja soveltamisesta antaa maa- ja metsäta-
31609: maatilahallituksen tulee määrätä, kuinka suuri lousministeriö.
31610: prosentuaalinen osa kunkin kunnan kohdalla
31611: saadaan maatalouslautakunnan puoltamasta lai- 11 §
31612: nojen markkamääräisestä yhteismäärästä myön- Tämä laki tulee votmaan päivänä
31613: tää. kuuta 19
31614: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toi-
31615: 8 § menpiteisiin, jotka ovat tarpeen tässä laissa tar-
31616: Jos lainan saaja on lainaa hakiessaan antanut koitetun lainaustoiminnan aloittamiseksi lain tul-
31617: olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tahi sa- lessa voimaan.
31618:
31619: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
31620:
31621:
31622: Tasavallan Presidentti
31623: MAUNO KOIVISTO
31624:
31625:
31626:
31627:
31628: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
31629:
31630:
31631:
31632:
31633: 4384013620
31634: 1984 vp. - HE n:o 263
31635:
31636:
31637:
31638:
31639: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläinsuojelulain muutta-
31640: misesta
31641:
31642:
31643:
31644:
31645: ESIITKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31646:
31647: Esityksessä ehdotetaaan eläinsuojeluvalvonnan nisteriöön sekä maa- Ja metsätalousministeriön
31648: tehostamiseksi eläinsuojelulain säännöksiä muu- eläinlääkintöosastolle annettavaksi oikeus toi-
31649: tettavaksi siten, että koe-eläintoiminta säädettäi- meenpanna aiheen ilmetessä eläinsuojeluasioita
31650: siin luvanvaraiseksi ja sanotun lainmuutoksen selvittäviä tarkastuksia tietyissä eläintenpitoyksi-
31651: nojalla annettavalla asetuksella säädettäisiin tar- köissä. Lääninhallitukselle annettaisiin oikeus
31652: kemmin tieteellisistä eläinkokeista. Esityksessä ei valtuuttaa eläinlääkintöosaston hyväksymän kou-
31653: ehdoteta muutettavaksi voimassa olevan lain joh- lutuksen saaneet henkilöt suorittamaan eläinsuo-
31654: tavia eläinsuojeluperiaatteita, jotka edelleen vas- jeluvalvontaa.
31655: taavat yleisiä pohjoismaisia eläinsuojeluvaatimuk-
31656: sia. Eläinsuojeluvalvonnassa ilmenneiden epä- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
31657: kohtien korjaamiseksi ja yleensäkin valvonnan maan 1 päivänä tammikuuta 1985. Lain muutok-
31658: tehostamiseksi ehdotetaan eläinsuojeluneuvotte- sen toteutus aiheuttaa vähäisiä lisäyksiä valtion
31659: lukunnan perustamista maa- ja metsätalousmi- menoarvwssa.
31660:
31661:
31662:
31663:
31664: YLEISPERUSTELUT
31665:
31666: 1. Esityksen yhteiskunnallinen eläinsuojeluvalvontaan kohdistuvan kritiikin ai-
31667: merkitys heuttamat haitat kotieläinten ja eläintuotteiden
31668: vientikaupalle.
31669: 1.1. Tavoitteet
31670:
31671: Eduskunnan toivomuksen sekä lukuisten asiaa 1.2. Keinot
31672: koskeneiden suullisten ja kirjallisten kyselyjen ja
31673: muutoin ilmenneiden ongelmien johdosta on Eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen on ensisi-
31674: tehtävissä se johtopäätös, että eläinsuojeluvalvon- jaisesti nykyisen valvontaorganisaation vahvista-
31675: ta ja siihen sisältyvä tieteellisten eläinkokeiden miseen ja paikallisen valvontaorganisaation järjes-
31676: valvonta ei ole tyydyttävästi hoidettavissa nykyi- telyyn liittyvä voimavarakysymys. Eläinsuojelu-
31677: sin säännöksin. Esityksen tavoitteena on kohottaa neuvottelukunnan ja yhden viran tai toimen
31678: eläinsuojeluvalvonta tasolle, jonka voidaan olet- perustaminen maa- ja metsätalousministeriöön
31679: taa tyydyttävän kansalaisten enemmistöä. Tehos- antaisivat edellytykset varsin vähin kustannuksin
31680: tamalla eläinsuojeluvalvontaa voidaan myös en- nykyistä tehokkaampaan valvontaan ja siihen
31681: nalta ehkäistä tai torjua ulkomaisen suomalaiseen liittyvään muun valvontahenkilöstön koulutuk-
31682: 438400154E
31683: 2 1984 vp. - HE n:o 263
31684:
31685: seen, myös tieteellisten eläinkokeiden osalta. ja ammattitaidon varassa. Näin ollen mahdolliset
31686: Valvonnan tehokkuutta on omiaan lisäämään väärinkäytökset paljastuvat yleensä vasta jälkikä-
31687: myös se, että valvontaorganisaation ulkopuolisille teen. Muissa pohjoismaissa on vastikään uusittu
31688: henkilöiHekin esimerkiksi vapaaehtoisen eläin- tieteellisiä eläinkokeita koskevat säännökset.
31689: suojelutyön järjestöissä toimiville, voitaisiin antaa Näissä muun muassa tietynlaiset eläinsuojelunä-
31690: rajoitettu oikeus suorittaa eräissä tapauksissa val- kökohtien kannalta kyseenalaiset eläinkokeet on
31691: vontaa. Näitä valvontaorganisaation vahvistamis- säädetty luvanvaraisiksi. Norjassa ja Tanskassa
31692: ta tarkoittavia vaihtoehtoja ja ehdotuksia seloste- luvan myöntää keskitetysti valtakunnallinen elin,
31693: taan lähemmin jäljempänä kohdassa 3. kun taas Ruotsissa lupamenettely tapahtuu kuu-
31694: Koe-eläintoiminnan valvonnan tehostamiseksi dessa yliopistopiirissä toimivassa elimessä. Ruot-
31695: ehdotetaan sanotun toiminnan harjoittamisen sissa on lisäksi valtakunnallinen keskuselin, joka
31696: aloittaminen säädettäväksi luvan varaiseksi. Eh- pääasiassa toimii alueellisten elinten työn yhden-
31697: dotetun lainmuutoksen nojalla tieteellisistä eläin- mukaistajana ja jakaa apurahoja eläinkokeita kor-
31698: kokeista on tarkoitus antaa uusi asetus, jossa vaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittämis-
31699: säädettäisiin muun muassa velvollisuus asettaa tä varten. Ehdotetun lainmuutoksen nojalla on
31700: koe-eläintenpitoyksiköihin toimielin, jonka teh- tarkoitus antaa asetus tieteellisistä eläinkokeista,
31701: tävänä olisi käsitellä eläinkokeiden suorittami- jossa pyrittäisiin seuraamaan pohjoismaista linjaa
31702: seen liittyviä asioita. maamme olosuhteet ja eläinsuojelujärjestelmä
31703: huomioon ottaen.
31704:
31705: 2. Nykyinen tilanne Ja astan val-
31706: mistelu 2.1.2. JCäytäntö
31707:
31708: 2.1. Nykyinen tilanne Eläinsuojelun paikallisvalvonta toimii nykyisin
31709: siten, että viranomaiselle tehty ilmianto tai viran-
31710: 2.1.1. Lainsäådå'ntö omaisen epäily antaa viranomaiselle valtuudet
31711: suorittaa eläinsuojelulain 12 § :n 1 momentissa
31712: Voimassa olevan eläinsuojelulain (91/71) mu- tarkoitetun eläinsuojelukysymyksiä selvittävän
31713: kaan eläinsuojeluvalvonta on jaettu valtakunnal- tarkastuksen. Ilman ilmiantaa tai epäilyä viran-
31714: liseen tasoon (maa- ja metsätalousministeriön omainen saa suorittaa tarkastuksen vain lain
31715: eläinlääkintöosasto), alueelliseen tasoon (läänin- 10 §: ssä mainitussa ammattimaisesti toimivassa
31716: hallitukset) ja paikalliseen tasoon (kaupungin- ja seuraeläinten kasvatus-, säilytys-, hoito- tai väli-
31717: kunnaneläinlääkärit, kunnalliset terveystarkasta- tysyksikössä sekä lain 6 §:ssä tarkoitetussa eläin-
31718: jat ja poliisi). sirkuksessa tai muussa julkisessa esityksessä sekä
31719: Ruotsissa ja Norjassa valvontaorganisaatio on eläintarhassa.
31720: samansuuntainen kuin Suomessa, kuitenkin si- Milloin tarkastuksessa todetaan epäkohtia, on
31721: ten, että Ruotsissa paikallistason valvonta kuuluu viranomaisen vaadittava niiden korjaamista. Jos
31722: terveyslautakunnalle, jolloin piirieläinlääkäri toi- viranomaisen vaatimusta ei noudateta, on poliisi-
31723: mii asiantuntijana ja lautakunnan palkkaama viranomaisen toimitettava lain 12 §:n 2 momen-
31724: viranomainen (tillsyningsman) eläinsuojeluvalvo- tissa tarkoitettu katselmus käyttäen eläinlääkäriä
31725: jana. Norjassa paikallistason valvonta vastaa asiantuntijanaan. Jos katselmuksessa havaitaan,
31726: Ruotsin järjestelmää, mutta siellä on erityiset että epäkohtia ei ole korjattu, voi poliisiviran-
31727: paikalliset eläinsuojelulautakunnat. Tanskassa omainen hankkia eläimelle hoitoa muualta, myy-
31728: sen sijaan eläinsuojeluvalvonta kuuluu oikeusmi- dä eläimen huutokaupalla tai muutoin käyvästä
31729: nisteriölle ja lähinnä poliisiorganisaatiolle. Eläin- hinnasta tahi lopettaa eläimen.
31730: lääkärin osuus eläinsuojeluasioissa rajoittuu asi- Poliisiviranomainen pitää katselmuksessa pöy-
31731: antuntijana toimimiseen silloin, kun poliisivira- täkirjaa, johon on otettava eläinlääkärin lausunto
31732: nomainen sitä pyytää. ja eläimen omistajan tai haltijan selvitys. Pöytä-
31733: Eläinsuojelulain nojalla on annettu asetus kirja liitteineen jätetään viralliselle syyttäjälle,
31734: ( 334/71) eläinten käyttämisestä tieteellisissä ko- joka päättää syytteen nostamisesta.
31735: keissa. Nykyisin eläinsuojelusäännösten noudat- Huomattava osa viranomaisille tehdyistä ilmi-
31736: tamista ei ole mahdollista valvoa ennalta, vaan annoista on osoittautunut perättömiksi. Usein
31737: saannösten noudattaminen on eläinkokeiden epäkohdat on saatu korjatuksi valvontaviran-
31738: suorittajien lainkuuliaisuuden, etiikan, moraalin omaisten tarkastuskäynnin yhteydessä. Jos epä-
31739: 1984 vp. - HE n:o 263 3
31740:
31741: kohdat ovat edellyttäneet aikaa vaativia korjaus- jeluasioita hoitavan virkamiehen ja muiden voi-
31742: töitä tai eläimen omistajan asenne viranomaisen mavarojen puute.
31743: esittämiä toimenpiteitä kohtaan on ollut vähätte-
31744: levä ja torjuva tai jopa uhkaava, on jouduttu
31745: suorittamaan useita tarkastuskäyntejä. Kun kun- 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
31746: nallisten valvontaviranomaisten kehotusta ei aina
31747: ole noudatettu, on ollut välttämätöntä järjestää 2.2.1. Eduskunnan toivomukset ja lausunnot
31748: lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu poliisin
31749: toimittama katselmus. Viimeksi kuluneina vuosi- Eduskunta hyväksyi vuoden 1981 valtiopäiville
31750: na on ollut vuosittain keskimäärin 50 tapausta, 14 päivänä huhtikuuta 1981 lakialoitetta {laki-
31751: jotka ovat johtaneet syytteeseen eläinsuojelusään- aloite 1821 1979 vp.) käsitellessään toivomuksen,
31752: nösten rikkomisesta. Lukuisat on voitu korjata ''että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koe-
31753: vapaaehtoisten eläinsuojelujärjestöjen neuvonta- eläintoimintaa koskevan lainsäädännön uudista-
31754: ja valistustyöllä. miseksi, eläinsuojelulain ja metsästyslain tarkista-
31755: Läänineläinlääkärit huolehtivat eläinsuojelu- miseksi siten, ettei eläinten kasvattaminen ja
31756: valvonnasta läänissään muiden eläinlääkintähuol- pyydystäminen aiheuta niille tarpeetonta kärsi-
31757: toon kohdistuvien tehtävien ohella. He muun mystä, sekä koko eläinsuojeluvalvonnan tehosta-
31758: mua.Ssa seuraavat, että kunnaneläinlääkärit valvo- miseksi''.
31759: vat eläinsuojelua virka-alueillaan asianmukaisesti. Hallitus on aikaisemmin antanut eduskunnalle
31760: esityksen laiksi metsästyslain muuttamisesta (hal-
31761: Lisäksi läänineläinlääkärien tehtävänä on koe- lituksen esitys 75/82), jossa on ehdotettu muu-
31762: eläintoiminnan valvonta. Vuosittain he suoritta-
31763: tettavaksi muun muassa lain ansapyyntiä koske-
31764: vat tarkastuskäynnin alueellaan olevissa koe-
31765: via säännöksiä. Eduskunta on hyväksynyt lakieh-
31766: eläinyksiköissä. Aiheen ilmetessä ja määrärahojen dotuksen ja laki (263/83) on tullut voimaan 1
31767: salliessa he suorittavat tarkastuksia useamminkin.
31768: päivänä elokuuta 1983.
31769: Koe-eläintoiminnan valvonnassa ei ole ilmen-
31770: nyt piittaamattomuutta esitettyjä korjausvaati-
31771: muksia kohtaan. Ei ole myöskään paljastunut 2.2.2. Valmisteluelimet
31772: sellaisia epäkohtia, että niiden johdosta olisi ollut
31773: aihetta ryhtyä syytetoimenpiteisiin. Tavallisimpi- Hallituksen esitys on valmisteltu virkamiestyö-
31774: na epäkohtina on todettu puutteita koe-eläintal- nä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
31775: leissa, erityisesti niiden ilmastoinnissa. Nyt, kun osastossa. Työnsä aikana eläinlääkintöosasto on
31776: asia on tiedostettu myös laitosten talouselimissä, ollut yhteydessä useisiin eläinsuojelun ja siihen
31777: on merkittävää parannusta tältäkin osin tapahtu- liittyvien alojen asiantuntijoihin ja etujärjestöi-
31778: nut. hin. Näiden asia- ja mielipidetietoutta on esitystä
31779: Valtakunnallinen johto eläinsuojeluvalvonta- laadittaessa käytetty hyväksi.
31780: asioissa on maa- ja metsätalousministeriön eläin-
31781: lääkintöosastolla. Osasto onkin antanut ohjeita ja
31782: kannanottoja lukuisista sellaisista eläinsuojeluval- 2.2.3. Lausunnon antajat
31783: vontaan liittyvistä yksityiskohdista, joihin ei sään-
31784: nöksistä ole löydettävissä yksiselitteisiä ratkaisuja. Maa- ja metsätalousministeriössä laadittiin
31785: Osaston ohjeet ja kannanotot on toimitettu tie- vuoden 1981 kevään kuluessa ensimmäinen luon-
31786: doksi sisäasiainministeriön poliisiosastolle, eläin- nos perusteluineen eläinsuojelulain muuttamises-
31787: suojelujärjestöille sekä niille yhteisöille, joiden ta. Luonnoksessa pyrittiin ottamaan huomioon
31788: toimialaan asia on kulloinkin kuulunut. Osasto eduskunnan toivomuksessa lausutut näkökohdat.
31789: on myös mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt Luonnos lähetettiin elokuussa 1981 lausunnolle
31790: lähettämään luennoitsijan eläinsuojelusäännöksiä niille viranomaisille ja järjestöille, joiden toimi-
31791: ja niiden käyttöä koskeviin koulutustilaisuuksiin. alaa asia koskee tai joiden oletettiin muutoin
31792: Lisäksi on pyritty seuraamaan alan kansainvälistä olevan asiasta kiinnostuneita. Lausunnon antoi-
31793: kehitystä hankkimalla sitä käsitteleviä julkaisuja, vat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainminis-
31794: raportteja ja tutkimuksia. Varsinkin pohjoismais- teriön läänin-, kunnallis- ja asuntohallinto-osas-
31795: ten viranomaisten kesken on yhteistyö ollut tiivis- to, sisäasiainministeriön poliisiosasto, valtiova-
31796: tä. Eläinsuojeluvalvonnan tehokasta hoitamista rainministeriön järjestelyosasto, lääkintöhallitus,
31797: on haitannut päätoimisen yksinomaan eläinsuo- eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Finlands
31798: 4 1984 vp. - HE n:o 263
31799:
31800: svenska kommunförbund, Suomen Kaupunkiliit- tuu vaatimaan eläinsuojelusäännösten noudatta-
31801: to, Suomen Kunnallisliitto, Koe-eläinten Suojelu mista omilta asiakkailtaan ja tarvittaessa poliisi-
31802: - Försöksdjurens Värn ry., Suomen Eläinsuoje- katselmuksen toimittamista heidän eläinsuojis-
31803: luyhdistys - Finlands Djurskyddsförening ry., saan. Eräs vaihtoehto epäkohdan poistamiseksi
31804: Vihreä Risti - Gröna Korset ry., Suoma Viialan olisi, että eläinlääkintöorganisaatioon perustettai-
31805: säätiö, Ratsujalostusliitto - Ridhästavelsförbun- siio riittävä määrä, noin 70, eläinsuojelueläinlää-
31806: det r. f., Kuntien Terveystarkastajat ry., Suomen kärin virkaa. Näiltä eläinlääkäreiltä voitaisiin evä-
31807: Eläinlääkäriliitto - Finlands Veterinärförbund tä oikeus eläinlääkärinavun antamiseen toimialu-
31808: ry. sekä Terveysalan Teknikot ry. eellaan, jolloin he eivät joutuisi vaivattaviiosa
31809: Lausuntojen perusteella laadittiin kevään 1982 nähden riippuvuussuhteeseen. Heidän palkkauk-
31810: aikana toinen luonnos, joka lähetettiin tiedoksi sessaan jouduttaisiin tällöin myös ottamaan huo-
31811: ja mahdollista lausuntoa varten samoille tahoille mioon, että he eivät saisi tuloja eläinlääkärinavun
31812: kuin ensimmäinen luonnos. antamisesta.
31813: Eläinsuojelun paikallisvalvontaorganisaation Epäkohta voitaisiin poistaa myös siten, että
31814: järjestämiseen siten, että eläinsuojeluvalvonta oli- eläinsuojeluvalvonta irroitettaisiin eläinlääkintä-
31815: si siirretty kaupungin- ja kunnaneläinlääkäreiltä huollosta ja siirrettäisiin esimerkiksi poliisitoi-
31816: terveyslautakunnalle, ovat lausunnoissaan kieltei- mintaan kuuluvaksi. Tällöin perustettaisiin polii-
31817: sesti suhtautuneet kuntien keskusjärjestöt, Suo- sivoimiin eri puolille maata sopivaa aluejakoa
31818: men Eläinsuojeluyhdistys ry. ja Terveysalan Tek- noudattaen eläinsuojelupoliisin virkoja, joiden
31819: nikot ry. pätevyysvaatimuksena olisi eläinlääketieteen li-
31820: Varauksellisesti siihen ovat suhtautuneet muun sensiaatin tutkinto. Eläinsuojelupoliisin virkojen
31821: muassa sosiaali- ja terveysministeriö ja lääkintö- tarve olisi myös noin 70.
31822: hallitus. Terveyslautakuntaa eläinsuojeluvalvojak- Edellä tarkoitetut vaihtoehdot valvontaorgani-
31823: si ovat kannattaneet valtiovarainministeriön jär- saation vahvistamiseksi tulisivat kustannuksiltaan
31824: jestelyosasto ja Suomen Eläinlääkäriliitto ry. Kun rasittamaan julkista taloutta siinä määrin, ettei
31825: mainitunlainen valvonnan järjestely ei ole saanut niihin perustuvia ehdotuksia voida esittää, vaikka
31826: laajempaa kannatusta lausunnon antajien kes- niiden avulla toteutuisikin eduskunnan toivomus
31827: kuudessa, ei sitä ole hallituksen esityksessä ehdo- eläinsuojeluvalvonnan tehostamisesta parhaalla
31828: tettu. Lausunnoissa esitetyt huomautukset huo- mahdollisella tavalla.
31829: mioon ottaen ehdotetaan, että kunnalliset ter- Edellä selvitetyn johdosta ehdotetaan kunnan-
31830: veystarkastajat - vaikka heillä ei olekaan järjes- eläinlääkärin aseman säilyttämistä entisellään
31831: telmällistä erityiskoulutusta eläinsuojeluvalvon- paikallisena valvontaviranomaisena siksi, että hän
31832: taan - toimisivat edelleenkin paikallisina val- kuitenkin edustaa koulutuksensa vuoksi eläinsuo-
31833: vontaviranomaisina kunnaneläinlääkärin ja polii- jelun alalla parasta mahdollista paikallistasolla
31834: sin ohella. Lausunnoissa esitetyt yksityiskohtia saatavaa asiantuntemusta, vaikkakin hänen toi-
31835: koskevat huomautukset on pyritty ottamaan huo- mintaedellytyksensä saattavat käytännön olosuh-
31836: mioon mahdollisuuksien mukaan esitystä lopulli- teissa olla toisinaan rajoitetut.
31837: seen muotoon saatettaessa. Lihantarkastuslain (160/60) nojalla hyväksy-
31838: Sen jälkeen, kun lausunnot oli jo pyydetty, on tyissä teurastamoissa toimivat valtion palvelukses-
31839: tullut esille tarve lisätä voimassa olevaan eläin- sa olevat tarkastuseläinlääkärit joutuvat jatkuvasti
31840: suojelulakiin säännös, jolla kiellettäisiin sellaisten tarkkailemaan teuraseläinten kuljetusta, käsitte-
31841: eläimiä varten tarkoitettujen välineiden tai lait- lyä, sijoitusta eläinsuojiin ja teurastusta. Tämän
31842: teiden, joiden käyttö aiheuttaa eläimelle ilmeis- vuoksi olisi tarkoituksenmukaista antaa heille
31843: tä, tarpeetonta kipua tai tuskaa, valmistus, maa- valtuudet eläinsuojeluvalvontaan sen teurasta-
31844: hantuonti, myynti ja käyttö. mon huonetiloissa ja piha-alueella, jossa he suo-
31845: rittavat lihantarkastusta.
31846: Kuntien terveystarkastajat ovat saaneet koulu-
31847: 3. Esityksen organisatoriset Ja tuksensa muuhun kuin eläinsuojeluvalvontaan.
31848: he nkil ös tö vaikutukset Heidän koulutukseensa kuuluu kuitenkin yleistä
31849: virkamiestaitoa ja valmennusta säännösten sovel-
31850: 3.1. Organisaatiomuutokset tamiseen, erityisesti terveydenhoitolain osalta.
31851: Tämä koulutus antaa samalla hyvän perusvalmiu-
31852: Kunnaneläinlääkärin asemaa eläinsuojeluval- den myös eläinsuojelulain noudattamisen valvon-
31853: vontaviranomaisena vaikeuttaa se, että hän jou- taan. Vaikka kunnaneläinlääkäreillä ei ole ollut-
31854: 1984 vp. - HE n:o 263 5
31855:
31856: kaan riittävästi tilaisuuksia terveystarkastajien kyinen käytäntö koe-eläintoiminnan valvonnassa
31857: kouluttamiseen eläinsuojeluvalvontaan, on käy- on edellä esitetyn mukainen, vaikka siitä ei ole
31858: täntö kuitenkin osoittanut terveystarkastajien nimenomaista säännöstä.
31859: hoitaneen osuutensa valvonnassa erittäin hyvin. Yleisön mielenkiinnon lisääntyminen eläinsuo-
31860: Terveystarkastajat suorittavat terveyslautakuntien jeluvalvontaan on viime vuosina maa- ja metsäta-
31861: toimeksiannosta säännöllisesti tarkastuksia koh- lousministeriön eläinlääkintöosastossa ilmennyt
31862: teissa, joilla on merkitystä ympäristö- ja elintarvi- muun muassa lisääntyneinä kirjallisina ja puhe-
31863: kehygienian kannalta, muun muassa kotieläinyk- linkyselyinä erilaisissa eläinsuojeluun liittyneissä
31864: siköissä. Täten heillä on mahdollisuus varsinaisen asioissa. Lisäksi on käsitelty entistä lukuisampia
31865: työnsä ohella puuttua myös eläinsuojelukysymyk- kansalaisten tasavallan presidentille kirjoittamia
31866: siin joko oma-aloitteisesti heti tai saattamalla asia eläinsuojelua koskevia kirjeitä. Eläinsuojelulain
31867: kunnaneläinlääkärin tietoon. Näin ollen kunna- nojalla tehtävillä ratkaisuilla saattaa olla oleelli-
31868: neläinlääkäri ja terveystarkastaja muodostavat yh- nen vaikutus kotieläintalouden tuottoon, eläin-
31869: dessä hyväksyttävät toimintaedellytykset paikal- tautien ennalta ehkäisyyn ja hoitoon sekä eläin-
31870: listasolla eläinsuojeluvalvonnalle. Lain muutok- ten käyttöön urheilu-, harrastus- ja yleisön huvi-
31871: sen toteutuessa on mahdollisuus merkittävästi tustarkoituksiin. Eläinsuojeluvalvonnassa mah-
31872: tehostaa terveystarkastajien eläinsuojelutarkastuk- dollisesti esiintyvät tai epäillyt epäkohdat saatta-
31873: sta. vat vaikuttaa myös erittäin haitallisesti eräiden
31874: Poliisilain (84/66) 3 §:n 2 momentin nojalla eläinkunnasta saatujen tuotteiden vientiin kuten
31875: voi sisäasiainministeriö tai lääninhallitus antaa on todettu esimerkiksi turkiseläinten kasvatuk-
31876: erityisiä poliisitehtäviä varten poliisivaltuuksia seen kohdistuneen kritiikin yhteydessä. Tämän
31877: määrätyille henkilöille sen mukaan kuin asetuk- vuoksi ehdotetaan, että maa- ja metsätalousmi-
31878: sella säädetään. Toistaiseksi tiettävästi vain yksi nisteriön apuna voisi toimia eri aloja ja asiantun-
31879: lääninhallitus on käyttänyt poliisilain antamaa tijapiirejä edustava eläinsuojeluneuvottelukunta.
31880: mahdollisuutta myöntää poliisivaltuuksia eläin- Eläinsuojelun merkitys on kasvanut ja se on
31881: suojeluvalvonnan osalta määrätylle henkilölle. aiheuttanut maa- ja metsätalousministeriön
31882: Vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä on runsaasti eläinlääkintöosaston käsiteltävien asioiden lisään-
31883: henkilöitä, jotka olisivat halukkaita suorittamaan tymistä. Tämä edellyttäisi henkilöstöresurssien
31884: eläinsuojeluvalvontaa. Jos heidät on asianmukai- lisäämistä. Tämä tarve on todettu myös eduskun-
31885: sesti koulutettu, olisi heidän valvontatyönsä omi- nan talousvaliokunnan mietinnössä n: o 2 11981
31886: aan edistämään eläinsuojelua ja tehostamaan sen vp. Lakiehdotus sellaisenaan ei kuitenkaan edel-
31887: valvontaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että läänin- lytä uusien virkojen tai toimien perustamista.
31888: hallituksella olisi oikeus antaa rajoitetut valvonta-
31889: valtuudet maa- ja metsätalousministeriön eläin-
31890: lääkintöosaston hyväksymän koulutuksen saa-
31891: 3.2. Henkilöstövaikutukset
31892: neelle henkilölle. Koulutusta voitaisiin antaa
31893: sekä valvojiksi aikoville että terveystarkastajille
31894: eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa yhdessä 3.2.1. Kunnassa
31895: eläinlääketieteen opiskelijoille annettavan eläin-
31896: suojelukoulutuksen kanssa sekä myöskin tarvitta- Eläinsuojeluasiat muodostavat osan kunnan-
31897: . essa erikseen järjestettävillä kursseilla. Valvonta- eläinlääkärin laajasta tehtäväkentästä. Uusia
31898: valtuuksien sisältöä selostetaan lähemmin yksi- palkkauskustannuksiltaan valtionosuuteen oi-
31899: tyiskohtaisissa perusteluissa. keuttavia kunnaneläinlääkärinvirkoja on saatu
31900: Vaikka eläinkokeisiin kohdistuva eläinsuojelu- valtion tulo- ja menoarvioon niukasti. Vuoden
31901: valvonta onkin osa eläinsuojeluvalvontaa, se on 1984 alussa kuntien esittämä kunnaneläinlääkä-
31902: kuitenkin oma erikoisalansa. Tämän vuoksi on rinvirkojen tarve seuraavalle viisivuotiskaudelle
31903: tarkoituksenmukaista keskittää siitä huolehtimi- oli noin 30. Näiden virkojen saaminen antaisi
31904: nen ensi sijaisesti lääninhallituksille. Lääninhalli- nykyistä paremmat edellytykset kunnalliseen
31905: tusten käytettävissä ovat läänineläinlääkärit, joilla eläinlääkintähuoltoon, mikä koituisi samalla
31906: voidaan katsoa olevan paremmat edellytykset ja myös eläinsuojeluvalvonnan tehostamisen hyväk-
31907: mahdollisuudet koe-eläinvalvontaan kuin paikal- si. Turkistarhojen valvonta lisää tehtäviä koko
31908: lisviranomaisilla. Myös paikallisviranomaiset olisi- maassa. Kuitenkaan lakiehdotus sellaisenaan ei
31909: vat edelleen toimivaltaisia suorittamaan toimialu- edellytä edellä mainittujen virkojen perustamis-
31910: eellaan eläinkokeisiin kohdistuvaa· valvontaa. Ny- ta.
31911: 6 1984 vp. -HE n:o 263
31912:
31913: 3.2.2. Lääninhallituksessa 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
31914: tukset
31915: Muutamissa lääneissä on runsaasti koe-eläin-
31916: tenpitoyksiköitä. Samoissa lääneissä on myös pal- 4.1. Vaikutukset julkiseen talouteen
31917: jon muita sellaisia toimintoja, jotka aiheuttavat
31918: työtä eläinlääkintähuollon viranomaisille. 4.1.1. Valtiontaloudelliset vazkutukset
31919: Eniten tehtäviä on Uudenmaan läänissä ja Lain muutoksen johdosta valtion menojen li-
31920: Turun ja Porin läänissä. Näihin olisi perustettava säys olisi vähäistä.
31921: apulaisläänineläinlääkärin virat, jotta koe-eläin- Esityksen mukaisen lainmuutoksen ja sen nojalla
31922: toiminnan valvonta saataisiin tyydyttäväksi. La- annettavan uuden tieteellisiä eläinkokeita koske-
31923: kiehdotus sellaisenaan ei edellytä näiden virkojen van asetuksen mukaisen eläinsuojeluvalvonnan
31924: perustamista. Turkistarhojen eläinsuojeluval~on valtion vuotuiset kustannukset on arvioitu noin
31925: ta olisi elinkeinon suuren kansantaloudelhsen 400 000 markaksi.
31926: merkityksen vuoksi saatava järjestelmällisesti toi- Mikäli ilmenee aihetta toimeenpanna valta-
31927: mivaksi koko valtakunnassa. Tästä aiheutuu mer- kunnallisia, alueellisia tai paikallisia eläinsuojelu-
31928: kittävästi lisätyötä erityisesti läänin- ja kunnane- kysymyksiä koskevia selvityksiä, aiheutuisi tästä
31929: läinlääkäreille. Tarhoja oli marraskuussa 1982 lisäkustannuksia. Näiden selvitysten tarve tulisi
31930: noin 6 700. Tämän tehtäväkentän hoitamiseksi riippumaan ensisijaisesti eläinsuojeluneuvottelu-
31931: on Vaasan lääniin, jossa on yli 80 prosenttia kunnan kannanotoista. Mikäli kaikissa turkistar-
31932: maamme turkiseläintarhoista, jo perustettu yli- hoissa suoritettaisiin eläinsuojelutarkastukset esi-
31933: määräinen apulaisläänineläinlääkärin toimi. merkiksi joka toinen vuosi, aiheutuisi tästä noin
31934: 350 000 markan lisäkustannukset.
31935:
31936: 3.2.3. Ministeriössä
31937: 4.1.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset
31938: Eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen ~äytän
31939: nössä edellyttää eläintensuojelutarkastuksissa to- Kunnille ja kansanterveystyön kuntainliitoille
31940: dettujen epäkohtien kar~o~ttamista j.a r:iiden ~~tä.~ ei aiheudu suoranaisia kustannuksia. Voimassa
31941: miseksi annettavien ohjeiden laatimista. Tama olevan lain nojalla kunnaneläinlääkärien ja ter-
31942: vaatii myös uusien eläir:ten~ito- ja ~äyttömene veystarkastajien työpanoksesta ja ajasta osa kui-
31943: telmien sekä alan kansamvähsen kehityksen seu- tenkin tulee eläinsuojelun hyväksi. Yleisesti voi-
31944: rantaa. Lisäksi on ylläpidettävä yhteyksiä eri in- daan todeta, että ehdotettu lainmuutos ei ai-
31945: tressipiireihin. Tur~iseläin.ta~hal:lksen.. valvont~ heuttaisi olennaisesti nykyistä suurempaa kunnal-
31946: edellyttää erityisiä toimenpiteitä Ja ohjeiden se~a listaloudellista rasitetta.
31947: määräysten antamista. Vuoden 1985 ~ulo- .Ja
31948: menoarvioesityksessä onkin ehdotettu eläms~oJe~
31949: luun liittyvien tehtävie~ hoid?n teho~tamis_ek~i 4.1.3. MuzJie yhteisöille aiheutuvat taloudelli-
31950: perustettavaksi ylimäärämen yhtarkastaJan toimL set vaikutukset
31951: Maa- ja metsätalousministeriön avuksi tulisi lisäk-
31952: si voida asettaa eläinsuojeluneuvottelukunta. Voimassa olevista säännöksistä ei johdu kus-
31953: Maa- ja metsätalousm~niste~iön eläinlääkint~ tannuksia vapaaehtoisen eläinsuojelutyön järjes-
31954: oaston tulisi järjestää elämsuojelukoulutusta, la- töille tai muille yhteisöille. Mikäli vapaaehtoisen
31955: hinnä eläinsuojeluvalvojiksi aikovia sekä terveys- eläinsuojelutyön yhteisöt haluavat käyttää hyväk-
31956: tarkastajia varten. Eläinlääkäreiden osal~~ .kysr.- seen esityksen mukaisen lainmuutoksen antamaa
31957: mys olisi lähinnä täydennyskoulutuksen Jaqesta- mahdollisuutta hankkia jäsenilleen tai toimihen-
31958: misestä. kilöilleen valtuudet virallisiin eläinsuojelutarkas-
31959: tuksiin, aiheutuisi tästä yhteisöille koulutuskus-
31960: tannuksia, jolleivät mainitut henkilöt itse vastaisi
31961: 3.3. Toimitilojen tarve sanotuista kustannuksista. Lisäksi valvontakäyn-
31962: nit aiheuttavat kustannuksia. Vapaaehtoisen
31963: Esityksen edellyttämä laajeneva toiminta ja eläinsuojelutyön yhteisöt ovat tehneet arvokasta
31964: toiminnan tehostuminen ei vaadi nykyistä enem- eläinsuojelutyötä muun muassa siten, että yhtei-
31965: pää toimitiloja. söjen toimihenkilöt ovat käyneet eläintenpitoyk-
31966: 1984 vp. - HE n:o 263 7
31967:
31968: siköissä valistusta antamassa. Näihin käynteihin tain noin 400 000 mk). Jos koe-eläintenpitoyksi-
31969: on tarvittu eläinyksikköjen omistajien suostumus, köt maksavat palkkioita tämän lain nojalla annet-
31970: koska mainituilla henkilöillä ei ole viranomaisval- tavassa asetuksessa säädettäväksi aiottujen koe-
31971: tuuksia. Tästä huolimatta on näitä käyntejä voitu eläintoimikuntien jäsenille, aiheutuisi tästä kus-
31972: tehdä vuosittain erittäin runsaasti aiheuttamatta tannuksia tieteellisiä eläinkokeita suorittaville lai-
31973: kustannuksia julkiselle taloudelle. Nämä vapaa- toksille.
31974: ehtoisten eläinsuojeluyhteisöjen toimihenkilöi-
31975: den opastuskäynnit ovat olleet omiaan vähentä-
31976: mään tarvetta viranomaisten tarkastuskäynteihin. 4.2. Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan
31977: Täten on samalla säästetty julkisen talouden
31978: kohdistuvat vaikutukset
31979: valvontakustannuksia. Tämän vuoksi olisi tarkoi-
31980: tuksenmukaista, että vapaaehtoisen eläinsuojelu-
31981: työn järjestöt saisivat valtionavustusta sen työpa- Kotitalouksiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole
31982: noksen mukaan, jonka nämä eläinsuojelutyöhön ennakoitavissa. Mahdolliset vaikutukset koti-
31983: käyttävät. Tätä näkökohtaa puoltaa myös se, että eläintaloutta, eläinsirkus- ja eläinnäyttelytoimin-
31984: julkisen talouden vastattavaksi jäävät valvonta- taa ja eläinkilpailutoimintaa harjoittavaan elin-
31985: kustannukset - esityksen mukaisen säännösuu- keinotoimintaan tulevat riippumaan eläinsuoje-
31986: distuksen tapahduttuakin - on katsottava asian lua koskevien säännösten soveltamisesta käytän-
31987: merkitykseen nähden erittäin vähäisiksi (vuosit- nön eri tilanteissa.
31988:
31989:
31990:
31991:
31992: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31993:
31994:
31995: 1. Lakiehdotuksen perustelut vaksi siten, että se koskisi myös poikasia, pentuja
31996: ja vastaavia muita nuoria eläimiä.
31997: 2 a §. On mahdollista, että myyntiä varten tai 6 §. Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa
31998: muutoin valmistetaan ja maahantuodaan sellaisia pykälän 1 momentin säännöstä siten, että ennal-
31999: eläinten hoitoon, käsittelyyn, kiinnipitoon, kiin- ta estettäisiin eläimelle tarpeetonta kipua tai
32000: niottoon tai pyydystykseen taikka tainnuttami- tuskaa aiheuttava kouluttaminen, näytteillä pitä-
32001: seen tai lopettamiseen tarkoitettuja välineitä, minen sekä käyttäminen erilaisissa esityksissä.
32002: laitteita ja menetelmiä, joiden käyttö on arvelut- Tämä ei kuitenkaan koskisi tieteellistä ja siihen
32003: tavaa eläinsuojelunäkökohtien kannalta. Tämän liittyvää opetusta varten tehtäviä valo- ja eloku-
32004: vuoksi ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi 2 a §. via, joiden valvonta kuuluisi tieteellisistä eläinko-
32005: Sen mukaan sellaisten välineiden ja laitteiden keista annettavan asetuksen piiriin.
32006: valmistus, maahantuonti, kaupan pitäminen, Useissa eläinkilpailuissa eläintä ei rasiteta
32007: myynti tai muu luovuttaminen ja käyttö, jotka enempää kuin sen tavanomainen käyttö edellyt-
32008: ilmeisesti aiheuttavat eläimille tarpeetonta kipua tää, eikä eläinlääkärin paikallaolo eläinsuojelunä-
32009: tai tuskaa, olisi kiellettyä. kökohtien perusteella niin ollen ole aina välttä-
32010: 3 §. Vaikka luonnonvarainen eläin otettaisiin mätöntä. Sellaisissa eläinkilpailuissa, joissa eläi-
32011: elätettäväksi jo poikasena, sen vaistokäyttäytymi- meen kohdistuva rasitus on tavanomaista suu-
32012: nen ei kuitenkaan ratkaisevasti muutu sen täysi- rempi, olisi eläinlääkärin kuitenkin aina oltava
32013: ikäiseksi tullessa ja eläimellä saattaa ilmetä vai- paikalla. Pykälän 2 momentissa olevaa säännöstä
32014: keuksia uusiin olosuhteisiin sopeutumisessa. Nä- ehdotetaan edellä olevan perusteella väljennettä-
32015: mä vaikeudet saattavat merkitä eläimelle tarpee- väksi siten, että lääninhallitus voisi vapauttaa
32016: tonta tuskaa ja kipua silloin, kun eläin otetaan kilpailun järjestäjän eläinlääkärin kutsumisesta,
32017: elätiksi vain uteliaisuudesta, harrastelutarkoituk- jos kilpailuun liittyvät eläimen suoritteet ja olo-
32018: sessa tai tarkoituksella kasvattaa tai kouluttaa suhteet muutoinkin ovat sellaiset, että ne eivät
32019: siitä seuraeläin. Tämän vuoksi pykälän 1 momen- altista eläintä liialliselle rasitukselle tai muunlai-
32020: tissa olevaa säännöstä luonnonvaraisen eläimen selle eläinsuojelusäännösten vastaiselle kohtelul-
32021: ottamisesta elätettäväksi ehdotetaan muutetta- le.
32022: 8 1984 vp. - HE n:o 263
32023:
32024: Nykyistä lain 6 §:n 2 momentin säännöstä se negatiivisessa muodossaan tule edes käytännös-
32025: sovellettaessa on jouduttu tulkitsemaan, onko sä kysymykseenkään. Sen selvittäminen, onko ja
32026: jokin kilpailu julkinen vai ei. Eläinsuojelunäkö- missä määrin dopingista ollut eläimelle tervey-
32027: kohtien kannalta ei ole merkitystä sillä, onko dellistä haittaa, vaatii useimmiten pitkäaikaisia ja
32028: kilpailu julkinen vai ei. Ratkaiseva merkitys on monimutkaisia tutkimuksia eikä niiden tuloksista
32029: kilpailun laadulla eläimen kannalta. Tämän aina voida kiistattomasti päätellä, onko tervey-
32030: vuoksi ehdotetaan, että eläinlääkäri olisi kutsut- dellistä haittaa aiheutunut. Tämän vuoksi pykä-
32031: tava riippumatta siitä, pidetäänkö kilpailuja jul- lää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kielle-
32032: kisina vai ei. tään doping riippumatta siitä, voidaanko sen
32033: Voimassa olevan lain 6 §:n 3 ja 4 momentin osoittaa aiheuttaneen eläimelle terveydellistä
32034: säännöksistä johtuen saadaan muun muassa ma- haittaa.
32035: telijoita pitää kiertävissä eläinnäyttelyissä ilman 8 §. Eläinjalostus, varsinkin eräiden koirarotu-
32036: maa- ja metsätalousminiteriön lupaa. Tätä koh- jen kohdalla, on johtamassa siihen, että enene-
32037: taan on useasti esitetty elänsuojelunäkökohtiin vässä määrin syntyy sellaisia yksilöitä, jotka eivät
32038: perustuvaa arvostelua. Eläimille varatut tilat saat- ilman lääkinnällisiä tai kirurgisia taikka muita
32039: tavat olla sellaiset, että niistä aiheutuu eläimille erityisiä toimenpiteitä pysty normaaleihin elintoi-
32040: tarpeettomaksi katsottavaa kärsimystä. Tämän mintoihin. Kun on oletettavissa, että tilanne
32041: vuoksi pykälän uudessa 3 momentissa, joka vas- pahenee vastaisuudessa, ehdotetaan pykälän 5
32042: taa aikaisempaa 3-5 momenttia, ehdotetaan momentissa kiellettäväksi sellainen eläinjalostus,
32043: säädettäväksi, että kaikki kiertävät eläinnäyttelyt jonka tuloksena syntyy yksilöitä, joiden synnytys
32044: asetettaisiin maa- ja metsätalousministeriön lu- tai normaalien elintoimintojen ylläpito edellyttää
32045: van varaisiksi ja että ministeriölle annettaisiin erityisiä toimenpiteitä. Lisäksi maa- ja metsäta-
32046: valtuudet päättää, mitä eläimiä kiertävissä eläin- lousministeriö voisi ehdotuksen mukaan tarvitta-
32047: näyttelyissä saadaan pitää näytteillä. essa kieltää tällaisten eläinten maahantuonnin.
32048: Pykälän 3 momenttiin sisältyisi myös nykyisin 9 §. Koe-eläintoiminnan valvonnan tehostami-
32049: 5 momentissa oleva säännös, jonka mukaan nen nykyisestään edellyttää, että sen harjoittami-
32050: eläintarhan ja pysyvän eläinnäyttelyn pitämiseen nen säädetään luvan varaiseksi. Koe-eläintoimin-
32051: on hankittava maa- ja metsätalousministeriön nan harjoittamisella tarkoitettaisiin eläintenpitoa
32052: lupa. eläinkokeita varten sekä erilaisten kokeiden ja
32053: Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan selvyyden testien suorittamista eläimillä tai niitä hyväksi
32054: vuoksi otettavaksi säännös, jonka mukaan maa- käyttäen. Tarkemmin lupamenettelystä ja lupa-
32055: ja metsätalousministeriöllä on valta peruuttaa ehdoista voitaisiin säätää asetuksella. Tämän
32056: pykälän 3 momentin nojalla myöntämänsä lupa, vuoksi pykälän 1 momentissa olevaa säännöstä
32057: milloin luvansaaja ei noudata lupaehtoja tai ehdotetaan täydennettäväksi siten, että sen nojal-
32058: milloin olosuhteet eläinsuojelulliselta kannalta la voidaan antaa uusi valvontaa nykyisestään
32059: ovat muuttuneet eläintarhassa tai pysyvässä eläin- tehostava asetus eläinten käyttämisestä tieteelli-
32060: näyttelyssä siinä määrin, ettei luvan myöntämi- sissä eläinkokeissa.
32061: sen edellytyksiä enää olisi olemassa. Uudessa asetuksessa säädettäisiin muun muassa
32062: Arpajais- tai kilpailupalkintoina saadut eläimet koe-eläintoimintaa harjoittavaan yksikköön pe-
32063: saattavat joutua sellaisten henkilöiden haltuun, rustettavaksi toimielin, joka käsittelisi eläinkokei-
32064: joilla ei ole edellytyksiä niiden asianmukaiseen den suorittamistapoja ja muita niihin liittyviä
32065: hoitamiseen. Eläimen käyttö palkintona on eläin- asioita. Tällaisen toimielimen jäsenistö koostuisi
32066: suojelullisesti muutoinkin kyseenalaista. Tämän yksikön omasta henkilökunnasta, jollei erityisestä
32067: vuoksi ehdotetaan pykälän 5 momenttiin otetta- syystä muuta johtuisi. Asetuksessa luokiteltaisiin
32068: vaksi säännös, jolla kiellettäisiin eläinten luovut- eläinkokeet niiden laadun perusteella sellaisiin,
32069: taminen arpajais- tai kilpailuvoittoina. jotka edellyttäisivät vain yksikön oman toimieli-
32070: 7 §. Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen ko- men hyväksymisen ja toisaalta niihin, jotka edel-
32071: hottaminen (positiivinen doping) ja joissakin lyttäisivät lääninhallituksen hyväksymisen. Jos
32072: tapauksissa myös sen alentaminen (negatiivinen eläinkokeen suorittaminen osoittautuisi kiistana-
32073: doping) lääke- tai muilla vastaavilla aineilla tulee laiseksi, voitaisiin eläinkokeen suorittamista kos-
32074: käytännössä kysymykseen lähinnä kilpailueläimil- keva periaatteellinen asia saattaa maa- ja metsäta-
32075: lä. Houkutus dopingin käyttämiseen kasvaa sa- lousministeriön eläinlääkintöosaston käsiteltäväk-
32076: massa suhteessa kuin kilpailupalkintojen arvo. si. Osasto voisi tarvittaessa saattaa asian ehdote-
32077: Muilla eläimillä ei doping ole ollut ongelma eikä tun eläinsuojeluneuvottelukunnan käsiteltäväksi.
32078: 1984 vp. - HE n:o 263 9
32079:
32080: 10 §. Hevosharrastuksen kasvaessa on perus- vastaa sisällöltään nykyisiä lain 11 §:n 3 ja 4
32081: tettu runsaasti ratsastuskouluja. Niitä on nykyisin momentin säännöksiä.
32082: noin 150. Jottei ratsastuskouluihin tai muihin 11 a §. Voimassa olevaa eläinsuojelulakia sää-
32083: ratsastusmahdollisuutta tarjoaviin yrityksiin otet- dettäessä olivat teurastamoiden tarkastuseläinlää-
32084: taisi enempää asiakkaita kuin hevoskannan koh- kärit työsopimussuhteessa teurastamotyönanta-
32085: tuullinen käyttö edellyttää, ja ettei toiminnassa jiinsa. Tästä johtuen ei ollut mahdollista asettaa
32086: käytettäisi ratsastukseen soveltumattomia hevo- heille lakisääteisesti eläinsuojelun valvontavelvol-
32087: sia, ehdotetaan, että ennen toiminnan aloitta- lisuuksia. Nykyisin, kun tarkastuseläinlääkärit li-
32088: mista siitä olisi tehtävä ilmoitus lääninhallituksel- hantarkastuslain muutosten (8/ 76 ja 522/77)
32089: le. Valvontaviranomainen voisi 12 §:n nojalla johdosta ovat valtion virkamiehiä, on tähän edel-
32090: suorittaa tässä pykälässä tarkoitettua toimintaa lytykset. Tämän vuoksi ehdotetaan eläinsuojelu-
32091: harjoittavissa paikoissa eläinsuojelukysymyksiä lakiin lisättäväksi uusi 11 a §, jonka 1 momentis-
32092: selvittävän tarkastuksen ilman, että niistä on sa säädettäisiin, että tarkastuseläinlääkärit varsi-
32093: tehty ilmianto tai muutoin olisi ilmennyt epäilyä naisen työnsä ohella ovat siinä teurastamossa,
32094: eläinten eläinsuojelusäännösten vastaisesta kohte- jossa he suorittavat lihantarkastusta, ensisijaisia
32095: lusta. Mahdollista on, että vastaavanlainen har- eläinsuojelun valvontaviranomaisia.
32096: ra.Stus voi kohdistua muihinkin eläinlajeihin, jol- Vapaaehtoisen eläinsuojelutyön järjestöt ja nii-
32097: loin alttius asianomaisten eläinten liialliseen ra- den jäsenet ja toimihenkilöt ovat tehneet maas-
32098: sittamiseen kasvaa. Tämän vuoksi säännöstä eh- samme perustavaa työtä eläinsuojelun hyväksi ja
32099: dotetaan täydennettäväksi siten, että se olisi sen periaatteiden tunnetuksi tekemiseksi. Voi-
32100: sovellettavissa kaikkiin niihin eläinlajeihin, joihin massa olevalla lailla kumottiin maamme ensim-
32101: edellä kuvatun kaltainen harrastus voi kohdistua. mäinen itsenäisyyden aikainen eläinsuojelulaki
32102: Ilmoitus toiminnasta ehdotetaan tehtäväksi (163/34). Tämän lain 8 §:n mukaan maaherralla
32103: asianomaiselle lääninhallitukselle. oli valta määrätä muukin henkilö kuin eläinlää-
32104: 11 §. Eläinsuojeluneuvottelukunnalla, johon käri toimimaan paikkakunnalla eläinsuojelun val-
32105: edellä yleisperustelujen kohdassa 3.1. ja 3.2.3. vontatehtävissä. Erityisesti vapaaehtoisen eläin-
32106: on viitattu ja jossa tulisivat olemaan edustettuina suojelutyön järjestöjen jäsenet ja toimihenkilöt
32107: asianomaiset intressipiirit (kotieläintalous, eläin- työskentelivät tämän säännöksen nojalla eläin-
32108: lääkintä, poliisitoimi, lääkintä eläinkokeisiin eri- suojelun valvontaviranomaisina (eläinsuojelupo-
32109: koistuneine edustajineen ja vapaaehtoinen eläin- liiseina). Vaikka vuonna 1971 annettu laki ei
32110: suojelutyö ), olisi merkittävä osuus eläinsuojelu- enää suonutkaan mahdollisuuksia myöntää edellä
32111: lain valvontaa koskevien säännösten soveltamisen selostetun kaltaisia eläinsuojelun valvontaval-
32112: ohjaamisessa ja säännösten tulkinnassa sekä mah- tuuksia vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeville
32113: dollisten säännösmuutosten valmistelussa, myös henkilöille, ovat nämä edelleenkin jatkaneet työ-
32114: tieteellisiä eläinkokeita koskevissa asioissa. Tä- tään eläinsuojelutietouden levittäjinä.
32115: män vuoksi pykälän 1 momenttia ehdotetaan Heidän työnsä tuloksena on monia epäkohtia
32116: täydennettäväksi eläinsuojeluneuvottelukuntaa saatu korjatuksi tarvitsematta saattaa niitä viran-
32117: koskevalla maininnalla. Neuvottelukunnan ko- omaisen ratkaistavaksi. Kun vapaaehtoisen eläin-
32118: koonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin asetuksel- suojelutyön piirissä on edelleenkin tahtoa jatkaa
32119: la. tätä työtä, on katsottava tarkoituksenmukaiseksi
32120: Läänineläinlääkärin ja apulaisläänineläinlääkä- parantaa sen työskentelymahdollisuuksia suomal-
32121: rin tehtäviä erityisesti tieteellisten eläinkokeiden la vapaaehtoisessa eläinsuojelutyössä toimiville
32122: valvonnassa on tarkoitus entisestään lisätä. Sen henkilöille mahdollisuudet saada samanlaiset toi-
32123: vuoksi olisi perusteltua lisätä myös heidän val- mivaltuudet suorittaa tarkastuksia ja antaa keho-
32124: tuuksiaan muun muassa siten, että heillä on valta tuksia epäkohtien korjaamiseksi kuin kunnan- ja
32125: keskeyttää eläinkoe tai eläinkoetoiminta, milloin kaupungineläinlääkäreillä on. Tällaisen oikeuden
32126: niitä koskevista säännöksistä on oleellisesti poi- myöntämisen edellytyksenä olisi, että henkilö on
32127: kettu. Tätä tarkoittava valtuutus ehdotetaan li- saanut maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
32128: sättäväksi lain 11 §:n 2 momenttiin siten, että kintösaston hyväksymän koulutuksen eläinsuoje-
32129: heidän tehtävistään ja valtuuksistaan tieteellisten luvalvojaksi. Maa- ja metsätalousministeriö antai-
32130: eläinkokeiden valvonnassa säädettäisiin lainmuu- si tarvittaessa ohjeet oikeuksien myöntämisestä.
32131: toksen nojalla annettavassa asetuksessa. Asiaa koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi
32132: Pykälän 3 momenttiin sisältyy säännös paikalli- pykälän 2 momenttiin.
32133: sista eläinsuojeluvalvontaviranomaisista. Säännös Lääninhallituksen myöntämin oikeuksin toimi-
32134:
32135: 2 438400154E
32136: 10 1984 vp. -HE n:o 263
32137:
32138: van vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja varsi- menetellen on mahdollista saada eläimen omista-
32139: naisen valvontaviranomaisen välinen ero velvolli- ja epäkohdat paremmin ymmärtämään ja lisätä
32140: suuksien osalta olisi se, että ilmenneen epäilyn hänen motiivejaan niiden korjaamiseen. Tätä
32141: johdosta viranomainen on velvollinen suoritta- koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 2
32142: maan tarkastuksen, kun taas lääninhallituksen momenttiin. Tällä pyritään lisäksi siihen, että
32143: valtuuttamalla valvojalla tätä velvollisuutta ei ilmeinen eläinrääkkäys saataisiin heti estetyksi.
32144: olisi ja hän voisi siirtää tarkastuksen suorittami- Teurastamon tarkastuseläinlääkäri saattaa jou-
32145: sen viranomaisille. Lääninhallituksen antamin tua työssään toteamaan teurastettavaksi tuoravissa
32146: valtuuksin toimiva eläinsuojeluvalvoja ei olisi eläimissä sellaista, joka viittaa eläinsuojelusään-
32147: tässä tehtävässään virka- tai työsuhteessa mihin- nösten vastaiseen menettelyyn kuljetuksessa tai
32148: kään julkisoikeudelliseen yhteisöön eikä myös- tilalla, josta ne ovat peräisin. Tämän vuoksi
32149: kään siihen vapaaehtoisen eläinsuojelutyön järjes- ehdotetaan pykälän 3 momentissa säädettäväksi
32150: töön, jonka jäsen tai toimihenkilö hän mahdolli- tarkastuseläinlääkärille velvollisuus tarvittaessa il-
32151: sesti on. Tämän vuoksi ongelmaksi saattaisivat moittaa tästä lääninhallitukselle, jonka toimeksi-
32152: muodostua ne korvaukset, joiden maksamiseen annosta tilalla voidaan suorittaa eläinsuojelukysy-
32153: hänet valvontatyössä mahdollisesti aiheuttamien- myksiä selvittävä tarkastus ja ryhtyä tarkkaile-
32154: sa vahinkojen johdosta velvoitettaisiin. Tämän maan teuraseläinkuljetusta.
32155: vuoksi ehdotetaan, että lääninhallitus voisi aset- Ehdotettu säännös antaa tarkastuseläinlääkäril-
32156: taa säännöksessä tarkoitetun oikeuden myöntä- le lisäksi mahdollisuuden puuttua eläinsuojeluvi-
32157: miselle erilaisia ehtoja. Tällöin lääninhallituksella ranomaisena epäkohtiin teurastustyössä, erityises-
32158: olisi mahdollisuus vaatia eläinsuojeluvalvojan val- ti teurastettavien eläimien tainnutuksessa ja pis-
32159: tuuksia hakevalta vakuus, vakuutus tai takaus, tossa, sekä eläinten sijoitukseen teurastamon
32160: josta voidaan suorittaa ne vahingonkorvaukset, eläinsuojiin ennen niiden teurastusta.
32161: joihin valvoja mahdollisesti tuomitaan tai muu- 12 a §. Lakiin lisättäväksi ehdotetun uuden
32162: toin velvoitetaan. Lääninhallitus voisi myös 12 a §:n säännöksen sisältö on pääosiltaan sama
32163: myöntää oikeuden vain määräajaksi ja asettaa kuin voimassa olevan lain 12 §:n 2-4 momen-
32164: asianomaiselle velvollisuuden tehdä ilmoituksia tissa olevien säännösten.
32165: toiminnastaan varsinaiselle valvontaviranomaisel- 13 §. Pykälään ehdotetut muutokset johtuvat
32166: le. Lääninhallitus voi lisäksi tarvittaessa peruuttaa siinä olevien säännösviittausten tarkistamisesta.
32167: myöntämänsä oikeuden. Lisäksi pykälän 1 momentin ensimmäiseen virk-
32168: 12 §. Käytännössä ilmenee tapauksia, joissa on keeseen on lisätty sana ''muun ohella'' siksi, että
32169: tarkoituksenmukaista, että eläinsuojelukysymyk- mikäli tapauksen käsittelyssä ennen katselmuksen
32170: siä selvittävän tarkastuksen suorittaa muu kuin toimeenpanoa on syntynyt asiakirja-aineistoa, ku-
32171: paikallisviranomainen tai 11 a §:n 2 momentissa ten esimerkiksi kunnaneläinlääkärin virkatoimi-
32172: tarkoitettu eläinsuojeluvalvoja. Tämän vuoksi eh- tusilmoituksia, voidaan ne liittää katselmuspöy-
32173: dotetaan pykälän 1 momentin säännöstä täyden- täkirjaan. Täten virallinen syyttäjä saa lisäaineis-
32174: nettäväksi siten, että mainittuja tarkastuksia olisi- toa, jolla voi olla merkitystä hänen päättäessään
32175: vat oikeutetut suorittamaan myös maa- ja metsä- mahdollisesta syytteen nostamisesta.
32176: talosministeriön eläinlääkintöosaston määräämä 13 a §. Lakiin on ehdotettu lisättäväksi uusi
32177: eläinlääkäri, läänineläinlääkäri ja apulaisläänine- 2 a §, jolla kiellettäisiin valmistamasta, maahan-
32178: läinlääkäri, vaikkakin tarkastuksen suorittaminen tuomasta, pitämästä kaupan, myymästä tai muu-
32179: on ensisijaisesti paikallisviranomaisen velvollisuu- ten luovuttamasta sekä käyttämästä sellaisten
32180: tena. Edellä tarkoitettu eläinlääkintöosaston eläimiä varten tarkoitettujen välineiden ja laittei-
32181: määräämä eläinlääkäri tulisi kysymykseen niissä den, joiden käyttö ilmeisesti aiheuttaisi eläimille
32182: tilanteissa, joissa nopeasti olisi suoritettava jokin tarpeetonta kipua tai tuskaa. Tähän kieltoon
32183: laajamittainen eläinsuojelukysymyksiä selvittävä liittyen ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi
32184: tutkimus eikä siihen olisi irrotettavissa riittävästi 13 a §, jossa säädettäisiin, miten on meneteltävä
32185: säännönmukaiseen valvontaorganisaatioon kuu- silloin, kun havaitaan, ettei ehdotettua 2 a §:n
32186: luvia henkilöitä. Määrääminen edellyttäisi, että säännöstä ole noudatettu. Pykälän 1 momentin
32187: asianomainen eläinlääkäri suostuu ottamaan teh- mukaan eläinsuojeluvalvontaa johtava maa- ja
32188: tävän vastaan ja on riittävästi perehtynyt kulloin- metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto tekisi
32189: kin kysymyksessä olevaan tehtävään. asiasta ilmoituksen viralliselle syyttäjälle. Eläin-
32190: Todettaessa tarkastuksessa epäkohtia on lääkintöosasto voisi myös antaa asianomaiselle
32191: tärkeää, että tarkastaja ilmoittaa ne eläimen kehotuksen lopettaa 2 a §:n säännöksen vastai-
32192: omistajalle ja perustelee kannanottonsa. Näin nen menettely tai kehotuksen rajoittaa laitteen
32193: 1984 vp. - HE n:o 263 11
32194:
32195: tai välineen käyttö johonkin tiettyyn tarkoituk- 15 §. Pykälän rangaistussäännöksiä ehdotetaan
32196: seen. muutettavaksi siten, että eläinrääkkäys erotettai-
32197: 13 b §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi siin muusta tarpeettoman kivun tai tuskan tuot-
32198: 13 b §, jonka mukaan maa- ja metsätalousminis- tamisesta eläimille. Pykälän 1 momentissa sää-
32199: teriön eläinlääkintöosasto voisi suorittaa eläinsuo- dettäisiin rangaistus 2 §:n 1 momentin ja 8 §:n
32200: jelun kannalta merkittäviä laajempia tarkastuksia vastaisesta menettelystä. Tarkempi kuvaus tar-
32201: ja tutkimuksia säännösten ja määräysten noudat- peettoman kivun ja tuskan tuottamisesta sisältyy
32202: tamisen valvomiseksi. Ehdotetun säännöksen no- voimassa olevan eläinsuojeluasetuksen (333/71)
32203: jalla voitaisiin valvoa esimerkiksi maa- ja metsäta- 1 §:ään.
32204: lousministeriön kanojen häkkihoidolle asetetta- Eläinrääkkäys säädettäisiin rangaistavaksi pykä-
32205: vista eläinsuojeluvaatimuksista antaman päätök- län 2 momentissa. Eläinrääkkäyksenä pidettäisiin
32206: sen (789/79) toteutumista, joka häkkien mitoi- sellaista tarpeettoman kivun tai tuskan aiheutta-
32207: tusta koskeviita osiltaan tuli voimaan 1 päivänä mista eläimelle, joka tapahtuu ilmeisessä eläimen
32208: tammikuuta 1984. Ehdotettu säännös antaisi kiduttamisen tarkoituksessa taikka johtuu jul-
32209: myös mahdollisuuden estää ajoissa eläinsuojelul- muudesta, ilkeydestä tai vallattomuudesta. Teko-
32210: lisesti arvetuttavien eläinten käyttö- ja pitotapo- muotona säännöksessä mainitaan eläimen lyömi-
32211: jen ja -järjestelmien laajamittaisen toteuttamisen. nen, räikein äänin meluaminen sekä muu eläi-
32212: Ilman tätä säännöstä on valvontaviranomaisilla meen kohdistuva toimenpide.
32213: mahdollisuus suorittaa edellä tarkoitettujen seik- Kaikista rangaistavaksi tarkoitetuista teoista ei
32214: kojen selvittelyä vain sikäli kuin eläintenpitäjät olisi kuitenkaan välttämätöntä säätää vapausran-
32215: siihen vapaaehtoisesti suostuvat tai eläintenpito- gaistusta. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän 3
32216: yksikkö kerrallaan sitä mukaa kuin niistä tehdään momentissa säädettäväksi sakkorangaistus kol-
32217: viranomaisille ilmiantoja. Ilmiantojen sattuman- mantena tekomuotona eläinsuojelurikkomukses-
32218: varaisuudesta johtuen ei niiden perusteella ole ta. Rikkomuksen tekomuodot ilmenevät niistä
32219: mahdollista saada riittävän nopeasti kokonaisku- säännöksistä, joihin tässä momentissa on viitattu.
32220: vaa kulloinkin ajankohtaisista eläinsuojelun kan- Näiden säännösten rikkomisesta, ellei tekoa sa-
32221: nalta merkittäviksi tiedostetuista kysymyksistä. malla olisi pidettävä tarpeettoman kivun ja tus-
32222: Selvitettävien asioiden merkityksestä ja laajuu- kan tuottamisena eläimelle tai eläinrääkkäyksenä,
32223: desta riippuen ne voisivat olla valtakunnallisia, seuraisi rangaistus pykälän 3 momentin nojalla,
32224: alueellisia tai paikallisia. Selvityksen tarpeellisuu- jollei siitä muualla ole säädetty ankarampaa ran-
32225: den ja sen laajuuden varmistamiseksi ehdotetaan, gaistusta.
32226: että maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- Pykälän 4 momentin säännös vastaa sisällöl-
32227: töosasto voisi toimeenpanna niitä vain eläinsuoje- tään nykyistä 15 §:n 4 momentin säännöstä,
32228: luneuvottelukuntaa kuultuaan. Selvityksistä ai- jonka mukaan henkilö voidaan tuomita menettä-
32229: heutuvat kustannukset korvattaisiin valtion va- neeksi oikeutensa pitää joitakin eläinlajeja tai
32230: roista. kaikkia eläimiä joko määräajaksi tai pysyvästi.
32231: 13 c §. Siihen liittyen, että eläinsuojelutarkas- Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, et-
32232: tuksien ja tutkimuksien suorittamismahdolli- tä kielto olisi muutoksenhausta huolimatta voi-
32233: suuksia lisättäisiin nykyisestään, ehdotetaan la- massa, kunnes asia olisi lainvoimaisesti ratkaistu.
32234: kiin lisättäväksi uusi 13 c §, jonka mukaan tar-
32235: Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan otettavaksi
32236: kastukset ja tutkimukset on, mikäli mahdollista,
32237: säännös, jonka mukaan 2 a § :ssä tarkoitettu väli-
32238: toimitettava haittaa tai häiriötä tuottamatta ja
32239: ne tai laite tai sen arvo olisi tuomittava menete-
32240: liike- tai ammattisalaisuutta sivullisille paljasta-
32241: tyksi valtiolle, jolleivät asianhaarat ole erittäin
32242: matta. lieventävät.
32243: 13 d §. Muutoksenhausta asioissa, joita hallin-
32244: toviranomaiset tämän lain mukaan käsittelevät,
32245: on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasi-
32246: oissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Kun- 2. Tarkemmat säännökset Ja mää-
32247: nan- ja kaupungineläinlääkäri ovat virassaan ter- räykset
32248: veyslautakunnan alaisia. Tämän vuoksi ehdote-
32249: taan lakiin otettavaksi säännös, jonka perusteella Ehdotetun lain tultua hyväksytyksi on tarkoi-
32250: tämän lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tus antaa seuraavat säädökset:
32251: eläinlääkärin päätökseen haetaan muutosta lää- uusi asetus tieteellisistä eläinkokeista
32252: ninhallitukselta. - asetus eläinsuojeluasetuksen muuttamises-
32253: 12 1984 vp. - HE n:o 263
32254:
32255: ta, johon otettaisiin tarkemmat säännökset muun Valmistavat toimenpiteet olisivat välttämättömiä
32256: muassa eläinsuojeluneuvottelukunnasta muun muassa eläinsuojeluneuvottelukunnan
32257: - maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- asettamiseksi ja tieteellisistä eläinkokeista annet-
32258: töosaston päätös koulutuksesta, joka henkilöllä tavan asetuksen valmistelemiseksi.
32259: on oltava, jotta lääninhallitus voisi antaa hänelle Lain voimaantulosäännöksen 3, 4 ja 5 mo-
32260: valtuudet eläinsuojeluvalvontaan. menttiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännök-
32261: set riittävän ajan varaamiseksi niille, jotka jo lain
32262: voimaantullessa harjoittavat toimintaa, johon
32263: 3. Voimaan tulo lainmuutoksen voimaantultua on saatava hyväk-
32264: syminen (6 § 1 mom.) tai lupa (6 § 3 mom. ja 9
32265: Laki on tarkoitettu saarettavaksi votmaan 1 §:n 1 mom.) tai jonka harjoittamisesta on tehtä-
32266: päivänä tammikuuta 1985. vä ilmoitus (10 §).
32267: Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan, että en-
32268: nen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täy- Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
32269: täntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
32270: 1984 vp. - HE n:o 263 13
32271:
32272:
32273:
32274:
32275: Laki
32276: eläinsuojelulain muuttamisesta
32277:
32278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32279: muutetaan 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71) 3 §:n 1 momentti, 6 ja
32280: 7 §, 9 §:n 1 momentti, 10-13 ja 15 § sekä
32281: lisätään lakiin uusi 2 a §, 8 §:ään uusi 5 momentti, 9 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 11 a,
32282: 12 a, 13 a, 13 b, 13 c ja 13 d § seuraavasti:
32283:
32284: 2 a § suhteet ovat sellaiset, etteivät ne altista eläintä
32285: Sellaisia eläimen hoitoon, käsittelyyn, kiinni- tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten
32286: ottamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen tai määräysten vastaiselle kohtelulle.
32287: tarkoitettuja välineitä ja laitteita, joiden käyttö Maa- ja metsätalousministeriön luvalla ja sen
32288: ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua määräämillä ehdoilla saadaan eläimiä käyttää
32289: tai tuskaa, ei saa valmistaa, tuoda maahan, pitää sirkuksessa ja muussa siihen verrattavassa näytök-
32290: kaupan, myydä tai muuten luovuttaa eikä käyt- sessä, jossa näytetään niille opetettuja taitoja,
32291: tää. sekä pitää näytteillä kiertävissä eläinnäyttelyissä.
32292: Maa- ja metsätalousministeriöllä on myös valta
32293: 3 § määrätä, mitä eläimiä edellä mainituin tavoin
32294: Luonnonvaraista nisäkästä tai lintua ei saa saadaan käyttää tai pitää näytteillä. Eläintarhan
32295: ottaa elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläimen ja pysyvän eläinnäyttelyn pitämiseen on hankitta-
32296: pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläi- va maa- ja metsätalousministeriön lupa.
32297: men tarhaaminen riistanhoidollisessa tai turkista- Maa- ja metsätalousministeriö voi peruuttaa 3
32298: loudellisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti momentin nojalla antamansa luvan, milloin lu-
32299: annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tila- vansaaja ei noudata lupaehtoja taikka milloin
32300: päinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö. olosuhteet eläinsuojelun kannalta ovat eläintar-
32301: hassa tai pysyvässä eläinnäyttelyssä siinä määrin
32302: muuttuneet, ettei luvan myöntämisen edellytyk-
32303: 6 § siä enää olisi olemassa.
32304: Ennen kuin eläintä koulutetaan, pidetään Eläimen luovuttaminen arpajais- tai kilpailu-
32305: näytteillä taikka käytetään valo- tai elokuvaukses- voittona on kielletty.
32306: sa tai muussa esityksessä siten, että eläimelle voi
32307: aiheutua kipua tai tuskaa, on toimenpidettä 7 §
32308: koskeva selvitys esitettävä kunnan- tai kaupungi- Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohotta-
32309: neläinlääkärin hyväksyttäväksi. Mitä edellä on minen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä
32310: säädetty, ei kuitenkaan koske valo- tai elokuvaus- taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla
32311: ta tieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää ope- on kielletty. Epäiltäessä tällaisia aineita tai val-
32312: tustarkoitusta varten. misteita käytetyn on eläinlääkärillä oikeus ottaa
32313: Jos eläin voi eläinkilpailuissa joutua alttiiksi eläimestä tarvittavia näytteitä. Eläintä ei saa li-
32314: kohtuuttomalle rasitukselle, kivulle tai tuskalle, hottamistarkoituksessa eikä tuotannon lisäämi-
32315: kilpailujen järjestäjän on omalla kustannuksel- seksi pakolla syöttää.
32316: laan kutsuttava kilpailutilaisuuteen eläinlääkäri
32317: valvomaan, että 2 §:n 1 momentin säännöstä 8 §
32318: noudatetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläimen
32319: käyttämisen kilpailuissa, milloin on aihetta epäil- Sellainen eläinjalostus, jonka tuloksena toistu-
32320: lä sen joutuvan tämän lain tai sen nojalla annet- vasti syntyy yksilöitä, joiden synnytys tai normaa-
32321: tujen säännösten tai määräysten vastaisen menet- lien elintoimintojen ylläpito edellyttää erityisiä
32322: telyn kohteeksi. Eläinlääkärillä on oikeus tarvitta- eläinlääkinnällisiä tai muita toimenpiteitä, on
32323: essa saada poliisilta virka-apua. Lääninhallitus voi kielletty. Tarvittaessa maa- ja metsätalousminis-
32324: vapauttaa järjestäjän eläinlääkärin kutsumisesta, teriö voi kieltää tällaisten eläinten maahantuon-
32325: jos kilpailuun liittyvät eläimen suoritteet ja olo- mn.
32326: 14 1984 vp. - HE n:o 263
32327:
32328:
32329: 9 § taa 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kehotuksia
32330: Koe-eläintoimintaa saadaan harjoittaa vam epäkohtien korjaamiseksi. Maa- ja metsätalous-
32331: maa- ja metsätalousministeriön antamalla luval- ministeriö antaa tarvittaessa ohjeet oikeuksien
32332: la. Koe-eläintoiminnan valvonnasta, eläinten myöntämisestä.
32333: käyttämisestä tieteellisissä kokeissa, kokeiden val- 12 §
32334: vonnasta ja niiden suorittamisen ehdoista, koe- Jos on aihetta epäillä, että koti- tai tarhaeläintä
32335: eläinten hankinnasta ja pitämisestä, kokeiden taikka muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan,
32336: suorittajien ja koe-eläinten hoitajien pätevyydestä hoidetaan tai käytetään tämän lain tai sen nojalla
32337: sekä valvontaviranomaisten oikeudesta keskeyttää annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti,
32338: eläinkoe tai eläinkoetoiminta säädetään asetuk- on kunnaneläinlääkärillä, kaupungineläinlääkä-
32339: sella. rillä, terveystarkastajalla, läänineläinlääkärillä,
32340: apulaisläänineläinlääkärillä, maa· ja metsätalous-
32341: Koe-eläintoiminnan harjoittamisella tarkoite- ministeriön eläinlääkintöosaston määräämällä
32342: taan eläintenpitoa eläinkokeita varten sekä eri- muulla eläinlääkärillä sekä 11 a §: n 2 momentis-
32343: laisten kokeiden, testien, tutkimusten ja selvitys- sa tarkoitetulla henkilöllä oikeus tarkastaa eläin,
32344: ten suorittamista eläimillä tai eläimiä hyväksi sen säilytyspaikka sekä sitä varten tarkoitetut vesi
32345: käyttäen. ja rehut sekä varusteet ja välineet. Ilman edellä
32346: tarkoitettua epäilyäkin heillä on oikeus suorittaa
32347: 10§ tarkastus eläinsirkuksessa, eläintarhassa ja esityk-
32348: Ammattimaisesta koirien, kissojen ja muiden sessä tai näytöksessä, jossa eläimiä on mukana,
32349: seura- tai harrastuseläinten kaupan pitämisestä, sekä siellä, missä harjoitetaan 10 §:ssä tarkoitet-
32350: välittämisestä, vuokraamisesta ja kasvattamisesta tua toimintaa.
32351: sekä säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennetta- Jos 1 momentissa mainitussa tarkastuksessa
32352: vaksi tai koulutettavaksi ottamisesta samoin kuin taikka muulloin todetaan tätä lakia tai sen nojal-
32353: opetuksen antamisesta mainittujen eläinten käy- la annettuja säännöksiä tai määräyksiä rikotun,
32354: tössä ja käsittelyssä on ennen toiminnan aloitta- on tarkastuksen suorittajan ilmoitettava siitä eläi-
32355: mista tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. men omistajalle tai haltijalle sekä annettava ke-
32356: hotus epäkohtien korjaamiseen.
32357: 11 § Teurastamon tarkastuseläinlääkärin on, havait-
32358: Eläinsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu tuaan tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-
32359: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas- nöksiä tai määräyksiä rikotun teurastamossa, an-
32360: tolle. Maa- ja matsätalousministeriön apuna nettava kehotus epäkohtien korjaamiseen sille,
32361: eläinsuojeluasioiden käsittelyssä voi olla eläinsuo- joka on vastuussa niiden syntymisestä. Tarvittaes-
32362: jeluneuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja sa tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava säännös-
32363: tehtävistä säädetään asetuksella. ten tai määräysten rikkomisesta lääninhallituksel-
32364: Eläinsuojeluvalvonnasta läänissä huolehtii lää- le.
32365: ninhallitus. Läänineläinlääkärin ja apulaisläänin- 12 a §
32366: eläinlääkärin tehtävistä ja valtuuksista tieteellis- Jos 12 §:ssä tarkoitettua kehotusta epäkohtien
32367: ten eläinkokeiden valvonnassa säädetään asetuk- korjaamiseen ei ole noudatettu, on poliisin toi-
32368: sella. mitettava katselmus käyttäen apunaan eläinlää-
32369: Eläinsuojeluvalvonta kunnassa kuuluu kunnan käriä. Milloin katselmuksessa havaitaan, että
32370: tai kansanterveyslain 5 §:n 2 momentissa tarkoi- eläintä on kohdeltu tämän lain tai sen nojalla
32371: tetun kuntainliiton kunnan- tai kaupungineläin- annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti,
32372: lääkärille ja terveystarkastajille sekä poliisille. eläinlääkärin on annettava ohjeet toimenpiteistä,
32373: joilla epäkohdat korjataan. Jos eläinlääkärin oh-
32374: 11 a § jeita ei ole noudatettu, poliisi voi hankkia eläi-
32375: Eläinsuojeluvalvonta lihantarkastuslain ( 1601 melle hoitoa muualta tai, milloin se ei ole
32376: 60) nojalla hyväksytyssä teurastamossa kuuluu mahdollista, myydä eläimen huutokaupalla. Jol-
32377: ensisijaisesti tarkastuseläinlääkärille. lei huutokaupan järjestäminen ole tarkoituksen-
32378: Lääninhallitus voi määräämillään ehdoilla mukaista, saadaan eläin muulla tavoin myydä
32379: myöntää maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- käyvästä hinnasta taikka lopettaa. Eläin on kui-
32380: kintöosaston hyväksymän koulutuksen saaneelle tenkin aina lopetettava, jos eläinlääkäri toteaa
32381: henkilölle oikeuden suorittaa 12 §:n 1 momen- sen hengissä pitämisen aiheuttavan sille kohtuu-
32382: tissa tarkoitettuja tarkastuksia sekä oikeuden an- tonta kärsimystä.
32383: 1984 vp. - HE n:o 263 15
32384:
32385: Jos eläinlääkäri toteaa eläimen olevan sellaises- hin. Eläintenpitoyksikön haltija on velvollinen
32386: sa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä antamaan tarvittaessa kirjallisesti valvontavirano-
32387: julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetettava. maisten pyytämät tiedot. Jos tässä pykälässä tar-
32388: koitettuja tarkastuksia yritetään estää tai häiritä,
32389: 13 § on poliisin annettava virka-apua.
32390: Edellä 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa
32391: katselmuksessa on poliisin pidettävä pöytäkirjaa, 13 [ §
32392: johon on otettava muun ohella eläinlääkärin Tämän lain nojalla suoritettavat tarkastukset ja
32393: lausunto sekä eläimen omistajan tai haltijan tutkimukset on, mikäli mahdollista, toimitettava
32394: selitys. Jos katselmuksessa todetaan, että tätä siten, ettei niistä aiheudu haittaa eläimille tai
32395: lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai eläintenpitoyksikön omistajalle eikä häiriötä
32396: määräyksiä on rikottu, on pöytäkirja lähetettävä eläintenpitoyksikön toiminnalle.
32397: viralliselle syyttäjälle. Joka tässä laissa tai sen nojalla annetuissa
32398: Kustannukset 12 a §:n 1 momentissa tarkoite- säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettuja tehtä-
32399: tusta katselmuksesta, eläimen hoidosta, myynnis- viä suorittaessaan on saanut tietoonsa liike- tai
32400: tä ja lopettamisesta on eläimen omistajan tai ammattisalaisuuden, ei saa sitä ilmaista sivullisel-
32401: haltijan suoritettava. Ne voidaan ulosmitata hä- le eikä käyttää hyödykseen.
32402: neltä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen
32403: periruisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367 1 13 d §
32404: 61) on säädetty. Jos eläin on myyty, on kustan- Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun eläin-
32405: nukset vähennettävä myyntihinnasta ja jäännös lääkärin päätökseen haetaan muutosta lääninhal-
32406: on annettava eläimen omistajalle. Jollei kustan- litukselta.
32407: nuksia saada perityksi, korvataan ne valtion va- 15 §
32408: roista. Joka kohtelee eläintä 2 §:n 1 momentin sään-
32409: nösten vastaisesti tai vastoin 8 §:n säännöksiä
32410: 13 a § suorittaa siinä tarkoitetun toimenpiteen, on tuo-
32411: Milloin maa- ja metsätalousministeriön eläin- mittava tarpeettoman kivun ja tuskan tuottami-
32412: lääkintöosasto havaitsee, että 2 a §:n säännöksiä sesta eliiimelle sakkoon tai vankeuteen enintään
32413: on rikottu, eläinlääkintöosaston on ilmoitettava kuudeksi kuukaudeksi.
32414: asiasta viralliselle syyttäjälle taikka muulla tavoin Joka ilmeisessä kiduttamisen tarkoituksessa
32415: ryhdyttävä toimiin 2 a §:ssä kielletyn toiminnan taikka julmuudesta, ilkeydestä tai vallattomuu-
32416: lopettamiseksi. desta lyömällä, räikein äänin meluamaila taikka
32417: Edellä 2 a §:ssä tarkoitetun laitteen tai väli- muulla eläimeen kohdistuvalla toimenpiteellä ai-
32418: neen takavarikosta on voimassa, mitä takavarikos- heuttaa tarpeetonta kipua tai tuskaa eläimelle,
32419: ta ja etsinnästä rikosasioissa annetussa laissa on tuomittava eliiinriiiikkiiyksestii sakkoon tai
32420: (260/59) on säädetty. vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
32421: Joka jättää noudattamatta, mitä 2 a, 3 tai
32422: 13 b § 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentissa, 6 tai 7 §:ssä,
32423: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- 9 §:n 1 momentissa, 10 §:ssä tai 13 c §:n 2
32424: osasto voi eläinsuojeluneuvottelukuntaa kuul- momentissa on säädetty taikka mitä tämän lain
32425: tuaan eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen nojalla on säädetty tai määrätty, on tuomittava,
32426: säännösten ja määräysten noudattamisen valvo- jollei siitä muualla laissa ole säädetty ankarampaa
32427: miseksi määrätä, milloin se on tarpeen eläinsuo- rangaistusta, eläinsuojelurikkomuksesta sakkoon.
32428: jelun kannalta merkittävien tavoitteiden saavut- Henkilö, joka tuomitaan eläinrääkkäyksestä,
32429: tamiseksi, 12 §:n 1 momentissa mainitut eläin- voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeu-
32430: lääkärit suorittamaan valtakunnallisia, alueellisia tensa pitää eläimiä. Kielto voidaan antaa määrä-
32431: tai paikallisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimi- ajaksi tai pysyvästi, ja se voi koskea määrättyjen
32432: alueensa sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa eläinlajien pitämistä tai eläintenpitoa yleensä.
32433: pidetään eläimiä elinkeinonharjoittamisen tarkoi- Kielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta,
32434: tuksessa. kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
32435: Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen Jos joku on syyllistynyt 2 a §:ssä säädetyn kiel-
32436: suorittajalla on oikeus päästä tarkastuksen tai lon rikkomiseen, on 2 a §:ssä tarkoitettu esine tai
32437: tutkimuksen kohteena oleviin eläinsuojiin ja laite taikka sen arvo tuomittava valtiolle menete-
32438: paikkoihin, joissa eläimiä pidetään, sekä eläin- tyksi, jolleivät asianhaarat ole erittäin lieventävät.
32439: tenpitoon liittyviin varastoihin ja toimintatiloi-
32440: 16 1984 vp. - HE n:o 263
32441:
32442: Tämä laki tulee voimaan päivänä momentissa tarkoitettua to1mmtaa, johon lain
32443: kuuta 198 . voimaantullessa voimassa olleiden saannösten
32444: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- mukaan ei tarvinnut saada erikseen maa- ja
32445: tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi- metsätalousministeriön lupaa, tulee vuoden ku-
32446: menpiteisiin. luessa lain voimaantulosta jättää luvan saamista
32447: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit- tarkoittava hakemus maa- ja metsätalousministe-
32448: taa toimintaa, johon 6 §: n 1 momentin mukaan riölle.
32449: on saatava siinä tarkoitetun eläinlääkärin hyväk- Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit-
32450: syminen, tulee kuuden kuukauden kuluessa lain taa sellaista 10 §:ssä tarkoitettua toimintaa, josta
32451: voimaantulosta jättää hyväksymisen saamista tar- lain voimaantullessa voimassa olleiden säännös-
32452: koittava selvitys asianomaiselle kunnan- tai kau- ten mukaan ei ole tarvinnut tehdä ilmoitusta
32453: pungineläinlääkärille. terveyslautakunnalle, tulee kuuden kuukauden
32454: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit- kuluessa lain voimaantulosta tehdä siitä 10 §:ssä
32455: taa sellaista 6 §:n 3 momentissa tai 9 §:n 1 tarkoitettu ilmoitus lääninhallitukselle.
32456:
32457: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1984
32458:
32459:
32460: Tasavallan Presidentti
32461: MAUNO KOIVISTO
32462:
32463:
32464:
32465:
32466: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
32467: 1984 vp. - HE n:o 263 17
32468:
32469: Lzite
32470: Laki
32471: eläinsuojelulain muuttamisesta
32472:
32473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32474: muutetaan 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71) 3 §:n 1 momentti, 6 ja
32475: 7 §, 9 §:n 1 momentti, 10-13 ja 15 § sekä
32476: lisätään lakiin uusi 2 a §, 8 §:ään uusi 5 momentti, 9 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 11 a,
32477: 12 a, 13 a, 13 b, 13 c ja 13 d § seuraavasti:
32478:
32479: Voimassa oleva laki Ehdotus
32480:
32481: 2a §
32482: Sellaisia eläimen hoitoon, käsittelyyn, kzi"nni-
32483: ottamiseen, tainnuttamiseen tai lopettamiseen
32484: tarkoitettuja välineitä ja laitteita, joiden käyttö
32485: zlmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua
32486: tai tuskaa, ei saa valmistaa, tuoda maahan, pitää
32487: kaupan, myydä tai muuten luovuttaa eikä käyt-
32488: tää.
32489:
32490: 3 § 3 §
32491: Luonnonvaraista täysikasvuista nisäkästä ja lin- Luonnonvaraista nisäkästä tai lintua ei saa
32492: tua ei saa pyydystämisen jälkeen ottaa elätettä- ottaa elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläimen
32493: väksi, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystämi- pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläi-
32494: nen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaami- men tarhaaminen riistanhoidollisessa tai turkista-
32495: nen riistanhoidollisessa tai turkistaloudellisessa loudellisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti
32496: tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tila-
32497: sairaanhoito tai muu tilapäinen tarve taikka tie- päinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö.
32498: teellinen tutkimustyö.
32499:
32500:
32501: 6 § 6 §
32502: Sellainen eläimen kouluttaminen ja näyttämi- Ennen kuin eläintä" koulutetaan, pzdetään
32503: nen sekä käyttäminen valo- ja elokuvauksessa tai näytteillä taikka käytetään valo- tai elokuvaukses-
32504: julkisessa esityksessä, joka tuottaa sille kipua tai sa tai muussa esityksessä siten, että eläimelle voi
32505: tuskaa, on kielletty. aiheutua kipua tai tuskaa, on toimenpidettä
32506: koskeva selvitys esitettävä kunnan- tai kaupungi-
32507: neläinlääkärin hyväksyttäväksi. Mitä edellä on
32508: säädetty, ei kuitenkaan koske valo- tai elokuvaus-
32509: ta tieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää ope-
32510: tustarkoitusta varten.
32511: Julkisten eläinkilpailujen järjestäjän on kutsut- jos eläin voi eläinki/pazluissa joutua alttziksi
32512: tava kilpailutilaisuuteen kustannuksellaan eläin- kohtuuttomalle rasitukselle, kivulle tai tuskalle,
32513: lääkäri valvomaan, että 2 §:n 1 momentin sään- kzlpailujen järjestäjän on omalla kustannuksel-
32514: nöstä noudatetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläi- laan kutsutlava kzlpazlutzlaisuuteen eläinlääkäri
32515: men käyttämisen kilpailuissa, milloin eläin siinä valvomaan, että 2 §:n 1 momentin säännöstä
32516: ilmeisesti voi joutua rääkkäyksen kohteeksi. noudatetaan. Eläinlääkäri voi kieltää eläimen
32517: Eläinlääkärillä on tarvittaessa oikeus saada polii- käyttämisen kilpailuissa, milloin on aihetta epäil-
32518: silta virka-apua. lä sen joutuvan tämän lain tai sen nojalla annet-
32519: tujen säännösten tai määräysten vastaisen menet-
32520: telyn kohteeksi. Eläinlääkärillä on oikeus tarvitta-
32521: essa saada poliiszlta virka-apua. Lääninhallitus voi
32522: 3 438400154E
32523: 18 1984 vp. -- HE n:o 263
32524:
32525: Voimassa oleva laki Ehdotus
32526: vapauttaa järjestäjän eläinlääkärin kutsumisesta
32527: jos kzlpazluun liittyvät eläimen suoritteet ja olo~
32528: suhteet ovat sellaiset, etteivät ne altzsta eläintä
32529: tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten
32530: tai määräysten vastazselle kohtelulle.
32531: Tasalämpöisten eläinten näyttezllä pitäminen Maa- ja metsätalousminzsterzon luvalla ja sen
32532: kiertävissä eläinnäyttelyissä on kielletty. ~ääräämillä ehdoilla saadaan eläimiä käyttää
32533: Maatalousministeriön luvalla ja sen määräämil- strkuksessa ja muussa siihen verrattavassa näytök-
32534: lä ehdoilla saadaan mainittuja sekä muita eläimiä sessä, jossa näytetään mille opetettuja taitoja,
32535: näyttää sirkuksessa ja muussa siihen verrattavassa sekå· p~tää näyttezllä kiertävissä eläinnäyttelyzssä.
32536: näytöksessä. Maatalousministeriöllä on myös val- Maa- ;a metsätalousministeriöllä on myös valta
32537: ta määrätä, mitä eläimiä edellä mainitun tavoin määrätä, mitä eläimiä edellä mainituin tavoin
32538: saadaan näyttää. saadaan käyttää. tai pitää" näyttezlfä·. Eläintarhan
32539: Eläintarhan ja pysyvän eläinnäyttelyn pitämi- ja pysyvän eläinnäyttelyn pitämiseen on hankitta-
32540: seen on hankittava maatalousministeriön lupa. va maa- .Ja metsätalousministerz.ön lupa.
32541: Maa- ;a metsätalousminzsteriö voi peruuttaa 3
32542: momentin nojalla antamansa luvan, mzlloin lu-
32543: vansaaja ei noudata lupaehtoja taikka milloin
32544: olosuhteet eläinsuojelun kannalta ovat eläintar-
32545: hassa tai pysyvässä· eläinnäyttelyssä siinä mään·n
32546: 711:uuttuneet, ettei luvan myöntämzsen edellytyk-
32547: szä enää olzsi olemassa.
32548: Eläimen luovuttaminen arpajazs- tai kzlpazlu-
32549: voittona on kielletty.
32550:
32551: 7 § 7 §
32552: Eläimen suorituskyvyn kohottaminen lääkeai- Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohotta-
32553: neilla siten, että siitä voi aiheutua eläimelle minen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkezllä
32554: terveydellistä haittaa, on kielletty. Epäiltäessä taikka muzlla vastaavzlla aznezlla tai valmzstezlla
32555: lääkeainetta käytetyn on eläinlääkärillä oikeus on kielletty. Epäiltäessä tällazsia aineita tai val-
32556: ottaa eläimestä tarvittavia näytteitä. Eläintä ei saa mzsteita käytetyn on eläinlääkärillä oikeus ottaa
32557: lihottamistarkoituksessa eikä tuotannon lisäämi- eläimestä tarvittavia näytteitä. Eläintä ei saa li-
32558: seksi pakolla syöttää. hottamistarkoituksessa eikä tuotannon lisäämi-
32559: seksi pakolla syöttää.
32560:
32561: 8 §
32562:
32563: Sellainen eläinjalostus, jonka tuloksena tozstu-
32564: vasti syntyy ykszlöitä, joiden synnytys tai normaa-
32565: lien elzntoimintojen ylläpito edellyttää erz.tyzsiä
32566: eläinlääkinnällisiä tai muita toimenpiteitä, on
32567: kielletty. Tarvittaessa maa- ja metsätalousminzs-
32568: terzo voi kieltää tällazsten eläinten maahantuon-
32569: nzn.
32570:
32571: 9 §. 9§
32572: Eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa, Koe-eläintoimintaa saadaan harjoittaa vain
32573: kokeiden valvonnasta sekä koe-eläinten luovutta- maa- ja metsätalousminzsteriön antamalla luval-
32574: misesta ja pitämisestä säädetään asetuksella. la. Koe-eläintoiminnan valvonnasta, eläinten
32575: käyttämzsestä. tieteellzszssä· kokezssa, kokeiden val-
32576: vonnasta ja niiden suorittamzsen ehdoista, koe-
32577: eläinten hankinnasta ja pitämzsestä, kokeiden
32578: 1984 vp. - HE n:o 263 19
32579:
32580: Voimassa oleva laki Ehdotus
32581:
32582: suorittajien ja koe-eläinten hoitajien pätevyydestä
32583: sekä valvontaviranomaisten oikeudesta keskeyttää
32584: eläinkoe tai eläinkoetoiminta säädetään asetuk-
32585: sella.
32586:
32587: Koe-eläintoiminnan harjoittamisella tarkoite-
32588: taan eläintenpitoa eläinkokeita varten sekä eri-
32589: laisten kokeiden, testien, tutkimusten ja selvitys-
32590: ten suorittamista eläimzllä tai eläimiä hyväksi
32591: käyttäen.
32592:
32593: 10 §. 10§
32594: Koirien, kissojen ja muiden seuraeläinten am- Ammattimaisesta koirien, kissojen ja muiden
32595: mattimaisesta kaupan pitämisestä ja kasvattami- seura- tai harrastuseläinten kaupan pitämisestä,
32596: sesta sekä säilytettäväksi tai hoidettavaksi ottami- välittämisestä, vuokraamisesta ja kasvattamisesta
32597: sesta samoin kuin niiden ammattimaisesta väli- sekä säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennetta-
32598: tyksestä on ennen toiminnan aloittamista tehtävä vaksi tai koulutettavaksi ottamisesta samoin kuin
32599: ilmoitus terveydenhoitolautakunnalle. opetuksen antamisesta mainittujen eläinten käy-
32600: tössä ja käsittelyssä on ennen toiminnan aloitta-
32601: mista tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle.
32602:
32603:
32604:
32605: 11 §. 11 §
32606: Eläinsuojeluvalvontaa johtaa maatalousminis- Eläinsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu
32607: teriön eläinlääkintöosasto. maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-
32608: Eläinsuojeluvalvonnasta läänissä huolehtii lää- tolle. Maa- ja matsätalousministeriön apuna
32609: nineläinlääkäri. eläinsuojeluasioiden käsittelyssä voi olla eläinsuo-
32610: Eläinsuojeluvalvonta kunnassa kuuluu kau- jeluneuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja
32611: pungin-, kauppalan- ja kunnaneläinlääkärille, tehtävistä säädetään asetuksella.
32612: terveystarkastajalle ja poliisille. Eläinsuojeluvalvonnasta läänissä huolehtii lää-
32613: Mitä tässä laissa on säädetty kunnaneläinlääkä- ninhallitus. Läänineläinlääkärin ja apulaisläänin-
32614: ristä, koskee soveltuvin osin myös kaupungin- ja eläinlääkärin tehtävistä ja valtuuksista tieteellis-
32615: kauppalaneläinlääkäriä. ten eläinkokeiden valvonnassa säädetään asetuk-
32616: sella.
32617: Eläinsuojeluvalvonta kunnassa kuuluu kunnan
32618: tai kansanterveyslain 5 §:n 2 momentissa tarkoi-
32619: tetun kuntainliiton kunnan- tai kaupungineläin-
32620: lääkänlle ja terveystarkastajzlle sekä polzi"sille.
32621:
32622:
32623: 11 a §
32624: Eläinsuojeluvalvonta lihantarkastuslain (1 601
32625: 60) nojalla hyväksytyssä teurastamossa kuuluu
32626: ensisijaisesti tarkastuseläinlääkänlle.
32627: Lääninhallitus voi määräämzllään ehdozlla
32628: myöntää maa- ja metsätalousministenon eläinlää-
32629: kintöosaston hyväksymiin koulutuksen saaneelle
32630: henkilölle oikeuden suon"ttaa 12 §:n 1 momen-
32631: tissa tarkoitettuja tarkastuksia sekä oikeuden an-
32632: taa 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kehotuksia
32633: epf!k_ohti~n korjaamiseksi. Maa- ja metsätalous-
32634: mzmstenö antaa tarvittaessa ohjeet oikeuksien
32635: myöntämisestä.
32636: 20 1984 vp. - HE n:o 263
32637:
32638: Voimassa oleva laki Ehdotus
32639:
32640: 12 §. 12 §
32641: Jos on aihetta epäillä, että koti-, tarha- tai Jos on aihetta epäillä, että koti- tai tarhaeläintä
32642: muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan huo- taikka muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan,
32643: nosti, on kunnaneläinlääkärillä ja terveystarkas- hoidetaan tai käytetään tämän lain tai sen nojalla
32644: tajalla oikeus tarkastaa eläin, sen säilytyspaikka annettujen säännösten tai määräysten vastaisestz;
32645: sekä sitä varten tarkoitetut raviotoaineet, varus- on kunnaneläinlääkänllä, kaupungineläinlääkä-
32646: teet ja välineet. Kunnaneläinlääkärillä ja terveys- rillä, terveystarkastajalla, läänineläinlääkärillä,
32647: tarkastajalla on myös oikeus suorittaa tarkastus apulaisläänineläinlääkärillä, maa- ja metsätalous-
32648: eläintarhassa, sirkuksessa ja muussa julkisessa ministeriön eläinlääkintöosaston määräämällä
32649: esityksessä, jossa eläimiä on mukana, sekä siellä, muulla eläinlääkänllä sekä 11 a §:n 2 momentis-
32650: missä harjoitetaan 10 §:ssä tarkoitettua toimin- sa tarkoitetulla henktföllä oikeus tarkastaa eläin,
32651: taa. sen säilytyspaikka sekå" st"tå" varten tarkoitetut vesi
32652: ja rehut sekä varusteet ja välineet. Ilman edellä
32653: tarkoitettua epätlyäkin hetllä on oikeus suon"ttaa
32654: tarkastus eläinsirkuksessa, eläintarhassa ja esityk-
32655: sessä tai näytöksessä, jossa eläimiä on mukana,
32656: sekä siellä, missä harjoitetaan 10 §:ssä tarkoitet-
32657: tua toimintaa.
32658: Milloin 1 momentissa mainitussa tarkastukses- jos 1 momentissa mainitussa tarkastuksessa
32659: sa tai muulloin todetaan, että eläintä kohdellaan taikka muulloin todetaan tätä lakia tai sen nojal-
32660: huonosti, on kunnaneläinlääkärin, terveystarkas- la annettuja såännöksiå· tai määräyksiä n·kotun,
32661: tajan tai poliisin kehotettava sitä, jonka hallussa on tarkastuksen suorittajan tfmoitettava siitä eläi-
32662: eläin on, hoitamaan eläintä asianmukaisesti. Jos men omistajalle tai haltijalle sekä annettava ke-
32663: kehotusta ei noudateta, poliisiviranomaisen on hotus epäkohtien korjaamiseen.
32664: toimitettava katselmus käyttäen apunaan eläin- Teurastamon tarkastuseläinlääkän·n on, havait-
32665: lääkäriä. tuaan tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-
32666: Mikäli katselmuksessa havaitaan, että eläintä nöksiä tai määräyksiä n"kotun teurastamossa, an-
32667: on hoidettu huonosti, tulee eläinlääkärin antaa nettava kehotus epäkohtien korjaamiseen stfle,
32668: ohjeet, miten eläintä on hoidettava. Jos ohjeita ei joka on vastuussa niiden syntymisestä. Tarvittaes-
32669: noudateta, poliisiviranomainen voi hankkia eläi- sa tarkastuseläinlääkän·n on tfmoitettava säännös-
32670: melle hoitoa muualta tai, milloin se ei hankaluu- ten tai määräysten n"kkomisesta lääninhallituksel-
32671: detta käy päinsä, myydä eläimen huutokaupalla. le.
32672: Jos huutokaupan järjestäminen ei ole tarkoituk-
32673: senmukaista, saadaan eläin muulla tavoin myydä
32674: käyvästä hinnasta tai lopettaa.
32675: Milloin eläinlääkäri toteaa eläimen olevan sel-
32676: laisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on
32677: ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetet-
32678: tava.
32679: 12 a §
32680: jos 12 §:ssä tarkoitettua kehotusta epäkohtien
32681: korjaamiseen ei ole noudatettu, on poliisin toi-
32682: mitettava katselmus käyttäen apunaan eläinlää-
32683: käna. Milloin katselmuksessa havaitaan, että
32684: eläintä on kohdeltu tämän lain tai sen nojalla
32685: annettujen säännösten tai määråysten vastaisesti,
32686: eläinlääkän·n on annettava ohjeet toimenpiteistä,
32687: jotfla epäkohdat korjataan. jos eläinlääkärin oh-
32688: jeita ei ole noudatettu, poliisi voi hankkia eläi-
32689: melle hoitoa muualta tai, mtfloin se ei ole
32690: mahdollista, myydä eläimen huutokaupalla. joi-
32691: 1984 vp. - HE n:o 263 21
32692:
32693: Voimassa oleva laki Ehdotus
32694:
32695: /ei huutokaupan järjestäminen ole tarkoituksen-
32696: mukaista, saadaan eläin muulla tavoin myydä
32697: käyvästä hinnasta taikka lopettaa. Eläin on kui-
32698: tenkin aina lopetettava, jos eläinlääkäri toteaa
32699: sen hengissä pitämisen aiheuttavan sille kohtuu-
32700: tonta kärsimystä.
32701: jos eläinlääkäri toteaa eläimen olevan sellaises-
32702: sa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä
32703: julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetettava.
32704:
32705: 13 §. 13 §
32706: Edellä 12 §:ssä tarkoitetussa katselmuksessa on Edellä 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa
32707: poliisiviranomaisen pidettävä pöytäkirjaa, johon katselmuksessa on poliisin pidettävä pöytäkirjaa,
32708: on otettava eläinlääkärin lausunto sekä eläimen johon on otettava muun ohella eläinlääkärin
32709: omistajan tai haltijan selitys. Jos katselmuksessa lausunto sekä eläimen omistajan tai haltijan
32710: todetaan, että tätä lakia tai sen nojalla annettuja selitys. Jos katselmuksessa todetaan, että tätä
32711: säännöksiä tai määräyksiä on rikottu, on pöytä- lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai
32712: kirja lähetettävä viralliselle syyttäjälle. määräyksiä on rikottu, on pöytäkirja lähetettävä
32713: viralliselle syyttäjälle.
32714: Kustannukset 12 §:ssä tarkoitetusta eläimen Kustannukset 12 a §:n 1 momentissa tarkoite-
32715: katselmuksesta, hoidosta tai lopettamisesta on tusta katselmuksesta, eläimen hoidosta, myynnis-
32716: eläimen omistajan tai haltijan suoritettava ja ne tä ja lopettamisesta on eläimen omistajan tai
32717: voidaan häneltä ulosottaa siinä järjestyksessä kuin haltijan suoritettava. Ne voidaan ulosmitata hä-
32718: verojen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin neltä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen
32719: on säädetty. Jos eläin on myyty, voidaan kustan- periruisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367 1
32720: nukset vähentää myyntihinnasta ja jäännös on 61) on säädetty. Jos eläin on myyty, on kustan-
32721: annettava eläimen omistajalle. Jollei kustannuk- nukset vähennettävä myyntihinnasta ja jäännös
32722: sia saada perityksi, korvataan ne valtion varoista. on annettava eläimen omistajalle. Jollei kustan-
32723: nuksia saada perityksi, korvataan ne valtion va-
32724: roista.
32725:
32726: 13 a §
32727: Milloin maa- ja metsätalousministeriön eläin-
32728: lääkintöosasto havaitsee, että 2 a §:n säännöksiä
32729: on rikottu, eläinlääkintöosaston on zlmoitettava
32730: asiasta viralliselle syyttäjälle taikka muulla tavoin
32731: ryhdyttävä toimiin 2 a §:ssä kielletyn toiminnan
32732: lopettamiseksi.
32733: Edellä 2 a §:ssä· tarkoitetun laitteen tai väli-
32734: neen takavarikosta on voimassa, mitä takavarikos-
32735: ta ja etsinnästä rikosasioissa annetussa laissa
32736: (260159) on säädetty.
32737:
32738: 13 b §
32739: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
32740: osasto voi eläinsuojeluneuvottelukuntaa kuul-
32741: tuaan eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen
32742: säännösten ja määräysten noudattamisen valvo-
32743: miseksi määrätä, mzlloin se on tarpeen eläinsuo-
32744: jelun kannalta merkittävien tavoitteiden saavut-
32745: tamiseksi, 12 §:n 1 momentissa mainitut eläin-
32746: lääkärit suorittamaan valtakunnallisia, alueellisia
32747: 22 1984 vp. - HE n:o 263
32748:
32749: Voimassa oleva laki Ehdotus
32750: tai paikallisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimi-
32751: alueensa sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa
32752: pidetään eläimiä elinkeinonharjoittamisen tarkoi-
32753: tuksessa.
32754: Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen
32755: suorittajalta on oikeus päästä tarkastuksen tai
32756: tutkimuksen kohteena oleviin eläinsuo;i"in ja
32757: paikkoihin, joissa eläimiä pidetään, sekä eläin-
32758: tenpitoon liittyviin varastoihin ja toimintatiloi-
32759: hin. Eläintenpitoyksikön haltzja on velvollinen
32760: antamaan tarvittaessa kirjallisesti valvontavirano-
32761: maisten pyytämät tiedot. jos tässä pykälässä tar-
32762: koitettuja tarkastuksia yritetään estää tai häiritä,
32763: on polzisin annettava virka-apua.
32764: 13 c §
32765: Tämän lain nojalla suoritettavat tarkastukset ja
32766: tutkimukset on, mikäli mahdollista, toimitettava
32767: siten, ettei nizstä azheudu haittaa eläi1nzlle tai
32768: eläi'ntenpitoyksikön omistajalle eikä häiriötä
32769: eläintenpitoyksikön toiminnalle.
32770: joka tässä laissa tai sen nojalla annetuzssa
32771: säännökszssä' tai määrä"ykszssä" tarkoitettuja tehtä-
32772: viä suon'ttaessaan on saanut tietoonsa liike- tai
32773: ammattisalaisuuden, ei saa sitä ilmaista sivullisel-
32774: le eikä käyttää hyödykseen.
32775: 13d§
32776: Edellä' 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
32777: eläinlääkärin päätökseen haetaan muutosta lää-
32778: ninhallitukselta.
32779: 15 §. 15 §
32780: Jos joku kohtelee eläintä 2 §:n 1 momentin Joka kohtelee eläintä 2 §:n 1 momentin sään-
32781: säännösten vastaisesti, tuomittakoon hänet sak- nösten vastaisesti tai vastoin 8 §:n säännöksiä
32782: koon tai vankeuteteen enintään kuudeksi kuu- suonttaa siinä tarkoitetun toimenpiteen, on tuo-
32783: kaudeksi taikka, milloin asianhaarat ovat erittäin mittava tarpeet t o m a n k i v u n ja tuskan
32784: raskauttavat, sakkoon tai vankeuteen enintään t u o t ta m i s e s ta e 1ä i m e II e sakkoon tai
32785: kahdeksi vuodeksi. vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
32786: Jos joku vastoin 6 §:n säännöksiä näyttää, joka zlmeisessä kiduttamisen tarkoituksessa
32787: kouluttaa tai käyttää eläimiä taikka muutoin taikka julmuudesta, ilkeydestä tai vallattomuu-
32788: jättää noudattamatta, mitä sanotussa pykälässä desta lyömällä, räikein äänin meluamaHa taikka
32789: on säädetty, tai vastoin 8 §:n säännöksiä suorittaa muulla eläimeen kohdistuvalla toimenpiteellä ai-
32790: siinä tarkoitetun toimenpiteen, tuomittakoon hä- heuttaa tarpeetonta kipua tai tuskaa eläimelle,
32791: net sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi on tuomittava eläinrääkkäyksestä sak-
32792: kuukaudeksi. koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
32793: Jos joku jättää noudattamatta mitä 3 tai 4 joka jättää noudattamatta, mitä 2 a, 3 tai
32794: §:ssä, 5 §:n 1 momentissa taikka 7 tai 10 §:ssä on 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentissa, 6 tai 7 §:ssä,
32795: säädetty tai pitää sellaista eläintä, jonka pitämi- 9 §:n 1 momentzssa, 10 §:ssä tai 13 c §:n 2
32796: seen hän tämän pykälän 4 momentin mukaan on momentissa on säädetty taikka mitä tämän lain
32797: menettänyt oikeutensa, tuomittakoon hänet, jol- nojalla on säädetty tai määrätty, on tuomittava,
32798: lei siitä muualla ole säädetty ankarampaa rangais- jollei siitä muualla latssa ole säädetty ankarampaa
32799: tusta, sakkoon. rangaistusta, e 1ä i n s u o j e 1u r i k k o m u k s e s ta
32800: sakkoon.
32801: 1984 vp. - HE n:o 263 23
32802:
32803: Voimassa oleva laki Ehdotus
32804: Henkilö, joka on tuomittu rangaistukseen erit- Henkilö, joka tuomitaan eläinrääkkäyksestä,
32805: täin raskauttavien asianhaarojen vallitessa tapah- voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeu- _
32806: tuneesta 2 §:n 1 momentin säännöksen rikkomi- tensa pitää eläimiä. Kielto voidaan antaa määrä-
32807: sesta, voidaan julistaa menettäneeksi oikeutensa ajaksi tai pysyvästi, ja se voi koskea määrättyjen
32808: joko määräajaksi tai ainaiseksi pitää joitakin eläinlajien pitämistä tai eläintenpitoa yleensä.
32809: eläinlajeja tai kaikkia eläimiä. Kielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta,
32810: kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
32811: jos joku on syyllistynyt 2 a §:ssä säädetyn
32812: kiellon rikkomiseen, on 2 a §:ssä tarkoitettu esi-
32813: ne tai laite taikka sen arvo tuomittava valtiolle
32814: menetetyksi, jolleivät asianhaarat ole erittäin lie-
32815: ventävä!.
32816:
32817: Tämä laki tulee voimaan päivänä'
32818: kuuta 198 .
32819: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
32820: tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
32821: menpiteisiin.
32822: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit-
32823: taa toimintaa, johon 6 §:n 1 momentin mukaan
32824: on saatava szinä tarkoitetun eläinlääkärin hyväk-
32825: syminen, tulee kuuden kuukauden kuluessa lain
32826: voimaantulosta jättää hyväksymisen saamista tar-
32827: koittava selvitys asianomaiselle kunnan- tai kau-
32828: pungineläinlääkänlle.
32829: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit-
32830: taa sellaista 6 §:n 3 momentissa tai 9 §:n 1
32831: momentissa tarkoitettua toimintaa, johon lain
32832: voimaantullessa voimassa olleiden säännösten
32833: mukaan ei tarvinnut saada en'kseen maa- ja
32834: metsiitalousministen'ön lupaa, tulee vuoden ku-
32835: luessa lain voimaantulosta jättää luvan saamista
32836: tarkoittava hakemus maa- ja metsätalousministe-
32837: n'ölle.
32838: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoit-
32839: taa sellaista 10 §:ssä tarkoitettua toimintaa, josta
32840: lain voimaantullessa voimassa olleiden säännös-
32841: ten mukaan ei ole tarvinnut tehdä ilmoitusta
32842: terveyslautakunnalle, tulee kuuden kuukauden
32843: kuluessa lain voimaantulosta tehdä siitä 10 §:ssä
32844: tarkoitettu zlmoitus lääninhallitukselle.
32845: 1984 vp. - HE n:o 264
32846:
32847:
32848:
32849:
32850: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta valtion ja
32851: Posion kunnan välillä
32852:
32853:
32854:
32855:
32856: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32857:
32858: Esityksen mukaan valtio luovuttaisi Posion käytettäväksi. Kunta puolestaan luovuttaisi valti-
32859: kunnalle noin 229,5 hehtaarin maa-alueen sekä olle arvoltaan vastaavan määrän metsätalouden
32860: noin 83 hehtaarin vesialueen Posion valtionmaas- tarkoituksiin soveltuvia alueita.
32861: ta Kirintövaaran seudulta matkailun tarpeisiin
32862:
32863:
32864:
32865:
32866: PERUSTELUT
32867:
32868: Posion kunta on esittänyt aluevaihtoa, jossa Luovutettavan alueen käyväksi kokonaisarvoksi
32869: valtio luovuttaisi metsähallinnon Ranuan hoito- on saatu 1 650 000 markkaa.
32870: alueeseen kuuluvasta valtionmaasta Kirintövaa- Vastikkeeksi kunta luovuttaisi valtiolle metsä-
32871: ran seudulta noin 228 hehtaarin maa-alueen sekä talouden tarkoituksiin soveltuvia tiloja ja alueita
32872: noin 83 hehtaarin suuruisen vesialueen Kirintö- tai niiden osia 1 650 000 markan arvosta.
32873: järvessä ja, tällä vesialueelia olevan noin 1,5 heh-
32874: Kun aluevaihdossa kunta saisi matkailun ke-
32875: taarin suuruisen Kirintösaaren. Posion kunta
32876: hittämisen kannalta tarpeellisia alueita, ja toi-
32877: suunnittelee aluetta käytettäväksi matkailutarkoi-
32878: saalta kunta luovuttaisi valtiolle metsätalouden
32879: tuksiin. Kunta on hankkinut omistukseensa Ki-
32880: harjoittamiseen hyvin soveltuvia metsäalueita,
32881: rintövaaran alueeseen liittyviä yksityismaita. Met-
32882: aluevaihtoa on pidettävä yleisen edun kannalta
32883: sähallituksen käsityksen mukaan alue soveltuu
32884: tarkoituksenmukaisena.
32885: hyvin käytettäväksi matkailutarkoituksiin. Metsä-
32886: hallitus on hinnoitellut alueen ja katsoo, että Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
32887: alue voidaan luovuttaa aluevaihtoteitse kunnalle. nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
32888:
32889:
32890:
32891:
32892: 438401396H
32893: 2 1984 vp. - HE n:o 264
32894:
32895:
32896: Laki
32897: aluevaihdosta valtion ja Posion kunnan välillä
32898:
32899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32900:
32901: 1 § luovuttaa valtiolle metsätaloudellisiin tarkoituk-
32902: Metsähallitus oikeutetaan luovuttamaan Po- siin soveltuvia, rasituksista vapaita tiloja, alueita
32903: sion kunnalle Posion kunnassa sijaitsevasta Po- tai niiden osia 1 650 000 markan arvosta. Muut
32904: sion valtionmaasta Kirintövaaran seudulta noin aluevaihtoon liittyvät ehdot määrää metsähalli-
32905: 228 hehtaarin maa-alueen sekä noin 83 hehtaarin tus.
32906: suuruisen vesialueen Kirintöjärvessä, ja tällä vesi-
32907: alueella olevan noin 1, 5 hehtaarin suuruisen _2 §
32908: Kirintösaaren käsittävän määräalan. Luovutuksen Tämä laki tulee vo1maan päivänä
32909: edellytyksenä on, että Posion kunta puolestaan kuuta 198
32910:
32911:
32912: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1984
32913:
32914:
32915: Tasavallan Presidentti
32916: MAUNO KOIVISTO
32917:
32918:
32919:
32920:
32921: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
32922: 1984 vp. - HE n:o 265
32923:
32924:
32925:
32926:
32927: Hallituksen esitys Eduskunnalle Tanskan kanssa tehdyn Suo-
32928: men ja Grönlannin välistä vapaakauppaa koskevan sopimuksen
32929: eräiden määräysten hyväksymisestä
32930:
32931:
32932:
32933:
32934: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32935:
32936: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväk- Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
32937: syisi Tanskan kanssa tehdyn sopimuksen Suomen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-
32938: ja Grönlannin välisestä vapaakaupasta. Sopimuk- ten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitus saat-
32939: sen tarkoituksena on jatkaa vapaakauppaa Suo- taa voimaan välittömästi kun eduskunta on sen
32940: men ja Grönlannin välillä sen jälkeen kun vii- hyväksynyt. Tullivapautta on tarkoitus soveltaa
32941: meksi mainittu vuoden 1985 alusta lukien eroaa taannehtivasti vuoden 1985 alusta lukien. Tätä
32942: Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä. koskeva valtioneuvoston päätös annetaan sen jäl-
32943: Sopimus tulee voimaan kahden kuukauden keen, kun tämä esitys on annettu eduskunnalle.
32944: kuluttua siitä, kun ilmoitukset sen valtionsisäises-
32945: tä hyväksymisestä on vaihdettu.
32946:
32947:
32948:
32949:
32950: YLEISPERUSTELUT
32951:
32952: 1. Nykyinen tilanne ja Suomen ja Tanskan välillä käytyjen neuvotte-
32953: asian valmistelu lujen tuloksena allekirjoitettiin Kööpenhaminas-
32954: sa 5 päivänä joulukuuta 1984 sopimus Tanskan
32955: Suomen ja Euroopan talousyhteisön sekä Suo- ja Suomen välillä Suomen ja Grönlannin välisestä
32956: men ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön sekä sen vapaakaupasta.
32957: jäsenvaltioiden väliset sopimukset ovat voimassa
32958: myös Grönlannin osalta. Grönlannin väestön
32959: päätettyä kansanäänestyksessä erota Euroopan yh- 2. Sopimuksen merkitys
32960: teisöjen jäsenyydestä vuoden 1985 alusta lukien
32961: lakkaisivat näiden sopimusten määräykset ole- Sopimus mahdollistaa teollisuustuotteiden tul-
32962: masta voimassa kyseisestä ajankohdasta lukien liuoman kaupan jatkumisen Suomen ja Grönlan-
32963: Suomen ja Grönlannin välisessä kaupassa. Tämä nin välillä samassa laajuudessa kuin EEC-vapaa-
32964: merkitsisi, että Suomen ja Grönlannin välisessä kauppasopimuksessamme ja Euroopan hiili- ja
32965: kaupassa alettaisiin jälleen periä yleistä tullia. teräsyhteisön kanssa tehdyssä vapaakauppasopi-
32966: Tanskan hallitus teki Suomelle ja muille muksessa. Lisäksi Suomi on myöntänyt Grönlan-
32967: EFTA-maille esitykset vapaakaupan jatkamisesta nille tullivapauden eräissä kampela- ja katka-
32968: ja laajentamisesta Grönlannin kanssa. Asiasta raputuotteissa. Nämä kalatuotteet ovat jo tulli-
32969: käytiin syksyn 1984 kuluessa keskusteluja EFTA- vapaita EFTA-kaupassa. Grönlannin talouden ke-
32970: maiden piirissä. Keskusteluissa päädyttiin siihen, hittymättömyyden johdosta Suomen puolelta
32971: että kukin EFTA-maa järjestäisi kauppasuhteensa suostuttiin myös siihen, että Grönlanti voi kehi-
32972: Grönlantiin kahdenväliseltä pohjalta. tystarpeidensa niin vaatiessa periä tullia tai aset-
32973: 438401402P
32974: 2 1984 vp. - HE n:o 265
32975:
32976: taa määrällisiä tuontirajoituksia Suomen-kaupas- 3. Esityksen taloudelliset
32977: saan. Sopimukseen mahdollisesti liittyviä ongel- vaikutukset
32978: mia käsitellään sopimuspuolten välisissä konsul-
32979: taatioissa. Irtisanomismääräykset ovat samanlaiset Koska Suomen ja Grönlannin kauppa on jo
32980: kuin EEC-vapaakauppasopimuksessamme. tullivapaata, ei esityksellä ole välittömiä taloudel-
32981: lisia vaikutuksia. Myöskään kalatuotteille suotu
32982: tullivapaus ei kaupan pienuuden johdosta aiheu-
32983: ta mainittavia taloudellisia seuraamuksia.
32984:
32985:
32986:
32987:
32988: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32989:
32990:
32991: 1. Sopimuksen sisältö yhteisöjen tullialueesta, edellyttäen että valtioi-
32992: den sisäisestä hyväksymisestä on tätä ennen il-
32993: 1 artikla. Tässä artiklassa määrätään, että Suo- moitettu. Muussa tapauksessa sopimus tulee voi-
32994: men ja EEC:n sekä Suomen ja Euroopan hiili- ja maan kaksi kuukautta kyseisten ilmoitusten vas-
32995: teräsyhteisön välisten sopimusten määräyksiä taanottamisen jälkeen.
32996: sovelletaan myös Grönlantiin. Lisäksi määrätään,
32997: että Suomi myöntää tullivapauden tuoreille ja
32998: jäähdytetyille kampelakaloille, jäädytetyille kam- 2. Eduskunnan suostumuksen
32999: pelafileille, katkaravuille sekä katkarapuvalmis- tarpeellisuus
33000: teille ja -säilykkeille.
33001: 2 artikla. Artiklassa oikeutetaan Grönlanti ke-
33002: Mikäli sopimusta ei olisi tehty, olisi Grönlan-
33003: hitystarpeisiinsa liittyvistä syistä ottamaan käyt-
33004: nista tuotavista tavaroista perittävä yleistä tullia.
33005: töön tulleja tai määrällisiä rajoituksia samassa Sopimuksen 1 artiklan määräykset merkitsevät
33006: laajuudessa kuin sillä on oikeus tehdä Euroopan
33007: siten muutoksia Suomen verolainsäädäntöön.
33008: yhteisöihin nähden. Tanskan hallitus on nootilla
33009: Koska sopimus näinollen sisältää lainsäädännön
33010: vahvistanut ilmoittavansa suojatoimista mahdol-
33011: alaan kuuluvia määräyksiä, on eduskunnan hy-
33012: lisuuksien mukaan etukäteen.
33013: väksyminen tältä osin tarpeellinen.
33014: 3 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuk-
33015: seen liittyviä kysymyksiä käsitellään osapuolten Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
33016: välisissä konsultaatioissa, joita kumpi tahansa voi 33 §:n mukaisesti esitetään,
33017: pyytää.
33018: 4 artzkla. Artiklassa todetaan sopimusta sovel- että eduskunta hyväksyisi ne Kööpen-
33019: lettavan suomalaista ja grönlantilaista alkuperää haminassa 5 päivänä joulukuuta 1984
33020: oleviin tavaroihin.
33021: Suomen hallituksen ja Tanskan hallituk-
33022: sen välillä Suomen ja Grönlannin välises-
33023: 5 artikla. Sopimus voidaan irtisanoa kirjallisel-
33024: tä vapaakaupasta tehdyn sopimuksen
33025: la ilmoituksella toiselle sopimuspuolelle. Sen
33026: määräykset, jotka vaativat eduskunnan
33027: voimassaolo lakkaa kolme kuukautta ilmoituksen
33028: suostumuksen.
33029: jälkeen. Sopimuksen soveltamista voidaan kui-
33030: tenkin jatkaa vielä yhdeksän kuukauden ajan
33031: voimassaolon lakattua. Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuu-
33032: 6 artzkla. Sopimus tulee voimaan tammikuun luvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla
33033: alussa 1985 tai Grönlannin erotessa Euroopan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiesitys:
33034: 1984 vp. - HE n:o 265 3
33035:
33036:
33037: Laki
33038: Tanskan kanssa Suomen ja Grönlannin välisestä vapaakaupasta tehdyn sopimuksen
33039: eräiden määräysten hyväksymisestä
33040:
33041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33042:
33043: 1 § 2 §
33044: Kööpenhaminassa 5 päivänä joulukuuta 1984 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
33045: Suomen ja Tanskan välillä Suomen ja Grönlan- panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
33046: nin välisestä vapaakaupasta tehdyn sopimuksen
33047: määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädän- 3 §'
33048: nön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
33049: vänä ajankohtana.
33050:
33051:
33052: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
33053:
33054:
33055: Tasavallan Presidentti
33056: MAUNO KOIVISTO
33057:
33058:
33059:
33060:
33061: Ministeri jermu Laine
33062: 4 1984 vp. - HE n:o 265
33063:
33064:
33065:
33066:
33067: SOPIMUS OVERENSKOMST
33068:
33069: Suomen ja Tanskan välillä Suomen ja mellem Danmark og Finland om frihandelen
33070: Grönlannin välisestä vapaakaupasta mellem Gronland og Finland
33071:
33072: Suomen ja Tanskan hallitukset, Danmarks og Finlands regeringer,
33073: joiden tarkoituksena on Grönlannin erotessa Eu- som ved Gmnlands udtrreden af De europreiske
33074: roopan yhteisöistä jatkaa ja kehittää Suomen ja Frellesskaber har til hensigt at fortsrette og udvik-
33075: Grönlannin välistä vapaakauppaa Suomen ja Eu- le frihandelen mellem Gmnland og Finland
33076: roopan talousyhteisön sekä Suomen ja Euroopan under henvisning til aftalen mellem Finland og
33077: hiili- ja teräsyhteisön ja sen jäsenvaltioiden väli- Det europreiske 0konomiske Frellesskab samt
33078: siin sopimuksiin pohjautuen ja tullitariffeja ja mellem Finland og Det europreiske Kul- og
33079: kauppaa koskevan yleissopimuksen määräysten Stålrellesskab og dets medlemsstater, og i ove-
33080: mukaisesti, rensstemmelse med GATT-aftalens bestemmelser
33081: om frihandelsområder,
33082: ovat sopineet seuraavasta: er blevet enige om f0lgende:
33083:
33084:
33085: 1 artikla Artikel 1
33086: Suomen ja Euroopan talousyhteisön välisen Bestämmelserne i frihandelsaftalen mellem
33087: vapaakauppasopimuksen sekä Suomen ja Euroo- Finland og Det europreiske 0konomiske Frel-
33088: pan hiili- ja teräsyhteisön ja sen jäsenvaltioiden lesskab samt bestemmelserne i frihandelsaftalen
33089: välisen vapaakauppasopimuksen määräyksiä sekä mellem Finland og Det europreiske Kul- og
33090: sopimuksiin liittyviä pöytäkirjoja, tulkintalausun- Stålfrellesskab og dcts medlemsstater og de til
33091: toja, kirjeenvaihtoja ja näiden johdosta esitettyjä aftalen knyttede protokoller, fortolkende erklre-
33092: yksipuolisia lausuntoja sovelletaan vastaavalla ta- ringer, noteudvekslinger og til disse gjorte ensidi-
33093: valla Suomen ja Grönlannin välisessä kaupassa ge udtalelser, finder tilsvarende anvendelse på
33094: lukuunottamatta sekakomiteoita, alueellista so- handelen mellem Gmnland og Finland, med
33095: veltamista ja irtisanomista koskevia määräyksiä. undtagelse af bestemmelserne om de blandede
33096: Lisäksi sovelletaan vapaakauppamääräyksiä seu- komiteer, regional anvendelse og opsigelse. De-
33097: raaviin tavaroihin: suden finder frihandelsbestemmelserne anven-
33098: delse på f0lgende varer:
33099:
33100: ex 03.01 kampela, tuoreena tai jäädytettynä, ex 03.01 fladfisk, fersk eller k0let, hei, renset
33101: kokonaisena, perattuna tai paloiteltu- eller skåret, undtagen filet
33102: na, ei kuitenkaan fileenä
33103: ex 03.01 kampela, jäädytettynä, fileoituna ex 03.01 fladfisk, filet, frosset
33104: ex 03.03 katkaravut, kuorineen tai ilman kuor- ex 03.03 rejer, med eller uden skal, ferske (le-
33105: ta, tuoreena (elävät tai kuolleet), jääh- vende eller d0de), k0lede, frosne, sal-
33106: dytetyt tai jäädytetyt, kuivatut, suola- tede eller i saltlage
33107: tut tai suolavedessä
33108: ex 16.05 katkarapuvalmisteet ja -säilykkeet. ex 16.05 rejer, tilberedte eller konserverede.
33109:
33110:
33111: 2 artikla Artikel 2
33112: Grönlanti voi välittömiin kehitystarpeisiinsa Gmnland kan i samme omfang som i forhold
33113: liittyvistä syistä ottaa käyttöön tulleja tai määräl- til EF indf0re told eller kvantitative restriktioner,
33114: 1984 vp. - HE n:o 265 5
33115:
33116: lisiä rajoituksia samassa laajuudessa kuin Euroo-
33117: der sk0nnes n0dvendige under hensyntagen til
33118: pan yhteisöihin nähden. Tanska ilmoittaa Suo-
33119: Gmnlands 0jeblikkelige udviklingsbehov. Dan-
33120: melle tällaisista toimenpiteistä tai niiden muu-
33121: mark giver Finland meddelelse om indf0relse
33122: toksista.
33123: eller ao:ndring af sådanne foranstaltninger i
33124: Gmnland.
33125: 3 artikla Artikel 3
33126: Kaikkia tähän sopimukseen liittyviä kysymyk- Alle sp0rgsmål vedmrende denne ove-
33127: siä käsitellään konsultaatioissa, joita kumpi ta- renskomst behandles i konsultationer efter an-
33128: hansa sopimuspuolista voi pyytää. Sopimus- modning fra en af parterne. Parterne trao:der
33129: puolet kokoontuvat viipymättä tällaisiin konsul- uden forsinkelse sammen til sådanne konsultatio-
33130: taatioihin. ner.
33131:
33132: 4 artikla Artikel 4
33133: Tätä sopimusta sovelletaan suomalaista Ja Denne aftale finder anvendelse på varer med
33134: grönlantilaista alkuperää oleviin tavaroihin. oprindelse i Finland og Gmnland.
33135:
33136:
33137: 5 artikla Artikel 5
33138: Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa taman Hver af parterne kan opsige denne ove-
33139: sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle renskomst ved skriftlig meddelelse til den anden
33140: sopimuspuolelle. Sopimuksen voimassaolo lakkaa part. Overenskomstens gyldighed oph0rer tre
33141: kolme kuukautta tällaisen ilmoituksen jälkeen. måneder efter datoen for en sådan meddelelse.
33142: Sopimuspuolet voivat kuitenkin jatkaa sopimuk- Parterne kan dog fortsao:tte med at anvende
33143: sen soveltamista yhdeksän kuukauden ajan sen overenskomsten for en periode af ni måneder
33144: jälkeen, kun se on lakannut olemasta voimassa. efter datoen for oph0ret af dens gyldighed.
33145:
33146:
33147: 6 artikla Artikel 6
33148: Sopimus tulee voimaan 1 tammikuuta 1985 tai Overenskomsten trao:der i kraft den 1. januar
33149: Grönlannin erotessa Euroopan yhteisöjen tulli- 1985 eller den dag, Gmnland udtrao:der af EF's
33150: alueesta, edellyttäen että molemmat sopimus- toldområde, forudsat, at begge parter f0r denne
33151: puolet ovat ennen tätä päivämäärää ilmoittaneet dag har meddelt hinanden, at de forfatnings-
33152: toisilleen, että valtiosäännön mukaiset toimenpi- mao:ssige procedurer for overenskomstens ikraft-
33153: teet sopimuksen voimaantulolle on suoritettu. trao:delse er afsluttet. Hvis dette ikke sker f0r den
33154: Ellei näin tapahdu ennen 1 tammikuuta 1985, 1. januar 1985 eller den dag, Gmnland udtrao:der
33155: tulee sopimus voimaan kahden kuukauden ku- af EF's toldområde, trao:der overenskomsten i
33156: luttua ilmoitusten vastaanottamisesta. kraft den f0rste dag i den anden måned, efter
33157: modtagelsen af disse meddelelser.
33158: Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena Denne overenskomst er oprettet i to eksempla-
33159: suomen ja tanskan kielellä molempien tekstien rer på dansk og på finsk, idet begge tekster har
33160: ollessa yhtä todistusvoimaiset. samme gyldighed.
33161: Tehty Kööpenhaminassa 5 päivänä joulukuuta Udfao:rdiget i K0benhavn, den 5 december
33162: 1984 1984
33163: Suomen hallituksen puolesta For Danmarks regering
33164: Yrjö Viiiinänen Uffe Elleman-jensen
33165: Tanskan hallituksen puolesta For Finlands regering
33166: Uffe Elleman-]ensen Ytjö Viiiinänen
33167: 438401402P
33168: 1984 vp. - HE n:o 266
33169:
33170:
33171:
33172:
33173: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesilain muuttamisesta
33174:
33175:
33176:
33177:
33178: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33179:
33180: Hallituksen esitys sisältää vesiensuojelua, kor- toksenhakuaste ja sen päätöksistä voitaisiin valit-
33181: vauksia ja velvoitteita, vesistön virkistyskäyttöä, taa ainoastaan valitusluvan perusteella joko kor-
33182: muutoksenhakujärjestelmää, asiantuntemuksen keimpaan hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan oi-
33183: lisäämistä sekä eräitä muita vesilain kohtia koske- keuteen. Tällöin korkein hallinto-oikeus käsitteli-
33184: via muutosehdotuksia. si hakemusasioissa tehdyt valitukset niihin liitty-
33185: Vesiensuojelun tehostamiseksi ehdotetaan vine korvauskysymyksineen.
33186: muun muassa vesistön muuttamis- ja pilaamis- Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi menettely,
33187: kieltoja tarkistettaviksi sekä lupien myöntämise- jonka mukaan lupaa koskevan hakemusasian kä-
33188: dellytyksiä tiukennettaviksi. sittelyn yhteydessä voidaan esittää myös takautu-
33189: Jotta vesistöihin liittyvät virkistyskäyttöarvot via vahinkoja koskeva vaatimus. Jos hakemusasia
33190: otettaisiin nykyistä paremmin huomioon vesiasi- on ratkaistu luvan osalta erikseen ja korvauskysy-
33191: oissa, ehdotetaan virkistyskäyttöetu nimenomai- mykset siirretty myöhemmin käsiteltäviksi, kor-
33192: sesti mainittavaksi eräissä keskeisissä vesilain vausvaatimus vanhoista vahingoista voitaisiin teh-
33193: säännöksissä. Lisäksi ehdotetaan järvenlaskuhank- dä myös myöhemmässä käsittelyssä.
33194: keita koskevien lupien myöntämisedellytyksiä Vesioikeuksien työtaakkaa vähennettäisiin si-
33195: tiukennettaviksi. ten, että asiat, jotka koskevat jäteveden johtamis-
33196: Vesilain korvauksia ja velvoitteita koskeviin ta ojaan, voisi tietyin edellytyksin ratkaista vesi-
33197: säännöksiin ehdotetaan niin ikään eräitä muu- lautakunta vesioikeuden sijasta.
33198: toksia. Yleiskalastusoikeuden perusteella kalasta- Luonnontalouden asiantuntemusta vesituo-
33199: van ammattikalastajan korvausoikeudellista ase- mioistuimissa ja katselmustoimituksissa ehdote-
33200: maa ehdotetaan parannettavaksi. Kalanhoitovel- taan lisättäväksi.
33201: voitteita koskevia perussäännöksiä ehdotetaan Vesilain lupamenettelyä koskevia säännöksiä
33202: ajanmukaistettaviksi. Vesiensuojelumaksuista ehdotetaan muutettaviksi siten, että laajan vesi-
33203: kertyneitä varoja voitaisiin esityksen mukaan hankkeen vaikutusalueen asukkaille varataan ny-
33204: käyttää ainoastaan vesiensuojeluun, erityisesti kyistä paremmat mahdollisuudet esittää mielipi-
33205: tutkimustyöstä johruviin menoihin. Kalanhoito- teensä hankkeesta katselmustoimituksessa ja vesi-
33206: maksua, vesiensuojelumaksua sekä säännöstely- oikeudessa.
33207: maksua olisi mahdollista periä kustannustason Vesiasioiden käsittelykustannuksia ja kuluja
33208: nousua vastaavana. koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi.
33209: Vesilain muutoksenhakujärjestelmää ehdote- Vesiylioikeuden uudelleen organisoimisen ja
33210: taan muutettavaksi siten, että vesiylioikeudesta perustettavien uusien virkojen takia ehdotetut
33211: tulee itsenäinen ylioikeus kaikkia vesiasioita var- säännökset on tarkoitus saattaa voimaan noin
33212: ten. Vesiylioikeus olisi yleensä viimeinen muu- vuoden kuluttua siitä, kun laki on vahvistettu.
33213:
33214:
33215:
33216:
33217: 168300911M
33218: 2 1984 vp. - HE n:o 266
33219:
33220:
33221:
33222:
33223: SISÄLLYSLUETTELO
33224:
33225: Sivu Sivu
33226: YLEISPERUSTELUT ........................... . 3 1. 4. 3. Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
33227: (16:1, 5, 6, 11, 13, 18, 21, 23, 24,
33228: 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu ............ . 3
33229: 1.1. Nykyinen tilanne ja epäkohdat ............ . 25, 33 ja 34) ...................... . 18
33230: 3
33231: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............. . 5 1.4.4. ~a~selmustoimitus (18: 1-6,8, 10,
33232: 1 Ja 13 .......................... . 20
33233: 2. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutuk- 1.4. 5. Ojitustoimitus (19:2, 4, 6, 7, 9 ja
33234: set ............................................ . 5 10) ................................ . 22
33235: 3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ........... . 6 1. 5. Vesilain tuomioistuin- ja muutoksenhaku-
33236: järjestelmän kehittäminen ................ . 22
33237: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ......... . 6 1. 5. 1. Yleistä ............................ . 22
33238: 1. Laki vesilain muuttamisesta .................... . 6 1. 5. 2. Vesituomioistuimien kehittäminen
33239: 1.1. Vesiensuojelu ............................ . 6 (15:2-4, 8, 9, 14-21 ja 23) ...... . 23
33240: 1. 1. 1. Yleistä ............................ . 6 1. 5. 3. Vesilain muutoksenhakujärjestelmän
33241: 1.1. 2. Vesien käytön rajoitukset ( 1:15 ja uudistaminen ..................... . 25
33242: 19, 2:3 ja 5) ....................... . 6 1.5.3.1. Yleistä ................... . 25
33243: 1.1. 3. Luv~n myöntäminen jäteveden pääs- 1.5.3.2. Muutoksenhaku vesioikeu-
33244: tämlseen (10:24, 24 a, 24 b, 25, den päätökseen (17: 1-3) .. 25
33245: 25 a, 26 ja 30) ..................... . 8 1.5.3.3. Muutoksenhaku vesiylioi-
33246: 1.1.4. Pohjaveden suojelu (1:18 ja 22 sekä keuden päätökseen (17:4-
33247: 9: 15) .............................. . 10 12) ....................... . 25
33248: 1.1. 5. Muita vesiensuojelua koskevia muu- 1.5.3.4. Erityisiä määräyksiä (17: 13) 27
33249: toksia (1:30, 2:11 ja 14, 4:6 ja 1.6. Muut muuto_sehdotukset (2: 1, 6:9 ja 33,
33250: 12:17) ............................ . 10 12:16, 16:16 Ja 27, 21:3, 6, 8 ja 9) ........ . 27
33251: 1.2. Vesistön virkistyskäyttö (1:15 ja 19, 2:3, 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........... . 29
33252: 4:2, 6:1, 7:3, 8:1, 2 ja 21) ................ . 11
33253: 1.3. Korvaukset ja velvoitteet (2:22, 22 b ja 28, 3. Voimaantulo .................................. . 29
33254: 8:25, 10:27, 11:3 ja 8 sekä 12:11-13) .... . 12
33255: 1.4. Vesiasioiden käsittelyn tehostaminen ...... . 16 LAKITEKSTIT ................................ . 31
33256: 1. 4 .1. Yleistä ............................ . 16
33257: 1.4.2. Vesioikeuden ja vesilautakunnan vä- 1. Laki vesilain muuttamisesta .................... . 31
33258: lisen toimivallan uudelleen järjestä-
33259: minen pienissä jätevesiasioissa ja me- LIITE 51
33260: nettelyn kehittäminen niissä (10:2-
33261: 7, 19 Ja 20) ........................ . 16 Rinnakkaistekstit ................................. . 51
33262: 1984 vp. - HE n:o 266 3
33263:
33264:
33265:
33266:
33267: YLEISPERUSTELUT
33268:
33269:
33270: 1. Nykyinen tilanne Ja asian val- ensimmäistä hallituksen esitystä koskivat paa-
33271: mistelu asiassa muutoksenhakumenettelyä (hall. es. 63/
33272: 1961 vp. ja 112/1962 vp.). Esitykset eivät johta-
33273: 1.1. Nykyinen tilanne ja epäkohdat neet lainmuutokseen. Vuoden 1963 valtiopäiville
33274: annettuun hallituksen esitykseen (hall. es. 65/
33275: Nykyinen vesilainsäädäntö koostuu huhtikuun 1963 vp.) sisältynyt lakiehdotus hyväksyttiin ja
33276: 1 päivänä 1962 voimaan tulleesta vesilaista (264/ lainmuutos (453/63) tuli voimaan lokakuun 15
33277: 61) sekä sen nojalla annetuista vesiasetuksesta päivänä 1963. Vuonna 1968 annettiin eduskun-
33278: (282/62) ja vesien suojelua koskevista ennakko- nalle esitys (hall. es. 4411968 vp.) laiksi vesilain
33279: ·toimenpiteistä annetusta asetuksesta (283/62). muuttamisesta ja laiksi eräistä vesien käyttämistä
33280: Näitä täydentävät vesioikeuksien toimialueista ja varten myönnettävistä oikeuksista annetun lain
33281: sijaintipaikoista annettu asetus (22/62) sekä vir- muuttamisesta. Esitys ei johtanut lainmuutok-
33282: kojen ja toimien perustamisesta vesiylioikeuteen seen.
33283: ja vesioikeuksiin annettu asetus (26/62). Vuoden 1970 valtiopäiville annettu hallituksen
33284: Kansainvälisten sopimusten johdosta laadittuja esitys (hall. es. 2/1970 vp.) sisälsi uudistettavana
33285: meren suojelua koskevia säännöksiä on viime olleen vesihallinnon voimaantulon vuoksi tar-
33286: aikoina annettu vesilaista erillisillä laeilla. Näihin peelliset säännökset sekä vuonna 1968 annettuun
33287: kuuluvat laki meren pilaantumisen ehkäisemises- hallituksen esitykseen sisältyneet säännökset eräin
33288: tä (298/79) ja samanniminen asetus (185/81) osin muutettuna. Lainmuutos (427/70) tuli voi-
33289: sekä laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumi- maan heinäkuun 1 päivänä 1970. Vuonna 1976
33290: sen ehkäisemisestä (300/79) ja samanniminen hallitus antoi eduskunnalle esityksen (hall. es.
33291: asetus (746/83). Myös maa-alueilla tapahtuvien 6111976 vp.) vesilain uittoa koskevien säännös-
33292: öljyvahinkojen torjumisesta on annettu laki ten muuttamisesta. Lakiehdotuksen tultua hy-
33293: (378/74) ja asetus (977/74). väksytyksi eduskunnassa kyseinen laki (649/76)
33294: Vesien käytön ja suojelun rahoitusta ja aiheu- annettiin 29 päivänä heinäkuuta 1976. Vuonna
33295: tuneiden vahinkojen korvaamista koskevat muun 1977 säädettiin laki vesilain 10 luvun 26 §:n
33296: muassa laki valtion osanotosta eräiden maa" ja (10:26) muuttamisesta (44/77), joka liittyy ve-
33297: vesirakennustöiden kustannuksiin (433/63), laki siensuojeluinvestointien ajoittamiseen suhdanne-
33298: yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden avus- kehityksen mukaan.
33299: tamisesta (608/73), laki teollisuudelle vesiensuo- Vuonna 1978 annettiin eduskunnalle kaksi
33300: jeluinvestointeihin myönnettävistä valtiontakauk- vesilain muuttamista tarkoittavaa esitystä (hall.
33301: sista (609/73), laki jätevesimaksusta (610/73), es. 166 ja 239/1978 vp.). Lainmuutokset koskivat
33302: laki vesien saastumisesta ammattikalastajille ai- ylimääräisten insinöörineuvosten nimittämis-
33303: heutuneiden kalavahinkojen korvaamisesta (208/ mahdollisuutta vesiylioikeuteen (854/78) sekä
33304: 74) sekä laki öljysuojarahastosta (379/74). kansainvälisten sopimuksien ja niiden määräysten
33305: Vesihallinto järjestettiin uudelleen vesihallin- huomioon ottamista vesilain mukaisissa vesistön
33306: nosta annetulla lailla (18/70) ja asetuksella (396/ pilaamista koskevissa lupa-asiossa (299/79). Vuo-
33307: 70). Niiden mukaan vesihallinnon keskusvirasto- den 1980 alusta lukien tulivat voimaan uudet
33308: na on vesihallitus ja piirihallintoviranomaisina säännökset muutoksenhausta hovioikeuden pää-
33309: vesipiirit. Vesihallinnon organisaatiota on tarkis- töksestä korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeuden
33310: tettu vuonna 1981 vesihallinnosta annetulla ase- toisena muutoksenhakuasteena antama ratkaisu
33311: tuksella (114/81), jolla kumottiin edellä mainit- pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen
33312: tu vuoden 1970 asetus. Hallitus on antanut tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Vesilain
33313: vesilain hyväksymisen jälkeen eduskunnalle vesi- 21 luvun 6 §:ää täydennettiin uudella 3 momen-
33314: lain muuttamisesta kuusitoista eri esitystä, joista tilla, jotta vesiylioikeuden päätöksillä olisi vastaa-
33315: kolmetoista on johtanut lainmuutokseen. Kaksi va täytäntöönpanokelpoisuus (1074/79). Lain-
33316: 4 1984 vp. - HE n:o 266
33317:
33318: muutos perustui hallituksen esitykseen (hall. es. JOtttavat muun muassa ves1ston sulkemiskielto
33319: 173/1979 vp.) vuoden 1979 valtiopäivillä. (1:12), muuttamiskielto (1:15) ja pilaamiskielto
33320: Vuonna 1982 annettiin eduskunnalle kaksi (1:19). Nämä kiellot ilmaisevat ne seuraukset,
33321: vesilain muuttamista tarkoittavaa esitystä. Ensim- joita ei saa aiheuttaa ilman viranomaisen lupaa.
33322: mäinen (hall. es. 2/1982 vp.) koski vesilain 2 Vesistön muuttamis- ja pilaamiskielloissa ei ni-
33323: luvun 26 §:n niin sanotun työlupasäännöstön menomaisesti mainita kieltoa aiheuttaa haittaa
33324: tarkistamista ja toinen (hall. es. 66/1982 vp.) vedenhankinnalle, luonnonkauneudelle tai vir-
33325: vesilain 12 luvun 19 §:n tarkoittaman poikkeus- kistyskäytölle.
33326: juoksutussäännöstön tarkistamista. Eduskunta Valtaosa maamme virtaavista vesistöistämme
33327: hyväksyi molemmat lakiesitykset. on otettu voimatalouskäyttöön. Vielä rakenta-
33328: Eduskunta hyväksyi vuoden 1982 alussa uuden mattomien, arvokkaiden koskien katsotaan nyky-
33329: kalastuslain (286/82). Uudistuksen yhteydessä ään edustavan luonnontilaisina siksi merkittäviä
33330: lisättiin vesilakiin uusi 2 luvun 22 a § (287/82), yhteiskunnallisia arvoja, että niiden suojelua on
33331: jonka mukaan vettä käyttävän laitoksen tuloka- pidettävä tavoittelemisen arvoisena. Energiata-
33332: navaan tai vesijohtoon on asetettava välppäaita louden tarpeiden kannalta näillä koskilla ei olisi
33333: tai muu laite, joka estää kaloja joutumasta laitok- mainittavaa merkitystä. Vesilain lupa- ja vesien-
33334: seen. Säännös oli aiemmin kalastuslaissa (503/ suojelusäännökset on tarkoitettu sovellettaviksi
33335: 51). Lisäksi vesilain 2 luvun 3 §:n 1 momenttia ensisijaisesti tapauskohtaisessa lupaharkinnassa.
33336: muutettiin siten, että rakentamisen yleisenä edel- Vesilain säännökset eivät siten ole tarkoituksen-
33337: lytyksenä mainitaan myös kalakannan hävittämi- mukaisia ja riittäviä päätettäessä koskiensuoje-
33338: sen kielto. luohjelman toteuttamiskeinoista. Koskien suoje-
33339: Ilmansuojelulain (67/82) säätämisen yhteydes- lun säätelemiseksi olisi tarkoituksenmukaista sää-
33340: sä lisättiin vesilain 1 luvun 19 §:ään uusi 4 tää erillinen laki. Tällaisella lailla on toteutettu
33341: momentti (69/82), jonka mukaan ilman pilaan- äskettäin Ounasjoen erityissuojelu (703/83). Sää-
33342: tumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan liittyvis- dettävän erillislain ja vesilain yhteensovittamisek-
33343: tä velvollisuuksista sekä ennakko- ja muista toi- si vesilakia tulisi täydentää.
33344: menpiteistä on säädetty erikseen. Säännöksellä
33345: rajataan vesi- ja ilmansuojeluviranomaisten toi- Pohjavesien suojelemista koskevat säännökset
33346: mivalta ilmansuojeluasioissa. eivät ole vesilaissa riittävän kattavia. Vesilain 1
33347: luvun 18 ja 22 §:ssä ei oteta huomioon riittävästi
33348: Vuonna 1983 annettiin eduskunnalle vesilain maanomistajan omalla alueella olevia pohjavesiä.
33349: muuttamista koskeva esitys (hall. es. 103/1983 Myöskään kalastuksen etuja ei kaikissa vesilain
33350: vp.), jonka tarkoituksena oli muuttaa vesilain 15 nykyisissä säännöksissä ole riittävästi otettu huo-
33351: luvun säännöksiä siten, että vesioikeudet voivat mioon. Vesituomioistuimissa ja katselmustoimi-
33352: toimia jaostoina siinäkin tapauksessa, että vesioi- tuksissa ei ole riittävästi luonnontalouden asian-
33353: keudessa on kaksi tai useampia vakinaisia vesioi- tuntemusta.
33354: keustuomareita ja useampia kuin kaksi vakinaista
33355: vesioikeusinsinööriä. Eduskunta hyväksyi lakiesi- Vesilain kalanhoitovelvoitteita koskevat perus-
33356: tyksen vuoden 1983 loppupuolella. Lainmuutok- säännökset (2:22) eivät enää vastaa nykyajan
33357: seen liittyen vesiasetusta muutettiin vuoden 1984 tavoitteita. Samoin on ilmennyt tarvetta täyden-
33358: alkupuolella (305/84). tää vesilain 11 luvun 3 §:ssä olevaa korvattavien
33359: Eduskunta hyväksyi vuoden 1984 alussa pato- etuuksien luetteloa. Luetteloon ei sisälly mainin-
33360: turvallisuuslain (413/84). Hyväksyttyyn lakiesi- taa ammattimaisen kalastuksen estymisestä ai-
33361: tykseen (hall. es. 24/1983 vp.) sisältyi myös heutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden
33362: vesilain muutosehdotus. Vesilain 2 ja 21 luvun edunmenetysten korvaamisesta, jos kalastus ta-
33363: eräitä säännöksiä muutettiin padon kunnossapi- pahtuu yleisoikeuden perusteella.
33364: don ja käytön viranomaisvalvonnan helpottami- Vesiasioiden käsittelyn hitaus on koettu keskei-
33365: seksi. seksi ongelmaksi. Vesilain osalta käsittelyn hitau-
33366: Vesilaki sisältää säännökset muun muassa ve- teen vaikuttaa muun muassa vesilain mutkikas
33367: sien hyväksikäytöstä (vesistön rakentaminen, uit- muutoksenhakujärjestelmä. Vesilain kaksijakoi-
33368: to, veden johtaminen nesteenä käytettäväksi, sen muutoksenhakujärjestelmän takia laajoihin
33369: jäteveden vesistöön johtaminen jne.) sekä vesien vesiasioihin liittyvien korvauskysymysten käsittely
33370: käytön yleisistä rajoituksista. Vesien käyttöä ra- on usein kohtuuttomasti viivästynyt.
33371: 1984 vp. - HE n:o 266 5
33372:
33373: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto kunta, vesihallitus, metsähallitus, Suomen Kau-
33374: punkiliitto, Suomen Kunnallisliitto, Teolli-
33375: Hyväksyessään vuonna 1970 vesihallinnon uu- suuden Keskusliitto, Suomen Voimalaitosyhdis-
33376: delleen järjestämisestä johtuneet vesilain muu- tys sekä Pohjolan Voima Oy.
33377: tokset eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyisi Valtioneuvosto päätti 15 päivänä kesäkuuta
33378: toimenpiteisiin vesilain kokonaistarkistuksen ai- 1978 pyytää esitysluonnoksesta vielä laintarkas-
33379: kaansaamiseksi. Valtioneuvosto asetti vuonna tuskunnan lausunnon. Laintarkastuskunnan laaja
33380: 1971 komitean, jonka tuli muun muassa tarkistaa lausunto valmistui 15 päivänä joulukuuta 1980.
33381: vesiasiain käsittelyä koskevat säännökset, tutkia, Oikeusministeriö asetti 27 päivänä maaliskuuta
33382: mitkä lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimen- 1981 suppeahkon virkamiestyöryhmän, joka sai
33383: piteet ovat tarpeen vesitaloussuunnitelmien vah- tehtäväkseen laatia vesilain muuttamista tarkoit-
33384: vistamiseksi sekä tarkistaa ja täydentää jätevesien tavan esitysehdotuksen jo aikaansaadun laajan
33385: johtamista ja käsittelyä koskevat säännökset te- valmisteluaineiston pohjalta. Työryhmä sai työn-
33386: hokkaan vesiensuojelun vaatimuksia vastaavaksi. sä päätökseen saman vuoden lokakuun loppuun
33387: Komitea, joka otti nimekseen vesilain tarkista- mennessä. Työryhmän vesilain tuomioistuin- ja
33388: miskomitea, jätti mietintönsä valtioneuvostolle muutoksenhakujärjestelmää koskevasta ehdotuk-
33389: 15 päivänä tammikuuta 1973 (komiteanmietintö sesta pyydettiin vielä lausunnot 21 eri virastolta,
33390: 1972:B 134). laitokselta ja yhteisöltä. Annetuissa lausunnoissa
33391: Komitea totesi vesiasioiden käsittelyn tehosta- esitettyjä näkökohtia on käytetty hyväksi esitystä
33392: misen olevan mahdollista useiden eri vaihtoehto- laadittaessa.
33393: jen mukaan. Komitea laati kaksi vaihtoehtoista Marraskuussa 1983 hallitus päätti pyytää esitys-
33394: luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ehdotuksesta lausunnon ympäristöministeriöltä,
33395: laiksi vesilain, laiksi eräistä vesien käyttämistä joka oli aloittanut toimintansa saman vuoden
33396: varten myönnettävistä oikeuksista annetun lain ja lokakuun alussa. Ympäristöministeriön lausun-
33397: laiksi rakennuslain muuttamisesta. Lisäksi komi- non sekä ympäristöministeriön ja oikeusministe-
33398: tea laati luonnoksen asetukseksi vesiasetuksen riön välillä käytyjen neuvottelujen perusteella
33399: muuttamisesta ja asetukseksi vesiensuojelua kos- lakiehdotukseen on tehty eräitä tarkistuksia ja
33400: kevista ennakkotoimenpiteistä. lisäyksiä.
33401: Mietintö sisälsi ehdotuksia vesien käytön suun-
33402: nittelusta, vesien suojelusta, vesistön virkistyskäy-
33403: töstä, korvauksista ja velvoitteista, käsittelyme-
33404: nettelyn tehostamisesta, asiantuntemuksen lisää- 2. Esityksen organisatoriset ja
33405: misestä vesiasioiden käsittelyssä, muutoksenhaus- taloudelliset vaikutukset
33406: ta sekä eräistä muista kysymyksistä.
33407: Esityksen mukaan vesilain muutoksenhakujär-
33408: Komitean laatimat vaihtoehtoiset ehdotukset jestelmää yksinkertaistettaisiin siten, että vesiyli-
33409: koskivat lupa- ja muutoksenhakumenettelyä. oikeudesta tulisi itsenäinen ylioikeus kaikkia vesi-
33410: Muilta osin komitean esittämät vaihtoehdot, asioita varten. Vesiylioikeus olisi yleensä viimei-
33411: eräitä muodollisia eroavuuksia lukuunottamatta, nen muutoksenhakuaste. Sen päätöksistä voitai-
33412: eivät poikenneet toisistaan. Komitean 16 jäsenes- siin valittaa ainoastaan valitusluvan perusteella
33413: tä 12 esitti eriävän mielipiteensä. joko korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai kor-
33414: keimpaan oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus sai-
33415: Oikeusministeriö pyysi 16 päivänä helmikuuta si käsiteltäväkseen myös hakemusasioihin liittyvät
33416: 1973 päivätyllä kirjeellään 81 eri virastolta, lai- korvauskysymykset.
33417: tokselta ja yhteisöitä lausunnot mietinnöstä. Tii-
33418: vistelmä annetuista lausunnoista on julkaistu oi- Vesiylioikeuden tehtävien laajentuessa tarvi-
33419: keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisuna taan sinne tässä vaiheessa lisävoimavaroja yhden
33420: (19/1973). uuden jaoston verran. Vesiylioikeudessa on tällä
33421: hetkellä kolme jaostoa. Uusien virkojen aiheutta-
33422: Tämän jälkeen valmistelutyötä jatkettiin oi- mat palkkausmenot olisivat noin 900 000 mark-
33423: keusministeriön asettamassa suppeassa virkamies- kaa vuodessa ja niihin sisältyy luonnontalouden
33424: työryhmässä. Työryhmän laatimasta esitysluon- asiantuntemuksen lisääminen vesiylioikeuteen.
33425: noksesta antoivat syksyllä 1977 lausuntonsa maa- Vesiylioikeuden ja Vaasan hovioikeuden välillä
33426: ja metsätalousministeriö, vesiasiain neuvottelu- tulisi mahdollisuuksien mukaan ylläpitää määrät-
33427: 6 1984 vp. - HE n:o 266
33428:
33429: tyjä yhteisiä totmmtoja. Tällaisten järjestelyjen 3. Muita esitykseen vaikuttavia
33430: ansiosta arvioidaan saavutettavan kustannussääs- seikkoja
33431: töä hieman alle 200 000 markkaa vuodessa. Näin
33432: ollen vesiylioikeuden uusien virkojen aiheutta- Oikeusministeriössä on valmisteltu vesilain 18
33433: mat palkkausmenot olisivat hieman yli 700 000 ja 21 luvun katselmuskustannuksia koskevien
33434: markkaa vuodessa. säännösten muuttamista tarkoittava esitysehdo-
33435: Uudistuksen totetumisen myötä korkeimman tus. Ehdotus pohjautuu maa- ja metsätalousmi-
33436: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeden voi- nisteriön asettaman katselmuskustannustoimi-
33437: mavaroja saatetaan säästää muiden asioiden käsit- kunnan mietintöön (komiteanmietintö 1982:59).
33438: telyyn. Kun katselmuskvntannuksia koskeva vesilain 18
33439: ja 21 lukujen muuttamista tarkoittava esitys an-
33440: Luonnontalouden asiantuntemuksen lisäämi- netaan eduskunnalie, tulisi siinä ottaa huomioon
33441: nen vesioikeuksiin aiheuttaa tässä vaiheessa noin tässä esityksessä vesilain 18 lukuun ehdotetut
33442: 300 000 markan vuotuiset palkkausmenot. muutokset.
33443:
33444:
33445:
33446:
33447: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33448:
33449:
33450: 1. Laki vesilain muuttamisesta nökset saattaisivat pian joutua uudelleen arvioita-
33451: viksi.
33452: 1.1. Vesiensuojelu Vesiensuojelun kannalta vesistön pilaamis- ja
33453: muuttamiskiellot eivät kata kaikkia tapauksia,
33454: 1.1.1. Yleistä vaan kieltojen tunnusmerkistöjen väliin jää auk-
33455: ko, joka tulisi poistaa. Tältä osin esityksen tarkoi-
33456: Vesilain vesiensuojelujärjestelmässä on keskei- tuksena on tehostaa vesiensuojelunäkökohtien ot-
33457: nen merkitys lain 1 luvun 15 §:ssä säädetyllä tamista huomioon erityisesti ojitus- ja järjestely-
33458: vesistön muuttamiskiellolla ja saman luvun 19 hankkeissa. Myös pohjavesien suojelua koskeva
33459: §:ssä säädetyllä vesistön pilaamiskiellolla. Kiellot vesilain säännöstö kaipaa tarkistuksia. Vesiensuo-
33460: eivät ole ehdottomia. Ne vain määrittelevät lu- jelua koskevien säännösten muuttamista perustel-
33461: vanvaraisen toiminnan rajan. Vesioikeus voi laan seuraavassa erikseen luvan myöntämiseen
33462: myöntää luvan kiellosta poikkeamiseen laissa sää- liittyvien kysymyksien, pohjaveden suojelua ja
33463: detyin edellytyksin. vesihuoltoa sekä eräiden muiden vesiensuojelua
33464: Raja, jota ei vesioikeuden luvallakaan saa ylit- koskevien muutosten osalta.
33465: tää, säädetään vesilain 2 luvun 5 §:ssä. Sen
33466: mukaan lupaa rakentamiseen ei saa myöntää, jos
33467: rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, 1.1.2. Vesien käytön rajoitukset (1:15 ja 19
33468: aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin- sekä 2:3 ja 5)
33469: gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa
33470: taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- 1:15. Vesilain 1 luvun 15 §:n 1 momentissa
33471: tai elinkeino-oloja. Vesilain 10 luvun 24 §:n on säännelty vesistön muuttamiskielto. Kielletty-
33472: mukaan sanottu kielto koskee myös jäteveden tai jä toimenpiteitä pykälän 1 momentissa luetel-
33473: muun pilaavan aineen vesistöön päästämistä. taessa ei nimenomaan mainita toimenpiteitä,
33474: Useissa muissakin vesilain luvuissa, joissa sääde- jotka vahingollisesti muuttavat luontoa taikka
33475: tään luvan myöntämisen edellytyksistä, viitataan vähentävät vesistöön liittyviä ympäristöarvoja tai
33476: 2 luvun 5 §:n säännökseen. sen käyttömahdollisuutta vedenhankintaan tai
33477: Kuten koko vesilaki, heijastavat myös edellä virkistyskäyttöön taikka joista aiheutuu vaaraa
33478: mainitut säännökset pääasiassa 1950-luvun ta- terveydelle. Voimassa olevan säännöstön on tosin
33479: voitteita ja oloja. Jo vesilakia säädettäessä tiedet- katsottava tarkoittavan näidenkin etujen turvaa-
33480: tiin, että etenkin vesiensuojelua koskevat sään- mista, mutta niiden mainitsemista tässä lainkoh-
33481: 1984 vp. - HE n:o 266 7
33482:
33483: dassa on pidettävä tarpeellisena jo selvyyssyistä. mentiksi. Kyseisen pykälän osalta viitataan lisäksi
33484: Vesiluonnolla ymmärretään vesistöä biologisena, jäljempänä jaksossa 1.2. sanottuun.
33485: kemiallisena ja fysikaalisena kokonaisuutena sekä 1:19 ja 2:3. Vesilain 1luvun 19 §:n 1 momen-
33486: sen toiminnalla kaikkia niitä vuorovaikutussuh- tissa on säännelty vesistön pilaamiskielto. Toi-
33487: teita ja -mekanismeja, jotka pitävät yllä luonnon menpiteeseen, joka aiheuttaa vesistön pilaantu-
33488: tasapainoa. Käsite vastaa siten luonnontieteessä mista, ei saa ryhtyä ilman vesioikeuden lupaa.
33489: käytettävää vesiekosysteemi-sanaa, joskin vesi- Kuten vesistön muuttamiskieltoa koskevaa sään-
33490: luonto kattaa myös vesialueen maisemallisena nöstä, ehdotetaan myös kyseistä säännöstä täy-
33491: tekijänä. dennettäväksi eräillä merkityksellisinä pidettävil-
33492: lä eduilla. Vesistöihin liittyvät ympäristön viih-
33493: Toimenpide saattaa aiheuttaa vesistössä sellai-
33494: tyisyys, virkistyskäyttö ja kulttuuriarvot lisättäi-
33495: sia haitallisia seurauksia, että sitä ei voida lukea
33496: siin säännöksiin suojeltavina etuina. Vaikka pi-
33497: selvästi vesistön muuttamiskiellon enempää kuin
33498: laamiskiellon on jo nykyisin katsottava kattavan
33499: pilaamiskiellonkaan piiriin. Eräät vesistön raken-
33500: nämäkin arvot, niiden nimenomaisella mainitse-
33501: tamishankkeet eivät vesistön muuttamiskielto-
33502: misella tahdotaan tähdentää niiden merkitystä
33503: säännöksessä tarkoitetulla tavalla muuta uomaa,
33504: vesiasiain käsittelyssa.
33505: veden korkeutta tai vedenjuoksua, mutta ne
33506: Helsingin sopimuksen mukaisesti luetteloon
33507: saattavat veden tai pohjan laatua huonontamalla
33508: on otettu myös energian päästäminen vesistöön.
33509: muulla tavoin vaikuttaa vesistön tilaan. Kun
33510: Rakentamistapaa koskevaan 2 luvun 3 §:ään
33511: vesistön pilaamiskielto taas edellyttää vahingollis-
33512: on tehty vastaavat muutokset. Kumpaankin py-
33513: ten seurauksien syntyvän jäteaineen päästämises-
33514: kälään on lisäksi tehty sanonnallisia korjauksia.
33515: tä, voi toimenpide jäädä kummankin kiellon
33516: Kyseisten pykälien osalta lisäksi viitataan jäl-
33517: ulkopuolelle, ja se voitaisiin siis toteuttaa ilman
33518: jempänä jaksossa 1.2. sanottuun.
33519: vesioikeuden lupaa. Käytännössä tämänkaltaisia
33520: 2:5. Vesilain 2 luvun 5 §:ssä säädetään ne
33521: tilanteita syntynee harvoin ja aukon laajuus riip-
33522: tapaukset, joissa vesistöön kohdistuvaa toimenpi-
33523: puu myös kieltosäännösten tulkinnasta rajata-
33524: dettä ei saada toteuttaa edes luvan nojalla. Lupaa
33525: pauksissa. Sellaisissa tapauksissa, joissa hanke
33526: ei saa myöntää hankkeeseen, jos se vaarantaa
33527: sisältää selvästi erilaisia toimenpiteitä, on kuiten-
33528: yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja
33529: kin toimenpidettä arvosteltava sitä koskevien
33530: laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympä-
33531: säännösten mukaisesti, vaikka lupahakemus kos-
33532: ristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonon-
33533: kisi hanketta kokonaisuudessaan ja siitä annettai-
33534: taa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
33535: siin vain yksi lupapäätös. Tällaisesta esimerkkinä
33536: Jotta ekologiset näkökohdat tulisivat huo-
33537: voidaan mainita kalanviljelylaitoksen perustamis-
33538: mioon otetuiksi myös harkittaessa voidaanko lu-
33539: ta koskeva hakemus, jossa on erotettavissa muun
33540: pa rakentamiseen myöntää, ehdotetaan pykälään
33541: muassa veden ottamista vesistöstä koskeva sekä
33542: otettavaksi maininta vesiluonnon ja sen toimin-
33543: jäteveden johtamista vesistöön koskeva toimenpi-
33544: nan vahingollisesta muuttumisesta. Ehdotetulla
33545: de. Niinikään ojitus voi täyttää sekä vesistön
33546: muutoksella ei tarkoiteta laajentaa olennaisesti
33547: muuttamis- että pilaamiskiellon tunnusmerkit.
33548: luvanmyöntämiskiellon alaa, vaan kiinnittää har-
33549: Hallituksen mielestä vesistön muuttamis- ja kinnassa huomiota luonnon toimintamekanis-
33550: pilaamiskieltojen välisen suhteen selventämiseksi meihin. Lupaa ei saisi myöntää silloin, kun
33551: ja kieltojärjestelmän kattavuuden takaamiseksi hankkeesta aiheutuisi huomattavia ja laajalle
33552: olisi muuttamiskieltoa laajennettava siten, että ulottuvia vahingollisia muutoksia vesiluonnossa
33553: kiellon piiriin kuuluu myös toimenpide, josta voi ja sen toiminnassa. Tällainen tilanne saattaisi
33554: johtua tässa lainkohdassa mainitun vahingollisen syntyä esimerkiksi silloin, kun vesissä elävä kasvil-
33555: seuraamuksen aiheuttava vesistön veden tai poh- lisuus ja eläimistö tuhoutuisi niin, ettei kalakan-
33556: jan laadun muutos, jollei kysymys ole vesilain 1 toja pystyttäisi erityisin toimenpiteinkään elvyttä-
33557: luvun 19 §:ssä mainitun pilaamiskiellon vastai- mään. Useissa ulkomaisissa laeissa on otettu huo-
33558: sesta menettelystä. Vesistön muuttamiskiellon alai- mioon myös luonnon toimintamekanismien säi-
33559: siksi eli luvanvaraisiksi tulisivat siten esimerkiksi lyttäminen.
33560: ojitus- ja järjestelyhankkeista aiheutuvat sellaiset Rakentamattomien, arvokkaiden koskien suo-
33561: veden laatuun haitallisesti vaikuttavat seuraukset, jelemiseksi ympäristöministeriössä valmistellaan
33562: joita vesistön pilaamiskielto ei tarkoittaisi. Asiasta koskiensuojelulakia, jonka tarkoituksena on saa-
33563: säädettäisiin 1 luvun 15 §:n uudessa 2 momentis- da suojelluiksi luonnonsuojelun kannalta merkit-
33564: sa, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 mo- tävät kosket ja estää voimalaitoksen rakentamisen
33565: 8 1984 vp. - HE n:o 266
33566:
33567: aiheuttama suojeltavan kosken luonnonolosuh- niistä toimenpiteistä, joita luvan saajan on suori-
33568: teiden tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahin- tettava haitan ja vahingon vähentämiseksi. Sään-
33569: gollinen muuttaminen. Koskiensuojelulain sään- nös ei nykyisellään riittävästi kuvaa niitä erilaisia
33570: nökset voimalaitoksen rakentamisen kieltämisestä velvoitteita, joita lupapäätökseen sen ehtoina
33571: merkitsisivät vesilain soveltamisalan supistamista, voidaan sisällyttää. Tästä syystä ehdotetaan 10
33572: koska vesioikeus ei voisi myöntää voimalaitoksen lukuun lisättäväksi uusi 24 a §. Säännöksessä on
33573: rakentamiseen lupaa koskiensuojelulaissa tarkoi- PY:~itty eri tyyppiset velvoitteet jakamaan ryh-
33574: tettuun koskeen. Tästä syystä vesilain 2 luvun 5 mun.
33575: §:ään ehdotetaan lisättäväksi viittaussäännöksenä Lupapäätöksessä voitaisiin määrätä ensinnäkin
33576: uusi 2 momentti. jäteveden tai muun vesistöön jobdettavan aineen
33577: Koskien suojelun laajuudesta, suojelun edelly- määrästä ja koostumuksesta sekä siitä, miten
33578: tyksistä sekä vesivoiman käytön estymisestä mah- ainetta päästetään vesistöön. Viimeksi mainitut
33579: dollisesti aiheutuvasta korvausvelvollisuudesta on määräykset voisivat koskea esimerkiksi päästettä-
33580: tarkoitus säätää annettavassa erillisessä laissa, jon- vien jätevesien purkupaikkaa. Kaikkia edellä tar-
33581: ka säätämisjärjestys määräytyy sen sisällön mu- koitettuja määräyksiä kutsuttaisiin päästömää-
33582: kaan. Vesilain 2 luvun 5 §:ään lisättävällä viit- räyksiksi.
33583: taussäännöksellä ei siten ole vaikutusta enempää Lupapäätöksessä voitaisiin edelleen määrätä,
33584: vesilain kuin annettavan erillislainkaan säätämis- minkälaisia suoja- ja puhdistuslaitteita on tehtävä
33585: järjestykseen. tai mihin muihin toimenpiteisiin luvansaajan on
33586: ryhdyttävä vesistön pilaantumisen vähentämiseksi
33587: (toimenpidevelvoite ). Laitemääräyksillä pyritään
33588: 1.1.3. Luvan myöntäminen jäteveden päästä- pääasiassa puhdistamaan jo syntynyttä jätevettä.
33589: miseen (10:24, 24 a, 24 b, 25, 25 a, Laitemääräyksiä on kuitenkin pidettävä toissijaisi-
33590: 26 ja 30) na päästämääräyksiin nähden ja niitä on tarpeen
33591: käyttää vain silloin, kun päästämääräysten ei
33592: 10:24. Lainkohdassa on eräs vesilain keskeisim- yksinään katsota riittävästi turvaavan vesistön
33593: mistä säännöksistä. Jätevesiasiat ovat merkittävin tilaa.
33594: ryhmä laajoja vesiasioita vesistöön rakentamisen Jätevesien johtamista koskevissa hakemusasiois-
33595: tultua jo pääosin suoritetuksi. Pykälän 1 momen- sa on oikeuskäytännössä määrätty suoritettavaksi
33596: tissa säännellään luvan myöntämisestä jäteveden kalakannan suojaamiseksi toimenpiteitä, vaikka
33597: johtamiseen vesistöön tai muuhun toimenpitee- näitä koskeva säännös onkin ollut vesilain 2
33598: seen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan ilman luvussa. Tämän käytännön varmistamiseksi ehdo-
33599: vesioikeuden lupaa on kielletty. Ehdoton luvan- tetaan pykälään maininta myös kalanhoitovel-
33600: myöntämiskielto on puolestaan vesilain 2 luvun 5 voitteesta ja kalanhoitomaksusta. Samoin on lu-
33601: §:ssä. van hakija velvoitettu tarkkailemaan päästöä sekä
33602: Voimassa olevaa 10 luvun 24 §:n säännöstä on sen vaikutuksia vesistöön. Myös tästä ehdotetaan
33603: arvosteltu muun muassa sillä perusteella, että se pykälään otettavaksi maininta (tarkkailuvelvoite).
33604: ei edellytä luvan myöntämistä harkittaessa otetta- Pykälässä lueteltujen ehtojen lisäksi luvassa voi-
33605: vaksi riittävästi huomioon niitä seurauksia, joita daan määrätä suoritettavaksi korvauksia ja vesien-
33606: luvan myöntämisestä saattaa aiheutua yleiseltä suojelumaksu, milloin niiden määräämiseen ovat
33607: kannalta katsoen. Etuvertailua suoritettaessa on olemassa lain mukaiset edellytykset.
33608: ehdotuksen mukaan erityisesti otettava huo- Nykyisessä 10 luvun 26 §:ssä oleva viittaus
33609: mioon hakemuksessa tarkoitetun toiminnan sekä saman luvun 24 §:ään on lisättäväksi ehdotetun
33610: toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkitys ylei- uuden 24 a §:n johdosta tarkistettava.
33611: seltä kannalta katsottuna. 10:24 b. Vesilaissa ei ole säädetty lupien voi-
33612: Pykälän 2 momentti ehdotetaan poistettavaksi, massaoloajasta. Pääsääntönä vesilain järjestelmäs-
33613: koska 10 lukuun ehdotetaan otettavaksi lupaeh- sä ovat voimassaololtaan rajoittamattomat, tois-
33614: toja koskeva uusi 24 a §. Pykälän toiseksi mo- taiseksi myönnetyt luvat. Jäteveden johtamista
33615: mentiksi ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös vesistöön koskevien lupien voimassaolon rajoitta-
33616: ehdotonta luvanmyöntämiskieltoa koskevaan minen tavalla taikka toisella on kuitenkin välttä-
33617: säännöstöön. Tällöin viitataan 2 luvun 5 §:ään mätöntä, koska aina ei voida luotettavasti todeta,
33618: sekä kansainvälisten sopimusten määräyksiin. minkä laatuisia ja laajuisia vaikutuksia jätevesillä
33619: 10:24 aja 10:26. Voimassa olevan 10 luvun 24 ajanmittaan on vesistössä. Tämän lisäksi teknista-
33620: §:n 2 momentin mukaan vesioikeus voi määrätä loudelliset mahdollisuudet kuormituksen vähen-
33621: 1984 vp. - HE n:o 266 9
33622:
33623: tanuseen kasvavat kehityksen myötä. Tämän tiettyjen edellytysten vallitessa puuttua lainvoi-
33624: vuoksi jätevesilupia on myönnetty määräaikaisi- maiseen lupapäätökseen. Voimassa olevan lain
33625: na. Laittoman tilan estämiseksi määräaikaisia mukaan tällainen puuttuminen on mahdollista
33626: lupia on myönnetty myös sikäli liukuvina, että vain, jos jäteveden johtamisesta aiheutuu vesis-
33627: luvan voimassaoloaika on kytketty uudesta hake- tössä huomattavaa pilaantumista.
33628: muksesta annettavan päätöksen lainvoimaiseksi Muutosehdotuksen tarkoituksena on täsmentää
33629: tulemisen ajankohtaan. Viime aikoina oikeuskäy- ja osittain myös helpottaa lupaehtojen tarkista-
33630: tännössä on annettu myös sellaisia ratkaisuja, misen edellytyksiä. Huomattavan pilaantomisen
33631: joissa lupa on myönnetty toistaiseksi, mutta lu- sijasta lupaehtojen tarkistamiseen oikeuttaa eh-
33632: vansaaja on velvoitettu määrätyn ajan kuluttua dotuksen mukaan jo sitä lievempi merkittävä
33633: tekemään vesioikeudelle uuden hakemuksen tiet- vesistön tilaa heikentävä olosuhteiden muutos.
33634: tyjen lupaehtojen tarkistamiseksi. Tarkistaminen voisi tulla kysymykseen myös, jos
33635: Jätevesiasioissa lupamenettelyn joustavuutta luvan myöntämisen edellytyksiin tai luvan ehtoi-
33636: tulisi lisätä heikentämättä kuitenkaan vesiensuo- hin vaikuttavat olosuhteet muutoin ovat olennai-
33637: jelun toteuttamismahdollisuuksia ja oikeustur- sesti muuttuneet. Olosuhteiden muutos voi joh-
33638: vaa. Uusimman oikeuskäytännön mukaisesti eh- tua paitsi vesistön tilan kehityksestä myös talou-
33639: dotetaan, että sekä määräaikaisiin että toistaiseksi dellisten mahdollisuuksien sekä vesistön tilaa
33640: myönnettäviin lupiin tulisi pääsääntöisesti sisäl- koskevien tavoitteiden muuttumisesta.
33641: lyttää tarkistusvelvoite. Tavoitteena on, että lu- Ehtoja tiukennettaessa sovellettaisiin 10 luvun
33642: papäätöksessä määrätyt vesiensuojelun kannalta 24, 24 a ja 24 b §:n säännöksiä. Lupa voitaisiin
33643: keskeiset lupaehdot olisi saatettava määrätyn ajan myös lakkauttaa, milloin siinä tarkoitetusta toi-
33644: kuluttua uudelleen vesioikeudessa arvioitaviksi. minnasta aiheutuu tai tulisi toiminnan jatkuessa
33645: Lupa-asian saattaminen koko laajuudessaan vesi- aiheutumaan vesistössä huomattavaa pilaantu-
33646: oikeuteen ei sen sijaan yleensä olisi tarpeellista, mista.
33647: joten järjestely jouduttaisi vesioikeuskäsittelyä. 10:25 a. Pykälässä ehdotetaan säänneltäväksi
33648: Lupa voitaisiin myöntää määräajaksi tai toistai- tilanne, jossa jäteveden tai muun aineen vesis-
33649: seksi. Ehdotuksen mukaan lupapäätöksessä tulisi töön päästäminen, johon ei ole ollut tarpeen
33650: määrätä, mihin mennessä uusi hakemus on teh- hakea 10 luvun 24 §:n mukaista lupaa, myöhem-
33651: tävä tämän luvun 24 a §:ssä tarkoitettujen ehto- min tulee luvanvaraiseksi muusta syystä kuin itse
33652: jen tarkistamiseksi, jollei tällaista määräysta ole toiminnassa tapahtuneen muutoksen johdosta.
33653: pidettävä ilmeisen tarpeettomana esimerkiksi sii- Toimintaa saataisiin tällöin jatkaa, kunnes lupa-
33654: tä syystä, että toiminta on tarkoitus lopettaa asia on vesioikeudessa ratkaistu, mikäli lupaa
33655: määräajan päätyttyä. Luvassa tulisi myös määrä- haetaan viipymättä aiheen siihen ilmaannuttua
33656: tä, mitkä selvitykset on uutta hakemusta tehtäes- eikä vesioikeus asianomaisen viranomaisen tai
33657: sä esitettävä. Lupa-aikaa harkittaessa olisi otetta- haittaa kärsivän vaatimuksesta sitä kiellä tai rajoi-
33658: va huomioon se tieto ja kokemus, mikä tietynlai- ta.
33659: sen hankkeen vesistövaikutuksista on olemassa. 10:30. Käytännössä on osoittautunut vaikeaksi
33660: Tarkistusvelvoite asettamalla olisi mahdollista saada jäteveden puhdistamoa varten alue sellai-
33661: myöntää luvat yleensä toistaiseksi ja määräaikai- sesta paikasta, johon puhdistamon sijoittaminen
33662: set luvat nykyistä pitemmäksi ajaksi. olisi viemäröinnin ja jäteveden purkupaikan kan-
33663: Jätevesiluvan ehtojen tarkistaminen olisi mah- nalta edullisinta. Jätevesien aiheuttamien haitto-
33664: dollista myös tämän luvun 25 §:ssä mainituissa jen vähentämisessä on purkupaikan valinnalla
33665: tapauksissa. Toiminnan olennaisesti laajentuessa huomattava merkitys. Sopivan purkupaikan käyt-
33666: tai muuttuessa luvansaaja voi myös joutua hake- tämistä voi vaikeuttaa se, että jätevesien puhdis-
33667: maan uutta lupaa. tamoa varten ei ole käytettävissä aluetta, joka
33668: Jätevesilupapäätöksiin liitettävän tarkistusvel- viemäröintikustannusten kannalta olisi kohtuulli-
33669: voitteen täyttämistä on pidettävä hyvin tärkeänä. nen. Tämän vuoksi ehdotetaan vesilain 10 lu-
33670: Sen vuoksi tarkistusvelvoitteen täyttämisen ta- kuun lisättäväksi uusi 30 §, jonka mukaan jäteve-
33671: keeksi ehdotetaan asetettavaksi luvan raukeami- den puhdistamon rakentamaan velvoitetulle ha-
33672: sen uhka. kijalle voidaan yleisen edun sitä vaatiessa myön-
33673: 10:25. Pykälässä määritellään ne tilanteet,jois- tää oikeus puhdistamoa varten tarpeellisen alu-
33674: sa voidaan puuttua lainvoimaiseen lupapäätök- een käyttämiseen tai lunastamiseen. Ennen kuin
33675: seen. Edellä mainitun 10 luvun 24 b §:n sään- käyttö- tai lunastusoikeus voitaisiin myöntää,
33676: nösten täydentämiseksi tarvitaan mahdollisuus hakijan yleensä olisi hankkimallaan terveyslauta-
33677:
33678: 2 168300911M
33679: 10 1984 vp. - HE n:o 266
33680:
33681: kunnan ja rakennuslautakunnan lausunnolla vesilain 2 luvun säännöksiin, jotka koskevat lupa-
33682: osoitettava, ettei jäteveden puhdistamon sijoitta- ehtojen muuttamista. Tulkintavaikeuksien pois-
33683: miselle alueelle olisi estettä. Vahinko, haitta ja tamiseksi ehdotetaan lainkohtaan otettavaksi uusi
33684: muu edunmenetys, joka johtuu oikeudesta käyt- 2 momentti. Momentti vastaisi sisällöltään 2
33685: tää tai lunastaa edellä tarkoitettua omaisuutta, luvun 28 §:ää, mutta poikkeaisi siitä siinä, että
33686: on korvattava. lupa voitaisiin lakkauttaakin, jos sen hyväksikäy-
33687: töstä johtuva haitta on huomattava. Jos määräys
33688: luvan ehtojen muuttamisesta tai lakkauttamisesta
33689: 1.1. 4. Pohjaveden suojelu (1: 18 ja 22 sekä annettaisiin 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun seurauk-
33690: 9:15) sen välttämiseksi, siitä ei määrättäisi suoritetta-
33691: vaksi korvausta.
33692: 1:18 ja 1:22. Pohjaveden säilyttäminen kelvol-
33693: lisena on vesiensuojelun ja vesihuollon toteutta-
33694: misen keskeinen edellytys. Yhdyskuntien veden- 1.1.5. Muita vesiensuojelua koskevia muutok-
33695: hankinta edellyttää· riittäviä vesivaroja, minkä sia (1:30, 2:11 ja 14, 4:6 ja 12:17)
33696: lisäksi raakaveden tulee jatkuvasti olla laadullises-
33697: ti korkeatasoista. Vesilain 1 luvun 18 §:ssä sääde- 1:30. Pykälässä säädetään oikeudesta poistaa
33698: tään pohjaveden muuttamiskiellosta ja 1 luvun vesistössä olevia luonnollisia esteitä. Tämä yleis-
33699: 22 §:ssä pohjaveden pilaamiskiellosta. Näitä kiel- käyttöoikeus koskee esimerkiksi lietteen tai mata-
33700: toja tulisi edelleen tehostaa, jotta etenkin yhdys- likon poistamista myös toisen vesialueelta. Val-
33701: kuntien vedenhankinnan tarpeet voitaisiin ottaa vonnan vuoksi tällaisen työn aloittamisesta ja
33702: huomioon nykyistä paremmin. suorittamisesta tulisi ehdotuksen mukaan silloin,
33703: Pohjaveden muuttamiskiellon ja pilaamiskiel- kun toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen,
33704: lon välisen rajan selventäminen on hallituksen ennalta ilmoittaa vesialueen omistajan ohella
33705: mielestä tarpeen suorittaa samalla tavoin kuin 1 myös vesipiirin vesitoimistolle tai vesilautakun-
33706: luvun 15 §:n ja 1 lqvun 19 §:n osalta on nalle. Tarkemmat säännökset ennakkoilmoituk-
33707: ehdotettu. Rajaa selvennettäisiin 1 luvun 18 §:n sesta annettaisiin asetuksella. Pykälän sanamuo-
33708: 1 momenttiin tehtävällä muutoksella. Pohjave- toa on myös hiukan täsmennetty.
33709: den muuttamiskieltoa ehdotetaan laajennetta- Vesilain 4 luvun 6 §:ään ehdotettavan muu-
33710: vaksi siten, että kiellon piiriin kuuluisi maanka- toksen johdosta ehdotetaan 2 momentissa olevaa
33711: maran ainesten ottaminen ja muu toimenpide, viittausta sanottuun säännökseen tarkistettavaksi.
33712: josta aiheutuisi pohjaveden pilaantumista.Toi- 2:11. Pykälässä säädetään rakentamisesta saata-
33713: menpiteen laatu määräisi edelleen pääsääntöisesti van hyödyn ja haitan arvioimisperusteista vesioi-
33714: kieltojen välisen rajan. keudellisessa etuvertailussa. Lainkohdan 3 mo-
33715: Sekä pohjaveden muuttamiskieltoa että pohja- mentissa on sekä hyötyä että edunmenetystä
33716: veden pilaamiskieltoa ehdotetaan muutettavaksi koskevaa arviointia täydentävä säännös niitä ta-
33717: siten, että ne koskisivat myös toimenpiteen suo- pauksia varten, joissa raha-arvo on vaikeasti mää-
33718: rittajan omalla kiinteistöllä olevaa tärkeää pohja- ritettävissä tai menetettäväliä edulla on raha-
33719: vesiesiintymää. Kiinteistön omistajan mahdolli- arvon lisäksi muutakin merkitystä.
33720: suus käyttää omaa maataan voisi siten olla luvan- Pykälän 3 momentti,on varsin tulkinnanvarai-
33721: varaista sillä perusteella, että hänellä on tärkeänä nen ja voi johtaa painotuksiin, joita sillä ei ole
33722: pidettävä pohjavesiesiintymä. Yhdyskuntien ve- tarkoitettu. Yrityksen ja menetettävän edun mer-
33723: denhankinnan tarpeiden huomioon ottamiseksi kitystä on arvioitava ennen kaikkea yleiseltä kan-
33724: muutosehdotus on tarpeellinen. Pohjavesiesiinty- nalta. Lainkohdan mukaan tässä arviossa on kiin-
33725: män tärkeyttä arvioitaessa huomiota tulee kiin- nitettävä huomiota myös toimenpiteen välttä-
33726: nittää esiintymän antoisuuden ohella myös sen mättömyyteen veden ja vesistön tarjoamien etu-
33727: merkitykseen paikkakunnan vedenhankinnalle. jen saamiseksi hyödylliseen käyttöön. Kun vesi-
33728: 9:15. Pykälässä viitataan vesilain 9 luvussa lain 2 luvun 3 §:ssä on säädetty, että hanketta
33729: tarkoitetun luvan hakemisesta, lupapäätökseen yleiseltä kannalta arvioitaessa painoa on pantava
33730: otettavista määräyksistä ja päätöksen voimassa- myös yrityksen vaihtoehtoisten ja vähemmän hai-
33731: oloajasta sekä myöhemmin ilmenevän vahingon tallisten toteuttamistapojen selvittämiselle, sään-
33732: korvaamisesta soveltuvin osin vesistön rakenta- nöksen loppuosaa ei voida pitää tarpeellisena. Se
33733: mista koskeviin säännöksiin. Vesilain 9 luvun 15 voi päinvastoin vesistön eri käyttömuotojen kes-
33734: §:ssä ei kuitenkaan suoranaisesti viitata niihin kinäisissä painotuksissa tapahtuneet muutokset
33735: 1984 vp. - HE n:o 266 11
33736:
33737: huomioon ottaen johtaa virheellisiin tulkintoi- sissä voidaan pttaa stten perusteltuna. Vesilain
33738: hin. Tämän vuoksi ehdotetaan momentin lop- uittoa koskevan 5 luvun tarkistamisen yhteydessä
33739: puosassa oleva lausuma poistettavaksi. vuonna 1976 otettiin siihen maininnat vesistön
33740: 2:14. Pykälässä on säädetty muun muassa sii- virkistyskäytön huomioon ottamisesta. Tässä esi-
33741: tä, että rakennushankkeissa vedenkorkeuden ja tyksessä ehdotetaan virkistyskäytön mainitsemista
33742: vedenjuoksun tarkkailemiseksi on annettava mää- vesistön muuttamis- ja pilaamiskieltosäännöksis-
33743: räykset. Tarkkailua koskevia säännöksiä ehdote- sä. Lisäksi rakentamistapaa koskevaan vesilain 2
33744: taan myös jätevesihankkeiden osalta 10 lukuun. luvun 3 §:ään ehdotetaan otettavaksi maininta
33745: Hydrologisen tarkkailun lisäksi rakentamisen virkistyskäyttömahdollisuuksien suojelemisesta.
33746: tarkkailua koskevia säännöksiä ei vesilaissa ole. Vaikka vesistön virkistyskäyttöön soveltuvuu-
33747: Rakentamisluvan mukaisen rakentamisen tarkkai- den heikentäminen on jo nykyisten säännösten
33748: lua on myös pidettävä tarpeellisena eräissä ta- mukaan katsottava muuttamis- ja pilaamiskiellon
33749: pauksissa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että luvan vastaiseksi, edellä mainituilla ehdotuksilla halu-
33750: saaja voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tarkkaile- taan tähdentää vesistön virkistyskäytön merkitys-
33751: maan rakentamista ja sen vaikutuksia vesistössä. tä yhtenä tärkeänä vesistön käyttömuotona. Ky-
33752: 4:6. Vesistön pohjasta otetun kiinteän aineen seisten pykälien osalta viitataan edellä jaksossa
33753: (ruoppausmassa) sijoittamista koskevaa lainkoh- 1.1.2. sanottuun.
33754: taa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vas- 6:1 ja 7:3. Järvillä on suuri merkitys loma-asu-
33755: taisi paremmin ympäristön suojelulle ja viihtyi- tuksen ja muun virkistyskäytön kannalta. Järvien
33756: syydelle nykyisin asetettavia vaatimuksia. Kan- laskuhankkeita ei enää yleisesti pidetä hyödyllisi-
33757: sainvälisistä sopimuksista johtovasta luvanhaku- nä toimenpiteinä. Jo vesilain valmisteluasiakirjo-
33758: velvollisuudesta ehdotetaan myös otettavaksi jen mukaan järvenlaskuun ryhdytään vain poik-
33759: maininta. Helsingin sopimuksen mukaan ruop- keustapauksissa, koska se voi aiheuttaa vesioloissa
33760: pausmassan sijoittamiseen merialueelle sisäisten vahingollisia muutoksia. Sen sijaan vedenkorkeu-
33761: aluevesien ulkopuolelle tarvitaan kansallisen vi- den alentamista pidettiin tuolloin hyödyllisenä
33762: ranomaisen lupa. maan kuivattamiseksi. Järven kuivattamisesta ai-
33763: 12:17. Vesilain 12 luvun 17 §:ssä säädetään heutuu kuitenkin usein sellaisia vesitaloudellisia
33764: muun muassa räjäytystyön suorittamisesta eräissä haittoja ja ympäristövaikutuksia, että järven las-
33765: tapauksissa. Valvonnan helpottamiseksi ehdote- kemiseen oikeuttavien lupien myöntämisedelly-
33766: taan, että räjäytyksestä on ilmoitettava myös tyksiä on aihetta kiristää. Tämä koskee erityisesti
33767: vesipiirin vesitoimistolle. järven kuivattamista kokonaan, sillä laskettavalla
33768: järvellä on monasti myös yleistä merkitystä.
33769: Tämän vuoksi ehdotetaan 7 luvun 3 §:n 2
33770: 1.2. Vesistön virkistyskäyttö (1:15 ja 19, 2:3, momenttia muutettavaksi siten, että lupa järven
33771: 4:2, 6:1, 7:3, 8:1, 2 ja 21) laskemiseen sen kokonaan tapahtuvaa kuivatta-
33772: mista varten edellyttäisi, että järvi on pienehkö ja
33773: Yleistä. Vesistöjen virkistyskäytöstä on tullut että sen merkitys vesistönä on vähäinen. Lisäksi
33774: yhä merkittävämpi vesien käyttömuoto. Vesistöjä järvellä ei saisi olla erityistä luonnonsuojeluarvoa.
33775: käytetään uintiin, veneilyyn, virkistyskalastuk- Jos järjestelyllä tarkoitetaan järven laskemista
33776: seen, ulkoiluun ja retkeilyyn. Suurin ja sosiaali- sen osaksi tai edellä 2 momentissa tarkoitetun
33777: selta merkitykseltä tärkein osa virkistyskäytöstä pienehkön järven kokonaankin kuivattamista var-
33778: perustuu yleiskäyttöoikeuksiin. Lisäksi valtion ja ten tai jos järjestelystä on seurauksena kasvukau-
33779: kuntien hallinnassa on virkistyskäyttöön varattuja den keskialiveden aleneminen, olisi tällaisen jär-
33780: alueita. Loma-asutus ja matkailukeskukset teke- jestelyluvan saamisen edellytyksenä ehdotetun 3
33781: vät mahdolliseksi monen eri virkistyskäyttömuo- momentin mukaan 1 ja 2 momentissa mainittu-
33782: don harrastamisen. Loma-asunnot, leirintäalueet jen seikkojen lisäksi se, ettei järjestelystä aiheudu
33783: ja matkailukeskukset sijaitsevat useimmiten ve- ympäristön viihtyisyyden tai järven erityisen
33784: sien äärellä. Loma-asuntojen lukumäärä maas- luonnonsuojeluarvon huomattavaa alentumista.
33785: samme oli vuonna 1983 noin 300 000. Vuonna Järven laskeminen kuivatustarkoituksiin olisi siis
33786: 1983 kalastuksenhoitomaksuja suoritettiin noin edelleen tietyissä tapauksissa mahdollista, mutta
33787: 700 000 kappaletta. lupaharkinnassa olisi nykyistä korostetummin
33788: 1:15, 1:19 ja 2:3. Virkistyskäytön asema vesien otettava huomioon ympäristöä ja luonnonsuoje-
33789: eri käyttömuotojen joukossa on vahvistunut. Sen lua koskevat näkökohdat. Järven erityisen luon-
33790: mainitsemista eräissä keskeisissä vesilain säännök- nonsuojeluarvon huomattavaan alentumiseen
33791: 12 1984 vp. - HE n:o 266
33792:
33793: johtavalle järjestelyhankkeelle ei enää voisi saada 1.3. Korvaukset ja velvoitteet (2:22, 22 b ja
33794: lupaa. Pykälän nykyinen 3 momentti ehdotetaan 28, 8:25, 10:27, 11:3 ja 8 sekä 12:11-
33795: siirrettäväksi 4 momentiksi ja siinä oleva viittaus 13)
33796: 2 momenttiin olisi muutettava viittaukseksi 3
33797: momentriin. Yleistä. Vesilainsäädännössä säännökset raken-
33798: tamisen ja kalastuksen keskinäisestä suhteesta
33799: Nykyisin pienehkön järven laskeminen luetaan ovat varsin vanhaa perua. Kalan kulkumahdolli-
33800: usein 6 luvun 1 §:n mukaan ojitukseksi. Tällöin suuksien säilyttäminen on jo vanhastaan luettu
33801: on pidettävä ojitustoimitus (6:10). Pienehköillä valtaväyläetuihin. Voimassa olevan vesilain 2 lu-
33802: järvillä saattaa kuitenkin olla erityistä luonnon- vun 22 §:ssä on keskeiset kalakannan suojaamista
33803: suojeluarvoa esimerkiksi linnuston pesimäaluee- rakentamishankkeissa koskevat säännökset. Nämä
33804: na. Näissä tapauksissa olisi asianmukaista, että säännökset eivät vastaa enää kaikilta osin nyky-
33805: järven laskemista koskeva asia käsiteltäisiin vesioi- ajan vaatimuksia. Säännöksissä painotetaan histo-
33806: keudessa. riallisista syistä kalateiden merkitystä, vaikka niil-
33807: lä ei ole nykyään käytännöllistä merkitystä. Kala-
33808: 4:2. Veneily on vesillä tapahtuvan ulkoilun vesien kasvava merkitys tulisi ottaa huomioon
33809: olennainen osa. Voimassa olevan lain mukaan myös vesilainsäädäntöä kehitettäessä.
33810: yleinen kulkuväylä voidaan määrätä perustetta- Vesilain 11 luvun 3 §:ssä oleva luettelo kor-
33811: vaksi yleistä laiva- tai veneliikennettä varten. vaustilanteista on verraten kattava. Ammattika-
33812: Vapaa-ajan veneily on osa yleistä veneliikennettä. lastajan korvausoikeudellista asemaa ei ole kui-
33813: Tämän seikan huomioon ottamiseksi ehdotetaan tenkaan riittävästi säännelty siltä osin, kuin hän
33814: pykälän 1 momenttia selvennettäväksi. kalastaa niin sanotun yleiskalastusoikeuden pe-
33815: rusteella. Varsin vakavaksi ongelmaksi erityisesti
33816: 8:1. Lainkohdassa määritellään vesistön saan- jätevesiasioissa on koettu niin sanotut vanhat
33817: nöstely. Säännöstelyn tarkoituksia kuvaavassa lu- vahingot. Näissä on kysymys sellaisen vahingon
33818: ettelossa mainitaan muun muassa vesivoiman, korvaamisesta, joka on syntynyt ennen lupapää-
33819: uiton, liikenteen ja maankuivatuksen hyväksi töksen voimaantuloa. Vesilain 11 luvun 8 §:n
33820: tapahtuva vedenjuoksun säännöstely. Vesien eri muuttamista koskevan ehdotuksen mukaan täl-
33821: käyttömuotojen välisissä suhteissa tapahtuneet laisen vahingon korvaamista koskevat vaatimuk-
33822: muutokset tulisi hallituksen käsityksen mukaan set voitaisiin käsitellä luvan myöntämistä tarkoit-
33823: ottaa huomioon myös silloin, kun harkitaan tavan hakemusasian yhteydessä. Luvanvaraisen
33824: vesistön säännöstelyn hyväksikäyttöä. Tämän toiminnan jatkamista koskevan hakemusasian yh-
33825: vuoksi ehdotetaan pykälän 1 momenttia muutet- teydessä voitaisiin määrätyin edellytyksin käsitellä
33826: tavaksi siten, että säännöstely voisi tapahtua myös lupamääräysten vastaisella toiminnalla ai-
33827: myös vesistön virkistyskäyttöä sekä kalanviljelyä heutettu vahinko.
33828: ja kastelua varten. 2:22, 2:28, 12:11 ja 12.12. Lain 2 luvun 22
33829: §:ssä säännellään kalakannan turvaamista raken-
33830: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 1 tamisesta johtuvilta seurauksilta ja siinä on kala-
33831: momentin muuttumisesta johtuva kielellinen teiden rakentaminen asetettu ensisijaiseksi suo-
33832: korjaus. jaamistoimenpiteeksi.
33833: Jo vesilakia edeltävän lainsäädännön aikana
33834: 8:2 ja 8:21. Edellä mainittuihin muutosehdo- voimalaitospatojen yhteyteen rakennettiin kalan
33835: tuksiin liittyvänä ehdotetaan lain 8 luvun 2 §:n 2 kulun turvaamiseksi kalaportaita ja kalahissejä.
33836: momenttia muutettavaksi siten, että säännöste- Niistä saadut kokemukset ovat kuitenkin olleet
33837: lystä saatavaa hyötyä arvioitaessa otettaisiin huo- pääosin huonoja. Korvaavina toimenpiteinä on-
33838: mioon myös mahdollisuus käyttää maa- ja vesi- kin käytetty enimmäkseen kalanpoikaistutuksia.
33839: aluetta entistä hyödyllisemmin virkistystarkoituk- Pykälän muuttamista nykyoloja vastaavaksi on
33840: siin ja kalanviljelyyn. Lain 8 luvun 21 §:n 3 pidettävä tarpeellisena.
33841: momenttia täydennettäisiin vastaavasti siten, että Kalanhoitovelvoitetta asetettaessa lähtökohta-
33842: säännöstelyyn osallistumaton, mutta säännöste- na on ehdotetun 22 §:n 1-3 momentin mukaan
33843: lystä virkistyskäyttöhyötyä saanut voitaisiin vel- rakentajan eli luvan saajan veivoittaminen kaik-
33844: voittaa maksamaan kertakaikkinen, kuitenkin kiin niihin tarkoituksenmukaisiin kalakannan säi-
33845: enintään kymmenenä vuotuiseränä suoritettava lyttämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin (kalanhoi-
33846: maksu. tovelvoite ), jotka eivät aiheuta saavutettavaan
33847: 1984 vp. - HE n:o 266 13
33848:
33849: hyötyyn verrattuna kohtuuttomia kustannuksia. käynnistäminen, vaan mahdollistaa nykyistä hel-
33850: Toimenpiteitä määrättäessä vesioikeuden olisi, pommin epätarkoituksenmukaisiksi osoittautu-
33851: kuten nykyisinkin, otettava tarpeen mukaan huo- neiden kalanhoitovelvoitteiden ja -maksujen
33852: mioon maa- ja metsätalousministeriön laatima tai muuttaminen vastaamaan muuttuneita oloja.
33853: hyväksymä kalakannan suojaamista koskeva Kalastuslainsäädännössä rinnastetaan ravun ja
33854: suunnitelma. Tällaisia suunnitelmia ei ole saatu nahkiaisen pyynti kalastukseen. Sen vuoksi ehdo-
33855: riittävästi aikaan, joten vesioikeus ottaa ne huo- tetaan pykälän 5 momentiksi säännös, jonka
33856: mioon vain silloin, kun sellainen on vesistöä mukaan vesilain kalanhoitovelvoitetta ja kalan-
33857: varten laadittu. hoitomaksua koskevia säännöksiä sovellettaisiin
33858: Kalanhoitovelvoitetta ei esityksen mukaan tuli- myös silloin, kun rapu- ja nahkiaiskannalle ai-
33859: si määrätä silloin, kun siitä aiheutuisi saavutetta- heutuu ilmeisiä vahinkoja. Selvennyksenä ehdo-
33860: vissa olevaan hyötyyn verrattuna kohtuuttomia tetaan tämän luvun 28 §:ään otettavaksi viittaus-
33861: kustannuksia tai jos se ei muusta syystä ole säännös esillä olevaan pykälään.
33862: tarkoituksenmukaista. Tällöin rakentaja olisi Voimassa olevan vesilain 12 luvun 11 ja 12 §
33863: määrättävä suorittamaan kalanhoitovelvoitteen ehdotetaan muutosehdotukseen liittyen kumot-
33864: tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoit- taviksi.
33865: teen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu 2:22 b. Kalanhoitomaksun reaaliarvon säilyttä-
33866: maa- ja metsätalousministeriölle (kalanhoitomak- minen edellyttää voimassa olevan lain mukaan
33867: su). Kalanhoitomaksun kertymä olisi käytettävä hakemuksen tekemistä kussakin tapauksessa vesi-
33868: kalakannan suojaamista tarkoittavien toimenpi- oikeudelle. Kaikkien vuosittain maksettavien ka-
33869: teiden toteuttamiseen. Kalanhoitovelvoitteen tai lanhoitomaksujen tarkistaminen tällä tavoin on
33870: kalanhoitomaksun asettamisen tavoitteena on ai- työlästä ja ylittää kalatalousviranomaisen nykyiset
33871: heutuvan vahingon täysimääräinen kattaminen. voimavarat. Kun hallituksen mielestä on tärkeää
33872: Ellei näin käy, jäljelle jäävä vahinko olisi korvat- suojata kalakantoja täysipainoisesti vesioikeuden
33873: tava lain 11 luvun säännösten perusteella. päätöksen mukaisesti, ehdotetaan tarkistusme-
33874: Kyseessä olevan pykälän soveltaminen jätevesi- nettelyn yksinkertaistamista.
33875: asioihin on ollut epäjohdonmukaista oikeuskäy- Maa- ja metsätalousministeriö saisi ehdotetun
33876: tännössä, joskin viimeaikaisissa ratkaisuissa on 2 luvun 22 b §:n mukaan periä maksun kustan-
33877: asetuttu myönteiselle kannalle. Esillä olevan py- nustason nousua vastaavasti tarkistettuna. Tarkis-
33878: kälän soveltamisen varmistamiseksi jätevesiasiois- tus tehtäisiin täysin kymmenin prosentein ja
33879: sa ehdotetaan viittaussäännöksen ottamista esi- muutoin vesioikeuden määräämien perusteiden
33880: tyksen 10 luvun 24 a §:ään. Viimeksi mainitun mukaan. Jos tarkistuksesta syntyy erimielisyyttä,
33881: pykälän perustelut ovat edellä jaksossa 1. 1. 3. voitaisiin asia kuitenkin saattaa hakemuksella
33882: Olosuhteet saattavat lupapäätöksen antamisen vesioikeuden ratkaistavaksi. Tämän keinon varaa-
33883: jälkeen muuttua. Kalanhoitovelvoite tai kalan- minen on tarpeen oikeusturvasyistä. Lakiehdo-
33884: hoitomaksu saattaa osoittautua ajan oloon epä- tuksen 2 luvun 22 b § merkitsisi siis sitä, että
33885: tarkoituksenmukaiseksi. Esimerkiksi kalatievel- hallintoviranomainen, maa- ja metsätalousminis-
33886: voitteet eivät yleensä ole vastanneet tarkoitus- teriö, voisi tarkistaa tuomioistuimen päätöksellä
33887: taan. Lisäksi tutkimustieto ja teknistaloudelliset määrätyn kalanhoitomaksun markkamäärän.
33888: mahdollisuudet luovat edellytyksiä tarkoituksen- Kun tarkistus on sidottu kustannustason nou-
33889: mukaisten kalanhoitovelvoiteratkaisujen aikaan- suun ja sen tarkoituksena on säilyttää kalanhoito-
33890: saamiseksi. Vesilaki tarjoaa eräitä keinoja puut- maksun reaaliarvo, voidaan hallituksen mielestä
33891: tua lainvoimaiseen lupapäätökseen. Vesilain 2 antaa säännökset tavallisella lailla. Tätä tukee
33892: luvun 27 ja 28 §:n sekä 10 luvun 25 §:n myös se, että asianosaiset voivat saattaa asian
33893: säännökset ovat niistä esimerkkejä. Sen sijaan viime kädessä vesioikeuden ratkaistavaksi.
33894: varsinaista eri hanketyypeille yhteistä kalanhoito- 8:25. Säännöstelymaksun reaaliarvon säilyttä-
33895: velvoitteiden tarkistamiseen oikeuttavaa säännös- miseksi ehdotetaan maksun tarkistamiseksi vas-
33896: tä olosuhteiden muuttumisen varalle laissa ei ole. taavaa menettelyä kuin kalanhoitomaksun osalta
33897: Tämän vuoksi pykälän 4 momentiksi ehdotetaan edellä 2 luvun 22 b §:ssä on esitetty.
33898: säännöstä, jonka mukaan kalanhoitovelvoitetta ja 10:27 ja 12:13. Vesiensuojelumaksusta kertyviä
33899: kalanhoitomaksua tulisi voida olosuhteiden olen- varoja voidaan voimassa olevan 10 luvun 27 §:n 2
33900: naisesti muututtua tarkistaa. Ehdotuksen tavoit- momentin mukaan käyttää vesiensuojeluun taik-
33901: teena ei ole jo annettuihin lupiin liittyvien ka tietyin edellytyksin kalakannan säilyttämi-
33902: kalanhoitovelvoitteiden yleisen tarkistamisen seen. Kalakannan säilyttämisestä huolehditaan
33903: 14 1984 vp. - HE n:o 266
33904:
33905: ensisijaisesti edellä selostetun 2 luvun 22 §:n menpiteestä aiheutuvat. Kun lupaa koskeva asia
33906: säännösten nojalla kalanhoitovelvoitteella tai ka- käsitellään hakemusasiana, käsitellään myös mai-
33907: lanhoitomaksulla. Sen vuoksi ehdotetaan vesien- nitut korvaukset samassa järjestyksessä. Näin ta-
33908: suojelumaksusta kertyneiden varojen käyttämistä pahtuu siitä huolimatta, ratkaistaanko lupa ja
33909: yksinomaan vesiensuojeluun, erityisesti sitä var- korvaukset samalla kertaa vai määrätäänkö kor-
33910: ten suoritettavasta tutkimustyöstä johtuviin me- vaukset myöhemmin erikseen.
33911: noihin. Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa
33912: Vesiensuojelumaksun reaaliarvon säilyttämi- luvanvaraiseen toimenpiteeseen on ryhdytty en-
33913: seksi ehdotetaan sen tarkistamiseksi myös samaa nen kuin siihen on saatu lupa. Jos tällöin on
33914: menettelyä kuin kalanhoitomaksun osalta edellä aiheutettu vahinkoa, on kysymys sellaisesta oi-
33915: 2 luvun 22 b §:n osalta on esitetty. Säännökset keudenvastaisella teolla aiheutetusta vahingosta,
33916: tästä otettaisiin pykälän 5 momenttiin. Pykälään jota koskeva korvausvaatimus on vesilain mukaan
33917: ehdotetaan tehtäväksi myös eräitä kielellisiä kor- käsiteltävä riita-asiana tai rikosasian yhteydessä.
33918: jauksia ja tarkennuksia. Jos haettu lupa myönnetään, on usein vaikeata
33919: Ehdotetun muutoksen takia lain 12 luvun 13 § selvittää, onko jokin vahinko tai vahingon osa
33920: on kumottava. seurausta ennen vai jälkeen luvan myöntämisen
33921: 11:3. Vesilain 11 luvun 3 §:n 4 kohdan suoritetusta toimenpiteestä. Sen vuoksi lupaa
33922: mukaan rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman koskevassa hakemusasiassa tulisi voida käsitellä
33923: käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin myös vaatimukset, jotka koskevat ennen luvan
33924: verrattavan muun erityisen oikeuden osalta kor- myöntämistä aiheutettujen vahinkojen, haittojen
33925: vataan oikeuden menettäminen taikka sen käyt- ja muiden edunmenetysten korvaamista.
33926: tämisen estyminen ja vaikeutuminen. Kohtaa Korvaus lupaan perustuvalla toimenpiteellä ai-
33927: ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös sellai- heutetusta vahingosta voi vesilain mukaan eräissä
33928: seen oikeuteen perustuvan muunkin varallisuus- tapauksissa tulla määrättäväksi erikseen vasta sen
33929: arvoisen edun menettäminen korvattaisiin, kuten jälkeen, kun lupa toimenpiteeseen on myönnet-
33930: esimerkiksi niiden käyttämisestä saadun tuoton ty. Kun asia sitten tulee korvausten osalta käsitel-
33931: vähentyminen. täväksi, saattaa olla mahdollista, että toimintaa
33932: Kalastusta voidaan harjoittaa vesialueen omis- on luvan myöntämisen jälkeen harjoitettu luvan
33933: tusoikeuden ja erityisten oikeuksien ohella myös määräyksistä poiketen ja tällä tavalla aiheutettu
33934: eräiden kalastuslain (286/ 82) säännösten saili- vahinkoa. Tällöinkin saattaa olla vaikeata käytän-
33935: man yleiskäytön perusteella. Näistä mainittakoon nössä erottaa, mitä vahinkoa on aiheutettu luvan
33936: kalastuslain 6 ja 7 §:n säännökset. Ammattimai- mukaisilla ja mitä luvan vastaisilla toimenpiteil-
33937: sen kalastuksen estymisen tai vaikeutumisen kor- lä. Tällaisessa tapauksessa tulisi luvasta johtuvia
33938: vaaminen silloin, kun kalastusta harjoitetaan korvauksia määrättäessä voida käsitellä myös vaa-
33939: muun kuin vesialueen omistusoikeuden tai vesi- timukset, jotka koskevat korvauksia mainituista
33940: lain 11 luvun 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun luvanvastaisesti aiheutetuista vahingoista.
33941: erityisen oikeuden perusteella, ei ole selvää voi- Ehdotuksen mukaan hakemusasiassa, jossa lu-
33942: massa olevan lain säännösten mukaan. Sen vuok- pa toimenpiteeseen on myönnetty, käsiteltäisiin
33943: si ehdotetaan pykälän 7 kohdan täydentämistä asiat, jotka koskevat korvauksia ennen luvan
33944: siten, että ammattimaisen kalastuksen harjoitta- myöntämistä aiheutetuista vahingoista sekä va-
33945: jalle suoritetaan korvausta ammatin harjoittami- hingoista, jotka on aiheutettu luvan myöntämi-
33946: sen estymisestä tai vaikeutumisesta silloinkin, sen jälkeen sekä luvan mukaisilla että sen vastai-
33947: kun kalastus ei tapahdu pykälän 3-5 kohdissa sillakin toimenpiteillä. Kuitenkin muista kuin
33948: tarkoitettujen erityisten oikeuksien perusteella. lupaan perustuvista toimenpiteistä aiheutuvat
33949: Ammattimaisen kalastuksen käsitteen täsmentä- korvaukset voitaisiin ehdotuksen mukaan ottaa
33950: minen on oikeuskäytännön varassa. Ammatti- käsiteltäväksi vain, jos sellaisia korvauksia on
33951: maiseksi kalastukseksi on esitystä laadittaessa kat- vaadittu. Vaatimuksen vahinkoa kärsinyt voisi
33952: sottu pääammattina harjoitettu kalastus samoin tehdä puheena olevassa hakemusasiassa. Vesioi-
33953: kuin sellainen sivuammattikalastus, josta sen har- keus voisi yhdistää siinä käsiteltäväksi sellaisenkin
33954: joittaja saa merkittävää myyntituloa. korvausvaatimuksen, joka on pantu vireille erik-
33955: 11:8. Pykälän mukaan on, jos johonkin toi- seen joko riita-asiana tai rikosasian yhteydessä.
33956: menpiteeseen annetaan lupa, viran puolesta Kaikissa näissä tapauksissa edellytyksenä kuiten-
33957: määrättävä lain mukainen korvaus vahingoista, kin olisi, ettei yhdessä käsitteleruisestä aiheudu
33958: haitoista ja muista edunmenetyksistä, jotka toi- olennaista viivästystä tai muuta hankaluutta ha-
33959: 1984 vp. - HE n:o 266 15
33960:
33961: kemusasian käsittelyssä. Yhdessä käsittelyä koske- erikseen ja siirretty käsiteltäväksi korvausten osal-
33962: vat säännökset sisältyvät 11 luvun 8 §:ään ja ta myöhemmin, korvausvaatimus vanhasta vahin-
33963: myöhemmin käsiteltävään 16 luvun 24 §:ään. gosta voidaan tehdä myös tuossa myöhemmässä
33964: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan pysytettä- käsittelyvaiheessa. Toisaalta, olipa vaatimus esi-
33965: väksi säännös, jonka mukaan, kun johonkin tetty missä vaiheessa tahansa, sen käsitteleminen
33966: toimenpiteeseen vesilain nojalla annetaan lupa, lupa-asian yhteydessä on mahdollista vain, jos
33967: on myös määrättävä, onko tiedossa olevasta va- siitä ei aiheudu olennaista viivästystä tai muuta
33968: hingosta, haitasta taikka muusta edunmenetyk- hankaluutta. Jos vaatimusta ei käsitellä lupa-
33969: sestä sekä mihin määrään suoritettava korvausta. asian yhteydessä, se katsotaan vireille pannuksi
33970: Tämä tarkoittaa, että tuomioistuimen tai virano- riita-asiana. Tämä merkitsee sitä, että vaatimuk-
33971: maisen, jonka toimivaltaan korvauksesta päättä- sen käsittely voi vesioikeudessa jatkua erillisenä
33972: minen kuuluu, on viran puolesta huolehdittava riita-asiana. Näin on kuitenkin laita vain sillä
33973: siitä, että luvan saaja veivoitetaan maksamaan edellytyksellä, ettei vaatimuksen perusteesta
33974: korvaukset niistä vahingoista, joiden tiedetään muuta johdu.
33975: toimenpiteestä aiheutuvan. Kuten 16 luvun 24 Edellä 2 momentissa tarkoitettuun korvausvaa-
33976: §:n säännöksistä ilmenee, korvausten määräämi- timuksen käsittelemistä koskevaan ratkaisuun ei
33977: sen ei välttämättä tarvitsisi tapahtua samalla ehdotetun 6 momentin mukaan saisi hakea muu-
33978: kertaa, kun lupa myönnetään, vaan se voisi tosta.
33979: tapahtua myös myöhemmin erikseen. Määräämi- Pykälän 2 momentin kohdalla mainitussa ta-
33980: sen tulisi kuitenkin aina, jos vahingon aiheutu- pauksessa, että lupa-asiassa on ensin erikseen
33981: minen tiedetään, tapahtua ilman, että vahingon- myönnetty lupa ja korvausten käsittely siirretty
33982: kärsijän tulisi hakea tai vaatia korvausta. myöhemmäksi, korvausten käsittely tapahtuu ve-
33983: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi sioikeudessa ilman, että kenenkään tarvitsee sitä
33984: säännökset eräiden korvausvaatimusten käsittele- uudelleen hakea. Sitä vastoin pykälän 3 momen-
33985: misestä lupa-asian yhteydessä. Ehdotus perustuu, tissa on kysymys sellaisista edunmenetyksistä,
33986: kuten edellä on todettu, käytännössä ilmennee- joita lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty taik-
33987: seen tarpeeseen. Säännöksen mukaan saataisiin ka joiden korvaaminen on määrätty myöhemmin
33988: hakemusasiassa, jossa vesioikeuden on määrättävä eri asiana ratkaistavaksi. Tällaisessa tapauksessa
33989: korvaus lupaan perustuvasta toimenpiteestä joh- korvausvaatimus olisi, jollei jäljempänä käsiteltä-
33990: tuvasta vahingosta, esittää korvausvaatimus myös västä 16 luvun 24 §:n 2 momentista muuta
33991: sellaisesta vahingosta, joka on aiheutettu ryhty- johdu, vahinkoa kärsineen tehtävä hakemuksella
33992: mällä lupahakemuksessa tarkoitettuun toimenpi- vesioikeudessa tai, jos kysymys on vesilautakun-
33993: teeseen ennen luvan myöntämistä. Jos korvaus- nan myöntämästä luvasta, vesilautakunnassa.
33994: vaatimus siten aiheutetusta vahingosta on jo Kuten edellä on todettu, käytännössä saattaa
33995: ennestään vesioikeudessa vireillä, vesioikeus voisi esiintyä tapauksia, joissa luvan haltija on aiheut-
33996: samoin edellytyksin päättää, että se käsitellään tanut vahinkoa toimimalla lupamääräysten vas-
33997: lupa-asian yhteydessä. Jos edellä tarkoitettua vaa- taisesti. Milloin tällä tavalla on aiheutettu vahin-
33998: timusta ei käsitellä hakemusasian yhteydessä, se koa sellaiselle, joka luvankin mukaisesta toimin-
33999: katsotaan pannuksi vireille vesioikeudessa riita- nasta voi saada korvauksen vain sitä itse hakemal-
34000: asiana, ellei vaatimuksen perusteesta muuta joh- la, on kohtuullista, että hän hakemuksessaan
34001: du. Vaikka tässä momentissa korvausmenettelyn voisi vaatia korvausta kummankin laatuisesta va-
34002: osalta rinnastetaan luvallinen ja luvaton toimin- hingosta. Tällainen säännös esitetään otettavaksi
34003: ta, hallitus tähdentää sitä, että toimenpiteisiin 3 momentin toiseen virkkeeseen. Kuten säännök-
34004: tarvittavat luvat on ehdottomasti pyrittävä hake- sestä ilmenee, se koskisi ainoastaan momentin
34005: maan ajoissa. ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua korvauk-
34006: Kyseisessä momentissa on kysymys ennen lu- senhakijaa. Sitä vastoin ei kolmannella henkilöllä
34007: van myöntämistä aiheutetuista vahingoista eli olisi oikeutta saada korvausvaatimustaan yhdiste-
34008: niin sanotuista vanhoista vahingoista. Momentti tyksi hakijan vireillepanemaan asiaan.
34009: ei näin ollen koske sellaisia vahinkoja, jotka on Pykälän 4 momentin mukaan korvausta sellai-
34010: aiheutettu lupaehtojen vastaisesti luvan myöntä- sen vesilakiin perustuvan toimenpiteen johdosta,
34011: misen jälkeen. Vanhoista vahingoista voidaan johon ei tarvita lupaa, tahi vahingosta, jota
34012: korvausvaatimus esittää lupaa koskevan hakemus- tarkoitetaan kyseisen luvun 1 §:n 3 momentissa
34013: asian missä käsittelyvaiheessa tahansa. Näin ol- tai 2 §:ssä, on vaadittava hakemuksella vesioikeu-
34014: len, jos hakemusasia on ratkaistu luvan osalta dessa. Jos kuitenkin kysymys on ojitukseen liitty-
34015: 16 1984 vp. - HE n:o 266
34016:
34017: västä korvauksesta, olisi sitä siltä osin, kuin asia muihin oloihin hanke saattaa vaikuttaa huomat-
34018: ei olisi vesioikeudessa tai ojitustoimituksessa käsi- tavasti. Tähän ryhmään kuuluvat saattavat olla
34019: teltävä, haettava vesilautakunnassa. myös halukkaita ilmaisemaan kantansa vireillä
34020: Pykälän 5 momentti sisältää edellä tarkoitetun olevasta vesihankkeesta. Tämän vuoksi ehdote-
34021: viittauksen 16 luvun 24 §:ään. taan, että vesilain katselmustoimitusta ja lausun-
34022: tojen antamista koskevia säännöksiä muutetaan
34023: siten, että laajan vesihankkeen vaikutusalueen
34024: 1.4. Vesiasioiden käsittelyn tehostaminen asukkaille varataan nykyistä paremmat mahdolli-
34025: suudet esittää mielipiteensä tuollaisesta hank-
34026: 1.4.1. Yleistä keesta.
34027:
34028: Oikeusministeriössä vuonna 1980 tehdyn selvi-
34029: tyksen mukaan vesioikeudet suoriuruivat kahdes- 1.4.2. Vesioikeuden ja vesilautakunnan välisen
34030: ta kolmasosasta hakemusasioita alle vuodessa. toimivallan uudelleen järjestäminen
34031: Sen sijaan laajat vesistön säännöstelyä, voimalai- pienissä jätevesiasioissa ja menettelyn
34032: toksen rakentamista, jätevesien johtamista, poh- kehittäminen niissä {10:2-7, 19 ja 20)
34033: javeden ottamista ynnä muuta sellaista koskevat
34034: asiat viipyvät vesioikeuksissa huomattavasti keski- 10:2. Vesilain 10 luvun 2 §:ssä on oja ja puro
34035: määräistä kauemmin. Laajat asiat käsitellään rinnastettu jätevettä niihin johdettaessa. Lain 10
34036: yleensä katselmustoimituksissa. Aineiston perus- luvun säännöksiä ojasta sovelletaan pääsääntöises-
34037: teella noin 15 prosenttia asioista käsiteltiin kat- ti myös puroon. Nykyään katsotaan purolla voi-
34038: selmustoimituksissa ja ne viipyivät vesioikeuskä- van olla merkitystä etenkin virkistyskäytön ja
34039: sittelyssä lähes poikkeuksetta yli vuoden ja 40 kalastuksen kannalta. Vesilain 1 luvun 5 §:n
34040: prosentissa tapauksista yli viisi vuotta. mukaan purona pidetään jokea vähäisempää vir-
34041: Vesioikeuksien työmäärää tulisi pyrkiä vähen- taavan veden vesistöä. Purokin voi olla leveydel-
34042: tämään ottaen kuitenkin riittävästi huomioon tään ja vesimäärältään verraten suuri vesiuoma.
34043: oikeusturvanäkökohdat. Eräitä menettelytapoja Jätevettä puroon johdettaessa olisi perusteltua
34044: tulisi myös yksinkertaistaa sekä vesioikeuskäsitte- soveltaa samoja säännöksiä ja periaatteita, jotka
34045: lyssä että katselmustoimituksissa. Vesiasioiden koskevat jäteveden johtamista vesistöön. Lain-
34046: käsittelyn jouduttaminen on tämän esityksen kohtaa ehdotetaan muutettavaksi poistamalla sii-
34047: keskeisimpiä tavoitteita. tä maininta purosta. Sen sijaan lain 1 luvun 2
34048: Vesiasioiden käsittelyn tehostamisen kannalta § :ssä tarkoitetut vesiuomat mainittaisiin ojaan
34049: keskeinen merkitys on myös vesilain tuomiois- rinnasteisina silloin, kun niihin johdetaan jäte-
34050: tuin- ja muutoksenhakujärjestelmän uudistami- vettä.
34051: sella, jota käsitellään esityksen kohdassa 1. 5. 10:3-5. Vesilain 10 luvun alkuun sisältyvät
34052: Vesiasioiden ratkaisemisessa käytetty asiantun- säännökset jäteveden johtamisesta ojaan tai vie-
34053: temus ei ole riittävän laaja-alaista. Erityisesti on märiin. Tietyissä tapauksissa vesioikeuden lupa
34054: kiinnitetty huomiota luonnontalouden asiantun- on tarpeen seurauksista riippumatta (10:3,3 ja
34055: temuksen riittämättömyyteen vesiasioita käsitte- 7). Näiden toimenpiteiden suorittamisella ei kui-
34056: levissä viranomaisissa. Näiden epäkohtien poista- tenkaan voida katsoa olevan sellaisia yleisvaaralli-
34057: miseksi ehdotetaan vesilakiin tehtäväksi tarvitta- sia seurauksia, joiden takia vesioikeuskäsittely
34058: vat muutokset. olisi aina tarpeen. Vesioikeuksien työmäärää on
34059: Kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin omaa mahdollista vähentää pienissä jätevesiasioissa. Tä-
34060: elimympäristöään koskevissa laajoissa hankkeis- mä tapahtuisi ehdotuksen mukaan siten, että
34061: sa kiinnitetaaän nykyään kasvavaa huomiota. vesilautakunnille annettaisiin päätösvaltaa tällai-
34062: Tämän periaatteen ilmentymiä ovat esimerkiksi sissa jätevesiasioissa. Ehdotetuissa säännöksissä on
34063: hallintomenettelylain (598/82) eräät säännökset pyritty ottamaan huomioon se seikka, ettei luot-
34064: sekä ehdotukset ydinenergialaiksi ja rakennuslain tamusmiehistä kokoonpannuille vesilautakunnil-
34065: kokonaisuudistukseksi. Vesilain ·ja oikeuskäytän- le annettaisi sellaisia tehtäviä, joihin lautakun-
34066: nön mukaan asianosaisten piiri vesiasiassa voi tien asianturemus ei riittäisi. Sen vuoksi ehdote-
34067: käsittää laajan joukon eri viranomaisia, yhteisöjä taan, että vesioikeuden ja vesilautakunnan väli-
34068: ja yksityisiä. Tämän varsinaisten asianosaisten nen toimivalta jäteveden ojaan tai maahan johta-
34069: joukon lisäksi vesihankkeen vaikutusalueella on mista koskevissa lupa-asioissa määräytyisi sillä
34070: usein väestöä, jonka asumiseen, työskentelyyn tai perusteella, voiko toimenpiteestä aiheutua vesis-
34071: 1984 vp. - HE n:o 266 17
34072:
34073: tön pilaamiskieltoa koskevassa 1 luvun 19 §:ssä johtamiseen, jos maanomistaja ei siihen suostu.
34074: tarkoitettu seuraus (4 §). Jos sellainen seuraus Voimassa olevan vesilain 10 luvun säännösten
34075: voisi aiheutua, tulisi luvasta päättäminen kuulua mukaan luvan jäteveden toisen maalla olevaan
34076: vesioikeudelle siten kuin jäteveden vesistöön joh- ojaan johtamiseen antaa tapauksesta riippuen
34077: tamisesta on säädetty. Menettelyn jouduttami- vesioikeus tai vesilautakunta. Luvan saamisen
34078: seksi vesioikeuden tulisi käsitellä esillä olevat edellytyksenä olisi, että toimenpide on tarpeen
34079: asiat silloin, kun ne kuuluvat osana asiaan, joka jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista varten
34080: muutoinkin olisi vesioikeuden käsiteltävänä. ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa. Lupa
34081: Lupahakemus voitaisiin aina tehdä vesilauta- voitaisiin myöntää samassa menettelyssä, jossa
34082: kunnalle, jonka asiana olisi siirtää sen käsittely myönnetään 3 §:n mukainen lupa, ellei sitä
34083: vesioikeudelle, jos luvasta päättäminen kuuluu haluta erikseen hakea. Jos lupa liittyy vesioikeu-
34084: vesioikeudelle. Tämä menettely vastaisi niitä uu- dessa olevaan hakemukseen, päättäisi vesioikeus
34085: distustavoitteita, jotka kehittyvälle hallintome- tämänkin luvan myöntämisestä. Lupamenettely
34086: nettelylainsäädännölle on asetettu. Luvanhaku- olisi ulotettava kaikkien niiden maanomistajien
34087: velvollisuus ei riippuisi siitä, johdetaanko jätevesi alueille, joihin jäteveden vaikutus ojassa tai pu-
34088: omaan vai toisen maahan tai ojaan. Luvan tarve rossa kohdistuu.
34089: määräytyisi toimenpiteen seurauksen perusteella. Lakiehdotuksen 10 luvun 6 §:n 2 momentiksi
34090: Lupa jäteveden johtamiseen maahan tai ojaan siirrettäisiin nykyinen 1 momentti. Momentti
34091: olisi ehdotetun 3 §:n mukaan haettava silloin, muutettaisiin koskemaan sekä ojaa että puroa,
34092: kun jäteveden johtamisesta voi aiheutua 1 luvun jotka ovat toisen maalla. Vesilautakunnalle an-
34093: 19 ja 20 §:ssä tarkoitettu seuraus. Jos jätevettä nettaisiin oikeus antaa määräyksiä siinä tarkoitet-
34094: päästettäisiin eläinsuojasta, lantasäiliöstä tai tujen töiden suorittamiseksi muulloinkin kuin
34095: muusta vastaavasta säilytyspaikasta, luvan tar- vain siinä tapauksessa, että jätevettä johtava on
34096: peen harkinta olisi suoritettava erityisen huolelli- laiminlyönyt velvollisuutensa töiden suorittami-
34097: sesti. Lupaa ei voitaisi myöntää, jos johtamisesta seen.
34098: voi aiheutua pohjaveden pilaamiskiellon vastai- Nykyinen 6 §:n 2 momentti siirtyisi 3 momen-
34099: nen seuraus, josta on säädetty lain 1 luvun 22 tiksi ja momentissa oleva viittaus 1 momenttiin
34100: §:ssä. muuttuisi viittaukseksi 2 momenttiin.
34101: Jäteveden ojaan tai maahan johtamista koske- 10:7. Pykälässä säännellään tilanteet, joissa
34102: vissa asioissa sovellettaisiin soveltuvin osin 10 viemäri tai avoviemäri on tarpeen tehdä toisen
34103: luvun 24 ja 24 a §:n säännöksiä. Vesilautakunta maan kautta eikä maanomistaja anna siihen suos-
34104: voisi antaa päätöksessään erilaisia vahinkoja ja tumustaan. Luvan toimenpiteeseen antaa vesilau-
34105: haittoja vähentäviä määräyksiä. Sen olisi lisäksi takunta ja jos kysymys on avoviemäristä, jonka
34106: määrättävä, onko ojaa pidettävä viemärinä vai osalta on suoritettava 1 luvun 23 §:ssä tarkoitetut
34107: ojana. toimenpiteet tai tehtävä siinä mainittu ilmoitus,
34108: Olosuhteiden muuttumisen varalta ehdotetaan luvan antaa vesioikeus.
34109: lain 10 luvun 25 §:n kaltaista sääntelyä myös Jäteveden johtamista toisen maalla olevaan
34110: näihin asioihin. Ehdotetun 5 §:n 2 momentin ojaan tai puroon koskevat säännökset ovat tämän
34111: mukaan asia voitaisiin tietyin edellytyksin käsitel- luvun 6 §:ssä, joten 7 §:n 1 momentti on syytä
34112: lä uudelleen ja antaa uusia määräyksiä. Erityisistä ulottaa koskemaan ainoastaan viemärin tekemis-
34113: syistä lupa voitaisiin peruuttaa. Tällaisen hake- tä.
34114: muksen käsittelisi vesioikeus ja hakijana olisi Sen johdosta, että 1 momentin mukaan viemä-
34115: vesihallintoviranomainen, vesilautakunta itse tai rin tekemiseen toisen maalle olisi vastaavasti
34116: haittaa kärsinyt yksityinen asianosainen. Säännös sovellettava 6 §:n säännöksiä ja luvan edellytykse-
34117: ei koskisi luvan haltijan omaa hakemusta lupaeh- nä siten olisi, ettei toimenpiteestä aiheudu koh-
34118: tojen muuttamiseksi, mikä jäisi uuden luvan tuutonta haittaa, tulisi 3 momentti olemaan
34119: hakemista koskevien säännösten varaan. tarpeeton, minkä vuoksi se ehdotetaan kumotta-
34120: 10:6. Joskus jäteveden tarkoituksenmukainen vaksi.
34121: johtaminen voi edellyttää toisen alueen käyttöä. 10:19. Pykälän mukaan vesikäymälästä tuleva
34122: Hankaluuksia voi syntyä silloin, kun alueen käyt- jätevesi, joka kulkee avouomassa tai päästetään
34123: tämisestä ei päästä sopimukseen. Kyseisessä pykä- maahan, on ennen sen uomaan tai maahan
34124: lässä ehdotetaan säänneltäväksi järjestely, jonka päästämistä johdettava asianmukaisesti tehdyn
34125: mukaan vesilautakunta voisi antaa luvan käyttää saostuskaivon kautta, mikäli asetuksella ei ole
34126: toisen maalla olevaa ojaa tai puroa jäteveden määrätty tehtäväksi muunlaista puhdistuslaitetta.
34127: 3 168300911M
34128: 18 1984 vp. - HE n:o 266
34129:
34130: Ehdotuksessa lähdetään siitä, ettei yhden saostus- yritykseen tai toimenpiteeseen koskevaan hake-
34131: kaivon rakentaminen ole riittävä toimenpide. mukseen myös vesiasetuksessa tarkemmin määri-
34132: Toisaalta ehdotonta velvollisuutta rakentaa saos- telty suunnitelma. Vesistön järjestelyä koskevan
34133: tuskaivoja ei voida nykyoloissa pitää tarkoituk- suunnitelman tulee poikkeuksellisesti olla viran-
34134: senmukaisena, koska muitakin puhdistusvaihto- omaisen toimesta laadittu tai se määrätään laa-
34135: ehtoja on käytettävissä. Tämän luvun 3 tai 24 dittavaksi katselmustoimituksessa. Tällaista eri-
34136: §:ssä tarkoitetussa tai rakennuslainsäädännön tyisjärjestelyä ei voida enää pitää tarpeellisena
34137: mukaisessa luvassa tai 20 §:n nojalla voitaisiin nykyoloissa, joten siitä ehdotetaan luovuttavaksi.
34138: myös antaa vastaavia määräyksiä puhdistamisesta. Tästä syystä ehdotetaan lain 16 luvun 1 §:n 2
34139: Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi, momenttia, 5 §:n 2 momenttia sekä 21 §:n 2
34140: koska pykälän soveltamista ei ole tarkoituksen- momenttia muutettavaksi. Lisäksi lain 16 luvun
34141: mukaista sitoa alueen kaavoitustilanteeseen. 18 §:n sanamuotoa olisi tarkistettava.
34142: 10:20. Avouomasta jobdettavasta tai maahan 16:5. Katselmustoimituksen maaraammen
34143: jobdettavasta jätevedestä voidaan pykälän mu- suoritettavaksi kahdessa vaiheessa ei ehdotuksen
34144: kaan antaa johtamisen jo alettuakio määräyksiä, mukaan enää edellyttäisi sitä koskevaa nimeno-
34145: jos toimenpiteestä aiheutuu huomattavaa hait- maista hakemusta. Joustavuuden lisäämiseksi eh-
34146: taa. Jos toimenpiteestä aiheutuu vesistön huo- dotetaan 3 momentiksi säännöstä, jonka mukaan
34147: mattavaa pilaantumista, sovelletaan silloin 10 katselmustoimitus olisi mahdollista jakaa eri osiin
34148: luvun 25 §:ää. Näin ollen pykälän soveltamisala muissakin kuin 2 momentissa mainituissa ta-
34149: ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että määräyk- pauksissa, jos siihen on erityisiä syitä. Jos hanke
34150: siä voitaisiin antaa sellaiseen jäteveden ojaan koskee yritystä, jonka vaikutukset ulottuvat hyvin
34151: johtamiseen tai maahan päästämiseen, joka ei laajalle alueelle, voisi vesioikeus ehdotetun 4
34152: edellytä vesioikeuden lupaa. Määräykset koskisi- momentin mukaan määrätä pidettäväksi alueen
34153: vat siten vesistöä vähäisempää vesiuomaa, ojaa. eri osissa eri katselmustoimitukset. Useamman
34154: Yhdenmukaisesti 3 ja 5 §:n kanssa pykälässä katselmustoimituksen avulla olisi mahdollista
34155: mainitaan jäteveden johtaminen ojaan avouoman saada selvityksiä nykyistä nopeammin ja siten
34156: sijasta. jouduttaa koko asian käsittelyä. Eri toimitusten
34157: Määräysten antaminen ei rajoittuisi vain ase- tulokset sovitettaisiin yhteen vesioikeuskäsittelys-
34158: makaava-alueen ulkopuolisiin alueisiin. Alueen sä.
34159: kaavoitustilanteen sijasta ratkaisevaa olisi seuraus- 16:6. Jollei katselmustoimitusta pidetä, hake-
34160: ten ilmeneminen. muksesta on pääsääntöisesti annettava tieto niil-
34161: 10:23. Pykälän 1 momentissa viitataan 1 lu- le, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
34162: vun 19 ja 20 §:n säännöksiin, joiden mukaan tilaisuuden varaamiseksi muistutusten ja vaati-
34163: kiellettyyn toimenpiteeseen on haettava lupa ve- musten tekemiseen hakemuksen johdosta. Muis-
34164: sioikeudelta. Pykälän 2 momentissa on puoles- tutusten ja vaatimusten tekemättä jättäminen
34165: taan säännelty sellaisen jäteveden johtamisesta, johtaa puhevallan menettämiseen. Olosuhteet
34166: jota 10 luvun 3 §:n mukaan saadaan johtaa ojaan saattavat käsittelyn kuluessa muuttua siinä mää-
34167: ilman viranomaisen lupaa. rin, että puhevallan menettäminen muistutusten
34168: Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta- ja vaatimusten tekemättä jättämisen vuoksi olisi
34169: vaksi siten, että siinä nykyistä selvemmin ilmais- kohtuuttoman ankara seuraus. Oikeuskäytännös-
34170: taan 1luvun 19 ja 20 §:stä johtuva luvanhakuvel- sä tällaisissa tapauksissa puhevaltaa ei ole katsot-
34171: vollisuus. Lisäksi momentin sanamuotoa ehdote- tu menetetyksi. Käytännön varmistamiseksi eh-
34172: taan tarkistettavaksi 10 luvun 3 §:n säännöksiin dotetaan 16 luvun 6 §:n 1 momentti muutetta-
34173: ehdotettujen muutosten vuoksi. Tällöin pykälän vaksi siten, ettei muistutuksen ja vaatimusten
34174: 2 momentti voidaan tarpeettomana kumota. tekemättä jättämisestä seuraa puhevallan menet-
34175: täminen, jos olosuhteet asian vireillä ollessa ovat
34176: muuttuneet olennaisesti tai puhevallan menettä-
34177: 1.4.3. Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa minen muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta. Jos
34178: (16:1, 5, 6, 11, 13, 18, 21, 23, 24, vesioikeus pitää hakemuksen johdosta suullisen
34179: 25, 33 ja 34) käsittelyn muistutukset ja vaatimukset saisi esit-
34180: tää myös siinä.
34181: 16:1, 16:5, 16:18 ja 16:21. Vesioikeudelle Jäljempänä tämän luvun 13 §:ää ehdotetaan
34182: tehtävään hakemukseen hakijan on liitettävä tar- muutettavaksi siten, että suullisen käsittelyn pi-
34183: peelliset selvitykset ja luvan saamista tiettyyn täminen ratkaistaisiin vasta sen jälkeen, kun
34184: 1984 vp. - HE n:o 266 19
34185:
34186: mahdolliset muistutukset ja vaatimukset on tehty 16:24. Pykälän 2 rnomentin mukaan vestot-
34187: vesioikeudelle. Kuulutusrnenettelyn jälkeen vesi- keuden päätös voidaan eräissä tapauksissa antaa
34188: oikeus saisi mainitun pykäläehdotuksen mukaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa hake-
34189: määrätä asian tarvittaessa katselrnustoirnitukseen. musasia ratkaistaan muilta kuin yrityksestä aiheu-
34190: Näihin muutosehdotuksiin liittyen ehdotetaan tuvia vahinkoja ja niiden johdosta suoritettavia
34191: 16 luvun 6 §:n 2 rnornenttia muutettavaksi siten, korvauksia sekä 11 luvussa tarkoitettuja toimen-
34192: että muistutukset ja vaatimukset voitaisiin tehdä piteitä koskeviita osin. Tällöin vahingosta, haitas-
34193: myös saman luvun 13 §:n mukaisessa suullisessa ta ja muusta edunmenetyksestä on määrättävä
34194: käsittelyssä tai katselrnustoirnituksessa. maksettavaksi ennakkokorvaus. Toisessa vaiheessa
34195: 16:11. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi si- päätetään korvauksista lopullisesti. Kun vesioi-
34196: ten, että se antaisi vesioikeuden sihteerille mah- keuden antamasta ennakkokorvausratkaisusta voi
34197: dollisuuden huolehtia pykälässä tarkoitettujen valittaa, on päätösten täytäntöönpanokelpoisuus
34198: kirjelmien vaihdosta. Voimassa olevan lain mu- lykkääntynyt. Toisessa vaiheessa käsiteltävien kor-
34199: kaan kirjelmien vaihdosta päätetään kussakin vauskysymysten käsittely viivästyy ennakkokor-
34200: tapauksessa erikseen vesioikeuden istunnossa teh- vausratkaisun ollessa lainvoimaa vailla. Tämän
34201: dyllä päätöksellä. Muutoksen tarkoituksena on vuoksi ehdotetaan, ettei päätökseen saa hakea
34202: nopeuttaa vesiasioiden käsittelyä poistamaila tar- muutosta siltä osin kuin se koskee ennakkokor-
34203: peettornia muotomääräyksiä käsittelyvaiheista. vauksia. Toisessa vaiheessa tehtävästä varsinaises-
34204: 16:13. Voimassa olevan vesilain mukaan jou- ta korvauspäätöksestä on sen sijaan mahdollisuus
34205: dutaan suuiiisen käsittelyn pitämisestä päättä- hakea muutosta.
34206: mään jo suunnitelmasta kuulutettaessa. Suullista Ennakkokorvausten arvioimiseiie ei tulisi aset-
34207: käsittelyä on pidettävä tärkeänä vesioikeuskäsitte- taa liian suuria täsrnällisyysvaatimuksia. Ennak-
34208: lyn vaiheena, joten rnahdoiiisuutta sen pitämi- kokorvausten määrääiDisen helpottamiseksi ehdo-
34209: seen ei ole syytä rajoittaa. Suuilisen käsittelyn tetaan ennakkokorvaukset määrättäviksi likimää-
34210: tarpeellisuuden arviointi ennalta on vaikeaa. Sen räisen arvion perusteella. Lunastuslainsäädännös-
34211: vuoksi ehdotetaan 16 luvun 13 §:n 1 rnornenttia sä on omaksuttu vastaava likimääräinen arviointi
34212: muutettavaksi siten, että suuilisen käsittelyn pi- ennakkokorvauksia määrättäessä.
34213: täminen ratkaistaisiin vasta sen jälkeen, kun Kun hakemusasian käsittely on jaettu kahteen
34214: rnahdoiiiset muistutukset ja vaatimukset on tehty vaiheeseen, vesioikeuden tulee ottaa asia myö-
34215: vesioikeudelle. hemmän vaiheen osalta käsittt:lyyn viran puoles-
34216: ta. Lakitekstissä tämä seikka ilrnaistaisiin käyttä-
34217: Pykälää ehdotetaan täsrnennettäväksi lisäksi mällä sanontaa, että korvauskysymykset '' siirre-
34218: niin, että vaikka kuulutusrnenettely olisi jo suori- tään ratkaistaviksi asian käsittelyä jatkettaessa''.
34219: tettu, voitaisiin, jos kuulutusrnenettelyn kuluessa Vesioikeus voisi myös, miiioin siihen tarpeelli-
34220: ilmenneet seikat antavat siihen aihetta, asia mää- sen selvityksen puuttuessa muussa kuin edeiiä
34221: rätä katselrnustoirnitukseen. Muistutusten ja'vaa- tarkoitetussa tapauksessa on erityistä syytä, mää-
34222: tirnusten esittämisestä viitataan tämän luvun 6 rätä jonkin toimenpiteestä aiheutuvan vahingon
34223: §:n 2 rnornentin säännökseen. korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin. Kor-
34224: 16:23. Voimassa olevan vesilain 16 luvun 23 vauksen saajan aseman kannalta olisi tällaisessa-
34225: §:n mukaan vesioikeuden päätöksessä on annet- kin tapauksessa tärkeää, että luvan haltija veivoi-
34226: tava tarkka selostus yritystä toirneenpantaessa tetaan hakemaan lupapäätöksen täydentärnistä
34227: noudatettavasta suunnitelmasta. Lainkohdasta korvauksia koskevalta osalta. Arvioitavissa oleva
34228: ehdotetaan poistettavaksi sana tarkka. Muutos ennakkokorvaus olisi myös määrättävä päätökses-
34229: rnahdoiiistaisi vesioikeuden päätöksen niin sano- sä. Tällä korvausjärjestelyilä ei tarkoiteta rajoittaa
34230: tun resiittiosan lyhentämisen ja siten jouduttaisi vahingonkärsijän oikeutta hakea korvausta 11
34231: vesioikeuskäsittelyä. luvun 8 §:n 3 momentin mukaisesti.
34232: Lisäksi ehdotetaan vesioikeuden työskentelyä Pykälän 3 mornenttia ehdotetaan tarkistetta-
34233: järkeistettäväksi siten, että hanketta koskeva vaksi siten, että siinä viitataan 2 luvun 22 §:ään.
34234: suunnitelma voitaisiin liittää vesioikeuden pää- Pykälän 4 mornentin mukaan vesioikeus voisi
34235: tökseen. Kovin laajaa suunnitelmaa ei olisi tar- antaessaan myöhemmin päätöksen siltä osin, jol-
34236: koituksenmukaista jäljentää päätökseen. Sen ta asiaa ei ole vielä ratkaistu, tehdä tarpeellisia
34237: vuoksi suunnitelman selostaminen ja suunnitel- muutoksia aikaisempaan päätökseen. Tämä olisi
34238: man jäljentärninen olisivat vaihtoehtoisia menet- rnahdoiiista siiioin kun korvausten käsittely on
34239: telytapoja. siirretty mutta myös silloin, kun jonkin korvauk-
34240: 20 1984 vp. - HE n:o 266
34241:
34242: sen käsittely on määrätty erikseen ratkaistavaksi. 1.4.4. Katselmustoimitus (18:1-6, 8, 10, 11
34243: Lisäksi säännös koskisi 1 momentissa mainittua ;a 13}
34244: osaratkaisutapausta. Tulkinnanvaraisuuden pois-
34245: tamiseksi ehdotetaan, että muutosten tulee liit- Yleistä. Vesioikeus määrää katselmustoimituk-
34246: tyä asiassa myöhemmin annenavaan päätökseen. sen pidettäväksi hakemuksen johdosta, jos siinä
34247: Korvauksia määrättäessä erikseen olisi noudatet- tarkoitetun hankkeen vaikutukset ulottuvat laa-
34248: tava, mitä 11 luvun 8 §: n 1, 2 ja 6 momenteissa jalle alueelle tai paikalle suoritettava tutkimus
34249: on säädetty. Luvan myöntämisen jälkeen ja sen hankkeen vaikutuksen selvittämiseksi muutoin
34250: vastaisesti aiheutettua vahinkoa koskeva korvaus- havaitaan tarpeelliseksi. Katselmustoimituksen
34251: vaatimus voitaisiin tällöin esittää ja saada käsitel- menettelymuotojen kehittäminen ja asiantunte-
34252: lyksi samanlaisin edellytyksin ja vireilletulovaiku- muksen lisääminen jouduttavat ja tehostavat ve-
34253: tuksin kuin 11 luvun 8 §:ssä on säädetty ennen sioikeuden käsittelyä. Asianmukaisilla katselmus-
34254: luvan myöntämistä aiheutetun vahingon korvaa- asiakirjoilla on tärkeä merkitys vesioikeuden työn
34255: mista koskevan vaatimuksen osalta. kannalta.
34256: 18:2. Katselmuskokouksen alkukokouksessa
34257: 16:25. Vesilain 16 luvun 25 §:n säännökset tulee antaa vesihankkeen suunnitelmasta ja ym-
34258: vesioikeuden päätöksen tiedoksiantamisesta eivät päristövaikutuksista sekä vahinkojen ja haittojen
34259: ole riittävän tehokkaat. Koska luvun 8 §:ssä vähentämismahdollisuuksista keskeistä informaa-
34260: tarkoitettujen asianosaisten ja viranomaisten tiota. Muun muassa alkukokouksen välityksellä
34261: osoitteet on kuulutusmenettelyn yhteydessä jätet- asianosaiset voivat muodostaa käsityksensä vesi-
34262: ty vesioikeudelle ja kun katselmustoimituksessa hankkeesta. Tämän esityksen tarkoituksena on
34263: käsitellyssä asiassa sanottu asianosaisten piiri laajentaa vesihankkeen vaikutusalueella olevan
34264: muutoinkin on tullut selvitetyksi, ehdotetaan, muun kuin varsinaisiin asianosaisiin kuuluvan
34265: että 25 §:ään lisätään säännös, jonka mukaan väestön vaikutusmahdollisuuksia vestastotssa.
34266: vesioikeuden tulee lähettää päätöksen antamista Niinpä niille vesihankkeen vaikutusalueen asuk-
34267: koskevan kuulutuksen jäljennös tiedoksi 16 lu- kaille, joiden asumiseen, työskentelyyn tai yli-
34268: vun 8 §:ssä tarkoitetuille asianosaisille ja viran- päätänsä oloihin hanke vaikuttaa huomattavasti,
34269: omaisille. varattaisiin ehdotuksen mukaan tilaisuus esittää
34270: 16:33 ja 34. Vesilain 16 luvun 33 §:n 1 mielipiteensä vesihankkeesta katselmustoimituk-
34271: momentin mukaan vesioikeudellinen riita-asia sen alkukokouksessa. Pykälää muutettaisiin myös
34272: pannaan vireille kannekirjelmällä. Asianosaisen siten, että mainittu ryhmä saisi kutsun alkuko-
34273: saattaa olla vaikeata tietää, missä järjestyksessä koukseen siten kuin 18 luvun 6 §:n 1 momentis-
34274: hänen on vaatimuksensa esitettävä vesioikeudel- sa on määrätty.
34275: le. Tämän vuoksi ehdotetaan riita-asioiden käsit- Pykälän uuteen 2 momenttiin ehdotetaan otet-
34276: telyn yksinkertaistamista eräissä tapauksissa. tavaksi pääasialliset säännökset alkukokouksen
34277: Riita-asiana käsiteltävä vaatimus tulisi eräissä ta- kulusta. Alkukokoukseen Osallistuvalle kokouk-
34278: pauksissa voida panna vireille myös hakemuksel- sen tulisi antaa asianmukaiset tiedot hakemuk-
34279: la. Tällaisia asioita olisivat vaatimukset, jotka seen liitetystä suunnitelmasta ja tällöin erityisesti
34280: johtuvat vesilain tai aikaisemman vesioikeuslain- yrityksen tai toimenpiteen vaikutuksista yleiseen
34281: säädännön vastaisesta toimenpiteestä ja jotka tar- tai yksityiseen etuun. Lisäksi vahinkojen ja hait-
34282: koittavat tällaisen toimenpiteen kieltämistä, olo- tojen estämis- ja vähentämiskeinoista tulisi antaa
34283: jen ennalleen palauttamista tai luvattomalla toi- selvitys. Alkukokoukseen osallistuva voisi ehdo-
34284: menpiteellä aiheutetun vahingon korvaamista. tuksen mukaan esittää mielipiteensä suullisesti
34285: Asian vireillepanotavan muotomääräysten keven- tai kirjallisesti.
34286: täminen ehdotetulla tavalla vähentäisi juttujen 18:1, 3 ;a 8. Vesiasioita käsittelevien viran-
34287: tutkimatta jättämistä. Muutosehdotus täydentää omaisten asiantuntemuksen laajentamiseen on
34288: 11 luvun 8 §:ään ehdotettuja muutoksia. eri yhteyksissä viime aikoina kiinnitetty runsaasti
34289: huomiota. Asiantuntemuksen lisäämistarvetta on
34290: Itse riita-asia säilyttäisi luonteensa eikä muut- katsottu olevan erityisesti vesien luonnontalou-
34291: tuisi hakemusasiaksi. Jotta vesioikeus saisi vaati- teen liittyvillä aloilla, jolloin on lähinnä tarkoi-
34292: muksesta tai hakemuksesta käsittelyn pohjaksi tettu limnologista ja biologista asiantuntemusta.
34293: tarvittavat tiedot, ehdotetaan 16 luvun 34 §:n 3 Myös eduskunta on esittänyt toivomuksen, että
34294: momentiksi säännös vaatimuksen tai hakemuk- hallitus ryhtyisi selvittämään mahdollisuuksia ve-
34295: sen täydentämisvelvollisuudesta. situomioistuinten asiantuntemuksen lisäämiseen.
34296: 1984 vp. - HE n:o 266 21
34297:
34298: Asiantuntemuksen hyväksikäytön tehostami- tarkastettu suunnitelma olisi pidettävä asiano-
34299: nen vesiasiain käsittelyssä edellyttää, että asian- maisessa kunnassa nähtävänä. Asiaan tutustumi-
34300: tuntijoita käytetään entistä enemmän jo katsel- sen helpottamiseksi ehdotetaan, että kuntiin olisi
34301: musvaiheessa. lähetettävä asiakirjojen jäljennös tarpeen mukaan
34302: Katselmustoimitukseen vesioikeus voi määrätä useampanakin kappaleena.
34303: erityisen alan asiantuntijan avustamaan toimitus- 18:5. Katselmuskokous on nykyisin ehdotto-
34304: miehiä alansa kysymysten selvittelyssä. Lisäksi masti pidettävä kaikissa vaikutusalueen kunnissa.
34305: vesihallitus voi toimitusinsinöörin pyynnöstä Tästä on käytännössä johtunut monissa tapauk-
34306: määrätä erityistä asiantuntemusta omaavan virka- sissa sarja tarpeettomia kokouksia, joissa ovat
34307: miehensä avustamaan toimitusinsinööriä katsel- olleet läsnä vain toimitusmiehet. Muun muassa
34308: mustoimituksessa. tällaisten tilanteiden estämiseksi ehdotetaan 18
34309: Asiantuntemuksen lisääminen ehdotetaan to- luvun 5 §:ää muutettavaksi siten, että katselmus-
34310: teutettavaksi siten, että neljänneksi toimitus- kokousta ei tarvitsisi pitää sellaisessa kunnassa,
34311: mieheksi katselmustoimitukseen voitaisiin määrä- jossa yrityksen vaikutukset ovat vähäisiä. Asiano-
34312: tä erityisen alan asiantuntija, jos se on katselmus- saiset olisi tällöin kutsuttava toisessa kunnassa
34313: toimituksen suorittamiseksi tarpeellista. Neljän- pidettävään katselmuskokoukseen.
34314: nen jäsenen määräisi ehdotuksen mukaan vesi- 18:6. Suunnitelman nähtäväksi asettamista ja
34315: hallitus. Ylimääräisen toimitusmiehen määrää- katselmuskokouksesta tiedottamista koskevia
34316: misestä olisi säännös 18 luvun 1 §:n 1 momentis- säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että
34317: sa. näistä tiedotettaisiin samalla tavalla kuin kutsusta
34318: Ylimääräisellä toimitusmiehellä olisi ehdotuk- alkukokoukseen.
34319: sen mukaan äänivalta ja hän osallistuisi päätök- 18:10. Koska toimitusmiesten lausunnon näh-
34320: sentekoon. Hän voisi olla esimerkiksi luonnonta- täväksi asettamisen kuuluttamisesta on ollut epä-
34321: louden asiantuntija, kemisti, prosessitekniikan selvyyttä, ehdotetaan 18 luvun 10 §:ää muutetta-
34322: asiantuntija tai erityisesti vahinkojen arviointiin vaksi siten, että kuuluttaminen toimitettaisiin
34323: perehtynyt henkilö. samanaikaisesti asiakirjojen nähtäväksi asettami-
34324: Varsinaisten toimitusmiesten määrää ei ole sen kanssa.
34325: syytä lisätä yli neljän. Koska asiaan saattaa liittyä 18:11. Pykälässä säädetään muistutusten ja
34326: muitakin kuin vesihallituksen määräämän toimi- vaatimusten esittämisestä vesioikeudelle hake-
34327: tusmiehen oman alan erityiskysymyksiä, esitetään muksen, suunnitelman tai toimitusmiesten lau-
34328: laissa säilytettäväksi mahdollisuus, että vesioikeus sunnon johdosta. Muistutusten ja vaatimusten
34329: voi määrätä muunkin asiantuntijan avustamaan määräaikana esittämättä jättämiseen liittyvää pu-
34330: toimituksessa. Tällaisella asiantuntijalla ei olisi hevallan menettämistä ehdotetaan rajoitettavaksi
34331: äänivaltaa. siten, ettei puhevaltaa menetetä, jos olosuhteet
34332: Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan 18 luvun 1 asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet
34333: §:ää muutettavaksi. Lisäksi ehdotetaan 1 §:n 2 tai jos vesioikeus on poikennut toimitusmiesten
34334: momentin maininta uittoon perehtyneestä usko- lausunnosta tai jos se muutoin olisi ilmeisen
34335: tusta miehestä poistettavaksi, koska sitä ei enää kohtuutonta.
34336: voida pitää tarkoituksenmukaisena. Määräaika muistutusten ja vaatimusten esittä-
34337: Lain 18 luvun 3 §:n 3 ja 4 momentti käyvät miselle on muiden kuin viranomaisten osalta 30
34338: ehdotettujen säännösten vuoksi tarpeettomiksi ja päivää siitä kun toimitusmiesten lausunto on
34339: ne ehdotetaan kumottaviksi. asianomaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväk-
34340: Äänestyssäännöksiä lain 18 luvun 8 §:n 3 si. Tämä määräaika on osoittautunut näiden
34341: momentissa ehdotetaan täydennettäviksi sen ta- asioiden laatuun ja laajuuteen nähden tarpeetto-
34342: pauksen varalta, että äänet menevät tasan. man lyhyeksi. Muistutusten ja vaatimusten vesi-
34343: 18:4. Tarkastettu suunnitelma on 18 luvun 4 oikeudelle jättämisen vaihe on asianosaisten kan-
34344: §:n mukaan katselmustoimituksen päätyttyä pi- nalta hyvin tärkeä. Lisäksi on huomattava, että
34345: dettävä nähtävänä vesilautakunnassa ennen kat- viranomaisille on jo voimassa olevan vesilain
34346: selmuskokousta. Säännös saattaa nykyisellään mukaan varattu huomautusten tekemiseen 60
34347: johtaa siihen, etteivät asiakirjat ole tarpeeksi päivää lausunnon saamisesta lukien. Näistä syistä
34348: helposti asianosaisten nähtävissä. Toimitusmies- johtuen pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten,
34349: ten lausunto pidetään kuitenkin kunnassa nähtä- että mainittu määräaika olisi 60 päivää siitä kun
34350: vänä. Yhdenmukaisuuden vuoksi ehdotetaan 18 toimitusmiesten lausunto on asianomaisessa kun-
34351: luvun 4 §:ää muutettavaksi siten, että myös nassa pantu yleisesti nähtäville.
34352: 22 1984 vp. - HE n:o 266
34353:
34354: Edellä taman luvun 2 §:ään on ehdotettu kappale ojitustoimituksessa laadittua suunnitel-
34355: otettavaksi säännökset niiden asukkaiden vaiku- maa.
34356: tusmahdollisuuksien parantamisesta, jotka eivät Lain 19 luvun 9 §:n 2 momenttia tulisi vastaa-
34357: ole varsinaisia asianosaisia, mutta joiden asumi- vasti täydentää siten, että kappale päätöstä olisi
34358: seen, työskentelyyn tai oloihin hanke saattaa lähetettävä vesilautakunnan ohella vesipiirin vesi-
34359: vaikuttaa huomattavasti. Ehdotuksen mukaan he toimistolle ja lääninhallitukselle.
34360: voisivat katselmustoimituksen yhteydessä jättää 19:10. Ojitustoimituksessa tehtyyn päätökseen
34361: toimitusmiehelle kirjallisia lausuntojaan kysy- saa pykälän mukaan hakea muutosta se, jonka
34362: myksessä olevasta vesiasiasta. Heille tulisi myös oikeutta tai etua asia koskee. Yleistä etua valvo-
34363: varata tilaisuus antaa kirjalliset lausuntonsa vesi- vien viranomaisten valitusoikeus määräytyy sen
34364: oikeudelle 60 päivän kuluessa siitä kun toimitus- mukaan, miten eri viranomaisen tehtävät lainsää-
34365: miesten lausunto on pantu asianomaisessa kun- dännössä on järjestetty. Tähän yleiseen sääntöön
34366: nassa yleisesti nähtäville. ei ehdoteta ojitusasioidenkaan osalta muutoksia.
34367: 18:13. Samasta syystä kuin tarkastettu suunni- Lisäksi ehdotetaan, että vesihallitus ja lääninhal-
34368: telma on 18 luvun 4 §:ssä ehdotettu pidettäväksi litus saisivat hakea päätökseen muutosta. Läänin-
34369: kunnassa yleisesti nähtävänä, ehdotetaan myös hallituksen valitusoikeutta puoltaa se, että ojitus-
34370: lopputarkastuksessa laadittu lausunto lähetettä- hankkeet saattavat vaikuttaa ympäristönsuojelun
34371: väksi kuntaan nähtävänä pitämistä vanen. Tä- kannalta tärkeisiin olosuhteisiin.
34372: män vuoksi ehdotetaan 18 luvun 13 §:n 2
34373: momentti muutettavaksi.
34374: 1.5. Vesilain tuomtotstuin- ja muutoksenhaku-
34375: järjestelmän kehittäminen
34376: 1.4.5. Ojitustoimitus (19:2, 4, 6, 7, 9 ja 10)
34377: 1.5.1. Yleistä.
34378: 19:2. Pykälässä säännellään ojitustoimitukseen
34379: Maassamme on nykyisin kolme vesioikeutta,
34380: kutsuttavista uskomista miehistä ja päätöksente-
34381: jotka käsittelevät vesiasioita pääosin ensimmäise-
34382: osta ojitustoimituksessa. Säännöksessä viitataan
34383: nä oikeusasteena. Vesioikeuden päätökseen hae-
34384: katselmustoimitusta koskevaan 18 luvun 1 §:ään.
34385: taan muutosta asiasta riippuen joko vesiylioikeu-
34386: Koska 18 luvun 1 §:ää ehdotetaan muutettavak-
34387: delta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Eräis-
34388: si, tulisi esillä olevaa lainkohtaa tarkistaa siten,
34389: sä tapauksissa vesiylioikeuden päätöksestä on
34390: että siinä viitataan ainoastaan 18 luvun 1 §:n 2 ja
34391: mahdollista valittaa vielä korkeimpaan oikeu-
34392: 4 momenttiin. Ojitustoimitukseen ei voitaisi
34393: teen. Hakemusasioissa on erotettavissa muutok-
34394: määrätä ylimääräistä toimitusmiestä eikä avusta-
34395: senhaun kannalta kaksi pääryhmää. Vesioikeu-
34396: jaa toimitusinsinöörille.
34397: den päätökseen vesioikeudellista yhteisöä tai vie-
34398: 19:4 ja 6. Ojitustoimituksen alkukokoukseen märiä koskevassa asiassa haetaan muutosta vesi-
34399: on voimassa olevan 19 luvun 4 §:n mukaan ylioikeudelta. Sen sijaan muissa hakemusasioissa,
34400: kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua ojitusasia jotka muodostavat hakemusasioiden pääryhmän,
34401: saattaa koskea. Viranomaisten puhevallan käytön muutoksenhakuasteena on korkein haPinto-
34402: selventämiseksi ehdotetaan lainkohtaa täsmen- oikeus, jonka tulee kuitenkin siirtää asia korvaus-
34403: nettäväksi siten, että jos ojitustoimitus pidetään t~ koskevalta osalta vesiylioikeuden ratkaistavak-
34404: 6 luvun 10 §:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä Si.
34405: taikka se koskee laajahkoa aluetta, toimitusinsi- Vesilain kaksijakoista muutoksenhakujärjestel-
34406: nöörin olisi varattava lääninhallitukselle, vesipii- mää on arvosteltu hajanaiseksi ja mutkikkaaksi.
34407: rin vesitoimistolle sekä vesilautakunnalle tilaisuus Lupakysymyksen ja korvauskysymyksen käsittele-
34408: esittää mielipiteensä asiasta. minen ajallisesti peräkkäin ja eri muutoksenha-
34409: Mitä 19 luvun 4 §:ssä säänneltäisiin puhevallan kutuomioistuimessa johtaa siihen, että lopullinen
34410: käytöstä alkukokouksessa, olisi sovellettava myös ratkaisu korvauskysymyksissä viipyy usein koh-
34411: loppukokoukseen. Siten lain 19 luvun 6 §:ään tuuttoman kauan. Lisäksi jopa kolme eri muu-
34412: ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset. toksenhakutuomioistuinta voi joutua perehty-
34413: 19:7 ja 9. Lääninhallitus ja vesipiirin vesitoi- mään samaan usein hyvinkin laajaan asiakirja-
34414: misto ehdotetaan vesilautakunnan ohella mainit- aineistoon. Järjestelmää ei voida siten pitää
34415: taviksi niinä viranomaisina, joille loppukokouk- myöskään tuomioistuinten toiminnan kannalta
34416: sesta olisi ilmoitettava ja joille olisi lähetettävä onnistuneena.
34417: 1984 vp. - HE n:o 266 23
34418:
34419: Vesilain muutoksenhakujärjestelmän kehittä- järjestyksessä määrättäisiin tarkoituksenmukainen
34420: miseksi ehdotetaan, että vesiylioikeudesta muo- kokoonpano erilaisia asioita varten. Työjärjestyk-
34421: dostetaan itsenäinen ylioikeus kaikkia vesiasioita sessä määrättäisiin siten vesioikeusinsinöörien ja
34422: varten. Vesiylioikeuden päätös olisi pääsääntöi- vesioikeuslimnologien osallistumisesta asioiden
34423: sesti lopullinen. Hakemusasioissa vesiylioikeuden käsittelyyn. Vesioikeuslimnologien asema tulisi
34424: päätöksestä olisi rajoitettu muutoksenhakuoikeus järjestää siten, että heitä käytettäisiin sellaisissa,
34425: korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka tällöin ilmeisesti laajoissa asioissa, joissa heidän erityis-
34426: pääsääntöisesti ratkaisisi myös korvauskysymyk- asiantuntemuksensa tulisi täysimääräisesti käyt-
34427: set. Riita- ja rikosasioissa samoin kuin muissakin töön.
34428: korvausasioissa muutosta haettaisiin korkeimmal- Vesioikeudella olisi mahdollisuus järjestää
34429: ta oikeudelta. Vesilain muutoksenhakujärjestel- asian käsittely myös jaoston täysistunnossa (jaos-
34430: män uudistaminen ehdotetulla tavalla merkitsee toplenumissa). Vesioikeus voisi toimia jo nykyisin
34431: sitä, että ylimpänä tuomioistuimena vesiasioissa omaksutun käytännön mukaan jaostoina. Vesioi-
34432: tulisi edelleen olemaan korkein hallinto-oikeus. keudessa voisi olla vakinaisten jäsenten ohella
34433: Vesituomioistuimia on pidettävä luonteeltaan ylimääräisiä jäseniä.
34434: hallintotuomioistuimina. Sen vuoksi on johdon- 15:3. Lain 15 luvun 3 §:ssä ovat säännökset
34435: mukaista, että korkein hallinto-oikeus vahvistaa vesioikeustuomarin ja -insinöörin pätevyysvaati-
34436: sekä vesiylioikeuden että vesioikeuksien työjärjes- muksista. Vesioikeusinsinöörin pätevyysvaatimus-
34437: tykset ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset. ta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että vesioi-
34438: Hallintotuomioistuimien jäsenten nimitysmenet- keuden ratkaisukokoonpanossa toisena vesioi-
34439: telyn ollessa yleisemminkin vielä kehittelyn alai- keusinsinöörinä voisi toimia muukin kuin raken-
34440: sena, esityksessä ei ole katsottu aiheelliseksi vielä nusinsinööri. Vesioikeidessa voisi siten olla esi-
34441: luopua siitä, että korkein oikeus toimii vesituo- merkiksi maanmittaus- tai prosessitekniikan
34442: mioistuimien jäsenten nimitysviranomaisena. alaan perehtynyt insinööri, jolla on kokemusta
34443: Vesiasioita käsittelevien viranomaisten käytet- vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä.
34444: tävissä oleva asiantuntemus ei ole riittävän laaja- Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset
34445: alaista. Erityisesti luonnontalouden asiantunte- myös vesioikeuslimnologilta vaadittavasta päte-
34446: musta tarvitaan lisää vesituomioistuimiin. Tämän vyydestä. Pykälään lisättäväksi ehdotetun 3 mo-
34447: vuoksi ehdotetaan vesituomioistuinlaitosta kehi- mentin mukaan pätevyysvaatimuksena olisi ylem-
34448: tettäväksi muun muassa siten, että siihen lisätään pi korkeakoulututkinto biologisissa aineissa ja
34449: luonnontalouden asiantuntemusta. kalataloustieteessä tai muu virkaan sopiva ylem-
34450: pi korkeakoulututkinto. Vesioikeuslimnologilta
34451: edellytettäisiin lisäksi riittävää perehtyneisyyttä
34452: 1.5. 2. Vesituomioistuimien kehittäminen vesien luonnontalouteen ja kalatalouteen sekä
34453: (15:2-4, 8, 9, 14-21 ja 23) kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä.
34454: Pykälän voimassa oleva 3 momentti siirtyisi 4
34455: 15:2-4, 9 ja 21 §. Vesilain 15 luvun 2 §:n momentiksi.
34456: mukaan vesioikeuteen kuuluvat puheenjohtajana Vesioikeuden sihteerin pätevyysvaatimuksena
34457: vesioikeustuomari sekä jäseninä kaksi vesioikeus- on voimassa olevan vesilain mukaan kelpoisuus
34458: insinööriä. Eri tahoilla on arvosteltu vesien luon- tuomarinvirkaan. Vesioikeuden sihteerin päte-
34459: nontalouden asiantuntemuksen puutetta vesioi- vyysvaatimuksia ei ehdoteta muutettavaksi. Sih-
34460: keuksissa. Voimassa olevan vesilain 18 luvun 1 teerin virkatehtävät ovat laadultaan lähinnä juri-
34461: §:n mukaan vesioikeus voi toimitusinsinöörin tai disia valmistelutehtäviä, joiden hoitamisessa ei
34462: asianosaisen pyynnöstä määrätä erityisen alan ole tarvetta käyttää teknistä tai luonnontaloudel-
34463: asiantuntijan avustamaan katselmustoimitukses- lista asiantuntemusta. Ylipäätänsä vesioikeuteen
34464: sa. Tätä ei voida pitää riittävänä. nimitettävien teknistä ja luonnontaloudellista
34465: Luonnontalouden asiantuntemuksen lisäämi- asiantuntemusta edustavien jäsenten tulisi hank-
34466: seksi vesioikeuteen ehdotetaan 2 §:ää muutetta- kia laaja, monipuolinen ammatillinen pätevyys ja
34467: vaksi siten, että vesioikeudessa olisi vesioikeus- kokemus jo ennen vesioikeuteen tuloaan.
34468: tuomarien ja vesioikeusinsinöörien lisäksi jäseni- 15:4, 9 ja 21. Ehdotetussa 4 §:ssä olisi sään-
34469: nä myös vesioikeuslimnologeja. Vesioikeus olisi nökset vesioikeustuomarin, vesioikeusinsinöörin
34470: tuomionvoipa, kun siinä on läsnä puheenjohtaja- sekä vesioikeuslimnologin nimittämisestä ja viras-
34471: na toimiva vesioikeustuomari sekä työjärjestykses- sapysymisoikeudesta. Lisäksi pykälässä mainittai-
34472: sä määrätty määrä jäseniä, vähintään kaksi. Työ- siin ylimääräisten vesioikeuden jäsenten oikeu-
34473: 24 1984 vp. - HE n:o 266
34474:
34475:
34476: desta palkkaukseen. Niinikään pykälään sisältyisi omaisen henkilön perehtyneisyys vesilainsäädän-
34477: säännös, jonka mukaan valtion virassa tai toimes- nön soveltamisalaan kuuluviin asioihin.
34478: sa oleva, joka nimitetään ylimääräiseksi jäseneksi,
34479: vapautuisi viran tai toimen hoitamisesta siksi 15:16-20. Kyseisiä säännöksiä on tarkistettava
34480: ajaksi, joksi hänet on nimitetty. vesiylioikeuden muodostuessa itsenäiseksi yksi-
34481: Korkein oikeus toimisi edelleen nimitysvirano- köksi ja kun sen asiantuntemusta laajennetaan.
34482: maisena, mutta korkein hallinto-oikeus vahvistai- Näistä syistä luvun 16 §:ää ja 17 §:n 1 moment-
34483: si työjärjestykset (15:9 ja 21). tia olisi lakiteknisesti ja sanonnallisesti tarkistet-
34484: tava. Luvun 17 §:n 2 momentissa ehdotetaan
34485: 15:8. Vesiylioikeudesta on tarkoitus tämän
34486: säädettäväksi vesiylituomarin ja muiden vesiylioi-
34487: esitysehdotuksen mukaan muodostaa itsenäinen
34488: keuden jäsenten virassapysymisoikeudesta.
34489: ylioikeus. Tämän vuoksi virkasyytteet vesioikeu-
34490: den puheenjohtajaa, jäsentä ja sihteeriä vastaan Luvun 18 §:ssä ehdotetaan vesiylioikeuden
34491: ehdotetaan ajettaviksi Helsingin hovioikeudessa, henkilökunnan vuosilomajärjestelyistä, virkava-
34492: jolle nykyisin kuuluu useiden muidenkin erikois- paudesta ja viransijaisuudesta säädettäväksi ase-
34493: tuomioistuinten virkasyyteasioiden käsittelemi- tuksella. Useimpien tuomioistuimien kohdalla
34494: nen. Vesioikeuden muita viran- ja toimenhalti- nämä säännökset on annettu asetuksella. Pykälän
34495: joita vastaan virkasyyte ajettaisiin edelleen vesioi- 2 momentti on tarpeeton, koska asiasta olisi
34496: keuden sijaintipaikan yleisessä alioikeudessa. säännös vesiylioikeuden työjärjestyksessä.
34497: 15:14. Ehdotuksen mukaan vesiviioikeudesta
34498: muodostetaan itsenäinen ylioikeus ·kaikkia vesi- Vesiylioikeuden itsenäisestä asemasta johtuen
34499: asioita varten. Vesiylioikeus käsittelisi valitukset se tarvitsee omaa hallintohenkilöstöä. Sen vuoksi
34500: ja kantelut vesioikeuden ja vesioikeustuomarin ehdotetaan, että vesiylioikeudessa voi olla kans-
34501: ratkaisuista sekä valvoisi vesioikeuksien toimin- liapäällikön, vanhemman ja nuoremman vesiasi-
34502: taa. ainsihteerin ja kirjaajan virkoja sekä kanslistin,
34503: Vesiylioikeuden puheenjohtajana olisi vesiyli- konekirjoittajan ja vahtimestarin toimia ( 15: 19).
34504: tuomari ja jäseninä vesiylioikeudenneuvoksia.
34505: Luonnontalouden asiantuntemuksen lisäämiseksi Asioiden esittelijöinä toimisivat vesiasiainsih-
34506: myös vesiylioikeuteen ehdotetaan, että osan vesi- teerit (15:20). Vesiasiainsihteereiden osallistumi-
34507: ylioikeudenneuvoksista tulisi olla luonnontalou- sesta asioiden valmisteluun voitaisiin antaa mää-
34508: den asiantuntijoita. Tekniikan alan vesiylioikeu- räyksiä työjärjestyksessä.
34509: denneuvoksen pätevyysvaatimukset vastaisivat ve-
34510: sioikeusinsinöörin pätevyysvaatimuksia. Vesiylioi- Luvun 19 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, et-
34511: keudenneuvoksista osa olisi lainoppineita, osa tä vesiylituomarin ja muiden vesiylioikeuden jä-
34512: tekniikan ja osa luonnontalouden asiantuntijoita. senten virkasyyteforumina olisi korkein oikeus ja
34513: Vesiylioikeus olisi tuomionvoipa, kun läsnä on vesiasiainsihteerin virkasyyteforumina Helsingin
34514: puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. hovioikeus. Tässä yhteydessä viitataan edellä tä-
34515: Vesiylioikeuden työjärjestyksessä annettaisiin tar- män luvun 8 §:n perusteluihin.
34516: kemmat määräykset vesiylioikeuden kokoonpa-
34517: 15:22 ja 23. Vesiylioikeuden tehtävät ehdote-
34518: nosta eri asioita käsiteltäessä. Siinä voitaisiin taan lueteltaviksi edellä tämän luvun 14 §:ssä,
34519: maarata myös asian käsittelystä täysistun-
34520: joten luvun voimassa olevan 22 §:n säännökset
34521: nossa. Vesiylioikeus voisi toimia jaostoittain. Jaos- olisi kumottava tarpeettomina.
34522: ton puheenjohtajana olisi joko vesiylituomari tai
34523: lainoppinut vesiylioikeudenneuvos. Työjärjestyk- Vesituomioistuimilla on etenkin ehdotetun
34524: sessä määrättäisiin myös kokoonpanosta nimitys- muutoksenhakujärjestelmän takia monia hallin-
34525: ynnä muita hallintoasioita käsiteltäessä. totuomioistuimille ominaisia piirteitä. Ne kuulu-
34526: 15:14 a. Ehdotuksen mukaan vesiylioikeuteen vat lähinnä hallintotuomioistuimiin. Sen vuoksi
34527: voitaisiin nimittää ylimääräisiä vesiylioikeuden- niiden lainkäytössä tulisi voida kehittää sellaisia
34528: neuvoksia. menettelymuotoja, jotka ovat erityisen soveliaita
34529: 15:15. Vesiylituomarilta ja vesiylioikeudenneu- vesiasioiden käsittelyyn. Tämän vuoksi ehdote-
34530: vokselta vaadittavasta pätevyydestä olisivat voi- taan, että luvun 23 §:ää muutetaan siten, että
34531: massa vastaavat säännökset kuin Vesioikeustuo- ellei vesilaista muuta johdu, asioiden käsittelyyn
34532: marista ja vesioikeuden muusta jäsenestä. Kuten vesiylioikeudessa olisi soveltuvin osin noudatetta-
34533: nykyisin, tulisi erityisesti ottaa huomioon asian- va laillista oikeudenkäyntijärjestystä.
34534: 1984 vp. HE n:o 266 25
34535:
34536: 1.5 .3. Veszlain muutoksenhakujärjestelmän sessuaalisten menettelysääntöjen ja -periaatteiden
34537: uudistaminen välitön soveltaminen vesiasioideo, erityisesti ha-
34538: kemusasioideo, käsittelyyn ei ole tarkoituksen-
34539: 1. 5. 3. 1. Yleistä mukaista näiden asioiden erityisluonteeo vuoksi.
34540: Tämän takia pykälääo ehdotetaan otettavaksi
34541: Vesilain voimaantulon jälkeen tehdyillä ehdo- säännöksiä eräistä sellaisista prosessitoimenpiteis-
34542: tuksilla vesilain muutoksenhakujärjestelmän uu- tä, joiden erityisesti tulisi olla vesiylioikeuden
34543: distamiseksi on pyritty siihen, että vesiylioikeus käytettävissä. Vesiylioikeudella olisi kuten nykyi-
34544: olisi muutoksenhakutuomioistuimeoa kaikissa sin muutoksenhakemusta käsitellessään samanlai-
34545: vesioikeuden käsittelemissä asioissa. Keskeisenä nen mahdollisuus asianosaisen kuulemiseen kuin
34546: tavoitteena on ollut poistaa hakemusasioissa val- 2 §:o mukaan on vesioikeustuomarilla. Täten
34547: litseva kaksijakoinen muutokseohakutie. Voimas- vesiylioikeus voisi vaikeuksitta täydentää puuttei-
34548: sa olevan vesilain 17 luvun 1 §:n 2 momentin ta, joita ehkä aikaisemmassa vaihee~sa on jäänyt.
34549: mukaan muutosta muussa kuin 1 momentissa Tarvittaessa vesiylioikeus voisi myös pitää suulli-
34550: tarkoitetussa hakemusasiassa haetaan korkeim- sen käsittelyn ja toimittaa katselmuksen. Vaikka
34551: malta hallinto-oikeudelta, jonka kuitenkin tulee tämä olisi mahdollista jo edellä mainitun yleis-
34552: ratkaistuaan asian muilta osin siirtää korvauskysy- säännöksen perusteella, ehdotetaan momenttiio
34553: mykset vesiylioikeuden käsiteltäviksi. Kaksijakoi- otettavaksi kuitenkin myös nimenomainen sään-
34554: suus poistuisi, jos valitus hakemusasiassa koko- oös. Vesiylioikeus voisi myös pyytää lausuntoja ja
34555: naisuudessaan olisi tehtävä vesiylioikeuteeo. Ve- selvityksiä 16 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoite-
34556: siylioikeuden päätöksestä hakemusasiassa olisi ra- tuilta viranomaisilta sekä 16 luvun 20 §:n 1
34557: joitettu muutoksenhakumahdollisuus korkeim- momentissa säädettyjä keinoja käyttäen huolehtia
34558: paan hallinto-oikeuteen, joka käsittelisi myös hakemusasiassa tarpeellisen selvityksen hankkimi-
34559: hakemusasiaan liittyvät korvauskysymykset. Vesi- sesta.
34560: oikeudellisten riita- ja rikosasioiden osalta ylim- Vesiylioikeuden määräyksestä puheenjohtaja,
34561: pänä muutokseohakutuomioistuimeoa toimisi jäsen tai esittelijä voisi suorittaa kaikissa vesiasi-
34562: kuitenkin korkein oikeus. Lisäksi korkein oikeus oissa tarkastuksen, josta laadittu kertomus on
34563: käsittelisi vesilain llluvuo 1 §:o 3 momentissa ja liitettävä käsiteltävänä olevan asian asiakirjavih-
34564: 2 §:ssä tarkoitetut korvausasiat. kooo.
34565:
34566: 1. 5. 3. 2. Muutoksenhaku vesioikeuden päätök-
34567: 1.5.3.3. Muutoksenhaku vesiylioikeuden päätök-
34568: seen (17:1-3)
34569: seen (17: 4-12)
34570: 17:1. Kaikissa vesiasioissa vesioikeuden päätök-
34571: seen voisi hakea muutosta valittamalla vesiylioi- 17:4. Vesiylioikeuden päätös olisi pääsääntöi-
34572: keuteen. Valitusaika olisi edelleen 60 päivää sesti lopullinen. Muutoksenhaku olisi kokonaan
34573: laskettuna päätöksen autotavasta riippuen eri kielletty valitusasiassa, vesilautakunnasta vesioi-
34574: ajaokohdista, kuten lakitekstistä käy ilmi. Tyyty- keuteen siirretyssä asiassa sekä sellaisessa hake-
34575: mättömyyttä päätökseen ei tarvitsisi erikseen il- musasiassa, joka koskee uittoyhdistyksen tai tässä
34576: moittaa kuten ei nykyisiokääo. laissa tarkoitetun yhtiön perustamista, purkamis-
34577: 17:2. Lainkohdassa säädetään vastineen anta- ta tai toimintaa taikka sen jäsenten tai osakkai-
34578: misesta tehtyyn valitukseeo. Vesioikeustuomario den oikeuksia ja velvollisuuksia. Näissä asioissa
34579: tehtävänä olisi varata vastapuolelle tai muille olisi käytettävissä ainoastaan ylimääräiset muu-
34580: asiaoosaisille tilaisuus vastata valitukseeo, jos se toksenhakukeinot. Jos vesiylioikeus päätöksellään
34581: valituksen sisältö huomioon ottaen on tarpeen. ratkaisisi sellaisen kysymyksen, jollaista koske-
34582: Vesioikeustuomario olisi ilmoitettava valittami- vaan vesioikeuden päätökseen ei olisi saanut
34583: sesta myös niille viranomaisille, joille 16 luvun hakea muutosta, ei muutosta saisi hakea myös-
34584: säännösten mukaan on lähetetty jäljennös vali- kään vastaavaan vesiylioikeuden päätökseen.
34585: tuksenalaisesta päätöksestä. Tarkoituksena on, että vesiylioikeuden päätös
34586: 17:3. Asioiden käsittelyyn vesiylioikeudessa tulisi pääsääntöisesti olemaan lopullinen. Tästä
34587: olisi edellä 15 luvun 23 §:o mukaan sovellettava syystä on tarpeen rajoittaa mahdollisuutta hakea
34588: pääsääntöisesti laillista oikeudeokäyntijärjestystä. muutosta vesiylioikeuden päätökseen. Nykyään
34589: Oikeudeokäymiskaaresta ilmenevien yleisten pro- muutoksenhaku vesiylioikeuden päätöksestä on
34590: 4 168300911M
34591: 26 1984 vp. - HE n:o 266
34592:
34593: JaCJestetty samalla tavoin kuin muutoksenhaku teydessä 11 luvun 8 §:n 2 tai 3 momentin tahi 16
34594: hovioikeuden ratkaisuista. luvun 24 §:n 4 momentin nojalla. Muissa ta-
34595: Ehdotetun 4 §:n 2 momentin mukaan yhden- pauksissa valitus korvauksesta kuuluisi pykälän 3
34596: mukaisesti oikeudenkäymiskaaren 30 luvun sään- momentin mukaan korkeimman oikeuden käsi-
34597: nösten kanssa valituslupa vesiylioikeuden päätök- teltäväksi. Samoin valituksen vesiylioikeuden
34598: sestä voitaisiin myöntää vain, jos asian saattami- päätöksestä riita- ja rikosasioissa käsittelisi kor-
34599: seen muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltä- kein oikeus. Virka-apuasioissa vesiylioikeuden
34600: väksi on painava syy. Laissa mainittaisiin esimer- päätökseen haettaisiin muutosta 2 momentin
34601: kinomaisesti, että painavana syynä voidaan pitää mukaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
34602: asian erityistä merkittävyyttä taikka ratkaisun 17:6. Ehdotetun pykälän mukaan päätöksessä
34603: tärkeyttä ennakkotapauksena tai oikeuskäytän- olisi ilmoitettava, saako siihen hakea muutosta
34604: nön yhtenäisyyden kannalta. Nimenomaan hake- varsinaisin muutoksenhakukeinoin ja, jos ei saa,
34605: musasiassa saattaa olla kysymys luvan myöntämi- mihin kielto perustuu. Jos muutosta saa hakea,
34606: sestä sellaiseen toimenpiteeseen, jonka vaikutuk- olisi päätökseen liitettävä normaaliin tapaan vali-
34607: set ulottuvat laajalle, koskevat suurta joukkoa tusosoitus, jossa annettaisiin tarvittavat tiedot
34608: ihmisiä ja aiheuttavat aivan perustavaa laatua valitusluvan saamisen edellytyksistä sekä siitä,
34609: olevia muutoksia heidän olosuhteissaan. Tällaisil- miten valituslupaa pyytävän on meneteltävä.
34610: la ja joskus muillakin asioilla on sellainen erityi- 17:7. Pykälä sisältäisi säännöksen muutoksen-
34611: nen merkittävyys, jota on pidettävä painavana hakuajasta ja siitä, mihin muutoksenhakukirjel-
34612: syynä valitusluvan myöntämiselle, vaikka ratkai- mä, jonka tulee sisältää sekä lupahakemus että
34613: sulla ei olisikaan merkitystä ennakkopäätöksenä valitus, on toimitettava. Edelleen pykälään sisäl-
34614: tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta. tyisi määräys siitä, että hakijan on muutoksenha-
34615: Päätökset vesiasioissa ovat usein asiasisällöltään kukirjelmään liitettävä ne asiakirjat, joihin hän
34616: hyvinkin laaja-alaisia. Täten päätös saattaa sisäl- viittaa perusteinaan.
34617: tää monia, jopa suurimmalta osalta sellaisia rat- 17:8 Lupahakemus ja valitus tulisi riittävästi
34618: kaisuja, joihin nähden 2 momentissa mainittu yksilöidä. Tätä koskevat säännökset sisältyvät py-
34619: syy valitusluvan myöntämiseen puuttuu. Jos jo- kälän 1 ja 2 momenttiin. Pykälän 3 momentti
34620: kin päätökseen sisältyvä ratkaisu oikeuttaa vali- sisältäisi säännöksiä eräistä käytännön kannalta
34621: tusluvan saamisen, ei voida pitää tarkoituksen- tarpeellisista toimenpiteistä ja ilmoituksista. Py-
34622: mukaisena, että päätös kaikilta muiltakin osil- kälän 4 momentti sisältäisi mahdollisia uusia
34623: taan voisi olla valituksen kohteena. Sen vuoksi 3 todisteita koskevan yksilöimisvaatimuksen.
34624: momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, että 17:9. Edellä olevien säännösten mukaan muu-
34625: valituslupa voidaan myöntää vain niiltä kohdin toksenhakukirjelmä ja sen liitteet olisi toimitetta-
34626: kuin 2 momentissa mainittu syy on olemassa. Jos va vesiylioikeudelle haettaessa muutosta sen pää-
34627: kuitenkin esimerkiksi asiayhteyden vuoksi käsit- tökseen. Pykälä sisältäisi määräyksen siitä, että
34628: telyn yhteydessä sittemmin ilmenee, että päätös- vesiylioikeuden velvollisuutena on lähettää muu-
34629: tä olisi valituksen perusteella muutettava myös toksenhakua koskevat asiakirjat sille tuomio-
34630: joltakin muulta osalta, voitaisiin se tehdä, vaik- istuimelle, jolta muutosta on haettu. Jos sittem-
34631: kei valituslupaa siltä osin olisikaan myönnetty. min ilmenee, että muutoksenhakemus on osoi-
34632: 17:5. Muutoksenhakua vesiylioikeuden pää- tettu muutoksenhakutuomioistuimelle, jonka
34633: töksestä hakemusasioissa koskevat säännökset eh- toimivaltaan asian käsitteleminen ei kuulu, olisi
34634: dotetaan otettaviksi pykälän 1 momenttiin. Pää- tämän siirrettävä viran puolesta se toimivaltaisen
34635: sääntöisesti valitus vesiylioikeuden päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi.
34636: hakemusasioissa ja vesilautakunnasta vesioikeu- 17:10. Vesiasian käsittelyyn korkeimmassa hal-
34637: delle siirrettyissä asioissa tehtäisiin korkeimmalle linto-oikeudessa tulisi edelleen osallistumaan,
34638: hallinto-oikeudelle. Poikkeuksen muodostaisivat laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäk-
34639: korvausta koskevat ratkaisut siten, että niistä si, kaksi tasavallan presidentin 3 vuodeksi kerral-
34640: valitettaisiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen laan määräämää yli-insinöörineuvosta. Heiltä
34641: vain, jos kysymys on sellaisesta vahingosta, hai- vaadittavasta pätevyydestä olisi vastaavasti voi-
34642: tasta tai muusta edunmenetyksestä, joka johtuu massa, mitä tekniikan alan vesiylioikeudenneu-
34643: vesilaissa tarkoitettuun lupaan perustuvasta toi- voksen pätevyydestä ehdotetaan säädettäväksi 15
34644: meopiteestä taikka vesilain nojalla myönnetystä luvun 15 §:ssä.
34645: oikeudesta tai määrätystä rajoituksesta taikka jos 17:11. Vesiylioikeuden, korkeimman hallinto-
34646: korvausvaatimus on käsitelty hakemusasian yh- oikeuden ja korkeimman oikeuden olisi lähetet-
34647: 1984 vp. - HE n:o 266 27
34648:
34649: tävä kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai 6:33. Säännös koskee uuden ojan tekemistä
34650: tuomiota taikka jäljennös siitä vesioikeudelle, yleisen tien, rautatien tai muun kiskoradan alitse
34651: vesihallitukselle ja asianomaisen vesipiirin vesitoi- sekä tällaisen tien poikki johtavan puron tai ojan
34652: mistolle. suurentamista. Mainitun pykälän 2 momentin
34653: 17:12. Pykälässä todettaisiin, että siltä osin mukaan ojittajan on kaivettava oja tai suurennet-
34654: kuin vesilaissa ei ole muuta säädetty muutoksen- tava uoma, mutta silta tai rumpu perustuksineen
34655: hakuun ja muutoksenhakuasian käsittelyyn muu- on tienpitäjän tai kiskoradan omistajan kustan-
34656: toksenhakutuomioistuimissa sovellettaisiin, mitä nuksellaan tehtävä ja kunnossapidettävä. Tienpi-
34657: niistä muutoin on voimassa. täjän tai kiskoradan omistaja ei kuitenkaan ole
34658: velvollinen sillan tai rummun tekemiseen, jos
34659: ojituskustannusten harkitaan nousevan kohtuut-
34660: 1.5.3.4. Erityisiä määräyksiä (17:13) toman suuriksi ojituksesta saatavaan hyötyyn ver-
34661: rattuna, mutta tällöin on korvattava maanomista-
34662: 17:13 Edellä esitettyjen säännösten mukaan jalle vahinko, joka johtuu siitä, ettei maata voida
34663: muutoksenhakukirjelmä on toimitettava siihen kuivattaa.
34664: tuomioistuimeen, jonka päätökseen muutosta Kun 6 luvun 17 §:n nojalla ojituksen kustan-
34665: haetaan. Jos muutoksenhakija kuitenkin jostakin nuksiin ei ole luettu niitä kustannuksia, jotka
34666: syystä toimittaisikin muutoksenhakukirjelmänsä aiheutuvat sillan tai rummun uusimisesta, ei
34667: siihen tuomioistuimeen, jolta hän hakee muutos- mainitun 6 luvun 33 §:n 2 momentin perusteella
34668: ta, ja se on saapunut sinne määräajassa, olisi tienpitäjä tai kiskoradan omistaja ole vapautunut
34669: muutoksenhakijan kannalta kohtuutonta, että sillan tai rummun uusimisesta. Usein on joudut-
34670: muutoksenhakemus tämän vuoksi jätettäisiin tut- tu toteuttamaan kokonaisuuden kannalta hyvin
34671: kimatta. Muutoksenhausta hallintoasioissa anne- epätaloudellisia uusimistoimenpiteitä. Tämän
34672: tun lain säännösten perusteella onkin tuon lain epäkohdan korjaamiseksi ehdotetaan 6 luvun 33
34673: piiriin kuuluvien vesiasioiden osalta jo nyt katsot- §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että vertai-
34674: tu, että muutoksenhakemus on tällaisessa ta- lussa otetaan ojituskustannusten lisäksi huo-
34675: pauksessa tutkittava. Vastaavia säännöksiä sisältyy mioon myös sillan ja rummun kustannukst.
34676: myös oikeudenkäymiskaareen. Sen vuoksi myös 12:16. Lainkohdassa asetetaan järjestely- ja
34677: tässä pykälässä ehdotetaan nimenomaisesti sää- säännöstelyhankkeen suorinajalle velvollisuus
34678: dettäväksi, ettei muutoksenhakija tuolloin mene- tehdä ennen töiden aloittamista ilmoitus valvon-
34679: tä puhevaltaansa. Muutoksenhakutuomioistui- taviranomaiselle. Tätä ilmoitusvelvollisuutta eh-
34680: men tulisi viipymättä lähettää muutoksenhaku- dotetaan laajennettavaksi koskemaan myös
34681: kirjelmä siihen oikeuteen, johon se olisi ollut maankamaran ainesten ottamista vesistön pohjas-
34682: toimitettava, siellä suoritettavia muiden asiano- ta. Ilmoitusta ei olisi tarpeen tehdä, jos hank-
34683: saisten kuulemista ynnä muita tarpeellisia toi- keen toteuttamiseksi haetaan vesioikeuden lupa.
34684: menpiteitä varten. Säännöksen tarkoituksena on saada valvontavira-
34685: nomaiselle tiedot sellaisista säännöksen piiriin
34686: kuuluvista hankkeista, joita varten ei ole haettu
34687: 1.6. Muut muutosehdotukset (2:1, 6:9 ja 33, eikä ole ollut ehkä tarpeenkaan hakea lupaa.
34688: 12:16, 16:16 ja 27, 21:3, 6, 8 ja 9) 16:27. Voimassa olevan vesilain 16 luvun 27
34689: §:n mukaan asianosainen voi saada hakemus-
34690: 2:1. Lainkohdassa määritellään ne toimenpi- asiassa kulujensa korvausta toiselta asianosaiselta
34691: teet, joita pidetään vesistön rakentamisena, jollei vain, jos tuo toinen asianosainen perusteettomal-
34692: laissa ole muuta säädetty. Vesilain 1 luvun 15 la väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheetto-
34693: §:ään ehdotettujen muutosten vuoksi ehdote- masti viivyttää hakemusasian käsittelyä. Maksut-
34694: taan 2 luvun säännösten soveltamisen piiriin tomasta oikeudenkäynnistä on omat erityiset
34695: kuuluviksi myös ne toimenpiteet, joita tuossa säännöksensä.
34696: pykäläehdotuksessa tarkoitetaan ja joihin ei ehkä Asianosaiselle voi syntyä virallisperiaatteesta
34697: muutoin sovellettaisi 2 luvun säännöstöä. Tämän huolimatta sellaisia kuluja, jotka ovat tarpeelli-
34698: vuoksi lain 2 luvun 1 §:n 1 momenttia ehdote- sia. Sen vuoksi ehdotetaan puheena olevaa oi-
34699: taan tältä osin täydennettäväksi. keutta laajennettavaksi siten, että vahinkoa kärsi-
34700: 6:9. Säännöksessä on nykyisin virheellinen viit- neellä olisi oikeus kulujen korvaukseen, jos hä-
34701: taus pykälän 1 momenttiin, mikä ehdotetaan nen on täytynyt ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin
34702: korjattavaksi. vahingon aiheummista koskevan näytön hankki-
34703: 28 1984 vp. - HE n:o 266
34704:
34705: miseksi tai panna itse vireille korvausta koskeva olisi antanut päätöksessään täytäntöönpanokiel-
34706: hakemus. Pykälän uudeksi 2 momentiksi ehdote- lon ja asia on saatettu korkeimman oikeuden tai
34707: taan säännöstä, jonka mukaan vesioikeus voisi korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi, tu-
34708: määrätä vahingon aiheuttajan suorittamaan va- lisi näiden voida ennen asian ratkaisemista mää-
34709: hinkoa kärsineelle korvausta myös hänen kuluis- rata täytäntöönpanokielto lakkaamaan. Tätä
34710: taan, jos vahinkoa kärsineen hakemuksesta mää- puoltaisi muun muassa se, että tehdyt muutos-
34711: rätään suoritettavaksi toimenpide tai korvausta. vaatimukset saattavat koskea sellaista seikkaa,
34712: 21:3. Lainkohdassa säädetään vesioikeudellises- johon päätöksen täytäntöönpano ei edellä 3 mo-
34713: ta virka-avusta. Pykälän 2 momentissa on kysy- mentissa tarkoitetulla tavalla vaikuta. Lain 21
34714: mys muutoksenhausta vesioikeuden virka-apu- luvun 6 §:n 4 momentiksi ehdotetaan otettavaksi
34715: päätökseen ja virka-apupäätöksen täytäntöönpa- säännös korkeimman oikeuden ja korkeimman
34716: nosta. Tämän esityksen mukaan vesiylioikeus hallinto-oikeuden mahdollisuudesta antaa täy-
34717: olisi ylioikeus kaikissa vesiasioissa. Tämän vuoksi täntöönpanokielto tai määrätä annettu täytän-
34718: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että töönpanokielto lakkaamaan.
34719: vesioikeuden virka-apupäätökseen haettaisiin 21:8. Vesilain 21 luvun 8 §:n mukaan on
34720: muutosta korkeimman hallinto-oikeuden sijasta vesioikeuden lainvoimaisesta päätöksestä, jos se
34721: vesiylioikeudelta. Vesiylioikeudella tulisi olla vas- koskee toisen maalla tehtävää uomaa tai muuta
34722: . taavanlainen oikeus kuin vesioikeudella määrätä, rakennelmaa, toisen alueen saattamista veden
34723: että vesioikeuden päätös on pantava täytäntöön alle, toisen tilaan kuuluvan vesivoiman käyttöä
34724: muutoksenhausta huolimatta. Toisaalta vesiylioi- tai muuta jatkuvaa toisen kiinteän omaisuuden
34725: keudella olisi mahdollisuus määrätä myös siitä, hyväksikäyttöä, ilmoitettava asianomaiselle lää-
34726: että aikaisemmin annettu täytäntöönpanomää- ninmaanmittauskonttorille merkinnän tekemi-
34727: räys lakkaa olemasta voimassa. Tämä koskisi sekä seksi maarekisteriin. Niiden toisen omaisuuteen
34728: vesioikeuden että vesiylioikeuden antamaa täy- kohdistuvien rasitusten joukossa, joista on tehtä-
34729: täntöönpanomääräystä. vä pykälässä tarkoitettu ilmoitus, ei mainita ve-
34730: 21:6. Vuonna 1979lisättiin vesilain 21luvun 6 denottamon suoja-aluetta. Kun kysymyksessä
34731: §:ään uusi 3 momentti (1074/79). Lisätty mo- oleva rajoitus on usein tilaa koskeva olennainen
34732: mentti koskee vesiylioikeuden päätöksen täytän- seikka, ehdotetaan pykälän 1 momenttia täyden-
34733: töönpanemista niissä tapauksissa, joissa päätöstä nettäväksi siten, että myös suoja-alueesta olisi
34734: koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan samoja tehtävä merkintä maarekisteriin. Momentti on
34735: säännöksiä kuin muutoksenhakuun yleisessä ali- pyritty kirjoittamaan siten, että siinä mahdolli-
34736: oikeudessa vireillepannussa riita- tai rikosasiassa simman selvästi erottuisivat toisistaan käyttöoi-
34737: annettuun hovioikeuden ratkaisuun. Vesiylioi- keutta toisen kiinteistöön koskevat ja oman kiin-
34738: keuden päätös pannaan tällöin täytäntöön nou- teistön käyttämistä rajoittavat tapaukset.
34739: dattaen mitä on säädetty hovioikeuden sellaisen Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan yhdenmu-
34740: ratkaisun täytäntöönpanosta, jonka osalta muu- kaisuuden vuoksi tehtäväksi käytön rajoitusta
34741: toksenhakuun tarvitaan valituslupa. koskeva täydennys.
34742: Vesiylioikeuden päätöksen täytäntöönpanoon Ilmoitus voi antaa aiheen erityisen maanmittaus-
34743: tulisi soveltaa periaatteessa samoja sääntöjä kuin toimituksen pitämiseen. Kun tällaisen toimituksen
34744: hovioikeuden päätösten ja tuomioiden osalta kustannusten suorittamista koskevat säännökset ovat
34745: noudatetaan. Kun esityksessä keskitetään muu- olleet puutteelliset, ehdotetaan 21 luvun 8 §:ään
34746: toksenhaku vesioikeuden päätöksistä niin lupa- lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan kustan-
34747: kuin korvauskysymystenkin osalta vesiylioikeu- nukset suorittaisi pääsääntöisesti se, jolle maarekis-
34748: teen, tulisi tämä ottaa huomioon täytäntöönpa- teriin merkittävä oikeus on myönnetty. Jos maan-
34749: noa harkittaessa. Lupakysymyksen osalta täytän- mittaustoimituksen pitäminen olisi tarpeen kartasto-
34750: töönpanoon ryhtyminen poikkeuksetta saattaisi ja kiinteistöolojen vuoksi tai muusta sellaisesta
34751: tehdä muutoksenhaun joko kokonaan tai osaksi syystä, kustannukset suoritettaisiin valrion varoista.
34752: merkityksettömäksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, 16:16ja 21:9. Vesilain 21luvun 9 §:n mukaan
34753: että vesiylioikeus voisi tällaisissa tapauksissa kiel- hakijan tai valittajan on vesioikeudessa muissa
34754: tää päätöksen täytäntöönpanon. kuin riita-asiassa ja sellaisessa rikosasiassa, jossa
34755: Jos muutoksenhakuasia on saatettu korkeim- virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta, maksettava
34756: man oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden kustannukset, jotka johtuvat tiedoksiantojen toi-
34757: käsiteltäväksi, tulisi myös niillä olla mahdollisuus mittamisesta, asiantuntijan käyttämisestä taikka
34758: antaa täytäntöönpanokielto. Jos taas vesiylioikeus istunnon tai katselmuksen tahi tarkastuksen pitä-
34759: 1984 vp. - HE n:o 266 29
34760:
34761: misestä muualla kuin oikeuden sijaintipaikalla. vesituomioistuinten kehittämiseksi ehdotetut
34762: Riita-asian ja sellaisen rikosasian, jossa virallinen säännökset ovat tällaisia. Sen vuoksi ehdotetaan
34763: syyttäjä vaatii rangaistusta, kustannuksista on voimaantulopykälään otettavaksi säännös siitä,
34764: soveltuvin osin ja vastaavasti voimassa, mitä riita- että tällaisia valmistavia toimenpiteitä voitaisiin
34765: ja rikosasioiden kustannusten korvaamisesta ylei- suorittaa jo ennen lain voimaantuloa.
34766: sessä alioikeudessa on säädetty. Kustannus- Uusia säännöksiä olisi pääsääntöisesti sovellet-
34767: vastuuta koskevat säännökset ehdotetaan sisäl- tava niiden voimaantulosta alkaen. Tästä olisi
34768: löltään pääsääntöisesti pysytettäväksi edelleen kuitenkin tehtävä joukko poikkeuksia niin ai-
34769: voimassa. Poikkeuksen säännöstä muodostaisi- neellisoikeudellisten kuin menettelyäkin koske-
34770: vat tapaukset, jolloin hakijalle tai valitta- vien säännösten osalta. Nämä poikkeussäännök-
34771: jalle on asiassa myönnetty maksuton oike~den set ehdotetaan otettavaksi voimaantulosäännök-
34772: käynti tai kysymys on edunmenet~stä ~ärsmeen snn.
34773: tekemästä korvaushakemuksesta ta1 vahtuksesta. Jos yritykseen tai toimenpiteeseen, johon aikai-
34774: Näissä poikkeustapauksissa käsittelykustannukset semman lain mukaan ei ole tarvittu lupaa, on
34775: suoritettaisiin valtion varoista, mutta vahingon ryhdytty taikka laitteeseen, rakennelmaan tai
34776: aiheuttaja tai maksuuoman oikeudenkäynnin yritykseen on myönnetty lupa ennen uuden lain
34777: saaneen asianosaisen vastapuoli, joka on hävinnyt voimaantuloa (ns. vanhat yritykset), olisi niihin
34778: asian, olisi velvoitettava korvaamaan valtiolle, sovellettava aikaisemmin voimassa olevia sään-
34779: mitä sen varoista on tämän mukaan maksettu. nöksiä ja kysymys niiden laillisuudesta sekä niitä
34780: Oikeudella olisi kuitenkin mahdollisuus olo- koskevat oikeudet ja velvollisuudet määräytyisivät
34781: suhteet ja asian laatu ottaen huomioon jättää myös sanottujen aikaisempien säännösten mukai-
34782: kustannukset osittain tai kokonaan valtion vahin- sesti, sikäli kuin tässä jäljempänä käsitellyistä
34783: goksi. Lisäksi ehdotetaan nykyinen 1 momentti voimaantulosäännöksistä ei muuta johdu. Täten
34784: jaettavaksi kahdeksi momentiksi. Tällöin nykyi- uuden lain säännös olisi periaatteeltaan saman
34785: nen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. sisältöinen kuin vesilain 22 luvun 2 §:n vastaava
34786: Todistajan ja asiantuntijan saamien korvausten siirtymäsäännös, joka edelleen jäisi muuttamatto-
34787: osalta ei ole syytä poiketa siitä, mitä niistä mana voimaan. Ennen vesilain voimaantuloa
34788: yleisten tuomioistuinten osalta on voimassa. ?"'ä~ suoritettuihin toimenpiteisiin sovellettavat sään-
34789: män vuoksi ehdotetaan pykälän 4 momenuks1 nökset määräytyisivät siis edelleen vesilain 22
34790: otettavaksi tästä seikasta säännös. luvun ja lain eri luvuissa olevien siirtymäsäännös-
34791: Voimassa olevan 21 luvun 9 §:n 3 momentissa ten perusteella mikäli tämän lakiesityksen muista
34792: tarkoitettu asetus tulisi laajentaa koskemaan vesi- voimaantulosäännöksistä ei muuta johdu.
34793: oikeuden lisäksi vesiylioikeutta. Sen vuoksi ehdo- Mainitusta aikaisempien säännösten sovelta-
34794: tetaan nykyistä 3 momenttia tarkistettavaksi ja mista koskevasta periaatteesta ehdotetaan säädet-
34795: otettavaksi se pykälän 5 momentiksi. Lisäksi täväksi poikkeus siten, että sikäli kuin edellä
34796: vesilain 16 luvun 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi tarkoitettuun vanhaan yritykseen on aikaisem-
34797: viittaus 21 luvun 9 §:ään. Suullisessa käsittelyssä pien säännösten mukaan sovellettava vesilain 2
34798: kuultavan todistajan ja asiantuntijan matka- ym. luvun 22 ja 22 b §:n, 8luvun 25 §:n, 9luvun 15
34799: korvattavat kustannukset voitaisiin maksaa etukä- §:n, 10 luvun 24 a, 24 b, 25, 25 a ja 27 §:n
34800: teen valtion varoista. säännöksiä, niitä sovellettaisiin sellaisina kuin ne
34801: ovat uuden lain voimaantultua. Säännösten so-
34802: veltamisalaa sinänsä tällä ei laajennettaisi.
34803: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- Jos yritykseen ei vanhan lain mukaan ollut
34804: räykset lupa tarpeen mutta sellainen vaaditaan uuden
34805: Vesilain muuttamisen johdosta on tarpeellista lain mukaan, olisi toimintaa jo harjoittavankin
34806: tehdä muutoksia vesiasetukseen (282 162) ja ve- haettava tähän lupa, mutta hänelle olisi kohtuu-
34807: sien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä den mukaan varattava aikaa hakea lupa ilman,
34808: annettuun asetukseen (283 162). että hänen tulisi tapauksesta riippumatta kes-
34809: keyttää toimintansa. Tämän vuoksi ehdotetaan
34810: säädettäväksi, että lain voimaantulon jälkeen lu-
34811: 3. Voimaan tulo
34812: paa olisi haettava yhden vuoden kuluessa siitä,
34813: Monet esitetyt lainmuutokset ovat sellaisia, kun asianomainen valvontaviranomainen on an-
34814: että ne edellyttävät valmistavia toimenpiteitä tanut kehotuksen hakea lupa. Jos lupaa on
34815: ennen uusien säännösten soveltamista. Erityisesti määräajassa haettu saisi toimintaa jatkaa, kunnes
34816: 30 1984 vp. - HE n:o 266
34817:
34818: lupa-asia on ratkaistu. Vesioikeus voisi kuitenkin vat eräiltä kohdin tästä säännöstä poikkeamista.
34819: erityisestä syystä määrätä toiminnan lopetettavak- Sen vuoksi esitetään, että muutoksenhaussa ja
34820: si tai keskeytettäväksi jo aikaisemmin. päätöksen täytäntöönpanossa sovellettaisiin aikai-
34821: Asiassa, joka on vireillä lain voimaantullessa, sempia säännöksiä asian siihen osaan, jota koske-
34822: olisi pääsääntöisesti sovellettava uuden lain ai- va vesioikeuden päätös on annettu ennen lain
34823: neellisoikeudellisia säännöksiä. Käytännöllisistä voimaantuloa. Muutoksenhakumenettely tapah-
34824: syistä tästä olisi kuitenkin tehtävä poikkeus asian tuisi tämän mukaisesti siitä riippumatta, missä
34825: siltä osalta, josta lain tullessa voimaan on jo oikeusasteessa asia on lain voimaantullessa vireil-
34826: olemassa ensimmäisen asteen, joko vesioikeudes- lä. Siltä osin kuin asia on ratkaisemattomana
34827: sa, vesilautakunnassa tai ojitustoimituksessa an- vireillä vesioikeudessa, sovellettaisiin uuden lain
34828: nettu ratkaisu. Milloin siis asia on ratkaistu säännöksiä. Kuitenkin, jos tämä johtaisi siihen,
34829: joltakin osalta, sovellettaisiin siihen osaan näh- että asia olisi toimivaltasäännösten muuttumisen
34830: den aikaisempaa lakia, mutta asian siltä osin, vuoksi siirrettävä vesilautakunnalle, tulisi asia
34831: kuin sitä ei ole ensi asteessa ratkaistu ennen käsitellä loppuun vesioikeudessa. Vastaavasti oji-
34832: uuden lain voimaantuloa, sovellettaisiin uutta tustoimituksessa aikaisemman lain mukaisesti vi-
34833: lakia. Jos hakemusasia on muulta kuin korvauk- reillä oleva asia tulisi käsitellä siinä loppuun.
34834: sia koskevalta osalta ratkaistu vanhan lain aikana, Jos lain voimaantulon jälkeen suoritettavaa
34835: olisi uutta lakia tämän mukaan sovellettava sen toimitusta tai asian käsittelyä koskeva määräys on
34836: voimaantultua ratkaistaviin korvauskysymyksiin. annettu ennen lain voimaantuloa silloisten sään-
34837: Tästä on kuitenkin syytä tehdä voimaantulosään- nösten mukaisesti, tulisi sen jäädä edelleen nou-
34838: nöksessä esitetty poikkeus, jos vanhan lain aikana datettavaksi.
34839: asiassa on määrätty ennakkokorvausta.
34840: Yleisen periaatteen mukaan uuden lain me- Asian käsittelystä aiheutuvien kustannusten
34841: nettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan välittö- korvaamiseen sovellettaisiin toimenpidettä suori-
34842: tettaessa voimassa ollutta lakia.
34843: mästi lain voimaantulosta alkaen myös sitä ennen
34844: vireille tulleissa asioissa voimaantulon jälkeen
34845: suoritettaviin prosessitoimiin. Käytännön syyt ja Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
34846: osaksi oikeusturvaperiaatteetkin kuitenkin vaati- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
34847: 1984 vp. - HE n:o 266 31
34848:
34849:
34850:
34851:
34852: Laki
34853: vesilain muuttamisesta
34854:
34855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
34856: kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain {264/61) 10 luvun 7 §:n 3 momentti ja 19
34857: §:n 3 momentti, 12 luvun 11-13 § sekä 15 luvun 22 §,
34858: sellaisina kuin niistä ovat 12luvun 12 ja 13 § 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa {427/70),
34859: muutetaan 1 luvun 15 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 22 §:n 1
34860: momentti ja 30 §:n 1 ja 2 momentti, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 5 §, 11 §:n 3
34861: momentti sekä 22 §, 4 luvun 2 §:n 1 momentti ja 6 §, 6 luvun 1 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3
34862: momentti, 33 §:n 2 momentti, 7 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentti, 8 luvun 1 §, 2 §:n 2 momentti ja 21
34863: §:n 3 momentti, 10 luvun 2 §:n 1 ja 4 momentti, 3-6 §, 7 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 20
34864: §, 23 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti sekä 25-27 §, 11 luvun 3 §:n 4 ja 7 kohta sekä 8 §, 12 luvun 16 §
34865: sekä 17 §:n 2 momentti, 15 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 4, 8, 9, 14-21 ja 23 §,
34866: 16 luvun 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 ja 11 §, 13 §:n 1 momentti, 18 §, 21 §:n 2
34867: momentti, 23 §:n 2 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 § ja 33 §:n 1
34868: momentti, 17 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 18 luvun 1-5 §, 6 §:n 2 momentti,
34869: 8 §:n 3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 2 momentti, 19 luvun 2, 4 ja 6 §, 7 §:n 1
34870: momentti, 9 §:n 2 momentti sekä 10 §, 21 luvun 3 §:n 2 momentti, 6 §:n 3 momentti, 8 §:n 1 ja 2
34871: momentti sekä 9 §:n 1 ja 3 momentti,
34872: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 3 §:n 1 momentti 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa
34873: {287/82), 8 luvun 21 §:n 3 momentti, 16 luvun 5 §:n 3 momentti ja 24 §:n 2 ja 3 momentti 11
34874: päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa {453/63), 10 luvun 26 § 14 päivänä tammikuuta 1979
34875: annetussa laissa (44/79), 10 luvun 27 § ja 15 luvun 4 § osittain muutettuna edellä mainitulla 26
34876: päivänä kesäkuuta 1970 annetulla lailla, 11 luvun 8 § osittain muutettuna edellä mainitulla 11
34877: päivänä lokakuuta 1963 annetulla lailla, 15 luvun 2 §:n 2 momentti 16 päivänä joulukuuta 1983
34878: annetussa laissa (979/83), 15 luvun 3 §:n 2 momentti, 18 luvun 1 ja 4 §, 8 §:n 3 momentti sekä 19
34879: luvun 2 §ja 7 §:n 1 momentti edellä mainitussa 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa, 15 luvun
34880: 14 a § sekä 17 § 17 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (854/78), 18 luvun 3 § muutettuna
34881: edellä mainituilla 11 päivänä lokakuuta 1963 ja 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetuilla laeilla, 21
34882: luvun 6 §:n 3 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1074/79),
34883: Iisätäiin 1 luvun 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 2
34884: luvun 14 §:ään uusi 2 momentti ja lukuun uusi 22 b § sekä luvun 28 §:ään uusi 2 momentti, 7 luvun
34885: 3 §:ään uusi 4 momentti, 8 luvun 25 §:ään uusi 3 momentti, 9 luvun 15 §:ään uusi 2 momentti,
34886: 10 lukuun uusi 24 a, 24 b, 25 a ja 30 §, 15 luvun 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
34887: muutettuna edellä mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin
34888: nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä sanottuun lukuun uusi 19 a §, 16 luvun 5 §:ään,
34889: sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 11 päivänä lokakuuta 1963 annetulla
34890: lailla, uusi 4 momentti, 16 §:ään uusi 2 momentti, 24 §:ään sellaisena kuin se on osittain muutettuna
34891: viimeksi mainitulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä
34892: 34 §:ään uusi 3 momentti, 18 luvun 11 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti
34893: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 21 luvun 6 §:ään sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä
34894: mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla, uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 5 momentti ja
34895: 9 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
34896: 32 1984 vp. - HE n:o 266
34897:
34898: 1 luku 19 §
34899: Yleisiä säännöksiä Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta
34900: johdu, ei ilman vesioikeuden lupaa saa ryhtyä
34901: 15 § toimenpiteeseen, joka voi aiheuttaa vesistön pi-
34902: Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai nii- laantumista (vesistön pzlaamiskielto). Tällaiseksi
34903: den nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesis- toimenpiteeksi katsotaan kiinteän, nestemäisen
34904: töstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai tai kaasumaisen aineen taikka energian johtami-
34905: maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä nen tai päästäminen vesistöön siten, että siitä
34906: voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, joko välittömästi tai sen jatkuessa saattaa johtua
34907: vedenkorkeuden tai vedenjuoksun muutos, joka sellainen vesistön veden tai pohjan laadun muu-
34908: 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesi-
34909: tos, joka
34910: alueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai 1) ilmenee vesistön haitallisena madaltumise-
34911: muulle omaisuudelle; na;
34912: 2) aiheuttaa vesiluonnon ja sen toiminnan
34913: 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvä- vahingollista muuttumista tai ilmeistä vahinkoa
34914: hyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahin- kalakannalle;
34915: gollista muuttumista; 3) aiheuttaa vaaraa terveydelle;
34916: 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, 4) aiheuttaa ympäristön viihtyisyyden tai kult-
34917: ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesis- tuuriarvojen tahi vesistön vedenhankintaan tai
34918: tön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen virkistyskäyttöön soveltuvuuden melkoista vähen-
34919: soveltuvuutta virkistyskäyttöön; tymistä; taikka
34920: 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä 5) voi aiheuttaa muun edellä mainittuihin
34921: tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen rinnastettavan yleisen tai yksityisen edun louk-
34922: kulku- tai uittoväylän käyttämistä; kauksen
34923: 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle, taikka
34924: 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla ta-
34925: valla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamis- 22 §
34926: kielto). Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta tai
34927: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paik-
34928: myös toimenpidettä, josta voi johtua sanotussa kaan tai käsitellä siten (pohjaveden pzlaamiskiel-
34929: momentissa mainitun seurauksen aiheuttava ve- to), että
34930: sistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei 1) pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi;
34931: kysymys ole tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetusta 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käy-
34932: toimenpiteestä. dä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä
34933: voitaisiin muuten käyttää;
34934: 3) tärkeä tai erityisen antoisa pohjavesiesiinty-
34935: mä olennaisesti huonontua; tai
34936: 18 § 4) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laa-
34937: Ilman vesioikeuden lupaa ei saa käyttää pohja- tuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen
34938: vettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoitta- yksityistä etua.
34939: vaan toimeen siten, että siitä voi aiheutua jonkin
34940: pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vai-
34941: keutuminen, tärkeän tai erityisen antoisan pohja- 30 §
34942: vesiesiintymän antoisuuden olennainen vähenty- Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai
34943: minen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä kos-
34944: muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä kevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin
34945: talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden vesialueella suorittaa sen poistamiseksi tarpeelli-
34946: muuttamiskielto). Kielto koskee myös maanka- nen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien pa-
34947: maran ainesten ottamista ja muuta toimenpidet- rantamista tarkoittava toimenpide, jos siitä ei
34948: tä, josta 22 §:ssä ei ole säädetty, jos siitä ilmeises- aiheudu tämän luvun 12-15 §:ssä tarkoitettua
34949: ti voi aiheutua edellä mainittu tai 22 §:ssä muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta
34950: tarkoitettu seuraus. johdu vesialueen omistajalle huomattavaa hait-
34951: taa. Työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on,
34952: 1984 vp. - HE n:o 266 33
34953:
34954: mikäli toimenpide ei ole merkitykseltään vähäi- 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttä-
34955: nen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajal- mistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mah-
34956: le sekä sen mukaan kuin asetuksella säädetään dollisimman vähäisessä määrin supistettuina.
34957: vesipiirin vesitoimistolle tai vesilautakunnalle.
34958: Siitä, mitä vesistön pohjasta poistetaan, on
34959: soveltuvin osin voimassa, mitä ruoppausmassasta 5 §
34960: 4 luvun 6 §:ssä on säädetty. Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos ra-
34961: kentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, ai-
34962: heuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin-
34963: gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa
34964: 2 luku tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se
34965: Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai
34966: elinkeino-oloja.
34967: Rakentaminen ja sen edellytykset Voimalaitoksen rakentamisen on katsottava ai-
34968: 1 § na aiheuttavan 1 momentissa tarkoitettuja vahin-
34969: Tämän luvun säännökset rakentamisesta koske- gollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuh-
34970: vat, mikäli jonkin toimenpiteen osalta muuta ei teissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa sellai-
34971: ole säädetty, kiinteän tai irrallisen laitteen taikka sessa vesistössä, jonka rakentamisesta on lailla
34972: rakennuksen tai muun rakennelman kuten pa- siten erikseen säädetty.
34973: don, penkereen, sillan, johdon, kuljetuslaitteen
34974: tai laiturin tekemistä vesistöön tai sen poikki, 11 §
34975: perkaamis-, paalutus- tai täyttämistyön suoritta-
34976: mista vesistössä, uuden uoman tekemistä sekä Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja
34977: muuta niihin verrattavaa samoin kuin 1 luvun 15 muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti
34978: §:ssä tarkoitettua toimenpidettä. määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettäväliä
34979: edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä,
34980: on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yri-
34981: 3§ tyksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä
34982: Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan kannalta katsottuna.
34983: saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta li-
34984: sääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja 14 §
34985: aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritetta-
34986: va siten: Lisäksi luvan saaja voidaan tarvittaessa velvoit-
34987: 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa taa tarkkailemaan rakentamista ja sen vaikutuksia
34988: vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä ran- vesistössä.
34989: nan tai vesialueen omistajalle;
34990: 2) ettei kalakantaa hävitetä; 22 §
34991: 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen Jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalakan-
34992: saavuttamiseksi on välttämätöntä: nalle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitet-
34993: a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutava- tava istuttamaan kaloja tai ryhtymään muihin
34994: ran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön jär- tarvittaviin toimenpiteisiin kalakannalle aiheutu-
34995: jestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoitta- vien vahinkojen vähentämiseksi sillä vesialueella,
34996: mista, maan kuivattamista, veden johtamista johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulot-
34997: nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista; tuu (kalanhoitovelvoite).
34998: b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä Jos kysymyksessä olevaa vesistöä varten on
34999: tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa laadittu maa- ja metsätalousministeriön hyväksy-
35000: ja sen toimintaa; mä suunnitelma kalakannan suojelemiseksi, vesi-
35001: c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistys- oikeuden on otettava se tarpeen mukaan huo-
35002: käyttöön; mioon kalanhoitovelvoitteesta määrättäessä.
35003: d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriar- Jos kalakannan säilyttämiseksi tarkoitettujen
35004: voja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka toimenpiteiden suorittaminen aiheuttaisi niillä
35005: e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; saavutettavaan hyötyyn verrattuna kohtuuttomia
35006: sekä kustannuksia rakentajalle taikka kalanhoitovel-
35007: 5 168300911M
35008: 34 1984 vp. - HE n:o 266
35009:
35010: voitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidet- aiheuta haittaa vedenhankinnalle, 1 alastukselle,
35011: tävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on mää- kalakannalle, liikenteelle tai uitolle i~ ettei vesis-
35012: rättävä suorittamaan kalanhoitovelvoitteen tai töä tai sen ympäristöä muutoinkaar,, jos se on
35013: sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen vältettävissä, muuteta vahingollisell'. tavalla tai
35014: kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu maa- ja niiden viihtyisyyttä taikka virkistyskäyttöön sovel-
35015: metsätalousministeriölle käytettäväksi kalakan- tuvuutta huomattavasti vähennetä. Ruoppaus-
35016: nan suojelemista tarkoittavien toimenpiteiden to- massan mereen sijoittamisesta on lisäksi voimas-
35017: teuttamiseen (kalanhoitomaksu). sa, mitä siitä erikseen on säädetty.
35018: Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalan- Maanomistajan suostumuksetta ruoppausmas-
35019: hoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia saa ei saa panna viljelyksessä olevalle maalle eikä
35020: määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti tämän luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulle
35021: muuttuneet. alueelle. Sitä ei omistajan suostumuksetta saa
35022: Mitä tässä laissa on säädetty kalanhoitovelvoit- panna muuliekaan maa-alueelle, elle~ kysymys
35023: teesta ja kalanhoitomaksusta, on sovellettava vas- ole vähäisestä määrästä tai vesioikeus ole antanut
35024: taavasti, milloin nahkiais- tai rapukannalle ai- siihen lupaa.
35025: heutuu rakentamisesta ilmeistä vahinkoa.
35026:
35027: 22 b § 6 luku
35028: Jos kalanhoitomaksu on maaratty vuosittain Ojitus
35029: suoritettavaksi ja sen perusteena ollut kustannus-
35030: Yleisiä säännöksiä
35031: taso on muuttunut, maa- ja metsätalousministe-
35032: riö perii maksun kustannustason nousua vastaa- 1 §
35033: vasti tarkistettuna, vaikka sitä ei ole 22 §:n 4
35034: momentissa mainituin tavoin muutettu. Tarkis- Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen-
35035: tus tehdään täysin kymmenin prosentein ja muu- tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron
35036: toin vesioikeuden määräämiä perusteita noudat- perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella
35037: taen. Jos tarkistuksesta syntyy erimielisyyttä, voi- olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vai-
35038: daan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden rat- vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen
35039: kaistavaksi. yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merki-
35040: tys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä
35041: 28 § luonnonsuojeluarvoa.
35042:
35043: Kalanhoitovelvoitetta ja -maksua koskevan
35044: päätöksen muuttamisesta on säädetty erikseen. 9 §
35045:
35046: Toiselle kuuluvaan putkiojaan ei saa johtaa
35047: 4 luku vettä ilman omistajan suostumusta, jos veden
35048: Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet pois johtaminen kohtuuttamitta kustannuksitta
35049: muutoinkin on mahdollista. Jos putkiojaa on
35050: 2 § veden siihen johtamista varten suurennettava, on
35051: Vesioikeus voi hakemuksesta määrätä yleiseksi tämä mahdollisine lisätöineen sen tehtävä, joka
35052: paikallisväyläksi julkiseen väylään kuulumatto- johtaa ojaan lisävettä. Ojituskustannuksiin osal-
35053: man vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna listumisesta ja ojan kunnossapidosta on muutoin
35054: yleistä laiva- tai veneliikennettä varten, jollaisena voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty.
35055: pidetään myös vapaa-ajan veneilyä. Yleinen pai-
35056: kallisväylä voidaan myös määrätä vesistöön, jossa 33 §
35057: on valtaväylä.
35058: Edellä 1 momentissa mainitun ojan kaivami-
35059: nen tai vesiuoman suurentaminen on ojittajan
35060: 6 § suoritettava. Silta tai rumpu perustuksineen on
35061: Kulkuväylästä poistettu maa ja muu vesistön kuitenkin tienpitäjän taikka rautatien tai muun
35062: pohjasta otettu kiinteä aine (ruoppausmassa) on kiskoradan omistajan kustannuksellaan tehtävä ja
35063: sijoitettava sellaiseen paikkaan ja siten, ettei se kunnossapidettävä. Milloin ojituskustannukset
35064: 1984 vp. - HE n:o 266 35
35065:
35066: yhdessä sillan tai rummun kustannusten kanssa taikka muuta tällaista tarkoitusta varten haluaa
35067: nousevat kohtuuttoman suuriksi ojituksesta saa- jatkuvasti säännellä veden korkeutta tahi muu-
35068: vutettavaan hyötyyn verrattuna, tienpitäjä taikka toin säännöstellä vesistöä, jollaiseksi luetaan
35069: rautatien tai muun kiskoradan omistaja ei ole myös veden johtaminen ja muu siirtäminen sään-
35070: velvollinen sillan tai rummun omistaja ei ole nöstelytarkoituksessa vesistöstä tai sen osasta toi-
35071: velvollinen sillan tai rummun tekemiseen. Hänen seen, on tällaiseen vesistön säännöstelyyn, jos
35072: on kuitenkin, jos korvausta ei ole pakkolunastuk- siitä saattaa aiheutua 1 luvun 12-15 §:ssä tar-
35073: sen yhteydessä tai muutoin ja maksettu, korvat- koitettu muutos tai seuraus, haettava vesioikeu-
35074: tava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei tarpeelli- den lupa.
35075: seena pidettävää maan kuivattamista voida suo- Vesistön säännöstelystä järjestelyyn sisältyvänä
35076: rittaa. toimenpiteenä säädetään 7 luvussa.
35077:
35078:
35079: 7 luku 2 §
35080: Vesistön järjestely
35081: Säännöstelystä saatavana hyötynä on otettava
35082: 3 § lukuun kaikki sen toteuttamisesta johtuvat edut,
35083: niihin luettuna
35084: Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan tapah- 1) käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon
35085: tuvaa kuivattamista varten ei saa myöntää, ellei lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisäänty-
35086: kysymys ole pienehköstä järvestä, jonka merkitys minen sekä parempi mahdollisuus kuivattaa
35087: vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystar-
35088: luonnonsuojeluarvoa. koituksiin tai kalanviljelyyn taikka muutoin täl-
35089: Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen laisella tavalla käyttää hyväksi omaisuutta entistä
35090: osaksi tai edellä tarkoitetun pienehkön järven hyödyllisemmin sekä
35091: kokonaankin kuivattamista varten taikka järjeste- 2) uittokustannusten vähentyminen, liiken-
35092: lystä on seurauksena kasvukauden keskialiveden teen hyväksi käytettävien varojen säästö, veden-
35093: aleneminen, voidaan lupa, jos 2 momentin sään- saantietu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn pa-
35094: nös ei sitä estä, myöntää, jos sen lisäksi, mitä 1 raneminen.
35095: momentissa on sanottu, niistä, joilla on osuus
35096: järveen, niin monet antavat kirjallisesti suostu-
35097: muksensa, että heidän osalleen tulee vähintään 21 §
35098: kaksi kolmannesta järven pinta-alasta, eikä järjes-
35099: telystä aiheudu ympäristön viihtyisyyden tai jär- Maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntymi-
35100: ven erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa sestä taikka paremmasta mahdollisuudesta kui-
35101: alentumista. vatLaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta
35102: Lupa järjestelyyn voidaan, tämän luvun 4 §:ssä virkistystarkoituksiin sekä, jos erityisiä syitä on,
35103: säädetyin poikkeuksin, myöntää järjestelystä hyö- muiden etujen hyväksi tulevasta hyödystä on
35104: tyä saavan hakemuksesta tai, milloin on kysymys määrättävä kertakaikkinen, enintään kymmenenä
35105: 3 momentissa mainitusta tapauksesta myös sen vuotuiseränä ilman korkoa suoritettava maksu.
35106: hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen. Muissa tapauksissa on määrättävä suoritettavaksi
35107: viittä prosenttia kertakaikkisen maksun määrästä
35108: vastaava vuotuismaksu siihen veivoittamista tar-
35109: 8 luku koittavan hakemuksen tekemistä seuraavan vuo-
35110: Vesistön säännöstely den alusta lukien. Vuotuismaksu on suoritettava
35111: kunakin vuonna ennen kesäkuun loppua.
35112: Yleisiä määräyksiä
35113:
35114: 1 §
35115: Milloin joku vesivoiman käytettäväksi saamis- 25 §
35116: ta, lisäämistä tai käytön tasoittamista, uiton tai
35117: liikenteen edistämistä, veden nesteenä käyttämis- Säännöstelymaksun tarkistamisesta on vastaa-
35118: tä, kastelua, vesistön puhtauden säilyttämistä, vasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b §:ssä on sää-
35119: virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta detty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.
35120: 36 1984 vp. - HE n:o 266
35121:
35122: 9 luku 5 §
35123: Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja poh- Jäteveden johtamista ojaan tai maahan koske-
35124: javeden ottaminen vassa lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia
35125: määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi
35126: 15 § suoritettavista toimenpiteistä noudattaen soveltu-
35127: vilta osin, mitä tämän luvun 24 a §:ssä on sää-
35128: Jos 1 luvun 18 §:ssä tarkoitettuun toimenpitee- detty. Samalla on määrättävä, onko uomaa, jo-
35129: seen annetun luvan hyväksikäyttö aiheuttaa mel- hon jätevettä johdetaan, pidettävä ojana vai onko
35130: koista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole se katsottava viemäriksi.
35131: edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos hait- Jos tässä tarkoitetun luvan myöntämisen edel-
35132: ta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viran- lytyksiin tai luvan ehtoihin vaikuttavat olosuhteet
35133: omaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, ovat olennaisesti muuttuneet, asia voidaan val-
35134: mikäli haitta on huomattava, lakkauttaa lupa. vontaviranomaisen tai haittaa kärsivän hakemuk-
35135: Jos määräys luvan ehtojen muuttamisesta tai sesta saattaa vesioikeuden käsiteltäväksi sellaisten
35136: lakkauttamisesta annetaan 1 luvun 22 §:ssä tar- uusien määräysten antamista varten, jotka muut-
35137: koitetun seurauksen välttämiseksi, siitä ei määrä- tuneissa olosuhteissa ovat tarpeen. Lupa voidaan
35138: tä korvausta. Muutoin on oikeudesta korvauksen myös peruuttaa, milloin erityiset syyt sitä vaati-
35139: saam1seen voimassa, mitä 2 luvun 28 §:ssä on vat.
35140: säädetty.
35141: 6 §
35142: Jos jäteveden tarkoituksenmukaiseen johtami-
35143: 10 luku seen on tarpeen käyttää toisen maalla olevaa ojaa
35144: Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet tai puroa, eikä maanomistaja anna suostumus-
35145: taan, vesilautakunta voi antaa siihen luvan, jollei
35146: 2 § toimenpiteestä aiheudu kohtuutonta haittaa. Lu-
35147: Jätevettä saadaan ojaa tai viemäriä käyttäen pa voidaan myöntää 3 §:ssä tarkoitetun luvan
35148: johtaa vesistöön tahi maahan sen mukaan kuin yhteydessä tai erikseen. Jos asia muutoin kuuluu
35149: tässä luvussa säädetään. vesioikeuden käsiteltäväksi, luvan myöntää vesi-
35150: oikeus.
35151: Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee Se, joka johtaa jätevettä toisen maalla olevaan
35152: muutakin 1luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesiuomaa. ojaan tai puroon, on velvollinen suorittamaan
35153: sellaiset uoman suurentamis-, kunnostamis- ja
35154: kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden
35155: jäteveden johtaminen ojaan johtamisesta, sekä muutoinkin huolehtimaan sii-
35156: 3 § tä, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu kohtuul-
35157: Jos jäteveden johtamisesta ojaan tai maahan lisin kustannuksin vältettävää vahinkoa. Tarvitta-
35158: voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettua yleistä essa vesilautakunta voi antaa määräyksiä työn
35159: tai toisen yksityistä etua koskeva haitallinen vai- suorittamisesta. Tällaisesta päätöksestä on voi-
35160: kutus, on siihen haettava lupa vesilautakunnalta. massa, mitä 20 luvun 7 §:ssä säädetään.
35161: Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpide pohjave- Milloin 2 momentissa mainituista toimenpi-
35162: den laatua huonootamaHa voi aiheuttaa 1 luvun teistä aiheutuu toiselle hyötyä, on tämän velvolli-
35163: 22 §:ssä tarkoitetun seurauksen. Muutoin on suudesta osallistua toimenpiteistä johtuviin kus-
35164: luvan myöntämisen edellytyksistä soveltuvia osin tannuksiin sekä menettelystä osallistumista mää-
35165: voimassa, mitä tämän luvun 24 §:ssä on säädetty. rättäessä vastaavasti voimassa, mitä ojituksesta on
35166: säädetty.
35167: 4§
35168: Jos edellä 3 §:ssä tarkoitetusta jäteveden johta- jäteveden johtaminen viemärissä
35169: misesta, jota koskeva lupahakemus on vesilauta-
35170: kunnan käsiteltävänä, voi vesistössä aiheutua 1 7 §
35171: luvun 19 §:ssä tarkoitettu seuraus, vesilautakun- Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista
35172: nan on viipymättä siirrettävä asia kokonaisuudes- varten on tarpeen tehdä viemäri toisen maan
35173: saan vesioikeuden käsiteltäväksi siten kuin 20 kautta, eikä maanomistaja anna suostumustaan,
35174: luvun 2 §:n 3 momentissa on säädetty. on toimenpiteeseen vastaavasti sovellettava, mitä
35175: 1984 vp. - HE n:o 266 37
35176:
35177: 6 §:ssä on säädetty jäteveden johtamisesta toisen Lupaa ei saa myöntaa, JOS toimenpiteestä ai-
35178: maalla olevaan ojaan. heutuisi 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus taikka
35179: jos luvan myöntäminen olisi vastoin 1 luvun 19
35180: § :n 3 momentissa tarkoitetun kansainvälisen so-
35181: 19 § pimuksen määräystä.
35182: Vesikäymälästä tuleva jätevesi on ennen sen
35183: avouomaan, maahan tai vesistöön päästämistä
35184: johdettava asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivo- 24 a §
35185: jen kautta tai muulla tavalla puhdistettava, jollei Myöntäessään 24 §:ssä tarkoitetun luvan vesioi-
35186: 3 tai 24 §:ssä tarkoitetussa tai rakennuslainsää- keuden tulee antaa tarvittavat määräykset johdet-
35187: dännön mukaisesti annetussa luvassa tai 20 §:n tavan jäteveden tai muun aineen määrästä ja
35188: nojalla ole puhdistamisesta vastaavalla tavalla koostumuksesta sekä siitä, miten sitä päästetään
35189: määrätty. vesistöön (päästömääräykset).
35190: Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen
35191: toiminnan aloittamista tai päätöksessä asetetta-
35192: vassa määräajassa luvan saajan on tehtävä suoja-
35193: 20 §
35194: ja puhdistuslaitteita tai ryhdyttävä veden juoksu-
35195: Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai paastetaan tuksen muuttamista tarkoittavaan tahi muuhun
35196: maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä ky- toimenpiteeseen vesistön pilaantumisen vähentä-
35197: symys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesioi- miseksi (toimenpidevelvoite).
35198: keuden lupaa, voi vesilautakunta määrätä sen, Milloin jäteveden tai muun aineen päästämi-
35199: jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin, sestä saattaa aiheutua sellaista vahinkoa, jota 2
35200: tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi en- luvun 22 §:ssä tarkoitetaan, on lupapäätökseen
35201: nen sen johtamista ojaan tai maahan taikka otettava tarpeelliset määräykset kalanhoitovel-
35202: ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estä- voitteesta tai kalanhoitomaksusta. Niistä on vas-
35203: miseksi. taavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 ja 22 b §:ssä
35204: on säädetty.
35205: jäteveden tai muun vesistöä pzlaavan azneen Lupapäätökseen voidaan niin ikään ottaa tar-
35206: päästämisestä vesistöön peelliset määräykset siitä, millä tavoin jäteveden
35207: tai muun aineen muodostumisen, käsittelyn,
35208: 23 § päästäiDisen ja sen vaikutusten tarkkailu on jär-
35209: Sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun jestettävä (tarkkazluvelvoite).
35210: toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 §:n mukaan
35211: ilman lupaa on kielletty, on haettava lupa vesioi- 24 b §
35212: keudelta. Sama koskee, jollei tämän luvun 3 Edellä 24 §:ssä tarkoitettu lupa myönnetaan
35213: §:stä muuta johdu, toimenpidettä, josta voi asian luonteen mukaisesti määräajaksi tai tois-
35214: aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettu seuraus. taiseksi.
35215: Lupapäätöksessä tulee määrätä, mihin men-
35216: 24 § nessä hakemus on tehtävä edellä 24 a §:ssä
35217: Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan tarkoitettujen ehtojen tarkistamiseksi ja mitkä
35218: sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toi- selvitykset tuolloin on esitettävä, jollei tällaista
35219: menpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettoma-
35220: on kielletty. Luvan myöntäminen edellyttää, että na. Jos hakija ei ole tehnyt määräajassa uutta
35221: toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava hakemusta, vesioikeus voi valvontaviranomai-
35222: saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäisek- sen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hake-
35223: si eikä jäteveden tai muun vesistöä pilaavan muksesta määrätä, että lupa raukeaa.
35224: aineen poistaminen tahi tällaisten aineiden vesis-
35225: töön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustan- 25 §
35226: nuksin muulla tavoin mahdollista. Etuvertailussa Vesioikeus voi asianomaisen viranomaisen tai
35227: on erityisesti otettava huomioon hakemuksessa haittaa kärsivän hakemuksesta muuttaa aikaisem-
35228: tarkoitetun toiminnan sekä toimenpiteestä aiheu- man lupapäätöksen määräyksiä, jos
35229: tuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta katsottu- 1) jäteveden tai muun aineen vesistöön päästä-
35230: na. misestä tahi muusta toimenpiteestä aiheutuu
35231: 38 1984 vp. - HE n:o 266
35232:
35233: vesistön tilaa merkittävästi heikentävä olosuhtei- osaksi tai kokonaan vapautuu suorittamasta toi-
35234: den muutos, tai menpiteitä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi
35235: 2) jos 24 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisen taikka saa luvan johdosta käyttökustannusten
35236: edellytykset tai luvan ehtoihin vaikuttavat olo- säästymisestä tai muutoin ilmenevää huomatta-
35237: suhteet ovat muutoin olennaisesti muuttuneet. vaa taloudellista etua, luvan saaja voidaan vel-
35238: Lupapäätöksen määräyksiä muutettaessa sovel- voittaa suorittamaan vuosittain vesiensuojelu-
35239: letaan, mitä 24, 24 a ja 24 b §:ssä on sää- maksu.
35240: detty. Jos pääasiallisesti kysymyksessä olevan lu- Vesiensuojelumaksu suoritetaan vesihallituk-
35241: van tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu tai tulisi selle ja se on käytettävä valtiolle vesiensuojelusta,
35242: toiminnan jatkuessa aiheutumaan vesistössä huo- erityisesti sitä varten suoritettavasta tutkimustyös-
35243: mattavaa pilaantumista, lupa voidaan myös mää- tä johtuviin menoihin.
35244: rätä lakkautettavaksi. Maksu voi olla enintään kaksi sadalta sen edun
35245: Jos 1 momentissa tarkoittettu määräysten vuotuisesta arvosta, jonka saamiseen maksuvel-
35246: muuttaminen johtuu vesistöön rakentamisesta tai vollisuus perustuu.
35247: muusta tässä laissa tarkoitetusta toimenpiteestä, Vesiensuojelumaksu voidaan määrätä vesihalli-
35248: jollaiseksi ei katsota laillisen oikeuden nojalla tuksen vaatimuksesta. Vaatimus on, jollei sitä ole
35249: tapahtuvaa jäteveden tai muun aineen päästämis- tehty lupaa pyydettäessä, käsiteltävä hakemusasi-
35250: tä vesistöön, vesioikeus voi hakemuksesta määrä- ana. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa voi-
35251: tä rakentajan tai toimenpiteen muun suorittajan daan maksun suuruutta vesihallituksen tai mak-
35252: korvaamaan vesioikeuden päätöksen täytäntöön- suun velvollisen hakemuksesta muuttaa tai mak-
35253: panemisesta johtuvat kustannukset. su kokonaan poistaa.
35254: Vesiensuojelumaksun tarkistamisesta on vas-
35255: 25 a § taavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b §:ssä on
35256: Jos jäteveden tai muun aineen vesistöön pääs- säädetty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.
35257: täminen, johon ei ole ollut tarpeen hakea 24
35258: §:ssä tarkoitettua lupaa, tulee myöhemmin lu- 30 §
35259: vanvaraiseksi muusta syystä kuin asianomaisen Jos hakija tämän luvun 24 a §:n 2 momentin
35260: toiminnassa tapahtuneen muutoksen johdosta, nojalla on määrätty rakentamaan jäteveden puh-
35261: toimintaa saadaan kuitenkin jatkaa, kunnes lupa- distamo tai puhdistamon rakentamista on jäteve-
35262: asia on vesioikeudessa ratkaistu, mikäli lupaa den asianmukaista johtamista varten pidettävä
35263: haetaan viipymättä aiheen siihen ilmaannuttua tärkeän tarpeen vaatimana, vesioikeus voi asian
35264: eikä vesioikeus asianomaisen viranomaisen tai käsittelyn yhteydessä tai eri hakemuksesta myön-
35265: haittaa kärsivän vaatimuksesta sitä kiellä tai rajoi- tää oikeuden puhdistamon rakentamista varten
35266: ta. tarpeellisen ja tarkoitukseen soveltuvan maa- tai
35267: vesialueen käyttöön tahi lunastamiseen. Vahin-
35268: 26 § ko, haitta ja muu edunmenetys, joka johtuu
35269: Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoitetun, oikeudesta käyttää tai lunastaa edellä tarkoitettua
35270: määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteutta- omaisuutta, on asianomaiselle korvattava.
35271: minen käy sanotussa ajassa taloudellisesti koh-
35272: tuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puut-
35273: teen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa 11 luku
35274: huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtä-
35275: Korvaukset
35276: misestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pi-
35277: laantumisen vaaraa, ympäristöministeriö tai, mil- 3 §
35278: loin kysymys on kunnan veivoittamisesta puhdis- Jollei jonkin toimenpiteen osalta ole korvauk-
35279: tuslaitoksen rakentamiseen yleisen viemärin yh- sesta muuta säädetty, on tässä laissa tarkoitettuna
35280: teyteen, valtioneuvosto voi pitentää toimenpi- vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä
35281: teen suorittamiseksi asetettua määräaikaa enin- korvattava:
35282: tään kolmella vuodella kerrallaan.
35283: 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman
35284: 27 § käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin
35285: Jos tämän luvun 24 §:ssä tarkoitettu lupa verrattavan muun erityisen oikeuden menettämi-
35286: myönnetään sellaisin ehdoin, että luvan saaja nen, sen käyttämisen estyminen tai vaikeutumi-
35287: 1984 vp. - HE n:o 266 39
35288:
35289: nen samoin kuin sellaiseen oikeuteen perustuvan Edellä 2 momentissa tarkoitettuun korvausvaa-
35290: muunkin varallisuusarvoisen edun menettämi- timuksen käsittelemistä koskevaan ratkaisuun ei
35291: nen, vuokraan perustuvan oikeuden osalta kui- saa hakea muutosta.
35292: tenkin vain siltä osin, kuin vuokramiehellä ei ole
35293: oikeutta tämän luvun 19 §:ssä säädettyyn vuokra-
35294: maksun alennukseen; 12 luku
35295: Erinäisiä säännöksiä
35296: 7) porotalouden tai ammattimaisen kalastuk-
35297: sen estyminen tai vaikeutuminen muissakin kuin 16 §
35298: edellä tarkoitetuissa tapauksissa; sekä Toimenpiteestä, joka tarkoittaa vesistön järjes-
35299: telyä tai säännöstelyä taikka maankamaran aines-
35300: ten ottamista vesistön pohjasta, on, sen mukaan
35301: kuin siitä asetuksella säädetään, ennakolta tehtä-
35302: 8 §
35303: vä ilmoitus vesipiirin vesitoimistolle. Ilmoituksen
35304: Kun johonkin toimenpiteeseen taman lain tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimen-
35305: nojalla annetaan lupa, on myös määrättävä, onko
35306: piteeseen haetaan vesioikeuden lupa.
35307: tiedossa olevasta vahingosta, haitasta taikka
35308: muusta edunmenetyksestä sekä mihin määrään
35309: suoritettava korvausta. 17 §
35310: Hakemusasiassa, jossa vesioikeuden on määrät-
35311: tävä korvaus lupaan perustuvasta toimenpiteestä Ennen 1 momentissa tarkoitettua räjäyttämistä
35312: johtuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edun- siitä on ilmoitettava asianomaiselle poliisivirano-
35313: menetyksestä, saadaan, mikäli siitä ei aiheudu maiselle ja vesipiirin vesitoimistolle.
35314: olennaista viivästystä tai muuta hankaluutta, kä-
35315: sitellä myös asian yhteydessä esitetty tai vesioi-
35316: keudessa ennestään vireillä. oleva hakijaan koh- 15 luku
35317: distuva vaatimus, joka kosk<;e hakemuksessa tar- Vesituomioistuimet
35318: koitetulla toimenpiteellä ennen luvan myöntä-
35319: mistä aiheutetun vahingon, haitan tai muun 2 §
35320: edunmenetyksen korvaamista. Jos edellä tarkoi- Vesioikeudessa on tarpeellinen maara veslm-
35321: tettua vaatimusta ei käsitellä hakemusasian yh- keustuomarein, vesioikeusinsinöörin ja ves101-
35322: teydessa eikä vaatimuksen perusteesta muuta joh- keuslimnologin virkoja. Vesioikeuteen voidaan 1
35323: du, se katsotaan vireille pannuksi riita-asiana. momentissa tarkoitettujen puheenjohtajan ja jä-
35324: Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta senten lisäksi määräajaksi nimittää vesioikeustuo-
35325: edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä ei mareita, vesioikeusinsinöörejä ja vesioikeuslimno-
35326: ole edellytetty taikka jonka korvaaminen on mää- logeja.
35327: rätty myöhemmin ratkaistavaksi, voidaan kor- Vesioikeus on tuomionvoipa, kun siinä on
35328: vausta vaatia hakemuksella vesioikeudessa tai, jos läsnä puheenjohtajana toimiva vesioikeustuomari
35329: kysymys on vesilautakunnan myöntämästä luvas- sekä vesioikeuden työjärjestyksessä määrätty mää-
35330: ta, vesilautakunnassa. Vesioikeudelle tehtyyn ha- rä jäseniä, vähintään kaksi. Työjärjestyksessä an-
35331: kemukseen voidaan myös sisällyttää ja sen yhtey- netaan tarkemmat määräykset vesioikeusinsinöö-
35332: dessä käsitellä vaatimus, joka tarkoittaa samalla rien ja vesioikeuslimnologien osallistumisesta
35333: toimenpiteellä luvasta poiketen aiheutetun va- asioiden käsittelyyn niiden laadusta riippuen sekä
35334: hingon korvaamista. tarvittavat muut määraykset asioiden käsittelystä
35335: Korvausta sellaisen tähän lakiin perustuvan ja vesioikeuden toiminnasta.
35336: toimenpiteen johdosta, johon ei tarvita lupaa, tai
35337: vahingosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 1 §:n
35338: 3 momentissa tai 2 §:ssä, on vaadittava hake- 3 §
35339: muksella vesioikeudessa taikka kysymyksen olles-
35340: sa ojitukseen liittyvästä korvauksesta, siltä osin Vesioikeusinsinööriitä vaaditaan virkaan sopiva
35341: kuin asia ei ole vesioikeudessa tai ojitustoimituk- diplomi-insinöörin tutkinto ja kokemusta vesilain
35342: sessa käsiteltävä, vesilautakunnassa. alaan kuuluvissa tehtävissä. Ainakin toisen vesioi-
35343: Korvausten määräämisestä eräissä tapauksissa keusinsinöörin tulee olla diplomi-insinöörin tut-
35344: säädetään 16 luvun 24 §:ssä. kinnon suorittanut teknillisen korkeakoulun ra-
35345: 40 1984 vp. - HE n:o 266
35346:
35347: kennusinsinööriosastossa tai sitä vastaavan tutkin- Vesiylioikeudessa on puheenjohtajana vesiyli-
35348: non muussa korkeakoulussa. Vesioikeusinsinööre- tuomari ja muina jäseninä tarpeellinen määrä
35349: jä nimitettäessä on erityisesti otettava huomioon, vesiylioikeudenneuvoksia. Vesiylioikeudenneu-
35350: että vesioikeudessa on perehtyneisyyttä vesitek- voksista osan tulee olla lainoppineita, osan edus-
35351: niikan ja vesitalouden eri aloihin. taa tekniikan alan sekä osan luonnontalouden
35352: Vesioikeuslimnologilla tulee olla ylempi kor- asiantuntemusta. Vesiylioikeus on tuomionvoipa,
35353: keakoulututkinto biologisissa aineissa tai muu kun siinä on läsnä puheenjohtaja sekä vesiylioi-
35354: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto keuden työjärjestyksessä määrätty määrä vesiylioi-
35355: sekä riittävä perehtyneisyys vesien luonnontalou- keudenneuvoksia, vähintään kaksi. Työjärjestyk-
35356: teen ja kalatalouteen. Lisäksi hänellä tulee olla sessa määrätään lainoppineiden ja eri alojen asi-
35357: kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä. antuntemusta edustavien vesiylioikeudenneuvos-
35358: ten osallistumisesta asioiden käsittelyyn niiden
35359: laadusta riippuen.
35360: 4§ Vesiylituomarin estyneenä ollessa toimii vesi-
35361: Vesioikeustuomarin, vesioikeusinsinöörin ja ylioikeuden puheenjohtajana virkaiältään vanhin
35362: vesioikeuslimnologin nimittää, sitten kun virka lainoppinut vesiylioikeudenneuvos.
35363: on ollut vesiylioikeuden toimesta haettavana vesi- Vesiylioikeus voi, sen mukaan kuin työjärjes-
35364: ylioikeuden tekemän virkaehdotuksen nojalla tyksessä määrätään, toimia kahtena tai useampa-
35365: korkein oikeus. Sama koskee vastaavan ylimääräi- na jaostona. Vesiylioikeuden toimiessa jaostoihin
35366: sen viranhaltijan nimittämistä. jakaantuneena jaoston puheenjohtajana toimii
35367: Vesioikeustuomatilla ja vesioikeuden muulla vesiylituomari tai vesiylioikeudenneuvos.
35368: jäsenellä on hallitusmuodossa tuomarille säädetty Vesiylioikeuden kokoonpanosta sen käsitellessä
35369: virassapysymisoikeus. Sama koskee ylimääräistä nimitys- ja muita hallintoasioita määrätään työ-
35370: vesioikeustuomaria ja muuta vesioikeuden yli- järjestyksessä.
35371: määräistä jäsentä sinä määräaikana, joksi hänet
35372: on nimitetty. 14 a §
35373: Ylimääräisellä vesioikeustuomarilla, vestot- Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun
35374: keusinsinöörillä ja vesioikeuslimnologilla on oi- vuoksi taikka muusta erityisestä syystä voidaan
35375: keus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan vesiylioikeuteen nimittää ylimääräisiä vesiylioi-
35376: kuin vesioikeuden varsinaisella jäsenellä. Jos yli- keudenneuvoksia.
35377: määräinen vesioikeustuomari, vesioikeusinsinööri Ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos nimite-
35378: tai vesioikeuslimnologi on ennestään valtion vi- tään samassa järjestyksessä kuin vesiylioikeuden
35379: rassa tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta varsinainen jäsen.
35380: siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty. Ylimääräisellä vesiylioikeudenneuvoksella on
35381: oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mu-
35382: 8 § kaan kuin vesiylioikeuden varsinaisella jäsenellä.
35383: Syyte virkavirheestä vesioikeustuomaria ja vesi- Jos ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos on ennes-
35384: oikeuden muuta jäsentä sekä sihteeriä vastaan tään valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu
35385: tehdään Helsingin hovioikeudessa ja muita viran- sen hoitamisesta siksi ajaksi, joksi hänet on
35386: ja toimenhaltijoita vastaan vesioikeuden sijainti- nimitetty.
35387: paikan yleisessä alioikeudessa.
35388: 15 §
35389: 9 § Vesiylituomarin ja lainoppineen vesiylioikeu-
35390: Vesioikeuden työjärjestyksen vahvistaa vesiyli- denneuvoksen pätevyydestä on vastaavasti voi-
35391: oikeuden esityksestä korkein hallinto-oikeus. massa, mitä Vesioikeustuomarista tämän luvun 3
35392: §:ssä on säädetty. Muiden vesiylioikeudenneuvos-
35393: ten pätevyydestä on vastaavasti voimassa, mitä
35394: Vesiylioikeus
35395: mainitussa lainkohdassa on säädetty vesioikeusin-
35396: 14 § sinöörin ja vesioikeuslimnologin pätevyydestä.
35397: Vesiylioikeus käsittelee ylioikeutena valitukset Vesiylituomaria ja vesiylioikeudenneuvosta ni-
35398: ja kantelut vesioikeuden ja vesioikeustuomarin mitettäessä on erityisesti otettava huomioon
35399: ratkaisuista sekä valvoo vesioikeuksien toimintaa asianomaisen perehtyneisyys vesilainsäädännön
35400: ja lainkäyttöä. soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin.
35401: 1984 vp. - HE n:o 266 41
35402:
35403: 16 § teeriä Helsingin hovioikeudessa. Vesiylioikeuden
35404: Ennen kuin vesiylioikeuden jäsen ryhtyy hoita- muita viranhaltijoita ja toimihenkilöitä syytetään
35405: maan virkaansa, hänen on tehtävä vesiylioikeu- virkavirheestä vesiylioikeuden sijaintipaikan ylei-
35406: den tai hovioikeuden edessä tuomarinvala, jollei sessä alioikeudessa.
35407: hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.
35408: 20 §
35409: 17 § Asiain esittelijöinä vesiylioikeudessa tOimtvat
35410: Tasavallan presidentti nimittää vesiylituomarin vesiasiainsihteerit sen mukaan kuin siitä työjärjes-
35411: korkeimman oikeuden esityksestä sekä vesiylioi- tyksessä määrätään.
35412: keudenneuvoksen sitten kun virka on ollut vesi-
35413: ylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna ja 21 §
35414: vesiylioikeus on tehnyt virkaehdotuksen. Virka- Vesiylioikeuden työjärjestyksen vahvistaa kor-
35415: ehdotuksesta on korkeimman oikeuden annetta- kein hallinto-oikeus.
35416: va lausuntonsa. Korkein oikeus käsittelee myös
35417: virkaehdotuksesta tehdyt valitukset.
35418: Vesiylituomarilla ja vesiylioikeudenneuvoksella 23 §
35419: on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassa- Mikäli tässä laissa muualla ei ole toisin säädet-
35420: pysymisoikeus. Sama koskee ylimääräistä vesiyli- ty, asian käsittelyssä vesiylioikeudessa on muu-
35421: oikeudenneuvosta sinä määräaikana, joksi hänet toin noudatettava soveltuvin osin laillista oikeu-
35422: on nimitetty. denkäyn tijärjestystä.
35423:
35424: 18 §
35425: Vesiylituomarin ja vesiylioikeudenneuvoksen 16 luku
35426: virkaloman, virkavapauden ja viransijaisuuden Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
35427: osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä hovioi- Hakemusasiat
35428: keudenneuvoksesta on säädetty.
35429: 1 §
35430: 19 §
35431: Vesiylioikeudessa voi olla kansliapäällikön, Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvityk-
35432: vanhemman ja nuoremman vesiasiainsihteerin ja set sekä, milloin hakemus tarkoittaa luvan saa-
35433: kirjaajan virkoja sekä kanslistin, konekirjoittajan mista yritystä tai toimenpidettä varten, tarvittava
35434: ja vahtimestarin toimia. Vesiylioikeudessa voi suunnitelma sellaisena, kuin asetuksella tarkem-
35435: lisäksi olla muita viran- ja toimenhaltijoita. min säädetään.
35436: Vesiylioikeuden kansliapäälliköllä tulee olla
35437: pätevyys tuomarinvirkaan. Kelpoisuudesta van-
35438: hemman ja nuoremman vesiasiainsihteerin vir- 5 §
35439: kaan on vastaavasti voimassa, mitä tämän luvun
35440: 5 §:ssä on säädetty vesioikeudensihteerin osalta. Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutusalueen
35441: Kansliapäällikön sekä vanhemman ja nuorem- laajuuden vuoksi tai yrityksestä aiheutuvien va-
35442: man vesiasiainsihteerin nimittää, viran oltua vesi- hinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä vaatii
35443: ylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna, suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen kiireellistä
35444: korkein oikeus vesiylioikeuden tekemän virkaeh- toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tär-
35445: dotuksen perusteella. Muut peruspalkkaiset vi- keänä, vesioikeus voi, milloin on todennäköistä,
35446: ran- ja toimenhaltijat nimittää vesiylioikeus. Yli- että luvan edellytykset ovat olemassa, määrätä
35447: määräiset toimenhaltijat, tilapäiset toimihenkilöt katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa
35448: ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt, joilla tu- vaiheessa. Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa
35449: lee olla tehtävän edellyttämä pätevyys, ottaa tarkastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten
35450: vesiylituomari. edellytysten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaan-
35451: ko lupa antaa ja millä ehdolla. Toimituksen
35452: 19 a § toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoi-
35453: Vesiylituomaria ja muuta vesiylioikeuden jä- mituksessa käsiteltävät asiat.
35454: sentä syytetään virkavirheestä korkeimmassa oi- Muussakin kuin 2 momentissa mainitussa ta-
35455: keudessa sekä kansliapäällikköä ja vesiasiainsih- pauksessa vesioikeus voi määrätä katselmustoimi-
35456:
35457: 6 168300911M
35458: 42 1984 vp. - HE n:o 266
35459:
35460: tukseh jaettavaksi eri osun, milloin siihen on 16 §
35461: erityistä syytä.
35462: Jos hakemus koskee yritystä, jonka vaikutukset Todistajalie ja asiantuntijalle maksettavasta
35463: ulottuvat laajalle alueelle, ja katselmustoimituk- korvauksesta on voimassa, mitä 21 luvun 9 §:ssä
35464: sen suorittaminen koko aluetta koskevana koh- säädetään.
35465: tuuttomasti vaikeuttaisi hakemusasian käsittelyä,
35466: vesioikeus voi määrätä, että alueen eri osissa 18 §
35467: suoritetaan eri katselmustoimitukset. Jos vesioikeus havaitsee katselmustoimituksen
35468: puutteelliseksi, se voi määrätä pidettäväksi uu-
35469: den tai täydentävän toimituksen.
35470: 6 §
35471: Jollei katselmustoimitusta pidetä, on hake- 21 §
35472: muksesta, jos tämän luvun 9 §:stä ei muuta
35473: johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta tai Vesioikeus voi tehdä hakemukseen liitettyyn
35474: etua asia saattaa koskea, tilaisuuden varaamiseksi suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lisäyksiä,
35475: muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hake- jotka ovat tämän lain säännökset huomioon ot-
35476: muksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset taen tarpeellisia.
35477: on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä vesi-
35478: oikeudelle kirjallisesti vesioikeuden määräämässä 23 §
35479: ajassa, joka ei saa olla kolmeakymmenta paivaa
35480: lyhyempi eikä kuuttakymmentä päivää pitempi. Milloin hakemus koskee tietyn suunnitelman
35481: Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olo- mukaan toteutettavaa yritystä, suunnitelma on
35482: suhteet asian vireillä ollessa ovat olennaisesti selostettava vesioikeuden päätöksessä tai liitettävä
35483: muuttuneet tai puhevallan menettäminen muu- siihen. Päätöksen tulee lisäksi sisältää lausunto
35484: toin olisi ilmeisen kohtuutonta. asiassa tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista
35485: Milloin hakemusasiassa tämän luvun 13 §:n ja määräykset siitä, miten yritys on pantava
35486: mukaisesti toimitetaan suullinen käsittely tai pi- toimeen ja mitä hakijan on noudatettava muiden
35487: detään katselmustoimitus, voidaan muistutukset etujen suojaamiseksi sekä onko ja mitä korvauk-
35488: ja vaatimukset tehdä myös siinä. sia vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyk-
35489: sestä suoritettava samoin kuin muut päätökseen
35490: tämän lain petusteella otettavat määräykset.
35491: 11 §
35492: Milloin hakemuksen johdosta tehdyt muistu-
35493: tukset tai vaatimukset taikka asian laatu tai 24 §
35494: laajuus muutoin sitä vaativat, hakijalle tai muul-
35495: le asianosaiselle voidaan varata tilaisuus selityksen Jos hakemuksessa tarkoitetusta yrityksestä ai-
35496: antamiseen ja toimittaa tälle kappale muistutus- heutuvien vahinkojen selvittäminen suhteetto-
35497: kirjelmästä liitteineen. Selity.~sen johdo~ta vo~ masti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa ja
35498: daan, milloin erityistä syytä suhen on, astanosat- yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä
35499: selle varata tilaisuus vastaselityksen antamiseen. kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, jos
35500: yritystä koskevan luvan edellytykset ilmeisesti
35501: 13 § ovat olemassa, ratkaista hakemusasian muilta
35502: kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja niiden
35503: Kirjelmien vaihdon päätyttyä on toimitettava johdosta suoritettavia korvauksia sekä 11 luvussa
35504: suullinen käsittely, jollei hakemusasia ole merki- tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviita osin. Täl-
35505: tykseltään vähäinen tai muuten laadultaan sellai- löin on vahingosta, haitasta ja muusta edunme-
35506: nen ettei tilaisuuden varaaminen muistutusten netyksestä, joita koskevat kysymykset siirretään
35507: ja v~atimusten tekemiseen suullisesti ole tarpeen. ratkaistavaksi asian käsittelyä jatkettaessa, mää-
35508: Erityisestä syystä vesioikeus voi kirjelmien vaih- rättävä maksettavaksi likimääräisen arvion mukai-
35509: don tai suullisen käsittelyn jälkeen määrätä, että nen ennakkokorvaus. Siitä on soveltuvin osin
35510: hakemus on käsiteltävä tämän luvun 5 §:n mu- voimassa, mitä 11 luvussa' korvauksista on säädet-
35511: kaisesti katselmustoimituksessa. ty. Vesioikeus voi myös, milloin siihen tarpeelli-
35512: sen selvityksen puuttuessa muussa kuin edellä
35513: 1984 vp. - HE n:o 266 43
35514:
35515: tarkoitetussa tapauksessa on erityistä syytä, mää- masti viivyttää hakemusasian käsittelyä niin, että
35516: rätä jonkin toimenpiteestä aiheutuvan vahingon siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on
35517: korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin. Tällöin tällä oikeus saada niistä korvaus. Asianosaisella
35518: sen on velvoitettava luvan haltija hankkimaan on myös oikeus saada korvaus kuluistaan, milloin
35519: tarvittava selvitys ja hakemaan lupapäätöksen hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimen-
35520: täydentämistä sekä samalla määrättävä arvioita- piteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu yri-
35521: vissa olevasta vahingosta suoritettavaksi ennakko- tyksestä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmene-
35522: korvaus. Tässä tarkoitettu vesioikeuden määräys tystä, taikka milloin kulujen korvaamiseen on
35523: ei estä vahingonkärsijää erikseen hakemasta kor- muutoin erityistä syytä.
35524: vausta sen mukaan kuin 11 luvun 8 §:n 3 Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta mää-
35525: momentissa on säädetty. Ennakkokorvausta kos- rätään vahingon aiheuttajan suoritettavaksi kor-
35526: kevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. vaus tai toimenpide, vesioikeus voi määrätä tä-
35527: Mitä edellä 2 momentissa on säädetty korvauk- män suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta
35528: sen määräämisestä, voidaan vastaavasti soveltaa myös hänen kuluistaan asiassa.
35529: myös 2 luvun 22 §:ssä tarkoitettua kalanhoito-
35530: maksua määrättäessä.
35531: Antaessaan myöhemmin päätöksen siltä osin, Rzita-asiat
35532: jolta asiaa ei vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi
35533: tehdä tähän päätökseen liittyviä tarpeellisia muu-
35534: 33 §
35535: toksia aikaisempaan päätökseensä. Korvauksia Riita-asia on vesioikeudessa pantava vireille
35536: määrättäessä on vastaavasti noudatettava, mitä 11 vesioikeudelle annettavalla kannekirjelmällä.
35537: luvun 8 §:n 1, 2 ja 6 momentissa on säädetty. Vaatimus, joka johtuu tämän lain tai aikaisem-
35538: Milloin korvausta on vaadittu vahingosta, joka man vesioikeuslainsäädännön vastaisesta toimen-
35539: aikaisemman päätöksen antamisen jälkeen on piteestä ja tarkoittaa tällaisen toimenpiteen kiel-
35540: aiheutunut sen vastaisesta menettelystä, on myös tämistä, olojen ennalleen palauttamista tai luvat-
35541: tällaisen vaatimuksen käsittelystä vastaavasti voi- tomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon kor-
35542: massa, mitä sanotussa pykälässä on säädetty en- vaamista, voidaan kuitenkin panna vireille myös
35543: nen luvan myöntämistä aiheutetun vahingon hakemuksella.
35544: korvaamista tarkoittavasta vaatimuksesta.
35545:
35546: 34 §
35547: 25 §
35548: Mitä tässä pykälässä edellä on sanottu, ei koske
35549: Päätöksestä on annettava kappale hakijalle ja asiaa, joka tämän luvun· 33 §:n 1 momentin
35550: niille muille asianosaisille, jotka ovat sitä pyytä- nojalla on pantu vireille hakemuksella, eikä 11
35551: neet. Jäljennös päätöksestä on lähetettävä vesi- luvun 8 §:n 2 momentin mukaan riita-asiana
35552: hallitukselle ja vesipiirin vesitoimistolle sekä käsiteltävää vaatimusta. Vesioikeus voi tarvittaes-
35553: asianomaisille vesilautakunnille ja niille viran- sa määrätä, että tässä tarkoitettua hakemusta tai
35554: omaisille, joille asiasta sen käsittelyn aikana on vaatimusta on täydennettävä sellaisilla tiedoilla ja
35555: annettu tieto, sekä asianomaisiin kuntiin pidettä- selvityksillä, jotka kannekirjelmän 33 §:n mukai-
35556: väksi yleisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi sesti tulee sisältää tai jotka siihen on liitettävä.
35557: asettamisesta vesioikeuden on ilmoitettava näissä Mitä jäljempänä säädetään kanteen tiedoksianta-
35558: kunnissa julkisella kuulutuksella, jossa myös on misesta vastapuolelle, koskee vastaavasti myös
35559: mainittava, milloin muutoksenhakemista varten tällaisen hakemuksen tai vaatimuksen tiedoksian-
35560: säädetty aika päättyy. Jäljennös kuulutuksesta on tamista.
35561: tiedossa olevalla postiosoitteella lähetettävä tä-
35562: män luvun 8 §:ssä tarkoitetuille asianasaisille ja
35563: viranomaisille sekä muistutuksen tehneille. 17 luku
35564: Muutoksenhaku
35565: Muutoksenhaku vesioikeuden päätökseen
35566: 27 §
35567: Jos asianosainen perusteettomaksi tietämällään 1 §
35568: väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheetto- Vesioikeuden Ja vesioikeustuomarin päätök-
35569: 44 1984 vp. - HE n:o 266
35570:
35571: seen saadaan, jollei to1sm ole säädetty, hakea Muutoksenhaku vesiylioikeuden päätökseen
35572: muutosta vesiylioikeudelta valittamalla.
35573: 4§
35574: Valituskirjelmä ja sen liitteet sekä valituksen-
35575: alainen päätös, ensiksi mainitut kaksin kappa- Vesiylioikeuden päätökseen valitusasiassa, sekä
35576: lein, on annettava asianomaiseen vesioikeuteen sellaisessa hakemusasiassa, joka koskee uittoyh-
35577: viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä distyksen tai tässä laissa tarkoitetun yhtiön perus-
35578: sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai julkipa- tamista, purkamista tai toimintaa taikka sen
35579: non jälkeen annettu taikka, jollei näin ole tapah- jäsenten tai osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuk-
35580: tunut, asianomaiselle todisteellisesti annettu tai sia, ei saa hakea muutosta varsinaisia muutoksen-
35581: asianmukaisesti pantu postiin, sanottua päivää hakukeinoin. Sama on voimassa vesiylioikeuden
35582: mukaan lukematta. Tyytymättömyyttä päätök- päätöksestä siltä osin, kuin siinä on ratkaistu
35583: seen ei tarvitse erikseen ilmoittaa. kysymys, jota koskevaan vesioikeuden päätökseen
35584: ei saa hakea muutosta.
35585: 2 § Vesiylioikeuden päätökseen muussakaan kuin
35586: Jos vesioikeustuomari katsoo, että vastapuolelle 1 momentissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea
35587: tai muille asianosaisille on varattava tilaisuus muutosta varsinalSln muutoksenhakukeinoin
35588: vastata valitukseen, on näille annettava tieto paitsi milloin 5 §:ssä tarkoitettu muutoksenhaku-
35589: valituksesta ja ilmoitettava, missä valituskirjat tuomioistuin antaa valitusluvan. Valituslupa voi-
35590: ovat nähtävinä sekä missä ajassa ja minne vas- daan myöntää, jos asian saattamiseen muutok-
35591: tauskirjelmä on annettava. Valittamisesta on senhakutuomioistuimen käsiteltäväksi on painava
35592: myös ilmoitettava niille viranomaisille, joille 16 syy, niin kuin asian erityinen merkittävyys taikka
35593: luvun säännösten mukaan lähetetään jäljennös ratkaisun tärkeys lain muissa samanlaisissa ta-
35594: valituksenalaisesta päätöksestä. pauksissa soveltamisen tai oikeuskäytännön yhte-
35595: näisyyden kannalta.
35596: Tieto asianosaisille on, jollei julkista kuulutta-
35597: mista pidetä tarpeellisena, annettava asianomai- Valituslupa vesiylioikeuden päätöksestä voi-
35598: sen nimismiehen tai maistraatin välityksellä ja daan myöntää niiltä kohdin kuin 2 momentissa
35599: valituskirjat on lähetettävä sanotulle viranomai- mainittu syy on olemassa. Valituksen käsittelyn
35600: selle pidettäviksi niiden nähtävinä, joille tilaisuus yhteydessä voidaan valitus kuitenkin tällöin ottaa
35601: vastaamiseen varataan. tarpeen mukaan ratkaistavaksi muultakin osalta.
35602: Vastauskirjelmä on annettava sille viranomai-
35603: selle, jonka luona asiakirjat ovat nähtävinä. Tä- 5 §
35604: män viranomaisen tulee toimittaa asiakirjat vesi-
35605: oikeustuomarille, jonka on huolehdittava siitä, Muutoksenhakutuomioistuimena haettaessa
35606: että valituskirjat ja asiassa syntynyt asiakirjavihko muutosta vesiylioikeuden päätökseen hakemusa-
35607: lähetetään vesiylioikeudelle. siassa on korkein hallinto-oikeus. Tämä koskee
35608: kuitenkin korvauksesta tehtävää valitusta vain,
35609: jos kysymys on llluvun 8 §:n 1 tai 3 momentissa
35610: 3 § tarkoitetusta vahingosta, haitasta tai muusta
35611: Muutoksenhakemusta käsitellessään vesiylioi- edunmenetyksestä, sellaiseksi luettuna myös
35612: keus voi kuulla vastapuolta tai muuta asianosaista edunmenetys, joka johtuu tämän lain nojalla
35613: noudattamalla soveltuvin kohdin tämän luvun 2 myönnetystä oikeudesta tai määrätystä rajoituk-
35614: §:n säännöksiä. Tarvittaessa vesiylioikeus voi pi- sesta, taikka jos korvausvaatimus on käsitelty
35615: tää suullisen käsittelyn, toimittaa katselmuksen hakemusasian yhteydessä edellä mainitun pykä-
35616: taikka pyytää 16 luvun 8 §:n 1 momentissa län 2 tai 3 momentin tahi 16 luvun 24 §:n 4
35617: tarkoitettua viranomaista tai vesilautakuntaa an- momentin nojalla.
35618: tamaan oikeudelle sen tarpeellisiksi katsomat
35619: lausunnot ja selvitykset. Selvityksen hankkimises- Vesiylioikeuden virka-apuasiassa antamaan
35620: ta hakemusasiassa on lisäksi vastaavasti voimassa, päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hal-
35621: mitä 16 luvun 20 §:n 1 momentissa on säädetty. linto-oikeudelta.
35622: Vesiylioikeuden määräyksestä sen puheenjoh- Riita- ja rikosasiassa sekä muusta kuin 1 mo-
35623: taja, jäsen tai esittelijä voi suorittaa paikalla mentissa tarkoitetusta korvauksesta hakemus-
35624: tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitettävä asiassa annettuun vesiylioikeuden päätökseen
35625: käsiteltävänä olevan asian asiakirjavihkoon. haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta.
35626: 1984 vp. - HE n:o 266 45
35627:
35628: 6 § 9 §
35629: Jos vesiylioikeuden päätökseen ei saa hakea
35630: muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, on Vesiylioikeuden tulee lähettää muutoksenha-
35631: päätöksessä siitä ilmoitettava ja mainittava lain- kukirjelmä liitteineen sille muutoksenhakutuo-
35632: kohta, johon muutoksenhakukielto perustuu. mioistuimelle, jolta muutosta on haettu.
35633: Milloin päätökseen voidaan hakea valituslupaa, Jos asia kuitenkin kuuluu toisen 5 §:ssä maini-
35634: päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Siinä on tun muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväk-
35635: ilmoitettava muutoksenhakutuomioistuin ja se- si, on sen muutoksenhakutuomioistuimen, jolle
35636: lostettava, millä edellytyksillä valituslupa lain asiakirjat on lähetetty, viran puolesta siirrettävä
35637: mukaan voidaan myöntää sekä miten valituslu- asia tämän käsiteltäväksi.
35638: paa pyytävän on meneteltävä saattaakseen lupa-
35639: hakemuksensa ja valituksensa muutoksenhaku-
35640: tuomioistuimen tutkittavaksi. 10 §
35641:
35642: Kun taman lain mukaisia astotta käsitellään
35643: 7 §
35644: korkeimmassa hallinto-oikeudessa, osallistuu nii-
35645: Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituk- den käsittelyyn laissa säädetyn tuomionvoivan
35646: sen tekemiseen on kuusikymmentä päivää siitä jäsenmäärän lisäksi kaksi tasavallan presidentin
35647: päivästä, jona vesiylioikeuden päätös annettiin. kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-insi-
35648: Hakijan on puhevallan menettämisen uhalla nöörineuvosta, joista on vastaavasti voimassa,
35649: viimeistään määräajan päättymispäivänä toimi- mitä 15 luvun 15 ja 16 §:ssä on säädetty teknii-
35650: tettava vesiylioikeuteen muutoksenhakutuomiois- kan alan vesiylioikeudenneuvoksesta.
35651: tuimelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, jo-
35652: hon on sisällytettävä lupahakemus ja valitus.
35653: Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä ne 11 §
35654: asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hakija viit-
35655: taa perusteinaan. Vesiylioikeuden, korkeimman hallinto-oikeu-
35656: den ja korkeimman oikeuden on lähetettävä
35657: kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai tuo-
35658: 8 § miota taikka jäljennös siitä vesioikeidelle, vesi-
35659: Lupahakemuksessa on matmttava ne seikat, hallitukselle ja asianomaisen vesipiirin vesitoimis-
35660: joiden nojalla hakija katsoo, että valitusluvan tolle.
35661: myöntämiseen on 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu
35662: syy.
35663: Valituksessa on ilmoitettava, miltä kohdin ja 12 §
35664: mitä muutoksia vesiylioikeuden ratkaisuun vaadi-
35665: Siltä osin kuin tässä laissa ei ole muuta säädet-
35666: taan tehtäväksi ja vaatimusten perusteet.
35667: ty muutoksenhakuun ja muutoksenhakuasian kä-
35668: Muutoksenhakukirjelmässä on lisäksi mainitta- sittelyyn korkeimp1assa oikeudessa ja korkeim-
35669: va hakijan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä massa hallinto-oikeudessa on sovellettava, mitä
35670: hänen tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla niistä muutoin on voimassa.
35671: asiaa koskevat ilmoitukset saadaan hänelle toi-
35672: mittaa. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on
35673: ilmoitettava kirjallisesti muutoksenhakutuomiois-
35674: tuimen kirjaamoon. Muutoksenhakukirjelmä on Erityisiä määräyksiä
35675: hakijan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen
35676: 13 §
35677: Iaatijan allekirjoitettava. Kirjelmän Iaatijan on
35678: samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkan- Jos 1 §:n 2 momentin mukaan vesioikeuteen
35679: sa. tai 7 §:n 2 momentin mukaan vesiylioikeuteen
35680: Jos hakija haluaa esittää muutoksenhakemuk- toimitettava muutoksenhakukirjelmä on määrä-
35681: sensa tueksi todisteita, joihin hän aikaisemmin ei ajassa toimitettu sen sijasta muutoksenhakutuo-
35682: ole vedonnut, hänen on ne ilmoitettava ja lisäksi mioistuimeen, asianosainen ei menetä tämän
35683: mainittava, mitkä seikat hän tahtoo näyttää to- vuoksi puhevaltaansa. Kirjelmä on lähetettävä
35684: teen ja mistä syystä todistetta ei ole aikaisemmin muutoksenhakutuomioistuimesta viipymättä sii-
35685: esitetty. hen oikeuteen, johon se olisi ollut toimitettava.
35686: 46 1984 vp. - HE n:o 266
35687:
35688: 18 luku sen tai toimenpiteen tarkoitusta ja sen yleiseen
35689: Katselmustoimitus ja lopputarkastus tai yksityiseen etuun kohdistuvia vaikutuksia sekä
35690: keinoja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai
35691: Katselmustoimituksen valmistavat toimenpiteet vähentämiseksi. Toimitusinsinöörin on varattava
35692: 1 § alkukokouksen osanottajille tilaisuus joko suulli-
35693: sesti tai kirjallisesti lausua mielipiteensä asiasta.
35694: Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §:n nojalla
35695: Kirjallinen lausunto voidaan jättää toimitusinöö-
35696: määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen
35697: rille myös tämän ilmoittamassa määräajassa alku-
35698: on ilmoitettava siitä vesihallitukselle. Vesihalli-
35699: kokouksen jälkeen.
35700: tuksen on määrättävä katselmustoimitusta varten
35701: toimitusinsinööri, joka toimii toimitusmiesten
35702: puheenjohtajana. Vesihallitus voi määrätä toimi- 3 §
35703: tusmieheksi myös erityisen alan asiantuntijan, jos
35704: se on katselmustoimituksen suorittamiseksi tar- Toimitusinsinöörin on, tarpeellisilta osin yh-
35705: peellista. . dessä ylimääräisen toimitusmiehen kanssa, ja
35706: Toimitusinsinöörin on kutsuttava toimitus- muiden toimitusmiesten kanssa neuvotellen tar-
35707: miehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeuden lau- kastettava hakemukseen liitetty suunnitelma.
35708: tamiehistä tai jakotoimituksia varten valituista Toimitusmiesten on tutkittava, ottaen huomioon
35709: uskotuista miehistä siinä tai niissä kunnissa, joi- suunnitelmaan tehtävät tarpeelliset muutokset,
35710: hin yrityksen vaikutus pääasiallisesti ulottuu. voidaanko ja millä ehdoilla lupa yritystä varten
35711: Vesioikeus voi vesihallituksen, toimitusinsi- antaa, sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat va-
35712: nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä erityi- hingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä
35713: sen alan asiantuntijan avustamaan sellaisten kysy- suorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käy-
35714: mysten selvittämisessä, joita varten ei ole määrät- mällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen vai-
35715: ty edellä 1 momentissa tarkoitettua toimitusmies- kutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee.
35716: tä. Vesioikeus voi myös tarvit~aessa määrätä sih- Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momentin
35717: teerinsä avustamaan toimitusmiehiä oikeudellis- nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritet-
35718: ten kysymysten selvittelyssä. tavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla,
35719: Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut toi- on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yritykses-
35720: mituksessa avustamaan määrätyt suorittavat teh- tä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja nii-
35721: tävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän esteelli- den määrän arvioiminen sekä ehdotuksen teke-
35722: syydestään sekä esteellisyyttä koskevan väitteen minen muiden 11 luvun säännösten soveltamises-
35723: tekemisestä ja estemuistutuksen hyväksymisen ta suoritettava vain niin laajalti kuin se on
35724: vaikutuksista sekä toisen uskotuo miehen mää- tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja eh-
35725: räämisestä esteellisen tai toimitukseen saapumat- dotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten mää-
35726: ta jääneen sijaan on soveltuvin osin voimassa, räämistä varten.
35727: mitä jakotoimituksen osalta jakolaissa on säädet-
35728: ty.
35729: 4 §
35730: 2 § Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta
35731: Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat toimi- osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen
35732: tusinsinöörin tulee aloittaa toimitus kutsumalla mukaan useampana kappaleena jokaiseen kun-
35733: ne, joiden etua tai oikeutta hakemus saattaa taan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suunni-
35734: koskea samoin kuin ne yrityksen vaikutusalueen telman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kunnassa
35735: asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai mui- pidettävä yleisesti nähtävänä tämän luvun 6 §:n
35736: hin oloihin yrityksen toteuttaminen saattaa sel- mukaan annetussa kuulutuksessa määrättynä ai-
35737: västi vaikuttaa, ja heitä edustavat yhteisöt, vesis- kana, kuitenkin vähintään neljäntoista päivän
35738: tön varrella tai muutoin sen paikan läheisyydessä, ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on ilmoitetta-
35739: missä yritys pannaan toimeen, pidettävässä alku- va ainakin yhdessä asianomaisiin kuntiin yleisesti
35740: kokouksessa lausumaan mielipiteensä yrityksestä. leviävässä sanomalehdessä. Jäljennös asiakirjoista
35741: Kokousta voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri on lisäksi lähtetettävä hakijalle, vesihallitukselle,
35742: päivinä. asianomaiselle lääninhallitukselle sekä muullekin
35743: Alkukokouksessa on selostettava hakemukseen viranomaiselle sen mukaan, kuin asetuksella tar-
35744: liitettyä suunnitelmaa ja tällöin erityisesti yrityk- kemmin säädetään.
35745: 1984 vp. - HE n:o 266 47
35746:
35747: 5 § suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja katsel-
35748: Kun tarkastettu suunnitelma on tämän luvun muskokouksesta 6 §:n 2 momentissa on säädetty.
35749: 4 §:n mukaisesti ollut nähtävänä, toimitusinsi- Kuulutuksessa on mainittava, mitä asianosaisten
35750: nöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua on puhevaltansa säilyttämiseksi noudatettava.
35751: asia saattaa koskea, tämän luvun 2 §:ssa tarkoite-
35752: tussa paikassa pidettävässä katselmuskokouksessa 11 §
35753: esittämään mahdolliset huomautuksensa suunni- Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muistu-
35754: telman johdosta sekä sellaiset vaatimukset ja tuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimitus-
35755: selvitykset, joiden esittämiseen he katsovat ole- miesten lausunnon johdosta taikka vaatimuksia
35756: van aihetta. asiassa, on puhevaltansa menettämisen uhalla
35757: Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat usean kun- esitettävä ne vesioikeudelle kolmenkymmenen
35758: nan alueelle, on jokaisessa kunnassa pidettävä päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomai-
35759: ainakin yksi katselmuskokous. Jos yrityksen vai- sessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. Puhe-
35760: kutukset kunnassa ovat vähäiset, voidaan katsel- valtaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet
35761: muskokous jättää pitämättä. Tällöin asianosaiset asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet
35762: on kutsuttava toisessa kunnassa pidettävään kat- tai jos vesioikeus on poikennut toimitusmiesten
35763: selmuskokoukseen. lausunnosta tai jos puhevallan menettäminen
35764: muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta.
35765: 6 § Yrityksen vaikutusalueen asukkailla ja heitä
35766: edustavilla yhteisöillä, joilla on oikeus osallistua
35767: Toimitusinsinöörin on ilmoitettava suunnitel- alkukokoukseen, on myös oikeus antaa vesioikeu-
35768: man nähtäväksi asettamisesta ja katselmusko- delle lausuntonsa hakemuksen, suunnitelman tai
35769: kouksesta 1 momentissa säädettyä menettelyä toimitusmiesten lausunnon johdosta kuuden-
35770: noudattaen. Kokouskutsu on lisäksi annettava kymmenen päivän kuluessa siitä, kun lausunto
35771: erikseen tiedoksi noudattamalla vastaavasti 16 on asianomaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtä-
35772: luvun 8 §:ssä olevia hakemuksen tiedoksianta- ville.
35773: mista koskevia säännöksiä.
35774:
35775: 13 §
35776: Katselmustoimituksen päättäminen
35777: Kappale lopputarkastuksessa laadittua lausun-
35778: 8 § toa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeudelle ja
35779: asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta sen tulee
35780: Toimitusmiesten ollessa eri mieltä tulee ratkai- olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihallitukselle ja
35781: suksi se mielipide, jota vähintään kaksi heistä on vesipiirin vesitoimistolle.
35782: kannattanut. Jos kaikki ovat eri mieltä tai, mil-
35783: loin toimitusmiehiä on neljä, äänet ovat tasan,
35784: tulee päätökseksi toimitusinsinöörin mielipide. 19 luku
35785: Ojitustoimitus
35786: 10 §
35787: Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä 2 §
35788: katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakirjat Ojitustoimitukseen on toimitusinsinöörin kut-
35789: on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa vii- suttava muiksi toimitusmiehiksi kaksi uskottua
35790: meisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä miestä. Toimitusmiehistä on vastaavasti voimas-
35791: syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesioikeu- sa, mitä 18 luvun 1 §:n 2 ja 4 momentissa on
35792: delle. Samassa ajassa on jäljennös lausunnosta säädetty. Ojitustoimituksessa asiat ratkaistaan
35793: lähetettävä hakijalle, asianomaisille vesilautakun- toimitusmiesten enemmistön mielipiteen mu-
35794: nille ja tämän luvun 4 §:ssä mainituille viran- kaan. Jos kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitus-
35795: omaisille sekä asianomaisiin kuntiin pantavaksi insinöörin mielipide päätökseksi.
35796: niissä yleisesti nähtäväksi kolmenkymmenen päi-
35797: vän ajaksi. Samalla toimitusinsinöörin on nähtä- 4 §
35798: väksi asettamisesta julkisesti kuulutettava ja Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laadit-
35799: muutoin annettava tieto samalla tavoin kuin tava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous.
35800: 48 1984 vp. - HE n:o 266
35801:
35802: Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsutta- 10 §
35803: va ne, joiden oikeutettua tai etua ojitusasiassa
35804: saattaa koskea. Jos ojitustoimitus pidetään 6 Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn päätök-
35805: luvun 10 §:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä seen saa se, jonka oikeutta tai etua asia koskee,
35806: sekä vesihallitus ja lääninhallitus hakea valitta-
35807: taikka se koskee laajahkoa aluetta, toimitusinsi-
35808: nöörin on varattava lääninhallitukselle, vesipiirin malla päätöksestä vesioikeuteen. Valituskirjelmä
35809: vesitoimistolle ja vesilautakunnalle tilaisuus esit- ja valituksen alainen päätös on toimitettava vesi-
35810: oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenente-
35811: tää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous on
35812: pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja sitä nä päivänä siitä, sanottua päivää mukaan luke-
35813: voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä. matta, kun päätöksen antamisesta on kunnan
35814: ilmoitustaululla tämän luvun 9 §:n 2 momentin
35815: mukaisesti tiedotettu.
35816: 6 §
35817: Kun ojitussuunnitelma on tehty, on paikalla
35818: pidettävä toimituksen loppukokous. Vastaavasti 21 luku
35819: soveltaen, mitä 4 §:ssä on säädetty on siinä
35820: tarkoitetuille asianasaisille ja viranomaisille varat- Erityisiä määräyksiä
35821: tava tilaisuus esittää loppukokouksessa huomau- 3 §
35822: tuksensa sekä sellaiset vaatimukset ja selvitykset,
35823: joiden esittämiseen he katsovat olevan aihetta.
35824: Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoite-
35825: tun määräyksen sisältävään päätökseen haetaan
35826: 7 § vesiylioikeudelta, niin kuin 17 luvun 1 §:ssä on
35827: Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta säädetty. Vesioikeus voi, jos siihen on erityistä
35828: on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, julki- syytä, määrätä, että päätös on pantava täytän-
35829: sesti koulutettava vähintään neljätoista päivää toon, vaikka siihen haetaankin muutosta. Kun
35830: ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle valitus on tehty, vesiylioikeus voi vastaavasti
35831: ojituksen vaikutukset ulottuvat. Sen lisäksi on määrätä, että valituksenalainen päätös on ennen
35832: samassa ajassa toimitettava kappale suunnitelmaa asian ratkaisemista pantava täytäntöön. Vesiylioi-
35833: 4 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille. Kappale keus voi myös määrätä, että annettu täytäntöön-
35834: suunnitelmaa on myös lähetettävä asianomaiseen panomääräys lakkaa olemasta voimassa.
35835: kuntaan yleisesti nähtävänä pidettäväksi, ja tie-
35836: dossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä kirjeessä
35837: kokouskutsun ohella niille maanomistajille, joille
35838: ojituksesta johtuu vahinkoa, sekä, milloin ojitus 6 §
35839: koskee toisen maalla olevaa puroa, jossa on
35840: voimalaitos tai muu rakennelma, laitoksen tai
35841: rakennelman omistajalle. Jos purossa, jota ojitus Vesiylioikeuden päätös pannaan täytäntöön
35842: koskee, harjoitetaan uittoa, on loppukokouksesta niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpa-
35843: kirjeellä ilmoitettava vesihallitukselle ja, jos uit- nosta on säädetty. Milloin kuitenkin vesiylioikeu-
35844: toyhdistys huolehtii uitosta, myös sille. den päätös koskee toimenpidettä, jonka toteutta-
35845: minen sillä tavoin muuttaa vallitsevia oloja, että
35846: muutoksen hakeminen päätöksen olennaiselta
35847: osalta menettäisi sen johdosta pääasiallisen mer-
35848: 9 § kityksensä, vesiylioikeus voi päätöksessään osit-
35849: tain tai kokonaan kieltää täytäntöönpanon ennen
35850: kuin päätös on saanut lainvoiman.
35851: Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoitus,
35852: on kolmenkymmenen päivän kuluessa loppuko- Milloin syytä on, korkein oikeus tai korkein
35853: kouksesta tai toimituskokouksesta annettava kap- hallinto-oikeus voi muutoksenhakuasian ollessa
35854: pale hakijalle ja muulle sitä pyytäneelle asian- sen käsiteltävänä määrätä, ettei vesiylioikeuden
35855: osaiselle. Tällainen kappale on myös lähetettävä päätöstä saada ennen sanotun asian ratkaisemista
35856: vesilautakunnalle, vesipiirin vesitoimistolle ja lää- panna täytäntöön tai sen täytäntöönpanoa jatkaa
35857: ninhallitukselle. Päätöksen antamisesta on samal- taikka että annettu täytäntöönpanokielto lakkaa
35858: la tiedotettava kunnan ilmoitustaululla. olemasta voimassa.
35859: 1984 vp. - HE n:o 266 49
35860:
35861: 8 § mioon ottaen ole kohtuullista jättää joko koko-
35862: Vesiylioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle naan tai osaksi valtion vahingoksi.
35863: lääninmaanmittauskonttorille lainvoiman saa- Tuomioistuimen jäsenille ja virkamiehille tule-
35864: neesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus va päiväraha ja matkakustannusten korvaus suori-
35865: tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma, tetaan valtion varoista sen lopullisena menona.
35866: saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden Riita-asiain sekä 1 momentissa tarkoitettujen
35867: alle, käyttää toisen omistamaan tilaan kuuluvaa rikosasiain kustannuksista on soveltuvin osin ja
35868: vesivoimaa taikka muutoin jatkuvasti käyttää hy- vastaavasti voimassa, mitä riita- ja rikosasioiden
35869: väkseen toisen kiinteätä omaisuutta. Sama koskee kustannusten korvauksesta yleisessä alioikeudessa
35870: päätöstä, jolla jokin alue on määrätty suoja-alu- on säädetty.
35871: eeksi tai sen käyttöä muutoin rajoitettu. Läänin- Todistajan ja asiantuntijan oikeudesta saada
35872: maanmittauskonttorin on tehtävä päätöksestä korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista
35873: merkintä maarekisteriin. Lääninmaanmittaus- sekä taloudellisesta menetyksestä samoin kuin
35874: konttorin tulee tarvittaessa määrätä maanmit- sanotun korvauksen maksamisesta sekä asianosai-
35875: tausinsinööri erityisessä maanmittaustoimitukses- sen veivoittamisesta suorittamaan valtiolle sen
35876: sa selvittämään ne seikat, joita merkinnän teke- varoista maksettu korvaus on voimassa, mitä
35877: minen edellyttää. niistä on säädetty.
35878: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei tarkoita Vesituomioistuimen ja vesioikeustuomarin toi-
35879: oikeutta ojan, vesijohdon tai viemärin tekemi- mituskirjoista suoritettavasta lunastuksesta ja näi-
35880: seen toisen maalle taikka pylvään, puomin, kiin- den virkatoimista suoritettavista toimituspalk-
35881: nikkeen, silta-arkun tai muun niihin verrattavan kioista säädetään asetuksella.
35882: pienehkön laitteen tai rakennelman pitämiseen
35883: toisen alueella eikä muutakaan käyttöoikeutta tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
35884: käytön rajoitusta, joka kohdistuu vain vähäiseen kuuta 198 . Ennen lain voimaantuloa
35885: osaan kiinteistöstä. voidaan ryhtyä valmistaviin toimenpiteisiin sen
35886: täytäntöön panemiseksi.
35887: Mitä 22 luvun 2 §:n 1 momentissa on säädetty
35888: Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu maanmit- ennen vesilain voimaantuloa voimassa olleiden
35889: taustoimitus on tarpeen yleiseltä kannalta tär- säännösten soveltamisesta sekä oikeuksien ja vel-
35890: keän selvityksen vuoksi, suoritetaan toimitus val- vollisuuksien määräytymisestä sanottujen sään-
35891: tion kustannuksella. Muussa tapauksessa toimi- nösten mukaisesti, koskee tämän lain voimaan
35892: tuksen kustannukset suorittaa se, jolle maarekis- tultua, jollei jäljempänä olevista säännöksistä
35893: teriin merkittävä oikeus on myönnetty tai jonka muuta johdu, vastaavasti myös niitä vesilain
35894: hakemuksesta kiinteistön käyttöä on rajoitettu. säännöksiä, jotka tällä lailla on muutettu tai
35895: kumottu.
35896: 9 § Tämän lain 2 luvun 22 ja 22 b §:n, 8 luvun 25
35897: Edellä 14 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoite- §:n, 9luvun 15 §:n sekä 10 luvun 24 a, 24 b, 25,
35898: tussa tuomioistuimessa on muissa vesiasioissa 25 a ja 27 §:n säännöksiä sovelletaan lain voi-
35899: kuin riita-asiassa ja sellaisessa rikosasiassa, jossa maan tultua myös aikaisemmin annetun päätök-
35900: virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta, hakijan tai sen tai siinä asetettujen velvollisuuksien muutta-
35901: valittajan maksettava kustannukset, jotka johtu- miseen tai tarkistamiseen.
35902: vat tiedoksiantojen toimittamisesta taikka istun- Milloin tämän lain mukaan lupa on tarpeen
35903: non tai katselmuksen tai tarkastuksen pitämisestä yritystä varten, johon aikaisemman lain mukaan
35904: muualla kuin oikeuden sijaintipaikalla. Sanotut lupaa ei vaadittu, on lupaa yrityksen toiminnan
35905: kustannukset maksetaan kuitenkin valtion varois- jatkamista varten haettava tämän lain voimaan-
35906: ta, jos hakijalle tai valittajalle on asiassa myön- tultua vuoden kuluessa asianomaisen valvontavi-
35907: netty maksuton oikeudenkäynti taikka kysymys ranomaisen antamasta kehotuksesta. Toimintaa
35908: on edunmenetyksestä kärsineen vireillepanemasta saadaan tällöin jatkaa, kunnes lupa-asia on lain-
35909: hakemuksesta tai tekemästä valituksesta. Vahin- voimaisesti ratkaistu, jollei vesioikeus erityisestä
35910: gon aiheuttaja tai maksuuoman oikeudenkayn- syystä toisin määrää.
35911: oin saaneen asianosaisen hävinnyt vastapuoli on Asiassa, joka tämän lain voimaan tullessa on
35912: velvoitettava korvaamaan valtiolle, mitä sen va- vireillä, on sovellettava aikaisemman lain aineel-
35913: roista edellä sanotun mukaisesti on maksettu, lisoikeudellisia säännöksiä, jos siinä kysymyksessä
35914: ellei kustannuksia olosuhteet ja asian laatu huo- olevalta osalta on annettu vesioikeuden päätös tai
35915:
35916: 7 168300911M
35917: 50 1984 vp. - HE n:o 266
35918:
35919: jos asiassa aikaisemman lain nojalla on määrätty on tämän lain voimaan tullessa vireillä olevassa
35920: ennakkokorvauksia. Sama koskee muutoksen- asiassa sovellettava tämän lain säännöksiä vesituo-
35921: haun johdosta vireillä olevaa asiaa, jossa vesilau- mioistuinten kokoonpanosta ja asioiden käsitte-
35922: takunnan päätös on annettu tai ojitustoimitus lystä.
35923: pidetty aikaisemman lain voimassa ollessa. Toimitusta tahi asian käsittelyä koskeva mää-
35924: Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevassa räys, joka on annettu ennen tämän lain voimaan-
35925: asiassa sovelletaan aikaisemman lain muutoksen- tuloa, jää edelleen noudatettavaksi.
35926: hakua koskevia säännöksiä, jos vesioikeuden pää- Toimituskustannusten ja muiden asian käsitte-
35927: tös asiassa on annettu aikaisemman lain voimassa lystä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen on
35928: ollessa. Vesioikeudessa tai ojitustoimituksessa kä- sovellettava aikaisempaa lakia siltä osin, kuin ne
35929: sitellään loppuun siinä aikaisemman lain mukai- aiheutuvat ennen tämän lain voimaantuloa suori-
35930: sesti vireillä oleva asia, joka tämän lain mukaan tetuista toimenpiteistä.
35931: kuuluisi vesilautakunnan käsiteltäväksi. Muutoin
35932:
35933:
35934: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
35935:
35936:
35937: Tasavallan Presidentti
35938: MAUNO KOIVISTO
35939:
35940:
35941:
35942:
35943: Oikeusministeri Christoffer Taxell
35944: 1984 vp. - HE n:o 266 51
35945:
35946: Laki Liite
35947: vesilain muuttamisesta
35948:
35949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35950: kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 10 luvun 7 §:n 3 momentti ja 19
35951: §:n 3 momentti, 12 luvun 11-13 § sekä 15 luvun 22 §,
35952: sellaisina kuin niistä ovat 12 luvun 12 ja 13 § 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa (427 /70),
35953: muutetaan 1 luvun 15 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 22 §:n 1
35954: momentti ja 30 §:n 1 ja 2 momentti, 2 luvun 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 5 §, 11 §:n 3
35955: momentti sekä 22 §, 4 luvun 2 §:n 1 momentti ja 6 §, 6 luvun 1 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3
35956: momentti, 33 §:n 2 momentti, 7 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentti, 8 luvun 1 §, 2 §:n 2 momentti ja 21
35957: §:n 3 momentti, 10 luvun 2 §:n 1 ja 4 momentti, 3-6 §, 7 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 20
35958: §, 23 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti sekä 25-27 §, 11 luvun 3 §:n 4 ja 7 kohta sekä 8 §, 12 luvun 16 §
35959: sekä 17 §:n 2 momentti, 15 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 4, 8, 9, 14-21 ja 23 §,
35960: 16 luvun 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 ja 11 §, 13 §:n 1 momentti, 18 §, 21 §:n 2
35961: momentti, 23 §:n 2 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 § ja 33 §:n 1
35962: momentti, 17 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 18 luvun 1-5 §, 6 §:n 2 momentti,
35963: 8 §:n 3 momentti, 10 §, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 2 momentti, 19 luvun 2, 4 ja 6 §, 7 §:n 1
35964: momentti, 9 §:n 2 momentti sekä 10 §, 21 luvun 3 §:n 2 momentti, 6 §:n 3 momentti, 8 §:n 1 ja 2
35965: momentti sekä 9 §:n 1 ja 3 momentti,
35966: sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 3 §:n 1 momentti 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa
35967: (287 /82), 8 luvun 21 §:n 3 momentti, 16 luvun 5 §:n 3 momentti ja 24 §:n 2 ja 3 momentti 11
35968: päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa (453/63), 10 luvun 26 § 14 päivänä tammikuuta 1979
35969: annetussa laissa (44/79), 10 luvun 27 § ja 15 luvun 4 § osittain muutettuna edellä mainitulla 26
35970: päivänä kesäkuuta 1970 annetulla lailla, 11 luvun 8 § osittain muutettuna edellä mainitulla 11
35971: päivänä lokakuuta 1963 annetulla lailla, 15 luvun 2 §:n 2 momentti 16 päivänä joulukuuta 1983
35972: annetussa laissa (979/83), 15 luvun 3 §:n 2 momentti, 18 luvun 1 ja 4 §, 8 §:n 3 momentti sekä 19
35973: luvun 2 §ja 7 §:n 1 momentti edellä mainitussa 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa, 15 luvun
35974: 14 a § sekä 17 § 17 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (854/78), 18 luvun 3 §muutettuna
35975: edellä mainituilla 11 päivänä lokakuuta 1963 ja 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetuilla laeilla, 21
35976: luvun 6 §:n 3 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1074/79),
35977: lisätään 1 luvun 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 2
35978: luvun 14 §:ään uusi 2 momentti ja lukuun uusi 22 b §sekä luvun 28 §:ään uusi 2 momentti, 7 luvun
35979: 3 §:ään uusi 4 momentti, 8 luvun 25 §:ään uusi 3 momentti, 9 luvun 15 §:ään uusi 2 momentti,
35980: 10 lukuun uusi 24 a, 24 b, 25 a ja 30 §, 15 luvun 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
35981: muutettuna edellä mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin
35982: nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä sanottuun lukuun uusi 19 a §, 16 luvun 5 §:ään,
35983: sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä mainitulla 11 päivänä lokakuuta 1963 annetulla
35984: lailla, uusi 4 momentti, 16 §:ään uusi 2 momentti, 24 §:ään sellaisena kuin se on osittain muutettuna
35985: viimeksi mainitulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä
35986: 34 §:ään uusi 3 momentti, 18 luvun 11 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti
35987: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 21 luvun 6 §:ään sellaisena kuin se on osittain muutettuna edellä
35988: mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla, uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 5 momentti ja
35989: 9 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
35990: Voimassa oleva laki Ehdotus
35991: 1 luku
35992: Yleisiä säännöksiä
35993: 15 § 15 §
35994: Älköön kukaan, ellei jäljempänä olevista sään- jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai nii-
35995: nöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta den nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesis-
35996: muuta johdu, niin johtako vesistöstä vettä tahi töstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai
35997: ryhtykö vesistössä tai maalla muuhun toimenpi- maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä
35998: 52 1984 vp. - HE n:o 266
35999:
36000: Voimassa oleva laki Ehdotus
36001: teeseen siten, että siitä voi aiheutua sellainen voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden,
36002: vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tahi vedenkorkeuden tai vedenjuoksun muutos, joka
36003: vedenjuoksun muutos, joka saa aikaan vahinkoa 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesi-
36004: tai haittaa 'toisen vesialuelle, kalastukselle, maal- alueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai
36005: le, rakennukselle tai muulle omaisuudelle taikka muulle omaisuudelle;
36006: joka aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvä- 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvä-
36007: hyyttä, huonontaa vesistön puhdistautumisky- hyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahin-
36008: kyä, muuttaa valtaväylää, vaikeuttaa yleisen gollista muuttumista;
36009: kulku- tai uittoväylän käyttämistä taikka muulla, 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta,
36010: edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesis-
36011: yleistä etua. tön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen
36012: soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
36013: 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä
36014: tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen
36015: kulku- tai uittoväylän käyttämistä;
36016: 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka
36017: 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla ta-
36018: valla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamis-
36019: kielto).
36020: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee
36021: myös toimenpidettä', josta voi johtua sanotussa
36022: momentissa mainitun seurauksen aiheuttava ve-
36023: sistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei
36024: kysymys ole tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetusta
36025: toimenpiteestä.
36026:
36027:
36028: 18 § 18 §
36029: Alköön kukaan ilman vesioikeuden lupaa niin Ilman vesioikeuden lupaa ei saa käyttää pohja-
36030: käyttäkö pohjavettä taikka ryhtykö sellaiseen vettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoitta-
36031: pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen, että vaan toimeen siten, että siitä voi aiheutua jonkin
36032: toisen kiinteistöllä mahdollisuus talousveden saa- pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vai-
36033: miseen tai erityisen antoisan pohjavesiesiintymän keutuminen, tärkeän tai erityisen antoisan pohja-
36034: hyväksi käyttämiseen olennaisesti huonomuu vesiesiintymän antoisuuden olennainen vähenty-
36035: taikka jonkin pohjavettä ottavan laitoksen veden- minen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden
36036: saanti vaikeutuu. Sama koskee myös muunlaista muu huononluminen taikka toisen kiinteistöllä
36037: kuin pohjaveden ottamista tarkoittavaa toimen- talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden
36038: p~dettä, jos siitä ilmeisesti aiheutuu edellä mai- muuttamiskielto). Kielto koskee myös maanka-
36039: ntttu seuraus. maran ainesten ottamista ja muuta toimenpidet-
36040: tä, JOsta 22 §:sså' ei ole säå'detty, jos siitä ilmeises-
36041: ti voi aiheutua edellä mainittu tai 22 §:ssä
36042: tarkoitettu seuraus.
36043:
36044:
36045: 19 § 19 §
36046: Älköön kukaan, mikäli jäljempänä olevista jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta
36047: säännöksistä ei muuta johdu, ilman vesioikeuden johdu, ei ilman vesioikeuden lupaa saa ryhtyä
36048: lupaa ryhtykö toimenpiteeseen, joka aiheuttaa toimenpiteeseen, joka voi aiheuttaa vesistön pi-
36049: vesistön pilaantumista. Tällaiseksi toimenpiteeksi laantumista (vesistön pilaamiskielto). Tällaiseksi
36050: katsotaan lian, jätteen, nesteen, kaasun, puun- toirrtenpiteeksi katsotaan kiinteän, nestemäisen
36051: kuorien tai muun sellaisen aineen päästäminen tai kaasumaisen aineen taikka energian johtami-
36052: vesistöön siten, että tästä joko välittömästi tai sen nen tai päästäminen vesistöön siten, että siitä
36053: jatkuessa aiheutuu haitallista vesistön madaltu- joko välittömästi tai sen jatkuessa saattaa johtua
36054: 1984 vp. - HE n:o 266 53
36055:
36056: Voimassa oleva laki Ehdotus
36057: mista, veden laadun vahingollista muuttumista, sellainen vesistön veden tai pohjan laadun muu-
36058: ilmeistä vahinkoa kalakannalle, ympäristön viih- tos, joka
36059: tyisyyden melkoista vähentymistä, vaaraa tervey- 1) zlmenee vesistön haitallisena madaltumise-
36060: delle taikka muu niihin verrattava yksityisen tai na;
36061: yleisen edun loukkaus. 2) aiheuttaa veszluonnon ja sen toiminnan
36062: vahingollista muuttumista tai ilmeistä vahinkoa
36063: kalakannalle;
36064: 3) aiheuttaa vaaraa terveydelle;
36065: 4) aiheuttaa ympäristön viihtyisyyden tai kult-
36066: tuuriarvojen tahi vesistön vedenhankintaan tai
36067: virkistyskäyttöön soveltuvuuden melkoista vähen-
36068: tymistä; taikka
36069: 5) voi aiheuttaa muun edellä mainittuihin
36070: rinnastettavan yleisen tai yksityisen edun louk-
36071: kauksen
36072:
36073: 22 § 22 §
36074: Älköön taman luvun 19 §:ssä tarkoitettuja Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta tai
36075: aineita pantako tai johdettako sellaiseen paik- energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paik-
36076: kaan, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi kaan tai käsitellä siten (pohjaveden pilaamiskiel-
36077: niiden johdosta käy terveydelle vaaralliseksi tai to), että
36078: kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä 1) pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi;
36079: muutoin voitaisiin käyttää, taikka että kysymyk- 2) toisen kiinteistöitä oleva pohjavesi voi käy-
36080: sessä oleva toimenpide pohjaveden laatua huo- dä kelpaamaliomaksi tarkoitukseen, johon sitä
36081: nootamaHa muuten loukkaa yleistä tahi toisen voitaisiin muuten käyttää;
36082: yksityistä etua. 3) tärkeä tai erityisen antoisa pohjavesiesiinty-
36083: mä olennaisesti huonontua, tai
36084: 4) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laa-
36085: tuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen
36086: yksityistä etua.
36087:
36088:
36089: 30 § 30 §
36090: Jokaisella, joka kärsii haittaa lietteestä, matali- Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai
36091: kosta tai muusta siihen verrattavasta, vesistössä muusta mihin verrattavasta vesistön käyttöä kos-
36092: olevasta esteestä, on oikeus ilman erikseen han- kevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin
36093: kittavaa lupaa poistaa se toisenkin vesialueelta, vesialueelta suorittaa sen poistamiseksi tarpeelli-
36094: mikäli toimenpide ei aiheuta tämän luvun 12- nen vesistön tzlan ja käyttömahdollisuuksien pa-
36095: 15 § :ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä rantamista tarkoittava toimenpide, jos siitä ei
36096: työn suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle azheudu tämän luvun 12-15 §:ssä tarkoitettua
36097: huomattavaa haittaa. Työtä älköön suoritettako muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta
36098: siten ja sellaisena aikana, että vaelluskalan kulku johdu vesialueen omistajalle huomattavaa hait-
36099: vesistössä estyy. Työn aloittamisesta ja suoritta- taa. Työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on,
36100: mistavasta on, mikäli työ ei ole vähäinen, enna- mikäli toimenpide ei ole merkitykseltään vähäi-
36101: kolta ilmoitettava kysymyksessä olevan vesialueen nen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajal-
36102: omistajalle. le sekä sen mukaan kuin asetuksella säädetään
36103: Siitä, mitä vesistön pohjasta poistetaan, on vesipiinn vesitoimistolle tai veszlautakunnalle.
36104: soveltuvin osin voimassa, mitä kulkuväylästä nos- Siitä, mitä vesistön pohjasta poistetaan, on
36105: tetusta maasta 4 luvun 6 §:ssä on säädetty. soveltuvin osin voimassa, mitä ruoppausmassasta
36106: 4 luvun 6 §:ssä on säädetty.
36107: 54 1984 vp. - HE n:o 266
36108:
36109: Voimassa oleva laki Ehdotus
36110: 2 luku
36111: Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön
36112:
36113: Rakentaminen ja sen edellytykset
36114: 1 § 1 §
36115: Tämän luvun säännökset rakentamisesta koske- Tämän luvun säännökset rakentamisesta koske-
36116: vat, mikäli jonkin toimenpiteen osalta muuta ei vat, mikäli jonkin toimenpiteen osalta muuta ei
36117: ole säädetty, kiinteän tai irrallisen laitteen taikka ole säädetty, kiinteän tai irrallisen laitteen taikka
36118: rakennuksen tai muun rakennelman, kuten pa- rakennuksen tai muun rakennelman kuten pa-
36119: don, penkereen, sillan, johdon, kuljetuslaitteen don, penkereen, sillan, johdon, kuljetuslaitteen
36120: tai laiturin tekemistä vesistöön tai sen poikki, tai laiturin tekemistä vesistöön tai sen poikki,
36121: perkaamis-, paalutus- tai täyttäruistyön suoritta- perkaamis-, paalutus- tai täyttämistyön suoritta-
36122: mista vesistössä, uuden uoman tekemistä sekä mista vesistössä, uuden uoman tekemistä sekä
36123: muuta niihin verrattavaa toimenpidettä. muuta niihin verrattavaa samoin kuin 1 luvun
36124: 15 §:ssä tarkoitettua toimenpidettä.
36125:
36126: 3 § 3 §
36127: Rakentaminen on, mikäli sen tarkoitus ilman Rakentaminen on, JOS sen tarkoitus voidaan
36128: kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hank- saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta li-
36129: keen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan va- sääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja
36130: hinkoon verrattuna voidaan saavuttaa, suoritetta- aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritetta-
36131: va siten, ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä va siten:
36132: olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetys- 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa
36133: tä rannan tai vesialueen omistajalle, ettei kala- vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä ran-
36134: kantaa hävitetä, kalastuksen harjoittamista, vesis- nan tai vesialueen omistajalle;
36135: tössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoi- 2) ettei kalakantaa hävitetä;
36136: man käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännös- 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen
36137: telyä, maan kuivattamista, veden johtamista nes- saavuttamiseksi on välttämätöntä:
36138: teenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista vai- a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutava-
36139: keuteta taikka yleistä tai yksityistä etua muutoin ran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön jär-
36140: loukata, vesistön puhdistautumiskykyä huonon- jestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoitta-
36141: neta taikka ympäristön viihtyisyyttä turmella mista, maan kuivattamista, veden johtamista
36142: enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttami- nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;
36143: seksi on välttämätöntä, samoin kuin myös siten, b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä
36144: että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämise- tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa
36145: dut vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisim- ja sen toimintaa;
36146: man vähäisessä määrin supistettuina. c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyJ-
36147: käyttöön;
36148: d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriar-
36149: voja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka
36150: e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua;
36151: sekä
36152: 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttä-
36153: mistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mah-
36154: dollisimman vähäisessä määrin supistettuina.
36155:
36156: 5 § 5 §
36157: Lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö, jos Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos ra-
36158: rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, kentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, ai-
36159: aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin- heuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin-
36160: gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa
36161: taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai veJiluonnoJJa ja Jen toiminnaJJa taikka joJ Je
36162: tai elinkeino-oloja. suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai
36163: elinkeino-oloja.
36164: 1984 vp. - HE n:o 266 55
36165:
36166: Voimassa oleva laki Ehdotus
36167: Voimalaitoksen rakentamisen on katsottava ai-
36168: na aiheuttavan 1 momentissa tarkoitettuja va-
36169: hongollisia muutoksia ympäristön luonnonolo-
36170: suhteissa tai vestluonnossa ja sen toiminnassa
36171: sellaisessa vesistössä, jonka rakentamisesta on latl-
36172: la siten enkseen säädetty.
36173:
36174: 11 §
36175:
36176: Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja
36177: muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti
36178: määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettäväliä määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettäväliä
36179: edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä,
36180: on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yri- on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yri-
36181: tyksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä tyksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä
36182: kannalta katsottuna, jolloin huomiota on kiinni- kannalta katsottuna.
36183: tettävä myös toimenpiteen välttämättömyyteen
36184: veden tai vesistön tarjoamien etujen saamiseksi
36185: hyödylliseen käyttöön.
36186: 14 §
36187:
36188: Lisäksi luvan saaja voidaan tarvittaessa velvoit-
36189: taa tarkkatiemaan rakentamista ja sen vatkutuksia
36190: vesistössä.
36191: 22 § 22 §
36192: Jos vesistön rakentamisen johdosta kalan kul- jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalakan-
36193: kureitti kalakannan vahingoksi ilmeisesti huono- nalle tlmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitet-
36194: nee tai kalan lisääntymismahdollisuudet vesistös- tava istuttamaan kaloja tai ryhtymään muihin
36195: sä tai siihen liittyvällä vesialueelia sanotusta syys- tarvittaviin toimenpiteisiin kalakannalle aiheutu-
36196: tä muutoin huomattavasti vähenevät, on rakenta- vien vahinkojen vähentämiseksi sillä vesialueella,
36197: ja ottamalla huomioon (maataloushallituksen) johon toimenpiteen vahingollinen vatkutus ulot-
36198: hyväksymä kalakannan suojaamista kysymyksessä tuu (kalanhoitovelvoite).
36199: olevassa vesistössä tarkoittava suunnitelma, vel-
36200: voitettava suorittamaan kalatien rakentaminen ja
36201: muut tarvittavat toimenpiteet. Älköön kalatietä
36202: kuitenkaan määränäkö tehtäväksi taikka muihin
36203: kalan kulun turvaamista tarkoittaviin toimiin
36204: ryhdyttäväksi, jos kysymyksessä oleva vesistön osa
36205: ennen rakentamistakin oli sellainen, ettei kala
36206: siitä kulkenut.
36207: jos kysymyksessä olevaa vesistöä varten on
36208: laadittu maa- ja metsätalousministen'ön hyväksy-
36209: mä suunnitelma kalakannan suojelemiseksi, vesi-
36210: oikeuden on otettava se tarpeen, mukaan huo-
36211: mioon kalanhoitovelvoitteesta määrättäessä.
36212: Mikäli vesioikeus katsoo kalakannan säilyttämi- Jos kalakannan säilyttämiseksi tarkoitettujen
36213: seksi tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisen toimenpiteiden suorittaminen aiheuttaisi millä
36214: aiheuttavan saavutettavissa olevaan hyötyyn ver- saavuteitavaan hyötyyn verrattuna kohtuuttomia
36215: rattuna suhteettornia kustannuksia rakentajalle kustannuksia rakentajalle taikka kalanhoitovel-
36216: taikka niihin ryhtymistä ei muusta syystä pidetä voitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidet-
36217: tarkoituksenmukaisena, voidaan rakentaja niiden tävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on mää-
36218: sijasta velvoittaa suorittamaan valtiolle 12 luvun rättävä suorittamaan kalanhoitovelvoitteen tai
36219: 11 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti mää- sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen
36220: 56 1984 vp. - HE n:o 266
36221:
36222: Voimassa oleva laki Ehdotus
36223:
36224: rätty, kalakannan säilyttämiseen käytettävä mak- kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu maa- ja
36225: su. metsätalousministeriölle käytettäväksi kalakan-
36226: nan suojelemista tarkoittavien toimenpiteiden to-
36227: teuttamiseen (kalanhoitomaksu).
36228: Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalan-
36229: hoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia
36230: määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti
36231: muuttuneet.
36232: Mitä tässä laissa on säädetty kalanhoitovel-
36233: voitteesta ja kalanhoitomaksusta, on sovellettava
36234: vastaavasti, milloin nahkiais- tai rapukannalle
36235: aiheutuu rakentamisesta zlmeistä vahinkoa.
36236: 22 b §
36237: jos kalanhoitomaksu on määrätty vuosittain
36238: suoritettavaksi ja sen perusteena ollut kustannus-
36239: taso on muuttunut, maa- ja metsätalousministe-
36240: riö perii maksun kustannustason nousua vastaa-
36241: vasti tarkistettuna, vaikka sitä ei ole 22 §:n 4
36242: momentissa mainituin tavoin muutettu. Tarkis-
36243: tus tehdään täysin kymmenin prosentein ja muu-
36244: toin vesioikeuden määräiimza· perusteita noudat-
36245: taen. jos tarkistuksesta syntyy erimielisyyttä, voi-
36246: daan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden rat-
36247: kaistavaksi.
36248: 28 §
36249:
36250: Kalanhoitovelvoitetta ja -maksua koskevan
36251: päätöksen muuttamisesta on säädetty erikseen.
36252: 4 luku
36253: Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet
36254:
36255: 2 § 2 §
36256: Vesioikeus voi hakemuksesta määrätä yleiseksi Vesioikeus voi hakemuksesta määrätä yleiseksi
36257: paikallisväyläksi julkiseen väylään kuulumatto- paikallisväyläksi julkiseen väylään kuulumatto-
36258: man vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna man vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna
36259: yleistä laiva- tai veneliikennetä varten. Yleinen yleistä laiva- tai veneliikennettä varten, jollaisena
36260: paikallisväylä voidaan myös määrätä vesistöön, pidetään myös vapaa-ajan venezlyä. Yleinen pai-
36261: jossa on valtaväylä. kallisväylä voidaan myös määrätä vesistöön, jossa
36262: on valtaväylä.
36263:
36264:
36265: 6 § 6 §
36266: Kulkuväylästä nostettu maa ja muu vesistön Kulkuväylästä poistettu maa ja muu vesistön
36267: pohjasta otettu kiinteä aine on, jollei sitä viedä pohjasta otettu kiinteä aine (ruoppausmassa) on
36268: rannalle, pantava sellaiseen paikkaan vesistössä, sijoitettava sellaiseen paikkaan ja siten, ettei se
36269: ettei se aiheuta haittaa kalastukselle, liikenteelle aiheuta haittaa vedenhankinnalle, kalastukselle,
36270: tai uitolle ja ettei vesistöä muutoinkaan, mikäli kalakannalle, liikenteelle tai uitolle ja ettei vesis-
36271: se on vältettävissä, muuteta vahingollisella taval- töä tai sen ympäristöä muutoinkaan, jos se on
36272: la. Rannalle älköön tällaista ainetta kuitenkaan vältettävissä, muuteta vahingollisella tavalla tai
36273: omistajan suostumuksetta pantako viljelyksessä niiden viihtyisyyttä' taikktJ virkistyskäyttöön sovel-
36274: 1984 vp. - HE n:o 266 57
36275:
36276: Voimassa oleva laki Ehdotus
36277:
36278: olevalle maalle taikka sellaiseen paikkaan, jota tuvuutta huomattavasti vähennetä. Ruoppaus-
36279: tämän luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoite- massan mereen stjoittamisesta on lisäksi voimas-
36280: taan,älköönkä, ellei kysymys ole vähäisestä mää- sa, mitä stitä erikseen on säädetty.
36281: rästä, muuliekaan maa-alueelle ilman omistajan Maanomistajan suostumuksetta ruoppausmas-
36282: suostumusta tai vesioikeuden hakemuksesta anta- saa ei saa panna viljelyksessä olevalle maalle eikä
36283: maa lupaa. tämän luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulle
36284: alueelle. Sitä ei omistajan suostumuksetta saa
36285: panna muuliekaan maa-alueelle, ellei kysymys
36286: ole vähäisestä määrästä tai vesioikeus ole antanut
36287: stihen lupaa.
36288:
36289:
36290: 6 luku
36291: Ojitus
36292:
36293: Yleisiä säännöksiä
36294: 1 §
36295:
36296: Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen· Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momen-
36297: tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puror tissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron
36298: perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolell_a perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella
36299: olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vat- olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vai-
36300: vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen vaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen
36301: yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merki- yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merki-
36302: tys vesistönä on vähäinen. tys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä
36303: luonnonsuojeluarvoa.
36304:
36305:
36306: 9§
36307: Älköön toiselle kuuluvaan putkiojaan johdet- Toiselle kuuluvaan putkiojaan ei saa johtaa
36308: tako vettä ilman omistajan suostumusta, jos ve- vettä ilman omistajan suostumusta, jos veden
36309: den pois johtaminen kohtuuttamitta kustannuk- pois johtaminen kohtuuttamitta kustannuksitta
36310: sitta muutoinkin on mahdollista. Mikäli putki- muutoinkin on mahdollista. jos putkiojaa on
36311: ojaa veden siihen johtamista vanen on suuren- veden siihen johtamista vanen suurennettava, on
36312: nettava, on tämä mahdollisine lisätöineen sen tämä mahdollisine lisätöineen sen tehtävä, joka
36313: tehtävä, joka johtaa ojaan lisävettä. Muutoin on johtaa ojaan lisävettä. Ojituskustannuksiin osal-
36314: ojituskustannuksiin osallistumisesta ja ojan kun- listumisesta ja ojan kunnossapidosta on muutoin
36315: nossapidosta voimassa, mitä 1 momentissa on voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty.
36316: säädetty.
36317:
36318: 33 §
36319:
36320: Edellä 1 momentissa mainitun ojan kaivami- Edellä 1 momentissa mainitun ojan kaivami-
36321: nen tai vesiuoman suurentaminen on ojittajan nen tai vesiuoman suurentaminen on ojittajan
36322: suoritettava, mutta silta tai tumpu petustuksi- suoritettava. Silta tai rumpu perustuksineen on
36323: neen tienpitäjän taikka rautatien tai muun kisko- kuitenkin tienpitäjän taikka rautatien tai muun
36324: radan omistajan kustannuksellaan tehtävä ja kun- kiskoradan omistajan kustannuksellaan tehtävä ja
36325: nossapidettävä. Milloin ojituskustannukset nou- kunnossapidettävä. Milloin ojituskustannukset
36326: sevat kohtuuttoman suuriksi ojituksesta saavutet- yhdessä stllan tai rummun kustannusten kanssa
36327: 8 168300911M
36328: 58 1984 vp. - HE n:o 266
36329:
36330: Voimassa oleva laki Ehdotus
36331: tavaan hyötyyn verrattuna, tienpitäjä taikka rau- nousevat kohtuuttoman suuriksi ojituksessa saa-
36332: tatien tai muun kiskoradan omistaja ei ole velvol- vutettavaan hyötyyn verrattuna, tienpitäjän taik-
36333: linen sillan tai rummun tekemiseen, mutta hä- ka rautatien tai muun kiskoradan omistaja ei ole
36334: nen on, mikäli korvausta ei ole pakkolunastuksen velvollinen sillan tai rummun tekemiseen. Hänen
36335: yhteydessä tai muutoin ja maksettu, korvattava on kuitenkin, jos korvausta ei ole pakkolunastuk-
36336: vahinko, joka johtuu siitä, ettei maata voida sen yhteydessä tai muutoin jo maksettu, korvat-
36337: kuivattaa. tava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei tarpeelli-
36338: sena pzdettåväii maan kuivattamista voida suorit-
36339: taa.
36340:
36341:
36342: 7 luku
36343: Vesistön järjestely
36344:
36345: 3 §
36346:
36347: Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan tapah-
36348: tuvaa kuivattamista varten ei saa myöntäå', ellei
36349: kysymys ole pienehköstä järvestä, jonka merkitys
36350: vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä
36351: luonnonsuojeluarvoa.
36352: Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen
36353: osaksi tai kokonaan tapahtuvaa kuivattamista osaksi tai edellä tarkoitetun pienehkön järven
36354: varten taikka järjestelystä on seurauksena kasvu- kokonaankin kuivattamista varten taikka järjeste-
36355: kauden keskialiveden aleneminen eikä kysymys lystä on seurauksena kasvukauden keskialiveden
36356: ole pienehköstä järvestä, jonka merkitys vesistönä aleneminen, voidaan lupa, jos 2 momentin sään-
36357: on vähäinen, voidaan lupa antaa vain, jos sen nös ei sitä estä, myöntåä, jos sen lisäksi, mitä 1
36358: lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, niistä, momentissa on sanottu, niistä, joilla on osuus
36359: joilla on osuus järveen, niin monet antavat järveen, niin monet antavat kirjallisesti suostu-
36360: kirjallisesti suostumuksensa, että heidän osalleen muksensa, että heidän osalleen tulee vähintään
36361: tule7 vähintään kaksi kolmannesta järven pinta- kaksi kolmannesta järven pinta-alasta, eikä järjes-
36362: alasta. telystä atheudu ympäristön vzihtyisyyden tai jär-
36363: ven erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa
36364: alentumista.
36365: Lupa järjestelyyn voidaan, täman luvun 4 §:ssä Lupa järjestelyyn voidaan, tämän luvun 4 §:ssä
36366: säädetyin poikkeuksin, myöntää järjestelystä hyö- säädetyin poikkeuksin, myöntää järjestelystä hyö-
36367: tyä saavan hakemuksesta tai, milloin kysymys on tyä saavan hakemuksesta tai, milloin on kysymys
36368: 2 momentissa mainitusta tapauksesta, myös sen 3 momentissa mainitusta tapauksesta myös sen
36369: hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen. hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen.
36370:
36371: 8 luku
36372: Vesistön säännöstely
36373:
36374: Yleisiä määräyksiä
36375: 1 § 1 §
36376: Milloin joku vesivoiman käytettäväksi saamis- Milloin joku vesivoiman käytettäväksi saamis-
36377: ta, lisäämistä tai käytön tasoittamista, uiton tai ta, lisäämistä tai käytön tasoittamista, uiton tai
36378: liikenteen edistämistä, veden nesteenä käyttämis- liikenteen edistämistä, veden nesteenä käyttämis-
36379: tä, vesistön puhtauden säilyttämistä, maankuiva- tä, kastelua, vesistön puhtauden säilyttämistä,
36380: tusta taikka muuta tällaista tarkoitusta varten virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta
36381: haluaa säännöstellä vesistön vedenjuoksua, jollai- taikka muuta tällaista tarkoitusta varten haluaa
36382: seksi luetaan myös veden johtaminen säännöste- jatkuvasti säännellä veden korkeutta tahi muu-
36383: 1984 vp. - HE n:o 266 59
36384:
36385: Voimassa oleva laki Ehdotus
36386: lytarkoituksessa vesistöstä tai sen osasta toiseen, toin säännöstellä vesistöä, jollaiseksi luetaan
36387: on tällaiseen toimenpiteeseen, mikäli siitä saattaa myös veden johtaminen ja muu szi'rtäminen sään-
36388: aiheutua 1 luvun 12-15 §:ssä tarkoitettu muu- nöstelytarkoituksessa vesistöstä tai sen osasta toi-
36389: tos tai seuraus, haettava vesioikeuden lupa. seen, on tällaiseen vesistön siiännöstelyyn, jos
36390: siitä saattaa aiheutua 1 luvun 12-15 §:ssä tar-
36391: koitettu muutos tai seuraus, haettava vesioikeu-
36392: den lupa.
36393: Vesistön vedenjuoksun säännöstelystä järjeste- Vesistön säännöstelystä järjestelyyn sisältyvänä
36394: lyyn sisältyvänä toimenpiteenä säädetään 7 luvus- toimenpiteenä säädetään 7 luvussa.
36395: sa.
36396: 2 §
36397:
36398: Säännöstelystä saatavana hyötynä on otettava Säännöstelystä saatavana hyötynä on otettava
36399: lukuun kaikki sen toteuttamisesta johtuvat edut, lukuun kaikki sen toteuttamisesta johtuvat edut,
36400: niihin luettuna käyttökelpoisen vesivoiman mää- niihin luettuna
36401: rän ja arvon lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttö- 1) käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon
36402: arvon lisääntyminen, parempi mahdollisuus kui- lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisäänty-
36403: vattaa maata tai muutoin tällaisella tavalla käyt- minen sekä parempi mahdollisuus kuivattaa
36404: tää hyväksi omaisuutta entistä hyödyllisemmin, maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystar-
36405: uittokustannusten vähentyminen, liikenteen hy- koituksiin tai kalanvilJelyyn taikka muutoin täl-
36406: väksi käytettävien varojen säästö, vedensaantietu laisella tavalla käyttää hyväksi omaisuutta entistä
36407: sekä vesistön puhdistautumiskyvyn paraneminen. hyödyllisemmin sekä
36408: 2) uittokustannusten vähentyminen, liiken-
36409: teen hyväksi käytettävien varojen säästö, veden-
36410: saanti~tu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn pa-
36411: ranemmen.
36412:
36413: 21 §
36414:
36415: Maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntymi- Maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntymi-
36416: sestä tai paremmasta mahdollisuudesta kuivattaa sestä taikka paremmasta mahdollisuudesta kui-
36417: maata sekä, jos erityisiä syitä on, muiden etujen vattaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta
36418: hyväksi tulevasta hyödystä on määrättävä kerta- virkistystarkoituksiin sekä, jos erityisiä syitä on,
36419: kaikkinen, enintään kymmenenä vuotuiseränä muiden etujen hyväksi tulevasta hyödystä on
36420: ilman korkoa suoritettava maksu. Muissa tapauk- määrättävä kertakaikkinen, enintään kymmenenä
36421: sissa on määrättävä suoritettavaksi viittä prosent- vuotuiseränä ilman korkoa suoritettava maksu.
36422: tia kertakaikkisen maksun määrästä vastaava vuo- Muissa tapauksissa on määrättävä suoritettavaksi
36423: tuismaksu siihen veivoittamista tarkoittavan ha- viittä prosenttia kertakaikkisen maksun määrästä
36424: kemuksen tekemistä seuraavan vuoden alusta vastaava vuotuismaksu siihen veivoittamista tar-
36425: lukien. Vuotuismaksu on suoritettava kunakin koittavan hakemuksen tekemistä seuraavan vuo-
36426: vuonna ennen kesäkuun loppua. den alusta lukien. Vuotuismaksu on suoritettava
36427: kunakin vuonna ennen kesäkuun loppua.
36428:
36429:
36430: 25 §
36431:
36432: Säännöstelymaksun tarkistamisesta on vastaa-
36433: vasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b §:ssä on säå'-
36434: detty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.
36435: 60 1984 vp. - HE n:o 266
36436:
36437: Voimassa oleva laki Ehdotus
36438: 9 luku
36439: Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja poh-
36440: javeden ottaminen
36441: 15 §
36442: jos 1 luvun 18 §:ssä tarkoitettuun toimenpitee- ·
36443: seen annetun luvan hyväksikäyttö aiheuttaa mel-
36444: koista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole
36445: edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos hait-
36446: ta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viran- .
36447: omaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai,
36448: mikäli haitta on huomattava, lakkauttaa lupa.
36449: jos määräys luvan ehtojen muuttamisesta tai
36450: lakkauttamisesta annetaan 1 luvun 22 §:ssä tar-
36451: koitetun seurauksen välttämiseksi, siitä ei määrä-
36452: tä korvausta. Muutoin on oikeudesta korvauksen
36453: saamiseen voimassa, mitä 2 luvun 28 §:ssä on
36454: säädetty.
36455: 10 luku
36456: Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet
36457: 2 § 2 §
36458: Jätevettä saadaan ojaa tahi viemäriä käyttäen Jätevettä saadaan ojaa tai viemäriä käyttäen
36459: johtaa vesistöön tai maahan sen mukaan, kuin johtaa vesistöön tahi maahan sen mukaan kuin
36460: Jaljempänä säädetään. tässä luvussa säädetään.
36461:
36462: Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee, Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee
36463: mikäli jäljempänä ei toisin sanota, myös puroa. muutakin 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesiuo-
36464: maa.
36465:
36466: Jäteveden johtaminen ojaan
36467: 3 § 3 §
36468: Milloin maanomistajalla on ojitusta koskevien jos jiiteveden johtamisesta ojaan tai maahan
36469: säännösten mukaan oikeus johtaa vettä ojaan, voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettua yleistä
36470: joka on toisen maalla, saadaan, mikäli jäljempä- tai toisen yksityistä' etua koskeva haitallinen vai-
36471: nä sanotusta ei muuta johdu, ojaan johtaa myös kutus, on szihen haettava lupa veszlautakunnalta.
36472: asuin- ja talousrakennuksista sekä niihin verratta- Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpide pohjave-
36473: vista rakennuksista tulevaa jätevettä. Sama kos- den laatua huonontamalla voi aiheuttaa 1 luvun
36474: kee myös 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua, puroa 22 §:ssä tarkoitetun seurauksen. Muutoin on
36475: vähäisempää vesiuomaa. Jätevettä älköön kuiten- luvan myöntämisen edellytyksistä soveltuvin osin
36476: kaan johdettako sellaiseen uomaan, jossa oleva voimassa, mitä tämän luvun 24 §:ssä on säädet-
36477: vesi on talousvedeksi kelvollista. ty.
36478: Sairaalasta, kasarmista tahi muusta mihin ver-
36479: rattavasta laitoksesta sekä eläinsuojasta, lantasäzli-
36480: östä tai muusta tällaisesta säzlytyspaikasta lähtöi-
36481: sin olevaa jätevettä samoin kuin muutakin sellais-
36482: ta jätevettä, jota ei tarkoiteta 1 momentissa,
36483: älköön zlman tämän luvun 4 §:ssä· tarkoitettua
36484: lupaa johdettako ojaan, joka kulkee toisen maal-
36485: la, jollei ole zlmeistä: että' se nestemäiirän vähäi-
36486: syyden tai muun syyn vuoksi voi tapahtua haittaa
36487: aiheuttamatta.
36488: Älköön toisen maalla kulkevaan ojaan zlman
36489: tämän luvun 5 §:ssä tarkoitettua lupaa johdetta-
36490: 1984 vp. - HE n:o 266 61
36491:
36492: Voimassa oleva laki Ehdotus
36493: ko jätevettä sellaisesta laitoksesta tai sellaiselta
36494: asutulta alueelta, jonka osalta on suon'tettava 1
36495: luvun 23 §:ssii tarkoitetut toimenpiteet tai tehtä-
36496: vä stinii mainittu ilmoitus.
36497: Vesikäymälästä lähtöisin olevan jäteveden puh-
36498: distamiseksi tehtävistä laitteista säädetään tämän
36499: luvun 19 §:n 1 momentissa.
36500:
36501: 4§ 4§
36502: Lupaa tämän luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoi- jos edellä 3 §:ssii tarkoitetusta jäteveden johta-
36503: tetun jäteveden johtamiseen on pyydettävä vesi- misesta, jota koskeva lupahakemus on vesilauta-
36504: lautakunnalta. Lautakunta voi antaa tällaisen kunnan käsiteltävänä, voi vesistössii aiheutua 1
36505: luvan, jos johdettava vesimäärä on vähäinen eikä luvun 19 §:ssii tarkoitettu seuraus, vestlautakun-
36506: jäteveden laadusta johdu huomattavaa haittaa. nan on viipymättä sii11'ettävä asia kokonaisuudes-
36507: Muussa tapauksessa lautakunnan on meneteltävä, saan vesioikeuden käsiteltäväksi siten kuin 20
36508: niin kuin 20 luvun 2 §:n 3 momentissa on luvun 2 §:n 3 momentissa on siiiiddty.
36509: säädetty.
36510: 5 § 5 §
36511: Vesioikeus voi tämän luvun 3 §:n 3 momentis- jäteveden johtamista ojaan tai maahan koske-
36512: sa tarkoitetussa tapauksessa, sekä milloin taman vassa lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia
36513: luvun 4 §:ssä tarkoitettu lupahakemus 20 luvun määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi
36514: 2 §:n mukaisesti on tullut sen käsiteltäväksi, suoritettavista toimenpiteistä noudattaen soveltu-
36515: antaa luvan jäteveden johtamiseen toisen maalla vilta osin, mitä tämän luvun 24 a §:ssii on
36516: olevaan ojaan, mikäli siitä ei aiheudu terveydel- säädetty. Samalla on määrättävä, onko uomaa,
36517: listä vaaraa tai kenellekään kohtuutonta haittaa. johon Jätevettå" johdetaan, pidettävä· ojana vai
36518: Päätöksessään vesioikeuden on määrättävä, onko onko se katsottava viemän'ksi.
36519: ja minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä jäteve-
36520: den puhdistamiseksi tarpeellisessa määrin. Vesi-
36521: oikeuden on samalla määrättävä, onko uomaa
36522: edelleen pidettävä ojana vai onko se katsottava
36523: viemäriksi.
36524: jos tässä tarkoitetun luvan myöntämisen edel-
36525: lytykszin tai luvan ehtoihin vaikuttavat olosuhteet
36526: ovat olennaisesti muuttuneet, asia voidaan val-
36527: vontaviranomaisen tai haittaa kärsiviin hakemuk-
36528: sesta saattaa vesioikeuden käsiteltäväksi sellaisten
36529: uusien miiiiriiysten antamista varten, jotka muut-
36530: tuneissa olosuhteissa ovat tarpeen. Lupa voidaan
36531: myös peruuttaa, milloin en'tyiset syyt sitä vaati-
36532: vat.
36533: 6 § 6 §
36534: Se, joka johtaa jätevettä toisen maalla olevaan jos jäteveden tarkoituksenmukaiseen johtami-
36535: ojaan, on velvollinen suorittamaan sellaiset ojan seen on tarpeen kiiyttiiii toisen maalla olevaa ojaa
36536: suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, tai puroa, eikä maanomistaja anna suostumus-
36537: jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta. Jos suo- taan, vestlautakunta voi antaa szihen luvan, jollei
36538: ritettava työ on laiminlyöty, vesilautakunta voi toimenpiteestii azheudu kohtuutonta haittaa. Lu-
36539: haittaa kärsivän hakemuksesta päätöksellään pa voidaan myöntää 3 §:ssii tarkoitetun luvan
36540: määrätä työn tehtäväksi määräajassa, ja tällaisesta yhteydessä tai enkseen. jos asia muutoin kuuluu
36541: päätöksestä on voimassa, mitä 20 luvun 7 §:ssä vesiozkeuden käsiteltäväksi, luvan myöntiiii vesi-
36542: säädetään. oikeus.
36543: Milloin 1 momentissa ma1mtuista toimenpi- Se, joka johtaa jätevettä toisen maalla olevaan
36544: teistä aiheutuu toiselle hyötyä, on tämän velvolli- ojaan tai puroon, on velvollinen suorittamaan
36545: suudesta osallistua toimenpiteistä johtuviin kus- sellaiset uoman suurentamis-, kunnostamis-, ja
36546: tannuksiin sekä menettelystä osallistumista mää- kunnossapitotyöt, jotka azheuttavat jäteveden
36547: 62 1984 vp. - HE n:o 266
36548:
36549: Voimassa oleva laki Ehdotus
36550: rättäessä vastaavasti voimassa, mitä ojituksesta on johtamisesta, sekä mr.utoinkin huolehtimaan sii-
36551: säädetty. tä, etteijäteveden johtamisesta aiheudu kohtuul-
36552: lisin kustannuksin vältettävää vahinkoa. Tarvitta-
36553: essa vestlautakunta voi antaa määräyksiä työn
36554: suorittamisesta. Tällaisesta päätöksestä on voi-
36555: massa, mitä 20 luvun 7 §:ssä säädetään.
36556: Milloin 2 momentissa mainituista toimenpi-
36557: teistä aiheutuu toiselle hyötyä, on tämän velvolli-
36558: suudesta osallistua toimenpiteistä johtuviin kus-
36559: tannuksiin sekä menettelystä osallistumista mää-
36560: rättäessä vastaavasti voimassa, mitä ojituksesta on
36561: säädetty.
36562: Jäteveden johtaminen viemärissä
36563: 7 § 7 §
36564: Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista
36565: varten on tarpeen tehdä viemäri toisen maan varten on tarpeen tehdä viemäri toisen maan
36566: kautta eikä maanomistaja anna suostumustaan, kautta, eikä maanomistaja anna suostumustaan,
36567: voi vesilautakunta antaa luvan viemärin tekemi- on toimenpiteeseen vastaavasti sovellettava, mitä
36568: seen. Milloin kuitenkin kysymys on avoviemän·n 6 §:ssä on säädetty jäteveden johtamisesta toisen
36569: tekemisestä' jiiteveden johtamiseksi sellaisesta lai- maalla olevaan ojaan.
36570: toksesta tai sellaiselta asutulta alueelta, jonka
36571: osalta on suontettava 1 luvun 23 §:ssä tarkot'tetut
36572: toimenpiteet tai tehtävä siinä mainittu ilmoitus,
36573: luvan antaminen on vesioikeuden asiana.
36574:
36575: Luvan myöntämisen edellytyksistä on soveltu-
36576: vin osin voimassa, mitä. tämän luvun 4 ja 5 §:ssä
36577: on säädetty.
36578: 19 § 19 §
36579: Vesikäymälästä tuleva jätevesi, joka kulkee Vesikäymälästä tuleva jätevesi on ennen sen
36580: avouomassa tai päästetään maahan, on ennen sen avouomaan, maahan tai vesistöön päästämistä
36581: uomaan tai maahan päästämistä johdettava asi- johdettava asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivo-
36582: anmukaisesti tehdyn saostuskaivon kautta, mikäli jen kautta tai muulla tavalla puhdistettava, jollei
36583: asetuksella ei ole määrätty muunlaista puhdistus- 3 tai 24 §:ssä tarkoitetussa tai rakennuslainsää-
36584: laitetta tehtäväksi. dännön mukaisesti annetussa luvassa tai 20 §:n
36585: nojalla ole puhdistamisesta vastaavalla tavalla
36586: määrätty.
36587:
36588: Tåmän pykälän säiinnökset eivät koske aluetta,
36589: jolle on vahvistettu asemakaava.
36590: 20 § 20 §
36591: Jos jätevesi, josta ei tämän luvun 19 §:n nojalla Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään
36592: ole asetuksella annettu määräyksiä ja joka kulkee maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä ky-
36593: avouomassa tai päästetään maahan, aiheuttaa symys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesioi-
36594: huomattavaa haittaa eikä kysymys ole alueesta, keuden lupaa, voi vesilautakunta määrätä sen,
36595: jolle on vahvistettu asemakaava, voidaan se, jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin,
36596: jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin, tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi en-
36597: haittaa kärsivän tai asianomaisen valvontavirano- nen sen johtamista ojaan tai maahan taikka
36598: maisen hakemuksesta määrätä haitan poistami- ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estä-
36599: seksi tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi miseksi.
36600: ennen sen johtamista uomaan tai maahan, taikka
36601: ryhtymään muuhun haitan estämistä tarkoitta-
36602: vaan toimenpiteeseen.
36603: 1984 vp. - HE n:o 266 63
36604:
36605: Voimassa oleva laki Ehdotus
36606: jos kysymys on jätevedestä, jonka johtamiseen
36607: viranomaisen lupa ei ole tarpeen, käsittelee asian
36608: vestlautakunta. Milloin jäteveden johtamiseen on
36609: ollut hankittava viranomaisen lupa, kuuluu 1
36610: momentissa tarkoitetun määräyksen antaminen
36611: sille viranomaiselle, joka luvan on myöntänyt.
36612:
36613: Jäteveden tai muun vesistöä ptlaavan ameen
36614: päästämisestä vesistöön
36615: 23 § 23 §
36616: Jäteveden vesistöön taikka 1 luvun 2 §:ssä Sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun
36617: tarkoitettuun uomaan tai altaaseen johtamisesta toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 §:n mukaan
36618: on voimassa, mitä 1 luvun 19 ja 20 §:ssä vesien ilman lupaa on kielletty, on haettava lupa vesioi-
36619: piiaarnisen ehkäisemiseksi on säädetty. keudelta. Sama koskee, jollei tämän luvun
36620: 3 §:stä muuta johdu, toimenpidettä, josta voi
36621: aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettu seuraus. ·
36622: Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske sellai-
36623: sen jäteveden johtamista, jota tämän luvun 3 §:n
36624: nojalla saadaan johtaa ojaan tlman viranomaisen
36625: lupaa. Tällaisen veden johtamiseen on kuitenkin
36626: sovellettava, mitä tämän luvun 19 ja 20 §:ssä on
36627: säädetty.
36628: 24 § 24 §
36629: Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää yksityi- Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan
36630: selle, yhteisölle taiyhdyskunnalle luvan sellaiseen sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toi~
36631: jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpitee- menpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan
36632: seen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan tlman on kielletty. Luvan myöntäminen edellyttää, että
36633: lupaa on kielletty. Luvan myöntäminen edellyt- toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava
36634: tää, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on kat- saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäisek-
36635: sottava saatavaan etuun verrattuna suhteellisen si eikä jäteveden tai muun vesistöä pilaavan
36636: vähäiseksi eikä jäteveden tai muun vesistöä pilaa- aineen poistaminen tahi tällaisten aineiden vesis-
36637: van aineen poistaminen tahi tällaisten aineiden töön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustan-
36638: vesistöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kus- nuksin muulla tavoin mahdollista. Etuvertailussa .
36639: tannuksin muulla tavoin mahdollista. Lupaa äl- on erityisesti otettava huomioon hakemuksessa
36640: köön myönnettäkö, jos toimenpiteestä aiheutuisi tarkoitetun toiminnan sekä toimenpiteestä aiheu-
36641: 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus. tuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta katsottu-
36642: na.
36643: Myöntäessään 1 momentissa tarkoitetun luvan Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä ai-
36644: vesioikeus voi määrätä, että ennen toimenpitee- heutuisi 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus taik-
36645: seen ryhtymistä tai määräajassa päätöksen anta- ka jos luvan myöntäminen olisi vastoin 1 luvun
36646: misesta on tehtävä suoja- tai puhdistuslaitteita 19 §:n 3 momentissa tarkoitetun kansainvälisen.
36647: taikka ryhdyttävä veden juoksutuksen muutta- sopimuksen määräystä.
36648: mista tarkoittavaan tai muuhun toimenpiteeseen
36649: vahingon ja haitan vähentämiseksi.
36650:
36651: 24 a §
36652: Myöntäessään 24 §:ssä tarkoitetun luvan vesi-
36653: oikeuden tulee antaa taroittavat määräykset joh-
36654: dettavan jäteveden tai muun aineen määrästä ja
36655: koostumuksesta sekä stitä, miten sitä päästetään
36656: vesistöön (päästömääräykset).
36657: Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen
36658: toiminnan aloittamista tai päätöksessä asetelta-
36659: vassa määräajassa luvan saajan on tehtävä suoja-
36660: 64 1984 vp. - HE n:o 266
36661:
36662: Voimassa oleva laki Ehdotus
36663: ja puhdistuslaitteita tai ryhdyttävä veden juoksu-
36664: tuksen muuttamista tarkoittavaan tahi muuhun
36665: toimenpiteeseen vesistön pilaanlumisen vähentä-
36666: miseksi (toimenpidevelvoite).
36667: Mzlloin jäteveden tai muun aineen päästiimi-
36668: sestii saattaa aiheutua sellaista vahinkoa, jota 2
36669: luvun 22 §:ssii tarkoitetaan, on lupapäätökseen
36670: otettava tarpeelliset miiiiråykset kalanhoitovel-
36671: voitteesta tai kalanhoitomaksusta. Nzistii on vas-
36672: taavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 ja 22 b §:ssii
36673: on siiådetty.
36674: Lupapäätökseen voidaan niin tkiiiin ottaa tar-
36675: peelliset määräykset siitä, mzllii tavoin jäteveden
36676: tai muun aineen muodostumisen, käsittelyn,
36677: päästiimisen ja sen vaikutusten tarkkazlu on jär-
36678: jestettävä (tarkkazluvelvoite).
36679:
36680: 24 b §
36681: Edellä 24 §:ssii tarkoitettu lupa myönnetään
36682: asian luonteen mukaisesti määräajaksi tai toistai-
36683: seksi.
36684: Lupapäätöksessä tulee määrätä, mihin mennes-
36685: sä hakemus on tehtävä edellä 24 a §:ssii tarkoi-
36686: tettujen ehtojen tarkistamiseksi ja mitkä selvityk-
36687: set tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräys-
36688: tä ole pidettävä tlmeisen tarpeettomana. jos
36689: hakzja ei ole tehnyt määräajassa uutta hakemus-
36690: ta, vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka
36691: haittaa tai vahinkoa kärsiviin hakemuksesta mää-
36692: rätä, että lupa raukeaa.
36693:
36694: 25 § 25 §
36695: Jos jäteveden johtamisesta vesistöön tai muusta Vesioikeus voi asianomaisen viranomaisen tai
36696: toiminnasta aiheutuu vesistössä huomattavaa pi- haittaa kärsivän hakemuksesta muuttaa aikaisem-
36697: laantumista, vesioikeus voi, mikäli kysymys ei ole man lupapäätöksen määräyksiä, jos
36698: edellä 23 §:n 2 momentissa tarkoitetusta jäteve- 1) jäteveden tai muun aineen vesistöön piiiistii-
36699: den johtamisesta, siitä haittaa kärsivän hakemuk- misestå" tahi muusta toimenpiteestii azheutuu
36700: sesta tai · asianomaisen valvontaviranomaisen vesistön tzlaa merkittiiviisti heikentävä olosuhtei-
36701: aloitteesta kieltää toiminnan tai määrätä sen den muutos, tai
36702: jatkamisen edellytykseksi, että haitan ehkäisemi- 2) jos 24 §:ssii tarkoitetun luvan myöntämisen
36703: seksi tai vähentämiseksi ryhdytään sellaisiin toi- edellytykset tai luvan ehtoihin vaikuttavat olo-
36704: menpiteisiin, joita edellä 24 §:ssä tarkoitetaan. suhteet ovat muutoin olennaisesti muuttuneet.
36705: Tällainen määräys voidaan, milloin olosuhteet
36706: ovat muuttuneet, antaa viimeksi mainitussa py-
36707: kälässä tarkoitetun luvan tai aikaisemman mää-
36708: räyksen estämättä.
36709: Jos 1 momentissa tarkoitetun määräyksen anta- Lupapäätöksen määräyksiä muutettaessa sovel-
36710: minen johtuu vesistöön rakentamisen tai muun letaan, mitä 24, 24 aja 24 b §:ssii on säädetty.
36711: tässä laissa tarkoitetun toimenpiteen, jollaiseksi
36712: ei kuitenkaan katsota lisääntynyttä jäteveden joh-
36713: tamista vesistöön, aiheuttamasta olosuhteiden
36714: muuttumisesta vesistössä, voi vesioikeus hake-
36715: muksesta määrätä rakentajan tai toimenpiteen
36716: muun suorittajan korvaamaan määräyksen täyttä-
36717: 1984 vp. - HE n:o 266 65
36718:
36719: Voimassa oleva laki Ehdotus
36720:
36721: misestä johtuvat kustannukset siltä osin, kuin ne
36722: ovat johtuneet tämän toimenpiteestä.
36723: jos pääasiallisesti kysymyksessä olevan luvan
36724: tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu tai tulisi
36725: toiminnan jatkuessa aiheutumaan vesistössä huo-
36726: mattavaa pilaantumista, lupa voidaan myös mää-
36727: rätä lakkautettavaksi.
36728: jos 1 momentissa tarkoittettu määräysten
36729: muuttaminen johtuu vesistöön rakentamisesta tai
36730: muusta tässä laissa tarkoitetusta toimenpiteestä,
36731: jollaiseksi ei katsota laillisen oikeuden nojalla
36732: tapahtuvaa jäteveden tai muun aineen päästämis-
36733: tä vesistöön, vesioikeus voi hakemuksesta määrä-
36734: tä rakentajan tai toimenpiteen muun suorittajan
36735: korvaamaan vesioikeuden päätöksen täytäntöön-
36736: panemisesta johtuvat kustannukset.
36737:
36738: 25 a §
36739: jos jäteveden tai muun aineen vesistöön pääs-
36740: täminen, johon ei ole ollut tarpeen hakea
36741: 24 §:ssä tarkoitettua lupaa, tulee myöhemmin
36742: luvanvaraiseksi muusta syystä kuin asianomaisen
36743: toiminnassa tapahtuneen muutoksen johdosta,
36744: toimintaa saadaan kuitenkin jatkaa, kunnes lupa-
36745: asia on vesioikeudessa ratkaistu, mikäli lupaa
36746: haetaan viipymättä aiheen siihen zlmaannuttua
36747: eikä vesioikeus asianomaisen viranomaisen tai
36748: haittaa kärsivän vaatimuksesta sitä kiellä tai rajoi-
36749: ta.
36750: 26 § 26 §
36751: Jos tämän luvun 24 tai 25 §:ssä tarkoitetun, Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoitetun,
36752: määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteutta- määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteutta-
36753: minen käy sanotussa ajassa taloudellisesti koh- minen käy sanotussa ajassa taloudellisesti koh-
36754: tuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puut- tuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puut-
36755: teen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa teen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa
36756: huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtä- huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtä-
36757: misestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pi- misestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pi-
36758: laantumisen vaaraa, maa- ja metsätalousministe- laantumisen vaaraa, ympäristöministeriö tai, mil-
36759: riö tai, milloin kysymys on kunnan veivoittami- loin kysymys on kunnan veivoittamisesta puhdis-
36760: sesta puhdistuslaitoksen rakentamiseen yleisen tuslaitoksen rakentamiseen yleisen viemärin yh-
36761: viemärin yhteyteen, valtioneuvosto voi pitentää teyteen, valtioneuvosto voi pitentää toimenpi-
36762: toimenpiteen suorittamiseksi asetettua määräai- teen suorittamiseksi asetettua määräaikaa enin-
36763: kaa enintään kolmella vuodella kerrallaan. tään kolmella vuodella kerrallaan.
36764:
36765: 27 § 27 §
36766: Milloin yksityiselle, yhteisölle tai yhdyskunnal- Jos tämän luvun 24 §:ssä tarkoitettu lupa
36767: le myönnetään tämän luvun 24 §:ssä tarkoitettu myönnetään sellaisin ehdoin, että luvan saaja
36768: lupa sellaisin ehdoin, että luvan saaja osaksi tai osaksi tai kokonaan vapautuu suorittamasta toi-
36769: kokonaan vapautuu suorittamasta toimenpiteitä menpiteitä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi
36770: vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi taikka saa taikka saa luvan johdosta käyttökustannusten
36771: luvan johdosta käyttökustannusten säästymisenä säästymisestä tai muutoin ilmenevää huomatta-
36772: tai muutoin ilmenevää huomattavaa taloudellista vaa taloudellista etua, luvan saaja voidaan vel-
36773: etua, luvan saaja voidaan velvoittaa suorittamaan voittaa suorittamaan vuosittain vesiensuojelu-
36774: valtiolle vuosittain vesiensuojelumaksu. maksu.
36775: 9 168300911M
36776: 66 1984 vp. - HE n:o 266
36777:
36778: Voimassa oleva laki Ehdotus
36779:
36780: Vesiensuojelumaksu on käytettävä valtiolle ve- Vesiensuojelumaksu suoritetaan vesihallituk-
36781: siensuojelusta, erityisesti sitä varten suoritettavas- selle ja se on käytettävä valtiolle vesiensuojelusta,
36782: ta tutkimustyöstä johtuviin menoihin, taikka erityisesti sitä varten suoritettavasta tutkimustyös-
36783: mtlloin lupaan perustuvat toimenpiteet tlmeisesti tä johtuviin menoihin.
36784: vahingoittavat vesistön kalakantaa, kalakannan
36785: sätlyttämiseen vesistössä.
36786: Maksu on määrättävä enintään kahdeksi sadal- Maksu voi olla enintään kaksi sadalta sen edun
36787: ta sen edun vuotuisesta arvosta, jonka saamiseen vuoruisesta arvosta, jonka saamiseen maksuvel-
36788: maksuvelvollisuus perustuu. vollisuus perustuu.
36789: Vesiensuojelumaksu voidaan määrätä vesihalli- Vesiensuojelumaksu voidaan määrätä vesihalli-
36790: tuksen tai sen valtion viranomaisen vaatimukses- tuksen vaatimuksesta. Vaatimus on, jollei sitä ole
36791: ta, jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitami- tehty lupaa pyydettäessä, käsiteltävä hakemusasi-
36792: nen kuuluu.Vaatimus on, jollei sitä ole tehty ana. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa voi-
36793: lupaa pyydettäessä, käsiteltävä hakemusasioita daan maksun suuruutta vesihallituksen tai mak-
36794: koskevassa järjestyksessä. Olosuhteiden olennai- suun velvollisen hakemuksesta muuttaa tai mak-
36795: sesti muutruessa voidaan maksun suuruutta sa- su kokonaan poistaa.
36796: nottujen viranomaisten tai maksuun velvollisen
36797: hakemuksesta muuttaa tai maksu kokonaan pois-
36798: taa.
36799: Vesiensuojelumaksun tarkistamisesta on vas-
36800: taavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b §:ssä on
36801: säädetty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.
36802:
36803: 30 §
36804: jos haktj"a tämän luvun 24 a §:n 2 momentin
36805: nojalla on määrätty rakentamaan jå"teveden puh-
36806: distamo tai puhdistamon rakentamista on jäteve-
36807: den asianmukaista johtamista varten pidettävä
36808: tärkeän tarpeen vaatimana, vesioikeus voi asian
36809: käsittelyn yhteydessä tai en· hakemuksesta myön-
36810: tää otkeuden puhdistamon rakentamista varten
36811: tarpeellisen ja tarkoitukseen soveltuvan maa- tai
36812: vesialueen käyttöön tahi lunastamiseen. Vahin-
36813: ko, haitta ja muu edunmenetys, joka johtuu
36814: otkeudesta käyttää tai lunastaa edellä tarkoitettua
36815: omaisuutta, on asianomaiselle korvattava.
36816:
36817:
36818: 11 luku
36819: Korvaukset
36820:
36821: 3 §
36822: Jollei jonkin toimenpiteen osalta ole korvauk-
36823: sesta muuta säädetty, on tässä laissa tarkoitettuna
36824: vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä
36825: korvattava:
36826:
36827: 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman 4) rasite- tai nautintaoikeuden, vesivoiman
36828: käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin käyttöoikeuden, kalastusoikeuden sekä niihin
36829: verrattavan muun erityisen oikeuden menettämi- verrattavan muun erityisen oikeuden menettämi-
36830: nen tatkka sen käyttämisen estyminen tai vaikeu- nen, sen käyttämisen estyminen tai vaikeutumi-
36831: tuminen, vuokraan perustuvan oikeuden osalta nen samoin kuin sellaiseen otkeuteen perustuvan
36832: 1984 vp. - HE n:o 266 67
36833:
36834: Voimassa oleva laki Ehdotus
36835: kuitenkin vain siltä osin, kuin vuokramiehellä ei muunkin varallisuusarvoisen edun menettämi-
36836: ole oikeutta tämän luvun 19 §:ssä säädettyyn nen, vuokraan perustuvan oikeuden osalta kui-
36837: vuokramaksun alennukseen; tenkin vain siltä osin, kuin vuokramiehellä ei ole
36838: oikeutta tämän luvun 19 §:ssä säädettyyn vuokra-
36839: maksun alennukseen;
36840:
36841: 7) porotalouden estyminen tai vaikeuruminen; 7) porotalouden tai ammattimaisen kalastuk-
36842: sekä sen estyminen tai vaikeutuminen muissakin kuin
36843: edellä tarkoitetuissa tapauksissa; sekä
36844:
36845:
36846: 8 § 8 §
36847: Kun johonkin toimenpiteeseen taman lain Kun johonkin toimenpiteeseen tämän lain
36848: nojalla annetaan lupa, on, jollei jäljempänä ole- nojalla annetaan lupa, on myös määrättävä, onko
36849: vi.rta säännöksistä muuta johdu, samalla määrät- tiedossa olevasta vahingosta, haitasta taikka
36850: tävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, haitasta muusta edunmenetyksestä sekä mihin määrään
36851: tai muusta edunmenetyksestä, sekä mihin mää- suoritettava korvausta.
36852: rään suoritettava korvausta. Sellaisesta vahingos- Hakemusasiassa, jossa vesioikeuden on määrät-
36853: ta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä jota tävä korvaus lupaan perustuvasta toimenpiteestä
36854: lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty tai jonka johtuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edun-
36855: korvaaminen on lupapäätoksessä määrätty myö- menetyksestä, saadaan, mikäli siitä ei aiheudu
36856: hemmin ratkaistavaksi, samoin kuin myös vahin- olennaista viivästystä tai muuta hankaluutta, kä-
36857: gosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 1 §:n 3 sitellä myös asian yhteydessä esitetty tai vesioi-
36858: momentissa, on korvausta haettava erikseen sa- keudessa ennestään vireillä oleva hakijaan koh-
36859: massa järjestyksessä kuin lupaa kysymyksessä ole- distuva vaatimus, joka koskee hakemuksessa tar-
36860: vaan toimenpiteeseen. koitetulla toimenpiteellä ennen luvan myöntä-
36861: mistä azheutetun vahingon, haitan tai muun
36862: edunmenetyksen korvaamista. jos edellä tarkoi-
36863: tettua vaatimusta ei käsitellä hakemusasian yh-
36864: teydessä eikä vaatimuksen perusteesta muuta joh-
36865: du, se katsotaan vireille pannuksi rzi"ta-asiana.
36866: Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta
36867: edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä ei
36868: ole edellytetty taikka jonka korvaaminen on mää-
36869: rätty myöhemmin ratkaistavaksz~ voidaan kor-
36870: vausta vaatia hakemuksella vesioikeudessa tai, jos
36871: kysymys on vesilautakunnan myöntämästä luvas-
36872: ta, vesilautakunnassa. Vesiozkeudelle tehtyyn ha-
36873: kemukseen voidaan myös sisällyttää ja sen yhtey-
36874: dessä käsitellä vaatimus, joka tarkoittaa samalla
36875: toimenpiteellä luvasta pozketen aiheutetun va-
36876: hingon korvaamista.
36877: Korvausta sellaisen tähän lakiin perustuvan Korvausta sellaisen tähän lakiin perustuvan
36878: toimenpiteen johdosta, johon ei tarvita lupaa, tai toimenpiteen johdosta, johon ei tarvita lupaa, tai
36879: vahingosta, jota tämän luvun 2 §:ssä tarkoite- vahingosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 1 §:n
36880: taan, on vaadittava hakemuksella vesioikeudessa 3 momentissa tai 2 §:ssä, on vaadittava hake-
36881: tai, kysymyksen ollessa ojitukseen liittyvastä kor- muksella vesioikeudessa tazkka kysymyksen olles-
36882: vauksesta, ojitustoimituksessa. sa ojitukseen liittyvästä korvauksesta, szltä osin
36883: kuin asia ei ole vesiozkeudessa tai ojitustoimituk-
36884: sessa käsiteltävä, vesilautakunnassa.
36885: Korvausten määräämisestä eräissä tapauksissa
36886: säädetään 16 luvun 24 §:ssä.
36887: 68 1984 vp. - HE n:o 266
36888:
36889:
36890: Voimassa oleva laki Ehdotus
36891: Edellä' 2 momentissa tarkoitettuun korvausvaa-
36892: timuksen käsittelemistä koskevaan rt tkaisuun ei
36893: saa hakea muutosta.
36894:
36895:
36896: 12 luku
36897: Erinäisiä säännöksiä
36898: 11 § 11 §
36899: Milloin joku on tämän lain mukaan velvoitet- (Kumotaan)
36900: tava suon'ttamaan valtiolle kalakannan säilyttämi-
36901: seksi käytettävä maksu, on se määrättävä niin
36902: suureksi, että szllä voidaan kustantaa kalojen
36903: n'ittävän runsas istuttaminen sz'ihen vesialuee-
36904: seen, mihin kalakantaa vahingoittava vaikutus
36905: ulottuu, taikka suon'ttaa muut tarpeelliset toi-
36906: menpiteet.
36907: jos 1 momentissa mainittu vahinko johtuu
36908: vesivoiman käyttämisestä taipääasiassa sitä varten
36909: toimeenpantavasta vesistön såä?möstelystå; on
36910: maksu laskettava käyttöön otetun tai lisäyksenä
36911: saatavan voimamäärän mukaan. Kalastusvahin-
36912: gosta, joka aiheutuu vesistön kuntoonpanemises-
36913: ta uittoa varten, on maksu laskettava uittoyksi-
36914: köiden mukaan.
36915:
36916: 12 § 12 §
36917: Maksu kalakannan sätlyttå'miseksi suontetaan (Kumotaan)
36918: szlle valtion viranomaiselle, jolle kalataloutta kos-
36919: kevien asioiden hoitaminen kuuluu ja on varat
36920: tämän toimesta käytettävä vesiozkeuden lupapää-
36921: töksessään määräämällä tavalla.
36922: 13 § 13 §
36923: Mzlloin 10 luvun 27 §:ssä tarkoitetuista vesien- (Kumotaan)
36924: suojelumaksuista kertyneet varat maksun suon·t-
36925: tamista koskevassa päätöksessä määrätään käytet-
36926: täväksi vesistön kalakannan säzlyttämiseen, on
36927: maksu samalla määrättävä suon'tettavaksi szlle
36928: viranomaiselle, jolle kalataloutta koskevien asioi-
36929: den hoitaminen kuuluu, tämän toimesta käytet-
36930: täväksi sanottuun tarkoitukseen. Muussa tapauk-
36931: sessa on maksu määrättävä suon'tettavaksi vesihal-
36932: litukselle sen toimesta edellämainitun pykälän
36933: mukaisesti käytettäväksi vesien suojeluun.
36934:
36935: 16 § 16 §
36936: Ryhdyttäessä vesistön järjestelyä tai sen veden- Toimenpiteestä, joka tarkoittaa vesistön järjes-
36937: juoksun säännöstelyä tarkoittavaan toimenpitee- telyä tai säännöstelyä tazkka maankamaran aines-
36938: seen on toimenpiteen suorittajan silloinkin, kun ten ottamista vesistön pohjasta, on, sen mukaan
36939: siihen tämän lain mukaan ei ole tarpeen hakea kuin siitä asetuksella säädetään, ennakolta tehtä-
36940: vesioikeuden lupaa, hyvissä ajoin ennen töiden vä ilmoitus vesipiirin vesitoimistolle. Ilmoituksen
36941: 1984 vp. - HE n:o 266 69
36942:
36943: Voimassa oleva laki Ehdotus
36944:
36945: alkamista ilmoitettava siitä asianomaiselle vesistö- tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimen-
36946: jä valvovalle viranomaiselle sen mukaisesti kuin piteeseen haetaan vesioikeuden lupa.
36947: siitä asetuksella tarkemmin määrätään.
36948:
36949:
36950: 17 §
36951:
36952: Ennen 1 momentissa tarkoitetun räjäyttämisen Ennen 1 momentissa tarkoitettua räjäyttämistä
36953: suorittamista on siitä asianomaiselle poliisivirano- siitä on ilmoitettava asianomaiselle poliisivirano-
36954: maiselle ilmoitettava. maiselle ja vesipzirin vesitoimistolle.
36955:
36956: 15 luku
36957: Vesituomioistuimet
36958:
36959: 2 § 2 §
36960: Vesioikeuteen kuuluvat puheenjohtajana vesi- Vesioikeudessa on tarpeellinen maara veswt-
36961: oikeustuomari sekä jäseninä kaksi vesioikeusinsi- keustuomarin, vesioikeusinsinöörin ja vesiozkeus-
36962: nööriä. limnologin virkoja. Vesioikeuteen voidaan 1 mo-
36963: mentissa tarkoitettujen puheenjohtajan ja jäsen-
36964: ten lisäksi määräajaksi nimittää vesioikeustuoma-
36965: reita, vesioikeusinsinöörejä ja vesioikeuslimnolo-
36966: geJa.
36967: Vesioikeuteen voidaan 1 momentissa tarkoitet- Vesiozkeus on tuomionvoipa, kun siinä on
36968: tujen puheenjohtajan ja jäsenten lisäksi määrä- läsnä puheenjohtajana toimiva vesiozkeustuomari
36969: ajaksi nimittää vesioikeustuomareita ja vesioi- sekä vesiozkeuden työjärjestyksessä määrätty mää-
36970: keusinsinöörejä. Vesioikeus toimii tällöin sen rä jäseniä, vähintään kaksi. Työjärjestyksessä an-
36971: mukaan, kuin asetuksella säädetään kahtena tai netaan tarkemmat määräykset vesiozkeusinsinöö-
36972: useampana jaostona. rien ja vesioikeuslimnologien osallistumisesta
36973: asioiden käsittelyyn nziden laadusta riippuen sekä
36974: tarvittavat muut määräykset asioiden käsittelystä
36975: ja vesiozkeuden toiminnasta.
36976:
36977:
36978: 3 §
36979:
36980: Vesioikeusinsinööriitä vaaditaan, että hän on Vesioikeusinsinööriitä vaaditaan virkaan sopiva
36981: suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon teknil- diplomi-insönöörin tutkinto ja kokemusta vesi-
36982: lisen korkeakoulun rakennusinsinööriosastossa tai lain alaan kuuluvissa tehtävissä. Ainakin toisen
36983: sitä vastaavan tutkinnon muussa korkeakoulussa vesioikeusinsinöörin tulee olla diplomi-insinöörin
36984: ja että hänellä on kokemusta vesilain alaan tutkinnon suorittanut teknillisen korkeakoulun
36985: kuuluvissa tehtävissä. Vesioikeusinsinöörejä nimi- rakennusinsinööriosastossa tai sitä vastaavan tut-
36986: tettäessä on erityisesti otettava huomioon, että kinnon muussa korkeakoulussa. Vesioikeusinsi-
36987: vesioikeudessa on perehtyneisyyttä vesitekniikan nöörejä nimitettäessä on erityisesti otettava huo-
36988: ja vesitalouden eri aloihin. mioon, että vesioikeudessa on perehtyneisyyttä
36989: vesitekniikan ja vesitalouden eri aloihin.
36990: Vesioikeuslimnologilla tulee olla ylempi kor-
36991: keakoulututkinto biologisissa aineissa tai muu
36992: virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
36993: sekä riittävä perehtyneisyys vesien luonnontalou-
36994: teen ja kalatalouteen. Lisäksi hänellä tulee olla
36995: kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä.
36996: 70 1984 vp. - HE n:o 266
36997:
36998: Voimassa oleva laki Ehdotus
36999:
37000: 4§ 4§
37001: Vesioikeustuomari nimitetään virkaansa samas- Vesioikeustuomann, vesioikeustnstnöönn ja
37002: sa järjestyksessä kuin kihlakunnantuomari, kui- vesioikeuslimnologin nimittää, sitten kun virka
37003: tenkin niin, että virkaa on haettava vesiylioikeu- on ollut vesiylioikeuden toimesta haettavana vesi-
37004: delta, joka myös tekee virkaehdotuksen. ylioikeuden tekemiin virkaehdotuksen nojalla
37005: korkein oikeus. Sama koskee vastaavan ylimääräi-
37006: sen viranhaltijan nimittämistä.
37007: Vesioikeusinsinöörit nimittää korkein oikeus Vesiotkeustuomanlla ja vesiotkeuden muulla
37008: vesiylioikeuden tekemän virkaehdotuksen perus- jäsenellä on hallitusmuodossa tuomanlle säädetty
37009: teella. Virkaa on haettava vesiylioikeudelta kol- virassapysymisoikeus. Sama koskee ylimääräistä
37010: menkymmenen päivän hakuajan kuluessa. vesiotkeustuomaria ja muuta vesioikeuden yli-
37011: määräistä jäsentä sinä määräaikana, joksi hänet
37012: on nimitetty.
37013: Ylimääräisellä vesioikeustuomarilla, vestot-
37014: keusinsinöörillä ja vesiotkeuslimnologtlla on oi-
37015: keus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan
37016: kuin vesioikeuden varsinaisella jäsenellä. jos yli-
37017: määräinen vesioikeustuomari, vesioikeusinsinöön·
37018: tai vesioikeuslimnologi on ennestään valtion vi-
37019: rassa tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta
37020: siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty.
37021:
37022: 8 § 8 §
37023: Syyte virkavirheestä tehdään vesioikeuden pu- Syyte virkavirheestä vesiotkeustuomana ja vesi-
37024: heenjohtajaa, jäsentä ja sihteeriä vastaan Vaasan otkeuden muuta jäsentä sekä" sihteeriä vastaan
37025: hovioikeudessa ja muita viran ja toimen haltijoita tehdään Helsingin hovioikeudessa ja muita viran-
37026: vastaan vesioikeuden sijaintipaikan yleisessä alioi- ja toimenhaltijoita vastaan vesioikeuden sijainti-
37027: keudessa. paikan yleisessä alioikeudessa.
37028:
37029: 9 § 9 §
37030: Vesioikeuden työjärjestyksen vahvistaa vesiyli- Vesioikeuden työjärjestyksen vahvistaa vesiyli-
37031: oikeuden esityksestä korkein oikeus. oikeuden esityksestä korkein hallinto-oikeus.
37032:
37033: Vesiyliotkeus
37034: 14 § 14 §
37035: Vesiylioikeudessa, joka toimii Vaasan hovioi- Vesiylioikeus käsittelee yliotkeutena valitukset
37036: keuden jaostona, on puheenjohtajana vesiylituo- ja kantelut vesioikeuden ja vesioikeustuoman·n
37037: mari ja jäseninä tarpeellinen määrä hovioikeu- ratkaisuista sekä valvoo vesioikeuksien toimintaa
37038: denneuvoksia ja insinöörineuvoksia. Vesiylioikeus ja lainkäyttöä.
37039: on tuomionvoipa, kun siinä on läsnä puheenjoh-
37040: taja ja kaksi jäsentä, joista yksi on insinöörineu-
37041: vos. Työjärjestyksessä määrättävissä asioissa tulee
37042: kuitenkin puheenjohtajan lisäksi kahden hovioi-
37043: keudenneuvoksen ja kahden insinöörineuvoksen
37044: ottaa osaa asian käsittelyyn.
37045: Vesiylioikeuden jäsenenä oleva hovioikeuden- Vesiylioikeudessa on puheenjohtajana vesiyli-
37046: neuvos voidaan tarvittaessa määrätä toimimaan tuomari ja muina jäseninä tarpeellinen määrä
37047: sen puheenjohtajana. vesiylioikeudenneuvoksta. Vesiylioikeudenneu-
37048: voksista osan tulee olla lainoppineita, osan edus-
37049: taa tekniikan alan sekä osan luonnontalouden
37050: asiantuntemusta. Vesiylioikeus on tuomionvoipa,
37051: kun siinä on läsnä puheenjohtaja sekä vesiylioi-
37052: 1984 vp. - HE n:o 266 71
37053:
37054: Voimassa oleva laki Ehdotus
37055:
37056: keuden työjärjestyksessä määrätty määrä vesiylioi-
37057: keudenneuvoksia, vähintään kaksi. Työjärjestyk-
37058: sessa määrätään lainoppineiden ja en· alojen asi-
37059: antuntemusta edustavien vesiylioikeudenneuvos-
37060: ten osallistumisesta asioiden käsittelyyn nziden
37061: laadusta nippuen.
37062: Vesiylituomari ja insinöorineuvokset osallistu- Vesiylituoman·n estyneenä ollessa toimii vesi-
37063: vat hovioikeuden täysistunnoissa ainoastaan vesi- yliotkeuden puheenjohtajana virkaiältään vanhin
37064: ylioikeutta koskevien asioiden käsittelyyn. lainoppinut vesiyliotkeudenneuvos.
37065: Vesiyliotkeus voi, sen mukaan kuin työjärjes-
37066: tyksessä määrätään, toimia kahtena tai useampa-
37067: na jaostona. Vesiylioikeuden toimiessa jaostoihin
37068: jakaantuneena jaoston puheenjohtajana toimii
37069: vesiylituoman· tai vesiyliozkeudenneuvos.
37070: Vesiyliotkeuden kokoonpanosta sen käsitellessä
37071: nimitys- ja muita hallintoasioita määrätään työ-
37072: järjestyksessä.
37073:
37074: 14 a § 14 a §
37075: Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun
37076: vuoksi taikka muusta erityisestä syystä voidaan vuoksi taikka muusta erityisestä syystä voidaan
37077: vesiylioikeuteen nimittää ylimääräisiä insinööri- vesiylioikeuteen nimittää ylimääräisiä vesiylioi-
37078: neuvoksia. keudenneuvoksia.
37079: Ylimääräinen insinöörineuvos nimitetään sa- Ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos nimite-
37080: massa järjestyksessä kuin vakinainen insinööri- tään samassa järjestyksessä kuin vesiyliotkeuden
37081: neuvos. Ylimääräisellä insinöörineuvoksella on varsinainen jäsen.
37082: hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassapysy-
37083: ruisoikeus sinä määräaikana, joksi hänet on nimi-
37084: tetty.
37085: Ylimääräisellä insinöörineuvoksella on oikeus Ylimääräisellä vesiyliotkeudenneuvoksella on
37086: palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mu-
37087: vakinaisella insinöörineuvoksella. Jos ylimääräi- kaan kuin vesiylioikeuden varsinaisella jäsenellä.
37088: nen insinöörineuvos on ennestään valtion virassa Jos ylimääräinen vesiyliotkeudenneuvos on ennes-
37089: tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi tään valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu
37090: määräajaksi, joksi hänet on nimitetty. sen hoitamisesta siksi ajaksi, joksi hänet on
37091: nimitetty.
37092:
37093: 15 § 15 §
37094: Vesiylituomarin sekä insinöörineuvoksen päte- Vesiylituomarin ja lainoppineen vesiylioikeu-
37095: vyydestä on vastaavasti voimassa, mitä Vesioikeus- denneuvoksen pätevyydestä on vastaavasti voi-
37096: tuomarista ja vesiotkeusinsinööreistä tämän luvun massa, mitä Vesioikeustuomarista tämän luvun 3
37097: 3 §:ssä on säädetty. §:ssä on säädetty. Muiden vesiylioikeudenneuvos-
37098: ten pätevyydestä on vastaavasti voimassa, mitä
37099: mainitussa lainkohdassa on säädetty vesiotkeusin-
37100: sinöön·n ja vesiotkeuslimnologin pätevyydestä.
37101: Vesiylituomaria ja insinöörineuvosta nimitettä- Vesiylituomaria ja vesiylioikeudenneuvosta ni-
37102: essä on erityisesti otettava huomioon asianomai- mitettäessä on erityisesti otettava huomioon
37103: sen perehtyneisyys vesilainsäädännön soveltasmi- asianomaisen perehtyneisyys vesilainsäädännön
37104: salaan kuuluviin asioihin. soveltamisalaan kuuluviin tehtävtin.
37105:
37106: 16 § 16 §
37107: Ennen kuin insinöörineuvos ryhtyy virkaansa Ennen kuin vesiyliotkeuden jäsen ryhtyy hoi ta-
37108: 72 1984 vp. - HE n:o 266
37109:
37110:
37111: Voimassa oleva laki Ehdotus
37112:
37113: hoitamaan, hänen on tehtävä hovioikeuden maan virkaansa, hänen on tehtävä vesiylioikeu-
37114: edessä tuomarinvala jollei hän ole sitä ennen den tai hovioikeuden edessä tuomarinvala, jollei
37115: tehnyt. hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.
37116:
37117: 17 § 17 §
37118: Vesiylituomarin nimittää tasavallan presidentti Tasavallan presidentti nimittää vesiylituomarin
37119: siinä järjestyksessä, kuin hovioikeudenneuvoksen korkeimman oikeuden esityksestä sekä vesiylioi-
37120: nimittämisestä on säädetty. Sama on voimassa keudenneuvoksen sitten kun virka on ollut vesi-
37121: insinöörineuvoksen viran täyttämisestä kuitenkin ylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna ja
37122: niin, että hovioikeudelle kuuluvat tehtävät täl- vesiyliotkeus on tehnyt virkaehdotuksen. Virka-
37123: löin suorittaa vesiylioikeus. ehdotuksesta on korkeimman otkeuden annetta-
37124: va lausuntonsa. Korkein otkeus käsittelee myös
37125: virkaehdotuksesta tehdyt valitukset.
37126: Vesiylituomarilla ja vesiyliotkeudenneuvoksella
37127: on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassa~
37128: pysymisotkeus. Sama koskee ylimääräistä vesiyli-
37129: otkeudenneuvosta sinä määräatkana, joksi hänet
37130: on nimitetty.
37131:
37132: 18 § 18 §
37133: Vesiylituomarin ja insinöörineuvoksen virkalo- Vesiylituomarin ja vesiylioikeudenneuvoksen
37134: man, virkavapauden ja viransijaisuuden osalta on virkaloman, virkavapauden ja viransijaisuuden
37135: voimassa, mitä hovioikeudenneuvoksesta on sää- osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä hovioi-
37136: detty. keudenneuvoksesta on säädetty.
37137: Milloin insinöörineuvos on tilapäisesti estynyt
37138: virkaansa hoitamasta tai esteeilinen suorittamaan
37139: jotakin hänelle kuuluvaa virkatehtävää, vesiylioi-
37140: keus voi määrätä muun pätevän henkilön toimi-
37141: maan hänen siJaisenaan.
37142:
37143:
37144: 19 § 19 §
37145: Vesiylioikeudessa on asiain valmisteluun liitty- Vesiylioikeudessa voi olla kansliapäälltkön,
37146: viä tehtäviä varten viskaaleita, joilla tulee olla vanhemman ja nuoremman vesiasiainsihteerin Ja
37147: pätevyys tuomarinvirkaan ja jotka nimitetään kirjaajan virkoja sekä kanslistin, konekirjoittajan
37148: samassa järjestyksessa kuin hovioikeuden viskaa- ja vahtimestarin toimia. . Vesiylioikeudessa voi
37149: lit. lisäksi olla muita viran- Ja toimenhalttjoita.
37150: Hovioikeuden sihteeri, viskaali ja muu hovioi- Vesiylioikeuden kansliapäälliköllä tulee olla
37151: keuden virkamies voidaan määrätä vesiylioikeu- pätevyys tuomarinvirkaan. Kelpoisuudesta van-
37152: den apujäseneksi noudattamalla vastaavasti, mitä hemman ja nuoremman vesiasiainsthteerin vir-
37153: apujäsenen ottamisesta hovioikeuteen on voimas- kaan on vastaavasti voimassa, mitä tämän luvun
37154: sa. 5 §:ssä on säädetty vesiotkeudensihteerin osalta.
37155: Kansliapäälltkön sekä" vanhemman ja nuorem-
37156: man vesiasiainsihteen·n nimittää, viran oltua vesi-
37157: ylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna,
37158: korkein otkeus vesiylioikeuden tekemän virkaeh-
37159: dotuksen perusteella. Muut peruspalkkaiset vi-
37160: ran- ja toimenhaltijat nimittää vesiylioikeus. Yli-
37161: määräiset toimenhaltijat, ttlapäiset toimihenktlöt
37162: ja työsopimussuhteessa olevat henktlöt, jotlla tu-
37163: lee olla tehtävän edellyttämä pätevyys, ottaa
37164: vesiylituomari.
37165: 1984 vp. - HE n:o 266 73
37166:
37167: Voimassa oleva laki Ehdotus
37168:
37169: 19 a §
37170: Vesiylituomaria ja muuta vesiyliozkeuden jä-
37171: sentä syytetään virkavirheestä korkeimmassa oi-
37172: keudessa sekä kansliapäällzkköä ja vesiasiainszh-
37173: teena Helsingin hovioikeudessa. Vesiyliozkeuden
37174: muita viranhaltijoita ja toimihenkzlöitä syytetään
37175: virkavirheestä vesiyliozkeuden sijaintipazkan ylei-
37176: sessä aliozkeudessa.
37177: 20 § 20 §
37178: Asiain esittelijöinä vesiylioikeudessa toimivat Asiain esittelijöinä vesiylioikeudessa tOimivat
37179: sen jäsenet tai viskaalit sen mukaan, kuin siitä vesiasiainszhteen·t sen mukaan kuin siitä työjärjes-
37180: työjärjestyksessä määrätään. tyksessä määrätään.
37181: Hovioikeuden sihteeri, kirjaaja ja kanslisti hoi-
37182: tavat myös vesiylioikeuden osalta heidän toimi-
37183: alaansa kuuluvat tehtävät.
37184: Tarvittaessa voidaan hoviozkeuden ylimääräisiä
37185: virkamiehiä sekä toimen haltijoita määrätä toimi-
37186: maan vesiyliozkeudessa esittelijöinä tai suoritta-
37187: maan muita siellä eszintyviä tehtäviä.
37188:
37189: 21 § 21 §
37190: Vesiylioikeuden työjärjestyksen vahvistaa kor- Vesiylioikeuden työjärjestyksen vahvistaa kor-
37191: kein oikeus. kein hallinto-oikeus.
37192:
37193: 22 § 22 §
37194: Vesiyliozkeuden tulee valvoa vesiozkeuksien (Kumotaan)
37195: toimintaa ja lainkäyttöä soveltuvin osin noudat-
37196: taen, mitä hovioikeuden valvonnasta sen alaisten
37197: tuomioistuinten kohdalta on säädetty. Kannevis-
37198: kaalin tehtävät valvonnassa on määrättävä vesiyli-
37199: ozkeuden jäsenen tai vi.rkaalin suon.tettavaksi.
37200:
37201: 23 § 23 §
37202: Mikäli tässä laissa tahi muualla ei ole tOJSin Mikäli tässä laissa muualla ei ole toisin säädet-
37203: määrätty, on vesiylioikeuteen ja oikeudenkäyn- ty, asian käsittelyssä vesiylioikeudessa on muu-
37204: tiin siinä sekä sen osalta muutoinkin sovellettava, toin noudatettava soveltuvin osin lazllista ozkeu-
37205: mitä hovioikeudesta vastaavzlta osin on voimassa. denkäyntijärjestystä.
37206:
37207:
37208: 16 luku
37209: Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
37210:
37211: Hakemusasiat
37212: 1 §
37213:
37214: Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvityk- Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvityk-
37215: set sekä, milloin hakemus tarkoittaa luvan saa- set sekä, milloin hakemus tarkoittaa luvan saa-
37216: mista tiettyä yritystä tai toimenpidettä varten, mista yritystä tai toimenpidettä varten, tarvittava
37217: tarvittava suunnitelma sellaisena, kuin asetuksel- suunnitelma sellaisena, kuin asetuksella tarkem-
37218: la tarkemmin määrätään, jollei kysymys ole yn·- min säädetään.
37219: 10 168300911M
37220: 74 1984 vp. - HE n:o 266
37221:
37222: Voimassa oleva laki Ehdotus
37223:
37224: tyksestä, jonka suunnitelma laaditaan viranomai-
37225: sen toimesta katselmustoimituksessa.
37226:
37227:
37228: 5 §
37229:
37230: Vesistön järjestelyä koskevan suunnitelman tu- jos katselmustoimitus yn'tyksen vaikutusalueen
37231: lee olla viranomaisen toimesta laadittu. Jollei laajuuden vuoksi tai yn'tyksestä aiheutuvien va-
37232: asianomaisen viranomaisen laatimaa suunnitel- hinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä vaatii
37233: maa ole hakemukseen liitetty, vesioikeuden on suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen ktireellistä
37234: ryhdyttävä toimenpiteisiin suunnitelman laadi- toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tär-
37235: tuttamiseksi katselmustoimituksessa. keänä, vesioikeus voi, milloin on todennäköistä,
37236: että luvan edellytykset ovat olemassa, määrätä
37237: katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa
37238: vaiheessa. Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa
37239: tarkastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten
37240: edellytysten selvittämiseksi ja tutf!vwfr,· voidaan-
37241: ko lupa antaa ja mtllä ehdolla. Toimituksen
37242: toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoi-
37243: mituksessa käsiteltävät asiat.
37244: Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutusalueen Muussakin kuin 2 momentissa mainitussa ta-
37245: laajuuden vuoksi tai muutoin yrityksestä aiheutu- pauksessa vesioikeus voi määrätä' katselmustoimi-
37246: vien vahinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä tuksen jaettavaksi en' osiin, milloin siihen on
37247: vaatii suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen kii- en'tyistä syytä.
37248: reellistä toteuttamista on yleiseltä kannalta pidet- jos hakemus koskee yn'tystä', jonka vaikutukset
37249: tävä tärkeänä, vesioikeus voi, milloin on toden- ulottuvat laajalle alueelle, ja katselmustoimituk-
37250: näköistä, että luvan edellytykset ovat olemassa, sen suon'ttaminen koko aluetta koskevana koh-
37251: hakemuksesta maarata katselmustoimituksen tuuttomasti vaikeuttaisi hakemusasian käsittelyä:
37252: suoritettavaksi kahdessa vaiheessa siten, että toi- vesioikeus voi määrätä, että alueen eri ostssa
37253: mituksen ensimmäisessä vaiheessa erikseen tar- suoritetaan eri katselmustoimitukset.
37254: kastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten
37255: edellytysten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaan-
37256: ko lupa antaa ja millä ehdoilla, sekä toimituksen
37257: toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoi-
37258: mituksessa käsiteltävät asiat.
37259:
37260:
37261: 6 § 6 §
37262: Jollei katselmustoimitusta pidetä, on hake- Jollei katselmustoimitusta pidetä, on hake-
37263: muksesta, mikäli tämän luvun 9 §:stä ei muuta muksesta, jos tämän luvun 9 §:stä ei muuta
37264: johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta tai johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta tai
37265: etua asia saattaa koskea tilaisuuden varaamiseksi etua asia saattaa koskea, tilaisuuden varaamiseksi
37266: muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hake- muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hake-
37267: muksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset muksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset
37268: on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä vesi- on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä vesi-
37269: oikeudelle, jos suullinen käsittely toimitetaan, oikeudelle kirjallisesti vesioikeuden määräämässä
37270: joko siinä tai kirjallisesti hyvissä ajoin ennen sitä ajassa, joka ei saa olla kolmeakymmentä päivää
37271: taikka, jollei suullista kiisittelyä toimiteta, kirjal- lyhyempi etkä kuuttakymmentä päivää pitempi.
37272: lisesti vesioikeuden määrääiDässä ajassa, joka ei Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olo-
37273: saa olla kolmeakymmentä päivää lyhyempi. suhteet asian vireillä ollessa ovat olennaisesti
37274: ~ muuttuneet tai puhevallan menettäminen muu-
37275: toin olisi ilmeisen kohtuutonta.
37276: 1984 vp. - HE n:o 266 75
37277:
37278: Voimassa oleva laki Ehdotus
37279:
37280: Milloin hakemusasia on merkitykseltään vähäi- Milloin hakemusasiassa tämän luvun 13 §:n
37281: nen tai muutoin luonteeltaan sellainen, ettei mukaisesti toimitetaan suullinen käsittely tai pi-
37282: tilaisuuden varaaminen muistutusten ja vaati- detään katselmustoimitus, voidaan muistutukset
37283: musten esittämiseen suullisesti ole tarpeen, vesi- ja vaatimukset tehdä myös siinä.
37284: oikeus voi ennen asian tiedoksiantamista päättää,
37285: ettei suullista käsittelyä toimiteta ja on tästä
37286: ilmoitettava samalla, kun hakemus annetaan tie-
37287: doksi.
37288:
37289: 11 § 11 §
37290: Milloin hakemuksen johdosta tehdyt muistu- Milloin hakemuksen johdosta tehdyt muistu-
37291: tukset tai vaatimukset taikka asian laatu tai tukset tai vaatimukset taikka asian laatu tai
37292: laajuus muutoin sitä vaativat, vesiozkeus voi, laajuus muutoin sitä vaativat, hakijalle tai muul-
37293: varatakseen hakijalle tai muulle asianosaiselle le asianosaiselle voidaan varata ttlaisuus selityksen
37294: tilaisuuden selityksen antamiseen, toimittaa tälle antamiseen ja toimittaa tälle kappale muistutus-
37295: kappaleen muistutuskirjelmästä liitteineen. Seli- kirjelmästä liitteineen. Selityksen johdosta voi-
37296: tyksen johdosta voidaan, milloin erityistä syytä daan, milloin erityistä syytä siihen on, asianosai-
37297: siihen on, asianosaiselle varata tilaisuus vastaseli- selle varata tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
37298: tyksen antamiseen.
37299:
37300: 13 § 13 §
37301: Kirjelmien vaihdon päätyttyä on toimitettava Kirjelmien vaihdon päätyttyä on toimitettava
37302: suullinen käsittely, jollei vesioikeus tämän luvun suullinen käsittely, jollei hakemusasia ole merki-
37303: 6 §:n 2 momentin nojalla ole toisin päättänyt. tykseltään vähäinen tai muuten laadultaan sellai-
37304: nen, ettei tzlaisuuden varaaminen muistutusten
37305: ja vaatimusten tekemiseen suullisesti ole tarpeen.
37306: Erityisestä syystä vesiozkeus voi kirjelmien vaih-
37307: don tai suullisen käsittelyn jälkeen määrätä, että
37308: hakemus on käsiteltävä tämän luvun 5 §:n mu-
37309: kaisesti katselmustoimituksessa.
37310:
37311:
37312: 16 §
37313:
37314:
37315: Todistajalie ja asiantuntzjalle maksettavasta
37316: korvauksesta on voimassa, mitä 21 luvun 9 §:ssä
37317: säädetään.
37318:
37319: 18 § 18 §
37320: Jos vesioikeus havaitsee katselmustoimituksen Jos vesioikeus havaitsee katselmustoimituksen
37321: puutteelliseksi tai ei hyväksy siinä laadittua, puutteelliseksi, se voi määrätä pidettäväksi uu-
37322: tämän luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua den tai täydentävän toimituksen.
37323: suunnitelmaa, oikeus voi palauttaa asian toimi-
37324: tusmiehille uutta tai täydentävää katselmustoimi-
37325: tusta varten.
37326:
37327: 21 §
37328:
37329: Vesioikeus voi tehdä hakemuksen yhteydessä Vesioikeus voi tehdä hakemukseen lzitettyyn
37330: esitettyyn tai katselmustoimituksessa laadittuun suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lisäyksiä,
37331: suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lisäyksiä, jotka ovat tämän lain säännökset huomioon ot-
37332: jotka se tämän lain säännökset huomioon ottaen taen tarpeellisia.
37333: katsoo tarpeellisiksi.
37334: 76 1984 vp. - HE n:o 266
37335:
37336: Voimassa oleva laki Ehdotus
37337:
37338: 23 §
37339:
37340: Milloin hakemus koskee tietyn suunnitelman Milloin hakemus koskee tietyn suunnitelman
37341: mukaan toteutettavaa yritystä, vesioikeuden pää- mukaan toteutettavaa yritystä, suunnitelma on
37342: töksen tulee sisältää lausunto asiassa tehdyistä se/ostettava vesioikeuden päätöksessä tai liitettävä
37343: muistutuksista ja vaatimuksista, tarkka selostus siihen. Päätöksen tulee lisäksi sisältää lausunto
37344: yritystä toimeenpantaessa noudatettavasta suun- asiassa tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista
37345: nitelmasta ja määräykset siitä, miten yritys muu- ja määräykset siitä, miten yritys on pantava
37346: toin on pantava toimeen ja mitä hakijan on toimeen ja mitä hakijan on noudatettava muiden
37347: noudatettava muiden etujen suojaamiseksi, niin etujen suojaamiseksi sekä onko ja mitä korvauk-
37348: myös, onko ja mitä korvauksia vahingosta, hai- sia vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyk-
37349: tasta ja muusta edunmenetyksestä suoritettava sestä suoritettava samoin kuin muut päätökseen
37350: samoin kuin muut päätökseen tämän lain perus- tämän lain perusteella otettavat määräykset.
37351: teella otettavat määräykset.
37352:
37353: 24 §
37354:
37355: Jos hakemuksessa tarkoitettu yritys on sellai- Jos hakemuksessa tarkoitetusta yn'tyksestä ai-
37356: nen, että siitä aiheutuvien vahinkojen selvittämi- heutuvien vahinkojen selvittäminen suhteetto-
37357: nen suhteettomasti viivyttäisi asian käsittelyä ve- masti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa ja
37358: sioikeudessa ja yrityksen kiireellistä toteuttamista yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä
37359: on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä vesioi- kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, jos
37360: keus voi, mikäli yritystä koskevan luvan edelly- yritystä koskevan luvan edellytykset ilmeisesti
37361: tykset ilmeisesti ovat olemassa, ratkaista hakemu- ovat olemassa, ratkaista hakemusasian muilta
37362: sasian muilta kuin yrityksestä aiheutuvia vahin- kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja niiden
37363: koja ja niiden johdosta suoritettavia korvauksia johdosta suoritettavia korvauksia sekä 11 luvussa
37364: sekä 11 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä koske- tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviita osin. Täl-
37365: viita osin. Tällöin on vahingosta, haitasta ja löin on vahingosta, haitasta ja muusta edunme-
37366: muusta edunmenetyksestä määrättävä maksetta- netyksestä, joita koskevat kysymykset sii?Tetään
37367: vaksi arvioitua todellista vahinkoa vastaava en- ratkaistavaksi asian käsittelyä jatkettaessa, mää-
37368: nakkokorvaus, jonka osalta on soveltuvin osin rättävä maksettavaksi ltkimääräisen arvion mukai-
37369: voimassa, mitä 11 luvussa on säädetty. Antaes- nen ennakkokorvaus. Siitä on soveltuvin osin
37370: saan myöhemmin päätöksen siltä osin, jolta asiaa voimassa, mitä 11 luvussa korvauksista on säädet-
37371: ei vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi tehdä välttä- ty. Vesioikeus voi myös, mzlloin siihen tarpeelli-
37372: mättömiksi katsottavia muutoksia aikaisempaan sen selvityksen puuttuessa muussa kuin edellä
37373: päätökseensä tarkoitetussa tapauksessa on entyistå' syytä', mäii-
37374: rätä jonkin toimenpz'teestä aiheutuvan vahingon
37375: korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin. Tällöin
37376: sen on velvoztettava luvan haltija hankkimaan
37377: tarvittava selvitys ja hakemaan lupapäätöksen
37378: täydentämistä sekä samalla määrättävä arvioita-
37379: vissa olevasta vahingosta suontettavaksi ennakko-
37380: korvaus. Tässä tarkoitettu vesioikeuden määräys
37381: ei estä vahingonkärstjää erikseen hakemasta kor-
37382: vausta sen mukaan kuin 11 luvun 8 §:n 3
37383: momentissa on säädetty. Ennakkokorvausta kos-
37384: kevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
37385: Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, voidaan Mitä edellä 2 momentissa on säädetty korvauk-
37386: vastaavasti soveltaa 12 luvun 11 §:ssä säädettyä sen määräämisestä, voidaan vastaavasti soveltaa
37387: kalakannan säilyttämiseen käytettävää maksua myös 2 luvun 22 §:ssä tarkoitettua kalanhoito-
37388: määrättäessä. maksua määrättäessä.
37389: 1984 vp. - HE n:o 266 77
37390:
37391: Voimassa oleva laki Ehdotus
37392: Antaessaan myöhemmin päätöksen siltä osin,
37393: jolta asiaa ei vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi
37394: tehdä tähän päätökseen liittyviä tarpeellisia muu-
37395: toksia aikaisempaan päätökseensä. Korvauksia
37396: määrättäessä on vastaavasti noudatettava, mitä 11
37397: luvun 8 §:n 1, 2 ja 6 momentissa on säädetty.
37398: Milloin korvausta on vaadittu vahingosta, joka
37399: aikaisemman päätöksen antamisen jälkeen on
37400: aiheutunut sen vastaisesta menettelystä, on myös
37401: tällaisen vaatimuksen käsittelystä vastaavasti voi-
37402: massa, mitä sanotussa pykälässä on säädetty en-
37403: nen luvan myöntämistä atheutetun vahingon
37404: korvaamista tarkoittavasta vaatimuksesta.
37405:
37406:
37407: 25 §
37408:
37409: Päätöksestä on annettava kappale hakijalle ja Päätöksestä on annettava kappale hakijalle ja
37410: niille muille asianosaisille, jotka ovat sitä pyytä- niille muille asianosaisille, jotka ovat sitä pyytä-
37411: neet. Jäljennös päätöksestä on, jollei asian merki- neet. Jäljennös päätöksestä on lähetettävä vesi-
37412: tys ole vähäinen tai kysymys ole asiasta, joka hallitukselle ja vesipiirin vesitoimistolle sekä
37413: koskee vain hakijaa, lähetettävä asianomaisille asianomaisille vesilautakunnille ja niille viran-
37414: vesilautakunnille ja niille viranomaisille, joille omaisille, joille asiasta sen käsittelyn aikana on
37415: asiasta sen käsittelyn aikana on annettu tieto, annettu tieto, sekä asianomaisiin kuntiin pidettä-
37416: sekä asianomaisiin kuntiin pidettäväksi yleisesti väksi yleisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi
37417: nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta on asettamisesta vesioikeuden on ilmoitettava näissä
37418: vesioikeuden toimesta näissä kunnissa ilmoitetta- kunnissa julkisella kuulutuksella, jossa myös on
37419: va julkisella kuulutuksella, jossa myös on mainit- mainittava, milloin muutoksenhakemista varten
37420: tava, milloin muutoksen hakemista varten sää- säädetty aika päättyy. Jäljennös kuulutuksesta on
37421: detty aika päättyy. tiedossa olevalla postiosoitteella lähetettävä tä-
37422: män luvun 8 §:ssä tarkoitetuille asianosaistlle ja
37423: viranomaisille sekä muistutuksen tehnetlle.
37424:
37425:
37426:
37427: 27 § 27 §
37428: Jos asianosainen perusteettomaksi tietämällään Jos asianosainen perusteettomaksi tietämällään
37429: väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheetto- väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheetto-
37430: masti viivyttää hakemusasiain käsittelyä niin, että masti viivyttää hakemusasian käsittelyä niin, että
37431: siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on
37432: tällä oikeus saada niistä korvaus. Muussa tapauk- tällä oikeus saada niistä korvaus. Asianosaisella
37433: sessa älköön asianosaiselle määränäkö korvausta on myös oikeus saada korvaus kuluistaan, milloin
37434: hänen kuluistaan hakemusasiassa. hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimen-
37435: piteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu yri-
37436: tyksestä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmene-
37437: tystä, taikka mtlloin kulujen korvaamiseen on
37438: muutoin erityistä syytä.
37439: Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta mää-
37440: rätään vahingon aiheuttajan suoritettavaksi kor-
37441: vaus tai toimenpide, vesioikeus voi määrätä tä-
37442: män suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta
37443: myös hänen kuluistaan asiassa.
37444: 78 1984 vp. - HE n:o 266
37445:
37446: Voimassa oleva laki Ehdotus
37447:
37448: Riita-asiat
37449: 33 § 33 §
37450: Riita-asia on vesioikeudessa pantava vireille Riita-asia on vesioikeudessa pantava vireille
37451: sille annettavalla kannekirjelmällä. vesioikeudelle annettavalla kannekirjelmällä.
37452: Vaatimus, joka johtuu tämiin lain tai aikaisem-
37453: man vesioikeuslainsäädännön vastaisesta toimen-
37454: piteestä ja tarkoittaa tällaisen toimenpiteen kiel-
37455: tämistä, olojen ennalleen palauttamista tai luvat-
37456: tomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon kor-
37457: vaamista, voidaan kuitenkin panna virezlle myös
37458: hakemuksella.
37459:
37460:
37461: 34 §
37462:
37463: Mitä tässä pykälässä edellä on sanottu, ei koske
37464: asiaa, joka tämän luvun 33 §:n 1 momentin
37465: nojalla on pantu virezlle hakemuksella, eikä 11
37466: luvun 8 §:n 2 momentin mukaan ni'ta-asiana
37467: käsiteltävää vaatimusta. Vesiozkeus voi tarvittaes-
37468: sa määrätä, että tässä tarkoitettua hakemusta tai
37469: vaatimusta on täydennettävä sellaisilla tiedozlla ja
37470: selvityksillä, jotka kannekirjelmän 33 §:n mukai-
37471: sesti tulee sisältää tai jotka siihen on lzi"tettävä.
37472: Mitä jäljempänä säädetään kanteen tiedoksianta-
37473: misesta vastapuolelle, koskee vastaavasti myös
37474: tällaisen hakemuksen tai vaatimuksen tiedoksian-
37475: tamista.
37476:
37477:
37478:
37479: 17 luku
37480: Muutoksenhaku
37481:
37482: Muutoksenhaku vesiozkeuden päätökseen
37483: 1 § 1 §
37484: Vesioikeuden tai vesioikeustuomarin päätök- Vesioikeuden ja vesiozkeustuomarin päätök-
37485: seen ni"ta-, nkos-, valitus- ja alistusasiassa sekä seen saadaan, jollei toisin ole säädetty, hakea
37486: uittoyhdistyksen ja tässä laissa tarkoitetun yhtiön muutosta vesiyliozkeudelta valittamalla.
37487: perustamista, purkamista ja toimintaa sekä sen
37488: jäsenten tai osakkaiden ozkeuksia ja velvollisuuk-
37489: sia sekä viemiina koskevissa hakemusasioissa, nzi"n
37490: myös muussa hakemusasiassa, mzkäli on kysymys
37491: yksinomaan siitä, onko ja miten sekä mihin
37492: määrään korvausta suon"tettava sekä tällaisessa
37493: asiassa tehdystä, ozkeudenkäyntiä koskevasta våi"t-
37494: teestä annettuun päätökseen saadaan, jollei toisin
37495: ole säädetty, hakea muutosta vesiylioikeudelta.
37496: Muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa hake-
37497: musasiassa ja sellaisessa asiassa väitteestä annet-
37498: tuun vesioikeuden tai vesioikeustuoman·n pää-
37499: 1984 vp. - HE n:o 266 79
37500:
37501: Voimassa oleva laki Ehdotus
37502: tökseen saadaan hakea muutosta korkeimmalta
37503: hallintooikeudelta.
37504: Valituskirjelmä ja sen liitteet sekä valituksen Valituskirjelmä ja sen liitteet sekä valituksen-
37505: alainen päätös, ensiksi mainitut kaksin kappa- alainen päätös, ensiksi mainitut kaksin kappa-
37506: lein, on annettava asianomaiseen vesioikeuteen lein, on annettava asianomaiseen vesioikeuteen
37507: viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä
37508: sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai julkipa- sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai julkipa-
37509: non jälkeen annettu taikka, jollei näin ole tapah- non jälkeen annettu taikka, jollei näin ole tapah-
37510: tunut, asianomaiselle todisteellisesti annettu tai tunut, asianomaiselle todisteellisesti annettu tai
37511: asianmukaisesti pantu postiin,sanottua päivää asianmukaisesti pantu postiin, sanottua päivää
37512: mukaan lukematta. Tyytymättömyyttä päätök- mukaan lukematta. Tyytymättömyyttä päätök-
37513: seen ei tarvitse erikseen ilmoittaa. seen ei tarvitse erikseen ilmoittaa.
37514:
37515:
37516: 2 § 2 §
37517: Jos vesioikeustuomari katsoo, että vastapuolelle Jos vesioikeustuomari katsoo, että vastapuolelle
37518: tai muille asianosaisille on varattava tilaisuus tai muille asianosaisille on varattava tilaisuus
37519: vastata valitukseen, on näille annettava tieto vastata valitukseen, on näille annettava tieto
37520: valituksesta ja ilmoitettava, missa valituskirjat valituksesta ja ilmoitettava, missä valituskirjat
37521: ovat nähtävinä sekä missä ajassa ja minne vas- ovat nähtävinä sekä missä ajassa ja minne vas-
37522: tauskirjelmä on annettava. tauskirjelmä on annettava. Valittamisesta on
37523: myös ilmoitettava mille viranomaiszfle, jozfle 16
37524: luvun säännösten mukaan Iähetetäiin jäljennös
37525: valituksenalaisesta päätöksestä.
37526: Tieto on, jollei julkista kuuluttamista pidetä Tieto asianosaiszfle on, jollei julkista kuulutta-
37527: tarpeellisena, annettava asianomaisen nimismie- mista pidetä tarpeellisena, annettava asianomai-
37528: hen tai maistraatin välityksellä ja valituskirjat on sen nimismiehen tai maistraatin välityksellä ja
37529: lähetettävä sanotulle viranomaiselle pidettäviksi valituskirjat on lähetettävä sanotulle viranomai-
37530: niiden nähtävinä, joille tilaisuus vastaamiseen selle pidettäviksi niiden nähtävinä, joille tilaisuus
37531: varataan. vastaamiseen varataan.
37532: Vastauskirjelmä on annettava sille viranomai- Vastauskirjelmä on annettava sille viranomai-
37533: selle, jonka luona asiakirjat ovat nähtävinä. Tä- selle, jonka luona asiakirjat ovat nähtävinä. Tä-
37534: män viranomaisen tulee toimittaa asiakirjat vesi- män viranomaisen tulee toimittaa asiakirjat vesi-
37535: oikeustuomarille, jonka on lähetettävä valituskir- oikeustuomarille, jonka on huolehdittava siitä,
37536: jat ja asiassa syntynyt kirjavihko vesiylioikeudelle ettå. valituskirjat ja asiassa syntynyt asiakirjavihko
37537: tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle. lähetetään vesiylioikeudelle.
37538:
37539: 3 § 3 §
37540: Muutoksenhakemusta käsitellessään vesiylioi- Muutoksenhakemusta käsitellessään vesiylioi-
37541: keus voi kuulla vastapuolta tai muuta asianosaista keus voi kuulla vastapuolta tai muuta asianosaista
37542: noudattamalla soveltuvin kohdin tämän luvun 2 noudattamalla soveltuvin kohdin tämän luvun 2
37543: §:n säännöksiä. Oikeus voi myös toimittaa katsel- §:n säännöksiä. Tarvittaessa vesiyliozkeus voi pi-
37544: muksen taikka pyytää 16 luvun 8 §:n 1 momen- tää suullisen käsittelyn, toimittaa katselmuksen
37545: tissa tarkoitettua viranomaista tai vesilautakuntaa taikka pyytää 16 luvun 8 §:n 1 momentissa
37546: antamaan oikeudelle sen tarpeellisiksi katsomat tarkoitettua viranomaista tai vesilautakuntaa an-
37547: lausunnot ja selvitykset. Muutoin on riita-, vali- tamaan oikeudelle sen tarpeellisiksi katsomat
37548: tus- ja hakemusasiain käsittelystä vesiylioikeudes- lausunnot ja selvitykset. Selvityksen hankkimises-
37549: sa voimassa, mitä riita-asiain käsittelystä hovioi- ta hakemusasiassa on lisäksi vastaavasti voimassa,
37550: keudessa on säädetty. mitä 161uvun 20 §:n 1 momentissa on säädetty.
37551: Rikosasiain käsittelyyn vesiylioikeudessa on so-
37552: vellettava, mitä tällaisten asiain käsittelystä hovi-
37553: oikeudessa on voimassa.
37554: 80 1984 vp. - HE n:o 266
37555:
37556:
37557: Voimassa oleva laki Ehdotus
37558: Vesiylioikeuden määräyksestä sen puheenjoh-
37559: taja, jäsen tai esittelzjii voi suon'ttaa paikalla
37560: tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitettävä
37561: käsiteltävänä olevan asian asiakirjavihkoon.
37562:
37563:
37564: Muutoksenhaku vesiylioikeuden päätökseen
37565: 4 § 4 §
37566: Vesiylioikeuden päätökseen riita-asiassa ja ha- Vesiylioikeuden päätökseen valitusasiassa, se-
37567: kemusasiassa, mikäli on kysymys yksinomaan kä sellaisessa hakemusasiassa, joka koskee uitto-
37568: siitä, onko ja miten sekä mihin määrään korvaus- yhdistyksen tai tässä laissa tarkoitetun yhtiön
37569: ta suoritettava, saadaan hakea muutosta korkeim- perustamista, purkamista tai toimintaa taikka sen
37570: malta oikeudelta samoin edellytyksin ja samaa jäsenten tai osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuk-
37571: menettelyä noudattaen, kuin haettaessa muutos- sia, ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksen-
37572: ta hovioikeuden tuomioon riitajutussa, joka on hakukeinoin. Sama on voimassa vesiylioikeuden
37573: pantu vireille yleisessä alioikeudessa. Niin ikään päätöksestä szltii osin, kuin siinä on ratkaistu
37574: on muutoksen hakemisesta vesiylioikeuden pää- kysymys, jota koskevaan vesioikeuden päätökseen
37575: tökseen rikosasiassa voimassa, mitä muutoksen- ei saa hakea muutosta.
37576: hausta yleisessä alioikeudessa vireille pannussa
37577: rikosjutussa annettuun hovioikeuden päätökseen
37578: on säädetty.
37579: Vesiylioikeuden valitusasiassa ja muussa kuin 1 Vesiyliozkeuden päätökseen muussakaan kuin
37580: momentissa mainitussa hakemusasiassa antamaan 1 momentissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea
37581: päätökseen älköön haettako muutosta. muutosta varsinamn muutoksenhakukeinoin
37582: paitsi mzlloin 5 §:ssii tarkoitettu muutoksenha-
37583: kutuomioistuin antaa valitusluvan. Valituslupa
37584: voidaan myöntää, jos asian saattamiseen muutok-
37585: senhakutuomioistuimen käsiteltäväksi on painava
37586: syy, niin kuin asian erityinen merkittiivyys tazkka
37587: ratkaisun tärkeys lain muissa samanlaisissa ta-
37588: pauksissa soveltamisen tai ozkeuskiiytiinnön yhte-
37589: näisyyden kannalta.
37590: Valituslupa vesiylioikeuden päätöksestä voi-
37591: daan myöntää nizltii kohdin kuin 2 momentissa
37592: mainittu syy on olemassa. Valituksen käsittelyn
37593: yhteydessä voidaan valitus kuitenkin tällöin ottaa
37594: tarpeen mukaan ratkaistavaksi muu/takin osalta.
37595:
37596: 5 § 5§
37597: Jos korkeimmalle hallinto-oikeudelle taman Muutoksenhakutuomioistuimena haettaessa
37598: luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tehdyssä vali- muutosta vesiyliozkeuden päätökseen hakemusa-
37599: tuksessa on kysymys myös siitä, onko ja miten siassa on korkein hallinto-oikeus. Tämä koskee
37600: sekä mihin määrään korvausta suoritettava, taik- kuitenkin korvauksesta tehtävää valitusta vain,
37601: ka jos korkeimman hallinto-oikeuden päätös voi jos kysymys on 11 luvun 8 §:n 1 tai 3 momentis-
37602: aiheuttaa muutoksen siihen, mitä vesioikeus on sa tarkoitetusta vahingosta, haitasia tai muusta
37603: määrännyt asiassa suoritettavista korvauksista, on edunmenetyksestii, sellaiseksi luettuna myös
37604: korkeimman hallinto-oikeuden palautettava asia edunmenetys, joka johtuu tämän lain nojalla
37605: vesioikeudelle tai siirrettävä se tältä osalta vesiyli- myönnetystii oikeudesta tai miiäriitystii rajoituk-
37606: oikeuden käsiteltäväksi. sesta, taikka jos korvausvaatimus on käsitelty
37607: hakemusasian yhteydessä edellä mainitun pykä-
37608: liin 2 tai 3 momentin tahi 16 luvun 24 §:n 4
37609: momentin nojalla.
37610: 1984 vp. - HE n:o 266 81
37611:
37612: Voimassa oleva laki Ehdotus
37613:
37614: Vesiylioikeuden virka-apuasiassa antamaan
37615: päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hal-
37616: linto-oikeudelta.
37617: Rti'ta- ja rikosasiassa sekä muusta kuin 1 mo-
37618: mentissa tarkoitetusta korvauksesta hakemus-
37619: asiassa annettuun vesiylioikeuden päätökseen
37620: haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta.
37621:
37622: 6 §
37623: jos vesiyliotkeuden päätökseen ei saa hakea
37624: muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, on
37625: päätöksessä sti'tä ilmoitettava ja mainittava lain-
37626: kohta, johon muutoksenhakukielto perustuu.
37627: Mtlloin päätökseen voidaan hakea valituslupaa,
37628: päätökseen on lti'tettävä valitusosoitus. Siinä on
37629: tlmoitettava muutoksenhakutuomioistuin ja se-
37630: /ostettava, mtllä edellytykstllä valituslupa lain
37631: mukaan voidaan myöntää sekä miten valituslu-
37632: paa pyytävän on meneteltävä saattaakseen lupa-
37633: hakemuksensa ja valituksensa muutoksenhaku-
37634: tuomioistuimen tutkittavaksi.
37635:
37636: 7 §
37637: Määräatka valitusluvan pyytämiseen ja valituk-
37638: sen tekemiseen on kuustkymmentä päivää siitä
37639: päivästä, jona vesiylioikeuden päätös annettiin.
37640: Haktjan on puhevallan menettämisen uhalla
37641: vti'meistään määräajan päättymispäivänä toimi-
37642: tettava vesiyliotkeuteen muutoksenhakutuomiois-
37643: tuimelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, jo-
37644: hon on sisällytettävä lupahakemus ja valitus.
37645: Muutoksenhakukirjelmään on ltitettävä ne
37646: asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hakija vti't-
37647: taa perusteinaan.
37648:
37649: 8 §
37650: Lupahakemuksessa on matntttava ne setkat,
37651: joiden nojalla hakija katsoo, että valtlusluvan
37652: myöntämiseen on 4 §:n 2 momentissa tarkoitet-
37653: tu syy.
37654: Valituksessa on ilmoitettava, miltä kohdin ja
37655: mtlä muutoksia vesiyliotkeuden ratkaisuun vaadi-
37656: taan tehtäväksi ja vaatimusten perusteet.
37657: Muutoksenhakukirjelmässä on lisäksi mainitta-
37658: va hakijan nimi, ammatti ja asuinpatkka sekä
37659: hänen tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla
37660: asiaa koskevat tlmoitukset saadaan hänelle toi-
37661: mittaa. jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on
37662: tlmoitettava kirjallisesti muutoksenhakutuomiois-
37663: tuimen kirjaamaan. Muutoksenhakukirjelmä on
37664: haktj(m tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen
37665: Iaatijan allekirjotlettava. Kirjelmän laattjan on
37666: 11 168300911M
37667: 82 1984 vp. - HE n:o 266
37668:
37669: Voimassa oleva laki Ehdotus
37670: samalla zlmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkan-
37671: sa.
37672: jos hakija haluaa esittää muutoksenhakemuk-
37673: sensa tueksi todisteita, joihin hän aikaisemmin ei
37674: ole vedonnut, hänen on ne zlmoitettava ja lisäksi
37675: mainittava, mitkä seikat hän tahtoo näyttää to-
37676: teen ja mistä syystä todisteita ei ole aikaisemmin
37677: esitetty.
37678:
37679: 9 §
37680: Vesiylioikeuden tulee lähettää muutoksenha-
37681: kukirjelmä liitteineen sille muutoksenhakutuo-
37682: mioistuimelle, jolta muutosta on haettu.
37683: jos asia kuitenkin kuuluu toisen 5 §:ssä maini-
37684: tun muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväk-
37685: si, on sen muutoksenhakutuomioistuimen . jolle
37686: asiakirjat on lå'hetetty, viran puolesta siiTTettävä
37687: asia tämän käsiteltäväksi.
37688: 6 § 10 §
37689: Kun tämän lain mukaisia astotta käsitellään Kun taman lain mukaisia astotta käsitellään
37690: korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on niiden kä- korkeimmassa hallinto-oikeudessa, osallistuu nii-
37691: sittelyssä osallisina, laissa säädetyn tuomionvoi- den käsittelyyn laissa säädetyn tuomionvoivan
37692: van jäsenmäärän lisäksi, kaksi tasavallan presi- jäsenmäärän lisäksi kaksi tasavallan presidentin
37693: dentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-insi-
37694: yliinsinöörineuvosta, joista on vastaavasti voimas- nöörineuvosta, joista on vastaavasti voimassa,
37695: sa, mitä 15 luvun 3 §:n 2 momentissa, 15 §:n 2 mitä 15 luvun 15 ja 16 §:ssä on säädetty teknii-
37696: momentissa ja 16 §:ssä on säädetty. kan alan vesiylioikeudenneuvoksesta.
37697:
37698: 7 § 11 §
37699: Vesiylioikeuden, korkeimman hallinto-oikeu- Vesiylioikeuden, korkeimman hallinto-oikeu-
37700: den ja korkeimman oikeuden on lähetettävä den ja korkeimman oikeuden on lähetettävä
37701: kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai tuo- kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai tuo-
37702: miota taikka jäljennös siitä asianomaiselle vesioi- miota taikka jäljennös siitä vesioikeudelle, vesi-
37703: keudelle. hallitukselle ja asianomaisen vesipzirin vesitoimis-
37704: tolle.
37705:
37706: 12 §
37707: Szltä osin kuin tässä laissa ei ole muuta säädet-
37708: ty muutoksenhakuun ja muutoksenhakuasian kä-
37709: sittelyyn korkeimmassa oikeudessa ja korkeim-
37710: massa hallinto-oikeudessa on sovellettava, mitä
37711: niistä muutoin on voimassa.
37712:
37713:
37714: Erityisiä määräyksiä
37715: 13 §
37716: jos 1 §:n 2 momentin mukaan vesioikeuteen
37717: tai 7 §:n 2 momentin mukaan vesiylioikeuteen
37718: toimitettava muutoksenhakukirjelmä on määrä-
37719: ajassa toimitettu sen szj'asta muutoksenhakutuo-
37720: mioistuimeen, asianosainen ei menetä tämå'n
37721: 1984 vp. - HE n:o 266 83
37722:
37723: Voimassa oleva laki Ehdotus
37724: vuoksi puhevaltaansa. Kirjelmä on lähetettävä
37725: muutoksenhakutuomioistuimesta viipymättä sii-
37726: hen oikeuteen, johon se olisi ollut toimitettava.
37727:
37728:
37729: 18 luku
37730: Katselmustoimitus ja lopputarkastus
37731:
37732: Katselmustoimituksen valmistavat toimenpiteet
37733: 1 § 1 §
37734: Milloin vesioikeus 16 luvun 5 §:n nojalla Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §:n nojalla
37735: määrää hakemuksen johdosta pidettäväksi katsel- määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen
37736: mustoimituksen, sen tulee pyytää vesihallitusta on tlmoitettava siitä vesihallitukselle. Vesihalli-
37737: määräämään katselmustoimitusta varten toimi- tuksen on määrättävä katselmustoimitusta varten
37738: tusinsinööri. Toimitusinsinöörin määräämisestä toimitusinsinööri, joka toimti toimitusmiesten
37739: on ilmoitettava vesioikeudelle. puheenjohtajana. Vesihallitus voi määrätä toimi-
37740: tusmieheksi myös en'tyisen alan asiantuntijan, jos
37741: se on katselmustoimituksen suon'ttamiseksi tar-
37742: peellista.
37743: Toimituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä, Toimitusinsinöörin on kutsuttava toimitus-
37744: jotka toimitusinsinööri kutsuu maanjako-oikeu- miehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeuden lau-
37745: den valituista jäsenistä tai jakotoimituksia varten tamiehistä tai jakotoimituksia varten valituista
37746: valituista uskotuista miehistä siinä tai niissä kun- uskotuista miehistä siinä tai niissä kunnissa, joi-
37747: nissa, joissa yritys pannaan toimeen. Kuitenkin hin yn'tyksen vaikutus pääasiallisesti ulottuu.
37748: on toiseksi uskotuksi mieheksi uittoa koskevaan
37749: toimitukseen kutsuttava uittoon perehtynyt hen-
37750: kilö.
37751: Toimitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä Vesioikeus voi vesihallituksen, toimitusinsi-
37752: vesioikeus voi, milloin erityisen alan asiantunte- nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä en'tyi-
37753: mus on tarpeen, määrätä tällaisen alan asiantun- sen alan asiantuntijan avustamaan sellaisten kysy-
37754: tijan avustamaan toimituksessa. Vesioikeus voi mysten selvittämisessä, joita varten ei ole määrät-
37755: myös tarvittaessa määrätä sihteerinsä avustamaan ty edellä 1 momentissa tarkoitettua toimitusmies-
37756: toimitusinsinööriä katselmustoimituksessa esiin- tä. Vesioikeus voi myös tarvittaessa määrätä sih-
37757: tyvien oikeudellisten kysymysten selvittelyssä. teerinsä avustamaan toimitusmiehiä oikeudellis-
37758: Toimitusinsinöörin pyynnöstä vesihallitus voi ten kysymysten selvittelyssä.
37759: määrätä jonkun erityistä asiantuntemusta omaa-
37760: van virkamiehensä avustamaan toimitusinsinööna
37761: hänen tehtävissään.
37762: Toimitusinsinöön' ja uskotut miehet, toimitus- Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut toi-
37763: miehinä, asiantuntija sekä vesihallituksen mää- mituksessa avustamaan määrätyt suorittavat teh-
37764: räämä avustava virkamies ja muut toimituksessa tävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän esteelli-
37765: avustamaan määrätyt suorittavat tehtävänsä vir- syydestään sekä esteellisyyttä koskevan väitteen
37766: kamiehen vastuulla. Toimitusmiesten esteellisyy- tekemisestä ja estemuistutuksen hyväksymisen
37767: destä sekä esteellisyyttä koskevan väitteen teke- vaikutuksista sekä toisen uskotun miehen mää-
37768: misestä ja estemuistutuksen hyväksymisen vaiku- räämisestä esteellisen tai toimitukseen saapumat-
37769: tuksista on vastaavasti voimassa, mitä jakotoimi- ta jääneen sijaan on soveltuvin osin voimassa,
37770: tusten osalta on näissä kohdin jakolaissa säädetty. mitä jakotoimituksen osalta jakolaissa on säädet-
37771: Toisen uskotun miehen määräämiseen esteellisen ty.
37772: tai toimitukseen saapumatta jääneen sijaan on
37773: niin ikään vastaavasti sovellettava sanotun lain
37774: säännöksiä.
37775: 84 1984 vp. - HE n:o 266
37776:
37777: Voimassa oleva laki Ehdotus
37778:
37779: 2 § 2 §
37780: Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat toimi- Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat toimi-
37781: tusinsinöörin tulee aloittaa toimitus kutsumalla tusinsinöörin tulee aloittaa toimitus kutsumalla
37782: ne, joiden etua tai oikeutta hakemus saattaa ne, joiden etua tai oikeutta hakemus saattaa
37783: koskea, vesistön varrella tai muutoin sen paikan koskea samoin kuin ne yrityksen vaikutusalueen
37784: läheisyydessä, missä yritys pannaan toimeen, pi- asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai mui-
37785: dettävässä alkukokouksessa lausumaan mielipi- hin oloihin yrityksen toteuttaminen saattaa sel-
37786: teensä yrityksestä. Kokousta voidaan jatkaa eri västi vazkuttaa, ja heitä edustavat yhteisöt, vesis-
37787: paikoissa ja eri päivinä. tön varrella tai muutoin sen paikan läheisyydessä,
37788: missä yritys pannaan toimeen, pidettävässä alku-
37789: kokouksessa lausumaan mielipiteensä yrityksestä.
37790: Kokousta voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri
37791: päivinä.
37792: Alkukokouksessa on se/ostettava hakemukseen
37793: liitettyä suunnitelmaa ja tällöin er#yisesti yTityk-
37794: sen tai toimenpiteen tarkoitusta ja sen yleiseen
37795: tai yksityiseen etuun kohdistuvia vaikutuksia sekä
37796: keinoja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai
37797: vähentämiseksi. Toimitusinsinöörin on varattava
37798: alkukokouksen osanottajzlle tilaisuus joko suulli-
37799: sesti tai kirjallisesti lausua mielipiteensä· asiasta.
37800: Kirjallinen lausunto voidaan jättää toimitusinöö-
37801: nlle myös tämän timaittamassa määräajassa alku-
37802: kokouksen jälkeen.
37803:
37804: 3 § 3 §
37805: Kun alkukokous on pidetty toimitusinsinöörin Toimitusinsinöörin on, tarpeellistlta osin yh-
37806: on toimitusmiesten kanssa neuvotellen tarkastet- dessä ylimääräiSen toimitusmiehen kanssa, ja
37807: tava hakemukseen liitetty suunnitelma ja tehtävä muiden toimitusmiesten kanssa neuvotellen tar-
37808: siihen tarpeellisiksi katsomansa muutokset tai 16 kastettava hakemukseen liitetty suunnitelma.
37809: luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauk- Toimitusmiesten on tutkittava, ottaen huomioon
37810: sessa laadittava yrityksen suunnitelma. Toimituk- suunnitelmaan tehtävät tarpeelliset muutokset,
37811: sessa on lisäksi tutkittava, voidaanko lupa toimi- voidaanko ja millä ehdoilla lupa yritystä varten
37812: tusinsinöörin käsityksen mukaan yritystä varten antaa, sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat va-
37813: antaa ja millä ehdoilla, sekä selvitettävä yrityksen hingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsä
37814: aiheuttamat vahingot ja arvioitava niiden määrä. suorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käy-
37815: Tehtävänsä suorittamiseksi on toimitusmiesten mällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen vai-
37816: paikalla käymällä perehdyttävä olosuhteisiin ja kutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee.
37817: yrityksen vaikutuksiin sillä alueella, jota hanke
37818: koskee.
37819: Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 3 momentin Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momentin
37820: nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritet- nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritet-
37821: tavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla, tavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla,
37822: on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yritykses- on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yritykses-
37823: tä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja nii- tä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja nii-
37824: den määrän arvioiminen sekä ehdotuksen teke- den määrän arvioiminen sekä ehdotuksen teke-
37825: minen muiden 11 luvun säännösten soveltamises- minen muiden 11 luvun säännösten soveltamises-
37826: ta suoritettava vain niin laajalti kuin se on ta suoritettava vain niin laajalti kuin se on
37827: tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja eh- tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja eh-
37828: dotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten mää- dotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten mää-
37829: räämistä varten. räämistä varten.
37830: jos toimitukseen on määrätty asiantuntzja, on
37831: 1984 vp. - HE n:o 266 85
37832:
37833: Voimassa oleva laki Ehdotus
37834:
37835: hänen annettava lausuntonsa alansa kysymyksis-
37836: tä.
37837: Toimitusmies, joka on luvan edellytyksistä,
37838: yntyksen suunnitelmasta tai muista yntystä kos-
37839: kevista seikoista eri mieltä kuin toimitusinsinöö-
37840: ri, saa ilmoittaa enavän mielipt"teensä pöytäkir-
37841: jaan merkittäväksi.
37842: 4 § 4 §
37843: Tarkastetusta tai laaditusta suunnitelmasta on Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta
37844: tarpeellisilta osin lähetettävä jäljennös jokaisen osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen
37845: kunnan vesilautakunnalle, jonka alueelle yrityk- mukaan useampana kappaleena jokaiseen kun-
37846: sen vaikutukset suunnitelman mukaan ulottuvat. taan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suunni-
37847: Asiakirjat on vesilautakunnassa pidettävä yleisesti telman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kunnassa
37848: nähtävinä tamän luvun 6 §:n mukaan annetussa pidettävä yleisesti nähtävänä tämän luvun 6 §:n
37849: kuulutuksessa määrättynä aikana. Jäljennös asia- mukaan annetussa kuulutuksessa määrättynä ai-
37850: kirjoista on lisäksi lähetettävä hakijalle ja vesihal- kana, kuitenkin vähintään neftantoista päivän
37851: litukselle sekä muullekin viranomaiselle sen mu- ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on ilmoitetta-
37852: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. va ainakin yhdessä asianomaiszi'n kuntti'n yleisesti
37853: leviävässä sanomalehdessä. Jäljennös asiakirjoista
37854: on lisäksi lähtetettävä hakijalle, vesihallitukselle,
37855: asianomaiselle lääninhallitukselle sekä muullekin
37856: viranomaiselle sen mukaan, kuin asetuksella tar-
37857: kemmin säädetään.
37858:
37859: 5 § 5 §
37860: Kun tarkastettu tai laadtttu suunnitelma on Kun tarkastettu suunnitelma on tämän luvun
37861: tämän luvun 4 §:n mukaisesti ollut nähtävänä, 4 §:n mukaisesti ollut nähtävänä, toimitusinsi-
37862: toimitusinsinöörin on kutsuttava ne, joiden oi- nöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua
37863: keutta tai etua asia saattaa koskea, tämän luvun 2 asia saattaa koskea, tämän luvun 2 §:ssa tarkoite-
37864: §:ssä tarkoitetussa paikassa pidettävässä katsel- tussa paikassa pidettävässä katselmuskokouksessa
37865: muskokouksessa esittämään mahdolliset huo- esittämään mahdolliset huomautuksensa suunni-
37866: mautuksensa suunnitelman johdosta sekä sellai- telman johdosta sekä sellaiset vaatimukset ja
37867: set vaatimukset ja selvitykset, joiden esittämiseen selvitykset, joiden esittämiseen he katsovat ole-
37868: he katsovat olevan aihetta. van aihetta.
37869: Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat usean kun- Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat usean kun-
37870: nan alueelle, on jokaisessa kunnassa pidettävä nan alueelle, on jokaisessa kunnassa pidettävä
37871: ainakin yksi katselmuskokous. ainakin yksi katselmuskokous. jos yntyksen vai-
37872: kutukset kunnassa ovat vähäiset, voidaan katsel-
37873: muskokous jättää pt"tämättä. Tällöin asianosaiset
37874: on kutsutlava toisessa kunnassa pidettävään kat-
37875: selmuskokoukseen.
37876:
37877: 6 §
37878:
37879: Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja kat- Toimitusinsinöörin on ilmoitettava suunnitel-
37880: selmuskokouksesta on toimitusinsinöörin julki- man nähtäväksi asettamisesta ja katselmusko-
37881: sesti kuulutettava asianomaisissa kunnissa neljä- kouksesta 1 momentissa säädettyä menettelyä
37882: toista päivää aikaisemmin, minkä lisäksi kokous- noudattaen. Kokouskutsu on lisäksi annettava
37883: kutsu on erikseen annettava tiedoksi noudatta- erikseen tiedoksi noudattamalla vastaavasti 16
37884: malla vastaavasti hakemuksen tiedoksiantamises- luvun 8 §:ssä olevia hakemuksen tiedoksianta-
37885: ta 16 luvun 8 §:ssä olevia säännöksiä. mista koskevia säännöksiä.
37886: 86 1984 vp. - HE n:o 266
37887:
37888: Voimassa oleva laki Ehdotus
37889:
37890: Katselmustoimituksen päättäminen
37891: 8 §
37892:
37893: Toimitusmiesten ollessa eri mieltä ratkaistaan Toimitusmiesten ollessa eri mieltä tulee ratkai-
37894: asia enemmistön mielipiteen mukaan. Jos kaikki suksi se mielipzde, jota vähintää·n kaksi heistä. on
37895: ovat eri mieltä, tulee toimitusinsinöörin mielipi- kannattanut. Jos kaikki ovat eri mieltä tai, mzi-
37896: de päätökseksi. loin toimitusmiehiä on neljä, äänet ovat tasan,
37897: tulee päätökseksi toimitusinsinöörin mielipide.
37898:
37899: 10 § 10§
37900: Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä
37901: katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakirjat katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakirjat
37902: on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa vii- on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa vii-
37903: meisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä meisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä
37904: syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesioikeu- syistä pitennä tätä aikaa, lähetettävä vesioikeu-
37905: delle. Samassa ajassa on jäljennös lausunnosta delle. Samassa ajassa on jäljennös lausunnosta
37906: lähetettävä hakijalle ja tämän luvun 4 §:ssä lähetettävä hakijalle, asianomaiszile vesilautakun-
37907: mainituille vesilautakunnille ja viranomaisille nille ja tämän luvun 4 §:ssä mainituille viran-
37908: sekä asianomaisiin kuntiin pantavaksi niissä ylei- omaisille sekä asianomaisiin kuntiin pantavaksi
37909: sesti nähtäväksi kolmenkymmenen päivän ajaksi. niissä yleisesti nähtäväksi kolmenkymmenen päi-
37910: Lausunnon nähtäväksi asettamisesta on toimitus- vän ajaksi. Samalla toimitusinsinöörin on nähtä-
37911: insinöörin julkisesti kuulutettava, ja kuulutus on väksi asettamisesta julkisesti kuulutettava ja
37912: annettava erikseen tiedoksi samalla tavoin, kuin muutoin annettava tieto samalla tavoin kuin
37913: katselmuskokouksesta on tiedotettava. Kuulutuk- suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja katsel-
37914: sessa on mainittava, mitä asianosaisten on puhe- muskokouksesta 6 §:n 2 momentissa on säädetty.
37915: valtansa säilyttämiseksi noudatettava. Kuulutuksessa on mainittava, mitä asianosaisten
37916: on puhevaltansa säilyttämiseksi noudatettava.
37917:
37918:
37919:
37920: 11 § 11 §
37921: Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muistu- Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muistu-
37922: tuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimitus- tuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimitus-
37923: miesten lausunnon johdosta taikka vaatimuksia miesten lausunnon johdosta taikka vaatimuksia
37924: asiassa, on puhevaltansa menettämisen uhalla asiassa, on puhevaltansa menettämisen uhalla
37925: esitettävä ne vesioikeudelle kolmenkymmenen esitettävä ne vesioikeudelle kuudenkymmenen
37926: päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomai- päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomai-
37927: sessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. sessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. Puhe-
37928: valtaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet
37929: asian virezllä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet
37930: tai jos vesioikeus on pozkennut toimitusmiesten
37931: lausunnosta tai jos puhevallan menettäminen
37932: muutoin olisi zimeisen kohtuutonta.
37933: Yrityksen vaikutusalueen asukkailla ja heitä
37934: edustavilla yhteisözllä, jozila on otkeus osallistua
37935: alkukokoukseen, on myös oikeus antaa vesiotkeu-
37936: delle lausuntonsa hakemuksen, suunnitelman tai
37937: toimitusmiesten lausunnon johdosta kuuden-
37938: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun lausunto
37939: - on asianomaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtä-
37940: vzile.
37941: 1984 vp. - HE n:o 266 87
37942:
37943: Voimassa oleva laki Ehdotus
37944:
37945: 13 §
37946: Kappale lopputarkastuksesta laadittua lausun- Kappale lopputarkastuksessa laadittua lausun-
37947: toa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeudelle, toa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeudelle ja
37948: asianomaisen kunnan vesilautakunnalle, jonka asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta sen tulee
37949: toimesta sen tulee olla yleisesti nähtävänä, sekä olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihallitukselle ja
37950: asianomaiselle yleiselle valvontaviranomaiselle. vesipiirin vesitoimistolle.
37951:
37952:
37953: 19 luku
37954: Ojitustoimitus
37955:
37956: 2 § 2 §
37957: Ojitustoimitukseen on toimitusinsinöörin kut- Ojitustoimitukseen on toimitusinsinöörin kut-
37958: suttava kaksi uskottua miestä, joista, samoin kuin suttava muiksi toimitusmiehiksi kaksi uskottua
37959: toimitusmiehistä muutoinkin, on voimassa, mitä miestä. Toimitusmiehistä on vastaavasti voimas-
37960: 18 luvun 1 §:ssä toimitusmiehistä on säädetty. sa, mitä 18 luvun 1 §:n 2 ja 4 momentissa on
37961: Ojitustoimituksessa asiat ratkaistaan toimitus- säädetty. Ojitustoimituksessa asiat ratkaistaan
37962: miesten enemmistön mielipiteen mukaan. Jos toimitusmiesten enemmistön mielipiteen mu-
37963: kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitusinsinöörin kaan. Jos kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitus-
37964: mielipide päätökseksi. insinöörin mielipide päätökseksi.
37965:
37966: 4 § 4 §
37967: Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laadit- Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laadit-
37968: tava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous. tava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous.
37969: Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsutta- Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsutta-
37970: va ne, joiden oikeutta tai etua ojitusasia saattaa va ne, joiden oikeutettua tai etua ojitusasiassa
37971: koskea, lausumaan mielipiteensä asiasta. Kokous saattaa koskea. jos ojitustoimitus pidetään 6
37972: on pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja luvun 10 §:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä
37973: sitä voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä. taikka se koskee laajahkoa aluetta, toimitusinsi-
37974: nöön·n on varattava lääninhallitukselle, vesipzinn
37975: vesitoimistolle ja vesilautakunnalle tilaisuus esit-
37976: tää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous on
37977: pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja sitä
37978: voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.
37979:
37980: 6 § 6 §
37981: Kun ojitussuunnitelma on tehty, on paikalla Kun ojitussuunnitelma on tehty, on paikalla
37982: pidettävä toimituksen loppukokous. Toimitus- pidettävä toimituksen loppukokous. Vastaavasti
37983: insinöörin on kutsuttava kokoukseen ne, joiden soveltaen, mitä 4 §:ssä on säädetty on szinä
37984: oikeutta tai etua asia saattaa koskea, esittämään tarkoitetuille asianosaiszlle ja viranomaiszlle varat-
37985: mahdolliset huomautuksensa sekä sellaiset vaati- tava tzlaisuus esittäå" loppukokouksessa huomau-
37986: mukset ja selvitykset, joiden esittämiseen he tuksensa sekä sellaiset vaatimukset ja selvitykset,
37987: katsovat olevan aihetta. joiden esittämiseen he katsovat olevan aihetta.
37988:
37989: 7 § 7 §
37990: Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta
37991: on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, annet- on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, julki-
37992: tava tieto julkisesti kuuluttamalla vähintään nel- sesti kuulutettava vähintään neljätoista päivää
37993: jätoista päivää ennen kokousta niissä kunnissa, ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle
37994: joiden alueelle ojituksen vaikutukset ulottuvat. ojituksen vaikutukset ulottuvat. Sen lisäksi on
37995: Sen lisäksi on loppukokouksesta samassa ajassa samassa ajassa toimitettava kappale suunnitelmaa
37996: 88 1984 vp. - HE n:o 266
37997:
37998: Voimassa oleva laki Ehdotus
37999:
38000: ilmoitettava asianomaiselle vesilautakunnalle, 4 §:ssä tarkoitetuzlle viranomaisille. Kappale
38001: jolle samalla on toimitettava kappale suunnitel- suunnitelmaa on myös lähetettävä asianomaiseen
38002: maa sen toimesta yleisesti nähtävänä pidettäväk- kuntaan yleisesti nähtävänä pidettäväksi, ja tie-
38003: si, ja tiedossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä dossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä kirjeessä
38004: kirjeessä niille maanomistajille, joille ojituksesta kokouskutsun ohella niille maanomistajille, joille
38005: johtuu vahinkoa, sekä milloin ojitus koskee toi- ojituksesta johtuu vahinkoa, sekä, milloin ojitus
38006: sen maalla olevaa puroa, jossa on voimalaitos tai koskee toisen maalla olevaa puroa, jossa on
38007: muu rakennelma, laitoksen tai rakennelman voimalaitos tai muu rakennelma, laitoksen tai
38008: omistajalle. Jos purossa, jota ojitus koskee, har- rakennelman omistajalle. Jos purossa, jota ojitus
38009: joitetaan uittoa, on loppukokouksesta kirjeellä koskee, harjoitetaan uittoa, on loppukokouksesta
38010: ilmoitettava vesihallitukselle ja, mikäli uittoyh- kirjeellä ilmoitettava vesihallitukselle ja, jos uit-
38011: distys huolehtii uitosta, myös sille. toyhdistys huolehtii uitosta, myös sille.
38012:
38013:
38014: 9 §
38015: Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoitus, Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoitus,
38016: on kolmenkymmenen päivän kuluessa loppuko- on kolmenkymmenen päivän kuluessa loppuko-
38017: kouksesta tai toimituskokouksesta annettava kap- kouksesta tai toimituskokouksesta annettava kap-
38018: pale hakijalle ja muulle sitä pyytäneelle asian- pale hakijalle ja muulle sitä pyytäneelle asian-
38019: osaiselle. Tällainen kappale on myös lähetettävä osaiselle. Tällainen kappale on myös lähetettävä
38020: asianomaiselle vesilautakunnalle. Päätöksen anta- vesilautakunnalle, vesipzirin vesitoimistolle ja lää-
38021: misesta on samalla tiedotettava kunnan ilmoitus- ninhallitukselle. Päätöksen antamisesta on samal-
38022: taululla. la tiedotettava kunnan ilmoitustaululla.
38023:
38024: 10 § 10 §
38025: Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn päätök- Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn päätök-
38026: seen saa se, jonka oikeutta tai etua asia koskee, seen saa se, jonka oikeutta tai etua asia koskee,
38027: hakea valittamalla päätöksestä vesioikeuteen. Va- sekä vesihallt"tus ja lääninhallitus hakea valitta-
38028: lituskirjelmä ja valituksenalainen päätös on toi- malla päätöksestä vesioikeuteen. Valituskirjelmä
38029: mitettava vesioikeuteen viimeistään kolmantena- ja valituksen alainen päätös on toimitettava vesi-
38030: kymmenentenä päivänä siitä, sanottua päivää oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenente-
38031: mukaan lukematta, kun päätöksen antamisesta nä päivänä siitä, sanottua päivää mukaan luke-
38032: on kunnan ilmoitustaululla tämän luvun 9 §:n 2 matta, kun päätöksen antamisesta on kunnan
38033: momentin mukaisesti tiedotettu. ilmoitustaululla tämän luvun 9 §:n 2 momentin
38034: mukaisesti tiedotettu.
38035:
38036: 21 luku
38037: Erityisiä määräyksiä
38038:
38039: 3 §
38040:
38041: Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoite- Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoite-
38042: tun määräyksen sisältävään päätökseen haetaan tun määräyksen sisältävään päätökseen haetaan
38043: korkeimmalta hallinto-oikeudelta, niin kuin 17 vesiyliotkeudelta, niin kuin 17 luvun 1 § :ssä on
38044: luvun 1 §:n 3 momentissa on säädetty. Vesioi- säädetty. Vesioikeus voi, jos siihen on erityistä
38045: keus voi, jos siihen on erityistä syytä, määrätä, syytä, määrätä, että päätös on pantava täytän-
38046: että päätös on pantava täytäntöön, vaikka siihen toon, vaikka siihen haetaankin muutosta. Kun
38047: haetaankin muutosta. valitus on tehty, vesiyliozkeus voi vastaavasti
38048: määrätä, että valituksenalainen päätös on ennen
38049: asian ratkaisemista pantava täytäntöön. Vesiylioi-
38050: 1984 vp. - HE n:o 266 89
38051:
38052: Voimassa oleva laki Ehdotus
38053: keus voi myös määrätä, että annettu täytäntöön-
38054: panomääräys lakkaa olemasta voimassa.
38055:
38056:
38057: 6 §
38058: Vesiylioikeuden päätös, jota koskevaan muu- Vesiylioikeuden päätös pannaan täytäntöön
38059: toksenhakuun sovelletaan mitä on voimassa niin kuin lainvoimatsen tuomion täytäntöönpa-
38060: muutoksenhausta yleisessä alioikeudessa vireille nosta on säädetty. Milloin kuitenkin vesiylioikeu-
38061: pannussa riita- tai rikosasiassa annettuun hovioi- den päätös koskee toimenpidettä, jonka toteutta-
38062: keuden ratkaisuun, pannaan täytäntöön noudat- minen sillä tavoin muuttaa vallitsevia oloja, että
38063: taen mitä on säädetty hovioikeuden sellaisen muutoksen hakeminen päätöksen olennaiselta
38064: ratkaisun täytäntöönpanosta, jonka osalta muu- osalta menettäisi sen johdosta pääasiallisen mer-
38065: toksenhakuun tarvitaan valituslupa. kityksensä, vesiylioikeus voi päätöksessään ostt-
38066: tain tai kokonaan kieltää täytäntöönpanon ennen
38067: kuin päätös on saanut lainvoiman.
38068: Milloin syytä on, korkein oikeus tai korkein
38069: hallinto-oikeus voi muutoksenhakuasian ollessa
38070: sen käsiteltävänä määrätä, ettei vesiylioikeuden
38071: päätöstä saada ennen sanotun asian ratkazsemista
38072: panna täytäntöön tai sen täytäntöönpanoa jatkaa
38073: taikka että annettu täytäntöönpanokielto lakkaa
38074: olemasta voimassa.
38075:
38076: 8 § 8 §
38077: Milloin jollekin taman lain nojalla toimeen Vesioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle
38078: pantavaa yritystä varten on myönnetty oikeus lääninmaanmittauskonttorille lainvoiman saa-
38079: tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma, neesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus
38080: saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma,
38081: alle, käyttää toisen omistamaan tilaan kuuluvaa saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden
38082: vesivoimaa taikka muutoin jatkuvasti käyttää hy- alle, käyttää toisen omistamaan tilaan kuuluvaa
38083: väkseen toisen kiinteätä omaisuutta, on päätök- vesivoimaa taikka muutoin jatkuvasti käyttää hy-
38084: sestä, jolla sanotunlainen oikeus on myönnetty, väkseen toisen kiinteätä omaisuutta. Sama koskee
38085: vesioikeuden toimesta, kun päätös on saanut päätöstä, jolla jokin alue on määrätty suoja-alu-
38086: lainvoiman, ilmoitettava asianomaiselle läänin- eeksi tai sen käyttöä muutoin rajoztettu. Läänin-
38087: maanmittauskonttorille merkinnän tekemistä maanmittauskonttorin on tehtävä päätöksestä
38088: varten maarekisteriin. Lääninmaanmittauskontto- merkintä maarektsteni"n. Lääninmaanmittaus-
38089: rin tulee tarvittaessa määrätä maanmittausinsi- konttorin tulee tarvittaessa määrätä maanmit-
38090: nööri erityisessä maanmittaustoimituksessa selvit- tausinsinööri erityisessä maanmittaustoimitukses-
38091: tämään ne seikat, joita merkinnän tekeminen sa selvittämään ne seikat, joita merkinnän teke-
38092: edellyttää. minen edellyttää.
38093: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei tarkoita Mitä 1 momentissa on säädetty, ei tarkoita
38094: oikeutta ojan, vesijohdon tai viemärin tekemi- oikeutta ojan, vesijohdon tai viemärin tekemi-
38095: seen toisen maalle taikka pylvään, puomin, kiin- seen toisen maalle taikka pylvään, puomin, kiin-
38096: nikkeen, silta-arkun tahi muun niihin verratta- nikkeen, silta-arkun tai muun niihin verrattavan
38097: van pienehkön laitteen tai rakennelman pitämi- pienehkön laitteen tai rakennelman pitämiseen
38098: seen toisen alueella eikä muutakaan vain vähäi- toisen alueella eikä muutakaan käyttöoikeutta tai
38099: seen osaan kiinteistöstä kohdistuvaa käyttöoi- käytön rajot"tusta, joka kohdzstuu vain vähäiseen
38100: keutta. osaan kiinteistöstä.
38101:
38102: jos edellä 1 momentissa tarkoitettu maanmit-
38103: taustoimitus on tarpeen yleiseltä kannalta tär-
38104: 12 168300911M
38105: 90 1984 vp. - HE n:o 266
38106:
38107:
38108: Voimassa oleva laki Ehdotus
38109:
38110: keä"n selvityksen vuoksi, suorz'tetaan toimitus val-
38111: tion kustannuksella. Muussa tapauksessa toimi-
38112: tuksen kustannukset suorittaa se, jolle maarekis-
38113: terz'in merkittävä ozkeus on myönnetty tai jonka
38114: hakemuksesta kzinteistön käyttöä' on rajoitettu.
38115:
38116: 9 § 9§
38117: Vesioikeudessa on mUlssa aswissa paitsi ruta- Edellä 14 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoite-
38118: asiassa ja sellaisessa rikosasiassa, jossa virallinen tussa tuomioistuimessa on muissa vesiasioissa
38119: syyttäjä vaatii rangaistusta, hakijan tai valittajan kuin riita-asiassa ja sellaisessa rikosasiassa, jossa
38120: maksettava kustannukset jotka johtuvat tiedoksi- virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta, hakijan tai
38121: antojen toimittamisesta, asiantuntijan käyttämi- valittajan maksettava kustannukset, jotka johtu-
38122: sestä taikka istunnon tai katselmuksen tahi tar- vat tiedoksiantojen toimittamisesta taikka istun-
38123: kastuksen pitämisestä muualla kuin oikeuden non tai katselmuksen tai tarkastuksen pitämisestä
38124: sijaintipaikalla. Vesioikeustuomarilie ja vesiOt·- muualla kuin oikeuden sijaintipaikalla. Sanotut
38125: keusinsinöörzlle sekä ozkeuden sihteeritie tuleva kustannukset maksetaan kuitenkin valtion varois-
38126: päiväraha ja matkakustannusten korvaus suorz'te- ta, jos haktj'alle tai valittajalle on asiassa myön-
38127: taan kuitenkin valtion varoista sen mukaan, kuin netty maksuton ozkeudenkäynti tazkka kysymys
38128: siitä on erzkseen säädetty. on edunmenetyksestä kärsineen virezllepanemasta
38129: hakemuksesta tai tekemästä valituksesta. Vahin-
38130: gon aiheuttaja tai maksutloman ozkeudenkäyn-
38131: nin saaneen asianosaisen hävinnyt vastapuoli on
38132: velvoitettava korvaamaan valtiolle, mitä' sen va-
38133: roista edellä sanotun mukaisesti on maksettu,
38134: ellei kustannuksia olosuhteet ja asian laatu huo-
38135: mioon ottaen ole kohtuullista jättää joko koko-
38136: naan tai osaksi valtion vahingoksi.
38137: Tuomioistuimen jäsenille ja virkamiehtlle tule-
38138: va päiväraha ja matkakustannusten korvaus suorz·-
38139: tetaan valtion varoista sen lopullisena menona.
38140: Riita-asiain sekä 1 momentissa tarkoitettujen Riita-asiain sekä 1 momentissa tarkoitettujen
38141: rikosasiain kustannuksista on soveltuvin osin ja rikosasiain kustannuksista on soveltuvin osin ja
38142: vastaavasti voimassa, mitä riita- ja rikosasioiden vastaavasti voimassa, mitä riita- ja rikosasioiden
38143: kustannusten korvauksesta yleisessä alioikeudessa kustannusten korvauksesta yleisessä alioikeudessa
38144: on säädetty. on säädetty.
38145: Todistajan ja asiantuntijan otkeudesta saada
38146: korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista
38147: sekä taloudellisesta menetyksestä samoin kuin
38148: sanotun korvauksen maksamisesta sekä· asianosai-
38149: sen veivoittamisesta suorz'ttamaan valtiolle sen
38150: varoista maksettu korvaus on voimassa, mitä
38151: mistä' on sää'detty.
38152: Vesioikeuden ja vesioikeustuomarin toimitus- Vesituomioistuimen ja vesioikeustuomarin toi-
38153: kirjoista suoritettavasta lunastuksesta ja näiden mituskirjoista suoritettavasta lunastuksesta ja näi-
38154: virkatoimista suoritettavista toimituspalkkioista den virkatoimista suoritettavista toimituspalk-
38155: säädetään asetuksella ottamalla huomioon, mitä kioista säädetään asetuksella.
38156: eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virka-
38157: toimista suoritettavain maksujen perusteista 17
38158: päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa {806142)
38159: on säädetty.
38160:
38161: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38162: kuuta 198 . Ennen lain voimaantuloa
38163: 1984 vp. - HE n:o 266 91
38164:
38165: Voimassa oleva laki Ehdotus
38166: voidaan ryhtyä valmistavzin toimenpiteiszin sen
38167: täytäntöön panemiseksi.
38168: Mitä 22 luvun 2 §:n 1 momentissa on säädetty
38169: ennen veszlain voimaantuloa voimassa olleiden
38170: säännösten soveltamisesta sekä oikeuksien ja vel-
38171: vollisuuksien määräytymisestä sanottujen sään-
38172: nösten mukaisesti, koskee tämän lain voimaan
38173: tultua, jollei jäljempänä olevista säännöksistä
38174: muuta johdu, vastaavasti myös niitä vestlain
38175: säännöksiä, jotka tällä lailla on muutettu tai
38176: kumottu.
38177: Tämän lain 2 luvun 22 ja 22 b §:n, 8 luvun
38178: 25 §:n, 9 luvun 15 §:n sekä JO luvun 24 a, 24
38179: b, 25, 25 aja 27 §:n säännöksiä sovelletaan lain
38180: voimaan tultua myös aikaisemmin annetun pää-
38181: töksen tai sti'nä asetettujen velvollisuuksien
38182: muuttamiseen tai tarkistamiseen.
38183: Milloin tämän lain mukaan lupa on tarpeen
38184: yritystä varten, johon aikaisemman lain mukaan
38185: lupaa ei vaadittu, on lupaa yn'tyksen toiminnan
38186: jatkamista varten haettava tämän lain voimaan-
38187: tultua vuoden kuluessa asianomaisen valvontavi-
38188: ranomaisen antamasta kehotuksesta. Toimintaa
38189: saadaan tällöin jatkaa, kunnes lupa-asia on lain-
38190: voimaisesti ratkaistu, jollei vesioikeus erityisestä
38191: syystä toisin määrää.
38192: Asiassa, joka tämän lain voimaan tullessa on
38193: vireillä, on sovellettava aikaisemman lain aineel-
38194: lisoikeudellisia säännöksiä, jos sti'nä kysymyksessä
38195: olevalta osalta on annettu vesioikeuden päätös tai
38196: jos asiassa aikaisemman lain nojalla on määrätty
38197: ennakkokorvauksia. Sama koskee muutoksen-
38198: haun johdosta vireillä olevaa asiaa, jossa veszlau-
38199: takunnan päätös on annettu tai ojitustoimitus
38200: pidetty aikaisemman lain voimassa ollessa.
38201: Tämän lain voimaan tullessa virezllä olevassa
38202: asiassa sovelletaan aikaisemman lain muutoksen-
38203: hakua koskevia säännöksiä, jos vesioikeuden pää-
38204: tös asiassa on annettu aikaisemman lain voimassa
38205: ollessa. Vesioikeudessa tai ojitustoimituksessa kä-
38206: sitellään loppuun sti'nä aikaisemman lain mukai-
38207: sesti vireillä oleva asia, joka tämän lain mukaan
38208: kuuluisi vesilautakunnan käsiteltäväksi. Muutoin
38209: on tämän lain voimaan tullessa virezllä olevassa
38210: asiassa sovellettava tämän lain säännöksiä vesituo-
38211: mioistuinten kokoonpanosta ja asioiden käsitte-
38212: lystä.
38213: Toimitusta tahi asian käsittelyä koskeva mää-
38214: räys, joka on annettu ennen tämän lain voimaan-
38215: tuloa, jää edelleen noudatettavaksi.
38216: Toimituskustannusten ja muiden asian käsitte-
38217: lystä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen on
38218: sovellettava aikaisempaa lakia siltä osin, kuin ne
38219: aiheutuvat ennen tämän lain voimaantuloa suon·-
38220: tetuista toimenpiteistä.
38221: 1984 vp. - HE n:o 267
38222:
38223:
38224:
38225:
38226: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisista satamajär-
38227: jestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain muuttamisesta
38228:
38229:
38230:
38231:
38232: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
38233:
38234: Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisista sata- muutettaisiin niin, että alistusviranomaisena toi-
38235: majärjestyksistä ja liikennemaksuista annetussa misi sisäasiainministeriön sijasta lääninhallitus.
38236: laissa (955/76, muut. 448/83) säädettyä velvolli- Lisäksi ehdotetaan, että samassa laissa säädetty
38237: suutta alistaa sisäasiainministeriön vahvistettavak- vastaava sataman yleisestä liikenteestä suoritetta-
38238: si kunnanvaltuuston päätös, joka koskee satama- via maksuja koskeva alistamisvelvollisuus poistet-
38239: järjestyksen hyväksymistä ja sen muuttamista, taisiin vuoden 1987 alusta lukien.
38240:
38241:
38242:
38243:
38244: PERUSTELUT
38245:
38246: 1. Ehdotetut muutokset Satamatoimintaa sivuavan erityislainsäädännön
38247: kehittyessä on niiden asioiden ala, joista satama-
38248: järjestyksissä on säädettävä, jatkuvasti kaventu-
38249: Viime vuosina on pyritty monin tavoin vahvis- nut. Erityisesti on valtakunnallisten näkökohtien
38250: tamaan kuntien itsehallinnollista asemaa, mm. huomioon ottamisen tarve satamajärjestyksiä laa-
38251: kuntien itsehallintokomitean (Komiteanmietintö dittaessa tästä syystä vähentynyt. Kunnanvaltuus-
38252: 1983:3) tekemien ehdotusten pohjalta. Kunnan- tojen satamajärjestyksiä koskevien päätösten alis-
38253: valtuuston päätösten alistamisvelvollisuuden osal- tamisvelvollisuuden säilyttämistä ei valtakunnal-
38254: ta on yleisesti katsottu, että tämä tulisi säilyttää listen tarpeiden kannalta voidakaan enää pitää
38255: vain, mikäli siihen on olemassa erityisen painavia välttämättömänä. Kun kunnallisissa satamajärjes-
38256: syitä. Tämän mukaisesti on viime vuosina useista tyksissä voidaan sen rikkomisesta määrätä sakko,
38257: eri lainkohdista poistettu niissä säädetty tiettyä jonka alioikeus tuomitsee, saattaa kuitenkin ri-
38258: asiaa koskeva alistamisvelvollisuus. Alistettavien kosoikeudellisen sanktiojärjestelmän yhdenmu-
38259: asioiden määrää tulisi edelleenkin pyrkiä vähen- kaisuuden kannalta vielä olla tarkoituksenmu-
38260: tämään niin pitkälti, kuin se on mahdollista. kaista säilyttää valtion valvonta jossakin muodos-
38261: Sellaisia asioita, joita koskevat kunnanvaltuuston sa. Sen vuoksi satamajärjestyksiä koskevaa alista-
38262: päätökset on edelleenkin alistettava valtion viran- misvelvollisuutta ei toistaiseksi ehdoteta koko-
38263: omaisen vahvistettavaksi, ovat mm. kunnalliset naan poistettavaksi.
38264: satamajärjestykset ja sataman yleisestä liikentees- Sen sijaan ehdotetaan lain 1 §:n 3 momenttia
38265: tä suoritettavat maksut. Kunnallisista satamajär- muutettavaksi niin, että vahvistusviranomaisena
38266: jestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain mu- toimisi sisäasiainministeriön sijasta lääninhallitus.
38267: kaan toimii näissä asioissa vahvistavana viran- Vahvistamistehtävän säilyttämistä valtion keskus-
38268: omaisena sisäasiainministeriö. hallintotasolla ei voida pitää tarpeellisena. Tällai-
38269: 4384011696
38270: 2 1984 vp. - HE n:o 267
38271:
38272: nen järjestely olisi sopusoinnussa myös hallinto- hintajärjestelmään sen luonteen vuoksi kuuluvas-
38273: järjestelmämme kehittämisessä omaksutun sen ta maksujen osittaisesta veronluonteisuudesta.
38274: yleisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan päätök- Satamien välisen kilpailun vähäisyys on ollut
38275: sentekoa tulisi pyrkiä siirtämään valtion keskus- osaltaan myötävaikuttamassa myös siihen, että
38276: hallinnolta hallinnon alemmille tasoille sekä satamatoimintaa on viime aikoina ryhdytty har-
38277: kunnille niin pitkälti, kuin se kunkin asian joittamaan aikaisempaa laajemmin myös yksityi-
38278: luonteen huomioon ottaen on mahdollista. Vah- sesti ja tällöin myös yleisten satamien muodossa.
38279: vistustehtävä sopisi luontevasti lääninhallituksille Tällaista kehitystä ei voida pitää koko kansan-
38280: myös sen vuoksi, että se toimii säännönmukaises- talouden näkökulmasta yksin myönteisenä. Yksi-
38281: ti vahvistusviranomaisena muissa sellaisissa asiois- tyisten satamien palveluistaan perimiä maksuja
38282: sa, joissa kunnanvaltuuston päätösten alistamis- valtio ei valvo.
38283: velvollisuus on vielä voimassa. Tehtävä voitaisiin On huomattava myös, että kansainvälinen ke-
38284: siirtää lääninhallituksille senkin vuoksi, että sata- hitys on johtanut siihen, että lähes kaikissa
38285: majärjestyksiin joudutaan tekemään muutoksia markkinatalousmaissa on luovuttu satamamak-
38286: hyvin harvoin, ehkä kerran 10-20 vuodessa. suihin kohdistuvasta valtion valvonnasta. Tans-
38287: Satamamaksujen vahvistusjärjestelmä on perin- kassa nämä maksut ovat olleet vapaat jo kauan.
38288: teisesti pohjautunut yhtenäishintajärjestelmään, Ruotsissa alistusjärjestelmästä on luovuttu
38289: fosta varsinkin parin viime vuoden aikana on 1.10.1981 ja Norjassa siitä luovutaan 1.1.1985.
38290: kuitenkin jouduttu jossain määrin joustamaan.
38291: Näistä syistä ehdotetaan, että satamamaksuja
38292: Aikaisemmin alistusjärjestelmää on katsottu tar-
38293: koskevan kunnanvaltuuston päätösten alistamis-
38294: vittavan satamien välisen mahdollisen epäterveen
38295: velvollisuus poistettaisiin tekemällä tätä tarkoitta-
38296: kilpailun estämiseksi, mistä syystä on katsottu
38297: va muutos lain 2 §:ään. Toisaalta on kuitenkin
38298: olevan tarpeen vahvistaa osapuilleen yhtenäinen
38299: pidettävä tarpeellisena satamamaksujen maksu-
38300: maksujen taso kaikissa satamissa. Viime vuosina
38301: perusteita koskevan suosituksen laatimista ennen
38302: on alistusjärjestelmän ehkä keskeisimmäksi pe-
38303: maksujen alistamisvelvollisuuden poistumista. Si-
38304: rusteeksi kuitenkin tullut satamamaksujen ylei-
38305: säasiainministeriön toimesta onkin tarkoitus aset-
38306: sen tason valvonta kustannustason yleisen nousun
38307: taa pikaisesti toimikunta valmistelemaan suosi-
38308: hillitsemiseksi.
38309: tusta. Tästä syystä ehdotetaan että alistamisvel-
38310: Maamme yleiset satamat, joista lähes kaikki
38311: vollisuus poistettaisiin vasta vuoden 1987 alusta
38312: ovat kunnallisia, ovat hyvin erilaisia ja eri suuria
38313: lukien.
38314: ja niiden investointi- ja muut kehittämistarpeet
38315: poikkeavat hyvin paljon toisistaan.Tämän vuoksi
38316: sekä satamateknologian ja satamaliikenteen
38317: muun kehityksen myötä on tarve satamien fyysis- 2. Organisatoriset muutokset
38318: ten ja toiminnallisten erojen huomioon ottami-
38319: seen satamien taksapolitiikassa jatkuvasti kasva- Satamahallintotoimikunta (Komiteanmietintö
38320: nut. Tarpeet satamapalvelujen satamakohtaiseen 1981:39) on ehdottanut, että valtion satamahal-
38321: hinnoitteluun ovatkin tästä syystä kasvaneet erit- lintotehtävät keskitettäisiin yhdelle viranomai-
38322: täin voimakkaasti viime vuosina. selle, valtion satamaviranomaiselle, jona toimisi
38323: Nykyiseen yhtenäishintajärjestelmään perustu- liikenneministeriö. Tämän mukaisesti on valtio-
38324: vaa vahvistusjärjestelmää, joka on myös hallin- neuvoston ohjesääntöä muutettu 13.5.1983 an-
38325: nollisesti hyvin raskas ja moniportainen, onkin netulla asetuksella (449/83) niin, että kauppa- ja
38326: pidettävä vanhentuneena ja hyvin epätyydyttävä- teollisuusministeriölle aiemmin kuuluneet sa-
38327: nä. Tavoitteena olisi pidettävä omakustannuspe- tama-asiat on siirretty liikenneministeriölle.
38328: riaatteen ja palvelukohtaisen kustannusvastaa- Muille kuin liikenneministeriölle vielä kuuluvia
38329: vuusperiaatteen mahdollisimman laajan toteutta- satama-asioita ovat sisäasiainministeriön toimi-
38330: misen mahdollistamista satamapalveluja hinnoi- alaan kuuluvat satamajärjestys- ja satamamaksu-
38331: teltaessa. Toisaalta on pidettävä tärkeänä myös asiat.
38332: satamien välisen kilpailun lisäämistä, mikä mer- Tältä osin on valtion vuoden 1984 tulo- ja
38333: kitsisi tehokkuuden lisääntymistä satamatoimin- menoarvioon sisällytetty lausuma, jonka mukaan
38334: nassa sekä mahdollisuutta kehittää satamien pal- sanottuun tulo- ja menoarvioon liittyen annetaan
38335: velutuotantoa paremmin paikallisia tarpeita vas- eduskunnalle hallituksen esitys kunnallisista sata-
38336: taaviksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen mer- majärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun
38337: kitsisi myös sitä, että päästäisiin eroon yhtenäis- lain muuttamisesta, minkä tarkoituksena on kes-
38338: 1984 vp. - HE n:o 267 3
38339:
38340: kittää kaikkien satama-asioiden käsittely liiken- tunut ja että siitä tulisi voida luopua ainakin
38341: neministeriöön. pidemmällä aikavälillä. Toimikunta ei sen sijaan
38342: Kun tämän esityksen mukaan satamajärjestys- ollut yksimielinen siitä, miten siirtymäkausi ja
38343: ten vahvistamistehtävä siirrettäisiin lääninhalli- sen järjestelyt tulisi toteuttaa. Toimikunnan
38344: tuksille, ei valtion keskushallintoviranomaisille enemmistö on katsonut, että lakiin tulisi ottaa
38345: enää jäisi satamajärjestyksiä koskevia asioita. Kun säännös alistamisvelvollisuuden poistamisen ajan-
38346: lisäksi satamamaksujen alistamisvelvollisuus eh- kohdasta. Sopivana ajankohtana enemmistö on
38347: dotetaan poistettavaksi, ei sisäasiainministeriön pitänyt 31.12.1987. Valtakunnallisten näkökoh-
38348: toimialaan enää jäisi satamamaksujen osalta eh- tien huomioonottamiskeinoina tulisivat toimi-
38349: dotetun siirtymäkauden jälkeen asioita, jotka kunnan mielestä maksujen vapauttamisen jäl-
38350: edellä sanotun mukaisesti tulisi siirtää liikenne- keen kysymykseen lähinnä Suomen Satamaliiton
38351: ministeriölle. Kun sisäasiainministeriöllä on sata- suositukset, jotka koskisivat taksojen rakennetta
38352: mamaksujen vahvistusviranomaisena näissä asi- sekä maksujen enimmäis- ja vähimmäishintoja,
38353: oissa yli 60 vuoden kokemus, ei ole pidettävä yleinen hintavalvontajärjestelmä sekä liikennemi-
38354: tarkoituksenmukaisena siirtää satamamaksuasioi- nisteriön yhteyteen asetettava satama-asiain neu-
38355: ta suhteellisen lyhyen siirtymäkauden ajaksi lii- vottelukunta, joka voisi antaa mm. maksujärjes-
38356: kenneministeriölle, vaan sisäasiainministeriön tu- telmää koskevia yleisluonteisia suosituksia silloin,
38357: lisi toimia myös siirtymäkauden aikana satama- kun niiden antamiseen on olemassa erityisiä
38358: maksuja vahvistavana viranomaisena. Näin var- syitä.
38359: sinkin kun esityksen mukaisena siirtymäkautena Satamamaksutoimikunnan mietinnosta on
38360: satamamaksut tulisivat mitä todennäköisimmin hankittu valtiovarainministeriön, liikenneminis-
38361: muutettaviksi vain yhden tai kaksi kertaa. Ehdo- teriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Suomen
38362: tetut järjestelyt merkitsisivät toisin sanoen sitä, Satamaliiton, Suomen Kaupunkiliiton sekä kes-
38363: että siirtymäkauden jälkeen liikenneministeriölle keisten teollisuuden, kaupan ja varustamotoi-
38364: tulisivat kuulumaan kaikki valtion keskushallin- minnan järjestöjen lausunnot. Enemmistö lau-
38365: nolle kuuluvat satama-asiat, niinkuin vuoden sunnonantajista on katsonut, ettei satamajärjes-
38366: 1984 tulo- ja menoarvioon sisältyneessä lausu- tysten alistamisvelvollisuutta tulisi vielä tässä vai-
38367: massa on tarkoitettu. heessa poistaa. Suomen Kaupunkiliitto on kui-
38368: tenkin kannattanut alistamisvelvollisuuden väli-
38369: 3. Asian valmistelu töntä poistamista. Eräissä lausunnoissa on otettu
38370: kantaa vahvistusviranomaisesta. Liikenneministe-
38371: Satamamaksutoimikunta (Komiteanmietintö riön mielestä se olisi sopiva vahvistusviranomai-
38372: 1984:23) on selvittänyt, voidaanko satamajärjes- nen. Suomen Satamaliiton mielestä vahvistamis-
38373: tyksiä ja sataman yleisestä liikenteestä suoritetta- taimivalta voitaisiin hyvin siirtää lääninhallituk-
38374: via maksuja koskevien kunnanvaltuustojen pää- sille.
38375: tösten alistamisvelvollisuus poistaa ja miten siinä Kaikki lausunnonantajat ovat olleet yhtä miel-
38376: tapauksessa voitaisiin turvata valtakunnallisten tä siitä, että nykyisestä satamamaksujen yhtenäis-
38377: näkökohtien huomioon ottaminen satamajärjes- hintajärjestelmästä tulisi vähitellen luopua ja jär-
38378: tysten ja sanottujen satamamaksujen kohdalla. jestelmää kehittää kohti omakustannusperiaat-
38379: Satamajärjestysten osalta toimikunta on yksi- teista hinnoittelua. Valtiovarainministeriö, lii-
38380: mielisesti katsonut, että alistamisvelvollisuudesta kenneministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö
38381: voitaisiin periaatteessa luopua. Tämän ei ehkä sekä teollisuuden, kaupan ja varustamotoimin-
38382: kuitenkaan tulisi tapahtua ennen kuin ollaan nan järjestöt ovat kuitenkin katsoneet, ettei alis-
38383: selvillä siitä, tullaanko näin menettelemään myös tamisvelvollisuuden poistamisen ajankohdasta tu-
38384: niihin läheisesti liittyvien kuntien yleisten järjes- lisi tehdä vielä päätöstä. Kauppa- ja teollisuusmi-
38385: tyssääntöjen osalta. Valtakunnalliset näkökohdat nisteriö, Suomen Kaupunkiliitto sekä Suomen
38386: voitaisiin toimikunnan mielestä ottaa alistusjär- Satamaliitto ovat katsoneet, että Suomen Sata-
38387: jestelmän lakkauttamisen jälkeen riittävästi huo- maliiton suositukset sekä yleinen hintavalvonta-
38388: mioon Suomen Satamaliiton toimesta laaditta- järjestelmä takaavat valtakunnallisten näkökoh-
38389: vien mallisatamajärjestysten puitteissa. tien riittävän huomioon ottamisen alistusjärjes-
38390: Satamamaksujen osalta toimikunta on ollut telmästä luopumisen jälkeenkin. Kauppa- ja
38391: yksimielinen siitä, että nykyisen kaltainen sata- teollisuusministeriö on lisäksi katsonut, että sata-
38392: mamaksujen yhtenäishintajärjestelmä on vanhen- mamaksujen kehitykseen voidaan vaikuttaa myös
38393: 4 1984 vp. - HE n:o 267
38394:
38395: eräillä muilla valtion toimenpiteillä kuten väylä- tapahtuvan Norjassa maksujen vapauduttua siellä
38396: politiikalla ja jäänmurtajapolitiikalla. vuoden 1985 alusta lukien.
38397: Myös satamien yksityisoikeudellisissa maksuissa
38398: tapahtunut kehitys osoittaa osaltaan, ettei sata-
38399: 4. Esityksen vaikutukset mamaksujen vapauttamisella tulle olemaan mak-
38400: sujen tasoa nostavaa vaikutusta. Nämä maksut,
38401: Esitys merkitsisi kuntien itsehallinnollisen ase- joita ei ole alistettava valtion viranomaisen vah-
38402: man vahvistumista sekä hallinnon selkiintymistä vistettavaksi, muodostavat keskimäärin noin
38403: ja yksinkertaistumista. SatamajärjestysteD osalta 45 % satamien kaikista tuloista. Niiden kehitys
38404: esitys merkitsisi toimivallan siirtymistä sisäasiain- on seurannut verraten tarkoin yleisen kustannus-
38405: ministeriöitä lääninhallituksille. Muita vaikutuk- tason kehitystä. Toisaalta on huomattava myös,
38406: sia esityksellä ei tältä osin olisi. että satamamaksut ovat kustannuserinä vain mar-
38407: Satamamaksujen alistamisvelvollisuuden pois- ginaalisia. Ne ovat keskimäärin vain noin 0, 1 %
38408: tamisella ei olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia. hyödykkeiden markkinahinnoista ja noin 5 %
38409: Kunnallistaloudessa satamamaksujen vapautta- kaikista tavaraan kohdistuvista kuljetukseen liit-
38410: minen alistusmenettelyn muodossa tapahtuvasta tyvistä maksuista. Satamia pitäville kunnille sata-
38411: valtion valvonnasta merkitsisi mahdollisuutta mamaksuilla on kuitenkin huomattava merkitys.
38412: omakustannusperiaatteen mukaiseen satamapal- Satamien tulot muodostavat keskimäärin noin
38413: velujen hinnoitteluun. Vapauttaminen merkitsisi 1-4 % satamakuntien kaikista tuloista. Näistä
38414: myös kilpailutilanteen voimistumista satamien satamamaksujen osuus on keskimäärin noin
38415: välillä. Yhtenäishintajärjestelmästä luopuminen 55 %. Satamamaksutuloja kertyi satamakunnissa
38416: merkitsisi toisaalta sitä, ettei enää olisi käytössä vuonna 1983 yhteensä noin 211 miljoonaa mark-
38417: järjestelmää, joka toisi jokaiselle satamakunnalle kaa.
38418: sen kustannusrakenteesta riippumatta tietyn ta- Satamamaksujen valvontatarvetta arvioitaessa
38419: soisen tulojen lisäyksen ja toisaalta sitä, että on huomattava myös se, että laivalle ja tavaralle
38420: köyhimmät satamat voisivat hinnoitella palveluo- satamassa käynnistä aiheutuvista kustannuksista,
38421: sa harkiten itse, miten suuri osa sataman kustan- ahtaustoiminta mukaan lukien, ovat valtion val-
38422: nuksista on tarkoituksenmukaista kattaa satamien vonnan piirissä vain kuntien julkisoikeudelliset
38423: tuloilla ja miten suuri osa verovaroin. satamamaksut sekä valtion merenkulkumaksut.
38424: Satamamaksujen vapauttamisen on lähinnä Näiden osuus kaikista kustannuksista on keski-
38425: valtiovarainministeriön, liikenneministeriön ja määrin 20-25 %.
38426: satamien käyttäjien taholla arveltu saattavan nos- Satamamaksujen alistamisvelvollisuudesta va-
38427: taa satamamaksujen tasoa enemmän kuin alista- pautumisen jälkeenkään niiden kehitys ei jäisi
38428: misvelvollisuuden voimassa ollessa tapahtuisi. Sa- kokonaan vaille ohjausta. Valtakunnalliset näkö-
38429: tamamaksutoimikunta ei kuitenkaan ole arvioi- kohdat tulisivat tällöin turvamiksi Suomen Sata-
38430: nut tällaisia vaikutuksia olevan. Paremminkin on maliiton suosituksin yleisen hintavalvontajärjes-
38431: oletettavaa, että lisääntyneen kilpailun myötä telmän keinoin sekä perustettavan satama-asiain-
38432: satamatoiminnan tehokkuus kasvaa, millä on neuvottelukunnan mahdollisesti antamin yleisin
38433: ainakin pitkällä aikavälillä paitsi palvelutasoa suosituksin.
38434: parantava myös hintatason nousua hillitsevä vai-
38435: kutus. Toisaalta maksujen vapauttaminen mer-
38436: kitsee myös nykyistä suurempaa mahdollisuutta 5. Voimaantulo
38437: sopia satamakohtaisesti maksujen tasosta asian-
38438: omaisen sataman käyttäjien kanssa. Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa votmaan
38439: On huomattava, ettei sillä seikalla, että sata- mahdollisimman pian.
38440: mamaksut vapautettiin vahvistusmenettelystä,
38441: ole ollut satamapalvelujen hintatasoa nostavaa Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
38442: vaikutusta Ruotsissa. Näin ei myöskään arvella nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
38443: 1984 vp. - HE n:o 267 5
38444:
38445: Laki
38446: kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain muuttamisesta
38447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38448: muutetaan kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista 10 päivänä joulukuuta 1976
38449: annetun lain (955/76) 1 §:n 3 momentti ja 2 §,
38450: näistä viimeksi mainittu lainkohta sellaisena kuin se on 20 päivänä toukokuuta 1983 annetussa
38451: laissa (448/83), näin kuuluviksi:
38452:
38453: 1§ nalle on suoritettava uusia tai muutettuja maksu-
38454: ja yleisestä liikenteestä, on alistettava vain sata-
38455: Satamajärjestyksen hyväksymistä ja sen muut- man yleisestä liikenteestä suoritettavien maksujen
38456: tamista koskeva päätös on alistettava lääninhalli- osalta sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Alis-
38457: tuksen vahvistettavaksi. tamisvelvollisuus lakkaa vuoden 1987 alusta lu-
38458: kien.
38459: 2§
38460: Kunnanvaltuuston päätös, jonka mukaan kun- Tämä laki tulee vmmaan päivänä
38461: kuuta 1985.
38462: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
38463:
38464:
38465: Tasavallan Presidentti
38466: MAUNO KOIVISTO
38467:
38468:
38469:
38470:
38471: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
38472:
38473:
38474:
38475:
38476: 4384011696
38477: 6 1984 vp. - HE n:o 267
38478:
38479: Liite
38480: Laki
38481: kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain muuttamisesta
38482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38483: muutetaan kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista 10 päivänä joulukuuta 1976
38484: annetun lain (955/76) 1 §:n 3 momentti ja 2 §,
38485: näistä viimeksi mainittu lainkohta sellaisena kuin se on 20 päivänä toukokuuta 1983 annetussa
38486: laissa (448/83), näin kuuluviksi:
38487: Voimassa oleva laki Ehdotus
38488:
38489: 1§
38490:
38491: Satamajärjestyksen hyväksymistä ja sen muut- Satamajärjestyksen hyväksymistä ja sen muut-
38492: tamista koskeva päätös on alistettava sisäasiainmi- tamista koskeva päätös on alistettava lääninhalli-
38493: nisteriön vahvistettavaksi. tuksen vahvistettavaksi.
38494:
38495: 2§
38496: Kunnanvaltuuston päätös, jonka mukaan kun- Kunnanvaltuuston päätös, jonka mukaan kun-
38497: nalle on suoritettava uusia tai muutettuja maksu- nalle on suoritettava uusia tai muutettuja maksu-
38498: ja yleisestä liikenteestä, on alistettava vain sata- ja yleisestä liikenteestä, on alistettava vain sata-
38499: man yleisestä liikenteestä suoritettavien maksujen man yleisestä liikenteestä suoritettavien maksujen
38500: osalta sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. osalta sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Alis-
38501: tamisvelvollisuus lakkaa vuoden 1987 alusta lu-
38502: kien.
38503:
38504: Tämä laki tulee vozmaan päivänä
38505: kuuta 1985.
38506: 1984 vp. - HE n:o 268
38507:
38508:
38509:
38510:
38511: Hallituksen esitys Eduskunnalle Rautaruukki Oy:n ulko- Ja
38512: kotimaisten lainojen valtion takauksista
38513:
38514:
38515:
38516:
38517: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
38518:
38519: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta päättäi- Rautaruukki Oy:n enintaan 1 500 miljoonan
38520: si oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastava- markan ulko- ja kotimaisille lainoille vuosina
38521: kuuksia vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia 1985-1987.
38522:
38523:
38524:
38525:
38526: PERUSTELUT
38527:
38528: 1. Voimassa olevat takausvaltuudet lukykyä. Laitteistojen uusimisella, joka määräytyy
38529: masuunien ja konverttilaitoksen peruskorjausten
38530: Eduskunta on helmikuun 8 päivänä 1983 oi- teknisen ajoittumisen mukaan, parannetaan teh-
38531: keuttanut valtioneuvoston tämän määräämillä taan energiataloutta ja toiminnan tuottavuutta.
38532: ehdoilla vastavakuuksia vaatimatta antamaan val- Samalla varmistetaan, että laitteistojen käyttöas-
38533: tion omavelkaisia takauksia vuosina 1983 ja 1984 te, toiminnan luotettavuus ja taloudellisuus säily-
38534: Rautaruukki Oy:n ottamien pääomamäärältään vät myös tulevaisuudessa kansainvälisesti korkeal-
38535: yhteensä enintään 500 miljoonaan markkaan la tasolla.
38536: nousevien koti- ja ulkomaisten lainojen maksa- Raahen rautatehtaan yhteyteen rakennettavan
38537: misen ja niistä sovittujen ehtojen täyttämisen koksaamon ensimmäisen vaiheen kapasiteetti on
38538: vakuudeksi. Näitä takausvaltuuksia on tähän 470 000 tonnia koksia vuodessa, mikä vastaa
38539: mennessä käytetty 469,4 miljoonaa markkaa. runsaat puolet yhtiön koko koksintarpeesta. Kok-
38540: sin saannin varmistaminen pitkällä tähtäyksellä
38541: on Raahen rautatehtaan toiminnalle oleellisen
38542: 2. Rautaruukki Oy:n investointi- tärkeää.
38543: ohjelma Yhtiö on aloittanut erikoisvaunutuotantoon
38544: tähtäävän rakennusohjelman vuonna 1983. Vau-
38545: Rautaruukki Oy on parhaillaan ja lähivuosina nutuotannolla työllistetään yhtiön Otanmäen ja
38546: toteuttamassa suuria yhtiön kilpailukyvyn ja toi- Mustavaaran kaivoksilta vapautuva työvoima.
38547: minnan kannalta tärkeitä investointeja. Suurim-
38548: mat yksittäiset investointikohteet ja niiden kus-
38549: tannukset vuosina 1985-1987 ovat: Raahen rau- 3. Rautaruukki Oy:n rahoitustarve
38550: tatehtaan kehittämisohjelma 820 miljoonaa ja ehdotettavat takausvaltuudet
38551: markkaa, koksaamo 880 miljoonaa markkaa ja
38552: erikoisvaunutehdas 265 miljoonaa markkaa. Mui- Rautaruukki Oy:n vuosien 1985-1987 inves-
38553: ta välttämättömiä laajennus- ja ylläpitoinvestoin- toinneista noin puolet arvioidaan voitavan rahoit-
38554: teja yhtiöllä on kyseisenä aikana yhteensä yli 500 taa tulorahoituksella ja osakepääoman korotuksil-
38555: miljoonan markan edestä. la. Kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ky-
38556: Raahen rautatehtaan kehittämisohjelman ta- seisellä aikavälillä ovat noin 1 350 miljoonaa
38557: voitteena on ylläpitää ja parantaa tehtaan kilpai- markkaa, on uusien lainojen tarve vuosina
38558: 438401423C
38559: 2 1984 vp. - HE n:o 268
38560:
38561: 1985-1987 arvioitu noin 2 650 miljoonaksi mar- että Eduskunta päättäisi oikeuttaa val-
38562: kaksi. tioneuvoston tämän määräämzllä ehdozlla
38563: Lainatarve katetaan koti- ja ulkomaisin lai- vastavakuuksia vaatimatta antamaan val-
38564: noin, joista ulkomaisten joukkovelkakirjalainojen tion omavelkaisia takausia vuosina
38565: vakuudeksi säännönmukaisesti vaaditaan valtion 1985-1987 Rautaruukki Oy:n ottamien,
38566: takaus. Myös muissa ulkomaisissa lainoissa val- pääomamäärältään yhteensä enintään
38567: tion takaus yleensä parantaa lainaehtoja. Rauta- 1 500 000 000 markkaan nousevien ulko-
38568: ruukki Oy:n arvion mukaan tarvittavasta 2 650 ja kotimaisten lainojen maksamisen ja
38569: miljoonan markan lainamäärästä noin 1 500 mil- muiden sovittujen ehtojen täyttämisen
38570: joonaa markkaa on sellaisia, joissa lainanantajat vakuudeksi siten, ettå' kunkin muun kuin
38571: edellyttävät valtion takausta tai joissa valtion Suomen rahan määräisen lainan arvo las-
38572: takaus parantaa lainaehtoja. ketaan takausta annettaessa sovellettavan
38573: Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, esite- Suomen Pankin myyntikurssin mukaan.
38574: tään,
38575:
38576: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984
38577:
38578:
38579: Tasavallan Presidentti
38580: MAUNO KOIVISTO
38581:
38582:
38583:
38584:
38585: Ministeri Pekka Vennamo
38586: 1984 vp. - A n:o 1
38587:
38588:
38589:
38590:
38591: Asetus
38592: eräistä virkajärjestelyistä
38593: Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
38594:
38595:
38596: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38597: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767/76)
38598: nojalla:
38599:
38600: 1 § Perustetaan:
38601: Raastuvanotkeudet ja maistraatit yksi S 21 sopimuspalkkaluokkaan kuuluva
38602: Muutetaan: suunnittelijan virka.
38603: yksi A 10 palkkausluokkaan kuuluva haaste- 4§
38604: miehen toimi samaan palkkausluokkaan kuulu-
38605: vaksi toimistosihteerin toimeksi; Ammattikasvatushallitus
38606: yksi A 9 palkkausluokkaan kuuluva haastemie- Muutetaan:
38607: hen toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38608: kaksi A 20 palkkausluokkaan kuuluvaa tarkas-
38609: toimistosihteerin toimeksi ja
38610: tajan virkaa samaan palkkausluokkaan kuuluviksi
38611: yksi A 4 palkkausluokkaan kuuluva vahtimes-
38612: ylitarkastajan viroiksi.
38613: tarin toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38614: toimistovirkailijan toimeksi. 5 §
38615: Maatalouden tutkimuskeskus
38616: 2 §
38617: Muutetaan:
38618: Ulosottovirastot
38619: kolmetoista A 22 palkkausluokkaan kuuluvaa
38620: Muutetaan: koeaseman johtajan virkaa samaan palkkausluok-
38621: yksi A 5 palkkausluokkaan kuuluva ulosotto- ~aan kuuluviksi tutkimusaseman johtajan viroiksi
38622: apulaisen toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- Ja
38623: vaksi toimistovirkailijan toimeksi. yksi A 8 palkkausluokkaan kuuluva kanslistin
38624: toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi kir-
38625: 3 § jaajan toimeksi.
38626: Tilastokeskus
38627: 6 §
38628: Lakkautetaan:
38629: Merenkulkulaitos
38630: viisi A 4 palkkausluokkaan kuuluvaa tilasto-
38631: apulaisen tointa ja Lakkautetaan:
38632: yksi A 1 palkkausluokkaan kuuluva tilastoapu- yksi A 15 palkkausluokkaan kuuluva luotsin
38633: laisen toimi. virka.
38634: 438400244B
38635: 2
38636:
38637: 7 § 8 §
38638: Kansanterveyslaitos Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä touko-
38639: kuuta 1984.
38640: Muutetaan:
38641: yksi A 22 palkkausluokkaan kuuluva laboraat-
38642: torin virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38643: toimistopäällikön viraksi.
38644:
38645: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984
38646:
38647:
38648: Tasavallan Presidentti
38649: MAUNO KOIVISTO
38650:
38651:
38652:
38653:
38654: Ministeri Pekka Vennamo
38655: 1984 vp. - A n:o 2
38656:
38657:
38658:
38659:
38660: Asetus
38661: Helsingin yliopiston eräistä virkajärjestelyistä
38662: Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38663:
38664:
38665: Helsingin yliopiston kanslerin esityksestä ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia astolta
38666: käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion
38667: virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 /76) nojalla:
38668:
38669: 1 § yksi A 24 palkkausluokkaan kuuluva poliitti-
38670: Helsingin yliopisto sen historian apulaisprofessorin virka samaan
38671: palkkausluokkaan kuuluvaksi sosiaalipsykologian
38672: Muutetaan: apulaisprofessorin viraksi.
38673: yhden A 26 palkkausluokkaan kuuluvan see-
38674: miläisten kielten varsinaisen professorin viran 2 §
38675: opetusala kuulumaan seuraavasti: seemiläiset kie- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
38676: let, erityisesti aramea ja heprea sekä seemiläisten ta 1984.
38677: kansojen kulttuuri; ja
38678:
38679: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38680:
38681:
38682: Tasavallan Presidentti
38683: MAUNO KOIVISTO
38684:
38685:
38686:
38687:
38688: Ministeri Pekka Vennamo
38689:
38690:
38691:
38692:
38693: 438400385W
38694: 1984 vp. - A n:o 3
38695:
38696:
38697:
38698:
38699: Asetus
38700: opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä virkajärjestelyistä
38701: Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38702:
38703:
38704: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38705: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 176)
38706: nojalla:
38707:
38708: 1 § kielen ja kirjallisuuden professorin virka samaan
38709: Oulun yliopisto palkkausluokkaan kuuluvaksi suomen kielen,
38710: mukaan lukien kirjallisuus, professorin viraksi.
38711: Muutetaan:
38712: yksi A 24 palkkausluokkaan kuuluva eläintie- 4 §
38713: teen apulaisprofessorin virka samaan palkkaus- Svenska handelshögskolan
38714: luokkaan kuuluvaksi solu- ja kehitysbiologian
38715: apulaisprofessorin viraksi. Muutetaan:
38716: yksi A 26 palkkausluokkaan kuuluva kansanta-
38717: 2 § loustieteen professorin virka samaan palkkaus-
38718: Turun yliopisto luokkaan kuuluvaksi yrityksen teorian ja sovelle-
38719: tun mikrotalouden professorin viraksi; ja
38720: Muutetaan: yksi A 26 palkkausluokkaan kuuluva yritysstra-
38721: yksi A 26 palkkausluokkaan kuuluva lasten tegian ja -hallinnon professorin virka samaan
38722: hampaiden hoito- ja oikomisopin professorin palkkausluokkaan kuuluvaksi yrityshallinnon
38723: virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi ham- professorin viraksi.
38724: paiston kehitys- ja oikomisopin professorin virak-
38725: si; Ja 5 §
38726: yksi Rauman opettajankoulutuslaitoksen A 21 Oulun teknillinen oppilaitos
38727: palkkausluokkaan kuuluva matemaattisten ainei-
38728: den didaktiikan lehtorin virka samaan palkkaus- Muutetaan:
38729: luokkaan kuuluvaksi matematiikan didaktiikan yksi C 47 palkkausluokkaan kuuluva talonra-
38730: lehtorin viraksi. kenneopin lehtorin virka samaan palkkausluok-
38731: kaan kuuluvaksi rakentamistalouden lehtorin vi-
38732: 3 § raksi.
38733: Abo Akademi
38734: 6 §
38735: Muutetaan:
38736: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
38737: yksi A 26 palkkausluokkaan kuuluva suomen ta 1984.
38738:
38739: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38740:
38741:
38742: Tasavallan Presidentti
38743: MAUNO KOIVISTO
38744:
38745:
38746:
38747:
38748: Ministeri Pekka Vennamo
38749: 438400384V
38750: 1
38751:
38752: 1
38753:
38754: 1
38755:
38756: 1
38757:
38758: 1
38759:
38760: 1
38761:
38762: 1
38763:
38764: 1
38765:
38766: 1
38767:
38768: 1
38769:
38770: 1
38771:
38772: 1
38773:
38774: 1
38775:
38776: 1
38777:
38778: 1
38779:
38780: 1
38781: 1984 vp. - A n:o 4
38782:
38783:
38784:
38785:
38786: Asetus
38787: eräistä posti- ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
38788: Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38789:
38790:
38791: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38792: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 /76)
38793: nojalla:
38794:
38795: 1 § Muutetaan:
38796: Posti- ja telelaitos yksi A 18 palkkausluokkaan kuuluva linjatar-
38797: kastajan virka samaan palkkausluokkaan kuulu-
38798: Lakkautetaan: vaksi konttoripäällikön viraksi;
38799: kolme A 14 palkkausluqkkaan kuuluvaa posti- yksi A 17 palkkausluokkaan kuuluva ylitekni-
38800: konttorinpäällikön virkaa ja kon virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38801: kolme A 1 palkkausluokkaan kuuluvaa toimis- liikennetarkastajan viraksi ja
38802: toapulaisen tointa. yksi A 1) palkkausluokkaan kuuluva ylitekni-
38803: kon virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38804: Perustetaan: ensimmäisen ekspeditöörin viraksi.
38805: kaksi S 22 sopimuspalkkaluokkaan kuuluvaa
38806: apulaistoimistopäällikön virkaa. 2 §
38807: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
38808: ta 1984.
38809: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1984
38810:
38811:
38812: Tasavallan Presidentti
38813: MAUNO KOIVISTO
38814:
38815:
38816:
38817:
38818: Ministeri Pekka Vennamo
38819:
38820:
38821:
38822:
38823: 438400383U
38824: 1984 vp. - A n:o 5
38825:
38826:
38827:
38828:
38829: Asetus
38830: Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan
38831: soveltamisesta
38832: Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
38833:
38834:
38835: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään maaratyn mmtsterin
38836: esittelystä säädetään maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15 päivänä
38837: helmikuuta 1974 annetun lain {157/74) 1 ja 3 §:n sekä Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroises-
38838: ta poistamisesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 24 päivänä helmikuuta 1978
38839: annetun lain {246/78) nojalla:
38840:
38841: 1 § hantuojan esitettävä lisenssiviraston myöntämä
38842: Suomen Tasavallan ja Puolan Kansantasavallan tuontilisenssi:
38843: välillä kaupan esteiden vastavuoroisesta poistami- Valssilanka tullitariffin nimikkeessä 73.10.
38844: sesta tehdyn sopimuksen (SopS 13/78) 11 artik-
38845: laa sovelletaan siten, että tuotaessa maahan sel- 2 §
38846: laisia seuraavassa luettelossa mainittuja tuotteita, Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhti-
38847: joiden alkuperä- tai ostomaa on Puola, on maa- kuuta 1984.
38848: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1984
38849:
38850:
38851: Tasavallan Presidentti
38852: MAUNO KOIVISTO
38853:
38854:
38855:
38856:
38857: Ministeri jermu Laine
38858:
38859:
38860:
38861:
38862: 438400408M
38863: 1984 vp. - A n:o 6
38864:
38865:
38866:
38867:
38868: Asetus
38869: erään vuan opetusalan muuttamisesta
38870: Annettu Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
38871:
38872:
38873: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38874: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 176)
38875: nojalla:
38876:
38877: 1 §
38878: Helsingin kauppakorkeakoulu laisprofessorin viraksi opetusalana markkinointi,
38879: Muutetaan: erityisesti kansainvälinen markkinointi.
38880:
38881: yksi A 24 palkkausluokkaan kuuluva englan- 2 §
38882: nin kielen apulaisprofessorin virka samaan palk- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
38883: kausluokkaan kuuluvaksi liiketaloustieteen apu- kuuta 1984.
38884:
38885: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
38886:
38887:
38888: Tasavallan Presidentti
38889: MAUNO KOIVISTO
38890:
38891:
38892:
38893:
38894: Ministeri Pekka Vennamo
38895:
38896:
38897:
38898:
38899: 438400662U
38900: 1984 vp. - A n:o 7
38901:
38902:
38903:
38904:
38905: Asetus
38906: opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä virkajärjestelyistä
38907: Annettu Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
38908:
38909:
38910: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38911: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 /76)
38912: nojalla:
38913:
38914: 1 § 3 §
38915: Oulun yliopisto Tampereen yliopisto
38916: Muutetaan: Muutetaan:
38917: yksi A 26 palkkausluokkaan kuuluva kuorien yksi A 24 palkkausluokkaan kuuluva puheopin
38918: ja laattojen rakennetekniikan professorin virka apulaisprofessorin virka samaan palkkausluok-
38919: samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi rakenne- kaan kuuluvaksi suomen kielen apulaisprofesso-
38920: tekniikan professorin viraksi. rin viraksi; ja
38921: yksi A 24 palkkausluokkaan kuuluva ravitse-
38922: mustieteen apulaisprofessorin virka samaan palk-
38923: kausluokkaan kuuluvaksi biometrian apulaispro-
38924: 2 §
38925: fessorin viraksi.
38926: Joensuun yliopisto
38927: 4§
38928: Muutetaan:
38929: Teknzllinen korkeakoulu
38930: yksi A 21 palkkausluokkaan kuuluva maantie- Lakkautetaan:
38931: teen lehtorin virka samaan palkkausluokkaan
38932: kuuluvaksi biologian ja maantieteen lehtorin vi- yksi A 7 palkkausluokkaan kuuluva laborato-
38933: raksi; ja rion mekaanikon toimi; ja
38934: yksi A 21 palkkausluokkaan kuuluva didaktii- yksi A 5 palkkausluokkaan kuuluva apulais-
38935: kan lehtorin virka samaan palkkausluokkaan kansiistin toimi.
38936: kuuluvaksi logopedian lehtorin viraksi. 5 §
38937: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
38938: kuuta 1984.
38939: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
38940:
38941:
38942: Tasavallan Presidentti
38943: MAUNO KOIVISTO
38944:
38945:
38946:
38947:
38948: Ministeri Pekka Vennamo
38949:
38950:
38951:
38952:
38953: 438400661T
38954: 1984 vp. - A n:o 8
38955:
38956:
38957:
38958:
38959: Asetus
38960: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä virkajärjestelyistä
38961: Annettu Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
38962:
38963:
38964: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
38965: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767/76)
38966: nojalla:
38967:
38968: 1 § 4 §
38969: Maa- ja metsätalousministeriö Maanmittauskonttorit
38970: Muutetaan: Muutetaan:
38971: yksi A 15 palkkausluokkaan kuuluva osastosih- kolme A 24 palkkausluokkaan kuuluvaa tar-
38972: teerin virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi kastajan virkaa samaan palkkausluokkaan kuulu-
38973: tarkastajan viraksi. viksi ylitarkastajan viroiksi;
38974: yksitoista A 23 palkkausluokkaan kuuluvaa
38975: 2 § tarkastajan virkaa samaan palkkausluokkaan kuu-
38976: Maatziahallitus luviksi ylitarkastajan viroiksi;
38977: Muutetaan: yksi A 7 palkkausluokkaan kuuluva kartanpiir-
38978: täjän toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi
38979: yksi A 20 palkkausluokkaan kuuluva tarkasta- toimistosihteerin toimeksi;
38980: jan virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi kuusi A 7 palkkausluokkaan kuuluvaa kanslis-
38981: ylitarkastajan viraksi. tin tointa samaan palkkausluokkaan kuuluviksi
38982: toimistosihteerin toimiksi; ja
38983: 3 § neljä A 5 palkkausluokkaan kuuluvaa kartan-
38984: Maanmittaushallitus piirtäjän tointa samaan palkkausluokkaan kuulu-
38985: Muutetaan: viksi konservaattorin toimiksi.
38986: yksi A 17 palkkausluokkaan kuuluva reviisorin
38987: virka samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi ta-
38988: loustarkastajan viraksi; 5 §
38989: yksi A 14 palkkausluokkaan kuuluva toimisto- Maanmittaustoimistot
38990: sihteerin toimi samaan palkkausluokkaan kuulu-
38991: Muutetaan:
38992: vaksi osastosihteerin toimeksi;
38993: kaksi A 8 palkkausluokkaan kuuluvaa kanslis- yksitoista A 18 palkkausluokkaan kuuluvaa
38994: tin tointa samaan palkkausluokkaan kuuluviksi maanmittausteknikon tointa samaan palkkaus-
38995: toimistosihteerin toimiksi; luokkaan kuuluviksi yliteknikon toimiksi;
38996: yksi A 7 palkkausluokkaan kuuluva kartanpiir- seitsemän A 17 palkkausluokkaan kuuluvaa
38997: täjän toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi maanmittausteknikon tointa samaan palkkaus-
38998: toimistosihteerin toimeksi; ja luokkaan kuuluviksi yliteknikon toimiksi; ja
38999: yksi A 8 palkkausluokkaan kuuluva ylivahti- yksi A 3 palkkausluokkaan kuuluva toimisto-
39000: mestarin toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- apulaisen toimi samaan palkkausluokkaan kuulu-
39001: vaksi ylivirastomestarin toimeksi. vaksi toimistovirkailijan toimeksi.
39002: 4384006605
39003: 2
39004:
39005: 6 § sänhoitajan virka samaan palkkausluokkaan kuu-
39006: Metsähallitus luvaksi metsänhoitajan viraksi.
39007: Muutetaan: 7 §
39008: yksi A 23 palkkausluokkaan kuuluva metsähal- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
39009: linnon piirihallinnon yhteisiin kuuluva aluemet- kuuta 1984.
39010:
39011: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1984
39012:
39013:
39014: Tasavallan Presidentti
39015: MAUNO KOIVISTO
39016:
39017:
39018:
39019:
39020: Ministeri Pekka Vennamo
39021: 1984 vp. - A n:o 9
39022:
39023:
39024:
39025:
39026: Asetus
39027: Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 10
39028: artiklan soveltamisesta
39029: Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
39030:
39031:
39032: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään maaratyn mmtsterin
39033: esittelystä säädetään maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15 päivänä
39034: helmikuuta 1974 annetun lain (157/74) 1 ja 3 §:n sekä Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden
39035: vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 29 päivänä
39036: marraskuuta 1974 annetun lain (930/74) nojalla:
39037:
39038: 1 §
39039: Suomen Tasavallan ja Tshekkoslovakian Sosia- tettävä lisenssiviraston myöntama tuontilisenssi:
39040: listisen Tasavallan välillä kaupan esteiden vasta- Pyörätanko tullitariffin nimikkeissä
39041: vuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 73.10.301/302.
39042: (SopS 61/74) 10 artiklaa sovelletaan siten, että
39043: tuotaessa maahan sellaisia seuraavassa luettelossa 2 §
39044: mainittuja tuotteita, joiden alkuperä- tai osto- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
39045: maa on Tshekkoslovakia, on maahantuojan esi- kuuta 1984.
39046: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
39047:
39048:
39049: Tasavallan Presidentti
39050: MAUNO KOIVISTO
39051:
39052:
39053:
39054:
39055: Ministeri jermu Laine
39056:
39057:
39058:
39059:
39060: 438400941U
39061: j
39062: j
39063: j
39064: j
39065: j
39066: j
39067: j
39068: j
39069: j
39070: j
39071: j
39072: j
39073: j
39074: 1984 vp. - A n:o 10
39075:
39076:
39077:
39078:
39079: Asetus
39080: Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa kaupan esteiden poistamisesta· etujen ja velvoitteiden
39081: vastavuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen 10 artiklan soveltamisesta
39082: Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
39083:
39084:
39085: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään maaratyn m!msterin
39086: esittelystä säädetään maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15 päivänä
39087: helmikuuta 1974 annetun lain (157 /74) 1 ja 3 §:n sekä Saksan Demokraattisen Tasavallan hallituksen
39088: kanssa kaupan esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden vastavuoroisuuden pohjalta tehdyn
39089: sopimuksen eräiden määräyksien hyväksymisestä 30 päivänä toukokuuta 1975 annetun lain (456/75)
39090: nojalla:
39091:
39092: 1 § tinen Tasavalta, on maahantuojan esitettävä li-
39093: Suomen Tasavallan ja Saksan Demokraattisen senssiviraston myöntämä tuontilisenssi:
39094: Tasavallan välillä kaupan esteiden poistamisesta Pyörätanko tullitariffin nimikkeissä
39095: etujen ja velvoitteiden vastavuoroisuuden pohjal- 73.10.3011302.
39096: ta tehdyn sopimuksen (SopS 21/75) 10 artiklaa
39097: sovelletaan siten, että tuotaessa maahan sellaisia 2 §
39098: seuraavassa luettelossa mainittuja tuotteita, joi- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinä-
39099: den alkuperä- tai ostomaa on Saksan Demokraat- kuuta 1984.
39100: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1984
39101:
39102:
39103: Tasavallan Presidentti
39104: MAUNO KOIVISTO
39105:
39106:
39107:
39108:
39109: Ministeri jermu Laine
39110:
39111:
39112:
39113:
39114: 438400942V
39115: 1984 vp. - A n:o 11
39116:
39117:
39118:
39119:
39120: Asetus
39121: ulkoasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvista eräistä virkajärjestelyistä
39122: Annettu Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39123:
39124:
39125: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn mtmsterin esittelystä
39126: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain {767/76)
39127: nojalla:
39128:
39129: 1 § yhdeksäntoista A 5 palkkausluokkaan kuulu-
39130: Ulkoasiainministen"ö vaa apulaiskansiistin tointa samaan palkkausluok-
39131: kaan kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi;
39132: Muutetaan: kolmekymmentäkaksi A 4 palkkausluokkaan
39133: kolmetoista A 11 palkkausluokkaan kuuluvaa kuuluvaa apulaiskansiistin tointa samaan palk-
39134: toimistosihteerin tointa samaan palkkausluok- kausluokkaan kuuluviksi toimistovirkailijan toi-
39135: kaan kuuluviksi osastosihteerin toimiksi; miksi;
39136: kolmekymmentäyksi A 7 palkkausluokkaan yksitoista A 4 palkkausluokkaan kuuluvaa toi-
39137: kuuluvaa kanslistin tointa samaan palkkausluok- mistoapulaisen tointa samaan palkkausluokkaan
39138: kaan kuuluviksi toimistosihteerin toimiksi; kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi; ja
39139: kaksikymmentäkolme A 6 palkkausluokkaan kolme A 3 palkkausluokkaan kuuluvaa apu-
39140: kuuluvaa kanslistin tointa samaan palkkausluok- laiskansiistin tointa samaan palkkausluokkaan
39141: kaan kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi; kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi.
39142: kymmenen A 5 palkkausluokkaan kuuluvaa Entisen nimisen viran tai toimen haltija siirtyy
39143: kanslistin tointa samaan palkkausluokkaan kuu- ilman muuta nimeltään muutetun viran tai toi-
39144: luviksi toimistovirkailijan toimiksi; men haltijaksi.
39145: yksi A 7 palkkausluokkaan kuuluva apulais- 2 §
39146: kansiistin toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- Tämä asetus tulee v01maan 1 päivänä joulu-
39147: vaksi toimistosihteerin toimeksi; kuuta 1984.
39148:
39149: Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39150:
39151:
39152: Tasavallan Presidentti
39153: MAUNO KOIVISTO
39154:
39155:
39156:
39157:
39158: Ministeri Pekka Vennamo
39159:
39160:
39161:
39162:
39163: 438400943W
39164: 1984 vp. - A n:o 12
39165:
39166:
39167:
39168:
39169: Asetus
39170: tullilaitoksen eräiden toimien nimien muuttamisesta
39171: Annettu Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39172:
39173:
39174: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
39175: muutetaan 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain
39176: (767 176) nojalla eräiden tullilaitoksen toimien nimet seuraavasti:
39177:
39178: 1 §
39179: Kolme A 7 palkkausluokkaan kuuluvaa kans- yhdeksäntoista A 1 palkkausluokkaan kuulu-
39180: listin tointa samaan palkkausluokkaan kuuluviksi vaa toimistoapulaisen tointa samaan palkkaus-
39181: toimistosihteerin toimiksi; luokkaan kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi;
39182: kolme A 5 palkkausluokkaan kuuluvaa apu- kolme A 1 palkkausluokkaan kuuluvaa tarkas-
39183: laiskansiistin tointa samaan palkkausluokkaan tusapulaisen tointa samaan palkkausluokkaan
39184: kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi; kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi; ja
39185: kymmenen A 4 palkkausluokkaan kuuluvaa kolme A 1 palkkausluokkaan kuuluvaa tilasto-
39186: apulaiskansiistin tointa samaan palkkausluokkaan apulaisen tointa samaan palkkausluokkaan kuu-
39187: kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi; luviksi toimistovirkailijan toimiksi.
39188: yhdeksäntoista A 3 palkkausluokkaan kuulu- Entisen nimisen toimen haltija siirtyy ilman
39189: vaa apulaiskansiistin tointa samaan palkkausluok- muuta nimeltään muutetun toimen haltijaksi.
39190: kaan kuuluviksi toimistovirkailijan toimiksi;
39191: yksi A 2 palkkausluokkaan kuuluva toimisto- 2 ,§
39192: apulaisen toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- Tämä asetus tulee vo1maan 1 päivänä joulu-
39193: vaksi toimistovirkailijan toimeksi; kuuta 1984
39194: Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39195:
39196:
39197: Tasavallan Presidentti
39198: MAUNO KOIVISTO
39199:
39200:
39201:
39202:
39203: Ministeri Pekka Vennamo
39204:
39205:
39206:
39207:
39208: 438400944X
39209: 1
39210: 1
39211: 1
39212: 1
39213: 1
39214: 1
39215: 1
39216: 1
39217: 1
39218: 1
39219: 1
39220: 1
39221: 1
39222: 1
39223: 1
39224: 1
39225: 1
39226: 1
39227: 1
39228: 1
39229: 1984 vp. - A n:o 13
39230:
39231:
39232:
39233:
39234: Asetus
39235: eräistä posti- ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
39236: Annettu Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39237:
39238:
39239: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
39240: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 176)
39241: nojalla:
39242:
39243: 1 §
39244: yksi A 1 palkkausluokkaan kuuluva toimisto-
39245: Posti- ja telelaitos apulaisen toimi.
39246:
39247: Lakkautetaan: Perustetaan:
39248: kaksi A 9 palkkausluokkaan kuuluvaa ensim- yksi A 21 palkkausluokkaan kuuluva apulais-
39249: mäisen kirjurin virkaa, toimistopäällikön virka,
39250: yksi A 6 palkkausluokkaan kuuluva ensimmäi- kaksi A 16 palkkausluokkaan kuuluvaa liiken-
39251: sen puhelunvälittäjän toimi, netarkastajan virkaa ja
39252: kaksi A 2 palkkausluokkaan kuuluvaa puhelin- yksi A 12 palkkausluokkaan kuuluva toimisto-
39253: apulaisen tointa ja sihteerin virka.
39254:
39255: Muutetaan:
39256: Luku- Palkkaus- Luku-
39257: määrä Nykyinen virkanimike luokka määrä Uusi virkanimike
39258:
39259: Virat
39260: 1 ylikamreeri, talousosaston apulaisjohtaja... A 23 1 apulaisjohtaja
39261: 1 to~mi:~op~ällikkö ....... __ . . . . . . . . . . . . . . . . A 24 1 apulaisjohtaja
39262: 1 yhrevuson . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 23 1 toimistopäällikkö
39263: 1 tilastoitsija, yliaktuaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 22 1 yliaktuaari
39264: 5 apulaisasianvalvoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 21 5 lakimies
39265: 1 postinkuljetusasiain esittelijä . . . . . . . . . . . . . . A 20 1 esittelijä
39266: 1 vanhempi apulaisinsinööri . . . . . . . . . . . . . . . . A 20 1 insinööri
39267: 1 vanhempi apulaisinsinööri ................ A 19 1 insinööri
39268: 1 vanhempi reviisori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 20 1 taloustarkastaja
39269: 1 vanhempi reviisori ........................ A 18 1 taloustarkastaja
39270: 1 liikennetarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 20 1 tarkastaja
39271: 1 liikennetarkastaja......................... A 19 1 osastosihteeri
39272: 6 liikennetarkastaja......................... A 18 5 osastosihteeri
39273: 1 tarkastaja
39274: 15 liikennetarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 17 12 osastosihteeri
39275: 3 tarkastaja
39276: 8 liikennetarkastaja......................... A 16 6 osastosihteeri
39277: 2 tarkastaja
39278: 3 osastosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 17 3 esittelijä
39279: 9 osastosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 16 9 esittelijä
39280: 1 apukamreeri.............................. A 16 1 kamreeri
39281: 7 reviisori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 17 7 taloustarkastaja
39282: 6 reviisori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A 16 6 taloustarkastaja
39283: 2 piirihuoltaja.............................. A 16 2 sosiaalitarkastaja
39284:
39285: 438400945Y
39286: 2
39287:
39288: Luku- Palkkaus- Luku-
39289: määrä Nykyinen virkanimike luokka määrä Uusi virkanimike
39290:
39291: 14 ensimmäinen ekspeditööri ...... _........ _ A 14 14 osastosihteeri
39292: 4 kontrollööri ........ _....... -... _. _..... _. A 14 4 osastosihteeri
39293: 4 eks ped'~t~~r~
39294: ..... ... _......................... . Al3 4 toimistosihteeri
39295: 40 ekspedttoon ..... _....................... . A 12 40 toimistosihteeri
39296: 11 apulaisreviisori . _..................... _.. . A 12 11 apulaistaloustarkastaja
39297: 2 ensimmäinen kirjuri _.................... _ A 10 2 jaostosihteeri
39298: 35 ensimmäinen kirjuri . _. _..... _... _....... . A9 35 jaostosihteeri
39299: 1 apulaiskassanhoitaja . _. _....... _... _... _.. AIO 1 jaostosihteeri
39300: 5 ki- ~~~ _.. _... _... _... _... _. _... _.... .
39301: .r~anp~'t"'" AIO 5 jaostosihteeri
39302: 5 k~r~anp~t~~~ ... -. -. _. _... _. _..... _. _...... . A9 5 jaostosihteeri
39303: 2 k~r~anp~t~~~ ... _... _. _. -....... -..... -... -. A8 2 jaostosihteeri
39304: 2 ktqanpttaJa _.. _... _... _. _....... _........ . A7 2 jaostosihteeri
39305: 1 ensimmäinen kirjuri ap ... _............. .. A8 1 jaostosihteeri
39306: 22 kirjuri yp ................ _. _............ _. A6 22 jaostosihteeri
39307: 48 kirjuri yp ..... _.......................... . A5 48 jaostosihteeri
39308:
39309: Toimet
39310: 2 ylivahtimestari .. _................... _. _. . A 9 2 ylivirastomestari
39311: 4 van~empi v~timestari ........... _. . . . . . . . A 6 4 virastomestari
39312: 2 vahttmestan .. _. _........... _........... _. A 6 2 virastomestari
39313: 4 vahtimestari ...... ___ . _. _.. .. .. .. . . .. . .. . . A 5 4 virastomestari
39314: 3 vahtimestari ...... _... _. _..... _..... _. .. .. A 4 3 virastomestari
39315: 3 vahtimestari .. _..... _..... _..... _._._ ..... A 3 3 virastomestari
39316:
39317: 2 § mikkeeksi, nimittävä viranomainen määrää, ket-
39318: Siinä tapauksessa, että jonkin virkaryhmän kä tulevat nimeltään muutettujen virkojen tai
39319: kaikki virat tai toimet muuttuvat uusiksi saman- toimien haltijoiksi.
39320: nimikkeisiksi viroiksi tai toimiksi, entisen nimi-
39321: sen viran tai toimen haltija siirtyy ilman muuta 3 ,§
39322: uuden nimisen viran tai toimen haltijaksi. Mikäli Tämä asetus tulee vOimaan 1 päivänä joulu-
39323: taas jokin virkaryhmä jakaantuu useammaksi ni- kuuta 1984.
39324: Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 1984
39325:
39326:
39327: Tasavallan Presidentti
39328: MAUNO KOIVISTO
39329:
39330:
39331:
39332:
39333: Ministeri Pekka Vennamo
39334: 1984 vp. - A n:o 14
39335:
39336:
39337:
39338:
39339: N:o 647
39340:
39341: Asetus
39342: eräistä virkajärjsestelyistä
39343: Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1984
39344:
39345:
39346: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
39347: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 /76)
39348: nojalla:
39349:
39350: 1 § 3 §
39351:
39352: Puolustusministeriö Maanmittaushallinto
39353: Muutetaan: Lakkautetaan:
39354: Kolme A 27 palkkausluokkaan kuuluvaa halli- Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorin
39355: tusveuvoksen virkaa samaan palkkausluokkaan yksi A 17 palkkausluokkaan kuuluva arkistonhoi-
39356: kuuluviksi hallitusneuvoksen, toimistopäällikkö- tajan virka.
39357: nä viroiksi.
39358: Muutetaan:
39359: Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot Maanmittaustoimistojen yksi A 22 palkkaus-
39360: luokkaan kuuluva maanmittausinsinöörin virka
39361: Muutetaan: samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi ylitarkasta-
39362: seitsemän A 25 palkkausluokkaan kuuluvaa so- jan viraksi.
39363: tilaslääkärin tointa samaan palkkausluokkaan
39364: kuuluviksi sotilasylilääkärin toimiksi,
39365: yksi A 23 palkkausluokkaan kuuluva liikunta-
39366: kasvatusohjaajan toimi samaan palkkausluokkaan 4§
39367: kuuluvaksi toimistopäällikön toimeksi, Me Isähallinto
39368: yksi A 22 palkkausluokkaan kuuluva mate-
39369: maatikon toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- Lakkautetaan:
39370: vaksi sotilasinsinöörin toimeksi, yksi A 13 palkkausluokkaan kuuluva Perä-Poh-
39371: kaksi A 6 palkkausluokkaan kuuluvaa varasto- jolan piirikunnan yhteisiin kuuluva metsätekni-
39372: miehen tointa samaan palkkausluokkaan kuulu- kon toimi ja
39373: viksi varastonhoitajan toimiksi ja yksi A 18 palkkausluokkaan kuuluva metsähal-
39374: yksi A 3 palkkausluokkaan kuuluva viestittäjän lituksen yhteisiin kuuluva metsänhoitajan virka.
39375: toimi samaan palkkausluokkaan kuuluvaksi toi-
39376: mistovirkailijan toimeksi.
39377:
39378: 5 §
39379: 2 §
39380: Vesihallitus Sosiaali- ja terveysministeriö
39381: Muutetaan: Muutetaan:
39382: yksi A 8 palkkausluokkaan kuuluva ylivahti- yksi A 22 palkkausluokkaan kuuluva alkoholi-
39383: mestarin toimi samaan palkkausluokkaan kuulu- tarkastajan virka samaan palkkausluokkaan kuu-
39384: vaksi ylivirastomestarin toimeksi. luvaksi ylitarkastajan viraksi ja
39385: 438401050B
39386: 2
39387:
39388: yksi A 21 palkkausluokkaan kuuluva alkoholi- 6 §
39389: tarkastajan virka samaan palkkausluokkaan kuu- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-
39390: luvaksi ylitarkastajan viraksi. kuuta 1985.
39391:
39392: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1984
39393:
39394:
39395:
39396: Tasavallan Presidentti
39397: MAUNO KOIVISTO
39398:
39399:
39400:
39401:
39402: Ministeri Pekka Vennamo
39403: 1984 vp. - A n:o 15
39404:
39405:
39406:
39407:
39408: Asetus
39409: eräistä posti- ja telelaitoksen virkajärjestelyistä
39410: Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1984
39411:
39412:
39413: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
39414: säädetään 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 176)
39415: nojalla:
39416:
39417: 1 § Muutetaan:
39418: Posti- ja telelaitos kuusi A 7 palkkausluokkaan kuuluvaa ylem-
39419: män palkkaluokan kirjurin virkaa samaan palk-
39420: Lakkautetaan: kausluokkaan kuuluviksi toimistonhoitajan vi-
39421: kaksi A 2 palkkausluokkaan kuuluvaa puhelin- roiksi ja
39422: apulaisen tointa ja . neljäsataakaksikymmentäkolme A 9 palkkaus-
39423: seitsemän A 1 palkkausluokkaan kuuluvaa toi- luokkaan kuuluvaa alemman palkkaluokan en-
39424: mistoapulaisen tointa. simmäisen kirjurin virkaa samaan palkkausluok-
39425: kaan kuuluviksi ensimmäisen kirjurin viroiksi.
39426: Perustetaan:
39427: 2 §
39428: kuusi A 16 palkkausluokkaan kuuluva liiken- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-
39429: netarkastajan virkaa. kuuta 1985.
39430:
39431: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1984
39432:
39433:
39434: Tasavallan Presidentti
39435: MAUNO KOIVISTO
39436:
39437:
39438:
39439:
39440: Ministeri Pekka Vennamo
39441:
39442:
39443:
39444:
39445: 4384010467
39446: 1984 vp. - A n:o 16
39447:
39448:
39449:
39450:
39451: Asetus
39452: Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 10 artik-
39453: lan soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta
39454: Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39455:
39456:
39457: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään maaratyn mtmsterin
39458: esittelystä muutetaan Tshekkoslovakian kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn
39459: sopimuksen 10 artiklan soveltamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun asetuksen (490/84) 1 §
39460: näin kuuluvaksi:
39461:
39462: 1 §
39463: Suomen Tasavallan ja Tshekkoslovakian So- 1) Valssilanka tullitariffin nimikkeissä
39464: sialistisen Tasavallan välillä kaupan esteiden vas- 73.10.111/119; ja
39465: tavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 2) Pyörätanko tullitariffin nimikkeissä
39466: (SopS 61174) 10 artiklaa sovelletaan siten, että 73.10.2911292 ja 73.10.3011302.
39467: tuotaessa maahan sellaisia seuraavassa luettelossa
39468: mainittuja tuotteita, joiden alkuperä- tai osto-
39469: maa on Tshekkoslovakia, on maahantuojan esi- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
39470: tettävä lisenssiviraston myöntämä tuontilisenssi: kuuta 1984.
39471: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39472:
39473:
39474: Tasavallan Presidentti
39475: MAUNO KOIVISTO
39476:
39477:
39478:
39479:
39480: Ministeri jermu Laine
39481:
39482:
39483:
39484:
39485: 438401181K
39486: 1984 vp. - A n:o 17
39487:
39488:
39489:
39490:
39491: Asetus
39492: Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan
39493: soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta
39494: Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39495:
39496:
39497: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään maaratyn mtmsterin
39498: esittelystä muutetaan Puolan kanssa kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta tehdyn sopimuk-
39499: sen 11 artiklan soveltamisesta 30 päivänä maaliskuuta 1984 annetun asetuksen (271184) 1 § näin
39500: kuuluvaksi:
39501:
39502: 1 § 1) Valssilanka tullitariffin nimikkeissä
39503: Suomen Tasavallan ja Puolan Kansantasavallan 73.10.1111 119;
39504: välillä kaupan esteiden vastavuoroisesta poistami- 2) Vanne ja levy, pelkästään kuumavalssattu,
39505: sesta tehdyn sopimuksen (SopS 13/78) 11 artik- tullitariffin nimikkeissä 73.12.100 Ja
39506: laa sovelletaan siten, että tuotaessa maahan sel- 73.13.111-199; ja
39507: laisia seuraavassa luettelossa mainittuja tuotteita, 3) Sinkillä silattu tai pleteroitu levy tullitarif-
39508: joiden alkuperä- tai ostomaa on Puola, on maa- fin nimikkeissä 73.13. 754/759.
39509: hantuojan esitettävä lisenssiviraston myöntämä
39510: tuontilisenssi: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
39511: kuuta 1984.
39512:
39513: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39514:
39515:
39516: Tasavallan Presidentti
39517: MAUNO KOIVISTO
39518:
39519:
39520:
39521:
39522: Ministeri Jermu Laine
39523:
39524:
39525:
39526:
39527: 4384011821
39528: 1984 vp. - A n:o 18
39529:
39530:
39531:
39532:
39533: Asetus
39534: Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa kaupan esteiden poistamisesta etujen ja velvoitteiden
39535: vastavuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen 10 artiklan soveltamisesta annetJ.In asetuksen 1 §:n
39536: muuttamisesta
39537: Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39538:
39539:
39540: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn mtmsterin
39541: esittelystä muutetaan Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa kaupan esteiden poistamisesta etujen
39542: ja velvoitteiden vastavuoroisuuden pohjalta tehdyn sopimuksen 10 artiklan soveltamisesta 29 päivänä
39543: kesäkuuta 1984 annetun asetuksen (491184) 1 § näin kuuluvaksi:
39544:
39545: 1 § tinen Tasavalta, on maahantuojan esitettävä li-
39546: Suomen Tasavallan ja Saksan Demokraattisen senssiviraston myöntämä tuontilisenssi:
39547: Tasavallan välillä kaupan esteiden poistamisesta 1) Pyörötanko tullitariffin nimikkeissä
39548: etujen ja velvoitteiden vastavuoroisuuden pohjal- 73.10.2911292 ja 73.10.3011302; ja
39549: ta tehdyn sopimuksen (SopS 21175) 10 artiklaa 2) U-tanko tullitariffin nimikkeessä
39550: sovelletaan siten, että tuotaessa maahan sellaisia 73.11.158.
39551: seuraavassa luettelossa mainittuja tuotteita, joi-
39552: den alkuperä- tai ostomaa on Saksan Demokraat- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marras-
39553: kuuta 1984.
39554:
39555: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1984
39556:
39557:
39558: Tasavallan Presidentti
39559: MAUNO KOIVISTO
39560:
39561:
39562:
39563:
39564: Ministeri jermu Laine
39565:
39566:
39567:
39568:
39569: 438401183M
39570: 1984 vp. - VNP n:o 1
39571:
39572:
39573:
39574:
39575: Valtioneuvoston päätös
39576: kananmunien haudontojen rajoittamisesta
39577: Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
39578:
39579:
39580: Valtioneuvosto on kananmunien haudontojen rajoittamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1977 annetun
39581: lain (303/77) 2 §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
39582:
39583: 1 § sellä tai kirkkaalla siipimerkillä varustettuja poi-
39584: Kananpoikasten koneellista haudontaa saadaan kasia.
39585: 1.1.-31.12.1984 harjoittaa enintään sellaisessa 2 §
39586: laajuudessa, että hautomon kuoriutuvien poikas- Kananmunien koneellisia hautomoja e1 saa
39587: ten lukumäärä vuoden 1984 aikana on enintään laajentaa eikä uusia hautomoja perustaa 1.1.-
39588: 95 prosenttia voimassa olleiden haudontarajoitus- 31.12.1984.
39589: ten puitteissa hautomossa vuoden 1978 aikana
39590: kuoriutuneiden poikasten määrästä. 3 §
39591: Edellä säädetystä poiketen voi hautomon kuo- Tätä päätöstä ei sovelleta kananmunien hau-
39592: riutuvien poikasten lukumäärä vuoden 1984 ai- dontaan broilereiden tuottamista, kananpoikas-
39593: kana olla enintään 400 000 kappaletta mikäli ten maasta vientiä tai lääketieteellisiä tarkoituksia
39594: hautomossa voimassa olleiden haudontarajoitus- varten eikä myöskään julkisen laitoksen tutki-
39595: ten puitteissa vuonna 1978 kuoriutuneiden poi- mustoimintaan liittyvään haudontaan.
39596: kasten lukumäärä oli enintään 400 000 kappalet-
39597: ta. 4§
39598: Kuoriutuneiden poikasten lukumäärään ei kui- Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
39599: tenkaan lasketa Siipikarjanhoitajain Liiton Sini- kuuta 1984.
39600: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
39601:
39602:
39603: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
39604:
39605:
39606:
39607:
39608: Esittelijä Hilkka Hakatie
39609:
39610:
39611:
39612:
39613: 4384001145
39614: 1984 vp. - VNP n:o 2
39615:
39616:
39617:
39618:
39619: Valtioneuvoston päätös
39620: eräistä tavaroista suoritettavasta vientitalletuksesta
39621: Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1984
39622:
39623:
39624: Valtioneuvosto on 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun vientitalletuslain (578/79) nojalla valtiova-
39625: rainministeriön esittelystä päättänyt:
39626:
39627: 1 § 2 §
39628: Vientitalletuslaissa (5 78/79) tarkoitettu vienti- Vientitalletuslain 7 §:ssä tarkoitettu kantojakso
39629: talletus on suoritettava tullitariffilakiin (360/ 80) on 12 kuukauden pituinen.
39630: liittyvän tullitariffin jäljempänä mainittuun ni-
39631: mikkeeseen kuuluvista tavaroista seuraavasti: 3 §
39632: Tarkemmat määräykset tämän päätöksen sovel-
39633: Tulli- Vienti- tamisesta antaa tullihallitus.
39634: tariffin talletus-
39635: nimike Tavara prosentti 4§
39636: 44.05:stä Puu, sahattu pituussuunnas- Tämä päätös tulee voimaan 20 päivänä tammi-
39637: sa, tasoleikattu tai levyksi kuuta 1984. Sitä sovelletaan tavaraan, joka on
39638: sorvattu, ei enempää valmis- viety maasta sanotun päivän ja 19 päivän tammi-
39639: tettu, paksuus yli 5 mm: kuuta 1985 välisenä aikana, mainitut päivät mu-
39640: - laatuluokat I-V, mäntyä 2,5 % kaan luettuina.
39641: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1984
39642:
39643:
39644: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
39645:
39646:
39647:
39648:
39649: Vanhempi hallitussihteeri Ano Merimaa
39650:
39651:
39652:
39653:
39654: 4384001455
39655: 1984 vp. - VNP n:o 3
39656:
39657:
39658:
39659:
39660: Valtioneuvoston päätös
39661: valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen 1 §:n muuttamisesta
39662: Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
39663:
39664:
39665: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä muuttanut valuuttalain täytäntöönpanosta 29
39666: päivänä joulukuuta 1972 antamansa päätöksen 1 §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on 30 päivänä
39667: kesäkuuta 1982 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (504/82), näin kuuluvaksi:
39668:
39669: 1 § vestointipankki ja Pohjoismaiden projektivienti-
39670: rahasto ulkomailla asuviksi.
39671: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on määrät-
39672: ty, katsotaan liikepankin ja Postipankin ulko- Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maalis-
39673: mailla sijaitseva sivukonttori, Pohjoismaiden ln- kuuta 1984.
39674: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1984
39675:
39676: Ministeri Pekka Vennamo
39677:
39678:
39679:
39680:
39681: Osastopäällikkö,
39682: ylijohtaja Osmo Sarmavuori
39683:
39684:
39685:
39686:
39687: 438400251K
39688: 1984 vp. - VNP n:o 4
39689:
39690:
39691:
39692:
39693: V aitioneuvoston päätös
39694: lampaanlihan tuontimaksun väliaikaisesta muuttamisesta
39695: Annettu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
39696:
39697:
39698: Valtioneuvosto on kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa 5 päivänä huhtikuuta
39699: 1974 annetun lain (284/74) 2 §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt:
39700:
39701: 1 § 2 §
39702: Tuontimaksulakiin (1008/ 77) liittyvän tuonti- Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä helmi-
39703: maksutaulukon alanimikkeeseen 02.01.1V. kuu- kuuta 1984. Sitä sovelletaan lampaanlihaan,joka
39704: luvasta lampaanlihasta on suoritettava tuonti- luovutetaan tullivalvonnasta vuoden 1984 helmi-
39705: maksua 14,00 markkaa kilolta. kuun 17 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä
39706: aikana, mainitut päivät mukaan luettuina.
39707:
39708: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1984
39709:
39710:
39711: Ministeri Pekka Vennamo
39712:
39713:
39714:
39715:
39716: Ylitarkastaja Lasse Valtonen
39717:
39718:
39719:
39720:
39721: 438400263Y
39722: j
39723: j
39724: j
39725: j
39726: j
39727: j
39728: j
39729: j
39730: j
39731: j
39732: j
39733: j
39734: j
39735: j
39736: j
39737: j
39738: j
39739: 1984 vp. -- ~p n:o 5
39740:
39741:
39742:
39743:
39744: Valtioneuvoston päätös
39745: valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen 1 §:n muuttamisesta
39746: Annettu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
39747:
39748:
39749: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä muuttanut valuuttalain täytäntöönpanosta 29
39750: päivänä joulukuuta 1972 antamansa päätöksen 1 §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on 4 päivänä
39751: marraskuuta 1976 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (871176), näin kuuluvaksi:
39752:
39753: 1 §
39754: Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinä-
39755: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on määrät- kuuta 1982.
39756: ty, katsotaan Pohjoismaiden Investointipankki ja
39757: Pohjoismaiden projektivientirahasto ulkomailla
39758: asuviksi.
39759:
39760: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
39761:
39762:
39763: Ministeri Mauno Forsman
39764:
39765:
39766:
39767:
39768: Osastopäällikkö,
39769: ylijohtaja Osmo Sarmavuori
39770:
39771:
39772:
39773:
39774: 438400315M
39775: 1984 vp. - VNP n:o 6
39776:
39777:
39778:
39779:
39780: Valtioneuvoston päätös
39781: eräiden virkojen siirtämisestä
39782: Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1984
39783:
39784:
39785: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion
39786: virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767 176) nojalla päättänyt:
39787:
39788: 1 § 4§
39789: Raastuvanoikeudet ja maistraatit Merenkulkulaitos
39790: Siirretään: Siirretään:
39791: yksi A 7 palkkausluokkaan kuuluva toimisto- Rönnskärin, Vaasan ja Ritgrunden luotsiase-
39792: sihteerin toimi maistraattien yhteisistä raastuvan- milta Vaasan luotsiasemalle seuraavat virat ja
39793: oikeuksien yhteisiin. toimet:
39794: kaksi A 18 palkkausluokkaan kuuluvaa luotsi-
39795: 2 § vanhemman virkaa;
39796: yksi A 17 palkkausluokkaan kuuluva luotsivan-
39797: Maa- ja metsätalousministeriö hemman virka;
39798: Siirretään: kolme A 16 palkkausluokkaan kuuluvaa luot-
39799: sin virkaa;
39800: yksi A 15 palkkausluokkaan kuuluva osastosih- kolmetoista A 15 palkkausluokkaan kuuluvaa
39801: teerin virka osastojen yhteisistä eläinlääkintäosas- luotsin virkaa;
39802: tolle. yksi A 5 palkkausluokkaan kuuluva luotsikut-
39803: terinhoitajan toimi ja
39804: 3 § kaksi A 4 palkkausluokkaan kuuluvaa luotsi-
39805: kuuerinhoitajan tointa.
39806: Maanmittaushallinto
39807: Siirretään: 5§
39808: Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
39809: yksi A 1 palkkausluokkaan kuuluva kartanpiir-
39810: ta 1984.
39811: täjän toimi maanmittaustoimistosta maanmit-
39812: tauskonttoriin.
39813: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1984
39814:
39815:
39816: Ministeri Pekka Vennamo
39817:
39818:
39819:
39820:
39821: Nuorempi hallitussihteeri Arto Nieminen
39822:
39823:
39824:
39825:
39826: 438400386X
39827: 1984 vp. -- ~p n:o 7
39828:
39829:
39830:
39831:
39832: Valtioneuvoston päätös
39833: selluloosasta suoritettavasta vienritalletuksesta
39834: Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
39835:
39836:
39837: Valtioneuvosto on 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun vientitalletuslain (578/79) nojalla valtiova-
39838: rainministeriön esittelystä päättänyt:
39839:
39840: 1 § 2 §
39841: Vientitalletuslaissa (5 78/ 79) tarkoitettu vienti- Vientitalletuslain 7 §:ssä tarkoitettu kantojakso
39842: talletus on suoritettava tullitariffilakiin (360180) on 12 kuukauden pituinen.
39843: liittyvän tullitariffin jäljempänä mainittuun ni-
39844: mikkeeseen kuuluvista tavaroista seuraavasti: 3 §
39845: Tarkemmat määräykset tämän päätöksen sovel-
39846: Tulli- Tavara Vienti- tamisesta antaa tullihallitus.
39847: tariffin talletus-
39848: nimike prosentti
39849: 4§
39850: 47.01:stä Paperimassa: Tämä päätös tulee voimaan 8 päivänä kesäkuu-
39851: -- puolivalkaistu tai valkais- ta 1984. Sitä sovelletaan tavaraan, joka on viety
39852: tu sulfaatti- ja muu al- maasta sanotun päivän ja 7 päivän kesäkuuta
39853: kaalinen selluloosa: 1985 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan
39854: -- havupuusta tai lehti- luettuina.
39855: puusta............... 3 %
39856: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1984
39857:
39858:
39859: Ministeri Pekka Vennamo
39860:
39861:
39862:
39863:
39864: Vanhempi hallitussihteeri Arto Merimaa
39865:
39866:
39867:
39868:
39869: 438400710C
39870: 1984 vp. - VNP n:o 8
39871:
39872:
39873:
39874:
39875: Valtioneuvoston päätös
39876: omenan tullin väliaikaisesta alentamisesta
39877: Annettu Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1984
39878:
39879:
39880: Valtioneuvosto on kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa 5 päivänä huhtikuuta
39881: 1974 annetun lain (284/74) 2 §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriön esittelystä muuttanut
39882: alempana mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden tullin väliaikaisesti seuraavasti:
39883:
39884: Nimike Tavara Tulli
39885:
39886:
39887:
39888: 8. Ryhmä
39889: Syötävät hedelmät ja pähkinät; citrushedelmien ja melonien kuoret
39890:
39891: 08.06:sta Omenat, päärynät ja kvittenit, tuoreet
39892: A. Omenat:
39893:
39894: II:sta, tullattaessa aikana 1.-31. 7.1984 . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 %
39895:
39896:
39897:
39898: Tämä paatos tulee voimaan 9 päivänä heinäkuuta 1984. Sitä sovelletaan tavaraan, joka
39899: luovutetaan tullivalvonnasta heinäkuun aikana vuonna 1984.
39900: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1984
39901:
39902:
39903:
39904: Valtiovarainministeri .Alti Pekkala
39905:
39906:
39907:
39908:
39909: Nuorempi hallitussihteeri Sirkka-Liisa Heino
39910:
39911:
39912:
39913:
39914: 438400940T
39915: 1984 vp. - VNP n:o 9
39916:
39917:
39918:
39919:
39920: Valtioneuvoston päätös
39921: eräiden virkojen siirtämisestä
39922: Annettu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1984
39923:
39924:
39925: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä 2 päivänä syyskuuta 1976 annetun valtion
39926: virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslain (767/76) nojalla päättänyt:
39927:
39928: 1 § 3 §
39929: Vesihallitus Metsähallinto
39930: Siirretään: Siirretään:
39931: yksi A 19 palkkausluokkaan kuuluva insinöö- yksi A 23 palkkausluokkaan kuuluva metsän-
39932: rin toimi vesihallituksesta vesihallinnon piirihal- hoitajan virka Etelä-Suomen piirikunnasta piiri-
39933: lintoon. hallinnon yhteisiin ja
39934: yksi A 12 palkkausluokkaan kuuluva metsätek-
39935: nikon toimi Perä-Pohjolan piirikunnan yhteisistä
39936: 2 § metsähallituksen yhteisiin.
39937: Maanmittaushallinto 4 §
39938: Siirretään: Kauppa- ja teollisuusministeriö
39939: yksi A 4 palkkausluokkaan kuuluva kartanpiir- Siirretään:
39940: täjän toimi maanmittaustoimistoista Turun ja
39941: Porin läänin maanmittauskonttoriin ja kaksi A 4 palkkausluokkaan kuuluva konekir-
39942: j?.ittajan tointa kauppaosastolta osastojen yhtei-
39943: yksi A 22 palkkausluokkaan kuuluva maanmit-
39944: sun.
39945: tausinsinöörin virka maanmittaustoimistoista Ou- 5 §
39946: lun läänin maanmittauskonttoriin. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
39947: kuuta 1985.
39948: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1984
39949:
39950:
39951: Ministeri Pekka Vennamo
39952:
39953:
39954:
39955:
39956: Vanhempi hallitussihteeri Sakari Tenhunen
39957:
39958:
39959:
39960:
39961: 438401051C
39962: 1984 vp. - VNP n:o 10
39963:
39964:
39965:
39966:
39967: Valtioneuvoston päätös
39968: eräistä tavaroista suoritettavasta vientitalletuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta
39969: Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
39970:
39971:
39972: Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt:
39973: 1 § 2 §
39974: Täten kumotaan valtioneuvoston 17 patvana Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marras-
39975: tammikuuta 1984 antama päätös eräistä tavarois- kuuta 1984.
39976: ta suoritettavasta vientitalletuksesta ( 33 184).
39977:
39978: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1984
39979:
39980:
39981: Ministeri Pekka Vennamo
39982:
39983:
39984:
39985:
39986: Vanhempi hallitussihteeri Arto Merimaa
39987:
39988:
39989:
39990:
39991: 438401180]
39992: 1984 vp. - VNP n:o 11
39993:
39994:
39995:
39996:
39997: Valtioneuvoston päätös
39998: eräiden hedelmien tullien väliaikaisesta muuttamisesta
39999: Annettu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1984
40000:
40001:
40002: Valtioneuvosto on kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa 5 päivänä huhtikuuta
40003: 1974 annetun lain (284/74) 2 §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriön esittelystä muuttanut
40004: alempana mainittuihin tullitariffin nimikkeisiin kuuluvien tavaroiden tullit väliaikaisesti seuraavasti:
40005:
40006: Nimike Tavara Tulli
40007:
40008:
40009:
40010:
40011: 8. Ryhmä
40012: Syötävät hedelmät ja pähkinät; citrushedelmien ja melonin kuoret
40013:
40014:
40015: 08.02:sta Citrushedelmät, tuoreet tai kuivatut:
40016: A. appelsiinit:
40017: II:sta, tullattaessa aikana 26.11.-31.12.1984 . . . . .. .. . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vapaa
40018: B. mandariinit ja klementiinit:
40019: II:sta, tullattaessa aikana 15.11.-31.12.1984 ............................................. . 5,5%
40020:
40021: 08.06:sta Omenat, päärynät ja kvittenit, tuoreet:
40022:
40023: B. päärynät:
40024: Il:sta, tullattaessa aikana 10.-30.11.1984 ................................................ . 5,0%
40025:
40026:
40027:
40028:
40029: Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1984. Sitä sovelletaan tavaraan, joka 10
40030: päivänä marraskuuta 1984 tai sen jälkeen luovutetaan tullivalvonnasta.
40031:
40032: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1984
40033:
40034:
40035: Ministeri Pekka Vennamo
40036:
40037:
40038:
40039:
40040: Nuorempi hallitussihteeri Sirkka-Liisa Heino
40041:
40042:
40043:
40044:
40045: 4384012316
40046: 1984 vp. - VNP n:o 12
40047:
40048:
40049:
40050:
40051: Valtioneuvoston päätös
40052: kananmunien haudontojen rajoittamisesta
40053: Annettu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1984
40054:
40055:
40056: Valtioneuvosto on kananmunien haudontojen rajoittamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1977 annetun
40057: lain (303/ 77) 2 §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
40058:
40059: 1 § laajentaa eikä uusia hautomoja perustaa 1.1.-
40060: Kananpoikasten koneellista haudontaa saadaan 31.12.1985.
40061: 1.1.-31.12.1985 harjoittaa enintään sellaisessa
40062: laajuudessa, että hautomon kuoriutuvien poikas- 3 §
40063: ten lukumäärä vuoden 1985 aikana on enintään Maatilahallituksen on ilmoitettava 31.1.1985
40064: 95 prosenttia voimassa olleiden haudontarajoitus- mennessä kunkin kananpoikasten koneellista
40065: ten puitteissa hautomossa vuoden 1978 aikana haudontaa harjoittavan yrityksen suurin sallittu
40066: kuoriutuneiden poikasten määrästä. kuoriutuvien poikasten lukumäärä vuonna 1985
40067: Edellä säädetystä poiketen voi hautomon kuo- sen maatalouspiirin maataloustoimistolle ja sen
40068: riutuvien poikasten lukumäärä vuoden 1985 ai- kunnan maatalouslautakunnalle, jonka alueella
40069: kana olla enintään 300 000 kappaletta, mikäli hautomo sijaitsee.
40070: hautomossa voimassa olleiden haudontarajoitus-
40071: ten puitteissa vuonna 1978 kuoriutuneiden poi- 4 §
40072: kasten lukumäärä oli enintään 300 000 kappalet- Tätä päätöstä ei sovelleta kananmunien hau-
40073: ta. dontaan broilereiden tuottamista, kananpoikas-
40074: Kuoriutuneiden poikasten lukumäärään ei kui- ten maasta vientiä tai lääketieteellisiä tarkoituksia
40075: tenkaan lasketa Siipikarjanhoitajain Liiton sini- varten eikä myöskään julkisen laitoksen tutki-
40076: sellä tai kirkkaalla siipimerkillä varustettuja poi- mustoimintaan liittyvään haudontaan.
40077: kasia.
40078: 5 §
40079: 2 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40080: . Kananmunien koneellisia hautomoja e1 saa kuuta 1985.
40081:
40082: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1984
40083:
40084:
40085:
40086: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
40087:
40088:
40089:
40090:
40091: Erikoistutkija Kalevi Hemilä
40092:
40093:
40094:
40095:
40096: 4384012690
40097: 1984 vp. - VNP n:o 13
40098:
40099:
40100:
40101:
40102: Valtioneuvoston päätös
40103: tupakkatuotteista suoritettavasta lisäverosta
40104: Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
40105:
40106:
40107: Valtioneuvosto on tupakkaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (875/79) 5 §:n nojalla
40108: valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt:
40109:
40110: 1 § 2 §
40111: Tupakkatuotteiden vähittäismyyntihinnasta on Lisäveroa on suoritettava savukkeista vähintään
40112: suoritettava lisäveroa seuraavasti: seuraavat määrät vähennettynä perusveron mää-
40113: Tuote- Lisävero
40114: rällä:
40115: Tuote ryhmä %
40116: - tilavuus alle 3,80 cm 3 •••• 218 mk/ 1 000 kpl
40117: Savukkeet 1 11,42 - tilavuus vähintään 3,80
40118: Sikarit cm3 mutta alle 4,10 cm 3 • 232 mk/ 1 000 kpl
40119: - sikarisavukkeet 2 11,42 - tilavuus vähintään 4,10
40120: - muut sikarit 3 0,02 cm3 . . • . . . . • . . . • • . . . . • . • . 254 mk/ 1 000 kpl
40121: Piippu- ja savuketupakka 4 6,01
40122: Nuuska ja purotupakka 5 10,00 3§
40123: Sapukepaperi, määräkokoon Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40124: leikattu, myös lehtiöinä tai kuuta 1985.
40125: hylsyinä, vähittäismyynti- Tällä päätöksellä kumotaan 29 päivänä syys-
40126: muodossa 6 15,00 kuuta 1983 annettu valtioneuvoston päätös tu-
40127: pakkatuotteista suoritettavasta lisäverosta (769/
40128: 83).
40129: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1984
40130:
40131:
40132: Ministeri Pekka Vennamo
40133:
40134:
40135:
40136:
40137: Ylitarkastaja Lasse Valtonen
40138:
40139:
40140:
40141:
40142: 438401285X
40143: