<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

154 Käyttäjää paikalla! 0.0072920322418213

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |

1: ,_:_ .
2:
3:
4:
5:
6: Vuoden 1988
7:
8: VALTIOPÄIVÄT
9:
10:
11:
12:
13: Asiakirjat
14: A2
15: Hallituksen esitykset
16: 61-103
17:
18:
19:
20: EDUSKUNTA
21: HELSINKI
22: ISSN 0783-9820
23: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
24: SISÄLLYSLUETTELO
25:
26:
27:
28:
29: Hallituksen esitykset 61-103
30:
31: - 61 laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistys- - 75 laiksi asumistukien ylimääräisestä tarkistami-
32: ten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista sesta
33: annetun lain 2 §:n muuttamisesta
34: 76 laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
35: - 62 laiksi kuntien kantokykyluokituksesta anne-
36: tun lain 4 ja 7 §:n muuttamisesta - 77 laiksi luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
37:
38: 63 laiksi sairausvakuutuslain 54 §:n muuttami- 78 laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain, lap-
39: sen hoitotuesta annetun lain 1 §:n ja vammaistu-
40: sesta
41: kilain 8 §:n muuttamisesta
42: 64 yhdistyslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi
43: 79 laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta
44: laeiksi
45: 80 laeiksi lannoiteverosta annetun lain 4 §:n ja
46: - 65 lääninoikeuksien muodostamista alueellisiksi rehuseosverosta annetun lain 4 §:n muuttamises-
47: hallintotuomioistuimiksi koskevaksi lainsäädän- ta
48: nöksi
49: 81 laiksi ulkomaanedustuksen siirtymisvelvollis-
50: 66 rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen en- ten virkamiesten puolisoille maksettavasta eri-
51: simmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja eräi- tyiskorvauksesta
52: den muiden lakien muutoksiksi
53: 82 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon virkaehto-
54: - 67 laiksi raastuvanoikeudesta annetun lain sopimuksista annetun lain 2 ja 5 §:n muuttami-
55: muuttamisesta sesta
56:
57: - 68 laiksi vakuutusoikeudesta annetun lain muut- 83 laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta
58: tamisesta
59: - 84 laiksi markkinatuomioistuimesta annetun
60: - 69 laiksi aluepolitiikasta lain 4 §:n kumoamisesta
61:
62: 70 laeiksi peruskoululain 56 a §:n ja lukiolain 85 laiksi haastemieslain 1 §:n muuttamisesta
63: 30 a §:n muuttamisesta
64: 86 laiksi jakolain 293 a §:n muuttamisesta
65: 71 laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
66: 87 laiksi työtuomioistuimesta annetun lain 5 §:n
67: toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöy-
68: muuttamisesta
69: döksiä sekä niiden hyväksikäyttöä varten tarvit-
70: tavia maa-alueita annetun lain 1 §:n muuttami- - 88 laiksi liikevaihtovero-oikeudesta annetun lain
71: sesta muuttamisesta
72: - 72 laiksi merimieslain muuttamisesta 89 laiksi maistraatista annetun lain muuttami-
73: sesta
74: - 73 laiksi työntekijäin eläkelain 1 ja 7 §:n muut-
75: tamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - 90 laiksi hovioikeuden viroista ja toimista anne-
76: tun lain muuttamisesta
77: 74 laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n
78: muuttamisesta - 91 laiksi yritystoiminnan aluetuesta
79:
80: 580430C
81: 4
82:
83: 92 laiksi polttoaineverosta annetun lain 4 §:n hankkimista ja käyttöön saamista edistäväksi
84: väliaikaisesta muuttamisesta lainsäädännöksi
85:
86: 93 kemikaalilaiksi ja laiksi torjunta-ainelain 99 laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta
87: 4 §:n muuttamisesta
88: 100 työministeriötä koskevaksi lainsäädännöksi
89: 94 erikoissairaanhoitolaiksi ja laiksi erikoissai-
90: 101 Indonesian kanssa tuloveroja koskevan kak-
91: raanhoitolain voimaanpanosta
92: sinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron
93: kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräi-
94: 95 laiksi Helsingin yliopistollisesta keskussairaa- den määräysten hyväksymisestä
95: lasta
96: 102 laiksi ystävällisissä suhteissa olevan valtion
97: 96 laeiksi vakuutusyhtiölain sekä eräiden siihen Suomessa olevan omaisuuden takavarikoimisesta
98: liittyvien lakien muuttamisesta tai asettamisesta myymis- tahi hukkaamiskiellon
99: alaiseksi annetun lain kumoamisesta
100: 97 laiksi saariston kehityksen edistämisestä an-
101: netun lain 12 §:n muuttamisesta 103 laiksi Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien
102: 1986-1989 ulkomaisen tuotonoton korkotuesta
103: - 98 pääkaupunkiseudun asuntorakennusmaan annetun lain muuttamisesta
104: 1988 vp. - HE n:o 61
105:
106:
107:
108:
109: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pienviljelijäin karjan-
110: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista
111: annetun lain 2 §:n muuttamisesta
112:
113:
114:
115:
116: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
117:
118: Esityksessä ehdotetaan pienviljelijäin karjan- tyksen toiminnan tukemiseksi, korotettaisiin
119: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien karjojen koon kasvun takia kahdeksasta lypsy-
120: valtionavustuksista annettua lakia muutetta- lehmästä 15 lypsylehmään.
121: vaksi niin, että keinosiemennysyhdistyksen jä-
122: senten omistamien karjojen lypsylehmien suu- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
123: rin keskimääräinen lukumäärä, joka on rajana dollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväk-
124: vuosittaisen avustuksen myöntämiselle yhdis- sytty ja vahvistettu.
125:
126:
127:
128:
129: PERUSTELUT
130:
131: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut 1960-luvulla huomattavan osan, 20 prosenttia
132: muutokset keinosiemennystoiminnan kustannuksista.
133: Määrärahan suuruus on kuitenkin jo usean
134: Pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja vuoden ajan pysytetty entisellään noin 3 mil-
135: sonninpitoyhtymien valtionavustuksista anne- joonan markan suuruisena. Siten sen merkitys
136: tun lain (418/62) 2 §:n 1 momentin (733/69) tämän toiminnan ja keinosiemennysyhdistysten
137: mukaan voidaan sonninpitoyhtymälle antaa talouden kannalta suurimmassa osassa maata
138: yhtymän toiminnan tukemiseksi vuosittain on menettänyt merkitystään.
139: avustusta, jos yhtymän karjanomistajajäsenten Määrärahan myöntämisellä on kuitenkin
140: lukumäärä on vähintään viisi ja jäsenten omis- edelleen merkitystä, sikäli kuin sitä jaetaan
141: tamien karjojen lypsylehmien keskimääräinen aluepoliittisin perustein. Jossain määrin mää-
142: lukumäärä enintään kahdeksan. Sonninpitoyh- rärahan myöntämiseen liittyy myös sosiaalisik-
143: tymällä tarkoitetaan kyseisessä laissa sonninpi- si luonnehdittavia ehtoja.
144: toyhdistystä ja -osuuskuntaa, keinosiemen- Määrärahasta on viime vuosina yli puolet
145: nysyhdistystä sekä jalostussonnia pitävää maa- myönnetty Pohjois-Suomen keinosiemennysyh-
146: miesseuraa ja pienviljelijäin paikallista järjes- distykselle. Valtionavun osuus kattaa tämän
147: töä. Näistä vain keinosiemennysyhdistyksillä yhdistyksen menoista noin 12 prosenttia. Mui-
148: on enää taloudellista ja jalostuksellista merki- den yhdistysten valtionapu kattaa enää vain 2
149: tystä. prosenttia yhdistyksen kustannuksista.
150: Lainsäädännön ja valtioavun myöntämisen Keinosiemennysyhdistyksen karjanomista-
151: tarkoitus on ollut edistää karjanjalostustoimin- jien kannalta valtionavun merkitys on myös
152: taa maassamme. Karjanjalostuksessa karjan- siinä, että valtionavun saamisen ehtona on,
153: tarkkailu- ja keinosiemennystoiminnalla on että pienten karjojen siemennysmaksut eivät
154: keskeinen merkitys. Valtionapu kattoi vielä saa olla korkeammat kuin suurempien karjo-
155: 3806330
156: 2 1988 vp. - HE n:o 61
157:
158: jen. Jos yhdistyksen saaman avustuksen määrä ei voitaisi maksaa enää valtionapua. Kun täl-
159: ylittää 5 prosenttia kustannuksista, on siemen- laista tilannetta ei voida pitää suotavana, halli-
160: nysmaksut perittävä pienten karjojen omistajil- tus on päättänyt esittää, että lakia muutetaan
161: ta tietyllä markkamäärällä alennettuna. siten, että avustuksen mahdollistava suurin
162: Kun määrärahan myöntäminen sen pienuu- keinosiemennysyhdistyksen jäsenten omista-
163: den vuoksi ei enää vastaa alkuperäistä tarkoi- mien karjojen keskimääräinen koko muutetaan
164: tustaan, on lainsäädännön tarpeellisuutta ja kahdeksasta viiteentoista.
165: tarkoituksenmukaisuutta tarpeen arvioida uu-
166: delleen.
167: Tällä lainsäädännöllä, joka koskee keinosie- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
168: mennys- ja karjantarkkailutoimintaa, on liitty- tukset
169: mäkohtia muuhun maataloudelliseen neu-
170: vonta- ja edistämistoimintaan. On tarkoitus, Esityksen toteuttaminen ei sinänsä edellytä
171: että lainsäädännön arviointi tehdään maatalou- keinosiemennysyhdistyksille myönnettävän val-
172: dellisten neuvontajärjestöjen toimintaa ja or- tionavustuksen lisäämistä. Valtionavun piiriin
173: ganisaatiota koskevan selvitystyön yhteydessä. voisivat tulla kaikki maassamme toimivat 10
174: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut keinosiemennysyhdistystä, myös ne, jotka ai-
175: vuoden 1987 lopulla toimikunnan tällaista sel- kaisemmin ovat jääneet ilman valtionavus-
176: vitystä tekemään. Toimikunnan tulee tehdä tusta. Kun Pohjois-Suomen avustusosuus on
177: ehdotuksensa kuluvan vuoden loppuun men- tarkoitus säilyttää entisen suuruisena, joudut-
178: nessä. taneen muiden jako-osuutta pienentämään en-
179: Siihen saakka kunnes tällainen toimintojen tisestään. Tarkoitukseen osoitettu määräraha
180: arviointi on tehty, tulisi lakia kuitenkin voida on kiinteä määräraha. Valtionavustus jaetaan
181: soveltaa siten, että valtionapu voitaisiin myön- määrärahan riittävyyden mukaan. Mikäli ny-
182: tää erityisesti sen aluepoliittisen merkityksen kyisin valtionavustusta saavien keinosiemen-
183: vuoksi. nysyhdistysten avustus halutaan säilyttää ny-
184: Lain 2 §:n 1 momentin mukaan valtionapua kyisellä tasolla, tulisi määrärahaan myöntää
185: voidaan myöntää, jos keinosiemennysyhdistyk- lisäystä noin 320 000 markkaa.
186: sen jäsenten omistamien karjojen lypsylehmien
187: keskimääräinen lukumäärä on enintään kah-
188: deksan. Kun karjojen koko maassamme on 3. Voimaantulo
189: viime vuosina jatkuvasti kasvanut, on mainittu
190: valtionavun saamisen ehtona oleva karjakoko Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol-
191: jo eräissä yhdistyksissä ylittynyt. Näitä yhdis- lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
192: tyksiä ovat Keski-Pohjanmaan, Toijalan ja ty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin ensim-
193: Salpausselän keinosiemennysyhdistykset. Niille mäisen kerran vuoden 1988 avustuksia jaet-
194: ei siis valtionapua enää ole voitu myöntää. Yhä taessa.
195: useammille yhdistyksille on käymässä samoin.
196: Myös Pohjois-Suomen keinosiemennysyhdis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
197: tyksessä karjojen keskikoko ylittää todennä- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
198: köisesti jo tänä vuonna kahdeksan lypsyleh- tus:
199: män rajan, mistä siis seuraisi, että yhdistykselle
200: 1988 vp. - HE n:o 61 3
201:
202: Laki
203: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain
204: 2 §:n muuttamisesta
205:
206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja
207: sonninpitoyhtymien valtionavustuksista 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain 2 § :n 1
208: momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (733/69), näin
209: kuuluvaksi:
210:
211: 2 § maara on vähintään viisi ja jäsenten omista-
212: Sonninpitoyhtymälle, jolla tässä laissa tar- mien karjojen lypsylehmien keskimääräinen lu-
213: koitetaan sonninpitoyhdistystä ja -osuuskun- kumäärä enintään viisitoista.
214: taa, keinosiemennysyhdistystä sekä jalostus-
215: sonnia pitävää maamiesseuraa ja pienviljelijäin
216: paikallista järjestöä, voidaan antaa yhtymän Tämä laki tulee voimaan pa1vana
217: toiminnan tukemiseksi vuosittain avustusta, kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
218: mikäli yhtymän karjanomistajajäsenten luku- kerran vuoden 198 avustuksia jaettaessa.
219:
220:
221: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
222:
223:
224: Tasavallan Presidentti
225: MAUNO KOIVISTO
226:
227:
228:
229:
230: Ministeri Ole Norrback
231: 4 1988 vp. - HE n:o 61
232:
233: Liite
234:
235: Laki
236: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain
237: 2 §:n muuttamisesta
238:
239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja
240: sonninpitoyhtymien valtionavustuksista 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain 2 §:n 1
241: momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (733/69), näin
242: kuuluvaksi:
243:
244: Voimassa oleva laki Ehdotus
245: 2§ 2§
246: Sonninpitoyhtymälle, jolla tässä laissa tar- Sonninpitoyhtymälle, jolla tässä laissa tar-
247: koitetaan sonninpitoyhdistystä ja -osuuskun- koitetaan sonninpitoyhdistystä ja -osuuskun-
248: taa, keinosiemennysyhdistystä sekä jalostus- taa, keinosiemennysyhdistystä sekä jalostus-
249: sonnia pitävää maamiesseuraa ja pienviljelijäin sonnia pitävää maamiesseuraa ja pienviljelijäin
250: paikallista järjestöä, voidaan antaa yhtymän paikallista järjestöä, voidaan antaa yhtymän
251: toiminnan tukemiseksi vuosittain avustusta, toiminnan tukemiseksi vuosittain avustusta,
252: mikäli yhtymän karjanomistajajäsenten luku- mikäli yhtymän karjanomistajajäsenten luku-
253: määrä on vähintään viisi ja jäsenten omista- määrä on vähintään viisi ja jäsenten omista-
254: mien karjojen lypsylehmien keskimääräinen lu- mien karjojen lypsylehmien keskimääräinen lu-
255: kumäärä enintään kahdeksan. kumäärä enintään viisitoista.
256:
257:
258: Tämä laki tulee voimaan päivänä
259: kuuta 198 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
260: kerran vuoden 198 avustuksia jaettaessa.
261: 1988 vp. - HE n:o 62
262:
263:
264:
265:
266: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kantokykyluo-
267: kituksesta annetun lain 4 ja 7 §:n muuttamisesta
268:
269:
270:
271:
272: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
273:
274: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kun- otetaan palvelujen tason ohella huomioon pal-
275: tien kantokykyluokituksen toimittamisesta an- velujen tarve. Kunta- ja väestörakenteesta ai-
276: nettuja säännöksiä siten, että kunnan taloudel- heutuvat tai muut paikkakuntakohtaiset tekijät
277: lisen kantokyvyn arviointiperusteena käytettä- otetaan huomioon, kun niistä aiheutuu poik-
278: vien tekijöiden keskinäistä suhdetta muutetaan keuksellista rasitusta kunnallistaloudelle. Myös
279: alentamalla veroäyrimäärän merkitystä ja an- rahoitusaseman huomioon ottamista tarkiste-
280: tamalla vastaavasti enemmän painoa laissa taan.
281: mainituille muille tekijöille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
282: Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sivistys- päivänä heinäkuuta 1988.
283: toimen käyttömenojen rasituksen arvioinnissa
284:
285:
286:
287:
288: PERUSTELUT
289:
290: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut myös kunnan terveydenhuollon, sosiaalitoimen
291: muutokset ja sivistystoimen käyttömenoista kunnan talou-
292: delle aiheutunut rasitus. Huomiota kiinnite-
293: Kuntien kantokykyluokituksen soveltamis- tään tällöin myös kunnan tuottamien tai kus-
294: alue on varsin laaja. Yli 80 prosenttia kuntien tantamien palvelujen tasoon verrattuna kaik-
295: valtionavuista jaetaan sen mukaisesti. Luokan kien kuntien vastaavaan keskimääräiseen pal-
296: muutoksen arvioidaan vaikuttavan kunnan val- velutasoon näillä hallinnonaloilla. Lisäksi ote-
297: tionosuuksien ja -avustusten määrään keski- taan huomioon kunnan saaristoisuudesta, taa-
298: määrin noin 300-~50 markalla asukasta koh- jamarakenteesta, asutuksen hajanaisuudesta,
299: den. Vaihteluväli kp.nnittain on kuitenkin suuri alueellisten palvelujen tuottamisesta tai kustan-
300: ja vaikutus voi olla)jopa kaksinkertainen keski- tamisesta, kaksikielisyydestä tai näihin verrat-
301: määrään verrattun~. i
302: tavasta tekijästä kunnan taloudelle aiheutunut
303: keskimääräisestä poikkeava rasitus ja kunnassa
304: Kuntien kantok~kyluokituksesta 26 päivänä vallinnut pitkäaikainen vaikea kunnan taloutta
305: heinäkuuta 1985 a~netun lain (649/85) 4 §:n 1 rasittava työttömyys sekä kunnan väestöraken-
306: momentin mukaan!kunnan taloudellista kanto- teessa tai elinkeinoelämän kehityksessä tapah-
307: kykyä arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huo- tunut sellainen muutos, joka ei muutoin tule
308: mioon kunnan asukasta kohti laskettu veroäy- huomioon otetuksi kunnan kantokykyluokkaa
309: rimäärä verrattuna saman kantokykyluokan määrättäessä. Lisäksi otetaan huomioon 3 mo-
310: muiden kuntien sekä kantokykyluokkaa lähin- mentin mukaan kunnan muista saman kanto-
311: nä ylemmän ja aldmman luokan kuntien vas- kykyluokan kunnista huomattavasti poikkeava
312: taavaan veroäyrimkärään. Kantokykyä arvioi- ja kantokykyluokkaa lähinnä alemman tai
313: taessa otetaan 2 mbmendn mukaan huomioon
314: 380611H
315: 2 1988 vp. - HE n:o 62
316:
317: ylemmän luokan kuntiin verrattava rahoitus- paikkakuntakohtaiset tekijät saavat nykyistä
318: asema. enemmän painoa. Koska monessa tapauksessa
319: Kantokykyluokituksen perusteiden tarkistus- näistä tekijöistä aiheutuva rasitus kunnan ta-
320: tarve on tullut ajankohtaiseksi vuosiksi 1986- loudelle on kunnan omista päätöksistä riippu-
321: 1988 toimitettujen Iuokitusten jälkeen. Luoki- maton, ehdotetaan niiden painon lisäämistä
322: tuksen on todettu painottuvan liiaksi veroäyri- samaksi, kuin veroäyrimäärän paino on. Yksit-
323: määrään ja vastaavasti muiden kunnallistalou- täisille eri tekijöille annettavaa painoa ei kui-
324: teen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden jäävän tenkaan voida eikä ole tarkoituksenmukaista-
325: liian vähälle huomiolle, kun pidetään silmällä kaan arviointiin perustuvassa luokituksessa
326: luokituksen laajaa soveltamisalaa. osoittaa numeerisesti.
327: Viimeksi toimitetuilla luokituksilla on olen- Kantokykyluokituksella on suurin taloudelli-
328: naisesti pystytty pienentämään niitä eroja ja nen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
329: vinoutumia, joita aikaisemmin oli saman kan- sivistystoimen hallinnonaloilla. Tästä syystä
330: tokykyluokan eri kuntien välillä erityisesti ve- näiden hallinnonalojen kunnallistalouteen ai-
331: roäyrimäärillä mitattuna. Uusien mahdollisten heuttamana rasituksena tulee olla suuri paino-
332: vinoutumien ehkäiseminen edellyttää luokitus- arvo verrattuna muihin 4 §:n 2 momentissa
333: perusteiden monipuolistamista. mainittuihin tekijöihin.
334: Kunnan palvelutaso ja -tarve sekä paikka- Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistys-
335: kuntakohtaisista olosuhteista kuten väestö- ja toimen hallinnonalojen rasituksen muodostu-
336: kuntarakenteesta johtuva palvelujen tuottami- miseen vaikuttaa kunta- ja väestörakenteesta
337: sen kustannustaso eivät ole saaneet niille kuu- riippuvan kustannustason lisäksi kunnan pal-
338: luvaa merkitystä. Kun kantokykyluokituksella velutaso ja -tarve. Rasitus voi olla suuri esi-
339: vaikutetaan nimenomaan keskeisten hallinnon- merkiksi hyvästä palvelutasosta johtuen. Toi-
340: alojen palvelujen hoitamisesta kunnalle aiheu- saalta rasitus voi olla alhainen muun muassa
341: tuvaan rasitukseen, näiden palvelujen tasolla sen vuoksi, että kunta on jäänyt jälkeen näiden
342: sekä tarpeella tulisi olla nykyistä enemmän palvelujen kehittämisessä. Tämän vuoksi sekä
343: vaikutusta valtion rahoitusosuuden määräämi- palvelutason että -tarpeen selvittämisellä on
344: sessä. tarkennettava näiden hallinnonalojen käyttö-
345: Voimassa olevassa laissa määritellään jo var- menoista kunnalle aiheutuvaa rasitusta.
346: sin kattavasti ne kunnan talouteen olennaisesti Kunnan palvelujen tämänhetkisen tason li-
347: vaikuttavat tekijät, jotka kantokykyluokituk- säksi kunnan taloudellisen kantokyvyn arvioin-
348: sessa tulisi ottaa huomioon. Uusia perusteita, nissa on tarpeen mainittujen hallinnonalojen
349: joilla olisi olennaista merkitystä arvioitaessa palvelujen kehittämisestä tulevaisuudessa ai-
350: kunnan taloudellista kantokykyä, ei ehdoteta heutuvan rasituksen arviointi. Edellä todettuun
351: lukuun ottamatta palvelutarvetta, jolla täsmen- viitaten esitetään lain 4 §:n 2 momenttiin lisät-
352: netään kunnallistalouden kannalta keskeisten täväksi kohta kunnan tuottamien palvelujen
353: hallinnonalojen nettomenojen huomioon otta- tarpeen huomioon ottamisesta kunnan talou-
354: mista. Harkinnan perusteena olevien tekijöiden dellista kantokykyä arvioitaessa.
355: keskinäistä painottamista olisi kuitenkin muu- Palvelutason ja -tarpeen arviointi tapahtuu
356: tettava. Millään tekijällä ei saisi yksinään olla sekä kerättävän tilastoaineiston perusteella että
357: ratkaisevaa merkitystä, vaikka kunnan veroäy- luokituksen valmisteluvaiheessa hallinnonalan
358: rimäärällä tulee edelleen olla suuri merkitys. ministeriöiden arvioiden perusteella pääosin
359: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kunnan kantokykyluokitustoimikunnan toimesta, jossa
360: omiin päätöksiin perustuvilla menoilla olisi myös kuntien keskusjärjestöjen edustajien asi-
361: nykyistä enemmän vaikutusta luokituksessa. antuntemusta voidaan hyödyntää nykyistä laa-
362: Luokitusperusteiden painoarvojen tasapai- jemmin. Palvelujen kehittämistarve voidaan
363: nottamiseksi ehdotetaan lain 4 §:ää muutetta- todeta esimerkiksi hallinnonalan suunnitelmis-
364: vaksi siten, että 1 momentista poistettaisiin ta.
365: veroäyrimäärän ensisijaisuutta koskeva mai- Kunta- ja väestörakenteesta aiheutuvan rasi-
366: ninta ja samalla pykälään lisättäisiin uusi 4 tuksen vertailu keskimääräisiin kustannuksiin
367: momentti, jonka mukaan veroäyrimäärä otet- on käytännössä osoittautunut vaikeaksi. Perus-
368: taisiin arvioinnissa huomioon samalla painolla, tellumpaa on ottaa nämä tekijät huomioon
369: kuin 2 ja 3 momenteissa mainitut tekijät yh- silloin, kun ne aiheuttavat poikkeuksellista ra-
370: teensä. Tällöin näissä momenteissa tarkoitetut situsta kunnallistalouteen. Tämän johdosta
371: 1988 vp. - HE n:o 62 3
372:
373: lain 4 §:n 2 momentin lopussa oleva maininta omaisten ministeriöiden ja kuntien keskusjär-
374: vertailusta keskimääräiseen rasitukseen esite- jestöjen edustajien kanssa.
375: tään muutettavaksi siten, että nämä tekijät
376: otettaisiin huomioon, kun rasitus on poikkeuk-
377: sellista. 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
378: Kunnan omien olosuhteiden merkityksen ko- tukset
379: rostamiseksi momenttiin otettaisiin maininta,
380: että muidenkin erittelemättömien tekijöiden tu- Kun lain 3 §:n 3 momentin mukaan luokkien
381: lee olla paikkakuntakohtaisia. Näitä voisivat alennukset ja korotukset on tehtävä niin, ettei-
382: olla esimerkiksi kunnan laajuudesta tai il- vät luokituksessa alennettavien ja korotetta-
383: masto-olosuhteista aiheutuvat tekijät kuten vien kuntien yhteenlasketut asukasluvut poik-
384: myös etäisyys palvelukeskuksista. kea olennaisesti toisistaan, esityksestä ei aiheu-
385: Kunnan rahoitusasema voi olla seurausta du asukasluvuilla mitattuna muutoksia valtion
386: esimerkiksi kunnassa harjoitetusta politiikasta ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja sillä
387: investointien rahoittamisessa. Kunta voi siten pyritään kuntien välisen taloudellisen rasituk-
388: myös itse vaikuttaa rahoitusasemansa muodos- sen tasaisempaan jakautumiseen.
389: tumiseen. Rahamarkkinoiden muuttuminen ai-
390: heuttaa sen, että kuntien rahoitusasema voi
391: nopeastikin vaihdella. Tämän vuoksi ehdote- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
392: taan rahoitusaseman merkityksen vähentämistä seikkoja
393: kunnan kantokykyluokkaa määrättäessä. Ra-
394: hoitusasemaa tarkasteltaessa selvitetään muun Hallitusohjelman mukaan kantokykyluoki-
395: muassa kunnan menokehitystä ja sen sopeutta- tuksen perusteita tarkistetaan siten, että palve-
396: mista kunnan voimavaroibio sekä kunnan te- lutarve ja -taso sekä paikkakuntakohtaiset olo-
397: kemien päätösten vaikutusta vallitsevaan ra- suhteet tulevat nykyistä merkittävämpään ase-
398: hoitusasemaan. Heikko rahoitusasema voidaan maan Iuokitusta määrättäessä.
399: siten ottaa huomioon silloin, kun selvästi on Kantokykyluokituksen toimittamisen edelly-
400: osoitettavissa, että kunta ei ole voinut vaikut- tyksiä on tarkoitus parantaa kehittämällä kä-
401: taa siihen omilla toimenpiteillään. Rahoitus- sitteitä ja mittaamistapoja, joilla muun muassa
402: asemaa tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, kuntien palvelutasoa ja palvelujen tarvetta voi-
403: mitä luokkamuutos siihen vaikuttaa. daan entistä paremmin verrata toisiinsa.
404: Lain 4 §:n ehdotetun muutoksen johdosta
405: olisi 7 §:n 1 momentissa oleva viittaus 4 §:n
406: nykyisen 5 momentin sijasta muutettava koske- 5. Voimaantulo
407: maan uutta 6 momenttia, joksi nykyinen 5
408: momentti siirtyisi. Muutosta sovellettaisiin jo valmisteltaessa
409: Iuokitusta vuodeksi 1989, minkä vuoksi laki
410: ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman
411: 2. Asian valmistelu pian.
412:
413: Kantokykyluokituksen perusteiden muutta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
414: mista on käsitelty kunnallistalouden neuvotte- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
415: lukunnassa. Ehdotuksesta on neuvoteltu asian-
416: 4 1988 vp. - HE n:o 62
417:
418: Laki
419: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 4 ja 7 §:n muuttamisesta
420:
421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
422: muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (649/85)
423: 4 §:n 1-3 momentti ja 7 §:n 1 momentti ja
424: lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi,
425: seuraavasti:
426:
427: 4§ elinkeinoelämän kehityksessä tapahtunut sellai-
428: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes- nen muutos, joka ei muutoin tule huomioon
429: sa otetaan huomioon kunnan asukasta kohti otetuksi kunnan kantokykyluokkaa määrättä-
430: laskettu veroäyrimäärä verrattuna saman kan- essä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon kunnan
431: tokykyluokan muiden kuntien sekä kantokyky- muista saman kantokykyluokan kunnista huo-
432: luokkaa lähinnä ylemmän ja alemman luokan mattavasti poikkeava ja kantokykyluokkaa lä-
433: kuntien vastaavaan veroäyrimäärään. Kunnan hinnä alemman tai ylemmän luokan kuntiin
434: asukasta kohti laskettuun veroäyrimäärään si- verrattava rahoitusasema.
435: sällytetään kunnalle myönnettyä verotulojen Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
436: täydennystä vastaavat veroäyrimäärät. sa otetaan 1 momentissa mainittu veroäyrimää-
437: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes- rä huomioon samalla painolla kuin 2 ja 3
438: sa otetaan huomioon myös kunnan terveyden- momentissa mainitut tekijät yhteensä.
439: huollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen käyt-
440: tömenoista kunnan taloudelle aiheutunut rasi- 7§
441: tus, jolloin kiinnitetään huomiota myös kun- Luokituksen toimittamista varten kootaan
442: nan tuottamien tai kustantamien palvelujen 4 §:n 6 momentissa tarkoitetulta ajanjaksolta
443: tasoon ja tarpeeseen verrattuna kaikkien kun- kunnan taloutta koskevia tietoja siten kuin
444: tien vastaavaan keskimääräiseen palvelutasoon asetuksella tarkemmin säädetään. Kantokyky-
445: näillä hallinnonaloilla. Lisäksi otetaan huo- luokituksessa tarvittavat tiedot kokoaa sekä
446: mioon kunnan saaristoisuudesta, taajamara- tarvittavat laskutoimitukset suorittaa luokituk-
447: kenteesta, asutuksen hajanaisuudesta, alueel- sen toimittamisvuotta edeltäneiden kolmen
448: listen palvelujen tuottamisesta tai kustantami- vuoden osalta tilastokeskus. Luokituksen toi-
449: sesta, kaksikielisyydestä tai näihin verrattavas- mittamisvuoden osalta tiedot kerää 6 §:n 2
450: ta paikkakuntakohtaisesta tekijästä kunnan ta- momentissa mainittu toimikunta tai sisäasiain-
451: loudelle aiheutunut poikkeuksellinen rasitus. ministeriö.
452: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
453: sa otetaan huomioon myös kunnassa vallinnut
454: pitkäaikainen vaikea kunnan taloutta rasittava Tämä laki tulee voimaan päivänä
455: työttömyys sekä kunnan väestörakenteessa tai kuuta 198 .
456:
457:
458: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
459:
460:
461: Tasavallan Presidentti
462: MAUNO KOIVISTO
463:
464:
465:
466:
467: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
468: 1988 vp. - HE n:o 62 5
469:
470: Liite
471:
472:
473:
474:
475: Laki.
476: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 4 ja 7 §:n muuttamisesta
477:
478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
479: muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (649/85)
480: 4 §:n 1-3 momentti ja 7 §:n 1 momentti ja
481: lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi,
482: seuraavasti:
483:
484: Voimassa oleva laki Ehdotus
485:
486: 4§ 4§
487: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes- Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
488: sa otetaan ensisijaisesti huomioon kunnan asu- sa otetaan huomioon kunnan asukasta kohti
489: kasta kohti laskettu veroäyrimäärä verrattuna laskettu veroäyrimäärä verrattuna saman kan-
490: saman kantokykyluokan muiden kuntien sekä tokykyluokan muiden kuntien sekä kantokyky-
491: kantokykyluokkaa lähinnä ylemmän ja alem- luokkaa lähinnä ylemmän ja alemman luokan
492: man luokan kuntien vastaavaan veroäyrimää- kuntien vastaavaan veroäyrimäärään. Kunnan
493: rään. Kunnan asukasta kohti laskettuun vero- asukasta kohti laskettuun veroäyrimäärään si-
494: äyrimäärään sisällytetään kunnalle myönnettyä sällytetään kunnalle myönnettyä verotulojen
495: verotulojen täydennystä vastaavat veroäyri- täydennystä vastaavat veroäyrimäärät.
496: määrät.
497: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes- Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
498: sa otetaan huomioon myös kunnan terveyden- sa otetaan huomioon myös kunnan terveyden-
499: huollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen käyt- huollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen käyt-
500: tömenoista kunnan taloudelle aiheutunut rasi- tömenoista kunnan taloudelle aiheutunut rasi-
501: tus, jolloin kiinnitetään huomiota myös kun- tus, jolloin kiinnitetään huomiota myös kun-
502: nan tuottamien ja tai kustantamien palvelujen nan tuottamien tai kustantamien palvelujen
503: tasoon verrattuna kaikkien kuntien vastaavaan tasoon ja tarpeeseen verrattuna kaikkien kun-
504: keskimääräiseen palvelutasoon näillä hallin- tien vastaavaan keskimääräiseen palvelutasoon
505: nonaloilla. Lisäksi otetaan huomioon kunnan näillä hallinnonaloilla. Lisäksi otetaan huo-
506: saaristoisuudesta, taajamarakenteesta, asutuk- mioon kunnan saaristoisuudesta, taajamara-
507: sen hajanaisuudesta, alueellisten palvelujen kenteesta, asutuksen hajanaisuudesta, alueel-
508: tuottamisesta tai kustantamisesta, kaksikieli- listen palvelujen tuottamisesta tai kustantami-
509: syydestä tai näihin verrattavasta tekijästä kun- sesta, kaksikielisyydestä tai näihin verrattavas-
510: nan taloudelle aiheutunut keskimääräisestä ta paikkakuntakohtaisesta tekijästä kunnan ta-
511: poikkeava rasitus. loudelle aiheutunut poikkeuksellinen rasitus.
512: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes- Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
513: sa otetaan huomioon myös kunnassa vallinnut sa otetaan huomioon myös kunnassa vallinnut
514: pitkäaikainen vaikea kunnan taloutta rasittava pitkäaikainen vaikea kunnan taloutta rasittava
515: työttömyys sekä kunnan väestörakenteessa tai työttömyys sekä kunnan väestörakenteessa tai
516: elinkeinoelämän kehityksessä tapahtunut sellai- elinkeinoelämän kehityksessä tapahtunut sellai-
517: nen muutos, joka ei muutoin tule huomioon nen muutos, joka ei muutoin tule huomioon
518: otetuksi kunnan kantokykyluokkaa määrättä- otetuksi kunnan kantokykyluokkaa määrättä-
519: essä. Lisäksi otetaan huomioon kunnan muista essä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon kunnan
520: saman kantokykyluokan kunnista huomatta- muista saman kantokykyluokan kunnista huo-
521: vasti poikkeava ja kantokykyluokkaa lähinnä mattavasti poikkeava ja kantokykyluokkaa lä-
522: alemman tai ylemmän luokan kuntiin verratta- hinnä alemman tai ylemmän luokan kuntiin
523: va rahoitusasema. verrattava rahoitusasema.
524: 6 1988 vp. - HE n:o 62
525:
526: Voimassa oleva laki Ehdotus
527:
528: Kunnan taloudellista kantokykyä arvioitaes-
529: sa otetaan 1 momentissa mainittu veroäyrimää-
530: rä huomioon samalla painolla kuin 2 ja 3
531: momentissa mainitut tekijät yhteensä.
532:
533: 7§ 7§
534: Luokituksen toimittamista varten kootaan Luokituksen toimittamista varten kootaan
535: 4 §:n 5 momentissa tarkoitetulta ajanjaksolta 4 §:n 6 momentissa tarkoitetulta ajanjaksolta
536: kunnan taloutta koskevia tietoja siten kuin kunnan taloutta koskevia tietoja siten kuin
537: asetuksella tarkemmin säädetään. Kantokyky- asetuksella tarkemmin säädetään. Kantokyky-
538: luokituksessa tarvittavat tiedot kokoaa sekä luokituksessa tarvittavat tiedot kokoaa sekä
539: tarvittavat laskutoimitukset suorittaa luokituk- tarvittavat laskutoimitukset suorittaa luokituk-
540: sen toimittamisvuotta edeltäneiden kolmen sen toimittamisvuotta edeltäneiden kolmen
541: vuoden osalta tilastokeskus. Luokituksen toi- vuoden osalta tilastokeskus. Luokituksen toi-
542: mittamisvuoden osalta tiedot kerää 6 §:n 2 mittamisvuoden osalta tiedot kerää 6 §:n 2
543: momentissa mainittu toimikunta tai sisäasiain- momentissa mainittu toimikunta tai sisäasiain-
544: ministeriö. ministeriö.
545:
546:
547: Tämä laki tulee voimaan päivänä
548: kuuta 198 .
549: 1988 vp. - HE n:o 63
550:
551:
552:
553:
554: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain
555: 54 §:n muuttamisesta
556:
557:
558:
559:
560: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
561:
562: Esityksessä ehdotetaan kansaneläkeasioissa taiset varajäsenet ja lautakunta saisi itse nimit-
563: ja sairausvakuutusasioissa ensimmäisenä muu- tää esittelijänsä.
564: toksenhakuelimenä toimivan tarkastuslauta-
565: kunnan toimintaedellytysten tehostamista. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
566: Lautakunnan jäsenille ehdotetaan henkilökoh- maan 1 päivänä heinäkuuta 1988.
567:
568:
569:
570:
571: PERUSTELUT
572:
573: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lautakunnan päätöksentekoa koskevaa vähim-
574: muutokset mäissäännöstöä muutettaisiin siten, että jaosto
575: olisi päätösvaltainen, kun vähintään neljä jä-
576: Kansaneläkeasioissa ja sairausvakuutusasi- sentä on läsnä jaostossa. Sairausvakuutuslaista
577: oissa ensimmatsenä muutoksenhakuelimenä poistettaisiin maininta, että valtioneuvosto ni-
578: toimivan tarkastuslautakunnan jäsenille ei sai- mittäisi lautakunnan esittelijät. Tarkoitus on,
579: rausvakuutuslain (364/63) 54 §:n 2 momentin että lautakunnan esittelijät nimittäisi tarkastus-
580: mukaan ole ollut mahdollisuutta määrätä vara- lautakunta, mistä säädettäisiin asetuksella.
581: jäseniä. Tästä on ajoittain aiheutunut hanka-
582: luuksia lautakunnan säännöllisessä päätöksen-
583: teossa, samoin kuin siitä, että lautakunnan 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
584: päätösvaltaisuudesta jaostoittain edellytetään tukset
585: vähintään viiden jäsenen läsnäoloa.
586: Sairausvakuutuslain 54 §:n 3 momentin mu- Ehdotuksista ei aiheudu taloudellisia vaiku-
587: kaan lautakunnan esittelijät määrää valtioneu- tuksia.
588: vosto. Esittelijäiden suuren vaihtuvuuden
589: vuoksi esittelijän nimittämistä koskevan pää-
590: töksenteon vieminen valtioneuvostoon saakka
591: on osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi. 3. Voimaantulo
592: Asian luonne ei myöskään edellytä valtioneu-
593: voston toimivaltaa asiassa. Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
594: Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että päivänä heinäkuuta 1988.
595: tarkastuslautakunnan muille jäsenille kuin pu-
596: heenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle nimitet- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
597: täisiin henkilökohtainen varajäsen. Samalla kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
598: 3806300
599: 2 1988 vp. - HE n:o 63
600:
601: Laki
602: sairausvakuutuslain 54 §:n muuttamisesta
603:
604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
605: vakuutuslain (364/63) 54 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
606:
607: 54§ tainen nelijäsenisenä. Käsiteltäessä asiaa, jon-
608: ka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketie-
609: Tarkastuslautakunnan asettaa valtioneuvos- teellisestä kysymyksestä, yhden saapuvilla ole-
610: to. Siihen kuuluu puheenjohtaja sekä tarpeelli- van jäsenen tulee olla lääkäri.
611: nen määrä varapuheenjohtajia ja muita jäse- Lautakunnassa on lisäksi esittelijöitä ja tar-
612: niä, joiden tulee olla sosiaalivakuutukseen pe- peellinen toimistohenkilökunta. Lautakunnan
613: rehtyneitä. Puheenjohtajalla, varapuheenjoh- puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jä-
614: tajalla ja vähintään kahdella muulla jäsenellä senet määrätään enintään neljäksi vuodeksi
615: tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoi- kerrallaan. Tarkemmat määräykset tarkastus-
616: suus. Muista jäsenistä ainakin kahden tulee lautakunnasta annetaan asetuksella. Lautakun-
617: olla lääkäri. Muille jäsenille kuin puheenjohta- nan kustannukset suoritetaan valtion varoista.
618: jalle ja varapuheenjohtajille määrätään henki-
619: lökohtaiset varajäsenet. Lautakunta voi toimia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
620: jaostoihin jakautuneena. Jaosto on päätösval- kuuta 1988.
621:
622:
623: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
624:
625:
626: Tasavallan Presidentti
627: MAUNO KOIVISTO
628:
629:
630:
631:
632: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
633: 1988 vp. - HE n:o 63 3
634:
635: Liite
636:
637:
638:
639: Laki
640: sairausvakuutuslain 54 §:n muuttamisesta
641:
642: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
643: vakuutuslain (364/63) 54 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
644:
645: Voimassa oleva laki Ehdotus
646: 54§
647:
648: Tarkastuslautakunnan asettaa valtioneuvos- Tarkastuslautakunnan asettaa valtioneuvos-
649: to. Siihen kuuluu puheenjohtaja sekä tarpeelli- to. Siihen kuuluu puheenjohtaja sekä tarpeelli-
650: nen määrä varapuheenjohtajia ja muita jäse- nen määrä varapuheenjohtajia ja muita jäse-
651: niä, joiden tulee olla sosiaalivakuutukseen pe- niä, joiden tulee olla sosiaalivakuutukseen pe-
652: rehtyneitä. Puheenjohtajalla, varapuheenjoh- rehtyneitä. Puheenjohtajalla, varapuheenjoh-
653: tajalla ja vähintään kahdella muulla jäsenellä tajalla ja vähintään kahdella muulla jäsenellä
654: tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoi- tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoi-
655: suus. Muista jäsenistä ainakin kahden tulee suus. Muista jäsenistä ainakin kahden tulee
656: olla lääkäri. Lautakunta on päätösvaltainen olla lääkäri. Muille jäsenille kuin puheenjohta-
657: viisijäsenisenä. jalle ja varapuheenjohtajille määrätään henki-
658: lökohtaiset varajäsenet. Lautakunta voi toimia
659: jaostoihin jakautuneena. Jaosto on päätösval-
660: tainen nelijäsenisenä. Käsiteltäessä asiaa, jon-
661: ka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketie-
662: teellisestä kysymyksestä, yhden saapuvilla ole-
663: van jäsenen tulee olla lääkäri.
664: Lautakunnassa on lisäksi esittelijöitä ja tar- Lautakunnassa on lisäksi esittelijöitä ja tar-
665: peellinen kansliahenkilökunta. Esittelijät ni- peellinen toimistohenkilökunta. Lautakunnan
666: mittää valtioneuvosto lautakunnan ehdotukses- puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jä-
667: ta. Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheen- senet määrätään enintään neljäksi vuodeksi
668: johtajat ja muut jäsenet määrätään enintään kerrallaan. Tarkemmat määräykset tarkastus-
669: neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tarkemmat mää- lautakunnasta annetaan asetuksella. Lautakun-
670: räykset tarkastuslautakunnasta annetaan ase- nan kustannukset suoritetaan valtion varoista.
671: tuksella. Lautakunnan kustannukset suorite-
672: taan valtion varoista.
673: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
674: kuuta 1988.
675: 1988 vp. - HE n:o 64
676:
677:
678:
679:
680: Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdistyslaiksi sekä eräiksi
681: siihen liittyviksi laeiksi
682:
683:
684:
685:
686: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
687:
688: Esitys sisältää ehdotuksen aatteellista yhdis- koa yhdistyksessä valituille valtuutetuille. Näi-
689: tystoimintaa koskevaksi yhdistyslaiksi, jolla den lisäksi voitaisiin kaikentyyppisissä yhdis-
690: korvattaisiin nykyinen, vuodelta 1919 oleva tyksissä vastaisuudessa päätöksentekomuotona
691: laki yhdistyksistä. Lailla annettaisiin hallitus- käyttää niin sanottua jäsenäänestystä. Tavalli-
692: muodon 10 §:ssä edellytetyllä tavalla säännök- sissa yksityishenkilöistä koostuvissa yhdistyk-
693: siä yhdistymisvapauden käyttämisestä. sissä tämä ei nykyisellään ole mahdollista.
694: Uudistuksen tavoitteena on saattaa yhdisty- Liitoissa päätökset voitaisiin tehdä myös niin
695: misvapauden sääntely vastaamaan nykyaikai- sanotussa liittoäänestyksessä, jossa äänioikeus
696: sen yhdistys- ja järjestötoiminnan vaatimuksia, on liittoon suoraan tai jäsenyhdistysten kautta
697: laajentaa yhdistysten mahdollisuuksia järjestää kuuluvilla yksityishenkilöillä, ei sen sijaan lii-
698: sisäiset toimintamuotonsa parhaiten vastaa- ton jäsenyhdistyksillä. Jäsenäänestys ja liitto-
699: maan yhdistysten omia tarpeita sekä edesaut- äänestys toimitettaisiin joko erillisissä äänes-
700: taa kansanvaltaisuuden periaatteen kannalta tystilaisuuksissa tai postiäänestyksellä. Postiää-
701: perusteitujen menettelytapojen käyttöönottoa nestyksellä ei päätöksiä tähän mennessä ole
702: yhdistyksissä. voitu yhdistyksissä tehdä. Jäsenäänestyksen tai
703: Yhdistyslain soveltamisala säilyisi nykyisel- liittoäänestyksen mahdollistavasta sääntöjen
704: lään. Lakia sovellettaisiin aatteellisen tarkoi- muuttamisesta voitaisiin päättää tavanomaisel-
705: tuksen yhteistä toteuttamista varten perus- la enemmistöpäätöksellä. Jäsenäänestystä ja
706: tettuun yhdistykseen. Soveltamisalan ulkopuo- liittoäänestystä varten yhdistyksessä olisi hy-
707: lelle jäisivät niin sanotut taloudelliset yhdistyk- väksyttävä säännöistä erillinen äänestys- ja
708: set, erityislainsäädäntöön perustuvat yhteisöt vaalijärjestys.
709: ja uskonnolliset yhdyskunnat. Sotilaallisiksi Vaaleista lakiin otettaisiin nykyistä tarkem-
710: katsottavat yhdistykset olisivat edelleen koko- mat säännökset, joissa enemmistövaalitapa ja
711: naan kiellettyjä ja niin sanottuja ampumayh- suhteellinen vaalitapa asetettaisiin periaatteessa
712: distyksiä saisi perustaa vain viranomaisen tasavertaisiksi. Lisäksi suhteelliseen vaaliin siir-
713: myöntämällä luvalla. tymistä helpotettaisiin melko olennaisesti ny-
714: Yhdistyksen jäsenten kansalaisuusvaatimuk- kyisestä niin, että muutoksen toteuttamiseen
715: sia lievennettäisiin niin, että yhdistyksen perus- riittäisi yhdistyksen kokouksen enemmistön
716: tamiseen ei enää vaadittaisi viranomaisen lu- kannatus. Tällä hetkellä suhteelliseen vaaliin
717: paa, vaikka jäsenistä yli kolmasosa olisi ulko- siirtyminen vaatii käytännössä useissa tapauk-
718: maalaisia. Niin sanotuissa valtiollisissa yhdis- sissa jopa yksimielistä päätöstä.
719: tyksissä, joita ovat lähinnä poliittiset puolueet, Sääntöjen muuttamista helpotettaisiin myös
720: voisivat jäseninä olla paitsi Suomen kansalaiset muutoin kuin edellä mainitussa vaalitapakysy-
721: myös sellaiset toisen pohjoismaan kansalaiset, myksessä. Niin sanottu jäsenelle vakuutetun
722: joilla on kotipaikka Suomessa. erityisen edun suoja sekä jäsenten yhdenvertai-
723: Yhdistyksille annettaisiin mahdollisuus ottaa suuden periaate estävät nykyisin monessa ta-
724: käyttöön nykyistä monipuolisemmin erilaisia, pauksessa sellaiset sääntöjen muutokset, jotka
725: yhdistysten tarpeisiin soveltuvia päätöksente- olisivat olosuhteiden muuttumisen seurauksena
726: komuotoja. Yhdistyksen jäsenet käyttäisivät yhdistyksissä tarpeellisia. Ehdotuksen mukaan
727: edelleen päätösvaltaansa yleensä yhdistyksen vaalin toimittamistapaa, jäsenen äänimäärää,
728: kokouksessa. Päätösvalta voitaisiin myös us- toimelimen kokoonpanoa sekä jäsenmaksu- tai
729: 3803821
730: 2 1988 vp. - HE n:o 64
731:
732: muuta maksuvelvoitetta koskevat sääntömuu- kauttamismenettelyä siirrettäisiin hallintoviran-
733: tokset olisivat toteutettavissa, vaikkei muutok- omaisilta tuomioistuimelle.
734: selle saadakaan niiden jäsenten suostumusta, Yhdistysten rekisteröintiä pyritään yksinker-
735: joiden erityiseen etuun tai yhdenvertaisuus yh- taistamaan ja nopeuttamaan määrittelemällä
736: distyksessä puututaan. nykyistä tarkemmin rekisteröinnin edellytykset
737: Kaikissa yhdistyksissä pakollinen toimielin laissa sekä luopumalla muun muassa kokous-
738: olisi edelleen hallitus. Hallitukseen tulisi kuu- pöytäkirjojen liittämisestä rekisteri-ilmoituk-
739: lua vähintään kolme jäsentä, kun se nykyisin siin. Lakiin ehdotetaan myös otettavaksi sään-
740: voi olla yksijäseninenkin. Hallituksen jäsenille nös sääntöjen ennakkotarkastuksesta, jota re-
741: asetetuista kansalaisuusvaatimuksista luovut- kisteriviranomainen nykyisinkin suorittaa,
742: taisiin lukuunottamatta valtiollisia yhdistyksiä. mutta jolle ei ole voitu säännösten puuttuessa
743: Samalla kuitenkin asetettaisiin vaatimus, jonka antaa sitovaa vaikutusta.
744: mukaan hallituksen puheenjohtajalla ja vähin-
745: tään puolella muista jäsenistä olisi oltava koti- Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset laeiksi
746: paikka Suomessa. Lakiin otettaisiin vielä eräitä eräiden toimintansa lopettaneiden yhdistysten
747: nykyistä yksityiskohtaisempia säännöksiä halli- poistamisesta yhdistysrekisteristä sekä niin sa-
748: tuksen jäsenten ja yhdistyksen toimihenkilöi- notun ulkomaalaisrajoituslain muuttamisesta.
749: den esteellisyydestä sekä vahingonkorvaus- Tarkoituksena on, että lait tulevat voimaan
750: velvollisuudesta. niiden hyväksymistä ja vahvistamista seuraa-
751: Yhdistyksen purkautumista ja lakkauttamis- van kalenterivuoden alusta. Lainuudistuksen
752: ta koskevaa sääntelyä ehdotetaan myös tarkis- rakentuessa pääasiassa vallitsevien oikeusperi-
753: tettavaksi. Pitkään toimimatta ollut mutta pur- aatteiden varaan ja säännösten ollessa suurelta
754: kautumatta jäänyt yhdistys voitaisiin tuomiois- osin tahdonvaltaisia lakien voimaantulo ei ai-
755: tuinteitse julistaa purkautuneeksi yhdistyksen heuttaisi yhdistyksille välttämättä tarvetta
756: jäsenen tai muun asianomaisen hakemuksesta. sääntöjen muuttamiseen. Poikkeuksena tästä
757: Yhdistyksen lakkauttamisedellytyksiä tiuken- olisivat niin sanotut ulkomaalaisyhdistykset,
758: nettaisiin jonkin verran. Oikeus määrätä yhdis- joiden kohdalla vastaisuudessa luovuttaisiin
759: . tys väliaikaiseen toimintakieltoon ennen lak- toiminnan luvanvaraisuudesta .
760: 1988 vp. - HE n:o 64 3
761:
762:
763:
764:
765: SISÄLLYSLUETTELO
766:
767: Sivu Sivu
768: YLEISPERUSTELUT ........................ . 4 8 luku Yhdistyksen lakkauttaminen .... 65
769: 9 luku Yhdistysrekisteriin merkitsemi-
770: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... . 4
771: nen ............................. . 69
772: 1.1. Yhdistystoiminta Suomessa .............. . 4 10 luku Rekisteröimättömät yhdistykset . 77
773: 1.2. Tavoitteet ............................... . 7
774: 11 luku Erinäisiä säännöksiä ............ . 79
775: 1.3. Keinot ................................... . 8 12 luku Voimaantulo ja siirtymäsään-
776: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 14 nökset .......................... . 80
777: 2.1. Nykyinen oikeustila ..................... . 14 1.2. Laki eräiden yhdistysten poistamisesta yh-
778: 2.1.1. Yhdistymisvapaus perusoikeutena . 14 distysrekisteristä ......................... . 82
779: 2.1.2. Kansainväliset sopimukset ja yhdis- 1.3. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisö-
780: tymisvapaus ...................... . 16 jen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä
781: 2.1.3. Voimassa oleva lainsäädäntö ..... . 17 omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2
782: 2.2. Yhdistysoikeudesta muissa pohjoismaissa. 19 §:n muuttamisesta ....................... . 83
783: 2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............ . 20 2. Tarkemmat säännökset ....................... . 84
784: 2.3.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset .. 20
785: 2.3.2. Ehdotuksen valmisteluvaiheet ..... 21 3. Voimaantulo ................................. . 85
786: 3. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
787: tukset ......................................... . 22 LAKITEKSTIT ............................... . 85
788: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 22 1. Yhdistyslaki .................................. . 85
789: 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 22 2. Laki eräiden yhdistysten poistamisesta yhdis-
790: 1.1. Yhdistyslaki ............................. . 22 tysrekisteristä ................................. . 97
791: 1 luku Yleisiä säännöksiä .............. . 22 3. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
792: 2 luku Yhdistyksen perustaminen ...... . 27 oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-
793: 3 luku Jäsenyys ........................ . 29 suutta ja osakkeita annetun lain 2 §:n muutta-
794: 4 luku Päätösvalta ..................... . 35 misesta ....................................... . 97
795: 5 luku Päätöksenteko ................. . 38
796: 6 luku Yhdistyksen hallinto ............ . 56 LIITE
797: 7 luku Purkautuminen ................. . 63 Rinnakkaisteksti .............................. . 99
798: 4 1988 vp. - HE n:o 64
799:
800:
801:
802:
803: YLEISPERUSTELUT
804:
805:
806: 1. Esityksen yhteiskunnallinen liitetyksi Venäjän valtakuntaan tämä periaate
807: merkitys jäi voimaan. Tosin sekä 1700-luvun viimeisinä
808: vuosikymmeninä että autonomian alkuaikoina
809: 1.1. Yhdistystoiminta Suomessa annettiin eräitä määräyksiä, jotka rajoittivat
810: yhdistymisvapautta. Nämä määräykset kohdis-
811: Ensimmäisiä järjestöjä Suomessa lienevät tuivat lähinnä vapaamuurarijärjestöihin ja
812: jotkut erämiesten järjestöt, joita esiintyi keski- muihin salaseuroihin.
813: ajalla. Niiden tarkoituksena lienee ollut keski- Autonomian ajan alkuvuosikymmeninä ei
814: näisten riitojen estäminen ja turvan antaminen sanottavassa määrin perustettu tarkoituksel-
815: vieraita tunkeilijoita vastaan. Tunnetuimpaan, taan ja organisaatioltaan uudentyyppisiä yhdis-
816: pirkkalalaisten järjestöön kuului myöhäiskes- tyksiä. Yhdistyksillä ei tällöin yleensä ollut
817: kiajalla laajalta alueelta erämiehiä, joilla oli paikallisorganisaatiota eikä runsasta jäsenkun-
818: etuoikeus metsästykseen, lappalaisten verotta- taa. Yhdistymisvapauden kannalta tapahtui
819: miseen ja kauppaan koko Ruotsin valtakun- huomattava muutos vuonna 1849, jolloin kuu-
820: taan kuuluneessa Lapissa. lutuksella määrättiin, että Suomessa toimivia
821: Ammattikuntalaitos, joka juurtui Suomeen yhdistyksiä sai perustaa vain hallituksen luvalla
822: 1500-luvulla, on tärkeä osa järjestötoiminnan eli saatettiin voimaan lupajärjestelmä.
823: historiaa, vaikka ammattikunnat olivatkin tä-
824: män päivän käsittein arvioiden luonteeltaan Yhteiskunnallisten olojen muuttuminen
825: julkisoikeudellisia yhdistyksiä. Ammattietujen 1860-luvulta alkaen loi kuitenkin edellytykset
826: valvomisen ohella kuului ammattikunnille aikaisempaa tuntuvasti laajamittaisemmalle
827: myös sosiaalisia, uskonnollisia ja poliittisia järjestötoiminnalle. Vuonna 1849 voimaan saa-
828: tehtäviä. Ammattikuntiin kuuluminen oli tiet- tetun lupajärjestelmän helpottuminen 1880-
829: tyjen elinkeinojen harjoittajille pakollista. luvulla oli omiaan edelleen lisäämään kansa-
830: Kiinteänä organisatorisena kokonaisuutena laistoimintaa. Tällöin siirrettiin nimittäin pe-
831: ammattikunta kuitenkin on ollut järjestötoi- rustamisen hyväksymisestä päättäminen ja
832: minnan edeltäjä. Ammattikuntalaitos kumou- sääntöjen vahvistaminen ensin vuonna 1883
833: tui lopullisesti vasta 1800-luvulla. senaatin talousosastolle ja neljä vuotta myö-
834: Valtiollisessa elämässä oli vapauden ajalla hemmin osittain myös kuvernööreille.
835: 1700-luvulla silloisilla valtiopäivien ryhmillä, Vuosisadan loppupuoliskolla sai siten alkun-
836: hatuilla ja myssyillä, suuri merkitys. Nämä sa moni tänäänkin esiintyvä yhdistystoiminta-
837: eivät kuitenkaan olleet puolueita tämän päivän muoto. Ensimmäiset urheiluseurat perustettiin
838: merkityksessä vaan lähinnä vailla kiinteää or- 1870-luvulla, raittiusliike sai alkunsa vuosisa-
839: ganisaatiota olevia valtiopäiväryhmiä. Nykyis- dan keskivaiheilla ja levisi etenkin 1880-luvulla
840: ten yhdistysten suoranaisia edeltäjiä olivat sitä- maan eri osiin, vapaaehtoiset palokunnat levi-
841: vastoin 1700-luvulla perustetut klubit ja seurat. sivät laajalle 1870-luvulta lähtien, kuten myös
842: Niillä oli usein yleväksi määritelty tarkoitus, nuorisoseuraliike vuosisadan lopulla. Naisasi-
843: joskin käytännössä niiden tärkeimpänä tehtä- aliike organisoitui järjestöiksi 1880-luvulla. Sa-
844: vänä lienee ollut tarjota jäsenilleen ajanvietet- malla vuosikymmenellä perustettiin eri puolelle
845: tä. Monet niistä olivat salaseuroja. Kustavilai- Suomea joukko niin sanottuja wrightitäisiä
846: sen ajan yhdistyksistä on syytä mainita vuonna työväenyhdistyksiä. Poliittinen työväenliike sai
847: 1770 H.G. Porthanin ympärille muotoutunut alkunsa seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin
848: isänmaallis-kirjallinen Aurora-seura sekä siinä omaksuttiin sosialistinen ohjelma. Vuon-
849: vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura. na 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue.
850: Ruotsin vallan aikana oli vallalla periaate, Rinnan poliittisen työväenliikkeen järjestötoi-
851: että kansalaisille kuului oikeus muodostaa va- minnan kehittymisen kanssa ja osaksi jo aikai-
852: paasti yhdistyksiä. Suomen tultua vuonna 1809 semmin oli syntynyt ammattiyhdistyksiä.
853: 1988 vp. - HE n:o 64 5
854:
855: Vuosisadan vaihteessa kiristyivät poliittiset rekisteröidyistä yhdistyksistä kuuluu tähän
856: olot Suomessa. Tämä ilmapiirin muutos vai- ryhmään noin 30 prosenttia. Suurimmillaan
857: kutti suuresti myös yhdistystoimintaan; uusien näiden yhdistysten prosenttiosuus oli 1930-
858: yhdistysten perustaminen estyi ja jo toimivien luvun lopulla. Sotia edeltävän ajan painopiste
859: yhdistysten toimintaa vaikeuttivat erilaiset ko- on ollut maatalouteen ja sen sivuelinkeinoihin
860: koontumisvapauden rajoitukset. Kenraaliku- liittyvissä yhdistyksissä. Toisena suurena ryh-
861: vernöörilie annettiin oikeus hajoittaa yhdistyk- mänä ovat palkansaajajärjestöt, joiden pro-
862: siä ja niiden haaraosastoja. Ilmapiirin keven- senttiosuus oli suurimmillaan 1940-luvun lo-
863: nyttyä annettiin marraskuun julistuskirjalla pulla ja 1970-luvulla. Lukumääräisesti voimak-
864: vuonna 1905 senaatin tehtäväksi valmistaa eh- kain kasvukausi ajoittuu vuosiin 1965-1979.
865: dotuksia perustuslain säännöksiksi, jotka tur- Työnantajayhdistysten ryhmä on lukumääräi-
866: vaisivat maan kansalaisille sanan-, kokoontu- sesti pieni ja samoja yhdistystyyppejä kuuluu
867: mis- ja yhdistymisvapauden. Tällainen laki kauppaan, teollisuuteen ja palveluihin sekä
868: vahvistettiin vuonna 1906, jolloin Suomen kan- elinkeinopolitiikkaan liittyviin yhdistyksiin.
869: salaisille turvattiin kenenkään ennakolta estä- Puoluepoliittiset yhdistykset muodostavat
870: mättä oikeus perustaa yhdistyksiä sellaisten toiseksi suurimman ryhmän. Näiden osuus kai-
871: tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät kista yhdistyksistä on noin neljännes. Puolue-
872: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. poliittisissa yhdistyksissä oli painopiste ennen
873: Laissa edellytettiin, että muun muassa yhdis- sotia lähinnä varsinaisten puolueosastojen ryh-
874: tymisvapauden käytöstä annettaisiin tavallisel- mässä, sivujärjestöjen osuus oli vähäisempi ja
875: la lailla tarkempia säännöksiä. Ehdotuksia yh- se voimistui vasta sotien jälkeisenä aikana.
876: distyslaeiksi valmisteltiin ja kaksi niistä hyväk- Siten esimerkiksi etenkin 1970-luvulla kasvoi
877: syttiinkin valtiopäivillä mutta ne raukesivat poliittisten nuorisojärjestöjen osuus ja myös
878: hallitsijan jättäessä ne vahvistamatta. Autono- muita poliittisia yhdistyksiä, kuten keskustelu-
879: mian aikana yhdistyslakia ei Suomelle säädet- kerhoja ja poliittista toimintaa tukevia yhdis-
880: ty. tyksiä merkittiin runsaasti rekisteriin.
881: Näinä vuosisadan rauhattomien alkuvuosien
882: aikana alkoi kuitenkin yhdistystoiminnassa tär- Sosiaalialan yhdistyksistä raittiusjärjestöt
883: keä kehitys: Suomen puoluelaitoksen organi- muodostivat ennen sotia merkittävän ryhmän.
884: soituminen. Sysäyksen tähän antoivat ensim- Sotien jälkeen on sosiaalialan yhdistyksissä
885: mäiset valtiopäivävaalit. Näinä aikoina kiintey- tapahtunut määrällisen kasvun lisäksi huomat-
886: tyivät niin puolueiden paikallinen toiminta tavaa monipuolistumista. 1940-luvun lopulla ja
887: kuin keskusorganisaatiokin. 1950-luvulla suurina erityistoimialaina olivat
888: Pian sen jälkeen kun Suomi oli itsenäistynyt lastensuojelujärjestöt ja potilasjärjestöt rait-
889: säädettiin yhdistyslaki, joka on vieläkin voi- tiusjärjestöjen rinnalla. Viimeksi kuluneiden
890: massa, ja perustettiin koko maan käsittävä vuosikymmenien aikana ovat vammaisten ja
891: yhdistysrekisteri. Myös ennen lain voimaantu- vanhusten huoltojärjestöt kasvattaneet osuut-
892: loa perustetut yhdistykset oli rangaistuksen taan. Noin kymmenesosa rekisteriin merkityis-
893: uhalla rekisteröitävä jos yhdistys oli hankkinut tä yhdistyksistä on tänään sosiaalialan yhdis-
894: nimiinsä oikeuksia tai jos sitä rasittivat jotkin tyksiä.
895: velvoitteet. Näin ollen yhdistysrekisteristä on Kulttuurialan yhdistyksiä on lukumäärältään
896: saatavissa varsin luotettavaa tietoa yhdistystoi- hieman sosiaalialan yhdistyksiä vähemmän.
897: minnan kehityksestä itsenäisyytemme alku- Tähän ryhmään luokitellaan muun muassa
898: ajoista lähtien. Rekisteritietojen pohjalta on taide-, perinne- ja ympäristö- sekä opinto- ja
899: yhdistyslain kokonaisuudistusta valmisteltaessa sivistystoiminnan yhdistykset. Näistä kaksi en-
900: selvitetty muun muassa yhdistystoiminnan le- siksimainittua olivat heti sotien jälkeen suurim-
901: vinneisyyttä Suomessa vuosina 1919-1980 (oi- mat ryhmät. 1950- ja 1960-luvulla perustettiin
902: keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu- teattereiden ja koulujen kannatusyhdistyksiä
903: ja 12/1982). Seuraavassa esitetään muutama sekä sukuseuroja. Seuraavalla vuosikymmenel-
904: yleinen havainto yleisimmistä yhdistystyypeis- lä lisääntyivät muun muassa paikalliset taide-,
905: tä. musiikki- ja ympäristöyhdistykset sekä näytel-
906: Ammattiin ja elinkeinoihin liittyvät yhdis- märyhmät. Kulttuurialan yhdistykset kasvatti-
907: tykset muodostavat suurimman ryhmän yhdis- vat 1970-luvulla kokonaisuudessaan prosentti-
908: tyksistä toimialoittain ryhmitettyinä. Kaikista osuuttaan rekisteröityjen yhdistysten määrästä.
909: 6 1988 vp. - HE n:o 64
910:
911: Liikunta-, nuoriso- ja harrastustoimintaan la Suomessa. Ruotsinkielisiä on yhdistyksistä
912: liittyvien yhdistysten osuus rekisteröidyistä yh- noin kuusi prosenttia.
913: distyksistä on noin viidennes. Ennen sotia oli Uusia yhdistyksiä merkittiin vuonna 1987
914: painopiste tässä ryhmässä liikunta- ja nuoriso- rekisteriin 1 577. Tällä vuosikymmenellä rekis-
915: toimintaan liittyvissä yhdistyksissä, kuten nuo- teröityjen uusien yhdistysten määrä on noin
916: risoseuroissa ja partiossa. Muuhun harrastus- 15 000. Jo 1960-luvun alusta saakka uusien
917: toimintaan liittyvien yhdistysten osuus alkoi vuoden aikana rekisteriin merkittyjen yhdistys-
918: kasvaa vasta 1930-luvun lopulla. Sotien jälkeen ten määrä on säännönmukaisesti ylittänyt
919: viimeksimainitut yhdistykset ovat lukumääräi- 2 000. Aikaisemmilla vuosikymmenillä rekiste-
920: sesti huomattavasti lisääntyneet ja niitä toimii röinnin kannalta vilkkaimmat kaudet ajoittui-
921: entistä moninaisemmilla aloilla. Vielä 1950- vat toisaalta yhdistyslain säätämisen jälkeisiin
922: luvulla olivat yleisimpiä metsästysyhdistykset, vuosiin, jolloin myös silloin toiminnassa olleet
923: kennelyhdistykset sekä kalastusyhdistykset vanhemmatkin yhdistykset merkittiin rekiste-
924: mutta erityisesti 1970-luvusta alkaen muitakin riin, ja toisaalta 1940-luvun jälkipuoliskoon,
925: harrastusyhdistyksiä on rekisteröity yhä enene- jolloin yhdistystoiminta sotien jälkeen taas el-
926: vässä määrin. pyi.
927: Uskonnollisia ja siihen verrattavia on rekis- Vaikka yhdistysrekisteriin on merkitty yllä-
928: teröidyistä yhdistyksistä noin kaksi prosenttia. mainittu määrä yhdistyksiä, jotka siten tällä
929: Suurimmillaan uskonnollisten yhdistysten hetkellä juridisesti ovat olemassa, on niistä
930: osuus yhdistyksistä oli 1950-luvun lopulla. suuri määrä sellaisia, joiden toiminta on tosi-
931: Maanpuolustuksen ja rauhantyön yhdistys- asiallisesti loppunut, ehkä jo vuosikymmeniä
932: ten osuus on sekin noin kaksi prosenttia rekis- sitten. Yhdistysrekisterissä on rekisterimerkin-
933: teröidyistä yhdistyksistä. Tähän ryhmään kuu- töjen perusteella tehty selvitys, jonka mukaan
934: luvat muun muassa veteraaniyhdistykset, reser- kullakin vuosikymmenellä perustetuista yhdis-
935: viläisyhdistykset ja sotilaskotiyhdistykset. tyksistä noin puolet jää sellaisiksi, joista ei
936: Kansainvälisten järjestöjen ja ystävyysseuro- enää seuraavalla vuosikymmenellä saada yhdis-
937: jen ryhmässä, jonka osuus rekisteröidyistä yh- tysrekisteriin tietoja. Useissa tapauksissa kui-
938: distyksistä on noin 1,5 prosenttia, tapahtui tenkin toimivat yhdistyksetkin jättävät ilmoit-
939: voimakkain kasvu heti sotien jälkeen, jolloin tamatta nimenkirjoittajamuutokset, joten var-
940: perustettiin runsaasti Suomi-Neuvostoliittoseu- maa lukua niin sanotuista hiljaisesti kuolleista
941: ran osastoja. Seuraavilla vuosikymmenillä re- yhdistyksistä ei näiden tietojen pohjalta voida
942: kisteröitiin runsaasti Pohjola Nordenin paikal- esittää. On kuitenkin arvioitu, että näiden
943: lisosastoja. 1970-luvulta lähtien lisääntyivät yhdistysten määrä olisi noin 15 000-20 000.
944: taas muut ystävyysseurat. Tämän lisäksi esiintyy yhdistysrekisterissä toi-
945: Edellä mainittuihin yhdistystyyppeihin kuu- mimattomia yhdistyksiä, joita ilmeisesti on
946: lumattomia yhdistyksiä on yhdistysrekisterissä perustettu nimenvaraustarkoituksessa.
947: noin 2,5 prosenttia. Ennen sotia olivat vapaa- Ilmoituksen tekeminen yhdistyksen purkau-
948: palokunnat ja erilaiset pelastusjärjestöt sekä tumisesta laiminlyödään yleisesti toiminnan ty-
949: väestönsuojeluyhdistykset tämän ryhmän ylei- rehtyessä. Tämä voidaan edellä selostettua
950: simpiä nimikkeitä. Sotien jälkeen taas klubien taustaa vasten päätellä siitä, että yhdistysrekis-
951: ja suljettujen seurojen määrä kasvoi. Tähän terin koko toiminnan aikana on purkautuneik-
952: ryhmään kuuluvat lukuisat lions-, rotary- ja si ilmoitettu vain yhteensä noin 6 000 yhdistys-
953: soroptimistiklubit sekä zonta-naiset. tä.
954: Yhdistysrekisteriin oli vuoden 1987 lopussa Yhdistyslain voimassa ollessa on yhdistyksiä
955: merkitty 113 003 yhdistystä. Tuhatta kansalais- lakkautettu lähes 5 000. Ennen sotia lakkautet-
956: ta kohti on siten olemassa kolmattakymmentä tiin tuomioistuimen päätöksellä 2 267 rekiste-
957: yhdistystä. Yhdistystoiminta on alueellisesti ja- röityä yhdistystä. Lakkautukset keskittyivät
958: kaantunut melko tasaisesti. Yhdistysten mää- erityisesti kolmeen jaksoon: vuoteen 1923, jol-
959: rää asukaslukuihin verrattaessa on tosin todet- loin lakkautettiin sosiaalidemokraattisia nuo-
960: tavissa, että niillä alueilla, joissa väestömäärät riso-osastoja, vuoteen 1926, jolloin lakkautet-
961: ovat alhaiset, yhdistysten suhteellinen määrä tiin sosialistiset nuorisoyhdistykset, sekä vuo-
962: on korkeampi. Tämä johtuu muun muassa siin 1930-1934, jolloin lakkautettiin työnteki-
963: siitä, että valtakunnalliset järjestöt ovat pyrki- jöiden ammattiliittoja osastoineen sekä erilai-
964: neet muodostamaan paikallisosastoja kaikkia!- sia työväenjärjestöjä. Heti sotien jälkeen lak-
965: 1988 vp. - HE n:o 64 7
966:
967: kautettiin 2 548 yhdistystä välirauhansopimuk- tiyhtiöitä koskeva lainsäädäntö on vastikään
968: sen voimaansaattamiseen liittyneen asetuksen uudistettu.
969: (645/ 44) nojalla. Asetuksella valtioneuvosto Myös niiden yhdistysten piiri, joihin lakia
970: oikeutettiin lakkauttamaan hitleriläismieliset, sovelletaan, on lain säätämisajoista olennaises-
971: fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset ja ti muuttunut. Laki on laadittu pitäen silmällä
972: sotilaallisluontoiset samoin kuin muutkin jär- lähinnä pieniä, yksityisistä henkilöistä muodos-
973: jestöt, jotka harjoittivat Yhdistyneille Kansa- tuvia yhdistyksiä. Yhdistyksistä huomattava
974: kunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vihamie- osa on kuitenkin tällä hetkellä erilaisia liittoja
975: listä propagandaa. Tämän jälkeen ei yhdistyk- ja niihin kuuluvia jäsenyhdistyksiä. Voimassa
976: siä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ole olevan lain säännökset aiheuttavatkin erinäisiä
977: lakkautettu. vaikeuksia pyrittäessä muodostamaan liiton si-
978: Yhdistysrekisterissä tehtiin vuonna 1987 yh- säinen toiminta sekä liiton ja jäsenyhdistysten
979: teensä 15 598 päätöstä. Näistä valtaosa eli välinen suhde mahdollisimman hyvin liitto-
980: 10 790 koski nimenkirjoittajien vaihdoksia. muotoisen järjestön tarkoitusperiä vastaavaksi.
981: Sääntömuutoksia rekisteröitiin samana vuonna
982: Esityksen yleisenä tavoitteena on uudistaa
983: 2 936 ja uusia yhdistyksiä edellä mainittu mää-
984: laki vastaamaan nykyaikaisen yhdistys- ja jär-
985: rä 1 577. Purkautumisilmoitusten johdosta
986: tehtyjen ratkaisujen osuus kaikista päätöksistä jestötoiminnan vaatimuksia. Uudistus raken-
987: tuisi Hallitusmuodossa säädetyn yhdistymisva-
988: oli alle prosentin; päätösten lukumäärä oli 101.
989: pauden periaatteelle. Yhdistymisvapauden to-
990: Lopullisesti ratkaisemattomien asioiden määrä
991: teutumista pyritään ehdotuksessa eri tavoin
992: oli vuoden 1987 lopussa 5 056. Vuosia kestänyt
993: perusruuhka on nimenkirjoittajien vaihdosasi- vahvistamaan ja tämän oikeuden käyttämiselle
994: asetettuja, ulkomaalaisiin kohdistuvia eräitä
995: oiden ja niin sanottujen maalisääntöisten asioi-
996: rajoituksia on tarkoitus samalla poistaa.
997: den osalta purettu. Näistä ensiksimainittujen
998: käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin noin Uuden lain olisi oltava käyttökelpoinen sekä
999: kaksi kuukautta. Ratkaisemattomat asiat muo- erilaisissa liittomuotoisissa yhdistyksissä jäsen-
1000: dostuvat yksittäisistä ei-mallisääntöisistä uusis- järjestöineen että tavallisissa, yksityishenkilöi-
1001: ta yhdistyksistä ja sääntömuutosasioista, joi- den perustamissa yhdistyksissä. Tämän tavoit-
1002: den käsittely vie huomattavasti pitemmän ajan teen kanssa yhdensuuntainen on pyrkimys jät-
1003: kuin edellä mainittujen asioiden. Lisäksi suurin tää yhdistysten itsensä päätettäväksi mahdolli-
1004: osa yhdistysrekisteriin tulevista asioista saapuu simman suuressa määrin se, miten yhdistyksen
1005: vuoden alkupuoliskolla yhdistysrekisteritoimis- sisäinen toiminta järjestetään. Voimassa oleva
1006: toon. Uusien yhdistysten ja sääntömuutosasioi- laki on rajoittanut varsinkin yhdistyksissä nou-
1007: den käsittely kestää tällä hetkellä keskimäärin datettujen päätöksentekomuotojen mukautta-
1008: vajaan vuoden. mista vastaamaan yhdistyksen toiminnassa tai
1009: jäsenistössä tapahtuneita muutoksia. Rajoituk-
1010: set ovat kohdistuneet kaikentyyppisiin yhdis-
1011: 1.2. Tavoitteet tyksiin mutta erityisesti niistä on aiheutunut
1012: hankaluutta liittomuotoisissa yhdistyksissä.
1013: Voimassa oleva yhdistyksistä annettu laki on Tavoitteena on, että kussakin yhdistyksessä
1014: vuodelta 1919 eikä siihen ole 1930-luvun jäl- voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman hy-
1015: keen tehty huomattavia muutoksia. Yhdistys- vin yhdistyksen omiin tarpeisiin sopivat pää-
1016: ten toiminnan sääntely on jäänyt jälkeen siitä, töksentekomuodot.
1017: mitä muiden yhteisömuotojen kohdalla on ta- Pyrkimyksenä on myös saattaa yhdistysten
1018: pahtunut. Yleisten yhteisöoikeudellisten peri- toimintaa koskeva sääntely vastaamaan muus-
1019: aatteiden kehittyminen ei ole vaikuttanut yh- sa yhteisöoikeudessa tapahtunutta kehitystä ja
1020: distyslain sisältöön siten kuin muiden yhteisö- täydentää sitä epäselvien tilanteiden ja tulkin-
1021: jen sääntelyyn. Nykyinen, sangen seikkaperäi- nanvaraisuuksien välttämiseksi. Tämä edellyt-
1022: nen osuuskuntalaki on vuodelta 1954 ja sitä on tää useissa kohdin nykyistä täsmällisempien
1023: säätämisen jälkeen useissa kohdin muutettu. säännösten ottamista lakiin ja siten säännös-
1024: Osakeyhtiölain kokonaisuudistus toteutettiin määrän lisäämistä jonkin verran nykyisestä.
1025: vuonna 1978. Vuodelta 1930 olevaan säätiöla- Sääntelyn tarkentamisessa on kuitenkin pidetty
1026: kiin on kahteen otteeseen tehty laajahkoja silmällä sitä, että yhdistysten itsemääräämisoi-
1027: tarkistuksia. Avoimia yhtiöitä ja kommandiit- keutta ei samalla kavenneta vaan pyritään päin
1028: 8 1988 vp. - HE n:o 64
1029:
1030: vastoin laajentamaan niiden mahdollisuuksia toimintansa. Paitsi se että julkisen luotettavuu-
1031: päättää itse toimintansa järjestämisestä. den omaavasta rekisteristä ei saada ajan tasalla
1032: Kansanvaltaisuusperiaatteen toteutumista olevia tietoja, aiheuttaa tämä epäkohta ongel-
1033: yhdistystoiminnassa voidaan pitää tavoiteltava- mia järjestöelämälle kun näin varatut nimet
1034: na, vaikkei lainsäädännössä tällaista nimeno- usein muodostavat esteen uusille yhdistyksille.
1035: maista vaatimusta yhdistyksille asetetakaan. Tämän vuoksi on lainvalmistelussa jo vuosi-
1036: Tämän periaatteen toteutumiseen vaikuttaa kymmenien ajan ehdotettu keinoja tällaisten
1037: osaltaan se, millä tavoin päätökset ylipäätään yhdistysten poistamiseksi rekisteristä. Ehdo-
1038: yhdistyksissä tehdään sekä erityisesti se, min- tukset ovat kuitenkin yhdistyslain muutoksiin
1039: kälaista vaalitapaa yhdistyksen vaaleissa nou- liittyen jääneet toteuttamatta.
1040: datetaan. Voimassa olevassa laissa on pääsään-
1041: töiseksi vaalitavaksi asetettu enemmistövaali,
1042: mikä onkin luontevaa ajatellen yksityisistä 1.3. Keinot
1043: henkilöistä koostuvia pieniä yhdistyksiä. Sen
1044: sijaan suurissa järjestöissä, joissa jäsenistön Edellä selostettujen tavoitteiden saavuttami-
1045: keskuudessa usein vallitsee erilaisia käsityksiä seksi ehdotetaan voimassa olevan yhdistyksistä
1046: noudatettavista toimintalinjoista, voidaan suh- annetun lain sijaan laadittavaksi uusi aatteellis-
1047: teellista vaalitapaa yleensä pitää kansanvaltai- ta yhdistystoimintaa koskeva yleislaki. Lakia
1048: suuden kannalta enemmistövaalia perustellum- sovellettaisiin kaikentyyppisiin yhdistyksiin
1049: pana, koska se antaa jäsenten vähemmistölle riippumatta siitä ovatko ne liittomuotoisia jär-
1050: mahdollisuuden saada edustusta järjestön toi- jestöjä vai rakenteeltaan yksinkertaisia. Ehdo-
1051: mielimiin ja siten näkemyksensä esille yhdis- tusta laadittaessa on pyritty siihen, että uudet
1052: tyksen toiminnassa. Voimassa olevan lain säännökset mahdollisimman hyvin soveltuisi-
1053: säännökset kuitenkin vaikeuttavat ja tekevät vat vallitseviin erilaisiin järjestörakenteisiin.
1054: monessa tapauksessa käytännössä jopa mah- Ehdotettu laki vastaa rakenteltaan suurelta
1055: dottomaksi siirtymisen suhteelliseen vaalita- osin voimassa olevaa lakia, joskin jaottelua
1056: paan silloinkin kun muutoksen toteuttamiselle lukuihin on lain luettavuuden parantamiseksi
1057: on yhdistyksessä laajan enemmistön kannatus. lisätty. Sääntely olisi tulkinnanvaraisuuden vä-
1058: Ehdotuksella pyritään edistämään kansan- hentämiseksi useissa kohdin nykyistä jonkin
1059: valtaisuusperiaatteen kannalta suotavia menet- verran yksityiskohtaisempaa, mikä on johtanut
1060: telytapoja asettamalla laissa suhteellinen vaali- säännösten määrän lisääntymiseen. Nykyistä
1061: tapa tasavertaiseksi enemmistövaalin kanssa tarkempia säännöksiä on laadittu varsinkin
1062: sekä helpottamalla suhteellisen vaalitavan sa- yhdistyksen päätöksenteosta. Suuri osa sään-
1063: moin kuin jäsenäänestyksen ja liittoäänestyk- nöksistä olisi kuitenkin edelleen tahdonvaltai-
1064: sen käyttöönottoa yhdistyksissä. sia, joten yhdistykset voisivat näiden osalta
1065: Tärkeä käytännön yhdistystoimintaa koske- määrätä säännöissään asiasta toisinkin.
1066: va tavoite on yhdistysten rekisteröintimenette- Lain uudistaminen ei erästä poikkeusta lu-
1067: lyn yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen. kuun ottamatta vaatisi yhdistyksiltä sääntöjen
1068: Vallitseva tilanne, jossa rekisteröinti usein kes- muuttamista vaikka säännöt tulisivatkin ole-
1069: tää kohtuuttoman kauan, johtuu sekä voimas- maan joiltakin osin uuden lain pakottavien
1070: sa olevan lain säännöksistä että aikojen kulues- säännösten vastaisia. Tällöin olisi yleensä nou-
1071: sa varsin yksityiskohtaiseksi muodostuneesta datettava sääntömääräysten sijasta uuden lain
1072: tarkastusmenettelystä. Tilanteen korjaamiseksi säännöksiä.
1073: onkin harkittava, ovatko yhdistysten rekiste-
1074: riin merkitsemisen edellytykset tällä hetkellä
1075: oikeassa suhteessa rekisteröinnille asetettaviin Soveltamisala ja muita yleisiä kysymyksiä
1076: tavoitteisiin. Uudistusta valmisteltaessa on kat-
1077: sottu, että yhdistysten ja yhteiskunnan kannal- Ehdotettu laki on soveltamisalaltaan voimas-
1078: ta tavoitteet voidaan riittävässä määrin saavut- sa olevan lain kaltainen, toisin sanoen aatteelli-
1079: taa nykyistä yksinkertaisemmallakin rekiste- sen yhdistyksen määritelmä ehdotetaan pysy-
1080: röintimenettelyllä, jossa tarkastettavien seikko- tettäväksi asiallisesti ennallaan. Lakia sovellet-
1081: jen piiriä nykyisestä rajoitetaan. taisiin aatteelliseen yhdistystoimintaan riippu-
1082: Yhdistysrekisteriin merkityistä yhdistyksistä matta siitä, harjoitetaanko sitä rekisteröidyn
1083: arvioidaan noin 15 000-20 000 lopettaneen yhdistyksen muodossa vai rekisteröimättömä-
1084: 1988 vp. - HE n:o 64 9
1085:
1086: nä. Taloudellisia yhteisöjä, joissa tarkoitukse- vaksi niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa
1087: na on taloudellisen ansion hankkiminen jäse- erottamisperuste on kiistaton ja joissa on
1088: nille tai jotka muuten ovat pääasiassa taloudel- enemmänkin kysymys jo tapahtuneen eroami-
1089: lisia, laki ei vastaisuudessakaan koskisi. Aat- sen toteamisesta.
1090: teelliselle yhdistykselle sallitun taloudellisen Huomattava jäsenyyttä koskeva uudistus on,
1091: toiminnan rajaus pysyisi nykyisellään, joskin että jäsenen kansalaisuutta koskevista vaati-
1092: yhdistysten sallittaisiin näissä rajoissa nykyistä muksista ehdotetaan pääosin luovuttavaksi.
1093: jonkin verran väljemmin edellytyksin harjoit- Voimassa olevan lain mukaanhan yhdistyksen
1094: taa taloudellista toimintaa. jäsenistä enintään kolmasosa saa olla ulkomaa-
1095: Laki ei myöskään koskisi uskonnollisia yh- laisia, jollei yhdistys ole saanut valtioneuvos-
1096: dyskuntia eikä erityislainsäädäntöön perus- tolta lupaa poiketa tästä enimmäismäärästä.
1097: tuvia yhteisöjä, jollei erikseen ole toisin säädet- Niin sanotussa valtiollisessa eli poliittisessa yh-
1098: ty. Sotilaallisiksi katsottavat yhdistykset olisi- distyksessä jäseninä voivat olla vain Suomen
1099: vat edelleen kokonaan kiellettyjä ja niin sanot- kansalaiset sekä sellaiset yhdistykset, joissa
1100: tu ampumayhdistys, jonka toimintaan kuuluu jäseninä on vain Suomen kansalaisia.
1101: harjoituttaminen ampuma-aseiden käyttöön, Muissa kuin valtiollisissa yhdistyksissä luo-
1102: tarvitsisi toimintaansa lääninhallituksen luvan. vuttaisiin kokonaan kansalaisuusvaatimuksis-
1103: Yhdistys voisi nykyiseen tapaan saavuttaa ta. Ulkomaalaisia koskevat yhdistymisvapau-
1104: oikeuskelpoisuuden vain rekisteröitymällä. Re- den rajoitukset otettiin lakiin 1930-luvulla ny-
1105: kisteröidyn yhdistyksen velvoitteista vastaisi kyisestä poikkeavissa yhteiskunnallisissa olois-
1106: vain yhdistys varallisuudellaan, eivät yhdistyk- sa. Vaikka yhdistymisvapaus Hallitusmuodon
1107: sen jäsenet. turvaamana perusoikeutena kuuluu vain Suo-
1108: Laissa ehdotetaan tehtäväksi mahdolliseksi men kansalaisille, rajoitusten ylläpitämiseen ei
1109: perustaa kaksikielisiä yhdistyksiä. Tällainen nykyisissä oloissa ole katsottu olevan aihetta
1110: yhdistys voisi kaikissa suhteissa, sekä sisäisessä myöskään ulkomaalaisten kohdalla. Rajoitus-
1111: toiminnassaan että suhteessa ulkopuolisiin, toi- ten oikeutus on myös voitu asettaa epäilykse-
1112: mia molemmilla kansalliskielillä. Tällä hetkellä nalaiseksi, kun otetaan huomioon jäljempänä
1113: sellaisetkin järjestöt, joihin kuuluu huomatta- selostettavan kansalaisoikeuksia ja poliittisia
1114: vassa määrin sekä suomenkielisiä että ruotsin- oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopi-
1115: kielisiä jäseniä tai jotka on perustettu esimer- muksen (SopS 8176) määräykset yhdistymisva-
1116: kiksi pohjoismaista yhteistyötä silmällä pitäen, paudesta. Ulkomaalaiset eivät siten vastaisuu-
1117: voivat ainakin muodollisesti olla vain joko dessa tarvitsisi viranomaisen lupaa yhdistyksen
1118: suomen- tai ruotsinkielisiä. perustamiseen tai siihen kuulumiseen. Myös-
1119: kään muissa pohjoismaissa ei ulkomaalaisten
1120: yhdistymisvapautta ole rajoitettu. Yhdistyksen
1121: Jäsenyys sääntöihin olisi ehdotuksen mukaan kuitenkin
1122: otettava ulkomaalaisten jäsenyyttä koskeva
1123: Yhdistyksen jäseninä voisivat olla kuten ny- määräys, jos jäsenistä yli kolmasosa voi olla
1124: kyisinkin yksityiset henkilöt, yhteisöt ja sää- muita kuin Suomen kansalaisia. Tämä johtuu
1125: tiöt. Yhdistymisvapauden periaatteen mukaises- siitä, että myös aatteellisiin yhdistyksiin ehdo-
1126: ti ehdotetussa laissa todetaan nimenomaisesti, tetaan sovellettavaksi ulkomaalaisten kiin-
1127: että jäsenyyden syntyminen edellyttää jäseneksi teistö- ja osakeomistusta sääntelevää niin sa-
1128: haluavan omaa tahdonilmaisua. Toisaalta jäse- nottua rajoituslakia (219/39), ja sanottu sään-
1129: nellä olisi myös oikeus koska tahansa erota tömääräys on tarpeen rajoituslain noudattami-
1130: yhdistyksestä. Näin ollen kenenkään ei ole sen valvomiseksi. Esitykseen liittyy siten rajoi-
1131: pakko vastoin tahtoaan kuulua yhdistykseen. tuslain muutosehdotus, jolla siinä säädetyt
1132: Yhdistymisvapauden on katsottu sisältävän omaisuuden hankintarajoitukset ulotettaisiin
1133: myös sen, että yhdistyksillä on oikeus itse myös sellaiseen aatteelliseen yhdistykseen, jon-
1134: päättää jäseneksi ottamisesta. Kenelläkään ei ka jäsenistä yli kolmasosa voisi olla muita kuin
1135: siten ole lähtökohtaisesti oikeutta päästä jäse- Suomen kansalaisia.
1136: neksi yhdistykseen. Jäsenen erottamista koske- Valtiollisissa yhdistyksissäkin jäsenen kansa-
1137: via säännöksiä ehdotetaan oikeusturvan var- laisuutta koskevia vaatimuksia lievennettäisiin
1138: mistamiseksi täsmennettäväksi. Erottamisme- siten, että Suomen kansalaisten ohella jäseninä
1139: nettelyä ehdotetaan toisaalta yksinkertaistetta- voisivat olla sellaiset muun pohjoismaan kan-
1140: 2 380382J
1141: 10 1988 vp. - HE n:o 64
1142:
1143: salaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. Rajoi- mukaan muu kuin kokouksessa tapahtuva pää-
1144: tuksia ei muiden pohjoismaiden täällä asuvien töksenteko ei ole mahdollinenkaan lukuunotta-
1145: kansalaisten kohdalla ole enää pidetty aiheelli- matta liittomuotoisia yhdistyksiä.
1146: sina, kun heille on jo aiemmin tietyin edelly- Ehdotuksen mukaan voitaisiin minkä tahan-
1147: tyksin myönnetty kunnallinen vaalioikeus Suo- sa yhdistyksen säännöissä määrätä, että tietyis-
1148: messa. sä asioissa jäsenet tekevät päätökset niin sano-
1149: tussa jäsenäänestyksessä, joka voidaan toimit-
1150: taa joko erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
1151: Päätösvalta postitse. Säännöissä olisi määrättävä jäsenää-
1152: nestyksessä päätettävät asiat; niitä asioita, jot-
1153: Päätösvalta yhdistyksissä kuuluisi edelleen ka on lain mukaan käsiteltävä kokouksessa, ei
1154: lähtökohtaisesti jäsenille, ovatpa jäsenet sitten voitaisi määrätä jäsenäänestyksessä päätettä-
1155: yksityisiä henkilöitä tai toisia yhdistyksiä. Jäse- viksi. Jäsenäänestys antaa esimerkiksi jäsen-
1156: nille välittömästi kuuluvasta päätösvallasta määrältään suurelle yksityisistä henkilöistä
1157: voitaisiin poiketa säännöissä kahdella tavalla. koostuvalle yhdistykselle mahdollisuuden vält-
1158: Säännöissä voitaisiin ensinnäkin määrätä, tää mittavat ja kalliit kokousjärjestelyt otta-
1159: että päätösvaltaa käyttävät valtuutetut, jotka malla sääntöihin määräykset valtuutetuista,
1160: olisivat yleensä jäsenten valitsemia, jollei val- jotka valitaan jäsenäänestyksellä. J äsenäänes-
1161: tuutettuja valita jäljempänä selostettavassa liit- tystä voidaan yhtä hyvin käyttää liitossa, jossa
1162: toäänestyksessä. Myös voimassa olevan lain tietystä asiasta päättäminen voidaan järjestää
1163: mukaan päätösvaltaa voidaan säännöissä mää- niin, että jäsenyhdistykset ilmoittavat mielipi-
1164: rätä valtuutetuille. teensä asiasta liitolle kirjallisesti postin välityk-
1165: Toiseksi liittomuotoisen yhdistyksen sääntöi- sellä, jolloin asian johdosta ei ole tarpeen
1166: hin voitaisiin ottaa määräys, jonka mukaan järjestää jäsenyhdistysten edustajien kokousta.
1167: päätösvaltaa käyttävät liittoon kuuluvat yksi- Liittojen kohdalla on päätöksenteko voitu jo
1168: tyiset henkilöt, jotka ovat joko välittömästi nykyisinkin järjestää tällä tavoin. Yhdistykses-
1169: liiton jäseniä tai jotka kuuluvat liittoon sen sä, jossa jäsenäänestys halutaan ottaa käyt-
1170: jonkin jäsenyhdistyksen välityksellä. Tällaises- töön, on sääntömääräysten lisäksi laadittava
1171: sa liittoäänestyksessä eivät päätöksentekoon erityinen äänestys- ja vaalijärjestys, joka sisäl-
1172: siten osallistu liiton jäseninä olevat yhdistyk- tää määräykset siitä, miten päätöksenteko eril-
1173: set. Liittoäänestys voitaisiin ehdotuksen mu- lisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse käy-
1174: kaan ottaa käyttöön sekä sellaisissa liitoissa, tännössä toimitetaan.
1175: joissa jäseninä on vain toisia yhdistyksiä että Yhdistyksessä sääntöjen mukaan mahdolli-
1176: liitoissa, joissa jäseninä on yhdistysten lisäksi sesti olevat valtuutetut, joista voidaan käyttää
1177: myös yksityisiä henkilöitä. Tällä hetkellä liitto- muutakin nimitystä kuten valtuusto tai edusta-
1178: äänestys on mahdollinen vain puhtaasti jäsen- jisto, voivat tehdä päätöksensä vain kokouk-
1179: yhdistyksistä muodostuvissa liitoissa. sessa. Erillisissä äänestystilaisuuksissa tai pos-
1180: titse valtuutetut eivät voi päätösvaltaansa käyt-
1181: tää. Nykyisin valtuutetut voidaan valita vain
1182: Päätöksentekomuodot yhdistyksen jäsenten kokouksessa. Ehdotuksen
1183: mukaan olisi yhdistyksen säännöissä määrättä-
1184: Päätöksentekomuotojen osalta ehdotuksessa vä valtuutettujen valitsemistapa. Valinta voisi
1185: annetaan yhdistysten käyttöön uusia mahdolli- tapahtua yhdistyksen kokouksessa, jäsenäänes-
1186: suuksia, joiden avulla voidaan pyrkiä kehittä- tyksellä tai liitossa liittoäänestyksellä. Lakiin
1187: mään järjestöjen organisaatiota ja päätöksen- ehdotetaan myös otettavaksi säännös mahdolli-
1188: tekoa mahdollisimman hyvin kunkin tarpeisiin suudesta käyttää valtuutettujen vaalissa kiinti-
1189: sopiviksi. öitä, joilla turvataan järjestössä toimiville eri
1190: Pääsääntönä olisi edelleen, että yhdistyksen ryhmittymille edustus valtuustossa. Nykyisestä
1191: jäsenet tekevät päätökset yhdistyksen kokouk- käytännöstä poiketen kiintiöjärjestelmä voisi
1192: sessa. Laissa edellytettäisiin, että eräissä asiois- olla sellainenkin, että kunkin kiintiön valtuute-
1193: sa päätökset voidaankin tehdä vain kokoukses- tut olisi valittava asianomaisen ryhmittymän
1194: sa - tällaisia asioita olisivat muun muassa nimeämistä ehdokkaista.
1195: sääntöjen muuttaminen sekä hallituksen ja ti- Liittoäänestys, jossa äänioikeus on siis vain
1196: lintarkastajien valinta. Voimassa olevan lain liittoon suoraan tai välillisesti kuuluvilla luon-
1197: 1988 vp. - HE n:o 64 II
1198: 1
1199: nollisilla henkilöillä, olisi jäsenäänestyksen ta- Huomattavin vaaleja koskev~ uudistus ehdo-
1200: voin toimitettava joko erillisissä äänestystilai- tuksessa on, että enemmistövaali ja suhteelli-
1201: suuksissa tai postitse. Liittoäänestyksessä rat- nen vaali asetetaan periaatteessa tasavertaisiksi
1202: kaistavaksi tulevat asiat voidaan joko yksilöidä vaalitavoiksi ja että suhteelliseen vaalitapaan
1203: liiton säännöissä tai sitten määritellä säännöis- siirtymistä helpotetaan nykyisestä. Vaalien
1204: sä, millä edellytyksillä päätös tehdään liittoää- sääntelyssä on lähdetty siitä, että yhdistykset
1205: nestyksessä. Säännöissä voidaan esimerkiksi saavat itse päättää vaalitavoistaan.
1206: antaa hallitukselle tai valtuutetuille oikeus Yhdistyksen säännöissä voitaisiin määrätä
1207: saattaa asia liittoäänestyksessä ratkaistavaksi. yhdistyksessä käytettäväksi kumpaa tahansa
1208: Kokouksessa käsiteltäviksi säädettyjä asioita ei vaalitapaa eikä estettä ole siihenkään, että
1209: kuitenkaan voitaisi määrätä liittoäänestyksessä esimerkiksi hallituksen jäsenten ja valtuutettu-
1210: päätettäviksi. Myös liittoäänestyksen käyttämi- jen vaaleissa noudatetaan eri vaalitapoja. La-
1211: nen edellyttää, että liitossa laaditaan sitä var- kiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi tahdon-
1212: ten edellä mainittu äänestys- ja vaalijärjestys. valtaiset säännökset noudatettavasta vaalita-
1213: Siirtyminen jäsenäänestyksen tai liittoäänes- vasta sen tilanteen varalta, että yhdistyksen
1214: tyksen käyttämiseen päätöksenteossa voisi ta- säännöissä ei ole vaalitapaa määrätty. Kokouk-
1215: pahtua helpommin kuin muut sääntömuutok- sessa toimitettava vaali olisi tässä tapauksessa
1216: set. Koska tällaista päätöksentekoa voidaan enemmistövaali. Enemmistövaalitavan asetta-
1217: pitää kansanvaltaisuusperiaatteen kannalta minen etusijalle kokousvaalissa johtuu ensin-
1218: myönteisenä, ehdotetaan että sääntöjen muut- näkin siitä, että enimmässä osassa yhdistyksiä
1219: tamiseen tässä tapauksessa riittäisi, että sitä on kokouksissa toimitettavissa vaaleissa on nou-
1220: kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista datettu enemmistövaalitapaa. Vakiintuneen
1221: äänistä. vaalitavan säilyttäminen ei siten edellyttäisi
1222: Yhteenvetona erilaisista mahdollisuuksista yhdistyksissä sääntöjen muuttamista uuden
1223: järjestää yhdistyksen päätöksenteko voidaan lain voimaantulon johdosta. Lisäksi kokous-
1224: todeta, että tavallisissa yksityishenkilöiden vaali on yleensä huomattavasti helpompi to-
1225: muodostamissa yhdistyksissä päätösvaltaa voi- teuttaa enemmistövaalina kuin suhteellisena
1226: daan käyttää vaalina.
1227: - jäsenten kokouksessa, Jos taas vaali toimitetaan erillisissä äänestys-
1228: - valtuutettujen kokouksessa, taikka tilaisuuksissa tai postitse, jolloin siis on kysy-
1229: - jäsenten keskuudessa postitse tai erillisis- mys jäsenäänestyksestä tai liittoäänestyksestä,
1230: sä äänestystilaisuuksissa toimitettavassa jäsen- vaalissa olisi noudatettava suhteellista vaalita-
1231: äänestyksessä. paa, jollei asiasta ole säännöissä toisin määrät-
1232: Liittomuotoisessa yhdistyksessä, muodos- ty. Tämä ratkaisu johtuu vastaavasti siitä, että
1233: tuupa liitto pelkästään yhdistyksistä tai yhdis- liittoäänestyksissä on suhteellinen vaalitapa ol-
1234: tyksistä ja yksityisistä henkilöistä, voidaan lut käytännössä enemmistövaalia yleisempi.
1235: päätösvaltaa käyttää Myös muualla kuin yhdistyksissä on vaali
1236: liiton jäsenten kokouksessa, yleensä ollut suhteellinen silloin, kun se toimi-
1237: - liiton valtuutettujen kokouksessa, tetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa tai pos-
1238: - liiton jäsenten keskuudessa toimitettavas- titse, kuten valtiolliset vaalit ja kunnallisvaalit.
1239: sa jäsenäänestyksessä, tai Vaalin toimittamisessa erillisissä äänestystilai-
1240: - liittoon kuuluvien yksityisten henkilöiden suuksissa tai postitse ei myöskään käytännössä
1241: keskuudessa toimitettavassa liittoäänestykses- juuri ole eroa sen mukaan toimitetaanko se
1242: sä. enemmistövaalina tai suhteellisena vaalina.
1243: Lakiin otettaisiin myös tahdonvaltaiset sään-
1244: nökset siitä, miten vaalin tulos määräytyy
1245: Vaalit enemmistövaalitapaa ja suhteellista vaalitapaa
1246: noudatettaessa. Näiden molempien kohdalla
1247: Yhdistyksessä toimitettavista vaaleista ehdo- voitaisiin poiketa laissa esitetystä pääsäännös-
1248: tetaan uuteen lakiin otettavaksi nykyisiä varsin tä. Suhteellinen vaali toimitettaisiin pääsään-
1249: niukkoja säännöksiä olennaisesti yksityiskoh- nön mukaan käyttäen niin sanottuja pitkiä
1250: taisemmat säännökset. Voimassa olevan lain listoja, mikä on suhteellista vaalitapaa nouda-
1251: mukaan vaaleissa noudatetaan enemmistövaa- tettaessa yksinkertaisin vaalin toimittamistapa.
1252: litapaa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Toisaalta laissa esitettäisiin suhteelliseen vaali-
1253: 12 1988 vp. - HE n:o 64
1254:
1255: tapaan siirtymisen helpottamiseksi esimerkin- ja organisaation kehittämistä vastaamaan ajan
1256: omaisesti kaksi muutakin suhteellisen vaalin myötä muuttuneita olosuhteita.
1257: toimittamistapaa, joiden lisäksi yhdistys voi Erityisen edun ja yhdenvertaisuuden suojaa
1258: päättää muunkinlaisen suhteellisen vaalitavan ehdotetaan nyt eräissä asioissa lievennettäväk-
1259: noudattamisesta. si. Ehdotuksen mukaan vaalin toimittamista-
1260: Kansanvaltaisuusperiaatteen toteutumisen paa, jäsenen äänimäärää, toimielimen kokoon-
1261: kannalta tärkeä uudistus on, että suhteelliseen panoa sekä jäsenmaksu- tai muuta maksuvel-
1262: vaaliin siirtymistä helpotettaisiin nykyisestä voitetta koskevia sääntöjen määräyksiä voitai-
1263: melko olennaisesti. Tätä merkitsevän sääntö- siin muuttaa kolmen neljäsosan ääntenenem-
1264: muutoksen toteuttamiseen ensinnäkin riittäisi, mistöllä vaikka muutos johtaakin jäsenellä ole-
1265: että sitä on kannattanut yli puolet äänestykses- van erityisen edun vähenemiseen tai tämän
1266: sä annetuista äänistä, kun sääntömuutokset yhdenvertaisuuden loukkaamiseen. Kysymyk-
1267: muutoin vaativat kolmen neljäsosan määrä- sen ollessa enemmistövaalitavan korvaamisesta
1268: enemmistön kannatusta. Toiseksi siirtyminen suhteellisella vaalitavalla riittäisi edellä seloste-
1269: enemmistövaalista suhteelliseen vaaliin voitai- tun mukaisesti, että yli puolet annetuista äänis-
1270: siin toteuttaa siitä huolimatta, että se johtaisi tä kannattaa muutosta. Ehdotus antaa mah-
1271: jäsenellä tai jäsenryhmällä yhdistyksessä ole- dollisuuden esimerkiksi tarkistaa liitossa nou-
1272: van erityisen edun vähenemiseen. Voimassa datettua jäsenjärjestöjen äänimäärien sekä
1273: oleva laki on käytännössä huomattavasti vai- maksuvelvoitteiden määräytymisperusteita,
1274: keuttanut suhteelliseen vaaliin siirtymistä sen jotka ovat saattaneet muodostua epäoikeuden-
1275: vuoksi, että muutokseen on täytynyt saada mukaisiksi sen johdosta, että jäsenjärjestöjen
1276: suostumus siltä, jonka asema yhdistyksessä henkilöjäsenmäärät ovat toisiinsa verrattuina
1277: muutoksen seurauksena heikkenisi, mikä on huomattavasti muuttuneet. Samoin voitaisiin
1278: usein vaatinut yksimielistä päätöstä. muuttaa esimerkiksi liiton valtuuston kokoon-
1279: Vaalitavan muutosten kohdalla suhteellinen panoa ja jäsenmäärää, vaikkei suostumusta
1280: vaalitapa asetettaisiin siten enemmistövaalin saadakaan muutoksessa asemaltaan heikenty-
1281: edelle siinä mielessä, että päätöstä siirtymisestä vältä järjestöltä.
1282: suhteellisesta vaalista enemmistövaaliin ei voi-
1283: taisi tehdä edellä mainitulla tavalla enemmistö-
1284: päätöksin. Mainittu poikkeus koskisi vain suh- Yhdistyksen hallinto
1285: teelliseen vaaliin siirtymistä.
1286: Yhdistyksen toimeenpanevana hallintoelime-
1287: nä olisi edelleen hallitus, joka olisi jokaisessa
1288: Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen yhdistyksessä pakollinen. Hallituksen vähim-
1289: mäisjäsenmäärä korotettaisiin kolmeen, kun
1290: Yhdistyksen sääntöjen muuttamista helpo- hallitus nykyään voi olla yksijäseninenkin.
1291: tettaisiin eräissä muissakin tilanteissa kuin Hallituksen puheenjohtajalta edellytetään ku-
1292: edellä mainituissa jäsenäänestykseen tai liitto- ten nykyisinkin, että hän ei ole vajaavaltainen,
1293: äänestykseen taikka suhteelliseen vaaliin siirty- muiden jäsenten tulisi ehdotuksen mukaan olla
1294: misessä. Sääntöjen muuttamiseen vaadittaisiin 15 vuotta täyttäneitä.
1295: kuten nykyisinkin vähintään kolmen neljäs- Hallituksen jäseniä koskevista kansalaisuus-
1296: osan kannatusta kokouksessa. Voimassa ole- vaatimuksista ehdotetaan luovuttavaksi lu-
1297: van lain päätösten pätemättömyyttä koskevista kuunottamatta valtiollisia yhdistyksiä. Tämä
1298: säännöksistä johtuu, että sääntöjä ei voida on yhdenmukaista sen kanssa, että myös yhdis-
1299: tällä määräenemmistölläkään muuttaa, jos tyksen jäsenten kansalaisuutta koskevista ra-
1300: muutos heikentää jonkun jäsenen asemaa yh- joituksista luovuttaisiin. Toisaalta ehdotetaan
1301: distyksessä tai vähentää muuten tälle vakuutet- nykyisestä poiketen asetettavaksi hallituksen
1302: tua erityistä etua yhdistyksessä taikka tämän jäsenille eräitä asuinpaikkavaatimuksia. Pu-
1303: yhdenvertaisuutta muihin jäseniin nähden. heenjohtajalla ja vähintään puolella muista
1304: Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan loukatuksi jäsenistä olisi ehdotuksen mukaan oltava koti-
1305: tulevan jäsenen suostumus, käytännössä usein paikka Suomessa. Valtiollisissa yhdistyksissä
1306: yksimielinen päätös. Näin ankara vähemmistö- hallituksen jäsenten kansalaisuusvaatimuksia
1307: suoja on tuntuvasti vaikeuttanut erityisesti liit- lievennettäisiin, kuten vastaavia yhdistyksen
1308: tomuotoisissa yhdistyksissä toimintamuotojen jäsenyyttä koskevia vaatimuksiakin niin, että
1309: 1988 vp. - HE n:o 64 13
1310:
1311: jäseninä voisivat Suomen kansalaisten lisäksi joka kerran erikseen päätettävä väliaikaisen
1312: olla muun pohjoismaan kansalaiset. Hallituk- toimintakiellon edelleen voimassa pitämisestä.
1313: sen kaikilla jäsenillä tulisi valtiollisessa yhdis-
1314: tyksessä olla kotipaikka Suomessa.
1315: Muutoin hallintoa koskevaa sääntelyä täs- Yhdistysten rekisteröinti
1316: mennettäisiin muun muassa ottamalla lakiin
1317: esteellisyyttä koskeva säännös sekä tarkenta- Aatteellista yhdistystoimintaa voitaisun ku-
1318: malla vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa ten tähänkin asti edelleen harjoittaa ilman, että
1319: säännöstä. yhdistystä merkitään yhdistysrekisteriin. Yh-
1320: distyksen rekisteriin merkitsemisellä saavutet-
1321: tava! oikeusvaikutukset pysyisivät niinikään
1322: Yhdistyksen lakkaaminen muuttumattomina: vain rekisteröity yhdistys
1323: on oikeuskelpoinen eli sitä pidetään itsenäisenä
1324: Yhdistyksen olemassaolo voisi päättyä joko oikeushenkilönä ja yhdistyksen velvoitteista
1325: purkautumiseen tai siihen, että tuomioistuin olisi vastuu vain yhdistyksellä.
1326: julistaa yhdistyksen lakkautetuksi lain tai sään- Rekisteröintimenettelyn nopeuttamiseksi ja
1327: töjen vastaisen menettelyn seurauksena. Yhdis- yksinkertaistamiseksi ehdotetaan rekisteröinnin
1328: tyksen oma-aloitteisesta purkautumisesta ja sii- edellytysten täsmentämistä nykyisestä. Yhdis-
1329: hen liittyvistä selvitystoimista ehdotetaan ny- tyksen sääntöjen tarkastus kohdistuisi yksin-
1330: kyistä jonkin verran yksityiskohtaisempia omaan laissa osoitettuihin laillisuuskysymyk-
1331: säännöksiä. Pitkään, vähintään 10 vuotta toi- siin eikä enää esimerkiksi sääntöjen johdonmu-
1332: mimatta olleita yhdistyksiä silmällä pitäen eh- kaisuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen.
1333: dotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka no- Säännöistä tarkastettaisiin ensinnäkin se, että
1334: jalla yhdistyksen jäsen ja muu, jota asia kos- ne sisältävät laissa säädetyt pakolliset mää-
1335: kee, voisi hakea tuomioistuimelta yhdistyksen räykset ja toiseksi se, etteivät ne ole lainsää-
1336: julistamista purkautuneeksi. Tällä hetkellä täl- dännössä olevien pakottavien säännösten vas-
1337: laisia toimimasta lakanneita mutta purkautu- taiset. Toinen rekisteröinnin yksinkertaistami-
1338: matta jääneitä yhdistyksiä ei käytännössä saa- seen tähtäävä muutos olisi, että rekisterivirano-
1339: da purettua eikä poistettua yhdistysrekisteristä. maiselle ei sääntömuutosten tai nimenkirjoitta-
1340: Sellaisten yhdistysten poistamiseksi yhdistysre- jia koskevien muutosten mukana olisi tarpeen
1341: kisteristä, joiden toiminnan loppumisesta on enää toimittaa jäljennöksiä asianomaisista ko-
1342: kulunut jo yli 30 vuotta mutta joissa ei ole kouspöytäkirjoista. Nämä korvattaisiin yhdis-
1343: aikanaan tehty purkautumispäätöstä, esitetään tyksen hallituksen puheenjohtajan antamalla
1344: säädettäväksi erityislaki, jonka nojalla yhdis- vakuutuksella siitä, että ilmoituksessa mainitut
1345: tysrekisteriä pitävä viranomainen voisi laissa tiedot ovat oikeat. Näin ollen rekisterivirano-
1346: säädetyin edellytyksin poistaa yhdistyksen re- maisen ei yleensä tarvitsisi tutkia sitä, onko
1347: kisteristä. päätökset tehty muodollisesti oikeassa järjes-
1348: Yhdistyksen tuomioistuimessa tapahtuvan tyksessä.
1349: lakkauttamisen edellytyksiä sekä siinä nouda- Tärkeä rekisteröintijärjestelmää koskeva uu-
1350: tettavaa menettelyä ehdotetaan eräiltä osin tar- distus olisi myös sääntöjen ja sääntömuutosten
1351: kistettavaksi. Lakkauttamisedellytykset olisivat ennakkotarkastuksen virallistaminen. Ennak-
1352: jonkin verran tiukemmat kuin nykyisin. Sa- kotarkastuksella on merkitystä erityisesti liitto-
1353: moin tarkistettaisiin lakkauttamispäätöstä muotoisille yhdistyksille esimerkiksi jäsenjär-
1354: mahdollisesti edeltävän yhdistyksen toiminnan jestöjen mallisääntöjä laadittaessa. Sääntöjä
1355: väliaikaisen kieltämisen sääntelyä. Tältä osin on tähänkin asti voitu viranomaisen harkinnan
1356: ensinnä siirrettäisiin päätösvalta hallinnolliselta mukaan tarkastuttaa ennakolta, mutta tarkas-
1357: viranomaiselta tuomioistuimelle. Toiseksi ly- tus ei ole ollut viranomaista sitova, mikä on
1358: hennettäisiin sitä aikaa, jonka kuluessa haas- aiheuttanut jonkin verran epävarmuutta. Eh-
1359: tetta yhdistyksen lakkauttamiseksi on pyydet- dotuksen mukaan ennakkotarkastus olisi voi-
1360: tävä, jotta tuomioistuimen päätökseen perus- massa kaksi vuotta, jonka kuluessa säännöt tai
1361: tuva toiminnan väliaikainen keskeytyminen jäi- niiden muutos olisi toimitettava rekisteröitä-
1362: si mahdollisimman lyhyeksi. Kolmanneksi vaa- väksi. Toisaalta yhdistysten toiminnan kannal-
1363: dittaisiin, että lakkauttamisasiaa tuomiois- ta parannusta merkitsisi myös se, että ennako-
1364: tuimessa käsiteltäessä olisi nykyisestä poiketen tarkastettua sääntöjen muutosta voitaisiin nou-
1365: 14 1988 vp. - HE n:o 64
1366:
1367: dattaa yhdistyksen sisäisessä toiminnassa jo va periaate, kuitenkin siten yleisenä, ettei se
1368: ennen muutoksen rekisteröintiä. rajoitu pelkästään Suomen kansalaisiin.
1369: Vaikka mainitussa Hallitusmuodon sään-
1370: nöksessä puhutaaukio vain oikeudesta perustaa
1371: 2. Nykyinen tilanne ja asian yhdistyksiä, säännöksen on katsottava turvaa-
1372: valmistelu van myös oikeuden saada vapaasti liittyä yh-
1373: distyksiin julkisen vallan estämättä, koska mi-
1374: 2.1. Nykyinen oikeustila tään eroa ei voida tässä suhteessa tehdä yhdis-
1375: tyksen perustajajäsenien ja siihen myöhemmin
1376: 2.1.1. Yhdistymisvapaus perusoikeutena liittyvien jäsenten välillä. Yhdistyslakiin ei si-
1377: sälly säännöksiä yhdistykseen liittymisestä, mi-
1378: Yhdistymisvapauden kehitys on Suomessa tä voitaneen pitää jonkinlaisena puutteena,
1379: liittynyt kiinteästi valtiollisiin kehitysvaiheisiin. kun laissa toisaalta on säännelty jäsenen ero-
1380: Yhdistymisvapauden laajuus on eri aikoina amista ja erottamista yhdistyksestä. Jäsenyy-
1381: vaihdellut pääasiassa sen mukaan, missä mää- den syntyminen edellyttää jäsenen taholta ni-
1382: rin valtiovalta on kussakin yhteiskunnallisessa menomaista tahdonilmaisua ja yhdistyksen
1383: tilanteessa katsonut vapaasti harjoitettavan yh- puolelta jäsenhakemuksen hyväksymistä.
1384: distystoiminnan voivan vaarantaa valtion etu- Yhdistyslain 1 lukuun sisältyy eräitä yhdisty-
1385: ja. Yhdistysten perustaminen on saattanut olla misvapauden rajoituksia, jotka on lakiin otettu
1386: kokonaan kiellettyä, se on voinut olla viran- yhteiskunnan edun vuoksi yleisen järjestyksen
1387: omaisen antaman luvan varaista tai toimilupa ja turvallisuuden varmistamiseksi. Rajoitukset
1388: on vaadittu tietynlaisia yhdistyksiä varten. koskevat niin sanottuja sotilaallisia yhdistyk-
1389: Vastaavasti yhdistysten lakkauttamisedellytyk- siä, jotka ovat kokonaan kiellettyjä, sekä am-
1390: set ovat voineet vaihdella. Yhdistystoimintaa pumayhdistyksiä, joiden perustaminen on lu-
1391: koskevan lainsäädännön tarve on syntynyt pyr- vanvaraista. Vaikka rajoitukset muodostavat
1392: kimyksestä turvata yhdistymisvapautta. poikkeuksen perustuslain säännöksellä turva-
1393: Yhdistymisvapauden sisältöön vaikuttavat tusta yhdistymisvapaudesta, ne on katsottu
1394: useat eri tekijät yhdessä. Näistä keskeisimpinä voitavan ottaa lakiin tavallisessa lainsäätämis-
1395: pidetään yleisesti oikeutta perustaa yhdistyksiä järjestyksessä lähinnä sillä perusteella, että val-
1396: ja liittyä niihin jäseneksi, oikeutta erota yhdis- tion edun kannalta vaarallinen toiminta ei voi
1397: tyksestä ja olla kuulumatta mihinkään yhdis- nauttia perustuslain suojaa. Luvanvaraiseksi
1398: tykseen, yhdistysten toimintavapautta sisäisissä on yhdistyslaissa säädetty myös niin sanottujen
1399: asioissaan, jota myös usein kutsutaan yhdistys- ulkomaalaisyhdistysten perustaminen ja ulko-
1400: autonomiaksi, sekä suojaa yhdistyksen perus- maalaisten kuuluminen niin sanottuihin valtiol-
1401: teetonta lakkauttamista vastaan. lisiin yhdistyksiin on kokonaan kielletty, mutta
1402: nämä rajoitukset poikkeavat edellä mainituista
1403: siinä, että yhdistymisvapaus perustuslaissa tur-
1404: Oikeus perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin vattuna oikeutena kuuluu vain Suomen kansa-
1405: jäseneksi laisille. Ulkomaalaisten yhdistymisvapautta
1406: koskevat rajoitukset on siten voitu säätää ta-
1407: Yhdistymisvapautta koskeva perussaannös vallisella lailla ja rajoitusten on tähän asti
1408: sisältyy Hallitusmuodon 10 §:ään. Säännös on katsottu olevan sopusoinnussa myös Suomea
1409: laadittu sanamuotonsa mukaan koskemaan oi- koskevien kansainvälisoikeudellisten velvoittei-
1410: keutta perustaa yhdistyksiä, mitä onkin pidetty den kanssa.
1411: yhdistymisvapauden keskeisimpänä sisältönä. Hallitusmuodon 16 §:n mukaan voidaan ta-
1412: Säännöksen mukaan Suomen kansalaisella on vallisella lailla säätää perusoikeuksien käyttöön
1413: oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa muun muassa sellaisia rajoituksia, jotka ovat
1414: yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, välttämättömiä sotapalveluksessa oleviin näh-
1415: jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. den. Niinpä rikoslain 45 luvun 26 §:ssä on
1416: Mainitun pykälän 2 momentissa säädetään, säädetty rangaistavaksi puolustusvoimissa tai
1417: että säännöksiä pykälässä tarkoitettujen oi- rajavartiolaitoksessa muuten kuin asevelvolli-
1418: keuksien käyttämisestä annetaan lailla. Voi- sena palvelevan sotilaan kuuluminen jäsenenä
1419: massa olevan yhdistyslain 1 §:ssä todetaaukio puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa har-
1420: vastaava yhdistysten perustamisoikeutta koske- joittavaan tai sitä tukevaan yhdistykseen.
1421: 1988 vp. - HE n:o 64 15
1422:
1423: Yhdistymisvapauden sisältöön kuuluu laa- Aatteellisista yhdistyksistä ja yhdistymisva-
1424: jasti ottaen myös se, ettei yhdistyksen perus- paudesta on erotettava julkisoikeudelliset yh-
1425: tamista tai rekisteröintiä saa lailla säätää koh- teisöt, joita usein tosin kutsutaan yhdistyksik-
1426: tuuttoman vaikeaksi eikä rekisteröinti myös- si, mutta joiden olemassaolo perustuu erityis-
1427: kään saa riippua viranomaisen tarkoituksen- lainsäädäntöön. Eräissä tapauksissa jäsenyys
1428: mukaisuushar kinnasta. näissä on pakollinen, kuten paliskunnissa, ka-
1429: lastuskunnissa ja riistanhoitoyhdistyksissä.
1430: Tällaisten yhteisöjen toimintaan kuuluu usein
1431: Oikeus erota ja olla kuulumatta julkisen vallan tehtävien täyttämistä ja niiden
1432: yhdistykseen tarkoitus on jo lainsäädännöllä määritelty. Ky-
1433: symys ei ole aatteellisen tarkoituksen toteutta-
1434: miseksi tapahtuvasta yhteistoiminnasta, jonka
1435: Yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus erota
1436: vapautta perustuslaissa turvataan, eikä pakko-
1437: yhdistyksestä. Ketään ei voida julkisen vallan
1438: jäsenyys näissä yhteisöissä siten myöskään
1439: toimin velvoittaa pysyttäytymään yhdistyksessä
1440: muodosta poikkeusta yhdistymisvapauden pe-
1441: ja tukemaan jäsenyydellään yhdistyksen tar-
1442: riaatteesta.
1443: koitusperien saavuttamista. Eroamisoikeudesta
1444: säädetään yhdistyslain 11 §:n 1 momentissa,
1445: jonka mukaan jäsenellä on oikeus koska hy-
1446: Yhdistyksen sisäinen toimintavapaus
1447: vänsä erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
1448: säädetyllä tavalla yhdistykselle. Säännöksessä
1449: Hallitusmuodon 10 §:n tarkoituksena on
1450: annetaan yhdistyksille mahdollisuus määrätä
1451: säännöissään enintään vuoden pituinen irtisa- turvata kansalaisten yhdistymisvapaus suhtees-
1452: nomisaika, minkä ei kuitenkaan ole katsottu sa julkiseen valtaan. Jotta yhdistymisvapaus
1453: voisi toteutua, on yhdistyksen itsensä voitava
1454: rajoittavan yhdistymisvapautta.
1455: mahdollisimman laajalti päättää, miten sen
1456: Kansalaisille kuuluvaan itsenäiseen oikeu- sisäinen toiminta ja menettelymuodot on tar-
1457: teen päättää yhdistyksen jäseneksi liittymisestä koituksenmukaisinta järjestää yhdistyksen tar-
1458: sisältyy se, ettei ketään myöskään voida pakot- koitusperien edistämiseksi. Yhdistyksiä koske-
1459: taa vastoin tahtoaan liittymään yhdistykseen. valla lainsäädännöllä ei saa asettaa liian tiuk-
1460: Vaikka oikeudesta olla kuulumatta yhdistyk- koja vaatimuksia yhdistyksen toiminnan järjes-
1461: seen ei nimenomaisesti säädetäkään Hallitus- tämiselle. Tätä yhdistysten itsemääräämisoi-
1462: muodossa tai yhdistyslaissa, kuuluu tämä oi- keutta eli yhdistysautonomiaa eivät kavenna
1463: keus yhdistymisvapauteen. lakiin otetut tahdonvaltaiset säännökset, joista
1464: Oikeus olla kuulumatta yhdistykseen saattaa yhdistys voi päättää poiketa. Niinpä esimerkik-
1465: tulla esiin erilaisissa tilanteissa. Tähän oikeu- si kokousmenettelyä ja yhdistyksen hallintoa
1466: teen kuuluu suoja niin sanottuja kollektiiviliit- koskeva sääntely on nykyisessä yhdistyslaissa
1467: tymisiä vastaan. Yhdistyksen jäsenyys ei voi laajalti tahdonvaltainen. Pakottavat säännök-
1468: syntyä esimerkiksi niin, että kaikki tietyssä set koskevat pääasiassa kysymyksiä, joilla on
1469: oppilaitoksessa opiskelevat liitetään yhdistyk- vaikutusta sivullisten asemaan tai jäsenvähem-
1470: senä toimivaan oppilaskuntaan ilman henkilö- mistön oikeuksien turvaamiseen. Samoin toi-
1471: kohtaisia tahdonilmauksia. Yhdistyksen liit- mivaltajako yhdistyksessä on pääpiirteissään
1472: tyessä jäseneksi liittoon, eivät yhdistyksen jäse- pakottavin säännöksin järjestetty, mikä johtuu
1473: net ilman kunkin erillistä suostumusta voi tulla pyrkimyksestä varmistaa kansanvaltaisten peri-
1474: myös liiton varsinaisiksi jäseniksi. Myös yhdis- aatteiden noudattaminen yhdistysten päätök-
1475: tysten liittyessä yhteen niin että toinen yhdistys senteossa.
1476: samalla purkautuu, voivat purkautuvan yhdis- Yhdistysten itsemääräämisoikeus sisältää
1477: tyksen jäsenet tulla toisen yhdistyksen jäseniksi myös sen, ettei julkisen vallan eikä muunkaan
1478: vain kunkin erikseen antaman tahdonilmaisun ulkopuolisen tahon tule voida määrätä asiaky-
1479: kautta. Se, minkälaista jäsenyyden tavoittelua symyksissä yhdistysten päätöksiä. Käytännössä
1480: osoittavaa tointa kussakin tapauksessa tahdon- tämä ilmenee muun muassa siinä, että liitto-
1481: ilmaisuna edellytetään, määräytyy yleisten oi- muotoisissa yhteenliittymissä liitolle ei voida
1482: keustoimiopillisten periaatteiden mukaan. Yh- antaa jäsenyhdistykselle kuuluvaa päätösval-
1483: distyksen jäsenmaksun maksamista on yleisesti taa. Esimerkiksi henkilöjäsenensä erottamises-
1484: pidetty riittävänä. ta voi päättää vain jäsenyhdistys - liitto ei voi
1485: 16 1988 vp. - HE n:o 64
1486:
1487: päättää jäsenyhdistyksensä jäsenen erottami- vaksi sekä yhdistysrekisteriviranomaisessa käsi-
1488: sesta. teltäessä yhdistyksen rekisteröimiseksi tehtyä
1489: Yhdistysten itsemääräämisoikeuteen on li- ilmoitusta että tuomioistuimessa yhdistyksen
1490: säksi katsottu kuuluvan oikeus päättää itse, lakkauttamisasiaa käsiteltäessä. Jo välirauhan-
1491: keitä yhdistyksen jäseniksi hyväksytään. Yh- sopimuksessa Suomi oli sitoutunut heti hajot-
1492: distystä ei voida velvoittaa ottamaan ketään tamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläis-
1493: jäsenekseen eikä kenelläkään siten ole oikeutta mieliset (fascisminluontoiset) poliittiset, soti-
1494: päästä haluamaansa yhdistykseen jäseneksi. laalliset ja sotilaallisluontoiset samoin kuin
1495: Keskustelua on tosin eri aikoina jonkin verran muutkin järjestöt, jotka harjoittivat Yhdisty-
1496: käyty siitä, olisiko yhdistysautonomiasta tässä neille Kansakunnille ja erityisesti Neuvostolii-
1497: suhteessa tehtävä poikkeus sellaisissa tapauk- tolle vihamielistä propagandaa. Pariisin rau-
1498: sissa, joissa kuuluminen tiettyyn, esimerkiksi hansopimuksen 6 artiklassa määrätään kaik-
1499: edunvalvonta- tai elinkeinonharjoittajien jär- kien Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevien
1500: jestöön, on henkilön toimeentulon kannalta henkilöiden ihmisoikeuksien ja perusvapauk-
1501: käytännössä lähes välttämätöntä. sien turvaamisesta, joihin oikeuksiin ja va-
1502: pauksiin sisältyvät sananvapaus, paino- ja jul-
1503: kaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliitti-
1504: Suoja perusteetonta lakkauttamista vastaan siin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.
1505: Yhdistymisvapautta artiklassa ei erikseen mai-
1506: Yhdistymisvapauteen kuuluu paitsi se, että nita.
1507: kansalaiset saavat vapaasti perustaa yhdistyk- Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja ja
1508: siä ja liittyä niihin, myös että yhdistyksen Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuksien
1509: toiminta saa esteettömästi jatkua, kunhan se yleismaailmallinen julistus sisältävät yhdisty-
1510: tapahtuu yhdistyksen aatteellisen tarkoituksen misvapautta koskevia periaatteita, joilla ei kui-
1511: edistämiseksi ja siinä noudatetaan lakia ja tenkaan ole välittömästi sitovia oikeusvaiku-
1512: hyviä tapoja. Yhdistyksen lakkauttamisperus- tuksia.
1513: teista säädetään yhdistyslaissa, mihin Hallitus- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen
1514: muodon 10 §:n 2 momentti antaa mahdollisuu- vuonna 1966 hyväksymässä kansalaisoikeuksia
1515: den. Lakkauttaminen ei voi riippua asian tar- ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainväli-
1516: koituksenmukaisuuden harkinnasta eikä mi- sessä yleissopimuksessa (108176, SopS 8) on
1517: kään hallintoviranomainen voi lakkauttamises- nimenomaisia määräyksiä yhdistymisvapaudes-
1518: ta päättää. Yhdistys voidaan lakkauttaa vain ta. Sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaan
1519: tuomioistuimen päätöksellä laillisen oikeuden- jokaisella on oikeus yhdistymisvapauteen mui-
1520: käyntimenettelyn kautta, jossa tutkitaan, onko den kanssa, mikä käsittää myös oikeuden muo-
1521: jokin laissa säädetty lakkauttamisperuste ole- dostaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etu-
1522: massa. jensa suojelemiseksi. Saman artiklan 2 kohdas-
1523: sa määritellään se, minkälaisia rajoituksia yh-
1524: distymisvapauden käyttämiselle voidaan aset-
1525: 2.1.2. Kansainväliset sopimukset ja yhdisty- taa. Tämän oikeuden käyttämiselle ei 2 kohdan
1526: misvapaus mukaan saa asettaa muita rajoituksia kuin ne,
1527: jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämät-
1528: Suomi on hyväksynyt useita kansainvälisiä tömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansal-
1529: sopimuksia, joissa on määräyksiä myös ihmis- lisen tai yleisen turvallisuuden tahi yleisen jär-
1530: oikeuksista ja poliittisista oikeuksista mukaan jestyksen takia taikka terveydenhoidon tai mo-
1531: lukien yhdistymisvapaus. Sopimukset on yleen- raalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien
1532: sä laadittu siten, että ne koskevat kussakin suojelemiseksi. Lisäksi 2 kohdassa todetaan,
1533: valtiossa paitsi omia kansalaisia, soveltuvin että tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten
1534: osin myös ulkomaalaisia. asettamista asevoimiin ja poliisiin kuuluviin
1535: Pariisin rauhansopimuksen (691/47, SopS nähden heidän käyttäessään tätä oikeutta. Voi-
1536: 20) 8 artiklassa Suomi sitoutuu olemaan vastai- massa olevaan yhdistyslakiin sisältyvät yhdisty-
1537: suudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen misvapauden rajoitukset koskevat niin sanottu-
1538: olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoitukse- ja sotilaallisia yhdistyksiä ja ampumayhdistyk-
1539: na on kieltää kansalta sen demokraattiset oi- siä sekä ulkomaalaisten oikeutta perustaa ja
1540: keudet. Sanottu määräys voi tulla sovelletta- olla jäsenenä yhdistyksessä. Lisäksi rikoslakiin
1541: 1988 vp. - HE n:o 64 17
1542:
1543: sisältyy asevoimiin kuuluvaa henkilöä koskeva lakia vastaavat säännökset lausunto-, kokoon-
1544: yhdistymisvapauden rajoitus. Näiden rajoitus- tumis- ja yhdistymisvapaudesta.
1545: ten on yleensä katsottu olevan sopusoinnussa Yhdistyslaki sisältää ensinnäkin julkisoikeu-
1546: mainitun sopimuksen kanssa, joskin epäilyksiä dellisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on
1547: on voitu esittää sen suhteen, onko nykyoloissa yhtäältä taata yhdistymisvapaus ja toisaalta
1548: enää perusteltua ylläpitää lupamenettelyä niin turvata yhteiskuntaa niiltä vaaroilta, joita tä-
1549: sanottujen ulkomaalaisyhdistysten kohdalla. män vapauden väärinkäyttäminen voisi tuot-
1550: Yhdistymisvapaudesta sisältyy määräyksiä taa. Toiseksi laissa on yksityisoikeudellisia
1551: myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleisko- säännöksiä yhdistyksen sisäisestä toiminnasta
1552: kouksen vuonna 1966 hyväksymään taloudelli- sekä kysymyksistä, jotka koskevat yhdistyksen
1553: sia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kos- suhdetta sivullisiin. Näiden lisäksi laki sisältää
1554: kevaan yleissopimukseen (106/76, SopS 6). vielä rekisteröimistä koskevia säännöksiä.
1555: Sopimuksen 8 artiklan mukaan sopimusvaltiot Laissa ensinnäkin taataan oikeus perustaa
1556: sitoutuvat takaamaan tietyin varauksin muun yhdistyksiä semmoisen tarkoituksen yhteistä
1557: muassa jokaiselle oikeuden muodostaa ammat- toteuttamista varten, mikä ei ole vastoin lakia
1558: tiyhdistyksiä, ammattiyhdistyksille oikeuden tai hyviä tapoja. Tätä oikeutta ei laissa ole
1559: perustaa kansallisia liittoja ja muutenkin toi- säädetty koskemaan vain Suomen kansalaisia
1560: mia vapaasti sekä lakko-oikeuden edellyttäen, kuten edellä mainituissa perustuslaeissa, vaa~
1561: että sitä käytetään asianomaisen valtion lain- yhdistymisvapaus koskee lähtökohtaisesti kaik-
1562: säädännön mukaisesti. kia. Yhteiskunnan turvallisuuden vaatimina ra-
1563: Kansainvälisen työjärjestön {ILO) vuonna joituksina on niin sanottujen ampumayhdistys-
1564: 1948 hyväksymä sopimus no. 87 koskee amma- ten perustaminen säädetty luvanvaraiseksi.
1565: tillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen Toiseksi niin sanottussa valtiollisessa yhdistyk-
1566: järjestäytymisoikeuden suojelua. Sopimuksessa sessä, jossa siis yhdistyksen varsinaisena tar-
1567: määritellään se, miten työntekijöiden ja työn- koituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttami-
1568: antajien ammatillinen järjestäytymisoikeus on nen, saavat jäseninä olla vain Suomen kansa-
1569: turvattava. Julkisten viranomaisten on vältet- laiset sekä yhdistykset, joissa on ainoastaan
1570: tävä kaikkea sellaista asiaan puuttumista, joka sellaisia jäseniä. Kolmanneksi kokonaan kiel-
1571: on luonteeltaan tätä oikeutta rajoittavaa tai lettyjä ovat lakiin vuonna 1933 tehdyn lisäyk-
1572: sen laillista käyttöä vaikeuttavaa. Järjestöihin sen mukaan sellaiset sotilaalliseen tapaan jär-
1573: tulee saada liittyä vapaasti. Järjestöillä on jestetyksi katsottavat yhdistykset, joiden tar-
1574: oikeus laatia omat sääntönsä ja ohjeensa, vali- koituksiin muun ohella kuuluu valtiollisiin asi-
1575: ta vapaasti edustajansa, järjestää hallintonsa ja oihin vaikuttaminen. Neljäs yhdistymisvapau-
1576: toimintansa sekä laatia toimintaohjelmansa. den rajoitus lakiin otettiin vuonna 1934, jolloin
1577: Järjestöjä ei saada hajoittaa tai lakkauttaa luvanvaraiseksi säädettiin sellaisen niin sano-
1578: hallinnollisin toimenpitein. tun ulkomaalaisyhdistyksen perustaminen ja
1579: toiminnan jatkaminen, jossa jäsenistä yli kol-
1580: ILO:n vuodelta 1949 olevassa sopimuksessa masosa on muita kuin Suomen kansalaisia.
1581: no. 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen Yhdistyslain soveltamisala on säännöksissä
1582: neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamises- rajattu niin, että lakia ei sovelleta niin sanot-
1583: ta on määräyksiä muun muassa siitä, miten tuihin taloudellisiin yhdistyksiin eikä sellaisiin
1584: taataan se, ettei ammatillista järjestäytymistä yhdistyksiin, jotka on lainsäädäntötoimenpi-
1585: ehkäistä tai vaikeuteta työpaikoilla. tein järjestetty erityistä tarkoitusta varten, eikä
1586: myöskään uskonnollisiin yhdyskuntiin.
1587: Yhdistyksen perustaminen vaatii vähintään
1588: 2.1.3. Voimassa oleva lainsäädäntö kolmen henkilön myötävaikutusta. Näiden on
1589: laadittava perustamisesta sopimuskirja, joka
1590: Voimassa oleva vuonna 1919 säädetty laki sisältää yhdistyksen säännöt. Laissa säädetään
1591: yhdistyksistä perustui lausunto-, kokoontumis- siitä, mistä asioista jokaisen yhdistyksen sään-
1592: ja yhdistymisvapaudesta vuonna 1906 annet- nöissä on ainakin määrättävä. Oikeuskelpoi-
1593: tuun perustuslain luontoiseen lakiin. Hallitus- seksi yhdistys voi tulla vain siten, että se
1594: muotoon, joka niinikään säädettiin vuonna merkitään yhdistysrekisteriin. Rekisteröidyn
1595: 1919 mutta yhdistyslain säätämisen jälkeen, yhdistyksen velvoitteista eivät jäsenet vastaa
1596: otettiin sittemmin sen 10 §:ään vuoden 1906 henkilökohtaisesti.
1597: 3 3803821
1598: 18 1988 vp. - HE n:o 64
1599:
1600: Laissa on säännökset jäsenen oikeudesta Jokaisessa yhdistyksessä on oltava hallitus,
1601: erota yhdistyksestä koska hyvänsä samoin kuin joka voi olla yksijäseninenkin. Hallituksen
1602: siitä, millä perusteilla yhdistys voi erottaa jäse- kaikkien jäsenten tulee olla Suomen kansalai-
1603: nen. Erottamista koskevat säännökset lakiin sia lukuunottamatta ulkomaalaisyhdistyksiä,
1604: otettiin vuonna 1923. jotka ovat saaneet toimintaansa valtioneuvos-
1605: Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenil- tolta luvan. Poikkeuksia tästä säännöstä ei
1606: le, jotka käyttävät sitä yhdistyksen kokoukses- voida myöntää. Kansalaisuusvaatimukset la-
1607: sa. Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin poi- kiin otettiin vuonna 1934. Asuinpaikkavaati-
1608: keta määräämällä säännöissä,että yhdistykses- muksia hallituksen jäsenille ei ole asetettu.
1609: sä on jäsenten kokouksessa valitsemat valtuu- Hallituksen puheenjohtajalla on pääsääntöises-
1610: tetut, joille päätösvalta joko kokonaan tai ti nimenkirjoitusoikeus, minkä lisäksi se voi-
1611: osittain kuuluu. Sellaisissa liitoissa, joissa jäse- daan säännöissä määrätä muullekin hallituksen
1612: ninä on ainoastaan toisia yhdistyksiä, voidaan jäsenelle sekä määrätyitä tehtäviä varten vali-
1613: päätökset määrätä säännöissä tehtäväksi myös tuille luottamusmiehille. Haasteen ja muun
1614: niin, että jäsenyhdistysten keskuudessa toimite- tiedonannon katsotaan tulleen hallituksen tie-
1615: taan äänestys, jota yleisesti kutsutaan liittoää- doksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen
1616: nestykseksi. Valtuutettuja koskevat säännökset puheenjohtajalle tai muulle yhdistyksen nimen
1617: lakiin otettiin vuonna 1923 ja liittoäänestys tuli kirjoittamiseen oikeutetulle hallituksen jäsenel-
1618: mahdolliseksi vuoden 1934 lainmuutoksella. le. Hallituksen tehtäviin kuuluu muiden yhdis-
1619: tyksen asioiden hoidon ohella huolehtia jäsen-
1620: Päätöksentekomenettelyä koskevat säännök-
1621: luettelon pitämisestä. Toimivaltajaosta halli-
1622: set ovat tahdonvaltaisia lukuunottamatta es-
1623: tuksen ja yhdistyksen kokouksen kesken on
1624: teellisyyssäännöstä. Samat säännökset tulevat
1625: laissa erityissäännös, jonka mukaan kiinteän
1626: yhdistyksen kokouksessa sovellettaviksi sekä
1627: omaisuuden luovuttaminen tai kiinnittäminen
1628: tehtäessä päätöksiä asiakysymyksissä että toi-
1629: voi tapahtua vain yhdistyksen kokouksen pää-
1630: mitettaessa vaalit, jollei säännöissä muuta
1631: töksen nojalla. Hallituksen jäsenen ja muun
1632: määrätä. Ainoa pelkästään vaaleja koskeva
1633: yhdistyksen toimihenkilön vastuusta yhdistyk-
1634: erityissäännös laissa on, että tasatulos vaalissa
1635: selle aiheuttamastaan vahingosta lakiin sisältyy
1636: ratkaistaan arvalla. Laissa on myös säännökset
1637: niinikään säännös.
1638: kokouskutsussa mainittavista asioista sekä
1639: Yhdistyksen lakkauttamisesta sisältyi lakiin
1640: pöytäkirjan laatimisesta ja tarkastamisesta.
1641: säännös jo sen alkuperäisessä muodossa. Tuo-
1642: Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidet- mioistuin saattoi lakkauttaa yhdistyksen, jos
1643: tävä, kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen yhdistys toimi vastoin lakia tai hyviä tapoja
1644: jäsenistä sitä vaatii erikseen ilmoittamaansa taikka yhdistyksen säännöissä määrättyä tar-
1645: asiaa varten. Säännöissä voidaan tältä osin koitusta. Lakkauttamisen sijasta voitiin antaa
1646: määrätä muustakin, joko suuremmasta tai pie- varoitus. Lakkauttamissäännöstöä on sittem-
1647: nemmästä jäsenvähemmistöstä. min huomattavasti laajennettu lakiin vuosina
1648: Päätöksen pätemättömyyttä koskeva sään- 1930 ja 1934 säädetyin muutoksin. Yhdistys
1649: nös on säilynyt pääpiirteissään muuttumatto- voidaan näiden muutosten mukaan lakkauttaa
1650: mana lain koko voimassaolon ajan. Pätemät- paitsi edellä mainituin perustein myös, jos
1651: tömyys jaotellaan mitättömyyteen ja moitteen- yhdistys on tarkoitettu lakia kiertäen jatka-
1652: varaiseen pätemättömyyteen. Mitättömänä pi- maan jonkin lakkautetun yhdistyksen toimin-
1653: detään päätöstä, joka loukkaa sivullisen oi- taa, tai jos on poikettu siitä, mitä yhdistyslais-
1654: keutta taikka ilman jäsenen suostumusta vä- sa tai maan hallituksen antamassa lupapäätök-
1655: hentää hänelle vakuutettua erityistä etua yhdis- sessä muuten on määrätty yhdistyksen nouda-
1656: tyksessä tai hänen yhdenvertaisuuttaan muihin tettavaksi. Muutoksilla tehtiin myös mahdolli-
1657: jäseniin nähden. Moitteenvarainen pätemättö- seksi lakkauttaa samalla päätöksellä liittomuo-
1658: myys, johon vetoaminen edellyttää kanteen toisen yhdistyksen itsenäisiä haaraosastoja ja
1659: nostamista määräajassa yhdistystä vastaan pä- jäsenyhdistyksiä. Samoin säädettiin siitä, että
1660: temättömyyden toteamiseksi, on taas yleensä lakkauttaminen ei voi tulla kysymykseen, jos
1661: seurauksena menettelyvirheestä päätöksenteos- yhdistys on lopettanut lakkauttamiskanteen pe-
1662: sa taikka siitä, että päätös olematta mitätön on rusteena olevan menettelynsä ja yhdistyksen
1663: muutoin lain tai yhdistyksen sääntöjen vastai- sisaJsen uudelleenjärjestelyn harkitaan olevan
1664: nen. takeena siitä, ettei tuollainen toiminta vastai-
1665: 1988 vp. - HE n:o 64 19
1666:
1667: suudessa uusiinnu. Lain noudattamisen tehos- kallisten yhdistysluettelojen pitämisestä annet-
1668: tamiseksi tehtiin mahdolliseksi kieltää sisäasi- tuun valtioneuvoston päätökseen (244/24).
1669: ainministeriön tai maaherran päätöksellä yh- Yhdistyslaki koskee niin rekisteröityjä kuin
1670: distyksen toiminta väliaikaisesti, kunnes tuo- rekisteriin merkitsemättömiäkin yhdistyksiä.
1671: mioistuimen ratkaisu asiassa saadaan. Pääosaa säännöksistä sovelletaan vain rekiste-
1672: Yhdistysrekisteriä pitää lain mukaan se vi- röityihin yhdistyksiin. Rekisteriin merkitsemät-
1673: rasto, jonka maan hallitus siihen määrää. Al- tömiäkin yhdistyksiä koskevat muun muassa
1674: kuaan rekisterin pitäminen kuului sosiaalihalli- yhdistymisvapauden rajoittamista merkitsevät
1675: tukselle ja sittemmin sosiaaliministeriölle. Vuo- säännökset, säännös jäsenluettelon pitämisestä
1676: desta 1933 lähtien yhdistysrekisteriä on pitänyt sekä yhdistyksen lakkauttamista ja sen toimin-
1677: oikeusministeriö. Yhdistysrekisteriasioissa toi- nan väliaikaista kieltämistä koskevat säännök-
1678: mivat paikallisviranomaisina henkikirjoittajat set. Lisäksi rekisteröimättömistä yhdistyksistä
1679: ja maistraatit. Yhdistysrekisteriin on ilmoitet- laissa todetaan, että sellainen ei ole oikeus-
1680: tava muun muassa kaikki hallituksen jäsenet ja kelpoinen ja että yhdistyksen puolesta tehdystä
1681: se, ketkä ovat oikeutettuja kirjoittamaan yh- sitoumuksesta vastaavat sitoumuksen tehneet
1682: distyksen nimen. Ilmoitukseen on myös liitettä- henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Muut
1683: vä selvitys siitä, että nimenkirjoittajat ovat jäsenet eivät sitoumuksesta vastaa.
1684: täysivaltaisia. Sääntöjen muuttamista tai yhdis- Lakiin sisältyy kaksi rangaistussäännöstä,
1685: tyksen purkamista koskevaan ilmoitukseen on joista toinen koskee lakkaotetun tai väliaikai-
1686: liitettävä oikeaksi todistettu pöytäkirjanote sesti toimimasta kielletyn yhdistyksen toimin-
1687: päätöksestä, johon ilmoitus perustuu. nan jatkamista ja toinen laiminlyöntiä ilmoit-
1688: taa rekisteriin nimenkirjoittajan vaihtuminen,
1689: Yhdistys on merkittävä heti rekisteriin, jos yhdistyksen purkautuminen tai sen selvitysmie-
1690: yhdistyslaissa säädetyt rekisteröimisen edelly- het.
1691: tykset täyttyvät. Rekisteriin merkitsemisessä ei
1692: siten voida käyttää tarkoituksenmukaisuushar-
1693: kintaa. Rekisteröinnin edellytykset ovat, että 2.2. Yhdistysoikeudesta muissa pohjoismais-
1694: rekisteri-ilmoitus on tehty säädetyssä järjestyk- sa
1695: sessä, että säännöt on laadittu yhdistyslain
1696: mukaisesti ja ne ovat muutenkin lain mukaiset Yhdistysoikeuden perustana on yhdistymis-
1697: ja että yhdistys nimeltään selvästi eroaa ennen vapaus. Yhdistysoikeudesta sanan varsinaisessa
1698: rekisteriin merkityistä yhdistyksistä. Lisäksi re- merkityksessä voidaan puhua silloin, kun
1699: kisteröinnin edellytykseksi säädettiin vuonna asianomaisen maan oikeusjärjestyksessä on
1700: 1934 lakkauttamista koskevien säännösten tunnustettu kansalaisille oikeus yhdistysten pe-
1701: muutoksiin liittyen, ettei yhdistys saa olla tar- rustamiseen sekä julkisesta vallasta riippumat-
1702: koitettu toimimaan vastoin lakia tai hyviä ta- tamaan tahdonmuodostukseen yhdistyksessä.
1703: poja taikka lakia kiertäen jatkamaan jonkin Kansainvälisesti on yhdistymisvapautta ja sen
1704: lakkaotetun yhdistyksen toimintaa. Jotta yh- osana yhdistysten itsemääräämisoikeutta pyrit-
1705: distymisvapauden toteutuminen ei tässä ta- ty turvaamaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja
1706: pauksessa jäisi riippumaan hallintoviranomai- Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksin.
1707: sen harkinnasta, edellytetään asiasta hankitta- Ne koskevat vain yhdistymisvapautta sinänsä,
1708: vaksi yhdistyksen kotipaikan alioikeuden lau- eivät sen sijaan yhdistysten sisäistä toimintaa,
1709: sunto, jos rekisteriviranomainen pitää toden- joka jää kansallisessa lainsäädännössä säännel-
1710: näköisenä, että yhdistys on mainitun kaltainen. täväksi. Eri maiden yhdistysoikeudelliset jär-
1711: Alioikeuden lausunto on rekisteriviranomaista jestelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti-
1712: sitova. kin muun muassa sääntelyn yksityiskohtaisuu-
1713: Rekisteröintiä koskevissa säännöksissä sää- den suhteen. Eräissä Keski- ja Etelä-Euroopan
1714: detään myös nimenkirjoittajan vaihtumiseen ja maissa kuten myös Suomessa yhdistysoikeu-
1715: sen rekisteröimiseen liittyvistä kysymyksistä, desta on varsin yksityiskohtaista lainsäädän-
1716: yhdistysrekisterin julkisuudesta sekä mahdolli- töä, sekä yhdistysten suhteesta ulkopuolisiin
1717: suudesta nostaa tuomioistuimessa kanne oi- että yhdistysten sisäisestä toiminnasta. Toiseksi
1718: keutta Ioukkaavan rekisterimerkinnän kumo- muutamissa Euroopan maissa yhdistystoimin-
1719: amiseksi. Rekisterin pitämisestä sisältyy lisäksi taa koskeva lainsäädäntö rajoittuu sääntele-
1720: tarkempia säännöksiä yhdistysrekisterin ja pai- mään yhdistysten valvontaa ja niiden suhdetta
1721: 20 1988 vp. - HE n:o 64
1722:
1723: ulkopuolisiin. Suomea lukuunottamatta taas poikettu, kun kysymys on ollut yhdistyksestä,
1724: vallitsee muissa pohjoismaissa järjestelmä, jos- jonka jäsenyydellä on jäsenyyttä hakevan toi-
1725: sa aatteellisista yhdistyksistä ei lainkaan ole meentulon kannalta huomattava merkitys.
1726: yleistä lainsäädäntöä. Myös Norjassa ja Tanskassa voidaan saattaa
1727: Seuraavassa esitetään eräitä yleispiirteitä tuomioistuimen tutkittavaksi yhdistyksen jäse-
1728: muiden pohjoismaiden yhdistysoikeudesta. neksi ottamista koskevat päätökset. Jäsenellä
1729: Seikkaperäisempi katsaus eräiden muidenkin on oikeus erota yhdistyksestä ja jäsen voidaan
1730: maiden yhdistysoikeuteen sisältyy yhdistyslaki- erottaa yhdistyksestä. Erottamisperusteista voi-
1731: komitean mietintöön (komiteanmietintö daan määrätä säännöissä ja erotettu jäsen voi
1732: 1984:1). saattaa erottamispäätöksen tuomioistuimen
1733: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa tutkittavaksi. Säännöissä olevia erottamispe-
1734: ei aatteellisista yhdistyksistä ole yleistä lainsää- rusteita voidaan myös vaatia soviteltaviksi ylei-
1735: däntöä. Se, että näissä maissa vallitsee yhdisty- sen kohtuullistaruissäännöksen nojalla ainakin
1736: misvapaus, on kuitenkin selvää. Ruotsissa, Ruotsissa.
1737: Tanskassa ja Islannissa yhdistymisvapaus on Yhdistyksen päätöksenteosta ja hallinnosta
1738: turvattu perustuslain säännöksin. Pääasiallise- samoin kuin tehtävien jakautumisesta eri toi-
1739: na syynä yleisen yhdistyslainsäädännön puuttu- mielinten kesken voidaan varsin vapaasti mää-
1740: miseen pohjoismaissa lienee yksinkertaisesti se, rätä säännöissä. Yhdistyksissä on kuitenkin
1741: että aatteellisessa yhdistystoiminnassa on tultu oltava hallitus tai vastaava yhdistyksen asioita
1742: toimeen ilman erityisiä lainsäännöksiä. Osal- hoitava ja päätöksiä toimeenpaneva toimielin,
1743: taan tämä seurannee siitä, että yhdistymisva- joka myös edustaa yhdistystä. Yhdistyksissä
1744: paus ei ole ollut muissa pohjoismaissa sillä voi sääntöjen mukaan olla myös valtuustoja tai
1745: tavalla uhattuna kuin esimerkiksi aikanaan päätökset voidaan määrätä tehtäväksi jäsenää-
1746: Suomessa. Lainsäädännön tarpeellisuus on to- nestyksin. Päätökset tehdään yleensä enemmis-
1747: sin ollut aika ajoin keskustelun alaisena, mutta töpäätöksin, jollei säännöissä muuta määrätä.
1748: ainakaan tällä hetkellä ei aatteellisia yhdistyk- Yhdistysten lakkauttamisestakaan ei muiden
1749: siä koskevan lain aikaansaaminen ole ajankoh- pohjoismaiden lainsäädännössä ole yksityis-
1750: tainen muissa pohjoismaissa. Lainsäädännön kohtaisia säännöksiä. Ruotsin hallitusmuodon
1751: puuttuessa yhdistysten toimintaa sääntelevät mukaan yhdistymisvapautta voidaan tosin lail-
1752: niiden säännöt sekä tavanomaisessa oikeudessa la rajoittaa kun on kysymys yhteenliittymistä,
1753: vakiintuneet periaatteet. joiden toiminta on sotilaallisluonteista tai sisäl-
1754: Yhdistystä ei tarvitse eikä voikaan merkitä tää jonkin kansanryhmän vainoamista rodun,
1755: yhdistyksistä pidettävään rekisteriin muualla ihonvärin tai etnisen alkuperän vuoksi. Ilmeis-
1756: kuin Tanskassa, jossa tällaista rekisteriä pide- tä on, että tämäntyyppistä toimintaa harjoitta-
1757: tään. Sielläkin rekisteröiminen on vapaaehtois- va yhdistys voidaan Ruotsissa lakkauttaa.
1758: ta. Oikeuskelpoisuuden saavuttamista ei muis- Myös Tanskan perustuslaissa todetaan, että
1759: sa pohjoismaissa ole kytketty yhdistyksen re- yhdistys, joka pyrkii päämääriinsä väkivaltai-
1760: kisteröimiseen siten kuin Suomessa. Ruotsissa sin tai muutoin rangaistavana pidettävin muo-
1761: yhdistys saavuttaa pääsääntöisesti oikeus- doin, voidaan tuomioistuimessa lakkauttaa.
1762: kelpoisuuden, kun yhdistyksen perustamisesta Perustuslaista käy lisäksi nimenomaisesti ilmi,
1763: on sovittu sekä yhdistykselle on hyväksytty että hallinnollisin toimin ei yhdistystä voida
1764: säännöt ja valittu hallitus. Jäsenillä ei ole lakkauttaa.
1765: henkilökohtaista vastuuta yhdistyksen velvoit-
1766: teista.
1767: Yhdistyksen jäseninä voivat olla sekä luon- 2.3. Valmisteluvaiheet ja aineisto
1768: nolliset henkilöt että oikeushenkilöt. Rajoituk-
1769: sia ulkomaalaisten kuulumiselle yhdistyksiin ei 2.3 .1. Aikaisemmat uudistusehdotukset
1770: ole, Ruotsissa ja Islannissa yhdistymisvapau-
1771: den kuuluminen myös ulkomaalaisille on ni- Toisen maailmansodan jälkeen on yhdistys-
1772: menomaisesti todettu hallitusmuodossa. Yhdis- lainsäädäntöön tehty vain vähäisiä muutoksia.
1773: tyksen säännöissä voidaan määrätä jäsenyyden Lainsäädäntötoimien vähäisyys ei kuitenkaan
1774: edellytyksistä ja yhdistykset saavat yleensä itse ole johtunut siitä, ettei yhteiskunnassa olisi
1775: päättää, keitä jäseniksi hyväksytään. Ainakin koettu tarvetta yhdistysoikeuden uudistami-
1776: Ruotsin oikeuskäytännössä on tästä kuitenkin seen. Lain uudistamiseksi on tehty eri aikoina
1777: 1988 vp. - HE n:o 64 21
1778:
1779: ehdotuksia, jotka kuitenkin ovat jääneet toteu- olleista yhdistystyypeistä ja niiden tOimiOta-
1780: tumatta. Seuraavassa tehdään lyhyesti selkoa muodoista sekä valmistamaan ehdotuksen yh-
1781: näistä uudistusehdotuksista. distyslainsäädännön uudistamisen yleisistä ta-
1782: Vuonna 1949 valtioneuvosto antoi professori voitteista (Aineistoa yhdistyslainsäädännöstä,
1783: Veli Merikoskelie tehtäväksi valmistaa asian- oikeusministeiön lainsäädäntöosaston julkaisu
1784: tuntijalausunto ja ehdotus yhdistyksiä koske- 1111976). Vaikka työryhmä ei ottanut nimeno-
1785: van lainsäädännön muuttamiseksi. Vuonna maista kantaa yhdistyslain kokonaisuudistuk-
1786: 1951 valmistunut lausunto sisälsi muun muassa sen tarpeellisuuteen, se laati laajan kokonais-
1787: ehdotuksia, joilla niin sanotuissa kiinteissä lii- esityksen yhdistystoimintaan liittyvistä seikois-
1788: toissa järjestöjen yhteenkuuluvuutta olisi voitu ta ja esitti kunkin asian yhteydessä eri vaihto-
1789: tehostaa esimerkiksi antamalla liitolle tietyissä ehtoja ja näkökohtia uudistusta silmällä pi-
1790: tapauksissa oikeus moittia jäsenyhdistyksen täen.
1791: päätöstä sekä vaikeuttamalla jäsenyhdistyksen Vuonna 1985 valmistui oikeusministeriön
1792: eroamista liitosta. Yhdistyksen tarkoituksen asettaman työryhmän ehdotus laiksi taloudel-
1793: muuttaminen ehdotettiin tehtäväksi vaikeam- lista toimintaa harjoittavan yhdistyksen muut-
1794: maksi kuin muut sääntömuutokset. Lisäksi tamisesta osuuskunnaksi (monistettu), joka
1795: lausunnossa ehdotettiin laadittavaksi säännök- koskisi sekä aatteellisia yhdistyksiä että varsi-
1796: set toimintansa lopettaneiden yhdistysten pois- naisia taloudellisia yhdistyksiä. Ehdotuksen to-
1797: tamisesta yhdistysrekisteristä. Myös paikallis- teuttaminen voisi jossakin määrin poistaa ra-
1798: rekisterit ehdotettiin lakkautettaviksi. janveto-ongelmia, joita taloudellista toimintaa
1799: Professori Merikosken ehdotuksen pohjalta harjoittavien yhdistysten kohdalla on ilmennyt.
1800: uudistuksen valmistelua jatkettiin lainvalmiste-
1801: lukunnassa ja vuonna 1958 valmistui ehdotus
1802: hallituksen esitykseksi laiksi yhdistyksistä an- 2.3.2. Ehdotuksen valmisteluvaiheet
1803: netun lain muuttamisesta sekä laiksi eräiden
1804: yhdistysten merkitsemisestä yhdistysrekisteriin Valtioneuvosto asetti vuonna 1978 komi-
1805: toimintansa lopettaneiksi (Lainvalmistelukun- tean, jolle annettiin tehtäväksi
1806: nan julkaisuja N :o 6/ 1958). Ehdotus rakentui 1) valmistella yhdistyslainsäädännön koko-
1807: samoille periaatteille kuin asiantuntijalausun- naisuudistusta nykyaikaisen yhdistys- ja järjes-
1808: nossa tehty ehdotus, mutta sekään ei johtanut tötoiminnan vaatimuksia vastaavalla tavalla,
1809: hallituksen esityksen antamiseen. 2) selvittää, voitaisiinko yhdenvertaisuuspe-
1810: Yhdistyslain uudistamista sivusi vuonna riaatteeseen olennaisesti puuttumatta sekä liit-
1811: 1958 valmistunut taloudellisten yhdistysten ko- tomuotoisten järjestöjen tarpeet huomioon ot-
1812: mitean mietintö (komiteanmietintö 1958:28), taen lisätä yhdistysten mahdollisuuksia päättää
1813: jossa käsiteltiin kysymystä siitä, olisiko talou- kansanvaltaisuusperiaatteen kannalta perus-
1814: dellisia yhdistyksiä varten laadittava oma eri- tellumpien päätöksentekomuotojen käyttämi-
1815: tyinen lakinsa, joka olisi myös vaikuttanut sestä, sekä
1816: aatteellisten ja taloudellisten yhdistysten rajan- 3) selvittää mahdollisuudet monipuolistaa
1817: vetoon. Komitea päätyi harkinnassaan kieltei- yhdistyksissä toimitettavan jäsenäänestyksen
1818: seen kantaan. Taloudellisten yhdistysten oikeu- toimittamistapaja sekä uudistaa yhdistysten re-
1819: dellinen asema oli myöhemmin esillä toimini- kisteröintimenettelyä sen nopeuttamiseksi ja
1820: milakikomitean mietinnössä (komiteanmietintö rekisterimerkintöjen pitämiseksi tosioloja vas-
1821: 1969: B 102), jossa ehdotettiin näiden oikeu- taavina.
1822: dellisen aseman selventämistä muutamin sään- Komitean ehdotus (komiteanmietintö
1823: nöksin. Ehdotus jäi tältä osin toteutumatta. 1984: 1) valmistui vuonna 1984. Mietintö sisäl-
1824: Oikeusministeriö asetti vuonna 1972 työryh- tää ehdotuksen uudeksi yhdistyslaiksi ja mie-
1825: män, jonka tehtävänä oli laatia lainvalmistelu- tinnöstä saatiin lausunto 63 lausunnonantajal-
1826: kunnan vuoden 1958 ehdotuksen pohjalta ta. Lausuntoa pyydettiin paitsi eräiltä viran-
1827: säännösehdotukset toimintansa lopettaneiden omaisilta, kaikilta rekisteröidyiltä puolueilta, 9
1828: yhdistysten poistamiseksi yhdistysrekisteristä. työmarkkinajärjestöltä, 21 elinkeinotoiminnan
1829: Työryhmän laatiman ehdotuksen pohjalta ei järjestöltä, 18 sosiaalialan järjestöltä, 10 nuo-
1830: ryhdytty jatkotoimiin. riso,- raittius- ja opiskelijajärjestöltä, 9 tieteel-
1831: Vuonna 1975 oikeusministeriö asetti työryh- liseltä ja kulttuurijärjestöitä sekä uskonnolli-
1832: män laatimaan selvityksen tuolloin toiminnassa selta järjestöllä, sekä 16 harrastus- ja urheilu-
1833: 22 1988 vp. - HE n:o 64
1834:
1835: järjestöltä. Lausunnoissa katsottiin yleisesti, päätösvallan ja erilaisten päätöksentekomuoto-
1836: että voimassa olevan lain puutteiden takia lain jen, vaalien toimittamisen sekä suhteelliseen
1837: kokonaisuudistus on välttämätön ja kiireelli- vaaliin siirtymisen sääntely. Sen sijaan monissa
1838: nenkin ja että ehdotus tarjoaa hyvän pohjan yksityiskohdissa ehdotus poikkeaa komitean
1839: uudistuksen toteuttamiselle. Lausunnonantajat laatimasta ehdotuksesta johtuen pääasiassa la-
1840: pitivät yleisesti myönteisenä sitä, että uudistus kiteknisistä tarkistuksista ja siitä, että säänte-
1841: voitaisiin toteuttaa muuttamatta yhdistysten lyn tarkkuutta on jonkin verran lisätty tulkin-
1842: sääntöjä. Tarpeellisina pidettiin myös rekiste- nanvaraisuuksien ja epäselvyyksien välttämi-
1843: röintimenettelyn yksinkertaistamiseen ja no- seksi. Esitykseen on laintarkastuskunnan lau-
1844: peuttamiseen tähtääviä muutosehdotuksia. sunnon jälkeen liitetty komiteankin ehdottama
1845: Lausunnoista on laadittu tiivistelmä (oikeus- ehdotus laiksi eräiden yhdistysten poistamises-
1846: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 11 ta yhdistysrekisteristä sekä ehdotus rajoituslain
1847: 1985). muuttamisesta.
1848: Ehdotuksen jatkovalmistelu suoritettiin oi-
1849: keusministeriössä virkatyönä yhdistyslakikomi-
1850: tean ehdotuksen ja siitä saatujen lausuntojen 3. Esityksen organisatoriset ja
1851: pohjalta. Valmistuneesta ehdotuksesta halli- taloudelliset vaikutukset
1852: tuksen esitykseksi päätti valtioneuvosto
1853: 2.4.1987 pyytää laintarkastuskunnan lausun- Uudistuksen toteuttaminen ei edellytä orga-
1854: non. Laintarkastuskunta ehdotti lausunnos- nisatorisia muutoksia eikä henkilöstön lisätar-
1855: saan (n:o 3/ 1987) useita lähinnä teknisluontei- vetta valtionhallinnossa. Myöskään yhdistyk-
1856: sia muutoksia säädöstekstiin. Esitystä viimeis- sille lain uudistamisesta ei aiheudu taloudellisia
1857: teltäessä virkatyönä oikeusministeriössä on val- lisärasituksia. Oikeusministeriön yhdistysrekis-
1858: taosa huomautuksista otettu huomioon. Halli- teritoimistossa olevan käsittelemättömien asioi-
1859: tuksen esitys perustuu kaikissa keskeisissä ky- den ruuhkan oletetaan vähitellen poistuvan sen
1860: symyksissä yhdistyslakikomitean ehdotuksiin. seurauksena, että rekisteröintimenettelyä yk-
1861: Tällaisia keskeisiä asioita ovat muun muassa sinkertaistetaan.
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1867:
1868:
1869: 1. Lakiehdotusten perustelut olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Pykäläs-
1870: sä säädettäisiin tämän jälkeen, että yhdistyk-
1871: 1.1. Yhdistyslaki seen sovelletaan tätä lakia. Hallitusmuodossa
1872: säännellyn yhdistymisvapauden ja yhdistyslain
1873: 1 luku suhde pysyisi siten ennallaan.
1874: Ehdotuksen 1 § kuten hallitusmuodon
1875: Yleisiä säännöksiä 10 §:kin koskee sanamuotonsa mukaan yhdis-
1876: tymisvapautta vain oikeutena perustaa yhdis-
1877: 1 § Soveltamisala Suomen kansalaisille kuu- tyksiä. Jäljempänä olevissa pykälissä säännel-
1878: luva yhdistymisvapaus perustuu hallitusmuo- lään yhdistymisvapauden muita tunnusmerkke-
1879: don 10 §:ään, jossa kansalaisille taataan oikeus jä, kuten oikeutta päättää itse jäseneksi liitty-
1880: perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista misestä sekä oikeutta erota yhdistyksestä.
1881: varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä Pykälässä todettaisiin lain koskevan aatteel-
1882: tapoja. Hallitusmuodon 10 §:n mukaan sään- lisia yhdistyksiä. Voimassa olevassa yhdistys-
1883: nöksiä tämän oikeuden käyttämisestä annetaan laissa ei käytetä nimenomaisesti tätä sanaa -
1884: lailla. Hallitusmuodon säännöksen ja tämän lain soveltamisalan rajoittuminen aatteellisiin
1885: lain välisen yhteyden osoittamiseksi pykälässä yhdistyksiin on ilmaistu säätämällä, että laki ei
1886: ehdotetaan todettavaksi, että yhdistyksen saa koske taloudellisia yhdistyksiä. Sitä, mitä sa-
1887: perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä to- nalla "aatteellinen" säännöksessä tarkoite-
1888: teuttamista varten ja että tämä tarkoitus ei saa taan, ei ehdoteta pykälässä tarkemmin määri-
1889: 1988 vp. - HE n:o 64 23
1890:
1891: teltäväksi. Lähinnä sillä ymmärretään, kuten söä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun
1892: jäljempänä 2 §:stä ilmenee, sitä että yhteistoi- välittömän taloudellisen edun hankkiminen sii-
1893: minnan tarkoitus on muuta kuin voiton tai hen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toi-
1894: muun välittömän taloudellisen edun hankki- minnan laatu muuten on pääasiassa taloudelli-
1895: mista siihen osallisille. nen. Vaikka yhteisöllä olisi jokin aatteellinen-
1896: Kaikkia niitä yhdistyksiä, joihin on sovellet- kin päämäärä ajettavanaan, sitä ei pidetä aat-
1897: tu vuoden 1919 yhdistyslakia, pidettäisiin edel- teellisena yhdistyksenä, jos sillä on myös 1
1898: leen aatteellisina yhdistyksinä. Tällaisia ovat momentissa sanottu tarkoitus tai jos yhteisö
1899: muun muassa poliittiset yhdistykset, ammatti- muuten on pääasiassa taloudellinen. Myöskään
1900: yhdistykset, elinkeinonharjoittajien yhdistyk- voimassa oleva yhdistyslaki ei koske taloudelli-
1901: set, urheilujärjestöt sekä erilaiset kulttuuri- ja sia yhdistyksiä.
1902: sosiaalialan yhdistykset. Taloudellisista yhdistyksistä osa on sellaisia,
1903: Pykälän mukaan yhdistyksessä on oltava joista on olemassa omaa lainsäädäntöä, osa
1904: kysymys tarkoituksen yhteisestä toteuttamises- taas on lailla sääntelemättömiä. Huomattavin
1905: ta eli useamman henkilön yhteistoiminnasta lailla säänneltyjen taloudellisten yhdistysten
1906: päämäärän saavuttamiseksi. Jäljempänä ryhmä on osuuskunnat. Muita taloudellisia
1907: 7 §:ssä ehdotetaan vielä voimassa olevan lain yhdistyksiä, joista on erityistä lainsäädäntöä,
1908: tapaan täsmennettäväksi, että yhdistyksen pe- ovat seuraavat: lauttaus- ja uittoyhdistykset,
1909: rustamiseen vaaditaan vähintään kolmen hen- järvenlaskemisyhdistykset, tilusrauhoitusyhdis-
1910: kilön yhteistoimintaa. Tarkoituksen yhteinen tykset, riistanhoitoyhdistykset, vesilintujen
1911: toteuttaminen pitää sisällään sen, että myös suojelemisyhdistykset, liikennevakuutusyhdis-
1912: tarkoitus on yhdistykseen osallisille yhteinen. tys, avustuskassojen yhdistys, paliskunnat ja
1913: Pykälässä ehdotetaan todettavaksi yhdenmu- paliskuntain yhdistys, metsänhoitoyhdistykset,
1914: kaisesti hallitusmuodon säännöksen kanssa, et- kalastuskunnat, kauppakamarit, hypoteekki-
1915: tä yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai yhdistykset, keskinäiset vakuutusyhdistykset,
1916: hyvien tapojen vastainen. Yhdistymisvapaus ei avustuskassat ja työttömyyskassat. Osa näistä
1917: koske lain tai hyvien tapojen vastaisten tarkoi- taloudellisista yhdistyksistä on samalla 2 mo-
1918: tusperien yhdessä toteuttamista. Jos yhdistyk- mentissa tarkoitettuja, lailla tai asetuksella eri-
1919: sen toiminta on muuttunut tällaiseksi, se voi- tyistä tarkoitusta varten järjestettyjä yhdistyk-
1920: taisiin, kuten voimassa olevan lainkin mukaan, siä.
1921: lakkauttaa. Hyvien tapojen vastaisuus ei ole Laissa sääntelemättömiä taloudellisia yhdis-
1922: laissa tarkasti määriteltävissä, vaan se saa sisäl- tyksiä eli yhdistyksiä, joiden oikeuskelpoisuus
1923: tönsä kunkin ajan oikeus- ja moraalikäsityksis- ei perustu kirjoitettuun lainsäädäntöön, toimii
1924: tä. Suomessa parisenkymmentä. Nämä ovat alu-
1925: Pykälän 2 momentin mukaan yhdistykseen eellisia puhelinyhdistyksiä, teollisuuden eri alo-
1926: on sovellettava tätä lakia. Laki tulisi sovelletta- jen myyntiyhdistyksiä sekä autojen tilauskes-
1927: vaksi 2 §:ssä säädettäviä poikkeuksia lukuun- kustoimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Ne ovat
1928: ottamatta kaikessa aatteellisen tarkoituksen eri aikoina syntyneitä ja oikeusjärjestys on
1929: yhteistä toteuttamista varten tapahtuvassa yh- niille aikanaan tunnustanut oikeuskelpoisuu-
1930: teistoiminnassa. Osaa lain säännöksistä sovel- den muun muassa sallimalla niiden merkitsemi-
1931: lettaisiin riippumatta siitä, onko yhdistys rekis- sen kaupparekisteriin. Sinänsä uusien tällaisten
1932: teröity tai voitaisiinko sitä edes rekisteröidä. yhdistysten perustaminen ei ole nykyisinkään
1933: 2 § Soveltamisalan rajoitukset Pykälässä eh- kiellettyä, mutta ne eivät enää voi saavuttaa
1934: dotetaan säädettäväksi eräitä rajoituksia lain oikeuskelpoisuutta eli niitä ei pidetä itsenäisinä
1935: soveltamisalaan, vaikka yhteistoiminnassa oli- oikeushenkilöinä. Tämä johtuu siitä oikeudes-
1936: sikin kysymys aatteellisen tarkoituksen yhtei- samme vallitsevasta periaatteesta, jonka mu-
1937: sestä toteuttamisesta. Ehdotetut rajoitukset kaan yhteenliittymä tunnustetaan oikeushenki-
1938: vastaavat voimassa olevassa yhdistyslaissa ase- löksi, eli se voi nimiinsä saavuttaa oikeuksia ja
1939: tettuja rajoituksia. velvoitteita vain, kun tietyt laissa säädetyt edel-
1940: Pykälän 1 momentissa lain soveltamisalan lytykset täyttyvät. Muita kuin laissa määritelty-
1941: ulkopuolelle suljetaan niin sanotut taloudelliset jä oikeushenkilöitä ei voida perustaa.
1942: yhdistykset ja muut yhteisöt, vaikkakin laki jo Keskeisin merkitys 1 momentin soveltamis-
1943: 1 §:n mukaan koskee vain aatteellisia yhdistyk- alan rajoitussäännöksellä on niissä tilanteissa,
1944: siä. Laki ei 1 momentin mukaan koske yhtei- joissa yhdistysrekisteriin ilmoitetaan rekisteröi-
1945: 24 1988 vp. - HE n:o 64
1946:
1947: täväksi aatteelliseksi tarkoitettu yhdistys, joka pitää aatteellisena. Tällaisiin yhteisöihin yhdis-
1948: kuitenkin samalla tuottaisi jäsenille välitöntä tyslakia voitaisiin kuitenkin soveltaa sikäli kuin
1949: taloudellista hyötyä tai jossa taloudellisen toi- näin on erikseen säädetty. Osaa tässä tarkoite-
1950: minnan osuus olisi huomattava. Jos yhdistyk- tuista yhdistyksistä voidaan pitää luonteeltaan
1951: sen tarkoitukseen kuuluisi voiton tai muun julkisoikeudellisina. Huomattava osa 2 mo-
1952: välittömän taloudellisen edun hankkiminen sii- mentissa tarkoitetuista yhdistyksistä on tällä
1953: hen osalliselle, ei yhdistystä voitaisi merkitä hetkellä sellaisia, että niitä voidaan pitää myös
1954: yhdistysrekisteriin. Erilaisten jäsenpalvelusten taloudellisina yhdistyksinä.
1955: myöntäminen tai jäsenalennusten antaminen Pykälän 2 momentissa tarkoitettuina yhdis-
1956: yhdistyksen välittämistä tavaroista tai tuotta- tyksinä voidaan mainita Suomen Asianaja-
1957: mista palveluista yhdistyksen jäsenille ei yleen- jaliitto (laki asianajajista), kalastuskunnat (ka-
1958: sä vielä merkitse tällaista taloudellisen edun lastuslaki), tilusrauhoitusyhdistykset (tilusrau-
1959: hankkimista jäsenille. hoituslaki), metsästäjäin keskusjärjestö ja riis-
1960: Taloudellisen toiminnan harjoittamista ei eh- tanhoitoyhdistykset (metsästyslaki), paliskun-
1961: doteta kokonaan kiellettäväksi aatteellisilta yh- nat ja paliskuntain yhdistys (poronhoitolaki),
1962: distyksiltä, niin kuin ei voimassa olevassa lais- kauppakamarit (kauppakamariasetus) sekä
1963: sakaan. Yhdistys voisi edelleen harjoittaa ta- Suomen Punainen Risti (asetus sisältävä Suo-
1964: loudellista toimintaa, joka tukee sen aatteelli- men Punaisen Ristin säännöt). Esimerkkinä
1965: sen tarkoituksen toteuttamista. Yhdistyksen yhdistyksestä, johon sovelletaan momentin
1966: säännöistä olisi kuitenkin 5 §:n mukaan käytä- mukaisesti erityislain ohella yhdistyslain sään-
1967: vä ilmi ne puitteet, joissa taloudellista toimin- nöksiä, on metsänhoitoyhdistys (laki metsän-
1968: taa harjoitetaan. hoitoyhdistyksistä).
1969: Yhdistykselle sallittavan taloudellisen toi- Yhdistyslakia ei sovellettaisi myöskään us-
1970: minnan laatuun ja laajuuteen voivat vaikuttaa konnollisiin yhdyskuntiin, vaan niistä olisi 3
1971: muun muassa yhdistyksen jäsenmäärä, yhdis- momentin mukaan voimassa, mitä niistä on
1972: tyksen aatteellisen toiminnan laajuus verrattu- erikseen säädetty. Uskonnollisten yhdyskuntien
1973: na sen taloudelliseen toimintaan sekä yhdistyk- oikeudellinen asema on Suomessa järjestetty
1974: sen alueellinen ulottuvuus. Samoin vaikutusta uskonnonvapauslailla (267/22). Sen mukaan
1975: voi olla sillä, miten selvästi yhdistys on puh- uskonnollisia yhdyskuntia ovat evankelis-lute-
1976: taan aatteellinen. Esimerkiksi puoluejärjestöt, rilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta
1977: urheiluseurat ja ammattiyhdistykset voivat har- sekä ne muut uskonnolliset yhdyskunnat, jotka
1978: joittaa verrattain laajamittaista taloudellista on kyseisen lain mukaan rekisteröity. Uskon-
1979: toimintaa, koska ne ovat toiminta-ajatuksel- nollisen yhdyskunnan voi perustaa vähintään
1980: taan kiistatta aatteellisia, usein ne ovat myös 20 Suomessa asuvaa henkilöä laatimalla lain
1981: jäsenmäärältään ja alueelliselta levinneisyydel- edellyttämän yhdyskuntajärjestyksen ja teke-
1982: tään laajoja. Niiden talous ei myöskään ole mällä valtioneuvostolle kirjallisen ilmoituksen
1983: yksin liiketoiminnan varassa, vaan niillä on yhdyskunnan muodostamisesta. Yhdyskunta
1984: merkittäviä jäsenmaksutuloja sekä yksityisistä merkitään opetusministeriössä pidettävään us-
1985: ja julkisista varoista tulevia avustuksia. Esi- konnollisten yhdyskuntien rekisteriin, jos yh-
1986: merkkinä taloudellisen toiminnan laadulle ase- dyskuntajärjestys on laadittu uskonnonvapaus-
1987: tettavista rajoituksista voidaan mainita, että lain määräysten mukaisesti eikä uskontunnus-
1988: elinkeinonharjoittajien yhdistys ei voine itse tus ole vastoin lakia tai hyviä tapoja ja jos
1989: harjoittaa samaa liiketoimintaa kuin sen jäse- yhdyskunnan ja siihen kuuluvien seurakuntien
1990: net. Aatteellisten yhdistysten tuki- tai kanna- hallitusten jäsenet täyttävät laissa asetetut eh-
1991: tusyhdistyksiä, esimerkiksi urheilun ja taiteen dot.
1992: tukiyhdistyksiä, voidaan edelleen pitää aatteel- Kaikki sellaiset uskonnolliset liikkeet, jotka
1993: lisina, kunhan niiden toiminta kohdistuu tuet- voisivat tulla rekisteröidyiksi uskonnollisina
1994: tavan järjestön edustaman aatteen eikä jäsen- yhdyskuntina, eivät kuitenkaan ole ohjelmallis-
1995: ten välittömään tukemiseen. ten tai organisatoristen syiden vuoksi halun-
1996: Pykälän 2 momentissa lain soveltamisalan neet näin menetellä. Osa näistä yhteisöistä on
1997: ulkopuolelle ehdotetaan voimassa olevan lain merkitty yhdistysrekisteriin aatteellisina yhdis-
1998: tapaan rajattavaksi yhteisö, joka on lailla tai tyksinä, jolloin niihin sovelletaan yhdistysla-
1999: asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta var- kia. Osa taas on kokonaan rekisteröitymättö-
2000: ten, vaikka yhteisön tarkoitusta voitaisiinkin miä ja niihin tulevat sovellettaviksi yhdistyslain
2001: 1988 vp. - HE n:o 64 25
2002:
2003: rekisteröimättömiä yhdistyksiä koskevat sään- toimiva yhdistys voidaan ehdotuksen 43 §:n
2004: nökset. mukaisesti lakkauttaa.
2005: 3 § Kielletyt yhdistykset Pykälän mukaan 4 § Luvanvaraisuus Pykälässä ehdotetaan
2006: kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan jär- voimassa olevan lain 2 §:ää vastaavasti säädet-
2007: jestetyksi katsottavat yhdistykset ovat kielletty- täväksi, että niin sanottua ampumayhdistystä
2008: jä. Tällaista yhdistystä ei siten saa perustaa ei saa perustaa eikä ampumayhdistykselle kuu-
2009: eikä jo olemassa olevaa yhdistystä saa järjestää luvaa toimintaa harjoittaa ilman viranomaisen
2010: siten, että yhdistys muuttuisi säännöksessä tar- lupaa. Ehdotuksen perusteena on se, että val-
2011: koitetulla tavalla sotilaalliseksi. tion on voitava valvoa aseiden käyttöä ja
2012: Kielto perustaa kokonaan tai osittain soti- tarvittaessa estää aseellisten, valtion määräys-
2013: laalliseen tapaan järjestettyjä yhdistyksiä otet- vallasta riippumattomien järjestöjen muodos-
2014: tiin yhdistyslakiin vuonna 1934. Kielto pysytet- tuminen. Ampumayhdistysten luvanvaraisuus
2015: täisiin eräin poikkeuksin ennallaan. Voimassa täydentää ampuma-aseiden hallussapidon ja
2016: olevan lain 4 § :n mukaan kielto koskee vain kaupan sekä ampumaradan perustamisen lu-
2017: yhdistystä, jonka tarkoituksiin kuuluu valtiolli- vanvaraisuutta.
2018: siin asioihin vaikuttaminen. Ehdotusta laadit- Luvanvaraisuus koskee ehdotuksen mukaan
2019: taessa ei ole pidetty tarpeellisena sallia sitä yhdistystä, jonka toimintaan kuuluu harjoitut-
2020: mahdollisuutta, että muun kaltainen yhdistys taminen ampuma-aseiden käyttöön ja joka ei
2021: voitaisiin järjestää sotilaalliseen tapaan. Jotta ole olemassa yksinomaan metsästystä varten.
2022: lakia ei voitaisi kiertää, ehdotetaan sotilaallisen Luvanvaraisia ovat siten muun muassa ne ur-
2023: yhdistyksen perustamisen kielto ulotettavaksi heiluseurat, joiden toimintaan kuuluu kilpa-
2024: koskemaan kaikkia yhdistyksiä. Kielto on yh- ammunta tai ampumahiihto. Ampuma-aseita
2025: denmukainen myös Pariisin rauhansopimuksen ovat ampuma-aseista ja ampumatarpeista an-
2026: 15 artiklan kanssa, jossa kielletään minkäänlai- netun asetuksen (34/33) mukaan kaikki sellai-
2027: sen sotilaskoulutuksen antaminen Suomen set aseet, joilla räjähdysainetta käyttäen voi-
2028: maavoimiin, sotalaivastoon tai ilmavoimiin daan ampua laukauksia siten, että siitä voi
2029: kuulumattomille henkilöille. aiheutua hengenvaaraa tai terveydelle vahin-
2030: koa, sekä myös kaasupistoolit ja niihin verrat-
2031: Sotilaalliseksi katsottavan yhdistyksen tun- tavat laitteet ja valopistoolit.
2032: nusmerkit vastaisivat voimassa olevan lain Pelkästään metsästystä varten olevia yhdis-
2033: määrittelyä. Yhdistys voitaisiin katsoa sotilaal- tyksiä koskeva poikkeus sisältyy myös voimas-
2034: liseen tapaan järjestetyksi ensinnäkin, jos sen sa olevaan lakiin. Jos metsästystä varten perus-
2035: jäseniltä vaaditaan erityistä kuuliaisuutta ja jos tetun yhdistyksen toimintaan kuuluu erikseen
2036: jäsenistö samalla on jakautunut joukkomuo- myös ampumaharjoittelun järjestäminen met-
2037: dostelmiin tai ryhmityksiin. Toiseksi yhdistys sästystaidon ylläpitämiseksi, on toiminta lu-
2038: voitaisiin katsoa sotilaalliseksi yksin sen perus- vanvaraista.
2039: teella, että yhdistys tai sen jäsenistö on aseelli- Ehdotettu säännös on lakitekniseltä raken-
2040: sesti varustautunut. Tällöin ei merkitystä ole teeltaan nykyistä vastaava eli luvanvaraiseksi
2041: sillä, vaaditaanko jäseniltä kuuliaisuutta tai säädetään pykälässä tarkoitetun yhdistyksen
2042: onko yhdistys jakautunut joukkomuodostel- perustaminen. Vaikka käytetty sanamuoto viit-
2043: miin tai ryhmityksiin. taakin uuden, pykälässä tarkoitettua toimintaa
2044: Rikoslain 16 luvun 8 a §:ssä on säädetty harjoittavan yhdistyksen perustamiseen, kos-
2045: rangaistavaksi liittyminen sotilaalliseen tapaan kee sääntely myös jo olemassa olevan yhdistyk-
2046: järjestettyyn yhdistykseen tai muuhun yhteen- sen toiminnan muuttamista pykälässä tarkoite-
2047: liittymään. Lainkohta koskee nykyisellään ku- tuksi. Kielto koskee yhdistyslaissa säänneltyä
2048: ten voimassa oleva yhdistyslakikin vain liitty- toimintaa siitä riippumatta, onko kysymys re-
2049: mistä sellaiseen sotilaalliseen yhdistykseen, kisteröitävästä yhdistyksestä vai ei.
2050: jonka tarkoituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin Luvan myöntäminen kuuluisi yhdistyksen
2051: vaikuttaminen. Myös tämän säännöksen muut- kotipaikan lääninhallitukselle, kun lupavirano-
2052: tamista vastaamaan nyt 3 §:ään ehdotettua maisena voimassa olevan lain mukaan on sisä-
2053: muutosta tultaneen aikanaan rikoslain koko- asiainministeriö. Lupa-asioiden siirtämistä mi-
2054: naisuudistuksen yhteydessä ehdottamaan. nisteriöitä lääninhallituksille on pidetty tarkoi-
2055: Pykälä koskee sekä rekisteröityjä että rekis- tuksenmukaisena lähinnä sen vuoksi, että hal-
2056: teröimättömiä yhdistyksiä. Kiellon vastaisesti lintolupa- asioita on pyritty muutenkin siirtä-
2057:
2058: 4 3803821
2059: 26 1988 vp. - HE n:o 64
2060:
2061: mään lääninhallituksille. Lääninhallitus käsit- harjoittaa taloudellisesti vähäarvoisena pidettä-
2062: telee myös ampumaratojen perustamista sa- vää elinkeinoa tai ansiotoimintaa.
2063: moin kuin ampuma-aseiden ja -tarpeiden val- Ehdotus merkitsee lievää väljennystä siihen,
2064: mistusta ja kauppaa koskevat lupa-asiat. miten tarkasti säännöistä on käytävä ilmi yh-
2065: Lupa-asian ratkaisussa on kysymys läänin- distyksen harjoittama elinkeino tai ansiotoi-
2066: hallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. minta. Muutos saattaa yksittäisissä tapauksissa
2067: Lääninhallituksen harkintavaltaa rajoittaa laajentaa yhdistyksen mahdollisuuksia talou-
2068: muun muassa 3 §:n säännös kielletyistä yhdis- delliseen toimintaan, jos yhdistyksen sääntöi-
2069: tyksistä. Jos perustettavaksi aiottu ampumayh- hin ei aikaisemmin ollut otettu asiaa koskevia
2070: distys olisi kokonaan tai joltakin osin katsotta- määräyksiä. Tällöinkään taloudellinen toimin-
2071: va sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, ei lupaa ta ei saa laajentua sillä tavoin, että yhdistys
2072: voitaisi antaa. Lupaan voidaan liittää ehtoja. muuttuisi luonteeltaan pääasiassa taloudelli-
2073: Lupaehtojen noudattamatta jättäminen saattaa seksi.
2074: johtaa yhdistyksen lakkauttamiseen 43 §:n no- 6 § Rekisteröinnin oikeusvaikutukset Pykä-
2075: jalla. Lääninhallituksen lupa-asiassa tekemään lään ehdotetut säännökset yhdistyksen rekiste-
2076: ratkaisuun tyytymätön voisi hakea muutosta riin merkitsemisen oikeusvaikutuksista vastaa-
2077: päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto- vat voimassa olevan lain 9 § :n 1 momenttia ja
2078: oikeuteen, jolloin asian ratkaisu tarkoituksen- 10 §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan yhdistys
2079: mukaisuuskysymyksen osalta siirtyisi valtio- saavuttaa oikeuskelpoisuuden eli siitä tulee it-
2080: neuvostolle. senäinen oikeushenkilö, kun se rekisteröidään.
2081: Tämä kuvataan säännöksessä toteamalla, että
2082: 5 § Taloudellinen toiminta Pykälässä ehdo- yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitou-
2083: tetaan säädettäväksi yhdistyksen taloudellisesta muksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimes-
2084: toiminnasta. Säännös liittyy edellä 2 §:ssä sa ja muun viranomaisen luona vain, jos se on
2085: säänneltyyn lain soveltamisalan rajoittamiseen, rekisteröity siten kuin tässä laissa säädetään.
2086: jonka mukaan aatteellisena yhdistyksenä ei Rekisteröimätön yhdistys, josta säännöksiä eh-
2087: pidetä yhteisöä, joka on pääasiassa taloudelli- dotetaan lain 10 lukuun, ei ole itsenäinen
2088: nen. Se, missä määrin yhdistys voi harjoittaa oikeushenkilö eikä se voi saavuttaa nimiinsä
2089: taloudellista toimintaa pysyen kuitenkin aat- oikeuksia eikä velvoittautua. Yhdistys säilyy
2090: teellisena yhdistyksenä, määräytyy mainitun oikeuskelpoisena sen ajan, jonka yhdistys on
2091: 2 §:n mukaan. Voimassa olevan lain asiaa merkittynä yhdistysrekisteriin. Oikeuskelpoi-
2092: sääntelevässä 9 §:n 2 momentissa edellytetään, suus lakkaa, kun yhdistys poistetaan rekisteris-
2093: että harjoitettavan elinkeinon tai muun ansio- tä.
2094: toiminnan on oltava säännöissä määrätty. Eh- Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteröin-
2095: dotuksen mukaan taas harjoitettavaa taloudel- nin vaikutuksesta jäsenten vastuuseen yhdis-
2096: lista toimintaa ei olisi tarpeen säännöissä yksi- tyksen velvoitteista. Rekisteröidyn yhdistyksen
2097: tyiskohtaisesti määritellä, vaikka niin voitaisiin jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilö-
2098: edelleen tehdä. Vaikkei yhdistyksen sääntöihin kohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Säännös
2099: sisälly tämänkaltaista määrittelyä, yhdistys voi- koskee paitsi vastuuta varallisuusoikeudellisista
2100: si kuitenkin harjoittaa sellaista elinkeinoa tai oikeustoimista myös muista velvoitteista, joita
2101: muuta ansiotoimintaa, joka kytkeytyy välittö- yhdistykselle voi syntyä, kuten sopimussuhteen
2102: mästi säännöissä määrätyn tarkoituksen toteut- ulkopuolista vahingonkorvausvastuuta tai vas-
2103: tamiseen. Jos esimerkiksi urheiluseura voi tuuta yhdistykselle maksuunpannusta verosta
2104: sääntöjensä mukaan järjestää urheilukilpailuja tai muusta julkisesta maksusta. Rekisteröimät-
2105: tai ylläpitää urheilulaitosta, se voisi ilman ni- tömän yhdistyksen osalta ehdotetaan jäljempä-
2106: menomaista sääntömääräystä myös myydä kil- nä 58 §:ssä selvyyden vuoksi säädettäväksi,
2107: pailujen yhteydessä virvokkeita ja ylläpitää että sellaisen yhdistyksen puolesta tehdystä toi-
2108: urheilulaitoksen yhteydessä esimerkiksi kioskia mesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat
2109: tai ruokalaa. Tällaista taloudellista toimintaa vain toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet
2110: ei tarvitsisi säännöissä erikseen mainita, koska henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Mai-
2111: säännöissä mainittuun yhdistyksen toiminta- nittua sääntöä sovelletaan myös ennen yhdis-
2112: muotoon normaalisti kuuluu myös tällainen tyksen rekisteröimistä syntyneisiin velvoittei-
2113: taloudellinen toiminta. Edellä sanotun lisäksi siin. Vaikka yhdistyskin saattaa vakiintuneiden
2114: yhdistys voisi sääntömääräyksistä riippumatta periaatteiden mukaisesti joutua vastuuseen sen
2115: 1988 vp. - HE n:o 64 27
2116:
2117: hyväksi ennen rekisteröintiä tehdystä toimesta, asiasta säädetty. Toiseksi sääntöihin voidaan
2118: säilyy toimeen osallistuneilla tai siitä päättä- ottaa määräyksiä asioista, joista yhdistyslaissa
2119: neillä edelleen henkilökohtainen vastuu velvoit- ei lainkaan ole suoranaisia säännöksiä, kuten
2120: teesta. asetetaanko jäsenyydelle yhdistyksessä erityisiä
2121: ehtoja. Näiden lisäksi säännöissä usein vielä
2122: toistetaan joitakin yhdistyslain pakottavia tai
2123: 2 luku tahdonvaltaisia säännöksiä. Yhdistyksen sään-
2124: Yhdistyksen perustaminen
2125: nöt on laadittava niin, että ne eivät ole ristirii-
2126: dassa minkään pakottavan lainsäännöksen
2127: 7 § Perustamiskirja Pykälässä säädetään yh- kanssa.
2128: distyksen perustamismenettelystä. Perustami- 1 kohta. Yhdistyksen säännöissä on määrät-
2129: sesta on ehdotuksen mukaan tehtävä perus- tävä yhdistyksen nimi. Yhdistyksen nimelle
2130: tamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle asetettavista vaatimuksista säädetään jäljempä-
2131: laaditut säännöt. Ehdotuksessa on korvattu nä rekisteröimistä koskevassa 49 §:ssä. Sen
2132: voimassa olevan lain sana "sopimuskirja" sa- mukaan nimen on ensinnäkin oltava erottautu-
2133: nalla ''perustamiskirja' ', joka ilmentää asiakir- miskykyinen, sen on selvästi erotuttava yhdis-
2134: jan tarkoitusta paremmin ja jota myös muualla tysrekisterissä ennestään olevien yhdistysten ni-
2135: yhteisöoikeudessa käytetään vastaavassa tilan- mistä. Toiseksi nimi ei saa olla harhaanjohtava
2136: teessa. Yhdistyksen perustaminen edellyttäisi esimerkiksi yhdistyksen tarkoituksen, toiminta-
2137: kuten nykyisinkin vähintään kolmen yhdistyk- muotojen tai jäsenistön osalta. Nimenä voi olla
2138: sen jäseneksi liittyvän myötävaikutusta. Näi- myös niin sanottu mielikuvitusnimi taikka
2139: den on päivättävä ja allekirjoitettava perus- muulla kielellä kuin jommalla kummalla kan-
2140: tamiskirja. Perustamista varten voidaan kutsua salliskielellä ilmaistu nimi. Yhdistyksen nimes-
2141: koolle erityinen perustamiskokous, mutta tämä tä muodostettuja lyhenteitä ei voida erikseen
2142: ei ole välttämätöntä. merkitä rekisteriin, mutta niitä voidaan käyt-
2143: Perustamiskirjassa jäseneksi liittyvät ilmaise- tää epävirallisesti. Lyhenne voisi edelleen olla
2144: vat päättäneensä perustaa yhdistyksen ja hy- osana yhdistyksen nimeä.
2145: väksyneensä sille perustamiskirjaan liitetyt Yhdistyksellä voi 9 §:n mukaisesti olla kaksi
2146: säännöt. Sääntöjä ei ole tarpeen sisällyttää tai kolme virallista nimeä, suomenkielinen,
2147: perustamiskirjaan, kuten voimassa oleva laki ruotsinkielinen ja saamenkielinen. Sen sijaan
2148: sanamuotonsa mukaan edellyttää, vaan riittää, vieraskielinen nimi ei voi olla suomen-, ruot-
2149: että ne liitetään siihen. sin- tai saamenkielisen nimen lisäksi yhdistyk-
2150: Yhdistymisvapaus koskee hallitusmuodon sen virallisena nimenä. Vieraskielinen nimi voi
2151: mukaan kaikkia Suomen kansalaisia. Näin ol- siten olla joko yhdistyksen ainoana nimenä tai
2152: len myöskään yhdistyksen perostajilta ei vaadi- sitten nimen osana, jolloin sitä ei kuitenkaan
2153: ta, että he olisivat esimerkiksi täysi-ikäisiä. voi käyttää yksinään yhdistyksen nimenä. ,
2154: Yhdistyksen jäsenenä voi 10 §:n mukaan olla Kun yhdistys on merkitty rekisteriin, sen
2155: luonnollisen henkilön lisäksi yhteisö ja säätiö. nimeen lisätään rekisteröintiä osoittava mer-
2156: Silloin kun yhdistyksen perustajana toimii yh- kintä siten kuin 50 §:ssä säädetään.
2157: teisö tai säätiö, näiden puolesta perustamiskir- 2 kohta. Yhdistyksen kotipaikan tulee olla
2158: jan allekirjoittavilla henkilöillä on oltava asi- Suomessa oleva kunta. Yhdistyksellä ei voi olla
2159: anmukainen edustamisoikeus tai valtuutus toi- kotipaikkaa useassa kunnassa. Kotipaikaksi
2160: mia yhteisön tai säätiön puolesta. voidaan valita mikä tahansa Suomen kunta,
2161: 8 § Säännöt Pykälässä ehdotetaan säädettä- joskin käytännöllisintä on valita kotipaikaksi
2162: väksi yhdistyksen sääntöjen pakollisesta vä- kunta, jossa yhdistys pääasiassa toimii tai jossa
2163: himmäissisällöstä. Yhdistyksen rekisteröimisen toiminnan keskus sijaitsee. Yhdistystä vastaan
2164: edellytyksenä on, että säännöissä on määräyk- nostettu kanne käsitellään yhdistyksen kotipai-
2165: set pykälässä luetelluista asioista. Näiden pa- kan yleisessä tuomioistuimessa.
2166: kollisten sääntömääräysten lisäksi sääntöihin 3 kohta. Säännöissä on mainittava yhdistyk-
2167: voidaan ottaa ja lähes poikkeuksetta otetaan- sen tarkoitus ja toimintamuodot. Tarkoitus on
2168: kin määräyksiä myös muista kysymyksistä. se päämäärä, jonka saavuttamista yhdistyksen
2169: Näillä vapaaehtoisilla sääntömääräyksillä voi- toiminnalla tavoitellaan. Toimintamuodot ovat
2170: daan ensinnäkin poiketa siitä, mitä yhdistys- keinoja tarkoituksen saavuttamiseksi. Tarkoi-
2171: lain tahdonvaltaisissa säännöksissä on jostakin tus ja toimintamuodot liittyvät läheisesti toi-
2172: 28 1988 vp. - HE n:o 64
2173:
2174: siinsa, toimintamuodoiksi ei voida valita mi- aina 12 kuukautta. Tavallisimmin tilikautena
2175: tään sellaista, joka ei voi edistää tarkoituksen käytetään kalenterivuotta. Säännöissä ei ole
2176: toteuttamista. Tarkoitus ja toimintamuodot välttämätöntä mainita, kuten voimassa oleva
2177: voidaan ilmaista säännöissä väljästikin ja ne yhdistyslaki edellyttää, siitä milloin tilinpäätös
2178: voidaan määritellä tarvittaessa hyvin laaja-alai- on tehtävä. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös
2179: siksikin, mutta sääntömääräykset eivät kuiten- on nimittäin laadittava kolmen kuukauden ku-
2180: kaan saa jäädä vaille selvää asiallista sisältöä. luessa tilikauden päättymisestä. Esillä olevaan
2181: Voimassa olevan lain sanonta "toiminnan laa- kohtaan ei myöskään ole tarpeen ottaa mainin-
2182: tu" ehdotetaan korvattavaksi sanalla "toimin- taa yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastami-
2183: tamuodot". sesta, josta säädettäisiin jo edellä 5 kohdassa.
2184: 4 kohta. Sääntöihin on otettava määräys 7 kohta. Säännöissä olisi määrättävä siitä,
2185: jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat
2186: jäsenmaksuja ja muita maksuja. Säännöissä on valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuva-
2187: siten aina määrättävä joko, että jäsenmaksuja paudesta päätetään. Näistä asioista on ehdo-
2188: ja mahdollisia muita maksuja peritään, tai että tuksen 23 §:n mukaan päätettävä yhdistyksen,
2189: niitä ei peritä. Tarkoituksena on, että yhdistyk- tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutet-
2190: seen liittyvä voi säännöistä nähdä, liittyykö tujen kokouksessa. Säännöissä on siten mainit-
2191: jäsenyyteen taloudellisia velvoitteita. Maksuis- tava, minä ajankohtana yhdistyksessä on pi-
2192: ta määrääminen yhdistyksen säännöissä mer- dettävä kokous, jossa mainituista asioista pää-
2193: kitsee, että muita maksuja ei jäsenten kannet- tetään. Välttämätöntä ei ole, että näistä asiois-
2194: tavaksi voida asettaa muutoin kuin sääntöjä ta tehdään päätökset vuosittain, joskin tilin-
2195: muuttamalla. päätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
2196: Maksujen määräämistavasta ei ehdoteta sää- myöntämisestä säännönmukaisesti päätetään
2197: dettäväksi. Myös voimassa olevassa laissa asia vuosittain. Säännöissä on myös vapaasti mää-
2198: on jätetty avoimeksi. Säännöissä voidaan ha- rättävissä se, tehdäänkö päätökset 7 kohdassa
2199: luttaessa määrätä maksujen markkamäärä tai tarkoitetuissa asioissa yhdessä kokouksessa vai
2200: määritellä perusteet, joiden mukaan maksu pidetäänkö yhdistyksessä useampia sääntömää-
2201: määräytyy. Maksujen tai maksuperusteiden ei räisiä kokouksia. Tavallista on, että yhdistyk-
2202: tarvitse olla kaikille jäsenille samat. Maksujen sessä on kevätkokous, jossa vahvistetaan tilin-
2203: suuruudesta päättäminen voidaan säännöissä päätös ja päätetään vastuuvapauden myöntä-
2204: myös määrätä esimerkiksi yhdistyksen hallituk- misestä, sekä syyskokous, jossa valitaan halli-
2205: sen tehtäväksi tai ratkaistavaksi yhdistyksen tuksen jäsenet ja tilintarkastajat.
2206: kokouksessa. 8 kohta. Säännöissä olisi määrättävä yhdis-
2207: 5 kohta. Säännöissä on määrättävä hallituk- tyksen kokouksen koollekutsumistapa. Kutsu-
2208: sen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien mistavasta ei laissa ehdoteta säädettäväksi tar-
2209: lukumäärä sekä toimikausi. Lukumäärät voi- kemmin. Säännöissä olisi myös määrättävä
2210: daan esittää myös vähimmäis- ja enimmäislu- koollekutsumisajasta. Yhdistyksen harkinnassa
2211: kumäärinä. Hallituksessa olisi 35 §:n mukaan on siten, mikä koollekutsumistapa ja mikä
2212: oltava vähintään kolme jäsentä. Tilintarkasta- aika täyttävät parhaiten yhdistyksen tarpeet.
2213: jia olisi 38 §:n mukaan oltava vähintään yksi. 9 kohta. Sääntöihin on otettava maininta
2214: Hallituksen jäsenten toimikausi voidaan mää- siitä, miten yhdistyksen varat on käytettävä,
2215: rätä niin, että vain osa jäsenistä on samanai- jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Sään-
2216: kaisesti erovuorossa. Toimikauden pituus voi- nöissä olisi mainittava joko se tarkoitus, johon
2217: daan säännöissä määrätä vapaasti. Toimikau- varat on annettava, tai nimettävä varojen saa-
2218: den on oltava tietyn pituinen ajanjakso, toimi- ja, esimerkiksi joku toinen yhteisö tai säätiö.
2219: kausi ei voi olla elinikäinen. Hallituksen vara- Varojen käytöstä päättäminen voidaan sään-
2220: jäsenistä tai varatilintarkastajista ei ehdoteta nöissä myös jättää esimerkiksi yhdistyksen ko-
2221: säädettäväksi. Jos varajäseniä tai varatilintar- koukselle, mutta säännöissä on tällöin määrät-
2222: kastajia halutaan valita, on säännöissä siitä tävä ainakin yleisesti varojen käyttötarkoitus,
2223: määrättävä. jonka puitteissa yhdistyksen kokous voi asian
2224: 6 kohta. Säännöissä olisi mainittava yhdis- lopullisesti ratkaista. Koska aatteellisen yhdis-
2225: tyksen tilikausi, toisin sanoen sen alkamis- ja tyksen tarkoituksena ei ehdotuksen 2 §:n mu-
2226: päättymisajankohta. Tilikauden pituus on kir- kaan saa olla voiton tai muun välittömän
2227: janpitolain (655173) mukaan eräin poikkeuksin taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisil-
2228: 1988 vp. - HE n:o 64 29
2229:
2230: Ie ei varojen käyttötarkoitusta yhdistyksen omaan ole määrätty vain toista kieltä yhdistyk-
2231: p~rkautuessakaan yleensä saa määrätä siten, sen pöytäkirjakieleksi.
2232: että varat siirtyisivät yhdistyksen jäsenistölle. Yhdistystä perustettaessa perustamiskirjaa ei
2233: Poikkeuksen muodostavat liitot, jossa liiton olisi välttämätöntä laatia molemmilla kielillä.
2234: purkautuessa sen varat voidaan jakaa jäsenyh- Yksikielinen yhdistys voitaisiin muuttaa kaksi-
2235: distyksille aatteellisen toiminnan jatkamista kieliseksi muuttamalla yhdistyksen sääntöjä ja
2236: varten. Jos yhdistys lakkautetaan, saattaa laatimalla ne myös toisella kansalliskielellä.
2237: sääntöihin otettu määräys varojen käytöstä Kuten ehdotuksen 50 §:stä ilmenee, pykälän
2238: tulla syrjäytetyksi lain tai hyvien tapojen vas- 1 momentissa tarkoitettujen yhdistysten suo-
2239: taisena, jolloin tuomioistuin lakkauttamispää- menkieliseen nimeen lisättäisiin rekisteröintiä
2240: töksessä julistaa yhdistyksen omaisuuden valti- osoittava merkintä suomenkielisenä ja vastaa-
2241: olle menetetyksi. vasti ruotsinkieliseen ruotsinkielisenä.
2242: 9 §Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi Pykälän Pykälän 2 momentin mukaan jokaisen yh-
2243: 1 momentissa ehdotetaan tehtäväksi mahdolli- distyksen säännöissä voitaisiin määrätä, että
2244: seksi perustaa yhdistyksiä, jotka ovat sekä yhdistyksellä on sekä suomenkielinen, ruotsin-
2245: suomen- että ruotsinkielisiä. Samoin jo toimiva kielinen että saamenkielinen nimi. Mitä tahan-
2246: yhdistys voitaisiin muuttaa kaksikieliseksi. sa näistä voitaisiin käyttää yhdistyksen nime-
2247: Voimassa olevan lain mukaan ei kaksikielisiä nä. Säännös antaisi mahdollisuuden siihen,
2248: yhdistyksiä voida perustaa, joskin yhdistys voi että yhdistyksellä on joko kahdella tai jokaisel-
2249: käytännössä epävirallisesti toimia kaksikielise- la kolmella mainitulla kielellä ilmaistu nimi.
2250: nä. Säännöksellä korvattaisiin voimassa olevan
2251: Yhdistyksen kaksikielisyydestä olisi määrät- lain 7 §:n 2 momentti, jonka mukaan yhdistys
2252: tävä sen säännöissä. Kaksikielisen yhdistyksen saa nimenään käyttää myös nimensä toiseen
2253: säännöt olisi laadittava sekä suomenkielellä kotimaiseen kieleen tehtyä käännöstä, joka on
2254: että ruotsinkielellä. Rekisteröintiä koskevan mainittu yhdistyksen säännöissä. Ehdotuksen
2255: 51 §:n mukaan kaksikielinen yhdistys rekiste- mukaan ei mitään näistä nimistä pidettäisi
2256: röitäisiin molemmilla kielillä. Kummallakin käännöksenä vaan ne kaikki olisivat yhdistyk-
2257: kielellä laaditut säännöt olisivat yhtä pätevät, sen virallisia nimiä samalla tavoin kuin 1 mo-
2258: kumpaakaan niistä ei voitaisi pitää pelkästään mentissa tarkoitetuissa kaksikielisissä yhdistyk-
2259: käännöksenä. Kaksikielisenä ei voitaisi merkitä sissä. Ehdotettu säännös ei estäisi vastaisuudes-
2260: yhdistysrekisteriin sellaista yhdistystä, jossa sakaan muodostamasta yhdistyksen nimeä
2261: toisena kielenä olisi jokin muu kieli kuin suomi kaksi- tai kolmiosaiseksi käyttämällä nimestä
2262: tai ruotsi. Tällaisia yhdistyksiä voidaan tieten- erikielisiä ilmaisuja. Tällöin yhdistys ei kuiten-
2263: kin perustaa ja esimerkiksi säännöissä määrä- kaan voi ainakaan virallisissa yhteyksissä käyt-
2264: tä, että yhdistyksen sisäisessä toiminnassa käy- tää nimenään pelkästään yhdellä kielellä ii-
2265: tetään useampaakin kuin kahta kieltä, mutta maistua nimensä osaa.
2266: yhdistystä ei tällöin voida pitää pykälässä tar-
2267: koitetussa mielessä kaksikielisenä. Tällainen
2268: yhdistys voi myös sisäistä käyttöään varten 3 luku
2269: laatia suomen- tai ruotsinkielisistä säännöis-
2270: tään käännöksen muulle kielelle, esimerkiksi Jäsenyys
2271: saamenkielelle. Suhteessa viranomaisiin kaik- JO §Jäsenet Pykälässä säädetään siitä, ketkä
2272: kien yhdistysten olisi käytettävä jompaa kum- voivat olla yhdistyksen jäseninä, sekä ulko-
2273: paa kansalliskieltä. maalaisten oikeudesta perustaa yhdistyksiä ja
2274: Lakiin ei ehdoteta säännöksiä siitä, miten olla niissä jäseninä.
2275: yhdistyksen sisäisessä toiminnassa kaksikieli- Pykälän 1 momentin mukaan yhdistyksen
2276: syyttä sovelletaan, esimerkiksi laaditaanko jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja
2277: pöytäkirjat molemmilla kielillä. Yhdistys voi säätiö. Yhdistyksen jäsenistö voi koostua millä
2278: päättää siitä itse ja tarvittaessa asiasta voidaan tahansa tavalla näistä jäsentyypeistä. Ehdotuk-
2279: määrätä säännöissä. Tuomioistuimessa ja mui- sen eräisiin jäljempänä oleviin pykäliin sisältyy
2280: den viranomaisten luona asioidessaan kaksikie- kuitenkin säännöksiä, joiden soveltaminen
2281: lisen yhdistyksen edustaja voinee kielilain riippuu siitä, muodostuuko yhdistys yksin-
2282: (148/22) 3 §:n mukaan käyttää kumpaa kieltä omaan yksityisistä henkilöistä vai ovatko jäse-
2283: tahansa, jollei yhdistyksen säännöissä nimen- net sääntöjen mukaan pelkästään muita yhdis-
2284: 30 1988 vp. - HE n:o 64
2285:
2286: tyksiä taikka yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöi- valtiollisina pidettäviin kysymyksiin. Jotta yh-
2287: tä. distystä pidettäisiin valtiollisena, edellytetään
2288: Yksityisellä henkilöllä tarkoitetaan ehdotuk- että sen vaikuttamistarkoitus ei rajoitu vain
2289: sessa luonnollista henkilöä eli ihmistä. Yhdisty- johonkin tiettyyn sinänsä valtiollisena pidettä-
2290: misvapaus eli muun muassa oikeus perustaa vään asiaryhmään, vaan että se kattaa periaat-
2291: yhdistyksiä ja kuulua niihin jäsenenä koskee teessa kaiken tyyppiset yhteiskunnassa esiinty-
2292: Hallitusmuodon mukaan kaikkia Suomen kan- vät asiat.
2293: salaisia. Ehdotus ei sisällä mitään ikä- tai Tärkeimpiä valtiollisia yhdistyksiä ovat re-
2294: muita rajoituksia tämän oikeuden käyttämisel- kisteröidyt puolueet jäsenjärjestöineen. Valti-
2295: le. Yhdistyksen säännöissä voidaan jäsenyydel- ollisina yhdistyksinä pidettäviä puolueiden jä-
2296: le asettaa erilaisia edellytyksiä samoin kuin senjärjestöjä voivat olla esimerkiksi piiri- ja
2297: jäsenoikeuksien käyttämiselle. Säännöissä voi- kunnallisjärjestöt sekä perusosastot samoin
2298: daan esimerkiksi määrätä, että äänioikeus yh- kuin nuoriso-, opiskelija- ja naisjärjestöt.
2299: distyksen kokouksessa on vain määrätyn iän Vaikka puolueiden perusosastojen toiminta
2300: ylittäneillä. Se, missä määrin alaikäinen tarvit- usein suuntautuu pääasiassa kunnallispolitiik-
2301: see huoltajansa tai holhoojansa myötävaiku- kaan, on niitä kuitenkin valtakunnallisen puo-
2302: tusta toimiakseen yhdistyksen perustajana tai lueen jäsenjärjestöinä pidettävä selvästi valtiol-
2303: liittyäkseen yhdistykseen, määräytyy lapsen lisina yhdistyksinä. Muutkin poliittiset yhdis-
2304: huoltoa ja holhousta koskevien lainsäännösten tykset kuin puoluerekisteriin merkityt puolueet
2305: mukaan. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa voivat olla valtiollisia, kuten puolueiksi tarkoi-
2306: yhdistyksen jäsenyyteen liittyvät taloudelliset tetut yhdistykset, joita ei ole merkitty puolue-
2307: velvoitteet sekä yhdistyksen luonne. rekisteriin tai jotka on poistettu siitä.
2308: Pykälän 1 momentissa tarkoitetut yhteisöt ja Valtiollisiin yhdistyksiin voivat voimassa ole-
2309: säätiöt voivat olla sekä yksityisoikeudellisia van lain mukaan kuulua vain Suomen kansa-
2310: että julkisoikeudellisia. Yksityisoikeudellisia laiset sekä yhdistykset, joissa on ainoastaan
2311: yhteisöjä ovat yhdistyksen lisäksi muun muas- sellaisia jäseniä. Sääntelyä ehdotetaan nyt
2312: sa avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö muutettavaksi siten, että valtiollisessa yhdis-
2313: ja osuuskunta. Rekisteröimätön yhdistys ei ole tyksessä voisi olla jäsenenä myös sellainen
2314: itsenäinen oikeushenkilö eikä se voi siten olla muun pohjoismaan eli Islannin, Norjan, Ruot-
2315: toisen yhdistyksen varsinaisena jäsenenä. Yksi- sin tai Tanskan kansalainen, jolla on kotipaik-
2316: tyisoikeudellisia säätiöitä ovat säätiölaissa ja ka Suomessa. Ehdotus antaisi kunnallisen vaa-
2317: eläkesäätiölaissa tarkoitetut rekisteröidyt sää- lioikeuden saaneille toisen pohjoismaan kansa-
2318: tiöt. laisille mahdollisuuden toimia poliittisissa yh-
2319: distyksissä ja myös perustaa sellaisia. Toisaalta
2320: Julkisoikeudellisia yhteisöjä taas ovat muun ei ole pidetty tarpeellisena rajoittaa pohjois-
2321: muassa valtio, kunnat ja seurakunnat, jotka maiden kansalaisten yhdistymisvapautta vain
2322: ovat kaikki itsenäisiä oikeushenkilöitä. J ulkis- kunnallisen äänioikeuden saaneisiin vaan yh-
2323: oikeudellisina säätiöinä voidaan mainita Suo- distymisvapaus valtiollisissa yhdistyksissä kuu-
2324: men Pankki ja Kansaneläkelaitos. luisi kaikille toisen pohjoismaan kansalaisille,
2325: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niin sa- joilla on Suomessa kotipaikka. Kunnallisen
2326: notuista valtiollisista eli poliittisista yhdistyk- äänioikeuden toisen pohjoismaan kansalainen
2327: sistä ja siitä, keitä niihin saa kuulua. Valtiolli- saa, kun hän on ollut henkikirjoitettuna Suo-
2328: sina pidetään ehdotuksessa sellaisia yhdistyk- messa kahtena vaalivuotta edeltäneenä vuon-
2329: siä, joiden varsinaisena tarkoituksena on vai- na.
2330: kuttaa valtiollisiin asioihin. Valtiollisen yhdis- Valtiollisen yhdistyksen jäsenyhdistysten
2331: tyksen määritelmä on ehdotuksessa sama kuin osalta ehdotetaan sääntelyä nykyiseen verrattu-
2332: voimassa olevan lain 4 §:n 1 momentissa. Val- na tarkennettavaksi niin, että valtiolliseen yh-
2333: tiollisena ei pidetä yhdistystä, jonka varsinaise- distykseen saisivat kuulua vain sellaiset yhdis-
2334: na tarkoituksena on joku muu kuin valtiollisiin tykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti
2335: asioihin vaikuttaminen, vaikka tämäkin kuu- kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain Suo-
2336: luisi yhtenä osana yhdistyksen tarkoitukseen ja men tai edellä mainittuja muun pohjoismaan
2337: toimintaan. Niinpä esimerkiksi työmarkkina- kansalaisia. Voimassa olevan lain 4 §:n 1 mo-
2338: järjestöt eivät ole valtiollisia yhdistyksiä, vaik- mentissa oleva vastaava säännös voidaan sana-
2339: ka niiden toiminta ulottuukin monessa asiassa muodon mukaan ymmärtää niin, että esimer-
2340: 1988 vp. - HE n:o 64 31
2341:
2342: kiksi puolueeseen kuuluvassa jäsenyhdistykses- sa ulkomaista omistusta tai määräysvaltaa
2343: sä voi jäseninä olla vain luonnollisia henkilöitä taikka mahdollisuutta saada niistä taloudellista
2344: mutta ei toisia yhdistyksiä. Ehdotus merkitsee etua ei ole rajoitettu kyseisessä laissa tarkoite-
2345: voimassa olevan lain tapaan sitä, että muun tulla tavalla. Mainittujen yhteisöjen ja säätiöi-
2346: tyyppiset yhteisöt kuin aatteelliset yhdistykset den rinnastaminen ulkomaisiin luonnollisiin
2347: eivät voi olla valtiollisen yhdistyksen jäseninä. henkilöihin on tarpeen rajoituslain säännösten
2348: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- kiertämisen estämiseksi.
2349: väksi ulkomaalaisten oikeudesta perustaa yh- Mainittuun rajoituslain 2 §:ään ehdotetaan
2350: distyksiä ja olla niissä jäsenenä. Yhdistymisva- lisättäväksi maininta tämän lain 10 § :n 3 mo-
2351: paus Hallitusmuodon takaamana perusoikeute- mentissa tarkoitetuista aatteellisista yhdistyk-
2352: na kuuluu vain Suomen kansalaisille. Toisaalta sistä, jotka siten rinnastettaisiin rajoituslakia
2353: Suomea sitoo yleisperusteluissa selostettu kan- sovellettaessa ulkomaalaisiin. Vastaavaa rin-
2354: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva nastusta ei voimassa olevassa rajoituslaissa ole
2355: kansainvälinen yleissopimus, jossa lähtökoh- tehty, mikä on merkinnyt sitä, että laissa
2356: taisesti taataan yhdistymisvapaus kaikille sekä olevat omaisuuden hankkimista koskevat kiel-
2357: määritellään se, minkälaisia rajoituksia tämän lot ja rajoitukset eivät ole koskeneet ulkomaa-
2358: oikeuden käyttämiselle voidaan asettaa. Tämä laisyhdistyksiä. Ulkomaalaisyhdistysten perus-
2359: sopimus koskee myös Suomessa olevia ulko- tamislupiin on kuitenkin säännönmukaisesti lii-
2360: maalaisia. Ehdotusta laadittaessa on katsottu, tetty omaisuuden hankintarajoituksia. Momen-
2361: että voimassa olevaan lakiin sisältyvän kaltai- tissa tarkoitetusta sääntöjen määräyksestä teh-
2362: sia rajoituksia ulkomaalaisten yhdistymisva- täisiin merkintä yhdistysrekisteriin, jolloin esi-
2363: pauden käyttämiselle ei nykyisissä oloissa ole merkiksi yhdistyksen kanssa sopimuksia teke-
2364: tarpeen eikä, huomioon ottaen mainitun yleis- vät voisivat yhdistysrekisterin otteesta todeta,
2365: sopimuksen määräykset, perusteltuakaan yllä- sovelletaanko yhdistykseen rajoituslain mukai-
2366: pitää Suomen lainsäädännössä. sia omaisuuden hankintarajoituksia ja -kielto-
2367: Pykälän 3 momentin mukaan ulkomaalaiset ja.
2368: saisivat nykyisestä poiketen ilman viranomai- Pykälän 3 momentti koskisi sekä valtiollisia
2369: sen lupaa perustaa yhdistyksen. Jos tarkoituk- yhdistyksiä että muita yhdistyksiä. Jos valtiol-
2370: sena on, että yhdistyksen jäsenistä yli kolmas- lisessa yhdistyksessä muiden pohjoismaiden
2371: osa voisi olla ulkomaalaisia, olisi yhdistyksen täällä asuvien kansalaisten osuus jäsenistä olisi
2372: sääntöihin kuitenkin otettava tästä määräys. ylittämässä kolmasosan, mikä lienee poikkeuk-
2373: Vaatimus sääntöihin otettavasta määräyksestä sellista, olisi sääntöihin otettava 3 momentissa
2374: liittyy jäljempänä selostettaviin omaisuuden tarkoitettu määräys ja omaisuuden hankintara-
2375: hankintarajoituksiin. Säännös koskisi sekä yh- joitukset tulisivat koskemaan myös valtiollista
2376: distyksen perustamistilannetta että jo toimivaa yhdistystä.
2377: yhdistystä. Jos jo yhdistystä perustettaessa on 11 § Jäsenluettelo Pykälässä ehdotetaan sää-
2378: tarkoituksena, että jäsenistä yli kolmasosa on dettäväksi jäsenluettelon pitämisestä ja luet-
2379: ulkomaalaisia, olisi jo tässä vaiheessa otettava telon julkisuudesta. Säännös koskisi sekä rekis-
2380: yhdistykselle laadittaviin sääntöihin asiasta teröityjä että rekisteröimättömiä yhdistyksiä.
2381: määräys. Jos taas jo toimivassa yhdistyksessä Pykälän 1 momentti vastaa pääosin voimas-
2382: ulkomaalaisten osuus jäsenistä on nousemassa sa olevan yhdistyslain 5 §:ää. Säännöksen mu-
2383: yli kolmasosaan, olisi yhdistyksen ennenkuin kaan yhdistyksen hallituksen on pidettävä jä-
2384: ulkomaalaisten osuus ylittää tämän määrän, senluetteloa. Käytännössä luettelon pitämisestä
2385: muutettava sääntöjään ottamalla niihin mää- voi huolehtia joku hallituksen jäsen tai yhdis-
2386: räys, jonka mukaan jäsenistä yli kolmasosa voi tyksen toimihenkilö yksin, mutta hallituksella
2387: olla ulkomaalaisia. on tällöinkin vastuu siitä, että luetteloa pide-
2388: Ehdotuksessa ulkomaalaisiin rinnastetaan tään asianmukaisesti. Luetteloon olisi merkit-
2389: myös ulkomaiset yhteisöt ja säätiöt samoin tävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, posti-
2390: kuin sellaiset suomalaiset yhteisöt ja säätiöt, osoite sekä ulkomaalaisen osalta myös kansa-
2391: joita tarkoitetaan ulkomaalaisten sekä eräiden laisuus. Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta
2392: yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinte- laista sikäli, että jäsenen ammattia ei olisi
2393: ätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain eli tarpeen merkitä luetteloon mutta sen sijaan
2394: niin sanotun rajoituslain 2 §:ssä. Viimeksi mai- postiosoite olisi siihen merkittävä. Ammatin
2395: nittuja ovat sellaiset suomalaiset yhteisöt, jois- merkitseminen jäsenluetteloon ei merkittävästi
2396: 32 1988 vp. - HE n:o 64
2397:
2398: lisää jäsenen tunnistettavuutta eikä sitä muilla- Yhdistys voisi kuitenkin itse päättää henkilöre-
2399: kaan perusteilla voitane pitää välttämättömä- kisterilaissa säädetyin edellytyksin jäsenluette-
2400: nä. Jäsenten osoitetiedot luetteloihin sen sijaan lossa olevien tietojen, siis muidenkin kuin 1
2401: merkitään lähes poikkeuksetta tiedonantojen momentissa mainittujen, luovuttamisesta. Mai-
2402: toimittamiseksi jäsenille sekä jäsenmaksujen niussa laissa on asetettu erinäisiä rajoituksia
2403: keräämiseksi. Osoitteen merkitseminen luet- tietojen luovuttamiselle muun muassa suora-
2404: teloon on myös sikäli perusteltua, että sen markkinoinnissa käytettäväksi. Päätöksen tie-
2405: avulla voidaan tarvittaessa valvoa lakiin ehdo- tojen luovuttamisesta voisi tehdä myös yhdis-
2406: tettujen asuinpaikkaa koskevien vaatimusten tyksen hallitus.
2407: noudattamista. Jotta viranomaiset voisivat tarvittaessa val-
2408: Säännöksessä mainitut tiedot olisivat jäsen- voa jäsenten asuinpaikkaa ja kansalaisuutta
2409: luettelon vähimmäissisältö. Estettä ei ole esi- koskevien säännösten noudattamista, viran-
2410: merkiksi säännöissä määrätä muidenkin tieto- omaisilla on katsottava olevan oikeus saada
2411: jen merkitseruisestä luetteloon, kuten tietojen, nähtäväkseen 1 momentissa tarkoitetut tiedot.
2412: joilla on merkitystä jäsenen äänioikeuden tai 12 §Jäseneksi liittyminen Voimassa olevassa
2413: jäsenyyden edellytysten kannalta. yhdistyslaissa ei ole säännöksiä jäseneksi liitty-
2414: Voimassa olevassa yhdistyslaissa ei ole sään- misestä. Säännösten puuttuminen on aiheutta-
2415: nöstä jäsenluettelon julkisuudesta. Tämä on nut epäselvyyttä ensinnäkin siitä, mikä toimie-
2416: johtanut epätietoisuuteen muun muassa siitä, lin voi päättää jäseneksi ottamisesta. Toiseksi
2417: onko yhdistyksen jäsenillä oikeutta saada tieto- epäselvyyttä on voinut aiheutua siitä, mitä
2418: ja luettelosta ja samalla siitä keitä muita yhdis- jäsenyyttä hakevalta edellytetään jäsenyyden
2419: tykseen kuuluu. Osakeyhtiöissä ja osuuskun- syntymiseksi. Pykälän mukaan jäsenyyden syn-
2420: nissa vastaavat luettelot ovat kokonaan tai tyminen edellyttäisi sekä jäsenyyttä hakevan
2421: eräin rajoituksin julkisia. Yhdistystoiminnan tahdonilmaisua että yhdistyksen päätöstä, jolla
2422: kansanvaltaisuusperiaate huomioon ottaen ei hakemus hyväksytään.
2423: ole syytä estää aatteellisen yhdistyksen jäsentä J äsenhakemukselle ei ehdoteta säädettäväksi
2424: saamasta tietoja oman yhdistyksensä jäsenistä. määrämuotoa. Hakemus voisi olla kirjallinen
2425: Jäsentietojen täydellinen julkisuus saattaisi tai suullinen. Siitä olisi kuitenkin käytävä ilmi
2426: kuitenkin eräissä tapauksissa loukata jäsenten yhdistykselle osoitettu tahdonilmaisu päästä
2427: yksityisyyden suojaa, esimerkiksi kun on kysy- yhdistyksen jäseneksi.
2428: mys poliittisista yhdistyksistä. Tämän vuoksi Jäseneksi hyväksymisestä päättäisi ehdotuk-
2429: ehdotetaan 2 momentissa jäsenluettelo säädet- sen mukaan yhdistyksen hallitus, jollei sään-
2430: täväksi rajoitetusti julkiseksi siten, että yhdis- nöissä määrätä toisin. Nykyisin jäseneksi hy-
2431: tyksen jäsenelle olisi pyydettäessä varattava väksymisen on katsottu kuuluvan yhdistyksen
2432: tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin kokoukselle, jolle kuuluu päätösvallan käyttö
2433: tietoihin. Jäsenen oikeus saada tutustua jäsen- niissä asioissa, joissa sitä ei sääntömääräyksin
2434: luettelon tietoihin rajoittuisi siis mainittuihin ole uskottu muulle toimielimelle. Jäsenten hy-
2435: luetteloon merkittäviin vähimmäistietoihin. väksyminen on yhdistyksissä yleensä siksi kaa-
2436: Muita luetteloon mahdollisesti merkittyjä tieto- vamaista ja säännölliseen järjestötoimintaan
2437: ja, jotka saattavat olla eri tavoin arkaluontoi- liittyvää, että se soveltuu paremmin hallituksen
2438: sia, jäsenelle ei siten ole tarpeen esittää. Jäse- kuin yhdistyksen kokouksen tehtäväksi. Sään-
2439: nellä on kuitenkin henkilörekisterilain (471/87) nöissä voitaisiin edelleen kuitenkin määrätä,
2440: mukaisesti oikeus saada tietoonsa kaikki itse- että asiasta päättäminen kuuluu yhdistyksen
2441: ään koskevat luetteloon merkityt tiedot. Ehdo- kokoukselle.
2442: tus ei velvoita yhdistystä antamaan luettelosta Ehdotettu säännös sisältää sen yhdistymisva-
2443: jäljennöksiä tai otteita jäsenille. pauteen kuuluvan periaatteen, että kansalaiset
2444: Yhdistyksen säännöissä voidaan jäsenluette- ovat jäseninä vain niissä yhdistyksissä, joihin
2445: lon julkisuudesta määrätä toisinkin, esimerkik- he ovat itse ilmaisseet haluavansa liittyä ja
2446: si niin että muillakin kuin jäsenillä on oikeus joihin heidät on jäseniksi hyväksytty. Jäsenyyt-
2447: saada siitä tietoja, esimerkiksi liittomuotoises- tä yhdistyksessä ei voi syntyä ilman asianomai-
2448: sa yhdistyksessä pääyhdistyksellä jäsenyhdis- sen omaa tahtoa ja jokaisella on siten oikeus
2449: tystensä jäsenistä. olla kuulumatta yhdistyksiin.
2450: Muilla kuin yhdistyksen jäsenillä ei olisi Hallitus päättää periaatteessa vapaasti siitä,
2451: oikeutta vaatia jäsenluetteloa nähtäväkseen. keitä jäseniksi otetaan. Säännöissä tosin usein
2452: 1988 vp. - HE n:o 64 33
2453:
2454: asetetaan erilaisia jäsenyysedellytyksiä, JOita ei tätä periaatetta ole lausuttu julki, joskin sitä
2455: hallituksen on noudatettava. Toisaalta edelly- on käytännössä noudatettu. Erottamisperustei-
2456: tykset täyttäväliäkään henkilöllä ei ole kanne- ta ei siten voida vahvistaa esimerkiksi pelkällä
2457: kelpoista oikeutta päästä yhdistyksen jäsenek- yhdistyksen kokouksen päätöksellä, vaan niistä
2458: si. Jäsenhakemuksen hylkäämistä ei tarvitse on määrättävä säännöissä. Yhdistys voi sään-
2459: perustella. Naisten ja miesten välisestä tasa- nöissään määritellä erottamisperusteet vapaasti
2460: arvosta annetusta laista (609/86) kuitenkin seu- sillä rajoituksella, että tässä pykälässä mainit-
2461: raa, ettei hakemusta saa hylätä henkilön suku- tuja erottamisperusteita ei kuitenkaan voi pois-
2462: puolen perusteella, jollei tämä perustu yhdis- taa.
2463: tyksen säännöissä olevaan nimenomaiseen Tilanteet, joissa yhdistyksellä on sääntömää-
2464: määräykseen. räyksistä riippumatta aina oikeus erottaa jä-
2465: 13 § Yhdistyksestä eroaminen Pykälässä sää- sen, vastaavat eräin poikkeuksin voimassa ole-
2466: detään jäsenen oikeudesta erota yhdistyksestä. vaa lakia. Ensimmäisenä mainittu peruste, jo-
2467: Myös tämä säännös on ilmaus edellisen pykä- ka vastaa sellaisenaan voimassa olevaa lakia,
2468: län kohdalla todetusta periaatteesta, jonka mu- on, että jäsen on jättänyt täyttämättä ne vel-
2469: kaan henkilöllä on oikeus olla kuulumatta voitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymäl-
2470: yhdistykseen. Säännös vastaa pääosin voimas- lä sitoutunut. Käytännössä tämä peruste tulee
2471: sa olevan lain 11 §:n 1 momenttia. tavallisimmin sovellettavaksi jäsenmaksun
2472: Pykälän mukaan myös yhdistyksestä eroami- maksamisen laiminlyöntiin, mutta se voi kos-
2473: nen edellyttää jäsenen omaa tahdonilmaisua. kea myös muita taloudellisia taikka toiminnal-
2474: Eroaminen voisi tapahtua ensinnäkin ilmoitta- lisia velvoitteita.
2475: malla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle Toisena mainittu erottamisperuste, että jäsen
2476: tai sen puheenjohtajalle. Toinen vaihtoehto on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulko-
2477: olisi ilmoittaa asiasta yhdistyksen kokouksessa puolella huomattavasti vahingoittanut yhdis-
2478: pöytäkirjaan merkittäväksi. Tämä ilmoitus tystä, poikkeaa eräin osin voimassa olevasta
2479: voisi olla joko suullinen tai kirjallinen. laista. Voimassa olevan lain mukaan erottami-
2480: Koska eroaminen edellyttää jäsenen omaa nen tulee kysymykseen, jos jäsen on menette-
2481: tahdonilmaisua, eivät sellaiset joukkoeroami- lyllään huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen
2482: set, joissa kunkin eroavan jäsenen omaa ilmoi- toimintaa. Yhdistyksen vahingoittaminen vaa-
2483: tusta ei voida osoittaa, ole mahdollisia. Ero- tii yleensä voimakkaampaa yhdistyksen vas-
2484: aminen on liittomuotoisessakin järjestössä taista menettelyä kuin sen toiminnan vaikeutta-
2485: osoitettava sille perusyhdistykselle, johon jäsen minen. Muutoksen tarkoituksena on lisätä jä-
2486: kuuluu eikä esimerkiksi keskusjärjestölle. senen oikeusturvaa perusteetonta erottamista
2487: Eroaminen tulee voimaan yleensä heti siitä, vastaan. Säännös merkitsee, että yhdistyksissä
2488: kun ilmoitus eroamisesta on asianmukaisesti on yleensä voitava hyväksyä sisäisen opposi-
2489: annettu. Eronneen jäsenen oikeudet yhdistyk- tion olemassaolo, vaikka se vaikeuttaisikin yh-
2490: sessä ja velvoitteet sitä kohtaan päättyvät heti. distyksen toimintaa. Sen sijaan yhdistyksen
2491: Yhdistyksen säännöissä voitaisiin kuitenkin ku- vahingoittamisesta saattaa olla kysymys, jos
2492: ten nykyisinkin määrätä, että eroaminen tulee jäsen liittyy ja ryhtyy aktiivisesti toimimaan
2493: voimaan vasta määrätyn ajan, enintään vuo- toisessa järjestössä, jonka tarkoitusperät ovat
2494: den kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. selvästi yhdistyksen vastaisia. Samoin pykälän
2495: Tällainen sääntömääräys tekee mahdolliseksi 2 kohdassa tarkoitettuna menettelynä voidaan
2496: turvata yhdistyksen taloutta, kun jäsenmaksu usein pitää perättömien yhdistystä koskevien
2497: voidaan periä vielä eroamisilmoitusta seuraa- tietojen levittämistä julkisuuteen.
2498: valta vuodelta. Toisaalta myös jäsenoikeudet Kolmantena erottamisperusteena, johon yh-
2499: säilyvät tämän ajan muuttumattomina, jollei distys voi sääntömääräyksistä riippumatta tur-
2500: yhdistyksen säännöissä ole määrätty, että vain vautua, on se, että jäsen ei enää täytä laissa tai
2501: jäsenmaksuvelvollisuus säilyy. yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden
2502: 14 § Yhdistyksestä erottaminen Pykälässä ehtoja. Voimassa olevassa laissa ei tätä perus-
2503: ehdotetaan säädettäväksi niistä perusteista, tetta mainita. Jäsenyyden edellytysten poistu-
2504: joilla yhdistys voi erottaa jäsenensä. Pykälästä minen ei siten nykyisin oikeuta yhdistystä erot-
2505: käy ensinnäkin ilmi, että jäsen voidaan erottaa tamaan jäsentään, ellei tämä ole yhdistyksen
2506: vain säännöissä määrätyllä tai yhdistyslaissa sääntöjen mukaan erottamisperuste. Yhdistyk-
2507: mainitulla perusteella. Voimassa olevassa laissa sen jäseninä voi tämän seurauksena olla henki-
2508:
2509: 5 3803821
2510: 34 1988 vp. - HE n:o 64
2511:
2512: löitä, joita ei voitaisi lain tai yhdistyksen sään- dettava, mikä tämä menettely on ollut ja miten
2513: töjen mukaan jäseniksi hyväksyä. Asianmu- yhdistystä on vahingoitettu.
2514: kaista kuitenkin on, että yhdistyksellä olisi Pykälän 1 momentissa ehdotetaan vielä ni-
2515: sääntömääräyksistään riippumatta mahdolli- menomaisesti todettavaksi, että erottamisen
2516: suus pysyttää jäsenkuntansa laissa ja säännöis- kohteena oleva jäsen ei ole yhdistyksen ko-
2517: sä edellytetyn mukaisena. Laissa mainittuja kouksessa esteeilinen osallistumaan erottamisa-
2518: jäsenyyden ehtoja voivat olla 10 §:ssä tarkoite- sian käsittelyyn ja siitä päättämiseen äänestä-
2519: tut kansalaisuus ja asuinpaikka. Yhdistyksen mällä. Säännös koskisi vain yhdistyksen ja
2520: säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja voivat vastaavasti valtuutettujen kokousta. Jos erot-
2521: olla esimerkiksi nuorisojärjestöissä henkilön tamisesta päättäminen on säännöissä uskottu
2522: ikä, ammattijärjestöissä ammatti, opiskelijayh- hallituksen tehtäväksi, hallituksen jäsen on
2523: distyksissä tietyllä alalla opiskelu ja valtakun- 37 §:n mukaan esteeilinen osallistumaan itse-
2524: nallisen järjestön perusyhdistyksissä asuminen ään koskevan erottamisasian käsittelyyn ja rat-
2525: asianomaisella paikkakunnalla. Jäsenyyden eh- kaisemiseen.
2526: tojen poistuminen ei vielä sinällään merkitse Pykälän 2 momentissa säädetään jäsenen
2527: jäsenyyden päättymistä eikä yhdistyksen sään- kuulemisesta erottamisasian käsittelyssä. Voi-
2528: töihinkään voida tällaista määräystä ottaa. Jä- massa olevassa laissa ei jäsenen kuulemisesta
2529: senen oikeusturvan kannalta on tarpeen, että ole säädetty. Ehdotuksen tarkoituksena on taa-
2530: jäsenyyden lakkaaminen tällöinkin tapahtuu ta jäsenelle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen-
2531: 15 §:n mukaisesti erottamismenettelyn kautta. kuin erottamispäätös tulee lopulliseksi. Toi-
2532: 15 § Erottamismenettely Jäsenen erottamis- saalta ehdotuksella pyritään tekemään mahdol-
2533: menettelyyn ehdotetaan tehtäväksi eräitä muu- liseksi yksinkertainen menettely todettaessa jä-
2534: toksia, joiden tarkoituksena on pääasiassa vah- senyyden lakanneen esimerkiksi jäsenyyden eh-
2535: vistaa jäsenen oikeusturvaa perusteetonta erot- tojen poistuessa taikka jäsenmaksujen jäätyä
2536: tamista vastaan. Toisaalta säännöksessä pyri- maksamatta pitkähköltä ajalta.
2537: tään noudatettua yhdistyskäytäntöä vastaavasti Jos päätös jäsenen erottamisesta on tehty
2538: tekemään mahdolliseksi joustavasti todeta jä- varaamatta jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi,
2539: senyyden päättyminen esimerkiksi jäsenyyse- hänellä olisi 2 momentin mukaan oikeus vaatia
2540: dellytysten lakattua. erottamisasian käsittelemistä yhdistyksessä uu-
2541: Pykälän 1 momentin mukaan erottamisesta delleen siten, että hän voi antaa selityksensä
2542: päättäminen kuuluisi yleensä yhdistyksen ko- asiassa. Uutta käsittelyä olisi vaadittava koh-
2543: koukselle. Säännöissä voitaisiin kuitenkin mää- tuullisessa ajassa siitä, kun jäsen sai tiedon
2544: rätä tästä toisin, esimerkiksi että erottamisesta erottamispäätöksestä. Hyvän yhdistyskäytän-
2545: päättävät yhdistyksen valtuutetut tai hallitus nön mukaista on, että jäsentä aina kuullaan
2546: taikka että siitä päätetään erillisessä äänetysti- ennen erottamispäätöksen tekemistä, jos väite-
2547: laisuudessa tai postitse. tyn erottamisperusteen pätevyys on vähänkin
2548: Erottamispäätöksessä olisi 1 momentin mu- epäselvä. Mahdollisuus erottamispäätöksen te-
2549: kaan mainittava erottamisen syy. Voimassa kemiseen varaamatta jäsenelle tilaisuutta tulla
2550: olevassa laissa ei tällaista vaatimusta ole asetet- kuulluksi on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä
2551: tu, joskin sen voidaan katsoa kuuluvan hyvään niissä tilanteissa, joissa ei ole minkäänlaista
2552: yhdistyskäytäntöön. Perustelemisvaatimuksella epäselvyyttä erottamisperusteen olemassaolos-
2553: on tarkoitus parantaa jäsenten oikeusturvaa. ta. Tavallisimpia näistä ovat tapaukset, joissa
2554: Se saattaa ensinnäkin ehkäistä harkitsematto- perusteena on se, että jäsen ei enää täytä laissa
2555: mia tai sellaisia erottamisia, joille ei ole hyväk- tai säännöissä mainittuja, riidattomasti todet-
2556: syttäviä syitä. Toiseksi päätöksen perustelemi- tavissa olevia jäsenyyden ehtoja tai että jäsen
2557: nen parantaa erotetun jäsenen mahdollisuuksia on jättänyt täyttämättä sääntöjen mukaisen
2558: moittia erottamispäätöstä, kun erottamisen pe- maksuvelvoitteen. Sen sijaan säännöissä mah-
2559: ruste on tiedossa. Päätöksessä on mainittava se dollisesti mainittujen toiminnallisten velvoittei-
2560: jäsenen menettely tai tosiasiallinen olosuhde, den täyttämättä jättäminen ei aina ole yhtä
2561: johon erottaminen perustuu. Ei siis riitä, että yksiselitteisesti osoitettavissa ja kuuleminen en-
2562: päätöksessä esimerkiksi pelkästään viitataan nen erottamispäätöksen tekemistä olisi yleensä
2563: lain 14 §:n 2 kohdan säännökseen ja todetaan paikallaan. Samoin olisi meneteltävä, kun erot-
2564: jäsenen menettelyllään huomattavasti vahin- tamista vaaditaan väitetyn yhdistystä vahin-
2565: goittaneen yhdistystä, vaan päätöksessä on to- goittaneen toiminnan perusteella.
2566: 1988 vp. - HE n:o 64 35
2567:
2568: Vaikka erottamispäätös on tehty varaamatta jäseninä oleville yksityishenkilöille. Lisäksi lu-
2569: jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi, päätös on vussa säädettäisiin päätöksentekotavoista, toi-
2570: heti pätevä ja sitä voidaan yhdistyksessä nou- sin sanoen tehdäänkö päätökset kokouksessa
2571: dattaa, jollei se ole jollakin perusteella pätemä- vaiko erillisissä äänestystilaisuuksissa tai posti-
2572: tön. Koska uutta käsittelyä olisi vaadittava äänestyksellä. Seuraavassa 5 luvussa säädettäi-
2573: kohtuullisessa ajassa siitä, kun asianomainen siin itse päätöksenteosta ja siihen liittyvistä
2574: jäsen sai tiedon erottamisestaan, yhdistyksen kysymyksistä kuten päätöksen pätemättömyy-
2575: edun mukaista on ilmoittaa erotetulle päätök- destä.
2576: sestä mahdollisimman pian. Sinänsä yhdistyk- 16 §Päätösvallan käyttäjät Pykälän mukaan
2577: sellä ei olisi velvollisuutta ilmoittaa asiasta päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille.
2578: jäsenelle, mutta tällöin saattaa säilyä pitkään Se, että päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen
2579: mahdollisuus, että asia tulee uudelleen käsitel- jäsenet välittömästi, onkin käytäntänä valta-
2580: täväksi. osassa yhdistyksiä. Kaikissa yhdistyksissä täl-
2581: Asian uudelleen käsitteleminen siten, että laista jäsenten välittömään päätösvaltaan pe-
2582: erottamisen kohteena ollut jäsen voi antaa rustuvaa järjestelmää ei kuitenkaan voida vai-
2583: selityksen asiassa, merkitsee, että asianomai- keuksitta toteuttaa esimerkiksi suuren jäsen-
2584: nen joko kutsutaan asiaa käsittelevään ko- määrän vuoksi. Tämän johdosta säännöissä
2585: koukseen kuultavaksi suullisesti tai että häntä tulisi voida voimassa olevan lain tapaan edel-
2586: pyydetään antamaan kirjallinen vastine asiasta. leen määrätä, että päätösvaltaa käyttävät yh-
2587: Ehdotetuna 2 momentin säännöksellä ei ole distyksen valtuutetut. Siitä, mistä asioista
2588: merkitystä erotetun jäsenen oikeudelle moittia sääntöihin on tällöin tarpeen ottaa määräykset,
2589: erottamispäätöstä tuomioistuimessa. Moite- säädettäisiin tarkemmin 18 §:ssä. Valtuutettuja
2590: kanteen nostaminen ei edellytä esimerkiksi sitä, voidaan käyttää missä yhdistyksessä tahansa,
2591: että jäsen olisi vaatinut erottamisasian uudel- sekä liittomuotoisissa että tavallisissa yhdistyk-
2592: leen käsittelemistä yhdistyksessä 2 momentin sissä.
2593: mukaisesti. Jos erottamisasia jäsenen vaati- Toinen tilanne, jossa sääntömääräyksin voi-
2594: muksesta on käsitelty uudelleen mutta aiempi taisiin poiketa jäsenten välittömästä päätösval-
2595: päätös on pysytetty, mahdollinen moitekanne lasta, koskisi liittomuotoisia yhdistyksiä, joissa
2596: olisi kohdistettava viimeksi tehtyyn päätök- siis jäseninä on vain yhdistyksiä taikka yksityi-
2597: seen. siä henkilöitä ja yhdistyksiä. Tällaisen liiton
2598: Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan otettavak- säännöissä voitaisiin määrätä, että päätösval-
2599: si voimassa olevaan lakiinkin sisältyvä säännös taa tietyissä asioissa tai tietyillä edellytyksillä
2600: siitä, että jäsen voidaan oikeuttaa sääntöihin käyttävät liiton jäseninä olevien yhdistysten
2601: otettavana määräyksellä saattamaan erottami- sijasta ne henkilöjäsenet, jotka kuuluvat joko
2602: nen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi, mil- suoraan pääyhdistykseen tai sen jäsenyhdistyk-
2603: loin erottamisesta sääntöjen mukaan päättää siin. Tästä käytetään ehdotuksessa nimitystä
2604: yhdistyksen hallitus. Tällaisen määräyksen ot- liittoäänestys. Ehdotus laajentaisi jonkin ver-
2605: taminen sääntöihin ei välttämättä edellyttäisi ran liittoäänestyksen käyttöalaa, kun se nykyi-
2606: lain säännöstä, joten säännös on lähinnä infor- sin on mahdollinen vain liitoissa, joissa on
2607: matiivinen. Sen sijaan momenttiin ei ole pidet- jäseninä vain yhdistyksiä.
2608: ty tarpeellisena sisällyttää niinkuin nykyisin, 17 § Jäsenten päätösvalta Pykälässä sääde-
2609: säännöstä siitä, milloin erottamispäätös tulee tään siitä, millä tavoin jäsenet voivat käyttää
2610: voimaan näissä tapauksissa. päätösvaltaansa. Pykälän 1 momentin mukaan
2611: jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen
2612: kokouksessa. Pääsääntönä, josta voidaan
2613: säännöissä poiketa, olisi siten kuten nykyisin-
2614: 4 luku
2615: kin, että päätösvalta kuuluu yhdistyksessä yk-
2616: Päätösvalta sin jäsenille ja että he käyttävät sitä yhdistyk-
2617: Tässä luvussa ehdotetaan säädettäväksi siitä, sen kokouksessa.
2618: ketkä yhdistyksessä käyttävät päätösvaltaa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että yh-
2619: Päätösvalta kuuluisi lähtökohtaisesti jäsenille, distyksissä voitaisiin voimassa olevasta laista
2620: mutta säännöissä sitä voidaan antaa myös poiketen ottaa käyttöön päätöksentekomuoto-
2621: yhdistyksen valtuutetuille sekä liitoissa niihin na niin sanottu jäsenäänestys, joka toimitetaan
2622: suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse.
2623: 36 1988 vp. - HE n:o 64
2624:
2625: Säännöissä olisi tällöin määrättävä, missä asi- va määräykset, jos päätösvaltaa 16 §:n mukai-
2626: oissa päätös tehdään tällä tavalla. Lakiin ei sesti annetaan valtuutetuille. Säännöissä olisi
2627: ehdoteta otettavaksi yksityiskohtaisia säännök- ensinnäkin mainittava valtuutettujen lukumää-
2628: siä siitä, miten päätöksenteko erillisissä äänes- rä tai sen määräytymistapa. Lukumäärän mää-
2629: tystilaisuuksissa tai postitse olisi käytännössä räytymistapa voi olla esimerkiksi sellainen, että
2630: toteutettava. Sen sijaan yhdistyksen olisi, jos valittavien valtuutettujen määrä riippuu yhdis-
2631: jäsenäänestystä aiotaan käyttää, hyväksyttävä tyksen sen hetkisestä jäsenmäärästä. Liitto-
2632: itselleen 30 §:ssä tarkoitettu äänestys- ja vaali- muotoisen yhdistyksen säännöissä voidaan
2633: järjestys, joka sisältää tällaiset yksityiskohtai- määrätä esimerkiksi, että kullakin jäsenyhdis-
2634: set määräykset. tyksellä on oikeus saada tietty määrä valtuute-
2635: Ehdotetuna muutoksella pyritään laajenta- tun paikkoja kutakin alkavaa jäsenlukua koh-
2636: maan jäsenistön osallistumismahdollisuuksia ti.
2637: varsinkin jäsenmäärältään suurissa yhdistyksis- Säännöissä on mainittava valtuutettujen toi-
2638: sä, jolloin voidaan välttää usein hankalat ko- mikausi, toisin sanoen on määrättävä sen alka-
2639: kousjärjestelyt. Samoin ehdotus parantaisi mis- ja päättymisajankohta sekä pituus. Laissa
2640: osallistumismahdollisuuksia yhdistyksissä, jois- ei ehdoteta säädettäväksi toimikaudelle mitään
2641: sa jäsenistö on hajaantunut laajalle alueelle. enimmäispituutta, vaan se jää yhdistyksen har-
2642: Ehdotuksen 27 §:n 2 momentista ilmenee, että kintaan. Toimikausi ei kuitenkaan saa olla
2643: sääntöjen muuttaminen postiäänestykseen tai pituudeltaan sellainen, että yhdistyksen jäsenis-
2644: erillisissä äänestystilaisuuksissa tapahtuvaan tölle lähtökohtaisesti kuuluva päätösvalta yh-
2645: päätöksentekoon siirtymiseksi poikkeaa muista distyksessä jäisi käytännössä merkityksettö-
2646: sääntöjen muutostilanteista siinä, että se olisi mäksi. Yleensä yhdistyksen kaikki valtuutetut
2647: toteutettavissa tavanomaisella enemmistöpää- valittaneen samalla kertaa, mutta estettä ei ole
2648: töksellä. siihenkään, että vain osa valtuutetuista tulee
2649: Päätöksenteko erillisissä äänestystilaisuuk- kerralla erovuoroon.
2650: sissa tai postitse soveltuu parhaiten käytettä- Säännöissä mainittava valtuutettujen valitse-
2651: väksi yhdistyksen vaaleissa, joissa ehdokasaset- mistapa tarkoittaa määräystä siitä, valitaanko
2652: telu voidaan suorittaa etukäteen. Muissa asi- valtuutetut yhdistyksen kokouksessa, jäsenää-
2653: oissa jäsenäänestys on käyttökelpoinen lähinnä nestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
2654: silloin, kun valittavana on vain kaksi tai muu- postitse vaiko liittoäänestyksessä. Koska pää-
2655: tama selkeä vaihtoehto. Asiat, joissa jäsenää- tösvalta yhdistyksessä kuuluu lähtökohtaisesti
2656: nestystä käytetään, olisi yksilöitävä yhdistyk- jäsenille, sikäli kuin asiasta ei ole 16 §:n nojal-
2657: sen säännöissä. Eräitä rajoituksia jäsenäänes- la muuta määrätty, myös valtuutettujen valit-
2658: tyksellä ratkaistaviin asioihin seuraa jäljempä- seminen on jäsenille kuuluva asia. Poikkeukse-
2659: nä olevasta 23 §:stä, jossa luetellaan ne asiat, na tästä ovat vain liittomuotoiset yhdistykset,
2660: joista on aina päätettävä yhdistyksen tai sen joissa pääyhdistyksen valtuutetut voidaan vali-
2661: valtuutettujen kokouksessa. ta liittoäänestyksessä. Tällöin valintaa eivät
2662: Jäsenäänestyksellä ratkaistavia asioita ei voi- suorita pääyhdistyksen jäsenet, vaan äänioi-
2663: taisi säännöissä määritellä niin, että esimerkik- keutettuja ovat pääyhdistyksen ja jäsenyhdis-
2664: si yhdistyksen kokous tai hallitus voisi päättää, tysten jäseninä olevat yksityiset henkilöt. Voi-
2665: missä asiassa tai milloin jäsenäänestykseen tur- massa olevan lain mukaan valtuutetut on taval-
2666: vaudutaan. Jäsenäänestystä ei siten voida käyt- lisissa yhdistyksissä voitu valita vain yhdistyk-
2667: tää päätöksentekomuotona kertaluonteisesti sen kokouksessa. Ehdotuksen mukaan sään-
2668: jossakin tärkeäksi koetussa kysymyksessä, jos- nöissä voitaisiin 17 § :n mukaisesti määrätä,
2669: sa päätöksenteko halutaan ulottaa mahdolli- että vaali tapahtuu erillisissä äänestystilaisuuk-
2670: simman laajalle, jollei kyseistä asiaa ole sään- sissa tai postitse. Valtuutetuille ei voida sään-
2671: nöissä määrätty ratkaistavaksi erillisissä äänes- nöissä antaa oikeutta itse valita uusia valtuu-
2672: tystilaisuuksissa tai postitse. Tämä ei kuiten- tettuja eroavien tilalle, mikä olisi vastoin yh-
2673: kaan estä sitä, että yhdistyksessä järjestetään distystoimintaan kuuluvaa kansanvaltaisuuden
2674: asiasta neuvoa-antava jäsenäänestys, joka ei periaatetta.
2675: ole sitova eikä siten yhdistyksen päätös. Pykälän 1 momentin mukaan säännöissä
2676: 18 § Valtuutettujen päätösvalta Pykälän 1 olisi vielä mainittava valtuutettujen tehtävät.
2677: momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, Valtuutetuille voidaan määrätä päätösvalta
2678: mistä asioista yhdistyksen sääntöihin on otetta- kaikissa yhdistyksen asioissa lukuun ottamatta
2679: 1988 vp. - HE n:o 64 37
2680:
2681: valtuutettujen valitsemista. Tällöin valtuutetut Kiintiöperiaate voidaan 2 momentin toisen
2682: korvaavat käytännössä yhdistyksen kokouk- virkeen mukaan toteuttaa kiintiöihin oikeutet-
2683: sen. Valtuutettujen päätettäväksi voidaan tujen kannalta siten vahvistettuna, että valtuu-
2684: myös antaa vain osa yhdistyksen asioista, jol- tetut olisi valittava asianomaisten jäsenten tai
2685: loin muista asioista päättävät yhdistyksen jäse- ryhmien asettamista ehdokkaista. Tällä voi-
2686: net kokouksessa tai mahdollisesti jäsenäänes- daan turvata se, että valtuutetuiksi kustakin
2687: tyksellä. kiintiöstä oivat tulla vain asianomaisten jäsen-
2688: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- ten tai ryhmien hyväksymät henkilöt. Sään-
2689: väksi mahdollisuudesta ottaa käyttöön niin nöissä olisi määrättävä, montako ehdokasta
2690: sanottu kiintiöperiaate valtuutettuja valittaes- kunkin kiintiön osalta asetetaan. Silloin kun
2691: sa. Voimassa olevassa yhdistyslaissa ei asiasta kiintiöt muodostuvat jäsenryhmistä, olisi myös
2692: ole säännöksiä. Kiintiöiden käyttö on kuiten- aiheellista ottaa sääntöihin määräykset siitä,
2693: kin yhdistysrekisterikäytännössä hyväksytty si- miten päätös ehdokkaiden asettamisesta on
2694: ten, että liittomuotoisten yhdistysten säännöis- ryhmässä tehtävä. Kiintiöjärjestelmää ja ehdo-
2695: sä on voitu määrätä valittavaksi valtuustoon kasasettelua koskevia sääntömääräyksiä laadit-
2696: tietty määrä kunkin jäsenyhdistyksen edusta- taessa on noudatettava 28 §:n säännöstä, jon-
2697: jia. Ehdokkaiden asettamiseen ja valintaan ka mukaan kaikille päätösvallan käyttöön oi-
2698: ovat kuitenkin kaikki liittokokousedustajat keutetuille on turvattava oikeus osallistua eh-
2699: voineet osallistua. Kiintiöiden käyttöön on tar- dokkaitten asettamiseen vaalia varten. Järjes-
2700: vetta erityisesti liittomuotoisissa yhdistyksissä, telmää ei siten saa laatia sellaiseksi, että se
2701: jotka jakautuvat alayhdistyksiin esimerkiksi sulkisi jonkun jäsenen tai jäsenryhmän koko-
2702: alueellisesti, ammatillisesti tai muilla perusteil- naan valtuutettujen vaalin ulkopuolelle.
2703: la kuten urheilujärjestöt urheilulajien mukai- Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan vielä sään-
2704: sesti. Syytä ei ole estää kiintiöiden käyttöä nöstä sen tilanteen varalle, että joku ehdok-
2705: myöskään tavallisissa yhdistyksissä, joissa kaitten asettamiseen oikeutettu on jättänyt tä-
2706: saattaa olla tarvetta kiintiöiden asettamiseen män tekemättä. Jotta laiminlyönnillä ei voitaisi
2707: rekisteröimättöminä toimiville alaosastoille tai estää valtuutettujen valitsemista, ehdotetaan,
2708: alueittaisiin kiintiöihin. että valtuutetut olisi tällöin valittava muiden
2709: Kiintiöiden käyttöönottamiseksi yhdistykses- asettamista ehdokkaista. Valtuutetut asian-
2710: sä olisi sen säännöissä 2 momentin mukaan omaisen kiintiön paikoille valitaan tällöin
2711: määrättävä perusteet, joiden mukaan valtuu- ikään kuin kysymyksessä olisivat kiintiöjaon
2712: tettujen paikat yhdistyksen jäsenten tai näiden ulkopuolelle jätetyt valtuutetun paikat.
2713: muodostamien ryhmien kesken olisi jaettava. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
2714: Säännöissä olisi ensinnä määrättävä, keitä ovat väksi, että valtuutetut voivat käyttää päätös-
2715: ne jäsenet tai mitkä ovat ne jäsenryhmät, joilla valtaansa vain kokouksessa. Päätöksen tekemi-
2716: olisi oikeus saada tietty määrä valtuutetun nen erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse
2717: paikkoja. Liitoissa näitä olisivat yleensä alueel- ei siten olisi mahdollista.
2718: liset, toimialakohtaiset tai vastaavat jäsenjär- 19 § Liittoäänestys Liittoäänestyksellä tar-
2719: jestöt. Pelkästään henkilöjäsenistä koostuvissa koitetaan 16 §:n mukaan sellaista päätöksente-
2720: yhdistyksissä kiintiön muodostavia jäsenryh- kotapaa, jossa päätöksen tekemiseen osallistu-
2721: miä saattaisivat olla esimerkiksi määrätyllä vat vain yhdistykseen suoraan tai siihen jäse-
2722: alueella asuvat tai tietyllä alalla toimivat yhdis- nyhdistysten kautta välillisesti kuuluvat henki-
2723: tyksen jäsenet. Toiseksi säännöissä olisi mää- löjäsenet. Liittoäänestys olisi pykälän 1 mo-
2724: rättävä, miten valtuutettujen paikat näin mää- mentin mukaan mahdollinen sellaisissa yhdis-
2725: riteltyjen jäsenten tai jäsenryhmien kesken jae- tyksissä, joissa jäseninä sääntöjen mukaan on
2726: taan, toisin sanoen montako paikkaa kukin vain yhdistyksiä taikka yhdistyksiä ja yksityisiä
2727: kiintiö saa tai miten paikkojen lukumäärä henkilöitä. Voimassa olevan lain 12 §:n 3 mo-
2728: määräytyy. Jos kiintiöperiaate otetaan yhdis- mentin mukaan vastaavaa päätöksentekotapaa
2729: tyksessä käyttöön, sen ei kuitenkaan tarvitse voidaan käyttää vain yhdistyksistä muodostu-
2730: koskea kaikkia valtuutetun paikkoja, vaan vassa liitossa. Liittoäänestystä voitaisiin käyt-
2731: säännöt voidaan laatia niin, että osa valtuute- tää riippumatta siitä, miten liittomuotoinen
2732: tuista valitaan kiintiöiden ulkopuolelta. Kiinti- yhdistys on muodostettu. Tavallisimmin liiton
2733: öiden käyttö voidaan myös rajata vain pieneen rakenne on sellainen, jossa liiton jäseninä on
2734: osaan valtuutetun paikoista. yhdistyksiä ja näiden jäsenyhdistysten jäseninä
2735: 38 1988 vp. - HE n:o 64
2736:
2737: yksityisiä henkilöitä. Liitto voidaan myös jär- sen tueksi kolmen neljäsosan määräenemmis-
2738: jestää niin, että jäsenyhdistysten henkilöjäsenet töä.
2739: kuuluvat jäseninä myös suoraan liittoon. Liit- Koska lakiin ei ehdotetatarkempia säännök-
2740: torakenne voi olla myös useampiportainen, siä liittoäänestyksen käytännön toteuttamises-
2741: jolloin pääjärjestöä yleensä kutsutaan keskus- ta, yhdistyksen olisi hyväksyttävä itselleen
2742: liitoksi. Liittoäänestys olisi mahdollinen myös 30 §:n mukaisesti säännöistä erillinen äänestys-
2743: keskusliiton päätöksenteossa. ja vaalijärjestys.
2744: Sääntöihin olisi otettava määräykset siitä,
2745: missä asioissa tai millä edellytyksillä päätösval-
2746: taa käytetään liittoäänestyksessä. Liittoäänes- 5 luku
2747: tys voidaan määrätä päätöksentekotavaksi kai-
2748: kissa muissa asioissa kuin 23 §:ssä mainituissa, Päätöksenteko
2749: joista on päätettävä joko yhdistyksen tai val- Lukuun ehdotetaan otettavaksi säännökset
2750: tuutettujen kokouksessa. Käytännössä liittoää- päätöksenteosta yhdistyksessä. Säännökset
2751: nestys on käyttökelpoinen, niin kuin 17 §:ssä koskisivat yhdistyksen ja vastaavasti valtuutet-
2752: tarkoitettu jäsenäänestyskin tavallisissa yhdis- tujen sääntömääräisen ja ylimääräisen kokouk-
2753: tyksissä, sellaisissa asioissa, joissa valittavana sen pitämistä, kokouksessa käsitehäviä asioita,
2754: on vain muutama selkeä vaihtoehto. Lähinnä menettelyä päätöksenteossa, vaalien toimitta-
2755: tällaisia voisivat olla vaalit, joissa ehdokkaat mista, päätösten pöytäkirjaamista sekä päätös-
2756: voidaan asettaa etukäteen. Säännöissä voitai- ten moitteenvaraisuutta ja mitättömyyttä. Lu-
2757: siin nykyiseen tapaan myös määrätä, että liitto- ku sisältää säännökset myös suhteellisesta vaa-
2758: äänestystä on käytettävä säännöissä määrätyil- lista ja säännöksillä tehtäisiin nykyistä helpom-
2759: lä edellytyksillä. Säännöissä voitaisiin siten maksi siirtyminen suhteellisen vaalin käyttämi-
2760: määrätä, että hallitus, valtuutetut tai yhdistyk- seen yhdistyksissä.
2761: sen kokouksena toimiva liittokokous voisi tar- 20 § Yhdistyksen kokous Pykälän 1 momen-
2762: vittaessa päättää toimitettavaksi liittoäänestyk- tissa säädetään yhdistyksen ja mahdollisten
2763: sen missä asiassa tahansa lukuunottamatta valtuutettujen sääntömääräisen kokouksen pi-
2764: 23 §:ssä mainittuja asioita. Näitä edellytyksiä tämisestä. Säännöissä on 8 §:n mukaan mainit-
2765: voitaisiin myös supistaa siten, että hallitus tai tava, milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkas-
2766: muu toimielin voisi alistaa liittoäänestykseen tajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vas-
2767: vain säännöissä iverikseen määrätyt asiat. Liit- tuuvapaudesta päätetään. Lisäksi säännöissä
2768: toäänestyksen käyttömahdollisuudet olisivat voidaan määrätä pidettäväksi muitakin ko-
2769: laajemmat kuin 17 §:ssä säännellyn jäsenää- kouksia tiettyinä aikoina. Jos säännöissä mää-
2770: nestyksen, joka voidaan toimittaa vain sään- rättyä kokousta ei ole kutsuttu koolle, jokaisel-
2771: nöissä määrätyissä asioissa. la yhdistyksen jäsenellä olisi oikeus vaatia ko-
2772: ' Pykälän 2 momentin mukaan liittoäänestys kouksen pitämistä. Ehdotettu säännös vastaa
2773: toimitetaan erillisissä äänestystilaisuuksissa tai voimassa olevan lain 16 §:n 1 momenttia. Vaa-
2774: postitse. Voimassa olevan lain 12 §:n 3 mo- timuksen esittämisestä ja asianomaisen jäsenen
2775: mentin mukaan liittoäänestys on voitu toimit- oikeuttamisesta itse kutsumaan kokous koolle
2776: taa niin, että kussakin jäsenyhdistyksessä on säädettäisiin 3 momentissa.
2777: äänestetty erikseen ja liiton päätös on muodos- Pykälän 2 momentti sääntelee kysymystä,
2778: tettu kokoamalla yhteen jäsenyhdistyksissä ää- kenellä on oikeus saada ylimääräinen kokous
2779: nestämällä syntyneet päätökset. Ehdotuksen kutsutuksi koolle. Tämä oikeus ehdotetaan
2780: mukaisessa liittoäänestyksessä päätös sen si- ensinnäkin annettavaksi kokoukselle itselleen;
2781: jaan muodostuisi aina välittömästi niiden yksi- on luonnollista, että kokous, joko sääntömää-
2782: tyisten henkilöiden mielipiteistä, jotka kuulu- räinen tai ylimääräinen, voi päättää seuraavan
2783: vat liittoon suoraan tai välillisesti. Vaikka hen- kokouksen ajankohdasta. Toiseksi ehdotetaan
2784: kilö kuuluisi liittoon useamman jäsenyhdistyk- hallitukselle annettavaksi oikeus saada ylimää-
2785: sen kautta, hän voisi liittoäänestyksessä käyt- räinen kokous koolle. Hallitushan saattaa olla
2786: tää äänivaltaansa vain yhden kerran. velvollinenkin kutsumaan kokouksen koolle,
2787: Sääntöjen muuttaminen siten, että niihin jos asioiden hoito sitä vaatii. Ehdotuksen mu-
2788: otetaan määräykset liittoäänestyksestä, voitai- kaan ylimääräinen kokous olisi myös pidettä-
2789: siin 27 §:n 2 momentin mukaan toteuttaa vä, kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyk-
2790: enemmistöpäätöksellä tarvitsematta muutok- sen äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii il-
2791: 1988 vp. - HE n:o 64 39
2792:
2793: moittamansa asian käsittelemistä varten. Voi- kaisesti on kuitenkin tarpeen, jos on aihetta
2794: massa olevan lain 16 §:n mukaan vastaava epäillä, ettei hallitus vaatimuksesta huolimatta
2795: vähemmistö luetaan yhdistyksen koko jäsenlu- aio kutsua kokousta koolle ja kokouksen kool-
2796: vusta, mikä ilmaisu on aiheuttanut käytännös- le kutsumiseksi olisi näin ollen käännyttävä
2797: sä jonkin verran epäselvyyttä. Lähtökohtaisesti lääninhallituksen puoleen. Ylimääräisen ko-
2798: yhdistyksen jokainen jäsen on äänioikeutettu, kouksen pitämistä koskeva vaatimus olisi aina
2799: mutta säännöissä äänioikeutettujen piiriä on esitettävä kirjallisesti hallitukselle. Pykälän 2
2800: saatettu rajoittaa esimerkiksi niin, että äänioi- momentissa tarkoitetun jäsenvähemmistön on
2801: keutta ei ole alaikäisillä taikka kunniajäsenillä allekirjoitettava vaatimus. Vaatimuksessa olisi
2802: tai että äänioikeus on vain jäsenmaksunsa ilmoitettava asia, jonka vuoksi kokouksen pi-
2803: maksaneilla jäsenillä. Tarkoituksena on, että tämistä vaaditaan.
2804: ylimääräistä kokousta voisivat olla vaatimassa Hallituksen olisi annettava kokouskutsu vii-
2805: vain sellaiset jäsenet, jotka myös ovat oikeutet- pymättä vaatimuksesta tiedon saatuaan. Kutsu
2806: tuja osallistumaan päätöksentekoon kyseisessä olisi toimitettava niin pian kuin se kyseisessä
2807: asiassa yhdistyksen kokouksessa. yhdistyksessä käy päinsä. Kutsun toimittamis-
2808: Ylimääräisen kokouksen pitämistä voidaan aika vaihtelee siten sen mukaan, minkälaisia
2809: vaatia periaatteessa minkä tahansa asian käsit- järjestelyjä kokouksen pitäminen kussakin yh-
2810: telyä varten, joka liittyy yhdistyksen toimin- distyksessä vaatii.
2811: taan.
2812: Liittomuotoisen yhdistyksen säännöissä voi- Jollei hallitus anna kokouskutsua viipymättä
2813: taisiin 2 momentin toisen virkkeen mukaan tai jos hallituksen puheenjohtajaa tai nimen-
2814: määrätä myös muusta vähemmistöstä, joko kirjoittajaa ei tavoiteta vaatimuksen antami-
2815: pienemmästä tai suuremmasta kuin kymmenes- seksi hallitukselle tiedoksi, kokouksen pitämis-
2816: osa äänioikeutetuista. Suurissa liitoissa, joissa tä vaativa voisi 3 momentin mukaan kääntyä
2817: jäsenyhdistysten lukumäärä on sinänsä verra- lääninhallituksen puoleen saadakseen kokouk-
2818: ten pieni, mutta joissa liittokokouksen järjestä- sen koolle. Hakemus olisi tehtävä yhdistyksen
2819: minen on kallis ja suuritöinen tapahtuma suu- kotipaikan lääninhallitukselle. Yhdistys vastaa
2820: ren osanottajamäärän vuoksi, ylimääräisen ko- kustannuksista, jotka aiheutuvat lääninhalli-
2821: kouksen koollekutsumisen edellytykseksi saat- tuksen määräyksen hankkimisesta sekä ko-
2822: taa olla aiheellista säännöissä asettaa suurem- kouksen pitämisestä. Ehdotuksen mukaan ku-
2823: man vähemmistön kuin yhden kymmenesosan ka tahansa ylimääräisen kokouksen pitämistä
2824: kannatus. Muissa kuin liittomuotoisissa yhdis- vaatinut voisi yksinkin tehdä hakemuksen lää-
2825: tyksissä ei sen sijaan voitaisi säännöissä rajoit- ninhallitukselle ja saada kokouksen koolle kut-
2826: taa yhden kymmenesosan vähemmistön oikeut- sutuksi. Hakemuksen tekijän on tällöin osoi-
2827: ta vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä. tettava, että 2 momentin mukainen jäsenten
2828: Näissäkin yhdistyksissä voitaisiin säännöissä määrävähemmistö on esittänyt kokouksen pi-
2829: alentaa mainittua rajaa kymmenesosaa pie- tämistä koskevan vaatimuksen. Lääninhalli-
2830: nemmäksi. tuksen olisi hakemuksen johdosta kuultava
2831: Liittomuotoisessa yhdistyksessäkin oikeus yhdistyksen hallitusta ainakin niissä tapauksis-
2832: vaatia liiton ylimääräisen kokouksen pitämistä sa, joissa hallitus ei vaatimuksesta huolimatta
2833: olisi vain liittoon välittömästi kuuluvilla jäse- ole antanut kokouskutsua. Lääninhallituskaan
2834: nillä. Jos tämä oikeus halutaan antaa liiton ei saa määrätä kokousta koolle kutsuttavaksi
2835: jäsenyhdistysten jäsenille, olisi siitä määrättävä asiassa, joka ei lainkaan liity yhdistyksen toi-
2836: liiton säännöissä. mintaan.
2837: Pykälän 3 momentissa säänneltäisiin menet- Kokous saadaan koolle siten, että lääninhal-
2838: telyä tilanteessa, jossa vaaditaan yhdistyksen litus oikeuttaa hakijan kutsumaan yhdistyksen
2839: kokouksen pitämistä. Säännös koskisi sekä koolle. Lääninhallitus voisi vaihtoehtoisesti
2840: yhdistyksen sääntömääräistä että ylimääräistä velvoittaa yhdistyksen hallituksen kutsumaan
2841: kokousta. Jos sääntömääräisen kokouksen kokouksen koolle asettamansa sakon uhalla.
2842: koolle kutsuminen on laiminlyöty, jäsen voi Tämä vaihtoehto soveltuu hyvin niihin tilantei-
2843: vapaamuotoisesti esittää kokouksen pitämistä siin, joissa lääninhallitukseen kääntymisen syy-
2844: koskevan vaatimuksensa hallituksen puheen- nä on ollut tulkintaerimielisyys velvollisuudesta
2845: johtajalle tai jäsenelle. Vaatimuksen esittämi- kutsua kokous koolle taikka joissa kokouksen
2846: nen hallitukselle kirjallisena 3 momentin mu- järjestelyt ovat poikkeuksellisen suuritöiset.
2847: 40 1988 vp. - HE n:o 64
2848:
2849: 21 § Valtuutettujen kokous Jos yhdistykses- laisuuksissa tai postitse. Oikeus vaatimuksen
2850: sä sääntöjen mukaan valitaan valtuutetut, nä- esittämiseen olisi vain yhdistyksen jäsenillä, ei
2851: mä voivat 18 §:n mukaan käyttää päätösval- sen sijaan liittoäänestyksen kohdalla päätök-
2852: taansa vain kokouksessa. Valtuutettujen ko- sentekoon oikeutetuilla, joita ovat muut kuin
2853: kousta koskisivat esillä olevan pykälän mu- liiton jäsenyhdistykset.
2854: kaan soveltuvin osin tämän lain säännökset Vaatimus pykälässä tarkoitetun päätöksen-
2855: yhdistyksen kokouksesta. Yhdistyksen sään- teon toimeenpanemisesta olisi tehtävä kirjalli-
2856: nöissä olisi oltava 8 §:n 8 kohtaa vastaavasti sesti yhdistyksen hallitukselle. Jollei hallitus
2857: maininta siitä, miten ja missä ajassa valtuutet- ryhdy toimeenpanemaan tällaista päätöksente-
2858: tujen kokous on kutsuttava koolle. Jos valtuu- koa tai jos vaatimusta ei ole voitu esittää
2859: tettujen sääntömääräistä kokousta ei ole kut- hallitukselle, vaatimuksen esittänyt voisi tässä-
2860: suttu koolle, jokainen valtuutettu sekä myös kin tapauksessa hakea asianomaiselta läänin-
2861: jokainen yhdistyksen jäsen voisi vaatia ko- hallitukselta oikeutta saada itse järjestää erilli-
2862: kouksen pitämistä. Näin yksittäisenä jäsenellä- set äänestystilaisuudet tai postiäänestys. Vaih-
2863: kin olisi mahdollisuus valvoa, että yhdistykses- toehtoisesti voitaisiin myös hakea hallituksen
2864: sä määräajoin tehtävät päätökset, kuten halli- veivoittamista järjestämään päätöksenteko sa-
2865: tuksen valinta ja tilinpäätöksen vahvistaminen, kon uhalla. Lääninhallituksen määräyksen ha-
2866: tulevat tehdyiksi. Sen sijaan valtuutettujen yli- kemisesta sekä päätöksenteon järjestämisestä
2867: määräisen kokouksen pitämistä voisi pykälän aiheutuvista kustannuksista vastaisi yhdistys.
2868: toisen virkkeen mukaan hallituksen ja valtuu- Pykälässä tarkoitettuja päätöksentekomuo-
2869: tettujen kokouksen ohella vaatia vain valtuu- toja ei yleensä olisi mahdollista vaatia käytettä-
2870: tettujen 20 §:n 2 momentin mukainen määrä- väksi ylimääräisenä yhdistyksen ylimääräistä
2871: vähemmistö. Jäsenten määrävähemmistölle ei kokousta vastaavasti. Liittomuotoisessa yhdis-
2872: ole tarkoituksenmukaista antaa oikeutta saada tyksessä on tosin mahdollista laatia liittoäänes-
2873: koolle valtuutettujen ylimääräistä kokousta - tyksen käyttämisedellytykset sellaisiksi, että
2874: ylimääräisen kokouksen pitäminen on tarpee- esimerkiksi jäsenten tai äänioikeutettujen mää-
2875: tonta, jos kukaan valtuutetuista ei kannata sitä rävähemmistölle annetaan oikeus vaatia päätös
2876: ehdotusta, jonka käsittelemistä varten kokous tehtäväksi haluamassaan asiassa liittoäänestyk-
2877: kutsuttaisiin koolle. sessä.
2878: Kokouksessa noudatettavan menettelyn osal- 23 § Kokouksessa päätettävä! asiat Pykäläs-
2879: ta valtuutettujen kokousta koskisivat muun sä ehdotetaan säädettäväksi siitä, missä asiois-
2880: muassa jäljempänä olevat säännökset äänioi- sa päätös voidaan tehdä vain yhdistyksen tai
2881: keudesta, esteellisyydestä, vaadittavista enem- valtuutettujen kokouksessa. Pykälässä maini-
2882: mistöistä päätöksenteossa, vaalien toimittami- tuista asioista ei siten voitaisi säännöissä mää-
2883: sesta sekä pöytäkirjan laatimisesta. Samoin rätä päätettäväksi erillisissä äänestystilaisuuk-
2884: koskisivat valtuutettujen kokousta säännökset sissa tai postitse. Näitä asioita ei voitaisi myös-
2885: päätöksen moitteenvaraisuudesta ja mitättö- kään siirtää yhdistyksen hallituksen päätettä-
2886: myydestä. viksi. Pykälässä lueteltujen asioiden on katsot-
2887: 22 § Muun päätöksenteon järjestäminen Py- tu vaativan siinä määrin harkintaa ja eri vaih-
2888: kälässä ehdotetaan säädettäväksi 20 §:n 1 ja 3 toehtojen pohtimista, että niistä päättäminen
2889: momenttia vastaavasti yksittäisen jäsenen toi- edellyttää yleensä yhdistyksen jäsenten tai hei-
2890: mintamahdollisuuksista silloin, kun yhdistyk- dän edustajinaan toimivien valtuutettujen ko-
2891: sessä laiminlyödään sääntömääräisen päätök- koontumista niistä keskustelemaan. Järjestö-
2892: senteon toimeenpano. Pykälässä annettaisiin toiminnan luonteeseen kuuluvat jäsenten tai
2893: jäsenelle oikeus vaatia erillisten äänestystilai- valtuutettujen yhteiset kokoontumiset aika
2894: suuksien tai postiäänestyksen järjestämistä, jos ajoin. Edellyttämällä laissa, että tietyt määrä-
2895: jostakin asiasta on sääntöjen mukaan tällä ajoin toistuvat päätökset on yhdistyksessä teh-
2896: tavoin päätettävä eikä näin ole menetelty. Py- tävä kokouksessa, annetaan samalla puiteet
2897: kälä koskisi kuitenkin vain niitä asioita, joista tällaisille määräaikaisille kokoontumisille.
2898: on päätettävä säännöissä määrättynä aikana Yhdistyksessä, jossa on valtuutetut, voidaan
2899: kuten valtuutettujen valinnasta määrävuosin. menetellä myös niin, että osa pykälässä maini-
2900: Se ei siten koskisi kertaluonteisia asioita, vaik- tuista asioista määrätään säännöissä valtuutet-
2901: ka säännöissä olisikin määrätty päätökset ky- tujen ratkaistavaksi loppuosan kuuluessa jä-
2902: seisissä asioissa tehtäväksi erillisissä äänestysti- senten kokouksessaan päätettäviin.
2903: 1988 vp. - HE n:o 64 41
2904:
2905: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan asi- kysymys on lahjoituksesta, saannös tulisi so-
2906: oita, joista päätös voidaan tehdä vain kokouk- vellettavaksi luovutettavan omaisuuden laadus-
2907: sessa, olisi ensinnäkin yhdistyksen sääntöjen ta riippumatta, jos lahjoituksen määrä on yh-
2908: muuttaminen. Säännöistä ilmenevien yhteistoi- distyksen varallisuuteen nähden huomattava.
2909: minnan tarkoitusperien ja toimintamuotojen Kysymyksen ollessa vastikkeellisesta luovutuk-
2910: muuttaminen on yleensä siinä määrin keskei- sesta asiaan vaikuttaa myös omaisuuden laatu,
2911: nen ja monitahoinen kysymys, että sen käsitte- onko kyseinen omaisuus yhdistyksen toimin-
2912: leminen edellyttää jäsenten kesken käytävää nalle tärkeä. Tällöin saattaa varallisuusarvol-
2913: keskustelua ja mahdollisuutta erilaisten vaihto- taan vähäisempikin luovutus vaatia kokoukses-
2914: ehtojen esilletuomiseen. Jäsenäänestyksin to- sa tapahtuvaa asian käsittelyä, jos luovutettava
2915: teutettavassa sääntöjen muuttamisessa ei käy- omaisuus on esimerkiksi vaikeasti korvattavis-
2916: tännössä olisi mahdollista päättää sääntöjen sa toisella. Yhdistyksen toiminnan kannalta
2917: sisällöstä kohta kohdalta kuten kokouksessa, huomattavana omaisuutena sekä arvon että
2918: jossa jäsenillä on mahdollisuus esittää omat laadun puolesta voitaneen lähes poikkeuksetta
2919: ehdotuksensa erikseen kunkin muutettavan pitää yhdistyksen toimitiloina käytettävän huo-
2920: sääntömääräyksen osalta. Momentin 3 kohdas- neiston hallintaan oikeuttavia osakkeita.
2921: sa ehdotetaan samoin perustein myös 30 §:ssä Momentin 4 ja 5 kohdassa mainituista asi-
2922: tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä oista päättäminen on yhdistyksissä määrä-
2923: päättäminen yhdistyksen tai valtuutettujen ko- ajoin, tavallisimmin vuosittain toistuva toi-
2924: koukselle kuuluvaksi. menpide. Momentin 4 kohdassa tarkoitettu
2925: Momentin 2 kohdan mukaan kokouksessa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitse-
2926: päätettäviä asioita olisi myös kiinteistön luo- minen olisi sinänsä helposti toteutettavissa eril-
2927: vuttaminen ja kiinnittäminen sekä yhdistyksen lisissä äänestystilaisuuksissa tai postiäänestyk-
2928: toiminnan kannalta huomattavan muun omai- sellä kuten valtuutettujen valitseminenkin.
2929: suuden luovuttaminen. Ehdotuksessa on kat- Käytännön yhdistystoiminnassa hallituksen
2930: sottu, että kiinteistö on poikkeuksetta yhdis- asema on hyvin keskeinen ja yhdistyksen toi-
2931: tyksen toiminnan kannalta niin merkittävää minnassa hallituksen jäsenten valitseminen on
2932: varallisuutta, että sen luovuttaminen tai kiin- usein tärkein asia, josta jäsenet voivat välittö-
2933: nittäminen vaatii aina asian käsittelemistä yh- mästi itse päättää. Ehdotusta laadittaessa on-
2934: distyksen tai valtuutettujen kokouksessa. Luo- kin lähdetty siitä, että hallituksen jäsenten
2935: vuttaminen tarkoittaa sekä kiinteistön myymis- valitsemisen ei tulisi tapahtua jäsenistön voi-
2936: tä, vaihtamista että sen lahjoittamista. Säännös matta käydä valinnasta keskustelua, johon
2937: ei koske kiinteistön ostamista yhdistykselle, yleensä myös liittyy yhdistyksen toiminnan
2938: joten sen osalta säännöissä voidaan määrätä suuntaviivoja koskeva mielipiteiden vaihto.
2939: muistakin päätöksentekotavoista taikka oi- Kokouksessa päätettäviä asioita olisi myös hal-
2940: keuttaa hallitus päättämään asiasta. Sen jäl- lituksen jäsenen ja tilintarkastajan erottami-
2941: keen kun kokouksessa on päätetty hakea yh- nen. Yhdistyksissä, joissa suuren jäsenmäärän
2942: distyksen kiinteistön kiinnittämistä, on mah- vuoksi olisi tarvetta jäsenäänestyksellä tapah-
2943: dollista että esimerkiksi hallitus päättää velan tuvaan hallituksen valintaan, saattaisi olla ai-
2944: ottamisesta yhdistykselle ja kiinnityksen käyt- heellista antaa päätösvaltaa valtuutetuille, jot-
2945: tämisestä sen vakuutena edellyttäen, että halli- ka voimassa olevasta laista poiketen voitaisiin
2946: tukselle on säännöissä myönnnetty tähän oi- valita jäsenäänestyksellä myös tavallisissa yh-
2947: keus. distyksissä.
2948: Kiinteistön luovuttamiseen rinnastettavaa Momentin 5 kohdassa tarkoitetut tilinpää-
2949: olisi muunkin omaisuuden luovuttaminen, jos töksen vahvistaminen edelliseltä tilikaudelta
2950: se on yhdistyksen toiminnan kannalta huomat- sekä vastuuvapauden myöntäminen hallituksen
2951: tava. Sitä, milloin on kysymys yhdistyksen jäsenille ja mahdollisille toimihenkilöille ovat
2952: toiminnan kannalta huomattavasta omaisuu- myös asioita, joiden kohdalla on tarpeellista
2953: desta, ei voida määritellä yleisin säännöksin. varata mahdollisuus keskustelun käymiseen.
2954: Jollei omaisuuden luovuttamisella ole merkit- Vastuuvapauden myöntämisellä on se vaiku-
2955: täviä vaikutuksia yhdistyksen toimintaan, luo- tus, että yhdistys ei sen jälkeen voi nostaa
2956: vuttamisesta ei välttämättä tarvitsisi päättää tilivelvollisia vastaan korvauskannetta sellais-
2957: kokouksessa. Luovutettavan omaisuuden mää- ten seikkojen nojalla, jotka olivat tiedossa
2958: rällä saattaa olla arvioinnissa vaikutusta. Jos vastuuvapaudesta päätettäessä. Korvauskan-
2959:
2960: 6 3803821
2961: 42 1988 vp. - HE n:o 64
2962:
2963: teen nostaminen on siinä määrin vastuuvapau- kiksi yhdistyksen eroaminen keskusjärjestöstä
2964: desta päättämiseen liittyvä kysymys, että myös tai päättäminen yhdistyksen varoihin nähden
2965: siitä olisi päätettävä kokouksessa. huomattavan sopimuksen tekemisestä kuten
2966: Momentin 6 kohdan mukaan päätös yhdis- kiinteistön tai muun omaisuuden ostamisesta
2967: tyksen purkamisesta olisi tehtävä kokouksessa. tai velan ottamisesta. Tarkkaa rajaa, milloin
2968: Vaikka päätöksenteko purkamisesta olisi si- asia on 23 §:ssä mainittuun asiaan verrattava,
2969: nänsä yksinkertaista järjestää tapahtuvaksi ei yleisellä tasolla voida tehdä, vaan asia jää
2970: erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, on yhdistyskäytännön ja oikeuskäytännön varaan.
2971: asian merkittävyyden vuoksi kuitenkin aiheel- 25 § Jäsenen äänioikeus Pykälässä ehdote-
2972: lista, että päätös siitä tehdään kokouksessa. taan säädettäväksi yhdistyksen jäsenen ja
2973: 24 § Kokouskutsu Pykälässä säädettäisiin muun yhdistyksessä päätösvallan käyttöön oi-
2974: menettelystä kutsuttaessa yhdistyksen kokous keutetun äänioikeudesta sekä sen käyttämises-
2975: koolle. Yhdistyksen säännöissä olisi 8 §:n mu- tä. Pykälän 1 momentissa todetaan ensiksikin
2976: kaan mainittava miten ja missä ajassa kokous pääsääntönä, että äänioikeus kuuluu jokaiselle
2977: on kutsuttava koolle. Laissa ei siten olisi edes yhdistyksen jäsenelle. Tästä on kuitenkin mah-
2978: toissijaista säännöstä tästä, vaan jokaisen yh- dollista saannoissa poiketa. Äänioikeuden
2979: distyksen edellytetään jo perustamisvaiheessa edellytykseksi saatetaan säännöissä asettaa esi-
2980: päättävän sille sopivimmasta tavasta. Kokous- merkiksi määrätyn iän saavuttaminen tai sitten
2981: kutsu on jäsenelle tärkeä hänen pohtiessaan yhdistyksessä voi sääntöjen mukaan olla varsi-
2982: osallistumistaan ja kannanottojaan esille tule- naisten, äänioikeutettujen jäsenten lisäksi mui-
2983: viin asioihin. Tämän vuoksi on hyvän yhdistys- ta, ilman äänioikeutta olevia kunniajäseniä tai
2984: tavan mukaista kutsussa mainita esille tulevista kannatusjäseniä.
2985: asioista. Koska vaatimus kaikkien käsiteltävien Kullakin päätösvallan käyttöön oikeutetulla
2986: asioiden mainitsemisesta kutsussa kuitenkin olisi 1 momentin mukaan yksi ääni, jollei
2987: käytännössä saattaisi kangistaa kokouskäytän- säännöissä muuta määrätä. Tämä koskee yh-
2988: töä, ehdotetaan pykälässä säädettäväksi vain distyksen jäseniä, mahdollisia vaituotettuja
2989: kokouskutsun vähimmäissisällöstä. Itsestään sekä liittomuotoisen yhdistyksen liittoäänestyk-
2990: selvää lienee, että kokouksen aika mainitaan sessä äänioikeutettuja. Mahdollisuus poiketa
2991: tarkoin ja että sen paikka ilmoitetaan kutsussa tästä säännöstä on tarpeellinen varsinkin liitto-
2992: tavalla, joka yhdistyksen jäsenten keskuudessa muotoisissa yhdistyksissä, joissa jäsenjärjestö-
2993: on yksiselitteisen selvä. Käsiteltävien asioiden jen äänimäärät määräytyvät usein niihin kuu-
2994: osalta ehdotetaan säädettäväksi, että päätöstä luvien henkilöjäsenten lukumäärien perusteel-
2995: niiden asioiden osalta, jotka mainitaan la. Vastaavasti myös jäsenmaksut ovat tällöin
2996: 23 §:ssä, ei kokouksessa saa tehdä, jollei siitä yleensä porrastetut. Myös muilla perusteilla
2997: ole mainintaa kokouskutsussa. Näin pyritään tapahtuvat äänimäärien porrastukset ovat
2998: varmistamaan se, että yhdistykselle tärkeim- mahdollisia, kuten elinkeinonharjoittajien jär-
2999: pien päätösten tekeminen ei voi tapahtua ilman jestöissä liikevaihdon tai maksetun palkkasum-
3000: että jäsenistölle olisi saatettu tietoon tällaisten man mukaan. Jos yhdistyksessä halutaan poi-
3001: asioiden esilletulo kokouksessa. Kun kyseessä keta pääsäännöstä, säännöissä on mainittava
3002: on sääntömääräinen kokous, jossa käsitellään peruste, jonka mukaisesti kunkin äänioikeute-
3003: vain säännöissä määrättyjä asioita, kokouskut- tun äänimäärä määräytyy. Äänimääriä ei voida
3004: sussa voidaan viitata pelkästään sääntöjen asi- porrastaa niin, että yhdistystoiminnalle kuulu-
3005: anomaiseen kohtaan. Tällainen viittaus ei kui- va kansanvaltainen luonne häviää. Yhdistyksen
3006: tenkaan riitä, jos kokouksessa aiotaan päättää tunnusmerkistöön ehdotuksen 1 §:n mukaan
3007: esimerkiksi hallituksen jäsenen erottamisesta, kuuluvasta aatteellisen tarkoituksen yhteisestä
3008: vaan asia on mainittava nimenomaisesti. Ko- toteuttamisesta ei voi olla kysymys, jos päättä-
3009: kouskutsussa olisi myös mainittava muusta minen siitä, miten tarkoitusta on toteutettava,
3010: mainittuihin asioihin verrattavasta asiasta, jos rajataan vain yhdistyksen harvojen jäsenten
3011: sellaisesta haluttaisiin päättää kokouksessa. oikeudeksi. Jäsenten äänimäärien muuttami-
3012: Voimassa olevan lain 14 §:ään ei vastaavaa sesta ehdotetaan säädettäväksi 27 §:n 3 mo-
3013: velvoitetta nimenomaisena sisälly, mutta mai- mentissa.
3014: nitun säännön on oikeuskäytännössä katsottu Pykälän 1 momentissa ehdotetaan vielä sää-
3015: olevan voimassa nykyisinkin. Tällaisia asioita dettäväksi, että asiamies ei voi käyttää jäsene-
3016: ja siten kutsussa mainittavia voivat olla esimer- nä olevan yksityisen henkilön äänioikeutta,
3017: 1988 vp. - HE n:o 64 43
3018:
3019: jollei tähän ole annettu säännöissä mahdolli- aatteellisluontoisissa kysymyksissä ei yleensä
3020: suutta. Tämä perustuu aatteellisen yhdistyksen kuulu holhoustoimen hoitamiseen. Poikkeuk-
3021: luonteeseen kuuluvaan jäsenyyden henkilökoh- sena tästä saattavat olla lähinnä erilaiset edun-
3022: taisuuteen. Sallittaessa asiamiehen käyttäminen valvontayhdistykset, joihin kuuluminen on va-
3023: yhdistyksessä voidaan sääntöihin ottaa myös jaavaltaisen edun mukaista. Holhouslain
3024: määräyksiä siitä, minkälainen valtuutuksen tu- 33 §:n (368/83) mukaan holhoojan on edustet-
3025: lee olla sekä sen voimassaolosta. Säännöissä ei tava vajaavaltaista tämän omaisuutta koskevis-
3026: voida antaa mahdollisuutta siihen, että yhdis- sa asioissa sekä pidettävä tehtävässään huolta
3027: tyksen valtuutettujen kokouksessa valtuutetun vajaavaltaisen oikeuksista ja edistettävä hänen
3028: äänioikeutta voisi käyttää asiamies, mikä joh- parastaan.
3029: tuu valtuutetun tehtävän henkilökohtaisuudes- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
3030: ta. Valtuutetuille voidaan säännöissä määrätä väksi mahdollisuudesta asettaa säännöissä ää-
3031: valittavaksi varajäsenet niitä tilanteita varten, nioikeuden käyttämisen edellytykseksi jäsen-
3032: joissa valtuutettu on estynyt osallistumasta ko- maksun maksaminen. Muita rajoituksia yhdis-
3033: koukseen. tyksessä äänioikeutettujen äänioikeuden käyt-
3034: Yhdistyksen jäsenenä oleva yhteisö sen si- tämiselle ei sen sijaan voitaisi säännöissä aset-
3035: jaan voisi kuten nykyisinkin sääntömääräyksis- taa. Ehdotus perustuu jäsenmaksujen keskei-
3036: tä riippumatta vaituottaa jonkun asiamie- seen merkitykseen yhdistysten toiminnan hoita-
3037: hekseen yhdistyksen kokoukseen ja käyttä- misessa. Jos jäsenmaksun maksaminen asete-
3038: mään siellä yhteisön äänioikeutta. Yhteisöjä- taan äänioikeuden käyttämisen edellytykseksi,
3039: sentä voi tietenkin edustaa vaihtoehtoisesti sen säännöissä olisi määrättävä, miten pitkän ajan
3040: lakimääräinen edustaja, joka saattaa olla esi- maksun laiminlyönnin on tullut kestää, jotta se
3041: merkiksi yhteisön toimitusjohtaja tai nimenkir- estää äänioikeuden käyttämisen. Momentissa
3042: joittaja. Valtuutusta käytetään erityisesti liitto- tarkoitettu sääntömääräys voi koskea paitsi
3043: muotoisissa yhdistyksissä, joissa jäsenyhdistyk- päätöksentekoa tavallisissa yhdistyksissä myös
3044: sillä voi olla oikeus lähettää kokoukseen liittomuotoisia yhdistyksiä ja niissä päätöksen-
3045: useampia asiamiehenä toimivia kokousedusta- tekoa liittoäänestyksessä. Sen sijaan 2 momen-
3046: jia sen mukaan kuin kullakin yhdistyksellä on tin nojalla ei voida rajoittaa yhdistyksen val-
3047: jäseniä. Tällaisissa tapauksissa, joissa siis jä- tuutettujen äänioikeuden käyttämistä.
3048: senyhdistyksillä on käytettävissään yleensä 26 § Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa
3049: myös useampia ääniä, on mahdollista, että Pykälä koskee yhdistyksen jäsenen esteellisyyt-
3050: yhdistyksen äänet päätöksenteossa jakautuvat tä päätöksenteossa. Esteellisyysperusteita eh-
3051: eri ehdotuksille johtuen yhdistyksen vaituotta- dotetaan jonkin verran tarkistettavaksi voimas-
3052: mien asiamiesten näkemyseroista. Ehdotetuilla sa olevaan lakiin verrattuna. Ehdotuksen mu-
3053: säännöksillä ei ole tarkoitus estää tällaista kaan jäsen ei ensinnäkään saa äänestää asiasta,
3054: äänestysmenettelyä, joka tuo paremmin esiin joka koskee hänen ja yhdistyksen välistä sopi-
3055: liiton perusjäsenistön mielipiteen kuin se, että musta. Jäsen ei myöskään saisi ottaa osaa
3056: kunkin jäsenyhdistyksen edustajien edellytet- äänestykseen päätettäessä muusta asiasta, jossa
3057: täisiin äänestävän keskenään samalla tavoin. hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdis-
3058: Jos sen sijaan yhdistys on vaituottanut ko- tyksen edun kanssa. Voimassa olevan lain
3059: koukseen vain yhden asiamiehen, tämä ei voi 13 §:n 1 momentin mukaan esteellisyys syntyy
3060: jakaa käytettävissään mahdollisesti olevia use- jo sillä perusteella, että jäsenen yksityinen etu
3061: ampia ääniä eri ehdotuksille, koska asiamie- saattaa joutua ristiriitaan yhdistyksen edun
3062: hellä voi periaatteessa olla vain yksi mielipide, kanssa. Sitä, milloin näin on asianlaita, saattaa
3063: jota hän äänestystilaisuudessa kannattaa. käytännössä olla usein vaikea todeta. Ehdotuk-
3064: Pykälässä ei ehdoteta säädettäväksi voimas- sessa on lähdetty siitä, kuten muuallakin yhtei-
3065: sa olevan lain 13 §:n tapaan siitä, saako edus- söoikeudessa j ääviysperusteiden määrittelyssä,
3066: mies, joka tarkoittaa lähinnä vajaavaltaisen että jäsen on aina esteellineo hänen ja yhdis-
3067: holhoojaa, käyttää ensiksi mainitun puolesta tyksen välistä sopimusta koskevissa asioissa
3068: äänioikeutta. Samoilla perusteilla kuin asia- riippumatta siitä, onko etujen ristiriita kysei-
3069: miehen käyttämisen osalta on edellä todettu, sessä tapauksessa mahdollinen vai ei. Sen si-
3070: on katsottava, ettei holhooja pääsääntöisesti jaan muissa asioissa esteellisyys tulisi kysymyk-
3071: voi edustaa vajaavaltaista yhdistyksen kokouk- seen vain, jos jäsenen ja yhdistyksen edut ovat
3072: sessa. Päätöksenteko vajaavaltaisen puolesta asiassa ristiriidassa. Esimerkkinä tavallisesta
3073: 44 1988 vp. - HE n:o 64
3074:
3075: tilanteesta, jossa tämä esteellisyysperuste tulisi siinä tilanteessa, että kaikki kokouksessa läsnä-
3076: sovellettavaksi, on päätöksenteko palkkion olevat ovat asiassa esteellisiä.
3077: maksamisesta hallituksen jäsenille tai tilintar- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan yhdistyk-
3078: kastajille, jolloin hallituksen jäsenet tai vastaa- sen jäseneen rinnastettavaksi esteellisyyssään-
3079: vasti tilintarkastajat eivät saa äänestää asiasta. nöstä sovellettaessa myös jäsenen asiamies sekä
3080: Pelkkä mahdollisuus, että edut voivat joutua edustaja. Rinnastus merkitsee ensinnäkin sitä,
3081: ristiriitaan, ei ehdotuksen mukaan enää muo- että jos jäsen itse on esteellinen, hän ei voi
3082: dostaisi esteellisyyttä. Ehdotettu säännös ei käyttää äänioikeuttaan myöskään valtuutta-
3083: luonnollisestikaan estä jäsentä, katsoessaan sen mansa asiamiehen välityksellä. Toiseksi sään-
3084: asianmukaiseksi, pidättymästä äänestämisestä nös merkitsee sitä, että jäsenen asiamies tai
3085: silloinkin, kun hän ei lain mukaan olisi esteelli- edustaja ei saa äänestää asiasta, jossa hän on
3086: nen. Edellä 15 §:ssä on erityissäännös siitä, momentissa määriteltyjen esteellisyysperustei-
3087: että jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa es- den mukaan esteellinen, vaikka jäsen, jonka
3088: teellinen äänestämään erottamisasiasta, joka puolesta hän toimii, olisikin itse esteetön. Asia-
3089: koskee häntä itseään. miehenä tai edustajana yhdistyksen kokoukses-
3090: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yhdis- sa toimiva ei siten saa äänestää esimerkiksi
3091: tyksen hallintoa hoitavien henkilöiden esteelli- sopimuksesta, jossa hän henkilökohtaisesti on
3092: syydestä päätettäessä tilintarkastajan valitsemi- osapuolena. Edustajalla tarkoitetaan esimer-
3093: sesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvista- kiksi vajaavaltaisen holhoojaa, toisen yhdis-
3094: misesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä. tyksen hallitusta sekä sen puheenjohtajaa ja
3095: Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu muuta nimenkirjoittajaa, avoimen yhtiön yh-
3096: yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saisi tiömiestä samoin kuin osakeyhtiön hallitusta ja
3097: ottaa osaa äänestykseen, jos edellä sanotussa nimenkirjoittajaa.
3098: asiassa tehtävä päätös koskee hallintoa, josta 27 § Päätöksentekojärjestys Pykälässä ehdo-
3099: hän on vastuussa. Yhdistyksen kokouksessa tetaan säädettäväksi päätöksenteossa vaaditta-
3100: hallituksen jäseneksi seuraavaksi toimikaudek- vista enemmistöistä sekä eräistä muista päätök-
3101: si valittu ei siten saa osallistua äänestykseen sen syntymisen edellytyksistä. Pykälä ei koskisi
3102: valittaessa tilintarkastajaa samaa toimikautta henkilövalintoja eli vaaleja, joista säädettäisiin
3103: varten. Kukaan yhdistyksen hallintoa hoitava seuraavissa pykälissä. Ehdotettuja säännöksiä
3104: ei saisi ottaa osaa äänestykseen päätettäessä sovellettaisiin yleensä riippumatta päätöksente-
3105: tilintarkastajan erottamisesta tai tilinpäätöksen komuodosta, toisin sanoen sekä yhdistyksen
3106: vahvistamisesta. Kukaan hallintotehtäviä hoi- kokouksessa että erillisissä äänestystilaisuuksis-
3107: tanut ei myöskään saa osallistua äänestykseen sa tai postitse tapahtuvassa päätöksenteossa.
3108: päätettäessä vastuuvapauden myöntämisestä Säännökset koskisivat myös valtuutettujen ko-
3109: hänelle itselleen. kousta.
3110: Pykälän 1 momentissa, joka vastaa eräin
3111: Esteellisyyssäännöstä sovellettaisiin yhdis-
3112: poikkeuksin voimassa olevan lain 13 §:n 2
3113: tyksen kokouksessa ja 21 §:n nojalla myös
3114: momentissa olevia säännöksiä, säädettäisiin
3115: valtuutettujen kokouksessa tapahtuvaan pää-
3116: päätöksen syntymiseen tavallisissa tapauksissa
3117: töksentekoon. Se ei koskisi äänestämistä erilli-
3118: vaadittavasta enemmistöstä sekä määräenem-
3119: sissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, koska
3120: mistöä edellyttävistä asioista. Momentti olisi
3121: säännöksen noudattamisen valvominen ei käy-
3122: tahdonvaltainen eli yhdistyksen säännöissä voi-
3123: tännössä olisi mahdollista. Toisaalta päätök-
3124: taisiin määrätä vaadittavista enemmistöistä toi-
3125: senteko erillisissä äänestystilaisuuksissa tai pos-
3126: sinkin. Momentin 1 kohdan mukaan päätökset
3127: titse voinee vain hyvin harvoin koskea sellaisia
3128: yhdistyksessä tehdään tavallisesti enemmistö-
3129: asioita, joissa esteellisyys saattaisi tulla kysy-
3130: päätöksillä. Päätökseksi tulee se mielipide,
3131: mykseen. Esteellisyydestä hallituksen kokouk-
3132: jonka puolesta yli puolet annetuista äänistä on
3133: sessa säädettäisiin 37 §:ssä.
3134: annettu. Tämä tarkoittaa niin sanottua ehdo-
3135: Ehdotettu esteellisyyssäännös koskisi vain tonta enemmistöä.
3136: äänestämistä kokouksessa. Esteellisyydestään Päätöksen syntyminen edellyttää aina yli
3137: huolimatta jäsenellä olisi oikeus olla läsnä puolta annetuista äänistä. Jos tällöin äänestyk-
3138: kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa. seen tulevia ehdotuksia on enemmän kuin kak-
3139: Esteellisyyssääntöä ei yhteisöoikeudessa nou- si eikä mikään ehdotus saa niistä yhtaikaa
3140: datettujen periaatteiden mukaisesti sovellettaisi äänestettäessä yli puolta annetuista äänistä, on
3141: 1988 vp. - HE n:o 64 45
3142:
3143: ehdotusten kesken suoritettava useita peräkkäi- olisi kuten nykyisinkin kolme neljäsosaa äänes-
3144: siä äänestyksiä, joissa kaikissa on kaksi ehdo- tyksessä annetuista äänistä. Sekä säännöksessä
3145: tusta kerrallaan vastakkain. Vastakkainäänes- mainitut asiat että kolmen neljäsosan määrä-
3146: tyksiä on suoritettava niin monta, että jäljellä enemmistö ovat tahdonvaltaisia, joten niiden
3147: on vain kaksi ehdotusta, joista enemmän ääniä molempien osalta voidaan säännöissä määrätä
3148: saanut tulee päätökseksi. Annetulla äänellä toisin. Määräenemmistösäännökset ovat kes-
3149: tarkoitetaan tehtyä päätösehdotusta kannatta- keisiä vähemmistön suojaksi yhdistyksissä sää-
3150: vaa tai vastustavaa kannanottoa. Laskettaessa dettyjä normeja ja käytännössä niistä poike-
3151: sitä, onko ehdotusta kannattanut yli puolet taan harvoin ainakaan lievempään suuntaan.
3152: annetuista äänistä, ei niin sanottuja tyhjiä Määräenemmistöä vaativiin asioihin on eh-
3153: ääniä oteta huomioon. Tyhjää äänestäminen- dotuksessa lisätty voimassa olevaan lakiin ver-
3154: hän merkitsee juuri pidättäytymistä ratkaisun rattuna kysymys yhdistyksen omaisuuden pää-
3155: teosta eli äänioikeuden käyttämisestä. osan luovuttamisesta. Omaisuuden luovutta-
3156: Yhdistyksen säännöissä voidaan poiketa eh- mista koskevan lisäyksen tarkoituksena on eh-
3157: dottoman enemmistön periaatteesta suhteelli- käistä tilapäisten enemmistöjen varassa tehtyjä
3158: sen enemmistöpäätöksen hyväksi. Jos äänet omaisuuden harkitsemattomia luovutuksia.
3159: silloin jakautuvat vain kahden ehdotuksen kes- Säännös estää myös kiertämästä yhdistyksen
3160: ken, päätökseksi tulee tällöinkin se ehdotus, purkamista koskevia säännöksiä siten, että
3161: joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. omaisuutta luovuttamalla ehkäistään käytän-
3162: Jos äänet jakautuvat kolmen tai useamman nossa yhdistyksen toiminnan jatkaminen.
3163: ehdotuksen kesken, päätökseksi tulee eniten Säännöstä voidaan soveltaa myös, kun pääosa
3164: ääniä saanut ehdotus, vaikkei se saisikaan yli omaisuudesta tulisi luovutetuksi useilla peräk-
3165: puolta annetuista äänistä. käisillä toimilla, vaikkei mikään luovutuksista
3166: Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan ään- yksinään muodostaisi omaisuuden pääosaa.
3167: ten ollessa tasan päätökseksi tulee, jollei sään- Määräenemmistön hyväksymistä vaadittaisiin
3168: nöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota omaisuuden pääosan luovuttamiseen sekä vas-
3169: kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannatta- tikkeellisissa että vastikkeettornissa luovutuk-
3170: vansa. Voimassa olevan lain 13 §:ssä käytetään sissa.
3171: sanontaa "johon kokouksen puheenjohtaja on Ehdotuksen 23 §:n 1 momentin 2 kohdan
3172: yhtynyt". Ehdotuksella on tarkoitus selventää mukaan päätös yhdistyksen toiminnan kannal-
3173: tasatuloksen ratkaisemista silloin, kun päätös ta huomattavan omaisuuden luovuttamisesta
3174: on tehty suljetussa äänestyksessä siten, että on tehtävä yhdistyksen tai valtuutettujen ko-
3175: puheenjohtajan äänestyksessä kannattamaa eh- kouksessa. Omaisuuden pääosan luovuttami-
3176: dotusta ei voida jälkikäteen varmuudella selvit- sessa on yleensä samalla kyse toiminnan kan-
3177: tää. Ehdotuksen mukaan puheenjohtaja il- nalta huomattavasta omaisuudesta, jolloin
3178: moittaa äänten ollessa tasan, mitä ehdotusta päätös siitä on tehtävä kokouksessa.
3179: hän kannattaa. Puheenjohtajan mielipide on Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan otettavak-
3180: ratkaiseva, vaikkei hän olisi äänioikeutettu, si erityissäännös sääntöjen muuttamisesta, kun
3181: jolloin hän ei tietenkään ole voinut ottaa ää- enemmistövaalitapa halutaan korvata suhteelli-
3182: nestykseen osaa. Ehdotettu säännös koskee sella vaalitavalla tai kun päätöksenteossa halu-
3183: vain kokouksessa tapahtuvaa päätöksentekoa, taan ottaa käyttöön niin sanottu jäsenäänestys
3184: ei sen sijaan erillisiä äänestystilaisuuksia tai tai liittoäänestys. Tällainen sääntöjen muutos
3185: postiäänestystä. Tasatulostilanteen ratkaisemi- tulisi yhdistyksen kokouksessa hyväksytyksi,
3186: sesta näissä tapauksissa on syytä ottaa mää- jos sitä on kannattanut yli puolet kaikista
3187: räykset 30 §:ssä tarkoitettuun äänestys- ja vaa- äänestyksessä annetuista äänistä ja se on muu-
3188: lijärjestykseen. toin tehty siten kuin sääntöjen muuttamisesta
3189: Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädettäi- on säädetty tai määrätty. Ehdotettu helpotus
3190: siin siitä, missä asioissa päätöksen syntyminen siirtymisessä enemmistövaalitavasta suhteelli-
3191: edellyttää määräenemmistön kannatusta, sekä seen vaaliin perustuu siihen yleisperusteluissa
3192: vaadittavan määräenemmistön suuruudesta. esitettyyn kannanottoon, jonka mukaan suh-
3193: Määräenemmistöä vaadittaisiin, kun asia kos- teellista vaalia voidaan yleensä pitää enemmis-
3194: kee yhdistyksen sääntöjen muuttamista, yhdis- tövaalia kansanvaltaisempana vaalitapana. Sa-
3195: tyksen purkamista tai sen omaisuuden pääosan moin jäsenäänestystä ja liittoäänestystä voi-
3196: luovuttamista. Vaadittava määräenemmistö daan pitää kokouksessa tapahtuvaa päätöksen-
3197: 46 1988 vp. HE n:o 64
3198:
3199: tekoa kansanvaltaisempana siinä mielessä, että Iista enemmistövaaliin olisi tehtävä pykälän 1
3200: jäsenistöllä on yleensä paremmat mahdollisuu- rpomentissa tarkoitetulla tavalla.
3201: det osallistua päätösvallan käyttöön postiää- \ Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
3202: nestyksessä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa väksi sääntöjen muuttamisesta eräissä tilanteis-
3203: kuin kokouksessa. sa, joissa muutos merkitsee jäsenellä olevan
3204: Ehdotettu 2 momentin säännös merkitsee erityisen edun vähentämistä yhdistyksessä tai
3205: muutosta päätöksenteossa vaadittavan enem- hänen yhdenvertaisuutensa loukkaamista ja jo-
3206: mistön osalta niin, ettei sääntöjen muuttami- ka muutos voimassa olevan lain mukaan vaatii
3207: seen tässä tapauksessa enää tarvita kolmen siten asianomaisen jäsenen suostumuksen. Eh-
3208: neljäsosan tai säännöissä määrättyä muuta dotuksen mukaan voitaisiin momentissa maini-
3209: määräenemmistöä vaan riittää, että yli puolet tuissa asioissa päätös sääntöjen muuttamisesta
3210: kaikista äänestyksessä annetuista äänistä on tehdä ilman tällaista suostumustakin. Asiaryh-
3211: muuttamista kannattanut. Muilta osin päätök- mät, joissa muutoksen tekeminen ilman jäse-
3212: senteossa olisi edelleen noudatettava laissa ole- nen suostumusta voisi tulla kysymykseen, olisi-
3213: via säännöksiä ja mahdollisia sääntöjen mää- vat vaalin toimittamistapa, jäsenen äänimäärä,
3214: räyksiä sääntöjen muuttamisesta. Niinpä ko- yhdistyksen toimielimen kokoonpano sekä jä-
3215: kouskutsussa olisi mainittava asiasta ja jos senmaksu- ja muut maksuvelvoitteet. Pääasial-
3216: säännöissä on asetettu esimerkiksi vaatimus lisena tarkoituksena muutoksella on tehdä ny-
3217: sääntömuutoksen käsittelemisestä kahdessa ko- kyistä helpommaksi eriytettyjen jäsenoikeuk-
3218: kouksessa, sitä olisi tässäkin tapauksessa nou- sien muuttaminen tai poistaminen. Jäsenoi-
3219: datettava. keuksien eriyttämisellä on pyritty varsinkin
3220: liittomuotoisissa yhdistyksissä saattamaan jä-
3221: Päätettäessä 17 §:n 2 momentissa tarkoite- senyhdistysten henkilöjäsenet oikeuksiltaan ja
3222: tun jäsenäänestyksen käyttöönotosta olisi sa-
3223: velvollisuuksiltaan mahdollisimman suuressa
3224: malla säännöissä määriteltävä, missä asioissa määrin keskenään samaan asemaan. Olosuhtei-
3225: päätökset tehdään postiäänestyksellä tai erilli- den kuten jäsenyhdistysten henkilöjäsenmää-
3226: sissä äänestystilaisuuksissa. Vastaavasti tehtä- rien olennainen muuttuminen on kuitenkin voi-
3227: essä liittomuotoisessa yhdistyksessä päätöstä nut johtaa siih~n, että eriyttäminen ei ainakaan
3228: 19 §:n 1 momentin mukaisen liittoäänestyksen sellaisenaan enää palvele alkuperäistä tarkoi-
3229: käyttöönotosta olisi päätettävä, missä asioissa
3230: tusta. Erityistä etua merkitsevän sääntömää-
3231: tai millä edellytyksillä päätösvaltaa käytetään
3232: räyksen muuttaminen tai poistaminen on käy-
3233: liittoäänestyksessä. tännössä usein hyvin vaikeaa tai mahdotonta-
3234: Ehdotettu 2 momentin säännös liittyy suh- kin, kun muutokseen voimassa olevan lain
3235: teellisen vaalin osalta seuraavana olevaan vaa- mukaan vaaditaan aina niiden suostumus, joi-
3236: litavan sääntelyä koskevaan 28 §:ään. Jollei den äänimäärä vähenisi tai asema yhdistykses-
3237: yhdistyksen säännöissä ole määrätty vaalita- sä muuten heikkenisi taikka joiden maksuvel-
3238: paa, olisi 28 §:n mukaan kokouksessa toimitet- voitteet lisääntyisivät.
3239: tava vaali aina enemmistövaali ja erillisissä Momentissa ensiksi mainittu vaalin toimitta-
3240: äänestystilaisuuksissa tai postitse tapahtuva mistapaa koskevan sääntömuutoksen helpotta-
3241: vaali suhteellinen vaali. Näin ollen pykälän 2 minen on tarpeen ensi sijassa esteen poistami-
3242: momentti voi tulla sovellettavaksi ensinnäkin seksi suhteellisen vaalitavan käyttöönottamisel-
3243: silloin, kun säännöissä on määrätty käytettä- ta varsinkin liittomuotoisissa yhdistyksissä.
3244: väksi enemmistövaalitapaa ja se halutaan Ehdotuksessa on edellä 2 momentin kohdalla
3245: muuttaa suhteelliseksi. Toiseksi 2 momentti ehdotettu suhteelliseen vaaliin siirtymistä hel-
3246: tulee sovellettavaksi, kun säännöissä ei vaalita- potettavaksi niin, että muutos voidaan toteut-
3247: vasta ole määräyksiä ja kokousvaalissa halu- taa enemmistöpäätöksin.
3248: taan ryhtyä käyttämään suhteellista vaalitapaa. Jäljempänä 33 §:n 2 momenttiin ehdotettu
3249: Pykälän 2 momentti olisi pakottava eikä säännös erityisen edun ja yhdenvertaisuuden
3250: siitä siten voitaisi säännöissäkään poiketa. suojasta saattaisi kuitenkin eräissä tapauksissa
3251: Säännös koskee vaalitavan osalta vain siirty- estää muutoksen. Sellaisessa liittomuotoisessa
3252: mistä enemmistövaalista suhteelliseen vaaliin. järjestössä, joka koostuu perusjärjestöjen
3253: Sen sijaan sääntömuutokset suhteellisen vaalin muodostamista liitoista ja näiden muodosta-
3254: korvaamisesta toisenlaisella suhteellisella vaa- masta keskusliitosta, enemmistövaalitapa valit-
3255: lilla samoin kuin siirtyminen suhteellisesta vaa- taessa keskusliiton kokoukseen liittojen edusta-
3256: 1988 vp. - HE n:o 64 47
3257:
3258: jia yleensä suosii jäsenmäärältään suuria perus- Pykälän 3 momentin mukaan ei sääntöjen
3259: järjestöjä ja saattaa jättää pienet jäsenjärjestöt muuttamiseen vaalin toimittamistavan, jäsenen
3260: kokonaan ilman liittokokousedustajia. Suh- äänimäärän, toimielimen kokoonpanon taikka
3261: teellisen vaalitavan käyttöönotto tällaisessa liit- jäsenmaksu- tai muun maksuvelvoitteen osalta
3262: tomuodostelmassa merkitsisi sitä, että suurten enää tarvittaisi niiden jäsenten suostumusta,
3263: jäsenyhdistysten valta liittokokousedustajien joilla olevaa erityistä etua muutos mahdollises-
3264: valitsemisessa vähenisi, kun myös pienemmät ti vähentäisi tai joiden yhdenvertaisuutta se
3265: jäsenyhdistykset saisivat suhteellista osuuttaan loukkaisi. Sen sijaan pätevän päätöksen synty-
3266: vastaavan määrän kokousedustajia. Suhteelli- minen edellyttäisi, että sitä on kannattanut
3267: seen vaaliin siirtyminen vaatisi ilman ehdotet- vähintään kolme neljäsosaa kaikista äänestyk-
3268: tua säännöstä niiden jäsenyhdistysten suostu- sessä annetuista äänistä. Silloin, kun sääntö-
3269: muksen, joiden valta muutoksen johdosta vä- muutoksessa on kysymys siirtymisestä enem-
3270: henisi. mistövaalista suhteellisen vaalitavan käyttöön,
3271: Sääntöihin otetut määräykset jäsenillä ole- päätöksen tekemiseen riittäisi, että yli puolet
3272: vista erilaisista äänimääristä ovat voineet jäädä kaikista äänestyksessä annetuista äänistä on
3273: kehityksestä jälkeen. Liittomuotoisissa yhdis- muuttamista kannattanut. Sanotut enemmistö-
3274: tyksissä saattavat olla käytössä porrastetut ää- vaatimukset korvaisivat yhdistyksen säännöissä
3275: niasteikot ja äänikatto. Vaikka liiton jonkin mahdollisesti olevat poikkeavat vaadittavaa
3276: jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä olisi kas- enemmistöä koskevat määräykset. Muilta osin
3277: vanut huomattavasti, sen vaikutusvalta liiton päätös sääntöjen muuttamisesta olisi tehtävä
3278: päätöksenteossa ei ole voinut kasvaa vastaa- siten kuin asiasta on tässä laissa säädetty tai
3279: vasti, jos yksikin äänimäärien muutoksen joh- yhdistyksen säännöissä määrätty.
3280: dosta suhteelliselta asemaltaan heikentyvä jä- Pykälän 3 momentissa ehdotetun sääntö-
3281: senyhdistys on muutosta vastustanut. Tällainen muutosten helpottamisen tarkoituksena on, et-
3282: portaittain aleneva ääniasteikko voi olosuhtei- tä lähinnä liittomuotoisissa yhdistyksissä voi-
3283: den tällä tavoin muuttuessa käydä järjestöpo- taisiin liittoon jäsenyhdistysten kautta kuulu-
3284: liittisesti epätarkoituksenmukaiseksi ja myös vat henkilöjäsenet pysyttää oikeuksiltaan ja
3285: epäkansanval taiseksi. velvollisuuksiltaan keskenään mahdollisimman
3286: tasavertaisina. Vaikka ehdotus antaa mahdolli-
3287: Yhdistyksen toimielimen kokoonpanoa kos- suuden tehdä muodollisesti pätevästi jäsenen
3288: kevien muutosten aikaansaaminen on vaikeaa suostumuksetta hänen yhdenvertaisuuttaan
3289: silloin, kun paikat toimielimessä on kiintiöity loukkaavia päätöksiä, se ei oikeuta yhdistystä
3290: tai kun jäsenillä on muuten oikeus saada edus- tekemään jäsenen kannalta kohtuuttomia pää-
3291: tajia toimielimeen tietyn perusteen mukaisesti. töksiä. Jos yhdistyksessä on päätetty esimer-
3292: Sääntöjen muuttaminen voi olla jäsenyhdistyk- kiksi jonkun jäsenen maksuvelvollisuuden ko-
3293: sen vastustuksen vuoksi mahdotonta esimer- rottamisesta moninkertaiseksi muihin nähden
3294: kiksi tapauksessa, jossa jäsenyhdistyksillä on ilman asiallista perustetta, asianomainen jäsen
3295: oikeus saada liiton valtuustoon valtuutettuja voi vedota päätöksen kohtuuttamuuteen tai
3296: omien jäsenmääriensä mukaisessa suhteessa ja siihen, että se on shikaanitarkoituksessa tehty.
3297: valtuuston liian suureksi paisunutta jäsenmää- Pykälän 4 momentti koskee jäsenyhdistyk-
3298: rää olisi alennettava. sen sääntöjen muuttamista sellaisessa kiinteäs-
3299: Myös jäsenmaksurasituksen tai muiden mak- sä liittosuhteessa, jossa jäsenyhdistyksen kuu-
3300: suvelvoitteiden jakautuminen on voinut olo- lumisesta liittoon on määrätty jäsenyhdistyk-
3301: suhteiden muututtua käydä epätasaiseksi, jos sen säännöissä. Tällaisessa tapauksessa voitai-
3302: liittomuotoisessa yhdistyksessä jäsenmaksuja siin jäsenyhdistyksen sääntöihin ehdotuksen
3303: määrättäessä ei ole otettu huomioon jäsenyh- mukaan ottaa määräys siitä, että sääntöjen
3304: distysten kokoeroa ja jäsenmäärältään pieniksi muuttamiseen vaaditaan myös sen yhdistyksen
3305: jääneiden yhdistysten jäsenmaksurasitus on hyväksyminen, johon jäsenyhdistys suoraan tai
3306: muodostunut suhteellisesti ankarammaksi kuin välillisesti kuuluu. Ehdotus vastaa sitä käytän-
3307: suuremmilla yhdistyksillä. Maksuvelvoitteita- töä, jota yhdistysrekisterissä on kiinteiden liit-
3308: kaan koskevia sääntömääräyksiä ei nykyisel- tojen kohdalla jo aikaisemminkin noudatettu.
3309: lään voida muuttaa ilman niiden jäsenten suos- Tarvetta ehdotetunkaltaiseen suostumusmenet-
3310: tumusta, joiden kohdalla muutokset lisäisivät telyyn on sellaisissa liittomuodostelmissa, jois-
3311: maksuvelvollisuutta suhteessa toisiin jäseniin. sa pidetään välttämättömänä sitä, että koko
3312: 48 1988 vp. - HE n:o 64
3313:
3314: liitto toimii yhdenmukaisesti saman päämäärän hyväksi useimmat äänet on annettu. Vaalit
3315: hyväksi. Hyväksymisen antavan yhdistyksen ei ovat siten enemmistövaaleja, jollei yhdistyksen
3316: tarvitse olla se, johon yhdistys välittömästi säännöissä ole muuta määrätty. Myös suhteel-
3317: kuuluu jäsenenä, vaan se voi olla myös liitto- linen vaali on siten mahdollinen, mutta sen
3318: muodostelman keskusjärjestö, johon yhdistys käyttäminen edellyttää säännöissä olevaa mää-
3319: kuuluu välillisesti. Yhdistyksen säännöissä olisi räystä.
3320: nimeltä mainittava se yhdistys, jonka hyväksy- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä,
3321: minen sääntöjen muuttamiseen tarvitaan. milloin vaali toimitetaan enemmistövaalina ja
3322: Pykälän 4 momentissa tarkoitetussa tapauk- milloin suhteellisena vaalina yhdistyksessä,
3323: sessa oman kysymyksensä muodostaa se, millä jonka säännöissä ei asiasta ole määrätty. Eh-
3324: tavoin jäsenyhdistys, joka sääntöjensä mukaan dotuksen mukaan kokouksessa toimitettavassa
3325: kuuluu toiseen yhdistykseen, voi siitä erota, jos vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa ja
3326: sääntöjen muuttaminen vaatii toisen yhdistyk- erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse toi-
3327: sen hyväksymisen. Se, että kuulumisesta toi- mitettavassa vaalissa suhteellista vaalitapaa.
3328: seen yhdistykseen on määrätty säännöissä, joh- Ehdotettu säännös voitaisiin yhdistyksen sään-
3329: tuu pyrkimyksestä turvata liittomuodostelman nöissä syrjäyttää ja määrätä esimerkiksi, että
3330: pysyvyyttä niin, ettei tilannetta voitaisi muut- kaikissa yhdistyksen vaaleissa noudatetaan
3331: taa jäsenyhdistyksessä tavanomaisin enemmis- vain toista mainituista vaalitavoista. Samoin
3332: töpäätöksin. Eroamisen toisesta yhdistyksestä voitaisiin määrätä, että muuten enemmistövaa-
3333: voidaan tällöin katsoa vaativan jäsenyhdistyk- litapaa noudattavassa yhdistyksessä tietynsuu-
3334: sen sääntöjen muuttamista ja eroamispäätös ruisella määrävähemmistöllä on oikeus vaatia
3335: siten yleensä edellyttää määräenemmistön kan- vaalin toimittamista suhteellisena. Vaalitavan
3336: natusta. Sääntöjen muuttamiselle mahdollisesti muutoksen osalta on huomattava, että päätös
3337: asetettu vaatimus toisen yhdistyksen hyväksy- siirtymisestä enemmistövaalista suhteelliseen
3338: misen saamisesta ei sen sijaan voine koskea vaalitapaan on 27 §:n mukaan tehtävissä hel-
3339: eroamispäätöksen tekemistä, vaikka se edellyt- pommin kuin muut vaalitavan muutokset.
3340: täisikin sääntöjen muuttamista. Ehdotuksen Ehdotettu säännös ei tulisi sovellettavaksi
3341: 13 §:ssä säädettäisiin jäsenen oikeudesta erota silloin, kun ehdokkaita vaalia varten ei ole
3342: yhdistyksestä, mikä kuuluu niin sanottuun ne- asetettu enempää kuin on valittavia, koska
3343: gatiiviseen yhdistymisvapauteen, ja tarkoituk- tällöin ei mitään vaalia ole tarpeen toimittaa.
3344: sena on, että eroamisoikeutta ei voitaisi rajoit- Kokousvaali ehdotetaan toimitettavaksi ensi-
3345: taa muutoin kuin määräämällä säännöissä sijaisesti enemmistövaalitapaa käyttäen pää-
3346: 13 §:ssä tarkoitetusta eroamisajasta. Sen sijaan asiassa kahdesta syystä. Enemmistövaali on
3347: eroamista ei voitaisi saattaa riippuvaksi siitä, useimmissa yhdistyksissä omaksuttu kokous-
3348: hyväksyykö esimerkiksi liitto tai keskusjärjestö vaalin vaalitavaksi. Säilyttääkseen vanhan vaa-
3349: eroamisen. litapansa yhdistysten ei tällöin olisi tarpeen
3350: 28 §Vaalit Voimassa olevasta laista poiketen muuttaa sääntöjään tai ryhtyä muihinkaan
3351: ehdotetaan uuteen lakiin otettavaksi erilliset vaalitapaa koskeviin järjestelyihin. Toisena
3352: säännökset päätöksenteosta henkilövalinnoissa syynä on se, että kokouksissa toimitettavissa
3353: eli vaaleista. Voimassa olevassa laissa sekä vaaleissa on enemmistövaali yleensä helpompi
3354: vaaleja että päätöksentekoa muissa asioissa toteuttaa kuin suhteellinen vaali. Useimmissa
3355: koskevat samat säännökset lukuun ottamatta yhdistyksissä ei myöskään ole kokemuksia suh-
3356: 13 §:n 2 momentin säännöstä tasatuloksen rat- teellisen vaalin toimittamisesta.
3357: kaisemisesta. Vaaleja koskevia 28 ja 29 §:ää Erillisissä äänestystilaisuuksissa ja postitse
3358: sovelletaan, kun henkilövalinnoista päätetään toimitettavissa vaaleissa olisi suhteellinen vaali
3359: yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa ehdotuksen mukaan pääsääntö. Näitä päätök-
3360: taikka erillisissä äänestystilaisuuksissa tai pos- sentekomuotoja käytettäessä on suhteellinen
3361: tiäänestyksellä. Säännöksiä ei sen sijaan sovel- vaali ollut käytännössä yleisempi kuin enem-
3362: leta, kun yhdistyksen hallituksessa päätetään mistövaali. Vaalin toimittamisessa ja tulosten
3363: esimerkiksi henkilön ottamisesta yhdistyksen laskemisessa ei erillisissä äänestystilaisuuksissa
3364: palvelukseen. tai postitse toimitettavissa vaaleissa ole myös-
3365: Voimassa olevassa laissa koskee myös henki- kään olennaista eroa, toimitetaanpa vaali
3366: lövalintoja 13 §:n 2 momentin säännös, jonka enemmistövaalina tai suhteellisena vaalina.
3367: mukaan päätökseksi tulee se mielipide, jonka Vaali edellyttää kummassakin tapauksessa etu-
3368: 1988 vp. - HE n:o 64 49
3369:
3370: käteen tapahtuvaa ehdokasasettelua sekä vaa- että kukin äänestää enintään niin montaa eh-
3371: lin toimittamisesta ja tulosten laskemisesta dokasta kuin on täytettäviä paikkoja ja äänes-
3372: huolehtivaa organisaatiota. täjä antaa jokaiselle valitsemalleen ehdokkaalle
3373: Pykälän toisen virkkeen tarkoituksena on saman äänimäärän. Valituiksi tulee eniten ää-
3374: varmistaa kansanvaltaisten menettelytapojen niä saaneista järjestyksessä niin monta kuin
3375: noudattaminen ehdokasasettelussa sekä enem- täytettäviä paikkoja kulloinkin on. Jos vaalissa
3376: mistö- että suhteellista vaalia varten. Sen mu- taas on täytettäviä paikkoja vain yksi tai pai-
3377: kaan kaikille päätösvallan käyttöön oikeute- kat täytetään yksi kerrallaan, tulee valituksi se,
3378: tuille on turvattava oikeus ehdokkaitten asetta- joka on saanut eniten ääniä, vaikka hänen
3379: miseen vaalia varten. Silloin kun yhdistyksessä saamansa äänimäärä olisikin pienempi kuin
3380: päätösvaltaa käytetään erillisissä äänestystilai- puolet kaikista annetuista äänistä. Tästä suh-
3381: suuksissa tai postitse, yhdistyksessä on laadit- teellisen enemmistön järjestelmästä voitaisiin
3382: tava 30 §:ssä tarkoitettu äänestys- ja vaalijär- yhdistyksen säännöissä poiketa. Tavallisinta
3383: jestys. Tähän olisi yleensä otettava myös mää- lienee tällöin asettaa säännöissä valituksi tule-
3384: räykset ehdokasasettelusta, jollei säännöissä miselle ehdottoman enemmistön vaatimus,
3385: siitä määrätä. Yhdistyksessä, jossa äänestys- ja mutta estettä ei myöskään ole muunlaisiin
3386: vaalijärjestystä ei ole tarpeen laatia, ehdokasa- vaatimuksiin, kuten että valituksi tuleminen
3387: settelusta voidaan määrätä säännöissä, mutta edellyttää kunkin valittavan kohdalla vähin-
3388: se ei ole välttämätöntä. Jollei säännöissä ole tään tietynsuuruista kannatusta.
3389: asiasta määrätty, on jokaisella jäsenellä yhtä- Pykälän 1 momentti tulee sovellettavaksi
3390: läinen oikeus ehdokkaitten asettamiseen. Sään- ensinnäkin silloin, kun vaali toimitetaan ko-
3391: tömääräyksillä voidaan asettaa vaatimuksia, kouksessa eikä vaalitavasta ole säännöissä
3392: joiden mukaan yhden ehdokkaan asettamiseen määrätty. Toiseksi momenttia sovelletaan sil-
3393: tarvitaan yhtä useamman jäsenen myötävaiku- loin, kun vaali, joko kokouksessa taikka erilli-
3394: tusta. Liittomuotoisissa yhdistyksissä ehdokas- sissä äänestystilaisuuksissa tai postitse tapahtu-
3395: asettelu voi tapahtua perus- ja piirijärjestöjen va, on säännöissä määrätty toimitettavaksi
3396: yhteistoimin. Sen sijaan sellaiset sääntömää- enemmistövaalina määräämätiä kuitenkaan
3397: räykset ovat kiellettyjä, jotka merkitsisivät sen toimittamistapaa.
3398: jonkun jäsenen sulkemista sivuun ehdokasaset- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä,
3399: telusta. miten suhteellinen vaali olisi yhdistyksissä
3400: 29 § Vaalien toimittaminen Pykälässä ehdo- yleensä toimitettava. Suhteellinen vaali olisi
3401: tetaan säädettäväksi enemmistövaalin ja suh- toimitettava 2 momentin mukaisesti ensinnäkin
3402: teellisen vaalin toimittamistavoista. Säännökset silloin, kun säännöissä on vaali määrätty suh-
3403: koskevat sekä kokouksessa että erillisissä ää- teelliseksi, mutta vaalin toimittamistapaa ei ole
3404: nestystilaisuuksissa tai postitse toimitettavia määritelty. Toiseksi säännöstä sovellettaisiin,
3405: vaaleja. Pykälässä osoitetaan pääsäännöt kun vaali on säännöissä määrätty toimitetta-
3406: enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin toimit- vaksi erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postit-
3407: tamista varten. Pykälän 4 momenttia lukuun- se määräämätiä kuitenkaan, onko vaali enem-
3408: ottamatta ehdotetuista säännöksistä voitaisiin mistövaali vai suhteellinen vaali.
3409: yhdistyksen sääntöihin otettavilla määräyksillä Pykälän 2 momentin mukainen suhteellinen
3410: poiketa. vaali toimitetaan ehdokaslistoja käyttäen ja
3411: Pykälän 1 momentti koskee enemmistövaa- kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonai-
3412: lin toimittamista. Valituiksi tulisivat enemmis- suudessaan. Tämä niin sanottu pitkien listojen
3413: tövaalissa eniten ääniä saaneet, jollei säännöis- vaali ehdotetaan säädettäväksi pääsääntöiseksi
3414: sä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta mää- vaalitavaksi sen yksinkertaisen toimittamista-
3415: rätty. Vaadittava enemmistö on momentissa van vuoksi. Vaalin toimittaminen edellyttää,
3416: määritelty eri tavoin kuin 27 § :n 1 momentin 1 että yhdistyksessä olevat jäsenten ryhmittymät
3417: kohdassa, joka koskee päätöksentekoa asiaky- ovat etukäteen asettaneet ehdokkaat, joista
3418: symyksissä. Valituksi tulemiseen ei siten vaadi- lista koostuu. Ehdokaslistalla voi olla yksi tai
3419: ta välttämättä yli puolta annetuista äänistä eli useampia nimiä. Yhdistyksen säännöissä tai
3420: ehdotonta enemmistöä, vaan suhteellisen äänestys- ja vaalijärjestyksessä olisi aiheellista
3421: enemmistön saavuttaminen riittää. Jos vaalissa mainita, miten asetettavien ehdokkaiden luku-
3422: on valittavana samanaikaisesti useita henkilöi- määrä määräytyy. Jos listalle asetetaan useita
3423: tä, vaali toimitetaan käytännössä yleensä niin, ehdokkaita kuten on tavallista, on samalla
3424:
3425: 7 3803821
3426: 50 1988 vp. - HE n:o 64
3427:
3428: määrättävä heidän järjestyksensä listalla. Ää- kyisin noudatettavista suhteellisista listavaaleis-
3429: nestyksessä ääni annetaan listalle kokonaisuu- ta yleisin.
3430: dessaan eikä kellekään yksittäiselle listalla ole- Pykälän 3 momentin 2 kohdassa esitetyssä
3431: valle ehdokkaalle. Vaalin tulos lasketaan sa- vaihtoehdossa on kysymys niin sanotusta hen-
3432: mojen periaatteiden mukaan kuin valtiollisissa kilökohtaisesta suhteellisesta vaalista. Se poik-
3433: vaaleissa ja kunnallisvaaleissa niin sanottua keaa edellä selostetuista ensinnä siten, että
3434: d'Hondtin järjestelmää käyttäen. Ensin laske- etukäteen tapahtuvaa ehdokasasettelua ei tarvi-
3435: taan kunkin ehdokaslistan saama äänimäärä ja ta eikä ehdokkaista laadita ehdokaslistoja.
3436: tämän jälkeen lasketaan jokaiselle listalla ole- Toiseksi, momentin 2 kohdan mukaisessa vaa-
3437: valle ehdokkaalle vertausluku. Ehdokaslistalle lissa äänestäjä äänestää useampaa valitsemaan-
3438: ensimmäiseksi merkitty saa vertausluvukseen sa ehdokasta, yleensä kuitenkin enintään niin
3439: listan saaman kokonaisäänimäärän, toiseksi montaa kuin on täyteHäviä paikkoja. Tässä
3440: merkitty puolet siitä, kolmanneksi merkitty suhteessa vaali muistuttaa enemmistövaalin
3441: kolmasosan ja niin edelleen. Valituiksi tulevat toimittamista. Äänestäjä merkitsee äänestä-
3442: määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mu- miensä ehdokkaiden nimet vaali!ippuunsa siinä
3443: kaisessa järjestyksessä. Tämän momentin mu- järjestyksessä, missä toivoo näiden tulevan va-
3444: kaisessa suhteellisessa vaalissa annetut äänet lituiksi, kun taas enemmistövaalissa äänestäjä
3445: eivät siten vaikuta siihen järjestykseen, jossa ei voi tällä tavalla vaikuttaa vaalin tulokseen.
3446: ehdokkaita kultakin listalta tulee valituiksi. Henkilökohtaisessa suhteellisessa vaalissa jo-
3447: kainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun mer-
3448: Pykälän 3 momentin mukaan suhteellinen
3449: kittyjen ehdokkaiden kesken siten, että lipussa
3450: vaali voidaan säännöissä määrätä toimitetta-
3451: ensimmäisenä oleva saa yhden äänen, toisena
3452: vaksi muutenkin kuin 2 momentissa säädetyllä
3453: oleva puoli ääntä, kolmantena oleva kolmas-
3454: tavalla. Momentissa esitetään esimerkkeinä
3455: osan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat
3456: kaksi muuta vaalin toimittamistapaa, mutta
3457: määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mu-
3458: muutkin toimittamistavai ovat mahdollisia.
3459: kaisessa järjestyksessä. Momentin 2 kohdan
3460: Esittämällä laissa tällaisia vaihtoehtoja pyri-
3461: mukainen suhteellinen vaali soveltuu kokouk-
3462: tään siihen, että yhdistysten olisi yksinkertaista
3463: sessa käytettäväksi, koska se ei vaadi erityisiä
3464: ottaa käyttöönsä kullekin parhaiten sopiva
3465: ennakkovalmisteluja. Ääntenlasku on kuiten-
3466: vaalitapa. kin sitä hankalampaa, mitä useampia täyteHä-
3467: Pykälän 3 momentin 1 kohdassa esitetään viä paikkoja ja ehdokkaita vaalissa on.
3468: sellainen suhteellinen listavaalin toimittamista- Pykälän 3 momentin 3 kohdan mukaan suh-
3469: pa, jossa ääni annetaan jollekin ehdokaslistas- teellinen vaali voidaan säännöissä määrätä toi-
3470: sa olevalle ehdokkaalle. Myös tässä ehdokkaat mitettavaksi myös muulla kuin 2 momentissa
3471: on asetettava etukäteen, mutta sillä järjestyk- tai 3 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla
3472: sellä, jossa he listalla ovat, ei ole vaalin tulok- tavalla. Ensinnäkin yhdistyksessä saattaa olla
3473: sen kannalta merkitystä. Vaalin tulos lasketaan tarvetta sallia vaaliliittojen muodostaminen
3474: noudattaen soveltuvin osin kunnallisvaaleista kahden tai useamman ehdokaslistan kesken tai
3475: voimassa olevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa edelleen niin sanottujen vaalirenkaiden muo-
3476: lähinnä viittausta kunnallisvaalilain (361 /72) dostaminen vaaliliittojen kesken. Säännöissä
3477: 79 §:ään. Ehdokaslistalla olevien keskinäinen voitaisiin myös määrätä käytettäväksi vertaus-
3478: etusijajärjestys määräytyy ehdokkaiden saa- lukujen laskemisessa muitakin kuin edellä se-
3479: mien äänimäärien mukaan. Ehdokkaille laske- lostettuja laskentajärjestelmiä.
3480: taan vertausluvut samalla tavoin kuin 2 mo- Pykälän 4 momentin mukaan suhteellinen
3481: mentin järjestelmässä ja valituiksi tulevat mää- vaali olisi toimitettava suljetuin lipuin. Suhteel-
3482: räytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukai- lista vaalia on vaikea toimittaa muuten kuin
3483: sessa järjestyksessä. Tämän vaihtoehdon mu- äänestyslippuja käyttäen ja lipuilla äänestettä-
3484: kainen järjestelmä poikkeaa 2 momentissa sää- essä on vaalia vakiintuneesti pidetty salaisena.
3485: detystä näin ollen siinä, että annetut äänet Säännös olisi pakottava. Sen sijaan enemmis-
3486: ratkaisevat sen, keitä henkilöitä listalta tulee tövaalit voidaan yleensä toimittaa käsiä nosta-
3487: valituiksi, kun taas pitkien listojen järjestel- malla tai muulla yksinkertaisella tavalla eikä
3488: mässä annetut äänet vaikuttavat vain listalta lippuäänestystä tarvita läheskään joka vaalissa.
3489: valituiksi tulevien määrään. Momentin 1 koh- Säännöissä voidaan tietenkin määrätä enem-
3490: dan mukainen vaalitapa on yhdistyksissä ny- mistövaalissakin käytettäväksi suljettuja lippu-
3491: 1988 vp. - HE n:o 64 51
3492:
3493: ja taikka siitä, millä edellytyksillä näin on sen tai valtuutettujen kokouksessa tapahtuvaa
3494: meneteltävä. Myös yhdistyksen kokous voi päätöksentekoa varten tällaisia erillisiä mää-
3495: päättää käytettäväksi lippuäänestystä, jolleivät räyksiä ei ole tarpeen laatia, mutta estettä
3496: säännöt tätä nimenomaisesti estä. Momenttiin siihen ei ole.
3497: ehdotetaan lisäksi otettavaksi voimassa olevaa Pykälän mukaan äänestys- ja vaalijärjestyk-
3498: lakia vastaava säännös, jonka mukaan tasatu- seen olisi otettava tarvittavat tämän lain sään-
3499: los vaalissa ratkaistaan arvalla. nöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät ää-
3500: 30 § Äänestys ja vaalijärjestys Pykälässä nestystä ja vaalia koskevat määräykset. Tarvit-
3501: ehdotetaan säädettäväksi yhdistyksen velvolli- tavien lisämääräysten sisältöön vaikuttavat
3502: suudesta laatia itselleen täydentäviä määräyk- muun muassa yhdistyksen koko, se onko kysy-
3503: siä, jotka ovat tarpeen käytettäessä päätösval- mys vaalista vai asiakysymysten ratkaisemises-
3504: taa erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse. ta, sekä se, tapahtuuko äänestys erillisissä ää-
3505: Voimassa olevassa laissa ei asiasta säädetä. nestystilaisuuksissa vaiko postin välityksellä.
3506: Useat liittomuotoiset yhdistykset ovat kuiten- Täydentävät määräykset voivat koskea esimer-
3507: kin hyväksyneet itselleen esimerkiksi liittoko- kiksi äänestyksen käytännön toimeenpanosta
3508: kousedustajien vaalia varten erityisiä vaali- huolehtivaa samoin kuin menettelyä valvovaa
3509: sääntöjä. Selvää on, ettei tällaisia vaaleja organisaatiota, äänestyksen toimittamisaikaa,
3510: yleensä voida käytännössä järjestääkään ilman äänestysalueita sekä äänestyspaikkoja - estet-
3511: ennalta hyväksyttyjä menettelyohjeita. Vaalien tä ei ole järjestää äänestystä esimerkiksi har-
3512: ja jäsenäänestysten toimittamisen monimutkai- vaan asutuilla alueilla tapahtumaan äänestys-
3513: suudesta johtuu, että niitä varten laaditut sään- alueella kiertävässä autossa. Määräyksiä laa-
3514: nöstöt ovat melko seikkaperäisiä ja laajoja. dittaneen myös siitä, miten ehdokasasettelu
3515: Nyt ehdotetaan, että jokaisen yhdistyksen, jos- tapahtuu ja ehdokaslistat laaditaan, miten ää-
3516: sa päätösvaltaa sääntöjen mukaan käytetään nestyksestä tiedotetaan äänioikeutetuille ja mi-
3517: muuten kuin kokouksessa, toisin sanoen erilli- ten äänestäminen yksityiskohdissaan äänestys-
3518: sissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, olisi tilaisuudessa tapahtuu niin, että vaalisalaisuus
3519: hyväksyttävä tätä varten äänestys- ja vaalijär- säilyy. Määräyksiä voidaan laatia myös ennak-
3520: jestys. koäänestyksestä. Postiäänestyksen käyttämi-
3521: Lisämääräysten tarve korostuu, kun lakiin nen vaatii äänestys- ja vaalijärjestyksessä riittä-
3522: ehdotetaan uutena päätöksentekomuotona viä takeita jäsenen äänioikeuden turvaamises-
3523: otettavaksi käyttöön postin välityksellä tapah- ta. Määräyksillä olisi pyrittävä varmistamaan
3524: tuva äänestys. Myös niiden yhdistysten määrä, se, että jokainen äänioikeutettu voi käyttää
3525: joissa päätöksiä tehdään erillisissä äänestysti- äänioikeuttaan ja ettei kukaan voisi käyttää
3526: laisuuksissa tai postitse, tullee aikaa myöten järjestelmää väärin esimerkiksi äänestämällä
3527: lisääntymään, kun nämä päätöksentekomuo- kahdesti, käyttämällä toisen äänioikeutta tai
3528: dot tulevat mahdollisiksi myös muissa kuin hävittämällä käytetyn vaalilipun. Postiäänes-
3529: liittomuotoisissa yhdistyksissä. tyksessä äänestäjälle toimitettaneen yleensä ää-
3530: Pykälässä tarkoitettujen yksityiskohtaisten nestyslipun lisäksi ehdokaslista tai tieto äänes-
3531: menettelymääräysten ottamista yhdistyksen tyksen kohteena olevista ehdotuksista sekä
3532: sääntöihin ei voida pitää tarkoituksenmukaise- vaalikuori ja erillinen palautuskuori. Äänioi-
3533: na, koska yhdistyksen säännöt tulisivat koh- keutta turvaa lisäksi asiakirjojen lähettäminen
3534: tuuttoman laajoiksi. Toisaalta ei myöskään ole äänestäjille kirjatussa kirjeessä tai vastaanotto-
3535: erityistä tarvetta saattaa näitä määräyksiä yh- todistuksella varustettuna. Estettä ei ole siihen,
3536: distysrekisteriin ja näin lisätä rekisterivirano- että postiäänestys yhdistyksen säännöissä mää-
3537: maisen työtä. rätään koskemaan vain ennakkoäänestystä.
3538: Äänestys- ja vaalijärjestys olisi laadittava Äänestys- ja vaalijärjestys on 23 §:n mukaan
3539: ensinnäkin, jos yhdistyksen säännöissä on hyväksyttävä yhdistyksen tai valtuutettujen ko-
3540: 17 §:n nojalla määrätty tietyt asiat päätettä- kouksessa. Sitä ei toimiteta yhdistysrekisteriin
3541: väksi jäsenäänestyksellä, toisin sanoen joko eikä viranomainen siten tutki sen lain- ja sään-
3542: erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse. töjenmukaisuutta. Tämän valvominen on yh-
3543: Toiseksi äänestys- ja vaalijärjestys on laaditta- distyksen jäsenten asiana kuten yhdistyksen
3544: va niissä liittomuotoisissa yhdistyksissä, joiden sisäinen päätöksenteko muutenkin. Jos ko-
3545: sääntöihin on 19 §:n nojalla otettu määräykset kouksessa hyväksytyn äänestys- ja vaalijärjes-
3546: päätöksenteosta liittoäänestyksessä. Yhdistyk- tyksen sisältö on vastoin lakia tai yhdistyksen
3547: 52 1988 vp. - HE n:o 64
3548:
3549: sääntöjä, jäsen voi moittia sitä nostamalla 32 sempaa pöytäkirjaa, johon päätösten ohella
3550: tai 33 §:n mukaisen kanteen yhdistystä vas- kirjataan käydyn keskustelun pääasiallinen si-
3551: taan. Äänestys- ja vaalijärjestys ei saa olla sältö.
3552: ristiriidassa myöskään säännöistä ilmenevien Pykälän 1 momenttia sovellettaisiin 21 §:n
3553: periaatteiden kanssa. Jos yhdistyksen vaalitapa mukaan soveltuvin osin myös valtuutettujen
3554: on suhteellinen, äänestys- ja vaalijärjestystä ei kokoukseen. Pöytäkirjan tarkastaminen voisi
3555: saa laatia esimerkiksi vaalipiirirajojen tai ehdo- tällöin tapahtua, jollei tarkastajia valita, val-
3556: kasasettelun osalta sellaiseksi, että vaali olisi tuutettujen hyväksymisellä. Lakiin ei ehdoteta
3557: tosiasiassa enemmistövaali sen vuoksi, että eh- säännöksiä hallituksen kokouksessa tehtyjen
3558: dokkaiksi tulee vain enemmistön kannattamia päätösten pöytäkirjaamisesta. Sen osalta yhdis-
3559: jäseniä. tys voisi itse joko säännöissään tai muuten
3560: 31 §Pöytäkirjan laatiminen Pykälässä ehdo- päättää, laaditaanko ja minkälaiset pöytäkirjat
3561: tetaan säädettäväksi pöytäkirjan laatimisesta hallituksen päätöksistä.
3562: yhdistyksessä tehdyistä päätöksistä. Pykälän 1 Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pöytä-
3563: momentti koskee yhdistyksen kokouksessa teh- kirjan laatimisesta niistä päätöksistä, jotka
3564: tyjen päätösten pöytäkirjaamista. Ehdotus tehdään erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
3565: asettaa kokouksen puheenjohtajalle velvolli- postitse. Voimassa olevassa laissa ei asiasta
3566: suuden huolehtia siitä, että pöytäkirja laadi- säädetä. Säännös on tarpeen sen selventämi-
3567: taan. Tämä vastaa sekä nykyistä käytäntöä seksi, miten todetaan tällaisessa äänestyksessä
3568: että muualla yhteisöoikeudessa, kuten osa- syntynyt päätös. Pöytäkirjan laatimisvelvolli-
3569: keyhtiölaissa, omaksuttua kantaa. Käytännös- suus kuuluisi yhdistyksen hallitukselle. Pöytä-
3570: sä joku muu kuin puheenjohtaja laatii pöytä- kirjaan olisi otettava selostus menettelystä pää-
3571: kirjan, mutta sen asianmukaisuudesta vastaa töksenteossa ja ääntenlaskennasta ja siihen
3572: puheenjohtaja. Säännökseen ehdotetaan voi- olisi merkittävä, miten annetut äänet eri ehdo-
3573: massa olevaan lakiin verrattuna myös lisättä- tusten tai ehdokkaiden kesken jakautuvat.
3574: väksi nimenomainen maininta siitä, että ko- Pöytäkirjaan olisi merkittävä äänestyksen tu-
3575: kouksen puheenjohtajan on allekirjoitettava loksena olevan päätöksen sisältö ja vaalissa
3576: pöytäkirja. Estettä ei ole siihen, että pöytäkir- valituiksi tulleet henkilöt. Pöytäkirjan tulisi
3577: jan allekirjoittavat myös muut kuten sen laati- olla hallituksen puheenjohtajan allekirjoitta-
3578: misesta huolehtinut sihteeri. Pöytäkirja tarkas- ma. Ajasta, jonka kuluessa momentissa tarkoi-
3579: tettaisiin nykyiseen tapaan joko siten, että tettu pöytäkirja olisi laadittava, ei ehdoteta
3580: vähintään kaksi kokouksessa valittua tarkasta- säädettäväksi, mutta siitä määräHäneen yleen-
3581: jaa allekirjoittaa pöytäkirjan tarkastettuaan sä joko yhdistyksen säännöissä tai äänestys- ja
3582: sen tai siten, että yhdistys itse joko samassa tai vaalijärjestyksessä.
3583: myöhemmässä kokouksessa hyväksyy laaditun Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan säännöstä
3584: pöytäkirjan. Ehdotuksessa edellytetään, että 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen pöytäkirjojen
3585: tarkastajina toimii kaksi jäsentä. Oikeushenki- julkisuudesta. Ehdotuksen mukaan yhdistyk-
3586: löjäsenten osalta tämä vaatimus täyttyy sillä, sen jokaisella jäsenellä olisi oikeus saada pöy-
3587: että jäsentä edustanut henkilö tarkastaa pöytä- täkirjat nähtäväkseen. Jäsenistön ulkopuolelle
3588: kirjan. julkisuus ei ulottuisi.
3589: Ehdotuksen mukaan riittävää olisi laatia niin 32 §Päätöksen moitteenvaraisuus Lakiehdo-
3590: sanottu päätöspöytäkirja. Pöytäkirjan laatimi- tuksen 32 ja 33 §:ssä säädettäisiin yhdistyksen
3591: nen kokouksessa tehdyistä päätöksistä tarkoit- päätösten pätemättömyydestä. Esillä oleva py-
3592: taa vakiintuneen käytännön mukaan paitsi itse kälä koskee moitteenvaraista pätemättömyyttä
3593: päätösten myös mahdollisen äänestyksen tu- ja 33 §:ssä säädettäsiin siitä, missä tapauksissa
3594: loksen ja äänestyksen kohteena olleiden ehdo- päätöstä olisi pidettävä moiuimisesta riippu-
3595: tusten merkitsemistä pöytäkirjaan. Pöytäkir- matta pätemättömänä eli mitättömänä. Sään-
3596: jaan on lisäksi kokouksen yksilöimiseksi otet- nökset koskisivat kaikkia yhdistyksessä tehtyjä
3597: tava tietoja muun muassa kokousajasta ja päätöksiä riippumatta siitä, onko päätös tehty
3598: -paikasta, läsnäolijoiden määrästä, kokouksen yhdistyksen vai valtuutettujen kokouksessa
3599: toimihenkilöistä, kokouksen avaamisesta ja vaiko erillisissä äänestystilaisuuksissa tai pos-
3600: päätösvaltaisuudesta sekä kokouksen päättä- titse. Säännökset koskisivat myös hallituksen
3601: misestä. Käytännössä yhdistyksissä pidetään päätöksiä, jotka se on tehnyt yhdistyksen pää-
3602: usein säännöksessä edellytettyä yksityiskohtai- tösvaltaa käyttäessään.
3603: 1988 vp. - HE n:o 64 53
3604:
3605: Ehdotetussa sääntelyssä on lähdetty, kuten päätökset. Lain vastaisuudella tarkoitetaan
3606: voimassa olevassa laissakin, siitä, että yhdis- yleisesti sitä, että päätös on ristiriidassa voi-
3607: tyksen jäsenellä on oltava oikeusturvakeinot massa olevien oikeussääntöjen kanssa. Lain tai
3608: yhdistyksessä tehtyjä lain tai sääntöjen vastai- sääntöjen vastaisten päätösten pätemättömyy-
3609: sia päätöksiä vastaan.Pätemättömyyden jaotte- den toteaminen vaatisi pääsääntöisesti päätök-
3610: lu moitteenvaraiseen pätemättömyyteen ja mi- sen moittimista. Yhdistyksen päätöstä ei voida
3611: tättömyyteen perustuu siihen käytännön yhdis- moittia sillä perusteella, että päätös ei ole
3612: tystoiminnan hoitamisen edellytykseen, että yhdistyksen kannalta järkevä tai että se on
3613: päätöksen mahdollinen lain tai sääntöjen vas- yhdistyksen edun vastainen. Myös lain vastais-
3614: taisuus on voitava selvittää riittävän nopeasti, ten päätösten kohdalla saattaa tilanne olla
3615: jotta epävarma tilanne ei pitkään häiritse yh- sellainen, että päätöstä on pidettävä alunperin
3616: distyksen toimintaa. Lähtökohtaisesti virheelli- mitättömänä eikä erillistä moittimista pätemät-
3617: set päätökset olisivat moitteenvaraisia eli päte- tömyyden toteamiseksi tarvita. Näin saattaa
3618: mättömyyden voimaansaattaminen edellyttäisi olla asianlaita, jos on päätetty esimerkiksi
3619: päätöksen moittimista. Näin ei kuitenkaan voi ryhtymisestä rikollisena pidettävään toimin-
3620: olla asianlaita kaikissa tapauksissa, vaan pää- taan tai jos päätös muuten on selvästi vastoin
3621: tös saattaa toisinaan olla sillä tavoin lain tai lainsäädännössä olevia pakottavia normeja.
3622: oikeuden vastainen, että päätöksen pätemättö- Pykälän 1 momentin mukaan oikeus päätök-
3623: myyden toteamiseksi ei voida vaatia päätöksen sen moittimiseen olisi voimassa olevan lain
3624: erillistä moittimista, jolloin on siis kysymys tapaan yhdistyksen jäsenellä, hallituksella ja
3625: mitättömyydestä. hallituksen jäsenellä. Ehdotuksen 21 §:stä seu-
3626: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, raa, että valtuutetullakin on oikeus moittia
3627: milloin päätöstä on pidettävä pätemättömänä, valtuutettujen kokouksessaan tekemää päätös-
3628: ketkä voivat päätöstä moittia ja millä tavoin tä. Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen
3629: moittimisen tulee tapahtua. Päätös voisi olla jäsen voivat moittia kaikkia yhdistyksessä teh-
3630: pätemätön joko sillä perusteella, että se ei ole tyjä päätöksiä, myös valtuutettujen päätöstä.
3631: syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä, tai et- Liittomuotoisessa yhdistyksessä ei moiteoikeut-
3632: tä se on sisällöltään lain tai yhdistyksen sääntö- ta ole liittoon jäsenjärjestön kautta välillisesti
3633: jen vastainen. Ensiksi mainitut menettelyvir- kuuluvalla henkilöllä, vaikka hänellä olisikin
3634: heet voivat olla seurausta siitä, että päätöstä oikeus osallistua liittoäänestyksessä päättämis-
3635: tehtäessä ei ole noudatettu lakiin, yhdistyksen vallan käyttöön. Hallituksen tehtäviin kuuluu
3636: sääntöihin tai muihin yhdistyksessä hyväksyt- tehtyjen päätösten lain- ja sääntöjenmukaisuu-
3637: tyihin menettelymääräyksiin kuten äänestys- ja den valvominen. Hallituksen ja sen yksittäisen
3638: vaalijärjestykseen taikka vakiintuneeseen käy- jäsenen on myös oman vastuunsa vuoksi voita-
3639: täntöön perustuvia menettelysääntöjä. Kysy- va saattaa päätöksen pätevyys tarvittaessa tuo-
3640: mys voi olla esimerkiksi siitä, että äänioikeutta mioistuimen tutkittavaksi, ennen kuin päätös
3641: on käytetty valtuutetun kautta, vaikkei se yh- pannaan täytäntöön.
3642: distyksessä olisikaan mahdollista taikka että Moiteoikeuden käyttämisen edellytyksenä
3643: äänestykseen on osallistunut jäsen, jolla sään- on, että moittija ei ole kokouksessa myötävai-
3644: töjen mukaan ei jäsenmaksun laiminlyönnin kuttanut päätöksen tekemiseen. Myötävaikut-
3645: vuoksi olisi äänioikeutta. Vaikka menettelyvir- tamista on ensinnäkin se, että asianomainen
3646: heet ovat pääsääntöisesti moitteenvaraisesti pä- asiasta kokouksessa äänestettäessä kannattaa
3647: temättömiä, ne saattavat johtaa myös päätök- ehdotusta. Toiseksi kokoukseen osaaottavien
3648: sen mitättömyyteen silloin, kun päätöstä tehtä- myötävaikuttamisesta on yleensä kysymys
3649: essä on toimittu esimerkiksi tässä laissa olevan myös siinä tapauksessa, että asiassa on tehty
3650: pakottavan säännöksen vastaisesti tai jos pää- vain yksi kannatettu ehdotus eikä kannatta-
3651: töksenteossa on 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla maUomia vastaehdotuksiakaan ole esitetty.
3652: olennaisesti loukattu jäsenen yhdenvertaisuutta Päätöksen katsotaan tällöin yleensä syntyneen
3653: muihin jäseniin nähden. Päätöstä rasittava me- yksimielisesti. Kokouksessa läsnäolevat voivat
3654: nettelyvirhe voidaan yleensä korjata siten, että myös luopua moiteoikeudestaan suostumaila
3655: asiassa tehdään uusi päätös asianmukaisessa asian käsittelyyn huolimatta tiedossa olevasta
3656: j ärj esty ksessä. pätemättömyysperusteesta. Halutessaan säilyt-
3657: Sisällöllisesti virheellisiä olisivat 1 momentin tää moiteoikeuden kokoukseen osallistuvan on
3658: mukaan lain tai yhdistyksen sääntöjen vastaiset joko vastustettava päätöstä tai ilmoitettava
3659: 54 1988 vp. - HE n:o 64
3660:
3661: pidättäytyvänsä äänioikeuden käyttämisestä laista päätöstä hallitus ei saa noudattaa. Jos
3662: asiassa. Jäsen, joka ei ole ollut kokouksessa kanne perustuu menettelyvirheeseen, hallitus
3663: läsnä, säilyttää moiteoikeutensa, koska hän ei voi harkita, olisiko asiassa tehtävä uusi päätös
3664: ole kokouksessa ollut myötävaikuttamassa oikeassa järjestyksessä.
3665: päätöksen tekemiseen. Pykälän 3 momentissa säädetään voimassa
3666: Sanottu moiteoikeuden edellytys koskee vain olevaa lakia vastaavasti siitä tilanteesta, että
3667: kokouksessa tehtyjä päätöksiä, ei sen sijaan yhdistyksen hallitus on nostanut moitekanteen
3668: erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse teh- yhdistystä vastaan. Hallitus ei tällöin voi niin
3669: tyjen päätösten moittimista. Näissä tapauksissa kuin muissa tilanteissa toimia oikeudenkäyn-
3670: moiteoikeus säilyy riippumatta siitä, onko nissä yhdistyksen edustajana. Yhdistys olisi
3671: asianomainen kannattanut päätöstä vai ei. Ää- tässä tapauksessa kutsuttava koolle valitse-
3672: nestykseen osallistuvilla ei voi äänestyshetkellä maan edustaja vastaamaan oikeudenkäynnissä
3673: yleensä olla tietoa menettely- tai muista virheis- yhdistyksen puolesta. Yhdistyksessä, jossa on
3674: tä eikä mahdollisuutta vastustavan kantansa valtuutetut, edustajan valitseminen kuulunee
3675: esittämiseen. yleensä valtuutetuille. Edustaja voidaan valita
3676: Moittiminen tapahtuu nostamalla kanne yh- vain kokouksessa eikä muita päätöksentekota-
3677: distystä vastaan päätöksen julistamiseksi päte- poja käyttäen.
3678: mättömäksi. Kanne on nostettava yhdistyksen 33 § Päätöksen mitättömyys Pykälässä eh-
3679: kotipaikan tuomioistuimessa. Säännöissä voi- dotetaan säädettäväksi siitä, missä tapauksissa
3680: daan kuitenkin määrätä, että yhdistyksen ja yhdistyksen päätöstä olisi pidettävä mitättömä-
3681: sen jäsenten väliset riidat mukaan lukien pää- nä.
3682: tösten moittiminen ratkaistaan välimiesmenet- Mitättömyysperusteet vastaavat ehdotukses-
3683: telystä annetun lain (46128) mukaisessa järjes- sa pääpiirteissään voimassa olevan lain 15 §:n
3684: tyksessä välimiesmenettelyssä. 1 momenttia. Pykälän 1 momentin mukaan
3685: Kanne on pantava vireille kolmen kuukau- mitätön olisi aina sivullisen oikeutta loukkaava
3686: den kuluessa päätöksen tekemisestä, kun kysy- päätös. Säännös pysytettäisiin laissa lähinnä
3687: mys on kokouksessa tehdystä päätöksestä. Jos selvyyden vuoksi. Yhdistyksessä tehdyt päätök-
3688: kokous on kestänyt useita päiviä, aika laske- set eivät voi velvoittaa yhdistyksen ulkopuoli-
3689: taan kokouksen päättämisestä. Kun päätös on sia.
3690: tehty erillisissä äänestytilaisuuksissa tai postit- Pykälän 2 momentin mitättömyysperusteissa
3691: se, aika lasketaan päätöksestä 31 §:n mukaises- on kysymys jäsenellä olevan erityisen edun
3692: ti laaditun pöytäkirjan päiväämisestä. Moite- vähentämisestä sekä jäsenen yhdenvertaisuu-
3693: ajan alkamishetkien ero johtuu siitä, että ko- den loukkaamisesta. Mitätön olisi ensinnäkin
3694: kouksessa tehdyn päätöksen moitiimisen pe- päätös, joka ilman jäsenen suostumusta vähen-
3695: rusteet ovat tavallisesti tiedossa jo kokoustilan- tää tällä sääntöjen mukaan olevaa erityistä
3696: teessa, kun taas erillisten äänestystilaisuuksien etua yhdistyksessä. Voimassa olevan lain
3697: ja postiäänestysten osalta pätemättömyyspe- 15 §:n 1 momentissa puhutaan vain jäsenelle
3698: rusteesta ei yleensä voitane saada selkoa kuin vakuutetusta erityisestä edusta mainitsematta
3699: vasta aikaisintaan päätöksestä laaditusta pöy- siitä, tuleeko edun olla sääntöihin perustuva
3700: täkirjasta. vai ei. Epäselvyyden poistamiseksi ehdotetaan,
3701: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- että säännös koskisi vain säännöistä ilmenevää
3702: si nimenomainen maininta siitä, että jos kan- erityistä etua. Erityisen edun antamisella joille-
3703: netta ei nosteta määräajassa, päätöstä on pi- kin jäsenille on yleensä pyritty tavalla tai
3704: dettävä pätevänä. Päätöstä rasittanut 1 mo- toisella tasapainottamaan jäsenten asemaa yh-
3705: mentissa tarkoitettu pätemättömyysperuste voi distyksessä. Erityinen etu voi koskea esimer-
3706: näin korjaantua. Vaikka vasta kanteen nosta- kiksi jäsenten käytettävissä olevaa äänimäärää
3707: misajan umpeuduttua tiedetään varmuudella, tai oikeutta saada edustajia yhdistyksen hallin-
3708: onko päätöstä pidettävä pätevänä, estettä si- toelimiin taikka se voi merkitä· helpotusta jä-
3709: nänsä ei ole siihen, että hallitus panee päätök- senmaksun maksamisessa tai muiden jäsenvel-
3710: sen täytäntöön jo ennen moiteajan umpeenku- voitteiden täyttämisessä. Siinä, että joillekin
3711: lumista. Myöskään moitekanteen nostaminen jäsenille on annettu tällainen etu, on kysymys
3712: ei välttämättä estä täytäntöönpanemista, mutta eräänlaisesta sopimussuhteen luonteisesta tilan-
3713: tällöin hallituksen on yleensä syytä tutkia, teesta jäsenten välillä, jota tilannetta ei voida
3714: onko päätös mahdollisesti mitätön, koska täl- yksipuolisesti muuttaa.
3715: 1988 vp. - HE n:o 64 55
3716:
3717: Toisena mitättömyysperusteena mainitaan 2 na eri jäsenille taikka että jäseneltä tavalla tai
3718: momentissa se, että päätöksellä tai sitä tehtäes- toisella perusteettomasti evätään mahdollisuus
3719: sä olennaisesti loukkataan jäsenen yhdenvertai- osallistua päätöksentekoon.
3720: suutta muihin jäseniin nähden. Muutoksena Pykälän 1 ja 2 momentissa ei ole pidetty
3721: voimassa olevan lain 15 §:n 1 momenttiin olisi tarpeellisena erikseen mainita mitättömyyspe-
3722: ensinnäkin, että yhdenvertaisuuden loukkauk- rusteina niin sanottuja päätöksen olematto-
3723: sen tulisi olla olennainen, jotta päätöstä pidet- muustilanteita tai tilanteita, joissa päätös on
3724: täisiin mitättömänä. Olennaisuusvaatimuksen selvästi vastoin laissa olevaa pakottavaa sään-
3725: lisäämisellä pyritään ehkäisemään tarpeetto- nöstä. Niinpä mitätön on päätös ryhtymisestä
3726: man herkkää oikeuksiin vetoamista ja riitojen laissa rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai pää-
3727: syntymistä yhdistyksissä. Toisena muutoksena tös siitä, että yhdistys jättää maksamatta lain
3728: olisi se, että mitättömyys olisi vallitsevan oi- mukaisia veroja tai muita julkisia maksuja,
3729: keuskäytännön mukaisesti seurauksena myös eikä yhdistyksen hallitus saa tällaisia päätöksiä
3730: yhdenvertaisuutta olennaisesti loukkaavasta panna täytäntöön. Päätöksen olemattomuusti-
3731: menettelyvirheestä päätöksenteossa. Voimassa lanteesta on kysymys esimerkiksi, kun päätös
3732: oleva laki koskee sanamuotonsa mukaan vain on tehty yhdistyksen joidenkin jäsenten ko-
3733: sitä, että päätös on sisällöltään yhdenvertai- koontuessa yhteen ilman että kyseessä olisi
3734: suutta loukkaava. laillisesti koolle kutsuttu yhdistyksen kokous.
3735: Yhdenvertaisuus merkitsee pääpiirteissään Mitään päätöstä ei yleensä myöskään voida
3736: sitä, että jäsenillä tulee olla yhtäläiset oikeudet katsoa syntyneen, jos päätöstä ei ole kannatta-
3737: osallistua yhdistyksen päätöksentekoon, toisin nut laissa tai säännöissä vaadittu enemmistö tai
3738: sanoen oikeus tulla kutsutuksi kokouksiin, olla jos päätöksen syntymiseen jäsenjärjestössä
3739: kokouksissa läsnä ja käyttää siellä puhevaltaa vaaditaan sääntöjen mukaan liiton suostumus
3740: ja tehdä esityksiä sekä osallistua äänestyksiin. eikä tällaista suostumusta ole haettu tai saatu.
3741: Yhdenvertaisuus merkitsee edelleen muiden jä- Pykälän 2 momentti sisältää viittauksen
3742: senten kanssa yhtäläistä oikeutta osallistua 27 §:n 3 momenttiin. Kuten mainitun säännök-
3743: muutoin yhdistyksen toimintaan ja käyttää sen perusteluissa edellä on todettu, voidaan
3744: hyväkseen jäsenille yhdistyksessä kuuluvia oi- sääntöjä muuttaa tietyissä asioissa normaalissa
3745: keuksia, jotka voivat perustua lakiin, sääntöi- päätöksentekojärjestyksessä, vaikka muutos
3746: hin tai yhdistyksessä tehtyihin päätöksiin. Yh- olisi omiaan vähentämään jäsenellä olevaa eri-
3747: denvertaisuusperiaate koskee myös jäsenillä tyistä etua yhdistyksessä tai loukkaisi jäsenen
3748: yhdistystä kohtaan olevia velvoitteita, jäsenelle yhdenvertaisuutta. Mainittu säännös on käy-
3749: ei saa asettaa muita ankarampia velvoitteita tännön vaatima nimenomainen poikkeus ja on
3750: ilman hänen suostumustaan. sellaisena tarkoitettu tyhjentäväksi. Viittaus
3751: Yhdenvertaisuudesta poikkeamisessa voi olla säännökseen on sen tärkeyden ja poikkeukselli-
3752: samalla kysymys momentissa edellä mainitun suuden sekä havainnollisuuden takia katsottu
3753: erityisen edun antamisesta joillekin toisille jä- tarpeelliseksi sisällyttää mitättömyyttä koske-
3754: senille. Erityisen edun antaminen jollekin jo vaan 33 §:ään.
3755: toimivassa yhdistyksessä vaatii siten lähtökoh- Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan otettavak-
3756: taisesti niiden jäsenten suostumusta, joiden si selventävä säännös siitä, että myös päätök-
3757: suhteellinen asema yhdistyksessä heikkenee. sen mitättömyyden toteamiseksi voidaan nos-
3758: Jollei suostumusta anneta, tulee arvioitavaksi, taa kanne. Kanteen nostaminen mitättömyyden
3759: loukkaako erityisen edun antaminen olennai- toteamiseksi on mahdollista tälläkin hetkellä,
3760: sesti muiden jäsenten yhdenvertaisuutta. vaikka voimassa olevassa laissa ei asiasta sää-
3761: Päätöstä tehtäessä tapahtuneet menettelyvir- detä. Kanteen voisivat nostaa yhdistyksen jä-
3762: heet johtaisivat 32 §:n mukaan pääsääntöisesti sen, hallitus ja hallituksen jäsen sekä 1 mo-
3763: vain päätöksen moitteenvaraiseen pätemättö- mentissa tarkoitettu sivullinen, jonka oikeutta
3764: myyteen, mutta jos päätöstä tehtäessä on olen- päätös loukkaa. Mitättömyys on itsestään vai-
3765: naisesti loukattu jäsenen yhdenvertaisuutta, kuttavaa pätemättömyyttä, jota ei yleensä tar-
3766: päätös olisi ehdotetun 2 momentin mukaan vitse erikseen todeta. Jos mitättömänä pidettä-
3767: mitätön. Tällaisena menettelyvirheenä voita- vän päätöksen nojalla on esimerkiksi sääntöjen
3768: neen yleensä pitää esimerkiksi sitä, että ko- muutos toimitettu yhdistysrekisteriin merkittä-
3769: kouskutsu on jätetty toimittamatta osalle jäse- väksi, mitättömyyteen vetoava voi ilmoittaa
3770: niä tai että se on toimitettu sisällöltään erilaise- pätemättömyyperusteesta rekisteriviranomai-
3771: 56 1988 vp. - HE n:o 64
3772:
3773: selle, jonka on otettava mitättömyys huomioon nosta, tehtävistä ja jäsenten kelpoisuusehdois-
3774: eikä muutosta siten rekisteröidä. Jos sääntöjen ta.
3775: muutos kuitenkin on merkitty rekisteriin tai jos Pykälän 1 momentin mukaan jokaisessa yh-
3776: yhdistyksessä muuten noudatetaan .~itättömä distyksessä on oltava hallitus. Ehdotuksen mu-
3777: nä pidettävää päätöstä, saattaa enl.lmen. vah- kaan hallitukseen tulee kuulua vähintään kol-
3778: vistuskanne mitättömyyden toteamiseksi olla me henkilöä, kun voimassa olevan lain mu-
3779: tarpeen. Mitättömyyteen v?idaan vedot~ ja kaan hallitus voi olla yksijäseninenkin. Yksijä-
3780: vahvistuskanne nostaa penaatteessa kumka senisestä hallituksesta voi käytännössä aiheu.:
3781: pitkän ajan kuluttua tahansa päät<?ksen. tek~ tua ongelmia varsinkin, jos hallituksessa ei ole
3782: misestä. Ajan kuluminen saattaa kmtenkm vai- varajäseniä. Lähes poikkeuksetta yhdistysten
3783: keuttaa mitättömyyden perusteena olevien hallitukset ovat useampijäsenisiä. Myöskään
3784: seikkojen osoittamista. Jos päätöstä on yhdis- säätiöissä ei hallitus voi säätiölakiin vuonna
3785: tyksessä pitkään noudatettu vetoamatta mität- 1987 tehdyn muutoksen jälkeen enää olla yksi-
3786: tömyysperusteeseen, saatetaan usein myös kat- jäseninen. Yhdistyksen hallituksen jäsenten lu-
3787: soa, että oikeudesta vedota mitättömyyteen on kumäärä on 8 §:n 5 kohdan mukaan määrättä-
3788: näin luovuttu. vä säännöissä. Lukumäärä voidaan myös il-
3789: 34 § Täytäntöönpanokielto Ehdotettu sään- moittaa vähimmäis- ja enimmäismäärinä. Jos
3790: nös vastaa sisällöltään voimassa olevan lain yhdistyksessä halutaan valita hallitukseen vara-
3791: 15 §:n 4 momenttia. Mahdollisuus kieltää väli- jäseniä, on asiasta määrättävä säännöissä.
3792: aikaisesti yhdistyksen päätöksen täytäntöönpa-
3793: no tai määrätä se keskeytettäväksi on tarpeen, Hallitus on ainoa lakimääräinen ja pakolli-
3794: jotta päätöksen moittimista ei voitaisi tehdä nen toimielin yhdistyksessä. Muitakin toimieli-
3795: tyhjäksi niissä tapauksissa, joissa päätöksen miä yhdistyksessä voi hallituksen lisäksi olla,
3796: täytäntöönpanon vaikutuksia ei voida jälkikä- mutta hallitukselle lain mukaan kuuluvia tehtä-
3797: teen helposti korjata. Tuomioistuin voi määrä- viä tai vastuuta ei näille toimielimille voida
3798: tä täytäntöönpanokieltoon yhdistyksen jäsen- siirtää. Hallituksesta voidaan säännöissä käyt-
3799: ten, valtuutettujen, hallituksen taikka liittoää- tää muutakin nimitystä, kuten johtokunta,
3800: mutta säännöistä on tällöin käytävä ilmi, että
3801: nestyksessä tehdyn minkä tahansa ~äätökse~,
3802: joka voidaan panna täytäntöön. Asia ~n. vOI- se toimii yhdistyksen hallituksena.
3803: nut tulla tuomioistuimen käsiteltäväksi JOko Pykälän 1 momentissa ehdotetaan hallituk-
3804: sen vuoksi, että päätös vaaditaan 32 §:n nojal- sen tehtävistä säädettäväksi, että hallituksen on
3805: la julistettavaksi pätemättömäksi tai että lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten
3806: 33 §:n nojalla on nostettu vahvistuskanne pää- mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen
3807: töksen toteamiseksi mitättömäksi. asioita. Ehdotus on asiallisesti samansisältöi-
3808: Täytäntöönpanokielto voi koskea esimerkik- nen voimassa olevan lain 18 §:n 1 momentin
3809: si yhdistyksen tekemää päätöstä jäsenmaksus- kanssa. Lähtökohtana on, että yhdistyksen
3810: ta jota ei siten saisi periä, tai päätöstä sääntö- asioista päättävät yleensä jäsenet kokouksessa
3811: je~ muuttamisesta, jota ei näin toistaiseksi saisi tai muita päätöksentekomuotoja noudattaen.
3812: merkitä rekisteriin. Hallitukselle kuuluu päätösten toimeenpano ja
3813: Täytäntöönpanokielto ja täytäntöönpanon itsenäistä päätösvaltaa sillä voi periaatteessa
3814: keskeytysmääräys voidaan ennen asian lopul- olla vain sikäli kuin päätösvaltaa on sille laissa,
3815: lista ratkaisemista peruuttaa, jos siihen ilmenee yhdistyksen säännöissä tai yhdistyksen päätök-
3816: aihetta. Niinkuin yleensäkään tämänlaatuisiin sillä annettu. Hallitus ei siten ole yhdistyksessä
3817: väliaikaisiin määräyksiin, ei myöskään tässä yleistoimivaltainen toimielin. Yhdistyksen asi-
3818: pykälässä tarkoitettua kieltoa, määräystä t.a~ oiden hoitamiseen kuuluvina tehtävinä voidaan
3819: sen peruuttamista koskevaan päätökseen VOISI yhdistyksen päätösten täytäntöönpanon lisäksi
3820: erikseen hakea muutosta. mainita yhdistyksen omaisuuden hoitaminen,
3821: asioiden valmistelu päätöksentekoa varten, yh-
3822: distyksen kokousten ja mahdollisten muiden
3823: päätöksentekotilaisuuksien järjestäminen, yh-
3824: 6 luku
3825: distyksen palkatun henkilöstön ja virkailijoi-
3826: Yhdistyksen hallinto den valitseminen ja valvonta sekä yhdistyksen
3827: 35 §Hallitus Pykälässä ehdotetaan säädettä- suhteiden hoitaminen muihin järjestöihin ja
3828: väksi yhdistyksen hallituksesta, sen kokoonpa- ulkopuolisiin tahoihin.
3829: 1988 vp. - HE n:o 64 57
3830:
3831: Yhdistyksen hallitukselle ei voida edes yhdis- päättämänsä oikeustoimet sivullisen kanssa
3832: tyksen säännöissä antaa päätösvaltaa asioissa, saattavat asemavaltuutusta koskevien säännös-
3833: joiden ratkaiseminen lain mukaan kuuluu jäse- ten johdosta tulla yhdistystä sitoviksi. Toimi-
3834: nistölle tai mahdollisille valtuutetuille. Tällaisia henkilöillä on 39 §:n mukaan myös itsenäinen
3835: ovat 23 §:n 1 momentissa mainitut asiat, joista vastuu yhdistystä kohtaan toiminnastaan. Se,
3836: päätös on tehtävä aina joko yhdistyksen tai että tehtävien hoitoa on annettu toimihenkilöil-
3837: valtuutettujen kokouksessa. Hallituksen pää- le, ei poista hallituksen vastuuta siitä, että
3838: tettäväksi ei myöskään voida siirtää muita tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi.
3839: yhdistystä koskevia merkittäviä asioita kuten Hallituksen velvollisuutena on tällöin huolehtia
3840: esimerkiksi liittyminen yhdistyksen toimialan siitä, että tehtäviin valitaan pätevät henkilöt,
3841: kannalta tärkeän keskusjärjestön jäsenyhdis- sekä valvoa tehtävien hoitoa.
3842: tykseksi. Muilta osin asioista päättäminen voi Lakiin ei myöskään ehdoteta säännöksiä hal-
3843: kuulua hallitukselle joko sääntömääräysten, lituksen sisäisestä toiminnasta ja menettelystä
3844: yhdistyksen päätösten taikka vakiintuneen yh- päätöksenteossa. Suurehkoissa yhdistyksissä
3845: distyskäytännön nojalla. Sikäli kuin yhdistyk- näistä seikoista on usein tarpeen ottaa mää-
3846: sen säännöissä on asioita määrätty päätettä- räyksiä sääntöihin kun taas pienissä yhdistyk-
3847: väksi yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukses- sissä voitaneen yleensä tulla toimeen noudatta-
3848: sa, erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postiää- malla vakiintunutta järjestökäytäntöä.
3849: nestyksellä taikka liittoäänestyksessä, ei halli- Pykälän 2 momentin mukaan hallituksella
3850: tusta voida yhdistyksen päätöksellä oikeuttaa on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja voi
3851: tällaista asiaa ratkaisemaan. Sellaiset asiat, olla joko yhdistyksen kokouksen tai valtuutet-
3852: jotka eivät lain tai sääntöjen mukaan nimen- tujen valitsema tai hallituksen keskuudestaan
3853: omaan kuulu hallituksen ratkaistaviin, voi yh- valitsema. Hallituksen puheenjohtajaa voidaan
3854: distyksen jäsenistö ottaa päätettäväkseen, vaik- säännöissä kutsua myös yhdistyksen puheen-
3855: ka niistä vakiintuneen käytännön mukaan on- johtajaksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valit-
3856: kin yleensä päättänyt hallitus. Hallitukselle tavalta edellytetään toisin kuin muilta hallituk-
3857: suoraan lain nojalla kuuluu uusien jäsenten sen jäseniltä, että hän ei ole vajaavaltainen.
3858: hyväksyminen yhdistykseen, jollei säännöissä Puheenjohtajan on siten oltava 18 vuotta täyt-
3859: ole toisin määrätty, sekä päättäminen yhdis- tänyt eikä holhottavaksi julistettu voi olla pu-
3860: tyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurs- heenjohtajana. Täysivaltaisuuden vaatiminen
3861: siin. hallituksen puheenjohtajalta on tarpeen, koska
3862: Pykälän 1 momentin viimeisessä virkkeessä puheenjohtaja toimii yhdistyksen nimenkirjoit-
3863: säädettäisiin yhdistyksen edustamisesta suh- tajana ja koska yhdistysrekisteri-ilmoitusten
3864: teessa ulkopuolisiin. Hallitus voi kaikissa yh- tekemiseen liittyy merkittävää edustamisvaltaa.
3865: distyksen asioissa toimia sen puolesta eikä tätä Jos hallituksessa sääntöjen mukaan on myös
3866: edustusvaltaa voida sääntömääräyksinkään ra- varapuheenjohtaja, tämäkään ei saa olla vajaa-
3867: joittaa. Edustamisoikeutta hallituksen jäsenet valtainen.
3868: käyttävät yhdessä, jolloin kuitenkin riittää, Hallituksen muiden jäsenten osalta ehdote-
3869: että hallitus yhdistystä edustaessaan on päätös- taan, että näiden tulisi olla 15 vuotta täyttänei-
3870: valtainen. Käytännössä momentin mukainen tä. Voimassa olevassa laissa ei asiasta säädetä,
3871: kollektiivinen edustaminen tulee harvoin kysy- mutta yhdistysrekisterikäytännössä on hallituk-
3872: mykseen oikeustoimia tehtäessä. Yhdistyksen sen jäseniksi valittavilta vakiintuneesti tätä
3873: edustaminen tapahtuu useimmiten 36 §:ssä tar- ikää edellytetty. Noudatettu käytäntö ehdote-
3874: koitettujen yhdistyksen nimenkirjoittajien väli- taan nyt kirjattavaksi lakiin.
3875: tyksellä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan vielä sekä
3876: Yhdistyksissä on usein joko sääntöihin pe- hallituksen puheenjohtajan että muiden jäsen-
3877: rustuen tai muuten hallituksen ulkopuolisia ten osalta todettavaksi, että konkurssissa oleva
3878: toimihenkilöitä, joilla saattaa yhdistyksestä ei voi olla hallituksen jäsenenä. Tämä vaatimus
3879: riippuen olla hyvinkin keskeisiä tehtäviä yhdis- on asetettu myös muissa yhteisöissä sekä sääti-
3880: tyksen asioiden hoidossa.Laissa ei ehdoteta öissä hallituksen jäsenille ja muille yhteisön
3881: säänneltäväksi tällaisten toimihenkilöiden, esi- edustajille.
3882: merkiksi toiminnanjohtajan toimivaltaa. Toi- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
3883: mihenkilöillä ei ilman sääntöjen määräystä ole väksi hallituksen jäsenille asetettavista kansa-
3884: oikeutta edustaa yhdistystä, joskin heidän laisuus- ja asuinpaikkavaatimuksista. Hallituk-
3885:
3886: 8 3803821
3887: 58 1988 vp. - HE n:o 64
3888:
3889: sen jäsenille asetetuista kansalaisuusvaatimuk- myös muun pohjoismaan kansalainen, jolla on
3890: sista ehdotetaan valtiollisia yhdistyksiä lukuun- Suomessa kotipaikka. Edellä 10 §:ssä on ehdo-
3891: ottamatta luovuttavaksi, mutta samalla lakiin tettu heille myös oikeutta perustaa ja olla
3892: otettaisiin muiden yhteisölakien tapaan eräitä jäseninä valtiollisissa yhdistyksissä. Valtiollisen
3893: asuinpaikkaa koskevia vaatimuksia. Voimassa yhdistyksen hallituksen jäsenten kansalaisuus-
3894: olevan lain 17 §:n 1 momentin mukaan halli- ja asuinpaikkavaatimuksista ei voitaisi myön-
3895: tuksen kaikkien jäsenten tulee olla Suomen tää poikkeusta.
3896: kansalaisia, paitsi niissä niin sanotuissa ulko- 36 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat Edellä
3897: maalaisyhdistyksissä, jotka toimivat valtioneu- olevan 35 §:n mukaan hallitus voi aina päätös-
3898: voston antaman luvan nojalla. Tavallisessa valtaisessa kokoonpanossaan toimia yhdistyk-
3899: suomalaisista koostuvassa yhdistyksessä ei ul- sen edustajana. Esillä olevassa pykälässä sää-
3900: komaalaiselle ole voitu antaa poikkeuslupaa dettäisiin siitä, ketkä yksittäiset henkilöt ja
3901: olla hallituksen jäsenenä. millä edellytyksillä voivat toimia yhdistyksen
3902: Muiden kuin valtiollisten yhdistysten koh- puolesta ja kirjoittaa sen nimen.
3903: dalla pääsääntönä olisi, että hallituksen pu- Pykälän 1 momentin mukaan hallituksen
3904: heenjohtajalla ja vähintään puolella muista puheenjohtaja voisi yksinään kirjoittaa yhdis-
3905: jäsenistä on oltava kotipaikka Suomessa. Pu- tyksen nimen, jollei nimenkirjoitusoikeutta ole
3906: heenjohtajan tai jäsenten kansalaisuudella ei rajoitettu säännöissä. Säännöissä voitaisiin oi-
3907: sen sijaan olisi merkitystä. Luopumista kansa- keutta rajoittaa vain siten, että puheenjohtaja
3908: laisuutta koskevien vaatimusten asettamisesta vain yhdessä yhden tai useamman muun kans-
3909: hallituksen jäsenille voidaan pitää johdonmu- sa voisi kirjoittaa yhdistyksen nimen. Nimen-
3910: kaisena sen kanssa, että edellä 10 §:ssä on kirjoitusoikeutta ei siten koskaan voitaisi ko-
3911: ehdotettu luovuttavaksi myös yhdistyksen jäse- konaan poistaa puheenjohtajalta, mikä merkit-
3912: niä koskevista kansalaisuusvaatimuksista. Suo- see sitä, että puheenjohtaja 5 momentin mu-
3913: messa asumista koskevan vaatimuksen asetta- kaan aina olisi toimivaltainen vastaanottamaan
3914: misella hallituksen puheenjohtajalle ja puolelle tiedoksiantoja yhdistykselle. Yhdistyksessä,
3915: muista jäsenistä pyritään varmistamaan se, että jonka säännöissä ei ole lainkaan määräyksiä
3916: yhdistyksen edustaja on tarpeen vaatiessa ta- yhdistyksen edustamiseen oikeutetuista, nimen-
3917: voitettavissa esimerkiksi yhdistykselle tarkoite- kirjoittajana toimisi lain nojalla hallituksen
3918: tun haasteen tai muun tiedoksiannon toimitta- puheenjohtaja, minkä lisäksi hallituksen jäse-
3919: mista varten. Samalla ehdotetun kaltainen vaa- net yhdessä voisivat tietenkin 35 §:n mukaisesti
3920: timus merkitsee yleensä sitä, että hallitus on kirjoittaa yhdistyksen nimen.
3921: päätösvaltainen, kun sen Suomessa asuvat jä- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä,
3922: senet ovat saapuvilla. Asuinpaikkavaatimus että yhdistyksen edustamiseen oikeutettujen
3923: koskisi yhtä lailla Suomen kansalaisista kuin piiriä voitaisiin sääntömääräyksin laajentaa
3924: pääasiassa ulkomaalaisista muodostuvaa yhdis- hallituksen ja sen puheenjohtajana toimivan
3925: tystä. henkilön ulkopuolelle. Nimenkirjoitusoikeus
3926: Asuinpaikkaa koskevista vaatimuksista voi- voitaisiin ensinnä antaa yhdelle tai useammalle
3927: taisiin ehdotuksen mukaan, kuten muissakin hallituksen jäsenelle. Jos säännöissä on esimer-
3928: yhteisöissä, myöntää poikkeuksia. Poikkeus- kiksi tehtäviä määrätty eri jäsenten suoritetta-
3929: luvan antaisi sisäasiainministeriö. Poikkeus- viksi, voidaan nimenkirjoitusoikeus antaa tiet-
3930: lupa voisi olla yksittäinen, tiettyä henkilöä tyjä tehtäviä hoitaville jäsenille. Toiseksi ni-
3931: varten annettu tai se voitaisiin antaa yhdistyk- menkirjoitusoikeus voitaisiin säännöissä antaa
3932: selle yleisenä siten, että määrätty, puolta suu- hallituksen ulkopuolisellekin henkilölle, joka
3933: rempi osa hallituksen jäsenistä voisi asua ulko- toimii yhdistyksessä tietyssä, sääntöjen mää-
3934: mailla. Tällöin uutta lupaa ei tarvittaisi halli- räämässä tehtävässä, esimerkiksi toiminnan-
3935: tuksen jäsenten vaihtuessa. Lupaan voidaan johtajana, rahastonhoitajana tai sihteerinä. Ni-
3936: liittää ehtoja. menkirjoitusoikeus seuraisi tällöin asemasta
3937: Niin sanotun valtiollisen yhdistyksen halli- yhdistyksessä. Kolmanneksi nimenkirjoitusoi-
3938: tuksen jäseninä saisivat 3 momentin mukaan keudesta voitaisiin säännöissä määrätä myös
3939: olla vain sellaiset Suomen tai muun pohjois- niin, että hallitus saisi erikseen tarpeen mukaan
3940: maan kansalaiset, joilla on kotipaikka Suomes- antaa henkilökohtaisena tämän oikeuden nime-
3941: sa. Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta laista ämälleen henkilölle. Tällainen nimenkirjoitus-
3942: vain siten, että hallituksen jäsenenä voisi olla oikeus voitaisiin antaa sekä hallituksen jäsenil-
3943: 1988 vp. - HE n:o 64 59
3944:
3945: le ja yhdistyksen toimihenkilöille, joilla muu- tajan oikeutta, mutta tällaiset rajoitukset eivät
3946: toin ei tätä oikeutta ole, että myös yhdistyksen ole päteviä suhteessa vilpittömässä mielessä
3947: ulkopuoliselle henkilölle. Säännöissä voitaisiin oleviin ulkopuolisiin. Nimenkirjoitusoikeuden
3948: kuitenkin rajoittaa henkilöpiiriä, jolle hallitus rajoittamista koskeva ehdotus on samansisäl-
3949: voi oikeuden antaa. Yhdistyksen kokoukselle töinen osakeyhtiölain ja osuuskuntalain vas-
3950: tai valtuutetuille ei säännöissä voitaisi antaa taavien säännösten kanssa.
3951: oikeutta määrätä momentin 3 kohdassa tarkoi- Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan asian sel-
3952: tettuja nimenkirjoittajia. ventämiseksi otettavaksi voimassa olevan lain
3953: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ensinnä 20 §:ää vastaava säännös siitä, miten yhdistyk-
3954: yhdistyksen edustajille asetettavista kelpoisuus- sen puolesta annettava allekirjoitus tulee teh-
3955: ehdoista. Vaatimukset olisivat samat kuin dä. Yhdistyksen puolesta annettavaan allekir-
3956: 35 §:ssä on hallituksen puheenjohtajalle ehdo- joitukseen on ehdotuksen mukaan merkittävä
3957: tettu eli vajaavaltainen tai konkurssissa oleva yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai -kir-
3958: ei voisi edustaa yhdistystä eikä toimia sen joittajien on kirjoitettava siihen omakätisesti
3959: nimenkirjoittajana. Säännös kieltää antamasta allekirjoituksensa. Yhdistyksen nimenä on käy-
3960: edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tettävä rekisteriin merkittyä nimeä, joskaan
3961: henkilökohtaista nimenkirjoitusoikeutta vajaa- oikeustoimi ei tule yhdistystä sitomattomaksi
3962: valtaiselle tai konkurssissa olevalle. Säännös ei sen vuoksi, että yhdistyksen nimi on merkitty
3963: estä valitsemasta vajaavaltaista hallituksen jä- allekirjoitukseen muodossa, joka poikkeaa yh-
3964: seneksi tai muuhun tehtävään yhdistyksessä, distyksen virallisesta nimestä, mutta jota ylei-
3965: johon sääntöjen mukaan liittyy oikeus yhdis- sesti yhdistyksestä käytetään. Momenttia sovel-
3966: tyksen nimen kirjoittamiseen, mutta tällainen letaan myös hallituksen toimiessa kollektiivi-
3967: henkilö ei sääntöjen määräyksistä huolimatta sesti yhdistyksen edustajana.
3968: voi toimia nimenkirjoittajana. Jos nimenkir- Pykälän 5 momentissa säädettäisiin yhdis-
3969: joittaja kesken toimikauden tulee vajaavaitai- tyksen niin sanotusta passiivisesta edustamises-
3970: seksi holhottavaksi julistamisen vuoksi tai jos ta eli siitä, keille yhdistyksen edustajille yhdis-
3971: hänen omaisuutensa luovutetaan konkurssiin, tykselle tarkoitetut haasteet ja muut tiedoksi-
3972: hänen kelpoisuutensa toimia nimenkirjoittaja- annat voidaan pätevästi toimittaa. Ehdotuksen
3973: na lakkaa. Säännös koskee myös hallituksen mukaan yhdistykselle tarkoitettu haaste ja muu
3974: jäseniä näiden toimiessa 35 §:n mukaisesti kol- tiedoksianto olisi annettava tiedoksi jollekin
3975: lektiivisesti yhdistyksen edustajana. Jos niin henkilölle, jolla on oikeus joko yksin tai yhdes-
3976: moni hallituksen jäsenistä on vajaavaltainen, sä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi.
3977: että hallitus ei tule täysivaltaisilla jäsenillään Kuten edellä todettiin hallituksen puheenjohta-
3978: päätösvaltaiseksi, hallitus ei voi kollektiivisesti jalla on aina tällainen oikeus. Tiedoksianto
3979: edustaa yhdistystä. voidaan siten aina antaa pätevästi yhdellekin
3980: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- nimenkirjoittajalle yksinään. Passiivista edus-
3981: väksi myös nimenkirjoitusoikeuden rajoittami- tamisvaltaa on ehdotuksessa laajennettu voi-
3982: sesta. Voimassa olevassa laissa ei asiasta sääde- massa olevaan lakiin verrattuna, jonka mu-
3983: tä. Sääntöihin voitaisiin ehdotuksen mukaan kaan tiedoksianto voi tapahtua puheenjohtajan
3984: ottaa määräys, jonka mukaan yhdistyksen ni- lisäksi vain nimenkirjoittajana toimivalle halli-
3985: men voi kirjoittaa kaksi tai useampi nimenkir- tuksen jäsenelle. Tätä edustamisvaltaa ei ole
3986: joittaja vain yhdessä. Sellaista määräystä, joka katsottu tarpeelliseksi ulottaa muiden yhteisö-
3987: rajoittaisi nimenkirjoittajan edustamisoikeu- lakien tapaan kaikkiin hallituksen jäseniin,
3988: den vain tiettyihin, esimerkiksi yhdistyksen joita ei myöskään merkitä yhdistysrekisteriin.
3989: juokseviin asioihin, ei voitaisi vastaisuudessa 37 § Esteellisyys Lakiin ehdotetaan otetta-
3990: sääntöihin ottaa. Yhdistysrekisteriin voitaisiin vaksi säännös hallituksen jäsenen ja yhdistyk-
3991: merkitä vain säännöksen mukainen rajoitus. sen toimihenkilön esteellisyydestä. Voimassa
3992: Yhdistyksen nimenkirjoittajilla on siten suh- olevaan lakiin ei asiasta sisälly säännöksiä.
3993: teessa ulkopuolisiin oikeus edustaa yhdistystä Muissa yhteisölaeissa sekä säätiölaissa sääde-
3994: kaikissa yhdistyksen asioissa. Yhdistys voi kyl- tään nimenomaisesti myös hallintoelinten jä-
3995: läkin sisäisillä päätöksillään esimerkiksi määrä- senten ja toimihenkilöiden esteellisyydestä. Es-
3996: tä edustamisvallan jakamisesta nimenkirjoitta- teellisyys olisi ilmeisesti säännöksettäkin otetta-
3997: jien kesken heidän tehtäväalueidensa mukaises- va yhdistysten toiminnassa huomioon yhteisö-
3998: ti tai rajoittaa muuten asiallisesti nimenkirjoit- oikeudellisiin periaatteisiin nojautuen, mutta
3999: 60 1988 vp. - HE n:o 64
4000:
4001: selvyyden vuoksi on pidetty aiheellisena ehdot- olisi mainittava yhdistyksen säännöissä. Sään-
4002: taa esteellisyydestä omaa säännöstä lakiin. Py- nöissä voidaan myös määrätä varatilintarkasta-
4003: kälässä tarkoitettuina toimihenkilöinä voidaan jien valitsemisesta. Tilintarkastuksen toimitta-
4004: pitää esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittajia miseen kuuluvista tehtävistä voi käytännössä
4005: sekä muitakin, joille on uskottu tietty yhdis- huolehtia myös esimerkiksi auktorisoitu tilin-
4006: tyksen hallintoon kuuluva tehtävä. Niinikään tarkastusyhteisö, mutta yhdistyksen on tällöin-
4007: toimihenkilöinä voidaan pykälää sovellettaessa kin tullut valita määrätty henkilö tilintarkasta-
4008: pitää yhdistyksessä mahdollisesti olevien mui- jaksi, jolla on 39 §:n mukainen vastuu tarkas-
4009: denkin toimielinten kuin hallituksen jäseniä. tuksen toimittamisesta.
4010: Esteellisyys koskisi sekä sopimusten että Tilintarkastajan tehtävät ehdotetaan määri-
4011: muidenkin asioiden käsittelyä ja ratkaisemista, teltäväksi samansisältöisesti muiden yhteisöla-
4012: joissa henkilön yksityinen etu saattaisi olla kien sekä säätiölain kanssa. Tilintarkastajan
4013: ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Tällaisia on siten hyvän tilintarkastustavan edellyttä-
4014: asioita ovat perinteisesti ratkaisut, jotka koske- mässä laajuudessa tarkastettava yhdistyksen
4015: vat oikeudenkäyntiä ja muuta yhdistyksen pu- tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto.
4016: hevallan käyttämistä, kun yhdistys on asiassa Lakiin ei ole pidetty välttämättömänä ottaa
4017: toisena osapuolena ja hallituksen jäsen tai säännöksiä tilintarkastajan kelpoisuusehdoista,
4018: nimenkirjoittaja on oikeustoimessa tai oikeu- esteellisyydestä taikka tilintarkastuskertomuk-
4019: denkäynnissä yhdistyksen vastapuolena. Toi- sesta, joista kysymyksistä kuitenkin suureh-
4020: seksi säännös tulisi sovellettavaksi vaikka hän koissa yhdistyksissä otetaan määräyksiä sään-
4021: ei itse olisikaan asiassa osapuolena, jos hänellä töihin. Kelpoisuuden osalta voidaan edellyttää,
4022: kuitenkin on asiassa odotettavana sellaista yk- että tilintarkastajalla on sellainen kirjanpidolli-
4023: sityistä etua, joka saattaa olla ristiriidassa yh- nen ja muu asiantuntemus, mikä yhdistyksen
4024: distyksen edun kanssa. Jos jäsenen erottami- toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on
4025: nen yhdistyksestä sääntöjen mukaan kuuluu tarpeellinen tehtävän hoitamiseksi. Puolueiden
4026: hallitukselle, asianomainen hallituksen jäsen, osalta edellytetään puoluelain 8 §:ssä, että ai-
4027: jonka erottamista on vaadittu, olisi esteeilinen nakin yhden tilintarkastajista ja tämän vara-
4028: osallistumaan itseään koskevan erottamisasian miehen on oltava Keskuskauppakamarin tai
4029: käsittelyyn ja ratkaisemiseen. kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai
4030: Esteellineo hallituksen jäsen ja nimenkirjoit- tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja ei voi vä-
4031: taja ei saisi osallistua hallituksen tai mahdolli- häiseen asiantuntemukseensa viitaten vapautua
4032: sen muun toimielimen kokouksessa kyseisen 39 §:ssä tarkoitetusta korvausvastuusta. Esteei-
4033: asian käsittelyyn, ei siitä keskusteluun eikä lisyyden osalta on yleisten yhteisöoikeudellisten
4034: myöskään äänestämiseen. Häntä voidaan tosin periaatteiden nojalla selvää, että tilintarkasta-
4035: kokouksessa tarvittaessa kuulla sopijakumppa- jaksi ei voida valita sitä, jonka toiminta on
4036: nin tai yhdistyksen muun vastapuolen asemas- tarkastuksen kohteena, eikä yleensä myöskään
4037: sa. Säännös koskee muutakin kuin yhdistyksen tämän lähipiiriin kuuluvaa. Hallituksen jäsen-
4038: toimielinten kokouksissa tapahtuvaa asian kä- hän ei 26 §:n mukaan saa edes ottaa osaa
4039: sittelyä. Esteellineo henkilö ei myöskään saa tilintarkastajan valitsemiseen. Se, miten tilin-
4040: toimia yhdistyksen edustajana eikä siten esi- tarkastuksen tulos yhdistykselle ilmaistaan,
4041: merkiksi saa olla panemassa täytäntöön asiassa voinee vaihdella yhdistysten mukaan. Välttä-
4042: tehtyä päätöstä. mättömänä ei esimerkiksi voitane pitää, että
4043: Hallituksen ja myös yhdistyksen jäsenen es- tilintarkastuksesta laadittaisiin aina kirjallinen
4044: teellisyydestä yhdistyksen kokouksessa on eh- kertomus. Kaikissa yhdistyksissä tilintarkasta-
4045: dotettu säädettäväksi edellä 26 §:ssä. jan on joka tapauksessa tehtävä suorittamas-
4046: 38 § Tilintarkastaja Lakiin ehdotetaan otet- taan tarkastuksesta kirjanpitolaissa säädetty
4047: tavaksi säännös yhdistyksen tilintarkastajasta merkintä tilinpäätökseen.
4048: ja tämän tehtävistä. Voimassa olevassa laissa ei 39 § Vahingonkorvausvelvollisuus Pykälässä
4049: vastaavaa säännöstä ole, joskin laissa edellyte- ehdotetaan säädettäväksi hallituksen jäsenen,
4050: tään tilintarkastuksen toimittamista. Ehdotuk- yhdistyksen toimihenkilön sekä tilintarkastajan
4051: sen mukaan yhdistyksellä olisi oltava vähin- korvausvastuusta yhdistykselle ja eräissä ta-
4052: tään yksi tilintarkastaja. Tilintarkastajien lu- pauksissa muillekin aiheuttamistaan vahingois-
4053: kumäärä, joka voidaan ilmaista myös vähim- ta. Vastuu koskisi myös mahdollista hallituk-
4054: mäis- ja enimmäismäärinä, sekä toimikausi sen varajäsentä niistä toimista, joissa hän on
4055: 1988 vp. - HE n:o 64 61
4056:
4057: ollut osallisena hoitaessaan varsinaisen jäsenen kieltää perusteettomasti jäseneltä jonkin jäse-
4058: tehtävää. Toimihenkilöllä tarkoitetaan paitsi nille sääntöjen mukaan kuuluvan edun käyttä-
4059: yhdistyksen nimenkirjoittajia myös muita, joil- misen ja siitä koituu jäsenelle vahinkoa. Sa-
4060: le joko sääntömääräyksin tai muuten on annet- moin korvausvastuuseen saattaa johtaa halli-
4061: tu tiettyjä tehtäviä hoidettaviksi, kuten yhdis- tuksen, milloin jäsenen erottamisasiat kuuluvat
4062: tyksen sihteeriä tai rahastonhoitajaa. Sikäli sille, virheeliisin perustein päättämä jäsenen
4063: kuin on kysymys yhdistykseen työsuhteessa erottaminen yhdistyksestä. Säännöksessä tar-
4064: olevasta palkatusta toimihenkilöstä, hänen vas- koitettuna tämän lain rikkomisena voitaneen
4065: tuunsa määräytyy 1 momentin viittaussään- yleensä pitää myös sitä, että hallitus laiminlyö
4066: nöksen mukaisesti muiden säädösten mukaan. 35 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa
4067: Ehdotuksessa on vastuuvelvollisten piiriin mui- hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti lain ja
4068: den yhteisölakien tapaan otettu maininta myös sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukai-
4069: tilintarkastajasta, mikä osaltaan korostaa tilin- sesti. Näin ollen korvausvastuu saattaa seurata
4070: tarkastajan tehtävän merkitystä yhdistyksissä. myös muun lain pakottavan säännöksen rikko-
4071: Korvausvastuu yhdistykselle koskisi vahin- misesta, jos hallitus samalla on laiminlyönyt
4072: koa, jonka asianomainen on toimessaan tahal- edellä sanotun huolellisuusvelvollisuutensa
4073: lisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistyk- noudattamisen.
4074: selle. Tämä vastaa asiallisesti voimassa olevan Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak-
4075: lain 19 §:ää, joskaan ehdotuksessa ei ole niin- si myös säännös työntekijän asemassa olevan
4076: kuin nykyisin pidetty tarpeellisena erikseen vahingonkorvausvelvollisuudesta. Säännöksel-
4077: mainita vastuun synnyttävinä lain tai yhdistyk- lä on tarkoitus selventää sitä, että jos pykäläs-
4078: sen sääntöjen vastaista tointa. Pykälän mukai- sä edellä mainittu vastuuvelvollinen on työnte-
4079: nen korvausvastuu koskisi niitä vahinkoja, jot- kijän asemassa yhdistyksessä, hänen korvaus-
4080: ka on aiheutettu hoidettaessa sitä tointa tai vastuunsa ei määräydy 1 ja 2 momentin mukai-
4081: tehtävää, joka henkilöllä yhdistyksessä on. Jol- sesti vaan siten kuin työntekijän vastuu muu-
4082: lei vahingon aiheuttaminen mitenkään liity tä- tenkin. Säännös koskee lähinnä sellaista yhdis-
4083: hän, korvausvelvollisuus määräytyy yleisten tykseen palkattua toimihenkilöä, jonka on työ-
4084: vahingonkorvaussäännösten perusteella. Lievä- oikeudellisten normien mukaan katsottava ole-
4085: kin huolimattomuus tehtävän hoitamisessa van työsuhteessa yhdistykseen. Se, että toimi-
4086: johtaa korvausvastuun syntymiseen. henkilölle suoritetaan jollakin tavalla korvaus-
4087: Muutoksena voimassa olevaan lakiin ehdote- ta tehtävän hoitamisesta aiheutuvasta vaivasta,
4088: taan pykälässä mainittujen vastuu ulotettavak- kuten sihteerille palkkiota, ei vielä yksin mer-
4089: si koskemaan myös yhdistyksen jäsenelle sekä kitse, että kyseessä olisi työsuhde. Hallituksen
4090: yhdistyksestä ulkopuoliselle aiheutettua vahin- jäsentä taikka puheenjohtajaa, vaikka tämä
4091: koa. Ehdotus vastaa muiden yhteisöjen sekä toimisi päätoimisesti yhdistyksessä palkkaa
4092: säätiöiden kohdalla omaksuttua sääntelyä. Tä- vastaan hoitaen hallitukselle kuuluvia tehtäviä,
4093: mä vastuu koskisi kuitenkin vain tätä lakia tai ei yleensä voitane pitää työsuhteessa olevana,
4094: yhdistyksen sääntöjä rikkomalla aiheutettua koska työsuhteen tunnusmerkkeihin kuuluva
4095: vahinkoa. Ehdotettu muutos antaisi vahinkoa työnantajan johto- ja valvontavalta tällöin
4096: kärsineelle mahdollisuuden hakea korvausta pääsääntöisesti puuttuu.
4097: paitsi itse yhdistykseltä myös suoraan siltä tai Työntekijän asemassa olevan korvausvas-
4098: niiltä henkilöiltä, joiden toiminnasta yhdistyk- tuusta säädetään vahingonkorvauslaissa ja työ-
4099: sessä vahinko on johtunut. Vastaavasti muutos sopimuslaissa. Tämä vastuu poikkeaa edellä
4100: korostaa hallituksen jäsenten, toimihenkilöi- säännellystä yhdistysoikeudellisesta korvaus-
4101: den ja tilintarkastajien vastuuta toiminnas- vastuusta ensinnäkin siten, että korvausvelvol-
4102: saan. Se, että vastuu on rajoitettu koskemaan lisuutta ei vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1
4103: yhdistyslakia tai sääntöjä rikkomalla aiheutet- momentin mukaan synny, jos työntekijän viak-
4104: tua vahinkoa, johtuu osaltaan siitä, että tar- si jää vain lievä tuottamus. Toiseksi näissä
4105: koituksena ei ole ulottaa yhdistyksessä toimi- tapauksissa korvausvastuun jakautumiseen so-
4106: vien henkilökohtaista vastuuta muussa lainsää- velletaan vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:ssä
4107: dännössä olevien sopimusoikeudellisten ja tah- olevaa niin sanottua vastuun kanavointisään-
4108: donvaltaisten säännösten rikkomistapauksiin. nöstä, jonka mukaan ensisijainen vastuu kor-
4109: Säännöksessä tarkoitettu vastuu saattaa syn- vauksen maksamisesta vahingonkärsijälle on
4110: tyä esimerkiksi, jos yhdistyksen toimihenkilö työnantajana eli yhdistyksellä ja työntekijä on
4111: 62 1988 vp. - HE n:o 64
4112:
4113: korvausvelvollinen vain sikäli kuin korvausta mukaan taas korvausmäärä on jaettava kor-
4114: ei saada työnantajalta. Sen sijaan vastuun vausvelvollisten kesken sen mukaan kuin har-
4115: kanavointi ei tule kysymykseen vastuun perus- kitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin
4116: tuessa esillä olevan pykälän säännöksiin. korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden
4117: Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan otettavak- määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja
4118: si viittaussäännös vahingonkorvauslain kor- muut seikat. Säännös tekee mahdolliseksi mää-
4119: vauksen sovittelua ja korvausvastuun jakautu- rätä esimerkiksi korvausvelvollisiksi tuomittu-
4120: mista koskeviin säännöksiin. Vahingonkor- jen hallituksen jäsenten keskinäisen vastuun eri
4121: vauslakihan ei soveltamisalasäännöksensä mu- suuruiseksi siitä riippuen missä määrin kukin
4122: kaan koske muussa laissa säädettyä korvaus- on ollut osallisena vahingon aiheutumiseen.
4123: vastuuta ja voimassa olevassa yhdistyslaissa on Vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:ssä säännelty
4124: vastuun jakautumisen osalta vain säännös, vastuun niin sanottu kanavointi ei tulisi sovel-
4125: jonka mukaan vahingon ollessa useampien lettavaksi hallituksen jäsenen tässä toimessaan
4126: tuottama asianomaiset vastaavat yhteisvastuul- aiheuttamiin vahinkoihin.
4127: lisesti. Korvauksen sovittelusta ei nykyisessä
4128: laissa säädetä. Oikeuskäytännössä korvauksia Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
4129: on sen sijaan soviteltu vahingonkorvauslaista väksi yhdistykselle aiheutetun vahingon osalta
4130: ilmeneviä periaatteita soveltaen. korvauskanteen ajamiselle vaihtoehtoinen oi-
4131: Kuten muita yhteisöjä samoin kuin säätiöitä keuspaikka. Säännönmukaisena oikeuspaikka-
4132: koskevissa laeissa on myös yhdistysten kohdal- na on näissäkin asioissa oikeudenkäymiskaaren
4133: la syytä laissa säätää mahdollisuudesta poiketa 10 luvun 1 §:n mukaan määräytyvä vastaajan
4134: täyden korvauksen periaatteesta silloin kun eli korvausvelvollisen kotipaikan tuomioistuin.
4135: kohtuullisuussyyt sitä vaativat. Tätä puoltaa Käytännössä olisi usein yksinkertaisempaa,
4136: myös se, että 1 momentissa on ehdotettu halli- varsinkin jos kannenostetaan esimerkiksi kaik-
4137: tuksen jäsenten, yhdistyksen toimihenkilöiden kia hallituksen jäseniä vastaan, että asia voitai-
4138: ja tilintarkastajien vastuuta muille kuin yhdis- siin käsitellä yhdistyksen kotipaikan tuomiois-
4139: tykselle aiheutetuista vahingoista laajennetta- tuimessa. Kantajan eli yhdistyksen harkinnassa
4140: vaksi. Korvauksen sovittelua koskisivai lähin- olisi, missä tuomioistuimessa kannetta ajetaan.
4141: nä vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 mo- Vastaavanlainen saannös korvauskanteiden
4142: mentti, joka on yleinen korvauksen sovittelu- vaihtoehtoisesta oikeuspaikasta sisältyy myös
4143: säännös, sekä 6 luvun 1 §, jossa säädetään muihin yhteisölakeihin. Tarvetta ulottaa vaih-
4144: vahinkoa kärsineen myötävaikutuksesta ja sii- toehtoista oikeuspaikkasäännöstä koskemaan
4145: tä, että jokin vahingon aiheuttaneeseen tekoon tilannetta, jossa vahinkoa on aiheutettu muulle
4146: kuulumaton seikka on myös ollut vahinkoon kuin yhdistykselle, ei ole. Jos vahinkoa kärsi-
4147: syynä. Korvauksen sovittelu saattaisi joissakin nyt vaatii korvausta sekä. yhdistykseltä että
4148: tapauksissa perustua myös vahingonkorvaus- yhdistyksen puolesta toiroineilta henkilöiltä,
4149: lain 2 luvun 2 §:ään alaikäisen korvausvastuus- kanteet voidaan tällöinkin oikeudenkäymiskaa-
4150: ta sekä 2 luvun 3 §:ään, joka koskee muun ren 10 luvun 7 §:n edellytysten täyttyessä
4151: muassa sieluntoiminnaltaan häiriintyneen vas- käsitellä yhdistyksen kotipaikan tuomiois-
4152: tuuta. Sovittelumahdollisuus merkitsee muun tuimessa.
4153: muassa sitä, että jos korvausvelvollisiksi on
4154: tuomittu sekä yhdistys että hallituksen jäsenet, Lakiin ei ole pidetty välttämättömänä ottaa
4155: korvausta voidaan yksittäisen hallituksen jäse- erityisiä säännöksiä esimerkiksi siitä, missä
4156: nen osalta kohtuullistaa hänen varallisuusolo- ajassa korvauskanne yhdistykselle aiheutetun
4157: jensa perusteella. vahingon korvaamisesta olisi nostettava tai
4158: Korvausvastuun jakautumisesta kahden tai ketkä yhdistyksessä voivat päättää kanteen
4159: useamman korvausvelvollisen kesken sääde- nostamisesta. Kanneoikeuden vahentumiseen
4160: tään vahingonkorvauslain 6 luvun 2 ja 3 §:ssä. sovelletaan yleistä kymmenen vuoden vanhen-
4161: Luvun 2 §:n mukaan vastaavat korvausvelvol- tumissääntöä. Jos vastuuvelvollisille on myön-
4162: liset yleensä yhteisvastuullisesti korvauksen netty vastuuvapaus, kannetta ei voida nostaa
4163: suorittamisesta vahinkoa kärsineelle. Jos jon- sellaisen seikan nojalla, joka oli tiedossa vas-
4164: kun korvausvelvollisen osalta korvausta on tuuvapautta myönnettäessä. Kanteen nostami-
4165: kuitenkin soviteltu, hänen vastuunsa rajoittuu sesta päättäminen kuuluu yhdistykselle ko-
4166: näin alennettuun määrään. Lain 6 luvun 3 §:n kouksessaan tai mahdollisille valtuutetuille.
4167: 1988 vp. - HE n:o 64 63
4168:
4169: 7 luku distyksen varallisuus ylittää velkojen määrän,
4170: Purkautuminen selvitysmiesten olisi tarvittaessa omaisuutta
4171: myymällä maksettava velat. Jos taas varat
4172: 40 § Selvitystoimet Pykälässä ehdotetaan eivät riitä velkojen maksuun, selvitysmiesten
4173: säädettäväksi menettelystä silloin, kun yhdis- olisi luovutettava yhdistyksen omaisuus kon-
4174: tyksen jäsenet ovat päättäneet lopettaa yhdis- kurssiin. Jos yhdistyksen harjoittama taloudel-
4175: tyksen toiminnan ja purkaa yhdistyksen. Pää- linen toiminta on vielä purkautumisesta päätet-
4176: tös purkautumisesta on yhdistyksessä tehtävä täessä käynnissä, selvitysmiesten olisi lopetetta-
4177: ehdotuksen 27 §:n mukaan kolmen neljäsosan va se sitä mukaa kuin se käy taloudelliselta
4178: määräenemmistöllä annetuista äänistä, jollei kannalta järkevästi päinsä. Uusia hankkeita ei
4179: säännöistä muuta johdu. Jos purkautuminen saa aloittaa. Selvitysmiesten olisi siirrettävä
4180: poikkeuksellisesti on seurausta yhdistyks~n yhdistykselle velkojen maksun jälkeen jääneet
4181: säännöissä olevasta aikamääräyksestä, ei enl- varat säännöissä purkautumisen varalta mää-
4182: listä päätöstä purkautumisesta tarvita, vaan rättyyn tarkoitukseen. Silloin kun yhdistys pur-
4183: hallituksen on oma-aloitteisesti ryhdyttävä pur- kautuu 1 momentin mukaisesti ilman erillisiä
4184: kautumisesta johtuviin selvitystoimiin. selvitystoimia, hallituksen on huolehdittava
4185: Pykälässä tarkoitettujen selvitystoimien tar- tästä purkautumispäätöksen jälkeen. Jos varo-
4186: koituksena on yhdistyksen taloudellisten asioi- ja ei voida käyttää säännöissä määrätyllä taval-
4187: den selvittely ennen yhdistyksen merkitsemistä la esimerkiksi sen vuoksi että varojen saajaksi
4188: yhdistysrekisteriin lakanneeksi.. Useimmat ~u määrättyä yhteisöä ei enää ole, selvitysmiesten
4189: rettavat yhdistykset ovat varalhsuudeltaan pie- tai vastaavasti hallituksen olisi voimasssa ole-
4190: niä, niiden taloudellinen toiminta on ollut vä- van lain tapaan luovutettava varat valtiolle
4191: häistä eikä niille yleensä ole syntynyt huomat- käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan yhdis-
4192: tavassa määrin velkaa. Ehdotuksessa on läh- tyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituk-
4193: detty siitä, että erillinen selvitysmenettely ei sen edistämiseen.
4194: olisi tällaisissa yhdistyksissä yleensä välttämä- Kun selvitystoimet on suoritettu ja yhdistyk-
4195: tön. Purkautumismenettely voitaisiin ehdotuk- selle mahdollisesti jääneet varat siirretty asian-
4196: sen mukaan hoitaa niin, että hallitus jo ennalta omaiselle taholle, selvitysmiesten on laadittava
4197: laatii yhdistyksen purkamispäätöksen yhtey- purkautumisesta loppuselvitys. Jos selvitysmie-
4198: dessä hyväksyttäväksi loppuselvityksen, joka het ovat luovuttaneet yhdistyksen omaisuuden
4199: osoittaa, että yhdistyksellä ei ole velkoja. Hal- konkurssiin, ei pykälän mukaista loppuselvi-
4200: litus on voinut ennen loppuselvityksen laati- tystä laadita vaan sitä vastaa konkurssimenet-
4201: mista, sikäli kuin yhdistyksellä on ollut varoja, telyssä laadittava lopputilitys. Loppuselvityk-
4202: maksaa mahdolliset yhdistystä rasittaneet ve- sestä tulisi käydä ilmi, että velkojien saatavat
4203: lat. Jos yhdistyksellä purkautumispäätöstä teh- on suoritettu ja että jäännösvarat on asianmu-
4204: täessä on maksamatoota velkaa, tarvittavat kaisesti siirretty. Selvitysmiesten tehtävänä olisi
4205: selvitystoimet olisi hoidettava erikseen purkau- sopivaksi katsomailaan tavalla huolehtia lop-
4206: tumispäätöksen jälkeen. puselvityksen säilyttämisestä samaan tapaan
4207: Selvitystoimista huolehtiminen kuuluisi halli- kuin kirjanpitosäännösten mukaan on huoleh-
4208: tukselle, jollei yhdistys ole valinnut yhtä. tai dittava kirjanpitoasiakirjojen säilytyksestä.
4209: useampaa muuta selvitysmiestä. Mahdollista Selvitysmiehen olisi myös tehtävä 53 §:ssä tar-
4210: on menetellä niin, että selvitysmiehiksi määrä- koitettu purkautumisilmoitus yhdistysrekiste-
4211: tään vain osa hallituksen jäsenistä. Selvitysmie- riin.
4212: hiksi valitut korvaavat yhdistyksen hallituksen Yhdistys katsottaisiin 3 momentin mukaan
4213: ja nimenkirjoittajat. Selvitysmiehet toimivat lakanneeksi, kun purkautumisesta ilmoituksen
4214: yhdistyksen edustajina yhdessä. Selvitysmiehet perusteella tehdään merkintä yhdistysrekiste-
4215: voivat katsoessaan sen tarpeelliseksi ilmoittaa riin. Yhdistyksen lakkaaminen ei estä sitä, että
4216: itsensä yhdistysrekisteriin, mutta pakolliseksi yhdistyksen omaisuus vielä sen jälkeen luovu-
4217: ilmoituksen tekemistä ei ehdoteta. tetaan konkurssiin, jos esimerkiksi selvitystoi-
4218: Yhdistyksen velkojen selvittämiseksi selvitys- mien päätyttyä ilmaantuu uusia velkojia.
4219: miehillä olisi oikeus pyytää julkista haastetta 41 § Yhdistyksen julistaminen purkautu-
4220: velkojille, josta säädetään määräajasta velko- neeksi Esillä olevassa pykälässä säädettäisiin
4221: misasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille yhdistyksen jäsenen tai ulkopuolisen aloitteesta
4222: annetussa asetuksessa (9 .11.1868/32). Jos yh- tapahtuvasta yhdistyksen purkamisesta. Voi-
4223: 64 1988 vp. - HE n:o 64
4224:
4225: massa olevassa laissa ei ole säännöksiä siitä, vuotta ole vielä kulunut yhdistyksestä viimeksi
4226: miten toimintansa lopettanut mutta oma-aloit- rekisteriin tehdystä ilmoituksesta.
4227: teisesti purkautumatta jäänyt yhdistys voidaan Yhdistys lakkaisi olemasta, kun tuomiois-
4228: tarvittaessa saada purettua. tuimen päätös, jolla yhdistys on julistettu pur-
4229: Ehdotuksen mukaan yhdistyksen jäsen ja kautuneeksi, tulee lainvoimaiseksi. Lakkaami-
4230: muu, jota asia koskee, voisi hakea yhdistyksen sajankohta ei tässä tapauksessa riippuisi asiaa
4231: kotipaikan tuomioistuimelta yhdistyksen julis- koskevan merkinnän tekemisestä yhdistysrekis-
4232: tamista purkautuneeksi, jos yhdistyksen toi- teriin.
4233: minta on loppunut. Säännöksessä tarkoitettu- Purkautuneeksi julistetun yhdistyksen selvi-
4234: na muuna tahona, joka voisi tehdä hakemuk- tystystoimista huolehtimaan tuomioistuimen
4235: sen, tulee ensiksikin kysymykseen sellainen toi- olisi tarvittaessa määrättävä hakija tai joku
4236: nen yhdistys, johon toimintansa lopettanut muu henkilö. Selvitysmiehen määrääminen oli-
4237: yhdistys sääntöjensä mukaan kuuluu. Vallitse- si tarpeen lähinnä silloin, kun yhdistyksellä on
4238: va tilanne on aiheuttanut hankaluuksia varsin- varallisuutta tai velkoja. Selvityksen toimitta-
4239: kin tällaisissa liitoissa. Toiseksi purkautuneeksi miseen sovellettaisiin vastaavasti, mitä edellä
4240: julistamista voisi hakea myös sivullinen, jos 40 §:n 2 momentissa on esitetty oma-aloittei-
4241: esimerkiksi yhdistyksellä on omaisuutta, jonka sesti purkautuneen yhdistyksen selvittämisestä.
4242: hoidon laiminlyönti koskettaa sivullista. Tuomioistuimen olisi 60 §:n mukaan ilmoitet-
4243: tava oikeusministeriölle yhdistyksen julistami-
4244: Purkautuneeksi julistamista koskeva asia kä- sesta purkautuneeksi minkä lisäksi selvitysmie-
4245: siteltäisiin tuomioistuimessa ehdotuksen mu- hen olisi tehtävä 53 §:n mukainen purkautumi-
4246: kaan hakemusasiana. Toimintansa lopettaneel- silmoitus.
4247: le yhdistykselle olisi varattava tilaisuus tulla 42 § Selvitystoimien moittiminen Ehdotettua
4248: kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Hakemus- säännöstä selvitystoimien moiuimisesta sovel-
4249: asioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa an- lettaisiin sekä silloin kun selvityksestä on huo-
4250: netun lain (307 /86) mukaan tuomioistuin antaa lehtinut hallitus tai yhdistyksen erikseen valit-
4251: kuultavalle kutsun saapua istuntoon ja purka- sema selvitysmies että silloin kun selvitysmies
4252: mishakemuksen tehneen asiana on huolehtia on ollut tuomioistuimen määräämä. Voimassa
4253: hakemuksen ja kutsun tiedoksiantamisesta yh- olevan lain 23 §:n mukaan selvitysmiehen toi-
4254: distykselle. Hakija voi myös kutsua yhdistyk- menpidettä voi moittia vain yhdistyksen jäsen.
4255: sen edustajan jo edeltäkäsin siihen istuntoon, Ehdotuksen mukaan moiteoikeus olisi myös
4256: jossa hakemus tullaan esittämään. Jollei yhdis- muulla, jonka oikeutta yhdistyksen purkautu-
4257: tysrekisteriin viimeksi merkittyä hallituksen minen koskee. Moittiminen tulisi lähinnä kysy-
4258: puheenjohtajaa tai yhdistyksen nimenkirjoitta- mykseen tapauksissa, joissa selvityksessä ei ole
4259: jia tavoiteta hakemuksen tiedoksiantamista otettu huomion yhdistyksellä olevaa sopimuk-
4260: varten, tilaisuuden varaaminen yhdistykselle sesta tai muusta oikeussuhteesta johtuvaan vel-
4261: tapahtuisi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun voitetta. Jos selvityksessä ei esimerkiksi ole
4262: 16 §:ssä tarkoitetun julkisen kuulutuksen kaut- pyydetty julkista haastetta velkojille vaikka oli
4263: ta. aihetta olettaa yhdistyksellä olevan tuntematto-
4264: Hakemukseen olisi ehdotuksen mukaan mia velkojia tai jos velkojan saatava on muus-
4265: suostuttava, jos yhdistyksen toiminnan osoite- ta syystä aiheettomasti jätetty maksamatta,
4266: taan loppuneen. Koska tämäntyyppisen seikan velkoja voi nostaa moitekanteen ja vaatia suo-
4267: osoittaminen on käytännössä usein hyvin vai- ritusta saatavalleen selvitysmieheltä. Moitekan-
4268: keaa, ehdotetaan laissa säädettäväksi erityinen teen nostajana saattaa käytännössä olla esimer-
4269: olettama, että jollei muuta näytetä, niin yhdis- kiksi purkautuneelle yhdistykselle taloudellista
4270: tyksen toiminnan olisi katsottava loppuneen, avustusta antanut, jolla on avustuksen ehtojen
4271: jos kymmenen vuotta on kulunut yhdistyksestä mukaan oikeus saada avustus tai osa siitä
4272: viimeksi yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituk- palautetuksi yhdistyksen odottamattomasti
4273: sesta. Olettama voitaisiin kumota, jos yhdistys purkautuessa. Liittomuotoisissa yhdistyksissä
4274: sitä kuultaessa ilmoittaa toimintansa edelleen jäsenyhdistyksen purkautuminen saattaa kos-
4275: jatkuvan. Toisaalta jos hakija voi muulla ta- kea liiton oikeutta.
4276: voin osoittaa yhdistyksen toiminnan loppu- Moitekanne selvitysmiehiä vastaan olisi nos-
4277: neen, hakemus voitaisiin hyväksyä ja yhdistys tettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
4278: julistaa purkautuneeksi, vaikkei kymmentä purkautumisesta on tehty merkintä yhdistysre-
4279: 1988 vp. - HE n:o 64 65
4280:
4281: kisteriin. Tästä hetkestä lähtien on ulkopuoli- kolmen neljäsosan määräenemmistöllä muut-
4282: silla periaatteessa mahdollisuus saada tieto yh- taa ja jäsenellä toisaalta on mahdollisuus moit-
4283: distyksen purkautumisesta sekä siitä, ketkä tia yhdistyksen tarkoituksen vastaisia päätök-
4284: ovat toimineet selvitysmiehinä. Voimassa ole- siä, säännös tullee vain harvoissa tapauksissa
4285: van lain mukaan moiteaika on yksi vuosi sovellettavaksi; lähinnä silloin kun yhdistys
4286: selvityksen loppuun saattamisesta. Vaikka kan- yksinkertaisella enemmistöllä toimii vastoin
4287: ne nostetaan selvitysmiehiä vastaan, oikeus- tarkoitustaan siitä huolimatta, että sääntöjen
4288: paikkana olisi pykälän mukaan aina yhdistyk- vastaiset päätökset on kumottu tai toimii teke-
4289: sen kotipaikan tuomioistuin. mättä päätöksiä, joita voitaisiin moittia.
4290: Momentin 3 kohdan mukaan lakkauttami-
4291: 8 luku nen voisi tulla kysymykseen ehdotetun lain
4292: Yhdistyksen lakkauttaminen 4 §:ssä tarkoitetussa luvassa asetettujen ehto-
4293: jen sekä 35 §:n 3 momentin säännösten nou-
4294: 43 § Lakkauttaminen ja varoitus Tähän lu- dattamatta jättämisen vuoksi. Ensin mainittu
4295: kuun ehdotetut säännökset yhdistyksen lak- lainkohta koskee niin sanotulle ampumayhdis-
4296: kauttamisesta, sen toiminnan väliaikaisesta tykselle annettua lupaa ja jälkimmäinen halli-
4297: kieltämisestä sekä yhdistykselle annettavasta tuksen jäseniä koskevia kansalaisuus- ja asuin-
4298: varoituksesta vastaavat eräin tarkistuksin voi- paikkavaatimuksia. Lupaehtojen rikkomista-
4299: massa olevan lain säännöksiä. Yhdistyksen lak- pauksissa on mahdollista myös turvautua lu-
4300: kauttamisesta voisi päättää kuten nykyisinkin van peruuttamiseen. Säännösehdotuksessa ei
4301: vain yleinen tuomioistuin. Kanteen lakkautta- lakkauttamisperusteena mainittaisi kuten ny-
4302: misesta voisi nostaa sisäasiainministeriö, viral- kyisin sitä lähinnä yhdistyksen sisäistä toimin-
4303: linen syyttäjä sekä yhdistyksen jäsen. Jos joku taa koskevaa tilannetta, että yhdistyksessä on
4304: muu kuin jäsen haluaa yhdistyksen lakkautet- poikettu siitä, mitä tässä laissa on määrätty
4305: tavaksi, hänen on käännyttävä asiassa sisäasi- yhdistyksen noudatettavaksi.
4306: ainministeriön tai asianomaisen virallisen syyt- Momentin 4 kohdan mukaan yhdistys voitai-
4307: täjän puoleen. Tuomioistuin ei voi ottaa lak- siin lakkkauttaa, jos se lainvastaisesti jatkaa
4308: kauttamisasiaa esille viran puolesta esimerkiksi lakkautetun yhdistyksen toimintaa. Voimassa
4309: yhdistyksen lainvastaista menettelyä koskev~n olevan lain mukaan lakkauttaminen voi tulla
4310: muun asian käsittelyn yhteydessä, vaan asia kysymykseen, jos yhdistys on tarkoitettu lakia
4311: voi tulla vireille ainoastaan jonkun edellä mai- kiertäen jatkamaan tällaista toimintaa. Voi-
4312: nitun tahon kanteesta. massa olevan säännöksen sanamuoto on jon-
4313: Lakkauttamisperusteena mainitaan ensim- kin verran epäselvä sen suhteen, riittääkö lak-
4314: mäisenä se, että yhdistys toimii olennaisesti kauttamiseen epäilys yhdistyksen jäsenten tä-
4315: vastoin lakia tai hyviä tapoja. Muutoksena män suuntaisista aikomuksista. Ehdotuksen
4316: voimassa olevaan lakiin on toiminnan olennai- mukaan lakkauttaminen vaatisi sen osoittamis-
4317: suusvaatimus. Mikä tahansa lain tai hyvien ta, että yhdistys on toiminnallaan, joko sisäi-
4318: tapojen vastainen yksittäinen teko ei voisi joh- sellä tai ulospäin suuntautuvalla, jollakin ta-
4319: taa lakkauttamiseen. Yleensä voitaneen edellyt- voin osoittanut jatkavansa lakkautetun yhdis-
4320: tää, että toiminnan olisi, johtaakseen yhdistyk- tyksen toimintaa.
4321: sen lakkauttamiseen, oltava jatkuvaa ja että Pykälän 2 momentin mukaan yhdistykselle
4322: sen olisi ilmennettävä selvää piittaamattomuut- voidaan 1 momentin mukaisen lakkauttamise-
4323: ta yleisen edun vuoksi annetuista, pakottavista dellytyksen täyttyessä antaa varoitus, jos ylei-
4324: lain säännöksistä. Hyvien tapojen vastainen nen etu ei vaadi lakkauttamista. Varoituksen
4325: toiminta lakkauttamisperusteena liittyy siihen, antaminen voisi käytännössä tulla kysymyk-
4326: että yhdistymisvapaus koskee hallitusmuodon seen lähinnä silloin, kun lakkauttamista on
4327: mukaan yhdistymistä vain sellaisia tarkoituksia vaadittu pelkästään sillä perusteella, että yhdis-
4328: varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tys on toiminut olennaisesti vastoin sen sään-
4329: tapoja. nöissä määrättyä tarkoitusta. Tällainen menet-
4330: Momentin 2 kohdassa säädettäisiin lakkaut- tely ei yleensä vaaranna yleistä etua. Samoin
4331: tamisperusteeksi toiminta, joka olennaisesti on varoitus saattaisi olla mahdollinen, jos 1 mo-
4332: vastoin yhdistyksen säännöissä määrättyä tar- mentin 3 kohdassa tarkoitettu lupaehtojen
4333: koitusta. Koska yhdistyksen säännöissä oleva noudattamatta jättäminen on merkitykseltään
4334: määräys yhdistyksen tarkoituksesta voidaan vähäinen. Jos yhdistyksen toiminta jatkuu va-
4335:
4336: 9 3803821
4337: 66 1988 vp. - HE n:o 64
4338:
4339: roituksen antamisen jälkeen 1 momentissa tar- ten ohella myös joitakin yhdistyksiä, olisi täl-
4340: koitetun kaltaisena, ei uutta varoitusta yleensä laisen jäsenyhdistyksen lakkauttamiseen vaa-
4341: annettane, vaan yhdistys lakkautetaan. Anne- dittava yleensä melko selvää toiminnallista
4342: tusta varoituksesta tuomioistuimen on ilmoitet- myötävaikuttamista.
4343: tava oikeusministeriölle yhdistysrekisteriin teh- Pykälän 4 momentin mukaan tuomiois-
4344: tävää merkintää varten. tuimen olisi tietyin edellytyksin julistettava lak-
4345: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lakkaut- kautetun yhdistyksen omaisuus valtiolle mene-
4346: tamisesta ja varoituksesta, kun kysymys on tetyksi. Voimassa olevan lain mukaan menete-
4347: liittomuotoiseen yhteenliittymään kuuluvien tyksi julistaminen on mahdollista vain silloin,
4348: yhdistysten samalla kertaa tapahtuvasta lak- kun lakkauttaminen on johtunut valtio- tai
4349: kauttamisesta tai varoituksen antamisesta. Eh- maanpetoksellisesta toiminnasta. Ehdotetussa
4350: dotuksen mukaan voitaisiin samassa oikeuden- momentissa yhdistyksen varat voitaisiin tuomi-
4351: käynnissä, jolla liiton pääyhdistys julistetaan ta valtiolle menetetyiksi riippumatta lakkautta-
4352: lakkautetuksi tai sille annetaan varoitus, myös misperusteesta. Toisaalta varat olisi aina ensisi-
4353: pääyhdistykseen suoraan tai välillisesti kuuluva jaisesti käytettävä säännöissä purkamisen va-
4354: yhdistys, joka on erikseen haastettu vastaajak- ralta määrättyyn tarkoitukseen. Valtiolle me-
4355: si, julistaa lakkautetuksi tai antaa sille varoi- nettäminen ei siten olisi tuomioistuimen har-
4356: tus. Muutoksena voimassa olevaan lakiin on kinnan varassa, vaan tulisi kysymykseen vain
4357: ensinnäkin se, että säännös koskisi myös jos varojen käyttö säännöissä määrätyin tavoin
4358: pääyhdistykseen välillisesti eli toisen yhdistyk- olisi vastoin lakia tai hyviä tapoja. Lakiin ei
4359: sen kautta kuuluvaa yhdistystä. Säännös voisi ehdoteta otettavaksi nykyiseen tapaan säännös-
4360: tulla sovellettavaksi riippumatta siitä perus- tä siitä, että valtion olisi mahdollisuuksien
4361: tuuko liittomuodostelma siinä osallisina ole- mukaan luovutettava menetetyksi julistettu
4362: vien yhdistysten sääntömääräyksiin vai ei. Tar- omaisuus johonkin yhdistyksen toimintaan lä-
4363: peellisena ei ole pidetty mainita säännöksessä heisesti liittyvän luvallisen tarkoituksen edistä-
4364: kuten nykyisin erikseen itsenäistä haaraosas- miseen. Menettämisseuraamus voidaan asialli-
4365: toa, joka käsitekin on varsin tulkinnanvarai- sesti rinnastaa niihin tilanteisiin, joissa omai-
4366: nen. Ehdotus poikkeaa voimassa olevasta lais- suus rikoslain nojalla tuomitaan menetetyksi ja
4367: ta myös siinä, että asianomainen jäsenyhdistys jolloin omaisuus jää valtiolle.
4368: olisi haastettava erikseen oikeudenkäntiin vas- 44 § Väliaikainen toimintakielto Pykälässä
4369: taajaksi eikä riittäisi, että jäsenyhdistystä vain ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta
4370: kuullaan. Voimassa olevassa laissa ei säädetä määrätä yhdistys, jonka lakkauttamista vaadi-
4371: edellytyksistä, joiden vallitessa jäsenyhdistys taan, väliaikaisesti toimintakieltoon ennen lo-
4372: voidaan lakkauttaa tai antaa sille varoitus. pullisen päätöksen antamista. Vastaava mah-
4373: Ehdotuksen mukaan edellytyksenä olisi, että dollisuus on olemassa tälläkin hetkellä, mutta
4374: jäsenyhdistys on myötävaikuttanut pääyhdis- sääntelyyn ehdotetaan nyt huomattavia muu-
4375: tyksen siihen menettelyyn, jonka johdosta kan- toksia.
4376: netta sitä vastaan ajetaan. Se, minkälaista Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-
4377: myötävaikuttamista jäsenyhdistyksen lakkaut- väksi tuomioistuimen oikeudesta väliaikaisesti
4378: taminen edellyttää, voinee vaihdella muun mu- kieltää yhdistyksen toiminta silloin kun yhdis-
4379: assa sen mukaan, kuinka kiinteä yhdistysten tyksen lakkauttamista koskeva kanne on käsi-
4380: välinen jäsenyyssuhde on. Jos kysymys on teltävänä oikeudessa. Tällöin asianosainen,
4381: sellaisesta kiinteästä liittomuodostelmasta, jos- kanteen nostanut voi vaatia että yhdistystä
4382: sa jäsenyyskin perustuu sääntömääräyksiin ja kielletään toimimasta kunnes tuomioistuimen
4383: johon kuuluvien yhdistysten tarkoitusperät ja päätös asiasta saadaan. Jotta toiminta voitai-
4384: toimintamuodot ovat keskenään yhtenevät, siin kieltää, on oikeudenkäynnissä saatettava
4385: saatetaan lakkauttamiseen johtavana myötä- todennäköiseksi, että yhdistyksen toiminta on
4386: vaikuttamisena pitää jo sitä, että jäsenyhdistys 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua. Viittaus kä-
4387: tietoisena liiton lainvastaisesta menettelystä an- sittää siten kaikki lakkauttamisperusteet. Voi-
4388: taa hyväksymisensä toiminnalle pysyttäytymäl- massa olevan lain 21 a § rakentuu järjestelmäl-
4389: lä edelleen liitossa jäsenenä. Jos taas on kysy- le, jossa hallinnollinen viranomainen antaa
4390: mys sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta, jo- väliaikaisen toimintakiellon, jonka tuomiois-
4391: ta ei ole varsinaisesti tarkoitettu liiton pääyh- tuin vahvistaa. Tällainen väliaikainen toiminta-
4392: distykseksi mutta johon kuuluu henkilöjäsen- kielto voidaan tällä hetkellä antaa vain jos
4393: 1988 vp. - HE n:o 64 67
4394:
4395: yhdistys tmmu vastoin lakia tai hyviä tapoja kuin tuomioistuin ei saisi edes väliaikaisesti
4396: taikka on tarkoitettu jatkamaan jonkin lak- kieltää yhdistystä toimimasta.
4397: kautetun yhdistyksen toimintaa. Nyt ehdotetun Verrattuna siihen väliaikaiseen kieltoon, jon-
4398: säännöksen mukaan tuomioistuin voisi siis ka tuomioistuin voi määrätä lakkauttamisasiaa
4399: määrätä yhdistyksen väliaikaiseen toimintakiel- käsitellessään, on nyt käsiteltävänä oleva kielto
4400: toon myös muun lakkauttamisperusteeksi sää- sekä edellytyksiltään että vaikutuksiltaan huo-
4401: dettävän toiminnan perusteella. Kielto voitai- mattavasti rajoitetumpi. Ensinnäkin vain sisä-
4402: siin antaa silloinkin, kun yhdistyksen jäsen asiainministeriö ja virallinen syyttäjä ovat toi-
4403: vaatii yhdistyksen lakkauttamista sen johdosta, mivaltaisia hakemaan väliaikaista kieltoa en-
4404: että yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen nen kuin asia on tuomioistuimen käsiteltävänä.
4405: säännöissä määrättyä tarkoitusta. Toiminta- Tämä johtuu siitä, että tällainen poikkeukselli-
4406: kielto väliaikaisena turvaaruistoimenpiteenä nen toimenpide tulee sallia vain niissä tapauk-
4407: saattaa näissä tapauksissa olla tarpeen esimer- sissa, jossa yleinen etu sitä vaatii. Koska lak-
4408: kiksi, jos on pelättävissä, että yhdistyksen kauttamista koskeva asia ei ole vielä vireillä
4409: omaisuus muutoin häviää harjoitettavan sään- eikä yhdistyksellä siten vielä ole ollut mahdolli-
4410: töjen vastaisen toiminnan seurauksena. suutta esittää vastanäyttöä taikka muuten ku-
4411: Väliaikainen toimintakielto on poikkeuksel- mota hakijan hakemuksensa perusteeksi esittä-
4412: linen toimenpide, minkä vuoksi tuomiois- miä syitä, on momentissa säädetty kielto ni-
4413: tuimella on harkintavaltaa siinä, onko tämä menomaan nähtävä poikkeuksellisena toimen-
4414: turvaaruistoimenpide tarpeellinen käsiteltävänä piteenä, jolla on oltava riittävän vahvat perus-
4415: olevassa tapauksessa. Edellytyksenä väliaikai- teet. Toiseksi kielto voidaan määrätä vain, jos
4416: sen kiellon antamiselle on, että jutussa on on todennäköistä, että yhdistys toimii olennai-
4417: esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella tuo- sesti vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka
4418: mioistuin pitää todennäköisenä, että yhdistyk- lainvastaisesti jatkaa lakkautetun yhdistyksen
4419: sen toiminta on 43 §:n 1 momentin vastaista. toimintaa. Näin ollen sääntöjen vastainen toi-
4420: Koska toimintakielto väliaikaisena ei puutu minta ei muodosta perustetta tässä momentissa
4421: yhdistyksen oikeuksiin yhtä syvästi kuin lak- säädetylle väliaikaiselle toimintakiellolle, ellei
4422: kauttaminen ja täyden näytön esittäminen toiminta samalla täytä edellä mainittua tunnus-
4423: usein saattaa viedä aikaa ja kun toisaalta merkistöä. Kolmanneksi kielto on voimassa
4424: kiellon saattaminen nopeasti voimaan saattaa enintään siihen saakka kunnes lakkauttamisa-
4425: olla kantajan oikeussuojan kannalta ensiarvoi- sia tulee käsiteltäväksi tuomioistuimen istun-
4426: sen tärkeää, on todennäköisyyskin katsottu nossa. Kielto raukeaa jollei haastetta yhdistyk-
4427: riittäväksi kiellon määräämiselle. sen lakkauttamiseksi ole pyydetty 14 päivän
4428: Pykälän 2 momentti koskee väliaikaiseen kuluessa kiellon antamisesta. Määräaikaa on
4429: toimintakieltoon määräämistä ajankohtana, jonkin verran lyhennetty ja täsmennetty verrat-
4430: jona yhdistyksen lakkauttamista koskeva asia tuna voimassa olevaan lakiin.
4431: ei vielä ole käsiteltävänä tai edes vireillä tuo- Pykälän 2 momentissa tarkoitettua väliai-
4432: mioistuimessa. Kuten edellä on todettu voivat kaista kieltoa koskeva asia käsitellään tuomio-
4433: sisäasiainministeriö ja lääninhallitus hallinnol- istuimessa hakemusasiana siten kuin hakemus-
4434: lisella päätöksellä nykyisin kieltää yhdistystä asioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa an-
4435: toimimasta toistaiseksi, jos yhdistys toimii vas- netussa laissa säädetään.
4436: toin lakia tai hyviä tapoja taikka lainvastaisesti Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
4437: jatkaa lakkautetun yhdistyksen toimintaa. Täl- väksi, että tuomioistuimen on joka kerta asiaa
4438: lainen kielto raukeaa, jollei sitä tietyssä ajassa käsitellessään päätettävä kiellon voimassa olos-
4439: alisteta tuomioistuimen vahvistettavaksi tai ta. Tälläkin säännöksellä on pyritty turvaa-
4440: haastetta yhdistyksen lakkauttamisesta pyyde- maan väliaikaiseen toimintakieltoon määrätyn
4441: tä. Nykyinen järjestelmä, jossa hallinnollinen yhdistyksen oikeudet; kysymys väliaikaisesta
4442: viranomainen saattaa päättää yhdistymisva- toimintakiellosta tulee oikeudenkäynnin kestä-
4443: pauden kaventamisesta, ei kuitenkaan ole yh- essä aina uuden saatavan prosessiaineiston pe-
4444: distysten oikeusturvan kannalta tyydyttävä ja rusteella harkita uudelleen jotta tämä poik-
4445: sen on jopa katsottu olevan Suomen solmimien keuksellinen tila ei vallitsisi kauemmin kuin
4446: ammattiyhdistysvapautta koskevien kansainvä- todellinen tarve vaatii. Voimassa olevan lain
4447: listen sopimusten vastainen. Tämän vuoksi eh- mukaan väliaikaisen toimintakiellon pysyttä-
4448: dotetaankin, että mikään muu viranomainen misestä ei tarvitse joka kerran asiaa käsiteltäes-
4449: 68 1988 vp. - HE n:o 64
4450:
4451: sä erikseen päättää, vaan se on voimassa siihen maista osaa harjoitetusta toiminnasta tai omai-
4452: asti kunnes tuomioistuimen päätös lakkautta- suudesta. Määräyksen voi antaa asianomainen
4453: misen johdosta annetaan. Momentin mukaan alioikeus jo siinä vaiheessa, kun se tekee 44 §:n
4454: väliaikaista toimintakieltoa koskevaan päätök- 2 momentissa tarkoitetun ratkaisun, tai asiaa
4455: seen ei saa erikseen hakea muutosta, kuten ei myöhemmin käsitellessään. Samoin ylempi
4456: yleensäkään väliaikaisiin ratkaisuihin, jotka tuomioistuin voi antaa tällaisen määräyksen
4457: annetaan ennen lopullista päätöstä asiassa. sekä myös peruuttaa alemman tuomioistuimen
4458: Muutosta ei voisi erikseen hakea ratkaisuun, antaman määräyksen.
4459: jolla toimintakieltoon on määrätty eikä myös- Pykälän 2 momentin mukaan tuomiois-
4460: kään ratkaisuun, jolla toimintakielto on jätetty tuimen olisi määrättävä yksi tai useampi henki-
4461: vahvistamatta. Säännös ei estä sitä, että tuo- lö uskottuna miehenä hoitamaan yhdistyksen
4462: mioistuin olosuhteiden muututtua määrää toi- omaisuutta, jos tuomioistuin on 1 momentin
4463: mintakiellon, johon se ei aikaisemmin ole suos- nojalla kieltänyt hallitukselta omaisuuden hoi-
4464: tunut. don.
4465: Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan voimassa
4466: olevaan lakiinkin sisältyvää säännöstä, jonka Pykälän 3 momentti koskee lakkautetuksi
4467: mukaan väliaikaiseen toimintakieltoon määrä- julistetun yhdistyksen selvittämistä. Yhden tai
4468: tyn yhdistyksen toiminnan jatkamista varten ei useamman selvitysmiehen määrääminen olisi
4469: saa perustaa yhdistystä, milloin kielto perustuu tarpeellista ainakin silloin, kun yhdistyksellä
4470: 43 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdassa tarkoitet- on velkoja, jolloin selvitysmiesten tulisi varo-
4471: tuun syyhyn. Toimintakielto, joka on annettu jen siihen riittäessä maksaa velat, tai jos velat
4472: yhdistyksen säännöissä määrätyn tarkoituksen ovat varoja suuremmat, luovuttaa omaisuus
4473: vastaisen toiminnan johdosta, ei sen sijaan estä konkurssiin. Selvitysmiesten määrääminen olisi
4474: perustamasta toista yhdistystä, jonka tarkoi- aiheellista yleensä myös silloin, kun yhdistyk-
4475: tuksena on saman, sinänsä luvallisen tarkoi- seltä jää omaisuutta, joka on julistettu valtiolle
4476: tuksen toteuttaminen. menetetyksi tai joka on siirrettävä yhdistyksen
4477: 45 § Toiminnan lopettaminen ja selvitysmie- sääntöjen osoittamaan tarkoitukseen. Selvitys-
4478: het Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voi- miehet ottavat yhdistyksen omaisuuden hal-
4479: massa olevan lain 21 b §:ää vastaavasti lakkau- tuunsa hallitukselta tai uskotuilta miehiltä, kun
4480: tetuksi julistetun tai väliaikaiseen toimintakiel- lakkauttamispäätös tulee lainvoimaiseksi. Sel-
4481: toon määrätyn yhdistyksen toiminnan lopetta- vitysmiesten olisi laadittava loppuselvitys ja
4482: misesta. Ehdotuksen mukaan toiminta olisi huolehdittava sen säilyttämisestä sekä tehtävä
4483: lopetettava heti, kun päätös lakkauttamisesta yhdistysrekisteriin 53 §:ssä tarkoitettua pur-
4484: tai toiminnan väliaikaisesta kiellosta annetaan kautumisilmoitusta vastaava ilmoitus. Yhdis-
4485: odottamatta päätöksen lainvoimaiseksi tule- tyksen jäsen tai muu, jonka oikeutta yhdistyk-
4486: mista. Poikkeuksena tästä olisi kuten nykyisin- sen lakkauttaminen koskee, voisi moittia selvi-
4487: kin, että yhdistyksen hallitus saa jatkaa harjoi- tysmiesten toimenpidettä. Moitekanne selvitys-
4488: tettua elinkeinoa tai ansiotoimintaa sekä hoitaa miehiä vastaan olisi nostettava kuuden kuu-
4489: yhdistyksen omaisuutta siihen saakka kunnes kauden kuluessa siitä, kun selvitysmiesten teke-
4490: lakkauttamispäätös tulee lainvoimaiseksi. Har- mästä purkautumisilmoituksesta on tehty mer-
4491: joitetun elinkeinotoiminnan välitön lopettami- kintä yhdistysrekisteriin.
4492: nen työpaikkojen menetyksineen saatetaan 46 § Laillinen tuomioistuin Pykälään ehdo-
4493: näin välttää ja toiminnan jatkajaksi voidaan tetaan selventävä säännös laillisesta oikeus-
4494: pyrkiä löytämään uusi elinkeinonharjoittaja. paikasta jutuissa, jotka koskevat yhdistyksen
4495: Tuomioistuin voisi kuitenkin tarpeen vaa- lakkauttamista. Säännöksen mukaan oikea
4496: tiessa määrätä, että toiminnan lopettamisen tuomioistuin olisi lakkautettavaksi vaaditun
4497: tulee koskea myös harjoitettua elinkeinoa tai yhdistyksen kotipaikan alioikeus. Jotta ne kan-
4498: ansiotoimintaa ja yhdistyksen omaisuudesta teet voitaisiin käsitellä yhdessä, joissa vaadi-
4499: huolehtimista. Tällainen määräys saattaa olla taan useampien yhdistysten lakkauttamista
4500: tarpeen esimerkiksi siinä tapauksessa, että 43 §:n 3 momentin mukaisesti, on välttämä-
4501: myös harjoitettu elinkeino tai ansiotoiminta on töntä säätää edellä mainitusta pääsäännöstä
4502: liittynyt siihen menettelyyn, jonka perusteella poikkeus. Tämän poikkeuksen mukaan tuo-
4503: yhdistyksen lakkauttamista vaaditaan. Mää- mioistuin, joka on laillinen tuomioistuin yhdis-
4504: räys voidaan rajoittaa koskemaan vain asiano- tyksen lakkauttamista koskevassa asiassa, olisi
4505: 1988 vp. - HE n:o 64 69
4506:
4507: toimivaltainen käsittelemään myös alayhdis- keusministeriölle. Ilmoitus voidaan toimittaa
4508: tykseen kohdistuvan lakkauttamisvaatimuksen. viranomaiselle paitsi viemällä se tälle myös
4509: lähettämällä ilmoitus postitse.
4510: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin perus-
4511: 9 luku ilmoituksen sisällöstä. Perusilmoituksessa olisi
4512: Yhdistysrekisteriin merkitseminen ilmoitettava yhdistyksen hallituksen puheen-
4513: johtajan sekä yhdistyksen nimenkirjoittajien
4514: 47 § Viranomaiset Pykälässä ehdotetaan sää- täydelliset nimet ja heidän kotikuntansa. Jos
4515: dettäväksi siitä, mitkä viranomaiset käsittele- nimenkirjoittajan oikeutta on rajoitettu 36 §:n
4516: vät yhdistysten rekisteröimistä, sekä yhdistys- 3 momentissa tarkoitetulla tavalla niin, että
4517: rekisterin julkisuudesta. yhdistyksen nimen voi kirjoittaa vain yhdessä
4518: Pykälän 1 momentin mukaan yhdistysrekis- toisen kanssa, olisi perusilmoituksessa myös
4519: terin pitäminen kuuluisi oikeusministeriön teh- siitä mainittava. Ehdotuksen mukaan kaikkien
4520: täviin kuten nykyisinkin. Voimassa olevassa hallituksen jäsenten nimiä ei tarvitsisi ilmoittaa
4521: laissa rekisteriä pitävän viranomaisen määrää- kuten nykyisin, jolleivät nämä samalla ole
4522: minen on säädetty maan hallituksen tehtäväk- nimenkirjoittajia. Yhdistysrekisterin pitämises-
4523: si. Tarvetta tehtävän siirtämiseen muulle viran- tä annettavassa asetuksessa säädettäisiin tar-
4524: omaiselle ei ole esiintynyt. Oikeusministeriössä kemmin rekisteriin merkittävistä seikoista. Pe-
4525: asiasta huolehtii sitä varten oleva yhdistysrekis- rusilmoituksen keskeisen sisällön muodostavat
4526: teritoimisto. siihen liitettävät yhdistyksen perustamisesta
4527: Yhdistysrekisteriasioita hoitaisivat momentin laadittu perustamiskirja sekä sen liitteenä ole-
4528: toisen virkkeen mukaan edelleen nykyiseen ta- vat yhdistyksen säännöt, joista säädetään 7 ja
4529: paan myös paikallisviranomaiset. Näitä ovat 8 §:ssä.
4530: maistraatit sekä väestökirjahallinnosta anne- Pykälän 3 momentin mukaan hallituksen
4531: tussa laissa (76/84) tarkoitetut, henkikirjoitta- puheenjohtajan on allekirjoitettava perusilmoi-
4532: jan toimipaikkana olevat rekisteritoimistot. tus. Tehtävä kuuluu puheenjohtajalle henkilö-
4533: Paikallisviranomaisten säilyttämistä edelleen kohtaisesti eikä sitä voida siirtää toiselle. Tämä
4534: yhdistysrekisteriasioiden viranomaisjärjestel- liittyy siihen, että puheenjohtaja yksin vastaa
4535: mässä on pidetty tarpeellisena palvelutason ilmoituksen todenperäisyydestä, sillä hänen on
4536: ylläpitämiseksi. ilmoituksessa myös vakuutettava, että siinä
4537: Pykälän 2 momentti koskee yhdistysrekiste- annetut tiedot ovat oikeat ja että nimenkirjoit-
4538: rin ja siihen kuuluvien asiakirjojen julkisuutta. tajat ovat täysivaltaisia. Puheenjohtajan vas-
4539: Nämä olisivat kuten nykyisinkin julkisia siten tuulla on myös 52 §:ssä tarkoitetun muutosil-
4540: kuin yleisten asiakirjain julkisuudesta annetus- moituksen ja 53 §:ssä tarkoitetun purkautu-
4541: sa laissa (83/51) on säädetty. Viranomaiselle, misilmoituksen tekeminen. Muutosilmoituksen
4542: sekä oikeusministeriölle että paikallisvirano- kohdalla puheenjohtajan antamalla vakuutuk-
4543: maiselle, saapuneet asiakirjat kuten ilmoitukset sella on tarkoitus korvata muutosta koskevien
4544: yhdistysrekisteriin tulevat julkisiksi, kun viran- kokouspöytäkirjojen esittäminen. Puheenjoh-
4545: omainen saa asiakirjan. Rekisteriin tehty mer- tajan vastuuta korostaa ehdotuksen 62 §:n ran-
4546: kintä on julkinen sen tekemisestä lähtien. Jul- gaistussäännökseen otettu viittaus siitä, että
4547: kisista asiakirjoista on myös oikeus saada vi- väärän ilmoituksen tai vakuutuksen antanut on
4548: ranomaisilta jäljennöksiä ja otteita. Sikäli kuin tuomittava rangaistukseen siten kuin rikoslais-
4549: edellä mainitun lain mukaan julkisuudesta voi- sa on säädetty.
4550: daan poiketa, se olisi mahdollista myös yhdis- 49 § Perusilmoituksen käsittely ja yhdistyk-
4551: tysrekisterin ja siihen kuuluvien asiakirjojen sen rekisteröiminen Pykälässä ehdotetaan sää-
4552: kohdalla. dettäväksi perusilmoituksen tarkastamisesta, il-
4553: 48 § Perusilmoitus Pykälä koskee yhdistyk- moituksen mahdollisesta korjaamisesta sekä
4554: sen rekisteröimiseksi tarvittavan perusilmoituk- rekisteröinnin toimittamisesta. Ehdotuksessa
4555: sen tekemistä. Perusilmoitus voidaan 1 mo- pysytetään se yhdistymisvapaudesta seuraava
4556: mentin mukaan tehdä joko suoraan oikeus- periaate, että jokainen rekisteröitäväksi ilmoi-
4557: ministeriön yhdistysrekisteritoimistolle tai sille tettu yhdistys, jonka rekisteriin merkitsemiselle
4558: paikallisviranomaiselle, jonka toimialueella yh- ei ole laista johtuvia esteitä, on viivytyksettä
4559: distyksen kotipaikka sijaitsee. Paikallisvirano- rekisteröitävä. Rekisteriin merkitsemisessä ei
4560: mainen toimittaa sille tulleen ilmoituksen oi- siten voida käyttää tarkoituksenmukaisuushar-
4561: 70 1988 vp. - HE n:o 64
4562:
4563: kintaa. Yhdistymisvapauden tehokasta toteutu- Momentin 3 kohdan mukaan perusilmoituk-
4564: mista pyritään pykälässä varmistamaan määrit- sesta olisi tarkastettava, että rekisteröimiselle ei
4565: telemällä mahdollisimman tarkasti yhdistysre- 1 luvun säännösten mukaan ole estettä. Ehdo-
4566: kisteriä pitävän viranomaisen suorittaman tut- tuksen 1 luvussa on määritelty yhdistymisva-
4567: kinnan laajuus. Yhdistyksen kannalta rekiste- pauden rajat kieltämällä tai säätämällä luvan-
4568: röimisellä on se merkitys, että yhdistys voi vain varaiseksi tietyt toiminnat aatteellisessa yhdis-
4569: siten saavuttaa oikeuskelpoisuuden ja että jäse- tyksessä. Yhdistyksen säännöistä olisi ensinnä
4570: net eivät vastaa henkilökohtaisesti rekisteröi- tutkittava, että yhdistyksen tarkoitus on aat-
4571: dyn yhdistyksen velvoitteista. teellinen ja ettei yhdistys sille suunnitellun
4572: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, taloudellisen toiminnan johdosta muodostu
4573: mitkä ovat niitä seikkoja, jotka viranomaisen 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla pääasiassa talou-
4574: on ennen rekisteriin merkitsemistä perusilmoi- delliseksi. Edelleen olisi tarkastettava, ettei yh-
4575: tuksesta tarkastettava. Momentissa oleva luet- distykselle aiottu, sen sääntöihin merkitty tar-
4576: telo on tyhjentävä. Muita kuin siinä mainittuja koitus ole lain tai hyvien tapojen vastainen.
4577: seikkoja ei siten tutkita eikä rekisteriin merkit- Lain vastaisena tarkoitusta voidaan pitää esi-
4578: seminen voi tällaisista seikoista riippua. Jos merkiksi, jos se olisi sellainen kuin Pariisin
4579: rekisteröimiselle ei ole 1 momentissa mainitus- rauhansopimuksen 8 artiklassa tarkoitetaan.
4580: ta seikasta johtuvaa estettä, yhdistys on mer- Yhdistys ei myöskään saa olla sotilaalliseen
4581: kittävä viivytyksettä rekisteriin. Ehdotuksen tapaan järjestetty. Jos kysymys on 4 §:ssä
4582: 54 §:stä seuraa, että tässä momentissa esitetyt tarkoitetusta ampumayhdistyksestä, sen rekis-
4583: seikat tulevat tarkastettaviksi myös silloin, kun teriin merkitseminen edellyttää, että perustami-
4584: kysymys on sääntöjen muuttamisesta. seen on saatu asianomaisen lääninhallituksen
4585: Momentin 1 kohdan mukaan ilmoituksesta lupa.
4586: tarkastettaisiin, että se on tehty 48 §:ssä sääde- Momentin 4 kohdassa veivoitetaan vielä tar-
4587: tyllä tavalla. Ilmoituksen tulee siten olla yhdis- kastamaan se, ettei rekisteröimiselle ole edellä
4588: tyksen hallituksen puheenjohtajaksi valitun todettujen lisäksi muutakaan lakiin perustuvaa
4589: henkilön allekirjoittama ja siinä on ilmoitetta- estettä. Tämä tarkoittaa sen selvittämistä, et-
4590: va puheenjohtajaa ja mahdollisia nimenkirjoit- teivät yhdistyksen perustaminen ja sen sääntöi-
4591: tajia koskevat tiedot. Viranomainen ei tarkas- hin otetut määräykset ole yhdistyslain tai
4592: taisi erikseen ilmoitettujen tietojen oikeellisuut- muunkaan lain pakottavien säännösten vastai-
4593: ta, vaan puheenjohtajan antama vakuutus asi- sia. Säännös rajaa yhdistyksen sääntöjen tar-
4594: asta olisi riittävä. Edelleen 1 kohdan nojalla kastamisen pelkästään niiden lainmukaisuuden
4595: tarkastettaviin seikkoihin kuuluisi, että yhdis- tutkimiseen. Muihin seikkoihin sääntöjen tar-
4596: tyksen perustamiskirja on tehty 7 §:ssä sääde- kastuksessa ei huomiota kiinnitetä. Yhdistyk-
4597: tyllä tavalla ja että sääntöihin on otettu mää- sen rekisteriin merkitsemisen kannalta ei siten
4598: räykset kaikista 8 §:ssä mainituista asioista. merkitystä ole esimerkiksi sillä, ovatko säännöt
4599: Momentin 2 kohta koskee yhdistyksen ni- kaikilta osin johdonmukaiset, voidaanko yh-
4600: melle asetettavia edellytyksiä. Nimen tulisi en- distyksen tarkoitus olettaa saavutettavan sään-
4601: sinnäkin selvästi erottua rekisterissä ennestään töihin merkityillä toimintamuodoilla, ovatko
4602: olevien yhdistysten nimistä. Toiseksi nimi ei sääntömääräykset kyseiselle yhdistykselle tar-
4603: saa olla harhaanjohtava. Mahdollista nimen koituksenmukaiset tai onko säännöt kieliopilli-
4604: harhaanjohtavuutta arvioitaessa voidaan kiin- sesti oikein laadittu. Niinpä ehdotuksen 8 §:n
4605: nittää huomiota esimerkiksi ammattiin liitty- mukaisen sääntöjen vähimmäissisällön osalta
4606: vissä yhdistyksissä siihen, millä ammattialoilla tarkastetaan vain se, että esimerkiksi hallituk-
4607: toimivia yhdistykseen tulisi kuulumaan, onko sen jäsenten lukumäärä ja toimikausi ilmais-
4608: nimi vastikään ollut käytössä jollakin toisella, taan säännöissä, huomiota ei kiinnitetä siihen,
4609: nyttemmin purkautuneella yhdistyksellä tai on- onko lukumäärä tai toimikauden pituus tarkoi-
4610: ko nimi jonkun muun yhteisön tai säätiön tuksenmukainen. Samoin yhdistyksen kokous-
4611: käytössä. Jos joku katsoo yhdistyksen rekiste- kutsua koskevan määräyksen osalta säännöissä
4612: riin merkityn nimen Ioukkaavan itseään, hän voidaan vapaasti määrätä kutsutapa sekä kut-
4613: voi ehdotuksen 56 §:n mukaan nostaa yhdis- suajan pituus.
4614: tyksen kotipaikan tuomioistuimessa kanteen Momentin 4 kohdan nojalla tutkittavia kysy-
4615: yhdistystä vastaan rekisterimerkinnän kumo- myksiä on myös se, onko yhdistys perustettu
4616: amiseksi. jatkamaan jonkin sellaisen yhdistyksen toimin-
4617: 1988 vp. - HE n:o 64 71
4618:
4619: taa, joka on lakkautettu tai jonka toiminta on ilmoituksen tekijälle osoitettava, miltä osin
4620: määrätty keskeytettäväksi lain tai hyvien tapo- ilmoitusta olisi täydennettävä tai oikaistava
4621: jen vastaisen menettelyn johdosta. Ehdotuksen taikka mistä seikasta lausuntoa pyydetään.
4622: 43 ja 44 §:stä seuraa, että tällaisen yhdistyksen Oikeusministeriö voiSI tarpeen vaatiessa
4623: perustaminen on kiellettyä. Lakkauttamisella määrätä ilmoituksen tekijälle ajan, jonka ku-
4624: ei olisi tosiasiallista merkitystä, jos lakkautetun luessa korjaukset olisi tehtävä sillä uhalla, että
4625: yhdistyksen tilalle voitaisiin perustaa uusi sa- asia muuten raukeaa, jollei erityisistä syistä
4626: manlainen yhdistys. Ehdotukseen ei ole otettu muuta johdu. Aika voitaisiin määrätä joko
4627: voimassa olevan lain 27 §:ään sisältyvää sään- asettamalla tietyn pituinen määräaika tai mää-
4628: nöstä siitä, että rekisteriviranomaisen olisi han- räämällä ajankohta, johon mennessä korjauk-
4629: kittava asiasta lausunto yhdistyksen kotipaikan set on toimitettava viranomaiselle.
4630: alioikeudelta, jos on todennäköistä, että yhdis- Asian raukeamisesta ei tehdä erillistä päätös-
4631: tys on tarkoitettu toimimaan vastoin lakia tai tä, vaan ilmoituksen vireilläolo lakkaa suo-
4632: hyviä tapoja taikka lakia kiertäen jatkamaan raan sen johdosta, että asetettua määräaikaa ei
4633: jonkin lakkautetun yhdistyksen toimintaa. Eh- ole noudatettu. Tällainen raukeaminen merkit-
4634: dotuksen tarkoituksena on, että rekisteröimi- see, että muutoksenhaku valittamalla ei voi
4635: sen epääminen voisi esillä olevassa tilanteessa tulla kysymykseen, koska asiassa ei ole tehty
4636: tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun yhdis- sellaista päätöstä, josta muutoksenhausta hal-
4637: tyksen sääntöjen tai yhdistyksen rekisteröimät- lintoasioissa annetun lain (154/50) mukaan
4638: tömänä harjoittaman toiminnan perusteella on voitaisiin valittaa. Jos asia halutaan saada
4639: nähtävissä aikomus jatkaa jonkin lakkautetun uudelleen käsiteltäväksi, on yhdistyksen perus-
4640: tai väliaikaisessa toimintakiellossa olevan yh- tajien tehtävä uusi perusilmoitus. Ehdotus
4641: distyksen toimintaa. Sen sijaan pelkästään se poikkeaa näiltä osin hallintomenettelylain
4642: seikka, että yhdistyksen jäsenistö on esimerkik- säännöksistä, joiden mukaan korjauskehotuk-
4643: si poliittisesti samalla tavalla suuntautunut sen laiminlyönti ei johda asian raukeamiseen.
4644: kuin lakkautetuksi tulleen yhdistyksen jäsenis- Ehdotettua määräajan asettamista siihen liitty-
4645: tö, ei vielä voisi johtaa rekisteröimisen epäämi- vine raukeamisseuraamuksineen on pidetty tar-
4646: seen. peellisena toimivan rekisteröintimenettelyn ai-
4647: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin perus- kaansaamiseksi.
4648: ilmoituksen täydentämisestä, oikaisemisesta ja Raukeaminen ei olisi ehdotuksen mukaan
4649: lausunnon antamisesta siitä. Voimassa olevassa välttämätön seuraus määräajan noudattamatta
4650: laissa ei vastaavaa säännöstä ole mutta vakiin- jättämisestä vaan rekisteriviranomainen voisi
4651: tuneen käytännön ja nyttemmin hallintomenet- erityisistä syistä laiminlyönnistä huolimatta kä-
4652: telylain (598/82) 9 ja 21 §:n mukaisesti yhdis- sitellä ilmoituksen. Ehdotonta raukeamisseu-
4653: tyksille on annettu tarpeen vaatiessa mahdolli- raamusta ei rekisteröintimenettelyn joustavuut-
4654: suus korjata ja täydentää ilmoitustaan. Ehdo- ta silmällä pitäen ole pidetty järkevänä sen
4655: tuksen mukaan ilmoituksen tekijälle olisi va- vuoksi, että yhdistys voi aina tehdä raukeami-
4656: rattava tilaisuus ilmoituksen täydentämiseen sesta huolimatta uuden perusilmoituksen.
4657: tai oikaisemiseen taikka lausunnon antami- Säännös antaa mahdollisuuden esimerkiksi sii-
4658: seen, jos rekisteriviranomainen on havainnut hen, että vähäinen myöhästyminen korjausten
4659: esteen rekisteröimiselle, mutta ilmoitusta ei tekemisessä ei johda raukeamiseen, jos muuta
4660: kuitenkaan ole jätetty tutkimatta tai rekiste- estettä rekisteröimiselle ei korjausten jälkeen
4661: röintiä heti evätty. Ilmoituksen tutkimatta jät- enää ole. Toisaalta säännös antaa rekisterivi-
4662: täminen on käytännössä harvinaista. Rekiste- ranomaiselle mahdollisuuden tehdä määräajan
4663: röimisen epääminen heti tulee kysymykseen laiminlyömisestä huolimatta rekisteröimisen
4664: lähinnä niissä tilanteissa, joissa on selvää, että epäämisestä erikseen päätöksen, jos ilmoituk-
4665: tilaisuuden varaamisella korjausten tekemiseen sen tekijä haluaisi saattaa muutoksenhakuvira-
4666: ei voida saada yhdistyksestä rekisteröimiskel- nomaisen tutkittavaksi epäselväksi osoittautu-
4667: poista. Jos esimerkiksi yhdistyksen tarkoitus neen kysymyksen. Erillisen epäämispäätöksen
4668: on selvästi lain vastainen tai jos ulkomaalaisten tekemiseen saattaa olla aihetta myös sen vuok-
4669: perustaman yhdistyksen varsinaisena tarkoi- si, että korjauskehotukseen vastaamatta jättä-
4670: tuksena olisi valtiollisiin asioihin vaikuttami- neelle ilmoituksen tekijälle halutaan saattaa
4671: nen, rekisteröinti yleensä evättäneen heti. Va- tiedoksi syntynyt tilannne, kun esimerkiksi toi-
4672: rattaessa tilaisuus korjausten tekemiseen olisi nen yhdistys haluaisi ottaa itselleen saman
4673: 72 1988 vp. - HE n:o 64
4674:
4675: nimen kuin yhdistys, jonka rekisteröinti evät- momentissa ehdotetaan muutoksena voimassa
4676: tiin. olevaan lakiin kahta poikkeusta 1 momentin
4677: Jos rekisteröimiselle on este vielä senkin säännöksestä. Poikkeukset liittyvät ehdotuksen
4678: jälkeen, kun ilmoitusta on täydennetty tai oi- 9 §:ssä säänneltyihin tapauksiin, joissa yhdis-
4679: kaistu taikka lausunto annettu, olisi rekiste- tyksellä on erikseen sekä suomenkielinen että
4680: röinti yleensä evättävä. Edellä todetun rekiste- ruotsinkielinen nimi. Tällöin 1 momentissa tar-
4681: röintimenettelyn joustavuuden vuoksi voitai- koitettu merkintä lisättäisiin yhdistyksen suo-
4682: siin kuitenkin tässäkin tilanteessa antaa vielä menkieliseen nimeen suomenkielisenä ja ruot-
4683: uusi määräaika korjausten tekemiseen. Tämä sinkieliseen nimeen ruotsinkielisenä. Ehdotuk-
4684: tulisi kysymykseen lähinnä silloin, kun ilmoi- sen 9 §:n 1 momentti koskee kaksikielistä yh-
4685: tukseen voidaan olettaa uuden määräajan ku- distystä, jollaisena pidetään yhdistystä, jonka
4686: luessa tehtävän sellaiset korjaukset, että rekis- säännöt on laadittu molemmilla kielillä. Estet-
4687: teröimiseen ei niiden jälkeen olisi estettä. tä ei sinänsä ole sille, että kaksikielisen yhdis-
4688: Jos rekisteröinti on evätty tai perusilmoitus tyksen nimi on sen suomenkielisiin ja ruotsin-
4689: jätetty tutkimatta, ilmoituksen tekijä voi hakea kielisiin sääntöihin merkitty täsmälleen sama-
4690: muutosta rekisteriviranomaisen päätökseen va- na. Mainitun 9 §:n 2 momentti taas koskee
4691: littamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. sellaista yhdistystä, jolla sääntöjen mukaan on
4692: Pykälän 3 momentin mukaan yhdistys on erikseen sekä suomenkielinen, ruotsinkielinen
4693: rekisteröitävä viivytyksettä, jos estettä rekiste- että saamenkielinen nimi tai näistä kaksi yh-
4694: röimiselle ei ole. Säännöksen tarkoituksena on dessä, joita jokaista se voi käyttää. Rekiste-
4695: osaltaan varmistaa yhdistymisvapauden toteu- röintimerkintä liitetään tällaisessa yhdistykses-
4696: tumista käytännössä. Mahdollisimman pikai- sä erikseen kuhunkin nimeen. Saamenkielinen
4697: nen rekisteriin merkitseminen saattaa olla yh- merkintä kuuluu "registrerejuvvon searvi" ja
4698: distykselle tärkeää muun muassa oikeuskelpoi- sen lyhennys on "rs". Jos yhdistyksellä on
4699: suuden saavuttamisen vuoksi. vain yksi nimi, joka tosin muodostuu eri kieli-
4700: Pykälän 3 momentin jälkimmäisessä virk- sistä osista, rekisteröintiä osoittava merkintä
4701: keessä ehdotetaan rekisteröiminen pysytettä- määräytyy sääntöjen kielen mukaan.
4702: väksi edelleen maksuttomana. Rekisteröimisen 51 § Kaksikielisen yhdistyksen rekisteröimi-
4703: säätämistä maksuttomaksi voitaneen pitää joh- nen Yhdistys olisi ehdotuksen 9 §:n mukaan
4704: donmukaisena pyrittäessä yhdistymisvapauden kaksikielinen, jos sen säännöissä on näin mää-
4705: toteutumiseen. rätty ja säännöt laadittu sekä suomenkielellä
4706: 50 § Rekisteröimistä osoittava merkintä Py- että ruotsinkielellä. Ehdotuksen mukaan kaksi-
4707: kälässä säädettäisiin rekisteröimistä osoittavan kielisyys ulottuisi tällaisten yhdistysten kohdal-
4708: merkinnän lisäämisestä yhdistyksen nimeen. la myös rekisteröimiseen, jotta yhdistystä kos-
4709: Pykälän 1 momentin säännös vastaa asiallisesti kevat asiakirjat olisivat tarvittaessa saatavilla
4710: voimassa olevan lain 28 §:n 2 momenttia. Vä- kummalla kielellä tahansa.
4711: häisenä muutoksena ehdotetaan, että kirjainly- Yhdistysrekisteriin tehtävät ilmoitukset olisi
4712: henne "ry" merkittäisiin ilman pisteitä toisin tehtävä molemmilla kielillä, mikä käytännössä
4713: kuin voimassa olevan lain mukainen merkintä merkitsee sekä suomenkielisten että ruotsinkie-
4714: "r.y.". Muutos ei kuitenkaan veivoittaisi en- listen ilmoituskaavakkeiden täyttämistä. Sään-
4715: nen ehdotetun lain voimaantuloa rekisteröityjä nös koskee sekä perus-, muutos- että purkautu-
4716: yhdistyksiä käyttämään ilman pisteitä olevaa misilmoituksia.
4717: lyhennettä vaan ne voisivat edelleen käyttää Yhdistyksen sääntöjen osalta ehdotetaan eri-
4718: merkintää "r.y.". Käytännössä yhdistysten ni- tyistä järjestelyä sen varmistamiseksi, että
4719: miin lisätään lähes säännönmukaisesti mainittu säännöt ovat keskenään samansisältöiset, kos-
4720: kirjainlyhenne, jollei yhdistys nimenomaisesti ka kummallakaan kielellä laadittuja sääntöjä ei
4721: halua käyttää sanoina ilmaistua merkintää. Se, voida pitää käännöksenä vaan molemmat ovat
4722: kumman kielisenä merkintä nimeen lisätään, lähtökohtaisesti yhtä pätevät. Sääntöjen yh-
4723: määräytyisi kuten nykyisinkin sen mukaan, denmukaisuuden tarkastamista ei ole pidetty
4724: kummalla kielellä yhdistyksen säännöt on laa- tarkoituksenmukaisena asettaa rekisterivirano-
4725: dittu. maisen tehtäväksi. Ehdotuksen mukaan yhden-
4726: Rekisteröintiä osoittava merkintä lisätään mukaisuuden varmistaminen olisi asianomai-
4727: yhdistyksen nimeen pääsääntöisesti vain joko sen yhdistyksen velvollisuutena. Yhdistyksen
4728: suomenkielisenä tai ruotsinkielisenä. Pykälän 2 perusilmoitukseen ja vastaavasti sääntöjen
4729: 1988 vp. - HE n:o 64 73
4730:
4731: muuttamista koskevaan muutosilmoitukseen seen saatu sääntöjen edellyttämä suostumus
4732: olisi ehdotuksen mukaan liitettävä valanteh- toiselta yhdistykseltä, olisi lähtökohtaisesti yh-
4733: neen kielenkääntäjän antama todistus siitä, distyksen jäsenten sisäinen asia, jonka ratkai-
4734: että säännöt ovat samansisältöiset. Koska tässä see viime kädessä tuomioistuin.
4735: tapauksessa ei ole kysymys valantehneenä kie- Ehdotukseen ei ole otettu voimassa olevan
4736: lenkääntäjänä suoritettavasta käännöstyöstä lain 29 §:n 2 momenttia vastaavaa säännöstä
4737: vaan sääntöjen vertailun nojalla annettavasta siitä tilanteesta, että yhdistyksen päätöstä rasit-
4738: todistuksesta, riittäisi, että asianomaisella to- taa jokin pätemättömyysperuste. Ilman tällais-
4739: distuksen antajalla on valantehneistä kielen- ta säännöstäkin on selvää, että jos ilmoituksen
4740: kääntäjistä annetun lain (191/67) mukainen perusteena oleva päätös on rekisteriviranomai-
4741: oikeus suorittaa käännöksiä joko suomenkie- sen käsityksen mukaan mitätön eikä ilmoitusta
4742: lestä ruotsinkieleen tai päinvastoin. 49 §:n 2 momentin mukaisessa menettelyssä
4743: Pykälän mukaan kaksikielisen yhdistyksen korjata, rekisteröinti olisi evättävä, koska mi-
4744: rekisteröiminen toimitettaisiin molemmilla kie- tättömyys on otettava viran puolesta huo-
4745: lillä. Tämä merkitsee, että merkinnät rekiste- mioon. Tämä koskee yhtä hyvin päätöksen
4746: riin tultaisiin tekemään ja vastaavasti yhdistys- sisällöstä kuin päätöksentekomenettelystä joh-
4747: rekisteristä saatavat jäljennökset ja otteet olisi- tuvaa mitättömyyttä. Jos yhdistystä vastaan on
4748: vat saatavissa kummallakin kielellä. nostettu kanne päätöksen julistamiseksi päte-
4749: 52 § Muutosilmoitus Pykälässä ehdotetaan mättömäksi tai mitättömyyden toteamiseksi ja
4750: säädettäväksi siitä, missä tilanteissa yhdistystä tuomioistuin määrää päätöksen väliaikaisesti
4751: koskevien tietojen muuttumisesta on tehtävä täytäntöönpanokieltoon, rekisteriviranomaisen
4752: rekisteriin ilmoitus, sekä muutosten oikeus- olisi toistaiseksi lykättävä ilmoituksen käsitte-
4753: vaikutuksista. lyä, jollei rekisteröintiä ole jo ehditty toimit-
4754: Muutosilmoitus olisi pykälän 1 momentin taa.
4755: mukaan tehtävä, kun yhdistyksen sääntöjä on Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sääntö-
4756: muutettu tai kun yhdistyksen hallituksen pu- jen muutoksen voimaantulon ajankohdasta.
4757: heenjohtaja tai yhdistyksen nimenkirjoittaja Voimaantuloa koskeva pääperiaate pysytettäi-
4758: on vaihtunut. Muutosilmoitus olisi tehtävä sa- siin nykyisellään eli muutos tulisi voimaan sinä
4759: malla tavalla kuin perusilmoitus. Ilmoituksen hetkenä, kun se merkitään rekisteriin. Yhdistys
4760: tekeminen olisi siten hallituksen puheenjohta- ei voisi päättää, että muutettuja sääntöjä ale-
4761: jan asiana ja hän yksin voisi allekirjoittaa taan soveltaa vasta jostakin myöhemmästä
4762: muutosilmoituksen. Ilmoituksessa puheenjoh- ajankohdasta kuin niiden merkitsemisestä re-
4763: tajan olisi vakuutettava, että siinä mainitut kisteriin. Toisaalta lakiin ehdotetaan kahta
4764: tiedot ovat oikeat ja että nimenkirjoittajat ovat poikkeusta, jotka tekisivät mahdolliseksi muu-
4765: täysivaltaisia. Sen sijaan ilmoitukseen ei enää teitujen sääntöjen noudattamisen jo ennen nii-
4766: liitettäisi, kuten voimassa olevan lain mukaan den rekisteröimistä, ja joiden tarkoituksena on
4767: on meneteltävä, päytäkirjanotteita niistä yhdis- vähentää muutosten rekisteröinnistä johtuvan
4768: tyksen päätöksistä, joihin muutosilmoitus pe- viiveen yhdistysten toiminnalle aiheuttamaa
4769: rustuu. Puheenjohtajan vakuutus korvaisi täl- haittaa.
4770: laisen selvityksen antamisen. Sääntöjen muut- Yhdistys voisi ensinnäkin päättää, että yh-
4771: tamista koskevaan ilmoitukseen olisi kuitenkin distyksen toimielimen kokoonpanoa koskevaa
4772: liitettävä muutetut säännöt kokonaisuudes- sääntömuutosta noudatetaan jo ennen muu-
4773: saan. Ehdotus merkitsee rekisteröintimenette- toksen rekisteröimistä. Tästä päätettäneen
4774: lyn jonkinasteista kevenemistä, kun rekisterivi- yleensä samalla kun sääntöjä muutetaan, jol-
4775: ranomainen ei enää olisi velvollinen oma-aloit- loin muutettuja sääntöjä voidaan noudattaa jo
4776: teisesti tarkastamaan sitä, että muutoksen pe- samassa kokouksessa toimitettavassa vaalissa.
4777: rusteena oleva päätös on asianmukaisesti tehty. Toimielimellä tarkoitetaan säännöksessä sekä
4778: Rekisteriviranomaisella olisi oikeus luottaa täs- laissa mainittuja yhdistyksen hallitusta ja val-
4779: sä suhteessa hallituksen puheenjohtajan rikos- tuutettuja että säännöissä mahdollisesti mää-
4780: oikeudellisen vastuun uhalla antamaan vakuu- rättyjä muita toimielimiä. Säännös koskee vain
4781: tukseen. Päätöksentekomenettelyssä mahdolli- yhdistyksessä jo olevan toimielimen kokoonpa-
4782: sesti olevien epäselvyyksien selvittäminen, on- non muuttamista, ei sen sijaan uuden toimieli-
4783: ko esimerkiksi sääntömuutosta kannattanut men perustamista. Toinen poikkeus sääntöjen
4784: vaadittava määräenemmistö tai onko muutok- voimaantulosta käy ilmi jäljempänä olevasta
4785:
4786: 10 3803821
4787: 74 1988 vp. - HE n:o 64
4788:
4789: 55 §:stä, joka koskee sääntöjen ennakkotar- Pykälän 3 momentin toisessa virkkeessä taa-
4790: kastusta. Jos ennakkotarkastuksessa ollut taan nimenkirjoittajan vaihtumisesta tietämät-
4791: sääntömuutos on yhdistyksessä hyväksytty sel- tömälle sivulliselle oikeus luottaa rekisteriin
4792: laisenaan, yhdistys voisi päättää noudattaa en- merkittyihin tietoihin. Jos taas yhdistys osoit-
4793: nakkotarkastuksen voimassaoloaikana muu- taa sivullisen tienneen nimenkirjoittajan oikeu-
4794: toksia kaikilta osin jo ennen niiden rekisteröi- den lakkaamisesta, vaikkei sitä ollut vielä mer-
4795: mistä. Molempia mainittuja sääntömuutoksia kitty rekisteriin, yhdistys voi vedota sivullista
4796: voitaisiin noudattaa ennen rekisteröintiä kui- vastaan puuttuneesta edustamisoikeudesta joh-
4797: tenkin vain yhdistyksen sisäisessä toiminnassa. tuvaan oikeustoimen pätemättömyyteen. Sään-
4798: Sen sijaan edustettaessa yhdistystä suhteessa nöksestä käy ilmi myös, että uusi nimenkirjoit-
4799: ulkopuolisiin olisi noudatettava rekisteriin taja voi jo ennen itseään koskevan merkinnän
4800: merkittyjä sääntöjä. Tällä pyritään varmista- tekemistä yhdistysrekisteriin toimia pätevästi
4801: maan se, että yhdistykset kuitenkin toimittaisi- yhdistyksen edustajana.
4802: vat muutetut sääntönsä rekisteröitäviksi, jotta 53 § Purkautumisilmoitus Pykälä koskee yh-
4803: myös ulkopuolisilla olisi mahdollisuus olla sel- distyksen purkautumisesta rekisteriin tehtävää
4804: villä yhdistyksen sääntömääräyksistä. ilmoitusta. Pykälässä tarkoitettu purkautumis-
4805: ilmoitus olisi tehtävä sekä silloin, kun yhdistys
4806: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin nimen- on purkautunut 40 §:n mukaisesti oma-aloittei-
4807: kirjoittajan vaihtumisen ja sen rekisteriin mer- sesti, että silloin kun tuomioistuin on 41 §:n
4808: kitsemisen oikeusvaikutuksista. Ehdotettu nojalla hakemuksesta julistanut toimintansa
4809: säännös vastaa eräin täydennyksin voimassa lopettaneen yhdistyksen purkautuneeksi ja
4810: olevaa lakia ja se on laadittu vastaamaan määrännyt selvitysmiehen. Lisäksi purkautu-
4811: periaatteiltaan kaupparekisterilain ( 129179) misilmoitus olisi 45 §:n 3 momenttiin sisälty-
4812: 26 §:ää. Ehdotuksen mukaan yhdistyksen ni- vän viittauksen nojalla tehtävä silloin, kun
4813: menkirjoittajaa koskevan muutoksen olisi kat- tuomioistuin on julistaessaan yhdistyksen lak-
4814: sottava tulleen sivullisen tietoon, kun muutos kautetuksi määrännyt selvitysmiehen.
4815: on merkitty rekisteriin, paitsi jos käy selville, Kun yhdistys on purkautunut oma-aloittei-
4816: ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä sesti ja hallitus on huolehtinut tarpeellisista
4817: ollut velvollinen tietämään. Toiseksi ennen selvitystoimista tai jos erilliset selvitystoimet
4818: muutoksen merkitsemistä rekisteriin siihen ei eivät ole olleet tarpeen, purkautumisilmoituk-
4819: voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla sen tekeminen olisi hallituksen puheenjohtajan
4820: näytetään olleen muutoksesta tieto. Yhdistyk- asiana. Muissa tapauksissa eli kun joko yhdis-
4821: sen ulkopuolisella on siten lähtökohtaisesti oi- tys itse tai tuomioistuin on määrännyt yhdis-
4822: keus luottaa rekisteriin merkittyihin tietoihin tykselle yhden tai useamman selvitysmiehen,
4823: yhdistyksen nimekirjoittajista ja toisaalta hä- on ainakin yhden selvitysmiehistä huolehditta-
4824: nen katsottaisiin yleensä myös olevan velvolli- va purkautumisilmoituksen tekemisestä. Silloin
4825: nen niistä tietämään. Yhdistyksen kanssa oi- kun tuomioistuin julistaessaan yhdistyksen
4826: keustoimia tekevällä sivullisella olisi velvolli- purkautuneeksi tai lakkautetuksi ei ole mää-
4827: suus varmistautua hankkimalla viime kädessä rännyt selvitysmiehiä, ei 60 §:ssä tarkoitetun
4828: yhdistysrekisterin ote siitä, keillä rekisteriin tuomioistuimen oikeusministeriölle tekemän il-
4829: merkittyjen tietojen mukaan on oikeus kirjoit- moituksen lisäksi tehdä erillistä purkautumisil-
4830: taa yhdistyksen nimi. Muutoksena voimassa moitusta.
4831: olevaan sääntelyyn ehdotetaan, että sivullisella Silloin kun yhdistys on purkautumisestaan
4832: olisi mahdollisuus vedota tietämättömyyteensä päättäessään samalla hyväksynyt 40 §:n mu-
4833: rekisteriin tehdyistä merkinnöistä. Hänen olisi kaisesti loppuselvityksen, hallituksen puheen-
4834: tällöin osoitettava, ettei ole tiennyt muutoksis- johtajan olisi tehtävä purkautumisilmoitus heti
4835: ta eikä ollut velvollinenkaan niistä tietämään. purkautumispäätöksen jälkeen. Jos taas on
4836: Tällainen poikkeuksellinen, niin sanotun pe- tarvittu erillisiä selvitystoimia, purkautumisil-
4837: rustellun vilpittömän mielen tilanne saattaa moitus on tehtävä kun selvitystoimista huoleh-
4838: olla käsillä silloin, kun yhdistyksen nimenkir- tineet ovat laatineet loppuselvityksen.
4839: joittajan kanssa oikeustoimen tekemisestä neu- Purkautumisilmoituksen vähimmäissisältö
4840: votteleva luottaa siihen, ettei yhdistys peruuta olisi, että siitä käy ilmi, ketkä ovat toimineet
4841: rekisteriin merkittyä nimenkirjoitusoikeutta il- selvitysmiehinä samoin kuin se, että selvitystoi-
4842: moittamatta siitä hänelle. met on saatettu loppuun. Muista seikoista
4843: 1988 vp. - HE n:o 64 75
4844:
4845: ilmoituksessa ei olisi tarpeen mainita eikä esi- päättää sääntöjensä muuttamisesta. Ministe-
4846: merkiksi laadittua loppuselvitystä tarvitsisi il- riön yhdistysrekisteritoimistossa on jo pitkään
4847: moitukseen liittää. Purkautumisilmoituksesta suoritettu sääntöjen epävirallista ennalta tar-
4848: olisi kuitenkin nähtävissä se, keiden tehtävänä kastamista. Ennakkotarkastus on osoittautu-
4849: on huolehtia loppuselvityksen säilyttämisestä. nut tärkeäksi varsinkin suurehkojen liittojen
4850: Ehdotuksen 62 §:n rangaistussäännökseen si- sääntömuutoksia ja näiden jäsenjärjestöille
4851: sältyvä 2 momentti koskee myös purkautumis- tarkoitettuja mallisääntöjä laadittasessa. Tar-
4852: ilmoituksen tekemistä. kastuksen epävirallinen luonne on kuitenkin
4853: Ehdotetun lain 40 §:n 3 momentin mukaan aiheuttanut jossain määrin epävarmuutta, kun
4854: purkautumispäätöksen tehnyt yhdistys katso- tarkastuksen tulos ei ole sillä tavoin sitova, että
4855: taan lakanneeksi, kun purkautumisesta teh- sitä olisi noudatettava tarkasteltaessa rekiste-
4856: dään saadun ilmoituksen perusteella merkintä röitäväksi toimitettuja sääntöjä.
4857: yhdistysrekisteriin. Tästä alkaa kulua myös Pykälän 1 momentin: mukaan yhdistysrekis-
4858: moiteaika kanteen nostamiseksi selvitysmiehiä teriviranomaisen harkinnassa olisi se, missä
4859: vastaan selvitystoimien johdosta. Jos taas tuo- tapauksissa ennakkotarkastus toimitetaan.
4860: mioistuin on julistanut yhdistyksen purkautu- Harkintavaltaa rajattaisiin säännöksessa siten
4861: neeksi tai lakkautetuksi, yhdistys lakkaisi ole- että tarkastus voisi tulla kysymykseen vain,
4862: masta kun tuomioistuimen päätös tulee lain- milloin siihen yhdistyksen koon, sääntömuu-
4863: voimaiseksi, jolloin purkautumisilmoituksen toksen merkityksen tai muun sellaisen syyn
4864: tekemisellä ei ole vaikutusta lakkaamisajan- vuoksi on aihetta. Rekisteriviranomaisen eh-
4865: kohtaan. Sen sijaan selvitystoimien moiteaika dottomaksi velvollisuudeksi ennakkotarkastuk-
4866: alkaa näissä tapauksissa purkautumisilmoituk- sen toimittamista kaikissa pyydetyissa tapauk-
4867: sen merkitsemisestä yhdistysrekisteriin. sissa ei ole tarkoituksenmukaista asettaa, kos-
4868: 54 § Muutos ja purkautumisilmoitusten kä- ka se tarkastukseen käytettävissä olevien voi-
4869: sittely Muutos- ja purkautumisilmoitusten tar- mavarojen pysyessä muuttumattomana hidas-
4870: kastamiseen ja rekisteriin merkitsemiseen so- taisi muiden rekisteri-ilmoitusten käsittelyä ja
4871: vellettaisiin pykälän mukaan soveltuvin osin, rekisteröintiä.
4872: mitä edellä 49-51 §:ssä säädetään perusilmoi- Ehdotuksen mukaan yhdistys voisi hakea
4873: tuksesta. Hallituksen puheenjohtajaa ja nimen- ennakkotarkastusta paitsi omille säännöilleen
4874: kirjoittajia koskevan muutosilmoituksen osalta myös yhdistykseen suoraan tai välillisesti kuu-
4875: ei tarkasteta muuta kuin että ilmoitus on oi- luvaksi aiotun tai kuuluvan jäsenyhdistyksen
4876: kein tehty. Sääntöjä koskevan muutosilmoi- sääntöjä varten. Säännös antaa mahdollisuu-
4877: tuksen osalta on sen sijaan tarkastettava, että den liittoon kuuluvien yhdistysten mallisääntö-
4878: kaikki 49 §:n 1 momentissa mainitut rekisteröi- jen ennalta tarkastamiseen. Yhdistyksen sisäi-
4879: misen edellytykset täyttyvät. Purkautumisil- nen asia on, miten ennakkotarkastukseen toi-
4880: moituksesta tarkastetaan vain, että siitä käyvät mitettavien sääntöjen sisällöstä päätetään, toi-
4881: ilmi 53 §:ssä mainitut seikat. sin sanoen käsitelläänkö asiaa esimerkiksi yh-
4882: Muutos- ja purkautumisilmoitusten tekijöille distyksen kokouksessa vai päättääkö asiasta
4883: voidaan 49 §:n 2 momentin mukaisesti varata yksin hallitus.
4884: tarvittaessa tilaisuus täydentää tai oikaista il- Pykälän 2 momentin mukaan ennakkotar-
4885: moitusta taikka antaa lausunto asiasta. Mer- kastus toimitettaisiin samalla tavoin kuin pe-
4886: kintä yhdistysrekisteriin olisi 49 §:n 3 momen- rus- tai muutailmoitukseen sisältyvien sääntö-
4887: tin mukaisesti tehtävä muutos- ja purkautumi- jen tarkastaminen, mikä johtuu siitä, että tar-
4888: silmoitusten johdosta viivytyksettä, jos estettä kastus olisi rekisteriviranomaista sitova. En-
4889: rekisteröimiselle ei ole. nakkotarkastuksessa tutkitaan siten 49 §:n 1
4890: 55 § Ennakkotarkastus Pykälässä ehdote- momentissa mainitut seikat. Esillä olevassa
4891: taan muutoksena voimassa olevaan lakiin otet- momentissa tarkoitettu päätöksen sitovuus
4892: tavaksi käyttöön mahdollisuus sääntöjen ja merkitsee sitä, että rekisteriviranomaisen on
4893: niiden muutosten ennakkotarkastukseen. En- ilman uutta tarkastusta merkittävä yhdistys tai
4894: nakkotarkastuksella tarkoitetaan perustettaval- sääntöjen muutos rekisteriin, jos yhdistys hy-
4895: le yhdistykselle suunniteltujen sääntöjen tai jo väksyessään säännöt tai niiden muutoksen
4896: toimivassa yhdistyksessä valmistellun sääntö- noudattaa ennakkotarkastusta. Tarkastettuihin
4897: muutoksen tarkastamista oikeusministeriössä sääntöihin yhdistys voisi kuitenkin tehdä vä-
4898: jo ennen kuin yhdistys perustetaan tai yhdistys häisiä muutoksia ilman että rekisteriviranomai-
4899: 76 1988 vp. - HE n:o 64
4900:
4901: nen tarkastaa säännöt kokonaisuudessaan uu- 56 § Muutoksenhaku ja rekisterimerkinnän
4902: delleen. kumoaminen Pykälän 1 momentti koskee muu-
4903: Ennakkotarkastus olisi ehdotuksen mukaan toksen hakemista oikeusministeriön yhdistysre-
4904: voimassa kaksi vuotta. Tämän ajan kuluessa kisteriä pitävänä viranomaisena tekemään pää-
4905: olisi päätettävä yhdistyksen perustamisesta tai tökseen. Ehdotuksen mukaan muutoksenhaus-
4906: sen sääntöjen muuttamisesta sekä tehtävä pe- ta olisi voimassa, mitä muutoksenhausta hal-
4907: rus- tai muutosilmoitus. Määräajan asettamista lintoasioissa annetussa laissa (154/50) on sää-
4908: tarkastuksessa annetun päätöksen voimassa- detty. Muutoksen hakemisesta on voimassa
4909: olalle on pidetty tarpeellisena, jotta vältyttäi- olevan lain 27 §:n 4 momentissa oma säännök-
4910: siin epäselviltä tilanteilta sen suhteen, tehdään- sensä, joka on otettu lakiin ennen kuin edellä
4911: kö yhdistyksessä ennakkotarkastuksen mukai- mainittu hallintovalituslaki säädettiin. Tämän
4912: nen päätös vai ei. Määräajan asettaminen on lain säätämisen jälkeen ei lakeihin ole yleensä
4913: välttämätöntä myös sen vuoksi, että tarkastet- ollut tarvetta ottaa erityissäännöksiä muutok-
4914: tuihin sääntöihin sisältyvää yhdistyksen nimeä sen hakemisesta hallintoviranomaisten päätök-
4915: ei voida tarkastuksen voimassaoloaikana ottaa siin. Ehdotus ei merkitse asiallista muutosta
4916: toisen yhdistyksen nimeksi. voimassa olevaan oikeuteen, sillä sekä muutok-
4917: senhakuun oikeutettu, valitusviranomainen et-
4918: Sen jälkeen kun yhdistyksessä on tehty en-
4919: tä muutoksenhakuaika pysyisivät muuttumat-
4920: nakkotarkastettuja sääntöjä koskeva päätös,
4921: tomina. Muutosta olisi haettava korkeimmalta
4922: yhdistyksen olisi ennakkotarkastuksesta huoli-
4923: hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa siitä
4924: matta 3 momentin mukaan tehtävä perusilmoi-
4925: päivästä, jona asianosainen eli yhdistys sai
4926: tus tai muutosilmoitus. Ilmoituksen tekeminen
4927: tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuun otta-
4928: olisi asianomaisen jäsenyhdistyksen hallituksen
4929: matta. Muutoksenhaku voi käytännössä tulla
4930: puheenjohtajan asiana, vaikka kysymys on
4931: kysymykseen vain niissä tapauksissa, joissa
4932: liiton tarkastuttamien mallisääntöjen hyväksy-
4933: rekisteriviranomainen on evännyt rekisteröin-
4934: misestä jäsenyhdistyksen säännöiksi. Jos yhdis-
4935: nin tai jättänyt rekisteri-ilmoituksen tutkimat-
4936: tyksessä säännöistä päätettäessä on poikettu
4937: ta. Muutoksenhakukelpoinen ratkaisu on myös
4938: ennakkotarkastetuista säännöistä, olisi ilmoi-
4939: ennakkotarkastuksesta annettu päätös. Valit-
4940: tuksessa käsittelyn nopeuttamiseksi osoitettava
4941: taa ei sen sijaan voisi oikeusministeriön pää-
4942: tehdyt poikkeukset.
4943: töksestä, jonka mukaan ennakkotarkastusta ei
4944: Pykälän 4 momentissa säädettäisiin mahdol- suoriteta, koska se, milloin ennakkotarkastus
4945: lisuudesta poiketa sääntömuutoksen voimaan- toimitetaan olisi riippuvainen ministeriön tar-
4946: tuloa koskevasta pääsäännöstä. Ehdotuksen koituksenmukaisuusharkinnasta. Kenelläkään
4947: 52 §:n 2 momentin mukaanhan sääntöjen ei ole kannekelpoista oikeutta saada tällaista
4948: muutos on voimassa siitä alkaen, kun se on tarkastusta toimitetuksi.
4949: merkitty rekisteriin. Jos yhdistyksessä on hy- Pykälän 2 momentissa säädetään voimassa
4950: väksytty ennakkotarkastuksessa ollut sääntö- olevan lain 31 §:n 2 momenttia vastaavasti
4951: muutos sellaisenaan, yhdistys voisi päättää mahdollisuudesta vaatia rekisteriin tehdyn
4952: noudattaa sisäisessä toiminnassaan muutettuja merkinnän kumoamista. Säännös antaa sekä
4953: sääntöjä jo ennen muutoksen merkitsemistä yhdistyksen jäsenelle että ulkopuoliselle mah-
4954: rekisteriin. Mahdollisuus tällaiseen menette- dollisuuden vaatia oikeuttaan Ioukkaavan re-
4955: lyyn olisi tarjolla vain niissä tapauksissa, joissa kisterimerkinnän kumoamista riippumatta sii-
4956: on varmaa, että estettä sääntömuutoksen rekis- tä, milloin merkinnän perusteena oleva päätös
4957: teriin merkitsemiselle ei ole. Päätös muutettu- on yhdistyksessä tehty. Säännösehdotukseen
4958: jen sääntöjen soveltamisesta tehdään yhdistyk- on lisätty voimassa olevaan lakiin verrattuna
4959: sessä, jollei säännöistä muuta johdu,. tavan- nimenomainen maininta siitä, että oikeutta
4960: omaisena enemmistöpäätöksenä. Jolle1 muu- loukkaava merkintä voi koskea myös yhdistyk-
4961: tosilmoitusta sääntömuutoksen johdosta tehdä sen nimeä. Lisäys ei merkitse asiallista muutos-
4962: kahden vuoden määräajassa, olisi yhdistykses- ta voimassa olevaan oikeuteen.
4963: sä jälleen palattava rekisteriin merkittyjen Ehdotetussa laissa ei voimassa olevasta laista
4964: sääntöjen noudattamiseen. poiketen säädettäisi, mistä seikoista yhdistyk-
4965: Muutettuja, rekisteröimättömiä sääntöjä ei sistä oikeusministeriössä pidettävään luetteloon
4966: voitaisi soveltaa tilanteissa, joissa on kysymys tehdään merkintä. Asiasta on tarkoitus säätää
4967: yhdistyksen edustamisesta. 57 §:n nojalla annettavassa asetuksessa. Yhdis-
4968: 1988 vp. - HE n:o 64 77
4969:
4970: tysrekisteri sinänsä muodostuu sekä yhdistyk- 10 luku
4971: sistä pidettävästä luettelosta että rekisteriin Rekisteröimättömät yhdistykset
4972: toimitetuista ilmoituksista liitteineen. Sivullisen
4973: oikeutta loukkaava merkintä, jonka kumo- Rekisteröimättömänä yhdistyksenä pidetään
4974: amista voidaan kanteella vaatia, voi siten kos- sellaista ehdotetun lain 1 §:n mukaista aatteel-
4975: kea rekisteröityjä yhdistyksen sääntöjä taikka lisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten
4976: rekisteriin merkittyjä hallituksen puheenjohta- perustettua yhdistystä, jota ei ole merkitty
4977: jaa tai nimenkirjoittajia koskevia seikkoja. yhdistysrekisteriin. Rekisteröimättömyys voi
4978: Merkinnän kumoamista voi vaatia esimer- johtua eri seikoista. Yhdistykseen kuuluvat
4979: kiksi toinen yhdistys, joka katsoo yhdistyksen saattavat haluta tietoisesti pysyä rekisteröimät-
4980: nimen Ioukkaavan oikeuttaan sen vuoksi, ettei tömänä esimerkiksi toiminnan pienimuotoisuu-
4981: nimi eroa sen nimestä riittävästi. Rekisterimer- den tai muun syyn vuoksi. Rekisteröimättömän
4982: kinnän kumoamista momentin nojalla voidaan yhdistyksen saattavat myös muodostaa jonkin
4983: vaatia myös silloin, kun merkintä ei perustu suuremman rekisteröidyn yhdistyksen osastona
4984: yhdistyksen päätöksiin, vaan johtuu erehdyk- tai muuna organisaation osana toimivat jäse-
4985: sessä tai harhauttamistarkoituksessa tehdystä net. Rekisteröimättömiä yhdistyksiä ovat myös
4986: virheellisestä ilmoituksesta. Säännöksen perus- ne rekisteröitäviksi aiotut, jo perustetut yhdis-
4987: teella voi myös yhdistyksen aikaisempi nimen- tykset, joita ei vielä ole merkitty rekisteriin.
4988: kirjoittaja tai hallituksen puheenjohtaja, joka Rekisteröimättömänä toimiminen saattaa myös
4989: ei enää ole tässä asemassa, vaatia itseään johtua siitä, että rekisteröinti on evätty jonkin
4990: koskevan merkinnän kumoamista, jos muutos- 49 §:n mukaisen edellytyksen puuttumisen
4991: ilmoituksen tekeminen on laiminlyöty ja asian- vuoksi, jota yhdistys ei ole korjannut. Tähän
4992: omainen osoittaa oikeutensa tulevan loukatuk- lukuun ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan
4993: si. Yhdistyksen jäsenen vaatiessa 33 §:n nojalla lain tapaan säännökset eräistä rekisteröimätön-
4994: vahvistuskanteella sen toteamista, että yhdis- tä yhdistystä koskevista asioista. Samoin sää-
4995: tyksen päätös on hänelle kuuluvaa erityistä dettäisiin siitä, mitkä ehdotetun lain muut
4996: etua tai hänen yhdenvertaisuuttaan loukkaava- säännökset tulisivat sovellettaviksi myös rekis-
4997: na mitätön, ei ole tarpeen vaatia erikseen teröimättömiin yhdistyksiin.
4998: nimenomaisesti vastaavan rekisterimerkinnän 58 § Vastuu velvoitteista Pykälän 1 momen-
4999: kumoamista tämän pykälän nojalla. tissa todettaisiin rekisteröimättömänä yhdis-
5000: Kanne rekisterimerkinnän kumoamiseksi oli- tyksenä pidettävän yhteenliittymän oikeudelli-
5001: si nostettava yhdistyksen kotipaikan tuomiois- nen luonne. Tällainen yhdistys ei voi säännök-
5002: tuimessa. sen mukaan saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä
5003: 57§ Tarkemmat säännökset Pykälässä ehdo- sitoumuksia eikä olla asianosaisena tuomiois-
5004: tetaan annettavaksi valtuus säätää yhdistysre- tuimessa tai muun viranomaisen luona. Rekis-
5005: kisteristä, rekisterimerkinnöistä, ilmoitusten teröimättömällä yhdistyksellä ei siten ole oi-
5006: käsittelystä ja ennakkotarkastuksesta tarkem- keuskelpoisuutta eikä sitä pidetä itsenäisenä
5007: min asetuksella. Voimassa olevan lain 31 §:n 3 oikeushenkilönä. Säännös merkitsee muun mu-
5008: momentissa oikeutetaan maan hallitus anta- assa, että tällaisella yhteenliittymällä ei voi olla
5009: maan asiasta tarkemmat määräykset. Annetta- omaa varallisuutta eikä se voi olla sopimuksis-
5010: vana asetuksella korvattaisiin yhdistysrekiste- sa tai muissa oikeustoimissa, esimerkiksi velak-
5011: rin ja paikallisten yhdistysluettelojen pitämises- siannossa osapuolena. Se ei myöskään voi olla
5012: ta annettu valtioneuvoston päätös (244/24). kantajana, vastaajana tai hakijana tuomiois-
5013: Asetukseen otettaisiin säännökset pääasiassa tuimessa eikä esiintyä itsenäisesti muunkaan
5014: samoista seikoista, joista on nyt määrätty mai- viranomaisen luona, joskin 59 §:ään ehdote-
5015: nitussa valtioneuvoston päätöksessä. taan otettavaksi säännös siitä, kuka voi toimia
5016: Asetuksessa säädettäisiin muun muassa re- tällaisen yhdistyksen puolesta viranomaisen kä-
5017: kisteri- ilmoituksen tekemisestä ja sen vastaan- sitellessä yhdistystä koskevaa asiaa.
5018: ottamisesta, siitä, minkälaisia luetteloita rekis- Pykälän 2 momentti koskee vastuuta rekiste-
5019: teröidyistä yhdistyksistä pidetään ja mitä tieto- röimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä
5020: ja yhdistysrekisteriin merkitään, rekisteristä toimesta. Kuten 1 momentista ilmenee yhdis-
5021: annettavista otteista sekä paikallisviranomais- tykselle itselleen ei voi vastuuta syntyä. Yhdis-
5022: ten yhdistysrekisteriasioita koskevista tehtävis- tyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutunees-
5023: tä. ta velvoitteesta vastaisivat ehdotuksen mukaan
5024: 78 1988 vp. - HE n:o 64
5025:
5026: toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henki- distykseen kuuluvaa erikseen kuultavaksi. Eh-
5027: lökohtaisesti. Näiden vastuu olisi yhteisvastuu- dotuksen mukaan rekisteröimättömän yhdis-
5028: ta, mikä merkitsee, että velvoitteen täyttämistä tyksen puolesta voisi sitä koskevassa asiassa
5029: kokonaisuudessaan voidaan vaatia keneltä ta- tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona
5030: hansa heistä. Voimassa olevan lain 32 §:n 2 toimia yhdistyksen tai sen hallituksen puheen-
5031: momentin mukaan vastuu on vain niillä, jotka johtaja, jos yhdistyksessä tällainen on. Koska
5032: ovat sitoumuksen tehneet. Mainitsemalla ehdo- rekisteröimättömällä yhdistyksellä ei välttä-
5033: tuksessa vastuullisina myös toimesta päättäneet mättä ole hallitusta eikä myöskään puheenjoh-
5034: on tarkoitettu laajentaa vastuussa olevien piiriä tajaa, yhdistyksen puolesta voisi ehdotuksen
5035: niihin henkilöihin, jotka esimerkiksi yhdistyk- mukaan toimia myös muu yhdistyksen asioita
5036: sen hallituksen jäseninä tai muuten yhdistyksen hoitava henkilö. Käytännössä ratkaistavaksi
5037: asioita hoitavina ovat päättäneet toimeen ryh- jää, ketä kussakin tapauksessa voidaan pitää
5038: tymisestä. Muihin yhdistykseen kuuluviin, riip- henkilönä, joka voi toimia yhdistyksen puoles-
5039: pumatta siitä kuuluuko asianomainen hallituk- ta, ja miten asianomaisen on osoitettava kel-
5040: seen vai ei, ei vastuu ulottuisi. poisuutensa. Momenttiin otettaisiin lisäksi
5041: Henkilökohtainen vastuu velvoitteesta säi- säännös siitä, että tällaiselle henkilölle voidaan
5042: lyy, vaikka yhdistys velvoitteen syntymisen jäl- myös antaa yhdistykselle tarkoitettu tiedonan-
5043: keen merkittäisiinkin rekisteriin. Yhdistykset to silloin, kun viranomainen haluaa saattaa
5044: ottavat tällöin yleensä itse vastattavakseen nii- jonkin asian yhdistykseen kuuluvien tietoon.
5045: den lukuun ennen rekisteröimistä tehdyistä si- Pykälän 1 momentti ei estä sitä, että yhdistyk-
5046: toumuksista, minkä lisäksi yhdistys saattaa seen kuuluvat valtuuttavat ulkopuolisen henki-
5047: vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti muu- lön toimimaan puolestaan.
5048: tenkin joutua vastuuseen sen hyväksi ennen Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimas-
5049: rekisteröintiä tehdyistä toimista. Yhdistykselle sa olevan lain 33 §:n 2 momenttia vastaavasti
5050: syntynyt vastuu ei kuitenkaan poista toimeen siitä, ketä vastaan rekisteröimättömän yhdis-
5051: osallistuneiden tai siitä päättäneiden vastuuta, tyksen lakkauttamista koskevaa kannetta aje-
5052: jollei velkoja nimenomaisesti heitä tästä vapau- taan. Lakkauttamiskannetta voitaisiin ajaa
5053: ta. paitsi 1 momentissa mainittuja henkilöitä vas-
5054: Se, että yhdistys ei voi omistaa mitään, taan, ketä tahansa yhdistyksen tai sen mahdol-
5055: esimerkiksi lahjoituksina sille osoitettuja varo- lisen hallituksen jäsentä vastaan. Lakkautta-
5056: ja, ei myöskään merkitse, että varallisuus olisi miskannekin nostettaneen yleensä ensi sijassa
5057: välittömästi yhdistyksen jäsenten omaisuutta. niitä henkilöitä vastaan, jotka rekisteröimättö-
5058: Omaisuutta voitaneen yleensä pitää niin sanot- män yhdistyksen hallituksena tai muuten hoita-
5059: tuna tarkoitusvarallisuutena, joka on yhdistyk- vat yhdistyksen asioita tai joiden toiminnasta
5060: seen kuuluvien vailinnassa ja käytettävissä yh- lakkauttamisvaatimus johtuu. Siltä varalta, et-
5061: distyksen tarkoitusperien toteuttamiseen. Täl- tä näitä ei esimerkiksi tavoiteta ja lakkautta-
5062: lainen varallisuus voidaan tietenkin käyttää misasian käsittely viivästyisi, on tarpeen säätää
5063: niiden velvoitteiden täyttämiseksi, josta yhdis- mahdollisimman laajaksi se henkilöpiiri, jota
5064: tyksen puolesta toimineetkin ovat henkilökoh- vastaan lakkauttamiskanne on ajettavissa.
5065: taisessa vastuussa, edellyttäen että velvoitteet Muutosta lakkautetuksi julistamista koskevaan
5066: ovat syntyneet yhdistyksen toiminnasta. päätökseen voisi hakea se, jota vastaan kannet-
5067: 59 § Toimiminen yhdistyksen puolesta Pykä- ta on ajettu. Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu
5068: län 1 momentiksi ehdotetaan otettavaksi sään- yhdistyksen tai sen hallituksen puheenjohtaja
5069: nös siitä, kuka voi toimia rekisteröimättömän tai muu sen asioita hoitava voinee hakea muu-
5070: yhdistyksen puolesta siinä tapauksessa, että tosta, jos lakkauttamiskannetta on ajettu pel-
5071: tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa kästään jotakuta muuta, yhdistyksen yksittäis-
5072: tulee käsiteltäväksi yhdistystä koskeva asia. tä jäsentä vastaan. Lakkauttamista koskeva
5073: Voimassa olevassa laissa asiasta ei säädetä, kanne olisi nostettava kuten nykyisinkin sen
5074: mikä on aiheuttanut käytännössä jonkin ver- paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa vastaa-
5075: ran epätietoisuutta. Esimerkiksi käsiteltäessä jalla tai jollakin heistä on kotipaikka.
5076: tuomioistuimessa yhdistystä varten olevaan Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ehdote-
5077: omaisuuteen kohdistunutta rikosta, saattaa tun lain muidenkin kuin tähän lukuun sisälty-
5078: syntyä epäselvyyttä siitä, voidaanko yhdistystä vien säännösten soveltamisesta myös rekisteröi-
5079: asian johdosta kuulla haastamatta jokaista yh- mättömään yhdistykseen. Tähän sovellettaisiin
5080: 1988 vp. - HE n:o 64 79
5081:
5082: ensinnäkin 1 luvussa olevia 1-5 §:ää. Yhdisty- tuomioistuimen ohella saatavissa myös sieltä.
5083: misvapaus koskee myös rekisteröimättömän Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuutta ehdote-
5084: yhdistyksen muodossa tapahtuvaa yhteistoi- taan jonkin verran laajennettavaksi siitä, mikä
5085: mintaa. Rekisteröimättömän yhdistyksenkään se voimassa olevan lain 24 §:n mukaan on.
5086: tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen Tuomioistuimen olisi ensinnäkin ilmoitetta-
5087: vastainen, se ei saa olla sotilaalliseen tapaan va yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta
5088: järjestetty eikä sen toimintaan saa kuulua har- konkurssiin riippumatta siitä tapahtuiko se
5089: joituttaminen ampuma- aseiden käyttöön, jol- yhdistyksen vai velkojien aloitteesta. Samoin
5090: lei se ole yksinomaan metsästystä varten. Yh- olisi ilmoitettava konkurssin päättymisestä,
5091: teenliittymää ei myöskään pidettäisi rekisteröi- jolla tarkoitetaan konkurssin peruutumista ja
5092: mättömänä aatteellisena yhdistyksenä, jos yh- raukeamista, konkurssiin asettamista koskevan
5093: teistoiminnan tarkoitus tai laatu on 2 §:ssä päätöksen kumoamista sekä konkurssituomi-
5094: tarkoitetulla tavalla pääasiassa taloudellinen. ota. Yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen
5095: Ehdotuksen 10 §:n soveltamisen tarkoituksena käytettäväksi konkurssimenettelyssä velkojien
5096: on ulottaa valtiollisen yhdistyksen jäsenyyttä saatavien suorittamiseen ei sinänsä merkitse
5097: koskevat vaatimukset myös rekisteröimättö- yhdistyksen purkautumista eikä yhdistystä täl-
5098: miin yhdistyksiin. Jäsenluetteloa olisi 11 §:n laisen ilmoituksen perusteella merkitä rekiste-
5099: mukaisesti pidettävä myös rekisteröimättömän riin lakanneeksi, vaikkakin yhdistys käytän-
5100: yhdistyksen jäsenistä. Lakkauttaminen voi- nössä konkurssimenettelyn seurauksena yleen-
5101: daan kuten 2 momentista käy ilmi, kohdistaa sä lopettaakin toimintansa.
5102: rekisteröimättömäänkin yhdistykseen ja yhdis- Ilmoitus olisi tehtävä myös, kun tuomiois-
5103: tys voidaan myös määrätä 44 §:n nojalla väli- tuin on julistanut yhdistyksen 41 §:n nojalla
5104: aikaiseen toimintakieltoon. Vaikka yhdistysre- purkautuneeksi tai 43 §:n nojalla lakkautetuk-
5105: kisteriin ei pääsääntöisesti tehdä merkintöjä si, määrännyt 44 §:n nojalla yhdistykselle väli-
5106: rekisteröimättömistä yhdistyksistä, on pidetty aikaisen toimintakiellon taikka määrännyt yh-
5107: tarpeellisena, että rekisteriviranomaisen tiedos- distykseen 41 tai 45 §:n nojalla yhden tai
5108: sa on ja että siltä on saatavissa tieto siitä, onko useamman selvitysmiehen. Purkautuneeksi tai
5109: rekisteröimätön yhdistys lakkautettu tai onko lakkautetuksi julistamisesta tehdyn ilmoituksen
5110: tuomioistuin pysyttänyt tai määrännyt yhdis- perusteella yhdistys merkitään rekisteriin la-
5111: tykselle väliaikaisen toimintakiellon. Myös kanneeksi kun päätös on tullut lainvoimaisek-
5112: 62 §:ään sisältyvä säännös laittoman yhdistys- si.
5113: toiminnan harjoittamisesta tulisi sovellettavak- Tuomioistuimen olisi lisäksi tehtävä rekiste-
5114: si riippumatta siitä, onko yhdistys rekisteröity riviranomaiselle ilmoitus päätöksistään, jotka
5115: vai ei. Näin ollen lainvastaisen toiminnan joh- aiheuttavat muutoksen yhdistysrekisterissä ole-
5116: dosta lakkautetuksi tulleen rekisteröidyn yhdis- vaan merkintään tai koskevat sellaista yhdis-
5117: tyksen toimintaa ei voida jatkaa myöskään tyksen päätöstä, josta yhdistyksen on tehtävä
5118: rekisteröimättömänä. ilmoitus rekisteriin. Ilmoitus tulisi tehtäväksi
5119: Yhdistyksen sisäistä toimintaa koskevia eh- vasta siinä vaiheessa, kun päätös on tullut
5120: dotetun lain säännöksiä ei rekisteröimättömUn lainvoimaiseksi. Päätös, josta ilmoitus olisi
5121: yhdistyksiin sovellettaisi. Yhdistykset voivat tehtävä, olisi ensinnäkin 56 §:n nojalla noste-
5122: järjestää toimintansa haluamallaan tavalla eh- tun kanteen johdosta annettu ratkaisu, jolla
5123: dotuksen 1 luvun säännöksissä ilmaistujen ra- rekisterimerkintä on kumottu. Toiseksi tuo-
5124: joitusten puitteissa. mioistuimen olisi tehtävä ilmoitus päätökses-
5125: tään, jolla se on julistanut 32 §:n nojalla noste-
5126: tun moitekanteen johdosta yhdistyksen pää-
5127: 11 luku töksen pätemättömäksi tai todennut 33 §:n
5128: nojalla nostetun vahvistuskanteen johdosta yh-
5129: Erinäisiä säännöksiä distyksen päätöksen olevan mitätön. Jos tuo-
5130: 60 § Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus mioistuin on päätöksen pätemättömyyttä kos-
5131: Pykälässä säädettäisiin siitä, mistä yhdistystä kevan kanteen johdosta määrännyt päätöksen
5132: koskevissa asioissa antamistaan päätöksistä väliaikaisesti täytäntöönpanokieltoon tai pe-
5133: tuomioistuimen olisi ilmoitettava oikeusminis- ruuttanut määräämänsä kiellon, olisi myös sii-
5134: teriölle, jotta tiedot myös yhdistysrekisterissä tä yhdistysrekisteriin ilmoitettava. Viimeksi
5135: pysyisivät ajan tasalla ja olisivat asianomaisen mainituissa, päätöksen pätemättömyyteen liit-
5136: 80 1988 vp. - HE n:o 64
5137:
5138: tyvissä tilanteissa ilmoitusvelvollisuus tuomio- Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rangais-
5139: istuimella on vain silloin, kun yhdistyksen tavaksi kuten voimassa olevassa laissakin lak-
5140: päätös on sellainen, että siitä on ilmoitettava kautetuksi julistetun tai väliaikaisessa toimin-
5141: rekisteriin, kuten päätös sääntöjen muuttami- takiellossa olevan yhdistyksen toiminnan jatka-
5142: sesta. minen jos jatkaminen olisi yhdistyslain vastais-
5143: 61 § Omaisuuden luovuttaminen konkurssiin ta. Säännökseen sisältyvä esimerkkiluettelo sii-
5144: Pykälän mukaan yhdistyksen omaisuuden luo- tä, mikä katsotaan toiminnan jatkamiseksi,
5145: vuttamisesta konkurssiin päättää yhdistyksen vastaa sisällöltään nykyistä lakia. Toiminnan
5146: hallitus. Se, että päätösvalta tässä asiassa kuu- lainvastaisesta jatkamisesta ei olisi kysymys
5147: luu hallitukselle, perustuu ensiksikin siihen, eikä menettely olisi rangaistavaa, jos lakkaut-
5148: että hallituksen jäsenillä täytyy olla mahdolli- taminen tai toiminnan väliaikainen kieltäminen
5149: suus luovuttamalla yhdistyksen omaisuus kon- on perustunut yhdistyksen sääntöjen vastaiseen
5150: kurssiin välttää taloudellisen vastuun kohdistu- toimintaan. Seuraamukseksi laittoman yhdis-
5151: minen itseensä, jos yhdistyksen taloudellinen tystoiminnan harjoittamisesta ehdotetaan sak-
5152: tilanne muuttuu kestämättömäksi. Toiseksi korangaistusta, jollei teosta ole muualla laissa
5153: säännöksellä osoitetaan samalla se, että halli- säädetty ankarampaa rangaistusta. Viittauksel-
5154: tuksella on vastuu siitä, että yhdistyksen omai- la tarkoitetaan lähinnä rikoslain 16 luvun 8 a
5155: suus konkurssin edellytysten täyttyessä myös §:ää, joka koskee liittymistä sotilaalliseen ta-
5156: luovutetaan konkurssiin. Hallitus ei voi välttää paan järjestettyyn yhdistykseen sekä jäsenten
5157: vastuutaan vetoamalla siihen, että yhdistyksen hankintaa siihen.
5158: jäsenistö tai valtuutetut ovat kokouksessa Pykälän 2 momentti koskee väärän ilmoituk-
5159: päättäneet toisin. Vastuun kohdistaminen yk- sen tai vakuutuksen antamista yhdistysrekiste-
5160: sin hallitukseen on perusteltua sen vuoksi, että rin pitämisestä huolehtiville viranomaisille. Te-
5161: hallituksen tulee olla tietoinen yhdistyksen kul- osta tuomittaisiin rangaistukseen siten kuin
5162: loisestakin taloudellisesta tilanteesta. rikoslaissa on säädetty. Menettely voisi tulla
5163: Jos hallituksessa syntyy erimielisyyttä velvol- rangaistavaksi ilman yhdistyslakiin otettavaa
5164: lisuudesta luovuttaa omaisuus konkurssiin, voi säännöstäkin rikoslain 36 luvun 7 §:n nojalla,
5165: vähemmistöön jäänyt, joka katsoo konkurssin jota lainkohtaa säännöksessä oleva viittaus
5166: edellytysten täyttyneen, välttyä vastuulta vaati- tarkoittaa. Säännöksen ottamisella lakiin pyri-
5167: malla eriävän mielipiteensä merkitsemistä halli- tään korostamaan rekisteri-ilmoituksen tekijän
5168: tuksen kokouksen pöytäkirjaan tai eroamalla vastuuta erityisesti sen vuoksi, että ehdotetussa
5169: hallituksesta. laissa luovuttaisiin pöytäkirjajäljennösten liit-
5170: tämisestä ilmoituksiin ja nämä korvattaisiin
5171: Omaisuuden konkurssiin luovuttaminen, ta- ilmoituksen tekijän antamalla vakuutuksella.
5172: pahtuupa se velkojan tai velallisen aloitteesta,
5173: ei sinänsä merkitse yhdistyksen purkautumista.
5174: Jos yhdistys halutaan konkurssin johdosta pur- 12 luku
5175: kaa, siitä on tehtävä eri päätös sillä tavoin kuin
5176: purkautumisesta päätetään. Päätös voidaan Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
5177: tehdä jo konkurssimenettelyn kestäessä tai sen 63 § Voimaantulo Ehdotetuna lailla (uusi
5178: päättymisen jälkeen. laki) on tarkoitus korvata kokonaisuudessaan
5179: 62 § Rangaistussäännös Ehdotettu rangais- voimassa oleva vuodelta 1919 oleva yhdistyk-
5180: tussäännös vastaa pääosin voimassa olevan sistä annettu laki (vanha laki). Tämän vuoksi
5181: lain 34 §:ää. Ehdotus poikkeaa voimassa ole- viimeksi mainittu laki siihen myöhemmin teh-
5182: vasta laista sikäli, että rangaistavana ei enää tyine muutoksineen ehdotetaan kumottavaksi.
5183: pidettäisi yhdistysrekisteriin tehtävän ilmoituk- Uusi laki ehdotetaan tulevaksi voimaan sen
5184: sen tekemättä jättämistä. Ilmoituksen laimin- hyväksymistä ja vahvistamista seuraavan ka-
5185: lyönti ei yleensä voine aiheuttaa ulkopuolisille lenterivuoden alusta.
5186: vahinkoa, koska esimerkiksi sopimuskumppa- 64 § Tämän lain vastaiset määräykset Uuden
5187: nilla on oikeus luottaa siihen, että rekisteriin lain voimaantulo ei ehdotuksen mukaan erästä
5188: merkitty nimenkirjoittaja on edelleen oikeutet- poikkeustapausta lukuunottamatta aiheuttaisi
5189: tu edustamaan yhdistystä ja tämän tekemät tarvetta muuttaa jo perustettujen yhdistysten
5190: oikeustoimet lähtökohtaisesti sitovat yhdistys- sääntöjä, vaikka ne olisivat ristiriidassa uuden
5191: tä. lain kanssa. Tällaisessa tapauksessa olisi pykä-
5192: 1988 vp. - HE n:o 64 81
5193:
5194: Iän mukaan noudatettava jäljempänä mainitta- lain voimaantulosta otettava sääntöihinsä mai-
5195: vin poikkeuksin uuteen lakiin sisältyviä sään- nitun lainkohdan mukainen määräys. Vaati-
5196: nöksiä. Uuteen lakiin on myös otettu useita mus koskisi sekä niitä ulkomaalaisyhdistyksiä,
5197: säännöksiä, jotka antavat yhdistyksille mah- jotka ovat saaneet vanhan lain 4 §:n mukaisen
5198: dollisuuden ottaa sääntöihinsä sellaisia mää- luvan valtioneuvostolta, että muitakin yhdis-
5199: räyksiä, jotka nykyisin eivät ole mahdollisia. tyksiä, jos ulkomaisten ja näihin rionastetta-
5200: Tarkoituksena on, että yhdistykset voivat mo- vien suomalaisten jäsenten osuus kaikista jäse-
5201: lemmissa mainituissa tapauksissa harkintansa nistä ylittää kolmasosan. Tämä olisi poikkeus
5202: mukaan päättää sääntöjensä muuttamisesta. siitä, ettei lainuudistus velvoita yhdistyksiä
5203: 65 § Rekisteri-ilmoitusten käsittely Pykäläs- muuttamaan sääntöjään. Poikkeamista on kui-
5204: sä säädettäisiin siitä, missä tapauksissa yhdis- tenkin pidetty tarpeellisena, jotta vältyttäisiin
5205: tysrekisteriin tehty ilmoitus käsitellään vanhan siltä, että uuden lain voimaantulon jälkeen
5206: lain ja missä tapauksissa uuden lain mukaan. olisi toisistaan poikkeavia ulkomaalaisyhdis-
5207: Ilmoitukset, jotka on tehty ennen uuden lain tyksiä, joiden ero määräytyy sen mukaan,
5208: voimaantuloa, käsitellään vanhan lain mu- onko yhdistys perustettu ennen vai jälkeen
5209: kaan, vaikka käsittely tapahtuukin uuden lain uuden lain voimaantulon.
5210: voimaantulon jälkeen. Uuden lain tultua voi- 67 § Määrävähemmistöä koskeva määräys -
5211: maan on rekisteri-ilmoitusta tehtäessä nouda- Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi poikkeus
5212: tettava uutta lakia, vaikka ilmoituksen kohtee- 20 §:n 2 momentin pakottavan säännöksen
5213: na oleva yhdistyksen päätös olisi tehty vanhan soveltamisesta. Säännös koskee vähemmistön
5214: lain aikana. Sääntöjen muuttamista koskevaan oikeutta vaatia yhdistyksen ylimääräisen ko-
5215: ilmoitukseen ei siten tällaisessa tapauksessa kouksen pitämistä. Tämän vähemmistön tulee
5216: liitettäisi enää asiaa koskevaa kokouspöytäkir- sekä ehdotuksen että voimassa olevan lain
5217: jan otetta, vaan sen korvaisi yhdistyksen halli- mukaan olla vähintään kymmenesosa yhdistyk-
5218: tuksen puheenjohtajan antama vakuutus tieto- sen jäsenmäärästä. Voimassa olevan lain mu-
5219: jen oikeellisuudesta. Sen sijaan itse sääntö- kaan minkä tahansa yhdistyksen säännöissä on
5220: muutoksen rekisteröimisessä sovellettaisiin täs- voitu määrätä, että vaadittava vähemmistö on
5221: sä tapauksessa vanhaa lakia sillä edellytyksellä, joko suurempi tai pienempi kuin kymmenes-
5222: että rekisteri-ilmoituksessa on annettu tieto osa. Ehdotetun lain mukaan vain liittomuotoi-
5223: siitä, että päätös sääntömuutoksesta on tehty sissa yhdistyksissä voitaisiin vaatia suurempaa
5224: vanhan lain aikana. Vanhan lain voimassa kuin kymmenesosan vähemmistöä. Pykälän
5225: ollessa päätetty sääntöjen muutos voitaisiin mukaan yhdistyksen sääntöihin ennen tämän
5226: siten merkitä rekisteriin, vaikka se poikkeaisi lain voimaantuloa otettua 20 §:n 2 momentin
5227: uuden lain pakottavasta säännöksestä. Uuden kanssa ristiriidassa olevaa määräystä voitaisiin
5228: lain kanssa ristiriidassa olevan sääntömääräyk- edelleen noudattaa.
5229: sen sijasta olisi tällöin kuitenkin edellä seloste- 68 § Vaalitapa liittoäänestyksessä Pykälä
5230: tun 64 §:n mukaan yleensä noudatettava uuden koskee liittoäänestyksessä noudatettavaa vaali-
5231: lain pakottavaa säännöstä. tapaa silloin, kun yhdistyksen säännöissä lain
5232: 66 § Ulkomaalaisia koskeva määräys Pykälä tullessa voimaan ei ole määrätty äänestyksessä
5233: koskee ennen uuden lain voimaantuloa perus- käytettävää vaalitapaa. Ehdotetun lain mu-
5234: tettua yhdistystä, jonka jäsenistä yli kolmasosa kaan liittoäänestys on toimitettava erillisissä
5235: on ulkomaalaisia tai uuden lain 10 §:n 3 mo- äänestystilaisuuksissa tai postitse ja kysymyk-
5236: mentissa tarkoitettuja ulkomaisia tai suomalai- sen ollessa vaaleista on tällaista päätöksenteko-
5237: sia yhteisöjä tai säätiöitä. Uuden lain 10 §:ssä tapaa käytettäessä noudatettava suhteellista
5238: ehdotetaan yhdistyksen jäsenten kansalaisuus- vaalitapaa, jollei säännöissä ole toisin määrät-
5239: vaatimuksista luovuttavaksi lukuunottamatta ty. Jotta liittoäänestystä koskevien säännösten
5240: valtiollisia yhdistyksiä. Yhdistyksen säännöissä muuttuminen ei aiheuttaisi hankaluuksia ää-
5241: olisi kuitenkin oltava asiaa koskeva määräys, nestysten toteuttamisessa yhdistyksissä, joissa
5242: jos jäsenistä yli kolmasosa voi olla ulkomaalai- asiasta ei ole säännöissä määrätty, ehdotetaan,
5243: sia tai edellä sanottuja yhteisöjä tai säätiöitä. että liittoäänestyksessä olisi noudatettava yh-
5244: Esillä olevan pykälän mukaan olisi yhdistyk- distyksen päättämää vaalitapaa, kunnes asiasta
5245: sen, jonka jäsenistä yli kolmasosa on ulkomaa- on säännöissä määrätty.
5246: laisia tai 10 §:n 3 momentissa tarkoitettuja 69 §Hallituksen kokoonpano Pykälä koskee
5247: yhteisöjä tai säätiöitä, kahden vuoden kuluessa hallituksen kokoonpanoa. Uuden lain 35 §:ssä
5248: II 3803821
5249: 82 1988 vp. - HE n:o 64
5250:
5251: ehdotetaan hallitusta koskevaa sääntelyä muu- taa vain poistamismenettelyyn. Laki olisi mää-
5252: tettavaksi hallituksen jäsenmäärän, jäsenen vä- räaikainen ja tarkoituksena on yhdellä menet-
5253: himmäisiän sekä jäsenten asuinpaikkavaati- telyllä lain voimassa ollessa poistaa rekisteristä
5254: musten osalta. Jos hallituksen kokoonpano mainitut yhdistykset. Laissa säädettäisiin pe-
5255: näissä suhteissa poikkeaa uuden lain vaatimuk- rusteista, joiden nojalla yhdistys katsottaisiin
5256: sista, olisi yhdistyksen saatettava kokoonpano toimimattomaksi, kuulutusmenettelystä sekä
5257: 35 §:n mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain poistamispäätöksen tekemisestä.
5258: voimaantulosta. Yhdistyksessä toimitettavassa
5259: 1 § Pykälässä osoitetaan ne yhdistykset, joi-
5260: hallituksen jäsenten vaalissa on jo tänä kahden hin lakia sovellettaisiin. Tunnusmerkkejä on
5261: vuoden aikanakin noudatettava 35 §:n mukai- kaksi. Yhdistysten on oltava merkitty yhdistys-
5262: sia vaatimuksia. rekisteriin ennen 1 päivää tammikuuta 1960.
5263: 70 § Nimenkirjoitusoikeutta koskevat rajoi- Lisäksi yhdistysten on oltava toimintansa lo-
5264: tukset Pykälässä säädettäisiin ennen uuden lain pettaneita. Ensiksimainittu määre on yksiselit-
5265: voimaantuloa säännöissä määrätyistä ja rekis- teinen. Mainittua päivämäärää on ehdotettu
5266: teriin merkityistä yhdistyksen nimenkirjoitusoi- sen vuoksi, että lain säännöksiä täytäntöön-
5267: keuden rajoituksista. Aiemmin on voitu rekis-
5268: pantaessa on kulunut vähintään 30 vuotta yh-
5269: teriin merkitä sellaisia rajoituksia, joilla ni- distyksen rekisteröinnistä. Siitä, milloin yhdis-
5270: menkirjoittajan edustamisoikeus rajoitetaan tyksen on katsottava lopettaneen toimintansa,
5271: määrättyihin asioihin. Uuden lain 36 §:n 3 sisältyy seuraaviin pykäliin täsmentäviä sään-
5272: momentin mukaan tällaisia rajoituksia ei enää
5273: nöksiä. Pykälä on kirjoitettu velvoittavaan
5274: voida sääntöihin ottaa vaan ainoa sallittu ra- muotoon, joten kaikki mainitut tunnusmerkit
5275: joitus olisi se, että yhdistyksen nimen saa täyttävät yhdistykset on poistettava rekisteristä
5276: kirjoittaa vain kaksi tai useampi nimenkirjoit- lain voimassa ollessa eikä rekisteriviranomai-
5277: taja yhdessä. Ehdotuksen mukaan vanhat re-
5278: sella ole tässä suhteessa harkintavaltaa.
5279: kisteriin merkityt nimenkirjoitusoikeuden ra-
5280: joitukset, vaikka ne poikkeavatkin ·uuden lain 2 § Pykälässä asetetaan olettama, jonka mu-
5281: säännöksistä, olisivat kuitenkin edelleen päte- kaan yhdistys on lopettanut toimintansa, jos
5282: viä kunnes säännöissä olevaa kyseistä rajoitus- siitä ei ole tullut 1 päivän tammikuuta 1960
5283: ta muutetaan. jälkeen rekisteri-ilmoitusta eikä ole muutoin-
5284: kaan syytä olettaa sen jatkavan toimintaansa.
5285: Kun voimassa oleva laki edellyttää muun mu-
5286: assa yhdistyksen hallituksen jäsenten ja sen
5287: nimen kirjoittamiseen oikeutettujen henkilöi-
5288: 1.2. Laki eräiden yhdistysten poistamisesta den vaihtuessa tehtäväksi ilmoituksen yhdistys-
5289: yhdistysrekisteristä rekisteriin, on erittäin epätodennäköistä, että
5290: yhdistys, josta ei kolmeenkymmeneen vuoteen
5291: Kuten edellä yleisperusteluissa on todettu on ole tullut ilmoitusta, edelleen jatkaisi toimin-
5292: yhdistysrekisterissä tällä hetkellä arviolta taansa. Aika on noin yhden sukupolven mittai-
5293: 20 000 yhdistystä, joiden toiminta on loppunut nen ja sen valintaan ovat vaikuttaneet yhdistys-
5294: vaikka yhdistyksen purkautumistoimenpiteitä elämän luonne, tehdyt selvitykset yhdistysre-
5295: ei ole tehty. Nyt ehdotetulla lailla poistettaisiin kisterissä asioimisesta ja kohtuusnäkökohdat.
5296: rekisteristä ne yhdistykset, jotka lain säännös- Jos taas yhdistys piittaamattomuuttaan on jät-
5297: ten mukaan olisi katsottava toimintansa lopet- tänyt tekemättä säädetyt ilmoitukset sillä seu-
5298: taneiksi. Saattamalla yhdistysrekisterin tiedot rauksella, etteivät yhdistysrekisterin tiedot ole
5299: vastaamaan aikaisempaa paremmin tosioloja näiltä osin ajan tasalla, ei rekisteristä poistami-
5300: pyritään vähentämään oikeuskelpoisuutensa sen uhka ole kohtuuton. Yhdistystä ehdotuk-
5301: säilyttäneiden mutta toimintansa tosiasiallisesti sen mukaan ei kuitenkaan saa ryhtyä poista-
5302: lopettaneiden yhdistysten järjestöelämälle ai- maan rekisteristä, jos muutoin on syytä olettaa
5303: heuttaneita ongelmia. Laki ei suoranaisesti sen jatkavan toimintaansa. Tällainen tieto voi
5304: johtaisi rekisteristä poistetun yhdistyksen pur- olla epävirallisesti yhdistysrekisteritoimistolle
5305: kautumiseen vaan poistetuista yhdistyksistä tu- annettu, esimerkiksi liiton ilmoitus alayhdis-
5306: lisi rekisteröimättömiä. Kun sääntely näin kos- tyksen toiminnasta. Rekisteriviranomaisella ei
5307: kee vain yhdistysten oikeudellista muotoa eikä kuitenkaan ole minkäänlaista aktiivista selon-
5308: niiden olemassaoloa, voidaan sääntely rajoit- ottovelvollisuutta.
5309: 1988 vp. - HE n:o 64 83
5310:
5311: 3 § Päätös yhdistyksen poistamisesta rekiste- poistettava, jos ilmoitusta toiminnan jatkami-
5312: ristä tehdään oikeusministeriön yhdistysrekiste- sesta ei ole tullut eikä ole muutoinkaan syytä
5313: ritoimistossa. Päätös on valituskelpoinen. olettaa yhdistyksen toiminnan jatkuvan. Näin
5314: 4 § Pykälässä säädetään kuulutusmenettelys- ollen on määräajan jälkeenkin ennen poista-
5315: tä, jota noudatetaan ennen poistamispäätöksen mispäätöstä tullut ilmoitus otettava huomioon
5316: tekemistä. Sen jälkeen kun yhdistysrekisteritoi- kuten myös kaikki muut tiedot, jotka viittaa-
5317: mistossa on luetteloitu kaikki yhdistykset, jois- vat siihen, että yhdistys edelleen jatkaa toimin-
5318: ta ei ole 1 päivän tammikuuta 1960 jälkeen taansa. Jollei mitään tällaisia tietoja ole tullut,
5319: tullut rekisteri-ilmoitusta ja joiden toiminnasta on yhdistys poistettava rekisteristä. Poistami-
5320: ei ole saatu muutakaan tietoa, tulee oikeus- sella ei yhdistys purkaudu, vaan muuttuu rekis-
5321: ministeriön virallisen lehden jonkin vuosinel- teröimättömäksi yhdistykseksi. Mahdollinen
5322: jänneksen ensimmäisessä numerossa kehottaa varallisuus, jota yhdistyksellä on, jää edelleen
5323: näitä yhdistyksiä, nimeltä mainiten, kirjallisesti yhdistyksen haltuun ja yhdistystä mahdollisesti
5324: ilmoittamaan yhdistysrekisteriin toimintansa purettaessa on meneteltävä siten kuin sen sään-
5325: jatkumisesta uhalla, että ne poistetaan rekiste- nöissä on määrätty. Mikäli yhdistys edelleen
5326: ristä. Tarkoituksena on, että samaan kuulutuk- haluaa jatkaa toimintaansa rekisteröitynä yh-
5327: seen koottaisiin kaikki kuulutettavat yhdistyk- distyksenä, on sen rekisteröidyttävä uudelleen,
5328: set, jotta kuulutuksesta voitaisiin tiedottaa te- jolloin myös sen säännöt on oikaistava vastaa-
5329: hokkaasti. Kuulutus on valittu tiedottamista- maan uutta yhdistyslakia, mikäli vanhat sään-
5330: vaksi siksi, että niitä yhdistyksiä, joista nyt on nöt ovat ristiriidassa sen säännösten kanssa.
5331: kysymys, on käytännössä miltei mahdotonta Mahdollisuudet poistamispäätöksen kumoami-
5332: tavoittaa muulla tavoin, kun rekisterimerkin- seen käyttäen ylimääräisiä muutoksenhakukei-
5333: nät ovat vanhentuneita ja toimivaa hallitusta ei noja lienevät käytännössä yleensä pienet. Nii-
5334: liene olemassa. Virallisessa lehdessä julkaistava nikään lienee vain harvassa tapauksessa mah-
5335: kuulutus sisältää kehotuksen ilmoittaa toimin- dollista saada muutosta oikeusministeriön pää-
5336: nasta kuuden kuukauden sisällä yhdistysrekis- tökseen käyttämällä varsinaisia muutoksenha-
5337: teritoimistolle. Pykälässä säädettäisiin, että il- kukeinoja. Kun toisaalta yhdistyslain uudista-
5338: moituksen tulee olla kirjallinen. Tällä pyritään misella on pyritty nopeuttamaan ja yksinker-
5339: siihen, että ilmoitukset tulisivat mahdollisim- taistamaan rekisteröintimenettelyä, yhdistyk-
5340: man selviksi, jotta kysymyksessä oleva yhdistys selle, joka mahdollisesti laiminlyö toimintail-
5341: voitaisiin yksilöidä erehtymättä. Määräaikaa moituksen teon, ei tuota suurtakaan haittaa
5342: valittaessa on otettu huomioon, että yhdistyk- uudelleen rekisteröityä. Se, että henkilökohtai-
5343: sissä saattaa viedä aikaa toisaalta ennen kuin nen vastuu kohtaa niitä, jotka toimivat yhdis-
5344: tieto poistamisuhasta tulee asianomaisten yh- tyksen puolesta sen ollessa rekisteröimätön, ei
5345: distysten tietoon ja toisaalta ennen kuin asi- liene kohtuutonta huomioon ottaen rekisteröi-
5346: anomaiset henkilöt yhdistyksessä ryhtyvät toi- mättömyyden syyt ja näiden yhdistysten toi-
5347: miin ilmoituksen tekemiseksi. Pykälässä ei sää- minnan ilmeinen vähäisyys.
5348: detä siitä, kenen on ilmoitettava toiminnan 6 § Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan sa-
5349: jatkumisesta. Koska rekisteritiedot näistä mah- manaikaisesti uuden yhdistyslain kanssa. Laki
5350: dollisesti vielä toimivista yhdistyksistä ovat on tarkoitettu määräaikaiseksi. Sopiva aika
5351: puutteelliset, tultaneen käytännössä toimimaan tämän lain edellyttämän menettelyn toteutta-
5352: niin, että tällaiset yhdistykset ilmoittavat sa- miseen olisi noin kaksi vuotta, jonka kuluessa
5353: malla rekisteriin merkittäväksi ajan tasalla ole- sekä kysymyksessä olevat yhdistykset ehditään
5354: vat, rekisteriin ilmoitettavat asiat. Kuten seu- Iuetteloida että kuulutusmenettely siihen liitty-
5355: raavasta pykälästä ilmenee, poistamisen estää vine ilmoitusten jälkitarkastuksineen tehdä.
5356: se, että on syytä olettaa yhdistyksen jatkavan
5357: toimintaansa. Näin ollen myös riittävän luotet-
5358: tava tieto toiminnan jatkamisesta esimerkiksi
5359: jäseneltä estää poistamisen, vaikka ilmoitus ei 1.3. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei-
5360: täytä kuulutuksessa ilmaistavaa muotomää- söjen oikeudesta omistaa ja hallita
5361: räystä. kiinteätä omaisuutta ja osakkeita anne-
5362: 5 § Pykälässä säädetään rekisteristä poista- tun lain 2 §:n muuttamisesta
5363: misen edellytyksistä sen jälkeen kun kuulutuk-
5364: sessa ilmoitettu aika ilmoitusten tekemiseen on Esillä olevassa niin sanotussa rajoituslaissa
5365: kulunut umpeen. Pykälän mukaan yhdistys on rajoitetaan ulkomaalaisten, ulkomaisten yhtei-
5366: 84 1988 vp. - HE n:o 64
5367:
5368: SOJen ja säätiöiden sekä niihin verrattavien ettava, ennenkuin yhdistyksen kokouksessa
5369: suomalaisten yhteisöjen ja säätiöiden mahdolli- tehdään päätös tämän sisältöisestä sääntöjen
5370: suuksia hankkia omistukseensa tai hallintaansa muuttamisesta.
5371: maaomaisuutta Suomesta taikka suomalaisia Laki ehdotetaan tulemaan voimaan samanai-
5372: yrityksiä tai osuuksia niistä. Lain tavoitteena kaisesti uuden yhdistyslain kanssa. Uuden yh-
5373: on antaa viranomaisille keinot valvoa sitä, distyslain 66 §: ssä veivoitetaan sellaiset yhdis-
5374: etteivät tärkeät luonnonvarat tai keskeiset elin- tykset, joissa lain voimaan tullessa jäsenistä yli
5375: keinoelämän alat voi vapaasti siirtyä ulkomai- kolmasosa on ulkomaalaisia tai vastaavia ulko-
5376: seen omistukseen tai määräysvaltaan. Voimas- maisia tai suomalaisia yhteisöjä tai säätiöitä,
5377: sa oleva rajoituslaki ei koske suomalaisia aat- ottamaan sääntöihinsä yhdistyslain 10 §:n 3
5378: teellisia yhdistyksiä. Lakiin ehdotettu muutos momentin mukainen määräys. Esillä olevan
5379: liittyy siihen, että ulkomaalaisten yhdistymis- rajoituslain 2 §:n 2 momenttiin ehdotetun
5380: vapautta esitetään yhdistyslakia koskevassa eh- muutoksen mukaan tällaisen määräyksen otta-
5381: dotuksessa laajennettavaksi siten, ettei niin miseen taas tarvitaan valtioneuvoston lupa, jos
5382: sanotun ulkomaalaisyhdistyksen perustamiseen yhdistyksellä on sellaista omaisuutta, jonka
5383: enää tarvittaisi viranomaisen lupaa. Koska ei osalta ulkomaalaisten oikeuksia on tässä laissa
5384: ole aiheellista sallia sitä, että ulkomaalaiset ja rajoitettu. Tämä lupavaatimus on kuitenkin
5385: vastaavat yhteisöt tai säätiöt voisivat perus- tarkoitettu sovellettavaksi vain niissä tapauk-
5386: tamalla yhdistyksen saada välillisesti hallin- sissa, joissa ulkomaalaisten tai näihin rinnas-
5387: taansa omaisuutta, jota he eivät muutoin saisi tettavien suomalaisten jäsenten osuus vasta
5388: vapaasti hallita, ehdotetaan rajoituslakia jäl- lain voimaantulon jälkeen nousee yli kolmas-
5389: jempänä selostettavin edellytyksin sovelletta- osaan kaikista jäsenistä. Tämän vuoksi voi-
5390: vaksi myös suomalaiseen aatteelliseen yhdis- maantulosäännöksessä ehdotetaan todettavak-
5391: tykseen. si, ettei lupavaatimusta sovelleta niihin yhdis-
5392: Lain 2 §:n 1 momentin 2 kohtaan lisättäisiin tyksiin, jotka yhdistyslain 66 §:ssä veivoitetaan
5393: maininta sellaisesta suomalaisesta aatteellisesta kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta
5394: yhdistyksestä, jonka sääntöihin on otettu yh- ottamaan sääntöihinsä sanotun lain 10 §:n 3
5395: distyslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu momentin mukainen määräys. Sikäli kuin näil-
5396: määräys siitä, että sen jäsenistä yli kolmasosa lä yhdistyksillä on sellaista omaisuutta, jota
5397: voi olla ulkomaalaisia taikka ulkomaisia tai ulkomaalainen ei saisi vapaasti Suomessa
5398: niihin rinnastettavia suomalaisia yhteisöjä tai hankkia, omaisuuden hankkimiseen yhdistyk-
5399: säätiöitä. Tällaiseen yhdistykseen sovellettaisiin selle ei kuitenkaan ole aikanaan ollut rajoitus-
5400: rajoituslaissa olevia kiinteän omaisuuden ja laista johtuvia esteitä. Tähän nähden on joh-
5401: osakkeiden hankkimista koskevia kieltoja ja donmukaista, ettei tällaiselta yhdistykseltä vaa-
5402: rajoituksia. Rajoituslaki tulisi siten nykyisestä dita mainittuun sääntömuutokseen lupaa ja
5403: poiketen sovellettavaksi muun muassa ulko- että se saa edelleen pitää hankkimansa omai-
5404: maisessa omistuksessa olevien suomalaisten suuden. Sen jälkeen, kun yhdistyksen sääntöi-
5405: yritysten perustamaan yhdistykseen. Tällaista hin on otettu yhdistyslain 10 §:n 3 momentin
5406: yhdistystä ei voimassa olevassa yhdistyslaissa mukainen määräys, yhdistykseen sovelletaan
5407: myöskään pidetä niin sanottuna ulkomaalais- rajoituslaissa säädettyjä omaisuuden hankinta-
5408: yhdistyksenä eikä sen perustamiseen tarvita rajoituksia.
5409: lupaa.
5410: Lain 2 §:n 2 momenttiin ehdotettu muutos
5411: koskee tilannetta, jossa aatteellisella yhdistyk-
5412: sellä on omaisuutta, jota ulkomaalainen ei saisi
5413: vapaasti hankkia, ja yhdistyksen sääntöihin 2. Tarkemmat säännökset
5414: aiotaan ottaa edellä mainittu määräys siitä,
5415: että jäsenistä yli kolmasosa voi olla ulkomaa- Yhdistysrekisteristä ja eräistä siihen liittyvis-
5416: laisia. Jotta rajoituslain tarkoitusperiä ei voi- tä toimista säädettäisiin ehdotuksen 57 §:n mu-
5417: taisi kiertää, ehdotetaan momenttiin säännös- kaan tarkemmin asetuksella. Mainitun pykälän
5418: tä, jonka mukaan yhdistyslain 10 §:n 3 mo- kohdalla on perusteluissa edellä selostettu ase-
5419: mentin mukaisen määräyksen ottamiseen yh- tuksella säädettäviä seikkoja. Asetus on tarkoi-
5420: distyksen sääntöihin tarvittaisiin tällaisessa ta- tus antaa samalla kun ehdotettu laki vahviste-
5421: pauksessa valtioneuvoston lupa. Lupa olisi ha- taan.
5422: 1988 vp. - HE n:o 64 85
5423:
5424: 3. Voimaantulo Tämän vuoksi ehdotetaan, että lait saatetaan
5425: voimaan niiden hyväksymistä ja vahvistamista
5426: Ehdotettujen lakien voimaantulo ei vaadi seuraavan kalenterivuoden alusta. Ehdotettu-
5427: erityisiä valmistelutoimia yhdistyksiltä. Yhdis- jen lakien voimaantulosäännösten perustelut
5428: tysrekisteriviranomainen on jo valmistautunut on esitetty asianomaisissa kohdissa yksityis-
5429: eräiden yhdistysten poistamisesta yhdistysrekis- kohtaisissa perusteluissa.
5430: teristä ehdotetun lain toimeenpanoon. Kun
5431: yhdistyksissä hallintoelinten toimikausi sekä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5432: tilikausi on usein sama kuin kalenterivuosi, on kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
5433: tarkoituksenmukaista, että uusi yhdistyslaki set:
5434: tulisi noudatettavaksi kalenterivuoden alusta.
5435:
5436:
5437:
5438:
5439: 1.
5440: Yhdistyslaki
5441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5442:
5443:
5444: 1 luku 3§
5445: Yleisiä säännöksiä Kielletyt yhdistykset
5446: 1§
5447: Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaa-
5448: Soveltamisala dittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostel-
5449: miin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella
5450: Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoi- taikka aseellisen varustautumisen vuoksi koko-
5451: tuksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus naan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjeste-
5452: ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. tyksi, on kielletty.
5453: Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.
5454: 4§
5455: 2 § Luvanvaraiset yhdistykset
5456: Soveltamisalan rajoitukset Yhdistystä, jonka toimintaan kuuluu harjoi-
5457: tuttaminen ampuma-aseiden käyttöön ja joka
5458: Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoi- ei ole yksinomaan metsästystä varten, ei saa
5459: tuksena on voiton tai muun välittömän talou- perustaa ilman lääninhallituksen lupaa.
5460: dellisen edun hankkiminen siihen osalliselle
5461: taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu
5462: muuten on pääasiassa taloudellinen. 5 §
5463:
5464: Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella jär-
5465: Taloudellinen toiminta
5466: jestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia
5467: Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkei-
5468: sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen
5469: noa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen
5470: säädetty. säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy
5471: Uskonnollisista yhdyskunnista on voimassa, sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on
5472: mitä niistä on erikseen säädetty. pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
5473: 86 1988 vp. - HE n:o 64
5474:
5475: 6§ Sen lisäksi, mitä 1 momentista seuraa, kaik-
5476: Rekisteröinnin oikeusvaikutukset kien yhdistysten säännöissä voidaan määrätä,
5477: että yhdistyksellä on suomenkielinen, ruotsin-
5478: Yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä kielinen ja saamenkielinen nimi tai nimi kah-
5479: sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomiois- della mainituista kielistä, jolloin mitä tahansa
5480: tuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se asianomaisista nimistä voidaan käyttää yhdis-
5481: on rekisteröity siten kuin tässä laissa sääde- tyksen nimenä.
5482: tään.
5483: Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vas-
5484: taa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteis- 3 luku
5485: ta. Jäsenyys
5486: 10§
5487: 2 luku
5488: Jäsenet
5489: Yhdistyksen perustaminen
5490: Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen
5491: 7§ henkilö, yhteisö ja säätiö.
5492: Perustamiskirja Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena
5493: on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis-
5494: Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä pe- tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset,
5495: rustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle sellaiset muun pohjoismaan kansalaiset, joilla
5496: laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättä- on kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdis-
5497: vä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi tykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti
5498: liittyvän allekirjoitettava. kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain edel-
5499: lä mainittuja yksityisiä henkilöitä.
5500: 8§ Yhdistyksen jäsenistä voi yli kolmasosa olla
5501: Säännöt ulkomaalaisia, ulkomaisia yhteisöjä ja säätiöi-
5502: tä tai ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
5503: Yhdistyksen säännöissä on mainittava: oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-
5504: 1) yhdistyksen nimi; suutta ja osakkeita annetun lain (219/39)
5505: 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen 2 §:ssä tarkoitettuja suomalaisia yhteisöjä ja
5506: kunta; säätiöitä, jos yhdistyksen säännöissä on näin
5507: 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot; määrätty.
5508: 4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdis-
5509: tykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja;
5510: 11 §
5511: 5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdis-
5512: tyksen tilintarkastajien lukumäärä tai vähim- Jäsenluettelo
5513: mäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi;
5514: 6) yhdistyksen tilikausi; Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettä-
5515: 7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkas- vä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin
5516: tajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vas- jäsenen täydellinen nimi ja postiosoite sekä
5517: tuuvapaudesta päätetään; ulkomaalaisen osalta lisäksi kansalaisuus.
5518: 8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varat-
5519: on kutsuttava koolle; sekä tava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitet-
5520: 9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos tuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tieto-
5521: yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. jen luovuttamisesta muutoin säädetään henki-
5522: lörekisterilaissa (4 71 /87). Luovuttamisesta voi
5523: 9§ päättää yhdistyksen hallitus.
5524: Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi 12 §
5525: Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, et- Jäseneksi liittyminen
5526: tä yhdistys on sekä suomen- että ruotsinkieli-
5527: nen. Tällaisen kaksikielisen yhdistyksen sään- Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäsenek-
5528: nöt on laadittava kummallakin kielellä. si, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykset-
5529: 1988 vp. - HE n:o 64 87
5530:
5531: le. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, 4 luku
5532: jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätösvalta
5533:
5534: 13 § 16 §
5535: Yhdistyksestä eroaminen Päätösvallan käyttä'}"ät
5536: Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenil-
5537: Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota
5538: yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yh- le. Säännöissä voidaan kuitenkin jäljempänä
5539: säädetyllä tavalla määrätä, että päätösvaltaa
5540: distyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
5541: käyttävät:
5542: Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdis-
5543: tyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväk- 1) yhdistyksen valtuutetut; ja
5544: si. Säännöissä voidaan määrätä, että eroami- 2) yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välil-
5545: nen tulee voimaan vasta määrätyn ajan kulut- lisesti kuuluvissa yhdistyksissä jäseninä olevat
5546: tua eroamisilmoituksen tekemisestä. Aikaa ei yksityiset henkilöt liittoäänestyksessä.
5547: saa määrätä yhtä vuotta pitemmäksi.
5548: 17 §
5549: 14 § Jäsenten päätösvalta
5550: Yhdistyksestä erottaminen Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyk-
5551: sen kokouksessa.
5552: Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mai- Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet
5553: nitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on käyttävät säännöissä erikseen mainituissa
5554: kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen: asioissa päätösvaltaansa erillisissä äänestystilai-
5555: 1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, suuksissa tai postitse.
5556: joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutu-
5557: nut; 18 §
5558: 2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen Valtuutettujen päätösvalta
5559: ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yh-
5560: distystä; tai Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille,
5561: 3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen sään- säännöissä on mainittava valtuutettujen luku-
5562: nöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. määrä tai sen määräytymistapa sekä toimikau-
5563: si, valitsemistapa ja tehtävät.
5564: 15 § Säännöissä voidaan myös määrätä, että val-
5565: tuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava
5566: Erottamismenette/y yhdistyksen jäsenten tai näiden muodostamien
5567: ryhmien kesken säännöissä mainituilla perus-
5568: Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys ko- teilla. Tällöin voidaan myös määrätä, että
5569: kouksessaan, jollei säännöissä ole toisin mää- valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten
5570: rätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos joku
5571: syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa es- on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voi-
5572: teellinen äänestämään itseään koskevasta erot- daan valtuutetut valita muiden asettamista eh-
5573: tamisasiasta. dokkaista.
5574: Jos erottamispäätös on tehty varaamatta Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa ko-
5575: jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi, hänellä on kouksessa.
5576: oikeus kohtuullisessa ajassa päätöksestä tiedon
5577: saatuaan vaatia erottamisasian käsittelemistä 19 §
5578: yhdistyksessä uudelleen siten, että hän voi
5579: antaa selityksen asiassa.
5580: Liittoäänestys
5581: Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää Päätösvaltaa voidaan säännöissä määrätä
5582: hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäse- käytettäväksi liittoäänestyksessä sellaisessa yh-
5583: nellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä distyksessä, jonka jäseninä sääntöjen mukaan
5584: määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen rat- on vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja yksityisiä
5585: kaistavaksi. henkilöitä. Säännöissä on mainittava, missä
5586: 88 1988 vp. - HE n:o 64
5587:
5588: asioissa tai millä edellytyksillä päätösvaltaa 22 §
5589: käytetään liittoäänestyksessä. Muun päätöksenteon järjestäminen
5590: Liittoäänestys toimitetaan erillisissä äänes-
5591: tystilaisuuksissa tai postitse. Jos säännöissä mainittu asia on yhdistykses-
5592: sä päätettävä määrättynä aikana erillisissä ää-
5593: nestystilaisuuksissa tai postitse eikä näin ole
5594: menetelty, on yhdistyksen jäsenellä oikeus kir-
5595: 5 luku jallisesti vaatia hallitukselta tällaisen päätök-
5596: Päätöksenteko senteon järjestämistä. Jollei hallitus vaatimuk-
5597: sesta huolimatta ole järjestänyt päätöksente-
5598: 20 § koa tai vaatimusta ole voitu esittää hallituksel-
5599: Yhdistyksen kokous le, lääninhallituksen tulee päätöksenteon jär-
5600: jestämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oi-
5601: Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä keuttaa hakija järjestämään äänestystilaisuus
5602: määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu tai postiäänestys yhdistyksen kustannuksella
5603: koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oi- tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.
5604: keus vaatia kokouksen pitämistä.
5605: 23 §
5606: Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidet-
5607: tävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai Kokouksessa päätettävä! asiat
5608: hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka Yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin mää-
5609: vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen ääni- rätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettä-
5610: oikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian vä
5611: käsittelyä varten vaatii. Jos yhdistyksen jäseni- 1) yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;
5612: nä sääntöjen mukaan voi olla vain yhdistyksiä 2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämi-
5613: tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, voidaan sestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta
5614: säännöissä määrätä, että vähemmistö, joka voi huomattavan muun omaisuuden luovuttami-
5615: ' vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä, on sesta;
5616: pienempi tai suurempi kuin yksi kymmenesosa. 3) 30 §:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaali-
5617: Muun yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä j ärj esty ksestä;
5618: vain pienemmästä vähemmistöstä. 4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintar-
5619: Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettä- kastajan valitsemisesta tai erottamisesta;
5620: vä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Halli- 5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu-
5621: tuksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan vapauden myöntämisestä; sekä
5622: kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole 6) yhdistyksen purkamisesta.
5623: kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää
5624: hallitukselle, lääninhallituksen tulee kokouksen 24 §
5625: pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oi- Kokouskutsu
5626: keuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yh-
5627: distyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle
5628: siihen sakon uhalla. siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskut-
5629: sussa on mainittava kokouksen aika ja paikka.
5630: Päätöstä 23 §:ssä mainitussa ja muussa siihen
5631: 21 § verrattavassa asiassa ei kokouksessa saa tehdä,
5632: Valtuutettujen kokous ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.
5633:
5634: Mitä tässä laissa säädetään yhdistyksen ko- 25 §
5635: kouksesta, koskee soveltuvin osin myös valtuu- Jäsenen äänioikeus
5636: tettujen kokousta. Valtuutettujen ylimääräinen
5637: kokous on kuitenkin pidettävä vain, kun val- Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokai-
5638: tuutetut niin päättävät tai hallitus katsoo siihen sella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella ääni-
5639: olevan aihetta taikka 20 §:n 2 momentissa oikeutetulla yksi ääni. Yksityinen henkilö ei
5640: mainittu määrä valtuutettuja sitä ilmoittaman- voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityk-
5641: sa asian käsittelyä varten vaatii. sellä, ellei säännöissä ole niin määrätty.
5642: 1988 vp. - HE n:o 64 89
5643:
5644: Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn le säännöissä taatun erityisen edun tai jäsenten
5645: ajan jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyönyt yhdenvertaisuuden loukkaamiseen, jos päätös
5646: ei saa käyttää äänioikeuttaan. on tehty siten kuin 1 momentin 3 kohdassa tai
5647: 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sano-
5648: 26 § tussa momentissa on säädetty.
5649: Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa Jos yhdistys sääntöjensä mukaan kuuluu
5650: toiseen yhdistykseen, voidaan säännöissä mää-
5651: Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänes- rätä, että niiden muuttamiseen vaaditaan myös
5652: tää päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sen yhdistyksen hyväksyminen, johon yhdistys
5653: sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen suoraan tai välillisesti kuuluu.
5654: yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen
5655: edun kanssa. 28 §
5656: Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu Vaalit
5657: yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa
5658: äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitse- Kokouksessa toimitettavassa vaalissa nouda-
5659: misesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vah- tetaan enemmistövaalitapaa ja erillisissä äänes-
5660: vistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämi- tystilaisuuksissa tai postitse toimitettavassa
5661: sestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vaalissa suhteellista vaalitapaa, jollei säännöis-
5662: vastuussa. sä ole toisin määrätty. Kaikille päätösvallan
5663: Mitä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henki- käyttöön oikeutetuille on turvattava oikeus
5664: löiden esteellisyydestä on säädetty, koskee osallistua ehdokkaitten asettamiseen vaalia
5665: myös heidän asiamiestään tai edustajaansa. varten.
5666:
5667: 27 § 29 §
5668: Päätöksentekojärjestys Vaalien toimittaminen
5669: Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei sään- Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat
5670: nöissä ole toisin määrätty: valituiksi eniten ääniä saaneet, jollei säännöis-
5671: 1) se mielipide, jota on kannattanut yli sä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta mää-
5672: puolet äänestyksessä annetuista äänistä; rätty.
5673: 2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota Suhteellinen vaali toimitetaan ehdokaslistoja
5674: kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannatta- käyttäen ja kukin ääni annetaan ehdokaslistal-
5675: vansa, tai, jos päätös tehdään erillisissä äänes- le kokonaisuudessaan. Kullakin ehdokaslistalla
5676: tystilaisuuksissa tai postitse, arvalla ratkaistava ensimmäisenä oleva saa vertausluvukseen eh-
5677: tulos; sekä dokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena
5678: 3) sääntöjen muuttamista, yhdistyksen pur- oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva
5679: kamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edel-
5680: luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, leen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkai-
5681: jota on kannattanut vähintään kolme neljäs- den vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.
5682: osaa äänestyksessä annetuista äänistä. Suhteellinen vaali voidaan kuitenkin poike-
5683: Päätös sääntöjen muuttamisesta 17 §:n 2 ten siitä, mitä 2 momentissa on säädetty,
5684: momentissa tai 19 §:n 1 momentissa tarkoite- yhdistyksen säännöissä määrätä toimitettavak-
5685: tulla tavalla taikka siten, että enemmistövaali- si:
5686: tapa korvataan suhteellisella vaalitavalla, on 1) ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että
5687: kuitenkin pätevä, jos päätöstä on kannattanut kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa
5688: yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja se olevalle ehdokkaalle ja vaalin tulos lasketaan
5689: muutoin on tehty siten kuin sääntöjen muutta- noudattaen soveltuvin osin kunnallisvaaleista
5690: misesta on säädetty tai määrätty. voimassa olevia säännöksiä;
5691: Sen estämättä mitä jäljempänä säädetään 2) ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaa-
5692: päätöksen mitättömyydestä, on päätös sääntö- lissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilip-
5693: jen muuttamisesta, joka koskee vaalin toimit- puun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensim-
5694: tamistapaa, jäsenen äänimäärää, toimielimen mäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden ää-
5695: kokoonpanoa taikka jäsenen maksuvelvolli- nen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena
5696: suutta, pätevä, vaikka muutos johtaisi jäsenel- olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edel-
5697:
5698: 12 3803821
5699: 90 1988 vp. - HE n:o 64
5700:
5701: leen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdok- tai postitse, kolmen kuukauden kuluessa siitä,
5702: kaiden saamien äänien mukaisessa järjestykses- kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty.
5703: sä; sekä Jollei kannetta nosteta määräajassa, on pää-
5704: 3) muulla säännöissä määrätyllä tavalla. töstä pidettävä pätevänä.
5705: Suhteellinen vaali toimitetaan suljetuin li- Jos yhdistyksen hallitus on nostanut kan-
5706: puin. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla. teen, yhdistyksen kokous on viipymättä kutsut-
5707: tava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan
5708: 30 § yhdistyksen puolesta.
5709: Äänestys- ja vaalijärjestys
5710: 33 §
5711: Jos yhdistyksen päätösvaltaa käytetään eril-
5712: lisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, yhdis- Päätöksen mitättömyys
5713: tyksen on hyväksyttävä tätä varten äänestys- ja Päätös on moitekanteesta riippumatta mitä-
5714: vaalijärjestys, johon on otettava tarvittavat tön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.
5715: äänestystä ja vaalia koskevat tämän lain sään- Mitätön on myös päätös, joka vähentää
5716: nöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa
5717: määräykset. erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään
5718: tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti louk-
5719: 31 § kaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3
5720: Pöytäkirjan laatiminen momentista muuta johdu.
5721: Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen
5722: Kokouksen puheenjohtajan on huolehditta-
5723: jäsen sekä se, joka katsoo päätöksen Ioukkaa-
5724: va siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä
5725: van oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä
5726: laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on kokouksen
5727: vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen
5728: puheenjohtajan allekirjoitettava sekä vähin-
5729: päätös on mitätön.
5730: tään kahden kokouksessa sitä varten valitun
5731: jäsenen tarkastettava tai yhdistyksen itsensä
5732: 34 §
5733: hyväksyttävä.
5734: Jos päätösvaltaa on käytetty erillisissä äänes- Täytäntöönpanokielto
5735: tystilaisuuksissa tai postitse, yhdistyksen halli-
5736: tuksen on huolehdittava siitä, että menettelystä Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vi-
5737: päätöksenteossa, äänten laskennasta ja sen tu- reille, tuomioistuin voi kieltää yhdistyksen pää-
5738: loksesta sekä tehdystä päätöksestä laaditaan töksen täytäntöönpanon tai määrätä sen kes-
5739: päivätty ja hallituksen puheenjohtajan allekir- keytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voi-
5740: joittama pöytäkirja. daan myös peruuttaa.
5741: Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomiois-
5742: saada 1 ja 2 momentissa tarkoitetut pöytäkirjat tuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muu-
5743: nähtäväkseen. tosta.
5744:
5745: 32 §
5746: 6 luku
5747: Päätöksen moitteenvaraisuus
5748: Yhdistyksen hallinto
5749: Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asian-
5750: mukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on 35 §
5751: lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi Hallitus
5752: yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen
5753: nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuu-
5754: julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moite- luu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on
5755: kanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on ko- lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten
5756: kouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemi- mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen
5757: seen. asioita. Hallitus edustaa yhdistystä.
5758: Kanne on pantava vireille kolmen kuukau- Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Pu-
5759: den kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos heenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Halli-
5760: päätös on tehty erillisissä äänestystilaisuuksissa tuksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta
5761: 1988 vp. - HE n:o 64 91
5762:
5763: täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla halli- 38 §
5764: tuksen jäsenenä.
5765: Tilintarkastaja
5766: Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli-
5767: tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka Yhdistyksellä on oltava vähintään yksi tilin-
5768: Suomessa, jollei sisäasiainministeriö myönnä tarkastaja. Tilintarkastajan tulee hyvän tilin-
5769: lupaa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaise- tarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tar-
5770: na tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vai- kastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja
5771: kuttaminen, saa hallituksen jäsenenä olla vain hallinto.
5772: sellainen Suomen tai muun pohjoismaan kan-
5773: salainen, jolla on kotipaikka Suomessa. 39 §
5774: Vahingonkorvausvelvollisuus
5775: 36 §
5776: Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö
5777: Yhdistyksen nimenkirjoittajat ja tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan
5778: Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kir- vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti
5779: joittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle.
5780: rajoitettu jäljempänä 3 momentissa tarkoite- Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntö-
5781: jä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle
5782: tuin tavoin. aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa
5783: Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, et- olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on
5784: tä oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
5785: lisäksi: Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä kor-
5786: 1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäse- vausvastuun jakautumisesta kahden tai useam-
5787: nellä; man korvausvelvollisen kesken on voimassa,
5788: 2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 lu-
5789: tai vussa on säädetty.
5790: 3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erik- Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon
5791: seen antama henkilökohtainen oikeus. korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyk-
5792: Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi sen kotipaikan tuomioistuimessa.
5793: edustaa yhdistystä eikä toimia sen nimenkir-
5794: joittajana. Oikeutta yhdistyksen nimen kirjoit-
5795: tamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, 7 luku
5796: että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain Purkautuminen
5797: yhdessä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi.
5798: Muuta rajoitusta ei saa merkitä yhdistysrekis- 40 §
5799: teriin. Selvitystoimet
5800: Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yh-
5801: distyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimen- Kun yhdistys on päättänyt purkautua, halli-
5802: kirjoittajien omakätinen allekirjoitus. tuksen on huolehdittava purkautumisesta joh-
5803: tuvista selvitystoimista, jollei yhdistys ole va-
5804: Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhdis- linnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai
5805: tykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedok- useampaa muuta selvitysmiestä. Selvitystoimiin
5806: si henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä, jos yhdistys
5807: toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi. purkautumisesta päättäessään on samalla hy-
5808: väksynyt hallituksen laatiman loppuselvityk-
5809: 37 § sen, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velkoja.
5810: Esteellisyys Purkautumisesta päättäneen yhdistyksen ta-
5811: loudellista toimintaa saadaan jatkaa vain siinä
5812: Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenki- määrin kuin tarkoituksenmukainen selvittely
5813: lö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sitä vaatii. Selvitysmiehillä on oikeus pyytää
5814: sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen julkista haastetta velkojille sekä oikeus luovut-
5815: asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa taa yhdistyksen omaisuus konkurssiin. Jos vel-
5816: hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidas- kojen maksamisen jälkeen jäljelle jääneitä va-
5817: sa yhdistyksen edun kanssa. roja ei voida käyttää säännöissä määrätyllä
5818: 92 1988 vp. - HE n:o 64
5819:
5820: tavalla, selvitysmiesten on luovutettava ne val- 1) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin
5821: tiolle käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan lakia tai hyviä tapoja;
5822: yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tar- 2) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen
5823: koituksen edistämiseen. Selvitysmiesten on laa- säännöissä määrättyä tarkoitusta;
5824: dittava purkautumisesta loppuselvitys ja huo- 3) jos yhdistys toimii vastoin 4 §:ssä tarkoi-
5825: lehdittava sen säilyttämisestä. tettua lupaa tai 35 §:n 3 momentin säännöstä;
5826: Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun pur- tai
5827: kautumisesta on tehty merkintä yhdistysrekis- 4) jos yhdistys lainvastaisesti jatkaa lakkau-
5828: teriin. tetun yhdistyksen toimintaa.
5829: Jos yleinen etu ei vaadi yhdistyksen lakkaut-
5830: 41 § tamista, voidaan yhdistykselle lakkauttamisen
5831: Yhdistyksen julistaminen purkautuneeksi sijasta antaa varoitus.
5832: Jos yhdistys julistetaan lakkautetuksi tai sille
5833: Jos yhdistyksen toiminta on loppunut eikä annetaan varoitus, voidaan myös yhdistykseen
5834: yhdistystä ole purettu, voi sen jäsen ja muu, suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys, joka
5835: jota asia koskee, hakea yhdistyksen kotipaikan on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi, ju-
5836: tuomioistuimelta yhdistyksen julistamista pur- listaa lakkautetuksi tai antaa sille varoitus, jos
5837: kautuneeksi. Hakemuksen johdosta on yhdis- tämä on myötävaikuttanut ensiksi mainitun
5838: tykselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Ha- yhdistyksen 1 momentissa tarkoitettuun menet-
5839: kemukseen on suostuttava, jos yhdistyksen telyyn.
5840: toiminnan osoitetaan loppuneen. Jollei muuta Jos lakkautetun yhdistyksen varoja ei voida
5841: näytetä, yhdistyksen toiminnan on katsottava käyttää niin kuin säännöissä on määrätty taik-
5842: loppuneen, jos yhdistyksestä viimeksi yhdistys- ka tuollainen käyttö olisi vastoin lakia tai
5843: rekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut hyviä tapoja, yhdistyksen varat on julistettava
5844: kymmenen vuotta. menetetyiksi valtiolle.
5845: Tuomioistuimen on suostuessaan hakemuk-
5846: seen samalla tarvittaessa määrättävä hakija tai 44 §
5847: muu henkilö selvitysmiehenä huolehtimaan sel- Väliaikainen toimintakielto
5848: vitystoimista. Tällöin on vastaavasti sovelletta-
5849: va, mitä 40 §:n 2 momentissa on säädetty. Kun yhdistyksen lakkauttamista koskeva
5850: asia on tullut vireille, tuomioistuin voi asiaa
5851: 42 § käsitellessään asianosaisen vaatimuksesta kiel-
5852: Selvitystoimien moiUiminen tää väliaikaisesti yhdistyksen toiminnan, jos on
5853: todennäköistä, että yhdistys toimii vastoin
5854: Jos yhdistyksen jäsen tai muu, jonka oikeut- 43 §:n 1 momentin säännöksiä.
5855: ta yhdistyksen purkautuminen koskee, haluaa Sisäasiainministeriön tai virallisen syyttäjän
5856: moittia selvitysmiesten toimenpidettä, on hä- vaatimuksesta 1 momentissa tarkoitettu kielto
5857: nen nostettava kanne selvitysmiehiä vastaan voidaan antaa jo ennen kuin yhdistyksen lak-
5858: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun purkau- kauttamista koskeva asia on tullut vireille, jos
5859: tumisesta on tehty merkintä yhdistysrekisteriin. on todennäköistä, että yhdistys toimii olennai-
5860: Kannetta on ajettava yhdistyksen kotipaikan sesti vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka
5861: tuomioistuimessa. lainvastaisesti jatkaa lakkautetun yhdistyksen
5862: toimintaa. Tällainen kielto raukeaa, jollei
5863: haastetta yhdistyksen lakkauttamiseksi ole pyy-
5864: detty 14 päivän kuluessa kiellon antamisesta,
5865: 8 luku ja on voimassa enintään siihen saakka, kunnes
5866: Yhdistyksen lakkauttaminen asia tulee käsiteltäväksi tuomioistuimen istun-
5867: nossa.
5868: 43 § Jos tuomioistuin on antanut väliaikaisen toi-
5869: Lakkauttaminen ja varoitus mintakiellon, sen on joka kerta asiaa käsitelles-
5870: sään päätettävä kiellon voimassaolosta. Toi-
5871: Yhdistyksen kotipaikan alioikeus voi sisäasi- mintakieltoa koskevaan päätökseen ei saa erik-
5872: ainministeriön, virallisen syyttäjän tai yhdis- seen hakea muutosta valittamalla.
5873: tyksen jäsenen kanteesta julistaa yhdistyksen Jos väliaikainen toimintakielto on määrätty
5874: lakkautetuksi: 43 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdan perusteella,
5875: 1988 vp. - HE n:o 64 93
5876:
5877: kiellon voimassa ollessa yhdistyksen toiminnan 48 §
5878: jatkamista varten ei saa perustaa uutta yhdis-
5879: tystä. Perusilmoitus
5880: Ilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi (pe-
5881: 45 § rusilmoitus) on tehtävä kirjallisesti oikeus-
5882: Toiminnan lopettaminen ja selvitysmiehet ministeriölle tai yhdistyksen kotipaikan paikal-
5883: lisviranomaiselle, joka toimittaa sen oikeus-
5884: Kun yhdistys on julistettu lakkautetuksi tai ministeriölle.
5885: määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon, yhdis- Perusilmoituksessa, johon on liitettävä yh-
5886: tyksen toiminta on heti lopetettava. Yhdistyk- distyksen perustamiskirja ja säännöt, on ilmoi-
5887: sen hallitus saa kuitenkin jatkaa yhdistyksen tettava yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan
5888: harjoittamaa elinkeinoa tai ansiotoimintaa ja ja yhdistyksen nimenkirjoittajien täydelliset ni-
5889: hoitaa yhdistyksen omaisuutta, kunnes päätös met ja heidän kotikuntansa sekä mahdollinen
5890: lakkauttamisesta tulee lainvoimaiseksi, jollei nimenkirjoitusoikeutta koskeva 36 §:ssä tar-
5891: tuomioistuin toisin määrää. koitettu rajoitus.
5892: Jos tuomioistuin ei salli hallituksen hoitaa
5893: yhdistyksen omaisuutta 1 momentissa tarkoi- Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan on
5894: tettuna aikana, tuomioistuimen on määrättävä allekirjoitettava ilmoitus ja vakuutettava, että
5895: vähintään yksi henkilö uskottuna miehenä hoi- ilmoituksessa mainitut tiedot ovat oikeat ja
5896: tamaan yhdistyksen omaisuutta. että nimenkirjoittajat ovat täysivaltaisia.
5897: Samalla kun tuomioistuin julistaa yhdistyk-
5898: sen lakkautetuksi, sen on tarvittaessa määrät- 49 §
5899: tävä selvitysmies tai useampia selvitysmiehiä. Perusilmoituksen käsittely ja yhdistyksen
5900: Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä rekisteröiminen
5901: selvitysmiehistä ja selvitystoimien moittimises-
5902: ta yhdistyksen purkautuessa on tässä laissa Perusilmoituksesta oikeusministeriö tarkas-
5903: säädetty. taa, että:
5904: 46 § 1) se on tehty 48 §:ssä säädetyllä tavalla;
5905: Laillinen tuomioistuin 2) yhdistyksen nimi selvästi erottuu rekiste-
5906: rissä ennestään olevien yhdistysten nimistä eikä
5907: Yhdistyksen lakkauttamista koskeva kanne ole harhaanjohtava;
5908: tutkitaan sen paikkakunnan tuomioistuimessa,
5909: jossa yhdistyksellä on kotipaikka. Tämä tuo- 3) yhdistyksen rekisteröimiselle ei 1 luvun
5910: mioistuin voi samalla käsitellä myös 43 §:n 3 säännösten mukaan ole estettä; sekä
5911: momentissa tarkoitetun yhdistyksen lakkautta- 4) rekisteröimiselle ei ole muuta lakiin perus-
5912: mista koskevan asian. tuvaa estettä.
5913: Jos rekisteröimiselle on 1 momentin perus-
5914: teella este, mutta ilmoitusta ei kuitenkaan jäte-
5915: 9 luku tä tutkimatta tai rekisteröintiä heti evätä, il-
5916: Yhdistysrekisteriin merkitseminen moituksen tekijälle on varattava tilaisuus il-
5917: moituksen täydentämiseen tai oikaisemiseen
5918: 47 § taikka lausunnon antamiseen. Tämä on tehtä-
5919: Viranomaiset vä oikeusministeriön määräämässä ajassa ja
5920: uhalla, että asia muuten raukeaa, jollei erityi-
5921: Yhdistysrekisteriä pitää oikeusministeriö. sistä syistä muuta johdu. Jos rekisteröimiselle
5922: Yhdistysrekisteriasioiden paikallisviranomaisi- on este vielä senkin jälkeen, kun ilmoitusta on
5923: na toimivat maistraatit ja väestökirjahallinnos- täydennetty tai oikaistu tai lausunto annettu,
5924: ta annetussa laissa (76/84) tarkoitetut rekisteri- rekisteröiminen on evättävä. Ilmoituksen teki-
5925: toimistot. jälle voidaan kuitenkin antaa uusi määräaika,
5926: Yhdistysrekisteri siihen kuuluvine asiakirjoi- jos siihen on aihetta.
5927: neen on julkinen siten kuin yleisten asiakirjain Jos estettä rekisteröimiselle ei ole, yhdistys
5928: julkisuudesta annetussa laissa (83/51) on sää- on rekisteröitävä viivytyksettä. Rekisteröimi-
5929: detty. nen on maksuton.
5930: 94 1988 vp. - HE n:o 64
5931:
5932: 50§ muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen
5933: Rekisteröimistä osoittava merkintä siitä tieto.
5934:
5935: Kun yhdistys on merkitty rekisteriin, lisätään 53§
5936: sen nimeen sanat ''rekisteröity yhdistys'' tai Purkautumisilmoitus
5937: näiden sanojen lyhennys "ry" taikka, jos yh-
5938: distyksen säännöt ovat ruotsinkieliset, sanat Yhdistyksen purkautumisesta on hallituksen
5939: "registrerad förening" tai niiden lyhennys puheenjohtajan tai selvitysmiehen tehtävä re-
5940: "rf". kisteriin ilmoitus (purkautumisilmoitus), josta
5941: Jos yhdistyksellä on 9 §:n mukaisesti sekä käy ilmi, ketkä ovat toimineet selvitysmiehinä
5942: suomenkielinen että ruotsinkielinen nimi, sa- samoin kuin se, että selvitystoimet on saatettu
5943: nottu merkintä lisätään sen suomenkieliseen loppuun.
5944: nimeen suomenkielisenä ja ruotsinkieliseen ni-
5945: meen ruotsinkielisenä. Jos yhdistyksellä on 54§
5946: myös saamenkielinen nimi, lisätään tähän ni-
5947: Muutos- ja purkautumisilmoitusten käsittely
5948: meen sanat "registrerejuvvon searvi" tai nii-
5949: den lyhennys "rs". Muutos- ja purkautumisilmoitusten tarkasta-
5950: misesta ja merkitsemisestä rekisteriin on sovel-
5951: 51 § tuvin osin voimassa, mitä perusilmoituksen
5952: Kaksikielisen yhdistyksen rekisteröiminen tarkastamisesta ja sen merkitsemisestä rekiste-
5953: riin on säädetty.
5954: Jos yhdistys on kaksikielinen, ilmoitukset
5955: rekisteriin on tehtävä sekä suomen- että ruot- 55 §
5956: sinkielellä. Perusilmoitukseen ja sääntöjen Ennakkotarkastus
5957: muuttamista koskevaan ilmoitukseen on liitet-
5958: tävä valantehneen kielenkääntäjän antama to- Oikeusministeriö voi suorittaa yhdistyksen
5959: distus siitä, että säännöt ovat keskenään sa- tai sen perustajien hakemuksesta sääntöjen tai
5960: mansisältöiset. Kaksikielinen yhdistys rekiste- niiden muutoksen tarkastuksen ennakolta (en-
5961: röidään molemmilla kielillä. nakkotarkastus), milloin siihen yhdistyksen
5962: koon, sääntöjen muutoksen merkityksen tai
5963: 52§ muun sellaisen syyn vuoksi on aihetta. Hake-
5964: Muutosilmoitus mus voi koskea myös yhdistykseen suoraan tai
5965: välillisesti kuuluvan tai kuuluvaksi aiotun yh-
5966: Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta sekä distyksen sääntöjä.
5967: hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoitta- Ennakkotarkastukseen on sovellettava, mitä
5968: jan vaihtumisesta on tehtävä rekisteriin ilmoi- perus- ja muutosilmoitusten tarkastamisesta on
5969: tus (muutosi/moitus), johon sääntöjä muutet- edellä säädetty. Ennakkotarkastuksesta annet-
5970: taessa on liitettävä muutetut säännöt. Ilmoi- tu päätös on sitova paitsi, jos yhdistys on
5971: tuksen tekemisestä, allekirjoittamisesta ja va- muuttanut ennakkotarkastuksessa olleita sään-
5972: kuutuksesta on voimassa, mitä 48 §:ssä on töjä tai niiden muutoksia sillä tavoin, että uusi
5973: perusilmoituksesta säädetty. tarkastus on tarpeellinen. Päätös on voimassa
5974: Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se kaksi vuotta sen antamisesta lukien.
5975: merkitään rekisteriin. Yhdistys voi päättää Ennakkotarkastuksesta huolimatta perus- ja
5976: noudattaa sisäisessä toiminnassaan yhdistyksen muutosilmoitukset on tehtävä siten kuin edellä
5977: toimielimen kokoonpanoa koskevaa sääntö- on säädetty ja niissä on ilmoitettava myös
5978: muutosta jo ennen kuin muutos on merkitty ennakkotarkastusta koskevasta päätöksestä ja
5979: rekisteriin. miltä osin sääntöjä on muutettu ennakkotar-
5980: Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on mer- kastuksen jälkeen.
5981: kitty rekisteriin, muutoksen on katsottava tul- Yhdistys voi päättää, että ennakolta tarkas-
5982: leen sivullisen tietoon, paitsi jos käy selville, tettua sääntöjen muutosta, joka on hyväksytty
5983: ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä yhdistyksessä muuttamattomana, on ennakko-
5984: ollut velvollinen tietämään. Ennen muutoksen tarkastuksesta annetun päätöksen voimassa-
5985: merkitsemistä rekisteriin ei siihen voida vedota oloaikana noudatettava yhdistyksen sisäisessä
5986: 1988 vp. - HE n:o 64 95
5987:
5988: toiminnassa, vaikka muutosta ei vielä ole mer- myös antaa yhdistykselle tarkoitettu tiedonan-
5989: kitty rekisteriin. to.
5990: Kannetta rekisteröimättömän yhdistyksen
5991: 56§ lakkauttamiseksi voidaan ajaa yhdistyksen tai
5992: Muutoksenhaku ja rekisterimerkinnän sen hallituksen yhtä tai useampaa jäsentä vas-
5993: kumoaminen taan. Kanne on nostettava sen paikkakunnan
5994: tuomioistuimessa, jossa vastaajalla tai jollakin
5995: Oikeusministeriön tämän lain nojalla teke- heistä on kotipaikka.
5996: mään päätökseen saa hakea muutosta siinä Rekisteröimättömiin yhdistyksiin on muu-
5997: järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallinto- toin soveltuvin osin sovellettava, mitä 1-5,
5998: asioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. 10, 11, 43, 44, 60 ja 62 §:ssä on säädetty.
5999: Päätökseen, ettei 55 §:ssä tarkoitettua ennak-
6000: kotarkastusta suoriteta, ei kuitenkaan saa ha-
6001: kea muutosta valittamalla. 11 luku
6002: Joka katsoo, että yhdistyksen nimi tai muu Erinäisiä säännöksiä
6003: rekisterissä oleva merkintä loukkaa hänen oi-
6004: keuttaan, voi yhdistyksen kotipaikan tuomiois- 60 §
6005: tuimessa nostaa kanteen yhdistystä vastaan Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus
6006: rekisterimerkinnän kumoamiseksi.
6007: Tuomioistuimen on ilmoitettava oikeus-
6008: 57§ ministeriölle yhdistyksen omaisuuden luovutta-
6009: Tarkemmat säännökset misesta konkurssiin ja konkurssimenettelyn
6010: päättymisestä tuomioistuimessa, 41, 43, 44 tai
6011: Tarkempia säännöksiä yhdistysrekisteristä, 45 §:n nojalla antamastaan päätöksestä sekä
6012: siihen tehtävistä merkinnöistä ja ilmoitusten lainvoiman saaneesta ratkaisusta, jolla rekiste-
6013: käsittelystä sekä ennakkotarkastuksesta anne- rissä oleva merkintä on kumottu tai jolla on
6014: taan tarvittaessa asetuksella. todettu, että yhdistyksen päätös, josta on teh-
6015: tävä ilmoitus rekisteriin, on pätemätön, taikka
6016: jolla on määrätty tällaisen päätöksen täytän-
6017: 10 luku töönpanokiellosta tai kiellon peruuttamisesta.
6018: Rekisteröimättömät yhdistykset
6019: 61 §
6020: 58§ Omaisuuden luovuttaminen konkurssiin
6021: Vastuu velvoitteista
6022: Yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta
6023: Yhdistys, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei konkurssiin päättää yhdistyksen hallitus.
6024: voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitou-
6025: muksia eikä kantaa tai vastata. 62 §
6026: Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta Rangaistussäännös
6027: tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta
6028: vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättä- Joka tämän lain vastaisesti jatkaa lakkaute-
6029: neet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. tuksi julistetun tai väliaikaiseen toimintakiel-
6030: Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa henkilö- toon määrätyn yhdistyksen toimintaa edusta-
6031: kohtaisesti sellaisesta velvoitteesta. maila yhdistystä tai toimimalla sen puolesta
6032: taikka ottamalla uusia jäseniä yhdistykseen tai
6033: 59§ toimeenpanemalla yhdistyksen kokouksen taik-
6034: Yhdistyksen puolesta toimiminen ka muulla sellaisella tavalla, on tuomittava,
6035: jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka-
6036: Rekisteröimätöntä yhdistystä koskevassa asi- rampaa rangaistusta, laittoman yhdistystoimin-
6037: assa tuomioistuimessa ja muussa viranomai- nan harjoittamisesta sakkoon.
6038: sessa sen puolesta voi toimia yhdistyksen tai Joka antaa oikeusministeriölle tai paikallis-
6039: sen hallituksen puheenjohtaja tai muu sen viranomaiselle väärän tässä laissa tarkoitetun
6040: asioita hoitava. Tällaiselle henkilölle voidaan ilmoituksen tai vakuutuksen, on tuomittava
6041: 96 1988 vp. - HE n:o 64
6042:
6043: rangaistukseen siten kuin rikoslaissa on säädet- maisia yhteisöjä tai säätiöitä taikka ulkomaa-
6044: ty. laisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
6045: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-
6046: keita annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuja suoma-
6047: 12 luku laisia yhteisöjä tai säätiöitä, on kahden vuoden
6048: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset kuluessa lain voimaantulosta otettava sääntöi-
6049: hinsä 10 §:n 3 momentin mukainen määräys.
6050: 63 §
6051: Voimaantulo 67 §
6052: Määrävähemmistöä koskeva määräys
6053: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6054: kuuta 19 . Lailla kumotaan yhdistyksistä 4 Mitä 20 §:n 2 momentissa on säädetty tarvit-
6055: päivänä tammikuuta 1919 annettu laki siihen tavasta määrävähemmistöstä, ei sovelleta sel-
6056: myöhemmin tehtyine muutoksineen. laiseen yhdistykseen, jonka säännöissä on en-
6057: nen tämän lain voimaantuloa määrätty muusta
6058: 64 § määrävähemmistöstä.
6059: Tämän lain vastaiset säännökset
6060: 68 §
6061: Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekiste-
6062: röidyn yhdistyksen sääntöihin sisältyy tämän Vaalitapa liittoäänestyksessä
6063: lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta Jos yhdistyksen säännöissä on tämän lain
6064: noudatettava tämän lain säännöksiä, mikäli voimaan tullessa määrätty liittoäänestyksestä,
6065: jäljempänä ei toisin säädetä. mutta ei siinä käytettävästä vaalitavasta, nou-
6066: datetaan liittoäänestyksessä yhdistyksen päät-
6067: 65 § tämää vaalitapaa, kunnes asiasta on säännöissä
6068: Rekisteri-ilmoitusten käsittely määrätty.
6069: Jos ilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi tai
6070: 69 §
6071: rekisterissä olevien tietojen muuttamiseksi on
6072: tehty ennen tämän lain voimaantuloa, on il- Hallituksen kokoonpano
6073: moitus käsiteltävä ja ratkaistava aikaisemman
6074: lain mukaan. Vaikka yhdistyksen sääntöjen Ennen tämän lain voimaantuloa valitun hal-
6075: muuttamista koskeva ilmoitus on tehty lain lituksen kokoonpano on saatettava 35 §:n mu-
6076: voimaantulon jälkeen, on sen rekisteriin mer- kaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaan-
6077: kitsemisessä sovellettava aikaisempaa lakia, jos tulosta.
6078: sääntöjen muuttamisesta on yhdistyksessä pää-
6079: tetty ennen lain voimaantuloa ja yhdistyksen 70 §
6080: hallituksen puheenjohtaja on tästä antanut il- Nimenkirjoitusoikeutta koskevat rajoitukset
6081: moituksessa tiedon.
6082: Sen estämättä, mitä 36 §:n 3 momentissa on
6083: 66 § säädetty yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden
6084: rajoittamisesta, on ennen tämän lain voimaan-
6085: Ulkomaalaisia koskeva määräys tuloa rekisteröidyn yhdistyksen säännöissä ole-
6086: Yhdistyksen, jonka jäsenistä lain tullessa va ja yhdistysrekisteriin merkitty muukin rajoi-
6087: voimaan yli kolmasosa on ulkomaalaisia, ulko- tus pätevä, kunnes rajoitusta muutetaan.
6088: 1988 vp. - HE n:o 64 97
6089:
6090: 2.
6091: Laki
6092: eräiden yhdistysten poistamisesta yhdistysrekisteristä
6093:
6094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6095:
6096: 1§ rekisteristä tehdään oikeusministeriön on viral-
6097: Yhdistysrekisteristä on poistettava toimin- lisen lehden jonkin vuosineljänneksen ensim-
6098: tansa lopettaneet ennen 1 päivää tammikuuta mäisessä numerossa julkaistava kuulutus, jossa
6099: 1960 rekisteriin merkityt yhdistykset siten kuin kaikkia 2 §:ssä tarkoitettuja yhdistyksiä nimel-
6100: tässä laissa säädetään. tä mainiten kehotetaan kuuden kuukauden ku-
6101: luessa kirjallisesti ilmoittamaan oikeusministe-
6102: 2§ riölle toimintansa jatkumisesta.
6103: Tätä lakia sovellettaessa katsotaan rekiste-
6104: röidyn yhdistyksen lopettaneen toimintansa, 5§
6105: jos siitä ei ole tullut 1 päivän tammikuuta 1960 Jos ilmoitusta yhdistyksen toiminnan jatku-
6106: jälkeen ilmoitusta rekisteriin eikä muutoinkaan misesta ei ole tehty eikä muutoinkaan ole syytä
6107: ole syytä olettaa sen toiminnan jatkuvan. olettaa sen toiminnan jatkuvan, yhdistys on
6108: määräajan umpeen kuluttua poistettava rekis-
6109: 3§ teristä.
6110: Yhdistyksen poistamisesta yhdistysrekisteris-
6111: tä päättää oikeusministeriö. 6§
6112: Tämä laki tulee voimaan pmvana
6113: 4§ kuuta 19 ja on voimassa vuoden 19 lop-
6114: Ennen kuin päätös yhdistyksen poistamisesta puun.
6115:
6116:
6117:
6118:
6119: 3.
6120: Laki
6121: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
6122: osakkeita annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6123:
6124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudes-
6125: ta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain
6126: (219/39) 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä kesäkuuta
6127: 1982 annetussa laissa (408/82), näin kuuluviksi:
6128:
6129: 2§ ( 1 ) 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu mää-
6130: Mitä 1 §:n 1 momentissa on säädetty, on räys;
6131: myös voimassa:
6132: Taloudellisen yhdistyksen tai osuuskunnan
6133: 2) suomalaisesta taloudellisesta yhdistyksestä säännöissä taikka osakeyhtiön yhtiöjärjestyk-
6134: ja suomalaisesta osuuskunnasta, jos oikeutta sessä olevaa 1 momentin 2 tai 3 kohdassa
6135: olla niiden jäsenenä ei ole rajoitettu niin kuin 3 tarkoitettua rajoitusta tai kieltoa ei saa muut-
6136: b §:ssä säädetään, sekä suomalaisesta aatteelli- taa tai poistaa ilman valtioneuvoston lupaa.
6137: sesta yhdistyksestä, jos oikeudesta olla sen Jos aatteellisella yhdistyksellä on sellaista
6138: jäsenenä on sen sääntöihin otettu yhdistyslain omaisuutta, jonka osalta ulkomaalaisten oi-
6139: 13 3803821
6140: 98 1988 vp. - HE n:o 64
6141:
6142: keuksia on tässä laissa rajoitettu, 1 momentin Mitä 2 §:n 2 momentissa on säädetty tarvit-
6143: 2 kohdassa tarkoitettua määräystä ei saa ottaa tavasta luvasta määräyksen ottamiseksi aatteel-
6144: sen sääntöihin ilman valtioneuvoston lupaa. lisen yhdistyksen sääntöihin, ei sovelleta yhdis-
6145: tykseen, jonka jäsenistä lain voimaan tullessa
6146: yli kolmasosa on ulkomaalaisia, ulkomaisia
6147: Tämä laki tulee voimaan päivänä yhteisöjä tai säätiöitä taikka 2 §:ssä tarkoitet-
6148: kuuta 19 tuja suomalaisia yhteisöjä tai säätiöitä.
6149:
6150:
6151: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
6152:
6153:
6154: Tasavallan Presidentti
6155: MAUNO KOIVISTO
6156:
6157:
6158:
6159:
6160: Oikeusministeri Matti Louekoski
6161: 1988 vp. - HE n:o 64 99
6162:
6163: Liite
6164:
6165:
6166:
6167:
6168: Laki
6169: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
6170: osakkeita annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6171:
6172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudes-
6173: ta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain
6174: (219/39) 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä kesäkuuta
6175: 1982 annetussa laissa (408/82), näin kuuluviksi:
6176:
6177: Voimassa oleva laki Ehdotus
6178: 2§
6179: Mitä 1 §:n 1 momentissa on säädetty, on
6180: myös voimassa:
6181:
6182: 2) suomalaisesta taloudellisesta yhdistyksestä 2) suomalaisesta taloudellisesta yhdistyksestä
6183: ja suomalaisesta osuuskunnasta, jos oikeutta ja suomalaisesta osuuskunnasta, jos oikeutta
6184: olla niiden jäsenenä ei ole rajoitettu niin kuin 3 olla niiden jäsenenä ei ole rajoitettu niin kuin 3
6185: b §:ssä säädetään; b §:ssä säädetään, sekä suomalaisesta aatteelli-
6186: sesta yhdistyksestä, jos oikeudesta olla sen
6187: jäsenenä on sen sääntöihin otettu yhdistyslain
6188: ( 1 ) JO §:n 3 momentissa tarkoitettu mää-
6189: räys;
6190:
6191: Yhdistyksen tai osuuskunnan säännöissä Taloudellisen yhdistyksen tai osuuskunnan
6192: taikka osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevaa 1 säännöissä taikka osakeyhtiön yhtiöjärjestyk-
6193: momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua rajoi- sessä olevaa 1 momentin 2 tai 3 kohdassa
6194: tusta tai kieltoa ei saa muuttaa tai poistaa tarkoitettua rajoitusta tai kieltoa ei saa muut-
6195: ilman valtioneuvoston lupaa. taa tai poistaa ilman valtioneuvoston lupaa.
6196: Jos aatteellisella yhdistyksellä on sellaista
6197: omaisuutta, jonka osalta ulkomaalaisten oi-
6198: keuksia on tässä laissa rajoitettu, 1 momentin
6199: 2 kohdassa tarkoitettua määräystä ei saa ottaa
6200: sen sääntöihin ilman valtioneuvoston lupaa.
6201:
6202:
6203: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6204: kuuta 19 .
6205: Mitä 2 §:n 2 momentissa on säädetty tarvit-
6206: tavasta luvasta määräyksen ottamiseksi aatteel-
6207: lisen yhdistyksen sääntöihin, ei sovelleta yhdis-
6208: tykseen, jonka jäsenistä lain voimaan tullessa
6209: yli kolmasosa on ulkomaalaisia, ulkomaisia
6210: yhteisöjä tai säätiöitä taikka 2 §:ssä tarkoitet-
6211: tuja suomalaisia yhteisöjä tai säätiöitä.
6212: 1988 vp. - HE n:o 65
6213:
6214:
6215:
6216:
6217: Hallituksen esitys Eduskunnalle lääninoikeuksien muodosta-
6218: mista alueellisiksi hallintotuomioistuimiksi koskevaksi lainsää-
6219: dännöksi
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6225:
6226: Esityksessä ehdotetaan, että lääninoikeudet täväksi sellaiset lääninoikeudelle nykyisin kuu-
6227: muodostetaan yleisiksi alueellisiksi hallintotuo- luvat valitus- ja muut asiat, joiden ratkaisemi-
6228: mioistuimiksi. sessa on erityisesti pidettävä silmällä läänin
6229: Kussakin lääninhallituksessa on nykyään hallinnon yhtenäisyyttä ja tarkoituksenmukai-
6230: lääninoikeus hallintolainkäyttöviranomaisena. suutta.
6231: Esitys merkitsee, että lääninoikeuden asema ja Mielisairasasioissa, tartuntatautilaissa tar-
6232: toiminta saatetaan sellaisiksi, että lääninoikeus koitetuissa asioissa ja tahdonvastaista sosiaali-
6233: täyttää kaikin puolin riippumattomalle tuo- huoltotoimenpidettä koskevissa asioissa asian
6234: mioistuimelle asetettavat vaatimukset. Läänin- käsittelyyn lääninoikeudessa osallistuisi asian-
6235: oikeus muodostaisi itsenäisen viraston, jolla on tuntijajäsen.
6236: oma henkilöstö. Lääninoikeuden jäsenillä olisi Esitykseen sisältyy myös ehdotus muutok-
6237: tuomarin asema. Tämän lisäksi ehdotetaan senhakujärjestelmän uudistamisesta rakennus-
6238: samalla eräitä muutoksia lääninoikeuden toi- lain mukaisissa poikkeuslupa-asioissa siten, et-
6239: mintaan. tä lääninhallituksen päätöksestä valitettaisiin
6240: Lääninoikeuden tuomiovaltaan kuuluisivat ensin ympäristöministeriöön. Tämän päätök-
6241: pääasiassa ne valitus- ja muut lainkäyttöasiat, sestä voitaisiin valittaa korkeimpaan hallinto-
6242: jotka nykyisinkin kuuluvat sen toimivaltaan. oikeuteen. Nykyisin näissä asioissa valitetaan
6243: Muodostettaessa lääninoikeus tuomioistuimek- korkeimpaan hallinto-oikeuteen suoraan lää-
6244: si on kuitenkin tarpeen käydä lääninoikeuden ninhallituksen päätöksestä.
6245: ja lääninhallituksen asiallisen toimivallan rajaa Ehdotetut lainmuutokset ovat tarkoitetut tu-
6246: varsinkin uskomaila lääninhallituksen käsite!- lemaan voimaan vuoden 1989 lopulla.
6247:
6248:
6249:
6250:
6251: 380645U
6252: 2 1988 vp. - HE n:o 65
6253:
6254:
6255:
6256:
6257: SISÄLLYSLUETTELO
6258:
6259: Sivu Sivu
6260: YLEISPERUSTELUT ooooooooooooooooooooooooo 4 1027 o Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 0 41
6261: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys 0000000o00 4 lo28. Poronhoitolaki 0000. 0000. 00... 00000.. 0000 41
6262: 1.1. Tavoitteet 000000000oo0o0o00000000000o00000 4 1o29 0 Tieliikennelaki 0000.. 0000000000.. 000000. 00 41
6263: 1020 Keinot 0000000000000oo000000000000000o00000 5 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . 0000000. 42
6264: 2o Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 00000oo0o00 10 3. Voimaantulo 00. 00. 0o00000000... 000o000000000. 0 43
6265: 2010 Lääninoikeuksien hallinto-organisatorinen 4. Säätämisjärjestys 0000000000000000000. 00000... 00 43
6266: asema 00 000Oo 00000oooo 00 0000000 000 00 00000 0 10
6267: 2020 Lääninoikeuksien merkitys hallintolain- LAKITEKSTIT oo. oo. o. oooooooooooooooooooo0000 44
6268: käyttöjärjestelmässä oo00000000000000000000 11
6269: 2o3o Lainkäyttöjärjestelmä hallintoasioissa 1. Laki lääninoikeuslain muuttamisesta 0000000000 44
6270: eräissä muissa maissa ooooo0o00000000oo0000 12 2. Laki asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5
6271: 2.40 Asian valmistelu 000oooo0oo0000000000o0oo00 l3 §:n muuttamisesta ooo0000000.... 000000000. 00000 47
6272: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 3. Laki kunnallislain 40 ja 141 §:n muuttamisesta
6273: tukset. 0o0000000........• o••••. o0000000•..• 000.. 17 47
6274: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset •• 00. 0....•• 0 19 4. Laki rakennuslain muuttamisesta o.. 00000000000 48
6275: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 19 5. Laki maa-aineslain 20 §:n muuttamisesta 000000 49
6276: 1. Lakiehdotusten perustelut ... 00000...•.•••• 0. 00 19 6. Laki jätehuoltolain 44 §:n muuttamisesta 000000 49
6277: 1.1. Lääninoikeuslaki .......•• 00.... 00000.... 0 19 7. Laki jätevesimaksusta annetun lain 11 §:n
6278: 1020 Laki asiakirjain lähettämisestä ... 00..•. 000 32 muuttamisesta 0000. 0.. 0• 00000000000000000000000 50
6279: 1.3. Kunnallislaki . 00.. 00. 0•... 00. 0.... 000..... 32 8. Laki kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
6280: 1.4. Rakennuslaki 0. 0.... 0000.....•••. 0. 00. 0. . • 33 sista ja -avustuksista annetun lain 25 §:n muut-
6281: 1.50 Maa-aineslaki .....•• 0•.... 00..•... 00000.. 35 tamisesta ...... 0000000..... 00000000000. 00000000
6282: 1.6. Jätehuoltolaki 000......•.•....... 000. oo00. 35 50
6283: 1.70 Laki jätevesimaksusta 0o. 0000000.•.•• 000.. 36 9. Laki kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
6284: 1.8. Laki kuntien ja kuntainliittojen valtion- eläkelain 8 §:n muuttamisesta. 00000000000000000 50
6285: osuuksista ja -avustuksista ••.......•••••• 0 36 10. Laki yksityisten valtionapulaitosten sopimus-
6286: 1.9. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
6287: eläkelaki 0000000000....•.. 000....•. 0•• 0o000 37 valtuuskunnasta annetun lain 7 §:n muuttami-
6288: 1.10. Laki yksityisten valtionapulaitosten sopi- sesta 00000000000. o0o0000000. 0..• 000000000. 00000 51
6289: musvaltuuskunnasta •.• 0... 0000. . . . • • • . . . 37 11. Laki poliisilain 25 §:n muuttamisesta 000. 00000 51
6290: l.ll. Poliisilaki 000000....•.•••.. 00. 0. 0...•• 0. 0 37
6291: 1.120 Etuostolaki 00000.....••••• o. 0. 0. 000..... 0 37 12. Laki etuostolain 22 §:n muuttamisesta 000. 0000 51
6292: 1.130 Laki pysäköintivirhemaksusta. 0000ooo... 37 13. Laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain
6293: 1o14o Laki ylikuormamaksusta ...... 00•.. 0. 0. 0 37 14 §:n muuttamisesta 00000000000.. 000000. 0. 000 52
6294: 1.15. Laki huoltoa tai hoitoa koskevan pää- 14. Laki ylikuormamaksusta annetun lain 15 §:n
6295: töksen täytäntöönpanoa varten tapahtu- muuttamisesta 0000000. 00000000000.. 000000. 0000
6296: vasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, 52
6297: Ruotsiin tai Tanskaan ••• 00. 0.. 0000.. 0000 38 15. Laki huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen
6298: 1.160 Kansanterveyslaki . oooo0000000000. 0.. 0000 38 täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovut-
6299: 1.17 0 Terveydenhoitolaki 0000000.. 0. 000. . . . . . • • 38 tamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai
6300: l.l8o Laki kehitysvammaisten erityishuollosta. 38 Tanskaan annetun lain muuttamisesta 00000. 00 52
6301: 1.190 Laki sairaanhoitoalan kuntainliittojen 16. Laki kansanterveyslain 47 §:n muuttamisesta 0
6302: uudelleenjärjestämisestä . 0. 000. 0.. 00. 00. . 39 53
6303: 1020. Laki kunnallisista yleissairaaloista 0o00000 39 17. Laki terveydenhoitolain 26 §:n 3 momentin
6304: 1.21. Tartuntatautilaki .•.••• 0000000...... 00. 0. 39 kumoamisesta 0000. 00000000000000000000000. 000 53
6305: 10220 Leimaverolaki 0. 0000000...•.. 00.•..•••• 00 40
6306: 18. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
6307: 1.230 Laki koiraverostao 0000.........• 0000. 00. 0 40
6308: 1o24o Laki vero)ei? ja maksujen perimisestä tun lain muuttamisesta ooo. o000oooo. ooo000000. 54
6309: ulosottotmmm 00. 000000... 0...• 000000000. 40 19. Laki sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudel-
6310: lo25. Puutavaranmittauslaki 00....••• 00.. 0000. 40 leenjärjestämisestä eräissä tapauksissa anne-
6311: 1.260 Työnvälityslaki ...••• oo.. oo•. 0•.. 00o. . . . . 40 tun lain 23 §:n muuttamisesta 0. 00000000000000 54
6312: 1988 vp. - HE n:o 65 3
6313:
6314: Sivu Sivu
6315: 20. Laki kunnallisista yleissairaaloista annetun 14o Laki ylikuormamaksusta annetun lain 15 §:n
6316: lain 44 §:n muuttamisesta .... 000••• 0000• 00000 55 muuttamisesta .. 000. 00o0o••• 000•• 0000......... 74
6317: 21. Laki tartuntatautilain 29 §:n muuttamisesta . 150 Laki huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen
6318: 0 55 täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovut-
6319: 22. Laki leimaverolain 4 §:n muuttamisesta ... 0 0 • 56 tamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai
6320: 23. Laki koiraverosta annetun lain 12 §:n muutta- Tanskaan annetun lain muuttamisesta 0000000. 75
6321: misesta. 0. 0•• o•• 0000•••• o000•••• 0000000. 0o0•• 0 56 16o Laki kansanterveyslain 47 §:n muuttamisesta. 76
6322: 170 Laki terveydenhoitolain 26 §:n 3 momentin
6323: 24. Laki verojen ja maksujen perimisestä ulos- kumoamisesta .... 000••••••• 0•• 0•• 0000••••• 00. 76
6324: ottotoimin annetun lain 8 §:n muuttamisesta 0 56 18. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
6325: 25. Laki puutavaranmittauslain 24 ja 25 §:n tun lain muuttamisesta ..... 0• 0000• 0• 0• • • • • • • • 77
6326: 19. Laki sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudel-
6327: muuttamisesta . o• o•••••• 00000••• 0••••••• 000000 57 leenjärjestämisestä eräissä tapauksissa anne-
6328: 26. Laki työnvälityslain 16 b §:n muuttamisesta . . 57 tun lain 23 §:n muuttamisesta 0. 00000•••••• 000 78
6329: 200 Laki kunnallisista yleissairaaloista annetun
6330: 27. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne- lain 44 §:n muuttamisesta . 0••• 0000. 0•••••• 000 79
6331: tun lain 1 §:n muuttamisesta o000••• 00000000000 58 220 Laki leimaverolain 4 §:n muuttamisesta 0. 00.. 80
6332: 28. Laki poronhoitolain 43 §:n muuttamisesta ... 0 58 230 Laki koiraverosta annetun lain 12 §:n muutta-
6333: misesta 0••••••• 000000•••••••• 0•• o. 00 00•••••• 00 81
6334: 29. Laki tieliikennelain muuttamisesta 0000000. 0. 00 59 24o Laki verojen ja maksujen perimisestä ulos-
6335: ottotoimin annetun lain 8 §:n muuttamisesta . 81
6336: LIITTEET ooo•• oo• o•• ooooooo•• oooooooooo• oooo• • 60 25o Laki puutavaranmittauslain 24 ja 25 §:n
6337: muuttamisesta 0oo00000000. 0000. 000000• 00000000 82
6338: 1. Rinnakkaistekstit 00000•••• 0000000• 0oooo0• 0•• 000 60 260 Laki työnvälityslain 16 b §:n muuttamisesta 00 83
6339: 1. Laki lääninoikeuslain muuttamisesta .... 000000 60 27 Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne-
6340: 0
6341:
6342:
6343:
6344: 2. Laki asiakirjain lähettämisestä annetun lain tun lain 1 §:n muuttamisesta. 0•• 000. 000. 000... 83
6345: 5 §:n muuttamisesta oo000. 0. 0••• o0••• 000000000. 66 280 Laki poronhoitolain 43 §:n muuttamisesta 0000 84
6346: 3. Laki kunnallislain 40 ja 141 §:n muuttamisesta 66 290 Laki tieliikennelain muuttamisesta .. 0•••••• 000 85
6347: 4o Laki rakennuslain muuttamisesta 000• 0000••• 000 67
6348: 5o Laki maa-aineslain 20 §:n muuttamisesta 000000 69 2. Asetusluonnokset o. 0••••••••• 00••• 000•• 00000000 86
6349: 6. Laki jätehuoltolain 44 §;n muuttamisesta 000000 70 l. Lääninoikeusasetus 00000000000•• 0•••• 00• 0•••• 0• 86
6350: 7 Laki jätevesimaksusta annetun lain 11 §:n
6351: 20 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön 16 §:n
6352: muuttamisesta o• oo••• 000••••••••• 00. 00000000000
6353: 0
6354:
6355:
6356:
6357: muuttamisesta 000• 0000•••• 0• 000000•• 0• 000• 0•• 00 71 89
6358: 80 Laki kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk- 3 Asetus oikeusministeriöstä annetun asetuksen
6359: 0
6360:
6361:
6362:
6363:
6364: sista ja -avustuksista annetun lain 25 §:n muut- 2 §;n muuttamisesta 0•• 0. oooo000000000000. 00000 90
6365: tamisesta . 00000• oo00000••••••• 0••• 0000••••••• 00 71 4. Asetus korkeimmasta hallinto-oikeudesta anne-
6366: 9o Laki kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin tun asetuksen 6 §:n muuttamisesta 0000000...... 90
6367: eläkelain 8 §:n muuttamisesta. 00000000••••• 0000 72
6368: 5o Asetus lääninhallitusasetuksen muuttamisesta . 91
6369: 10. Laki yksityisten valtionapulaitosten sopimus- 6o Asetus ajokorttiasetuksen 42 §:n muuttamises-
6370: valtuuskunnasta annetun lain 7 §:n muuttami- ta 00ooo•• 00•• 00. 00o00•••• 00••• 0000000•• 000000000 91
6371: sesta 0••••• 0••••••• 00•• 0•• 0000000. 0000. 00000000 72 70 Asetus rajavyöhykeasetuksen 16 §:n muuttami-
6372: 11. Laki poliisilain 25 §:n muuttamisesta .. 00000. 0 73 sesta 0000•• 00. 0000•• 000000000000•••••• 000•• 00•• 0 92
6373: 12. Laki etuostolain 22 §:n muuttamisesta 0000•• 0. 73 8. Asetus räjähdystarvikeasetuksen 103 §:n muut-
6374: 130 Laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain tamisesta 00• 0oo• 0•••• 00• 000•••• 0000000000000000 92
6375: 14 §:nmuuttamisesta 0000o0••••• 0000000o0..... 74 3. Tilastotietoja lääninoikeuksista 0•• 00000•• 000000 93
6376: 4 1988 vp. - HE n:o 65
6377:
6378:
6379:
6380:
6381: YLEISPERUSTELUT
6382:
6383:
6384: 1. Esityksen yhteiskunnallinen ranomaiset - lukuisat hallintoviranomaiset
6385: merkitys varsinaisen hallintotoimensa ohessa, useat lau-
6386: takuntatyyppiset muutoksenhakuelimet ja
6387: 1.1. Tavoitteet eräät erikoistuomioistuimet. Käytännössä kes-
6388: keisin hallintolainkäyttöelin KHO:n alapuolel-
6389: Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen jul- la on kuitenkin lääninoikeus. Suurin osa hal-
6390: kishallinnossa edellyttää, että eri keinoin taa- lintolainkäyttöasioista käsitellään ensimmäises-
6391: taan hallintotoiminnan lainmukaisuus. Tavoit- sa asteessa juuri lääninoikeudessa. Lääninoi-
6392: teena on, että hallintopäätökset tulevat oikeiksi keudelta haetaan muutosta varsinkin paikallis-
6393: niin varhain kuin mahdollista. Tähän vaikutta- ten veroviranomaisten sekä kunnallisten viran-
6394: vat hallintotoimintaa ohjaavan lainsäädännön omaisten päätöksiin. KHO:n ratkaistavaksi
6395: ohella hallinto-organisaation rakenne, hallinto- saapuvista muutoksenhakuasioista lähes puolet
6396: menettely ja hallinnon valvonta. tulee lääninoikeuksista.
6397: Tässä yhteydessä voidaan viitata vuoden Lääninoikeuden asema on jäänyt selkeyty-
6398: 1983 alusta voimaan tulleeseen hallintomenet- mättömäksi. Organisatorisesti lääninoikeus
6399: telylakiin, jolla edistetään hyvää, kansalaisia kuuluu lääninhallitukseen. Lääninoikeuden jä-
6400: palvelevaa menettelyä hallintotoiminnassa, senet, esittelijät ja muut siellä työskentelevät
6401: sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja edus- ovat lääninhallituksen virkamiehiä. Lääninoi-
6402: kunnan oikeusasiamiehen harjoittamaan hal- keuden tehtävänä on käsitellä ja ratkaista lää-
6403: lintotoiminnan valvontaan. ninhallituksen toimivaltaan kuuluvat valitus-
6404: Hallintolainkäyttö on hallinnon jälkikäteise- asiat, eräin poikkeuksin, sekä lisäksi eräät
6405: nä valvontamuotona kansalaisten oikeusturvan muut asiat. Lääninoikeudella ei ole siten halli-
6406: välttämätön osa. Sen tehtävänä on korjata tusmuodon mielessä tuomioistuimen asemaa.
6407: hallinnossa kaikesta huolimatta sattuvat vir- Asiallisesti lääninoikeuden lainkäyttötoiminta
6408: heet, ratkaista lopullisesti hallinnon alalla syn- on kuitenkin erillään lääninhallituksesta ja lää-
6409: tyvät oikeusriidat sekä antaa kansalaisille var- ninoikeuden toimiala on erityissäännösten no-
6410: muus siitä, että hallinnossa menetellään lain- jalla laajentunut yleiseksi.
6411: mukaisesti. Hallitusmuodon mukaan oikeus- Lääninoikeuden muodollinen asema hallin-
6412: turvan antaminen kuuluu viime kädessä riippu- toviranomaisen osana ja tosiasiallinen tehtävä
6413: mattamille tuomioistuimille. hallintolainkäytössä muodostavat periaatteelli-
6414: Hallintolainkäyttöelimiin tulee nykyään suu- sen ristiriidan, kun otetaan huomioon hallitus-
6415: ri määrä asioita ja ne ovat monenlaatuisia muodon asettamat vaatimukset tuomiovallan
6416: käsittäen kaikki julkisen hallinnon alat. Asiat järjestämiselle. Myös hallinnollisesti sekä tuo-
6417: ovat myös entistä monimutkaisempia. Hallin- mioistuinjärjestelmän kehittämisen kannalta
6418: tolainkäytön järjestelmä ei ole kehittynyt joh- on nykyisestä tilasta aiheutunut epäkohtia.
6419: donmukaisesti ja riittävän nopeasti yhteiskun- Muutoksenhakuasiat ovat myös keskittyneet
6420: nan ja julkishallinnon muutosten sille asetta- lainkäyttöorganisaatiossa liian korkealle, mikä
6421: mien vaatimusten mukaisesti. Hallintolainkäyt- on aiheuttanut asiaruuhkia. Tämä on hidasta-
6422: töasiat ovat jakautuneet tuomioistuimiksi or- nut asioiden käsittelyä. Tilanteen korjaamisek-
6423: ganisoitujen ja muiden hallintolainkäyttöelin- si on osittain jouduttu turvautumaan poikkeus-
6424: ten välille monessa tapauksessa sattumanvarai- järjestelyihin. Hallintolainkäytön organisatori-
6425: sesti. sen rakenteen johdosta ei lainkäyttöasioiden
6426: Ylimmässä oikeusasteessa tuomiovaltaa hal- lopullinen käsittely ole voinut nykyistä enem-
6427: linto-oikeudellisissa asioissa käyttää korkein pää keskittyä KHO:ta aiemmalle tasolle.
6428: hallinto-oikeus (KHO). Sen alapuolella hallin- Tavoitteena on alemmanasteisen hallinto-
6429: tolainkäyttöä harjoittavat monentyyppiset vi- lainkäytön kehittäminen myös siten, että hal-
6430: 1988 vp. - HE n:o 65 5
6431:
6432: lintolainkäyttöasiat tulevat nykyistä johdon- Lääninoikeuksien organisatorista asemaa
6433: mukaisemmin perustein tuomioistuimen tai järjestettäessä on keskeistä, miten ja missä
6434: muun tyyppisen viranomaisen käsiteltäväksi. määrin lääninoikeuksien itsenäistäminen lää-
6435: ..@rJest~lmäämfile kuuluu, että hallinto-oikeu- ninhallituksesta toteutetaan. Tässä kohden on
6436: dellisia muutoksenhakuasioita voivat käsitellä olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joita on selvi-
6437: sekä hallintotuomioistuimet että hallintoviran- tetty asian valmistelun aikana. Lisäksi vaihto-
6438: omaiset. Tämä vaatii. suunnitelmallista. rajan- ehtoina on ollut nykyinen tai sitä pienempi
6439: vetoa. Edelleen tavoitteena on, että lainkäyttö- määrä itsenäisiä lääninoikeuksia.
6440: a'Sra voi tulla entistä useammin asianosaisia Lähin ratkaisu on irrottaa kukin nykyinen
6441: tyydyttävällä tavalla ratkaistuksi nykyistä var- lääninoikeus kokonaan asianomaisesta läänin-
6442: haisemmassa vaiheessa. hallituksesta ja muodostaa se erilliseksi toimin-
6443: Kun lääninoikeudet toimivat keskeisimpinä tayksiköksi samaan tapaan kuin muutkin tuo-
6444: hallintolainkäyttöeliminä KHO:n alapuolella, mioistuimet niin kuin esimerkiksi yleiset alioi-
6445: on hallintolainkäytön järjestelmän kehittämi- keudet ja hovioikeudet sekä maa- ja vesioikeu-
6446: sessä hallituksen mielestä lähdettävä lääninoi- det. Lääninoikeuden puheenjohtajalla olisi si-
6447: keuden aseman selkeyttämisestä ja toiminta- ten itsenäisen viraston päällikön asema kuten
6448: edellytysten parantamisesta. Vain täten voi- esimerkiksi hovioikeuden presidentillä, raastu-
6449: daan luoda edellytykset koko hallintolainkäy- vanoikeuden pormestarilla ja kihlakunnan-
6450: tön johdonmukaiselle kehittymiselle. tuomarilla. Lääninoikeus saisi nimiinsä ja
6451: käyttöönsä ne lääninhallituksen henkilö- ja
6452: muut resurssit, jotka lääninhallituksessa ovat
6453: olleet lääninoikeustehtävissä.
6454: 1.2. Keinot Kussakin läänissä toimiva itsenäinen läänin-
6455: oikeus olisi yhtä lähellä siellä asioivia kansalai-
6456: Lääninoikeuksien muodostaminen riippumat- sia kuin nykyiset lääninhallituksissa olevat lää-
6457: tomiksi tuomioistuimiksi ninoikeudet. Lääninoikeudet ovat kuitenkin
6458: asiamääriltään ja sen vuoksi myös henkilöstöi-
6459: Lääninoikeudet ovat kehittyneet osittaisuu- tään hyvin erikokoisia. Tämän johdosta yhtenä
6460: distuksin yhä itsenäisemmiksi hallintolainkäyt- vaihtoehtona on ollut, että vain asiamääriltään
6461: töviranomaisiksi. Sekä nykyistä vuoden 1974 suurimmat lääninoikeudet muodostettaisiin ku-
6462: lääninoikeuslakia (1021/74) että sen edeltäjää, kin erikseen alueelliseksi hallintotuomioistui-
6463: vuoden 1955 lääninoikeuslakia (52/55) säädet- meksi, kun taas muiden alueellisten hallinto-
6464: täessä pidettiin hallituksen esitysten perustelu- tuomioistuinten tuomiopiirit käsittäisivät ku-
6465: jen mukaan päämääränä riippumattoman tuo- kin vähintään kaksi lääniä.
6466: mioistuimen asemaa. Edellisellä kerralla tämän Missä tuomiopiirit olisivat lääniä suurempia,
6467: toteuttamisen esteenä pidettiin kustannuksia, olisi osalle tuomiopiirin asukkaita matka tuo-
6468: jälkimmäisellä koko tuomioistuinlaitoksen ke- mioistuimen sijaintipaikalle kuitenkin pitempi
6469: hittämissuunnitelmien keskeneräisyyttä. Kulu- kuin nykyisin lääninoikeuteen. Menettely pää-
6470: neiden yli 30 vuoden aikana ovat lääninoi- asiassa valitusasioita käsittelevässä hallintotuo-
6471: keudet kuitenkin jo pääosin saaneet tuomiois- mioistuimessa olisi tosin samoin kuin nykyises-
6472: tuinaseman vaatimat lisäresurssit. Tuomiois- sä lääninoikeudessa yleensä kirjallista. Asiat
6473: tuinlaitoksen kehittämissuunnitelmat ovat puo- voitaisiin panna vireille, vastineet ja selitykset
6474: lestaan jo toteutuneet tai toteutumassa. Mai- antaa ja ratkaisut saada postitse ja tiedusteluja
6475: nittuja esteitä ei siten enää ole. tehdä myös puhelimitse. Suullisia käsittelyjä
6476: Kun hallintolainkäytön kehittämisessä on voitaisiin myös pitää muuallakin kuin tuomio-
6477: olennaista, että lääninoikeuden asemaa selkey- istuimen sijaintipaikkakunnalla. Se aiheuttaisi
6478: tetään ja toimintaedellytyksiä parannetaan, on kuitenkin lisäresurssien tarvetta, semminkin
6479: seuraava lääninoikeuksien kehittämisvaihe nii- kun suullisia käsittelyjä olisi pyrittävä järjestä-
6480: den muodostaminen riippumattomiksi tuomio- mään tähänastista useammin. Myös katselmus-
6481: istuimiksi. Tämä kehittäminen ei kuitenkaan ten järjestäminen hankaloituisi keskimääräis-
6482: saa jäädä vain muodolliseksi uudistukseksi. ten katselmusmatkojen pidentyessä. Asiano-
6483: Sen vuoksi ehdotetaan tässä esityksessä samal- maisissa lääneissä saatettaisiin myös pitää
6484: la eräitä muutoksia lääninoikeuden toimival- puutteena sitä, ettei omassa läänissä olisi enää
6485: taan ja päätöksentekojärjestelmään. alueellista hallintolainkäyttöviranomaista.
6486: 6 1988 vp. - HE n:o 65
6487:
6488: Edelleen tällaisen uudistuksen toteuttaminen kuuluu kokonaisuudessaan oikeusministeriön
6489: aiheuttaisi ilmeisesti hankalia organisatorisia ja hallinnonalalle.
6490: henkilöstöjärjestelyjä.
6491: Näistä syistä ehdotetaan, että kukin nykyi-
6492: sistä yhdestätoista lääninoikeudesta muodoste- Lääninoikeuden jäsenten nimittäminen
6493: taan alueelliseksi hallintotuomioistuimeksi,
6494: jonka tuomiopiirinä säilyisi siten lääni. Ahve- Hallitusmuodossa on tuomioistuinten virko-
6495: nanmaan lääninoikeus, jonka asema poikkeaa ja koskevia vaatimuksia, jotka lääninoikeuden
6496: jo nykyisin muiden lääninoikeuksien asemasta, on täytettävä, jotta sitä voitaisiin pitää riippu-
6497: säilyisi kuitenkin ennallaan. Ahvenanmaan lää- mattomana tuomioistuimena. Lääninoikeuden
6498: ninoikeuden asema on tarkoitus erikseen selvit- virkojen nimittämisjärjestysten on oltava sopu-
6499: tää valtioneuvoston 7.5.1981 asettaman Ahve- soinnussa sen kanssa, mitä tuomioistuinten
6500: nanmaankomitean (komiteanmietintö 1987:31) virkojen täyttämisestä on säädetty (87-89 §),
6501: ehdotusten pohjalta. ja lääninoikeuksien jäsenillä tulee olla sama
6502: Niin kuin edellä on todettu, selkein ratkaisu erityisesti turvattu virassapysymisoikeus kuin
6503: olisi erottaa kukin lääninoikeus hallinnollisesti- muillakin tuomareilla (91 § 1 mom.). Jälkim-
6504: kin täysin lääninhallituksesta, mikä vastaisi mäinen vaatimus toteutuu automaattisesti, kun
6505: muiden tuomioistuinten asemaa. Lääninhalli- lääninoikeuden säädetään olevan tuomioistuin.
6506: tuksen jakamisesta tällä tavalla kahdeksi erilli- Edellinen vaatimus on otettava huomioon laa-
6507: seksi virastoyksiköksi aiheutuvien henkilöstö-, dittaessa lääninoikeuden virkojen täyttämistä
6508: organisaatio- ja kustannusvaikutusten johdosta koskevia säännöksiä.
6509: on kuitenkin selvitetty sellaista vaihtoehtoa, Hallitusmuodossa on säädetty tiettyihin tuo-
6510: että lääninhallituksen nykyisin myös lääninoi- marin virkoihin nimittämisestä. Nimittävänä
6511: keutta palvelevia resursseja ei jaettaisi koko- viranomaisena on joko tasavallan presidentti
6512: naan erilleen, vaan yhteiskäyttöä jatkettaisiin tai korkein oikeus. Hallitusmuodon 87 §:n mu-
6513: joiltakin osin. Tuomioistuinasema ei sinänsä kaan tasavallan presidentti nimittää korkeim-
6514: ole este jonkinlaisten hallinnollisten yhteyksien man oikeuden, KHO:n ja hovioikeuksien presi-
6515: säilyttämiselle. Tällä olisi merkitystä erityisesti dentit ja jäsenet. Samassa pykälässä on lisäksi
6516: pienemmissä lääninoikeuksissa. Henkilöstön säädetty, että tasavallan presidentti nimittää
6517: osalta tällainen vaihtoehto voisi merkitä sitä, korkeimman oikeuden ja KHO:n esittelijät.
6518: että esimerkiksi lääninoikeuden töitä nykyisin Hallitusmuodon 88 §:n 1 momentissa on puo-
6519: tekevät esittelijät ja toimistohenkilökunta ko- lestaan säädetty, että korkein oikeus nimittää
6520: konaan tai osittain jäisivät lääninhallituksen kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maaoi-
6521: virkamiehiksi. keuksien puheenjohtajat. Korkeimman oikeu-
6522: den tehtävänä on lisäksi tuomiokuntain hoi-
6523: Lääninoikeutta palvelevan muun henkilös- dosta annetun lain 2 §:n 1 momentin (542/72)
6524: tön kuin jäsenten säilyttäminen merkittäviltä ja jakolain 294 §:n 1 momentin (321/72) perus-
6525: osin lääninhallituksen virkamiehinä voisi toi- teella nimittää käräjätuomarit sekä maaoi-
6526: saalta aiheuttaa huomattavia vaikeuksia töiden keuksien maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsi-
6527: järjestelyissä sekä muita hallinnollisia ongelmia nöörit. Raastuvanoikeuksien neuvosmiesten
6528: lääninoikeudessa ja lääninhallituksessa niin valinta kuuluu puolestaan vielä voimassa ole-
6529: kuin myös keskushallinnon kannalta. Tällainen vien erioikeuksien nojalla kaupunginvaltuus-
6530: uudistus merkitsisi myös puolitiehen jäämistä, tolle.
6531: jolloin monet nykyiset ongelmat jäisivät pois- Hallitusmuodon säätämisen jälkeen perus-
6532: tamatta. Lääninoikeuksien kesken muodostuisi tettujen erikoistuomioistuinten jäsenten virko-
6533: myös suuria eroja. jen täyttämisestä on säädetty asianomaisissa
6534: Nyttemmin lääninoikeuksiin saapuvien asioi- erityislaeissa. Nimittävänä viranomaisena on
6535: den määrän vähentyminen 1980-luvun alku- tasavallan presidentti (työtuomioistuimen, va-
6536: puolesta ja asiaruuhkien pienentyminen tuovat kuutusoikeuden ja vesiylioikeuden puheenjoh-
6537: helpotusta resurssitarpeeseen. tajat ja jäsenet sekä liikevaihtovero-oikeuden
6538: Näistä syistä ehdotetaan, että lääninoi- veroylituomari ja verotuomarit). Korkein oi-
6539: keudella olisi jäsenten lisäksi omat esittelijät ja keus nimittää puolestaan vesioikeuden jäsenet.
6540: myös oma toimistohenkilökunta. Lääninoikeus Liikevaihtovero-oikeuden asessorin, ylitar-
6541: muodostaisi näin oman virastoyksikön, joka kastajan ja vero-oikeuden sihteerin nimittää
6542: 1988 vp. - HE n:o 65 7
6543:
6544: vuonna 1971 annettujen säännösten nojalla tä. Menettely vastaisi silloin hovioikeuden, ve-
6545: KHO. siylioikeuden, vakuutusoikeuden ja liikevaihto-
6546: Alioikeusuudistukseen liittyen on 10 päivänä vero-oikeuden päällikkötuomarin nimitysj är-
6547: heinäkuuta 1987 annetulla lailla (637 /87) muu- jestystä.
6548: tettu hallitusmuotoa sekä kumottu raastuvan- Lääninoikeuden muut jäsenet nimitettäisiin
6549: oikeuksien neuvosmiesten valintaa koskevat KHO:n annettua lausunnon virkaa hakeneista.
6550: erioikeudet siten, että yleisten alioikeuksien Virkaehdotusmenettelyä ei ehdoteta otettavaksi
6551: tuomarien nimittäminen siirtyy tasavallan pre- käyttöön. Ehdollepanomenettelyn haittapuolia
6552: sidentille. Samalla annetuilla jakolain ja vesi- ovat muun muassa sen hitaus ja muutenkin
6553: lain muutoksilla (638 ja 639/87) myös maaoi- menettelyn jäykkyys. Nyt ehdotettavalla järjes-
6554: keuden ja vesioikeuden jäsenten nimittäminen telyllä toteutuu hallituksen mielestä myös asi-
6555: siirretään korkeimmalta oikeudelta tasavallan anmukaisella tavalla eri viranomaistahojen
6556: presidentille. Lakien voimaantulosta säädetään osallistuminen lääninoikeuden tuomarien ni-
6557: erikseen lailla ja ne on suunniteltu tulevaksi mittämiseen.
6558: voimaan 1990-luvun alussa. Valtion virkamiesasetuksen (723/87) 10 §:n
6559: Harkittaessa muodostettavan lääninoi- mukaan virkavapautta valtion virasta myöntää
6560: keuden tuomarien nimitysjärjestystä on lähin- nimittävä viranomainen, joka määrää myös
6561: nä kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin nimittämis- viransijaisuudesta. Tasavallan presidentille ei
6562: valta voitaisiin kokonaan tai osittain uskoa ole kuitenkaan syytä antaa tällaisia, usein tois-
6563: KHO:lle, niin kuin sillä on liikevaihtovero- tuvia ja yleensä rutiiniluontoisia hallintotehtä-
6564: oikeuden eräisiin jäseniin nähden ja korkeim- viä kuin poikkeustapauksissa. Sen vuoksi vain
6565: malla oikeudella vielä voimassa olevien sään- ylimpien tuomioistuinten tuomarien virkava-
6566: nösten perusteella eräisiin tuomarin virkoihin pausasiat on kokonaan tai osaksi tasavallan
6567: nähden. presidentin päätettäviä. Muiden tuomarien vir-
6568: Nimitysasioita käsiteltäessä korkeimmassa kavapauksista päättää asianomainen tuomiois-
6569: oikeudessa noudatetaan hallitusmuodon 54 §:n tuin tai ylempi tuomioistuin. Tämän mukaises-
6570: 2 momentissa säädettyä erityistä oikeushallin- ti ehdotetaan, että lääninoikeuden puheenjoh-
6571: toasioiden käsittelymenettelyä, jossa asia val- tajan virkavapaudesta päättäisi KHO. Muun
6572: mistellaan oikeusministeriössä ja oikeusminis- lääninoikeuden jäsenen virkavapausasia kuu-
6573: teri osallistuu käsittelyyn korkeimmassa oikeu- luisi yleensä lääninoikeudelle ja eräissä pitem-
6574: dessa. Tällaista menettelyä ei ole KHO:ssa. missä virkavapauksissa KHO:lle. Päätösvalta
6575: Toinen vaihtoehto olisi, että tasavallan presi- olisi vastaavanlainen päätettäessä viran hoita-
6576: dentti on nimittävä viranomainen lääninoi- misesta virkavapauden aikana ja avoinna ole-
6577: keuden jäsenten virkoihin, niin kuin hän nimit- van viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta.
6578: tää useimpiin muihin tuomarin virkoihin. Lääninoikeuden esittelijät ja muun henkilö-
6579: Eduskunnan hyväksymän hallitusmuodon kunnan nimittäisi lääninoikeus. Tämä vastaisi
6580: muutoksen ja siihen liittyvien lakien mukaan yleensä nimittämisjärjestystä muissa tuomiois-
6581: tuomarien nimittämisoikeus siirtyy korkeim- tuimissa.
6582: malta oikeudelta kokonaan tasavallan presi- Lääninoikeuden oikeus ottaa myös sivutoi-
6583: dentille. Hallituksen mielestä ei nytkään ole misia esittelijöitä säilyttäisi sen mahdollisuu-
6584: perusteita poiketa tällaisesta toimivallan jaosta den, että eräissä asioissa esittelijänä voisi olla
6585: tuomarien nimityksissä. Sen vuoksi ehdote- myös esimerkiksi lääninhallituksen virkamies.
6586: taan, että tasavallan presidentti nimittäisi lää- Tällainen järjestely voi olla tarkoituksenmu-
6587: ninoikeuden tuomarit. kainen nimenomaan pienemmissä lääninoi-
6588: Tuomioistuinten jäsenten nimittämistä kos- keuksissa.
6589: kevaa ratkaisua edeltävä menettely on yleensä
6590: sellainen, että ylemmät tuomarin virat täyte-
6591: tään tuomioistuimen esityksestä (korkeimman Lääninoikeuden asiantuntijajäsenet ja pää-
6592: oikeuden ja KHO:n jäsenet, hovioikeuksien töksentekojärjestys
6593: presidentit, vesiylituomari, vakuutusylituomari
6594: ja veroylituomari) ja alemmat tuomarin virat Lääninoikeuden muodostaminen tuomiois-
6595: virkaehdotuksesta. tuimeksi ei suoranaisesti edellytä muutoksia
6596: Lääninoikeuden puheenjohtajan nimittämi- lääninoikeuden nykyiseen päätöksentekojärjes-
6597: nen ehdotetaan tapahtuvaksi KHO:n esitykses- tykseen. Tässä yhteydessä ehdotetaan kuiten-
6598: 8 1988 vp. - HE n:o 65
6599:
6600: kin eräitä uudistuksia, jotka koskevat ennen Edellä mainituissa lääninoikeuden toimival-
6601: kaikkea lääninoikeuden asiantuntijajäseniä. taan jäävissä rakennusasioissa ei erityisasian-
6602: Lisäksi yksityiskohtaisissa perusteluissa seloste- tuntemus olisi kuitenkaan läheskään aina tar-
6603: tuin tavoin ehdotetaan eräitä vähäisempiä pää- peen. Asiantuntijan osallistuminen kaikkiin
6604: töksentekomenettelyyn liittyviä muutoksia. lääninoikeuksille jääviin rakennusasioihin olisi
6605: Vielä on huomattava, että lääninoikeuden si- täten joka tapauksessa epätarkoituksenmukais-
6606: säisten asioiden hoitamista pyritään tehosta- ta. Lisäksi on vaikeata määrittää, minkälainen
6607: maan, mikä tapahtuisi lääninoikeusasetuksen asiantuntija olisi kulloinkin pätevä, kun ote-
6608: säännöksin. taan huomioon rakennusasioiden monenlai-
6609: Lääninoikeuksissa on kaikilla asioiden rat- suus. Lääninoikeudet voivat hankkia asian laa-
6610: kaisemiseen osallistuvilla lakimieskoulutus lu- dun mukaan lausuntoja ja selvityksiä useam-
6611: kuun ottamatta veroluokitusasioissa olevia li- miltakin tahoilta ja tämän voidaan katsoa
6612: säjäseniä. Monien asioiden ratkaisemiseen tar- täyttävän monessa mielessä paremmin asian-
6613: vitaan muidenkin alojen asiantuntemusta, mitä tuntemuksen tarpeen. Vielä on otettava huo-
6614: ei aina ole sopivasti saatavissa lääninoikeuden mioon se, että tällaiset lausunnot ja selvitykset
6615: käyttöön. Tämä on tullut erityisesti esille mieli- voidaan saattaa asianosaisten tietoon, jotka
6616: sairaalaan ottamista ja siellä pitämistä koske- voivat niistä lausua. Asiantuntijajäsenen lausu-
6617: vissa valitusasioissa. Lääninoikeus on usein ma ei olisi sen sijaan julkinen sen enempää
6618: joutunut tyytymään vain tarkastamaan menet- kuin se ilmenee lääninoikeuden päätöksestä.
6619: telyn asianmukaisuuden voimatta ottaa itse- Näiden syiden vuoksi ei ole pidetty tarpeelli-
6620: näistä kantaa sairaalaan ottamisen tai siellä sena ehdottaa rakennusasioihin asiantuntijajä-
6621: pitämisen asiallisten edellytysten täyttymiseen. sentä lääninoikeuden kokoonpanoon.
6622: Sen vuoksi ehdotetaan, että lääninoikeudessa Harkittavana on vielä ollut, että käsittelyyn
6623: osallistuisi näiden asioiden käsittelyyn ja rat- lääninoikeudessa osallistuisi esimerkiksi kaksi
6624: kaisemiseen yhtenä läänindikeuden kolmesta lisäjäsentä ratkaistaessa kysymystä siitä, onko
6625: jäsenestä sivutoiminen lääkärijäsen. Myös tah- valituksenalainen päätös tehty kunnallislain
6626: donvastaisia sosiaalihuoltotoimenpiteitä koske- (953/76) 5 §:stä ilmenevän kunnan yleisen toi-
6627: vissa asioissa olisi erityisasiantuntemus usein mialan rajoissa. Kunnallislain mainittu sään-
6628: tarpeen toimenpiteen tai päätöksen asiallisten nös on kirjoitettu yleiseen muotoon ja jätetty
6629: edellytysten harkitsemiseksi. Samaten tartunta- kunnan yleisen toimialan tarkempi määräyty-
6630: tautilain (583/86) mukaisissa asioissa, muun minen olojen mukana kehittyvän oikeus-
6631: muassa tahdosta riippumatta toteutettavaa hoi- käytännön varaan. Tässä oikeuskäytännön ke-
6632: toa ja eristämistä koskevissa asioissa, voidaan hittämisessä voitaisiin käyttää hyväksi kunnal-
6633: arvioida erityisasiantuntemuksen olevan tar- liselämässä toimivien henkilöiden asiantunte-
6634: peen lääninoikeudessa. Sen vuoksi ehdotetaan musta. Tällainen päätöksentekojärjestelmä
6635: samanlainen asiantuntijajäsenjärjestelmä otet- voisi kuitenkin johtaa siihen, että lääninoikeus
6636: tavaksi erityisperusteluissa lähemmin käsiteltä- ryhtyisi käyttämään laajempaa harkintavaltaa
6637: vin tavoin käyttöön näissä asioissa. kuin minkä pelkän oikeusvalituksen ratkaise-
6638: Tähän esitykseen sisältyvissä rakennuslain minen sallisi. Lisäksi tällaisten lisäjäsenten kel-
6639: (370/58) ja maa-aineslain (555/81) muuttamis- poisuuden ja nimittämisen järjestämisessä voisi
6640: ta koskevissa lakiehdotuksissa ehdotetaan eräi- syntyä ongelmia. Kun vielä näiden asioiden
6641: den valitusasioiden siirtoa lääninoikeuden toi- ratkaisemiseen ei sinällään liity sellaista erityis-
6642: mivallasta lääninhallitukselle. Näiden toimival- asiantuntemusta, jota ei voitaisi muutenkin
6643: lan siirtojen jälkeenkin jää lääninoikeudelle hankkia, ei ole katsottu olevan riittäviä perus-
6644: rakennusasioita koskevia valituksia, muun teita ehdottaa näihin asioihin lisäjäseniä.
6645: muassa rakennuslupavalitukset. Edelleen lää- Lääninoikeuden normaali päätösvaltainen
6646: ninoikeus jäisi toimivaltaiseksi valitusvirano- jäsenmäärä on kolme. Yksinkertaiset veroasiat
6647: maiseksi niiden päätösten osalta, joita raken- lääninoikeus on kuitenkin voinut väliaikaisesti
6648: nuslautakunta tekee maa-aineslain soveltami- ratkaista yksijäsenisenä edellyttäen, että jäsen
6649: sen valvontaa ja siinä yhteydessä käytettäviä ja esittelijä ovat olleet ratkaisusta samaa miel-
6650: pakkokeinoja koskevissa asioissa. Harkittava- tä. Tätä koskeva lääninoikeuslain muutos
6651: na on ollut, että näissä asioissa olisi mukana (588/82) tuli voimaan 1.9.1982 ja se oli voi-
6652: asiantuntijajäsen, joka on perehtynyt kaavoi- massa alunperin vuoden 1984 loppuun, sittem-
6653: tus- ja rakennustoimeen. min lain voimassaolaajan pidentämisen joh-
6654: 1988 vp. - HE n:o 65 9
6655:
6656: dosta vuoden 1986 loppuun (laki 990/84). Voi- Lääninoikeuden asiallinen toimivalta
6657: massaolon pidentämisen yhteydessä menettely
6658: laajennettiin koskemaan myös tarkastus- ja Riippumattomana tuomioistuimena toimi-
6659: pysäköintivirhemaksuasioita. Vuoden 1986 jäl- van lääninoikeuden asiallinen toimivalta käsit-
6660: keen yksijäseninen menettely ei ole ollut enää täisi pääsääntöisesti samat asiat, jotka nykyi-
6661: mahdollista. Se oli tarkoitettu yhdeksi keinoksi sinkin kuuluvat lääninoikeuden ratkaistaviin.
6662: purkaa lääninoikeuksien jutturuuhkaa ja siten Lääninhallituksen osana toimivan lääninoi-
6663: väliaikaiseksi menettelyksi. Eduskunta edellytti keuden toimivaltaan kuuluu kuitenkin eräitä
6664: lain väliaikaisuutta hyväksyessään vuonna sellaisia asioita, joiden ratkaiseminen ciliieer-
6665: 1982 yksijäsenistä menettelyä koskevan lain. Tlsella tl:tsoTla on kiinteässä yhteydessä läänin
6666: Eduskunta katsoi, että on välttämätöntä turva- hallinnon johtamiseen. Samaten lääninoi-
6667: ta monijäsenisyys lääninoikeuksien toiminnas- keuden"toiiriivaTfaan kuuluu eräitä sellaisia asi-
6668: sa. oita, joissa lääninhallituksella on erityistä asi-
6669: antuntemusta sen johdosta, että läänillh~l}itu~
6670: Pysyväksi järjestelyksi yksijäsenistä menette- hoitaa samoja tai samanlaisia asioita hallinto-
6671: lyä ei olekaan syytä ottaa yhtä laajasti kuin se . vininomai§ena. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
6672: oli voimassa veroasioissa muun muassa sen ne eliri~~~in()lupien peruuttamista koskevat
6673: takia, että nämä kuuluvat laajalti muutoksen- asiat, jotka lääninoikeJl~ nyicyisin ratkaisee
6674: hakurajoitusten piiriin valitettaessa lääninoi- ensi asteen hallintoasioina, jätettäisiin läänin-
6675: keuden päätöksestä KHO:lle. Oikeusturvan haliituksen toimivaH,il~an. /
6676: kannalta on muutenkin yleensä pidetty periaat- Näiden ensi asteen hallintoasioiden lisäksi
6677: teena, että muutoksenhakutuomioistuimet toi- olisi lääninoikeusasioista eräitä valitusasioita
6678: mivat monijäsenisinä. Toisaalta tätä ei voida jätettävä lääninhallitusten ja eräis:Sä-tapauksls-
6679: pitää täysin ehdottomana edellytyksenä, sillä . s~ .siirrettävä muun vig11omaisen toimivaltaan.
6680: muutoksenhakutuomioistuimessakin voi olla Tärkeimmän ryhmän näistä muodostavat kaa- "'7
6681: niin yksinkertaisia ja vähäisiä asioita, että oi- vo_~et. Milloin kunnan viranomaisen !
6682: keusturvan kannalta voitaisiin pitää riittävänä Kaavoituspäätös alistetaan valtion hallintovira- {
6683: yksijäsenistä menettelyä, joka tapahtuu jäse- nomaisen, · nimittäin ympäristöministeriön tai ~
6684: nen kanssa asian ratkaisusta samaa mieltä lääninhallituks~ll. vahvistettava~si, käsittelee ;;
6685: olevan esittelijän myötävaikutuksella. Tältä vahvistusviranomainen myös päätöksestä teh- f
6686: pohjalta on hallituksen esityksen valmistelussa dyt valitukset. Jos kunnan viranomaisen pää- )
6687: harkittu mahdollisuutta ottaa käyttöön pysyvä- tös tulee alistamatta voimaan, on valitusvira- 1
6688: nä järjestelynä yksijäseninen menettely eräissä nomaisena lääninoikeus. Kun valitukset on
6689: asioissa. kummankin laatuisissa tapauksissa ratkaistava
6690: samanlaisin perustein, ehdotetaan valitukset
6691: Tällaisen menettelyn tulisi kuitenkin perus- t~):ltä~.ksL .vastaavasti _yrrlpä.~istöministeriölre
6692: tua laissa olevaan riittävän yksityiskohtaiseen tai lääninhallitukselle niistä kaavoituspäätök-
6693: säännökseen, mikä voi lähinnä merkitä, että flstä;-}otl<å "Tiilevafvoimaan ilman alistusta.
6694: laissa luetellaan menettelyn piiriin kuuluvat Niin ikään ehdotetaan lääninhallitusta vafi-
6695: asiaryhmät. Tällaisina voitaisiin pitää jo edellä tusviranomaiseksi eräissä läänin hallinnon joh-
6696: mainittuja tarkastus- ja pysäköintivirhemaksu- tärniseen ja valvontaan liittyvissä lupa-asioissa.
6697: ja. Nämä asiat eivät ole lääninoikeuksissa kui- Lääninhallitus toimii jo nyt varsin kattavasti
6698: tenkaan lukumäärältään mitenkään erityisen elinkeinoja sekä yleistä järjestystä ja turvalli-
6699: suuria eikä ole osoitettavissa muitakaan sellai- suutta koskevissa lupa-asioissa toimivaltaisena
6700: sia asiamäärältään suurempia yksinkertaisia ja viranomaisena, monasti keskusviraston ja po-
6701: vähäisiä asioita, joiden saattaminen yksijäseni- liisihallinnon ohella. Lupahallinnossa on käy-
6702: seen menettelyyn olisi lääninoikeuden toimin- tössä varsin yleisesti hallinnon sisäinen muu-
6703: nan järjestelyn kannalta mielekästä ja samalla toksenhaku, mutta lääninhallituksen sijasta va-
6704: oikeusturvan toteutumisen puolesta mahdollis- litukset ovat ohjautuneet lääninoikeuteen. Va-
6705: ta. Näistä syistä ei esityksessä ehdoteta yksijä- litukset poliisihallinnon elinkeinolupia sekä
6706: senistä menettelyä. Mikäli tarvetta ja edellytyk- eräitä yleistä järjestystä ja turvallisuutta koske-
6707: siä tällaiseen menettelyyn myöhemmin ilmenee, vista päätöksistä ehdotetaan siirrettäväksi lää-
6708: voidaan se toteuttaa erikseen. ninhallituksissa käsiteltäviksi.
6709:
6710: 2 380645U
6711: 10 1988 vp. - HE n:o 65
6712:
6713: Lääninoikeudet ovat voineet valitusta käsi- sien kesken on ehdotettu, että valitukset kun-
6714: tellessään terveydenhoitolain (469/65) nojalla tain viranomaisten päätöksistä eräissä kaavoi-
6715: myöntää haetun niin sanotun sijoituspaikkalu- tusasioissa ohjattaisiin lääninhallituksiin tai
6716: van, jos luvan antamista on pidettävä yleisen ympäristöministeriöön. Poikkeuslupa-asioissa
6717: edun kannalta tärkeänä. Tuomioistuimen toi- on kysymys seki! luvan myöntämisen tai epää-
6718: mintaan ei edellä mainittujen tavoitteiden mu- misen .Qik.~\ldeffi~ista edellytyksistä että tarkoi-
6719: kaisesti sovellu tällainen hallintoasian ratkaise- tuksenmukaisuusharkinriästä: Mb~riiefi oikeus:
6720: minen. Kun luvan myöntämisen edellytyksenä fYsymysienkin ratkaisemisessa tarvitaan kaa-
6721: on vielä lain mukaan yleisen edun arviointi, voitusasioiden erityisasiantuntemusta. Hallin-
6722: luvan myöntämisestä valituksen yhteydessä esi- nonalan sisäinen valitus merkitsisi tällä alalla
6723: tetään luovuttavaksi. VJl.litus.tietä lääninha!Ji!!llc~~~!~ X!DP~.risH.>roiqis
6724: Valtioneuvosto on asettanut 15.4.1987 komi- teriöön. Yksittäisten hallintoasioiden ja myös
6725: tean selvittämään nykyisiä ympäristölupa- ja hallintovalitusten käsitteleminen ministeriöissä
6726: ilmoitusjärjestelmiä. Komitean selvitysten yh- ei tosin hyvin sov~Uu rnini~t_~riöiden päätehtä-
6727: tenä tavoitteena on näiden järjestelmien yhte- vaän, 'halHni1öiiäfansa toiminnan~ s'uul1niite1uun
6728: näistäminen. Samassa yhteydessä tulevat arvi- ]å . johtamiseen. Niiden etujen. ~uokSi, joita
6729: oitaviksi myös ympäristölupia koskevat muu- rfallinnon sisäisellä ensi asteen muutoksenhaul-
6730: toksenhakutiet. Tämän vuoksi terveyslauta- "Tällruss1Cfl:ikeiinusäsioissa kuitenkiii. on raken:
6731: kunnan sijoituspaikkalupaa koskevista päätök- ·nu:sasioiden yhtenäisen käsittelyn ja kaavoituk-
6732: sistä tehtävät valitukset on tarkoituksenmu- seen liittymisen kannalta, ehdotetaan. raken-
6733: kaista tässä vaiheessa edelleen säilyttää läänin- inislakia mmitettavaksi siten~ että lääninhaili:
6734: oikeuden käsiteltävinä. tukseri ensi asteena tekemistä päätöksistä vaii-
6735: Hallinnoita esitetään siirrettäväksi lääninoi- teitaisiin KHO:n sijasta ympäristöministeri-
6736: keuden käsiteltäväksi kehitysvammaisten eri- ÖÖn, Ympäristöministeriön päätöksestä voitai~
6737: tyishuollon antamista vastoin tahtoa koskevat s'Hn sitten niin kuin ministeriöiden päätöksistä
6738: asiat. Nykyisin mainitut asiat alistetaan läänin- yleensäkin valittaa edelleen KHO:een, mutta
6739: hallitukselle, jolloin myös valitukset on käsitel- vain ~keusperuste~a.
6740: ty lääninhallituksessa. Ehdotettu muutos vas-
6741: taa järjestelyä muissa samantyyppisissä vapau-
6742: denriistoasioissa. Suomea sitovan kansalaisoi- 2. Nykyinen tilanne ja asian
6743: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kan- valmistelu
6744: sainvälisen yleissopimuksen (SopS 8176) mu-
6745: kaan (9 artiklan 4 kohta) tulee asianomaisella 2.1. Lääninoikeuksien hallinto-organisatori-
6746: olla oikeus viipymättä saada vapaudenriisiä- nen asema
6747: mistä koskeva asia tuomioistuimen tutkittavak-
6748: si. Kussakin lääninhallituksessa on lääninoi-
6749: keus. Lääninoikeudessa on lääninoikeuden pu-
6750: heenjohtajana toimiva lääninneuvos ja muina
6751: Valitus rakennuslain mukaisissa poikkeus- jäseninä muut lääninoikeudessa toimivat lää-
6752: lupa-asioissa ninneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat
6753: lääninasessorit.
6754: Toisin kuin useilla muilla hallinnonaloilla ei Lääninoikeuden jäsenet ovat lääninoikeudes-
6755: rakennusasioissa ole alistusasioita lukuun otta- sa toimivia lääninhallituksen virkamiehiä. Lää-
6756: matta hallinnon sisäistä muutoksenhakua, ninneuvoksen nimittää tasavallan presidentti
6757: vaan esimerkTK.si läänhihallitusten ensi asteen lääninhallituksen annettua lausunnon. Läänin-
6758: päätöksistä poikkeuslupa-asioissa valitetaan asessorin nimittää puolestaan valtioneuvosto
6759: suoraan KHO:lle. Näissä asioissa on kysymys lääninhallituksen annettua lausunnon. Pää-
6760: luvasta saada rakentaa poiketen rakennuslain sääntöisesti nämä lääninoikeuden jäsenet eivät
6761: 5 §:ssä säädetystä kiellosta käyttää aluetta ole velvollisia suorittamaan lääninhallituksessa
6762: taaja-asutukseen sekä poiketen muista raken- muita kuin lääninoikeuden toimintaan liittyviä
6763: nuslain nojalla annetuista rakentamista koske- tehtäviä. Valtioneuvosto tai sisäasiainministe-
6764: vista kielloista tai rajoituksista. riö voi kuitenkin eräin edellytyksin määrätä
6765: Käsiteltäessä edellä asiallisen toimivallan ja- lääninoikeuden jäsenen käsittelemään tiettyjä
6766: kaantumista lääninhallitusten ja lääninoikeuk- lääninhallituksen muita tehtäviä.
6767: 1988 vp. - HE n:o 65 11
6768:
6769: Vuoden 1988 alusta voimaan tulleen valtion valitusasiat on kuitenkin säädetty ratkaistavak-
6770: virkamieslain (755/86) nojalla lääninneuvoksen si lääninhallituksessa eikä lääninoikeudessa.
6771: ja lääninasessorien virkasuhteen päättämiseen
6772: noudatetaan, mitä tuomarin virkasuhteen päät- Lääninoikeuksien toimivaltaan kuuluu suo-
6773: tämisestä on säädetty valtion virkamieslain raan lääninoikeuslain mukaan määräytyvien
6774: 69 §:ssä. Heihin ei sovelleta mainitun lain asioiden lisäksi huomattavan paljon asioita
6775: säännöksiä, jotka koskevat virkamiehen asetta- erityissäännösten nojalla. Lääninoikeutta ei
6776: mista valtioneuvoston käytettäväksi, irtisano- voidakaan enää pitää pelkästään sellaisena hal-
6777: mista ja kurinpitoa. lintolainkäyttöelimenä, joka käsittelee läänin-
6778: Lääninoikeuslain mukaan lääninoikeudessa hallituksen toimialaan kuuluvia lainkäyttöasi-
6779: voi olla erityisten asiain käsittelyssä osallisena oita. Valitusten käsittely on yleensäkin ohjattu
6780: lisäjäseniä sen mukaan kuin laissa erikseen paikallisviranomaisesta lääninoikeuteen, jollei
6781: säädetään. Näin on säädetty vain veroluokitus- ole pidetty tarpeellisena, että valitusviranomai-
6782: ta koskevien asioiden osalta verotuslain sena toimii hallinnonhaaran ylempi viranomai-
6783: 30 §:ssä (547/67). nen.
6784: Esittelijöinä lääninoikeudessa voivat toimia
6785: lääninoikeuden jäsenen lisäksi lääninoikeuden- Lääninoikeuksien käsiteltäväksi tulevat asiat
6786: sihteeri, vanhempi ja nuorempi lääninsihteeri, ovat valtaosaltaan luonteeltaan valitusasioita.
6787: vakinainen ja tilapäinen esittelijä sekä yksin- Loput asiat lääninoikeus käsittelee alistuksesta,
6788: kertaisissa asioissa myös notaari. Lääninoi- hakemuksesta tai esityksestä.
6789: keuksien esittelijät kuuluvat suurimmaksi
6790: osaksi lääninhallituksen yleisen osaston vero- Käsittelemissään valitusasioissa lääninoi-
6791: asiaintoimistoon. Eräissä lääninhallituksissa keudet toimivat yleensä ensimmäisenä valitus-
6792: esittelijäitä on myös muissa osastoissa ja toi- asteena. Osassa kunnallisvalituksia lääninoi-
6793: mistoissa, ja he voivat esitellä lääninoikeudessa keudet ovat kuitenkin toinen valitusaste kun-
6794: kokopäiväisesti tai osaston muiden tehtävien nanhallituksen toimiessa ensimmäisenä valitus-
6795: ohella. Lääninoikeuksia palveleva toimistohen- asteena. Oikaisumenettelyn laajentuminen on
6796: kilöstö on suurimmaksi osaksi veroasiaintoi- merkinnyt sitä, että yhä useampi lääninoi-
6797: mistossa, mutta osittain lääninoikeuksien kans- keuteen tuleva asia on ensin käsitelty oikaisu-
6798: liatehtäviä suorittaa myös lääninkanslian ja menettelyssä; näin on asianlaita erityisesti
6799: lääninkonttorin henkilökunta. useimmissa vero- ja sosiaaliasioissa. Tämän
6800: Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoi- vaikutuksesta monet yksinkertaiset valitusasiat
6801: keuden puheenjohtajana toimii maaherra ja eivät enää tule lääninoikeuksiin ja siten läänin-
6802: muina jäseninä ovat lääninneuvos ja vanhempi oikeuksien valitusasioiden laadun voidaan arvi-
6803: lääninsihteeri. Viimeksi mainitut huolehtivat oida keskimäärin vaikeutuneen.
6804: myös lääninasessorin ja esittelijän tehtävistä.
6805: Lääninoikeuksien työtilanne vuosina 197 5-
6806: 1987 käy ilmi esityksen liitteenä 3 olevasta
6807: 2.2. Lääninoikeuksien merkitys hallintolain- taulukosta 1. Vuoden 1987 työtilanne lääninoi-
6808: käyttöjärjestelmässä keuksittain on kuvattu taulukossa 2. Lääninoi-
6809: keuksiin vuonna 1987 saapuneet asiat ilmene-
6810: Asiallisen toimivaltansa laajuuden ja organi- vät asiaryhmittäin jaoteltuina taulukosta 3.
6811: satorisen sääntelynsä johdosta lääninoikeuk-
6812: sien asema on muodostunut hallintolainkäyttö- Lääninoikeuksien toimintaedellytyksiä erityi-
6813: järjestelmässä keskeiseksi. KHO:n alapuolella sesti 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa vakavasti
6814: ne ovat hallintolainkäytön perusyksiköitä. vaikeuttanut asiaruuhka on saatu pääosin pu-
6815: Lääninoikeuslain mukaan lääninoikeus kä- retuksi, niin että vuonna 1987 valitusten keski-
6816: sittelee ja ratkaisee verotuslaissa ja muualla määräinen käsittelyaika lääninoikeuksissa oli
6817: laissa sen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi sää- 11 kuukautta. Tilanne tosin vaihtelee lääninoi-
6818: dettyjen asioiden lisäksi lääninhallituksen toi- keuksittain, niin kuin liitteenä olevasta taulu-
6819: mialaan kuuluvat hallinto-oikeudelliset valituk- kosta 2 lähemmin ilmenee. Tilannetta on pys-
6820: set, hallintoriita-asiat, elinkeinoluvan peruutta- tytty parantamaan resurssilisäyksillä, eräillä
6821: mista koskevat asiat sekä eräät muut asiat. muutoksenhakujärjestelmän muutoksilla ja ra-
6822: Eräät lääninhallituksen toimialaan kuuluvat tionalisointitoimilla.
6823: 12 1988 vp. HE n:o 65
6824:
6825: 2.3. Lainkäyttöjärjestelmä hallintoasioissa ti ja Iso-Britannia. Monissa tämän järjestel-
6826: eräissä muissa maissa man piiriin kuuluvissa maissa on kuitenkin
6827: myös perustettu erityisiä hallintolainkäyttöeli-
6828: Eri maiden kesken on varsin suuria ero- miä tietyillä hallinnonhaaroilla. Täten näissä-
6829: avuuksia siinä, miten on järjestetty muutoksen kin maissa on osittain muodostunut erityinen
6830: saaminen hallintoviranomaisen tekemään pää- hallintolainkäyttöjärjestelmä.
6831: ' 1 tökseen. Suomi kuuluu niihin maihin, J. oissa on Seuraavassa esitetään tarkempia tietoja hal-
6832: lf hallintotuomioistuinjärjestelmä. Näille maille lintotuomioistuinjärjestelmästä Ruotsissa, Sak-
6833: on ominaista, että tuomioistuinjärjestelmä ja- san Iiittotasavallassa ja Ranskassa.
6834: kaantuu kahteen haaraan - toisaalta riita- ja
6835: rikosasiain tuomioistuinjärjestelmään sekä toi-
6836: saalta hallintotuomioistuinjärjestelmään. Pi- Ruotsi
6837: temmällä aikavälillä tarkasteltuna kehityksen
6838: suuntana on useissa maissa ollut hallintotuomi- Ruotsissa on kolmiasteinen yleisten hallinto-
6839: oistuinjärjestelmän voimistuminen. tuomioistuinten järjestelmä. Yleisiä hallinto-
6840: Suomen ohella maita, joissa on erillinen tuomioistuimia ovat regeringsrätten, kamarioi-
6841: hallintotuomioistuinjärjestelmä, ovat Euroo- keudet ja lääninoikeudet. Erityisiä hallintotuo-
6842: passa Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxem- mioistuimia ovat vakuutusylioikeus ja vakuu-
6843: burg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Sak- tusoikeudet sekä patenttivalitusoikeus. Hallin-
6844: san liittotasavalta, Sveitsi ja Turkki. totuomioistuinjärjestelmää uudistettiin laajasti
6845: Suomi ja Ruotsi muodostavat hallintotuomi- 1970-luvun alkupuolella, jolloin muodostettiin
6846: oistuinjärjestelmän omaavien maiden piirissä itsenäiset lääninoikeudet ja perustettiin kaksi
6847: i sikäli erityisen ryhmän, että niissä määrämuo- uutta kamarioikeutta.
6848: \ toisia ~Y~W. m.!!_l:!!9Jg.en.h~.!g~ja Jokaisessa läänissä on yksi lääninoikeus eli
6849: l\~~t ~äsittele yksin()_rn~~-~)lal:lintotuo~_igistl:li- yhteensä niitä on 24. Ne ovat itsenäisiä tuo-
6850: met V!lcfrf ihyö\' useat }j~lhl!t9Xlr(l,!lQ"I}_l~ISe! jJ_~j;:. mioistuimia. Lääninoikeuksien asialliseen toi-
6851: lt~~täv~nsa::.~api~noQ,,hQitaJEi~~ll· ?hell.i:l., !ä- .. mivaltaan kuuluvat erityisesti veroasiat, henki-
6852: ma eröavhus ~-Siihen. et1a.mmss.ama1ssa kirjoitusasiat, sosiaaliasiat sekä ajokorttiasiat.
6853:
6854: ~~~~~~I~~Irf~rz;vif!n~~~~~1r~~~~6~~~~!i~., Lääninoikeuksiin kuuluu lainoppineiden jäsen-
6855: ten lisäksi myös maallikkojäseniä, joilla on
6856: våpaarrniotoist!i, ...~.J:,~ällll!i_Sta k::J.ntehim~nett~; yksilöllinen äänioikeus. Lääninoikeus on pää-
6857: ly~. M\lutenkaan ~1li~gm~j,s~avintnomai~teg tösvaltainen kokoonpanossa, johon lainoppi-
6858: ~~emr"k~in~n i!~~Jlill§Yj;§_Xl~mpi}n viranomaisii~ neen puheenjohtajan lisäksi kuuluu kolme
6859: ei ole tavallisesti kovin vahva. Suomessa ja maallikkojäsentä. Tietyissä asioissa lääninoi-
6860: ~uoiSissah_!!!lii~q'YJ.r~ilQiiiälsien,Jlä~H~_v.Jllta ..on keus on päätösvaltainen tätä laajemmassa tai
6861: puolesta~!l. ):lyyinJ4i.~n4Jstä SaJll~n.Jll:Jl!ii1I1Q!!:" suppeammassa kokoonpanossa.
6862: llaarruf sis'i:j.Iläkin. Täten ylempi hallintovirano- Lääninoikeuksien päätöksiin haetaan muu-
6863: maineir vol yieensä muuttaa alemman viran- tosta kamarioikeudelta. Kamarioikeuksia on
6864: omaisen päätöstä vain, jos se toimii hallinto- neljä. Ne ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.
6865: oikeu_g~lli.s.e.n.~yali!.Jilldg!lQ!Uaise.na ia..sil.kteh~ Eräissä asioissa (esimerkiksi eräät sosiaaliasiat
6866: dään valitus. ja ulkomaalaisasiat) kamarioikeuksiin kuuluu
6867: -H"aiif~totuomioistuinj ärj estelmän pmnn myös maallikkojäseniä, jolloin heitä osallistuu
6868: kuuluvien maiden kesken on muitakin keskei- päätöksentekoon kaksi kolmen lainoppineen
6869: siä eroja: esimerkiksi hallintotuomioistuinastei- jäsenen lisäksi. Asiantuntijajäseniä on kunnal-
6870: ta voi olla yksi (esimerkiksi Itävalta), kaksi lis- ja kiinteistöverotusasioissa; kokoonpano
6871: (esimerkiksi Ranska) tai kolme (esimerkiksi näissä asioissa on kolme lainoppiuutta jäsentä
6872: Saksan liittotasavalta ja Ruotsi). ja kaksi asiantuntijajäsentä.
6873: Toinen pääjärjestelmä on se, ettei ole kahta l Regeringsrätten on ylin hallintotuomioistuin.
6874: erillistä tuomioistuinorganisaatiota, vaan jul- 1 Se käsittelee valitukset kamarioikeuden pää-
6875: kisoikeudelliset riidat käsitellään samoissa tuo- : töksistä sekä muut valitukset hallintoasioissa,
6876: mioistuimissa kuin rikosasiat ja yksityisoikeu- joissa regeringsrätten on säädetty muutoksen-
6877: delliset riita-asiat. Näitä maita ovat Pohjois- hakuasteeksi. Muutoksenhaku kamarioikeuk-
6878: maista Norja, Tanska ja Islanti sekä muista sien päätöksiin edellyttää muutoksenhakuluvan
6879: Euroopan maista muun muassa Espanja, Irian- saamista.
6880: 1988 vp. - HE n:o 65 13
6881:
6882: Saksan liittotasavalta haetaan Conseil d'Etat'lta. Niiden merkitys ei
6883: kuitenkaan ole kovin suuri.
6884: Yleinen hallintolainkäyttö Saksan Iiittotasa- Alueellisessa hallintotuomioistuimessa pää-
6885: vallassa jakautuu kolmeen oikeusasteeseen. töksentekoon osallistuu vähintään kolme jä-
6886: Ensimmäisenä oikeusasteena toimivat hallinto- sentä. Conseil d'Etat'n tuomionvoipa kokoon-
6887: oikeudet (Verwaltungsgericht). Niiden päätök- pano on viisi jäsentä. Maallikkoja tai asiantun-
6888: sistä voidaan vedota hallintoylioikeuteen tijajäseniä ei kuulu hallintotuomioistuinten ko-
6889: (Oberverwaltungsgericht). Hallintoylioikeuden koonpanoon.
6890: päätökseen voidaan hakea muutosta revisiolla Ranskan parlamentti on hyväksynyt
6891: Berliinissä toimivalta liittohallinto-oikeudelta 31.12.1987 lain, jolla luodaan 1.4.1989 alkaen
6892: (Bundesverwaltungsgericht}, joka on liittoval- tribunal administratif -tuomioistuinten ja Con-
6893: tion ylin tuomioistuin hallintolainkäytön alal- seil d'Etat'n välille uusi hallintotuomioistuinas-
6894: la. Revision käyttö on rajattu määrättyihin te perustamalla viisi Cour administrative
6895: perusteisiin. d'appel -nimistä tuomioistuinta.
6896: Erityisiä hallintotuomioistuimia on erityisesti
6897: sosiaali- ja veroasioissa. Sosiaalilainkäytössä
6898: on kolme oikeusastetta, nimittäin ensi asteen 2.4. Asian valmistelu
6899: sosiaalioikeus, osavaltion sosiaalioikeus ja liit-
6900: tovaltion sosiaalioikeus, joka toimii Kasselissa. Varhaisemmat valmistelut
6901: Verolainkäyttöjärjestelmä puolestaan koostuu
6902: kahdesta oikeusasteesta. Ensimmäisen oikeus- Lääninoikeuksien kehittyminen hallintolain-
6903: asteen muodostavat finanssioikeudet, jotka käyttöjärjestelmän perusyksiköiksi KHO:n ala-
6904: ovat ylempiä osavaltion tuomioistuimia. Vii- puolella on pitkäaikaisen yhtenäisen historialli-
6905: meisenä oikeusasteena on liittovaltion finanssi- sen kehityksen tulos. Kun lääninhallituksista,
6906: oikeus, joka sijaitsee Mtinchenissä. joiden johdossa oli maaherra, tuli 1600-luvun
6907: Päätösvaltaiseen kokoonpanoon eri hallinto- puolivälissä yleisiä hallintoviranomaisia lää-
6908: tuomioistuimissa kuuluu useissa tapauksissa neissä, ne saivat tehtäväkseen myös alempien
6909: niin ammattituomareita kuin maallikkotuoma- viranomaisten päätöksistä tehtyjen valitusten
6910: reita. käsittelyn ja ratkaisemisen. Näin lääninhalli-
6911: tuksista kehittyi myös yleinen hallintolainkäyt-
6912: töviranomainen.
6913: Ranska Kun hallintoviranomaisten päätöksistä tehty-
6914: jen valitusten käsittelyä ja ratkaisua alettiin
6915: Ranskassa on kaksiasteinen hallintotuomio- muodollisesti pitää muusta hallinnosta poik-
6916: istuinjärjestelmä. Hallintopäätökseen haetaan keavana ja siitä erillisenä lainkäyttönä, katsot-
6917: pääsääntöisesti muutosta ensin alueelliselta tiin myös lääninhallitusten tehtävänä oleva hal-
6918: hallintotuomioistuimelta (tribunal administra- lintoviranomaisten päätöksistä tehtyjen valitus-
6919: tif), jonka päätökseen saadaan edelleen hakea ten ratkaiseminen lainkäytöksi, vaikka läänin-
6920: muutosta ylimmälta hallintotuomioistuimelta, hallituksia pidettiin luonteeltaan hallintovira-
6921: Conseil d'Etat'lta. Conseil d'Etat ei ole vain nomaisina.
6922: hallintotuomioistuin, vaan sillä on keskeinen Viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisa-
6923: rooli myös hallituksen neuvoa-antavana elime- dan alussa alettiin vaatia, että hallinto-oikeu-
6924: nä. Lainkäyttöasiat käsitellään Conseil delliset valitukset on ratkaistava hallintoviran-
6925: d'Etat'n valitusosastossa. omaisista erillisissä riippumattomissa hallin-
6926: Poikkeuksia pääsääntöisestä muutoksenha- totuomioistuimissa. Muun muassa valtiopäivil-
6927: kutiestä on vain vähän. Eräissä asioissa Con- lä tehtiin tämän suuntaisia ehdotuksia. Tär-
6928: seil d'Etat on ensimmäinen ja viimeinen muu- keimpänä pidettiin tuolloin hallinnosta erilli-
6929: toksenhakuaste. Toisen tärkeän poikkeuksen sen, riippumattoman tuomioistuimen perus-
6930: muodostavat asiat, joissa päätöksen on tehnyt tamista ylimpään asteeseen, koska täydellisen
6931: hallinto-oikeudellinen erikoistuomioistuin. Eri- hallintolainkäyttöorganisaation muodostamista
6932: koistuomioistuimet hallintolainkäytön alalla ei- ei pidetty käytännössä mahdollisena. Tähän
6933: vät ole muutoksenhakuasteita, vaan ne käsitte- tavoitteeseen tähtäävät esitykset johtivat
6934: levät asian ensimmäisenä asteena ja muutosta KHO:n perustamiseen vuonna 1918.
6935: 14 1988 vp. - HE n:o 65
6936:
6937: Vaikka riippumattoman hallintolainkäytön käyttöasioiden käsittelyn erottaminen hallinto-
6938: muodostamisessa lähdettiin ylimmän hallinto- asioiden käsittelystä erilliseksi toiminnaksi lää-
6939: tuomioistuimen perustamisesta, esitettiin kui- ninhallituksessa. Vuoden 1955 lääninoikeuslail-
6940: tenkin jo tuolloin, että hallintolainkäytön uu- la muodostettiin lääninhallituksiin tätä tehtä-
6941: distus jäisi puolitiehen, jos se toteutettaisiin vää varten kollegiset lääninoikeudet, joiden
6942: vain ylimmässä asteessa. puheenjohtaja oli maaherra taikka lääninneu-
6943: Hallitusmuodon valmistelun ja säätämisen vos tai lääninkamreeri ja jäseninä lääninasesso-
6944: aikaan oli vireillä myös alemmanasteisen hal- ri ja esittelijäjäsen. Lääninoikeuksien perus-
6945: lintolainkäytön uudistaminen. Hallitusmuo- taminen merkitsi asiallisesti tuomioistuimeno-
6946: toon ei alemmanasteisesta hallintolainkäytöstä maisen orgaanin muodostamista lääninhalli-
6947: tullut muuta säännöstä kuin 56 §:n säännös, tuksille kuuluvien lainkäyttötehtävien hoita-
6948: jossa varsinaisesti on kysymys KHO:sta ja sen mista varten, vaikka lääninoikeuden puheen-
6949: tehtävästä valvoa alempien viranomaisten hal- johtajuus jäi lääninhallituksen keskeisille hal-
6950: lintolainkäyttöä. Säännös merkitsee hallintovi- lintovirkamiehille eikä lääninoikeus tässä suh-
6951: ranomaisten tehtävaiiä olevan hallinto-oikeu- teessa muodostunut hallinnosta riippumatto-
6952: dellisten valitusasioiden käsittelyn ja ratkaise- maksi tuomioistuimeksi.
6953: misen toteamista asiallisesti lainkäytöksi. Lääninoikeuksien perustamista koskevassa
6954: Välittömästi hallitusmuodon vahvistamisen hallituksen esityksessä (n:o 41/1954 vp) katsot-
6955: jälkeen asetettiin vuoden 1917 ensimmäisillä tiin olevan "periaatteellisesti oikeampaa, että
6956: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen poh- alemmanasteista hallinto-oikeudellista lain-
6957: jalta komitea, jonka tuli valmistaa esitys paitsi käyttöä harjoittaisivat riippumattomat tuomio-
6958: läänien itsehallinnosta sekä läänien ja niiden istuimet". Tälläkään kertaa ei esityksen mu-
6959: hallinnon uudestaan järjestämisestä myös kaan näin perusteellinen uudistus näyttänyt
6960: alempiasteisista hallintotuomioistuimista. Ko- edes lääninhallitusten osalta mahdolliselta.
6961: mitean tehtävät siirrettiin valtioneuvoston pää- "Riippumattomien tuomioistuinten perustami-
6962: töksellä vuonna 1926 lainvalmistelukunnalle. nen, vaikkapa ne muodostettaisiin lääninhalli-
6963: Tämän toimeksiannon pohjalta valmistui K.J. tusten yhteyteen, tulisi siinä määrin lisäämään
6964: Ståhlbergin johdolla vuonna 1936 lainvalmiste- valtion virkakoneistoa ja virastokustannuksia,
6965: lukunnan mietintö alemmanasteisesta hallinto- että siitä on, käytännössä saavutettavissa ole-
6966: oikeudellisesta lainkäytöstä (lainvalmistelukun- van parannuksen aikaansaamiseksi, ehdotuk-
6967: nan julkaisu n:o 5/1936). sessa luovuttu".
6968: Valmisteltaessa alemmanasteisen hallinto- Suurta askelta kohti riippumatonta tuomio-
6969: oikeudellisen lainkäytön kehittämistä 1930- istuiota merkitsi voimassa oleva lääninoikeus-
6970: luvulla oli tavoitteena riippumattoman lain- laki, jonka mukaan lääninoikeuden puheen-
6971: käyttöorganisaation aikaansaaminen myös johtajana on yksinomaan lainkäyttöä varten
6972: KHO:ta alempaan asteeseen. Alemmanasteisis- nimitetty lääninneuvos. Aikaisemman lain mu-
6973: ta hallintolainkäyttöä harjoittavista viranomai- kainen puheenjohtajaan liittyvä kytkentä hal-
6974: sista oli tuolloin ja on edelleen tärkein läänin- lintoon on näin poistettu.
6975: hallitus, jonka alaisia on suuri osa hallintopää- Lääninoikeuslakia koskevassa hallituksen
6976: töksiä tekevistä aiemmista valtion hallintovira- esityksessä (n:o 25/1972 vp) todettiin, että
6977: nomaisista. Lainvalmistelukunnan mainitussa "oikeussuojalle hallinnon alalla on katsottu
6978: mietinnössä esitettiin organisaation ja menette- vasta silloin olevan riittävät takeet, kun hallin-
6979: lyn kehittämistä hallintoviranomaisten käsitte- non lainmukaisuutta voidaan kontrolloida var-
6980: lemissä lainkäyttöasioissa. Periaatteellisesti sinaisen hallintojärjestelmän ulkopuolelta. Tä-
6981: parhaimpana ratkaisuna pidettiin tuolloin eril- män näkemyksen mukaan olisi siis hallintolain-
6982: listen alemmanasteisten hallintotuomioistuin- käyttö pidettävä erillään hallinnosta". Esityk-
6983: ten perustamista. Tällaisesta ehdotuksesta kui- sen mukaan "hallituksen mielestä on alem-
6984: tenkin luovuttiin, mitä perusteltiin ylemmänas- manasteisen hallintolainkäytön kehityksen lo-
6985: teisten itsehallintoyhdyskuntien puuttumisella pullisena tavoitteena pidettävä lääninoikeuk-
6986: sekä kustannussyillä. sien muodostamista kaikki muodollisetkin
6987: Uudistuksia sotien aiheuttaman keskeytyk- edellytykset täyttäviksi hallintotuomioistuimik-
6988: sen jälkeen jatkettaessa toteutettiin, muiden si".
6989: hallintolainkäytön kehittämistä tarkoittavien Tässäkään vaiheessa ei kuitenkaan vielä pi-
6990: uudistusten ohella, hallinto-oikeudellisten lain- detty mahdollisena eikä tarkoituksenmukaise-
6991: 1988 vp. - HE n:o 65 15
6992:
6993: na irrottaa lääninoikeuksia lääninhallituksista. Hallintolainkäyttökomitea ja sen jälkeinen
6994: Ongelmaksi katsottiin se, että eräistä lääninoi- valmistelu
6995: keuksista muodostuisi varsin pieniä virastoyk-
6996: sikköjä. Tarpeellisena pidettiin myös odottaa Hallintolainkäyttökomitea (komiteanmietin-
6997: läänin- ja muun väliportaan hallinnon yleistä tö 1985:48) ehdotti lääninoikeuksien muodos-
6998: uudistamista. tamista alueellisiksi yleisiksi hallintotuomiois-
6999: Hyväksyessään lääninoikeuslain eduskunta tuimiksi. Samalla komitea myös ehdotti vero-
7000: samalla edellytti, että hallitus antaa luottamus- asioissa valituslupajärjestelmän laajentamista
7001: miesjäsenten lisäämistä lääninoikeuksiin kos- yleiseksi valitettaessa lääninoikeuden ja liike-
7002: keVan esityksen eduskunnalle. Hallituksen esi- vaihtovero-oikeuden päätöksistä KHO:een.
7003: tyksessä oli todettu, että maallikko- ja asian- Muutoksenhakua KHO:een koskivat myös ko-
7004: tuntijajäsenkysymys selvitetään erikseen, eikä mitean ehdotukset rakennusasiain poikkeus-
7005: siitä siten ollut ehdotuksia esityksessä. Sisäasi- lupavalitusten ohjaamisesta ennen KHO:ta ym-
7006: ainministeriö asetti 18.10.1972 toimikunnan päristöministeriöön ja julkisyhteisöjen henki-
7007: selvittämään, miten maallikoiden ja eri alojen löstöeläkeasioiden siirtämisestä ylimmässä as-
7008: asiantuntijoiden osallistuminen hallintolain- teessa vakuutusoikeuden toimivaltaan. Hallin-
7009: käyttöön olisi järjestettävä, sekä laatimaan tolainkäyttökomitean ehdotukset käsittivät si-
7010: selvityksen perusteella ehdotuksen tarvittaviksi ten laajemman suunnitelman hallintolainkäy-
7011: säännöksiksi. Tämä lääninoikeuksien maallik- tön järjestelmän kehittämiseksi.
7012: kojäsentoimikunta (komiteanmietintö 1972:B Hallintolainkäyttökomiteassa oli esillä ja sel-
7013: 116) ehdotti, että eräissä asiaryhmissä (arvio- vitettävänä lääninoikeuksien kehittäminen en-
7014: ja harkintaverotusasiat, rakennusasiat, elinkei- sinnäkin siten, että niistä muodostetaan läänin-
7015: noluvan peruuttamista koskevat asiat, eräät hallituksista erilliset yleiset alueelliset hallinto-
7016: hallintolupa-asiat sekä huolto- ja terveydenhoi- tuomioistuimet. Tähän sisältyi puolestaan kak-
7017: toasiat) asian käsittelyyn osallistuisi jäseninä si vaihtoehtoa: erillisiä hallintotuomioistuimia
7018: maallikoita. Näitä ehdotuksia ei ole toteutettu. voisi olla joko sama tai pienempi määrä kuin
7019: Nyt käsillä olevassa esityksessä ehdotetaan asi- nykyään on lääninoikeuksia. Kolmantena vaih-
7020: antuntijajäsenten . käyttöönottoa eräissä edellä toehtona selvitettiin lääninoikeuksien muodos-
7021: mainituissa aslaryhmissä, minkä lisäksi eräät tamista riippumattomiksi tuomioistuimiksi säi-
7022: asiat siirrettäisiin lääninhallinnossa käsiteltä- lyttäen ne lääninhallitusten yhteydessä. Tässä
7023: viksi. .' .. vaihtoehdossa lääninoikeuksia ei siten irrotet-
7024: · ·· Hallinnon oikeusturvakomitea (komi- taisi täysin lääninhallituksista erillään oleviksi
7025: teanmietintö 1981 :64) esitti kannanottonaan, toimintayksiköiksi. Komitean ehdotus perustui
7026: että hallintolainkäytön kehittämisen kannalta tähän viimeksi mainittuun vaihtoehtoon.
7027: on tärkeätä, että saatetaan päätökseen läänin- Komitean ehdotuksen mukaan lääninoi-
7028: oikeuksien tuomioistuimiksi muodostaminen. keuden jäsenillä olisi tuomarin asema, eivätkä
7029: Komitean mukaan tällainen uudistus olisi tar- he enää olisi lääninhallituksen virkamiehiä.
7030: koituksenmukaisimmin toteutettavissa välipor- Lääninoikeuden esittelijärakenne säilyisi komi-
7031: taanhallinnon uudistamisen yhteydessa. Edel- tean ehdotuksen mukaan ennallaan, ja esitteli-
7032: leen komitean mukaan lääninoikeuksien ase- jät olisivat edelleen lääninhallituksen virkamie-
7033: man järjestämiseen kuuluu myös niiden siirtä- hiä. Lääninhallitus määräisi siten edelleen, ket-
7034: minen oikeusministeriön hallinnonalalle. kä sen virkamiehet ja missä määrin toimisivat
7035: Oikeusturvakomitea totesi, että muodostet- lääninoikeuden esittelijöinä, mutta esittelyteh-
7036: taessa lääninoikeuksista itsenäiset tuomiois- tävässään esittelijät olisivat nimenomaan lää-
7037: tumet joudutaan harkitsemaan, olisiko tällais- ninoikeuden johdon ja valvonnan alaisia. Lää-
7038: ten tuomioistuinten oltava nykyisiä pieniä lää- ninoikeuden toimistotöistä huolehtisi edelleen
7039: ninoikeuksia suurempia yksiköitä, jolloin kai- lääninhallituksen henkilökunta.
7040: kissa lääneissä ei olisi omaa tällaista tuomiois- Lääninoikeudet kuuluisivat komitean ehdo-
7041: tuinta. Komitea ei ottanut kantaa tähän tuo- tuksen mukaan siltä osin kuin on kysymys
7042: mioistuimen kokoa ja tuomiopiiriä koskevaan niiden jäsenistä ja näiden viroista sekä tuomio-
7043: kysymykseen, vaan totesi, että asiassa on mo- istuinasioiden käsittelemisestä niissä oikeus-
7044: nia erisuuntaisiakin näkökohtia. Oikeusturva- ministeriön hallinnonalaan. Muilta osin läänin-
7045: komitea ei ottanut myöskään kantaa lääninoi- oikeudet pysyisivät sisäasiainministeriön hallin-
7046: keuden kokoonpanoa koskeviin kysymyksiin. nonalaan kuuluvina.
7047: 16 1988 vp. - HE n:o 65
7048:
7049: l Lääninoikeuden toimivaltaan hallintolain- Yleisenä arviona komitean ehdotuksesta oli
7050: ; käyttökomitea ehdotti muutoksia siten, että siten, ettei lääninoikeuksien muodostamista
7051: · lääninhallituksen käsiteltäväksi siirtyisivät sel- riippumattomiksi hallintotuomioistuimiksi ole
7052: laiset lääninoikeudelle nykyisin kuuluvat vali- toteutettava komitean ehdottaman mallin mu-
7053: tus- ja muut asiat, joiden ratkaisemisessa on kaisesti, vaan että tuomioistuimina toimivien
7054: · erityisesti pidettävä silmällä läänin hallinnon lääninoikeuksien tulisi olla· itsenäisiä virastoyk-
7055: yhtenäisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. sikköjä niiii kuin muutkin tuomioistuimet.
7056: Lääninoikeuden kokoonpanon osalta komi- Läheskään kaikki lausunnonantajat eivät ot-
7057: tea katsoi, ettei kaavaillussa lääninoikeudessa taneet selkeää kantaa lääninoikeuksien luku-
7058: ole asiaryhmiä, joissa maallikkojäsenet ovat määrään. Valtiovarainministeriö ja sisäasiain-
7059: tarpeen. Sen sijaan komitea ehdotti asiantunti- ministeriö sekä kaksi lääninhallitusta puolsivat
7060: jajäsentä rai<eiinus- ja maa-ainesasioihin, mie- lukumäärän vähentämistä, kun taas lääninoi-
7061: lisairasasioihin ja tahdonvastaista sosiaalihuol- keudet sekä Lakimiesliitto r.y. ja Läänien hal-
7062: totoimenpidettä koskeviin asioihin.___Kunnan. lintotuomarien yhdistys r.y. vastustivat sitä.
7063: toimialaa koskeviin asioihin komitea ehdotti Hallintolainkäyttökomitean ehdotuksia asi-
7064: kahi:a Hsä]äseniä~ allisen toimivallan tarkistamisesta lääninoi-
7065: Komitea ehdotti yksijäsenistä menettelyä tar- keuden ja lääninhallituksen kesken pidettiin
7066: kastus- ja pysäköintivirhemaksua koskeviin lausunnoissa yleisesti ottaen kannatettavina.
7067: asioihin sekä niihin verrattaviin yksinkertaisiin Sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja
7068: ja vähäisiin asioihin. useimmat lääninhallitukset pitivät tätä uudis-
7069: Hallintolainkäyttökomitean mietinnöstä saa- tusta erityisen tärkeänä. KHO ja lääninoi-
7070: tiin 38 viranomaiselta, tuomioistuimelta ja jär- keudet puolsivat myös pääosin komitean ehdo-
7071: jestöitä lausunto, jossa käsiteltiin lääninoi- tuksia. Kuitenkin KHO sekä suurin osa läänin-
7072: keuksia. Lausunnot on julkaistu tiivistelmänä oikeuksista olivat sitä mieltä, että lääninoi-
7073: oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkai- keuden eikä lääninhallituksen tulisi olla yleinen
7074: sussa n:o 5/1986. Lausunnoissa ilmaistiin ylei- valitusviranomainen valitettaessa lääninhalli-
7075: sesti myönteinen kanta lääninoikeuksien muo- tuksen alaisista viranomaisista. Samoin KHO
7076: dostamiselle riippumattomiksi alemmanasteen ja useimmat lääninoikeudet vastustivat elinkei-
7077: hallintotuomioistuimiksi. noluvan peruuttamista koskevien asioiden siir-
7078: Useimpien lääninhallitusten sekä sisäasiain- tämistä lääninoikeudesta lääninhallitukselle.
7079: ministeriön ja valtiovarainministeriön lausun- Komitean ehdotuksia asiantuntijajäsenistä
7080: noissa vastustettiin kuitenkin lääninoikeuksien puollettiin laajalti lausunnoissa. Huomautuk-
7081: aseman muuttamista komitean ehdottamalla set koskivai enimmäkseen eräitä yksityiskoh-
7082: tavalla. Vastustus ei kohdistunut sinänsä lää- tia. Useat lääninoikeudet pitivät parhaimpana
7083: ninoikeuksien muodostamiseen tuomiois- kokoonpanona näissä asioissa kolmea lainop-
7084: tuimiksi, vaan perustui etupäässä siihen, että pinutta jäsentä ja yhtä asiantuntijaa eikä kahta
7085: komitean ehdotusta ei pidetty hallinnollisesti lainoppinutta jäsentä ja yhtä asiantuntijaa.
7086: toimivana ja tarkoituksenmukaisena järjestely- Erikseen tuotiin sisäasiainministeriön, valtiova-
7087: nä. rainministeriön, ympäristöministeriön ja eräi-
7088: Lääninoikeudet katsoivat, että lääninoi- den muiden lausunnonantajien lausunnoissa
7089: keudet tulisi irrottaa täysin lääninhallituksesta. esiin tällaisten asiantuntijajäsenten tarve
7090: KHO katsoi puolestaan lausunnossaan, että KHO:ssa.
7091: lääninoikeudet on sekä periaatteellisista että Ristiriitaisemman vastaanoton sai lausun-
7092: käytännöllisistä syistä muodostettava riippu- noissa komitean ehdotus kahdesta lisäjäsenestä
7093: mattomiksi yleisiksi hallintotuomioistuimiksi kunnan toimialaa koskevissa valitusasioissa.
7094: sekä myös lääninhallituksista erillisiksi ja itse- Ehdotusta puolsivat sisäasiainministeriö ja
7095: näisiksi toimintayksiköiksi. Johto- ja vastuu- kunnalliset keskusjärjestöt. Lääninhallituksista
7096: suhteiden täsmällinen ja selkeä määräytyminen ei monikaan erikseen ottanut tähän asiaan
7097: edellyttää KHO:n mielestä, että lääninoi- kantaa, vaan ne asettuivat yleisesti komitean
7098: keudelle kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa sen ehdotusten taakse asiantuntija- ja lisäjäseniä
7099: omaa henkilöstöä käyttäen. Tämä edellyttää koskevissa ehdotuksissa. Valtiovarainministe-
7100: KHO:n mukaan muun muassa sitä, että läänin- riö, Suomen Lakimiesliitto r.y. ja Suomen
7101: oikeuksilla on ainakin tietyn suuruinen perus- Demokraattiset Lakimiehet r.y. puolsivat peri-
7102: joukko omia esittelijöitä. aatteessa tällaista ehdotusta. Lausunnoissaan
7103: 1988 vp. - HE n:o 65 17
7104:
7105: nämä kuitenkin huomauttivat siitä, että kun- ja he voivat esitellä lääninoikeudessa kokopäi-
7106: nan toimialaa koskevissa asioissa tällainen lisä- väisesti tai vain osaston muiden tehtävien ohel-
7107: jäsenjärjestelmä voi tuodapäätöksentekoon li- la. Lääninoikeuksia palveleva toimistohenki-
7108: sää tarkoitukserirr1ufäisi.iusharkintaa. Samoin löstö on suurimmaksi osaksi veroasiaintoimis-
7109: ongelmia nähtiin 'ltSäJä'Senien valintaperusteissa toissa, mutta henkilöstöhallinto-, talous-
7110: ja valitsemistavassa. KHO ja lääninoikeudet hallinto-, kirjaamo-, lähettämö- ja arkistoteh-
7111: vastustivat lisäjäsenten osallistumista asioiden tävät on enimmäkseen hoitanut lääninkanslioi-
7112: käsittelyyn kunnan toimialaa koskevissa asiois- den ja lääninkanttareiden henkilökunta.
7113: sa. Lääninoikeuksien ja veroasiaintoimistojen
7114: Yksijäsenisestä menettelystä KHO lausui, et- nykyinen henkilöstö voidaan siirtää uusiin lää-
7115: tä ehdotettu säännös oli liian joustava siltä ninoikeuksiin kokonaisuudessaan. Lisäksi tuli-
7116: osin, kuin siinä sallittiin tällainen menettely si lääninhallitusten muista yksiköistä siirtää
7117: tarkastus- ja pysäköintivirhemaksuasioihin ver- lääninoikeustehtäviin käytettyä työpanosta
7118: rattaviin yksinkertaisiin ja vähäisiin asioihin. vastaavat virat. Lisääntyvien hallintotehtävien
7119: Hallituksen esitys perustuu hallintolainkäyt- johdosta ja sen takia, ettei lääninhallituksesta
7120: tökomitean ehdotuksiin, niistä saatuihin lau- lääninoikeustehtäviin käytettyä työpanosta voi-
7121: suntoihin sekä oikeusministeriössä ja sisäasi- da siirtää kaikilta osin täysinä virkoina, olisi
7122: ainministeriössä yhteistyössä tehtyyn valmiste- uusia virkoja perustettava niihin lääninoikeuk-
7123: luun, johon on osallistunut myös valtiovarain- siin, joihin riittävää määrää henkilöstöä ei
7124: ministeriön, lääninhallitusten ja lääninoikeuk- saada siirtomenettelyin. Lääninhallitusten ni-
7125: sien edustajia. Luonnoksesta hallituksen esi- missä nykyisin olevista työntekijöistä siirrettäi-
7126: tykseksi antoivat lausunnon korkein hallinto- siin 347 muodostettavien lääninoikeuksien ni-
7127: oikeus, lääninhallitukset ja lääninoikeudet sekä miin. Näiden lisäksi lääninoikeudet tarvitsevat
7128: Suomen Lakimiesliitto r.y. ja Läänien hallinto- jonkin verran uutta esittelijä- ja toimistohenki-
7129: tuomarien yhdistys r .y. lötasoista työvoimaa. Lisähenkilöstön tarpeen
7130: vuoksi lääninoikeuksiin perustettaisiin yhteen-
7131: sä 12 uutta virkaa esittelijän tehtäviä ja toimis-
7132: 3. Esityksen organisatoriset ja totehtäviä varten; tämän lisäksi tulisi muilla
7133: henkilöstövaikutukset tavoin palkattavaksi neljä henkilöä toimisto-
7134: tehtäviin. Tämä resurssilisäys on mitoitettu sen
7135: Itsenäisinä tuomioistuimina toimivien lää- mukaan, että nykyisiä jutturuuhkia puretaan
7136: ninoikeuksien muodostaminen voidaan huo- erillistoimenpitein.
7137: mattavilta osin perustaa lääninoikeuksien ny- Lääninoikeuden jäsenillä olisi tuomarin ase-
7138: kyiseen organisaatioon ja sen käytössä olevaan ma. Lääninoikeudessa tulisi olla päällikkötuo-
7139: henkilöstöön. Uudistuksen vaikutukset koske- marin virka, joka muodostettaisiin nykyisestä
7140: vat henkilöstön asemaa, sisäisen hallinnon jär- lääninoikeuden puheenjohtajana toimivan lää-
7141: jestämistä sekä lääninoikeuden siirtymistä oi- ninneuvoksen virasta. Nimenä olisi lääninoi-
7142: keusministeriön hallinnonalalle. keuden ylituomari.
7143: Kun nykyään lääninoikeuden henkilöstö on Muiden lääninoikeuksien jäsenten virkojen
7144: palvelussuhteessa lääninhallitukseen, niin itse- nimet muuttuisivat lääninoikeudentuomarin
7145: näisen lääninoikeuden henkilöstö olisi tämän (nykyisin lääninneuvos, vanhempi lääninases-
7146: viraston palveluksessa. Enin osa lääninoikeuk- sori ja nuorempi lääninasessori) viroiksi. Eri
7147: sissa toimivista henkilöistä toimii nykyisin käy- palkkausluokilla voidaan säilyttää porrastusta
7148: tännössä yksinomaan lääninoikeudessa. Osa erilaisissa tehtävissä olevien jäsenten kesken.
7149: henkilöstöä on kuitenkin yhteiskäyttöistä. Näi- Esityksen mukaisen ehdotuksen toteuttaminen
7150: den osalta joudutaan tekemään jako muodos- ei sinänsä edellytä muutoksia jäsenten virkojen
7151: tettavan lääninoikeuden ja lääninhallituksen määrään.
7152: kesken. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää erik-
7153: Lääninoikeuden jäsenet muodostavat tätä seen nykyisten lääninoikeuden jäsenten virko-
7154: nykyä lääninhallituksessa erillisen yksikön. jen (lääninoikeuden puheenjohtajana toimivan
7155: Lääninoikeuden esittelijät ovat suurimmaksi lääninneuvoksen, lääninoikeudessa toimivan
7156: osaksi yleisen osaston veroasiaintoimistossa. lääninneuvoksen sekä vanhemman ja nuorem-
7157: Eräissä lääninhallituksissa esittelijäitä on sijoi- man lääninasessorin virat) lakkauttamista ja
7158: tettu myös muihin osastoihin ja toimistoihin, lääninoikeuden ylituomarin sekä lääninoi-
7159:
7160: 3 380645U
7161: 18 1988 vp. - HE n:o 65
7162:
7163: keudentuomarin virkojen perustamista. Näistä vassa lääninoikeusasetuksessa, jonka luonnos
7164: säädetään asetuksella. on tämän esityksen liitteenä.
7165: Viran haltijan siirtämisestä toiseen virkaan Päällikkötuomarin tehtävää lääninoikeuden
7166: on säädetty valtion virkamieslaissa. Sen sään- johtamisessa korostetaan entisestään. Samaten
7167: nösten (33 ja 34 §) nojalla lakkautettavan lää- jaoston puheenjohtajan vastaavia velvollisuuk-
7168: ninoikeuden jäsenen viran haltija voidaan siir- sia jaostonsa osalta ehdotetaan täsmennettä-
7169: tää uuteen vastaavaan virkaan. Siirtämisestä väksi, millä osaltaan pyritään tehostamaan ja-
7170: päättää nimittävä viranomainen eli tässä ta- ostotyöskentelyä. Toimistotöiden johtamisesta
7171: pauksessa tasavallan presidentti. Virka saa- ja valvomisesta olisi tarkoitus asetuksella sää-
7172: daan tällöin täyttää sitä haettavaksi julistamat- tää, että lääninoikeudentuomari tai lääninoi-
7173: ta. keudensihteeri voidaan määrätä hoitamaan täl-
7174: Vastaavasti lääninhallituksesta lääninoi- laisia hallintotehtäviä.
7175: keuteen siirrettävät esittelijäiden ja toimisto- Lääninoikeudet siirtyisivät sisäasiainministe-
7176: henkilökunnan virat tulisivat lakkautettavaksi riön hallinnonalalta oikeusministeriön hallin-
7177: lääninhallituksesta ja uudet virat perustetta- nonalalle. Tästä tekisi kuitenkin poikkeuksen
7178: vaksi lääninoikeuteen asetuksella. Näiden vir- Ahvenanmaan lääninoikeus, koska sitä ei esi-
7179: kojen haltijoiden siirtämiseen lääninoikeuden tyksen mukaan muodostettaisi tuomiois-
7180: vastaaviin virkoihin tulisivat myös sovelletta- tuimeksi.
7181: vaksi valtion virkamieslain säännökset. Siirtä- Esityksessä ehdotetut toimivallan siirrot lää-
7182: misestä päättäisi lääninoikeus tai sen puheen- ninoikeudesta lääninhallitukseen eivät sisällä
7183: johtaja. lukumäärältään suuria asiaryhmiä. Näihin asi-
7184: aryhmiin kuuluvien asioiden määrä oli vuonna
7185: Itsenäisenä virastoyksikkönä lääninoikeuden 1987 noin 500-600. Tehtäviä siirtyisi läänin-
7186: toiminta tulisi järjestettäväksi samalla tavalla
7187: hallituksen yleisen osaston useille eri toimistoil-
7188: kuin yleensäkin virastojen toiminta. Siten ta- le, nimittäin yleiselle toimistolle, poliisitoimis-
7189: voitteena on, että oman henkilöstön lisäksi tolle, kaavoitus- fa-·a-su·ii-totoilnistoiie, ympäris-
7190: lääninoikeudella olisi muiltakin osin lääninhal- tönsuojelutoimistolle (ympäristöosastolle) sekä
7191: lituksesta erilliset toimintaresurssit. sösiaali- j!,!.__ l~ry~ysgs,astolle. Siirtyvien asioiden
7192: Uudistuksen toteuttamisen alkuvaiheessa on määrä arvioituna eri asiaryhmittäin ei nouse
7193: kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää eräis- niin suureksi, että se edellyttäisi osastoissa tai
7194: sä viraston sisäiseen hallintoon liittyvissä tekni- toimistoissa uusien virkojen perustamista.
7195: sissä palveluissa resurssien yhteiskäyttöä lää- Monissa siirtyvissä asiaryhmissä lääninhalli-
7196: ninhallituksen kanssa. Tämä voisi koskea sel- tus on antanut lausunnon lääninoikeudelle ja
7197: laisia palveluja kuin huonetilat, tietotekniset asiaa on siten käsitelty kahdessa paikassa.
7198: palvelut, puhelinpalvelut, kopiopalvelut ja Tämä lausunnon pyytäminen poistuisi esityk-
7199: vahtimestaripalvelut. Tällaisten resurssien yh- sen myötä. Lääninhallitusten asianomaisilla
7200: teiskäyttö voisi vaihdella lääneittäin käytännön toimistoilla on asioiden käsittelyyn tarvittava
7201: tarpeiden mukaan. Erityisesti tähän vaikuttaisi perusasiantuntemus, joten käsittely voi nopeu-
7202: se, toimiiko lääninoikeus samoissa toimitiloissa tua jonkin verran. Jokaisessa toimistossa tulisi
7203: kuin lääninhallitus. Yhteisten resurssien käy- kuitenkin olla valitusasioiden käsittelyyn tar-
7204: töstä aiheutuvat kustannukset jaettaisiin lää- vittava lakimiestyövoima, mikä voi tapahtua
7205: ninoikeuden ja lääninhallituksen kesken resurs- sisäisin tehtäväjärjestelyin.
7206: sien käytön suhteessa. Lääninoikeuksien tieto- Ympäristöministeriötii ehdotetaan valitus-
7207: hallinnon uudelleen järjestämiseen ryhdyttäi- viräriOI'Qais--eksi· r:akennlJ.sJain mukaisissa poi.k..-
7208: siin jo lyhyen siirtymäkauden aikana. keuslupa-asioissa ja eräissä muissa rakentarnis-
7209: Lääninoikeuden lainkäyttötoiminta säilyisi asioissa. Samoin ympäristöministeriölle tehtäi-
7210: pääosin ennallaan. M~I~ltlliviq _yudistg~...<?!isl . siin valitu_s,_alisla!llatta jäävissä yleiskaava-asi~.
7211: asiantuntijajäsenten osallistuminen eräiden asi- oissasekä ministeriön toimivaltaan kuuluvien
7212: oiden käsittelyyn. kaupunkien. asemakaava-asioissa. Poikkeus-
7213: · Lääninoikeuksien muodostaminen omaksi 1upavaliluksia on KHO:ssa ollut viime vuosina
7214: virastoyksikökseen merkitsee sisäisten hallinto- vuosittain runsaat 400. Muiden asioiden, joissa
7215: tehtävien määrän lisääntymistä. Tätä varten on ensiasteen >muutoksenhaku tehtäisiin enneh
7216: oltava riittävän tehokas sisäinen organisaatio. KHO:ta ympäristöministeriöön, maara on
7217: Tästä on tarkoitus antaa säännökset uusitta- KHO:ssa ollut vain joitakin kymmeniä vuodes-
7218: 1988 vp. - HE n:o 65 19
7219:
7220: sa. Ympäristöministeriölle esityksen mukaan Asiantuntijajäsenten käytöstä esityksen mu-
7221: siirrettäviä yleiskaava- ja asemakaavavalituksia kaisesti lääninoikeuksissa aiheutuisi kustan-
7222: saapui lääninoikeuksiin vuonna 1987 noin 60- nuksia palkkio- ja kulukorvausmenoina. Vuo-
7223: 70. --- tuinen meno olisi nykyisten asiamäärien mu-
7224: ~-Näiden valitusten siirtyminen ympäristömi- kaan arvioituna enintään 100 000 markkaa.
7225: nisteriön käsiteltäviksi ensi asteena vaatii arvi- Kun tarkoituksena on, että lääninoikeudet
7226: olta kahdev esittelijän ja yhden toimistohenki- voisivat jatkaa toimimista nykyisissä huoneti-
7227: l9n fYöi)ånosta in-ip.isteriö&.sä. KHO:ssa poik- loissa ja käyttää nykyisiä kalusteita, ei uudistus
7228: keuslupavalitusten käsittelyn nykyisin vaatima tältä osin aiheuttaisi mainittavia uusia koko-
7229: työpanos vapautuisi muutoksen johdosta muu- naiskustannuksia. Nämä lisämenot olisivat
7230: hun työhön. On tosin otettava huomioon, että vuodessa suuruusluokaltaan joitakin satoja tu-
7231: ministeriön valitukseen. antalllast;:t päätöksestä hansia markkoja.
7232: voisi-;aTittaa· K,:J:IQ:eeii.---· ~ . Tietohallinnon järjestämisestä lääninoikeuk-
7233: sissa syntyisi valtiolle uusia kertaluonteisia kus-
7234: tannuksia suunnittelu- ja laitehankintakuluina.
7235: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- Oikeusministeriön tarkoituksena on kehittää
7236: tukset lääninoikeuksien tietojärjestelmiä. Lääninoi-
7237: keusuudistuksesta sinänsä aiheutuvien tietohal-
7238: Uusia vuotuisia henkilöstökustannuksia ai- linnon lisäkustannusten suuruutta on vaikea
7239: heutuisi noin 1,5 miljoonaa markkaa lääninoi- arvioida. Kustannukset jaksottunevat useam-
7240: keuksiin perustettavista 12 uudesta esittelijän malle vuodelle. Tietohallinnon vuotuiset käyt-
7241: ja toimistohenkilön tasoisesta virasta. Ympä- tökustannukset kasvaisivat muutamalla sadalla
7242: ristöministeriöön mahdollisesti tarvittavista uu- tuhannella markalla.
7243: sista työntekijöistä syntyisi myös lisäkustan-
7244: nuksia.
7245:
7246:
7247:
7248:
7249: YKSITYISKOOT AISET PERUSTELUT
7250:
7251: 1. Lakiehdotusten perustelut Hallituksen esityksen liitteenä on luonnos
7252: lääninoikeusasetukseksi, joka on tarkoitus uu-
7253: 1.1. Lääninoikeuslaki distaa kokonaan.
7254: 1 §. Lääninoikeuslain 1 §:n 1 momentissa
7255: Voimassa oleva lääninoikeuslaki sisältää 33 säädetään nykyään, että kussakin lääninhalli-
7256: pykälää, joissa säädetään lääninoikeuden toi- tuksessa on lääninoikeus. Muodostettaessa lää-
7257: mivallasta, kokoonpanosta ja asioiden käsitte- ninoikeuksista riippumattomat tuomioistuimet
7258: lystä sekä eräistä muista seikoista. Näistä py- on tässä pykälässä säädettävä siitä, että läänin-
7259: kälistä enin osa koskee asioiden käsittelyä, oikeus on tuomioistuin ja tarkemmin sanoen
7260: johon lääninoikeuksien muodostaminen tuo- hallintotuomioistuin.
7261: mioistuimiksi ei sinänsä juuri edellytä muutok- Ehdotettu 1 momentti sisältää säännöksen
7262: sia. Kun vielä hallintolainkäytössä yleisesti siitä, että lääninoikeus on yleinen alueellinen
7263: noudatettavaa menettelyä koskevaa lainsää- hallintotuomioistuin. Kun lääninoikeuden käsi-
7264: däntöä valmistellaan erikseen oikeusministeri- teltäväksi tulee monenlaisia asioita useista eri
7265: össä, ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena täs- hallinnonhaaroista, on lääninoikeus toimialal-
7266: sä vaiheessa ryhtyä lääninoikeuslain asioiden taan yleinen hallintolainkäyttöviranomainen.
7267: käsittelyä koskevien säännösten tarkistamiseen Tuomioistuimena se olisi KHO:n ohella yleinen
7268: sen enempää kuin on välttämätöntä. Ehdotettu hallintotuomioistuin. Ilmaisu "alueellinen"
7269: lääninoikeusuudistus toteutettaisiin siten muut- osoittaa, että maa on jaettu useaan tuomiopii-
7270: tamalla voimassa olevaa lääninoikeuslakia, riin, joita kutakin varten on oma lääninoi-
7271: etupäässä lääninoikeuden toimivaltaa ja ko- keutensa. Samalla lääninoikeus muodostaa
7272: koonpanoa koskevia säännöksiä. hallintolainkäyttöasteen KHO:n alapuolella.
7273: 20 1988 vp. - HE n:o 65
7274:
7275: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lääninoi- lintolainkäyttöasioita toistaiseksi edelleen hal-
7276: keuden alueellisesta toimivallasta. Nykyisessä lintoviranomaisen, Ahvenanmaan lääninhalli-
7277: laissa ei ole nimenomaista säännöstä lääninoi- tuksen osana. Asiallista toimivaltaa koskevat
7278: keuden alueellisesta toimivallasta, vaan alueel- muutokset ulottuisivat kuitenkin myös Ahve-
7279: linen toimivalta määräytyy periaatteessa sen nanmaan lääninoikeuteen.
7280: mukaan, että lääninoikeus käsittelee valitukset Lääninoikeuslain 1 §:n nykyinen 2 moment-
7281: lääninhallituksen alaisten eli sellaisten viran- ti, josta ilmenee, että Ahvenanmaan lääninoi-
7282: omaisten päätöksistä, joiden toimipiiri on lää- keudesta on erityisiä säännöksiä lääninoikeus-
7283: nin alueella. Kun lääninoikeus ei enää käyttäisi laissa, siirtyisi pykälän 3 momentiksi.
7284: lääninhallituksen toimivaltaa, ei lääninoi-
7285: keuden alueellista toimivaltaa voida enää mää- 2 §. Pykälän 1 momentissa on säännös lää-
7286: rätä hallinnollisen alistussuhteen perusteella, ninoikeuden asiallisesta toimivallasta eli lää-
7287: vaan toimivalta on todettava nimenomaisella ninoikeuden käsiteltävistä ja ratkaistavista asi-
7288: säännöksellä. Säännösehdotuksen mukaan lää- oista. Säännös poikkeaa voimassa olevasta
7289: ninoikeuden tuomiopiiri käsittäisi läänin. Lää- säännöksestä osittain sen johdosta, että läänin-
7290: ninoikeuden alueellinen toimivalta käsittäisi si- oikeus olisi riippumaton tuomioistuin, ja osit-
7291: ten - asiallista ja asteeilista toimivaltaa koske- tain sen johdosta, että samalla ehdotetaan
7292: vien säännösten rajoissa - valitukset ja alis- toteutettavaksi eräitä tarkistuksia toimivallan
7293: tukset sellaisten viranomaisten päätöksistä, joi- jakaantumiseen lääninoikeuden ja lääninhalli-
7294: den toimipiiri on läänin alueella. tuksen kesken.
7295: Kunnallislain 141 §:n 1 momentissa on eri- Asian käsittelyn ja ratkaisemisen kuulumi-
7296: tyissäännös toimivaltaisesta lääninoikeudesta nen lääninoikeudelle määräytyy nykyään mo-
7297: silloin, kun valitus tehdään kuntien edustajain- nella ja osittain myös monimutkaisella tavalla.
7298: kokouksen tai kuntainliiton viranomaisen pää- Ensinnäkin lääninoikeus voidaan suoraan asi-
7299: töksestä, milloin niihin kuuluu kuntia useam- anomaista hallintotehtävää koskeVissä sään-
7300: masta läänistä. Tähän säännökseen joudutaan nöksissä . . osoittaa toimivaltaiseksi viranomai-
7301: tekemään tekninen muutos (lakiehdotus n:o 3). seksi, mikä onkin uudemmassa lainsäädännös-
7302: Lisäksi on eräitä muita erityissäännöksiä toimi- sä .xJs.~~JQtä. Tois~Öidaäil-fääninhalfitus
7303: vallan määräytymisestä. Lääninoikeuden alu- Tuöllaisissa säännöksissä mainita toimivaltaise-
7304: eellisesta toimivallasta hallintoriita-asioissa na viranomaisena, mutta asia kuitenkin käsitel-
7305: säädettäisiin lääninoikeuslain 3 §:ssä. lään ja ratkaistaan lääninoikeudessa lääninoi-
7306: Lääninoikeusasetukseen on tarkoitus ottaa keuslain 2 §:n l .. f!tQID~ntin.nojalJ~. jonka mu-
7307: nimenomainen säännös lääninoikeuden nimes- kaan tietyt lääninhallituksen toimialaan kuulu-
7308: tä. Nimi määräytyisi sen läänin mukaan, jonka vat asiat käsittelee ja ratkaisee lääninoikeus.
7309: alue on lääninoikeuden tuomiopiirinä (ks. ase- Kolmas lääninoikeuden toimivallan määräyty-
7310: tusluonnoksen 1 §). Lääninoikeuksien nimet mistapa perustuu siihen, että jos erityissäädök-
7311: säilyisivät siten ennallaan. sessä ei ole mainintaa muutoksenhakuvirano-
7312: Ahvenanmaan lääninoikeus poikkeaa erityi- maisesta, hallintovalituksen käsittelee muutok-
7313: sesti kokoonpanaltaan muista lääninoikeuksis- senhausta hallintoasioissa annetun lain ( 154/
7314: ta. Ahvenanmaan erityisaseman ja ratkaista- 50) 2 ja 6 §:n nojalla ja prosessuaalisen kante-
7315: vien hallintolainkäyttöasioiden vähyyden vuok- lun ylimääräisestä muutoksenhausta hallinto-
7316: si ei Ahvenanmaan lääninoikeutta kehitetty asioissa annetun lain (200/66) 3 §:n 1 momen-
7317: samalla tavoin kuin muita lääninoikeuksia tin nojalla lääninhallitus, mutta lääninhallituk-
7318: vuoden 1974 lääninoikeuslailla. Ahvenanmaan sessa nämä asiat lääninoikeuslain 2 §:n 1 mo-
7319: lääninoikeutta koskevat erityissäännökset ovat mentin 1 ja 2 kohdan nojalla ratkaistaan lää-
7320: lääninoikeuslain 30 §:ssä. ninoikeudessa. Vastaavanlaisesta asiasta on ky-
7321: Niin kuin yleisperusteluissa on lausuttu, on symys, kun hallintoriidan oikeuspaikkana on
7322: Ahvenanmaan lääninoikeuden asemaa tarkoi- eräiden hallintoriita-asiain oikeuspaikasta an-
7323: tus selvittää erikseen. Tämän vuoksi ei ole netun lain (446/54) mukaan lääninhallitus,
7324: tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista ulottaa mutta asia ratkaistaan lääninoikeuslain 2 §:n 1
7325: nyt ehdotettavaa uudistusta Ahvenanmaan lää- momentin 4 kohdan nojalla lääninoikeudessa.
7326: ninoikeuteen. Ahvenanmaan lääninoikeutta ei Lääninoikeuslain 3 § :ssä on mainittu ne vali-
7327: siis nyt muodostettaisi riippumattomaksi hal- tusasiat, jotka käsitellään nykyään lääninhalli-
7328: lintotuomioistuimeksi, vaan se käsittelisi hal- tuksessa.
7329: 1988 vp. - HE n:o 65 21
7330:
7331: Edellä kuvattu sääntelytapa on aiheuttanut netun lain nojalla lääninhallitukselle. Tämä
7332: ongelmia erityisesti silloin, kun uudemmassa koskisi myös sellaisia asiaryhmiä, joista on
7333: lainsäädännössä on muutoksenhakuviranomai- säädetty ennen nyt ehdotettavan lainmuutok-
7334: seksi osoitettu lääninhallitus. Tällöinkin valitus sen voimaantuloa.
7335: tulisi lääninoikeuslain nojalla lääninoikeudessa Jotta valitus tulisi vastaisuudessakin läänin-
7336: ratkaistavaksi, vaikka tarkoituksena on ehkä oikeudessa käsiteltäväksi, olisi seuraaviin lain-
7337: ollut ohjata asia lääninhallituksessa muutoin kohtiin tehtävä sellainen muutos, että niissä
7338: kuin lääninoikeudessa ratkaistavaksi. mainittaisiin lääninoikeus valitusviranomaise-
7339: Tässä esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi na:
7340: sellainen järjestely, että asia tulee käsiteltäväk- - rakennuslain (370/58) 52 §:n 5 moment-
7341: si ja ratkaistavaksi joko lääninoikeudessa tai ti, 103 §:n 3 momentti (tässä lainkohdassa on
7342: lääninhallituksessa seilmufian, rriiten- asiano- kysymys hallintoriita-asiasta) ja 138 § :n 1 mo-
7343: maisessa Ön
7344: ')ainjwpd_assa. säädetty. Siten Iää- mentti (ks. yksityiskohtaisten perustelujen koh-
7345: nin.olk-euslalsta poistertäTSlrnsenykyinen auto- ta 1.4. ja lakiteksti n:o 4);
7346: matiikka, että tietyt muualla lääninhallituksen - jätevesimaksusta annetun lain (610/73)
7347: toimialaan säädetyt asiat tulevat lääninoi- 11 §:n 1 momentti (1. 7. ja 7);
7348: keudessa ratkaistaviksi. Tällaista uutta säänte- - kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
7349: lytapaa tukevat paitsi sen selkeys myös läänin- sista ja avustuksista annetun lain (35/73)
7350: oikeuden muodostaminen tuomioistuimeksi, 25 §:n 3 momentti (1.8. ja 8);
7351: jolloin lääninoikeutta ei voida pitää lääninhal- - kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
7352: lituksessa olevana lainkäyttöelimenä, sekä se, eläkelain (202/64) 8 §:n 2 momentti (1.9. ja 9);
7353: että l~niobal!i~l!kselle on tarkoitus. ohjata ni- - yksityisten valtionapulaitosten sopimus-
7354: weno_malieslL~ri\TtD<lfM~t:Qa~öifä: ·- ·- valtuuskunnasta annetun lain (239/79) 7 §:n 2
7355: Lääninoikeuslain 2 §:n 1 momentista ehdo- momentti (1.10. ja 10);
7356: tetaan edellä olevan johdosta poistettavaksi - poliisilain (84/66) 25 §:n 2 momentti
7357: maininta siitä, että lääninoikeus käsittelee sen (1.11. ja 11);
7358: toimivaltaan nimenomaan erikseen säädettyjen - etuostolain (608/77) 22 §:n 1 momentti
7359: asioiden lisäksi eräitä lääninhallituksen toimi- (1.12. ja 12);
7360: alaan kuuluvia asioita. Momentin johdantolau- - pysäköintivirhemaksusta annetun lain
7361: seesta on poistettu sana "ratkaisee" tarpeetto- (248/70) 14 §:n 1 momentti (1.13. ja 13);
7362: mana. - ylikuormamaksusta annetun lain (51/82)
7363: Lain 2 §:n 1 momentissa ehdotettu sääntely 15 §:n 1 momentti (1.14. ja 14);
7364: johtaisi sellaisenaan siihen, että eräät asiat - huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen
7365: käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin lääninoikeuden täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovutta-
7366: sijasta lääninhallituksessa. Kun tällainen muu- misesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tans-
7367: tos ei olisi kaikilta osin perusteltu, erityissään- kaan annetun lain (761/70) 5 §:n 2 momentti,
7368: nöksiin ehdotetaan muutoksia, niin kuin jäl- 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti
7369: jempänä tarkemmin selostetaan. sekä 12 §:n 2 momentti (1.15. ja 15);
7370: Lääninoikeuslain 2 §:n 1 momentin 1 koh- - kansanterveyslain (66/72) 47 §:n 1 mo-
7371: dan mukaan, sellaisena kuin se on ehdotetussa mentti (1.16. ja 16);
7372: muodossaan, lääninoikeus käsittelisi hallinto- - sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudel-
7373: oikeudelliset valitusasiat, jotka on säädetty sen leenjärjestämisestä eräissä tapauksissa annetun
7374: ratkaistavaksi. Tähän sisältyvät ilman erityistä lain (30/78) 23 §:n 2 momentti (1.19. ja 19);
7375: mainintaakin verotuslain mukaan lääninoi- - kunnallisista yleissairaaloista annetun
7376: keudelle tehtävät valitukset, joten tämä mai- lain (561/65) 44 § (1.20. ja 20);
7377: ninta on jätetty pois momentin johdantolau- tartuntatautilain (583/86) 29 § (1.21. ja
7378: seesta. Asiallinen ero nykytilaan aiheutuisi en- 21);
7379: sinnäkin siitä, että lääninoikeus ei käsittelisi koiraverosta annetun lain (590/79) 12 §:n
7380: niitä valituksia, joissa lääninhallitus on erityis- 1 momentti (1.23. ja 23);
7381: säännöksessä mainittu valitusviranomaiseksi, - verojen ja maksujen perimisestä ulos-
7382: ja toiseksi siitä, että lääninoikeus ei myöskään ottotoimin annetun lain (367 /61) 8 §:n 2 mo-
7383: käsittelisi niitä valituksia, joissa valitus teh- mentti (1.24. ja 24);
7384: dään lääninhallituksen alaisesta hallintovirano- - puutavaranmittauslain (161/69) 24 § ja
7385: maisesta muutoksenhausta hallintoasioissa an- 25 §:n 1 momentti (1.25. ja 25);
7386: 22 1988 vp. - HE n:o 65
7387:
7388: poronhoitolain (444/48) 43 § (1.28. ja - asetus ampuma-aseista ja ampumatar-
7389: 28) ja peista (34/33);
7390: - tieliikennelain (267 /81) 106 a § (1.29. ja - asetus luvan hankkimisesta eräiden huvi-
7391: 29). tusten järjestämiseen ja peliautomaattien pitä-
7392: Samoista syistä on muutettava ajokorttiase- miseen (400/37);
7393: tuksen (447 /72) 42 §:n 1 momenttia; asetus- - asetus, jolla kielletään painotuotteiden
7394: luonnos on esityksen liitteenä. kaupaksi tarjoaminen häiriötä tuottavalla ta-
7395: valla (316/31);
7396: Valituksen käsittely siirtyisi ehdotetun lää- - etunimilaki (1265/45); sekä
7397: ninoikeuslain 2 §:n 1 momentin sanamuodon
7398: - asetus polttohautauksesta (549/ 45).
7399: muuttamisen johdosta lääninoikeudesta läänin-
7400: hallitukselle eräissä sellaisissa asioissa, joissa Edellä mainittujen asioiden lisäksi muuttuisi
7401: valitusviranomaisen tällainen muuttuminen oli- toimivalta ilman lain- tai asetuksenmuutosta
7402: si tarkoituksenmukaista. Tällaisia asioita kos- muutamissa tapauksissa, joita tarkastellaan
7403: keviin säädöksiin ei siten tehtäisi muutoksia seuraavassa lähemmin.
7404: valitusten ohjaamiseksi lääninoikeudelle. Näis- Valtion virkamieslaissa on eräitä säännöksiä, ,
7405: sä on kysymys sentyyppisistä, läänin hallinnon joissa muutoksenhaku on säädetty tehtäväksi
7406: johtamiseen läheisesti liittyvistä asioista, joita noudattaen muutoksenhausta hallintoasioiss ·
7407: on yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti asian- annettua lakia. Tämä merkitsee, että mainitu
7408: mukaisempaa käsitellä lääninhallituksessa kuin lain 84 §:n 2 momentin, 88 §:n 2 momentin,
7409: lääninoikeudessa. 89 §:n 1 momentin ja 90 §:n mukaan valitu \
7410: lääninhallituksen alaisen viranomaisen päätök
7411: Pelkästään lääninoikeuslain 2 §:n 1 momen- sestä eräistä palkkausta koskevissa asioiss
7412: tin muutoksella toteutuvat valitusasioiden kä- sekä virkamiehen siirtämistä, virantoimitukses-
7413: sittelyn toimivallan siirtymiset lääninhallituk- ta pidättämistä ja sivutoimilupaa koskevissa
7414: selle on lueteltu seuraavassa. Suurimmassa asioissa tulee lääninoikeuden sijasta lääninhal-
7415: osassa tällaisia asioita on kysymys valituksista, lituksessa käsiteltäväksi.
7416: jotka tehdään paikallisen poliisiviranomaisen Elintarvikeasetuksen (408/52) ja maidontar-
7417: lupahallintoon liittyvistä päätöksistä. Tällaisia kastuslain (558/46) säännöksissä on säädetty
7418: päätöksiä tehdään seuraavien säädösten nojal- lääninhallitus valitusviranomaiseksi eräistä ter-
7419: la: veyslautakunnan ja elintarviketarkastajana toi-
7420: - rahankeräyslaki (590/80); mivan poliisimiehen toimenpiteistä. Näissä asi-
7421: - tavara-arpajaisasetus (824/69); oissa on syytä toteuttaa valituksen käsittely
7422: - bingoasetus (623/80); hallintoviranomaisessa eli tässä tapauksessa
7423: - raha-automaattiasetus (676/67); lääninhallituksessa yhdenmukaisesti sen kans-
7424: - laki ajanvieteautomaateista (426176); sa, että maa- ja metsätalousministeriö sekä
7425: - asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä elinkeinohallitus ja lääkintöhallitus toimivat
7426: (502/69); valitusviranomaisilla eräissä muissa vastaavan-
7427: - asetus käytettyjen tavaroiden sekä romu- laisissa asioissa puheena olevien säädösten mu-
7428: jen ja lumppujen kauppaliikkeistä (218/41); kaan. Myös lihantarkastuslain (160/60) mu-
7429: - julistus sisältävä lähempiä määräyksiä kaan valitukset käsitellään jo nykyään läänin-
7430: huutokaupantoimittajan ammatin harjoittami- hallituksen sosiaali- ja terveysosastolla.
7431: sesta kaupungissa; Eläinsuojelulakiin (91 171) on lisätty uusi 13
7432: vartioimisliikeasetus (743/83); d § (777 /85), joka tuli voimaan 1 päivänä
7433: ajokorttiasetus (447 /72); tammikuuta 1986. Tässä muutoksessa läänin-
7434: ajoneuvoasetus (233/82); hallitus on säädetty valitusviranomaiseksi kun-
7435: asetus ajoneuvojen katsastuksesta ja re- nan- tai kaupungineläinlääkärin päätöksestä,
7436: kisteröinnistä (234/82); jolla hyväksytään eläimen kouluttaminen,
7437: - asetus ammattimaisesta moottoriajoneu- näytteillä pitäminen tai käyttäminen eräissä
7438: voliikenteestä (646170); esityksissä. Toisaalta lääninhallitukselle hallin-
7439: - metsästyslaki (290/62); toviranomaisena kuuluu myös ratkaista asioita
7440: - metsästysasetus (406/62); mainitun lain nojalla. Tämän vuoksi on syytä
7441: asetus hirvieläinten metsästyksestä (6711 toteuttaa näiden valitusasioiden käsittely lää-
7442: 75); ninhallituksessa, joten säännös voidaan pysyt-
7443: alkoholilaki (459/68); tää ennallaan.
7444: 1988 vp. - HE n:o 65 23
7445:
7446: Valitus tulisi vastaisuudessa lääninhallituk- asiat, ja lakiehdotuksen 3 §, jossa säädetään
7447: sessa käsiteltäväksi vielä väestönsuojelulain siitä, mikä lääninoikeus käsittelee kulloinkin
7448: (438/58) 17 §:n perusteella, jossa lääninhallitus hallintoriita-asian. Edellä mainittu laki eräiden
7449: on säädetty valitusviranomaiseksi väestönsuo- hallintoriita-asiain oikeuspaikasta voidaan eh-
7450: jelulautakunnan päätökseen. Samoin ylioppi- dotettujen muutosten toteuttamisen jälkeen
7451: lastutkinnosta annetun asetuksen 13 a §:n 2 kumota.
7452: momentissa (715/72) tarkoitetuissa asioissa va- Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 4 kohdas-
7453: litus tulisi käsiteltäväksi lääninhallituksessa; sa säädetään siitä, että lääninoikeus käsittelee
7454: näissä on kysymys hakemuksesta saada suorit- muut sen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi sääde-
7455: taa ylioppilastutkinto yksityisoppilaana. Kehi- tyt asiat. Tällä tarkoitetaan asioita, jotka eivät
7456: tysvammaisten erityishuollosta annetun lain ole valituksia, ylimääräisiä muutoksenhake-
7457: (519177) 81 §:n 2 momentissa mainittuja eräitä muksia (kanteluja) eivätkä hallintoriita-asioita.
7458: asioita siirtyisi lääninhallituksessa käsiteltävik- Tällaisia asioita ovat muun muassa eräät lää-
7459: si, niin kuin lakiehdotuksen n:o 18 perusteluis- ninoikeudessa muun viranomaisen alistuksen,
7460: sa lähemmin selostetaan. hakemuksen tai esityksen johdosta käsiteltävät
7461: Väestökirjalakiin (141/69) tehdyllä muutok- asiat (esimerkiksi eräät tahdonvastaiset sosiaa-
7462: sella (77/84) on lain pykälissä käytettyjä sano- lihuoltotoimenpiteet). Lainkohta korvaa nyky-
7463: ja lääninhallitus muutettu lääninoikeudeksi. ään lääninoikeuslain 2 §:n 1 momentin johdan-
7464: Tällainen muutos on kuitenkin jäänyt tekemät- tolauseeseen ja 3 kohtaan sisältyvät säännök-
7465: tä 17 ja 19-22 §:ään. Toimivallan jakautumisen set.
7466: kannalta tämä asiantila ei vaadi nyt välttämät- Voimassa olevan lääninoikeuslain 2 §:n 1
7467: tä mainittujen pykälien muuttamista. Asia voi- momentin 5 kohdan mukaan lääninoikeus kä-
7468: daan korjata myöhemmin väestökirjalain mah- sittelee ja ratkaisee myös asiat, jotka koskevat
7469: dollisen muun tarkistamisen yhteydessä. Kan- elinkeinoluvan peruuttamista taikka liikkeen
7470: santerveyslain voimaanpanosta annetun lain tai sen osaston sulkemista määräajaksi. Täl-
7471: (67/72) 6 §:n 3 momentissa on mainittu läänin- laista säännöstä ei ole otettu ehdotettuun 2 §:n
7472: hallitus valitusviranomaisena. Koska säännök- 1 momenttiin. Tämä merkitsee, että nämä asiat
7473: sessä mainittuja valitusasioita ei enää esiinny, käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin lääninhallitukses-
7474: ei ole katsottu tarpeelliseksi ehdottaa säännök- sa.
7475: sen muuttamista. Lääninhallitus on yleisimmin toimivaltainen
7476: Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan viranomainen myöntämään elinkeinoluvan.
7477: mukaan lääninoikeus käsittelisi kantelut hallin- Eräät luvat myöntää kuitenkin muu viranomai-
7478: topäätöksen poistamiseksi asioissa, joissa vali- nen, lähinnä paikallisviranomainen (yleensä
7479: tusviranomaisena on lääninoikeus. Lääninhal- poliisipiirin päällikkö) taikka ministeriö tai
7480: litus toimisi kanteluviranomaisena ylimääräi- keskusvirasto. Elinkeinoluvista, jotka läänin-
7481: sestä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- hallitus myöntää, voidaan mainita muun muas-
7482: tun lain 3 §:n 1 momentin yleissäännöksen sa seuraavat (osassa mainituista toimivalta on
7483: perusteella, milloin kantelun kohteena on lää- osittain muulla viranomaisella): tilausliikenne-
7484: ninhallituksen alaisen viranomaisen päätös asi- luvat, hotelli-, kahvila- ja ravintolaluvat, ro-
7485: assa, jossa valitustakaan ei tehtäisi lääninoi- muliikeluvat, kiertokauppaluvat, kiertomyy-
7486: keuteen. mäläluvat, kiinteistönvälittäjäluvat, asunnon-
7487: Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdan välitysluvat, autokoululuvat, ulkomaalaiselle
7488: mukaan lääninoikeuden toimivaltaan kuuluvat myönnettävä lupa elinkeinon harjoittamiseen,
7489: ne hallintoriita-asiat, joita ei ole säädetty muun vartioimisliikeluvat, yksityisetsivän ammattilu-
7490: viranomaisen ratkaistavaksi. Säännös vastaa vat, arpajais-, bingo- ja rahankeräysluvat, am-
7491: lääninoikeuslain nykyistä 2 §:n 1 momentin 4 puma-aseiden ja -tarvikkeiden valmistus- ja
7492: kohtaa. Kun otetaan huomioon myös eräiden kauppaluvat sekä luvat räjähdysvaarallisten ai-
7493: hallintoriita-asiain oikeuspaikasta annetun lain neiden ja palavien nesteiden kauppaan ja va-
7494: 1 §:n säännökset, lääninoikeus tutkii ja ratkai- rastointiin.
7495: see ensimmäisenä oikeusasteena hallintoriita- Asianomaisten säännösten perusteella lää-
7496: asian, jollei muuta oikeuspaikkaa ole säädetty. ninhallitukselle kuuluu poliisiviranomaisen ja
7497: Lakiehdotuksen mainittuun säännökseen liitty- eräiden muiden viranomaisten ohella valvoa
7498: vät voimassa oleva lääninoikeuslain 2 §:n 2 tällaista luvanvaraista elinkeinotoimintaa. Lää-
7499: momentti, jossa määritellään hallintoriita- ninhallitus käsittelee mahdollisten rikkomusten
7500: 24 1988 vp. - HE n:o 65
7501:
7502: tai muiden säännöksissä olevien perusteiden Tuon lain 2 §:ssä olevat säännökset on sijoitet-
7503: mukaisesti elinkeinolupien väliaikaista tai lo- tu lakiehdotuksen 3 §:n 1 ja 2 momenttiin.
7504: pullista peruuttamista, liikkeen sulkemista tai Alueellisen toimivallan jakautumisesta riita-
7505: muuta kurinpitoa koskevat asiat. Tällaiset lää- asioissa on lisäksi eräitä erityissäännöksiä ku-
7506: ninhallituksen toimialaan kuuluvat elinkeinolu- ten sosiaalihuoltolain (710/82) 51 §, jotka eri-
7507: van peruuttamista taikka liikkeen tai sen osas- tyissäännöksinä tulevat sovellettaviksi yleis- .
7508: ton sulkemista koskevat asiat käsitellään ja säännösten sijasta.
7509: ratkaistaan kuitenkin siis nykyisin lääninoi- Ehdotettavan pykälän 1 momentin toista
7510: keuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla virkettä ehdotetaan eräiden hallintoriita-asiain
7511: lääninoikeudessa. oikeuspaikasta annetun lain 2 §:n säännökseen
7512: Mainitut asiat tulivat lääninoikeuden toimi- nähden kielellisesti ajanmukaistettavaksi ja
7513: valtaan vuoden 1974 lääninoikeuslain säätämi- myös asiasisällöltään täsmennettäväksi. Sään-
7514: sen yhteydessä; tätä ennen ne oli ratkaistu nöksessä puhutaan nykyään oikeuspaikasta sii-
7515: lääninhallituksessa ilman lääninoikeuskäsitte- nä tapauksessa, kun vaatimus kohdistuu val-
7516: lyä. Muutosta perusteltiin hallituksen esitykses- tioon taikka kunnalliseen tai kirkolliseen yh-
7517: sä sillä, että tällaisella lakiin perustuvan oikeu- dyskuntaan. Ehdotetussa muodossa momentin
7518: den pois ottamisella on yksityiselle kansalaisel- toisessa virkkeessä mainittaisiin ensinnäkin val-
7519: le niin suuri merkitys, että asian ratkaiseminen tion lisäksi kunta ja muu julkisyhteisö. Julkis-
7520: hallintomenettelyssä lääninhallituksessa ei voi yhteisöjä ovat valtion ja kunnan ohella muun
7521: olla paikallaan. muassa kuntainliitot, Ahvenanmaan maakun-
7522: Muun viranomaisen kuin lääninhallituksen, ta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja
7523: esimerkiksi ministeriön, keskusviraston tai pai- Suomen ortodoksinen kirkkokunta ja niihin
7524: kallisviranomaisen toimiessa elinkeinoluvan kuuluvat seurakunnat sekä julkisoikeudelliset
7525: myöntäjänä voi sama viranomainen yleensä yhdistykset. Kun viimeksi mainituilla on usein
7526: myös peruuttaa myöntämänsä luvan. Luvan nimenomainen kotipaikka, vaatimuksen koh-
7527: peruuttamisessa on kysymys hallintovirano- distuessa niihin lainkohdassa tarkoitettuna si-
7528: maisen suorittamaan valvontaan liittyvästä toi- jaintipaikkana on yhdistyksen kotipaikka.
7529: mesta. Lupaviranomainen joutuu harkitse- Toiseksi säännöksessä mainittaisiin itsenäi-
7530: maan, mihin toimiin on ryhdyttävä luvan saa- nen julkisoikeudellinen laitos. Ne ovat myös
7531: jantoimiessa säännösten tai määräysten vastai- oikeushenkilöitä julkisyhteisöjen tapaan. Täl-
7532: sesti. Tarvittaessa lupaviranomainen joutuu laisia laitoksia ovat esimerkiksi Kansaneläke-
7533: harkitsemaan luvan peruuttamisen edellytyk- laitos, Helsingin yliopisto ja Suomen Pankki.
7534: siä. Näin ollen elinkeinoluvan peruuttamisessa Samaa termiä on käytetty hallintomenettelylain
7535: on alueellisella tasolla kysymys toiminnasta, 3 §:n 3 momentissa.
7536: joka on kiinteästi yhteydessä läänin hallinnon Pykälän 1 ja 2 momentissa on aikaisemmin
7537: johtamiseen. käytetty ilmaisu "koti ja asuinpaikka" muutet-
7538: Luvan peruuttamisessa on kysymys myös tu "kotipaikaksi", mikä on nykyään tavan-
7539: luvan saajan oikeuksiin huomattavasti vaikut- omainen tapa ilmaista lainsäädännössä yksityi-
7540: tavasta asiasta. Oikeusturvanäkökohdat voi- sen henkilön alueellinen kiinnekohta.
7541: daan kuitenkin ottaa huomioon jo menettelys- Kolmanteen momenttiin sisältyvää säännöstä
7542: sä lääninhallituksessa, jonka on muun muassa siitä, että toimivaltainen tuomioistuin on Uu-
7543: hallintomenettelylain mukaisesti kuultava asi- denmaan lääninoikeus silloin, jos hallintoriita-
7544: anosaista ennen päätöksen tekemistä. Tämän asiassa ei ole alueellista toimivaltaista oikeus-
7545: ohella on aina käytettävissä muutoksenhaku paikkaa 1 ja 2 momentin säännösten perusteel-
7546: KHO:een, joka voi myös määrätä täytäntöön- la, ei ole nykyisessä laissa. Tällainen uusi
7547: panokiellon, jos lääninhallituksen päätös luvan säännös on tarpeellinen esimerkiksi niissä ta-
7548: peruuttamisesta on tullut muutoksenhausta pauksissa, joissa asianosainen, johon vaatimus
7549: huolimatta heti voimaan. kohdistuu, asuu pysyvästi ulkomailla (KHO
7550: 3 §. Pykälä sisältää säännökset lääninoi- 1977 II 14).
7551: keuksien alueellisesta toimivallasta hallinto- 4 §. Lääninoikeuslain 4 §:ssä säädetään ny-
7552: riita-asioissa. Niin kuin edellisen pykälän 1 kyisin lääninoikeuden jäsenistä ja jäsenten vi-
7553: momentin 3 kohdan perustelujen yhteydessä roista. Pykälän 3 momentissa säädetään myös
7554: on lausuttu, tulisi eräiden hallintoriita-asiain lääninoikeudensihteerin viroista ja toimista.
7555: oikeuspaikasta annettu laki kumottavaksi. Nämä virat ovat nykyään lääninhallituksessa,
7556: 1988 vp. - HE n:o 65 25
7557:
7558: kun taas uudistuksen mukaan virat olisivat Ehdotetun pykälän 2 momentti vastaa ny-
7559: lääninoikeudessa. kyistä lääninoikeuslain 5 §:n 1 momenttia, jos-
7560: Hallitusmuodon 65 §:n 1 momenttiin tehdyn sa säädetään ylimääräisistä jäsenistä. Nimi
7561: muutoksen (laki 754/86, joka tuli voimaan muuttuisi edellä esitetyn mukaisesti. Säännök-
7562: vuoden 1988 alusta) perusteella ei uusien virko- sessä täsmennettäisiin, että ylimääräiset jäsenet
7563: jen virkatyyppiä tarvitse enää erikseen vahvis- voidaan nimittää vain määräajaksi. Tällaisia
7564: taa lailla. Virkojen perustamismenettelystä on ylimääräisiä jäseniä voi olla myös korkeimmas-
7565: säädetty tarkemmin valtion virkamieslain 5 ja sa oikeudessa, KHO:ssa, vesiylioikeudessa, va-
7566: 6 §:ssä. Tämä merkitsee, ettei lääninoikeuslais- kuutusoikeudessa, liikevaihtovero-oikeudessa
7567: sa tarvitse olla säännöksiä siitä, että lääninoi- ja vesioikeudessa. Kun nykyään lääninoikeus-
7568: keudessa on tietynnimisiä ja -Iaatuisia virkoja. lain 5 §:n 1 momentissa puhutaan ratkaisemat-
7569: Täten nykyisenkaltaisia 4 §:n 2 ja 3 momentin ta olevien asioiden lukumäärän vähentämisen
7570: säännöksiä ei otettaisi lakiin. ohella "muusta sellaisesta syystä" perusteena
7571: Tuomioistuimia koskevassa virastolaissa on ylimääräisten jäsenten nimittämiselle, on sään-
7572: kuitenkin oltava perussäännökset tuomiois- nösehdotuksessa pidetty parempana käyttää il-
7573: tuimen jäsenistä, jotta täyttyisivät hallitusmuo- maisua "muusta erityisestä syystä". Tällainen
7574: dosta ilmenevä periaate (55 § ja 60 § 1 mom.), voi olla esimerkiksi sellainen tapaus, että osa
7575: että perussäännökset tuomioistuimesta on an- vakinaisista jäsenistä on pitemmän aikaa esty-
7576: nettava lailla, sekä hallitusmuodon 65 §:n 1 nyt hoitamasta virkaansa.
7577: momentin säännös siitä, että lailla säädetään Ylimääräiseksi jäseneksi nimitetty vapautuu
7578: viraston yleisistä perusteista. Tämän johdosta hoitamasta sitä valtion virkaa, johon hänet on
7579: ehdotetaan ensinnäkin, että lääninoikeuslain ennestään nimitetty. Tämä seuraa valtion vir-
7580: 4 §:n 1 momentissa olisi säännös lääninoi- kamieslain 43 §:n säännöksestä, eikä asiasta
7581: keuden vakinaisista jäsenistä. Se vastaisi asial- ole siten otettu omaa säännöstä Iakiehdotuk-
7582: lisesti nykyistä 1 momenttia. Säännöksessä tu- seen.
7583: lisivat mainituiksi myös jäsenten virkojen ni- Voimassa olevan lääninoikeuslain 5 §:n 2
7584: met. momentin mukaan lääninoikeudessa voi olla
7585: Lääninoikeuden jäseniä ovat nykyään Iää- erityisten asiain käsittelyssä osallisena lisäjäse-
7586: ninneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat niä sen mukaan kuin laissa erikseen säädetään.
7587: Iääninasessorit. Erikseen on perustettu läänin- Näin on nykyään säädetty vain veroluokitusa-
7588: oikeuden puheenjohtajana toimivan lääninneu- sioissa (verotuslain 30 §), joissa valitusten kä-
7589: voksen virkoja. Virkanimi lääninneuvos on sittelyyn osallistuu kaksi lisäjäsentä. Yleispe-
7590: myös lääninhallituksen kansliapäälliköllä. rusteluissa mainituin syin ehdotetaan tässä esi-
7591: Muodostettaessa lääninoikeudesta tuomiois- tyksessä asiantuntijajäseniä eräisiin lääninoi-
7592: tuin, jonka jäsenten virat ovat tuomarin virko- keudessa käsiteltäviin asioihin.
7593: ja, on jäsenillä oltava heidän tehtäviään selke- Asiantuntijajäseniä koskevien säännösten Ia-
7594: ästi osoittavat lääninhallituksen toiminnasta kiteknisessä sijoittelussa on ollut harkittavana
7595: erottuvat virkanimet. eri vaihtoehtoja. Lääninoikeuslain nykyisessä
7596: Tämän vuoksi ja vastaavasti kuin vesiylioi- 5 §:n 2 momentissa omaksutun ratkaisun mu-
7597: keudessa, vakuutusoikeudessa ja liikevaihto- kaista olisi säätää lääninoikeuslaissa vain siitä,
7598: vero-oikeudessa käytössä olevien puheenjohta- että erityisten asiain käsittelyssä voi olla osalli-
7599: jan virkojen nimien kanssa (vesiylituomari, sena asiantuntija- ja lisäjäseniä sen mukaan
7600: vakuutusylituomari ja veroylituomari) ehdote- kuin laissa erikseen säädetään, ja ottaa sitten
7601: taan, että lääninoikeuden puheenjohtajan vi- asianomaisiin erityislakeihin säännökset niistä
7602: ran nimi olisi lääninoikeuden ylituomari. Mui- asioista, joissa olisi tällaisia jäseniä samoin
7603: den jäsenten viran nimi olisi puolestaan läänin- kuin heidän kelpoisuusvaatimuksistaan ja ni-
7604: oikeudentuomari, mikä vastaisi lähinnä vakuu- mittämistavastaan. Tällä tavoin on menetelty
7605: tusoikeuden, liikevaihtovero-oikeuden ja vesi- vakuutusoikeuden lisäjäsenten osalta. Toinen
7606: oikeuden jäsenten virkojen nimiä vakuutus- mahdollisuus olisi ottaa kaikki asiantuntija- ja
7607: tuomari, verotuomari ja vesioikeustuomari. Si- lisäjäseniä koskevat säännökset lääninoikeusla-
7608: joittamalla lääninoikeudentuomarit useampaan kiin, jolloin erityislakeihin ei heistä tarvittaisi
7609: palkkausluokkaan voidaan saavuttaa tarvittava säännöksiä. Lakiehdotuksessa on omaksuttu
7610: virkahierarkia ja ottaa myös huomioon eri tämä vaihtoehto sillä perusteella, että lääninoi-
7611: virkojen erilaiset toimenkuvat. keuden kokoonpano ilmenisi näin aina läänin-
7612:
7613: 4 380645U
7614: 26 1988 vp. - HE n:o 65
7615:
7616: oikeuslaista. Kun lisäjäseniä olisi kuitenkin esittelijäiden kelpoisuusvaatimuksia, joista on
7617: vain veroluokitusasioissa niin kuin nykyisin- säädetty lääninoikeusasetuksen 5 §:ssä.
7618: kin, jäisivät näitä koskevat säännökset edelleen 6 §. Yleisperusteluissa esitetyin perustein eh-
7619: verotuslakiin. Lääninoikeuslain 11 §:n 2 mo- dotetaan, että kaikki lääninoikeuden lainoppi-
7620: mentissa olisi viittaus verotuslain 30 §:ään. neet jäsenet nimittäisi tasavallan presidentti.
7621: Lain 11 §:n 1 momentissa lueteltaisiin siten ne Lääninoikeuden puheenjohtaja (lääninoi-
7622: asiat, joiden käsittelyyn osallistuisi asiantunti- keuden ylituomari) nimitettäisiin ilman hake-
7623: jajäseniä, ja 11 a §:ssä säädettäisiin näiden musta KHO:n esityksestä. Lääninoikeuden
7624: jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuk- muiden jäsenten (lääninoikeudentuomarien)
7625: sista. Esillä olevan 4 §:n 3 momenttina olisi virkoja taas haettaisiin asianomaiselta läänin-
7626: tämän mukaisesti säännös siitä, että 11 §:ssä oikeudelta, joka julistaa viran haettavaksi.
7627: mainituissa asioissa on osallisena asiantuntija- Lääninoikeus toimittaisi hakemukset oikeus-
7628: tai lisäjäseniä. Säännöksessä todettaisiin myös, ministeriöön, joka hankkisi nimitysasiasta
7629: että nämä jäsenet ovat sivutoimisia. KHO:n lausunnon.
7630: Lääninoikeuslain 4 §:n nykyisessä 3 momen-
7631: tissa säädetään muun ohessa siitä, että läänin- Ylimääräiset jäsenet nimitettäisiin samalla
7632: hallituksessa voi olla lääninoikeuden tehtäviä tavalla kuin vakinaiset jäsenet. Tästä on sään-
7633: varten lääninoikeudensihteerin virkoja ja toi- nösehdotus pykälän 3 momentissa. Samassa
7634: mia. Tällä on tehty mahdolliseksi se, että momentissa säädettäisiin myös siitä, että yli-
7635: lääninoikeutta varten voi olla omia esittelijöi- määräisillä jäsenillä on hallitusmuodossa tuo-
7636: tä. Toistaiseksi kuhunkin lääninhallitukseen mareille säädetty virassapysymisoikeus sinä
7637: (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) on perus- määräaikana, joksi heidät on nimitetty. Tämä
7638: tettu vain yksi lääninoikeudensihteerin ylimää- periaate johtuu hallitusmuodon 91 §:n 1 mo-
7639: räinen toimi (joka on nyttemmin muuttunut mentista, jonka mukaan tuomareita ei voida
7640: viraksi). Näin ollen lääninoikeudessa päätoimi- julistaa virkansa menettäneiksi muutoin kuin
7641: sina esittelijöinä toimivat valtaosaltaan läänin- laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla. Tä-
7642: sihteerit ja eräät muut lääninhallituksen virka- män säännöksen soveltuvuus lääninoikeuden
7643: miehet. Heistä suuri osa on sijoitettu veroasi- vakinaisiin jäseniin vakinaisten tuomarinvirko-
7644: aintoimistoon, jossa valmistellaan lääninoi- jen haitijoina on nimenomaisetta säännöksettä-
7645: keudessa esiteltävät veroasiat. kin selvää. Selvyyden vuoksi on periaatteen
7646: Niin kuin yleisperusteluissa on mainittu, olisi soveltamisesta ylimääräisiin jäseniin syytä ot-
7647: esityksen mukaan lääninoikeudella omat esitte- taa nimenomainen säännös lakiin.
7648: lijät. Näiden viran nimenä olisi lääninoi- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä,
7649: keudensihteeri. Tämän lisäksi voisi olla tilapäi- että lääninoikeudensihteerin nimittää lääninoi-
7650: siä ja sivutoimisia esittelijöitä. Lain 4 §:ään, keus. Nimitysasia käsiteltäisiin lääninoikeusa-
7651: joka käsittäisi perussäännökset lääninoikeuden setusluonnoksen mukaan (8 § 1 mom. 2 k.)
7652: kokoonpanosta, ehdotetaan otettavaksi 4 mo- lääninoikeuden täysistunnossa. Muiden esitteli-
7653: menttina säännös siitä, että lääninoikeudessa jäiden ja muun henkilökunnan nimittämisestä
7654: on asian valmistelua ja esittelyä varten läänin- ja ottamisesta olisivat säännökset lääninoi-
7655: oikeudensihteereitä. Lain 15 §:n 1 momentissa keusasetuksessa (luonnoksen 14 §).
7656: olisi täydellisempi säännös siitä, ketkä kaikki 6 a §. Toimivalta virkavapausasioissa ja
7657: voivat esitellä lääninoikeudessa. muissa pykälässä tarkoitetuissa virkamiesasi-
7658: 5 §. Lääninoikeuden vakinaisen ja ylimää- oissa jakautuisi KHO:n ja lääninoikeuden kes-
7659: räisen jäsenen kelpoisuusvaatimukset olisivat ken siten, että lääninoikeuden ylituomarin
7660: samat kuin nykyään (lääninoikeuslain nykyi- osalta päätösvalta olisi KHO:lla ja lääninoi-
7661: nen 6 §). Lääninoikeudensihteerin kelpoisuus- keudentuomarin osalta tavallisissa tapauksissa
7662: vaatimus olisi myös sama kuin mikä nykyään lääninoikeudella ja poikkeuksellisemmissa ta-
7663: on säädetty (lääninoikeusasetuksen nykyinen pauksissa KHO:lla. Toimivallan jakautuminen
7664: 7 § 2 mom.). Vastaava kelpoisuusvaatimus oli- erityyppisissä virkavapausasioissa perustuisi
7665: si myös tilapäisellä esittelijällä, kun taas sivu- pitkälti samaan virkavapausasioiden jaotte-
7666: toimiselta esittelijäitä vaadittaisiin soveltuvaa luun, jota on viime aikoina noudatettu hallin-
7667: korkeakoulututkintoa, joten hänen ei tarvitsisi tovirkoja koskevissa säännöksissä. Pykälän 2
7668: olla aina lakimies (asetusluonnoksen 12 §). Tä- ja 4 momentissa mainittu kolmen kuukauden
7669: mä järjestely vastaisi osittain niitä nykyisiä aika on yleisesti käytössä tuomarin viroissa.
7670: 1988 vp. - HE n:o 65 27
7671:
7672: Lääninoikeudentuomarin KHO:n ratkaista- kojen nimien yhtenäistäminen aiheuta asialli-
7673: vaksi kuuluvasta virkavapaushakemuksesta sesti juurikaan eroa siihen, miten puheenjohta-
7674: lääninoikeuden ylituomari antaisi lausuntonsa jat nykyään määräytyvät.
7675: KHO:lle. Hänen tehtävänään olisi huolehtia Mainittuun momenttiin ehdotetaan myös si-
7676: myös tarvittavien esitysten tekemisestä sällytettäväksi säännös lääninoikeuden jaoston
7677: KHO:lle viranhoitomääräyksistä päättämises- puheenjohtajan erityisistä tehtävistä. Lääninoi-
7678: tä. Ylituomarin näistä tehtävistä sekä ylituo- keudessa lainkäyttöpäätökset tehdään jaoston
7679: marin tehtävistä muissa tapauksissa päättää istunnossa - vain harvoin asioita on ratkaistu
7680: lääninoikeuden henkilöstön virkavapausasiasta täysistunnossa. Jaoston istunto on ratkaisutoi-
7681: ja viranhoitomääräyksistä säädettäisiin läänin- minnassaan itsenäinen. Tämä merkitsee, että
7682: oikeusasetuksessa (asetusluonnoksen 15 § 2 jaostotyöskentelyn toiminnan asianmukainen
7683: k.). ja joutuisa hoitaminen ratkaisee koko lääninoi-
7684: 7 §. Tähän tuomarinvalan vannomista kos- keuden tehokkuuden. Etenkään useampijaos-
7685: kevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi mai- toisessa lääninoikeudessa ei lääninoikeuden pu-
7686: ninta asiantuntijajäsenestä. Samalla sitä ehdo- heenjohtajalla ole mahdollisuuksia jatkuvasti
7687: tetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaareen valvoa muiden kuin sen jaoston toimintaa,
7688: 31 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla jossa hän on puheenjohtajana. Tämän vuoksi
7689: (1049/86) tehdyn muutoksen johdosta. Tämä vastuun kunkin jaoston toiminnasta on oltava
7690: muutos koski mahdollisuutta antaa tuomarin- ensi vaiheessa sen puheenjohtajalla. Tästä on-
7691: vakuutus tuomarinvalan vannomisen sijasta. kin jo nykyään säännös lääninoikeusasetukses-
7692: 8 §. Pykälässä säädetään nykyään lääninoi- sa (14 §). Asian tärkeyden vuoksi ehdotetaan
7693: keuden puheenjohtajan erityisistä tehtävistä tä- tällainen säännös otettavaksi lääninoikeusla-
7694: män johtaessa lääninoikeuden toimintaa. Vi- kiin. Säännöksestä ilmenisi, että jaoston pu-
7695: raston johdon tehtäviin kuuluu vastata paitsi heenjohtajalla on jaostonsa osalta samat tehtä-
7696: viraston varsinaisesta toiminnasta myös siitä, vät kuin lääninoikeuden ylituomarilla on la-
7697: että viraston toimintaa kehitetään. Tämän sei- kiehdotuksen 8 §:n mukaan koko lääninoi-
7698: kan korostamiseksi ja selkeän velvoitteen keuden osalta. Siten tähän kuuluisivat myös
7699: osoittamiseksi ehdotetaan pykälän 1 moment- jaoston toiminnan kehittäminen sekä jaoston
7700: tiin lisättäväksi maininta lääninoikeuden yli- jäsenten, jaostossa työskentelevien ja muiden
7701: tuomarin vastuusta huolehtia lääninoikeuden sille kuuluvia tehtäviä suorittavien virkamies-
7702: toiminnan kehittämisestä. ten työn valvonta. Samoin jaoston puheenjoh-
7703: Pykälän 1 momentissa säädetään myös pu- tajalle kuuluu myös oikeusperiaatteiden ja yh-
7704: heenjohtajan valvontatehtävästä. Säännökses- denmukaisuuden valvominen jaoston työsken-
7705: sä säädetään nykyään, että valvonta kohdistuu telyssä.
7706: lääninoikeuden muihin jäseniin ja sille kuulu- Lääninoikeuden jaostojen puheenjohtajat ja
7707: via tehtäviä suorittaviin muihin virkamiehiin. muut jäsenet olisivat velvollisia lääninoikeuden
7708: Tätä säännöskohtaa ehdotetaan muutettavaksi ylituomarin määräyksestä avustamaan häntä
7709: siten, että se vastaisi ilmaisultaan sitä tilannet- lääninoikeuden hallintoa ja toiminnan kehittä-
7710: ta, että lääninoikeuden tehtäviä suorittavat mistä koskevissa asioissa. Tästä olisi säännös
7711: ovat lääninoikeuden virkamiehiä. Sikäli kuin lääninoikeusasetuksessa (9 § 3 mom.). Tar-
7712: lääninoikeudessa on työsopimussuhteista hen- kemmin asiasta määrättäisiin työjärjestyksessä.
7713: kilöstöä, on ilman nimenomaista säännöstäkin Jaoston puheenjohtajaksi voidaan määrätä
7714: selvää, että valvonta ulottuu myös heihin. myös ylimääräinen lääninoikeudentuomari.
7715: Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutetta- Tätä seikkaa ei ole pidetty tarpeellisena maini-
7716: vaksi lääninoikeuden puheenjohtajan viran ni- ta nimenomaisesti laissa. Tämä vastaa jo ny-
7717: men muuttumisen johdosta. Muuten momentti kyistä asiantilaa.
7718: säilyisi ennallaan. Pykälän 3 momentissa ovat säännökset lää-
7719: JO§. Pykälän 2 momenttia on muutettava ninoikeuden esittelijän toimimisesta jäsenenä.
7720: ensinnäkin virkojen nimien muuttumisen joh- Nykyisiä säännöksiä on muutettava ensinnäkin
7721: dosta. Lääninoikeusasetuksessa (luonnoksen esittelijäiden uuden aseman johdosta. Tähän
7722: 5 § 1 mom.) on tarkoitus säätää siitä, että liittyy myös lain 15 §:n 1 momentin muuttami-
7723: jaostojen puheenjohtajat tulisi määrätä ylim- nen.
7724: piin palkkausluokkiin sijoitetuista lääninoi- Momentin ensimmäisessä virkkeessä sääde-
7725: keudentuomareista. Tämä merkitsisi, ettei vir- tään nykyään lääninoikeudensihteerin tai lää-
7726: 28 1988 vp. - HE n:o 65
7727:
7728: uinsihteerin mahdollisuudesta toimia jäsenenä säädettäisiin asiantuntijajäsenten kelpoisuus-
7729: lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti es- vaatimuksista ja nimittämistavasta.
7730: tyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosilo- Lakiehdotuksen 11 §:n 2 momentissa olisi
7731: malla. Virke ehdotetaan muutettavaksi niin, viittaus siihen, että lisäjäsenistä on säännökset
7732: että siinä mainitaan lääninoikeudensihteeri sinä verotuslaissa.
7733: henkilönä, joka voi toimia tällä tavoin jäsene- Lakiehdotuksen 11 §:n 3 momentiksi ehdo-
7734: nä edellyttäen, niin kuin nykyään, että hänellä tetaan säännöstä siitä, että lääninoikeus voi
7735: on lääninoikeudentuomarin (nykyisessä laissa ilman asiantuntija- tai lisäjäsentä päättää muus-
7736: nuoremman lääninasessorin) virkaan vaaditta- ta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiarat-
7737: va kelpoisuus; tällä kelpoisuusvaatimuksena kaisusta niissä asioissa, joissa asian käsittelyyn
7738: viitataan 5 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä lääninoikeudessa on osallistuttava asiantuntija-
7739: mainittuun lisävaatimukseen, joka on erona tai lisäjäseniä. Tällainen muu toimenpide voi
7740: kelpoisuusedellytyksissä. olla esimerkiksi päätös asianosaisen kuulemi-
7741: Momentin toisessa virkkeessä säädetään ny- sesta, viranomaisen lausunnon hankkimisesta,
7742: kyään esittelijän toimimisesta esittelemässään täytäntöönpanon kieltämisestä tai suullisen kä-
7743: asiassa jäsenenä. Tämä kokoonpanomuoto eh- sittelyn järjestämisestä. Ehdotettava järjestely
7744: dotetaan poistettavaksi. Kun otetaan huo- mahdollistaa asioiden joustavan ja nopean hoi-
7745: mioon muodostettavan lääninoikeuden asema don niissä tapauksissa, joissa asiantuntija- tai
7746: tuomioistuinjärjestelmässä, ei ole suotavaa, et- lisäjäsenen asiantuntemus ei ole tarpeellinen tai
7747: tä olisi kovin monia erilaisia poikkeuksia ta- sitä ei ole asian kiireellisyyden vuoksi saatavis-
7748: voitteena olevasta peruskokoonpanosta kolme sa riittävän nopeasti. Milloin tällaisista välitoi-
7749: jäsentä ja esittelijä. Sitä paitsi säännöksessä mistakin päättäminen vaatii nimenomaan eri-
7750: mainittua menettelyä ei voida oikeusturvan tyisasiantuntemusta, ei lain suomaa mahdolli-
7751: kannalta pitää erityisen hyvänä ruuhkan pur- suutta tulisi käyttää, jos asiantuntija- tai lisäjä-
7752: kamiskeinona. Menettelyn käyttö on myös ol- sen on saatavissa käsittelyyn mukaan riittävän
7753: lut eräissä tapauksissa laissa tarkoitettuakio nopeasti. Edelleen säännös mahdollistaa sen,
7754: laajempaa. Säännöksen poistaminen ei sellaise- että lääninoikeus tekee päätöksen ilman asian-
7755: naan vaikuttaisi siihen varsin tyypilliseen me- tuntija- tai lisäjäsentä silloin, kun pääasian
7756: nettelyyn, että lääninoikeuden jäsen toimii esit- ratkaisemisen edellytykset eivät täyty eli teh-
7757: telijänä, jolloin kokoonpano koostuu kolmesta dään päätös asian tutkimatta jättämisestä.
7758: jäsenestä ilman näiden lisänä olevaa eri esitteli- Pykälän viimeisessä eli 4 momentissa ehdote-
7759: jää. taan säädettäväksi siitä, että lääninoikeuden-
7760: 11 ja 11 a §. Voimassa olevan 11 §:n mu- sihteeri ei voi toimia jäsenenä 10 §:n 3 momen-
7761: kaan lääninoikeuden jäsen voidaan määrätä tissa tarkoitetuin tavoin silloin, kun päätetään
7762: suorittamaan lääninhallituksessa eräitä muita lopullisesta pääasiaratkaisusta asiassa, jossa on
7763: kuin lääninoikeudelle kuuluvia tehtäviä. Tällai- asiantuntijajäsen. Tällainen sääntely on tar-
7764: sia määräyksiä ei ole viime vuosina annettu. peen, jotta kokoonpano olisi tällöin riittävän
7765: Muodostettaessa lääninoikeuden jäsenen viras- tasapainoinen.
7766: ta tuomarin virka ei 11 §:n mukainen järjeste- Asiantuntijajäseniä ehdotetaan seuraaviin
7767: ly, jossa hallintoviranomainen määräisi tuo- asioihin ja asiantuntijoiden kelpoisuusvaati-
7768: mioistuimen jäsenen hoitamaan hallintovirano- mukset olisivat seuraavanlaiset ( 11 § 1 mom.
7769: maisen tehtäviä, olisi sopusoinnussa tuomiois- 1-5 k. ja 11 a § 2 mom. 1-5 k.):
7770: tuimen riippumattomuuden kannalta. Tämän Lastensuojelulain (683/83) 16 §:n mukaan
7771: vuoksi ehdotetaan, että tällaisesta järjestelystä sosiaalilautakunnan on tietyissä tapauksissa
7772: luovutaan. otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle
7773: Lääninoikeuslain 11 §:ssä nykyisin olevien sijaishuolto. Huostassapidon lakkaamisesta on
7774: säännösten sijasta ehdotetaan pykälän 1 mo- säädetty mainitun lain 20 §:ssä. Sosiaalilau-
7775: mentissa säädettäväksi, niin kuin 4 §:n 3 mo- takunnan päätöksestä valitetaan lääninoi-
7776: mentin perusteluissa on sanottu, niistä asioista, keuteen. Asia voi tulla lääninoikeudessa vireille
7777: joiden käsittelyyn osallistuu asiantuntijajäse- myös pelkästään alistuksena (lain 17 § 2
7778: niä. Asiantuntijajäsen tulisi yhden lainoppi- mom.). Asiantuntijajäsen osallistuisi paitsi var-
7779: neen jäsenen sijaan eli päätösvaltaisessa ko- sinaista huostaanottoa koskevien asioiden
7780: koonpanossa olisi kaksi lakimiesjäsentä ja yksi myös sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassa-
7781: asiantuntijajäsen. Lakiehdotuksen 11 a §:ssä pitämisen lakkaamista koskevien asioiden kä-
7782: 1988 vp. - HE n:o 65 29
7783:
7784: sittelyyn lääninoikeudessa, koska näissä on lituksia tehtiin lääninoikeuksiin vuonna 1987
7785: kysymys lapsen oikeusturvan kannalta usein noin 300.
7786: yhtä tärkeistä asioista. Asiantuntijajäsenen olisi hyvä olla psykiat-
7787: Kelpoisuusvaatimuksen täyttävä soveltuva rian erikoislääkäri. Koska kaikkiin lääninoi-
7788: ylempi korkeakoulututkinto voisi olla esimer- keuksiin ei ehkä kuitenkaan olisi saatavissa
7789: kiksi lääketieteen lisensiaatin tai psykologia riittävää määrää psykiatrian erikoislääkäreitä,
7790: pääaineena suoritettu filosofian kandidaatin ehdotetaan, että asiantuntijajäsen voisi olla
7791: tutkinto. Asiantuntijajäsenen mukanaolo pää- muukin lääkäri, kunhan hän kuitenkin on
7792: töksenteossa merkitsee, että voidaan luopua hyvin perehtynyt psykiatriaan.
7793: pakollisesta lausunnon hankkimisesta läänin- Päihdehuoltolaissa (4I/86) on säännöksiä
7794: hallituksen sosiaali- ja terveysosastolta, mistä henkilön hoidosta terveysvaaran perusteella.
7795: on nykyisin säädetty lastensuojeluasetuksen Terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaa-
7796: (1010/83) 15 §:ssä. lan asianomainen ylilääkäri voi toisen lääkärin
7797: Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä antaman lääkärinlausunnon nojalla määrätä
7798: lastensuojelulain uudistaminen. Suunnitelmat henkilön tahdostaan riippumatta hoitoon ter-
7799: merkitsisivät alistus- ja valitusasioiden määrän veysvaaran perusteella enintään viideksi vuoro-
7800: kasvua lääninoikeuksissa. Nykyisin tällaisia kaudeksi (II §). Lain 12 ja 13 §:ssä säädetään
7801: lastensuojeluasioita on ollut vuodessa vajaat tahdosta riippumattomasta hoidosta väkival-
7802: 300; suunniteltu lastensuojelulain uudistus li- taisuuden perusteella. Tällaisen määräyksen
7803: säisi määrää arviolta 200-300 asialla vuodessa. voi I2 §:n nojalla antaa sosiaalijohtaja tai
7804: sosiaalisihteeri enintään viideksi vuorokaudek-
7805: Kehitysvammaisten erityishuollosta annettua si. Päätös on alistettava heti lääninoikeuden
7806: lakia (5I9177) ehdotetaan tähän esitykseen si- vahvistettavaksi. Tällaista hoitoa voidaan
7807: sältyvässä lakiehdotuksessa (n:o IS) muutetta- 13 §:n nojalla jatkaa enintään 30 vuorokau-
7808: vaksi niin, että erityishuollon antamista vastoin deksi, mutta tällöin hoitoon määräämisestä
7809: tahtoa koskeva päätös on alistettava lääninoi- päättää lääninoikeus sosiaalilautakunnan esi-
7810: keuden vahvistettavaksi ja valitus tehtävä lää- tyksestä. Päihdehuoltolain 20 §:n nojalla pää-
7811: ninoikeudelle. Tällaisen erityishuollon antamis- tökseen, jolla henkilö on II tai I2 §:n mukai-
7812: ta ja sen jatkamista vastoin tahtoa koskevan sesti määrätty hoitoon tahdostaan riippumatta,
7813: asian (33 § 3 mom. ja 38 §) käsittelyyn läänin- saa hakea muutosta valittamalla lääninoi-
7814: oikeudessa ottaisi osaa asiantuntijajäsen. keuteen I4 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
7815: Kysymyksessä olevia kehitysvammaisten eri- saannista. Valitusta ei kuitenkaan saa tehdä,
7816: tyishuoltoa koskevia alistus- ja valitusasioita jos päätös on alistettava lääninoikeuden vah-
7817: on ollut vuosittain vain muutama. vistettavaksi.
7818: Asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena Yleisperusteluissa lausutun mukaisesti tällai-
7819: olisi tehtävään soveltuva ylempi korkeakou- sia tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevissa
7820: lututkinto, ja lisäksi jäsenen tulisi olla hyvin asioissa, vastaavasti kuin edellä lastensuojelu-
7821: perehtynyt kehitysvammaisten erityishuoltoon. lain, kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
7822: Kysymyksessä olevana korkeakoulututkintona tun lain ja mielisairaslain kohdalla, on tarpeel-
7823: voisi olla esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin lista, että ratkaisemiseen lääninoikeudessa ot-
7824: tutkinto. taa osaa asiantuntijajäsen. Koska perusteet
7825: Yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti ja vas- hoitoon määräämiselle ovat väkivaltaisuus tai
7826: taavasti kuin edellä käsiteltyjen lastensuojelu- terveysvaara, asiantuntijaksi tarvitaan lääkäriä
7827: laissa ja kehitysvammaisten erityishuoltolaissa tai päihdehuollon sosiaalityöntekijää. Kysy-
7828: tarkoitettujen asioiden osalta on aiheellista, mykseen tulevien useampien tutkintojen vuoksi
7829: että myös mielisairaslain (187/52) 53 §:n I on säännös kirjoitettu siten, että tehtävään
7830: momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn edellytetään siihen soveltuvaa ylempää korkea-
7831: ja ratkaisemiseen lääninoikeudessa ottaa osaa koulututkintoa, minkä lisäksi henkilöllä tulisi
7832: yhtenä kolmesta jäsenestä asiantuntija. Maini- olla hyvä perehtyneisyys päihdehuoltoon.
7833: tussa momentissa tarkoitetut asiat koskevat Asiantuntijajäsentä ehdotetaan lisäksi tar-
7834: henkilön ottamista sairaalaan hoidettavaksi tai tuntatautilaissa (583/86) tarkoitettujen asioi-
7835: pitämistä sairaalassa tahdostaan riippumatta. den käsittelyyn lääninoikeudessa. Tartuntatau-
7836: Päätöksen tekee mielisairaalan vastuunalainen tilain mukaan lääninoikeuden käsiteltäväksi
7837: lääkäri ja siitä valitetaan lääninoikeudelle. Va- voi tulla alistus- tai muutoksenhakuasiana
7838: 30 1988 vp. - HE n:o 65
7839:
7840: muun muassa asioita, jotka koskevat henkilön 15 §. Pykälän 1 momentissa säädetään ny-
7841: määräämistä olemaan poissa ansiotyöstään kyisin siitä, ketkä esittelevät lääninoikeudessa.
7842: sekä tahdosta riippumatta toteutettavaa hoitoa Kun lääninoikeudessa esittelevät olisivat ehdo-
7843: ja eristämistä. Asia voi koskea myös esimer- tuksen mukaan lääninoikeuden omia esittelijäi-
7844: kiksi asuntojen eristämistä sekä puhdistusten tä ja virkamiehiä, on momenttia muutettava.
7845: ja desinfiointien toimeenpanoa. Kaikissa näissä Säännösehdotuksen mukaan esittelyn voisi
7846: asioissa toimenpiteen oikeellisuuden arvioinnis- suorittaa, niin kuin nykyisin, ensinnäkin lää-
7847: sa on olennaisena seikkana lääketieteellinen ninoikeuden jäsen. Tässä kohden ehdotetaan
7848: arviointi tartuntataudista. Asiat ovat yleensä täsmennystä siitä, että esittelevän jäsenen tulee
7849: myös sellaisia, että ne on käsiteltävä kiireelli- olla lainoppinut jäsen. Asiantuntija- tai lisäjä-
7850: sesti lääninoikeudessa. Lääninoikeuden asian- sen ei voisi toimia esittelijänä. Toiseksi mo-
7851: tuntemusta ratkaista tartuntatautilain mukai- mentissa mainittaisiin lääninoikeudensihteerit.
7852: nen asia lisäisi asiantuntijajäsenen mukanaolo Nämä muodostaisivat esittelijäiden perus-
7853: päätöksenteossa. Tällaisen jäsenen kelpoisuus- joukon. Lääninoikeudensihteerit olisivat vaki-
7854: vaatimuksena ehdotetaan, että hänen tulisi olla naisia virkamiehiä. Heistä olisi säännös jo lain
7855: tartuntatauteihin perehtynyt erikoislääkäri. 4 §:n 4 momentissa. Lääninoikeudensihteerin
7856: Lakiehdotuksen 11 § :n 1 momentissa tarkoi- kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä oli-
7857: tetut asiantuntijajäsenet määräisi valtioneuvos- sivat säännökset lain 5 §:n 3 momentissa ja
7858: to kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. 6 §:n 4 momentissa.
7859: Asiantuntijajäseniä tulisi määrätä riittävä mää- Mainittujen lisäksi esittelyn voisivat suorit-
7860: rä kutakin lääninoikeutta varten. Määrän suu- taa tilapäinen esittelijä ja sivutoiminen esitteli-
7861: ruus tulisi arvioitavaksi lähinnä käsiteltäväksi jä, mitkä nimitykset kuvaisivat myös heidän
7862: tulevien asioiden lukumäärän mukaan. Samas- virkasuhdettaan lääninoikeuteen. Näiden esit-
7863: sa järjestyksessä määrättäisiin varajäsenet ·. telijöiden kelpoisuusvaatimuksista olisivat
7864: mahdollisen poissaolon tai esteellisyyksien ai- säännökset lääninoikeusasetuksessa (asetus-
7865: heuttamien tilanteiden vuoksi. Varajäsenten luonnoksen 12 §), joita on jo selostettu edellä
7866: määrä voisi myös eri lääninoikeuksissa vaihdel- 5 §:n 3 momentin perustelujen yhteydessä.
7867: la tarpeen mukaan. Asiantuntijajäsenet toimi- Pykälän 1 momentin toisen virkkeen mu-
7868: sivat tuomioistuimen jäseninä tuomarin tehtä- kaan notaari voidaan määrätä esittelemään
7869: vissä, vaikka he olisivat sivutoimisia ja määrä- yksinkertaisia asioita. Tämä säännös säilyisi
7870: aikaisia. Tämä merkitsee, että heillä olisi sama asiallisesti ennallaan. Lääninhallitusasetuksen
7871: oikeus pysyä tehtävässään määräaikanaan kuin mukaan notaarilta vaaditaan nykyään virkaan
7872: tuomarinviran haltijalla. Tämän periaatteen soveltuva korkeakoulututkinto. Vastaavanlai-
7873: noudattamisen asiantuntijajäseniin voidaan nen kelpoisuusvaatimus on tarkoitus ottaa lää-
7874: katsoa seuraavan jo tuomioistuimia ja tuoma- ninoikeusasetukseen (asetusluonnoksen 13 § 1
7875: reita koskevista yleisistä säännöksistä, mutta mom.).
7876: selvyyden vuoksi siitä ehdotetaan otettavaksi Lailla (588/82), jota sovellettiin 1.9.1982 -
7877: lakiin nimenomainen säännös. Lakiteknisistä 31.12.1984, mutta jota jatkettiin 31.12.1986
7878: syistä säännöksessä ei voida mainita lisäjäse- saakka (laki 990/84), on lääninoikeuslain
7879: niä, mutta periaate soveltuu yhtä lailla heihin. 15 §:n 2 momentti ollut väliaikaisesti muutet-
7880: Koska tässä tarkoitetut asiat ovat usein hy- tuna siten, että viimeinen virke on kuulunut
7881: vin kiireellisiä, ehdotetaan sen poikkeuksellisen seuraavasti: "Notaari, osastosihteeri ja toimis-
7882: tilanteen varalta, ettei varajäsentäkään ole is- tosihteeri voidaan määrätä suorittamaan tässä
7883: tuntoon saatavissa, että lääninoikeus voi kut- momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä esitteli-
7884: sua istuntoon pätevän jäsenen. Esimerkiksi jän sijasta". Tällainen lääninoikeuksien juttu-
7885: kihlakunnanoikeuden lautakunnasta on säädet- ruuhkan johdosta väliaikaisesti säädetty järjes-
7886: ty vastaavalla tavalla oikeudenkäymiskaaren tely sopii siitä saatujen myönteisten kokemus-
7887: 13 luvun 4 §:ssä ja kihlakunnanoikeuden lauta- ten johdosta hyvin myös pysyvänä menettelyta-
7888: kunnasta (322/69) annetun lain 10 §:ssä. pana. Säännöstä ei ole kuitenkaan tarkoituk-
7889: Asiantuntijajäsenten palkkioiden perusteet senmukaista sitoa näihin virkoihin niissä mah-
7890: vahvistaisi valtioneuvosto. Tästä olisi säännös dollisesti tapahtuvien muutosten johdosta. Sen
7891: lääninoikeusasetuksessa (23 §). Vastaavasti on vuoksi säännöksessä mainittaisiin avustava vir-
7892: säädetty lisäjäsenten osalta verotusasetuksen kamies tällaisena virkamiehenä. Lääninoi-
7893: (530/59) 60 §:n 2 momentissa. keusasetusluonnoksen mukaan lääninoikeuden
7894: 1988 vp. - HE n:o 65 31
7895:
7896: ylituomari antaisi puheena olevan määräyksen. vaksi lääninhallituksessa. Sama menettely kos-
7897: Hänen tehtävänään olisi siten harkita asian- kisi vastaavasti niitä muitakin asioita, jotka
7898: omaisen virkamiehen kyky hoitaa momentissa tämän lakiehdotuksen mukaan siirtyisivät lää-
7899: tarkoitettuja tehtäviä. ninoikeuden asiallisesta toimivallasta läänin-
7900: 30 §. Lääninoikeuslain 30 §:ssä on eräitä hallitukselle. Tästä on säännös 2 momentin
7901: Ahvenanmaan lääninoikeutta koskevia erityis- toisessa virkkeessä.
7902: säännöksiä sekä maininta niistä lääninoikeus- Tämän lakiehdotuksen voimaan tullessa on
7903: lain pykälistä, jotka tulevat sovellettaviksi Ah- päätöksiä, joista mahdollisesti tehtävää valitus-
7904: venanmaan lääninoikeudessa. Vaikka lääninoi- ta varten on vielä valitusaikaa jäljellä, mutta
7905: keusuudistusta ei ulotetakaan asiallisen toimi- valitusta ei ole tehty. Mikäli valitus tehdään
7906: vallan tarkistamista lukuun ottamatta tähän nyt ehdotettavan lain voimaan tultua valitus-
7907: lääninoikeuteen, on pykälään kuitenkin tehtä- osoituksessa osoitetulle lääninoikeudelle, on
7908: vä yksi muutos. Pykälän 1 momentissa on valitus siirrettävä lääninhallituksen käsiteltä-
7909: nykyisin mainittu "lääninasessori", joka termi väksi, jos toimivalta on siirtynyt sille. Tämä
7910: poistuu nyt käytöstä. Tämä tulisi siten jättää velvollisuus seuraa muutoksenhausta hallinto-
7911: pois momentista. Asiallista tarvetta ei ole sään- asioissa annetun lain 13 §:n 2 momentin sään-
7912: nöksessä erikseen todeta, että lääninneuvos ja nöksestä.
7913: vanhempi lääninsihteeri huolehtivat lääninoi- Kun lääninoikeuksien muodostaminen hal-
7914: keudentuomarin tehtävistä, koska tämä seuraa lintotuomioistuimiksi vaatii erilaisia valmista-
7915: jo siitä, että he ovat lääninoikeuden jäseniä. via toimenpiteitä, on ehdotetun voimaantulo-
7916: säännöksen 3 momenttiin otettu säännös siitä,
7917: että lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
7918: Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset menpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voi-
7919: maantuloa.
7920: Niin kuin yksityiskohtaisten perustelujen Nykyiset lääninoikeuden jäsenet on tarkoitus
7921: jaksossa 3 (Voimaantulo) on jäljempänä lau- valtion virkamieslain 33 ja 34 § :n nojalla siir-
7922: suttu, laki lääninoikeuslain muuttamisesta ja tää muodostettavien lääninoikeuksien perus-
7923: siihen liittyvät säädösehdotukset voisivat tulla tettaviin virkoihin ilman viran haettavaksi ju-
7924: voimaan vuoden 1989 lopulla. listamista. Tällainen menettely voi tapahtua
7925: Lailla lääninoikeuslain muuttamisesta ku- suoraan mainittujen säännösten nojalla. Siirtä-
7926: mottaisiin eräiden hallintoriita-asiain oikeus- mispäätöksen tekee tasavallan presidentti, jolle
7927: paikasta annettu laki (ks. 2 ja 3 §:n yhteydessä asia esiteitäisiin oikeusministeriöstä.
7928: olevia perusteluja). Tästä on säännös 1 mo- Lääninoikeudentuomareiksi siirrettävät lää-
7929: mentissa. Samassa momentissa säädettäisiin ninoikeuden jäsenet kuuluvat nykyään kol-
7930: myös valtion virkamieslain 72 §:n kumoami- meen eri virkatyyppiin, jotka ovat lääninneu-
7931: sesta. Tuossa pykälässä on säännökset eräiden vos, vanhempi lääninasessori ja nuorempi lää-
7932: tuomaria ja tuomarin virkaa koskevien säänte- ninasessori. Lääninoikeudentuomarien kesken
7933: lyjen ulottamisesta koskemaan myös lääninoi- porrastusta voidaan saada aikaan eri palkkaus-
7934: keudessa toimivia lääninneuvoksia sekä van- luokilla. Tarkoitus on, että kukin jäsen siirret-
7935: hempia ja nuorempia lääninasessoreja. Kun täisiin mahdollisuuksien mukaan vastaavaan
7936: laki lääninoikeuslain muuttamisesta merkitsisi, asemaan, joka hänellä on nykyään lääninoi-
7937: että lääninoikeuden jäsenten virat olisivat tuo- keudessa. Valtion virkamieslain 34 §:n 3 mo-
7938: marin virkoja, ei tällaista erityissäännöstä enää mentti edellyttää, että asianomaista virkamies-
7939: tarvittaisi. tä kuullaan ennen siirtämispäätöstä.
7940: Lakia sovellettaisiin kaikilta osin myös lää- Lääninoikeuden puheenjohtajan kohdalla
7941: ninoikeudessa lain voimaan tullessa vireillä siirtämismenettely ei varsinaisesti poikkeaisi ni-
7942: oleviin asioihin (2 mom.). Ilman erityistä sään- mitysmenettelystä. KHO tekisi tällöin esityksen
7943: nöstäkin on selvää, että tämän lakiehdotuksen lääninoikeuden puheenjohtajana toimivan lää-
7944: voimaan tullessa lääninoikeudessa vireillä ole- ninneuvoksen siirtämisestä lääninoikeuden yli-
7945: vat asiat siirtyvät käsiteltäväksi ehdotuksen tuomarin virkaan ja asia esiteitäisiin oikeus-
7946: mukaisessa lääninoikeudessa. Sen sijaan elin- ministeriöstä tasavallan presidentille.
7947: keinoluvan peruuttamista koskevat vireillä ole- Myös muut muodostettavan lääninoikeuden
7948: vat asiat siirrettäisiin lääninhallitukselle. Nämä virat kuin jäsenten virat täytettäisiin mahdolli-
7949: asiathan ehdotetaan käsiteltäväksi ja ratkaista- suuksien mukaan siirtämällä lääninhallitukses-
7950: 32 1988 vp. - HE n:o 65
7951:
7952: ta lakkautettavan viran haltija lääninoi- jo aiemmin lakkautettu (laki maistraattien ja
7953: keuteen. Siirtämispäätöksen tekisi valtion vir- kaupungin ulosottolaitoksen siirtämisestä val-
7954: kamieslain säännösten perusteella nimittävä vi- tion haltuun ja järjestysoikeuksien lakkautta-
7955: ranomainen eli siis lääninoikeus tai sen pu- misesta, 954/77).
7956: heenjohtaja.
7957: Sikäli kuin jäsenen virkaa ei voida täyttää
7958: siirrolla ja tällainen virka tulisi täytettäväksi 1.3. Kunnallislaki
7959: ennen uuden lääninoikeuden aloittamista, sekä
7960: toimivallan järjestämistä varten muihin kuin 40 §. Kunnallislain (953176) 40 §:ssä on sää-
7961: jäsenten virkoihin täyttämisessä uutta lääninoi- detty siitä, ketkä eivät ole vaalikelpoisia kun-
7962: keutta varten ennen lain muutoksen voimaan- nanvaltuuston valtuutetuksi. Säännöksen ny-
7963: tuloa on 3 momenttiin otettava säännös siitä, kyisen sanamuodon mukaan vaalikelpoisia ei-
7964: että aikaisempi lääninoikeus ja sen puheenjoh- vät ole muun ohessa lääninneuvos, lääninases-
7965: taja voivat huolehtia virkojen täyttämiseen sori eikä lääninoikeudensihteeri. Kunnallislain
7966: kuuluvista toimenpiteistä ja muista henkilöstöä 55 §:n 1 momentissa olevan viittauksen perus-
7967: koskevista asioista. Tämä tarkoittaa siten, että teella he eivät ole myöskään vaalikelpoisia
7968: esimerkiksi täytettäessä lääninoikeudentuoma- kunnanhallituksen jäseneksi. Virkojen nimien
7969: rin virkaa voi aikaisempi lääninoikeus julistaa muuttumisen vuoksi ehdotetaan 40 §:n 1 mo-
7970: viran haettavaksi ja edelleen, että lääninoikeus mentin 1 kohdassa mainittavaksi lääninoi-
7971: tai lääninoikeuden puheenjohtaja voi siirtää, keuden ylituomari ja lääninoikeudentuomari.
7972: nimittää tai ottaa ennen uuden lääninoikeuden Nykyisin lainkohdassa ei mainita lääninhalli-
7973: aloittamista henkilökuntaa uutta lääninoikeut- tuksen kansliapäällikköä, joka on kuitenkin
7974: ta varten noudattaen uusia nimityssäännöksiä. ollut vaalikelvoton sen vuoksi, että hänen vir-
7975: Nykyisissä lääninoikeuksissa on verotuslain kansa nimenä on myös lääninneuvos, ja myös
7976: 30 §:n nojalla määrättyjä lisäjäseniä. Heidän sen perusteella, että hän on yleisen osaston
7977: toimikautensa ei pääty sen johdosta, että lää- osastopäällikkö. Säännöksen selkeyden kan-
7978: ninoikeudesta muodostuu tuomioistuin. Sel- nalta ehdotetaan laissa nyt mainittavaksi ni-
7979: vyyden vuoksi ehdotetaan tästä otettavaksi ni- menomaisesti lääninhallituksen kansliapääl-
7980: menomainen säännös (4 mom.). likkö.
7981: Muutoksena nykytilaan lainkohdassa ei eh-
7982: doteta säädettäväksi siitä, että lääninoikeuden-
7983: 1.2. Laki asiakirjain lähettämisestä sihteeri on vaalikelvoton. Kun lääninoikeuden-
7984: sihteereitä on nykyään vain yksi kussakin lää-
7985: Asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa ninoikeudessa, on tosiasiallinen tilanne sitä
7986: (74/54) säädetään oikeudesta lähettää viran- paitsi se, että muut lääninoikeuden esittelijät
7987: omaiselle asiakirja postitse tai lähetin välityk- eivät ole tämän rajoituksen alaisia. Muuten-
7988: sellä. Lain 1 §:n 1 momentissa on säännös kaan ei ole syytä saattaa lääninoikeuden esitte-
7989: siitä, että tämä oikeus koskee asiakirjan lähet- lijäitä vaalikelvottomiksi, sillä valituksia kun-
7990: tämistä valtion hallintoviranomaiselle. Lain nanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksis-
7991: 5 §:n 1 momentissa on sitten säädetty, että tä on vain vähäinen osa kaikista lääninoi-
7992: vastaava mahdollisuus käyttää postia ja lähet- keuden asioista. Ei olisi siten tarkoituksenmu-
7993: tiä koskee myös eräitä muita viranomaisia, kaista, että yleisesti esittelijä ei voisi toimia
7994: muun muassa säännöksessä lueteltuja hallinto- kunnallisessa luottamustoimessa kunnanval-
7995: tuomioistuimia. tuustossa tai -hallituksessa.
7996: Kun esityksen mukaan lääninoikeus ei olisi 141 §. Valitus kunnan viranomaisen päätök-
7997: enää hallintoviranomainen vaan tuomioistuin, sestä tehdään sille lääninoikeudelle, jonka tuo-
7998: tulisi lain 5 §:n 1 momenttiin ottaa maininta miopiirin alueella kunta sijaitsee. Tässä koh-
7999: lääninoikeudesta, jotta lakia voitaisiin edelleen den ei synny alueellisen toimivallan määräyty-
8000: soveltaa toimitettaessa asiakirjoja lääninoi- misessä ongelmia. Sen sijaan jos kuntien edus-
8001: keudelle. Samalla ehdotetaan säännöksestä tajainkokoukseen osallistuu tai kuntainliittoon
8002: poistettavaksi virkaylioikeus, koska se on lak- kuuluu kuntia eri lääneistä ja siis eri lääninoi-
8003: kautettu valtion virkamieslain tultua voimaan keuksien tuomiopiirien alueelta, tarvitaan eri-
8004: 1.1.1988. Edelleen ehdotetaan säännöksestä tyissäännös toimivaltaisesta lääninoikeudesta
8005: poistettavaksi järjestysoikeudet, koska ne on valitusviranomaisena. Tällainen säännös on
8006: 1988 vp. - HE n:o 65 33
8007:
8008: nykyään kunnallislain 141 §:n 1 momentissa. nimenomaisesti todettava lääninoikeus valitus-
8009: Säännöksen mukaan valitusviranomaisena on viranomaiseksi.
8010: sen lääninhallituksen yhteydessä oleva läänin- 138 a §. Rakennuslakiin vuonna 1973 lisätyl-
8011: oikeus, joka toimii alistusviranomaisena lain lä 137 a §:llä (588173) tehtiin mahdolliseksi
8012: 136 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. määrätä, että sellaisia asema-, rakennus- ja
8013: Kun tämän esityksen mukaan lääninoikeus ei rantakaavan muutoksia, joita ei ole pidettävä
8014: toimisi enää lääninhallituksen yhteydessä vaan olennaisina, ei ole alistettava ministeriön tai
8015: olisi itsenäinen virasto, on säännökseen tehtävä lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kuntia, joil-
8016: muodollinen muutos. la on oikeus hyväksyä vähäisiä kaavanmuutok-
8017: sia alistamatta päätöstä oli vuoden 1987 alussa
8018: yhteensä 114, joista kaupunkeja oli 83 ja muita
8019: 1.4. Rakennuslaki kuntia 31.
8020: Kunnallislain 141 §:n 5 momentin mukaan
8021: 52 §. Kaupungin rakentamiskehotuksen an- valtion viranomaisen vahvistettavaksi alistetta-
8022: tamista koskevasta päätöksestä valitetaan ra- vasta päätöksestä valitetaan alistusviranomai-
8023: kennuslain (370/58) 52 §:n 5 momentin nojalla selle. Valitukset pääosassa kaava-asioita ovat
8024: lääninhallitukselle. Säännös koskee myös muu- siten menneet joko sisäasiainministeriön,
8025: ta kuin kaupunkia rakennuslain 111 §:n viit- 1.10.1983 lukien ympäristöministeriön, tai lää-
8026: taussäännöksen perusteella. Lääninoikeuslain ninhallituksen ratkaistaviksi alistuksen yhtey-
8027: nykyisen 2 §:n nojalla asiat on käsitelty läänin- dessä. Samalla kun alistusvelvollisuus edellä
8028: oikeudessa. Lääninoikeuslain 2 §:n 1 moment- mainituissa asioissa poistettiin, muuttui myös
8029: tiin ehdotetun muutoksen vuoksi käsittelyä valitustie siten, että valitukset niiden kaavojen
8030: lääninoikeudessa ei enää tapahtuisi tuon sään- osalta, joita ei alisteta, ratkaiseekin lääninoi-
8031: nöksen perusteella. Kun valitukset rakentamis- keus.
8032: kehotuksen antamisesta on asioiden laadun Kunnanvaltuuston päätöksestä yleiskaavan
8033: vuoksi syytä edelleenkin pysyttää lääninoi- hyväksymistä koskevassa asiassa valitetaan
8034: keudella, 52 § :n 5 momenttiin ehdotetaan alistusviranomaiselle, jos on kysymys vahvis-
8035: muutettavaksi lääninhallituksen tilalle läänin- tettavasta yleiskaavasta. Sen sijaan kunnanval-
8036: oikeus. Samalla pykälään ehdotetaan tehtäväk- tuuston päätöksen varaan jäävästä yleiskaavas-
8037: si eräitä sanonnallisia tarkistuksia. ta valitus tehdään Iääninoikeudelle. Valtaosa
8038: 103 §. Erimielisyydet maan ottamisesta ra- kuntien yleiskaavoista jää niin sanotun ensim-
8039: kennuskaavatieksi ratkaisee rakennuslain mäisen vaiheen yleiskaavoiksi, joita ei alisteta
8040: 103 §:n 3 momentin mukaan lääninhallitus, ministeriön vahvistettavaksi.
8041: jossa tällainen hallintoriita-asia lääninoikeus- Rantakaavaa koskevista päätöksistä silloin,
8042: lain nojalla käsitellään lääninoikeudessa. Lää- kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt rantakaa-
8043: ninoikeuslain 2 §:n 1 momenttiin ehdotetun van, valitetaan, kuten muistakin kaavoista,
8044: muutoksen johdosta ja pysytettäessä nämä alistusviranomaiselle eli lääninhallitukselle, jol-
8045: asiat lääninoikeuden ratkaistavina on säännök- le kaikki rantakaavoja koskevat tehtävät on
8046: sessä mainittava lääninoikeus toimivaltaisena delegoitu. Jos kunnanvaltuusto jättää ranta-
8047: viranomaisena. kaavan hyväksymättä, valitusviranomaiseksi
8048: 138 §. Rakennuslain 138 §:n mukaan läänin- tulee lääninoikeus, koska asiaa ei alisteta. Mi-
8049: hallitus on valitusviranomaisena valitettaessa käli rantakaava hyväksytään vain osittain, tu-
8050: rakennuslautakunnan päätöksestä samoin kuin lee valitus alistettavalta osalta tehdä lääninhal-
8051: tonttijaon hyväksymistä koskevasta asiasta an- litukselle ja hyväksymättä jääneeitä osalta lää-
8052: netusta kaupunginhallituksen päätöksestä. ninoikeudelle. Rantakaava voisi siten olla vali-
8053: Lääninoikeuslain nykyisen 2 §:n 1 momentin tuksena vireillä kahdessa eri paikassa samanai-
8054: nojalla nämä valitusasiat käsitellään lääninoi- kaisesti.
8055: keudessa. Pykälä koskee muun muassa raken- Kaavavalitusten käsittelyyn ja ratkaisemi-
8056: nuslupavalituksia, jotka ovat määrältään suu- seen vaikuttavat samanlaiset seikat siitä riippu-
8057: rin rakennuslain mukainen valitusryhmä. Täs- matta, onko valituksenalainen päätös ollut
8058: sä pykälässä tarkoitetut valitukset on tarkoitus alistettava vahvistettavaksi vai ei. Alistusvira-
8059: pysyttääkin lääninoikeuden käsiteltävinä. Lää- nomaiselle syntyy myös asioiden käsittelyssä
8060: ninoikeuslain 2 §:n 1 momenttiin ehdotetun edellytettävää alan erityistä asiantuntemusta.
8061: muutoksen johdosta on 138 §:n 1 momentissa Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää
8062:
8063: 5 380645U
8064: 34 1988 vp. - HE n:o 65
8065:
8066: kaikki kaavavalitukset saman viranomaisen kä- voimassa, mitä kunnallislaissa on valittamises-
8067: siteltäviksi. 1ohdonmukaisinta on, että valitus- ta ja valituksen käsittelystä valitusviranomai-
8068: viranomaisena on se viranomainen - ympäris- sessa säädetty. Toimenpidelupia koskevat vali-
8069: töministeriö tai lääninhallitus - joka käsittelee tusviranomaisen päätökset ehdotetaan kuiten-
8070: asianomaista kuntaa koskevat alistettavat kaa- kin annettavaksi maa-ainespäätösten tavoin
8071: vaasiat. Sen vuoksi ehdotetaan, että valitus julkipanon jälkeen niin kuin 140 §:ssä sääde-
8072: kaavapäätöksestä, jota ei alisteta, tehtäisiin tään.
8073: sille viranomaiselle (ympäristöministeriö tai 139 §. Lakiehdotuksen 139 §:n 1 momenttiin
8074: lääninhallitus), jolle vastaavasta alistettavaa on sijoitettu yleisperusteluissa käsitelty valitus-
8075: kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan (1 viranomaista osoittava säännös, jonka mukaan
8076: mom.). päätöksestä, jonka lääninhallitus tekee asiaa
8077: Kaupungin- tai kunnanhallituksen taikka ensi asteena käsittelevänä hallintoviranomaise-
8078: kunnan muun toimielimen, jolle toimivaltaa on na poikkeuslupa- taikka muussa kaavoitus- tai
8079: siirretty, rakennusasetuksen 95 §:n (240/88) ja rakennusasiassa, tehdään valitus ympäristömi-
8080: 134 b §:n nojalla tekemästä päätöksestä katu- nisteriöön. Hallituksen mielestä ei ole aihetta
8081: tai rakennuskaavatiepiirustuksen vahvistamista ulottaa ehdotettua järjestelyä koskemaan niitä
8082: koskevassa asiassa valitetaan nykyisin kunnal- asioita, jotka lääninhallitus ratkaisee valitus-
8083: lisvalituksin lääninoikeudelle. Rakennuslaissa tai alistusviranomaisena, vaan näissä asioissa
8084: tai -asetuksessa ei ole säädetty niistä oikeudelli- valitettaisiin lääninhallituksen päätöksestä suo-
8085: sista edellytyksistä, mitä katupiirustuksen tulisi raan KHO:een.
8086: täyttää. Rakennusasetuksen 95 §:ssä on aino-
8087: astaan säännös tarvittavista piirroksista. Katu- Rakennuslain 5 §:n 2 momentin ja 132 §:n 1
8088: piirustus on suunnitelma, jolla tarkennetaan momentin mukaiset poikkeuslupa-asiat muo-
8089: katualueen kaavallista suunnittelua. Tämän dostavat suurimman ryhmän, jota tämä vali-
8090: vuoksi valitukset katupiirustusten vahvistamis- tustietä koskeva muutosehdotus koskee. Lää-
8091: ta koskevissa asioissa soveltuvat paremmin ninhallitukset tekivät vuonna 1987 yhteensä
8092: kaavoitusasioita käsittelevän hallintovirano- noin 6 500 poikkeuslupapäätöstä, joista noin
8093: maisen, lääninhallituksen ratkaistavaksi. Tästä 400 tapauksessa valitettiin KHO:een. Muita
8094: on säännösehdotus 2 momentissa. tällaisia asiaryhmiä, joissa muutoksenhakutie
8095: Kunnanhallituksen päätöksestä rakennuslain muuttuisi, ovat rantakaavan tarpeellisuudesta
8096: 124 a §:n mukaisia toimenpidelupia koskevissa päättäminen, rantakaavan Iaatijan hyväksymi-
8097: asioissa valitetaan kunnallisvalituksin lääninoi- nen, rakennuskiellon jatkaminen ja rakennus-
8098: keudelle. Tuonnempana ehdotetaan toisaalta tarkastajan virkaa koskevat sekä seutukaava-
8099: maa-aineslain (555/81) muuttamista valitustien toimikuntaa koskevat päätökset.
8100: yhdistämiseksi maa-ainesten ottamislupia kos- Esityksessä ehdotetaan ympäristöministeriön
8101: kevissa asioissa ja kaikkien valitusten ohjaami- käsiteltäväksi varsin suuri määrä yksittäistä
8102: seksi lääninhallitukselle mahdollisesta alistuk- kansalaista koskevia valituksia. Näihin anne-
8103: sesta riippumatta. Rakennuslain mukaisten toi- tuista päätöksistä on asianosaisella muutoksen-
8104: menpidelupien edellytykset perustuvat suurelta hausta hallintoasioissa annetun lain 4 §:n 1
8105: osin kaavoituksesta saataviin tietoihin, mutta momentin mukaisesti valitusmahdollisuus
8106: koskevat osittain myös samoja seikkoja kuin KHO:een, mutta vain oikeudellisin perustein.
8107: maa-ainesten ottamisen edellytykset maa-aines- Muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain
8108: lain mukaan. Molemmissa luvissa käytettävät 12 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston ja
8109: suunnitelmat ja asiakirja-aineistot ovat saman- sen ministeriöiden päätöksiin on liitettävä vali-
8110: laatuiset. Tämän vuoksi ehdotetaan myös ra- tusosoitus vain silloin, kun niin on erikseen
8111: kennuslain mukaisissa toimenpidelupa-asioissa säädetty. Voidaan arvioida, että valitusoikeu-
8112: valitustien muuttamista siten, että valitus teh- den olemassaolo ei riittävästi ole kaikkien
8113: täisiin lääninhallitukselle. asianosaisten tiedossa, ellei se ilmene päätök-
8114: Muuten kuin valitusviranomaisen osalta ei- sestä. Kun kysymys on valitusasioiden käsitte-
8115: vät nyt kysymyksessä olevia valituksia koske- lystä, on pidettävä tärkeänä, että kansalaisilla
8116: vat järjestelyt kaipaa muutoksia. Sen vuoksi on tieto muutoksenhakumahdollisuudesta. Tä-
8117: tarvitaan ehdotettuun 138 a §:ään, sen molem- män vuoksi esitetään 2 momenttiin otettavaksi
8118: piin momentteihin, nimenomaiset säännökset säännös, jossa todetaan muutoksenhakumah-
8119: siitä, että valituksista on muutoin edelleen dollisuuden olemassaolo ja säädetään lisäksi,
8120: 1988 vp. - HE n:o 65 35
8121:
8122: että ministeriön päätöksiin on liitettävä valitus- Tällöin saattaa syntyä tilanne, jossa maa-aines-
8123: osoitus. lain (555/81) säännöksiä samalla alueella sovel-
8124: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Lää- letaan eri tavoin.
8125: ninoikeuden ja lääninhallituksen sekä toisaalta Tällaisten epäkohtien välttämiseksi ja sa-
8126: lääninoikeuden ja ympäristöministeriön välisen manlaisin perustein kuin rakennuslain mukais-
8127: toimivallan muutosten vaikutus valituksiin siir- ten kaavavalitusten osalta ehdotetaan, että
8128: tymävaiheessa ehdotet&an säädettäväksi samal- kunnanhallituksen maa-ainesasiaa koskevasta
8129: la tavalla kuin ehdotetaan lääninoikeuslain päätöksestä valitettaisiin aina lääninhallituksel-
8130: muutoksen aiheuttamissa toimivallan siirrois- le. Muilta osin noudatettaisiin edelleen kunnal-
8131: sa. Valitustien muuttuminen rakennuslain eh- lislain säännöksiä kunnallisvalituksesta. Tällai-
8132: dotetun 139 §:n mukaan koskisi lääninoi- sen ehdotuksen toteuttaminen edellyttää maa-
8133: keuden ja lääninhallituksen lain voimaan tul- aineslain 20 §:n 1 momentin muuttamista.
8134: tua antamia päätöksiä. Tämä merkitsee, että Niiden päätösten osalta, joita rakennuslauta-
8135: valitustien muuttuminen siten, että lääninhalli- kunnat tekevät maa-aineslain soveltamisen val-
8136: tuksen muuna kuin valitus- tai alistusvirano- vontaa ja siinä yhteydessä käytettäviä pakko-
8137: maisena antamasta päätöksestä valitetaan en- keinoja koskevissa asioissa, ei vastaaviin muu-
8138: sin ympäristöministeriöön, ei koskisi korkeim- toksiin ole aihetta, vaan valitukset näistä pää-
8139: massa hallinto-oikeudessa lain voimaan tulles- töksistä käsittelisi lääninoikeus.
8140: sa vireillä olevia valituksia eikä myöhemmin- Voimaantulo- ja siirtymäsäännös olisi ehdo-
8141: kään vireille tulevia valituksia, jos lääninhalli- tuksen mukaan samankaltainen kuin edellä
8142: tuksen päätös on annettu ennen lain voimaan- rakennuslain muutoksessa.
8143: tuloa.
8144: 1.6. Jätehuoltolaki
8145: 1.5. Maa-aineslaki
8146: Jätehuoltolain (673/78) mukaan pääasiallise-
8147: Valituksen maa-ainesten ottamista koskevas- na jätehuollosta vastaavana viranomaisena on
8148: ta kunnanhallituksen päätöksestä ratkaisee voi- kunta. Osassa asioita toimivaltainen viran-
8149: massa olevien säännösten mukaan lääninhalli- omainen on nimenomaisesti säädetty, eräissä
8150: tus hallintoviranomaisena tai lääninoikeus siitä asioissa kunta voi jättää tehtävän kunnanhalli-
8151: riippuen, onko kysymyksessä alistettava päätös tukselle tai määrätä sen johtosäännössä kun-
8152: vai ei. Alistettavia päätöksiä ovat muun muas- nan muun toimielimen hoidettavaksi. Jätehuol-
8153: sa kuntien ja valtion hankkeet sekä valtakun- lon valvontaa koskevat asiat on nimenomaises-
8154: nallisille suojelualueille tai kuntien raja-alueille ti säädetty ympäristönsuojelulautakunnan teh-
8155: sijoittuvat hankkeet. Näissä asioissa valituksen täväksi ja jätehuollon yleinen järjestäminen on
8156: ratkaisee alistusviranomainen eli lääninhallitus yleisesti kunnan vastuulla.
8157: hallintoviranomaisena. Muussa tapauksessa Kunnan ohella jätehuollon tehtäviä on val-
8158: valituksen ratkaisee lääninoikeus. tioneuvostolla, ympäristöministeriöllä sekä lää-
8159: Vuonna 1987 kunnissa tehtiin maa-ainesasi- ninhallituksella. Eräissä asioissa toimivalta on
8160: oissa yhteensä 1 083 sellaista päätöstä, joita ei jaettu kunnan ympäristönsuojelulautakunnan
8161: alistettu vahvistettavaksi. Samana vuonna lää- ja lääninhallituksen kesken.
8162: ninhallitukset ratkaisivat yhteensä 419 alistet- Jätehuoltolain 44 §:n nojalla haetaan ympä-
8163: tua asiaa. Runsas neljännes päätöksistä on siis ristönsuojelulautakunnan päätökseen muutosta
8164: ollut alistusasioita. Lääninhallituksissa oli vi- lääninoikeudelta. Samoin jätehuoltomaksun
8165: reillä 1.1.1988 vielä 127 alistusasiaa. Lääninoi- määräämistä ja maksuunpanoa koskevaan
8166: keuteen tehtiin vuonna 1987 valitus kunnan kunnan viranomaisen päätökseen haetaan
8167: päätöksestä 117 tapauksessa, joista osa ei ollut muutosta lääninoikeudelta. Pykälän kolman-
8168: lupa-asioita, vaan valvontaa ja pakkokeinoja nen momentin mukaan näissä asioissa valitta-
8169: koskevia asioita. Alistusasioissa valitusten miseen muutoin sovelletaan muutoksenhausta
8170: määrä on ollut vähäisempi. hallintoasioissa annetun lain säännöksiä.
8171: Erilaisesta vahvistusmenettelystä voi johtua, Jätehuoltolaissa ei ole muita säännöksiä
8172: että samanaikaisesti samaa harjua koskee kaksi muutoksenhausta. Siten valitettaessa muista
8173: eri suunnitelmaa ja että niistä tehdyt valitukset kuin jätehuoltolain 44 §:ssä tarkoitetuista,
8174: voivat olla eri viranomaisten ratkaistavina. kunnallisten viranomaisten jätehuoltoasioissa
8175: 36 1988 vp. - HE n:o 65
8176:
8177: tekemistä päätöksistä noudatetaan kunnallis- assa (21 §) ja kiellosta tuoda jätteiden käsitte-
8178: lain säännöksiä muutoksenhausta. Kunnallis- lypaikkaan sinne soveltumattomia jätteitä
8179: lain mukainen valitusviranomainen on sama, (17 §) esitetään siirrettäväksi lääninhallituksil-
8180: lääninoikeus, mutta johtosäännössä lautakun- le. Sama koskee myös lain 21 a §:ssä (203/87)
8181: nalle määrätyissä asioissa ensimmäinen valitus- tarkoitetun ilmoituksen johdosta tehtävää ym-
8182: aste ennen lääninoikeutta on kunnanhallitus. päristönsuojelulautakunnan tai sen määrää-
8183: Edelleen muun muassa valitukseen oikeutettuja män viranhaltijan päätöstä.
8184: ja valituksen tutkimista koskevat säännökset Muutettavaan 44 pykälään esitetään otetta-
8185: määräytyvät kunnallislain nojalla. vaksi kolme momenttia, joista 1 ja 2 moment-
8186: Valituksia jätehuoltoa koskevissa asioissa tiin sijoitettaisiin säännökset lääninhallitukseen
8187: tehtiin vuonna 1987 lääninoikeuksiin yhteensä ja lääninoikeuteen tehtävistä muutoksenhausta
8188: 128. hallintoasioissa annetun lain mukaisista vali-
8189: Jätehuoltoasioiden samoin kuin niistä tehty- tuksista. Pykälän 3 momenttina olisivat sään-
8190: jen valitusten käsittely edellyttää alan erityisa- nökset lääninhallitukseen ja lääninoikeuteen
8191: siantuntemusta. Lääninhallituksiin syntyy tar- kunnallislain nojalla tehtävistä valituksista.
8192: vittava erityisasiantuntemus sille kuuluvien hal- Pykälän 3 momentin alussa on maininta siitä,
8193: lintoasioiden sekä ohjaus- ja seurantatyön yh- että säännös koskee myös jätehuoltolain nojal-
8194: teydessä. Edelleen sellaisissa asioissa, joissa la annettujen säännösten eli lähinnä jätehuol-
8195: toimivalta on jaettu kahden viranomaisen kes- toasetuksen (307 /79) perusteella tehtäviä pää-
8196: ken, on valitukset alemman viranomaisen pää- töksiä.
8197: töksestä tarkoituksenmukaista ohjata samoja Voimaantulo- ja siirtymäsäännös olisi sa-
8198: asioita käsittelevälle ylemmälle hallintovirano- mankaltainen kuin edellä rakennuslain ja maa-
8199: maiselle. aineslain muutoksissa.
8200: Näillä perusteilla esitetään valitukset suurim-
8201: massa osassa kunnan päätöksentekoa siirrettä-
8202: väksi lääninhallituksissa käsiteltäväksi. Lää- 1. 7. Laki jätevesimaksusta
8203: ninoikeuden käsiteltäväksi esitetään jätettäväk-
8204: si ne valitukset, joissa yksilön oikeusturvan Jätevesimaksun määräämistä koskevista
8205: tarve on korostunut tai joissa lähinnä oikeudel- päätöksistä on valitukset jätevesimaksusta an-
8206: liset seikat ovat määräävinä. netun lain (610/73) 11 §:n 1 momentissa osoi-
8207: Lääninoikeudet käsiHelisivät siten edelleen tettu tehtäväksi lääninhallitukseen. Valitukset
8208: valitukset yksityisiin kohdistuvista päätöksistä, käsitellään lääninoikeuslain 2 §:n nojalla lää-
8209: joissa ympäristönsuojelulautakunta on mää- ninoikeudessa. Ehdotettuun lääninoikeuslain
8210: rännyt roskaantumisen tai muun laiminlyönnin muutokseen ei sisälly vastaavaa säännöstä lää-
8211: vuoksi puhdistamisen tai muun työn tehtäväksi ninhallitukselle kuuluvien valitusasioiden käsit-
8212: laiminlyöjän kustannuksella (33 § ja 38 §). Sa- telemisestä lääninoikeudessa. Koska vastaisuu-
8213: moin lääninoikeudet käsiHelisivät valitukset jä- dessakin jätevesimaksulain mukaiset valitus-
8214: tehuoltomaksua (29 §) ja jätehuoltotaksan hy- asiat tulisi käsitellä lääninoikeudessa, ehdote-
8215: väksymistä (28 §) koskevissa asioissa. taan lain 11 §:n 1 momenttia muutettavaksi
8216: Lääninhallituksille siirrettäviä olisivat esityk- siten, että valitusviranomaiseksi säädetään lää-
8217: sen mukaan valitukset kunnanvaltuuston pää- ninoikeus.
8218: töksistä lain tarkoittaman taaja-asutusalueen
8219: laajuudesta (7 §) sekä alueen jättämisestä kun-
8220: nan järjestämän jätteenkuljetuksen ulkopuolel- 1.8. Laki kuntien ja kuntainliittojen valtion-
8221: le (13 §). Samoin siirrettäisiin valitukset kun- osuuksista ja -avustuksista
8222: nan päätöksistä tai määräyksistä jätteiden ke-
8223: räilyn järjestämisestä (11 §), kiinteistön jäämi- Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
8224: sestä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin tai ja -avustuksista annetun lain (35/73) 24 §:ssä
8225: jättämisestä sen ulkopuolelle (14 §), jätteiden säädetään velvollisuudesta palauttaa laitoksen
8226: kuljettamisesta tietylle käsittelypaikalle (19 §) saamaa valtionosuutta koskeva suhteellinen
8227: ja kunnallisten jätehuoltomääräysten antami- osa laitoksen arvosta tietyissä tapauksissa.
8228: sesta (24 §). Myös valitukset ympäristönsuoje- Lain 25 §:n 2 momentissa on säädetty toimi-
8229: lulautakunnan päätöksistä kiinteistön jätehuol- kunnan asettamisesta, jos tällaisesta laitoksen
8230: tosuunnitelman hyväksymistä koskevassa asi- arvosta ei päästä yksimielisyyteen. Saman py-
8231: 1988 vp. - HE n:o 65 37
8232:
8233: kälän 3 momentissa on säädetty valitusoikeu- 2 momentissa on muutoksenhakusäännös, joka
8234: desta toimikunnan päätökseen. Säännöksessä tarkoittaa viittausta muutoksenhausta hallinto-
8235: on mainittu valitusviranomaisena lääninhalli- asioissa annettuun lakiin. Valitukset on siten
8236: tus. käsitelty lääninoikeudessa. Näissäkin asioissa
8237: Samoin perustein kuin kohdassa 1. 7. tulee on syytä säilyttää lääninoikeus valitusvirano-
8238: 25 §:n 3 momenttia muuttaa siten, että valitus- maisena, koska lääninhallitus on korvausta
8239: viranomaisena mainitaan lääninoikeus, jotta hakevaan nähden oikeastaan vastapuoli. Mo-
8240: nämä valitusasiat pysyisivät edelleen lääninoi- menttia ehdotetaan tämän mukaisesti muutet-
8241: keuden käsiteltävinä. Samalla säännöksen sa- tavaksi.
8242: nontaa ehdotetaan kielellisesti tarkistettavaksi.
8243:
8244: 1.12. Etuostolaki
8245: 1.9. Kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
8246: jäin eläkelaki Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä kos-
8247: kevista päätöksistä on valitus etuostolain (608/
8248: Valitukset kunnallisen eläkelaitoksen paa- 77) 22 §:ssä osoitettu tehtäväksi lääninhallituk-
8249: töksiin muissa kuin eläkettä koskevissa asioissa selle. Samoin perustein kuin kohdassa 1. 7.
8250: on kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin tulee lain 22 §:n 1 momenttiin muuttaa valitus-
8251: eläkelaissa (202/64) osoitettu tehtäväksi läänin- viranomaiseksi lääninoikeus, jotta laissa tar-
8252: hallitukselle. Samoin perustein kuin kohdassa koitetut valitusasiat pysyisivät edelleen läänin-
8253: 1. 7. tulee lain 8 §:n 2 momenttia muuttaa oikeuden käsiteltävinä.
8254: siten, että valitusviranomaisena mainitaan lää-
8255: ninoikeus, jotta laissa tarkoitetut valitusasiat
8256: pysyisivät edelleen lääninoikeuden käsiteltävi- 1.13. Laki pysäköintivirhemaksusta
8257: nä.
8258: Valitukset pysäköinoinvalvojan pysäköinti-
8259: 1.10. Laki yksityisten valtionapulaitosten virhemaksua koskevasta päätöksestä on pysä-
8260: sopimusvaltuuskunnasta köintivirhemaksusta annetussa laissa (248170)
8261: osoitettu tehtäväksi lääninhallitukselle. Samoin
8262: Valitus yksityisten valtionapulaitosten sopi- perustein kuin kohdassa 1.7. tulee lain 14 §:n 1
8263: musvaltuuskunnan päätöksistä muissa kuin momenttia muuttaa siten, että valitusvirano-
8264: toimiehtosopimuksen tekemistä tai soveltamis- maisena mainitaan lääninoikeus, jotta laissa
8265: ta taikka työjärjestyksen hyväksymistä koske- tarkoitetut valitusasiat pysyisivät edelleen lää-
8266: vissa asioissa on valtuuskuntaa koskevassa lais- ninoikeuden käsiteltävinä. Samalla on pykälän
8267: sa (239179) säädetty tehtäväksi Uudenmaan sanamuotoa nykyaikaistettu ja pykälään lisätty
8268: lääninhallitukselle. Samoin perustein kuin koh- selvyyden vuoksi viittaus muutoksenhausta
8269: dassa 1.7. tulee lain 7 §:n 2 momenttia muut- hallintoasioissa annettuun lakiin.
8270: taa siten, että valitusviranomaisena mainitaan
8271: Uudenmaan lääninoikeus, jotta laissa tarkoite-
8272: tut valitusasiat pysyisivät edelleen lääninoi- 1.14. Laki ylikuormamaksusta
8273: keuden käsiteltävinä.
8274: Nykyisessä ylikuormamaksusta annetun lain
8275: (51/82) 15 §:n 1 momentissa säädetään muu-
8276: 1.11. Poliisilaki toksenhaussa noudatettavaksi muutoksenhaus-
8277: ta hallintoasioissa annettua lakia. Tämän no-
8278: Poliisilain (84/66) 23 §:ssä säädetään velvol- jalla valitukset ylikuormamaksun määräämistä
8279: lisuudesta avustaa poliisia kadonneen etsiske- koskevista päätöksistä tehdään ylemmälle hal-
8280: lyssä, ihmishenkien pelastamisessa yms. ta- lintoviranomaiselle eli lääninhallitukselle. Sa-
8281: pauksissa. Lain 24 §:ssä on säädetty tällaiseen moin perustein kuin kohdassa 1. 7. tulee lain
8282: avustamiseen osallistuneen henkilön oikeudesta 15 §:n 1 momentissa valitusviranomaisena ni-
8283: saada palkkiota, korvausta ja vahingonkor- menomaan todeta lääninoikeus, jotta laissa
8284: vausta. Niitä on lain 25 §:n 1 momentin mu- tarkoitetut valitusasiat pysyisivät edelleen lää-
8285: kaan haettava poliisipiirin päälliköltä. Pykälän ninoikeuden käsiteltävinä.
8286: 38 1988 vp. - HE n:o 65
8287:
8288: 1.15. Laki huoltoa tai hoitoa koskevan pää- sena on säilyttää terveyslautakunnan päätök-
8289: töksen täytäntöönpanoa varten tapahtu- sestä tehtävien valitusten käsittely lääninoi-
8290: vasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, keudella, eikä luvan myöntäminen hyvin sovel-
8291: Ruotsiin tai Tanskaan lu tuomioistuimen käsiteltäväksi, esitetään
8292: mainittu 3 momentti kumottavaksi. Sijoitus-
8293: Lain tarkoittaman luovuttamista koskevan paikkaluvasta tehdyn valituksen käsittelyssä
8294: asian ratkaisee, jollei poliisipiirin päällikkö noudatettaisiin siten samoja menettelytapoja
8295: suostu luovuttamiseen, lain 5 §:n 2 momentin kuin muidenkin lupa-asioiden käsittelyssä eli
8296: nojalla lääninhallitus. Samassa lainkohdassa asia palautettaisiin tarvittaessa lupaviranomai-
8297: kuitenkin säädetään, että lääninhallituksessa selle uudelleen käsiteltäväksi.
8298: asian ratkaisee lääninoikeus. Edelleen lain
8299: 10 §:n 2 momentissa, 11 §:n 3 momentissa
8300: sekä 12 §:n 2 momentissa mainitaan lääninhal- 1.18. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
8301: litus asiaa käsitteleväksi viranomaiseksi. Mai-
8302: nituissa lainkohdissa voidaan nyt säätää toimi- 33 §. Kehitysvammaisen erityishuollon anta-
8303: vaitaiseksi viranomaiseksi suoraan lääninoi- mista tai jatkamista vastoin tahtoa koskeva
8304: keus. päätös on lain 33 §:n 3 momentin ja 38 §:n
8305: Lain 11 §:n 1 momentissa on nykyään viit- nojalla alistettava lääninhallituksen vahvistet-
8306: taus muutoksenhausta hallintoasioissa annet- tavaksi, jolloin myös valitus päätöksestä teh-
8307: tuun lakiin. Momentissa on lääninoikeuslain dään alistusviranomaiselle eli lääninhallituksel-
8308: 2 §:n 1 momenttiin ehdotetun muutoksen le.
8309: vuoksi säädettävä siitä, että poliisipiirin päälli- Tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevat sosi-
8310: kön päätöksestä valitetaan lääninoikeuteen. aalihallinnon päätökset tulee yleisperusteluissa
8311: Samalla säännöstä ehdotetaan ilmaisultaan tar- mainitun mukaisesti käsitellä tuomioistuimes-
8312: kistettavaksi. sa. Tämän vuoksi on lain 33 § :n 3 momentissa
8313: Lain 11 §:n 3 momentista ehdotetaan vielä mainittavaksi alistusviranomaiseksi säädettävä
8314: poistettavaksi lausunnonantovelvollisuus, kos- lääninoikeus. Tällöin myös mahdolliset vali-
8315: ka tuomioistuimen toimintaan ei sovellu hyvin tukset tulevat lääninoikeuteen. Koska lain
8316: se, että tuomioistuin antaa sen päätöstä koske- 38 §:n nojalla päätettäessä erityishuollon jat-
8317: vassa muutoksenhakuasiassa lausunnon. kamisesta vastoin tahtoa noudatetaan 33 §:n me-
8318: nettelyä, tulee lääninoikeus alistus- ja valitus-
8319: viranomaiseksi myös näiden päätösten osalta.
8320: 1.16. Kansanterveyslaki 81 §. Lain 81 §:ssä on nykyisin muutoksen-
8321: hakusäännökset erityishuoltopiirin kuntainlii-
8322: Kansanterveyslaissa (66/72) on valitus ter- ton toimielinten tai viranhaltijoiden tekemiin
8323: veyslautakunnan päätöksistä osoitettu tehtä- päätöksiin. Pykälän 1 momentin mukaan pää-
8324: väksi lääninhallitukselle. Kansanterveyslain sääntönä on, että muutoksenhaussa noudate-
8325: muutoksenhakusäännöstä sovelletaan useiden taan, mitä kunnallislaissa on säädetty. Pykälän
8326: eri lakien, muun muassa terveydenhoitolain 2 momentissa on kuitenkin säädetty eräissä
8327: (469/65) mukaisissa asioissa. Samoin perustein asioissa, muun ohessa vastoin tahtoa tapahtu-
8328: kuin kohdassa 1. 7. tulee kansanterveyslain vaa erityishuollon antamista tai jatkamista
8329: 47 §:n 1 momentissa säätää lääninoikeus vali- koskevissa asioissa, muutoksenhaku tehtäväksi
8330: tusviranomaiseksi, jotta laissa tarkoitetut vali- lääninhallitukselle. Tässä 2 momentissa maini-
8331: tusasiat pysyisivät edelleen lääninoikeuden kä- tut asiat tulisi kuitenkin käsitellä lääninoikeus-
8332: siteltävinä. lain nykyisen 2 §:n nojalla lääninoikeudessa
8333: lukuun ottamatta juuri vastoin tahtoa tapahtu-
8334: vaa erityishuollon antamista ja jatkamista kos-
8335: 1.17. Terveydenhoitolaki kevia asioita, joissa valitusviranomainen mää-
8336: räytyy yleisten sääntöjen mukaan alistusviran-
8337: Terveydenhoitolain (469/65) 26 §:n 3 mo- omaisen perusteella, eli näissä asioissa valitus
8338: mentissa on saannös sijoituspaikkaluvan on tullut tehdä lääninhallitukselle ja siellä käsi-
8339: myöntämisestä valituksen käsittelyn yhteydes- tellä.
8340: sä, jos luvan antamista on yleisen edun kannal- Tällä lainmuutoksella ehdotetaan alistusvi-
8341: ta pidettävä tärkeänä. Kun esityksen tarkoituk- ranomaiseksi vastoin tahtoa tapahtuvissa eri-
8342: 1988 vp. - HE n:o 65 39
8343:
8344: tyishuollon antamista tai jatkamista koskevissa maisissa viranomaisissa lain voimaan tullessa
8345: asioissa lääninoikeus lääninhallituksen sijasta. vireillä oleviin asioihin. Kuitenkin lääninhalli-
8346: Tämän vuoksi on syytä 2 momentissa säätää tuksessa vireillä olevat vastoin tahtoa tapahtu-
8347: näissä asioissa valitusviranomaiseksi lääninoi- vaa erityishuollon antamista tai jatkamista
8348: keus. Muut 2 momentissa mainitut asiat ovat koskevat alistus- ja valitusasiat käsiteltäisiin
8349: puolestaan sellaisia, että lääninhallitus sopii loppuun lääninhallituksessa siirtämättä niitä
8350: niissä paremmin valitusviranomaiseksi. Täten lääninoikeuteen. Tämä on katsottu tarpeelli-
8351: niissä asioissa valitusviranomaisena voidaan seksi, jottei asian käsittely viivästyisi. Näistä
8352: säännöksessä säilyttää lääninhallitus, jolloin lääninhallituksen päätöksistä valitettaisiin kor-
8353: lääninoikeuslain 2 §:ään ehdotetun muutoksen keimpaan hallinto-oikeuteen, joten asia voisi
8354: johdosta valitus tulee myös lääninhallituksessa viime kädessä tulla tuomioistuimen ratkaista-
8355: käsiteltäväksi. vaksi.
8356: Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
8357: lain muutoksella (26/84) on kunnan sosiaali- 1.19. Laki sairaanhoitoalan kuntainliittojen
8358: lautakunta asetettu samanlaiseen asemaan lais- uudelleenjärjestämisestä eräissä tapauk-
8359: sa tarkoitetuissa tehtävissä kuin erityishuollon sissa
8360: johtoryhmä (6 § 3 mom. ja 14 § 3 mom.).
8361: Toisin sanoen sosiaalilautakunta voi tehdä sa- Sairaanhoitopiirien jakoa muutettaessa mää-
8362: moja päätöksiä kuin erityishuollon johtoryh- rää laitoksen tai sen osan luovuttamisesta ai-
8363: mä. Sen vuoksi on tarpeellista, että 81 §:n 2 heutuvan korvauksen, jollei siitä sovita, sai-
8364: momentissa mainitaan sosiaalilautakunta raanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjes-
8365: yleensäkin momentissa tarkoitettuja asioita tämisestä eräissä tapauksissa annetussa laissa
8366: päättävänä viranomaisena, jolloin muutoksen- (30178) säädetyllä tavalla kokoonpantu toimi-
8367: haku on vastaavanlainen kuin valitettaessa joh- kunta. Toimikunnan päätöksestä on lain
8368: toryhmän vastaavanlaisiin päätöksiin. 23 §:n 2 momentin mukaan valitusoikeus lää-
8369: Momenttia ehdotetaan lisäksi täsmennettä- ninhallitukselle. Samoin perustein kuin koh-
8370: väksi mainitsemaHa siinä nimenomaisesti, että dassa 1.7. tulee mainittuun 23 §:n 2 moment-
8371: valituksessa noudatetaan muutoksenhausta tiin muuttaa valitusviranomaiseksi lääninoi-
8372: hallintoasioissa annetun lain säännöksiä eli keus, jotta laissa tarkoitetut, korvausta koske-
8373: - kysymyksessä on hallintovalitus eikä kunnallis- vat valitusasiat pysyisivät edelleen lääninoi-
8374: valitus. Hallintovalitus sopii näissä asioissa keuden käsiteltävinä.
8375: paremmin kuin kunnallisvalitus, koska kysy-
8376: mys on nyt yksittäistä henkilöä koskevista
8377: asioista. 1.20. Laki kunnallisista yleissairaaloista
8378: 82 §. Edellä 33 §:n kohdalla mainittujen
8379: alistusasioiden siirtyessä tuomioistuimena toi- Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
8380: mivalle lääninoikeudelle ei seuraavana muu-
8381: (561/65) 20 §:ssä tarkoitetun sairaansijan lu-
8382: toksenhakuasteena voi enää olla hallintoviran-
8383: nastamisesta tulevan korvauksen vahvistaa,
8384: omainen sosiaalihallitus, niin kuin lain 82 §:n
8385: jollei siitä sovita, erityinen toimikunta. Toimi-
8386: 2 mome~tissa nykyisin säädetään. Sen vuoksi
8387: kunnan päätöksestä on lain 44 §:n 1 ja 2
8388: ehdotetaan tämä säännös kumottavaksi. Lain
8389: 82 §:n 1 momentin säännöksen mukaisesti vali- momentin mukaan valitusoikeus lääninhalli-
8390: tukselle. Samoin perustein kuin kohdassa 1. 7.
8391: tetaan lääninoikeuden päätöksestä korkeim- tulee mainittuihin 44 §:n 1 ja 2 momenttiin
8392: malle hallinto-oikeudelle. Pykälän 3 momentin muuttaa valitusviranomaiseksi lääninoikeus,
8393: säännös ehdotetaan siirrettäväksi 2 momentiksi
8394: jotta laissa tarkoitetut, korvausta koskevat va-
8395: poistaen siitä samalla maininnan val.ituskiellos-
8396: litusasiat pysyisivät edelleen lääninoikeuden
8397: ta sosiaalihallituksen päätökseen, m1kä on seu- käsiteltävinä.
8398: raus edellä mainitusta muutoksesta valitus-
8399: tiehen.
8400: Erityishuollon antamista tai jatkamista vas- 1.21. Tartuntatautilaki
8401: toin tahtoa koskevan asian käsittelyyn läänin-
8402: oikeudessa ottaisi osaa asiantuntijajäsen, mistä Tartuntatautilain (583/86) 29 §:ssä sääde-
8403: säädettäisiin lääninoikeuslaissa. tään nykyään siitä, että muutoksenhaussa tar-
8404: Lainmuutosta sovellettaisiin myös asiana- tuntatautilaissa tarkoitettuihin päätöksiin nou-
8405: 40 1988 vp. - HE n:o 65
8406:
8407: datetaan muutoksenhausta hallintoasioissa an- jotta nämä valitusasiat pysyisivät edelleen lää-
8408: netun lain säännöksiä. Lain 30-32 §:ssä on ninoikeuden käsiteltävinä. Momentin sanontaa
8409: eräitä poikkeuksia ja lisäyksiä muutoksenhaus- on lisäksi muodollisesti tarkistettu, ja momen-
8410: ta hallintoasioissa annettuun lakiin nähden. tissa ehdotetaan nimenomaisesti lausuttavaksi,
8411: Mainittu 29 §:n säännös merkitsee, että että valituslajina on hallintovalitus.
8412: terveyslautakunnan ja terveyskeskuslääkärin
8413: päätöksestä valitetaan lääninhallitukseen, jossa
8414: lääninoikeuslain 2 §:n nykyisen säännöksen 1.24. Laki verojen ja maksujen perimisestä
8415: johdosta valitus on tullut käsiteltäväksi läänin- ulosottotoimin
8416: oikeudessa. Tosin tartuntatautilain 30 §:n 1
8417: momentista ilmenee välittömästi, että valitus- Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi-
8418: viranomaisena on lääninoikeus, mutta tämä min annetun lain (367 /61) 8 §:n 2 momentissa
8419: säännös ei koske kaikkia tapauksia, muun säädetään muun muassa perustevalituksen te-
8420: muassa 14 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- kemisestä lääninhallitukselle. Samoin perustein
8421: tettuja terveyslautakunnan päätöksiä puhdis- kuin kohdassa 1. 7. tulee lain 8 §:n 2 sekä myös
8422: tuksen ja desinfioimisen sekä esineen hävittä- 4 momenttiin muuttaa valitusviranomaiseksi
8423: misen määräämisestä. Viimeksi mainituissa ta- lääninoikeus, jotta laissa tarkoitetut valitus-
8424: pauksissa valituksen ohjautuminen lääninoi- asiat pysyisivät edelleen lääninoikeuden käsitel-
8425: keuteen perustuu siten 29 §:ään ja edelleen tävinä.
8426: lääninoikeuslain 2 §:ään.
8427: Jotta vastaisuudessakin lääninoikeuslakiin
8428: ehdotetusta muutoksesta huolimatta kaikissa 1.25. Puutavaranmittauslaki
8429: tapauksissa valitus menisi lääninoikeuteen sil-
8430: loin, kun se menee sinne nykyäänkin, on 24 §. Pykälässä säädetään puutavaran mit-
8431: 29 §:ssä säädettävä nimenomaisesti, että kun- tauskustannuksia koskevan erimielisyyden rat-
8432: nan viranomaisen päätökseen haetaan muutos- kaisemisesta siten, että asianosaisella on oikeus
8433: ta valittamalla lääninoikeuteen. Ehdotettu lain- valittaa virallisen mittaajan tai mittauslauta-
8434: muutos tarkoittaa siis vain nykytilan säilyttä- kunnan päätöksestä. Säännöksen nykyisen
8435: mistä. Säännös valitusviranomaisesta ehdote- muodon mukaan valitus tehdään lääninhalli-
8436: taan otettavaksi 29 §:n uutena 2 momenttina. tukselle. Samoin perustein kuin kohdassa 1. 7.
8437: tulee pykälässä mainita lääninoikeus valitus-
8438: viranomaisena, jotta puheena olevat valitus-
8439: 1.22. Leimaverolaki asiat pysyisivät lääninoikeuden käsiteltävinä.
8440: 25 §. Edelliseen pykälään ehdotettuun muu-
8441: Leimaverolain (662/43) 4 §:ssä on viran- tokseen liittyen tulisi myös 25 §:n 1 momentis-
8442: omaiset jaettu kuuteen ryhmään, joiden mu- sa muuttaa lääninhallitus lääninoikeudeksi.
8443: kaan toimituskirjan leimavero määräytyy. Lää-
8444: ninoikeus kuuluu kolmanteen ryhmään. Sään-
8445: nöksen sanontaa ehdotetaan muutettavaksi, 1.26. Työnvälityslaki
8446: koska lääninoikeudet eivät kuuluisi enää lää-
8447: ninhallitukseen. Samalla ehdotetaan säännök- Työnvälityslain (246/59) 16 b §:n 1 momen-
8448: sessä mainittu vesihallitus muutettavaksi vesi- tissa on säädetty menettelystä, jolla työvoima-
8449: ja ympäristöhallitukseksi (laki vesi- ja ympäris- piirin toimisto voi periä takaisin perusteetto-
8450: töhallinnosta, 24/86). masti maksetun avustuksen. Momentissa on
8451: viitattu eräiden hallintoriita-asiain oikeus-
8452: paikasta annettuun lakiin. Tämä laki ehdote-
8453: 1.23. Laki koiraverosta taan kumottavaksi lailla lääninoikeuslain
8454: muuttamisesta (ks. lakiehdotus n:o 1 ja sen 2
8455: Koiraverosta annetun lain (590179) 12 §:n 1 ja 3 §:n sekävoimaantulo-ja siirtymäsäännök-
8456: momentissa säädetään valitusviranomaisesta sen perusteluja). Tämän vuoksi ehdotetaan nyt
8457: koiraveroa koskevissa asioissa. Valitus on lain puheena olevasta 16 b §:n 1 momentista pois-
8458: mukaan tehtävä lääninhallitukselle. Samoin tettavaksi viittaus hallintoriita-asiain oikeus-
8459: perustein kuin kohdassa 1. 7. tulee lainkohtaan paikasta annettuun lakiin. Sen sijasta lainkoh-
8460: muuttaa valitusviranomaiseksi lääninoikeus, dassa viitattaisiin lääninoikeuslakiin.
8461: 1988 vp. - HE n:o 65 41
8462:
8463: 1.27. Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä man, vuoden 1957 tieliikennelain nojalla, joten
8464: asetuksen säännökset eivät joka kohdaltaan
8465: Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annetun vastaa nykyistä tieliikennelakia. Nykyisen ja
8466: lain (87/73) 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mu- vuoden 1957 tieliikennelain nojalla annettujen
8467: kaan maksuton oikeudenkäynti voidaan myön- asetusten rinnakkainen voimassaolo on myös
8468: tää eräissä lääninoikeudessa käsiteltävissä asi- muutoksenhausta säätämisen kannalta ongel-
8469: oissa. Mainitun pykälän 3 momentissa on mallista. Tässä esityksessä voidaan huolehtia
8470: säännös siitä, että käytettäessä laissa sanaa vain siitä, ettei lääninoikeusuudistus aiheuta
8471: tuomioistuin tarkoitetaan sillä myös lääninoi- epätoivottuja seurauksia muutoksenhakume-
8472: keutta 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa nettelyyn tieliikenneasioissa.
8473: asioissa. Kun lääninoikeudesta ehdotetaan nyt Nykyisestä tilasta ei ole aiheutunut ongelmia
8474: muodostettavaksi tuomioistuin, voidaan 1 §:n muutoksenhaulle poliisin päätökseen sen vuok-
8475: 3 momentista poistaa sanottu säännöskohta. si, että pelkästään tieliikennelain nojalla tehtä-
8476: vissä poliisin päätöksissä valitus on muutok-
8477: senhausta hallintoasioissa annetun lain ja lää-
8478: 1.28. Poronhoitolaki ninoikeuslain 2 §:n 1 momentin nojalla tullut
8479: lääninoikeudessa käsiteltäväksi. Jotta valituk-
8480: Poronhoitolain 43 §:ssä on muutoksenhaku- set näissä tapauksissa menisivät vastaisuudes-
8481: säännökset paliskunnan päätökseen (1 mom.) sakin lääninoikeuteen, on nyt kohdassa 1. 7.
8482: ja Paliskuntain yhdistyksen päätökseen (3 mainituin syin tieliikennelakiin otettava nimen-
8483: mom.). Pykälän 2 momentissa on säännös omainen säännös valitusviranomaisesta. Tä-
8484: valittamisesta kokouskutsuasiassa. Pykälän 4-6 män vuoksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
8485: momentissa on täydentäviä menettelysäännök- 106 a §. Muutoksena nykytilaan ehdotetaan,
8486: siä. Pykälän 1-3 momentissa on valitusvirano- että poliisin antamista opetus- ja harjoituslu-
8487: maisena mainittu lääninhallitus. Jotta valitus paa koskevista päätöksistä tehtävät valitukset
8488: vastaisuudessakin käsiteltäisiin lääninoikeudes- käsiteltäisiin lääninhallituksessa. Päätöksente-
8489: sa, on kohdassa 1. 7. esitetyn syyn vuoksi ko näissä asioissa perustuu sellaiseen harkin-
8490: näissä momenteissa mainittava lääninoikeus taan, jonka arviointi sopii ensimmäisessä vali-
8491: valitusviranomaisena. tusasteessa paremmin ylemmälle hallintoviran-
8492: Muutoksenhakupykälä on nykyisessä muo- omaiselle kuin tuomioistuimelle. Ehdotettu
8493: dossaan vanhahtava. Pykälää on viimeksi 106 a § ei syrjäyttäisi asetuksissa olevia erisi-
8494: muutettu vuonna 1949. Tämän vuoksi on tar- sältöisiä muutoksenhakusäännöksiä.
8495: peen tarkistaa muutenkin pykälän sanontaa.
8496: Mainitussa 106 a §:ssä säädettäisiin myös
8497: Tämä tarkistus ei kuitenkaan sisällä asiallisia
8498: muutoksenhausta lääninhallituksen päätök-
8499: muutoksia nykytilaan. Siten valitukseen oikeu-
8500: seen. Tämä koskee käytännössä autokoululu-
8501: tettujen piiri ja valitusperusteet on tarkoitus
8502: van saamista ja peruuttamista koskevia asioita.
8503: tässä yhteydessä säilyttää nykyisellään. Maa- ja
8504: Ehdotetun 106 a §:n 2 momentissa olisi ajo-
8505: metsätalousministeriössä on valmisteilla poron-
8506: korttiasetuksen 42 §:n 2 momenttiin nykyisin
8507: hoitolain uudistaminen, jossa tulee arvioita-
8508: vaksi laajemmin muutoksenhaku poronhoito- sisältyvä erityissäännös valitusviranomaisesta
8509: valitettaessa autokoululuvan saamista koske-
8510: asioissa. vasta päätöksestä. Autokoululuvan peruutta-
8511: mista koskevasta päätöksestä valitus menisi,
8512: 1.29. Tieliikennelaki niin kuin nykyisinkin, KHO:een muutoksen-
8513: hausta hallintoasioissa annetun lain mukaises-
8514: Tieliikennelaissa (267 /81) ei ole muutoksen- ti.
8515: hakusäännöstä. Sellainen on sen sijaan ajo- Yhdenmukaisesti tieliikennelakiin ehdotetta-
8516: korttiasetuksessa (447 /72), jossa säädetäänkin van muutoksen kanssa tulisi myös ajokorttiase-
8517: yksityiskohtaisemmin monista tieliikennelaissa tuksen 42 §:n 1 ja 2 momentti muutettavaksi.
8518: säädetyistä asioista, joissa muutoksenhaku voi Pykälän 1 momentissa voidaan viitata ehdotet-
8519: tulla kysymykseen. On kuitenkin eräitä sellai- tuon tieliikennelain 106 a §:n 2 ja 3 momenttiin,
8520: sia asioita, joissa poliisin päätös perustuu yk- koska ajokorttiasetukseen perustuvissa poliisin
8521: sinomaan tieliikennelakiin. Tämä koskee muun päätöksissä muutoksenhaku on syytä järjestää
8522: muassa eräitä ajokortin peruuttamistapauksia. samalla tavalla kuin tieliikennelain mukaan
8523: Toisaalta ajokorttiasetus on annettu aikaisem- tehtävissä päätöksissä. Ajokorttiasetuksen
8524:
8525: 6 380645U
8526: 42 1988 vp. - HE n:o 65
8527:
8528: 42 §:n 2 momentista tulisi puolestaan poistetta- Lääninoikeusasetuksessa säädettäisiin ni-
8529: vaksi sen ensimmäinen virke. Asetusluonnos menomaan sisäisen hallinnon järjestämistä.
8530: on esityksen liitteenä. Lääninoikeuden työjärjestyksessä sen sijaan
8531: annettaisiin etupäässä vain lainkäyttöasioiden
8532: käsittelyä koskevia määräyksiä. Työjärjestyk-
8533: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- sen vahvistaminen siirtyisi sisäasiainministeri-
8534: räykset öitä KHO:lle, joka vahvistaa nykyään liike-
8535: vaihtovero-oikeuden ja 1.12.1987 voimaan tul-
8536: Lääninoikeuslain muuttamista koskevaan la- leen vesilain muutoksen (467 /87) mukaan vesi-
8537: kiin liittyy lääninoikeusasetuksen uudistami- oikeuksien ja vesiylioikeuden työjärjestyksen.
8538: nen. Nykyinen asetus (751175) on tarkoitus
8539: uusia kokonaan. Muutokset nykyiseen asetuk- Ehdotettavat muutokset edellyttävät myös
8540: seen verrattuna aiheutuisivat paitsi välittömästi muun muassa lääninhallitusasetuksen (202/88)
8541: lääninoikeuslakiin ehdotettavista uudistuksista eräiden pykälien muuttamista. Korkeimmasta
8542: myös siitä, että asetuksessa nykyään olevat hallinto-oikeudesta annettua asetusta (702/77)
8543: asioiden käsittelyä koskevat säännökset olisi tulisi muuttaa sen johdosta, että lääninoi-
8544: tarkoitus siirtää työjärjestykseen. Tämän ohel- keuden työjärjestyksen vahvistaminen ja lää-
8545: la uuden asetuksen säännöksillä pyritään muu- ninoikeuden jäsenen nimittämistä koskevat
8546: tenkin tehostamaan lääninoikeuden toiminnan asiat kuuluisivat KHO:n täysistunnon tehtä-
8547: johtamista ja kehittämistä. viin.
8548: Asetusluonnoksen säännöksissä on pyritty
8549: kiinnittämään huomiota lääninoikeuden johto- Lääninoikeuksien siirtyminen stsaastammi-
8550: ja vastuusuhteiden järjestelyihin painottaen ja- nisteriön hallinnonalalta oikeusministeriön hal-
8551: oston puheenjohtajien ja muidenkin jäsenten linnonalalle (Ahvenanmaan lääninoikeutta lu-
8552: vastuuta toiminnan asianmukaisessa ja joutui- kuun ottamatta) vaatii muutoksia valtioneu-
8553: sassa hoitamisessa. Niin kuin jo edellä 10 §:n voston ohjesäännön 16 §:ään (208/81) ja oi-
8554: perusteluissa on mainittu, pyritään myös tehos- keusministeriöstä annetun asetuksen 2 §:ään
8555: tamaan lähinnä ylituomarin ja jaostojen mui- (335/88).
8556: den puheenjohtajien keskinäistä yhteistyötä Esitykseen sisältyy lakiehdotuksia, joilla toi-
8557: lääninoikeuden hallintoa ja toiminnan kehittä- mivaltaa siirretään lääninhallitukselle. Läänin-
8558: mistä koskevissa asioissa. oikeuslain 2 §:n 1 momenttia koskevan muu-
8559: Nykytilasta poiketen ja yhdenmukaisesti sen tosehdotuksen johdosta lisäksi eräissä asioissa
8560: kanssa, mitä on säädetty KHO:sta, jaostojen toimivalta siirtyy lääninhallitukselle ilman ni-
8561: puheenjohtajat määräisi lääninoikeuden ylituo- menomaista erityislain tai asetuksen muutta-
8562: mari. Heidät olisi kuitenkin määrättävä niistä mistakin. Yhdenmukaisesti näiden ehdotusten
8563: lääninoikeudentuomareista, jotka on sijoitettu kanssa tulisi muuttaa rajavyöhykeasetuksen
8564: ylimpiin palkkausluokkiin. Nykyisin jaoston (404/47) 16 §:ää ja räjähdystarvikeasetuksen
8565: puheenjohtajana on lääninneuvos tai vanhempi (85/80) 103 §:ää, jotta muutoksenhaku siirtyisi
8566: lääninasessori. lääninhallitukselle. Myös ajokorttiasetusta
8567: Lääninoikeudessa ei ole tätä nykyä henkilöä, (447/72) on muutettava.
8568: joka puheenjohtajaa avustaen johtaisi ja val-
8569: voisi läänioikeuden toimistotöitä. Käytännössä Tässä tarkoitetut asetusluonnokset ovat esi-
8570: tällaisia asioita on lääninoikeuden kannalta tyksen liitteenä.
8571: hoitanut osittain veroasiaintoimiston toimisto-
8572: päällikkö, mutta hän ei toimi lääninoikeudes- Edellä mainittujen asetusten lisäksi on esi-
8573: sa, koska veroasiaintoimisto on lääninhallituk- tykseen sisältyvien lakiehdotusten johdosta
8574: sen yleisen osaston alainen. Kun lääninoi- muutettava eräitä muita asetuksia, joita ei ole
8575: keudella itsenäisenä virastona tulisi olemaan otettu tähän esitykseen liitteeksi. Muutostar-
8576: entistä enemmän johto- ja valvontatehtäviä peet koskevat lastensuojeluasetuksen (1010/83)
8577: sekä muita hallintotehtäviä, on paikallaan että 15 §:ää, kehitysvammaisten erityishuollosta
8578: asetuksella säädetään siitä, että lääninoi- annetun asetuksen (988/77) 28 §:ää, pysäköin-
8579: keudentuomari tai lääninoikeudensihteeri voi- tivirhemaksusta annetun asetuksen (545170)
8580: daan määrätä hoitamaan tiettyjä hallintotehtä- 9 §:ää ja puutavaranmittausasetuksen (162/69)
8581: viä. 16 §:ää.
8582: 1988 vp. - HE n:o 65 43
8583:
8584: 3. Voimaantulo kialoitteen johdosta antamassaan lausunnossa
8585: (n:o 3/1973 vp.) perustuslakivaliokunta katsoi,
8586: Lääninoikeuksien muodostaminen tuomiois- että lääninoikeuksien aseman järjestäminen si-
8587: tuimiksi vaatii valmistavia toimenpiteitä, jotka ten, että niistä muodostetaan riippumattomat
8588: koskevat erityisesti henkilöstöjärjestelyjä ja hallintotuomioistuimet, ei edellytä, että halli-
8589: lääninoikeuden sisäisen hallinnon järjestämis- tusmuotoon otetaan säännös siitä, että yleisistä
8590: tä. Asiantuntijajäsenet joudutaan myös nimit- hallintotuomioistuimista säädetään lailla.
8591: tämään eräitä asiaryhmiä varten. Asiallisen Lääninoikeuden jäsenten nimittämissään-
8592: toimivallan ehdotetut muutokset lääninhalli- nöksiä valmisteltaessa on jouduttu kiinnittä-
8593: tuksen ja lääninoikeuden kesken vaativat jon- mään huomiota hallitusmuodon nimittämistä
8594: kin verran valmistautumista etukäteen. Näiden koskevien säännösten asettamiin vaatimuksiin,
8595: syiden johdosta laki lääninoikeuslain muutta- niin kuin lääninoikeuslain muuttamista koske-
8596: misesta ehdotetaan tulevaksi voimaan noin van lain yleisperusteluissa ja 6 § :n perusteluissa
8597: vuoden kuluttua siitä, kun eduskunta on hy- on selostettu. Pykälässä ehdotetut nimittämis-
8598: väksynyt sen. Täten voimaantulon ajankoh- tavat ovat sopusoinnussa hallitusmuodon sään-
8599: daksi on arvioitu vuoden 1989 loppupuolta. nösten kanssa. Laki lääninoikeuslain muutta-
8600: Samanaikaisesti läänioikeuslain muuttamista misesta voidaan siten tältäkin osin käsitellä
8601: koskevan lain kanssa tulisi saattaa voimaan tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
8602: lakiin liittyvät muut lakiehdotukset sekä edelli- Hallitusmuotoon sisältyvien tuomioistuimia
8603: sessä jaksossa mainitut asetuksilla annettavat koskevien perussäännösten johdonmukaisuu-
8604: säännökset. den ja selkeyden kannalta voidaan myöhem-
8605: min harkita hallitusmuodon säännösten täy-
8606: dentämistä alempia hallintotuomioistuimia
8607: 4. Säätämisjärjestys koskevilla tarkemmilla säännöksillä.
8608: Yksityisten valtionapulaitosten sopimus-
8609: Lääninoikeudet yleisinä alueellisina hallinto- valtuuskunnasta annettu laki, pysäköintivirhe-
8610: tuomioistuimina olisivat osa tuomiovaltaa maksusta annettu laki sekä huoltoa tai hoitoa
8611: käyttävää tuomioistuinorganisaatiota, jonka koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten
8612: kaksihaarainen rakenne riita- ja rikosasiain tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Nor-
8613: lainkäyttöön sekä hallintolainkäyttöön on pe- jaan, Ruotsiin tai Tanskaan annettu laki on
8614: rustuslaintasoisesti vahvistettu hallitusmuodos- säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.
8615: sa (2 § 4 mom.). Edelleen lääninoikeudet olisi- Lakien nyt kysymyksessä oleva muuttaminen
8616: vat osa sitä alemmanasteista hallintolainkäyt- (lakiehdotukset n:o 10, 13 ja 15) ei kuitenkaan
8617: töä, joka mainitaan hallitusmuodon 56 §:ssä, edellytä tällaista säätämisjärjestystä. Myös
8618: mutta jonka organisatorista muotoa ei ole muut tämän esityksen lakiehdotukset ovat kä-
8619: tarkemmin säädetty. siteltävissä tavallisen lain säätäruisestä määrä-
8620: Alemmanasteisen hallintolainkäytön osittai- tyssä järjestyksessä.
8621: nen siirtäminen toimialaltaan yleisille hallinto-
8622: tuomioistuimille ei muodosta poikkeusta halli- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
8623: tusmuodon lainkäytön järjestämistä koskevista kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
8624: säännöksistä. set:
8625: Voimassa olevan vuoden 1974 lääninoikeus-
8626: lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä tehdyn Ia-
8627: 44 1988 vp. - HE n:o 65
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: 1.
8633: Laki
8634: lääninoikeuslain muuttamisesta
8635:
8636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8637: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain (1021174) 1 §:n 1 momentti,
8638: 2 §:n 1 momentti, 3-8 §, 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti sekä 30 §:n 1
8639: momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 8 § 12 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa
8640: (418/80), 6 ja 11 § osittain muutettuina mainitulla 12 päivänä kesäkuuta 1980 annetulla lailla
8641: sekä 10 §:n 3 momentti 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1022178), sekä
8642: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä
8643: lakiin uusi 6 a ja 11 a § seuraavasti:
8644:
8645: 1§ 4 §
8646: Yleisenä alueellisena hallintotuomioistuime- Lääninoikeudessa on puheenjohtajana lää-
8647: na on lääninoikeus. ninoikeuden ylituomari ja muina jäseninä lää-
8648: Lääninoikeuden tuomiopiirinä on lääni. ninoikeudentuomareita.
8649: Ratkaisematta olevien asioiden lukumäärän
8650: vähentämiseksi tai muusta erityisestä syystä voi
8651: 2§ lääninoikeudessa olla jäseninä myös määrä-
8652: Lääninoikeus käsittelee: ajaksi nimitettäviä ylimääräisiä lääninoi-
8653: 1) hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka keudentuomareita.
8654: on säädetty sen ratkaistavaksi; Lääninoikeudessa on 11 §:ssä mainittujen
8655: 2) kantelut päätöksen poistamiseksi asioissa, asioiden käsittelyssä osallisena sivutoimisia asi-
8656: joissa valitusviranomaisena on lääninoikeus; antuntija- tai Iisäjäseniä.
8657: 3) hallintoriita-asiat, joita ei ole säädetty Lääninoikeudessa on asioiden valmistelua ja
8658: muun viranomaisen ratkaistavaksi; sekä esittelyä varten lääninoikeudensihteereitä.
8659: 4) muut sen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi
8660: säädetyt asiat. 5§
8661: Lääninoikeuden ylituomarin ja lääninoi-
8662: keudentuomarin tulee olla oikeustieteen kandi-
8663: 3§ daatin tutkinnon suorittaneita. Heiltä vaadi-
8664: Hallintoriita-asia käsitellään siinä lääninoi- taan lisäksi, että he aikaisemmalla toiminnal-
8665: keudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asianosai- laan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja kykyä,
8666: sella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on koti-
8667: jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyt-
8668: paikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kun-
8669: tää.
8670: taan tai muuhun julkisyhteisöön taikka itsenäi- Ylimääräiseltä lääninoikeudentuomariita
8671: seen julkisoikeudelliseen laitokseen, käsittelee vaaditaan sama kelpoisuus kuin vakinaiselta
8672: asian se lääninoikeus, jonka tuomiopiirissä
8673: lääninoikeudentuomarilta.
8674: tällaisen yhteisön tai laitoksen puhevaltaa käyt- Lääninoikeudensihteerin tulee olla oikeus-
8675: tävän viranomaisen sijaintipaikka on taikka tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.
8676: yhteisö tai laitos sijaitsee.
8677: Jos hakijana on yksityinen henkilö ja vaati-
8678: mus kohdistuu valtioon, saadaan asia panna 6§
8679: vireille myös siinä lääninoikeudessa, jonka tuo- Lääninoikeuden ylituomarin nimittää tasa-
8680: miopiirissä on hakijan kotipaikka. vallan presidentti korkeimman hallinto-oikeu-
8681: Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan kuin den esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
8682: 1 ja 2 momentissa on säädetty, ole toimival- Lääninoikeudentuomarin nimittää tasavallan
8683: taista lääninoikeutta, mutta asia on kuitenkin presidentti. Virkaa haetaan lääninoikeudelta
8684: Suomessa ratkaistava, on asia käsiteltävä Uu- tämän julistettua sen haettavaksi. Lääninoi-
8685: denmaan lääninoikeudessa. keus toimittaa hakemukset oikeusministeriöön,
8686: 1988 vp. - HE n:o 65 45
8687:
8688: joka hankkii asiasta korkeimman hallinto- 10§
8689: oikeuden lausunnon.
8690: Ylimääräinen lääninoikeudentuomari nimite- Jaoston puheenjohtajana on ylituomari tai
8691: tään samassa järjestyksessä kuin vakinainen lääninoikeudentuomari sekä muina jäseninä
8692: lääninoikeudentuomari. Hänellä on hallitus- vähintään kaksi lääninoikeudentuomaria. Ja-
8693: muodossa tuomareille säädetty virassapysymis- oston puheenjohtajalle kuuluvat jaostoosa
8694: oikeus sinä määräaikana, joksi hänet on nimi- osalta 8 §:ssä mainitut tehtävät.
8695: tetty. Lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti
8696: Lääninoikeudensihteerin nimittää lääninoi- estyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosi-
8697: keus. lomalla voi lääninoikeudessa tai sen jaostossa
8698: yhtenä jäsenenä olla sellainen lääninoikeuden-
8699: 6a § sihteeri, jolla on lääninoikeudentuomarin vir-
8700: Virkavapautta lääninoikeuden ylituomarille kaan vaadittava kelpoisuus.
8701: myöntää korkein hallinto-oikeus.
8702: Virkavapautta Iääninoikeudentuomarilie 11 §
8703: myöntää lääninoikeus. Muuta kuin sellaista Yhden lainoppineen jäsenen sijasta osallis-
8704: virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus tuu lääninoikeudessa asian käsittelemiseen ja
8705: lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää ratkaisemiseen asiantuntijajäsen:
8706: yli kolmeksi kuukaudeksi kuitenkin korkein 1) lastensuojelulaissa (683/83) tarkoitetussa
8707: hallinto-oikeus. lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoitta-
8708: mista tai huostassapitämisen lakkaamista kos-
8709: Ylituomarin ja lääninoikeudentuomarin vi- kevassa asiassa;
8710: ran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää 2) kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
8711: sama viranomainen, joka on myöntänyt virka-
8712: tussa laissa (519/77) tarkoitetussa vastoin tah-
8713: vapauden. toa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai
8714: Avoinna olevan ylituomarin ja lääninoi- jatkamista koskevassa asiassa;
8715: keudentuomarin viran väliaikaisen hoitajan ot- 3) asiassa, jossa on kysymys muutoksen-
8716: tamisesta päättää korkein hallinto-oikeus. Lää- hausta mielisairaslain (187/52) 53 §:n 1 mo-
8717: ninoikeudentuomarin viran väliaikaisen hoita- mentissa tarkoitettuun päätökseen;
8718: jan ottamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi 4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä,
8719: päättää kuitenkin lääninoikeus. jolla henkilö on päihdehuoltolain (41/86) 11
8720: tai 12 §:n mukaisesti määrätty hoitoon tahdos-
8721: taan riippumatta, sekä mainitun lain 13 §:ssä
8722: 7§ tarkoitetussa asiassa; sekä
8723: Lääninoikeuden jäsenen sekä asiantuntija- ja 5) tartuntatautilaissa (583/86) tarkoitetuissa
8724: lisäjäsenen on vannottava tuomarinvala tai asioissa.
8725: annettava tuomarinvakuutus lääninoikeudessa Lisäjäsenten osallistumisesta lääninoikeudes-
8726: siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a sa asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen on
8727: ja 7 §:ssä on säädetty, jollei hän ole tehnyt sitä säädetty verotuslain (482/58) 30 §:ssä.
8728: aikaisemmin. Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pää-
8729: asiaratkaisusta lääninoikeus voi 1 ja 2 momen-
8730: 8§ tissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin päättää
8731: Lääninoikeuden ylituomari vastaa lääninoi- ilman asiantuntija- tai lisäjäsentä.
8732: keuden tehtävien asianmukaisesta ja joutuisas- Lääninoikeudensihteeri ei voi toimia 10 §:n
8733: ta hoitamisesta sekä lääninoikeuden toiminnan 3 momentissa tarkoitetuin tavoin jäsenenä pää-
8734: kehittämisestä. Ylituomarin on tässä tarkoituk- tettäessä lopullisesta pääasiaratkaisusta edellä
8735: sessa valvottava, että lääninoikeuden muut jä- 1 momentissa mainituissa asioissa.
8736: senet ja esittelijät sekä muut virkamiehet täyt-
8737: tävät heille annetut tehtävät. 11 a §
8738: Lääninoikeuden ylituomarin on valvottava Valtioneuvosto maaraa lääninoikeuteen
8739: myös oikeusperiaatteiden soveltamista ja lain- 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita var-
8740: tulkinnan yhdenmukaisuutta lääninoikeuden ten riittävän määrän asiantuntijajäseniä ja
8741: ratkaisuissa. näille varajäseniä kolmen vuoden toimikaudek-
8742: 46 1988 vp. - HE n:o 65
8743:
8744: si kerrallaan. Jäsenen tai varajäsenen paikan jolla on riittäväksi katsottava pätevyys, voi-
8745: vapautuessa kesken toimikauden määrätään daan määrätä suorittamaan tässä momentissa
8746: seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäse- tarkoitettuja toimenpiteitä esittelijän sijasta.
8747: nen ja varajäsenen oikeudesta pysyä tehtäväs-
8748: sään on muutoin voimassa, mitä tuomarinvi-
8749: ran haitijoista on säädetty. Jos asiantuntijajä- 30 §
8750: sen on estynyt tai esteeilinen eikä varajäsentä Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoi-
8751: ole saatavissa, kutsuu lääninoikeus pätevän keuden muodostavat maaherra, lääninneuvos
8752: henkilön hänen sijaansa. ja vanhempi lääninsihteeri. Lääninoikeuden
8753: Asiantuntijajäsenen ja varajäsenen tulee ol- puheenjohtajana toimii maaherra sekä muina
8754: la: jäseninä lääninneuvos ja vanhempi lääninsih-
8755: 1) 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- teeri, jotka huolehtivat myös esittelijän tehtä-
8756: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän vistä.
8757: korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuo-
8758: jeluun hyvin perehtyneitä henkilöitä;
8759: 2) 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
8760: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän Tämä laki tulee voimaan päivänä
8761: korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitys- kuuta 19 . Sillä kumotaan eräiden hallinto-
8762: vammaisten erityishuoltoon hyvin perehtyneitä riita-asiain oikeuspaikasta 3 päivänä joulukuu-
8763: henkilöitä; ta 1954 annettu laki (446/54) sekä 24 päivänä
8764: 3) 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite- lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain
8765: tuissa asioissa laillistettuja lääkäreitä, joilla on (755/86) 72 §.
8766: hyvä perehtyneisyys psykiatriaan; Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös lain
8767: 4) 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite- voimaan tullessa lääninoikeudessa vireillä ole-
8768: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän viin asioihin. Lääninoikeuslain tähänastisen
8769: korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihde- 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut ja
8770: huoltoon hyvin perehtyneitä henkilöitä; sekä muut tämän lain voimaantulon jälkeen läänin-
8771: 5) 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoite- hallituksen toimivaltaan kuuluvat, lääninoi-
8772: tuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä keudessa lain voimaan tullessa vireillä olevat
8773: erikoislääkäreitä. asiat siirretään käsiteltäviksi asianomaisessa
8774: lääninhallituksessa.
8775: 15 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
8776: Esittelyn lääninoikeudessa toimittaa läänin- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
8777: oikeuden lainoppinut jäsen, lääninoikeudensih- menpiteisiin. Ennen lain voimaantuloa huoleh-
8778: teeri taikka tilapäinen tai sivutoiminen esitteli- tivat aikaisempi lääninoikeus ja sen puheenjoh-
8779: jä sen mukaan kuin tarkemmin säädetään tai taja niistä tämän lain ja sen nojalla annetun
8780: määrätään. Notaari voidaan määrätä esittele- asetuksen mukaan lääninoikeudelle ja läänin-
8781: mään yksinkertaisia asioita. oikeuden ylituomarille kuuluvista tehtävistä,
8782: Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia lää- jotka ovat tarpeen lääninoikeuden virkojen
8783: ninoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä, täyttämisessä ja muissa henkilöstöä koskevissa
8784: asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asioissa.
8785: asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta vas- Niiden verotuslain 30 §:ssä tarkoitettujen li-
8786: taavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista säjäsenten ja heidän varamiestensä, joiden toi-
8787: selvitystä. Esittelijä voi myös asettaa vastineen mikausi on kesken tämän lain voimaan tulles-
8788: tai selityksen antamiselle 14 §:n 3 momentissa sa, määräys toimia tehtävässä on voimassa
8789: tarkoitetun määräajan. Avustava virkamies, myös tämän lain mukaisessa lääninoikeudessa.
8790: 1988 vp. - HE n:o 65 47
8791:
8792: 2.
8793: Laki
8794: asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
8795:
8796: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta
8797: 1954 annetun lain (74/54) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1970
8798: annetussa laissa (763170), näin kuuluvaksi:
8799:
8800: 5§
8801: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallinto- tusviraston tarkastusneuvostoon, työtuomiois-
8802: viranomaisesta, sovelletaan myös tasavallan tuimeen, maistraattiin ja kunnallisiin hallinto-
8803: hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, viranomaisiin.
8804: lääninoikeuteen, liikevaihtovero-oikeuteen ja
8805: vakuutusoikeuteen sekä, haettaessa muutosta
8806: vakuutusoikeuden päätökseen, korkeimpaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
8807: oikeuteen, samoin kuin valtiontalouden tarkas- kuuta 19
8808:
8809:
8810:
8811:
8812: 3.
8813: Laki
8814: kunnallislain 40 ja 141 §:n muuttamisesta
8815:
8816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis-
8817: lain (953176) 40 §:n 1 momentin 1 kohta ja 141 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
8818:
8819: 40 §
8820: Vaalikelpoisuus jempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Vali-
8821: tettaessa kuntien edustajainkokouksen tai kun-
8822: Vaalikelpoisia valtuutetuksi eivät ole: tainliiton viranomaisen päätöksestä määräytyy
8823: 1) maaherra, lääninhallituksen kansliapääl- toimivaltainen lääninoikeus samojen perus-
8824: likkö ja osastopäällikkö, lääninoikeuden yli- teiden mukaan kuin mitä 136 §:ssä on säädetty
8825: tuomari eikä lääninoikeudentuomari; lääninhallituksen toimimisesta alistusvirano-
8826: maisena.
8827:
8828: 141 §
8829: Valitusviranomainen
8830: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8831: Valitus tehdään lääninoikeudelle, jollei jäi- kuuta 19
8832: 48 1988 vp. - HE n:o 65
8833:
8834: 4. Laki
8835: rakennuslain muuttamisesta
8836:
8837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8838: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 52 §:n 5 momentti,
8839: 103 §:n 3 momentti, 138 §:n 1 momentti ja 139 §,
8840: sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 5 momentti 5 päivänä elokuuta 1977 annetussa laissa (609/77),
8841: 103 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (499/81) ja 138 §:n 1 momentti
8842: 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (580/77), sekä
8843: lisätään lakiin uusi 138 a § seuraavasti:
8844:
8845: 52§ muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallis-
8846: laissa (953176) on säädetty.
8847: Päätöksestä, jolla rakentamiskehotus on an- Kunnallishallituksen päätökseen katu- tai ra-
8848: nettu, saa tontin omistaja tai haltija valittaa kennuskaavatiepiirustusten vahvistamista sekä
8849: lääninoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tämän lain 124 a §:n mukaista toimenpidelu-
8850: tiedoksisaannista. Lääninoikeuden päätöksestä paa koskevassa asiassa haetaan muutosta valit-
8851: saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 tamalla lääninhallitukseen. Muutoin muutok-
8852: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. senhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa on
8853: Jollei päätöstä valituksen johdosta kumota, säädetty. Toimenpidelupaa koskeva lääninhal-
8854: luetaan 2 momentissa rakentamiselle asetettu lituksen päätös annetaan kuitenkin tämän lain
8855: määräaika rakentamiskehotuksen antamisesta. 140 §:ssä säädetyllä tavalla.
8856:
8857: 139§
8858: 103 § Lääninoikeuden päätöksestä samoin kuin
8859: lääninhallituksen päätöksestä sen ratkaistavak-
8860: Jos syntyy erimielisyyksiä maan ottamisesta si alistetussa tai valituksella saatetussa asiassa
8861: 2 momentin mukaiseen käyttöön, asian ratkai- valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja
8862: see lääninoikeus. Jäljempänä 108 §:n 2 mo- lääninhallituksen päätöksestä muussa asiassa
8863: mentissa tarkoitettuja korvauksia koskevat eri- ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päi-
8864: mielisyydet eivät vaikuta kunnan haltuunotto- vää päätöksen tiedoksisaannista, jollei toisin
8865: oikeuteen. ole säädetty.
8866: Ympäristöministeriön 1 momentin nojalla
8867: 138 § tekemään päätökseen haetaan muutosta valit-
8868: Tämän lain taikka sen nojalla annettujen tamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten
8869: säännösten tai määräysten perusteella annetus- kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
8870: ta rakennuslautakunnan päätöksestä sekä kau- tussa laissa (154/ 50) on säädetty. Ministeriön
8871: punginhallituksen päätöksestä tonttijaon hy- päätökseen tässä pykälässä tarkoitetuissa
8872: väksymistä koskevassa asiassa saa valittaa lää- asioissa on liitettävä valitusosoitus.
8873: ninoikeuteen. Valitusaika on 14 päivää päätök-
8874: sen tiedoksisaannista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
8875: kuuta 19
8876: Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
8877: 138a§ sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
8878: Sellaisesta asema- tai rakennuskaavan muu- maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
8879: tosta, rantakaavaa tai rantakaavan muutosta tai ympäristöministeriön toimivaltaan, siirre-
8880: koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistettava tään käsiteltäviksi asianomaisessa lääninhalli-
8881: vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta yleis- tuksessa tai vastaavasti ympäristöministeriössä.
8882: kaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei alisteta Tämän lain 139 §:n 1 momenttia sovelletaan
8883: vahvistettavaksi, tehdään valitus sille viran- valituksiin, jotka tehdään tämän lain voimaan
8884: omaiselle, jolle vastaavasta alistettavaa kaavaa tultua annettavista lääninoikeuden tai läänin-
8885: koskevasta päätöksestä valitetaan. Muutoin hallituksen päätöksistä.
8886: 1988 vp. - HE n:o 65 49
8887:
8888: 5.
8889: Laki
8890: maa-aineslain 20 §:n muuttamisesta
8891:
8892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetun maa-aines-
8893: lain (555/81) 20 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8894:
8895: 20 §
8896: Muutoksenhaku Tämä laki tulee voimaan päivänä
8897: kuuta 19
8898: Tämän lain nojalla annetusta kunnanhalli- Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
8899: tuksen päätöksestä tehdään valitus lääninhalli- sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
8900: tukselle. Muutoin muutoksenhaussa kunnan- maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
8901: hallituksen päätökseen noudatetaan, mitä kun- toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asian-
8902: nallislaissa (953/76) on säädetty. omaisessa lääninhallituksessa.
8903:
8904:
8905:
8906:
8907: 6.
8908: Laki
8909: jätehuoltolain 44 §:n muuttamisesta
8910:
8911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain
8912: (673/78) 44 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 24 päivänä tammikuuta 1986 annetussa
8913: laissa (65/86), näin kuuluvaksi:
8914:
8915: 44 §
8916: Ympäristönsuojelulautakunnan tai kunnan pauksissa kunnan viranomaisen tämän lain
8917: muun viranomaisen päätökseen haetaan muu- taikka sen nojalla annettujen säännösten pe-
8918: tosta valittamalla lain 17, 21 ja 21 a §:ssä rusteella tekemään päätökseen haetaan muu-
8919: tarkoitetuissa asioissa lääninhallitukseen ja 29, tosta valittamalla lääninhallitukseen, 28 §:ssä
8920: 33 ja 38 §:ssä tarkoitetuissa asioissa lääninoi- tarkoitetuissa jätehuoltotaksan hyväksymistä
8921: keuteen. koskevissa asioissa kuitenkin lääninoikeuteen,
8922: Valitusaika 29 §:ssä tarkoitetuissa jätehuol- noudattaen mitä kunnallislaissa (953/76) on
8923: tomaksun määräämistä ja maksuunpanoa kos- säädetty.
8924: kevissa asioissa luetaan 30 §:ssä säädetyn muis-
8925: tutusajan päättymisestä tai, jos päätöksestä on Tämä laki tulee voimaan päivänä
8926: tehty muistutus, muistutukseen annetun pää- kuuta 19
8927: töksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksen- Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
8928: haussa 1 momentin mukaisissa asioissa nouda- sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
8929: tetaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
8930: annetussa laissa (154/50) on säädetty. toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asiano-
8931: Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta- maisessa lääninhallituksessa.
8932:
8933:
8934: 7 380645U
8935: 50 1988 vp. - HE n:o 65
8936:
8937:
8938: 7.
8939: Laki
8940: jätevesimaksusta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
8941:
8942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan jätevesimaksusta 13 päivänä heinäkuuta 1973
8943: annetun lain (610173) 11 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8944:
8945: 11 §
8946: Jätevesimaksun määräämistä koskevaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
8947: päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää- kuuta 19
8948: ninoikeuteen 30 päivän kuluessa.
8949:
8950:
8951:
8952:
8953: 8.
8954: Laki
8955: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta
8956:
8957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
8958: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (35173) 25 §:n 3 momentti näin
8959: kuuluvaksi:
8960:
8961: 25 §
8962: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8963: Toimikunnan päätökseen saa hakea muutos- kuuta 19
8964: ta valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän ku-
8965: luessa päätöksen tiedoksisaannista.
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: 9.
8971: Laki
8972: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta
8973:
8974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallis-
8975: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 8 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
8976:
8977: 8§
8978: keuden päätökseen saa hakea muutosta myös
8979: Eläkelaitoksen päätökseen muussa kuin elä- eläkelaitoksen hallitus.
8980: kettä koskevassa asiassa saa hakea muutosta
8981: valittamalla sen läänin lääninoikeuteen, missä
8982: eläkelaitoksen kotipaikka on. Valitusoikeus on Tämä laki tulee voimaan päivänä
8983: asianosaisella ja jäsenyhteisöllä. Lääninoi- kuuta 19
8984: 1988 vp. - HE n:o 65 51
8985:
8986:
8987: 10.
8988: Laki
8989: yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
8990:
8991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuus-
8992: kunnasta 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun lain (239/79) 7 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
8993:
8994: 7§ momentissa tarkoitetussa asiassa valitus teh-
8995: dään kuitenkin valtiovarainministeriölle.
8996: Muuhun sopimusvaltuuskunnan tai sen jaos-
8997: ton päätökseen saa hakea muutosta valittamal- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8998: la Uudenmaan lääninoikeuteen. Edellä 5 §:n 2 kuuta 19
8999:
9000:
9001:
9002:
9003: 11.
9004: Laki
9005: poliisilain 25 §:n muuttamisesta
9006:
9007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain
9008: (84/66) 25 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
9009:
9010: 25 §
9011: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9012: Poliisipäällikön päätökseen haetaan muutos- kuuta 19
9013: ta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen,
9014: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
9015: tussa laissa (154/50) on säädetty.
9016:
9017:
9018:
9019:
9020: 12.
9021: Laki
9022: etuostolain 22 §:n muuttamisesta
9023:
9024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain
9025: (608/77) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9026:
9027: 22 §
9028: Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun Tämä laki tulee voimaan päivänä
9029: päätökseen ostaja ja 6 §:ssä tarkoitetuissa ta- kuuta 19
9030: pauksissa myös myyjä saavat hakea muutosta
9031: valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues-
9032: sa päätöksen tiedoksisaannista.
9033: 52 1988 vp. - HE n:o 65
9034:
9035: 13.
9036: Laki
9037: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
9038:
9039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta
9040: 1970 annetun lain (248170) 14 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9041:
9042: 14 §
9043: Pysäköinninvalvojan vastalauseen johdosta lääninoikeuden on hankittava asiassa pysä-
9044: antamaan päätökseen saa hakea muutosta köinninvalvojan lausunto. Valituskirjelmän
9045: valittamalla lääninoikeuteen 30 päivässä pää- saa toimittaa myös pysäköinninvalvojalle, jon-
9046: töksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä ka tulee silloin oman lausuntonsa ohella toi-
9047: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa mittaa se lääninoikeudelle. Lääninoikeuden
9048: laissa (154/50) on säädetty. Valituskirjelmään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
9049: on sen lisäksi, mitä siitä on erikseen säädetty,
9050: liitettävä todistus vaaditun maksun suorittami-
9051: sesta määräajassa uhalla, että valitus muuten Tämä laki tulee voimaan päivänä
9052: jätetään tutkimatta. Ennen asian ratkaisemista kuuta 19
9053:
9054:
9055:
9056: 14.
9057: Laki
9058: ylikuormamaksusta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
9059:
9060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ylikuormamaksusta 14 päivänä tammikuuta
9061: 1982 annetun lain (51/82) 15 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9062:
9063: 15 § hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/
9064: Muutoksenhaku ja täytäntöönpano 50) on säädetty.
9065:
9066: Ylikuormamaksun määräämistä koskevaan
9067: päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9068: ninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksen- kuuta 19
9069:
9070:
9071:
9072: 15.
9073: Laki
9074: huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta
9075: Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annetun lain muuttamisesta
9076:
9077: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytän-
9078: töönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan 11
9079: päivänä joulukuuta 1970 annetun lain (761/70) 5 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja
9080: 3 momentti sekä 12 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
9081:
9082: 5§ 10§
9083:
9084: Jollei poliisipiirin päällikkö suostu luovutta- Jos luovutettavaksi pyydetty 8 §:n nojalla on
9085: miseen, hänen on kiireellisesti saatettava asia määrätty pidettäväksi laitoksessa tai otettavak-
9086: lääninoikeuden käsiteltäväksi. si säilöön, on lääninoikeuden annettava pää-
9087: 1988 vp. - HE n:o 65 53
9088:
9089: töksensä, jollei erityistä estettä ole, viiden arki- Valitettaessa lääninoikeuden päätöksestä
9090: päivän kuluessa siitä, kun asiakirjat ovat saa- korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituskirjel-
9091: puneet lääninoikeuteen tai jos laitokseen tai mä voidaan toimittaa myös lääninoikeuteen.
9092: säilöön ottaminen on tapahtunut sen jälkeen, Lääninoikeuden on tällöin viivytyksettä toimi-
9093: samassa ajassa siitä päivästä. tettava asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeu-
9094: teen.
9095:
9096: 11 § 12 §
9097: Tämän lain nojalla annettuun päätökseen
9098: saa hakea muutosta muutoksenhausta hallinto- Luovuttamispäätös voidaan panna täytän-
9099: asioissa annetussa laissa (154/ 50) säädetyssä töön, ennen kuin se on saanut lainvoiman, jos
9100: järjestyksessä. Poliisipiirin päällikön päätök- poliisipiirin päällikkö tai lääninoikeus erityises-
9101: sestä valitus tehdään kuitenkin lääninoikeudel- tä syystä niin määrää.
9102: le ja valitusaika on tällöin 14 päivää päätöksen
9103: tiedoksisaannista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9104: kuuta 19
9105:
9106:
9107:
9108:
9109: 16.
9110: Laki
9111: kansanterveyslain 47 §:n muuttamisesta
9112:
9113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
9114: terveyslain (66/72) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9115:
9116: 47 §
9117: Terveyslautakunnan päätökseen haetaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
9118: muutosta valittamalla lääninoikeuteen 30 päi- kuuta 19
9119: vän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
9120:
9121:
9122:
9123:
9124: 17.
9125: Laki
9126: terveydenhoitolain 26 §:n 3 momentin kumoamisesta
9127:
9128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9129:
9130: 1§
9131: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1965 kuuta 19 . Sitä sovelletaan niiden valitusten
9132: annetun terveydenhoitolain (469/65) 26 §:n 3 käsittelyyn, jotka ovat vireillä lain voimaan
9133: momentti. tullessa tai jotka tulevat sen jälkeen vireille
9134: 2§ lääninoikeudessa.
9135: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9136: 54 1988 vp. - HE n:o 65
9137:
9138: 18.
9139: Laki
9140: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
9141:
9142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9143: kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/77)
9144: 82 §:n 3 momentti sekä
9145: muutetaan 33 §:n 3 momentti, 81 §:n 2 momentti ja 82 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
9146:
9147: 33 § voidaan antaa sanottuna aikana myös erityis-
9148: huollon johtoryhmälle tai sosiaalilautakunnal-
9149: Tutkimuksen tultua loppuun suoritetuksi eri- le, joiden tulee oman lausuntonsa ohella toi-
9150: tyishuollon johtoryhmä päättää erityishuollon mittaa se valitusviranomaiselle.
9151: antamisesta. Päätös erityishuollon antamisesta
9152: vastoin tahtoa on välittömästi ja viimeistään
9153: kahden viikon kuluessa sen tekemisestä alistet- 82 §
9154: tava lääninoikeuden vahvistettavaksi. Läänin-
9155: oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä. Lääninhallituksen 36 §:n nojalla tekemään
9156: päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
9157: 81 §
9158:
9159: Siitä poiketen, mitä 1 momentissa sääde- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9160: tään, erityishuollon johtoryhmän, sosiaalilau- kuuta 19
9161: takunnan tai kunnallisen viranhaltijan päätök- Lääninhallituksessa tämän lain voimaan tul-
9162: seen, joka koskee erityishuollon antamista tai lessa vireillä olevat vastoin tahtoa tapahtuvaa
9163: lopettamista taikka yksilöllisen erityishuolto- erityishuollon antamista tai jatkamista koske-
9164: ohjelman hyväksymistä, haetaan muutosta va- vat alistus- ja valitusasiat käsitellään loppuun
9165: littamalla lääninhallitukseen ja päätökseen, jo- lääninhallituksessa aikaisemman lain mukaises-
9166: ka koskee vastoin tahtoa tapahtuvaa erityis- ti. Muuten tätä lakia sovelletaan lain voimaan
9167: huollon antamista tai jatkamista, valittamalla tullessa vireillä oleviin valituksiin ja ne siirre-
9168: lääninoikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän tään toimivaltaiseen viranomaiseen. Sosiaali-
9169: kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudat- hallituksessa olevat aikaisemman lain 82 §:n 2
9170: taen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa momentissa tarkoitetut valitukset siirretään
9171: annetussa laissa (154/ 50) on säädetty. Valitus korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi.
9172:
9173:
9174:
9175:
9176: 19.
9177: Laki
9178: sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 23 §:n
9179: muuttamisesta
9180:
9181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjär-
9182: jestämisestä eräissä tapauksissa 13 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (30178) 23 §:n 2
9183: momentti näin kuuluvaksi:
9184:
9185: 23 § rää, jollei siitä sovita, toimikunta, johon luo-
9186: vutuksen saaja ja luovuttaja valitsevat kumpi-
9187: Siirtyvän omaisuuden arvon vahvistaa ja kin kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Toimi-
9188: suoritettavan korvauksen tai lunastuksen mää- kunta valitsee ulkopuolelta puheenjohtajan ja
9189: 1988 vp. - HE n:o 65 55
9190:
9191: hänelle varamiehen. Jollei puheenjohtajasta ja 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis-
9192: hänen varamiehestään sovita, hänet määrää ta.
9193: laitoksen sijaintipaikan lääninhallitus. Valtion
9194: jäsenen toimikuntaan määrää sosiaali- ja ter-
9195: veysministeriö. Toimikunnan päätökseen saa Tämä laki tulee voimaan päivänä
9196: hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen kuuta 19
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: 20.
9202: Laki
9203: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 44 §:n muuttamisesta
9204:
9205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
9206: kuuta 1965 annetun lain (561/65) 44 §, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä heinäkuuta
9207: 1975 ja 27 päivänä elokuuta 1976 annetuilla laeilla (595/75 ja 751/76), näin kuuluvaksi:
9208:
9209: 44 § sä kysymyksessä olevan kuntainliiton kotipaik-
9210: Edellä 20 §:ssä tarkoitetun toimikunnan ka on. Kuntainliiton kotipaikan lääninhallitus
9211: päätökseen saa hakea muutosta valittamalla antaa 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostu-
9212: lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen muksen.
9213: tiedoksisaannista.
9214: Toimivaltainen tässä laissa tarkoitetuissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
9215: asioissa on se lääninoikeus, jonka tuomiopiiris- kuuta 19
9216:
9217:
9218:
9219:
9220: 21.
9221: Laki
9222: tartuntatautilain 29 §:n muuttamisesta
9223:
9224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatauti-
9225: lain (583/86) 29 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
9226:
9227: 29 §
9228: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9229: Kunnan viranomaisen päätöksestä valitus kuuta 19
9230: tehdään lääninoikeudelle.
9231: 56 1988 vp. - HE n:o 65
9232:
9233: 22.
9234: Laki
9235: leimaverolain 4 §:n muuttamisesta
9236:
9237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
9238: (662/43) 4 §:ään sisältyvä viranomaisten kolmas ryhmä, sellaisena kuin se on 28 päivänä
9239: lokakuuta 1983 annetussa laissa (808/83), näin kuuluvaksi:
9240:
9241: 4§
9242: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima- hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot,
9243: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met-
9244: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti: sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki-
9245: muslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, autore-
9246: kisterikeskus, ilmailuhallitus, ilmatieteen lai-
9247: 3 ryhmä: tos, rautatiehallitus, posti- ja telehallitus, me-
9248: Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre- renkulkuhallitus, elinkeinohallitus, patentti- ja
9249: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, rekisterihallitus, työsuojeluhallitus, tapaturma-
9250: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden virasto, sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus.
9251: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus,
9252: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo-
9253: miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9254: kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus- kuuta 19
9255:
9256:
9257:
9258: 23.
9259: Laki
9260: koiraverosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
9261:
9262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun
9263: lain (590179) 12 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9264:
9265: 12 §
9266: Kunnanhallituksen tai johtosäännössä mää- taan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
9267: rätyn viranhaltijan oikaisuvaatimuksen joh- annetussa laissa (154/50) on säädetty.
9268: dosta tekemästä päätöksestä saa valittaa 30
9269: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
9270: siihen lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä Tämä laki tulee voimaan päivänä
9271: kunta on. Muutoin muutoksenhaussa noudate- kuuta 19
9272:
9273:
9274: 24.
9275: Laki
9276: verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 8 §:n muuttamisesta
9277:
9278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
9279: 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain (367/61) 8 §:n 2 ja 4 momentti näin kuuluviksi:
9280:
9281: 8§ va. Muussa tapauksessa on perustevalitus teh-
9282: tävä sille viranomaiselle, jolle saamisen mää-
9283: Milloin perustevalituksesta on muualla erik- räämisestä tai maksuunpanosta on säännön-
9284: seen säädetty, on niitä säännöksiä noudatetta- mukaisesti valitettava. Jollei sellaista viran-
9285: 1988 vp. - HE n:o 65 57
9286:
9287: omaista ole säädetty, on perustevalitus tehtävä oikeuteen 60 pa1van kuluessa päätöksen tie-
9288: sille lääninoikeudelle, jonka tuomiopiirissä doksisaannista siinä järjestyksessä kuin vero-
9289: saaminen on määrätty tai maksuunpantu. tuslain 96 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.
9290:
9291: Lääninoikeuden päätöksestä sen 2 ja 3 mo-
9292: mentin nojalla käsittelemässä perustevalitus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9293: asiassa saa valittaa korkeimpaan hallinto- kuuta 19
9294:
9295:
9296:
9297:
9298: 25.
9299: Laki
9300: puutavaranmittauslain 24 ja 25 §:n muuttamisesta
9301:
9302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä maaliskuuta 1969 annetun puutava-
9303: ranmittauslain (161169) 24 § ja 25 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
9304:
9305: 24 § 25 §
9306: Asianosaisella, joka on tyytymätön mittaus- Asianosaisten on asetuksella säädettävän
9307: kustannuksia koskevaan virallisen mittaajan määräajan kuluessa mittaustoimituksen päätyt-
9308: tai mittauslautakunnan päätökseen, on oikeus tyä tai, jos mittauskustannuksia koskevasta
9309: hakea siihen muutosta 14 päivän kuluessa pää- päätöksestä on valitettu, lääninoikeuden rat-
9310: töksen antamisesta lukien valittamalla siihen kaistua valituksen suoritettava mittauskustan-
9311: lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä toimitus nukset viralliselle mittaajalle tai mittauslauta-
9312: on kokonaan tai pääosaltaan suoritettu. Lää- kunnan puheenjohtajalle.
9313: ninoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta
9314: valittamalla.
9315: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9316: kuuta 19 .
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: 26.
9322: Laki
9323: työnvälityslain 16 b §:n muuttamisesta
9324:
9325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1959 annetun työnvälitys-
9326: lain (246/59) 16 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä toukokuuta 1983 annetussa
9327: laissa (424/83), näin kuuluvaksi:
9328:
9329: 16 b §
9330: Työvoimapiirin toimisto voi periä valtiolle Tämä laki tulee voimaan päivänä
9331: takaisin perusteettomasti suoritetun avustuksen kuuta 19
9332: siinä järjestyksessä kuin hallintoriita-asioiden
9333: käsittelystä on lääninoikeuslaissa ( 102117 4)
9334: säädetty.
9335:
9336:
9337:
9338: 8 380645U
9339: 58 1988 vp. - HE n:o 65
9340:
9341: 27.
9342: Laki
9343: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
9344:
9345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä
9346: helmikuuta 1973 annetun lain (87173) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9347:
9348: 1§
9349: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9350: Mitä tässä laissa on tuomioistuimesta sanot- kuuta 19
9351: tu, koskee soveltuvin osin myös tuomaria tä-
9352: män käsitellessä 1 momentin 1 kohdassa tar-
9353: koitettua hakemusasiaa.
9354:
9355:
9356:
9357:
9358: 28.
9359: Laki
9360: poronhoitolain 43 §:n muuttamisesta
9361:
9362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1948 annetun poronhoito-
9363: lain (444/48) 43 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (772/49),
9364: näin kuuluvaksi:
9365:
9366: 43 § jota päätös koskee, hakea muutosta sillä perus-
9367: Paliskunnan päätökseen saa jokainen hakea teella, että päätös on syntynyt virheellisessä
9368: muutosta sillä perusteella, että päätös loukkaa järjestyksessä tai muutoin on lain taikka yhdis-
9369: hänen oikeuttaan. Paliskunnan osakas saa ha- tyksen sääntöjen vastainen. Valitus tehdään
9370: kea muutosta päätökseen myös sillä perusteel- Lapin lääninoikeudelle.
9371: la, että päätös on syntynyt virheeilisessä järjes- Valitusaika luetaan pöytäkirjan tarkastami-
9372: tyksessä tai muutoin on lainvastainen. Valitus sesta, jos valittaja on ollut läsnä kokouksessa,
9373: tehdään lääninoikeudelle. jossa valituksen kohteena oleva päätös on teh-
9374: Jos poroisäntä on kieltäytynyt ottamasta ty. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan,
9375: paliskunnan kokousta koskevaan kuulutukseen mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
9376: asiaa, joka hänelle on todistettavasti ilmoitet- tussa laissa (154/ 50) on säädetty.
9377: tu, saa kieltäytymisestä valittaa lääninoi-
9378: keuteen. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9379: Paliskuntain yhdistyksen päätökseen saa se, kuuta 19
9380: 1988 vp. - HE n:o 65 59
9381:
9382: 29.
9383: Laki
9384: tieliikennelain muuttamisesta
9385:
9386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9387: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 9 luvun otsikko sekä
9388: lisätään sanottuun lukuun uusi 106 a § seuraavasti:
9389:
9390: 9 luku sen päätöksestä valitetaan liikenneministeri-
9391: Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja öön.
9392: voimaantulosäännökset Poliisin ja lääninhallituksen antama päätös
9393: voidaan panna täytäntöön valituksesta huoli-
9394: 106 a § matta. Muutoin muutoksenhaussa noudate-
9395: Muutoksenhaku taan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
9396: annetussa laissa (154/50) on säädetty.
9397: Muutoksenhausta poliisin ja lääninhallituk-
9398: sen antamaan päätökseen on voimassa, mitä 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä
9399: ja 3 momentissa säädetään, jollei toisin ole kuuta 19
9400: erikseen säädetty. Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
9401: Poliisin antamaan päätökseen haetaan muu- sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
9402: tosta valittamalla lääninoikeuteen. Opetus- ja maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
9403: harjoituslupaa koskevasta poliisin päätöksestä toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asiano-
9404: valitetaan kuitenkin lääninhallitukseen. Auto- maisessa lääninhallituksessa.
9405: koululuvan saamista koskevasta lääninhallituk-
9406:
9407: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
9408:
9409:
9410: Tasavallan Presidentti
9411: MAUNO KOIVISTO
9412:
9413:
9414:
9415:
9416: Oikeusministeri Matti Louekoski
9417: 60 1988 vp. - HE n:o 65
9418:
9419: Liite 1
9420:
9421:
9422:
9423:
9424: 1.
9425: Laki
9426: lääninoikeuslain muuttamisesta
9427:
9428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9429: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain (1021174) 1 §:n 1 momentti
9430: 2 §:n 1 ~omentti, 3-8 §, 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti sekä 30 §:n i
9431: momentti,
9432: sellai~in~ kuin niistä. ovat 4_j~ 8 § 12 päi.vänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (418/80), 6 ja
9433: 11 § ostttam muutettuma matmtulla 12 päivänä kesäkuuta 1980 annetulla lailla sekä 10 §:n 3
9434: momentti 22 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1022178), sekä
9435: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi sekä lakiin
9436: uusi 6 a ja 11 a § seuraavasti: '
9437:
9438:
9439: Voimassa oleva laki Ehdotus
9440: 1 § 1 §
9441: Kussakin lääninhallituksessa on lääninoi- Yleisenä alueellisena hallintotuomioistuime-
9442: keus. na on lääninoikeus.
9443: Lääninoikeuden tuomiopiirinä on lääni.
9444:
9445: 2 § 2 §
9446: Lääninoikeus käsittelee ja ratkaisee verotus- Lääninoikeus käsittelee:
9447: laissa ja muualla laissa sen käsiteltäviksi ja
9448: ratkaistaviksi säädettyjen asioiden lisäksi lää-
9449: ninhallituksen toimialaan kuuluvat
9450: 1) hallinto-oikeudelliset valitusasiat; 1) hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka
9451: 2) asiat, jotka koskevat hallintopäätöksen on säädetty sen ratkaistavaksi;
9452: poistamista kantelun johdosta; 2) kantelut päätöksen poistamiseksi asioissa,
9453: 3) alistettavat asiat, jotka koskevat valtiolli- joissa valitusviranomaisena on lääninoikeus;
9454: sissa vaaleissa käytettävien vaaliluettelojen oi- 3) ha/lintoriita-asiat, joita ei ole säädetty
9455: kaisemista tai henkikirjoittamista; muun viranomaisen ratkaistavaksi; sekä
9456: 4) hallintoriita-asiat; sekä 4) muut sen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi
9457: 5) asiat, jotka koskevat elinkeinoluvan pe- säädetyt asiat.
9458: ruuttamista taikka liikkeen tai sen osaston
9459: sulkemista määräajaksi.
9460:
9461: 3 § 3 §
9462: Lääninoikeus ei kuitenkaan käsittele eikä Hallintoriita-asia käsitellään siinä lääninoi-
9463: ratkaise niitä lääninhallituksen toimialaan kuu- keudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asianosai-
9464: luvia valitusasioita, jotka koskevat maistraatin sel/a, johon tehty vaatimus kohdistuu, on koti-
9465: tai järjestysoikeuden viran täyttämistä, julkis- paikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kun-
9466: ten huvien toimeenpanoa, luvan myöntämistä taan tai muuhun julkisyhteisöön taikka itsenäi-
9467: tilausliikenteen harjoittamiseen tai avustuksen seen julkisoikeude/liseen laitokseen, käsittelee
9468: 1988 vp. - HE n:o 65 61
9469:
9470: Voimassa oleva laki Ehdotus
9471:
9472: taikka muun tuen myöntämistä valtion varois- asian se lääninoikeus, jonka tuomiopiirissä
9473: ta, eikä valituksia muissa kuin 2 §:n 1 momen- tällaisen yhteisön tai laitoksen puhevaltaa käyt-
9474: tin 3 kohdassa tarkoitetuissa alistettavissa asi- tävän viranomaisen sijaintipaikka on taikka
9475: oissa. Lääninoikeus ei myöskään käsittele eikä yhteisö tai laitos sijaitsee.
9476: ratkaise niitä lääninhallituksen toimialaan kuu- Jos hakijana on yksityinen henkilö ja vaati-
9477: luvia 2 §:ssä tarkoitettuja asioita, joissa läänin- mus kohdistuu valtioon, saadaan asia panna
9478: hallituksen päätökseen on oikeus hakea muu- vireille myös siinä lääninoikeudessa, jonka tuo-
9479: tosta raastuvanoikeudessa tai kihlakunnan- miopiirissä on hakijan kotipaikka.
9480: oikeudessa. Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan kuin
9481: 1 ja 2 momentissa on säädetty, ole toimival-
9482: taista lääninoikeutta, mutta asia on kuitenkin
9483: Suomessa ratkaistava, on asia käsiteltävä Uu-
9484: denmaan lääninoikeudessa.
9485: 4 § 4 §
9486: Lääninoikeudessa on lääninoikeuden pu- Lääninoikeudessa on puheenjohtajana lää-
9487: heenjohtajana toimiva lääninneuvos ja muina ninoikeuden ylituomari ja muina jäseninä lää-
9488: jäseninä lääninoikeudessa toimivat lääninneu- ninoikeudentuomareita.
9489: vokset sekä vanhemmat ja nuoremmat läänina- Ratkaisematta olevien asioiden lukumäärän
9490: sessorit. vähentämiseksi tai muusta erityisestä syystä voi
9491: Kussakin lääninhallituksessa on vähintään lääninoikeudessa olla jäseninä myös määrä-
9492: yksi lääninoikeuden puheenjohtajana toimivan ajaksi nimitettäviä ylimääräisiä lääninoi-
9493: lääninneuvoksen peruspalkkainen virka sekä keudentuomareita.
9494: yhteensä vähintään kohrie vanhemman ja nuo- Lääninoikeudessa on 11 §:ssä mainittujen
9495: remman lääninasessorin peruspalkkaista vir- asioiden käsittelyssä osallisena sivutoimisia asi-
9496: kaa. antuntija- tai lisäjäseniä.
9497: Lääninhallituksessa voi lääninoikeuden teh- Lääninoikeudessa on asioiden valmistelua ja
9498: täviä varten olla myös lääninoikeudessa toimi- esittelyä varten lääninoikeudensihteereitä.
9499: van lääninneuvoksen virkoja sekä lääninoi-
9500: keudensihteerin virkoja ja toimia.
9501:
9502: 5 § 5 §
9503: Ratkaisematta olevien asioiden lukumäärän Lääninoikeuden ylituomarin ja lääninoi-
9504: vähentämiseksi tai muusta sellaisesta syystä voi keudentuomarin tulee olla oikeustieteen kandi-
9505: lääninoikeudessa olla jäseninä myös ylimääräi- daatin tutkinnon suorittaneita. Heiltä vaadi-
9506: siä lääninneuvoksia sekä ylimääräisiä vanhem- taan lisäksi, että he aikaisemmalla toiminnal-
9507: pia ja nuorempia lääninasessoreita. laan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja kykyä,
9508: Lääninoikeudessa voi olla erityisten asiain jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyt-
9509: käsittelyssä osallisena lisäjäseniä sen mukaan tää.
9510: kuin laissa erikseen säädetään. Ylimääräiseltä lääninoikeudentuomari/ta
9511: vaaditaan sama kelpoisuus kuin vakinaiselta
9512: lääninoikeudentuomarilta.
9513: Lääninoikeudensihteerin tulee olla oikeus-
9514: tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.
9515:
9516: 6 § 6 §
9517: Lääninoikeuden puheenjohtajana toimivan Lääninoikeuden ylituomarin nimittää tasa-
9518: lääninneuvoksen, lääninoikeudessa totmtvan vallan presidentti korkeimman hallinto-oikeu-
9519: lääninneuvoksen sekä vanhemman ja nuorem- den esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
9520: man lääninasessorin tulee olla oikeustieteen Lääninoikeudentuomarin nimittää tasavallan
9521: kandidaatin tai aikaisemman sitä vastaavan presidentti. Virkaa haetaan lääninoikeudelta
9522: 62 1988 vp. - HE n:o 65
9523:
9524: Voimassa oleva laki Ehdotus
9525:
9526: tutkinnon suorittaneita. Heiltä vaaditaan lisäk- tämän julistettua sen haettavaksi. Lääninoi-
9527: si, että he aikaisemmalla toiminnallaan ovat keus toimittaa hakemukset oikeusministeriöön,
9528: osoittaneet sellaista taitoa ja kykyä, jota viran joka hankkii asiasta korkeimman hallinto-
9529: menestyksellinen hoitaminen edellyttää. oikeuden lausunnon.
9530: Ylimääräiseltä lääninneuvokselta sekä yli- Ylimääräinen lääninoikeudentuomari nimite-
9531: määräiseltä vanhemmalta ja nuoremmalta lää- tään samassa järjestyksessä kuin vakinainen
9532: ninasessorilta vaaditaan sama kelpoisuus kuin lääninoikeudentuomari. Hänellä on hallitus-
9533: vastaavan vakinaisen viran haltijalta. muodossa tuomarei/le säädetty virassapysymis-
9534: oikeus sinä määräaikana, joksi hänet on nimi-
9535: tetty.
9536: Lääninoikeudensihteerin nimittää lääninoi-
9537: keus.
9538: 6 a §
9539: Virkavapautta lääninoikeuden ylituomari/le
9540: myöntää korkein hallinto-oikeus.
9541: Virkavapautta Iääninoikeudentuomarilie
9542: myöntää lääninoikeus. Muuta kuin sellaista
9543: virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus
9544: lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää
9545: yli kolmeksi kuukaudeksi kuitenkin korkein
9546: hallinto-oikeus.
9547: Ylituomarin ja lääninoikeudentuomarin vi-
9548: ran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää
9549: sama viranomainen, joka on myöntänyt virka-
9550: vapauden.
9551: Avoinna olevan ylituomarin ja lääninoi-
9552: keudentuomarin viran väliaikaisen hoitajan ot-
9553: tamisesta päättää korkein hallinto-oikeus. Lää-
9554: ninoikeudentuomarin viran väliaikaisen hoita-
9555: jan ottamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi
9556: päättää kuitenkin lääninoikeus.
9557:
9558: 7 § 7 §
9559: Lääninoikeuden jäsenen ja lisäjäsenen, joka Lääninoikeuden jäsenen sekä asiantuntija- ja
9560: ei aikaisemmin ole tehnyt tuomarinvalaa, on lisäjäsenen on vannottava tuomarinvala tai
9561: ennen tehtäväänsä ryhtymistä vannottava se annettava tuomarinvakuutus lääninoikeudessa
9562: lääninoikeudessa. siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a
9563: ja 7 §:ssä on säädetty, jollei hän ole tehnyt sitä
9564: aikaisemmin.
9565:
9566: 8 § 8 §
9567: Lääninoikeuden puheenjohtaja vastaa lää- Lääninoikeuden ylituomari vastaa lääninoi-
9568: ninoikeuden tehtävien asianmukaisesta ja jou- keuden tehtävien asianmukaisesta ja joutuisas-
9569: tuisasta hoidosta. Puheenjohtajan on tässä tar- ta hoitamisesta sekä lääninoikeuden toiminnan
9570: koituksessa valvottava, että lääninoikeuden kehittämisestä. Ylituomarin on tässä tarkoituk-
9571: muut jäsenet ja sille kuuluvia tehtäviä suoritta- sessa valvottava, että lääninoikeuden muut jä-
9572: vat muut virkamiehet täyttävät heille uskotut senet ja esittelijäi sekä muut virkamiehet täyt-
9573: lääninoikeuden tehtävät. tävät heille annetut tehtävät.
9574: Puheenjohtajan on valvottava myös oikeus- Lääninoikeuden ylituomarin on valvottava
9575: periaatteiden soveltamista ja laintulkinnan yh- myös oikeusperiaatteiden soveltamista ja lain-
9576: denmukaisuutta lääninoikeuden ratkaisuissa. tulkinnan yhdenmukaisuutta lääninoikeuden
9577: ratkaisuissa.
9578: 1988 vp. - HE n:o 65 63
9579:
9580: Voimassa oleva laki Ehdotus
9581:
9582: IO §
9583:
9584: Jaoston puheenjohtajana on lääninneuvos Jaoston puheenjohtajana on ylituomari tai
9585: tai vanhempi lääninasessori sekä muina jäseni- lääninoikeudentuomari sekä muina jäseninä
9586: nä vähintään kaksi lääninasessoria. vähintään kaksi lääninoikeudentuomaria. Ja-
9587: oston puheenjohtajalle kuuluvat jaostonsa
9588: osalta 8 §:ssä mainitut tehtävät.
9589: Lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti Lääninoikeuden jäsenen ollessa satunnaisesti
9590: estyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosi- estyneenä hoitamasta virkatehtäviään tai vuosi-
9591: lomalla voi lääninoikeudessa tai sen jaostossa lomalla voi lääninoikeudessa tai sen jaostossa
9592: yhtenä jäsenenä olla lääninoikeudensihteeri tai yhtenä jäsenenä olla sellainen lääninoikeuden-
9593: lääninsihteeri, jolla on nuoremman lääninases- sihteeri, jolla on lääninoikeudentuomarin vir-
9594: sorin virkaan vaadittava kelpoisuus. Lääninoi- kaan vaadittava kelpoisuus..
9595: keudensihteeri, lääninsihteeri tai ylimääräinen
9596: esittelijä, jolla on nuoremman lääninasessorin
9597: virkaan vaadittava kelpoisuus, voi lääninoi-
9598: keuden työtilanteen niin vaatiessa toimia esitte-
9599: lemässään asiassa lääninoikeuden jäsenenä.
9600:
9601: II § II §
9602: Valtioneuvosto voi määrätä lääninoikeuden Yhden lainoppineen jäsenen sijasta osallis-
9603: puheenjohtajana toimivan lääninneuvoksen, tuu lääninoikeudessa asian käsittelemiseen ja
9604: lääninoikeudessa toimivan lääninneuvoksen tai ratkaisemiseen asiantuntijajäsen:
9605: vanhemman lääninasessorin toimimaan läänin- I) lastensuojelulaissa (683183) tarkoitetussa
9606: hallituksen kansliapäällikön ja yleisen osaston lapsen huostaanottoa, sijaishuo/toon sijoitta-
9607: päällikön sijaisena. mista tai huostassapitämisen lakkaamista kos-
9608: Sisäasiainministeriö voi hankittuaan asiasta kevassa asiassa;
9609: oikeusministeriön lausunnon määrätä lääninoi- 2) kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
9610: keuden jäsenen käsittelemään ja ratkaisemaan tussa laissa (519177) tarkoitetussa vastoin tah-
9611: ulosottoasioita sekä erityisistä syistä myös mui- toa tapahtuvaa erityishuo/lon antamista tai
9612: ta asioita. jatkamista koskevassa asiassa;
9613: Muissa kuin edellä I ja 2 momentissa maini- 3) asiassa, jossa on kysymys muutoksen-
9614: tuissa tapauksissa lääninoikeuden jäsen ei ole hausta mielisairaslain (187/52) 53 §:n 1 mo-
9615: velvollinen suorittamaan lääninhallituksessa mentissa tarkoitettuun päätökseen;
9616: muita kuin lääninoikeuden toimintaan liittyviä 4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä,
9617: tehtäviä. jolla henkilö on päihdehuo/tolain (41/86) 11
9618: tai 12 §:n mukaisesti määrätty hoitoon tahdos-
9619: taan riippumatta, sekä mainitun lain 13 §:ssä
9620: tarkoitetussa asiassa; sekä
9621: 5) tartuntatautilaissa (583186) tarkoitetuissa
9622: asioissa.
9623: Lisäjäsenten osallistumisesta lääninoikeudes-
9624: sa asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen on
9625: säädetty verotuslain (482/58) 30 §:ssä.
9626: Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pää-
9627: asiaratkaisusta lääninoikeus voi 1 ja 2 momen-
9628: tissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin päättää
9629: ilman asiantuntija- tai lisäjäsentä.
9630: Lääninoikeudensihteeri ei voi toimia JO §:n
9631: 3 momentissa tarkoitetuin tavoin jäsenenä pää-
9632: tettäessä lopullisesta pääasiaratkaisusta edellä
9633: 1 momentissa mainituissa asioissa.
9634: 64 1988 vp. - HE n:o 65
9635:
9636: Voimassa oleva laki Ehdotus
9637:
9638: 11 a §
9639: Valtioneuvosto maaraa lääninoikeuteen
9640: 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita var-
9641: ten riittävän määrän asiantuntijajäseniä ja
9642: näille varajäseniä kolmen vuoden toimikaudek-
9643: si kerrallaan. Jäsenen tai varajäsenen paikan
9644: vapautuessa kesken toimikauden määrätään
9645: seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäse-
9646: nen ja varajäsenen oikeudesta pysyä tehtäväs-
9647: sään on muutoin voimassa, mitä tuomarinvi-
9648: ran haitijoista on säädetty. Jos asiantuntijajä-
9649: sen on estynyt tai esteeilinen eikä varajäsentä
9650: ole saatavissa, kutsuu lääninoikeus pätevän
9651: henkilön hänen sijaansa.
9652: Asiantuntijajäsenen ja varajäsenen tulee ol-
9653: la:
9654: 1) 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
9655: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän
9656: korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuo-
9657: jeluun hyvin perehtyneitä henkilöitä;
9658: 2) 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
9659: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän
9660: korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitys-
9661: vammaisten erityishuoltoon hyvin perehtyneitä
9662: henkilöitä;
9663: 3) 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-
9664: tuissa asioissa laillistettuja lääkäreitä, joilla on
9665: hyvä perehtyneisyys psykiatriaan;
9666: 4) 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
9667: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylemmän
9668: korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihde-
9669: huoltoon hyvin perehtyneitä henkilöitä; sekä
9670: 5) 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoite-
9671: tuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä
9672: erikoislääkäreitä.
9673:
9674: 15 § 15 §
9675: Esittelyn lääninoikeudessa toimittaa läänin- Esittelyn lääninoikeudessa toimittaa läänin-
9676: oikeuden jäsen, läänioikeudensihteeri, läänin- oikeuden lainoppinut jäsen, läänioikeudensih-
9677: sihteeri tai ylimääräinen esittelijä sen mukaan teeri taikka tilapäinen tai sivutoiminen esitteli-
9678: kuin tarkemmin säädetään tai määrätään. No- jä sen mukaan kuin tarkemmin säädetään tai
9679: taari voidaan määrätä suorittamaan yksinker- määrätään. Notaari voidaan määrätä esittele-
9680: taisten asioiden esittelyä. mään yksinkertaisia asioita.
9681: Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia lää- Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia lää-
9682: ninoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä, ninoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä,
9683: asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen
9684: asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta vas- asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta vas-
9685: taavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista taavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista
9686: selvitystä. Esittelijä voi myös asettaa vastineen selvitystä. Esittelijä voi myös asettaa vastineen
9687: tai selityksen antamiselle 14 §:n 3 momentissa tai selityksen antamiselle 14 §:n 3 momentissa
9688: tarkoitetun määräajan. Notaari voidaan mää- tarkoitetun määräajan. A vustava virkamies,
9689: 1988 vp. - HE n:o 65 65
9690:
9691: Voimassa oleva laki Ehdotus
9692:
9693: rätä suorittamaan tässä momentissa tarkoitet- jolla on riittäväksi katsottava pätevyys, voi-
9694: tuja toimenpiteitä esittelijän sijasta. daan määrätä suorittamaan tässä momentissa
9695: tarkoitettuja toimenpiteitä esittelijän sijasta.
9696:
9697:
9698: 30 § 30 §
9699: Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoi- Ahvenanmaan lääninhallituksessa lääninoi-
9700: keuden muodostavat maaherra, lääninneuvos keuden muodostavat maaherra, lääninneuvos
9701: ja vanhempi lääninsihteeri. Lääninoikeuden ja vanhempi lääninsihteeri. Lääninoikeuden
9702: puheenjohtajana toimii maaherra ja muina puheenjohtajana toimii maaherra sekä muina
9703: jäseninä lääninneuvos ja vanhempi lääninsih- jäseninä lääninneuvos ja vanhempi lääninsih-
9704: teeri, jotka huolehtivat myös lääninasessorin ja teeri, jotka huolehtivat myös esittelijän tehtä-
9705: esittelijän tehtävistä. vistä.
9706:
9707:
9708: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9709: kuuta 19 . Sillä kumotaan eräiden
9710: hallintoriita-asiain oikeuspaikasta 3 päivänä
9711: joulukuuta 1954 annettu laki (446154) sekä 24
9712: päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virka-
9713: mieslain (755/86) 72 §.
9714: Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös lain
9715: voimaan tullessa lääninoikeudessa vireillä ole-
9716: viin asioihin. Lääninoikeuslain tähänastisen
9717: 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut ja
9718: muut tämän lain voimaantulon jälkeen läänin-
9719: hallituksen toimivaltaan kuuluvat, lääninoi-
9720: keudessa lain voimaan tullessa vireillä olevat
9721: asiat siirretään käsiteltäviksi asianomaisessa
9722: lääninhallituksessa.
9723: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9724: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
9725: menpiteisiin. Ennen lain voimaantuloa huoleh-
9726: tivat aikaisempi lääninoikeus ja sen puheenjoh-
9727: taja niistä tämän lain ja sen nojalla annetun
9728: asetuksen mukaan lääninoikeudelle ja läänin-
9729: oikeuden ylituomarille kuuluvista tehtävistä,
9730: jotka ovat tarpeen lääninoikeuden virkojen
9731: täyttämisessä ja muissa henkilöstöä koskevissa
9732: asioissa.
9733: Niiden verotuslain 30 §:ssä tarkoitettujen li-
9734: säjäsenten ja heidän varamiestensä, joiden toi-
9735: mikausi on kesken tämän lain voimaan tulles-
9736: sa, määräys toimia tehtävässä on voimassa
9737: myös tämän lain mukaisessa lääninoikeudessa.
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: 9 380645U
9743: 66 1988 vp. - HE n:o 65
9744:
9745: 2.
9746: Laki
9747: asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
9748:
9749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta
9750: 1954 annetun lain (74/54) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1970
9751: annetussa laissa (763170), näin kuuluvaksi:
9752:
9753: Voimassa oleva laki Ehdotus
9754:
9755: 5 § 5§
9756: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallinto- Mitä tässä laissa säädetään valtion hallinto-
9757: viranomaisesta, sovellettakoon myös tasavallan viranomaisesta, sovelletaan myös tasavallan
9758: hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen,
9759: virkaylioikeuteen, liikevaihtovero-oikeuteen ja lääninoikeuteen, liikevaihtovero-oikeuteen ja
9760: vakuutusoikeuteen sekä, haettaessa muutosta vakuutusoikeuteen sekä, haettaessa muutosta
9761: vakuutusoikeuden päätökseen, korkeimpaan vakuutusoikeuden päätökseen, korkeimpaan
9762: oikeuteen, samoin kuin valtiontalouden tarkas- oikeuteen, samoin kuin valtiontalouden tarkas-
9763: tusviraston tarkastusneuvostoon, työtuomiois- tusviraston tarkastusneuvostoon, työtuomiois-
9764: tuimeen, maistraattiin, järjestysoikeuteen ja tuimeen, maistraattiin ja kunnallisiin hallinto-
9765: kunnallisiin hallintoviranomaisiin. viranomaisiin.
9766:
9767:
9768: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9769: kuuta 19 .
9770:
9771:
9772: 3.
9773: Laki
9774: kunnallislain 40 ja 141 §:n muuttamisesta
9775:
9776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis-
9777: lain (953176) 40 §:n 1 momentin 1 kohta ja 141 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
9778:
9779: Voimassa oleva laki Ehdotus
9780:
9781: 40 §
9782: Vaalikelpoisuus
9783: Vaalikelpoisia valtuutetuksi eivät ole:
9784: 1) maaherra, lääninhallituksen osastopäällik- 1) maaherra, lääninhallituksen kansliapääl-
9785: kö, lääninneuvos, lääninasessori eikä lääninoi- likkö ja osastopäällikkö, lääninoikeuden yli-
9786: keudensihteeri; . tuomari eikä lääninoikeudentuomari;
9787:
9788:
9789: 141 § 141 §
9790: Valitusviranomainen Valitusviranomainen
9791: Valitus tehdään lääninoikeudelle, jollei jäl- Valitus tehdään lääninoikeudelle, jollei jäl-
9792: jempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Vali- jempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Vali-
9793: 1988 vp. - HE n:o 65 67
9794:
9795: Voimassa oleva laki Ehdotus
9796:
9797: tettaessa kuntien edustajainkokouksen tai kun- tettaessa kuntien edustajainkokouksen tai kun-
9798: tainliiton viranomaisen päätöksestä on valitus- tainliiton viranomaisen päätöksestä määräytyy
9799: viranomaisena 136 §:ssä tarkoitetun lääninhal- toimivaltainen lääninoikeus samojen perus-
9800: lituksen yhteydessä toimiva lääninoikeus. teiden mukaan kuin mitä 136 §:ssä on säädetty
9801: lääninhallituksen toimimisesta alistusvirano-
9802: maisena.
9803:
9804:
9805: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9806: kuuta 19 .
9807:
9808:
9809:
9810:
9811: 4.
9812: Laki
9813: rakennuslain muuttamisesta
9814:
9815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9816: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 52 §:n 5 momentti,
9817: 103 §:n 3 momentti, 138 §:n 1 momentti ja 139 §,
9818: sellaisina kuin niistä ovat 52 §:n 5 momentti 5 päivänä elokuuta 1977 annetussa laissa (609/77),
9819: 103 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (499/81) ja 138 §:n 1 momentti
9820: 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (580/77), sekä
9821: lisätään lakiin uusi 138 a § seuraavasti:
9822:
9823: Voimassa oleva laki Ehdotus
9824:
9825: 52§
9826:
9827: Päätöksestä, jolla rakentamiskehotus on an- Päätöksestä, jolla rakentamiskehotus on an-
9828: nettu, saa tontin omistaja tai haltija valittaa 14 nettu, saa tontin omistaja tai haltija valittaa
9829: päivän kuluessa tiedoksi saamisesta lääninhalli- lääninoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen
9830: tukselle. Lääninhallituksen päätöksestä saa va- tiedoksisaannista. Lääninoikeuden päätöksestä
9831: littaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päi- saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30
9832: vän kuluessa tiedoksi saamisesta. Jollei päätös- päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
9833: tä valituksen johdosta kumota, luetaan 2 mo- Jollei päätöstä valituksen johdosta kumota,
9834: mentissa rakentamiselle asetettu määräaika ra- luetaan 2 momentissa rakentamiselle asetettu
9835: kentamiskehotuksen antamisesta. määräaika rakentamiskehotuksen antamisesta.
9836:
9837:
9838: 103§
9839:
9840: Jos syntyy erimielisyyksiä maan ottamisesta Jos syntyy erimielisyyksiä maan ottamisesta
9841: 2 momentin mukaiseen käyttöön, asian ratkai- 2 momentin mukaiseen käyttöön, asian ratkai-
9842: see lääninhallitus. Jäljempänä 108 §:n 2 mo- see lääninoikeus. Jäljempänä 108 §:n 2 mo-
9843: mentissa tarkoitettuja korvauksia koskevat eri- mentissa tarkoitettuja korvauksia koskevat eri-
9844: mielisyydet eivät vaikuta kunnan haltuunotto- mielisyydet eivät vaikuta kunnan haltuunotto-
9845: oikeuteen. oikeuteen.
9846: 68 1988 vp. - HE n:o 65
9847:
9848: Voimassa oleva laki Ehdotus
9849:
9850: 138 § 138 §
9851: Tämän lain taikka sen nojalla annettujen Tämän lain taikka sen nojalla annettujen
9852: säännösten tai määräysten perusteella annetus- säännösten tai määräysten perusteella annetus-
9853: ta rakennuslautakunnan päätöksestä sekä kau- ta rakennuslautakunnan päätöksestä sekä kau-
9854: punginhallituksen päätöksestä tonttijaon hy- punginhallituksen päätöksestä tonttijaon hy-
9855: väksymistä koskevassa asiassa saa valittaa lää- väksymistä koskevassa asiassa saa valittaa lää-
9856: ninhallitukselle. Valitusaika on 14 päivää tie- ninoikeuteen. Valitusaika on 14 päivää päätök-
9857: doksisaamisesta. sen tiedoksisaannista.
9858:
9859: 138 a §
9860: Sellaisesta asema- tai rakennuskaavan muu-
9861: tosta, rantakaavaa tai rantakaavan muutosta
9862: koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistettava
9863: vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta yleis-
9864: kaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei alisteta
9865: vahvistettavaksi, tehdään valitus sille viran-
9866: omaiselle, jolle vastaavasta alistettavaa kaavaa
9867: koskevasta päätöksestä valitetaan. Muutoin
9868: muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallis-
9869: laissa (953176) on säädetty.
9870: Kunnallisha/lituksen päätökseen katu- tai ra-
9871: kennuskaavatiepiirustusten vahvistamista sekä
9872: tämän lain 124 a §:n mukaista toimenpidelu-
9873: paa koskevassa asiassa haetaan muutosta valit-
9874: tamalla lääninhallitukseen. Muutoin muutok-
9875: senhaussa noudatetaan, mitä kunna/lislaissa on
9876: säädetty. Toimenpidelupaa koskeva lääninhal-
9877: lituksen päätös annetaan kuitenkin tämän lain
9878: 140 §:ssä säädetyllä tavalla.
9879:
9880: 139 § 139§
9881: Lääninhallituksen päätöksestä saa valittaa Lääninoikeuden päätöksestä samoin kuin
9882: korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän ku- lääninhallituksen päätöksestä sen ratkaistavak-
9883: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. si alistetussa tai valituksella saatetussa asiassa
9884: valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja
9885: lääninhallituksen päätöksestä muussa asiassa
9886: ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päi-
9887: vää päätöksen tiedoksisaannista, jollei toisin
9888: ole säädetty.
9889: Ympäristöministeriön 1 momentin nojalla
9890: tekemään päätökseen haetaan muutosta valit-
9891: tamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten
9892: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
9893: tussa laissa (154/50) on säädetty. Ministeriön
9894: päätökseen tässä pykälässä tarkoitetuissa
9895: asioissa on liitettävä valitusosoitus.
9896: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9897: kuuta 19 .
9898: Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
9899: sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
9900: 1988 vp. - HE n:o 65 69
9901:
9902: Voimassa oleva laki Ehdotus
9903:
9904: maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
9905: tai ympäristöministeriön toimivaltaan, siirre-
9906: tään käsiteltäviksi asianomaisessa lääninhalli-
9907: tuksessa tai vastaavasti ympäristöministeriössä.
9908: Tämän lain 139 §:n 1 momenttia sovelletaan
9909: valituksiin, jotka tehdään tämän lain voimaan
9910: tultua annettavista lääninoikeuden tai läänin-
9911: hallituksen päätöksistä.
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: 5.
9917: Laki
9918: maa-aineslain 20 §:n muuttamisesta
9919:
9920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetun maa-aines-
9921: lain (555/81) 20 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9922:
9923:
9924: Voimassa oleva laki Ehdotus
9925:
9926: 20 § 20 §
9927: Muutoksenhaku Muutoksenhaku
9928: Tämän lain nojalla annetusta kunnanhalli- Tämän lain nojalla annetusta kunnanhalli-
9929: tuksen päätöksestä saa valittaa niin kuin kun- tuksen päätöksestä tehdään valitus lääninhalli-
9930: nallislaissa (953176) on säädetty. tukselle. Muutoin muutoksenhaussa kunnan-
9931: hallituksen päätökseen noudatetaan, mitä kun-
9932: nallislaissa (953176) on säädetty.
9933:
9934:
9935: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9936: kuuta 19 .
9937: Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
9938: sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
9939: maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
9940: toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asian-
9941: omaisessa lääninhallituksessa.
9942: 70 1988 vp. - HE n:o 65
9943:
9944: 6.
9945: Laki
9946: jätehuoltolain 44 §:n muuttamisesta
9947:
9948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain
9949: (673/78) 44 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 24 päivänä tammikuuta 1986 annetussa
9950: laissa (65/86), näin kuuluvaksi:
9951:
9952: Voimassa oleva laki Ehdotus
9953: 44 § 44 §
9954: Ympäristönsuojelulautakunnan tämän lain Ympäristönsuojelulautakunnan tai kunnan
9955: nojalla tekemään päätökseen haetaan muutos- muun viranomaisen päätökseen haetaan muu-
9956: ta lääninoikeudelta valittamalla 30 päivän ku- tosta valittamalla lain 17, 21 ja 21 a §:ssä
9957: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. tarkoitetuissa asioissa lääninhallitukseen ja 29,
9958: 33 ja 38 §:ssä tarkoitetuissa asioissa lääninoi-
9959: keuteen.
9960: Muutosta jätehuoltomaksun määräämistä ja Valitusaika 29 §:ssä tarkoitetuissa jätehuol-
9961: maksuunpanoa koskevaan päätökseen haetaan tomaksun määräämistä ja maksuunpanoa kos-
9962: lääninoikeudelta valittamalla 30 päivän kulues- kevissa asioissa luetaan 30 §:ssä säädetyn muis-
9963: sa 30 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisel- tutusajan päättymisestä tai, jos päätöksestä on
9964: le säädetyn ajan päättymisestä tai, jos päätök- tehty muistutus, muistutukseen annetun pää-
9965: sestä on tehty muistutus, muistutukseen anne- töksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksen-
9966: tun päätöksen tiedoksi saamisesta. haussa 1 momentin mukaisissa asioissa nouda-
9967: Muutoksenhaussa on muutoin noudatettava, tetaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
9968: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- annetussa laissa (154/50) on säädetty.
9969: tussa laissa (154/50) on säädetty. Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-
9970: pauksissa kunnan viranomaisen tämän lain
9971: taikka sen nojalla annettujen säännösten pe-
9972: rusteella tekemään päätökseen haetaan muu-
9973: tosta valittamalla lääninhallitukseen, 28 §:ssä
9974: tarkoitetuissa jätehuoltotaksan hyväksymistä
9975: koskevissa asioissa kuitenkin lääninoikeuteen,
9976: noudattaen mitä kunnallislaissa (953176) on
9977: säädetty.
9978: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9979: kuuta 19 .
9980: Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
9981: sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
9982: maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
9983: toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asiano-
9984: maisessa lääninhallituksessa.
9985: 1988 vp. - HE n:o 65 71
9986:
9987: 7.
9988: Laki
9989: jätevesimaksusta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
9990:
9991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan jätevesimaksusta 13 päivänä heinäkuuta 1973
9992: annetun lain (610/73) 11 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9993:
9994: Voimassa oleva laki Ehdotus
9995: 11 § 11§
9996: Jätevesimaksun määräämistä koskevaan Jätevesimaksun määräämistä koskevaan
9997: päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää- päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää-
9998: ninhallitukseen 30 päivän kuluessa. ninoikeuteen 30 päivän kuluessa.
9999:
10000: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10001: kuuta 19 .
10002:
10003:
10004:
10005:
10006: 8.
10007: Laki
10008: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta
10009:
10010: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
10011: -avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (35/73) 25 §:n 3 momentti näin
10012: kuuluvaksi:
10013:
10014: Voimassa oleva laki Ehdotus
10015: 25 §
10016:
10017: Toimikunnan päätökseen tyytymätön saa 30 Toimikunnan päätökseen saa hakea muutos-
10018: päivän kuluessa tiedoksi saamisesta hakea pää- ta valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän ku-
10019: tökseen muutosta lääninhallitukselta. luessa päätöksen tiedoksisaannista.
10020:
10021: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10022: kuuta 19 .
10023: 72 1988 vp. - HE n:o 65
10024:
10025: 9.
10026: Laki
10027: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta
10028:
10029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallis-
10030: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 8 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
10031:
10032: Voimassa oleva laki Ehdotus
10033: 8§
10034:
10035: Eläkelaitoksen päätökseen muussa kuin elä- Eläkelaitoksen päätökseen muussa kuin elä-
10036: kettä koskevassa asiassa saadaan hakea muu- kettä koskevassa asiassa saa hakea muutosta
10037: tosta valittamalla sen läänin lääninhallituksel- valittamalla sen läänin lääninoikeuteen, missä
10038: le, missä eläkelaitoksen kotipaikka on. Valitus- eläkelaitoksen kotipaikka on. Valitusoikeus on
10039: oikeus on asianosaisella ja jäsenyhteisöllä. asianosaisella ja jäsenyhteisöllä. Lääninoi-
10040: Lääninhallituksen päätökseen saa hakea muu- keuden päätökseen saa hakea muutosta myös
10041: tosta myös eläkelaitoksen hallitus. eläkelaitoksen hallitus.
10042:
10043:
10044: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10045: kuuta 19 .
10046:
10047:
10048:
10049:
10050: 10.
10051: Laki
10052: yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
10053:
10054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuus-
10055: kunnasta 23 päivänä helmikuuta 1979 annetun lain (239/79) 7 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
10056:
10057: Voimassa oleva laki Ehdotus
10058: 7 §
10059:
10060: Muuhun sopimusvaltuuskunnan tai sen jaos- Muuhun sopimusvaltuuskunnan tai sen jaos-
10061: ton päätökseen saa hakea valittamalla muutos- ton päätökseen saa hakea muutosta valittamal-
10062: ta Uudenmaan lääninhallitukselta. Edellä 5 §:n la Uudenmaan lääninoikeuteen. Edellä 5 §:n 2
10063: 2 momentissa tarkoitetussa asiassa valitus teh- momentissa tarkoitetussa asiassa valitus teh-
10064: dään kuitenkin valtiovarainministeriölle. dään kuitenkin valtiovarainministeriölle.
10065:
10066: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10067: kuuta 19 .
10068: 1988 vp. - HE n:o 65 73
10069:
10070: 11.
10071: Laki
10072: poliisilain 25 §:n muuttamisesta
10073:
10074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain
10075: (84/66) 25 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
10076:
10077:
10078: Voimassa oleva laki Ehdotus
10079:
10080: 25 §
10081:
10082: Muutoksen hakemisesta poliisipäällikön pää- Poliisipäällikön päätökseen haetaan muutos-
10083: tökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta ta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen,
10084: hallintoasioissa on säädetty. mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
10085: tussa laissa (154150) on säädetty.
10086:
10087:
10088: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10089: kuuta 19 .
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: 12.
10095: Laki
10096: etuostolain 22 §:n muuttamisesta
10097:
10098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain
10099: (608/77) 22 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10100:
10101:
10102: Voimassa oleva laki Ehdotus
10103:
10104: 22 § 22 §
10105: Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
10106: päätökseen ostaja ja 6 §:ssä tarkoitetuissa ta- päätökseen ostaja ja 6 §:ssä tarkoitetuissa ta-
10107: pauksissa myös myyjä saavat hakea muutosta pauksissa myös myyjä saavat hakea muutosta
10108: lääninhallitukseen valittamalla 30 päivän kulu- valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues-
10109: essa päätöksen tiedoksi saamisesta. sa päätöksen tiedoksisaannista.
10110:
10111:
10112: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10113: kuuta 19 .
10114:
10115:
10116:
10117:
10118: 10 380645U
10119: 74 1988 vp. - HE n:o 65
10120:
10121: 13.
10122: Laki
10123: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
10124:
10125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta
10126: 1970 annetun lain (248170) 14 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10127:
10128: Voimassa oleva laki Ehdotus
10129:
10130: 14 § 14 §
10131: Joka on tyytymätön pysäköinninvalvojan Pysäköinninvalvojan vastalauseen johdosta
10132: vastalauseen johdosta antamaan päätökseen, antamaan päätökseen saa hakea muutosta
10133: saa valittaa siitä lääninhallitukseen 30 päivässä va/ittamalla lääninoikeuteen 30 päivässä pää-
10134: päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituskirjaan töksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä
10135: on sen lisäksi, mitä siitä on erikseen säädetty, muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
10136: liitettävä todistus vaaditun maksun suorittami- laissa (154150) on säädetty. Valituskirjelmään
10137: sesta määräajassa uhalla, että valitus muuten on sen lisäksi, mitä siitä on erikseen säädetty,
10138: jätetään tutkimatta. Ennen asian ratkaisemista liitettävä todistus vaaditun maksun suorittami-
10139: lääninhallituksen on hankittava asiassa pysä- sesta määräajassa uhalla, että valitus muuten
10140: köinninvalvojan lausunto. Valituskirjan saa jätetään tutkimatta. Ennen asian ratkaisemista
10141: toimittaa myös pysäköinninvalvojalle, jonka lääninoikeuden on hankittava asiassa pysä-
10142: tulee silloin oman lausuntonsa ohella toimittaa köinninvalvojan lausunto. Valituskirjelmän
10143: se lääninhallitukselle. Lääninhallituksen pää- saa toimittaa myös pysäköinninvalvojalle, jon-
10144: tökseen ei saa hakea muutosta. ka tulee silloin oman lausuntonsa ohella toi-
10145: mittaa se lääninoikeudelle. Lääninoikeuden
10146: päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
10147:
10148:
10149: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10150: kuuta 19 .
10151:
10152: 14.
10153: Laki
10154: ylikuormamaksusta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
10155:
10156: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ylikuormamaksusta 14 päivänä tammikuuta
10157: 1982 annetun lain (51/82) 15 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10158:
10159: Voimassa oleva laki Ehdotus
10160:
10161: 15 § 15 §
10162: Muutoksenhaku ja täytäntöönpano Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
10163: Muutoksenhausta ylikuormamaksun mää- Ylikuormamaksun määräämistä koskevaan
10164: räämistä koskevaan päätökseen on voimassa, päätökseen haetaan muutosta va/ittamalla lää-
10165: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- ninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksen-
10166: tussa laissa (154/50) on säädetty. hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/
10167: 50) on säädetty.
10168:
10169:
10170: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10171: kuuta 19 .
10172: 1988 vp. - HE n:o 65 75
10173:
10174: 15.
10175: Laki
10176: huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta
10177: Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annetun lain muuttamisesta
10178:
10179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytän-
10180: töönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan 11
10181: päivänä joulukuuta 1970 annetun lain (761170) 5 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja
10182: 3 momentti sekä 12 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
10183:
10184: Voimassa oleva laki Ehdotus
10185:
10186: 5§
10187:
10188: Jollei poliisipiirin päällikkö suostu luovutta- Jollei poliisipiirin päällikkö suostu luovutta-
10189: miseen, hänen on kiireellisesti saatettava asia miseen, hänen on kiireellisesti saatettava asia
10190: lääninhallituksen käsiteltäväksi. Lääninhalli- lääninoikeuden käsiteltäväksi.
10191: tuksessa asian ratkaisee lääninoikeus.
10192: 10§
10193:
10194: Jos luovutettavaksi pyydetty 8 §:n nojalla on Jos luovutettavaksi pyydetty 8 §:n nojalla on
10195: määrätty pidettäväksi laitoksessa tai otettavak- määrätty pidettäväksi laitoksessa tai otettavak-
10196: si säilöön, on lääninhallituksen annettava pää- si säilöön, on lääninoikeuden annettava pää-
10197: töksensä, jollei erityistä estettä ole, viiden arki- töksensä, jollei erityistä estettä ole, viiden arki-
10198: päivän kuluessa siitä, kun asiakirjat ovat saa- päivän kuluessa siitä, kun asiakirjat ovat saa-
10199: puneet lääninhallitukseen tahi jos laitokseen tai puneet lääninoikeuteen tai jos laitokseen tai
10200: säilöön ottaminen on tapahtunut sen jälkeen, säilöön ottaminen on tapahtunut sen jälkeen,
10201: samassa ajassa siitä päivästä. samassa ajassa siitä päivästä.
10202:
10203: 11 § 11§
10204: Tämän lain nojalla annettuun päätökseen Tämän lain nojalla annettuun päätökseen
10205: saadaan hakea muutosta muutoksenhausta hal- saa hakea muutosta muutoksenhausta hallinto-
10206: lintoasioissa säädetyssä järjestyksessä. Valitus- asioissa annetussa laissa (154/50) säädetyssä
10207: aika poliisipiirin päällikön päätöksestä on nel- järjestyksessä. Poliisipiirin päällikön päätök-
10208: jätoista päivää siitä päivästä, jona valittaja sai sestä valitus tehdään kuitenkin lääninoikeudel-
10209: tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuun otta- le ja valitusaika on täll6in 14 päivää päätöksen
10210: matta. tiedoksisaannista.
10211:
10212: Valitettaessa lääninhallituksen päätöksestä Valitettaessa lääninoikeuden päätöksestä
10213: korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituskirja korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituskirjel-
10214: voidaan toimittaa myös lääninhallitukseen. mä voidaan toimittaa myös lääninoikeuteen.
10215: Lääninhallituksen on tällöin viivytyksettä toi- Lääninoikeuden on tällöin viivytyksettä toimi-
10216: mitettava asiakirjat omine lausunlaineen kor- tettava asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeu-
10217: keimpaan hallinto-oikeuteen. teen.
10218:
10219: 12 §
10220: Luovuttamispäätös voidaan panna täytän- Luovuttamispäätös voidaan panna täytän-
10221: töön, ennen kuin se on saanut lainvoiman, jos töön, ennen kuin se on saanut lainvoiman, jos
10222: poliisipiirin päällikkö tai lääninhallitus erityi- poliisipiirin päällikkö tai lääninoikeus erityises-
10223: sestä syystä niin määrää. tä syystä niin määrää.
10224:
10225: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10226: kuuta 19 .
10227: 76 1988 vp. - HE n:o 65
10228:
10229: 16.
10230: Laki
10231: kansanterveyslain 47 §:n muuttamisesta
10232:
10233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
10234: terveyslain (66/72) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10235:
10236: Voimassa oleva laki Ehdotus
10237:
10238: 47 § 47 §
10239: Terveyslautakunnan päätökseen haetaan Terveyslautakunnan päätökseen haetaan
10240: muutosta valittamalla lääninhallitukselle kol- muutosta valittamalla lääninoikeuteen 30 päi-
10241: menkymmenen päivän kuluessa päätöksen tie- vän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
10242: doksi saamisesta.
10243:
10244:
10245: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10246: kuuta 19 .
10247:
10248:
10249:
10250:
10251: 17.
10252: Laki
10253: terveydenhoitolain 26 §:n 3 momentin kumoamisesta
10254:
10255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoi-
10256: tolain (469/65) 26 §:n 3 momentti.
10257:
10258: Voimassa oleva laki Ehdotus
10259:
10260: 26 §
10261:
10262: Lääninhallitus voi sen estämättä mitä 2 mo- (3 mom. kumotaan)
10263: mentissa on sanottu myöntää terveydenhoito-
10264: lautakunnan päätöksestä va/itettaessa kuntaa
10265: kuultuaan luvan, jos sen antamista on pidettä-
10266: vä yleisen edun kannalta tärkeänä.
10267:
10268: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10269: kuuta 19 . Sitä sovelletaan niiden valitusten
10270: käsittelyyn, jotka ovat vireillä lain voimaan
10271: tullessa tai jotka tulevat sen jälkeen vireille
10272: lääninoikeudessa.
10273: 1988 vp. - HE n:o 65 77
10274:
10275: 18.
10276: Laki
10277: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
10278:
10279: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10280: kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/77)
10281: 82 §:n 3 momentti sekä
10282: muutetaan 33 §:n 3 momentti, 81 §:n 2 momentti ja 82 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
10283:
10284: Voimassa oleva laki Ehdotus
10285: 33 §
10286:
10287: Tutkimuksen tultua loppuun suoritetuksi eri- Tutkimuksen tultua loppuun suoritetuksi eri-
10288: tyishuollon johtoryhmä päättää erityishuollon tyishuollon johtoryhmä päättää erityishuollon
10289: antamisesta. Päätös erityishuollon antamisesta antamisesta. Päätös erityishuollon antamisesta
10290: vastoin tahtoa on välittömästi ja viimeistään vastoin tahtoa on välittömästi ja viimeistään
10291: kahden viikon kuluessa sen tekemisestä alistet- kahden viikon kuluessa sen tekemisestä alistet-
10292: tava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Lää- tava lääninoikeuden vahvistettavaksi. Läänin-
10293: ninhallituksen tulee käsitellä asia kiireellisenä. oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä.
10294:
10295: 81 §
10296:
10297: Siitä poiketen, mitä 1 momentissa sääde- Siitä poiketen, mitä 1 momentissa sääde-
10298: tään, erityishuollon johtoryhmän tai kunnalli- tään, erityishuollon johtoryhmän, sosiaalilau-
10299: sen viranhaltijan päätökseen, joka koskee eri- takunnan tai kunnallisen viranhaltijan päätök-
10300: tyishuollon antamista ja lopettamista sekä eri- seen, joka koskee erityishuollon antamista tai
10301: tyishuollon johtoryhmän päätökseen, joka lopettamista taikka yksilöllisen erityishuolto-
10302: koskee vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuol- ohjelman hyväksymistä, haetaan muutosta va-
10303: lon antamista tahi jatkamista taikka näiden tai littamalla lääninhallitukseen ja päätökseen, jo-
10304: sosiaalilautakunnan päätökseen yksilöllisen eri- ka koskee vastoin tahtoa tapahtuvaa erityis-
10305: tyishuolto-ohjelman hyväksymisestä, haetaan huollon antamista tai jatkamista, valittamal/a
10306: muutosta valittamalla lääninhallitukselle 30 lääninoikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän
10307: päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudat-
10308: Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös taen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
10309: erityishuollon johtoryhmälle tai sosiaalilau- annetussa laissa (154150) on säädetty. Valitus
10310: takunnalle, joiden tulee oman lausuntonsa voidaan antaa sanottuna aikana myös erityis-
10311: ohella toimittaa se lääninhallitukselle. huollon johtoryhmälle tai sosiaalilautakunnal-
10312: le, joiden tulee oman lausuntonsa ohella toi-
10313: mittaa se valitusviranomaisel/e.
10314:
10315:
10316: 82 §
10317:
10318: Siitä poiketen, mitä 1 momentissa sääde- Lääninhallituksen 36 §:n nojalla tekemään
10319: tään, lääninhallituksen 33 §:n 3 momentin ja päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
10320: 38 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan
10321: muutosta va/ittamalla sosiaalihallitukselta 30
10322: päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
10323: Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös
10324: lääninhallitukselle, jonka tulee oman lausun-
10325: tonsa ohella toimittaa se sosiaalihallitukselle.
10326: 78 1988 vp. - HE n:o 65
10327:
10328: Voimassa oleva laki Ehdotus
10329:
10330: Sosiaalihallituksen 2 momentin sekä läänin- (3 mom. kumotaan)
10331: hallituksen 36 §:n nojalla tekemään päätök-
10332: seen ei saa hakea muutosta valittamalla.
10333:
10334: Tämä laki tulee voimaan päivänti
10335: kuuta 19 .
10336: Lääninhallituksessa tämän lain voimaan tul-
10337: lessa vireillä olevat vastoin tahtoa tapahtuvaa
10338: erityishuollon antamista tai jatkamista koske-
10339: vat alistus- ja valitusasiat käsitellään loppuun
10340: lääninhallituksessa aikaisemman lain mukaises-
10341: ti. Muuten tätä lakia sovelletaan lain voimaan
10342: tullessa vireillä oleviin valituksiin ja ne siirre-
10343: tään toimivaltaiseen viranomaiseen. Sosiaali-
10344: hallituksessa olevat aikaisemman lain 82 §:n 2
10345: momentissa tarkoitetut valitukset siirretään
10346: korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi.
10347:
10348:
10349: 19.
10350: Laki
10351: sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 23 §:n
10352: muuttamisesta
10353:
10354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjär-
10355: jestämisestä eräissä tapauksissa 13 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (30178) 23 §:n 2
10356: momentti näin kuuluvaksi:
10357:
10358: Voimassa oleva laki Ehdotus
10359:
10360: 23 §
10361:
10362: Siirtyvän omaisuuden arvon vahvistaa ja Siirtyvän omaisuuden arvon vahvistaa ja
10363: suoritettavan korvauksen tai lunastuksen mää- suoritettavan korvauksen tai lunastuksen mää-
10364: rää, jollei siitä sovita, toimikunta, johon luo- rää, jollei siitä sovita, toimikunta, johon luo-
10365: vutuksen saaja ja luovuttaja valitsevat kumpi- vutuksen saaja ja luovuttaja valitsevat kumpi-
10366: kin kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Toimi- kin kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Toimi-
10367: kunta valitsee ulkopuolelta puheenjohtajan ja kunta valitsee ulkopuolelta puheenjohtajan ja
10368: hänelle varamiehen. Jollei puheenjohtajasta ja hänelle varamiehen. Jollei puheenjohtajasta ja
10369: hänen varamiehestään sovita, hänet määrää hänen varamiehestään sovita, hänet määrää
10370: laitoksen sijaintipaikan lääninhallitus. Valtion laitoksen sijaintipaikan lääninhallitus. Valtion
10371: jäsenen toimikuntaan määrää sosiaali- ja ter- jäsenen toimikuntaan määrää sosiaali- ja ter-
10372: veysministeriö. Toimikunnan päätökseen saa- veysministeriö. Toimikunnan päätökseen saa
10373: daan hakea muutosta valittamalla lääninhalli- hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen
10374: tukselle 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis-
10375: ta.
10376: -------------- -------------
10377: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10378: kuuta 19 .
10379: 1988 vp. - HE n:o 65 79
10380:
10381:
10382: 20.
10383: Laki
10384: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 44 §:n muuttamisesta
10385:
10386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
10387: kuuta 1965 annetun lain (561/65) 44 §, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä heinäkuuta
10388: 1975 ja 27 päivänä elokuuta 1976 annetuilla laeilla (595175 ja 751/76), näin kuuluvaksi:
10389:
10390: Voimassa oleva laki Ehdotus
10391:
10392: 44 § 44 §
10393: Edellä 20 §:ssä tarkoitetun toimikunnan pää- Edellä 20 §:ssä tarkoitetun toimikunnan
10394: töksestä on asianomaisella oikeus valittaa lää- päätökseen saa hakea muutosta va/ittamalla
10395: ninhallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen
10396: tiedon saatuaan. tiedoksisaannista.
10397: Toimivaltainen tässä laissa tarkoitetuissa asi- Toimivaltainen tässä laissa tarkoitetuissa
10398: oissa on sen läänin lääninhallitus, jonka alueel- asioissa on se lääninoikeus, jonka tuomiopiiris-
10399: la kysymyksessä olevan kuntainliiton kotipaik- sä kysymyksessä olevan kuntainliiton kotipaik-
10400: ka on. Kuntainliiton kotipaikan lääninhallitus ka on. Kuntainliiton kotipaikan lääninhallitus
10401: antaa myös 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun antaa 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostu-
10402: suostumuksen. muksen.
10403:
10404: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10405: kuuta 19 .
10406: 80 1988 vp. - HE n:o 65
10407:
10408: 22.
10409: Laki
10410: leimaverolain 4 §:n muuttamisesta
10411:
10412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
10413: (662/43) 4 §:ään sisältyvä viranomaisten kolmas ryhmä, sellaisena kuin se on 28 päivänä
10414: lokakuuta 1983 annetussa laissa (808/83), näin kuuluvaksi:
10415:
10416: Voimassa oleva laki Ehdotus
10417:
10418: 4 §
10419: Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima-
10420: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän
10421: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:
10422:
10423:
10424: 3 ryhmä: 3 ryhmä:
10425: Lääninhallitukset lääninoikeuksineen, väes- Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre-
10426: törekisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelu- kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi,
10427: poliisi, sota-arkisto, valtiokonttori, valtionta- sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden
10428: louden tarkastusvirasto, verohallitus, tullihalli- tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus,
10429: tus, pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo-
10430: tuomiokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir-
10431: kirkollishallitus, kouluhallitus, ammattikasva- kollishallitus, kouluhallitus, ammattikasvatus-
10432: tushallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot, hallitus, valtionarkisto, maakunta-arkistot,
10433: maatilahallitus, vesihallitus, metsähallitus, maatilahallitus, vesi- ja ympäristöhallitus, met-
10434: maanmittaushallitus, metsäntutkimuslaitos, sähallitus, maanmittaushallitus, metsäntutki-
10435: tie- ja vesirakennushallitus, autorekisterikes- muslaitos, tie- ja vesirakennushallitus, autore-
10436: kus, ilmailuhallitus, ilmatieteen laitos, rautatie- kisterikeskus, ilmailuhallitus, ilmatieteen lai-
10437: hallitus, posti- ja telehallitus, merenkulkuhalli- tos, rautatiehallitus, posti- ja telehallitus, me-
10438: tus, elinkeinohallitus, patentti- ja rekisterihalli- renkulkuhallitus, elinkeinohallitus, patentti- ja
10439: tus, työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto, sosi- rekisterihallitus, työsuojeluhallitus, tapaturma-
10440: aalihallitus ja lääkintöhallitus. virasto, sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus.
10441:
10442:
10443: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10444: kuuta 19 .
10445: 1988 vp. - HE n:o 65 81
10446:
10447: 23.
10448: Laki
10449: koiraverosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
10450:
10451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun
10452: lain (590179) 12 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10453:
10454: Voimassa oleva laki Ehdotus
10455:
10456: 12 § 12 §
10457: Kunnanhallituksen tai johtosäännössä mää- Kunnanhallituksen tai johtosäännössä mää-
10458: rätyn viranhaltijan oikaisuvaatimuksen johdos- rätyn viranhaltijan oikaisuvaatimuksen johdos-
10459: ta tekemään päätökseen tyytymättömällä on ta tekemästä päätöksestä saa valittaa 30 päivän
10460: oikeus valittaa siitä kirjallisesti 30 päivän kulu- kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siihen
10461: essa päätöksen tiedoksi saamisesta sen läänin lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä kunta
10462: lääninhallitukselle, jonka alueella kunta on. on. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan,
10463: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
10464: tussa laissa (154150) on säädetty.
10465:
10466:
10467: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10468: kuuta 19 .
10469:
10470:
10471:
10472:
10473: 24.
10474: Laki
10475: verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 8 §:n muuttamisesta
10476:
10477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
10478: 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain (367 /61) 8 §:n 2 ja 4 momentti näin kuuluviksi:
10479:
10480: Voimassa oleva laki Ehdotus
10481: 8§
10482:
10483: Milloin perustevalituksesta on muualla erik- Milloin perustevalituksesta on muualla erik-
10484: seen säädetty, on niitä säännöksiä noudatetta- seen säädetty, on niitä säännöksiä noudatetta-
10485: va. Muussa tapauksessa on perustevalitus teh- va. Muussa tapauksessa on perustevalitus teh-
10486: tävä sille viranomaiselle, jolle saamisen mää- tävä sille viranomaiselle, jolle saamisen mää-
10487: räämisestä tai maksuunpanosta on säännön- räämisestä tai maksuunpanosta on säännön-
10488: mukaisesti valitettava. Jollei sellaista viran- mukaisesti valitettava. Jollei sellaista viran-
10489: omaista ole säädetty, on perustevalitus tehtävä omaista ole säädetty, on perustevalitus tehtävä
10490: sille lääninhallitukselle, jonka toimialueella sille lääninoikeudelle, jonka tuomiopiirissä
10491: saaminen on määrätty tai maksuunpantu. saaminen on määrätty tai maksuunpantu.
10492:
10493: Lääninhallituksen päätöksestä sen 2 ja 3 Lääninoikeuden päätöksestä sen 2 ja 3 mo-
10494: momentin nojalla käsittelemässä perustevali- mentin nojalla käsittelemässä perustevalitus-
10495: ll 380645U
10496: 82 1988 vp. - HE n:o 65
10497:
10498: Voimassa oleva laki Ehdotus
10499:
10500: tusasiassa saadaan valittaa korkeimpaan hal- asiassa saa valittaa korkeimpaan hallinto-
10501: linto-oikeuteen kuudenkymmenen päivän kulu- oikeuteen 60 päivän kuluessa päätöksen tie-
10502: essa tiedoksi saamisesta siinä järjestyksessä doksisaannista siinä järjestyksessä kuin vero-
10503: kuin verotuslain 96 §:n 2 ja 3 momentissa on tuslain 96 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.
10504: säädetty.
10505: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10506: kuuta 19 .
10507:
10508:
10509:
10510:
10511: 25.
10512: Laki
10513: puutavaranmittauslain 24 ja 25 §:n muuttamisesta
10514:
10515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä maaliskuuta 1969 annetun puutava-
10516: ranmittauslain (161169) 24 § ja 25 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
10517:
10518: Voimassa oleva laki Ehdotus
10519:
10520: 24 § 24 §
10521: Asianosaisella, joka on tyytymätön mittaus- Asianosaisella, joka on tyytymätön mittaus-
10522: kustannuksia koskevaan virallisen mittaajan kustannuksia koskevaan virallisen mittaajan
10523: tai mittauslautakunnan päätökseen, on oikeus tai mittauslautakunnan päätökseen, on oikeus
10524: hakea siihen muutosta neljäntoista päivän ku- hakea siihen muutosta 14 päivän kuluessa pää-
10525: luessa päätöksen antamisesta lukien siinä lää- töksen antamisesta lukien valittamalla siihen
10526: ninhallituksessa, jonka alueella toimitus on lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä toimitus
10527: kokonaan tai pääosaltaan suoritettu. Läänin- on kokonaan tai pääosaltaan suoritettu. Lää-
10528: hallituksen päätös on lopullinen. ninoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta
10529: valittamalla.
10530:
10531: 25 § 25 §
10532: Asianosaisten on asetuksella säädettävän Asianosaisten on asetuksella säädettävän
10533: määräajan kuluessa mittaustoimituksen päätyt- määräajan kuluessa mittaustoimituksen päätyt-
10534: tyä tai, jos mittauskustannuksia koskevasta tyä tai, jos mittauskustannuksia koskevasta
10535: päätöksestä on valitettu, lääninhallituksen rat- päätöksestä on valitettu, lääninoikeuden rat-
10536: kaistua valituksen suoritettava mittauskustan- kaistua valituksen suoritettava mittauskustan-
10537: nukset viralliselle mittaajalle tai mittauslauta- nukset viralliselle mittaajalle tai mittauslauta-
10538: kunnan puheenjohtajalle. kunnan puheenjohtajalle.
10539:
10540:
10541: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10542: kuuta 19 .
10543: 1988 vp. - HE n:o 65 83
10544:
10545: 26.
10546: Laki
10547: työnvälityslain 16 b §:n muuttamisesta
10548:
10549: .Eduskunnan päätöksen mukais~sti mu_utetaan ~ päivänä kesäkuuta 1959 annetun työnvälitys-
10550: lam (246/59) 16 b §:n 1 momentti, sellaisena kmn se on 6 päivänä toukokuuta 1983 annetussa
10551: laissa (424/83), näin kuuluvaksi:
10552:
10553: Voimassa oleva laki Ehdotus
10554:
10555: 16 b § 16 b §
10556: Työvoimapiirin toimisto voi periä valtiolle Työvoimapiirin toimisto voi periä valtiolle
10557: takaisin perusteettomasti suoritetun avustuksen takaisin perusteettomasti suoritetun avustuksen
10558: siinä järjestyksessä kuin eräiden hallintoriita- siinä järjestyksessä kuin hallintoriita-asioiden
10559: asioiden oikeuspaikasta annetussa laissa (446/ käsittelystä on lääninoikeuslaissa (1021174)
10560: 54) on säädetty. säädetty.
10561:
10562:
10563: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10564: kuuta 19 .
10565:
10566:
10567:
10568:
10569: 27.
10570: Laki
10571: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10572:
10573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä
10574: helmikuuta 1973 annetun lain (87173) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
10575:
10576: Voimassa oleva laki Ehdotus
10577:
10578: 1§
10579:
10580: Mitä tässä laissa on tuomioistuimesta sanot- Mitä tässä laissa on tuomioistuimesta sanot-
10581: tu, koskee soveltuvin osin myös tuomaria tä- tu, koskee soveltuvin osin myös tuomaria tä-
10582: män käsitellessä 1 momentin 1 kohdassa tar- män käsitellessä 1 momentin 1 kohdassa tar-
10583: koitettua hakemusasiaa sekä lääninoikeutta 1 koitettua hakemusasiaa.
10584: momentin 4 kohdassa mainituissa asioissa.
10585: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10586: kuuta 19 .
10587: 84 1988 vp. - HE n:o 65
10588:
10589: 28.
10590: Laki
10591: poronhoitolain 43 §:n muuttamisesta
10592:
10593: .Eduskunnan päätökse.n mukai~esti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1948 annetun poronhoito-
10594: 1~~? (444/48) 4~ §, sellaisena kmn se on 16 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (772/49)
10595: nam kuuluvaksi: '
10596:
10597: Voimassa oleva laki Ehdotus
10598: 43 § 43 §
10599: Joka ei tyydy paliskunnan päätökseen, saa Paliskunnan päätökseen saa jokainen hakea
10600: hakea muutosta lääninhallitukselta kirjallisella muutosta sillä perusteella, että päätös loukkaa
10601: valituksella, joka valituksenalaisen päätöksen hänen oikeuttaan. Pa/iskunnan osakas saa ha-
10602: kera valittajan itsensä tai hänen laillisesti val- kea muutosta päätökseen myös sillä perusteel-
10603: tuuttamansa asiamiehen on annettava tai pos- la, että päätös on syntynyt virheeilisessä järjes-
10604: titse toimitettava lääninhallitukselle kolmen- tyksessä tai muutoin on lainvastainen. Valitus
10605: kymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lu- tehdään lääninoikeudelle.
10606: kien, jolloin pöytäkirja tarkastettiin, tahi, jos
10607: valittaja ei ollut kokouksessa saapuvilla, pää-
10608: töksen tiedoksiantopäivästä.
10609: Jos poroisäntä on kieltäytynyt pidettävää Jos poroisäntä on kieltäytynyt ottamasta
10610: paliskunnan kokousta koskevaan koulutukseen paliskunnan kokousta koskevaan koulutukseen
10611: ottamasta asiaa, joka hänelle on todistettavasti asiaa, joka hänelle on todistettavasti ilmoitet-
10612: ilmoitettu, saa kieltäytymisestä valittaa läänin- tu, saa kieltäytymisestä valittaa lääninoi-
10613: hallitukselle, noudattaen soveltuvilta osin 1 keuteen.
10614: momentissa säädettyö menettelyä.
10615: Joka katsoo, että paliskuntain yhdistyksen Paliskuntain yhdistyksen päätökseen saa se,
10616: päätös, joka koskee hänen etuaan ja oikeut- jota päätös koskee, hakea muutosta sillä perus-
10617: taan, ei ole laillisessa järjestyksessä syntynyt teella, että päätös on syntynyt virheeilisessä
10618: tai muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen järjestyksessä tai muutoin on lain taikka yhdis-
10619: vastainen, saa siitä valittaa Lapin lääninhalli- tyksen sääntöjen vastainen. Valitus tehdään
10620: tukselle, noudattaen, mitä 1 momentissa on Lapin lääninoikeudel/e.
10621: säädetty. Valitusaika luetaan pöytäkirjan tarkastami-
10622: Valittaja liittäköön valitukseensa selvityksen sesta, jos valittaja on ollut läsnä kokouksessa,
10623: siitä, mistä päivästä valitusaika on luettava. jossa valituksen kohteena oleva päätös on teh-
10624: Jos valittaja laiminlyö, mitä 1, 2, 3 ja 4 ty. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan,
10625: momentissa on säädetty, olkoon menettänyt mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
10626: puhevaltansa päätösta vastaan. tussa laissa (154/50) on säädetty.
10627: Valituksen käsittelemisestä lääninhallitukses-
10628: sa ja muutoksen hakemisesta lääninhallituksen
10629: päätökseen olkoon soveltuvin osin voimassa,
10630: mitä valituksen tekemisestä kunnallisissa asi-
10631: oissa on säädetty.
10632:
10633: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10634: kuuta 19 .
10635: 1988 vp. - HE n:o 65 85
10636:
10637: 29.
10638: Laki
10639: tieliikennelain muuttamisesta
10640:
10641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10642: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 9 luvun otsikko sekä
10643: lisätään sanottuun lukuun uusi 106 a § seuraavasti:
10644: Voimassa oleva laki Ehdotus
10645:
10646: 9 luku 9 luku
10647: Valtuutus- Ja voimaantulosäännökset Muutoksenhaku sekä valtuutus- ja
10648: voimaantulosäännökset
10649: 106 a §
10650: Muutoksenhaku
10651: Muutoksenhausta poliisin ja lääninhallituk-
10652: sen antamaan päätökseen on voimassa, mitä 2
10653: ja 3 momentissa säädetään, jollei toisin ole
10654: erikseen säädetty.
10655: Poliisin antamaan päätökseen haetaan muu-
10656: tosta valittamalla lääninoikeuteen. Opetus- ja
10657: harjoituslupaa koskevasta poliisin päätöksestä
10658: valitetaan kuitenkin lääninhallitukseen. Auto-
10659: koululuvan saamista koskevasta lääninhallituk-
10660: sen päätöksestä valitetaan liikenneministeri-
10661: öön.
10662: Poliisin ja lääninhallituksen antama päätös
10663: voidaan panna täytäntöön valituksesta huoli-
10664: matta. Muutoin muutoksenhaussa noudate-
10665: taan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
10666: annetussa laissa (154150) on säädetty.
10667:
10668: Tämä laki tulee voimaan päivänä
10669: kuuta 19 .
10670: Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tulles-
10671: sa vireillä olevat valitukset, jotka lain voi-
10672: maantulon jälkeen kuuluvat lääninhallituksen
10673: toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi asiano-
10674: maisessa lääninhallituksessa.
10675: 86 1988 vp. - HE n:o 65
10676:
10677: Asetusluonnokset Liite 2
10678:
10679:
10680:
10681:
10682: 1.
10683: Lääninoikeusasetus
10684: Oikeusministerin esittelystä säädetään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain
10685: (1021/74) 32 §:n nojalla:
10686:
10687: Nimi 4 §
10688: Lääninoikeus toimii jaostoihin jakautunee-
10689: 1§
10690: na, milloin työjärjestyksessä niin määrätään.
10691: Läänioikeuden nimi määräytyy sen läänin Jaostojen lukumäärä on vahvistettava tai muu-
10692: mukaan, joka on lääninoikeuden tuomiopiiri- toin määriteltävä työjärjestyksessä.
10693: nä. Jaostossa asiat käsitellään ja ratkaistaan kol-
10694: mijäsenisessä kokoonpanossa, jollei laissa ole
10695: Tehtävät toisin säädetty.
10696:
10697: 2§ 5§
10698: Lääninoikeuden tehtävänä on sen lisäksi, Jos lääninoikeus jakautuu jaostoihin, lää-
10699: mitä muutoin on säädetty: ninoikeuden ylituomari toimii ensimmäisen ja-
10700: 1) tehdä tarpeelliseksi katsomiaan esityksiä oston puheenjohtajana. Muiden jaostojen pu-
10701: lääninoikeuden toiminnan kehittämiseksi; heenjohtajina toimivat ylituomarin määräämät
10702: 2) antaa pyydettäessä lausuntonsa asiassa, lääninoikeudentuomarit. Puheenjohtajat on
10703: joka koskee lääninoikeuden toimintaan liitty- määrättävä, mikäli mahdollista, ylimpiin palk-
10704: vää lainsäädäntöä; kausluokkiin kuuluvista lääninoikeudentuoma-
10705: 3) huolehtia siitä, että lääninoikeuden tär- reista. Lääninoikeuden työjärjestyksessä voi-
10706: keimmät ratkaisut sopivalla tavalla julkaistaan daan määrätä, että ylituomari tai sama läänin-
10707: tai niistä muutoin tiedotetaan lääninoikeuden oikeudentuomari toimii kahden jaoston pu-
10708: oikeuskäytännöstä tietoa tarvitseville; heenjohtajana. Ylituomari määrää myös jaos-
10709: 4) laatia tilastoja lääninoikeuden toiminnas- tojen muut jäsenet.
10710: Jaoston puheenjohtajan ollessa estynyt tai
10711: ta; sekä
10712: 5) laatia työjärjestyksensä. suorittaessa muita virkatehtäviä voi virassa
10713: , vanhin virantoimituksessa oleva jaoston jäsen
10714: tarvittaessa johtaa jaoston istunnossa puhetta.
10715: Kokoonpano Ylimääräiset lääninoikeudentuomarit on
10716: 3§ mahdollisuuksien mukaan sijoitettava tasaisesti
10717: eri jaostoihin.
10718: Lääninoikeuden täysistuntoon osallistuvat
10719: lääninoikeuden ylituomari sekä vakinaiset ja 6§
10720: ylimääräiset lääninoikeudentuomarit. Milloin Lääninoikeuden ylituomarin ollessa estynyt
10721: jonkin asian käsittelyssä lain mukaan tulee olla tai ylituomarin viran ollessa avoimena ja jollei
10722: osallisena asiantuntija- tai lisäjäseniä, osallistu- viran väliaikaista hoitajaa tai viransijaista ole
10723: vat nämä vastaavasti myös asian käsittelyyn määrätty, ylituomarin tehtäviä hoitaa virassa
10724: täysistunnossa. Ylituomari on täysistunnon pu- vanhin virantoimituksessa oleva jaoston pu-
10725: heenjohtaja. heenjohtaja. Jollei tällaista jäsentä ole, ylituo-
10726: Mitä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään marin tehtäviä hoitaa virassa vanhin virantoi-
10727: lääninoikeudentuomarista, koskee myös yli- mituksessa oleva jäsen. Puheenjohtaja ylituo-
10728: määräistä lääninoikeudentuomaria, jollei erik- marin johtaman jaoston istunnossa määräytyy
10729: seen ole toisin säädetty. kuitenkin 5 §:n 2 momentin mukaisesti.
10730: 1988 vp. - HE n:o 65 87
10731:
10732: Asioiden ratkaiseminen Lääninoikeudessa voi olla notaarin, kirjaa-
10733: jan ja osastosihteerin sekä muita virkoja. Li-
10734: 7§ säksi lääninoikeudessa voi olla tilapäistä ja
10735: Lääninoikeudelle kuuluvat muut kuin sen työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
10736: hallintoa koskevat asiat ratkaistaan lääninoi-
10737: keuden tai sen jaoston istunnossa siten kuin 12 §
10738: työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. Tilapäisenä virkamiehenä toimivalta esitteli-
10739: jäitä vaaditaan sama kelpoisuus kuin lääninoi-
10740: 8§ keudensihteeriitä ja sivutoimiselta esittelijäitä
10741: Lääninoikeuden täysistunnossa ratkaistaan tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.
10742: lääninoikeuslain 26 §:ssä tarkoitettujen asioi-
10743: den lisäksi asiat, jotka koskevat: 13§
10744: 1) lääninoikeuden työjärjestystä; sekä Kelpoisuusvaatimuksena notaarin ja kirjaa-
10745: 2) lääninoikeudensihteerin nimittämistä ja jan virkaan on soveltuva korkeakoulututkin-
10746: tilapäisen esittelijän ottamista sekä näiden vir- to.
10747: kamiesten irtisanomista ja virantoimituksesta Kelpoisuusvaatimuksena osastosihteerin vir-
10748: pidättämistä. kaan on soveltuva korkeakoulututkinto tai yli-
10749: Täysistunnossa ratkaistaan lisäksi ylituoma- oppilastutkinto ja soveltuva opistotasoinen tut-
10750: rin 9 §:n 2 momentin nojalla täysistunnolle kinto.
10751: siirtämät asiat. Muulta kuin 11 §:n 1 momentissa, 12 §:ssä
10752: Täysistunto on 1 momentin 1 ja 2 kohdassa ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa mainitulta
10753: sekä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa pää- virkamieheltä sekä myös työsopimussuhteessa
10754: tösvaltainen, kun vähintään puolet lääninoi- olevalta henkilöltä vaaditaan sellainen taito ja
10755: keuden jäsenistä on läsnä. Läsnä tulee kuiten- kyky, jota viran tai tehtävän menestyksellinen
10756: kin olla vähintään kolme jäsentä. hoitaminen edellyttää.
10757:
10758: 14 §
10759: 9§ Lääninoikeuden ylituomari nimittää notaa-
10760: Lääninoikeuden ylituomari ratkaisee läänin- rin, kirjaajan, osastosihteerin ja muun 11 §:n 2
10761: oikeudelle kuuluvat sen hallintoa koskevat momentissa tarkoitetun vakinaisen viran halti-
10762: asiat, joita ei ole säädetty ratkaistavaksi lää- jan sekä ottaa tilapäisen virkamiehen vastaa-
10763: ninoikeuden täysistunnossa. vaan tehtävään. Ylituomari ottaa myös sivutoi-
10764: Ylituomari voi määrätä itselleen kuuluvan misen esittelijän ja työsopimussuhteisen henki-
10765: tärkeän tai periaatteellisesti merkittävän asian lön. Tilapäisen esittelijän ottaa kuitenkin lää-
10766: ratkaistavaksi täysistunnossa. ninoikeus.
10767: Lääninoikeuden jaoston puheenjohtajat ja
10768: muut jäsenet ovat velvollisia ylituomarin mää-
10769: räyksestä avustamaan häntä lääninoikeuden Henkilöstön tehtävät
10770: hallintoa ja toiminnan kehittämistä koskevissa
10771: asioissa niin kuin työjärjestyksessä lähemmin 15 §
10772: määrätään. Lääninoikeuden ylituomarin tehtävänä on
10773: sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty:
10774: 10 § 1) päättää täysistunnon ajankohdasta ja kut-
10775: Istunnossa asiat ratkaistaan esittelystä. Lää- sua jäsenet täysistuntoon;
10776: ninoikeuden ylituomari voi ratkaista hänelle 2) päättää virkavapaudesta sekä viran hoita-
10777: kuuluvat asiat ilman esittelyä. misesta virkavapauden aikana tai viran ollessa
10778: avoimena silloin, kun niistä päättäminen ei
10779: kuulu korkeimmalle hallinto-oikeudelle, sekä
10780: Henkilöstö antaa lausunto lääninoikeudentuomarin virka-
10781: 11 § vapaushakemuksesta korkeimmalle hallinto-
10782: oikeudelle ja tehdä tälle tarvittavat esitykset
10783: Lääninoikeudessa on lääninoikeuden ylituo- lääninoikeudentuomarin viran hoitamisesta sil-
10784: marin, lääninoikeudentuomarin ja lääninoi- loin, kun päätösvalta kuuluu korkeimmalle
10785: keudensihteerin virkoja. hallinto-oikeudelle;
10786: 88 1988 vp. - HE n:o 65
10787:
10788: 3) vahvistaa vuosilomien ajankohdat ja il- 5) esitellä täysistunnossa ja ylituomarille
10789: moittaa omasta vuosilomastaan korkeimmalle lääninoikeuden hallintoa koskevat asiat; sekä
10790: hallinto-oikeudelle; 6) esitellä muut hänelle määrätyt asiat.
10791: 4) määrätä lääninoikeuslain 10 §:n 3 mo-
10792: mentissa tarkoitetussa tapauksessa lääninoi- 18 §
10793: keudensihteeri toimimaan jäsenenä; Esittelijän tulee huolellisesti ja joutuisasti
10794: 5) määrätä lääninoikeuslain 15 §:n 1 mo- valmistella hänelle kuuluvat asiat, esitellä ne
10795: mentin nojalla notaari esittelemään lääninoi- istunnossa sekä huolehtia toimistuskirjojen
10796: keudessa; laatimisesta ja niiden saattamisesta viivytykset-
10797: 6) antaa lääninoikeuslain 15 §:n 2 momentis- tä asianomaisille toimitettaviksi sekä esittelystä
10798: sa tarkoitettu määräys avustavalle virkamiehel- aiheutuvista muista toimenpiteistä.
10799: le; Esittelijän on suoritettava myös muita lää-
10800: 7) ratkaista 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ninoikeuden ylituomarin, jaoston puheenjohta-
10801: asiat; jan tai muun jäsenen hänelle antamia tehtäviä.
10802: 8) ratkaista asiat, jotka koskevat verojen ja Esittelijän tehtävistä määrätään tarkemmin
10803: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun työj ärj esty ksessä.
10804: lain (367/61) 10 §:n 4 momentissa tarkoitettua
10805: määräystä käsitellä ja ratkaista ulosoton kieltä- Asiakirjat
10806: mistä tai keskeyttämistä koskevia hakemuksia; . 19 §
10807: 9) antaa Iääninoikeudentuomarilie tai läänin-
10808: oikeudensihteerille määräys suorittaa 17 §:ssä Lääninoikeuden päätöksen sisältävän toimi-
10809: mainittuja tehtäviä; tuskirjan taltion allekirjoittavat ne, jotka ovat
10810: 10) osoittaa, jos lääninoikeus on jakautunut osallistuneet asian ratkaisemiseen. Jos asian
10811: jaostoihin, esittelijät eri jaostoille; esittelijänä on toiminut muu kuin lääninoi-
10812: 11) määrätä jaostojen sekä jäsenten ja esitte- keuden jäsen, varmentaa taltion esittelijä. Jos
10813: lijäiden työmäärät siten, että tehtävät jakautu- päätöksestä on äänestetty tai esittelijä on il-
10814: vat tasaisesti eri jaostojen sekä jäsenten ja moittanut eriävän mielipiteen, äänestyslausun-
10815: esittelijäiden kesken ja että asiat voidaan rat- to ja eriävä mielipide merkitään taltioon.
10816: kaista joutuisasti jaostoilla; Toimituskirjan allekirjoittaa esittelijä. Esit-
10817: 12) huolehtia jatko- ja täydennyskoulutuk- telijä vastaa siitä, että toimituskirja on päätök-
10818: sen järjestämisestä lääninoikeuden jäsenille ja sen mukainen. Toimituskirjaan merkitään pää-
10819: esittelijöille; sekä töksen tekemiseen osallistuneiden jäsenten ni-
10820: 13) valvoa 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettua met ja, jollei päätös ole yksimielinen tai esitte-
10821: lääninoikeuden ratkaisujen julkaisemista ja tie- lijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, ilmoitus
10822: dottamista sekä 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettua äänestyksestä tai eriävästä mielipiteestä sekä
10823: tilastojen laatimista. siitä, että eri mielipiteet ilmenevät virastossa
10824: säilytettävästä taltiosta.
10825: 16 § Milloin asiasta ei laadita taltiota, äänestys-
10826: Jokainen lääninoikeuden jäsen vastaa osal- lausunto ja eriävä mielipide merkitään erilli-
10827: taan työn asianmukaisesta ja joutuisasta kulus- seen pöytäkirjaan.
10828: ta sekä esittelijäiden kouluttamisesta ja ohjaa-
10829: misesta. 20 §
10830: Asiassa, jossa lääninasiamies käyttää valtion
10831: 17 § puhevaltaa, on lääninoikeuden päätöksestä vii-
10832: Edellä 15 §:n 9 kohdassa tarkoitetun virka- pymättä ilmoitettava lääninasiamiehelle ja vaa-
10833: miehen tulee: dittaessa annettava hänelle päätös tai oikeaksi
10834: 1) huolehtia lääninoikeuden hallintoasioista todistettu jäljennös siitä seitsemän päivän ku-
10835: sen mukaan kuin ylituomari määrää; luessa vaatimuksen esittämisestä.
10836: 2) johtaa ja valvoa lääninoikeuden toimisto- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
10837: töiden suorittamista; vasti voimassa sellaiseen viranomaiseen tai val-
10838: 3) huolehtia sisäisestä tiedotuksesta ja lää- tion puhevaltaa käyttävään muuhun asiamie-
10839: ninoikeuden julkaisujen toimittamisesta ylituo- heen nähden, jonka lain mukaan katsotaan
10840: marin ohjeiden mukaan; saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona
10841: 4) huolehtia tilastojen laatimisesta; päätös on tehty.
10842: 1988 vp. - HE n:o 65 89
10843:
10844: Erinäisiä säännöksiä 24 §
10845: Tämän asetuksen säännökset ovat soveltuvin
10846: 21 §
10847: osin voimassa Ahvenanmaan lääninoikeudessa,
10848: Lääninoikeuden esittelijän esteellisyydestä jota varten ei laadita eri työjärjestystä.
10849: on voimassa, mitä tuomarin jäävistä on säädet-
10850: ty. 25 §
10851: Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10852: 22 § kuuta 19 .
10853: Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä syys-
10854: ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan kuuta 1975 annettu lääninoikeusasetus (751/
10855: lääninoikeuden työjärjestyksessä, jonka kor- 75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
10856: kein hallinto-oikeus vahvistaa lääninoikeuden Lääninoikeuden on laadittava uusi työjärjes-
10857: esityksestä. tys kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuk-
10858: sen voimaantulosta lukien ja toimitettava se
10859: 23 § korkeimman hallinto-oikeuden vahvistettavak-
10860: Lääninoikeuslain 11 §:ssä tarkoitettujen asi- si. Ennen uuden työjärjestyksen vahvistamista
10861: antuntijajäsenten palkkioiden perusteet vahvis- noudatetaan soveltuvin osin aikaisempaa työ-
10862: taa valtioneuvosto. järjestystä.
10863:
10864:
10865:
10866:
10867: 2.
10868: Asetus
10869: valtioneuvoston ohjesäännön 16 §:n muuttamisesta
10870:
10871: Pääministerin esittelystä muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annetun valtioneuvoston
10872: ohjesäännön (995/43) 16 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä maaliskuuta 1981
10873: annetussa asetuksessa (208/81), näin kuuluvaksi:
10874:
10875: 16 §
10876: kilaoikeus, markkinatuomioistuin, liikevaihto-
10877: Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat korkein vero-oikeus, vakuutusoikeus ja työtuomiois-
10878: oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, tuin.
10879: vesiylioikeus, lääninoikeudet Ahvenanmaan
10880: lääninoikeutta lukuun ottamatta, tuomiokun-
10881: nat ja kihlakunnanoikeudet, raastuvanoikeudet Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10882: ja maistraatit, maaoikeudet, vesioikeudet, van- kuuta 19 .
10883:
10884:
10885:
10886:
10887: 12 380645U
10888: 90 1988 vp. - HE n:o 65
10889:
10890:
10891:
10892:
10893: 3.
10894: Asetus
10895: oikeusministeriöstä annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta
10896:
10897: Oikeusministerin esittelystä muutetaan oikeusministeriöstä 18 päivänä marraskuuta 1977
10898: annetun asetuksen (828/77) 2 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä huhtikuuta 1988
10899: annetussa asetuksessa (335/88), näin kuuluvaksi:
10900:
10901: 2§
10902: Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat korkein tuomioistuin, liikevaihtovero-oikeus, vakuu-
10903: oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, tusoikeus ja työtuomioistuin.
10904: vesiylioikeus, lääninoikeudet Ahvenanmaan
10905: lääninoikeutta lukuun ottamatta, tuomiokun-
10906: nat, raastuvanoikeudet ja maistraatit, maaoi- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10907: keudet, vesioikeudet, vankilaoikeus, markkina- kuuta 19 .
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: 4.
10913: Asetus
10914: korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta
10915:
10916: Oikeusministerin esittelystä muutetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 30 päivänä syyskuuta
10917: 1977 annetun asetuksen (702/77) 6 §:n 9 ja 10 kohta, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä
10918: maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa (227 /88), näin kuuluviksi:
10919:
10920: 6§ 10) liikevaihtovero-oikeuden ja lääninoi-
10921: Täysistunnossa ratkaistaan lisäksi asiat, jot- keuden työjärjestystä;
10922: ka koskevat:
10923:
10924: 9) liikevaihtovero-oikeuden ja lääninoi- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10925: keuden jäsenen nimittämistä; kuuta 19 .
10926: 1988 vp. - HE n:o 65 91
10927:
10928:
10929:
10930:
10931: 5.
10932: Asetus
10933: lääninhallitusasetuksen muuttamisesta
10934:
10935: Sisäasiainministerin esittelystä
10936: kumotaan 4 päivänä maaliskuuta 1988 annetun lääninhallitusasetuksen (202/88) 2 § sekä
10937: muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 23 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
10938: 1§
10939: 1) maaherra;
10940: Lääninhallituksessa voi olla yleinen toimisto, 2) kansliapäällikkö; taikka
10941: pelastustoimisto, oikeushallintotoimisto, kaa- 3) osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö,
10942: voitus- ja asuntotoimisto, ympäristönsuojelu- toimistopäällikkö tai muu lääninhallituksen
10943: toimisto ja poliisitoimisto valtion tulo- ja me- virkamies, jolle päätösvalta on annettu.
10944: noarvion puitteissa ja sen mukaan kuin siitä
10945: lääninhallituksen työjärjestyksessä määrätään.
10946:
10947: 23 § Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10948: Lääninhallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee kuuta 19 .
10949: esittelystä:
10950:
10951:
10952:
10953:
10954: 6.
10955: Asetus
10956: ajokorttiasetuksen 42 §:n muuttamisesta
10957:
10958: Liikenneministerin esittelystä muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1972 annetun ajokorttiasetuk-
10959: sen (447/72) 42 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
10960:
10961: 42 §
10962: Muutoksenhaku
10963: 2. Katsastusmiehen päätöksestä valitetaan
10964: 1. Muutoksenhausta tämän asetuksen nojal- autorekisterikeskukseen ja autorekisterikes-
10965: la annettuun hallintoviranomaisen päätökseen kuksen päätöksestä edelleen liikenneministeri-
10966: on 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin öön, jonka tällaisessa asiassa antamaan pää-
10967: voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasi- tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
10968: oissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
10969: Muutoksenhaussa poliisin antamaan päätök-
10970: seen noudatetaan, mitä tieliikennelain (267 /81) Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10971: 106 a §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty. kuuta 19 .
10972: 92 1988 vp. - HE n:o 65
10973:
10974:
10975:
10976:
10977: 7.
10978: Asetus
10979: rajavyöhykeasetuksen 16 §:n muuttamisesta
10980:
10981: Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan 17 päivänä toukokuuta 1947 annetun rajavyöhyke-
10982: asetuksen (404/47) 16 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä lokakuuta 1984 annetussa asetuksessa
10983: (713/84), näin kuuluvaksi:
10984:
10985: 16 §
10986: Poliisipiirin päällikön tämän asetuksen no- Tämä asetus tulee voimaan päivänä
10987: jalla tekemään päätökseen haetaan muutosta kuuta 19 .
10988: valittamalla lääninhallitukseen ja suojelupolii- Lääninoikeudessa tämän asetuksen voimaan
10989: sin päätökseen valittamalla sisäasiainministeri- tullessa vireillä olevat valitukset, jotka asetuk-
10990: öön siten kuin muutoksenhausta hallintoasiois- sen voimaantulon jälkeen kuuluvat lääninhalli-
10991: sa annetussa laissa (154/ 50) on säädetty. tuksen toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi
10992: asianomaisessa lääninhallituksessa.
10993:
10994:
10995:
10996:
10997: 8.
10998: Asetus
10999: räjähdystarvikeasetuksen 103 §:n muuttamisesta
11000:
11001: Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan 1 päivänä helmikuuta 1980 annetun
11002: räjähdystarvikeasetuksen (85/80) 103 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11003:
11004: 103§
11005: Poliisin tämän asetuksen nojalla antamasta Lääninoikeudessa tämän asetuksen voimaan
11006: päätöksestä saa valittaa lääninhallitukseen 14 tullessa vireillä olevat valitukset, jotka asetuk-
11007: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. sen voimaantulon jälkeen kuuluvat lääninhalli-
11008: tuksen toimivaltaan, siirretään käsiteltäviksi
11009: asianomaisessa lääninhallituksessa.
11010: Tämä asetus tulee voimaan päivänä
11011: kuuta 19 .
11012: 1988 vp. - HE n:o 65 93
11013:
11014: Tilastotietoja lääninoikeuksista Liite 3
11015: Taulukko 1
11016:
11017: Lääninoikeuksien työtilanne vuosina 1975-1987
11018: Vuoden aikana Vuoden aikana Vuoden lopussa Keskimääräinen
11019: Vuosi saapuneet asiat ratkaistu! asiat ratkaisematta ratkaisuaikana
11020: olevat asiat kuukausina
11021: 1975 ................................. . 42 820 47 335 42 825 11
11022: 1976 ................................. . 37 454 39 913 40 399 12
11023: 1977 ................................. . 42 302 42 631 40 070 12
11024: 1978 ................................. . 44 540 40 691 43 919 13
11025: 1979 ................................. . 44 123 39 931 48 111 13
11026: 1980 ................................. . 47 113 41 018 54 953 14
11027: 1981 ................................. . 53 502 49 972 57 495 13
11028: 1982 ................................. . 40 386 54 202 44 327 11
11029: 1983 ................................. . 36 179 46 956 33 019 10
11030: 1984 ................................. . 39 467 42 662 29 824 10
11031: 1985 ................................. . 36 620 37 098 29 659 11
11032: 1986 ................................. . 34 827 33 490 30 882 12
11033: 1987 ................................. . 32 173 34 361 28 685 11
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: Taulukko 2
11039:
11040: Lääninoikeuksien työtilanne vuonna 1987
11041: Vuoden aikana Vuoden aikana Vuoden lopussa Keskimääräinen
11042: Lääninoikeus saapuneet asiat ratkaistu! asiat ratkaisematta ratkaisuaika
11043: olevat asiat kuukausina
11044: Uudenmaan ·························· 9 864 10 008 11 302 13
11045: Turun ja Porin ······················· 4 983 5 352 3 674 10
11046: Ahvenanmaan ........................ 220 176 143 11
11047: Hämeen .............................. 3972 4 230 2 181 9
11048: Kymen ······························· 1 504 1 191 1 789 15
11049: Mikkelin .............................. 1 170 1 181 419 8
11050: Kuopion .............................. 1 674 1 962 726 8
11051: Pohjois-Karjalan ····················· 1 180 1 332 478 8
11052: Vaasan ······························· 1 981 2 384 2 883 13
11053: Keski-Suomen ........................ 1 517 1 515 1 133 10
11054: Oulun ································ 2 552 3 476 2 496 10
11055: Lapin ................................. 1 556 1 554 1 461 12
11056: Yhteensä ····························· 32 173 34 361 28 685 11
11057: 94 1988 vp. - HE n:o 65
11058:
11059: Taulukko 3
11060:
11061: Lääninoikeuksiin vuonna 1987 saapuneet asiat
11062: asiaryhmittäin jaoteltuina
11063:
11064: Yleinen kunnallishallinto, väes-
11065: töhallinto ja hallintoriita-asiat .. 2 290
11066: Rakentaminen, asuminen, ympäris-
11067: tö ................... ····· ...... . 1 705
11068: Elinkeino- ja liikenneasiat sekä
11069: eräät lupa-asiat ................ . 916
11070: Yleinen järjestys ja turvallisuus ... . 171
11071: Sosiaali- ja terveydenhuolto ...... . 2 748
11072: Verotus ........................... . 23 925
11073: Muut asiat ........................ . 418
11074: Yhteensä ......................... . 32 173
11075: 1988 vp. - HE n:o 66
11076:
11077:
11078:
11079:
11080: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslainsäädännön koko-
11081: naisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja
11082: eräiden muiden lakien muutoksiksi
11083:
11084:
11085:
11086:
11087: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11088:
11089: Nykyinen rikoslaki on peräisin vuodelta vaikutuksiltaan lähes nykyisellään. Väärennys-
11090: 1889. Sitä on useilta kohdin muutettu, mutta rikoksiin lisättäisiin väärennysaineiston hallus-
11091: perusrakenteeltaan se on ennallaan. Tehdyt sapitoa koskeva uusi rangaistussäännös. Vää-
11092: muutokset eivät ole antaneet riittävästi mah- rennysrikosten sääntelyä yhtenäistettäisiin luo-
11093: dollisuuksia saattaa rikoslaki vastaamaan pumalla näiden rikosten erottelemisesta vää-
11094: muuttuneiden olosuhteiden synnyttämiä tarpei- rennyksen kohteena olevan asiakirjan luonteen
11095: ta ja muuttunutta oikeustajuntaa. Sen vuoksi perusteella. Asiakirjan tärkeydellä olisi edel-
11096: on pidetty välttämättömänä uudistaa rikoslaki leen merkitystä teon törkeysastetta arvioitaes-
11097: kokonaisuudessaan. Samalla tärkeimmät muu- sa. Petokseen voisi syyllistyä myös käsittele-
11098: alla rikoslainsäädännössä olevat rangaistus- mällä tietojenkäsittelylaitetta siten, että tieto-
11099: säännökset keskitettäisiin rikoslakiin. Koko- jenkäsittelyn lopputulos vääristyy. Petosrikok-
11100: naisuudistus ehdotetaan toteutettavaksi vai- siin lisättäisiin törkeä tekomuoto.
11101: heittain siten, että ensiksi uudistetaan laajoin Maksuliikenteen kehityksestä on ollut seu-
11102: osauudistuksin eri rikoksia koskevat säännök- rauksena, ettei alalla esiintyviä väärinkäytöksiä
11103: set ja viimeisenä vaiheena rikoslain yleiset voida aina hallita perinteisellä rikossystematii-
11104: säännökset. Eri rikosten uudistaminen aloitet- kalla. Tästä syystä rikoslakiin ehdotetaan otet-
11105: taisiin tähän esitykseen sisältyvistä omaisuus-, tavaksi erityinen maksuvälinerikoksia koskeva
11106: vaihdanta- ja talousrikoksista. luku. Keskeisin rikos olisi maksuvälinepetos,
11107: Omaisuusrikoksia koskeva sääntely säilyisi joka koskisi maksuvälineen oikeudetonta käyt-
11108: laajuudeltaan pääosin voimassa olevan lain tämistä.
11109: mukaisena. Rikoslakiin otettaisiin kuitenkin Velallisen rikosoikeudellista vastuuta laajen-
11110: nimenomainen hallinnan loukkausta koskeva nettaisiin siten, että rangaistavaa voisi olla jo
11111: säännös. Luvatonta käyttöä koskevat rikoslain se, että velallinen tietäen tekonsa voivan vahin-
11112: tunnusmerkistöt yhtenäistettäisiin. Myös ryös- goittaa velkojiensa etua hävittää, lahjoittaa tai
11113: törikoksia koskevat nykyiset tekomuodot yh- muuten tarpeettomasti luovuttaa omaisuuttaan
11114: distettäisiin yhteen perustunnusmerkistöön, ja siten olennaisesti pahentaa maksukyvyttö-
11115: jossa olennaisena tunnusmerkkinä olisi väki- myyttään. Nykyisin velallisen velkojan etua
11116: vallan käyttäminen tai sillä uhkaaminen anas- loukkaavat tai vaarantavat teot ovat rangaista-
11117: tuksen tai luvattoman käytön toteuttamiseksi. via lähinnä konkurssi- tai akordirikoksena
11118: Kätkemisrikoksia koskevissa säännöksissä luo- taikka petoksena, ja yleensä ne edellyttävät
11119: vuttaisiin nykyisestä omaisuuden saamiseksi jonkin täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyn
11120: tehtyyn rikokseen perustuvasta erottelusta. vireillä olemista.
11121: Varkauden, kavalluksen, luvattoman käytön ja Talousrikoksia koskevista ehdotuksista kes-
11122: kätkemisrikoksen perustekomuodon enimmäis- keisimpiä ovat vero- ja avustusrikoksia koske-
11123: rangaistusta ehdotetaan alennettavaksi. Vahin- vat säännökset ja eräiden elinkeinorikosten
11124: gontekorikosten törkeysporrastusta ehdotetaan moitittavimpien tekomuotojen säänteleminen
11125: lisättäväksi ja niiden rangaistustasoa nostetta- rikoslaissa. Verorikoksia koskevat säännökset
11126: vaksi. jäisivät pääosin ennalleen. Veropetokseen voisi
11127: Taloudelliseen vaihdantaan kohdistuvista syyllistyä kuitenkin myös jättämällä veroilmoi-
11128: rangaistussäännöksistä useimmat säilyisivät tuksen antamatta nimenomaan veron välttämi-
11129:
11130: 380465Z
11131: 2 1988 vp. - HE n:o 66
11132:
11133: seksi. Lisäedellytyksenä olisi, että rikoksenteki- näistettäisiin. Törkeän rikoksen tunnusmerkit
11134: jä aiheuttaa menettelyllään veron määräämisen lueteltaisiin tyhjentävästi ja lisäksi rikoksen
11135: liian alhaiseksi. Avustuspetokseen voisi toisin tulisi aina olla myös kokonaisuutena arvostel-
11136: kuin tavalliseen petokseen syyllistyä myös jät- len törkeä. Törkeän rikoksen vähimmäisran-
11137: tämällä ilmoittamatta avustuksen myöntämi- gaistus alenisi nykyisestä kuuden kuukauden
11138: seen olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden vankeusrangaistuksesta neljän kuukauden van-
11139: muutoksesta, josta on erityisesti velvoitettu keusrangaistukseksi.
11140: ilmoittamaan. Elinkeinorikoksiin sisältyisivät Esityksen yhteydessä toteutettaisiin myös ly-
11141: säännökset markkinointirikoksesta, kilpailu- hyiden vankeusrangaistusten mittaamista kos-
11142: menettelyrikoksesta ja kulutusluottorikoksesta, keva uudistus uusien mittaamisvaihtoehtojen
11143: yrityssalaisuuden suojaamista edistävät ran- saamiseksi. Alle kolmen kuukauden pituinen
11144: gaistussäännökset, elinkeinotoimintaan liitty- vankeusrangaistus tuomittaisiin täysin päivin.
11145: vää lahjomista koskevat säännökset sekä tahal-
11146: linen ja tuottamuksellinen kirjanpitorikos. Ri- Lisäksi esitykseen sisältyy rikoslainsäädän-
11147: koslakiin otettaisiin moitittavimmat tekomuo- nön ja rikosten syyteoikeuden ajallista ulottu-
11148: dot näistä yleensä jo jossakin erityislaissa ran- vuutta koskevien säännösten uudistamisehdo-
11149: gaistaviksi säädetyistä rikoksista ja samalla tus, joka on tarkoitettu vähentämään uusien
11150: eräiden rikosten rangaistustasoa ankaroitettai- rikossäännösten voimaantulovaiheeseen liitty-
11151: siin. viä ongelmia. Ehdotuksen toteutuminen mer-
11152: Esitykseen sisältyy myös ehdotus taloudelli- kitsisi vähäistä rajoitusta niin sanotun lievem-
11153: män lain periaatteen noudattamiseen muutok-
11154: seen säännöstelyyn liittyvien rikosten ja rikos-
11155: senhakutuomioistuimessa. Säännökset on tar-
11156: lain salakuljetusrikosten uudistamisesta. Näitä koitettu pysyviksi, joten niitä sovellettaisiin
11157: rikoksia koskevat rangaistussäännökset keski-
11158: paitsi rikoslain kokonaisuudistuksen eri vai-
11159: tettäisiin samaan rikoslain lukuun ja samalla
11160: heissa myös muiden uusien rikossäännösten
11161: nimenomaisesti säädettäisiin siitä, milloin tiet- voimaantulon yhteydessä.
11162: tyihin maahantuonnin yhteydessä tehtyihin ri-
11163: koksiin sovelletaan säännöstelyrikoksia koske- Rikoslakiin ehdotettujen muutosten lisäksi
11164: via ja milloin salakuljetusta koskevia säännök- ehdotetaan 65 rikoslain ulkopuolisen lain
11165: siä, mikä nykyisin on aiheuttanut tulkintaon- muuttamista. Muutokset johtuvat pääasiassa
11166: gelmia. Ehdotus selkeyttäisi myös maahan- siitä, että useat nykyisin erityislainsäädännössä
11167: tuonnin yhteydessä tehtyjen verorikosten suh- olevat rangaistussäännökset ehdotetaan kor-
11168: detta säännöstelyrikoksiin ja salakuljetukseen. vattaviksi rikoslakiin otettavilla säännöksillä,
11169: Myös näihin rikoksiin liittyvät erityiset menet- jolloin erityislaeissa olevat rangaistussäännök-
11170: tämisseuraamukset uudistettaisiin nykyistä set olisi vastaavasti muutettava rikoslakiin viit-
11171: joustavammiksi ja paremmin rikoslain seuraa- taaviksi säännöksiksi tai kumottava.
11172: musjärjestelmään soveltuviksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
11173: Rikosten perustunnusmerkistöjen törkeiden maan noin kahden vuoden kuluttua siitä, kun
11174: ja lievien tekomuotojen kirjoitustapaa yhte- eduskunta on ne hyväksynyt.
11175: 1988 vp. - HE n:o 66 3
11176:
11177:
11178:
11179:
11180: SISÄLLYSLUETTELO
11181:
11182: Sivu Sivu
11183: YLEISPERUSTELUT ........................ . 9 1.3. 8luku. Vanhentumisesta ................. . 25
11184: 1.3.1. Luvun perustelut ................ .. 25
11185: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... . 9 1.3.2. Pykälän perustelut ............... .. 25
11186: 1.1. Tavoitteet ............................... . 9
11187: 1.2. Keinot ................................... . 10 1.4. 16 luku. Rikoksista julkista viranomaista
11188: ja yleistä järjestystä vastaan ............. . 26
11189: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 11 1.4.1. Luvun perustelut ................. . 26
11190: 2.1. Nykyinen tilanne ........................ . 11 1.4.1.1. Sääntelyn tarve .......... . 26
11191: 2.1.1. Lainsäädäntö ..................... . 11 1.4.1.2. Nykyinen lainsäädäntö 27
11192: 2.1.2. Käytäntö ......................... . 12 1.4.1.3. Ehdotuksen pääkohdat .. . 27
11193: 2.1.3. Epäkohdat ja uudistamistarve .... . 12 1.4.2. Pykälien perustelut ............... . 27
11194: 2.2. Valmisteluelimet ja -aineisto ............. . 13 1.5. 28 luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja
11195: 2.2.1. Valmisteluelimet .................. . 13 Iuvattarnasta käytöstä ................... . 29
11196: 2.2.2. Asiantuntijoiden ja viranomaisten 1.5.1. Luvun perustelut ................. . 29
11197: sekä muiden tahojen kuuleminen .. 15 1.5.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja
11198: sääntelyn tarve .......... . 29
11199: 3. Rikoslain uudistaminen eräissä muissa maissa 15 1.5.1.2. Ehdotuksen pääkohdat .. . 30
11200: 4. Rikoslainsäädännöllisiä kysymyksiä .......... . 16 1.5.2. Pykälien perustelut ............... . 34
11201: 4.1. Yhtenäinen kirjoitustapa ................ . 16 1 §. Varkaus ..................... . 34
11202: 4.2. Rikosnimet .............................. . 16 2 §.Törkeä varkaus ............ .. 36
11203: 4.3. Tärkeysluokitus ......................... . 16 3 §. Näpistys .................... . 38
11204: 4.4. Rangaistusasteikot ....................... . 17 4 §. Kavallus .................... . 39
11205: 4.5. Törkeät ja lievät tekomuodot ............ . 19 5 §. Törkeä kavallus ............. . 41
11206: 4.6. Rikoslainsäädännön ja rikosten syyteoi- 6 §. Lievä kavallus .............. . 42
11207: keuden ajallista ulottuvuutta koskevien 7 §.Luvaton käyttö ............. . 42
11208: säännösten uudistaminen ................ . 20 8 §. Lievä luvaton käyttö ........ . 44
11209: 9 §. Luvaton pyynti ............. . 44
11210: 5. Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset ... . 20 10 §. Hallinnan loukkaus ......... . 45
11211: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... . 21 11 §. Vakuusoikeuden loukkaus .. . 47
11212: 6.1. Rikosten yhtymistä koskevat säännökset .. 21 12 §. Määritelmät. ................ . 48
11213: 6.2. Pakkokeinoja rikosasioissa koskevat 13 §. Jokamiehen oikeuksista ..... . 49
11214: säännökset .............................. . 21 14 §. Syyteoikeus ................. . 50
11215: 6.3. Kilpailulainsäädännön uudistaminen ..... . 22 1.6. 29 luku. Rikoksista julkista taloutta vas-
11216: taan ..................................... . 52
11217: 22 1.6.1. Luvun perustelut ................. . 52
11218: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 1.6.1.1. Verorikokset ............ . 52
11219: 1. Laki rikoslain muuttamisesta ................. . 22 1.6.1.1.1. Verorikosten
11220: 1.1. 1 Juku. Suomen rikoslain soveltamisalasta 22 yhteiskunnalli-
11221: 1.1.1. Luvun perustelut ................. . 22 nen merkitys ... 52
11222: 1.1.2. Pykälän perustelut ................ . 22 1.6.1.1.2. Nykyinen lain-
11223: 1.2. 2 Juku. Rangaistuksista .................. . 23 säädäntö ...... . 53
11224: 1.2.1. Luvun perustelut ................. . 23 1.6.1.1.3. Nykyisen sään-
11225: 1.2 .1.1. Ehdotuksen kriminaalipo- telyn epäkoh-
11226: liittinen merkitys 23 dat ........... . 54
11227: 1.2.1.2. Aikaisemmat ehdotukset 23 1.6.1.1.4. Ehdotuksen
11228: 1.2.1.3. Sääntely muissa Pohjois- pääkohdat .... . 56
11229: maissa ................... . 23 1.6.1.2. Avustusrikokset ......... . 58
11230: 1.2.1.4. Nykyinen tilanne ja muu- 1.6.1.2.1. Julkisten avus-
11231: toksen tarve ............. . 24 tusten yhteis-
11232: 1.2 .1.5. Ehdotuksen pääkohdat .. . 24 kunnallinen
11233: 1.2.2. Pykälän perustelut. ............... . 25 merkitys ...... . 58
11234: 4 1988 vp. - HE n:o 66
11235:
11236: Sivu Sivu
11237: 1.6.1.2.2. Avustusrikos- 1.7.1.4.5. Lahjominen ja
11238: ten lajit ja lahjuksen otta-
11239: esiintyminen . . . 59 minen elinkei-
11240: 1.6.1.2.3. Nykyinen sään- notoiminnassa
11241: tely . . . . . . . . . . . . 59 (7 ja 8 §)....... 78
11242: 1.6.1.2.4. Väärinkäytös- 1. 7 .1.4.6. Kirjanpitorikos
11243: ten ehkäisykei- ja tuottamuk-
11244: not ja nykyisen sellinen kirjan-
11245: sääntelyn epä- pitorikos (9 ja
11246: kohdat......... 60 10 §)........... 79
11247: 1.6.1.2.5. Ehdotuksen 1. 7 .1.4. 7. Syyteoikeus
11248: pääkohdat . . . . . 61 (12 §).......... 79
11249: 1.6.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 62 1. 7 .2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 79
11250: 1 §. Veropetos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
11251: 2 §. Törkeä veropetos . . . . . . . . . . . . . 63 1 §. Markkinointirikos . . . . . . . . . . 79
11252: 3 §. Lievä veropetos . . . . . . . . . . . . . . . 64 2 §. Kilpailumenettelyrikos . . . . . . 81
11253: 4 §. Verorikkomus................. 65 3 §. Kulutusluottorikos.......... 82
11254: 4 §. Yritysvakoilu . . . . . . . . . . . . . . . 83
11255: 5 §. Avustuspetos.................. 66 5 §. Yrityssalaisuuden rikkomi-
11256: 6 §. Törkeä avustuspetos . . . . . . . . . . 68
11257: 7 §.Avustuksen väärinkäyttö...... 68 nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85
11258: 8 §. Avustusrikkomus . . . . . . . . . . . . . 69 6 §. Yrityssalaisuuden vaann-
11259: käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
11260: 9 §. Määritelmät................... 69 7 §. Lahjominen elinkeinotoi-
11261: 1. 7. 30 luku. Elinkeinorikoksista . . . . . . . . . . . . . 72
11262: minnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
11263: 1.7.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
11264: 8 §. Lahjuksen ottaminen elin-
11265: 1. 7.1.1. Systematiikka ja sääntelyn
11266: tarve...................... 72 keinotoiminnassa . . . . . . . . . . . 89
11267: 1. 7 .1.2. Nykyinen lainsäädäntö . . . 72
11268: 9 §. Kirjanpitorikos . . . . . . . . . . . . . 89
11269: 10 §. Tuottamuksellinen kirjanpi-
11270: 1. 7.1.2.1. Markkinointi ja torikos...................... 91
11271: muu kilpailu-
11272: 11 §. Määritelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
11273: menettely . . . . . . 72
11274: 1. 7 .1.2.2. Kulutusluotot.. 73 12 §. Syyteoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
11275: 1.7.1.2.3. Liike- ja am- 1.8. 31 luku. Ryöstöstä ja kiristyksestä . . . . . . . 93
11276: mattisalaisuu- 1.8.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93
11277: det............. 73 1.8.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja
11278: 1. 7 .1.2.4. Lahjominen ja sääntelyn tarve . . . . . . . . . . . 93
11279: lahjoman vas- 1. 8.1.2. Ehdotuksen pääkohdat . . . 95
11280: taanottaminen . 74 1.8.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 96
11281: 1.7.1.2.5. Kirjanpito..... 75 1 §. Ryöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
11282: 1. 7 .1.3. Nykyisen sääntelyn epä- 2 §. Törkeä ryöstö................ 99
11283: kohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 3 §. Kiristys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
11284: 1.7.1.3.1. Markkinointi ja 4 §. Törkeä kiristys............... 100
11285: muu kilpailu- 1.9. 32 luku. Kätkemisrikoksista . . . . . . . . . . . . . 102
11286: menettely . . . . . . 76 1.9.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
11287: 1.7 .1.3 .2. Liike- ja am- 1.9.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja
11288: mattisalaisuu- sääntelyn tarve . . . . . . . . . . . 102
11289: det............. 76 1.9.1.2. Ehdotuksen pääkohdat . . . 102
11290: 1.7.1.3.3. Lahjominen ja 1.9.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . 104
11291: lahjoman vas- 1 §. Kätkemisrikos...... ... . . .. . . . 104
11292: taanottaminen . 76 2 §. Törkeä kätkemisrikos . . . . . . . . 106
11293: 1. 7 .1.3 .4. Kirjanpito . . . . . 77 3 §. Ammattimainen kätkemisri-
11294: 1. 7 .1.4. Ehdotuksen pääkohdat . . . 77 kos................ ... . . . . . . . . 107
11295: 1. 7 .1.4.1. Markkinointiri- 4 §. Tuottamuksellinen kätkemis-
11296: kos (1 §) . . . . . . . 77 rikos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
11297: 1. 7 .1.4.2. Kilpailumenet- 5 §. Kätkemisrikkomus . . . . . . . . . . . 108
11298: telyrikos (2 §) . . 77 6 §. Rajoitussäännös . . . . . . . . . . . . . 108
11299: 1. 7 .1.4.3. Kulutusluotto- 1.10. 33 luku. Väärennysrikoksista........... 109
11300: rikos (3 §) . . . . . 77 1.10.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
11301: 1. 7.1.4.4. Yritysvakoilu, 1.10.1.1. Systematiikka ja sään-
11302: yrityssalaisuu- telyn tarve . . . . . . . . . . . . . . 109
11303: den rikkominen 1.10.1.2. Nykyinen tilanne . . . . . . . 109
11304: ja yrityssalai- 1.10.1.3. Nykyisen sääntelyn epä-
11305: suuden väärin- kohdat ................. 110
11306: käyttö (4-6 ja 1.1 0.1.4. Ehdotuksen pääkohdat . 110
11307: 11 §)........... 78
11308: 1988 vp. - HE n:o 66 5
11309:
11310: Sivu Sivu
11311: 1.10.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 111 1.15. 39 luku. Velallisen rikoksista . . . . . . . . . . . 158
11312: 1 §. Väärennys . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 1.15.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . !58
11313: 2 §. Törkeä väärennys........... 114 1.15.1.1. Sääntelyn tarve......... 158
11314: 3 §. Lievä väärennys............. 115 1.15.1.2. Nykyinen lainsäädäntö . 158
11315: 4 §. Väärennysaineiston hallussa- 1.15.1.3. Ehdotuksen pääkohdat. 159
11316: pito ......................... 116 1.15.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 161
11317: 5 §. Maastomerkin väärennys . . . 117 1 §. Velallisen epärehellisyys..... 161
11318: 6 §. Määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . 117 2 §. Velallisen petos . . . . . . . . . . . . . 163
11319: 7 §. Menettämisseuraamus . . . . . . 121 3 §. Törkeä velallisen petos...... 165
11320: 1.11. 35 luku. Vahingonteosta ................ 121 4 §. Velallisen viipillisyys . . . . . . . . 165
11321: 1.11.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 5 §. Velallisrikkomus............ 165
11322: 1.11.1.1. Nykyinen lainsäädäntö 6 §. Velkojansuosinta . . . . . . . . . . . 166
11323: ja sääntelyn tarve . . . . . . 121 7 §. Velallisen rikoksen tekijä . . . 167
11324: 1.11.1.2. Ehdotuksen pääkohdat. 122 8 §. Määritelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
11325: 1.11.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 123 9 §. Syyteoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
11326: 1 §. Vahingonteko............... 123 1.16. 42 luku. Valtion turvallisuutta tahi yleis-
11327: 2 §. Törkeä vahingonteko . . . . . . . 126 tä järjestystä varten annettujen määräys-
11328: 3 §. Lievä vahingonteko . . . . . . . . . 127 ten rikkomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
11329: 4 §. Yhteinen omaisuus.......... 127 1.16.1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
11330: 5 §. Rajoitussäännös . . . . . . . . . . . . 127 1.16.2. Pykälän perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 168
11331: 6 §. Syyteoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 1.17. 44 luku. Hengen, terveyden tahi omai-
11332: 1.12. 36 luku. Petoksesta ja muusta epärehelli- suuden suojelemiseksi annettujen mää-
11333: syydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 räysten rikkomisesta..................... 168
11334: 1.12.1. Luvun perustelut................. 127 1.17 .1. Luvun perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
11335: 1.12.1.1. Sääntelyn tarve......... 127 1.17.2. Pykälien perustelut............... 168
11336: 1.12.1.2. Nykyinen lainsäädäntö 1.18. 46 luku. Säännöstelyrikoksista ja sala-
11337: ja sen epäkohdat . . . . . . . 128 kuljetuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
11338: 1.12.1.3. Ehdotuksen pääkohdat. 130 1.18.1. Luvun perustelut ................. 169
11339: 1.12.2. Pykälien perustelut............... 131 1.18.1.1. Säännöstelyn ja ulko-
11340: 1 §. Petos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 maankaupan sääntelyn
11341: 2 §. Törkeä petos................ 134 merkitys. . . . . . . . . . . . . . . . 169
11342: 3 §. Palvelupetos . . . . . . . . . . . . . . . . 135 1.18.1.2. Rangaistussäännösten
11343: 4 §. Lievä petos . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 systematiikasta . . . . . . . . . 170
11344: 5 §. Luottamusaseman vaann- 1.18.1.3. Nykyiset säännöstelyri-
11345: käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 kokset.................. 170
11346: 6 §. Kiskonta.................... 138 1.18.1.4. Salakuljetus ja siihen
11347: 7 §. Törkeä kiskonta . . . . . . . . . . . . 140 liittyvät rikokset . . . . . . . . 172
11348: 8 §. Syyteoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 1.18.1.5. Menettämisseuraamuk-
11349: 1.13. 37 luku. Maksuvälinerikoksista......... 141 sista.................... 173
11350: 1.13.1. Luvun perustelut ................. 141 1.18.1.6. Nykyisen sääntelyn epä-
11351: 1.13 .1.1. Maksuliikenteen kehitys kohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
11352: ja sääntelyn tarve . . . . . . 141 1.18.1.7. Ehdotuksen pääkohdat. 175
11353: 1.13 .1.2. Väärinkäytösten ehkäi- 1.18.2. Pykälien perustelut............... 177
11354: sykeinoista . . . . . . . . . . . . . 142 1 §. Säännöstelyrikos. . . . . . . . . . . 177
11355: 1.13.1.3. Nykyinen tilanne . . . . . . . 142 2 §. Törkeä säännöstelyrikos . . . 179
11356: 1.13.1.4. Ehdotuksen pääkohdat. 143 3 §. Säännöstelyrikkomus . . . . . . 180
11357: 1.13.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 144 4 §. Salakuljetus . . . . . . . . . . . . . . . 180
11358: 1 §. Rahanväärennys . . . . . . . . . . . 144 5 §. Salakuljetusrikkomus...... 181
11359: 2 §. Törkeä rahanväärennys.... 145 6 §. Laiton tuontitavaraan ryh-
11360: 3 §. Lievä rahanväärennys. . . . . . 146 tyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
11361: 4 §. Rahanväärennyksen val- 7 §. Rajoitussäännös . . . . . . . . . . . 182
11362: mistelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 8 §. Omaisuuden menettäminen 182
11363: 5 §. Väärän rahan käyttö....... 147 9 §. Omaisuuden menettämisen
11364: 6 §. Väärän rahan hallussapito . 147 rajoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
11365: 7 §. Rahajäljitelmän levitys . . . . 147 10 §. Arvon menettäminen . . . . . . 185
11366: 8 §. Maksuvälinepetos.......... 148 11 §. Menettämisseuraamuksen
11367: 9 §. Törkeä maksuvälinepetos . . 152 kohtuullistaminen . . . . . . . . . 186
11368: 10 §. Lievä maksuvälinepetos.... !52 12 §. Menettelysäännös.......... 186
11369: 11 §. Maksuvälinepetoksen val- 13 §. Viittaussäännös............ 187
11370: mistelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun
11371: 12 §. Määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . 153 asetuksen muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
11372: 13 §. Menettämisseuraamus . . . . . 154
11373: 1.14. 38 luku. Salaisuuden rikkomisesta...... 154 3. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
11374: 1.14.1. Luvun perustelut................. !54 asetuksen 2luvun 2 §:n muuttamisesta......... 193
11375: 1.14.2. Pykälien perustelut . . . . . . . . . . . . . . . 155 4. Laki pakkokeinolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 194
11376: 6 1988 vp. - HE n:o 66
11377:
11378: Sivu Sivu
11379: 5. Laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muutta- 35. Laki apteekkimaksusta annetun lain 15 §:n
11380: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
11381: 6. Laki löytötavaralain 13 §:n muuttamisesta..... 195 36. Laki pellonraivausmaksusta annetun lain
11382: 7. Laki verotuslain muuttamisesta................ 195 14 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
11383: 8. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varal- 37. Laki torjunta-ainelain muuttamisesta . . . . . . . . . 207
11384: lisuuden verottamisesta annetun lain muutta- 38. Laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-
11385: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 hoitustuesta annetun lain 16 §:n muuttamises-
11386: 9. Laki ennakkoperintälain 62 ja 63 §:n muutta- ta ............................................. 208
11387: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 39. Laki osakeyhtiölain 16 luvun 8 ja 9 §:n muut-
11388: 10. Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta anne- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
11389: tun lain 18 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 197 40. Laki osuuskuntalain muuttamisesta . . . . . . . . . . 209
11390: 11. Laki perintö- ja lahjaverolain 70 §:n muutta- 41. Laki kirjanpitolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 209
11391: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
11392: 42. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeino-
11393: 12. Laki liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta 198 toiminnassa annetun lain muuttamisesta . . . . . . 209
11394: 13. Laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavas- 43. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta . . . . . . 211
11395: ta verosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 199
11396: 44. Laki vakuutusyhtiölain 18 luvun 4 ja 5 §:n
11397: 14. Laki valmisteverotuslain 39 §:n muuttamises- muuttamisesta................................ 212
11398: ta............................................. 199
11399: 45. Laki radiolaitteista annetun lain 6 §:n muut-
11400: 15. Laki auto- ja moottoripyöräverosta annetun tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
11401: lain 24 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
11402: 46. Laki sähkölain 63 ja 64 §:n muuttamisesta . . . 212
11403: 16. Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain
11404: 33 §:n muuttamisesta......................... 200 47. Laki palkkaturvalain 15 §:n muuttamisesta... 213
11405: 17. Laki investointiverolain muuttamisesta . . . . . . . 201 48. Laki merimiesten palkkaturvalain 15 §:n
11406: muuttamisesta................................ 213
11407: 18. Laki leimaverolain 100 §:n muuttamisesta . . . . 201
11408: 49. Laki työnvälityslain 16 a §:n muuttamisesta . . 214
11409: 19. Laki elokuvaverolain 18 §:n muuttamisesta... 201
11410: 20. Laki arpajaisverolain muuttamisesta. . . . . . . . . . 202 50. Laki shekkilain 32 §:n 3 momentin kumoami-
11411: sesta.......................................... 214
11412: 21. Laki koiraverosta annetun lain muuttamisesta 202
11413: 51. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovut-
11414: 22. Laki tasausverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 202 tamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta... 215
11415: 23. Laki tullilain 8 ja 52 §:n muuttamisesta....... 203 52. Laki konkurssisäännön muuttamisesta . . . . . . . 215
11416: 24. Laki polkumyynnin sekä vientituen avulla 53. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta muutta-
11417: tapahtuvan tuonnin ehkäisemisestä annetun misesta annetun lain 93 §:n muuttamisesta . . . 216
11418: lain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
11419: 25. Laki tuontimaksulain muuttamisesta . . . . . . . . . 204 54. Laki akordilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 216
11420: 26. Laki kylvösiementuotannon edistämisestä an- 55. Laki sotatilasta annetun lain 47 §:n muutta-
11421: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 misesta ....................................... 216
11422: 27. Laki kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- 56. Laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa-
11423: maksusta annetun lain 19 §:n muuttamisesta . 204 kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyt-
11424: tämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisesta... 217
11425: 28. Laki suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä
11426: kannettavista markkinoimismaksuista anne- 57. Laki väestön toimeentulon ja maan talous-
11427: tun lain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 205 elämän turvaamisesta poikkeuksellisissa olois-
11428: sa annetun lain 21 §:n muuttamisesta ......... 217
11429: 29. Laki maidon ja sianlihan vientikustannus-
11430: maksusta annetun lain 25 §:n muuttamisesta . 205 58. Laki hintavalvontalain 24 §:n muuttamisesta . 217
11431: 30. Laki vientimaksulain 14 §:n muuttamisesta... 205 59. Laki maan ulkomaankaupan ja taloudellisen
11432: kasvun turvaamisesta annetun lain 8 §:n
11433: 31. Laki öljysuojarahastosta annetun lain muut- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
11434: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
11435: 60. Laki valuuttalain 12 §:n muuttamisesta....... 218
11436: 32. Laki varmuusvarastointimaksusta annetun
11437: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 61. Laki eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista
11438: toimenpiteistä annetun lain 9 §:n muuttami-
11439: 33. Laki palosuojelumaksusta annetun lain muut- sesta .......................................... 218
11440: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
11441: 62. Laki eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen ri-
11442: 34. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä kosten rankaisemisesta annetun lain kumoa-
11443: annetun lain 9 §:n muuttamisesta............. 206 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
11444: 1988 vp. - HE n:o 66 7
11445:
11446: Sivu Sivu
11447: 63. Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen 26. Laki kylvösiementuotannon edistämisestä an-
11448: ehkäisemiseksi annetun lain 1 §:n muuttami- netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
11449: sesta .......................................... 220
11450: 27. Laki kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus-
11451: 64. Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoit- maksusta annetun lain 19 §:n muuttamisesta . 248
11452: tamisesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta... 221 28. Laki suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä
11453: 65. Laki eräiden maitovalmisteiden vienti- ja kannettavista markkinoimismaksuista anne-
11454: tuontitarkastuksesta annetun lain 6 §:n muut- tun lain 23 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 248
11455: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
11456: 29. Laki maidon ja sianlihan vientikustannus-
11457: 66. Laki eräiden kotieläinten maahan tuonnista maksusta annetun lain 25 §:n muuttamisesta . 248
11458: annetun lain 4 §:n muuttamisesta............. 221
11459: 30. Laki vientimaksulain 14 §:n muuttamisesta... 249
11460: Voimaantulo...................................... 221
11461: 31. Laki öljysuojarahastosta annetun lain muut-
11462: LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
11463: 1. Laki rikoslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 32. Laki varmuusvarastointimaksusta annetun
11464: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
11465: 2. Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun
11466: asetuksen muuttamisesta....................... 238 33. Laki palosuojelumaksusta annetun lain muut-
11467: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
11468: 3. Laki rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 34. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä
11469: asetuksen 2Iuvun 2 §:n muuttamisesta ......... 239
11470: annetun lain 9 §:n muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . 250
11471: 4. Laki pakkokeinolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 239
11472: 35. Laki apteekkimaksusta annetun lain 15 §:n
11473: 5. Laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muutta- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
11474: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 36. Laki pellonraivausmaksusta annetun lain
11475: 6. Laki löytötavaralain 13 §:n muuttamisesta..... 240 14 §:n muuttamisesta......................... 251
11476: 7. Laki verotuslain muuttamisesta................ 241 37. Laki torjunta-ainelain muuttamisesta . . . . . . . . . 251
11477: 8. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varal- 38. Laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-
11478: lisuuden verottamisesta annetun lain muutta- hoitustuesta annetun lain 16 §:n muuttamises-
11479: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 ta............................................. 251
11480: 9. Laki ennakkoperintälain 62 ja 63 §:n muutta- 39. Laki osakeyhtiölain 16 luvun 8 ja 9 §:n muut-
11481: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
11482: 10. Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta anne- 40. Laki osuuskuntalain muuttamisesta . . . . . . . . . . 252
11483: tun lain 18 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 242
11484: 41. Laki kirjanpitolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 253
11485: 11. Laki perintö- ja lahjaverolain 70 §:n muutta-
11486: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 42. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeino-
11487: toiminnassa annetun lain muuttamisesta . . . . . . 253
11488: 12. Laki liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta 242
11489: 43. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta . . . . . . 254
11490: 13. Laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavas-
11491: ta verosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 243 44. Laki vakuutusyhtiölain 18 luvun 4 ja 5 §:n
11492: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
11493: 14. Laki valmisteverotuslain 39 §:n muuttamises-
11494: ta ............................................. 243 45. Laki radiolaitteista annetun lain 6 §:n muut-
11495: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
11496: 15. Laki auto- ja moottoripyöräverosta annetun
11497: lain 24 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 46. Laki sähkölain 63 ja 64 §:n muuttamisesta . . . 256
11498: 16. Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain 47. Laki palkkaturvalain 15 §:n muuttamisesta... 256
11499: 33 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 48. Laki merimiesten palkkaturvalain 15 §:n
11500: 17. Laki investointiverolain muuttamisesta . . . . . . . 244 muuttamisesta................................ 256
11501: 18. Laki leimaverolain 100 §:n muuttamisesta . . . . 245 49. Laki työnvälityslain 16 a §:n muuttamisesta . . 257
11502: 19. Laki elokuvaverolain 18 §:n muuttamisesta... 245 50. Laki shekkilain 32 §:n 3 momentin kumoami-
11503: sesta.......................................... 257
11504: 20. Laki arpajaisverolain muuttamisesta. . . . . . . . . . 245
11505: 51. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovut-
11506: 21. Laki koiraverosta annetun lain muuttamisesta 246 tamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta . . . 257
11507: 22. Laki tasausverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 246 52. Laki konkurssisäännön muuttamisesta . . . . . . . 258
11508: 23. Laki tullilain 8 ja 52 §:n muuttamisesta. . . . . . . 246 53. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta muutta-
11509: 24. Laki polkumyynnin sekä vientituen avulla misesta annetun lain 93 §:n muuttamisesta . . . 259
11510: tapahtuvan tuonnin ehkäisemisestä annetun 54. Laki akordilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 259
11511: lain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
11512: 55. Laki sotatilasta annetun lain 47 §:n muutta-
11513: 25. Laki tuontimaksulain muuttamisesta . . . . . . . . . 247 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
11514: 8 1988 vp. - HE n:o 66
11515:
11516: Sivu Sivu
11517: 56. Laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa- 62. Laki eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen ri·
11518: kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyt- kosten rankaisemisesta annetun lain kumoa-
11519: tämisestä annetun lain 4 §:n muuttamisesta 0 0 0 260 misesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 0 0 ••• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 262
11520: 57. Laki väestön toimeentulon ja maan talous- 63. Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen
11521: elämän turvaamisesta poikkeuksellisissa olois· ehkäisemiseksi annetun lain 1 §:n muuttami-
11522: sa annetun lain 21 §:n muuttamisesta. o •• o o o o o 260 sesta0 0 0 0 •••• 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 262
11523: 58. Laki hintavalvontalain 24 §:n muuttamisesta . 261 64. Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoit-
11524: 59. Laki maan ulkomaankaupan ja talo.udellisen tamisesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. 0 0 262
11525: kasvun turvaamisesta annetun lain 8 §:n 65. Laki eräiden maitovalmisteiden vienti- ja
11526: muuttamisesta 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0. o. o o o 0 0 0 o o. o o o o o 0 0 0 261 tuontitarkastuksesta annetun lain 6 §:n muut-
11527: 60. Laki valuuttalain 12 §:n muuttamisesta. o o o o o o 261 tamisesta o 0 o •• o 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 0 0 263
11528:
11529: 61. Laki eräistä Etelä-Afrikkaan "ohdistuvista 66. Laki eräiden kotieläinten maahan tuonnista
11530: toimenpiteistä annetun lain 9 §:n muuttami· annetun lain 4 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 263
11531: sesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 261
11532: 1988 vp. - HE n:o 66 9
11533:
11534:
11535:
11536:
11537: YLEISPERUSTELUT
11538:
11539:
11540: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Keskeisenä tehtävänä on suojeltavien arvojen
11541: merkitys punninta ja rangaistavuuden uudelleenarvioin-
11542: ti. Rikoslainsäädännön sisältöä on tarkistetta-
11543: 1.1. Tavoitteet va muuttuvan oikeustajunnan mukaisesti. Ran-
11544: gaistavan ja ei-rangaistavan käyttäytymisen ra-
11545: Suomen rikoslaki on peräisin viime vuosisa- jat on tarvittaessa määriteltävä uudelleen. Ky-
11546: dalta (1889) ja se on Euroopan vanhimpia symys rangaistussäännösten sisällöstä on osa
11547: rikoslakeja. Sitä valmisteltiin aikana, jolloin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ongel-
11548: yhteiskunnassa tapahtui merkittäviä muutok- maa. Rikoslainsäädännössä on pyrittävä otta-
11549: sia. Yhteiskunnan muuttuminen on jatkunut maan tasapuolisesti huomioon eri yhteiskunta-
11550: koko rikoslain voimassaolon ajan. Vaikka ri- ryhmien edut sekä lisäämään oikeusvarmuutta.
11551: koslakiin on sen voimassaoloaikana tehty lu- Rikoslainsäädännön sisällön tarkistamiseen
11552: kuisia osittaisia uudistuksia, jopa niin että liittyy myös rikossäännösten rangaistusasteik-
11553: alkuperäisen rikoslain 44 luvusta on sellaise- kojen tarkistaminen ja niiden saattaminen kes-
11554: naan voimassa enää vain kaksi lukua, yleisesti kenään tasapainoon.
11555: tunnustetaan, että rikoslainsäädäntömme on Rikoslakia valmisteltaessa oli tarkoituksena
11556: tuntuvasti vanhentunutta. Vanhentuneisuudes- ottaa rikoslakiin kaikki tärkeimmät rangaistus-
11557: ta johtuu, että rikoslainsäädäntömme epäkoh- säännökset. Rikoslain ulkopuolelle jäi kuiten-
11558: tien korjaaminen on mahdollista vain laajan kin erityislainsäädäntöön rangaistussäännök-
11559: kokonaisuudistuksen avulla. siä, joiden merkitys ei kuitenkaan ollut suuri.
11560: Esitykseen sisältyvien rangaistussääntelyjen Tänään tilanne on aivan toinen. Enin osa
11561: avulla pyritään antamaan rikosoikeudellista rangaistussäännöksistä on rikoslain ulkopuo-
11562: suojaa lähinnä sellaisia väärinkäytöksiä vas- lella. Yleisissä alioikeuksissa tuomitaan ran-
11563: taan, jotka vahingoittavat, vaarantavat tai häi- gaistukseen rikoslakia vastaan tehdyistä rikok-
11564: ritsevät omistus- ja hallintaoikeuksia, julkista sista vuosittain runsaat 80 000 henkilöä ja
11565: taloutta ja talouselämän häiriötöntä toimintaa muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyistä
11566: sekä hyödykkeiden vaihdantaa yksityisten kan- rikoksista noin 240 000 henkilöä (v. 1985 luvut
11567: salaisten tai yhteisöllisten talousyksikköjen vä- olivat 84 103 ja 240 954). Rikoslain ulkopuoli-
11568: lillä. Tuotannon ja talouselämän kehittyminen, set rangaistussäännökset muodostavat hyvin
11569: vaihdantasuhteiden monimutkaistuminen, tek- epäyhtenäisen joukon rangaistussäännöksiä.
11570: niset uudistukset sekä valtion varainkäytön ja On havaittavissa, että yhteiskunnan muutokset
11571: säätelytehtävien lisääntyminen ovat aiheutta- ovat rikoslainsäädännössä heijastuneet etu-
11572: neet sen, että rikoslain säännökset ovat erityi- päässä rikoslain ulkopuolisissa rikosoikeudelli-
11573: sesti näiltä osin tuntuvasti vanhentuneet. Sen sissa sääntelyissä, kun sitä vastoin alkuperäi-
11574: vuoksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi nen rikoslaki on säilynyt perusrakenteeltaan ja
11575: aloittaa rikoslain kokonaisuudistuksen toteut- -periaatteiltaan enemmän koskemattomana.
11576: taminen uudistamalla rikoslain erityisen osan Koska erilaisia rangaistavia käyttäytymismuo-
11577: varallisuusrikoksia, julkista taloutta vastaan toja ja suojattavia arvoja ei ole sitten rikoslain
11578: tehtyjä rikoksia, taloudellista lainsäädäntöä säätämisen arvioitu yhtenäisten periaatteiden
11579: vastaan tehtyjä rikoksia, väärennysrikoksia mukaan, on rikoslain kokonaisuudistuksen tär-
11580: sekä näihin läheisesti liittyviä rikoksia koskevat keimpiä tavoitteita arvioida yhtenäisesti koko
11581: säännökset. kielletyn käyttäytymisen ala ja siten myös ri-
11582: Rikoslain kokonaisuudistuksen keskeisiä ta- koslain ulkopuolinen rangaistussäännöstö.
11583: voitteita on tarkastella ja arvioida yhtenäisesti Keskeisenä käytännön kysymyksenä on, mitkä
11584: niitä päämääriä, etuuksia ja arvoja, joita ri- rikoslain ulkopuoliset rangaistussäännökset
11585: koslainsäädännöllä voidaan edistää ja suojata. mahdollisesti on aiheellista siirtää rikoslakiin.
11586: 2 380465Z
11587: 10 1988 vp. - HE n:o 66
11588:
11589: Rikoslain näkyvimmät uudistukset ovat kos- rangaistussääntelyjen kokonaisuutta silmällä
11590: keneet seuraamusjärjestelmää. Rikoslain koko- pitäen on rikoslaissa.
11591: naisuudistuksen painopiste ei sen vuoksi alku- Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen
11592: vaiheessa ole seuraamusjärjestelmän uudista- vaiheen toteuttamiseksi ehdotetaan uudistetta-
11593: misessa, vaikka siihenkin liittyy kokonaisuu- viksi rikoslain julkista taloutta ja taloudellista
11594: distuksen kannalta merkittäviä periaatteellisia lainsäädäntöä vastaan tehtyjä rikoksia koske-
11595: kysymyksiä. Tässä esityksessä ei ehdoteta olen- vat säännökset, jotka pääosiltaan nykyisin si-
11596: naisia muutoksia rikosoikeudelliseen seuraa- jaitsevat rikoslain ulkopuolisessa lainsäädän-
11597: musjärjestelmään, vaan ne on tarkoitus toteut- nössä. Sen lisäksi ehdotetaan uudistettaviksi
11598: taa vasta kokonaisuudistuksen myöhemmässä keskeiset varallisuusrikoksia koskevat sään-
11599: vaiheessa. nökset, jotka sisältyvät voimassa olevan rikos-
11600: lain 28-33 sekä 36-38 lukuun. Edellä mainit-
11601: tuihin lukuihin sisältyy rikossäännöksiä, joiden
11602: 1.2. Keinot ensisijaisena tarkoituksena on omistus- ja hal-
11603: lintaoikeuksien suojaaminen, mutta myös hyö-
11604: Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttami- dykkeiden vaihdantaa koskevilla säännöksillä
11605: nen ja rikosoikeutemme epäkohtien korjaami- on merkittävä osuus sanotuissa luvuissa. Vaih-
11606: nen on mahdollista vain laajan kokonaisuudis- dantasuhteiden monimutkaistuminen ja moni-
11607: tuksen avulla. Koko rikoslain uudistaminen puolistuminen sekä niiden yhteydessä tapahtu-
11608: yhdellä kertaa olisi kuitenkin niin laajakantoi- nut tekninen kehitys vaativat rikossäännösten
11609: neo ja mittava tehtävä, että on katsottu tarkoi- saattamista muuttunutta kehitystä vastaaviksi.
11610: tuksenmukaiseksi ja järkeväksi edetä rikoslain Sanottuihin lukuihin sisältyvät myös rikoslain
11611: kokonaisuudistuksessa vaiheittain siten, että väärennysrikoksia koskevat säännökset, jotka
11612: tarkoituksenmukaiset säädöskokonaisuudet nekin ovat pahasti vanhentuneita. Väärennysri-
11613: valmistellaan erillisiksi hallituksen esityksiksi, koksia koskevat säännökset ehdotetaankin ko-
11614: jotka annetaan eduskunnalle sitä mukaa kuin konaisuudessaan uudistettaviksi ja ne ehdote-
11615: ne valmistuvat. Osauudistuksissa on mahdollis- taan sijoitettaviksi yhtenäisesti omaan rikoslain
11616: ta painottaa uudistuslohkojen kiireellisyys- ja lukuun (33 luku). Edellä mainittujen rikoslain
11617: tärkeysjärjestystä ja myös helpottaa lainsää- lukujen lisäksi ehdotetaan kokonaisuudessaan
11618: däntökoneiston työtä. Osauudistuksiin liittyy uudistettaviksi myös rikoslain vahingontekoa
11619: tosin myös haittoja, joista merkittävimpänä koskeva 35 luku sekä konkurssirikoksia koske-
11620: voidaan mainita rikoslain rakenteeseen vaikut- va 39 luku, joka jo pitkään on käytännössä
11621: tavien muutosten vaikeutuminen. Käytännölli- osoittautunut nykyisiä tarpeita vastaamatto-
11622: set syyt kuitenkin vaativat, että rikoslain koko- maksi.
11623: naisuudistuksessa edetään vaiheittain. Edellä mainittujen rikoslain uudistamista-
11624: Lukuisat taloudellisen toiminnan piirissä ta- voitteiden toteuttamiseksi ehdotetaan siten täs-
11625: pahtuneet väärinkäytökset ovat osoittaneet, et- sä esityksessä rikoslain 28-39 luku, lukuunot-
11626: tä yhteiskunnan ja kansalaisten taloudellista tamatta 34 lukua ja osaa 38 luvusta, kokonai-
11627: toimintaa koskevat rikosoikeudelliset sääntelyt suudessaan uudistettaviksi ja uusi 46 luku lisät-
11628: ovat vanhentuneita ja puutteellisia. Sikäli kun täväksi rikoslakiin. Rikoslain 28 luku tulisi
11629: rikosoikeudellisia sääntelyjä tältä osin ylipään- sisältämään varkautta, kavallusta ja luvatonta
11630: sä on olemassa, ne eivät sisälly rikoslakiin, käyttöä koskevat säännökset, 29 luku julkista
11631: vaan ne ovat hajallaan eri puolilla rikoslain taloutta vastaan tehtyjä rikoksia koskevat
11632: ulkopuolisessa erityislainsäädännössä. Rikos- säännökset, 30 luku elinkeinorikoksia koskevat
11633: lain kokonaisuudistuksen päätavoitteen toteut- säännökset, 31 luku säännökset ryöstöstä ja
11634: tamiseksi nämä hajallaan olevat sääntelyt olisi kiristyksestä, 32 luku kätkemisrikoksia koske-
11635: koottava yhtenäisiä periaatteita noudattaen ri- vat säännökset, 33 luku väärennysrikoksia kos-
11636: koslakiin. Rikoslain kokonaisuudistustyö on kevat säännökset, 35 luku vahingontekorikok-
11637: sen vuoksi katsottu aiheelliseksi aloittaa uudis- sia koskevat säännökset, 36 luku säännökset
11638: tamalla rikoslain erityisen osan ne luvut, jotka petoksesta ja muusta epärehellisyydestä, 37
11639: sisältävät taloudellisen toiminnan sääntelyjä. luku maksuvälinerikoksia koskevat säännök-
11640: Rikoslain erityisen osan lukuihin on lisäksi set, 39 luku säännökset velallisen rikoksista ja
11641: otettava sellaiset sääntelyt, jotka eivät sisälly 46 luku säännöstelyrikoksia ja salakuljetusta
11642: nykyiseen rikoslakiin, mutta joiden paikka koskevat säännökset. Rikoslain 38 luvun salas-
11643: 1988 vp. - HE n:o 66 11
11644:
11645: sapitovelvollisuutta koskevat säännökset jäisi- 2. Nykyinen tilanne ja asian val-
11646: vät toistaiseksi voimaan, vaikka valtaosa luvun mistelu
11647: säännöksistä korvattaisiin muihin lukuihin si-
11648: joitettavilla uusilla säännöksillä. 2.1. Nykyinen tilanne
11649:
11650: 2 .1.1. Lainsäädäntö
11651: Kokonaisuudistuksen ensimma1sen vaiheen
11652: yhteydessä ehdotetaan toteutettavaksi myös ly- Rikoslaki julkaistiin asetuskokoelmassa 19
11653: hyiden vankeusrangaistusten mittaamista kos- päivänä joulukuuta 1889 ja se tuli voimaan 14
11654: keva uudistus. Vuosikymmenten kuluessa tuo- päivänä huhtikuuta 1894. Rikoslaki jakaantui
11655: mioistuimet ovat siirtyneet käyttämään yhä 44 lukuun, joista 1-8 luku koskivat rangais-
11656: lyhyempiä vapausrangaistuksia. Vankeusran- tussäännösten yleisiä soveltamisperiaatteita, 9
11657: gaistukset kasaantuvat käytännössä usein as- luku vahingonkorvausta ja 10-44 luku eri
11658: teikkojen alapäähän. Kuitenkin niiden tavalli- rikoksia etupäässä suojattavien etuuksien mu-
11659: simpana mittayksikkönä käytetään edelleen yh- kaan rymiteltyinä.
11660: tä kuukautta, mikä on johtanut kaavamaiseen Rikoslailla kumottiin vuoden 1734 lain ri-
11661: mittaamiskäytäntöön. Hienojakoisemman mit- koskaari. Rikoslaki merkitsi huomattavaa
11662: tayksikön käyttäminen saattaisi edistää uusien muutosta rikoskaaren rangaistussäännöksiin
11663: mittaamisvaihtoehtojen omaksumista. Sen nähden. Ankarat ruumiilliset rangaistukset ja
11664: vuoksi ehdotetaan rikoslain 2 luvun 2 § muu- häpeärangaistukset korvattiin pääosin sakko-
11665: tettavaksi siten, että kolmea kuukautta lyhy- ja vapausrangaistuksilla. Uusi laki poikkesi
11666: emmät vankeusrangaistukset tuomittaisiin aina edeltäjästään myös rakenteeltaan. Rikoskaaren
11667: täysin päivin. yksityiskohtaisia säännöksiä yhdistettiin entistä
11668: yleisluonteisemmiksi säännöksiksi ja niistä
11669: muodostettiin melko selväpiirteisiä lukukoko-
11670: Työtä, elinympäristöä ja asumisturvallisuut- naisuuksia. Lisäksi rikoslakiin siirrettiin useita
11671: ta koskevat rikosoikeudelliset sääntelyt ovat aikaisemmin muualla laissa olleita rangaistus-
11672: nykyisessä laissa puutteellisia. Ne liittyvät osal- säännöksiä, esimerkiksi kauppakaaresta ja ra-
11673: taan kiinteästi taloudellisen toiminnan säänte- kennuskaaresta. Uudelle rikoslaille olikin omi-
11674: lyyn. Huolimatta niitä koskevien säännösten naista kerrottu yhdentymiskehitys (syntetisoin-
11675: uudistamisen tärkeydestä ei esitykseen ole kui- ti), joka oli heijastusta runsaan puolentoista
11676: tenkaan otettu työrikoksia, ympäristörikoksia vuosisadan aikana tapahtuneesta oikeudellisen
11677: eikä asumisturvallisuutta koskevia rikoksia tar- ajattelutavan kehityksestä.
11678: koittavia lakiehdotuksia. Tämä johtuu osaksi Rikoslain alunperin 44 luvusta on kokonaan
11679: siitä, että mainitut sääntelyt kytkeytyvät olen- alkuperäisessä muodossaan enää vain kaksi
11680: naisesti sellaisiin koko rikosoikeudellista järjes- lukua, 18 luku rikoksista sukuoikeuksia vas-
11681: telmää koskeviin kysymyksiin, kuten yhteisö- taan ja 30 luku pesänkavaltamisesta. Valtaosa
11682: jen rikosoikeudellisen vastuun ongelmaan, joi- muutoksista on tehty niihin säännöksiin, joita
11683: den ratkaiseminen tämän osauudistuksen yh- useimmin sovelletaan. Kokonaan muutettuja
11684: teydessä olisi paisuttanut ehdotuksen kohtuut- ovat esimerkiksi 6 luku rangaistuksen mittaa-
11685: toman laajaksi. Yhteisöjen rikosoikeudelliseen misesta, 8 luku vanhentumisesta, 20 luku si-
11686: vastuuseen liittyvät ongelmat ovat olleet selvi- veellisyysrikoksista, 21 luku henkeen ja tervey-
11687: tettävinä myös pohjoismaisessa rikosoikeusko- teen kohdistuvista rikoksista, 23 luku liikenne-
11688: miteassa ja Euroopan neuvoston rikosasiainko- juopumuksesta ja 28 luku varkaudesta. Sotilas-
11689: mitean asettamassa asiantuntij akomiteassa, rikoslainsäädännön uudistamisen yhteydessä
11690: joiden työtä on aiheellista pyrkiä hyödyntä- rikoslakiin lisättiin uusi sotilasrikoksia koskeva
11691: mään uudistettaessa rikosoikeusjärjestelmääm- 45 luku. Merkittäviin muutoksiin kuuluu va-
11692: me. hingonkorvausta koskeneen 9 luvun kumoami-
11693: nen vuonna 1974 toteutuneen vahingonkor-
11694: vauslainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
11695: Uudistettavia rikoslain lukuja koskevat yleis- Useimmat muutokset ovat kohdistuneet vain
11696: perustelut on tässä esityksessä sijoitettu erik- yksittäisiin lainkohtiin eivätkä laajemmatkaan
11697: seen kunkin luvun perustelujen yhteyteen. muutokset ole yleensä sisältäneet koko rikosla-
11698: 12 1988 vp. - HE n:o 66
11699:
11700: kiin sovellettavaksi tarkoitettuja periaaterat- ettei jonkin rikoksen johdosta ole lainkaan
11701: kaisuja. ryhdytty lain mukaisiin toimenpiteisiin. Esi-
11702: Rikoslain ulkopuolisen rangaistussäännöstön merkin tällaisesta kehityksestä tarjoaa nyttem-
11703: kehitys on liittynyt paljolti taloudellisen toi- min kumottu rikoslain 41 luku kirkollista jär-
11704: minnan muutoksiin ja sen aiheuttamaan lain- jestystä koskevien määräysten rikkomisesta.
11705: säädännön muuttumiseen ja ulottumiseen uu- Myös rangaistussäännösten soveltamiskäy-
11706: sille aloille. Uuden lainsäädännön tehosteeksi täntö saattaa olennaisesti muuttua, vaikka
11707: on säädetty rangaistussäännöksiä asianomai- säännösten sanamuotoa ei muutettaisikaan.
11708: siin lakeihin. Useat näistä rangaistussäännök- Näin tapahtuu silloin, kun lain soveltajat
11709: sistä suojaavat tärkeinä pidettyjä arvoja, kuten muuttavat aikaisempaa tulkintaansa tai kun
11710: työtä, elinympäristöä ja elinkeinotoimintaa. säännöstä ryhdytään soveltamaan uudenlaiseen
11711: Käytännössä merkittävimmät rikoslain ulko- käyttäytymiseen. Esimerkiksi petoksen tunnus-
11712: puoliset rangaistussäännökset kohdistuvat lii- merkistössä mainitut tekotavat "myy väären-
11713: kenteen, alkoholin ja huumausaineiden käy- netyn tavaran oikeasta, sekoitetun puhtaasta
11714: tön, ympäristönsuojelun, elinkeinotoiminnan tai virheellisen virheettömästä'' viittaavat sel-
11715: ja työsuhteeseen liittyvien ratkaisujen säänte- västi toisenlaisiin tilanteisiin kuin mihin petos-
11716: lyyn. Näitä rangaistussäännöksiä sovelletaan säännöstä nykykäytännössä useimmin sovelle-
11717: monin verroin useammin kuin rikoslain ran- taan. Nykyisin petos hyvin usein liittyy luoton-
11718: gaistussäännöksiä, mikä johtuu pääosin tielii- antotilanteisiin ja muiden maksuvälineiden
11719: kennelain vastaisten rikosten ja rikkomusten kuin rahan käyttöön kaupan yhteydessä. Täl-
11720: yleisyydestä. laisia menettelytapoja ei edes tunnettu petok-
11721: Myös valtion tehtävien laajentumisella on sen tunnusmerkistöä kirjoitettaessa.
11722: ollut vaikutusta rikoslain ulkopuolisenkin ran-
11723: gaistussäännöstön kehittymiseen. Niinpä lain-
11724: säädännöllä on entistä enemmän pyritty ohjaa- 2.1.3. Epäkohdat ja uudistamistarve
11725: maan rakentamista, parantamaan työturvalli-
11726: suutta ja terveydenhoitoa sekä edistämään ta- Rikoslainsäädäntömme on edelleen raken-
11727: loudellista sääntelyä. Näitä tavoitteita on pyrit- teeltaan ja paljolti sisällöltäänkin samanlainen,
11728: ty saavuttamaan lukuisia velvollisuuksia sisäl- jollaiseksi se aikanaan säädettiin. Suoritetut
11729: tävillä erityislaeilla, joihin on sijoitettu tehos- uudistukset eivät ole antaneet rikoslainsäädän-
11730: teeksi rangaistussäännöksiä. nölle uutta kokonaisilmettä. Niinpä rikoslain-
11731: säädäntömme on huomattavilta osiltaan van-
11732: hentunutta. Rikoslaki suojaa edelleen monin
11733: 2.1.2. Käytäntö osin samoja arvoja ja etuuksia kuin viime
11734: vuosisadalla. Myös rakenteeltaan rikoslaki on
11735: Rikoslainsäädäntö on toteutettujen rikosla- pääosin entisellään, vaikka useita rikoslain lu-
11736: kiin ja sen ulkopuoliseen lainsäädäntöön koh- kuja onkin uudistettu. Suoritetut osittaiset uu-
11737: distuneiden muutosten johdosta monilta osin distukset ovat kulloinkin kohdistuneet vain
11738: huomattavasti muuttunut siitä, millainen se oli suppeaan osaan rikoslakia, eikä niiden yhtey-
11739: vuonna 1889. Tosiasiallisen muutoksen rikos- dessä ole voitu suorittaa riittävän laajaa arvo-
11740: lainsäädäntöön on aiheuttanut lisäksi säännös- jen uudelleen punnitsemista.
11741: ten soveltamisalan tai merkityksen muuttumi- Rikoslain säätämisen jälkeen tapahtunut ke-
11742: nen yhteiskunnallisen kehityksen mukana. hitys on johtanut rikoslainsäädännön hajaan-
11743: Joidenkin rikosten merkitys on välittömästi tumiseen. Yhteiskunnan kehitystä on ohjattu
11744: sidoksissa yhteiskuntaolojen kehitykseen ja ta- erityislaeilla, joihin on sijoitettu myös tehos-
11745: voitellun käyttäytymistavan tärkeyteen. Esi- teiksi tarvitut rangaistussäännökset. Näin on
11746: merkiksi säännöstelyrikosten lukumäärä mää- käynyt vähitellen lähes mahdottomaksi muo-
11747: räytyy paljolti säännöstelymääräysten laajuu- dostaa kokonaiskuvaa rangaistavista käyttäy-
11748: den ja merkityksen perusteella. Myös näiden tymistavoista, mikä on aiheuttanut epävar-
11749: rikosten paheksuttavuus ja siten myös rangais- muutta niin yksityisten kansalaisten kuin eri
11750: tustaso heijastaa säännöstelyn merkityksen aloilla toimivien yhteisöjenkin piirissä. Erik-
11751: vaihteluita. Joidenkin rikosten merkitys on seen säädettyjen, erityisaloja sääntelevien la-
11752: taas saattanut yleisen mielipiteen muuttuessa kien rangaistussäännöksiä ei ole voitu arvioida
11753: vähentyä, mikä on voinut johtaa jopa siihen,
11754: f ja suunnitella yhtenäisten periaatteiden mu-
11755: 1988 vp. - HE n:o 66 13
11756:
11757: kaan, mikä on aiheuttanut epäsuhtaa eri ran- erillisen sakon muuntomenettelyn käyttöön ot-
11758: gaistussäännösten välille. tamista. Tunnusmerkistöjen kirjoittamisessa
11759: Myös viranomaisten valvonta-, tutkinta- ja pyrittiin korvaamaan rikoslaissa olevat tapaus-
11760: ratkaisutoiminnan kannalta erityislakien ran- kohtaiset rangaistussäännökset yleisluonteisilla
11761: gaistussäännökset saattavat olla ongelmallisia säännöksillä. Jo Serlachius pohti erityislaeissa
11762: niiden vaatiman erityisasiantuntemuksen vuok- olevien rangaistussäännösten sijoittamista ri-
11763: si. Yleisviranomaisten toimenpiteet ovat saatta- koslakiin.
11764: neet olla tehottomia säännösten yksityiskohtai- Lähes kymmenen vuotta myöhemmin vuon-
11765: suuden vuoksi ja siksi, ettei erityislakien aineel- na 1930 asetettiin professori Bruno A. Salmi-
11766: liseen sisältöön ole voitu riittävästi paneutua. alan puheenjohdolla toiminut komitea pohti-
11767: Rikoslain vanhentuneisuuteen ja hajautunei- maan rikollisuuden vastustamistoimenpiteitä.
11768: suuteen liittyy myös lakiteknisiä ja lain sovelta- Komitean ehdotusten pääpaino kohdistui seu-
11769: mista vaikeuttavia ongelmia. Vanhentuneet raamusjärjestelmään. Niistä toteutuivat ehdo-
11770: tunnusmerkistöt ovat usein vaikeaselkoisia ja nalaista vapauttamista koskevat muutoseh-
11771: kankeasti nykytodellisuuteen soveltuvia. Toi- dotukset.
11772: saalta erityisalojen lainsäädäntöön sisältyvien Seuraamusjärjestelmää tutki myös kaksi
11773: rangaistussäännösten soveltaminen voi vaatia 1940-luvulla asetettua komiteaa. Niin sanottu
11774: syvällistä perehtymistä lain aineelliseen sisäl- pakkolaitoskomitea ehdotti toiselle ja toisen
11775: töön, ennen kuin rangaistussäännöksen tarkoi- omaisuudelle vaarallisten rikoksenuusijoiden
11776: tus ja sisältö selviävät. Näiden lakien rangais- eristämisen helpottamista ja vankeinhoidon
11777: tussäännökset ovat joissakin tapauksissa rikos- uudistamiskomitea teki ehdotuksen uudeksi
11778: laissa olevaan yleissäännökseen nähden osaksi vankeinhoitoasetukseksi.
11779: suppeampia ja osaksi laajempia, mikä aiheut- Rikoslain uudistamista varten asetettiin
11780: taa rikosten yhtymiseen liittyviä ongelmia. vuonna 1954 professori Brynolf Honkasalon
11781: Rikoslainsäädännöstämme voidaan osoittaa puheenjohdolla toiminut rikoslakikomitea. Ko-
11782: myös selviä puutteita. Taloudellisen toiminnan mitean ensimmäinen vuonna 1957 valmistunut
11783: yhteydessä harjoitettavan rikollisuuden säänte- osamietintö sisälsi ehdotuksen henkeen ja ruu-
11784: ly perustuu usein erityislainsäädäntöön, jonka miilliseen koskemattomuuteen kohdistuvia ri-
11785: rangaistussääntely on suhteellisen lievää. Julki- koksia koskevien säännösten uudistamiseksi.
11786: sista varoista myönnetyn tuen väärinkäyttämi- Siinä ehdotettiin jonkin verran supistettavaksi
11787: nen voi jäädä kokonaankin rankaisematta lain niin sanottua seurausvastuuperiaatetta. Toises-
11788: puutteellisuuden vuoksi, vaikka se saattaa kä- sa, vuonna 1963 valmistuneessa, osamietinnös-
11789: sittää paheksuttavuudeltaan petokseen rinnas- sä oli ehdotukset varkautta, luvatonta käyt-
11790: tettavan menettelyn. töönottamista, kavaltamista ja luvatonta vilje-
11791: lystä koskevien rangaistussäännösten muutta-
11792: misesta. Törkeän varkauden tapauskohtaisesta
11793: 2.2. Valmisteluelimet ja -aineisto tunnusmerkistöstä ehdotettiin luovuttavaksi
11794: korvaamalla se esimerkeillä ja niitä täydentä-
11795: 2.2.1. Valmisteluelimet vällä yleislausekkeella. Luvatonta käyttöön-
11796: ottamista koskeviin säännöksiin ehdotettiin li-
11797: Ensimmäinen yritys rikoslain uudistamiseksi sättäväksi uusi tunnusmerkistö, joka koski
11798: kokonaisuudessaan tehtiin, kun oikeusministe- moottoriajoneuvon luvatonta ottamista toisen
11799: riö antoi professori Allan Serlachiukselle tehtä- hallusta. Toisen oikeudeton erottaminen irtai-
11800: väksi laatia luonnoksen uudeksi rikoslaiksi. men omaisuuden hallinnasta tai hallinnan olen-
11801: Luonnos rikoslain yleiseksi osaksi valmistui nainen häiritseminen olisivat tulleet erityisen
11802: 1920 ja tarkistettu ehdotus uudeksi rikoslaiksi omavaltaista menettelyä koskevan rangaistus-
11803: kaksi vuotta myöhemmin. Serlachiuksen ehdo- säännöksen mukaan rangaistaviksi. Rikoslaki-
11804: tukset eivät johtaneet kokonaisuudistukseen, komitean ehdotukset toteutettiin pääosiltaan,
11805: mutta monet hänen esittämänsä ajatukset ovat mutta rikoslain kokonaisuudistukseen ne eivät
11806: toteutuneet erillisinä uudistuksina. Serlachius johtaneet. Komitea lakkautettiin 1965.
11807: ehdotti muun muassa kuolemanrangaistuksen Rikoslain muuttumiseen ovat johtaneet
11808: ja kansalaisluottamuksen menettämisen poista- myös eräiden aikaisemmin rikoslain ulkopuo-
11809: mista ja siirtymistä yksilajiseen vapausrangais- lella olleiden rikoslainsäädännön osa-alueiden
11810: tukseen, päiväsakkojärjestelmään siirtymistä ja uudistamishankkeet. Vuonna 1976 siirrettiin
11811: 14 1988 vp. - HE n:o 66
11812:
11813: liikennejuopumusta koskevat säännökset rikos- Rikosoikeuskomitean mietinnöstä hankittiin
11814: lakiin sen 23 luvuksi. Viimeksi on toteutunut lausunnot yli sadalta viranomaiselta, järjestöi-
11815: sotilasrikoksia koskeva uudistus, jonka yhtey- tä ja muulta sellaiselta taholta, joiden tehtävä-
11816: dessä rikoslakiin lisättiin niitä koskeva uusi 45 aluetta laki läheisesti koskee. Lausunnoista on
11817: luku. Uudistusta valmisteli jo vuonna 1972 laadittu tiivistelmä (oikeusministeriön lainval-
11818: mietintönsä luovuttanut sotilasrikos- ja sotilas- misteluosaston julkaisu 18/1978).
11819: oikeudenkäyntilainsäädännön uudistamiskomi- Oikeusministeriö asetti maaliskuun 31 päivä-
11820: tea. Lisäksi eduskunnalle on annettu hallituk- nä 1980 projektiorganisaation, jonka tehtävä-
11821: sen esitys virkarikoslainsäädännön uudistami- nä on rikosoikeuskomitean periaatemietinnön
11822: seksi, jonka toteutuminen merkitsisi rikoslain ja siitä annettujen lausuntojen perusteella laa-
11823: 40 luvun virkarikossäännösten uudistamista. tia rikoslain kokonaisuudistuksen toteuttami-
11824: Rikoslainsäädännön kehittämiseksi on tehty seksi tarvittavat säädösehdotukset perustelui-
11825: runsaasti työtä myös Pohjoismaiden yhteistoi- neen. Asettamispäätöksen mukaan työ tuli
11826: minnan puitteissa. Vuonna 1960 toimintansa suorittaa kolmessa vaiheessa siten, että ensim-
11827: aloittanut pohjoismainen rikosoikeuskomitea mäisessä vaiheessa uudistetaan varallisuusri-
11828: on toiminut pysyvänä rikoslainsäädännön koksia, julkistalautta vastaan tehtyjä rikoksia,
11829: alaan kuuluvana elimenä. Komitea on laatinut taloudellista lainsäädäntöä vastaan tehtyjä ri-
11830: mietinnöt muun muassa ehdonalaista vapautta- koksia ja väärennysrikoksia koskevat säännök-
11831: mista ja rikosoikeudellista vanhentumista kos- set sekä näihin rikoksiin liittyvät rikoslain ul-
11832: kevan lainsäädännön yhtenäistämisestä. kopuoliset rangaistussäännökset. Viimeksi
11833: Tämä esitys on osa rikoslain kokonaisuudis- mainitut säännökset tuli siirtää rikoslakiin ri-
11834: tushanketta, joka pohjautuu vuonna 1972 ase- kosoikeuskomitean esittämien suuntaviivojen
11835: tetun rikosoikeuskomitean työhön. Komitean mukaisesti. Toisessa vaiheessa tuli uudistaa
11836: tehtävänä oli valmistella rikoslainsäädännön muut rikoslain erityisen osan luvut ja kolman-
11837: kokonaisvaltainen perusuudistus. Komitean tu- nessa vaiheessa rikoslain seuraamuksia ja yleis-
11838: li selvittää ja suunnitella uudistettavan rikos- tä osaa koskevat luvut. Projektin työn tuli
11839: lainsäädännön laatimisperiaatteet sekä selvittää päättyä yhtenäiseen ehdotukseen hallituksen
11840: ja asettaa tärkeysjärjestykseen ne päämäärät, esitykseksi uudeksi rikoslaiksi.
11841: etuudet ja arvot, joita rikoslainsäädännöllä Oikeusministeriö täsmensi projektiorgani-
11842: osaltaan edistetään ja suojataan. Edelleen sen saation toimeksiantaa toukokuun 6 päivänä
11843: tuli selvittää, uudelleen arvioida ja suunnitella 1983 tehdyllä päätöksellä. Sen mukaan rikos-
11844: keinot tärkeinä pidettävien päämäärien, etuuk- lain kokonaisuudistus toteutetaan osauudistuk-
11845: sien ja arvojen suojaamiseksi rikoslainsäädän- sina siten, että tarkoituksenmukaiset säädösko-
11846: nön avulla. Vielä komitean tuli selvittää, missä konaisuudet valmistellaan erillisiksi ehdotuk-
11847: määrin on tarkoituksenmukaista koota ran- siksi hallituksen esityksiksi. Tavoitteena on
11848: gaistussäännöksiä sisältävät eri lakien säännök- pyrkiä antamaan esitykset eduskunnalle sitä
11849: set yhtenäiseen rikoslakiin. mukaa kuin ne valmistuvat ja saattaa lait
11850: Komitean tueksi asetettiin neljä toimikuntaa, voimaan sitä mukaa kuin eduskunta hyväksyy
11851: joiden tehtäväalueiksi määrättiin työrikokset, ne.
11852: verorikokset, liikennerikokset ja ympäristöri- Täsmennetyn toimeksiannon mukaan kiireel-
11853: kokset. Toimikuntien ehdotukset valmistuivat lisimpinä ja tärkeimpinä tehtävinä pidetään
11854: vuonna 1973 ja niitä käytettiin hyväksi rikosoi- asettamispäätöksessä ensimmäisen vaiheen
11855: keuskomitean työskentelyssä. Rikosoikeusko- kohdalla tarkoitettuja julkistalautta ja talou-
11856: mitean mietintö (komiteanmietintö 1976:72) dellista lainsäädäntöä vastaan tehtyjä rikoksia
11857: valmistui vuoden 1976 lopulla. Se sisältää selvi- sekä projektiorganisaation määrittelemiä vaih-
11858: tyksen rikoslainsäädännön kehityksestä ja ar- dantarikoksia koskevien sääntelyjen uudista-
11859: vion rikosoikeudellisen järjestelmän yhteiskun- mista. Lakisystemaattisista syistä pidettiin tar-
11860: nallisista tehtävistä ja rikoslain uudistamisesta. peellisena kytkeä tähän vaiheeseen myös niin
11861: Mietinnössä on selvitetty ja arvioitu myös ran- sanottuja omaisuusrikoksia koskevien säännös-
11862: gaistavuuden perusteita, seuraamusjärjestel- ten uudistaminen.
11863: mää, rangaistussäännösten soveltamisperiaat- Projektiorganisaation työn toteuttamisesta
11864: teita ja yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta. vastaa johtoryhmä, joka on asettanut neljä
11865: Lisäksi mietintöön on liitetty uuden rikoslain työryhmää valmistelemaan uudistuksen ensim-
11866: erityisen osan runkosuunnitelma. mäistä vaihetta. Talousrikostyöryhmä on vai-
11867: 1988 vp. - HE n:o 66 15
11868:
11869: mistellut rikoslain 29, 30 ja 46 luvun uudista- 3. Rikoslain uudistaminen eräissä
11870: mista koskevat ja siihen liittyvät ehdotukset, muissa maissa
11871: omaisuusrikostyöryhmä 28, 31, 32 ja 35 lukua
11872: koskevat ehdotukset ja vaihdantarikostyöryh- Ruotsissa korvattiin vanha vuoden 1864 ri-
11873: mä 33, 36, 37 ja 39lukua koskevat ehdotukset. koslaki uudella rikoskaarella, joka hyväksyt-
11874: Työryhmiin on kuulunut lainvalmisteluhenki- tiin vuoden 1962 valtiopäivillä. Uudistus perus-
11875: löstön lisäksi oikeustieteen ja eri alojen asian- tui olennaisesti kahden 1930-luvun loppupuo-
11876: tuntemusta edustaneita jäseniä. Valmistelun ai- lella asetetun komitean työhön, joista toinen
11877: kana on lisäksi kuultu erityisasiantuntijoita valmisteli erinäisten rikosten uudistamista ja
11878: niistä säännösluonnoksista, joiden pohjalta esi- toinen seuraamusjärjestelmän uudistamista.
11879: tys on viimeistelty. Edellisen komitean ehdotukset toteutettiin kol-
11880: messa vaiheessa siten, että vuonna 1942 uudis-
11881: tettiin rikoslain varallisuusrikoksia koskevat
11882: säännökset, vuonna 1948 valtioon ja yhteis-
11883: 2.2.2. Asiantuntijoiden ja viranomaisten kuntaan kohdistuvia rikoksia koskevat sään-
11884: sekä muiden tahojen kuuleminen nökset ja vuonna 1962 henkilöön kohdistuvia
11885: rikoksia koskevat säännökset. Vuonna 1962
11886: hyväksyttyyn uuteen rikoskaareen sisällytettiin
11887: Tämä esitys perustuu rikoslain kokonais- aikaisemmin voimaan saatetut uudistukset lä-
11888: uudistusta valmistelevan projektiorganisaation hes sellaisinaan ja lisäksi kirjoitettiin uudelleen
11889: johtoryhmän ehdotukseen rikoslain kokonai- rikoslain yleisen osan säännökset ja toteutettiin
11890: suudistuksen ensimmäiseksi osaksi (oikeus- seuraamusjärjestelmän uudistus. Parhaillaan
11891: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 5/ Ruotsissa on vireillä rikoskaaren varallisuusri-
11892: 1984) ja rikoslakiprojektin johtoryhmän ehdo- koksia koskevien säännösten uudistustyö (Sta-
11893: tukseen säännöstelyrikoksista ja salakuljetuk- tens offentliga utredningar 1983:50) ja seuraa-
11894: sesta (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston musjärjestelmän uudistaminen (Statens offent-
11895: julkaisu 8/1986). Ehdotuksista on hankittu liga utredningar 1986: 13-15).
11896: lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toiminta- Tanskan rikoslaki on vuodelta 1930. Sen
11897: alaan ehdotukset selvimmin vaikuttavat, sekä laajamittainen uudistaminen ei ole vireillä.
11898: tärkeimmiltä lain vaikutuspiiriin kuuluvia ta- Norjassa sitä vastoin käynnistettiin vuoden
11899: hoja edustaviita järjestöiltä. Ensiksi mainitusta 1980 syksyllä vanhan vuodelta 1902 peräisin
11900: ehdotuksesta annettiin 69 lausuntoa, joista on olevan rikoslain kokonaisuudistustyö. Sen suo-
11901: julkaistu tiivistelmä (oikeusministeriön lainval- rittaminen annettiin erilliselle rikoslakikomissi-
11902: misteluosaston julkaisu 6/1985). Säännöstelyri- olle, joka työskentelee yhteistyössä oikeus-
11903: koksia ja salakuljetusta koskevasta ehdotuk- ministeriön kanssa. Komissio harkitsee itsenäi-
11904: sesta annettujen 46 lausunnon tiivistelmä on sesti, millä tavalla se järjestää työskentelynsä
11905: laadittu monisteena. ja ratkaisee myös sen, onko tarkoituksenmu-
11906: Esitykseen sisältyvistä rikoslainsäädännön ja kaista julkaista työstä osaraportteja. Komis-
11907: rikosten syyteoikeuden ajallista ulottuvuutta sion tehtävänä on ehdotuksen laatiminen ko-
11908: koskevista ehdotuksista pyydettiin lausunto 23 konaan uudeksi rikoslaiksi. Komissio on saa-
11909: viranomaiselta ja muulta yhteisöltä. Tiivistel- nut valmiiksi uudistusta koskevan periaatemie-
11910: mä lausunnoista on laadittu monisteena. tinnön (Norges offentlige utredninger 1983:57).
11911: Useissa maissa rikoslaki on uudistettu viime
11912: Mainittujen ehdotusten ja niistä annettujen vuosikymmenien aikana. Lisäksi useissa maissa
11913: lausuntojen pohjalta laadittiin oikeusministeri- on parhaillaan vireillä rikoslain kokonaisuudis-
11914: össä virkatyönä esitysehdotus rikoslain koko- tustyö. Jo toteutetuista kokonaisuudistuksista
11915: naisuudistuksen ensimmäiseksi vaiheeksi. Val- mainittakoon esimerkkeinä Euroopasta Unka-
11916: tioneuvosto pyysi 4 päivänä helmikuuta 1988 rin rikoslaki vuodelta 1978 (vanha vuodelta
11917: korkeimmalta oikeudelta lausunnon esityseh- 1961), Itävallan rikoslaki vuodelta 1974 (vanha
11918: dotuksesta. vuodelta 1852), Puolan rikoslaki vuodelta
11919: 1969, Saksan demokraattisen tasavallan rikos-
11920: Tämä esitys perustuu mainittuun esityseh- laki vuodelta 1968 ja Bulgarian rikoslaki vuo-
11921: dotukseen, johon on tehty eräitä tarkistuksia delta 1968. Uusin kokonaisuudistus~uroopas
11922: korkeimman oikeuden lausunnon johdosta. sa on toteutettu Portugalissa, jonka rikoslaki
11923: 16 1988 vp. - HE n:o 66
11924:
11925: on vuodelta 1982. Saksan Iiittotasavallassa to- mukaan. Tämä koskee niin hyvin säännösten
11926: teutettiin 1970-luvulla kahteen otteeseen laaja nimikkeitä, keskinäistä järjestystä, sisäistä ra-
11927: rikoslain osittaisuudistus. Liittotasavallan ri- kennetta, tekotapakuvausta, rangaistusasteik-
11928: koslain talousrikoksia koskevia säännöksiä uu- koja, törkeysporrastusta kuin myös käsitteis-
11929: distettiin laajasti vuonna 1986 voimaan tulleel- töä ja kieliasua. Kirjoitustapa ei kovin olennai-
11930: la lailla. sesti poikkea siitä käytännöstä, jota viime vuo-
11931: Suomen ja Norjan lisäksi rikoslain koko- sina on rikoslainsäädännössä noudatettu.
11932: naisuudistustyö on parhaillaan vireillä muun
11933: muassa Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa ja
11934: Kanadassa. 4.2. Rikosnimet
11935: Oikeusvertaileva katsaus eri maiden rikos-
11936: lainsäädäntöön on laadittu erillisenä selvitykse- Vakiintuneen tavan mukaan jokaisella ri-
11937: nä (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston koksella on oma nimensä, joka ilmaistaan
11938: julkaisu 15/1987). rikostunnusmerkistössä kursivoituna. Sen li-
11939: säksi että rikosnimi ilmaistaan tunnusmerkis-
11940: tössä, ehdotetaan otettavaksi käyttöön uudem-
11941: 4. Rikoslainsäädännöllisiä kysy- massa lainkirjoituskäytännössä yleistynyt tapa
11942: myksiä otsikoida jokainen pykälä erikseen pykäläni-
11943: mellä, joka rikostunnusmerkistön kohdalla on
11944: 4.1. Yhtenäinen kirjoitustapa sama kuin rikosnimi. Ehdotettu tapa helpottaa
11945: säännösten löytymistä.
11946: Luonteenomaista jonkin lainsäädäntölohkon Yksittäisistä rikoksista käytettäisiin yleensä
11947: kokonaisuudistukselle on, että siinä pyritään, kansalaisten mieliin juurtuneita vakiintuneita
11948: paitsi kokoamaan uudistuksen kohteena olevat rikosnimiä (esimerkiksi varkaus, näpistys, pe-
11949: säännökset yhteen johdonmukaiseksi kokonai- tos, ryöstö). Uusissa rikossäännöksissä on py-
11950: suudeksi, myös kirjoittamaan uudet säännök- ritty muodostamaan vastaavanlaisia rikosta
11951: set yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Sen kuvaavia mm1a (esimerkiksi yritysvakoilu,
11952: lisäksi, että nykyinen rikoslaki on sisällöltään avustuspetos). Jos luontevaa nimeä ei ole kek-
11953: vanhentunut, se on myös kirjoitustavaltaan sitty, on käytetty uudemmassa lainsäädännössä
11954: hyvin epäyhtenäinen. Tämä johtuu siitä, että yleistynyttä tapaa liittää kysymyksessä olevaa
11955: rikoslain pitkän voimassaolon aikana lainkir- elämänaluetta tai ilmiötä ilmaisevaan substan-
11956: joitustapa on eri aikoina sekä kielellisesti että tiiviin sana rikos tai rikkomus, jolloin tärkeys-
11957: rakenteeltaan ja tyyliltään usein vaihdellut. luokitus on voitu tarvittaessa ilmaista asiano-
11958: Rikoslakia säädettäessä tunnusmerkistöjen kir- maisella adjektiivilla tai käyttämällä rikkomus-
11959: joittamistapa oli pitkälti kasuistinen eli yksit- sanaa (esimerkiksi markkinointirikos, kilpailu-
11960: täistapauksellinen. Sittemmin on siirrytty yhä menettelyrikos, kätkemisrikos, törkeä kätke-
11961: enemmän yleisluontoisempaan kirjoitustapaan. misrikos, kätkemisrikkomus).
11962: Nykyisin johdonmukaisesti noudatettua rikos-
11963: nimikäytäntöä ei tunnettu rikoslain säätämisen
11964: aikoihin. Rikosten törkeysporrastuksessa ja 4.3. Törkeysluokitus
11965: sen ilmaisemisessa ei noudatettu johdonmu-
11966: kaista lainsäädäntökäytäntöä. Rangaistusastei- Rikosoikeuskomitean mietinnössä ehdotettiin,
11967: kot olivat mitä erilaisimpia. Niinpä nykyisessä että uudessa rikoslaissa rangaistussäännökset
11968: rikoslaissa on yli 70 erilaista rangaistusasteik- olisi oikeusvarmuuden sekä riittävän kriminaa-
11969: koa. lipoliittisen tehon saavuttamiseksi voimakkaas-
11970: Epäyhtenäisen Iainkirjoitustavan vakavin ti ja johdonmukaisesti porrastettava. Ottamal-
11971: epäkohta on siinä, että se voi johtaa sellaisiin la käyttöön riittävän suppea-alaisia tyyppiran-
11972: tulkintavirheisiin, joita ei lakia säädettäessä ole gaistusasteikkoja voitaisiin ohjata tuomiois-
11973: voitu edes pitää mahdollisina. Tulkintavirheitä tuimien lainkäyttöä ja samalla tehokkaasti tie-
11974: välttääkseen lainsoveltajan onkin erityisesti dottaa kansalaisille eri rikosten vakavuus.
11975: kiinnitettävä huomiota sovellettavan säännök- Useissa maissa on käytössä järjestelmä, jossa
11976: sen ikään. tärkeysasteen mukaisesti porrastetuista rikos-
11977: Tässä esityksessä on pyritty kirjoittamaan ryhmistä käytetään nimikkeitä, jotka jo sanal-
11978: rikostunnusmerkistöt yhtenäisten periaatteiden lisesti kuvaavat tekojen luonnetta (Ranskassa
11979: 1988 vp. - HE n:o 66 17
11980:
11981: crimes, delits, contraventions, Saksan demok- että verrattuna useimpiin sivistyspiiriämme lä-
11982: raattisessa tasavallassa Verbrechen, Vergehen, hellä oleviin maihin Suomessa käytetään varsin
11983: Verfehlungen jne). ankaria rangaistuksia. Muun muassa tämän
11984: Rikosoikeuskomitean mietinnön liitteenä vuoksi jo rikosoikeuskomitea ehdotti, että uu-
11985: olevassa uuden rikoslain runkosuunnitelmassa teen rikoslakiin ei tulisi ottaa sellaisia ankaria
11986: oli käytetty neliportaista rikosten törkeysluoki- enimmäisrangaistuksia, joista etukäteen tiede-
11987: tusta: tään, että niitä ei tulla käytännössä sovelta-
11988: maan. Esimerkkinä selvästi tarpeettoman laa-
11989: 1 törkeä rikos 2 10 vuotta vankeutta jasta rangaistusasteikosta voidaan mainita
11990: II vakava rikos 8 kk 4 vuotta vankeutta ryöstön perustekomuodon asteikko, josta käy-
11991: III (rikos- tetään vain alinta kolmannesta.
11992: laki)rikos sakko- 2 vuotta vankeutta Rikoslain kokonaisuudistuksen toteuttami-
11993: IV rikkomus sakko- 60 vuorokautta nen vaiheittain johtaa väistämättä siihen, että
11994: vankeutta rikoslain rangaistustason uudelleen arviointi
11995: jää osittaiseksi. Tämä rajoittaa mahdollisuuk-
11996: Käsiteltäessä kysymystä uuden rikoslain as- sia tehdä merkittäviä muutoksia rikosten ran-
11997: teikkoratkaisuiksi rikosoikeuskomiteassa sai gaistusasteikkoihin osauudistusten yhteydessä.
11998: laajaa kannatusta myös hienojakoisempi useita Tässä esityksessä ehdotetaankin lähinnä vain
11999: vaihtoehtoja sisältävä tyyppiasteikosto. eräiden rangaistusasteikkojen varsin varovaista
12000: Tässä esityksessä on pyritty toteuttamaan supistamista yläpäästään. Uudet supistetut ran-
12001: edellä mainitussa mietinnössä ehdotettu ajatus gaistusasteikot poikkeaisivat muuten liiaksi ri-
12002: törkeysluokituksesta. Koska tämä esitys on koslain niistä säännöksistä, joita ei vielä tässä
12003: kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi itsenäises- vaiheessa ehdoteta uudistettaviksi. Tarkoitus
12004: ti ja odottamatta koko rikoslain uudistamista, on, että uuden rikoslain rangaistusasteikot ja
12005: ei ehdotusta ole ollut mahdollista aivan sellai- rangaistustaso kokonaisuudessaan tarkistettai-
12006: senaan tässä yhteydessä saattaa voimaan. Esi- siin rikoslain kokonaisuudistuksen viimeisessä
12007: tykseen liittyvissä rangaistussäännöksissä on vaiheessa. Jo osauudistusten yhteydessä on
12008: eräin poikkeuksin ehdotettu seuraavia asteik- kuitenkin järkevää toteuttaa sellaisia muutok-
12009: kotyyppejä: sia, joihin voidaan osoittaa selkeä käytännössä
12010: havaittu tarve ja joilla ei ole laajoja heijastus-
12011: sakko vaikutuksia myöhemmin uudistettaviin sään-
12012: sakko- 6 kk vankeutta nöksiin.
12013: sakko- 1 vuosi vankeutta Rangaistuskäytäntöämme on yleisesti pidetty
12014: sakko- 2 vuotta vankeutta siten vinoutuneena, että varallisuuteen kohdis-
12015: 4 kk 4 vuotta vankeutta tuvista rikoksista tuomitut rangaistukset ovat
12016: 2 10 vuotta vankeutta keskimäärin perusteettoman ankaria verrattui-
12017: na eräisiin henkeen ja terveyteen kohdistuvista
12018: Törkeysluokille ei ole tässä esityksessä an- rikoksista tuomittuihin rangaistuksiin. Selvim-
12019: nettu erillisiä nimiä, mutta taustalla oleva aja- min epäsuhtaa on ilmennyt siinä, että suhteelli-
12020: tus törkeysluokituksesta näkyy yksittäisistä ri- sen vähäisistä varallisuusrikoksista on käytän-
12021: kosten nimistä (esimerkiksi kätkemisrikos, tör- nössä tuomittu jopa ankarampia rangaistuksia
12022: keä kätkemisrikos, kätkemisrikkomus). Joh- kuin terveydelle melko vaarallisistakin pahoin-
12023: donmukaisella rikosten törkeysluokituksella pitelyistä. Ongelma on nimenomaan siinä, että
12024: voidaan vaikuttaa sekä rangaistuskäytännön varkausrikoksista tuomittavat rangaistukset
12025: yhtenäisyyteen että rangaistustasoon. ovat usein ankaria.
12026: Rangaistuskäytännössä vakiintunut linja on
12027: vaikuttanut myös siihen, että maassamme on
12028: 4.4. Rangaistusasteikot muihin olosuhteiltaan vastaaviin maihin näh-
12029: den huomattavan korkea vankiluku, vaikka
12030: Voimassa olevan rikoslain rangaistusasteikot rikosten määrä ei ole poikkeuksellisen suuri.
12031: ovat varsin laajoja. Yleisesti tunnettu tosiasia On lisäksi ilmeistä, ettei vankeusrangaistuksen
12032: on, että käytännössä yleensä tuomitaan huo- nykyisenlaajuista käyttöä erityisesti varalli-
12033: mattavasti asteikon puolivälin alapuolelle si- suusrikosten yhteydessä voida perustella puh-
12034: joittuvia rangaistuksia. Edelleen on tunnettua, taasti rikoksentorjuntasyillä. Käytettävissä ole-
12035:
12036: 3 380465Z
12037: 18 1988 vp. - HE n:o 66
12038:
12039: van kriminologisen tutkimustiedon valossa ei vaikutuksia. Tällainen enimmäisrangaistus olisi
12040: myöskään ole perusteltua odottaa, että ran- kuitenkin poikkeuksellinen rikoslaissa ja lisäksi
12041: gaistustason vähäinen ja asteittainen alenemi- vastoin pyrkimystä selkeään yhdenmukaiseen
12042: nen vaikuttaisi rangaistusten yleisestävään te- linjaan rikoslain asteikkoratkaisuissa. Se mer-
12043: hoon. kitsisi myös sitä, että rangaistusasteikon ylä-
12044: Varallisuuteen kohdistuvien rikosten vahin- päähän jää niin sanottu käyttämätön alue.
12045: gollisuus ja vaarallisuus on olennaisesti vähen- Tuomioistuintilastot näet osoittavat, ettei var-
12046: tynyt siitä, mitä se oli nykyistä rikoslakia kauksista ole kuin hyvin poikkeuksellisesti tuo-
12047: säädettäessä. Tyypillinen anastusrikos ei nykyi- mittu yli vuoden pituisia vankeusrangaistuksia
12048: sin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta (vuonna 1985 vain 15 tapauksessa). Näissäkin
12049: uhkaa rikoksen uhrin toimeentulomahdolli- on yleensä ollut kysymys useita varkauksia
12050: suuksia tai saata häntä huomattaviin taloudel- käsittävistä jatketuista rikoksista, jotka nykyis-
12051: lisiin vaikeuksiin. Elintason yleinen nousu ja ten säännösten mukaan arvostellaan saman
12052: sosiaaliturvan voimakas kehittyminen ovat sel- asteikon mukaan kuin yksi ainoakin teko.
12053: västi lieventäneet varallisuusrikosten kielteisiä Mikäli rikoslain 7 luvun erikseen valmisteltava-
12054: vaikutuksia. Vastaavaa muutosta ei sen sijaan na oleva niin sanottua yhtenäisrangaistusta
12055: ole tapahtunut henkeen ja terveyteen kohdistu- koskeva uudistus toteutuu, näissä tapauksissa
12056: vien rikosten osalta, vaikka terveydenhoidon ja voitaisiin soveltaa perusasteikkoa korkeampaa
12057: lääketieteen edistyminen ovatkin lisänneet rangaistusasteikkoa.
12058: mahdollisuuksia vähentää pysyviksi jääviä ter-
12059: Edellä esitetyt syyt puoltaisivat varkauden
12060: veyshaittoja. perustekomuodon enimmäisrangaistuksen
12061: Varkausrikosten rangaistuskäytännön lieven- alentamista yhdeksi vuodeksi vankeutta. Tässä
12062: täminen onkin osoittautunut tarpeelliseksi.
12063: esityksessä tyydytään kuitenkin ehdottamaan
12064: Käyttökelpoinen keino lieventämiseen on var-
12065: enimmäisrangaistuksen alentamista vain yh-
12066: kauden perustekomuodon enimmäisrangais-
12067: deksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeut-
12068: tuksen alentaminen nykyisestä kahdesta vuo- ta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vuoden
12069: desta vankeutta. Enimmäisrangaistuksen alen- enimmäisrangaistus edellyttäisi myös eräiden
12070: taminen olisi selvä ohje lainkäyttäjille. Se
12071: muiden ehdotukseen sisältyvien varallisuusri-
12072: osoittaisi, että lainsäätäjä suhtautuu varkausri-
12073: kosten perustekomuodon enimmäisrangaistuk-
12074: koksiin aikaisempaa lievemmin. Tällä tavoin se
12075: sen alentamista, jotta paheksuttavuudeltaan lä-
12076: myös tukisi sitä jo jossain määrin tapahtunutta hellä toisiaan olevien rikosten rangaistusasteik-
12077: kehitystä, että varkausrikoksista tuomitaan koihin ei syntyisi vääristymiä. Laaja varalli-
12078: jonkin verran aikaisempaa enemmän sakko- suusrikosten rangaistusasteikkojen alentami-
12079: rangaistuksia. nen taas voisi vinouttaa näiden rikosten ran-
12080: Tätä esitystä valmisteltaessa on ollut esillä gaistusasteikkojen suhdetta niiden rikosten
12081: kaksi vaihtoehtoa varkauden perustekomuo-
12082: rangaistusasteikkoihin, jotka eivät sisälly ko-
12083: don uudeksi enimmäisrangaistukseksi: vuosi
12084: konaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen.
12085: tai vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta. Vuo- Varkauden ja kavalluksen sekä luvattoman
12086: den enimmäisrangaistus aiheuttaisi eräitä hei- käytön ja kätkemisrikoksen läheisen yhteyden
12087: jastusvaikutuksia rikosten tutkintaa ja vanhen-
12088: vuoksi muutoksen tulisi kuitenkin jo tässä
12089: tumista koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi pi-
12090: vaiheessa koskea kaikkia näitä rikoksia.
12091: dätys- ja vangitsemisoikeus edellyttävät eräitä
12092: poikkeuksia lukuun ottamatta yli vuoden On harkittu myös sitä vaihtoehtoa, että ran-
12093: enimmäisrangaistusta. Jos enimmäisrangaistus gaistusasteikko sakko - 1Y2 vuotta vankeutta
12094: olisi yksi vuosi, olisi siis tehtävä muutoksia otettaisiin yhdeksi perusasteikoksi sakko - 2
12095: myös pakkokeinolakiin, jotta riittävien pakko- vuotta vankeutta asteikon asemesta. Tässä
12096: keinojen käyttömahdollisuus säilyisi. Enim- vaihtoehdossa kuitenkin korostuisi epäsuhta
12097: mäisrangaistuksen alentaminen yhdeksi vuo- uudistuksen tämän vaiheen ulkopuolelle jää-
12098: deksi johtaisi myös siihen, että varkauden van- vien rikosten rangaistusasteikkoihin nähden.
12099: hentumisaika lyhenisi nykyisestä viidestä vuo- Lisäksi näin laaja muutos ei selvästi osoittaisi,
12100: desta kahdeksi vuodeksi. että uudistuksella pyritään vaikuttamaan ennen
12101: Varkauden enimmäisrangaistuksen alentami- kaikkea varkaudesta tuomittaviin rangaistuk-
12102: nen vuoteen ja kuuteen kuukauteen ei sitä siin. Muista esitykseen sisältyvistä rikoksista
12103: vastoin aiheuttaisi edellä kerrottuja heijastus- tuomittaviin rangaistuksiin ei sitä paitsi liity
12104: 1988 vp. - HE n:o 66 19
12105:
12106: yhtä selviä epäkohtia kuin varkauksista tuo- rikosta mainituissa tapauksissa olisi myös ko-
12107: mittaviin rangaistuksiin. konaisuutena arvosteltuna pidettävä perus-
12108: Rangaistusasteikot ehdotetaan kuten nykyi- muotoa vakavampana. Jonkin luettelossa mai-
12109: sinkin kirjoitettaviksi kunkin yksittäisen rikos- nitun seikan toteutuminen ei siten yksinään
12110: tunnusmerkistön yhteyteen. Voimassa olevassa olisi riittävä edellytys ankaramman rangaistu-
12111: laissa rangaistuslajien järjestys on vaihteleva sasteikon käyttämiselle. Sen sijaan tällaisen
12112: eikä niiden kirjoittamisessa ole noudatettu yh- edellytyksen toteutuminen olisi aina välttämä-
12113: tenäistä linjaa. Esityksessä on lähdetty siitä, tön edellytys ankaramman säännöksen sovelta-
12114: että johdonmukaisesti mainitaan ensiksi lievin miselle.
12115: rangaistuslaji, siis sakko mainitaan aina ennen Esitykseen sisältyvissä kvalifiointisäännök-
12116: vankeutta. Samasta rangaistuslajista puhutta- sissä ei siis enää olisi viittausta "muihin ta-
12117: essa mainitaan vähimmäisrangaistus aina en- pauksiin", jotka luettelossa mainittujen ta-
12118: nen enimmäisrangaistusta. Rangaistuslajien pausten ohella kokonaisarvioinnin perusteella
12119: järjestyksellä ei pyritä ohjaamaan rangaistus- saattavat tulla kvalifioinnin piiriin. Nykyisen
12120: käytäntöä niin, että ensiksi mainittu rangais- rikoslain kvalifiointisäännöksissä on säännön-
12121: tuslaji olisi tarkoitettu ensisijaiseksi seuraa- mukaisesti tällainen viittaus "muihin tapauk-
12122: mukseksi, vaan rangaistuslajin valinta jäisi siin".
12123: tuomioistuimen tapauskohtaiseen harkintaan. Voimassa olevaan lakiin sisältyviä niin sa-
12124: nottuja nimeämättömiä sivuasteikkoja ("jos
12125: asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon
12126: 4.5. Törkeät ja lievät tekomuodot
12127: rangaistus ... '') ei myöskään esitykseen sisälly
12128: ja niistä ehdotetaan vastaisuudessa kokonaan
12129: Rikosten törkeysporrastusta toteutettaessa luovuttavaksi. Oikeusturvasyyt vaativat, että
12130: tulisi ensisijaisesti pyrkiä siihen, että vakavuus- laista selvästi ilmenevät tapaukset, jolloin rikos
12131: luonteeltaan erilaisilla rikoksilla on itsenäinen voi tulla normaalia ankarammin rangaistavak-
12132: tunnusmerkistö omassa pykälässään. On kui-
12133: si.
12134: tenkin osoittautunut välttämättömäksi porras-
12135: taa tietyt rikokset eri törkeysluokkiin siten, Rikoksen törkeyden kokonaisarviointi ta-
12136: että rikoksen perusmuodon tunnusmerkit täyt- pahtuisi muuten samojen periaatteiden mu-
12137: tävistä tekomuodoista törkeämmät sijoitetaan kaan kuin nykyisinkin. Kokonaisharkintalause-
12138: omaksi ankarammin rangaistavaksi rikokseksi, ke on vain esityksessä kirjoitettu lyhyempään
12139: jolla on rikoksen perussäännöstä ankarampi muotoon kuin nykyisin. Kokonaisharkintalau-
12140: rangaistusasteikko. Vastaavasti lievemmät te- seke on sijoitettu kuhunkin yksittäiseen rikos-
12141: komuodot arvostellaan niin sanotun privilegi- tunnusmerkistöön, vaikka onkin harkittu myös
12142: oidun säännöksen mukaan, jonka rangaistu- sitä mahdollisuutta, että kokonaisharkintalau-
12143: sasteikko on lievempi. Näin on menetelty va- seke sijoitettaisiin rikoslain niin sanottuun ylei-
12144: kiintuneesti voimassa olevassakin rikoslaissa, seen osaan samaan tapaan kuin on menetelty
12145: erityisesti varallisuusrikoksia koskevissa ran- rangaistusten mittaamista koskevien säännös-
12146: gaistussäännöksissä (esimerkiksi varkaus, tör- ten sijoittamisessa.
12147: keä varkaus ja näpistys tai kavallus, törkeä Lievemmin rangaistavissa tapauksissa maini-
12148: kavallus ja lievä kavallus). taan niin sanotussa privilegiointisäännöksessä
12149: Tässä esityksessä ehdotetaan pitkälti nouda- esimerkit tilanteista, joissa rikos tulee perus-
12150: tettavaksi mainittua menettelytapaa muodostaa tunnusmerkistöä lievemmin rangaistavaksi.
12151: perusrikoksen rinnalle ankarammin ja lievem- Kun on kysymys normaalia lievemmän rangais-
12152: min rangaistavia niin sanottuja kvalifioituja ja tussäännöksen soveltamismahdollisuuden har-
12153: privilegioituja rangaistussäännöksiä. Kvalifi- kinnasta, eivät oikeusturvasyyt välttämättä
12154: oinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mu- edellytä, että rangaistuksen lieventämisperus-
12155: kaan tunnusmerkistöön liitetään luettelo tilan- teet ilmaistaan laissa tyhjentävästi. Esityksessä
12156: teista, joissa rikos tulisi ankarammin rangaista- onkin priveligiointisäännöksiin liitetty nimeno-
12157: vaksi. Esitys poikkeaa nykyisestä rikoslaista maisten esimerkkien lisäksi viittaus "muihin
12158: siinä, että tämä luettelo olisi tyhjentävä. Rikos tapauksiin", jotka voivat kokonaisarvioinnin
12159: voisi siten tulla ankarammin arvosteltavaksi perusteella johtaa lievemmän säännöksen so-
12160: vain laissa nimenomaan mainituissa tilanteissa. veltamiseen. Myös privileviointisäännöksiin si-
12161: Lisäksi edellytetään, kuten nykyisinkin, että sältyy kokonaisharkintalauseke, jonka perus-
12162: 20 1988 vp. - HE n:o 66
12163:
12164: teella rikoksen lievyys viime kädessä ratkais- tymäsäännöksiä voitaisi soveltaa muutakin ri-
12165: taan. koslainsäädäntöä uudistettaessa.
12166: Jos rikoksesta on rikoslain samassa luvussa Kerrotuista syistä esitykseen on sisällytetty
12167: ankarampi ja lievempi tekomuoto, jotka muo- myös ehdotukset rikosoikeuden ja rikosten
12168: dostavat oman rikostunnusmerkistön, on en- syyteoikeuden ajallista ulottuvuutta koskeviksi
12169: siksi kirjoitettu rikoksen perusmuoto, sen jäl- säännöksiksi. Ehdotuksen mukaan rikokseen
12170: keen kvalifioitu tekomuoto ja sitten privilegioi- sovellettaisiin sitä lakia, joka oli voimassa, kun
12171: tu tekomuoto, kuten nykyisinkin (esimerkiksi rikos tehtiin. Mikäli kuitenkin uuden lain so-
12172: RL 28, 29 ja 31 luku). Jos tärkeysasteita on veltaminen johtaisi lievempään lopputulok-
12173: vain kaksi, on ensin kirjoitettu rikoksen perus- seen, olisi sitä sovellettava. Tätä lievemmän
12174: muoto ja sitten ankarampi tai lievempi teko- lain periaatetta noudatettaisiin ensimmäisessä
12175: muoto. oikeusasteessa rajoituksetta. Sen sijaan lievem-
12176: män lain soveltamiseen muutoksenhakutuo-
12177: mioistuimessa ehdotetaan eräitä rajoituksia
12178: 4.6. Rikoslainsäädännön ja rikosten syyteoi- niissä tapauksissa, joissa uusi laki on tullut
12179: keuden ajallista ulottuvuutta koskevien voimaan ensimmäisen oikeusasteen ratkaisun
12180: säännösten uudistaminen antamisen jälkeen.
12181: Rikoksen syyteoikeus määräytyisi yleensä
12182: sen lain mukaan, joka on voimassa syytettä
12183: Voimassa olevassa rikoslaissamme ei ole ni- nostettaessa. Niin sanottu asianomistajarikos
12184: menomaisia säännöksiä siitä, mitä lakia rikok- säilyisi kuitenkin asianomistajarikoksena, vaik-
12185: seen on sovellettava silloin, kun rikoksen teko- ka rikos syytettä nostettaessa voimassa olevan
12186: aikana ja tuomitsemishetkellä voimassa olevat lain mukaan olisikin virallisen syytteen alainen.
12187: lait poikkeavat toisistaan. Myöskään syyttäjän Ehdotetut säännökset on tarkoitettu sovellet-
12188: syyteoikeudesta niissä tapauksissa, joissa syyte- taviksi niin rikoslain kuin muunkin rikoslain-
12189: oikeutta koskevat säännökset ovat muuttuneet säädännön muutosten yhteydessä. Säännökset
12190: rikoksen tekemisen jälkeen, mutta ennen syyt- sijoitettaisiin tässä vaiheessa rikoslain voi-
12191: teen nostamista, ei ole lainsäädännössämme maanpanemisesta annettuun asetukseen, jota
12192: yleisiä säännöksiä, vaan näitä tapauksia varten on käytännössä sovellettu siirtymäsäännöksenä
12193: on tarvittaessa laadittu erityisiä siirtymäsään- paitsi rikoslain uudistusten yhteydessä myös
12194: nöksiä. muiden lakien rangaistussäännöksiä uudistetta-
12195: Nykyisen rikoslain voimaantulon yhteydessä essa. Rikoslain kokonaisuudistuksen myöhem-
12196: säädetyn, rikoslain voimaanpanemisesta anne- mässä vaiheessa on vielä harkittava sitä, olisi-
12197: tun asetuksen 3 §:ään sisältyy kuitenkin sään- ko ehdotetut säännökset tai osa niistä syytä
12198: nös, jonka mukaan vanhemman lain voimassa sijoittaa rikoslain yleiseen osaan. Rikoksen
12199: ollessa tehtyihin rikoksiin, joista ei ole ennen syyteoikeutta koskevan ehdotuksen vuoksi ri-
12200: rikoslain voimaantuloa annettu lainvoimaista koslain 8 luvun 6 §:ään lisättäisiin jo tässä
12201: tai lainvoimaiseksi tulevaa tuomiota, on sovel- vaiheessa asianomistajarikoksen vanhentumis-
12202: lettava sitä lakia, joka on lievempi. Tätä niin ajan laskemista selventävä säännös.
12203: sanottua lievemmän lain periaatetta on nouda-
12204: tettu muidenkin rangaistussäännösten uudista-
12205: misen yhteydessä kuin vain rikoslakia uudistet- 5. Taloudelliset ja organisatori-
12206: taessa. set vaikutukset
12207: Rikoslain kokonaisuudistus aiheuttaa rikos-
12208: lakiin monenlaisia muutoksia, minkä vuoksi Esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista ei ai-
12209: tarvitaan mahdollisimman selkeitä säännöksiä heutuisi sellaisia viranomaisten toimivaltaa, or-
12210: siitä, mitä lakia siirtymävaiheissa sovelletaan. ganisaatiota ja menettelykäytäntöä koskevia
12211: Koska uudistus on tarkoitus toteuttaa useana vaikutuksia, jotka olisi otettava huomioon hal-
12212: laajana osauudistuksena, on tarkoituksenmu- lituksen esityksessä. Lakiehdotuksilla ei ole
12213: kaista laatia siirtymäsäännökset sellaisiksi, että myöskään mainittavia henkilöstö- tai työvoi-
12214: niitä voitaisiin soveltaa uudistuksen eri vaihei- mapoliittisia vaikutuksia.
12215: den voimaan tullessa. Toisaalta rikoslain koko- Esitykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla ei ole
12216: naisuudistuksen eri vaiheisiin ei liity sellaisia myöskään sellaisia taloudellisia vaikutuksia,
12217: erityispiirteitä, etteikö siinä noudatettavia siir- joilla olisi välitöntä vaikutusta valtion tulo- ja
12218: 1988 vp. - HE n:o 66 21
12219:
12220: menoarvioon. Lakiehdotusten toteutumisesta matta rikoslain 7 luvun säännösten uudistami-
12221: ei aiheutuisi kustannusten lisääntymistä valtiol- sesta. Rikostunnusmerkistöt on pyritty laati-
12222: le. Esityksen kokonaistaloudellista vaikutusta maan sellaisiksi, että niin sanottuja lainkon-
12223: on markkamääräisesti mahdotonta arvioida, kurrenssitilanteita syntyisi mahdollisimman vä-
12224: mutta on todennäköistä, että erityisesti talou- hän. Mikäli sama teko toteuttaisi yhtä aikaa
12225: dellisten rikosten osalta rikosoikeudellisten kei- useamman rikostunnusmerkistön, sovellettai-
12226: nojen tehostuneella käytöllä voidaan saavuttaa siin nykyisiä rikoslain 7 lukuun sisältyviä rikos-
12227: myönteisiä vaikutuksia julkistalouden kannal- ten yhtymistä koskevia säännöksiä, niin kauan
12228: ta. Lakiehdotusten toteutumisesta olisi odotet- kuin ne ovat nykyisen sisältöisinä voimassa.
12229: tavissa säästöjä julkiselle taloudelle esimerkiksi Rikoslain 7 luvun uudistamisen jälkeen tultai-
12230: siten, että ehdotukset yhdessä tehostetun val- siin myös esitykseen sisältyviin säännöksiin
12231: vonnan kanssa pienentäisivät valtiolta oikeu- luonnollisesti soveltamaan uusia rikosten yhty-
12232: dettomasti pidätetyn veron määrää. mistä koskevia periaatteita.
12233: Uusien säännösten omaksuminen edellyttää
12234: kuitenkin tuomareille, syyttäjäviranomaisille,
12235: poliisille ja eräille muillekin viranomaisille jär- 6.2. Pakkokeinoja rikosasioissa koskevat
12236: jestettäviä koulutustilaisuuksia eri puolilla säännökset
12237: maata. Tästä aiheutuu siten koulutusmenojen
12238: tilapäistä kasvua erityisesti oikeusministeriölle Esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa
12239: ja sisäasiainministeriölle. koskevien säännösten uudistaminen on jo pit-
12240: kään ollut vireillä. Uuden lainsäädännön kes-
12241: keisimmät lait, esitutkintalaki (449/87) ja pak-
12242: 6. Muita esitykseen vaikuttavia kokeinolaki (450/87) tulevat voimaan 1 päivä-
12243: seikkoja nä tammikuuta 1989.
12244: Rikoslainsäädännön suhde pakkokeinoja
12245: 6.1. Rikosten yhtymistä koskevat säännökset koskevaan lainsäädäntöön on esitystä valmis-
12246: teltaessa koettu ongelmalliseksi. Erityisen on-
12247: Eduskunnalle annettiin vuoden 1980 valtio- gelmallista on ollut joidenkin rikosten rangais-
12248: päivillä esitys rikosten yhtymistä koskevan tusasteikkojen valinta, kun on ollut tiedossa,
12249: lainsäädännön uudistamisesta (hall. es. 84/ että niin sanottujen rikosprosessuaalisten pak-
12250: 1980 vp.). Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt kokeinojen käyttämisen edellytyksenä on
12251: käsitellä esitystä, vaan se raukesi vuonna 1983. useimmiten se, että tutkittavana olevasta ri-
12252: Esitys koski rikoslain 7 luvun uudistamista koksesta on laissa säädetty määrätynsuuruinen
12253: kokonaan. Esityksen mukaan olisi luovuttu rangaistus. Lähtökohtana on pidetty sitä, että
12254: rikoskonkurrenssimuotojen erottelusta ja eri rikosten rangaistusasteikot on laadittava
12255: omaksuttu kaikissa usean rikoksen tapauksissa ensisijaisesti kunkin yksittäisen rikoksen ran-
12256: samanlainen rangaistuksen määräämistapa. gaistusarvon perusteella eikä sen mukaan, voi-
12257: Tämä olisi tapahtunut siten, että yksikköran- daanko rikokseen soveltaa pakkokeinoja kos-
12258: gaistukset kaikissa rikosten yhtymistapauksissa kevia säännöksiä. Pakkokeinoja koskeva lain-
12259: olisi jätetty määräämättä ja alun alkaen olisi säädäntö olisi laadittava sellaiseksi, että se
12260: tuomittu rikoksista vain yksi yhteinen rangais- tarkoituksenmukaisesti soveltuu tutkittavina
12261: tus, jota määrättäessä olisi otettu huomioon oleviin rikoksiin. Tähän esitykseen onkin jou-
12262: kaikki tuomittavina olevat rikokset (yhtenäis- duttu sisällyttämään ehdotus uuden pakkokei-
12263: rangaistusperiaate). nolain muuttamisesta. Esimerkiksi väärennys-
12264: Rikosoikeuskomitea on ehdottanut, että ny- aineiston hallussapidon (ehdotettu RL 33:4)
12265: kyiset rikosten yhtymistä koskevat säännökset osalta olisi pakkokeinoja koskevaan lainsää-
12266: olisi korvattava yhtenäisrangaistussäännöstöl- däntöön otettava säännös, joka mahdollistaisi
12267: lä. Tätä esitystä valmisteltaessa on lähdetty tiettyjen pakkokeinojen käytön, vaikka siitä on
12268: periaatteessa samalta kannalta. Tähän esityk- ehdotettu enimmäisrangaistukseksi vain kuusi
12269: seen ei ole kuitenkaan sisällytetty rikoslain 7 kuukautta vankeutta.
12270: luvun uudistamisehdotusta, vaan se on tarkoi- Esitykseen sisältyy ehdotus eräitä valtuusla-
12271: tettu erillisenä toteutettavaksi. keja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta
12272: Esitys on laadittu siten, että siihen sisältyvät annetun lain (valtuusrikoslaki, 305/58) kumo-
12273: lakiehdotukset on mahdollista toteuttaa riippu- amisesta. Tämä ehdotus on tehty edellyttäen,
12274: 22 1988 vp. - HE n:o 66
12275:
12276: että valtuusrikoslain nykyisten pakkokeino- maan siinä nykyisin olevan valtuusrikoslakiin
12277: säännösten tarve selvitetään esitutkintalainsää- viittaavan säännöksen. Mainittuun hallituksen
12278: däntöä koskevan uudistuksen yhteydessä. esitykseen hintasulusta sisältyy myös voimaan-
12279: tulosäännös, jonka mukaan hintavalvontalaki
12280: (156/74) kumottaisiin. Jos näin menetellään,
12281: 6.3. Kilpailulainsäädännön uudistaminen tulisi ehdotetusta säännöstelyrikosta koskevas-
12282: ta pykälästä (46:1) poistaa hintavalvontalakiin
12283: Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan viittaava kohta.
12284: neljä hallituksen esitystä kilpailulainsäädännön
12285: uudistamiseksi (hall. es:t 148-15111987 vp.). Koska lakia hintasulusta ei vielä ole vahvis-
12286: Näistä hallituksen esitys laiksi hintasulusta tettu, käsillä olevaan esitykseen ei ole sisällytet-
12287: (hall. es. 149/1987 vp.) sisältää säännöksen, ty ehdotusta sen muuttamiseksi. Onkin ilmeis-
12288: jonka mukaan rangaistus- ja muut seuraamuk- tä, että mainittu laki ehtii olla eduskunnan
12289: set hintasulkua koskevan määräyksen rikkomi- hyväksymässä muodossaan jonkin aikaa voi-
12290: sesta on tuomittava valtuusrikoslain mukaan massa ennen kuin sitä olisi tämän esityksen
12291: (esityksen 7 §). Jos valtuusrikoslaki nyt käsillä vuoksi muutettava. Mikäli hallituksen esitys
12292: olevan esityksen mukaisesti kumotaan, pitäisi laiksi hintasulusta hyväksytään edellä kerro-
12293: mainittu säännös muuttaa vastaavantaiseksi tuilta osiltaan, tullaan erikseen antamaan halli-
12294: ehdotettuun rikoslain 46 lukuun viittaavaksi tuksen esitys, jossa ehdotetaan mainittuja
12295: säännökseksi, jollainen on tässä esityksessä muutoksia lakiin hintasulusta ja säännöstelyri-
12296: ehdotettu muun muassa valuuttalakiin korvaa- koksia koskeviin säännöksiin.
12297:
12298:
12299:
12300:
12301: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12302:
12303:
12304: 1. Laki rikoslain muuttamisesta mita Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta,
12305: ellei teko ole myös tekopaikan lain mukaan
12306: 1.1. 1 luku. Suomen rikoslain soveltamis- rangaistava. Tämä rajoitus ei koske kuiten-
12307: alasta kaan rikoslain 1 luvun 3 § :n 2 momentissa
12308: tarkoitettuja, kansainvälisissä sopimuksissa
12309: 1.1.1. Luvun perustelut säänneltyjä rikoksia. Sanotun momentin 5
12310: kohdassa on mainittu myös raharikos. Rahari-
12311: Suomi on ratifioinut väärän rahan valmista- koksella tarkoitetaan voimassa olevan rikoslain
12312: misen vastustamiseksi 20 päivänä huhtikuuta 37 luvussa mainittuja rikoksia.
12313: 1929 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen
12314: (SopS 47 /1936). Sen mukaan petollista rahan
12315: valmistamista tai vajentamista, väärän rahan 1.1.2. Pykälän perustelut
12316: petollista liikkeelle laskemista sekä muitakin
12317: tekoja, joiden tarkoituksena on panna liikkee- 3 §. Ehdotuksen mukaan raharikokset sisäl-
12318: seen, tuoda maahan, ottaa vastaan tai hankkia tyisivät edelleen rikoslain 37 lukuun, joka tulisi
12319: väärää rahaa tietäen, että se on väärennettyä, koskemaan maksuvälinerikoksia. Raharikok-
12320: on pidettävä niin sanottuina kansainvälisinä sen käsitettä ei enää sellaisenaan esiintyisi lais-
12321: rikoksina, joista sopimusvaltion on voitava sa. Sen vuoksi ehdotetaan 1 luvun 3 §:n 2
12322: tuomita rikoksentekijä rangaistukseen tekopai- momentin 5 kohdassa uutta ilmaisua kuvaa-
12323: kasta riippumatta. Suomen kansalainen ja maan niitä rikoksia, jotka mainitun yleissopi-
12324: Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen voi- muksen mukaan olisi edelleen katsottava kan-
12325: daan rikoslain 1 luvun 2 §:n mukaan aina sainvälisiksi rikoksiksi. Näitä olisivat rahan-
12326: tuomita myös Suomen ulkopuolella tehdystä väärennys, törkeä rahanväärennys, lievä ra-
12327: rikoksesta. Muuta ulkomaalaista ei sen sijaan hanväärennys, rahanväärennyksen valmistelu
12328: voida, eräitä saman luvun 3 §:n 1 momentissa ja väärän rahan käyttö (ehdotetun 37 luvun
12329: tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta, tuo- 1-5 §). Säännöksessä rahanväärennyksen eri
12330: 1988 vp. - HE n:o 66 23
12331:
12332: tekomuotoja ei kuitenkaan kaikkia erikseen joutumisella on melkoinen pelotusvaikutus.
12333: lueteltaisi, vaan mainittaisiin vain niitä tarkoit- Samoin on luovuttu käsityksestä, jonka mu-
12334: tavana yhteisenä nimenä rahanväärennysrikos. kaan vankilan "parantava" vaikutus vaatisi
12335: Väärän rahan hallussapitoa ei ole yleissopi- määrättyä vähimmäisaikaa vankilassa. Päin-
12336: muksessa erikseen mainittu eikä sitä vastaavaa vastoin tiedetään vankeusrangaistusten lähes
12337: rikossäännöstä ole myöskään voimassa olevas- aina heikentävän rangaistun vastaisia sopeutu-
12338: sa laissa. Sen vuoksi sitä ei mainittaisi puheena mismahdollisuuksia. Lisäksi vankeusrangais-
12339: olevassa luettelossa. Rahajäljitelmän levitystä- tusten täytäntöönpano koituu yhteiskunnalle
12340: kään ei olisi tarpeen siinä mainita, koska kalliiksi. Vankilapäivän hinnaksi vuoden 1987
12341: ehdotettu 37 luvun 7 § ei suoranaisesti koske ensimmäisellä puoliskolla arvioitiin 322 mark-
12342: väärää tai väärennettyä rahaa. Näiden rikosten kaa.
12343: osalta ehdotetaan noudatettavaksi rikoslain Näin ollen olisi tarkoituksenmukaista supis-
12344: yleisiä soveltamisalasäännöksiä. taa vankeusrangaistuksen käyttö välttämättö-
12345: mimpään. Samalla olisi kehitettävä tuomitse-
12346: mismenettely sellaiseksi, että tuomioistuin saisi
12347: 1.2. 2 luku. Raugaistuksista myös lyhyehköjä vankeusrangaistuksia mita-
12348: tessaan nykyistä joustavamman liikkumava-
12349: 1.2.1. Luvun perustelut ran, joka mahdollistaisi uusia vaihtoehtoja ta-
12350: vallisimpia rikoksia koskevassa rangaistuskäy-
12351: 1.2.1.1. Ehdotuksen kriminaalipoliittinen tännössä.
12352: merkitys Edellä selostettujen kriminaalipoliittisten ta-
12353: voitteiden mukaista olisi pyrkiä järjestelmään,
12354: Ehdottornilla vapausrangaistuksilla on edelleen jossa lyhytaikaisten rangaistusten pituus il-
12355: keskeinen osa rikosoikeudellisessa seuraamus- maistaisiin nykyistä useammin päivinä kuukau-
12356: järjestelmässämme. Käsitykset vapaudenmene- sien asemesta.
12357: tyksen merkityksestä ovat vuosikymmenien ku-
12358: luessa kuitenkin muuttuneet. Tuomioistuimet
12359: ovat siirtyneet käyttämään aikaisempaan ver- 1.2.1.2. Aikaisemmat ehdotukset
12360: rattuna lyhyempiä vapausrangaistuksia. Niiden
12361: tuomitsemat vankeusrangaistukset kasautuvat Rikosoikeuskomitean periaatemietinnön mu-
12362: yhä selvemmin rangaistusasteikkojen alapää- kaan lyhyiden ehdottomien vapausrangaistus-
12363: hän. ten tuomitsemista nykyistä lyhyempinä olisi
12364: Ehdottomien vapausrangaistusten mediaani- kannustettava erityistoimin. Vankeusrangais-
12365: pituus vuonna 1985 oli 3 kuukautta (4,9 kuu- tuksen vähimmäismäärän laskemisen ohella
12366: kautta vuonna 1977) ja ehdollisten 2 kuukautta komitea ehdotti enintään kolmen kuukauden
12367: (vastaavasti 3,2 kuukautta). Vankeusrangais- pituisten vankeusrangaistusten mittaamista
12368: tusten keskimääräisestä lyhenemisestä huoli- vuorokausissa. Myös pohjoismainen rikosoi-
12369: matta Suomen seuraamuskäytäntö on edelleen keuskomitea on päätynyt samansisältöiseen
12370: ankarahko verrattuna muihin pohjoismaihin. suositukseen vuonna 1984 ilmestyneessä ran-
12371: Vankeuden vähimmäisaika on rikoslain mu- gaistuslajin valintaa ja rangaistuksen mittaa-
12372: kaan 14 vuorokautta. Silti kuukaudenkin pitui- mista koskevassa mietinnössään (NU 1984:2).
12373: sia vankeusrangaistuksia tuomitaan meillä käy-
12374: tännössä aika harvoin ja sitä lyhyempiä tuskin
12375: koskaan. Vuonna 1985 tuomittiin vain 99 alle 1.2.1.3. Sääntely muissa pohjoismaissa
12376: kuukauden pituista vankeusrangaistusta (näistä
12377: 26 ehdottomasti ja 73 ehdollisesti). Lainsää- Ruotsin rikoskaaressa ei ole nimenomaista
12378: dännön mahdollistamat lyhyet rangaistusajat säännöstä siitä, missä aikayksiköissä vankeus-
12379: ovat jääneet miltei käyttämättä siitä huolimat- rangaistus on tuomittava. Käytäntö on saman-
12380: ta, että tiedetään vankilan varoittavan vaiku- tapainen kuin Suomessa, mutta alle yhden
12381: tuksen kannalta olevan yhdentekevää, monta- kuukauden pituisia rangaistuksia käytetään
12382: ko päivää tai viikkoa vankeus kestää. Krimino- huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
12383: loginen tutkimus on osoittanut, ettei rangais-
12384: tuksen yleisestävyyttä voida yksipuolisesti kyt- Norjan rikoslain mukaan enintään neljän kuu-
12385: keä rangaistusajan pituuteen. Jo vankilaan kauden vapausrangaistus tuomitaan päivinä.
12386: 24 1988 vp. - HE n:o 66
12387:
12388: Sama sääntö koskee Tanskan rikoslain mu- tumisia etenkin nuorten rikoksentekijöiden
12389: kaan kolmea kuukautta lyhyempiä vapausran- kohdalla. Parin viikon ehdoton vankeusran-
12390: gaistuksia. Sääntöä on perusteltu sillä, että gaistus saattaisi usein olla yleisestävältä kan-
12391: päivinä laskeminen tasoittaa kalenterikuukau- nalta tehokkaampikin kuin 3-4 kuukauden
12392: sien pituuserot, jotka tuntuvat nimenomaan ehdollinen vankeusrangaistus. Rangaistuksen
12393: lyhyehköjä vapausrangaistuksia täytäntöön- täytäntöönpano olisi välitön ja selvä muistutus
12394: pantaessa. yhteiskunnan moitearvostelusta, mutta ran-
12395: gaistusajan lyhyys takaisi kuitenkin sen, ettei-
12396: vät tuomitun yhteydet vankilan ulkopuoliseen
12397: 1.2.1.4. Nykyinen tilanne ja muutoksen tarve maailmaan ehtisi kokonaan katketa.
12398:
12399: Rikoslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan
12400: määräaikainen vankeusrangaistus tuomitaan 1.2.1.5. Ehdotuksen pääkohdat
12401: täysin päivin, kuukausin tai vuosin, täysin
12402: kuukausin ja päivin taikka täysin vuosin ja Rikoslain 2luvun 2 §:n 2 momenttia ehdote-
12403: kuukausin sekä, rangaistuksia yhdistettäessä, taan muutettavaksi siten, että kolmea kuukaut-
12404: täysin vuosin, kuukausin ja päivin. Kun useim- ta lyhyempi määräaikainen vankeusrangaistus
12405: min tuomitut lyhyetkin eli vain muutaman tuomittaisiin aina täysin päivin. Tämä koskisi
12406: kuukauden pituiset vankeusrangaistukset tuo- sekä yksikkörangaistuksia että yhdistettyjä
12407: mitaan täysinä kuukausina, joudutaan rangais- rangaistuksia. Kolmen kuukauden pituiset tai
12408: tusta mitattaessa käyttämään tarpeettoman sitä pitemmät vankeusrangaistukset tuomittai-
12409: karkeata mittayksikköä. Vaikka lain mukaan siin kuten nykyäänkin. Pohjoismaisen rikosoi-
12410: olisi mahdollista tuomita lyhyet rangaistukset keuskomitean suosituksen mukaan päiväran-
12411: myös kuukausin ja päivin, tällaiseen mittaa- gaistuksen yläraja voisi olla kolmen tai neljän
12412: miskäytäntöön ei mielellään turvauduta. Tämä kuukauden vaiheilla. Esityksessä on kuitenkin
12413: taas johtaa siihen, että yksittäinenkin rangais- päädytty ehdottamaan, että päivinä mittaami-
12414: tusta koventava mittaamisperuste saattaa ai- nen rajoitetaan alle kolmen kuukauden pitui-
12415: heuttaa jopa rangaistuksen kokonaismäärän siin vankeusrangaistuksiin. Ehdotettu muutos
12416: kaksinkertaistumisen. Näin on esimerkiksi sil- vastaisi tältä osin Tanskan rikoslain sisältöä.
12417: loin, jos rikoksen niin sanotusta tyyppitapauk- Jos lyhyiden vankeusrangaistusten mittayk-
12418: sesta tuomittavaksi normaalirangaistukseksi sikkönä käytetään päivää kuukauden sijasta,
12419: arvioidaan yli kuukausi, mutta koventamispe- on luultavaa, että nykyisessä käytännössä har-
12420: rusteen johdosta rangaistusta korotetaan vielä voin alitettu yhden kuukauden kynnys alite-
12421: kuukaudella eli kaikkiaan kahdeksi kuukau- taan vastedes nykyistä helpommin. Tällöin
12422: deksi. Mittayksikön karkeus johtaa näin ollen rangaistuksen mittaaminen voitaisiin luonte-
12423: helposti ankarampiin lopputuloksiin kuin mikä vasti aloittaa jo rangaistuslajin yleisestä vähim-
12424: oikeastaan olisi järjestelmän yleisestävyyden mäismäärästä eli neljästätoista päivästä.
12425: kannalta tarpeen. Samalla tuomioistuimen olisi luontevampi
12426: Nykytilanteen toinen epäkohta on se, että käyttää nykyistä hienojakoisempaa mitta-
12427: alle yhden kuukauden pituisten vankeusran- asteikkoa mitatessaan muitakin kolmea kuu-
12428: gaistusten tuomitseminen on jäänyt harvinai- kautta lyhyempiä rangaistuksia. Yksittäisen
12429: seksi poikkeukseksi. Tämä saattaa ainakin koventamisperusteen huomioon ottaminen tai
12430: osittain johtua siitä, että mittaamiskäytännössä useiden tekijäkumppanien moitittavuuserojen
12431: on totuttu laskemaan rangaistuksen pituus en- havainnollistaminen ei enää johtaisi rangaistus-
12432: sisijaisesti kuukausina. Päiviin siirtyminen tun- ta mitattaessa samanlaisiin kohtuuttomiin
12433: tuisi tällöin poikkeukselliselta, ikään kuin "hyppäyksiin" kuin karkeaa kuukausiasteik-
12434: "normaaliasteikon" aUttamiselta. Näin ollen koa käytettäessä.
12435: vankeuden vähimmäismäärä käytännössä muo- Ehdotettu uusi tuomitsemistapa tuskin ai-
12436: dostuu yhdeksi kuukaudeksi, vaikka se lain heuttaisi mainittavaa epäyhtenäisyyttä mittaa-
12437: mukaan olisi 14 päivää. miskäytäntöön. Luultavasti käytäntö vakiintui-
12438: Alle yhden kuukauden pituiset vankeusran- si sellaiseksi, että käytetään vain esimerkiksi
12439: gaistukset olisivat kuitenkin erityisen käyttö- viidellä tai seitsemällä jaollisia päivärangais-
12440: kelpoisia silloin, kun halutaan välttää ehdollis- tuksia. Tähän viittaa Norjan ja Tanskan oi-
12441: ten rangaistustuomioiden kohtalokkaita kasau- keuskäytännöstä saatu kokemus. Vaikka mit-
12442: 1988 vp. - HE n:o 66 25
12443:
12444: taamishajontaa jonkin verran esiintyisikin, on- tuomittu vapausrangaistus muunnettaisiin täy-
12445: gelma olisi kuitenkin melko vähäpätöinen, kun täntöönpanoa varten joka tapauksessa kuu-
12446: kysymys olisi vain päivien eikä kuukausien kausiksi.
12447: eroista.
12448:
12449: 1.3. 8 luku. Vanhentumisesta
12450: 1.2 .2. Pykälän perustelut
12451: 1.3.1. Luvun perustelut
12452: 2 §:n 2 mom. Pykälän nykyistä 2 momenttia
12453: täydennettäisiin lyhyitä eli alle kolmen kuukau- Säännökset asianomistajarikoksen syyteoi-
12454: den pituisia vankeusrangaistuksia koskevalla keuden vanhentumisesta sisältyvät rikoslain 8
12455: säännöksellä. Sen mukaan tällainen rangaistus luvun 6 §:ään. Pykälään ehdotetaan lisättäväk-
12456: tuomittaisiin aina täysin päivin. Muilta osin si rikoksen syyteoikeuden ajallista ulottuvuutta
12457: jäisi nykyinen sääntely asiallisesti voimaan eli koskevasta säännöksestä eli rikoslain voimaan-
12458: kolmen kuukauden pituiset tai sitä pitemmät panemisesta annetun asetuksen ehdotetusta uu-
12459: vankeusrangaistukset tuomittaisiin täysin kuu- desta 14 §:stä johtuva täsmennys.
12460: kausin tai vuosin, täysin kuukausin ja päivin
12461: taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä, ran-
12462: gaistuksia yhdistettäessä, täysin vuosin, kuu- 1.3.2. Pykälän perustelut
12463: kausin ja päivin.
12464: Myös 2 luvun 15 § jäisi ennalleen. Sen 6 §. Pykälän 1 momenttiin sisältyvän paa-
12465: mukaan päivä vastaa vuorokauden pituista säännön mukaan rangaistusta asianomistajari-
12466: aikaa ja rangaistuksia yhdistettäessä 30 päivää koksesta ei saa tuomita, ellei asianomistaja ole
12467: luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Siten täysin päi- nostanut syytettä tai esittänyt syyttämispyyntö-
12468: vin tuomittu vankeusrangaistus voisi olla enin- ään yhdessä vuodessa siitä päivästä, jona hän
12469: tään 89 päivän pituinen. sai tiedon rikoksesta ja sen tekijästä. Pykälän 2
12470: Ehdotettu 2 §:n 2 momentin lisäys eli alle momentissa säädetään asianomistajan syyteoi-
12471: kolmen kuukauden sääntö koskisi myös rikos- keuden käyttämisestä ja sen käyttämiselle vara-
12472: lain 7 luvun 5 §:n mukaan yhdistettyä rangais- tun ajan laskemisesta silloin, kun asianomis-
12473: tusta. Kolmea kuukautta lyhyemmät, täysin taja on kuollut ennen syytteen nostamista tai
12474: päivin määrätyt yksikkörangaistukset yhdistet- syyttämispyynnön esittämistä, ja sen 3 momen-
12475: täisiin muihin yksikkörangaistuksiin normaa- tissa on asianomistajan syyteoikeuden vanhen-
12476: lien yhdistämissääntöjen mukaisesti. Yhdiste- tumisen ja syyteoikeuden yleisen vanhentumi-
12477: tyn rangaistuksen pituudesta riippuisi, tuomi- sen suhdetta selventävä säännös.
12478: taanko se pelkästään täysin päivin vai myös Rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase-
12479: kuukausia ja vuosia mittana käyttäen. Jos tuksen ehdotetun 14 §:n 1 momentin mukaan
12480: yhdistetty rangaistus olisi kolmen kuukauden rikoksen syyteoikeus määräytyisi sen lain mu-
12481: pituinen tai sitä pitempi, se muutettaisiin suu- kaan, joka on voimassa syytettä nostettaessa.
12482: remmaksi mittayksiköksi 2 luvun 15 §:n 2 Näin ollen tekohetkellä virallisen syytteen alai-
12483: momentin muuntosäännön mukaan. Muussa nen rikos voisi uuden lain voimaantulon joh-
12484: tapauksessa myös yhdistetty rangaistus tuomit- dosta muuttua asianomistajarikokseksi ennen
12485: taisiin täysin päivin. syytteen nostamista. Tällöin voisi syntyä epä-
12486: Ehdotettu muutos ei vaikuttaisi siihen käy- selvyyttä siitä, mistä asianomistajan syyteoi-
12487: täntöön, jota on noudatettu 3 luvun 11 §:n keuden käyttämiselle varattu yhden vuoden
12488: mukaisessa vapaudenmenetystä vastaavan ajan määräaika lasketaan, jos asianomistaja jo en-
12489: vähentämisessä tuomitusta vapausrangaistuk- nen rikoksen muuttumista asianomistajarikok-
12490: sesta. Vapaudenmenetyksen aika olisi edelleen seksi on tiennyt rikoksesta ja sen tekijästä tai
12491: laskettava täysin vuosin, kuukausin ja kalente- jos asianomistaja on kuollut ennen rikoksen
12492: ripäivin, vaikka itse vankeusrangaistus olisikin syyteoikeuden vanhentumista.
12493: tuomittu täysin päivin. Vähennyksen tekemi- Rikoksen muuttuminen asianomistajarikok-
12494: sestä ei aiheutuisi täytäntöönpanossa ongelmia, seksi vaikuttaa asianomistajan asemaan niin
12495: koska rangaistusten täytäntöönpanosta anne- paljon, että on perusteltua varata hänelle riittä-
12496: tun asetuksen 2 luvun 2 § :n 1 momenttiin västi aikaa harkita syytteen nostamista tai syyt-
12497: ehdotetun muutoksen mukaan täysin päivin tämispyynnön esittämistä niissäkin tapauksis-
12498:
12499: 4 380465Z
12500: 26 1988 vp. - HE n:o 66
12501:
12502: sa, JOissa hän on tiennyt rikoksesta ja sen lain periaatetta noudattaen sovellettava vanhaa
12503: tekijästä jo ennen rikoksen muuttumista asian- lakia ja laskettava vanhentumisaika sen mukai-
12504: omistajarikokseksi. Jos asianomistajarikoksen sesti, minkä vuoksi erityisiä säännöksiä van-
12505: syyteoikeuden vanhentuminen näissäkin ta- hentumisajan laskemisesta ei ole pidetty tar-
12506: pauksissa laskettaisiin pääsäännön mukaan, peellisena.
12507: voisi asianomistajan syyteoikeus olla jo van-
12508: hentunut sillä hetkellä, kun rikos muuttuu
12509: asianomistajarikokseksi. Asianomistajahan on 1.4. 16 luku. Rikoksista julkista viran-
12510: voinut olla tietoinen rikoksesta ja sen tekijästä omaista ja yleistä järjestystä
12511: jo yli vuoden ajan uuden lain voimaan tullessa, vastaan
12512: vaikka syytettä asiassa ei vielä ole ehditty tai
12513: voitu nostaa. Asianomistaja on esimerkiksi 1.4.1. Luvun perustelut
12514: saattanut jäädä odottamaan viranomaisten toi-
12515: menpiteitä. Luonnollisen lähtökohdan asian- 1.4.1.1. Sääntelyn tarve
12516: omistajalle lainmuutoksen johdosta varattaval-
12517: le harkinta-ajalle asettaa uuden lain voimaan-
12518: Rikoslain 16 luvun uudistaminen ei kuulu
12519: tulopäivä. rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäiseen
12520: 3 momentti. Kerrotuista syistä ehdotetaan 6
12521: vaiheeseen. Tässä yhteydessä ehdotetaan lu-
12522: §:n uudeksi 3 momentiksi säännöstä, jonka
12523: kuun tehtäväksi vain muista ehdotuksista joh-
12524: mukaan rikoksen muuttuessa asianomistajari-
12525: tuvat muutokset.
12526: kokseksi asianomistajan syyteoikeuden käyttä-
12527: miselle säädetyt ajat laskettaisiin aikaisintaan Rikoslain 16 luvun 19 §:ssä on säännös
12528: siitä päivästä, jolloin uusi laki tuli voimaan. eräiden tärkeiden rikosten ilmoittamatta jättä-
12529: Jos asianomistaja on saanut tiedon rikoksesta misen rankaisemisesta. Tässä esityksessä ehdo-
12530: ja sen tekijästä ennen rikoksen muuttumista tetut lainmuutokset aiheuttavat tarpeen tarkis-
12531: asianomistajarikokseksi, hänen syyteoikeuten- taa puheena olevaan lainkohtaan sisältyvää
12532: sa vanhentumisaika laskettaisiin siis vasta uu- tärkeiden rikosten luetteloa. Tarkistus olisi
12533: den lain voimaantulopäivästä. Jos hän on saa- lähinnä muodollinen.
12534: nut puheena olevat tiedot sen jälkeen kun rikos Ehdotetun 33 luvun väärennysrikoksia kos-
12535: on muuttunut asianomistajarikokseksi, asian- kevilla säännöksillä suojataan ensisijaisesti to-
12536: omistajan syyteoikeuden käyttämiselle varattu distuskappaleiden ulkonaista luotettavuutta eli
12537: aika sitä vastoin alkaisi 1 momentin ilmaise- niiden oikeaperäisyyttä ja koskemattomuutta.
12538: man pääsäännön mukaisesti tiedon saamisesta. Väärennyssäännöksillä ei ole sitä vastoin pyrit-
12539: Jos asianomistaja on kuollut ennen kuin rikos ty turvaamaan todisteluo totuudenmukaisuutta
12540: on muuttunut asianomistajarikokseksi, myös sinänsä. Eräät todistuskappaleet ovat kuiten-
12541: hänen omaisilleen varattu aika harkita syytteen kin senluonteisia, että myös niiden sisältämien
12542: nostamista laskettaisiin uuden lain voimaantu- tietojen totuudenmukaisuutta on syytä suojata
12543: lopäivästä. Jos taas asianomistaja on kuollut rikosoikeudellisin säännöksin. Viranomaisten
12544: sen jälkeen, kun rikos on muuttunut asian- pitämiin yleisiin rekistereihin tehdyillä merkin-
12545: omistajarikokseksi mutta ennen kuin syyteoi- näillä on korostettu todistusvoima. Yleensä ne
12546: keus on vanhentunut, hänen omaisilleen varat- riittävät täydeksi näytöksi niistä tosiasioista,
12547: tu aika harkita syytteen nostamista laskettaisiin joita ne koskevat. Usein ne vaikuttavat välittö-
12548: niin kuin nykyisinkin asianomistajan kuolin- mästi erilaisten oikeuksien syntymiseen, säily-
12549: päivästä. miseen ja lakkaamiseen. Sen vuoksi on tärkeä-
12550: Pykälän nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 tä, että viranomaisten pitämien yleisten rekiste-
12551: momentiksi. rien sisältämien tietojen oikeellisuus taataan.
12552: Esitykseen ei sisälly nimenomaista ehdotusta Jos tällaista rekisteriä pitävä virkamies tahal-
12553: vanhentumisajan laskemisesta siinä tapaukses- laan tai tuottamuksesta aiheuttaa väärän mer-
12554: sa, että asianomistajarikos muuttuu virallisen kinnän rekisteriin, hänet voidaan tuomita vir-
12555: syytteen alaiseksi. Rikoksen muuttumisesta vi- karikoksesta rikoslain 40 luvun mukaan. Eri-
12556: rallisen syytteen alaiseksi seuraa, että rikoksen tyinen rikossäännös on kuitenkin tarpeen niitä
12557: syyteoikeuden vanhentumisaika pitenee, mikä tilanteita varten, joissa joku muu kuin virka-
12558: merkitsee rikoslainsäädännön ankaroitumista. mies saa virkamiehen välityksellä aikaan vir-
12559: Näin ollen näissä tapauksissa on lievemmän heellisen merkinnän viranomaisen pitämään
12560: 1988 vp. - HE n:o 66 27
12561:
12562: yleiseen rekisteriin. Tällainen saannös sopii merkinnän aikaansaamisesta mihinkään rekis-
12563: parhaiten sijoitettavaksi rikoslain 16 lukuun. teriin vaan ainoastaan sisällöltään totuuden-
12564: vastaisen kirjallisen todistuksen käyttämisestä
12565: viranomaisen luona asioitaessa.
12566: 1.4.1.2. Nykyinen lainsäädäntö
12567:
12568: Rikoslain 16 luvun 19 §:n 1 momentin mu- 1.4.1.3. Ehdotuksen pääkohdat
12569: kaan se, joka tietää valtiopetoksen, maanpe-
12570: toksen, murhan, ryöstön, jonkin rikoslain 25 Esitykseen sisältyvistä rikoslain 31 ja 37
12571: luvun 1 tai 9 a §:ssä tai rikoslain 37 luvun 1, 2 lukujen muutosehdotuksista johtuu, että rikos-
12572: tai 4 §:ssä mainitun rikoksen taikka 34 luvussa lain 16 luvun 19 §:n 1 momenttiin ehdotetaan
12573: mainitun toisen hengelle tai terveydelle vaaral- tehtäväksi eräitä tarkistuksia. Asiallisesti uutta
12574: lisen rikoksen olevan hankkeissa eikä ajoissa, olisi kuitenkin vain se, että tappo (RL 21: 1)
12575: kun rikosta vielä kävisi estäminen, anna siitä tulisi lisättäväksi ilmoitettavien rikosten luet-
12576: tietoa, tuomitaan rangaistukseen törkeän ri- teloon.
12577: koksen ilmoittamatta jättämisestä. Intellektuaalinen väärennys ehdotetaan edel-
12578: Nykyisen rikoslain petosta ja väärennystä leen säilytettäväksi rangaistavana tekona mutta
12579: koskevan 36 luvun 7 §:ään sisältyy niin sanot- luonteensa takia se tulisi erotettavaksi muiden
12580: tua intellektuaalista väärennystä koskeva sään- väärennysrikosten yhteydestä. Säännös ehdote-
12581: nös. Sen mukaan rangaistaan sitä, joka hyöty- taan sijoitettavaksi rikoslain 16 luvun 21 §:ksi,
12582: mis- tai vahingoittamistarkoituksessa tahallaan välittömästi viranomaisen erehdyitämistä kos-
12583: erehdyitää sen, jonka asiana on kirkonkirjan, kevan 20 a §:n jälkeen. Intellektuaalisen vää-
12584: henkikirjan tai muun sellaisen yleisen kirjan rennyksen tunnusmerkistöä ehdotetaan nykyai-
12585: pitäminen, ja siten aiheuttaa yleiseen kirjaan kaistettavaksi, mutta säännöksen perusrakenne
12586: väärän merkinnän. Rangaistus on vankeutta pysyisi samana. Rikosta kutsuttaisiin rekisteri-
12587: enintään neljä vuotta taikka erittäin lieventä- merkintärikokseksi. Siihen syyllistyisi se, joka
12588: vien asianhaarojen vallitessa enintään kaksi aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen
12589: vuotta tai sakkoa. Säännökseen sisältyy lisäksi virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekis-
12590: ankarampi rangaistusasteikko sellaisen tapauk- teriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle
12591: sen varalta, että henkilö käyttää hyväkseen väärän tiedon taikka joka hyötymis- tai vahin-
12592: yleiseen kirjaan aikaansaamaansa väärää mer- goittamistarkoituksessa käyttää hyväkseen täl-
12593: kintää. Myös sitä, joka hyötymis- tai vahin- laista virhettä.
12594: goittamistarkoituksessa käyttää hyväkseen vää-
12595: rää merkintää, jonka toinen on aikaansaanut
12596: yleiseen kirjaan virkamiestä erehdyttämällä, 1.4.2. Pykälien perustelut
12597: rangaistaan niin kuin hän itse olisi aiheuttanut
12598: väärän merkinnän. Säännös sisältää myös lie- 19 §:n 1 mom. Ehdotetun 31 luvun 1 §:n
12599: vemmän rangaistusasteikon sellaisen tapauksen mukaan nykyisin rikoslain 31 luvun 3 §:ssä
12600: varalta, että rikos on tehty ilman hyötymis- tai tarkoitettu teko (ryöstöntapainen varkaus) tuli-
12601: vahingoittamistarkoitusta. Rangaistus on täl- si vastedes rangaistavaksi ryöstönä. Kun rikos-
12602: löin vankeutta enintään vuosi tai sakkoa. lain 16 luvun 19 §:n 1 momentissa ehdotetaan
12603: Vaikka intellektuaalista väärennystä koskeva edelleen viitattavaksi ryöstöön, johon ehdotuk-
12604: rikossäännös on voimassa olevassa laissa sijoi- sen mukaan siis vastedes sisältyisi myös ryös-
12605: tettu väärennysrikosten yhteyteen, teko ei töntapainen varkaus, rangaistavuuden ala jon-
12606: luonteeltaan ole varsinainen väärennysrikos. kin verran laajenisi. Muutoksen käytännöllinen
12607: Kysymys ei näet ole rekisterin ulkonaisesta merkitys olisi kuitenkin vähäinen. Selvyyden
12608: luotettavuudesta vaan sen sisältämien merkin- vuoksi ehdotetaan nyt viitattavaksi ryöstön
12609: töjen totuudenmukaisuudesta. Tekotavaltaan lisäksi myös tärkeään ryöstöön.
12610: rikos muistuttaa viranomaisen erehdyttämistä. Voimassa olevaa rikoslain 37 lukua ehdote-
12611: Rikoslain 17 luvun 8 §:ssä on säädetty ran- taan muutettavaksi siten, että luvun 1-3 ja 5
12612: gaistavaksi sisällykseltään väärän kirjallisen to- §:ssä tarkoitetut teot rangaistaisiin rahanvää-
12613: distuksen antaminen viranomaiselle. Rikos on rennysrikoksina. Rikoslain 16 luvun 19 §:n 1
12614: lievemmin rangaistava kuin intellektuaalinen momentissa mainitaan raharikoksista vain 37
12615: väärennys, sillä siinä ei ole kysymys väärän luvun 1, 2 ja 4 §:ssä tarkoitetut rikokset. Nyt
12616: 28 1988 vp. - HE n:o 66
12617:
12618: käsiteltävänä olevaa momenttia ehdotetaaukio Yleiseksi rekisteriksi katsottaisiin ehdotuksen
12619: muutettavaksi tältä osin niin, että siinä mainit- mukaan myös muut vastaavat luettelot kuten
12620: taisiin ainoastaan rahanväärennys ja törkeä esimerkiksi tonttikirja. Yleisen rekisterin sisäl-
12621: rahanväärennys. Lievää rahanväärennystä tus- tämillä tiedoilla täytyisi kuitenkin olla ainakin
12622: kin olisi tarpeen sisällyttää ilmoitusvelvollisuu- jonkinlaista merkitystä todisteena oikeus-
12623: den piiriin. Rangaistavuuden ala kuitenkin laa- elämässä.
12624: jenisi hieman, koska rikoslain nykyisen 37 Rekisterin tulisi olla yleinen niin kuin asia-
12625: luvun 3 ja 5 §:ssä tarkoitetut tekotyypit olisivat kirjain julkisuudesta annetussa laissa on sää-
12626: myös mukana. Muutoksen käytännöllinen detty. Rekisterin ei sitä vastoin tarvitsisi olla
12627: merkitys olisi vähäinen. Toisaalta nykyisen julkinen siinä mielessä, että yleisöllä on oikeus
12628: rikoslain 37 luvun 4 §:ssä tarkoitettuja tekoja saada rekisteristä tietoja. Niinpä esimerkiksi
12629: ei ehdotuksen mukaan enää rangaistaisi lain- oikeusministeriön pitämä rikosrekisteri olisi
12630: kaan rahanväärennysrikoksina. Näiden tekojen säännöksen tarkoittama yleinen rekisteri, kun
12631: sisällyttäminen rikoslain 16 luvun 19 §:n 1 taas poliisiviranomaisten rikostutkinnallisista
12632: momenttiin tuskin enää olisi muutoinkaan tar- syistä pitämät tekotapa- ja muut sellaiset luet-
12633: peellista. telot, jotka on tarkoitettu pelkästään viran-
12634: Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikok- omaisten sisäistä käyttöä varten, eivät voisi
12635: sista puheena olevan 19 §:n 1 momentin luet- olla rekisterimerkintärikoksen kohteena.
12636: teloon sisältyy nykyisin vain murha mutta ei Rekisterimerkintärikoksesta saattaisi seurata
12637: tappo. Tämä erottelu tuntuu epätarkoituksen- rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään
12638: mukaiselta sen jälkeen kun tapan ja murhan kolme vuotta. Ehdotuksessa on luovuttu voi-
12639: välistä suhdetta on lailla (491/69) muutettu. massa olevan rikoslain 36 luvun 7 §:n moni-
12640: Sen vuoksi ehdotetaan, että tärkeiden rikosten portaisesta törkeysluokituksesta, joka perustuu
12641: luetteloon lisätään tässä yhteydessä myös tap- muun muassa tekijän tarkoitukseen ja myös
12642: po (RL 21:1). Muilta osin puheena olevaan 19 siihen, käyttikö tekijä väärää merkintää hyväk-
12643: §:ään tullaan palaamaan rikoslain uudistuksen seen vai ei. Käytännössä rekisterimerkintärikos
12644: myöhemmissä vaiheissa. liittyisi usein johonkin muuhun rikokseen, jol-
12645: 21 §. Säännöksen tarkoituksena olisi suojata loin sovellettaisiin rikosten yhtymisestä annet-
12646: viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luo- tuja sääntöjä.
12647: tettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuu- 1 kohta. Ehdotuksen mukaan rekisterimer-
12648: denmukaisuutta. Viranomaisen pitämällä ylei- kintärikokseen syyllistyisi ensinnäkin se, joka
12649: sellä rekisterillä tarkoitettaisiin asiallisesti lähes aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen
12650: samoja todistuskappaleita kuin nykyisessä ri- virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekis-
12651: koslain 36 luvun 7 §:ssä, jossa on mainittu teriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle
12652: "kirkonkirja, henkikirja tahi muu sellainen väärän tiedon. Totuudenvastainen tieto olisi
12653: yleinen kirja". Ehdotuksessa puhutaan kuiten- aina väärä. Joskus kuitenkin myös muodolli-
12654: kin kirjan sijasta rekisteristä. Nykyisin "yleiset sesti totuudenmukainen tieto voitaisiin katsoa
12655: kirjat" ovat näet yhä useammin rekisterin eli vääräksi, jos se esitystapansa tai asiayhteyden
12656: luettelon muodossa. Niiden sisältämät tiedot vuoksi on aivan ilmeisesti omiaan johtamaan
12657: varastoidaan yleensä niin sanotuiksi teknisiksi vastaanoitajaa harhaan. Väärä tieto voitaisiin
12658: tallenteiksi eikä enää asiakirjoiksi. Yleisten antaa viranomaiselle joko suullisesti tai kirjalli-
12659: asiakirjain julkisuudesta annetun lain 2 §:n 2 sesti. Se voisi tapahtua myös toisen henkilön
12660: momentissa (472/87) rinnastetaan yleiseen välityksellä.
12661: asiakirjaan myös viranomaisen laatima ja anta- Voimassa olevan rikoslain 36 luvun 7 §:n
12662: ma sekä sille lähetetty tai annettu lävistämällä, mukaan intellektuaalinen väärennys on ran-
12663: magnetoimalla tai muulla näihin verrattavalla gaistava pääsääntöisesti hyötymis- tai vahin-
12664: tavalla aikaansaatu tallenne, joka on tarkoitet- goittamistarkoituksessa tehtynä. Jos teko on
12665: tu luettavaksi, kuunneltavaksi tai muutoin ym- tehty ilman tällaista tarkoitusta, siitä tuomi-
12666: märrettäväksi teknisin apuvälinein ja joka on taan rangaistus lievemmän rangaistusasteikon
12667: viranomaisen hallussa. Useat säännöksessä tar- mukaan. Ehdotetun säännöksen 1 kohdassa ei
12668: koitetut rekisterit ovat myös viralliselta nimel- enää vaadittaisi hyötymis- tai vahingoittamis-
12669: tään rekistereitä kuten väestö-, kauppa-, moot- tarkoitusta. Riittäisi, että väärän tiedon anta-
12670: toriajoneuvo-, ajokortti-, yhdistys-, säätiö-, jalla on ollut tarkoitus aiheuttaa rekisteriin
12671: lainhuuto-, kiinnitys-, maa- ja patenttirekisteri. oikeudellisesti merkityksellinen virhe. Väärän
12672: 1988 vp. - HE n:o 66 29
12673:
12674: tiedon tulisi siis olla senlaatuinen, että sillä lö, joka tietää rekisterimerkinnän 1 kohdassa
12675: puheena olevaan rekisteriin merkittynä voi olla tarkoitetulla tavalla aiheutetuksi. Vaikkei vir-
12676: oikeudellista merkitystä. heellisen merkinnän aiheuttajalta 1 kohdan
12677: Rekisterimerkintärikos täyttyisi heti, kun mukaan vaadittaisikaan hyötymis- tai vahin-
12678: väärä tieto rekisteriin merkittävästä seikasta on goittamistarkoitusta, väärän tiedon antajalla
12679: annettu rekisteriä pitävälle viranomaiselle siinä on usein jo alun perin aikomus käyttää virheel-
12680: tarkoituksessa, että tämä annetun tiedon pe- listä merkintää hyväkseen. Kun hän tällaisessa
12681: rusteella tekisi virheellisen merkinnän rekiste- tapauksessa toteuttaa alkuperäisen suunnitel-
12682: riin. Päinvastoin kuin voimassa olevan rikos- mansa eli syyllistyy paitsi virheen aiheuttami-
12683: lain 36 luvun 7 §:ssä ehdotuksessa ei vaadittai- seen myös sen hyväksikäyttämiseen, menette-
12684: si, että virheellinen rekisterimerkintä todella lyä olisi pidettävä yhtenä rikoksena. Jos tekijä
12685: saadaan aikaan. Riittäisi, että väärä tieto on sitä vastoin ensin aiheuttaa virheellisen merkin-
12686: annettu viranomaiselle tarkoituksin aiheuttaa nän ja vasta myöhemmin, mahdollisesti pit-
12687: rekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen vir- känkin ajan kuluttua, tekee eri päätöksen vir-
12688: he. Rekisterimerkintärikoksesta olisi tuomitta- heen hyväksikäyttämisestä, 1 ja 2 kohdan mu-
12689: va siinäkin tapauksessa, että virkamies havait- kaisia tekoja voitaisiin pitää eri rikoksina ja
12690: see annetun tiedon vääräksi ja jättää sen perus- soveltaa niihin rikosten yhtymistä koskevia
12691: teella merkinnän tekemättä tai tekee oikean sääntöjä.
12692: merkinnän vasta suorittamiensa tarkistusten
12693: jälkeen. Näin ollen rikoksen täyttymispiste oli-
12694: si varhaisempi kuin nykyisessä laissa. 1.5. 28 luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja
12695: Teon rangaistavuus ei riippuisi tiedon vas- luvattomasta käytöstä
12696: taanottavan virkamiehen oman menettelyn lail-
12697: lisuudesta. Rekisterimerkintärikoksesta olisi 1.5.1. Luvun perustelut
12698: kysymys siinäkin tapauksessa, että virkamies
12699: itse tietää tiedon olevan väärä ja siitä huoli- 1.5.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja sääntelyn
12700: matta tekee rekisteriin virheellisen merkinnän. tarve
12701: Jos virkamiehen omaksi viaksi jää virkavelvol-
12702: lisuuden rikkominen, häneen olisi sovellettava Ehdotetun luvun rangaistussäännöksillä suo-
12703: rikoslain 40 luvun säännöksiä. jataan omistusoikeutta anastustyyppisiä louk-
12704: 2 kohta. Rekisterimerkintärikoksen toisena kauksia vastaan samoin kuin omaisuuden hal-
12705: tekomuotona olisi se, että joku käyttää 1 lintaa ja vakuusoikeuksia. Näitä säännöksiä
12706: kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua vir- vastaavat nykyiset rikoslain 28, 29 ja 30 luvun
12707: hettä hyväkseen hankkiakseen itselleen tai toi- säännökset, valtaosa 33 luvun säännöksistä
12708: selle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen. sekä eräät 38 luvun säännökset.
12709: Virheen hyväksikäyttäminen ilmenisi useimmi- Rikoslain nykyisessä 28 luvussa säädetään
12710: ten siten, että tekijä pyytää rekisteristä virheel- varkaudesta (1 §), törkeästä varkaudesta (2 §)
12711: lisen merkinnän sisältävän otteen ja käyttää ja näpistyksestä (3 §). Rikoslain 29 luvussa
12712: sitä jossakin asiassa todisteena. Hän saattaa säädetään kavalluksesta (1 §), törkeästä kaval-
12713: esimerkiksi liittää rekisteriotteen johonkin vi- luksesta (2 §), lievästä kavalluksesta (3 §) ja
12714: ranomaiselle tai yksityiselle osoitettuun hake- löytötavaran kavaltamisesta (4 §). Rikoslain 30
12715: mukseen. Lainkohdassa tarkoitettu hyväksi- luvussa säädetään pesänkavaltamisesta. Rikos-
12716: käyttäminen ei kuitenkaan välttämättä edellyt- lain 33 luku ("Luvattomasta viljelyksestä, met-
12717: täisi, että tekijä itse pyytää rekisteriotteen ja sästyksestä ja kalastuksesta") sisältää seuraa-
12718: käyttää sitä. Rekisterissä olevan virheen hyväk- via rikoksia koskevat säännökset: haaskaus
12719: sikäyttämisestä olisi kysymys myös silloin, kun (1 §), hedelmäpuun tai vastaavan anastaminen
12720: tekijä panee vireille jonkin asian tietoisena (3 §), luvaton kaskeaminen ja kydettäminen
12721: siitä, että asian ratkaisemista varten tullaan (4 §), luvaton viljely ja rakentaminen toisen
12722: hankkimaan tieto jostakin viranomaisen pitä- maalla (5 §), oikeuden ylittäminen maahan
12723: mästä yleisestä rekisteristä, joka hänen tietensä (6 §), oikeuden ylittäminen yhteismaahan
12724: sisältää 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheu- (7 §), luvaton laiduntaminen (9 §), yhteisen
12725: tetun oikeudellisesti merkityksellisen virheen. maan luvaton laiduntaminen (10 §), tien luva-
12726: Virheen hyväksikäyttäjä voisi olla joko sen 1 ton ottaminen (11 §), luvaton metsästys (12 §),
12727: kohdassa tarkoitettu aiheuttaja tai muu henki- luvaton kalastus (13 §), saaliin anastaminen
12728: 30 1988 vp. - HE n:o 66
12729:
12730: toisen pyydyksestä (14 §), toisen kalansaanuin voitteena on yhdentää sisällöltään toisiaan lä-
12731: estäminen (15 §) ja vastarintaan asettuminen hellä olevat tunnusmerkistöt. Rikoslain 33 lu-
12732: esimerkiksi maan omistajaa vastaan (17 §). vun sisältämiä yksityiskohtaisia säännöksiä ei
12733: Rikoslain 38 luvussa ("Epärehellisyydestä ja enää sellaisinaan voida pitää tarpeellisina ri-
12734: rangaistavasta voitonpyynnöstä' ') säädetään koslaissa. Luvussa tarkoitetut teot tulisivat eh-
12735: muun muassa pantin- ja kiinnityksenhaltijan dotuksen mukaan rangaistaviksi lähinnä var-
12736: oikeuden loukkauksesta (5 §), omassa huostas- kaus-, kavallus- ja vahingontekorikoksina tai
12737: sa olevan toisen irtaimen omaisuuden käytöstä hallinnan loukkauksena.
12738: (6 §:n 1 momentti), toisen hallussa olevan irtai-
12739: men omaisuuden Iuvattarnasta käyttöönotta-
12740: misesta (6 a §:n 1 momentti), moottoriajoneu- 1.5.1.2. Ehdotuksen pääkohdat
12741: von Iuvattarnasta käyttöönottamisesta (6 a §:n
12742: 2 momentti), omavaltaisesta käyttöönottami- Ehdotettu luku sisältäisi seuraavia rikoksia
12743: sesta (6 a §:n 4 momentti) ja muun muassa koskevat säännökset: varkaus (1 §), törkeä
12744: pantin palauttamatta jättämisestä (6 §:n 2 mo- varkaus (2 §), näpistys (3 §), kavallus (4 §),
12745: mentti). törkeä kavallus (5 §), lievä kavallus (6 §),
12746: Alkuperäisessä muodossaan näistä säännök- luvaton käyttö (7 §), lievä luvaton käyttö (8 §),
12747: sistä ovat pesänkavaltamista koskeva säännös luvaton pyynti (9 §), hallinnan loukkaus (10 §)
12748: sekä eräät 33 luvun säännökset. Muilta osin ja vakuusoikeuden loukkaus (11 §).
12749: säännökset ovat myöhemmältä ajalta. Vuonna Valmistelutyössä on ollut esillä ajatus rikos-
12750: 1972 uudistettiin varkaus- ja kavallussäännök- lain 29 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun
12751: set (498/72). kavalluksen eli niin sanotun esinekavalluksen
12752: Kyseessä olevien rikossäännösten osalta ran- sisällyttämisestä varkauden tunnusmerkistöön.
12753: gaistavan käyttäytymisen alan määrittelyssä ei Tästä vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin, vaik-
12754: ole esiintynyt merkittäviä mielipide-eroja. ka senkin puolesta on esitettävissä painavia
12755: Säännösten tulkinnassa ei yleisesti ottaen ole perusteluja.
12756: havaittu huomattavia ongelmia. Keskustelua Keskeisenä perusteena itsenäisen kavallus-
12757: onkin käyty lähinnä eräiden rikosten rangais- tunnusmerkistön säilyttämiselle on pidetty eroa
12758: tustasosta. varkauden ja kavalluksen paheksuttavuudessa.
12759: Niin kuin edellä yleisperusteluissa on todet- Paheksuttavuusero oikeustajunnan tasolla nä-
12760: tu, oikeusturvan kannalta on epätyydyttävää, kyy myös oikeuskäytännössä siten, että kaval-
12761: ettei laissa ole tyhjentävästi lueteltu rikosten lusrikosten rangaistustaso on alhaisempi kuin
12762: ankaroittamisperusteita. Kyseessä olevista ri- varkausrikosten. Paheksuttavuuseroon liittyen
12763: koksista tämä koskee törkeää varkautta, törke- on myös varkautta rikosnimenä pidetty liian
12764: ää kavallusta ja moottoriajoneuvon törkeää leimaavana kavallusrikoksissa.
12765: luvatonta käyttöönottamista. Erillisestä pesänkavaltamisen tunnusmerkis-
12766: Rangaistavan käyttäytymisen alan rajaus- töstä ehdotetaan luovuttavaksi. Tällöin erityis-
12767: kaan ei ole täysin tyydyttävä. Rikoslaissa ei ole säännöksen puuttuessa pesänkavaltaminen si-
12768: pelkästään hallintaa suojaavaa yleissäännöstä. sältyisi osin varkauden ja osin kavalluksen
12769: Tämä puute on tullut esille muun muassa viime tunnusmerkistöön sen mukaan, kenen hallusta
12770: vuosina huomiota saaneissa niin sanotuissa omaisuutta on anastettu. Pesänkavaltamisen
12771: rakennusten valtauksissa. Nimenomaisen sään- erityispiirteet ehdotetaan otettaviksi huomioon
12772: nöksen puuttuessa hallinnan loukkaukset on syytevallan järjestelyä koskevalla säännöksellä
12773: joskus rangaistu rikoslain 16 luvun 14 §:n 1 siten, että pesänkavaltamisen tyyppiset anas-
12774: momentin nojalla omankädenoikeutena. Tätä tusrikokset olisivat törkeää varkautta ja törke-
12775: säännöstä on sovellettu sellaisissakin tapauksis- ää kavallusta lukuun ottamatta edelleen asian-
12776: sa, joihin sitä alunperin ei ole tarkoitettu omistajarikoksia.
12777: sovellettavaksi. On harkittu myös sellaista vaihtoehtoa, että
12778: Rikoslain 33 luvussa on vanhoja rangaistus- pesänkavaltamisen tyyppisistä anastusrikoksis-
12779: säännöksiä, jotka on luotu maatalousvaltaisen ta säädettäisiin rangaistus edelleen erillisen lie-
12780: yhteiskunnan tarpeita varten. Useita luvun vemmän asteikon mukaan. Esimerkiksi rikok-
12781: säännöksiä sovelletaan käytännössä hyvin har- sentekijän ja loukatun välisestä, tarkemmin
12782: voin tai ei lainkaan. Niin kuin yleisperusteluis- määriteltävästä suhteesta voisi seurata, että
12783: sa todettiin, rikoslain uudistamisen yhtenä ta- tekoa pidettäisiin aina näpistyksenä. Läheisten
12784: 1988 vp. - HE n:o 66 31
12785:
12786: ihmisten toisiinsa kohdistamien omaisuusrikos- vai muun henkilön hallussa tai onko tekijän ja
12787: ten moitittavuus vaihtelee kuitenkin huomatta- loukatun välillä nykyisessä pesänkavaltamis-
12788: vasti. On myös sellaisia tapauksia, joissa lähei- säännöksessä tarkoitettu suhde.
12789: nen suhde edellyttäisi pikemminkin normaalia Rikoslain 33 luvun tunnusmerkistöt ovat
12790: ankarampaa rangaistusta esimerkiksi sen vuok- lähinnä varkaus- ja vahingontekorikoksen
12791: si, että rikoksentekijä on käyttänyt hyväkseen tyyppisiä. Useimpia luvussa olevia säännöksiä
12792: rikoksen uhrin häntä kohtaan tuntemaa luotta- sovelletaan käytännössä harvoin ja ne ovat
12793: musta. Tämän vuoksi pesänkavaltamistyyppi- päällekkäisiä rikoslain muiden säännösten
12794: sille anastuksille ei ehdoteta erillistä rangaistu- kanssa, minkä vuoksi tähän lukuun sisältyviä
12795: sasteikkoa. Luonnollisesti tekijän ja loukatun rikostunnusmerkistöjä ei enää sellaisinaan eh-
12796: välinen suhde saattaa vaikuttaa rangaistuksen doteta säilytettäviksi rikoslaissa. Luvussa tar-
12797: mittaamiseen, mutta ei tällöin välttämättä aina koitetut teot tulisivat ehdotuksen mukaan ran-
12798: lieventävään suuntaan. gaistaviksi lähinnä varkaus-, kavallus- tai va-
12799: Rikoslain 29 luvun 4 §:n 2 momentin mu- hingontekorikoksina. Tunnusmerkistön toteu-
12800: kaan rangaistaan sitä, joka jättää noudatta- tuessa voitaisiin varkaus- tai kavallusrikoksesta
12801: matta, mitä löytötavaran ilmoittamisesta tai tuomita luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:n 1
12802: luovuttamisesta on säädetty. Tällainen teko ei momentissa, 7, 9 ja 10 §:ssä tarkoitetuista
12803: enää olisi rangaistava. Seuraamuksena olisi teoista. Jo nykyisin luvun 3 ja 14 §:ssä tarkoi-
12804: kuitenkin löytötavaralain mukaan löytöön pe- tetut teot rangaistaan varkautena tai näpistyk-
12805: rustuvien oikeuksien menettäminen. Jos joku senä. Vahingontekorikoksena voisivat tulla
12806: anastaa löytämänsä esineen tai löytämiään va- rangaistaviksi luvun 1 §:n 3 momentissa, 4
12807: roja, hänet tuomittaisiin ehdotuksen mukaan §:ssä, 6 §:n 2 momentissa, 7 §:ssä sekä 9-11
12808: kavallusrikoksesta luvun 4-6 §:n mukaan. §:ssä tarkoitetut teot. Luvatonta metsästystä ja
12809: Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus puuttua ri- kalastusta koskevat säännökset (luvun 12 ja 13
12810: koslain voimaanpanemisesta annetun asetuk- §) ehdotetaan korvattaviksi luvatonta pyyntiä
12811: sen 11 §:n eli niin sanotun saantosuojan asiasi- koskevalla säännöksellä, joka asiallisesti vas-
12812: sältöön. Säännöksen sisältöön kyllä jossakin taisi nykyisiä säännöksiä. Luvun 15 §:ssä tar-
12813: määrin vaikuttaisi jäljempänä käsiteltävä ri- koitetut teot voisivat tulla rangaistaviksi muun
12814: koslain nykyistä 33 lukua koskeva ehdotus, muassa vesilain 1 luvun 12, 13 ja 15 §:n sekä
12815: joka merkitsisi muun muassa, että eräät maa- 13 luvun 1 §:n nojalla. Rikoslain 33 luvun 5
12816: aineslajit voisivat tulla nykyistä laajemmin ky- § :ssä tarkoitetut teot tulisivat rangaistaviksi
12817: symykseen varkausrikosten kohteena. Hienois- pääosiltaan hallinnan loukkauksena. Eräissä
12818: ta vilpittömän mielen suojan kaventamista tapauksissa myös luvun 4 §:ssä, 6 §:n 2 mo-
12819: merkitsisi myös se, että eräät nykyään pesän- mentissa, 7 §:ssä, 9 §:ssä ja 11 §:ssä tarkoitetut
12820: kavalluksina rangaistavai teot tulisivat ehdo- teot voisivat tulla rangaistaviksi hallinnan
12821: tuksen mukaan rangaistaviksi varkauksina. loukkauksena.
12822: Muutoksen käytännön merkitys olisi vähäinen. Voimassa olevan rikoslain 33 luvun 17 § :n
12823: Nykyaikainen tekniikka on monessa tapauk- mukaan rangaistaan sitä, joka verekseltä lu-
12824: sessa tehnyt esineen käytön riippumattomaksi vussa tarkoitetusta rikoksesta tavattuna aset-
12825: esineen hallinnasta. Niinpä esimerkiksi toisen tuu vastarintaan sitä kohtaan, joka koettaa 1)
12826: omistaman tietokoneen luvaton käyttö puhe- estää rikoksen tekemistä, 2) ottaa rikoksenteki-
12827: linlinjan välityksellä olisi vastedes rangaistavis- jäitä pois, mitä tämä on anastanut tai 3) ottaa
12828: sa Iuvattornana käyttönä siitä huolimatta, että talteen tunnustodisteita rikoksesta. Ehdotuk-
12829: tietokoneen fyysistä haltuunottoa ei ole tapah- sen mukaan 17 § kumottaisiin. Erillinen ran-
12830: tunut. Luvatonta käyttöä koskevaa säännöstä gaistussäännös ei ole enää tarpeen, koska siinä
12831: ei enää jaettaisikaan kahdeksi tunnusmerkis- tarkoitetut teot tulevat riittävässä määrin ran-
12832: töksi sillä perusteella, kenen hallussa rikoksen gaistaviksi muun muassa pahoinpitelyinä tai
12833: kohde on ollut. Paheksuttavuuserot voidaan ryöstöinä.
12834: riittävästi ottaa huomioon mitattaessa rangais- Nykyinen rikoslain 33 luvun 17 §, jossa on
12835: tusta asteikon sisällä. Tapausten erilainen säädetty vuoden enimmäisrangaistus, mahdol-
12836: luonne ei näkyisi myöskään syyteoikeudessa. listaa myös rikoslain voimaanpanosta annetun
12837: Ehdotuksen mukaan luvaton käyttö ja lievä asetuksen 23 §:n 1 momentin mukaisen joka-
12838: luvaton käyttö olisivat asianomistajarikoksia miehen kiinniotto-oikeuden ja rikoslain 3 lu-
12839: siitä riippumatta, onko omaisuus ollut tekijän vun 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun voimakei-
12840: 32 1988 vp. - HE n:o 66
12841:
12842: nojen käytön vastarintaan asettuvaa rikoksen- kuitenkin myös osamaksuesineiden edelleen
12843: tekijää vastaan. Muissa rikoksissa kuin luvat- luovutukseen. Muutoinkaan ei näytä olevan
12844: tamassa pyynnissä yksityishenkilöiden oikeu- tarvetta tällaisen järjestelmää mutkistavan eri-
12845: det voimakeinojen käyttöön säilyisivät ehdotet- tyissäännöksen ottamiseen rikoslakiin.
12846: tujen muutosten jälkeen jokseenkin nykyisel- Kuten edellä todettiin, rikoslaista puuttuu
12847: lään, koska pakkokeinolain (450/87) 1 § tuo yleinen hallinnan loukkausta koskeva säännös.
12848: näpistyksen. ja lievän pahoinpitelyn jokamie- Sen sijaan useat rikoslain 33 luvun kumotta-
12849: hen kiinniotto-oikeuden piiriin. Tämän myötä viksi ehdotetut yksityiskohtaiset säännökset
12850: näihin rikoksiin ulottuisi myös rikoslain 3 lu- suojaavat myös hallintaa lähinnä maa- ja met-
12851: vun 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen voima- sätalouden harjoittamista haittaavaa loukkaa-
12852: keinojen käyttöoikeus. mista vastaan. Hallinnan suojaamistarvetta
12853: Luvattoman pyynnin yhteydessä yksityishen- saattaa esiintyä myös muussa yhteydessä. Esi-
12854: kilön mahdollisuus puheena olevien voimakei- merkiksi toisen irtaimen omaisuuden luvaton
12855: nojen käyttöön poistuisi ehdotuksen mukaan siirtäminen tai piilottaminen, luvaton toisen
12856: silloin, kun vastarintaan ryhtyvä luvaton pyy- maalle rakentaminen taikka toisen maan tai
12857: täjä ei syyllistyisi pahoinpitelyrikokseen tai ri- rakennuksen luvaton haltuunottaminen voivat
12858: koslain 25 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun pakot- käytännössä estää toista käyttämästä tällaista
12859: tamiseen. Muutos koskisi kuitenkin vain melko omaisuuttaan. Vaikka loukkauksen tekijän
12860: harvalukuisia tapauksia. Tällainen yksityishen- menettelyä ei tällaisissa tilanteissa voida pitää
12861: kilön voimakeinojen käyttöoikeuden lievä su- niin paheksuttavana kuin esimerkiksi varkau-
12862: pistaminen on perusteltua sen vuoksi, että den tai luvattoman käytön kysymyksessä olles-
12863: voimakeinojen käyttö saattaa johtaa muuhun sa, sillä voi olla käytännössä sama vaikutus
12864: väkivaltaan osapuolten kesken. Yksityistä oi- omaisuuden oikean haltijan mahdollisuuteen
12865: keutta Ioukkaavan luvattoman pyynnin yhtey- päättää omaisuutensa käytöstä, eivätkä muut
12866: dessä julkinen intressi ei ole niin voimakas, kuin rikosoikeudelliset keinot näytä riittäviltä
12867: että yksityishenkilön oikeus voimakeinojen loukkausten torjumiseksi. Hallinnan loukkaus-
12868: käyttöön kaikissa tapauksissa olisi välttämä- ta koskevan yleisen säännöksen puuttuminen
12869: tön. onkin johtanut omankädenoikeutta koskevan
12870: Voimassa oleva 33 luvun 1 §, jossa sääde- säännöksen keinotekoiseen ja ehkä arvelutta-
12871: tään rangaistus haaskauksesta, on tärkeä sään- vaankin soveltamisalan laajentamiseen. Tämän
12872: nös sikäli, että siinä rajataan jokamiehen oi- vuoksi lukuun ehdotetaan otettavaksi säännös
12873: keuksien alaa. Asiasisällöltään vastaava sään- (10 §), joka koskisi sekä irtaimeen että kiinte-
12874: nös ehdotetaan otettavaksi 28 luvun 13 §:ksi. ään omaisuuteen kohdistuvaa hallinnan louk-
12875: Toinen jokamiehen oikeuksien kannalta tärkeä kausta. Muutoksella ei kuitenkaan ole tarkoi-
12876: nykyisen 33 luvun säännös on 11 §, jossa tettu ankaroittaa suhtautumista esimerkiksi ra-
12877: säädetään rangaistus tien tai polun luvattomas- kennusten valtaamiseen, joka nykyisin on jos-
12878: ta ottamisesta toisen pihamaan, pellon, niityn kus rangaistu omankädenoikeutta koskevan
12879: tai istutuksen yli. Tämän säännöksen kumo- säännöksen nojalla. Toisaalta tietynlaista hal-
12880: amisen jälkeen tulisivat pykälässä tarkoitetut linnan loukkaamista ei ole syytä asettaa lähtö-
12881: teot rangaistaviksi yleensä vahingonteko- tai kohtaisesti erityisasemaan, vaikka juuri raken-
12882: kotirauhanrikoksena tai hallinnan loukkaukse- nuksen valtaamiseen saattaa joskus liittyä me-
12883: na. Uudistuksella ei siis ole tarkoitus vaikuttaa nettelyn ymmärrettäväksi tekeviä seikkoja.
12884: jokamiehen oikeuksien alaan. Tällaiset seikat olisi otettava huomioon ran-
12885: Osamaksukaupalla omistuksenpidätysehdoin gaistusta mitattaessa tai harkittaessa toimenpi-
12886: myydyn, ostajan haltuunsa saaman esineen teistä luopumismahdollisuutta.
12887: edelleen luovuttamisesta tuomitaan nykyisin Uutena säännöksenä rikoslakiin ehdotetaan
12888: rangaistus kavalluksesta tai, jos tekijällä ei sisällytettäväksi vakuusoikeuden loukkausta
12889: alun perin ole ollut aikomustakaan maksaa, koskeva säännös (11 §). Säännöksen mukaan
12890: petoksesta. Tähän ehdotus ei toisi mitään muu- rangaistaisiin sitä, joka loukkaa toisen pantti-
12891: tosta. On harkittu myös sellaista vaihtoehtoa, tai pidätysoikeutta hävittämällä, vahingoitta-
12892: että edellä tarkoitetun osamaksukauppaesineen malla, ottamalla haltuunsa tai käyttämällä
12893: edelleen luovuttamisesta otettaisiin rikoslakiin omaisuuttaan taikka luovuttamalla sitä tai
12894: erityinen säännös. Ehdotettujen kavallusrikok- muulla tavalla määräämällä siitä. Kysymys oli-
12895: sia koskevien säännösten asteikot soveltuvat si siis omaan omaisuuteen kohdistuvasta teos-
12896: 1988 vp. - HE n:o 66 33
12897:
12898: ta, joka loukkaisi toisen pantti- tai pidätysoi- ta. Viimeksi mainitun rikoksen rangaistusas-
12899: keutta. Voimassa olevan rikoslain mukaan täl- teikkoon ei nykyisin sisälly sakkorangaistusta.
12900: laisista teoista tuomittaisiin rangaistus useim- Luvaton käyttö osoittaa tekijässään vähemmän
12901: miten 38 luvun 5 §:n nojalla. paheksuUavaa suhtautumista kuin varkaus.
12902: Varkausrikokset ehdotetaan porrastettaviksi Siksi luvattoman käytön eri tekomuotojen ran-
12903: törkeyden mukaan nykyiseen tapaan kolmeen gaistustasoa ei ole syytä asettaa ankarammaksi
12904: asteeseen. Luvatonta käyttöä koskevat rikokset kuin varkausrikoksissa. Ainakaan tällä hetkel-
12905: ehdotetaan porrastettaviksi vain kahteen astee- lä ei myöskään näytä olevan käytännön tarvet-
12906: seen. Luvattamassa käytössä ei ole esiintynyt ta tuomita Iuvattarnasta käytöstä niin ankaria
12907: niin törkeitä tekomuotoja, että tarvittaisiin rangaistuksia, joihin nykyinen enimmäisran-
12908: kolme törkeysastetta. Luvattamassa käytössä gaistus antaisi mahdollisuuden. Eräissä ehdo-
12909: ei ole pidetty tarpeellisina moottoriajoneuvoja tuksen mukaan Iuvattornana käyttönä pidettä-
12910: eikä muitakaan yksittäisiä esineitä koskevia vissä tapauksissa, kuten tietokoneen luvatta-
12911: erillisiä tunnusmerkistöjä. Luvattoman käytön massa käytössä, saattaa vastaisuudessa esiintyä
12912: kohteeseen liittyvät erityispiirteet voidaan ottaa niinkin vakavia ja suurta vahinkoa aiheuttavia
12913: riittävästi huomioon tehtäessä valintaa lievem- ilmenemismuotoja, että myöhemmin voidaan
12914: män ja ankaramman tunnusmerkistön välillä joutua harkitsemaan törkeää tekomuotoa kos-
12915: sekä rangaistusta mitattaessa. Luvattamassa kevaa säännöstä myös luvattomaan käyttöön.
12916: pyynnissä, hallinnan loukkauksessa ja vakuu- Toistaiseksi perusteltua tarvetta tällaiseen li-
12917: soikeuden loukkauksessa riittää yksi törkeysas- säykseen ei näytä olevan.
12918: te. Mainitut rikokset ovat yleensä tyypillisiä Luvattarnasta pyynnistä voitaisiin tuomita
12919: sakkorikoksia. sakkoa kuten vastaavista teoista nykyisinkin.
12920: Yleisperusteluissa selostetuista syistä ehdote- Hallinnan loukkauksesta voitaisiin ehdotuk-
12921: taan varkauden perusrikoksen enimmäisran- sen mukaan tuomita sakkoa tai vankeutta
12922: gaistuksen alentamista yhdeksi vuodeksi kuu- enintään kolme kuukautta. Vastaavanlaisista
12923: deksi kuukaudeksi vankeutta. Ehdotuksen tar- teoista voidaan nykyisin tuomita sakkoon (RL
12924: koituksena on alentaa varkauksista nykyisin 33:5) taikka sakkoon tai vankeuteen enintään
12925: tuomittavia vankeusrangaistuksia ja lisätä sak- kahdeksi kuukaudeksi (RL 16:14 1). Tarkoituk-
12926: korangaistuksen käyttöä näiden rikosten seu- sena on, että hallinnan loukkauksesta edelleen
12927: raamuksena. Törkeän varkauden enimmäisran- tuomittaisiin ensisijaisesti sakkorangaistuksia.
12928: gaistukseen ei ehdoteta muutosta. Sen sijaan Vankeuteen tuomitsemismahdollisuus olisi lä-
12929: törkeän varkauden vähimmäisrangaistusta eh- hinnä poikkeustapauksia varten.
12930: dotetaan aleunettavaksi nykyisestä kuudesta Vakuusoikeuden loukkauksesta voitaisiin eh-
12931: kuukaudesta neljäksi kuukaudeksi vankeutta, dotuksen mukaan tuomita sakkoa tai enintään
12932: mikä olisi ehdotuksen mukaan useimpien mui- kuusi kuukautta vankeutta. Koska teolla voi-
12933: denkin rikosten törkeän tekomuodon vähim- daan aiheuttaa vakuusoikeuden haltijalle huo-
12934: mäisrangaistus. Näpistyksestä voitaisiin tuomi- mattavaa vahinkoa, ehdotetaan säännökseen
12935: ta vain sakkoa. korkeampaa enimmäisrangaistusta kuin hallin-
12936: Kavalluksen eri tekomuotojen rangaistusas- nan loukkauksessa.
12937: teikot vastaisivat varkauden eri tekomuotojen Ehdotetun 12 §:n 2 momentin mukaan luvun
12938: asteikkoja. Varkauden ja kavalluksen rangais- 1-6 §: ää sovellettaessa laajennettaisiin irtai-
12939: tusasteikot vastaavat nykyisinkin toisiaan. men omaisuuden käsite koskemaan myös
12940: Näin ollen myös kavalluksen perustekomuo- sähkö- ja lämpöenergiaa. Periaatteessa myös
12941: don enimmäisrangaistus olisi yksi vuosi kuusi muut energiamuodot saattaisivat olla maini-
12942: kuukautta vankeutta. tuissa pykälissä tarkoitettujen rikosten kohtei-
12943: Myös Iuvattarnasta käytöstä voitaisiin tuo- na, mutta toistaiseksi ei ole ilmennyt tarvetta
12944: mita sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi ehdotettua laajempaan kriminalisointiin.
12945: kuusi kuukautta. Lievästä Iuvattarnasta käy- Jako asianomistajarikoksiin ja virallisen
12946: töstä voitaisiin tuomita sakkoa. Toisen hallus- syytteen alaisiin rikoksiin säilyisi enimmältä
12947: sa olevan irtaimen omaisuuden Iuvattarnasta osin samana kuin rikoslaissa nykyisinkin. Esi-
12948: käyttöön ottamisesta voidaan nykyisin tuomita tys sisältää eräitä vähäisiä muutoksia syyteoi-
12949: kaksi vuotta vankeutta ja moottoriajoneuvon keuden järjestelyyn. Tärkein asianomistajari-
12950: törkeästä Iuvattarnasta käyttöön ottamisesta koksen alan laajennus on se, että lievä luvaton
12951: enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeut- käyttö ja luvaton käyttö olisivat ehdotuksen
12952: 5 380465Z
12953: 34 1988 vp. - HE n:o 66
12954:
12955: mukaan asianomistajarikoksia siitä riippumat- Varkauden kohteena olisi ehdotuksen mu-
12956: ta, onko luvattoman käytön kohteena ollut kaan toisen omistama irtain omaisuus, kuten
12957: omaisuus ollut tekijän vai muun henkilön hal- nykyisessäkin laissa. Irtaimella omaisuudella
12958: lussa tai onko tekijän ja loukatun välillä nykyi- tarkoitetaan tässä irtaimiston ohella myös kiin-
12959: sessä pesänkavaltamissäännöksessä tarkoitettu teistöstä irroitettavia esineitä. Kiinteistön kas-
12960: suhde. Koska luvattomassa käytössä ei olisi vutuotteet ja ainesosat tulisivat ehdotuksen
12961: enää eri säännöksiä sen perusteella, onko mukaan kysymykseen varkausrikoksen kohtei-
12962: omaisuus ollut tekijän hallussa vai ei, on pidet- na nykyistä lakia laajemmin, koska varkautena
12963: ty johdonmukaisena yhdenmukaistaa myös tai näpistyksenä rangaistaisiin myös sellainen
12964: syyteoikeus eri luvattoman käytön tapauksissa. toisen kiinteistön maapohjan osien ja luonnon-
12965: Muut muutokset ovat seurausta lähinnä siitä, varaisten kasvutuotteiden anastaminen, joka
12966: että muun muassa eräät nykyisin rikoslain 33 voimassa olevan rikoslain 33 luvun 1 §:n mu-
12967: luvun mukaan rangaistavat teot tulisivat ran- kaan rangaistaan haaskauksena. Myös kaval-
12968: gaistaviksi varkaus- tai kavallusrikoksina ja lussäännökset saattaisivat joissakin tapauksissa
12969: olisivat niin ollen virallisen syytteen alaisia. soveltua näihin tekoihin. Rikoslain voimassa
12970: Merkittävä periaatteellinen muutos olisi se, olevan 33 luvun 14 §:n mukaan se, joka
12971: että pesänkavaltamistyyppinen törkeä varkaus "anastaa otuksen toisen metsästyspyydyksestä
12972: olisi virallisen syytteen alainen rikos. Pesänka- tahi otustarhasta, taikka saalista toisen kalan-
12973: valtaminen on nykyisin asianomistajarikos pyydyksestä, kalasäiliöstä tai lammikosta"
12974: riippumatta esimerkiksi anastetun omaisuuden tuomitaan varkaudesta tai näpistyksestä. Nä-
12975: arvosta. Ei voida pitää perusteltuna, että tör- mä teot rangaistaisiin myös ehdotuksen mu-
12976: keän varkauden tunnusmerkistön täyttävä ri- kaan näpistyksenä tai varkautena, vaikka mai-
12977: kos olisi asianomistajarikos edes silloin, kun nittu nimenomainen viittaussäännös tulisikin
12978: rikoksentekijän ja asianomistajan välillä vallit- tarpeettomana kumottavaksi.
12979: see voimassa olevan pesänkavaltamissäännök- Varkaussäännöstä sovellettaessa irtaimeen
12980: sen mukainen suhde. Käytännössä voi nimit- omaisuuteen ei luettaisi niin sanottua aineeton-
12981: täin esiintyä tapauksia, joissa esimerkiksi koto- ta eli henkistä omaisuutta (esim. immateriaali-
12982: na asuvalla täysi-ikäisellä lapsella on niin vah- oikeuksia ja yrityssalaisuuksia) eikä myöskään
12983: va ote vanhempaansa, että jälkimmäinen tar- saamisoikeuksia ja niin sanottuja sähköisiä
12984: vitsee yhteiskunnan antamaa suojaa. Suhde voi (tilillä olevia) varoja. Tällaisten varojen oikeu-
12985: luonnollisesti vaikuttaa rikoksen törkeyden ar- deton siirtäminen omalle tilille voisi tulla ran-
12986: vioimiseen. Asianomistajarikosten alaa puoles- gaistavaksi olosuhteista riippuen joko petokse-
12987: taan jonkin verran laajentaisi ehdotus, jonka na tai kavalluksena.
12988: mukaan yhteistaloudessa asuminen sinänsä rin- Varkaus voisi poikkeuksellisesti kohdistua
12989: nastettaisiin läheiseen sukulaisuuteen silloin, paitsi irtaimiin esineisiin myös sähkö- ja läm-
12990: kun rikoksen kohteena on tuossa yhteistalou- pöenergiaan.Nykyisin sähkön anastamista kos-
12991: dessa oleva omaisuus. keva nimenomainen säännös on sähkölaissa
12992: (319179), jonka 64 §:ssä on viittaus rikoslain
12993: 28 luvun varastamista tai sen yritystä koskeviin
12994: säännöksiin. Nykyinen sääntely ei ole siinä
12995: 1.5.2. Pykälien perustelut suhteessa täysin tyydyttävä, että itse varkautta
12996: koskevasta rikoslain säännöksestä ei ilmene sen
12997: 1 §. Varkaus soveltuminen myös sähkön anastamiseen. Tä-
12998: mä epäkohta korjattaisiin lisäämällä ehdotet-
12999: 1 momentti. Rikoslain voimassa olevan 28 tuun 28 lukuun määritelmäsäännös, jonka mu-
13000: luvun 1 §:n mukaan tuomitaan varkaudesta se, kaan luvun varkautta ja kavallusta koskevissa
13001: joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuut- säännöksissä irtaimella omaisuudella tarkoitet-
13002: ta. Varkauden tunnusmerkistön täyttyminen taisiin myös sähkö- ja lämpöenergiaa.
13003: edellyttää näin ollen, ettei omaisuus ole anas- Sähkön luvaton hyväksi käyttäminen olisi
13004: tushetkellä yksinomaan tekijän hallussa. Mikä- siis edelleen rangaistavaa varkautena tai vaih-
13005: li tekijä anastaa hallussaan olevaa toisen irtain- toehtoisesti kavalluksena. Varkauden ja kaval-
13006: ta omaisuutta, häntä rangaistaan rikoslain voi- luksen rajanvetoa näissä tapauksissa on käsi-
13007: massa olevan 29 luvun 1 §:n 1 momentin telty jäljempänä luvun 12 §:n 2 momentin
13008: mukaan kavalluksesta (esinekavallus). perusteluissa. Sähkölain viittaussäännöstä täy-
13009: 1988 vp. - HE n:o 66 35
13010:
13011: dennettäisiin lisäämällä siihen myös kavallus. Muita anastamisen muotoja ovat esimerkiksi
13012: Myös yritys olisi rangaistava varkauden tai toisen irtaimen omaisuuden loppuun kulutta-
13013: kavalluksen yrityksenä. Tällä hetkellä vain säh- minen tai luovuttaminen. Toisen irtaimen
13014: kövoiman luvattomasia käyttämisestä on sää- omaisuuden luvaton luovuttaminen ei kuiten-
13015: detty laissa. Sähköenergia onkin se energia- kaan aina välttämättä ole anastamista. Niinpä
13016: muoto, johon rikokset ovat myös käytännössä toisen irtaimen esineen luvaton lainaarnineo
13017: kohdistuneet. Kaukolämmön yleistyminen on toiselle ei sinänsä välttämättä täytä varkauden
13018: lisännyt mahdollisuutta käyttää oikeudetto- tunnusmerkistöä, mutta tällainen menettely voi
13019: masti hyväksi myös toisen lämpöenergiaa. Niin joskus olla osoituksena siitä, että se, joka on
13020: kuin edellä todettiin, ehdotuksen mukaan tuli- antanut toiselle kuuluvan esineen lainaksi, on
13021: sikin myös lämpöenergian anastaminen ran- aikonut pitää esineen omanaan.
13022: gaistavaksi. Käytännössä on joskus ollut vaikeuksia rat-
13023: Myös yhteisomistaja voi syyllistyä varkausri- kaista, täyttääkö tietty teko luvattoman käytön
13024: kokseen anastamalla toiselle yhteisomistajalle vai varkauden tunnusmerkistön. Toisen irtai-
13025: kuuluvan osuuden omaisuudesta. Ehdotuksen men omaisuuden luvatonta käyttämistä ei ole
13026: mukaan tämä tulisi koskemaan myös niitä pidettävä anastamisena, jos tarkoituksena on
13027: yhteisomistuksen muotoja, joita tarkoitetaan käyttää toisen omaisuutta ainoastaan rajoite-
13028: rikoslain 30 luvun 1 §:n pesänkavaltamista tun ajan. Arvioitaessa, onko anastamisen kat-
13029: koskevassa rangaistussäännöksessä. Etenkin sottava tapahtuneen, ei merkitystä ole sillä,
13030: viimeksi mainitut olisivat käytännössä kuiten- palauttaako tekijä omaisuuden vai hylkääkö
13031: kin vain kavallusrikoksia. hän sen käytettyään omaisuutta tällaisen rajoi-
13032: tetun ajan. Jos rikoksentekijä esimerkiksi on
13033: Anastamisen käsite ei käytännössä ole ai- ottanut toisen moottoriajoneuvon luvattomasti
13034: heuttanut merkittäviä soveltamisongelmia, jos- haltuunsa ja käyttänyt sitä tietyn ajan sekä sen
13035: kaan tämän käsitteen sisältöä ei voida pitää jälkeen hylännyt sen, voidaan hänet tuomita
13036: täysin selvänä. Anastamisella tarkoitetaan toi- varkaudesta ainoastaan silloin, kun hän on
13037: sen omistaman irtaimen omaisuuden oikeude- käyttänyt moottoriajoneuvoa niin pitkän ajan,
13038: tonta ottamista, pitämistä, luovuttamista tai että hänen voidaan katsoa pitäneen sitä oma-
13039: muunlaista hyväksikäyttöä tarkoituksella sen naan. Arvioitaessa, onko tekijä syyllistynyt
13040: saaminen itselleen tai toiselle sellaiseen omis- varkauteen, ei tällaisessa tapauksessa näin ol-
13041: tukseen, joka on pysyvää ja ulkonaiselta ole- len tarvitse ottaa kantaa tekijän käsitykseen
13042: mukseltaan vastaa omistusoikeutta. Merkitystä omistajan mahdollisuudesta saada auto takai-
13043: ei ole sillä seikalla, suoritetaanko teko omaan sin kohtuullisessa ajassa.
13044: vai jonkun toisen lukuun, eikä myöskään sillä, Silloin kun irtaimen esineen kaupassa sopi-
13045: anastaako tekijä omaisuuden itselleen vai jolle- muksen tekeminen, vastikkeen suorittaminen
13046: kulle toiselle. ja hallinnan siirto eivät tapahdu samanaikai-
13047: Silloin kun varkaus tapahtuu siten, että teki- sesti, omistusoikeuden siirtymishetki ei ole yk-
13048: jä ottaa irtainta omaisuutta toisen hallusta, on sityisoikeuden sääntöjen mukaan yleispätevästi
13049: yleensä jo haltuun ottaminen luvatonta. Tämä määriteltävissä. Rikosoikeudellisia säännöksiä
13050: ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus. Myös sovellettaessa sitä vastoin omistusoikeuden kat-
13051: silloin, kun itse haltuunotto on luvallista, esi- sotaan yleensä siirtyvän ostajalle jo sopimuk-
13052: merkiksi silloin kun tavaraa otetaan itsepalve- sen tekohetkellä. Niinpä ostajaa, joka vastoin
13053: luliikkeen hyllystä, tekijän katsotaan anasta- myyjän nimenomaista kieltoa on ottanut osta-
13054: neen omaisuuden jo sillä hetkellä, kun hän mansa esineen luvattomasti haltuunsa suoritta-
13055: ottaa sen haltuunsa, mikäli hänen tarkoitukse- matta sitä ennen sovittua kauppahintaa, ei
13056: naan on pitää omaisuus suorittamatta sen hin- voimassa olevan lain mukaan voida tuomita
13057: taa. Haltuun ottamisena ei voida kuitenkaan varkaudesta, vaan ainoastaan omankädenoi-
13058: pitää vielä tavaroiden keräämistä ostoskoriin, keudesta. Myyjä, joka luvattomasti käyttää
13059: mutta esimerkiksi tavaroiden piilottaminen hallussaan olevaa myytyä esinettä, syyllistyy
13060: vaatteisiin tai laukkuun on jo haltuun ottamis- taas toisen omaisuuden luvattomaan käyttämi-
13061: ta. Käytännössä saadaan yleensä näyttöä teki- seen. Tältä osin ei ole pidetty aiheellisena
13062: jän aikomuksesta kuitenkin vasta silloin, kun ehdottaa muutosta.
13063: hän on ohittanut tai yrittää ohittaa liikkeen Ehdotetun varkaussäännöksen soveltaminen
13064: kassan. ei edellytä, että teosta on aiheutunut jollekulle
13065: 36 1988 vp. - HE n:o 66
13066:
13067: taloudellista vahinkoa. Niin kuin jo nykyisin tuista syistä. Harkittaessa, onko varkautta pi-
13068: oikeuskäytännössä on katsottu, rikoksen koh- dettävä törkeänä vai ei, on siten otettava huo-
13069: teena ei näin ollen välttämättä tarvitse olla mioon rikokseen liittyvät olosuhteet kokonai-
13070: taloudellista arvoa. Riittää, että kohteena on suudessaan. Esimerkkeinä seikoista, jotka
13071: omistajalleen esimerkiksi tunnearvoa, joka yleensä tekevät varkauden tärkeäksi, on mai-
13072: myös muiden ihmisten taholta tunnustetaan. nittu ensinnäkin tapaukset, joissa rikoksen
13073: Ehdotuksen mukaan esimerkiksi henkilöllisyys- kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai jois-
13074: todistusten, passien, karttuvien talletustilien sa rikos on omiaan aiheuttamaan huomattavaa
13075: vastakirjojen ja shekkilomakkeiden tapaiset vahinkoa. Edelleen on esimerkkeinä tällaisista
13076: esineet voisivat riidattomasti olla varkausri- seikoista mainittu tapaukset, joissa varkaus
13077: koksen kohteina. kohdistuu henkilöön, joka sairaudesta, iästä
13078: Varkauden tunnusmerkkeihin kuuluu, että tai asuinolosuhteista johtuvan avuttomuutensa
13079: tekijä toimii tahallisesti. Tämä edellyttää hä- takia ei voi omaisuuttaan suojella ja tapaukset,
13080: nen olevan tietoinen siitä, että teon kohteena joissa rikoksentekijä, tai milloin rikokseen
13081: on toiselle kuuluva irtain omaisuus. Siinä ta- osallisia on useita, tekijän tieten joku heistä on
13082: pauksessa, että toisen esine erehdyksessä on rikoksen tekemistä varten varustautunut räjäh-
13083: joutunut henkilön haltuun tai hän on erehtynyt dysaineella taikka ampuma-aseella tai muulla
13084: luulemaan esinettä omakseen, kysymyksessä ei väkivallan käyttöön soveltuvalla välineellä.
13085: ole rangaistava teko. Jos hän erehdyksen ha- Lainkohtaan on vielä sisällytetty esimerkkeinä
13086: vaittuaan kuitenkin päättää anastaa esineen ja törkeästä varkaudesta tapaukset, joissa rikok-
13087: menettelee sen kanssa omistajan tavoin, teko sentekijät ovat muuten kuin satunnaisesta syys-
13088: tulee kavalluksena rangaistavaksi. tä varkauksia, ryöstöjä tai muita sellaisia ri-
13089: Sellaisessa tapauksessa, jossa varkauden yh- koksia tehdäkseen liittäytyneet yhteen.
13090: teydessä samalla vahingoitetaan toisen omai- Yleisperusteluissa selostetuista syistä törkeän
13091: suutta, saattaa tulla ratkaistavaksi kysymys, varkauden tunnusmerkistön luettelo rikoksen
13092: pitäisikö tekijä tuomita varkauden ohella myös ankaroittamisperusteista olisi tyhjentävä. Py-
13093: vahingonteosta. Jos vahingonteko on tapahtu- kälässä mainitun ankaroittamisperusteen ole-
13094: nut ainoastaan siitä syystä, että varastaminen massaolo ei kuitenkaan vielä merkitsisi, että
13095: kävisi mahdolliseksi, tekijää ei tulisi tuomita varkautta olisi pidettävä törkeänä. Sen lisäksi
13096: varkauden ohella vahingonteosta. vaadittaisiin, että varkaus on myös kokonai-
13097: Rangaistus varkaudesta olisi sakkoa tai van- suutena arvostellen törkeä.
13098: keutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta. Harkittaessa, mitkä seikat olisivat sellaisia,
13099: 2 momentti. Varkauden yritys olisi rangais- että ne yleensä tekisivät varkauden törkeäksi,
13100: tava kuten nykyisinkin. Koska varkausrikos- on päädytty siihen, ettei ole aiheellista aina-
13101: säännösten soveltamisala laajenisi nykyiseen kaan oleellisesti laajentaa rikoslain nykyisen 28
13102: verrattuna, ehdotus merkitsisi eräiltä osin ran- luvun 2 §:ssä olevaa luetteloa. Näin siitä huoli-
13103: gaistavuuden alan laajenemista. Esimerkiksi matta, ettei varkautta enää voitaisi pitää tärke-
13104: pesänkavalluksen yritys ei voimassa olevan lain änä muissa kuin laissa nimenomaisesti maini-
13105: mukaan ole rangaistava. Ehdotuksen mukaan tuissa tapauksissa. Rikoslain nykyisen 28 luvun
13106: tällaista tekoa pidettäisiin varkauden tai kaval- 2 §:n voimassaoloaikana on vain harvoin pi-
13107: luksen yrityksenä. Tämä johtaisi siihen, että detty varkautta törkeänä muissa kuin sanotus-
13108: myös tällainen yritys tulisi yleensä rangaista- sa lainkohdassa nimenomaisesti mainituissa ta-
13109: vaksi. Asialla ei kuitenkaan ole käytännössä pauksissa.
13110: merkitystä. Ne seikat, joiden vallitessa varkautta voitai-
13111: siin pitää törkeänä, olisivat siis pääasiallisesti
13112: samat kuin voimassa olevassa laissa. Uutena
13113: 2 §. Törkeä varkaus perusteena ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi
13114: rikoksentekijän murtautuminen asuttuun asun-
13115: 1 momentti. Rikoslain voimassa olevan 28 toon. Toisin kuin voimassa olevassa laissa
13116: luvun 2 §:ssä luetellaan eräitä tyypillisiä seik- lakiehdotuksessa ei sitä vastoin ole varkauden
13117: koja, jotka yleensä-mutta eivät aina-tekevät ankaroittamisperusteena mainittu, että teko
13118: varkauden tärkeäksi. Lisäksi voidaan sanotun tehdään vakavanlaatuisten rikosten tekemistä
13119: lainkohdan mukaan varkautta pitää törkeänä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Tätä
13120: muista kuin lainkohdassa nimenomaan maini- ankaroittamisperustetta on vain harvoin sovel-
13121: 1988 vp. - HE n:o 66 37
13122:
13123: lettu käytännössä. Jos useat henkilöt yhdessä osoita, onko varkaus ollut omiaan aiheutta-
13124: ovat tehneet ankaran rangaistuksen ansaitse- maan huomattavaa vahinkoa vai ei. Koska ei
13125: van varkauden, tekoa voidaan todennäköisesti ole perusteltua, että varkautta voitaisiin pitää
13126: pitää törkeänä varkautena jollakin muulla lais- törkeänä sen aiheuttaman vahingon johdosta,
13127: sa mainitulla perusteella. ellei anastaminen nimenomaan uhrin olot huo-
13128: Pykälän 1 momentin 1 kohdassa on samoin mioon ottaen aiheuta tälle erityisen tuntuvaa
13129: kuin nykyisessä laissa mainittu ankaroittamis- vahinkoa, on kohta kirjoitettu siten, että tämä
13130: perusteena tapaus, jossa rikoksen kohteena on selvästi ilmenee lakitekstistä. Uhrin aloilla tar-
13131: erittäin arvokas omaisuus. Koska varallisuusri- koitetaan rikoksen uhrin varallisuutta ja muita
13132: koksia koskevien säännösten tarkoituksena on elinolosuhteita.
13133: omistusoikeuden suojaaminen, on yleensä pe- Pykälän 1 momentin 3 kohdassa on anka-
13134: rusteltua katsoa varkaus törkeäksi silloin, kun roittamisperusteena mainittu, että rikoksente-
13135: varastamisen kohteena oleva omaisuus on erit- kijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avuton-
13136: täin arvokasta, joko yleisen käsityksen mukaan ta tai hädänalaista tilaa. Tällä tarkoitetaan
13137: tai jonkin rikoksentekijän tiedossa olevan eri- ennen kaikkea varastamista vanhuksilta, sai-
13138: tyisen syyn johdosta. Jotta tätä ankaroittamis- railta, lapsilta tai syrjäseuduilla yksin asuviita
13139: perustetta voitaisiin soveltaa, on tietenkin vaa- henkilöiltä. Rikoslain voimassa olevan 28 lu-
13140: dittava, että tekijä on mieltänyt, että hänen vun 2 §:ssä on mainittu seikkana, joka yleensä
13141: tekonsa kohteena on erittäin arvokas omai- tekee varkauden törkeäksi, varastaminen hen-
13142: suus. kilöltä, joka sairaudesta, iästä tai asuinolosuh-
13143: Oikeuskäytännössä ''erittäin arvokkaan teista johtuvan avuttomuutensa takia ei voi
13144: omaisuuden" raja ei voimassa olevia varkaus- omaisuuttaan suojella. Varkausrikosta, joka
13145: rikossäännöksiä sovellettaessa ole kohonnut tehdään käyttäen hyväksi rikoksen uhrin avu-
13146: rahanarvon laskua vastaavasti. Inflaatiokehitys tonta tai hädänalaista tilaa, voidaan pitää oi-
13147: ja yleinen varallisuuden kasvu huomioon ot- keustajuntaa erityisesti loukkaavana riippu-
13148: taen anastetun omaisuuden arvon tulisi nykyi- matta siitä, mistä tämä tila johtuu. Tämän
13149: sin olla vähintään 10 000-15 000 markkaa vuoksi lakiehdotuksessa ei ole pidetty perus-
13150: ennen kuin sitä voitaisiin pitää ehdotetussa teltuna rajoittaa nyt kysymyksessä olevaa an-
13151: lainkohdassa tarkoitettuna erittäin arvokkaana karoittamisperustetta tapauksiin, joissa hädän-
13152: omaisuutena. Silloin kun anastetun omaisuu- alainen tai avuton tila johtuu sairaudesta, iästä
13153: den arvo on vähäisempi, voidaan luonnollisesti tai asuinolosuhteista.
13154: varkautta pitää törkeänä niissä tapauksissa, Pykälän 1 momentin 4 kohdassa on anka-
13155: joissa on olemassa jokin muu pykälässä mai- roittamisperusteena mainittu, että rikoksente-
13156: nittu ankaroittamisperuste. kijä tai osallinen on teon toteuttamista varten
13157: Pykälän 1 momentin 2 kohdassa on anka- varustautunut ampuma-aseella, räjähdysaineel-
13158: roittamisperusteena mainittu, että anastamisel- la tai muulla näiden kaltaisella vaarallisella
13159: la aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huo- välineellä. Voimassa olevassa laissa mainitaan
13160: mioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa. ankaroittamisperusteena, että rikoksentekijä
13161: Tässä kohdassa mainitun ankaroittamisperus- tai, milloin rikokseen osallisia on useita, teki-
13162: teen merkitys on siinä, että se mahdollistaa jän tieten joku heistä on rikoksen tekemistä
13163: ankaran suhtautumisen tekoon, jossa anastuk- varten varustautunut räjähdysaineella taikka
13164: sen kohteena on esine, jonka arvo ei sinänsä ampuma-aseella tai muulla väkivallan käyttöön
13165: ole kovin suuri, mutta jonka anastaminen ai- soveltuvalla välineellä. Ampuma-aseella, räjäh-
13166: heuttaa esineen omistajalle, esimerkiksi hänen dysaineella tai muulla senkaltaisella välineellä
13167: vähävaraisuudestaan johtuen, huomattavaa va- varustautuminen tekee varkausrikoksen niin
13168: hinkoa. Rikoslain nykyisessä 28 luvun 2 §:ssä vaaralliseksi, että tekoa yleensä jo tällä perus-
13169: on seikkana, joka yleensä tekee varkauden teella on pidettävä törkeänä. Oikeuskäytännös-
13170: törkeäksi, mainittu, että teko on omiaan ai- sä on nykyisessä laissa tarkoitettuna muuna
13171: heuttamaan huomattavaa vahinkoa. Jo voi- väkivallan käyttöön soveltuvana välineenä kui-
13172: massa olevan lain mukaan on vahingon mää- tenkin toisinaan pidetty myös tavanmukaisia
13173: rää arvioitaessa otettava huomioon sen henki- murtovälineitä, kuten pihtejä ja taittaa. Nyky-
13174: lön olosuhteet, johon rikos on kohdistunut. ajan käsityksiä tuskin vastaa, että varkautta
13175: Näin ollen anastetun omaisuuden arvo ei yleensä olisi pidettävä törkeänä jo sillä perus-
13176: myöskään nykyisen lain mukaan yksistään aina teella, että tekijä rikoksen tekemistä varten on
13177: 38 1988 vp. - HE n:o 66
13178:
13179: varustautunut tavanmukaisilla murtovälineillä. maan kesähuvilaan ei sinänsä tekisi varkautta
13180: Sen vuoksi tämä ankaroittamisperuste on eh- törkeäksi.
13181: dotuksessa kirjoitettu siten, että siitä selvästi Rangaistus törkeästä varkaudesta olisi van-
13182: ilmenee, että räjähdysaineen ja ampuma-aseen keutta vähintään neljä kuukautta ja enintään
13183: ohella ainoastaan näiden kaltainen muu vaaral- neljä vuotta.
13184: linen väline voi tehdä varkauden törkeäksi. 2 momentti. Törkeän varkauden yritys olisi
13185: Tällaisina pidettäisiin välineitä, joilla varustau- rangaistava.
13186: tuminen on omiaan aiheuttamaan vaaraa hen-
13187: gelle tai terveydelle taikka huomattavaa vaaraa
13188: omaisuudelle. 3 §. Näpistys
13189: Kuten nykyisinkin, ehdotuksen mukaan voi-
13190: taisiin törkeään varkauteen katsoa syllistyneen Näpistys olisi 1 §:ssä tarkoitetun varkauden
13191: myös sellaisen rikoksentekijän, jolla itsellään ei lievempi tekomuoto. Koska varkautta koske-
13192: ole tällaista välinettä, mutta joka on tietoinen van säännöksen soveltamisala ehdotuksen mu-
13193: siitä, että hänen rikoskumppanillaan on sellai- kaan olisi laajempi kuin rikoslain voimassa
13194: nen. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole, kuten olevan 28 luvun 1 §:n varkautta koskevan
13195: voimassa olevassa laissa, nimenomaisesti mai- säännöksen soveltamisala, tulisi myös näpistys-
13196: nittu, että rikoksentekijän tulee olla tietoinen tä koskevan säännöksen soveltamisala vastaa-
13197: siitä, että joku hänen rikoskumppaneistaan on vasti laajenemaan.
13198: varustautunut tällaisella välineellä, jotta nyt 1 momentti. Perusteena, joka on otettava
13199: kysymyksessä olevaa ankaroittamisperustetta huomioon harkittaessa, onko toisen irtaimen
13200: voitaisiin soveltaa häneen. Tätä on pidetty omaisuuden anastamista pidettävä näpistykse-
13201: tarpeettomana, koska tahallisuuteen kuuluu nä, mainitaan anastetun omaisuuden arvo. Sa-
13202: tällainen tietoisuus. moin kuin rikoslain nykyisen 28 luvun 3 §:n
13203: mukaan näpistyksestä voitaisiin kuitenkin tuo-
13204: Pykälän 1 momentin 5 kohdassa mainitaan mita siitä huolimatta, ettei anastetun omaisuu-
13205: ankaroittamisperusteena murtautuminen asut- den arvoa ole pidettävä vähäisenä, jos rikos
13206: tuun asuntoon. Vastaavaa ankaroittamisperus- muiden seikkojen perusteella on katsottava
13207: tetta ei ole nykyisessä laissa. Voimassa olevan vähäiseksi.
13208: lain perusteluissa (hall.es. 23/1972 vp.) todet- Toisaalta toisen irtaimen omaisuuden anas-
13209: tiin, ettei näytä olevan syytä sisällyttää murtau- tamista ei välttämättä ole pidettävä näpistykse-
13210: tuen tehtyä varkautta pykälän esimerkkiluette- nä, vaikka anastetun omaisuuden arvo on vä-
13211: loon. Perusteluissa myös viitattiin siihen, että häinen. Jos anastusta tästä huolimatta ei koko-
13212: tuomioistuimella on valta erityisestä syystä kat- naisuutena arvostellen ole pidettävä vähäisenä,
13213: soa rikos törkeäksi muissakin kuin esimerkki- rikoksentekijä on tuomittava varkaudesta.
13214: tapauksissa. Näin ollen murtautuen tehdyn Niinpä jos tekijä varkausrikoksen toteuttamis-
13215: varkauden jättäminen pois esimerkkiluettelosta ta varten on rikkonut tuhansia markkoja mak-
13216: nykyisen lain perustelujen mukaan ei estä tuo- savan myymälän ikkunan, hänet tulisi tuomita
13217: mioistuiota soveltamasta törkeästä varkaudesta varkaudesta eikä näpistyksestä vaikka anaste-
13218: säädettyä ankarampaa asteikkoa tällaisissa ta- tun omaisuuden arvo on vähäinen. Näin olisi
13219: pauksissa, joissa varkaus on yksistään tekota- yleensä meneteltävä myös silloin, kun on ole-
13220: van perusteella katsottava törkeäksi. massa jokin edellä 2 §:ssä tarkoitettu ankaroit-
13221: Koska voimassa olevasta laista poiketen eh- tamisperuste.
13222: dotuksessa on tyhjentävästi mainittu, mitkä Niin kuin edellä luvun perustelujen yhteydes-
13223: seikat voivat tehdä varkauden törkeäksi, on sä todettiin, eräät rikoslain 33 luvussa mainitut
13224: katsottu aiheelliseksi sisällyttää luetteloon teot katsottaisiin ehdotuksen mukaan varkaus-
13225: myös murtautuminen asuttuun asuntoon. Täl- rikoksiksi. Nämä lienevät käytännössä usein
13226: lainen varkaus loukkaa kotirauhaa ja on omi- näpistyksen tyyppisiä. Myös pesänkavaltami-
13227: aan herättämään erityistä turvattomuuden tun- sen tyyppisissä anastusrikoksissa voi tekijän ja
13228: netta, varsinkin koska se voi johtaa väkival- loukatun välinen suhde edellyttää rangaistuk-
13229: taan. Jotta nyt kysymyksessä oleva ankaroitta- sen tuomitsemista näpistyksestä. Tältäkin osin
13230: misperuste soveltuisi, tulee asunnon olla asuttu viitataan edellä luvun perustelujen yhteydessä
13231: siihen aikaan kun anastaminen tapahtuu. Siten sanottuun.
13232: esimerkiksi murtautuminen talvella asumatto- Rangaistuksena näpistyksestä olisi sakko.
13233: 1988 vp. - HE n:o 66 39
13234:
13235: 2 momentti. Näpistyksen yritys olisi rangais- rankaisemattomuus saattaa johtaa kahden
13236: tava kuten nykyisinkin. Koska varkausrikosten moitittavuudeltaan lähes samanasteisen teon
13237: soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi, täysin erilaiseen rikosoikeudelliseen arviointiin.
13238: ehdotus johtaisi, niin kuin 1 §:n perustelujen Jos esimerkiksi liikkeen varastopäällikkö ja
13239: kohdalla on mainittu, eräiltä osin yrityksen ja. autonkuljettaja ovat yksissä tuumin anasta-
13240: siis myös näpistyksen yrityksen rangaistavuu- massa liikkeen varastosta tavaraa, mutta tule-
13241: den alan laajenemiseen. Tällä seikalla ei kui- vat yllätetyiksi kesken tekoaan, tuomittaisiin
13242: tenkaan olisi merkitystä käytännössä. autonkuljettaja voimassa olevan lain mukaan
13243: varkauden yrityksestä. Sen sijaan varastopääl-
13244: likkö voisi jäädä kokonaan tuomitsematta,
13245: 4 §. Kavallus koska hänen tekonsa olisi rankaisematon ka-
13246: valluksen yritys, tai tulla tuomituksi vain avun-
13247: Rikoslain voimassa olevan 29 luvun 1 §:n 1 annosta varkauden yritykseen, mikä ei vastaisi
13248: momentin mukaan kavalluksesta tuomitaan se, teon todellista luonnetta. Lisäksi varkauden ja
13249: joka anastaa hallussaan olevaa toisen irtainta kavalluksen välinen rajanveto on käytännössä
13250: omaisuutta. Pykälän toisessa momentissa on usein niin vaikea, että nämä teot olisi syytä
13251: säädetty rangaistavaksi niin sanottu saatavan saattaa myös yritysvaiheen osalta samaan ase-
13252: kavallus. Momentin mukaan rangaistaan sitä, maan.
13253: joka saatuaan esimerkiksi toimeksiannon pe- 1 momentti. Ehdotetussa 4 §:n 1 momentissa
13254: rusteella haltuunsa varoja, joiden arvo hänen oleva kavalluksen perusmuoto pääosin vastaisi
13255: on tilitettävä, hyötymistarkoituksessa käyttää voimassa olevaa rikoslain 29 luvun 1 §:n 1
13256: hyväkseen näitä tai niiden sijaan tulleita varo- momenttia. Vähäistä muutosta nykytilaan mer-
13257: ja. Rangaistavuuden edellytyksenä on, että tili- kitsisi se, että ehdotetussa säännöksessä on
13258: tysvelvollisuus jää täyttämättä. Kavalluksen erikseen mainittu kavalluksen kohteena myös
13259: yritys ei voimassa olevan lain mukaan ole "varat". Lisäyksellä ilmaistaisiin se, että varat
13260: rangaistava. voivat olla kavalluksen kohteena silloinkin,
13261: Ehdotettu 4 §:n 1 momentti vastaisi sisällöl- kun ne eivät ole kolikkoina tai seteleinä, vaan
13262: tään nykyistä kavalluksen perussäännöstä. näkyvät ainoastaan tilien saldoina. Varoilla siis
13263: Myös ehdotettu 3 momentti olisi muuten sa- tarkoitetaan paitsi rahaa myös tilisaldoista il-
13264: mansisältöinen kuin nykyinen saatavan kaval- meneviä saamisoikeuksia. Kavalluksen sovelta-
13265: lusta koskeva säännös, paitsi että tunnusmer- misala olisi ehdotuksen mukaan tältä osin jon-
13266: kistöstä ehdotetaan jätettäväksi pois hyötymis- kin verran laajempi kuin varkauden. Ehdote-
13267: tarkoitus. tun 12 §:n 3 momentin määritelmäsäännöksen
13268: Ehdotettu 2 momentti olisi kavalluspykäläs- mukaan rikoksentekijän hallussa olevina varoi-
13269: sä uusi säännös. Siinä säädettäisiin sekä löytö- na pidettäisiin myös toisen tilillä olevia varoja,
13270: tavaran kavaltamisesta, josta nykyään on oma jos tekijällä on oikeus siirtää tai nostaa niitä.
13271: pykälä rikoslain 29 luvussa (4 §) että erehdyk- Niinpä kavalluksena voisi tulla rangaistavaksi
13272: sen vuoksi haltuunsaatujen varojen tai muun varojen siirtäminen tililtä toiselle vaikkei varo-
13273: irtaimen omaisuuden anastamisesta, jota voi- ja tililtä käteisenä rahana nostettaisikaan. Ny-
13274: massa olevassa laissa ei ole nimenomaisesti kyisin tällaisiin varoihin kohdistuvat teot voi-
13275: säännelty. Säännöksen puuttuessa on erehdyk- daan useimmiten rangaista epärehellisyytenä
13276: sessä haltuunsa saamiaan varoja anastaneita rikoslain 38 luvun 1 §:n mukaan. Luonteeltaan
13277: tuomittu yleensä kavalluksesta mutta myös varojen kavallus rinnastuu esinekavallukseen
13278: petoksesta, mikäli heidän on katsottu myötä- ja siksi teot olisi syytä rinnastaa myös rikosoi-
13279: vaikuttaneen erehdykseen. keudellisesti, jolloin niihin voitaisiin soveltaa
13280: Ehdotus poikkeaisi voimassa olevasta laista samoja rangaistusasteikkoja ja ankaroittamis-
13281: siinä, että tavallisen kavalluksen, josta on sää- perusteita.
13282: detty pykälän 1 momentissa, yritys olisi 4 Varojen kavallus poikkeaisi 3 momentissa
13283: momentin mukaan rangaistava. Muutoksen tarkoitetusta tilitysvelvollisuuden täyttämättä
13284: käytännöllinen merkitys ei olisi kovin suuri sen jättämisestä siinä, että 1 momentissa tarkoite-
13285: vuoksi, että laillisen hallussapidon ja rangaista- tut varat tulisi pitää kirjanpidollisesti erillään
13286: van kavalluksen väliin ei jää kovin suurta tilaa varojen haltijan omista varoista. Sen sijaan 3
13287: yritysvaiheelle. Ehdotettuun muutokseen on momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tällaista
13288: kuitenkin päädytty sen vuoksi, että yrityksen erilläänpitovelvollisuutta ei olisi.
13289: 40 1988 vp. - HE n:o 66
13290:
13291: Myös sähkö- ja lämpöenergia voisivat, toisin Kavallusrikoksesta tuomittaisiin ostaja, joka
13292: kuin nykyään, olla kavalluksen kohteena. Ky- on anastanut hallussaan olevan osamaksukau-
13293: symystä on tarkemmin käsitelty luvun 12 §:n 2 palla ostamansa esineen, joka on myyty omis-
13294: momentin perusteluissa. tuksenpidätysehdoin. Tällaiset teot tulisivat
13295: Ehdotettu 1 momentti eroaisi nykyisestä ka- usein lievinä kavalluksina rangaistaviksi varsin-
13296: vallussäännöksestä myös siinä, ettei säännök- kin silloin kun maksamatta olevien osamaksu-
13297: sessä enää puhuttaisi toisen irtaimesta omai- erien määrä ei ole suuri. Niissä tapauksissa,
13298: suudesta. Sana "toisen" ei ole tarpeen, koska joissa ostajalla ei ole ollut aikomustakaan
13299: jo anastamisen käsitieestä ilmenee, että teko maksaa esinettä, sovellettaisiin petossäännök-
13300: kohdistuu toisen omaisuuteen. Myöskään var- siä. Jos taas myyjä oikeudettomasti ottaa täl-
13301: kaussäännöksessä ei sanaa käytetä tässä yhtey- laisen esineen ostajan hallusta, myyjä syyllis-
13302: dessä. tyisi ehdotetussa 10 §:ssä tarkoitettuun hallin-
13303: Se, jolla on hallussaan toisen irtainta omai- nan loukkaukseen.
13304: suutta tai varoja, anastaa ne, jos hän päättää Ehdotetun 28 luvun säännöksiä sovellettai-
13305: pitää ne omanaan aikomattakaan säilyttää nii- siin luvun 12 §:n 1 momentin mukaan myös
13306: tä omistajan lukuun. Käytännössä tällainen yhteisomistuksessa olevan omaisuuden anasta-
13307: päätös täytyy yleensä osoittaa ulkoisilla tapah- misiin. Tällaiset teot voisivat tulla rangaista-
13308: tumilla. Päätös ilmenee esimerkiksi siitä, kun viksi joko kavallus- tai varkausrikoksina sen
13309: toisen omaisuutta hallussaan pitänyt on tarjon- mukaan, onko omaisuuden katsottava tekohet-
13310: nut tätä omaisuutta myytäväksi omaan lu- kellä olleen tekijän vai jonkun muun hallussa.
13311: kuunsa. Anastamisesta ei kuitenkaan ole kysy- Tekijäitä edellytettävään tahallisuuteen kuu-
13312: mys esimerkiksi silloin, kun joku ilman lupaa luisi tietoisuus siitä, että anastettu omaisuus
13313: pitää vuokrattua irtainta esinettä hallussaan kuuluu jollekulle toiselle.
13314: sovitun vuokrakauden kuluttua umpeen, jos Rangaistuksena kavalluksesta olisi sakkoa
13315: hänen aikomuksensa ainoastaan on vastoin tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuu-
13316: vuokranantajan tahtoa pidentää vuokra-aikaa. kautta. Asteikko olisi siis sama kuin ehdotettu
13317: Tällaisessa tapauksessa tekijää voitaisiin kui- varkauden asteikko.
13318: tenkin rangaista luvattomasia käytöstä, käy- 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan
13319: tännössä useimmiten lievästä luvattomasia rangaistaisiin kavalluksena sekä löydettyjen et-
13320: käytöstä. Tarkemmin anastamisen käsitettä on tä erehdyksessä saatujen varojen ja muunkin
13321: selvitetty edellä varkauden perusteluissa. irtaimen omaisuuden anastaminen. Erehdyksen
13322: Yksityisoikeudellisten säännösten mukaan kautta haltuun saatujen tai löydettyjen varojen
13323: raha ja muut varat siirtyvät haltuunsaajan ja muun irtaimen omaisuuden anastaminen on
13324: omaisuudeksi sekoittuessaan hänen varoihinsa. sijoitettu samaan momenttiin, koska niiden
13325: Se, joka anastustarkoituksessa omiin varoihin- tekotavat paheksuttavuudeltaan rinnastuvat
13326: sa sekoittaa varoja, jotka hän on vastaanotta- toisiinsa. Ne ovat yleensä vähemmän moititta-
13327: nut toisen lukuun ja on velvollinen pitämään via kuin 1 momentissa tarkoitetut kavallukset,
13328: erillään omista varoistaan, kavaltaa vastaan- mikä heijastuisi sekä sovellettavan säännöksen
13329: ottamaosa rahat. Sama pätee myös niin sanot- valintaan että rangaistuksen mittaamiseen.
13330: tuihin sähköisiin varoihin. Jos esimerkiksi Huolimatta siitä, että 2 momentissa tarkoitetut
13331: asianajaja anastustarkoituksessa siirtää asiak- teot yleensä olisivatkin muita kavalluksia lie-
13332: kaalleen kuuluvia varoja asiakastililtä henkilö- vempiä, niitä ei ole haluttu sijoittaa omaan
13333: kohtaiselle tililleen, tilisiirtoa voitaisiin pitää pykälään, jossa olisi alempi rangaistusasteik-
13334: anastustekona. ko. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin siksi, että
13335: Rikoslain nykyisessä 33 luvussa tarkoitetuis- myös 2 momentissa tarkoitetut kavallukset ha-
13336: ta teoista osa voisi ehdotuksen mukaan tulla luttiin saada kavalluksen törkeysporrastuksen
13337: rangaistavaksi kavalluksena, jos rikoksen koh- piiriin. Rikoksentekijä saattaa varsinkin ereh-
13338: de on tekohetkellä tekijän hallussa. Voimassa dyksen kautta saada haltuunsa niin suuren
13339: olevassa 33 luvussa tällaisia tekoja ovat omai- rahasumman, että anastamiseen voi joskus olla
13340: suuden luvaton luovuttaminen toisen maata tarpeen soveltaa törkeän kavalluksen rangais-
13341: viljeltäessä (6 1 §), omaisuuden luvaton luovut- tusasteikkoa.
13342: taminen yhteisestä maasta (7 1 §) sekä yhteisen Löytötavaran kavaltamisesta on tällä hetkel-
13343: maan syöttäminen yli yhteisomistajan oman lä rikoslaissa oma säännös (RL 29:4). Löyde-
13344: oikeuden (10 §). tyn esineen anastaminen olisi ehdotetun 2 mo-
13345: 1988 vp. - HE n:o 66 41
13346:
13347: mentin mukaan rangaistavaa samassa laajuu- 5 §. Törkeä kavallus
13348: dessa kuin nykyisinkin, vaikka ehdotettu kir-
13349: joitustapa on nykyistä lyhyempi. Sen sijaan Kavalluksen tärkeäksi tekevät niin sanotut
13350: rikoslain nykyisen 29luvun 4 §:n 2 momentissa ankaroittamisperusteet olisivat lähellä voimas-
13351: rangaistavaksi säädetty löytötavarasta ilmoitta- sa olevan lain vastaavia ankaroittamisperustei-
13352: matta jättäminen muuttuisi ehdotuksen mu- ta. Uudistusehdotuksen periaateratkaisun mu-
13353: kaan rankaisemattomaksi. Riittävänä seurauk- kaisesti myös kavalluksen ankaroittamisperus-
13354: sena tällaisesta passiivisuudesta on pidetty sitä, teet lueteltaisiin tyhjentävästi. Muutos voimas-
13355: että löytäjä tällöin menettäisi hänelle löytöta- sa olevaan lakiin nähden olisi myös se, että
13356: varalain mukaan muuten kuuluvat oikeudet. törkeän kavalluksen yritys olisi rangaistava
13357: silloin, kun perusrikas on tehty 4 §:n 1 mo-
13358: 3 momentti. Ehdotettu 3 momentti vastaisi mentissa tarkoitetulla tavalla.
13359: olennaiselta sisällöltään rikoslain nykyisessä 29 1 momentti. Säännöksen 1 kohdan mukaan
13360: luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilitys- kavallus voisi olla törkeä, jos sen kohteena on
13361: velvollisuuden täyttämättä jättämistä (niin sa- erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varo-
13362: nottu saatavan kavallus). Ehdotettu säännös ja. Samat perusteet ovat voimassa olevassa
13363: soveltuisi niihin tapauksiin, joissa toiselta va- laissa. Periaatteessa lainkohdassa käytetyllä il-
13364: roja haltuunsa saaneelia ei ole velvollisuutta maisulla "erittäin arvokas omaisuus" tarkoite-
13365: pitää niitä omista varoistaan erillään olivatpa taan samaa kuin tärkeässä varkaudessa (ehdo-
13366: varat käteistä rahaa tai sähköisiä varoja. Jos tettu 28 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohta).
13367: taas varat saaneelia olisi erilläänpitovelvolli- Kavalluksen tekotavat poikkeavat kuitenkin
13368: suus, häntä voitaisiin rangaista 4 §:n 1 momen- varkauden tekotavoista yleensä siten, että tör-
13369: tin mukaan kavalluksesta jo silloin, kun hän keän kavalluksen kynnys nousee kokonaishar-
13370: anastamistarkoituksessa liittää saamansa varat kinnan perusteella korkeammalle kuin tärkeäs-
13371: omiin varoihinsa. sä varkaudessa. Edellä lausuttu soveltuu myös
13372: Varoilla tarkoitettaisiin ehdotetussa sään- tulkittaessa ilmaisua "suuri määrä varoja".
13373: nöksessä sekä rahaa ja muita paljousesineitä Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan mukaan
13374: että tilillä olevia varoja. Tilitysvelvollisuuden kavallus voisi olla törkeä, jos kavalluksella
13375: täyttämättä jättäminen kohdistuisi varoihin, aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huo-
13376: jotka ovat siviilioikeudellisesti tekijän omai- mioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa.
13377: suutta sen jälkeen, kun ne on liitetty hänen Kohta on samansisältöinen kuin törkeän var-
13378: varoihinsa. Erona 1 momentissa tarkoitettuun kauden toinen ankaroittamisperuste. Voimassa
13379: varojen kavallukseen olisi se, että siinä kuvatut olevassa törkeää kavallusta koskevassa sään-
13380: teot kohdistuvat toisen omistamiin varoihin, nöksessä ei vastaavaa perustetta ole. Samoista
13381: vaikka ne olisivatkin tekijän hallussa. Ehdote- syistä kuin varkaudessa on pidetty tarpeellise-
13382: tun 3 momentin mukainen kavallus taas rikkoo na, että myös kavallus voisi olla törkeä silloin-
13383: sitä velvoiteoikeudellista tilitysvelvollisuutta, kin, kun kavalluksen kohde ei ole erityisen
13384: joka syntyy varojen muuttuessa liittämisen arvokas, mutta kavaltaminen kuitenkin on uh-
13385: kautta tekijän omaisuudeksi. Rangaistavuuden rin kannalta erityisen vahingollinen. Jotta tätä
13386: edellytyksenä olisi, että varojen luvattoman kohtaa voitaisiin soveltaa, tekijän on täytynyt
13387: käytön seurauksena tilitysvelvollisuus jää täyt- olla tietoinen niistä uhrin olosuhteista, jotka
13388: tämättä. johtavat tällaiseen tulokseen.
13389: Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan ka-
13390: 4 momentti. Säännöksen mukaan 1 momen- vallus voisi tulla arvostelluksi tärkeäksi, jos
13391: tissa tarkoitetun kavalluksen yritys olisi ran- rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vas-
13392: gaistava. Niin kuin edellä tämän pykälän pe- tuullista asemaansa. Voimassa olevan lain mu-
13393: rustelujen johdannossa on esitetty, rangaista- kaan riittää, että asema on vastuullinen. Ehdo-
13394: vaksi säätämisellä on tarkoitus yhdenmukais- tuksessa tarkoitetun erityisen vastuullisen ase-
13395: taa varkauden ja esinekavalluksen yritysvaihet- man katsottaisiin olevan ainoastaan sillä, jon-
13396: ta koskeva sääntely. Yrityksen rangaistavuutta ka tehtäväksi on annettu pitää huolta toiselle
13397: ei sitä vastoin ehdoteta ulotettavaksi 2 ja 3 kuuluvasta omaisuudesta, jolla on huomatta-
13398: momentissa tarkoitettujen tekojen yritykseen, vaa taloudellista arvoa. Tällaisia henkilöitä
13399: koska käytännön tarvetta tällaiselle laajentami- ovat muun muassa suurten liikelaitosten johto-
13400: selle ei ole ilmennyt. henkilöt, asianajajat, erikseen määrätyt hoi-
13401:
13402: 6 380465Z
13403: 42 1988 vp. - HE n:o 66
13404:
13405: hoojat sekä pankki- ja luottolaitosten vastuu- tuksen kohteena, koska varatkin ovat irtainta
13406: henkilöt. Sitä vastoin tavallista työntekijää, omaisuutta, mikä ilmenee jo 4 §:n 1 momentis-
13407: esimerkiksi pankin tai valintamyymälän kas- ta.
13408: sanhoitajaa, ei ole pidettävä tällaisena henkilö- Myös muut seikat kuin anastetun omaisuu-
13409: nä pelkästään sillä perusteella, että hän vastaa den alhainen arvo tai oikeudettomasti käytetty-
13410: jostakin kassasta. jen varojen vähäinen määrä voisivat johtaa
13411: Toisin kuin voimassa olevan lain mukaan siihen, että kavallusta olisi pidettävä lievänä.
13412: kavallusta ei voitaisi enää pitää törkeänä pel- Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi se, että
13413: kästään sillä perusteella, että kavallus tapahtuu anastuksen kohteena on anastajan osamaksu-
13414: käyttäen hyväksi sitä varten valmistettua vir- kaupalla ostama esine, vaikka sen arvo ei aivan
13415: heellistä kirjanpitoa. Erityisesti saatavan kaval- vähäinen olisikaan. Jotta tällainen teko voisi
13416: luksen yhteydessä virheellinen kirjanpito tyy- ylipäätään olla kavalluksena rangaistava, myy-
13417: pillisesti liittyy kavalluksen tekemiseen eikä se jän on täytynyt pidättää omistusoikeus myy-
13418: sinänsä vielä osoita teon olevan erityisen pa- tyyn esineeseen. Myös sellaiset kavallukset,
13419: heksuttava. Virheellisen kirjanpidon käyttämi- joita voimassa olevan lain mukaan pidetään
13420: nen voisi ehdotuksen mukaan tulla rangaista- pesänkavalluksena, tulisivat yleensä lievinä ka-
13421: vaksi kirjanpitorikoksena. Silloin kun rikos valluksina arvosteltaviksi. Aina ei näin kuiten-
13422: käsittäisi sekä kavalluksen että kirjanpitori- kaan ole, koska joissakin tapauksissa tekijän
13423: koksen, sovellettaisiin rikoksen yhtymistä kos- ja asianomistajan läheisen suhteen hyväksi
13424: kevia sääntöjä. käyttämistä olisi pidettävä kavalluksessa pi-
13425: Kavallustakaan ei voitaisi pitää törkeänä kemminkin ankaroittavana perusteena.
13426: pelkästään sillä perusteella, että jokin anka-
13427: Lievän kavalluksen yritystä ei ehdoteta ran-
13428: roittamisperuste on olemassa. Kavalluksen olisi
13429: gaistavaksi. Niin kuin edellä on todettu, kaval-
13430: myös kokonaisuutena arvioiden oltava törkeä.
13431: luksen yritys on käytännössä harvinainen ja
13432: 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan rangaistavuutta voidaan perustella lähinnä sil-
13433: törkeän kavalluksen yritykseen olisi vastaavasti
13434: lä, että tietyissä tilanteissa varkaus ja kavallus
13435: sovellettava, mitä kavallussäännöksessä on yri-
13436: on voitava arvostella yhtäläisesti jo yritysvai-
13437: tyksestä säädetty. Yrityksen rangaistavuutta
13438: heessa. Lievän kavalluksen kysymyksessä olles-
13439: koskeva säännös on jouduttu laatimaan tavalli-
13440: sa tällaisten tilanteiden esiintyminen on epäto-
13441: sesta poikkeavana tavalla siksi, ettei kaikkien
13442: dennäköistä eikä erilainen suhtautuminen yri-
13443: kavallussäännöksen tekomuotojen yritystä ole
13444: tyksen rangaistavuuteen muutenkaan aiheuta
13445: pidetty aiheellisena säätää rangaistavaksi. Ka-
13446: vastaavia epäkohtia kuin kavalluksen ja var-
13447: valluksen yrityksenä olisi rangaistavaa vain 4
13448: kauden yrityksen erilainen arvostelu aiheuttai-
13449: §:n 1 momentissa tarkoitetun teon yritys. Vas-
13450: si.
13451: taavasti törkeän kavalluksen yritys olisi ran-
13452: gaistava vain silloin, kun yritys koskisi 4 §:n 1
13453: momentissa tarkoitettua tekoa. Lisäksi vaadit-
13454: taisiin, että teko, mikäli se ei olisi jäänyt 7 §. Luvaton käyttö
13455: yritysasteelle, olisi täyttänyt törkeän kavalluk-
13456: sen tunnusmerkit. Toisen irtaimen omaisuuden luvaton käyttö
13457: rangaistaan nykyisin rikoslain 38 luvun 6 §:n 1
13458: momentin nojalla, jos irtain omaisuus on käyt-
13459: 6 §. Lievä kavallus täjän huostassa, ja 38 luvun 6 a §:n nojalla, jos
13460: omaisuus otetaan käyttöön toisen hallusta. Vii-
13461: Ehdotettu lievää kavallusta koskeva säännös meksi mainitun pykälän 2 momentissa sääde-
13462: vastaisi voimassa olevan rikoslain 29 luvun tään erikseen moottoriajoneuvon tai muun
13463: 3 §:ää. Koska ehdotetun 4 §:n 1 momentin omalla konevoimalla kulkevan kulkuvälineen
13464: mukaan myös tilisaldoista ilmenevät saamisoi- luvattomasta käyttöönotosta. Saman pykälän 4
13465: keudet, toisin kuin nykyisin, voisivat olla ka- momentissa on säännös lievemmän laatuisesta
13466: valluksen kohteena, 6 § soveltuisi myös silloin, käyttöönotosta, jonka rikosnimikkeenä on
13467: kun rikos kohdistuu tällaisiin varoihin, mutta "omavaltainen käyttöönottaminen". Ehdote-
13468: anastettujen varojen määrä on vähäinen. Lie- tut luvatonta käyttöä koskevat säännökset kor-
13469: vää kavallusta koskevassa säännöksessä varoja vaisivat mainitut rikoslain säännökset, jotka
13470: ei kuitenkaan nimenomaan mainittaisi anas- ehdotetaan kumottaviksi.
13471: 1988 vp. - HE n:o 66 43
13472:
13473: 1 momentti. Nykyiset säännökset on laadittu tehtäväksi. Asiaa on käsitelty edellä varkauden
13474: sellaisia tapauksia ajatellen, että luvattomasti perusteluissa.
13475: käytetty omaisuus on käyttöhetkellä käyttäjän Luvaton käyttö on kysymyksessä silloin, kun
13476: hallussa. Ne eivät sanamuotonsa mukaan kos- toisen omaisuutta luvattomasti käytetään joko
13477: ke esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa luvat- sen käyttötarkoitusta vastaavalla tai jollakin
13478: tomasti käytettyä omaisuutta ei missään vai- muulla tavalla. Sitä vastoin esineen pelkkä
13479: heessa edes oteta toisen hallusta. Ehdotettu siirtäminen tai kätkeminen ei olisi luvatonta
13480: säännös on laadittu siten, että sen soveltamisen käyttöä. Tällöin kysymyksessä voisi kuitenkin
13481: kannalta ei olisi merkitystä sillä, onko luvatto- olla 10 §:ssä tarkoitettu hallinnan loukkaus.
13482: masti käytetty omaisuus käyttöönottohetkellä Moottoriajoneuvojen luvattomat käytät tul-
13483: tekijän vai jonkun muun hallussa. Luvun pe- levat usein tuomittaviksi käsiteltävän säännök-
13484: rusteluissa mainituista syistä omaisuuden hal- sen nojalla. Jos moottoriajoneuvon luvaton
13485: linnasta ei enää mainittaisi luvattoman käytön käyttö ei kuitenkaan olisi omiaan aiheutta-
13486: yhteydessä. Tältä osin ehdotus merkitsisi ran- maan merkittävää vahinkoa tai haittaa, olisi
13487: gaistavuuden alan laajenemista esimerkiksi sel- ilmeisesti yleensä kysymyksessä lievä luvaton
13488: laisiin "atk-hakkereihin", jotka puhelinlinjan käyttö. Tarkoituksena ei siis ole, että moottori-
13489: välityksellä tunkeutuvat toisen tietokonejärjes- ajoneuvon ollessa kyseessä rangaistus aina tuo-
13490: telmään ja käyttävät sitä luvattomasti eli "va- mittaisiin 7 §:n mukaan.
13491: rastavat tietokoneaikaa". Säännöksessä ei Nykyisin tuomitaan moottoriajoneuvon lu-
13492: myöskään enää tarvita nykyisen rikoslain 38 vattomasta käyttöönotosta myös se, joka on
13493: luvun 6 a § :n mainintaa siitä, että toisen matkustajana sellaisessa moottoriajoneuvossa,
13494: irtaimen omaisuuden käyttäminen on rangais- jonka hän tietää otetun toisen hallusta luvatto-
13495: tavaa jo sillä perusteella, että tekijä tietää masti käyttöön. Sitä vastoin on kyseenalaista,
13496: omaisuuden otetuksi luvattomasti toisen hal- voidaanko henkilö, joka on matkustajana
13497: lusta. Tämäkin tapaus tulee rangaistavaksi eh- anastetuksi tietämässään moottoriajoneuvossa,
13498: dotetun pykälän mukaan, mikäli käyttäjällä on tuomita luvattomasia käyttöönotosta. Ehdo-
13499: teon vaatima tahallisuus. tuksen mukaan tuomittaisiin myös varastetun
13500: Rikoksen kohteena voisi olla irtain esine moottoriajoneuvon kyydissä oleva luvattomas-
13501: taikka kiinteä kone tai laite. Voimassa olevissa ta käytöstä luonnollisesti edellyttäen, että hän
13502: luvatonta käyttöä koskevissa säännöksissä käy- tietää moottoriajoneuvon anastetuksi. Henki-
13503: tön kohteena ei mainita kiinteää konetta tai lö, joka on pelkästään kyydissä ja joka ei ole
13504: laitetta. Lisäys on tarpeen siksi, että koneen tai osallistunut käyttöönottamiseen, tulisi käytän-
13505: laitteen luvattoman käytön rangaistavuuden ei nössä tuomittavaksi lähinnä lievästä luvatto-
13506: tule riippua siitä, onko konetta tai laitetta masia käytöstä. Edellä mainittua periaatetta
13507: pidettävä siviilioikeudellisesti irtaimena omai- sovelletaan myös, kun teko kohdistuu muuhun
13508: suutena vai kiinteään omaisuuteen kuuluvana. kuin moottoriajoneuvoon, joskin asian käytän-
13509: Rikoksen kohteena oleva irtain esine voi olla nöllinen merkitys näissä tapauksissa lienee vä-
13510: millainen tahansa. Vaikka rikos käytännössä häinen.
13511: usein kohdistuu moottoriajoneuvoon, ei tätä Henkilöä, joka tuomitaan esimerkiksi moot-
13512: taikka mitään muutakaan yksittäistä esinettä toriajoneuvon luvattomasia käytöstä, ei tulisi
13513: ole tarpeellista mainita esimerkkinä tunnus- erikseen tuomita luvattomassa käytössä kulute-
13514: merkistössä. Luvattomaan käyttöön ehdote- tun polttoaineen anastamisesta. Polttoaineen
13515: taan nimittäin kahta törkeysporrasta, eivätkä kuluminen liittyy välittömästi luvattomaan
13516: teot jakaudu tärkeysportaiden välille pelkäs- käyttöön ja on suhteessa tähän epäoleellinen.
13517: tään käytettävän omaisuuden laadun perusteel- Sama pätee mahdolliseen sähköenergian anas-
13518: la, vaan harkinnassa olisi otettava huomioon tamiseen toisen tietokonetta tai muuta sähköllä
13519: kaikki rikokseen liittyvät piirteet. toimivaa laitetta käytettäessä. Tämä kanta vas-
13520: Jos tekijällä on tarkoitus anastaa esine ja taa myös nykyistä oikeuskäytäntöä.
13521: varkausrikos on tästä syystä toteutunut, ei 2 momentti. Luvattoman käytön yritys eh-
13522: häntä rangaistaisi erikseen saman esineen lu- dotetaan rangaistavaksi. Nykyisin vain moot-
13523: vattomasta käytöstä. Käytännössä voi usein toriajoneuvon ja muun omalla konevoimalla
13524: olla vaikea ratkaista, oliko tekijä varastanut kulkevan kulkuvälineen luvattoman käyttöön-
13525: esineen vaiko vain käyttänyt sitä. Ratkaisu jää ottamisen yritys on rangaistava. Tiettyjen esi-
13526: viime kädessä lainkäyttäjän tapaus tapaukselta neiden erityisasemaan asettaminen yrityksen
13527: 44 1988 vp. - HE n:o 66
13528:
13529: rangaistavuutta määriteltäessä ei ole perus- vin osin vaikuttaa seikat, jotka voisivat tehdä
13530: teltua. Tiettyjä esineitä ei ole asetettu erityisa- varkaudesta tai kavalluksesta törkeän. Viime
13531: semaan myöskään voimassa olevassa varkaus- kädessä tärkeysaste määritetään kokonaisarvi-
13532: säännöksessä eikä ehdotetussa uudessakaan oinnin perusteella.
13533: säännöksessä. Kun ehdotuksen mukaan muun- Niin kuin edellä luvattoman käytön yhtey-
13534: kin esineen kuin moottoriajoneuvon luvatto- dessä todettiin, lakiin ei ehdoteta otettavaksi
13535: man käytön yritys olisi rangaistavaa, merkitsee eri säännöstä käyttäjän omassa huostassa ole-
13536: ehdotus periaatteessa rangaistavuuden laajen- van irtaimen omaisuuden Iuvattarnasta käytös-
13537: tumista. Muutoksen käytännöllinen merkitys tä eli nykyistä rikoslain 38 luvun 6 §:n 1
13538: olisi vähäinen, kun otetaan lisäksi huomioon, momenttia vastaavaa säännöstä. Tällaiset teot
13539: että lievän luvattoman käytön yritystä ei ehdo- tulisivat useimmiten rangaistaviksi juuri ehdo-
13540: teta rangaistavaksi. tetun 8 §:n mukaan.
13541: Niin kuin edellä jo on mainittu, luvaton Luvattarnasta käytöstä tuomittaisiin rangais-
13542: käyttö ja lievä luvaton käyttö olisivat aina tvs myös sille, joka käyttää luvattomasti
13543: asianomistajarikoksia. Nykyisin toisen hallussa viihde- tai muita vastaavia automaatteja (esi-
13544: olevan omaisuuden luvaton käyttöönottaminen merkiksi levyautomaattia) sellaisella menetel-
13545: (38:6a) on virallisen syytteen alainen, jollei se, mällä, jota ei ole tähän tarkoitettu. Tällaiset
13546: johon rikos kohdistuu, ole rikoksentekijään teot tulisivat käytännössä yleensä rangaistavik-
13547: pesänkavaltamissäännöksessä tarkoitetussa si lievänä Iuvattornana käyttönä. Tavara- ja
13548: suhteessa. raha-automaattien "käyttämisestä" luvatto-
13549: Rangaistuksena Iuvattarnasta käytöstä olisi malla menetelmällä tuomittaisiin rangaistus
13550: sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi varkausrikoksesta. Tällöinhän on kysymys
13551: kuukautta. yleensä toisen irtaimen omaisuuden anastami-
13552: sesta. Pankkiautomaatin väärinkäyttö voisi
13553: taas tulla rangaistavaksi maksuvälinepetokse-
13554: 8 §. Lievä luvaton käyttö na.
13555: Lievän luvattoman käytön yritys ei olisi
13556: Ehdotuksen mukaan lievästä Iuvattarnasta rangaistava. Useimmat niistä teoista, jotka tu-
13557: käytöstä tuomittaisiin yleensä silloin, kun luva- lisivat rangaistaviksi lievänä Iuvattornana käyt-
13558: ton käyttö ei ole omiaan aiheuttamaan merkit- tönä, ovat nykyisin rangaistavia rikoslain 38
13559: tävää vahinkoa tai haittaa. Merkittävää vahin- luvun 6 §:n 1 momentin sekä 6 a §:n 1 ja 4
13560: koa tai haittaa ei olisi omiaan aiheuttamaan momentin nojalla. Näissä säännöksissä tarkoi-
13561: esimerkiksi moottoriajoneuvon luvaton käyttö, tettujen tekojen yritys ei nykyisin ole rangaista-
13562: jos ajoneuvoon on päästy sitä vahingoittamat- va. Lisäksi viitataan luvattoman käytön yrityk-
13563: ta ja se on käynnistetty normaalisti avaimella sen yhteydessä lausuttuun.
13564: sekä jos ajoneuvoa käytetään vain lyhyeen Rangaistus lievästä Iuvattarnasta käytöstä
13565: matkaan, sitä kuljettaa ajokelpoinen kuljettaja olisi sakkoa.
13566: normaalia varovaisuutta noudattaen ja ajoneu-
13567: vo palautetaan omistajalleen luvattoman käy-
13568: tön jälkeen. Merkittävää vahinkoa olisi tyypil- 9 §. Luvaton pyynti
13569: lisesti omiaan aiheuttamaan auton luvaton
13570: käyttäminen pitempään matkaan silloin, kun Rikoslain nykyisessä 33 luvun 12 §:ssä sää-
13571: kuljettaja on päihtynyt tai ajotaidoton. Tällöin detään toisen metsästysoikeutta loukkaavasta
13572: rangaistus voitaisiin tuomita Iuvattarnasta käy- Iuvattarnasta metsästyksestä. Toisen kalastu-
13573: töstä ehdotetun 7 §:n mukaan. soikeutta loukkaavasta Iuvattarnasta kalastuk-
13574: Tekoa voitaisiin pitää vähäisenä silloinkin, sesta säädetään saman luvun 13 §:ssä. Luva-
13575: kun se on omiaan aiheuttamaan merkittävää tonta metsästystä ja kalastusta koskevat sään-
13576: vahinkoa tai haittaa, jos muut rikokseen liitty- nökset ehdotetaan yhdistettäviksi. Yhdistetty
13577: vät seikat tekevät siitä vähäisen. Tällaisena luvatonta pyyntiä koskeva säännös otettaisiin
13578: muuna seikkana voitaisiin pitää esimerkiksi rikoslain varkautta, kavallusta ja luvatonta
13579: sitä, että omaisuutta luvattomasti käyttäneellä käyttöä koskevaan lukuun. Säännöksiä yhdis-
13580: on välittömästi ennen rangaistavaa tekoa ollut tettäessä ne lyhenisivät ja niiden kirjoitustapa
13581: oikeus omaisuuden käyttämiseen. Ankaram- yksinkertaistuisi. Ehdotettu 9 § koskisi toisen
13582: man arvioinnin suuntaan voisivat taas soveltu- omistusoikeutta loukkaavaa luvatonta pyyntiä.
13583: 1988 vp. - HE n:o 66 45
13584:
13585: Luonnonvarojen hoitamiseksi annettujen mää- Metsästys- tai kalastusoikeuden ylittämistä
13586: räysten vastainen pyynti on säädetty rangaista- olisi esimerkiksi pyytäminen sallittua useam-
13587: vaksi lähinnä metsästyslaissa (290/62), kalas- malla pyydyksellä, sallittua suuremman mää-
13588: tuslaissa (286/82) ja luonnonsuojelulaissa (711 rän pyytäminen tai luvattomien lajien pyytämi-
13589: 23). nen. Luvattornana pyyntinä ei edelleenkään
13590: pidettäisi anastamista "kalanpyydyksestä, ka-
13591: Rangaistavuuden ala ei ehdotuksen mukaan lasäiliöstä tai lammikosta". Teot tulisivat ran-
13592: muuttuisi olennaisesti. Rikoslain nykyistä 33 gaistaviksi yleensä näpistyksenä tai varkaute-
13593: luvun 12 §:n 2 momenttia vastaavaa säännöstä
13594: na, kuten voimassa olevassa rikoslain 33 luvun
13595: ei enää otettaisi lakiin. Lainkohdan mukaan 14 §:ssä on säädetty. Sama koskisi myös lain-
13596: katsotaan luvattomaksi metsästykseksi sekin, kohdassa mainittua anastamista "toisen met-
13597: että joku "sellaisella alueella, jolla hänellä ei sästyspyydyksestä tahi otustarhasta".
13598: ole metsästysoikeutta, anastaa kuolleena löy- Rikoslain nykyinen 33 luvun 15 § koskee
13599: dettyä riistaa, vapaina elävien lintujen munia kalansaannin estämistä. Vastaavaa säännöstä
13600: taikka haahkan untuvia". Näistä kuolleena ei ehdoteta otettavaksi uuteen rikoslakiin. Sii-
13601: löydetyn riistan anastaminen tulisi ehdotetun nä säänneltyä kalojen ohjaamista toisen kala-
13602: 28 luvun mukaan rangaistavaksi yleensä kaval- vedestä omaan kalaveteen pidettäisiin ehdote-
13603: lusrikoksena niissä tapauksissa, joissa on oi- tun 9 §:n mukaisena toisen kalavedessä pyytä-
13604: keussuojan tarvetta. Riistalintujen munat ovat misenä tai kalastusoikeuden ylittämisenä.
13605: rauhoitettuja metsästyslain 30 §:n mukaan ja Muut rikoslain 33 luvun 15 §:ssä tarkoitetut
13606: muiden kuin riistalintujen munat muutamin teot voivat yleensä tulla rangaistaviksi vesilain
13607: poikkeuksin luonnonsuojelulain 13 §:n mu- (264/61) 1 luvun 12, 13 ja 15 §:n sekä 13 luvun
13608: kaan. Rauhoitusmääräyksen rikkominen on 1 §:n mukaan. Rankaisemattomaksi jäisi ehdo-
13609: säädetty kummassakin laissa rangaistavaksi.
13610: tuksen mukaan kalan estäminen pääsemästä
13611: Haahkan untuvien keräämisellä taas ei enää toisen kalaveteen, jos estäminen tapahtuu
13612: juuri ole taloudellista merkitystä. Kyseinen 2 muualla kuin vesilaissa tarkoitetussa valtaväy-
13613: momentti on näin ollen nykyisin tarpeeton. lässä. Esimerkiksi puro ei ole tällainen valta-
13614: Metsästys- ja kalastusoikeuden saantiperus- väylä. Näitä harvinaisia, kiusanteon luonteisia
13615: teiden luetteloa ehdotetaan lyhennettäväksi ny- tekoja vastaan riittävinä oikeussuojakeinoina
13616: kyisestä. Mitään asiallista muutosta lyhentämi- on pidettävä ulosottolain mukaista virka-apua
13617: nen ei aiheuttaisi, vaan ilmaisu "lakiin, lu- sekä oikeutta vahingonkorvaukseen.
13618: paan, sopimukseen tai päätökseen perustuva Rangaistus Iuvattarnasta pyynnistä olisi sak-
13619: metsästys- tai kalastusoikeus" kattaisi nykyisin koa.
13620: rikoslain 33 luvun 12 ja 13 §:ssä luetellut
13621: pyyntioikeuden perusteet. Usein metsästysoi-
13622: keus ja kalastusoikeus perustuvat metsästys- JO §. Hallinnan loukkaus
13623: tai kalastuslakiin. Kalastusluvan voisi antaa
13624: esimerkiksi vesialueen omistaja. Sopimukseen Voimassa olevassa rikoslaissa ei ole yleistä
13625: perustuva oikeus taas olisi esimerkiksi vuok- hallinnan loukkaamista koskevaa säännöstä.
13626: raamalla saatu metsästysoikeus. Päätös voisi Tosin tämän puutteen eräiltä osin poistavat
13627: olla tuomioistuimen tekemä, mutta myös ka- varkautta, luvatonta käyttöönottamista ja va-
13628: lastuskunta voisi tehdä 9 §:ssä tarkoitettuja hingontekoa koskevat säännökset. Lisäksi ri-
13629: päätöksiä. Käsitteiden "metsästää" ja "kalas- koslaissa on joitakin yksittäistapauksia tarkoit-
13630: taa" samoin kuin "toisen metsästysalue" ja tavia hajanaisia säännöksiä. Tällainen säännös
13631: ''toisen kalastusalue'' sisältö käy ilmi metsäs- on rikoslain 33 luvun 5 §:ssä, jossa säädetään
13632: tyslaista ja kalastuslaista. Sanonnalla "muuten Iuvattarnasta rakentamisesta toisen maalle sekä
13633: pyytää toisen kalavedessä" tarkoitettaisiin lä- toisen maan kaivamisesta tai kyntämisestä sekä
13634: hinnä ravun ja helmisimpukan pyyntiä. Tällai- siihen kylvämisestä ja istuttamisesta. Säännök-
13635: sesta pyynnistä on nykyisin säädetty rikoslain sen mukaan rangaistaan myös sitä, joka ottaa
13636: 33 luvun 13 §:n 2 momentissa. Helmisimpukka toisen maasta jotakin haltuunsa. Omaan omai-
13637: on tällä hetkellä myös rauhoitettu luonnonsuo- suuteen kohdistuvana hallinnan loukkaamista-
13638: jelulain nojalla annetulla asetuksella eräiden pauksena voidaan mainita rikoslain 38 luvun 5
13639: harvinaisten eläinten rauhoittamisesta (440/ §:ssä tarkoitettu teko. Säännöksen nojalla ran-
13640: 76). gaistaan sitä, "joka luvattomasti ottaa pois
13641: 46 1988 vp. - HE n:o 66
13642:
13643: tahi kätkee sellaista irtainta omaisuuttansa, kaisesti vahingontekoa, mikäli siitä aiheutuu
13644: jota toinen panttina tahi tunnustodisteena hal- vahinkoa.
13645: litsee tai on oikeutettu pitämään takanaan tahi Ehdotetussa 3 kohdassa on kyse toisen hal-
13646: käyttämään". Pihamaan luvattomasta käyttä- linnassa olevan maan pelkästä haltuun ottami-
13647: misestä kulkutienä on säädetty rikoslain 33 sesta. Kysymykseen tulevat lähinnä sellaiset
13648: luvun 11 §:ssä. tapaukset, joissa haltijaa, esimerkiksi leiriyty-
13649: Luvun perusteluissa esitetyistä syistä on pi- mällä tai muutoin pitkäaikaisesti luvattomasti
13650: detty tarpeellisena ehdottaa otettavaksi rikosla- oleskelemalla toisen alueella, estetään tosiasial-
13651: kiin erityinen hallinnan loukkausta tarkoittava lisesti käyttämästä omaisuutta. Säännöksellä ei
13652: rangaistussäännös, jota kuitenkin sovellettai- kuitenkaan ole tarkoitus puuttua voimassa ole-
13653: siin vain, mikäli teosta ei ole muualla laissa van oikeuden mukaisiin jokamiehen oikeuk-
13654: säädetty ankarampaa rangaistusta. Samalla ri- siin. Näin ollen esimerkiksi parin päivän telt-
13655: koslain voimassa olevan 33 luvun 5 ja 11 § tailu toisen maalla olisi edelleen sallittua, jos se
13656: sekä osin myös 38 luvun 5 §:n 1 momentti voi tapahtua vahinkoa aiheuttamatta ja koti-
13657: kävisivät tarpeettomiksi. rauhaa rikkomatta. Ehdotetussa 3 kohdassa
13658: 1 momentti. Ehdotetun 10 §:n 1 momentin 1 mainitaan kohteena myös rakennus tai sen osa,
13659: kohdassa tarkoitetun hallinnan loukkaamisen olipa se siviilioikeudellisesti irtainta tai kiinteää
13660: kohteena on toisen hallinnassa oleva irtain omaisuutta. Momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoi-
13661: omaisuus. Se voi olla myös tekijän omaa tetuista teoista tuomittaisiin rangaistus nykyi-
13662: omaisuutta, joka on toisen hallinnassa. Teko- sin 33 luvun 5 ja 11 §:n mukaan, joissa
13663: muotoina mainitaan omaisuuden luvaton hal- rakennuksen haltuunottoa ei kuitenkaan ole
13664: tuun ottaminen, siirtäminen ja piilottaminen. säädetty rangaistavaksi. Niin kuin luvun perus-
13665: Jos haltuun ottamisella samalla loukataan toi- teluissa on todettu, tällä ehdotuksella ei sinän-
13666: sen pantti- tai pidätysoikeutta, tekoon sovellet- sä ole haluttu muuttaa suhtautumista esimer-
13667: taisiin ehdotettua 11 §:ää, mikäli omaisuus kiksi rakennusten valtaamisiin.
13668: kuuluu rikoksen tekijälle. Jos toisen omaisuus Pykälän mukaan ei voitaisi rangaista vuok-
13669: pysyvästi poistetaan haltijan huostasta esimer- ralaista, joka vuokraoikeuden päätyttyä ei
13670: kiksi heittämällä se mereen, kysymyksessä olisi muuta kiinteistöstä tai asunnosta. Tällaisessa
13671: ehdotetussa rikoslain 35 luvussa tarkoitettu tapauksessa ei ole kysymys hallinnan louk-
13672: vahingontekorikos. kauksesta. Teosta ei voitaisi rangaista myös-
13673: Ehdotetun 1 momentin 2 kohdassa rikoksen kään muun säännöksen nojalla. Vuokrananta-
13674: kohteena on toisen pihamaa, jota käytetään jana käytettävissä olevaa häätötietä on edelleen
13675: kulkutienä tai toisen hallinnassa oleva maa, pidettävä riittävänä oikeussuojan takeena.
13676: jota luvattomasti käytetään rakentamalla, kai- Hallinnan loukkausta koskevalla säännök-
13677: varoalla tai muulla sen kaltaisella tavalla. Teos- sellä ei ole tarkoitus puuttua lailliseen itse-
13678: sa on kysymys oikeastaan kiinteän omaisuuden apuun. Siten hallinnan loukkauksesta ei voida
13679: luvattomasta käytöstä, mutta se on vääryys- tuomita henkilöä, joka rikoslain voimaanpane-
13680: tyyppinä rinnastettavissa muihin kysymyksessä misesta annetun asetuksen 12 §:n tai kalastus-
13681: olevaan pykälään otettaviksi ehdotettuihin te- lain tai metsästyslain säännösten nojalla ottaa
13682: komuotoihin. Kysymyksessä on kotirauhan toiselta haltuunsa näissä säännöksissä tarkoi-
13683: loukkaamisen sukuinen pihamaan käyttäminen tettuja esineitä. Rikoslain voimaanpanemisesta
13684: kulkutienä tai maaperän käyttäminen tavalla, annetun asetuksen 12 §:n mukaan omistajana
13685: joka tilapäisesti tai pysyvästi muuttaa sen ulko- on oikeus ottaa haltuunsa rikoksella vietyä tai
13686: naisesti alkuperäisestä muodostaan toiseksi. kadonnutta omaisuuttaan ''irtaimelta tahi tun-
13687: Todettakoon selvyyden vuoksi, että maa-ainek- temattomalta mieheltä, taikka siltä, jonka va-
13688: sen anastaminen olisi rangaistavaa varkaus- tai roo karkaavan, taikka rikoksentekijäitä verek-
13689: kavallusrikoksena. Ollakseen rangaistavaa pi- seltään". Vastaavasti kalastuslain ja metsästys-
13690: hamaan kulkutienä käyttämisen tulee olla tois- lain säännösten nojalla kalastusoikeuden ja
13691: tuvaa. Toisen pihamaan käyttäminen kulkutie- metsästysoikeuden haltijalla sekä eräillä muilla
13692: nä voisi olla rangaistavaa myös kotirauhanri- henkilöillä on oikeus ottaa talteen lainvastai-
13693: koksena, jolloin hallinnan loukkaus toissijaise- seen menettelyyn syyllistyneeltä muun muassa
13694: na syrjäytyisi. Pellon, niityn tai istutuksen kalastus- ja metsästysvälineet sekä saalis ja
13695: käyttäminen kulkutienä olisi taas säännönmu- riista.
13696: 1988 vp. - HE n:o 66 47
13697:
13698: Hallinnan loukkauksen vähimmäisrangaistus jäisivät myös omistusvakuudet, joista tärkeim-
13699: olisi sakkoa ja enimmäisrangaistus kolme kuu- pänä voidaan mainita omistuksenpidätys osa-
13700: kautta vankeutta. Säännöksen mukaan tuomit- maksukaupan yhteydessä. Jos osamaksukau-
13701: taisiin rangaistus vain silloin, kun teosta ei ole palla haltuunsaatu esine luovutetaan edelleen
13702: muualla laissa säädetty ankarampaa rangais- omistuksenpidätysoikeutta loukaten, tuomit-
13703: tusta. Rikoslain 16 luvun 14 §:n 1 momentin taisiin rangaistus ehdotuksen mukaan kavallus-
13704: mukaisen omankädenoikeuden enimmäisran- rikoksesta tai, jollei tekijällä ole ollut aikomus-
13705: gaistus on kaksi kuukautta vankeutta. Viimek- takaan maksaa, petoksesta.
13706: si mainitussa säännöksessä on ankaruusvertai- Sopimusperusteisista panttioikeuksista kä-
13707: lua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Näin ollen teispantti eli irtaimen esineen tai arvopaperien
13708: teko, joka toteuttaisi sekä hallinnan loukkauk- hallinnan siirto panttaustarkoituksin on tyypil-
13709: senettä 16 luvun 14 §:n 1 momentin mukaisen linen ehdotetussa 28 luvun 11 §:ssä tarkoitettu
13710: omankädenoikeuden tunnusmerkistön, ran- vakuusoikeus. Myös ilmoituksenvaraiset pant-
13711: gaistaisiin ainoastaan hallinnan loukkauksena. tioikeudet - esimerkiksi jälkipanttaus - kuu-
13712: 2 momentti. Koska tuomioistuimiin ei ole luisivat säännöksen soveltamisalaan.
13713: syytä tuoda sellaisia hallinnan loukkauksia, Tärkeimpiin sopimusperusteisiin panttioi-
13714: joista on aiheutunut ainoastaan vähäinen hait- keuksiin kuuluu myös panttioikeus kiinteään
13715: ta, ehdotetaan pykälään otettavaksi 2 moment- omaisuuteen. Velkoja saa panttioikeuden kiin-
13716: ti, jonka mukaan tällaisia tekoja ei pidettäisi teistöön, kun hän kiinteistön omistajan suostu-
13717: pykälässä tarkoitettuna rangaistavana hallin- muksella hakee kiinnityksen saamisen vakuu-
13718: nan loukkauksena. deksi. Ehdotetussa säännöksessä tarkoitettu
13719: panttioikeus voidaan perustaa myös luovutta-
13720: malla kiinnitetty velkakirja pantiksi velkojalle.
13721: 11 §. Vakuusoikeuden loukkaus Muita kirjaamisperusteisia panttioikeuksia
13722: ovat esimerkiksi aluskiinnitys ja yrityskiinnitys
13723: Rikoslaissa ei ole nykyisin yleistä vakuusoi- sekä immateriaalioikeuksiin rekisteröitävä
13724: keuksien loukkaamista koskevaa säännöstä. panttioikeus.
13725: Rikoslain 38 luvun 5 § :n 1 momentissa sääde- Myös suoraan lain nojalla syntyvät niin sa-
13726: tään rangaistavaksi sellaisen oman omaisuuden notut legaaliset panttioikeudet voivat olla sään-
13727: poisottaminen tai kätkeminen, jota toinen nöksessä tarkoitetun loukkauksen kohteena.
13728: panttina tai tunnustodisteena hallitsee tai on Kiinteään omaisuuteen kohdistuvista legaalisis-
13729: oikeutettu pitämään tai käyttämään. Saman ta panttioikeuksista tärkein on maksamatto-
13730: pykälän uudessa 2 momentissa (642/84) on man kauppahinnan panttioikeus. Irtaimeen
13731: säännös yrityskiinnityksenhaltijan ja metsä- omaisuuteen kohdistuvista legaalisista panttioi-
13732: kiinnityksenhaltijan oikeuksien loukkaamises- keuksista voidaan mainita meripanttioikeus
13733: ta. Lain (642/84) voimaantulosäännöksen mu- alukseen tai lastiin sekä legaalinen osakepantti
13734: kaan irtaimistokiinnityksenhaltijan oikeutta valtiolainoitteisessa asuntotuotannossa
13735: loukkaavaan tekoon sovelletaan edelleen van- (vuokra-asuntojen omaksi lunastamisesta an-
13736: haa 2 momenttia (40/30). Ehdotettu säännös netun lain 7 §; 82/82).
13737: tekee tarpeettomaksi mainitun 5 §:n 2 momen- Ulosmittaukseen perustuvan niin sanotun
13738: tin sekä 1 momentin siltä osin kuin se koskee ulosmittauspanttioikeuden loukkauksesta on
13739: vakuusoikeuden loukkausta. Muilta osin 1 mo- säädetty erikseen rikoslain 16 luvun 17 §:ssä,
13740: mentin tekee tarpeettomaksi ehdotettu hallin- joten viimeksi mainittu erityissäännöksenä syr-
13741: nan loukkausta koskeva säännös (10 §). Sen jäyttää ehdotetun 11 §:n. Myöskään myymis-
13742: vuoksi nykyinen rikoslain 38 luvun 5 § voidaan ja hukkaamiskiellon rikkominen ei olisi va-
13743: kumota. kuusoikeuden loukkauksena rangaistavaa.
13744: 1 momentti. Ehdotettu säännös koskisi vain Kiellon rikkomisesta on säädetty erikseen ri-
13745: pantti- ja pidätysoikeuksien loukkaamista. Täl- koslain 16 luvun 18 §:ssä.
13746: lä rajauksella säännöksen soveltamisalan ulko- Toisena vakuusoikeuksien pääryhmänä
13747: puolelle jäisivät henkilövakuudet, kuten henki- panttioikeuksien ohella ovat pidätysoikeudet.
13748: lötakaus. Säännöstä ei siis sovellettaisi, jos Tunnettuna esimerkkinä lukuisista erityyppisis-
13749: henkilötakaukseen mennyt esimerkiksi hävittää tä pidätysoikeuksista voidaan mainita käsityö-
13750: omaisuuttaan. Pantti- ja pidätysoikeuksiin läisen pidätysoikeus tilauksesta tehtävästä työs-
13751: kuulumattomina soveltamisalan ulkopuolelle tä maksettavan palkkion vakuutena. Pidätysoi-
13752: 48 1988 vp. - HE n:o 66
13753:
13754: keus on myös oikeudenkäyntiasiamiehellä toi- 12 §. Määritelmät
13755: meksiannon hoitamista varten haltuunsa saa-
13756: miin asiakirjoihin sekä vuokranantajana vuok- 1 momentti. Ehdotetun säännöksen 1 mo-
13757: ralaisen irtaimistoon erääntyneen vuokran suo- mentissa ilmaistaan nimenomaisesti, että 28
13758: rittamisen turvaamiseksi. luvun säännöksillä on tarkoitus antaa omista-
13759: jalle suojaa myös toisiin yhteisomistajiin näh-
13760: Säännöksen mukaan olisi rangaistavaa den. Omaisuusrikoksen kohteena olevasta
13761: pantti- tai pidätysoikeuden loukkaaminen. omaisuudesta osan omistava voisi edelleen
13762: Loukkaamista ei olisi menettely, jonka laki syyllistyä rikokseen, jos hän ylittää oikeutensa
13763: sallii. Säännös ei siten soveltuisi esimerkiksi yhteiseen omaisuuteen.
13764: yrityskiinnityksen kohteena olevan yrityksen Ehdotetusta 1 momentista ilmenisi myös se,
13765: normaaliin liiketoimintaan, vaikka se alentaisi- että erillisen pesänkavaltamissäännöksen jättä-
13766: kin yrityksen vakuusarvoa. Loukkaamisen kä- minen pois rikoslaista ei aiheuttaisi rangaista-
13767: sitteeseen kuuluu myös vahingon tai sen vaaran vuuden alassa muutosta. Nykyisen rikoslain
13768: aiheutuminen vakuusoikeuden haltijalle. pesänkavaltamissäännöstä sovelletaan muun
13769: muassa jos "kuolinpesän osakkaat tahi muut
13770: Rikoslain nykyisen 38 luvun 6 §:n 2 momen- yhteisen pesän tai yhtiön osamiehet" anastavat
13771: tin nojalla rangaistaan sitä, "joka kieltäytyy jotakin pesästä. Voimassa olevassa laissa pe-
13772: antamasta takaisin panttia, lainaa tahi talletet- sänkavaltamisena rangaistavai teot tulisivat eh-
13773: tua tavaraa, sittenkuin hänen hallintaoikeuten- dotuksen mukaan rangaistaviksi varkaus- tai
13774: sa on lakannut". Tällaista tekoa ei enää ehdo- kavallusrikoksina myös tältä osin.
13775: teta erikseen rangaistavaksi. Jos kieltäytymi- Ehdotettu säännös koskisi kaikkia yhteis-
13776: seen kuitenkin liittyisi esimerkiksi anastamis- omistussuhteita. Edellä mainittujen yhteisomis-
13777: tarkoitus, teko tulisi rangaistavaksi kavallusri- tusmuotojen lisäksi säännöksellä olisi merki-
13778: koksena. Kysymyksessä voisi olla myös esimer- tystä myös eräistä yhteisomistussuhteista anne-
13779: kiksi luvaton käyttö tai vahingonteko. Pelkkää tussa laissa (180/58) tarkoitetuissa suhteissa.
13780: esineen palauttamisesta kieltäytymistä ei ole Yhtenä esimerkkinä ehdotetun säännöksen so-
13781: aihetta säätää rangaistavaksi, koska oikeus- veltamistilanteista olisivat yhteisomistuksessa
13782: suojakeinona käytettävissä on ulosottolain mu- olevaa maata koskevat rikoslain voimassa ole-
13783: kainen virka-apu. van 33 luvun 7 ja 10 §:ssä tarkoitetut teot.
13784: Rangaistus vakuusoikeuden loukkauksesta Koska mainitut lainkohdat tulisivat ehdotuk-
13785: olisi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta van- sen mukaan kumottaviksi, niissä tarkoitetut,
13786: keutta. tosin harvinaiset, teot tulisivat rangaistaviksi
13787: varkaus- tai vahingontekorikoksina. Myös ka-
13788: 2 momentti. Vakuusoikeuden loukkauksen vallussäännökset voisivat tulla sovellettaviksi
13789: tulee pykälän mukaan kohdistua tekijän omai- silloin, kun yhteisomistuksessa oleva maa, jo-
13790: suuteen. Säännöksen soveltamista ei kuiten- hon teko kohdistuu, on tekijän hallussa.
13791: kaan ole tarkoitettu rajoittaa vain sellaisiin 2 momentti. Sähkövirran laiton käyttäminen
13792: tapauksiin, joissa teko kohdistuu luonnollisen vastikkeetta aiheutti aikanaan tulkintaongel-
13793: henkilön omaan omaisuuteen, vaan säännös on mia tuomioistuimissa. Eräissä tapauksissa sitä
13794: tarkoitettu koskemaan myös sitä tilannetta, pidettiin petoksena, mutta myöhemmin yleensä
13795: että oikeushenkilön edustaja loukkaa toisen varkautena. Kysymys ratkaistiin sittemmin
13796: vakuusoikeutta oikeushenkilön puolesta. Tä- sähkölaitoslain (167 /28) 22 § :ssä. Nykyisin asi-
13797: män selventämiseksi pykälän 2 momentissa asta säädetään sähkölaissa (319/79), jonka 64
13798: todettaisiin, että vakuusoikeuden loukkaukses- §:n mukaan sähkön luvaton käyttäminen tai
13799: ta tuomitaan myös se, joka rikoksen kohteena sen yrittäminen rangaistaan varkautena tai sen
13800: olevan omaisuuden omistajan puolesta tekee 1 yrityksenä. Ehdotetuna 12 §:n 2 momentilla on
13801: momentissa tarkoitetun rikoksen. tarkoitus vahvistaa tämä periaate. Samalla
13802: lämpöenergia rinnastettaisiin sähköön ja myös
13803: Ehdotetuna momentilla ei pyritä ratkaise- energian kavaltaminen tehtäisiin rangaistavak-
13804: maan vastuun kohdentumista oikeushenkilön si. Ehdotetun säännöksen mukaan, mitä var-
13805: organisaatiossa. Vastuun kohdentuminen on kautta (1 §), törkeää varkautta (2 §), näpistystä
13806: ratkaistava yleisten rikosoikeudellisten periaat- (3 §), kavallusta (4 §), törkeää kavallusta (5 §)
13807: teiden mukaisesti. ja lievää kavallusta (6 §) koskevissa säännök-
13808: 1988 vp. - HE n:o 66 49
13809:
13810: sissä on irtaimesta omaisuudesta säädetty, so- Ehdotuksen mukaan tilillä olevien varojen
13811: vellettaisiin myös sähköön ja lämpöön, joka katsotaan olevan sen hallussa, jolla on tiliin
13812: on saatettu taloudellisesti hyväksi käytettävään ainakin jonkinasteinen käyttöoikeus. Tämä il-
13813: muotoon. Sen sijaan ehdotettu säännös ei kos- menee siten, että henkilö saa nostaa tililtä
13814: kisi luvatonta käyttöä (7 §)ja lievää luvatonta varoja tai siirtää niitä toiselle tilille. Jos hän
13815: käyttöä (8 §). Säännös siis osoittaisi sen, ettei tällöin anastaa tililtä varoja, hänen katsottai-
13816: laitonta energian käyttämistä rangaistaisi lu- siin syyllistyvän kavallusrikokseen. Tekijällä
13817: vattomana käyttämisenä. voi olla tilin käyttöön rajoitettu oikeus, kuten
13818: Koska 28 luvun säännöksillä suojataan va- esimerkiksi pankin maksupalvelun työntekijöil-
13819: rallisuusarvoja, tulee momentissa tarkoitettu- lä, joiden tehtäviin kuuluu ainoastaan maksaa
13820: jen rikosten kohteena kysymykseen vain sellai- tiettyjä suorituksia tililtä. Jos tekijä tällöin
13821: nen energia, joka on omaisuuden luonteista. anastaa tililtä varoja, hänet tuomittaisiin ka-
13822: Tämä tarkoittaa sitä, että energian saamiseksi valluksesta ehdotetun 4 §:n 1 momentin mu-
13823: taloudellisesti hyväksi käytettävään muotoon kaan. Jos taas käyttöoikeus on laaja ja perus-
13824: on tarvittu työtä. Tällaisella energialla on olta- taa käyttäjälle ainoastaan tilitysvelvollisuuden,
13825: va myös taloudellista arvoa. Rikosten kohteena kuten esimerkiksi pesänhoitajalle konkurssipe-
13826: voisi siten olla lähinnä varastoitu energia, pai- sän varoihin, varojen oikeudeton käyttäminen
13827: kasta toiseen siirrettävä energia taikka energia tulisi yleensä 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuna
13828: sitä käyttävässä tai tuottavassa laitoksessa. kavalluksena rangaistavaksi.
13829: Ehdotetun 2 momentin mukaan sähkön tai Tavallisimpia ehdotetussa lainkohdassa tar-
13830: lämmön luvaton käyttäminen voisi tulla ran- koitettuja tilejä ovat pankkien talletustilit.
13831: gaistavaksi joko varkaus- tai kavallusrikokse- Vastaavia tilejä on esimerkiksi osuusliikkeiden
13832: na. Raja vedettäisiin tässäkin sillä perusteella, säästökassoilla ja yhtiöiden huoltokonttoreilla.
13833: kenen hallusta sähkö tai lämpö katsotaan anas-
13834: tetuksi. Varastamisesta olisi yleensä kysymys
13835: silloin, kun sähköä tai lämpöä anastetaan sen
13836: toimittajalta esimerkiksi ottamalla sähköä joh- 13 §. Jokamiehen oikeuksista
13837: doista ylimääräisellä kaapelilla siten, ettei käyt-
13838: tö näy kulutusmittarista. Rikoslain nykyisen 33 luvun 1 §:n 1 mo-
13839: Kavallusrikoksia taas voisivat olla sellaiset mentti on tärkeä jokamiehen oikeuksia rajaava
13840: teot, joissa energia on rikoksentekijän hallussa säännös. Siinä on pitkä tyhjentävä luettelo
13841: siinä mielessä, että hän voi luvallisesti käyttää rangaistavan haaskauksen kohteista. Haas-
13842: toisen kustantamaa energiaa tiettyihin tarkoi- kauksesta rangaistaan sitä, joka "toisen maal-
13843: tuksiin, mutta joissa hän käyttääkin sitä luvat- la, ilman laillista oikeutta, tahallaan on kaata-
13844: tomasti omiin tarkoituksiinsa. Kavallus olisi nut kasvavan puun tahi vahingoittanut sitä
13845: kysymyksessä, jos esimerkiksi talonmies tai anastaakseen sen tai osan siitä itselleen tai
13846: muu työntekijä, joka saa käyttää työnanta- toiselle taikka mainitussa aikomuksessa otta-
13847: jansa tuottamaa tai muulla tavalla hankkimaa nut kuivunutta tai tuulen kaatamaa puuta taik-
13848: energiaa työtehtäviensä suorittamisessa ja joka ka kasvavasta puusta varpuja, oksia, juuria,
13849: mahdollisesti jopa vastaa tämän energian asi- tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja,
13850: anmukaisesta jakelusta eri kohteisiin, anastaa käpyjä tai pähkinöitä taikka niittänyt ruohoa
13851: sitä itselleen vetämällä sähkö- tai lämpöjohdot taikka ottanut sammalta, jäkälää, turvetta,
13852: yksityisiin tiloihinsa tai muuten käyttämällä multaa, savea, hiekkaa, soraa tai kiveä". Kos-
13853: sitä omiin tarkoituksiinsa työnantajansa kus- ka luettelosta on tarkoituksella jätetty pois
13854: tannuksella. marjat, sienet ja kukat, on näiden kerääminen
13855: 3 momentti. Ehdotetuna 3 momentilla on toisen maalta yleensä luvallista, jollei tekijä
13856: tarkoitus selventää kavallussäännösten sovelta- samalla syyllisty esimerkiksi luvattomaan tien
13857: misalaa silloin, kun kavalluksen kohteena ovat ottamiseen (RL 33: 11) tai kotirauhan rikkomi-
13858: toisen tilillä olevat varat. Tällaisia varoja ei seen (RL 24: 1). Nykyisessä rikoslain 33 luvun 1
13859: näet voida pitää hallussa samalla tavoin kuin §:ssä lueteltuihin rangaistaviin tekoihin ei kuu-
13860: käteistä rahaa, vaan ne ovat oikeastaan saami- lu myöskään maassa olevien kuivien risujen tai
13861: soikeuksia. Sen vuoksi on tarpeen määritellä, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden
13862: mitä hallussapidolla tällaisessa tapauksessa tar- ottaminen. Rikoslain 33 luvun 1 §:n kiellot
13863: koitetaan. koskevat kaikkea toisen omistamaa maata.
13864:
13865: 7 380465Z
13866: 50 1988 vp. - HE n:o 66
13867:
13868: Toinen voimassa olevan rikoslain 33 luvun sissa annettuun lakiin (332/55), jossa on oma
13869: jokamiehen oikeuksia rajoittava säännös on rangaistussäännös. Myös Ahvenanmaalla joka-
13870: sen 11 §, jossa säädetään rangaistus tien otta- miehen oikeuksia on rajoitettu maakunnan
13871: misesta ''yli toisen pihamaan, taikka yli toisen itsehallinnon perusteella enemmän kuin muual-
13872: pellon, niityn tai istutuksen, jolle siitä saattaa la Suomessa.
13873: olla vahinkoa''. Säännös koskee siis vain tietyn
13874: laatuista maata. Toisen omistamilla alueilla
13875: liikkuminen vahinkoa aiheuttamatta on siten 14 §. Syyteoikeus
13876: yleensä sallittua. Ehdotuksen mukaan toisen
13877: pihamaan luvatonta käyttämistä kulkutienä pi- Varkaus (1 §), törkeä varkaus (2 §), näpistys
13878: dettäisiin hallinnan loukkauksena (10 §). (3 §), kavallus (4 §), törkeä kavallus (5 §) ja
13879: Tällä esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa lievä kavallus (6 §) ehdotetaan säilytettäviksi
13880: jokamiehen oikeuksien laajuutta. Ehdotettu virallisen syytteen alaisina.
13881: sääntely ainoastaan nykyaikaistaisi ja lyhentäi- Ehdotetut varkaus- ja kavallussäännökset
13882: si lakitekstiä nykyiseen verrattuna. Jokamiehen kattaisivat myös nykyisen rikoslain pesänka-
13883: oikeuksiin kuuluva käyttäytyminen toisen valtamisen (30:1), joka on tällä hetkellä asian-
13884: maalla, joka periaatteessa voisi toteuttaa tähän omistajarikos. Vaikka uuteen lakiin ei ehdote-
13885: lukuun kuuluvien rikosten tunnusmerkistön, takaan otettavaksi erillistä pesänkavaltamis-
13886: suljettaisiin ehdotetuna 13 §:llä nimenomaisesti säännöstä, säilyisivät nykyisin pesänkavaltami-
13887: rangaistavuuden ulkopuolelle. Ehdotettu sään- sena rangaistavat teot ehdotetun 14 §:n 2
13888: nös vastaisi sisällöltään nykyistä 33 luvun 1 §:n momentin mukaan pääosin asianomistajari-
13889: 1 momenttia. koksina. Muutoksena nykytilaan olisi kuiten-
13890: Jotta voimassa olevan lain pitkästä kielletty- kin se, että törkeän varkauden tai törkeän
13891: jen tekojen luettelosta voitaisiin luopua, käy- kavalluksen tunnusmerkistön täyttävät pesän-
13892: tettäisiin nykyiseen verrattuna käänteistä kir- kavallustyyppiset teot olisivat ehdotuksen mu-
13893: joitustapaa. Ehdotetussa 13 §:ssä mainittaisiin kaan virallisen syytteen alaisia.
13894: vain tärkeimmät niistä luonnontuotteista, joi- Myös voimassa olevan rikoslain haaskaamis-
13895: den kerääminen olisi sallittua. Luettelo ei olisi rikoksista (33 luku) osa tulisi ehdotuksen mu-
13896: tyhjentävä, vaan säännös koskisi myös, jäkä- kaan rangaistavaksi varkaus- tai kavallusrikok-
13897: lää ja sammalta lukuunottamatta, "muiden sina. Tämä merkitsisi virallisen syytteen alais-
13898: sellaisten luonnontuotteiden" keräämistä. Nii- ten rikosten määrän hienoista lisääntymistä,
13899: tä voisivat olla esimerkiksi erilaiset villit yrtit ja sillä haaskaamisrikokset lukuunottamatta 33
13900: maustekasvit. luvun 3 ja 14 §:ssä tarkoitettuja varkausrikok-
13901: Sitä vastoin ehdotuksen mukaan olisi edel- sia ovat nykyään asianomistajarikoksia, jos
13902: leen rangaistavaa hakkuujätteiden kerääminen. ainoastaan yksityisen oikeutta on loukattu.
13903: Myöskään tuulen kaatamassa tuoreessa run- Muutoksen käytännön merkitys on varsin vä-
13904: gossa kiinni olevien oksien ottaminen ei olisi häinen. Ei ole syytä olettaa, että muutos syyte-
13905: sallittua. oikeudessa toisi näitä tuomioistuimissa hyvin
13906: Muualla laissa on eräitä rajoituksia, jotka harvinaisia rikoksia merkittävästi nykyistä
13907: supistavat jokamiehen oikeuksia enemmän enempää oikeuden käsiteltäviksi. Omaisuusri-
13908: kuin ehdotettu 13 §. Niinpä luonnonsuojelu- kosten syyteoikeusjärjestelmä voidaan tällä
13909: laissa tarkoitetuilla luonnonsuojelualueilla jo- järjestelyllä pitää suhteellisen selkeänä.
13910: kamiehen oikeuksia on rajoitettu. Luonnon- Luvaton käyttö (7 §) ja lievä luvaton käyttö
13911: suojelulakiin ja sen nojalla annettuun asetuk- (8 §) olisivat aina asianomistajarikoksia. Syyte-
13912: seen eräiden harvinaisten kasvien rauhoittami- oikeus luvattomasta käytöstä säilyisi siis sa-
13913: sesta (402/83) sisältyy luettelo rauhoitetuista manlaisena kuin nykyisin (RL 38:6 ja 9). Luva-
13914: kasveista ja myös niiden luvatonta keräämistä ton käyttöönottaminen (RL 38:6 a) on tällä
13915: koskeva rangaistussäännös. Eräillä alueilla La- hetkellä virallisen syytteen alainen, jollei lou-
13916: pin läänissä voidaan maa- ja metsätalousminis- kattu ole rikoksen tekijään sellaisessa suhtees-
13917: teriön päätöksellä kieltää muilta kuin paikalli- sa, kuin pesänkavaltamista koskevassa 30 lu-
13918: selta väestöitä marjojen tai muiden niihin ver- vun 1 §:ssä tarkoitetaan. Tältä osin asianomis-
13919: rattavien luonnonvaraisten tuotteiden keräämi- tajarikosten ala siis jonkin verran laajenisi.
13920: nen. Kielto perustuu luonnonvaraisten tuottei- Luvaton pyynti (9 §) ehdotetaan säädettä-
13921: den keräämisen rajoittamisesta eräissä tapauk- väksi asianomistajarikokseksi. Nykyisin rikos-
13922: 1988 vp. - HE n:o 66 51
13923:
13924: laissa sitä vastaavat luvaton metsästys ja kalas- kapäiväiset hyödykkeet ovat yhteisessä käytös-
13925: tus (33:12 ja 13) ovat 33 luvun 16 §:n mukaan sä. Avoliitossa asuminen olisi tässä säännök-
13926: asianomistajarikoksia, jos vain yksityisen oi- sessä tarkoitettua yhteistaloudessa asumista,
13927: keutta on loukattu. Tältä osin asianomistajari- mutta tavanomaisessa alivuokrasuhteessa asu-
13928: kosten ala periaatteessa laajentuisi, kun luva- minen ei sellaista olisi. Yhteistaloudessa asumi-
13929: ton pyynti julkisyhteisöjen omistamilla alueilla selta edellytettäisiin pysyvyyttä, josta osoituk-
13930: muuttuisi asianomistajarikokseksi. Tällä muu- sena olisi sen ajallinen kesto, tai vakiintunei-
13931: toksella ei liene suurta käytännön merkitystä. suutta, joka olisi pääteltävissä muista olosuh-
13932: Hallinnan loukkaus (10 §) olisi asianomis- teista. Esimerkiksi luopuminen edellisestä
13933: tajarikos. Nykyiset rikoslain säännökset, jotka asunnosta yhteen muutettaessa voisi olla osoi-
13934: vastaavat ehdotettua hallinnan loukkausta, tus vakiintuneisuudesta. Tilapäistä, vain joita-
13935: ovat 33 luvussa. Luvussa tarkoitetut rikokset kin päiviä kestävää yhdessä asumista ei pidet-
13936: eivät ole virallisen syytteen alaisia, jos vain täisi tässä tarkoitettuna yhteistaloudessa asu-
13937: yksityisen oikeutta on loukattu. Lisäksi ehdo- misena. Voimassa olevan lain mukaan yhteista-
13938: tettuun 10 §:ään sisältyisi osa nykyisen 33 loudessa asuminen ei sinänsä vielä tee esimer-
13939: luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista teois- kiksi varkaudesta pesänkavaltamista, vaan ri-
13940: ta. Kyseiset teot ovat nykyisinkin yleensä koslain 30 luvun 1 §:n soveltaminen on kytket-
13941: asianomistajarikoksia. ty muodollisiin edellytyksiin, kuten sukulaisuu-
13942: Myös vakuusoikeuden loukkaus (11 §) olisi teen.
13943: asianomistajarikos. Voimassa olevassa laissa Toisena perusteena mainitaan 2 momentin 2
13944: sitä lähinnä vastaavassa 38 luvun 5 §:ssä tar- kohdassa avioliitto tai sukulaisuus. Määräyk-
13945: koitetut teot ovat yleensä asianomistajarikok- sen soveltaminen ei edellytä, että siinä tarkoite-
13946: sia. tut henkilöt asuisivat yhdessä. Syyteoikeusjär-
13947: 1 momentti. Ehdotettu 1 momentin säännös jestelyn perusteena tässä olevan eettisen suh-
13948: olisi tärkein syyteoikeutta rajaava määräys täs- teen ei voida katsoa katkeavan vain sen vuoksi,
13949: sä luvussa. Sen mukaan luvaton käyttö (7 §), että lainkohdassa tarkoitetut henkilöt muutta-
13950: lievä luvaton käyttö (8 §), luvaton pyynti (9 §), vat erilleen. Nykyisen lain pesänkavaltamis-
13951: hallinnan loukkaus (10 §) ja vakuusoikeuden säännöksestä poiketen lainkohtaan on otettu
13952: loukkaus (11 §) olisivat asianomistajarikoksia, mukaan sisarukset, kaikki suoraan alenevassa
13953: kun taas muut luvun rikokset olisivat yleensä polvessa olevat sukulaiset sekä muutkin suo-
13954: virallisen syytteen alaisia. raan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset kuin
13955: 2 momentti. Poikkeuksesta 1 momentin il- vanhemmat. Mikäli 2 momentissa tarkoitetun
13956: maisemaan pääsääntöön nähden säädettäisiin teon on tehnyt vajaavaltaisen holhooja ja teko
13957: pykälän 2 momentissa lähinnä nykyisen lain kohdistuu vajaavaltaisen omaisuuteen, viralli-
13958: pesänkavaltamistapauksia silmällä pitäen. Eh- nen syyttäjä voisi rikoslain voimaanpanemises-
13959: dotettu 2 momentti koskisi varkautta (1 §), ta annetun asetuksen 18 §:n 2 momentin mu-
13960: näpistystä (3 §), kavallusta (4 §) sekä lievää kaan edelleen nostaa syytteen ilman syyttämis-
13961: kavallusta (6 §). Nämä rikokset olisivat asian- pyyntöä.
13962: omistajarikoksia joko rikoksentekijän ja asian- Voimassa olevan lain mukaan teko on asian-
13963: omistajan välisen läheisen suhteen vuoksi tai omistajarikos, jos kasvatit kavaltavat kasva-
13964: siksi, että teon kohteena oleva omaisuus saat- tusvanhemmiltaan. Aiemmin kasvatuslapsiksi
13965: taa olla yhteisessä käytössä. Jos varkautta tai määritellyt lapset ovat nykyisen lastensuojelu-
13966: kavallusta esimerkiksi omaisuuden suuren ar- lain (683/83) mukaan yksityisesti sijoitettuja
13967: von vuoksi tai muusta laissa mainitusta syystä lapsia. Ehdotuksen mukaan teko olisi tällöin
13968: olisi pidettävä tärkeänä, tämän momentin syy- yhteistaloudessa asuttaessa 2 momentin 1 koh-
13969: teoikeussäännös ei soveltuisi, vaan rikos olisi dan mukaan edelleen asianomistajarikos, mut-
13970: virallisen syytteen alainen. ta erilleen muuttamisen jälkeen virallisen syyt-
13971: Ehdotetun 2 momentin 1 kohdan mukaan teen alainen. Aiemmin yksityisesti sijoitettuna
13972: momentin johdannossa luetelluissa pykälissä olleen lapsen ja tämän entisen hoitajan välistä
13973: tarkoitetut teot olisivat asianomistajarikoksia suhdetta ei ole pidetty luonteeltaan niin lähei-
13974: silloin, kun tekijä ja asianomistaja asuvat yh- senä, että se kaipaisi poikkeuksellista syyteoi-
13975: teistaloudessa ja teko kohdistuu tässä yhteista- keusjärjestelyä myös yhdessä asumisen päätyt-
13976: loudessa olevaan omaisuuteen. Heidän katso- tyä. Myös lastensuojelulain 22 §:ssä tarkoitet-
13977: taan asuvan yhteistaloudessa, jos talouden jo- tua sijaishuoltoon sijoitettua lasta ja tämän
13978: 52 1988 vp. - HE n:o 66
13979:
13980: sijaishuoltajaa poikkeuksellinen syyteoikeus- 1.6.1.1. Verorikokset
13981: järjestely koskisi vain niin kauan, kun he
13982: asuvat 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla 1.6.1.1.1. Verorikosten yhteiskunnallinen mer-
13983: tavalla yhdessä. kitys
13984: Kuolinpesän omaisuuteen kohdistuva rikos
13985: olisi momentin 3 kohdan mukaan asianomis- Julkisyhteisöjen tarjoamat palvelut kustan-
13986: tajarikos, jos tekijä on pesän osakas. Rikoslain netaan pääosin näiden yhteisöjen keräämillä
13987: nykyisessä pesänkavaltamissäännöksessä on sa- veroilla ja maksuilla. Tarjottavien palvelujen
13988: manlainen määräys. Muutoksena voimassa ole- lisääntyminen on lisännyt myös niiden kustan-
13989: vaan lakiin olisi, etteivät muut yhteisomis- tamiseen tarvittavien varojen määrää. Palve-
13990: tussuhteet ja yhtiön osakkuussuhteet kuuluisi lusten ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttä-
13991: säännöksen piiriin. On katsottu, etteivät tällai- vät riittävää verojen ja maksujen kertymistä
13992: set suhteet ole sillä tavoin läheisiä, että niitä palveluksia tarjoaville julkisyhteisöille, ennen
13993: varten tarvittaisiin poikkeuksellinen syyteoi- kaikkea valtiolle ja kunnille.
13994: keusjärjestely.
13995: Verotuksen oikeudenmukaisuuden edellytyk-
13996: siä on, että kaikki verovelvolliset suorittavat
13997: 1.6. 29 luku. Rikoksista julkista taloutta veronsa lainsäädännön määräämällä tavalla.
13998: vastaan Mikäli näin ei tapahdu, verovelvollisuus ei
13999: jakaudu eri yhteiskuntaryhmien kesken niiden
14000: 1.6.1. Luvun perustelut maksukyvyn mukaisesti. Samalla vaarantuvat
14001: myös muut verotuksen tavoitteet, kuten erilai-
14002: set sosiaaliset sekä kasvu- ja suhdannepoliitti-
14003: Rikoslain 29 lukuun ehdotetaan otettavaksi set päämäärät. Verotuksen tavoitteiden saavut-
14004: keskeisimmät säännökset rikoksista, jotka tamiseksi on kyettävä turvaamaan se, että ve-
14005: kohdistuvat julkiseen talouteen. Julkinen ta-
14006: rolainsäädäntöä tarkasti noudatetaan.
14007: lous tarkoittaa valtion, kuntien ja julkisoikeu-
14008: dellisten yhteisöjen taloutta kokonaisuutena. Verorikoksilla tarkoitetaan sellaisia rangais-
14009: Julkisen talouden tulot ovat meillä nykyisin taviksi säädettyjä tekoja, joilla pyritään välttä-
14010: noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. mään veroa tai siihen rinnastettavaa julkista
14011: Julkinen talous kerää varansa pääasiallisesti maksua tai joilla muuten rikotaan verolakien
14012: veroina tai niihin rinnastettavina maksuina. säännöksiä. Verorikossäännöksillä pyritään en-
14013: Sen menoista runsaat puolet on kulutusmeno- nen kaikkea suojaamaan verotulojen lainmu-
14014: ja, avustusten, sosiaalivakuutusetuuksien ja kaista kertymistä valtiolle ja muille veronsaaji-
14015: muiden tulonsiirtojen vastatessa suurimmasta na oleville julkisyhteisöille. Verorikosten vai-
14016: osasta muita menoja. kutukset voivat ulottua välillisesti laajalle, sillä
14017: Verorikoksia koskevat säännökset suojaavat epärehellisellä menettelyllä verovelvollisuudes-
14018: julkisen talouden tulojen hankintaa. Vanhas- taan vapautuvat pääsevät muita verovelvollisia
14019: taan rikoslaissa on ollut veropetosta koskeva edullisempaan asemaan, millä saattaa olla esi-
14020: säännös. Julkistalouden menopuolta koskevia merkiksi yritysten välisessä kilpailutilanteessa
14021: erityisiä rangaistussäännöksiä ei rikoslaissa sen ratkaiseva merkitys. Siten verorikosten ran-
14022: sijaan ole ollut. Julkisen ja yksityisen sektorin gaistussäännökset osaltaan turvaavat myös ve-
14023: taloudellisiin suhteisiin on sovellettu vaihdan- rovelvollisten tasavertaisuutta.
14024: taa yleisesti koskevia kriminalisointeja. Verorikosten yhteiskunnallinen merkitys il-
14025: Julkisista varoista myönnettävät avustukset, menee myös niiden laajuudesta esitetyistä tie-
14026: niihin sisällytettynä valtionosuus ja -avustus doista. Oikeusministeriön asettaman taloudel-
14027: kunnille, ovat merkittävä osa julkista taloutta. lista rikollisuutta selvitelleen työryhmän mie-
14028: Näiden avustusten rehdin ja tarkoituksenmu- tinnössä (oikeusministeriön lainvalmisteluosas-
14029: kaisen käytön turvaamiseksi tarvitaan rikos- ton julkaisu 6/1983) oikeudettomasti väitetyn
14030: laissa nimenomaisia säännöksiä. Siksi avustus- veron kokonaismääräksi vuonna 1981 on arvi-
14031: rikoksia koskevat rangaistussäännökset ehdo- oitu 3 805 miljoonaa markkaa, josta varsinais-
14032: tetaan sisällytettäviksi samaan lukuun verori- ten verorikosten osuus olisi ollut ainakin 590
14033: koksia koskevien rangaistussäännösten kanssa. miljoonaa markkaa.
14034: 1988 vp. - HE n:o 66 53
14035:
14036: 1.6.1.1.2. Nykyinen lainsäädäntö koskevassa erityislaissa rangaistussäännös vai
14037: ei.
14038: Keskeisin verorikos on veropetos, jonka pe- Veropetoksen lisäksi ei ole muuta eri verola-
14039: russäännös on rikoslain 38 luvun 11 §:ssä. keja yhteisesti koskevaa tekotyyppiä. Useissa
14040: Veropetokseen syyllistyy se, joka tahallaan verolaeissa ja veroon rinnastettavia julkisia
14041: vääriä tietoja antamalla tai veron määräämi- maksuja koskevissa laeissa on muuta kuin
14042: seen vaikuttavia seikkoja salaamaila taikka veropetosta koskevia rangaistussäännöksiä,
14043: muulla vilpillä pidättää tai yrittää pidättää jotka voivat paljonkin poiketa toisistaan. Näi-
14044: veroa tai maksua. Rikoslain veropetossäännös- den säännösten tarkoituksena on yleensä joko
14045: tä sovelletaan yleisesti eri verolakien ja veroon turvata veron tai maksun määräämistä edistä-
14046: rinnastettavia julkisia maksuja koskevien la- vien velvollisuuksien täyttämistä tai helpottaa
14047: kien mukaisten verojen ja maksujen laitto- verovalvontaa. Rangaistavaksi on voitu säätää:
14048: maan pidättämiseen. Rikoslain lisäksi verope- - ilmoitus- tai tiedonantovelvollisuuden lai-
14049: tosta koskevia rangaistussäännöksiä on myös minlyönti
14050: useassa verolaissa ja julkisia maksuja koske- - verovelvolliselle asetetun erityisen kirjan-
14051: vassa laissa. Nämä säännökset poikkeavat toi- pitovelvollisuuden laiminlyönti
14052: sistaan jonkin verran rakenteeltaan ja sisällöl- - eräiden asiakirjojen toimittamisen lai-
14053: tään. Eräät verolait sisältävät täydellisen vero- minlyönti.
14054: petostunnusmerkistön, eräissä taas on vain jo- Voimassa olevassa rikoslaissa ei ole veron
14055: ko rangaistusuhkaa tai tunnusmerkistöä koske- tilittämisen laiminlyöntiä koskevaa säännöstä.
14056: va viittaus rikoslakiin. Tämän vuoksi veroja ja julkisia maksuja kos-
14057: kevissa erityislaeissakaan ei ole tällaista rikka-
14058: Eräissä verolaeissa, esimerkiksi arpajaisvero- musta tarkoittavia rikoslakiin viittaavia sään-
14059: laissa (259/70), ei ole rangaistussäännöstä lain-
14060: nöksiä. Verojen ja niihin rinnastettavien mak-
14061: kaan ja eräissä laeissa viittaus rikoslakiin on
14062: sujen tilittämisessä tehdyt laiminlyönnit ovat
14063: välillinen. Esimerkiksi laissa eräistä vakuutus-
14064: nykyisinkin eräissä tapauksissa rangaistavia
14065: maksuista suoritettavasta verosta (664/66) on
14066: esimerkiksi ennakkoperintälain (418/59) ja
14067: säännös, jonka mukaan vakuutusmaksuverosta
14068: on soveltuvin osin voimassa, mitä liikevaihto- työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
14069: lain (366/63) säännösten nojalla. Myös oma-
14070: verosta on säädetty. Liikevaihtoverolaissa
14071: aloitteisesti suoritettavan liikevaihtoveron tilit-
14072: (532/63) taas on rikoslain 38 luvun 11 §:ään
14073: tämisen laiminlyönnin johdosta on nostettu
14074: pohjautuva veron vilpillistä pidättämistä kos-
14075: syytteitä, mutta nykyisen oikeuskäytännön mu-
14076: keva rangaistussäännös.
14077: kaan liikevaihtoveron tilittämättä jättäminen ei
14078: Riippumatta siitä, miten eri verolaeissa ole- ole rangaistavaa.
14079: vat rangaistussäännökset on muotoiltu vai on- Useaan verolakiin sisältyy avoin rangaistus-
14080: ko niissä rangaistussäännöstä lainkaan, kaikki säännös lain säännösten rikkomisesta tai laissa
14081: tahallinen veron vilpillinen pidättäminen on säädetyn velvollisuuden laiminlyönnistä. Ran-
14082: rangaistavaa. Eri verolakeihin sisältyvät ran- gaistavan menettelyn alue on avoimia rangais-
14083: gaistussäännökset asiallisesti likimain vastaavat tussäännöksiä käytettäessä epämääräinen, jo-
14084: rikoslain veropetossäännöksiä. ten ainakin muodollisesti niiden voidaan kat-
14085: Veroon rinnastettavia julkisia maksuja kos- soa koskevan kaikkien asianomaisen lain tai
14086: kevissa laeissa maksun vilpillistä pidättämistä sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-
14087: tarkoittavat rangaistussäännökset ovat harvi- ten osoittamien velvollisuuksien rikkomista.
14088: naisempia kuin vastaavat säännökset verolaeis- Verotuslaissa (482/58) on säädetty rangaista-
14089: sa. Myös maksujen vilpillistä pidättämistä kos- viksi lisäksi eräitä sellaisia tekoja, jotka tosin
14090: kevat rangaistussäännökset pohjautuvat usein läheisesti liittyvät verotukseen, mutta joita ei
14091: rikoslain 38 luvun 11 §:n veropetossäännök- voida kuitenkaan pitää varsinaisina verorikok-
14092: seen. Eräissä näistä laeista viittaus rikoslain sina. Tällainen on esimerkiksi verotuslain 122
14093: veropetossäännöksiin on välillinen ja useissa §:n 2 momentissa tarkoitettu perättömän lau-
14094: niistä ei ole rangaistussäännöstä lainkaan. Ta- suman antaminen verotusta käsittelevässä
14095: hallinen veroon rinnastettavan julkisen maksun muutoksenhakutuomioistuimessa.
14096: vilpillinen pidättäminen on kuitenkin voimassa Veropetosrikosten tuomitsemiskertojen mää-
14097: olevan lain mukaan rangaistava veropetoksena rä lisääntyi voimakkaasti 1970-luvun lopulla,
14098: riippumatta siitä, onko asianomaisessa maksua mutta on jossain määrin tasoittunut viime
14099: 54 1988 vp. - HE n:o 66
14100:
14101: vuosina. Lisääntyminen johtui paljolti siitä, tanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai
14102: että viranomaiset ryhtyivät saamiensa ohjeiden muun säädetyn tiedon tai asiakirjan. Maksu-
14103: perusteella aikaisempaa useammin ilmoitta- seuraamusten määräämisen edellytykset ja
14104: maan havaitsemiaan rikkomuksia syytteeseen maksujen suuruus vaihtelevat eri laeissa. Hal-
14105: pantavaksi. Lisäksi tehostettu tutkiota ja val- linnollinen maksuseuraamus määrätään siitä
14106: vonta ovat tuntuvasti lisänneet ilmitulleiden riippumatta, onko teosta nostetty syyte tai
14107: verorikosten määrää. Toisaalta verotarkastus- tuomittu rangaistus.
14108: ten kattavuutta ei ole voitu lisätä tarkastuskoh- Verorikosoikeudenkäynnissä voidaan käsi-
14109: teiden kasvua vastaavalla tavalla, minkä vuok- tellä myös verorikokseen perustuva vahingon-
14110: si tämän alueen piilorikollisuuden määrä on korvausvaatimus. Käytännössä veroviranomai-
14111: arvioitu edelleen suureksi. set vaativat vahingonkorvauksena veronsaajilta
14112: Veropetoksia varten säädetyt rangaistusastei- saamatta jääneen veron tai maksun pääoman
14113: kot ovat samat kuin yleensä varallisuusrikok- määrän säännönmukaisine korkoineen. Vaati-
14114: silla. Tavallisen veropetoksen enimmäisran- mus kohdistetaan tavallisesti oikeushenkilön
14115: gaistus on kaksi ja törkeän veropetoksen neljä puolesta toimineeseen fyysiseen henkilöön, esi-
14116: vuotta vankeutta. merkiksi yrityksen toimitusjohtajaan tai halli-
14117: Veropetoksista tuomittujen rangaistusten ta- tuksen jäseniin.
14118: so on ollut selvästi varallisuusrikosten rangais-
14119: tustasoa alhaisempi rangaistusasteikkojen yh-
14120: täläisyydestä huolimatta. Ehdottornai vankeus- 1.6.1.1.3. Nykyisen sääntelyn epäkohdat
14121: rangaistukset ovat olleet harvinaisia. Verori-
14122: kosten seuraamuksia arvioitaessa on kuitenkin Verorikosten seuraamusjärjestelmä on haja-
14123: otettava huomioon hallinnollisten seuraamus- nainen ja monimutkainen. Veropetosta koske-
14124: ten merkitys. Ne voivat vaikuttaa rangaistus- via rangaistussäännöksiä on rikoslain lisäksi
14125: seuraamusta alentavasti. monissa verolaeissa ja myös useassa veroon
14126: Eräiden verolakien mukaan veropetokseen rinnastettavaa julkista maksua koskevassa lais-
14127: tai sen yritykseen syyllistynyt on velvoitettava sa. Nämä säännökset ovat osittain päällekkäi-
14128: korvaamaan useampikertaisesti se, mitä hän on siä ja jopa ristiriitaisiksi tulkittavia.
14129: valtiolta pidäitänyt tai yrittänyt pidättää. En- Rangaistus- ja viittaussäännösten käytön
14130: nakkoperintälain 62 §:ssä on säädetty kaksin- epäyhtenäisyys on ollut omiaan vaikeuttamaan
14131: kertainen korvausvelvollisuus ja elokuvavero- säännösten soveltamista. Säännösten erilaisuus
14132: lain 18 §:n 1 momentissa (366/64) jopa kol- ei johdu asianomaisten erityislakien erilaisista
14133: minkertainen korvausvelvollisuus. Korvaus tarpeista, vaan aiheutuu ensisijassa siitä, että
14134: tuomitaan näissä tapauksissa syytejutun yhtey- nämä lait on säädetty eri aikoina toisistaan
14135: dessä yleisessä tuomioistuimessa. Seuraamus riippumatta ja keskinäistä yhdenmukaistamista
14136: kohdistuu syylliseksi tuomittavaan henkilökoh- suorittamatta.
14137: taisesti ja se tuomitaan muun rangaistuksen Myös ilmaisultaan monet rangaistus- ja viit-
14138: lisäksi rikosprosessin yhteydessä. taussäännökset ovat epäonnistuneita. Esimer-
14139: Rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi ve- kiksi eräissä laeissa käytetty, osaksi tunnus-
14140: rorikoksiin liittyy usein hallinnollisia seuraa- merkistön sisältävä viittaus rikoslakiin aiheut-
14141: muksia. Niillä tarkoitetaan verovelvolliselle taa tarpeetonta sekavuutta, koska rangaistuk-
14142: hallinnollisessa järjestyksessä määrättäviä sesta säädetään kuitenkin rikoslain 38 luvun 11
14143: maksuseuraamuksia. Tärkein maksuseuraamus §:ssä, joka sisältää itsenäisen tunnusmerkistön.
14144: on veronkorotus, joka määrätään yleensä por- Viittaussäännökseen sisältyvien tunnusmerkis-
14145: rastetusti sen mukaan, minkä asteinen verotus- tötekijöiden vuoksi on kuitenkin näitä lakeja
14146: menettelyssä todettu virhe tai laiminlyönti on sovellettaessa aina varmistauduttava siitä, ai-
14147: ollut. Niinpä esimerkiksi verotuslain 77 §:n heuttaako erityislain oma tunnusmerkistö jon-
14148: mukaan veroa on korotettava enintään 20 pro- kin rikoslakiin heijastuvan muutoksen. Se, et-
14149: sentilla, jos veroilmoituksessa tai muussa tie- tei rangaistus- tai viittaussäännöksiä ole kaikis-
14150: dossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteelli- sa erityislaeissa, on puolestaan vaikeuttanut
14151: suus eikä sitä ole kehotuksesta huolimatta veropetoksen soveltamisalan rajaamista.
14152: korjattu. Vero voidaan määrätä korotettavaksi Myös muiden verorikosten rangaistussäänte-
14153: jopa kaksinkertaiseksi, jos verovelvollinen on ly on vaikeaselkoista ja epäjohdonmukaista.
14154: tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta an- Samantyyppisten tekojen rangaistavuus riip-
14155: 1988 vp. - HE n:o 66 55
14156:
14157: puu usein siitä, mihin veroon teko on kohdis- on moitittavuudeltaan rinnastettavissa siihen,
14158: tunut. Moniin verolakeihin sisältyy avoimia että jokin yksittäinen tuloerä tai tulolaji jäte-
14159: tunnusmerkistöjä, joiden perusteella on vaikea tään veroilmoituksessa mainitsematta.
14160: sanoa, mitkä kaikki teot ovat käytännössä Käytännöllistä hankaluutta on aiheutunut
14161: rangaistavia. Erityisen ongelmallinen on tilan- siitä, ettei rikoslaissa ole erillistä säännöstä
14162: ne silloin, kun tällaisen avoimen rangaistus- veropetoksen lievää muotoa varten. Tämän
14163: säännöksen soveltaminen perustuu toisessa eri- vuoksi vähäisiä veropetosasioita ei voida käsi-
14164: tyislaissa olevaan viittaussäännökseen. Esimer- tellä rangaistusmääräysmenettelyssä, mikä tar-
14165: kiksi liikevaihtoveroa koskevan avoimen ran- peettomasti lisää tuomioistuinten työtä.
14166: gaistussäännöksen soveltuvuus vakuutus- Eräisiin verorikossäännöksiin liittyvä ran-
14167: maksuveroon kohdistuneeseen rikokseen voi gaistuksenluonteinen useampikertaisen veron
14168: aiheuttaa tulkintaongelmia. Erityisesti lakeja määrääminen on usein kohtuuton ja liian eh-
14169: muutettaessa tällaiset avoimet rangaistussään- doton seuraamus. Seuraamus on näet aina
14170: nökset ja viittaussäännökset saattavat johtaa sama riippumatta siitä, millaista syyllisyyttä
14171: tulkintoihin, joita ei lakia säädettäessä ole käsiteltävä teko osoittaa. Myöskään muita te-
14172: tarkoitettu. olle ominaisia piirteitä ei voida ottaa huo-
14173: Rikoslain veropetosta koskevia säännöksiä mioon. Verorikostoimikunta (komiteanmietin-
14174: muutettiin vuonna 1972 varallisuusrikoksia tö 1973:31) katsoi, että tällaiset veronkorotuk-
14175: koskevan rikoslain uudistuksen yhteydessä. set voidaan rinnastaa hallinnollisiin seuraa-
14176: Tällöin korotettiin veropetoksen rangaistusas- muksiin. Tämän vuoksi toimikunnan käsityk-
14177: teikkoa ja säädettiin oma tunnusmerkistö tör- sen mukaan ei voida pitää tarkoituksenmukai-
14178: keää veropetosta varten. Perussäännöksen tun- sena, että tuomioistuin määrää veron korotuk-
14179: nusmerkistö on osoittautunut tyydyttäväksi. sineen. Toimikunta ehdotti, että tällaiset koro-
14180: Eräissä tapauksissa on kuitenkin ilmennyt tar- tukset siirrettäisiin hallinnollisessa järjestykses-
14181: vetta rinnastaa veropetokseen myös veroilmoi- sä määrättäviksi.
14182: tuksen antamisen laiminlyönti veron pidättämi- Myös veron tilitykseen liittyvien laiminlyön-
14183: sen tarkoituksessa (niin sanottu passiivinen tien rangaistussääntely on hajanaista ja puut-
14184: veropetos). Verovelvolliselle, joka laiminlyö teellista. Esimerkiksi työnantajan sosiaaliturva-
14185: antaa säädetyn veroilmoituksen, määrätään maksun tilittämättä jättäminen on rangaista-
14186: nykyään tuntuva veronkorotus. Verotus joudu- vaa, jos se ei ole johtunut työnantajan maksu-
14187: taan tällöin toimittamaan arvioverotuksena, kyvyttömyydestä. Sitä vastoin liikevaihtoveron
14188: jolloin pohjana pidetään verovelvollisen aikai- kuukausimaksun tilittämättä jättäminen ei ny-
14189: sempien vuosien verotustietoja. Veroilmoituk- kyisen käytännön mukaan ole rangaistavaa.
14190: sen antamisen laiminlyövä verovelvollinen jou- Moniin veroja ja niihin rinnastettavia julki-
14191: tuukin yleensä huonompaan asemaan kuin jos sia maksuja koskeviin lakeihin sisältyviä avoi-
14192: hän olisi asianmukaisesti täyttänyt ilmoitusvel- mia rangaistussäännöksiä on pidetty epätyy-
14193: vollisuutensa. Käytännössä on kuitenkin tullut dyttävinä, koska rangaistavan menettelyn alue
14194: ilmi myös päinvastaisia tapauksia, joissa ve- on niitä käytettäessä epämääräinen ja ainakin
14195: roilmoituksen antamisen laiminlyönti on arvio- muodollisesti niiden voidaan katsoa koskevan
14196: verotuksesta ja veronkorotuksesta huolimatta kaikkia asianomaisen lain tai sen nojalla annet-
14197: osoittautunut verotuksellisesti kannattavaksi. tujen säännösten ja määräysten osoittamien
14198: Tällainen tilanne saattaa johtua esimerkiksi velvollisuuksien rikkomisia. Näin ollen ran-
14199: siitä, että verovelvollisen tulot ovat asianomai- gaistavaa voi olla hyvinkin vähäisen velvolli-
14200: sena verovuonna olleet aikaisempia vuosia suuden rikkominen.
14201: olennaisesti suuremmat, jolloin arvioverotuk- Verorikoksiin liittyvien hallinnollisten seu-
14202: sen perusteena olevat aikaisempien vuosien raamusten ja niistä tuomittavien rikosoikeudel-
14203: tulot eivät ole lähimainkaan vastanneet muut- listen seuraamusten yhteensovittamisesta ei ole
14204: tunutta tilannetta ja näin arvioverotuksella erityistä säännöstä. Käytännössä hallinnolliset
14205: määrätty vero on jäänyt todellisten tulojen ja seuraamukset saattavat muodostua erittäin an-
14206: menojen mukaan laskettavaa veroa pienem- kariksi, minkä vuoksi niiden huomioon otta-
14207: mäksi. Eräissä tällaisissa tapauksissa on ollut mista rangaistusta tuomittaessa on pidetty tar-
14208: perusteltua syytä epäillä, että verovelvollinen peellisena. Voimassa olevaa rikoslain 6 luvun 4
14209: on jättänyt veroilmoituksen antamatta nimen- §:n yleistä säännöstä kohtuuttoman seuraa-
14210: omaan veroa välttääkseen. Tällainen menettely muksen välttämisestä on sovellettava myös ve-
14211: 56 1988 vp. - HE n:o 66
14212:
14213: rorikoksiin (KKO 1981 II 14). Tätä säännöstä ehdottomasti rajata veropetoksen soveltamis-
14214: on pidetty riittävänä estämään seuraamusten alaa, vaan niiden avulla on ennen kaikkea
14215: kasautumisen kohtuuttomiksi, minkä vuoksi pyritty helpottamaan veropetoksen soveltamis-
14216: erityistä verorikoksia koskevaa hallinnollisten alan havaitsemista. Eräisiin määräaikaisiin ve-
14217: ja rikosoikeudellisten seuraamusten yhteenso- rolakeihin, kuten lannoiteverosta annettuun la-
14218: vittamissäännöstä ei ole ehdotettu. kiin (881179) ja rehuseosverosta annettuun la-
14219: kiin (1099/82) viittaussäännöstä ei ole pidetty
14220: tarkoituksenmukaisena lisätä. Myöskään sellai-
14221: 1.6.1.1.4. Ehdotuksen pääkohdat siin verolakeihin, joissa säädetyn veron vero-
14222: tusmenettely tapahtuu verotuslain tai valmiste-
14223: Rikoslain uudistusta valmisteltaessa on ollut verotuslain (558174) mukaisesti, viittausta ve-
14224: pyrkimyksenä se, että vankeusrangaistusuhan ropetossäännöksiin ei ole lisätty.
14225: sisältävistä teoista säädetään rikoslaissa. Ehdo- Ehdotus veropetoksen (1 §) tunnusmerkis-
14226: tuksen mukaan vankeusrangaistus voitaisiin töksi rakentuu pääasiassa nykyisten säännösten
14227: tuomita veropetoksesta (29:1-3) ja verorikko- pohjalle. Tärkein muutos koskisi veroilmoituk-
14228: muksesta (29:4). Niitä koskevat säännökset sen antamisen laiminlyönnin rangaistavuutta
14229: ehdotetaan siis sijoitettaviksi rikoslakiin. eräissä tapauksissa. Ehdotuksen mukaan vero-
14230: Nykyisin eri laeissa olevat veropetossään- petoksesta voitaisiin tuomita myös se, joka
14231: nökset muutettaisiin rikoslakiin osoittaviksi veron välttämiseksi salaa veron määräämiseen
14232: viittaussäännöksiksi ja niihin lakeihin, joissa vaikuttavan seikan laiminlyömällä antaa ve-
14233: rangaistussäännöstä ei tällä hetkellä ole, lisät- roilmoituksen ja siten aiheuttaa veron määrää-
14234: täisiin viittaus rikoslain veropetossäännöksiin. mätiä jättämisen tai sen määräämisen liian
14235: Myös veroon rinnastettavia julkisia maksuja alhaiseksi.
14236: koskeviin lakeihin ehdotetaan otettavaksi viit- Veropetosta koskeviin säännöksiin ehdote-
14237: taussäännös rikoslain 29 luvun 1-3 §:ään. taan lisättäväksi säännös veropetoksen perus-
14238: Säännös selkiyttäisi rikoslain veropetossään- rikosta lievemmästä tekomuodosta eli lievästä
14239: nöksen soveltamista julkisten maksujen lain- veropetoksesta (3 §). Se muistuttaa varallisuus-
14240: vastaiseen välttämiseen. Säännös olisi ilmaisul- rikosten vastaavia säännöksiä. Käytännössä se
14241: taan yhdenmukainen verolaeissa käytetyn viit- tulisi sovellettavaksi erityisesti vähäisissä tulli-
14242: taussäännöksen kanssa eli sisältäisi pelkän viit- rikoksissa, jotka käsittävät veropetoksen.
14243: tauksen. Se korvaisi nykyiset näissä laeissa Ehdotettu verorikkomussäännös (4 §) koski-
14244: olevat maksun vilpillistä pidättämistä tarkoit- si veron tai julkisen maksun tilittämisen tai
14245: tavat säännökset. Niihin lakeihin, joissa ei suorittamisen laiminlyöntiä ja korvaisi nykyiset
14246: nykyisin ole rangaistussäännöstä, viittaussään- tilityksen laiminlyöntiä koskevat säännökset.
14247: nös lisättäisiin. Vähäiset, viivyttelemättä korjatut laiminlyön-
14248: Rangaistavuuden alaa ei kerrotuilla viittaus- nit jäisivät kuitenkin tämän säännöksen sovel-
14249: säännösten uudistuksilla muutettaisi. Viittaus- tamisalan ulkopuolelle. Säännös koskisi niitä
14250: säännöksillä ei näet olisi itsenäistä tehtävää, veroja ja maksuja, jotka on maksettava oma-
14251: vaan ne ainoastaan osoittaisivat, missä rangais- aloitteisesti ilman erityistä maksuunpanotoin-
14252: tus asianomaisen veron tai maksun lainvastai- ta. Veronsaajalla ei ole oma-aloitteisesti mak-
14253: sesta välttämisestä on säädetty. Rajattaessa settavien verojen kohdalta samanlaisia mah-
14254: sitä, mitkä julkiset maksut voisivat olla verope- dollisuuksia kuin liikekumppaneilla tai rahoit-
14255: toksen kohteena, pääperiaatteena olisi pidettä- tajilla valvoa etujaan, koska veron määrä tulee
14256: vä sitä, että veropetos voisi kohdistua vain veronsaajan tietoon vain verovelvollisen toi-
14257: niihin veroon rinnastettaviin julkisiin maksui- menpiteillä. Toisaalta tarkasteltaessa asiaa ve-
14258: hin, jotka eivät ole korvausta jostakin nimeno- rovelvollisen kannalta näiden suoritusten mak-
14259: maisesta vastasuoritteesta. Vastaisuudessa olisi saminen on kuitenkin vain yksi meno muiden
14260: jo uusia verolakeja säädettäessä huolehdittava kustannusten joukossa eikä verolainsäädäntö-
14261: tarpeellisten viittaussäännösten ottamisesta kään lähde siitä, että suoritusvelvollisella tulisi
14262: näihin lakeihin. olla erillisiä varoja maksuvelvollisuutensa täyt-
14263: Vaikka viittaus rikoslain veropetossäännök- tämiseksi. Tämän vuoksi ei ole pidetty luonte-
14264: siin olisi pääsääntöisesti kaikissa veroja tai vana näiden suoritusten laiminlyönnin rinnas-
14265: veroon rinnastettavia julkisia maksuja koske- tamista kavallusrikokseen. Kun veronsaajalla
14266: vissa laeissa, viittauksilla ei ole tarkoitettu ei ole kuitenkaan mahdollisuutta esimerkiksi
14267: 1988 vp. - HE n:o 66 57
14268:
14269: vastasuorituksia keskeyttämällä painostaa ve- suorittamatta jättäminen olisi rikoslain maini-
14270: lallista syntyneiden velkojen suorittamiseen, on tun kohdan nojalla rangaistavaa. Näin ollen
14271: katsottu tarpeelliseksi myös rikoslainsäädän- ehdotetaan muutettaviksi tilitysvelvollisuuden
14272: nössä vahvistaa veronsaajan asemaa. Verovira- rikkomista tarkoittavat voimassa olevat sään-
14273: nomaiset ovat katsoneet, etteivät käytettävissä nökset siten, että niistä poistettaisiin nykyiset
14274: olevat hallinnolliset korko- ja veronkorotus- tunnusmerkistöt ja niiden asemesta lakeihin
14275: seuraamukset ole riittäviä. Rangaistavuuden otettaisiin viittaus verorikkomussäännökseen.
14276: tarpeellisuutta korostaa se, että käytännössä Niihin erityislakeihin, joissa tarkoitetun tilitys-
14277: kyseiset laiminlyönnit usein voivat johtaa myös velvollisuuden rikkominen aikaisemmin ei ole
14278: suorituksen lopulliseen menettämiseen maksun ollut rangaistavaa, lisättäisiin viittaussäännös.
14279: laiminlyöneen joutuessa konkurssiin tai jopa Myös verorikkomukseen viittaava säännös
14280: ryhtyessä tietoisesti hävittämään omaisuuttaan. olisi ilmaisultaan mahdollisimman niukka. Sii-
14281: Veroviranomaiset ovat pitäneet tällaisen tili- nä ei ole toistettu verorikkomuksen tunnusmer-
14282: tys- tai suorittamisrikkomuksen rangaistavuut- kistöä eikä viittauksena ole itsenäistä merkitys-
14283: ta tärkeänä myös siitä syystä, että se mahdol- tä suhteessa verorikkomukseen. Se olisi pelkkä
14284: listaa rikkomuksentekijän saattamisen henkilö- viittaus verorikkomuksen soveltamisalan ha-
14285: kohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Ehdo- vainnollistamiseksi. Luonteensa vuoksi tämä-
14286: tuksessa on kuitenkin lähdetty siitä, että ran- kään säännös ei voisi merkitä rangaistussään-
14287: gaistavuuden alaa ei tule laajentaa vahingon- nöksen soveltamisalan ehdotonta rajaamista.
14288: korvausvastuun laajuutta silmällä pitäen. Ve-
14289: rovastuun siviilioikeudellinen rajaaminen on Muita verorikoksia kuin veropetosta ja vero-
14290: tehtävä vero- tai yhtiöoikeudellisissa laeissa rikkamusta koskevat säännökset olisivat edel-
14291: kuten on jo meneteltykin esimerkiksi liikevaih- leen asianomaisissa verolaeissa. Eri veroja ja
14292: toverolaissa avoimen yhtiön ja kommandiitti- veroon rinnastettavia julkisia maksuja koske-
14293: yhtiön yhtiömiesten vastuuta määriteltäessä viin lakeihin nykyisin sisältyvät avoimet ran-
14294: (liikevaihtoverolain 7 §). gaistussäännökset ehdotetaan muutettaviksi si-
14295: Verorikkamusta koskeva säännös ei aiheut- ten, että niissä nimenomaan mainittaisiin, mit-
14296: taisi suuria muutoksia verorikosten rangaista- kä laiminlyönnit ovat rangaistavia. Niihin la-
14297: vuuden alaan. Esimerkiksi ennakonpidätyksen keihin, joissa nykyisin ei ole avointa rangais-
14298: ja työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittami- tussäännöstä, ei ehdoteta lisättäväksi vastaavia
14299: sen laiminlyönti olisi vastaisuudessakin tietyin yksilöityjäkään rangaistussäännöksiä. Johdon-
14300: edellytyksin rangaistavaa, jos laiminlyönti ei mukaisuuden vuoksi voisi olla syytä pyrkiä
14301: ole vähäinen ja sitä ei ole viivytyksettä korjat- sellaiseen ratkaisuun, että verotusmenettelyä ja
14302: tu. Muun kuin maksuunpannun liikevaihtove- verovalvontaa turvaavat rangaistussäännökset
14303: ron suorittamisen laiminlyönti muun syyn kuin olisivat yhteiset kaikille puheena oleville laeille.
14304: maksukyvyttömyyden vuoksi tulisi vastaisuu- Tällainen ratkaisu kuitenkin lisäisi säännösten
14305: dessa rangaistavaksi. Nämä muutokset merkit- yleisyystasoa ja toisi rangaistavuuden piiriin
14306: sisivät rangaistavuuden alan lievää supistumis- helposti myös hyvin vähäisiä rikkomuksia.
14307: ta ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaali- Tästäkään syystä tällaisen uudistuksen toteut-
14308: turvamaksun laiminlyönnin kohdalta ja laajen- taminen rikoslain uudistuksen yhteydessä ei ole
14309: tumista esimerkiksi muun kuin maksuunpan- tarkoituksenmukaista.
14310: nun liikevaihtoveron laiminlyönnin kohdalta. Erityyppisten laiminlyöntien rangaistavuu-
14311: Rangaistavuuden laajentumista merkitsisi den rajaamisessa on ollut tavoitteena verotus-
14312: myös verorikkomussäännöksen ulottaminen menettelyn sujuvuuden ja verovalvonnan tur-
14313: koskemaan eräitä muitakin sellaisia oma-aloit- vaaminen sekä verovelvollisen oikeusturvan li-
14314: teisesti suoritettavia veroja ja maksuja, joiden sääminen. Esimerkiksi maksuunpannun veron
14315: tilittämäitä tai suorittamatta jättäminen ei ny- tai maksun suorittamisen laiminlyöntiä ei eh-
14316: kyisin ole rangaistavaa tai joihin kohdistuvan doteta sinänsä rangaistavaksi. Oikeusjärjestel-
14317: tällaisen laiminlyönnin rangaistavuus avoimen mässämme ei yleensä pelkästään velan maksa-
14318: rangaistussäännöksen nojalla on epäselvää. matta jättämisestä voi seurata rangaistusta.
14319: Verorikkomuksen soveltamisalan selkiyttä- Hallinnolliset seuraamukset ovat riittäviä tur-
14320: miseksi siihen viittaava säännös tultaisiin sijoit- vaamaan verojen ja maksujen asianmukaisen
14321: tamaan kaikkiin niihin erityislakeihin, joissa suorittamisen, jollei kysymyksessä ole verope-
14322: tarkoitetun veron tai maksun tilittämäitä tai tos tai verorikkomus.
14323: 8 380465Z
14324: 58 1988 vp. - HE n:o 66
14325:
14326: Veroja ja maksuja koskevissa laeissa on niin laajan vero-oikeudellisen perusselvityksen,
14327: useita veron tai maksun määräämisen helpotta- ettei siihen tässä vaiheessa ole ollut mahdolli-
14328: miseksi säädettyjä velvollisuuksia, kuten vel- suutta. Epäkohdan käytännön merkitystä vä-
14329: vollisuus erilaisten ilmoitusten tekemiseen ja hentää se, että niin lievää veropetosta kuin
14330: verotuksessa tarvittavien todistusten antami- verorikkomustakin koskevaan säännökseen eh-
14331: seen. Näiden velvollisuuksien laiminlyönti voi dotetaan lisättäväksi toimenpiteistä luopumista
14332: johtaa siihen, ettei veroa voida määrätä oikein koskeva säännös, joka antaisi veron tai mak-
14333: tai että se jää kokonaan määräämättä. Vero- sun lajista riippumattoman mahdollisuuden
14334: tuksen sujuvuuden varmistamiseksi ehdote- toimenpiteistä luopumiseen näiden rikosten ky-
14335: taan, että erilaisten ilmoitusten ja todistusten symyksessä ollessa.
14336: antamisen laiminlyönti säädetään rangaista-
14337: vaksi niissä laeissa, joissa tällainen laiminlyönti
14338: on nykyisinkin avoimen rangaistussäännöksen 1.6.1.2. Avustusrikokset
14339: nojalla rangaistavaa.
14340: Verovalvonnan edistämiseksi säädetyistä vel- 1.6.1.2.1. Julkisten avustusten yhteiskunnalli-
14341: vollisuuksista keskeisiä ovat tiedonantovelvolli- nen merkitys
14342: suus, asiakirjan esittämisvelvollisuus ja omai-
14343: suuden näyttämisvelvollisuus. Myös verovel- J ulkisyhteisöjen myöntämät avustukset ovat
14344: vollisen erityinen kirjanpito- tai muistiinpano- muodostuneet yhä tärkeämmäksi osaksi julkis-
14345: velvollisuus voi olla niin verotuksen suorittami- ta taloutta. Esimerkiksi valtion menoista noin
14346: sen kuin verovalvonnankin kannalta tärkeä. puolet on nykyään kunnille, kuntainliitoille,
14347: Myös näiden tehtävien täyttämistä ehdotetaan elinkeinotoimintaan, kotitalouksille ja yleis-
14348: tehostettavaksi rangaistusuhalla. hyödyllisille yhteisöille maksettavia avustuksia.
14349: Koska useiden verotukseen liittyvien velvolli- Myös valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella
14350: suuksien laiminlyöminen saattaa johtua ym- elinkeinoelämää tuetaan yleisin varoin muun
14351: märrettävästä huomaamattomuudesta, ehdote- muassa Kehitysaluerahasto Oy:n kautta.
14352: taan rangaistavuuden edellytykseksi yleensä Taloudellista tukea annetaan eri muodoissa.
14353: myös sitä, että laiminlyönti on tehty viran- Se voi olla lakisääteistä tai harkinnanvaraista,
14354: omaisen kehotuksesta huolimatta. Tämä rajoi- joko rahaa, rahalainaa taikka rahalainan kor-
14355: tus estää vähäisten unohtamisten rangaistavuu- kotukea tai vakuuksia. Avustuksen käsittee-
14356: den, mikä on paikallaan senkin vuoksi, ettei seen kuuluu, että se myönnetään ilman mark-
14357: useimmissa laeissa ole erityistä poliisille ilmoit- kinahintaista vastasuoritusta.
14358: tamatta jättämistä eikä syyttämättä jättämistä Julkisyhteisöjen myöntämät avustukset voi-
14359: koskevaa säännöstä. daan karkeasti jakaa sosiaaliavustuksiin ja
14360: Nykyisin toimenpiteistä luopumista koskeva muihin avustuksiin. Sosiaaliavustuksilla tarkoi-
14361: erityissäännös on ennakkoperintälain 63 §:n 2 tetaan kotitalouksille niiden kulutukseen
14362: momentissa, liikevaihtoverolain 81 §:n 3 mo- myönnettyjä avustuksia. Niiden tavoitteet ovat
14363: mentissa, työnantajan sosiaaliturvamaksusta sosiaalipoliittiset. Ne täydentävät sosiaaliva-
14364: annetun lain 18 §:n 2 momentissa, verotuslain kuutuksiin perustuvaa sosiaaliturvajärjestel-
14365: 121 §:n 2 momentissa ja 123 §:n 2 momentissa mää. Sosiaalivakuutusedut eivät määritelmälli-
14366: sekä perintö- ja lahjaverolain (378/40) 70 §:n 4 sesti ole avustuksia.
14367: momentissa. Osa niistä koskee veropetosta ja Muita avustuksia käytetään pääasiassa elin-
14368: osa verotusmenettelyä tai verovalvonnan edis- keinotoiminnan tukemiseen. Avustuksia käyte-
14369: tämiseksi säädettyjen velvollisuuksien rikko- tään myös yleensä yleishyödyllisiin tarkoituk-
14370: mista. Toimenpiteistä luopumista ei ole vero- siin, esimerkiksi kulttuurin tukemiseen. Oman
14371: lainsäädännössä nykyisin tyydyttävästi määri- merkittävän ryhmänsä valtion maksamista
14372: telty, koska säännökset eivät kata kaikkia eri- avustuksista muodostavat valtionosuudet ja
14373: tyislakeja, ja koska ne lisäksi ovat sisällöltään- -avustukset kunnille ja kuntainliitoille.
14374: kin epäyhtenäisiä. Toimenpiteistä luopumisesta Julkisyhteisöjen avustuksilla pyritään usein
14375: olisi tarkoituksenmukaista säätää yleisesti sel- samoihin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin
14376: laisin säännöksin, joita sovellettaisiin kaikkiin kuin erilaisilla veronhuojennuksilla. Tavallaan
14377: eri veroja ja niihin rinnastettavia maksuja kos- veronhuojennuksiakin voidaan pitää epäsuori-
14378: keviin vähäisiin rikoksiin ja rikkomuksiin. Täl- na avustuksina. Välittömiä avustuksia käyte-
14379: laisen uudistuksen valmistelu vaatisi kuitenkin tään erityisesti silloin, kun avustettava ei muu-
14380: 1988 vp. - HE n:o 66 59
14381:
14382: toinkaan maksaisi veroa (esimerkiksi opetuk- taa julkisia varoja ja vastaa niiden käytöstä.
14383: sen, tieteen, taiteen, urheilun tai nuorisotyön Avustusten väärinkäyttö voi olla avointa tai
14384: tukeminen). Avustuksia saatetaan myös käyt- siihen voi liittyä väärinkäytön salaamisyrityk-
14385: tää veronhuojennusten rinnalla. Sia, esimerkiksi valvontaviranomaisen har-
14386: Elinkeinotoimintaan myönnetyillä avustuk- haanjohtamista.
14387: silla on usein alue- tai työvoimapoliittisia ta- Sekä avustuspetos että avustuksen väärin-
14388: voitteita. Niillä on pyritty ohjaamaan myös käyttö kohdistuvat julkiseen talouteen ja vaa-
14389: maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa. Samoin rantavat samalla eri avustusjärjestelmille ase-
14390: kansainvälisen kilpailukyvyn sekä eräiden tuo- tettujen tavoitteiden toteutumista. Välillisesti
14391: tannonalojen kotimaisuuden turvaaminen ovat teot kohdistuvat kaikkiin veronmaksajiin sekä
14392: vaikuttaneet etenkin elinkeinotoiminnan avus- myös toisiin avustuksenhakijoihin. Elinkeino-
14393: tusjärjestelmien kehitykseen. On luultavaa, et- toimintaan väärin perustein myönnetyt avus-
14394: tä kansainvälinen taloudellinen yhdentyminen tukset voivat myös vinouttaa taloudellista kil-
14395: tulee lisäämään elinkeinoelämän avustusten yh- pailua.
14396: teiskunnallista ja talouspoliittista merkitystä.
14397: Tähän viittaavat erityisesti Euroopan talous-
14398: yhteisön piirissä saadut kokemukset. 1.6.1.2.3. Nykyinen sääntely
14399: On tärkeää, että avustusjärjestelmille asete-
14400: tut tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden toteutu- Julkisyhteisöjen avustusjärjestelmiä koske-
14401: mista ehkäisevät väärinkäytökset, joissa avus- vat säännöstöt muodostavat laajan ja hajanai-
14402: tuksia saavat sellaiset, jotka eivät ole niihin sen kokonaisuuden. Valtion avustusten myön-
14403: oikeutettuja tai joissa avustuksia käytetään tämisestä, käyttämisestä, maksamisesta ja käy-
14404: toisin kuin niitä myönnettäessä on edellytetty. tön valvonnasta on annettu yleismääräyksiä
14405: Avustuksiin liittyvät väärinkäytökset on useis- valtioneuvoston päätöksellä (490/65). Sen mu-
14406: sa maissa havaittu merkittäväksi osaksi talous- kaan valvontaviranomainen voi ehtojen vas-
14407: rikollisuutta. taista menettelyä havaitessaan antaa huomau-
14408: tuksen, asettaa määräaikoja ehtojen täyttämi-
14409: selle, keskeyttää avustuksen maksatuksen, pe-
14410: 1.6.1.2.2. Avustusrikosten lajit ja esiintymi- ruuttaa maksamatta olevat avustuserät tai
14411: nen määrätä jo maksetun avustuksen palautetta-
14412: vaksi mahdollisine korkoineen. Palautettavalle
14413: Julkisiin avustusjärjestelmiin kohdistuvat määrälle perittävä korko voi enintään kolmella
14414: väärinkäytökset, joita jäljempänä kutsutaan prosenttiyksiköllä ylittää Suomen Pankin alim-
14415: yleisnimellä avustusrikoksiksi, ovat muodostu- man diskonttokoron.
14416: neet omaksi lajikseen taloudellista rikollisuut- Useissa eri laeissa on näistä yleissäännöksistä
14417: ta. Avustusrikoksia on kahta päälajia: toisaal- jonkin verran poikkeavia määräyksiä. Joiden-
14418: ta niin sanottu avustuspetos eli epärehellisyys kin lakien mukaan palautettavalle avustusmää-
14419: avustusta haettaessa ja toisaalta niin sanottu rälle perittävän koron määrä on huomattavasti
14420: avustuksen väärinkäyttö eli myönnetyn avus- suurempi kuin valtioneuvoston yleisohjeissa,
14421: tuksen käyttäminen muuhun kuin sille määrät- toisissa laeissa taas nimenomaisesti todetaan,
14422: tyyn tarkoitukseen tai muu avustuspäätöksen ettei korkoa tarvitse lainkaan suorittaa. Joskus
14423: ehtojen rikkominen. Edellinen teko muistuttaa on säädetty, että palautettava pääoma voidaan
14424: veropetosta, ikään kuin sen peilikuvana. Vero- vaatia takaisin jopa kaksinkertaisena. Eräistä
14425: petoksessa pidätetään oikeudettomasti veroa, korkotukiluotoista on säädetty, että varojen
14426: avustuspetoksessa taas haetaan väärin perus- käyttöehtojen rikkomisesta voi seurata paitsi
14427: tein verovaroista suoritettavia avustuksia. korkotuen menetys myös erityistä sakkokor-
14428: Avustuksen hakeminen tapahtuu yleensä kir- koa. Joissakin erityislaeissa on säädetty myös
14429: jallisesti lomakkeita käyttäen, joten ulkonai- sakkorangaistus sille, joka avustusmenettelyn
14430: sestikin tilanteet ovat paljolti samoja kuin yhteydessä antaa vääriä tietoja tai käyttää
14431: annettaessa veroilmoitusta. Avustuksen väärin- avustusta muuhun kuin päätöksessä edellytet-
14432: käyttö taas muistuttaa kavalluksena rangaista- tyyn tarkoitukseen.
14433: vaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jättämistä Rikoslaissa ei ole nimenomaisesti avustusri-
14434: (RL 29:1 2). Siihen liittyy myös virkarikoksen koksia koskevia säännöksiä. Tahalliset ereh-
14435: piirteitä, koska avustuksen saaja tavallaan hoi- dyttämiset avustusta haettaessa voidaan yleen-
14436: 60 1988 vp. - HE n:o 66
14437:
14438: sä rangaista rikoslain 36 luvun 1 §:n nojalla van edullisen rahoitusvaihtoehdon. Sitä paitsi
14439: petoksena. Näin ei kuitenkaan voida rangaista on selvää, ettei takaisinperintä aina onnistu.
14440: väärinkäytöksiä, joissa myönnetty avustus käy- Myöskään avustuskelpoisuuden menettäminen
14441: tetään väärään tarkoitukseen tai muutoin ehto- ei pelota niitä, joilla ei ole edes aikomusta
14442: jen vastaisesti. Usein on vaikea näyttää toteen, vastedes hakea avustuksia. Tällä hetkellä avus-
14443: että avustuksen hakijalla on ollut alun perin tusjärjestelmien sakkokorot ovat keskimääräi-
14444: petollinen tarkoitus hänen hakiessaan avustus- seltä tasoltaan lievempiä kuin esimerkiksi ve-
14445: ta. Avustusvarojen väärinkäyttöä ei voida ronkorotukset. Mikäli seuraamusjärjestelmä
14446: myöskään rangaista kavalluksena, koska avus- haluttaisiin rakentaa pääasiallisesti näiden hal-
14447: tuksena saatuihin varoihin ei yleensä liity ka- linnollisten seuraamusten varaan, useiden
14448: vallussäännöksessä tarkoitettua tilitysvelvolli- avustuslajien palautuskorkoja pitäisi korottaa.
14449: suutta. Rikosoikeuskomitean periaatekannan mukai-
14450: Avustuksen petolliseen hakemiseen tai vää- sesti olisi kuitenkin pyrittävä siihen, että sel-
14451: rinkäytön salaamiseen voi soveltua rikoslain 17 västi rangaistuksen luonteiset hallinnolliset seu-
14452: luvun 8 §:n säännös väärän kirjallisen todis- raamukset voitaisiin korvata varsinaisilla rikos-
14453: tuksen antamisesta viranomaiselle. Kriminali- oikeudellisilla rangaistuksilla. Rikosten ran-
14454: sointi kattaa kuitenkin vain "todistuksiksi" gaistustasoa harkittaessa tarjoutuu luonnolli-
14455: katsottavat erilliset asiakirjat. Avustushake- sesti lähtökohdaksi verorikosten seuraamusjär-
14456: muksessa annettuja valheellisia tietoja se ei jestelmä.
14457: sinänsä koske. Kun avustusten hakijoina ja
14458: Avustusrikosten nykyinen sääntely on haja-
14459: saajina ovat kunnat, kuntainliitot tai muut
14460: naista, koska lainsäädännössä niitä ei ole miel-
14461: julkisyhteisöt, rikoksiin syyllistyvät henkilöt letty erityiseksi rikoslajiksi. Edellä todettiin,
14462: ovat yleensä toimineet virkamiehinä. Tällöin
14463: että petos avustuksen saamiseksi on usein ran-
14464: väärinkäytökset voidaan rangaista myös virka-
14465: gaistavissa tavallisena petoksena.
14466: rikoksina.
14467: Petossäännöksen perusteella rangaistavaksi
14468: soveltuu edelleenkin sosiaaliavustusten petolli-
14469: 1.6.1.2.4. Väärinkäytösten ehkäisykeinot ja nen hakeminen. Silloin on yleensä kysymys
14470: nykyisen sääntelyn epäkohdat hakutilanteesta, jossa hakija on avustuksen
14471: myöntäjän edustajan kanssa kasvotusten.
14472: Väärinkäytösten ensisijaisin ehkäisykeino on Erehdyttäminen on tällöin syytä arvioida sa-
14473: luonnollisesti itse avustusten hakemis- ja moin kuin yleensäkin ihmisten välisissä suhteis-
14474: myöntämismenettelyn kehittäminen. Menette- sa. Jonkin sosiaaliavustuksen hakeminen rin-
14475: lyn tulisi olla kirjallista ja perustua lomakkei- nastuu hakutilanteessa esimerkiksi kunnallisen
14476: siin, joissa kaikki avustuksen saantiin ja käyt- päivähoitopaikan hakemiseen. Jälkimmäisessä
14477: tämiseen vaikuttavat seikat olisi yksilöity. Ha- on kysymys sellaisesta vastikkeellisesta julki-
14478: kumenettelyn tulisi olla niin perusteellinen, että sesta palveluksesta, johon on sovellettava vas-
14479: hakijan olisi käytännössä pakko hakemukses- taavia rehellisyysnormeja kuin yksityisen tarjo-
14480: saan lausua jotakin jokaisesta etukäteen merki- amiin palveluksiin. Sosiaaliavustukset on
14481: tykselliseksi arvioidusta seikasta tai olosuhtees- yleensä tarkoitettu käytettäviksi jokapäiväisiin
14482: ta. Myös avustusten käytön valvonta pitäisi menoihin. Niissä on siis kysymys pelkästään
14483: kehittää riittävän tehokkaaksi. Julkisyhteisöjen tulonsiirrosta, jolloin niitä ei myöskään voida
14484: saamien avustusten käyttöä valvovat jo nykyi- käyttää väärin samassa merkityksessä kuin
14485: sin valtion ja kunnan tilintarkastajat sekä valti- elinkeinotoimintaan myönnettyjä avustuksia.
14486: ontalouden tarkastusvirasto. Sen sijaan julkis- Lisäksi sosiaaliavustukset koskevat yleensä
14487: talouden ulkopuolelle myönnettyjen avustusten varsin vähäisiä rahamääriä. Kokonaisuutena
14488: valvonta on usein puutteellista. Olisi pyrittävä niiden yhteydessä esiintyvät väärinkäytökset
14489: siihen, ettei avustuksen myöntäjä jäisi sen käy- voivat tietysti merkitä huomattavaakio talou-
14490: tön ainoaksi valvojaksi. dellista arvoa, mutta se koostuu useista sinänsä
14491: Ehtojen vastaisesti käytettyjen varojen pa- vähämerkityksisistä teoista. Verotuksessa vä-
14492: lauttamisuhka on avustusrikosten ehkäisemi- häiset rikkeet hoidetaan hallinnollisin seuraa-
14493: seksi riittämätön seuraamus. Vaikka palautus- muksin. Myöskään sosiaaliavustuksiin liittyviä
14494: korko hieman ylittäisikin käyvän korkotason, vastaavia rikkeitä ei ole syytä ollenkaan saattaa
14495: rikos tarjoaisi useissa tapauksissa houkuttele- rikosoikeudellisen järjestelmän piiriin.
14496: 1988 vp. - HE n:o 66 61
14497:
14498: Edellä esitetyillä perusteilla on erityiskrimi- set avustuspetoksesta (5 §) ja avustuksen vää-
14499: nalisointien tarpeellisuuden harkinta syytä ra- rinkäytöstä (7 §). Avustuspetosten ankaram-
14500: jata koskemaan vain muiden julkisista varoista min rangaistavia tapauksia varten ehdotetaan
14501: myönnettyjen avustusten kuin sosiaaliavus- törkeän avustuspetoksen säännöstä (6 §). Vä-
14502: tusten yhteydessä esiintyviä väärinkäytöksiä. häiset avustuspetokset ja avustuksen väärin-
14503: Avustusrikosten erityisasemaa ja myös avus- käytöt rangaistaisiin ehdotuksen mukaan avus-
14504: tusten väärinkäytön rangaistavuutta puoltavat tusrikkomuksena (8 §).
14505: seuraavat näkökohdat: Avustusrikoksia koskevat säännökset olisi
14506: 1) Yhteiskunnalla on erityinen velvollisuus rajattu koskemaan julkisyhteisöjen myöntämiä
14507: valvoa pakolla keräämiensä varojen käyttöä. avustuksia. Määritelmäsäännöksen (9 §) mu-
14508: Sen vuoksi rikosoikeudellisen suojan tehosta- kaan tällä voitaisiin kuitenkin erityistapauksis-
14509: minen on perusteltavissa ensisijaisesti verotuk- sa tarkoittaa muunkin kuin julkisyhteisön
14510: sen kautta kertyneiden varojen väärinkäytön myöntämiä avustuksia. Tarvittaessa olisi näet
14511: estämiseksi. Vaikka yksityiset säätiöt, aatteelli- mahdollista säätää erikseen, että jokin yhteis-
14512: set yhdistykset sekä liike- ja rahalaitokset kunnallisen merkityksensä puolesta julkiseen
14513: omassa luotto- ja avustustoiminnassaan toteut- avustusjärjestelmään rinnastettava mutta juri-
14514: taisivatkin niin sanotun virallisen yhteiskunta- disesti yksityinen avustustoiminta (esimerkiksi
14515: politiikan kanssa sopusoinnussa olevia tavoit- Kehitysaluerahasto Oy:n luottotoiminta) voisi
14516: teita, tällaisiin luottoihin ja avustuksiin käytet- saada rikosoikeudellista suojaa ehdotettujen
14517: tävä pääoma on kertynyt olennaisesti eri taval- säännösten nojalla. Ehdotukset eivät koskisi
14518: la kuin julkiset verovarat. sosiaaliavustuksia, joihin määritelmäsäännök-
14519: 2) Sekä erityislakien että rikoslain nykyiset sessä luetaan kaikki henkilökohtaiseen kulu-
14520: säännökset ovat riittämättömiä avustusrikosten tukseen tarkoitetut avustukset. Julkisista va-
14521: ilmentämien ongelmien hallitsemiseksi. Petos- roista myönnettäviin avustuksiin sisällytettäi-
14522: säännös soveltuu yksittäisiin vaihdantatilantei- siin myös valtionosuudet ja -avustukset kunnil-
14523: siin. Petoksen edellyttämää erehdyitämistä on le ja kuntainliitoille.
14524: vaikeata näyttää toteen. Myös itse erehdyksen Avustuspetos ei edellyttäisi erehdyitämistä
14525: aikaansaaminen jää usein kyseenalaiseksi, kos- vaan ainoastaan väärän tiedon antamista avus-
14526: ka avustusmenettelyssä ei aina ole mahdolli- tusta haettaessa tai velvollisuudenvastaista lai-
14527: suuksia myöntämisedellytysten yksityiskohtai- minlyöntiä ilmoittaa näissä tiedoissa tapahtu-
14528: seen tutkimiseen. Avustuspetoksen törkeysas- neista muutoksista hakemisen jälkeen. Ehdo-
14529: teen arvioinnissa painottuu julkinen etu eikä tuksessa lähdetään siitä, ettei minkä tahansa
14530: niinkään rikoksen uhrin asemaan vaikuttami- seikan salaaminen tai toisen erehdyksen oikeu-
14531: nen. Samat näkökohdat ovat puoltaneet myös detonkaan hyväksikäyttäminen rinnastu vää-
14532: veropetoksen sääntelyä petoksesta erillisenä ri- rän tiedon antamiseen vaan että myöntämisen
14533: kostyyppinä. kannalta merkitykselliset tiedot olisi mahdolli-
14534: 3) Avustuksen väärinkäyttöä sinänsä ei kata simman tyhjentävästi luettelohava jo itse hake-
14535: mikään rikoslaissa tunnettu rikoslaji eivätkä muslomakkeessa. Avustuksen hakijalle voi olla
14536: erityislakien rangaistussäännökset muodosta epäselvää, mitkä kaikki seikat saattavat vaikut-
14537: johdonmukaista kokonaisuutta. Paheksutta- taa avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin.
14538: vuudeltaan avustuksen väärinkäyttö kuitenkin Avustuspetoksen täyttymispiste olisi sama kuin
14539: usein rinnastuu esimerkiksi petokseen ja vero- veropetoksessa eli varhaisempi kuin tavallisessa
14540: petokseen. petoksessa. Avustuspetossäännös olisi sovelta-
14541: 4) Avustusrikosten erillinen sääntely rikos- misalaltaan petossäännökseen nähden ensisijai-
14542: laissa korostaisi rehellisyysvaatimusta avustuk- nen.
14543: sia haettaessa ja myönnettyjä varoja käytettä- Avustuksen väärinkäytöksi katsottaisiin
14544: essä. myöntämispäätöksen ehtoja rikkoen tapahtu-
14545: nut käyttö olennaisesti avustuksen tarkoitusta
14546: vastaamattomaila tavalla.
14547: 1.6.1.2.5. Ehdotuksen pääkohdat Avustusrikoksia koskevat rangaistussään-
14548: nökset korvaisivai haja-asutusalueiden vähit-
14549: Avustusrikosten kriminaalipoliittisen merki- täiskaupan rahoitustuesta annetun lain (1086/
14550: tyksen painottamiseksi ehdotetaan samaan lu- 74) 16 §:n 1 momenttiin nykyisin sisältyvän
14551: kuun verorikosten kanssa otettaviksi säännök- sakkorangaistuksen. Mainittuun lakiin otettai-
14552: 62 1988 vp. - HE n:o 66
14553:
14554: siin viittaussäännös rikoslain avustusrikoksia omaisia harhaan vääriä tietoja antamalla. Vää-
14555: koskeviin säännöksiin. rän tiedon antamista olisi esimerkiksi verotet-
14556: Aiheettomasti suoritetun tai väärin käytetyn tavan tulon ilmoittaminen liian pienenä tai
14557: avustuksen takaisinmaksuvelvollisuus säilyisi jonkin vähennyskelpoisen menon ilmoittarui-
14558: ja samoin nykyiset korkomääräykset. Julkisoi- nen liian suurena.
14559: keudellisten saatavien viivästyskorkoa koskeva Rikoslain 38 luvun 11 §:n 1 momentin mu-
14560: hallituksen esitys ja julkisoikeudellisen perus- kaan rangaistavaa on myös veron pidättäminen
14561: teettoman edun palauttamista koskeva säännö- tai sen yrittäminen "muulla vilpillä". Tällaisen
14562: sehdotus ovat oikeusministeriössä valmistelta- avoimen tekomuodon tarpeellisuutta voidaan
14563: vina, minkä vuoksi tässä yhteydessä ei ole perustella sillä, että verolainsäädännön kirja-
14564: pidetty tarpeellisena puuttua näihin säännök- vuuden vuoksi tunnusmerkistössä ei ole mah-
14565: siin. Hallinnollisten seuraamusten osalta voi- dollista yksityiskohtaisesti luetella kaikkia niitä
14566: daan lisäksi viitata siihen, mitä verorikosten epärehellisyyden muotoja, jotka eri verolakien
14567: kohdalla on lausuttu. mukaisiin veroihin saattavat kohdistua. Koska
14568: veropetos tavallisesti tehdään antamalla väärä
14569: tieto tai salaamaila jokin verotukseen vaikutta-
14570: 1.6.2. Pykälien perustelut va seikka, muun vilpin käyttöala on jäänyt
14571: suppeaksi. Muusta viipistä on voinut olla kysy-
14572: 1 §. Veropetos mys lähinnä vain silloin, kun veron määräämi-
14573: nen ei ole edellyttänyt erityistä ilmoitusta.
14574: Ehdotettu säännös on tarkoitettu veropetos- Veropetoksen ehdotetussa uudessa tunnus-
14575: ta koskevaksi yleissäännökseksi. Sen mukaan merkistössä säilytettäisiin "muuta vilppiä"
14576: rangaistaisiin kaikenlaisten verojen ja veroon vastaava avoin tekomuoto. Tämä johtuu juuri
14577: rinnastettavien julkisten maksujen petollinen siitä, ettei kaikkia vilpillisiä menettelytapoja
14578: välttäminen. Kun verolakien nykyiset verope- veron tai siihen rinnastettavan maksun välttä-
14579: tossäännökset ehdotetaan muutettaviksi viit- miseksi ole mahdollista kuvata yleisin käsit-
14580: tauksiksi, ainoa veropetosta koskeva täydelli- tein. Käytäntö on lisäksi osoittanut, että vero-
14581: nen rangaistussäännös jäisi rikoslakiin. Viit- jen välttämiseksi keksitään jatkuvasti uusia
14582: taussäännökset olisivat samalla apuna verope- petollisia keinoja. Näitä tekotapoja koskeva
14583: toksen soveltamisalan rajaamisessa. ilmaisu muutettaisiin kuitenkin siten, että ran-
14584: 1 momentti. Ehdotettu tunnusmerkistö vas- gaistavaa olisi veron välttäminen "muulla pe-
14585: taa keskeisiltä kohdiltaan nykyistä rikoslain 38 tollisella toimella". Tällaista petollista menet-
14586: luvun 11 §:n 1 momenttia. Veropetoksen taval- telyä voisi olla esimerkiksi elokuvaveron välttä-
14587: lisimmat tekomuodot olisivat väärän tiedon minen jättämällä pääsylippuna käytettävät lei-
14588: antaminen veron määräämiseen vaikuttavasta maveroliput repimättä ja käyttämällä ne uu-
14589: seikasta tai sellaisen seikan salaaminen verotus- destaan. Toisen esimerkin tarjoaa mitätöimättä
14590: ta varten annetussa ilmoituksessa. Väärää tie- jääneiden tai mitätöinnin jälkeen puhdistettu-
14591: toa ei olisi välttämätöntä antaa välittömästi jen leimamerkkien uudelleen käyttäminen.
14592: veroviranomaiselle, mutta tieto olisi ehdotto- Muu petollinen toimi voisi olla myös tullinalai-
14593: masti annettava verotusta varten. Väärän tie- sen tavaran maahantuonti tullitoimipaikka
14594: don antaminen voisi tapahtua muutenkin kuin kiertämällä. Voimassa olevassa laissa käytetty
14595: veroilmoituksessa esimerkiksi toimittamalla ve- sana "vilppi" on siis korvattu jonkin verran
14596: rotarkastajalle vääriä tietoja sisältävä kirjanpi- konkreetimmalla ilmaisulla "petollinen toi-
14597: toaineisto. Sen sijaan veron määräämiseen vai- mi". Asiallista muutosta ilmaisun "vilppi"
14598: kuttavan seikan salaaminen voisi tapahtua ai- nykyiseen tulkintaan muutoksella ei tavoitella.
14599: noastaan verotusta varten annetussa ilmoituk- Tarkoitus on, ettei avoimen tekomuodon so-
14600: sessa. Tämä täsmennys poistaisi epävarmuuden veltamiskäytäntö ainakaan laajentuisi nykyi-
14601: siitä, tarkoitetaanko laissa myös muussa yhtey- sestään.
14602: dessä kuin veron määräämistä varten annetta- Veropetoksen tunnusmerkistön täyttyminen
14603: vassa ilmoituksessa tapahtuvaa salaamista. Ve- edellyttäisi, että siinä kerrottu menettely on
14604: rovelvollinen ei ole esimerkiksi verotarkastuk- johtanut tai olisi voinut johtaa veron välttämi-
14605: sen yhteydessä velvollinen oma-aloitteisesti il- seen. Ilmaisulla "veron välttäminen" tarkoite-
14606: moittamaan kaikkia verotukseen vaikuttavia taan samaa kuin nykyisessä laissa ilmaisulla
14607: seikkoja. Hän ei kuitenkaan saa johtaa viran- "veron pidättäminen". Esimerkiksi tulojen il-
14608: 1988 vp. - HE n:o 66 63
14609:
14610: moittamatta jättäminen ei voi johtaa veron antamatta nimenomaan veron välttämiseksi.
14611: välttämiseen siinä tapauksessa, että todelliset- Tämä edellytys asettaa siis tekijän tahallisuu-
14612: kaan tulot eivät nousisi verotettavaan mää- delle erityisen vaatimuksen. Näin ollen veroil-
14613: rään. Veropetokseen voisi kuitenkin syyllistyä moituksen unohtaminen tai sen myöhästymi-
14614: se, joka jollakin petollisella toimella aikaansaa nen eivät sellaisinaan täyttäisi veropetoksen
14615: liiallisen tappion vahvistamisen ja siten välttää tunnusmerkistöä. Veron välttämisen tarkoituk-
14616: veroa jonakin myöhempänä verovuonna. Ve- seen voisi viitata esimerkiksi se, että verovel-
14617: ron välttäminen voisi toteutua myös hankki- vollinen jättää, mahdollisesta muistuttamisesta
14618: malla liian suuri liikevaihtoveron palautus esi- huolimatta, veroilmoituksen antamatta sellai-
14619: merkiksi ilmoittamalla ulkomaille viedyn tava- selta verovuodelta, jona hänen tulonsa ovat
14620: ran arvo liian suureksi. Myös valmisteverotus- oleellisesti aikaisempia vuosia suuremmat, ja
14621: lain mukaisen hinnanerokorvauksen hankkimi- että verovelvollinen on edellisinä vuosina
14622: nen petollisin keinoin olisi veron välttämistä. yleensä antanut veroilmoituksensa. Esimerkiksi
14623: Veropetoksen tunnusmerkistöön tehtäisiin li- epäsosiaalisesta elämäntavasta johtuva veroil-
14624: säksi eräitä vähäisiä tarkistuksia, joilla ei ole moituksen antamisen laiminlyönti ei olisi vero-
14625: asiallista merkitystä. Laissa ei enää mainittaisi petos.
14626: ''veroilmoitusta'', koska ilmaisu ''verotusta Myös muun verotusta varten säädetyn tai
14627: varten annettu ilmoitus" tarkoittaa sekä tavan- vaaditun ilmoituksen kuin veroilmoituksen an-
14628: omaista veroilmoitusta että sitä vastaavia mui- tamatta jättäminen saattaisi käsittää verope-
14629: ta ilmoituksia. Myöskään eri veronsaajien eli toksen. Esimerkiksi liikevaihtoverolain 34 §:n
14630: valtion, kunnan ja seurakunnan mainitsemista mukainen ilmoitus liikevaihtoverolaissa tarkoi-
14631: ei ole pidetty enää tarpeellisena. tetun verotettavan toiminnan aloittamisesta on
14632: Ehdotuksen mukaan säännöksessä tarkoitet- tällainen ilmoitus. Veropetoksen täyttyminen
14633: tu veron välttäminen ja veron välttämisen yrit- kuitenkin edellyttäisi tällöinkin, että laimin-
14634: täminen rangaistaisiin samalla tavalla eli sään- lyönti on tapahtunut nimenomaan veron vält-
14635: nös tässä suhteessa vastaisi voimassa olevan tämiseksi ja että siten on aiheutettu veron
14636: lain säännöstä, jossa veron vilpillinen pidättä- määräämättä jättäminen tai sen määrääminen
14637: minen ja sen yrittäminen on säädetty yhtäläi- liian alhaiseksi.
14638: sesti rangaistavaksi.
14639: Rangaistus veropetoksesta olisi sakkoa tai
14640: Ehdotus ei aiheuttaisi muutosta myöskään 1
14641: vankeutta enintään kaksi vuotta.
14642: momentissa tarkoitetun veropetoksen tahalli-
14643: suuden arviointiin, vaikka tahallisuusvaatimus-
14644: ta rikoslain uudistamisessa omaksutun periaat-
14645: teen mukaisesti ei enää nimenomaisesti mainit- 2 §. Törkeä veropetos
14646: taisikaan. Tahallisuus edellyttäisi, että rikok-
14647: sentekijä on pitänyt verorasituksensa lainvas- Törkeää veropetosta koskeva säännös vastaa
14648: taista pienenemistä menettelynsä varmana tai rakenteeltaan törkeiden varallisuusrikosten
14649: ainakin varsin todennäköisenä seurauksena. tunnusmerkistöjä. Yhdenmukaisesti muiden
14650: 2 momentti. Laajennusta nykyisen lain so- törkeitä rikoksia koskevien säännösten kanssa
14651: veltamisalaan merkitsisi se, että rangaistavaa ehdotetaan myös törkeän veropetoksen tunnus-
14652: salaamista voisi olla myös veron välttäminen merkistö sijoitettavaksi erilleen veropetoksen
14653: jättämällä säädetty veroilmoitus antamatta. perussäännöksestä. Säännöksessä mainitaan ne
14654: Veropetoksesta tuomittaisiin ehdotetun 2 mo- tapaukset, jotka voisivat tehdä veropetoksen
14655: mentin mukaan nimittäin myös se, joka veroa törkeäksi. Tämä luettelo olisi tyhjentävä toisin
14656: välttääkseen jättää antamatta veroilmoituksen kuin nykyisen rikoslain 38 luvun 11 §:n 2
14657: tai muun verotusta varten säädetyn tai vaadi- momentissa. Muilla kuin luettelossa tarkoite-
14658: tun ilmoituksen. Rangaistavuuden edellytykse- tuilla perusteilla veropetosta ei voitaisi katsoa
14659: nä olisi lisäksi, että menettelystä aiheutuu ve- törkeäksi. Lisäksi veropetoksen tulisi näissä
14660: ron määräämättä jättäminen tai sen määräämi- tapauksissa olla myös kokonaisuutena arvos-
14661: nen liian alhaiseksi. Veropetos täyttyisi tässä tellen törkeä. Perusteet, jotka voisivat ehdo-
14662: tapauksessa siis silloin, kun se vero, jonka tuksen mukaan tehdä veropetoksen törkeäksi,
14663: määräämiseksi ilmoitus olisi tullut antaa, vah- olisivat veropetoksella tavoitellun hyödyn huo-
14664: vistetaan. Jotta kysymys olisi veropetoksesta, mattava suuruus ja rikoksen erityinen suunni-
14665: veroilmoitus tai muu ilmoitus on jätettävä telmallisuus.
14666: 64 1988 vp. - HE n:o 66
14667:
14668: Näistä ensiksi mainittu on asiallisesti sama toiminnan suunnitelmallisuus edellyttää anka-
14669: kuin voimassa olevassa laissa, jossa törkeän ramman rangaistuksen määräämistä kuin mi-
14670: veropetoksen toisena tunnusmerkkinä maini- hin ilman tätä perustetta päädyttäisiin. Koska
14671: taan, että veron tai maksun määrä, josta ri- erityinen suunnitelmallisuus olisi yksi verope-
14672: koksella on tarkoitus vapautua, on suuri. Yh- toksen ja eräiden muidenkin rikosten törkeän
14673: denmukaisuuden vuoksi vastaava ankaroitta- tekomuodon tunnusmerkki, kvalifioidun teko-
14674: misperuste ilmaistaisiin samalla tavoin kuin muodon valinta tämän tunnusmerkin johdosta
14675: useissa muissakin tähän esitykseen sisältyvissä jo merkitsisi rikoksen poikkeuksellisen suunni-
14676: tärkeissä rikoksissa. Muutoksella ei ole tarkoi- telmallisuuden huomioon ottamista. Tämä ei
14677: tus nostaa vaadittavaa hyödyn määrää siitä, kuitenkaan merkitse sitä, etteikö rikoksen
14678: mitä voimassa olevassa laissa tarkoitetaan, suunnitelmallisuus saattaisi vaikuttaa vielä ran-
14679: vaan muutos johtuu pelkästään pyrkimyksestä gaistuksen mittaamiseen valitulta rangaistusas-
14680: yhtenäiseen kirjoitustapaan. Hyödyn määrää teikolta. Luonnollista näet on, että suunnitel-
14681: arvioitaessa olisi otettava huomioon paitsi sen mallisuuden aste tällöinkin heijastuu määrättä-
14682: veron määrä, josta on vapauduttu tai yritetty vään rangaistukseen aivan niin kuin useissa
14683: vapautua, myös mahdollinen liian suuri hinna- rikoksissa ankaroittamisperusteena käytetty ri-
14684: nerokorvaus tai liikevaihtoveron palautus. Rat- koksella tavoitellun hyödyn määrä vaikuttaa
14685: kaisevaa olisi siis edelleenkin lainvastaisesti paitsi asteikon valintaan myös siihen, miten
14686: hankitun tai tavoitellun hyödyn määrä eikä ankara rangaistus sovellettavalta asteikolta mi-
14687: salatun tai virheellisesti ilmoitetun tulon, vä- tataan.
14688: hennyksen tai muun sellaisen erän suuruus Väärän kirjanpidon pitäminen olisi rangais-
14689: sinänsä. tavaa ehdotetussa 30 luvussa tarkoitettuna kir-
14690: Uudeksi ankaroittamisperusteeksi ehdote- janpitorikoksena. Kirjanpitorikokseen syyllis-
14691: taan rikoksen erityistä suunnitelmallisuutta. tyvä voi samalla syyllistyä myös johonkin
14692: Tämä peruste esiintyy myös eräiden muiden muuhun rikokseen, jos teko täyttää toisenkin
14693: esitykseen sisältyvien rikosten törkeän teko- rikoksen tunnusmerkistön. Kun kirjanpidon
14694: muodon tunnusmerkistössä. Voimassa olevan vääryys ei olisi enää veropetoksen ankaroitta-
14695: lain mukaan yksi veropetoksen tärkeysperus- misperuste, ei olisi estettä soveltaa törkeän
14696: teista on rikoksen tekeminen sitä varten val- veropetoksen lisäksi kirjanpitorikosta koskevia
14697: mistettua virheellistä kirjanpitoa käyttäen. Tä- säännöksiä sellaisessa tapauksessa, jossa kir-
14698: tä säännöstä on sovellettu vasta silloin, kun janpidon vääryys ei tule kokonaisuudessaan
14699: vääriä kirjaamismerkintöjä on käytetty järjes- arvostelluksi jo veropetoksen erityistä suunni-
14700: telmällisesti. Ehdotetun säännöksen mukaan telmallisuutta osoittavana ankaroittamisperus-
14701: virheellisen kirjanpidon käyttäminen ei sinänsä teena.
14702: oikeuttaisi pitämään tekoa tärkeänä. Virheelli- Rangaistus törkeästä veropetoksesta olisi
14703: sen kirjanpidon käyttäminen voisi kuitenkin vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enin-
14704: olla veropetoksen tärkeäksi tekevä peruste, jos tään neljä vuotta.
14705: virheellistä kirjanpitoa käytetään veropetoksen
14706: tekemiseksi niin laajamittaisesti ja järjestelmäl-
14707: lisesti, että se osoittaa erityistä suunnitelmalli- 3 §. Lievä veropetos
14708: suutta. Rikos voitaisiin katsoa tehdyksi erityi-
14709: sen suunnitelmallisesti muissakin tapauksissa, 1 momentti. Lievää veropetosta vastaavaa
14710: esimerkiksi kun rikoksen toteuttamiseksi on säännöstä ei ole nykyisessä laissa. Ehdotettu
14711: tehty laajoja valmisteluja tai valeoikeustoimia rikostyyppi vastaa rakenteeltaan varallisuusri-
14712: tai kun rikoksen tekijä on ryhtynyt erityisiin kosten lieviä muotoja. Veropetos voitaisiin
14713: toimiin verovalvonnan vaikeuttamiseksi. katsoa lieväksi ensinnäkin rikoksella tavoitel-
14714: Yleensä tällaisissa tapauksissa myös tavoitellun lun hyödyn vähäisyyden perusteella. Myös jo-
14715: hyödyn määrä on suuri, joten molemmat anka- kin muu rikokseen liittyvä seikka saattaisi joh-
14716: roittamisperusteet voisivat täyttyä samanaikai- taa teon arvioimiseen vähäiseksi. Säännöksen
14717: sesti. soveltaminen edellyttäisi kuitenkin aina, että
14718: Rikoslain 6 luvun 2 §:n 1 kohdan mukaan teko myös kokonaisuutena arvostellen on vä-
14719: rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus on ran- häinen.
14720: gaistuksen mittaamisessa huomioon otettava Rangaistus lievästä veropetoksesta olisi sak-
14721: koventamisperuste. Toisin sanoen rikollisen koa.
14722: 1988 vp. - HE n:o 66 65
14723:
14724: 2 momentti. Lievästä veropetoksesta voitai- sottu, että työnantajan ennakonpidätyksen teh-
14725: siin jättää rikosilmoitus tai syyteilmoitus teke- dessään tulee varautua sen myöhemmin tapah-
14726: mättä ja siitä voitaisiin jättää syyte ajamatta tuvaan tilittämiseen samalla tavoin kuin työn-
14727: taikka rangaistus tuomitsematta, jos rikoksen tekijälle suoraan maksettavan palkan suoritta-
14728: johdosta määrättyä veron tai maksun korotta- miseen.
14729: mista pidettäisiin riittävänä seuraamuksena. Momentin 2 kohta koskisi sellaisten verojen
14730: Säännöksen tarkoituksena olisi estää vähäisten ja veroon rinnastettavien julkisten maksujen
14731: tapausten saattaminen tuomioistuinkäsittelyyn, määräajassa suorittamatta jättämistä, jotka on
14732: mikäli ne johtavat riittävinä pidettäviin hallin- maksettava oma-aloitteisesti ilman erityistä
14733: nollisiin seuraamuksiin. Säännöksen sovelta- maksuunpanotointa. Se ei siis tarkoittaisi esi-
14734: miskäytäntöä voitaisiin ohjata valvontavirano- merkiksi verovelvolliselle määrätyn perintö- tai
14735: maisten antamin hallinnollisin määräyksin. lahjaveron taikka maksuunpannun liikevaihto-
14736: Nykyisissä toimenpiteistä luopumista koskevis- veron suorittamisen laiminlyöntiä. Tyypillisiä 2
14737: sa säännöksissä ei ole määritelty hallinnollisten kohdassa tarkoitettuja veroja ja maksuja ovat
14738: seuraamusten merkitystä toimenpiteistä luopu- liikevaihtoveron kuukausimaksu ja työnanta-
14739: mista koskevassa harkinnassa, minkä vuoksi jan sosiaaliturvamaksu. Luvun perusteluissa
14740: selventävää säännöstä on pidetty tarpeellisena. on selostettu erityislakeihin ehdotettujen viit-
14741: taussäännösten merkitystä rangaistussäännök-
14742: sen soveltamisalan rajaamisessa.
14743: 4 §. Verorikkomus Mikäli 2 kohdassa tarkoitettujen suoritusten
14744: laiminlyönti johtuisi maksukyvyttömyydestä,
14745: 1 momentti. Kysymyksessä olisi rikoslaissa laiminlyöntiä ei voitaisi pitää verorikkomukse-
14746: uusi säännös, jolla pyrittäisiin turvaamaan ve- na. Vastaava rajoitus on nykyisin työnantajan
14747: rovelvollisen oma-aloitteisesti maksettavien ve- sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n 1
14748: rojen ja maksujen säännönmukainen suoritta- momentissa. Maksukyvyttömyyttä arvioitaessa
14749: minen. Se koskisi pääosin sellaisia veroja ja voitaisiin soveltaa samanlaisia perusteita, joita
14750: maksuja, jotka suoritusvelvollinen on velvoi- nykyisin on käytetty mainitun säännöksen tul-
14751: tettu itse ensin keräämään muilta ja tilittämään kinnassa.
14752: veronsaajalle. Verorikkomus poikkeaisi veropetoksesta eri-
14753: Ehdotettu säännös poikkeaisi eräiltä osin tyisesti siinä, ettei verorikkomukseen syyllisty-
14754: verolakien nykyisistä tilittämistä koskevista vä pyri petollisin keinoin salaamaan velvolli-
14755: säännöksistä, mutta sen tarkoittamasta menet- suuttaan veron suorittamiseen. Mikäli verorik-
14756: telystä osa on jo voimassa olevankin lain komuksen tunnusmerkistön täyttävä menettely
14757: mukaan rangaistavaa. Esimerkiksi ennakonpi- samalla käsittäisi veropetoksen, tekijä tuomit-
14758: dätysten suorittamisen laiminlyönti ja työnan- taisiin ainoastaan veropetoksesta.
14759: tajan sosiaaliturvamaksujen suorittamisen lai- Rangaistus verorikkomuksesta olisi sakkoa
14760: minlyönti voivat tulla nykyisinkin rangaistavik- tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
14761: si. Sen sijaan liikevaihtoveron kuukausittaisen 2 momentti. Kun ehdotettu säännös koskee
14762: suorittamisen laiminlyönti ei ole oikeuskäytän- veroja ja maksuja, joita lukuisat verovelvolli-
14763: nön mukaan rangaistavaa, joten tältä osin set joutuvat melko lyhyin väliajoin toistuvasti
14764: ehdotettu säännös merkitsisi rangaistavuuden suorittamaan, on luonnollista, että vähäisiä
14765: alan laajentamista. laiminlyöntejä tapahtuu erittäin runsaasti.
14766: Momentin 1 kohta koskisi ennakonpidätyk- Useimmat laiminlyöntiin syyllistyneet kuiten-
14767: sen tilittämättä jättämistä säädetyssä määrä- kin täyttävät velvollisuutensa melko pian mää-
14768: ajassa. Ennakonpidätyksen tahallinen tilittä- räajan umpeutumisen jälkeen. Rangaistavuu-
14769: mättä jättäminen olisi rangaistavaa, jollei lai- den ulottaminen sellaisiin laiminlyönteihin ei
14770: minlyönti ole vähäinen ja sitä ole viivyttelemät- ole tarpeen. Tämän vuoksi ehdotetaan, ettei
14771: tä korjattu, jolloin tekoa pykälän 2 momentin verorikkomuksena pidettäisi vähäistä laimin-
14772: mukaan ei pidettäisi verorikkomuksena. Toisin lyöntiä, joka on viivyttelemättä korjattu. Hal-
14773: kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen linnolliset seuraamukset olisivat tällöinkin
14774: verojen ja maksujen kysymyksessä ollessa en- mahdollisia.
14775: nakonpidätyksen tilittämättä jättämisen ran- 3 momentti. Vaikka verorikkomuksena ei
14776: gaistavuutta ei poistaisi se, että laiminlyönti on pidettäisikään 2 momentissa tarkoitettuja vä-
14777: johtunut maksukyvyttömyydestä. On näet kat- häisiä laiminlyöntejä, on silti ilmeistä, että osa
14778:
14779: 9 380465Z
14780: 66 1988 vp. - HE n:o 66
14781:
14782: verorikkomuksena pidettävistä teoista on sel- tiedonannot voivat aiheuttaa näyttövaikeuksia.
14783: laisia, että usein melko ankariksikin muodostu- Siksi olisi tarkoituksenmukaista, että avustus-
14784: vat veron tai maksun korotukset ovat niistä menettelyssä pyrittäisiin käyttämään vain kir-
14785: riittävä seuraamus. Verorikkomus ei ole lähtö- jallista aineistoa.
14786: kohtaisesti niin paheksuttava rikos kuin vero- Avustuksesta päättäväliä tarkoitetaan sitä
14787: petos, minkä vuoksi toimenpiteistä luopumi- elintä, joka muodollisesti päättää avustuksesta.
14788: seen tulisi verorikkomuksen yhteydessä olla Tieto voidaan antaa kuitenkin esimerkiksi pää-
14789: ainakin yhtä laajat mahdollisuudet kuin vero- töksen esittelevälle virkamiehelle, jos sen siten
14790: petoksen kysymyksessä ollessa. Tämän vuoksi tarkoitetaan välittyvän päättävän elimen tie-
14791: ehdotetaan, että samoin kuin lievästä verope- toon ja vaikuttavan päätöksentekoon.
14792: toksesta myös verorikkomuksesta voitaisiin Säännös ei koskisi tietojen antamista vain
14793: jättää rikosilmoitus tai syyteilmoitus tekemät- avustuksen hakumenettelyssä, vaikka tämä
14794: tä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta epäilemättä on tavallisin tilanne. Eräissä avus-
14795: silloin, kun jo veron tai maksun korotusta tusjärjestelmissä tehdään erillinen päätös siitä,
14796: pidettäisiin riittävänä seuraamuksena. onko hakija avustukseen yleensä oikeutettu,
14797: minkä jälkeen avustus suoritetaan ilman eri
14798: päätöstä määräajoin annettavien tietojen pe-
14799: 5 §. Avustuspetos rusteella. Esimerkiksi väärät tiedot kuljetuksis-
14800: ta, joiden perusteella yrittäjä saa kuljetus-
14801: Kysymyksessä olisi uusi rikossäännös, joka tukea, rangaistaisiin tämän kohdan perusteella.
14802: syrjäyttäisi petoksen yleissäännöksen. Säännös Tunnusmerkistössä käytetään ilmaisua "vää-
14803: rajattaisiin koskemaan vain tiettyjä avustuksia, rä tieto". Siitä on tietoisesti jätetty pois määre
14804: jotka määriteltäisiin 9 §:ssä. "harhaanjohtava", mikä eräissä tunnusmer-
14805: Pykälän 1 kohdassa kuvataan avustuspetok- kistöissä on rinnastettu "väärään". Ratkaisun
14806: sen ilmeisesti käytännössä tavallisin tilanne: perusteluksi voidaan esittää, että rangaistavuus
14807: avustusta hakeva antaa avustuksesta päättäväl- on haluttu rajata selvästi vääriin tietoihin.
14808: le väärän tiedon, joka on luonteeltaan sellai- Avustuksen hakutilanteessa hakijat pyrkivät
14809: nen, että se vaikuttaa avustuksen saantiin. usein antamaan tietoja tavalla, joka on heille
14810: Mahdollinen tekijäpiiri rajautuu ensinnäkin edullisin. Tällöin vaietaan epäedullisista sei-
14811: sen kautta, että kysymyksessä pitää olla 9 §:ssä koista. On tärkeää, että itse avustusmenettely
14812: määritelty avustus. Yleensä tekijöinä olisivat kehitetään sellaiseksi, että hakijan on annetta-
14813: siten yritysten, kuntien tai yleishyödyllisten va kaikki olennaiset tiedot ja että nämä tiedot
14814: yhteisöjen toimihenkilöt. Kysymys voisi olla annetaan muodossa, jossa ne ovat mahdolli-
14815: kuitenkin myös yksityisestä henkilöstä, joka simman yksiselitteisesti joko totuudenmukaisia
14816: hakee julkista avustusta muuhun kuin henkilö- tai totuudenvastaisia. Tiedon vääryys arvioitai-
14817: kohtaiseen kulutukseen. Tekijän ei tarvitsisi siin kuitenkin sen pohjalta, onko se totuuden-
14818: olla sama kuin avustuksen käyttäjä. Kun avus- vastainen vai totuudenmukainen ymmärrettynä
14819: tusta haetaan yhteisölle, hakemuksessa tietoja asiayhteydessään. Muodollisesti totuudenmu-
14820: antava ei välttämättä ole avustuksen käyttäjä. kainen tiedonanto, joka asiayhteydessään on
14821: Säännös ei myöskään rajoita tekijäpiiriä vain niin ilmeisen harhaanjohtava, että se käsitettäi-
14822: henkilöihin, jotka edustavat avustuksen käyt- siin melkoisella varmuudella väärin, olisi sään-
14823: täjää. Muukin henkilö, joka antaa avustukses- nöksen tarkoittamassa mielessä väärä.
14824: ta päättävälle sellaisia virheellisiä tietoja, jotka Samasta syystä kuin harhaanjohtavuutta,
14825: voivat vaikuttaa avustuksen saantiin, voisi tul- tunnusmerkistössä ei mainita erikseen myös-
14826: la tämän säännöksen perusteella rangaistuksi, kään salaamista. Tässä suhteessa säännös poik-
14827: jos hän hankkii tai yrittää hankkia taloudellis- keaa veropetoksesta. Avustusjärjestelmä olisi
14828: ta hyötyä toiselle. Siten esimerkiksi yritystutki- kehitettävä sellaiseksi, että puutteellinen hake-
14829: muksen suorittaja, joka antaa vääriä tietoja mus johtaa avustuksen epäämiseen. Tietojen-
14830: siinä tarkoituksessa, että yritys näiden väärien antovelvollisuudelle on annettava toinen mer-
14831: tietojen perusteella saisi avustusta, syyllistyisi kitys avustusmenettelyssä kuin verotusmenette-
14832: avustuspetokseen. lyssä. A vustusmenettelyssä on avustuksen
14833: Tekotapa kuvataan sanonnalla "antaa avus- myöntäjän velvollisuutena huolehtia siitä, että
14834: tuksesta päättävälle väärän tiedon". Tieto voi- hakijat antavat kaikki olennaiset tiedot, vaatia
14835: taisiin antaa kirjallisesti tai suullisesti. Suulliset täydentämään puutteellisia hakemuksia ja evä-
14836: 1988 vp. - HE n:o 66 67
14837:
14838: tä avustus, jollei hakija anna kaikkia olennai- olosuhteiden muutoksesta, josta hänet on eri-
14839: sia tietoja. tyisesti velvoitettu ilmoittamaan.
14840: Ehdotuksessa edellytetään myös, että annet-
14841: tu tieto on omiaan olennaisesti vaikuttamaan Tällainen erityinen velvollisuus olisi ehdo-
14842: avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. Pie- tuksen mukaan erityisesti asetettava joko
14843: net epätarkkuudet tai itse asian kannalta koko- myöntämispäätöksessä tai muuten. Ilmoitus-
14844: naan merkityksettömät virheellisyydet eivät siis velvollisuuden pitäisi siis perustua myöntäjän
14845: kuuluisi ehdotetun säännöksen piiriin. Toisaal- nimenomaiseen tahdonilmaisuun, jossa sekä
14846: ta ei olisi myöskään välttämätöntä, että annet- ilmoitusvelvollisuuden kohteet että sen laajuus
14847: tu tieto todella vaikuttaa avustuspäätökseen. on yksilöity. Tässä suhteessa avustuspetos olisi
14848: Ratkaisevaa olisi se, onko tieto luonteeltaan rangaistavuudeltaan suppeampi kuin petos,
14849: sellainen, että se yleensä vaikuttaa avustuksen koska erehdystä hyväksikäyttämällä tapahtu-
14850: myöntämiseen, määrään tai niihin ehtoihin, van petoksen rangaistavuus riippuisi niistä ylei-
14851: jotka myönnettyyn avustukseen liittyvät. Täl- sistä periaatteista, joiden mukaan "erityinen
14852: laisia ehtoja voisivat olla esimerkiksi ehto tie- oikeudellinen velvollisuus" ilmaista jokin asia
14853: tystä käyttötarkoituksesta tai lainan takaisin- syntyy.
14854: maksua koskevat ehdot. Avustuspetoksesta ei
14855: olisi kysymys, jos jokin yleensä merkityksettö- Avustuspetos olisi 2 kohdan mukaan täytty-
14856: mänä pidetty tieto poikkeuksellisesti vaikuttaisi nyt silloin, kun saajan olisi viimeistään pitänyt
14857: avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. ilmoittaa tapahtuneesta muutoksesta.
14858: Rikos täyttyisi, kun tieto on annettu avus- Avustuspetoksen rangaistavuuden edellytyk-
14859: tuksesta päättävälle. Jos tieto on annettu vain senä olisi, että tekijä menettelemällä säännök-
14860: päättävän elimen edustajalle ja korjataan en- sessä mainitulla tavalla hankkii tai yrittää
14861: nen kuin se tulee varsinaisen päättävän elimen hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyö-
14862: tietoon, teko jää rankaisematta. tyä. Hyödyitä ei vaadittaisi oikeudettomuutta,
14863: Avustuspetoksen rangaistavuus edellyttäisi, koska tällaisen ominaisuuden määrittely saat-
14864: että väärällä tiedolla hankitaan tai pyritään taisi olla avustustilanteissa ongelmallista. Ran-
14865: hankkimaan itselle tai toiselle taloudellista gaistus kohtaisi tekijää, joka väärillä tiedoilla
14866: hyötyä. Väärän tiedon antamisen ja taloudelli- yrittää hankkia hyötyä, vaikka avustuksen voi-
14867: sen hyödyn hankkimisen tai yrityksen hankkia si saada oikeillakin tiedoilla. Avustuspetoksen
14868: taloudellista hyötyä pitäisi olla yhteydessä kes- paheksuttavuus perustuisi tekotavasta ilmene-
14869: kenään. Sellainen väärä tieto, joka voisi vai- vään epärehellisyyteen eikä siihen, kuinka tar-
14870: kuttaa hakijan kannalta epäedulliseen suun- koituksenmukaiseksi tai epätarkoituksenmu-
14871: taan, ei johtaisi rangaistukseen. Taloudellisella kaiseksi hakijan tukeminen yhteiskunnan va-
14872: hyödyllä tarkoitetaan lähinnä sitä, että hakija roin viime kädessä arvioidaan.
14873: saa avustuksen, vaikka ei olisi siihen oikeutet-
14874: tu, tai saa sen suurempana, kuin mihin hän Ehdotuksen mukaan avustuspetokselta vaa-
14875: olisi oikeutettu, tai edullisemmin ehdoin, kuin ditaan tahallisuutta. Siihen kuuluu tietoisuus
14876: mitä hän saisi totuudenmukaisten tietojen pe- sekä annetun tiedon vääryydestä että sen olen-
14877: rusteella. naisuudesta. Huolimattomuudesta tapahtunut-
14878: Yritys rinnastetaan täytettyyn tekoon. Tässä ta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ei ran-
14879: suhteessa säännös vastaisi veropetosta. gaistaisi avustuspetoksena, vaan laiminlyön-
14880: ninkin tulee ilmentää tahallisuutta. Tahallisuu-
14881: Avustuksen hakemisesta sen vastaanottami- den tulisi ilmetä siten, että tekijä on mieltänyt
14882: seen saattaa kulua paljonkin aikaa. Hakemuk- hyödyn saamisen tekonsa varmaksi tai ainakin
14883: sessa esitetyt tiedot voivat vanhentua olosuhtei- varsin todennäköiseksi seuraamukseksi.
14884: den muutoksen johdosta. Usein avustukset
14885: maksetaan monessa erässä toistuvaissuorituksi- Jos tekijä oma-aloitteisesti korjaa antaman-
14886: na, kunnes saaja ilmoittaa jonkin myöntämi- sa väärät tiedot, niin sanotun tehokkaan katu-
14887: seen vaikuttavan seikan muuttuneen. Pykälän misen mahdollisuus arvioitaisiin samoin kuin
14888: 2 kohdassa mainitaan vaihtoehtoisena avustus- veropetoksen yhteydessä.
14889: petoksen tekotapana se, että saaja jättää il-
14890: moittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, Rangaistus avustuspetoksesta olisi sakkoa tai
14891: määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta vankeutta enintään kaksi vuotta.
14892: 68 1988 vp. - HE n:o 66
14893:
14894: 6 §. Törkeä avustuspetos myöntää, tekoon sovellettaisiin pelkästään
14895: avustuspetossäännöstä eikä hakijaa rangaistaisi
14896: Ehdotuksen mukaan avustuspetosta voitai- erikseen avustuksen väärinkäytöstä.
14897: siin pitää tärkeänä vain yhdellä perusteella eli Avustuksen väärinkäytön rangaistusastei-
14898: ainoastaan siinä tapauksessa, että avustuspe- koksi ehdotetaan samaa kuin avustuspetokses-
14899: toksella tavoitellaan huomattavaa hyötyä. Li- sa. Enimmäisrangaistus olisi siten myös sama
14900: säedellytyksenä olisi, että avustuspetos on kuin luottamusaseman väärinkäyttöä koske-
14901: myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. vassa säännösehdotuksessa. Erityistä rangais-
14902: Niin kuin edellä esitetystä on käynyt ilmi, tusasteikkoa ei ehdoteta törkeitä tekomuotoja
14903: avustuspetos on haluttu rinnastaa veropetok- varten. Perusteluna tälle voidaan esittää, että
14904: seen eikä petoksen yleissäännökseen, mistä avustusta törkeästi väärinkäytettäessä kysymys
14905: syystä sen yhteydessä ei ole pidetty tarpeellise- lienee useimmiten petollisesta menettelystä jo
14906: na kaikkia niitä ankaroittamisperusteita, joita hakutilanteessa, jolloin siis olisi kysymys avus-
14907: on käytetty tärkeässä petoksessa. Toisaalta tuspetoksesta. Tärkeimpiin väärinkäyttöihin
14908: myöskään törkeän veropetoksen ankaroitta- liittyy helposti myös muita rikoksia. Esimer-
14909: misperusteena käytettyä erityistä suunnitelmal- kiksi väärinkäytön salaamisessa voidaan syyl-
14910: lisuutta ei ole ehdotettu törkeän avustuspetok- listyä väärennysrikokseen.
14911: sen tunnusmerkiksi. Erityisen suunnitelmalli- Avustuksen väärinkäyttö koskisi avustuspe-
14912: sesti tehdyssä avustuspetoksessa ilmeisesti jok- toksen tavoin ainoastaan 9 §:ssä määriteltyjä
14913: seenkin säännönmukaisesti samalla tavoitel- avustuksia ja niitäkin vain, jos ne on myönnet-
14914: laan huomattavaa hyötyä. ty johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen. Si-
14915: Hyödyn huomattavuus arvioitaisiin pää- tä vastoin tämäkään säännös ei koskisi esimer-
14916: asiassa samojen perusteiden mukaan kuin ve- kiksi sosiaaliavustuksia, vaikka niilläkin saat-
14917: ropetoksessa. Hyödyn määrää arvioitaessa olisi taa olla jollakin tavoin määritelty käyttötarkoi-
14918: siis otettava huomioon nimenomaan sen suora- tus. Olennaista niissä on kuitenkin se, että ne
14919: naisen hyödyn määrä, jota rikoksella tavoitel- on tarkoitettu yleensä toimeentulon turvaami-
14920: laan, eikä esimerkiksi korkotukilainan suu- seksi tai tiettyjen elinkustannusten alentami-
14921: ruutta sinänsä. Tavoitellun hyödyn tulee olla seksi. Siksi niiden yhteydessä ei aina ole edes
14922: laadultaan taloudellista, vaikka tätä ei olekaan luontevaa puhua nimenomaisesta käyttötarkoi-
14923: säännöksessä nimenomaan mainittu. Avustus- tuksesta.
14924: petoksen perustekomuodon tunnusmerkkeihin Ehdotetun säännöksen mukaan avustuksen
14925: kuuluu, että rikoksella hankitaan tai yritetään väärinkäyttö ilmenisi avustusvarojen käyttämi-
14926: hankkia taloudellista hyötyä, minkä vuoksi senä käyttötarkoitusta vastaamattomaHa taval-
14927: törkeän avustuspetoksen tunnusmerkistössä ei la. Lisäksi edellytettäisiin, että avustusta käyte-
14928: ole tarpeen toistaa tätä tunnusmerkkiä. tään myöntämispäätöksen ehtojen tai määräys-
14929: Rangaistus törkeästä avustuspetoksesta olisi ten vastaisesti.
14930: vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enin- Poikkeamisen käyttötarkoituksesta pitäisi
14931: tään neljä vuotta. olla olennaista. Tämä olennaisuus arvosteltai-
14932: siin yksittäistapauksissa juuri myöntämispää-
14933: töksen ehtojen tai määräysten pohjalta. Myön-
14934: 7 §. Avustuksen väärinkäyttö tämispäätöksestä riippuu, kuinka yksilöidysti
14935: käyttötarkoitus on määrätty. Joissakin tapauk-
14936: Avustuksen väärinkäyttö olisi kokonaan uu- sissa käyttötarkoitus on ilmaistu suhteellisen
14937: si kriminalisointi. Luvun perusteluissa on esi- yleisesti. Kysymys voi olla esimerkiksi työlli-
14938: tetty, miksi tarvitaan erityinen rangaistussään- syyden turvaamiseksi yritykselle myönnetystä
14939: nös niitä tapauksia varten, joissa jo saatua avustuksesta. Tällöin yritykselle jää laajahko
14940: avustusta käytetään vastoin sen tarkoitusta. harkintavalta siihen nähden, mitä pidetään
14941: Säännös soveltuisi ensisijaisesti tilanteisiin, parhaana keinona turvata työpaikat. Joissakin
14942: joissa avustuksen hakija on aikonut käyttää tapauksissa avustuksella pyritään samanaikai-
14943: avustuksen ilmoitettuun tarkoitukseen, mutta sesti useisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoittei-
14944: avustuksen saatuaan päättääkin käyttää sen siin. Eri tavoitteet yhdessä voivat merkitä, että
14945: toisin. Jos avustuksen hakija on jo alun perin esimerkiksi puunjalostustehtaan jätevesien
14946: aikonut käyttää avustuksen väärin sellaiseen puhdistuslaitoksen rahoittamiseksi myönnetty
14947: tarkoitukseen, johon sitä ei olisi voitu edes avustus edellyttää tiettyä menetelmää käyttä-
14948: 1988 vp. - HE n:o 66 69
14949:
14950: vää puhdistuslaitosta ja että laitos on kotimai- tuksen käyttö sinänsä olennaisesti vastoin sen
14951: nen. käyttötarkoitusta mutta kuitenkin tavalla, jota
14952: Yleishyödylliseen tarkoitukseen, esimerkiksi voidaan pitää avustusjärjestelmien tavoitteiden
14953: jonkin kulttuuritilaisuuden järjestämiseen, kannalta puolustettavana.
14954: myönnetyn avustuksen käyttö henkilökohtai- 2 momentti. Kuten luvun perusteluissa on
14955: seen kulutukseen olisi selvästi olennaisesti kerrottu, avustuksen myöntänyt viranomainen
14956: käyttötarkoitusta vastaamatonta käyttöä. Toi- voi määrätä avustuksen palautettavaksi havai-
14957: saalta joidenkin valvontamääräysten laimin- tessaan ehtojen vastaista menettelyä. Usein
14958: lyönti ei olisi sellaista ehtojen rikkomista, joka palautettavalle määrälle voidaan lisäksi periä
14959: merkitsisi tarkoituksen vastaista käyttöä. Näi- vaihtelevansuuruista korkoa. Eräissä tapauk-
14960: den selvien äärien väliin jää kuitenkin eräitä sissa tällainen korkoseuraamus on selvästi ran-
14961: rajatapauksia, jotka voivat synnyttää tulkinta- gaistuksenluonteinen. Nykyisin erilaisten avus-
14962: ongelmia. Lähtökohtana on, että vaihtoehtoi- tuksiin kohdistuvien väärinkäytösten ainoaksi
14963: seen käyttötarkoitukseen on hankittava asian- seuraukseksi onkin usein jäänyt avustuksen
14964: mukainen lupa. Käyttötarkoituksen olennainen periminen takaisin mahdollisine korkoineen.
14965: muutos ilman tällaista lupaa ei olisi sallittua, Edelleenkin on pidettävä tarkoituksenmukai-
14966: vaikka saaja voisikin osoittaa muutoksen pe- sena sitä, ettei kaikkia vähäisiä avustuksiin
14967: rustelluksi. Koska kysymys on julkisten varo- kohdistuvia rikoksia saateta tuomioistuimen
14968: jen käytöstä, ei voida hyväksyä, että niiden käsiteltäväksi. Virheellinen menettely on jos-
14969: saajat omavaltaisesti kehittelisivät niille muita kus niin vähäistä ja voi johtua sellaisesta olo-
14970: käyttötarkoituksia kuin mihin ne on myönnet- suhteiden muutoksesta, että rangaistuksen tuo-
14971: ty. Mitä tarkemmin käyttökohde on yksilöity, mitseminen takaisinperinnän lisäksi olisi koh-
14972: sitä olennaisempana olisi pidettävä, että avus- tuutonta. Aiheuttaahan pelkkä avustuksen ta-
14973: tusta käytetään juuri tähän tarkoitukseen. kaisinperintä mahdollisine korkoineen usein jo
14974: Ehtojen ja määräysten tulee käydä ilmi avus- sellaisenaan vaikean taloudellisen tilanteen
14975: tuksen myöntämispäätöksestä. Tällä hetkellä avustusta saaneelle.
14976: myöntämispäätökset eivät useinkaan ole kovin Kerrotuista syistä ehdotetaan, että avustus-
14977: yksilöityjä. Yksilöimisvaatimuksella halutaan rikkomuksesta voitaisiin jättää rikosilmoitus
14978: vaikuttaa tulevaan käytäntöön siten, että avus- tai syyteilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai
14979: tuksen myöntäjä, mikäli hän haluaa rikosoi- rangaistus tuomitsematta, jos avustuksen ta-
14980: keudellista suojaa käyttötarkoitukselle, huo- kaisinperinnän harkitaan riittävän. Ehdotuk-
14981: lehtii olennaisten ehtojen ja määräysten sisäl- sen mukaan toimenpiteistä luopuminen ei siis
14982: lyttämisestä myöntämispäätökseen. edellyttäisi, että palautettavalle määrälle peri-
14983: Ehdotetussa säännöksessä edellytetään tahal- tään sakko- tai muutakaan korkoa. Silti on
14984: lisuutta, mutta ei hyötymistarkoitusta. Tahalli- luonnollista, että varsinkin korkean sakkoko-
14985: suuteen kuuluisi tietoisuus siitä, että myöntä- ron periminen palautuksen yhteydessä helpom-
14986: mispäätöksen ehtoja tai määräyksiä rikotaan min kuin pelkkä palauttamisvelvollisuus johtaa
14987: ja että käyttötarkoituksesta poiketaan olennai- siihen, että hallinnollisten toimenpiteiden har-
14988: sesti. kittaisiin riittävän.
14989:
14990:
14991: 8 §. Avustusrikkomus 9 §. Määritelmät
14992: 1 momentti. Ehdotettu säännös koskisi sekä 1 momentti. Määritelmäsäännöksen mukaan
14993: avustuspetoksen että avustuksen väärinkäytön verolla tarkoitettaisiin myös veron ennakkoaja
14994: lieviä tekomuotoja. Pykälä vastaisi rakenteel- veroon rinnastettavaa julkista maksua. Veroon
14995: taan lievää veropetosta. Lähtökohtana on ri- rinnastettavalle julkiselle maksulle on ominais-
14996: koksen kokonaisarviointi. Ainoana esimerkki- ta, ettei se ole korvaus mistään tietystä vasta-
14997: nä mainitaan tavoitellun hyödyn määrä. Sään- suorituksesta. Veroon rinnastettavien julkisten
14998: nös on tarkoitettu sovellettavaksi vastaavalla maksujen alueen rajausta on pyritty selkiyttä-
14999: tavalla kuin lievää veropetosta koskeva sään- mään uudistuksen yhteydessä myös siten, että
15000: nös. Sellaisista lieventävistä teko-olosuhteista, asianomaisiin lakeihin on otettu viittaus rikos-
15001: jotka nimenomaan koskevat avustuksen vää- lain veropetossäännöksiin. Tämä menettely on
15002: rinkäyttöä, voidaan esimerkkinä mainita avus- kuitenkin ensisijaisesti lakitekninen eikä siten
15003: 70 1988 vp. - HE n:o 66
15004:
15005: tyhjentävästi määrittele kysymykseen tulevien kotuen välisen erotuksen. Korkotukea olisi täl-
15006: julkisten maksujen aluetta. löin pidettävä ehdotuksessa tarkoitettuna avus-
15007: 2 momentti. Tämä ja seuraava momentti tuksena siitä huolimatta, että yksityinen raha-
15008: määrittelevät avustusrikossäännöksissä tarkoi- laitos toimii itse korkotukilainan myöntämises-
15009: tettua avustusta. Vaikka itse tunnusmerkistöis- tä päättävänä elimenä.
15010: sä puhutaan yleisesti avustuksesta, määritelmät Avustusrikossäännösten soveltamisalan ra-
15011: rajoittaisivai rangaistavuuden koskemaan vain jaaminen koskemaan julkisyhteisöjen varoista
15012: tietyntyyppisten avustusten yhteydessä esiinty- myönnettäviä avustuksia johtaa siihen, etteivät
15013: viä väärinkäytöksiä. Toisaalta määritelmillä nämä säännökset koskisi julkishallinnosta eril-
15014: laajennetaan avustuksen käsitettä sen yleiskieli- liseksi organisoitujen yhteisöjen, kuten Kehi-
15015: sestä merkityksestä. tysaluerahasto Oy:n, varoista myönnettyjä
15016: Olennaisimmat rajoitukset olisivat ensiksi- avustuksia. Koska tällaistenkin yhteisöjen har-
15017: kin, että avustuksella tarkoitetaan pääsääntöi- joittama avustustoiminta voi perustua viime
15018: sesti vain julkisyhteisöjen myöntämiä avustuk- kädessä julkiseen rahoitukseen, ehdotetaan, et-
15019: sia, ja toiseksi asetetaan edellytykseksi, että tä julkisyhteisöjen varoista myönnettyjen avus-
15020: tällainen avustus on myönnetty muuhun kuin tusten lisäksi luvussa tarkoitettuina avustuksi-
15021: henkilökohtaiseen kulutukseen. na voitaisiin pitää myös muiden yhteisöjen tai
15022: Lähtökohtana ehdotetuille kriminalisoinneil- säätiöiden myöntämiä avustuksia, sen mukaan
15023: le on ollut, että kysymys on verovarojen käy- kuin siitä erikseen säädetään. Toisin sanoen
15024: töstä. Keskeisimpiä avustuksia myöntäviä jul- tarvittaisiin aina erityinen lain tasoinen sään-
15025: kisyhteisöjä ovat valtio, Ahvenanmaan maa- nös siitä, että jonkin muun kuin julkisyhteisön
15026: kunta ja kunnat. Valtion varoista avustuksia varoista myönnetty avustus olisi ehdotuksessa
15027: voivat myöntää myös valtion laitokset, esimer- tarkoitettu. Tämän tapaisia säännöksiä tulevai-
15028: kiksi Valtiontakauslaitos. suudessa laadittaessa olisi kiinnitettävä huo-
15029: Joissakin tapauksissa saattaa esiintyä rajan- miota siihen, rinnastuuko tällainen muodolli-
15030: vetovaikeuksia sen suhteen, voidaanko jonkin sesti julkisyhteisön ulkopuolisen elimen myön-
15031: valtion laitoksen myöntämää avustusta pitää tämä avustus yhteiskunnalliselta merkityksel-
15032: valtion varoista myönnettynä. Ratkaisua ei tään julkisyhteisön myöntämiin. Yleensä olisi
15033: tulisi tällöin perustaa yksinomaan siihen, onko edellytettävä, että kysymys on yhteisöisiä tai
15034: asianomainen yhteisö hallinto-oikeudellisesti säätiöistä, joiden toiminta muutoinkin on jär-
15035: osa valtiota tai esimerkiksi sen itsenäinen lai- jestetty lailla. Mikäli tällaista erityistä säännös-
15036: tos. Avustusrikossäännösten tarkoituksena on tä ei ole, muiden kuin julkisyhteisöjen myöntä-
15037: turvata julkisyhteisöjen verotuksella tai muulla mät avustukset voisivat saada suojaa yleisen
15038: vastaavalla tavalla kerättyjen varojen asianmu- petossäännöksen kautta ja niiden käyttötarkoi-
15039: kaista käyttöä avustustarkoituksiin. Julkisyh- tusta vastaamaton käyttö olisi pyrittävä estä-
15040: teisön käsitettä tulkittaessa olisikin tässä yhtey- mään sopimusoikeudellisin keinoin.
15041: dessä otettava huomioon myös avustukseen Avustusrikokset koskisivai vain avustuksia,
15042: käytettävien varojen hankintaperuste. Selvää jotka on myönnetty muuhun kuin henkilökoh-
15043: kuitenkin on, että julkisyhteisöllä ei tarkoiteta taiseen kulutukseen. Keskeisimmät avustukset
15044: julkisyhteisön omistamia itsenäisiä yhteisöjä, ovat elinkeinotoimintaan myönnettyä tukea,
15045: esimerkiksi Postipankki Oy:tä. Eri asia on, joissa saajana on yhteisö. Tällöin avustusta ei
15046: että tällaisen yhtiön välittämään valtion varois- voida pitää missään tapauksessa henkilökoh-
15047: ta myönnettävään avustukseen säännökset so- taiseen kulutukseen myönnettynä. Sitä vastoin
15048: veltuisivat. toimeentulotuki ja työttömyyskorvaus ovat
15049: Julkisyhteisö voi myöntää avustuksia myös tyypillisiä avustuksia, joilla pyritään turvaa-
15050: yksityisten laitosten välityksellä. Esimerkiksi maan yksityishenkilön tai perheen toimeentulo.
15051: korkotuen muodossa maksettava avustus kana- Sellaiset eivät kuuluisi avustusrikoksissa tar-
15052: voidaan usein julkisen valvonnan alaisten raha- koitettujen avustusten piiriin.
15053: laitosten kautta siten, että rahalaitokset myön- Maksut julkisista hankinnoista eivät ole
15054: tävät korkotukilainoja ja valtio puolestaan avustusta, vaikka niillä joskus saattaa olla
15055: maksaa rahalaitoksille korkohyvitystä. Korko- sama vaikutus kuin avustuksilla. Avustuksen
15056: tukilainan saaja taas maksaa rahalaitokselle käsitteeseen kuuluu, että se ei ole markkinahin-
15057: lainan korkona ainoastaan korkotukilainan tainen vastasuoritus. Periaatteessa on mahdol-
15058: varsinaisen koron ja valtion myöntämän kor- lista, että jokin suoritus on osaksi avustusta,
15059: 1988 vp. - HE n:o 66 71
15060:
15061: osaksi vastasuoritusta. Sosiaaliavustusten yh- sittäistapauksittain olosuhteiden mukaan. Kos-
15062: teydessä voi taas esiintyä sellaisia julkisyhtei- ka arkikielessä lainaa ei käsitetä avustukseksi,
15063: sölle suoritettavia maksuja yhteiskunnallisista asiasta otettaisiin erityinen maininta momentin
15064: palveluksista, jotka ovat julkisesti tuettuja ja toiseksi virkkeeksi. Siinä laina, korkotuki ja
15065: siten alhaisempia kuin markkinahintaa tai to- lainan vakuus määriteltäisiin "taloudelliseksi
15066: dellisia kustannuksia vastaavat maksut. Tällai- tueksi", mikä ilmaisu viittaisi ensimmäiseen
15067: siin tapauksiin liittyvät ongelmat rajautuvat virkkeeseen. Silloin olisi selvää, että vain jul-
15068: pääsääntöisesti pois siksi, että avustusrikoksis- kisyhteisön tai laissa erikseen säädettäessä
15069: sa ei tarkoitettaisi sosiaaliavustuksia. Myös- muunkin yhteisön muuhun kuin henkilökohtai-
15070: kään sosiaalivakuutusedut eivät olisi avustusta. seen kulutukseen myöntämä laina voisi kuulua
15071: Ongelmallisiksi rajatapauksiksi jäävät avus- avustusrikosten piiriin.
15072: tukset, jotka myönnetään ammatin tai elinkei-
15073: non harjoittamisen tukemiseksi ja ohjaamisek- Määritelmässä ehdotetaan selvyyden vuoksi
15074: si siten, että avustuksella viime kädessä tuetaan mainittavaksi, että avustukset voisivat olla jo-
15075: kotitalouden kulutusta. Nämä tulkintatilanteet ko lakisääteisiä tai harkinnanvaraisia.
15076: olisi ratkaistava sen mukaan, saako elinkeinon
15077: tai ammatin harjoittaja tukea ensisijaisesti täs-
15078: sä ominaisuudessaan ja pyritäänkö avustuksel- 3 momentti. Avustusrikossäännökset koski-
15079: la nimenomaan tämän elinkeinon tai ammatin sivat myös väärinkäytöksiä, jotka liittyvät val-
15080: harjoittamisen ohjaamiseen. Merkittävänä tul- tion varoista kunnille ja kuntainliitoille mak-
15081: settaviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Kun-
15082: kintaperusteena voidaan käyttää sitä, kuinka
15083: tien itsehallinto ja kuntien erilaiset mahdolli-
15084: yksilöidysti tuen käyttötarkoitus on määritelty.
15085: suudet suoriutua tehtävistään ovat johtaneet
15086: Epäselvissä tapauksissa voisi lopputuloksena
15087: mutkikkaaseen valtionapujärjestelmään. Vaik-
15088: olla, ettei kysymyksessä ole tässä tarkoitettu
15089: ka kunnat ovatkin osa julkishallintoa ja vaikka
15090: avustus. Avustuksen petollista hankkimista ar-
15091: vosteltaisiin tällöin petossäännöksen mukaan, kunnille annettavassa valtionavussa ei siten
15092: ja avustuksen tarkoitusta vastaamaton käyttö olekaan kysymys tulonsiirroista julkisen talou-
15093: taas voisi yleensä johtaa vain siviilioikeudelli- den ulkopuolelle, avustuksen saajina kunnat
15094: rinnastuvat paljolti yksityisiin yhteisöihin.
15095: siin ja hallinnollisiin seuraamuksiin.
15096: Kuntien kesken esiintyy voimakasta kilpailua
15097: Mitä edellä on lausuttu ammatin- tai elinkei-
15098: valtion tuesta. Tässä kilpailussa pelkät virkari-
15099: nonharjoittajan saamasta avustuksesta sovel-
15100: kossäännökset ja perinteinen petossäännös ei-
15101: tuisi vastaavasti esimerkiksi tutkijan saamaan
15102: vät ole riittäneet ylläpitämään annettujen tieto-
15103: apurahaan. Jos apuraha on nimenomaan
15104: myönnetty määrättyyn tarkoitukseen, esimer- jen totuudenmukaisuutta ja takaamaan sitä,
15105: kiksi ammattikirjallisuuden tai tutkimustyössä että avustukset käytetään asianmukaisesti.
15106: Muun muassa näistä syistä kuntien valtionapu-
15107: käytettävien laitteiden hankkimiseen, sitä ei
15108: järjestelmä on syytä rinnastaa julkisyhteisöjen
15109: saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Jollei apu-
15110: ulkopuolelle myönnettyihin avustuksiin.
15111: rahaan sitä vastoin ole liitetty erityisiä mää-
15112: räyksiä käyttötarkoituksesta, sitä saa käyttää
15113: myös henkilökohtaiseen kulutukseen. Tulkin- Valtionosuudet kunnille määräytyvät yleensä
15114: nanvaraiset tilanteet on tietysti tällöinkin rat- kunnan kantokykyluokan perusteella. Kanto-
15115: kaistava apurahan saajan eduksi. kykyluokan vahvistaminen rinnastuu sellaiseen
15116: Taloudellisena tukena pidettäisiin myös lai- avustuksen myöntämiseen, jossa erikseen rat-
15117: naa, korkotukea ja lainan vakuutta. Kaikilla kaistaan kysymys oikeudesta avustukseen mää-
15118: näillä on katsottava olevan itsenäistä taloudel- rän jäädessä sitten riippumaan muista seikois-
15119: lista arvoa, joka on riippumaton lainan pää- ta.
15120: omasta ja markkinahintaisesta korosta. Jo lai-
15121: nan saaminen merkitsee niukkojen lainamark- Näistä syistä ehdotetaan määritelmäsään-
15122: kinoiden aikana ja riskialUeilla aloilla muul- nöksen 3 momentissa, että valtionosuus ja
15123: loinkin saajalle taloudellista etua. Näissä tilan- -avustus kunnille ja kuntainliitoille sisällytettäi-
15124: teissa on kuitenkin otettava rangaistusta mää- siin avustusrikoksissa tarkoitettuun avustuk-
15125: rättäessä huomioon, että koko lainapääoma ei seen ja että kunnan kantokykyluokan vahvista-
15126: ole rikoksella tavoiteitua tai saatua hyötyä, minen rinnastettaisiin avustuksen myöntämi-
15127: vaan hyödyn määrä joudutaan arvioimaan yk- seen.
15128: 72 1988 vp. - HE n:o 66
15129:
15130: 1. 7. 30 luku. Elinkeinorikoksista harjoittajien keskinäisiä suhteita. Kirjanpitori-
15131: koksista on taas säädetty kirjanpitolaissa (655/
15132: 1.7.1. Luvun perustelut 73).
15133:
15134: 1. 7 .1.1. Systematiikka ja sääntelyn tarve
15135: 1. 7 .1.2.1. Markkinointi ja muu kilpailume-
15136: Perinteiset varallisuusrikoksia koskevat nettely
15137: säännökset ovat osoittautuneet riittämättömik-
15138: si nykyaikaisen taloudellisen rikollisuuden tor- Kuluttajansuojalain 2 luku koskee kulutus-
15139: juntaan. Elinkeinotoimintaa koskeva aineelli- hyödykkeiden markkinointia. Luvun 11 §:n 1
15140: nen lainsäädäntö on entistä monimutkaisem- momentin mukaan se, joka rikkoo luvun 2-
15141: paa. Taloudellisiin suhteisiin liittyvien lainvas- 5 §:n säännöksiä tai 6 §:n nojalla annettuja
15142: taisten tekojen seurauksia on yhä vaikeampi säännöksiä, on tuomittava markkinointirikok-
15143: selvittää ja näyttää toteen. On kuitenkin il- sesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
15144: meistä, että niin sanottujen talousrikosten ai- vuodeksi. Säännökset kieltävät totuudenvas-
15145: heuttamat kokonaisvahingot ovat huomatta- taisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisen
15146: van suuria. Näistä syistä rangaistussääntelyssä markkinoinnissa (2 §), todellisuutta vastaamat-
15147: olisi kiinnitettävä enemmän huomiota koko toman hinnanalennusilmoittelun (3 §), yhdiste-
15148: talous- ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten tyn tarjouksen, jos hyödykkeillä ei ole ilmeistä
15149: turvaamiseen. Tähän liittyy myös tarve ryhmi- asiallista yhteyttä keskenään (4 §)ja sattuman-
15150: tellä rikoslajeja uudella tavalla. varaisen edun tarjoamisen, jos sen saaminen
15151: Monissa elinkeinotoimintaa sääntelevissä eri- edellyttää vastiketta tai ostotarjousta (5 §).
15152: tyislaeissa on rikossäännöksiä, jotka taloudelli- Asetuksella voidaan antaa säännöksiä muun
15153: sen ja yhteiskunnallisen merkityksensä puoles- muassa tuotemerkintöjen ja käyttöohjeiden
15154: ta kuuluisivat nyky-yhteiskunnassa rikoslakiin. liittämisestä kulutushyödykkeisiin, kulutushyö-
15155: Tällaisia kuluttajiin, kilpaileviin elinkeinonhar- dykkeiden hinnan ja luottoehtojen ilmoittami-
15156: joittajiin ja yrityksiin sekä myös elinkeinoelä- sesta markkinoinnissa sekä markkinointiin liit-
15157: män kokonaisetuihin kohdistuvia rikoksia voi- tyvien yleisökilpailujen järjestämisestä (6 §).
15158: daan kutsua yhteisellä nimellä elinkeinorikok- Jos luvun 2-6 §:n säännösten rikkominen ta-
15159: siksi. Rikoslain kokonaisuudistuksen yhtenä pahtuu törkeästä tuottamuksesta, tekijä on
15160: tavoitteena on korostaa näiden uudentyyppis- tuomittava markkinointirikkomuksesta sak-
15161: ten rikosten paheksuttavuutta perinteisten ri- koon (2: 11 2). Markkinointirikosta ja -rikko-
15162: koslajien rinnalla. Tähän tavoitteeseen voidaan musta koskeva syyte voidaan tehdä vain kulut-
15163: pyrkiä sekä rangaistusuhkia tarkistamaila että taja-asiamiehen ilmoituksen perusteella.
15164: siirtämällä keskeisimpiä elinkeinorikossään- SopMenL:n 9 §:n mukaan taas se, joka
15165: nöksiä erityislaeista rikoslakiin. tahallaan rikkoo lain 2 tai 3 §:n säännöksiä, on
15166: tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sak-
15167: koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
15168: 1. 7 .1.2. Nykyinen lainsäädäntö kaudeksi. Jos teko on tapahtunut törkeästä
15169: tuottamuksesta, tekijä on tuomittava kilpailu-
15170: Nykyisessä rikoslaissa ei oikeastaan ole var- menettelyrikkomuksesta sakkoon. SopMenL:n
15171: sinaisia elinkeinorikossäännöksiä, ellei sellai- 2 §:n 1 momentti kieltää käyttämästä elinkei-
15172: siksi lueta asianajajan epärehellisyyttä (RL notoiminnassa totuudenvastaista tai harhaan-
15173: 38:2), yksityisen salaisuuden taikka yhteisön johtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen
15174: tai säätiön liike- tai ammattisalaisuuden luva- elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan
15175: tonta ilmaisemista (RL 38:3) sekä konkurssiri- hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka
15176: koksia (RL 39 luku) koskevia säännöksiä. Tär- vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.
15177: keimmät erityislait, joihin elinkeinorikossään- Lain 2 §:n 2 momentti kieltää käyttämästä
15178: nöksiä nykyisin sisältyy, ovat kuluttajansuoja- elinkeinotoiminnassa asiaankuulumattomia
15179: laki (38178) ja sopimattomasta menettelystä seikkoja sisältäviä taikka esitystavaltaan tai
15180: elinkeinotoiminnassa annettu laki (1061178), muodoltaan sopimattomia ilmaisuja, jotka
15181: jäljempänä SopMenL. Kuluttajansuojalaki ovat omiaan vahingoittamaan toisen elinkeino-
15182: koskee elinkeinonharjoittajien suhdetta kulut- toimintaa. Lain 3 § koskee sattumanvaraisen
15183: tajiin, kun taas SopMenL sääntelee elinkeinon- edun lupaamista. Sekä kilpailumenettelyrikos
15184: 1988 vp. - HE n:o 66 73
15185:
15186: että kilpailumenettelyrikkomus ovat asianomis- noija saattaa esimerkiksi laskea saavansa lyhy-
15187: tajarikoksia. SopMenL:n 2 ja 3 §:n mukaisia estä lainvastaisesta kampanjasta taloudellista
15188: asioita käsiteltäessä kuluttaja-asiamiehelle on hyötyä, vaikka sen kerran käynnistyttyä mää-
15189: varattava tilaisuus tulla kuulluksi. rättäisiinkin uhkasakolla tehostettu kielto.
15190: Vaikka SopMenL koskee elinkeinotoimintaa Kieltojärjestelmässä seuraamusuhka alkaa vas-
15191: yleisesti, lain 2 ja 3 § sääntelevät lähinnä ta kiellon ja uhkasakon asettamispäätöksen
15192: markkinointia. Toisaalta kuluttajansuojalain jälkeen. Uhkasakon asettamispäätöksen saami-
15193: mukainen markkinointirikos vahingoittaa nen vaatii yleensä aikaa. Markkinatuomiois-
15194: usein kuluttajatahon ohella yhtä tai useampaa tuimen kieltopäätöstä voidaan myös kiertää
15195: kilpailijaa. Kuluttajansuojalain ja SopMenL:n perustamalla kieltopäätöksen jälkeen uusi yri-
15196: totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tieto- tys tai siirtämällä markkinointi toiselle. Näin
15197: jen antamisen kieltävät säännökset vastaavat- ollen rangaistussäännösten tehtävänä on var-
15198: kin sisällöltään pitkälti toisiaan. Lainvastainen mistaa, ettei lainvastainen menettely kannata
15199: menettely rikkoo siten usein kumpaakin lakia. missään muodossa.
15200: Markkinointia koskevia rangaistussäännök-
15201: siä sisältyy lisäksi eräisiin muihin erityislakei-
15202: hin. Esimerkkejä näistä ovat kulutustavaroiden 1. 7.1.2.2. Kulutusluotot
15203: alkuperämaan ilmoittamisesta annetun lain
15204: (227 /83) 9 §, toimenpiteistä tupakoinnin vä- Kuluttajansuojalakiin 23 päivänä toukokuu-
15205: hentämiseksi annetun lain (693176) 31 §, alko- ta 1986 annetulla lailla (385/86) lisätyssä uu-
15206: holilain (459/68) 59 a §ja keskioluesta annetun dessa 7 luvussa säädetään kulutusluotoista.
15207: lain (462/68) 35 a §. Markkinointiin liittyy Luvun 25 §:n 1 momentin mukaan se, joka
15208: epäsuorasti myös tuoteturvallisuuslain (914/86) rikkoo luvun 14 tai 18 §:n säännöksiä, on
15209: 17 §, jossa on säädetty tuoteturvallisuusrikok- tuomittava kulutusluottorikoksesta sakkoon
15210: sena rangaistavaksi terveydelle tai omaisuudel- tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
15211: le vaarallisten kulutustavaroiden valmistami- Mainitut säännökset kieltävät vekselisitoumuk-
15212: nen, kaupan pitäminen, myyminen, luovutta- sen tai muun vastaavan kuluttajan väiteoikeut-
15213: minen ja maahantuonti elinkeinotoiminnan yh- ta rajoittavan sitoumuksen ottamisen kulutus-
15214: teydessä. luottoon perustuvasta saatavasta itse kulutta-
15215: Ensisijaisena keinona markkinoinnin ja jalta tai hänen kanssaan yhteistaloudessa elä-
15216: muun kilpailumenettelyn lainmukaisuuden ta- vältä henkilöltä (14 §) sekä tratan käyttämisen
15217: kaamiseksi pidetään kieltojärjestelmää, joka kulutusluotan perimiseksi (18 §). Samassa 25
15218: kuluttajansuojalaissa ja SopMenL:ssa otettiin §:ssä on säädetty myös sakkorangaistus eräi-
15219: käyttöön asiallisesti lähes samanmuotoisena. den muiden kulutusluottoja koskevien sään-
15220: Markkinointia elinkeinonharjoittajilta kulutta- nösten rikkomisesta.
15221: jille valvoo kuluttaja-asiamies. Markkinatuo-
15222: mioistuin voi kieltää jatkamasta kuluttajansuo-
15223: jalain 2 luvun vastaista markkinointia taikka 1.7.1.2.3. Liike- ja ammattisalaisuudet
15224: uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa
15225: markkinointia (2 luku 7 §). Vastaavasti Sop- Liikesalaisuuksia koskeva yleissäännös on
15226: MenL:n 6 §:n mukaan elinkeinonharjoittajaa SopMenL:n 4 §:ssä. Sen tarkoituksena on suo-
15227: voidaan kieltää jatkamasta lain 2 ja 3 §:n jata elinkeinonharjoittajaa sekä ulkopuolisten
15228: vastaista menettelyä. SopMenL:n järjestelmäs- että yrityksen palveluksessa olevien henkilöi-
15229: sä ei kuitenkaan ole olemassa viranomaisval- den sopimatonta menettelyä vastaan. Lain 4
15230: vontaa ja kieltomenettelyn vireillepano on yk- §:n 1 momentin mukaan kukaan ei saa oikeu-
15231: sityisten asianosaisten aloitteen varassa. Kielto- dettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa
15232: vaatimuksen voi esittää paitsi yksityinen elin- liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin
15233: keinonharjoittaja myös elinkeinonharjoittajien hankkimaansa tietoa. Mainittu säännös sovel-
15234: etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdis- tuu sekä ulkopuoliseen että yrityksen palveluk-
15235: tys. Kieltoa tehostetaan yleensä uhkasakolla. sessa olevaan henkilöön. Lain 4 §:n 2 moment-
15236: Kieltojärjestelmät eivät kuitenkaan ole aina ti koskee ainoastaan elinkeinonharjoittajan
15237: tarkoituksenmukaisia eivätkä edes riittäviä kei- palveluksessa olevaa. Se, joka tällaisessa palve-
15238: noja selvästi lainvastaisen markkinoinnin ja luksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalai-
15239: muun kilpailumenettelyn estämiseksi. Markki- suudesta, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeu-
15240: 10 380465Z
15241: 74 1988 vp. - HE n:o 66
15242:
15243: dettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen salaisuudesta ja tietää sen oikeudettomasti
15244: itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoit- hankituksi tai ilmaistuksi.
15245: taakseen. Palvelussuhteita koskee myös työso- SopMenL:n 10 §:n 1 momentin mukaan se,
15246: pimuslain (320170) 15 §:n 1 momentin sään- joka tahallaan rikkoo edellä mainittua 4 §:n
15247: nös, jonka mukaan työntekijä ei saa työsopi- säännöstä, on tuomittava liikesalaisuuden vää-
15248: mussuhteen aikana käyttää hyödykseen tai il- rinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enin-
15249: maista muille työnantajan liike- ja ammattisa- tään kuudeksi kuukaudeksi. Lain 6 §:n 3
15250: laisuuksia. Tämän säännöksen rikkomisesta ei momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa, jo-
15251: työsopimuslaissa ole kuitenkaan säädetty ran- ka vastoin 4 §:n säännöstä on käyttänyt toisen
15252: gaistusuhkaa. Seurauksena voi olla vahingon- liikesalaisuutta, teknistä esikuvaa tai teknistä
15253: korvausvelvollisuus tai työnantajan oikeus pur- ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan kieltää
15254: kaa työsopimus. jatkamasta tai uudistamasta tällaista menette-
15255: SopMenL:n 4 §:n 3 momentti koskee ensin- lyä. Kieltoa on tällöin tehostettava uhkasakol-
15256: näkin toisen puolesta tehtävää suorittavaa. Se, la, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.
15257: joka tällaisessa tehtävässä on saanut tiedon SopMenL:n perusteluissa on mainittu, että
15258: liikesalaisuudesta, ei saa sitä oikeudettomasti liikesalaisuuksien suojaa koskevilla säännöksil-
15259: käyttää eikä ilmaista. Momentissa on kysymys lä pyritään estämään elinkeinonharjoittajan
15260: myös teknisen esikuvan ja ohjeen käytöstä. Se, hallussa olevan liikesalaisuudeksi katsottavan
15261: jolle työn tai tehtävän suorittamista varten tiedon siirtyminen moraalisesti tuomittavana
15262: taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tavalla toiselle elinkeinonharjoittajalle. Sään-
15263: tekninen esikuva tai ohje, ei saa sitä oikeudet- nökset ovat tarkoitetut edistämään tutkimus-
15264: tomasti käyttää eikä ilmaista. Teknisen esiku- työn ja tuotekehittelyn avulla tapahtuvaa tek-
15265: van ja ohjeen käyttökielto koskee sekä yrityk- nistä ja taloudellista kehitystä sekä hillitse-
15266: sen omia työntekijöitä että ulkopuolisia, joille mään epäsuotavien keinojen kuten esimerkiksi
15267: tiedot on uskottu. Toisin kuin elinkeinonhar- niin sanotun teollisuusvakoilun käyttöä tieto-
15268: joittajan palveluksessa olevia koskevassa 2 mo- jen hankkimiseksi (hall.es. 114/1978 vp.). Lii-
15269: mentissa, ei 3 momentissa tarkoitetun teon kesalaisuuksina pidetään sekä teknisiä että ta-
15270: rangaistavuutta ole rajoitettu ajallisesti työn tai loudellisia salaisuuksia. Sen enempää liike-
15271: tehtävän suoritusaikaan. kuin ammattisalaisuudenkaan käsitettä ei ole
15272: Tehtävää suoritettaessa tietoon saadun liike- kuitenkaan laissa määritelty.
15273: salaisuuden paljastamista koskee myös rikos-
15274: lain 38 luvun 3 §:n 2 momentti, joskin tässä
15275: lainkohdassa liikesalaisuuden ohella säädetään 1. 7 .1.2.4. Lahjominen ja lahjoman vastaan-
15276: myös ammattisalaisuudesta. Sen mukaan yhtei- ottaminen
15277: sön taikka säätiön hallituksen tai hallintoneu-
15278: voston jäsen taikka toimitusjohtaja, tilintar- Lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamises-
15279: kastaja, selvitysmies tai heihin verrattava, joka ta elinkeinotoiminnassa säädetään SopMenL:n
15280: toimessaoloaikanaan tai sen jälkeen luvatto- 5 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan elinkei-
15281: masti ilmaisee liike- tai ammattisalaisuuden, nonharjoittajan palveluksessa olevalle tai hä-
15282: josta hän toimessaan on saanut tiedon, on nen puolestaan tehtävää suorittavalle ei saa
15283: tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään antaa, luvata eikä tarjota lahjomaa taikka
15284: yhdeksi vuodeksi. Edellytyksenä on, että tekijä muuta siihen verrattavaa etua, jonka tarkoi-
15285: on tiennyt salaisuuden paljastamisesta voivan tuksena on saattaa vastaanottaja toimessaan
15286: koitua yhteisölle tai säätiölle taloudellista va- tai tehtävää suorittaessaan suosimaan lahjo-
15287: hinkoa. man antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita
15288: SopMenL:n 4 §:n 4 momentti koskee laitto- tätä sellaisesta suosimisesta. Pykälän 2 mo-
15289: masti hankitun liikesalaisuuden käyttöä. Sään- mentin mukaan taas elinkeinonharjoittajan
15290: nöksen mukaan se, joka on saanut toiselta palveluksessa oleva tai hänen puolestaan tehtä-
15291: tiedon liikesalaisuudesta, teknisestä esikuvasta vää suorittava ei saa vastaanottaa, itselleen
15292: tai teknisestä ohjeesta tietäen, että tämä on edustaa eikä vaatia lahjomaa tai muuta siihen
15293: hankkinut tai ilmaissut tiedon oikeudettomasti, verrattavaa etua suosiakseen lahjoman antajaa
15294: ei saa sitä käyttää eikä ilmaista. Kielto kohdis- tai jotakuta muuta taikka palkkioksi sellaisesta
15295: tuu siis ulkopuoliseen, joka on saanut tiedon suosimisesta. Rangaistukseksi 5 §:n rikkomi-
15296: 1988 vp. - HE n:o 66 75
15297:
15298: sesta on lain 10 §:ssä säädetty sakkoa tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa. Edellytetään
15299: enintään yksi vuosi vankeutta. kuitenkin, että hän näin menetellessään olen-
15300: Lahjomisella tarkoitetaan yleensä oikeudet- naisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan
15301: toman edun tarjoamista toisen palveluksessa saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan talou-
15302: olevalle tämän toimiin vaikuttamiseksi. Virka- dellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemas-
15303: miehen tai julkisyhteisön työntekijän lahjomi- ta. Teko on rangaistava sekä tahallisena että
15304: sesta on säädetty rikoslain 16 luvun 13 §:ssä, törkeästä huolimattomuudesta tehtynä. Ran-
15305: kun taas lahjoman ottamisesta virkamiehenä gaistusuhkana on sakkoa tai vankeutta enin-
15306: tai julkisyhteisön työntekijänä on säädetty ri- tään kaksi vuotta. Pykälän 3 momentin mu-
15307: koslain 40 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa. kaan rangaistaan kirjanpitorikkomuksena mi-
15308: Nämä säännökset on ehdotettu muutettaviksi kä tahansa muu kirjanpitolain tai sen nojalla
15309: virkarikoslainsäädännön vireillä olevan uudis- annettujen säännösten tai määräysten rikkomi-
15310: tamisen yhteydessä. Työntekijää koskeva lah- nen, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole
15311: juksen vastaanottamiskielto sisältyy myös työ- muualla laissa säädetty ankarampaa rangais-
15312: sopimuslain 15 §:n 2 momenttiin. tusta. Kirjanpitorikkomuksesta voidaan tuomi-
15313: SopMenL:n lahjomissäännöksillä pyritään ta sakkorangaistukseen.
15314: ehkäisemään hylättävien menettelytapojen
15315: käyttö nimenomaan elinkeinotoiminnassa sekä Eräitä yhteisömuotoja koskevissa erityisla-
15316: vähentämään tällaisista menettelytavoista ai- eissa, kuten osakeyhtiölain (734178) 16 luvun 8
15317: heutuvia haittavaikutuksia. Lahjominen saat- §:n 3 kohdassa, vakuutusyhtiölain (1062/79)
15318: taa näet vinouttaa kilpailuasetelmia, koska lah- 18 luvun 4 §:n 4 kohdassa ja osuuskuntalain
15319: jottaessa valintoja tehdään muiden kuin itse 165 §:ssä (371181) on lisäksi yhteisöjen kirjan-
15320: hyödykkeeseen tai sen laatuun, hintaan ja toi- pitoa koskevia rangaistussäännöksiä. Näiden
15321: mitusehtoihin liittyvien näkökohtien perusteel- säännösten mukaan rangaistaan muun muassa
15322: la. Sen vuoksi lahjontaa ei pidetä hyväksyttä- sitä, joka rikkoo erikseen annettuja säännöksiä
15323: vänä kilpailukeinona. Pyrkimys lahjonnan tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen tai tilin-
15324: avulla vaikuttaa elinkeinonharjoittajan palve- tarkastuskertomuksen laatimisesta taikka yh-
15325: luksessa olevien tai hänen puolestaan toimivien tiön selvitystilaa koskevan lopputilityksen an-
15326: henkilöiden käyttäytymiseen merkitsee sitä tamisesta. Kussakin mainitussa lainkohdassa
15327: paitsi sopimatonta puuttumista tämän elinkei- on enimmäisrangaistuksena yksi vuosi van-
15328: nonharjoittajan toimintapiiriin. Lisäksi pide- keutta. Rikoslakiin sisältyvistä kavallusta, ve-
15329: tään yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta toi- ropetosta ja petollisena velallisena tehtyä kon-
15330: vottavana, että lahjomisluonteisten menettely- kurssirikosta koskevissa rikossäännöksissä vir-
15331: tapojen käyttöä vastustetaan yhteiskunnassa. heellisen kirjanpidon käyttäminen on puoles-
15332: taan mainittu erityisenä ankaroittamisperustee-
15333: na.
15334: 1.7.1.2.5. Kirjanpito
15335:
15336: Tärkeimmät kirjanpitoa koskevat säännök- 1. 7 .1. 3. Nykyisen sääntelyn epäkohdat
15337: set ovat kirjanpitolaissa (655173) ja -asetukses-
15338: sa (783173). Kirjanpidon merkitystä on viime
15339: aikoina korostettu ja kirjanpitorikokset on Elinkeinorikoksia koskevien rangaistussään-
15340: määritelty osaksi taloudellista rikollisuutta. nösten soveltaminen on ollut epäyhtenäisiä,
15341: Kirjanpitolain 38 §:ään sisältyvää rangaistus- koska niitä on yleensä pidetty erityislakien
15342: säännöstä muutettiin ankarammaksi 29 päivä- määräysten tehosteina eivätkä ne sen vuoksi
15343: nä marraskuuta 1985 annetulla lailla (904/85). ole liittyneet mihinkään kriminaalipoliittiseen
15344: Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kirjan- kokonaisuuteen. Rangaistussäännösten sijoi-
15345: pitovelvollinen, tämän edustaja tai se, jonka tus, lakitekninen asu ja soveltamiskäytäntö
15346: tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla us- eivät aina vastaa kyseisten tekojen haitallisuu-
15347: kottu, on tuomittava kirjanpitorikoksesta, jos desta ja paheksuttavuudesta nykyisin vallitse-
15348: hän laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapah- via käsityksiä. Epäkohtana on pidettävä myös
15349: tumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimi- sitä, ettei paheksuttavuudeltaan eriasteisia te-
15350: sen, merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaan- koja ole rikostunnusmerkistöissä useinkaan
15351: johtavia tietoja taikka hävittää, kätkee tai riittävästi eriytetty.
15352: 76 1988 vp. - HE n:o 66
15353:
15354: 1.7.1.3.1. Markkinointi ja muu kilpailume- tapoja. Tietovuodot ovat käyneet entistä to-
15355: nettely dennäköisemmiksi mutta samalla entistä vai-
15356: keammiksi jäljittää. Tämä kehitys on aiheutta-
15357: Markkinoinnin merkitys nykyaikaisessa yh- nut monissa maissa tarpeen tarkistaa liike- ja
15358: teiskunnassa on entisestään kasvanut muun ammattisalaisuuksien lakisääteistä suojaa.
15359: muassa uusien viestivälineiden vaikutuksesta. Teknisen ja taloudellisen kehityksen turvaa-
15360: Kuluttajansuojalain markkinointirikossäännös minen edellyttää, että elinkeinonharjoittajien
15361: ei kuitenkaan koske muuta kuin kulutushyö- taloudellisilla uhrauksilla hankkimaa tietoa
15362: dykkeiden ja asuntojen markkinointia. Kulu- suojataan tehokkaasti. Elinkeinonharjoittajan
15363: tushyödykeitä on tosin käytännössä hankalaa kannalta suurimpana riskinä ovat tällöin hänen
15364: erottaa muusta hyödykkeestä. Useinkin sama omat työntekijänsä. Heidän osaltaan rangais-
15365: markkinointi saattaa kohdistua sekä kulutta- tusuhan tarvetta tosin pienentää se, että työ-
15366: jiin että sellaisiin elinkeinonharjoittajiin, jotka tai toimeksiantosopimukseen voidaan sisällyt-
15367: tarvitsevat markkinoinnin kohteena olevaa tää liikesalaisuuden paljastamisen kieltäviä so-
15368: hyödykettä elinkeinotoiminnassaan. Ihmisten pimusehtoja. Kysymys voi kuitenkin olla niin
15369: lisääntynyt vapaa-aika ja monipuolistunut har- suurista taloudellisista arvoista, etteivät kor-
15370: rastustoiminta on entisestään hämärtänyt kulu- vaustehosteet yksinään ole riittäviä. Myöskään
15371: tushyödykkeen ja muun hyödykkeen välistä markkinatuomioistuimen kieltotuomio ei yksi-
15372: rajanvetoa. Toisaalta etenkin pienyrittäjien nään toimi, koska sitä voidaan käyttää vain
15373: sekä maatalouselinkeinon harjoittajien kannal- jälkikäteen, loukkauksen jo kerran tapahdut-
15374: ta on pidettävä epäkohtana, etteivät he mark- tua. Näin ollen liikesalaisuuksia on suojattava
15375: kinoinnin kohderyhmänä saa rikosoikeudellista tehokkaasti myös rikosoikeudellisin säännök-
15376: suojaa. Sama koskee yksityisiä sijoittajia. Elin- sin.
15377: tason kohoaminen on vilkastuttanut esimerkik- Rikoslain 38 luvun 3 §:n 2 momentissa sekä
15378: si yksityisten kansalaisten harrastusta arvopa- SopMenL:n 10 §:ssä säädetyt rangaistusuhat
15379: perisäästämiseen, mikä on puolestaan altista- ovat kuitenkin osoittautuneet liian vaatimatto-
15380: nut heitä arvopaperisijoituksia koskevan har- miksi verrattuina muiden varallisuutta suojaa-
15381: haanjohtavan markkinoinnin vaaroille. vien rikossäännösten rangaistustasoon. Rikos-
15382: SopMenL:n kilpailumenettelyrikosta koske- oikeudellisen sääntelyn kokonaisuus on sitä
15383: van säännöksen rangaistusuhkaa on pidettävä paitsi vaikeaselkoinen, koska liikesalaisuuksis-
15384: liian lievänä, huomioon ottaen kiristyvän ja ta on säädetty osaksi SopMenL:ssa ja osaksi
15385: kansainvälistyvän kilpailun aiheuttama lisään- rikoslain 38 luvussa. Edellinen koskee kuiten-
15386: tynyt houkutus turvautua lainvastaisiin kilpai- kin samalla myös teknistä esikuvaa ja teknistä
15387: lukeinoihin. Kilpailumenettelyrikos on sitä ohjetta, kun taas jälkimmäinen koskee myös
15388: paitsi sisällöltään niin laaja-alainen, etteivät ammattisalaisuuksia. Näitä käsitteitä ei ole
15389: paheksuttavuudeltaan eriasteiset tekomuodot kuitenkaan laissa määritelty. SopMenL:n 4 §:n
15390: riittävästi erotu toisistaan. kieltosäännös ei muutoinkaan täytä rikostun-
15391: nusmerkistölle asetettavia täsmällisyysvaati-
15392: muksia. Liikesalaisuuden '' oikeudettomia''
15393: 1.7.1.3.2. Liike- ja ammattisalaisuudet hankkimistapoja ei ole siinä lainkaan kuvattu.
15394: SopMenL:ssa ei ole myöskään säännelty sitä
15395: Kiristynyt kilpailu, yritysten ja markkinoi- tapausta, että sopimusneuvotteluissa tai muus-
15396: den kansainvälistyminen sekä niin sanotun sa luottamuksellisessa liikesuhteessa saatu sa-
15397: strategisen yritysajattelun korostuminen ovat laisuus ilmaistaan oikeudettomasti ulkopuoli-
15398: lisänneet elinkeinotoiminnassa tarvittavan tai- selle.
15399: totiedon kysyntää ja taloudellista arvoa. Kysy-
15400: mys ei ole pelkästään tuotteisiin ja tuotekehit-
15401: telyyn liittyvästä osaamisesta vaan yritystoi- 1.7.1.3.3. Lahjominen ja lahjoman vastaan-
15402: minnan niin sanotuista aineettomista investoin- ottaminen
15403: neista kokonaisuudessaan. Erityisen näkyvää
15404: tämä kehitys on ollut aloilla, missä itse tieto ja SopMenL:n lahjomasäännösten soveltami-
15405: tietämys ovat yritystoiminnan varsinaisena nen ei ole lain voimassaoloaikana tuottanut
15406: kohteena. Toisaalta tietotekniikan uudet kei- erityisiä ongelmia. Epäkohtana on kuitenkin
15407: not ovat mahdollistaneet uusia tiedonhankinta- pidetty sitä, että lahjoma on lain mukaan aina
15408: 1988 vp. - HE n:o 66 77
15409:
15410: osoitettava lahjattavalle itselleen, vaikka käy- noinnista säädettäisiin vastedes kuluttajansuo-
15411: tännössä lahjottavaan voidaan vaikuttaa myös jalain sijasta rikoslaissa, jolloin rikossäännös
15412: osoittamalla lahjuksena pidettävä etu jollekin laajentuisi koskemaan paitsi kulutushyödyk-
15413: lahjottavaa lähellä olevalle henkilölle tai yhtei- keitä ja asuntoja myös muita tavaroita, palve-
15414: sölle. Rangaistusuhkaa on pidetty liian lievänä luksia, kiinteistöjä ja arvopapereita eli hyödyk-
15415: lahjomisen ja lahjusten ottamisen yleiseen hy- keitä yleensä. Ehdotettu 1 § koskisi kuitenkin
15416: lättävyyteen nähden. Samasta syystä on katsot- vain ammattimaista markkinointia ja siinäkin
15417: tu epätarkoituksenmukaiseksi, että lahjomista vain sellaisen totuudenvastaisen tai harhaan-
15418: ja lahjoman vastaanottamista koskevat ran- johtavan tiedon antamista, jota markkinoinnin
15419: gaistussäännökset ovat rikoslain ulkopuolella. kohderyhmän kannalta pidetään merkitykselli-
15420: senä. Muut kuluttajansuojalaissa nykyään
15421: markkinointirikoksena tai -rikkomuksena ran-
15422: 1.7.1.3.4. Kirjanpito gaistavat teot rangaistaisiin vastedes kulutta-
15423: jansuojalakiin lisättäväksi ehdotetun uuden 8
15424: Kirjanpitorikos liittyy säännönmukaisesti luvun 1 §:n mukaan kuluttajansuojarikkomuk-
15425: muuhun rikollisuuteen, etenkin veropetoksiin sena. Muuntyyppiset markkinointiin kohdistu-
15426: ja velallisen rikoksiin. Siksi kirjanpitorikok- vat teot jäisivät taas erityislaeissa säänneltävik-
15427: seen kohdistettavalla moitearvostelulla on eri- si. Sama koskisi niitä erityisiä hyödyke- tai
15428: tyinen kriminaalipoliittinen merkitys. Vuoden tuoteryhmiä, joiden markkinoinnista on sää-
15429: 1985 lainmuutos korjasi kirjanpitolain siihen- detty erikseen. Markkinointirikoksen enim-
15430: astisen rangaistussäännöksen olennaisimmat mäisrangaistus olisi rikoslaissa sama kuin ny-
15431: puutteet. Tuolloin erotettiin toisistaan kirjan- kyään kuluttajansuojalaissa eli yksi vuosi van-
15432: pitorikos ja -rikkomus. Kirjanpitorikoksen keutta.
15433: tunnusmerkistö säänneltiin yksityiskohtaisesti
15434: ja enimmäisrangaistus korotettiin yhdestä vuo-
15435: desta kahteen vuoteen vankeutta. Kirjanpidon 1. 7 .1.4.2. Kilpailumenettelyrikos (2 §)
15436: merkitykseen nähden kirjanpitorikoksen ran-
15437: gaistustasoa on kuitenkin edelleen pidettävä SopMenL:n kilpailumenettelyrikos tulisi siir-
15438: melko lievänä. Lakiteknisenä epäkohtana voi- rettäväksi rikoslakiin ainoastaan siltä osin kuin
15439: daan lisäksi pitää sitä, että tahallisesta ja kysymys on omaa tai toisen elinkeinotoimintaa
15440: tuottamuksellisesta rikoksesta on säädetty sa- koskevan totuudenvastaisen tai harhaanjohta-
15441: massa yhteydessä niitä toisistaan erottamatta. van ilmaisun käyttämisestä elinkeinotoiminnas-
15442: Kirjanpitorikoksen kriminaalipoliittisen merki- sa. Ehdotetussa kilpailumenettelyrikosta kos-
15443: tyksen vuoksi ei sitä paitsi ole suotavaa, että kevassa säännöksessä (2 §) kuitenkin edellytet-
15444: sitä koskeva rangaistussäännös on sijoitettu täisiin, että teolla on aiheutettu vahinkoa toi-
15445: muualle kuin rikoslakiin. selle elinkeinonharjoittajalle. Muut Sop-
15446: MenL:n mukaan kilpailumenettelyrikoksina pi-
15447: dettävät teot tulisivat vastedes rangaistaviksi
15448: 1. 7 .1.4. Ehdotuksen pääkohdat SopMenL:n 9 §:n 1 momentin nojalla kilpailu-
15449: menettelyrikkomuksina. Kilpail umenettelyri-
15450: Esityksessä ehdotetaan, että kuluttajansuo- koksen enimmäisrangaistus ehdotetaan koro-
15451: jalaista, SopMenL:sta ja kirjanpitolaista siirre- tettavaksi nykyisestä kuudesta kuukaudesta yh-
15452: tään vakavimpina pidettyjä eli kaikkia van- deksi vuodeksi vankeutta.
15453: keusuhan ansaitsevia rikoksia koskevat sään-
15454: nökset rikoslain 30 lukuun, jolloin mainittui-
15455: hin erityislakeihin jäisi ainoastaan sakonuhan 1. 7 .1.4.3. Kulutusluottorikos (3 §)
15456: sisältäviä rangaistussäännöksiä. Erityislaeissa
15457: puolestaan viitattaisiin rikoslain säännöksiin. Kuluttajansuojalain 7 luvun 25 § :n 1 mo-
15458: mentissa mainittu kulutusluottorikos ehdote-
15459: taan siirrettäväksi asiasisällöltään muuttamat-
15460: 1.7.1.4.1. Markkinointirikos (1 §) tomana rikoslain 30 luvun 3 §:ksi. Ainoastaan
15461: kirjoitusasua muutettaisiin siten, että säännös
15462: Ehdotuksessa on päädytty siihen, että totuu- sisältää täydellisen rikostunnusmerkistön. Siir-
15463: denvastaisesta ja harhaanjohtavasta markki- to olisi ensisijaisesti lakitekninen, mutta sillä
15464: 78 1988 vp. - HE n:o 66
15465:
15466: haluttaisiin samalla korostaa kulutusluottotoi- sa rangaistavaksi säädetyllä teolla saatua yri-
15467: minnan yleistä merkitystä myös kriminaalipo- tyssalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka
15468: liittisesta näkökulmasta. hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista
15469: hyötyä oikeudettomasti ilmaisee tällaisen salai-
15470: suuden. Säännös olisi siis luonteeltaan rikok-
15471: 1. 7 .1.4.4. Yritysvakoilu, yrityssalaisuuden rik- sella saatuun aineettomaan omaisuuteen ryhty-
15472: kominen ja yrityssalaisuuden vää- mistä ja vastaisi asialliselta sisällöltään Sop-
15473: rinkäyttö (4-6 ja 11 §) MenL:n 4 §:n 4 momenttia.
15474: Yrityssalaisuusrikosten enimmäisrangaistuk-
15475: Liike- ja ammattisalaisuuksia koskevat ran- seksi ehdotetaan kahta vuotta vankeutta, mikä
15476: gaistussäännökset keskitettäisiin vastedes ri- merkitsisi rangaistustason huomattavaa nosta-
15477: koslain 30 lukuun. Samalla otettaisiin käyttöön mista nykyisestä. SopMenL 4 § jäisi muutta-
15478: uusi käsite "yrityssalaisuus", joka määriteltäi- mattomana voimaan, mutta sen rikkomisen
15479: siin luvun 11 §:ssä. Yrityssalaisuudella tarkoi- tehosteena oleva 10 § jäisi vastedes koskemaan
15480: tettaisiin liike- ja ammattisalaisuutta taikka pelkästään 4 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun
15481: muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa teknisen esikuvan tai ohjeen väärinkäyttöä.
15482: tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salas- Sen lisäksi 4 §:n kiellot tulisivat edelleen sellai-
15483: sa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheutta- sinaan sovellettaviksi 6 §:n 3 momentissa tar-
15484: maan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai koitettua markkinatuomioistuimen kieltotuo-
15485: toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on usko- miota annettaessa. Rikoslain 38 luvun 3 §:n 2
15486: nut tiedon hänelle. momentti taas kumottaisiin, mutta henkilö-
15487: Yrityssalaisuusrikokset käsittäisivät yritysva- kohtaisia salaisuuksia koskeva 1 momentti jäisi
15488: koilun (4 §), yrityssalaisuuden rikkomisen (5 §) sen sijaan voimaan.
15489: ja yrityssalaisuuden väärinkäyttämisen (6 §).
15490: Yritysvakoiluun syyllistyisi se, joka oikeudetto-
15491: masti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta yritys- 1.7.1.4.5. Lahjominen ja lahjuksen ottaminen
15492: salaisuudesta tarkoituksin oikeudettomasti il- elinkeinotoiminnassa (7 ja 8 §)
15493: maista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti
15494: käyttää sitä. Säännös vastaisi asiasisällöltään Lahjomista ja lahjoman vastaanottamista
15495: SopMenL:n 4 §:n 1 momenttia, mutta uutta koskevat SopMenL:n 5 § ja siihen liittyvät
15496: tunnusmerkistössä olisi nimenomaan se, että 10 §:n 2 ja 3 momentti ehdotetaan kumottavik-
15497: kysymykseen tulevat tiedonhankkimistavat lu- si ja niiden sisältö siirrettäväksi rikoslakiin.
15498: eteltaisiin siinä tyhjentävästi. SopMenL:iin ei tämän jälkeen jäisi lahjomista
15499: Yrityssalaisuuden rikkomiseen puolestaan tai lahjoman vastaanottamista koskevia sään-
15500: syyllistyisi se, joka hankkiakseen itselleen tai nöksiä. Lahjomisesta elinkeinotoiminnassa
15501: toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoit- (7 §) ja lahjuksen ottamisesta elinkeinotoimin-
15502: taakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuu- nassa (8 §) voitaisiin vastedes tuomita anka-
15503: luvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti rampiin rangaistuksiin kuin nykyisin Sop-
15504: käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän MenL:n nojalla. Enimmäisrangaistus nousisi
15505: on saanut luottamuksellisesti tietoonsa. Tun- yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.
15506: nusmerkistössä yksilöitäisiin ne tapaukset, jois- Samalla rangaistavuutta laajennettaisiin siten,
15507: sa luottamuksellinen tiedon saaminen on voi- että myös muulle kuin lahjattavalle itselleen
15508: nut tulla kysymykseen. Säännös ei kuitenkaan osoitettua etua voitaisiin pitää lahjuksena.
15509: koskisi tekoa, johon toisen palveluksessa ollut Kumottavaksi ehdotettua SopMenL:n 10 §:n
15510: henkilö on ryhtynyt palvelusaikansa päätyttyä. 4 momenttia vastaavaa erityistä lahjuksen tai
15511: Säännös vastaisi asiallisesti SopMenL:n 4 §:n 2 sen arvon menettämistä koskevaa säännöstä ei
15512: ja 3 momentin sisältöä liikesalaisuutta koske- ehdoteta otettavaksi rikoslakiin, vaan menettä-
15513: viita osin sekä rikoslain 38 luvun 3 §:n 2 misseuraamus tuomittaisiin vastedes rikoslain 2
15514: momentin säännöstä. Uutta olisi kuitenkin se, luvun 16 §:ään sisältyvän yleissäännöksen no-
15515: että myös "luottamuksellisessa liikesuhteessa" jalla. Lähinnä olisi kysymys rikoksen tuotta-
15516: tietoon saadun yrityssalaisuuden oikeudeton man taloudellisen hyödyn menetetyksi tuomit-
15517: ilmaiseminen ja käyttäminen kiellettäisiin. semisesta. Rikoslain yleissäännös ja Sop-
15518: Yrityssalaisuuden väärinkäyttöön syyllistyisi MenL:n erityissäännös tosin poikkeavat toisis-
15519: taas se, joka oikeudettomasti käyttää rikoslais- taan jonkin verran. Edellisen mukaan annettu
15520: 1988 vp. - HE n:o 66 79
15521:
15522: ja vastaanotettu lahjus voitaisiin tuomita me- asiaa käsitellessään varattava kuluttaja-asia-
15523: netetyksi, mutta epäselvää olisi, voitaisiinko miehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Ehdotetussa
15524: menetetyksi tuomita myös tarjottu, luvattu, luvussa tarkoitetut kilpailumenettelyrikos, yri-
15525: vaadittu tai edustettu etu, jota ei ole vielä edes tyssalaisuusrikokset sekä lahjusrikokset olisivat
15526: saatu. Toisena erona olisi, että yleissäännöksen yleensä asianomistajarikoksia. Niitä koskeva
15527: perusteella ei voida tuomita sekä lahjuksen syyte voitaisiin kuitenkin nostaa myös erittäin
15528: antajaa että sen vastaanottajaa menettämään tärkeän yleisen edun sitä vaatiessa.
15529: lahjusta tai sen arvoa. Kolmantena erona olisi,
15530: että yleissäännöksen mukaan lahjuksen antajaa
15531: ja vastaanottajaa ei voitaisi velvoittaa menettä- 1. 7.2. Pykälien perustelut
15532: maan lahjuksen arvoa yhteisvastuullisesti.
15533: Yleissäännöksen suppeampi soveltamisala on 1 §. Markkinointirikos
15534: kuitenkin kriminaalipoliittisesti perusteltu. Yh-
15535: tenä rikoslain kokonaisuudistuksen johtavana
15536: periaatteena on pidetty pyrkimystä vähentää Markkinointi on yleensä myyjän aloitteesta
15537: tapahtuvaa tiedottamista tarjolla olevista hyö-
15538: menettämisseuraamuksen käyttöä rankaisulli-
15539: dykkeistä. Sen tarkoituksena on edistää hyö-
15540: siin tarkoituksiin.
15541: dykkeiden kysyntää ja kulutusta. Markkinoin-
15542: oille on tyypillistä, että se kohdistuu laajaan
15543: epämääräiseen kohderyhmään. Markkinointiri-
15544: 1. 7 .1.4.6. Kirjanpitorikos ja tuottamukselli-
15545: nen kirjanpitorikos (9 ja 10 §) koksessa ei siis olisi asianomistajaa, vaan se
15546: olisi yleisöön kohdistuva rikos. Markkinointia
15547: Kirjanpitolain kirjanpitorikosta koskeva 38 olisi arvosteltava rikosoikeudellisesti sen mu-
15548: §:n 2 momentti ehdotetaan siirrettäväksi asiasi- kaan, mikä vaikutus sillä on kohderyhmänsä
15549: keskivertoedustajaan.
15550: sällöltään lähes muuttamattomana rikoslain 30
15551: lukuun. Vastedes kuitenkin erotettaisiin toisis- Markkinoinnin tärkeimpiä muotoja on mai-
15552: taan tahallinen kirjanpitorikos (9 §) ja tuotta- nonta. Mainontakanavia on useita. Tavallisin-
15553: muksellinen kirjanpitorikos (10 §). Edellisen ta on mainonta sanoma- ja aikakauslehdissä,
15554: enimmäisrangaistukseksi ehdotetaan kolmea ulkomainoksissa, televisiossa, myymälöissä
15555: vuotta vankeutta nykyisen kahden vuoden ase- sekä niin sanottu suoramainonta esimerkiksi
15556: mesta. Tuottamuksellisen eli törkeästä huoli- postin tai puhelimen välityksellä. Markkinoin-
15557: mattomuudesta tehdyn kirjanpitorikoksen tia ovat myös tuote-esittelyt. Samoin esitteet,
15558: enimmäisrangaistukseksi sitä vastoin jäisi kaksi etiketit ja pakkaukset sisältävät markkinointia.
15559: vuotta vankeutta. Tuottamuksellisen tekomuo- Markkinointiin laajassa merkityksessä kuuluu
15560: don tunnusmerkistö olisi pääosiltaan samansi- myös sellainen hyödykettä koskevien tietojen
15561: sältöinen kuin tahallisessa tekomuodossa. Kir- antaminen, joka tapahtuu myyjän ja ostajan
15562: janpitolakiin jäisi edelleen tunnusmerkistöltään välisessä kahdenkeskisessä neuvottelussa. Ri-
15563: avoin kirjanpitorikkomusta koskeva säännös. kosoikeudessa tällaisissa tilanteissa tapahtuvaa
15564: Mikäli ehdotetun 30 luvun 9 tai 10 §:n tunnus- harhaanjohtamista kuitenkin arvosteltaneen
15565: merkistöt eivät soveltuisi tekoon, voitaisiin useimmiten petosrikoksia koskevien säännös-
15566: edelleen soveltaa kysymykseen tulevien erityis- ten mukaan.
15567: lakien omia rangaistussäännöksiä. Ehdotetussa säännöksessä tekijäpiiriä ei olisi
15568: välttämättä rajattu elinkeinonharjoittajiin.
15569: Vaadittaisiin kuitenkin, että kysymys on am-
15570: 1.7.1.4.7. Syyteoikeus (12 §) mattimaisesta hyödykkeiden markkinoinnista.
15571: Ammattimaisuus tarkoittaa yleensä jatkuvaa
15572: Ehdotuksen mukaan virallisen syyttäjän olisi toimintaa, joka tähtää taloudelliseen tulokseen
15573: ennen markkinointirikosta koskevan syytteen ja johon sisältyy yrittäjäriski. Elinkeinonhar-
15574: nostamista kuultava kuluttaja-asiamiestä. joittajan toiminta onkin yleensä ammattimais-
15575: Syytteen nostamiseen ei kuitenkaan enää tar- ta. Säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle
15576: vittaisi kuluttaja-asiamiehen tekemää ilmoitus- jäisivät silti tapaukset, joissa elinkeinonharjoit-
15577: ta kuten nykyisin kuluttajansuojalain nojalla. taja satunnaisesti myy hyödykkeitä varsinaisen
15578: Tuomioistuimen olisi puolestaan markkinointi- elinkeinotoimintansa ulkopuolella. Säännös ei
15579: rikosta ja kilpailumenettelyrikosta koskevaa koskisi esimerkiksi maanviljelijää, joka ilmoit-
15580: 80 1988 vp. - HE n:o 66
15581:
15582: taa sanomalehdessä henkilöautoaan myytäväk- yrittäjiä eli kaikkia tahoja, jotka voivat olla
15583: si. ammattimaisen markkinoinnin kohteina.
15584: Myös julkisyhteisön harjoittama markki- Markkinointirikoksen tunnusmerkistöön
15585: nointi voisi olla ehdotetussa säännöksessä tar- kuuluisi, että markkinoinnissa annetut tiedot
15586: koitettua. Julkisyhteisöt saattavat perustaa yk- ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.
15587: sityisoikeudellisia yhteisöjä, jotka puolestaan Kansainvälisessä käytännössä on lähdetty siitä,
15588: markkinoivai ja myyvät erilaisia hyödykkeitä. että mainonnan on oltava rehellistä ja totuu-
15589: Julkisyhteisöt voivat kuitenkin harjoittaa denmukaista. Lausumat tai esitykset, jotka
15590: markkinointia myös suoraan. Esimerkkeinä suoranaisesti tai epäsuorasti salailevina, moni-
15591: voidaan mainita kunnalliset liikennepalvelut, selitteisinä tai liioittelevina ovat omiaan johta-
15592: sähkön ja veden jakelu sekä puhelin- ja lennä- maan harhaan, ovat hylättäviä. Totuudenvas-
15593: tinpalvelut. Markkinointirikossäännös koskisi taisuuden käsite on selkeä, kun kysymys on
15594: siis myös tällaista toimintaa. Sen sijaan sään- seikoista, joiden todenperäisyys voidaan tarkis-
15595: nös ei soveltuisi julkisyhteisöjen lakisääteiseen taa. Sen sijaan harhaanjohtavuus ei ole yksise-
15596: palvelutoimintaan kuten esimerkiksi terveyden- litteistä. Harhaanjohtavuudesta voi olla kysy-
15597: huoltoon tai opetustoimeen. mys joko silloin, kun painotetaan voimakkaas-
15598: Markkinointirikoksesta voitaisiin tuomita ti epäolennaisia seikkoja, tai silloint kun vaie-
15599: myös markkinointia harjoittavan elinkeinon- taan olennaisista seikoista. Markkinoinnin
15600: harjoittajan palveluksessa oleva, mikäli tämän kohde voidaan myös johdattaa sellaisiin pää-
15601: tehtäviin kuuluu markkinointia koskevien pää- telmiin, jotka luovat kokonaan vääriä mieliku-
15602: tösten tekeminen. Puhtaasti teknisiä tehtäviä via. Markkinoinnin olemukseen tosin kuuluu,
15603: hoitavia apulaisia säännös ei koskisi. Aina ei että siinä käytetään värikkäitä ja jopa kehuvia
15604: kuitenkaan elinkeinonharjoittaja itse vastaa lii- ilmaisuja. Säännöksellä ei olekaan tarkoitettu
15605: ketoimintaansa kuuluvasta markkinoinnista. kriminalisoida niin sanottua kauppiaallista ke-
15606: Hän voi uskoa markkinoinnin myös mainostoi- humista, ellei tämä kehuminen ole selvästi
15607: mistojen, maahantuojien ja agenttien tehtäväk- omiaan johtamaan harhaan.
15608: si. Markkinointirikoksesta voitaisiin tuomita Markkinointirikossäännöksessä tarkoitettu-
15609: myös elinkeinonharjoittajan puolesta toimiva jen tietojen tulisi lisäksi olla markkinoinnin
15610: ulkopuolinen. Tämä edellyttäisi yleensä, että kohderyhmän kannalta merkityksellisiä. Mark-
15611: myyjän ja markkinoijan välillä on erillinen kinoinnilla on usein selkeä erityiskohderyhmä.
15612: toimeksianto tai ainakin yhteisymmärrys. Mai- Esimerkiksi leikkuupuimureita markkinoidaan
15613: noksen välittäjä ei yleensä voisi tulla kysymyk- etupäässä maatalouselinkeinon harjoittajille.
15614: seen rikoksen tekijänä, jos hän ainoastaan Tällaisessa tapauksessa markkinoinnin asian-
15615: välittää markkinointiviestin vastaamatta itse mukaisuus olisi arvioitava nimenomaan kohde-
15616: markkinoinnin asiasisällöstä. Jos markkinoin- ryhmän erikoistietojen perusteella. Jos kohde-
15617: tirikosta on kuitenkin samalla pidettävä paino- ryhmiä on useita, olisi riittävää, että markki-
15618: vapausrikoksena, vastuu määräytyisi painova- noinnissa annettuja tietoja voidaan pitää mer-
15619: pauslain mukaan. kityksellisinä yhdenkin ryhmän kannalta. To-
15620: Ehdotettu markkinointirikossäännös koskisi tuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon
15621: tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, arvopa- merkitystä ostajalle voitaisiin arvioida lähinnä
15622: pereiden tai muiden hyödykkeiden eli siis kai- sen perusteella, onko tiedolla merkitystä osto-
15623: kenlaatuisten hyödykkeiden markkinointia. päätöksen teossa. Jos markkinointi kohdistuu
15624: Hyödykkeellä tarkoitettaisiin mitä tahansa yleisesti kuluttajiin tai elinkeinonharjoittajiin,
15625: omaisuutta tai etua, jolla on taloudellista ar- sitä olisi arvosteltava sen mukaan, mikä vaiku-
15626: voa ja joka voi olla vaihdannan kohteena. tus sillä on näihin laajoihin kohderyhmiin.
15627: Ehdotus on kuluttajansuojalain 2 luvun 11 Markkinoinnissa annetut tiedot koskevat ta-
15628: §:ssä tarkoitetun markkinointirikoksen sovelta- vallisesti itse hyödykettä, sen ominaisuuksia,
15629: misalaa laajempi, sillä jälkimmäinen koskee laadun ja hinnan suhdetta, koostumusta, val-
15630: vain kulutushyödykkeitä. Kuluttajansuojalain mistusaikaa, alkuperää, käyttöä sekä muita
15631: soveltamisala tosin laajentui 14 päivänä tam- näihin rinnastettavia seikkoja. Tiedot voivat
15632: mikuuta 1983 annetulla lailla (45/83) koske- koskea myös hyödykkeen tuottajan tai myyjän
15633: maan myös asuntojen markkinointia. Ehdotet- yrityskuvaa taikka tämän kykyä vastata sitou-
15634: tu markkinointirikossäännös siis suojaisi paitsi muksistaan. Myös itse markkinointiin liittyviä
15635: kuluttajia ja asunnon ostajia myös sijoittajia ja seikkoja koskevat totuudenvastaiset tai har-
15636: 1988 vp. - HE n:o 66 81
15637:
15638: haanjohtavat tiedot voivat olla kohderyhmän 2 §. Kilpailumenettelyrikos
15639: kannalta merkityksellisiä. Esimerkiksi markki-
15640: noinnin laajuutta ja markkinointiaikaa sekä Ehdotettu kilpailumenettelyrikosta koskeva
15641: hyödykkeiden toimittamistapaa, myyntiehtoja, säännös koskisi SopMenL:n 2 §:n 1 momentis-
15642: palauttamismahdollisuutta, huoltoa ja takuuta sa tarkoitetun kiellon rikkomista niissä tapauk-
15643: koskevat väärät tiedot saattavat vaikuttaa sissa, joissa omaa tai toisen elinkeinotoimintaa
15644: olennaisesti hankintapäätökseen. Ehdotuksen koskevan totuudenvastaisen tai harhaanjohta-
15645: mukaan totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat van ilmaisun käyttämisestä elinkeinotoiminnas-
15646: tiedot voisivat koskea mitä tahansa, kunhan sa on aiheutunut toiselle elinkeinonharjoittajal-
15647: niitä käytetään hyödykkeiden markkinointiin. le vahinkoa. Jollei vahinkoa ole aiheutunut,
15648: kiellon rikkominen voitaisiin tahallisenakin
15649: Rangaistus markkinointirikoksesta olisi sak- vastedes rangaista ainoastaan SopMenL:n mu-
15650: koa tai enintään yksi vuosi vankeutta eli sama kaisena kilpailumenettelyrikkomuksena. Ran-
15651: kuin nykyisin kuluttajansuojalain 2 luvun 11 gaistus kilpailumenettelyrikoksesta olisi sakkoa
15652: §:n 1 momentissa tarkoitetusta markkinointiri- tai vankeutta enintään yksi vuosi, kun taas
15653: koksesta. SopMenL:n 9 §:ssä on säädetty kilpailumenet-
15654: Markkinointirikos saattaa ilmetä myös pe- telyrikoksesta enimmäisrangaistukseksi ainoas-
15655: tosrikokselle ominaisena erehdyttämisenä. taan kuusi kuukautta vankeutta.
15656: Markkinointirikosta koskevassa säännöksessä Kilpailumenettelyrikos liittyisi elinkeinotoi-
15657: ei kuitenkaan edellytettäisi, että joku on har- minnassa käytettyyn viestintään kuten markki-
15658: haanjohdettuna erehtynyt ja kärsinyt taloudel- nointirikoskin. Usein kilpailumenettelyrikoskin
15659: lista vahinkoa tai edes että erehdyttämisyritys esiintyisi markkinoinnin yhteydessä, mutta se
15660: on kohdistunut joihinkin yksilöitäviin henkilöi- voisi ilmetä myös muuna tiedottamisena. Peri-
15661: hin. Jos markkinointirikos kuitenkin on samal- aatteessa tiedottaminen voisi koskea mitä seik-
15662: la johtanut yhteen tai useampaan petosrikok- kaa tahansa. Samoin se voisi olla osoitettu
15663: seen, tilanne olisi ratkaistava rikosten yhtymis- periaatteessa kenelle tahansa. Riittävää olisi,
15664: tä koskevien yleisten periaatteiden mukaan. että viesti on annettu elinkeinotoiminnassa.
15665: Jos markkinoinnissa taas on käytetty toimini- Säännöksessä tarkoitettu ilmaisu voidaan esit-
15666: meä, tavaramerkkiä tai mallia siten, että me- tää kuvallisesti tai sanallisesti, kuin myös joko
15667: nettely loukkaa näitä koskevien erityislakien suullisesti tai kirjallisesti. Säännöksessä ei siis
15668: suojaamaa yksinoikeutta ja samalla täyttää edellytettäisi nimenomaista "tietojen" esittä-
15669: markkinointirikoksen tunnusmerkistön, olisi mistä kuten ehdotetussa markkinointirikos-
15670: niin ikään sovellettava rikosten yhtymistä kos- säännöksessä, vaan riittävää olisi pelkästään
15671: kevia sääntöjä. "ilmaisun" totuudenvastaisuus tai harhaan-
15672: johtavuus.
15673: Markkinointirikos saattaisi esiintyä myös Kilpailumenettelyrikoksen tekijänä olisi aina
15674: tuoteturvallisuuslaissa tarkoitetun tuoteturval- elinkeinonharjoittaja. Elinkeinotoiminnalla
15675: lisuusrikoksen yhteydessä, mikäli terveydelle tarkoitetaan ammattimaisesti harjoitettua, ta-
15676: tai omaisuudelle vaarallisen kulutustavaran loudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa.
15677: markkinoinnissa totuudenvastaisella tai har- Toiminnalta ei välttämättä edellytettäisi pitkää
15678: haanjohtavalla tavalla vähätellään tuotteen kestoaikaa. Tilapäinen tai satunnainenkin ta-
15679: vaarallisuutta. Tällöin kuitenkin tuomittaisiin loudellinen toiminta voisi olla elinkeinotoimin-
15680: rangaistus pelkästään markkinointirikoksesta, taa. Julkisyhteisöjen osalta SopMenL:n perus-
15681: koska tuoteturvallisuusrikoksesta saattaa seu- teluissa on todettu, että mikäli julkisyhteisö
15682: rata enintään kuuden kuukauden vankeusran- harjoittaa yksityisoikeudellisessa muodossa sel-
15683: gaistus eikä siitä ole lain mukaan tuomittava laista toimintaa, jota myös yksityiset elinkei-
15684: rangaistusta, jos teosta on muualla laissa sää- nonharjoittajat voivat harjoittaa, SopMenL:n
15685: detty ankarampi rangaistus. Luonnollisesti säännöksiä on sovellettava myös tällaiseen elin-
15686: markkinointirikoksen tärkeyttä arvosteltaessa keinotoimintaan. Esimerkkinä on mainittu
15687: olisi otettava raskauttavana seikkana huo- muun muassa kunnallinen liikennelaitos
15688: mioon se, että totuudenvastaiset tai harhaan- (hall.es. 114/1978 vp.).
15689: johtavat tiedot ovat samalla olleet omiaan Kilpailumenettelyrikoksen rangaistusuhka
15690: aiheuttamaan terveyden- tai vahingonvaaraa koskisi paitsi elinkeinonharjoittajaa myös tä-
15691: markkinoinnin kohderyhmälle. män puolesta toimivaa. Elinkeinonharjoittajan
15692: 11 380465Z
15693: 82 1988 vp. - HE n:o 66
15694:
15695: puolesta toimivia ovat esimerkiksi elinkeinon- tajien luotottamista koskevan järjestelyn pe-
15696: harjoittajan palveluksessa olevat henkilöt sekä rusteella. Ratkaisevaa ei siis ole se, kuka on
15697: mainostoimistot, maahantuojat ja agentit sekä muodollisesti velkojana, kunhan kulutushyö-
15698: järjestöt, jotka toimivat jäsentensä lukuun. dykkeen hankkimisen ja luoton saannin välillä
15699: Pelkästään teknistä henkilöstöä säännös ei kos- on välitön yhteys. Kulutusluottoja koskevien
15700: kisi. säännösten tarkoituksena on turvata kulutta-
15701: Mitä edellä markkinointirikoksen kohdalla jan asemaa ja oikeusturvaa sekä estää hänen
15702: mainittiin totuudenvastaisuudesta ja harhaan- ylivelkaantumisensa .
15703: .· johtavuudesta, pätee myös kilpailumenettelyri- Kuluttajansuojalain 7 luvun 25 §:n 1 mo-
15704: kokseen. Totuudenmukainenkin ilmaisu voi ol- mentissa on säädetty vakavimpina pidetyistä
15705: la harhaanjohtava, jos se esitetään väärin pai- kulutusluottosäännösten rikkomistapauksista.
15706: notettuna, väärässä asiayhteydessä tai siten, Sen mukaan elinkeinonharjoittaja, joka tahal-
15707: että olennaisista seikoista vaikenemalla tai laan rikkoo luvun 14 tai 18 §:n säännöksiä,
15708: muulla tavalla johdetaan viestin vastaanottaja tuomitaan kulutusluottorikoksesta sakkoon tai
15709: vääriin johtopäätöksiin. vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Tämä
15710: Kilpailumenettelyrikoksen täyttyminen edel- rangaistussäännös ehdotetaan siirrettäväksi
15711: lyttäisi ehdotuksen mukaan, että menettely on asiasisällöltään muuttamattomana rikoslain
15712: aiheuttanut toiselle elinkeinonharjoittajalle va- puheena olevaksi 3 §:ksi.
15713: hinkoa. Vahinko voisi olla luonteeltaan paitsi Mainitussa kuluttajansuojalain 7 luvun 14
15714: taloudellista myös muuta vahinkoa. Sen to- §:ssä kielletään ottamasta kulutusluottoon pe-
15715: teennäyttäminen saattaisi kuitenkin joskus rustuvasta saatavasta kuluttajan vekselisitou-
15716: tuottaa vaikeuksia. Pelkkä vahingonvaara ei musta tai muuta sitoumusta, jonka luovutus
15717: kuitenkaan ehdotuksen mukaan enää riittäisi tai panttaus rajoittaa kuluttajan oikeutta tehdä
15718: kuten nykyään SopMenL:n 9 §:ssä tarkoitetus- kaupan tai palvelussopimuksen johdosta väit-
15719: sa kilpailumenettelyrikoksessa. teitä sitoumuksen vilpittömässä mielessä hal-
15720: Päinvastoin kuin markkinointirikos kilpailu- tuunsa saanutta kohtaan. Kuluttajalla on näet
15721: menettelyrikos olisi asianomistajarikos. Asian- saman luvun 13 §:n nojalla oikeus tehdä tällai-
15722: omistaja olisi useimmiten samalla alalla toimi- sia väitteitä myös rahoittavaa luotonantajaa
15723: va toinen elinkeinonharjoittaja. Säännöksen kohtaan. Tämä väiteoikeus menettäisi olennai-
15724: mukainen rangaistavuus ei kuitenkaan rajoit- sesti merkitystään, jos kuluttaja olisi antanut
15725: tuisi pelkästään kilpailusuhteisiin, vaan rikos kulutustuoton yhteydessä juoksevan sitoumuk-
15726: voisi kohdistua myös esimerkiksi valmistus- tai sen ja velkoja olisi siirtänyt tämän sitoumuk-
15727: myyntiportaassa joko ylempänä tai alempana sen edelleen. Tämän vuoksi kulutusluottoon
15728: olevaan elinkeinonharjoittajaan. Säännöksessä perustuvasta saatavasta ei saa ottaa kuluttajan
15729: ei mainittaisi, että teon on tapahduttava kilpai- juoksevaa sitoumusta.
15730: lutarkoituksessa. Myös vahingoittamistarkoi- Koska kulutusluottojen yhteydessä käytän-
15731: tuksessa taikka pelkästään kateudesta tai pa- nössä yleisimmin esiintynyt juokseva sitoumus
15732: hansuopaisuudesta tehty teko olisi säännöksen on ollut vekseli, se mainitaan laissa nimen-
15733: soveltamisen kannalta riittävä. omaisesti. Säännös koskee kaikkia vekselisi-
15734: Sama teko saattaisi täyttää sekä markkinoin- toumuksen muotoja siitä riippumatta, onko
15735: tirikoksen että kilpailumenettelyrikoksen tun- kuluttaja vekselissä asettajana, hyväksyjänä,
15736: nusmerkistön. Tällöin sovellettaisiin rikosten siirtäjänä vai takaajana. Säännöksen kielto
15737: yhtymistä koskevia sääntöjä. koskee niin ikään haltija- ja määrännäisvelka-
15738: kirjoja sekä sellaisia pankkien talletustodistuk-
15739: sia, jotka niihin sisältyvän esittämisehdon
15740: 3 §. Kulutusluottorikos vuoksi ovat vaikutuksiltaan osin juoksevia si-
15741: toumuksia. Viimeksi mainittuja on käytännös-
15742: Kulutusluotolla tarkoitetaan kuluttajansuo- sä esiintynyt etenkin käytettyjen autojen kaup-
15743: jalain 7 luvun 1 §:n mukaan kuluttajalle kulu- paan liittyvissä kulutusluottosuhteissa. Sään-
15744: tushyödykkeen hankkimista varten annettavaa nös koskee yllä mainittujen sitoumustyyppien
15745: luottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluk- lisäksi mahdollisia uusia sitoumusmuotoja, jos
15746: sen suorittaja itse taikka muu elinkeinonhar- asiakirjan joutuminen vilpittömässä mielessä
15747: joittaja myyjän tai palveluksen suorittajan olevan velkojan haltuun rajoittaa kuluttajan
15748: kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kulut- oikeutta tehdä väitteitä perussuhteen johdosta.
15749: 1988 vp. - HE n:o 66 83
15750:
15751: Kiellettyä sitoumusta ei saa ottaa myyjä eikä voin oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle
15752: palveluksen suorittaja itse, yhtä vähän kuin kuuluvasta yrityssalaisuudesta tarkoituksin oi-
15753: ulkopuolinen luotanantaja tai siirron saaja- keudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai
15754: kaan. Juoksevaa sitoumusta ei saa ottaa myös- oikeudettomasti käyttää sitä. Yrityssalaisuuden
15755: kään henkilöltä, joka elää kuluttajan kanssa käsite määriteltäisiin luvun 11 §:ssä. Yritysva-
15756: yhteisessä taloudessa, koska tällaisen henkilön koilulie olisi tunnusomaista se, että tieto yritys-
15757: sitoumuksen vaikutus kuluttajan talouteen olisi salaisuudesta hankitaan oikeudettomasti. Ri-
15758: käytännössä sama kuin kuluttajan itsensä anta- koksen tekijänä voisi tulla kysymykseen paitsi
15759: man sitoumuksen. yrityksen ulkopuolinen myös sen palveluksessa
15760: Kuluttajansuojalain 7 luvun 18 §:ssä taas oleva henkilö, jos hänen toimenkuvaansa ei
15761: kielletään käyttämästä kulutusluotan perimis- kuulu tiedon saaminen työnantajan yrityssalai-
15762: välineenä niin sanottua trattaa eli hyväksymä- suuksista.
15763: töntä asetetta, jossa ei ole maksavan suoritussi- Ehdotettu yritysvakoilusäännös on tarkoitet-
15764: toumusta. Tratta on velkojan velalliseen koh- tu vastaamaan SopMenL:n 4 §:n 1 momenttiin
15765: distama yksipuolinen maksukehotus, jolla ve- sisältyvän kiellon rikkomista. Mainitussa lain-
15766: lallinen pyritään taivuttamaan velan maksami- kohdassa ei ole kuitenkaan lähemmin kuvattu
15767: seen. Painostusvaikutus perustuu siihen, että niitä eri tapoja, joilla tieto toiselle kuuluvasta
15768: tratta voidaan protestoida samalla tavoin kuin liikesalaisuudesta voidaan '' oikeudettomasti''
15769: vekseli ja että protestin julkistamiseen ja rekis- hankkia. Ehdotetussa säännöksessä sitä vas-
15770: teröintiin liittyy velallisen luotansaantimahdol- toin lueteltaisiin kolme eri tiedonhankkimista-
15771: lisuuksien heikentyminen. Käytännössä kulut- paa.
15772: tajiin kohdistuvia trattoja ei enää ole voitu Momentin 1 kohdan mukaan kysymykseen
15773: protestoida sen jälkeen kun rahalaitosten neu- tulisi tunkeutuminen ulkopuolisilta suljettuun
15774: vottelukunta vuonna 1981 suositteli jäsenilleen, paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun tie-
15775: että ne luopuisivat trattojen vastaanottamisesta tojärjestelmään. Tunkeutuminen tarkoittaisi
15776: protestoimisehdoin velallisen ollessa yksityis- ensinnäkin fyysisen pääsyn hankkimista lukit-
15777: henkilö. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, tuun tai muuhun ulkopuolisilta suljettuun
15778: etteikö trattaa voitaisi edelleen käyttää uhkaa- paikkaan tai tilaan. Pääsyn hankkiminen voisi
15779: mistarkoituksessa kuluttajiakin vastaan. Täl- tapahtua yhtä hyvin murtautumalla kuin viek-
15780: laisen uhkauskeinon käyttö heikentäisi kulutta- kautta käyttäen. Ulkopuolisilta suljettuina
15781: jan oikeusturvaa, minkä lisäksi sitä olisi pidet- paikkoina ja tiloina voitaisiin pitää esimerkiksi
15782: tävä kuluttajasuhteissa hyvän tavan vastaisena. työhuonetta, autoja, säilytyskaappeja ja asia-
15783: Tämän vuoksi tratan käyttö kulutusluotan pe- kirjasalkkuja. Ei riittäisi, että pääsy näihin
15784: rimiseksi on kokonaan kielletty. paikkoihin on kielletty esimerkiksi suullisesti
15785: Kuluttajansuojalain 7 luvun 23 §:n mukaan tai kieltotaululla. Paikka olisi säännöksessä
15786: luvun 14 ja 18 §:n säännösten rikkojaan voi- tarkoitetuin tavoin suljettu vasta sitten, kun
15787: daan kohdistaa myös uhkasakolla tehostettu ulkopuolisen pääsylle on asetettu jokin tosiasi-
15788: kielto jatkaa tai uudistaa kiellettyä menettelyä. allinen este, salpa tai tunnistuskontrolli.
15789: Säännösten noudattamista valvovat kuluttaja- Toisaalta tunkeutuminen olisi ymmärrettävä
15790: asiamies sekä elinkeinohallitus ja lääninhalli- tietotekniikan terminä, pääsyn hankkimisena
15791: tukset. Kulutusluottorikosta koskevaa syyteoi- tietojärjestelmään "hakkerin" keinoin esimer-
15792: keutta ei kuitenkaan ole rajoitettu samoin kuin kiksi tietokonetta, modeemia ja puhelinta
15793: kysymyksen ollessa kuluttajansuojalain säänte- käyttämällä. Tietojärjestelmällä tarkoitettaisiin
15794: lemästä markkinointirikoksesta. erilaisia tietojenkäsittelylaitteita ja niiden väli-
15795: Ehdotettu 3 §:n säännös siis vastaisi kulutta- siä tiedonsiirtoyhteyksiä. Myös tietojärjestel-
15796: jansuojalain mukaista kulutusluottorikosta ja män tulisi olla ulkopuolisilta suojattu, jolloin
15797: rangaistusuhkakin olisi sama kuin nykyisin eli tunkeutuminen edellyttäisi jonkin turvajärjes-
15798: sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi. telyn murtamista tai käyttäjäkontrollin läpäise-
15799: mistä samalla tavoin kuin mitä henkilörekiste-
15800: rilain (471187) 45 §:ssä on säädetty.
15801: 4 §. Yritysvakoilu Toisena tiedonhankkimiskeinona mainittai-
15802: siin 1 momentin 2 kohdassa asiakirjan jäljentä-
15803: 1 momentti. Yritysvakoiluun syyllistyisi se, minen tai muu siihen rinnastettava tapa. Asia-
15804: joka ehdotetussa säännöksessä mainituin ta- kirjan jäljentämisellä tarkoitettaisiin sen valo-
15805: 84 1988 vp. - HE n:o 66
15806:
15807: ja telekopioimista, valokuvaamista, monista- Laissa ei ole yksiselitteisiä säännöksiä siitä,
15808: mista, painamista ynnä muita teknisiä menetel- milloin yrityssalaisuutena pidettävän tiedon saa
15809: miä. Myös käsin jäljentäminen voisi tulla kysy- julkistaa tai ilmoittaa toiselle taikka miten sitä
15810: mykseen. Muu siihen rinnastettava tapa olisi on lupa itse käyttää. Taloudellisen hyödyn
15811: esimerkiksi ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden ko- hankkiminen yrityssalaisuuden haltijan kustan-
15812: piointi tai tulostaminen taikka jonkin esineen nuksella olisi luonnollisesti useimmiten katsot-
15813: muodon tai ominaisuuksien tallentaminen piir- tava oikeudettomaksi menettelyksi. Yrityssalai-
15814: .. tämällä siitä kuva. Yrityssalaisuuksia sisältä- suuden ilmaisemista voitaisiin tuskin kuiten-
15815: vien tallenteiden jäljentäminen saattaisi tulla kaan pitää Oikeudettornana esimerkiksi silloin,
15816: kysymykseen nimenomaan sellaisten rikoksen- jos joku ilmoittaa viranomaisille tai kertoo
15817: tekijöiden kohdalla, joilla muuten on ollut julkisuudessa tietyn tuotteen valmistukseen tai
15818: luvallinen pääsy yrityssalaisuuksia koskevien käyttöön liittyvistä olennaisista terveysvaarois-
15819: tietojen säilytyspaikkaan. Tällaisia olisivat yri- ta, siitä huolimatta, että tuotteen valmistaja,
15820: tyksen omat työntekijät, esimerkiksi siivoojat maahantuoja ja myyjä pitävät tietoa yrityssa-
15821: ja vahtimestarit, sekä yrityksen tiloissa vieraile- laisuutena. Vastaavasti yrityssalaisuutta koske-
15822: vat henkilöt. van tiedon käyttämistä tuskin voitaisiin pitää
15823: Kolmanneksi mainittaisiin 1 momentin 3 oikeudettomana, jos se tapahtuisi tieteellisen
15824: kohdassa teknisen erikoislaitteen käyttäminen. perustukimuksen tarpeisiin ilman että tällainen
15825: Tällaisia laitteita olisivat esimerkiksi radiolä- tutkimus tähtäisi taloudellisesti hyödynnettä-
15826: hettimet, erilaiset salakuuntelulaitteet sekä ää- viin sovelluksiin.
15827: nen ja kuvan tallennuslaitteet. Myös tehokkaat Rangaistus yritysvakoilusta olisi ehdotuksen
15828: kiikarit ja kaukoputket voisivat olla säännök- mukaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta van-
15829: sen tarkoittamia teknisiä erikoislaitteita, eivät keutta, kun SopMenL:n 10 §:n mukaan enim-
15830: sen sijaan tavalliset silmälasit tai kuulolaitteet. mäisrangaistus on nykyään ainoastaan kuusi
15831: Teknisestä erikoislaitteesta säännöksen tarkoit- kuukautta vankeutta. Yritysvakoilusta tuomit-
15832: tamassa mielessä olisi kysymys aina silloin, taisiin ehdotuksen mukaan kuitenkin ainoas-
15833: kun laitteen avulla pyritään hankkimaan ihmi- taan silloin, kun teosta ei ole muualla laissa
15834: sen normaalin aistimiskyvyn ulottumattomissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Jos yritys-
15835: olevaa tietoa. vakoilu samalla käsittää esimerkiksi maanpe-
15836: toksellista vakoilua, rangaistus tulisi tuomitta-
15837: Muita kuin edellä lueteltuja tiedonhankki- vaksi yksinomaan rikoslain 12 luvun nojalla.
15838: mistapoja ehdotettu säännös ei koskisi. Niinpä Jos taas yritysvakoiluun sisältyisi henkilörekis-
15839: yritysvakoilusta ei voisi olla kysymys esimer- terilain 45 §:ssä tarkoitettu henkilörekisteriin
15840: kiksi siinä tapauksessa, että yrityksen työnteki- tunkeutuminen tai vireillä olevassa virkarikos-
15841: jä houkutellaan tai painostetaan kertomaan lainsäädännön uudistuksessa tarkoitettu vies-
15842: työnantajansa salaisuuksista ulkopuolisille. tintärikos (RL 38:8), yritysvakoilusäännös tuli-
15843: Yritysvakoilusäännöksestä riippumatta Sop- si erityissäännöksenä yksin sovellettavaksi. Yri-
15844: MenL:n 4 §:n 1 momentin kielto jäisi kuiten- tysvakoiluun voisi liittyä myös muita rikoksia
15845: kin edelleen voimaan, jolloin mikä tahansa kuten kotirauhan rikkominen, salakuuntelu tai
15846: "oikeudeton" tiedon hankkiminen toiselle salakatselu taikka edellä mainitussa virkarikos-
15847: kuuluvasta liikesalaisuudesta saattaisi johtaa lainsäädännön uudistuksessa tarkoitettu telesa-
15848: SopMenL:ssa säädettyihin seuraamuksiin. laisuuden rikkominen (RL 38:9a). Näissä ta-
15849: Yritysvakoiluun syyllistyvältä edellytettäisiin pauksissa sovellettaisiin rikosten yhtymistä
15850: normaalin tahallisuuden lisäksi sitä, että hän koskevia sääntöjä.
15851: on hankkinut tiedon yrityssalaisuudesta tarkoi- Yrityssalaisuuksista saatetaan hankkia tietoa
15852: tuksin oikeudettomasti ilmaista se tai oikeudet- myös siten, että yrityssalaisuuksia sisältävän
15853: tomasti käyttää sitä. Ilmaiseminen voisi tar- tallenteen jäljentämisen sijasta itse talienne
15854: koittaa joko salaisuuden julkistamista tai sen anastetaan taikka jäljennetään ensin talienne
15855: luovuttamista toiselle, useimmiten sen myymis- tietovälineelle, joka sitten anastetaan. Tällöin
15856: tä välittäjälle tai kilpailevalle yritykselle. Käyt- olisi sovellettava varkaus- ja kavallusrikoksia
15857: täminen puolestaan tarkoittaisi yrityssalaisuu- koskevia säännöksiä, siitä huolimatta, että
15858: den hyödyntämistä omiin tarkoituksiin. Tärkeä anastuksen kohteeksi mielletään pikemminkin
15859: rajoitus olisi se, että ilmaisemisen tai käyttämi- itse tieto kuin tiedon kantajana oleva tietoväli-
15860: sen tulee olla oikeudetonta. ne. Yrityssalaisuuden taloudellinen arvo kui-
15861: 1988 vp. - HE n:o 66 85
15862:
15863: tenkin otettaisiin huomioon anastuksen koh- momentissa, joka tosin koskee vain elinkeinon-
15864: teen arvoa arvioitaessa. harjoittajan palveluksessa olevaa henkilöä.
15865: Yritysvakoiluna ei pidettäisi pelkästään sitä, Ehdotetun momentin 1 kohta koskisi tapaus-
15866: että yrityssalaisuuksia sisältävä talienne ote- ta, jossa toisen palveluksessa oleva henkilö on
15867: taan luvattomasti haltuun esimerkiksi tutkimis- saanut tietoonsa toiselle kuuluvan yrityssalai-
15868: ta varten, jollei haltuunottaminen tapahdu suuden. Useimmiten olisi kysymys työntekijän
15869: säännöksessä tarkoitetulla tunkeutumisella ul- omalle työnantajalle kuuluvasta yrityssalaisuu-
15870: kopuolisilta suljettuun paikkaan taikka ulko- desta, mutta yhtä hyvin työntekijä voisi työs-
15871: puolisilta suljettuun tietojärjestelmään. Jos sään joutua tekemisiin ulkopuoliselle, esimer-
15872: haltuunottaminen ei tapahtuisi anastustarkoi- kiksi työnantajan Iiikekumppanilie kuuluvan
15873: tuksessa, kysymyksessä ei voisi olla myöskään yrityssalaisuuden kanssa. Yleensä salaisuus oli-
15874: varkaus- tai kavallusrikos. Ensisijainen keino si uskottu työntekijän tietoon hänelle kuulu-
15875: tällaista menettelyä vastaan on huolehtia salai- vien erityisten työtehtävien vuoksi. Mahdollista
15876: suuksien suojaamisesta siten, etteivät ne ole olisi myös se, että työntekijä itse työssään luo
15877: liian helposti haltuun saatavissa. Mikäli tallen- uutta tietoa, jota on pidettävä yrityssalaisuute-
15878: teen haltuunottaja kuitenkin jäljentäisi tallen- na. Rangaistavuuden ulkopuolelle jäisivät sitä
15879: teen, hän menettelisi momentin 2 kohdassa vastoin yleensä lähetit, siivoojat, huoltomiehet
15880: tarkoitetulla tavalla. Vaikka haituunoHaja tyy- ja muu vastaava apuhenkilöstö, joiden työteh-
15881: tyisi vain tutkimaan tallennetta eikä syyllistyisi täviin yrityssalaisuuksien tunteminen tai tallen-
15882: yritysvakoiluun eikä varkaus- tai kavallusri- taminen ei kuulu. Mikäli he ehdotetussa 4 §:ssä
15883: kokseenkaan, hän tutkimalla tallennetta kui- tarkoitetuin tavoin hankkivat työpaikallaan
15884: tenkin käyttäisi toisen omaisuutta luvatta ja tietoonsa yrityssalaisuuksia, he syyllistyisivät
15885: syyllistyisi luvattomaan käyttöön. yleensä yritysvakoiluun. Toisaalta taas esimer-
15886: 2 momentti. Yritysvakoilun yritys olisi ran- kiksi konekirjoittajat, kielenkääntäjät ja puh-
15887: gaistava. Yritysvakoilun yritys täyttyisi siinä taaksipiirtäjät voivat tehtävänsä perusteella
15888: vaiheessa, kun tekijä yrittää tehdä 1 momentin saada tietoonsa yrityssalaisuuksia. Säännöstä
15889: 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun teon, mikäli kuitenkin sovellettaisiin heihin ainoastaan sil-
15890: hänellä on säännöksessä tarkoitettu oikeudeton loin, kun heille on joko nimenomaisesti ilmoi-
15891: ilmaisemis- tai käyttämistarkoitus. tettu tai he ovat muutoin ymmärtäneet, että he
15892: ovat tekemisissä sellaisten yrityssalaisuuksien
15893: kanssa, joita heidän ei ole lupa ilmaista ulko-
15894: 5 §. Yrityssalaisuuden rikkominen puolisille.
15895: Toisena henkilöryhmänä voisivat ehdotetun
15896: 1 momentti. Yrityssalaisuuden rikkomiseen momentin 2 kohdan mukaan tulla kysymyk-
15897: syyllistyisi se, joka on saanut tietoonsa toiselle seen henkilöt, jotka ovat saaneet tietoonsa
15898: kuuluvan yrityssalaisuuden sen haltijan suostu- toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden toimiessaan
15899: muksella mutta joka hyötymis- tai vahingoitta- yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai halli-
15900: mistarkoituksessa oikeudettomasti ilmaisee sen tuksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkas-
15901: tai sitä oikeudettomasti käyttää. Säännöksessä tajana tai selvitysmiehenä tai niihin verratta-
15902: lueteltaisiin tyhjentävästi kysymykseen tulevat vassa tehtävässä. Luettelo vastaa sitä, joka
15903: eri tekijäryhmät. Ehdotetuna säännöksellä yh- nykyään sisältyy rikoslain 38 luvun 3 §:n 2
15904: dennettäisiin toisaalta rikoslain 38 luvun 3 §:n momenttiin. On kuitenkin huomattava, että
15905: 2 momentissa ja toisaalta SopMenL:n 4 §:n 2 mainittu rikoslain kohta koskee vain liike- ja
15906: ja 3 momentissa tarkoitetut tapaukset. ammattisalaisuuden ''luvatonta ilmaisemista'',
15907: Tekotapoina tulisivat siis kysymykseen yri- kun taas ehdotettu kriminalisointi laajennettai-
15908: tyssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen tai sen siin koskemaan myös näissä luottamustehtävis-
15909: oikeudeton käyttäminen. Tältä osin viitataan sä tietoon saadun yrityssalaisuuden oikeude-
15910: siihen, mitä edellä yritysvakoilua koskevan 4 tonta käyttämistä.
15911: §:n perusteluissa on mainittu ilmaisemisen ja Kolmantena tapauksena mainitaan ehdote-
15912: käyttämisen oikeudettomuudesta. Rikoksen te- tun 1 momentin 3 kohdassa se, että yrityssalai-
15913: kijän olisi ehdotuksen mukaan lisäksi toimitta- suudesta on saatu tieto suoritettaessa tehtävää
15914: va hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudel- toisen puolesta tai muutoin luottamuksellisessa
15915: lista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen. liikesuhteessa. Tällöin ei olisi siis kysymys enää
15916: Vaatimus olisi sama kuin SopMenL:n 4 §:n 2 yrityksen omasta väestä vaan kokonaan ulko-
15917: 86 1988 vp. - HE n:o 66
15918:
15919: puolisista, joille on jouduttu yritystoiminnan työssään saamaan ammattitaitoon ja -koke-
15920: puitteissa paljastamaan yrityssalaisuuksia. Yh- mukseen, mikä taas aikaisemmassa työssä opit-
15921: teiskunnan työnjako on erikoistumisen myötä tuihin yrityssalaisuuksiin. Työnantajat pyrki-
15922: johtanut siihen, että erilaatuisia palveluksia vät usein sopimusteitse estämään työntekijäi-
15923: entistä useammin joudutaan ostamaan yrityk- tään hyödyntämästä tietoonsa saamiaan yritys-
15924: sen ulkopuolelta. Yrityksen ulkopuolisia tehtä- salaisuuksia työsuhteen päätyttyä. Sopimus-
15925: vän suorittajia voisivat olla esimerkiksi suun- perusteiset suojakeinot onkin katsottava tältä
15926: nitteluyritykset, mainostoimistot, konsultit, osin riittäviksi eikä rikosoikeudellista suojaa
15927: arkkitehdit, insinöörit ja lakimiehet. Voidak- näin ollen tarvita.
15928: seen suorittaa tehtävänsä näiden on saatava Ehdotettu yrityssalaisuuden rikkomista kos-
15929: tietoonsa myös yrityssalaisuuksina pidettäviä keva säännös erityissäännöksenä syrjäyttäisi
15930: tietoja. ehdotetun 36 luvun 5 §:ään sisältyvän luotta-
15931: Yritystoiminnassa voi esiintyä muutakin musaseman väärinkäyttöä koskevan säännök-
15932: kuin nimenomaiseen sopimukseen perustuvaa sen. Jos yrityssalaisuuden rikkomiseen sitä vas-
15933: tai sellaiseen johtavaa yhteistyötä yrittäjän ja toin liittyisi jäljempänä 8 §:ssä tarkoitettu lah-
15934: ulkopuolisen välillä. Tällaisia tapauksia tarkoi- juksen ottaminen elinkeinotoiminnassa, sovel-
15935: tetaan ehdotuksessa puhuttaessa "luottamuk- lettaisiin rikosten yhtymistä koskevia sääntöjä.
15936: sellisesta liikesuhteesta". Kysymys voisi olla Se, mitä edellä yritysvakoilusäännöksen yhtey-
15937: esimerkiksi kahden yrityksen välisistä sopimus- dessä lausuttiin yrityssalaisuuksia sisältävien
15938: neuvotteluista tai muusta luottamuksellisesta tallenteiden anastamisesta, soveltuisi myös yri-
15939: neuvonpidosta, jonka yhteydessä muuten suo- tyssalaisuuden rikkomiseen. Jos esimerkiksi
15940: jattuja yrityssalaisuuksia joudutaan paljasta- työntekijä anastaa työnantajaltaan yrityssalai-
15941: maan puolin ja toisin. Vaikka neuvottelut eivät suuksia sisältävän atk-levykkeen, työntekijä
15942: johtaisikaan aiottuun sopimukseen, liikesuh- tuomittaisiin pelkästään varkaus- tai kavallus-
15943: teen luottamuksellisuus edellyttäisi, ettei toisel- rikoksesta, siitä riippumatta, luovuttaako hän
15944: le kuuluvaa yrityssalaisuutta oikeudettomasti levykkeen kilpailevalle yritykselle vai hävittää-
15945: ilmaista tai käytetä hyväksi. Tällaisen luotta- kö hän sen sitä mitenkään hyödyntämättä.
15946: muksen rikkomista koskevaa nimenomaista
15947: rangaistussäännöstä ei nykyisin ole. Ehdotus
15948: merkitsisi tältä osin uuskriminalisointia. 6 §. Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
15949: Rangaistus yrityssalaisuuden rikkomisesta
15950: olisi sama kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetusta Toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeude-
15951: yritysvakoilusta eli sakkoa tai vankeutta enin- ton ilmaiseminen ilmenee useimmiten tiedon
15952: tään kaksi vuotta. Yrityssalaisuuden rikkomi- myymisenä kilpailevalle yritykselle tai jollekul-
15953: sestakin tuomittaisiin ehdotuksen mukaan ai- le, joka uskoo voivansa myydä sen edelleen.
15954: noastaan silloin, kun teosta ei ole muualla Yritysvakoilu ja yrityssalaisuuden rikkominen
15955: laissa säädetty ankarampaa rangaistua. Niinpä ovat niin kauan kannattavaa toimintaa, kun
15956: esimerkiksi rikoslain 12 luvun säännökset syr- rikoksen kautta hankitulla tiedolla riittää käyt-
15957: jäyttäisivät ehdotetun säännöksen. täjiä ja ostajia. Sen vuoksi on kriminaalipoliit-
15958: 2 momentti. SopMenL:n 4 §:n 2 momentissa tisesti tarkoituksenmukaista rangaista myös
15959: on säädetty rajoitus, jonka mukaan elinkei- niitä, jotka yritysvakoiluun tai yrityssalaisuu-
15960: nonharjoittajan palveluksessa oleva ei saa den rikkomiseen itse osallistumaHa hyödyntä-
15961: ''palvelusaikanaan'' ilmaista liikesalaisuudesta vät rikoksella saatuja yrityssalaisuuksia joko
15962: saamaansa tietoa tai käyttää sitä. Vastaava käyttämällä niitä itse tai myymällä ne edelleen.
15963: rajoitus on tarkoitus säilyttää myös ehdotetus- Ehdotettu yrityssalaisuuden väärinkäyttöä
15964: sa yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa koskeva saannös vastalSl asiallisesti Sop-
15965: säännöksessä. Ehdotuksen mukaan säännös ei MenL:n 4 §:n 4 momentin kieltoa. Ehdotetun
15966: siis koskisi tekoa, johon 1 momentin 1 kohdas- pykälän 1 kohdan mukaan yrityssalaisuuden
15967: sa tarkoitettu henkilö eli työntekijä on ryhty- väärinkäytöstä rangaistaisiin ensinnäkin sitä,
15968: nyt palvelusaikansa päätyttyä. Tällainen rajoi- joka oikeudettomasti käyttää rikoslaissa ran-
15969: tus on tarpeen, jotta työvoiman liikkuvuutta ja gaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua yri-
15970: uusien yrityksien perustamista ei vaikeutettaisi. tyssalaisuutta elinkeinotoiminnassa. Rajaus
15971: Käytännössä olisi sitä paitsi vaikeata arvioida, elinkeinotoimintaan merkitsisi sitä, ettei esi-
15972: mikä tietämys perustuu entisen työntekijän merkiksi yksityisessä kotitaloudessa tai harras-
15973: 1988 vp. - HE n:o 66 87
15974:
15975: tustoiminnassa tapahtunut yrityssalaisuuden sen välitöntä yhteyttä. Mikäli yrityssalaisuuden
15976: käyttö olisi ehdotuksen mukaan vielä rangais- käyttäminen perustuisi tekijän huomattavasti
15977: tavaa. Kriminaalipoliittisesti merkittävää oi- myöhemmin, ehkä vasta esirikoksen syyteoi-
15978: keudeton käyttö olisi vasta silloin, kun se keuden vanhentumisen jälkeen, tekemään pää-
15979: tähtää elinkeinotoiminnalle tunnusomaiseen ta- tökseen käyttää yritysvakoilulla tai yrityssalai-
15980: loudelliseen tulokseen. suuden rikkomisella taikka anastusrikoksella
15981: Pykälän 2 kohdan mukaan yrityssalaisuuden saamaansa yrityssalaisuutta, tällaista väärin-
15982: väärinkäytöstä olisi kysymys myös siinä ta- käyttöä tuskin voitaisiin pitää yrityssalaisuu-
15983: pauksessa, että joku hankkiakseen itselleen tai den hankkimiseksi tehdyn rikoksen rankaise-
15984: toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen mattomana jälkitekona.
15985: rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tie- Rangaistuksena yrityssalaisuuden väärinkäy-
15986: toon saadun yrityssalaisuuden oikeudettomas- töstä olisi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi
15987: ti. Tällainen ilmaiseminen tapahtuisi useimmi- vuotta eli rangaistustaso olisi sama kuin muis-
15988: ten yrityssalaisuutta koskevan tiedon jälleen- sakin yrityssalaisuusrikoksissa.
15989: myyntinä jollekin kolmannelle. Tieto voitaisiin
15990: myös julkistaa taloudellisen hyödyn hankkimi-
15991: seksi. Jos julkistaminen kuitenkin tapahtuisi 7 §. Lahjominen elinkeinotoiminnassa
15992: puhtaasti journalistisessa tarkoituksessa, talou-
15993: dellisesta hyötyruisestä ei ehkä olisi kysymys. Pykälä koskisi niin sanottua aktiivista lahjo-
15994: Mikäli julkistamiseen taas olisi peräti yleishyö- mista. Sen mukaan lahjomisesta elinkeinotoi-
15995: dyllisiä perusteita tai jopa humanitäärinen vel- minnassa tuomittaisiin se, joka elinkeinonhar-
15996: vollisuus, ilmaiseminen ei olisi lainkaan oikeu- joittajan palveluksessa olevalle (1 kohta), elin-
15997: detonta, kuten yritysvakoilua koskevan sään- keinonharjoittajana toimivan yhteisön tai elin-
15998: nöksen perusteluissa edellä todettiin. keinotoimintaa harjoittavan säätiön hallinto-
15999: Yrityssalaisuuden väärinkäyttö siis edellyt- neuvoston tai hallituksen jäsenelle, toimitus-
16000: täisi, että yrityssalaisuutta koskeva tieto on johtajalle, tilintarkastajalle tai selvitysmiehelle
16001: hankittu tai annettu rikoslaissa rangaistavaksi (2 kohta) taikka elinkeinonharjoittajan puoles-
16002: säädetyllä teolla. Esirikoksia olisivat lähinnä ta tehtävää suorittavalle (3 kohta) tarjoaa,
16003: yritysvakoilu ja yrityssalaisuuden rikkominen. lupaa tai antaa lahjattavalle itselleen taikka
16004: Säännös soveltuisi kuitenkin myös niihin ta- toiselle osoitetun oikeudettoman edun. Lisäksi
16005: pauksiin, joissa esirikoksena on esimerkiksi edellytettäisiin, että lahjomisen tarkoituksena
16006: varkaus- tai kavallusrikos. Sitä vastoin Sop- on saattaa lahjottava toimessaan tai tehtävää
16007: MenL:n 4 §:n kieltojen rikkominen ei vielä suorittaessaan suosimaan lahjuksen antajaa tai
16008: sinänsä riittäisi esirikokseksi, ellei kysymykses- jotakuta muuta taikka palkita lahjottavaa sel-
16009: sä olisi samalla yritysvakoilu tai yrityssalaisuu- laisesta suosimisesta.
16010: den rikkominen. Lahjomisen kohteina mainittaisiin Sop-
16011: Rikokseen kuuluva tahallisuus edellyttäisi MenL:n 5 §:n 1 momentin säännöksestä poike-
16012: tietoisuutta siitä, että salaisuutta koskeva tieto ten paitsi elinkeinonharjoittajan palveluksessa
16013: on saatu tai ilmaistu jollakin mainituista rikok- oleva ja elinkeinonharjoittajan puolesta tehtä-
16014: sista. Säännöksen soveltaminen ei kuitenkaan vää suorittava myös elinkeinonharjoittajana
16015: edellyttäisi, että tieto on saatu suoraan rikok- toimivan yhteisön tai elinkeinotoimintaa har-
16016: sen tekijältä. Tieto voisi käytännössä kulkeu- joittavan säätiön hallintoneuvoston tai halli-
16017: tua monenkin välikäden kautta. Soveltuvin tuksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja ja
16018: osin sovellettaisiin tällöin samoja periaatteita selvitysmies. Myös näissä tehtävissä toimivilla
16019: kuin kätkemisrikoksia koskevan ehdotetun 32 on mahdollisuus syyllistyä pykälässä tarkoitet-
16020: luvun perusteluissa jäljempänä esitetään. tuun suosimiseen. Koska joissakin tapauksissa
16021: Ehdotetun 6 §:n suhde edellä mainittuihin saattaisi kuitenkin olla tulkinnanvaraista, voi-
16022: esirikoksiin ratkaistaisiin rikosten yhtymistä daanko mainituissa tehtävissä toimivien katsoa
16023: koskevien yleisten sääntöjen mukaan. Yritys- olevan elinkeinonharjoittajan palveluksessa tai
16024: vakoiluun tai yrityssalaisuuden rikkomiseen suorittavan tehtävää elinkeinonharjoittajan
16025: taikka anastusrikokseen syyllistynyttä ei voitai- puolesta, on tällaista selventävää säännöstä
16026: si enää erikseen tuomita yrityssalaisuuden vää- pidetty tarpeellisena. Muuten ehdotetun rikos-
16027: rinkäytöstä. Esirikoksen ja jälkiteon tällainen säännöksen tunnusmerkistö vastaa pääosiltaan
16028: arvostelu edellyttää kuitenkin niiden suhteelli- SopMenL:n 5 §:n 1 momentin kieltosäännök-
16029: 88 1988 vp. - HE n:o 66
16030:
16031: sen sisältöä. Ehdotus merkitsisi lahjomissään- lupaama tai antama lahjus on osoitettu kol-
16032: nösten siirtämistä kokonaisuudessaan rikosla- mannelle henkilölle. Tällaista laajennusta on
16033: kiin. pidetty tarpeellisena, koska lahjomiskieltoa
16034: Säännöksellä ei rajoitettaisi niiden henkilöi- voidaan muuten helposti kiertää osoittamalla
16035: den piiriä, jotka voivat syyllistyä lahjomiseen lahjus varsinaisen lahjattavan sijasta jollekin
16036: elinkeinotoiminnassa. Ei olisi välttämätöntä, lahjottavaa lähellä olevalle henkilölle tai yhtei-
16037: että rikoksen tekijä olisi esimerkiksi toinen sölle, esimerkiksi tämän perheenjäsenelle tai
16038: elinkeinonharjoittaja tai joku tämän lukuun puolueelle. Periaatteessa ei olisi välttämätöntä,
16039: toimiva. Kuka tahansa muukin henkilö voisi että edun saajana oleva kolmas henkilö tai
16040: periaatteessa tulla kysymykseen. Kuitenkaan yhteisön edustaja edes tietää lahjomisesta ole-
16041: henkilöt, joilla on yrityksessä omistajina mää- van kysymys. Lahjomisen kohde olisi joka
16042: räysvalta, eivät voisi olla säännöksessä tarkoi- tapauksessa se, johon lahjomisella koetetaan
16043: tetun lahjonnan kohteina, vaikka he itse olisi- vaikuttaa tai jota sillä halutaan palkita.
16044: vatkin yrityksen palveluksessa. Oikeudettoman edun tarjoaminen, lupaami-
16045: Tehtävän suorittaminen elinkeinonharjoitta- nen tai antaminen olisi säännöksen mukaan
16046: jan puolesta perustuu tavallisesti nimenomai- rangaistava lahjomisena ainoastaan siinä ta-
16047: seen toimeksiantosopimukseen. Tällainen teh- pauksessa, että toimenpiteen tarkoituksena on
16048: tävä voisi koskea esimerkiksi oikeudellisen, saattaa edun taikka sitä koskevan lupauksen
16049: taloudellisen tai teknisen avun antamista. tai tarjouksen vastaanottaja toimessaaan tai
16050: Myös agentti tai kauppaedustaja voisi tulla tehtävässään suosimaan edun antajaa tai jota-
16051: kysymykseen. Elinkeinonharjoittajan ja tehtä- kuta muuta taikka palkita vastaanottajaa sel-
16052: vän suorittajan välillä tulisi yleensä vallita laisesta suosimisesta. Useimmiten lahjomisri-
16053: jonkinasteinen luottamussuhde. koksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan
16054: Lahjomiseksi katsottaisiin paitsi lahjuksen lahjattavan käyttäytymiseen tämän toimessa
16055: antaminen myös sen lupaaminen tai tarjoami- tai tehtävässä. Jos menettelyllä yritetään vai-
16056: nen. Lupaaminen tai tarjoaminen eivät edellyt- kuttaa toiseen muutoin kuin tämän toimiessa
16057: täisi hyväksyvää tahdonilmaisua lahjottavalta. elinkeinonharjoittajan palveluksessa tai suorit-
16058: Kuitenkin lupauksen tai tarjouksen olisi tulta- taessa tehtävää elinkeinonharjoittajan puoles-
16059: va lahjattavan tietoon. ta, menettely jäisi säännöksen ulkopuolelle.
16060: SopMenL:ssa käytetään ilmaisua "lahjoma Tapaukseen liittyvistä olosuhteista voisi olla
16061: tai muu siihen verrattava etu". Ehdotuksessa pääteltävissä, milloin etua on pidettävä lahjuk-
16062: taas puhutaan oikeudettomasta edusta eli lah- sena. Lahjattavan henkilön päätettävänä tai
16063: juksesta. Muutos olisi lähinnä kielellinen: juri- hänen vaikutuspiirissään on usein ratkaisu,
16064: dinen ilmaisu korvattaisiin yleiskielestä tutulla jossa tekijä pyrkii saamaan aikaan itselleen tai
16065: sanalla. Lahjuksen käsitettä ei ole säännöseh- jollekin muulle suosiollisen lopputuloksen.
16066: dotuksessa määritelty. Lahjuksena voitaisiin Mahdollista olisi myös se, että lahjonnan tar-
16067: ainakin pitää kaikenlaisia taloudellisia etuja, koituksena on jälkikäteen palkita elinkeinon-
16068: mutta kysymykseen voisivat tulla myös tunne- harjoittajan palveluksessa olevaa tai tämän
16069: arvoa sisältävät asiat. Lahjukseksi ei silti voi- puolesta toimivaa tällaisesta suosimisesta. Niin
16070: taisi katsoa esimerkiksi merkkipäiviin liittyviä ikään olisi mahdollista, että tekijän tarkoituk-
16071: tavanomaisia lahjoja eikä liike- elämässä taval- sena on suostutelia lahjottavaa antamaan oi-
16072: lisia mainoslahjoja. Myös tavanomaisen edus- keudettomasti tekijälle tai jollekin muulle tie-
16073: tuksen piiriin luettavat lahjat jäisivät lahjuksen toja elinkeinonharjoittajan toiminnasta.
16074: käsitteen ulkopuolelle. Lahjan hyväksyttävyyt- Jos elinkeinonharjoittajan alaiselle työnteki-
16075: tä arvioitaessa olisi otettava huomioon sekä jälle tarjotaan ylimääräinen etu hänen työnan-
16076: edun rahallinen arvo että sen henkilökohtainen tajansa nimenomaisin tai hiljaisin suostumuk-
16077: arvo vastaanottajalleen. Myös lahjattavan olo- sin, kysymyksessä ei olisi lahjus. Tilanne olisi-
16078: suhteisiin, asemaan ja tehtävään olisi kiinnitet- kin verrattavissa tapaukseen, jossa etu tarjo-
16079: tävä huomiota. taan suoraan elinkeinonharjoittajalle. Elinkei-
16080: SopMenL 5 §:n 1 momentin mukaan lahjo- nonharjoittajan itsensä suostuttelu lahjoilla ja
16081: ma tai muu siihen verrattava etu on aina muilla eduilla ei voisi milloinkaan olla lahjomi-
16082: tarkoitettu lahjattavalle itselleen. Tässä suh- sena rangaistavaa. Näin olisi siitäkin huolimat-
16083: teessa ehdotus menisi pitemmälle. Sen mukaan ta, että ylenpalttisin liikelahjoin höystetty suh-
16084: voitaisiin rangaista myös sitä, jonka tarjoama, detoiminta voi haitata tervettä kilpailua elin-
16085: 1988 vp. - HE n:o 66 89
16086:
16087: keinoelämässä. Suhdetoimintaa voitaneen kui- kohteina, eli paitsi elinkeinonharjoittajan pal-
16088: tenkin riittävän tehokkaasti säännellä esimer- veluksessa oleva (1 kohta) ja elinkeinonharjoit-
16089: kiksi veropoliittisin keinoin. tajan puolesta tehtävää suorittava (3 kohta)
16090: Elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle myös elinkeinonharjoittajana toimivan yhtei-
16091: voidaan työnantajan tietämättä tarjota myös sön tai elinkeinotoimintaa harjoittavan säätiön
16092: sellainen sinänsä oikeudeton etu, joka ei mil- hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen, toimi-
16093: lään tavalla suoranaisesti vahingoita työnanta- tusjohtaja, tilintarkastaja ja selvitysmies (2
16094: jaa. Tästä saattaisi olla kysymys esimerkiksi kohta). Rikos voitaisiin suorittaa vaatimalla,
16095: silloin, kun selvästi edullisimman urakkatar- edustamallatai ottamalla vastaan lahjus. Edus-
16096: jouksen tekijä haluaa varmistaa tarjouksensa tamisella tarkoitettaisiin muun muassa lahjan-
16097: hyväksymisen. Tällaisessakin tapauksessa oi- lupauksen hyväksymistä tai muun vastaavan
16098: keudettoman edun tarjoaminen merkitsisi kai- lahjusta koskevan välipuheen tekemistä. Lah-
16099: kesta huolimatta luvatonta puuttumista elin- juksen tavoitteen tulisi olla sama kuin 7 §:ssä
16100: keinonharjoittajan toimintapiiriin sekä vaaran- eli suosiminen tai siitä palkitseminen.
16101: taisi elinkeinonharjoittajan ja hänen palveluk- SopMenL:n 5 §:n 2 momentin kieltosäännös
16102: sessaan olevien välistä luottamussuhdetta. Tä- koskee ainoastaan sellaista lahjomaa tai siihen
16103: täkin pidettäisiin lahjomisena. verrattavaa etua, jonka elinkeinonharjoittajan
16104: Vaikka lahjomisrikoksen varsinainen asian- palveluksessa oleva tai hänen puolestaan tehtä-
16105: omistaja onkin lahjattavan työnantajana tai vää suorittava vastaanottaa tai itselleen edus-
16106: päämiehenä toimiva elinkeinonharjoittaja, te- taa tai vaatii. Ehdotuksen mukaan lahjus voi-
16107: ko voi loukata suoranaisesti myös kilpailevien taisiin kuitenkin vaatia, edustaa tai ottaa vas-
16108: elinkeinonharjoittajien etuja. Kilpailijoillekin taan paitsi rikoksen tekijälle itselleen myös
16109: voitaisiin siis joissakin tapauksissa myöntää toiselle henkilölle. Tämän laajennuksen osalta
16110: asianomistajan asema. Yleensä kuitenkin edel- viitataan edellä 7 §:n perusteluissa lausuttuun.
16111: lytettäisiin, että teosta on ollut lahjotun työn- Elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleva
16112: antajalle tai päämiehelle ainakin jonkinasteista tai tämän puolesta tehtävää suorittava voisi
16113: vahinkoa tai haittaa. olla myös virkamies tai julkisyhteisön työnteki-
16114: Elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleva jä. Tällöin olisi ensisijaisesti sovellettava tällai-
16115: tai tämän puolesta tehtävää suorittava saattaa sessa asemassa olevia henkilöitä koskevia eri-
16116: myös olla virkamies tai julkisyhteisöön työsuh- tyissäännöksiä. Mikäli tekijä on syyllistynyt
16117: teessa oleva henkilö. Tällöin olisi ensisijaisesti lahjuksen ottamisen ohella luottamusaseman
16118: sovellettava virkamiehen ja julkisyhteisön väärinkäyttöön, hänet tuomittaisiin näistä ri-
16119: työntekijän lahjomisesta annettuja säännöksiä. koksista rikosten yhtymistä koskevien sääntö-
16120: Rangaistus lahjomisesta elinkeinotoiminnas- jen mukaan.
16121: sa olisi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi Rangaistus lahjuksen ottamisesta elinkeino-
16122: vuotta. Ehdotuksen mukaan lahjominen elin- toiminnassa olisi sakkoa tai vankeutta enintään
16123: keinotoiminnassa olisi siis vastedes ankaram- kaksi vuotta. Enimmäisrangaistus ehdotetaan
16124: min rangaistava rikos kuin nykyään Sop- siis tältäkin osin korotettavaksi yhdestä vuo-
16125: MenL:n 10 §:n 2 momentin mukaan. Enim- desta kahteen vuoteen.
16126: mäisrangaistus nousisi yhdestä vuodesta kah-
16127: teen vuoteen vankeutta.
16128: 9 §. Kirjanpitorikos
16129: 8 §. Lahjuksen ottaminen elinkeinotoimin- Sekä yritysten, luotonantajien, osakkeeno-
16130: nassa mistajien että julkisen vallan kannalta on tär-
16131: keää, että kirjanpidon antama kuva yrityksen
16132: Myös lahjoman vastaanottamista eli niin toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja talou-
16133: sanottua passiivista lahjomista elinkeinotoi- dellisesta asemasta on oikea. Huolellinen kir-
16134: minnassa koskevat SopMenL:n säännökset eh- janpito ehkäisee yritykseen kohdistuvaa rikolli-
16135: dotetaan siirrettäviksi lähes sellaisinaan ehdo- suutta tai ainakin lisää rikosten ilmituloriskiä.
16136: tettuun 8 §:ään. Pykälä olisi tavallaan ehdote- Kirjanpidon oikeellisuus ja tarkkuus voivat
16137: tun 7 §:n peilikuva. estää sinänsä lailliseen elinkeinotoimintaan
16138: Tekijänä voisivat tulla kysymykseen samat mahdollisesti liittyvää rikollisuutta, esimerkiksi
16139: henkilöt, jotka on mainittu 7 §:ssä lahjomisen veropetoksia tai velallisen rikoksia. Rikosten
16140: 12 380465Z
16141: 90 1988 vp. - HE n:o 66
16142:
16143: selvittämisen kannalta oikealla kirjanpidolla Ehdotetun pykälän 1 kohdan mukaan olisi
16144: onkin suuri merkitys, koska yritystoimintaan rangaistavaa liiketapahtumien kirjaamisen tai
16145: liittyvien rikosten selvittäminen ilman yrityksen tilinpäätöksen laatimisen laiminlyöminen ko-
16146: kirjanpitoa on usein mahdotonta. Näistä syistä konaan tai osaksi. Kirjanpitolain 2 luku sisäl-
16147: kirjanpidolla on jo sinänsä huomattava krimi- tää säännöksiä liiketapahtumien kirjaamisesta
16148: naalipoliittinen merkitys. Sen vuoksi on perus- ja 3 luku säännöksiä tilinpäätöksen laatimises-
16149: teltua ehdottaa, että kirjanpitorikoksista sää- ta. Muutaman merkitykseltään vähäisen liike-
16150: detään vastedes kirjanpitolain sijasta rikoslais- tapahtuman kirjauksen laiminlyöminen ei kui-
16151: sa. tenkaan olisi vielä kirjanpitorikos. Säännökses-
16152: sä näet edellytettäisiin, että laiminlyönti olen-
16153: Ehdotettu kirjanpitorikossäännös vastaisi naisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan
16154: tunnusmerkistöltään kirjanpitolain 38 §:n 2 saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan talou-
16155: momenttia mutta koskisi vain tahallisia tekoja dellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemas-
16156: ja laiminlyöntejä. Kirjanpitorikokseen voisi ta. Muutamankin kirjauksen laiminlyöminen
16157: syyllistyä paitsi kirjanpitovelvollinen myös tä- voisi sen sijaan tulla rangaistavaksi kirjanpito-
16158: män edustaja tai se, jonka tehtäväksi kirjanpi- lakiin jäävän kirjanpitorikkomusta koskevan
16159: to on toimeksiannolla uskottu. Kirjanpitovel- säännöksen mukaan.
16160: vollisuus ilmenee kirjanpitolain 1 §:stä. Sen
16161: Pykälän 2 kohdan mukaan rangaistaisiin
16162: mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai kirjanpitorikoksena myös väärien tai harhaan-
16163: ammattitoimintaa, on kirjanpitovelvollinen. johtavien tietojen merkitseminen kirjanpitoon.
16164: Kun liike- tai ammattitoimintaa harjoittava
16165: Vääriä ja harhaanjohtavia tietoja voidaan mer-
16166: kirjanpitovelvollinen on luonnollinen henkilö,
16167: kitä kirjanpitoon joko tilikauden aikaisen kir-
16168: rikosoikeudellinen vastuu kohdistuu tällöin janpidon tai tilinpäätöksen laatimisen yhtey-
16169: yleensä häneen. Kirjanpitovelvollisen ollessa dessä. Tyypillisiä vääriä tietoja olisivat tekais-
16170: sitä vastoin oikeushenkilö, esimerkiksi osa-
16171: tuihin, väärennettyihin tai muuten tosiasioita
16172: keyhtiö, rikosoikeudellinen vastuu kohdistuu vastaamattomiin tositteisiin perustuvat kir-
16173: puolestaan siihen kirjanpitovelvollisen edusta-
16174: jaukset. Väärien tietojen merkitsemistä olisi
16175: jana toimivaan luonnolliseen henkilöön, joka
16176: myös liiketapahtumien kaksin- tai useampiker-
16177: organisaation sisällä vastaa kirjanpidosta. tainen kirjaaminen. Harhaanjohtavien tietojen
16178: Kirjanpitorikoksen tekijänä voi kuitenkin ol- merkitsemisestä kirjanpitoon olisi taas kysy-
16179: la myös se, jonka tehtäväksi kirjanpito on mys silloin, kun sinänsä totuudenmukainen
16180: toimeksiannolla uskottu, eli yleensä kirjanpito- tieto asiayhteytensä vuoksi tai muusta syystä
16181: tai tilitoimiston edustaja. Joissakin tapauksissa antaa tapahtumista todellisuutta vastaamatto-
16182: itse kirjanpitovelvollisen osuus saattaakin ra- man kuvan. Muun muassa virheelliseen jaksot-
16183: joittua siihen, että tämä ainoastaan jättää toi- tamiseen tai arvostamiseen saattaa liittyä har-
16184: mistolle kirjanpitoaineistonsa. Ulkopuolisen haanjohtavien tietojen antamista. Useimmiten
16185: toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon ja kirjanpitorikoksen täytyisi käsittää toistuvia
16186: tilinpäätöksen rikosoikeudellinen vastuu hänen vääriä tai harhaanjohtavia kirjauksia. Yksi tai
16187: ja kirjanpitovelvollisen välillä jakautuu sen muutama sellainen kirjaus täyttäisi kirjanpito-
16188: mukaan, mikä osuus toimeksiannon saajalla rikoksen tunnusmerkistön vain edellytyksin,
16189: on käytännössä ollut. Mikäli kirjanpitovelvolli- että oikean ja riittävän kuvan saaminen kirjan-
16190: nen on ainoastaan toimittanut kirjanpitoaineis- pitovelvollisen toiminnan taloudellisesta tulok-
16191: ton kirjanpito- tai tilitoimistolle antamatta oh- sesta tai taloudellisesta asemasta sen takia
16192: jeita työn suorittamisesta, kirjanpitovelvollinen olennaisesti vaikeutuu.
16193: saattaa jäädä kokonaankin rangaistusvastuun Pykälän 3 kohdassa säädettäisiin kirjanpito-
16194: ulkopuolelle. Jos taas ulkopuolinen toimeksi- aineiston hävittämisestä. Säännöksessä tarkoi-
16195: annon saaja tekee ainoastaan mekaanisen työn tettua kirjanpitoaineistoa olisivat muun muas-
16196: kirjanpitovelvollisen antamien täsmällisten oh- sa kirjanpitokirjat, tositteet ja liiketapahtumia
16197: jeiden mukaan, rikosoikeudellisen vastuun kir- koskeva kirjeenvaihto. Tyypillistä tahallista
16198: janpitorikoksesta kantaa kirjanpitovelvollinen kirjanpitoaineiston hävittämistä olisi esimer-
16199: yksin. Kirjanpitovelvollisen ja ulkopuolisen kiksi se, että poikkeuksellisen tuloksellista tili-
16200: toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon tai vuotta koskevan kirjanpitoaineiston hävittämi-
16201: tilinpäätöksen yhteistoimin vastaavat yleensä sellä pyrittäisiin välttämään lain mukaan mää-
16202: molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä. räytyvää veroa. Kirjanpitoaineiston kätkemise-
16203: 1988 vp. - HE n:o 66 91
16204:
16205: nä pidettäisiin sekä sen piilottamista että sen moitittavuusero voitaisiin ottaa huomioon
16206: säilytyspaikan salaamista. Sen vahingoittamis- myös rangaistusasteikoissa. Tästä syystä myös
16207: ta olisi taas muun muassa kirjanpitomerkintö- kirjanpitorikoksen tuottamuksellisesta teko-
16208: jen tekeminen epäselviksi lisämerkinnäin tai muodosta ehdotetaan säädettäväksi eri pykä-
16209: virheeliisin korjauksin. lässä erillisenä rikoksena.
16210: Ehdotuksen mukaan kirjanpitorikoksesta Ehdotettu tuottamuksellista kirjanpitorikos-
16211: olisi kysymys vain siinä tapauksessa, että kir- ta koskeva pykälä muistuttaisi tunnusmerkis-
16212: janpitovelvollinen jollakin pykälässä tarkoite- töltään ehdotettua 9 §:ää. Asiasisällöltään ne
16213: tuista tekotavoista olennaisesti vaikeuttaa oi- eroaisivai toisistaan ainoastaan siinä, että 9 §:n
16214: kean ja riittävän kuvan saamista toimintansa 2 kohdassa tarkoitettua väärän tai harhaanjoh-
16215: taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta ase- tavan tiedon merkitsemistä kirjanpitoon ei
16216: masta. Kirjanpidon antaman kuvan oikeelli- mainittaisi tuottamuksellisen kirjanpitorikok-
16217: suus ja riittävyys arvioitaisiin kirjanpitolain ja sen tunnusmerkistössä. Luonteensa puolesta 9
16218: -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan pohjal- §:n 2 kohdassa tarkoitettuun tekotapaan yleen-
16219: ta. Olennaisuusvaatimuksella pyritään sulke- sä liittyisi tahallisuus. Ei liene myöskään eri-
16220: maan kirjanpidon antaman kokonaiskuvan tyistä kriminaalipoliittista tarvetta ulottaa ran-
16221: kannalta vähäiset teot kirjanpitorikosta koske- gaistavuutta tältä osin tuottamuksellisiin tekoi-
16222: van pykälän soveltamisalan ulkopuolelle. hin. Vaikka rangaistavuuden ala ehdotuksen
16223: Ehdotetuna säännöksellä halutaan suojata mukaan muodollisesti hieman supistuisi, ehdo-
16224: kirjanpidon luotettavuutta sinänsä. Tämän tetuna muutoksella ei olisi käytännössä suurta-
16225: vuoksi kirjanpitorikoksen tekijäitä ei vaadittai- kaan merkitystä. Törkeästä huolimattomuu-
16226: si hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. desta tehty väärien tai harhaanjohtavien tieto-
16227: Kirjanpitorikokseen liittyy usein jokin muu jen merkitseminen kirjanpitoon jäisi joka ta-
16228: rikos, esimerkiksi vero- tai avustuspetos (ehdo- pauksessa kirjanpitolain 38 a §:ssä tarkoitettu-
16229: tettu 29 luku), väärennys (ehdotettu 33 luku) na kirjanpitorikoksena rangaistavaksi. Toinen
16230: tai velallisen rikos (ehdotettu 39 luku). Ran- ero tahallisen ja tuottamuksellisen kirjanpitori-
16231: gaistus tuomittaisiin tällöin rikosten yhtymistä koksen tunnusmerkistöjen välillä olisi se, että 9
16232: koskevia sääntöjä soveltaen. Veropetoksen tär- §:n 3 kohdassa mainittaisiin kirjanpitoaineis-
16233: keässä tekomuodossa on mainittu ankaroitta- ton "kätkeminen", kun taas 10 §:n 2 kohdassa
16234: vana tunnusmerkkinä "erityinen suunnitelmal- puhuttaisiin sen "hukkaamisesta". Tämä ero
16235: lisuus". Jos erityinen suunnitelmallisuus ilme- olisi kuitenkin lähinnä kielellinen.
16236: nisi ainoastaan siinä, että veropetoksen tekemi- Puheena olevassa 10 §:ssä tarkoitetut teot
16237: seen on käytetty virheellistä kirjanpitoa, anka- olisivat rangaistavia törkeästä huolimattomuu-
16238: roittamisperusteen soveltamisessa olisi otettava desta tehtyinä. Raja tahallisen ja tuottamuksel-
16239: huomioon, että tekijä tulee mahdollisesti tuo- lisen kirjanpitorikoksen välillä määräytyisi
16240: mittavaksi erikseen myös kirjanpitorikoksesta. syyksiluettavuuden yleisten periaatteiden mu-
16241: Saman teon (tässä virheellisen kirjanpidon kaan.
16242: käyttämisen) niin sanottua kaksinkertaista ri- Pykälän 1 kohta vastaisi sisällöltään 9 §:n 1
16243: kosoikeudellista arvottamista (kaksoiskvalifi- kohtaa. Liiketapahtumien kirjaamisen tai tilin-
16244: ointia) tulisi välttää. päätöksen laatimisen laiminlyöminen, ainakin
16245: Rangaistus kirjanpitorikoksesta olisi sakkoa kokonaan mutta myös osaksi, lienee yleensä
16246: tai vankeutta enintään kolme vuotta. Rangais- tahallista. Käytännössä voi kuitenkin lähinnä
16247: tusuhka siis kovenisi siitä, mitä se nykyisin on silloin, kun kirjanpito on uskottu jollekulle
16248: kirjanpitolain 38 §:n 2 momentissa. kirjanpitovelvollisen puolesta toimivalle, esiin-
16249: tyä tapauksia, joissa laiminlyöminen tapahtuu
16250: törkeästä huolimattomuudesta. Jos kirjanpito-
16251: JO §. Tuottamuksellinen kirjanpitorikos velvollinen on esimerkiksi valinnut kirjanpitoa
16252: tekemään henkilön, jolla ei ole tähän minkään-
16253: Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun laisia edellytyksiä, saattaa ensin mainittu syyl-
16254: periaatteen mukaisesti tahallisista ja tuotta- listyä törkeästä huolimattomuudesta tehtyyn
16255: muksellisista rikoksista säädetään yleensä kum- kirjanpitorikokseen.
16256: mistakin erikseen, jotta rikossäännöksiin pää- Pykälän 2 kohta vastaisi sisällöltään 9 §:n 3
16257: sääntönä kuuluva tahallisuusvaatimus ei hä- kohtaa. Törkeän huolimatoota olisi esimerkik-
16258: märtyisi ja jotta tahallisuuden ja tuottamuksen si kirjanpidon hävittäminen sellaisissa olosuh-
16259: 92 1988 vp. - HE n:o 66
16260:
16261: teissa, että kirjanpitoa hallussaan pitävän on säännöksiä yhdennettäessä tarvitaan yläkäsite,
16262: täytynyt tietää häviämisriskin olevan varsin joka kattaisi sekä liike- että ammattisalaisuu-
16263: suuri. Törkeästä huolimattomuudesta tapahtu- den ja myös muun niihin rinnastettavan salai-
16264: neesta hävittämisestä voisi olla kysymys myös suuden. Yritystoiminnan kansainvälistyessä on
16265: silloin, kun kirjanpitovelvollinen ei edes tiedä tärkeää, että myös rikoslainsäädännössä käyte-
16266: kirjanpidon säilytyspaikkaa tai kun kirjanpitoa tyt termit ovat kansainvälisesti vertailukelpoi-
16267: siirretään paikasta toiseen seurauksin, että se sia. Tämä helpottaa kansainvälistä rikosoikeu-
16268: unohtuu tai hukkaantuu johonkin. Käytännös- dellista yhteistyötä. Siihen onkin pyritty yritys-
16269: sä eron tekeminen kirjanpitoaineiston tahalli- salaisuutta määriteltäessä.
16270: sen kätkemisen ja törkeästä huolimattomuu- Ehdotuksen mukaan yrityssalaisuudella tar-
16271: desta tapahtuneen hukkaamisen välillä saattaa koitettaisiin 30 luvussa liike- tai ammattisalai-
16272: olla vaikeaa. Kirjanpitoaineiston törkeästä suutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoi-
16273: huolimattomuudesta tapahtuneella vahingoit- mintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonhar-
16274: tamisella tarkoitettaisiin taas muun muassa joittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen
16275: sellaisia tapauksia, joissa kirjanpitoaineistoa ei olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahin-
16276: suojata riittävän hyvin sen säilytyspaikassa. koa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoit-
16277: Rangaistavaa voisi siten olla esimerkiksi kir- tajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Sen
16278: janpitoaineiston jättäminen paikkaan, jossa se enempää liike- kuin ammattisalaisuuttakaan ei
16279: on alttiina turmeltumiselle. ole määritelty nykyisessä lainsäädännössä.
16280: Myös tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen Liikkeen ja ammatin harjoittaminen ovat kui-
16281: tunnusmerkistöön sisältyisi vaatimus siitä, että tenkin yritys- eli elinkeinotoiminnan alalajeja.
16282: teon tai laiminlyönnin on olennaisesti vaikeu- Yrityssalaisuudelle olisikin tunnusomaista se,
16283: tettava oikean ja riittävän kuvan saamista kir- että se sisältää elinkeinotoimintaa koskevaa
16284: janpitovelvollisen toiminnan taloudellisesta tu- tietoa. Tarkempaan sisällölliseen rajaukseen ei
16285: loksesta tai taloudellisesta asemasta. ole tarvetta, koska elinkeinotoiminnassa tarvi-
16286: Samaan kirjanpitoon voisi kohdistua sekä taan nykyään mitä erilaatuisempaa kilpailijoil-
16287: tahallisia että törkeästä huolimattomuudesta ta suojattavaa tietoa. Yrityssalaisuus voisi kos-
16288: tapahtuneita tekoja tai laiminlyöntejä. Osia kea paitsi tuotteiden valmistusmenetelmiä ja
16289: kirjanpidosta, johon sisältyy tahallaan annet- tuotekehittelyä myös kaupallis-taloudellisia,
16290: tuja vääriä tietoja, voidaan esimerkiksi törke- hallinnollis-organisatorisia ja jopa yhteiskun-
16291: ästä huolimattomuudesta vahingoittaa. Tällöin nallisia seikkoja. Yhteistä näille tiedoille olisi
16292: sovellettaisiin rikosten yhtymistä koskevia se, että ne liittyvät elinkeinotoimintaan.
16293: sääntöjä, joiden perusteella rikoksentekijä voi- Yrityssalaisuus olisi olemukseltaan tietoa eli
16294: taisiin tuomita rangaistukseen sekä tahallisesta niin sanottu aineeton hyödyke. Se voisi olla
16295: että tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. tallennettu asiakirjaan, tuotteen prototyyppiin,
16296: Tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen ran- tietokoneen muistiin taikka se voisi säilyä aino-
16297: gaistusasteikoksi ehdotetaan sakkoa tai enin- astaan ihmismuistissa. Näin ollen yrityssalai-
16298: tään kahta vuotta vankeutta. Rangaistusuhka suutta ei sellaisenaan voisi anastaa, luovuttaa
16299: pysyisi siis tältä osin samana kuin kirjanpitola- tai kätkeä.
16300: kiin sijoitetussa nykyisessä kirjanpitorikos- Yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä olisivat
16301: säännöksessä. ehdotetun määritelmän mukaan tiedon haltijan
16302: salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tie-
16303: don tosiasiallinen salassapito. Elinkeinonhar-
16304: 11 §. Määritelmä joittajan olisi pidettävä tieto salassa siten, että
16305: se on myös tosiasiallisesti suojattu ulkopuolisil-
16306: Esityksessä ehdotetaan uuden käsitteen "yri- ta. Tiedon kanssa tekemisiin joutuvien henki-
16307: tyssalaisuus" käyttöön ottamista. Tämä johtuu löiden olisi miellettävä tieto salaisuudeksi. Sa-
16308: siitä, että voimassa olevien rikossäännösten lassapitointressi taas ilmenisi siitä, että tiedon
16309: terminologia on epäyhtenäinen ja osaksi puut- ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan talou-
16310: teellinen. SopMenL:ssa mainitaan liikesalai- dellista vahinkoa. Elinkeinotoiminnan kannal-
16311: suus, kun taas rikoslain 38 luvussa rinnaste- ta täysin merkityksettömiä tietoja ei voitaisi
16312: taan liike- ja ammattisalaisuus. Näitä rikos- pitää säännöksessä tarkoitettuina yrityssalai-
16313: 1988 vp. - HE n:o 66 93
16314:
16315: suuksina siinäkään tapauksessa, että elinkei- kuluttaja-asiamiehen tekemästä ilmoituksesta
16316: nonharjoittaja itse jostakin henkilökohtaisesta kuten nykyään kuluttajansuojalain mukaan.
16317: syystä haluaa pitää ne huippusalaisina. SopMenL:n 11 §:n 2 momentin mukaan
16318: Tiedon salaisuusaste olisi viime kädessä suh- tuomioistuimen on puolestaan kilpailumenette-
16319: teellinen määre. Yleisesti tunnettu seikka ei lyrikosta koskevaa syytettä käsitellessään va-
16320: luonnollisestikaan voisi olla salaisuus. Julkis- rattava kuluttaja-asiamiehelle tilaisuus tulla
16321: tettu tieto voisi vain poikkeuksellisesti olla kuulluksi. Kun myös kilpailumenettelyrikos
16322: yrityssalaisuus. Vaikka monet kilpailevat elin- liittyy läheisesti kuluttaja-asiamiehen toimi-
16323: keinonharjoittajat tuntisivatkin tiedon, se voisi alaan, tämä järjestely ehdotetaan säilytettäväk-
16324: silti säilyä yrityssalaisuutena, jos tiedon halti- si ja ulotettavaksi myös markkinointirikoksen
16325: jan edun mukaista olisi estää tiedon välittymi- tuomioistuinkäsittelyyn. Niinpä ehdotetaan, et-
16326: nen esimerkiksi pahimmalle kilpailijalleen, jo- tä tuomioistuimen on markkinointirikosta ja
16327: ka sitä ei vielä tuntisi. Yrityssalaisuus voisi kilpailumenettelyrikosta koskevaa asiaa käsi-
16328: lakata olemasta salaisuus sen jälkeen, kun se tellessään varattava kuluttaja-asiamiehelle tilai-
16329: on tullut riittävän monen tietoon. suus tulla kuulluksi.
16330: SopMenL:n 4 §:n 3 ja 4 momentissa on 2 momentti. Ehdotuksen mukaan virallinen
16331: liikesalaisuuden ohella mainittu myös tekninen syyttäjä ei saisi nostaa syytettä kilpailumenette-
16332: esikuva ja tekninen ohje. Myös tällainen esiku- lyrikoksesta, yritysvakoilusta, yrityssalaisuu-
16333: va tai ohje saattaisi olla yrityssalaisuus, mutta den rikkomisesta, yrityssalaisuuden väärinkäy-
16334: näin ei välttämättä olisi aina. Silloin, kun niitä töstä, lahjomisesta elinkeinotoiminnassa eikä
16335: ei pidetä yrityssalaisuuksina, ne vastedes saisi- lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, el-
16336: vat rikosoikeudellista suojaa ainoastaan Sop- lei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen
16337: MenL:n 10 §:n 1 momenttiin jäävän teknisen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
16338: esikuvan tai ohjeen väärinkäyttöä koskevan etu vaadi syytteen nostamista. Elinkeinonhar-
16339: rangaistussäännöksen nojalla. joittajan kannalta saattaa olla epätarkoituk-
16340: senmukaista turvautua rikosoikeudenkäyntiin,
16341: kun kysymys on edellä tarkoitetuista teoista.
16342: 12 §. Syyteoikeus Sen vuoksi nämä rikokset ehdotetaan edelleen-
16343: kin säilytettäviksi pääsääntöisesti asianomis-
16344: 1 momentti. Markkinointi on nopeasti muut- tajarikoksina. Virallinen syyttäjä voisi kuiten-
16345: tuvaa. Sitä ei voida säännellä yksiselitteisesti ja kin nostaa syytteen ilman asianomistajan syy-
16346: täsmällisesti. Markkinointia koskevien sään- teilmoitusta, mikäli erittäin tärkeä yleinen etu
16347: nösten soveltaminen edellyttää tuomioistuimil- tätä vaatii. Tämä edellytys voisi toteutua esi-
16348: ta erityisasiantuntemusta ja oikeuskäytännön merkiksi silloin, kun rikollinen toiminta on
16349: muovautuminen suhteessa markkinoinnin no- jatkuvaa tai laajaa taikka se koskee huomatta-
16350: peaan muuttumiseen on hidasta. Kuluttaja- van suuria varallisuusarvoja.
16351: asiamies on markkinoinnin erityisvalvontavira-
16352: nomainen, jolla on keskitetty tieto markki-
16353: nointia koskevien säännösten soveltamisesta. 1.8. 31 luku. Ryöstöstä ja kiristyksestä
16354: Niinpä kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n 4
16355: momentin mukaan virallinen syyttäjä saa tehdä 1.8.1. Luvun perustelut
16356: syytteen markkinointirikoksesta ja -rikkomuk-
16357: sesta vain kuluttaja-asiamiehen ilmoituksen pe- 1.8.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja sääntelyn
16358: rusteella. tarve
16359: Vaikka ehdotetussa 1 §:ssä tarkoitettu mark-
16360: kinointirikos koskisi muutakin kuin kulutus- Ryöstöä ja kiristystä koskevilla rangaistus-
16361: hyödykkeiden markkinointia, kuluttaja-asia- säännöksillä suojataan vapautta ja varallisuut-
16362: miehen kuulemista ennen tällaista rikosta kos- ta. Näitä rikoksia kutsutaankin yhdistetyiksi
16363: kevan syytteen nostamista on edelleen pidettä- rikoksiksi, koska niiden tunnusmerkistöt sisäl-
16364: vä hyödyllisenä. Sen vuoksi ehdotetaan, että tävät kahdenlaisia elementtejä: toisaalta va-
16365: virallisen syyttäjän on ennen markkinointiri- pauteen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa ku-
16366: kosta koskevan syytteen nostamista kuultava vaavia tunnusmerkkejä ja toisaalta omaisuu-
16367: kuluttaja-asiamiestä. Syytteen nostaminen ei teen tai muihin taloudellisiin etuihin kohdistu-
16368: kuitenkaan ehdotuksen mukaan enää riippuisi van uhan kuvauksen.
16369: 94 1988 vp. - HE n:o 66
16370:
16371: Ryöstö- ja kiristysrikokset ovat perinteisesti silloin, kun ryöstöä säännöksessä mainituissa
16372: eronneet toisistaan siinä, että ryöstössä rikok- tai muissa tapauksissa edellä mainitut seikat
16373: sentekijä itse ottaa toiselta omaisuutta, yleensä kokonaisuudessaan huomioon ottaen on pidet-
16374: irtaimia esineitä, kun taas kiristämistyyppisissä tävä tärkeänä.
16375: rikoksissa tekotapana on kiskominen, joka Rikoslain nykyisen 31 luvun 3 §:n mukaan
16376: tarkoittaa sitä, että kiristämisen kohteeksi jou- ryöstöön ja sen yritykseen rinnastetaan myös
16377: tunut henkilö pakotetaan luovuttamaan omai- ryöstäminen (aikaisemmin ryöstöntapainen
16378: suutta tai muuten päättämään omaisuuden tai varkaus) ja sellaisen rikoksen yritys. Tästä
16379: edun siirtämisestä rikoksentekijälle. Eräänlai- rikoksesta tuomitaan se, joka tavataan näpistä-
16380: sena välimuotona näihin rikoksiin luetaan li- mästä tai varastamasta tai sitä yrittämästä, jos
16381: säksi aikaisemmin ryöstöntapaiseksi varkau- hän voidakseen täyttää rikoksensa tai pitää
16382: deksi kutsuttu rikos (voimassa olevassa laissa anastetun omaisuuden tekee toiselle väkivaltaa
16383: ryöstäminen). Tällöin tarkoitetaan tapausta, tai käyttää pakottavan hengen- tai terveyden-
16384: jossa rikoksentekijä, joka tavataan anastamas- vaaran käsittävää uhkausta. Lakiteknisesti rin-
16385: ta omaisuutta, käyttää väkivaltaa tai uhkaa nastaminen on tehty siten, että ryöstämistä
16386: sillä voidakseen saavuttaa tavoitteensa. koskevassa säännöksessä rangaistuksen osalta
16387: Ryöstyöstä ja kiristyksestä säädetään nykyi- vain viitataan ryöstöä ja törkeää ryöstöä kos-
16388: sin rikoslain 31 luvussa. Ryöstöä koskeva sään- keviin säännöksiin.
16389: nös on vuodelta 1946. Törkeää ryöstöä ja Kiristämisestä rangaistaan rikoslain nykyisen
16390: ryöstämistä koskevat säännökset uudistettiin 31 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan sitä, joka
16391: vuonna 1972. Kiristämissäännös on alkuperäi- ''hankkiakseen itselleen tahi toiselle hyötyä,
16392: sessä muodossaan. uhkauksella kiskoo joltakulta tavaraa tahi ra-
16393: Voimassa olevassa laissa ryöstöllä tarkoite- haa, velan helpotuksen, velkakirjan, takauksen
16394: taan omaisuuden ottamista "väkivaltaisella pi- taikka muun aineellisen edun, johon hänellä ei
16395: telemisellä, tahi uhkauksella, jossa pakottava ole laillista oikeutta". Säännöksessä ei tarkem-
16396: hengen tahi terveyden vaara on tarjona" (RL min määritellä sitä, mitä kiskomisella tarkoite-
16397: 31: 1). Lisäedellytyksenä on, että rikoksenteki- taan, mutta kiskomisen on katsottu sisältävän
16398: jän tarkoituksena on "ilman laillista oikeutta" jonkun henkilön jonkinasteista pakottamista
16399: anastaa ottamansa omaisuus. toimimaan vastoin omaa tahtoaan.
16400: Törkeää ryöstöä koskevaa säännöstä uudis- Nykyisessä 31 luvun 4 §:n 3 momentissa on
16401: tettaessa luovuttiin aikaisemmasta hyvin yksi- säädetty niin sanotusta ryöstöntapaisesta kiris-
16402: tyiskohtaisesta ankaroittamisperusteiden luet- tämisestä. Sen mukaan rangaistus tuomitaan
16403: telosta. Voimassa olevassa säännöksessä nämä ryöstöä tai törkeää ryöstöä koskevan säännök-
16404: perusteet on kuvattu yleisemmin käsittein ja sen mukaisesti, jos kiristykseen liittyvässä uh-
16405: niitä koskeva luettelo on lisäksi sikäli avoin, kauksessa on pakottava hengen- tai terveyden-
16406: että ryöstöä kokonaisharkinnan perusteella vaara tarjona taikka jos toista väkivaltaisesti
16407: voidaan pitää tärkeänä muussakin kuin luet- pidellään.
16408: telossa mainitussa tilanteessa. Säännöksen mu- Ryöstöä ja kiristämistä on perinteisesti pi-
16409: kaan törkeästä ryöstöstä tuomitaan, jos ryöstö detty hyvin vakavina rikoksina. Niiden ran-
16410: tapahtuu erityistä raakuutta tai julmuutta gaistusasteikot ovat muihin omaisuusrikoksiin
16411: osoittavalla tavalla, jos ryöstössä käytetään verrattuina ankarat. Ryöstörikoksiin on edel-
16412: asetta tai muuta hengenvaarallista välinettä, leen syytä suhtautua vakavasti erityisesti niiden
16413: jos rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammat- hengelle ja terveydelle aiheuttaman uhan vuok-
16414: tiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän si. Ne ovat lisäksi omiaan järkyttämään rikok-
16415: vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolus- sen kohteeksi joutuneen mielenrauhaa ja ai-
16416: taa, taikka jos rikoksentekijät ovat muuten heuttavat turvattomuuden tunnetta kansalais-
16417: kuin satunnaisista syistä ryöstöjä, varkauksia ten keskuudessa enemmän kuin muut omai-
16418: tai muita sellaisia rikoksia tehdäkseen liittäyty- suusrikokset. Ne ovat myös keskimäärin vaka-
16419: neet yhteen. vampia kuin vähäiset pahoinpitelyrikokset, jot-
16420: Nykyisen säännöksen mukaan on kuitenkin ka monesti tapahtuvat riitojen yhteydessä ei-
16421: aina kiinnitettävä huomiota myös rikokseen vätkä siten ole täysin ennalta arvaattomia niin
16422: johtaneisiin ja siitä ilmeneviin seikkoihin koko- kuin ryöstörikokset usein ovat.
16423: naisuudessaan. Törkeää ryöstöä koskevaa Myös kiristämisrikokset, vaikka niihin ei
16424: säännöstä voidaan näet soveltaa ainoastaan liittyisikään väkivaltaa, voivat aiheuttaa talou-
16425: 1988 vp. - HE n:o 66 95
16426:
16427: dellisten menetysten lisäksi huomattavaa hen- 1.8.1.2. Ehdotuksen pääkohdat
16428: kistä kärsimystä. Siksi on syytä säilyttää anka-
16429: ra suhtautuminen myös näihin rikoksiin. Ryöstöä koskeva rangaistussäännös ehdote-
16430: Ryöstö- ja kiristämisrikosten nykyiset rangais- taan laadittavaksi siten, että se sisältäisi nykyi-
16431: tusasteikot ovat kuitenkin eräiltä osin tarkis- sen ryöstön ja ryöstöntapaisen kiristämisen
16432: tuksen tarpeessa. Ryöstön ja törkeän ryöstön tunnusmerkistöjen mukaiset teot. Lisäksi ny-
16433: enimmäisrangaistukset ovat huomattavan kor- kyisin ryöstämisen tunnusmerkistössä kuvatut
16434: keita. Käytännössä näitä korkeita enimmäis- teot yhdisteitäisiin ryöstön perussäännökseen
16435: rangaistuksia ei ole tarvittu. Toisaalta enim- omaksi momentikseen. Ryöstörikoksen vaka-
16436: mäisrangaistusten keskeinen porrastus on sel- vuutta arvioitaessa ei ole olennaista merkitystä
16437: västi liian pieni. Kiristämisessä taas vähim- sillä, onko rikoksentekijä itse ottanut anasta-
16438: mäisrangaistus on selvästi liian ankara. Kiristä- mansa omaisuuden vai onko se luovutettu
16439: misessäkin voi esiintyä jokseenkin lieviä ta- hänelle. Ei myöskään ole syytä tehdä eroa sillä
16440: pauksia, joissa sakkorangaistus on riittävä seu- perusteella, ryhtyykö rikoksentekijä rikokseen
16441: raamus. väkivaltaa tai uhkausta käyttäen vai käyttääkö
16442: hän väkivaltaa tai uhkausta rikoksesta verek-
16443: Puheena olevien säännösten soveltamisessa seltä tavattuna täyttääkseen rikoksensa tai pi-
16444: ei ole ilmennyt sellaisia erityisiä ongelmia, tääkseen sen kohteena olevan omaisuuden.
16445: jotka edellyttäisivät merkittäviä muutoksia voi- Ryöstön tunnusmerkistöä ehdotetaan samal-
16446: massa olevaan lakiin. Säännösten systematiik- la siten laajennettavaksi, että ryöstönä pidettäi-
16447: ka on kuitenkin eräiltä osin tarpeettoman mo- siin myös luvatonta toisen irtaimen omaisuu-
16448: nimutkainen ja varsinkin kiristämistä koskeva den käyttöön ottamista ryöstösäännöksessä
16449: säännös joiltakin osin vanhentunut. Ryöstössä, tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta käyttäen.
16450: ryöstämisessä ja ryöstöntapaisessa kiristämises- Ryöstön vähimmäisrangaistus ehdotetaan
16451: sä on kysymys sekä tekotavaltaan että moititta- aleunettavaksi kuudesta kuukaudesta neljäksi
16452: vuudeltaan hyvin samantyyppisistä teoista. Li- kuukaudeksi vankeutta, mikä vastaa ehdotuk-
16453: säksi näiden rikosten rangaistusseuraamukset seen sisältyvien rikosten yleistä törkeän teko-
16454: määrätään samojen asteikkojen mukaisesti. muodon vähimmäisrangaistusta. Nykyisinkin
16455: Näyttääkin siltä, ettei erillisiä ryöstämistä ja ryöstön vähimmäisrangaistus on sama kuin
16456: ryöstöotapaista kiristämistä koskevia säännök- esimerkiksi törkeässä varkaudessa. Ryöstön
16457: siä enää tarvita. käytännössä tarpeettomaksi osoittautunut kor-
16458: kea enimmäisrangaistus ehdotetaan aleunetta-
16459: Ryöstön nykyistä tunnusmerkistöä on arvos- vaksi 10 vuodesta vankeutta kuudeksi vuodeksi
16460: teltu liiallisesta laajuudesta ja katsottu, että se vankeutta. Uudenkin asteikon mukaan ryös-
16461: käsittää myös sellaisia tekoja, joita ei voida töstä voitaisiin yksittäistapauksissa rangaista
16462: pitää vakavina. Kun ryöstön vähimmäisran- riittävän ankarasti. Törkeän ryöstön vähim-
16463: gaistuskin on niin korkea kuin kuusi kuukautta mäisrangaistukseksi ehdotetaan nykyistä kahta
16464: vankeutta, tällaisen säännöksen piiriin ei saisi vuotta vankeutta, mutta sen enimmäisrangais-
16465: tulla kokonaisuutena arvostellen vähäisiä teko- tus alennettaisiin 12 vuodesta 10 vuodeksi van-
16466: ja. Toisaalta ei voida pitää perusteltuna sitä, keutta. Enimmäisrangaistusten alentamisen
16467: että ryöstösäännöksissä tarkoitettua väkivaltaa tarkoituksena ei ole vaikuttaa ryöstön ja tör-
16468: tai uhkausta käyttäen tehty luvaton käyttöön keän ryöstön nykyiseen rangaistuskäytäntöön.
16469: ottaminen ei voi käsittää ryöstörikosta. Käyt- Sen epäkohdan poistamiseksi, että ryöstönä
16470: töönottamisrikokset eivät poikkea niin olennai- on tuomittu myös sellaisia vähäisiä tekoja,
16471: sesti anastusrikoksista, että ne olisi syytä aset- joita ei voida pitää kokonaisuudessaan arvioi-
16472: taa tässä suhteessa eri asemaan. den vakavina, ehdotetaan ryöstösäännökseen
16473: lisättäväksi uusi, tällaiset teot säännöksen so-
16474: Kiristämistä koskevaa säännöstä on taas pi- veltamisalan ulkopuolelle sulkeva momentti.
16475: detty kieliasultaan vanhentuneena. Lisäksi on Sen mukaan sinänsä ryöstön tunnusmerkistön
16476: katsottava puutteeksi se, että varsinaista kiris- täyttävästä teosta, joka huomioon ottaen väki-
16477: tämistä ei ole porrastettu rikoksen törkeyden vallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut te-
16478: perusteella niin kuin useimmissa muissa omai- koon liittyvät seikat ei ole kokonaisuutena
16479: suusrikoksissa on tehty. arvostellen vakava, rikoksentekijää ei olisi tuo-
16480: 96 1988 vp. - HE n:o 66
16481:
16482: mittava ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksis- 1.8.2. Pykälien perustelut
16483: ta, jotka teko käsittää.
16484: Törkeän ryöstön tunnusmerkistö ehdotetaan 1 §. Ryöstö
16485: kirjoitettavaksi rikoslain kokonaisuudistukses-
16486: sa omaksutulla tavalla eli siten, että teon anka- 1 momentti. Ryöstö olisi edelleen yhdistetty
16487: roittamisperusteet lueteltaisiin tyhjentävästi. rikos, jonka tunnusmerkistö käsittäisi toiseen
16488: Ankaroittamisperusteisiin lisättäisiin se, että henkilöön kohdistuvan väkivallan tai sillä uh-
16489: teolla aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea kaamisen ja toisen irtaimen omaisuuden anas-
16490: ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaa- tamisen tai luvattoman käyttöön ottamisen
16491: ra, mutta tunnusmerkistöstä jäisi pois niin taikka toisen pakottamisen luopumaan talou-
16492: sanottu liigaperuste eli rikoksentekijöiden liit- dellisesta edusta. Säännös sisältäisi paitsi ny-
16493: täytyminen yhteen ryöstöjä, varkauksia tai kyistä ryöstöä vastaavat teot myös nykyisin
16494: muita sellaisia rikoksia tehdäkseen. ryöstöntapaisena kiristämisenä rangaistavaksi
16495: Ehdotettu kiristyssäännös vastaa pääosin ny- säädetyt teot. Ehdotuksen mukaan ryöstöstä
16496: tuomittaisiin se, joka käyttämällä henkilöön
16497: kyistä kiristämissäännöstä, mutta se on kirjoi- kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittö-
16498: tettu niin, että siinä ei edellytetä tekijäitä
16499: hyötymistarkoitusta. Tällaisen teon moititta- mästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallus-
16500: vuuden arvioimiseen ei olennaisesti vaikuta se, ta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöönsä
16501: onko tekijällä ollut hyötymis- vai vahingoitta- toisen irtainta omaisuutta (1 kohta) taikka
16502: mistarkoitus. Uhrinkaan kannalta tällä seikalla sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä
16503: ei yleensä ole olennaista merkitystä. Nykyisen pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta
16504: kiristyssäännöksen yksityiskohtainen luettelo edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka
16505: puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta (2
16506: rikoksen kohteeksi kelpaavista eduista korvat-
16507: kohta).
16508: taisiin yleisluonteisemmalla ilmaisulla.
16509: Ryöstön tunnusmerkistön voisivat toteuttaa
16510: Kiristys ehdotetaan porrastettavaksi tärkey- ehdotetut rikoslain 28 luvun 1-3 §:ssä tarkoite-
16511: den perusteella kahteen asteeseen. Perusrikok- tut varkausrikokset ja mainitun luvun 7 ja 8
16512: sen rangaistusseuraamukseksi ehdotetaan sak- §:ssä tarkoitetut irtaimeen omaisuuteen koh-
16513: koa tai enintään kahta vuotta vankeutta. Se
16514: distuvan luvattoman käytön eri tekomuodot,
16515: vastaisi myös uuden kiskontarikoksen rangais- kun ne tehdään ryöstösäännöksessä mainitulla
16516: tusasteikkoa. tavalla. Luvattoman käyttöön ottamisen kysy-
16517: Kiristyksen tärkeämpi tekomuoto-törkeä myksessä ollessa edellytykseksi on kuitenkin
16518: kiristys-vastaisi rangaistusasteikoltaan mui- lisäksi asetettava, että käyttöön ottaminen ta-
16519: den varallisuusrikosten tärkeiden tekomuoto- pahtuu toisen hallusta. Yhteinen omaisuus
16520: jen rangaistusasteikkoja. Törkeän kiristyksen taikka sähkö tai lämpö eivät voisi olla ryöstön
16521: tunnusmerkit perustettaisiin käytetyn uhkauk- kohteina. Ryöstöä ja kiristystä koskevaan lu-
16522: sen laatuun, tekijän osoittamaan häikäilemät- kuun ei näet ehdoteta esityksen 28 luvun 12
16523: tämyyteen sekä rikoksen kohteen taloudelli- §:ää vastaavaa määritelmäsäännöstä. Ryöstön
16524: seen arvoon ja rikoksella aiheutetun vahingon soveltamisala on pyritty pitämään suppeana
16525: tuntuvuuteen rikoksen uhrin kannalta. eikä mainittujen kohteiden sisällyttämiseen
16526: Ryöstö ja kiristys olisivat edelleen virallisen ryöstösäännöksen piiriin ole ilmennyt käytän-
16527: syytteen alaisia. Näin olisi siitä huolimatta, nön tarvetta. Niiden väkivaltaiseen anastami-
16528: että kiristyksessä saatetaan eräissä tapauksissa seen voitaisiin soveltaa varkaus-ja pahoinpite-
16529: uhata sellaisen seikan paljastamisella, jonka lyrikoksia koskevia säännöksiä.
16530: käsitteleminen julkisessa oikeudenkäynnissä Toisin kuin nykyisessä laissa, säännösehdo-
16531: saattaa entisestään lisätä rikoksesta sen uhrille tuksessa ei mainittaisi, että anastamisen tai
16532: aiheutunutta henkistä kärsimystä. Kiristystä on luvattoman käyttöön ottamisen tulisi tapahtua
16533: näet pidetty siinä määrin vakavana rikoksena, ilman laillista oikeutta. Tämän edellytyksen on
16534: että sen tulee kuulua virallisen syytteen alaisuu- katsottu sisältyvän jo anastuksen ja luvatto-
16535: teen. Asianomistajalle mahdollisesta oikeuden- man käyttöön ottamisen käsitteisiin. Uudella
16536: käynnistä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää kirjoitustavalla ei siis ole haluttu vaikuttaa
16537: oikeudenkäynnin julkisuutta rajoittamalla sen säännöksen tulkintaan tässä suhteessa aikai-
16538: mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. semmasta poikkeavasti.
16539: 1988 vp. - HE n:o 66 97
16540:
16541: Pykälän 2 kohta korvaisi rikoslain nykyisen ta taloudellisesta edusta. Rikoksentekijä yleen-
16542: ryöstöntapaista kiristämistä koskevan sään- sä pyrkii väkivallalla tai sillä uhkaamalla mur-
16543: nöksen, jossa rikoksen kohteena on tavara tai tamaan uhkauksen kohteena olevan henkilön
16544: raha, velan helpotus, velkakirja, takaus tai vastarinnan. Ryöstösäännöksessä ei kuiten-
16545: muu aineellinen etu. Tämä tapauskohtainen kaan edellytetä, että väkivalta tai sen uhka
16546: luettelo ilmaistaisiin uudessa säännöksessä kä- kohdistuisi nimenomaan siihen henkilöön, jon-
16547: sitteellä "taloudellinen etu", joka kattaa kaik- ka vastarinta tahdotaan murtaa. Ryöstöstä voi
16548: ki voimassa olevassa säännöksessä mainitut olla kysymys myös sellaisessa tapauksessa, jos-
16549: kiristämisen kohteet. Teon tulee siis heikentää sa ryöstön uhrin vastarinta saadaan murtu-
16550: uhrin varallisuusasemaa, mikä voi ilmetä esi- maan kohdistamalla väkivalta tai sen uhka
16551: merkiksi jo saadun varallisuusarvon tai vasta kolmanteen henkilöön.
16552: odotettavissa olevan voiton menetyksenä. Ri- Ehdotetut muutokset eivät olennaisesti muu-
16553: koksen kohteena olisi sellainen taloudellinen ta ryöstösäännöksen soveltamisalaa verrattuna
16554: etu, johon tekijällä tai sillä, jonka puolesta voimassa olevan lain säännöksiin ryöstöstä ja
16555: hän toimii, ei ole laillista oikeutta. Tämä ryöstöntapaisesta kiristämisestä. Säännöksen
16556: tunnusmerkki ei siis täyttyisi esimerkiksi sil- soveltamisalaa saattaa jossakin määrin kuiten-
16557: loin, kun uhkauksella saadaan velallinen mak- kin laajentaa se, ettei väkivallalla uhattaessa
16558: samaan jo erääntynyt saatava tai joku palaut- hengen- tai terveydenvaaran tarvitse enää olla
16559: tamaan omistajalle tältä anastamansa omai- pakottava, jolla tarkoitetaan paitsi vaaran vä-
16560: suus. Tältä osin säännös ei merkitsisi muutosta littömyyttä myös sitä, että uhka on laadultaan
16561: nykytilaan. jossakin määrin pakottavaa. Myös se, ettei
16562: Ryöstön rangaistavuuden edellytyksiin kuu- ryöstöntapaisen kiristämisen edellytyksiin enää
16563: luu, että sen yhteydessä käytetään henkilöön kuulu hyödyn hankkiminen itselleen tai toisel-
16564: kohdistuvaa väkivaltaa tai uhataan henkilöön le, voi laajentaa säännöksen soveltamisalaa.
16565: kohdistuvalla väkivallalla, joka on tarkoitettu Toisaalta ryöstönä ei enää pidettäisi yhteiseen
16566: toteutettavaksi välittömästi teon yhteydessä. omaisuuteen kohdistuvaa anastusta, vaikka se
16567: Välittömästi tarkoittaa sitä, että on kysymys tehtäisiinkin ryöstösäännöksessä kuvatulla ta-
16568: uhkauksesta, jonka toteuttaminen on tarkoitet- valla. Käytännössä erot eivät ole merkittäviä.
16569: tu tapahtuvaksi heti. Tällä ymmärretään samaa Lain soveltajan harkittavaksi yksittäista-
16570: kuin hätävarjelun yhteydessä sanonnalla "koh- pauksissa jää, millainen väkivallan tai välittö-
16571: tapäätä uhkaava". Ryöstön tunnusmerkistö mästi henkilöön kohdistuvan väkivallan uh-
16572: eroaa tässä suhteessa kiristyksestä, jossa tar- kauksen tulee olla, jotta ryöstön tunnusmerkis-
16573: koitettu uhkaus käsittää muun muassa muun- tö täyttyisi. Aivan vähäinen väkivalta ei olisi
16574: laiset kuin välittömästi toteutettaviksi tarkoite- riittävä peruste säännöksen soveltamiselle. Uh-
16575: tut uhkaukset henkilöön kohdistuvalla väkival- kauksen tulee lisäksi olla todellinen tai ainakin
16576: lalla. sellainen, että rikoksen uhrilla on syytä olettaa
16577: Jotta ryöstö olisi kysymyksessä, henkilöön voivansa joutua välittömän väkivallan koh-
16578: kohdistuvan väkivallan tai tällaisen väkivallan teeksi. Ryöstöstä voisi olla kysymys esimerkik-
16579: välittömän uhan tulee liittyä anastusrikoksen si silloin, kun uhria uhataan erehdyttävästi
16580: tekemiseen tai omaisuuden luvattomaan käyt- oikeata asetta muistuitavalla leikkipistoolilla.
16581: töön ottamiseen taikka säännöksessä tarkoitet- Näin on tulkittu myös nykyistä ryöstösäännös-
16582: tuun pakottamiseen. Väkivaltaa tai välittömän tä.
16583: väkivallan uhkausta tulee käyttää nimenomaan Ryöstön vaarallisuuden ja paheksuttavuuden
16584: keinona omaisuuden anastamiseksi, luvatto- kannalta siinä käytetty väkivalta tai uhkaus
16585: maksi käyttöön ottamiseksi tai toisen pakotta- ovat olennaisempia tekijöitä kuin rikoksen
16586: miseksi. Jos ryöstön yhteydessä käytetään vä- kohteena olevan omaisuuden arvo. Niinpä ri-
16587: kivaltaa muussa kuin mainituissa tarkoituksis- koksen kohteena olevan omaisuuden arvolla
16588: sa, rikoksentekijä voi lisäksi syyllistyä pahoin- tai rikoksella aiheutetulla vahingolla ei ole
16589: pitelyrikokseen. Tällöin sovelletaan rikosten ryöstöä arvosteltaessa niin paljon merkitystä
16590: yhtymistä koskevia säännöksiä. kuin esimerkiksi varkauden tai luvattoman
16591: Väkivalta tai väkivallan uhka kohdistetaan käytön yhteydessä.
16592: käytännössä useimmiten omaisuuden omista- Ryöstön rangaistusseuraamuksena olisi van-
16593: jaan tai haltijaan taikka siihen henkilöön, joka keutta vähintään neljä kuukautta ja enintään
16594: pystyy määräämään rikoksen kohteena olevas- kuusi vuotta.
16595:
16596: 13 380465Z
16597: 98 1988 vp. - HE n:o 66
16598:
16599: 2 momentti. Ehdotetun 1 momentin mukai- Koska ehdotettu varkaussäännös käsittäisi
16600: sen ryöstön yritys olisi rangaistava. suuren osan rikoslain voimassa olevassa 33
16601: 3 momentti. Momentti sisältäisi säännöksen luvussa tarkoitetuista teoista, on mahdollista,
16602: voimassa olevan lain ryöstämistä vastaavasta että osa näistä teoista voisi ehdotuksen mu-
16603: rikoksesta ja sen yrityksestä. Säännöksen mu- kaan tulla rangaistavaksi ryöstönä, jos teko
16604: kaan ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomittaisiin suoritettaisiin käyttämällä väkivaltaa tai uh-
16605: myös se, joka 1 momentissa tarkoitetusta anas- kaamalla välittömästi käyttää henkilöön koh-
16606: tamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään distuvaa väkivaltaa. Voimassa olevassa 33 lu-
16607: tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väki- vun 17 §:ssä on viittaus ryöstösäännöksiin.
16608: valtaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää Ehdotettu ryöstösäännös korvaisi kumottavak-
16609: rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten si esitetyn rikoslain 33 luvun 17 §:n eräät
16610: ottamaosa omaisuuden. tekomuodot.
16611: Säännös koskisi siis tapauksia, joissa rikok- 4 momentti. Ellei ryöstön tunnusmerkistön
16612: sentekijä tulee yllätetyksi kesken anastamisen toteuttavaa tekoa, huomioon ottaen väkivallan
16613: tai käyttöön ottamisen yritystä tai sellaisesta tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liitty-
16614: rikoksesta verekseltään tavattuna. Voimassa vät seikat, olisi kokonaisuutena arvostellen
16615: olevan lain ryöstämistä koskevassa säännökses- pidettävä vakavana, rikoksentekijää ei tuomit-
16616: sä ei ole käytetty määrettä "verekseltään". taisi ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista,
16617: Kun ehdotetuna säännöksellä tarkoitetaan suo- jotka teko käsittää. Tarkoitus on, etteivät ai-
16618: jata muun muassa anastetun omaisuuden oi- van vähäiset ryöstön tunnusmerkistön sinänsä
16619: kean omistajan sitä oikeutta omaisuutensa ot- täyttävät rikokset voisi tulla ryöstönä rangais-
16620: tamiseen takaisin "rikoksentekijältä vereksel- taviksi. Jos esimerkiksi lievää väkivaltaa käyt-
16621: tään", josta säädetään rikoslain voimaanpane- täen anastetaan toiselta savukerasia, viinapullo
16622: misesta annetussa asetuksessa (12 §), tämän tai muu vähäarvoinen omaisuusesine, ei tekoa
16623: määreen lisäämistä on pidetty hyödyllisenä. ehdotetun momentin nojalla olisi pidettävä
16624: Täsmennystä voidaan pitää tarpeellisena sen- ryöstönä. Ehdotuksen mukaan tällaiset teot
16625: kin vuoksi, että ehdotettu momentti anastami- olisi sen sijaan arvioitava tapaukseen soveltu-
16626: sen lisäksi koskisi myös käyttöön ottamisesta vien muiden rangaistussäännösten mukaisesti.
16627: verekseltään tavattua rikoksentekijää. Juuri Useimmiten kysymykseen tulisivat pahoinpi-
16628: käyttöön ottamisen yhteydessä saattaisi syntyä tely- ja anastussäännökset. Sen sijaan näitä
16629: epäselvyyttä siitä, mitä käsitteellä "käyttöön tekoja ei voitaisi pitää kiristyksenä. Momentti
16630: ottamisesta tavattuna" tarkoitetaan. Jos anas- näet koskee vain ryöstösäännöksessä tarkoitet-
16631: taminen tai luvaton käyttöön ottaminen on jo tua tekoa, joten siinä käytetyn väkivallan tai
16632: tapahtunut ja tällä tavoin saadun omaisuuden uhkauksen tulee olla sellainen, jota ryöstösään-
16633: käyttö häiriöttä jatkunut, ei myöhemmin ta- nöksessä tarkoitetaan. Kiristyksessä taas on
16634: pahtunut väkivalta esimerkiksi oikeata omista- kysymys muulla kuin ryöstösäännöksessä tar-
16635: jaa vastaan, joka yrittää ottaa omaisuuttaan koitetulla uhkauksella pakottamisesta.
16636: takaisin, täyttäisi ryöstörikoksen tunnusmer- Harkittaessa, onko tekoa pidettävä vakava-
16637: kistöä. Tällaisessa tilanteessa mahdollisesti na, on suoritettava teon kokonaisarviointi.
16638: esiintyvät rikokset arvosteltaisiin muiden, Huomiota on tällöin kiinnitettävä muun muas-
16639: useimmiten pahoinpitelyä koskevien säännös- sa väkivallan tai uhkauksen luonteeseen. Ta-
16640: ten mukaan. voitellun omaisuuden vähäisyys ei estäisi pitä-
16641: Tämänkin säännöksen kysymyksessä ollessa mästä tekoa ryöstönä, jos esimerkiksi tekijän
16642: väkivalta tai sen uhka saattaisi kohdistua myös käyttämä väkivalta on ollut vakavaa.
16643: henkilöön, joka ei ole omaisuuden omistaja tai Rikosten yhtyminen. Oikeuskäytännössä on
16644: edes sen haltija. Tällainen henkilö voi olla katsottu, että ryöstön toteuttamiseksi tehdystä
16645: esimerkiksi joku sivullinen, joka yleisen hätä- lievästä tai tavallisesta pahoinpitelystä ei erik-
16646: varjeluoikeuden nojalla ryhtyy toimenpiteisiin seen rangaista, vaan ne arvostellaan ryöstöön
16647: anastamisrikoksen ehkäisemiseksi. Väkivalta kuuluvana väkivaltana. Ehdotuksella ei ole
16648: tai sen uhka voi kohdistua myös henkilöön, tässä suhteessa haluttu muuttaa nykyistä käy-
16649: joka niin sanotun jokamiehen kiinniotto- täntöä. Lähtökohdaksi voidaan edelleen aset-
16650: oikeuden perusteella pyrkii estämään rikoksen- taa, että lievä tai tavallinen pahoinpitely, joka
16651: tekijän pakenemisen joko ryöstön tai muun on tehty ryöstön suorittamiseksi, sisältyy ryös-
16652: anastusrikoksen yhteydessä. töön. Jos ryöstön yhteydessä on muuten pa-
16653: 1988 vp. - HE n:o 66 99
16654:
16655: hoinpidelty ryöstön uhria tai muita henkilöitä, genvaarallisia välineitä olisivat esimerkiksi eri-
16656: tällainen pahoinpitely ei sisälly ryöstöön, vaan laiset pommit, myrkylliset tai tukahduttavat
16657: se on arvosteltava erikseen. kaasupanokset ja räjähteet. Teräaseita ovat
16658: muun muassa tikarit, stiletit ja pistimet. Niihin
16659: rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat
16660: 2 §. Törkeä ryöstö esimerkiksi teräaselaissa (108/77) ja -asetukses-
16661: sa (409/77) mainitut jousipatukka ja nyrkki-
16662: 1 momentti. Pykälässä luetellaan tyhjentä- rauta sekä erilaiset ketjusta, kaapelista, metal-
16663: västi kaikki ne ankaroittamisperusteet, joilla liputkesta tai vaijerista valmistetut ja niihin
16664: ryöstöä voitaisiin pitää tärkeänä. Voimassa rinnastettavat lyömäaseet. Voimassa olevassa
16665: olevasta ryöstön tunnusmerkistöstä poiketen laissa ryöstön tärkeäksi tekevänä perusteena
16666: ehdotus sisältää uutena ankaroittamisperustee- voi olla mikä tahansa hengenvaarallinen väli-
16667: na sen, että ryöstössä aiheutetaan tahallisesti ne. Käytännössä ehdotuksen ja nykyisen sään-
16668: toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus nöksen erolla ei juurikaan ole merkitystä.
16669: tai hengenvaara. Toisaalta ehdotetaan luovut- Momentin 4 kohdassa ehdotettu ankaroitta-
16670: tavaksi siitä nykyiseen lakiin sisältyvästä anka- misperuste olisi voimassa olevan lain törkeää
16671: roittamisperusteesta, että rikoksentekijät ovat ryöstöä koskevan säännöksen kanssa yhden-
16672: liittäytyneet yhteen ryöstöjä, varkauksia tai mukainen. Henkilöillä, jotka ammattiinsa tai
16673: muita sellaisia rikoksia tehdäkseen. Tämä joh- toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi
16674: tuu lähinnä uudesta rangaistusten mittaamis- eivät voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa,
16675: säännöstöstä, jonka mukaan rangaistuksen tarkoitettaisiin esimerkiksi autoa kuljettavia
16676: yleisenä koventamisperusteena on muun vuokra-autoilijoita.
16677: muassa rikoksen tekeminen vakavia rikoksia Jotta ryöstö olisi katsottava tärkeäksi, sen
16678: varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä (RL tulisi täyttää vähintään jokin edellä mainituista
16679: 6:22k). Muutosta voidaan perustella myös sillä, ankaroittamisperusteista ja lisäksi ryöstön tuli-
16680: että voimassa olevaa säännöstä samoin kuin si olla sellainen, että sitä on kokonaisuutena
16681: vastaavaa törkeää varkautta koskevaa anka- arvostellen pidettävä tärkeänä. Tässä arvioin-
16682: roittamisperustetta on erittäin harvoin sovellet- nissa suurin merkitys on käytetyn väkivallan
16683: tu käytännössä. Myöskään esityksen törkeää voimakkuudella ja uhkauksen vaarallisuudella.
16684: varkautta koskevaan säännökseen tätä anka- Tämän ohella olisi kiinnitettävä huomiota
16685: roittamisperustetta ei enää ehdoteta. myös ryöstöllä tavoitellun omaisuuden mää-
16686: Momentin 1 kohdassa vaikealla ruumiin- rään.
16687: vammalla, vakavalla sairaudella tai hengenvaa- Mikäli ryöstön suorittamiseksi käytettäisiin
16688: rana tarkoitetaan samaa kuin rikoslain 21 lu- väkivaltaa, joka täyttää törkeän pahoinpitelyn
16689: vun 6 §:ssä törkeää pahoinpitelyä koskevassa tunnusmerkistön, rangaistus määrättäisiin vain
16690: säännöksessä. Näin ollen törkeää pahoinpite- törkeästä ryöstöstä, johon törkeä pahoinpitely
16691: lyä koskevan ankaroittamisperusteen arviointi- sisältyy.
16692: käytäntöä voidaan käyttää hyväksi nyt ehdo- Rangaistus törkeästä ryöstöstä olisi vankeut-
16693: tettua säännöstä sovellettaessa. ta vähintään kaksi ja enintään kymmenen
16694: Myös momentin 2 kohdassa tarkoitettu an- vuotta.
16695: karoittamisperuste on laadittu yhdenmukaisek- 2 momentti. Törkeän ryöstön yritys ehdote-
16696: si törkeää pahoinpitelyä koskevassa säännök- taan edelleen rangaistavaksi.
16697: sessä olevan vastaavan perusteen kanssa. Sen-
16698: kin tulkitsemisessa voidaan nojautua mainitun
16699: pahoinpitelysäännöksen tulkintakäytäntöön. 3 §. Kiristys
16700: Momentin 3 kohta poikkeaa jonkin verran
16701: voimassa olevasta törkeän ryöstön vastaavasta 1 momentti. Nykyisen kiristämissäännöksen
16702: ankaroittamisperusteesta. Ehdotuksen mukaan tunnusmerkistö edellyttää, että kiskominen
16703: törkeän ryöstön yhtenä edellytyksenä olisi, että tehdään hyödyn hankkimiseksi joko tekijälle
16704: ryöstössä käytetään ampuma- tai teräasetta tai jollekin toiselle henkilölle. Ehdotetussa
16705: taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaa- säännöksessä tästä edellytyksestä luovuttaisiin.
16706: rallista välinettä. Sen sijaan muita kuin aseita Sen mukaan kiristyksestä rangaistaisiin henki-
16707: tai niihin rinnastettavia välineitä säännös ei löä, joka muulla kuin ryöstösäännöksessä tar-
16708: koskisi. Ampuma- aseeseen rinnastettavia hen- koitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopu-
16709: 100 1988 vp. - HE n:o 66
16710:
16711: maan taloudellisesta edusta, johon rikoksente- sellainen, johon joko rikoksentekijällä itsellään
16712: kijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole
16713: ole laillista oikeutta. 1os uhkaus tarkoittaisi laillista oikeutta. Tässä suhteessa säännöksen
16714: henkilöön kohdistuvan väkivallan välitöntä soveltamisala siis laajenisi. Toisaalta myöskään
16715: käyttämistä, kiristyksestä ei voisi olla kysymys, uuden säännöksen mukaan kiristyksestä ei olisi
16716: vaan uhkaaja olisi tuomittava ryöstöstä. Ehdo- kysymys esimerkiksi silloin, kun uhkauksella
16717: tuksen mukaan kiristykseen liittyvä uhkaami- saadaan velallinen maksamaan jo erääntynyt
16718: nen siis tarkoittaisi kaikenlaisia muita kuin saatava uhan käyttäjälle tai sille, jonka puoles-
16719: ryöstörikoksen toteuttavia uhkauksia. ta hän toimii.
16720: Sitä, mitä säännöksessä uhkauksella tarkoi- Vaikka ehdotetuissa kiristyssäännöksissä ei
16721: tetaan, ei ole erikseen määritelty. Koska uh- enää vaaditakaan hyötymistarkoitusta, on sel-
16722: kaus on se tapa, jolla säännöksessä tarkoitettu vää, että käytännössä kiristysrikoksiin edelleen
16723: pakottaminen tehdään, on kuitenkin selvää, yleensä liittyy hyötymistarkoitus. Rikoksente-
16724: että uhkauksen täytyy olla sillä tavalla todelli- kijä saattaa kuitenkin toisinaan pyrkiä kiris-
16725: nen, että se saa kohteena olevan henkilön tyksellä ainoastaan vaikeuttamaan rikoksen
16726: taipumaan uhkaukseen. Mikäli taas on kysy- uhrin taloudellista asemaa. Myös tällaiset ta-
16727: mys yrityksestä, uhkauksen on oltava ainakin paukset voitaisiin uuden säännöksen mukaises-
16728: sellainen, että se yleisen kokemuksen mukaan ti rangaista kiristyksenä.
16729: on omiaan saamaan uhatun taipumaan. Uh- Rikoslain 25 luvun 12 §:n pakottamissään-
16730: kauksen ja sen kohteen asennoitumisen välillä nös muistuttaa kiristyksen tunnusmerkistöä,
16731: tulee siis olla syy-yhteys. mutta eroaa kiristyksestä siinä, että pakotta-
16732: Kiristys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi uh- missäännöksellä suojataan ihmisen toimintava-
16733: kaamalla toista joskus myöhemmin tehtävällä pautta yleensä. Pakottamissäännöksen sovelta-
16734: väkivallalla tai sellaisella rikoksella, joka ei misala ei sinänsä liity taloudellisiin etuihin
16735: sisällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa. Kiris- kuten kiristyksessä, vaan pakottamisella pyri-
16736: tys voi tapahtua myös esimerkiksi uhkaamalla tään saamaan toinen "tekemään, sietämään tai
16737: paljastaa uhattua koskeva vahinkoa tai kärsi- tekemättä jättämään jotakin". Erityissäännök-
16738: mystä aiheuttava taikka muunlainen haitalli- senä kiristyssäännös kuitenkin syrjäyttää pa-
16739: nen tieto jollekin kolmannelle henkilölle, esi- kottamista koskevan yleissäännöksen.
16740: merkiksi uhatun aviopuolisolle, työnantajalle Rangaistus kiristyksestä olisi sakkoa tai van-
16741: tai ystävälle. Kiristysrikoksen toteuttaisi myös keutta enintään kaksi vuotta.
16742: se, että toinen pakotetaan luovuttamaan rahaa 2 momentti. Kiristyksen yritys olisi rangais-
16743: uhkaamalla ilmiantaa tämä jostakin rikokses- tava samoin kuin nykyisin kiristämisen yritys.
16744: ta. Kiristyksessä käytettävän uhkauksen ei siis
16745: välttämättä tarvitsisi olla oikeudenvastainen.
16746: Uhkauksen ei myöskään tarvitsisi kohdistua 4 §. Törkeä kiristys
16747: siihen henkilöön, johon uhkauksella pyritään
16748: vaikuttamaan. Teon edellyttämään tahallisuu- 1 momentti. Nykyisessä rikoslaissa ei ole
16749: teen kuitenkin kuuluu tekijän tietoisuus siitä, erityistä törkeää kiristämistä koskevaa sään-
16750: että uhattu uskoo uhkauksen toteuttamiseen ja nöstä. Ehdotuksen mukaan erilaiset kiristysri-
16751: antaa sen vaikuttaa suhtautumiseensa. kokset porrastettaisiin tärkeyden mukaan si-
16752: Samoin kuin ryöstösäännöksessä luovuttai- ten, että kiristyksen tärkeät tekomuodot sel-
16753: siin myös kiristyssäännöksessä voimassa olevan västi erottuisivat kiristyksen perusmuodosta.
16754: lain mukaisesta kiristyksellä tavoiteltavien etu- Ehdotetut kiristyksen ankaroittamisperusteet
16755: jen luettelosta. Tyypillisin kiristysrikoksen te- liittyvät toisaalta kiristyksessä käytettävän uh-
16756: kotapa on se, että tekijä pyrkii uhkauksenaan kauksen laatuun ja voimakkuuteen sekä rikok-
16757: saamaan rikoksen kohteen luovuttamaan teki- sen kohteen vastustuskykyyn ja turvattomuu-
16758: jälle itselleen tai toiselle rahaa tai muun talou- teen ja toisaalta rikoksella aiheutetun vahingon
16759: dellisen edun. määrään yleensä ja lisäksi sen tuntuvuuteen
16760: Voimassa olevassa kiristämistä koskevassa uhrin kannalta. Myös tekijän häikäilemättö-
16761: säännöksessä edellytetään, että tekijällä ei ole mällä suhtautumisella rikoksen uhriin olisi
16762: laillista oikeutta tavoittelemaansa aineelliseen merkitystä rikoksen tärkeyttä punnittaessa.
16763: etuun. Uudessa säännöksessä edellytetään ki- Momentin 1 kohdan mukaan kiristystä on
16764: ristyksellä tavoitellun taloudellisen edun olevan pidettävä tärkeänä ensiksikin silloin, kun se
16765: 1988 vp. - HE n:o 66 101
16766:
16767: tehdään uhkaamalla vakavanlaatuisella rikok- tystä voitaisiin pitää sen mukaan törkeänä, jos
16768: sella, joka vaarantaisi toisen hengen tai tervey- taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luo-
16769: den. Koska ryöstösäännöksessä tarkoitettu uh- pumaan, on erittäin arvokas. Tämän kohdan
16770: kaus on nimenomaan suljettu pois kiristyksen perusteella taloudellista etua arvosteltaisiin ob-
16771: tunnusmerkistöstä, ei tässä ankaroittamispe- jektiivisesti eikä pelkästään tekijän tai uhrin
16772: rusteessa tarkoitettu uhka saa olla välitön. kannalta.
16773: Kysymyksessä täytyisi siis olla joskus myöhem- Neljänneksi ankaroittamisperusteeksi ehdo-
16774: min toteutettavaksi aiottu toisen hengen tai tetaan kiristyksen rikoksen uhrille aiheuttaman
16775: terveyden vaarantava vakavanlaatuinen rikos. vahingon tuntuvuutta. Kiristys voisi olla tör-
16776: Uhkaus mistä tahansa vakavanlaatuisesta ri- keä, jos kiristyksellä aiheutetaan rikoksen uh-
16777: koksesta, jossa hengen tai terveyden menettä- rille tämän olot huomioon ottaen erityisen
16778: misen vaara on tarjona, voisi tulla kysymyk- tuntuvaa taloudellista vahinkoa. Tällä perus-
16779: seen. Tällaisia olisivat esimerkiksi uhkaus ta- teella kiristystä voitaisiin pitää törkeänä esi-
16780: hallisesta henkirikoksesta tai törkeästä pahoin- merkiksi silloin, kun se on kohdistunut vähä-
16781: pitelystä. varaiseen henkilöön, vaikkei taloudellista va-
16782: Saman kohdan mukaan kiristys voisi olla hinkoa objektiivisesti olisi pidettävä kovin suu-
16783: törkeä myös silloin, kun uhkana käytetty vaka- rena. Ratkaisevana perusteena olisi nimen-
16784: vanlaatuinen rikos olisi sellainen, että se toteu- omaan vahingon vaikutus uhrin taloudellisiin
16785: tuessaan aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa olosuhteisiin. Tahallisuuden edellyttämään tie-
16786: uhatun tai jonkun muun omaisuudelle. Tällai- toisuuteen kuuluisi, että tekijä on mieltänyt
16787: nen rikos voisi olla esimerkiksi törkeä vahin- tekonsa aiheuttavan rikoksen uhrille erityisen
16788: gonteko. tuntuvaa taloudellista vahinkoa. Tekijän tar-
16789: Momentin 2 kohdan mukaan kiristys voisi koituksena on voinut olla hyötymistarkoituk-
16790: olla törkeä, jos rikoksentekijä käyttää siinä sen ohella tai jopa pelkästään vain kiusanteko
16791: häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä tai kosto.
16792: heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa. Häikäi- Kiristystä voitaisiin pitää törkeänä vain sil-
16793: lemättömästä heikkouden tai turvauoman tilan loin, kun teko täyttää jonkin edellä tarkoite-
16794: hyväksi käyttämisestä olisi kysymys silloin, tuista edellytyksistä ja on lisäksi myös koko-
16795: kun rikoksentekijä laskelmoivasti ja keinoista naisuutena arvostellen törkeä. Kokonaisarvos-
16796: piittaamatta uhkaa rikoksen uhria sellaisella telussa painavimpia seikkoja olisivat uhkauk-
16797: teolla, jota vastaan hän tietää uhrin olevan sen laatu ja voimakkuus, mutta huomiota olisi
16798: erityisen puolustuskyvytön. Tyypillisinä esi- samalla kiinnitettävä myös rikoksella tavoitel-
16799: merkkeinä tässä kohdassa tarkoitetuista rikok- tuihin taloudellisiin etuihin sekä sen aiheutta-
16800: sen uhreista voidaan mainita vanhukset, sai- miin menetyksiin ja vahinkoihin. Taloudellis-
16801: raat, vammaiset ja erilaiset laitoshoidokit, jos ten etujen tai vahinkojen markkamääräisiä ra-
16802: he henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai tur- joja ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena vah-
16803: vaUoman asemansa vuoksi ovat joutuneet häi- vistaa. On kuitenkin selvää, että kiristyksen
16804: käilemättömän kiristyksen kohteeksi. Uhkaus katsominen törkeäksi ei kiristykseen sisältyvän
16805: voisi tässäkin tapauksessa kohdistua muuhun- pakottamiselementin vuoksi edellytä esimerkik-
16806: kin henkilöön kuin siihen, johon uhkauksella si sellaisia menetyksiä tai sellaista edun tavoit-
16807: pyritään vaikuttamaan. Törkeästä kiristyksestä telua, jota tarkoitetaan törkeän varkauden an-
16808: voisi siis olla kysymys silloinkin, kun rikoksen- karoittamisperusteissa.
16809: tekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi Törkeän kiristyksen rangaistusasteikko olisi
16810: muun kuin kiristyksen kohteen erityistä heik- vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enin-
16811: koutta tai muuta turvatonta tilaa. Kiristys voisi tään neljä vuotta. Rangaistusasteikko siis vas-
16812: näissä tapauksissa olla törkeä, vaikkei tavoitel- taisi useimpien rikosten törkeän tekomuodon
16813: tu taloudellinen etu kovin suuri olisikaan. ehdotettua rangaistustasoa.
16814: Momentin 3 kohdan mukainen ankaroitta- 2 momentti. Törkeän kiristyksen yritys olisi
16815: misperuste määräytyy kiristyksen kohteena ol- rangaistava.
16816: leen taloudellisen edun arvon perusteella. Kiris-
16817: 102 1988 vp. - HE n:o 66
16818:
16819: 1.9. 32 luku. Kätkemisrikoksista omaisuus on saatu. Tätä voidaan pitää jääntee-
16820: nä käsityskannasta, jonka mukaan rikoksella
16821: 1.9.1. Luvun perustelut toiselta viedyn omaisuuden kätkemistä pidet-
16822: tiin osallisuutena siihen rikokseen, jolla omai-
16823: 1.9.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja sääntelyn suus oli toiselta saatu. Tällaista sidonnaisuutta
16824: tarve esirikokseen ei ainakaan enää voida pitää pe-
16825: rusteltuna. Ryhtyminen varastettuun tavaraan
16826: Luvussa on rangaistussääntelyn kohteena on erillinen tekotyyppi, jonka rangaistavuudel-
16827: ryhtyminen varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiris- le on itsenäinen peruste. Käytännössä esiintyy
16828: tys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosri- tapauksia, joissa kätkemistekoa voidaan pitää
16829: koksella saatuun omaisuuteen. Tällainen ryhty- jopa moitittavampana ja siten ankarammin
16830: minen ehdotetaan rangaistavaksi, kuten nykyi- rangaistavana kuin esirikosta. Rikoslain nykyi-
16831: sinkin, sekä tahallisena että tuottamuksellise- sen 32 luvun 3 §:ssä on säädetty ammattimai-
16832: na. Kätkemistä koskevien rikossäännösten tar- sesta ja tavanomaisesta kätkemisestä enim-
16833: koituksena on toisaalta ehkäistä omaisuusri- mäisrangaistukseksi peräti 10 vuoden vankeus-
16834: kollisuutta vaikeuttamalla rikoksella saadun rangaistus. Tuo rikoslakiin alun perin otettu
16835: omaisuuden hyödyntämistä ja toisaalta paran- varallisuusrikokselle poikkeuksellisen ankara
16836: taa oikean omistajan mahdollisuuksia saada enimmäisrangaistus, joka vastasi silloin useam-
16837: takaisin häneltä rikoksella viety omaisuus. pikertaisesta varkaudesta säädettyä enimmäis-
16838: Sääntely kohdistuu erityisesti varastetun omai- rangaistusta, ei ole enää kohtuullisessa suhtees-
16839: suuden välittäjiin, joiden toiminta on omiaan sa muiden varallisuusrikosten enimmäisran-
16840: pitämään yllä omaisuusrikollisuutta. gaistuksiin. Muutenkin on tarpeen yhdenmu-
16841: Rikoslain voimassa olevan 32 luvun ("Va- kaistaa luvun rangaistussäännökset vastaa-
16842: rastetun tavaran kätkemisestä sekä muusta lu- maan muiden omaisuusrikosten säännöksiä.
16843: vattomasta ryhtymisestä rikoksen kautta saa- Kohtuusnäkökohdat vaatisivat, ettei rikok-
16844: tuun tavaraan") säännökset ovat alkuperäises- sentekijän perheenjäsentä tai muuta rikoksen-
16845: sä muodossaan lukuun ottamatta 5 §:ää, jota tekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaa henki-
16846: muutettiin vuonna 1946. Tämän lisäksi luvun 2 löä tuomita rangaistukseen siitä, että hän pel-
16847: § on kumottu vuonna 1939. Luvussa on sää- kästään syö varastettuja elintarvikkeita tai
16848: detty rangaistavaksi toisaalta ryhtyminen tava- muulla sen kaltaisella tavalla käyttää rikoksella
16849: raan, jonka tekijä tietää näpistämisen, varkau- hankittua omaisuutta. Voimassa olevassa 32
16850: den, ryöstön tai kiristämisen kautta saaduksi luvussa ei ole kuitenkaan tällaista rangaista-
16851: (1 §), ja toisaalta ryhtyminen tavaraan, jonka vuuden poistavaa säännöstä.
16852: tekijä tietää muulla rikoksella saaduksi (4 §).
16853: Ne ovat eri rikoksia omine rangaistusasteikkoi-
16854: neen. Jos joku ottaa varastetun tavaran kätke- 1. 9 .1.2. Ehdotuksen pääkohdat
16855: misen ammatikseen tai tavakseen, rangaistaan
16856: häntä luvun 3 §:n mukaan ammattimaisesta tai Ehdotetussa luvussa luovuttaisiin voimassa
16857: tavanomaisesta varastetun tavaran kätkemises- olevan lain mukaisesta kätkemisrikosten jaka-
16858: tä, josta on säädetty ankarampi rangaistus misesta kahteen eri pykälään sen perusteella,
16859: kuin 1 ja 4 §:ssä tarkoitetuista rikoksista. millä esirikoksella kätkemisen kohteena oleva
16860: Luvun 5 §:ssä on säädetty rangaistus sille, joka omaisuus on saatu. Nykyisessä varastetun ta-
16861: ryhtyy tavaraan, jonka toinen on rikoksen varan kätkemistä koskevassa rikoslain 32 lu-
16862: kautta saanut, jos hänellä on syytä varoa vun 1 §:n säännöksessä mainitaan esirikoksina
16863: saantoa laittomaksi. Luvun 6 §:ssä on vielä ne rikokset, joilla saatu omaisuus on luovutet-
16864: säädetty rangaistus sille, joka on vilpittömässä tava oikealle omistajalleen korvauksetta, vaik-
16865: mielessä saanut haltuunsa tavaraa mutta on ka se olisi otettu vastaan vilpittömässä mieles-
16866: sen salannut tultuaan tietämään, että tavara on sä. Tällä rikoslain voimaanpanemisesta anne-
16867: rikoksen kautta saatu. tun asetuksen 11 §:ään perustuvalla saantosuo-
16868: Rikoslain voimassa olevan 32 luvun 1 ja 4 jan rajoituksella ei ole sellaista rikosoikeudel-
16869: §:ssä tarkoitetuista rikoksista rangaistusta ei lista merkitystä, että vastoin rikoslain uudista-
16870: saa määrätä korkeammaksi kuin mitä voitai- misessa noudatettua yhdentämispyrkimystä oli-
16871: siin määrätä avunannosta niin sanottuun esiri- si edelleen tarpeen jakaa kätkemisrikokset esi-
16872: kokseen eli siihen rikokseen, jonka kautta rikoksen perusteella eri säännöksiin. Nykyisis-
16873: 1988 vp. - HE n:o 66 103
16874:
16875: sä säännöksissä tarkoitetut esirikokset eivät anastaminenkin rangaistaisiin ehdotuksen mu-
16876: välttämättä vaikuta kätkemisrikoksen moititta- kaan kavalluksena. Ehdotus siis käsittäisi kaik-
16877: vuuteen sillä tavalla, että nykyisen kaltaista ki keskeisimmät nykyisten kätkemisrikosten
16878: erottelua tarvittaisiin. piiriin kuuluvat esirikokset. Nykyisen kaltainen
16879: Ehdotuksessa ei ole myöskään tyhjentävästi esirikosten suhteen avoin kätkemisrikossään-
16880: lueteltu ryhtymistekoja, vaan esimerkinomai- nös ei ole rikoslainsäädännölle asetettavan täs-
16881: sesti mainitaan vain yleisimmät ryhtymisen mällisyysvaatimuksen kannalta hyväksyttävä,
16882: muodot eli kätkeminen, hankkiminen, huos- minkä vuoksi on päädytty ehdottamaan esiri-
16883: taan ottaminen ja välittäminen. Ehdotus ei kosten tyhjentävää luetteloa.
16884: kuitenkaan merkitsisi käytännössä rangaista- Kätkemisrikoksen ankarammin rangaistava
16885: vuuden alan laajentumista. muoto olisi törkeä kätkemisrikos (2 §). Sen
16886: Koska ryhtyminen laittomasti saatuun omai- lisäksi ehdotetaan säännöstä ammattimaisesta
16887: suuteen yleensä kohdistuu varkaudella tai sen kätkemisrikoksesta, joka koskisi laajamittaista
16888: kaltaisella anastusrikoksella omistajalta vie- ja ammattimaista kätkemistä ja sisältäisi vielä
16889: tyyn omaisuuteen, kätkemisrikoksen kohteena ankaramman enimmäisrangaistuksen kuin mitä
16890: olisi yleisimmin irtain esine. Johdonmukai- ehdotetaan törkeän kätkemisrikoksen enim-
16891: suussyistä tulisi sen kohteena olla myös kiinteä mäisrangaistukseksi (3 §). Sitä vastoin ei ole
16892: omaisuus. Olisi oikeustajuntaa loukkaavaa, jos perusteltua, että niin sanottu tavanomainen
16893: joku rikokseen syyllistymättä voisi ostaa tai kätkemisrikos tulisi kätkemisrikoksen erillisenä
16894: välittää kiinteistön, jonka hän tietää viedyksi tekomuotona rangaistavaksi. "Tavanomai-
16895: sen oikealta omistajalta kiristyksellä. Tämän suus" näet osoittaa vain rikoksentekijään juur-
16896: vuoksi ehdotetaan, että myös kiinteä omaisuus tunutta tapaa toistaa tietyn tyyppisiä rikoksia.
16897: voisi olla kätkemisrikoksen kohteena. Tältä Rikoksen toistaminen voidaan arvostella riittä-
16898: osin ehdotus laajentaisi rangaistavuuden alaa. vän ankarasti ehdotettujen säännösten mu-
16899: Muutoksen käytännöllinen merkitys ei kuiten- kaan. Tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta
16900: kaan liene kovin suuri. rangaistaisiin sitä, joka ryhtyy kätkemisrikos-
16901: Kätkemisrikosten perusrikoksena olisi ryhty- säännöksissä tarkoitetulla rikoksella saatuun
16902: minen toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, ki- omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä
16903: ristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetos- omaisuus tällä tavoin saaduksi (4 §). Ehdotettu
16904: rikoksella saatuun omaisuuteen, jonka tekijä säännös vastaisi rikoslain voimassa olevaa 32
16905: tietää tällä tavoin saaduksi (1 §). Esirikoksina luvun 5 §:ää.
16906: mainittaisiin siis kaikki ne rikokset, jotka ny- Ehdotus ei sisällä rikoslain nykyisen 32 lu-
16907: kyisin voivat olla rikoslain 32 luvun 1 §:n vun 6 §:ää vastaavaa säännöstä vilpittömässä
16908: mukaan varastetun tavaran kätkemisen esiri- mielessä vastaanotetun, mutta myöhemmin ri-
16909: koksia, ja lisäksi kavallus-, petos-, kiskonta- ja koksella saaduksi ilmenneen tavaran salaami-
16910: maksuvälinepetosrikokset. Rikoslain nykyisen sesta. Jos tällaista omaisuutta vilpittömässä
16911: 32 luvun 4 §:n mukaan esirikoksena voi peri- mielessä vastaanottanut henkilö saatuaan tie-
16912: aatteessa tulla kysymykseen mikä tahansa ri- don omaisuuden oikeasta alkuperästä ryhtyisi
16913: kos, jolla omaisuus on saatu. Tällaisia rikoksia kätkemistoimiin, esimerkiksi muuntamaan
16914: ovat juuri kavallus, petos ja kiskominen sekä omaisuutta, menettelyyn voitaisiin soveltaa
16915: lisäksi pesänkavaltaminen, löytötavaran kaval- kätkemisrikossäännöksiä.
16916: lus ja rikoslain 33 luvun 1, 6 ja 7 §:ssä mainitut Rikoslain voimassa olevan 32 luvun 5 §:n 2
16917: rikokset, joilla toisen oikeutta esineeseen on momentin mukaan pykälän 1 momentin sään-
16918: loukattu. Nykyistä säännöstä on tulkittu niin, nöksiä ryhtymisestä tavaraan, jonka saantoa
16919: että ryhtymisen kohteena oleva omaisuus on on syytä varoa laittomaksi, sovelletaan myös
16920: ollut saatava toisen oikeutta loukkaavana ri- henkilöön, joka ottaa vastaan tavaraa sotilaal-
16921: koksella. Esimerkiksi rauhoitusaikana tapahtu- ta, jonka saantoa hänen pitäisi epäillä. Tällai-
16922: nutta hirven luvatonta tappamista ei ole pidet- nen erityissäännös ei ole tarpeellinen, vaan
16923: ty säännöksessä tarkoitettuna esirikoksena teko olisi ilman erityissäännöstäkin arvostelta-
16924: (KKO 1983 II 67). va tuottamuksellista kätkemistä koskevien
16925: Pesänkavaltaminen ja edellä mainitut rikos- säännösten mukaan.
16926: lain 33 luvussa tarkoitetut rikokset yhdennet- Lukuun ehdotetaan otettavaksi myös rajoi-
16927: täisiin ehdotetun rikoslain 28 luvun mukaan tussäännös (6 §). Sen mukaan esirikokseen
16928: varkaus- tai kavallusrikoksiksi. Löytötavaran osallista ei voitaisi tuomita lisäksi kätkemisri-
16929: 104 1988 vp. - HE n:o 66
16930:
16931: koksesta. Säännöksessä rajoitettaisiin myös jokseenkin poikkeuksetta arvosteltava osalli-
16932: kätkemisrikossäännösten soveltamista rikok- suudeksi itse salaamisrikokseen.
16933: sentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan Kätkemissäännöksen soveltamisalaan vaikut-
16934: henkilöön. taa myös se, ettei ryhtymistä rikoksella saadun
16935: omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen
16936: edelleenkään säädettäisi rangaistavaksi. Esi-
16937: 1.9.2. Pykälien perustelut merkiksi sellaiset petosrikokset, joilla hanki-
16938: taan niin sanottuja sähköisiä varoja eli saa-
16939: 1 §. Kätkemisrikos daan varoja tilisiirtoina, voisivat mainitun ra-
16940: joituksen vuoksi vain poikkeustapauksissa olla
16941: Pykälä sisältää kätkemisrikosten perus- kätkemisen esirikoksia, koska tällä tavalla saa-
16942: muotoa koskevan säännöksen. Sen mukaan tuun omaisuuteen ryhtyminen yleensä edellyt-
16943: rangaistaisiin sitä, joka kätkee, hankkii, ottaa tää joko varojen nostamista käteisinä varoina
16944: huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kaval- tai niiden siirtämistä toiselle tilille. Tilillä ole-
16945: lus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai vien varojen nostaminen käteisenä ei kuiten-
16946: maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta kaan ole ryhtymistä itse rikoksella saatuun
16947: tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuu- omaisuuteen. Toiselle tilille siirretyt varat eivät
16948: teen, vaikka hän tietää, että omaisuus on tällä taas ole erotettavissa tilillä jo ennestään olevis-
16949: tavalla saatu. Säännös pääosin vastaa rikoslain ta varoista, joten niihinkään ryhtymistä ei
16950: nykyisen 32 luvun 1 ja 4 §:ää. Viimeksi maini- tällaisessa tapauksessa voitaisi pitää rikoksella
16951: tun pykälän mukaan tosin esirikoksena voi saatuun omaisuuteen ryhtymisenä. Lähinnä sii-
16952: periaatteessa tulla kysymykseen mikä tahansa nä tapauksessa, että ryhtyminen kohdistuisi
16953: rikos, jolla omaisuus on saatu. Ehdotetussa varoihin, jotka on suoraan tilitetty tietylle vain
16954: säännöksessä kysymykseen tulevat esirikokset näiden varojen käyttöön tarkoitetulle tilille,
16955: sitä vastoin lueteltaisiin tyhjentävästi. Tunnus- voitaisiin ajatella sähköistenkin varojen voivan
16956: merkistön monimutkaisuuden välttämiseksi olla ryhtymisen kohteena. Toisaalta tällaisessa-
16957: luettelossa kuitenkin mainittaisiin vain näiden kaan tapauksessa ryhtymisen rangaistavuutta
16958: esirikosten lajit, jotka voisivat esiintyä kaikissa ei voida perustella pyrkimyksellä turvata rikok-
16959: tekomuodoissaan. Esirikoksia olisivat siten sella saadun omaisuuden palauttaminen, mikä
16960: varkaus, törkeä varkaus, näpistys, kavallus, yleensä on keskeinen syy kätkemisrikosten ran-
16961: törkeä kavallus, lievä kavallus, ryöstö, törkeä gaistavuudelle. Tästä syystä esimerkiksi avus-
16962: ryöstö, kiristys, törkeä kiristys, petos, törkeä tuspetosrikoksia ei ole ehdotettu kätkemisen
16963: petos, palvelupetos, lievä petos, kiskonta, tör- esirikoksiksi.
16964: keä kiskonta, maksuvälinepetos, törkeä mak- On myös harkittu luvattoman pyynnin sisäl-
16965: suvälinepetos ja lievä maksuvälinepetos. lyttämistä esirikosten luetteloon. Ryhtymistä
16966: Koska rikoslain voimassa olevan 32 luvun luvattomasti pyytämällä saatuun saaliiseen ei
16967: 4 § on esirikosten suhteen avoin säännös, eh- kuitenkaan eräitä harvinaisia poikkeustapauk-
16968: dotus merkitsisi kätkemisrikosten rangaista- sia lukuun ottamatta ole pidettävä niin moitit-
16969: vuuden periaatteellista supistumista. Nykyisen tavana, että se olisi säädettävä rangaistavaksi.
16970: säännöksen avoimuuden vuoksi on kuitenkin Tällaiseen ryhtymisen käytännön merkityskin
16971: vaikea sanoa, mitkä kaikki rikokset, joilla lienee vähäinen. Mikäli kysymyksessä olisi esi-
16972: omaisuus on saatu, voisivat tällä hetkellä olla merkiksi poikkeuksellisen pitkäaikainen "sopi-
16973: kätkemisen esirikoksia. Näin ollen ei voida mus" luvattomasti pyydetyn riistan toimittami-
16974: täsmällisesti sanoa sitäkään, missä määrin eh- sesta edelleen myytäväksi, ryhtyjä voisi teko-
16975: dotus todella supistaisi kätkemisrikosten ran- olosuhteista riippuen olla osallinen luvatto-
16976: gaistavuutta. Lisäksi on huomattava, että voi- maan pyyntiin joko yllyttäjänä tai jopa tekijä-
16977: massa olevankaan lain mukaan kätkemisrikok- kumppanina. Niin kuin edellä on mainittu,
16978: sista ei tuomita. sitä, joka on ollut osallinen nykyisinkään ei voida soveltaa kätkemisrikok-
16979: esirikokseen. Tämän rajoituksen vuoksi eräät sia koskevia säännöksiä luvattomasti pyydet-
16980: sellaiset rikokset, jotka sinänsä voisivat olla tyyn riistaan ryhtymiseen, ellei kysymyksessä
16981: kätkemisrikoksen esirikoksia, nykyisin käytän- ole omaisuutta loukkaava luvaton pyynti.
16982: nössä syrjäyttävät kätkemisrikoksen. Esimer- Esineen omistaja tai muu laillinen haltija voi
16983: kiksi ryhtyminen konkurssissa tai ulosmittauk- menettä~ esineen hallinnan myös sellaisten te-
16984: sessa salattuun omaisuuteen lienee käytännössä kojen johdosta, jotka toteuttavat ehdotetussa
16985: 1988 vp. - HE n:o 66 105
16986:
16987: rikoslain 28 luvussa tarkoitetun hallinnan louk- saan esimerkiksi käteispanttina. Välittämisellä
16988: kauksen tai luvattoman käytön tunnusmerkis- tarkoitettaisiin tekoa, jolla omaisuus ei lain-
16989: tön. Henkilö, joka luvattomasti ottaa haltuun- kaan ole tullut välittäjän haltuun, vaan on
16990: sa hallinnan loukkauksena omistajalta otetun siirtynyt välittäjän toimenpiteen johdosta esiri-
16991: esineen, syyllistyisi itsekin hallinnan loukkauk- koksen tekijäitä tai myös kätkemisrikoksen
16992: seen. Mikäli hänen tarkoituksenaan kuitenkin tekijäitä kolmannelle henkilölle. Ehdotuksessa
16993: on liittää esine omaan omaisuuteensa, hänen tarkoitettua muuta ryhtymistä voisi olla lah-
16994: tekoaan olisi arvosteltava varkausrikoksena. jaksi ottaminen taikka sellaisen muutoksen
16995: Vastaavalla tavalla tulisi arvostella luvatonta tekeminen esineeseen, että esineen tunnistami-
16996: käyttöä, joka kohdistuu toiselta luvattoman nen vaikeutuu, kuten varastetun auton maalaa-
16997: käytön tunnusmerkistön toteuttavalla teolla minen ja esineen käyttäminen valmistuksessa
16998: otettuun omaisuuteen. toisen esineen raaka-aineena. Olennaista kai-
16999: Rikoslain voimassa olevan 32 luvun 1 §:ssä kille ryhtymisen eri muodoille olisi, että omai-
17000: on lueteltu ne tekotavat, joita pidetään ryhty- suus tahdotaan pitää omistajansa saavuttamat-
17001: misenä pykälässä mainitun rikoksen kautta tomissa.
17002: saatuun tavaraan. Näihin tekotapoihin on vii- Kätkemisrikoksen kohteena on tavallisimmin
17003: tattu myös luvun 4 §:ssä. Laissa olevaa luet- irtain omaisuus, johon luetaan myös raha ja
17004: teloa on pidetty tyhjentävänä, vaikka lainsää- arvopaperit. Lisäksi kätkemisrikoksen kohtee-
17005: täjän tarkoituksena lienee alun perin ollut, että na voisi olla kiinteä omaisuus. Tällöin kuiten-
17006: mikä tahansa menettely, jolla rikoksen luomaa kin ajateltavissa olevia esirikoksia voisivat olla
17007: oikeudetonta tilaa ylläpidetään ja jolla vaikeu- lähinnä vain kiristys-, petos- tai kiskontarikok-
17008: tetaan omaisuuden (laissa tavaran) palautumis- set. Rikoksella hankitun saatavan hyväksi
17009: ta omistajalleen, olisi näiden rangaistussään- käyttö ei tulisi rangaistavaksi kätkemisrikokse-
17010: nösten alaista. Kun ryhtymisen yhtenä tekota- na, mutta eräissä tapauksissa tekoa voitaisiin
17011: pana mainitun kätkemisen on tulkittu tarkoit- pitää ehdotetun 36 luvun 6 §:n 3 momentissa
17012: tavan myös sellaista puuttumista omaisuuteen, tarkoitettuna niin sanottuna jälkikiskontana.
17013: mitä tuolla sanalla ei yleiskielessä tarkoiteta, Sen sijaan itse velkakirjan piilottaminen saat-
17014: on käytännössä päädytty lainsäätäjän alkupe- taisi tulla kätkemisrikoksena arvosteltavaksi.
17015: räiseen tarkoitukseen. Kätkemisen on näet van- Rikoslain voimassa olevan 32 luvun säännös-
17016: hastaan katsottu tarkoittavan paitsi esineen ten mukaan ei ole rangaistavaa ryhtyä rikoksel-
17017: piilottamista myös sen kuljettamista paikasta la alun perin saadun omaisuuden sijaan tullee-
17018: toiseen ja yleensä kaikkea muutakin sellaista seen omaisuuteen eli myynnissä tai vaihdossa
17019: toimintaa, jolla vaikeutetaan esineen takaisin saatuun vastikkeeseen (surrogaatti). Kätkemis-
17020: saamista. rikosta koskevan säännöksen tavoitteiden kan-
17021: Ryhtymisen tekotapoja koskeva kuvaus on nalta ei ole välttämätöntä säätää rangaistavaksi
17022: siis tulkintateitse muodostunut tosiasiassa hy- vastikkeeseen ryhtymistä. Kätkemisen krimina-
17023: vin avoimeksi. Toisaalta nykyisin luetelluista lisoinnin keskeisenä tavoitteenahan on turvata
17024: tekotavoista eräät, esimerkiksi pantiksi ottami- omistajan oikeus saada rikoksella menettämän-
17025: nen, tuntuvat tarpeettoman yksityiskohtaisilta. sä omaisuus takaisin. Kätkemistä koskevista
17026: Tämän vuoksi ehdotetaan laissa erikseen mai- rangaistussäännöksistä tulisi sitä paitsi erittäin
17027: nittavaksi ainoastaan ryhtymisen yleisimmät monimutkaisia, jos niissä pyrittäisiin sääntele-
17028: muodot, nimittäin kätkeminen, hankkiminen, mään tapauksia, joissa vastikkeeseen ryhtymis-
17029: huostaan ottaminen ja välittäminen. Näihin tä voidaan pitää paheksuttavana. Lisäksi näyt-
17030: rinnastettaisiin muu ryhtyminen toiselta sään- tää siltä, että järjestelmällistä kätkemisrikos-
17031: nöksessä mainitulla rikoksella saatuun omai- säännösten kiertämistä vaihtamalla omaisuus
17032: suuteen. Ryhtyminen voisi tapahtua sekä toiseksi ja luovuttamalla se vasta sen jälkeen
17033: omaan että toisen lukuun. esimerkiksi välittäjälle ei ainakaan toistaiseksi
17034: Kätkemisellä ymmärrettäisiin lähinnä esi- ole havaittavissa.
17035: neen piilottamista ja sen kuljettamista sellai- Vastikkeeseen ryhtymiseen ei liity sitä kätke-
17036: seen paikkaan, mistä omistaja ei sitä helposti misrikokselle ominaista piirrettä, että menette-
17037: tavoita. Hankkimisella tarkoitettaisiin muun ly estäisi omaisuuden palautumisen omistajal-
17038: muassa kätkemisrikoksen ehkä yleisintä teko- leen, vaan siinä on kysymyksessä lähinnä ri-
17039: muotoa, ostamista, samoin kuin vaihtamista. koksesta hyötyminen ja eräissä tapauksissa sen
17040: Huostaanottaja taas säilyttäisi esinettä hallus- edistäminen, että toinen voisi hyötyä rikokses-
17041: 14 380465Z
17042: 106 1988 vp. - HE n:o 66
17043:
17044: ta. Tarkoitus onkin, että myös vastikkeeseen kaisematta, vaikka kätkemisrikoksen tunnus-
17045: ryhtymisen rangaistavuutta vielä selvitettäisiin merkistö muuten täyttyisi.
17046: rikoslain uudistamisen myöhemmässä vaihees- Kätkemisrikos edellyttää tekijältään tahalli-
17047: sa pohdittaessa sitä, missä tapauksissa toisen suutta. Tahallisuuteen kuuluisi tietoisuus siitä,
17048: tekemän rikoksen tai rikoksesta hyötymismah- että omaisuus on saatu omistajaltaan jollakin
17049: dollisuuksien edistäminen olisi säädettävä ran- säännöksessä tarkoitetulla esirikoksella. Tämä
17050: gaistavaksi. vaatimus ei sisällä kuitenkaan sitä, että tekijän
17051: Ehdotettu säännös koskisi vain ryhtymistä tulisi tietää nimenomaan, millä tai edes minkä-
17052: säännöksessä mainitulla rikoksella hankittuun laisella esirikoksella omaisuus on saatu. Mikäli
17053: omaisuuteen, mutta ei ryhtymistä vastikkee- tahallisuuden vaatimus vietäisiin näin pitkälle,
17054: seen. Rangaistavuuden raja kulkisi esimerkiksi ei omaisuuteen ryhtyjää useinkaan voitaisi tuo-
17055: siten, että varastetun tavaran hankkiminen oli- mita rangaistukseen. Monessa tapauksessa on
17056: si kätkemisrikos, mitä taas pelkkä varastetuilla mahdotonta näyttää toteen sitä, että omaisuu-
17057: rahoilla ostetun tavaran käyttäminen ei olisi. teen ryhtyjä on tiennyt omaisuuden saaduksi
17058: esimerkiksi ryöstörikoksella, vaikka ryhtyjä
17059: Kätkemisrikoksen tunnusmerkistö täyttyisi
17060: olisikin mieltänyt omaisuuden joutuneen pois
17061: heti, kun rikoksentekijä ryhtyy omaisuuteen.
17062: omistajaltaan jollakin anastusrikoksella. Riit-
17063: Teon rangaistavuuteen tältä osin ei vaikuttaisi
17064: tävää olisikin, että tekijä on mieltänyt omai-
17065: se, mitä rikoksentekijä ryhtymisen jälkeen te-
17066: suuden saaduksi jollakin säännöksessä maini-
17067: kee omaisuudelle. Teko rangaistaisiin kätke-
17068: tulla esirikoksella.
17069: misrikoksena, vaikka tekijä esimerkiksi hylkäi-
17070: Esirikoksen syytteeseenpano-oikeus saattaa
17071: si teon kohteena olevan esineen tai luovuttaisi
17072: olla jo vanhentunut, kun tekijä ryhtyy esiri-
17073: sen takaisin esirikoksen tekijälle. Kätkemisri- koksella saatuun omaisuuteen. Esirikoksen
17074: kokseen ei kuitenkaan syyllistyisi henkilö, joka
17075: vanhentuminen ei kuitenkaan estä sitä, että
17076: ryhtyy omaisuuteen toimittaakseen sen omista-
17077: tekijä tuomitaan rangaistukseen kätkemisri-
17078: jalleen tai viranomaisille.
17079: koksesta. Kätkemisrikos vanhentuisi siis itse-
17080: Kätkemisrikokselta vaaditaan liitännäisyyttä näisesti.
17081: esirikokseen. Säännöksen esirikosluettelo Kätkemisrikos on tyypillisesti sellainen rikos,
17082: osoittaa, että teon, jolla omaisuus on saatu jonka kohteena olevaan omaisuuteen voi liittyä
17083: omistajalta, tulee olla tahallinen rikos. Esirikos muukin rikos. Rikoksentekijä voi ryhtyä kät-
17084: saattaisi jäädä rankaisematta esimerkiksi sen kemisrikoksen toteuttavalla teolla esimerkiksi
17085: vuoksi, että sen tekijä on syyntakeeton iän, sellaiseen väärennysaineistoon, jota tarkoite-
17086: mielisairauden tai vajaamielisyyden johdosta taan ehdotetussa rikoslain 33 luvun 4 §:ssä.
17087: tai että tekijä on rikosoikeudellisesti poikkeus- Mikäli tällöin myös väärennysaineiston hallus-
17088: asemassa kuten diplomaatti. Tällaisellakin ri- sapidon tunnusmerkistö toteutuu, rikoksente-
17089: koksella saatuun omaisuuteen ryhtyjä voitai- kijä tulisi yleensä tuomita rikosten yhtymistä
17090: siin tuomita rangaistukseen kätkemisrikokses- koskevien säännösten mukaan sekä hallussapi-
17091: ta. torikoksesta että kätkemisrikoksesta. Kätke-
17092: Ongelmallista on se, miten tarkoin esirikok- misrikoksen kohteena olevia esineitä käytetään
17093: sen tulee olla selvitetty, jotta kätkemisrikokses- usein myös väärennys-, petos- tai maksuväline-
17094: ta voitaisiin rangaista. Vähimmäisvaatimuk- petosrikosten tekemiseen. Tällaisissakin ta-
17095: seksi voitaneen asettaa se, että omaisuuden pauksissa sovellettaisiin rikosten yhtymistä
17096: omistaja tiedetään sekä että esirikoksen tekoai- koskevia säännöksiä.
17097: ka ja -paikka on esirikoksen yksilöimiseksi Kätkemisrikoksen rangaistus olisi sakkoa tai
17098: riittävästi selvitetty. Sen sijaan ei voitane pitää vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.
17099: välttämättömänä, että omistaja voi tarkasti Rangaistusasteikko olisi siis sama kuin var-
17100: ilmoittaa rikoksen tekoajan tai -paikan. Ei kaussäännöksessä.
17101: myöskään voitane asettaa niin pitkälle mene-
17102: vää vaatimusta, että kaikissa tapauksissa myös
17103: esirikoksen tekijä olisi tiedossa. Usein näet 2 §. Törkeä kätkemisrikos
17104: esine voidaan osoittaa varastetuksi, mutta var-
17105: kaan henkilöllisyyttä ei kyetä selvittämään. Rikoslain voimassa olevassa 32 luvussa ei ole
17106: Olisi yleisen oikeuskäsityksen vastaista, jos erityistä varastetun tavaran kätkemisen törkei-
17107: tällaiseen esineeseen ryhtynyt henkilö jäisi ran- tä tekomuotoja koskevaa säännöstä. Luvun 1
17108: 1988 vp. - HE n:o 66 107
17109:
17110: §:ssä on kuitenkin erittäin raskauttavien asian- tekojen suorittamistapa voi osoittaa toiminnan
17111: haarain vallitessa tehtyjä rikoksia varten oma laajamittaisuutta, vaikka tekojen määrä ei eri-
17112: rangaistusasteikko. tyisen suuri olisikaan. Toisaalta tekojen suuri
17113: Koska varallisuusrikoksia koskevien sään- määrä sinänsä ei vielä välttämättä tekisi ryhty-
17114: nösten tarkoituksena on omistusoikeuden suo- mistä ammattimaiseksi, koska ammattimaisuus
17115: jaaminen, on perusteltua katsoa kätkemisri- edellyttää pyrkimystä saada rikoksen toistami-
17116: kos, kuten varkauskin, törkeäksi silloin, kun sesta pysyviä tuloja. Useatkaan satunnaiset
17117: rikoksen kohteena on erittäin arvokas omai- ryhtymisteot eivät sellaista pyrkimystä vielä
17118: suus. Omaisuuden arvokkuus voi olla joko osoita.
17119: yleisesti tunnettu tai vain rikoksentekijän tie- Ammattimainen kätkemisrikos olisi, niin
17120: dossa. Rikoksentekijäitä vaadittava tahallisuus kuin nykyisinkin, niin sanottu kollektiivirikos.
17121: edellyttää, että tekijä on mieltänyt teon kohtee- Mikäli usean kätkemisrikoksen muodostama
17122: na olevan omaisuuden arvokkuuden. Tunnus- tekosarja arvosteltaisiin ammattimaiseksi kät-
17123: merkkiä "erittäin arvokas omaisuus" tulisi kemisrikokseksi, rangaistus tuomittaisiin vain
17124: arvostella samoin kuin ehdotetun törkeän var- tästä yhdestä teosta, eikä osatekoja arvosteltai-
17125: kauden kohdalla. Säännöksen soveltaminen si erikseen. Mikäli kuitenkin tekijä välillä ko-
17126: edellyttäisi lisäksi, että kätkemisrikos on myös konaan luopuisi tällaisten rikosten harjoittami-
17127: kokonaisuutena arvostellen törkeä. sesta, mutta myöhemmin aloittaisi uudelleen
17128: Törkeän kätkemisrikoksen rangaistusasteik- vastaavanlaisen rikollisen toiminnan, voitaisiin
17129: ko olisi, kuten törkeässä varkaudessa, vankeut- menettely arvostella kahdeksi eri ammattimai-
17130: ta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä seksi kätkemisrikokseksi. Tällainen tapaus olisi
17131: vuotta. kysymyksessä ainakin silloin, kun tekijä tultu-
17132: aan tuomituksi ammattimaisesta kätkemisri-
17133: koksesta myöhemmin ryhtyisi uudelleen har-
17134: 3 §. Ammattimainen kätkemisrikos joittamaan tällaista rikollisuutta.
17135: Tällaiselle rikokselle, joka yleensä käsittää
17136: Järjestäytyneen omaisuusrikollisuuden edel- useita yksittäisiä tekoja, on perusteltua säätää
17137: lytyksenä on usein se, että taustalla toimii ankara rangaistusuhka. Rangaistusasteikoksi
17138: rikoksilla hankittua omaisuutta suunnitelmalli- ehdotetaankin vankeutta vähintään neljä kuu-
17139: sesti ja ammattimaisesti edelleen markkinaivia kautta ja enintään kuusi vuotta, joten asteikko
17140: henkilöitä, jotka tavoittelevat toiminnallaan olisi ankarampi kuin esimerkiksi törkeässä var-
17141: hyvinkin suurta hyötyä. Tällaisen toiminnan kaudessa.
17142: varalta ehdotetaan edelleen rikoslain nykyisen
17143: 32 luvun 3 §:n kaltaista säännöstä. Mikäli
17144: ehdotetuissa 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu ryhtyminen 4 §. Tuottamuksellinen kätkemisrikos
17145: rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamit-
17146: taista ja ammattimaista, rikoksentekijä tuomit- Pykälän mukaan rangaistaisiin menettelystä,
17147: taisiin ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. jota tahallisesti tehtynä olisi pidettävä 1 §:ssä
17148: Ammattimainen rikos on kysymyksessä sil- tarkoitettuna kätkemisrikoksena. Esimerkkinä
17149: loin, kun tekijällä on rikosta tehdessään tar- ryhtymisen tekotavoista ei tässä säännösehdo-
17150: koitus saada rikoksen jatkuvasta toistamisesta tuksessa ole kuitenkaan mainittu kätkemistä,
17151: pysyviä tuloja itselleen. Ammattimaiseksi voi- koska kätkeminen tuskin voi tulla kysymyk-
17152: taisiin periaatteessa katsoa yksikin ehdotetun seen, jos tekijäitä puuttuu tahallisuus. Rikos-
17153: säännöksen tunnusmerkistön toteuttava teko, lain voimassa olevassa 32 luvun 5 §:ssä on
17154: jos voidaan osoittaa, että tekoon liittyy tarkoi- vastaava ryhtymisen tekotapoja koskeva rajoi-
17155: tus jatkuvasti toistaa rikosta pysyvien tulojen tus.
17156: saamiseksi. Koska ryhtymisen tulee olla sään- Tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta olisi
17157: nöksen mukaan lisäksi laajamittaista, yksi teko kysymys, jos omaisuus, johon tekijä on ryhty-
17158: kuitenkaan tuskin riittäisi tekemään ryhtymi- nyt, on 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua
17159: sestä ammattimaista kätkemisrikosta. ja jos tekijällä on ollut syytä epäillä se tällä
17160: Ryhtymisen laajamittaisuuden arvosteluun tavalla saaduksi. Arvioitaessa sitä, onko teki-
17161: vaikuttavia tekijöitä ovat ryhtymistekojen jällä ollut syytä epäillä omaisuuden alkuperää,
17162: määrä ja suorittamistapa. Laajamittaisuus voi on kiinnitettävä huomiota tekijän tiedossa ol-
17163: ilmetä ryhtymistekojen suurena määränä tai leisiin seikkoihin ja olosuhteisiin. Jos tekijällä
17164: 108 1988 vp. - HE n:o 66
17165:
17166: näiden seikkojen ja olosuhteiden perusteella on oleva omaisuus on saatu. Vastaava raJOltus-
17167: ollut syytä epäillä omaisuus pykälässä tarkoite- säännös on luvun 4 §:ssä. Tällainen rajoitus
17168: tulla tavalla saaduksi, hän omaisuuteen ryhty- osoittaa, ettei ole pidetty perusteltuna rangais-
17169: essään syyllistyisi luottamukselliseen kätkemis- ta esirikoksen tekijää tai siihen osallista enää
17170: rikokseen siitä riippumatta, onko hän todella erikseen siitä, että hän kätkee rikoksella saatua
17171: epäillyt omaisuuden alkuperää vai ei. Tekijän omaisuutta tai muuten ryhtyy siihen. Tällainen
17172: tulee siis olla tietoinen niistä seikoista, joiden menettely voidaan ottaa riittävästi huomioon
17173: perusteella omaisuuden alkuperää on syytä jo esirikosta arvosteltaessa. Ei ole järkevää
17174: epäillä, esimerkiksi siitä, että omaisuuden tuomita esimerkiksi anastusrikoksen tekijää sii-
17175: myyntihinta on poikkeuksellisen alhainen, tai tä, että hän käyttää anastamaansa omaisuutta
17176: siitä, ettei myyjällä voi olettaa olevan kyseistä tai myy sen omaisuuden alkuperän tuntevalle
17177: omaisuutta laillisesti hallussaan. ostajalle. Vastaavaa periaatetta ehdotetaan
17178: Rangaistus luottamuksellisesta kätkemisri- noudatettavaksi myös ehdotukseen sisältyvien
17179: koksesta olisi sakkoa tai vankeutta enintään kätkemisrikosten yhteydessä.
17180: kuusi kuukautta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, ettei
17181: kätkemisrikoksesta, törkeästä kätkemisrikok-
17182: sesta, ammattimaisesta kätkemisrikoksesta,
17183: 5 §. Kätkemisrikkomus tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta tai kät-
17184: kemisrikkomuksesta tuomita henkilöä, joka on
17185: Säännöksen mukaan rangaistaisiin teosta, osallinen siihen 1 § :ssä mainittuun rikokseen,
17186: joka sinänsä täyttäisi kätkemisrikoksen tai jolla omaisuus on toiselta saatu. Esirikokseen
17187: luottamuksellisen kätkemisrikoksen tunnus- osallista eli tekijää, avunantajaa tai yllyttäjää
17188: merkistön. Perusteena, joka olisi otettava huo- ei siis näissä tapauksissa tuomittaisi rangais-
17189: mioon harkittaessa, onko tekoa pidettävä kät- tukseen kätkemisrikoksesta, vaan ainoastaan
17190: kemisrikkomuksena, mainitaan omaisuuden esirikoksesta tai osallisuudesta siihen.
17191: arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat. Vas- 2 momentti. Niin kuin luvun perusteluissa
17192: taavat perusteet esiintyvät esimerkiksi ehdote- on mainittu, ehdotetaan kohtuussyistä sään-
17193: tussa näpistystä koskevassa säännöksessä. Rat- nöstä, jonka mukaan luvun säännöksiä ei so-
17194: kaisu tehtäisiin kuitenkin viime kädessä koko- vellettaisi rikoksentekijän kanssa samassa ta-
17195: naishar kinnan perusteella. loudessa asuvaan henkilöön, joka ainoastaan
17196: Säännöksessä mainittuna rikokseen liittyvä- käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteista-
17197: nä seikkana voisi olla esimerkiksi esirikoksen louden tavanomatsun tarpeisiin rikoksella
17198: tekijän ja kätkemisteon tekijän keskinäinen hankkimaa omaisuutta. Tällainen henkilö on
17199: henkilökohtainen suhde. Esirikoksen tekijän usein rikoksentekijän perheenjäsen, mutta
17200: kanssa yhteistaloudessa asuvan henkilön kätke- myös muu henkilö saattaisi tulla kysymykseen,
17201: misteko saattaa usein olla hänen asemansa ja esimerkiksi joku kaukaisempi sukulainen tai
17202: teon luonteen vuoksi moitittavuudeltaan niin rikoksentekijän kanssa niin sanotussa avolii-
17203: lievä, että on perusteltua soveltaa häneen tätä tossa asuva henkilö. Edellytyksenä olisi, että
17204: säännöstä, mikäli häneen ei sovellu ehdotetun rikoksentekijällä ja säännöksessä tarkoitetulla
17205: luvun 6 §:n 2 momentin säännös. henkilöllä on yhteinen talous.
17206: Rangaistus kätkemisrikkomuksesta olisi sak- Omaisuuden tulisi olla hankittu yhteistalou-
17207: koa. den tavanomaisia tarpeita varten. Esimerkiksi
17208: ruokatavarat olisivat tällaista omaisuutta. Sitä
17209: vastoin erilaiset ylellisyystavarat, kuten korut,
17210: 6 §. Rajoitussäännös jäisivät säännöksen soveltamispiirin ulkopuo-
17211: lelle. Se, mitä voidaan pitää yhteistalouden
17212: Pykälässä säädettäisiin siitä, miten osallisuus tavanomaisiin tarpeisiin kuuluvana, voi tosin
17213: esirikokseen vaikuttaa kätkemisrikoksista tuo- jonkin verran vaihdella talouden kulutustapo-
17214: mitsemiseen (1 mom.), sekä rangaistavuuden jen mukaan. Arvosteltaessa sitä, milloin omai-
17215: poistamisesta eräissä tapauksissa (2 mom.). suus on hankittu mainittua tarvetta varten,
17216: 1 momentti. Rikoslain voimassa olevan 32 tulisi ottaa huomioon omaisuuteen ryhtyneen
17217: luvun 1 §:n mukaan varastetun tavaran kätke- henkilön käsitys omaisuuden käyttötarkoituk-
17218: misestä ei tuomita sitä, joka on ollut osallisena sesta ryhtymistilanteessa. Rikoksentekijällä on
17219: siihen rikokseen, jolla ryhtymisen kohteena alun perin ehkä ollut esimerkiksi tarkoitus
17220: 1988 vp. - HE n:o 66 109
17221:
17222: myydä anastamansa elintarvikkeet, mutta hän yhteydessä, mutta usein ne kohdistuvat myös
17223: on myöhemmin saattanut päättää niiden käyt- hallintoon ja oikeudenhoitoon.
17224: tämisestä yhteisen talouden tarpeisiin.
17225: Rangaistavuuden poistaminen ei koskisi
17226: kaikkia ryhtymisen tekotapoja. Ryhtymismuo- 1.10.1.2. Nykyinen tilanne
17227: toja kuvataan säännöksessä tunnusmerkeillä
17228: "käyttää tai kuluttaa". Rikoslain väärennyssäännökset on sijoitettu
17229: Säännöksessä tarkoitettaisiin rikoksenteki- pääasiallisesti 36 lukuun yhdessä petosrikosten
17230: jällä sekä esirikoksen tekijää että kätkemisri- kanssa, mutta myös muualla laissa on teonku-
17231: koksen tekijää. vauksia, joissa on väärennysrikoksille ominai-
17232: sia tunnusmerkkejä. Sanotussa luvussa väären-
17233: nysrikokset on luokiteltu etupäässä silmällä
17234: pitäen niiden erilaisia kohteita. Erikseen on
17235: 1.10. 33 luku. Väärennysrikoksista ryhmitelty arkistoasiakirjat (RL 36:3), toimi-
17236: tusasiakirjat (RL 36:4) ja yksityiset asiakirjat
17237: 1.10.1. Luvun perustelut (RL 36:5), rajat, pyykit, vedenkorkeusmerkit
17238: ja muut samanlaatuiset merkit (RL 36:9) sekä
17239: 1.10.1.1. Systematiikka ja sääntelyn tarve kartta-, posti- ja leimamerkit ynnä muut julki-
17240: set merkit ja leimat (RL 36:10 ja 11). Väärän
17241: Väärennysrikokset ovat luonteeltaan lähinnä merkinnän aiheuttamista yleiseen kirjaan (RL
17242: todistelurikoksia, jotka loukkaavat tai vaaran- 36:7) on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa
17243: tavat todistelutarkoituksessa tapahtuvan tie- kutsuttu myös intellektuaaliseksi väärennyk-
17244: donvälityksen luotettavuutta oikeuselämässä. seksi. Väärennysrikoksilla on yleensä tarkoitet-
17245: Todistelulla ei tällöin tarkoiteta pelkästään tu juuri rikoslain 36 luvun 3-11 §:ssä säännel-
17246: tuomioistuimessa tai viranomaisen luona ta- tyjä tekoja. Asiakirjaväärennyksen yleisnimi-
17247: pahtuvaa todisteiden esittämistä. Sillä ymmär- tystä on puolestaan käytetty rikoslain 36 luvun
17248: retään myös esimerkiksi postissa tai pankissa 3-8 §:n rikoksista.
17249: asioitaessa tapahtuvaa henkilöllisyyden todista- Rikoslain 36 luvun ulkopuolisista väärennys-
17250: mista ja muitakin tilanteita, joissa on kysymys rikoksiin läheisesti liittyvistä säännöksistä mai-
17251: tietyn tosiasian vahvistamisesta jonkin todis- nittakoon Suomen turvallisuuden tai oikeuk-
17252: tuskappaleen avulla. sien kannalta tärkeän asiakirjan väärentämi-
17253: Todistelussa on luonnollisesti tärkeätä sekä nen, hävittäminen, turmeleminen, kätkeminen
17254: todisteluo sisällön totuudenmukaisuus että tai saiaarnineo (RL 12:8), vaaliväärennys (RL
17255: käytettyjen todistuskappaleiden ulkonainen 15:42), yleisen peruskirjan tai muun sellaisen
17256: luotettavuus. Ei olisi kriminaalipoliittisesti jär- virkamiehen luona säilytettävän asiakirjan hä-
17257: kevää säätää valehtelua sellaisenaan rangaista- vittäminen, turmeleminen tai kätkeminen (RL
17258: vaksi. Perinteisesti väärennysrikoksilla onkin 16:15), raharikokset (RL 37 luku), asiakirjan
17259: meillä tarkoitettu ensisijaisesti todistuskappa- hävittäminen (RL 38:4), virkamiehenä tehty
17260: leiden ulkonaiseen luotettavuuteen, toisin sa- väärennys (RL 40:6) sekä virkamiehenä tehty
17261: noen niiden oikeaperäisyyteen ja koskematto- kavalluksen saiaarnineo (RL 40:7 3).
17262: muuteen kohdistuvia loukkauksia. Väärennys- Rikoslaissa on myös muuntyyppisiä todistus-
17263: rikokseksi ei ole määritelty sisällöltään valheel- kappaleiden ja todisteluo luotettavuutta suo-
17264: listen asiakirjojen valmistamista ja todisteena jaavia säännöksiä, jotka tehtävänsä puolesta
17265: käyttämistä. ovat lähellä väärennyssäännöksiä, esimerkiksi
17266: Ihmisten välinen kanssakäyminen olisi nyky- viranomaisen erehdyttäminen (RL 16:20a), si-
17267: aikaisessa yhteiskunnassa lähes mahdotonta, sällykseltään väärän kirjallisen todistuksen an-
17268: jollei käytössä olevien todistuskappaleiden ai- taminen viranomaiselle (RL 17:8), allekirjoi-
17269: touteen voitaisi yleisesti luottaa. Asiakirjavies- tuksen kieltäminen (RL 38:7 1), valheellisen
17270: tinnän yleistyessä väärennysten tekotilaisuudet päästökirjan tai muun sellaisen todistuksen
17271: ovat lisääntyneet ja kiinnijoutumisen todennä- antaminen (RL 42:3) sekä toisen henkilön pas-
17272: köisyys on pienentynyt. Kaupungistuminen ja sin tai muun senkaltaisen todistuksen käyttä-
17273: väestön liikkuvuus ovat helpottaneet väären- minen (RL 42:5). Väärennyssäännöksiin ver-
17274: nysrikosten tekemistä. Käytännössä väären- rattuina ne ovat kuitenkin rangaistustasoltaan
17275: nykset esiintyvät yleensä varallisuusrikosten lievempiä.
17276: 110 1988 vp. HE n:o 66
17277:
17278: 1.10.1.3. Nykyisen sääntelyn epäkohdat peettoman yksityskohtaisia, eivätkä niiden tör-
17279: keysporrastuksia ilmentävät erotteluperusteet
17280: Voimassa olevat väärennyssäännökset ovat (esimerkiksi jako yksityisiin ja yleisiin asiakir-
17281: säilyneet alkuperäisessä muodossaan nykyisen joihin) enää vastaa nykyajan vaatimuksia.
17282: rikoslain säätämisestä lähtien, vaikka oikeus-
17283: elämän, vaihdantatalouden ja tietotekniikan
17284: kehitys on suuresti muuttanut käsityksiä asia- 1.10.1.4. Ehdotuksen pääkohdat
17285: kirjoista ja niiden tehtävistä. Väärennysrikok-
17286: sen kykenee nykyään suorittamaan melkein 1 ollei väärennysrikoksia olisi erikseen krimi-
17287: kuka tahansa, missä ja milloin tahansa, hyvin nalisoitu, suurin osa niistä tulisi todennäköises-
17288: yksinkertaisin välinein eikä se vaadi paljoa- ti rangaistavaksi joko petoksina tai petoksen
17289: kaan valmistelua tai suunnittelua. Usein riittää yrityksinä. Väärennystä pidettäisiin silloin vain
17290: pelkkä epäselvä nimikirjoitus etukäteen painet- erikseen säänneltyjen päärikosten yhtenä teko-
17291: tuun lomakkeeseen. Väärän tai väärennetyn tapana. Väärennyssäännösten poistaminen
17292: asiakirjan käyttäminen ei kaikissa tapauksissa saattaisi edistää väärennysrikosten ennaltaeh-
17293: enää ansaitsekaan yhtä ankaraa moitearvoste- käisyyn tähtäävien teknisten suojatoimien ke-
17294: lua kuin viime vuosisadalla. Samalla petoksen hittämistä kuten esimerkiksi nimikirjoituksen
17295: ja väärennyksen välinen rajanveto on muodos- avulla tapahtuvan oikeaperäisyyskontrollin
17296: tunut sattumanvaraiseksi, etenkin sellaisissa korvaamista varmemmilla menetelmillä. Sään-
17297: vaihdantatilanteissa, joissa asiakirjan antajan nösten poistaminen ei myöskään vaikuttaisi
17298: henkilöllisyydellä on toisarvoinen merkitys. siviilioikeudellista vilpittömän mielen suojaa
17299: Tarpeetonta päällekkäisyyttä petosrikosten koskeviin sääntelyihin (esimerkiksi velkakirja-
17300: kanssa on myös aiheuttanut väärennyksen ran- lain 15 §:n 3 mom. ja 17 §),joilla vaihdanta-
17301: gaistavuuden ehdoksi asetettu vaatimus väärän elämän kannalta saattaa olla rikosoikeudellista
17302: tai väärennetyn asiakirjan käyttämisestä hyöty- rangaistusuhkaa tärkeämpikin merkitys. Ylei-
17303: mistarkoituksessa. Oikeuskäytännössä tämä sestävistä syistä on kuitenkin katsottu aiheelli-
17304: päällekkäisyys on ratkaistu siten, että väären- seksi säilyttää väärennysrikoksia koskevat eril-
17305: nyksen avulla tehdystä petoksesta ei tuomita lissäännökset. Ne antavat myös mahdollisuu-
17306: erikseen vaan petoksen katsotaan sisältyvän den puuttua petoksen tai muun päärikoksen
17307: väärennykseen. Tämä ei aina anna selkeää sellaisiin valmisteluvaiheisiin, joissa päärikos ei
17308: kuvaa rikollisen toiminnan luonteesta, eten- ole vielä edennyt edes yrityksen asteelle.
17309: kään silloin kun väärennys on vain liitännäinen Väärennysrikokset ehdotetaan sijoitettaviksi
17310: osateko petoksen tai petoksia käsittävässä ta- omaan lukuunsa. Väärennyksen yleissäännös
17311: pahtumasarjassa. Väärän tai väärennetyn asia- koskisi asiakirjojen lisäksi myös muita todiste-
17312: kirjan käyttämisvaatimuksesta aiheutuvana luun käytettyjä tallenteita, joita esityksessä
17313: epäkohtana on pidetty myös sitä, että väärien kutsutaan yhteisellä nimellä todistuskappaleik-
17314: tai väärennettyjen asiakirjojen pelkkä valmis- si. Ne voisivat olla joko selväkielisiä taikka
17315: taminen ja hallussapito on usein jäänyt koko- teknisten apuvälineiden avulla luettavaksi,
17316: naan rankaisematta, vaikka niiden laiton käyt- kuunneltavaksi tai muutoin ymmärrettäviksi
17317: tötarkoitus onkin ollut ilmeinen. tarkoitettuja. Väärennyksen rangaistavuuden
17318: Nykyisessä laissa väärennysrikosten kohteet edellytyksenä ei enää olisi väärän tai väärenne-
17319: on lueteltu yksityiskohtaisesti. Erilaisten asia- tyn todistuskappaleen käyttäminen, mutta
17320: kirjojen lisäksi on mainittu tietyntyyppiset käyttäminen mainittaisiin kuitenkin kolmante-
17321: merkit ja leimat. Oikeuskäytännössä on ilmen- na tekotapana väärän todistuskappaleen val-
17322: nyt epäselvyyttä siitä, missä määrin väärennys- mistamisen ja aidon todistuskappaleen väären-
17323: säännöksiä voidaan soveltaa perinteisiä asiakir- tämisen rinnalla. Esityksessä pyritään eroon
17324: joja korvaaviin uusiin tiedontallennuksen muo- nykyisten säännösten yksityiskohtaisuudesta.
17325: toihin kuten ääni- ja kuvatallenteisiin, valojäl- Samalla ehdotetaan kuitenkin laintasoisia oh-
17326: jennöksiin tai piirturien ja muiden teknisten jeita eräisiin väärennyssäännösten perinteisiin
17327: laitteiden tuottamiin tallenteisiin. Myös auto- tulkintakysymyksiin, esimerkiksi siihen, mil-
17328: maattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvien tie- loin todistuskappaletta on pidettävä vääränä
17329: dostojen muuntelut ovat jääneet nykyisten vää- tai väärennettynä (6 §).
17330: rennyssäännösten ulottumattomiin (KKO 1985 Luvun keskeinen rangaistussäännös olisi
17331: II 60). Nykyiset säännökset ovat lisäksi tar- väärennys (1 §), jonka rangaistusasteikko vas-
17332: 1988 vp. - HE n:o 66 111
17333:
17334: taisi petoksen rangaistusasteikkoa. Sitä täyden- 15:42). Myöskään rikoslain 12 luvun 8 §:ää, 16
17335: täisivät törkeä väärennys (2 §) ja rikkomusta- luvun 15 ja 20 a §:ää, !?luvun 8 §:ää sekä 42
17336: soinen lievä väärennys (3 §). Rangaistustasol- luvun 5 §:ää ei ehdoteta rikoslain uudistuksen
17337: taan väärennykseen rinnastettaisiin myös ny- tässä vaiheessa muutettaviksi.
17338: kyisen rikoslain 36 luvun 9 §:ää vastaava Ehdotetut säännökset merkitsisivät useim-
17339: maastomerkin väärennys (5 §). Kokonaan uusi missa tapauksissa lievennystä verrattuna nykyi-
17340: rikostyyppi olisi väärennysaineiston hallussapi- siin vastaaviin rangaistusasteikkoihin. Toisaal-
17341: to (4 §), jossa säädettäisiin rangaistavaksi vää- ta väärennyssäännösten soveltaminen ei enää
17342: rien tai väärennettyjen todistuskappaleiden syrjäyttäisi petossäännösten soveltamista, vaan
17343: sekä väärennysrikosten tekemiseen tarkoitettu- väärennyksen ja petoksen yhtyessä sovellettai-
17344: jen välineiden ja tarvikkeiden ilman hyväksyt- siin rikoslain 7 luvun säännöksiä rikosten yhty-
17345: tävää syytä tapahtunut hallussapito. Säännös misestä. Rangaistavuuden alaa ehdotetaan
17346: korvaisi eräiltä osin nykyisen rikoslain 44 lu- eräiltä osin laajennettavaksi esimerkiksi kor-
17347: vun 26 §:n 1 momentin, joka ehdotetaan ku- vaamalla asiakirjan käsite sitä laajemmalla to-
17348: mottavaksi. Ehdotukseen sisältyy myös menet- distuskappaleen käsitteellä sekä luopumalla
17349: tämisseuraamusta koskeva säännös (7 §), joka väärän tai väärennetyn todistuskappaleen käyt-
17350: soveltamisalaltaan olisi nykyistä vastaavaa (RL tämisvaatimuksesta rangaistavuuden ehtona.
17351: 36:104) jonkin verran laajempi. Toisaalta vaadittaisiin, että väärä tai väären-
17352: Ehdotetun 33 luvun säännökset korvaisivat netty todistuskappale valmistetaan käytettä-
17353: nykyisen 36 luvun 3-6 §:n sekä 8-12 §:n. väksi harhauttavana todisteena taikka että sitä
17354: Todistuskappaleiden tai niille tallennettujen sellaisena käytetään. Tämä vaatimus puoles-
17355: tietojen hävittämisestä tai turmelemisesta ei taan sulkisi eräitä oikeuskäytännössä nykyään
17356: ehdoteta erillistä säännöstä, koska nämä teot asiakirjaväärennykseksi katsottuja tekoja vast-
17357: tulisivat vastedes yleensä rangaistaviksi vahin- edes rangaistavuuden ulkopuolelle.
17358: gontekona ehdotetussa rikoslain 35 luvussa.
17359: Myöskään allekirjoituksen kieltämisestä ja
17360: maksetun velan uudelleen velkomisesta ei ole 1.10.2. Pykälien perustelut
17361: katsottu aiheelliseksi ehdottaa erillissäännök-
17362: siä. Tarvittaessa tällaiseen menettelyyn voitai- 1 §. Väärennys
17363: siin soveltaa petossäännöksiä. Sen vuoksi ri- Nykyisessä laissa eroteliaan väärennykset,
17364: koslain 38 luvun 4 § ja 7 §:n 1 momentti jotka kohdistuvat arkistoasiakirjoihin, yleisiin
17365: ehdotetaan kumottaviksi. Väärän merkinnän toimitusasiakirjoihin ja yksityisiin asiakirjoihin
17366: aiheuttamista yleiseen kirjaan (RL 36:7) ei sekä vero- ja muihin merkkeihin ja leimoihin
17367: enää katsottaisi luonteeltaan väärennysrikok- (RL 36:3-6 ja 10-12). Ehdotettu väärennyk-
17368: seksi, vaan teko ehdotetaan rangaistavaksi vi- sen perussäännös korvaisi nämä säännökset. Se
17369: ranomaisten toimintaan kohdistuneena rekiste- koskisi periaatteessa kaikkia todistuskappaleita
17370: rimerkintärikoksena (RL 16:21). Rahanväären- eli erityyppisten asiakirjojen lisäksi muitakin
17371: nystä koskevat ehdotukset taas sisältyvät ehdo- todisteiksi kelpaavia tallenteita, jotka on erik-
17372: tettuun maksuvälinerikoksia koskevaan 37 lu- seen määritelty ehdotetussa 6 §:ssä. Niihin
17373: kuun. Voimassa olevan 37luvun 4 §:ssä tarkoi- kuuluisivat myös automaattiseen tietojenkäsit-
17374: tetut painetut arvopaperit saisivat kuitenkin telyyn soveltuvat tiedostot. Väärennyksen ran-
17375: vastedes väärennyssuojaa ehdotetun 33 luvun gaistusasteikko olisi sama kuin petoksen eli
17376: säännösten mukaan. Valheellisen päästökirjan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
17377: ja muun sellaisen todistuksen antaminen voi- Väärennyksen tekotapoja olisivat edelleen
17378: taisiin vastedes tarvittaessa katsoa avunannoksi toisaalta väärän todistuskappaleen valmistami-
17379: petokseen, minkä vuoksi rikoslain 42 luvun 3 § nen ja toisaalta todistuskappaleen väärentämi-
17380: ehdotetaan kumottavaksi. Yksityisillä oikeaksi nen kuten nykyisessäkin laiss~. Väärän ja vää-
17381: todistamisilla ei enää tämän päivän oikeus- rennetyn käsitteet tulisivat kuitenkin erikseen
17382: elämässä ole samaa merkitystä kuin joskus määriteltäviksi ehdotetussa 6 §:ssä.
17383: aikaisemmin. Tällaiset todistukset esiintyvät Nykyisin asiakirjaväärennyksen rangaista-
17384: käytännössä jopa selvennystä vaille jääneinä vuus edellyttää pääsääntönä, että väärää tai
17385: epäselvinä nimikirjoituksina. väärennettyä asiakirjaa myös käytetään (vrt.
17386: Vaaliväärennyksestä tarvitaan edelleen eri- kuitenkin RL 12:8 sekä 36:3, 9 ja 10). Kansain-
17387: tyissäännös valtiollisten rikosten yhteyteen (RL välinen vertailu osoittaa, että väärennyksen
17388: 112 1988 vp. - HE n:o 66
17389:
17390: tunnusmerkistöön sisällytetty käyttämisvaati- allekirjoittaja on käyttänyt tekaistua nimeä
17391: mus on melko harvinainen. Käytännössä rikos- ainoastaan jäädäkseen itse tuntemattomaksi, ei
17392: lain 36 luvun 4 ja 5 §:n käyttämisvaatimus sen sijaan erehdyttääkseen asiakirjan vastaan-
17393: merkitsee sitä, että rangaistava asiakirjavää- ottajaa. Ehdotetun säännöksen sanamuoto sitä
17394: rennys lähes aina täyttää myös petoksen tai sen vastoin kytkisi erehdyttämisaikomuksen suo-
17395: yrityksen tunnusmerkistön. Toisaalta itse vää- raan todistuskappaleen epäaitousominaisuu-
17396: rennystointa on pidetty rikoksen valmisteluna, teen. Niinpä esimerkiksi henkilö, joka nostaa
17397: joka jää rankaisematta, jollei asiakirjaa ole anastetulla säästökirjalla varoja pankista ja
17398: vielä ehditty käyttää. Väärennysrikos ei ehdo- merkitsee tililtänostotositteeseen tekaistun ni-
17399: tuksen mukaan enää edellyttäisi väärän tai men, ei välttämättä syyllistyisi väärennykseen.
17400: väärennetyn todistuskappaleen käyttämistä Hän on tosin valmistanut väärän asiakirjan ja
17401: vaan rikoksen täyttymiseen riittäisi aikomus käyttänytkin sitä hyötymistarkoituksessa mutta
17402: saattaa todistuskappale harhauttavana todis- ei kuitenkaan harhauttavana todisteena. Luul-
17403: teena käytettäväksi. Todisteena käyttämisellä tavasti hän on käyttänyt väärää nimeä ainoas-
17404: ymmärrettäisiin todistuskappaleen käyttämistä taan pysyäkseen tuntemattomana. Väärää alle-
17405: nimenomaan todistuskeinona jonkin oikeudel- kirjoitusta ei olisi tarvittu erehdyttämään
17406: lisesti merkityksellisen seikan selvittämiseksi, pankkivirkailijaa, jolle säästökirjan esittäjän
17407: toisin sanoen todistuskappaleeseen tallennetun henkilöllisyys on ollut yhdentekevä seikka.
17408: tiedon esittämistä oikeudellisesti merkitykselli- Ehdotetun säännöksen kannalta ei olisi mer-
17409: sessä yhteydessä. Tällainen todistelu ei olisi kitystä sillä, aikooko väärennyksen suorittaja
17410: rajoitettu tuomioistuin- tai hallintomenette- itse käyttää väärää tai väärennettyä todistus-
17411: lyyn, vaan se voisi tapahtua missä tahansa kappaletta vai suunnitteleeko hän sen luovutta-
17412: oikeuselämässä. mista jonkun toisen käytettäväksi. Väärennys-
17413: Käyttämisvaatimusta on nykyisessä laissa toimen suorittajalla ei tarvitsisi olla edes yksi-
17414: täsmennetty siten, että asiakirjaa on käytettävä löityä mielikuvaa siitä, kuka todistuskappaletta
17415: nimenomaan hyötymis- tai vahingoittamistar- lopulta käyttää ja missä tilaisuudessa. Väärän
17416: koituksessa. Tällä täsmennyksellä on haluttu tai väärennetyn todistuskappaleen varsinaista
17417: sulkea niin sanotut harmittomat väärennykset todistelukäyttöä saattaa näet edeltää pitkä luo-
17418: rangaistavuuden ulkopuolelle. Ehdotetussa vutusketju henkilöltä toiselle. Olennaista olisi
17419: säännöksessä tämä täsmennys on korvattu vaa- vain se, että todistuskappaletta on tarkoitus
17420: timuksena siitä, että todistuskappaleen tulee käyttää harhauttavana todisteena.
17421: olla tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan har- Väärän todistuskappaleen valmistamiseen ja
17422: hauttavana todisteena. Todistuskappaleen aidon todistuskappaleen väärentämiseen sa-
17423: käyttämisen olisi määrä tähdätä siihen, että sen maistuisi väärennyksen kolmantena tekotapana
17424: vastaanottaja todella erehtyy luulemaan todis- väärän tai väärennetyn todistuskappaleen käyt-
17425: tuskappaletta oikeaperäiseksi tai väärentämät- täminen harhauttavana todisteena. Tämä tar-
17426: tömäksi ja että vastaanottaja juuri tällä perus- koittaisi useimmiten sitä tilannetta, jossa joku
17427: teella, siis todistuskappaleen aitoutta koskevan muu kuin käyttäjä itse on suorittanut varsinai-
17428: erehdyksen harhauttamana, saataisiin teke- sen väärennystoimen, toisin sanoen valmista-
17429: mään tai tekemättä jättämään jotakin. nut väärän todistuskappaleen tai väärentänyt
17430: Nykyinen väärennyssäännös ei sanamuoton- aidon todistuskappaleen. Nykyisessä laissa
17431: sa mukaan välttämättä vaadi, että väärän tai väärän asiakirjan käyttäminen on vastaavasti
17432: väärennetyn asiakirjan käyttämisen hyötymis- säädetty rangaistavaksi erikseen rikoslain 36
17433: tai vahingoittamistarkoituksessa olisi tapahdut- luvun 6 §:ssä.
17434: tava nimenomaan sen epäaitousominaisuutta Harhauttavana todisteena käyttämisestä olisi
17435: hyväksi käyttämällä. Oikeuskäytäntökään ei kysymys aina, kun todistuskappale esitetään
17436: ole ollut täysin johdonmukainen. Asiakirjavää- todistelutarkoituksessa ulkopuoliselle vastaan-
17437: rennyksestä on tuomittu sellaisissakin tapauk- ottajalle sellaisissa olosuhteissa, että tällä on
17438: sissa, joissa tekijän käyttämä asiakirja on tosin todellinen mahdollisuus erehtyä luulemaan to-
17439: ollut väärä, mutta vastaanottajan erehdyttämi- distuskappaletta oikeaperäiseksi tai väärentä-
17440: nen on silti perustunut asiakirjan ulkopuolisiin mättömäksi. Siinäkin tapauksessa, että vas-
17441: seikkoihin. Näin on tapahtunut varsinkin sil- taanottaja jo ennestään tietää hänelle todistee-
17442: loin, kun asiakirjan allekirjoittajan henkilölli- na esitetyn todistuskappaleen olevan epäaito,
17443: syydellä ei ole ollut olennaista merkitystä ja olisi kysymys ehdotetun säännöksen tarkoitta-
17444: 1988 vp. - HE n:o 66 113
17445:
17446: masta käyttämisestä, mikäli todistuskappaleen Käyttäjä syyllistyisi sekä väärennykseen että
17447: esittäjä itse uskoo voivansa harhauttaa vas- petokseen ja häneen sovellettaisiin rikosten
17448: taanottajaa. Sen sijaan väärien tai väärennetty- yhtymistä koskevia sääntöjä, kun taas väären-
17449: jen todistuskappaleiden käyttäminen laittomi- nystoimen suorittaja tuomittaisiin pelkästään
17450: na vaihtovälineinä, luovuttajan ja vastaanotta- väärennyksestä. Tilanne olisi luonnollisesti eri-
17451: jan toimiessa yhteisymmärryksessä, ei tieten- lainen siinä tapauksessa, että mainittuja henki-
17452: kään olisi niiden todistelukäyttöä. Todistus- löitä pidetään tekijäkumppaneina. Tällöin
17453: kappaleet ovat tällöin ainoastaan kauppatava- kumpikin tuomittaisiin molemmista rikoksista.
17454: raa, jonka markkina-arvo perustuu niiden vää-
17455: rinkäyttömahdollisuuteen. Tällaisia luovutuk- Jos taas joku käyttää todisteena itse valmis-
17456: sia olisi tarkasteltava rikoskumppanuutta ja tamaansa väärää todistuskappaletta tai itse
17457: osallisuutta koskevien säännösten valossa. Jos väärentämäänsä todistuskappaletta, rikos olisi
17458: taas väärennyksen kohteena oleva todistuskap- yleensä täyttynyt jo heti väärennystoimen ta-
17459: pale on automaattiseen tietojenkäsittelyyn so- pahduttua. Todistuskappaletta käyttämällä te-
17460: veltuva tallenne, todistuskappaleen todisteena kijän ei olisi katsottava syyllistyvän enää uu-
17461: käyttämiseksi katsottaisiin myös tallenteen si- teen väärennysrikokseen. Jos todistuskappa-
17462: sältämän tiedon syöttäminen tietokoneeseen leen käyttö kuitenkin tapahtuisi vasta myö-
17463: ikään kuin talienne olisi oikeaperäinen ja vää- hemmin, mahdollisesti pitkänkin ajan kulut-
17464: rentämätön. tua, eikä se enää perustuisi siihen rikossuunni-
17465: Todistuskappaletta voidaan käyttää sään- telmaan, joka tekijällä oli väärennystointa suo-
17466: nöksen tarkoittamassa mielessä myös välillises- rittaessaan, vaan kokonaan eri päätökseen,
17467: ti. Väärennys saattaa esimerkiksi kohdistua väärennystointa ja käyttämistä voitaisiin pitää
17468: viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin, myös erillisinä rikollisina tekoina. Silloin niihin
17469: josta annetaan viran puolesta tietoja toisille sovellettaisiin rikosten yhtymistä koskevia
17470: viranomaisille. Tällaista väärennettyä rekisteriä sääntöjä. Teot voisivat joko olla saman rikok-
17471: voitaisiin ehdotuksen mukaan käyttää harhaut- sen jatkamista tai muodostaa kokonaan eri
17472: tavana todisteena myös siten, että tekijä panee rikoksia, joista tuomittavat rangaistukset tuli-
17473: vireille jonkin asian tietoisena siitä, että asian sivat keskenään yhdistettäviksi.
17474: ratkaisemista varten tullaan hankkimaan tieto Voimassa olevaa lakia sovellettaessa on kat-
17475: asianomaisesta rekisteristä. sottu, ettei asiakirjan allekirjoittaminen toisen
17476: Käyttäjäitä vaadittava tahallisuus edellyttäisi henkilön nimellä taikka toisen laatiman asia-
17477: tietoisuutta todistuskappaleen epäaitoudesta. kirjan sisällön muuttaminen tai täydentäminen
17478: Käytännössä tapahtuu usein, että väärän tai ole väärennystä, mikäli asiakirjassa nimetyltä
17479: väärennetyn asiakirjan esittäjä kiinni jäätyään antajalta on saatu etukäteen suostumus tai
17480: väittää toimineensa hyvässä uskossa asiakirjan peräti valtuutus toimenpiteeseen. Näin on siitä
17481: hänelle antaneen "tuntemattoman miehen" riippumatta, näkyykö suostumus tai valtuutus
17482: puolesta. Tällaisten tilanteiden varalta olisi itse asiakirjasta. Asiakirjaa ei ole tällaisissa
17483: painotettava todistuskappaleen käyttäjälle ase- tapauksissa pidetty vääränä tai väärennettynä,
17484: tettavaa yleiseen elämänkokemukseen perus- koska asiakirjan sisältö kaikesta huolimatta
17485: tuvaa selonottovelvollisuutta. vastaa sen antajaksi ilmoitetun henkilön todel-
17486: Jos väärennys esiintyy petosrikoksen yhtey- lista tahtoa. Ehdotuksenkaan mukaan väären-
17487: dessä, käyttäytymistä arvosteltaisiin rikosten nyksestä ei yleensä tuomittaisi, jos todistuskap-
17488: yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan. Ran- paleen valmistajalla, väärentäjällä tai käyttä-
17489: gaistus tuomittaisiin siis sekä väärennyksestä jällä on ollut todistuskappaleen antajaksi il-
17490: että petoksesta. Ehdotettu sääntely muuttaisi moitetun henkilön suostumus toimenpiteeseen
17491: väärennys- ja petossäännösten nykyistä suhdet- eikä ehdotetun 6 §:n 2 tai 3 momentista katso-
17492: ta toisiinsa, koska voimassa olevaa lakia sovel- ta muuta johtuvan. Niinpä suostumukseen ei
17493: lettaessa asiakirjaväärennys on jopa erittäin voitaisi vedota esimerkiksi silloin, kun todis-
17494: lieventävien asianhaarain vallitessa tehtynä lä- tuskappaleen alkuperäisellä antajalla ei itsel-
17495: hes aina syrjäyttänyt petoksen. läänkään ole oikeutta tehdä jälkikäteen muu-
17496: Väärennyksen ja petoksen tai muun pääri- toksia todistuskappaleen sisältöön.
17497: koksen yhtyminen ei tuottane ongelmia silloin, Oikeuskäytännössä on usein myös vedottu
17498: kun todistuskappaleen käyttäjä ja varsinaisen niin sanottuun oletettuun suostumukseen, jota
17499: väärennystoimen suorittaja ovat eri henkilöitä. joskus pidetään tahallisuuden poistavana tai
17500:
17501: 15 380465Z
17502: 114 1988 vp. - HE n:o 66
17503:
17504: sitä lieventävänä seikkana. Ehdotettu säännös Aina ei todistuskappaleen nauttima todistu-
17505: ei merkitsisi periaatteellista muutosta tällaisten sarvo kuitenkaan riipu todistuskappaleen oi-
17506: tilanteiden rikosoikeudelliseen arviointiin. keudellisesta luonteesta. Sen vuoksi ehdotuk-
17507: sessa on mainittu myös muu todistuskappale,
17508: joka todistusarvoltaan on muutoin erityisen
17509: 2 §. Törkeä väärennys merkityksellinen. Todistusarvoa on pidettävä
17510: sitä suurempana, mitä yleisemmin todistuskap-
17511: Nykyisen lain mukaan arkistoasiakirjaan paleeseen luotetaan, mitä useammin siihen no-
17512: sekä yleiseen toimitusasiakirjaan kohdistunei- jaudutaan, mitä kauemmin sitä on tarkoitus
17513: siin väärennyksiin sovelletaan ankarampia ran- säilyttää, mitä hankalammin se on muilla to-
17514: gaistusasteikkoja kuin yksityisen asiakirjan distuskeinoilla korvattavissa ja mitä tärkeäm-
17515: väärennykseen. Virkamiehenä tehdyistä vää- piä oikeusvaikutuksia sen aitouteen on kytket-
17516: rennyksistä samoin kuin Suomen turvallisuu- ty. Tällaisia todistuskappaleita ovat tyypillises-
17517: den tai sen oikeuksien ja etujen kannalta tär- ti esimerkiksi testamentit sekä osakekirjat ja
17518: keän asiakirjan väärentämisestä on säädetty rikoslain nykyisen 37 luvun 4 §:ssä tarkoitetut
17519: erikseen (RL 12:8 sekä 40:6 ja 73). Eräissä painetut arvopaperit.
17520: tunnusmerkistöissä väärennyksen tuotteen Sen sijaan todistuskappaleen todistustee-
17521: käyttäminen johtaa ankaramman sivuasteikon maan eli todisteluo kohteena olevaan tosiseik-
17522: soveltamiseen (RL 36:3 ja 10). kaan liittyvä huomattava taloudellinen merki-
17523: tys ei yksinään vaikuttaisi todistuskappaleen
17524: Ehdotetussa säännöksessä luetteloidaan ne nauttimaan todistusarvoon. Niinpä esimerkiksi
17525: erityiset ankaroittamisperusteet, joilla väären- suurta rahamäärää koskeva tavallinen velka-
17526: nystä voitaisiin - kokonaisarvioinninkin niin kirja ei sellaisenaan ansaitsisi erityistä väären-
17527: vaatiessa - pitää ankarammin rangaistavana nyssuojaa. Tekoon liittyvä taloudellinen hyöty-
17528: rikoksena. Rangaistus olisi vankeutta vähin- mistarkoitus saattaisi tietenkin vaikuttaa vää-
17529: tään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. rennykseen mahdollisesti liittyvän petosrikok-
17530: Törkeästä väärennyksestä voisi olla kysymys sen arviointiin. Esimerkiksi rahalaitosten atk-
17531: kahdessa eri tapauksessa. Ensimmäisenä ta- pohjainen maksuliikenne koskee luonnollisesti
17532: pauksena mainittaisiin se, että todistuskappale huomattavan suuria taloudellisia arvoja, mutta
17533: on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen säi- väärennyksen kohteena pankin tilitiedot eivät
17534: lyttämä arkistoasiakirja tai viranomaisen pitä- olisi erityisasemassa.
17535: mä yleinen rekisteri taikka että todistuskappale Koko yhteiskunnan hyvinvointiin tai turval-
17536: on todistusarvoltaan muuten erityisen merki- lisuuteen vaikuttavien tiedostojen koskematto-
17537: tyksellinen. Toisena tapauksena mainittaisiin muus nauttisi sitä vastoin tehostettua väären-
17538: se, että rikoksentekijä käyttää väärennysrikos- nyssuojaa. Yksityinen kirjekin voisi poikkeus-
17539: ten tekemistä varten hankittua teknistä laitteis- tapauksessa muodostua todistusarvoltaan eri-
17540: toa taikka muuten toimii erityisen suunnitel- tyisen merkitykselliseksi, jos sitä tarvitaan oi-
17541: mallisesti. keudenkäynnissä ratkaisevan tärkeänä todis-
17542: Yleiseltä kannalta tärkeällä viranomaisen tuskeinona, esimerkiksi törkeästä rikoksesta
17543: säilyttämällä arkistoasiakirjalla tarkoitettaisiin epäillyn henkilön syyttömyydestä. Todistus-
17544: samaa kuin nykyisen rikoslain 36 luvun 3 §:ssä kappaleen julkisoikeudellinen luonne ei sinänsä
17545: mainituilla, "yleiseksi hyödyksi ja ojennuksek- enää riitä perusteluksi väärennysrikoksen nor-
17546: si" laadituilla asiakirjoilla. Tällaisia olisivat maalia ankarammalle arvostelulle. Oikeus-
17547: esimerkiksi tuomiokirjat. Arvokkaita tietoja elämässä käytetään usein yleisiä ja yksityisiä
17548: säilytetään nykyään paitsi perinteisissä asiakir- asiakirjoja samantapaisiin tehtäviin eivätkä
17549: joissa myös mikrofilmeillä ja atk-tallenteina. julkinen ja yksityinen sektori ole muutoinkaan
17550: Viranomaisen pitämällä yleisellä rekisterillä aina selvästi erotettavissa. Rikoslain 36 luvun 4
17551: tarkoitettaisiin samaa kuin ehdotetussa 16 lu- ja 5 §:n väliset rajanveto-ongelmat ovat ehkä
17552: vun 21 §:ssä eli sellaisia rekistereitä, joihin tarpeettomastikin monimutkaistaneet nykyisen
17553: nykyisen rikoslain 36 luvun 7 § soveltuu. Täl- lain järjestelmää.
17554: laiselta rekisteriitä vaadittaisiin lisäksi, että se Jälkimmäisestä ankaroittamisperusteesta eli
17555: on yleiseltä kannalta tärkeä kuten väestö-, väärennyksen tekotapaan liittyvästä erityisestä
17556: kauppa-, yhdistys-, lainhuuto-, kiinnitys- ja suunnitelmallisuudesta mainittaisiin esimerkki-
17557: patenttirekisteri. nä se, että rikoksentekijä on käyttänyt väären-
17558: 1988 vp. - HE n:o 66 115
17559:
17560: nysrikosten tekemistä varten hankittua teknistä nen läheinen suhde. Rikoslain 36 luvun 3 ja 9
17561: laitteistoa. Tällaisina laitteina voisivat tulla §:ssä lievemmän sivuasteikon soveltamisperus-
17562: kysymykseen esimerkiksi paino-, jäljentämis- teena on hyötymis- tai vahingoittamistarkoi-
17563: tai tietokoneet taikka niihin verrattavat väli- tuksen puuttuminen, kun taas saman luvun 4
17564: neet. Niiden aiottuna käyttötarkoituksena tuli- ja 5 §:ään sisältyy esimerkkiluettelo eräistä
17565: si ainakin pääasiallisesti olla väärennysrikosten oikeudelliselta luonteeltaan toisarvoisista asia-
17566: tekeminen. Vartavasten hankitun laitteiston kirjatyypeistä, joihin kohdistuvia väärennyksiä
17567: käytön ajatellaan yleensä liittyvän nimen- on lupa arvostella lievemmin.
17568: omaan laajamittaiseen ja ainakin jossain mää-
17569: Ehdotetussa säännöksessä mainitaan, millä
17570: rin ammattimaiseen rikolliseen toimintaan. perusteilla väärennystä voitaisiin kokonaisuu-
17571: Muissa tapauksissa erityinen suunnitelmalli- tena arvostellen pitää niin lievänä, että sakko-
17572: suus voisi ilmetä esimerkiksi rikoksentekoa rangaistus riittäisi. Huomiota olisi erityisesti
17573: varten organisoidusta työnjaosta, teknisen
17574: kiinnitettävä itse todistuskappaleen laatuun,
17575: asiantuntemuksen hyväksikäytöstä taikka mutta myös muut rikokseen liittyvät seikat
17576: hankkeen toteuttamista edistävistä tai sen pal- voisivat antaa perusteen väärennyksen normaa-
17577: jastumista ehkäisevistä erityisjärjestelyistä. lia lievempään arvosteluun. Merkitykseltään
17578: Jotta rikoksentekijä, joka on käyttänyt vää-
17579: toisarvoisista todistuskappaleista ei enää ehdo-
17580: rää tai väärennettyä todistuskappaletta, voitai-
17581: teta tapauskohtaista esimerkkiluetteloa, koska
17582: siin tuomita törkeästä väärennyksestä, olisi
17583: sellainen saattaisi tarpeettomasti jäykistää oi-
17584: yleensä edellytettävä, että hän on myös itse
17585: keuskäytäntöä. Todistuskappaleen toisarvoi-
17586: valmistanut tai väärentänyt kysymyksessä ole-
17587: suutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota
17588: van todistuskappaleen. Jos tekijä sitä vastoin
17589: lähinnä todistuskappaleen nauttimaan todistus-
17590: on pelkästään käyttänyt toisen valmistamaa tai arvoon. Tällaisia todistuskappaleita olisivat
17591: väärentämää todistuskappaletta osallistumaHa tyypillisesti esimerkiksi kassakuitit ja erilaiset
17592: itse väärennystoimeen, rikoksen kokonaishar-
17593: vastaanottotositteet. Tosin on huomattava, et-
17594: kinta ilmeisesti johtaisi usein siihen, ettei rikos-
17595: tä mikä tahansa todistuskappale voi satunnai-
17596: ta hänen osaltaan, käytetyn todistuskappaleen
17597: sesti muodostua jossakin oikeussuhteessa hy-
17598: laadusta ja väärennystoimen luonteesta huoli- vinkin tärkeäksi todistuskeinoksi. Toisaalta ei
17599: matta, voitaisi pitää törkeänä väärennyksenä.
17600: ole harvinaista, että todistusarvoltaan merkit-
17601: Joku saattaa esimerkiksi käyttää sattumalta
17602: tävääkin asiakirjaa käytetään todisteena tavoi-
17603: käsiinsä joutunutta väärää todistuskappaletta,
17604: teltaessa jotakin sinänsä vähäpätöisiä etua,
17605: joka on peräisin erityisen suunnitelmallisesti tai
17606: esimerkiksi alaikäisen esittäessä eteisvahtimes-
17607: peräti ammattimaisesti toimineen väärentäjän
17608: tarille ulkomaanpassinsa päästäkseen sisälle
17609: laajasta tuotannosta. Käyttäjän ja väärentäjän
17610: anniskeluravintolaan. Näin ollen todistuskap-
17611: syyllisyyttä olisi tällöinkin arvosteltava toisis-
17612: paleen laatu ei sellaisenaan ratkaisisi rikoksen
17613: taan riippumatta. törkeysluokitusta, vaan sovellettava rangaistu-
17614: Jos törkeä väärennys liittyisi muuhun rikok-
17615: sasteikko riippuisi aina viime kädessä itse teon
17616: seen, sovellettaisiin rikosten yhtymistä koske-
17617: kokonaisarvostelusta.
17618: via sääntöjä. Tästä seuraisi, ettei törkeän vää-
17619: rennyksen toteaminen sinänsä saisi vaikuttaa Muita tekoon liittyviä lieventäviä seikkoja
17620: tekoon liittyvän muun rikoksen, esimerkiksi voisivat olla esimerkiksi poikkeuksellinen tilan-
17621: petoksen, kokonaisarviointiin. Kunkin rikos- nekohtainen houkutus taikka iästä tai muusta
17622: tyypin törkeysaste olisi arvioitava erikseen. vastaavasta syystä johtuva puutteellinen kyky
17623: ymmärtää väärennysrikoksen paheksuttavuut-
17624: ta. Väärennysrikoksen paheksuttavuutta saat-
17625: 3 §. Lievä väärennys taisi lieventää sekin, että teolla on pyritty
17626: suojaamaan tekijän laillisia etuja, esimerkiksi
17627: Nykyiset väärennyssäännökset mahdollista- siinä tapauksessa, että kadonneen kuitin tilalle
17628: vat normaalia lievempien niin sanottujen sivu- on valmistettu samansisältöinen väärä kuitti.
17629: asteikkojen soveltamisen asianhaarojen ollessa Monissa tapauksissa tekaistun nimen käyttämi-
17630: erittäin lieventävät. Oikeuskäytännössä erittäin nen eli omaa nimeä koskeva harhautus on
17631: lieventäviksi asianhaaroiksi on usein katsottu lievemmin arvosteltava teko kuin asiakirjan
17632: esimerkiksi väärennyksellä tavoitellun hyödyn laatiminen toisen todellisen henkilön nimissä ja
17633: vähäisyys sekä syytetyn ja asianomistajan väli- hänen vahingokseen.
17634: 116 1988 vp. - HE n:o 66
17635:
17636: Lievän väärennyksen liittyessä johonkin toi- näyttää toteen sitä, että hallussapitäjän aiko-
17637: seen rikkomukseen, esimerkiksi lievään petok- muksena on ollut saattaa väärät tai väärenne-
17638: seen, teoista tuomittaisiin rangaistus rikosten tyt todistuskappaleet harhauttavina todisteina
17639: yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan. käytettäviksi. Riittäisi, ettei hallussapitäjä ky-
17640: kene esittämään mitään hyväksyttävää syytä
17641: hallussapidolleen. Hallussapidon hyväksyttä-
17642: 4 §. Väärennysaineiston hallussapito vyyttä arvioitaessa otettaisiin kuitenkin huo-
17643: mioon sen mahdollisuuden todennäköisyys, et-
17644: Väärien tai väärennettyjen todistuskappalei- tä todistuskappaleita tullaan käyttämään har-
17645: den sekä väärennysten tekemiseen soveltuvien hauttavina todisteina. Hyväksyttävä syy voisi
17646: välineiden ja tarvikkeiden hallussapidon nykyi- olla esimerkiksi tarkoitus hävittää todistuskap-
17647: nen rankaisemattomuus on jo kauan ollut eri- paleet tai saattaa ne viranomaisten haltuun.
17648: tyisesti poliisikunnan arvostelun kohteena. Ku- Myös arkistointi keräilytarkoituksia varten
17649: ten jo 1 §:n perusteluissa on todettu, väärillä ja saattaisi olla joissakin tapauksissa hyväksyttä-
17650: väärennetyillä todistuskappaleilla saatetaan vissä. Ehdotettu säännös edellyttäisi luonnolli-
17651: käydä laitonta kauppaa jo ennen kuin niitä sesti, että hallussapitäjä on tiennyt tai että
17652: käytetään harhauttavina todisteina ulkopuolis- hänen on täytynyt tietää hallussapidetyn todis-
17653: ten erehdyttämiseksi. Nykyään poliisilla ei ole tuskappaleen olevan väärä tai väärennetty.
17654: rikosprosessuaalista takavarikko-oikeutta, Säännös soveltuisi sanamuotonsa mukaisesti
17655: vaikka jonkun hallusta tavattaisiin suurikin yhdenkin todistuskappaleen hallussapitoon.
17656: määrä esimerkiksi vääriä tai väärennettyjä ul- Ehdotuksessa tarkoitetun välineen tai tarvik-
17657: komaanpasseja taikka väärennysrikosten teke- keen ei tarvitsisi olla väärennysrikosten teke-
17658: miseen soveltuvia ajokorttilomakkeita sekä mistä varten nimenomaan hankittu tai valmis-
17659: omatekoisia jäljennöksiä poliisilaitoksen virka- tettu, kunhan voidaan perustellusti epäillä, että
17660: leimasimesta. välinettä tai tarviketta pääasiallisesti käytetään
17661: Voimassa olevan rikoslain 37 luvun 6 §:n väärennysrikosten tekemiseen. Ehdotetuna sa-
17662: mukaan raharikosten valmisteluna rangaistaan namuodolla on tarkoitus yleisesti luonnehtia
17663: väärän rahan valmistamiseen soveltuvien esi- kysymykseen tulevaa välinettä tai tarviketta.
17664: neiden (esimerkiksi leimasimen, merkkiraudan Hallussapitäjän tahallisuuteen kuuluisi tietoi-
17665: tai kaavan) valmistaminen, maahantuonti, suus siitä, että välinettä tai tarviketta voidaan
17666: hankkiminen ja vastaanottaminen. Jollei teko perustellusti epäillä pääasiallisesti käytettävän
17667: ole tapahtunut raharikoksen edistämisen tar- väärennysrikosten tekemiseen. Sen sijaan hä-
17668: koituksessa, tekoon voidaan soveltaa rikoslain neltä ei vaadittaisi tietoisuutta mistään kon-
17669: 44 luvun 26 §:n 1 momentin säännöstä. Vii- kreetista rikollisesta hankkeesta tai rikossuun-
17670: meksi mainittu säännös koskee myös karttapa- nitelmasta, joka liittyisi puheena olevan väli-
17671: perin sekä erinäisten julkisten merkkien ja neen tai tarvikkeen käyttämiseen. Kaupasta
17672: leimojen valmistamiseen soveltuvia työkaluja. ostettavan kirjainleimasinsarjan tai valokopio-
17673: Muihin väärennysrikoksiin soveltuvien laittei- koneen hallussapito antaisi aiheen säännökses-
17674: den hankintaa ja hallussapitoa ei ole erikseen sä tarkoitettuun epäilyyn yleensä ainoastaan
17675: säädetty rangaistavaksi. siinä tapauksessa, että olosuhteista voidaan
17676: Ehdotuksen mukaan väärennysaineiston hal- päätellä välineiden kuuluvan lähes ammatti-
17677: lussapidosta olisi tuomittava se, joka ilman maisen väärennysliikkeen käyttöirtaimistoon.
17678: hyväksyttävää syytä pitää hallussaan väärää tai Yksityisen henkilön hallusta tavattujen täyttä-
17679: väärennettyä todistuskappaletta taikka sellaista mättömien ajokorttilomakkeiden tai poliisilai-
17680: välinettä tai tarviketta, jota voidaan perus- toksen virkaleimasinten voitaisiin sitä vastoin
17681: tellusti epäillä käytettävän pääasiallisesti vää- lähes poikkeuksetta olettaa tavalla tai toisella
17682: rennysrikosten tekemiseen. Rangaistus väären- liittyvän rikolliseen toimintaan.
17683: nysaineiston hallussapidosta olisi sakkoa tai Jos esineet ovat lisäksi anastettuja ja hallus-
17684: vankeutta enintään kuusi kuukautta. sapitäjä on syyllistynyt varkaus-, kavallus- tai
17685: Hallussapitokielto olisi ehdotuksen mukaan kätkemisrikokseen, sovellettaisiin rikosten yh-
17686: samalla tavalla relatiivinen kuin vaarallisen tymistä koskevia sääntöjä. Väärän tai väären-
17687: teräaseen osalta teräaselaissa (108/77). Ehdo- netyn rahan hallussapidosta tuomittaisiin ran-
17688: tuksen tarkoituksena ei olisi puuttua todistus- gaistus ehdotetun 37 luvun 6 §:n mukaan, joka
17689: taakkasäännöksiin. Ei olisi kuitenkaan tarpeen erityissäännöksenä syrjäyttäisi nyt kysymykses-
17690: 1988 vp. - HE n:o 66 117
17691:
17692: sä olevan säännöksen. Rahanväärennyksen tai maastomerkin väärennyksestä olisi sakkoa tai
17693: maksuvälinepetoksen valmistelua koskevia vankeutta enintään kaksi vuotta.
17694: säännöksiä (ehdotetun 37 luvun 4 ja 11 §) Ehdotuksessa tarkoitetut teot saattavat usein
17695: sovellettaisiin niin ikään ensisijaisesti näissä muistuttaa vahingontekorikosta. Maastomer-
17696: säännöksissä tarkoitettuihin välineisiin ja tar- kin väärennyksestä olisi kysymys vain silloin,
17697: vikkeisiin samoin kuin luvattomasti valmistet- kun maastomerkkeihin on puututtu tarkoituk-
17698: tuihin maksuvälinelomakkeisiin. Yleisten riko- sin vaikeuttaa maasto-olosuhteiden, esimerkik-
17699: soikeudellisten periaatteiden nojalla hallussapi- si rajan, linjan tai vedenkorkeuden todistamis-
17700: torikoksesta ei tuomittaisi erikseen, mikäli hal- ta. Todisteluu vaikeuttamistarkoitusta koskeva
17701: lussapitäjä itse on syyllistynyt joko tekijänä tai vaatimus vastaisi ehdotetun 1 §:n vaatimusta
17702: osallisena väärennysrikokseen. siitä, että väärä tai väärennetty todistuskappale
17703: Ehdotetun rikossäännöksen toimivuus vaati- on tarkoitus saattaa harhauttavana todisteena
17704: si, että poliisilla on tarvittaessa valtuudet toi- käytettäväksi. Todisteluun liittyvän vaikeutta-
17705: mittaa kotietsintä ja henkilöntarkastus väären- mistarkoituksen lisäksi ei ehdoteta vaaditta-
17706: nysaineiston löytämiseksi. Vuoden 1989 alusta vaksi nimenomaista hyötymistarkoitusta. Mi-
17707: voimaan tulevan pakkokeinolain mukaan nä- käli tekoon liittyy esimerkiksi petos, sovellet-
17708: mä pakkokeinot eivät kuitenkaan olisi käytet- taisiin rikosten yhtymistä koskevia sääntöjä.
17709: tävissä, jos epäillystä rikoksesta on säädetty Ehdotuksen mukaan vaadittaisiin nimeno-
17710: rangaistukseksi enintään kuusi kuukautta van- maisesti, että todisteluu kohteina olevien
17711: keutta. Sen vuoksi ehdotetaan pakkokeinola- maasto-olosuhteiden on oltava oikeudellisesti
17712: kia muutettavaksi siten, että väärennysaineis- merkityksellisiä. Kysymykseen tuleva maasto-
17713: ton hallussapito tulee erikseen poikkeuksena merkki voisi olla yhtä hyvin viranomaisten
17714: mainituksi puheena olevien pakkokeinojen yh- asettama, vaikkapa kunnanraja, kuin rajanaa-
17715: teydessä. purusten sopima, esimerkiksi luonnossa oleva
17716: kivi tai kanto. Merkin todistuskohteena tulisi
17717: kuitenkin olla käytännöllistä merkitystä oi-
17718: 5 §. Maastomerkin väärennys keuselämässä, minkä vuoksi esimerkiksi jalka-
17719: pallopelin kenttärajat eivät saisi väärennyssuo-
17720: Nykyisessä rikoslain 36 luvun 9 §:ssä on jaa ehdotuksen mukaan. Samoin ajoradan
17721: säädetty rangaistavaksi rajan, pyykin, veden- kaistamerkinnät, joskin ne ohjaavat liikennet-
17722: korkomerkin tai muun samanlaatuisen merkin tä, eivät sellaisinaan ole omiaan vaikuttamaan
17723: poistaminen, hävittäminen, liikuttaminen, ihmisten välisiin oikeussuhteisiin.
17724: muuttaminen ja väärin paneminen. Kiinteitä Maastomerkin väärennys olisi rangaistusta-
17725: raja- ja muita maastomerkkejä on oikeuskirjal- soltaan samanarvoinen kuin väärennys. Sen
17726: lisuudessa pidetty "katselmusobjekteina" ero- sijaan törkeää tekomuotoa koskevaa, törkeää
17727: tukseksi asiakirjoista ja muista niihin verratta- väärennystä vastaavaa ankarampaa säännöstä
17728: vista todistuskappaleista. Koska maastomerk- ei ehdoteta. Maastomerkin väärennys voisi kui-
17729: kien todistusvaikutus useimmiten kytkeytyy tenkin esiintyä yhdessä esimerkiksi Suomen
17730: niiden maantieteelliseen sijaintipaikkaan, sel- kansainväliseen asemaan, viranomaisten toi-
17731: vyys vaatii tällaisia merkkejä koskevan erityis- mintaan, ympäristöön, asumisturvallisuuteen
17732: säännöksen säilyttämistä. Maastoon merkityil- tai omaisuuteen kohdistuvien rikosten kanssa.
17733: lä rajoilla on myös huomattava käytännöllinen Yleensä sovellettaisiin tällöin rikosten yhtymis-
17734: ja varallisuusoikeudellinen merkitys, mikä se- tä koskevia sääntöjä.
17735: kin puoltaa maastomerkin väärennystä koske-
17736: vaa erityissäännöstä.
17737: Ehdotetun 5 §:n mukaan maastomerkin vää- 6 §. Määritelmät
17738: rennyksestä tuomittaisiin se, joka vaikeuttaak-
17739: seen oikeudellisesti merkityksellisten maasto- Voimassa olevan rikoslain vaarennyssaan-
17740: olosuhteiden todistamista asettaa väärin taikka nökset ovat osoittautuneet melko tulkinnanva-
17741: luvattomasti hävittää, muuttaa tai siirtää ra- raisiksi. Tähän on osaltaan vaikuttanut se,
17742: jaa, linjaa tai vedenkorkeutta osoittavan taik- ettei laissa ole lainkaan määritelty siinä käytet-
17743: ka muun niihin verrattavan maastomerkin. tyjä keskeisiä käsitteitä, vaan tehtävä on jäänyt
17744: Soveltamisalaltaan säännös ei poikkeaisi nykyi- oikeustieteelle ja oikeuskäytännölle. Ehdotusta
17745: sen rikoslain 36 luvun 9 §:stä. Rangaistus laadittaessa on katsottu, että lakisidonnaisuus-
17746: 118 1988 vp. - HE n:o 66
17747:
17748: periaate vaatii väärennystunnusmerkistön täy- väärennysrikoksen kohteena. Yleensä on kat-
17749: dentämistä erityisellä määritelmäsäännöksellä. sottu, että korkeintaan jäljennöksen oikeaksi
17750: Ehdotus sisältääkin todistuskappaleen määri- todistamista koskeva lausuma voi olla lain
17751: telmän sekä toteamuksen siitä, milloin todis- tarkoittama asiakirja, kun taas pelkällä jäljen-
17752: tuskappaletta on pidettävä vääränä tai väären- nökseksi ilmoitetulla kirjoituksella ei ole todis-
17753: nettynä. tusvoimaa. Nykyisellä jäljentämistekniikalla
17754: 1 momentti. Todistuskappaleella tarkoite- aikaansaatavat valokuvanomaiset näköisjäljen-
17755: taan ehdotuksessa esinettä, jota sille tallenne- nökset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta.
17756: tuo tai siitä muutoin ilmenevän tiedon takia Esimerkiksi valojäljennöksiä käytetään yleises-
17757: käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti ti oikeuselämässä ja niille annetaan usein oike-
17758: merkityksellisenä todisteena oikeuksista, vel- aksi todistamattominakin ainakin jonkinasteis-
17759: voitteista tai tosiasioista. Todistuskappale voisi ta todistusarvoa. Myös oikeuskäytännössä on
17760: olla joko todistus- tai tilapäisasiakirjan luon- katsottu, että alkuperäistä asiakirjaa vastaa-
17761: teinen, toisin sanoen se voisi olla joko alun mattoman valojäljennöksen valmistaminen ja
17762: perin todisteena käytettäväksi tarkoitettu tai esittäminen alkuperäistä vastaavana voi olla
17763: sitä voitaisiin myöhemmin sellaisena käyttää, väärennystä. Vastaisen oikeustilan selventämi-
17764: kuten esimerkiksi yksityistä kirjettä oikeuden- seksi ehdotetaan, että näköisjäljennös maini-
17765: käynnissä. Todistuskappale voisi olla laadittu taan asiakirjan ohella nimenomaisesti yhtenä
17766: tai annettu paitsi Suomessa myös ulkomailla todistuskappaleen lajina. Tavallinen valojäl-
17767: kuten nykyisessä 36 luvun 8 §:ssä on säädetty. jennös tulisi näin ollen oikeaksi todistamatto-
17768: Tätä on kuitenkin pidettävä selvänä ilman eri manakio nauttimaan väärennyssuojaa. Tällai-
17769: säännöstäkin. sen todistuskappaleen todistusarvo on kuiten-
17770: Todistuskappaleen yleisin ja perinteisin laji kin säännönmukaisesti heikompi kuin alkupe-
17771: olisi luonnollisesti asiakirja eli kirjallinen todis- räisen asiakirjan. Tämä seikka olisi yleensä
17772: te, jolle on ominaista ajatuksen tai viestin otettava huomioon lievää väärennystä koske-
17773: tallentaminen visuaalisesti luettavaan muo- van 3 §:n soveltuvuutta harkittaessa.
17774: toon. Asiakirjan sijasta ehdotetaan kuitenkin Rikoslain 36 luvun 10-12 §:ssä on nimeno-
17775: "todistuskappaletta" väärennysrikoksen koh- maisesti säädetty eräisiin asiakirjoja lähellä
17776: teen yleisnimeksi. Oikeuskäytännössä on näet oleviin, ei-kirjoitettuun muotoon laadittuihin
17777: esiintynyt asiakirjoja muistuttavia todisteita, todistuskappaleisiin kuten karttapaperiin, kart-
17778: jotka eivät kuitenkaan luontevasti mahdu asia- tamerkkiin, postimerkkiin, leimamerkkiin, tul-
17779: kirjakäsitteen piiriin. Lisäksi tietotekniikka on lileimaan ja muuhun julkiseen verotusmerk-
17780: kehittänyt asiakirjojen rinnalle kokonaan uusia kiin, jalometallin tarkastusleimaan taikka mi-
17781: tapoja tallentaa tietoa. Uudentyyppisiä tallen- tassa, painossa, punnitsimessa tai tavarassa
17782: teita ei ole voitu katsoa asiakirjoiksi. Sen olevaan kruununleimaan tai muuhun julkiseen
17783: vuoksi todistuskappale olisi ehdotuksen mu- merkkiin kohdistuvista väärennyksistä. Tava-
17784: kaan niin laaja käsite, että siihen sisältyvät ramerkkilain (7/64) 39 §:ssä on taas erikseen
17785: asiakirjan ohella asiakirjan näköisjäljennös, säädetty rangaistaviksi tavaramerkkioikeuteen
17786: merkki, leima, rekisterikilpi, ääni- ja kuvatal- kohdistuvat loukkaukset. Sitä vastoin muiden
17787: lenne, piirturin, laskimen tai muun vastaavan kuin laissa nimenomaisesti lueteltujen merk-
17788: teknisen laitteen tuottama talienne sekä auto- kien ja leimojen nauttima rikosoikeudellinen
17789: maattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuva tallen- suoja on jäänyt kiistanalaiseksi. Sama pätee
17790: ne. Asiakirjan käsitettä sinänsä ei ole haluttu myös ajoneuvon tunnusmerkkeihin eli rekiste-
17791: laajentaa nykyisestä. Niinpä lakitekstissä mai- rikilpiin.
17792: nitulla '' asiakirjalla'' tar koitettaisiin edelleen Erilaiset todistusmerkit ja -leimat liittyvät
17793: perinteistä asiakirjaa. yleensä kiinteästi johonkin esineeseen. Joko
17794: Todistuskappaleen määritelmä on tarkoitet- vakiintuneen tulkinnan perusteella tai yhdessä
17795: tu tyhjentäväksi. Tietenkin on mahdollista, joidenkin muiden todistuskeinojen kanssa ne
17796: että tietotekniikan edelleen kehittyessä otetaan voivat ilmaista ajatuksen tai viestin, joka puo-
17797: käyttöön aivan uudentyyppisiä tiedontallen- lestaan voi olla oikeudellisesti merkityksellisen
17798: nuksen muotoja. Tällöin olisi todistuskappa- todisteluo kohteena. Ajatus tai viesti saattaa
17799: leen määritelmää tarkistettava. koskea esimerkiksi esineen alkuperää tai omis-
17800: Voimassa oleva laki ei anna selvää vastausta tus- ja hallintasuhteita. Vaikka merkin tai lei-
17801: kysymykseen, voiko asiakirjan jäljennös olla man sisältämä tieto onkin tavallisesti ilmaistu
17802: 1988 vp. - HE n:o 66 119
17803:
17804: ei-kielellisessä muodossa, sen nauttima todistu- juvaa ja oikeuskirjallisuudessakin on puollettu
17805: sarvo on usein rinnastettavissa perinteisen asia- erilaisia aitousteorioita.
17806: kirjan todistusarvoon. Niinpä merkki, leima ja Oikeuspoliittisesti on tärkeätä, ettei väären-
17807: rekisterikilpi ehdotetaan sisällytettäviksi todis- nyssäännöksiä vastedeskään sovelleta mihin ta-
17808: tuskappaleen uuteen määritelmään, mutta vain hansa kirjalliseen valehteluun. Sen vuoksi eh-
17809: niissä tapauksissa, joissa niitä käytetään tai dotuksessa pyritään vahvistamaan oikeus-
17810: voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellise- tieteessä ja -käytännössä vakiintunut perus-
17811: nä todisteena. näkemys siitä, että todistuskappaleen vääryys
17812: tarkoittaa sen omaa oikeaperäisyyttä koskevaa
17813: Tietotekniikan kehittämät uudet tiedontal- valhetta, ei sitä vastoin sen sisältämän todistus-
17814: lennustavat täydentävät perinteistä asiakir- teeman muuta totuudenvastaisuutta. Ehdotuk-
17815: javiestintää ja yhä useammin jopa korvaavat sessa ei pyritä ratkaisemaan vääryystunnus-
17816: sen. Niiden oikeudellinen sääntely on kuitenkin
17817: merkkiin liittyviä monia tulkintakysymyksiä,
17818: vielä puutteellista. Nauttimastaan todistusar-
17819: vaan ne olisi jätettävä suurimmaksi osaksi
17820: vosta huolimatta uudentyyppiset tallenteet ei- oikeustieteen ja -käytännön varaan.
17821: vät saa rikosoikeudellista väärennyssuojaa. Tä-
17822: Ehdotuksen mukaan todistuskappale olisi
17823: män epäkohdan poistamiseksi nyt käsiteltävä-
17824: nä oleva määritelmäsäännös on laadittu koske- väärä, jos se todisteena käytettäessä on omiaan
17825: antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään
17826: maan myös tällaisia tallenteita. Ehdotetussa
17827: tai antajansa henkilöllisyydestä. Sanonnalla
17828: säännöksessä mainitut ääni- ja kuvatallenteet
17829: "käytettäessä on omiaan antamaan" korostet-
17830: voivat olla esimerkiksi magnetofoninauhoja,
17831: laserlevyjä, valokuvia, filmejä tai videotallen- taisiin, että vääryysominaisuus riippuu viime
17832: kädessä todistuskappaleen käyttöyhteydestä.
17833: teita. Piirtureilla, laskimilla ja niitä vastaavilla
17834: Esimerkiksi sama allekirjoitus voidaan eri ti-
17835: teknisillä laitteilla voidaan taas rekisteröidä ja
17836: lanteissa yhdistää kokonaan eri henkilöihin.
17837: tallentaa paperille tai muulle alustalle numeeri-
17838: sia arvoja, tapahtumia tai olosuhteita. Todis- Samoin sanonta "erehdyttävä kuva" viittaisi
17839: todistuskappaleen välittämään kokonaisvaiku-
17840: tuskappaleiksi katsottaisiin myös automaatti- telmaan siinä yhteydessä, jossa se on ollut
17841: seen tietojenkäsittelyyn soveltuvat konekieliset tarkoitus saattaa tai jossa se on saatettu todis-
17842: tallenteet, jotka on saatu aikaan lävistämällä,
17843: magnetoimalla, erilaisin optisin keinoin tai teena käytettäväksi. Arvostelu olisi objektiivi-
17844: muuilla teknisillä menetelmillä. Tieto on niissä nen, toisin sanoen olisi kysyttävä, voiko todis-
17845: tuskappale ylipäänsä aikaansaada puheena ole-
17846: tallennettu näkymättömään muotoon nauhalle,
17847: van erehdyksen. Ellei kukaan järkevästi ajatte-
17848: rummulle, levylle, kasetille tai muulle vastaa-
17849: valle tietovälineelle. Tarvittaessa se voidaan leva henkilö voisi erehtyä todistuskappaleen
17850: tulostaa selväkieliseksi esimerkiksi paperille, alkuperästä tai sen antajan henkilöllisyydestä,
17851: näyttöpäätteelle tai mikrofilmille. todistuskappaletta ei voitaisi ehdotuksen mu-
17852: kaan pitää lainkaan vääränä.
17853: 2 momentti. Yleiskielessä laatusana "väärä" Kysymys todistuskappaleen alkuperästä on
17854: voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Rikos- perinteisten asiakirjojen osalta samaistunut pit-
17855: laissakin sitä on käytetty useassa eri merkityk- kälti kysymykseen todistuskappaleen antajan
17856: sessä. Kotimaisessa oikeustieteessä on kuiten- henkilöllisyydestä. Tosin oikeustieteessä ja
17857: kin perinteisesti katsottu, että väärennyssään- -käytännössä on erilaisia käsityksiä siitä, ketä
17858: nösten tarkoituksena on lähinnä suojata todis- on kulloinkin pidettävä todistuskappaleen "an-
17859: tuskappaleiden ulkonaista luotettavuutta eli tajana". Joskus sillä on tarkoitettu tiedon
17860: niiden oikeudellista aitoutta. Niiden varsinai- muodollista tallentajaa, joskus taas sitä joko
17861: sen sisällön totuudenmukaisuudella ei ole tässä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolta
17862: suhteessa merkitystä. Niinpä asiakirjan on kat- tieto on lähtöisin. Ellei ketään tai mitään
17863: sottu voivan olla rikoslain 36 luvussa tarkoite- antajaa ole yksilöitävissä, todistuskappaleella
17864: tuin tavoin väärä ainoastaan silloin, kun sen ei ole katsottu olevan todistusarvoa eikä se
17865: antajaksi on merkitty tai jollakin tavoin ilmais- sellaisena ole kelvannut myöskään väärennysri-
17866: tu joku muu kuin sen todellinen antaja. Useim- koksen kohteeksi. Ongelmia ei juuri synny
17867: miten asiakirjan tekee vääräksi väärä allekir- silloin, kun joku itse allekirjoittaa oman lausu-
17868: joitus, olipa asiakirja allekirjoitettu jonkun mansa sisältävän asiakirjan. Kun sitä vastoin
17869: todellisen tai kokonaan tekaistun henkilön ni- tallennetaan lausumia toisen henkilön tai yhtei-
17870: missä. Oikeuskäytäntö on kuitenkin ollut hor- sön puolesta, eri aitousteoriat saattavat johtaa
17871: 120 1988 vp. - HE n:o 66
17872:
17873: erilaisiin laintulkintoihin. Todistelutilanteet rentämisen käsitteelle rikosoikeudessa vakiin-
17874: kuitenkin vaihtelevat siinä määrin, ettei ole tuneesti annetun merkityssisällön.
17875: pidetty tarkoituksenmukaisena pyrkiä ratkaise-
17876: maan näitä tulkintaongelmia laintasoisesti. Eh- Ehdotuksen mukaan todistuskappale olisi
17877: dotetulla määritelmäsäännöksellä ei siis haluta väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudet1omas-
17878: tältä osin sitoa oikeuskäytäntöä. ti muutettu jonkin todisteluo kannalta merki-
17879: Uudet tiedontallennustavat ovat kuitenkin tyksellisen tiedon osalta. Esimerkiksi asiakirjan
17880: mutkistaneet alkuperän käsitettä. Todistuskap- tekstin kieliasun jälkikäteinen parantelu ilman
17881: paleiden alkuperää koskevia tietoja määriteltä- asiakirjan antajan suostumusta ei olisi väären-
17882: essä sekä niiden merkitystä arvioitaessa olisi tämistä, ellei se samalla muuttaisi asiakirjan
17883: aina otettava huomioon se, mistä lähteestä sisältöön perustuvaa todistusteemaa. Näin olisi
17884: kukin todistuskappale saa sen tosiasiallisen siitä huolimatta, että tekstin luvatonta parante-
17885: lua voitaisiin sinänsä pitää hyvän tavan vastai-
17886: todistusvoiman, joka sillä on oikeuselämässä.
17887: Ääni- ja kuvatallenteen sekä näköisjäljennök- sena. Niin sanotut itsemuuntelutilanteet, joissa
17888: todistuskappaleen todellinen antaja on itse jäl-
17889: sen osalta myös itse tallentamistapahtuma saa
17890: kikäteen muuttanut todistuskappaleen alkupe-
17891: tässä suhteessa itsenäistä merkitystä. Tällaisten
17892: räistä sisältöä, tulisivat arvosteltaviksi väären-
17893: tallenteiden luotettavuus perustuu näet suurelta
17894: nyksinä siitä riippuen, onko itsemuuntelu ta-
17895: osalta niiden tekniseen valmistusmenetelmään.
17896: pahtunut oikeudettomasti vai ei. Jos se on
17897: Ratkaisevaa ei ole pelkästään se, kuka pu-
17898: huu ääninauhalla, vaan myös se, ettei äänitet- tapahtunut vasta sen jälkeen, kun joku ulko-
17899: täessä ole käytetty puheen todellista sisältöä puolinen on jo saanut oikeuden todistuskappa-
17900: vääristäviä keinoja. Jos äänite on omiaan anta- leen alkuperäiseen ja muuttamattomaan sisäl-
17901: maan sen kuvan, että puhe on esimerkiksi töön tai jos asiakirjan sisällön todistusarvo on
17902: yhtäjaksoisesti äänitetty, vaikka se todellisuu- nimenomaisesti kytketty juuri asiakirjan päi-
17903: dessa koostuu useiden eri lausumien yhdistelys- väyksen luotettavuuteen, jälkikäteen tapahtu-
17904: tä, kysymyksessä olisi erehdyttävä kuva äänit- nut itsemuuntelu olisi tehty oikeudettomasti.
17905: teen alkuperästä. Sen vuoksi äänitettä olisi Tietovälineille tallennettujen tietojen hävittä-
17906: ehdotuksen mukaan pidettävä vääränä todis- minen tai muu käyttökelvottomaksi saattami-
17907: tuskappaleena. nen ehdotetaan arvosteltavaksi pääasiallisesti
17908: Vastaavasti esimerkiksi automaattisen tieto- vahingontekona. Pelkästään tietoa esittäviin
17909: jenkäsittelyn kautta syntyneellä tulosteella ei merkkeihin kohdistuva sabotaasi ei siis rikosoi-
17910: useinkaan ole muuta antajaa kuin se tietojen- keudellisesti poikkeaisi itse tietovälineiden fyy-
17911: käsittelytapahtuma, jonka avulla tuloste on sisestä hävittämisestä. Erillistä asiakirjan hävit-
17912: saatu aikaan. Kuitenkin sillä on allekirjoitet- tämissäännöstä (RL 38:4) vastaavaa rikossään-
17913: tuun asiakirjaan rinnastettava todistusarvo ny- nöstä ei enää tarvittaisi. Käytännössä saattaisi
17914: kyajan oikeuselämässä. Riippuu tilanteesta ja olla kuitenkin vaikeata ratkaista, milloin atk-
17915: mahdollisesti erikseen annetuista määräyksistä, tiedoston osittainen tuhoaminen on katsottava
17916: miten tarkasti ja millä keinoin tällaisen tulos- vahingonteoksi, milloin taas tiedoston väären-
17917: teen alkuperätiedot (esimerkiksi päiväys, ajo ja tämiseksi. Ongelma on periaatteessa sama kuin
17918: ohjelmointi) on yksilöitävä, jotta talienne saisi arvosteltaessa osittain raaputettua asiakirjaa.
17919: todistusarvoa ja jotta sitä voitaisiin pitää ehdo- Viime kädessä rajanveto jäisi ehdotuksen mu-
17920: tuksessa tarkoitettuna todistuskappaleena. Jos kaan riippumaan tekijän tarkoituksesta. Vää-
17921: alkuperätiedot ovat omiaan antamaan tallen- rennyssäännösten soveltaminen edellyttäisi, et-
17922: teen syntyhistoriasta erehdyttävän kuvan, tal- tä tekijän tarkoituksena on ollut saattaa osit-
17923: lennetta olisi pidettävä vääränä todistuskappa- taisten poistojen jälkeen jäljelle jäävä tietoai-
17924: leena. nes harhauttavana todisteena käytettäväksi.
17925: 3 momentti. Yleiskielessä väärentämisellä Vahingonteosta taas olisi kysymys, jollei jäljel-
17926: tarkoitetaan usein myös väärän todistuskappa- le jäävää tietoainesta ole edes aiottu käyttää
17927: leen valmistamista. Rikosoikeudessa väärentä- sellaisenaan todisteena. Jos esimerkiksi terro-
17928: misen merkityssisältö on suppeampi. Yleensä risti tuhoaa osia tiedostosta, tekoa olisi pidet-
17929: sillä ymmärretään aidon todistuskappaleen jäl- tävä vahingontekona siitä huolimatta, että teon
17930: kikäteistä muuntelua eli todistuskappaleen ul- jälkeen jäljelle jäävä tietoaines antaisi puutteel-
17931: konaiseen koskemattomuuteen puuttumista. lisuutensa takia harhauttavan kuvan tiedoston
17932: Tältä osin ehdotus tyytyy vahvistamaan vää- kokonaisuudesta.
17933: 1988 vp. - HE n:o 66 121
17934:
17935: 7 §. Menettämisseuraamus 3 momentti. Rikosoikeuskomitean suosittele-
17936: man periaatteen mukaisesti tässä momentissa
17937: 1 momentti. Väärennysrikosten tuotteiden, ehdotetaan, että menettämisseuraamus voidaan
17938: kohteiden ja tekovälineiden valtiolle menettä- jättää kokonaan tuomitsematta tai rajoittaa
17939: misestä on nykyään säädetty vain julkisia koskemaan vain osaa omaisuudesta, jos seu-
17940: merkkejä ja leimoja koskevassa rikoslain 36 raamus muuten olisi olosuhteet huomioon ot-
17941: luvun 10 §:n 4 momentissa. Koska ehdotuksen taen kohtuuton. Säännöksen soveltaminen voi-
17942: 1 §: ssä ei enää tehtäisi eroa erityyppisten todis- si tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun
17943: tuskappaleiden välillä, ehdotettu menettämis- väärennysrikoksen tekemiseen on käytetty
17944: säännöskin on laadittu koskemaan kaikkia poikkeuksellisen kallisarvoista painokonetta tai
17945: vääriä ja väärennettyjä todistuskappaleita, muuta teknistä laitetta, jonka arvo rikoksella
17946: väärällä leimalla tai merkillä varustettuja esi- tavoiteltuun hyötyyn tai sillä aiheutettuun va-
17947: neitä sekä 4 §:ssä mainittuja väärennysrikosten hinkoon verrattuna olisi suhteettoman suuri.
17948: tekemiseen soveltuvia välineitä ja tarvikkeita. Jos menettämisseuraamus kohdistuu paljouse-
17949: sineisiin, se olisi käytännössä helppo rajoittaa
17950: 2 momentti. Vaikka väärennysrikosten tuot- koskemaan vain osaa omaisuudesta.
17951: teiden, kohteiden ja tekovälineiden konfiskoin- Menettämisseuraamuksen kohteena olevan
17952: ti (julistaminen valtiolle menetetyksi) olisi pää- omaisuuden arvokkuutta arvioitaessa olisi otet-
17953: sääntö, ei menettämisseuraamus kuitenkaan tava huomioon myös se, että puheena oleva
17954: olisi kaikissa tapauksissa ehdoton. Ehdotuksen omaisuus tai esine voi olla erityisen tärkeä
17955: mukaan se voitaisiin jättää tuomitsematta, jol- juuri asianomaiselle henkilölle, vaikka sen arvo
17956: lei ole syytä varoa todistuskappaleen, esineen, ei sinänsä olisikaan erityisen suuri. Samoin
17957: välineen tai tarvikkeen joutuvan rikolliseen olisi otettava huomioon, että joissakin tapauk-
17958: käyttöön. Ratkaisevaa olisi siis menettämisseu- sissa menettämisseuraamuksen kohteena oleva
17959: raamuksen kohteena olevien esineiden vaaralli- väärä tai väärennetty todistuskappale saattaa
17960: suus tässä mielessä. Jos tällaista vaaraa ei ole sellaisenaan olla arvokas. Tuomioistuimen olisi
17961: tai jos tuo vaarallisuus voidaan poistaa, esinet- harkittava menettämisseuraamuksen kohtuulli-
17962: tä ei tarvitsisi tuomita menetetyksi. Sen vuoksi suus kokonaisarvioinnin perusteella, ottaen
17963: ehdotetaankin, että menettämisseuraamuksen huomioon kaikki tapaukseen liittyvät seikat ja
17964: tuomitsemisen asemesta tuomioistuin voisi olosuhteet.
17965: määrätä, että todistuskappaleeseen, esineeseen,
17966: välineeseen tai tarvikkeeseen on tehtävä rikolli-
17967: sen käytön estämiseksi tarpeelliset muutokset. 1.11. 35 luku. Vahingonteosta
17968: Rikollinen käyttö voitaisiin estää esimerkiksi
17969: siten, että esineessä oleva väärä leima tai merk- 1.11.1. Luvun perustelut
17970: ki viranomaisen toimesta oikaistaan tai teh-
17971: dään mahdottomaksi lukea. Esine voidaan 1.11.1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja sääntelyn
17972: myös varustaa lisämerkinnällä, joka osoittaa, tarve
17973: että leima tai merkki on väärennetty. Jos
17974: väärennetty merkki on esineestä irrotettavissa Rikoslain 35 luvun säännökset ovat alkupe-
17975: kuten esimerkiksi niin sanottu "pesty" leima- räisessä muodossaan lukuun ottamatta 2 §:ää,
17976: merkki, esineen rikollinen käyttö voitaisiin es- joka uudistettiin vuonna 1964. Luvun kahdessa
17977: tää irrottamalla tuo merkki. Rikollisen käytön ensimmäisessä pykälässä on yksityiskohtaiset
17978: estämiseksi tarpeelliset muutokset voitaisiin pitkähköt luettelot vahingontekorikoksen koh-
17979: omistajan suostumuksella tehdä jo esitutkinta- teena kysymykseen tulevista esineistä ja muus-
17980: vaiheessa, jolloin tuomioistuimen tehtäväksi ta omaisuudesta. Rikoslain 35 luvun 1 §:ssä on
17981: jäisi vain tämän toteaminen. säädetty rangaistavaksi muun muassa erilaisten
17982: Ongelmallisempia ovat tilanteet, joissa vää- rakennusten, alusten, puhelin- ja lennätinlait-
17983: rää tai väärennettyä merkkiä ei voida poistaa teistojen sekä liikenneväylien vahingoittaminen
17984: tai muuttaa vahingoittamatta esinettä. Tämä ja 2 §:ssä muinaisjäännösten, julkisten muisto-
17985: koskee esimerkiksi posliiniesineitä. Menettä- merkkien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan
17986: misseuraamus tuomittaisiin tällöin vain, jos on omaisuuden sekä julkisten istutusten ja muun
17987: syytä varoa esineen joutuvan rikolliseen käyt- sellaisen omaisuuden vahingoittaminen. Rikos-
17988: töön. lain 35 luvun 3 §:n mukaan rangaistaan muun-
17989: 16 380465Z
17990: 122 1988 vp. - HE n:o 66
17991:
17992: laisen omaisuuden tahallinen vahingoittami- vahingon määrään tai sen tuntuvuuteen rikok-
17993: nen. sen uhrin kannalta. Sitä paitsi eräät näissä
17994: Rikosten rangaistusasteikkoja määriteltäessä säännöksissä mainitut kohteet, esimerkiksi pu-
17995: on perinteisesti pantu eniten painoa rikoksesta helin ja tie, ovat sellaisia, että niiden vahingoit-
17996: ilmenevälle tekijän syyllisyydelle. Rikoksen uh- taminen aiheuttaa pikemminkin yleistä vaaraa
17997: rille aiheutettu vahinko on vaikuttanut asteik- kuin suurta taloudellista vahinkoa. Lisäksi va-
17998: kojen valintaan vähemmän. Siten esimerkiksi hingonteon perussäännöksen rangaistusasteik-
17999: varkauden rangaistusasteikko on ankarampi ko on niin suppea, ettei se anna mahdollisuuk-
18000: kuin vahingonteon perusmuodon (RL 35:3). sia erilaisten vahingontekorikosten riittävään
18001: Varkaudelle tyypillistä pyrkimystä hyödyn ta- eriyttämiseen. Vahingontekorikosten rangais-
18002: voitteluun on pidetty paheksuttavampana kuin tusasteikkoja olisikin syytä porrastaa nykyistä
18003: pelkkää vahingon aiheuttamista toiselle. Eri- selkeämmin ja osittain nykyisestä poikkeavin
18004: laista suhtautumista lienee lisännyt se, että perustein.
18005: huomattava osa vahingontekorikoksista näyt- Myös tietotekniikan kehittyminen on synnyt-
18006: tää tapahtuvan ilman järjellistä tarkoitusperää. tänyt tarvetta nykyisten vahingontekosäännös-
18007: Viime aikoina on kuitenkin korostettu tarvetta ten muuttamiseen. Nykyinen sääntely näet ra-
18008: arvioida rikosten moitittavuutta aikaisempaa kentuu ajatukselle omaisuuden fyysisestä va-
18009: enemmän rikoksen uhrin kannalta. On katsot- hingoittamisesta. Näin ollen on tulkinnanva-
18010: tu, että uhrille on tärkeää lähinnä se, millainen raisia, voidaanko vahingontekosäännöksiä so-
18011: vahinko hänelle rikoksesta aiheutuu. veltaa esimerkiksi siinä tapauksessa, että va-
18012: Rikoksesta ilmenevää tekijän syyllisyyttä on hinko aiheutetaan turmelemaila tai muunta-
18013: edelleen syytä pitää keskeisenä perusteena ri- maila tietojärjestelmään magneettisesti tai
18014: kosten rangaistusasteikkoja määriteltäessä. Te- muulla sellaisella tavalla tallennettua tietoai-
18015: osta rikoksen uhrille aiheutuva vahinko ei voi nesta ilman, että itse tietovälinettä fyysisesti
18016: olla tässä määrittelyssä painavin tai ainoa pe- vahingoitetaan.
18017: ruste. Esimerkiksi tuottamuksellisten rikosten
18018: aiheuttamat vahingot ovat usein suurempia
18019: kuin tahallisten rikosten aiheuttamat vahingot, 1.11.1.2. Ehdotuksen pääkohdat
18020: mutta silti ei ole syytä nostaa niiden rangaistus-
18021: tasoa vastaamaan tahallisten varallisuusrikos- Vahingonteko ehdotetaan porrastettavaksi
18022: ten rangaistustasoa. Myöskään vahingonteko- törkeyden perusteella kolmeen asteeseen (va-
18023: rikoksiin, jotka keskimäärin osoittavat vähäi- hingonteko, törkeä vahingonteko ja lievä va-
18024: sempää syyllisyyttä kuin useimmat muut omai- hingonteko). Vahingonteosta rangaistaisiin si-
18025: suusrikokset, ei ole perusteltua suhtautua yhtä tä, joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoit-
18026: ankarasti kuin esimerkiksi varkausrikoksiin. taa toisen omaisuutta, jos teosta ei ole muualla
18027: Toisaalta tekninen kehitys on johtanut sii- säädetty yhtä ankaraa tai ankarampaa rangais-
18028: hen, että vahingontekotyyppisillä rikoksilla tusta. Vahingonteon enimmäisrangaistus ehdo-
18029: voidaan aiheuttaa eräissä tapauksissa huomat- tetaan nostettavaksi kuudesta kuukaudesta yh-
18030: tavasti suurempiakin vahinkoja kuin esimer- teen vuoteen vankeutta.
18031: kiksi anastusrikoksilla. Tietokoneen tai voima- Vahingonteosta voitaisiin tuomita myös se,
18032: linjan anastaminen on usein käytännössä mah- joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti
18033: dotonta, mutta niille voidaan sen sijaan aiheut- hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietoväli-
18034: taa huomattaviakin vahinkoja. neelle taliennetuo tiedon tai muun tallennuk-
18035: Vahingontekorikosten nykyisissä rangaistu- sen.
18036: sasteikoissa voidaankin osoittaa eräitä selviä Rikoslain 38 luvun 4 §:n 1 momentissa
18037: puutteita. Rikoslain nykyisen 35 luvun 1 ja 2 säädetään nykyisin sellaisen asiakirjan hävittä-
18038: §:n mukaiset ankarammin rangaistavai vahin- misestä, turmelemisesta, kätkemisestä tai sa-
18039: gonteot on säännelty vanhanaikaisin, yksityis- laamisesta, joka saattaa olla oikeudellisesti
18040: kohtaisin säännöksin ja rikoksen ankaroitta- merkityksellinen todiste. Vahingonteon perus-
18041: misperusteet ovat niissä joiltakin osin epäjoh- säännös ja sitä täydentävä taliennetuo tiedon
18042: donmukaisia. Ankaramman säännöksen sovel- edellä kerrottua vahingoittamista koskeva
18043: taminen on perustettu siihen, minkä tyyppiseen säännös korvaisivat voimassa olevan 38 luvun
18044: omaisuuteen vahingonteko kohdistuu, mutta ei 4 §:n 1 momentin. Kun pykälän 2 momentissa
18045: ole kiinnitetty riittävää huomiota aiheutetun nykyisin oleva viranomaisen hallussa olevan
18046: 1988 vp. - HE n:o 66 123
18047:
18048: asiakirjan vahingoittamista koskeva viittaus- tettäviksi rikoslakiin, VOISivat nykyisen rikos-
18049: säännös on tarpeeton, pykälä ehdotetaan ko- lain 33 luvun 1 §:n 3 momentissa, 4 §:ssä, 6 §:n
18050: konaan kumottavaksi. Tallennetun tiedon hä- 2 momentissa sekä 7, 9, 10 ja 11 §:ssä tarkoite-
18051: vittämistä koskeva säännös poistaisi sen tulkin- tut teot tulla rangaistaviksi vahingontekorikok-
18052: nanvaraisuuden, missä määrin asiakirjan va- sina tai eräissä tapauksissa varkaus- tai kaval-
18053: hingoittamista koskevia säännöksiä voidaan lusrikoksina. Tältä osin viitataan lisäksi var-
18054: soveltaa perinteisiä asiakirjoja korvaaviin uu- kaus- ja kavallusrikosten perusteluihin.
18055: siin tietovälineisiin, esimerkiksi ääni-, kuva- ja Rikoslain nykyinen 33 luvun 11 § on joka-
18056: atk- tallenteisiin silloin, kun tietovälinettä ei miehen oikeuksien kannalta tärkeä säännös.
18057: fyysisesti vahingoiteta. Siinä säädetään rangaistus tien ja polun Juvat-
18058: Perusteet, jotka voivat tehdä vahingonteon tomasta ottamisesta toisen pihamaan, pellon,
18059: törkeäksi, liittyisivät vahingon suuruuteen, jo- niityn tai istutuksen yli. Tämän säännöksen
18060: ko objektiivisesti arvioiden tai uhrin kannalta, kumoamisen jälkeen voisivat tällaiset teot tulla
18061: sekä vahingon kohteen historialliseen tai sivis- rangaistaviksi yleensä vahingonteko- tai koti-
18062: tykselliseen arvoon. Törkeän vahingonteon rauharikoksina tai hallinnan loukkauksena.
18063: enimmäisrangaistukseksi ehdotetaan neljä Uudistuksella ei ole tarkoitus vaikuttaa joka-
18064: vuotta vankeutta, mikä olisi sama kuin nykyi- miehen oikeuksien alaan.
18065: sessä rikoslain 35 luvun 1 §:ssä, mutta kolme Voimassa oleva rikoslain 34 luku ("Yleistä
18066: vuotta ankarampi kuin luvun 2 §:ssä. Vähäisis- vaaraa aiheuttavista rikoksista") sisältää useita
18067: sä tapauksissa voitaisiin soveltaa lievää vahin- vahingonteon tyyppisiä tunnusmerkistöjä, joi-
18068: gontekoa koskevaa säännöstä, jossa seuraa- den sisältönä on vaaran aiheuttaminen toisen
18069: muksena olisi ainoastaan sakkorangaistus. hengelle tai terveydelle tai erittäin tärkeälle
18070: Rikoslain nykyisestä 35 luvun 3 §:n 2 mo- yhteiskunnalliselle edulle. Tämä luku jäisi tässä
18071: mentista ilmenee, että vahingonteosta voidaan vaiheessa edelleen voimaan. Myös muualla
18072: tuomioistuimen harkinnan mukaan jättää ran- lainsäädännössä on vahingonteon tyyppisiä ri-
18073: gaistus tuomitsematta, jos vahinko on vähäi- kostunnusmerkistöjä, esimerkiksi jätehuolto-
18074: nen. Koska rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentti lain (673/78) 35-37 § ja maa-aineslain (555/
18075: sisältää yleissäännöksen tuomitsematta jättä- 81) 17 §. Näiden säännösten soveltamisalaan
18076: misestä, tällainen vähäistä vahingontekoa kos- 35 luvun uudistamisella ei ole tarkoitus vaikut-
18077: keva säännös ei enää ole tarpeen. taa.
18078: Vahingontekorikokset ovat nykyisin asian- Viranomaisen hallussa olevan asiakirjan hä-
18079: omistajarikoksia, jos ainoastaan yksityisen oi- vittämisestä, turmelemisesta tai kätkemisestä
18080: keutta on loukattu (RL 35:4). Ehdotuksen säädettäisiin edelleen rikoslain 16 luvun 15
18081: mukaan vahingonteko ja lievä vahingonteko §:ssä. Tällaista tekoa koskeva rangaistussään-
18082: olisivat edelleen asianomistajarikoksia, jos nös on edelleen tarkoituksenmukaista säilyttää
18083: teon kohteena on ollut ainoastaan yksityinen rikoslain 16 luvussa, joka koskee rikoksia jul-
18084: omaisuus. Sen sijaan törkeä vahingonteko olisi kista viranomaista ja yleistä järjestystä vas-
18085: aina virallisen syytteen alainen. Myöskään sil- taan.
18086: loin, kun on kysymys rikoksesta, jonka koh-
18087: teena on muu kuin yksityinen omaisuus, ei ole
18088: yleisen edun kannalta tarkoituksenmukaista 1.11.2. Pykälien perustelut
18089: jättää syytteen nostamista yksinomaan asian-
18090: omistajasta riippuvaksi. Rikostutkinnallisetkin 1 §. Vahingonteko
18091: syyt puoltavat sellaiseen omaisuuteen kohdistu-
18092: van vahingonteon säätämistä virallisen syytteen 1 momentti. Pykälän momentissa säädet-
18093: alaiseksi. täisiin vahingontekorikoksen perusmuodosta.
18094: Rikoslain nykyisen 33 luvun tunnusmerkistöt Ehdotuksen mukaan vahingonteosta tuomittai-
18095: ovat suurimmaksi osaksi varkaus-, kavallus- ja siin se, joka oikeudettomasti hävittää tai va-
18096: vahingontekorikoksen tyyppisiä. Jollei mainit- hingoittaa toisen omaisuutta. Vahingonteko
18097: tuja erityistunnusmerkistöjä olisi, tulisivat lu- olisi rangaistavaa ainoastaan tahallisena, niin
18098: vussa tarkoitetut teot siten useimmissa tapauk- kuin nykyisinkin.
18099: sissa rangaistaviksi varkaus-, kavallus- tai va- Vahingontekorikossäännöksillä pyritään
18100: hingontekorikoksina. Kun 33 luvun tunnus- suojaamaan omaisuutta yleensä. Rangaistavaa
18101: merkistöjä ei enää sellaisinaan ehdoteta sisälly- olisikin sekä kiinteän että irtaimen omaisuuden
18102: 124 1988 vp. - HE n:o 66
18103:
18104: hävittäminen tai vahingoittaminen. Vahingon- tamisella tarkoitetaan puolestaan esineen tai
18105: teko voisi siis kohdistua erilaisiin konkreettisiin muun omaisuuden rikkomista, turmelemista
18106: omaisuusesineisiin eli se olisi lähinnä niin sano- tai likaamista.
18107: tun esinevahingon aiheuttamista. Sen sijaan Ehdotetun säännöksen mukaan toisen omai-
18108: vahingontekona ei voitaisi pitää niin sanotun suuden hävittämisen tai vahingoittamisen tulee
18109: puhtaan varallisuusvahingon aiheuttamista, tapahtua oikeudettomasti. Ilmaisulla "oikeu-
18110: esimerkiksi osakkeiden arvon alentamista vää- dettomasti" tarkoitetaan asiallisesti samaa
18111: riä tietoja levittämällä. kuin voimassa olevaan säännökseen sisältyvällä
18112: Vaikka vahingonteolla tarkoitettaisiinkin esi- sanonnalla "ilman laillista oikeutta". Teon
18113: nevahingon aiheuttamista konkreetille esineel- oikeudenvastaisuuden voisi niin kuin nykyisin-
18114: le, vahingontekorikosta arvosteltaessa olisi kin poistaa esimerkiksi vahingonteon kohteena
18115: kiinnitettävä huomiota myös muuhun kuin itse olevan omaisuuden omistajan antama suostu-
18116: esineelle aiheutuneeseen vahinkoon, esimerkik- mus, hätävarjelu tai pakkotila.
18117: si siihen tulojen alenemiseen, joka esinevahin- Teon edellyttämään tahallisuuteen kuuluu
18118: gosta aiheutuisi, samoin kuin niihin kärsimyk- tietoisuus siitä, että teon kohteena oleva esine
18119: siin, joita tietyn esineen vahingoittaminen voi on toisen tai yhteisessä omistuksessa sekä että
18120: aiheuttaa esineen omistajalle. Näiden seikkojen teolla esine hävitetään tai sitä vahingoitetaan.
18121: huomioon ottaminen tietysti edellyttää sitä, Tekijän tulee siis mieltää, että hän teollaan
18122: että rikoksentekijä on mieltänyt myös nämä aiheuttaa esineelle vahinkoa joko välittömästi
18123: tekonsa vaikutukset. Vahingontekorikosta ar- tai välillisesti, esimerkiksi vahingoittaa kasvi-
18124: vosteltaessa olisi siis kiinnitettävä huomiota huoneen kasveja joko suoraan katkaisemalla
18125: sellaisiinkin vahinkoihin, joita vahingonkor- niiden varret tai välillisesti kytkemällä kasvi-
18126: vauslain (412174) mukaan ei korvata esineva- huoneen lämmityksen pois toiminnasta. Niin
18127: hingon perusteella. Toisaalta se, ettei tekijä ole kuin edellä todettiin, esinevahingosta aiheutu-
18128: tahallisuuden edellyttämällä tavalla mieltänyt vien muiden vahinkojen huomioon ottaminen
18129: tekonsa vaikutuksia, voi johtaa siihen, ettei vahingontekorikosta arvosteltaessa edellyttää,
18130: kaikkia teosta aiheutuneita vahingonkorvaus- että tekijä on tekoa tehdessään mieltänyt ai-
18131: velvollisuuden piiriin kuuluvia vahinkoja voida heuttavansa myös nuo vahingot. Jos joku esi-
18132: ottaa vahingonteon rikosoikeudellisessa arvos- merkiksi vahingoittamalla kauppaedustajan
18133: telussa huomioon. autoa aiheuttaisi tälle samalla ansiotulojen me-
18134: Vahingonteko voisi edelleen kohdistua vain netystä auton käytön estymisen vuoksi, vahin-
18135: toisen omaisuuteen. Kohteena voisi olla myös gontekorikosta arvosteltaessa otettaisiin huo-
18136: tekijän hallussa oleva toisen omistama esine mioon ainoastaan auton vahingoittaminen, jol-
18137: samoin kuin yhteinen omaisuus, johon tekijäl- lei tekijä ole mieltänyt siitä aiheutuvaa tulojen
18138: lä on osuus. Yhteistä omaisuutta koskeva sel- vähentymistä.
18139: ventävä säännös otettaisiin luvun 4 §:ksi. Vaik- Vahingonteon rangaistusasteikoksi ehdote-
18140: ka oman omaisuuden hävittämisessä tai turme- taan sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.
18141: lemisessa ei voisi olla kysymys vahingonteosta, Ehdotus enimmäisrangaistuksen korottamises-
18142: tällainen teko voisi loukata esimerkiksi toisen ta johtuu lähinnä siitä, että vahingonteon pe-
18143: pantti- tai muuta vakuusoikeutta kyseiseen russäännöksenkin mukaan on voitava arvostel-
18144: omaisuuteen. Tällöin kysymyksessä voisi olla la myös melko suurta vahinkoa aiheuttaneita
18145: ehdotetun 28 luvun 11 §:n mukainen vakuusoi- tekoja. Törkeänä vahingontekona vahingon
18146: keuden loukkaus. määrän perusteella voitaisiin näet pitää vasta
18147: Vahingonteon tekotapoja olisivat hävittämi- erittäin suuren taloudellisen vahingon aiheutta-
18148: nen ja vahingoittaminen. Hävittämisellä tar- mista. Nykyistä laajempi asteikko tarjoaa li-
18149: koitetaan omaisuuden kokonaan tuhoamista, säksi paremmat mahdollisuudet erilaisten va-
18150: mihin voidaan rinnastaa sen saattaminen muu- hingontekorikosten rangaistusten oikeuden-
18151: ten pysyvästi omistajan ulottumattomiin. Hä- mukaiseen mittaamiseen. Vahingonteon arvos-
18152: vittämistä voisi siten olla esimerkiksi omaisuu- telussa keskeinen merkitys on aiheutetun va-
18153: den heittäminen mereen. Omaisuuden väliai- hingon määrällä, ei niinkään kohteen arvolla.
18154: kainen piilottaminen ei sen sijaan olisi vahin- Lievimmillään vahingonteko voi aiheuttaa vain
18155: gontekosäänöksessä tarkoitettua hävittämistä, puhdistamiskustannuksia, jotka sinänsä voivat
18156: vaan enintään ehdotuksen 28 luvun 10 §:ssä olla niin suuria, että tekoa on pidettävä vahin-
18157: tarkoitettua hallinnan loukkausta. Vahingoit- gontekona eikä lievänä vahingontekona, mutta
18158: 1988 vp. - HE n:o 66 125
18159:
18160: vahingonteko voi myös ilmetä jonkin esineen Säännöksessä on vahingoittamisen kohteina
18161: kokonaan hävittämisenä. Vaikka vahingonteon mainittu paitsi tallennettu tieto myös muu
18162: enimmäisrangaistusta ehdotetaankin korotetta- tallennettu sisältö. Käytännössä voi olla, että
18163: vaksi, tarkoitus on, että tavallisen vahingonte- sama talienne sisältää niin tiedoksi tai esityk-
18164: korikoksen normaali rangaistus olisi edelleen seksi kuin muuksikin katsottavaa tallennusta.
18165: sakkorangaistus. Koska säännöksen tarkoituksena on suojata
18166: 2 momentti. Pykälän 2 momentissa ehdote- periaatteessa kaikenlaisia tallenteita sellaiselta
18167: taan säädettäväksi niin sanotun tietovahingon vahingoittamiselta, joka ei kohdistu itse tieto-
18168: aiheuttamisesta. Vahingonteosta tämän sään- välineeseen, vahingoittamisen kohde on tietoi-
18169: nöksen nojalla tuomittaisiin se, joka toista sesti pyritty määrittelemään väljästi. Selvää
18170: vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, kuitenkin on, että vahingoitettavalla tiedolla
18171: turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallen- tai esityksellä taikka muulla sisällöllä täytyy
18172: netun tiedon tai muun tallennuksen. olla jonkinlaista arvoa tallennuksen omistajal-
18173: Kun perinteisen asiakirjan tekstisisältöä tur- le. Muussa tapauksessa sitä paitsi tuskin voisi
18174: mellaan esimerkiksi raaputtamalla tai yliviivaa- täyttyä säännöksessä edellytetty vahingoitta-
18175: malla, teko kohdistuu itse asiakirjaan fyysisenä mistarkoitus.
18176: esineenä. Vastaavasti äänilevyn, valokuvan tai Taliennetulla tiedolla tarkoitetaan niin tie-
18177: filminauhan turmelemisessa teko yleensä koh- don asiasisältöä kuin asiasisältöä viestittäviä
18178: distuu itse esineeseen. Sähköisesti, magneetti- merkkejäkin eli niin sanottua dataa. Samoin
18179: sesti tai optisesti tallennettu tieto, esitys tai muulla tallennuksella tarkoitettaisiin paitsi tal-
18180: muu sisältö voidaan sitä vastoin hävittää, tur- lenteen sisältöä myös niitä merkkejä, joista
18181: mella, salata tai saattaa muuten tulkintakelvot- tallenne koostuu. Vahingontekona tämän sään-
18182: tomaksi ilman, että itse tietovälinettä fyysisesti nöksen nojalla voitaisiin pitää jo sellaista tal-
18183: vahingoitetaan. Tästä syystä ehdotetaan, että lennuksen vahingoittamista, joka ei tosin estäi-
18184: vahingonteon kohteena voisi olla myös pelkkä si ymmärtämästä tallennettua sisältöä, mutta
18185: tallennettu tieto, esitys tai muu tallennettu aiheuttaisi esimerkiksi sellaisia kirjoitus- tai
18186: sisältö. Rangaistavaa voisi siis olla jo se, että muita virheitä, joiden vuoksi taliennusta ei
18187: esimerkiksi magneettinauhalle taltioitua tietoa voitaisi käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa
18188: vahingoitettaisiin säännöksessä tarkoitetulla ta- korjauksia tekemättä.
18189: valla, vaikka nauhamateriaali ei siitä lainkaan Toisin kuin vahingonteon perussäännöksessä
18190: vahingoittuisi. tietovahinkoa koskevassa säännöksessä teon
18191: Tallennuksella tarkoitettaisiin periaatteessa rangaistavuus ei edellyttäisi sitä, että tallennus
18192: kaikenlaista tiedon tai esityksen taikka muun kokonaan tai osaksi kuuluu toiselle. Itse tallen-
18193: kohteen tallennettua sisältöä. Tietovälineitä, nuksen omistussuhteen määritteleminen on
18194: joita tallentamisessa voidaan käyttää, ovat esi- usein ongelmallista eikä myöskään tallentami-
18195: merkiksi kirjat, asiakirjat, äänilevyt, valoku- seen käytetyn tietovälineen omistussuhteilla ole
18196: vat, filmit, erilaiset sähkömagneettiset nauhat ehdotonta vaikutusta siihen, millaista tallen-
18197: sekä erityyppiset automaattiseen tietojenkäsit- nuksen vahingoittamista olisi pidettävä oikeu-
18198: telyyn soveltuvat muistilevykkeet siitä riippu- dettomana. Sen vuoksi onkin pidetty tässä
18199: matta, miten tallentaminen teknisesti tapahtuu. suhteessa riittävänä sitä, että rangaistavuuden
18200: Koska säännös koskisi kuitenkin vain itse tal- edellytyksenä on toisaalta vahingoittamistar-
18201: lennetun sisällön vahingoittamista, arvosteltai- koitus ja toisaalta se, että teko tapahtuu oikeu-
18202: siin sellainen sisällön vahingoittaminen, joka dettomasti.
18203: tapahtuu vahingoittamalla tietovälinettä myös Toisin kuin 1 momentissa ehdotetaan, 2
18204: fyysisesti, 1 momentissa tarkoitettuna vahin- momentissa tarkoitetun vahingon aiheuttami-
18205: gontekona. Tallennuksen vahingoittamisessa nen olisi rangaistava teko vain silloin, kun
18206: olisi nykyisin yleensä kysymys sähköisesti, tekijällä on ollut tarkoitus vahingoittaa toista.
18207: magneettisesti tai optisesti tallennetun tiedon Tällainen rajoitus on katsottu aiheelliseksi,
18208: tai muun sisällön vahingoittamisesta. Teknii- koska tallennetun tiedon tai muun sisällön
18209: kan kehittyessä sellaisia tallennusmenetelmiä, muuntelun kysymyksessä ollessa voi olla vai-
18210: joilla tallennettua sisältöä voidaan vahingoittaa kea arvioida, minkälaista muuntelua on pidet-
18211: vaikuttamatta samalla tallennusmateriaaliin, tävä tallenteen ''turmeluna''. Niinpä esimer-
18212: kehitettäneen yhä uusia. Säännöksessä ei ole- kiksi tallennetun kirjoituksen tai musiikkiesi-
18213: kaan sitouduttu tiettyyn tekniseen ratkaisuun. tyksen luvatta mutta kuitenkin parantelutar-
18214: 126 1988 vp. - HE n:o 66
18215:
18216: koituksessa tapahtunut muuntelu ei olisi ehdo- loudellinen vahinko ei sinänsä olisi erittäin
18217: tuksessa tarkoitettua vahingontekoa, vaikka suuri. Tältä osin viitataan ehdotetun 28 luvun
18218: tallennuksen omistaja tai haltija sitä turmeluna 2 §:n 2 kohdan perusteluihin. Vahinko olisi siis
18219: pitäisikin. arvioitava suhteessa rikoksen uhrin taloudelli-
18220: Ehdotettua säännöstä tulisi erityissäännökse- seen asemaan tai muihin oloihin. Vähävarai-
18221: nä soveltaa myös silloin, kun vahingoittaminen seen asianomistajaan kohdistunut vahingonte-
18222: kohdistuu viranomaisen hallussa olevaan asia- ko saattaa olla törkeä, vaikka rikoksella aiheu-
18223: kirjaan tai muuhun todistuskappaleeseen tal- tetun vahingon määrä ei kovin suuri olisikaan.
18224: lennettuun tietoon. Tästä seuraisi, että viran- Invalidin apuvälineiden vahingoittaminen taas
18225: omaisen hallussa olevan todistuskappaleen fyy- voi aiheuttaa niitä välttämättä tarvitsevalle in-
18226: sisestä vahingoittamisesta voitaisiin rikoslain validille tuntuvaa vahinkoa varsinkin silloin,
18227: 16 luvun 15 §:n erityissäännöksen nojalla tuo- kun korvaavia välineitä ei ole saatavissa ja kun
18228: mita huomattavasti ankarampi rangaistus kuin välineiden korjauksen vaatima aika muodostuu
18229: tällaiseen todistuskappaleeseen tallennetun tie- pitkäksi. Tuntuvaa vahinkoa voisi aiheutua
18230: don vahingoittamisesta. Tässä vaiheessa ei ole myös sellaisen esineen vahingoittamisesta, jo-
18231: kuitenkaan perusteltua ulottaa rikoslain 16 lu- hon liittyy uhrille erityisen merkittäviä tunne-
18232: vun 15 §:n ankaraa rangaistusasteikkoa koske- arvoja ja jolla on keskeinen merkitys uhrin
18233: maan myös tietovahingon aiheuttamista varsin- elämässä.
18234: kin kun tietovahinkoa vastaan voidaan teknisin
18235: keinoin tehokkaasti suojautua. Rikoslain 16 Pykälän 3 kohdan ankaroittamisperusteet on
18236: luvun säännökset uudistetaan rikoslain koko- tarkoitettu korvaamaan lähinnä rikoslain ny-
18237: naisuudistuksen yhteydessä myöhemmin, jol- kyisen 35 luvun 2 §:n säännöstä, jossa pää-
18238: loin myös tietovahingon aiheuttaminen viran- asiallisesti on kysymys historiallisesti tai sivis-
18239: omaisen hallussa olevaan todistuskappaleeseen tyksellisesti erityisen arvokkaasta omaisuudes-
18240: voidaan ottaa uusia säännöksiä laadittaessa ta. Tekijän tahallisuuteen kuuluu tietoisuus
18241: huomioon. myös siitä, että se omaisuus, jota vahingoite-
18242: Vahingontekorikosten yritystä ei ole voimas- taan, on historiallisesti tai sivistyksellisesti eri-
18243: sa olevassa laissa säädetty rangaistavaksi, eikä tyisen arvokasta. Tyypillisiä rikoksen kohteita
18244: yrityksen rangaistavuutta ehdoteta myöskään olisivat kirkot, museot, taideteokset, historial-
18245: tässä esityksessä. lisesti arvokkaat kirjat, käsikirjoitukset, mu-
18246: seoesineet ja muistomerkit. Lainkohdan mu-
18247: kaan vahingon tulisi lisäksi olla huomattava.
18248: 2 §. Törkeä vahingonteko Itse esineelle aiheutetun vaurion ei tarvitsisi
18249: välttämättä olla suuri, vaan pienikin esineva-
18250: Ehdotuksen mukaan vahingonteko olisi tör- hinko voisi olla huomattava, jos se huomatta-
18251: keä, jos rikoksella aiheutetaan erittäin suurta vasti alentaa esineen historiallista tai sivistyk-
18252: taloudellista vahinkoa, rikoksen uhrille tämän sellistä arvoa.
18253: olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahin- Törkeän vahingonteon edellytyksenä olisi ai-
18254: koa taikka historiallisesti tai sivistyksellisesti na myös se, että vahingonteko edellä tarkoite-
18255: erittäin arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa tuissa tapauksissa kokonaisuutenakin arvostel-
18256: vahinkoa. len on törkeä.
18257: Pykälän 1 kohdassa tarkoitettu ankaroitta-
18258: misperuste liittyy taloudellisen vahingon erit- Törkeän vahingonteon rangaistusasteikoksi
18259: täin suureen määrään objektiivisesti arvioiden. ehdotetaan vankeutta vähintään neljä kuukaut-
18260: Teko voisi olla törkeä siitä riippumatta, aiheu- ta ja enintään neljä vuotta. Rangaistusasteikko
18261: tuuko taloudellinen vahinko yksityiselle kansa- vastaisi siis ehdotuksessa yleisesti käytettyä
18262: laiselle, yhdistykselle, yhtiölle, muulle yhteisöl- rikosten törkeiden tekomuotojen asteikkoa.
18263: le tai säätiölle. Vahingonteon kohteena voisi Törkeän vahingonteon ankaroittamisperusteet
18264: olla myös valtion, kunnan tai muun julkisyh- on laadittu niin tiukoiksi, ettei ole pidetty
18265: teisön omaisuus. tarpeellisena ehdottaa törkeälle vahingonteolle
18266: Pykälän 2 kohdan ankaroittamisperuste on erityistä rangaistusasteikkoa, vaikka vahingon-
18267: tarkoitettu niitä tapauksia varten, joissa rikok- teon perustekomuodon enimmäisrangaistus on-
18268: sen uhrille aiheutetaan hänen olonsa huomioon kin jonkin verran alhaisempi kuin esimerkiksi
18269: ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa, vaikka ta- varkaus- tai petosrikoksissa.
18270: 1988 vp. - HE n:o 66 127
18271:
18272: 3 §. Lievä vahingonteko 5 §. Rajoitussäännös
18273:
18274: Vahingonteon luonteisia tekoja on säädetty
18275: Voimassa olevassa laissa ei ole erityistä lie- rangaistaviksi myös eräissä muissa rikoslain
18276: vää vahingontekoa koskevaa säännöstä. Lain- luvuissa, erityisesti 16 ja 34 luvussa. Tämän
18277: säätäjän asennoituminen vähäisiin omaisuusva- luvun säännöksiä sovellettaisiin vain, milloin
18278: hinkoihin ilmenee kuitenkin rikoslain nykyisen teosta ei ole muualla laissa säädetty yhtä anka-
18279: 35 luvun 3 §:n 2 momentin säännöksestä, jossa raa tai ankarampaa rangaistusta. Jos vahin-
18280: tuomioistuimelle on annettu mahdollisuus vä- gonteko siis on samalla jokin muu rikos, josta
18281: häisissä vahingonteoissa tuomita seuraamuk- on säädetty yhtä ankara tai ankarampi rangais-
18282: seksi ainoastaan vahingonkorvaus. Luonnolli- tus, sovellettaisiin ainoastaan jälkimmäistä
18283: sesti tuomioistuimella on vähäpätöisissä vahin- rangaistussäännöstä. Vahingonteon katsotaan
18284: gonteoissa myös mahdollisuus jättää rangaistus tällaisessa tapauksessa sisältyvän muuhun ran-
18285: tuomitsematta rikoslain yleissäännöksen perus- gaistavaan tekoon. Vahingonteko saattaa sisäl-
18286: teella, mikäli ilmenee, että teko on johtunut tyä myös jonkin muun rikoksen tekotapaan,
18287: olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannetta- vaikka tuon rikoksen tunnusmerkistöön ei si-
18288: vasta huomaamattomuudesta, ajattelematto- sältyisikään vahingonteolle ominaista element-
18289: muudesta tai tietämättömyydestä eikä yleinen tiä. Esimerkiksi murtautumalla tehdyssä var-
18290: etu vaadi rangaistuksen tuomitsemista (RL kaudessa aiheutetut vahingot arvostellaan var-
18291: 3:5 3). Erillistä pelkän vahingonkorvauksen tuo- kausrikoksen yhteydessä eikä niiden johdosta
18292: mitsemista tarkoittavaa säännöstä ei olekaan erikseen sovelleta vahingontekosäännöksiä, el-
18293: pidetty enää tarpeellisena. lei omaisuutta ole vahingoitettu enempää kuin
18294: varkauden toteuttaminen on edellyttänyt.
18295: Lievän vahingonteon arvioinnissa olisi rat-
18296: kaisevaa rikoksen kokonaisarvostelu. Tässä ar-
18297: vostelussa olisi kiinnitettävä huomiota vahin- 6 §. Syyteoikeus
18298: gon vähäisyyteen ja muihin rikokseen liittyviin
18299: seikkoihin. Jos vahingonteko, huomioon ot- Pykälässä ehdotetaan, että 1 § :ssä tarkoitet-
18300: taen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen tu vahingonteko ja 3 §:ssä tarkoitettu lievä
18301: liittyvät seikat, olisi kokonaisuutena arvostel- vahingonteko olisivat asianomistajarikoksia
18302: len vähäinen, rikoksentekijä voitaisiin tuomita silloin, kun teon kohteena on ollut ainoastaan
18303: lievästä vahingonteosta. Vahingon vähäisyyden yksityinen omaisuus. Sitä vastoin virallisella
18304: arvioimisessa keskeisiä seikkoja olisivat vahin- syyttäjällä olisi aina itsenäinen syyteoikeus 2
18305: gon laatu ja määrä sekä sen tuntuvuus uhrin §:ssä tarkoitetun törkeän vahingonteon kysy-
18306: kannalta. Rangaistus lievästä vahingonteosta myksessä ollessa.
18307: olisi sakkoa. Jos vahingonteon kohteena on muu kuin
18308: yksityinen omaisuus, virallinen syyttäjä voisi
18309: nostaa syytteen ilman asianomistajan syyttä-
18310: mispyyntöäkin. Tällaista omaisuutta olisi val-
18311: 4 §. Yhteinen omaisuus tion, kunnan tai muun julkisyhteisön omai-
18312: suus. Virallisen syyttäjän syyteoikeus koskisi
18313: siis myös tällaiseen omaisuuteen kohdistuvaa
18314: Säännöksessä ilmaistaisiin nimenomaisesti, vahingontekoa ja lievää vahingontekoa.
18315: että vahingontekosäännöksillä suojataan omis-
18316: tajaa myös toisiin yhteisomistajiin nähden.
18317: Myös voimassa olevaa lakia on tulkittu siten, 1.12. 36 luku. Petoksesta ja muusta epäre-
18318: että henkilö, joka yhdessä muiden kanssa hellisyydestä
18319: omistaa jonkin esineen, voi syyllistyä vahin-
18320: gontekoon toisia yhteisomistajia kohtaan. Py- 1.12.1. Luvun perustelut
18321: kälä on samansisältöinen kuin ehdotetun 28
18322: luvun 12 §:n 1 momentti, jonka perusteluihin 1.12.1.1. Sääntelyn tarve
18323: siitä, mitä yhteisellä omaisuudella tarkoitetaan,
18324: voidaan myös tätä säännöstä sovellettaessa no- Oikeuselämässä on voitava luottaa siihen,
18325: jautua. ettei toinen osapuoli petollisilla keinoilla pyri
18326: 128 1988 vp. - HE n:o 66
18327:
18328: aiheuttamaan toiselle taloudellista vahinkoa. sopimuskumppaniaan heikommassa asemassa
18329: Samoin päämiehen tulee voida luottaa siihen, olevan henkilön taloudellinen hyväksikäyttämi-
18330: joka hänen asioitaan hoitaa. Edelleen on saata- nen sopimussuhteessa. Siviilioikeudellista suo-
18331: va takeita siitä, ettei oikeustointen yhteydessä jaa kiskontaa vastaan tarjoaa varallisuusoikeu-
18332: vahvempi osapuoli käytä asemaansa hyväksi dellisista oikeustoimista annettu laki (228/29),
18333: kiskomaila kohtuuttomia etuja heikommalta jonka 31 §:n mukaan kiskootaolosuhteissa syn-
18334: osapuolelta. Luvun rikossäännösten tarkoituk- tynyt oikeustoimi on pätemätön. Myös kulut-
18335: sena on luoda edellytyksiä tällaiselle luotta- tajansuojalainsäädäntö samoin kuin moniin la-
18336: mukselle oikeuselämässä ja siten turvata tava- keihin otetut sopimusehtojen kohtuullistamis-
18337: roiden ja palvelusten vaihdantaa sekä taloudel- säännökset ovat parantaneet kansalaisen oi-
18338: listen ja oikeudellisten asioiden hoitamista keusturvaa kiskontatilanteissa.
18339: myös toisen puolesta. Oikeustilaston perusteella kiskootarikokset
18340: Petosta käytetään keinona oikeudettoman tulevat vain harvoin tuomioistuinten käsiteltä-
18341: varallisuusedun saavuttamiseen jonkun toisen viksi. Useissa vaihdantatilanteissa, joissa toisen
18342: kustannuksella. Klassinen eli niin sanottu ereh- osapuolen hädänalaista asemaa on käytetty
18343: dyttämispetos tehdään erehdyttämällä vasta- hyväksi, saattavatkin muut kuin rikosoikeudel-
18344: puolena oleva henkilö sopimuksen tekoon taik- liset keinot antaa loukatulle riittävää oikeus-
18345: ka johonkin suoritukseen joko sopimus- suojaa. Toisaalta etenkin ammattimaisesti har-
18346: suhteessa tai sen ulkopuolella. Petoksen perus- joitettu kiskonta voi loukata paitsi yksityisen
18347: tunnusmerkkejä ovat tällöin erehdyttäminen, myös yhteiskunnan etuja. Rangaistussääntelyn
18348: erehdys, erehdyksen vallassa suoritettu mää- tarpeellisuudesta ei siis ole epäilystä.
18349: rääroistoimi ja siitä aiheutunut vahinko. Petos-
18350: rikos voi ilmetä myös koneellisen tietojenkäsit-
18351: telyn lopputuloksen vääristämisenä eli niin sa- 1.12.1.2. Nykyinen lainsäädäntö ja sen epä-
18352: nottuna tietojenkäsittelypetoksena. Siinä ei tar- kohdat
18353: vitse erehdyttää ketään ihmistä, vaan "ereh-
18354: dyttäminen" voi kohdistua suoraan tietojenkä- Nykyisessä laissa petosrikokset on SIJOitettu
18355: sittelylaitteeseen. Kummassakin tapauksessa ri- yhdessä väärennysrikosten kanssa 36 lukuun,
18356: koksen uhri kärsii taloudellista vahinkoa. kun taas epärehellisyys- ja kiskomisrikokset
18357: Petosta koskevat rikossäännökset voivat tul- sisältyvät 38 lukuun, jonka nimenä on "Epäre-
18358: la sovellettaviksi kovinkin erilaisissa vaihdanta- hellisyydestä ja rangaistavasta voitonpyynnös-
18359: tilanteissa. Kysymys voi olla yksityisten kansa- tä". Lukusystematiikkaa on arvosteltu seka-
18360: laisten välisistä suhteista, kuluttajan ja elinkei- vaksi, koska se toisaalta yhdistää samaan lu-
18361: nonharjoittajan välisistä suhteista tai elinkei- kuun erityyppisiä oikeushyviä suojaavia sään-
18362: nonharjoittajien keskinäisistä suhteista. Rikos- nöksiä ja toisaalta sijoittaa eri lukuihin toisil-
18363: säännökset voivat tilanteesta riippuen suojata leen läheistä sukua olevia varallisuusrikoksia
18364: joko taloudellisesti heikompaa tai myös vah- koskevia säännöksiä.
18365: vempaa osapuolta. Rikosoikeudellista suojaa Nykyisen petossäännöksen (RL 36:1) sovel-
18366: tarvitaan siitä huolimatta, että myös siviilioi- tamisala on laaja ja yleissäännöksenä se kattaa
18367: keudelliset säännökset antavat oikeussuojaa periaatteessa kaikki erityyppiset vaihdantati-
18368: petosrikosten uhreille. lanteet. Petosrikoksen yleisin tekomuoto on
18369: Epärehellisyyttä ilmenee usein myös silloin, hyötymistarkoituksessa tehty petos, mutta
18370: kun jollakulla on luottamusasemaan perustuva myös vahingoittamistarkoituksessa tehty petos
18371: oikeus tai velvollisuus hoitaa toisen henkilön on säädetty rangaistavaksi. Petossäännös käsit-
18372: tai yhteisön taloudellisia tai oikeudellisia asioi- tää laajan esimerkkiluettelon niistä tilanteista,
18373: ta. Vaikka toisen henkilön puolesta asioita joissa petos voi tapahtua. Samalla siinä kuva-
18374: hoitavan väärinkäytöksiä voidaan oikeus- taan rikoksen erilaisia tekotapoja.
18375: elämässä paljolti ehkäistä muillakin kuin riko- Vuonna 1972 lisättiin rikoslakiin lievää pe-
18376: soikeudellisilla keinoilla, on kuitenkin selvää, tosta koskeva säännös (RL 36:1 a), jota sovel-
18377: että ainakin tahallinen päämiestä vahingoittava letaan käytännössä lähinnä taksi- ja muihin
18378: menettely on edelleen syytä säilyttää rangaista- kulkuvälinepetoksiin sekä hotelli- ja ravintola-
18379: vana. petoksiin. Törkeitä petostapauksia varten lais-
18380: Kiskootarikoksia koskevilla säännöksillä py- sa ei ole erityistunnusmerkistöä, joskin petos-
18381: ritään ehkäisemään hädänalaisessa tai muutoin säännöksessä on ankarampi rangaistusasteikko
18382: 1988 vp. - HE n:o 66 129
18383:
18384: erittäin raskauttavien asianhaarain varalta. nut sen syntymiseen tai vireillä pysymiseen.
18385: Yleissäännöksen lisäksi laissa on vakuutus- Viimeksi mainituissa tilanteissa teko ansaitsisi
18386: petosta koskeva erityissäännös (RL 36:2). Va- usein tulla petoksena rangaistuksi, jos tekijällä
18387: kuutuspetoksesta tuomitaan se, joka on sytyt- on oikeudellinen velvollisuus erehdyksen oikai-
18388: tänyt tuleen palovakuutettua omaisuutta tai semiseen. Käytännössä petossäännöstä onkin
18389: saattanut merivahinkoon laivan, joka itse taik- näissä tapauksissa tulkittu laajentavasti. Voi-
18390: ka jonka lasti tai rahti on vakuutettu. Tämä massa olevasta petossäännöksestä ei myöskään
18391: rikossäännös on poikkeuksellinen siinä, että jo käy ilmi, pitääkö rahan tai tavaran tappion
18392: rikoksen valmistelu on säädetty rangaistavaksi. aiheutua erehdytetylle itselleen vai voiko tun-
18393: Samalla siinä on asetettu palo- ja merivakuutus nusmerkistö täyttyä myös, jos vahinko aiheu-
18394: rangaistussuojan kannalta eri asemaan kuin tuu muulle henkilölle. Varsinkin pankkipetok-
18395: muut vakuutuslajit. sissa on jouduttu pohtimaan erehdytetyn ja
18396: Muita petosluonteisia rikoksia koskevia eri- vahingonkärsijän suhdetta toisiinsa.
18397: tyissäännöksiä ovat veropetosta ja törkeää ve-
18398: Voimassa olevassa laissa epärehellisyyttä
18399: ropetosta koskevat säännökset (RL 38:11) sekä
18400: koskevat rangaistussäännökset ovat melko ha-
18401: konkurssipetosta koskeva säännös (RL 39: 1).
18402: janaisina rikoslain 38 luvussa. Luvun 1 §:ssä
18403: Rikoslaissa on lisäksi eräitä petossäännöksiä
18404: on niin sanottua varsinaista epärehellisyysri-
18405: lähellä olevia rikossäännöksiä kuten epärehelli-
18406: kosta koskeva säännös. Sen mukaan epärehel-
18407: syysrikoksia koskevaan 38 lukuun sisältyvät
18408: lisyydestä rangaistaan holhoojaa, erinäisten
18409: säännökset allekirjoituksen tai sitoumuskirjan
18410: yhteisöjen omaisuuden hoitajaa, uskottua
18411: kieltämisestä ja maksetun velan uudelleen vaa-
18412: miestä, konkurssipesän toimitsijaa tai muuta
18413: timisesta (RL 38:7 1) sekä katteettoman shekin
18414: asiamiestä, joka tehtäväänsä toimittaessaan ta-
18415: asettamisesta ja shekin peruuttamisesta (RL
18416: hallaan aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asiaa
18417: 38:72).
18418: hän on velvollinen hoitamaan. Luvun 2 §:ssä
18419: Esimerkkeinä käytännössä usein esiintyvistä
18420: on erityissäännös asianajajan epärehellisyydes-
18421: petoslajeista voidaan mainita kelvottoman esi-
18422: tä. Sen mukaan rangaistaan oikeudenkäynti-
18423: neen taikka osamaksulla tai rikoksella saadun
18424: asiamiestä ja -avustajaa, joka auttaa vasta-
18425: tavaran myyminen, palvelusten käyttäminen
18426: puolta päämiehen vahingoksi tai muuten tahal-
18427: niistä maksamatta sekä erilaiset maksuväline-
18428: laan vahingoittaa päämiestä, vastoin parempaa
18429: ja luottopetokset. Nykyinen petossäännös on
18430: tietoaan viettelee päämiehen käymään oikeutta
18431: käytännössä soveltunut hyvinkin erilaisiin ta-
18432: perättömästä tai väärästä asiasta taikka ajaa
18433: pauksiin. Kirjoitustavaltaan se on kuitenkin
18434: väärää asiaa muuten vastoin parempaa tietoa.
18435: vanhentunut ja liian yksityiskohtainen. Tieto-
18436: Epärehellisyyttä koskevat rangaistussääntelyt
18437: jenkäsittelypetokseen nykyinen petossäännös ei
18438: eivät muodosta mitään asiallisesti yhtenäistä
18439: sovellu, koska laissa vaaditaan aina jonkun
18440: kokonaisuutta, vaan niillä on liittymäkohtia
18441: ihmisen erehdyttämistä eikä näin välttämättä
18442: useisiin muihin rikoslajeihin kuten petosrikok-
18443: tapahdu koneelliseen tietojenkäsittelyyn puu-
18444: siin ja kavallukseen. Myös epärehellisyysrikos-
18445: tuttaessa. ten sääntelyä on arvosteltu liiasta yksityiskoh-
18446: Eräissä tapauksissa petosrikoksen sovelta-
18447: taisuudesta. Samoin epärehellisyysrikosten
18448: misalaa on jouduttu hieman väkinäisesti laa-
18449: suhde muihin rikoslajeihin ja erityisesti muihin
18450: jentamaan tapauksiin, joissa petossäännöksen
18451: varallisuusrikoksiin on aiheuttanut oikeus-
18452: soveltaminen on saattanut olla tulkinnanva-
18453: käytännössä pulmia.
18454: raista. Tämä koskee erityisesti hotelli-, ravin-
18455: tola- ja taksipetoksia, joissa erehdyttämistun- Voimassa olevan rikoslain 38 luvun 10 §:n 1
18456: nusmerkin täyttyminen jää usein kyseenalai- momentti sisältää niin sanottua esinekiskontaa
18457: seksi. koskevan rangaistussäännöksen. Niin sanotut
18458: Nykyinen petossäännös tuottaa ongelmia luotto- eli koronkiskonta ja jälkikiskonta on
18459: myös erehdyksen hyväksi käyttämistä koske- säädetty rangaistavaksi saman pykälän 2 mo-
18460: vissa tilanteissa. Sanamuotonsa mukaan sään- mentissa. Ammattimaisesta, tavanomaisesta tai
18461: nös näyttäisi soveltuvan vain sellaisiin tapauk- muutoin raskauttavien asianhaarain vallitessa
18462: siin, joissa tekijä saa aikaan tai pitää vireillä tehdystä kiskomisesta säädetään pykälän 3 mo-
18463: erehdyksen toisessa, mutta ei niihin tapauksiin, mentissa. Rangaistusasteikko on näissä törke-
18464: joissa tekijä ainoastaan käyttää hyväkseen toi- ämmissä tekomuodoissa perusasteikkoa huo-
18465: sen erehdystä ilman, että hän on itse vaikutta- mattavasti ankarampi. Olennaisia epäkohtia
18466:
18467: 17 380465Z
18468: 130 1988 vp. - HE n:o 66
18469:
18470: kiskomissäännöksissä ei ole havaittu, joskin nöstä ja antaisi lisäksi mahdollisuuden porras-
18471: niiden kirjoitustapa kaipaa nykyaikaistamista. taa paheksuttavuudeltaan selvästi eriarvoisten
18472: petoslajien rangaistustasoja. Palvelupetokseen
18473: sovellettaisiin lievempää rangaistusasteikkoa
18474: 1.12.1.3. Ehdotuksen pääkohdat kuin petoksen perusrikokseen. Toisaalta lievää
18475: petosta koskeva sakkorangaistussäännös sovel-
18476: Ehdotettu lukusystematiikka poikkeaisi voi- tuisi myös palvelupetoksen lieviin tekomuotoi-
18477: massa olevasta laista siten, että petos-, epäre- hin.
18478: hellisyys- ja kiskontarikokset sisältyisivät sa- Nykyisen rikoslain 36 luvun 2 §:ää vastaavaa
18479: maan 36 lukuun, jonka nimeksi tulisi "Petok- erillistä vakuutuspetossäännöstä ei esitykseen
18480: sesta ja muusta epärehellisyydestä". Epärehel- sisälly. Petoksen yleissäännöstä sovellettaisiin
18481: lisyyttä ei siis olisi enää ymmärrettävä suppeas- kaikkiin eri vakuutusmuotojen yhteydessä teh-
18482: ti nykyisen rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä tyihin petoksiin. Samalla ehdotus kuitenkin
18483: tarkoitettuina tekoina, vaan se tarkoittaisi ylei- merkitsisi myös sitä, ettei pelkkä palovakuute-
18484: semminkin luottamuksen pettämistä oikeus- tun omaisuuden sytyttäminen taikka vakuute-
18485: elämässä. tun laivan tai sen lastin saattaminen merivahin-
18486: Petossäännösten yhteiskunnallinen merkitys koon enää olisi sellaisenaan rangaistavaa, vaik-
18487: saattaa vaihdella riippuen niistä eri tilanteista, ka se olisikin tehty petoksen valmistelemiseksi.
18488: joissa ne voivat tulla sovellettaviksi. Tämän Rikoksen valmistelun kriminalisointia on
18489: vuoksi on ollut harkittavana, mistä petoslajeis- yleensä pidetty tarpeellisena ainoastaan tär-
18490: ta on säädettävä erikseen ja mitkä taas voidaan keimpien rikostyyppien kohdalla. Sen vuoksi ei
18491: jättää yleissäännöksen' varaan. Rikoslain uu- ole katsottu olevan aihetta säilyttää nykyistä
18492: distamisen yhtenä tavoitteena on sääntelyn sel- poikkeusluonteista vakuutuspetossäännöstä.
18493: kiyttäminen hajallaan olevia rikossäännöksiä Nykyisin vakuutuspetoksena rangaistava me-
18494: yhdentämällä sekä niiden yleisyystasoa nosta- nettely tulisi ehdotuksen mukaan useimmiten
18495: malla. Sen vuoksi pääsääntönä olisi edelleen rangaistavaksi tärkeänä petoksena tai sen yri-
18496: petoksen yleissäännös (1 §), joka käsittäisi tyksenä. Näin ollen vakuutuspetosta koskevan
18497: sekä erehdyttämispetoksen (1 mom.) että tieto- erillissäännöksen poistaminen tuskin tulisi käy-
18498: jenkäsittelypetoksen (2 mom.). Veropetokses- tännössä lieventämään suhtautumista vakuu-
18499: ta, avustuspetoksesta, maksuvälinepetoksesta tusten yhteydessä esiintyviin petosrikoksiin.
18500: ja velallisen petoksesta ehdotetaan säädettä- Sen sijaan ehdotuksella tähdätään nykyisen
18501: väksi muissa luvuissa erikseen ottaen kunkin sääntelyn yksinkertaistamiseen. Jos vakuutuk-
18502: rikoslajin kohdalla huomioon sen erityispiir- sen kohteena olevaa omaisuutta hävitetään,
18503: teet. vahingoitetaan tai kätketään ilman, että va-
18504: Petoksen yleissäännöksessä erehdyttämispe- kuutuksenantajaa yritetään erehdyttää, tekoa
18505: tosta koskeva 1 momentti muistuttaisi perus- olisi lähinnä arvosteltava muuna omaisuuteen
18506: rakenteeltaan nykyistä petossäännöstä, joskin kohdistuvana rikoksena.
18507: kieliasu olisi uusi. Tietojenkäsittelypetosta kos- Myöskään nykyisen rikoslain 38 luvun 7 §:ää
18508: keva 2 momentti olisi sitä vastoin uudentyyppi- vastaavia säännöksiä esitykseen ei sisälly, vaan
18509: nen kriminalisointi. Muiden maiden esimerkkiä lainkohdassa tarkoitetut teot tulisivat vastedes
18510: seuraten uuden tietotekniikan vaikutukset on arvosteltaviksi joko petosta tai maksuvälinepe-
18511: pyritty ottamaan huomioon siten, että ensisi- tosta koskevien säännösten mukaan. Nykyisin
18512: jaisesti tarkistetaan ja täydennetään perinteisiä petoksen yleissäännöksen perusteella rangaista-
18513: käsitemääritelmiä ja rikostunnusmerkistöjä. vaan ulosmittauspetokseen sovellettaisiin sitä
18514: Sen vuoksi rinnastettaisiin ihmisen erehdyttä- vastoin ehdotetun 39 luvun velallisen petosta
18515: miseen myös koneellisen tietojenkäsittelyn lop- koskevaa 2 §:ää.
18516: putuloksen vääristäminen. Nykyisen rikoslain 38 luvun 1 §:ää vastaisi
18517: Petoksen törkeää ja lievää tekomuotoa var- esityksessä luottamusaseman väärinkäyttöä
18518: ten ehdotetaan erillisiä säännöksiä (2 ja 4 §). koskeva säännös (5 §). Se olisi sanamuodol-
18519: Hotelli-, ravintola-, kulkuväline- ja muita vas- taan nykyistä lakia yleisempi mutta ei asialli-
18520: taavia petoksia silmällä pitäen ehdotetaan li- sesti merkitsisi olennaista muutosta nykyiseen
18521: säksi erityistä palvelupetosta koskevaa rikos- lakiin. Säännöstä sovellettaisiin yleensä vain
18522: säännöstä (3 §). Tämä ratkaisu poistaisi tar- sellaiseen luottamusaseman väärinkäyttöön,
18523: peen tulkita laajentavasti petoksen yleissään- joka ei tulisi arvostelluksi muiden rikossään-
18524: 1988 vp. - HE n:o 66 131
18525:
18526: nösten pohjalta. Niinpä esimerkiksi asiamiehen olisi riittävä. Sanottu tarkoitus on useimpien
18527: kavallukseen ei kavallussäännöksen ohella pää- maiden rikoslakien mukaan edellytyksenä pe-
18528: säännön mukaan sovellettaisi nyt puheena ole- toksesta tuomitsemiseen. Käytännössä oikeu-
18529: vaa säännöstä. Erillistä säännöstä asianajajan deton hyötyruistarkoitus saattaa ilmetä esimer-
18530: epärehellisyydestä ei esitykseen sisälly. Voimas- kiksi siten, ettei tekijällä ole alun perinkään
18531: sa olevan rikoslain 38 luvun 2 §:ssä tarkoitettu aikomusta täyttää toisen kanssa tehtyyn sopi-
18532: menettely tulisi yleensä rangaistavaksi luotta- mukseen liittyviä velvoitteitaan, vaan hän pyr-
18533: musaseman väärinkäyttönä tai eräin edellytyk- kii ainoastaan hyötymään vastapuolen suori-
18534: sin petoksena (RL 38:2 2 :ssa mainitut tapauk- tuksista tämän kustannuksella.
18535: set). Petos on nykyisinkin rangaistava myös va-
18536: Kiskontana (6 §) ehdotetaan rangaistavaksi hingoittamistarkoituksessa tehtynä. Tällaisia
18537: sekä esine-, luotto- että jälkikiskonta. Ehdotus petoksia on tullut vain harvoin tuomioistuinten
18538: vastaa pääosiltaan nykyisen rikoslain 38 luvun käsiteltäväksi. Joskus saattaa olla vaikeata ve-
18539: 10 §:ää. Tosin ehdotuksen mukaan kiskonta tää rajaa hyötymis- ja vahingoittamistarkoi-
18540: voisi kohdistua vastedes paitsi luonnollisiin tuksen välille, esimerkiksi silloin, kun elinkei-
18541: henkilöihin myös yhtiöihin ja muihin yhteisöi- nonharjoittaja pyrkii kilpailusyistä vahingoit-
18542: hin. Törkeätä kiskontaa varten ehdotetaan eril- tamaan toista samalla alalla toimivaa. Sään-
18543: listä säännöstä (7 §). Sitä vastoin ei ole pidetty nöksen toimivuuden varmistamiseksi vahin-
18544: tarpeellisena säätää erikseen lievästä kiskon- goittamistarkoitus on haluttu edelleen säilyttää
18545: nasta. petoksen tunnusmerkistössä.
18546: Syyteoikeudesta ehdotetaan säädettäväksi 8
18547: §:ssä. Päinvastoin kuin nykyisessä laissa lievä Erehdyttäminen voi nykyisen petossäännök-
18548: petos olisi vastedes asianomistajarikos, samoin sen mukaan tapahtua joko aikaansaamalla toi-
18549: uutena säännöksenä ehdotettu palvelupetos. sessa erehdys taikka pitämällä tämän erehdystä
18550: Luottamusaseman väärinkäyttö olisi osaksi vireillä. Erehdyttämiskeinoina mainitaan se,
18551: asianomistaj:1rikos eli syyteoikeuden sääntely että tekijä esiintuo valheellisen asianlaidan,
18552: vastaisi nykyisen 38 luvun 9 §:n 1 momentin sekä se, että hän salaa tai vääristää todellisen
18553: sisältöä. asianlaidan. Jo aikaisemmin syntyneen ereh-
18554: dyksen vireillä pitäminen tapahtuu taas siten,
18555: että tekijä estää erehdystilan lakkaamisen. Toi-
18556: 1.12.2. Pykälien perustelut sen "peijaaminen" on nykyisessä laissa eräs
18557: esimerkki petoksena rangaistavasta menettelys-
18558: 1 §. Petos
18559: tä.
18560: Ehdotetun 1 momentin mukaan petoksen
18561: 1 momentti. Ehdotetun pykälän 1 momentin tekotapoja olisivat joko toisen erehdyttäminen
18562: mukaan tuomittaisiin petoksesta se, joka hank- tai toisen erehdyksen hyväksikäyttäminen. Sa-
18563: kiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta ta- nalla erehdyttäminen on yleiskielessä niin va-
18564: loudellista hyötyä taikka toista vahingoittaak- kiintunut merkitys, ettei käsitettä ole tarpeen
18565: seen erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyt- määritellä laissa. Erehdyttäminen tapahtuisi si-
18566: tämällä saa toisen tekemään tai tekemättä jät- ten kuin jo nykyisessä laissa on kuvattu. Niin-
18567: tämään jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista pä erehdyttämisen kohteena voisi edelleenkin
18568: vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista olla vain ihminen. Kone tai automaatti ei voi
18569: tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petoksen erehtyä, joskin se voidaan saada toimimaan
18570: rangaistusasteikko olisi sama kuin nykyisessä väärin. Petosta olisi esimerkiksi väärennetyn
18571: laissa eli sakkoa tai enintään kaksi vuotta tai virheellisen tavaran myyminen oikeasta tai
18572: vankeutta. virheettömästä taikka tavaran ostaminen ve-
18573: Petoksen rangaistavuuden edellytyksenä olisi laksi tarkoituksin jättää se maksamatta. Myös
18574: ensinnäkin se, että tavoiteHava taloudellinen se, joka hankkii tavaraa osamaksulla aikomat-
18575: hyöty on luonteeltaan oikeudetonta. Jos henki- takaan maksaa koko kauppahintaa, syyllistyisi
18576: lö erehdyttämällä saa toisen maksamaan sellai- petokseen. Erehdyttäminen voisi olla paitsi
18577: sen velan, jonka perimiseen hänellä on laillinen valheellisen asianlaidan esittämistä myös muu-
18578: oikeus, kysymyksessä ei olisi petos. Pykälän ta sellaista suhtautumista, joka asianomaisessa
18579: soveltaminen ei edellyttäisi hyödyn saamista, tilanteessa on omiaan johtamaan toista har-
18580: vaan jo hyötymis- tai hyödyttämistarkoitus haan.
18581: 132 1988 vp. - HE n:o 66
18582:
18583: Ehdotetussa säännöksessä erehdyksen hy- ryhtynyt. Tästä tekemisestä tai tekemättä jättä-
18584: väksikäyttäminen rinnastettaisiin erehdyttämi- misestä olisi seurattava taloudellista vahinkoa
18585: seen. Vaikka sanonta on uusi, sen on tarkoitus erehtyneelle tai jollekin toiselle. Tekemättä jät-
18586: asialliselta sisällöltään vastata nykyisen lain täminen voisi ilmetä esimerkiksi siten, että
18587: erehdystunnusmerkkiä sellaisena kuin sitä on velkoja erehdyksen vallassa luopuu laillisen
18588: oikeuskäytännössä sovellettu. Voimassa olevan saatavansa perimisestä.
18589: lain mukaan valheellisen asianlaidan esittämi- Voimassa oleva laki ei lausu mitään erehty-
18590: seen rinnastetaan todellisen asianlaidan salaa- neen ja vahingonkärsijän suhteesta. Ehdotuk-
18591: minen. Samoin erehdyksen aikaansaamiseen sella ei ole haluttu tältä osin muuttaa nykyistä
18592: rinnastetaan sen vireillä pitäminen. Rangaista- oikeuskäytäntöä vaan ainoastaan säätää asias-
18593: vuus ei käytännössä laajenisi nykyisestä, vaan ta laintasoisesti. Ehdotuksen mukaan petoksen
18594: ehdotus ainoastaan poistaisi nykyisen petos- tunnusmerkistöön kuuluvan taloudellisen va-
18595: säännöksen sanamuotoa rasittavan tulkinnan- hingon ei välttämättä tarvitsisi kohdata erehty-
18596: varaisuuden. Toisen henkilön erehdyksen pas- nyttä itseään. Vahinko voisi aiheutua myös
18597: siivinen hyväksikäyttäminen voisi näet toteut- sille, jonka eduista erehtyneellä henkilöllä on
18598: taa petoksen tunnusmerkistön ainoastaan sil- ollut mahdollisuus määrätä. Ehdotus ei siis
18599: loin, kun hyväksikäyttäminen tapahtuu oikeu- edellyttäisi varsinaista sopimukseen perustuvaa
18600: dettoman hyödyn hankkimiseksi tai toisen va- toimeksiantosuhdetta erehtyneen ja vahingon-
18601: hingoittamiseksi. Ellei hyväksikäyttäjällä ole kärsijän välillä. Oikeuselämässä ilmenee järjes-
18602: erityistä oikeudellista velvollisuutta vastapuo- telyjä, joissa joillakin henkilöillä on ilman eri
18603: len erheellisen mielikuvan poistamiseen, hänen valtuutustakin tosiasiallinen mahdollisuus
18604: vaikenemisensa tuskin voitaisiin katsoa osoitta- määrätä toisten taloudelliseen asemaan välittö-
18605: van pyrkimystä oikeudetloman hyödyn hank- mästi vaikuttavista seikoista. Esimerkkinä ny-
18606: kimiseen tai toisen vahingoittamiseen. Tällai- kyisestä oikeuskäytännöstä voidaan mainita
18607: nen velvollisuus toisen erehdyksen oikaisemi- pankin antaman lunastustakuun alaisen mak-
18608: seen voisi perustua joko lain säännökseen taik- suvälineen väärinkäyttö. Tällöin erehdyttämi-
18609: ka asianomaisen omaan edellä käyneeseen toi- nen voi kohdistua kauppiaaseen, mutta vahin-
18610: mintaan. Niinpä petoksesta on tuomittu henki- gon kärsii joko pankki tai pankin asiakas siitä
18611: lö, joka havaittuaan saavansa nostaa liikaa huolimatta, etteivät kauppias ja vahingonkärsi-
18612: rahaa on jättänyt huomauttamatta tuosta mak- jä ole sopimussuhteessa keskenään. Mainitut
18613: suerehdyksestä. tapaukset arvosteltaisiin vastedes tosin ehdote-
18614: tun maksuvälinepetosta koskevan säännöksen
18615: Niin sanottu prosessipetos, jolla tarkoitetaan mukaan, mutta vastaavia järjestelyjä saattaa
18616: tuomioistuimen tai muun lainkäyttöviranomai- esiintyä muuallakin. Olennaista olisi se, että
18617: sen erehdyttämistä rikos-, riita- tai hallinto- erehdys, määrääruistoimi ja aiheutunut vahin-
18618: asian yhteydessä antamaan jotakin osapuolta ko ovat keskenään syy-yhteydessä. Syy-yhtey-
18619: taloudellisesti suosiva tai vahingoittava päätös, den tulisi olla välitön. Erehdyksen ja vahingon
18620: rangaistaisiin edelleen petoksena, jollei tekoa välillä ei olisi riittävän läheistä syy-yhteyttä
18621: ole erikseen säädetty rangaistavaksi. Petos esimerkiksi siinä tapauksessa, että pörssimekla-
18622: täyttyisi, kun tuomioistuin erehdytettynä pää- ri erehdytetään myymään tiettyä osaketta hal-
18623: tyy toisen asianosaisen kannalta huonompaan paan hintaan, jolloin kurssiromahdusta säikäh-
18624: ratkaisuun kuin mihin tämä olisi oikeutettu. tävä ulkopuolinen sijoittaja kärsii taloudellista
18625: Ehdotettu säännös ei tee eroa sillä perusteel- vahinkoa myydessään koko osakevarastonsa
18626: la, kohdistuuko petos yksityiseen vai julkiseen epäedullisella kurssilla. Jotta kysymyksessä oli-
18627: talouteen. Jos teko kuitenkin on luonteeltaan si petos, erehtyneen olisi tavallaan toimittava
18628: vero- tai avustuspetos, sovellettaisiin ensisijai- vahingonkärsijän puolesta, joskaan ei välttä-
18629: sesti ehdotetun 29 luvun säännöksiä. Petoksen mättä sopimukseen perustuen.
18630: yleissäännöksen nojalla rangaistavaksi jäisi esi- Nykyisen lain mukaan petoksesta on aiheu-
18631: merkiksi sosiaaliavustusten petollinen hankki- duttava rahan tai tavaran tappio, kun taas
18632: minen. ehdotuksessa edellytetään taloudellisen vahin-
18633: Petoksen rangaistavuuden edellytyksenä olisi gon syntymistä. Taloudellinen vahinko olisi
18634: edelleen se, että erehtynyt erehdyksen seurauk- ymmärrettävä rahan tai tavaran tappiota laa-
18635: sena ryhtyy johonkin toimeen taikka jättää jempana käsitteenä. Vahinko voisi ilmetä joko
18636: tekemättä jotakin, johon hän muuten olisi varallisuuden suoranaisena vähentymisenä tai
18637: 1988 vp. - HE n:o 66 133
18638:
18639: taloudellisen edun saamatta jäämisenä. Jo ra- kuuluvaa tunnistetietoa käyttämällä. Väärä
18640: han tai tavaran tappion syntymisen välitön syöttötieto voitaisiin antaa koneelle joko suo-
18641: vaarakin saattaa usein merkitä sellaista talou- raan tai päätteen avulla taikka henkilölle, jon-
18642: dellisen aseman todellista heikentymistä, että ka tehtävänä olisi muuttaa teksti konekielelle.
18643: sitä voidaan pitää tunnusmerkistössä tarkoitet- Tällaista henkilöä ei yleensä voida pitää ereh-
18644: tuna taloudellisena vahinkona, vaikka lopulli- dytettynä henkilönä, koska hänen tehtävänsä
18645: nen tappio ei vielä olisikaan syntynyt. Jos on pelkästään tietojenkäsittelyyn kuuluva me-
18646: esimerkiksi varaton henkilö erehdyttää toisen kaaninen osatoiminta eikä hänen itsensä tarvit-
18647: takaamaan hänen velkansa tietäen itsensä ky- se muodostaa käsitystä tietojen sisällöstä.
18648: kenemättömäksi vastaamaan sitoumuksestaan, Teko voisi tapahtua myös koneelliseen tieto-
18649: hän syyllistyisi petokseen siitä huolimatta, että jenkäsittelyyn muulla tavalla puuttumalla. Yh-
18650: takaaja kärsii taloudellisen tappion vasta jou- tenä tekotapana voisi olla tietokoneessa valmii-
18651: tuessaan velan eräännyttyä suorittamaan sen na olevien eli sen muistiin magneettisesti, säh-
18652: takaussitoumuksensa perusteella. Ohimenevä- köisesti tai muulla tavoin näkymättömään
18653: näkin tällaisen tappion vaara merkitsee tosiasi- muotoon tallennettujen tietojen muuntelemi-
18654: allisesti ainakin luottokelpoisuuden heikenty- nen, pimittäminen tai poistaminen. Kun vää-
18655: mistä, mitä jo sinänsä voitaisiin pitää ehdotuk- rän syöttötiedon antamiseen voisi periaatteessa
18656: sessa tarkoitettuna taloudellisena vahinkona. syyllistyä tietojärjestelmän ulkopuolinenkin
18657: 2 momentti. Ehdotetussa 2 momentissa rin- henkilö, tietokoneen muistiin tallennettuihin
18658: nastettaisiin 1 momentissa kuvattuun perintei- konekielisiin tietoihin puuttuminen taas yleen-
18659: seen erehdyttämispetokseen niin sanottu tieto- sä edellyttää pääsyä itse tietojärjestelmään.
18660: jenkäsittelypetos. Siihen syyllistyisi se, joka Tekotapana voisi olla myös tietokoneen vää-
18661: hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta rin ohjelmoiminen tai oikean ohjelmoinnin
18662: taloudellista hyötyä taikka toista vahingoit- luvaton muuttaminen taikka ohjelman vaihta-
18663: taakseen syöttää tietojenkäsittelylaitteeseen minen. Käsittelyn seurauksena tietokone saat-
18664: vääriä tietoja tai muuten puuttuu koneelliseen taa esimerkiksi unohtaa tilinylityksiä, suorittaa
18665: tietojenkäsittelyyn ja siten vääristää tietojenkä- ylimääräisiä tilisiirtoja, poistaa tietoja rekiste-
18666: sittelyn lopputuloksen sekä tällä menettelyllään ristä tai yhdistää niitä väärin. Tietojenkäsitte-
18667: aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. Ko- lyyn puuttuminen voisi tapahtua myös tietojen
18668: neellisella tietojenkäsittelyllä tarkoitettaisiin muokkaukseen, siirtoon tai tulostukseen liitty-
18669: useimmiten automaattista tietojenkäsittelyä. vien koneellisten toimintojen yhteydessä.
18670: Sille on ominaista tietojen käsitteleminen auto- Tietojenkäsittelypetokseen kuuluisi aina tie-
18671: maattisesti tietokoneen muistiin varastoidussa tojenkäsittelyn lopputuloksen vääristäminen.
18672: ohjelmassa olevia toimintaohjeita noudattaen. Tämä tarkoittaisi sitä, että tietojenkäsittelyjär-
18673: Atk-järjestelmien ohella säännös kuitenkin jestelmä saadaan edellä selostettujen puuttu-
18674: koskisi myös muita tietojenkäsittelylaitteita, mistaimien jälkeen tuottamaan virheellistä tie-
18675: esimerkiksi mittareita, laskimia ja piirtureita. toa eli sisällöltään toisenlaista tietoa kuin mitä
18676: Ehdotettu momentti on tarpeen kaikkia sellai- sama järjestelmä olisi ilman puuttumistoimia
18677: sia tilanteita varten, joissa taloudellinen vahin- tuottanut. Tietojenkäsittelyn lopputuloksen
18678: ko aiheutetaan toiselle siinä kuvatuilla tavoilla vääristyminen vastaisi ehdotetun 1 momentin
18679: ilman että kenenkään ihmisen erehdys on ollut erehdyttämispetokselle ominaista erehtymista-
18680: syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. pahtumaa.
18681: Tietojenkäsittelypetos voisi ensinnäkin ta- Ehdotetun 1 §:n mukaan olisi petostunnus-
18682: pahtua vääriä tietoja tietojenkäsittelylaittee- merkistön kokonaisuuden kannalta yhdenteke-
18683: seen syöttämällä. Väärällä tiedolla tarkoitettai- vää, millä tavoin tietojenkäsittelyssä aikaan-
18684: siin sellaista totuudenvastaista tai ilmeisen har- saatu virheellinen tieto aiheuttaisi taloudellisen
18685: haanjohtavaa tietoa, joka ihmiselle esitettynä vahingon. Tämä voisi tapahtua joko ihmisen
18686: olisi omiaan häntä erehdyttämään. Vääränä tai koneen välityksellä. Sen jälkeen kun auto-
18687: tietona ei voitaisi pitää tietokoneelle annettuja maattisessa tietojenkäsittelyssä tuotettu vir-
18688: suorituskäskyjä sinänsä, vaikka niiden antaja heellinen tieto on tulostettu selväkieliseen, ih-
18689: ylittäisikin toimivaltansa ja aiheuttaisi menette- miselle ymmärrettävään muotoon, se voi tulla
18690: lyllään vahinkoa. Väärän tiedon antamista olisi sellaisenaan inhimillisen päätöksenteon poh-
18691: sitä vastoin esimerkiksi atk-järjestelmän käyt- jaksi ja siten aiheuttaa taloudelliseen vahin-
18692: täjäkontrollin petollinen läpäiseminen toiselle koon johtavan määräämistoimen. Tällainen te-
18693: 134 1988 vp. - HE n:o 66
18694:
18695: ko olisikin jo nykyisen petossäännöksen nojal- petoksen avulla aikaansaatu määräämistoimi
18696: la rangaistavissa. Usein kuitenkin tietojenkäsit- ilmenee varojen siirtämisenä tililtä toiselle, ri-
18697: telyn aikana tuotettu tieto johtaa välittömästi kos täyttyisi jo tilisiirron tapahduttua. Varojen
18698: konekielisiin määräystoimiin, joiden seurauk- nostaminen tililtä taikka varojen edelleen siir-
18699: sena esimerkiksi varoja siirtyy pankkitililtä toi- täminen (esimerkiksi maksupalvelun kautta) ei
18700: selle. Tilisiirto on automaattinen eikä perustu olisi välttämätöntä. Siinä tapauksessa, että
18701: kenenkään ihmisen suorittamaan kirjaustoi- erehdyttäminen onnistuu mutta vahinkoa ei
18702: meen. Vasta tällaisessa tapauksessa olisi kysy- silti synny, tekijää ei voitaisi tuomita täytetystä
18703: mys ehdotetussa 2 momentissa tarkoitetusta petoksesta, vaikka vahingon syntymättä jäämi-
18704: tietojenkäsittelypetoksesta, johon nykyinen pe- nen johtuisikin vain sattumasta. Erehdyttämis-
18705: tossäännös ei ulotu. toimiin rinnastettaisiin koneellisen tietojenkä-
18706: Oikeudettoman hyötymis- tai vahingoitta- sittelyn lopputuloksen vääristämiseen tähtäävät
18707: mistarkoituksen sekä taloudellisen vahingon toimet.
18708: käsitteiden osalta viitataan siihen, mitä 1 mo- Rikosten yhtyminen. Petos- ja väärennysri-
18709: mentin perusteluissa erehdyttämispetoksen kosten välinen suhde on ollut ongelmallinen ja
18710: osalta on lausuttu. Vahingonkärsijäiden piiriä aiheuttanut käytännössä tulkintavaikeuksia.
18711: ei olisi kuitenkaan 2 momentin mukaan etukä- Petoksen on katsottu sisältyvän muun muassa
18712: teen rajattu. Monet yritykset ovat jo nykyään yksityisen asiakirjan väärentämiseen, jolloin
18713: antaneet varastointi-, palkkaus- ja kirjanpito- tekijä on tuomittu rangaistukseen ainoastaan
18714: rutiininsa erillisten atk-palvelulaitosten huoleh- väärennysrikoksesta. Näin on tehty yleensä
18715: dittaviksi. Teknistaloudellinen kehitys atk-pal- silloinkin, kun väärennys on ollut vain osateko
18716: veluiden alalla on niin nopeaa, että olisi vaikea petoksen käsittävässä monivaiheisessa rikos-
18717: ennakoida kaikkia kysymykseen tulevia järjes- suunnitelmassa. Esityksessä on puolestaan
18718: telyjä. Sen vuoksi olisi epätarkoituksenmukais- omaksuttu järjestelmä, jonka mukaan petok-
18719: ta rajata vahingonkärsijäiden piiriä sen mu- seen ja väärennykseen sovellettaisiin rikosten
18720: kaan, miten kiinteä yhteys heillä on itse tieto- yhtymistä koskevia säännöksiä rikosten tärkey-
18721: jenkäsittelyjärjestelmään. Vahingonkärsijän ei sasteesta riippumatta. Tältä osin viitataan eh-
18722: siis tarvitsisi ehdotuksen mukaan olla tietojen- dotetun 33 luvun perusteluihin.
18723: käsittelyjärjestelmään tai sen hyväksikäyttöön
18724: suoranaisessa yhteydessä, kunhan itse vahinko
18725: olisi välittömässä syy-yhteydessä tietojenkäsit- 2 §. Törkeä petos
18726: telyn lopputuloksen vääristämiseen.
18727: Tietojenkäsittelypetos ei yleensä koskisi tie- Erityistä törkeää petosta koskevaa säännöstä
18728: tokoneohjattujen pankki- tai muiden auto- ei ole nykyisessä rikoslaissa. Rikoslain 36 lu-
18729: maattien väärinkäyttötapauksia. Jos automaat- vun 1 §:ssä on kuitenkin ankarampi rangaistu-
18730: tien väärinkäyttö tapahtuu ehdotetussa 37 lu- sasteikko niitä tapauksia varten, jolloin petos
18731: vussa tarkoitetun maksuvälineen avulla, kysy- on tehty erittäin raskauttavien asianhaarain
18732: myksessä olisi maksuvälinepetos. Kavallukses- vallitessa. Tällaisesta petoksesta voi seurata
18733: ta olisi taas kysymys esimerkiksi siinä tapauk- vankeutta enintään neljä vuotta.
18734: sessa, että pankkivirkailija siirtää oikeudetto- Kriminaalipoliittisista syistä pidetään tärke-
18735: masti varoja atk-laitteiden avulla omalle tilil- änä, että laissa erikseen luetellaan ne perusteet,
18736: leen, mikäli varojen olisi katsottava olleen joilla rikosta on pidettävä tärkeänä ja siihen
18737: hänen hallussaan siten kuin ehdotetun 28 luvun on sovellettava ankarampaa rangaistusasteik-
18738: 12 §:n 3 momentissa on mainittu. Jos konekie- koa. Sen vuoksi törkeää petosta varten ehdote-
18739: lisen tiedoston luvaton muunteleminen on ta- taan erillistä rikossäännöstä. Siihen sisältyisi
18740: pahtunut siinä tarkoituksessa, että tiedostaa tyhjentävä luettelo niistä tapauksista, joissa
18741: muuntelun jälkeen voitaisiin käyttää harhaut- petosrikoksesta saattaisi seurata rangaistus an-
18742: tavana todisteena, tapaukseen olisi sovellettava karamman asteikon mukaan, mikäli rikos näis-
18743: väärennysrikoksia koskevia säännöksiä. sä tapauksissa on myös kokonaisuutena arvos-
18744: 3 momentti. Ehdotetun 3 momentin mukaan tellen törkeä. Rangaistus törkeästä petoksesta
18745: petoksen yritys olisi rangaistava. Petoksen yri- olisi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja
18746: tyksestä olisi kysymys siitä alkaen, kun jonkun enintään neljä vuotta.
18747: henkilön erehdyttämiseen on ryhdytty. Talou- 1 momentti. Petosta voitaisiin ehdotuksen
18748: dellisen vahingon syntyessä rikos täyttyisi. Jos mukaan pitää tärkeänä,
18749: 1988 vp. - HE n:o 66 135
18750:
18751: 1) jos rikoksella tavoitellaan huomattavaa tetty tätä varten valmistettua väärää asiakirjaa,
18752: hyötyä, koska tällaisen menettelyn yleensä katsottiin
18753: 2) jos rikoksella aiheutetaan huomattavaa tai voivan osoittaa suunnitelmallisuutta. Esityk-
18754: erityisen tuntuvaa vahinkoa, sessä on kuitenkin lähdetty siitä, että petokseen
18755: 3) jos rikos tehdään käyttämällä hyväksi liittyvästä väärennysrikoksesta tuomittaisiin
18756: vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä rangaistus erikseen rikosten yhtymistä koskevia
18757: luottamusta tai sääntöjä soveltaen. Sen vuoksi mahdollisen
18758: 4) jos rikos tehdään käyttämällä hyväksi väärennysrikoksen ei pitäisi sinänsä vaikuttaa
18759: toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta itse petosrikoksen törkeysarvosteluun.
18760: tilaa. 2 momentti. Myös törkeän petoksen yritys
18761: Lisäksi edellytettäisiin, että petos näissä ta- olisi rangaistava.
18762: pauksissa olisi myös kokonaisuutena arvostel-
18763: len törkeä. Monet luetelluista ankaroittamispe-
18764: rusteista esiintyvät jo nykyisissä varallisuusri- 3 §. Palvelupetos
18765: koksia koskevissa säännöksissä. Ensimmäisen
18766: kohdan mukaan riittäisi, että huomattavaa 1 momentti. Edellä jo todettiin, että petok-
18767: hyötyä on tavoiteltu. Tosiasiallista hyödyn saa- sen yleissäännöksen ongelmana on toisaalta
18768: mista ei petoksen tunnusmerkistössä edellytetä. tekotilanteiden monimuotoisuus ja toisaalta
18769: Toisessa kohdassa taas vaadittaisiin, että pe- erehdyttämistunnusmerkin huono soveltuvuus
18770: toksella tosiasiallisesti aiheutettu vahinko on eräiden palvelujen maksutta tapahtuvaan käyt-
18771: ollut huomattavan suuri tai erityisen tuntuva. töön. Nykyistä lakia sovellettaessa petokseen
18772: Hyödyn tai vahingon huomattavaa suuruutta kuuluvaa erehdyttämistunnusmerkkiä on tällai-
18773: arvioitaessa olisi sovellettava yleistä mittapuuta sissa tapauksissa jouduttu keinotekoisesti laa-
18774: eli kysymys olisi objektiivisesta arviosta. Eri- jentamaan, mikä on taas sotinut rikosoikeuden
18775: tyisen tuntuvaa vahinko voisi sitä vastoin olla lakisidonnaisuusperiaatetta vastaan. Erilaisten
18776: petoksen uhrin näkökulmasta, vaikka se edellä palvelujen vilpilliseen ilmaiskäyttöön on usein
18777: mainitun perusteen mukaan ei olisikaan huo- sovellettu lievää petosta koskevaa säännöstä,
18778: mattavan suurta. Tarkkoja markkamääräisiä koska kysymys on yleensä taloudelliselta arvol-
18779: ohjeita hyödyn ja vahingon arvioimiseksi on taan vaatimattomista suorituksista.
18780: mahdotonta antaa. Petoksen yleissäännös so- Esitykseen sisältyy ehdotus erityiseksi palve-
18781: veltuisi moniin erilaisiin tilanteisiin, jolloin lupetosta koskevaksi säännökseksi, joka sovel-
18782: sekä tekijän että uhrin varallisuusolot voisivat tuisi vain siinä erikseen mainittuihin tilanteisiin
18783: vaihdella huomattavasti. eikä edellyttäisi lainkaan toisen henkilön ereh-
18784: Petosrikoksen poikkeuksellinen paheksutta- dyttämistä tai erehtymistä. Vastaavanlainen
18785: vuus voisi perustua myös rikoksen erityiseen erityissäännös on useiden maiden rikoslaeissa.
18786: tekotapaan. Näistä tapauksista on kysymys Törkeysasteeltaan rikos porrastuisi tavallista
18787: kolmannessa ja neljännessä kohdassa. Vastuul- petosta lievemmäksi siten, että rangaistusas-
18788: liseen asemaan perustuvan erityisen luottamuk- teikko olisi sakkoa tai enintään kuusi kuukaut-
18789: sen hyväksikäyttöä voisi esiintyä esimerkiksi ta vankeutta.
18790: silloin, kun kysymys on tavalla tai toisella Palvelupetoksesta tuomittaisiin se, joka ai-
18791: julkisen valvonnan alaisesta toiminnasta. Kan- komatta suorittaa asiaankuuluvaa maksua, ke-
18792: salaisen on voitava luottaa pankinjohtajaan ja tään kuitenkaan erehdyttämättä tai kenenkään
18793: asianajajaan enemmän kuin kadulla satunnai- erehdystä hyväksi käyttämättä, joko käyttää
18794: sesti tapaamaansa henkilöön. Tällaista erityistä hyväkseen kuljetus-, ravitsemus-, majoitus-,
18795: luottamusta ehdotetaan turvattavaksi siten, et- viihde- tai muuta vastaavaa yleisölle tarkoitet-
18796: tä säädetään sen hyväksikäyttö petoksen yh- tua palvelua taikka hankkii itselleen pääsyn
18797: deksi törkeysperusteeksi. Toisen henkilön eri- kulkuvälineeseen, tilaisuuteen, laitokseen tai
18798: tyisen heikkouden tai muun turvattoman tilan suljetulle alueelle.
18799: hyväksikäyttö olisi puolestaan mahdollista esi- Ensin mainittu tekotapa koskisi sellaisten
18800: merkiksi silloin, kun petoksen uhreiksi valitaan palvelusten hyväksi käyttämistä, joista sään-
18801: sairaita ja vanhuksia. nönmukaisesti edellytetään käteismaksua mut-
18802: Rikosoikeuskomitean mietinnön mukaan ta maksun oletetaan tapahtuvan vasta palve-
18803: törkeästä petoksesta olisi tullut voida tuomita luksen tultua vastaanotetuksi. Mikäli tällaisen
18804: myös silloin, kun rikoksen tekemiseen on käy- palvelusuorituksen vastaanottajalla on aiko-
18805: 136 1988 vp. - HE n:o 66
18806:
18807: mus jättää palvelus maksamatta, hänen ei sullisen tilaisuuden pääsylippujonossa, kun so-
18808: yleensä tarvitse erehdyttää palvelusuorituksen piva tilaisuus tarjoutuu.
18809: antajaa muulla tavoin kuin että hän salaa Kun kysymys on käteissuoritusta edellyttä-
18810: maksukyvyttömyytensä tai maksuhaluttomuu- västä palvelusta, käytännössä on usein perus-
18811: tensa. Useinkaan ei ole luontevaa puhua lain- teltua tehdä maksun laiminlyönnistä sellainen
18812: kaan erehdyttämisestä tai erehdyksen hyväksi oletus, ettei asianomainen ole aikonutkaan
18813: käyttämisestä, koska palvelusuorituksen tilaa- maksaa. Tätä voitaisiin pitää todennäköisenä
18814: jalta ei etukäteen yleensä kysytä mitään eikä nimenomaan silloin, kun henkilö maksua vaa-
18815: hänen oleteta kertovan mitään. Ehdotuksella dittaessa paljastuu maksukyvyttömäksi tai hän
18816: pyritään siihen, että tavanomaiset ravintola-, poistuu paikalta maksamatta. Mainittu oletus
18817: hotelli-, taksi- ja vastaavat petokset rangaistai- voitaisiin kuitenkin kumota vastanäytöllä siitä,
18818: siin vastedes palvelupetoksina. Jos tällaisiin että henkilö on esimerkiksi erehtynyt omasta
18819: tekoihin kuitenkin liittyisi selvää erehdyttämis- maksukyvystään. Jos maksamatta jättämisen
18820: tä tai erehdyksen hyväksi käyttämistä, niihin syynä on palvelusuorituksen vastaanottajan
18821: olisi sovellettava petoksen yleissäännöstä. tyytymättömyys saamaansa palveluun, kysy-
18822: Toisin kuin edellä selostettuja palvelupetok- myksessä olisi lähinnä yksityisoikeudellinen
18823: sia olisi arvosteltava sellaisten palvelujen mak- riita-asia eikä rangaistava palvelupetos.
18824: samatta jättämistä, joista maksu tavallisesti Palvelu-, viihde- tai muun vastaavan auto-
18825: suoritetaan myöhemmin lähetettävää laskua maatin luvaton käyttäminen menetelmällä, jo-
18826: vastaan. Esimerkiksi henkilö, joka tilaa vesi- ta ei ole sitä varten tarkoitettu, rangaistaisiin
18827: johtoliikkeestä korjausmiehen suorittamaan ehdotetun 28 luvun 7 tai 8 § :n mukaan Iuvatto-
18828: korjaustyötä mutta jättää korjauslaskun mak- rnana käyttönä. Tällaisia laitteita ovat esimer-
18829: samatta, ei yleensä syyllistyisi rikokseen vaan kiksi puhelin-, levysoitin- ja muut vastaavat
18830: ainoastaan velan maksamatta jättämiseen. Jos automaatit. Jos taas kysymyksessä on tavara-,
18831: kuitenkin tilaaja on laittomassa hyötymistar- polttoaine- tai raha-automaatin väärinkäyttö
18832: koituksessa pyrkinyt erehdyttämään vesijohto- keinottelemalla sen koneisto käyntiin muulla
18833: liikettä esimerkiksi ilmoittamalla virheellisen tavoin kuin käyttämällä siihen tarkoitettua se-
18834: laskutusosoitteen tai salaamaHa maksukyvyttö- teli- tai metallirahaa, maksukorttia tai muuta
18835: myytensä, teko tulisi arvosteltavaksi petoksena maksuvälinettä, teko rangaistaisiin varkausri-
18836: tai petoksen yrityksenä. koksena. Automaattien väärinkäyttäminen toi-
18837: Palvelupetoksen toisena tekotapana on eh- selle kuuluvan tunnisteen avulla tulisi puoles-
18838: dotuksessa mainittu pääsyn hankkiminen kul- taan useimmiten rangaistavaksi ehdotetussa 37
18839: kuvälineeseen, tilaisuuteen, laitokseen tai sulje- luvussa tarkoitettuna maksuvälinepetoksena.
18840: tulle alueelle (esimerkiksi huvipuistoon) tarkoi-
18841: tuksella jättää asiaankuuluvat maksut suoritta-
18842: 2 momentti. Myös palvelupetoksen yritys
18843: olisi rangaistava.
18844: matta. Jos joku menee vaikkapa junaan tai
18845: tanssitilaisuuteen salaa, hänen ei voida katsoa
18846: nimenomaisesti erehdyttäneen ketään. Puheena
18847: olevasta rangaistavasta menettelystä voidaan 4 §. Lievä petos
18848: eräissä tapauksissa periä joukkoliikenteessä
18849: tarkastusmaksu, mikäli asiaa ei ilmoiteta viran- Nykyisen rikoslain 36 luvun lievää petosta
18850: omaisille rikosasiana käsiteltäväksi. Tästä on koskevaa 1 a §:ää on sovellettu etupäässä ra-
18851: säädetty joukkoliikenteen tarkastusmaksusta vintola- ja taksipetoksiin sekä vähäisiin shekki-
18852: annetussa laissa (469179). ja vastaaviin petoksiin.
18853: Palvelupetos edellyttäisi tekijäitä tahallisuut- Lievää petosta koskeva säännösehdotus
18854: ta, joka ilmenisi nimenomaisena aikomuksena mahdollistaisi lievemmän rangaistusasteikon
18855: jättää maksu suorittamatta. Tämän aikomuk- käytön perusrikoksen ollessa joko tavallinen
18856: sen tulisi olla olemassa viimeistään silloin, kun petos tai palvelupetos. Jos petosta tai palvelu-
18857: tekijä esimerkiksi poistumaHa paikalta välttää petosta, tavoitellun hyödyn tai aiheutetun va-
18858: maksun suorittamisen. Sitä ei kuitenkaan vält- hingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät
18859: tämättä vaadittaisi vielä siinä vaiheessa, kun seikat huomioon ottaen, pidetään kokonaisuu-
18860: palvelusuoritusta ollaan vastaanottamassa. tena arvostellen vähäisenä, mainittuihin rikok-
18861: Maksamatta jättämisen ajatus voisi syntyä esi- siin syyllistynyt henkilö tuomittaisiin lievästä
18862: merkiksi ravintola-ateriaa nautittaessa tai mak- petoksesta. Seuraamuksena olisi sakko.
18863: 1988 vp. - HE n:o 66 137
18864:
18865: Lievän petoksen yritys ei enää olisi rangais- oikeudellisia asioita. Tehtävä VOISI perustua
18866: tava kuten nykyisessä laissa. Yrityksen rangais- lakiin, viranomaisen määräykseen, sopimuk-
18867: tavuudella ei ole suurtakaan käytännön merki- seen tai muuhun oikeustoimeen. Tekijöinä tuli-
18868: tystä palvelupetoksen tyyppisissä lievissä pe- sivat ensisijaisesti kysymykseen nykyisen 38
18869: toksissa. Maksuvälinepetokset taas tulisivat eh- luvun 1 §:ssä tarkoitetut henkilöt. Suoraan
18870: dotuksen mukaan kokonaan eri säännösten lakiin perustuva velvollisuus hoitaa toisen hen-
18871: mukaan rangaistaviksi. Myöskään tavallisen kilön asioita on esimerkiksi lakimääräisellä
18872: petoksen lievissä tekomuodoissa yritykseksi holhoojalla. Holhoojan toimimisvelvollisuus
18873: jääneen teon rankaiseminen ei ole kriminaali- voi perustua myös viranomaisen määräykseen,
18874: poliittisesti välttämätöntä. Tältä osin ehdotus silloin kun holhooja on tuomioistuimen tehtä-
18875: siis supistaisi rangaistavuuden alaa. väänsä määräämä. Myös uskotun miehen ja
18876: Ehdotetun 8 §:n mukaan lievä petos olisi konkurssipesän toimitsijamiehen toimimisvel-
18877: vastedes asianomistajarikos eikä enää virallisen vollisuus perustuu tuomioistuimen määräyk-
18878: syytteen alainen kuten nykyään. Ehdotus il- seen.
18879: mentää tältä osin pyrkimystä laajentaa asian- Rikoksen tekijöinä tulisivat kysymykseen
18880: omistajarikosten piiriä ja siten lisätä rikoksen myös henkilöt, joiden tehtävänä on hoitaa
18881: uhrin mahdollisuuksia päättää itsenäisesti sel- jonkin yhteisön asioita. Tähän ryhmään kuu-
18882: laisten vähämerkityksellisten asioiden käsitte- luisivat ensinnäkin ne henkilöt, jotka on asetet-
18883: lystä, joissa yleinen etu ei vaadi syytteen nosta- tu yhteisön hallintoelimiin nimenomaisena teh-
18884: mista. Muissa suhteissa lievää petosta koskeva tävänään hoitaa yhteisön asioita, siis esimer-
18885: säännösehdotus ei merkitsisi asiallista muutos- kiksi yhteisön hallituksen jäsenet ja toimitus-
18886: ta nykyiseen lakiin. johtaja. Kysymykseen tulisivat myös hallinto-
18887: elimien ulkopuolella olevat henkilöt, joille on
18888: annettu toimeksi hoitaa oikeushenkilön asioita
18889: 5 §. Luottamusaseman väärinkäyttö esimerkiksi rahastonhoitajana. Edellytyksenä
18890: olisi, että he voivat itsenäisesti huolehtia heille
18891: Luottamusaseman väärinkäyttönä rangais- uskotuista asioista. Myös tilintarkastajalla olisi
18892: taisiin toisen taloudellisia tai oikeudellisia asi- sellainen asema, että hän voi syyllistyä luotta-
18893: oita hoitavan henkilön tahalliset toimivallan musaseman väärinkäyttöön. Hän voi näet ai-
18894: ylitykset ja tehtävien laiminlyönnit, jos niistä heuttaa yhteisölle vahinkoa esimerkiksi laimin-
18895: aiheutuu vahinkoa sille, jonka asioita hänen lyödessään tehtävänsä tai ilmoittaessaan väärin
18896: tulee hoitaa. Luottamusaseman väärinkäyttö sen tuloksia.
18897: vastaisi nykyisessä laissa niin sanottuna varsi- Sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen pe-
18898: naisena epärehellisyytenä sekä asianajajan epä- rustuva oikeus ja velvollisuus hoitaa toisen
18899: rehellisyytenä tunnettuja rikoksia (RL 38:1 ja henkilön tai yhteisön taloudellisia tai oikeudel-
18900: 2). Rikoslain 38 luvun 1 §:ssä tekijäpiiri on lisia asioita on myös asianajajalla ja muullakin
18901: ilmaistu esimerkkiluettelolla kysymykseen tule- oikeusavustajana tai erikseen valtuutetulla
18902: vista luottamus- ja asiamiehistä, kun taas va- asiamiehellä. Asiamiehen ja päämiehen välisen
18903: hingon aiheuttamisen tekotapoja ei ole kuvat- oikeussuhteen määrää toimeksianto. Asiamie-
18904: tu. Saman luvun 2 §:ssä tekijänä on "asianaja- hyyteen liittyy yleensä valtuutus, joka määrää
18905: ja" ja tekotavat on yksilöity kysymykseen päämiehen suhteen kolmanteen henkilöön. Sii-
18906: tulevine sivuasteikkoineen. Ehdotetussa sään- hen perustuu asiamiehelle annettu valta ryhtyä
18907: nöksessä puolestaan tekijäpiiri määriteltäisiin päämiestä sitoviin oikeustoimiin. Asiamies voi-
18908: yleisesti ja tekotapoina mainittaisiin toisaalta taisiin tuomita luottamusaseman väärinkäytös-
18909: oikeudettomaan toimeen ryhtyminen ja toisaal- tä ainoastaan sillä edellytyksellä, että toimeksi-
18910: ta tehtävien suorittamatta jättäminen. Olennai- annossa on asiamiehelle annettu jonkinlainen
18911: sia muutoksia nykyiseen lakiin ei ole kuiten- itsenäisyys toimia toisen puolesta tätä koskevin
18912: kaan tarkoitettu ehdottaa. Rangaistus luotta- vaikutuksin. Tällaista itsenäisyyttä ei ole esi-
18913: musaseman väärinkäytöstä olisi sama kuin ny- merkiksi lähetillä.
18914: kyään varsinaisesta epärehellisyydestä (RL Työsopimuslaissa tarkoitetussa työsopimus-
18915: 38:1) eli sakkoa tai vankeutta enintään kaksi suhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työn-
18916: vuotta. antajalle työtä tämän johdon ja valvonnan
18917: Säännös koskisi kaikkia henkilöitä, joiden alaisena. Ehdotettu säännös ei ole yleensä tar-
18918: tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai koitettu sääntelemään työntekijän ja työnanta-
18919:
18920: 18 380465Z
18921: 138 1988 vp. - HE n:o 66
18922:
18923: jan välistä suhdetta. Poikkeuksellisesti työnte- dennäköisenä seurauksena. Sen sijaan saan-
18924: kijälläkin saattaisi olla ehdotetussa säännök- nöksen soveltaminen ei edellyttäisi varsinaista
18925: sessä edellytetty luottamusasema, jos hänen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Tahal-
18926: toimenkuvaansa kuuluu, että hän voi itsenäi- lisuuteen kuuluisi edelleen tekijän tietoisuus
18927: sesti ja työnantajaa sitovin vaikutuksin päättää siitä, että hänen menettelynsä ei vastaa päämie-
18928: joistakin tämän taloudellisista tai oikeudellisis- hen toimeksiannosta ilmenevää tahtoa tai että
18929: ta asioista. Tällainen asema saattaisi olla esi- se muuten on tekijälle kuuluvan velvollisuuden
18930: merkiksi yhdistyksen lainoppineella asiamie- vastainen.
18931: hellä. Tällöin työntekijäkin voitaisiin tuomita Luottamusaseman väärinkäyttö esiintyy käy-
18932: rangaistukseen luottamusaseman väärinkäytös- tännössä usein muiden rikosten yhteydessä.
18933: tä. Rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen sovel-
18934: Joskus luottamusaseman väärinkäyttöä kos- taminen on tällöin ollut horjuvaa. Ehdotukses-
18935: keva tunnusmerkistö voisi koskea myös virka- sa lähdetään siitä, että siinä tarkoitetun tehtä-
18936: miehiä. Jos menettely tällöin käsittäisi samalla vienhoitajan päämieheensä kohdistamat rikok-
18937: virkavelvollisuuden rikkomisen, sovellettaisiin set rangaistaisiin kulloinkin soveltuvan rikos-
18938: rikosten yhtymistä koskevia sääntöjä. säännöksen mukaan ja että luottamusaseman
18939: Ehdotetun säännöksen mukaan tekijä voisi väärinkäytöstä tuomittaisiin erikseen ainoas-
18940: väärinkäyttää luottamusasemaansa kahdella eri taan silloin, kun tehtävienhoitajan menettelyyn
18941: tavalla: joko ryhtymällä sellaiseen toimeen, sisältyy sellaista luottamusaseman tahallista
18942: johon hänellä ei ole oikeutta, taikka jättämällä väärinkäyttöä, joka ei tule arvostelluksi min-
18943: tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta. kään muun rikossäännöksen pohjalta. Jos teh-
18944: Lisäksi edellytettäisiin, että tekijä aiheuttaa tävienhoitaja esimerkiksi kavaltaa päämieheltä
18945: vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoi- varoja, ilmaisee oikeudettomasti tämän yritys-
18946: taa. salaisuuden tai syyllistyy petokseen päämiestä
18947: Oikeudettomalla toimena ei tässä yhteydessä kohtaan, tapaukseen sovellettaisiin kavallus-,
18948: tarkoiteta mitä tahansa oikeudenvastaista te- yrityssalaisuus- tai petosrikoksia koskevia
18949: koa, joka loukkaa päämiehen etuja, vaan ni- säännöksiä. Jos tehtävienhoitaja samalla on
18950: menomaan sellaista tointa, joka kuuluu tekijäl- kuitenkin aiheuttanut päämiehelle vahinkoa
18951: le annetun toimeksiannon piiriin ja johon hän hoitamalla luottamusasemaansa kuuluvia teh-
18952: siis voi ryhtyä päämiestä sitovin vaikutuksin. täviä häntä velvoittavien ohjeiden vastaisesti
18953: Jos esimerkiksi asiamiehen tehtävänä on myy- tai jättämällä nämä tehtävät hoitamatta, hänet
18954: dä päämiehen omistama kiinteistö joko tietyllä olisi lisäksi tuomittava luottamusaseman vää-
18955: minimihinnalla tai käypään markkinahintaan, rinkäytöstä rikosten yhtymistä koskevia sään-
18956: mutta hän myykin sen päämieheltä saamiensa töjä soveltaen.
18957: ohjeiden vastaisesti pilkkahintaan aiheuttaen
18958: siten päämiehelle vahinkoa, kysymyksessä olisi
18959: luottamusaseman väärinkäyttö. Jos sitä vas- 6 §. Kiskonta
18960: toin asiamies on saamiensa ohjeiden vastaisesti
18961: käyttänyt päämiehen hänelle uskomia varoja Ehdotettu kiskontasäännös on kieliasultaan
18962: eikä voi tilittää niitä takaisin päämiehelle, asia- uudenaikaisempi kuin nykyisen rikoslain 38
18963: mies voitaisiin tuomita kavallusrikoksesta. luvun 10 §, mutta olennaisia muutoksia ei
18964: Säännöksessä tarkoitettu vahinko voisi olla ehdoteta. Esinekiskonnan tunnusmerkistö olisi
18965: joko taloudellista tai muunluonteista. Esimer- edelleen tarkoitettu vastaamaan varallisuusoi-
18966: kiksi perheoikeudellisessa jutussa asianajajan keudellisista oikeustoimista annetun lain (228/
18967: laiminlyönti voi johtaa toisaalta varallisuusetu- 29) 31 §:ää, jota tässä yhteydessä ei ehdoteta
18968: jen menetykseen, toisaalta lapsen huollon tai muutettavaksi. Kuten nykyisessäkin laissa kis-
18969: tapaamisoikeuden saamatta jäämiseen. Vahin- konta voisi olla joko esine-, luotto- tai jälkikis-
18970: gon olisi kuitenkin aina oltava syy-yhteydessä kontaa. Rangaistus kiskonnasta olisi sakkoa
18971: luottamusaseman väärinkäyttöä merkitsevään tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
18972: tekoon tai laiminlyöntiin. 1 momentti. Ehdotettuun momenttiin sisäl-
18973: Säännös edellyttäisi tekijäitä tahallisuutta. tyisi esinekiskontaa koskeva perustunnusmer-
18974: Seurausten osalta vaadittaisiin ennen kaikkea, kistö. Sen mukaan kiskontaan syyllistyisi se,
18975: että tekijä on pitänyt päämiehelle aiheutuvaa joka käyttää hyväkseen toisen taloudellista tai
18976: vahinkoa menettelynsä varmana tai varsin to- muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmär-
18977: 1988 vp. - HE n:o 66 139
18978:
18979: tämättömyyttä tai ajattelemattomuutta siten, ta arvioitaessa mittapuuna käytettäisiin talle-
18980: että hän jonkin sopimuksen tai muun oikeus- tuspankkien luotanannossaan noudattamaa ta-
18981: toimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen vanomaista korkotasoa. Tosin yksityisillä luot-
18982: tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi tomarkkinoilla olisi otettava tapauskohtaisesti
18983: epäsuhteessa vastikkeeseen. Kiskonta voisi eh- huomioon myös Iuotonautajan riski, jolla voi-
18984: dotuksen mukaan kohdistua paitsi luonnolli- daan perustella tavanomaisen pankkikoron
18985: seen henkilöön myös oikeushenkilöihin kuten ylittämistä.
18986: yhtiöihin, yhdistyksiin ja muihin yhteisöihin. 3 momentti. Ehdotetussa 3 momentissa sää-
18987: Nykyisen lain sanonta "pulaa" on korvattu deitäisiin erikseen rangaistavaksi myös jälkikis-
18988: sanonnalla "taloudellista tai muuta ahdin- konta, josta nykyisessä laissa on säädetty vain
18989: koa". Hyväksi käytettävien vaikeuksien vaka- luottokiskonnan yhteydessä. Jälkikiskontaan
18990: vuudelle ei asetettaisi aikaisempaa suurempia syyllistyisi se, joka käyttää hyväkseen tai luo-
18991: vaatimuksia. Nykyisen lain sanonta "kevyt- vuttaa saamisen tai muun sellaisen taloudelli-
18992: mielisyyttä'' on puolestaan korvattu ilmaisulla sen edun, jonka hän on tiennyt saaduksi 1
18993: "ajattelemattomuutta". momentissa mainituissa olosuhteissa, tai jonka
18994: Säännöksessä tarkoitettu taloudellinen etu hän, jos etu on saatu luotonannossa, on tien-
18995: olisi hankittava tai edustettava jonkin sopi- nyt sellaiseksi kuin 2 momentissa tarkoitetaan.
18996: muksen tai muun oikeustoimen yhteydessä. Se Jälkikiskonnan rangaistavaksi säätämisellä py-
18997: voisi sisältyä itse sopimusehtoihin, mutta se ritään turvaamaan sitä, jolta saaminen tai muu
18998: voitaisiin saada myös sopimusneuvotteluissa taloudellinen etu on alun perin kiskottu. Jälki-
18999: tai muutoin sopimuksen tekemisen yhteydessä. kiskonnassa olisi siis aina kysymys joko esine-
19000: Edun hankkiminen merkitsisi edun lopullista tai luottokiskonnan kohteeksi joutuneelta hen-
19001: haltuunottamista. Edustamisella taas tarkoitet- kilöltä olevasta saamisoikeudesta. Jälkikiskon-
19002: taisiin jostakin edusta sopimista, vaikkei etu nan tekijänä olisi puolestaan henkilö, joka ei
19003: välittömästi erääntyisikään suoritettavaksi. Eh- ole itse syyllistynyt esine- tai luottokiskontaan
19004: dotuksessa tarkoitetun taloudellisen hyödyn mutta joka on kuitenkin tullut kiskonnan kaut-
19005: olisi oltava selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen ta syntyneen saamisoikeuden haltijaksi. Saami-
19006: eli luvattuun vastasuoritukseen. Yksittäisessä soikeuden hän on voinut saada joko siten, että
19007: tapauksessa tulisi arvioitavaksi, onko suorituk- kiskonta on jo alun perin tapahtunut hänen
19008: sen ja vastasuorituksen välillä selvä epäsuhde hyväkseen, tai siten, että saamisoikeus on myö-
19009: osapuolten olosuhteet huomioon ottaen. hemmin siirtynyt hänelle. Saamisoikeus voi
19010: 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan siirtyä esimerkiksi kaupan, lahjan, vaihdon tai
19011: luottokiskonnasta eli koronkiskonnasta olisi jopa perinnön kautta.
19012: kysymys silloin, kun joku luotonannossa ottaa Edun hyväksikäyttö voisi ilmetä esimerkiksi
19013: tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai saatavan perimisenä tai panttaamisena. Myös
19014: muuta taloudellista etua, joka huomattavasti suorituksen vapaaehtoinen vastaanottaminen
19015: ylittää julkisen valvonnan alaisten rahalaitos- olisi edun hyväksikäyttämistä. Sitä vastoin kis-
19016: ten vastaavassa luotonannossa ottaman tavan- kottuun etuun perustuvan saamisoikeuden vas-
19017: omaisen koron. Koron ottaminen tarkoittaisi taanottaminen sinänsä taikka siihen perus-
19018: koron tosiasiallista vastaanottamista tai peri- tuvan suorituksen pelkkä vaatiminen esimer-
19019: mistä velalliselta, kun taas koron edustaminen kiksi "karhukirjeellä" ei vielä riittäisi.
19020: merkitsisi, että korosta on ehditty tehdä sitova Jälkikiskonnasta olisi kysymys myös silloin,
19021: sopimus. Jälkimmäisessä tapauksessa koron ei kun kiskonnan yhteydessä saatu saaminen tai
19022: kuitenkaan tarvitsisi olla edes maksettavaksi muu etu siirretään toisen henkilön nimiin.
19023: erääntynyt. Siirronsaaja, joka on tietoinen siirretyn saami-
19024: Luottokiskonnan rangaistavuus ei edellyttäi- sen syntytavasta, saattaisi hänkin syyllistyä
19025: si, että kohtuuton korko on otettu tai edustettu jälkikiskontaan, jos hän perii saatavan tai
19026: käyttämällä hyväksi ehdotetussa 1 momentissa siirtää sen edelleen.
19027: mainittuja olosuhteita tai seikkoja. Riittäisi, Tekijän tahallisuuteen kuuluisi tietoisuus ta-
19028: että otettu tai edustettu korko voidaan selvästi loudellisen edun yhteydestä esine- tai luottokis-
19029: havaita kohtuuttoman suureksi. Useimmiten kontaan. Tietoisuus tulisi olla jo etua vastaan-
19030: luottokiskootakin tosin tapahtunee olosuhteis- otettaessa. Esimerkiksi niin sanotun juoksevan
19031: sa, joissa käytetään hyväksi luottoa pyytävän velkakirjan vilpittömässä mielessä vastaanotta-
19032: taloudellista ahdinkoa. Koron kohtuuttomuut- nut haltija ei syyllistyisi jälkikiskontaan peries-
19033: 140 1988 vp. - HE n:o 66
19034:
19035: sään velkakirjaan perustuvan saamisen, vaikka tyinen tuntuvuus taas tulisi arvioitavaksi suh-
19036: hän velkakirjan periessään olisikin tietoinen teessa uhrin omiin varallisuusoloihin.
19037: velkakirjan antamiseen liittyvästä kiskonnasta. Kolmas ankaroittamisperuste liittyisi kiskoo-
19038: Velkakirjalain (622/47) 15 §:n 1 momentin tarikoksen tekotavan erityiseen paheksuttavuu-
19039: mukaan velkasuhteen syntyessä tapahtunutta teen. Häikäilemättömyys saattaisi ilmetä 6 §:n
19040: kiskontaa koskeva väite on tehoton velkakirjan 1 momentissa tarkoitetun hyväksi käyttämisen
19041: vilpittömässä mielessä haltuunsa saanutta uut- poikkeuksellisen räikeinä tapauksina. Toisen
19042: ta velkojaa kohtaan. henkilön erityisen heikkouden tai turvauoman
19043: Ehdotetun 32 luvun 1 §:n mukaan rangais- tilan häikäilemätön hyväksi käyttäminen voisi
19044: taisiin kätkemisrikoksena muun muassa kis- kuitenkin ilmetä myös 6 §:n 2 momentissa
19045: kontarikoksella saatuun omaisuuteen ryhtymi- tarkoitetun luottokiskonnan yhteydessä, vaik-
19046: nen. Jälkikiskontaan syyllistynyttä ei kuiten- ka perustunnusmerkistöön ei tältä osin kuulu-
19047: kaan tuomittaisi erikseen kätkemisrikoksesta, kaan uhrin olosuhteiden tai ominaisuuksien
19048: vaan kiskontasäännös syrjäyttäisi kätkemisri- hyväksi käyttäminen. Huomattavaa on, ettei
19049: kossäännöksen. erityisen heikkouden tai turvattoman tilan tar-
19050: vitsisi välttämättä koskea kiskonnan uhria eli
19051: oikeustoimen vastapuolta itseään. Rikoksente-
19052: 7 §. Törkeä kiskonta kijä voisi näet käyttää hyväkseen myös sopi-
19053: muspuolelleen läheisen henkilön erityisiä olo-
19054: Nykyisessä laissa on erityinen ankarampi suhteita.
19055: rangaistusasteikko ammattimaisesti, tavan- Neljäs ankaroittamisperuste eli erityinen
19056: omaisesti tai muuten erittäin raskauttavien suunnitelmallisuus kattaisi käytännössä muun
19057: asianhaarojen vallitessa harjoitetun kiskonnan muassa ne tapaukset, joita nykyisessä laissa
19058: varalle. Tämän mukaan rikoksentekijä voidaan tarkoitetaan puhuttaessa kiskonnan ammatti-
19059: tuomita vankeuteen vähintään yhdeksi ja enin- maisesta tai tavanomaisesta harjoittamisesta.
19060: tään kolmeksi vuodeksi. Nyt ehdotetaan lakiin Suunnitelmallisuus olisi kuitenkin laajempi pe-
19061: otettavaksi törkeää kiskontaa koskeva sään- ruste, koska sellaista voi ilmetä myös ainutker-
19062: nös, jossa rangaistuksen ankaroittamisperus- taisen kiskootatapauksen yhteydessä. Erityinen
19063: teet tulisivat tyhjentävästi luetelluiksi. Rangais- suunnitelmallisuus voisi ilmetä esimerkiksi ri-
19064: tus olisi sen mukaan vankeutta vähintään neljä koksen huolellisena valmisteluna ja sen ilmitu-
19065: kuukautta ja enintään neljä vuotta. Törkeissä lon välttämiseen tähtäävänä järjestelynä.
19066: tapauksissa kiskootarikoksista voitaisiin siis
19067: rangaista ankarammin kuin nykyisen lain mu-
19068: kaan. 8 §. Syyteoikeus
19069: Kiskontaa voitaisiin ehdotuksen mukaan pi-
19070: tää törkeänä,
19071: 1 momentti. Rikosoikeuskomitea on mietin-
19072: nössään ehdottanut asianomistajarikosten lie-
19073: 1) jos rikoksella tavoitellaan huomattavaa
19074: vää lisäämistä nykyiseen rikoslakiin verrattu-
19075: hyötyä, na. Asianomistajarikoksiksi pitäisi mietinnön
19076: 2) jos rikoksella aiheutetaan huomattavaa tai mukaan katsoa eräät lievähköt rikokset, joissa
19077: erityisen tuntuvaa vahinkoa, uhrin omalla käyttäytymisellä on ollut tai saat-
19078: 3) jos rikoksentekijä käyttää häikäilemättö- tanut olla keskeinen osa. Esimerkkinä mainit-
19079: mästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai tiin muun muassa lievä petos. Tämän perus-
19080: muuta turvatonta tilaa tai teella ehdotetaankin, että virallinen syyttäjä ei
19081: 4) jos rikos tehdään erityisen suunnitelmalli- saisi nostaa syytettä palvelupetoksesta eikä lie-
19082: sesti. västä petoksesta, ellei asianomistaja ilmoita
19083: Lisäksi edellytettäisiin, että kiskoota näissä sitä syytteeseen pantavaksi. Ehdotus merkitsisi
19084: tapauksissa on myös kokonaisuutena arvostel- muutosta nykyiseen lakiin, jonka mukaan lie-
19085: len törkeä. väkin petos on aina virallisen syytteen alainen
19086: Kaksi ensimmäistä ankaroittamisperustetta rikos.
19087: ovat samansisältöiset kuin ehdotetussa törkeää Rikoslain nykyisen 38 luvun mukaan epäre-
19088: petosta koskevassa säännöksessä (2 §). Hyödyn hellisyysrikokset ovat eräitä poikkeuksia lu-
19089: tai vahingon huomattavaa suuruutta olisi täs- kuun ottamatta enimmäkseen asianomistajari-
19090: säkin arvioitava objektiivisesti. Vahingon eri- koksia (RL 38:9). Tältä osin ei ehdoteta olen-
19091: 1988 vp. - HE n:o 66 141
19092:
19093: naisia muutoksia. Virallinen syyttäjä ei sään- töön liittyvä lunastustakuu on tehnyt näistä
19094: nönmukaisesti saisi nostaa syytettä myöskään maksuvälineistä lähes rahan veroisia. Jo täyttä-
19095: luottamusaseman väärinkäytöstä, ellei asian- mättömät shekki- ynnä muut lomakkeet sekä
19096: omistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen panta- muovikorttien aihiot ovat saaneet lähes arvo-
19097: vaksi. paperin luonteen. Maksuliikenteen automaatio
19098: 2 momentti. Nykyisen lain mukaan epärehel- ajantasajärjestelmineen sekä sähköinen varain-
19099: lisyysrikoksetkin ovat virallisen syytteen alai- siirto ovat lisänneet pankkipalvelujen käyttö-
19100: sia, jos rikoksen on tehnyt holhooja tai "ylei- mahdollisuuksia. Pankkien maksuliikenne hoi-
19101: sen laitoksen hoitaja" taikka rikoslain 38 lu- detaan nykyisin pääasiassa suorina konekielisi-
19102: vun 2 §:n tapauksissa asianajaja. Ehdotuksessa nä tilisiirtoina automaattista tietojenkäsittelyä
19103: vastaavat poikkeukset 1 momentin pääsään- hyväksi käyttäen, ei enää paperitositteita lähet-
19104: nöstä ilmaistaisiin yleisemmin. Niinpä syyteil- tämällä.
19105: moitus luottamusaseman väärinkäytöstä ei eh- Maksuliikenteen kehityksestä on ollut seu-
19106: dotetun 2 momentin mukaan olisi tarpeen, jos rauksena, että myös alalla esiintyvät väärin-
19107: säännöksessä tarkoitettu asioiden hoitaminen käytökset ovat saaneet erityispiirteitä, joita ei
19108: perustuu lain tai viranomaisen määräykseen ole aina helppo hallita perinteisellä rikossyste-
19109: taikka jos rikoksen on tehnyt asianajaja tai matiikalla. Rikoslajien erottelussa ei ole otettu
19110: muu henkilö, joka on tehtävässään julkisen huomioon eri maksuvälinetyyppien oleellisia
19111: valvonnan alainen tai siihen rinnastettavassa eroja, minkä vuoksi rajanvedot ovat usein
19112: asemassa. Asianajajat ovat julkisen valvonnan jääneet sattumanvaraisiksi. Tekijän ja uhrin
19113: alaisia jo asianajajista annetun lain (496/58) perinteinen vastakohtaisasetelma ei enää vastaa
19114: nojalla, mutta oikeudenkäymiskaaren nojalla tosiasiallisia olosuhteita, kun maksuliikentees-
19115: myös oikeudenkäyntiasiamiehet ja oikeuden- sä on kysymys kolmenvälisestä suhteesta: mak-
19116: käyntiavustajat tulevat julkisen valvonnan alai- saja - maksunsaaja - maksunvälittäjä.
19117: siksi hoitaessaan päämiehensä asiaa tuomiois- Maksu- ja luottokorttijärjestelmissä tunnetaan
19118: tuimessa. Myös julkisyhteisön asioita hoitavien vastaavasti kolme osapuolta: kortin haltija,
19119: henkilöiden olisi katsottava olevan tehtäväs- kortin antaja (luotonantaja) sekä myyjä tai
19120: sään julkisen valvonnan alaisia. Julkisen val- palveluksen antaja. Asetelma mutkistuu enti-
19121: vonnan alaiseen henkilöön rinnastettavassa sestään, kun maksaja käyttää - luvalla tai
19122: asemassa olisi esimerkiksi kauppakamarin hy- luvatta - toiselle henkilölle kuuluvaa maksu-
19123: väksymä tilintarkastaja. välinettä.
19124: Ehdotuksen mukaan syyteilmoitus luotta- Koska maksuliikenteen joustavuusvaatimus
19125: musaseman väärinkäytöstä ei olisi tarpeen on pakottanut rajoittamaan maksunsaajan tar-
19126: myöskään muissa kuin edellä tarkoitetuissa kastusvelvollisuutta, erehdyttämisen kohteena
19127: tapauksissa, jos erittäin tärkeä yleinen etu oleva maksunsaaja ei maksuvälinettä väärin-
19128: vaatii syytteen nostamista. Tältä osin luotta- käytettäessä oikeastaan toimi lopullisen tap-
19129: musaseman väärinkäyttö olisi virallisen syyt- pionkärsijän puolesta, kuten klassinen petosra-
19130: teen alainen laajemmaltikin kuin varsinainen kennelma edellyttäisi. Pankin lunastustakuu-
19131: epärehellisyys (RL 38: 1) nykyisin. seen luottava maksunsaaja ei ehkä ole edes
19132: kiinnostunut maksajan henkilökohtaisesta kel-
19133: poisuudesta, kunhan hän tietää lopullisen tap-
19134: 1.13. 37 luku. Maksuvälinerikoksista pion riskin siirtyvän muille kuin itselleen. Sekä
19135: kirjallisuudessa että oikeuskäytännössä on ha-
19136: 1.13.1. Luvun perustelut vaittu tavallista petosta koskevan säännöksen
19137: riittämättömyys puheena olevissa tilanteissa.
19138: 1.13.1.1. Maksuliikenteen kehitys ja säänte- Pankki- ja muiden itsepalveluautomaattien
19139: lyn tarve yleistyminen sekä maksukontrollin automati-
19140: soituminen ovat hämärtäneet rajaa petoksen,
19141: Maksuliikenne on viime aikoina kokenut kavalluksen ja varkauden välillä. Tuloksena on
19142: suuria muutoksia. Käteisrahasta ja shekeistä ollut rangaistuskäytännön horjuvuotta ja
19143: ollaan siirtymässä yhä laajemmin niin sanot- epäyhtenäisyyttä.
19144: tuun muovirahaan, jolla tarkoitetaan pankki-, Maksuvälineiden ja maksuvälinelomakkei-
19145: maksu-, luotto- ynnä muita kortteja. Pankkien den laiton kauppa on perinteisesti liittynyt
19146: markkinoimien uusien maksuvälineiden käyt- järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomessakin
19147: 142 1988 vp. - HE n:o 66
19148:
19149: ovat erityisesti maksuvälineiden käyttöön liitty- 1.13 .1. 3. Nykyinen tilanne
19150: vät petosrikokset viime aikoina selvästi lisään-
19151: tyneet. Kansainvälisesti vertailtuna maksuväli- Nykyisessä rikoslaissa ei tunneta maksuväli-
19152: neiden väärinkäytöstä aiheutuneet tappiot ovat nerikoksia omana systemaattisena kokonaisuu-
19153: Suomessa kuitenkin toistaiseksi olleet vaati- tenaan. Tähän ryhmään luettavia rikoksia ovat
19154: mattomia suhteessa maksuliikenteen laajuu- kuitenkin katteettoman shekin asettaminen
19155: teen. Rikollisuuden torjunnassa on silti otetta- (RL 38:72) ja raharikokset (RL 37 luku). Käy-
19156: va huomioon, että maksuvälinejärjestelmät tännössä yleisimmin esiintyvistä maksuvälineri-
19157: ovat kansainvälistymässä. Esimerkiksi kansain- koksista voidaan mainita petolliset tilinavauk-
19158: välisten maksu- ja luottokorttien käyttö on set ja niiden yhteydessä saatujen lomakkeiden,
19159: riippumatonta valtiollisista rajoista. tunnisteiden ja saamistodisteiden väärinkäyttö,
19160: toiselle kuuluvan shekkitilin käyttäminen joko
19161: täyttämällä shekkilomakkeita omalla nimellä
19162: tai valmistamaila niistä vääriä shekkejä, oman
19163: 1.13 .1.2. Väärinkäytästen ehkäisykeinoista pankki- tai luottotilin katteen tai enimmäis-
19164: luottorajan ylitykset sekä omaa tai toisen
19165: pankki-, luotto- tai maksukorttia väärinkäyttä-
19166: mällä tehdyt rikokset. Maksuliikenteeseen ja
19167: Maksuvälinerikosten torjunnassa on erityi- maksuvälineisiin kohdistuvat rikokset tulevat
19168: sesti syytä korostaa muiden kuin rikosoikeu- useimmiten rangaistuiksi petoksina (RL 36:1)
19169: dellisten keinojen ensisijaisuutta. Ruotsissa ra- tai väärennyksinä (RL 36:5), joihin liittyy mo-
19170: halaitokset luopuivat shekkien lunastustakuu- nesti anastus- tai kätkemisrikos. Oikeudeton
19171: järjestelmästä poliisin suosituksesta jo vuonna varojen nostaminen pankkiautomaatista voi-
19172: 1971. Rikostilaisuuksien vähennyttyä myös daan rangaista myös varkautena (RL 28: 1) tai
19173: shekkirikokset vähenivät huomattavasti. Tutki- kavalluksena (RL 29:1).
19174: musten mukaan toimenpiteen ei ole voitu ha- Voimassa olevan rikoslain raharikoksia kos-
19175: vaita aiheuttaneen shekkirikollisten siirtymistä kevat säännökset ovat yksityiskohtaisia ja mo-
19176: muuntyyppiseen omaisuusrikollisuuteen. Mak- nimutkaisia. Niissä rahaan rinnastetaan myös
19177: suvälinerikoksia voidaan tehokkaasti ehkäistä eräitä arvopapereita. Väärän rahan valmista-
19178: ennakolta myös kehittämällä teknisiä järjeste- misella (RL 37:11.1 ia 2 k) tarkoitetaan koti- tai
19179: lyjä esimerkiksi asiakkaiden tunnistamiseksi ja ulkomaisen seteli- tai metallirahan mukaamista
19180: maksuliikenteen tiedonsiirron turvaamiseksi. tarkoituksin panna raha oikeasta taikka käy-
19181: Vähittäiskaupan maksupäätejärjestelmä tulee västä liikkeeseen tai muussa petollisessa tarkoi-
19182: yleistyessään olennaisesti vähentämään muovi- tuksessa. Rahan väärentämisenä (RL 37: 1u k)
19183: rahan väärinkäyttömahdollisuuksia. Maksulii- on säädetty rangaistavaksi sellaisen muutoksen
19184: kenteen ajantasajärjestelmä on jo nyt tehnyt tekeminen oikeaan rahaan, jonka avulla raha
19185: mahdottomaksi sellaiset pankkitileihin kohdis- saadaan näyttämään suurempiarvoiselta kuin
19186: tuvat väärinkäytökset, joiden onnistuminen on se todellisuudessa on. Rangaistavaa on myös
19187: perustunut tiedonvälityksen hitauteen. muatun tai väärennetyn rahan hankkiminen
19188: taikka maahan tuominen (RL 37:1 1.4 k) ja
19189: Suuri osa nykyisistä maksuvälinerikoksista sellaisen vastaanottaminen (RL 37:i ja 3) sekä
19190: olisi epäilemättä hoidettavissa siviilioikeudelli- rahan vajentaminen (RL 37:5), jossa on kysy-
19191: sin järjestelyin eri osapuolten välillä. Esimer- mys rahan arvon vähentämisestä esimerkiksi
19192: kiksi tilinylityksiä voitaisiin käsitellä luottotap- leikkaamaila tai viHaamaila rahan pysyessä
19193: pioina yhtä hyvin kuin rikosvahinkoina. Suo- kuitenkin näöltään täysipainoisena. Raharikos-
19194: messa ei ole toistaiseksi kuitenkaan vielä riittä- ten törkeimpänä muotona on säädetty rangais-
19195: västi perehdytty vaihtoehtoisten kontrollimuo- tavaksi väärän rahan kaupittelu (RL 37:1 2 ja
19196: tojen kehittämiseen ja rikosoikeudellisista kei- 22). Raharikosten valmistelusta ja niihin liitty-
19197: noista luopumiseen. Tässäkään esityksessä ei vistä menettämisseuraamuksista on säädetty
19198: ole katsottu mahdolliseksi toteuttaa eräitä kan- erikseen (RL 37:6 ja 7).
19199: sainvälisessä keskustelussa esillä olleita ran- Valuuttalaissa (954/85) on säädetty valtio-
19200: gaistavuuden poistamishankkeita. Tämä ei kui- neuvoston oikeudesta antaa maksuvälineiden,
19201: tenkaan saisi merkitä sitä, että vaihtoehtoisten arvopapereiden ja saamistodisteiden maasta-
19202: kontrollimuotojen kehittämisestä luovutaan. vientiä, maahantuontia ja kotiuttamista koske-
19203: 1988 vp. - HE n:o 66 143
19204:
19205: via määräyksiä. Valuuttalain säännösten, sen sapitona (6 §). Rahanväärennysten tekemiseen
19206: nojalla annettujen määräysten tai siinä mainit- soveltuvan välineen tai tarvikkeen valmistami-
19207: tujen lupaehtojen rikkomisesta rangaistaan ny- nen, maahantuonti, hankkiminen tai vastaan-
19208: kyisin eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen ottaminen tällaisen rikoksen tekemistä varten
19209: rikosten rankaisemisesta annetun lain (305/58) tulisi erikseen rangaistavaksi rahanväärennyk-
19210: mukaan. sen valmisteluna (4 §). Rahajäljitelmän levitys
19211: (7 §) olisi kokonaan uusi rikossäännös, jonka
19212: tarkoituksena on estää harhaanjohtavien raha-
19213: 1.13 .1.4. Ehdotuksen pääkohdat jäljitelmien levittäminen yleisölle.
19214: Raharikoksissa pyrittäisiin ehdotuksen mu-
19215: Koska suuri osa käytännön varallisuusrikok- kaan säilyttämään kansainvälistä käytäntöä
19216: sista liittyy tavalla tai toisella maksuvälineiden vastaava verrattain ankara rangaistusasteikko.
19217: väärinkäyttöön, rikoslain 37 luku ehdotetaan Rahanväärennyksen perussäännöksen rangais-
19218: muutettavaksi erityiseksi maksuvälinerikoksia tusasteikko vastaisi törkeän väärennyksen as-
19219: koskevaksi luvuksi. Tällä tavoin voitaisiin ko- teikkoa. Rahanväärennystä ankarammin ran-
19220: rostaa puheena olevan elämänalueen niitä omi- gaistaisiin törkeä rahanväärennys (2 §) ja pe-
19221: naispiirteitä, jotka ansaitsevat kriminaalipoliit- rusrikosta lievemmin lievä rahanväärennys
19222: tista erityishuomiota. Maksuvälinerikoksia (3 §), jonka asteikko vastaisi väärennyksen
19223: koskevilla säännöksillä pyritään ensisijaisesti asteikkoa.
19224: turvaamaan maksuliikenteen varmuutta ja tur- Voimassa olevan rikoslain 37 luvun 4 §:n
19225: vallisuutta. Sääntelyn kohteena olisivat rahan mukaan on setelirahaan rinnastettu myös sel-
19226: lisäksi myös pankki-, maksu- tai luottokortit lainen velkaseteli, pankkiseteli tai haltijalle ase-
19227: ynnä muut niihin verrattavat ja maksuvälinei- tettu arvopaperi, jonka Suomen tai muun val-
19228: nä yleisesti käytetyt tunnisteet samoin kuin tion hallitus, asianomainen valtiopankki tai
19229: shekit ja muut vastaavat maksuosoituksen mainittujen hallitusten luvalla kunta, yhdys-
19230: luonteiset maksuvälineet sekä painetut maksu- kunta, yhdistys, seura, yhtiö taikka yksityinen
19231: välineiksi täydennettävät lomakkeet ja korttiai- henkilö on antanut liikkeeseen. Tällaisten ar-
19232: hiot. Maksuvälineeseen rinnastettaisiin myös vopaperien väärentäminen ja liikkeelle laske-
19233: julkisen valvonnan alaisen rahalaitoksen talle- minen tulisi rangaistavaksi ehdotetun rikoslain
19234: tuksesta antama vastakirja ja muu saamistodis- 33 luvun mukaan väärennysrikoksena tai 36
19235: te. luvun mukaan petosrikoksena taikka eräissä
19236: Ehdotettuun lukuun sisällytettäisiin ensinnä- tapauksissa tämän luvun mukaan maksuväline-
19237: kin perinteiset raharikokset, joita koskevat ny- petoksena.
19238: kyiset säännökset uudistettiin viimeksi vuonna Ehdotetun luvun ulkopuolelle jäisivät koko-
19239: 1932 Suomen liityttyä vuonna 1929 tehtyyn naan niin sanotut numismaattiset rahanväären-
19240: kansainväliseen väärän rahan valmistamisen nykset, joissa kysymys on keräilyarvonsa takia
19241: vastustamista koskevaan yleissopimukseen arvokasta rahaa muistuttavan tuotteen valmis-
19242: (SopS 47 /36). Nykyiset raharikossäännökset tamisesta. Valmistajan tarkoituksena ei olisi
19243: ovat kuitenkin tarpeettoman yksityiskohtaisia tällöin saattaa tuotettaan käypänä rahana liik-
19244: ja monimutkaisia, joten niitä ehdotetaan huo- keelle vaan harhauttaa yleisöä uskomaan tuo-
19245: mattavasti yksinkertaistettaviksi. Säännösten tetta aidoksi keräilyesineeksi. Tällaisilla esineil-
19246: asiallinen sisältö säilyisi suurin piirtein ennal- lä käytyä petollista kauppaa olisi arvosteltava
19247: laan. Rahanväärennykseksi (1 §) katsottaisiin ensisijaisesti ehdotetun rikoslain 36 luvun mu-
19248: sekä väärän rahan valmistaminen ja rahan kaisena petosrikoksena.
19249: väärentäminen että vääräksi tai väärennetyksi Kokonaan uutena rikostyyppinä ehdotetaan
19250: tiedetyn rahan maahantuonti, hankkiminen, lakiin otettavaksi maksuvälinepetos (8 §), joka
19251: vastaanottaminen ja toiselle luovuttaminen. koskisi pankki-, maksu- tai luottokortin, she-
19252: Voimassa olevan rikoslain 37 luvun 3 §:ssä kin tai muun näihin verrattavan maksuvälineen
19253: tarkoitettua vääräksi havaitun rahan uudelleen väärinkäyttöä. Perussäännöksen rangaistusas-
19254: liikkeeseen saattamista koskevaa säännöstä teikko vastaisi petoksen asteikkoa. Petoksen
19255: vastaa ehdotuksessa väärän rahan käyttö (5 §). systematiikkaa seuraten ehdotetaan lakiin otet-
19256: Väärän tai väärennetyn rahan ilman hyväksyt- tavaksi myös törkeää maksuvälinepetosta ja
19257: tävää syytä tapahtunut hallussapito ehdotetaan lievää maksuvälinepetosta koskevat säännökset
19258: puolestaan rangaistavaksi väärän rahan hallus- (9 ja 10 §).
19259: 144 1988 vp. - HE n:o 66
19260:
19261: Maksuvälinepetos olisi luonteeltaan petok- §:ssä tarkoitettujen välineiden ja tarvikkeiden
19262: sen erityislaji, joka kattaisi maksuvälineisiin valtiolle menettämistä koskeva säännös (13 §).
19263: liittyvät tyypillisimmät väärinkäytökset. Ehdo- Ehdotuksen mukaan kaikki luvussa säännel-
19264: tettu säännös olisi erityissäännöksenä ensisijai- lyt maksuvälinerikokset olisivat virallisen syyt-
19265: nen tavallista petosta koskevaan säännökseen teen alaisia. Niinpä ei myöskään lievää maksu-
19266: nähden. Se käsittäisi toisaalta anastusrikoksen välinepetosta ole ehdotettu asianomistajarikok-
19267: sukuisen luvattoman käytön, jossa rikoksente- seksi, vaikka ehdotetun 36 luvun 4 §:ssä tar-
19268: kijänä on ulkopuolinen ja uhrina yleensä mak- koitetun lievän petoksen syytteeseenpano jäisi-
19269: suvälineen laillinen haltija eli tilinomistaja (1 kin pääsäännön mukaan riippumaan asian-
19270: mom.), toisaalta luottamusrikoksen sukuisen omistajan syyteilmoituksesta. Maksuvälineri-
19271: asiakassuhteen väärinkäytön, jossa rikoksente- kosten yhtenäinen syyteoikeusjärjestely perus-
19272: kijänä on maksuvälineen laillinen haltija ja tuu siihen, että maksuliikenteen turvallisuudel-
19273: uhrina yleensä maksuvälineen antaja eli tilinpi- la on myös yhteiskunnallista merkitystä. Sen
19274: täjä (2 mom.). Ensimmäisessä tapauksessa ri- vuoksi maksuvälineiden väärinkäytön syyteoi-
19275: koksen täyttymispiste olisi varhaisempi kuin keutta ei ole haluttu jättää rikosten uhrien
19276: petoksessa, sillä näyttöä vahingon syntymisestä tapauskohtaisesta valinnasta riippuvaksi.
19277: ei vaadittaisi. Ehdotuksen mukaan rikos täyt- Voimassa olevan rikoslain 37 luvun 8 §:ssä
19278: tyisi jo heti maksuvälinettä luvattomasti käy- on säännös niitä tapauksia varten, joissa raha-
19279: tettäessä. Maksuväline voitaisiin esittää paitsi rikoksia koskeva rikollinen toiminta on tapah-
19280: ihmiselle myös atk-ohjatulle itsepalveluauto- tunut Suomen ulkopuolella. Kun Suomen ri-
19281: maatille. Kenenkään erehdyttämistä tai erehty- kosoikeuden soveltamisalaa koskevat säännök-
19282: mistä ei edellytettäisi. Niin sanottu pimeä mak- set ovat vuonna 1963 muuttuneet, mainitulla
19283: suvälinekauppa eli laittomasti hankittujen säännöksellä ei ole enää käytännön merkitystä.
19284: maksuvälineiden ja maksuvälinelomakkeiden Näin ollen sitä vastaavaa säännöstä ei lukuun
19285: luovuttaminen toisen väärinkäytettäväksi sa- ehdoteta. Kun raharikoksen käsitettä ei enää
19286: maistettaisiin niiden käyttämiseen vilpittömäs- sellaisenaan esiintyisi 37 luvussa, 1 luvun 3 §:n
19287: sä mielessä olevia tahoja vastaan. Pykälän 2 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavak-
19288: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa taas si siten, että siinä lueteltaisiin ne rikokset,
19289: vaadittaisiin lopullisen taloudellisen vahingon jotka väärän rahan valmistamisen vastustami-
19290: syntymistä. Katteettoman shekin asettaminen seksi tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen
19291: ei enää sellaisenaan olisi rangaistava teko. mukaan on edelleen katsottava kansainvälisiksi
19292: Maksuvälinepetosta koskevan ehdotuksen rikoksiksi.
19293: toteuttaminen merkitsisi rangaistussääntelyn Valuuttalaissa tarkoitettujen maksuvälineitä
19294: tiukentamista nimenomaan laittoman maksu- koskevien määräysten ja lupaehtojen rikkomi-
19295: välinekaupan ja anastettuihin maksuvälinelo- sia olisi arvosteltava ehdotetun 46 luvun mu-
19296: makkeisiin ryhtymisen osalta. Samalla se edis- kaisena säännöstelyrikoksena.
19297: täisi oikeuskäytännön yhtenäistämistä ja ny-
19298: kyistä oikeuskäytäntöä rasittavien rajanveto-
19299: vaikeuksien poistamista. 1.13.2. Pykälien perustelut
19300: Maksuvälinepetoksen valmisteluna ehdote-
19301: taan rangaistavaksi sellaisten maksuvälinelo- 1 §. Rahanväärennys
19302: makkeiden valmistaminen tai maahantuonti,
19303: joihin on luvatta painettu maksavan laitoksen Rahanväärennyksen kohteena olisi raha, jo-
19304: nimi. Maksuvälinepetoksen valmisteluksi kat- ka on määritelty ehdotetussa 12 §:ssä. Ehdo-
19305: sottaisiin myös tällaisten lomakkeiden valmis- tuksen mukaan rahakäsitteen ulkopuolelle jäi-
19306: tamiseen soveltuvan välineen tai tarvikkeen sivät kaikki kertakäyttöiset maksuvälineet, ku-
19307: valmistaminen, maahantuonti, hankkiminen ten shekit, pankkivekselit ja muut maksuosoi-
19308: tai vastaanottaminen. Edellytyksenä olisi, että tukset samoin kuin velkakirjat ja erityyppiset
19309: nämä teot ovat tapahtuneet maksuvälinepetos- talletustodistukset. Myöskään posti- ja leima-
19310: ten tekemistä varten (11 §). Ehdotukseen sisäl- merkkejä sekä muita vastaavia merkkejä ei
19311: tyy myös maksuvälinerikoksiin liittyvän aineis- pidettäisi rahana. Näihin maksuvälineisiin,
19312: ton eli väärän ja väärennetyn rahan, 7 §:ssä merkkeihin ja arvopapereihin kohdistuvaa vää-
19313: tarkoitettujen rahajäljitelmien, 11 §:ssä tarkoi- rennystä ei siten rangaistaisi rahanväärennyk-
19314: tettujen maksuvälinelomakkeiden sekä 4 ja 11 senä, vaan tekoon sovellettaisiin yleisiä väären-
19315: 1988 vp. - HE n:o 66 145
19316:
19317: nyssäännöksiä. Myös pelimerkkeihin, rahak- han luovuttamisesta on säädetty erikseen luvun
19318: keisiin tai vastaaviin merkkeihin kohdistuva 5 §:ssä.
19319: väärennys jäisi rahanväärennyksen ulkopuolel- Voimassa olevassa laissa on mainittu "kau-
19320: le. Mikäli mainitut esineet kuitenkin erehdyttä- pittelu" yhtenä luovuttamisen muotona sa-
19321: västi muistuttavat käypää rahaa, olisi mahdol- moin kuin muiden tekomuotojen rangaista-
19322: lista, että tekoon soveltuisi rahajäljitelmän le- vuutta ankaroittavana lisäperusteena. Ehdo-
19323: vitystä koskeva säännös (7 §). tuksen mukaan kaupittelu voisi sisältyä luovut-
19324: Rahanväärennys käsittäisi voimassa olevan tamiseen tai sen yritykseen. Väärän tai väären-
19325: rikoslain 37 luvussa kuvatut tekotavat. Ran- netyn rahan järjestelmällinen kaupaksi tarjo-
19326: gaistavaa siis olisi sekä väärän rahan valmista- aminen voitaisiin ottaa rangaistusta määrättä-
19327: minen ja rahan väärentäminen että vääräksi tai essä huomioon. Joskus se saattaisi ilmentää
19328: väärennetyksi tiedetyn rahan maahantuonti, sellaista erityistä suunnitelmallisuutta, joka
19329: hankkiminen tai vastaanottaminen taikka toi- voisi johtaa ehdotetun 2 §:n soveltamiseen.
19330: selle luovuttaminen. Rahanväärennys edellyttäisi tahallisuutta,
19331: johon sisältyy myös vaatimus tarkoituksesta
19332: 1 momentti. Rahanväärennyksen ensimmäi- saattaa väärä tai väärennetty raha käypänä
19333: senä tekotapana olisi väärän rahan valmistami- liikkeeseen. Hyötyruistarkoitusta ei sitä vastoin
19334: nen. Raha olisi aina väärää, kun se on jonkun vaadittaisi. Nykyisen lain mukaan tekijällä voi-
19335: muun kuin siihen laillisesti oikeutetun valmis-
19336: si olla myös "muu petollinen tarkoitus", esi-
19337: tamaa. Näin olisi siitä huolimatta, että tuote
19338: merkiksi hänen antaessaan väärän rahan pan-
19339: ominaisuuksiltaan kuten valmistusaineiltaan, tiksi. Ehdotuksen mukaan olisi panttaukseen-
19340: tekotavaltaan, mitoiltaan ja ulkonäöltään täy- kin yleensä katsottava sisältyvän pantiksi anne-
19341: sin vastaa aitoa rahaa. Ratkaisevaa ei siis olisi tun rahan käypänä liikkeelle saattamisen tar-
19342: tuotteen ja käyvän rahan ulkonainen vastaa-
19343: koitus, koska panttauksen luonteeseen selvästi
19344: vuus vaan tuotteen alkuperä. Valmisteen omi- sisältyy pantiksi annetun rahan kiertoon joutu-
19345: naisuuksilla ja ulkonäöllä olisi kuitenkin mer- misen mahdollisuus. Jos tekijä sitä vastoin
19346: kitystä harkittaessa onko kysymyksessä väärä käyttäisi väärää rahaa sellaiseen toimeen, jon-
19347: raha vai 7 §:ssä tarkoitettu rahajäljitelmä. ka yhteydessä raha ei voi joutua käypänä
19348: Rahan väärentämisellä taas tarkoitettaisiin liikkeeseen, rahanväärennyksestä ei vielä olisi
19349: sellaisen muutoksen tekemistä käypään ra- kysymys.
19350: haan, jonka johdosta raha antaa erehdyttävän Toisen erehdyttäminen ottamaan maksuväli-
19351: kuvan arvostaan maksuvälineenä. Esimerkiksi neenä rahaa, joka ei ole enää käypää, rangais-
19352: metalliraha voidaan päällystää aineella, joka taisiin ehdotetun 36 luvun mukaan petosrikok-
19353: tekee rahan suurempiarvoisen rahan näköisek- sena. Sama koskisi toisen erehdyttämistä rahan
19354: si, tai setelin arvoa osoittavat numerot voidaan arvomäärään nähden.
19355: muuttaa suuremmiksi. Rahan väärentämistä Rahanväärennyksen rangaistusasteikoksi eh-
19356: olisi ehdotuksen mukaan myös rahan vajenta- dotetaan vankeutta vähintään neljä kuukautta
19357: minen. Sillä tarkoitetaan metallirahan arvon ja enintään neljä vuotta. Tähän on katsottu
19358: vähentämistä leikkaamalla, viilaamalla tai jol- olevan aihetta, koska rahanväärennystä on jo
19359: lakin muulla tavalla. kansainvälisesti pidetty erittäin vakavana ri-
19360: Rahanväärennyksenä pidettäisiin myös vää- koksena.
19361: räksi tai väärennetyksi tiedetyn rahan maahan- 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan
19362: tuontia, hankkimista tai vastaanottamista taik- rahanväärennyksen yritys olisi rangaistava.
19363: ka sen toiselle luovuttamista. Maahantuonti,
19364: hankkiminen tai vastaanottaminen voisi tapah-
19365: tua joko omaan tai toisen lukuun tai toiselle 2 §. Törkeä rahanväärennys
19366: edelleen välitettäväksi. Luovuttamisella tarkoi-
19367: tetaan vakiintuneesti kauppaa, vaihtoa ja lah- 1 momentti. Ehdotuksen mukaan rahanvää-
19368: jaa. Myös vakuudeksi antaminen olisi sään- rennystä olisi pidettävä törkeänä kahdessa ta-
19369: nöksessä tarkoitettua luovuttamista. Luovutta- pauksessa. Ensimmäisenä ankaroittamisperus-
19370: minen voisi tapahtua paitsi suoraan toiselle teena olisi se, että väärän tai väärennetyn
19371: henkilölle myös siten, että rahaa käytetään rahan määrä tai arvomäärä on huomattavan
19372: rahalla toimivassa seteli- tai kolikkoautomaa- suuri. Ehdotuksessa erotetaan toisaalta vää-
19373: tissa. Vasta jälkikäteen vääräksi havaitun ra- rään tai väärennettyyn rahaerään kuuluvien
19374:
19375: 19 380465Z
19376: 146 1988 vp. - HE n:o 66
19377:
19378: seteleiden tai metallirahojen kappalemäärä ja Rikosta voitaisiin myös muiden siihen liitty-
19379: toisaalta koko rahaerän asianomaisessa valuut- vien seikkojen perusteella pitää vähäisenä. Jos
19380: talajissa ilmaistua ostoarvoa vastaava arvo- esimerkiksi rahan maahantuojan tai sen edel-
19381: määrä. Rahanväärennystä voitaisiin siis pitää leen luovuttajan syyllisyys olisi rikoksesta ilme-
19382: törkeänä joko silloin, kun rahojen kappale- nevien erityispiirteiden vuoksi normaalia pie-
19383: määrä on huomattavan suuri, tai silloin, kun nempi, lievemmän rangaistusasteikon sovelta-
19384: rahoihin tehdyt arvomerkinnät ovat huomatta- minen saattaisi olla perusteltua. Vasta jälkikä-
19385: van suuret. teen vääräksi havaitun rahan uudelleen liikkee-
19386: Toisena ankaroittamisperusteena olisi rahan- seen saattamisesta on erityissäännös 5 §:ssä.
19387: väärennyksen suorittaminen erityisen suunni- Rahanväärennysrikosten keskimääräistä suu-
19388: telmallisesti. Koska rahanväärennys normaalis- remman vakavuuden huomioon ottaen lievän-
19389: tikin edellyttää jonkinasteista suunnitelmalli- kin rahanväärennyksen rangaistusasteikoksi
19390: suutta, vaadittaisiin tavallista suurempaa suun- ehdotetaan sakkoa tai vankeutta enintään kak-
19391: nitelmallisuutta, jotta rikosta voitaisiin tällä si vuotta.
19392: perusteella pitää törkeänä. Erityinen suunnitel- 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan
19393: mallisuus saattaisi ilmetä esimerkiksi siten, että rikoksen yritys olisi rangaistava.
19394: rikoksen on jo alun perin suunniteltu ulottuvan
19395: eri valtioiden alueelle, vaikkapa levittämällä
19396: vääriä tai väärennettyjä rahoja samanaikaisesti 4 §. Rahanväärennyksen valmistelu
19397: monessa eri maassa, tai siten, että toiminta
19398: liittyy osana kansainvälisesti järjestäytyneeseen Voimassa olevan rikoslain 37 luvun 6 §:ssä
19399: rikollisuuteen. on raharikosten valmisteluna säädetty rangais-
19400: Näiden ankaroittamisperusteiden lisäksi tavaksi rahan tai arvopaperin mukaamiseen tai
19401: edellytettäisiin, että rikos on myös kokonaisuu- väärentämiseen taikka metallirahan vajentami-
19402: tena arvostellen törkeä. Törkeän rahanväären- seen soveltuvien esineiden, esimerkiksi leimasi-
19403: nyksen seuraamuksena olisi rikoksen vaaralli- men, merkkiraudan ja kaavan, valmistaminen,
19404: suudesta johtuen vankeutta vähintään kaksi ja maahantuonti, hankkiminen ja vastaanottami-
19405: enintään kymmenen vuotta. nen. Jos teko ei ole tapahtunut raharikoksen
19406: edistämisen tarkoituksessa, tekoon voidaan so-
19407: 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan veltaa rikoslain 44 luvun 26 §:n 1 momenttia.
19408: myös törkeän rahanväärennyksen yritys olisi Tämä säännös koskee myös karttapaperin sekä
19409: rangaistava. erinäisten julkisten merkkien ja leimojen val-
19410: mistamiseen soveltuvia työkaluja.
19411: Rahanväärennysrikosten tekemiseen soveltu-
19412: 3 §. Lievä rahanväärennys van välineen tai tarvikkeen valmistaminen,
19413: maahantuonti, hankkiminen tai vastaanottami-
19414: 1 momentti. Rahanväärennyksen lievemmin nen liittyy usein suunnitelmalliseen tai jopa
19415: rangaistava tekomuoto olisi nimeltään lievä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rahanvää-
19416: rahanväärennys. Ehdotuksen mukaan tunnus- rennyksen valmisteluna ehdotetaankin rangais-
19417: merkistöön sisältyisi esimerkkiluettelo, jossa tavaksi mainitut tekomuodot, mikäli ne tapah-
19418: tarkoitetuissa tapauksissa rahanväärennystä tuvat rahanväärennyksen, törkeän rahanvää-
19419: voitaisiin arvostella normaalia lievemmin. En- rennyksen tai lievän rahanväärennyksen teke-
19420: simmäinen tapaus olisi se, että rikosta väärän mistä varten. Säännöksen soveltaminen edellyt-
19421: tai väärennetyn rahan määrän ja arvomäärän tää näyttöä nimenomaan rahanväärennysrikos-
19422: perusteella pidetään vähäisenä. Tästä olisi ky- ta koskevasta rikossuunnitelmasta. Muussa ta-
19423: symys silloin, kun sekä rahojen kappalemäärä pauksessa saattaisi väärennysaineiston hallus-
19424: että niihin merkittyjen arvomäärien yhteinen sapitoa koskeva säännös ehdotetussa 33 luvun
19425: summa on alhainen. Toisena tapauksena olisi 4 §:ssä tulla kysymykseen. Valmistelusäännös
19426: se, että rikosta tavoitellun hyödyn tai aiheute- ei soveltuisi rahajäljitelmän levitykseen tähtää-
19427: tun vahingon määrän perusteella pidetään vä- vään valmistelutoimeen.
19428: häisenä. Tällaisia tapauksia olisivat esimerkiksi Välineellä tarkoitettaisiin jokaista esinettä,
19429: sellaiset rahan vajentamiset, joissa sekä vajen- joka soveltuu rahanväärennysrikoksen tekemi-
19430: tamalla saatu hyöty että siitä yhteiskunnalle seen, esimerkiksi painokonetta, painolaattaa
19431: aiheutunut haitta ovat jääneet pieneksi. tai leimasinta. Tarvikkeet voisivat olla rahan-
19432: 1988 vp. - HE n:o 66 147
19433:
19434: väärennyksessä tarvittavia raaka-aineita tai 6 §. Väärän rahan hallussapito
19435: muuta tarpeistoa.
19436: Yleisen rikosoikeudellisen periaatteen mu- Väärän tai väärennetyn rahan pelkkä hallus-
19437: kaan valmistelusta ei tuomittaisi silloin, kun sapito ei ole nykyisin rangaistavaa, ellei hallus-
19438: rikoksentekijä on syyllistynyt sellaiseen rikok- sapitäjällä voida osoittaa olleen rahan liikkeel-
19439: seen, jonka tekemistä varten valmisteluteko on le laskemisen tarkoitusta. Tämän tarkoituksen
19440: tapahtunut. osoittaminen taas saattaa olla usein hankalaa.
19441: Rahanväärennyksen valmistelun rangaistu- Maksuliikenteen suoja kuitenkin edellyttää, et-
19442: sasteikko olisi sakkoa tai vankeutta enintään tä väärän tai väärennetyn rahan pelkkään hal-
19443: kaksi vuotta. lussapitoon voidaan puuttua ja siten torjua jo
19444: mahdollisuuskin rahan käypänä liikkeelle saat-
19445: tamiseen.
19446: 5 §. Väärän rahan käyttö Ehdotetun säännöksen mukaan väärän tai
19447: 1 momentti. Kun väärää tai väärennettyä väärennetyn rahan hallussapito olisi rangaista-
19448: rahaa saatetaan käypänä liikkeeseen ja luovu- va, mikäli se tapahtuu ilman hyväksyttävää
19449: tetaan vilpittömässä mielessä olevalle ulkopuo- syytä. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi se,
19450: liselle, rahan vastaanottaja joutuu tahtomat- että raha kuuluu keräilijän kokoelmaan tai että
19451: taan kiusalliseen ja kriminaalipoliittisesti on- hallussapitäjällä on tarkoitus luovuttaa väärä
19452: gelmalliseen asemaan. Hän on tullut erehdyte- tai väärennetty raha viranomaisten haltuun.
19453: tyksi ja yleensä myös kärsinyt taloudellista Rangaistavuuden edellytyksenä luonnollisesti
19454: vahinkoa. Kun hän jälkikäteen havaitsee vas- olisi, että hallussapitäjä tietää rahan olevan
19455: taanottamaosa rahan vääräksi tai väärennetyk- väärää tai väärennettyä. Tämän tietoisuuden
19456: si, hänellä on ilmeisesti tavallista voimakkaam- toteennäyttäminen kuuluisi syyttäjälle.
19457: pi kiusaus vaieta tekemästään havainnosta ja Hallussapitorikoksen rangaistusasteikoksi
19458: saattaa raha uudestaan käypänä liikkeeseen. ehdotetaan sakkoa tai vankeutta enintään kuu-
19459: Rahaa vastaanotettaessa vallinneen vilpittömän si kuukautta. Ehdotetun rikossäännöksen toi-
19460: mielen onkin katsottava lieventävän vastaanot- mivuus vaatisi, että poliisilla on tarvittaessa
19461: tajan syyllisyyttä hänen luovuttaessaan rahan valtuudet toimittaa kotietsintä ja henkilöntar-
19462: edelleen. Tämän vuoksi lainsäätäjä on jo voi- kastus väärän tai väärennetyn rahan löytämi-
19463: massa olevan rikoslain 37 luvun 3 §:ssä säätä- seksi. Vuoden 1989 alusta voimaan tulevan
19464: nyt tapausta varten muita raharikoksia lievem- pakkokeinolain (450/87) mukaan nämä pakko-
19465: män rangaistusasteikon. keinot eivät kuitenkaan olisi käytettävissä, jos
19466: Ehdotettuun 5 §:ään sisältyy vastaavanlainen epäillystä rikoksesta on säädetty rangaistuksek-
19467: säännös. Jos vilpittömässä mielessä ollut hen- si enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sen
19468: kilö vastaanottaa väärän tai väärennetyn rahan vuoksi ehdotetaan myös pakkokeinolakia muu-
19469: käypänä, mutta havaittuaan sen vääräksi tai tettavaksi siten, että väärän rahan hallussapito
19470: väärennetyksi luovuttaakin sen toiselle saat- tulee erikseen mainituksi sellaisena rikoksena,
19471: taakseen sen uudelleen liikkeeseen, hän syyllis- jota koskeva epäily oikeuttaa kotietsinnän ja
19472: tyisi ehdotuksen mukaan väärän rahan käyt- henkilöntarkastuksen toimittamiseen.
19473: töön.
19474: Kaikissa tässä pykälässä tarkoitetuissa ta-
19475: pauksissa uudelleen luovutus ei välttämättä 7 §. Rahajäljitelmän levitys
19476: merkitsisi vahingon kierrättämistä. Vastaanot-
19477: taja on mahdollisesti jo saanut korvauksen Rikoslain voimassa olevassa 44 luvussa on
19478: kärsimästään vahingosta mutta voi siitä huoli- säädetty rangaistavaksi raharikosten tekemi-
19479: matta saattaa väärän tai väärennetyn rahan seen soveltuvalla työkalulla tehdyn painosku-
19480: uudestaan käypänä liikkeeseen. Tällainen seik- van jättäminen sivulliselle (RL 44:262) sekä
19481: ka otettaisiin syyllisyyttä lisäävänä huomioon niin sanotun rahamerkin luvaton liikkeelle las-
19482: rangaistusta mitattaessa. keminen (RL 44:27). Nämä säännökset ehdote-
19483: Väärän rahan käytöstä ehdotetaan rangais- taan korvattaviksi rahajäljitelmän levitystä
19484: tukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi koskevalla uudella rikossäännöksellä. Tähän
19485: vuosi. rikokseen syyllistyisi se, joka yleisölle levittä-
19486: 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan mistä varten hankkii tai valmistaa taikka ylei-
19487: rikoksen yritys olisi rangaistava. sölle levittää lomakkeen, merkin, kuvan tai
19488: 148 1988 vp. - HE n:o 66
19489:
19490: muun esineen, joka erehdyttävästi muistuttaa taisiin tuomita esimerkiksi näpistyksestä tai
19491: käypää rahaa. Uuteen säännökseen antaa eri- luvattomasta käytöstä.
19492: tyisen aiheen uusi jäljennöstekniikka, joka Rahajäljitelmän ·levitys edellyttää tekijältään
19493: mahdollistaa setelirahaa erehdyttävästi muis- tahallisuutta. Tekijän tulisi olla tietoinen jälji-
19494: tuttavien jäljitelmien valmistamisen. Julkisuu- telmän harhaanjohtavasta laadusta eli siitä,
19495: dessa onkin aika ajoin esiintynyt mainostarkoi- että se erehdyttävästi muistuttaa käypää rahaa.
19496: tuksessa käytettyjä luonnollista kokoa olevia ja
19497: harhaanjohtavasti oikeanvärisiä setelinkuvia. Joskus saattaa olla vaikeaa erottaa toisistaan
19498: Tällaisia jäljitelmiä voidaan helposti erehtyä rahanväärennys ja rahajäljitelmän levitys. Jäl-
19499: pitämään aitona käypänä rahana. Ehdotettua kimmäisestä olisi kysymys lähinnä silloin, kun
19500: rikossäännöstä vastaavia rangaistussäännöksiä jäljitelmä ulkomuodoltaan muistuttaa rahaa
19501: on myös ulkomailla, esimerkiksi muissa poh- mutta ei kuitenkaan ulkoisilta ominaisuuksil-
19502: joismaissa. taan pyri olemaan täysin samanlainen kuin
19503: Ehdotuksen mukaan rangaistaisiin sekä ra- oikea raha. Raja huonosti valmistetun väärän
19504: hajäljitelmän valmistaminen että sen hankki- rahan ja helposti erehdyttävän rahajäljitelmän
19505: minen, mikäli teko on tapahtunut jäljitelmän välillä jää kuitenkin liukuvaksi. Jos rahajälji-
19506: yleisölle levittämistä varten. Tämän lisäksi itse telmän levittäminen tapahtuu siten, että ulko-
19507: yleisölle levittäminen olisi rangaistavaa. Ei olisi puolista erehdytetään vastaanottamaan jäljitel-
19508: välttämätöntä, että yleisölle levittäminen ta- mä käypänä maksuvälineenä, tekoon olisi so-
19509: pahtuu tai on aiottu tapahtuvaksi laittomassa vellettava nyt puheena olevan säännöksen li-
19510: hyötymistarkoituksessa tai muutoin vastaan- säksi petossäännöksiä.
19511: ottajien erehdyttämiseksi. Levittäminen voisi Rahajäljitelmän levityksen rangaistusasteik-
19512: tapahtua esimerkiksi mainonnan yhteydessä ko olisi ehdotuksen mukaan sakkoa tai van-
19513: taikka jopa puhtaasti pilailutarkoituksessa. keutta enintään yksi vuosi.
19514: Koska levittämisen täytyisi tapahtua yleisölle
19515: eli ennalta rajoittamattomalle henkilöjoukolle,
19516: ei levittäminen tietylle rajatulle henkilöryhmäl- 8 §. Maksuvälinepetos
19517: le, esimerkiksi tietyn yrityksen työntekijöille,
19518: olisi vielä rangaistavaa. Yleisölle levittämiseksi Kysymyksessä olisi uusi rikossäännös, jolla
19519: voitaisiin katsoa kaikenlainen toiminta, jolla suojataan pankki-, maksu- tai luottokorttien,
19520: jäljitelmiä saatetaan yleisön saataviin. Ne voi- shekkien ja muiden niihin rionastettavien mak-
19521: daan luovuttaa suoraan yleisölle taikka niitä suvälineiden sekä rahalaitosten antamien saa-
19522: voidaan panna automaatteihin tai keräysastioi- mistodisteiden käyttöön perustuvaa maksulii-
19523: hin, joista ne kulkeutuvat yleisön saataviin. kennettä. Ehdotus ei sinänsä merkitsisi ran-
19524: Ehdotettu säännös edellyttäisi, että levitettä- gaistavuuden laajentumista, sillä kysymykseen
19525: vä tai levitettäväksi aiottu valmiste erehdyttä- tulevat teot ovat jo nykyään rangaistavissa
19526: västi muistuttaa käypää rahaa. Jäljitelmän voi- lähinnä petoksena, kavalluksena, väärennykse-
19527: taisiin katsoa erehdyttävästi muistuttavan käy- nä, avunantona näihin rikoksiin taikka varas-
19528: pää rahaa silloin, kun valmisteella on annettu tetun tavaran kätkemisenä. Ehdotettu erityis-
19529: rahan ulkonäkö ja juuri tämä ulkonäkö on säännös syrjäyttäisi petoksen yleissäännöksen
19530: omiaan johtamaan pahaa aavistamatonta hen- ja tähtäisi maksuvälineisiin kohdistuvien vää-
19531: kilöä harhaan. rinkäytösten yhtenäiseen sääntelyyn. Maksuvä-
19532: Vaikka jäljitelmät käytännössä ilmeisesti oli- linepetoksen seuraamuksena olisi sakkoa tai
19533: sivat etupäässä seteleistä tehtyjä jäljitelmiä, vankeutta enintään kaksi vuotta.
19534: säännös soveltuisi myös metallista tehtyihin Ehdotettu säännös koskee pankki-, maksu-
19535: kolikkojäljitelmiin, jos ne ovat ulkonäöltään tai luottokorttia, shekkiä tai muuta näihin
19536: erehdyttäviä. Metallirahalla toimivia auto- rinnastettavaa maksuvälinettä. Valuuttalain 2
19537: maatteja väärinkäytetään joskus syöttämällä §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan maksuväli-
19538: niihin esineitä, jotka eivät ulkonäöltään muis- neenä tarkoitetaan "seteleitä, maksuliikkeessä
19539: tuta käypää rahaa mutta joiden muut ulkoiset yleisesti käytettyjä metallirahoja, pankkivekse-
19540: ominaisuudet (esimerkiksi koko ja paino) voi- leitä, shekkejä ja muita niihin rinnastettavia
19541: vat saada automaatio toimimaan toivotulla maksuosoituksia". Ehdotuksessa maksuväli-
19542: tavalla. Tällaiset kolikkojäljitelmät eivät kuu- neen käsite olisi laajempi kuin valuuttalaissa,
19543: luisi säännöksen piiriin. Sen sijaan tekijä voi- jonka määritelmä ei sisällä niin sanottua muo-
19544: 1988 vp. - HE n:o 66 149
19545:
19546: virahaa. Ehdotuksen mukaan maksuvälineiksi Pelkkä vahingoittamistarkoitus ei vielä olisi
19547: katsottaisiin myös kaikki joko ihmisen tai ko- riittävä. Momentin 1 kohta käsittää maksuväli-
19548: neen luettavissa olevat kortit tai muut tunnis- neen oikeudettoman käytön ja 2 kohta taas
19549: teet, joita käyttämällä voidaan määrätä tilillä oikeudettomaan käyttöön luovuttamisen.
19550: olevista varoista taikka sovituin luottoehdoin Maksuvälineen käytön oikeudettomuus on
19551: tapahtuvaa tiliveloitusta vastaan ostaa erilaisia ehdotetun momentin 1 kohdassa määritelty
19552: hyödykkeitä tai palveluksia. Ehdotuksessa kolmiportaisesti. Maksuvälinepetosta olisi en-
19553: mainitaan ainoastaan tavallisimmat korttityy- sinnäkin maksuvälineen käyttäminen ilman
19554: pit eli pankki-, maksu- ja luottokortti. Ehdote- maksuvälineen laillisen haltijan lupaa. Lailli-
19555: tun säännöksen soveltamisen kannalta korttien sella haltijalla tarkoitetaan ehdotuksessa mak-
19556: erilaisilla nimityksillä ei kuitenkaan olisi merki- suvälineen tai siihen liittyvän tilin sopimus-
19557: tystä. ehtojen mukaan maksuvälineen käyttämiseen
19558: Ehdotuksessa maksuvälineenä tarkoitetaan oikeutettua henkilöä. Säännöksen soveltamisen
19559: siis kaikkia todistuskappaleita, joita tavaroiden kannalta olisi periaatteessa yhdentekevää, mi-
19560: vaihdannassa ja palvelusten tarjonnassa ylei- ten maksuväline on joutunut käyttäjän haltuun
19561: sesti käytetään maksuna jostakin suorituksesta tai kenen lopullisesti kärsittäväksi teosta mah-
19562: tai suorituksista yleensä. Maksuväline voi olla dollisesti aiheutunut vahinko tulee jäämään.
19563: joko kertakäyttöinen kuten shekki tai sitä voi- Kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevan
19564: daan käyttää rajoittamattomia kertoja kuten 7 luvun 19 §:ssä on säädetty yksityiskohtaisesti
19565: maksukorttia. Samoin maksuväline voi olla siitä, milloin tilinhaltijan on itsensä vastattava
19566: henkilökohtainen, tiettyyn henkilöpiiriin ra- siitä vahingosta, joka aiheutuu luottokortin tai
19567: joittuva tai haltijapaperin luonteinen. Se voi muun tililuoton käyttöön oikeuttavan tunnis-
19568: käydä maksuksi periaatteessa kaikenlaisista teen oikeudettomasia käytöstä.
19569: suorituksista ja kaikkien oikeustoimien yhtey- Toisena tapauksena mainittaisiin, että käyt-
19570: dessä taikka ainoastaan tietyistä suorituksista täjä ylittää maksuvälineen lailliselta haltijalta
19571: kuten esimerkiksi taksiseteli. Luonnollisesti saamaansa lupaan perustuvan käyttöoikeuden.
19572: myös raha on maksuväline, mutta ehdotetussa Tässä tapauksessa maksuvälinettä siis käyte-
19573: 8 §:ssä tarkoitettaisiin ainoastaan shekkeihin tään sen laillisen haltijan ohjeiden vastaisesti,
19574: tai muovirahaan "rinnastettavia" maksuväli- toisin sanoen hänen antamaansa lupaan liitty-
19575: neitä, joihin raha ei erityisluonteensa vuoksi vistä ehdoista tai rajoituksista piittaamatta,
19576: tässä yhteydessä kuulu. Ehdotettu säännös ei esimerkiksi täydentämällä avoin shekki sovit-
19577: siis koskisi esimerkiksi anastetun rahan käyttä- tua suuremmalle rahamäärälle tai nostamalla
19578: mistä, koska tällaista tekoa ei ole tarpeen toisen pankkikortilla sovittua enemmän rahaa.
19579: säätää erikseen rangaistavaksi. Toiselle kuulu- Kolmantena tapauksena mainittaisiin vielä
19580: vien varojen oikeudeton käyttäminen rangais- se, että maksuvälinettä käytetään muuten il-
19581: taisiin ensisijaisesti kavalluksena. Väärän tai man laillista oikeutta. Tällöin tarkoitetaan en-
19582: väärennetyn rahan käyttäminen taas olisi ehdo- sisijaisesti sellaisia tilanteita, joissa laillista hal-
19583: tetun 1 §:n nojalla rahanväärennyksenä ran- tijaa ei ole edes olemassa. Maksuväline saattai-
19584: gaistava. Ehdotetun 12 §:n 2 momentissa mak- si olla esimerkiksi väärä tai 11 §:ssä tarkoite-
19585: suvälineeseen rinnastetaan myös julkisen val- tuista luvattomasti valmistetuista maksuväline-
19586: vonnan alaisen rahalaitoksen talletuksesta an- lomakkeista tehty. Kysymykseen saattaisi tulla
19587: tama vastakirja tai muu saamistodiste. myös se tilanne, että maksuvälineen laillinen
19588: 1 momentti. Ehdotettu momentti koskee haltija on antanut luvan maksuvälineen sopi-
19589: maksuvälinepetoksen anastusrikoksen luonteis- musehtojen vastaiseen käyttämiseen esimerkik-
19590: ta tekomuotoa. Ehdotuksen mukaan vaadittai- si luovuttamalla henkilökohtaiseksi tarkoitetun
19591: siin, että rikoksentekijä on toiminut hankkiak- maksukortin toisen henkilön käyttöön. Tällai-
19592: seen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudel- nen menettely saattaa kuitenkin usein olla pel-
19593: lista hyötyä. Käytännössä se merkitsisi useim- kästään mukavuusjärjestely, jonka tarkoituk-
19594: miten aikomusta hankkia rahaa, tavaraa, pal- sena on esimerkiksi ajan säästäminen, ei sen
19595: veluksia tai muita hyödykkeitä jonkun toisen sijaan laittoman taloudellisen hyödyn hankki-
19596: henkilön kustannuksella. Oikeudeton hyöty- minen. Tällöin kysymyksessä ei olisi maksuvä-
19597: mistarkoitus olisi olemassa myös silloin, kun linepetos siitä huolimatta, että maksuvälinettä
19598: omasta velasta pyritään pääsemään eroon siir- on käytetty ilman laillista oikeutta. Jos kuiten-
19599: tämällä maksuvelvollisuus jollekin toiselle. kin henkilökohtaiseen maksukorttiin liittyy esi-
19600: 150 1988 vp. - HE n:o 66
19601:
19602: merkiksi huomattavia henkilökohtaisia alen- tään hyvässä uskossa olevia tahoja vastaan.
19603: nuksia tai muita etuja, sopimuksenvastainen Aikaisemmat luovutukset katsotaan nykyään
19604: käyttö voi tapahtua myös laittomassa hyöty- yleensä avunannoiksi luovutusketjun viimeisen
19605: mistarkoituksessa. Näihin tapauksiin ehdotettu tapahtuman käsittävään petokseen tai väären-
19606: säännös soveltuisi. nykseen. Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan
19607: Ehdotetun 1 momentin 1 kohdassa tarkoitet- mukaan maksuvälinepetos voitaisiin tehdä
19608: tu maksuvälinepetos täyttyisi heti maksuväli- myös siten, että maksuväline tai maksuväline-
19609: nettä käytettäessä. Käyttäminen merkitsisi lomake luovutetaan toiselle henkilölle tarkoi-
19610: maksuvälineen esittämistä sellaisen vaihdanta- tuksin saattaa se edellä selostetuin tavoin ilman
19611: toimen yhteydessä, johon maksuväline on laillista oikeutta käytettäväksi. Ehdotettu sään-
19612: luonteensa mukaan tarkoitettu. Maksuväline nös poistaisi tarpeen erotella maksuvälineiden
19613: voitaisiin esittää yhtä hyvin ihmiselle kuin tie- ja maksuvälinelomakkeiden käyttäjät ja levit-
19614: toja käsittelevälle automaatille. Kenenkään täjät toisaalta tekijöihin ja toisaalta avunanta-
19615: erehdyttäminen tai erehtyminen ei olisi välttä- jiin. Laittomaan maksuvälinekauppaan kuulu-
19616: mätöntä. Rikoksen täyttyminen ei edellyttäisi vat luovutukset, joiden tarkoituksena on saat-
19617: vaihdantatoimen onnistumista. Ei olisi välttä- taa luovutettavat maksuvälineet tai maksuväli-
19618: mätöntä, että maksunsaaja hyväksyy esitetyn nelomakkeet 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
19619: maksuvälineen tai että automaatti antaa muo- tuin tavoin käytettäväksi, määriteltäisiin nekin
19620: vikortin esittäjälle rahaa, polttoainetta, puhe- maksuvälinepetokseksi. Näin parannettaisiin
19621: linpalveluja tai muun vastaavan suorituksen. laillisen maksuliikenteen nauttimaa rikosoikeu-
19622: Vahingon aiheutumista ei vaadittaisi, vaan dellista suojaa. Rangaistavan käyttäytymisen
19623: pelkkä mahdollisuus vaihdaotatoimen aikaan- kokonaisala ei kuitenkaan käytännössä laajeni-
19624: saamiseen riittäisi. Käyttäminen olisi jo tapah- si. Maksuvälinelomake määriteltäisiin ehdote-
19625: tunut, vaikka petollinen aikomus paljastuukin tun 12 §:n 3 momentissa.
19626: välittömästi. Kun maksuväline tai maksuvälinelomake
19627: Maksuvälineen käyttämistä ei olisi vielä se, luovutetaan 2 kohdan mukaisesti oikeudetto-
19628: että esimerkiksi ravintolan tarjoilija leimaa maan käyttöön, hyötymistarkoitus ilmenisi
19629: asiakkaan luovuttamalla maksukortilla ylimää- yleensä siten, että luovutuksesta edustetaan tai
19630: räisiä lomakkeita käyttääkseen niitä myöhem- odotetaan taloudellista vastiketta. Muunlaisis-
19631: min asiakkaan vahingoksi. Sen sijaan leimatun sa olosuhteissa luovutus voisi jäädä avunan-
19632: lomakkeen täyttäminen ja väärinkäyttö saattaa naksi maksuvälinepetokseen.
19633: käsittää väärennyksen ja petoksen. Kerratuin 2 momentti. Ehdotettu momentti koskee
19634: tavoin leimattua lomaketta saatettaisiin myös maksuvälinepetoksen luottamusrikoksen su-
19635: pitää ehdotetussa 33 luvun 4 §:ssä tarkoitettu- kuista tekomuotoa, jota voidaan kutsua asia-
19636: na väärennysaineistona. kassuhteen väärinkäytöksi. Ehdotuksen mu-
19637: Hyödykkeitä ja palveluksia voidaan tilata kaan maksuvälinepetokseen syyllistyisi myös
19638: postitse myös ilmoittamalla maksunsaajalle se, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluot-
19639: maksajan maksu- tai luottokortin numero, jol- torajan ylittämällä aiheuttaa maksuvälinettä
19640: loin myyjä laskuttaa suoraan asianomaista ti- käyttäessään toiselle taloudellista vahinkoa.
19641: liä. Tällä tavoin toiselle voidaan aiheuttaa Vastuuta ei kuitenkaan syntyisi, jos maksuväli-
19642: taloudellista vahinkoa tai ainakin sen vaaraa neen käyttäjällä olisi jo käyttöhetkellä ollut
19643: pelkästään hänen tilinsä numeroa väärinkäyt- aikomus viipymättä korvata aiheutunut vahin-
19644: tämällä. Tilinumeron ilmoittajalla ei tarvitse ko. Maksuvälineen käyttäjä voisi olla joko
19645: olla korttia hallussaan. Pelkän tilinumeron il- maksuvälineen laillinen haltija tai hänen luval-
19646: moittaminen ei kuitenkaan ehdotuksen mu- laan toimiva henkilö. Vahingonkärsijänä taas
19647: kaan olisi vielä itse maksuvälineen käyttämistä, olisi yleensä raha- tai rahoituslaitos taikka muu
19648: ellei maksuvälinettä samalla fyysisesti esitetä maksuvälineitä asiakkailleen antava yritys.
19649: maksunsaajalle. Näin ollen tilinumeron petol- Kun maksuliikenteessä on siirrytty ajantasa-
19650: lista ilmoittamista olisi arvosteltava tavallista järjestelmään, katekontrolli on helpottunut ja
19651: petosta koskevien säännösten valossa. maksuvälineiden väärinkäyttö tilinpitäjän va-
19652: Käytännössä laittomat maksuvälineet sekä hingoksi on vastaavasti vaikeutunut. Tilinpitä-
19653: luvattomasti hankitut tai valmistetut maksuvä- jän edustajaa tai koneellista maksukontrollia
19654: linelomakkeet saattavat kiertää pimeänä kaup- harhauttamaila on kuitenkin edelleen mahdol-
19655: patavarana pitkäänkin, ennen kuin niitä käyte- lista nostaa varoja pankkitililtä yli tilin kat-
19656: 1988 vp. - HE n:o 66 151
19657:
19658: teen. Maksuliikenteen joustavuuden turvaami- sellaisenaan pitää kovin paheksuttavana tai
19659: seksi on pyritty kehittämään järjestelmiä, jois- edes haitallisena. Useimmiten käyttäjä itse
19660: sa tilinpitäjälaitos sitoutuu vastaamaan sekä mieltänee tällaisessa tilanteessa rikkovansa
19661: maksuvälineen laillisesta että sen rikollisesta korkeintaan sopimusehtoja, ei sen sijaan hank-
19662: käytöstä aiheutuneista tiliveloituksista. Esi- kivansa laitonta taloudellista hyötyä. Ylikrimi-
19663: merkkinä tästä voidaan mainita rahalaitosten nalisoinnin välttämiseksi ehdotetaan, ettei
19664: välinen shekkien ja pankkikorttien käyttöön maksuvälineen väärinkäyttämistä asiakassuh-
19665: liittyvä lunastustakuuta koskeva sopimus. Tiet- teessa pidettäisi lainkaan maksuvälinepetokse-
19666: tyihin markkamääriin rajoittuvassa maksulii- na, mikäli tekijällä jo tekohetkellä oli aikomus
19667: kenteessä nämä järjestelmät suojaavat maksun viipymättä korvata vahinko. Jos hän on viipy-
19668: vastaanottajaa. Sen vuoksi 2 momentin ta- mättä hyvittänyt katteen tai luottorajan ylityk-
19669: pauksessa lopullinen taloudellinen vahinko siir- sensä, syyttäjän taakkana olisi näyttää toteen,
19670: tyisi yleensä tiliä pitävälle laitokselle. Vahinko ettei vahingon korvaaruisaikomusta vielä teko-
19671: ilmenisi käytännössä useimmiten siten, että hetkellä ollut. Tällaista aikomusta ei ole voinut
19672: maksuvälinettä käyttämällä aiheutetaan tilinpi- olla esimerkiksi sellaisella tekijällä, jonka on
19673: täjälle maksunsaajaa kohtaan sellainen suori- tekohetkellä täytynyt tietää itsensä kykenemät-
19674: tusvelvoite, jota tilinhaltija ei joko halua hyvit- tömäksi vahingon korvaamiseen. Vaikka tekijä
19675: tää tai josta hän ei kykene vastaamaan. itselleenkin yllätyksenä onnistuisi saamaan va-
19676: Joissakin tapauksissa lopullinen vahinko roja, joilla hän vahingon viipymättä korvaa,
19677: saattaa kuitenkin jäädä maksun vastaanotta- hän ei kuitenkaan voisi vapautua rikosoikeu-
19678: jalle. Yleensä tämä ei ole velvollinen ottamaan dellisesta vastuusta. Pelkkä toive asian järjes-
19679: selvää tilinhaltijan ja tilinpitäjän välisestä kate- tymisestä ei olisi riittävä peruste vastuun syr-
19680: suhteesta tai sen ehdoista. Maksun vastaanot- jäytymiseksi, vaan siihen vaadittaisiin sekä to-
19681: tajalta vaaditaan ainoastaan, että hän osoittaa dellinen tarkoitus hoitaa asia viipymättä että
19682: riittävää huolellisuutta maksuvälinettä vastaan- myös tosiasiallinen mahdollisuus siihen.
19683: ottaessaan, esimerkiksi tarkistaa henkilöllisyy- Nykyisen rikoslain 38 luvun 7 §:n 2 momen-
19684: den, vertaa nimikirjoitusnäytteet ja käy läpi tissa on katteettoman shekin asettaminen sa-
19685: suljettujen tilien luettelon. Vähitellen yleistyvä moin kuin aiheeton shekin peruuttaminen ja
19686: maksupäätejärjestelmä tulee vielä entisestään katteen käyttäminen jo sinänsä säädetty ran-
19687: helpottamaan tätä kontrollia. Maksun vastaan- gaistavaksi sekä tahallisena että tuottamukselli-
19688: ottajan vahingoksi katteen tai luottorajan yli- sena. Tämä säännös ehdotetaan kumottavaksi.
19689: tys jää vain silloin, kun tilinpitäjä kieltäytyy Se on toissijainen petokseen nähden eikä sitä
19690: esimerkiksi lunastamasta katteetonta shekkiä ole kovinkaan usein käytännössä sovellettu.
19691: tai hyvittämästä luottokorttiostoa. Näin tapah- Jos menettely on ollut tahallinen ja siitä on
19692: tuisi lähinnä vain kahdessa tapauksessa: joko aiheutunut vahinkoa, teko on yleensä voitu
19693: silloin, kun edellytetty maksukontrolli on lai- rangaista petoksena. Vastedes kysymyksessä
19694: minlyöty, tai silloin, kun kysymys on takuuso- olisi useimmiten ehdotetun 2 momentin mukai-
19695: pimusten enimmäisrajat ylittävistä maksusuori- nen maksuvälinepetos. Ehdotus merkitsisi tältä
19696: tuksista. osin rangaistavuuden alan vähäistä supistamis-
19697: Ehdotetun 2 momentin mukainen maksuvä- ta.
19698: linepetos edellyttäisi aina - päinvastoin kuin 1 Petolliset tilinavaukset eivät kuuluisi maksu-
19699: momentissa ehdotettu säännös - taloudellisen välinepetoksen piiriin. Jos esimerkiksi pankki-
19700: vahingon aiheuttamista. Vahinko olisi katsot- kortti tai shekkilomakkeet on alun perin han-
19701: tava syntyneeksi heti, kun katteen tai luottora- kittu pankin henkilökuntaa erehdyttämällä eli
19702: jan ylitys on tapahtunut taikka kun tilinpitäjä avaamalla talletus- tai shekkitili pelkästään
19703: on kieltäytynyt lunastamasta maksuvälinettä petokselle ominaisessa laittomassa hyötyruis-
19704: tai hyvittämästä luotto-ostoa. Mikäli vahinko tarkoituksessa Uoko oikeilla tai väärillä henki-
19705: kuitenkin viipymättä korvataan, rangaistuksen lötiedoilla), kysymyksessä olisi tavallinen pe-
19706: tuomitsemiseen tuskin olisi käytännön tarvetta. tos. Rikos katsottaisiin, kuten nykyisinkin,
19707: täyttyneeksi jo silloin, kun pankki on luovutta-
19708: Jos maksuvälineen käyttäjällä on katteen tai nut pankkikortin tai shekkilomakkeet petolli-
19709: enimmäisluottorajan ylittäessään ollut aiko- selle asiakkaalle. Kun petoksella haltuun saatu-
19710: muksena viipymättä korvata menettelystään ja maksuvälineitä tai maksuvälinelomakkeita
19711: mahdollisesti syntyvä vahinko, tekoa ei voida myöhemmin käytetään maksuvälinepetosten
19712: 152 1988 vp. - HE n:o 66
19713:
19714: tekemiseen, koko tekosarjaa olisi arvosteltava na arvostellen törkeä. Törkeän maksuvälinepe-
19715: rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen mu- toksen rangaistusasteikko olisi vankeutta vä-
19716: kaan. hintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuot-
19717: Maksuvälinepetos 1 momentissa tarkoitettu- ta.
19718: na Oikeudettornana käyttönä tai Juovuttamise- Yksittäiset maksuvälinepetokset eivät yleen-
19719: na ilmenisi usein joko varkaus-, kavallus-, sä aiheuttane markkamääräisesti kovin suuria
19720: kätkemis- tai väärennysrikoksen yhteydessä. vahinkoja, koska ajantasajärjestelmä ja lunas-
19721: Tällöinkin sovellettaisiin yleensä rikosten yhty- tustakuun enimmäisrajat tekevät suurimittaiset
19722: mistä koskevia sääntöjä. Niissä tapauksissa, huijaukset käytännössä melko vaikeiksi. Eräis-
19723: joissa anastetun tai kätketyn maksuvälineen sä tapauksissa maksuvälinepetoksellakin voi-
19724: rahaksi vaihtaminen tai muu hyväksikäyttämi- daan silti aiheuttaa suurta vahinkoa. Siksi
19725: nen kävisi päinsä ilman mitään petosluonteisia ehdotetaan yhdeksi ankaroittamisperusteeksi
19726: lisätoimia, maksuvälineen käyttämisen voitai- sitä, että maksuvälinepetoksella aiheutetaan
19727: siin ilmeisesti usein katsoa sisältyvän rankaise- huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa.
19728: mattomana jälkitekona itse anastus- tai kätke- Edellisessä tapauksessa olisi kysymys määrälli-
19729: misrikokseen. Näin olisi esimerkiksi silloin, sesti suuresta vahingosta, jolloin tunnusmerkin
19730: kun valmiiksi täytetyn pankkivekselin tai nos- soveltamiseen eivät vaikuttaisi uhrin henkilöön
19731: toehtoa vailla olevan säästökirjan anastaja liittyvät olosuhteet. Jälkimmäisessä tapaukses-
19732: vaihtaisi saaliinsa pankissa rahaksi. Jos anas- sa olisi taas ratkaisevaa se, onko vahinko uhrin
19733: tuksen tai kätkemisen kohteena olisi puoles- yksilölliset varallisuusolot huomioon ottaen
19734: taan ollut pelkkä maksuvälinelomake, johon erityisen tuntuva. Sellaisesta vahingosta saat-
19735: ennen sen maksuvälineenä käyttämistä olisi taisi olla kysymys lähinnä vain silloin, kun
19736: tehtävä täydentäviä merkintöjä, taikka kun rikoksen uhrina on ollut yksityinen henkilö.
19737: anastetun tai kätketyn maksuvälineen käyttä- Vahingon ja sen suuruuden arviointiin pätisi
19738: minen edellyttäisi toisena henkilönä esiintymis- se, mitä ehdotetun rikoslain 36 luvun 1 ja 2 §:n
19739: tä, puheena olevaan esirikokseen ja maksuväli- perusteluissa on lausuttu.
19740: nepetokseen sovellettaisiin rikosten yhtymistä Erityisen suunnitelmallisesta tekotavasta
19741: koskevia sääntöjä. Näin tapahtuisi myös anas- mainittaisiin esimerkkinä tapaus, että rikok-
19742: tettua tai kätkettyä pankki- tai maksukorttia sentekijä on rikoksen tekemistä varten tehnyt
19743: käytettäessä, mikäli kortin käyttö edellyttäisi tai teettänyt maksuvälinelomakkeita, joista ri-
19744: tunnuskoodin esittämistä. Väärennyksen ja koksessa käytetty maksuväline on valmistettu.
19745: maksuvälinepetoksen keskinäinen suhde mää- Maksuvälinelomakkeiden luvaton painattami-
19746: räytyisi samoin kuin väärennyksen ja petoksen nen viittaisi yleensä aikomukseen käynnistää
19747: suhde. Rikoksentekijä tulisi tuomita kumman- laajamittainen rikollinen toiminta. Rikoksente-
19748: kin tunnusmerkistön toteutuessa rikosten yhty- kijän ei siis tässä tapauksessa olisi tarvinnut
19749: mistä koskevien sääntöjen mukaan sekä mak- käyttää kaikkia rikollista toimintaa varten val-
19750: suvälinepetoksesta että väärennysrikoksesta. mistettuja maksuvälineitä, jotta yksittäinen ri-
19751: Maksuvälinepetoksen yritystä ei ehdoteta kos voitaisiin katsoa törkeäksi. Erityinen suun-
19752: rangaistavaksi. Säännöksen 1 momentissa ri- nitelmallisuus saattaisi ilmetä myös ryhtymise-
19753: koksen täyttymispiste olisi niin varhainen, ettei nä erityisiin tietoliikennejärjestelyihin, joiden
19754: teon yritystä olisi tarpeen erikseen säätää ran- tarkoituksena on estää katetiedustelut tai vii-
19755: gaistavaksi. Rikoksen yrityksen rangaistavuu- vyttää rikoksen paljastumista.
19756: teen 2 momentin osalta tuskin olisi kriminaali-
19757: poliittista tarvetta.
19758: JO §. Lievä maksuvälinepetos
19759:
19760: 9 §. Törkeä maksuvälinepetos Nykyisin on lähes sääntönä, että markka-
19761: määräisesti pieniksi jääneet maksuvälineen
19762: Ehdotetun säännöksen mukaan maksuväli- väärinkäytät katsotaan lieviksi petoksiksi tai
19763: nepetosta voitaisiin pitää törkeänä, kun rikok- erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa
19764: sella aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tun- tehdyiksi väärennyksiksi.
19765: tuvaa vahinkoa tai kun rikos tehdään erityisen Ehdotetussa 10 §:ssä mainitaan, millä perus-
19766: suunnitelmallisesti. Lisäksi vaaditaan, että ri- teilla maksuvälinepetosta voitaisiin pitää niin
19767: kos on näissä tapauksissa myös kokonaisuute- lievänä, että sakkorangaistus riittäisi. Säännös
19768: 1988 vp. - HE n:o 66 153
19769:
19770: olisi samansisältöinen kuin lievää petosta (RL nen väärä todistuskappale, jota voidaan perus-
19771: 36:4) koskeva säännösehdotus. Maksuvälinepe- tellusti epäillä pääasiallisesti käytettävän vää-
19772: toksen vähäisyyttä arvioitaessa olisi kiinnitettä- rennysrikosten tekemiseen. Koska tällaisen to-
19773: vä huomiota tavoitellun hyödyn tai aiheutetun distuskappaleen hallussapito ilman hyväksyttä-
19774: vahingon määrään taikka muihin rikokseen vää syytä on ehdotuksen 33 luvun 4 §:n mu-
19775: liittyviin seikkoihin. Lisäksi olisi otettava huo- kaan väärennysaineiston hallussapitona ran-
19776: mioon, onko rikos kokonaisuutena arvosteltu- gaistavaa, ei ole tarvetta säätää sitä maksuväli-
19777: na vähäinen. nepetoksen valmisteluna rangaistavaksi.
19778: Rangaistavuuden edellytyksenä olisi kum-
19779: mankin tekomuodon osalta se, että teko on
19780: 11 §. Maksuvälinepetoksen valmistelu tapahtunut maksuvälinepetosrikoksen eli mak-
19781: suvälinepetoksen, törkeän maksuvälinepetok-
19782: Rahalaitosten markkinoimat pankki-, sen tai lievän maksuvälinepetoksen tekemistä
19783: maksu- ja luottokortit, shekit, pankkivekselit varten. Jollei tämä edellytys täyty, saattaisi
19784: ja muut käteiseen rahaan rionastuvat maksuvä- niin maksuvälinelomakkeiden kuin niiden val-
19785: lineet ovat käytännön oikeuselämässä lähes mistamiseen soveltuvien välineiden tai tarvik-
19786: rahan veroisia. Sen vuoksi on ymmärrettävää, keidenkin osalta tulla kysymykseen myös vää-
19787: että myös muovikorttien valmistamiseen käy- rennysaineiston hallussapitoa koskeva säännös
19788: tettyjen korttiaihioiden sekä shekki- ynnä mui- ehdotetussa 33 luvun 4 §:ssä, mikäli puheena
19789: den lomakkeiden luvaton valmistaminen voi olevat maksuvälinelomakkeet taikka välineet
19790: niin tekotavoiltaan kuin vaarallisuudeltaaukio tai tarvikkeet voidaan katsoa mainitussa lain-
19791: lähentyä rahanväärennystä. Tällaista toimintaa kohdassa tarkoitetuksi väärennysaineistoksi.
19792: on esiintynyt kansainvälisen järjestäytyneen ri- Kysymykseen tuleva maksuvälinelomake on
19793: kollisuuden yhteydessä. määritelty ehdotetussa 12 §:n 3 momentissa.
19794: Suomen oikeudessa on kuitenkin perinteises- Sellaisena pidettäisiin paitsi shekki- ja muuta
19795: ti katsottu, ettei täyttämättömällä lomakkeella vastaavaa lomaketta myös maksuvälineeksi
19796: ole sinänsä vielä todistusarvoa. Sen vuoksi täydennettävää korttia (muovirahan aihiota),
19797: pelkän shekkilomakkeen tai tili- ja haltijatieto- josta ilmenee maksavan laitoksen nimi ja jota
19798: ja vailla olevan pankkikortin aihion luvatonta ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa.
19799: valmistamista ei voida pitää väärennysrikokse- Maksuvälinepetoksen valmistelusta ei tuo-
19800: na, siitä huolimatta, että maksavan raha- tai mittaisi erikseen, jos tekijä on samalla syyllis-
19801: rahoituslaitoksen nimen painaminen tällaisiin tynyt maksuvälinepetokseen. Maksuvälinepe-
19802: valmisteisiin aivan ilmeisesti loukkaa laitoksen toksen valmistelun rangaistusasteikko olisi sak-
19803: etuja ja vaarantaa maksuliikenteen turvalli- koa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
19804: suutta. Koska tällaisten maksuvälinepetoksiin
19805: soveltuvien tuotteiden valmistamista ei ole mis-
19806: sään erikseen kielletty, poliisillakaan ei ole 12 §. Määritelmät
19807: mahdollisuutta estää niiden valmistamista tai
19808: maahantuontia. Puheena olevalla säännöksellä Pykäläehdotus sisältää rahan ja maksuväli-
19809: halutaan puuttua tällaisten luvattomasti val- nelomakkeen määritelmät sekä maksuvälineen
19810: mistettavien tuotteiden ongelmaan. käsitteen soveltamisalan laajennuksen.
19811: Maksuvälinepetoksen valmisteluna rangais- 1 momentti. Vuonna 1929 väärän rahan
19812: taisiin ensinnäkin sellaisten maksuvälinelomak- valmistamisen vastustamiseksi tehdyssä yleisso-
19813: keiden valmistaminen ja maahantuonti, joihin pimuksessa on seuraava rahan määritelmä:
19814: on luvatta painettu maksavan raha- tai rahoi- " ... sanalla raha tarkoitetaan paperirahaa, sii-
19815: tuslaitoksen nimi. Samoin rangaistaisiin tällais- hen luettuna pankinsetelit, ja metallirahaa,
19816: ten lomakkeiden valmistamiseen soveltuvan vä- jotka ovat lain mukaan käypää rahaa." Ehdo-
19817: lineen tai tarvikkeen valmistaminen, maahan- tetussa säännöksessä on tarkoitus antaa sanalle
19818: tuonti, hankkiminen ja vastaanottaminen. raha sama merkitys kuin tässä yleissopimukses-
19819: Säännöksessä tarkoitettujen maksuvälinelo- sa. Rahalla tarkoitettaisiin siis sellaisia seteleitä
19820: makkeiden hankkimista ja vastaanottamista ei ja metallirahoja, jotka ovat joko Suomessa tai
19821: ehdoteta tämän säännöksen nojalla rangaista- muussa maassa virallisesti käypiä maksuväli-
19822: vaksi. Maksuvälinelomake, johon on luvatta neitä. Olennaista olisi nimenomaan maksuväli-
19823: painettu maksavan laitoksen nimi, lienee sellai- neen virallinen luonne. Esineen tosiasiallinen
19824:
19825: 20 380465Z
19826: 154 1988 vp. - HE n:o 66
19827:
19828: vaihto-, pörssi- tai keräilyarvo ei riittäisi teke- 13 §. Menettämisseuraamus
19829: mään siitä rahaa ehdotuksessa tarkoitetussa
19830: mielessä. Rahalaissa (276/62) on säädetty, mit-
19831: kä rahat ovat Suomessa käypiä maksuvälinei- Nykyisen rikoslain 37 luvun 7 §:ssä on sää-
19832: tä. detty mukaamaila tehtyjen tai väärennettyjen
19833: metalli- tai setelirahojen ja arvopapereiden,
19834: 2 momentti. Puheena olevan luvun maksu- vajennettujen metallirahojen sekä raharikosten
19835: välineitä koskevia säännöksiä ehdotetaan so- tekemiseen soveliaiden esineiden valtiolle me-
19836: vellettavaksi myös julkisen valvonnan alaisen nettämisestä. Ehdotuksen mukaan menettämis-
19837: rahalaitoksen talletuksesta antamaan vastakir- seuraamus koskisi väärää tai väärennettyä ra-
19838: jaan ja muuhun saamistodisteeseen. Nämä ei- haa, 4 ja 11 §:ssä tarkoitettuja välineitä ja
19839: vät ole maksuvälineitä sanan suppeassa merki- tarvikkeita, 7 §:ssä tarkoitettua rahajäljitelmää
19840: tyksessä, mutta oikeuselämässä niitä usein käy- sekä 11 §:ssä tarkoitettua maksuvälinelomaket-
19841: tetään samoin kuin maksuvälineitä ja niiden ta ja sellaisesta lomakkeesta tehtyä maksuväli-
19842: väärinkäytössä ilmenee samantyyppisiä krimi- neitä. Vääriin tai väärennettyihin arvopaperei-
19843: naalipoliittisia ongelmia. Esimerkiksi pankki- hin sovellettaisiin väärennysrikoksia koskevaa
19844: kortteja käytetään yhtaikaa sekä maksuväli- menettämissäännöstä ehdotetun 33 luvun 7
19845: neenä että saamistodisteena. Viime aikoina on §:ssä. Muut mahdolliset rikoksen tekemiseen
19846: k.äytet~t esineet voitaisiin tuomita menetetyiksi
19847: otettu käyttöön myös haltijapaperin luonteisia
19848: talletustodistuksia, joita on markkinoitu ni- nkoslam 2 luvun 16 §:n 3 momentin yleissään-
19849: menomaan maksuliikenteen tarkoituksiin käy- nöksen nojalla.
19850: tettäväksi.
19851:
19852: 3 momentti. Maksuvälinelomakkeella tarkoi- 1.14. 38 luku. Salaisuuden rikkomisesta
19853: tettaisiin maksuvälineeksi täydennettävää pai-
19854: nettua lomaketta tai korttia, josta ilmenee 1.14.1. Luvun perustelut
19855: maksavan raha- tai rahoituslaitoksen nimi ja
19856: jota ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa. Lo-
19857: makkeet voisivat olla esimerkiksi shekki-, Rikoslain nykyinen 38 luku ("Epärehellisyy-
19858: pankkivekseli-, talletustodistus- tai taksiseteli- destä ja rangaistavasta voitonpyynnöstä") on
19859: lomakkeita. Korteilla taas tarkoitettaisiin tässä varsin hajanainen ja moniaineksinen. Se sisäl-
19860: yhteydessä pankki-, maksu- tai luottokorttien tää niin sanottujen epärehellisyysrikosten lisäk-
19861: taikka muiden vastaavien tunnisteiden aihioita, si säännöksiä muun muassa lääkärin vaitiolo-
19862: joista vielä puuttuu haltijan nimi sekä kortin ja velvollisuudesta, omaisuuden luvattomasta
19863: tilin numerotiedot ynnä magneettijuovitus tai käyttämisestä, katteettoman shekin asettami-
19864: muu vastaava tietotekninen varustelu. Raha- sesta, kiskomisesta, veropetoksesta ja salakul-
19865: tai rahoituslaitoksella tarkoitettaisiin tässä yh- jetuksesta. Esityksessä on pyritty uudistamaan
19866: teydessä paitsi pankkeja myös kaikkia sellaisia rikoslakia siten, että sen luvut muodostaisivat
19867: laitoksia, jotka voivat liiketoimintana harjoit- yhtenäisiä kokonaisuuksia. Niinpä useimmat
19868: taa rahoitustoimintaa. nykyisen 38 luvun rikokset säänneltäisiin esi-
19869: tyksessä muualla kuin 38 luvussa, nimittäin 28,
19870: Maksuvälinelomakkeiksi katsottaisiin vain 29, 30, 35, 36, 37 ja 46 luvussa. Vastaavat
19871: sellaiset lomakkeet ja kortit, joita ei pidetä säännökset rikoslain 38 luvussa voitaisiin sen
19872: yleisön vapaasti saatavissa. Niinpä esimerkiksi v~oksi tarpeettomina kumota. Lukuun jäisivät
19873: pankin tililtäotto- ja pankkisiirtolomakkeet ei- amoastaan 3 §:n 1 momentti, 8 §, 9 § (osittain
19874: vät olisi säännöksessä tarkoitettuja maksuväli- muutettuna) ja 9 a §.
19875: nelomakkeita. Tällaisiakin lomakkeita on jos-
19876: kus käytetty shekkilomakkeen tavoin, mutta Edellä mainittujen muutosten vuoksi olisi
19877: tällöin erehdyttäminen on perustunut siihen, aiheellista muuttaa voimaan jäävän rikoslain
19878: että vastaanottaja ei ole vaivautunut lukemaan 38 luvun otsake luvun sisältöä vastaavaksi.
19879: lomakkeelle painettua tekstiä tai ei ole ymmär- Uusi otsake olisi ehdotuksen mukaan "Salai-
19880: tänyt sitä. suuden rikkomisesta".
19881: 1988 vp. - HE n:o 66 155
19882:
19883: 1.14.2. Pykälien perustelut käyntiavustajat päämiehen asiaa tuomiois-
19884: tuimessa hoitaessaan oikeudenkäymiskaar.en
19885: 1 §. Pykälään sisältyy niin sanottu varsinais- nojalla julkisen valvonnan alaisia.
19886: ta epärehellisyysrikosta koskeva säännös, jon- Rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentissa
19887: ka mukaan rangaistaan epärehellisyydestä hol- säädetään rangaistavaksi se, että asianajaja
19888: hoojaa, erinäisten yhteisöjen omaisuuden hoi- vastoin parempaa tietoaan viettelee päämiehen-
19889: tajaa, uskottua miestä, konkurssipesän toimit- sä käymään oikeutta perättömästä tai väärästä
19890: sijaa tai muuta asiamiestä, joka tehtäväänsä asiasta. Menettely voisi tulla esityksen mukaan
19891: toimittaessaan tahallaan aiheuttaa vahinkoa rangaistavaksi, paitsi luottamusaseman väärin-
19892: sille, jonka asiaa hän on velvollinen hoita- käyttönä, eräin edellytyksin myös petoksena
19893: maan. Säännöksessä tarkoitettu menettely tuli- ehdotetun 36 luvun mukaan.
19894: si ehdotuksen mukaan rangaistavaksi luotta- Tässä edellä ja rikoslain 36 luvun perus-
19895: musaseman väärinkäyttönä, josta on säännös teluissa esitetyn nojalla ehdotetaan, että rikos-
19896: ehdotuksen 36 luvun ("Petoksesta ja muusta lain 38 luvun 2 § tarpeettomana kumottaisiin.
19897: epärehellisyydestä") 5 §:ssä. Rikoslain 38 lu- 3 §:n 2 mom. Lainkohdassa on yhteisön tai
19898: vun 1 § ehdotetaan sen vuoksi kumottavaksi. säätiön liike- tai ammattisalaisuuden luvatonta
19899: 2 §. Pykälä sisältää erityissäännöksen asian- ilmaisemista koskeva säännös. Sen mukaan
19900: ajajan epärehellisyydestä. Sen mukaan rangais- rangaistaan yhteisön taikka säätiön hallituksen
19901: taan asianajajaa, joka hänelle uskotussa asias- taikka hallintoneuvoston jäsentä taikka toimi-
19902: sa auttaa vastapuolta päämiehen vahingoksi tai tusjohtajaa, tilintarkastajaa, selvitysmiestä tai
19903: muuten tahallaan vahingoittaa päämiestä, vas- heihin verrattavaa, joka toimessaoloaikanaan
19904: toin parempaa tietoaan viettelee päämiehen tai sen jälkeen luvattomasti ilmaisee liike- tai
19905: käymään oikeutta perättömästä tai väärästä ammattisalaisuuden, josta hän on toimessaan
19906: asiasta taikka ajaa väärää asiaa muuten vas- saanut tiedon, vaikka hän tiesi siitä voivan
19907: toin parempaa tietoaan. Asianajajalla tarkoite- koitua yhteisölle tai säätiölle taloudellista va-
19908: taan ketä tahansa oikeudenkäyntiasiamiestä tai hinkoa. Säännöksessä tarkoitetut teot tulisivat
19909: oikeudenkäyntiavustajaa, siis muutakin kuin rangaistaviksi ehdotetun 30 luvun 5 §:n mukai-
19910: asianajajaliittoon kuuluvaa tai siihen kuuluma- sena yrityssalaisuuden rikkomisena. Tämän
19911: tonta lainoppinuHa asiamiestä tai avustajaa. vuoksi 38 luvun 3 §:n 2 momentti ehdotetaan
19912: Säännöksessä tarkoitettu menettely tulisi kumottavaksi tarpeettomana.
19913: yleensä rangaistavaksi ehdotetun rikoslain 36 4 §. Pykälän 1 momentin mukaan rangais-
19914: luvun 5 §:n nojalla luottamusaseman väärin- taan sitä, joka toista vahingoittaakseen hävit-
19915: käyttönä. Luottamusaseman väärinkäyttöä oli- tää, turmelee, kätkee tahi salaa asiakirjan,
19916: si sellainen menettely, jolla toisen taloudellisia joka saattaa olla jonkin oikeuden, oikeus-
19917: tai oikeudellisia asioita hoitava henkilö ase- suhteen tai sitoumuksesta vapautumisen todis-
19918: maansa väärinkäyttäen aiheuttaa vahinkoa sil- teena ja joka ei ole "rikoksentekijän yksin-
19919: le, jonka asioita hän hoitaa. Tekotapoina sään- oma". Esityksen mukaan tällaiset teot tulisivat
19920: nöksessä mainitaan ryhtyminen sellaiseen toi- rangaistaviksi ehdotetun rikoslain 35 luvun 1
19921: meen, johon ei ole oikeutta, ja tehtävän koko- §:n 1 momentin mukaan vahingontekona. Sa-
19922: naan tai osaksi suorittamatta jättäminen. man pykälän 2 momentti täydentäisi asiakirjan
19923: Asianajaja tai muu oikeudenkäyntiasiamies rikosoikeudellista suojaa, koska sen mukaan
19924: taikka -avustaja on säännönmukaisesti pykä- rangaistavaa olisi myös esimerkiksi asiakirjaan
19925: lässä tarkoitetussa luottamussuhteessa päämie- tallennetun tiedon vahingoittaminen. Nykyinen
19926: heensä, jonka oikeudellisia tai taloudellisia asi- 38 luvun 4 §:n 1 momentti ehdotetaan tarpeet-
19927: oita hän on toimeksiannon perusteella ryhtynyt tomana kumottavaksi.
19928: hoitamaan. Esitykseen ei sen vuoksi ole otettu Pykälän 2 momentissa on viittaussäännös,
19929: erityissäännöstä asianajajan epärehellisyydestä. jonka mukaan julkisessa säilyssä olevan asia-
19930: kirjan hävittämisestä, turmelemisesta tai kätke-
19931: Varsinaiset asianajajat ovat toiminnassaan misestä säädetään rangaistus 16 luvussa. Viit-
19932: asianajajista annetun lain (496/58) nojalla jul- tauksessa tarkoitettu rikoslain 16 luvun 15 § on
19933: kisen valvonnan alaisia ja sanotun lain kurinpi- vahingontekoa koskeva erityissäännös, joten
19934: tosäännökset täydentävät rikosoikeudellisten sitä olisi ilman viittaustakin sovellettava, kun
19935: säännösten tarjoamaa oikeussuojaa. Samoin teon kohteena on pykälässä tarkoitettu asiakir-
19936: ovat oikeudenkäyntiasiamiehet ja oikeuden- ja. Jos vahingonteko kohdistuisi vain tällaiseen
19937: 156 1988 vp. - HE n:o 66
19938:
19939: asiakirjaan tallennettuun tietoon, sovellettai- tävässä määrin rangaistavaksi ehdotetun rikos-
19940: siin ehdotettua 35 luvun 1 §:n 2 momenttia. lain 36 luvun petossäännösten nojalla eikä
19941: Tämän vuoksi 38 luvun 4 §:n 2 momentti tällaista yksityiskohtaista säännöstä enää voida
19942: ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. pitää tarpeellisena.
19943: 5 §. Pykälän 1 momentissa säädetään ran- Pykälän 2 momentti koskee tahallaan tai
19944: gaistus sille, joka luvattomasti ottaa pois tai huolimattomuudesta tapahtunutta katteetto-
19945: kätkee sellaista irtainta omaisuuttansa, jota man shekin asettamista toisen vahingoksi taik-
19946: toinen panttina tai tunnustodisteena hallitsee ka shekin katteen peruuttamista tai käyttämis-
19947: tai on oikeutettu pitämään takanaan tai käyttä- tä. Tällainen teko arvosteltaisiin eräissä ta-
19948: mään. Pykälän 2 momentti koskee toimenpitei- pauksissa ehdotetun rikoslain 37 luvun 8 §:n 2
19949: tä, jotka loukkaavat yrityskiinnityksen- sekä momentin nojalla maksuvälinepetoksena. Mai-
19950: metsäkiinnityksenhaltijan oikeuksia. Pykälän 1 nitun pykälän perusteluissa esitetyistä syistä
19951: momentin tekee tarpeettomaksi osittain ehdo- ehdotetaan tältä osin myös rangaistavuuden
19952: tettu hallinnan loukkausta koskeva säännös alan supistamista. Rikoslain 38 luvun 7 §:n 2
19953: (28: 10) ja osittain ehdotettu vakuusoikeuden momentti ehdotetaan näistä syistä tarpeetto-
19954: loukkausta koskeva säännös (28: 11). Pykälän 2 mana kumottavaksi.
19955: momentin tekee tarpeettomaksi ehdotettu va- 9 §. Pykälä koskee syyteoikeutta niistä teois-
19956: kuusoikeuden loukkausta koskeva säännös. ta, joista säädetään kyseisen luvun 1-8 §:ssä.
19957: Näin ollen pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Näistä ehdotetaan kumottaviksi 1 ja 2 §, 3 §:n
19958: 6 §. Pykälän 1 momentissa säädetään ran- 2 momentti sekä 4, 5, 6, 6 a ja 7 §. Luvun
19959: gaistus sille, joka luvattomasti käyttää huostas- kahdeksasta ensimmäisestä pykälästä jäisivät
19960: saan olevaa toisen irtainta omaisuutta. Pykä- siten voimaan vain 3 §:n 1 momentti ja 8 §.
19961: län 2 momentin mukaan rangaistaan sitä, joka Tosin 8 §:ää ehdotetaan muutettavaksi yleispe-
19962: kieltäytyy antamasta takaisin panttia, lainaa rusteluissa mainitussa hallituksen esityksessä
19963: tai talletettua tavaraa silloin, kun hänen hallin- virkarikoslainsäädännön uudistamisesta. Tässä
19964: taoikeutensa on lakannut. Ehdotettujen luva- esityksessä taas ehdotetaan 9 §:n 1 momentista
19965: tonta käyttöä koskevien säännösten (28:7 ja 8) poistettaviksi kaikki kumottavia säännöksiä
19966: nojalla rangaistaisiin myös sitä, joka luvatto- koskevat viittaukset. Samalla säännöksen sana-
19967: masti käyttää huostassaan olevaa toisen irtain- muotoa uudenaikaistettaisiin. Säännöksen hol-
19968: ta omaisuutta. Pykälän 2 momentissa tarkoi- hoojaa ja yleisen laitoksen hoitajaa koskeva
19969: tettua pelkkää esineen palauttamisesta kieltäy- osa tulisi tarpeettomaksi osaksi 38 luvun mai-
19970: tymistä ei ole aihetta säätää rangaistavaksi. nittujen säännösten kumoamisen vuoksi ja
19971: Palauttamisesta kieltäytyminen voi joissakin osaksi siksi, että rikoslain voimaanpanemisesta
19972: tapauksissa olla osoituksena esimerkiksi anas- annetun asetuksen 18 §:n 2 momentti soveltuu
19973: tamistarkoituksesta, jolloin kieltäytyjää voitai- kyseisiin tapauksiin. Virkarikoslainsäädännön
19974: siin rangaista kavallusrikoksesta. Kysymykseen uudistamisen yhteydessä luvun 8 §:ään ehdo-
19975: voisi joskus tulla myös luvaton käyttö. Pykälä tettavat muutokset ovat sellaisia, ettei 9 §:ää
19976: ehdotetaan kumottavaksi. ole niiden johdosta tarpeen uudelleen muuttaa.
19977: 6 a §. Pykälä koskee toisen irtaimen omai- Kumottavaan 6 a §:ään viittaava 2 momentti
19978: suuden luvatonta käyttöönottamista. Pykälän tulisi kokonaan tarpeettomaksi, joten se ehdo-
19979: 2 momentissa säädetään erikseen moottoriajo- tetaan kumottavaksi.
19980: neuvon tai muun omalla konevoimalla kulke- JO §. Pykälä sisältää kiskomisrikosta koske-
19981: van kulkuvälineen luvattomasta käyttöönotos- van säännöksen. Ehdotetussa rikoslain 36 lu-
19982: ta. Luvattomasta käytöstä ehdotetaan säädet- vun 6 §:ssä on kiskontaa koskeva rikossäännös
19983: täväksi rikoslain 28 luvussa (7 ja 8 §). Näin ja sanotun luvun 7 §:ssä törkeää kiskontaa
19984: ollen kyseinen pykälä ehdotetaan kumottavak- koskeva säännös, joten rikoslain 38 luvun 10 §
19985: si. ehdotetaan kumottavaksi.
19986: 7 §. Pykälän 1 momentissa on säädetty ran- 11 §. Pykälän 1 momentin mukaan tuomi-
19987: gaistavaksi vastoin parempaa tietoa tapahtunut taan veropetoksesta se, joka tahallaan anta-
19988: allekirjoituksen tai sitoumuskirjan kieltäminen malla veroilmoituksessa tai muussa viranomai-
19989: sekä maksetun velan taikka sellaisen pantiksi selle veron tai julkisen maksun määräämistä
19990: pannun, vuokralle tai lainaksi annetun tai tal- varten annettavassa ilmoituksessa väärän tie-
19991: teen uskotun tavaran, joka jo on saatu takai- don tai salaamaila veron tai maksun määrää-
19992: sin, vaatiminen. Mainittu menettely tulisi riit- miseen vaikuttavan seikan taikka muulla vilpil-
19993: 1988 vp. - HE n:o 66 157
19994:
19995: lä pidättää tai yrittää pidättää valtiolta, kun- sa. Tällaisen tuottamuksellisen menettelyn sää-
19996: nalta tai seurakunnalta veroa tai maksua. Py- tämistä rangaistavaksi ei voida pitää nykyolois-
19997: kälän 2 momentissa on säädetty rangaistus sa tarpeellisena. Salakuljetusrikokset eivät ole
19998: törkeästä veropetoksesta silloin, kun veron pi- niin vaarallisia tai vahingollisia, että niiden
19999: dättäminen tai sen yritys tapahtuu käyttäen torjumiseksi tulisi aina olla käytettävissä poik-
20000: sitä varten valmistettua virheellistä kirjanpitoa keuksellisen laaja mahdollisuus rangaistuksen
20001: taikka jos veron tai maksun määrä, josta tuomitsemiseen. Poikkeuksellinen rangaistus-
20002: rikoksella on tarkoitus vapautua, on suuri, ja uhka voi tulla kysymykseen ainoastaan eräiden
20003: rikosta on edellä mainituissa tai muissa ta- erityisen vahingollisten aineiden, kuten huu-
20004: pauksissa, huomioon ottaen rikokseen johta- mausaineen salakuljetuksen torjunnassa. Tämä
20005: neet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudes- ehdotus ei kuitenkaan merkitsisi muutosta
20006: saan, pidettävä tärkeänä. huumausaineiden tai alkoholipitoisten aineiden
20007: Esityksen mukaan kaikki verorikoksia kos- salakuljetusta koskeviin säännöksiin. Kerro-
20008: kevat rangaistussäännökset keskitettäisiin ri- tuista syistä puheena oleva pykälä ehdotetaan
20009: koslain 29 lukuun, joka sisältäisi säännökset kumottavaksi.
20010: julkista taloutta vastaan tehdyistä rikoksista. 15 §. Pykälän 1 momentti koskee tullimak-
20011: Nykyisessä 38 luvun 11 §:ssä tarkoitetut teot sua kavaltaen maahan tuodun tai salakuljete-
20012: tulisivat esityksen mukaan rangaistaviksi 29 tun taikka tällaisen rikoksen yrityksen kohtee-
20013: luvun 1 §:n mukaan veropetoksena, 2 §:n na olleen tavaran sekä sen säilytysvälineiden
20014: mukaan tärkeänä veropetoksena tai 3 §:ssä tuomitsemista valtiolle menetetyksi. Pykälän
20015: tarkoitettuna lievänä veropetoksena. Tästä mukaan menetettäväksi on tuomittava myös
20016: syystä nykyinen 38 luvun 11 § ehdotetaan kuljetusväline, jonka pääasiallisena lastina ta-
20017: kumottavaksi. vara oli tai jota oli käytetty tällaisten rikosten
20018: 12 §. Pykälän 1 momentin mukaan tuomi- harjoittamiseen taikka näin maahan tuodun
20019: taan salakuljetuksesta se, joka luvattomasti tavaran kuljettamiseen, jos omistaja oli rikok-
20020: maahan tuo tai yrittää tuoda taikka maasta vie seen osallinen tai 14 §:n mukaan rangaistava.
20021: tai yrittää viedä tavaraa, jonka tuonti tai vienti Pykälän 2 momentissa säädetään tällaisen
20022: on kielletty. Pykälän 2 momentissa on säädetty omaisuuden arvon menettämisestä.
20023: rangaistus erittäin lieventävien asianhaarain
20024: Nämä säännökset korvattaisiin ehdotetun ri-
20025: vallitessa tehdystä salakuljetuksesta. koslain 46 luvun 8-11 §:n säännöksillä, joten
20026: Esityksen mukaan salakuljetusta koskevat
20027: 38 luvun 15 § ehdotetaan kumottavaksi.
20028: rikoslain rangaistussäännökset olisivat uudessa
20029: 46 luvussa. Rangaistus salakuljetuksesta sää- 16 §. Pykälä koskee rikoslain 38 luvun 12-
20030: deitäisiin luvun 4 §:ssä ja rangaistus salakulje- 15 §:n ja alkoholilainsäädännön suhdetta. Sen
20031: tuksen lievemmästä tekomuodosta, salakulje- mukaan alkoholipitoiseen aineeseen nähden on
20032: tusrikkomuksesta, luvun 5 §:ssä. Tästä syystä mainittujen rikoslain säännösten sijasta voi-
20033: 38 luvun 12 § ehdotetaan kumottavaksi. massa, mitä sellaisen aineen luvattomasta maa-
20034: 13 §. Pykälä sisältää säännökset ryhtymises- hantuonnista, maastaviennistä, kuljetuksesta,
20035: tä maahan tullimaksua kavaltaen tuotuun tai hallussapidosta ja varastossapidosta on erik-
20036: salakuljetettuun tavaraan. Pykälän 2 momen- seen säädetty. Näiltä osin on näin ollen sovel-
20037: tin mukaan tuomari voi jättää rangaistuksen lettava alkoholilainsäädäntöä, lähinnä alkoho-
20038: tuomitsematta, jos tavaran määrä ja arvo on lilain säännöksiä.
20039: vähäinen. Ehdotuksen mukaan alkoholilainsäädännön
20040: Säännöksen korvaisi ehdotetun 46 luvun 6 ja rikoslain salakuljetusta koskevien säännös-
20041: §:n säännös laittomasta tuontitavaraan ryhty- ten suhde säilyisi nykyisen kaltaisena. Ehdote-
20042: misestä, minkä vuoksi 38 luvun 13 § ehdote- tut 46 luvun säännökset salakuljetuksesta ja
20043: taan kumottavaksi. salakuljetusrikkomuksesta olisivat yleissään-
20044: 14 §. Pykälässä säädetään rangaistavaksi nöksiä. Näin ollen esimerkiksi alkoholipitoisen
20045: kuljetusneuvon luovuttaminen käytettäväksi ti- aineen ja huumausaineen salakuljetus rangais-
20046: lanteessa, jossa oli syytä varoa sitä käytettävän taisiin vastedeskin niitä koskevan erityislain-
20047: tullimaksun kavaltamisen tai sen yrityksen säädännön mukaan. Erityistä vain alkoholi-
20048: taikka salakuljetuksen tai sen yrityksen yhtey- lainsäädäntöön viittaavaa säännöstä ei ole pi-
20049: dessä taikka maahan tullimaksua kavaltaen detty enää tarpeellisena, vaan säännösten suh-
20050: tuodun tai salakuljetetun tavaran kuljetukses- de ratkeaisi rikosoikeuden yleisten periaattei-
20051: 158 1988 vp. HE n:o 66
20052:
20053: den mukaan. Tästä syystä 38 luvun 16 § dellisessa velkasuhteessa velkojaan, mutta
20054: ehdotetaan kumottavaksi. myös elatusapuvelvolliset.
20055: Velallisen velkojien etuja loukkaavat tai vaa-
20056: rantavat teot ovat nykyisin rangaistavia yleensä
20057: 1.15. 39 luku. Velallisen rikoksista vain silloin, kun ne liittyvät johonkin täytän-
20058: töönpano- tai selvitysmenettelyyn. Useimmiten
20059: 1.15.1. Luvun perustelut ne ovat konkurssi- tai akordirikoksia taikka
20060: niin sanottuja ulosottopetoksia. Yleensä velal-
20061: 1.15 .1.1. Sääntelyn tarve lisen maksukyvyttömyys johtaakin johonkin
20062: täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyyn. Täl-
20063: Luvussa ovat rangaistussääntelyn kohteena laisen menettelyn vireilletulo on myös säännön-
20064: mukaisesti varma merkki velallisen joutumises-
20065: velallisen eräät sellaiset teot, joilla velallinen ta taloudellisiin vaikeuksiin. Velallisen maksu-
20066: aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai vaikeuksien ei kuitenkaan aina tarvitse johtaa
20067: oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, mihinkään virallismenettelyyn. Tilanne voi-
20068: velallisen rikollinen menettely konkurssi-,
20069: daan selvittää myös täysin vapaamuotoisesti tai
20070: akordi- tai ulosottomenettelyssä ja velallisen
20071: tiettyä velkojaansa suosiva toiminta. velkojien ryhtymättä mihinkään toimenpitei-
20072: siin. Toisaalta velallisen velkojien etuja louk-
20073: Täysivaltainen henkilö on oikeutettu päättä- kaavilla tai vaarantavilla teoilla ei tarvitse olla
20074: mään, miten hän käyttää tulojaan ja varalli- mitään suoranaista yhteyttä siihen täytäntöön-
20075: suuttaan. Jos hän pystyy hoitamaan sitoumuk- pano- tai selvitysmenettelyyn, jota tilanteessa
20076: sensa ja muut taloudelliset velvoitteensa, hän mahdollisesti käytetään. Näin ollen ei näytä
20077: voi toimia myös epätaloudellisesti. Sama pätee olevan syytä sitoa velallisen tekojen rangaista-
20078: myös oikeushenkilöön. Varallisuusaseman vuutta johonkin täytäntöönpano- tai selvitys-
20079: huonontaminen muuttuu ongelmalliseksi, jos menettelyyn yhtä kiinteästi kuin nykyisin.
20080: velallinen ei enää pystykään tyydyttämään vel- Velkoja-asema voi perustua velallisen anta-
20081: kojiaan. Velkcjien edut tarvitsevat rikosoikeu- maan velkasitoumukseen tai muuhun nimen-
20082: dellista suojaa jo velallisen jouduttua maksu- omaiseen velvoittautumiseen, mikä vielä vuosi-
20083: kyvyttömäksi tai ollessa joutumassa taloudelli- satamme alussa olikin tavallisin velkoja-ase-
20084: seen kriisitilanteeseen. Myös maksukyvyttö- man peruste. Esimerkiksi verot ja muut julki-
20085: myystilanteen virallisselvittelyssä joutuvat ve- set maksut, jotka nykyisin edustavat tärkeää
20086: lallisen ja velkojien edut ristiriitaan. Velkojien velkalajia, eivät ole sitoumusperusteisia. Usein
20087: etujen turvaaminen vaatii myös tässä yhteydes- velallisen rikos loukkaa tai vaarantaa kaikkien
20088: sä erityistä rikosoikeudellista suojaa. tai lähes kaikkien velkojien etuja, mutta erityi-
20089: Velallisen asema voi vaihdella suurestikin. sesti velkojien keskinäistä etuoikeutta koskevat
20090: Velallinen voi olla yhtä hyvin tuhansia ihmisiä säännökset saattavat käytännössä johtaa sii-
20091: työllistävä liikeyritys kuin vähätuloinen vara- hen, että velallisen rikoksen seuraukset tosiasi-
20092: ton yksityishenkilö. Lähes jokainen velallinen allisesti kohtaavat vain tiettyjä velkojia.
20093: voi maksuvaikeuksissaan loukata velkojiensa
20094: etua, vaikka se, kuinka suuria tällaiset louk-
20095: kaukset voivat olla, vaihteleekin huomattavasti 1.15 .1.2. Nykyinen lainsäädäntö
20096: velallisesta riippuen. Sen vuoksi ei näytä ole-
20097: van syytä asettaa ketään velallista kokonaan Voimassa olevassa rikoslain 39 luvussa tär-
20098: velallisen rikoksia koskevien rikosoikeudellis- keimpien velallisen konkurssirikosten rangais-
20099: ten säännösten ulkopuolelle. Selvää myös on, tavuuden edellytyksenä on konkurssiin asetta-
20100: että jos jotkut pienvelalliset pyrittäisiin saa- minen. Nämä rikokset on jaettu moitittavuu-
20101: maan eri asemaan kuin muut velalliset, syntyisi deltaan kolmeen asteeseen.
20102: melkoisia rajanvetovaikeuksia. Siten velallisen Ankarimmin rangaistavaa on petollisena ve-
20103: rikoksia koskevat säännökset on syytä ulottaa lallisena tehty konkurssirikos (RL 39: 1). Mai-
20104: koskemaan kaikkia velallisia. Velallisella tar- nittuna rikoksena rangaistaan muun muassa
20105: koitettaisiinkin ylipäänsä henkilöä tai yhteisöä, hyötymistarkoituksessa tehty omaisuuden
20106: jolla on jokin saaminen suoritettavana. Velalli- hankkiminen valhenimellä ja sen salaaminen
20107: sia olisivat siten esimerkiksi verovelalliset ja konkurssimenettelyssä, omaisuuden kavaltami-
20108: henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat yksityisoikeu- nen velkojilta valeoikeustoimella, omaisuuden
20109: 1988 vp. - HE n:o 66 159
20110:
20111: muunlainen saiaarnineo tai hukkaaminen, ole- nestäminen eräissä konkurssipesän hallintoa
20112: mattoman velan tai sitoumuksen tunnustami- koskevissa asioissa.
20113: nen sekä kauppaa tai muuta elinkeinoa harjoi-
20114: tettaessa tapahtunut kirjanpidon väärin pitämi-
20115: nen, hävittäminen, muuttelu, kätkeminen tai 1.15.1.3. Ehdotuksen pääkohdat
20116: tekeminen mahdottomaksi lukea.
20117: Epärehellisenä velallisena tehdystä konkurs- Rikoslain 39 luku ehdotetaan muutettavaksi
20118: sirikoksesta (RL 39:2) rangaistaan velallista uudeksi velallisen rikoksia koskevaksi luvuksi.
20119: muun muassa silloin, kun hän on velkojiensa Luvun 1 §:ssä ehdotetaan velallisen epärehelli-
20120: vahingoksi lahjoittanut omaisuuttaan, kon- syytenä rangaistavaksi velkojien taloudellisia
20121: kurssihakemuksen tehtyään myynyt tai hukan- etuja vahingoittava velallisen toiminta, joka
20122: nut omaisuuttaan taikka niskoitellut kieltäyty- tapahtuu velallisen ollessa taloudellisessa kriisi-
20123: mällä antamasta velallisen valaa tai muita kon- tilanteessa. Rangaistavuuden edellytyksenä ei
20124: kurssipesää koskevia tietoja. tällöin olisi täytäntöönpano- tai selvitysmenet-
20125: tely. Velallisen epärehellisyyden tärkeämpää
20126: Huolimattomaoa tai kevytmielisenä velallise-
20127: tai lievempää tekomuotoa koskevaa säännöstä
20128: na tehdystä konkurssirikoksesta (RL 39:3) ran-
20129: gaistaan taas velallista, joka esimerkiksi on ei ehdoteta. Velallisen joutuessa täytäntöön-
20130: pano- tai selvitysmenettelyyn tekoa, jota muu-
20131: yksityisiin menoihinsa käyttänyt kohtuutto-
20132: ten olisi pidettävä velallisen epärehellisyytenä,
20133: masti varoja tai menettänyt niitä pelaamalla,
20134: saatetaan arvostella myös ehdotettujen velalli-
20135: pitänyt huolimattomasti kirjanpitonsa, hankki-
20136: sen petosta tai jopa törkeää velallisen petosta
20137: nut rahavaroja myymällä tavaraa polkuhin-
20138: taan, vaikka hänen olisi pitänyt käsittää itsensä koskevien säännösten perusteella.
20139: On myös
20140: kykenemättömäksi täyttämään sitoumuksensa, otettava huomioon, että velkojien etua turvaa
20141: konkurssin viivyttämiseksi ottanut rahaa tai takaisinsaantisäännöstö, minkä lisäksi velalli-
20142: nen on tekonsa johdosta vahingonkorvaus-
20143: tavaraa lainaksi, viimeisten 30 päivän kuluessa
20144: vastuussa. Koska velallisen epärehellisyyden
20145: ennen konkurssia ottanut vastaan rahaa tai
20146: rangaistavuuden edellytyksenä jo on maksuky-
20147: tavaraa taikka luovuttanut omaisuuttaan teke-
20148: vyttömyyden aiheuttaminen tai maksukyvyttö-
20149: mättä tyydyttävää tiliä taikka suosinut jotakin
20150: velkajaa antamalla maksun, pantin tai muun myyden olennainen pahentaminen, ei myös-
20151: kään lievempi tekomuoto tule kysymykseen.
20152: vakuuden erääntymättömästä lainasta tai
20153: omaksi hyväksi käyttänyt määrättyä tarkoitus- Konkurssi-, akordi- tai ulosottomenettelyssä
20154: ta varten hänelle uskottua tavaraa. Velallisen tapahtuva omaisuuden salaaminen, perusteet-
20155: tomaan tai valeoikeustoimeen perustuvan vel-
20156: konkurssirikoksena säädetään rangaistavaksi
20157: myös velallisen karkaaminen velan tähden (RL voitteen ilmoittaminen taikka muun väärän tai
20158: harhaanjohtavan tiedon antaminen velkojan
20159: 39:4).
20160: kannalta merkityksellisestä seikasta olisi velal-
20161: Velallisen mainituissa konkurssirikoksissa on lisen petoksena rangaistavaa (2 §). Velallisen
20162: siis varsin yksityiskohtaisesti lueteltu rangaista- petoksen rangaistusasteikko olisi yhtä ankara
20163: vat velallisen teot. Silti tekotapojen kuvaus on kuin velallisen epärehellisyyden asteikko. Pe-
20164: osoittautunut riittämättömäksi. Tällaiseen yk- russäännöstä tärkeämpi muoto olisi törkeä ve-
20165: sityiskohtaisuuteen ei ole tarvetta, vaan velalli- lallisen petos (3 §) ja lievempi muoto velallis-
20166: sen rikoksilla tulisi olla rangaistavat teot ylei- rikkomus (5 §). Lisäksi säädettäisiin erikseen
20167: sesti kattavat tunnusmerkistöt. velallisen petoksesta, joka on tehty ilman hyö-
20168: Rikoslain 39 luvussa on nykyisin myös yksi tymistarkoitusta joko tahallaan tai törkeästä
20169: konkurssivelkojan tekemää konkurssirikosta huolimattomuudesta. Tällainen teko olisi ran-
20170: koskeva pykälä (RL 39:6). Säännöksen mu- gaistavaa velallisen vilpillisyytenä (4 §) ja sen
20171: kaan velkojan vilppiin syyllistyy muun muassa rangaistusasteikko olisi lievempi kuin velallisen
20172: se, joka velkojainkokouksessa edustaa itselleen petoksessa ja velallisen epärehellisyydessä.
20173: velalliselta erityisen edun tai muuten tekee Myös velallisen viipillisyys voisi tulla velallis-
20174: salaa velallisen kanssa välipuheen itselleen tule- rikkomuksena rangaistavaksi, jos rikos on vä-
20175: vasta edusta. Velkajan epärehellisyytenä ran- häinen.
20176: gaistavaa on taas esimerkiksi perusteettoman Velallisen tiettyä velkajaa muiden velkojien
20177: saatavan valvominen konkurssissa tai väärin kustannuksella suosivien tekojen ehkäisemisek-
20178: ilmoitetun saatavan perusteella tapahtunut ää- si ehdotetaan vielä säännöstä velkojansuosin-
20179: 160 1988 vp. - HE n:o 66
20180:
20181: nasta (6 §). Sen rangaistusasteikko olisi lievem- tai kavalluksena. Velallisen karkaamisena ny-
20182: pi kuin velallisen epärehellisyyden ja velallisen kyisin 39 luvun 4 §:n nojalla arvosteltavat teot
20183: petoksen asteikko. jäisivät ulosottolain täytäntöönpano-oikeudel-
20184: Ehdotukseen sisältyvät vielä nykyistä rikos- listen säännösten varaan.
20185: lain 39luvun 5 §:ää vastaava säännös velallisen Velkojan konkurssirikoksia koskevat rikos-
20186: rikoksen tekijästä (7 §), ulosottomenettelyn lain 39 luvun 6 §:n säännökset jäisivät koko-
20187: käsitettä selventävä määritelmäsäännös (8 §)ja naan pois. Erityissäännösten puuttuminen ei
20188: erityisesti asianomistajakysymystä selventävä kuitenkaan merkitsisi näiden tekojen rangaista-
20189: säännös syyteoikeudesta (9 §). Sen mukaan vuuden kumoamista. Ne voisivat tulla arvostel-
20190: velallisen epärehellisyyden ja velkojansuosin- taviksi esimerkiksi osallisuutena velallisen ri-
20191: nan asianomistajia olisivat kaikki velallisen kokseen tai petoksena.
20192: teon aikaiset tunnetut velkojat. Muiden velalli- Voimassa olevassa rikoslain 39 luvussa pe-
20193: sen rikosten asianomistajia olisivat taas kysy- tollisena velallisena, epärehellisenä velallisena
20194: myksessä olevaan selvitys- tai täytäntöönpano- taikka huolimattomana tai kevytmielisenä ve-
20195: menettelyyn osallistuvat velkojat. 1os velalli- Iallisena tehdyn konkurssirikoksen rangaista-
20196: nen on konkurssissa, konkurssipesän hallinto vuuden edellytyksenä on velallisen konkurssiin
20197: käyttäisi asianomistajan puhevaltaa, mutta yk- asettaminen. Koska tästä sidonnaisuudesta luo-
20198: sittäinen velkoja olisi myös oikeutettu itsenäi- vuttaisiin velallisen epärehellisyyden ja velko-
20199: sesti käyttämään puhevaltaa omasta puoles- jansuosinnan kysymyksessä ollessa, velallisen
20200: taan. Luvussa säännellyt rikokset olisivat velal- rikosten rangaistavuuden ala tältä osin jonkin
20201: lisen epärehellisyyttä, velallisrikkomusta ja vel- verran laajenisi. Tosin käytännössä on toden-
20202: kojansuosintaa lukuun ottamatta virallisen näköistä, että velallisen rikokset edelleenkin
20203: syytteen alaisia. tulisivat rangaistaviksi lähinnä konkurssin yh-
20204: Nykyisistä velallisen konkurssirikoksista teydessä. Kun ulosottopetos ehdotetaan ran-
20205: vain osa tulisi rangaistavaksi ehdotettuina ve- gaistavaksi nyt velallisen petoksena, on oletet-
20206: lallisen rikoksina. Kirjanpidon puutteellisuus tavaa, että tämä teko tulisi nykyistä laajemmin
20207: tai virheellisyys, joista nyt on säännöksiä rikos- rangaistavaksi uuden erityissäännöksen perus-
20208: lain 39luvun 1 ja 3 §:ssä, rangaistaisiin ehdote- teella.
20209: tun rikoslain 30 luvun 9 ja 10 §:n mukaan Voimassa olevassa rikoslain 39 luvun 3 §:ssä
20210: kirjanpitorikoksena tai tuottamuksellisena kir- tarkoitetut konkurssirikokset ovat yleensä
20211: janpitorikoksena. Rikoslain 39 luvun 2 §:n 3 tuottamuksellisena rangaistavia. Ehdotuksen
20212: kohdassa tarkoitettu velallisen niskoittelu tulisi mukaan tuottamuksellisena rangaistavia voisi-
20213: arvosteltavaksi konkurssisäännön 18 §:n mu- vat olla velallisen petosta koskevassa säännök-
20214: kaan konkurssivelallisen niskoitteluna. Rikos- sessä tarkoitetut teot. Ne arvosteltaisiin velalli-
20215: lain 39 luvun 3 §:n 3 kohdassa mainitulla sen viipillisyyttä koskevan säännöksen mukaan
20216: konkurssin viivyttämisellä ei olisi ehdotuksessa silloin, kun ne on tehty ilman hyötymistarkoi-
20217: suoranaista vastinetta, joskin se voisi joissakin tusta joko tahallaan tai törkeästä huolimatto-
20218: tapauksissa tulla rangaistavaksi velallisen epä- muudesta. Tämä merkitsisi rangaistavuuden
20219: rehellisyytenä. Sitä paitsi eri yhteisöoikeudelli- alan periaatteellista laajenemista, koska velalli-
20220: sissa säädöksissä on suoritus- ja selvitystilaa sen petosta koskevassa säännöksessä mainitut
20221: koskevia säännöksiä, jotka määrittelevät yksi- teot on kuvattu yleisemmin kuin voimassa
20222: tyiskohtaisesti yhteisön taloudellisten vaikeuk- olevan lain tuottamukselliset konkurssirikok-
20223: sien edellyttämät toimenpiteet. Nämä säännök- sen tekotavat. Toisaalta se, ettei velallisen epä-
20224: set asettavat velvoitteita lähinnä yhteisöjen hal- rehellisyys voisi olla tuottamuksellisena ran-
20225: lintoelimille, jotka voivat joutua esimerkiksi gaistava, sulkisi eräät rikoslain 39 luvun 3 §:ssä
20226: vahingonkorvausvastuuseen jättäessään nou- nykyisin mainitut teot rangaistavuuden ulko-
20227: dattamatta näitä yhteisöoikeudellisia määräyk- puolelle.
20228: siä. Myöskään rikoslain 39 luvun 3 §:n 5 Ehdotetut velallisen rikosten rangaistusastei-
20229: kohdan säännöksellä määrätarkoitukseen us- kot olisivat jonkin verran lievempiä kuin ny-
20230: kotun rahan tai tavaran käyttämisestä omaksi kyisten konkurssirikosten asteikot. Esimerkiksi
20231: hyväksi ei ole ehdotuksessa suoranaista vasti- rikoslain 39 luvun 1 §:n mukaan petollisena
20232: netta, mutta useimmiten tämä teko joutuisi velallisena tehdystä konkurssirikoksesta kor-
20233: arvosteltavaksi muiden rikosoikeudellisten kein mahdollinen rangaistus on nykyisin 6
20234: säännösten perusteella, esimerkiksi varkautena vuotta vankeutta. Ehdotuksessa on pidetty tar-
20235: 1988 vp. - HE n:o 66 161
20236:
20237: koituksenmukaisena, että velallisen rikosten tarkoitettua omaisuuden salaamista. Periaat-
20238: rangaistusasteikot vastaisivat esimerkiksi vää- teelliseksi eroksi jäisi kuitenkin se, että 1 §:ssä
20239: rennys-, petos- ja maksuvälinerikosten asteik- on kysymys varallisuusaseman todellisesta ja 2
20240: koja. §:ssä vain sen näennäisestä huonontamisesta.
20241: Omaisuuden ilman hyväksyttävää syytä ta-
20242: pahtuneella lahjoittamisella tai muunlaisella
20243: 1.15.2. Pykälien perustelut luovuttamisella tarkoitetaan velallisen varalli-
20244: suusasemaa huonontavia oikeustoimia. Tällai-
20245: 1 §. Velallisen epärehellisyys set oikeustoimet ovat määrätyin edellytyksin
20246: peräytettävissä takaisinsaantikanteella. Velalli-
20247: Ehdotetun tunnusmerkistön mukaan ran- sen epärehellisyyttä koskevan säännöksen ja
20248: gaistaisiin velallisen varallisuusaseman todelli- takaisinsaantisäännösten soveltamista olisi kui-
20249: nen huonontaminen taloudellisessa kriisitilan- tenkin arvioitava toisistaan riippumatta. Velal-
20250: teessa. Vastaavat teot ovat nykyisin rangaista- lisen tuomitseminen 1 §:n perusteella saattaa
20251: via rikoslain 39 luvun 2 ja 3 §:n perusteella, kyllä käytännössä tehdä takaisinsaantikanteen
20252: joskin näissä säännöksissä on kysymys myös tarpeettomaksi, koska yleisenä periaatteena
20253: täysin toisenlaisista, velallisen varallisuusase- on, että rikoksella aiheutettu tilanne on joko
20254: maa vain näennäisesti huonontavista teoista. palautettava entiselleen tai rikoksentekijän on
20255: Mainituissa pykälissä tarkoitettujen tekojen korvattava aiheuttamansa vahinko.
20256: rangaistavuus edellyttää aina velallisen joutu- Omaisuuden lahjoittamisen tai muunlaisen
20257: mista konkurssitilaan. Lisäksi näiden säännös- luovuttamisen tulisi tapahtua ilman hyväksyt-
20258: ten tunnusmerkistöissä luetellaan yksittäista- tävää syytä ennen kuin sitä voitaisiin pitää
20259: pauksellisesti rangaistavat tekomuodot, joten rangaistavana. Tällä lisätunnusmerkillä on py-
20260: tunnusmerkistöt eivät siten konkurssinkaan yh- ritty sulkemaan rangaistavuuden ulkopuolelle
20261: teydessä ulotu kaikkiin velallisen varallisuusa- sellaiset teot, joita voidaan pitää hyväksyttävi-
20262: semaa olennaisestikin huonontaviin tekoihin. nä myös velallisen jouduttua taloudelliseen
20263: Ehdotettu säännös on laadittu yleisempään kriisitilanteeseen. Siten esimerkiksi vähäisten
20264: muotoon ja siten se tulisi nykyistä laaja-alai- tavanomaisten lahjojen antamisessa ja niihin
20265: semmin koskemaan velallisen varallisuusase- rinnastettavassa omaisuuden vastikkeettomas-
20266: maa huonontavia tekoja. Rangaistavuus ei sakaan luovutuksessa ei olisi kysymys velallisen
20267: myöskään edellyttäisi konkurssia tai muuta epärehellisyydestä.
20268: selvitysmenettelyä. Sen sijaan edellytettäisiin Käytännössä luovutus saattaa ilmetä siten,
20269: teon ajoittumista sellaiseen aikaan, että teko että jonkin yhtiön yksin omistava henkilö pe-
20270: olisi syy-yhteydessä velallisen maksukyvyttö- rusteettomasti ottaa itselleen tai vastikkeetto-
20271: mäksi tulemiseen tai maksukyvyttömyyden pa- masti luovuttaa sukulaiselleen yhtiön varoja tai
20272: hentumiseen. Tekotapoina tulisivat kysymyk- omaisuutta. Jos kuitenkaan tekijällä ei ole
20273: seen oikeutta tällaiseen luovutukseen, hän voi syyl-
20274: - omaisuuden hävittäminen, listyä esimerkiksi varkauteen tai kavallukseen,
20275: - omaisuuden lahjoittaminen tai muunlai- jolloin kysymyksessä ei voisi olla velallisen
20276: nen luovuttaminen ilman hyväksyttävää syytä, epärehellisyys.
20277: - omaisuuden siirtäminen ulkomaille, tar- Velkojien kannalta muuhun velallisen varal-
20278: koituksin saattaa se velkojien ulottumattomiin lisuusaseman todelliseen huonontamiseen rin-
20279: ja nastuu se, että velallinen siirtää omaisuuttaan
20280: - velvoitteiden perusteeton lisääminen. ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottu-
20281: Omaisuuden hävittämisel/ä tarkoitetaan eräi- mattomiin. Jos velallinen täytäntöönpano- tai
20282: tä sellaisia toimia, joiden avulla omaisuus saa- selvitysmenettelyn yhteydessä salaa ulkomailla
20283: tetaan velkojien saavuttamattomiin. Käytän- olevaa omaisuuttaan, teko voi tulla rangaista-
20284: nössä tämä ilmenee siten, että velallisen menet- vaksi myös velallisen petoksena. Siten velalli-
20285: telyn johdosta hänen varallisuuteensa kuuluvaa sen epärehellisyyden tämän tekotavan ja velal-
20286: omaisuutta asiattomalla tavalla joutuu hänen lisen petoksen välinen ero saattaisi käytännössä
20287: varallisuuspiirinsä ulkopuolelle. Kysymyksessä jäädä vähäiseksi. Jos kysymys olisi varallisuu-
20288: voisi olla esimerkiksi omaisuuden tuhoaminen saseman näennäisestä huonontamisesta, omai-
20289: tai vastaava fyysinen hävittäminen. Joskus te- suuden salaaminen olisi ensisijaisesti rangaista-
20290: kotapa saattaisi lähestyä myös luvun 2 §:ssä va velallisen petoksena.
20291:
20292: 21 380465Z
20293: 162 1988 vp. - HE n:o 66
20294:
20295: Tältä osin teolle on asetettu erityinen tahalli- kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Tämä rajoi-
20296: suusvaatimus. Edellytyksenä on, että velallinen tus on ilmaistu tunnusmerkistössä edellyttä-
20297: siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen mällä, että teko
20298: sen velkojiensa ulottumattomiin. Omaisuuden - aiheuttaa velallisen maksukyvyttömäksi
20299: siirtämisen täytyy siis tapahtua mainitussa tar- tulemisen tai
20300: koituksessa, jotta teko olisi rangaistava. Vel- - oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyt-
20301: kojien ulottumattomissa omaisuus on silloin, tä.
20302: kun sitä ei velallisen myötävaikutuksella eikä Lisäksi edellytettäisiin, että teot ajoittuvat
20303: kansainvälisen oikeusavun keinoin saada käy- velallisen taloudelliseen kriisitilanteeseen. Eh-
20304: tettäväksi velkojien tyydytykseen. Rikos täyt- dotuksen mukaan näet velallisen olisi oltava
20305: tyisi heti, kun omaisuus on siirtynyt ulkomail- sellaisissa taloudellisissa vaikeuksissa tai hänel-
20306: le. Käytännössä velallisen tarkoituksesta tosin lä olisi oltava odotettavissa sellaiset taloudelli-
20307: saataneen näyttöä vasta, kun voidaan todeta set vaikeudet, että teko voi vahingoittaa velko-
20308: omaisuuden olevan ulkomailla siten, ettei sitä jien taloudellisia etuja.
20309: enää saada palautetuksi maahan. Velallisen taloudellisen kriisitilanteen kuvaa-
20310: Velallinen voi huonontaa varallisuusase- minen rikosoikeudellisessa tunnusmerkistössä
20311: maansa myös lisäämällä velvoitteitaan. Vel- on ongelmallista. Velvoitteiden täyttämättä jät-
20312: voitteita lisäämällä ei yleensä ainakaan tietoi- täminen voi johtua maksukyvyttömyydestä tai
20313: sesti pyritä vahingoittamaan velkojien talou- -haluttomuudesta. Erityisesti rajoitetulla vas-
20314: dellisia etuja. Varsinkin liikeyritysten kysy- tuulla toimivissa yhtiöissä, kuten osakeyhtiös-
20315: myksessä ollessa saattaa olla myös velkojien sä, oman ja vieraan pääoman suhde, ylivelkai-
20316: edun mukaista yrittää auttaa velallista selvi- suus sekä oman pääoman ja osakepääoman
20317: ämään taloudellisista vaikeuksistaan esimerkik- suhde ovat usein helpoimmin havaittavia merk-
20318: si antamalla lisäluottoa tai myöntämällä mak- kejä yhtiön joutumisesta taloudellisiin vaikeuk-
20319: suaikaa. Tällaisiin velvoitteisiin sitoutumista siin. Liiketaloudellisen yrityksen elinkelpoisuus
20320: voidaan pitää hyväksyttävänä. riippuu lähinnä sen kannattavuudesta. Sen
20321: Käytännössä esiintyy kuitenkin myös sellai- vuoksi esimerkiksi maksukyvyttömyyden tai
20322: sia tapauksia, joissa velallinen taloudellisessa ylivelkaisuuden ei välttämättä tarvitse johtaa
20323: kriisitilanteessa entisestään pahentaa taloudelli- yrityksen lopettamiseen. Kansantaloudellisesti
20324: sia vaikeuksiaan lisäämällä perusteettomasti saattaa jopa olla tarkoituksenmukaista jatkaa
20325: velvoitteitaan esimerkiksi käyttämällä huomat- jonkin aikaa kannattamattomankin yrityksen
20326: tavasti varoja selvästi tappiolliseen liiketoimin- toimintaa. Erityisesti suurten yhtiöiden varalli-
20327: taan tai liikkeen toiminnan kannalta hyödyttö- suusaseman arvioimiseen voi liittyä omaisuu-
20328: miin hankintoihin taikka ryhtymällä epäedulli- den arvostuksesta tai vastaavista syistä johtu-
20329: siin, liiketoiminnan kannalta perusteettorniin via ongelmia.
20330: vastuusitoumuksiin. Tällaisten menettelyjen Velallisen taloudellista kriisiä kuvaavaksi pe-
20331: ehkäisemiseksi ehdotetaan velallisen epärehelli- rustunnusmerkiksi on valittu maksukyvyttö-
20332: syyden yhdeksi tekotavaksi sitä, että velallinen myys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan ti-
20333: perusteettomasti lisää velvoitteitaan. Mikäli ve- lannetta, jossa velallinen ei pysty täyttämään
20334: lallinen tällaisessa tilanteessa erehdyttää liike- erääntyneitä velvoitteitaan kohtuullisessa ajas-
20335: kumppaneitaan ja aiheuttaa näille tappiota, sa. Yksi maksukyvyttömyystilanteen tavalli-
20336: hän voi syyllistyä petosrikokseen. Tällöin olisi simmista ulkonaisista merkeistä on maksujen
20337: sovellettava rikosten yhtymistä koskevia sään- keskeyttäminen. Maksukyvyttömyyden ei kui-
20338: nöksiä. tenkaan välttämättä tarvitse ilmetä maksujen
20339: Yksityishenkilön tavanomaista kulutusta keskeyttämisenä.
20340: varten ottamaa luottoa ei yleensä voi pitää sillä Maksukyvyttömyyteen liittyy usein konkurs-
20341: lailla perusteettomana, että siinä voisi olla si taikka muu täytäntöönpano- tai selvitysme-
20342: kysymys velallisen epärehellisyydestä. Sen si- nettely. Kannattava liikeyritys voi kuitenkin
20343: jaan yksityishenkilö saattaa kulutusluottoa ot- selviytyä maksukyvyttömyystilanteesta ja
20344: taessaan syyllistyä petosrikokseen, mikäli hän muuttua esimerkiksi lisälainoituksen avulla jäl-
20345: jo luottoa ottaessaan tietää itsensä maksuky- leen maksukykyiseksi. Sen ajan kun yritys on
20346: vyttömäksi. maksukyvyttömyystilanteessa, saattaa 1 §:n
20347: Pykälän 1-4 kohdassa tarkoitetut teot eivät tunnusmerkistö täyttyä. Sen vuoksi yrityksen
20348: olisi rangaistavia, jos ne eivät vaikuta velallisen johto joutuu tässä vaiheessa ottamaan huo-
20349: 1988 vp. - HE n:o 66 163
20350:
20351: mioon myös rikosoikeudelliset säännökset har- lallisen tekohetken tilanteessa on tiedettävä jo
20352: kitessaan, minkälaiset toimenpiteet ovat mah- olemassa olevien tai odotettavien taloudellisten
20353: dollisia. vaikeuksiensa perusteella tekonsa voivan va-
20354: Velallisen epärehellisyys voisi siis olla kysy- hingoittaa velkojiensa taloudellisia etuja. Teon
20355: myksessä kahdessa tapauksessa. Ensiksikin sil- edellyttämään tahallisuuteen siis kuuluu, että
20356: loin, kun velallinen aiheuttaa teollaan sen, että velallinen on tekoajankohtana tietoinen kaikis-
20357: hänestä teon johdosta tulee maksukyvytön. ta tekonsa tunnusmerkeistä.
20358: Toiseksi velallisen epärehellisyydestä voisi olla Puheena olevassa säännöksessä tarkoitettu
20359: kysymys, jos velallinen jo tekohetkellä on teko voi olla sekä velallisen epärehellisyyttä
20360: maksukyvytön ja hän teollaan sitten oleellisesti koskevan säännöksen että ehdotetun rikoslain
20361: pahentaa maksukyvyttömyyttään. Velkojien 28 luvun 11 §:ssä tarkoitetun vakuusoikeuden
20362: edun turvaamiseksi on perusteltua säätää ran- loukkausta koskevan säännöksen mukainen.
20363: gaistavaksi myös viimeksi mainittu teko. Näiden rikosten täyttymispiste voi kuitenkin
20364: Maksukyvyttömyyden aiheuttaminen ja pa- olla erilainen, minkä lisäksi vakuusoikeuden
20365: hentaminen ovat yksiselitteisiä tunnusmerkke- loukkaus kohdistuu yksittäiseen velkojaan,
20366: jä, jos pystytään selvittämään, milloin velalli- kun taas velallisen epärehellisyys kohdistuu
20367: nen on tullut maksukyvyttömäksi. Jos varalli- yleiseen velkojatahoon. Nämä seikat huo-
20368: suusasemaa huonontava teko on suoritettu en- mioon ottaen tällaiseen velallisen tekoon olisi
20369: nen velallisen joutumista kriisitilanteeseen, se syytä soveltaa sekä velallisen epärehellisyyttä
20370: ei voi olla rangaistava, vaikka sen lopulliset että vakuusoikeuden loukkausta koskevia
20371: seuraukset ilmenisivätkin vasta kriisivaiheessa. säännöksiä.
20372: Jotta aivan vähäiset, velkojien kannalta sinän- Velallisen epärehellisyyden rangaistusastei-
20373: sä merkityksettömät teot eivät tulisi rangaista- koksi ehdotetaan sakkoa tai vankeutta enin-
20374: viksi velallisen ollessa jo maksukyvytön, tun- tään kaksi vuotta. Rangaistusasteikko vastaisi
20375: nusmerkistössä on edellytetty, että teko pahen- siten esimerkiksi petoksen ehdotettua asteik-
20376: taa velallisen maksukyvyttömyyttä oleellisesti. koa.
20377: Maksukyvyttömyyden aiheuttamisen yhteyteen
20378: ei tällaista lisärajoitusta ole otettu, koska mak-
20379: sukyvyttömyyden aiheuttava teko säännönmu- 2 §. Velallisen petos
20380: kaisesti pahentaa velallisen varallisuusasemaa
20381: oleellisesti. Jos velallisen maksuvaikeudet ovat johtaneet
20382: Velallisen epärehellisyydestä ei siis voisi olla johonkin täytäntöönpano- tai selvitysmenette-
20383: kysymys, jollei säännöksessä tarkoitettu teko lyyn, on velkojien edun mukaista, että kaikki
20384: huononna velallisen varallisuusasemaa velalli- velkojien tyydytykseen käytettävissä olevat va-
20385: sen ollessa taloudellisessa kriisitilanteessa. rat saadaan mukaan menettelyyn ja että vain
20386: Teon tekemisajankohdan ja sen seurausten ii- todelliset velkojat saavat suorituksia velallisen
20387: menemisen välisenä aikana velallisen varalli- varallisuudesta. Velkojien etujen suojaamiseksi
20388: suusasemassa voi tapahtua myös muista kuin täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyssä ehdo-
20389: teosta johtuvia muutoksia. Ne voivat aikaan- tetaan velallisen petosta koskevia säännöksiä.
20390: saada esimerkiksi sen, ettei teosta loppujen 1 momentti. Velallisen petollinen menettely
20391: lopuksi aiheudukaan velkojille vahinkoa. Vas- on nykyisin rangaistava konkurssi- tai akordi-
20392: taavasti teon vaikutukset voivat muodostua petoksena taikka, jos kysymys on ulosottoon
20393: velkojille vieläkin raskaammiksi, kuin mitä liittyvästä menettelystä, petosta koskevien
20394: tekohetkellä oli arvioitavissa. Liiketoiminnassa yleissäännösten perusteella (ulosottopetokse-
20395: joudutaan sitä paitsi jatkuvasti ottamaan riske- na). Rangaistavuuden ala ehdotetaan säilytet-
20396: jä. Epäonnistuminen voi tällöin johtaa velko- täväksi suurin piirtein nykyisellään. Ulos-
20397: jien tappioon, vaikka riskin ottaminen on ta- ottoon liittyvä velallisen petollinen menettely
20398: pahtunut osittain velkojien etujen johdosta ja siirrettäisiin arvosteltavaksi ehdotetun erityis-
20399: riskin ottamista voidaan pitää myös velkojien säännöksen perusteella. Säännös koskisi vain
20400: kannalta hyväksyttävänä. Säännöksessä onkin nimenomaisesti mainittuja menettelyjä eli kon-
20401: pyritty siihen, että teon rangaistavuus olisi kurssia, akordia ja ulosottoa. Ulosottomenet-
20402: ratkaistava mahdollisimman yksiselitteisesti te- telyllä tarkoitettaisiin ulosmittauksen lisäksi
20403: kohetken tilanteen perusteella. Tämän vuoksi verojen ja julkisten maksujen ulosottoa sekä
20404: säännöksessä nimenomaan mainitaan, että ve- ulosottoon liittyviä turvaamistoimenpiteitä.
20405: 164 1988 vp. - HE n:o 66
20406:
20407: Ulosottomenettelyn käsitettä selvennettäisiin taan niitä koskeva tekotapa ilmaistavaksi mel-
20408: luvun 8 §:n määritelmäsäännöksellä. ko avoimesti. Avoimuuden takia tätä tunnus-
20409: Velallisen petoksessa rikoksentekijäitä vaa- merkkiä on rajoitettu edellyttämällä, että kysy-
20410: dittavan tahallisuuden tunnusmerkki olisi sama mys on velkojien kannalta merkityksellisestä
20411: kuin petoksessa. Teon tulisi tapahtua tarkoi- seikasta. Teko edellyttää siten tietoisuutta siitä,
20412: tuksessa hankkia itselle tai toiselle oikeudeton- että väärällä tai harhaanjohtavalla tiedolla on
20413: ta taloudellista hyötyä. merkitystä velkojille. Tällaisen tiedon antami-
20414: Tekotapoja olisivat nen voi esimerkiksi johtaa konkurssin pitkitty-
20415: - omaisuuden salaaminen, miseen siten, että siitä aiheutuu velkojille va-
20416: - kokonaan tai osittain perusteettoman hinkoa.
20417: taikka valeoikeustoimeen perustuvan velvoit-
20418: teen ilmoittaminen ja Menettelystä ja erehdyttämiskeinosta riip-
20419: - muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon puen velallisen petoksen tunnusmerkistö voi
20420: antaminen velkojien kannalta merkityksellises- täyttyä eri vaiheissa. Konkurssissa tunnusmer-
20421: tä seikasta. kistö täyttyy yleensä velallisen vahvistaessa vir-
20422: Kaikissa näissä tapauksissa on kysymys ereh- heellisen pesäluettelon oikeaksi. Ulosmittauk-
20423: dyttämistoimesta, jolla pyritään vaikuttamaan sessa taas velallinen on velvollinen ilmoitta-
20424: menettelyn kulkuun. Erehdyttäminen voisi maan ulosmittauksen Suorittavalie viranomai-
20425: koskea vain sellaista omaisuutta, joka täytän- selle varansa, velkansa ja tulonsa ulosottoselvi-
20426: töönpanossa voidaan käyttää velkojien tyydyt- tystä varten ja omaisuuden salaaminen siten
20427: tämiseen. yleensä tulee täytetyksi tässä vaiheessa. Suh-
20428: Omaisuuden salaamisella tarkoitettaisiin si- teessa petokseen velallisen petos olisi ensisijai-
20429: tä, että velallinen säännöksessä tarkoitetussa nen, joten rangaistus yleensä tuomittaisiin vain
20430: täytäntöönpano- tai selvitysmenettelyssä jättää velallisen petoksesta. Velallisen petoksen ja
20431: ilmoittamatta jotakin sellaista omaisuutta, jon- velallisen epärehellisyyden suhteesta viitataan
20432: ka hän on tällaisessa menettelyssä velvollinen siihen, mitä edellä velallisen epärehellisyyden
20433: ilmoittamaan. Velallinen voi esimerkiksi jättää perusteluissa on lausuttu.
20434: ilmoittamatta jonkin konkurssipesään kuulu-
20435: van esineen voidakseen pitää sen itsellään tai Velallisen petosta ei ehdoteta rangaistavaksi
20436: luovuttaa sen jollekin toiselle. Jos velallinen vielä yritysasteella, vaikka petoksen yleissään-
20437: sen sijaan jo ennen menettelyä on lahjoittanut
20438: nöksen mukaan myös yritys on rangaistava.
20439: tai luovuttanut tällaista omaisuutta ilman hy-
20440: Tässä erityissäännöksessä tarkoitetut teot ovat
20441: väksyttävää syytä, kysymyksessä voi olla velal- tyypiltään sellaisia, ettei niiden rangaistavuu-
20442: lisen epärehellisyys. Mikäli tällainen lahjoitus den ulottaminen jo yritysasteelle ole tarpeellis-
20443: tai luovutus on tapahtunut asianmukaisessa ta. Erehdyttäminen tapahtuisi aina viime vai-
20444: järjestyksessä eikä velallinen esimerkiksi vääriä
20445: heessa ilmoittamalla pesän varallisuusasema
20446: tai harhaanjohtavia tietoja antamalla pyri sitä
20447: jollakin tavoin virheellisesti kysymyksessä ole-
20448: salaamaan, hän ei syyllisty velallisen petokseen van selvitysmenettelyn yhteydessä. Yritysvai-
20449: jättämällä omaisuuden menettelyn yhteydessä
20450: heessa oleva tällainen teko ei olisi rangaistava
20451: ilmoittamatta.
20452: myöskään petoksen yleissäännösten perusteel-
20453: Kokonaan tai osittain perusteettoman taikka la.
20454: valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen il-
20455: moittamisella tarkoitetaan esimerkiksi olemat-
20456: toman velan ilmoittamista tai todellisen velan Velallisen petoksen seuraamuksena olisi sak-
20457: ilmoittamista liian suureksi. koa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
20458: Velkojien etuja voidaan täytäntöönpano- tai
20459: selvitysmenettelyssä loukata antamalla muita- 2 momentti. Pykälän 2 momentissa ehdote-
20460: kin kuin edellä mainittuja vääriä tai harhaan- taan säädettäväksi, että velallista ei tuomita
20461: johtavia tietoja. Tällaisia tietoja voisivat olla rangaistukseen, jos hän oikaisee erehdyttävän
20462: esimerkiksi väärät tiedot keskeneräisistä liike- tiedon tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuk-
20463: toimista ja niiden merkityksestä tai jonkin sen menettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa
20464: omaisuuteen kuuluvan keksinnön arvosta. pesäluettelon tuomioistuimessa oikeaksi tai
20465: Koska tällaisten tietojen laatua ei ole mahdol- erehdyttävä tieto muuten vaikuttaa menette-
20466: lista säännöksessä täsmällisesti kuvata, ehdote- lyyn.
20467: 1988 vp. - HE n:o 66 165
20468:
20469: 3 §. Törkeä velallisen petos tarkoitettuna kirjanpitorikoksena, joten kir-
20470: janpidon väärin pitämisen käsittävään velalli-
20471: Velallisen petoksen törkeää tekomuotoa kos- sen petokseen syyllistyvä syyllistyisi samalla
20472: keva tunnusmerkistö on laadittu samoja peri- myös kirjanpitorikokseen. Niissä tapauksissa,
20473: aatteita noudattaen kuin muutkin ankarammin joissa rikos täyttää samalla törkeän velallisen
20474: rangaistavia rikoksia koskevat säännökset. petoksen ja jonkin muun rikoksen, esimerkiksi
20475: Erityisinä seikkoina, jotka voisivat tehdä kirjanpitorikoksen tai väärennysrikoksen tun-
20476: rikoksesta törkeän, ehdotetaan mainittaviksi nusmerkit, sovellettaisiin rikosten yhtymistä
20477: - huomattavan hyödyn tavoitteleminen ja koskevia sääntöjä. Niissä tapauksissa taas,
20478: - rikokseen liittyvän väärän tai harhaan- joissa velallisen petoksen tekemiseksi on ryh-
20479: johtavan tiedon vahvistaminen tuomiois- dytty erityistä suunnitelmallisuutta osoittaviin
20480: tuimessa oikeaksi. valmistelutoimiin, tavoitellaan todennäköisesti
20481: Huomattavan suuri hyöty on avoin, arvos- huomattavaa hyötyä, minkä vuoksi erityisen
20482: tusta edellyttävä tunnusmerkki. Johtoa sen suunnitelmallisuuden ottamista velallisen pe-
20483: tulkinnalle voidaan saada muiden omaisuusri- toksen ankaroittamisperusteeksi ei ole pidetty
20484: kosten törkeämpää tekomuotoa koskevien tarpeellisena.
20485: säännösten soveltamisesta. Törkeän velallisen petoksen rangaistusasteik-
20486: Väärän tai harhaanjohtavan tiedon vahvista- ko olisi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja
20487: misella tuomioistuimessa oikeaksi tarkoitetaan enintään neljä vuotta. Rangaistusasteikko vas-
20488: esimerkiksi pesäluettelon oikeaksi vahvistamis- taisi siis esimerkiksi törkeän petoksen ja tör-
20489: ta. Vahvistamisella tarkoitetaan nimenomaista keän väärennyksen asteikkoa.
20490: kannanottoa tietyn tiedon oikeellisuuteen, jo-
20491: ten esimerkiksi pelkkä velallisen oikeudelle an-
20492: tamaan kirjoitukseen sisältyvä ilmoitus jonkin 4 §. Velallisen viipillisyys
20493: saatavan tai velan olemassaolosta ei olisi sään-
20494: nöksessä tarkoitettua vahvistamista. Tässä Velallinen voi menetellä velallisen petosta
20495: kohdassa tarkoitettu teko täyttäisi yleensä erik- koskevassa säännöksessä tarkoitetulla tavalla
20496: seen arvosteltuna perättömän lausuman tun- myös ilman hyötymistarkoitusta. Joskus tällai-
20497: nusmerkistön. Kun tämä puoli tulee riittävästi nen menettely voi olla tahallista, mutta useim-
20498: arvosteltavaksi sovellettaessa törkeää velallisen miten se johtunee huolimattomuudesta. Koska
20499: petosta koskevaa säännöstä, ei ole enää tar- velallisen antamilla tiedoilla ja niiden oikeelli-
20500: peen soveltaa sen ohella perätöntä lausumaa suudella on täytäntöönpano- ja selvitysmenet-
20501: koskevia säännöksiä. telyssä ratkaisevan tärkeä merkitys, on syytä
20502: Kuten muissakin ehdotukseen sisältyvissä ri- myös rikoslaissa korostaa velallisen velvolli-
20503: kosten törkeitä tekomuotoja koskevissa sään- suutta toimia tietoja antaessaan huolellisesti.
20504: nöksissä edellytetään tässäkin tapauksessa ai- Tämän vuoksi ehdotetaan rangaistavaksi myös
20505: na, että velallisen petos on myös kokonaisuute- se, että velallinen tekee 2 §:ssä tarkoitetun teon
20506: na arvostellen törkeä. Esimerkiksi pesäluette- ilman hyötymistarkoitusta joko tahallaan tai
20507: lossa oleva vähäinen virhe ei yleensä riittäisi törkeästä huolimattomuudesta. Voimassa ole-
20508: tekemään velallisen petoksesta törkeää, vaikka van lain mukaan tällainen teko on rangaistava
20509: velallinen virheestä tietoisena vannoisi pesälu- vain hyötymistarkoituksessa tehtynä, joten eh-
20510: ettelon oikeaksi. dotus merkitsisi rangaistavuuden alan laajene-
20511: Voimassa olevan lain mukaan kirjanpidon mista.
20512: väärin pitäminen, muuttaminen, sen tekeminen Velallisen viipillisyyden rangaistusasteikko
20513: mahdottomaksi lukea taikka kätkeminen tai olisi selvästi lievempi kuin velallisen petoksen.
20514: hävittäminen on yksi petollisena velallisena Velallisen viipillisyydestä voitaisiin tuomita
20515: tehdyn konkurssirikoksen tekotapa. Koska eh- sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
20516: dotuksessa ei enää nimenomaan mainittaisi
20517: kirjanpidon vääristämistä tai hävittämistä ve-
20518: lallisen petoksen ankaroittamisperusteena, ei 5 §. Velallisrikkomus
20519: tällainen teko sinänsä oikeuttaisi pitämään ve-
20520: lallisen petosta törkeänä. On kuitenkin syytä Velallisrikkomus olisi 2 §:ssä tarkoitetun
20521: todeta, että väärän kirjanpidon pitäminen olisi velallisen petoksen ja 4 §:ssä tarkoitetun velal-
20522: sinänsä rangaistavaa ehdotetussa 30 luvussa lisen viipillisyyden lievempi tekomuoto. Esi-
20523: 166 1988 vp. - HE n:o 66
20524:
20525: merkkinä perusteesta, jolla velallisen petosta Velallisen kyvyttömyys täyttää velvoitteitaan
20526: tai velallisen viipillisyyttä voitaisiin, rikoksen ei välttämättä edellytä sitä, että velallinen on
20527: kokonaisarvostelunkin sitä edellyttäessä, pitää maksukyvytön siinä mielessä, jota esimerkiksi
20528: vähäisenä, mainittaisiin se, että velallisen anta- luvun 1 §:ssä maksukyvyttömyydellä tarkoite-
20529: man väärän tai harhaanjohtavan tiedon merki- taan. Velallinen on kyvytön täyttämään vel-
20530: tys olisi velkojien kannalta vähäinen. Vähäi- voitteensa, jos hän on maksukyvytön tai aina-
20531: syys tarkoittaisi teon taloudellista merkitystä kin sellaisessa tilanteessa, jossa maksukyvyttö-
20532: eikä esimerkiksi sitä, että teon merkitys jäisi myyden syntyminen on varmasti odotettavissa.
20533: velkojien kannalta vähäiseksi sen vuoksi, ettei Velvoitteilla tarkoitettaisiin taloudellisia vel-
20534: rikoksella ole onnistumisen mahdollisuuksia. voitteita yleensä eikä pelkästään velkoja.
20535: Velallisen petos ja velallisen viipillisyys voitai- Ensimmäisenä tekomuotona mainittaisiin
20536: siin myös muiden rikokseen liittyvien seikkojen siis erääntymättömän velan maksaminen.
20537: nojalla katsoa kokonaisuutena arvostellen niin Säännös on jokseenkin yksiselitteinen, mutta
20538: vähäiseksi, että velallinen tuomittaisiin vain erääntymättömän velan maksaminen ei aina
20539: velallisrikkomuksesta. välttämättä merkitse jonkin velkojan suosimis-
20540: Seuraamuksena velallisrikkomuksesta olisi ta. Velallisen ja velkojan välisessä liikesuhtees-
20541: sakko. sa saattaa olla vakiintuneena tapana tietyn
20542: toistuvan maksun suorittaminen ennen erään-
20543: tymispäivää, mikä voi olla velallisen kannalta
20544: 6 §. Velkojansuosinta alennusten tai muiden menettelyyn kytkettyjen
20545: etujen vuoksi perusteltua ja hyväksyttävä käy-
20546: Paitsi varallisuusaseman todellista ja näen- täntö silloinkin, kun velallinen on taloudellisis-
20547: näistä huonontamista vastaan velkojat tarvitse- sa vaikeuksissa. Erääntymättömän velan mak-
20548: vat velallisen maksuvaikeustilanteessa suojaa samista ei siis enää sidottaisi tiettyyn konkurs-
20549: myös sen varalta, että velallinen pyrkii suosi- sin alkua edeltävään aikaan, vaan ratkaisevaa
20550: maan tiettyä velkojaa muiden velkojien kus- olisi se, että velallinen tietää itsensä kyvyttö-
20551: tannuksella. Voimassa olevan lain mukaan täl- mäksi täyttämään velvoitteensa ja tällaisessa
20552: lainen menettely onkin eräissä tapauksissa ran- tilanteessa suosii tiettyä velkojaansa muiden
20553: gaistavaa. Rikoslain 39 luvun 3 §:n 4 kohdassa velkojien kustannuksella maksamalla tälle
20554: näet säädetään rangaistavaksi se, että konkurs- erääntymättömän velan.
20555: sitilaan joutunut velallinen on viimeisten 30 Toisena tekotapana mainittu velkojan saata-
20556: pa1van kuluessa ennen konkurssin alkua van turvaavan vakuuden antaminen edellyttäi-
20557: "puoltanut jotakuta velkojaa antamalla hänel- si, että vakuudesta ei ollut sovittu tai vakuutta
20558: le maksun, pantin tai muun vakuuden sellaises- luvattu velkasuhteen syntyessä. Mikäli vakuu-
20559: ta saamisesta, joka ei ollut maksettavaksi jou- desta on tällöin sovittu tai annettu lupaus, ei
20560: tunut", jollei velallinen näytä täysin tyydyttä- vakuuden antaminen jälkeenpäin olisi rangais-
20561: neensä velkojiaan. tavaa, vaikka velallinen vakuuden antaessaan
20562: tietäisikin itsensä kyvyttömäksi täyttämään vel-
20563: Ehdotuksessakin on katsottu, että jos velalli-
20564: voitteensa. Ei voida pitää perusteltuna, että
20565: nen pystyy täyttämään kaikki velvoitteensa,
20566: velallinen, joka tässä tapauksessa täyttäisi sivii-
20567: velkojat eivät ole suojan tarpeessa. Siinä ta-
20568: lioikeudellisen velvoitteensa, tuomittaisiin siitä
20569: pauksessa, että velallinen tietää itsensä kyvyt-
20570: rangaistukseen.
20571: tömäksi täyttämään velvoitteensa, rangaistavaa
20572: Seuraavassa kohdassa mainitulla epätavalli-
20573: suosimista voisi olla
20574: sella maksuvälineenä tarkoitettaisiin samaa
20575: - erääntymättömän velan maksaminen, kuin konkurssisäännön 46 §:n d kohdassa.
20576: - velkojan saatavan turvaavan vakuuden Tämän tunnusmerkin soveltamisessa olisi siis
20577: antaminen velasta silloin, kun vakuudesta ei apuna tuon lainkohdan soveltamisessa synty-
20578: ollut sovittu tai sellaista ollut luvattu velkasuh- nyt oikeuskäytäntö.
20579: teen syntyessä, Viimeisenä tekomuotona mainittu velallisen
20580: - velvoitteen täyttäminen käyttämällä epä- muu ryhtyminen edellisiin rinnastettavaan vel-
20581: tavallista maksuvälinettä ja kojan asemaa parantavaan järjestelyyn tarkoit-
20582: - ryhtyminen muuhun edellä esitettyyn rin- taa kattaa kaikki muut tietyn velkojan suosimi-
20583: nastettavaan velkojan asemaa paraniavaan jär- seksi suoritetut toimenpiteet, joihin velallisella
20584: jestelyyn. ei ole ollut siviilioikeudellista velvoitetta. Tä-
20585: 1988 vp. - HE n:o 66 167
20586:
20587: män tunnusmerkin perusteella velkojansuosin- keudellisen vastuun kohdentumista koskevien
20588: nasta voisi olla kysymys esimerkiksi silloin, periaatteiden perusteella.
20589: kun velallinen, joka on ostanut tavaraa luotol-
20590: la, sopii velkojan kanssa kaupan peruutumises-
20591: ta tai kun velallinen suostuu siihen, että velka 8 §. Määritelmä
20592: erääntyy sovittua erääntymispäivää aikaisem-
20593: min. Tämä tunnusmerkki voisi tarkoittaa myös Velallisen petos (2 §) voi tulla kysymykseen
20594: tilannetta, jossa kolmas henkilö antaa jälkikä- konkurssi-, akordi- tai ulosottomenettelyssä.
20595: teen takauksen velallisen velasta veikajalle ja Se, mitä konkurssi- tai akordimenettelyllä tar-
20596: velallinen antaa samalla takaajalle vakuuden koitetaan, on asianomaisten lakien nojalla suh-
20597: takauksen johdosta. teellisen selkeästi rajattavissa. Sen sijaan ulos-
20598: Velkojansuosinnan rangaistavuus edellyttää, ottomenettelyn käsite ei ole yhtä selkeä. Velal-
20599: että velallinen teon tehdessään tietää itsensä lisen petoksessa tarkoitetut teot voivat olla
20600: kykenemättömäksi täyttämään velvoitteensa. velkojille vahingollisia paitsi ulosottoon täh-
20601: Lisäksi edellytetään, että velallinen teollaan täävän selvittelyn yhteydessä myös ryhdyttäes-
20602: tahallaan suosii tiettyä velkajaa muiden velko- sä ulosottolain 7 luvussa tarkoitettuihin toi-
20603: jien kustannuksella. Tekijän tahallisuuteen menpiteisiin ulosoton turvaamiseksi. Sen osoit-
20604: kuuluu siis tietoisuus siitä, että suosittu velkoja tamiseksi, että tässä luvussa ulosottomenette-
20605: pääsee teon johdosta parempaan taloudelliseen lyllä tarkoitetaan myös ulosoton turvaamistoi-
20606: asemaan kuin ilman tekoa. Vastaavasti velalli- menpiteisiin liittyvää menettelyä, ehdotetaan
20607: sen tulee mieltää, että muiden velkojien asema lukuun otettavaksi käytettyä ulosottomenette-
20608: teon johdosta huonontuu. lyn käsitettä selventävä määritelmäsäännös.
20609: Säännöksen tekotapoja koskevilla tunnus-
20610: merkeillä on eräitä kosketuskohtia takaisin-
20611: saantisäännöksiin. Velkojansuosinnan tunnus- 9 §. Syyteoikeus
20612: merkistön täyttyminen ja takaisinsaantisään-
20613: nösten soveltaminen olisi kuitenkin tässäkin 1 momentti. Ehdotuksen mukaan velallisen
20614: tapauksessa arvosteltava itsenäisesti. epärehellisyys, velallisrikkomus ja velkojan-
20615: Jos velkojansuosinta tapahtuisi velkojan suosinta olisivat asianomistajarikoksia. Muut
20616: aloitteesta tai velkoja olisi tietoinen velallisen luvussa mainitut rikokset olisivat virallisen
20617: tekoon liittyvistä seikoista, joiden vuoksi teko syytteen alaisia. Voimassa olevan rikoslain 39
20618: täyttää velkojansuosinnan tunnusmerkistön, luvun 7 §:n mukaan luvun rikokset lukuun
20619: velkoja voitaisiin yleensä tuomita osallisuudes- ottamatta l §:ssä tarkoitettua petollisena velal-
20620: ta velallisen rikokseen. lisena tehtyä konkurssirikosta ovat asianomis-
20621: Velkojansuosinnan rangaistusasteikoksi eh- tajarikoksia. Ehdotus ei siis olennaisesti muut-
20622: dotetaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi taisi asianomistajarikosten alaa.
20623: vuosi. 2 momentti. Erityisesti konkurssirikosten yh-
20624: teydessä on aiheutunut ongelmia siitä, ketä on
20625: pidettävä asianomistajana ja miten asianomis-
20626: 7 §. Velallisen rikoksen tekijä tajien puhevaltaa käytetään tällaista rikosta
20627: koskevassa oikeudenkäynnissä. Näiden ongel-
20628: Luvun rikossäännösten tunnusmerkistöt on mien poistamiseksi ehdotetaan nimenomaista
20629: yksinkertaisuuden vuoksi kirjoitettu johdon- näitä seikkoja koskevaa säännöstä.
20630: mukaisesti siten, että niissä tekijäksi on aina Pykälän 2 momentin mukaan velallisen epä-
20631: mainittu velallinen. Varsin tavallista kuitenkin rehellisyyden ja velkojansuosinnan asianomis-
20632: on, ettei velallinen itse voi syyllistyä velallisen tajia olisivat velallisen teon aikaiset tunnetut
20633: rikokseen. Näin on asia aina, kun velallinen on velkojat. Niin kuin edellä on ehdotettu, näiden
20634: oikeushenkilö. Tällöin rikoksen tekijänä tuo- rikosten ei tarvitse liittyä mihinkään täytän-
20635: mittaisiin ehdotetun 7 §:n mukaan se henkilö, töönpano- tai selvitysmenettelyyn. Sen vuoksi
20636: joka toimii velallisen puolesta. on perusteltua omaksua näissä tapauksissa niin
20637: Ehdotetussa säännöksessä ei pyritä ratkaise- sanottu aineellinen asianomistajakäsite sillä
20638: maan sitä, kuka velallisen puolesta toimiva luonnollisella rajoituksella, että asianomistaja-
20639: henkilö voi joutua vastuuseen velallisen rikok- na pidettäisiin vain tunnettuja velkojia. Epä-
20640: sesta. Tämä jää ratkaistavaksi yleisten rikosoi- olennaista olisi, millä perusteella velkoja olisi
20641: 168 1988 vp. - HE n:o 66
20642:
20643: tullut tunnetuksi. Yksinomaan velallisen tie- 1.16. 42 luku. Valtion turvallisuutta tahi
20644: dossa oleva velkoja olisi tuntematon. Siten yleistä järjestystä varten
20645: tällaisen velkojan kuulematta ja haastamatta annettujen määräysten rikko-
20646: jääminen ei olisi menettelyvirhe, vaikka hänen misesta
20647: velkoja-asemansa myöhemmin tulisikin tunne-
20648: tuksi. Velallisen petos, törkeä velallisen petos, 1.16.1. Luvun perustelut
20649: velallisen viipillisyys ja velallisrikkomus taas
20650: liittyisivät aina konkurssi-, akordi- tai ulos- Lukuun ei ehdoteta rikoslain kokonaisuudis-
20651: ottomenettelyyn. Tämän vuoksi on tarkoituk- tuksen tässä vaiheessa muita muutoksia kuin
20652: senmukaista ratkaista asianomistajakysymys sen 3 §:n kumoamista.
20653: näiden rikosten osalta samoin kuin nykyisin
20654: konkurssirikosten kohdalla. Asianomistajia
20655: olisivat kaikki kysymyksessä olevaan menette- 1.16.2. Pykälän perustelut
20656: lyyn osallistuvat velkojat. Asianomistajana pi-
20657: dettäisiin siten myös esimerkiksi sellaista velko- 3 §. Pykälä sisältää politiarikossäännöksen,
20658: jaa, joka osallistuu menettelyyn perimissiirron jonka mukaan rangaistaan sakolla sitä, joka
20659: perusteella. päästökirjaan, yksityiseen mainetta, köyhyyt-
20660: 3 momentti. Käytännön ongelmia ovat tuot- tä, allekirjoituksen omakätisyyttä tai muuta
20661: taneet erityisesti sellaiset konkurssijutut, joissa sellaista koskevaan todistukseen panee valheel-
20662: on jopa useita satoja asianomistajia ja heidän lisen ilmoituksen, edellyttäen että hän tietää
20663: joukossaan runsaasti ulkomaisia velkojia. Kun toisen saattavan joutua siitä vahinkoon. Yksi-
20664: konkurssipesän asioita muutenkin hoitaa kon- tyisillä oikeaksi todistamisilla ei enää tämän
20665: kurssisäännön mukaisesti järjestetty konkurssi- päivän oikeuselämässä ole samaa merkitystä
20666: hallinto, ehdotetaan 3 momentissa säädettä- kuin ehkä joskus aikaisemmin, minkä vuoksi
20667: väksi, että velallisen rikosta koskevassa jutussa säännös ehdotetaan tarpeettomana kumotta-
20668: konkurssihallinto käyttäisi ilman erityistä val- vaksi. Tällainen menettely voisi tulla eräissä
20669: tuutusta asianomistajien puhevaltaa omissa ni- tapauksissa rangaistavaksi avunantona petok-
20670: missään. Pien- ja vähemmistövelkojien aseman seen.
20671: turvaaminen edellyttää kuitenkin, että myös
20672: yksityinen velkoja voi halutessaan käyttää
20673: asianomistaja-asemaan yleensä liittyvää puhe- 1.17. 44 luku. Hengen, terveyden tahi omai-
20674: valtaa omissa nimissään. Ehdotetun säännök- suuden suojelemiseksi annet-
20675: sen mukaan siis kuitenkin riittäisi, että esitut- tujen määräysten rikkomises-
20676: kinnassa ja tuomioistuimessa asianomistajien ta
20677: puolesta kuullaan vain konkurssihallintoa. Yk-
20678: sityisen velkojan osallistuminen oikeudenkäyn- 1.17.1. Luvun perustelut
20679: tiin jäisi velkojan omatoimisuuden varaan. Si-
20680: ten esimerkiksi yrityksen velkojien haastami- Luvun 26 ja 27 § ehdotetaan kumottaviksi,
20681: nen oikeudenkäyntiin ei olisi tarpeellista. koska ne ehdotettuihin 33 ja 37 lukuun sisälty-
20682: Vahingonkorvauksen saaminen on asian- vien säännösten johdosta tulisivat tarpeetto-
20683: omistajille usein vähintään yhtä tärkeää kuin miksi.
20684: syyteoikeuden käyttäminen. Myös konkurssiri-
20685: koksesta johtuvan vahingonkorvauksen tuo-
20686: mitsemiseen on liittynyt ongelmia. Yleensä va- 1.17.2. Pykälien perustelut
20687: hingonkorvaus konkurssirikoksen perusteella
20688: on tuomittu konkurssipesälle eikä yksityisille 26 §. Pykälän 1 momentissa on säädetty
20689: velkojille. Näin on päästy siihen, että myös rangaistavaksi politiarikoksena luvaton rahan
20690: velkojien tyydyttämiseen saatava vahingonkor- tai rikoslain 37 luvussa tarkoitettujen arvopa-
20691: vaus jaetaan samalla tavalla ja samassa etuoi- pereiden, karttapaperin, karttamerkkien, posti-
20692: keusjärjestyksessä kuin konkurssissa kertyvät merkkien, leimamerkkien, tullileimojen taikka
20693: varat muutenkin. Tämä pääsääntö on edelleen- muiden julkisten veromerkkien valmistamiseen
20694: kin hyväksyttävä ainakin niissä tapauksissa, soveltuvan leimasimen, merkkiraudan, kaavan
20695: joissa konkurssihallinto osallistuu velallisen ri- tai muun työkalun valmistaminen tai hallussa-
20696: kokseen perustuvaan oikeudenkäyntiin. pitäminen. Säännöksen soveltamisen edellytyk-
20697: 1988 vp. - HE n:o 66 169
20698:
20699: senä on ollut, ettei teko ole tapahtunut rahari- töön kuuluvat sekä valtuuttava laki että sen
20700: koksen edistämisen tarkoituksessa. nojalla annetut säännökset.
20701: Ehdotetun rikoslain 33 luvun 4 §:ssä tarkoi- Säännöstelyn käsitettä käytetään yleensä ta-
20702: tettu väärennysaineiston hallussapito ja 37 lu- loudellisen toiminnan sääntelyn yhteydessä.
20703: vun 4 §:ssä tarkoitettu rahanväärennyksen val- Säännöstelyn sisältönä on tavallisesti kansalais-
20704: mistelu tekevät rikoslain 44 luvun 26 §:n 1 ten oikeuksien rajoittaminen tai velvollisuuk-
20705: momentin tarpeettomaksi. sien asettaminen kansalaisille. Ehdotuksessa
20706: Pykälän 2 momentissa on säädetty rangaista- säännöstelyllä tarkoitetaan taloudellista säänte-
20707: vaksi raharikosten tekemiseen soveltuvalla työ- lyä. Taloudellista säännöstelyä tosin toteute-
20708: kaluna tehdyn painoskuvan jättäminen sivulli- taan eräissä tapauksissa rajoituksin, joilla ei
20709: selle. Säännös kävisi tarpeettomaksi sen joh- ole välitöntä taloudellista vaikutusta, esimer-
20710: dosta, että rikoslain 37 luvun 7 §:ssä ehdote- kiksi liikenneyhteyksiä rajoittamalla. Säännös-
20711: taan rahajäljitelmän levitys erikseen kriminali- tely käsittää esimerkiksi valuuttaliikenteen sekä
20712: soitavaksi. Ehdotettu säännös kattaisi sellaiset tavaroiden, palvelusten ja muiden hyödykkei-
20713: 2 momentissa tarkoitetut teot, jotka edelleen den tuotannon, maahantuonnin, maastavien-
20714: vaativat rangaistusuhan. nin, jakelun, välityksen ja kulutuksen säänte-
20715: Menettämisseuraamusta koskevan rikoslain lyn tavanomaista elinkeino- tai sopimusvapaut-
20716: 44 luvun 26 §:n 3 momentin säännös korvau- ta rajoittamalla taikka erityisiä velvollisuuksia
20717: tuisi ehdotetuilla rikoslain 33 luvun 7 §:n ja 37 asettamalla.
20718: luvun 13 §:n menettämisseuraamussäännöksil- Voimassa oleva säännöstelylainsäädäntö
20719: lä. juontaa juurensa pääosin viime sodan edellä ja
20720: Tämän vuoksi ehdotetaan rikoslain 44 luvun sen aikana säädetyistä talouselämää sääntele-
20721: 26 § kumottavaksi. vistä laeista. Säännöstelylainsäädännöllä on
20722: 27 §. Pykälässä on säädetty rangaistavaksi nykyään tärkeä merkitys yhteiskunnan talou-
20723: niin sanottu rahanmerkin luvaton liikkeelle dellisen toiminnan, erityisesti ulkomaankau-
20724: laskeminen. Mainitun poHtiarikossäännöksen pan, sääntelyssä myös normaalioloissa. Sään-
20725: mukainen teko tulisi rangaistavaksi ehdotetun nöstelytavoitteet on määritelty kussakin sään-
20726: rikoslain 37 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna raha- nöstelylaissa. Säännöstelylakeja on annettu
20727: jäljitelmän levityksenä. Sen vuoksi rikoslain 44 väestön toimeentulon, työllisyyden ja maan
20728: luvun 27 § ehdotetaan kumottavaksi. ulkomaisen maksukyvyn turvaamiseksi samoin
20729: kuin hintojen ja kustannusten tasapainoiseksi
20730: kehittämiseksi. Säännöstelyvaltuudet kohdistu-
20731: vat pääasiassa tavaroiden tuontiin, vientiin,
20732: 1.18. 46 luku. Säännöstelyrikoksista ja tuotantoon ja jakeluun samoin kuin valuutta-
20733: salakuljetuksesta liikenteeseen ja hyödykkeiden hinnanmuodos-
20734: tukseen.
20735: 1.18.1. Luvun perustelut Tavaran tuonnin ja viennin luvanvaraisuus
20736: voi perustua paitsi taloudelliseen säännöste-
20737: 1.18.1.1. Säännöstelyn ja ulkomaankaupan lyyn, myös esimerkiksi tavaran vaarallisiin
20738: sääntelyn merkitys ominaisuuksiin. Eräiltä osin säännöstely joh-
20739: tuu Suomen solmimista kansainvälisistä sopi-
20740: Taloudellisella säännöstelyllä pyritään tur- muksista. Myös Suomen jäsenyys Yhdistyneis-
20741: vaamaan erilaisten talouspoliittisten päämää- sä Kansakunnissa (YK) voi johtaa säännöstely-
20742: rien saavuttamista. Säännöstelyä harjoitetaan toimiin YK:n turvallisuusneuvoston suositusten
20743: säännöstelylakien ja niiden noudattamista te- tai sitovien päätösten noudattamiseksi. Useissa
20744: hostavien rangaistussäännösten avulla. Sään- laeissa tavaran tuontia tai vientiä on rajoitettu
20745: nöstelylait ovat useimmiten niin sanottuja vai- sekä taloudellisista syistä että tavaran ominai-
20746: tuuslakeja. Tällainen laki oikeuttaa hallituk- suuksien johdosta. Eräiden tavaroiden maa-
20747: sen, valtioneuvoston tai hallintoviranomaisen hantuontia on rajoitettu laatutason tarkasta-
20748: antamaan sellaisia tiettyä alaa koskevia mää- mista koskevilla määräyksillä. Jos tavara ha-
20749: räyksiä, jotka muuten olisi annettava lainsää- vaitaan laatuvaatimukset täyttäväksi, se hyväk-
20750: tämisjärjestyksessä. Säännöstelylainsäädän- ' sytään maahan tuotavaksi.
20751:
20752:
20753: 22 380465Z
20754: 170 1988 vp. - HE n:o 66
20755:
20756: 1.18.1.2. Rangaistussäännösten systematiikas- tettu paitsi hallinnollisilla keinoilla myös ran-
20757: ta gaistuksilla ja menettämisseuraamuksilla.
20758:
20759: Säännöstelyrikoksilla tarkoitetaan saannös-
20760: telylakien nojalla annettujen kieltojen ja käs- 1.18.1.3. Nykyiset säännöstelyrikokset
20761: kyjen rangaistavaksi säädettyä rikkomista.
20762: Niillä on läheinen yhteys julkiseen talouteen
20763: Keskeisiä säännöstelylakeja ovat nykyisin
20764: kohdistuviin rikoksiin (vero- ja avustusrikok-
20765: siin). Näiden rikosten yhteys voi ilmetä myös väestön toimeentulon ja maan talouselämän
20766: käytännössä siten, että säännöstelylainsäädän- turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annet-
20767: tu laki (valtalaki, 407 /70), hintavalvontalaki
20768: nön vastaiseen tai muuten luvattomaan tavaran
20769: (156/74), maan ulkomaankaupan ja taloudelli-
20770: maahantuontiin tai maastavientiin saattaa liit-
20771: sen kasvun turvaamisesta annettu laki (ulko-
20772: tyä pyrkimys vapautua tullilaitoksen kannetta-
20773: maankaupan turvaamislaki, 157 /74) sekä va-
20774: vaksi kuuluvasta verosta tai maksusta.
20775: Iuuttalaki (954/85). Lisäksi eräistä Etelä-Afrik-
20776: Maamme rajat ylittävän tavaranvaihdon yh- kaan kohdistuvista toimenpiteistä annetun lain
20777: teydessä tehtyjä lainrikkomuksia nimitetään (1 104/85) nojalla on ryhdytty eräisiin säännös-
20778: tullilainsäädännössä tullirikoksiksi, joiden
20779: telytoimenpiteisiin. Laki eräiden Suomelle Yh-
20780: määrittely on tulliviranomaisten toimivallan
20781: distyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien
20782: rajaamiseksi otettu tullilakiin (573/78). Niihin
20783: velvoitusten täyttämisestä (659/67) sisältää val-
20784: luetaan salakuljetuksen lisäksi esimerkiksi ve-
20785: tuutuksen asetuksella päättää ryhtymisestä
20786: ropetos (jos on kysymys tullilaitoksen kannet-
20787: säännöstelyä merkitseviin toimenpiteisiin. Näi-
20788: tavasta verosta tai maksusta) ja rikoslain 38
20789: den lakien rikkomiseen sovelletaan eräitä val-
20790: luvun 13 ja 14 §:ssä tarkoitetut rikokset (tulli-
20791: tuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaise-
20792: maksua kavaltaen maahan tuotuun tai salakul-
20793: jetettuun tavaraan ryhtyminen, kulkuneuvon misesta annettua lakia (valtuusrikoslaki, 305/
20794: luovuttaminen tullimaksun kavaltamista tai sa- 58). Taloudellisesta säännöstelystä sotatilan ai-
20795: kana on lisäksi säädetty sotatilasta annetussa
20796: lakuljetusta varten).
20797: laissa (sotatilalaki, 303/30). Valtuusrikoslakia
20798: Ulkomaankaupan yhteydessä tehtäviä rikok-
20799: sovelletaan myös sotatilalain 29 §:n nojalla
20800: sia voidaan ryhmitellä sen perusteella, mitä
20801: annettujen määräysten rikkomiseen.
20802: lainsäädännöllisiä tavoitteita niillä loukataan:
20803: yhden ryhmän muodostaa tällöin verojen ja Sotatilalakia voidaan soveltaa vain sotatilan
20804: niihin rinnastettavien julkisten maksujen lain- aikana. Sotatilan julistamisesta päättää tasa-
20805: vastainen välttäminen, toisen säännöstelymää- vallan presidentti. Presidentti voi julistaa valta-
20806: räysten rikkominen ja kolmannen tavaran omi- kunnan tai osan siitä sotatilaan, paitsi sodan
20807: naisuuksista johtuvien kieltojen tai rajoitusten tai kapinan aikana, myös milloin sota tai
20808: vastainen tuonti tai vienti. Tässä esityksessä kapina näyttää olevan syttymäisillään ja sota-
20809: rangaistussääntelyn systematiikka perustuu voima tai osa siitä on määrätty pantavaksi
20810: osaksi näiden tavoitteiden mukaiseen jaotte- liikekannalle. Valtioneuvostolla on valta sotati-
20811: luun. Verojen ja julkisten maksujen lainvastai- lan aikana muun muassa rajoittaa tai kieltää
20812: nen välttäminen arvostellaan verorikossään- rahan, arvopapereiden ja elintarvikkeiden vien-
20813: nösten nojalla sekä säännöstelymääräysten rik- tiä, säännöstellä useiden hyödykkeiden hinto-
20814: kominen säännöstelyrikoksia koskevien ja ta- ja, rajoittaa määrättyjen tavaroiden tuontia
20815: varan ominaisuuksista johtuvien kieltojen tai sekä säännöstellä valuuttaliikennettä.
20816: rajoitusten vastainen tuonti tai vienti salakulje- Valtalakia sovelletaan vain poikkeuksellisis-
20817: tusta koskevien säännösten nojalla. sa oloissa, toisin sanoen sota-aikana tai muina
20818: Säännöstelymääräysten noudattamista val- kriisiaikoina. Tällöin lain soveltaminen edellyt-
20819: vovat useat eri viranomaiset. Ulkomaankaupan tää erillisen määräaikaisen asetuksen antamis-
20820: valvonta kuuluu ensisijaisesti tullilaitokselle, ta. Lakiin perustuvat valtioneuvoston valtuu-
20821: hintasäännöstelyn valvonta elinkeinohallituk- det ovat laaja-alaiset: ne käsittävät muun mu-
20822: selle ja lääninhallitusten hintaviranomaisille assa valuutan säännöstelemisen, tavaroiden
20823: sekä valuuttaliikenteen valvonta Suomen Pan- vientiin, tuontiin, tuotantoon ja jakeluun koh-
20824: kille. Valvonta perustuu pääosin viranomaisille distuvan valvonnan ja säännöstelyn sekä palve-
20825: tehtäviin ilmoituksiin ja tarkastuksiin. Sään- lussuhteen ehtojen sekä hintojen valvonnan ja
20826: nösten ja määräysten noudattamista on tehos- säännöstelyn.
20827: 1988 vp. - HE n:o 66 171
20828:
20829: Normaalioloissa merkityksellisiä säännöste- toimenpiteisiin ryhtymisestä siinä tarkoitukses-
20830: lylakeja ovat valuuttalaki, hintavalvontalaki ja sa, että ulkomaankaupan häiriötön toiminta,
20831: ulkomaankaupan turvaamislaki. Valuuttalain tasapainoinen taloudellinen kasvu, työllisyys,
20832: nojalla valtioneuvostolla on maan ulkomaisen tuotannollinen toiminta ja maksutase turvattai-
20833: maksukyvyn ja rahatalouden vakaan kehityk- siin sekä että Suomen solmimia, tulleja ja
20834: sen turvaamiseksi valta rajoittaa maksuvälinei- ulkomaankauppaa koskevia kahden- tai mo-
20835: den, arvopapereiden ja saamistodisteiden vien- nenvälisiä sopimuksia toteutettaisiin ja näiden
20836: tiä sekä määrätä valuutan kotiuttamisvelvolli- sopimusten häiriötön soveltaminen turvattai-
20837: suudesta. Näissä tapauksissa voidaan myös siin. Lain valtuutuksen mukaisesti on annettu
20838: määrätä, että pääomanliikkeet ovat sallittuja asetus maan ulkomaankaupan ja taloudellisen
20839: vain Suomen Pankin luvalla ja että Suomen kasvun turvaamisesta (162/74). Samaan lakiin
20840: Pankki voi valuuttatoimen aiheen toteamiseksi perustuu myös markkinahäiriöasetus (946174).
20841: tai Suomen solmimien maksusopimusten to- Tärkeimmät ulkomaankaupan turvaamislain
20842: teuttamiseksi määrätä juoksevat valuuttatoi- mukaiset säännöstelytoimenpiteet kohdistuvat
20843: met luvanvaraisiksi. Kansantaloutta uhkaavan tavaroiden tuontiin ja vientiin. Ulkomaan-
20844: vakavan häiriön torjumiseksi valtioneuvosto kauppaa voidaan rajoittaa tuontikaton tai tul-
20845: voi lisäksi määräajaksi määrätä juoksevat va- litariffien avulla. Tavaran tuonnin tai viennin
20846: luuttatoimet sekä maksuvälineiden, arvopape- edellytykseksi voidaan asettaa lisenssiviraston
20847: reiden ja saamistodisteiden maahantuonnin myöntämä lisenssi. Valtiovarainministeriö on
20848: sallituksi vain Suomen Pankin luvalla ja antaa valtuutettu määräämään tavaran tuonnin yh-
20849: eräitä lisämääräyksiä kotiuttamisvelvollisuu- teydessä suoritettavista tasoitusmaksusta ja li-
20850: desta. Valtioneuvosto onkin päätöksessään va- sätullista.
20851: luuttalain täytäntöönpanosta (955/85) rajoitta-
20852: nut maksuvälineiden, arvopapereiden ja saa- Eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toi-
20853: mistodisteiden maastavientiä sekä pääoman- menpiteistä annetussa laissa säädetään Suomen
20854: liikkeitä ja antanut määräyksiä kotiuttamisvel- ja Etelä-Afrikan taloudellisluonteisten suhtei-
20855: vollisuudesta. den sekä maiden välisen tieto- ja muun liiken-
20856: Hintavalvonnan tarkoituksena on hintaval- teen rajoittamisesta. Lain 3 §:ssä kielletään
20857: vontalain mukaan edistää hintojen ja kustan- rahalainan ja muun luoton sekä takauksen
20858: nusten tasapainoista kehitystä sekä estää talou- antaminen Etelä-Afrikalle tai Namibialle ja sen
20859: dellisten tasapainohäiriöiden vahingollisia vai- 4 §:ssä patentin ja siihen liittyvän valmistusoi-
20860: kutuksia. Hintavalvonnasta on asianomaisen keuden luovuttaminen näihin maihin. Laissa
20861: lain nojalla annettu määräyksiä hintavalvonta- oikeutetaan asetuksella säätämään myös muis-
20862: asetuksessa (235174) sekä valtioneuvoston ja ta tämänlaatuisista rajoituksista edellyttäen,
20863: elinkeinohallituksen päätöksissä. Hintavalvon- että YK:n turvallisuusneuvosto on antanut toi-
20864: taa harjoitetaan ilmoitusmenettelyn, hintaneu- menpiteestä suosituksen ja ettei toimenpide ole
20865: vottelumenettelyn ja hinnanvahvistamismenet- Suomea sitovien tulli- tai muiden kansainvälis-
20866: telyn avulla. Elinkeinohallitus voi määrätä, oikeudellisten velvoitusten vastainen. Etelä-
20867: että elinkeinonharjoittajien on ilmoitettava Afrikkaan kohdistuvasta sijoituskiellosta anne-
20868: tiettyjen hyödykkeiden hinta tai hinnoittelupe- tulla asetuksella (1105/85) on rajoitettu esimer-
20869: ruste ja niiden muutokset hintaviranomaisille. kiksi eteläafrikkalaisten arvopapereiden osta-
20870: Valtioneuvosto voi määrätä, että tietyille hyö- mista ja muuta Etelä-Afrikkaan suuntautuvaa
20871: dykkeille on vahvistettava ylin sallittu hinta tai rahoitusta.
20872: hinnoitteluperuste; eräissä poikkeustilanteissa
20873: valtioneuvosto voi tietyksi ajaksi määrätä hin- Laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa-
20874: tasulun. Elinkeinohallitus on oikeutettu anta- kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttä-
20875: maan määräyksiä hintojen merkitsemisestä ja misestä oikeuttaa säätämään asetuksella YK:n
20876: nähtävänä pitämisestä. Hintavalvontalaissa on päätösten toimeenpanemisesta silloin, kun on
20877: vielä säännöksiä muun muassa tietyistä elinkei- kysymyksessä turvallisuusneuvoston tekemä jä-
20878: nonharjoittajalle asetetuista velvollisuuksista. senmaita sitova päätös. Laki perustuu aika-
20879: Ulkomaankaupan turvaamislaissa on säädet- naan Etelä-Rhodesiaa koskeneen sitovan pako-
20880: ty tavaroiden tuonnin ja viennin sekä ulkomai- tepäätöksen toimeenpanemiseksi annettuun la-
20881: sen maksuliikenteen rajoittamisesta ja muihin kiin (Laki Yhdistyneiden Kansakuntien turva!-
20882: 172 1988 vp. - HE n:o 66
20883:
20884: lisuusneuvoston Etelä-Rhodesiaa koskevaan 1.18.1.4. Salakuljetus ja siihen liittyvät rikok-
20885: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi- set
20886: sestä, 187 /67), jota korvaamaan nykyinen laki
20887: säädettiin. Laki oikeuttaa asetuksella säätä- Salakuljetusta koskeva perussaannös on ri-
20888: mään sellaisista Suomen osalta tarvittavista koslain 38 luvun 12 §:ssä. Salakuljetuksena
20889: taloudellisluonteisista sekä tieto- ja muuta lii- rangaistaan sellaisen tavaran luvaton tuonti ja
20890: kennettä koskevista toimenpiteistä, joita tarvi- vienti, jonka tuonti tai vienti on kielletty.
20891: taan YK:n turvallisuusneuvoston sitoviin pää- Salakuljetuksesta voidaan tuomita sakkoran-
20892: töksiin perustuvien velvoitusten täyttämiseksi. gaistukseen tai vähintään kahden kuukauden
20893: Lain nojalla on annettu asetus Yhdistyneiden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistuk-
20894: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Etelä- seen. Erittäin lieventävien asianhaarojen valli-
20895: Afrikkaa koskevaan päätökseen perustuvien tessa tehdystä salakuljetuksesta voidaan tuomi-
20896: velvoitusten täyttämisestä (1000/77). Asetuk- ta ainoastaan sakkorangaistus. Rikoslain lisäk-
20897: sessa kielletään aseiden vienti sekä aseiden si salakuljetussäännöksiä on useassa muussa-
20898: valmistamista ja huoltamista varten tarvitta- kin laissa.
20899: vien laitteiden ja tarvikkeiden toimittaminen ja Valtuusrikoslain 9 §:ssä on viittaus rikoslain
20900: lisenssien myöntäminen Etelä-Afrikkaan. salakuljetusta koskeviin säännöksiin. Se kos-
20901: kee tapauksia, joissa säännöstelyrikos käsittää
20902: Valtuusrikoslakia sovelletaan paitsi sotatila- teon, josta, kun se kohdistuu tavaraan, ran-
20903: lain säännösten rikkomiseen myös rikoksiin, gaistus ja muut seuraamukset on säädetty ri-
20904: joiden rankaisemisessa erikseen lailla sääde- koslain 38 luvun 12-15 §:ssä tai saman luvun
20905: tään noudatettavaksi tätä lakia. Edellä käsitel- 16 §:ssä tarkoitetuissa säännöksissä. Valtuusri-
20906: lyissä kuudessa säännöstelylaissa on tällainen koslain 9 §:n mukaan rangaistus ja muut
20907: viittaus valtuusrikoslakiin. Muissa paitsi hinta- seuraamukset on tällöin tuomittava mainittu-
20908: valvontalaissa tuo viittaus on hyvin avoin: jen rikoslain säännösten nojalla, jollei oikeus
20909: valtuusrikoslakia tulee soveltaa kaikkien asian- katso, että teko pääasiallisesti käsittää sään-
20910: omaisen lain säännösten ja sen nojalla annettu- nöstelylakien tai niiden nojalla annettujen
20911: jen määräysten rikkomiseen tai sen yritykseen. määräysten vastaisen teon. Sanottuja rikoslain
20912: Valtuusrikoslain 2 §:n mukaan on sitä, joka säännöksiä on mainituilla edellytyksillä sovel-
20913: jättää noudattamatta tai muutoin rikkoo tai lettava myös siinä tapauksessa, että teon koh-
20914: yrittää rikkoa 1 §:ssä tarkoitettujen lakien tai teena on ollut muunlainen kuin tavaraksi kat-
20915: niiden nojalla annettuja määräyksiä, rangaista- sottava omaisuus, esimerkiksi raha, maksuväli-
20916: va sakolla tai enintään kahden vuoden vankeu- neet, arvopaperit tai saamistodisteet.
20917: della. Rangaistussäännökseen, jossa on anka- Tavaran tuonnin tai viennin luvattomuus saa
20918: ruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke, sisältönsä rikoslain ulkopuolisesta lainsäädän-
20919: on sisällytetty erityisasteikot. Rikoksen ollessa nöstä: säädöksistä, joissa tavaran tuonnille tai
20920: vähäinen tai asianhaarojen muutoin lieventäviä viennille on asetettu kieltoja tai rajoituksia.
20921: rangaistus on sakkoa. Jos rikos on tavanomai- Esimerkkeinä tällaisesta lainsäädännöstä mai-
20922: nen tai ammattimainen taikka asianhaarat nittakoon elintarvikkeita, apteekkitavaroita,
20923: muutoin ovat erittäin raskauttavat, rangaistus- aseita, epäsiveellisiä julkaisuja, muinaismuisto-
20924: uhka ulottuu neljästä kuukaudesta neljään esineitä ja radioaktiivisia aineita koskevat sää-
20925: vuoteen vankeutta. Lain 3 §:ssä säännellään dökset. Tuonnille tai viennille asetetut kiellot
20926: rikoksen tekijäpiiriä. tai rajoitukset pohjautuvat yleensä tavaran
20927: vaarallisiin ominaisuuksiin. Tämän vuoksi
20928: Tuomioistuinkäsittelyyn johtaneista valtuus- lainsäädännössä on usein säädetty rangaista-
20929: rikoslain nojalla rangaistavista säännöstelyri- vaksi muitakin tällaiseen tavaraan kohdistuvia
20930: koksista ovat viime vuosina olleet tavallisimpia tekoja, kuten valmistaminen, hallussapito ja
20931: valuuttamääräysten rikkomiset, joita on ollut levittäminen. Rangaistussäännöksillä suojataan
20932: joitakin kymmeniä vuodessa. Eniten valvonta- tällöin ensisijaisesti sellaisia arvoja kuin ter-
20933: viranomaisten tietoon tulee hintarikoksia, mut- veyttä, ympäristöä tai yleistä järjestystä ja
20934: ta syytteitä niistä nostetaan varsin harvoin. turvallisuutta.
20935: Vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen päätty- Alkoholilain (459/68) 82-84 §:ssä on sää-
20936: neitä säännöstelyrikoksia on ollut vuosittain detty rangaistus alkoholipitoisen aineen sala-
20937: vain muutamia. kuljetuksesta. Huumausainelain (41172) 5 §:ssä
20938: 1988 vp. - HE n:o 66 173
20939:
20940: on rangaistussäännökset huumausaineen sala- suurimman ryhmän tullirikoksista. Ilmitullei-
20941: kuljetuksesta ja törkeästä huumausaineen sala- den tullirikosten määrä on viime vuosina vaih-
20942: kuljetuksesta. Näiden lakien salakuljetussään- dellut. Tullivalvonnan organisaation uudelleen-
20943: nökset ovat täysin itsenäisiä suhteessa rikoslain järjestelyjen jälkeen 1970-luvun alkupuolella
20944: vastaavaan säännökseen. Sitä vastoin esimer- ilmitulleiden tullirikosten määrä laski mutta
20945: kiksi kulttuuriesineiden maastaviennin rajoitta- nousi sen jälkeen jatkuvasti, kunnes se on
20946: misesta annetussa laissa (445/78) sekä epäsi- muutamana viime vuonna jälleen kääntynyt
20947: veellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemi- laskuun. Tällä hetkellä tullirikoksia paljastuu
20948: sestä annetussa laissa (23/27) on rangaistus- vajaat 3000 rikosta vuodessa. Noin kolme nel-
20949: säännös, joka sisältää teonkuvauksen mutta jäsosaa näistä rikoksista on ollut alkoholipitoi-
20950: rangaistusuhan osalta viittaa rikoslain salakul- sen aineen salakuljetuksia.
20951: jetussäännökseen.
20952: Mikäli tavaran luvatonta tuontia tai vientiä
20953: koskeva laki sisältää rangaistussäännöksen, jo- 1.18.1.5. Menettämisseuraamuksista
20954: ta ei ole säädetty toissijaiseksi, on tällaisen
20955: tavaran luvattomaan tuontiin tai vientiin sovel-
20956: lettava lain omaa rangaistussäännöstä (esimer- Säännöstelyrikosten ja tullirikosten seuraa-
20957: kiksi ampuma-aseista ja ampumatarpeista an- musjärjestelmälle on ominaista, että niihin liit-
20958: netun lain 5 §, 632/86). tyy rikoslain yleisistä säännöksistä poikkeavia
20959: Useassa sellaisessa laissa, jossa säädetään menettämisseuraamuksia. Valtuusrikoslain 4
20960: jonkin tavaran Iuvattarnasta tuonnista tai vien- §:n mukaan lain 2 tai 3 §:ssä tarkoitetun
20961: nistä, on tämän lain säännösten tai sen nojalla rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuo-
20962: annettujen määräysten rikkomista koskeva mittava valtiolle menetetyksi enintään kolmin-
20963: avoin rangaistussäännös. Nämä säännökset si- kertaisena. Rikoslain mukaan hyödyn useam-
20964: sältävät varsin usein viittauksen ankarampaan pikertainen menettäminen ei ole mahdollista.
20965: rangaistussäännökseen, jolloin tällaisten tava- Menetettäväksi on tuomittava myös se hyöty,
20966: roiden salakuljetukseen sovelletaan rikoslain mikä rikoksesta on odotettavana.
20967: yleistä salakuljetussäännöstä. Mikäli tällaisessa Rikoksen kohteena olleen esineen eli niin
20968: laissa ei ole lainkaan rangaistussäännöstä eikä sanotun rikosesineen menettämisellä on sään-
20969: rikoslakiin viittaavaa säännöstä, siinä säännel- nöstely- ja tullirikosten seuraamuksena merkit-
20970: lystä tavaran Iuvattarnasta tuonnista ja viennis- tävä asema. Valtuusrikoslain 5 §:n mukaan
20971: tä on rangaistava rikoslain salakuljetussään- rikoksentekijä on kokonaan tai osaksi tuomit-
20972: nöksen nojalla. tava menettämään rikoksen kohteena ollut
20973: Salakuljetettuun tavaraan ryhtymisestä sää- omaisuus tai sen arvo, jollei rikkomus ole
20974: detään rikoslain 38 luvun 13 §:ssä. Sen mu- vähäinen tai asianhaarat muutoin ole lieventä-
20975: kaan voidaan rangaista sakolla sitä, joka hank- vät. Myös se, jonka puolesta tai hyväksi rikok-
20976: kii, kätkee tai kuljettaa tavaraa, jonka hän sentekijä on toiminut, voidaan tuomita samaan
20977: tiesi tai jota hänellä oli syytä varoa maahan seuraamukseen joko yksin tai yhteisvastuum-
20978: tuoduksi tullimaksua kavaltaen tai salakuljete- sesti rikoksentekijän kanssa. Rikoslain 38 lu-
20979: tuksi. Esirikokseen eli siihen rikokseen, joka vun 15 §:n mukaan tullimaksun kavaltamisesta
20980: tekee tiettyyn tavaraan ryhtymisen rangaista- tai sen yrittämisestä, salakuljetuksesta tai sen
20981: vaksi, osallista ei tuomita ryhtymisestä eikä yrittämisestä ja myös tällä tavalla tuotuun
20982: rangaistusta siitä saa määrätä korkeammaksi tavaraan ryhtymisestä tuomittaessa on tuomit-
20983: kuin avunannosta tavaran maahantuontiin tul- tava myös "tavara astiaineen ja päällyksi-
20984: limaksua kavaltaen tai sen salakuljetukseen. neen" menetetyksi. Valtuusrikoslain ja rikos-
20985: Rikoslain 38 luvun 14 §:n mukaan voidaan lain mainittujen säännösten olennaisimmat
20986: sakkorangaistukseen tuomita kulkuneuvon erot ovat siinä, että valtuusrikoslain mukaan
20987: omistaja, joka antaa omistamansa kulkuneu- menettämisseuraamus voidaan jättää tuomitse-
20988: von käytettäväksi salakuljetukseen tai tulli- matta rikoksen ollessa vähäinen ja toisaalta
20989: maksua kavaltaen tapahtuvaan maahantuon- seuraamus voidaan tuomita käsittämään vain
20990: tiin, vaikka hänellä oli syytä varoa kulkuneu- osa rikosesineestä tai sen arvosta, kun taas
20991: voa käytettävän sellaisen rikoksen tekemiseen. rikoslain mukaan menettämisseuraamus on eh-
20992: Erilaiset salakuljetusrikokset ja salakuljetuk- doton ja käsittää koko rikosesineen tai sen
20993: seen liittyvät rikokset muodostavat selvästi arvon.
20994: 174 1988 vp. - HE n:o 66
20995:
20996: Rikoslain 38 luvun 15 §:ään sisältyy lisäksi lauseke aiheuttavat valtuusrikoslain rangaistus-
20997: siinä kerrottujen rikosten tekemiseen käytetty- säännöksen ja rikoslain 38 luvun 12 §:n keski-
20998: jen kulkuneuvojen menettämistä koskeva sään- näiseen suhteeseen liittyviä ongelmia. Useim-
20999: nös, joka on asiallisesti samansisältöinen val- miten esiintyvä vaikeus koskee tavaroiden sel-
21000: tuusrikoslain 7 §:ään sisältyvän säännöksen laista tuontia tai vientiä, johon ei ole ulko-
21001: kanssa. Menettämisseuraamuksen kohteena on maankaupan turvaamislakiin perustuvaa li-
21002: sellainen kulkuneuvo, jonka pääasiallisena senssiä. Vastaavasti valtuusrikoslain 9 §:n so-
21003: kuormana on ollut rikoksen kohteena oleva veltaminen on tuottanut pulmia lähinnä silloin,
21004: omaisuus taikka jota on käytetty pääasiallisesti kun on kysymys valuuttalainsäädännön vastai-
21005: tällaisen omaisuuden kuljettamiseen. Rikoslain sesta valuutan tuonnista tai viennistä. Oikeus-
21006: saannös on ehdoton, mutta valtuusrikoslain käytäntökään ei ole kyennyt muodostamaan
21007: mukaan seuraamus on harkinnanvarainen. vakiintunutta tulkintaa näihin ongelmiin. On-
21008: gelman merkittävyyttä korostaa valtuusrikos-
21009: lain ja rikoslain menettämisseuraamusten eri-
21010: 1.18.1.6. Nykyisen sääntelyn epäkohdat laisuus eräissä tapauksissa.
21011: Rikoslain yleisen salakuljetusta koskevan
21012: Valtuusrikoslain 2 §:n mukaan rangaistavak- säännöksen rangaistusasteikko on säädetty
21013: si voi tulla hyvin erilaisia ja eriarvoisia tekoja. kieltolain (158/22) aikana ja antaa mahdolli-
21014: Tämä johtuu rangaistussäännöksen avoimuu- suuden varsin ankariin seuraamuksiin, jollai-
21015: desta. Säännöksessä ei ole riittävästi eriytetty siin ei nykyoloissa ole tarvetta. Rikoslain pu-
21016: haitallisuudeltaan ja moitittavuudeltaan erilai- heena olevissa rangaistussäännöksissä ilmenee
21017: sia tekoja. Saman säännöksen mukaan on myös epäjohdonmukaisuutta. Ryhtyminen tul-
21018: rangaistava niin vähäisestä säännöstelylain me- limaksua kavaltaen maahantuotuun tai sala-
21019: nettelytapasäännöksen rikkomisesta kuin poik- kuljetettuun tavaraan ei voine olla sen moitit-
21020: keuksellisissa oloissa hyödyn hankkimiseksi tavampaa kuin ryhtyminen tavaraan, jonka
21021: tehdystä vakavasta rikoksestakin. Teon vaka- maahantuonnin yhteydessä on tehty muuhun
21022: vuusasteen arviointiin vaikuttavat seikat eivät veroon tai maksuun kohdistuva veropetos tai
21023: ilmene rangaistussäännöksestä muulloin kuin syyllistytty säännöstelyrikokseen. Toisaalta täl-
21024: silloin, kun rikos on vähäinen taikka tavan- laisen tavaran saanto poikkeaa siinä määrin
21025: omainen tai ammattimainen. Sitä paitsi rikos- esimerkiksi varastetun tavaran saannosta, ettei
21026: lain kokonaisuudistuksen yhteydessä omaksu- tuottamuksellista ryhtymistä tällaiseen tava-
21027: tun periaatelinjan mukaisesti vankeusuhan si- raan voida pitää niin moitittavana, että sen
21028: sältävät rangaistussäännökset tulisi pyrkiä si- olisi oltava rangaistavaa. Kulkuneuvolla ei ole
21029: sällyttämään rikoslakiin. tällaisen rikoksen tekemisessä enää samaa mer-
21030: Valtuusrikoslaissa ei ole myöskään erotettu kitystä kuin esimerkiksi kieltolain aikana, jol-
21031: poikkeuksellisissa oloissa tapahtuvaa säännös- loin autot ja nopeat veneet olivat harvinaisia ja
21032: telyä muusta säännöstelystä. Erottelua puoltai- toisaalta usein ratkaisevan tärkeitä rikosten
21033: si se, että säännöstelyn merkitys kasvaa olen- onnistumiselle. Sen vuoksi ei ole enää tarpeen,
21034: naisesti olojen muuttuessa niin epävakaisiksi, että tuottamuksellinen kulkuneuvon luovutta-
21035: että poikkeustilan edellyttäviä lakeja eli sotati- minen tällaisen rikoksen tekemistä varten on
21036: lalakia tai valtalakia voidaan soveltaa. Toisaal- rangaistavaa.
21037: ta myös muiden säännöstelylakien mukaisen Valtuusrikoslain 3 §:n mukaan elinkeinon-
21038: säännöstelyn merkitys kasvaa poikkeusoloissa. harjoittajaa voidaan rangaista siitä, että hän
21039: Lisäksi esimerkiksi valuuttasäännöstelyä voi- elinkeinotoiminnassaan sallii rikottavan val-
21040: daan harjoittaa poikkeusoloissa sekä valuutta- tuusrikoslaissa tarkoitettujen lakien tai niiden
21041: lain että sotatilalain nojalla, mistä syystä anka- nojalla annettuja määräyksiä. Yleiset rikosoi-
21042: ramman rangaistusvastuun perustaminen yk- keudellisen vastuun kohdentumista ja rikok-
21043: sinomaan siihen, mihin lakiin säännöstelymää- seen osallisuutta koskevat oikeusperiaatteet ja
21044: räys pohjautuu, ei vaikuta perustellulta. säännökset ulottavat rangaistavuuden riittäväs-
21045: Valtuusrikoslain 9 §:n viittaus rikoslain 38 ti moitittavimpiin tämäntyyppisiin tekoihin,
21046: luvun 12-15 §:n ja saman luvun 16 §:ssä minkä vuoksi tällainen säännös on tarpeeton.
21047: tarkoitettujen säännösten ensisijaiseen sovelta- Säännöstely- ja tullirikosten erityiset menet-
21048: miseen on moniselitteinen. Tämä samoin kuin tämisseuraamukset voivat olla eräissä tapauk-
21049: valtuusrikoslain 2 §:ään sisältyvä toissijaisuus- sissa epätarkoituksenmukaisia ja kohtuutta-
21050: 1988 vp. - HE n:o 66 175
21051:
21052: mia. Tämä johtuu usein siitä, että rikoksen kavaltaminen, vaikka muilla maahantuonnin
21053: kohteena ollut esine (rikosesine) tai sen arvo on yhteydessä perittävillä veroilla ja julkisilla
21054: yleensä tuomittava valtiolle menetetyksi (kon- maksuilla on nykyisin useassa tapauksessa sel-
21055: fiskoitava) siitä riippumatta, kuinka arvok- västi suurempi merkitys kuin tariffin mukaisel-
21056: kaasta omaisuudesta on kysymys ja onko me- la tullilla. Kansainvälisen kaupan vapautumi-
21057: nettämisseuraamus tarpeen turvaamistoimenpi- sen johdosta useista maista tuotavista tuotteis-
21058: teenä eli esimerkiksi rikoksen kohteena olevan ta ei enää edes peritä tullimaksua. Esimerkiksi
21059: omaisuuden ympäristölle vaarallisten ominai- henkilöauto, joka tuodaan maahan asianmu-
21060: suuksien vuoksi tai uusien rikosten estämiseksi. kaiset maksut laiminlyöden, on tuomittava me-
21061: Kun rikoksen kohteena olleen omaisuuden ar- netetyksi vain siinä tapauksessa, että siitä olisi
21062: vo ei sellaisenaan osoita rikoksen vakavuusas- ollut muiden maahantuontiverojen lisäksi mak-
21063: tetta, sen tuomitseminen menetetyksi voi joh- settava tullia. Tullimaksun periminen taas on
21064: taa joissakin tilanteissa kohtuuttomuuteen. riippuvainen auton alkuperämaasta, joka voi
21065: Konfiskoitavan esineen arvon menettäminen vaihdella jopa samanmerkkisellä autolla. Sat-
21066: muistuttaa rangaistusta, koska arvon menettä- tumanvaraisesti kohdentuvilla ja rikoksen moi-
21067: mistä ei voida perustella esineen menettämiseen tittavuuteen nähden satunnaisesti vaihtelevilla
21068: usein liittyvällä turvaamistarpeella. Tosin ar- menettämisseuraamuksilla ei ole rikoksia te-
21069: von menettäminen vähentää pyrkimystä välttää hokkaasti ehkäisevää vaikutusta.
21070: menettämisseuraamus esimerkiksi kätkemällä, Samoin kuin arvokonfiskaatiolla myös hyö-
21071: hävittämällä tai luovuttamalla omaisuus. Siltä tykonfiskaatiolla on rankaisullisia piirteitä sil-
21072: osin kuin menettämisseuraamusta ei voida pe- loin kun on kysymys rikoksen tuottaman hyö-
21073: rustella turvaamistoimenpiteenä, se on lisäran- dyn konfiskoinnista todellisen hyödyn ylittä-
21074: gaistuksen luonteinen seuraamus. Kuitenkaan vältä osalta.
21075: siihen ei voida soveltaa rangaistuksen mittaa- Rikosoikeuskomitea katsoi, että rankaisulli-
21076: misessa käytettäviä periaatteita. set tavoitteet toteutuvat asianmukaisimmin
21077: Rikosesineen arvon menettäminen voi muo- käytettäessä tähän tarkoitukseen nimenomai-
21078: dostua erityisen kohtuuttomaksi sen vuoksi, sesti kehitettyjä rangaistuksia. Komitea totesi
21079: että valtuusrikoslain mukaan arvon menettämi- yleisenä periaatteena, että rankaisullisiin tar-
21080: sestä vastaavat yhteisvastuullisesti rikoksente- koituksiin tulisi pyrkiä käyttämään vain rikos-
21081: kijä ja se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on laissa osoitettuja virallisia rangaistuksia. Eri-
21082: tehty. Liikeyrityksen palveluksessa oleva työn- tyisesti rikosesineen menetetyksi määräämistä
21083: tekijä voi joutua vastaamaan työssään teke- ei komitean käsityksen mukaan yleensä voida
21084: mänsä rikoksen johdosta jopa useiden miljoo- pitää asianmukaisena lukuun ottamatta vaaral-
21085: nien markkojen arvoisen rikosesineen arvon lisuutensa vuoksi konfiskoitavia esineitä.
21086: suorittamisesta valtiolle. Silloin kun menettä-
21087: misen perusteena oleva rikos on tehty työnan-
21088: tajan etujen vuoksi ja kysymyksessä on melko 1.18.1.7. Ehdotuksen pääkohdat
21089: vähäinen määräysten rikkominen, tuntuu koh-
21090: tuuttomalta, että työntekijä voi joutua vastaa- Säännöstelyrikosten eri ilmenemismuotojen
21091: maan varallisuuteensa nähden kovin suuresta ja tekotapojen eriyttämiseksi rikoslakiin ehdo-
21092: rahamäärästä. tetaan otettaviksi säännöstelyrikosta (1 §) ja
21093: Menettämisseuraamukset voivat lisäksi koh- törkeää säännöstelyrikosta (2 §) koskevat tun-
21094: dentua sattumanvaraisesti siten, että ne eivät nusmerkistöt sekä lisäksi säännös vähäisestä
21095: ole yhdenmukaisia rangaistavuudeltaan yhtä- säännöstelyrikoksesta eli säännöstelyrikko-
21096: läisissä tapauksissa. Sattumanvaraisuus johtuu muksesta (3 §). Näillä säännöksillä korvattai-
21097: säännöstely- ja tullirikosten konfiskaatiosään- siin valtuusrikoslain 1 ja 2 §:n rangaistussään-
21098: nösten erilaisuudesta. Niin kuin edellä on jo nökset. Kukin säännöstelylaki sisältäisi viit-
21099: todettu, rikoslain 38 luvun 15 §:n menettämis- tauksen rikoslain säännöstelyrikoksiin.
21100: seuraamus käsittää koko rikosesineen menettä- Säännöstelyrikosten perussäännös edellyttäi-
21101: misen, kun taas valtuusrikoslain mukaan me- si tunnusmerkistössä erikseen mainitun sään-
21102: netetyksi voidaan tuomita osakin rikosesinees- nöstelylain tai sen nojalla annetun säännöstely-
21103: tä tai sen arvosta. Sitä paitsi rikoslain puheena määräyksen rikkomista tai sen yrittämistä.
21104: olevan menettämisseuraamuksen perusteena on Rikoslain nykyistä yleistä salakuljetussään-
21105: salakuljetuksen lisäksi ainoastaan tullimaksun nöstä vastaava tunnusmerkistö säilyisi (4 §),
21106: 176 1988 vp. - HE n:o 66
21107:
21108: mutta sen soveltamisala muuttuisi olennaisesti. Ehdotus sisältää erityiset rikosesineen ja sen
21109: Salakuljetuksena ei enää rangaistaisi sellaista säilytysvälineen sekä rikoksen tekemisessä käy-
21110: luvatonta maahan tuontia tai maasta vientiä, tetyn kuljetusvälineen valtiolle menetetyksi
21111: joka käsittää ainoastaan säännöstelyrikoksen. tuomitsemista koskevat säännökset, jotka liit-
21112: Salakuljetuksen rangaistusasteikko alenisi sa- tyisivät tässä luvussa säänneltyihin rikoksiin
21113: malla paremmin vastaamaan supistunutta so- (8 §). Säännöstelyrikoksille ja luvussa tarkoite-
21114: veltamisalaa. Taloudellisesti merkittävimmät tulle salakuljetukselle säädettäisiin siis yhteiset
21115: tuonti- tai vientikieltojen rikkomiset käsittäisi- menettämisseuraamukset. Rikoksen tuottaman
21116: vät yleensä joko veropetoksen tai säännöstely- hyödyn ja muun rikoksentekovälineen kuin
21117: rikoksen. Lakiin lisättäisiin salakuljetusrikko- kuljetusvälineen konfiskointi jäisi rikoslain
21118: musta koskeva säännös (5 §), joka edelleen yleisten menettämisseuraamusta koskevien
21119: mahdollistaisi rangaistusmääräysmenettelyn säännösten varaan.
21120: vähäisen salakuljetuksen rankaisemisessa. Rikosesineen konfiskointi rajoitettaisiin kos-
21121: Tuonti- tai vientikieltojen taikka vastaavien kemaan vain sellaisia tilanteita, joissa konfis-
21122: rajoitusten kohteena olevia tavaroita koskeva kointi on tarpeen säännöstelyn tarkoituksen
21123: lainsäädäntö on salakuljetussäännöksen säätä- turvaamiseksi, uusien vastaavankaltaisten ri-
21124: misen jälkeen kuluneina vuosikymmeninä ke- kosten ehkäisemiseksi taikka omaisuuden ter-
21125: hittynyt siten, ettei salakuljetussäännöksen ku- veydelle tai ympäristölle vaarallisten ominai-
21126: moaminenkaan kovin monessa tapauksessa suuksien vuoksi. Menettämisseuraamusta käy-
21127: merkitsisi teon jäämistä rankaisematta. Tämä tettäisiin näin ollen nimenomaan turvaamistoi-
21128: johtuu siitä, että usean tällaista tavaraa koske- menpiteenä. Rikoksen tekemisessä käytettävän
21129: van lain rangaistussäännöksessä on säädetty kuljetusvälineen konfiskointia ehdotetaan toi-
21130: rangaistavaksi erilaisia tuohon tavaraan koh- saalta rajoitettavaksi poistamalla konfiskoin-
21131: distuvia tekoja, kuten valmistus, hallussapito nin perusteista se, että kuljetusvälineen pää-
21132: sekä tuonti ja vienti. Ei ehkä olisi välttämätön- asiallisena kuormana on ollut rikoksen kohtee-
21133: tä, että tuontiin tai vientiin kohdistuvat teot na oleva omaisuus, ja toisaalta laajennettavak-
21134: arvioitaisiin rikosoikeudellisesti eri tavoin kuin si lisäämällä konfiskaatioperusteeksi se, että
21135: muunlaiset samaan tavaraan kohdistuvat teot. kuljetusvälineeseen on rikoksen tekemistä var-
21136: Yleisestä salakuljetussäännöksestä luopuminen ten tehty rakenteellisia muutoksia.
21137: edellyttäisi kuitenkin uusien rangaistussäännös- Tullimaksun kavaltaminen ei enää voisi joh-
21138: ten säätämistä esimerkiksi epäsiveellisten jul- taa menettämisseuraamukseen, koska tällaises-
21139: kaisujen maahantuonnin sekä kulttuuriesinei- sa tapauksessa konfiskointi ei ole perusteltavis-
21140: den ja sotatarvikkeiden luvattoman maasta- sa turvaamistoimenpiteenä. Muidenkaan maa-
21141: viennin ehkäisemiseksi. Salakuljetusta koskeva hantuonnin yhteydessä perittävien verojen ja
21142: yleissäännös korostaa niitä velvollisuuksia, joi- maksujen välttämiseen ei liity tällaista lisäseu-
21143: ta tavaran tuontiin tai vientiin liittyy, ja muis- raamusta. Muutos lisäisi menettämisseuraa-
21144: tuttaa niiden noudattamisen tärkeydestä. Ylei- musten yhtenäisyyttä ja vähentäisi niiden sattu-
21145: nen säännös on lisäksi omiaan yhtenäistämään manvaraisuutta. Tullimaksun kavaltamisen
21146: salakuljetuksesta tuomittavia rangaistuksia ja hallinnollisiin seuraamuksiin tällä muutoksella
21147: muita seuraamuksia. Näistä syistä yleinen sala- ei olisi vaikutusta.
21148: kuljetussäännös ehdotetaan säilytettäväksi. Jos omaisuus olisi pääsäännön mukaan tuo-
21149: Ehdotuksen mukaan vastedes tulisi rangais- mittava menetetyksi, mutta se ei kuitenkaan
21150: tavaksi, paitsi ryhtyminen tullimaksua kaval- esimerkiksi omaisuuden omistussuhteiden tai
21151: taen maahantuotuon tai salakuljetettuun tava- tuntemattoman sijaintipaikan vuoksi kävisi
21152: raan, myös ryhtyminen sellaiseen tavaraan, päinsä, on joissakin tapauksissa perusteltua
21153: jota maahan tuotaessa on tehty veropetos tai tuomita menetettäväksi omaisuuden arvo. Sen
21154: syyllistytty säännöstelyrikokseen (6 §). Tältä vuoksi ehdotetaan arvon menettämistä koske-
21155: osin ehdotus merkitsisi rangaistavuuden alan vaa säännöstä (10 §). Tällainen säännös ehkäi-
21156: laajentumista. Toisaalta tuottamuksellinen sisi pyrkimyksiä välttää menettämisseuraamus
21157: ryhtyminen tällaiseen omaisuuteen ei olisi enää siten, että menetettäväksi tuomittava tai tuo-
21158: rangaistavaa. Tuottamuksellinen kulkuneuvon mittu omaisuus saatetaan menettämisseuraa-
21159: luovuttaminen käytettäväksi salakuljetukseen muksen ulottumattomiin. Lisäksi se vähentäisi
21160: tai tullimaksun kavaltamiseen ei sekään olisi mahdollisuuksia välttää menettämisseuraamus
21161: enää rangaistavaa. käyttämällä rikoksen tekemisessä toisten omis-
21162: 1988 vp. - HE n:o 66 177
21163:
21164: tamaa omaisuutta. Arvon menetetyksi tuomit- Valtuusrikoslain pakkokeinosäännöksistä
21165: semisella on rangaistukselle ominaisia piirteitä, tärkeimmät (13-15 §) on jo kumottu esitut-
21166: minkä vuoksi sitä tuomittaessa olisi noudatet- kintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
21167: tava osaksi samoja periaatteita kuin sakkoran- Valmisteilla olevan esitutkintalakia täydentä-
21168: gaistusta mitattaessa. Sen vuoksi ehdotetaan, vän lakiuudistuksen yhteydessä tullaan muut-
21169: että tätä seuraamusta määrättäessä on kunkin kin valtuusrikoslain pakkokeinoja koskevat
21170: tuomittavan osalta otettava huomioon rikok- erityiset säännökset joko kumoamaan tai siir-
21171: sesta ilmenevän syyllisyyden määrä, tuomitta- tämään muuhun lainsäädäntöön jo ennen ri-
21172: van taloudellinen asema ja muut olosuhteet. koslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vai-
21173: Omaisuuden menettämisseuraamus saattaisi heen voimaantuloa. Valtuusrikoslain keskei-
21174: eräissä tapauksissa olla tuomittavan menette- simpien säännösten kumoaminen johtaa siihen,
21175: lyyn ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuutto- ettei valtuusrikoslaki enää muodosta luontevaa
21176: man ankara. Samoin normaalikäytännön mu- säännöstelyrikoksia ja niiden valvontaa ja tut-
21177: kaisesti määrättävä arvokonfiskaatio vms1 kintaa koskevaa säädöskokonaisuutta.
21178: poikkeustapauksissa osoittautua kohtuutto- Myös konfiskaatiomenettelyä koskeva val-
21179: maksi. Sen vuoksi ehdotetaan yleiseksi ohjeek- tuusrikoslain 10 § on osoittautunut käytännös-
21180: si, että menettämisseuraamuksesta voidaan ko- sä jokseenkin tarpeettomaksi. Käytännön hait-
21181: konaan luopua tai sitä voidaan rajoittaa, jos taa ei aiheutuisi myöskään lain 16 §:n kumo-
21182: kohtuussyyt puoltavat tällaista ratkaisua amisesta. Jo nykyisellään muihin lakeihin sisäl-
21183: (11 §). tyvät säännökset antavat riittävät mahdollisuu-
21184: Mahdollisuudesta rikoksen tuottaman hyö- det syyttämättä jättämiseen myös säännöstely-
21185: dyn useampikertaiseen konfiskointiin luovut- tai salakuljetusrikkomuksen kysymyksessä ol-
21186: taisiin. Rikoksen tuottamaa hyötyä ei ole käy- lessa, varsinkin kun lainsäädäntömme ei sisällä
21187: tännössä tuomittu menetettäväksi saaduksi ar- yleistä säännöstä, joka veivoittaisi viranomai-
21188: vioitua hyötyä suurempana, joten tältä osin set ilmoittamaan kaikki havaitsemansa vähäi-
21189: ehdotus ei merkitsisi muutosta käytäntöön. setkin lainrikkomukset syytteeseen pantaviksi.
21190: Rikoksen tuottamaan hyödyn menettämiseen Ehdotettujen 46 luvun 4 ja 6 §:n johdosta jää
21191: tarpeettomaksi myös valtuusrikoslain 18 §.
21192: sovellettaisiin voimassa olevia rikoslain 2 luvun
21193: Kerrotuista syistä ehdotetaankin valtuusrikos-
21194: 16 §:n säännöksiä.
21195: lain kumoamista kokonaisuudessaan.
21196: Ehdotuksen tarkoituksena ei ole lieventää
21197: säännöstelyrikosten seuraamuksia niitä koko-
21198: naisuutena arvostellen. Se seuraamusten lieven-
21199: tyminen, mikä mahdollisesti aiheutuisi menet- 1.18.2. Pykälien perustelut
21200: tämisseuraamusten käyttämisestä ensisijaisesti
21201: turvaamistoimenpiteenä, voitaisiin ottaa huo- 1 §. Säännöstelyrikos
21202: mioon varsinaisia rangaistuksia määrättäessä.
21203: Rikoslakiin ehdotetut muutokset aiheuttaisi- Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on
21204: vat huomattavia muutoksia valtuusrikoslakiin. edistää taloudellisen säännöstelyn tavoitteiden
21205: Rikoslain säännöksillä korvattavien 1 ja 2 §:n toteutumista. Se koskisi vain säännöksessä
21206: lisäksi ehdotetaan kumottavaksi valtuusrikos- mainittujen lakien tai niiden nojalla asianmu-
21207: lain 3 §:n elinkeinonharjoittajaa koskeva ran- kaisesti annettujen säännöstelymääräysten rik-
21208: gaistussäännös, koska tällainen menettely voi- komista. Näiden säännösten ja määräysten rik-
21209: daan riittävästi arvostella rikoksen osallisuutta kominen rangaistaan nykyisin yleensä valtuus-
21210: ja rikosvastuun kohdentumista koskevien peri- rikoslain 2 §:n nojalla. Ehdotus koskisi niitä
21211: aatteiden mukaan. säännöstelylakeja, joiden säännösten rikkomi-
21212: Ehdotus merkitsisi myös valtuusrikoslain nen jo nykyisinkin on rangaistavaa.
21213: menettämisseuraamuksia koskevien 4-8 §:n Säännöstelyrikoksen tekijäitä vaadittaisiin
21214: kumoamista sekä lain 9 §:ään sisältyvän sovel- aina tahallisuuden asteista syyksiluettavuutta.
21215: tamisalaa koskevan säännöksen kumoamista. Tätä ei pykälässä erikseen mainittaisi, koska se
21216: Viimeksi mainittu säännös olisi vastaisuudessa rikoslakiin sisältyvissä säännöksissä muutenkin
21217: tarpeeton, ja menettämisseuraamusta koskevat on vakiintunut sääntö, jollei muuta ole nimen-
21218: säännökset korvattaisiin ehdotukseen sisältyvil- omaan säädetty. Valtuusrikoslain 2 §:n 1 mo-
21219: lä menettämisseuraamussäännöksillä. mentin rangaistussäännöksen on tulkittu voi-
21220:
21221: 23 380465Z
21222: 178 1988 vp. - HE n:o 66
21223:
21224: van koskea myös tuottamuksellista säännöste- tekemiseen liittyy usein väärien tietojen anta-
21225: lylakien rikkomista. Tekijäitä vaadittava tahal- minen valvontaviranomaisille, asianmukaisen
21226: lisuus rajoittaisi ainakin periaatteessa säännök- ilmoituksen antamatta jättäminen, tavaran lu-
21227: sen soveltamisalaa nykyisestä. vaton valmistaminen, varastointi, kaupan pitä-
21228: Säännöstelymääräys voisi olla säädetty tun- minen, maahantuonti tai maastavienti taikka
21229: nusmerkistössä mainitussa laissa tai annettu ryhtyminen Iuvattomiin luotto-, vakuus-,
21230: sellaisen lain nojalla. Yhdyssanan säännöstely- maksu- tai muihin vastaaviin sopimusjärjeste-
21231: määräys jälkimmäistä osaa määräys on siis lyihin.
21232: käytetty tavallisesta merkityksestään poikkea- Säännöstelyrikoksen rangaistavuus ei välttä-
21233: vasti siten, että se viittaa sekä säännöstelyla- mättä edellyttäisi täytettyä säännöstelymää-
21234: kien sisältämiin säännöksiin että niiden nojalla räyksen rikkomista. Pelkkä rikkomisen yritys-
21235: annettuihin määräyksiin. kin olisi rangaistavaa.
21236: Säännöstelymääräykset voivat olla periaat- Erillistä poikkeusoloissa tapahtuvaa sään-
21237: teessa kahdentyyppisiä. Toiset niistä koskevat nöstelyä koskevaa rangaistussäännöstä ei ehdo-
21238: lakien tavoitesisältöä, toiset taas menettelyta- teta. Poikkeusolojen aiheuttamaila säännöste-
21239: poja. Säännöstelylakien tavoitteet on lausuttu lyn merkityksen lisääntymisenä voisi luonnolli-
21240: julki näissä laeissa. Tavoitesisällön kannalta sesti olla vaikutusta rikoksen vakavuusastetta
21241: keskeiset normit voivat koskea esimerkiksi sitä, harkittaessa.
21242: millaista valuuttaliikennettä pidetään hyväksyt- Sotatilalain 4 luvussa on säännökset toimen-
21243: tävänä, millaisia hintoja tai muita ehtoja vaih- piteistä erinäisten taloudellisten olojen järjestä-
21244: dannassa pidetään sallittuina tai sitä, mitä miseksi. Taloudellista säännöstelyä koskevat
21245: tavaroita ja kuinka suuria määriä voidaan säännökset sisältyvät lain 29-31 §:ään. Nykyi-
21246: tuoda maahan aiheuttamatta häiriötä ulko- sin valtuusrikoslain mukaan rangaistaan vain
21247: maankaupassa. Menettelytapasäännökset ja sotatilalain 29 §:n nojalla annettujen säännös-
21248: -määräykset taas etupäässä edistävät säännös- ten tai määräysten rikkominen. Sen sijaan
21249: telyn valvontaa. Ne voivat koskea esimerkiksi sotatilalain 30 ja 31 §:ään perustuvien säännös-
21250: erilaisten ilmoitusten tekemistä ja tietojen an- ten ja määräysten rikkominen rangaistaan so-
21251: tamista. tatilalain 47 §:n 1 momentin avoimen rangais-
21252: Käytännössä tavoite- ja menettelytapanor- tussäännöksen nojalla. Koska myös sotatilalain
21253: mien toisistaan erottaminen voi toisinaan olla 30 ja 31 §:ssä tarkoitettu säännöstely kohdis-
21254: hankalaa. Esimerkiksi valuuttaliikenteen tai tuu taloudelliseen toimintaan sekä liikenneväli-
21255: hintojen säännöstelyllä ei pyritä vain määrälli- neiden myyntiin ja käyttöön, ehdotetaan, että
21256: siin rajoituksiin vaan myös saamaan luotetta- sotatilalain 29-31 §:n nojalla säädetyn tai
21257: vaa tietoa valuutan liikkeista ja hintojen muu- viranomaisen näiden säännösten nojalla anta-
21258: toksista. Tällöin ilmoittamis- tai tiedonantovel- man säännöstelymääräyksen rikkominen tai
21259: vollisuudenkin rikkominen saattaa vaarantaa sen yrittäminen rangaistaisiin rikoslain mukaan
21260: myös säännöstelyn varsinaisten tarkoitusperien säännöstelyrikoksena. Selvyyden vuoksi sotati-
21261: saavuttamista. Sen vuoksi onkin päädytty sii- lalakiin otettaisiin rikoslain säännöstelyrikok-
21262: hen, että ehdotuksen mukaisella säännöstely- siin viittaava säännös. Sotatilalain avoimen
21263: määräyksellä tarkoitetaan sekä tavoite- että rangaistussäännöksen piiriin jäisi edelleen sel-
21264: menettelytapanormej a. laisten mainitun lain nojalla annettujen mää-
21265: Säännöstelyrikoksia koskevilla rangaistus- räysten rikkominen, jota ei rangaista lain eri-
21266: säännöksillä pyrittäisiin kuitenkin ensisijaisesti tyisten rangaistussäännösten nojalla tai sään-
21267: turvaamaan säännöstelylakien tavoitteiden to- nöstelyrikoksena.
21268: teutumista. Tämä ilmenee siitä, että niiden Säännöstelyrikosten suhde muihin rikoksiin
21269: piiristä on haluttu rajata pois vähäiset ilmoitta- jäisi ratkaistavaksi rikosten yhtymistä koske-
21270: mis- tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnit vien periaatteiden pohjalta. Salakuljetusta kos-
21271: ja muut vähäiset menettelytaparikkomukset kevaan ehdotukseen on kuitenkin otettu ni-
21272: (7 §). menomainen säännöstelyrikoksen ja salakulje-
21273: Tunnusmerkistö ei sisällä säännöstelyrikok- tuksen välistä suhdetta koskeva säännös. Sala-
21274: sen tekotapojen kuvausta. Tämä johtuu siitä, kuljetuksena ei pidettäisi 1-3 §:ssä tarkoitetun
21275: ettei säännöstelyrikoksen kaikkia ajateltavissa tuontia tai vientiä koskevan säännöksen tai
21276: olevia tekotapoja ole mahdollista riittävän yk- määräyksen rikkomista (4 § 2 mom.). Mikäli
21277: sityiskohtaisesti kuvata. Säännöstelyrikoksen samalla rikottaisiin muutakin tuontia tai vien-
21278: 1988 vp. - HE n:o 66 179
21279:
21280: tiä koskevaa säännöstä tai määräystä, teko kohdistua näihin nimenomaan mainittuihin
21281: voisi olla rangaistava myös salakuljetuksena. suojelukohteisiin. Tällaisen vaaran tosiasiallis-
21282: Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa ta syntymistä ei edellytettäisi. Tämän tunnus-
21283: tiettyä tavaraa (kuten lääkevalmistetta) maa- merkin toteutumiseksi riittäisi, että vaaran ai-
21284: hantuotaessa rikotaan sekä lisenssimääräyksiä heutuminen pykälässä mainituille kohteille tyy-
21285: (esimerkiksi salaamaila tuotteen alkuperämaa) pillisesti liittyisi rikokseen.
21286: että tavaran vaarallisuudesta johtuvaa tuonti- Väestön toimeentulolle huomattavaa vaaraa
21287: kieltoa tai -rajoitusta. Kummankin eri perus- voisi aiheutua esimerkiksi polttoaine- tai elin-
21288: teesta johtuvan määräyksen rikkominen olisi tarvikehuollon toimintaa uhkaavasta rikokses-
21289: silloin rangaistavaa. Näissä tapauksissa kysy- ta. Tällaisen uhkan ei tarvitsisi kohdistua koko
21290: mys olisi yleensä yksin teoin tehdyistä rikoksis- maan huoltotilanteeseen, vaan riittäisi, että se
21291: ta. olisi omiaan huomattavasti vaarantamaan
21292: Saman säännöstelylain määräysten monin- väestön toimeentuloa jollakin alueella maassa.
21293: kertainen rikkominen olisi ilmeisesti usein Rikokset, jotka vaarantavat yhteiskunnan
21294: luontevaa katsoa yhdeksi rikokseksi. Myös eri taloudellista toimintaa, ovat paljolti sidoksissa
21295: säännöstelylakien rikkomisia voitaisiin yleensä taloudellisen ja poliittisen tilanteen kehittymi-
21296: pitää yhtenä rikoksena, jos teko kohdistuu seen. Sama teko voi joissakin oloissa aiheuttaa
21297: samaan tavaraerään. huomattavaa vaaraa ja toisessa tilanteessa olla
21298: Rangaistus säännöstelyrikoksesta olisi sakko vaikutukseltaan vähäinen. Tämän tunnusmer-
21299: tai vankeutta enintään kaksi vuotta. kin toteutumista olisi arvioitava kysymykseen
21300: tulevien lakien tavoitteita silmälläpitäen. Va-
21301: luuttalain rikkomisen ollessa kysymyksessä sii-
21302: 2 §. Törkeä säännöstelyrikos tä aiheutuvaa vaaraa olisi arvioitava ulkomai-
21303: sen maksukyvyn turvaamisen kannalta. Hinta-
21304: Valtuusrikoslain 2 §:n 2 momentissa on ras- valvontalain ollessa kysymyksessä arvion pe-
21305: kauttavien asianhaarain vallitessa tehtyjä ri- rusteeksi olisi asetettava hintojen ja kustannus-
21306: koksia varten oma rangaistusasteikko. Ras- ten tasapainoinen kehitys sekä taloudellisten
21307: kauttavien asianhaarain vallitessa tehdystä val- tasapainohäiriöiden syntymisen vaara. Muiden
21308: tuusrikoslaissa tarkoitettujen säännöstelylakien säännöstelylakien mukaisina arviointiperustei-
21309: rikkomisesta tuomitaan, jos rikos on tavan- na tulisivat kysymykseen ulkomaankaupan häi-
21310: omainen tai ammattimainen taikka asianhaarat riötön toiminta, tasapainoinen taloudellinen
21311: muutoin ovat erittäin raskauttavat. kasvu, työllisyys, tuotannollisen toiminnan ja
21312: Ehdotuksen mukaan säännöstelyrikosta voi- maksutaseen turvaaminen sekä tulleja ja ulko-
21313: taisiin pitää törkeänä kolmessa eri tapauksessa. maankauppaa koskevien sopimusten toteutta-
21314: Lisäksi teon tulisi näissä tapauksissa olla myös minen ja häiriötön soveltaminen.
21315: kokonaisuutena arvostellen törkeä. Mitä edellä Myös maan taloudellisen puolustusvalmiu-
21316: on sanottu poikkeusolojen vaikutuksesta sään- den kestokyky ja siten myös ne teot, jotka sitä
21317: nöstelyrikoksen vakavuusasteeseen, olisi otet- vaarantavat, voivat vaihdella tilanteen mukaan
21318: tava huomioon myös törkeän säännöstelyri- huomattavastikin. Sitä, onko teko ollut omi-
21319: koksen edellyttämässä kokonaisarvostelussa. aan aiheuttamaan vaaraa, olisi arvioitava ri-
21320: Ensimmäisenä perusteena mainitaan se, että koksentekohetkellä vallinneiden olosuhteiden
21321: rikoksella on tavoiteltu huomattavaa taloudel- mukaan.
21322: lista hyötyä. Tämä tunnusmerkki on tarkoitet- Kolmantena perusteena on rikoksen erityi-
21323: tu vastaamaan esimerkiksi törkeän veropetok- nen suunnitelmallisuus. Tämäkin peruste sisäl-
21324: sen ja törkeän avustuspetoksen vastaavaa tun- tyy myös eräiden muiden törkeiden rikosten
21325: nusmerkkiä. Ratkaisevaa olisi rikoksella tavoi- tunnusmerkistöihin. Rikos voitaisiin katsoa
21326: tellun hyödyn määrä eikä esimerkiksi rikoksen tehdyksi erityisen suunnitelmallisesti esimerkik-
21327: kohteena olleen tavaraerän suuruus. si silloin, kun rikoksen toteuttamiseksi on tehty
21328: Toisena ankaroittamisperusteena olisi se, et- laajoja valmisteluja tai valeoikeustoimia taikka
21329: tä rikos on omiaan jollakin alueella tai koko kun rikoksentekijä on ennen rikoksen tekemis-
21330: maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa tä tai sen aikana ryhtynyt erityisiin toimiin
21331: väestön toimeentulolle, yhteiskunnan taloudel- rikoksen paljastumisen vaikeuttamiseksi.
21332: liselle toiminnalle tai maan taloudelliselle puo- Rikoksen tavanomaisuutta tai ammattimai-
21333: lustusvalmiudelle. Vaarantamisen tulisi siis suutta ei ole mainittu törkeysperusteena. Tar-
21334: 180 1988 vp. - HE n:o 66
21335:
21336: koitus on, ettei tavanomaisuus sinänsä vielä esimerkiksi apteekkari apteekkitavaroita. Vi-
21337: tekisi säännöstelyrikosta tärkeäksi. Mikäli on ranomaisten har 1-'-massa on esimerkiksi sota-
21338: kysymys ammattimaisesta rikoksesta, se edel- tarvikkeiden maasta vienti, johon tarvitaan
21339: lyttänee useimmiten sellaista suunnitelmalli- valtioneuvoston lupa (laki sotatarvikkeiden
21340: suutta tai niin huomattavan hyödyn tavoitte- maasta viennistä, 318/38). Useimmat vienti- tai
21341: lua, että rikos tulisi jo näiden tunnusmerkkien tuontirajoitukset merkitsevät käytännössä sitä,
21342: perusteella yleensä arvioida tärkeäksi. että viennin tai tuonnin edellytyksenä on tava-
21343: Törkeän säännöstelyrikoksen rangaistusas- ran laatutason toteaminen säännökset tai mää-
21344: teikko olisi vankeutta vähintään neljä kuukaut- räykset täyttäväksi. Yleensä tämä tapahtuu eri
21345: ta ja enintään neljä vuotta. viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa,
21346: jolloin hyväksymismerkintä merkitsee lupaa
21347: tuontiin tai vientiin. Tällaisia rajoituksia on
21348: 3 §. Säännöstelyrikkomus esimerkiksi elintarvikkeiden, kotieläinten sekä
21349: metsänviljelyaineiston ja siementavaran ulko-
21350: Valtuusrikoslaissa ei ole vähäistä säännöste- maankaupassa.
21351: lyrikosta koskevaa erityistä säännöstä. Lain 2 Vientiä tai tuontia koskevien kieltojen ja
21352: §:n 1 momentissa on kuitenkin erityinen sivu- rajoitusten tavoitteena voi olla esimerkiksi ter-
21353: asteikko vähäistä tai lieventävien asianhaarain veydellisten vaarojen välttäminen, eläin- tai
21354: vallitessa tehtyä tekoa varten. kasvitautien ehkäiseminen, turvallisuus tai ku-
21355: Käytännössä yleisimmät säännöstelymää- luttajansuoja. Salakuljetusta koskevan rangais-
21356: räysten rikkomiset ovat merkitykseltään vähäi- tussäännöksen tarkoituksena olisi tehostaa näi-
21357: siä. Tämä koskee myös poikkeusoloissa tapah- den tavoitteiden saavuttamista. Todetun sala-
21358: tuvia rikkomuksia. Näitä tapauksia varten eh- kuljetuksen moitittavuutta olisikin arvioitava
21359: dotetaan säännöstelyrikoksen lievää tekomuo- näitä tavoitteita silmällä pitäen. Salakuljetuk-
21360: toa tarkoittavaa tunnusmerkistöä. Tällaisesta sena ei pidettäisi 7 §:ään sisältyvässä rajoitus-
21361: säännöstelyrikkomuksesta voitaisiin tuomita, säännöksessä tarkoitettuja rikkomuksia, vaik-
21362: jos säännöstelyrikos, huomioon ottaen tavoi- ka ne täyttäisivätkin salakuljetuksen tunnus-
21363: tellun hyödyn määrä tai muut rikokseen liitty- merkistön.
21364: vät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vä- Asianmukaisella luvalla tarkoitetaan viran-
21365: häinen. omaisen antamaa lupaa. Muilla tuontia tai
21366: Säännöstelyrikkomuksen rangaistusseuraa- vientiä koskevilla säännöksillä tarkoitetaan
21367: muksena olisi sakko. yleensä kaikkia tällaisia säännöksiä. On kui-
21368: tenkin otettava huomioon se, mitä 7 §:ssä on
21369: sanottu menettelytapasäännösten tai -määräys-
21370: 4 §. Salakuljetus ten rikkomisesta.
21371: Kuten voimassa olevassakin säännöksessä te-
21372: Ehdotettu säännös olisi luvatonta tai sään- kotapa on kuvattu ilmaisulla ''tuo tai yrittää
21373: nösten tai määräysten vastaisesti tapahtuvaa tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä
21374: tuontia ja vientiä koskeva yleissäännös ja vas- maasta". Käsitteellä "maa" ei välttämättä tar-
21375: taisi tässä suhteessa nykyistä rikoslain 38 luvun koitettaisi Suomen valtiollisesti rajattua aluet-
21376: 12 §:n salakuljetusta koskevaa säännöstä. ta, vaan maahan tuontia ja maasta vientiä
21377: Olennaisin ero ilmenee 2 momenttiin sisälty- koskevista säännöksistä ilmenevien alueiden
21378: västä soveltamisalaa koskevasta säännöksestä. rajoja, esimerkiksi niin sanotun vapaa-alueen
21379: 1 momentti. Tavaran tuontia ja vientiä kos- ja tullialueen rajaa.
21380: kevat rajoitukset voidaan jakaa ehdottomiin Ehdotettu salakuljetuksen yleissäännös ei
21381: kieltoihin, viranomaisten harkinnassa oleviin syrjäyttäisi voimassa olevia salakuljetusta kos-
21382: rajoituksiin ja tavaran laatuvaatimuksiin pe- kevia erityissäännöksiä, joita sisältyy esimer-
21383: rustuviin tosiasiallisiin rajoituksiin. Ehdotto- kiksi alkoholilakiin ja huumausainelakiin. Täl-
21384: mia tuonti- ja vientikieltoja on hyvin vähän tä osin ehdotus vastaisi nykyistä lakia.
21385: eikä niillä ole suurta käytännön merkitystä. Salakuljetuksen rangaistusasteikkoa ehdote-
21386: Käytännössä ehkä merkittävin kielto sisältyy taan alennettavaksi. Rikoslain 38 luvun 12 §:n
21387: epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäise- nykyinen rangaistusasteikko periytyy kieltolain
21388: misestä annettuun lakiin. Eräitä tavaroita saa ajalta, jolloin salakuljetus oli yleistä. Tuolloin
21389: tuoda maahan vain tietyssä asemassa oleva, oli muutoinkin nykyistä runsaammin rajoitettu
21390: 1988 vp. - HE n:o 66 181
21391:
21392: ulkomaankauppaa ja näillä rajoituksilla oli kin oltava aina kokonaisuutena arvostellen vä-
21393: talouselämän sääntelyssä tärkeä tehtävä. Kau- häinen. Teon kokonaisarvostelussa keskeinen
21394: pan vapautumisen mukana tällaisten rajoitus- vaikutus on niiden etujen merkittävyydellä,
21395: ten merkitys on vähentynyt eikä niiden rikko- joita rikotuilla vienti- tai tuontisäännöksillä
21396: mista voida enää pitää yhtä moitittavana kuin pyritään suojaamaan. Lievän salakuljetuksen
21397: aikaisemmin. rikosnimenä olisi salakuljetusrikkomus.
21398: Salakuljetussäännöksen merkitystä vähentäi- Salakuljetusrikkomuksen rangaistuksena oli-
21399: si entisestään se, että lisenssirajoitusten vastai- si sakko.
21400: nen tuonti tai vienti rangaistaisiin ehdotuksen
21401: mukaan säännöstelyrikoksena, koska silloin ri-
21402: kotaan ulkomaankaupan turvaamislaissa sää- 6 §. Laiton tuontitovaraan ryhtyminen
21403: dettyä tai tuon lain nojalla annettua säännöste-
21404: lymääräystä. Salakuljetuksen kohteena olisivat
21405: vastedes pääasiassa sellaiset tavarat, joiden Ryhtyminen tavaraan, joka on tuotu maa-
21406: tuontia tai vientiä on rajoitettu tavaran haital- han tullimaksua kavaltaen tai salakuljetettu,
21407: listen tai vaarallisten ominaisuuksien vuoksi. rangaistaan nykyisin rikoslain 38 luvun 13 §:n
21408: Eräiden käytännössä merkityksellisten tuonti- nojalla. Ehdotettu säännös laittomasta tuonti-
21409: kieltojen rikkominen jäisi toistaiseksi edelleen tavaraan ryhtymisestä poikkeaa voimassa ole-
21410: erityislakeihin (esim. alkoholi- ja huumaus- vasta säännöksestä lähinnä kahdessa suhteessa.
21411: ainelakeihin) sisältyvien rangaistussäännösten Ryhtyminen olisi rangaistavaa ainoastaan ta-
21412: varaan. hallisena, mikä merkitsisi tuottamuksellisen
21413: Salakuljetuksesta voitaisiin tuomita sakkoon ryhtymisen rangaistavuuden poistamista. Toi-
21414: tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. saalta esirikosten - niiden rikosten, jotka
21415: 2 momentti. Salakuljetuksena ei pidettäisi tekevät tiettyyn tavaran ryhtymisen rangaista-
21416: tässä luvussa mainittujen säännöstelylakien vaksi - määrää lisättäisiin.
21417: tuontia tai vientiä koskevien säännöstelymää- Esirikoksia olisivat maahan tuonnin yhtey-
21418: räysten rikkomista. Käytännössä tämä merkit- dessä tehdyt veropetos, säännöstelyrikos ja
21419: sisi ennen kaikkea sitä, että näihin lakeihin salakuljetus. Esirikoksia koskeva luettelo on
21420: perustuvan lisenssirajoituksen taikka valuutta- tyhjentävä ja se sisältää myös näiden rikosten
21421: liikennettä koskevan määräyksen rikkomista ei törkeämmät ja lievemmät tekomuodot. Vero-
21422: voitaisi enää rangaista salakuljetuksena. Val- petoksen sisällyttäminen esirikoksiin merkitsisi
21423: tuusrikoslain 2 §:n ja 9 §:n soveltaminen näissä laajennusta ryhtymisrikoksen soveltamisalaan,
21424: tilanteissa on ollut horjuvaa. Näitä rikoksia koska nykyisin veropetos voi olla esirikoksena
21425: pidettäisiin siis vastedes säännöstelyrikoksina vain silloin, kun on kysymys tullimaksua ka-
21426: eikä salakuljetuksena. valtaen maahan tuotuun omaisuuteen ryhtymi-
21427: sestä. Maahantuonnin yhteydessä tehtävistä ri-
21428: koksista kuitenkin juuri veropetokset tuottavat
21429: 5 §. Salakuljetusrikkomus yleensä suurimman hyödyn. Vastaavasti hou-
21430: kutus hankkia rikoksen johdosta edullista ta-
21431: Rikoslain 38 luvun 12 §:n 2 momentissa on varaa on näissä tapauksissa suuri. Muiden
21432: nykyisin erittäin lieventävien asianhaarain val- esirikosten osalta ehdotus asiallisesti vastaa
21433: litessa tehtyä salakuljetusta koskeva säännös. nykyistä sääntelyä.
21434: Huomattava osa salakuljetustapauksista on vä- Ryhtymisen tekotavat ovat samat kuin kät-
21435: häisiä, joten edelleenkin tarvitaan salakuljetuk- kemisrikoksissa. Tältä osin voidaan viitata eh-
21436: sen lievää tekomuotoa tarkoittava säännös. dotettujen kätkemisrikosten perusteluihin. Nii-
21437: Lievää tekomuotoa koskeva säännös on tar- hin viitataan myös siltä osin, kun on kysymys
21438: peen myös siksi, että vähäisissä tapauksissa rikoksella alun perin saadun omaisuuden si-
21439: edelleen voitaisiin käyttää rangaistusmääräys- jaan tulleesta omaisuudesta, tunnusmerkistön
21440: menettelyä. täyttymisestä, esirikoksen liitännäisyydestä
21441: Salakuljetuksen vähäisyyttä arvioitaessa olisi päärikokseen, syyksiluettavuudesta ja vanhen-
21442: kiinnitettävä huomiota rikoksen kohteena ol- tumisesta.
21443: leen tavaran arvoon tai määrään. Jokin muu- Laittoman tuoniitavaraan ryhtymisen ran-
21444: kin rikokseen liittyvä seikka saattaisi johtaa gaistus olisi sakko tai vankeutta enintään kuusi
21445: teon arvioimiseen vähäiseksi. Teon olisi kuiten- kuukautta.
21446: 182 1988 vp. - HE n:o 66
21447:
21448: 7 §. Rajoitussäännös tuomita sen esirikokseen osallista sekä rangais-
21449: tavuuden poistamisesta rikoksentekijän kanssa
21450: 1 momentti. Säännöstelyrikoksena tai sala- samassa taloudessa asuvaan henkilöön nähden
21451: kuljetuksena ei pidettäisi vähäistä ilmoittamis- eräissä tapauksissa. Säännösten soveltamisessa
21452: tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä eikä voidaan soveltuvin osin nojautua kätkemisri-
21453: muuta vähäistä menettelytapamääräyksen rik- kosten vastaavien rajoitusten perusteluihin.
21454: komista. Näiden rikosten moitittavuuden pe-
21455: rusteena on ensisijaisesti se uhka, jonka rikko-
21456: mus aiheuttaa säännöstelyn taikka tuontia tai 8 §. Omaisuuden menettäminen
21457: vientiä koskevien rajoitusten tarkoitusperien
21458: toteuttamiselle. Vähäiset menettelytapamää- Pykälä koskee omaisuuden menettämistä
21459: räysten rikkomiset eivät vaaranna näiden tar- tässä luvussa tarkoitettujen rikosten johdosta.
21460: koitusperien toteutumista, minkä vuoksi niitä Menetettäväksi voitaisiin tuomita rikoksen
21461: ei ole syytä pitää säännöstelyrikoksina eikä kohteena ollut omaisuus (1 mom.), sen säilyt-
21462: salakuljetuksena, ei edes näiden rikosten lie- tämiseen käytetyt välineet (2 mom.) ja rikok-
21463: vimmän tekomuodon mukaisina säännöstely- sen tekemisessä käytetty kuljetusväline (3
21464: rikkomuksena tai salakuljetusrikkomuksena. mom.).
21465: Säännöstelyrikkomukseen ja salakuljetusrik- 1 momentti. Säännöstelyrikosten tai salakul-
21466: komukseen kuuluva rikoksen vähäisyys tar- jetuksen kohteena ollutta omaisuutta koskeva
21467: koittaa tilanteita, joissa muulla tavoin kuin menettämisseuraamus ei ole harkinnanvarai-
21468: vähäisellä menettelytapasäännöksen rikkomi- nen, vaan edellytysten täyttyessä se on pakko
21469: sella on syyllistytty säännöstely- tai salakulje- tuomita, jollei seuraamusta ole 11 §:n mukaan
21470: tusrikkomukseen. Niissä on siis kysymys teois- kohtuullistettava. Menetetyksi tuomitsemisen
21471: ta, joita luonteensa puolesta on pidettävä pe- edellytykset olisivat kuitenkin melko tiukat.
21472: rustunnusmerkistön mukaisena säännöstelyri- Tavoitteena on, että rikosesineen konfiskointia
21473: koksena tai salakuljetuksena, mutta jotka yk- käytettäisiin vain turvaamistoimenpiteenä.
21474: sittäistapausta koskevan kokonaisarvostelun Rikosesine voitaisiin tuomita menetetyksi jo-
21475: johdosta ansaitsevat perusrikosta lievemmän ko kokonaan tai osaksi sen mukaan kuin se on
21476: teon luonnehdinnan. tarpeen 1-3 kohdassa mainittujen perusteiden
21477: Koska sotatilalakiin jäisi edelleen avoin ran- vuoksi. Jos esimerkiksi maahantuodusta tava-
21478: gaistussäännös, voisi vähäinen menettelytapa- raerästä ainoastaan osa on terveydelle vaaral-
21479: määräyksen rikkominen tulla sen nojalla ran- lista, menettämisseuraamus rajoitettaisiin kos-
21480: gaistuksi, vaikka avoimen rangaistussäännök- kemaan vain sitä. Muuta osaa, vaikka sekin
21481: sen tarkoituksena onkin säätää rangaistavaksi olisi tuotu säännöksiä rikkoen, ei tuomittaisi
21482: sotatilalain muiden määräysten kuin taloudel- menetetyksi.
21483: lista säännöstelyä koskevien määräysten rikko- Rikosesine tuomittaisiin valtiolle menetetyksi
21484: minen. Lisäksi useissa viennin ja tuonnin rajoi- ensinnäkin silloin, kun menettämisseuraamus
21485: tuksia sisältävissä laeissa on avoin rangaistus- on tarpeen säännöstelyn tarkoituksen turvaa-
21486: säännös, jonka nojalla vähäinenkin menettely- miseksi. Tarvetta harkittaessa on siis otettava
21487: tapamääräyksen rikkominen voi olla rangaista- huomioon säännöstelyn tavoitteet. Jos menet-
21488: vaa. Salakuljetusrikkomuksena tällaista rikko- tämisseuraamuksen tuomitsematta jättäminen
21489: mista ei ehdotetun rajoitussäännöksen mukaan johtaisi säännöstelyn tarkoitusperien vaarantu-
21490: voisi rangaista. Edellä tarkoitetuissa tapauksis- miseen, seuraamus olisi tuomittava. Myös
21491: sa olisi perusteltua soveltaa toimenpiteistä luo- säännöstelytavoitteen merkittävyys on otettava
21492: pumissäännöksiä. harkinnassa huomioon. Väestön toimeentulon
21493: Menettelytapamääräyksellä samoin kuin turvaaminen voi useammin vaatia menettämis-
21494: säännöstelymääräyksellä tarkoitetaan sekä la- seuraamuksen käyttämistä kuin esimerkiksi
21495: kiin tai asetukseen sisältyviä säännöksiä että normaaliolojen hintasäännöstelyn toteuttami-
21496: niiden nojalla annettuja määräyksiä. Tältä osin nen.
21497: viitataan siihen, mitä edellä 1 §:n perusteluissa Myös säännöstelyrikoksen kohteena olleen
21498: on lausuttu säännöstelymääräyksen käsitteestä. tavaraerän suuruus saattaa vaikuttaa siihen,
21499: 2 ja 3 momentti. Momentit sisältävät ehdote- onko menettämisseuraamus tarpeen. Yksittäi-
21500: tun 32 luvun 6 §:ää vastaavat säännökset siitä, sen tuotteen tuominen säännöstelymääräyksiä
21501: ettei laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä rikkoen ei yleensä vaarantane säännöstelyta-
21502: 1988 vp. - HE n:o 66 183
21503:
21504: voitteita siten, että tällainen tuote olisi konfis- vat terveydelle tai ympäristölle vaarallisten ai-
21505: koitava. Sen sijaan suurehko tavaraerä saattaa neiden käsittelyä. Menettämisseuraamus olisi
21506: helpommin vaarantaa säännöstelytavoitteita. tässäkin tapauksessa tuomittava vain siltä osin
21507: Joissakin tapauksissa tavaraerän konfiskointi kuin se on tarpeen omaisuuden terveydelle tai
21508: voi olla tarpeen siitä syystä, että kyseisen ympäristölle vaarallisten ominaisuuksien vuok-
21509: tuotteen tuonti ei ole säännöstelyn tarkoituk- si. Esimerkiksi tarkastusvelvollisuus laiminlyö-
21510: sen kannalta ylipäänsä suotavaa. Säännöstelyn den maahan salakuljetettua siemenviljaerää ei
21511: tarkoituksen turvaamisen konfiskoinnille aset- tulisi tuomita valtiolle menetetyksi, jos tarkas-
21512: tamia rajoja harkittaessa voidaankin joutua tuksessa havaitaan sen täyttävän maahantuon-
21513: suorittamaan vastaavanlaista harkintaa kuin nille asetetut edellytykset eikä muutakaan syytä
21514: tuontilupahakemuksien käsittelyssä. Yleisesti menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen ole.
21515: voitaneen myös katsoa, että poikkeusolot lisää- Tuomioistuimen olisi harkittava menettämis-
21516: vät menettämisseuraamuksen käyttämisen tar- seuraamuksen tarpeellisuus tuomitsemisajan-
21517: vetta. Menettämisseuraamuksen tarpeellisuu- kohtana vallitsevien olosuhteiden mukaan. Jos
21518: den arvioimisessa olisi tarkoituksenmukaista olosuhteet ovat rikoksen paljastumisen jälkeen
21519: käyttää hyväksi säännöstelyä valvovien viran- muuttuneet niin, ettei menettämisseuraamus
21520: omaisten asiantuntemusta näitä kuulemalla. ole enää esimerkiksi säännöstelyn tarkoituksen
21521: Säännöstelyn tarkoituksen turvaamiseksi turvaamiseksi tarpeen eikä muutakaan perus-
21522: voisi olla tarpeen esimerkiksi säännöstelymää- tetta menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen
21523: räyksiä rikkoen hankitun tavaravaraston kon- ole, seuraamusta ei olisi tuomittava.
21524: fiskointi, jos sen markkinointi vaarantaisi 2 momentti. Menetetyksi tuomittava omai-
21525: säännöstelytavoitteita. Konfiskointia ei taas suus voi olla sellaista, että sitä on hankala
21526: yleensä olisi tarpeen kohdistaa sellaiseen tava- säilyttää tai siirtää ilman sen säilytysastioita.
21527: raerään, jota on pidetty kaupan hintasäännös- Esimerkkeinä voidaan mainita useat elintarvik-
21528: telyä rikkoen, mutta jota voitaisiin säännöstel- keet ja nestemäiset aineet. Ehdotuksen mukaan
21529: tyjä hintoja noudattaen edelleen myydä. Se ei myös rikosesineen säilytysväline voitaisiin kon-
21530: myöskään voisi kohdistua tavaraan, joka on fiskoida, mikäli menettämisseuraamusta ei
21531: tuotu maahan säännöstelymääräyksiä rikkoen, muuten voitaisi hankaluudetta panna täytän-
21532: vaikka se olisi saatu tuoda maahan myös töön. Säilytysvälineellä tarkoitetaan tavaran
21533: säännöksiä noudattaen, ellei menettämisseu- tyypillisiä kuljetus- ja jakelupakkauksia kuten
21534: raamus olisi tarpeen jostakin muusta syystä pulloja, säkkejä ja laatikoita. Valtuusrikoslais-
21535: kuin säännöstelyn turvaamiseksi. sa ja rikoslain 38 luvun 15 §:ssä on nykyisin
21536: Uusien rikosten ehkäisemiseksi tarpeellisella vastaavanlainen säännös, mutta säilytysväli-
21537: konfiskoinnilla pyritään estämään omaisuuden neen menettämistä ei niissä ole mitenkään ra-
21538: joutuminen lähinnä uusien säännöstely- tai sa- joitettu.
21539: lakuljetusrikosten kohteeksi. Myös muut vas- Säilytysvälineen konfiskointi ei ole itsenäi-
21540: taavankaltaiset rikokset sellaisia säännöksiä nen turvaamistoimenpide, minkä vuoksi sitä
21541: vastaan, joilla pyritään rajoittamaan kysymyk- tulisi käyttää mahdollisimman harvoin. Tämän
21542: sessä olevan omaisuuden vapaata käyttöä, olisi vuoksi säännöstä ei ole kirjoitettu ehdotto-
21543: otettava huomioon tätä kohtaa sovellettaessa. maan muotoon, vaan säilytysvälineen konfis-
21544: Lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä muun mu- kointi on jätetty tuomioistuimen harkinnasta
21545: assa rikosesineen laatuun ja rikoksentekijän riippuvaksi. Erityisesti niissä tapauksissa, jois-
21546: aikaisempaan toimintaan sekä rikosesineen so- sa säilytysvälineen arvo rikosesineeseen verrat-
21547: veltuvuuteen säännösten mukaiseen käyttöön. tuna on suuri, tulisi säilytysvälineen konfis-
21548: Jos esimerkiksi jokin tavaraerä on tuotu maa- kointiin suhtautua pidättyvästi. Säilytysväli-
21549: han säännöstelymääräyksiä rikkoen ilmeisenä neen menettämistä koskeva säännös ei toisaalta
21550: tarkoituksena sen maastavienti säännöstely- estä soveltamasta rikoslain 2 luvun 16 §:n 3
21551: määräyksiä jälleen rikkoen, tavaraerä tuomit- momentin säännöksiä rikoksentekovälineen
21552: taisiin valtiolle menetetyksi. menettämisestä esimerkiksi silloin, kun säily-
21553: Kolmantena menettämisseuraamuksen pe- tysväline on yksinomaan rikoksen tekemistä
21554: rusteena on mainittu omaisuuden terveydelle varten valmistettu tai hankittu.
21555: tai ympäristölle aiheuttaman vaaran torjumi- 3 momentti. Ehdotettu säännös korvaisi ny-
21556: nen. Säännös täydentää niitä useissa laeissa kyiset rikoslain 38 luvun 15 §:n 1 momenttiin
21557: olevia menettämisseuraamuksia, jotka koske- ja valtuusrikoslain 7 §:ään sisältyvät kuljetus-
21558: 184 1988 vp. - HE n:o 66
21559:
21560: välineen menettämistä koskevat säännökset. 9 §. Omaisuuden menettämisen rajoitukset
21561: Siinä olisi kysymys luvun 1-6 §:ssä tarkoitet-
21562: tujen rikosten tekemisessä käytettyjen kuljetus- Pykälä koskee omistussuhteiden 8 §:ssä tar-
21563: välineiden menettämisestä. Näin ollen se koski- koitetulle omaisuuden menettämiselle aiheutta-
21564: si myös sellaista kuljetusvälinettä, jota on käy- mia rajoituksia. Se korvaisi rikoslain 38 luvun
21565: tetty laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen. 15 §:ään ja valtuusrikoslain 5 ja 7 §:ään
21566: Samoin se koskisi 6 §:ssä tarkoitetun verope- sisältyvät vastaavat säännökset, jotka jonkin
21567: toksen eli omaisuutta maahan tuotaessa tehdyn verran poikkeavat toisistaan. Ehdotuksen mu-
21568: veropetoksen tekemisessä käytetyn kuljetus- kaan rikosesineen, sen säilytysvälineen ja kul-
21569: välineen menetetyksi tuomitsemista. jetusvälineen omistuksesta johtuvat menettä-
21570: misseuraamuksen rajoitukset yhtenäistettäisiin.
21571: Kuljetusvälineenä tarkoitettaisiin kaikenlai-
21572: Pykälästä ilmenee, kenen omaisuutta voitai-
21573: sia kulkuneuvoja kuten autoja, aluksia ja ilma- siin tuomita menetetyksi. Menetetyksi voitai-
21574: aluksia. Säännöksessä ei ole erikseen mainittu siin tuomita ensinnäkin rikoksen tekijälle ja
21575: kuljetuksessa käytettyjä eläimiä, mutta niitäkin rikokseen osalliselle kuuluva omaisuus. Lisäksi
21576: voitaisiin edelleen pitää kuljetusvälineinä. voitaisiin konfiskoida omaisuus, joka kuuluu
21577: Myös kulkuneuvoen liitetyt kuljetusalustat,
21578: sille, jonka puolesta tai suostumuksin rikos on
21579: kuten irtolavat ja perävaunut olisivat kuljetus-
21580: tehty. Näin ollen esimerkiksi yhteisölle kuuluva
21581: välineitä. Ne voitaisiin tuomita menetetyksi
21582: omaisuus voitaisiin konfiskoida, jos menettä-
21583: erikseenkin silloin, kun niiden siirtämisestä misen perusteena oleva rikos on tehty yhteisön
21584: ovat huolehtineet ulkopuoliset, esimerkiksi
21585: puolesta. Rikos on tapahtunut omistajan suos-
21586: huolintaliike. tumuksin silloin, kun omistaja on rikoksesta
21587: Menettämisseuraamuksen edellytyksenä olisi tietoisena sallinut sen tapahtuvan tai hyväksy-
21588: aina se, että kuljetusvälinettä on käytetty tässä nyt esimerkiksi sen, että hänen omistamaansa
21589: luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen rikok- kuljetusvälinettä käytetään rikoksentekoväli-
21590: sen kohteena ollutta omaisuutta kuljettamalla. neenä. Nimenomaisesti ilmaistua suostumusta
21591: Lisäksi vaadittaisiin joko sitä, että kuljetusväli- ei edellytettäisi.
21592: neeseen on tehty rikosesineen kätkemistä hel- Omaisuuden menettämisen supistumista voi-
21593: pottavia tai muulla tavoin rikoksen tekemistä massa oleviin säännöksiin verrattuna merkitsisi
21594: edistäviä rakennemuutoksia tai sitä, että kulje- se, että kuljetusvälinettä ei enää voitaisi määrä-
21595: tusvälinettä on pääasiallisesti käytetty mainit- tä menetetyksi sillä perusteella, että omistajan
21596: tujen rikosten tekemiseen. on ollut syytä varoa sitä käytettävän puheena
21597: olevien rikosten tekemiseen. Myöskään sen
21598: Rakennemuutosten tekeminen olisi uusi me-
21599: omaisuutta, jonka hyväksi rikos on tehty, ei
21600: nettämisperuste. Tällainen menettely osoittaa
21601: enää voitaisi tuomita menetetyksi, ellei rikosta
21602: suunnitelmallisuutta ja tietoista tarkoitusta
21603: ole tehty hänen puolestaan tai suostumuksin.
21604: käyttää kuljetusvälinettä rikoksentekovälinee-
21605: Menettämisseuraamuksen ulottamista näin laa-
21606: nä. Tällaisen kuljetusvälineen menetettäväksi jaksi ei ole pidetty tarpeellisena. Kysymyksessä
21607: tuomitsemista puoltaa myös se, että siten voi-
21608: olevilla rikoksilla ei ole enää sellaista merkitys-
21609: taisiin ehkäistä sen käyttämistä uusien rikosten tä kuin niillä oli nykyisten säännösten säätämi-
21610: tekemiseen. Kuljetusvälineen käyttäminen pää-
21611: sen aikaan. Käytännössä ei ole esiintynyt eri-
21612: asiallisesti rikosten tekemiseen on nykyisinkin tyistä tarvetta näin laajan menettämisseuraa-
21613: sen menetettäväksi tuomitsemisen peruste. muksen käyttämiseen. Ilmaisu "hyväksi" on
21614: Menettämisseuraamus ei voisi enää seurata myös merkitykseltään liian väljä. Oikeusturva-
21615: pelkästään siitä, että kuljetusvälineen pääasial- syyt vaativat, että rikoksen seuraamusten käyt-
21616: lisena kuormana on ollut puheena olevien ri- töedellytykset määritellään mahdollisimman
21617: kosten kohteena ollutta omaisuutta. Kuljetus- täsmällisesti.
21618: välineen tuomitsemista menetetyksi sen käytön Omaisuus voitaisiin sitä vastoin tuomita me-
21619: kannalta satunnaisen rikoksen johdosta ei voi- netetyksi, jos se on rikoksen tekemisen jälkeen
21620: da pitää järkevänä turvaamistoimenpiteenä. siirretty toiselle, joka on omaisuuden vastaan-
21621: Lisäksi se usein merkitsisi rikoksesta tuomitta- ottaessaan tiennyt rikoksesta. Omaisuuden
21622: vaa rangaistusta ankarampaa seuraamusta, saantoa tällaisissa olosuhteissa ei ole tarpeen
21623: jonka määrä riippuisi yksinomaan kuljetusväli- suojata samoin kuin muuta omaisuuden siirty-
21624: neen arvosta eikä rikoksen vakavuudesta. mistä. Tarkoituksena on lisäksi vähentää hou-
21625: 1988 vp. - HE n:o 66 185
21626:
21627: kutusta saattaa omaisuus menettämisseuraa- Ehdotuksen mukaan arvon menettämiseen
21628: muksen ulottumattomiin. Säännöstä tarvitaan voitaisiin tuomita kahdessa tapauksessa. Se
21629: myös sen johdosta, että laiton tuontitavaraan olisi mahdollista ensinnäkin silloin, kun omai-
21630: ryhtyminen ei enää olisi rikosesineen eikä säily- suutta olisi ollut tuomittava menetetyksi 8 §:n
21631: tysvälineen menettämisen peruste. Tämän mukaan, mutta sitä ei voitaisi 9 §:ssä tarkoite-
21632: säännöksen perusteella menetettäväksi voitai- tun rajoituksen vuoksi tehdä. Lisäksi omaisuu-
21633: siin kuitenkin tuomita myös ryhtyjän omistuk- den arvo voitaisiin tuomita menetetyksi silloin,
21634: seen siirtynyt omaisuus, jos se olisi ollut 8 §:n kun menetettäväksi tuomittava omaisuus on
21635: mukaan tuomittava menetetyksi. menettämisseuraamuksen välttämiseksi kätket-
21636: Jos omaisuus kuuluu yhteisesti sellaiselle, ty tai hävitetty. Arvon menettämisseuraamuk-
21637: jolta se ei ole konfiskoitavissa, ja sellaiselle, seen voitaisiin tuomita samat henkilöt tai yhtei-
21638: jolta se voidaan tuomita menetetyksi, omai- söt kuin omaisuuttakin koskevaan menettämis-
21639: suutta ei voida konfiskoida. Samanlainen ra- seuraamukseen.
21640: joitus voi johtua siitä, ettei menetettäväksi Arvon menettämistä koskeva säännös ei kui-
21641: tuomittavaa omaisuutta voida erottaa sellaises- tenkaan ole ehdoton, vaan tuomioistuimella
21642: ta omaisuudesta, jota ei voida tuomita menete- olisi valta harkita menettämisseuraamuksen
21643: tyksi. tarpeellisuutta ja laajuutta. Harkinnassa olisi
21644: kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuden ja
21645: yleisen lainkuuliaisuuden asettamiin vaatimuk-
21646: JO§. Arvon menettäminen siin. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi
21647: on pyrittävä estämään muun muassa seuraa-
21648: Pykälä korvaisi nykyiset rikoslain 38 luvun musten kohdentumisen satunnaisuutta ja lisää-
21649: 15 §:n ja valtuusrikoslain 5 §:n ja 7 §:n 3 mään seuraamuksiin tuomittavien yhdenver-
21650: momentin arvon menettämistä koskevat sään- taista kohtelua. Näin ollen yleisen lainkuuliai-
21651: nökset ja merkitsisi samalla sääntelyn yhtenäis- suuden ylläpitäminen vaatii esimerkiksi sitä,
21652: tämistä. ettei rikokseen liittyvästä menettämisseuraa-
21653: 1 momentti. Jos menettämisseuraamus voi- muksesta voi välttyä siirtämällä omaisuutta
21654: taisiin kohdistaa vain itse omaisuuteen eikä siinä tarkoituksessa menettämisseuraamuksen
21655: koskaan sen arvoon, seuraamuksen tuomitse- ulottumattomiin tai ryhtymällä muihin vastaa-
21656: misessa voisi esiintyä suuria vaihteluita täysin viin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi arvon me-
21657: sattumanvaraisten seikkojen perusteella. Ri- nettäminen olisi yleensä tuomittava ainakin
21658: kosesine on tuomitsemishetkellä jo voinut ehtiä tällaisissa tapauksissa.
21659: siirtyä vilpittömässä mielessä olevalle uudelle 2 momentti. Arvon menettämiseen liittyy
21660: omistajalle, jolloin siihen ei enää voida kohdis- rankaisullisia piirteitä. Tämän vuoksi sitä mää-
21661: taa menettämisseuraamusta. Vaikka osa omai- rättäessä olisi kunkin vastaajan osalta otettava
21662: suuden siirtymisen yhteydessä saadusta kor- soveltuvin osin huomioon myös rangaistuksen
21663: vauksesta olisikin tuomittava menetetyksi ri- määräämiseen vaikuttavia näkökohtia. Tällai-
21664: koksen tuottamana hyötynä, pääsisi rikoksen- sia ovat rikoksesta ilmenevän syyllisyyden
21665: tekijä tällöin selvästi edullisempaan asemaan määrä ja vastaajan taloudellinen asema.
21666: kuin siinä tapauksessa, että omaisuus olisi vielä "Muilla olosuhteilla" tarkoitetaan itse tekoon
21667: konfiskoitavissa. Usein on myös täysin sattu- tai tuomittavaan henkilöön liittyviä seikkoja
21668: manvaraista, käytetäänkö rikoksen tekemisessä laajemmaltikin kuin mitä rikoslain 6 luvun 1
21669: omaa vai esimerkiksi vuokrattua kulkuneuvoa. §:n 1 momentissa on säädetty. Näin pyritään
21670: siihen, että rangaistus- ja menettämisseuraa-
21671: Olisi lainkäytössä noudatettavan yhdenver- mukset olisivat oikeudenmukaisessa suhteessa
21672: taisuusperiaatteen vastaista ja myös yleisen itse tekoon. Taloudellisella asemalla on merki-
21673: lainkuuliaisuuden kannalta haitallista, jos ri- tystä erityisesti silloin, kun rikos on tehty
21674: koksesta tuomittava seuraamus voisi näin olen- jonkin yhteisön puolesta ja rikoksentekijän
21675: naisesti vaihdella satunnaisten seikkojen perus- syyllisyys on vähäinen. Tällaisessa tapauksessa
21676: teella. Yleinen lainkuuliaisuus vaatii myös sitä, yhteisö voitaisiin tuomita vastaamaan koko
21677: ettei menettämisseuraamusta voi välttää kätke- menetettäväksi tuomittavan omaisuuden arvos-
21678: mällä tai hävittämällä omaisuutta. Arvon me- ta ja rikoksentekijä ainoastaan sen osasta.
21679: nettämisseuraamuksen tuomitseminen onkin 3 momentti. Saman omaisuuden arvon me-
21680: eräissä tapauksissa perusteltua. nettämiseen tuomitut vastaisivat siitä yhteisvas-
21681: 24 380465Z
21682: 186 1988 vp. - HE n:o 66
21683:
21684: tuullisesti. Saman omaisuuden arvo ei nam tattaessa on lisäksi sovellettava rikoslain 6
21685: ollen voisi tulla useampaan kertaan menetetyk- luvun 4 §:n säännöksiä.
21686: si. Yhteisvastuullisuus voitaisiin todeta jo tuo- Arvon menettämistä koskevassa 10 §:ssä on
21687: mioistuimen päätöksessä, mikäli kaksi tai use- jo itse säännöksen lähtökohtana, että seuraa-
21688: ampi tuomitaan samalla päätöksellä samaa muksen tulisi ensisijaisesti rankaisullisen luon-
21689: omaisuutta koskevan arvon menettämiseen. teensa vuoksi olla oikeudenmukaisessa suhtees-
21690: Mikäli samaa omaisuutta koskeva arvonmenet- sa tuomittavan olosuhteisiin ja hänen syykseen
21691: tämisseuraamus tuomittaisiin eri oikeuden- luettuun menettelyyn. Ehdotettu 11 §:n sään-
21692: käynneissä, tuomitut vastaisivat silloinkin yh- nös koskisi kuitenkin paitsi omaisuuden myös
21693: teisvastuullisesti siitä riippumatta, onko jäl- arvon menettämistä. Arvon menettämiseen
21694: kimmäistä päätöstä tehtäessä ollut tietoa edelli- säännös tulisi sovellettavaksi poikkeustapauk-
21695: sestä päätöksestä. Se, jota ei ole tuomittu sissa, joissa tuomittavan menettelyyn ja olo-
21696: menettämään koko arvoa, vastaisi kuitenkin suhteisiin normaalikäytännön mukaisesti suh-
21697: vain tuomitusta määrästä. Hänen osaltaan yh- teutettu menettämisseuraamus kaikesta huoli-
21698: teisvastuullisuus rajoittuisi tähän määrään. matta näyttäisi yksittäistapauksessa kohtuutto-
21699: malta.
21700:
21701: 11 §. Menettämisseuraamuksen kohtuul/ista-
21702: minen 12 §. Menettelysäännös
21703:
21704: Valtuusrikoslain 8 §:n mukaan saadaan se,
21705: Siitä huolimatta, että 8 §:n mukaan omai- joka on rikoksesta hyötynyt tai jonka puolesta
21706: suuden menettämisseuraamus olisi turvaamis- tai hyväksi rikoksentekijä on toiminut, tuomita
21707: toimenpiteenä tarpeellinen, se saattaisi olla menettämään rikoksen tuottama hyöty sekä
21708: tuomittavan olosuhteisiin ja hänen syykseen rikosesine, sen säilytysväline tai kuljetusväline,
21709: luettuun menettelyyn nähden yksittäistapauk- vaikka rikoksentekijää vastaan ei olisi syytettä
21710: sessa kohtuuton. Näin on varsinkin silloin, kun nostettu tai tätä tuomittu rangaistukseen. Me-
21711: menettämisseuraamus kohdistuu paljoustava- nettämisseuraamuksen tuomitseminen on siis
21712: ran sijasta erityisesineisiin. Esimerkiksi jos kal- mahdollista, vaikka rikoksentekijää ei tunnet-
21713: liiseen kuljetusvälineeseen on tehty rakenne- taisi tai hän ei olisi tavoitettavissa taikka häntä
21714: muutoksia rikoksen tekemistä varten, koko vastaan ei muusta syystä esimerkiksi hänen
21715: esineen menettäminen saattaisi rikoksen vähäi- kuolemansa vuoksi nostettaisi syytettä tai hän-
21716: syyden tai menettelyyn liittyvien lieventävien tä tuomittaisi rangaistukseen. Rikoslain 2 lu-
21717: olosuhteiden vuoksi olla kohtuutonta. Myös vun 16 §:ssä ei ole vastaavia säännöksiä. Ri-
21718: rikosesineen menettämistä koskevan säännök- koksen tuottamasta hyödystä tosin säädetään,
21719: sen ehdottomuus saattaisi joissakin tapauksissa että hyöty on tuomittava menetetyksi katso-
21720: johtaa kohtuuttomuuteen. Tämän vuoksi on matta siihen, onko syytettä sitä vastaan tehty,
21721: pidetty tarpeellisena, että menettämisseuraa- jonka puolesta rikoksentekijä on toiminut. Tä-
21722: musta voitaisiin eräissä tapauksissa kohtuullis- mä säännös ei siis koske sellaista tilannetta,
21723: taa. ettei syytettä rikoksentekijää vastaan ole nos-
21724: Tuomioistuimelle ehdotetaan oikeutta jättää tettu.
21725: menettämisseuraamus tuomitsematta taikka Koska valtuusrikoslain 8 § ehdotuksen mu-
21726: määrätä se koskemaan omaisuuden arvoa taik- kaan kumottaisiin, jäisi mahdollisuus menettä-
21727: ka vain osaa omaisuudesta tai sen arvosta, jos misseuraamuksen tuomitsemiseen tuossa pykä-
21728: seuraamus muuten olisi rikoksen laatu ja muut lässä tarkoitetuissa tilanteissa epäselväksi, jol-
21729: olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton. Mah- lei vastaavia säännöksiä otettaisi muualle lain-
21730: dollista olisi näin ollen sekin, että menetetyksi säädäntöön. Säännöstelyrikosten ja salakulje-
21731: tuomittaisiin 8 §:ssä tarkoitetun omaisuuden tuksen yhteydessä voi esiintyä tapauksia, joissa
21732: asemesta osa sen arvosta, vaikka 9 §:n mukais- tietyn omaisuuden voidaan todeta olleen rikok-
21733: ta estettä omaisuuden tuomitsemiseen menete- sen kohteena ja omaisuus on joko sen hallussa,
21734: tyksi ei olisikaan. Tuomioistuimen olisi harkit- jonka puolesta tai suostumuksin rikos on teh-
21735: tava seuraamuksen kohtuullisuus mainittuihin ty, tai sellaisen henkilön hallussa, joka on
21736: seikkoihin pohjautuvan kokonaisarvioinnin pe- vastaanottanut omaisuuden tietoisena siihen
21737: rusteella. Rikoksen rangaistusseuraamusta mi- kohdistuneesta rikoksesta. Varsinkin sellaiset
21738: 1988 vp. - HE n:o 66 187
21739:
21740: rikokset, joissa rikoksen kohteena on huomat- luvun 16 §:n säännöksiä sovellettaisiin myös
21741: tava omaisuuserä, tehdään usein jonkin yhtei- säännöstelyrikokseen tai salakuljetukseen pe-
21742: sön puolesta. 1 os tällaisessa tapauksessa syytet- rustuvaan menettämisseuraamukseen, jollei
21743: tä esimerkiksi rikoksen tekijän pakoilun vuoksi 8-12 §:n säännöksistä muuta johdu.
21744: ei voitaisi nostaa, olisi epätyydyttävää, ettei Rikoslain 2 luvun 16 §:n 4 momentin sään-
21745: yhteisöä voitaisi tuomita menettämisseuraa- nökset eivät koske menetetyksi tuomittua riko-
21746: mukseen, johon se rikoksen tekijään kohdiste- sesinettä. Esimerkiksi kiinnityksen taikka
21747: tun syytejutun yhteydessä voitaisiin tuomita. pantti- ja pidätysoikeuden haltijaa ei kuiten-
21748: Tarvitaan siis edelleen valtuusrikoslain 8 §:ää kaan ole syytä asettaa eri asemaan sillä perus-
21749: vastaava säännös. teella, tuomitaanko hänen oikeutensa vakuute-
21750: Ehdotetussa menettelysäännöksessä nimen- na oleva esine valtiolle menetetyksi rikoslain
21751: omaisesti säädettäisiin menettämisseuraam uk- yleisten vai puheena olevien erityisten säännös-
21752: sen tuomitsemisesta siinä tapauksessa, ettei ten nojalla.
21753: syytettä rikoksentekijää vastaan ole nostettu Kerrotuista syistä luvun 13 §:ksi ehdotetaan
21754: tai häntä rangaistukseen tuomittu. Selvyyden otettavaksi rikoslain 2 luvun 16 §:ään viittaava
21755: vuoksi säännöksessä todettaisiin myös se, että säännös, joka lisäksi sisältäisi 2 luvun 16 §:n 4
21756: tällaisen jutun vastaaja voidaan tuomita me- momentin soveltamisalan laajennuksen.
21757: nettämisseuraamukseen, vaikka häntä itseään
21758: vastaan ei olisi syytettä nostettu. Niin kuin on
21759: todettu, viimeksi mainittua vastaava säännös 2. Laki rikoslain voimaanpanemi-
21760: on rikoslain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa, sesta annetun asetuksen muut-
21761: jossa on kysymys rikoksen tuottaman hyödyn tamisesta
21762: tuomitsemisesta menetetyksi. Ehdotettu menet-
21763: telysäännös ei koskisi rikoksen tuottaman hyö- Rikoslain voimaanpanemisesta annettuun
21764: dyn tuomitsemista menetetyksi, koska on kat- asetukseen ehdotettavat muutokset liittyvät
21765: sottu, ettei säännöstelyrikosten ja salakuljetuk- yleisperusteluissa selostettuun rikoslainsäädän-
21766: sen kohdalla ole syytä rikoslain 2 luvun 16 §:n nön ja rikosten syyteoikeuden ajallista ulottu-
21767: 1 momentista poikkeavaan sääntelyyn. vuutta koskevien säännösten uudistamiseen.
21768: Rikoslain kokonaisuudistuksen eri vaiheiden
21769: voimaantuloon liittyvien ongelmien vähentämi-
21770: 13 §. Viittaussäännös seksi ehdotetaan rikoslain voimaanpanemisesta
21771: annetun asetuksen 3 §:ään eräitä muutoksia ja
21772: Rikoslain yleiset säännökset menettämisseu- asetukseen lisättäväksi uusi 14 §. Ehdotettavat
21773: raamuksesta ovat 2 luvun 16 §:ssä. Pykälän 1 säännökset on tarkoitettu pysyviksi eli niitä
21774: ja 2 momentissa säädetään rikoksen tuottaman sovellettaisiin paitsi rikoslain uudistusten yh-
21775: taloudellisen hyödyn tuomitsemisesta valtiolle teydessä myös muun rikoslainsäädännön muut-
21776: menetetyksi ja sen 3 momentissa rikoksenteko- tuessa.
21777: välineen menettämisestä. Lisäksi pykälä sisäl- 3 §. Pykälän nykyisen lievemmän lain peri-
21778: tää säännökset vahingonkorvauksen ottamises- aatteen sisältävän säännöksen tilalle ehdote-
21779: ta menetetyksi tuomitun esineen arvosta sekä taan säännöstä rikoslainsäädännön ajallisesta
21780: esineeseen saadun kiinnityksen taikka pantti- ulottuvuudesta.
21781: tai pidätysoikeuden haltijan oikeudesta saada Oikeuskirjallisuudessa on melko yleisesti
21782: maksu esineen arvosta (4 ja 5 mom.). katsottu, että rikosoikeudellisten periaatteiden
21783: Säännöstelyrikoksia ja salakuljetusta koske- mukaan tekoon tulisi soveltaa sitä lakia, jonka
21784: van luvun 8-12 §:n säännökset koskevat vain voimassaoloaikana se on tehty. Käsitystä on
21785: rikosesineen, sen säilytysvälineen ja rikoksen perusteltu lähinnä sillä, että rikoslain normi
21786: tekemiseen käytetyn kuljetusvälineen tai niiden osoittaa, millä tavoin normin rikkomiseen tul-
21787: arvon tuomitsemista menetetyksi. Lukuun ei laan suhtautumaan, ja että rikoksentekijällä on
21788: sisältyisi lainkaan säännöksiä esimerkiksi ri- eräänlainen sopimukseen verrattava oikeus
21789: koksen tuottaman taloudellisen hyödyn tuo- luottaa siihen, ettei säännöksiä ainakaan hänen
21790: mitsemisesta menetetyksi. Rikoksentekoväli- vahingokseen muuteta. Toisaalta on katsottu,
21791: neen menettämisestä luvussa säädettäisiin vain että rikoslainsäädännön muuttaminen on osoi-
21792: eräin kuljetusvälinettä koskevin säännöksin. tuksena uudenlaisesta suhtautumisesta siihen,
21793: Ehdotuksen tarkoituksena on, että rikoslain 2 millä tavalla rikollisuutta voidaan ehkäistä, ja
21794: 188 1988 vp. - HE n:o 66
21795:
21796: että tässä suhteessa tarkoituksenmukaisiksi lain asemesta on sovellettava tuomitsemishet-
21797: katsottuja keinoja tulisi soveltaa heti niiden kellä voimassa olevaa lakia, jos se johtaa
21798: voimaantulon jälkeen. Laaja yksimielisyys on siihen, ettei rangaistusta ole tuomittava, tai
21799: vallinnut siitä, ettei rikoslainsäädäntöä saa so- lievempään rangaistukseen.
21800: veltaa taannehtivasti siten, että se merkitsee Norjan rikoslain mukaan tekoon on yleensä
21801: rankaisemista sellaisesta teosta, joka ei ollut sovellettava tekohetkellä voimassa ollutta la-
21802: tekohetkellä rangaistava, tai rangaistusseuraa- kia. Tuomitsemishetkellä voimassa olevaa la-
21803: musten ankaroitumista. kia on kuitenkin sovellettava, jos se johtaa
21804: Suomi on ratifioinut kansa/aisoikeuksia ja syytetylle edullisempaan ratkaisuun. Tanskassa
21805: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen sen sijaan on sovellettava tuomitsemishetkellä
21806: yleissopimuksen ja sen lainsäädännön alaan voimassa olevaa lakia, kuitenkin siten, ettei
21807: kuuluvat määräykset on hyväksytty 23 päivänä ratkaisu saa muodostua ankarammaksi kuin se
21808: kesäkuuta 197 5 annetulla lailla (1 0717 6). Yleis- olisi tullut vanhemman lain mukaan.
21809: sopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa kielletään Itävallan vuoden 1975 alussa voimaan tul-
21810: rikoslainsäädännön taannehtiva soveltaminen leen uuden rikoslain siirtymäsäännöksissä on
21811: sekä vahvistetaan rikoslainkäytössä noudatet- omaksuttu melko laaja lievemmän lain periaat-
21812: tavaksi lievemmän lain periaate. Yleissopimuk- teen rajoitus. Uutta lakia ei sovelleta rikosasi-
21813: sen mainitun kohdan mukaan ketään ei ole oissa, joissa ensimmäinen oikeusaste on anta-
21814: pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai nut päätöksen ennen uuden lain voimaantuloa.
21815: laiminlyönnin perusteella, joka ei ole ollut Näissä tapauksissa muutoksenhakutuomiois-
21816: tekohetkellä kansallisen tai kansainvälisen lain- tuinkin ratkaisee jutun vanhaa lakia soveltaen.
21817: säädännön mukaan rikos, eikä rikoksen teko- Myös Norjan rikoslaissa on rajoitettu lievem-
21818: hetkellä sovellettavaa rangaistusta ankarampaa män lain periaatteen noudattamista muutok-
21819: rangaistusta saa määrätä. Jos rikoksen tekemi- senhakuasioissa.
21820: sen jälkeen lailla säädetään sovellettavaksi lie- Rikoslain kokonaisuudistus aiheuttaa rikos-
21821: vempi rangaistus, rikoksentekijän tulee päästä lakiin useita erilaisia muutoksia. Valtaosa
21822: siitä osalliseksi. Yleissopimuksen puheena ole- muutoksista ei merkitse rikoslain muuttamista
21823: va määräys on sellaisenaan tullut osaksi Suo- olennaisesti ankarammaksi tai lievemmäksi.
21824: men oikeusjärjestystä. Eräät uudet tunnusmerkistöt merkitsevät vain
21825: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia rikostyyppien jaottelemista uudella, muuttu-
21826: koskevan yleissopimuksen mainitut velvoitteet neita olosuhteita paremmin vastaavalla tavalla.
21827: voitaisiin täyttää periaatteessa kahdella eri ta- Esimerkiksi uudistuksen ensimmäiseen vaihee-
21828: valla. Ensiksikin voitaisiin säätää, että uutta seen sisältyvä maksuvälinepetosta koskeva
21829: lakia on sen voimassa ollessa aina sovellettava, säännös ei osoita periaatteessa uutta suhtautu-
21830: jollei vanhan lain soveltaminen sen aikana mista maksuvälineisiin liittyvien petosrikosten
21831: tehtyyn tekoon johtaisi lieveropään lopputu- moitittavuuteen sinänsä, vaan sillä pyritään
21832: lokseen. Samaan tulokseen päästäisiin myös pääasiassa jäsentämään petosrikosten aluetta
21833: sellaisella säännöksellä, jonka mukaan sovel- uudella tavalla.
21834: lettaisiin tekohetkellä voimassa ollutta lakia, Lievemmän lain periaatteen soveltaminen on
21835: jollei tuomitsemishetkellä voimassa oleva laki aiheuttanut usein vaikeita laintulkintaongel-
21836: johda lieveropään lopputulokseen. Suomen mia. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa
21837: voimassa olevien säännösten on oikeuskäytän- uuden lain mahdollinen lievemmyys tekohet-
21838: nössä vakiintuneesti tulkittu olevan jälkimmäi- ken lakiin nähden on vähäistä, on tuottanut
21839: sen vaihtoehdon mukaisia. vaikeuksia ratkaista, kumpi laki on lievempi.
21840: Ruotsin rikoskaaren voimaantulolaissa on Kuitenkin syytetylle siitä koituva hyöty, että
21841: nimenomainen säännös rikoslain ajallisesta so- tekoon sovelletaan uutta lievempää lakia, on
21842: veltamisesta. Säännöksen mukaan ketään ei juuri näissä tapauksissa kaikkein pienin. Useis-
21843: saa tuomita teosta, josta tekohetkellä ei ollut sa tapauksissa lievemmän lain soveltamisesta
21844: säädetty rangaistusta. Säännöksessä on siis to- aiheutuu päätöksen lopputulokseen vain muo-
21845: dettu taannehtivan rikoslainsäädännön kielto. dollinen lievennys.
21846: Pääsäännöksi on valittu se, että rangaistus on Puheena olevat epäkohdat ilmenevät selvim-
21847: tuomittava sen lain mukaan, joka oli tekohet- min ratkaistaessa vanhan lain aikana tehtyjä
21848: kellä voimassa. Lievemmän lain periaate on rikoksia koskevia asioita muutoksenhakuas-
21849: säännöksessä toteutettu siten, että tekohetken teessa lainmuutoksen voimaantulon jälkeen.
21850: 1988 vp. - HE n:o 66 189
21851:
21852: Muutoksenhakutuomioistuimessa lievemmän den tähän etuun. Näin yksityiskohtainen sään-
21853: lain periaatteen noudattamisella on merkitystä tely tuskin olisi mahdollistakaan kansainväli-
21854: lähinnä silloin, kun käsiteltävä teko ei ole sen yleissopimuksen tasolla. Oikeusjärjestelmät
21855: uudessa laissa säädetty lainkaan rangaistavaksi ovat siinä määrin erilaisia. Varmaa kuitenkin
21856: tai kun siitä uuden lain mukaan seuraisi olen- on, että viimeistään lainvoimainen tuomio ri-
21857: naisesti lievempi rangaistus kuin mihin asiaa kosasiassa katkaisee rikoksentekijän oikeuden
21858: ensimmäisessä oikeusasteessa käsitellyt tuo- päästä osalliseksi lievemmän lain edusta. Yhtä
21859: mioistuin on vanhaa lakia soveltaessaan pääty- selvää lienee, että ensimmäisessä oikeusasteessa
21860: nyt. Muissa tapauksissa uuden lain soveltami- lievemmän lain periaatetta on joka tapauksessa
21861: sen vaikutus jää paljolti näennäiseksi. poikkeuksetta noudatettava. Ensimmäisen oi-
21862: Muutoksenhakutuomioistuimen työ on tar- keusasteen ratkaisun ja varsinaisten muutok-
21863: koituksenmukaisempaa kohdistaa sellaisten ky- senhakukeinojen jälkeisen lopullisen päätöksen
21864: symysten harkintaan ja tutkimiseen, joilla on välinen aika on sitä vastoin ongelmallisempi
21865: muutoksenhakijoiden kannalta käytännöllistä vaihe.
21866: merkitystä, sen sijaan että kaikissa jutuissa Yleissopimus ei liene tulkittavissa siten, että
21867: käytettäisiin runsaasti aikaa sen selvittämiseen, sen oikeudenkäyntimenettelyä koskevia mää-
21868: onko päätökseen ehkä tehtävä jokin muodolli- räyksiä olisi ehdottomasti aina noudatettava
21869: seksi jäävä tekninen muutos. Valtaosassa ri- myös muutoksenhakuasteessa. Monissa ulko-
21870: kosasioita alioikeuden päätös jää lopulliseksi maisissa oikeusjärjestelmissä ensimmäisen oi-
21871: ja samassakin asiassa usein vain osa syytetyistä keusasteen ratkaisu onkin huomattavasti lopul-
21872: hakee päätökseen muutosta, joten lievemmän lisempi ja muutoksenhakumahdollisuudet sii-
21873: lain periaatteen noudattaminen muutoksenha- hen vastaavasti suppeampia kuin meillä. Meil-
21874: kuja ratkaistaessa voi aiheuttaa sattumanvarai- läkin suurin osa rikosasioiden ratkaisuista käy-
21875: sia eroavuuksia samastakin rikoksesta tuomit- tännössä jää ensimmäisen asteen päätöksen
21876: tujen syytettyjen välillä. varaan.
21877: Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä Suomen oikeusjärjestelmässä olisi järkevää
21878: vaihetta koskevasta mietinnöstä antamissaan tulkita yleissopimuksen 15 artiklan 1 kohtaa
21879: lausunnoissa eräät hovioikeudet kiinnittivät siten, ettei se estäisi ensimmäisessä oikeus-
21880: huomiota lievemmän lain periaatteen sovelta- asteessa tapahtuneen ratkaisun jälkeen tarvitta-
21881: misen aiheuttamiin käytännöllisiin ongelmiin. essa (esim. prosessitaloudellisista syistä) poik-
21882: Ne katsoivat lievemmän lain periaatteen nou- keamasta lievemmän lain periaatteen ehdotto-
21883: dattamisen aiheuttavan tulkintavaikeuksia ja masta noudattamisesta. Lopullisesti oikeus lie-
21884: muutoksenhakemusten lisääntymistä, mistä vemmän lain etuun katkeaisi kuitenkin vasta
21885: taas seuraisi epäyhtenäisyyttä lainkäytössä, rat- ratkaisun saatua lainvoiman.
21886: kaisujen ennustettavuuden vähenemistä ja jut- Ehdotuksen mukaan rikokseen sovellettaisiin
21887: tujen ratkaisunopeuden hidastumista. yleensä sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos
21888: Lievemmän lain periaatteen noudattamisesta tehtiin. Tuntuu lähtökohtaisesti oikeuden-
21889: ei ole kuitenkaan rikoslain kokonaisuudistuk- mukaiselta arvioida rikoksentekijän toimintaa
21890: senkaan yhteydessä syytä kokonaan luopua. sen lain nojalla, jonka säännöksiä hän on
21891: Tämä olisi jo niiden velvoitteiden vastaista, rikkonut. Nykyinen käytäntö ei tältä osin ole
21892: joihin Suomi on sitoutunut ratifioidessaan aiheuttanut ongelmia. Tekohetken lakia lähtö-
21893: mainitun yleissopimuksen. Toisaalta periaat- kohtana pitävä säännös osoittaa myös selkeästi
21894: teen kirjaimelliseen noudattamiseen liittyvät taannehtivan rikoslainsäädännön kiellon.
21895: epäkohdat ovat siksi merkittäviä, että niitä on Kerrottujen epäkohtien välttämiseksi ehdote-
21896: pyrittävä vähentämään siinä määrin kuin se on taan, että lievemmän lain periaatetta olisi pää-
21897: mahdollista loukkaamatta lievemmän lain peri- sääntöisesti noudatettava, mutta siitä voitaisiin
21898: aatteen olennaista sisältöä. muutoksenhakutuomioistuimessa poiketa niis-
21899: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sä tapauksissa, joissa periaatteen noudattami-
21900: koskevan yleissopimuksen 15 artiklan 1 koh- nen ei aiheuttaisi syytetyn kannalta olennaista
21901: dan viimeisessä virkkeessä todetaan ainoas- muutosta muutoksenhaun kohteena olevan
21902: taan, että rikoksenteon jälkeen lailla säädetty päätöksen lopputulokseen. Milloin teosta uu-
21903: lievempi rangaistus on sellainen etu, josta ri- den lain mukaan ei voitaisi tuomita lainkaan
21904: koksentekijän tulee päästä osalliseksi. Siinä ei rangaistusta tai milloin tekohetkellä voimassa
21905: ole mainittu hetkeä, joka "katkaisee" oikeu- olleen lain soveltaminen johtaisi uuteen lakiin
21906: 190 1988 vp. - HE n:o 66
21907:
21908: verrattuna olennaisesti ankarampaan lopputu- vellettava tuomitsemishetkellä voimassa olevaa
21909: lokseen, uutta lakia kuitenkin sovellettaisiin lakia, jos se johtaa lievempään lopputulokseen
21910: myös muutoksenhakutuomioistuimessa. kuin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta-
21911: Eräät rangaistussäännökset on alusta alkaen minen. Poikkeuksetta lievempää lakia olisi so-
21912: tarkoitettu olemaan voimassa vain tietyn ajan. vellettava ensimmäisessä oikeusasteessa tehtä-
21913: Voimassaoloaika on voitu määrätä jo asian- vissä ratkaisuissa. Periaate heijastuisi vastaa-
21914: omaisen lain säännöksellä, mutta se voi myös vasti rikosten syyteharkintaan.
21915: ilmetä lain tarkoituksesta. Rajoitetuksi ajaksi Rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase-
21916: voimassa olevaksi tarkoitettuja rangaistussään- tuksen nykyisen 3 §:n mukaan on käytettävä
21917: nöksiä voi olla esimerkiksi säännöstelylainsää- "sitä lakia, joka lievempi on". Ehdotuksen
21918: dännössä. Varsinkin poikkeuksellisissa oloissa mukaan ei kuitenkaan olisi merkitystä itse
21919: voidaan katsoa tarvittavan rikosoikeudellista lakien periaatteellisen lievemmyyden (esim.
21920: suojaa sellaisia tekoja vastaan, jotka normaali- rangaistusasteikkojen) vertailulla, vaan vertai-
21921: oloissa eivät tarvitse rangaistusuhkaa. Sään- lun kohteena olisivat nimenomaan lakien aja-
21922: nösten kumoaminen olojen muututtua ei näissä tellun soveltamisen lopputulokset. Vertailu oli-
21923: tapauksissa ilmennä muuttunutta asennetta si perustettava siihen, mihin konkreettiin lop-
21924: lain voimassa ollessa tehtyihin tekoihin. Vaik- putulokseen uuden tai vanhan lain soveltami-
21925: ka lainsäädännössämme ei nykyisin olekaan nen esillä olevassa tapauksessa johtaa. Jos
21926: näitä tapauksia koskevia säännöksiä, on va- lopputulos olisi kummassakin tapauksessa sa-
21927: kiintuneesti katsottu, ettei lievemmän lain peri- ma, sovellettaisiin rikoksen tekoajan lakia.
21928: aatteen noudattaminen sovellu tällaisiin ta- Vertailussa olisi kiinnitettävä huomiota rikok-
21929: pauksiin. Tulkintaongelmien välttämiseksi eh- sen seuraamuksiin melko laajasti. Huomioon
21930: dotetaan, että uudistettavaan säännökseen olisi otettava paitsi rikoksesta seuraava pääran-
21931: otettaisiin myös määrättynä aikana voimassa gaistus myös mahdolliset lisärangaistukset ja
21932: olevaksi tarkoitettuja rangaistussäännöksiä yleensä muutkin tuomioistuimen rangaistus-
21933: koskeva säännös. tuomiota annettaessa määräitävät seuraamuk-
21934: 1 momentti. Momentti sisältäisi rikoslain set. Myös rikoslainsäädännön soveltamisessa
21935: ajallista ulottuvuutta koskevan perussäännök- yleisesti noudatettavien säännösten muutokset
21936: sen. Rikokseen sovellettaisiin sitä lakia, joka voisivat johtaa aikaisempaa lievempään loppu-
21937: oli voimassa, kun rikos tehtiin. tulokseen. Esimerkiksi rikosten syyteoikeuden
21938: Sovellettavan lain valinnan kannalta ratkai- vanhentumisaikojen lyhentäminen sekä ran-
21939: seva tekohetki päättyy yleensä silloin, kun gaistuksen tuomitsematta jättämismahdollisuu-
21940: rikoksentekijä on suorittanut loppuun rikoksen den laajentaminen voivat yksittäistapauksessa
21941: täyttymiseen johtavat toimet. Jos jokin osa johtaa lievempään lopputulokseen.
21942: rikoksen täyttymiseen johtavasta toiminnasta Milloin tiettyä rikosta koskeva rangaistus-
21943: tai laiminlyönnistä on tapahtunut uuden lain säännös on muuttunut toisaalta lievemmäksi,
21944: aikana, vanhaa lakia ei voitaisi soveltaa. Jos esimerkiksi lisärangaistuksen poistamisen joh-
21945: rikoksen tekeminen tarkoittaa erityisen velvol- dosta, ja toisaalta ankarammaksi, esimerkiksi
21946: lisuuden laiminlyömistä, rikos katsotaan teh- rangaistusasteikon suhteen, on vertailtava lop-
21947: dyksi sillä hetkellä, kun velvollisuus olisi ollut putuloksia kokonaisuutena. Sellainen menette-
21948: viimeistään täytettävä. Ratkaiseva hetki olisi ly, että uudesta ja vanhasta laista valittaisiin
21949: siis teon suorittamisen hetki. Siinäkään ta- lievemmät piirteet, ei ole mahdollinen. Sen
21950: pauksessa, että teon rangaistavuuden edelly- sijaan sellaisessa tapauksessa, jossa rikoslain-
21951: tyksenä olisi tietyn seurauksen ilmeneminen, säädäntö on muuttunut sekä yleisten säännös-
21952: tekohetkenä ei pidettäisi enää seurauksen ilme- ten että tietyn rangaistussäännöksen osalta,
21953: nemishetkeä, jos teon suorittaminen tuolloin jo saattaa tulla sovellettavaksi toiselta kohdin
21954: oli päättynyt. Niin sanotun jatkuvan rikoksen vanha laki ja toiselta kohdin uusi laki. Sään-
21955: tässä tarkoitettu tekohetki päättyy, kun rikok- nöksellä ei ole tarkoitettu tältäkään osin muut-
21956: sentekijä on tehnyt tarpeelliset toimet rikok- taa nykyistä käytäntöä.
21957: sensa luoman oikeudenvastaisen tilan lopetta- Koska jatkettu rikos koostuu osateoista,
21958: miseksi. joilla kullakin yleensä on erikseen rajattavissa
21959: 2 momentti. Momentti koskee lievemmän oleva tekohetkensä, jatkettuun rikokseen so-
21960: lain periaatteen soveltamista. Poikkeuksena 1 vellettavan lain valinta voi aiheuttaa tulkinnal-
21961: momentissa ilmaistusta pääsäännöstä olisi so- lisia tilanteita, jos laki muuttuu kesken jatke-
21962: 1988 vp. - HE n:o 66 191
21963:
21964: tun rikoksen suorittamisaikaa. Jos laki muut- tuomitsemista kuin uuden lain soveltaminen.
21965: tuu lievemmäksi, koko jatkettuun rikokseen Näin ollen pelkästään se seikka, että jonkin
21966: olisi lievemmän lain periaatteen mukaisesti so- rikoksen nimi muuttuisi teon lievempää arvi-
21967: vellettava lievempään lopputulokseen johtavaa ointia kuvaavaksi tai sovellettavan rangaistus-
21968: lakia. Myös siinä tapauksessa, että laki kesken asteikon enimmäis- tai vähimmäisrangaistus
21969: jatketuo rikoksen suorittamisaikaa muuttuu vähän alenisi, ei johtaisi uuden lain soveltami-
21970: ankarammaksi, olisi sovellettavaa lakia valitta- seen. Jos kuitenkin rangaistusta uuden lain
21971: essa noudatettava lievemmän lain periaatetta enimmäis- tai vähimmäisrangaistuksen alene-
21972: ennen lainmuutosta tehtyjä osatekoja arvostel- misen, rangaistuslajin muuttumisen tai seuraa-
21973: taessa. muksen määräämistä koskevien uusien sään-
21974: Momentin jälkimmäinen virke sisältää rajoi- nösten johdosta olisi syytä selvästi alentaa tai
21975: tuksen lievemmän lain periaatteen soveltami- lieventää, olisi uutta lakia sovellettava.
21976: seen muutoksenhakuasteessa. Muutoksenhaku- Tähän esitykseen sisältyvistä ehdotuksista
21977: tuomioistuimen olisi sovellettava uutta lakia selvää rangaistusseuraamusten lievenemistä
21978: niissä tapauksissa, joissa uusi laki on tullut merkitsisivät esimerkiksi vähäisten ryöstörikos-
21979: voimaan vasta ensimmäisen oikeusasteen teh- ten siirtyminen rangaistaviksi muiden rangais-
21980: tyä ratkaisunsa asiassa, ainoastaan jos teosta ei tussäännösten, lähinnä varkaus- ja pahoinpite-
21981: uuden lain mukaan olisi lainkaan tuomittava lysäännösten nojalla. Merkittävänä lievennyk-
21982: rangaistusta tai milloin tekohetkellä voimassa senä voitaisiin pitää myös väärennysrikosten
21983: olleen lain soveltaminen johtaisi olennaisesti vähimmäisrangaistuksen lieventymistä, mikä
21984: ankarampaan lopputulokseen. Jos asia on rat- vaikuttaa erityisesti lievien väärennysten ran-
21985: kaistu ensimmäisessä oikeusasteessa vasta uu- gaistuksia alentavasti. Ainakin näissä tapauk-
21986: den lain tultua voimaan, muutoksenhakutuo- sissa olisi yleensä kysymys sellaisesta muutok-
21987: mioistuimen tulee tietysti tutkia, onko alempi sesta, että vanhan lain soveltaminen johtaisi
21988: oikeus soveltanut siirtymäsäännöksiä oikein. olennaisesti ankarampaan lopputulokseen kuin
21989: Lievempää lakia olisi siis muutoksenhaku- uusi laki. Merkittävästä muutoksesta lievem-
21990: tuomioistuimessakin sovellettava aina niissä ta- pään suuntaan olisi kysymys myös silloin, jos
21991: pauksissa, joissa jokin teko on dekriminalisoi- teko, jota vanhan lain mukaan oli pidettävä
21992: tu tai rikoslain yleisiä säännöksiä muutettu perusrikoksen törkeämmän tekomuodon mu-
21993: siten, että rikoksesta ei syyteoikeuden vanhen- kaisena, olisi uuden lain mukaan katsottava
21994: tumisen tai muun sellaisen syyn johdosta uu- vain perustunnusmerkistön täyttäväksi.
21995: den lain mukaan voisi rangaistusta tuomita. 3 momentti. Momentti sisältää lievemmän
21996: Uutta lakia sovellettaisiin lisäksi aina silloin, lain periaatteen noudattamista rajoittavan ylei-
21997: kun uusi laki on muuttunut siten, että vanhan sen poikkeuksen. Jos jokin laki on tarkoitettu
21998: lain soveltaminen johtaisi olennaisesti anka- olemaan voimassa vain määrättynä aikana, sen
21999: rampaan lopputulokseen. voimassaoloaikana tehtyyn tekoon sovellettai-
22000: Asian ratkaisemisella tarkoitettaisiin rikosa- siin aina tekoaikana voimassa ollutta lakia.
22001: siassa tehtyä syytevaatimusta koskevaa asiarat- Toisin sanoen lievemmän lain periaatetta ei
22002: kaisua. Kysymykseen tulisi yhtä hyvin syyksi tällaisessa tapauksessa noudatettaisi. Säännös
22003: lukemiseen päätyvä kuin syytteen kokonaan tai tarkoittaa lähinnä poikkeusolojen vuoksi mää-
22004: osaksi hylkäävä ratkaisu. Sen sijaan vaatimuk- rättynä aikana voimassa oleviksi tarkoitettujen
22005: sen tutkimatta jättäminen ei olisi säännöksessä rangaistussäännösten soveltamista. Näissäkin
22006: tarkoitettu ratkaisu. Muutoksenhakutuomiois- tapauksissa lievemmän lain periaatetta olisi
22007: tuimen palauttaessa asian alempaan oikeus- noudatettava, jos siitä olisi nimenomaan sää-
22008: asteeseen, lievemmän lain periaatetta sovellet- detty.
22009: taessa olisi otettava huomioon myös niin sano- Useissa erilaisia käyttäytymissääntöjä ja vel-
22010: tun relatiivisen lainvoiman vaikutus uuteen voitteita sisältävissä laeissa on säädetty näiden
22011: ratkaisuun. Ehdotetuna säännöksellä ei sinänsä velvollisuuksien vastainen menettely rangaista-
22012: ole tarkoitus muuttaa nykyistä oikeuskäytän- vaksi avoimella rangaistussäännöksellä, joka
22013: töä tältä osin. saa täsmällisemmän sisältönsä lakiin sisältyvis-
22014: Olennaisesti ankarampana lopputuloksena tä käyttäytymisnormeista. Vakiintuueesti kat-
22015: voitaisiin pitää lähinnä sitä, että vanhan lain sotaan, että tällaisten normien muuttaminen ei
22016: soveltaminen merkitsisi olennaisesti ankararu- ole sellainen rikoslainsäädännön muutos, joka
22017: man rangaistuksen tai muun seuraamuksen olisi tulkittava muuttuneeksi suhtautumiseksi
22018: 192 1988 vp. - HE n:o 66
22019:
22020: aikaisemmin voimassa olleen käyttäytymis- asianmukaisesti vireille tulleen rikosasian käsit-
22021: säännöksen rikkomiseen. Ehdotuksella ei halu- telyä, vaikka syyteoikeutta koskevat säännök-
22022: ta aikaansaada muutosta tässä suhteessa. Esi- set oikeudenkäynnin kuluessa muuttuisivatkin.
22023: merkiksi liikennesääntöjen rikkominen arvos- Sitä paitsi oikeudenkäynnin keskeyttäminen ei
22024: teltaisiin aina tekohetken sääntöjen nojalla. kuitenkaan toisi asianomistajalle kaikkia niitä
22025: Jos sen sijaan rikkomiseen liittyvä rangaistus- etuja, joiden vuoksi syytteen nostaminen on
22026: säännös lievenisi esimerkiksi siten, että sen joissakin tapauksissa jätetty asianomistajan
22027: rangaistusasteikkoa lievennettäisiin, kysymys harkinnasta riippuvaksi.
22028: olisi rikoslainsäädännön muuttumisesta lievem- Niin kuin edellä on todettu, syyteoikeutta
22029: mäksi. koskevia säännöksiä laadittaessa on syytä ottaa
22030: 14 §. Rikosoikeuden ajallista ulottuvuutta huomioon myös rikosoikeudelliset tavoitteet ja
22031: koskeviin ongelmiin kuuluu myös kysymys syy- näkökohdat. Asianomistajan yksinomainen oi-
22032: teoikeutta koskevien säännösten soveltamisesta keus päättää siitä, voidaanko tietyssä asiassa
22033: niiden muuttuessa. Rikokseen sovellettavaa la- nostaa syyte, on asianomistajalle usein merkit-
22034: kia koskevat säännökset eivät anna riittävän tävä etu. Syyteoikeutta koskevien säännösten
22035: selkeää vastausta siihen, olisiko lain muuttues- muuttuessa onkin syytä välttää taannehtivia
22036: sa sovellettava uusia vai vanhoja syyteoikeutta asianomistajan oikeuksia rajoittavia muutok-
22037: koskevia säännöksiä. Vaikka yleisesti voidaan- sia. Asianomistaja on esimerkiksi voinut jo
22038: kin katsoa, että rikoksen kuuluminen virallisen tehdä sovinnon asiassa.
22039: syytteen alaisuuteen osoittaa ankarampaa suh- Edellä käsiteltyjen syiden vuoksi ehdotetaan,
22040: tautumista kuin se, että rikos on niin sanottu että virallisen syyttäjän syyteoikeus määräytyisi
22041: asianomistajarikos, ei näin kuitenkaan aina ole yleensä sen lain mukaan, joka on voimassa
22042: asianlaita. Asianomistajarikoksiksi on säädetty syytettä nostettaessa (1 mom.). Lisäksi ehdote-
22043: myös vakavia rikoksia esimerkiksi asianomis- taan, ettei virallinen syyttäjä kuitenkaan saisi
22044: tajan suojaamiseksi. Tällainen rikos on muun ilman asianomistajan syyttämispyyntöä nostaa
22045: muassa väkisinmakaaminen, joka yleensä on syytettä aikaisemman lain voimassa ollessa teh-
22046: asianomistajarikos. Syyteoikeuden järjestämi- dystä rikoksesta, josta syyttäjä tuon lain mu-
22047: seksi lain muutosten yhteydessä tarvitaankin kaan ei saanut nostaa syytettä ilman asian-
22048: erityiset säännökset. omistajan syyttämispyyntöä (2 mom.).
22049: Syyteoikeutta koskevat säännökset vaikutta- 1 momentti. Momentti sisältää säännöksen
22050: vat oikeudenkäyntimenettelyyn, vaikka ne on- syyteoikeuden määräytymisen kannalta ratkai-
22051: kin sijoitettu rikoslakiin. Esimerkiksi asian- sevasta ajankohdasta. Syyteoikeus määräytyisi
22052: omistajan syytepyyntö on asianomistajarikok- sen lain mukaan, joka on voimassa syytettä
22053: sen käsittelemisen ehdoton edellytys ja liittyy nostettaessa. Sen jälkeen tapahtuneet muutok-
22054: siten myös oikeudenkäyntimenettelyä koske- set syyteoikeutta koskevissa säännöksissä eivät
22055: viin säännöksiin. Prosessioikeudellisten peri- vaikuttaisi virallisen syyttäjän syyteoikeuteen.
22056: aatteiden mukaan oikeudenkäynnissä on nou- Syyte katsotaan nostetuksi, kun syytettävä
22057: datettava aina kulloinkin voimassa olevia oi- on rikoksen johdosta vangittu tai hänet on
22058: keudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä. laillisesti kutsuttu vastaamaan (RL 8:2 1). Tätä
22059: Syyteoikeutta koskevien säännösten ajallisessa syyteoikeuden vanhentumisessa noudatettavaa
22060: soveltamisessa on näin ollen otettava huo- säännöstä voitaisiin myös syyteoikeuden ajal-
22061: mioon niin oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät lista ulottuvuutta koskevien säännösten mää-
22062: näkökohdat kuin niiden vaikutus rikosoikeu- räytymisen kannalta pitää ratkaisevana. Syyte-
22063: den aineelliseen sisältöön. oikeuden jatkuminen olisi kytkettävä jutun
22064: Syyteoikeutta koskevien säännösten oikeu- vireillä oloon. Virallisella syyttäjällä olisi jutus-
22065: denkäyntimenettelyyn liittyvien vaikutusten sa syyteoikeus niin kauan kuin juttu on vireil-
22066: vuoksi on syytä pitää lähtökohtana sitä, että lä. Mikäli juttu jäisi sittemmin tutkimatta,
22067: syyteoikeus määräytyy sen lain mukaan, joka syyteoikeus mahdollisesti uudelleen nostettavaa
22068: on voimassa syytettä nostettaessa. Tällöin syytettä koskevassa jutussa määräytyisi tuon
22069: asiaa käsittelevä tuomioistuin voi heti oikeu- syytteen nostamisen ajankohdan mukaan.
22070: denkäynnin alussa todeta, onko virallisella 2 momentti. Säännös osoittaisi syyteoikeu-
22071: syyttäjällä syyteoikeus jutussa. Syyteoikeutta den taannehtivan laajentamisen kiellon. Vaik-
22072: koskevien säännösten aineellisoikeudellisten ka rikos uuden lain mukaan olisi virallisen
22073: piirteiden vuoksi on perusteltua voida jatkaa syytteen alainen, virallinen syyttäjä ei kuiten-
22074: 1988 vp. - HE n:o 66 193
22075:
22076: kaan ilman asianomistajan syyttämispyyntöä tuomitut vankeusrangaistukset muunnetta1snn
22077: saisi nostaa syytettä aikaisemman lain aikana kuukausiksi ainoastaan rangaistuksia yhteen-
22078: tehdystä asianomistajarikoksesta. Asianomis- laskettaessa.
22079: tajan syyttämispyynnöllä tarkoitetaan rikoslain Kun samalla kertaa on pantava täytäntöön
22080: voimaanpanemisesta annetun asetuksen 17 § :n useampia määräaikaisia vankeusrangaistuksia,
22081: 1 momentissa mainittua syyttämispyyntöä. joita ei ole toisiinsa yhdistettävä, lasketaan
22082: Myös asianomistajan oikeus peruuttaa syyt- rangaistukset 2 luvun 1 a §:n mukaan yhteen
22083: täruispyyntönsä säilyisi, vaikka rikos olisi täysin määrin. Vankeusrangaistusten yhteen-
22084: muuttunut virallisen syytteen alaiseksi. Siinä- laskettu aika ei kuitenkaan saa olla pitempi
22085: kin tapauksessa, että asianomistajan esitettyä kuin kaksikymmentä vuotta. Jo nykyisin saat-
22086: syyttäruispyyntönsä syyte olisi nostettu vasta taa syntyä tilanteita, joissa useihin tuomioihin
22087: uuden lain voimassa ollessa, asianomistaja voi- sisältyvien päivien yhteenlaskettu lukumäärä
22088: si peruuttaa syyttäruispyyntönsä aivan samoin on enemmän kuin 30 päivää. Tällaisen tapauk-
22089: kuin ennen rikoksen muuttumista virallisen sen varalta lakiin ei ole otettu nimenomaista
22090: syytteen alaiseksi. Tätä selventävä säännös on laskuohjetta, mutta käytännössä on menetelty
22091: momentin jälkimmäisessä virkkeessä. niin, että yhteenlasketut päivät on ensin muun-
22092: Eräissä tapauksissa asianomistajan yksino- nettu täysiksi kuukausiksi (rikoslain 2 luvun 15
22093: maista syyteoikeutta on rajoitettu, jos erittäin §:n 2 momentin muuntosääntöä noudattaen) ja
22094: tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. näin saadut kuukaudet on lisätty kalenteriajan
22095: Ehdotetut säännökset koskisivat myös tällaisen mukaan laskettavaan aikaan.
22096: rajoitetun syyteoikeuden antamista viralliselle Rangaistusten täytäntöönpanon kannalta
22097: syyttäjälle tai sen poistamista. olisi hankalaa, jos yhteenlasketun vankeusran-
22098: gaistuksen aika laskettaisiin osaksi päiväluvun,
22099: osaksi kalenteriajan mukaan. Sen vuoksi on
22100: 3. Laki rangaistusten täytäntöön- lähdettävä siitä, että ainakin vankeusrangais-
22101: panosta annetun asetuksen 2 tuksia yhteenlaskettaessa kolmekymmentä päi-
22102: luvun 2 §:n muuttamisesta vää luetaan yhdeksi kuukaudeksi kuten tähän-
22103: kin asti. Tällainen muuntosääntö on suoras-
22104: 2 luvun 2 §:n 1 mom. Vapausrangaistuksen taan välttämätön, jotta yhteenlasketun rangais-
22105: täytäntöönpano voi tapahtua joko kalenteri- tuksen vain vuosin ilmaistu enimmäismäärä
22106: ajan tai päiväluvun mukaan. Nykyään sovelle- olisi yksittäistapauksessa tarkoin määriteltävis-
22107: taan jälkimmäistä laskutapaa ainoastaan sakon sä.
22108: muuntorangaistukseen, kun taas määräaikai- Täytäntöönpanon kannalta olisi yksinkertai-
22109: nen vankeusrangaistus lasketaan vuosien ja sinta aina muuntaa täysin päivin tuomitut van-
22110: kuukausien osalta kalenteriajan mukaan ja keusrangaistukset täytäntöönpanoa varten
22111: tuomioon mahdollisesti sisältyvät päivät lisä- kuukausiksi. Tämä tosin merkitsisi vankeus-
22112: tään näin saatuun aikaan. rangaistusta suorittavan kannalta sitä, että täy-
22113: Ehdotetusta rikoslain 2 luvun 2 §:n 2 mo- täntöönpanossa tosiasiallisesti suoritettavan
22114: mentin muutoksesta aiheutuisi, että täytän- vapausrangaistuksen päiväluku saattaisi täy-
22115: töönpantavat vankeusrangaistukset sisältäisivät täntöönpanon kalenteriajankohdasta riippuen
22116: melko usein yli 30 päivän pituisia, täysin päivin poiketa tuomioistuimen päätöksessään mää-
22117: tuomittuja jaksoja. Tällöin syntyisi ongelma, räämästä päiväluvusta. Toisaalta päiväluvun
22118: muunnetaanko päivät kalenteriajan mukaista mukainen täytäntöönpano johtaisi siihen, että
22119: täytäntöönpanoa varten täysiksi kuukausiksi vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa so-
22120: kuten nykyään rangaistuksia yhteenlaskettaes- vellettaisiin rinnakkain kahta erilaista laskuta-
22121: sa vai lasketaanko täysin päivin tuomitut ran- paa. Jouduttaisiin jopa saman vangin rangais-
22122: gaistukset täytäntöönpanossa aina päiväluvun tusaikoja laskettaessa siirtymään laskutavasta
22123: mukaan kuten sakon muuntorangaistukset. toiseen, jos ensin täytäntöönpantavaksi saapu-
22124: Ajateltavissa on kolme erilaista vaihtoehtoa. neeseen vankeusrangaistukseen olisi myöhem-
22125: Ensiksi: täysin päivin tuomitut vankeusrangais- min yhteenlaskettava toinen rangaistus. Koska
22126: tukset voitaisiin aina panna täytäntöön päivä- järjestelmän selkeyttä on pidetty yhtenä oi-
22127: luvun mukaan. Toiseksi: vankeusrangaistukset keusturvan takeena ja kun on ilmeistä, ettei
22128: voitaisiin aina muuntaa täytäntöönpanoa var- kalenterikuukausien pituusvaihteluista aiheutu-
22129: ten kuukausiksi. Kolmanneksi: täysin päivin viita haitoilta voida missään tapauksessa koko-
22130:
22131: 25 380465Z
22132: 194 1988 vp. - HE n:o 66
22133:
22134: naan välttyä, esityksessä on päädytty ehdotta- puheena olevista hallussapitorikoksista. Tämä
22135: maan sitä vaihtoehtoa, että täysin päivin tuo- olisi siis kotietsinnän osalta poikkeus pääsään-
22136: mitut vankeusrangaistukset on aina täytän- nöstä, joka asettaa tämän pakkokeinon käytön
22137: töönpanoa varten muunnettava kuukausiksi. kynnykseksi yli kuuden kuukauden enimmäis-
22138: Sen vuoksi 2 §:n 1 momenttiin olisi lisättävä rangaistuksen.
22139: kolmanneksi virkkeeksi maininta siitä, että täy- Henkilörekisterilain (471/87) 45 §:ssä on
22140: sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne- säädetty rangaistavaksi henkilörekisteriin tun-
22141: taan kuukausiksi. Tällöin kolmekymmentä päi- keutuminen. Rikoksesta voi seurata enintään
22142: vää luettaisiin yhdeksi kuukaudeksi. Muunta- kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Myös
22143: sääntö vastaisi rikoslain 2 luvun 15 §:n 2 henkilörekisteriin tunkeutumista on vaikeata
22144: momenttia. selvittää, jollei poliisilla ole mahdollisuutta
22145: kotietsintään. Henkilörekisterilakia koskevan
22146: hallituksen esityksen (hall.es. 49/1986 vp.) pe-
22147: 4. Laki pakkokeinolain muutta- rusteluissa lähdettiinkin siitä, että eduskuntaan
22148: misesta samoihin aikoihin annetun pakkokeinolakieh-
22149: dotuksen (hall.es. 14/1985 vp.) mukaan kotiet-
22150: 1 luvun 1 §:n 1 mom. Jokamiehen kiinni- sintä olisi tullut mahdolliseksi myös sellaisten
22151: otto-oikeus koskee pääsäännön mukaan vain rikosten osalta, joista saattoi seurata enintään
22152: sellaisia rikoksia, joista saattaa seurata van- kuusi kuukautta vankeutta. Se olisi merkinnyt,
22153: keutta. Lainkohdassa on lueteltu nimeltä ne että epäily henkilörekisteriin tunkeutumisesta
22154: rikokset, joista on säädetty pelkästään sakko- olisi mahdollistanut kotietsinnän. Kotietsinnän
22155: rangaistus mutta joiden yhteydessä jokaisella edellytysten saatua kuitenkin eduskuntakäsitte-
22156: on silti lupa ottaa kiinni verekseltä tai pakene- lyssä toisenlaisen sisällön henkilörekisterila-
22157: masta tavattu rikoksentekijä. Koska omaval- kiehdotuksen perusteluissa todettu tarkoitus jäi
22158: taista käyttöönottamista ynnä muuta koskeva saavuttamatta. Sen vuoksi ehdotetaan nyt
22159: rikoslain 38 luvun 6 a § ehdotetaan kumotta- myös henkilörekisteriin tunkeutuminen lisättä-
22160: vaksi, omavaltaista käyttöönottamista ei olisi väksi mainittujen hallussapitorikosten ohella
22161: enää tarpeen mainita puheena olevassa luet- niiden rikosten luetteloon, joiden selvittämi-
22162: telossa. Sen sijaan lievä luvaton käyttö olisi seksi kotietsintä on mahdollinen enimmäisran-
22163: lisättävä luetteloon. Luonteeltaan se olisi lähel- gaistuksen määrästä riippumatta.
22164: lä omavaltaista käyttöönottamista. 5 luvun JO §:n 1 mom. Edellä 5 luvun 1 §:n
22165: 5 luvun 1 §:n 1 mom. Väärennysaineiston ja 1 momentin perusteluissa esitetyistä syistä
22166: väärän rahan hallussapidosta ehdotetaan kum- myös henkilöntarkastuksen mahdollisuus olisi
22167: mastakin enimmäisrangaistukseksi ainoastaan tarpeen silloin, kun epäilyn kohteena on vää-
22168: kuusi kuukautta vankeutta. Pakkokeinolain rennysaineiston tai väärän rahan hallussapito.
22169: puheena olevan säännöksen mukaan kotietsin- Kysymys on usein kooltaan pienistä esineistä,
22170: tä saadaan kuitenkin suorittaa vain silloin, kun jotka on helppo kätkeä esimerkiksi taskuun tai
22171: rikoksesta tuleva enimmäisrangaistus on enem- käsilaukkuun. Henkilöntarkastuksen edellytyk-
22172: män kuin kuusi kuukautta vankeutta. Mainit- siä koskevassa lainkohdassa on jo ennestään
22173: tujen hallussapitorikosten tutkinta vaikeutuisi mainittu eräitä rikoskohtaisia poikkeuksia pää-
22174: huomattavasti, jollei kotietsinnän mahdolli- säännöstä, jonka mukaan epäilyn kohteena
22175: suutta olisi. Kun nämä hallussapitorikokset olevasta rikoksesta on seurattava enemmän
22176: usein liittyvät väärennys- tai rahanväärennysri- kuin kuusi kuukautta vankeutta. Tähän poik-
22177: kosten valmisteluun, kotietsinnän mahdolli- keusluetteloon ehdotetaan lisättäväksi myös
22178: suutta puoltavat myös rikostorjunnalliset syyt. mainitut hallussapitorikokset. Samalla ehdote-
22179: Toisaalta ei ole haluttu keinotekoisesti nostaa taan lainkohdan kieliasuun eräitä asiasisältöön
22180: rangaistustasoa vain pakkokeinolain asettamia vaikuttamattomia korjauksia.
22181: kynnyksiä silmällä pitäen, vaan ehdotetut ri-
22182: koslain rangaistusasteikot on pyritty suhteutta-
22183: maan muiden vaarallisuudeltaan tai vahingolli- 5. Laki sotilasoikeudenkäyntilain
22184: suudeltaan samanarvoisiksi arvioitujen rikos- 2 §:n muuttamisesta
22185: ten rangaistusuhkiin. Sen vuoksi ehdotetaan,
22186: että kotietsintä saataisiin toimittaa myös sil- 2 §:n 2 mom. Sotilasoikeudenkäyntilain
22187: loin, kun epäilyn kohteena on jompi kumpi (326/83) 2 §:n 2 momentissa säädetään niistä
22188: 1988 vp. - HE n:o 66 195
22189:
22190: rikoksista, jotka voidaan käsitellä sotilasoikeu- vistettaessa olisi otettava huomioon tuon esi-
22191: denkäyntiasioina, vaikka ne eivät ole sotilas- tyksen johdosta momenttiin mahdollisesti teh-
22192: rikoksia. Säännöksen mukaan näihin rikoksiin dyt muutokset.
22193: kuuluvat muun muassa rikoslain 28, 29, 31, 32
22194: tai 35 luvussa, 36luvun 1, 1 a tai 3-6 §:ssä ja
22195: 38 luvun 6 tai 6 a §:ssä tarkoitetut rikokset eli 6. Laki löytötavaralain 13 §:n
22196: varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, varaste- muuttamisesta
22197: tun tavaran kätkemis-, vahingonteko-, petos-
22198: ja väärennysrikokset sekä luvatonta käyttöön- 13 §:n 1 mom. Voimassa olevan löytötavara-
22199: ottamista koskevat rikokset. Näitä rikoksia lain (893/43) 13 §:ssä säädetään löytöön perus-
22200: koskeviin säännöksiin ehdotettujen muutosten tuvien oikeuksien menettämisestä erityisenä
22201: vuoksi olisi sotilasoikeudenkäyntilain kyseistä seuraamuksena laissa Iöytäjälie säädettyjen vel-
22202: säännöstä muutettava siten, että säännöksessä vollisuuksien rikkomisesta. Säännös ehdote-
22203: viitattaisiin ehdotuksen mukaisiin rikossään- taan eräin rikoslain muuttamisesta aiheutuvin
22204: nöksiin. Koska rikoslain ehdotetut säännökset täsmennyksin säilytettäväksi asiasisällöltään
22205: poikkeavat aikaisemmista muun muassa siten, muuttumattomana.
22206: että tunnusmerkistöt eräissä tapauksissa käsit- Ehdotuksen mukaan löytötavaran anastami-
22207: tävät entistä useamman tyyppisiä tekoja ja nen olisi rikoslain 28 luvun 4 §:n 2 momentin
22208: koska toisaalta nykyisestä laaja-alaisesta tun- nojalla kavalluksena rangaistava. Siihen voitai-
22209: nusmerkistöstä on voitu eriyttää uusi rikos- siin soveltaa myös kavalluksen tärkeämpää ja
22210: tyyppi, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmu- lievempää tekomuotoa koskevia säännöksiä.
22211: kaista säilyttää sotilasoikeudenkäyntiasioiDa Rikoslain voimassa olevan 29 luvun 4 §:ssä
22212: käsiteltävissä olevien rikosten aluetta täsmäl- tarkoitettua löytötavaran kavallusta koskevaa
22213: leen nykyisen laajuisena. erityistä rikostyyppiä ei näin ollen ole sisälly-
22214: Ehdotuksen mukaan uudistettavista rikoksis- tetty ehdotukseen. Tämän vuoksi ehdotetaan
22215: ta sotilasoikeudenkäyntiasioiDa voitaisiin käsi- löytötavaralain 13 § muutettavaksi siten, että
22216: tellä rikoslain 28, 31, 32, 33 tai 35 luvussa, 36 se on sopusoinnussa ehdotettujen uusien sään-
22217: luvun 1-4 §:ssä tai 37 luvun 8-10 §:ssä nösten kanssa.
22218: tarkoitetut rikokset eli varkaus-, ryöstö-, kiris- 13 §:n 2 mom. Viittaus rikoslain löytötava-
22219: tys-, kätkemis-, väärennys-, vahingonteko-, pe- ran anastamista koskeviin säännöksiin ehdote-
22220: tos- ja maksuvälinepetosrikokset. Ehdotus taan sisällytettäväksi pykälään erillisenä 2 mo-
22221: merkitsisi hienoista laajennusta sotilasoikeu- menttina.
22222: denkäyntiasioina käsiteltävissä olevien rikosten Hallituksen esitys uudeksi löytötavaralaiksi
22223: alaan esimerkiksi sen vuoksi, että varkausri- on annettu vastikään (hall.es. 29/1988 vp.).
22224: kossäännösten soveltamisala on ehdotuksessa Lakiesityksessä on asiallisesti samanlainen ri-
22225: jonkin verran nykyistä laajempi ja koska 28 koslakiin viittaava löytötavaran anastamista tai
22226: lukuun sisältyy myös eräitä uusia säännöksiä. ilmoittamatta jättämistä koskeva säännös kuin
22227: Johdonmukaisuussyistä on kuitenkin pidetty voimassa olevassakin löytötavaralaissa. Jos uu-
22228: tarkoituksenmukaisena ehdottaa kaikkien var- si löytötavaralaki vahvistetaan tältä osin esite-
22229: kaustyyppisten säännösten mukaan ottamista, tyssä muodossaan, tulee siihen tehdä vastaavat
22230: vaikka esimerkiksi luvaton pyynti ja vakuusoi- muutokset, joita nyt ehdotetaan tehtäviksi voi-
22231: keuden loukkaus käytännössä tuskin koskaan massa olevaan löytötavaralakiin. Mahdollisesti
22232: voisivat täyttää sitä kyseiseen säännökseen si- tarvittava muutosesitys tullaan tekemään sa-
22233: sältyvää edellytystä, että rikoksen on kohdis- malla, kun tehdään muutosesityksiä mahdolli-
22234: tuttava puolustusvoimiin tai toiseen sotilaa- siin muihinkin tämän rikoslain uudistusesityk-
22235: seen. Tämän rajoituksen vuoksi ei ole toisaalta sen eduskuntakäsittelyn aikana vahvistettuihin
22236: pelättävissä, että ehdotetut laajennukset johtai- lakeihin, joihin tämä esitys vaikuttaa.
22237: sivat sotilasoikeudenkäyntimenettelyn tarpeet-
22238: toman laajaan käyttöön.
22239: Sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momenttia 7. Laki verotuslain muuttamises-
22240: ehdotetaan muutettavaksi myös eduskunnan ta
22241: käsiteltävänä olevan virkarikoslainsäädännön
22242: uudistamista koskevan hallituksen esityksen Valtiolle tulon ja varallisuuden perusteella
22243: yhteydessä. Momentin lopullista sisältöä vah- suoritettavan valtionveron, kunnalle tulon pe-
22244: 196 1988 vp. - HE n:o 66
22245:
22246: rusteella suoritettavan kunnallisveron, seura- koskeva säännös poikkeaa rikoslain säännök-
22247: kunnalle menevän kirkollisveron sekä kansan- sestä vain siten, että siinä on viitattu nimettyi-
22248: eläkelaitokselle suoritettavan vakuutetun kan- hin tuomioistuimiin. Asiallista vaikutusta mai-
22249: saneläkevakuutusmaksun määrääminen sekä nituilla verotuslain säännöksillä ei ole, ja ne
22250: niiden kanto ja maksuunpano toimitetaan ve- ovat siten tarpeettomia.
22251: rotuslain (482/58) mukaan. Kunnallisverotuk- Muissa verolaeissa ei ole vastaavia väärää
22252: sen yhteydessä määrätään myös vakuutetun kirjallista todistusta tai perätöntä lausumaa
22253: sairausvakuutusmaksu. Verotuslaki koskee koskevia rikoslakiin viittaavia säännöksiä,
22254: vain verotusmenettelyä ja poikkeaa valmisteve- vaikka samanlaiseen menettelyyn voi syyllistyä
22255: rotuslain (558174) ohella tässä suhteessa muista muunkin kuin verotuslain mukaisen verotuk-
22256: verolaeista. Tulo- ja varallisuusveron määrästä sen yhteydessä. Kerrottu epäjohdonmukaisuus
22257: on säädetty tulo- ja varallisuusverolaissa saattaa aiheuttaa tulkintaongelmia, varsinkin
22258: (1043174). Elinkeinotulo, maatilatalouden tulo kun verotuslaista poistettaisiin veropetoksen
22259: ja asuntotulo puolestaan vahvistetaan asian- tunnusmerkistö ja sen asemesta lakiin otettai-
22260: omaisten erityislakien mukaan. Verotuslakia siin vain viittaus rikoslain veropetossäännök-
22261: noudatetaan eräiltä osin lisäksi määrättäessä ja siin. Voimassa olevaa liikevaihtoverolakia sää-
22262: kannettaessa metsänhoitomaksua, joka ei kui- dettäessä siihen ehdotettiin vastaavia viittaus-
22263: tenkaan ole verorikossäännöksissä tarkoitettu säännöksiä, mutta ne poistettiin eduskuntakä-
22264: julkinen maksu. sittelyssä, koska niiden katsottiin voivan ai-
22265: 121 §:n 1 mom. Pykälän 1 momentti sisältää heuttaa tulkintaongelmia. Verotuslain 122 §
22266: nykyisin veron vilpillistä pidättämistä tarkoit- ehdotetaan sen vuoksi kumottavaksi.
22267: tavan rikostunnusmerkistön, jossa on rangais-
22268: tuksen osalta viitattu rikoslain 38 luvun
22269: 11 §:ään. Verotuslain rangaistussäännöksen 8. Laki rajoitetusti verovelvolli-
22270: tunnusmerkistö on rikoslain veropetossään- sen tulon ja varallisuuden
22271: nöksen tunnusmerkistöä suppeampi, mutta asi- verottamisesta annetun lain
22272: allisesti verotuslain säännös tunnusmerkistös- muuttamisesta
22273: tään huolimatta likimain vastaa rikoslain vero-
22274: petossäännöstä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajoitetusti verovelvollinen voi olla henkilö,
22275: rangaistukseen rikoslain mukaan voidaan tuo- joka ei ole verovuonna asunut Suomessa, ja
22276: mita silloinkin, kun veroa on verotuslain 77 ulkomainen yhteisö täältä saamastaan tulosta
22277: §:n mukaisesti korotettu. ja täällä olevista varoistaan. Kyseessä olevan
22278: Ehdotuksen mukaan pykälän 1 momentti lain mukainen valtion- ja kunnallisvero peri-
22279: muutettaisiin pelkäksi viittaussäännökseksi. tään joko lain 2 luvun mukaan lopullisena
22280: Voimassa olevan lain viittaus verotuslain 77 verona tulonlähteellä niin sanottuna lähdevero-
22281: §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska se on na tai määrätään lain 3 luvussa säädetyllä
22282: tarpeeton. Veropetoksen rangaistavuus ei riipu tavalla verotuslain mukaan.
22283: siitä, onko havaitun virheen vuoksi määrätty 22 a §:n 1 mom. Rajoitetusti verovelvollisen
22284: veronkorotus vai ei. tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa
22285: 122 §. Pykälän 1 momentissa on nykyisin laissa (627 178) ei ole nykyisin rangaistussään-
22286: viittaus rikoslain 17 luvun 8 §:ään, jossa on nöksiä. Lain 8 §:ssä viitataan lähdeveron osal-
22287: säädetty sisällykseltään väärän kirjallisen todis- ta ennakkoperintälakiin ja lain 16 §:ssä vero-
22288: tuksen antamisesta viranomaiselle. Verotuslain tuslain mukaisessa järjestyksessä toimitettavan
22289: ja rikoslain mainitut säännökset ovat muuten verotuksen osalta verotuslakiin. Myös kyseisen
22290: yhteneväiset, mutta verotuslain säännöksessä lain mukaisesti määrättyjen verojen vilpillinen
22291: ilmaistaan lisäksi väärän asiakirjan antamisen pidättäminen voidaan rangaista veropetoksena.
22292: tarkoitus. Verotuslain säännöksellä ei ole käy- Lakiin ehdotetaankin lisättäväksi suora viittaus
22293: tännössä itsenäistä merkitystä, koska se jää rikoslain veropetossäännöksiin.
22294: kokonaan rikoslain 17 luvun 8 §:n soveltamis- 22 a §:n 2 mom. Lähdeveron perimisessä
22295: alan piiriin. Pykälän 2 momentissa on puoles- työnantajana on samanlainen perimis- ja tili-
22296: taan viittaus rikoslain 17 luvun 1 ja 3 §:ään, tysvelvollisuus kuin ennakkoperintälain mu-
22297: joissa on säädetty perättömän lausuman anta- kaan ennakonpidätyksessä. Tämän vuoksi ky-
22298: misesta oikeudessa tai ulosotonhaltijan edessä. seessä olevassa laissa on tarpeen viitata myös
22299: Verotuslain perättömän lausuman antamista ehdotettuun verorikkamusta koskevaan sään-
22300: 1988 vp. - HE n:o 66 197
22301:
22302: nökseen. Mainitut lain 8 ja 16 § jäisivät ennal- tajaansa taikka muuta henkilöä, joka muuten
22303: leen, koska niillä olisi edelleen merkitystä kuin laiminlyömällä suorittaa pidätetyn enna-
22304: muun muassa menettelyä koskevien säännösten kon on jättänyt noudattamatta hänelle ennak-
22305: kannalta. koperintälaissa säädetyn velvollisuuden. En-
22306: nakkoperintälaissa on runsaasti velvollisuuk-
22307: sia, joiden noudattamatta jättämiseen tätä
22308: 9. Laki ennakkoperintälain 62 ja avointa rangaistussäännöstä voidaan soveltaa.
22309: 63 §:n muuttamisesta Avointen rangaistussäännösten käyttöön liitty-
22310: vien ongelmien poistamiseksi ehdotetaan tätä
22311: Ennakkoperintä toimitetaan tulo- ja varalli- säännöstä täsmennettäväksi siten, että sakon
22312: suusveron sekä kansaneläkemaksun perimisek- uhalla tehostetut velvollisuudet todettaisiin ni-
22313: si. Ennakkoperintä tapahtuu ennakonpidätyk- menomaisesti. Näitä velvollisuuksia rajattaessa
22314: senä ja ennakonkantona. Palkasta ennakonpi- on noudatettu verorikosten perusteluissa ker-
22315: dätyksen suorittaa työnantaja sekä osingosta, rottuja periaatteita. Täsmennetty säännös sisäl-
22316: veronalaisista koroista ja muusta vastaavasta tyisi ehdotettuun ennakkoperintälain 63 §:n 2
22317: hyvityksestä niiden maksaja. Ennakonkannolla momenttiin.
22318: perittävistä ennakoista vastaa verovelvollinen 63 §:n 3 mom. Nykyisen 63 §:n 2 momentis-
22319: itse. sa oleva toimenpiteistä luopumista koskeva
22320: 62 §. Ennakkoperintälain (418/59) 62 §:n säännös ehdotetaan siirrettäväksi pykälän 3
22321: mukaan sitä, joka vääriä tietoja antamalla tai momentiksi. Se tulisi siten koskemaan ehdote-
22322: muutoin vilpillisesti pidättää tai yrittää pidät- tussa 2 momentissa tarkoitettuja laiminlyönte-
22323: tää valtiolta, mitä lain mukaan on ennakkona jä. Säännös ei sen sijaan koskisi verorikkomus-
22324: suoritettava, rangaistaan rikoslain mukaan. ta, jota koskeva erityinen toimenpiteistä luopu-
22325: Viittaus tarkoittaa rikoslain 38 luvun 11 §:ää. missäännös on ehdotetussa rikoslain 29 luvun
22326: Lisäksi rikoksentekijä on velvollinen korvaa- 4 §:n 3 momentissa. Ehdotettuun momenttiin
22327: maan kaksinkertaisesti, mitä hän on valtiolta on samalla tehty kielellisiä muutoksia.
22328: pidättänyt tai yrittänyt pidättää. Ehdotetut
22329: veropetossäännökset käsittäisivät myös veron
22330: ennakkoon kohdistuvan veropetoksen. Tämän 10. Laki työnantajan sosiaalitur-
22331: vuoksi ennakkoperintälaissa ei vastaisuudessa vamaksusta annetun lain
22332: tarvittaisi ennakon vilpillistä välttämistä koske- 18 §:n muuttamisesta
22333: vaa rangaistussäännöstä, vaan ainoastaan viit-
22334: taus rikoslain 29 luvun 1-3 §:ään. Velvolli- Työnantajan on suoritettava sosiaaliturva-
22335: suus suorittaa vilpillisesti pidätetty ennakko maksuina lapsilisämaksua, työnantajan kan-
22336: kaksinkertaisena ehdotetaan samalla poistetta- saneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuu-
22337: vaksi edellä verorikosten perusteluissa esitetyis- tusmaksua. Sosiaaliturvamaksu on suoritettava
22338: tä syistä. Ennakkoperintälakiin on sen voimas- oma-aloitteisesti ennakonpidätyksen maksami-
22339: sa ollessa lisätty ennakonpidätyksen hallinnol- sen yhteydessä.
22340: lisesti määrättävää korotusta koskevat sään- 18 §:n 1 mom. Työnantajan sosiaaliturva-
22341: nökset, jotka entisestään vähentävät tarvetta maksusta annetun lain (366/63) nykyisen 18
22342: moninkertaisen ennakon määräämiseen ran- §:n 1 momentin mukaan työnantajaa tai hänen
22343: gaistuksena ja samalla korostavat ja lisäävät edustajaansa, joka muusta syystä kuin työnan-
22344: tähän rankaisulliseen säännökseen liittyviä epä- tajan maksukyvyttömyyden johdosta on jättä-
22345: kohtia. nyt noudattamatta hänelle tässä laissa säädetyn
22346: 63 §:n 1 mom. Nykyisen 63 §:n mukaan velvollisuuden, rangaistaan, jollei siitä muualla
22347: työnantajaa, joka laiminlyö suorittaa pidättä- laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta,
22348: mänsä ennakon määräajassa valtiolle, voidaan sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin ras-
22349: rangaista sakolla tai, jos asianhaarat ovat erit- kauttavat, enintään kuuden kuukauden van-
22350: täin raskauttavat, enintään yhden vuoden van- keudella. Työnantajaa, joka vilpillisesti pidät-
22351: keudella. Säännös ehdotetaan korvattavaksi tää työnantajan sosiaaliturvamaksuja, rangais-
22352: viittauksella ehdotettuun rikoslain 29 luvun 4 taan nykyisen rikoslain 38 luvun 11 §:n nojalla
22353: §:ään. veropetoksesta, jolloin työnantajan sosiaalitur-
22354: 63 §:n 2 mom. Nykyisen 63 §:n mukaan vamaksusta annetun lain rangaistussäännös
22355: rangaistaan myös työnantajaa tai hänen edus- syrjäytyy lievempänä. Lakiin ehdotetaan nyt
22356: 198 1988 vp. - HE n:o 66
22357:
22358: lisättäväksi nimenomainen viittaus ehdotettui- ressa. Lisäksi momentissa on rikoslakiin viit-
22359: hin rikoslain veropetossäännöksiin. taava säännös, jonka mukaan muusta perintö-
22360: 18 §:n 2 mom. Työnantaja, joka muusta vero- tai lahjaveroasiassa annetusta väärästä
22361: syystä kuin maksukyvyttömyyden vuoksi jättää tai harhauttavasta ilmoituksesta rangaistaan
22362: sosiaaliturvamaksun suorittamatta syyllisty- niin kuin rikoslain 38 luvun 11 §:ssä sääde-
22363: mättä kuitenkaan veropetokseen, on nykyisin tään.
22364: tuomittu edellä mainitun lainkohdan nojalla Viittaamalla perintö- ja lahjaverolain 70 §:n
22365: yleensä sakkorangaistukseen. Työnantajan so- 1 momentissa sekä perintökaaren omaisuuden
22366: siaaliturvamaksusta annettua lakia ehdotetaan salaamista ja vilpillistä ilmoittamista perunkir-
22367: muutettavaksi siten, että sosiaaliturvamaksun joituksessa koskevaan säännökseen että rikos-
22368: suorittamatta jättäminen muun syyn kuin mak- lain veropetossäännökseen on lähinnä pyritty
22369: sukyvyttömyyden takia rangaistaisiin verorik- osoittamaan näiden säännösten keskinäinen
22370: komuksena. Tämän vuoksi pykälän 2 moment- suhde. Viittaukset eivät sellaisinaan muuta ky-
22371: tiin ehdotetaan otettavaksi viittaus ehdotettuun seessä olevien perintökaaren eikä rikoslain
22372: rikoslain verorikkomussäännökseen. säännösten soveltamisalaa. Myös säännösten
22373: 18 §:n 3 mom. Työnantajan sosiaaliturva- keskinäinen suhde olisi sama, vaikka niitä ei
22374: maksusta annetun lain 18 §:n 1 momentin olisikaan yhteensovitettu voimassa olevan lain
22375: nojalla on voitu rangaista työnantajaa muun- tavoin. Momentissa olevilla viittauksilla onkin
22376: kin tässä laissa säädetyn velvollisuuden nou- merkitystä vain varsinaisten rangaistussäännös-
22377: dattamatta jättämisestä kuin maksujen laimin- ten havaittavuuden kannalta. Kun perintö- ja
22378: lyönnistä. Säännöstä ehdotetaan tältä osin lahjaverolakia ei ole säädetty turvaamaan
22379: muutettavaksi siten, että rangaistusuhan alaiset kanssaperillisten asemaa, ei siinä ole tarpeen
22380: velvollisuudet yksilöitäisiin. Sakon uhalla te- viitata perintökaaren kanssaperillisiä suojaa-
22381: hostettujen velvollisuuksien piiri rajattaisiin ve- viin säännöksiin. Perintö- ja lahjaverolakiin
22382: rorikosten perusteluissa kerrottuja periaatteita ehdotetaankin otettavaksi nykyisen tunnusmer-
22383: noudattaen. kistön sisältävän säännöksen asemesta pelkkä
22384: 18 §:n 4 mom. Koska ehdotetut lisäykset ja viittaus rikoslain veropetossäännöksiin. Samal-
22385: täsmennykset sijoitettaisiin 18 §:n 1-3 mo- la nykyisen lain viittaus perintökaareen poistet-
22386: menttiin, on nykyinen 2 momentti siirrettävä 4 taisiin tarpeettomana.
22387: momentiksi. Siinä tarkoitettu mahdollisuus jät-
22388: tää laiminlyönti syytteeseen ilmoittamatta, syy-
22389: te nostamatta tai rangaistus tuomitsematta täs-
22390: mennettäisiin koskemaan uudessa 3 momentis- 12. Laki liikevaihtoverolain 81
22391: sa tarkoitettuja laiminlyöntejä ja samalla sii- §:n muuttamisesta
22392: hen tehtäisiin joitakin kielellisiä muutoksia.
22393: Valtiolle on suoritettava liikevaihtoveroa lii-
22394: ketoimintana tapahtuvasta tavaran ja telepal-
22395: 11. Laki perintö- ja lahjavero- velun myynnistä sekä tavaran maahantuonnis-
22396: lain 70 §:n muuttamisesta ta, valmistuksesta ja vuokrauksesta samoin
22397: kuin työsuorituksista liikevaihtoverolaissa
22398: Perintönä, testamentilla tai lahjana saadusta (532/63) säädetyin edellytyksin.
22399: omaisuudesta on suoritettava valtiolle veroa 81 §:n 1 mom. Liikevaihtoverolain 81 §:n 1
22400: perintö- ja lahjaverolain (378/40) säännösten momentin nojalla rangaistaan sitä, joka hank-
22401: mukaisesti. Laissa on säännökset mainittujen kiakseen itselleen tai toiselle hyötyä, antamalla
22402: verojen suorittamisvelvollisuudesta ja määrästä väärän veroilmoituksen tai muun verotuksen
22403: sekä verotusmenettelystä. ohjeeksi tarkoitetun tiedon taikka muulla vil-
22404: 70 §:n 1 mom. Perintö- ja lahjaverolain pillä pidättää tai yrittää pidättää valtiolta ve-
22405: rangaistussäännökset ovat lain 70 §:ssä. Pykä- roa. Rangaistuksen osalta säännöksessä on vii-
22406: län 1 momentin mukaan siitä, että joku laimin- tattu rikoslakiin, millä viittauksena tarkoite-
22407: lyö perunkirjoituksen toimituttamisen taikka taan rikoslain 38 luvun 11 §:n veropetossään-
22408: perukirjan toimittamisen oikeuteen säädetyn nöstä. Säännös asiallisesti likimain vastaa ri-
22409: ajan kuluessa samoin kuin omaisuuden salaa- koslain veropetossäännöstä. Se ehdotetaan
22410: misesta tai vilpillisestä ilmoittamisesta perun- korvattavaksi viittauksena ehdotettuihin vero-
22411: kirjoitukseen säädetään rangaistus perintökaa- petossäännöksiin rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
22412: 1988 vp. - HE n:o 66 199
22413:
22414: 81 §:n 2 mom. Verovelvollisen on suoritetta- verolaissa on liikevaihtoverosta säädetty.
22415: va liikevaihtovero oma-aloitteisesti kuukausit- Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
22416: tain, joskin veron lopullinen määrä vahviste- rosta annetussa laissa (664/66) ei ole nykyisin
22417: taan puolivuosittain tehtävien veroilmoitusten rangaistussäännöksiä.
22418: perusteella. Ehdotettu verorikkomusta koskeva 7 a §:n 1 mom. Rikoslain 38 luvun II §:n
22419: säännös koskisi myös liikevaihtoveron oma- veropetosta koskeva säännös soveltuu myös
22420: aloitteisen suorittamisen laiminlyöntiä. Liike- vakuutusmaksuveron vilpilliseen pidättämi-
22421: vaihtoverolakiin ehdotetaan sen vuoksi lisättä- seen. Verorikosten perusteluissa esitettyjen ta-
22422: väksi viittaus rikoslain verorikkomussäännök- voitteiden mukaisesti lakiin lisättäisiin viittaus
22423: seen. ehdotettuihin veropetossäännöksiin rikoslain
22424: 81 §:n 3 mom. Liikevaihtoverolain 81 §:n 2 29 luvun 1-3 §:ssä.
22425: momentin mukaan rangaistaan sakolla sitä, 7 a §:n 2 mom. Vakuutusmaksuvero kuuluu
22426: joka muussa tarkoituksessa kuin hyödyn hank- oma-aloitteisesti tilitettäviin veroihin. Se rin-
22427: kimiseksi jättää antamatta ilmoituksen, tiedon nastuu tältä osin täysin liikevaihtoveroon. Pu-
22428: tai asiakirjan, joka liikevaihtoverolain mukaan heena olevaan lakiin ehdotetaankin lisättäväksi
22429: on veroviranomaiselle annettava, taikka muu- viittaus myös rikoslain verorikkomusta koske-
22430: toin rikkoo liikevaihtoverolain tai sen nojalla vaan säännökseen.
22431: annettuja säännöksiä. Tämä osaksi avoin ran- 7 a §:n 3 ja 4 mom. Voimassa olevan liike-
22432: gaistussäännös ehdotetaan avoimiin rangaistus- vaihtoverolain avoimen rangaistussäännöksen
22433: säännöksiin liittyvien ongelmien poistamiseksi soveltamisalaan liittyvät ongelmat koskevat
22434: korvattavaksi säännöksellä, jossa rangaistavat sellaisinaan myös vakuutusmaksuveroa. Liike-
22435: laiminlyönnit nimenomaan mainitaan. Ran- vaihtoverolain yhteydessä ehdotettu ilmoitta-
22436: gaistavaa olisi liikevaihtoverolaissa säädetyn mis-, esittämis- tai näyttämisvelvollisuuden
22437: ilmoittamis-, esittämis-, tai näyttämisvelvolli- taikka erityisen kirjanpitovelvollisuuden lai-
22438: suuden taikka erityisen kirjanpidon järjestä- minlyönnin rangaistussäännös tulee soveltu-
22439: mistä koskevan velvollisuuden viranomaisen maan myös vakuutusmaksuveroon siltä osin
22440: kehotuksesta huolimatta tapahtuva laiminlyön- kuin liikevaihtoverolain säännöksiä on nykyi-
22441: ti. sin voitu soveltaa siihen. Selkeyden vuoksi
22442: 81 §:n 4 mom. Nykyisen 81 §:n 3 momentti lakiin lisättäisiin liikevaihtoverolain vastaavan
22443: siirtyisi 4 momentiksi ja siihen tehtäisiin vähäi- säännöksen mukainen saannös vakuutus-
22444: siä kielellisiä muutoksia. maksuverorikkomuksesta. Myös toimenpiteistä
22445: Liikevaihtoveron kuukausittaista suoritta- luopuminen olisi mahdollista samoin perustein
22446: mista sekä liikevaihtoverotusta varten tehtäviä kuin liikevaihtoveroon kohdistuneesta rikko-
22447: ilmoituksia ja liikevaihtoveron lopullista mää- muksesta on säädetty.
22448: räämistä koskevia säännöksiä on muutettu 23
22449: päivänä joulukuuta 1987 vahvistetulla lailla
22450: (1119/87), joka tulee voimaan 1 päivänä tam- 14. Laki valmisteverotuslain 39
22451: mikuuta 1989. Uudet säännökset eivät aiheuta §:n muuttamisesta
22452: liikevaihtoverotukseen sellaisia muutoksia, jot-
22453: ka edellyttäisivät nyt ehdotettujen rikoslain tai Valmisteverotuslain (558/74) mukaan kanne-
22454: liikevaihtoverolain muutosesitysten tarkista- taan eri valmisteverolakien mukaiset valmiste-
22455: mista. verot eräistä kotimaassa valmistetuista tuotteis-
22456: ta sekä määrätään ja suoritetaan hinnanero-
22457: korvaukset valmisteveron alaisten tuotteiden
22458: 13. Laki eräistä vakuutus- valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden koti-
22459: maksuista suoritettavasta maisten hintojen ja maailmanmarkkinahinto-
22460: verosta annetun lain muutta- jen erotuksesta. Valmisteveroa kannetaan esi-
22461: misesta merkiksi eräistä ravintorasvoista, sokerista, tu-
22462: pakasta, pohtoaineista ja alkoholijuomista.
22463: Useista vakuutusmaksuista suoritetaan veroa 39 §:n 1 mom. Valmisteverotuslain 39 §:n I
22464: valtiolle. Verovelvollinen on yleensä vakuutuk- momentin mukaan se, joka tahallaan antaa
22465: senantaja. Vakuutusmaksuveron suorittamises- väärän veroilmoituksen tai muun valmisteve-
22466: ta ja sen kantamiseen liittyvästä menettelystä ron tai hinnaneron määräämisen perusteeksi
22467: on pääsääntöisesti voimassa, mitä liikevaihto- tarkoitetun tiedon taikka menettelee muutoin
22468: 200 1988 vp. - HE n:o 66
22469:
22470: vilpillisesti pidättääkseen valtiolta veroa tai laissa tarkoitetuissa asiOissa väärän ilmoituk-
22471: saadakseen perusteettoman hinnanerosuorituk- sen tai tiedon taikka jättää antamatta lain 8
22472: sen, on tuomittava rangaistukseen niin kuin §:n edellyttämän ilmoituksen auton rakenteen
22473: rikoslain 38 luvun 11 §:ssä säädetään. Säännös muuttamisesta tai käyttötarkoituksen muutta-
22474: vastaa asiallisesti myös tunnusmerkeiltään ri- misesta taikka muulla tavoin rikkoo lain sään-
22475: koslain veropetossäännöstä lukuun ottamatta nöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä.
22476: hinnaneroa tarkoittavia kohtia. Säännös ehdo- Jos vero on jäänyt virheellisen menettelyn joh-
22477: tetaan korvattavaksi viittauksena rikoslain ve- dosta valtiolle suorittamatta, syyllinen on vel-
22478: ropetossäännöksiin kuitenkin siten täydennet- vollinen korvaamaan puuttuvan määrän kak-
22479: tynä, että hinnaneron määräämiseen kohdistu- sinkertaisesti. Kerrottua rangaistussäännöstä
22480: nut petollinen menettely nimenomaan rinnas- sovelletaan kuitenkin vain sillä edellytyksellä,
22481: tettaisiin veron lainvastaiseen välttämiseen. ettei teosta ole muualla säädetty ankarampaa
22482: 39 §:n 2 mom. Valmistevero on suoritettava rangaistusta. Niinpä auto- ja moottoripyöräve-
22483: oma-aloitteisesti siinä tapauksessa, ettei vero- roon kohdistuva veropetos rangaistaan rikos-
22484: velvollinen ole saanut verotuspäätöstä ennen lain 38 luvun 11 §:n mukaisena veropetoksena.
22485: veron suorittamisen määräajan päättymistä. Ehdotuksen mukaan puheena oleva säännös
22486: Näitä tapauksia varten ehdotetaan valmisteve- korvattaisiin viittauksena ehdotettuihin rikos-
22487: rotuslakiin lisättäväksi viittaus ehdotettavaan lain 29 luvun 1-3 §:n veropetossäännöksiin.
22488: verorikkomussäännökseen. Samalla luovuttaisiin kaksinkertaisen veron
22489: 39 §:n 3 mom. Valmisteverotuslain nykyisen suorittamiseen johtavasta seuraamuksesta ve-
22490: 39 §:n 2 momentin mukaan se, joka ilman 1 rorikosten perusteluissa esitetyistä syistä.
22491: momentissa mainittua tarkoitusta jättää anta- 24 §:n 2 mom. Koska maassa valmistetusta
22492: matta ilmoituksen, asiakirjan tai tiedon, joka ajoneuvosta vero on suoritettava oma-aloittei-
22493: tämän lain tai asianomaisen valmisteverolain sesti, ehdotetaan pykälään otettavaksi myös
22494: tahi niiden nojalla annettujen säännösten mu- viittaus verorikkomukseen.
22495: kaan on viranomaiselle annettava, taikka muu- 24 §:n 3 mom. Avoimiin rangaistussäännök-
22496: toin kuin laiminlyömällä valmisteveron suorit- siin liittyvien ongelmien vuoksi pykälää muu-
22497: tamisen rikkoo mainittujen lakien säännöksiä tettaisiin myös siten, että laissa asetettujen
22498: tai niiden nojalla annettuja määräyksiä, on velvollisuuksien rangaistavat laiminlyönnit yk-
22499: tuomittava, jollei teosta muualla ole säädetty silöidään. Täsmennetty säännös sijoitettaisiin
22500: ankarampaa rangaistusta, valmisteverorikko- uudeksi 3 momentiksi. Rangaistusuhalla tehos-
22501: muksesta sakkoon. Tämä avoin rangaistus- tettujen velvollisuuksien rajaus ehdotetaan teh-
22502: säännös ehdotetaan muutettavaksi tunnusmer- täväksi verorikosten perusteluissa esitettyjä pe-
22503: kistön sisältäväksi säännökseksi, joka sijoitet- riaatteita noudattaen. Auto- ja moottoripyörä-
22504: taisiin pykälän 3 momentiksi. Rangaistavuuden verosta annetussa asetuksessa (483/67) säädet-
22505: ala rajattaisiin verorikosten perusteluissa esitet- tyjä velvollisuuksia ei ole kuitenkaan yksilöity
22506: tyjen periaatteiden mukaisesti. asetuksen pykäliin viittaamalla, vaan totea-
22507: malla ainoastaan, että kysymykseen tulee joko
22508: ilmoittamis- tai tietojenantovelvollisuuden rik-
22509: 15. Laki auto- ja moottoripyörä- kominen. Tämä johtuu siitä, että muussa ta-
22510: verosta annetun lain 24 §:n pauksessa asetuksen ilmoittamis- tai tietoje-
22511: muuttamisesta nantovelvollisuutta koskevia säännöksiä muu-
22512: tettaessa olisi aina muutettava myös lakia,
22513: Henkilöautosta ja eräistä muista autoista mikä olisi epätarkoituksenmukaista.
22514: sekä moottoripyörästä on niitä maahantuotaes-
22515: sa tai valmistajalta luovutettaessa suoritettava
22516: valtiolle auto- ja moottoripyöräveroa. Maahan 16. Laki moottoriajoneuvoverosta
22517: tuodusta ajoneuvosta veron suorittaa maahan- annetun lain 33 §:n muutta-
22518: tuoja tullauksen yhteydessä ja Suomessa val- misesta
22519: mistetuista ajoneuvoista valmistaja neljännes-
22520: vuosittain. Moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa
22521: 24 §:n 1 mom. Auto- ja moottoripyöräveros- (722/66) säädetään valtiolle suoritettavasta
22522: ta annetun lain (482/67) 24 §:n mukaan ran- varsinaisesta ajoneuvoverosta ja lisäverosta.
22523: gaistaan sakolla sitä, joka antaa mainitussa Näiden verojen maksuunpanon ja kannon toi-
22524: 1988 vp. - HE n:o 66 201
22525:
22526: mittaa autorekisterikeskus tai eräissä tapauk- taessa tai se maksetaan viranomaiselle veron-
22527: sissa tulliviranomainen. alaista asiakirjaa esitettäessä.
22528: 33 §:n 1 mom. Moottoriajoneuvoverosta an- JOO §:n 1 mom. Leimaverolain 100 §:n mu-
22529: netun lain 33 §:n mukaan sitä, joka pidättää kaan leimaveron vilpillisestä pidättämisestä tai
22530: tai yrittää pidättää tämän lain mukaan valtiolle sen yrittämisestä rangaistaan niin kuin rikos-
22531: tulevaa veroa taikka muutoin rikkoo tämän laissa säädetään ja rikoksentekijä on lisäksi
22532: lain säännöksiä tai niiden täytäntöönpanosta ja velvollinen suorittamaan kolminkertaisena sen
22533: soveltamisesta annettuja määräyksiä, rangais- leimaveron, jonka hän pidätti tai yritti pidät-
22534: taan, jollei rikoslaissa ole sellaisesta teosta tää. Viittaus rikoslakiin tarkoittaa rikoslain 38
22535: ankarampaa rangaistusta säädetty, sakolla tai luvun 11 §:n veropetossäännöstä. Leimavero-
22536: enintään yhden vuoden vankeudella. Veron lain nykyinen 100 §:n 1 momentti ehdotetaan
22537: pidättämiseen kohdistuvan tekomuodon osalta muutettavaksi siten, että se sisältäisi pelkän
22538: rangaistussäännös ei asiallisesti poikkea rikos- viittauksen rikoslain veropetossäännöksiin. Sa-
22539: lain 38 luvun 11 §:stä. Säännös ehdotetaan malla luovuttaisiin kokonaan rangaistuksen-
22540: tältä osin korvattavaksi viittauksena rikoslain luonteisesta veron useampikertaisesta määrää-
22541: 29 luvun 1-3 §:n veropetossäännöksiin. misestä verorikosten perusteluissa esitetyistä
22542: 33 §:n 2 mom. Lain nykyinen 33 § sisältää syistä.
22543: myös avoimen rangaistussäännöksen, joka eh- JOO §:n 2 mom. Voimassa olevassa leimave-
22544: dotetaan avoimiin rangaistussäännöksiin liitty- rolaissa ei ole oma-aloitteisesti suoritettavan
22545: vien ongelmien poistamiseksi muutettavaksi veron suorittamisen laiminlyönnin kriminali-
22546: tunnusmerkistön sisältäväksi erilliseksi 2 mo- soivaa säännöstä, mutta laiminlyönti voi joh-
22547: mentiksi. Teon rangaistavuuden edellytykseksi taa veron korottamiseen tai koronluonteisen
22548: ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa ehdotettu veronlisäyksen määräämiseen. Leimavero on
22549: sitä, että viranomainen olisi kehottanut velvol- arvopapereiden myynnin ja vaihdon yhteydessä
22550: lisuuden täyttämiseen. Tämä johtuu siitä, että maksettava oma-aloitteisesti. Näitä tapauksia
22551: nämä velvollisuudet on tarkoitettu täytettäviksi silmällä pitäen leimaverolain 100 §:ään sen 2
22552: nimenomaan ilman eri kehotusta. momentiksi lisättäisiin viittaus rikoslain vero-
22553: rikkamusta koskevaan säännökseen.
22554:
22555: 17. Laki investointiverolain
22556: muuttamisesta 19. Laki elokuvaverolain 18 §:n
22557: muuttamisesta
22558: 23 a §. Investointiveroa suoritetaan valtiolle
22559: suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi. Veroa Valtiolle on suoritettava elokuvaveroa eloku-
22560: kannetaan vain valtioneuvoston erikseen mää- van esittämisestä näytännössä, josta peritään
22561: räämän ajanjakson kuluessa aloitetoista raken- pääsymaksu. Vero suoritetaan elokuvaverolip-
22562: nustöistä, mutta investointiverolaki (54/77) on puja käyttämällä eikä sen suorittaminen edelly-
22563: pysyvä verolaki. tä verovelvolliselta tilitystä.
22564: Voimassa olevassa investointiverolaissa ei 18 §. Elokuvaverolain (366/64) 18 §:n 1
22565: ole rangaistussäännöstä. Investointiveron vil- momentissa on tunnusmerkistön sisältävä
22566: pillinen pidättäminen rangaistaan nykyisin ri- säännös elokuvaveron vilpillisestä pidättämi-
22567: koslain 38 luvun 11 §:n nojalla. Rikoslain sestä. Säännös ei asiallisesti poikkea rikoslain
22568: uudistettaviin veropetossäännöksiin viittaava 38 luvun 11 §:n veropetossäännöksestä lukuun
22569: saannös ehdotetaan lisättäväksi investointive- ottamatta siinä säädettyä velvollisuutta pidäte-
22570: rolakiin sen 23 a §:ksi. tyn tai pidätysyrityksen kohteena olleen veron
22571: useampikertaiseen suorittamiseen. Pykälän 2
22572: momentissa on veron vilpillistä pidättämistä
22573: 18. Laki leimaverolain 100 §:n määrittävä säännös.
22574: muuttamisesta Veropetoksen tunnusmerkistö sisältyy koko-
22575: naisuudessaan ehdotettuihin rikoslain verope-
22576: Leimaveroa suoritetaan esimerkiksi eräiden tossäännöksiin. Sen vuoksi ei ole tarpeen eri
22577: viranomaisten toimituskirjoista sekä velkakir- verolajeja koskevissa laeissa mainita, millaista
22578: joista. Usein leimavero suoritetaan eräänlaise- asianomaisen veron välttämiseksi mahdollista
22579: na maksuna asiakirjaa viranomaiselta lunastet- menettelyä on pidettävä veropetoksen tunnus-
22580:
22581: 26 380465Z
22582: 202 1988 vp. - HE n:o 66
22583:
22584: merkistön täyttävänä. Elokuvaverolain 18 §:n 21. Laki koiraverosta annetun
22585: 2 momentissa olevan määritelmäsäännöksen lain muuttamisesta
22586: kaltaiset säännökset saattavat sitä paitsi olla
22587: omiaan liikaa korostamaan tunnusmerkistön 16 a §. Koirasta on maksettava kunnalle koi-
22588: objektiivista puolta. raveroa. Koiraveroa suoritetaan maksuunpa-
22589: Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutetta- non jälkeen eikä verovelvollisella ole tilitysvel-
22590: vaksi siten, että se sisältäisi vain viittauksen vollisuutta.
22591: rikoslain veropetossäännöksiin. Veron useam- Koiraverosta annetussa laissa (590/79) ei ole
22592: pikertaista määräämistä tarkoittavasta sään- rangaistussäännöksiä koiraveron suorittami-
22593: nöksestä luovuttaisiin kokonaan verorikosten seen liittyvien rikkeiden varalta. Eräiden ilmoi-
22594: perusteluissa esitetyistä syistä. Pykälän 2 mo- tusten laiminlyömisen johdosta voidaan kui-
22595: mentti ehdotetaan tarpeettomana poistettavak- tenkin määrätä koiranomistaja suorittamaan
22596: si. Määritelmäsäännöksen poistaminen ei vai- laiminlyöntimaksu. Lisäksi voidaan määrätä
22597: kuttaisi veropetosrikoksen soveltamisalaan, veronkorotus ja periä viivästyskorkoa eräiden
22598: vaan pääsymaksun periminen jollakin välillisel- koiranomistajan laiminlyöntien johdosta. Ve-
22599: lä tavalla veron välttämiseksi olisi edelleen ropetokseen viittaavan rangaistussäännöksen
22600: veropetoksena rangaistavaa. puuttumisesta huolimatta koiranomistaja voi-
22601: daan voimassa olevienkin säännösten nojalla
22602: tuomita koiraveroa koskevasta veropetoksesta.
22603: 20. Laki arpajaisverolain muutta-
22604: misesta Koiraverosta annettuun lakiin ehdotetaan li-
22605: sättäväksi viittaus rikoslain veropetossäännök-
22606: siin. Viittaussäännös olisi sisällöltään saman-
22607: Arpajaisissa ja eräissä arvonnoissa sekä ve- lainen kuin muissakin vastaavissa laeissa, vaik-
22608: donlyönnissä saadusta voitosta on suoritettava ka onkin todennäköistä, että koiraveron petol-
22609: valtiolle ja kunnalle arpajaisveroa arpajaisve- linen välttäminen voisi yleensä täyttää vain
22610: rolain (259/70) mukaan. Verovelvollinen on lievän veropetoksen tunnusmerkistön. Niin
22611: voiton saaja, mutta veron suorittamisesta vas- kuin verorikosten perusteluissa on todettu, viit-
22612: taa arpajaisten toimeenpanija. taussäännökset on tarkoitettu vain selkiyttä-
22613: 8 §:n 1 mom. Arpajaisverolaissa ei ole ny- mään verorikosten soveltamisalaa eikä niillä
22614: kyisin lainkaan rangaistussäännöstä. Silti on pyritäkään vaikuttamaan verorikosten sovelta-
22615: riidatonta, että myös arpajaisveroon kohdistu- miskäytäntöön.
22616: nut veropetos on rangaistava rikoslain verope-
22617: tossäännösten nojalla. Ehdotetut veropetosta
22618: koskevat säännökset voisivat tulla sovelletta- 22. Laki tasausverolain muutta-
22619: viksi myös arpajaisveroon kohdistuneeseen ri- misesta
22620: kokseen. Tämän vuoksi arpajaisverolakiin eh-
22621: dotetaan lisättäväksi viittaus rikoslain verope- 8 a §. Maahan tuoduista tavaroista on suori-
22622: tossäännöksiin. Viittaussäännös sijoitettaisiin tettava valtiolle tasausveroa tasausverolain
22623: lakiin lisättäväksi ehdotetun 8 §:n 1 momentik- (922/71) mukaan. Verovelvollinen on tavaran
22624: si. maahantuoja, ja verotuksen toimittaa tullilai-
22625: 8 §:n 2 mom. Arpajaisten toimeenpanijan tos. Tasausveron tarkoituksena on asettaa ul-
22626: on tilitettävä arpajaisvero oma-aloitteisesti. komaiset tavarat verotuksellisesti samaan ase-
22627: Toimeenpanijan asema muistuttaa tässä suh- maan kotimaassa valmistettujen tavaroiden
22628: teessa ennakkoperintälaissa tarkoitetun pidä- kanssa kantamalla ulkomaisista tavaroista ko-
22629: tysvelvollisen asemaa. Tilitysvelvollisuuden ta- timaisia tavaroita rasittavaa niin sanottua piile-
22630: hallistakaan laiminlyöntiä ei ole säädetty ran- vää liikevaihtoveroa vastaava tasausvero. Ve-
22631: gaistavaksi, joskin laiminlyödylle verolle voi- rotuksellisesti tasausvero rinnastuu liikevaihto-
22632: daan määrätä maksettavaksi veronlisäystä. Eh- veroon.
22633: dotetun verorikkomussäännöksen mukaan lai- Tasausverolaissa ei ole rangaistussäännök-
22634: minlyönti tulisi olemaan rangaistavaa. Pykälän siä, mutta lain 8 §:n 2 momentissa on viittaus
22635: 2 momenttiin otettaisiin sen vuoksi viittaus tulliin, jota koskevat säännökset ovat soveltu-
22636: rikoslain verorikkomusta koskevaan säännök- vin osin voimassa tasausverosta. Voimassa ole-
22637: seen. van lain mukaan tasausveroon kohdistuva ve-
22638: 1988 vp. - HE n:o 66 203
22639:
22640: ropetos rangaistaan rikoslain veropetossään- 52 §:n 2 mom. Tullilain 52 §:n mukaan
22641: nöksen nojalla. Ehdotuksen mukaan tasausve- tullirikkomuksesta tuomitaan sakkoon tai
22642: ro tulisi edelleenkin kuulumaan niihin veroihin enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen se,
22643: ja julkisiin maksuihin, joiden lainvastainen joka laiminlyö tullilain tai tasausverolain,
22644: välttäminen voisi tulla rangaistavaksi rikoslain tuontimaksulain, tullausarvolain, tullitariffi-
22645: veropetossäännösten nojalla. Lisättävään 8 a lain taikka tulliverolain tahi niiden nojalla
22646: §:ään sijoitettaisiin siten viittaus rikoslain vero- annettujen säännösten tai määräysten mukai-
22647: petossäännöksiin. sen ilmoittamis- tai muun velvollisuuden taikka
22648: muutoin rikkoo sanottuja säännöksiä tai mää-
22649: räyksiä, jollei teosta muualla ole säädetty an-
22650: 23. Laki tullilain 8 ja 52 §:n karampaa rangaistusta. Tämä osaksi avoin
22651: muuttamisesta rangaistussäännös koskee paitsi siinä mainittu-
22652: jen lakien rikkomista myös tullihallituksen nii-
22653: Tullilaki (573/78) sisältää keskeiset tullaosta den nojalla antamien eräiden määräysten rik-
22654: koskevat säännökset mukaan lukien tullivero- komista. Näiden määräysten noudattaminen
22655: tuksen toimittamista ja tullirikoksia koskevat on tullimenettelyn sujuvuuden kannalta niin
22656: säännökset. Tullilaissa ei ole tulliin kohdistu- tärkeää, että niiden rikkomiseen tulee liittyä
22657: vaa veropetosta koskevaa säännöstä, mutta rangaistusuhka. Niihin sisältyvien velvollisuuk-
22658: siinä todetaan veropetoksen kuuluvan tulliri- sien yksilöinti lakiin perustuvien velvollisuuk-
22659: koksiin. sien yksilöinnissä käytetyllä tavalla ei kuiten-
22660: 8 §. Tullilain 8 §:n j kohdassa määritellään, kaan ole mahdollista, vaikka tullilain nykyinen
22661: mitä tullilaissa tarkoitetaan tullirikoksilla. 52 § onkin tarpeettoman laaja. Lisäksi pykä-
22662: Säännöksen mukaan tullirikoksia ovat salakul- lässä on viitattu tasausverolakiin, tuontimaksu-
22663: jetus, veropetos, rikoslain 38 luvun 13 ja 14 lakiin, tullausverolakiin ja tullitariffilakiin,
22664: §:ssä tarkoitettu rikos sekä tullilain tai muun vaikka näissä laeissa ei ole säädetty sellaisista
22665: lain, jonka täytäntöönpano on tullilaitoksen menettelyä koskevista velvollisuuksista, joiden
22666: tehtävänä, samoin kuin tällaisen lain nojalla laiminlyöminen voisi käsittää tullirikkomuk-
22667: annettujen säännösten ja määräysten rikkomi- sen. Säännöksen rangaistustaso ei ole oikeassa
22668: nen. Ehdotuksen mukaan nykyisen rikoslain 38 suhteessa sen tarkoittamien rikkomusten pa-
22669: luvun 13 §:n säännöksen korvaisi 46 luvun 6 heksuttavuuteen eikä säännöksen avoimuu-
22670: §:n säännös laittomasta tuontitavaraan ryhty- teen. Esitetyistä syistä tullilain 52 §:n nykyinen
22671: misestä, ja 38 luvun 14 § kumottaisiin. Tästä säännös, josta tulisi pykälän 2 momentti, eh-
22672: syystä täytyy tullilain tullirikoksen määritelmä- dotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistet-
22673: säännöstä vastaavasti muuttaa. Koska verope- taisiin tarpeettomat lakiviittaukset ja rangais-
22674: tos ja säännöstelyrikos olisivat tullirikoksia tusseuraamukseksi jäisi vain sakkorangaistus.
22675: vain silloin kun on kysymys tullilaitoksen vas-
22676: tuualueeseen kuuluvan veron tai siihen rinnas-
22677: tettavan julkisen maksun lainvastaisesta välttä- 24. Laki polkumyynnin sekä
22678: misestä tai säännöstelymääräysten rikkomises- vientituen avulla tapahtuvan
22679: ta, on määritelmäsäännöstä samalla täsmen-
22680: tuonnin ehkäisemisestä anne-
22681: netty tässä suhteessa. Määritelmästä ilmenee,
22682: tun lain 29 §:n muuttamises-
22683: että myös verorikkomus voisi olla tullirikos.
22684: ta
22685: 52 §:n 1 mom. Koska tullilaki on tullaosta
22686: koskeva yleislaki ja siinä on eräitä tullirikoksia
22687: koskevia säännöksiä, olisi tulliin kohdistuvaa 29 §. Polkumyynnin avulla maahan tuodusta
22688: veropetosta tarkoittava viittaussäännös luonte- tavarasta kannetaan polkumyyntitullia ja vien-
22689: vinta sijoittaa tullilakiin sen tullirikoksia kos- tituen avulla tuodusta tavarasta tasoitustullia.
22690: kevaan jaksoon. Lisäys ehdotetaan toteutetta- Valtiovarainministeriö voi määrätä polku-
22691: vaksi muissa veroja ja julkisia maksuja koske- myynti- tai tasoitustullia kannettavaksi, milloin
22692: vissa laeissa yleisesti käytetyn tavan mukaisesti havaitaan, että maahan tuotu tavara on alku-
22693: siten, että tullirikkomusta koskevaan tullilain perä- tai vientimaassa myyty polkumyynnillä
22694: 52 §:ään sisällytettäisiin 1 momentiksi viittaus tai vientituen avulla ja että asianomainen tuo-
22695: ehdotettuihin rikoslain 29luvun 1-3 §:n vero- tannonala on kärsinyt tällaisen myynnin joh-
22696: petossäännöksiin. dosta vahinkoa.
22697: 204 1988 vp. - HE n:o 66
22698:
22699: Polkumyynnin sekä vientituen avulla tapah- ei ole korvaus mistään vastasuoritteesta, vaan
22700: tuvan tuonnin ehkäisemisestä annetussa laissa se on määrättyä tarkoitusta varten perittävä,
22701: (387 /80) ei ole nykyisin rangaistussäännöstä veroon rinnastettava julkinen maksu.
22702: eikä myöskään viittaussäännöstä minkään Kylvösiementuotannon edistämisestä annet-
22703: muun lain rangaistussäännöksiin. Silti on kiis- tuun lakiin (13/75) ei sisälly rangaistussään-
22704: tatonta, että näidenkin tullien vilpillinen pidät- nöksiä. Sen sijaan laissa on viittaussäännös,
22705: täminen voidaan voimassa olevan lain mukaan jonka mukaan maahan tuodusta kylvösieme-
22706: rangaista rikoslain veropetossäännösten nojal- nestä kannettavasta tasausmaksusta on sovel-
22707: la. Ehdotuksen mukaan polkumyynti- ja tasoi- tuvin osin voimassa, mitä tullista on säädetty
22708: tustullin lainvastainen välttäminen voisi vastai- tai määrätty. On epävarmaa, voidaanko tämän
22709: suudessakin täyttää rikoslain veropetosrikok- säännöksen perusteella katsoa myös tullia kos-
22710: sen tunnusmerkistön. Sen vuoksi lain 29 §:ään kevien rangaistussäännösten olevan sovelletta-
22711: ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, joka vissa kylvösiementuotannon edistämisestä an-
22712: sisältäisi viittauksen rikoslain veropetossään- netun lain säännösten rikkomiseen. Rikoslain
22713: nöksiin. voimassa olevien veropetosta koskevien sään-
22714: nösten soveltumista myös kylvösiemenen ta-
22715: sausmaksun vilpilliseen pidättämiseen ei sen
22716: 25. Laki tuontimaksulain muutta- sijaan voitane asettaa kysymyksenalaiseksi.
22717: misesta Tulkintaongelmien vähentämiseksi ehdotetaan
22718: kylvösiementuotannon edistämiseksi annettuun
22719: 7 a §. Tuontimaksu on tulliin verrattava lakiin lisättäväksi viittaus rikoslain ehdotettui-
22720: maksu, jota peritään tuontimaksulaissa (1008/ hin veropetossäännöksiin.
22721: 77) mainituista tuotteista niitä maahan tuotaes-
22722: sa.
22723: Tuontimaksulaissa ei ole rangaistussäännök- 27. Laki kerman ja vähärasvaisen
22724: siä, mutta sen 3 §:n mukaan tuontimaksusta maidon tasausmaksusta anne-
22725: on soveltuvin osin voimassa, mitä tullin mää- tun lain 19 §:n muuttamises-
22726: räämisestä, tullittomuudesta, tullin palauttami- ta
22727: sesta, muutoksenhausta ja muutoinkin tullive-
22728: rotuksen toimittamisesta tai tullista on säädetty Meijeriliikkeet suorittavat valtiolle tasaus-
22729: tai määrätty. Säännöksen soveltaminen on eri- maksua kerman ja vähärasvaisen maidon
22730: tyisesti tullilain rangaistussäännösten sovelta- myynnistä. Tasausmaksu on veroon rinnastet-
22731: misalan osalta aiheuttanut tulkintaongelmia. tava julkinen maksu.
22732: Sen sijaan on riidatonta, että rikoslain verope- 19 §:n 1 mom. Kerman ja vähärasvaisen
22733: tossäännökset voivat tulla sovellettaviksi tuon- maidon tasausmaksusta annetun lain (583/76)
22734: timaksuun kohdistuvaan veropetokseen. 19 §:n 1 momentissa on tasausmaksun vilpillis-
22735: Ehdotuksen mukaan tuontimaksun lainvas- tä pidättämistä koskeva rangaistussäännös,
22736: tainen välttäminen tai sen yrittäminen olisi jossa seuraamuksen osalta viitataan rikosla-
22737: edelleen rangaistava rikoslain veropetossään- kiin. Viittaus rikoslakiin tarkoittaa rikoslain 38
22738: nösten nojalla. Muutoksella ei ole tarkoitettu luvun II §:n veropetossäännöstä. Tasausmak-
22739: vaikuttaa tullilain säännösten soveltamiseen sun vilpillistä pidättämistä koskeva säännös on
22740: tuontimaksuun. tunnusmerkistöltään rikoslain veropetossään-
22741: Viittaus rikoslain veropetossäännöksiin sijoi- nöksen tunnusmerkistöä suppeampi, mutta asi-
22742: tettaisiin ehdotettuun 7 a §:ään. allisesti säännökset likipitäen vastaavat toisi-
22743: aan. Ehdotuksen mukaan 1 momentti muutet-
22744: taisiin viittaukseksi rikoslain veropetossään-
22745: 26. Laki kylvösiementuotannon nöksiin.
22746: edistämisestä annetun lain 19 §:n 2 mom. Tasausmaksu on yleensä
22747: muuttamisesta suoritettava oma-aloitteisesti kuukausittain.
22748: Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi
22749: 7 a §. Myyntiä varten maahan tuodusta ja viittaus myös rikoslain verorikkomussäännök-
22750: eräissä tapauksissa myös kotimaassa tuotetusta seen.
22751: kylvösiemenestä peritään tasausmaksua vilja- 19 §:n 3 mom. Lain 19 §:n 2 momentissa on
22752: varastorahastoon. Kylvösiemenen tasa~~maksu nykyisin avoin rangaistussäännös, jonka mu-
22753: 1988 vp. - HE n:o 66 205
22754:
22755: kaan se, joka muuten rikkoo puheena olevan 29. Laki maidon ja sianlihan
22756: lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä, on vientikustannusmaksusta an-
22757: tuomittava sakkoon, jollei rikkomus ole vähäi- netun lain 25 §:n muuttami-
22758: nen. Säännös ehdotetaan muutettavaksi vain sesta
22759: määrättyjen velvollisuuksien laiminlyöntiä kos-
22760: kevaksi säännökseksi. Rangaistavuuden rajaa- Meijeriliikkeen harjoittajat ovat velvollisia
22761: misessa noudatettaisiin verorikosten perus- suorittamaan valtiolle maidon vientikustannus-
22762: teluissa esitettyjä periaatteita. Teon rangaista- maksua ja teurastamoliikkeen harjoittajat sian-
22763: vuuden edellytykseksi ei ehdoteta sitä, että lihan vientikustannusmaksua. Nämä maksut
22764: viranomainen olisi kehottanut velvollisuuden ovat veroon rinnastettavia julkisia maksuja.
22765: täyttämiseen. Tämä johtuu siitä, että 6 §:ssä 25 §:n 1 mom. Maidon ja sianlihan vienti-
22766: tarkoitettu velvollisuus on täytettävä lain mu- kustannusmaksusta annetun lain (1101/82) 25
22767: kaan kehotuksetta, kun taas 16 §:ssä ja 17 §:n §:n 1 momentissa on vientikustannusmaksun
22768: 1 momentissa tarkoitetut velvollisuudet on jo vilpillistä pidättämistä koskeva rangaistussään-
22769: näiden säännösten mukaan täytettävä vasta nös. Siinä viitataan rangaistuksen osalta rikos-
22770: asianomaisen viranomaisen kehotuksesta. lakiin. Säännös on tunnusmerkistöltään rikos-
22771: lain veropetossäännöksen tunnusmerkistöä
22772: muodollisesti suppeampi, mutta asiallisesti
22773: säännökset likipitäen vastaavat toisiaan. Ehdo-
22774: 28. Laki suurilta kana- ja sika- tuksen mukaan säännös korvattaisiin viittauk-
22775: talousyrityksiltä kannettavis- sella rikoslain veropetossäännöksiin.
22776: ta markkinoimismaksuista 25 §:n 2 mom. Vientikustannusmaksu on
22777: annetun lain 23 §:n muutta- yleensä suoritettava oma-aloitteisesti kuukau-
22778: misesta sittain. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan lisättä-
22779: väksi viittaus myös rikoslain ehdotettuun vero-
22780: rikkomussäännökseen.
22781: Suurilta kanatalousyrityksiltä kannetaan ka- 25 §:n 3 mom. Pykälän nykyisessä 2 mo-
22782: nataloudesta saadun tulon perusteella kanan- mentissa on avoin rangaistussäännös, joka
22783: munien markkinoimismaksua ja suurilta sika-
22784: koskee lain tai sen nojalla annettujen säännös-
22785: talousyrityksiltä sikataloudesta saadun tulon
22786: ten rikkomista. Siihen ehdotetaan tehtäväksi
22787: perusteella sianlihan lisättyä markkinoimis- vastaavat muutokset kuin muihinkin edellä
22788: maksua. Nämä markkinoimismaksut ovat ve- mainittuihin avoimiin rangaistussäännöksiin.
22789: roon rinnastettavia julkisia maksuja.
22790: Teon rangaistavuuden edellytykseksi ei kuiten-
22791: 23 §:n 1 mom. Suurilta kana- ja sikatalous- kaan ehdoteta sitä, että viranomainen olisi
22792: yrityksiltä kannettavista markkinoimismaksuis- kehottanut velvollisuuden täyttämiseen. Tämä
22793: ta annetun lain (1038178) 23 §:n 1 momentissa johtuu siitä, että 11 §:ssä säädetty velvollisuus
22794: on rangaistussäännös, joka koskee markkinoi- on täytettävä lain mukaan kehotuksetta, kun
22795: mismaksun vilpillistä pidättämistä. Rangais- taas 21 ja 22 §:ssä säädetyt velvollisuudet on jo
22796: tuksen osalta säännöksessä viitataan rikosla- näiden säännösten mukaan täytettävä vasta
22797: kiin. Säännös on tunnusmerkistöltään rikoslain asianomaisen viranomaisen kehotuksesta.
22798: veropetossäännöksen tunnusmerkistöä muo-
22799: dollisesti suppeampi, mutta asiallisesti sään-
22800: nökset likipitäen vastaavat toisiaan. Ehdotuk- 30. Laki vientimaksulain 14 §:n
22801: sen mukaan säännös korvattaisiin viittauksena muuttamisesta
22802: rikoslain veropetossäännöksiin.
22803: Valtioneuvosto voi määrätä perittäväksi
22804: 23 §:n 2 mom. Saman pykälän 2 momentissa vientimaksua maasta vietävän tuotteen hinnas-
22805: on nykyisin avoin rangaistussäännös, joka kos- ta vientimaksulain (52174) asettamin edellytyk-
22806: kee lain tai sen nojalla annettujen säännösten sin. Vientimaksu on luonteeltaan veroon rin-
22807: rikkomista. Se ehdotetaan muutettavaksi mää- nastettava julkinen maksu.
22808: rättyjen velvollisuuksien rikkomista koskevaksi 14 §:n 1 mom. Vientimaksulain 14 §:n mu-
22809: säännökseksi. Rangaistavuuden ala olisi verori- kaan sitä, joka pidättää tai yrittää pidättää
22810: kosten perusteluissa esitettyjen periaatteiden vientimaksulain mukaan valtiolle tulevaa vien-
22811: mukainen. timaksua taikka muutoin rikkoo tämän lain
22812: 206 1988 vp. - HE n:o 66
22813:
22814: säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk- 32. Laki varmuusvarastointimak-
22815: siä, rangaistaan, jollei sellaisesta teosta muual- susta annetun lain muuttami-
22816: la ole ankarampaa rangaistusta säädetty, sa- sesta
22817: kolla tai enintään yhden vuoden vankeudella.
22818: Vientimaksun pidättämistä koskeviita osin 9 a §. Pohtoaineista ja eräistä muista var-
22819: säännös asiallisesti vastaa rikoslain 38 luvun II muusvarastoinnin piiriin kuuluvista tuotteista
22820: §:n veropetossäännöstä. Se ehdotetaan korvat- on suoritettava valtiolle varmuusvarastointi-
22821: tavaksi viittauksena ehdotettuihin rikoslain ve- maksua. Varmuusvarastointimaksu on veroon
22822: ropetossäännö ksiin. rinnastettava julkinen maksu. Varmuusvaras-
22823: 14 §:n 2 mom. Pykälä sisältää myös avoi- tointimaksusta annetussa laissa (1105/83) ei ole
22824: men rangaistussäännöksen vientimaksulain rangaistussäännöksiä. Sen 9 §:ssä on tosin
22825: säännösten tai sen nojalla annettujen määräys- viittaussäännös, jonka mukaan varmuusvaras-
22826: ten rikkomisesta. Vientimaksulaissa ei ole eri- tointimaksuun nähden on soveltuvin osin nou-
22827: tyisiä maksuvelvolliselle asetettuja velvolli- datettava, mitä polttoaineverosta annetussa
22828: suuksia lukuun ottamatta vientimaksun suorit- laissa ja valmisteverotuslaissa tai niiden nojalla
22829: tamisvelvollisuutta. Lain 8 §:n mukaan vienti- on säädetty. Varmuusvarastointimaksu voi
22830: maksusta ja sen kantamisesta on kuitenkin luonteensa vuoksi olla veropetoksen kohteena.
22831: soveltuvin osin voimassa, mitä tullista on sää- Sen vuoksi ehdotetaan varmuusvarastointi-
22832: detty. Avoimen rangaistussäännöksen uhka maksusta annettuun lakiin lisättäväksi viittaus
22833: kohdistuu näin ollen lähinnä niihin tapauksiin, rikoslain veropetossäännöksiin.
22834: joissa vientimaksuun liittyen rikotaan tullilain
22835: rangaistusuhkaisia velvoitteita. Mainitun tulli-
22836: lakiin viittaavan säännöksen vuoksi vientimak- 33. Laki palosuojelumaksusta
22837: sulakiin ehdotetaan otettavaksi tältä osin vain annetun lain muuttamisesta
22838: viittaus tullilain tullirikkamusta koskevaan
22839: säännökseen.
22840: 3 a §. Palovakuutetusta kiinteästä ja irtai-
22841: mesta omaisuudesta on vuosittain suoritettava
22842: palosuojelumaksu valtion tulo- ja menoarvion
22843: 31. Laki öljysuojarahastosta an-
22844: netun lain muuttamisesta ulkopuolella olevaan palosuojelurahastoon,
22845: jonka varoja käytetään palosuojelun tehosta-
22846: 11 b §. Öljysuojarahastoon peritään maa-
22847: miseen. Palosuojelumaksu on veroon rinnas-
22848: tettava julkinen maksu.
22849: hantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta
22850: öljystä öljysuojamaksua. Öljysuojarahasto on Palosuojelumaksusta annetussa laissa (586/
22851: valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolinen ra- 46) ei ole rangaistussäännöksiä eikä myöskään
22852: hasto, josta voidaan esimerkiksi myöntää kor- muiden lakien rangaistussäännöksiin viittaavia
22853: vauksia öljyvahingoista ja korvata öljyvahin- säännöksiä. Palosuojelumaksu voi kuitenkin
22854: kojen torjuntatoimenpiteiden aiheuttamia kus- luonteensa vuoksi olla veropetoksen kohteena.
22855: tannuksia. Öljysuojamaksu on veroon rinnas- Tämän vuoksi palosuojelumaksusta annettuun
22856: tettava julkinen maksu, jota kannetaan mää- lakiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus rikoslain
22857: rättyä tarkoitusta varten. veropetossäännöksiin.
22858: Öljysuojarahastosta annetussa laissa (379/
22859: 74) ei ole rangaistussäännöksiä, mutta lain 2
22860: §:n 3 momentin mukaan öljysuojamaksun 34. Laki kasvinjalostustoiminnan
22861: määräämisestä ja suorittamisesta sekä muutok- edistämisestä annetun lain
22862: senhausta öljysuojamaksua koskevissa asioissa 9 §:n muuttamisesta
22863: ja muutoinkin on soveltuvin osin voimassa,
22864: mitä tullista on säädetty. Öljysuojamaksun Siementavarasta on eräissä tapauksissa suo-
22865: vilpillinen pidättäminen voi voimassa olevien ritettava kasvinjalostusmaksua kasvinjalostus-
22866: säännösten mukaan tulla rangaistavaksi rikos- toiminnan edistämisestä annetun lain (896/77)
22867: lain veropetossäännösten nojalla. Ehdotuksen mukaisesti. Kasvinjalostusmaksuina kerätyt
22868: mukaan öljysuojarahastosta annettuun lakiin varat sisältyvät valtion tulo- ja menoarvioon.
22869: lisättäisiin nimenomainen viittaus rikoslain eh- Kasvinjalostusmaksu on veroon rinnastettava
22870: dotettuihin veropetossäännöksiin. julkinen maksu.
22871: 1988 vp. - HE n:o 66 207
22872:
22873: 9 §:n 1 mom. Kasvinjalostustoiminnan edis- 36. Laki pellonraivausmaksusta
22874: tämisestä annetun lain 9 §:n 1 momentissa on annetun lain 14 §:n muutta-
22875: rangaistussäännös, joka koskee väärän tiedon misesta
22876: tai ilmoituksen antamista tarkastuksen kohtee-
22877: na olevan siementavaran paljoudesta tai lajik- 14 §. Pellonraivausmaksusta annetun lain
22878: keesta. Tällaisesta menettelystä rangaistaan sa- (602/87) mukainen pellonraivausmaksu on ve-
22879: kolla, mikäli muualla laissa ei ole säädetty roon rinnastettava julkinen maksu, joka on
22880: ankarampaa rangaistusta. Näin ollen kasvinja- suoritettava maatalouspiirin maataloustoimis-
22881: lostusmaksuun kohdistuvasta veropetoksesta ton tekemän päätöksen mukaisesti. Lain 14 §:n
22882: rangaistaan voimassa olevan lain mukaan ri- mukaan se, joka hankkiakseen itselleen tai
22883: koslain 38 luvun 11 §:n veropetossäännösten toiselle hyötyä on antamalla väärän ilmoituk-
22884: nojalla, koska niihin sisältyy myös mahdolli- sen tai muulla vilpillä pidättänyt tai yrittänyt
22885: suus tuomita vankeusrangaistus. Säännöksen pidättää valtiolta pellonraivausmaksua, on
22886: selkeyttämiseksi ehdotetaan kasvinjalostustoi- tuomittava sen mukaan kuin rikoslaissa sääde-
22887: minnan edistämisestä annetun lain rangaistus- tään. Viittaus rikoslakiin tarkoittaa rikoslain
22888: säännös korvattavaksi viittauksena rikoslain 38 luvun 11 §:n veropetossäännöstä. Viittaus-
22889: veropetossäännöksiin. säännöksessä asetetaan kuitenkin lisätunnus-
22890: merkiksi hyötymistarkoitus ja toisaalta tekota-
22891: van kuvaus on siinä hiukan veropetossäännök-
22892: sestä poikkeava.
22893: Pellonraivausmaksu ei eroa muista veroon
22894: 35. Laki apteekkimaksusta anne- rinnastettavista julkisista maksuista sillä taval-
22895: tun lain 15 §:n muuttamises- la, että sen vilpillistä pidättämistä olisi syytä
22896: ta rikosoikeudellisesti arvostella toisin kuin mui-
22897: den tällaisten maksujen vilpillistä pidättämistä.
22898: Sen vuoksi ehdotetaan, että pellonraivausmak-
22899: susta annetun lain 14 §:ssä oleva viittaus rikos-
22900: Apteekkioikeuden haltijan on suoritettava
22901: lakiin muutettaisiin samanlaiseksi rikoslain ve-
22902: valtiolle vuosittain apteekkimaksua, joka mää-
22903: ropetossäännöksiin suoraan viittaavaksi sään-
22904: rätään liikevaihdon mukaan. Apteekkimaksu nökseksi, jota on ehdotettu käytettäväksi muis-
22905: on veroon rinnastettava julkinen maksu. sakin veroja ja julkisia maksuja koskevissa
22906: laeissa. Muutos merkitsisi rangaistavuuden
22907: 15 §:n 1 mom. Apteekkimaksusta annetun alan vähäistä laajenemista.
22908: lain (148/46) 15 §:n mukaan rangaistaan sitä,
22909: joka rikkoo apteekkimaksusta annetun lain
22910: säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyk- 37. Laki torjunta-ainelain muut-
22911: siä, sakolla, jollei teosta tai laiminlyönnistä tamisesta
22912: muualla laissa ole ankarampaa rangaistusta
22913: säädetty. Laissa ei ole nimenomaisesti apteek- Torjunta-ainelain 7 §:n (1031/87) mukaan
22914: kimaksuun kohdistuvaa veropetosta tarkoitta- torjunta-aineiden rekisteröintihakemusten kä-
22915: vaa säännöstä, mutta rikoslain 38 luvun 11 §:n sittelemisestä ja torjunta- ainerekisterin pitämi-
22916: veropetossäännöksiä voidaan soveltaa myös sestä valtiolle aiheutuvien kustannusten katta-
22917: apteekkimaksun vilpilliseen välttämiseen. Eh- miseksi valtiolle on suoritettava määrätynsuu-
22918: dotuksen mukaan apteekkimaksusta annettuun ruinen rekisteröintimaksu rekisteröintiä haetta-
22919: lakiin otettaisiin viittaus rikoslain veropetos- essa (1 mom. 1 k) ja lisäksi 2,5 prosenttia
22920: säännöksiin. kalenterivuonna myydyn tai muuten luovute-
22921: tun taikka käytetyn torjunta-aineen liikevaih-
22922: toverottomasta nettomyyntihinnasta (1 mom.
22923: 15 §:n 2 mom. Apteekkimaksusta annetun 2 k). Velvollinen suorittamaan jälkimmäisen
22924: lain 15 §:ään sisältyvään avoimeen rangaistus- maksun on torjunta-aineen maahantuoja tai
22925: säännökseen ehdotetaan tehtäväksi vastaavat kotimainen valmistaja siltä osin kuin ne ovat
22926: muutokset kuin muidenkin veroja ja niihin myyneet tai muuten luovuttaneet ainetta tuk-
22927: rinnastettavia julkisia maksuja koskeviin la- kuliikkeelle, vähittäisliikkeelle tai käyttäjälle
22928: kien avoimiin rangaistussäännöksiin. taikka ovat käyttäneet sen itse. Muussa ta-
22929: 208 1988 vp. - HE n:o 66
22930:
22931: pauksessa maksuvelvollinen on se, joka on Ehdotetut avustuspetosta ja avustuksen vää-
22932: hankkinut torjunta-aineen. rinkäyttöä koskevat säännökset kattavat pää-
22933: 7 f §:n 1 mom. Mainittu 7 §:n 1 momentin 2 osin puheena olevan rangaistusäännöksessä
22934: kohdassa tarkoitettu vuotuinen maksu on ve- tarkoitetut tekomuodot. Kieltäytyminen val-
22935: roon rinnastettava julkinen maksu. Näin ollen vontatietojen antamisesta ei kuitenkaan sinän-
22936: se voisi olla veropetoksen kohteena. Tämän sä täytä minkään avustusrikoksen tunnusmer-
22937: vuoksi torjunta-ainelakiin ehdotetaan lisättä- kistöä. Tällaisen kieltäytymisen rangaistavuus
22938: väksi ehdotettuihin rikoslain veropetossään- ei ole tarpeen, koska kieltäytyminen voi johtaa
22939: nöksiin viittaava säännös. Asiayhteyden vuoksi tuen keskeyttämiseen ja viime kädessä sen
22940: se sijoitettaisiin lakiin lisättäväksi ehdotetta- määräämiseen takaisin maksettavaksi. Kieltäy-
22941: vaan 7 f §:ään 1 momentiksi. tyminen liittynee usein pyrkimykseen salata
22942: 7 f §:n 2 mom. Maksuvelvollisen on suori- rangaistava tai ainakin virheellinen menettely
22943: tettava maksu oma-aloitteisesti ja samalla an- eikä sitä ole senkään vuoksi syytä säilyttää
22944: nettava ilmoitus torjunta- aineen myynti-, luo- erikseen rangaistavana. Avustusrikosten sovel-
22945: vutus- ja käyttömääristä sekä suoritetun mak- tamisalan osoittamiseksi 16 §:n 1 momentti
22946: sun laskentaperusteista. Tältä osin maksu voi- ehdotetaan korvattavaksi viittauksella ehdotet-
22947: daan rinnastaa esimerkiksi liikevaihtoveroon, tuihin rikoslain avustusrikoksia koskeviin
22948: sillä tässäkin tapauksessa maksuvelvollinen ta- säännöksiin.
22949: vallaan toimii maksun saavan viranomaisen 16 §:n 2 mom. Pykälän 2 momenttiin ehdo-
22950: puolesta ja voi siirtää maksusta aiheutuvat tetaan samalla tehtäväksi pieni kielellinen tar-
22951: kustannukset tuotteen hintaan. Sen vuoksi eh- kistus sen johdosta, että nykyinen 2 momentti
22952: dotetaan, että maksun suorittamisen laimin- ei sellaisenaan luontevasti liity ehdotettuun
22953: lyönti voisi olla verorikkomuksena rangaista- viittaussäännökseksi muutettuun 1 moment-
22954: vaa. Sitä koskeva viittaus rikoslain verorikko- tiin.
22955: mussäännökseen otettaisiin lisättävän pykälän
22956: 2 momentiksi.
22957: 39. Laki osakeyhtiölain 16 luvun
22958: 8 ja 9 §:n muuttamisesta
22959: 38. Laki haja-asutusalueiden vä-
22960: hittäiskaupan rahoitustuesta 16 luvun 8 ja 9 §. Osakeyhtiölain (734/78)
22961: annetun lain 16 §:n muutta- 16 luvun 8 §:ssä on säädetty osakeyhtiörikok-
22962: misesta sesta rangaistukseksi sakkoa tai enintään yksi
22963: vuosi vankeutta. Tähän rikokseen syyllistyy 8
22964: 16 §:n 1 mom. Haja-asutusalueiden vähit- §:n 3 kohdan mukaan muun muassa se, joka
22965: täiskaupan rahoitustuesta annetun lain (1 086/ rikkoo lain säännöksiä tilinpäätöksen, konser-
22966: 74) nykyisen 16 §:n 1 momentin mukaan se, nitilinpäätöksen tai tilintarkastuskertomuksen
22967: joka antaa rahoitustukipäätökseen vaikutta- laatimisesta tai osakeyhtiön selvitystilaa koske-
22968: neen väärän tiedon tai salaa siihen olennaisesti van lopputilityksen antamisesta. Vakavissa ta-
22969: vaikuttavia seikkoja tahi kieltäytyy antamasta pauksissa tämäntyyppinen menettely todennä-
22970: lain 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja taikka käyt- köisesti tulisi vastedes rangaistavaksi rikoslain
22971: tää saamansa rahoitustuen muuhun kuin pää- ehdotetun 30 luvun 9 tai 10 §:n mukaan
22972: töksessä edellytettyyn tarkoitukseen, on tuo- kirjanpitorikoksena tai tuottamuksellisena kir-
22973: mittava vähittäiskaupan rahoitustuesta annet- janpitorikoksena. Sellaiset kyseessä olevassa 3
22974: tujen säännösten rikkomisesta sakkoon, jollei kohdassa tarkoitetut teot, jotka eivät täyttäisi
22975: teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöä ja joista ei
22976: rangaistusta. Säännös poikkeaa petosta koske- olisi muuallakaan säädetty ankarampaa ran-
22977: vista säännöksistä selvimmin siinä, ettei sen gaistusta, jäisivät edelleen rangaistaviksi osa-
22978: tunnusmerkistö edellytä vahingon aiheutumis- keyhtiölain mukaan. Lisäedellytyksenä kuiten-
22979: ta. Lisäksi siinä on säädetty rangaistavaksi kin vaadittaisiin, samoin kuin kirjanpitolain
22980: kieltäytyminen antamasta tuen valvontaa var- mukaisessa kirjanpitorikkamusta koskevassa
22981: ten tarpeellisia tietoja. Säännös voi kuitenkin säännöksessä, etteivät teot ole vähäisiä.
22982: ankaruusvertailun vuoksi väistyä. Niinpä ra- Sen jälkeen kun vakavimmat osakeyhtiön
22983: hoitustukeen kohdistuva petos tuomittaisiin ri- kirjanpitoon liittyvät tapaukset tulisivat rikos-
22984: koslain petosta koskevien säännösten nojalla. lain mukaan rangaistaviksi, osakeyhtiölaissa
22985: 1988 vp. - HE n:o 66 209
22986:
22987: riittäisi tältä osin pelkkä sakkorangaistuksen kirjanpitorikoksia koskeviin säännöksiin. Eh-
22988: uhka. Tämän vuoksi kyseisiä 8 §:n 3 kohdassa dotetuilla osuuskuntalain muutoksilla tuskin
22989: mainittuja tekoja, tilintarkastuskertomuksen olisi merkittävää vaikutusta oikeuskäytäntöön.
22990: laatimisesta annettujen säännösten rikkomista
22991: lukuunottamatta, ei enää tarvitsisi pitää 8 §:ssä
22992: tarkoitettuina osakeyhtiörikoksina, vaan riit- 41. Laki kirjanpitolain muuttami-
22993: täisi, että ne rangaistaan 16 luvun 9 §:n mukai- sesta
22994: sina osakeyhtiörikkomuksina. Niinpä ehdote-
22995: taankin, että pääosa 8 §:n 3 kohdasta siirre- 38 §:n 2 ja 3 mom. Kirjanpitolain (655/73)
22996: tään 9 §:ään uudeksi 6 kohdaksi. Osakeyhtiöri- 38 §:n 2 momentissa tarkoitettu kirjanpitori-
22997: kosta koskevaan säännökseen siis jäisi vankeu- kos tulisi ehdotuksen mukaan vastedes rangais-
22998: suhka, mutta sen soveltamisala supistuisi jon- tavaksi rikoslain ehdotetun 30 luvun 9 ja 10
22999: kin verran. Ehdotetuna muutoksella olisi tus- §:n mukaan kirjanpitorikoksena tai tuotta-
23000: kin merkittävää vaikutusta oikeuskäytäntöön. muksellisena kirjanpitorikoksena. Mainitun 38
23001: §:n 3 momenttiin sisältyvä kirjanpitorikkomus-
23002: ta koskeva säännös ehdotetaan puolestaan siir-
23003: 40. Laki osuuskuntalain muutta- rettäväksi uuteen 38 a §:ään. Tästä syystä 38
23004: misesta §:n 2 ja 3 momentti ehdotetaan kumottaviksi.
23005: 38 a §. Kirjanpitolakiin jäävä ainoa rangais-
23006: 165 ja 165 a §. Osuuskuntalain (247 /54) tussäännös ehdotetaan sijoitettavaksi uuteen 38
23007: 165 §:ssä on säädetty osuuskuntarikoksesta a §:ään. Sen 1 momentin mukaan tuomittaisiin
23008: rangaistukseksi sakkoa tai enintään yksi vuosi kirjanpitorikkomuksesta sakkoon se, joka ta-
23009: vankeutta. Tähän rikokseen syyllistyy se, joka hallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rik-
23010: rikkoo lain säännöksiä tilinpäätöksen tai tilin- koo kirjanpitolakia tai sen nojalla annettuja
23011: tarkastuskertomuksen laatimisesta, jollei teko säännöksiä tai määräyksiä, jollei teko ole ran-
23012: ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädet- gaistava rikoslain 30 luvun 9-10 §:ssä tarkoi-
23013: ty ankarampaa rangaistusta. Vakavimmat tettuna kirjanpitorikoksena tai tuottamukselli-
23014: osuuskuntalain mukaisen tilinpäätöksen laati- sena kirjanpitorikoksena eikä teosta ole muual-
23015: mista koskevat rikokset tulisivat ehdotuksen lakaan laissa säädetty ankarampaa rangaistus-
23016: mukaan rangaistaviksi rikoslain 30 luvun 9 tai ta. Ehdotetun 2 momentin mukaan rangaistus-
23017: 10 §:n mukaisena kirjanpitorikoksena tai tuot- ta ei kuitenkaan tuomittaisi, jos rikkomus on
23018: tamuksellisena kirjanpitorikoksena. Osuuskun- vähäinen. Puheena oleva sakkosäännös vastaisi
23019: talain mukaan jäisivät rangaistaviksi ainoas- sisällöltään nykyistä kirjanpitolain 38 §:n 3
23020: taan sellaiset tilinpäätöksen laatimiseen liitty- momenttia. Siinä kuitenkin todettaisiin nime-
23021: vät väärinkäytökset, jotka eivät olisi rikoslain nomaisesti, että kirjanpitorikkomus on ran-
23022: ehdotetun 30 luvun mukaan rangaistavia ja gaistava paitsi tahallisena myös törkeästä huo-
23023: joista ei olisi muuallakaan laissa säädetty anka- limattomuudesta tehtynä. Kirjanpitorikkomuk-
23024: rampaa rangaistusta. sina voisivat tulla rangaistaviksi esimerkiksi
23025: Sen jälkeen kun vakavimmat tapaukset tuli- kirjanpitovelvollisuuden pienet laiminlyönnit,
23026: sivat rangaistaviksi rikoslain nojalla, osuus- jotka eivät kuitenkaan olennaisesti vaikeuta
23027: kuntalain mukaan arvosteltaviksi jäävistä te- oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpito-
23028: oista riittäisi rangaistukseksi pelkkä sakko. Sen velvollisen toiminnan taloudellisesta tuloksesta
23029: vuoksi ehdotetaan, että tilintarkastuskerto- tai taloudellisesta asemasta.
23030: muksen laatimista koskeva osa 165 §:stä siirre-
23031: tään osuuskuntarikoksena rangaistavaksi uu-
23032: teen 165 a §:ään. Rangaistusuhkana osuuskun- 42. Laki sopimattomasta menette-
23033: tarikoksesta olisi edelleen sakko tai enintään lystä elinkeinotoiminnassa
23034: yksi vuosi vankeutta. Muutettavaksi ehdotet- annetun lain muuttamisesta
23035: tuun 165 §:ään jäisi ainoastaan tilinpäätöksen
23036: laatimista koskeva osa. Teon nimeksi tulisi SopMenL:iin (1061/78) sisältyy nykyään
23037: osuuskuntarikkomus ja siitä voitaisiin tuomita kolmenlajisia rangaistussäännöksiä. Sen 9
23038: ainoastaan sakkorangaistus. Ehdotuksen mu- §:ssä on säädetty kilpailumenettelyrikoksesta
23039: kaan lisättäisiin 165 §:ään vielä uusi 2 moment- ja -rikkomuksesta ja 10 §:ssä puolestaan liike-
23040: ti, jossa viitataan rikoslain ehdotetun 30 luvun salaisuuden väärinkäyttämisestä (1 mom.) sekä
23041:
23042: 27 380465Z
23043: 210 1988 vp. - HE n:o 66
23044:
23045: lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamisesta kieltosäännös jäisi kuitenkin ennalleen. Sen
23046: elinkeinotoiminnassa (2 ja 3 mom.). Esityksen kuvaamista kielletyistä teoista jäisi SopMenL:n
23047: tavoitteena on siirtää SopMenL:sta rikoslakiin nojalla rangaistavaksi enää 4 §:n 3 ja 4 mo-
23048: kaikki vankeusuhkaa tarvitsevat rikossäännök- mentissa tarkoitettu teknisen esikuvan ja tekni-
23049: set ja jättää SopMenL:iin ainoastaan rikko- sen ohjeen oikeudeton käyttö ja ilmaiseminen.
23050: mustasoisia säännöksiä. Tämä tavoite ehdote- Kyseistä 10 §:n 1 momenttia ehdotetaan muu-
23051: taan kuitenkin toteutettavaksi erilaisin keinoin tettavaksi siten, että rangaistussäännös liikesa-
23052: eri rikoslajien osalta. Lahjomista koskevat laisuuden väärinkäyttämisen asemesta vastedes
23053: säännökset siirrettäisiin kokonaisuudessaan ri- koskisi ainoastaan teknisen esikuvan ja tekni-
23054: koslakiin. Liikesalaisuussäännöksistä siirrettäi- sen ohjeen oikeudetonta käyttöä ja ilmaisemis-
23055: siin vain rangaistussäännökset, mutta kielto- ta 4 §: n vastaisesti. Rangaistuksena teknisen
23056: tuomion ja uhkasakon mahdollisuus jäisi Sop- esikuvan tai ohjeen väärinkäytöstä olisi sak-
23057: MenL:iin. Samoin liikesalaisuutta lähellä ole- koa. Jos teknistä esikuvaa tai ohjetta olisi
23058: van teknisen esikuvan ja ohjeen väärinkäyttöä pidettävä yrityssalaisuutena, tekoon voitaisiin
23059: koskeva rangaistussäännös jäisi SopMenL:iin. sitä vastoin soveltaa rikoslain mainittuja sään-
23060: Kilpailumenettelyä koskevista rangaistussään- nöksiä.
23061: nöksistä taas siirrettäisiin rikoslakiin ainoas- Ehdotetun 10 §:n 2 momentiksi sijoitettaisiin
23062: taan tärkeimpinä pidetyt tekomuodot. viittaus rikoslain 30 luvun yrityssalaisuuksia
23063: 5 §. Lahjomista ja lahjuksen ottamista elin- koskeviin säännöksiin. Nämä eivät olisi sovel-
23064: keinotoiminnassa koskevat rangaistussäännök- tamisalaltaan täysin yhteneviä SopMenL:n 4
23065: set tulisivat ehdotuksen mukaan kokonaan siir- §:ään jäävän kieltosäännöksen kanssa myös-
23066: rettäviksi SopMenL:sta rikoslain ehdotetun 30 kään liikesalaisuuksia koskevalta osalta. Muun
23067: luvun 7 ja 8 §:ksi. Sen vuoksi SopMenL:n 5 muassa yritysvakoilu ehdotetaan määriteltä-
23068: §:ään sisältyviä kieltosäännöksiä ei enää tarvit- väksi suppeammin kuin SopMenL:n 4 §:n 1
23069: taisi, joten ne ehdotetaan kumottaviksi. momenttiin sisältyvä liikesalaisuuden oikeude-
23070: 9 §. SopMenL:n 9 §:n 1 momentin mukaisen ton hankkiminen. Toisaalta yrityssalaisuus oli-
23071: tahallisen kilpailumenettelyrikoksen tunnus- si käsitteenä laajempi kuin SopMenL:n mukai-
23072: merkistö ehdotetaan jaettavaksi kahtia siten, nen liikesalaisuus. Rangaistavuuden ala ei kui-
23073: että tärkeämpinä pidetyt tapaukset rangaistai- tenkaan olennaisesti muuttuisi. Sen sijaan lii-
23074: siin vastedes rikoslain ehdotetun 30 luvun 2 §:n kesalaisuuksia koskevien rikossäännösten ran-
23075: mukaisina kilpailumenettelyrikoksina, kun taas gaistustaso ankaroituisi huomattavasti. Sop-
23076: muilta osin SopMenL:n mukaiseen kilpailume- MenL:n 6 §:n 3 momentin mukainen uhkasa-
23077: nettelyrikokseen kuuluvat tahalliset teot jäisi- kolla tehostettava kieltotuomio jäisi edelleen 4
23078: vät vastedes kilpailumenettelyrikkomuksena §:n rikkomista koskevaksi erityisseuraamuk-
23079: SopMenL:n nojalla rangaistaviksi. Ehdotetun seksi.
23080: 9 §:n 1 momentin mukaan siis se, joka tahal- Mainitun 10 §:n 2 ja 3 momentti sisältävät
23081: laan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo puolestaan lahjomista ja lahjoman vastaan-
23082: SopMenL:n 2 tai 3 §:n säännöksiä, olisi tuo- ottamista elinkeinotoiminnassa koskevat ran-
23083: mittava, jollei teosta ole muualla laissa säädet- gaistussäännökset. Koska lahjomisesta ja lah-
23084: ty ankarampaa rangaistusta, kilpailumenettely- juksen ottamisesta vastedes säädettäisiin edellä
23085: rikkomuksesta sakkoon. Saman pykälän 2 mo- esitetyn mukaisesti yksinomaan rikoslaissa, nä-
23086: mentissa viitattaisiin edellä mainittuun rikos- mä SopMenL:n säännökset kävisivät tarpeetto-
23087: lain 30 luvun 2 §:n säännökseen. Rangaista- miksi.
23088: vuuden kokonaisalaa ei ehdoteta muutettavak- Puheena olevan 10 §:n 4 momentin mukaan
23089: si. SopMenL:n 2 ja 3 §:iin sisältyvät kielto- lahjoma tai siihen verrattava etu tai niiden
23090: säännökset jäisivät ennalleen. arvo on tuomittava menetetyksi. Tämäkin
23091: JO§. SopMenL:n 10 §:n 1 momentissa mai- säännös olisi SopMenL:ssa tarpeeton, sillä
23092: nittu liikesalaisuuden väärinkäyttäminen tulisi elinkeinotoiminnan lahjusrikoksia koskeva me-
23093: vastedes pääosiltaan rangaistavaksi rikoslain nettämisseuraamus tulisi vastedes tuomittavak-
23094: ehdotetun 30 luvun 4, 5 ja 6 §:n nojalla eli si rikoslain 2 luvun 16 §:n yleissäännöksen
23095: yritysvakoiluna, yrityssalaisuuden rikkomisena nojalla.
23096: tai yrityssalaisuuden väärinkäyttönä. Sop- 11 §:n 1 mom. Koska SopMenL:n rangais-
23097: MenL:n 4 §:n mukainen liikesalaisuuksia sekä tussäännöksiin jäisi ehdotuksen mukaan aino-
23098: teknistä esikuvaa ja teknistä ohjetta koskeva astaan rikkomuksiksi nimitettyjä tekoja, 11 §:n
23099: 1988 vp. - HE n:o 66 2II
23100:
23101: I momentista ehdotetaan poistettaviksi sanat 7 luvun 25 §. Kulutusluottorikosta koskeva 7
23102: "rikoksesta ja". luvun 25 §:n I momentin säännös ehdotetaan
23103: siirrettäväksi rikoslain 30 luvun 3 §:ksi. Kulu-
23104: tusluottorikkomusta koskeva 25 §:n 2 momen-
23105: 43. Laki kuluttajansuojalain tin säännös siirtyisi puolestaan uuden 8 luvun 3
23106: muuttamisesta §:ksi. Sen vuoksi 7 luvun 25 § ehdotetaan
23107: kumottavaksi.
23108: Kuluttajansuojalain (38/78) rangaistussään- 8 luku. Kuluttajansuojalakiin ehdotetaan li-
23109: nökset ovat nykyään hajallaan lain eri luvuis- sättäväksi rangaistussäännöksiä koskeva uusi 8
23110: sa. Ne ovat myös eri aikoina säädettyjä. Mark- luku, jolloin lain nykyinen erinäisiä säännöksiä
23111: kinointirikoksesta ja -rikkomuksesta on sää- sisältävä 8 luku siirtyisi 9 luvuksi.
23112: detty 2 luvun II §:ssä, kotimyyntirikkomukses- 8 luvun 1 §. Ehdotetun I §:n mukaan tuo-
23113: ta taas 6luvun II §:ssä (28.5.I982 annettu laki mittaisiin kuluttajansuojarikkomuksesta se, jo-
23114: 390/82) sekä kulutusluottorikoksesta ja -rikko- ka tahallaan tai törkeästä· huolimattomuudesta
23115: muksesta 7 luvun 25 §:ssä (23.5.I986 annettu rikkoo 2 luvun 2-5 §:n säännöksiä tai saman
23116: laki 385/86). Rikoslain kokonaisuudistuksen luvun 6 §:n nojalla annettuja säännöksiä taik-
23117: yhteydessä pyritään poistamaan vankeusuhan ka tahallaan jättää luovuttamatta kotimyynti-
23118: sisältäviä rangaistussäännöksiä rikoslain ulko- asiakirjan 6 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla,
23119: puolisesta lainsäädännöstä siten, että vakavim- jollei teko ole rangaistava rikoslain ehdotetun
23120: pina pidetyistä väärinkäytöksistä säädetään 30 luvun I §:ssä tarkoitettuna markkinointiri-
23121: vastedes rikoslaissa. Tässä yhteydessä on tar- koksena. Kuluttajansuojarikkomuksen tunnus-
23122: koituksenmukaista uudistaa myös kuluttajan- merkistössä siis yhdennettäisiin nykyiset mark-
23123: suojalain rangaistussääntelyn systematiikkaa. kinointirikkamusta ja osin markkinointirikosta
23124: Ehdotuksen mukaan kuluttajansuojalakiin jäi- koskevat säännökset sekä nykyinen kotimyyn-
23125: sivät ainoastaan kuluttajansuojarikkomusta ja tirikkomusta koskeva säännös. Rangaistusuh-
23126: kulutusluottorikkomusta koskevat sakkosään- kana olisi sakko. Kotimyyntirikkomuksen osal-
23127: nökset. Nämä ehdotetaan sijoitettavaksi erilli- ta tämä merkitsisi vankeusuhan poistamista
23128: seen rangaistussäännöksiä koskevaan 8 lu- siltä osin kuin kysymys ei olisi rikoslaissa
23129: kuun. tarkoitetusta markkinointirikoksesta.
23130: 2 luvun 11 §. Markkinointirikosta ja -rikka- 8 luvun 2 §. Ehdotetussa 2 §:ssä olisi viittaus
23131: musta koskevat rangaistussäännökset 2 luvun rikoslain 30 luvun 3 §:ssä säädettyyn kulutus-
23132: II §:ssä ehdotetaan kumottaviksi. Markkinoin- luottorikokseen, joka siis tarkoittaisi kulutta-
23133: tirikoksesta säädettäisiin vastedes rikoslain eh- jansuojalain 7 luvun I4 ja I8 §:n rikkomista.
23134: dotetussa 30 luvussa ja nykyisestä markkinoin- 8 luvun 3 §. Ehdotetun 3 §:n mukaan tuo-
23135: tirikkomuksesta rangaistaisiin kuluttajansuoja- mittaisiin kulutusluottorikkomuksesta elinkei-
23136: lain uuden 8 luvun I §:n nojalla. nonharjoittaja, joka tahallaan tai törkeästä
23137: 6 luvun 11 §. Kuluttajansuojalain 6 luku huolimattomuudesta rikkoo 7 luvun 5-7 tai 9
23138: koskee kulutustavaran koti- ja postimyyntiä. §:n säännöksiä taikka 22 §:n nojalla annettuja
23139: Luvun II §:ssä on säädetty kotimyyntirikko- määräyksiä taikka tahallaan tai huolimatto-
23140: muksesta. Siihen syyllistyisi se, joka tahallaan muudesta rikkoo 7 luvun 10 tai II § :n sään-
23141: jättää luovuttamatta luvun 2 §:ssä tarkoitetun nöksiä taikka saman luvun 2I §:n nojalla
23142: kotimyyntiasiakirjan laissa tarkemmin seloste- annettuja määräyksiä. Säännös vastaisi sisäl-
23143: tulla tavalla. Rangaistuksena on sakkoa tai löltään 7 luvun nykyisen 25 §:n 2 momenttia.
23144: enintään kuusi kuukautta vankeutta. Eräissä Rangaistusuhkana olisi sakko kuten nykyisin-
23145: tapauksissa kotimyyntiasiakirjan luovuttamat- kin.
23146: ta jättäminen saattaisi vastedes olla rangaista- 8 luvun 4 §. Ehdotetun 4 §:n mukaan sitä,
23147: vaa rikoslain ehdotetun 30 luvun I §:ssä tar- joka rikkoo 2 luvun 7 §:n tai 7 luvun 23 §:n
23148: koitettuna markkinointirikoksena. Muulloin nojalla annetun uhkasakolla tehostetun kiel-
23149: siitä olisi tuskin tarvetta tuomita vankeusran- lon, ei voitaisi tuomita rangaistukseen samasta
23150: gaistusta. Sen vuoksi ehdotetaan kotimyynti- teosta. Säännös vastaisi sisällöltään kumotta-
23151: rikkomus sisällytettäväksi edellä mainittuun viksi ehdotettuja 2 luvun II §:n 3 momenttia
23152: kuluttajansuojarikkomusta koskevaan uuteen sekä 7 luvun 25 §:n 3 momenttia.
23153: rangaistussäännökseen, jolloin 6 luvun II § 8 luvun 5 §. Ehdotettuun 5 §:ään sisältyisi
23154: voidaan kumota. menettelysäännöksiä. Sen I momentin mukaan
23155: 212 1988 vp. - HE n:o 66
23156:
23157: syytteen kuluttajansuojarikkomuksesta tai ku- paukset rangaistaisiin rikoslain nojalla, vakuu-
23158: lutusluottorikkomuksesta käsittelisi yleinen ali- tusyhtiölain mukaan arvosteltaviksi jäävistä te-
23159: oikeus. Markkinointirikoksen ja -rikkomuksen oista riittäisi rangaistukseksi pelkkä sakko.
23160: osalta vastaava säännös on nykyään 2 luvun Tämän vuoksi puheena olevan 4 §:n 4 kohdas-
23161: kumottavaksi ehdotetun 11 §:n 4 momentissa. sa mainittuja tekoja, tilintarkastuskertomuk-
23162: Puheena olevan 5 §:n 2 momentin mukaan sen laatimisesta annettujen säännösten rikko-
23163: virallisen syyttäjän olisi ennen kuluttajansuoja- mista lukuunottamatta, ei enää tarvitsisi pitää
23164: rikkamusta koskevan syytteen nostamista 4 §:ssä tarkoitettuina vakuutusyhtiörikoksina,
23165: kuultava kuluttaja-asiamiestä, paitsi milloin vaan riittäisi, että ne rangaistaan saman luvun
23166: syyte yksinomaan koskee kotimyyntiasiakirjan 5 §:n mukaisina vakuutusyhtiörikkomuksina.
23167: luovuttamatta jättämistä. Tuomioistuimen olisi Sen vuoksi ehdotetaankin, että 4 §:n 4 kohdan
23168: vastaavasti kuluttajansuojarikkomusta koske- tilinpäätöksen laatimista ja selvitystilaa koske-
23169: vaa asiaa käsitellessään varattava kuluttaja- van lopputilityksen antamista koskeva osa siir-
23170: asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Säännös rettäisiin 5 §:ään uudeksi 9 kohdaksi. Osa
23171: vastaisi sisällöltään rikoslain ehdotetun 30 lu- nykyisistä vakuutusyhtiörikoksista muuttuisi
23172: vun 12 §:n 1 momenttia, jossa vastaavasta näin ollen siirron jälkeen vakuutusyhtiörikko-
23173: kuulemisvelvollisuudesta säädettäisiin markki- muksiksi, joista voisi seurata ainoastaan sak-
23174: nointirikosta koskevan syytteen ja oikeuden- korangaistus. Vakuutusyhtiörikosta koskevaan
23175: käynnin osalta. Kotimyyntiasiakirjaa koskeva 4 §:ään jäisi edelleen vankeusuhka, mutta sen
23176: poikkeus johtuisi siitä, ettei syytteen nostami- soveltamisala supistuisi jonkin verran. Ehdote-
23177: nen kotimyyntirikkomuksesta nykyäänkään tulla muutoksella tuskin olisi merkittävää vai-
23178: edellytä kuluttaja-asiamiehen kuulemista. Koti- kutusta oikeuskäytäntöön.
23179: myyntirikkamusta ei voitane pitää niin tärke-
23180: änä, että kuluttaja-asiamiehen kuuleminen en-
23181: nen syytteen nostamista olisi nykyisestä laista 45. Laki radiolaitteista annetun
23182: poiketen säädettävä pakolliseksi. lain 6 §:n muuttamisesta
23183:
23184: 6 §. Voimassa olevassa rikoslain 35 luvussa
23185: 44. Laki vakuutusyhtiölain 18 vahingontekorikosten törkeysaste määräytyy
23186: luvun 4 ja 5 §:n muuttami- pääosin vahingonteon kohteena olevan omai-
23187: sesta suuden laadun mukaan. Ankarin rangaistus on
23188: säädetty 1 §:ssä siinä tarkoitetun omaisuuden
23189: 18 luvun 4 ja 5 §. Vakuutusyhtiölain (1062/ vahingoittamisesta. Radiolaitteista annetun
23190: 79) 18 luvun 4 §:ssä on säädetty vakuutusyh- lain (8/27) 6 §:ssä viitataan nimenomaisesti
23191: tiörikoksesta rangaistukseksi sakkoa tai enin- rikoslain 35 luvun 1 §:ssä tarkoitettuihin "te-
23192: tään yksi vuosi vankeutta. Tähän rikokseen legrafiin" ja "telefoniin". Tämä viittaus ehdo-
23193: syyllistyy 4 §:n 4 kohdan mukaan muun muas- tetaan poistettavaksi, koska uudessa 35 luvun 1
23194: sa se, joka rikkoo lain säännöksiä tilinpäätök- §:ssä ei enää mainittaisi erikseen näitä eikä
23195: sen tai tilintarkastuskertomuksen laatimisesta mitään muitakaan omaisuuslajeja. Radiolait-
23196: tai vakuutusyhtiön selvitystilaa koskevan lop- teisiinkin kohdistuvat teot voisivat siis ilman
23197: putilityksen antamisesta. Vakavissa tapauksis- tällaista viittaustakin tulla rangaistaviksi ehdo-
23198: sa tämäntyyppinen menettely todennäköisesti tetun 35 luvun mukaan.
23199: tulisi rangaistavaksi rikoslain ehdotetun 30 lu-
23200: vun 9 tai 10 §:n mukaan kirjanpitorikoksena
23201: tai tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena. 46. Laki sähkölain 63 ja 64 §:n
23202: Sellaiset puheena olevassa 4 kohdassa tarkoite- muuttamisesta
23203: tut teot, jotka eivät täyttäisi mainittujen rikos-
23204: lakiin ehdotettujen kirjanpitorikosten tunnus- 63 §:n 1 mom. Sähkölain (319/79) 63 §:stä
23205: merkistöä, jäisivät edelleen rangaistaviksi va- ehdotetaan poistettavaksi viittaus rikoslain 35
23206: kuutusyhtiölain mukaan, jolleivät ne ole vähäi- luvun 1 §:ään samasta syystä kuin edellä mai-
23207: siä tai jollei niistä ole muuallakaan laissa nitusta radiolaitteista annetun lain 6 §:stä,
23208: säädetty ankarampaa rangaistusta. jonka perusteluihin tältä osin viitataan.
23209: Sen jälkeen kun vakavimmat vakuutusyhtiön 64 §. Sähkölain 64 §:ssä on nykyisin sähkön
23210: kirjanpitoon liittyvät 4 kohdassa mainitut ta- luvatonta käyttämistä tai sen yrittämistä kos-
23211: 1988 vp. - HE n:o 66 213
23212:
23213: keva viittaus rikoslain 28 luvun varkaussään- lain 36 luvun petosrikoksia koskeviin säännök-
23214: nöksiin. Niin kuin ehdotetun rikoslain 28 lu- siin siltä osin kuin kysymys on palkkaturvan
23215: vun perusteluissa on todettu, sähkö- ja lämpö- petollisesta hankkimisesta tai sen yrittämisestä.
23216: energian luvaton käyttäminen tai sen yrittämi- Palkkaturvalain 6 §:n 3 momentin mukaan
23217: nen olisi ehdotuksen mukaan joko varkautena työnantajalle myönnettävää helpotusta tai va-
23218: tai kavalluksena tai näiden rikosten yrityksenä pautusta on kuitenkin pidettävä sellaisena ta-
23219: rangaistavaa. Sen vuoksi sähkölain 64 §:n viit- loudellisena tukena, jota rikoslain mainitun 29
23220: taussäännös ehdotetaan muutettavaksi siten, luvun 9 §:ään sisältyvässä avustuksen määritel-
23221: että siitä ilmenisi mahdollisuus soveltaa myös mässä tarkoitetaan. Näin ollen työnantajalle
23222: kavallussäännöksiä sähkön luvattomaan käyt- myönnettävä helpotus tai vapautus voisi esityk-
23223: töön tai sen yrittämiseen. sen mukaan olla avustuspetoksen kohteena,
23224: joten tältä osin olisi viitattava rikoslain 36
23225: luvun asemesta mainitun 29 luvun avustuspe-
23226: 47. Laki palkkaturvalain 15 §:n tosta koskeviin säännöksiin.
23227: muuttamisesta Palkkaturvalain 15 §:ään nykyisin sisältyväs-
23228: tä erillisestä tunnusmerkistöstä ehdotetaan luo-
23229: 15 §. Palkkaturvalailla (649/73) turvataan vuttavaksi, jolloin 15 §:stä tulisi pelkkä viit-
23230: työntekijän asemaa työnantajan konkurssin ja taussäännös. Sen 1 momentti koskisi palkka-
23231: muun maksukyvyttömyyden yhteydessä. Palk- turvan petollista hankkimista tai hankkimisen
23232: katurvana maksetaan valtion varoista ne kol- yrittämistä. Rangaistus tuomittaisiin sen mu-
23233: men kuukauden kuluessa ennen palkkaturva- kaan mitä rikoslain 36 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä on
23234: hakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhtees- säädetty. Pykälän 2 momentti koskisi puoles-
23235: ta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla taan työnantajalle palkkaturvalain 6 §:n 3
23236: olisi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin momentin nojalla myönnettävää helpotusta tai
23237: mukainen etuoikeus työnantajan konkurssissa. vapautusta. Tällaiseen avustukseen kohdistu-
23238: Palkkaturvana maksetut saatavat siirtyvät vasta avustuspetoksesta olisi säädetty rikoslain
23239: palkkaturvapäätöksen johdosta työntekijäitä ehdotetun 29 luvun 5, 6 ja 8 §:ssä.
23240: valtiolle. Lain 6 §:n 3 momentin mukaan
23241: valtioneuvosto tai työvoimaministeriö voi kui-
23242: tenkin työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä ja 48. Laki merimiesten palkkatur-
23243: muista tähän verrattavista syistä myöntää valain 15 §:n muuttamisesta
23244: työnantajalle lykkäystä maksun suorittamisesta
23245: taikka vapauttaa hänet kokonaan tai osaksi 15 §. Merimiesten palkkaturvalailla (927179)
23246: maksuvelvollisuudestaan. turvataan merimieslaissa (423178) tarkoitetun
23247: Lain 15 §:ssä on säädetty sen rankaisemises- työntekijän asemaa työnantajan konkurssin ja
23248: ta, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle lai- muun maksukyvyttömyyden yhteydessä. Palk-
23249: tonta aineellista etua antamalla virheellisiä tie- katurvana maksetaan valtion varoista ne
23250: toja tai muulla tavoin pettämällä on saanut erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja
23251: aikaan palkkaturvan maksun aiheettomasti tai muut saatavat, joilla olisi merilain 212 §:n 1
23252: liian suurena tai muun palkkaturvalain mukai- momentin mukainen meripanttioikeus alukseen
23253: sen edun myöntämisen taikka sitä yrittää. ja etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mu-
23254: Säännöksen mukaan tällainen henkilö on tuo- kainen etuoikeus työnantajan konkurssissa.
23255: mittava rangaistukseen petoksesta tai lievästä Palkkaturvana maksetut saatavat siirtyvät
23256: petoksesta tai niiden yrityksestä niin kuin ri- palkkaturvapäätöksen johdosta työntekijäitä
23257: koslain 36 luvun 1 ja 1 a §:ssä on säädetty. valtiolle. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan
23258: Rangaistussäännös siis koskee sekä palkkatur- valtioneuvosto tai työvoimaministeriö voi kui-
23259: van hakijaa että muuta henkilöä, esimerkiksi tenkin työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä tai
23260: maksuhelpotusta tavoittelevaa työnantajaa. muista merkitykseltään tähän verrattavista
23261: Esitykseen sisältyvät rikoslain muutoseh- syistä myöntää työnantajalle lykkäystä maksun
23262: dotukset vaativat myös puheena olevan 15 §:n suorittamisesta taikka vapauttaa hänet koko-
23263: muuttamista. Koska palkkaturvaa ei voida pi- naan tai osaksi maksuvelvollisuudestaan.
23264: tää rikoslain ehdotetun 29 luvun 9 §:ssä tarkoi- Lain 15 §:ssä on säädetty sen rankaisemises-
23265: tettuna avustuksena, palkkaturvalain rangais- ta, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle lai-
23266: tussäännöksessä olisi edelleen viitattava rikos- tonta aineellista etua antamalla virheellisiä tie-
23267: 214 1988 vp. - HE n:o 66
23268:
23269: toja tai muulla tavoin pettämällä on saanut paikkakunnille, joissa työvoiman tarvetta
23270: aikaan palkkaturvan maksun aiheettomasti tai esiintyy. Niinpä työttömälle ja välittömästi
23271: liian suurena tai muun merimiesten palkkatur- työttömäksi joutuvalle sekä eräissä tapauksissa
23272: valain mukaisen edun myöntämisen taikka sitä muillekin työnhakijoille samoin kuin näiden
23273: yrittää. Säännöksen mukaan tällainen henkilö perheille voidaan myöntää asuinpaikkakunnan
23274: on tuomittava rangaistukseen petoksesta tai vaihdosta aiheutuvien kustannusten korvaami-
23275: lievästä petoksesta tai niiden yrityksestä niin seksi avustusta valtion varoista. Lain 16 a §:ssä
23276: kuin rikoslain 36 luvun 1 ja 1 a §:ssä on on puolestaan säädetty sen rankaisemisesta,
23277: säädetty. Rangaistussäännös siis koskee sekä joka hankkiakseen itselleen tai toiselle laitonta
23278: palkkaturvan hakijaa että muuta henkilöä, esi- aineellista etua on vääriä tietoja antamalla tai
23279: merkiksi maksuhelpotusta tavoittelevaa työn- todellisen asianlaidan salaamaila saanut aikaan
23280: antajaa. sen, että 3 a §:ssä mainittua avustusta on
23281: Esitykseen sisältyvät rikoslain muutoseh- maksettu perusteettomasti. Säännöksen mu-
23282: dotukset vaativat myös puheena olevan 15 §:n kaan tällainen henkilö on tuomittava rangais-
23283: muuttamista. Koska palkkaturvaa ei voida pi- tukseen petoksesta tai lievästi petoksesta tai
23284: tää rikoslain ehdotetun 29 luvun 9 §:ssä tarkoi- niiden yrityksestä niin kuin rikoslain 36 luvun
23285: tettuna avustuksena, merimiesten palkkaturva- 1 ja 1 a §:ssä on säädetty.
23286: lain rangaistussäännöksessä olisi edelleen vii-
23287: tattava rikoslain 36 luvun petosrikoksia koske- Esitykseen sisältyvät rikoslain muutoseh-
23288: viin säännöksiin siltä osin kuin kysymys on dotukset vaativat myös puheena olevan 16 a
23289: palkkaturvan petollisesta hankkimisesta tai sen §:n muuttamista. Koska asuinpaikkakunnan
23290: yrittämisestä. Merimiesten palkkaturvalain 6 vaihdosta johtuvien kustannusten korvaami-
23291: §:n 2 momentin mukaan työnantajalle myön- seksi myönnettyä avustusta ei voida pitää ri-
23292: nettävää helpotusta tai vapautusta on kuiten- koslain ehdotetun 29 luvun 9 §:ssä tarkoitettu-
23293: kin pidettävä sellaisena taloudellisena tukena, na avustuksena, työnvälityslain rangaistussään-
23294: jota rikoslain ehdotetun 29 luvun 9 §:ään nöksessä olisi edelleen viitattava rikoslain 36
23295: sisältyvässä avustuksen määritelmässä tarkoite- luvun petosrikoksia koskeviin säännöksiin.
23296: taan. Näin ollen työnantajalle myönnettävä Erillisestä tunnusmerkistöstä ehdotetaan kui-
23297: helpotus tai vapautus voisi esityksen mukaan tenkin luovuttavaksi, jolloin 16 a §:stä tulisi
23298: olla avustuspetoksen kohteena, joten tältä osin pelkkä viittaussäännös. Sen mukaan rangaistus
23299: olisi viitattava rikoslain 36 luvun asemesta työnvälityslain 3 a §:ssä mainitun avustuksen
23300: mainitun 29 luvun avustuspetosta koskeviin petollisesta hankkimisesta tai sen yrittämisestä
23301: säännöksiin. tuomittaisiin sen mukaan mitä rikoslain 36
23302: Merimiesten palkkaturvalain 15 §:ään nykyi- luvun 1, 2 ja 4 §:ssä on säädetty.
23303: sin sisältyvästä erillisestä tunnusmerkistöstä eh-
23304: dotetaan luovuttavaksi, jolloin 15 §:stä tulisi
23305: pelkkä viittaussäännös. Sen 1 momentti koskisi
23306: palkkaturvan petollista hankkimista tai hank- 50. Laki shekkilain 32 §:n 3 mo-
23307: kimisen yrittämistä. Rangaistus tuomittaisiin mentin kumoamisesta
23308: sen mukaan mitä rikoslain 36 luvun 1, 2 ja 4
23309: §:ssä on säädetty. Pykälän 2 momentti koskisi
23310: puolestaan työnantajalle merimiesten palkka- 32 §:n 3 mom. Shekkilain (244/32) 32 §:n 3
23311: turvalain 6 §:n 2 momentin nojalla myönnettä- momentin mukaan shekin peruuttamisesta tai
23312: vää helpotusta tai vapautusta. Tällaiseen avus- katteen käyttämisestä ilman riittävää aihetta
23313: tukseen kohdistuvasta avustuspetoksesta ehdo- ennen erääntymisajan päättymistä shekin halti-
23314: tetaan säädettäväksi rikoslain 29 luvun 5, 6 ja jan vahingoksi säädetään rangaistus rikoslais-
23315: 8 §:ssä. sa. Säännös viittaa voimassa olevan rikoslain
23316: 38 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
23317: katteettoman shekin asettamista koskevaan
23318: 49. Laki työnvälityslain 16 a §:n säännökseen. Koska mainittuja tekoja ei enää
23319: muuttamisesta ehdoteta sellaisinaan rangaistaviksi ja rikoslain
23320: 38 luvun 7 §:n 2 momentti ehdotetaan kumot-
23321: 16 a §. Työnvälityslain 3 a §:n tarkoituksena tavaksi, ehdotetaan myös tämän pykälän 3
23322: on edistää työvoiman hakeutumista sellaisille momentti kumottavaksi.
23323: 1988 vp. HE n:o 66 215
23324:
23325: 51. Laki rikoksen johdosta ta- Ehdotettu rikoslain 39 luku ei enää sisältäisi
23326: pahtuvasta luovuttamisesta säännöstä niskoittelua koskevasta velallisen ri-
23327: annetun lain 4 §:n muuttami- koksesta. Velallisen niskoittelu jäisi niin ollen
23328: sesta arvosteltavaksi konkurssisäännön mukaan.
23329: Koska konkurssivelallista vastaan käytettäviä
23330: 4 §:n 4 mom. Rikoksen johdosta tapahtu- pakkokeinoja koskevien säännösten uudistami-
23331: vasta luovuttamisesta annetun lain (456/70) 4 nen sisältyy oikeusministeriössä parhaillaan
23332: §:ssä säädetään luovuttamisrajoituksista rikok- valmisteilla olevaan konkurssilainsäädännön
23333: sen rangaistusasteikon lievyyden ja sovittamat- laajaan uudistukseen, ehdotetaan tässä vai-
23334: ta olevan rangaistuksen lyhyyden perusteella. heessa säännökseen tehtäväksi ainoastaan ri-
23335: Pykälän 4 momentissa säädetään raharikoksia koslain 39 luvun muuttamisesta aiheutuva vält-
23336: koskevasta poikkeuksesta näiden rajoitusten tämätön muutos sekä vähäisiä kielellisiä kor-
23337: soveltamisessa. Raharikoksella tarkoitetaan jauksia. Nykyisen niskoittelua koskevan ran-
23338: voimassa olevan rikoslain 37 luvussa mainittu- gaistussäännöksen tarkoittamalle rikokselle eh-
23339: ja rikoksia. dotetaan nimeksi konkurssivelallisen niskoitte-
23340: lu.
23341: Rikoslain muuttamista koskevan ehdotuksen
23342: mukaan raharikoksen käsite ei enää sellaise- Konkurssisäännön 17 § :ssä tarkoitettujen va-
23343: naan esiintyisi rikoslaissa. Nykyisin raharikok- lantekoon velvollisten osalta säännös jäisi asi-
23344: sina pidettäviä rikoksia vastaavat rikossään- allisesti entiselleen.
23345: nökset sisältyisivät kuitenkin edelleen 37 lu- 36 §. Pykälässä säädetään konkurssirikosten
23346: kuun, joka tulisi koskemaan maksuvälineri- oikeuspaikasta. Rikoslain 39 lukua koskevan
23347: koksia. Maksuvälinerikoksia koskevilla ehdo- muutosehdotuksen johdosta olisi myös tätä
23348: tuksilla ei ole haluttu vaikuttaa säännöksiin säännöstä muutettava siten, että konkurssituo-
23349: rikoksentekijän luovuttamisesta. Sen vuoksi mioistuin olisi toimivaltainen käsittelemään
23350: ehdotetaan käsitteen raharikos korvaamista konkurssin yhteydessä ilmi tulleita velallisen
23351: niitä tekoja koskevalla luettelolla, jotka tässä rikoksia. Jollei velallisen rikos liity konkurs-
23352: suhteessa tulisivat nykyisten raharikosten si- siin, oikeuspaikkakysymys ratkaistaisiin rikos-
23353: jaan. Näitä olisivat teot, joita Suomessa vas- asioiden oikeuspaikkaa koskevien yleisten
23354: taavissa olosuhteissa tehtyinä olisi pidettävä säännösten mukaan.
23355: rahanväärennyksenä, tärkeänä rahanväären- 46 §. Pykälän a kohdassa on kysymys takai-
23356: nyksenä tai lievänä rahanväärennyksenä, joista sinsaannista konkurssipesään eräiden konkurs-
23357: käytetään yhteistä nimeä rahanväärennysrikok- sirikosten yhteydessä. Sen mukaan velallisen
23358: set, taikka rahanväärennyksen valmisteluna tai rikoslain 39 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 2 kohdassa
23359: väärän rahan käyttönä. Vastaavaa luetteloa on tarkoitetulla teolla velkojien vahingoksi luo-
23360: käytetty ehdotetussa rikoslain 1 luvun 3 §:n 2 vuttama omaisuus peräytyy lunastuksetta kon-
23361: momentin 5 kohdassa, jossa niin ikään on kurssipesään. Kun rikoslain 39 lukua ehdote-
23362: kysymys raharikoksen käsitteen korvaamisesta taan muutettavaksi siten, että konkurssisään-
23363: uusilla rikosnimikkeillä. nön 46 §:n a kohdassa tarkoitetut teot tulisivat
23364: rangaistaviksi lähinnä ehdotetun rikoslain 39
23365: luvun 1 §:ssä tarkoitettuna velallisen epärehel-
23366: 52. Laki konkurssisäännön muut- lisyytenä, joka puolestaan ei olisi sidoksissa
23367: tamisesta konkurssiin, ehdotetaan konkurssisäännön 46
23368: §:n a kohta kumottavaksi. Velkojien suojaksi
23369: 18 §. Pykälässä säädetään seuraamuksesta jäisivät muut konkurssisäännön 46 §:n mukai-
23370: velalliselle, joka niskoittelee pesän ilmiannossa set takaisinsaantiperusteet ja se, että yleisen
23371: tai kieltäytyy tekemästä konkurssisäännön 15 rikosoikeudellisen periaatteen mukaan rikok-
23372: §:ssä tarkoitettua valaa. Velallisen tällaisen sella aiheutettu tilanne on saatettava entisel-
23373: vastustelun seuraamuksena on painostusvan- leen.
23374: keus. Mikäli velallinen jatkaa niskoitteluaan 47 §. Pykälässä viitataan konkurssisäännön
23375: oltuaan kaksi kuukautta vangittuna, hänet on 46 §:n a kohtaan, joka ehdotetaan kumotta-
23376: tuomittava rikoslain 39 luvun 2 §:n nojalla vaksi. Tämän vuoksi olisi pykälään tehtävä
23377: epärehellisenä velallisena tehdystä konkurssiri- vastaava muutos. Lisäksi ehdotetaan vähäisiä
23378: koksesta. kielellisiä muutoksia.
23379: 216 1988 vp. - HE n:o 66
23380:
23381: Konkurssisäännön 6 luvun otsikko on edel- män vuoksi olisi akordilain 48-54 § kumotta-
23382: leen alkuperäisessä muodossaan, vaikka vain va tarpeettomina.
23383: kaksi luvun alun perin 13 pykälästä on enää
23384: voimassa. Otsikon mukaan luvussa on kysy-
23385: mys paitsi velallisen maksuvelvollisuudesta 55. Laki sotatilasta annetun lain
23386: konkurssin jälkeen myös siitä "edesvastaukses- 47 §:n muuttamisesta
23387: ta, joka hänellä on petoksesta, niskoittel~mi
23388: sesta tahi huolimattomuudesta". Luvun amoa 47 §:n 1 mom. Sotatilasta annetun lain (so-
23389: otsikossa tarkoitettua "edesvastuuta" koskeva tatilalaki, 303/30) 47 §:n 1 momentissa on
23390: säännös on nykyisin 90 §, joka nyt ehdotetaan nykyisin avoin rangaistussäännös lain nojalla
23391: kumottavaksi. Sen vuoksi ehdotetaan myös 6 annetun määräyksen rikkomisesta tai sen yrit-
23392: luvun otsikko muutettavaksi vastaamaan lu- tämisestä. Sotatilalain 42, 44 ja 46 §:ssä on
23393: kuun jäävän 85 §:n sisältöä, joka koskee velal- lisäksi säännökset eräiden lain säännösten tai
23394: lisen maksuvelvollisuutta konkurssin jälkeen. sen nojalla annettujen määräysten rikkomises-
23395: 90 §. Säännöksessä on kysymys tuomiois- ta. Sotatilalain 29-31 §:n sisältämien tai näi-
23396: tuimen ilmoitusvelvollisuudesta siinä tapauk- den säännösten nojalla annettujen säännöstely-
23397: sessa, että konkurssirikoksesta tuomittu velalli- määräysten rikkomisesta tai sen yrittämisestä
23398: nen on virkasuhteessa (virka tai palvelus). Kos- rangaistaisiin ehdotetun rikoslain 46 luvun
23399: ka tietojen antamisesta viran tai toimen halti- säännöstelyrikoksia koskevien säännösten no-
23400: jan syyttämistä koskevista jutuista annetussa jalla, minkä vuoksi sotatilalain 47 §:n 1 mo-
23401: asetuksessa (272/26) säädetään ilmoitusvelvol- mentin avoin rangaistussäännös ehdotetaan
23402: lisuudesta, jos viran tai toimen haltija on muutettavaksi viittaukseksi rikoslain säännös-
23403: tuomittu rangaistukseen rikoksesta, ehdotetaan telyrikoksia koskeviin säännöksiin.
23404: konkurssisäännön 90 § tässä yhteydessä tar- Nykyiseen sotatilalain 47 §:n 1 momenttiin
23405: peettomana kumottavaksi. sisältyy lisäksi erityinen rikoksen tuottaman
23406: hyödyn menettämistä koskeva säännös, jonka
23407: mukaan myös rikoksesta odotettavana ollut
23408: 53. Laki konkurssisäännön väliai- hyöty on tuomittava menetetyksi. Menettämis-
23409: kaisesta muuttamisesta anne- seuraamuksia koskevia säännöksiä uudistetta-
23410: tun lain 93 §:n muuttamises- essa on yleisenä tavoitteena pidetty menettä-
23411: ta misseuraamusten rankaisullisten piirteiden vä-
23412: hentämistä. Tämän vuoksi rikoslain 2 luvun 16
23413: 93 §:n 3 mom. Konkurssisäännön väliaikai- §:ään sisältyviä yleisiä menettämisseuraamus-
23414: sesta muuttamisesta annetun lain (55/32) säännöksiä on pidetty rikoksen tuottaman hyö-
23415: 93 §:n 3 momentin 4 kohdassa viitataan petol- dyn menettämisen osalta riittävinä ja erityises-
23416: lisena tai epärehellisenä velallisena tehtyyn tä säännöksestä ehdotetaan luovuttavaksi.
23417: konkurssirikokseen. Pykälä olisi saatettava 47 §:n 2 mom. Sotatilalain nojalla voidaan
23418: vastaamaan ehdotettuja rikoslain 39 luvun antaa muitakin määräyksiä kuin säännöstely-
23419: säännöksiä. Muuta muutosta pykälään ei eh- määräyksiä, kuten rajoittaa kokoontumisva-
23420: doteta. pautta, eräiden laitteiden (radiolaitteiden, kau-
23421: koputkien, valokuvauskoneiden ym.) hallussa-
23422: pitoa ja liikkumista määrättyinä vuorokauden
23423: 54. Laki akordilain muuttamises- aikoina. Tällaisten määräysten rikkominen tai
23424: ta sen yrittäminen rangaistaisiin edelleen sotatila-
23425: lain avoimen rangaistussäännöksen nojalla.
23426: 12, 30 ja 37 §. Ehdotus rikoslain 39 luvu~ Niitä määräyksiä, joita säännös koskisi, ei ole
23427: muuttamisesta aiheuttaa sen, että myös akordi- voitu täsmällisesti mainita, koska niitä on vai-
23428: lain (148/32) 12 §:n 1 momenttia, 30 §:n 1 kea kielellisesti riittävän lyhyesti kuvata ja
23429: kohtaa ja 37 §:n 2 momenttia olisi muutettava koska toisaalta viittaaminen määräyksen anta-
23430: siten, että säännökset vastaisivat rikoslain 39 miseen oikeuttavaan säännökseenkään ei ole
23431: luvun muutosta. mahdollista sen johdosta, että osa niistä sisäl-
23432: 48-54 §. Ehdotetut rikoslain 39 luvun sään- tää myös muiden rangaistussäännösten alaan
23433: nökset koskisivat myös akordikäsittelyä. Tä- kuuluvia määräyksiä.
23434: 1988 vp. - HE n:o 66 217
23435:
23436: Avoin rangaistussäännös ehdotetaan kuiten- 57. Laki väestön toimeentulon ja
23437: kin muutettavaksi kielellisesti yksinkertaisem- maan talouselämän turvaami-
23438: maksi. Lisäksi ehdotetaan, ettei säännöksessä sesta poikkeuksellisissa
23439: tarkoitettujen määräysten rikkomisesta tai sen oloissa annetun lain 21 §:n
23440: yrittämisestä voitaisi enää tuomita vankeusran- muuttamisesta
23441: gaistusta. Tämä johtuu toisaalta siitä, että
23442: keskeisimmät rikkomistapaukset rangaistaisiin 21 §:n 1 mom. Ehdotetussa rikoslain 46
23443: säännöstelyrikoksina, ja toisaalta siitä yleisestä luvussa säädetään rangaistus myös viranomai-
23444: periaatteesta, ettei avoimiin rangaistussään- sen väestön toimeentulon ja maan talous-
23445: nöksiin ole suotavaa sisällyttää vankeusran- elämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa
23446: gaistuksen uhkaa. annetun lain (valtalaki, 407 /70) nojalla anta-
23447: man säännöstelymääräyksen rikkomisesta tai
23448: sen yrittämisestä. Nämä säännökset korvaisivat
23449: Sotatilalain 47 §:n 2 momentissa on nykyisin valtuusrikoslakiin sisältyvät rangaistus- ja me-
23450: erityinen rikosesineen menettämistä koskeva nettämisseuraamussäännökset. Tämän vuoksi
23451: säännös. Tämä säännös korvattaisiin ehdotet- valtalakiin nykyisin sisältyvä viittaus valtuusri-
23452: tuun rikoslain 46 lukuun sisältyvillä menettä- koslakiin ehdotetaan muutettavaksi viittauk-
23453: misseuraamusta koskevilla säännöksillä, minkä seksi rikoslakiin.
23454: vuoksi sitä vastaavia säännöksiä ei sotatilalais-
23455: sa enää tarvittaisi.
23456: 58. Laki hintavalvontalain 24 §:n
23457: muuttamisesta
23458:
23459: 56. Laki eräiden Suomelle Yhdis- 24 §. Ehdotetussa rikoslain 46 luvussa sää-
23460: tyneiden Kansakuntien jäse- dettäisiin rangaistus hintavalvontalain (156/74)
23461: nenä kuuluvien velvoitusten sisältämän tai viranomaisen sen nojalla anta-
23462: täyttämisestä annetun lain man säännöstelymääräyksen rikkomisesta tai
23463: 4 §:n muuttamisesta sen yrittämisestä. Nämä rikoslain rangaistus-
23464: säännökset ja niihin liittyvät menettämisseu-
23465: raamussäännökset korvaisivat nykyisin val-
23466: tuusrikoslakiin sisältyvät rangaistus- ja menet-
23467: 4 §. Eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa- tämisseuraamussäännökset, jotka ehdotetaan
23468: kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttä- kumottaviksi. Tämän vuoksi myös hintaval-
23469: misestä annettu laki (659/67) oikeuttaa asetuk- vontalakiin nykyisin sisältyvä viittaus valtuus-
23470: sella säätämään sellaisista taloudellisluonteisis- rikoslakiin ehdotetaan muutettavaksi viittauk-
23471: ta sekä tieto- ja muuta liikennettä koskevista seksi rikoslakiin.
23472: toimenpiteistä, joita tarvitaan YK:n turvalli-
23473: suusneuvoston sitoviin päätöksiin perustuvien
23474: velvoitusten täyttämiseksi. Ehdotetussa rikos- 59. Laki maan ulkomaankaupan
23475: lain 46 luvussa säädettäisiin rangaistus näiden ja taloudellisen kasvun tur-
23476: säännöstelymääräysten rikkomisesta tai sen vaamisesta annetun lain 8 §:n
23477: yrittämisestä. Rikoslain rangaistus- ja menettä- muuttamisesta
23478: misseuraamussäännökset korvaisivat nykyisin
23479: eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten 8 §:n 1 mom. Maan ulkomaankaupan ja
23480: rankaisemisesta annettuun lakiin (valtuusrikos- taloudellisen kasvun turvaamisesta annetussa
23481: Iaki) sisältyvät vastaavat säännökset, jotka eh- laissa (ulkomaankaupan turvaamislaki, 1571
23482: dotetaan kumottaviksi. Tämän vuoksi eräiden 74) säädetyn tai viranomaisen sen nojalla anta-
23483: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsene- man säännöstelymääräyksen rikkominen ran-
23484: nä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annet- gaistaisiin ehdotetun rikoslain 46 luvun sään-
23485: tuun lakiin nykyisin sisältyvä viittaus valtuusri- nöstelyrikoksia koskevien säännösten nojalla.
23486: koslakiin ehdotetaan muutettavaksi viittauk- Tämän vuoksi myös ulkomaankaupan turvaa-
23487: seksi rikoslain asianomaisiin säännöstelyrikok- mislakiin sisältyvä viittaus valtuusrikoslakiin
23488: sia koskeviin säännöksiin. olisi muutettava viittaukseksi rikoslain asiano-
23489: 28 380465Z
23490: 218 1988 vp. - HE n:o 66
23491:
23492: matsim rangaistus- ja menettämisseuraamus- YK:n turvallisuusneuvoston suosituksiin perus-
23493: säännöksiin. tuvien velvoitusten täyttämiseksi Suomen osal-
23494: 8 §:n 2 mom. Ulkomaankaupan turvaamis- ta tarpeelliset taloudellisluonteiset sekä tieto- ja
23495: lain 4 §:n 1 momentin nojalla voidaan valtio- muuta liikennettä koskevat toimenpiteet. Pu-
23496: varainministeriön päätöksellä kantaa maahan- heena olevan lain 9 §:ään nykyisin sisältyvä
23497: tuonnin yhteydessä tasoitusmaksua. Vastaavas- viittaus valtuusrikoslakiin ehdotetaan muutet-
23498: ti lain 5 §:n 1 momentin mukaan voidaan tavaksi viittaukseksi rikoslain asianomaisiin
23499: eräissä tapauksissa määrätä tavarasta maahan- säännöksiin.
23500: tuonnin yhteydessä suoritettavaksi lisätullia.
23501: Nämä maksut ovat ehdotetussa rikoslain 29
23502: luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja veroon 62. Laki eräitä valtuuslakeja
23503: rinnastettavia julkisia maksuja, joiden lainvas- vastaan tehtyjen rikosten
23504: tainen välttäminen voisi täyttää veropetoksen rankaisemisesta annetun lain
23505: tunnusmerkistön. Oikeuskäytännössä on il- kumoamisesta
23506: mennyt epävarmuutta sen suhteen, sovelletaan-
23507: ko näiden maksujen vilpilliseen pidättämiseen Ehdotetut rikoslain 46 luvun rangaistus- ja
23508: rikoslain veropetosta koskevia säännöksiä vai menettämisseuraamussäännökset korvaisivat
23509: valtuusrikoslain 2 §:n rangaistussäännöstä. eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten
23510: Tarkoitus on, että näiden maksujen lainvastai- rankaisemisesta annetun lain (valtuusrikoslaki,
23511: nen välttäminen arvioitaisiin ehdotettujen ri- 305/58) keskeisimmän sisällön. Kun lisäksi val-
23512: koslain veropetosta koskevien säännösten mu- tuusrikoslakiin nykyisin sisältyvät pakkokeino-
23513: kaan. Tämän vuoksi ehdotetaan 2 momenttiin ja tarkastusvaltuuksia koskevat säännökset on
23514: viittausta rikoslain 29 luvun 1-3 §:ään. jo osaksi kumottu ja loputkin niistä tullaan
23515: kumoamaan, valtuusrikoslaki ei enää muodos-
23516: ta tarkoituksenmukaista säädöskokonaisuutta.
23517: 60. Laki valuuttalain 12 §:n Sen vuoksi valtuusrikoslaki ehdotetaan koko-
23518: muuttamisesta naan kumottavaksi. Ehdotuksen yksityiskoh-
23519: taiset perustelut on selostettu säännöksittäin.
23520: 12 §. Ehdotetut rikoslain 46 luvun 1-3 §:n 1-2 §. Valtuusrikoslain 1 § sisältää sään-
23521: säännökset koskisivat myös valuuttalain (954/ nökset lain soveltamisalasta ja 2 § rangaistus-
23522: 85) sisältämän tai viranomaisen sen nojalla säännöksen 1 §:ssä tarkoitettujen lakien tai
23523: antaman säännöstelymääräyksen rikkomista niiden nojalla annettujen määräysten rikkomi-
23524: tai sen yrittämistä. Nämä rangaistussäännökset sesta. Näissä pykälissä tarkoitetut rikokset ran-
23525: ja ehdotetun 46 luvun menettämisseuraamuk- gaistaisiin vastaisuudessa rikoslain 46 luvun
23526: sia koskevat säännökset korvaisivat nykyisin säännösten nojalla.
23527: valtuusrikoslakiin sisältyvät vastaavat sään- 3 §. Pykälän mukaan rangaistaan elinkei-
23528: nökset, jotka ehdotetaan kumottaviksi. Tämän nonharjoittajaa, joka elinkeinotoiminnassaan
23529: vuoksi valuuttalakiin nykyisin sisältyvä viittaus sallii rikottavan 1 §:ssä tarkoitettujen lakien tai
23530: valtuusrikoslakiin ehdotetaan muutettavaksi niiden nojalla annettuja määräyksiä. Tällainen
23531: viittaukseksi rikoslakiin. säännös lisättiin vuonna 1942 tehdyllä muutok-
23532: sella väestön toimeentuloa vaarantavien rikos-
23533: ten rankaisemisesta annettuun lakiin, mistä
23534: 61. Laki eräistä Etelä-Afrikkaan lähtien se on sisältynyt säännöstelyrikoksia
23535: kohdistuvista toimenpiteistä koskeviin lakeihin. Säännöstelyrikosten estämi-
23536: annetun lain 9 §:n muuttami- seksi haluttiin tehostaa elinkeino- ja tuotanto-
23537: sesta toimintaa harjoittavien henkilöiden valvonta-
23538: ja vastuuvelvollisuutta. Säännös ei ole tarpeel-
23539: 9 §. Eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista linen, koska tällainen menettely voidaan riittä-
23540: toimenpiteistä annetussa laissa (1104/85) sää- västi arvostella rikoksen osallisuutta ja rikos-
23541: detyn tai viranomaisen sen nojalla antaman vastuun kohdentumista koskevien yleisten peri-
23542: säännöstelymääräyksen rikkominen rangaistai- aatteiden mukaan.
23543: siin ehdotetun rikoslain 46 luvun säännöstelyri- 4 §. Pykälä sisältää erityiset rikoksen tuotta-
23544: koksia koskevien säännösten nojalla. Tässä man hyödyn menetettäväksi tuomitsemista
23545: tarkoitettuja säännöstelymääräyksiä olisivat koskevat säännökset, jotka liittyvät valtuusri-
23546: 1988 vp. - HE n:o 66 2I9
23547:
23548: kaslain 2 tai 3 §:ssä tarkoitettuihin rikoksiin. JO §. Pykälässä säädetään sellaisen omaisuu-
23549: Esityksen mukaan myös säännöstelyrikosten den tuomitsemisesta valtiolle menetetyksi, jon-
23550: tuottaman hyödyn menettämiseen sovellettai- ka kauppaa, kulutusta, kuljetusta tai hallussa-
23551: siin rikoslain 2 luvun 16 §:n yleisiä menettämis- pitoa on säännöstelty valtuusrikoslain I §:ssä
23552: seuraamussäännöksiä, minkä vuoksi erityinen tarkoitetuilla laeilla tai niiden nojalla annetuil-
23553: säännös olisi kumottava. la määräyksillä tai josta on kysymys valtuusri-
23554: 5 §. Säännös koskee rikoksen kohteena ol- koslain 6 tai 7 §:ssä. Jos tällainen omaisuus
23555: leen omaisuuden tai sen arvon menettämistä. vaaditaan menetettäväksi, mutta sen haltijaa
23556: Ehdotetut rikoslain 46 luvun 8-13 §:n sään- tai omistajaa ei tiedetä, tuomarin on "oikeu-
23557: nökset korvaisivat valtuusrikoslain näitä seik- den ovelle kiinnitettävällä haasteella" kutsutta-
23558: koja koskevat säännökset. va haltija tai omistaja saapuroaan oikeuteen.
23559: 6 §:n 1 mom. Ehdotetun rikoslain 46luvun 8 Jollei haltija tai omistaja tule saapuville, omai-
23560: §:n 1 momentin mukaan omaisuuden menetet- suus voidaan tuomita menetetyksi siinäkin ta-
23561: täväksi tuomitseminen tulisi kysymykseen, mil- pauksessa, ettei siihen muuten olisi edellytyk-
23562: loin se on tarpeen turvaamistoimenpiteenä. siä. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos on.
23563: Tämä vähentäisi rikosesineen tuomitsemista kysymys tullirikoksesta. Tällainen säännös on
23564: menetetyksi. Sen vuoksi ja koska ehdotetut osoittautunut käytännössä jokseenkin tarpeet-
23565: säännökset omaisuuden menettämisen rajoi- tomaksi. Ainakin nykyoloissa tällaisen omai-
23566: tuksista ja arvon menettämisestä jo riittävästi suuden löytyminen on hyvin harvinaista ja
23567: osoittavat menettämisseuraamuksen käyttämi- silloin on yleensä kysymys omaisuudesta, jon-
23568: sen rajat, ei valtuusrikoslain 6 §:n I momentin ka suhteen on tehty tullirikos. Viime kädessä
23569: kaltainen säännös sekottuneen omaisuuden tulisivat sitä paitsi sovellettaviksi löytötavara-
23570: tuomitsemisesta menetetyksi olisi enää tarpeen. lain säännökset.
23571: 11 ja 12 §. Valtuusrikoslakiin ja sitä edeltä-
23572: neisiin säännöstelyrikoksia koskeneisiin lakei-
23573: 6 §:n 2 mom. Säännös koskee rikoksen koh- hin on säännönmukaisesti sisältynyt erityisiä
23574: teena olleen omaisuuden säilytysvälineen me- pakkokeinosäännöksiä. Esitutkintalainsäädän-
23575: nettämistä. Ehdotettu rikoslain 46 luvun 8 §:n nön uudistamisessa on kuitenkin pyritty siihen,
23576: 2 momentti korvaisi sen. että tärkeimmistä pakkokeinojen käyttöval-
23577: 7 §. Pykälä koskee säännöstelyrikoksen te- tuuksista säädettäisiin keskitetysti pakkokeino-
23578: kemiseen käytetyn kuljetusvälineen menettä- ja koskevassa laissa. Uuteen pakkokeinolakiin
23579: mistä. Ehdotetut rikoslain 46 luvun 8 §:n 3 onkin keskitetty jo valtaosa tällaisista säännök-
23580: momentin ja 9-I3 §:n säännökset korvaisivat sistä. Pakkokeinolailla on kumottu esimerkiksi
23581: sen. valtuusrikoslain I3-I5 §.
23582: 8 §. Säännöksen mukaan se, joka on rikok- Esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevan lain-
23583: sesta hyötynyt tai jonka puolesta tai hyväksi säädännön valmistelua jatketaan oikeusminis-
23584: rikoksentekijä on toiminut, saadaan tuomita teriön asettamassa työryhmässä, jonka ehdo-
23585: menettämään rikoksen tuottama hyöty ja ri- tukset tätä lainsäädäntöä täydentäviksi lain-
23586: koksen kohteena ollut omaisuus sekä sen säily- muutoksiksi pyritään saattamaan voimaan jo
23587: tysväline ja kuljetusväline, vaikka rikoksente- vuoden I989 alusta eli yhtäaikaa muun uudis-
23588: kijää vastaan ei olisi syytettä nostettu tai tätä tetun esitutkintalainsäädännön voimaan tule-
23589: rangaistukseen tuomittu. Säännöksen korvaisi misen kanssa. Vireillä olevan valmistelutyön
23590: ehdotettu 46 luvun I2 §, jonka perusteluihin yhteydessä selvitetään muun muassa se, tarvi-
23591: tässä viitataan. taanko valtuusrikoslain II ja I2 §:ssä säädetty-
23592: 9 §. Pykälä sääntelee rikoslain salakuljetus- jä pakkokeinovaltuuksia enää vastaisuudessa.
23593: rikosten ja säännöstelyrikosten välistä rajaa. Jo tässä vaiheessa on selvää, ettei mahdollisia
23594: Lisäksi sillä on laajennettu tullirikoksina käsi- vielä tarvittavia erityisiä pakkokeinosäännök-
23595: teltävien rikosten alaa. Säännöstelyrikosten ja siä tulla sijoittamaan valtuusrikoslakiin.
23596: salakuljetusrikosten välinen raja on nimen- 16 §:n 1 mom. Huomattava osa säännöstely-
23597: omaan todettu ehdotetussa rikoslain 46 luvun 4 lakien vastaisista teoista on vähäisiä, usein
23598: §:n 2 momentissa, joten säännös olisi tältä osin lähinnä menettelytaparikkomuksen luonteisia
23599: tarpeeton. Kun lisäksi tullirikokset on nykyisin tekoja. Jotta tällaiset tapaukset voitaisiin käsi-
23600: määritelty tullilain 8 §:ssä, on säännös niitäkin tellä joustavasti, tuomioistuimia tarpeettomasti
23601: koskeviita osin tarpeeton. rasittamatta, valtuusrikoslakiin on otettu eri-
23602: 220 1988 vp. - HE n:o 66
23603:
23604: tyinen ilmoittamatta jättämistä ja syyttämättä 17 §:n 2 mom. Pykälän 2 momentissa on
23605: jättämistä koskeva säännös. Syyttämättä jättä- todistajan immuniteettia koskeva säännös.
23606: mistä koskevalta osin säännös on kuitenkin Valtuusrikoslain mukaan rangaistavassa asias-
23607: käytännössä tarpeeton, koska syyttäjällä ny- sa kuuliolle todistajalle ei saa valtuusrikoslain
23608: kyisin on vastaava harkintavalta jo rikoslain nojalla vaatia rangaistusta tai muuta seuraa-
23609: voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 §:n musta sen perusteella, mitä hän on todistajana
23610: 2 momentin yleisen syyttämättä jättämistä kos- kertonut. Säännöksen tarkoituksena on ollut
23611: kevan säännöksen nojalla. mahdollistaa tavallista laajempi todistamisvel-
23612: Valvontaviranomaisten oikeudesta jättää ha- vollisuus valtuusrikoslain mukaan rangaista-
23613: vaitsemansa rikos poliisille ilmoittamatta ei vassa asiassa. Todistajana olisi muuten oikeu-
23614: lainsäädännössämme ole yleisiä säännöksiä. denkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin
23615: Toisaalta ei ole myöskään yleisiä säännöksiä, nojalla oikeus kieltäytyä kertomasta seikkaa
23616: jotka veivoittaisivat kaikkien havaittujen rikos- tai vastaamasta kysymykseen, jos hän ei voisi
23617: ten ilmoittamiseen. Sen sijaan erityisiä ilmoit- tehdä sitä saattamatta syytteen vaaraan itseään
23618: tamatta jättämistä koskevia säännöksiä on val- tai eräitä lähisukulaisiaan. Tällaiseen poikkeus-
23619: tuusrikoslain lisäksi muun muassa eräissä vero- sääntelyyn ei näytä olevan nykyoloissa tarvet-
23620: laeissa. Valtuusrikoslain rangaistus- ja menet- ta.
23621: tämisseuraamussäännösten sekä pakkokeino- 18 §. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa
23622: valtuuksia koskevien säännösten kumoamisen rangaistusmääräysmenettelyn käyttäminen
23623: jälkeen valtuusrikoslaki ei enää muodosta sel- säännöstelyrikosten rankaisemisessa. Ehdotet-
23624: laista säädöskokonaisuutta, että siihen olisi tuon rikoslain 46 lukuun sisältyvien säännösten
23625: järkevää jättää myöskään irrallista säännöstä rangaistusasteikot on porrastettu siten, että
23626: ilmoittamattajättämisestä. Mikäli puheena ole- lievimmät teot voitaisiin käsitellä rangaistus-
23627: van pykälän 1 momenttiin sisältyvää erityistä määräyksin. Valtaosa käytännössä esiintyvistä
23628: ilmoittamatta jättämistä koskevaa säännöstä säännöstelyrikoksista ja salakuljetuksista on
23629: vastaisuudessa vielä tarvittaisiin, tulisi tällainen niin lieviä, että ne olisi katsottava säännöstely-
23630: säännös sijoittaa joko asianomaiseen säännös- rikkomuksiksi tai salakuljetusrikkomuksiksi.
23631: telylakiin tai asianomaisen valvontaviranomai- Tuomioistuinkäsittelyyn saatettaisiin yleensä
23632: sen toimintaa sääntelevään lakiin. vain sellaiset vakavammat teot, jotka täyttäisi-
23633: vät säännöstelyrikoksen tai törkeän säännöste-
23634: 16 §:n 2 mom. Pykälän 2 momentissa on lyrikoksen taikka salakuljetuksen tunnusmer-
23635: selventävä säännös siitä, että rikoksen tuotta- kistön. Tämän vuoksi erityinen rangaistusmää-
23636: ma hyöty voidaan vaatia valtiolle, vaikka ri- räysmenettelyn mahdollistava säännös ei olisi
23637: koksen johdosta ei ryhdyttäisikään muihin toi- enää tarpeen.
23638: menpiteisiin. Rikoksen tuottaman hyödyn vaa- 19 §. Pykälä sisältää valtuusrikoslain voi-
23639: timinen valtiolle menetetyksi ei välttämättä maantulosäännökset. Koska valtuusrikoslaki
23640: edellytä rikoksen käsittelemistä syyteasiana. ehdotetaan kokonaisuudessaan kumottavaksi,
23641: Menettämisseuraamusta voidaan vaatia myös kävisi myös tämä pykälä tarpeettomaksi.
23642: erillisessä oikeudenkäynnissä, jossa tietenkin
23643: on selvitettävä myös vaatimuksen peruste,
23644: mutta ei välttämättä käsiteltävä syytettä. Val- 63. Laki epäsiveellisten julkaisu-
23645: tuusrikoslain kumoaminen ei tältä osin aiheut- jen levittämisen ehkäisemi-
23646: taisi asiallista muutosta. sestä annetun lain 1 §:n
23647: 17 §:n 1 mom. Momentissa säädetään val- muuttamisesta
23648: tuusrikoslain 11 §:ssä tarkoitetun etsinnän tai
23649: tarkastuksen toimittajan ja siinä läsnä olleen 1 §:n 3 mom. Epäsiveellisten julkaisujen le-
23650: todistajan vaitiolovelvollisuudesta. Mainitut vittämisen ehkäisemisestä annetun lain (23/27)
23651: henkilöt eivät saa ilmaista, mitä he ovat siten 1 §:n 3 momentti sisältää nykyisin epäsiveellis-
23652: saaneet tietoonsa sen taloudellisesta asemasta ten julkaisujen levittämistä tai näkyvillepanoa
23653: tai liikesuhteista, johon tarkastus on kohdistu- varten tapahtuvan maahan tuonnin ja maasta
23654: nut. Tämänkin säännöksen tarpeellisuus harki- viennin rangaistavuuden osoittavan viittauksen
23655: taan siinä yhteydessä, kun ratkaistaan valtuus- rikoslain salakuljetusta koskevaan säännök-
23656: rikoslain 11 §:ssä tarkoitettujen pakkokeino- seen. Säännös ehdotetaan muutettavaksi siten,
23657: valtuuksien tarpeellisuus. että se sisältäisi tällaisen maahan tuonnin ja
23658: 1988 vp. - HE n:o 66 221
23659:
23660: maasta viennin kiellon sekä viittauksen ehdo- mista sinänsä ei voida pitää niin paheksuttava-
23661: tettuihin rikoslain salakuljetussäännöksiin. na, että siitä olisi voitava tuomita vankeusran-
23662: gaistus. Tämän vuoksi sakkorangaistusta ehdo-
23663: tetaan laiminlyönnin ainoaksi rangaistusseu-
23664: 64. Laki kulttuuriesineiden maas- raamukseksi. Muutettu säännös siirrettäisiin
23665: taviennin rajoittamisesta an- pykälän 2 momentiksi.
23666: netun lain 9 §:n muuttami- 6 §:n 3 mom. Pykälän nykyisen 2 momentin
23667: sesta mukaan valtion maitovalmisteiden tarkastus-
23668: laitoksella on oikeus harkita, onko vähäinen
23669: 9 §:n 1 mom. Kulttuuriesineiden maastavien- kyseisen lain tai sen nojalla annetun määräyk-
23670: nin rajoittamisesta annetun lain (445/78) 9 §:n sen rikkominen ilmoitettava syytteeseen panta-
23671: 1 momentti sisältää nykyisin viittauksen rikos- vaksi. Sitä koskeva säännös ehdotetaan siirret-
23672: lain 38 luvun 12 §:ään. Koska salakuljetusta täväksi pykälän 3 momentiksi kielellisesti täs-
23673: koskevat säännökset sisältyisivät ehdotetun ri- mennettynä.
23674: koslain 46 luvun 4 ja 5 §:ään, tulisi viittausta
23675: vastaavasti muuttaa.
23676: 9 §:n 2 mom. Momenttiin sisältyvä rikoksen 66. Laki eräiden kotieläinten
23677: tuottaman hyödyn ja rikosesineen tai sen arvon maahan tuonnista annetun
23678: menettämistä koskeva säännös on tarpeeton, lain 4 §:n muuttamisesta
23679: koska vastaisuudessa sovellettaisiin rikoslain 2
23680: luvun 16 §:n ja 46 luvun 8-13 §:n säännöksiä. 4 §. Pykälä sisältää nykyisin avoimen ran-
23681: Momentti ehdotetaan sen vuoksi kumottavak- gaistussäännöksen, jonka nojalla rangaistaan
23682: si. eräiden kotieläinten maahan tuonnista annetun
23683: lain (871 /73) tai sen nojalla annettujen sään-
23684: nösten tai määräysten rikkomisesta. Kun lain
23685: 65. Laki eräiden maitovalmistei- tarkoittama maahan tuonti on luvanvaraista,
23686: den vienti- ja tuontitarkas- ilman lupaa tapahtuva maahan tuonti tai sen
23687: tuksesta annetun lain 6 §:n yrittäminen täyttää salakuljetusrikoksen tun-
23688: muuttamisesta nusmerkistön. Näin ollen riittäisi, että sään-
23689: nöksessä viitataan rikoslain salakuljetussään-
23690: 6 §:n 1 mom. Maitovalmisteiden luvaton nöksiin. Nykyinen avoin rangaistussäännös eh-
23691: maahan tuonti tai sen yrittäminen ja luvaton dotetaankin muutettavaksi viittaukseksi ehdo-
23692: maasta vienti tai sen yrittäminen rangaistaan tettuihin rikoslain salakuljetusta koskeviin
23693: nykyisin rikoslain salakuljetussäännöksen no- säännöksiin.
23694: jalla. Ehdotuksen mukaan tähän ei tulisi muu-
23695: tosta. Havainnollisuuden vuoksi maitovalmis-
23696: teiden vienti- ja tuontitarkastusta koskevaan Voimaantulo
23697: lakiin (35/81) lisättäisiin kuitenkin viittaus eh-
23698: dotettuihin rikoslain salakuljetussäännöksiin. Esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista ei ai-
23699: Viittaus sijoitettaisiin eräiden maitovalmistei- heudu sellaisia viranomaisten toimivaltaan tai
23700: den vienti- ja tuontitarkastuksesta annetun lain organisaatioon heijastuvia muutostarpeita, joi-
23701: 6 §:n 1 momentiksi, joka voimassa olevassa ta varten olisi varattava aikaa esityksen hyväk-
23702: laissa sisältää avoimen rangaistussäännöksen. symisen jälkeen ennen lainmuutosten voimaan
23703: 6 §:n 2 mom. Kyseessä olevassa laissa ja sen saattamista. Sen sijaan uusien säännösten
23704: nojalla annetuissa määräyksissä on maitoval- omaksuminen edellyttää esityksen laajuuden
23705: misteiden viejille ja tuojille asetettu eräitä vel- vuoksi tavanomaista pitemmän ajan tarvitta-
23706: voitteita, joiden tarkoituksena on edistää lain van koulutuksen järjestämiseksi tuomareille,
23707: mukaisen tarkastuksen suorittamista. Näiden syyttäjäviranomaisille, poliisille ja eräille muil-
23708: velvoitteiden rikkomisesta on voitu rangaista 6 lekin viranomaisille eri puolilla maata. Lisäksi
23709: §:n 1 momentin avoimen rangaistussäännöksen olisi syytä varata aikaa myös eräistä esitykseen
23710: nojalla. Säännös ehdotetaan nyt täsmennettä- sisältyvistä muutoksista tiedottamiseen yleisöl-
23711: väksi koskemaan vain ilmoittamis- ja tiedonan- le. Niin lakia soveltavien viranomaisten kuin
23712: tovelvoitteita, jotka ovat tarkastuksen kannal- kansalaistenkin kannalta olisi selvintä, että uu-
23713: ta tärkeimpiä. Tällaisten velvoitteiden rikko- det lait määrättäisiin tulemaan voimaan kalen-
23714: 222 1988 vp. - HE n:o 66
23715:
23716: terivuoden alusta. Näistä syistä esitykseen si- säädettyjen tai viranomaisen niiden nojalla an-
23717: sältyvät lait olisi tarkoituksenmukaista saattaa taman säännöstelymääräyksen rikkomisen ran-
23718: voimaan 1-2 vuoden kuluttua siitä, kun edus- gaistus- ja menettämisseuraamuksista. Ehdo-
23719: kunta on ne hyväksynyt. tukset eivät merkitsisi muutosta lakien aineelli-
23720: Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi muun seen sisältöön eivätkä edes periaatteellisia muu-
23721: muassa sotatilalakia, eräiden Suomelle Yhdis- toksia mainittujen Väärinkäytästen rikosoikeu-
23722: tyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien vel- delliseen arvosteluun. Tästä syystä myös pu-
23723: voitusten täyttämisestä annettua lakia, valtala- heena olevia lakeja koskevat lakiesitykset eh-
23724: kia, hintavalvontalakia, ulkomaankaupan tur- dotetaan käsiteltäviksi tavallisessa lainsäätä-
23725: vaamislakia, valuuttalakia ja eräistä Etelä- misjärjestyksessä.
23726: Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä annet-
23727: tua lakia, jotka kaikki on säädetty valtiopäivä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
23728: järjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Ehdo- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
23729: tetuissa muutoksissa on kysymys näissä laeissa set:
23730:
23731:
23732:
23733:
23734: 1.
23735: Laki
23736: rikoslain muuttamisesta
23737:
23738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23739: kumotaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4-7 ja 10-16 §, 42 luvun 3 §sekä
23740: 44 luvun 26 ja 27 §,
23741: sellaisina kuin niistä ovat 38 luvun 1 ja 11 § 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetussa laissa
23742: (498/72), 3 §:n 2 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (736/78), 5 §:n 1
23743: momentti 31 päivänä tammikuuta 1930 annetussa laissa (40/30), 5 §:n 2 momentti 24 päivänä
23744: elokuuta 1984 annetussa laissa (642/84), 6 §:n 1 momentti 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa
23745: laissa (397 /37), 6 §:n 2 momentti ja 6 a § 8 päivänä toukokuuta 1964 annetussa laissa (223/64),
23746: 7 § 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetussa laissa (245/32), 10 § 22 päivänä toukokuuta 1931
23747: annetussa laissa (184/31), 12-15 § 29 päivänä huhtikuuta 1926 annetussa laissa (115/26) ja 16 §
23748: 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa laissa (461/68),
23749: muutetaan 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta, 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 16 luvun 19 §:n 1
23750: momentti, 28-33 ja 35-37 luku, 38 luvun otsikko ja 9 § sekä 39 luku,
23751: sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohta 20 päivänä joulukuuta 1974
23752: annetussa laissa (987/74), 2 luvun 2 §:n 2 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa
23753: (613/74), 16 luvun 19 §:n 1 momentti 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (46/83), 28,
23754: 29, 31-33 ja 35-37 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 38 luvun 9 §muutettuna
23755: mainituilla 8 päivänä toukokuuta 1964 ja 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetuilla laeilla, sekä
23756: lisätään lain 8 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa
23757: (138/73), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 16 lukuun 25
23758: päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (321/83) kumotun 21 §:n sijaan uusi 21 § sekä lakiin
23759: uusi 46 luku seuraavasti:
23760: 1988 vp. - HE n:o 66 223
23761:
23762: 1 luku olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä
23763: Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomai-
23764: selle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava,
23765: 3§ jos rikos tai rangaistava yritys tapahtuu, tör-
23766: keän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sak-
23767: Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
23768: säädetty, voidaan ulkomaalainen tuomita Suo- kaudeksi.
23769: men lain mukaan silloinkin, kun hänen teke-
23770: mänsä rikos ei ole tekopaikan lain mukaan
23771: rangaistava, jos rikos on: 21 §
23772: Joka
23773: 5) rahanväärennysrikos, rahanväärennyksen 1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityk-
23774: valmistelu tai väärän rahan käyttö. sellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen
23775: rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viran-
23776: omaiselle väärän tiedon tai
23777: 2 luku 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä
23778: Rangaistuksista taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväk-
23779: seen virhettä, joka on aiheutettu 1 kohdassa
23780: 2§ tarkoitetulla tavalla,
23781: on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta
23782: Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangais- sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi
23783: tus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikai- vuodeksi.
23784: nen vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuu-
23785: kausin tai vuosin, täysin kuukausin ja päivin
23786: taikka täysin vuosin ja kuukausin sekä, ran- 28 luku
23787: gaistuksia yhdistettäessä, täysin vuosin, kuu- Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta
23788: kausin ja päivin. käytöstä
23789: 1§
23790: 8 luku Varkaus
23791: Vanhentumisesta
23792: Joka anastaa toisen hallusta irtainta omai-
23793: 6§ suutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai
23794: vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudek-
23795: Jos rikos, joka aikaisemman lain mukaan oli si kuukaudeksi.
23796: virallisen syytteen alainen, on uuden lain mu- Yritys on rangaistava.
23797: kaan muuttunut sellaiseksi kuin 1 momentissa
23798: tarkoitetaan, tässä pykälässä säädetty aika las- 2§
23799: ketaan aikaisintaan siitä päivästä, jolloin uusi Törkeä varkaus
23800: laki tuli voimaan.
23801: Jos varkaudessa
23802: 1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas
23803: omaisuus,
23804: 16 luku 2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille
23805: Rikoksista julkista viranomaista ja yleistä tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa
23806: järjestystä vastaan vahinkoa,
23807: 3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikok-
23808: 19 § sen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
23809: Joka tietää valtiopetoksen, maanpetoksen, 4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu
23810: murhan, tapan, ryöstön tai törkeän ryöstön, teon toteuttamista varten ampuma-aseella, rä-
23811: 25 luvun 1 tai 9 a §:ssä mainitun rikoksen jähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella
23812: taikka rahanväärennyksen, törkeän rahanvää- vaarallisella välineellä tai
23813: rennyksen taikka 34 luvussa mainitun toisen 5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asun-
23814: hengelle tai terveydelle vaarallisen rikoksen toon
23815: 224 1988 vp. - HE n:o 66
23816:
23817: ja varkaus on myös kokonaisuutena arvos- Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä
23818: tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör- 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.
23819: keästä varkaudesta vankeuteen vähintään nel-
23820: jäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodek- 6§
23821: si. Lievä kavallus
23822: Yritys on rangaistava.
23823: Jos kavallus, huomioon ottaen anastetun
23824: 3§ omaisuuden arvo, oikeudettomasti käytettyjen
23825: Näpistys varojen määrä tai muut rikokseen liittyvät
23826: seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäi-
23827: Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun nen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä ka-
23828: omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät valluksesta sakkoon.
23829: seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäi-
23830: nen, rikoksentekijä on tuomittava näpistykses- 7§
23831: tä sakkoon. Luvaton käyttö
23832: Yritys on rangaistava.
23833: Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta
23834: 4 § omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta,
23835: Kavallus on tuomittava luvatlomasta käytöstä sakkoon
23836: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuu-
23837: Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai deksi kuukaudeksi.
23838: muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava ka- Yritys on rangaistava.
23839: valluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään
23840: yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. 8§
23841: Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anas- Lievä luvaton käyttö
23842: taa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa
23843: saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta. Jos luvaton käyttö, huomioon ottaen se, että
23844: Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka rikos ei ole omiaan aiheuttamaan merkittävää
23845: saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla vahinkoa tai haittaa, tai muut rikokseen liitty-
23846: sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo vät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vä-
23847: hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti häinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä
23848: käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita luvatlomasta käytöstä sakkoon.
23849: varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheut-
23850: taa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen
23851: 9§
23852: joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
23853: Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastami- Luvaton pyynti
23854: sen yritys on rangaistava.
23855: Joka luvattomasti metsästää toisen metsäs-
23856: tysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toi-
23857: 5§
23858: sen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan,
23859: Törkeä kavallus sopimukseen tai päätökseen perustuvan met-
23860: sästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava
23861: Jos kavalluksessa
23862: 1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai
23863: luvatlomasta pyynnistä sakkoon.
23864: suuri määrä varoja,
23865: 2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot 10§
23866: huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa Hallinnan loukkaus
23867: tai
23868: 3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityi- Joka luvattomasti
23869: sen vastuullista asemaansa 1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen
23870: ja kavallus on myös kokonaisuutena arvos- hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
23871: tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör- 2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään
23872: keästä kavalluksesta vankeuteen vähintään nel- taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakenta-
23873: jäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodek- malla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella
23874: si. tavalla tai
23875: 1988 vp. - HE n:o 66 225
23876:
23877: 3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa 14 §
23878: maata taikka rakennuksen tai sen osan, Syyteoikeus
23879: on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais-
23880: sa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallin- Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
23881: nan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen 7-11 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, ellei
23882: enintään kolmeksi kuukaudeksi. asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pan-
23883: Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pide- tavaksi.
23884: tä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäi- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
23885: nen haitta. myös 1, 3, 4 ja 6 §:ssä tarkoitettuja rikoksia,
23886: jos
23887: 11§ 1) rikoksentekijä asuu yhteistaloudessa
23888: Vakuusoikeuden loukkaus asianomistajan kanssa ja rikoksen kohteena on
23889: tässä yhteistaloudessa oleva omaisuus,
23890: Joka loukkaa toisen pantti- tai pidätysoi- 2) rikoksen kohteena on rikoksentekijän
23891: keutta puolison, sisaruksen tai suoraan ylenevässä tai
23892: 1) hävittämällä, vahingoittamalla, ottamalla alenevassa polvessa olevan sukulaisen omai-
23893: haltuunsa tai käyttämällä omaisuuttaan tai suus tai
23894: 3) rikoksentekijä on kuolinpesän osakas ja
23895: 2) luovuttamalla omaisuuttaan tai muulla rikoksen kohteena on pesän omaisuus.
23896: tavalla määräämällä siitä,
23897: on tuomittava vakuusoikeuden loukkaukses-
23898: ta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi 29 luku
23899: kuukaudeksi. Rikoksista julkista taloutta vastaan
23900: Vakuusoikeuden loukkauksesta tuomitaan
23901: myös se, joka rikoksen kohteena olevan omai- 1§
23902: suuden omistajan puolesta tekee 1 momentissa Veropetos
23903: tarkoitetun rikoksen.
23904: Joka antamalla viranomaiselle verotusta var-
23905: ten väärän tiedon veron määräämiseen vaikut-
23906: 12 § tavasta seikasta tai salaamaila verotusta varten
23907: Määritelmät annetussa ilmoituksessa sellaisen seikan taikka
23908: muulla petollisella toimella välttää tai yrittää
23909: Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, välttää veroa, on tuomittava veropetoksesta
23910: kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
23911: johon tekijällä on osuus. vuodeksi.
23912: Mitä 1-6 §:ssä on irtaimesta omaisuudesta Veropetoksesta tuomitaan myös se, joka ve-
23913: säädetty, sovelletaan myös sähköön tai läm- roa välttääkseen jättää antamatta veroilmoi-
23914: pöön, joka on saatettu taloudellisesti hyväksi tuksen tai muun verotusta varten säädetyn tai
23915: käytettävään muotoon. vaaditun ilmoituksen ja siten aiheuttaa veron
23916: Tämän luvun 4-6 §:n säännöksiä sovelletta- määräämätiä jättämisen tai sen määräämisen
23917: essa pidetään tekijän hallussa olevina myös liian alhaiseksi.
23918: toisen tilillä olevia varoja, jos tekijällä on
23919: 2§
23920: oikeus siirtää tai nostaa niitä.
23921: Törkeä veropetos
23922: 13 § Jos veropetoksessa
23923: Jokamiehen oikeuksista 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista
23924: hyötyä tai
23925: Tämän luvun säännökset eivät koske maassa 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
23926: olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden ja veropetos on myös kokonaisuutena arvos-
23927: käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvarais- tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör-
23928: ten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja keästä veropetoksesta vankeuteen vähintään
23929: sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuo-
23930: luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta. deksi.
23931: 29 380465Z
23932: 226 1988 vp. - HE n:o 66
23933:
23934: 3§ 6§
23935: Lievä veropetos Törkeä avustuspetos
23936: Jos veropetos, huomioon ottaen tavoitellun Jos avustuspetoksessa tavoitellaan huomat-
23937: taloudellisen hyödyn määrä tai muut rikokseen tavaa hyötyä ja avustuspetos on myös koko-
23938: liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen naisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä
23939: vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lieväs- on tuomittava törkeästä avustuspetoksesta
23940: tä veropetoksesta sakkoon. vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja
23941: Lievästä veropetoksesta voidaan jättää il- enintään neljäksi vuodeksi.
23942: moitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus
23943: tuomitsematta, jos veron korotus harkitaan 7 §
23944: riittäväksi seuraamukseksi.
23945: Avustuksen väärinkäyttö
23946: 4§ Joka avustuksen myöntämispäätöksen ehto-
23947: Verorikkomus jen tai määräysten vastaisesti käyttää avustusta
23948: olennaisesti vastoin sen käyttötarkoitusta, on
23949: Joka tuomittava avustuksen väärinkäytöstä sakkoon
23950: l) jättää määräajassa tilittämättä ennakon- tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
23951: pidätyksen tai
23952: 2) muun syyn kuin maksukyvyttömyyden ta- 8§
23953: kia jättää määräajassa suorittamatta sellaisen Avustusrikkomus
23954: veron, joka on maksettava oma-aloitteisesti
23955: ilman erityistä maksuunpanotointa, Jos avustuspetos tai avustuksen väärinkäyt-
23956: on tuomittava, jollei teko ole rangaistava tö, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn määrä
23957: veropetoksena, verorikkomuksesta sakkoon tai tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonai-
23958: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. suutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä
23959: Verorikkomuksena ei kuitenkaan pidetä vä- on tuomittava avustusrikkomuksesta sakkoon.
23960: häistä laiminlyöntiä, joka on viivyttelemättä Avustusrikkomuksesta voidaan jättää ilmoi-
23961: korjattu. tus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus
23962: Verorikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tuomitsematta, jos avustuksen takaisinperin-
23963: tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuo- nän harkitaan riittävän.
23964: mitsematta, jos veron korotus harkitaan riittä-
23965: väksi seuraamukseksi. 9§
23966: Määritelmät
23967: 5§
23968: Avustuspetos Verolla tarkoitetaan tässä luvussa myös ve-
23969: ron ennakkoa ja veroon rinnastettavaa julkista
23970: Joka maksua.
23971: 1) antaa avustuksesta päättävälle vaaran A vustuksel/a tarkoitetaan tässä luvussa ta-
23972: tiedon, joka on omiaan olennaisesti vaikutta- loudellista tukea, joka myönnetään joko laki-
23973: maan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoi- sääteisesti tai harkinnanvaraisesti muuhun kuin
23974: hin, tai henkilökohtaiseen kulutukseen valtion, kunnan
23975: 2) jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuk- tai muun julkisyhteisön taikka, sen mukaan
23976: sen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti kuin siitä lailla erikseen säädetään, muun yh-
23977: vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta teisön tai säätiön varoista. Taloudellisena tuke-
23978: myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on na pidetään myös lainaa, korkotukea ja lainan
23979: erityisesti velvoitettu ilmoittamaan, vakuutta.
23980: ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen Avustuksella tarkoitetaan myös valtion-
23981: tai toiselle taloudellista hyötyä, on tuomittava osuutta tai -avustusta kunnalle tai kuntainlii-
23982: avustuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen tolle. Avustuksen myöntämiseen rinnastetaan
23983: enintään kahdeksi vuodeksi. kunnan kantokykyluokan vahvistaminen.
23984: 1988 vp. - HE n:o 66 227
23985:
23986: 30 luku lusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdek-
23987: Elinkeinorikoksista si vuodeksi.
23988: Yritys on rangaistava.
23989: 1§
23990: Markkinointirikos 5§
23991: Yrityssalaisuuden rikkominen
23992: Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen,
23993: arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden am- Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle talou-
23994: mattimaisessa markkinoinnissa antaa markki- dellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oi-
23995: noinnin kohderyhmän kannalta merkitykselli- keudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yritys-
23996: siä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tieto- salaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällais-
23997: ja, on tuomittava markkinointirikoksesta sak- ta yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tie-
23998: koon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodek- toonsa
23999: si. 1) ollessaan toisen palveluksessa,
24000: 2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallinto-
24001: 2§ neuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitus-
24002: johtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä
24003: Kilpailumenettelyrikos taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä tai
24004: Joka elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai 3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai
24005: toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuuden- muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa,
24006: vastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais-
24007: aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle va- sa säädetty ankarampaa rangaistusta, yrityssa-
24008: hinkoa, on tuomittava kilpailumenettelyrikok- laisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen
24009: sesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi enintään kahdeksi vuodeksi.
24010: vuodeksi. Tämä pykälä ei koske tekoa, johon 1 mo-
24011: mentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on ryh-
24012: 3§ tynyt palvelusaikansa päätyttyä.
24013: Kulutusluottorikos
24014: Joka elinkeinotoiminnassa ottaa kuluttajalta 6§
24015: tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa elä- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
24016: vältä kulutusluottoon perustuvasta saatavasta
24017: kuluttajansuojalain 7 luvun 14 §:ssä kielletyn Joka oikeudettomasti
24018: vekseli- tai muun sitoumuksen taikka käyttää 1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi sääde-
24019: kulutusluotan perimiseksi trattaa, on tuomitta- tyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle
24020: va kulutusluottorikoksesta sakkoon tai van- kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnas-
24021: keuteen enintään yhdeksi vuodeksi. sa taikka
24022: 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle talou-
24023: 4§ dellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden,
24024: on tuomittava yrityssalaisuuden väärinkäy-
24025: Yritysvakoilu töstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdek-
24026: si vuodeksi.
24027: Joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle
24028: kuuluvasta yrityssalaisuudesta 7 §
24029: 1) tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun
24030: paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun tie- Lahjominen elinkeinotoiminnassa
24031: tojärjestelmään, Joka
24032: 2) jäljentämällä asiakirjan tai muulla siihen 1) elinkeinonharjoittajan palveluksessa ole-
24033: rinnastettavana tavalla tai valle,
24034: 3) käyttämällä teknistä erikoislaitetta 2) elinkeinonharjoittajana toimivan yhteisön
24035: tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällai- tai elinkeinotoimintaa harjoittavan säätiön hal-
24036: nen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä, lintoneuvoston tai hallituksen jäsenelle, toimi-
24037: on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa tusjohtajalle, tilintarkastajalle tai selvitysmie-
24038: säädetty ankarampaa rangaistusta, yritysvakoi- helle taikka
24039: 228 1988 vp. - HE n:o 66
24040:
24041: 3) elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää 10§
24042: suorittavalle Tuottamuksellinen kirjanpitorikos
24043: tarjoaa, lupaa tai antaa lahjottavalle itsel-
24044: leen taikka toiselle osoitetun oikeudettoman Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja tai
24045: edun (lahjuksen) tarkoituksin saattaa lahjotta- se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksian-
24046: va toimessaan tai tehtävässään suosimaan lah- nolla uskottu, törkeästä huolimattomuudesta
24047: juksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palki- 1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapah-
24048: ta lahjottava sellaisesta suosimisesta, on tuo- tumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimi-
24049: mittava lahjomisesta elinkeinotoiminnassa sak- sen taikka
24050: koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo- 2) hävittää, hukkaa tai vahingoittaa kirjan-
24051: deksi. pitoaineistoa
24052: 8§ ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja
24053: riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen
24054: Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa
24055: toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai talou-
24056: Joka dellisesta asemasta, hänet on tuomittava tuot-
24057: tamuksellisesta kirjanpitorikoksesta sakkoon
24058: 1) elinkeinonharjoittajan palveluksessa ol- tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24059: lessaan,
24060: 2) elinkeinonharjoittajana toimivan yhteisön 11 §
24061: tai elinkeinotoimintaa harjoittavan säätiön hal-
24062: lintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimi- Määritelmä
24063: tusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmie- Yrityssalaisuudella tarkoitetaan tässä luvussa
24064: henä taikka liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vas-
24065: 3) elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää taavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa,
24066: suorittaessaan jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja
24067: itselleen tai toiselle vaatii, edustaa tai ottaa jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan
24068: vastaan lahjuksen suosiakseen toimessaan tai taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle
24069: tehtävässään lahjuksen antajaa tai jotakuta elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tie-
24070: muuta taikka palkkiona sellaisesta suosimises- don hänelle.
24071: ta, on tuomittava lahjuksen ottamisesta elin-
24072: keinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enin- 12 §
24073: tään kahdeksi vuodeksi. Syyteoikeus
24074: 9§ Virallisen syyttäjän on ennen markkinointiri-
24075: kosta koskevan syytteen nostamista kuultava
24076: Kirjanpitorikos kuluttaja-asiamiestä. Tuomioistuimen on
24077: Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja tai markkinointirikosta ja kilpailumenettelyrikosta
24078: se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksian- koskevaa asiaa käsitellessään varattava kulut-
24079: nolla uskottu, tahallaan taja-asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi.
24080: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2 tai
24081: 1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapah-
24082: 4-8 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, ellei asian-
24083: tumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimi-
24084: omistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi
24085: sen,
24086: taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi
24087: 2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai har- syytteen nostamista.
24088: haanjohtavia tietoja tai
24089: 3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpi-
24090: toaineistoa 31 luku
24091: ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja Ryöstöstä ja kiristyksestä
24092: riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen
24093: toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai talou- 1§
24094: dellisesta asemasta, hänet on tuomittava kir- Ryöstö
24095: janpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enin-
24096: tään kolmeksi vuodeksi. Joka
24097: 1988 vp. - HE n:o 66 229
24098:
24099: 1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väki- 3§
24100: valtaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sel- Kiristys
24101: laista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai
24102: ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla uh-
24103: omaisuutta taikka kauksella pakottaa toisen luopumaan taloudel-
24104: 2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttä- lisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä,
24105: mällä pakottaa toisen luopumaan taloudellises- jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oi-
24106: ta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, keutta, on tuomittava kiristyksestä sakkoon tai
24107: jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oi- vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24108: keutta, Yritys on rangaistava.
24109: on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähin-
24110: tään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudek- 4§
24111: si vuodeksi.
24112: Törkeä kiristys
24113: Yritys on rangaistava.
24114: Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös Jos kiristyksessä
24115: se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta 1) uhataan vakavanlaatuisella rikoksella, jo-
24116: anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verek- ka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai
24117: seltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omai-
24118: väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyt- suudelle,
24119: tää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten
24120: 2) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömäs-
24121: ottamansa omaisuuden.
24122: ti hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta
24123: Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huo- turvatonta tilaa,
24124: mioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäi- 3) taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan
24125: syys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole koko- luopumaan, on erittäin arvokas tai
24126: naisuutena arvostellen vakava, ei rikoksenteki-
24127: jää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista ri- 4) aiheotetaan rikoksen uhrille tämän olot
24128: koksista, jotka teko käsittää. huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellis-
24129: ta vahinkoa
24130: 2§ ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostel-
24131: len törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör-
24132: Törkeä ryöstö keästä kiristyksestä vankeuteen vähintään nel-
24133: jäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodek-
24134: Jos ryöstössä si.
24135: 1) aiheotetaan tahallisesti toiselle vaikea Yritys on rangaistava.
24136: ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaa-
24137: ra,
24138: 2) rikos tehdään erityistä raakuutta tai jul- 32 luku
24139: muutta osoittavalla tavalla,
24140: Kätkemisrikoksista
24141: 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka
24142: muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista 1§
24143: välinettä tai Kätkemisrikos
24144: 4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka am-
24145: mattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai teh- Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai
24146: tävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-,
24147: puolustaa, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepe-
24148: tosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla
24149: ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostel- tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka
24150: len törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör- tietää, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on
24151: keästä ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdek- tuomittava kätkemisrikoksesta sakkoon tai
24152: si ja enintään kymmeneksi vuodeksi. vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudek-
24153: Yritys on rangaistava. si kuukaudeksi.
24154: 230 1988 vp. - HE n:o 66
24155:
24156: 2§ 33 luku
24157: Törkeä kätkemisrikos Väärennysrikoksista
24158: Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin 1§
24159: arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös Väärennys
24160: kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksente-
24161: kijä on tuomittava törkeästä kätkemisrikokses- Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun
24162: ta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käy-
24163: ja enintään neljäksi vuodeksi. tettäväksi harhauttavana todisteena taikka
24164: käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappa-
24165: 3§ letta tällaisena todisteena, on tuomittava vää-
24166: Ammattimainen kätkemisrikos rennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään
24167: kahdeksi vuodeksi.
24168: Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtymi-
24169: nen rikoksella saatuun omaisuuteen on laaja- 2§
24170: mittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on Törkeä väärennys
24171: tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikokses-
24172: ta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi Jos väärennyksessä
24173: ja enintään kuudeksi vuodeksi. 1) rikoksen kohteena oleva todistuskappale
24174: on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen säi-
24175: 4 § lyttämä arkistoasiakirja tai viranomaisen pitä-
24176: Tuottamuksellinen kätkemisrikos mä yleinen rekisteri taikka jos todistuskappale
24177: on todistusarvoltaan muuten erityisen merki-
24178: Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää tyksellinen tai
24179: toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua 2) rikoksentekijä käyttää väärennysrikosten
24180: omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellai- tekemistä varten hankittua teknistä laitteistoa
24181: seen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä taikka muuten toimii erityisen suunnitelmalli-
24182: epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on sesti
24183: tuomittava luottamuksellisesta kätkemisrikok- ja väärennys on myös kokonaisuutena arvos-
24184: sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudek- tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör-
24185: si kuukaudeksi. keästä väärennyksestä vankeuteen vähintään
24186: neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuo-
24187: 5§ deksi.
24188: Kätkemisrikkomus
24189: 3§
24190: Jos kätkemisrikos tai tuottamuksellinen kät- Lievä väärennys
24191: kemisrikos, huomioon ottaen omaisuuden arvo
24192: tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonai- Jos väärennys, huomioon ottaen todistus-
24193: suutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä kappaleen laatu tai muut rikokseen liittyvät
24194: on tuomittava kätkemisrikkomuksesta sak- seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäi-
24195: koon. nen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vää-
24196: rennyksestä sakkoon.
24197: 6§
24198: Rajoitussäännös 4§
24199: Väärennysaineiston hallussapito
24200: Tämän luvun 1-5 §:ssä tarkoitetusta rikok-
24201: sesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallus-
24202: siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saan väärää tai väärennettyä todistuskappalet-
24203: saatu. ta taikka sellaista välinettä tai tarviketta, jota
24204: Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikok- voidaan perustellusti epäillä pääasiallisesti käy-
24205: sentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan tettävän väärennysrikosten tekemiseen, on tuo-
24206: henkilöön, joka ainoastaan käyttää tai kulut- mittava väärennysaineiston hallussapidosta
24207: taa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomai- sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
24208: siin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. kuukaudeksi.
24209: 1988 vp. - HE n:o 66 231
24210:
24211: 5§ 35 luku
24212: Maastomerkin väärennys Vahingonteosta
24213: Joka vaikeuttaakseen oikeudellisesti merki- 1§
24214: tyksellisten maasto-olosuhteiden todistamista Vahingonteko
24215: asettaa väärin taikka luvattomasti hävittää,
24216: muuttaa tai siirtää rajaa, linjaa tai veden Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoit-
24217: korkeutta osoittavan taikka muun niihin ver- taa toisen omaisuutta, on tuomittava vahin-
24218: rattavan maastomerkin, on tuomittava maasto- gonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään
24219: merkin väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen yhdeksi vuodeksi.
24220: enintään kahdeksi vuodeksi. Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka
24221: toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävit-
24222: 6§ tää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle
24223: tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
24224: Määritelmät
24225: Todistuskappaleena pidetään tässä laissa 2§
24226: asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, Törkeä vahingonteko
24227: leimaa, rekisterikilpeä, ääni- ja kuvatallennet-
24228: ta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan Jos vahingonteolla aiheutetaan
24229: teknisen laitteen tuottamaa tallennetta sekä 1) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,
24230: automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa 2) rikoksen uhrille tämän olot huomioon
24231: tallennetta, jos sitä käytetään tai voidaan käyt- ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa taikka
24232: tää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena 3) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityi-
24233: oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. sen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa va-
24234: Todistuskappale on väärä, jos se todisteena hinkoa
24235: käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttä- ja vahingonteko on myös kokonaisuutena
24236: vän kuvan alkuperästään tai antajansa henki- arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomitta-
24237: löllisyydestä. va törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähin-
24238: Todistuskappale on väärennetty, jos sen si- tään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
24239: sältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin to- vuodeksi.
24240: distelun kannalta merkityksellisen tiedon osal-
24241: ta. 3 §
24242: Lievä vahingonteko
24243: 7 §
24244: Menettämisseuraamus Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahin-
24245: gon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät sei-
24246: Väärä ja väärennetty todistuskappale, vaa- kat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen,
24247: rällä leimalla tai merkillä varustettu esine sekä rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahin-
24248: 4 §:ssä mainittu väline tai tarvike on tuomitta- gonteosta sakkoon.
24249: va valtiolle menetetyksi.
24250: Menettämisseuraamus voidaan kuitenkin jät- 4 §
24251: tää tuomitsematta, jollei ole syytä varoa todis- Yhteinen omaisuus
24252: tuskappaleen, esineen, välineen tai tarvikkeen
24253: joutuvan rikolliseen käyttöön. Menettämisseu- Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös,
24254: raamuksen tuomitsemisen asemesta tuomiois- kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen,
24255: tuin voi määrätä, että todistuskappaleeseen, johon tekijällä on osuus.
24256: esineeseen, välineeseen tai tarvikkeeseen on
24257: tehtävä rikollisen käytön estämiseksi tarpeelli- 5§
24258: set muutokset. Rajoitussäännös
24259: Menettämisseuraamus voidaan myös jättää
24260: tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta, milloin
24261: osaa omaisuudesta, jos seuraamus muuten olisi teosta on muualla laissa säädetty yhtä ankara
24262: olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton. tai ankarampi rangaistus.
24263: 232 1988 vp. - HE n:o 66
24264:
24265: 6§ 3§
24266: Syyteoikeus Palvelupetos
24267: Jos 1 tai 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohtee- Joka aikomatta suorittaa asianmukaista
24268: na on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, maksua, ketään kuitenkaan erehdyttämättä tai
24269: virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei erehdystä hyväksi käyttämättä
24270: asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pan- 1) käyttää hyväkseen kuljetus-, ravitsemus-,
24271: tavaksi. majoitus-, viihde- tai muuta vastaavaa yleisölle
24272: tarjottua palvelua tai
24273: 2) hankkii itselleen pääsyn kulkuvälinee-
24274: 36 luku seen, tilaisuuteen, laitokseen tai suljetulle alu-
24275: eelle,
24276: Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä on tuomittava palvelupetoksesta sakkoon tai
24277: 1§ vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
24278: Yritys on rangaistava.
24279: Petos
24280: Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oi- 4 §
24281: keudetonta taloudellista hyötyä taikka toista Lievä petos
24282: vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdys-
24283: tä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai Jos petos tai palvelupetos, huomioon ottaen
24284: jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon
24285: taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat,
24286: jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus mää- on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, ri-
24287: rätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai koksentekijä on tuomittava lievästä petoksesta
24288: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. sakkoon.
24289: Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 mo-
24290: mentissa mainitussa tarkoituksessa tietojenkä- 5§
24291: sittelylaitteeseen vääriä tietoja syöttämällä tai Luottamusaseman väärinkäyttö
24292: koneelliseen tietojenkäsittelyyn muuten puut-
24293: tumalla vääristää tietojenkäsittelyn lopputu- Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen
24294: loksen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärin-
24295: vahinkoa. käyttää luottamusasemaansa
24296: 1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hä-
24297: Yritys on rangaistava.
24298: nellä ei ole oikeutta, tai
24299: 2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osak-
24300: 2§ si suorittamatta
24301: Törkeä petos ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioi-
24302: ta hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava
24303: Jos petoksessa luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai
24304: 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24305: 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen
24306: tuntuvaa vahinkoa, 6§
24307: 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vas- Kiskonta
24308: tuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luotta-
24309: musta tai Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista
24310: tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ym-
24311: 4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen märtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta
24312: erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yh-
24313: ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen teydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle
24314: törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa
24315: petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuu- vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sak-
24316: kaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
24317: Yritys on rangaistava. deksi.
24318: 1988 vp. - HE n:o 66 233
24319:
24320: Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luo- 37 luku
24321: tonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toisel- Maksuvälinerikoksista
24322: le korkoa tai muuta taloudellista etua, joka
24323: huomattavasti ylittää julkisen valvonnan alais- 1§
24324: ten rahalaitosten vastaavassa luotonannossa Rahanväärennys
24325: ottaman tavanomaisen koron.
24326: Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää
24327: Kiskonnasta tuomitaan niin ikään se, joka rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen
24328: käyttää hyväkseen tai luovuttaa saamisen tai taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, hank-
24329: muun sellaisen taloudellisen edun, jonka hän kii, vastaanottaa tai toiselle luovuttaa vääräksi
24330: on tiennyt saaduksi 1 momentissa mainituissa tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuo-
24331: olosuhteissa, tai jonka hän, jos etu on saatu mittava rahanväärennyksestä vankeuteen vä-
24332: luotonannossa, on tiennyt sellaiseksi kuin 2 hintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään nel-
24333: momentissa tarkoitetaan. jäksi vuodeksi.
24334: Yritys on rangaistava.
24335: 7§
24336: 2 §
24337: Törkeä kiskonta
24338: Törkeä rahanväärennys
24339: Jos kiskonnassa Jos rahanväärennyksessä
24340: 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 1) väärän tai väärennetyn rahan määrä tai
24341: arvomäärä on huomattava tai
24342: 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
24343: tuntuvaa vahinkoa, ja rahanväärennys on myös kokonaisuutena
24344: 3) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomitta-
24345: hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta va törkeästä rahanväärennyksestä vankeuteen
24346: turvatonta tilaa tai vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi
24347: vuodeksi.
24348: 4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti Yritys on rangaistava.
24349: ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvos-
24350: tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava tör- 3§
24351: keästä kiskonnasta vankeuteen vähintään nel- Lievä rahanväärennys
24352: jäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodek-
24353: si. Jos rahanväärennys, huomioon ottaen vaa-
24354: rän tai väärennetyn rahan määrä ja arvomää-
24355: rä, tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon
24356: 8§ määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat,
24357: Syyteoikeus on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, ri-
24358: koksentekijä on tuomittava lievästä rahanvää-
24359: rennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään
24360: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kahdeksi vuodeksi.
24361: palvelupetoksesta, lievästä petoksesta eikä Yritys on rangaistava.
24362: luottamusaseman väärinkäytöstä, ellei asian-
24363: omistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
24364: 4 §
24365: Syyteilmoitus ei ole kuitenkaan tarpeen luot- Rahanväärennyksen valmistelu
24366: tamusaseman väärinkäytöstä, jos erittäin tär-
24367: keä yleinen etu vaatii syytteen nostamisen tai Joka rahanväärennysrikoksen tekemistä var-
24368: jos asioiden hoitaminen perustuu lain tai viran- ten valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vas-
24369: omaisen määräykseen taikka jos rikoksen on taanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen sovel-
24370: tehnyt asianajaja tai muu henkilö, joka on tuvan välineen tai tarvikkeen, on tuomittava
24371: tehtävässään julkisen valvonnan alainen tai rahanväärennyksen valmistelusta sakkoon tai
24372: siihen rinnastettavassa asemassa. vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24373: 30 380465Z
24374: 234 1988 vp. - HE n:o 66
24375:
24376: 5§ 9§
24377: Väärän rahan käyttö Törkeä maksuvälinepetos
24378: Joka, vastaanotettuaan väärää tai väärennet- Jos maksuvälinepetoksessa
24379: tyä rahaa käypänä, luovuttaa sen toiselle saat- 1) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen
24380: taakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, tuntuvaa vahinkoa tai
24381: vaikka hän tietää rahan vääräksi tai väärenne- 2) rikoksentekijä on rikoksen tekemistä var-
24382: tyksi, on tuomittava väärän rahan käytöstä ten tehnyt tai teettänyt maksuvälinelomakkei-
24383: sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuo- ta, joista rikoksessa käytetty maksuväline on
24384: deksi. valmistettu, taikka rikos muuten tehdään eri-
24385: Yritys on rangaistava. tyisen suunnitelmallisesti
24386: ja maksuvälinepetos on myös kokonaisuute-
24387: 6§ na arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuo-
24388: mittava törkeästä maksuvälinepetoksesta van-
24389: Väärän rahan hallussapito keuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja
24390: Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallus- enintään neljäksi vuodeksi.
24391: saan väärää tai väärennettyä rahaa, on tuomit-
24392: tava väärän rahan hallussapidosta sakkoon tai 10 §
24393: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lievä maksuvälinepetos
24394:
24395: 7§
24396: Jos maksuvälinepetos, huomioon ottaen ta-
24397: voitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon mää-
24398: Rahajä/jitelmän levitys rä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on
24399: kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikok-
24400: Joka yleisölle levittämistä varten valmistaa sentekijä on tuomittava lievästä maksuväline-
24401: tai hankkii taikka yleisölle levittää käypää petoksesta sakkoon.
24402: rahaa erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen,
24403: merkin, kuvan tai muun esineen, on tuomitta- 11 §
24404: va rahajä/jitelmän levityksestä sakkoon tai
24405: vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Maksuvälinepetoksen valmistelu
24406: Joka maksuvälinepetosrikoksen tekemistä
24407: 8§ varten valmistaa tai tuo maahan maksuväline-
24408: Maksuvälinepetos lomakkeen, johon on luvatta painettu maksa-
24409: van laitoksen nimi, taikka mainitussa tarkoi-
24410: Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oi- tuksessa valmistaa, tuo maahan, hankkii tai
24411: keudetonta taloudellista hyötyä, vastaanottaa tällaisten lomakkeiden valmista-
24412: 1) käyttää pankki-, maksu- tai luottokorttia, miseen soveltuvan välineen tai tarvikkeen, on
24413: shekkiä tai muuta näihin rinnastettavaa mak- tuomittava maksuvälinepetoksen valmistelusta
24414: suvälinettä ilman maksuvälineen laillisen halti- sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuo-
24415: jan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa ylit- deksi.
24416: täen tai muuten ilman laillista oikeutta tai
24417: 2) luovuttaa sellaisen maksuvälineen tai 12 §
24418: maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen
24419: sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi, Määritelmät
24420: on tuomittava maksuvälinepetoksesta sak- Rahalla tarkoitetaan tässä luvussa seteleitä
24421: koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo- ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa
24422: deksi. maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä.
24423: Maksuvälinepetoksesta tuomitaan myös se, Mitä tässä luvussa on maksuvälineestä sää-
24424: joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottora- detty, sovelletaan myös julkisen valvonnan
24425: jan ylittäen väärinkäyttää 1 momentissa tarkoi- alaisen rahalaitoksen talletuksesta antamaan
24426: tettua maksuvälinettä ja siten aiheuttaa toiselle vastakirjaan ja muuhun saamistodisteeseen.
24427: taloudellista vahinkoa, jollei hänellä maksuvä- Maksuvälinelomakkeella tarkoitetaan tässä
24428: linettä käyttäessään ollut aikomus viipymättä luvussa maksuvälineeksi täydennettävää pai-
24429: korvata vahinko. nettua lomaketta tai korttia, josta ilmenee
24430: 1988 vp. - HE n:o 66 235
24431:
24432: maksavan raha- tai rahoituslaitoksen nimi ja 2) ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteet-
24433: jota ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa. toman taikka valeoikeustoimeen perustuvan
24434: velvoitteen tai
24435: 13§ 3) antaa muun väärän tai harhaanjohtavan
24436: Menettämisseuraamus tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä
24437: seikasta,
24438: Väärä ja väärennetty raha, 4 ja 11 §:ssä on tuomittava velallisen petoksesta sakkoon
24439: tarkoitetut välineet ja tarvikkeet, 7 §:ssä tar- tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24440: koitettu rahajäljitelmä sekä 11 §:ssä tarkoitettu Jos velallinen oikaisee erehdyttävän tiedon
24441: maksuvälinelomake ja sellaisesta lomakkeesta tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuksen me-
24442: tehty maksuväline on tuomittava valtiolle me- nettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa pesäluette-
24443: netetyksi. lon oikeaksi tai erehdyttävä tieto muuten vai-
24444: kuttaa menettelyyn, ei tekoa pidetä velallisen
24445: petoksena.
24446: 38 luku
24447: 3§
24448: Salaisuuden rikkomisesta
24449: Törkeä velallisen petos
24450: 9§
24451: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä Jos velallisen petoksessa
24452: edellä tässä luvussa mainituista rikoksista, ellei 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai
24453: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyttee- 2) velallinen vahvistaa väärän tai harhaan-
24454: seen pantavaksi. johtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi
24455: ja velallisen petos on myös kokonaisuutena
24456: arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomitta-
24457: 39 luku va törkeästä velallisen petoksesta vankeuteen
24458: vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
24459: Velallisen rikoksista neljäksi vuodeksi.
24460: 1§
24461: 4§
24462: Velallisen epärehellisyys
24463: Velallisen viipillisyys
24464: Velallinen, joka tietäen jo olemassaolevien
24465: Jos velallinen tekee 2 §:ssä tarkoitetun teon
24466: tai odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa
24467: perusteella tekonsa voivan vahingoittaa velko- ilman hyötymistarkoitusta joko tahallaan tai
24468: jiensa taloudellisia etuja törkeästä huolimattomuudesta, hänet on tuo-
24469: 1) hävittää omaisuuttaan, mittava velallisen viipillisyydestä sakkoon tai
24470: 2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
24471: muuten luovuttaa sitä,
24472: 5§
24473: 3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaak-
24474: seen sen velkojiensa ulottumattomiin tai Velallisrikkomus
24475: 4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
24476: ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tule- Jos velallisen petos tai velallisen vilpillisyys,
24477: misensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttö- huomioon ottaen velallisen antaman väärän tai
24478: myyttään, on tuomittava velallisen epärehelli- harhaanjohtavan tiedon vähäinen merkitys vel-
24479: kojien kannalta taikka muut rikokseen liittyvät
24480: syydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
24481: deksi vuodeksi. seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäi-
24482: nen, rikoksentekijä on tuomittava velallisrik-
24483: komuksesta sakkoon.
24484: 2§
24485: Velallisen petos 6§
24486: Ve/kojansuosinta
24487: Velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai
24488: toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä kon- Velallinen, joka tietäen itsensä kyvyttömäksi
24489: kurssi-, akordi- tai ulosottomenettelyssä täyttämään velvoitteensa suosii tiettyä velkajaa
24490: 1) salaa omaisuuttaan, muiden velkojien kustannuksella
24491: 236 1988 vp. - HE n:o 66
24492:
24493: 1) maksamalla erääntymättömän velan, 46 luku
24494: 2) antamalla velkojan saatavan turvaavan Säännöstelyrikoksista ja salakuljetuksesta
24495: vakuuden, josta ei ollut sovittu tai jota velalli- 1§
24496: nen ei ollut luvannut velkasuhteen syntyessä,
24497: Säännöstelyrikos
24498: 3) käyttämällä velvoitteen täyttämiseen epä-
24499: tavallista maksuvälinettä tai Joka rikkoo tai yrittää rikkoa
24500: 1) sotatilasta annetussa laissa (303/30),
24501: 4) ryhtymällä muuhun niihin rinnastetta-
24502: vaan velkojan asemaa parantavaan järjeste- 2) eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansa-
24503: lyyn, kuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttä-
24504: misestä annetussa laissa (659/67),
24505: on tuomittava velkojansuosinnasta sakkoon 3) väestön toimeentulon ja maan talous-
24506: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. elämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa
24507: annetussa laissa (407 170),
24508: 7§ 4) hintavalvontalaissa (156174),
24509: 5) maan ulkomaankaupan ja taloudellisen
24510: Velallisen rikoksen tekijä kasvun turvaamisesta annetussa laissa ( 1571
24511: 74),
24512: Joka velallisen puolesta on tehnyt 1-6 §:ssä 6) valuuttalaissa (954/85) tai
24513: tarkoitetun rikoksen, tuomitaan niin kuin ve- 7) eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toi-
24514: lallinen.
24515: menpiteistä annetussa laissa (1104/85)
24516: säädettyä tai viranomaisen näiden lakien no-
24517: 8§ jalla antamaa säännöstelymääräystä, on tuo-
24518: Määritelmä mittava säännöstelyrikoksesta sakkoon tai van-
24519: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
24520: Mitä tässä luvussa on säädetty ulosottome-
24521: 2§
24522: nettelystä, koskee soveltuvin osin myös ulos-
24523: ottoviranomaisen menettelyä, johon ryhdytään Törkeä säännöstelyrikos
24524: ulosoton turvaamiseksi.
24525: Jos säännöstelyrikoksessa
24526: 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista
24527: 9§ hyötyä,
24528: Syyteoikeus 2) rikos on omiaan jollakin alueella tai koko
24529: maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa
24530: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä väestön toimeentulolle, yhteiskunnan taloudel-
24531: velallisen epärehellisyydestä, velallisrikkomuk- liselle toiminnalle tai maan taloudelliselle puo-
24532: sesta eikä velkojansuosinnasta, ellei asianomis- lustusvalmiudelle tai
24533: taja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi. 3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
24534: ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena
24535: Velallisen epärehellisyyden ja velkojansuo- arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomitta-
24536: sinnan asianomistajia ovat velallisen teon ai- va törkeästä säännöstelyrikoksesta vankeuteen
24537: kaiset tunnetut velkojat. Velallisen petoksen, vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
24538: törkeän velallisen petoksen, velallisen viipilli- neljäksi vuodeksi.
24539: syyden ja velallisrikkomuksen asianomistajia
24540: ovat kysymyksessä olevaan selvitys- tai täytän-
24541: 3§
24542: töönpanomenettelyyn osallistuvat velkojat.
24543: Säännöstelyrikkomus
24544: Jos velallisen konkurssipesällä on konkurssi-
24545: säännön perusteella määrätty hallinto, se käyt- Jos säännöstelyrikos, huomioon ottaen ta-
24546: tää asianomistajien puhevaltaa velallisen rikos- voitellun hyödyn määrä tai muut rikokseen
24547: ta koskevassa jutussa. Yksittäisenä velkojalla liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen
24548: on kuitenkin oikeus itsenäisesti käyttää puhe- vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava sään-
24549: valtaa omasta puolestaan. nöstelyrikkomuksesta sakkoon.
24550: 1988 vp. - HE n:o 66 237
24551:
24552: 4§ 8§
24553: Salakuljetus Omaisuuden menettäminen
24554: Joka ilman asianmukaista lupaa taikka muu- Omaisuus, joka on ollut 1-5 §:ssä tarkoite-
24555: ten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tun rikoksen kohteena (rikosesine), on tuomit-
24556: tai määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda tava valtiolle menetetyksi siltä osin kuin menet-
24557: maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta tämisseuraamus on tarpeen
24558: tavaraa, jonka tuonti tai vienti on kielletty tai 1) säännöstelyn tarkoituksen turvaamiseksi,
24559: edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta, 2) omaisuuteen kohdistuvien uusien vastaa-
24560: on tuomittava salakuljetuksesta sakkoon tai vankaltaisten rikosten ehkäisemiseksi tai
24561: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 3) omaisuuden terveydelle tai ympäristölle
24562: Salakuljetuksena ei kuitenkaan pidetä 1- vaarallisten ominaisuuksien vuoksi.
24563: 3 §:ssä tarkoitetun tuontia tai vientiä koskevan Astia, päällys tai muu väline, jota on käytet-
24564: säännöksen tai määräyksen rikkomista. ty menetetyksi tuomittavan rikosesineen säilyt-
24565: tämiseen, voidaan myös tuomita menetetyksi,
24566: jos rikosesineen menettämisseuraamusta ei
24567: 5§ muuten ole hankaluuksitta mahdollista panna
24568: Salakuljetusrikkomus täytäntöön.
24569: Kuljetusväline, jota on käytetty 1-6 §:ssä
24570: Jos salakuljetus, huomioon ottaen tavaran tarkoitetun rikoksen tai 6 §:ssä tarkoitetun ve-
24571: arvo tai määrä tai muut rikokseen liittyvät ropetoksen tekemiseen ja johon on tehty rikos-
24572: seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäi- esineen kätkemistä helpottavia tai muulla ta-
24573: nen, rikoksentekijä on tuomittava salakuljetus- voin rikoksen tekemistä edistäviä rakennemuu-
24574: rikkomuksesta sakkoon. toksia, voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.
24575: Muukin kuljetusväline voidaan tuomita mene-
24576: 6§ tetyksi, jos sitä on pääasiallisesti käytetty sel-
24577: Laiton tuontilavaraan ryhtyminen laisen rikoksen tekemiseen.
24578:
24579: Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai 9§
24580: välittää sellaista omaisuutta, johon nähden sitä Omaisuuden menettämisen rajoitukset
24581: maahan tuotaessa on tehty 1-5 §:ssä tai 29
24582: luvun 1-3 §:ssä tarkoitettu rikos, taikka Menetetyksi ei tuomita rikosesinettä, säily-
24583: muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, tysvälinettä tai kuljetusvälinettä, joka koko-
24584: vaikka hän tietää, että omaisuus on tällä taval- naan tai osaksi kuuluu muulle kuin rikoksen
24585: la maahan tuotu, on tuomittava laittomasta tekijälle, rikokseen osalliselle tai sille, jonka
24586: tuontilavaraan ryhtymisestä sakkoon tai van- puolesta tai suostumuksin rikos on tehty.
24587: keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Omaisuus voidaan kuitenkin tuomita menete-
24588: tyksi siltä, jolle omaisuus on rikoksen tekemi-
24589: 7 § sen jälkeen siirretty, jos hän omaisuuden vas-
24590: taanottaessaan on tiennyt rikoksesta.
24591: Rajoitussäännös
24592: 10 §
24593: Tämän luvun 1-5 §:ssä tarkoitettuna rikok-
24594: sena ei pidetä vähäistä ilmoittamis- tai tiedon- Arvon menettäminen
24595: antovelvollisuuden laiminlyöntiä eikä muuta Jos 8 §:n mukaan menetettävää omaisuutta
24596: vähäistä menettelytapamääräyksen rikkomista. ei voida tuomita menetetyksi 9 §:ssä säädetyn
24597: Laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ei rajoituksen vuoksi tai sen johdosta, että omai-
24598: tuomita henkilöä, joka on osallinen tavaraa suus on menettämisseuraamuksen välttämiseksi
24599: maahan tuotaessa tehtyyn rikokseen. kätketty tai hävitetty, rikoksen tekijä ja siihen
24600: Tämän luvun 6 §:ää ei sovelleta rikoksente- osallinen voidaan tuomita omaisuuden asemes-
24601: kijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan henki- ta menettämään sen arvo joko kokonaan tai
24602: löön, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa osaksi. Arvon menettämiseen voidaan samoin
24603: rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tuomita se, jonka puolesta tai suostumuksin
24604: tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. rikos on tehty, ja se, joka vastaanotettuaan
24605: 238 1988 vp. - HE n:o 66
24606:
24607: omaisuuden tietoisena rikoksen tapahtumisesta 12 §
24608: on luovuttanut sen edelleen taikka menettämis- Menettelysäännös
24609: seuraamuksen välttämiseksi kätkenyt tai hävit-
24610: tänyt sen. Se, jonka puolesta tai suostumuksin 1-
24611: Arvon menettämisestä määrättäessä on kun- 6 §:ssä tarkoitettu rikos on tehty, samoin kuin
24612: kin vastaajan osalta otettava huomioon rikok- se, joka on tiennyt sellaisesta rikoksesta ja jolle
24613: sesta ilmenevä syyllisyys, vastaajan taloudelli- omaisuus on rikoksen tekemisen jälkeen siirret-
24614: nen asema ja muut olosuhteet. ty, voidaan tuomita tässä luvussa tarkoitettuun
24615: Jos kaksi tai useampi tuomitaan samaa menettämisseuraamukseen, vaikka syytettä ei
24616: omaisuutta koskevaan arvon menettämiseen ole häntä tai rikoksentekijää vastaan nostettu
24617: tässä luvussa tarkoitetun rikoksen johdosta, he tai rikoksentekijää tuomittu rangaistukseen.
24618: vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Se, jota ei
24619: ole tuomittu menettämään koko arvoa, vastaa 13 §
24620: kuitenkin vain tuomitusta määrästä.
24621: Viittaussäännös
24622: 11§
24623: Jollei 8-12 §:stä muuta johdu, sovelletaan
24624: Menettämisseuraamuksen kohtuul/istaminen 2 luvun 16 §:n säännöksiä. Menetetyksi tuomi-
24625: tun rikosesineen suhteen on myös noudatettava
24626: Jos menettämisseuraamus olisi rikoksen laa-
24627: 2 luvun 16 §:n 4 momenttia.
24628: tu ja muut olosuhteet huomioon ottaen koh-
24629: tuuton, seuraamusta ei tuomita tai se määrä-
24630: tään koskemaan omaisuuden arvoa taikka vain Tämä laki tulee voimaan päivänä
24631: osaa omaisuudesta tai sen arvosta. kuuta 19
24632:
24633:
24634: 2.
24635: Laki
24636: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta
24637:
24638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24639: muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 3 §
24640: sekä
24641: lisätään asetukseen 12 päivänä kesäkuuta 1959 annetulla lailla (260/59) kumotun 14 §:n sijaan
24642: uusi 14 § seuraavasti:
24643:
24644: 3 § 14 §
24645: Rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli Virallisen syyttäjän syyteoikeus määräytyy
24646: voimassa, kun rikos tehtiin. sen lain mukaan, joka on voimassa syytettä
24647: Jos tuomitsemishetkellä on voimassa toinen nostettaessa.
24648: laki kuin tekohetkellä, sovelletaan kuitenkin Virallinen syyttäjä ei kuitenkaan saa ilman
24649: uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lie- asianomistajan syyttämispyyntöä nostaa syy-
24650: vempään lopputulokseen. Jos uusi laki on tettä aikaisemman lain voimassa ollessa tehdys-
24651: tullut voimaan vasta sen jälkeen kun asia on tä rikoksesta, josta syyttäjä tuon lain mukaan
24652: ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa, muu- ei saanut nostaa syytettä ilman sellaista pyyn-
24653: toksenhakutuomioistuimen on sovellettava töä, vaikka rikos uuden lain mukaan on viralli-
24654: uutta lakia vain, milloin teosta uuden lain sen syytteen alainen. Asianomistajan oikeudes-
24655: mukaan ei ole tuomittava rangaistusta tai mil- ta peruuttaa syyttämispyyntönsä on tällöinkin
24656: loin tekohetkellä voimassa olleen lain sovelta- voimassa, mitä 17 §:n 2 momentissa on säädet-
24657: minen johtaisi olennaisesti ankarampaan lop- ty.
24658: putulokseen.
24659: Jos laki on tarkoitettu olemaan voimassa
24660: vain määrättynä aikana, sovelletaan sinä aika- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24661: na tehtyyn tekoon tekohetkellä voimassa ollut- kuuta 19
24662: ta lakia, jollei toisin ole säädetty.
24663: 1988 vp. - HE n:o 66 239
24664:
24665: 3.
24666: Laki
24667: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun 2 §:n muuttamisesta
24668:
24669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rangaistusten täytäntöönpanosta 19 päivänä
24670: joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 luvun 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä
24671: huhtikuuta 1971 annetussa laissa (302171), näin kuuluvaksi:
24672:
24673: 2 luku sin päivin tuomittu vankeusrangaistus muunne-
24674: Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja taan kuukausiksi siten, että kolmekymmentä
24675: sakon muuntorangaistuksesta päivää luetaan yhdeksi kuukaudeksi. Sakon
24676: muuotarangaistuksen aika lasketaan aina päi-
24677: 2§ väluvun mukaan.
24678: Määräaikaisen vankeusrangaistuksen aika
24679: lasketaan vuosien ja kuukausien osalta kalente-
24680: riajan mukaan. Tuomioon mahdollisesti sisäl- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24681: tyvät päivät lisätään näin saatuun aikaan. Täy- kuuta 19
24682:
24683:
24684:
24685: 4.
24686: Laki
24687: pakkokeinolain muuttamisesta
24688:
24689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokei-
24690: nolain (450/87) 1 luvun 1 §:n 1 momentti sekä 5 luvun 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti
24691: näin kuuluviksi:
24692:
24693: 1 luku josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän
24694: kuin kuusi kuukautta vankeutta, saadaan ra-
24695: Kiinniottaminen, pidättäminen ja kennuksessa, huoneessa taikka suljetussa säily-
24696: vangitseminen tyspaikassa tai kulkuneuvossa toimittaa kotiet-
24697: Kiinniottaminen sintä takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai
24698: muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi
24699: 1§ olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Ko-
24700: Jokamiehen kiinniotto-oikeus tietsintä saadaan toimittaa myös, jos epäilyn
24701: kohteena oleva rikos on väärennysaineiston tai
24702: Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pake- väärän rahan hallussapito taikka henkilörekis-
24703: nemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikokses- teriin tunkeutuminen.
24704: ta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on
24705: lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lie-
24706: vä luvaton käyttö tai lievä petos.
24707:
24708: Henkilöön kohdistuva etsintä
24709: 5 luku 10§
24710: Etsintä Henkilöntarkastuksen edellytykset
24711: Paikkaan kohdistuva etsintä
24712: Henkilöntarkastus saadaan toimittaa takava-
24713: 1§ rikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin
24714: Kotietsinnän edellytykset sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla mer-
24715: kitystä rikoksen selvittämisessä, jos on syytä
24716: Jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty
24717: 240 1988 vp. - HE n:o 66
24718:
24719: ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi taikka väärennysaineiston tai väärän rahan
24720: kuukautta vankeutta. Henkilöntarkastus saa- hallussapito.
24721: daan toimittaa myös, jos epäilyn kohteena
24722: oleva rikos on lievä pahoinpitely, näpistys,
24723: lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä petos Tämä laki tulee voimaan päivänä
24724: kuuta 19
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: 5.
24730: Laki
24731: sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muuttamisesta
24732:
24733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilas-
24734: oikeudenkäyntilain (326/83) 2 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
24735:
24736: 2§
24737: 19 a §:ssä. Edellytyksenä on, että teko on koh-
24738: Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään distunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaa-
24739: myös syyte sotilasta vastaan teosta, josta on seen.
24740: säädetty rangaistus rikoslain 21 luvun 1-3 tai
24741: 5-13 §:ssä, 25 luvun 12 tai 13 §:ssä, 28, 31,
24742: 32, 33 tai 35 luvussa, 36 luvun 1-4 §:ssä, 37 Tämä laki tulee voimaan päivänä
24743: luvun 8-10 §:ssä taikka 40 luvun 1- kuuta 19
24744:
24745:
24746:
24747:
24748: 6.
24749: Laki
24750: löytötavaralain 13 §:n muuttamisesta
24751:
24752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun löytötava-
24753: ralain (893/43) 13 § näin kuuluvaksi:
24754:
24755: 13§
24756: Jos löytäjä jättää ilmoittamatta löydöstä, Rangaistus löytötavaran anastamisesta on
24757: niin kuin edellä on säädetty, tai jos hän salaa säädetty rikoslain 28 luvun 4 §:n 2 momentissa
24758: löydön tai löytötavaran, kun omistaja tai muu sekä 5 ja 6 §:ssä.
24759: oikeutettu sitä tiedustelee, taikka jos hän sen
24760: anastaa ilman laillista oikeutta, hän menettää Tämä laki tulee voimaan päivänä
24761: kaikki löytöön perustuvat oikeutensa. kuuta 19
24762: 1988 vp. - HE n:o 66 241
24763:
24764: 7.
24765: Laki
24766: verotuslain muuttamisesta
24767:
24768: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24769: kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 122 § sekä
24770: muutetaan lain 121 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
24771: 121 §
24772: Rangaistus valtionveron, kunnallisveron ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
24773: kirkollisveron sekä vakuutetun kansaneläke- ja kuuta 19
24774: sairausvakuutusmaksun lainvastaisesta välttä-
24775: misestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikos-
24776: lain 29 luvun 1-3 §:ssä.
24777:
24778:
24779:
24780: 8.
24781: Laki
24782: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta
24783:
24784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden
24785: verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annettuun lakiin (627 /78) uusi 22 a § seuraavasti:
24786:
24787: 22 a § Rangaistus lähdeveroon kohdistuvasta vero-
24788: Rangaistus tämän lain mukaan määrättävän rikkomuksesta on sääd~tty rikoslain 29 luvun
24789: veron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittä- 4 §:ssä.
24790: misestä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-
24791: 3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24792: kuuta 19
24793:
24794:
24795: 9.
24796: Laki
24797: ennakkoperintälain 62 ja 63 §:n muuttamisesta
24798:
24799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakko-
24800: perintälain (418/59) 62 ja 63 §, näistä 63 § sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1979
24801: annetussa laissa (555/79), näin kuuluviksi:
24802:
24803: 62 §
24804: Rangaistus ennakon lainvastaisesta välttämi- momentissa, 29 a, 29 b tai 34 §:ssä säädetyn
24805: sestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain velvollisuuden, on tuomittava ennakkoperintä-
24806: 29 luvun 1-3 §:ssä. rikkomuksesta sakkoon.
24807: Edellä 2 momentissa tarkoitetusta rikko-
24808: 63 § muksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä,
24809: Rangaistus ennakkoon kohdistuvasta vero- syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
24810: rikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 luvun jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivyt-
24811: 4 §:ssä. telemättä korjattu.
24812: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta
24813: jättää asianmukaisesti täyttämättä 20 §:n 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
24814: momentissa, 20 a tai 21 a §:ssä, 29 §:n 1-3 kuuta 19
24815: 31 380465Z
24816: 242 1988 vp. - HE n:o 66
24817:
24818: 10.
24819: Laki
24820: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
24821:
24822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä
24823: heinäkuuta 1963 annetun lain (366/63) 18 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä
24824: kesäkuuta 1979 annetulla lailla (556179), näin kuuluvaksi:
24825:
24826: 18 § velvollisuuden, on tuomittava sosiaaliturva-
24827: Rangaistus työnantajan sosiaaliturvamaksun maksurikkomuksesta sakkoon.
24828: lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämises- Edellä 3 momentissa tarkoitetusta rikko-
24829: tä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. muksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä,
24830: Rangaistus työnantajan sosiaaliturvamak- syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
24831: suun kohdistuvasta verorikkomuksesta on sää- jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivyt-
24832: detty rikoslain 29 luvun 4 § :ssä. telemättä korjattu.
24833: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta
24834: jättää asianmukaisesti täyttämättä 6, 7 tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
24835: 7 a §:ssä taikka 12 §:n 1 momentissa säädetyn kuuta 19
24836:
24837:
24838:
24839:
24840: 11.
24841: Laki
24842: perintö- ja lahjaverolain 70 §:n muuttamisesta
24843:
24844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja
24845: lahjaverolain (378/40) 70 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
24846:
24847: 70 §
24848: Rangaistus perintö- tai lahjaveron lainvastai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24849: sesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on sää- kuuta 19
24850: detty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: 12.
24856: Laki
24857: liikevaihtoverolain 81 §:n muuttamisesta
24858:
24859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
24860: verolain (532/63) 81 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1979
24861: annetulla lailla (557 179), näin kuuluvaksi:
24862:
24863: 81 §
24864: Rangaistus liikevaihtoveron lainvastaisesta Rangaistus liikevaihtoveroon kohdistuvasta
24865: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty verorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29
24866: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. luvun 4 §:ssä.
24867: 1988 vp. - HE n:o 66 243
24868:
24869: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta muksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä,
24870: jättää asianmukaisesti täyttämättä 34 tai 35 syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
24871: §:ssä, 37 §:n 1-3 momentissa, 38 §:n 2 mo- jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivyt-
24872: mentissa, 39 §:n 1 momentissa, 40 §:n 1 mo- telemättä korjattu.
24873: mentissa tai 69 §:ssä säädetyn velvollisuuden,
24874: on tuomittava liikevaihtoverorikkomuksesta
24875: sakkoon. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24876: Edellä 3 momentissa tarkoitetusta rikko- kuuta 19
24877:
24878:
24879:
24880:
24881: 13.
24882: Laki
24883: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain muuttamisesta
24884:
24885: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta
24886: 20 päivänä joulukuuta 1966 annettuun lakiin (664/66) uusi 7 a § seuraavasti:
24887:
24888: 7a§
24889: Rangaistus vakuutusmaksuveron lainvastai- momentissa tai 69 §:ssä säädetyn velvollisuu-
24890: sesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on sää- den, on tuomittava vakuutusmaksuverorikko-
24891: detty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. muksesta sakkoon.
24892: Rangaistus vakuutusmaksuveroon kohdistu- Edellä 3 momentissa tarkoitetusta rikko-
24893: vasta verorikkomuksesta on säädetty rikoslain muksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä,
24894: 29 luvun 4 §:ssä. syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
24895: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivyt-
24896: jättää vakuutusmaksuveron suhteen asianmu- ., telemättä korjattu.
24897: kaisesti täyttämättä liikevaihtoverolain 34 tai
24898: 35 §:ssä, 37 §:n 1-3 momentissa, 38 §:n 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä
24899: momentissa, 39 §:n 1 momentissa, 40 §:n 1 kuuta 19
24900:
24901:
24902:
24903: 14.
24904: Laki
24905: valmisteverotuslain 39 §:n muuttamisesta
24906:
24907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä heinäkuuta 1974 annetun valmisteve-
24908: rotuslain (558/74) 39 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1982
24909: annetulla lailla (1021182), näin kuuluvaksi:
24910:
24911: 39 §
24912: Rangaistus valmisteveron lainvastaisesta Joka viranomaisen kehotuksesta huolfmatta
24913: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty jättää asianmukaisesti täyttämättä 5, 6, 31 tai
24914: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. Valmisteveron 32 §:ssä, 34 §:n 1 momentissa taikka 38 §:ssä
24915: lainvastaisena välttämisenä pidetään myös pe- säädetyn velvollisuuden, on tuomittava valmis-
24916: rusteettoman hinnanerosuorituksen hankkimis- teverorikkomuksesta sakkoon.
24917: ta.
24918: Rangaistus valmisteveroon kohdistuvasta ve- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24919: rorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 lu- kuuta 19
24920: vun 4 §:ssä.
24921: 244 1988 vp. - HE n:o 66
24922:
24923: 15.
24924: Laki
24925: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
24926:
24927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä
24928: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 24 § näin kuuluvaksi:
24929:
24930: 24 § mentissa, 17 §:n 4 momentissa tai 22 §:ssä
24931: Rangaistus auto- ja moottoripyöräveron säädetyn velvollisuuden taikka auto- ja moot-
24932: lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämises- toripyöräverosta annetussa asetuksessa (483/
24933: tä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. 67) säädetyn ilmoittamis- tai tietojenantovel-
24934: Rangaistus auto- ja moottoripyöräveroon vollisuuden, on tuomittava auto- ja moottori-
24935: kohdistuvasta verorikkomuksesta on säädetty pyöräverorikkomuksesta sakkoon.
24936: rikoslain 29 luvun 4 §:ssä.
24937: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta Tämä laki tulee voimaan päivänä
24938: jättää asianmukaisesti täyttämättä 8 §:n 1 mo- kuuta 19
24939:
24940:
24941:
24942:
24943: 16.
24944: Laki
24945: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 33 §:n muuttamisesta
24946:
24947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta
24948: 1966 annetun lain (722/66) 33 § näin kuuluvaksi:
24949:
24950: 33 § tai 26 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuo-
24951: Rangaistus varsinaisen ajoneuvoveron tai li- mittava moottoriajoneuvoverorikkomuksesta
24952: säveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen sakkoon.
24953: yrittämisestä on säädetty rikoslain 29 luvun
24954: 1-3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24955: Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä 20 kuuta 19
24956:
24957:
24958:
24959:
24960: 17.
24961: Laki
24962: investointiverolain muuttamisesta
24963:
24964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä tammikuuta 1977 annettuun investointi-
24965: verolakiin (54/77) uusi 23 a § seuraavasti:
24966:
24967: 23 a §
24968: Rangaistus investointiveron lainvastaisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
24969: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty kuuta 19
24970: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
24971: 1988 vp. - HE n:o 66 245
24972:
24973:
24974: 18.
24975: Laki
24976: leimaverolain 100 §:n muuttamisesta
24977:
24978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
24979: 100 §, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1959 ja 15 päivänä elokuuta 1980
24980: annetuilla laeilla (271159 ja 608/80) näin kuuluvaksi:
24981:
24982: 100§ rikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 luvun
24983: Rangaistus leimaveron lainvastaisesta välttä- 4 §:ssä.
24984: misestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikos-
24985: lain 29 luvun 1-3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24986: Rangaistus leimaveroon kohdistuvasta vero- kuuta 19
24987:
24988:
24989:
24990:
24991: 19.
24992: Laki
24993: elokuvaverolain 18 §:n muuttamisesta
24994:
24995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun elokuvave-
24996: rolain (366/64) 18 § näin kuuluvaksi:
24997:
24998: 18 §
24999: Rangaistus elokuvaveron lainvastaisesta vält- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25000: tämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty ri- kuuta 19
25001: koslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: 20.
25007: Laki
25008: arpajaisverolain muuttamisesta
25009:
25010: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun arpajaisve-
25011: rolakiin (259170) 11 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (622178) kumotun 8 §:n sijaan uusi
25012: 8 § seuraavasti:
25013: 8§ rorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 lu-
25014: Rangaistus arpaJarsveron lainvastaisesta vun 4 §:ssä.
25015: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty
25016: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25017: Rangaistus arpajaisveroon kohdistuvasta ve- kuuta 19
25018: 246 1988 vp. - HE n:o 66
25019:
25020: 21.
25021: Laki
25022: koiraverosta annetun lain muuttamisesta
25023:
25024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettuun
25025: lakiin (590179) uusi 16 a § seuraavasti:
25026:
25027: 16 a §
25028: Rangaistus koiraveron lainvastaisesta välttä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25029: misestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikos- kuuta 19
25030: lain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25031:
25032:
25033:
25034:
25035: 22.
25036: Laki
25037: tasausverolain muuttamisesta
25038:
25039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1971 annettuun tasausvero-
25040: lakiin (922171) uusi 8 a § seuraavasti:
25041:
25042: 8a§
25043: Rangaistus tasausveron lainvastaisesta vält- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25044: tämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty ri- kuuta 19
25045: koslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25046:
25047:
25048:
25049: 23.
25050: Laki
25051: tullilain 8 ja 52 §:n muuttamisesta
25052:
25053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tullilain 8 §:n j kohta ja 52 §, sellaisina kuin ne
25054: ovat, 8 §:n j kohta 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1165/87) ja 52 § 9 päivänä
25055: heinäkuuta 1982 annetussa laissa (547 /82), näin kuuluviksi:
25056:
25057: 8§ 52§
25058: Tässä laissa tarkoitetaan: Rangaistus tullin lainvastaisesta välttämises-
25059: tä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29
25060: j) tullirikokse/la rikoslain 29 luvussa tarkoi- luvun 1-3 §:ssä.
25061: tettua verorikosta sekä rikoslain 46 luvussa Joka laiminlyö tämän lain tai tulliverolain
25062: tarkoitettua säännöstelyrikosta, salakuljetusta (575178) taikka niiden nojalla annettujen sään-
25063: ja laitonta tuontitavaraan ryhtymistä, jos rikos nösten tai määräysten mukaisen ilmoittamis-
25064: käsittää tämän lain tai muun lain, jonka nou- tai muun velvollisuuden taikka muuten rikkoo
25065: dattamisen valvonta tai täytäntöönpano on sanottuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuo-
25066: tullilaitoksen tehtävänä, taikka tällaisen lain mittava, jollei teosta muualla ole säädetty an-
25067: nojalla annettujen säännösten tai määräysten karampaa rangaistusta, tullirikkomuksesta
25068: rikkomisen sekä muutakin sellaisten säännös- sakkoon.
25069: ten ja määräysten rikkomista;
25070: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25071: kuuta 19 .
25072: 1988 vp. - HE n:o 66 247
25073:
25074: 24.
25075: Laki
25076: polkumyynnin sekä vientituen avulla tapahtuvan tuonnin ehkäisemisestä annetun lain 29 §:n
25077: muuttamisesta
25078:
25079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään polkumyynnin sekä vientituen avulla tapahtuvan
25080: tuonnin ehkäisemisestä 30 päivänä toukokuuta 1980 annetun lain (387 /80) 29 §:ään uusi 2
25081: momentti seuraavasti:
25082:
25083: 29 §
25084: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25085: Rangaistus polkumyynti- tai tasoitustullin kuuta 19
25086: lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämises-
25087: tä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25088:
25089:
25090:
25091:
25092: 25.
25093: Laki
25094: tuontimaksulain muuttamisesta
25095:
25096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä joulukuuta 1977 annettuun tuontimak-
25097: sulakiin (1008/77) uusi 7 a § seuraavasti:
25098:
25099: 7a§
25100: Rangaistus tuontimaksun lainvastaisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
25101: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty kuuta 19 .
25102: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25103:
25104:
25105:
25106:
25107: 26.
25108: Laki
25109: kylvösiementuotannon edistämisestä annetun lain muuttamisesta
25110:
25111: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kylvösiementuotannon edistämisestä 10 päivänä
25112: tammikuuta 1975 annettuun lakiin (13175) uusi 7 a § seuraavasti:
25113:
25114: 7a §
25115: Rangaistus kylvösiemenen tasausmaksun Tämä laki tulee voimaan päivänä
25116: lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämises- kuuta 19
25117: tä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25118: 248 1988 vp. - HE n:o 66
25119:
25120: 27.
25121: Laki
25122: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
25123:
25124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta
25125: 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain (583176) 19 § näin kuuluvaksi:
25126:
25127: 19 § Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä 6 tai
25128: Rangaistus tasausmaksun lainvastaisesta 16 §:ssä taikka 17 §:n 1 momentissa säädetyn
25129: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty velvollisuuden, on tuomittava tasausmaksurik-
25130: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. komuksesta sakkoon.
25131: Rangaistus tasausmaksuun kohdistuvasta ve-
25132: rorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 lu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25133: vun 4 §:ssä. kuuta 19
25134:
25135:
25136:
25137:
25138: 28.
25139: Laki
25140: suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannettavista markkinoimismaksuista annetun lain 23 §:n
25141: muuttamisesta
25142:
25143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannetta-
25144: vista markkinoimismaksuista 22 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1038178) 23 § näin
25145: kuuluvaksi:
25146:
25147: 23 § 20 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuomitta-
25148: Rangaistus markkinoimismaksun lainvastai- va markkinoimismaksurikkomuksesta sak-
25149: sesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on sää- koon.
25150: detty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25151: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta Tämä laki tulee voimaan päivänä
25152: jättää asianmukaisesti täyttämättä 8 tai 18- kuuta 19
25153:
25154:
25155:
25156:
25157: 29.
25158: Laki
25159: maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain 25 §:n muuttamisesta
25160:
25161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta 30
25162: päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (1101182) 25 § näin kuuluvaksi:
25163:
25164: 25 § Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä 11,
25165: Rangaistus vientikustannusmaksun lainvas- 21 tai 22 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on
25166: taisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on tuomittava vientikustannusmaksurikkomukses-
25167: säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä. ta sakkoon.
25168: Rangaistus vientikustannusmaksuun kohdis-
25169: tuvasta verorikkomuksesta on säädetty rikos- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25170: lain 29 luvun 4 §:ssä. kuuta 19
25171: 1988 vp. - HE n:o 66 249
25172:
25173: 30.
25174: Laki
25175: vientimaksulain 14 §:n muuttamisesta
25176:
25177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan I8 päivänä tammikuuta I974 annetun vientimak-
25178: sulain (52174) I4 § näin kuuluvaksi:
25179:
25180: I4 § dessä tehdystä tullirikkomuksesta on säädetty
25181: Rangaistus vientimaksun lainvastaisesta vält- tullilain (573/78) 52 §:n 2 momentissa.
25182: tämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty ri-
25183: koslain 29 luvun I-3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25184: Rangaistus vientimaksun kantamisen yhtey- kuuta I9 .
25185:
25186:
25187:
25188:
25189: 31.
25190: Laki
25191: öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta
25192:
25193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään öljysuojarahastosta 24 päivänä toukokuuta I974
25194: annettuun lakiin (379174) uusi II b § seuraavasti:
25195:
25196: II b §
25197: Rangaistus öljysuojamaksun lainvastaisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
25198: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty kuuta I9
25199: rikoslain 29 luvun I-3 §:ssä.
25200:
25201:
25202:
25203:
25204: 32.
25205: Laki
25206: varmuusvarastointimaksusta annetun lain muuttamisesta
25207:
25208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään varmuusvarastointimaksusta 29 päivänä joulukuuta
25209: I983 annettuun lakiin (II05/83) uusi 9 a § seuraavasti:
25210:
25211: 9a§
25212: Rangaistus varmuusvarastointimaksun lain- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25213: vastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on kuuta I9
25214: säädetty rikoslain 29 luvun I-3 §:ssä.
25215:
25216:
25217:
25218: 32 380465Z
25219: 250 1988 vp. - HE n:o 66
25220:
25221: 33.
25222: Laki
25223: palosuojelumaksusta annetun lain muuttamisesta
25224:
25225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään palosuojelumaksusta 20 päivänä heinäkuuta 1946
25226: annettuun lakiin (586/46) uusi 3 a § seuraavasti:
25227:
25228: 3a §
25229: Rangaistus palosuojelumaksun lainvastaises- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25230: ta välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty kuuta 19
25231: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25232:
25233:
25234:
25235:
25236: 34.
25237: Laki
25238: kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 9 §:n muuttamisesta
25239:
25240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kasvinjalostustoiminnan edistämisestä 8 päivänä
25241: joulukuuta 1977 annetun lain (896/77) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
25242:
25243: 9§
25244: Rangaistus kasvinjalostusmaksun lainvastai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25245: sesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on sää- kuuta 19
25246: detty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25247:
25248:
25249:
25250:
25251: 35.
25252: Laki
25253: apteekkimaksusta annetun lain 15 §:n muuttamisesta
25254:
25255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta 1946
25256: annetun lain (148/46) 15 § näin kuuluvaksi:
25257:
25258: 15 §
25259: Rangaistus apteekkimaksun lainvastaisesta 10 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuomitta-
25260: välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty va apteekkimaksurikkomuksesta sakkoon.
25261: rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25262: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta Tämä laki tulee voimaan päivänä
25263: jättää asianmukaisesti täyttämättä 3 tai kuuta 19
25264: 1988 vp. - HE n:o 66 251
25265:
25266: 36.
25267: Laki
25268: pellonraivausmaksusta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
25269:
25270: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pellonraivausmaksusta 26 päivänä kesäkuuta
25271: 1987 annetun lain (602/87) 14 § näin kuuluvaksi:
25272:
25273: 14 §
25274: Rangaistus pellonraivausmaksun lainvastai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25275: sesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on sää- kuuta 19
25276: detty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25277:
25278:
25279:
25280:
25281: 37.
25282: Laki
25283: torjunta-ainelain muuttamisesta
25284:
25285: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä toukokuuta 1969 annettuun torjunta-
25286: ainelakiin (327 /69) uusi 7 f § seuraavasti:
25287:
25288: 7 f §
25289: Rangaistus 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa suun kohdistuvasta verorikkomuksesta on sää-
25290: tarkoitetun maksun lainvastaisesta välttämises- detty rikoslain 29 luvun 4 §:ssä.
25291: tä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29
25292: luvun 1-3 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25293: Rangaistus 1 momentissa mainittuun mak- kuuta 19
25294:
25295:
25296:
25297:
25298: 38.
25299: Laki
25300: haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta
25301:
25302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan haja- asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
25303: tuesta 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (1086174) 16 § näin kuuluvaksi:
25304:
25305: 16 §
25306: Rangaistus vähittäiskaupan rahoitustukeen vine vuotuisine korkoineen, joka on seitsemän
25307: kohdistuvasta avustuspetoksesta ja rahoitus- prosenttiyksikköä Suomen Pankin rahalaitos-
25308: tuen väärinkäytöstä on säädetty rikoslain 29 ten keskuspankkiJuotosta peruskorkona velat-
25309: luvun 5-8 §:ssä. tamaa korkoa korkeampi.
25310: Rangaistusta tuomittaessa on myönnetty ra-
25311: hoitustuki samalla määrättävä maksettavaksi Tämä laki tulee voimaan päivänä
25312: takaisin valtiolle tuen suorittamisesta lasketta- kuuta 19 .
25313: 252 1988 vp. - HE n:o 66
25314:
25315: 39.
25316: Laki
25317: osakeyhtiölain 16 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta
25318:
25319: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25320: muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734178) 16 luvun 8 §:n 3 kohta
25321: ja 9 §:n 4 ja 5 kohta sekä
25322: lisätään luvun 9 §:ään uusi 6 kohta seuraavasti:
25323:
25324: 16 luku 4) antaa rahalainan tai vakuuden 12 luvun
25325: Erinäisiä säännöksiä 7 §:n säännösten vastaisesti;
25326: 5) laiminlyö osake- tai osakasluettelon pitä-
25327: 8§ misen tai niiden nähtävänä pitämisen; tai
25328: Joka 6) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök-
25329: sen tai konsernitilinpäätöksen laatimisesta tai
25330: 3) rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkas- osakeyhtiön selvitystilaa koskevan lopputilityk-
25331: tuskertomuksen laatimisesta, sen antamisesta,
25332: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
25333: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
25334: rangaistusta, osakeyhtiörikoksesta sakkoon tai rangaistusta, osakeyhtiörikkomuksesta sak-
25335: vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. koon.
25336: 9§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
25337: Joka kuuta 19
25338:
25339:
25340:
25341:
25342: 40.
25343: Laki
25344: osuuskuntalain muuttamisesta
25345:
25346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25347: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain (247/54) 165 §,sellaisena kuin
25348: se on 29 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (371/81), sekä
25349: lisätään lakiin uusi 165 a § seuraavasti:
25350: 165 § 165 a §
25351: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpää- Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tilintar-
25352: töksen laatimisesta, on tuomittava, jollei teko kastuskertomuksen laatimisesta, on tuomitta-
25353: ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädet- va, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla
25354: ty ankarampaa rangaistusta, osuuskuntarikko- laissa säädetty ankarampaa rangaistusta,
25355: muksesta sakkoon. osuuskuntarikoksesta sakkoon tai vankeuteen
25356: Rangaistus kirjanpitorikoksesta ja tuotta- enintään yhdeksi vuodeksi.
25357: muksellisesta kirjanpitorikoksesta on säädetty
25358: rikoslain 30 luvun 9 ja 10 §:ssä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25359: kuuta 19
25360: 1988 vp. - HE n:o 66 253
25361:
25362: 41.
25363: Laki
25364: kirjanpitolain muuttamisesta
25365:
25366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25367: kumotaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655/73) 38 §:n 2 ja 3 momentti,
25368: sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa (904/85), sekä
25369: lisätään lakiin uusi 38 a § seuraavasti:
25370:
25371: 38 a §
25372: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- paa rangaistusta, kirjanpitorikkomuksesta sak-
25373: desta rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja koon.
25374: säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jol- Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on
25375: lei teko ole rangaistava rikoslain 30 luvun 9 tai vähäinen.
25376: 10 §:ssä tarkoitettuna kirjanpitorikoksena tai
25377: tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena eikä te- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25378: osta ole muuallakaan laissa säädetty ankaram- kuuta 19
25379:
25380:
25381:
25382:
25383: 42.
25384: Laki
25385: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta
25386:
25387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25388: kumotaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22 päivänä joulukuuta 1978
25389: annetun lain (1061178) 5 § sekä
25390: muutetaan lain 9 ja 10 § sekä 11 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
25391: 9§
25392: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- Joka muuten menettelemällä tahallaan 4 §:n
25393: desta rikkoo 2 tai 3 §:n säännöksiä, on tuomit- vastaisesti tekee rikoslain 30 luvun 4-6 §:ssä
25394: tava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty tarkoitetun rikoksen, tuomitaan yritysvakoilus-
25395: ankarampaa rangaistusta, kilpailumenettelyrik- ta, yrityssalaisuuden rikkomisesta tai yrityssa-
25396: komuksesta sakkoon. laisuuden väärinkäytöstä rikoslain mukaan.
25397: Joka menettelemällä tahallaan 2 §:n 1 mo-
25398: mentin vastaisesti tekee rikoslain 30 luvun 11 §
25399: 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen, tuomitaan kilpai- Syytteen tässä laissa tarkoitetusta rikkomuk-
25400: lumenettelyrikoksesta rikoslain mukaan. sesta käsittelee yleinen alioikeus. Virallinen
25401: syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomis-
25402: 10§ taja ole ilmoittanut rikkamusta syytteeseen
25403: Joka tahallaan 4 §:n vastaisesti käyttää tek- pantavaksi.
25404: nistä esikuvaa tai teknistä ohjetta taikka ilmai-
25405: see sen, on tuomittava, jollei teosta ole muual-
25406: la säädetty ankarampaa rangaistusta, teknisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
25407: esikuvan tai ohjeen väärinkäytöstä sakkoon. kuuta 19 .
25408: 254 1988 vp. - HE n:o 66
25409:
25410: 43.
25411: Laki
25412: kuluttajansuojalain muuttamisesta
25413:
25414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25415: kumotaan 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun kuluttajansuojalain (38178) 2 luvun 11 §, 6
25416: luvun 11 § ja 7 luvun 25 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 11 § 28 päivänä toukokuuta 1982
25417: annetussa laissa (390/82) ja 7 luvun 25 § 23 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa (385/86),
25418: sekä
25419: lisätään lakiin uusi 8 luku, jolloin lain nykyinen 8 luku, sellaisena kuin se on mainitussa 23
25420: päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa, siirtyy 9 luvuksi, seuraavasti:
25421:
25422:
25423: 8 luku annettuja määräyksiä, on tuomittava kulutus-
25424: Rangaistussäännökset luottorikkomuksesta sakkoon.
25425: 1§ 4 §
25426: Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu- Sitä, joka rikkoo 2 luvun 7 §:n tai 7 luvun
25427: desta rikkoo 2 luvun 2-5 §:n säännöksiä tai 23 §:n nojalla annetun uhkasakolla tehostetun
25428: saman luvun 6 §:n nojalla annettuja säännök- kiellon, ei voida tuomita rangaistukseen samas-
25429: siä taikka tahallaan jättää luovuttamatta koti- ta teosta.
25430: myyntiasiakirjan 6 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla
25431: tavalla, on tuomittava, jollei teko ole rangais- 5§
25432: tava rikoslain 30 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna Syytteen kuluttajansuojarikkomuksesta tai
25433: markkinointirikoksena, kuluttajansuojarikko- kulutusluottorikkomuksesta käsittelee yleinen
25434: muksesta sakkoon. alioikeus.
25435: Virallisen syyttäjän on ennen kuluttajansuo-
25436: 2§ jarikkomusta koskevan syytteen nostamista
25437: Rangaistus 7 luvun 14 ja 18 §:n rikkomisesta kuultava kuluttaja-asiamiestä, paitsi milloin
25438: on säädetty rikoslain 30 luvun 3 §:ssä. syyte yksinomaan koskee kotimyyntiasiakirjan
25439: luovuttamatta jättämistä. Tuomioistuimen on
25440: 3§ vastaavasti kuluttajansuojarikkomusta koske-
25441: Elinkeinonharjoittaja, joka tahallaan tai tör- vaa asiaa käsitellessään varattava kuluttaja-
25442: keästä huolimattomuudesta rikkoo 7 luvun asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi.
25443: 5-7 tai 9 §:n säännöksiä taikka 22 §:n nojalla
25444: annettuja määräyksiä taikka tahallaan tai huo-
25445: limattomuudesta rikkoo 7 luvun 10 tai 11 §:n Tämä laki tulee voimaan päivänä
25446: säännöksiä taikka saman luvun 21 §:n nojalla kuuta 19
25447: 1988 vp. - HE n:o 66 255
25448:
25449: 44.
25450: Laki
25451: vakuutusyhtiölain 18 luvun 4 ja 5 §:n muuttamisesta
25452:
25453: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25454: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 18 luvun 4 §:n 4
25455: kohta ja 5 §:n 7 ja 8 kohta sekä
25456: lisätään luvun 5 §:ään uusi 9 kohta seuraavasti:
25457:
25458: 18 luku viranomaiselle annettavan ilmoituksen tai
25459: Erinäisiä säännöksiä muun tiedon;
25460: 8) jättää noudattamatta, mitä 2 luvun
25461: 4§ 10 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa on säädetty
25462: Joka päätöksenteon edellytyksistä perustamisko-
25463: kouksessa; tai
25464: 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkas- 9) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök-
25465: tuskertomuksen laatimisesta; tai sen laatimisesta tai vakuutusyhtiön selvitystilaa
25466: koskevan lopputilityksen antamisesta,
25467: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
25468: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
25469: rangaistusta, vakuutusyhtiörikoksesta sakkoon siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
25470: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. rangaistusta, vakuutusyhtiörikkomuksesta sak-
25471: koon.
25472: 5§
25473: Joka
25474: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25475: 7) jättää toimittamatta tämän lain mukaan kuuta 19
25476:
25477:
25478:
25479:
25480: 45.
25481: Laki
25482: radiolaitteista annetun lain 6 §:n muuttamisesta
25483:
25484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan radiolaitteista 17 päivänä tammikuuta 1927
25485: annetun lain (8/27) 6 § näin kuuluvaksi:
25486:
25487: 6§
25488: Mitä rikoslain 34 luvun 12 §:ssä säädetään Tämä laki tulee voimaan päivänä
25489: yleisen lennätin- tai puhelinlaitoksen käyttämi- kuuta 19
25490: sen estämisestä tai häiritsemisestä, on soveltu-
25491: vin osin voimassa myös radiolaitteista.
25492: 256 1988 vp. - HE n:o 66
25493:
25494: 46.
25495: Laki
25496: sähkölain 63 ja 64 §:n muuttamisesta
25497:
25498: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain
25499: (319179) 63 §:n 1 momentti ja 64 § näin kuuluviksi:
25500:
25501: 63 § 64 §
25502: Mitä rikoslain 34 luvun 10 §:ssä säädetään Rangaistus taloudellisesti hyväksi käytettä-
25503: siinä mainitun omaisuuden vahingoittamisesta vään muotoon saatetun sähkön anastamisesta
25504: tai sellaisen teon yrityksestä, on sovellettava ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 28
25505: myös, kun teko kohdistuu sähkölaitteistoihin luvun 1-6 §:ssä.
25506: rakennuksineen tai voimalaitoksiin.
25507: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25508: kuuta 19
25509:
25510:
25511:
25512:
25513: 47.
25514: Laki
25515: palkkaturvalain 15 §:n muuttamisesta
25516:
25517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkaturva-
25518: lain (649173) 15 § näin kuuluvaksi:
25519:
25520: 15 § tuu tämän lain mukaiseen helpotukseen tai
25521: Rangaistus palkkaturvan petollisesta hankki- vapautukseen, on säädetty rikoslain 29 luvun
25522: misesta tai sen yrittämisestä tuomitaan sen 5, 6 ja 8 §:ssä.
25523: mukaan mitä rikoslain 36 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä
25524: on säädetty. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25525: Rangaistus avustuspetoksesta, joka kohdis- kuuta 19
25526:
25527:
25528:
25529:
25530: 48.
25531: Laki
25532: merimiesten palkkaturvalain 15 §:n muuttamisesta
25533:
25534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun merimies-
25535: ten palkkaturvalain (927 179) 15 § näin kuuluvaksi:
25536:
25537: 15 § tuu tämän lain mukaiseen helpotukseen tai
25538: Rangaistus palkkaturvan petollisesta hankki- vapautukseen, on säädetty rikoslain 29 luvun
25539: misesta tai sen yrittämisestä tuomitaan sen 5, 6 ja 8 §:ssä.
25540: mukaan mitä rikoslain 36 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä
25541: on säädetty. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25542: Rangaistus avustuspetoksesta, joka kohdis- kuuta 19
25543: 1988 vp. - HE n:o 66 257
25544:
25545: 49.
25546: Laki
25547: työnvälityslain 16 a §:n muuttamisesta
25548:
25549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1959 annetun työnvälitys-
25550: lain 16 a §, sellaisena kuin se on 6 päivänä toukokuuta 1983 annetussa laissa (424/83), näin
25551: kuuluvaksi:
25552:
25553: 16 a §
25554: Rangaistus 3 a §:ssä mainitun avustuksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
25555: petollisesta hankkimisesta tai sen yrittämisestä kuuta 19
25556: tuomitaan sen mukaan mitä rikoslain 36 luvun
25557: 1, 2 ja 4 §:ssä on säädetty.
25558:
25559:
25560:
25561:
25562: 50.
25563: Laki
25564: shekkilain 32 §:n 3 momentin kumoamisesta
25565:
25566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25567:
25568: 1§ 2§
25569: Täten kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1932 Tämä laki tulee voimaan päivänä
25570: annetun shekkilain (244/32) 32 §:n 3 moment- kuuta 19
25571: ti.
25572:
25573:
25574:
25575:
25576: 51.
25577: Laki
25578: rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
25579:
25580: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta
25581: 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetun lain (456/70) 4 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
25582:
25583: 4§
25584: rennyksen valmisteluna tai väärän rahan käyt-
25585: Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on tönä.
25586: säädetty, voidaan luovuttaa teosta, jota Suo-
25587: messa vastaavissa olosuhteissa tehtynä olisi Tämä laki tulee voimaan päivänä
25588: pidettävä rahanväärennysrikoksena, rahanvää- kuuta 19
25589:
25590: 33 380465Z
25591: 258 1988 vp. - HE n:o 66
25592:
25593: 52.
25594: Laki
25595: konkurssisäännön muuttamisesta
25596:
25597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25598: kumotaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 46 §:n a kohta ja 90 §,
25599: sellaisina kuin niistä ovat 46 §:n a kohta 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa (62/35) ja
25600: 90 § 31 päivänä joulukuuta 1917 annetussa laissa (119/17), sekä
25601: muutetaan konkurssisäännön 18, 36 ja 47 §, sellaisina kuin niistä ovat 18 § 3 päivänä
25602: joulukuuta 1895 annetussa laissa ja 47 §mainitussa 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa
25603: sekä 6 luvun otsikko, näin kuuluviksi:
25604:
25605: 18 §
25606: Jos sen tähden, että velallinen niskoittelee taa jotakin takaisin pesaan, on haaste siitä
25607: pesän ilmiannossa, siitä ei ole voitu tehdä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pai-
25608: täydellistä luetteloa ennen kuulustelua taikka kalletulopäivästä otettava ja annettava tiedoksi
25609: jos hän ei tee 15 §:ssä mainittua valaa, hänet sille, jota vastaan sellaista vaatimusta ajetaan.
25610: on määrättävä vankeuteen, kunnes hän täyttää Jollei lainhuutoa ole velallisen hukkaamalle
25611: velvollisuutensa. Jos hän jatkaa niskoittelua kiinteälle omaisuudelle haettu tai, milloin on
25612: oltuaan siitä kaksi kuukautta vangittuna, hänet kysymys osituksen peräytymisestä, osituskirjaa
25613: on tuomittava konkurssivelallisen niskoittelus- annettu oikeuteen ennenkuin paikalletulopäi-
25614: ta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. vän jälkeen, luetaan moiteaika siitä päivästä,
25615: Muihin nähden, jotka 17 §:n mukaan ovat jona lainhuutoa haettiin tai osituskirja annet-
25616: velvolliset tekemään valan, mutta jotka nis- tiin oikeuteen. Yksityisellä velkojalla on myös
25617: koittelevat, on meneteltävä samalla tavalla, jos oikeus ajaa takaisinsaantivaatimusta siten kuin
25618: siihen on aihetta. edellä on säädetty. Hänen on kuitenkin ilmoi-
25619: tettava siitä, ennenkuin asia tulee tuomiois-
25620: 36 § tuimessa esille, uskotuille miehille tai toimitsi-
25621: Syyte konkurssin yhteydessä ilmi tulleesta jamiehille. Jos hän sen laiminlyö, hänen vaati-
25622: velallisen epärehellisyydestä, velallisen petok- mustaan ei oteta tutkittavaksi.
25623: sesta, törkeästä velallisen petoksesta, velallisen
25624: vilpillisyydestä, velallisrikkomuksesta tai vel-
25625: kojansuosinnasta tutkitaan siinä tuomiois- 6 luku
25626: tuimessa, missä velallisen konkurssimenettely Velallisen maksuvelvollisuudesta konkurssin
25627: on tai on ollut vireillä. jälkeen
25628:
25629: 47 §
25630: Jos uskotut miehet, toimitsijamiehet tai vel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25631: kojat tahtovat 46 §:n b-i kohdan mukaan voit- kuuta 19
25632: 1988 vp. - HE n:o 66 259
25633:
25634: 53.
25635: Laki
25636: konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 93 §:n muuttamisesta
25637:
25638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta
25639: 12 päivänä helmikuuta 1932 annetun lain (55/32) 93 §:n 3 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
25640:
25641: 93 §
25642: velallisen epärehellisyydestä, velallisen petok-
25643: Akordiasiaa älköön otettako käsiteltäväksi: sesta tai törkeästä velallisen petoksesta; tai
25644:
25645: 4) jos velallinen on konkurssin aikana tai
25646: kahden vuoden kuluessa sitä ennen lainvoiman Tämä laki tulee voimaan päivänä
25647: saaneelia päätöksellä tuomittu rangaistukseen kuuta 19
25648:
25649:
25650:
25651:
25652: 54.
25653: Laki
25654: akordilain muuttamisesta
25655:
25656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25657: kumotaan 10 päivänä toukokuuta 1932 annetun akordilain (148/32) 48-54 § sekä
25658: muutetaan lain 12 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 kohta ja 37 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
25659: 12 § 37 §
25660: Velallisella, joka kahden viimeisen vuoden
25661: aikana on lainvoimaisesti tuomittu rangaistuk- Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa
25662: seen velallisen epärehellisyydestä, velallisen pe- myös silloin, kun velallinen päätöksellä, joka
25663: toksesta tai törkeästä velallisen petoksesta, ei on saanut lainvoiman akordin vahvistamisen
25664: ole oikeutta saada akordikäsittelyä. jälkeen, on tuomittu rangaistukseen velallisen
25665: epärehellisyydestä, velallisen petoksesta tai tör-
25666: keästä velallisen petoksesta aikaisemman akor-
25667: 30 § diasian tai konkurssin johdosta.
25668: Akordiehdotus pidettäköön rauenneena pait-
25669: si niissä tapauksissa, jotka edellä on mainittu, Tämä laki tulee voimaan päivänä
25670: myös jos velallinen on kuuta 19
25671: 1) tuomittu velallisen epärehellisyydestä, ve-
25672: lallisen petoksesta tai törkeästä velallisen pe-
25673: toksesta päätöksellä, joka on tullut lainvoimai-
25674: seksi akordikäsittelyn aloittamisesta annetun
25675: päätöksen jälkeen;
25676: 260 1988 vp. - HE n:o 66
25677:
25678: 55.
25679: Laki
25680: sotatilasta annetun lain 47 §:n muuttamisesta
25681:
25682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotatilasta 26 päivänä syyskuuta 1930 annetun
25683: lain (303/30) 47 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä lokakuuta 1939 annetussa laissa (368/39),
25684: näin kuuluvaksi:
25685:
25686: 47 §
25687: Rangaistus 29-31 §:ssä säädetyn ja viran- Joka rikkoo tai yrittää rikkoa muuta tämän
25688: omaisen näiden säännösten nojalla antaman lain nojalla annettua määräystä, on tuomittava
25689: säännöstelymääräyksen rikkomisesta ja sen sotatilalain säännösten rikkomisesta sakkoon.
25690: yrittämisestä on säädetty rikoslain 46 luvun
25691: 1-3 §:ssä. Menettämisseuraamuksista on sää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25692: detty saman luvun 8-13 §:ssä. kuuta 19
25693:
25694:
25695: 56.
25696: Laki
25697: eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä
25698: annetun lain 4 §:n muuttamisesta
25699:
25700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien
25701: jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain (659/67)
25702: 4 § näin kuuluvaksi:
25703:
25704: 4§
25705: Rangaistus viranomaisen tämän lain nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä
25706: antaman säännöstelymääräyksen rikkomisesta kuuta 19
25707: ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 46
25708: luvun 1-3 §:ssä. Menettämisseuraamuksista
25709: on säädetty saman luvun 8-13 §:ssä.
25710:
25711:
25712:
25713: 57.
25714: Laki
25715: väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
25716: 21 §:n muuttamisesta
25717:
25718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väestön toimeentulon ja maan talouselämän
25719: turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa 17 päivänä kesäkuuta 1970 annetun lain (407/70) 21 §:n
25720: 1 momentti näin kuuluvaksi:
25721:
25722: 21 §
25723: Rangaistus viranomaisen tämän lain nojalla Tämä laki tulee voimaan päivänä
25724: antaman säännöstelymääräyksen rikkomisesta kuuta 19
25725: ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 46
25726: luvun 1-3 §:ssä. Menettämisseuraamuksista
25727: on säädetty saman luvun 8-13 §:ssä.
25728: 1988 vp. - HE n:o 66 261
25729:
25730: 58. Laki
25731: hintavalvontalain 24 §:n muuttamisesta
25732:
25733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä helmikuuta 1974 annetun hintaval-
25734: vontalain (156174) 24 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa
25735: (100177), näin kuuluvaksi:
25736:
25737: 24 § tämisseuraamuksista on säädetty saman lain
25738: Rangaistus tässä laissa säädetyn ja viran- 8-13 §:ssä.
25739: omaisen sen nojalla antaman säännöstelymää-
25740: räyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on Tämä laki tulee voimaan päivänä
25741: säädetty rikoslain 46 luvun 1-3 § :ssä. Menet- kuuta 19 .
25742:
25743:
25744: 59. Laki
25745: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
25746:
25747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
25748: turvaamisesta 15 päivänä helmikuuta 1974 annetun lain (157174) 8 § näin kuuluvaksi:
25749:
25750: 8§
25751: Rangaistus tässä laissa säädetyn ja viran- Rangaistus tasoitusmaksun tai lisätullin lain-
25752: omaisen sen nojalla antaman säännöstelymää- vastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on
25753: räyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
25754: säädetty rikoslain 46 luvun 1-3 §:ssä. Menet-
25755: tämisseuraamuksista on säädetty saman luvun Tämä laki tulee voimaan päivänä
25756: 8-13 §:ssä. kuuta 19
25757:
25758: 60.
25759: Laki
25760: valuuttalain 12 §:n muuttamisesta
25761:
25762: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valuuttalain
25763: (954/85) 12 § näin kuuluvaksi:
25764:
25765: 12 § tämisseuraamuksista on säädetty saman luvun
25766: Rangaistus tässä laissa säädetyn ja viran- 8-13 §:ssä.
25767: omaisen sen nojalla antaman säännöstelymää-
25768: räyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on Tämä laki tulee voimaan päivänä
25769: säädetty rikoslain 46 luvun 1-3 §:ssä. Menet- kuuta 19
25770:
25771:
25772: 61. Laki
25773: eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta
25774:
25775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpi-
25776: teistä 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1104/85) 9 § näin kuuluvaksi:
25777:
25778: 9§ tämisseuraamuksista on säädetty saman luvun
25779: Rangaistus tässä laissa säädetyn ja viran- 8-13 §:ssä.
25780: omaisen sen nojalla antaman säännöstelymää-
25781: räyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on Tämä laki tulee voimaan päivänä
25782: säädetty rikoslain 46 luvun 1-3 §:ssä. Menet- kuuta 19
25783: 262 1988 vp. - HE n:o 66
25784:
25785: 62.
25786: Laki
25787: eräitä valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta annetun lain kumoamisesta
25788:
25789: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25790:
25791: 1§ 2§
25792: Täten kumotaan eräitä valtuuslakeja vastaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
25793: tehtyjen rikosten rankaisemisesta 28 päivänä kuuta 19
25794: kesäkuuta 1958 annettu laki (305/58) siihen
25795: myöhemmin tehtyine muutoksineen.
25796:
25797:
25798:
25799:
25800: 63.
25801: Laki
25802: epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
25803:
25804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäise-
25805: misestä 28 päivänä tammikuuta 1927 annetun lain (23/27) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
25806:
25807: 1§ on säädetty rikoslain 46 luvun 4 ja 5 §:ssä.
25808: Menettämisseuraamuksista on säädetty saman
25809: Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuotteen luvun 8-13 §:ssä.
25810: maahan tuonti tai maasta vienti levittämistä tai
25811: näkyvillepanoa varten on kielletty. Rangaistus Tämä laki tulee voimaan päivänä
25812: tämän kiellon rikkomisesta ja sen yrittämisestä kuuta 19
25813:
25814:
25815:
25816:
25817: 64.
25818: Laki
25819: kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
25820:
25821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta
25822: 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun lain (445178) 9 § näin kuuluvaksi:
25823:
25824: 9§
25825: Rangaistus kulttuuriesineen luvattomasta Tämä laki tulee voimaan päivänä
25826: maastaviennistä ja sen yrittämisestä on säädet- kuuta 19
25827: ty rikoslain 46 luvun 4 ja 5 §:ssä. Menettämis-
25828: seuraamuksista on säädetty saman luvun 8-
25829: 13 §:ssä.
25830: 1988 vp. - HE n:o 66 263
25831:
25832: 65.
25833: Laki
25834: eräiden maitovalmisteiden vienti- ja tuontitarkastuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
25835:
25836: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden maitovalmisteiden vienti- ja tuontitar-
25837: kastuksesta 16 päivänä tammikuuta 1981 annetun lain (35/81) 6 § näin kuuluvaksi:
25838:
25839: 6§ ilmoittamis- tai tiedonantovelvollisuuden, on
25840: Rangaistus maitovalmisteiden luvattomasta tuomittava sakkoon.
25841: maastaviennistä ja sen yrittämisestä sekä luvat- Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu rikkomus
25842: tomasta maahan tuonnista ja sen yrittämisestä on vähäinen, valtion maitovalmisteiden tarkas-
25843: on säädetty rikoslain 46 luvun 4 ja 5 §:ssä. tuslaitos voi päättää, ettei rikkomusta ilmoiteta
25844: Menettämisseuraamuksista on säädetty saman syytteeseen pantavaksi.
25845: luvun 8-13 § :ssä.
25846: Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä täs- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25847: sä laissa säädetyn tai sen nojalla määrätyn kuuta 19 .
25848:
25849:
25850:
25851: 66.
25852: Laki
25853: eräiden kotieläinten maahan tuonnista annetun lain 4 §:n muuttamisesta
25854:
25855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden kotieläinten maahan tuonnista 30
25856: päivänä marraskuuta 1973 annetun lain (871173) 4 § näin kuuluvaksi:
25857:
25858: 4§
25859: Rangaistus 1 §:ssä säädetyn maahantuontira- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25860: joituksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on kuuta 19 .
25861: säädetty rikoslain 46 luvun 4 ja 5 §:ssä. Menet-
25862: tämisseuraamuksista on säädetty saman luvun
25863: 8-13 §:ssä.
25864:
25865:
25866: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
25867:
25868:
25869: Tasavallan Presidentti
25870: MAUNO KOIVISTO
25871:
25872:
25873:
25874:
25875: Oikeusministeri Matti Louekoski
25876: 1988 vp. - HE n:o 67
25877:
25878:
25879:
25880:
25881: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi raastuvanoikeudesta
25882: annetun lain muuttamisesta
25883:
25884:
25885:
25886:
25887: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25888:
25889: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi raas- alussa voimaan tulleen uudistetun virkamies-
25890: tuvanoikeudesta annettua lakia. Esityksen tar- lainsäädännön säännöksiä.
25891: koituksena on saattaa raastuvanoikeuksia kos- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
25892: kevat säännökset vastaamaan vuoden 1988 välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
25893: tetuksi.
25894:
25895:
25896:
25897:
25898: PERUSTELUT
25899:
25900: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut voimassa. Pykälän 2 momentissa säädetään
25901: muutokset näiden virkojen laadusta. Koska säännös on
25902: uuden valtion virkamieslain mukaan tarpeeton,
25903: Valtion virkamieslainsäädäntöä koskevat uu- ehdotetaan se kumottavaksi.
25904: det säännökset, valtion virkamieslaki (755/86) Raastuvanoikeudesta annetun lain 4 §:ssä on
25905: ja valtion virkamieslain voimaanpanolaki lueteltu, mitä virkoja ja toimia virastossa voi
25906: (756/86) tulivat voimaan 1 päivänä tammikuu- olla. Lainkohta sisältää myös selvennyksen
25907: ta 1988. Näillä säännöksillä on kumottu nykyi- siitä, että raastuvanoikeuteen on tulo- ja meno-
25908: sin voimassa olevat keskeiset virkamiehen oi- arvion rajoissa mahdollisuus ottaa ylimääräisiä
25909: keusasemaa koskevat säännökset. Valtion vir- toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä
25910: kamieslain kanssa ristiriidassa olevia säännök- sekä työsopimussuhteista henkilökuntaa. Sään-
25911: siä ovat muun muassa virastojen ja laitosten nöksellä ei sinänsä ole sitovaa oikeudellista
25912: hallintolakien säännökset, jotka koskevat vir- merkitystä. Se kuvaa lähinnä viraston virkara-
25913: katyyppien vahvistamista, virkarakennetta, vir- kennetta. Koska hallinnon virkarakennetta
25914: kasuhdelajeja sekä kurinpitoa. Lainsäädännön koskevat säännökset on tarkoituksenmukaista
25915: selkeyden vuoksi on tarpeen muuttaa virasto- ottaa asetukseen, ehdotetaan lain 4 § kumotta-
25916: jen ja laitosten hallintoa koskevat säännökset vaksi.
25917: uuden valtion virkamieslainsäädännön mukai-
25918: siksi. Lain 5 §:ssä on viittaus virkasuhdelajeihin.
25919: Koska valtion virkamieslain mukaan toimia ei
25920: Raastuvanoikeuksien hallintoa koskevat enää ole, ehdotetaan maininta toimista poistet-
25921: säännökset ovat raastuvanoikeudesta annetus- tavaksi.
25922: sa laissa (351/76) sekä raastuvanoikeudesta
25923: annetussa asetuksessa (179/78). Lain 1 §:n 1 Raastuvanoikeudesta annetun lain 6 §:ssä
25924: momentissa on säädetty raastuvanoikeuden säädetään, paitsi muusta, myös kurinpitome-
25925: lainkäyttöhenkilökunnasta. Hallitusmuodon nettelystä. Uusi valtion virkamieslaki sisältää
25926: mukaan yleisistä yli- ja alioikeuksista sääde- säännökset kurinpidosta. Sen vuoksi pykälästä
25927: tään lailla. Sen vuoksi lainkohta pysytettäisiin ehdotetaan poistettavaksi maininta kurinpito-
25928: 380192C
25929: 2 1988 vp. - HE n:o 67
25930:
25931: menettelystä. Samoin ehdotetaan poistettavak- 3. Voimaantulo
25932: si maininta vanhoista virkasuhdelajeista.
25933: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
25934: 2. Henkilöstö- ja taloudelliset mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
25935: vaikutukset
25936: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25937: Esityksellä ei ole henkilöstö- tai taloudellisia kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25938: vaikutuksia.
25939:
25940:
25941: Laki
25942: raastuvanoikeudesta annetun lain muuttamisesta
25943:
25944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25945: kumotaan raastuvanoikeudesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (351176) 1 §:n 2
25946: momentti ja 4 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa
25947: laissa (929/77) ja 4 § 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (896179), sekä
25948: muutetaan 5 ja 6 § seuraavasti:
25949: 5§
25950: Raastuvanoikeuden yhteydessä voi toimia kelpoisuusvaatimuksista sekä niiden täyttämis-
25951: maistraatti. Raastuvanoikeudessa palveleva menettelystä, virkavapaudesta, sijaisten mää-
25952: henkilö voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä räämisestä, tuomioistuimen jäsenten ja virka-
25953: erillisessä maistraatissa. miesten tehtävistä, kanslian aukioloajoista
25954: sekä muuten tämän lain täytäntöönpanosta
25955: 6§ säädetään asetuksella.
25956: Asioiden jakamisesta raastuvanoikeuden eri
25957: osastojen kesken, hallinto- ja talousasioiden Tämä laki tulee voimaan päivänä
25958: käsittelystä, muiden kuin tuomarin virkojen kuuta 19 .
25959:
25960:
25961: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
25962:
25963:
25964: Tasavallan Presidentti
25965: MAUNO KOIVISTO
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: Oikeusministeri Matti Louekoski
25971: 1988 vp. - HE n:o 67 3
25972:
25973: Liite
25974:
25975:
25976:
25977:
25978: Laki
25979: raastuvanoikeudesta annetun lain muuttamisesta
25980:
25981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25982: kumotaan raastuvanoikeudesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (351/76) 1 §:n 2
25983: momentti ja 4 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa
25984: laissa (929/77) ja 4 § 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (896/79), sekä
25985: muutetaan 5 ja 6 § seuraavasti:
25986:
25987: Voimassa oleva laki Ehdotus
25988:
25989: §
25990:
25991: Pormestarin ja neuvosmiesten virat ovat pe- (Kumotaan)
25992: ruspalkkaisia. Jos neuvosmies nimitetään sivu-
25993: toimiseksi, tehtävästä voidaan maksaa erikseen
25994: vahvistettava palkkio.
25995:
25996: 4§ 4 §
25997: Raastuvanoikeudessa voi lisäksi olla sihtee- (Kumotaan)
25998: rin, kanslianhoitajan, kirjaajan, apulaiskirjaa-
25999: jan, arkistonhoitajan ja apulaisarkistonhoita-
26000: jan virkoja sekä haastemiesten esimiehen,
26001: haastemiehen, osastosihteerin, toimistosihtee-
26002: rin, kanslistin, apulaiskanslistin, toimistoapu-
26003: laisen, konekirjoittajan, virastomestarin ja
26004: vahtimestarin toimia. Raastuvanoikeudessa voi
26005: olla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tila-
26006: päisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhtees-
26007: sa olevaa henkilökuntaa.
26008:
26009: 5§ 5§
26010: Raastuvanoikeuden yhteydessä voi toimia Raastuvanoikeuden yhteydessä voi toimia
26011: maistraatti. Raastuvanoikeuden virassa tai toi- maistraatti. Raastuvanoikeudessa palveleva
26012: messa palveleva henkilö voidaan määrätä hoi- henkilö voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä
26013: tamaan tehtäviä erillisessä maistraatissa. erillisessä maistraatissa.
26014:
26015: 6§ 6§
26016: Asioiden jakamisesta raastuvanoikeuden eri Asioiden jakamisesta raastuvanoikeuden eri
26017: osastojen kesken, hallinto- ja talousasioiden osastojen kesken, hallinto- ja talousasioiden
26018: käsittelystä, muiden kuin tuomarin virkojen ja käsittelystä, muiden kuin tuomarin virkojen
26019: toimien kelpoisuusehdoista sekä niiden täyttä- kelpoisuusvaatimuksista sekä niiden täyttämis-
26020: mismenettelystä, virkavapaudesta, sijaisten menettelystä, virkavapaudesta, sijaisten mää-
26021: määräämisestä, tuomioistuimen jäsenten ja vir- räämisestä, tuomioistuimen jäsenten ja virka-
26022: 4 1988 vp. - HE n:o 67
26023:
26024: Voimassa oleva laki Ehdotus
26025: kamiesten tehtävistä ja kurinpitomenettelystä miesten tehtävistä, kanslian aukioloajoista
26026: muiden kuin tuomarien osalta, kanslian auki- sekä muuten tämän lain täytäntöönpanosta
26027: oloajoista sekä muuten tämän lain täytäntöön- säädetään asetuksella.
26028: panosta ja soveltamisesta säädetään lailla.
26029:
26030: Tämä laki tulee voimaan päivänä
26031: kuuta 19
26032: 1988 vp. - HE n:o 68
26033:
26034:
26035:
26036:
26037: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeudesta
26038: annetun lain muuttamisesta
26039:
26040:
26041:
26042:
26043: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26044:
26045: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi va- alussa voimaan tulleita valtion virkamieslain-
26046: kuutusoikeudesta annettua lakia. Esityksen säädännön säännöksiä.
26047: tarkoituksena on saattaa vakuutusoikeutta Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
26048: koskevat säännökset vastaamaan vuoden 1988 heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
26049:
26050:
26051:
26052:
26053: PERUSTELUT
26054:
26055: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tukseen. Lakiin on kuitenkin syytä ottaa sään-
26056: muutokset nökset vakuutusoikeuden jäsenistä. Lain
26057: 2 §:ssä, 4 §:n 4 momentissa sekä 6 ja 11 §:ssä
26058: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion on lisäksi viittaus vanhoihin virkasuhdelajei-
26059: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli- hin. Viittaukset tulisi poistaa ja ottaa käyttöön
26060: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- valtion virkamieslain 2 §:n mukainen käsitteis-
26061: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia tö.
26062: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen
26063: enää sovelleta. Tällaisia säännöksiä ovat muun
26064: muassa virastojen ja laitosten hallintolakien 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
26065: säännökset, jotka koskevat virkatyyppien vah- vaikutukset
26066: vistamista, virkarakennetta, virkasuhdelajeja
26067: sekä kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden Lakiehdotuksella ei ole henkilöstö- tai talou-
26068: vuoksi on tarpeen muuttaa virastojen ja laitos- dellisia vaikutuksia.
26069: ten hallintoa koskevat säännökset uuden val-
26070: tion virkamieslainsäädännön mukaisiksi.
26071: Vakuutusoikeuden hallintoa koskevat sään-
26072: 3 Voimaantulo
26073: nökset ovat vakuutusoikeudesta annetussa lais-
26074: sa (14/58) ja asetuksessa (264/82). Lain 2 §:ssä
26075: on lueteltu, mitä virkoja ja toimia virastossa Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
26076: voi olla. Säännöksellä ei sinänsä ole sitovaa se on hyväksytty ja vahvistettu.
26077: oikeudellista merkitystä, se kuvaa lähinnä vi-
26078: raston virkarakennetta, jota koskevat säännök- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26079: set on tarkoituksenmukaista ottaa hallintoase- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26080:
26081:
26082:
26083: 380432N
26084: 2 1988 vp. - HE n:o 68
26085:
26086:
26087: Laki
26088: vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta
26089:
26090: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26091: muutetaan vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammikuuta 1958 annetun lain (14/58) 2 §, 4 §:n 4
26092: momentti sekä 6 ja 11 §,
26093: sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1973 ja 28 päivänä
26094: maaliskuuta 1980 annetuilla laeilla (1003/73 ja 218/80) ja 4 §:n 4 momentti viimeksi mainitussa
26095: laissa seuraavasti:
26096:
26097: 2§ tuomari tai vakuutusoikeuden määräämä va-
26098: Vakuutusoikeudessa on vakuutusylituomari kuutussihteeri.
26099: sekä vanhempia ja nuorempia vakuutustuoma- 4 §
26100: reita. Vakuutusoikeudessa on lisäksi lääkärijä-
26101: seniä ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään, Muut kuin 1-3 momentissa mainitut vaki-
26102: muita maallikkojäseniä sekä tarpeellinen mää- naiset virkamiehet nimittää vakuutusoikeus.
26103: rä maallikkojäsenten varajäseniä.
26104: Vakuutusoikeuteen voidaan nimittää määrä-
26105: ajaksi ylimääräisiä vanhempia ja nuorempia 6§
26106: vakuutustuomareita. Ylimääräisenä vakuutus- Asian esittelyn vakuutusoikeudessa toimitta-
26107: tuomarilla on oikeus palkkaukseen samojen vat vakuutussihteerit, myös jäseninä toimies-
26108: perusteiden mukaan kuin vakuutustuomarilla. saan, sekä oikeuden määräämät muut virka-
26109: Jos ylimääräinen vakuutustuomari on ennes- miehet.
26110: tään valtion virassa, hän vapautuu sen hoita-
26111: misesta siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty 11 §
26112: ylimääräiseksi vakuutustuomariksi. Vakuutusylituomaria ja vakuutusoikeuden
26113: Vakuutusylituomarin ollessa estynyt hänen muuta jäsentä syytetään virkavirheestä Helsin-
26114: tehtäviään hoitaa virassa vanhin vanhempi va- gin hovioikeudessa.
26115: kuutustuomari. Vanhemman vakuutustuoma-
26116: rin sijaisena on vakuutustuomari ja nuorem- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26117: man vakuutustuomarin sijaisena vakuutus- kuuta 1988.
26118:
26119: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
26120:
26121:
26122: Tasavallan Presidentti
26123: MAUNO KOIVISTO
26124:
26125:
26126:
26127:
26128: Oikeusministeri Matti Louekoski
26129: 1988 vp. - HE n:o 68 3
26130:
26131: Liite
26132:
26133:
26134:
26135:
26136: Laki
26137: vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta
26138:
26139: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26140: muutetaan vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammikuuta 1958 annetun lain (14/58) 2 §, 4 §:n 4
26141: momentti sekä 6 ja 11 §,
26142: sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1973 ja 28 päivänä
26143: maaliskuuta 1980 annetuilla laeilla (1003/73 ja 218/80) ja 4 §:n 4 momentti viimeksi mainitussa
26144: laissa seuraavasti:
26145:
26146: Voimassa oleva laki Ehdotus
26147: 2§ 2§
26148: Vakuutusoikeudessa on vakuutusylituomari Vakuutusoikeudessa on vakuutusylituomari
26149: sekä vanhempia ja nuorempia vakuutustuoma- sekä vanhempia ja nuorempia vakuutustuoma-
26150: reita. Vakuutusoikeudessa on lisäksi lääkärijä- reita. Vakuutusoikeudessa on lisäksi lääkärijä-
26151: seniä ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään, seniä ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään,
26152: muita maallikkojäseniä sekä tarpeellinen mää- muita maallikkojäseniä sekä tarpeellinen mää-
26153: rä maallikkojäsenten varajäseniä. Vakuutus- rä maallikkojäsenten varajäseniä.
26154: ylituomarin ja vakuutustuomarien virat ovat
26155: peruspalkkaisia, ja heidän oikeudestaan pysyä
26156: virassa on voimassa, mitä tuomarinviran haiti-
26157: joista on säädetty.
26158: Lisäksi vakuutusoikeudessa on peruspalkkai-
26159: sia vakuutussihteerin, osastosihteerin ja kirjaa-
26160: jan virkoja sekä toimistosihteerin, kanslistin,
26161: apulaiskanslistin, kanslia-apulaisen, toimisto-
26162: apulaisen, konekirjoittajan ja vahtimestarin
26163: toimia. Vakuutusoikeudessa on myös toimi-
26164: mies.
26165: Vakuutusoikeuteen voidaan nimittää määrä- Vakuutusoikeuteen voidaan nimittää määrä-
26166: ajaksi ylimääräisiä vanhempia ja nuorempia ajaksi ylimääräisiä vanhempia ja nuorempia
26167: vakuutustuomareita sekä määrätä ylimääräisen vakuutustuomareita. Ylimääräisellä vakuutus-
26168: toimen haltijoita. Ylimääräisiksi vakuutus- tuomarilla on oikeus palkkaukseen samojen
26169: tuomareiksi nimitetyille maksetaan palkkausta perusteiden mukaan kuin vakuutustuomarilla.
26170: samojen perusteiden mukaan kuin peruspalk- Jos ylimääräinen vakuutustuomari on ennes-
26171: kaisille vakuutustuomareille, eikä heidän kat- tään valtion virassa, hän vapautuu sen hoita-
26172: sota nimityksen vuoksi eronneen entisistä vi- misesta siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty
26173: roistaan. ylimääräiseksi vakuutustuomariksi.
26174: Esteellisyyden tai esteen sattuessa hoitaa va- Vakuutusylituomarin ollessa estynyt hänen
26175: kuutusylituomarin tehtäviä virassa vanhin van- tehtäviään hoitaa virassa vanhin vanhempi va-
26176: hempi vakuutustuomari. Vanhemman vakuu- kuutustuomari. Vanhemman vakuutustuoma-
26177: tustuomarin sijaisena on vakuutustuomari ja rin sijaisena on vakuutustuomari ja nuorem-
26178: nuoremman vakuutustuomarin sijaisena va- man vakuutustuomarin sijaisena vakuutus-
26179: kuutustuomari tai vakuutusoikeuden määrää- tuomari tai vakuutusoikeuden määräämä va-
26180: mä vakuutussihteeri. kuutussihteeri.
26181: 4 1988 vp. - HE n:o 68
26182:
26183: Voimassa oleva laki Ehdotus
26184: 4 §
26185:
26186: Muut kuin 1-3 momentissa mainitut perus- Muut kuin 1-3 momentissa mainitut vaki-
26187: palkkaiset viran- ja toimenhaltijat nimittää naiset virkamiehet nimittää vakuutusoikeus.
26188: vakuutusoikeus.
26189:
26190:
26191: 6§ 6§
26192: Asian esittelyn vakuutusoikeudessa toimitta- Asian esittelyn vakuutusoikeudessa toimitta-
26193: vat vakuutussihteerit, myös jäseninä toimies- vat vakuutussihteerit, myös jäseninä toimies-
26194: saan, sekä oikeuden määräämät muut viran ja saan, sekä oikeuden määräämät muut virka-
26195: toimen haltijat. miehet.
26196: 11 § 11 §
26197: Virkavirheestä syytetään vakuutusylituoma- Vakuutusylituomaria ja vakuutusoikeuden
26198: ria ja vakuutusoikeuden muuta jäsentä Helsin- muuta jäsentä syytetään virkavirheestä Helsin-
26199: gin hovioikeudessa sekä oikeuden muuta viran gin hovioikeudessa.
26200: tai toimen haltijaa asianomaisessa alioikeudes-
26201: sa.
26202: Tämä laki tulee voimaan päivänä
26203: kuuta 1988.
26204: 1988 vp. - HE n:o 69
26205:
26206:
26207:
26208:
26209: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluepolitiikasta
26210:
26211:
26212:
26213:
26214: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26215:
26216: Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi Ia- Ehdotetussa laissa monipuolistettaisiin sekä
26217: ki aluepolitiikasta. Laki korvaisi vuodesta 1982 aluepoliittisia tavoitteita että toimenpiteitä. La-
26218: vuoden 1989 loppuun voimassa olevan lain kiehdotuksella pyritään edistämään tasapai-
26219: tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi- noista alueellista kehitystä muuttuneissa olo-
26220: sestä. suhteissa kehittämällä erityisesti elinkeinoelä-
26221: Tähän esitykseen liittyen annetaan myöhem- män uusia edellytyksiä. Viranomaisten velvolli-
26222: min eduskunnalle esitykset laiksi yritystoimin- suuksia ja yhteistoimintaa aluepolitiikan ta-
26223: nan aluetuesta, laiksi kuljetusten alueellisesta voitteiden toteuttamiseksi lisättäisiin ja täs-
26224: tukemisesta annetun lain muuttamisesta, laiksi mennettäisiin. Aluepoliittinen suunnittelu ja
26225: h · t 1 "d ··h·w· k h "t seuranta tulee lakiehdotuksen mukaan kytkeä
26226: aJa-asu usa uei e~ va 1 ats ~upan ~a 01 .us: nykyistä paremmin muuhun valtionhallinnon
26227: tuesta annetun Iam muuttamisesta Ja laiksi .. T" k t k · If t 1 d "tt
26228: Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdes- paa 0 sen e. oon Ja va wn .a ~u en sl!u~m. ~~
26229: · · t.. k hf". t"" t ..,.luun. Kunkm alueen omatOimista keh1ttam1sta
26230: f o.n d en Ab -J?Imtses a os~ ey. t.os .a anne. un. korostetaan.
26231: Iam muuttamisesta. Edella matmtmssa Iaetssa r· . . . . .
26232: säädettäväksi ehdotettavilla aluepoliittisilla toi- Aluepo ntttsten tOimenpiteiden suu.ntaamtsta
26233: menpiteillä pyritään toteuttamaan tässä laissa varte!l ehdote~aan muodo~~ettava~si ed~lleen
26234: ·· ··dett··ava··k s1· es1·tett··avta
26235: saa · ·· a 1uepo I"t""k
26236: 1 n an ht av01 "t- nykyisen
26237: · .. · t e1ma. kaltamen
26238: ·· Kunt.tenperusvyohyke- d os t am1a· Jaa1tukialue-
26239: . · k · ·d
26240: 1ue1 en veron UOJen- . Jar)es muo ue ko k o-
26241: tetta. · Esitykset ehttysa . ·k ·
26242: .... d.. .. k" · t t naisuu s1a vOI atsnn maar a myos en·11 ISI
26243: · k · ·t · ·· .... ät·· .. s1
26244: nus 1amsaa annon tar·t Istamtsesd"a t anneaan ta t ·
26245: 01menp1 ·d ea 1ue1 SI, JOI 11 e o IS e av1s a t ot-
26246: ·k · · . k hd" t tt · t ·
26247: ed us k unnaII e osana yn ysverouu IS us · menpiteistä päätettäisiin erikseen. Muuhun pe-
26248: Ehdotettu laki olisi puitelaki, jossa säädet- rusvyöhykkeeseen verrattuna poikkeuksellisiin
26249: täisiin aluepolitiikan tavoitteista ja toimenpi- vaikeuksiin muun muassa rakennemuutosten
26250: teistä sekä hallinnollisista toimista tasapainoi- takia joutuneet alueet ehdotetaan määrättävik-
26251: sen alueellisen kehityksen edistämiseksi. Alue- si erityisten tehostettujen toimenpiteiden koh-
26252: politiikan päämäärien edistämiseksi tarvittavis- teiksi (erityisalueiksi).
26253: ta eri hallinnonalojen toimenpiteistä säädettäi- Lakiehdotus on osa koko aluepoliittisen
26254: siin asianomaisten hallinnonalojen Iainsäädän- lainsäädännön uudistamista. Tarkoituksena
26255: nössä. Läänin kehittämisrahasta säädettäisiin on, että laki on voimassa vuoden 1989 alusta
26256: tässä laissa. vuoden 1993 loppuun.
26257:
26258:
26259:
26260:
26261: 380568L
26262: 2 1988 vp. - HE n:o 69
26263:
26264:
26265:
26266:
26267: SISÄLLYSLUETTELO
26268:
26269: Sivu Sivu
26270: YLEISPERUSTELUT......................... 3 2.1.2. Alueellinen kehitys ja aluepoliittis-
26271: ten toimenpiteiden vaikutukset
26272: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . . 3 vuosina 1982-88 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
26273: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . 8
26274: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
26275: 1.2.1. Aluepoliittiset toimenpiteet. . . . . . . . . 3 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
26276: 1.2.2. Viranomaisten velvollisuudet ja yh- tukset.......................................... 9
26277: teistoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 9
26278: 1.2.3. Aluepoliittinen suunnittelu . . . . . . . . . 5
26279: 1.2.4. Aluepoliittiset aluejaot . . . . . . . . . . . . . 5 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . 9
26280: 1.2.5. Läänin kehittämisraha . . . . . . . . . . . . . 6 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10
26281: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
26282: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu. . . . . . . . . . . . 6
26283: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . . 13
26284: 2.1.1. Nykyinen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . 6 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
26285: 1988 vp. - HE n:o 69 3
26286:
26287:
26288:
26289:
26290: YLEISPERUSTELUT
26291:
26292:
26293: 1. Esityksen yhteiskunnallinen siten, että tavoitteeksi asetetaan tietoyhteiskun-
26294: merkitys nan perusrakenteen kehittäminen alueellisesti
26295: tasapainoisella tavalla. Tämä edellyttää varsin-
26296: 1.1. Tavoitteet kin liikenneyhteyksien, koulutuksen, osaami-
26297: sen ja tietotaidon alueellista kehittämistä. Näin
26298: Laki aluepolitiikasta on puitelaki, jossa sää- luodaan edellytyksiä nykyaikaiselle elinkeino-
26299: detään aluepolitiikan tavoitteista. Aluepolitii- toiminnalle. Myös kansantalouden kannalta on
26300: kan tavoitteet asetetaan aluepoliittisten toimen- edullista, että jo tehtyjä investointeja alueel-
26301: piteiden suuntaamisen ja mitoittamisen perus- liseen perusrakenteeseen hyödynnetään tehok-
26302: taksi. kaasti ja perusrakennetta kehitetään edelleen
26303: Voimassa olevaa aluepoliittista puhelakia ajan vaatimusten mukaisesti.
26304: säädettäessä alueellinen kehitys oli suhteellisen Tarkempia tavoitteita asetetaan kolmella ta-
26305: tasapainoista. Väestön muuttoliike oli vähäistä solla: (1) väestön elinolojen tasapainoiselle alu-
26306: 1980-luvun alkuvuosina ja kehitysalueiden eelliselle kehittämiselle, (2) väestönkehityksen
26307: muuttotappiot pienet. · ja perusrakenteen tasapainoiselle alueelliselle
26308: Viime vuosina kehitys on muuttunut. Muut- kehittämiselle sekä (3) tuotantorakenteen uu-
26309: toliike on vilkastunut, ja kehitysalueiden sekä siutumisen ja monipuolistumisen edistämiselle.
26310: teollisten ongelma-alueiden muuttotappiot ovat Väestön elinolotavoitteista ovat keskeisimpiä
26311: kasvaneet. Heikoimmilla kehitysalueilla työttö- mahdollisuus saada työpaikka ja riittävä toi-
26312: myysaste on edelleen korkea. Työttömien mää- meentulo sekä tärkeiden palvelujen saatavuus.
26313: rä sen sijaan on kasvanut Etelä-Suomen teollis- Tavoitteena on turvata sellainen alueellinen
26314: tuneilla alueilla. väestönkehitys, että perusrakenteen kehittämi-
26315: Kehitysalueiden tuotantorakenne on moni- nen on mahdollista maan kaikissa osissa.
26316: puolistunut, mutta siirtyminen tietoyhteiskun-
26317: taan ei ole sujunut kuitenkaan ongelmitta.
26318: Teollisuuden rakennemuutos on ollut nopeaa, 1.2. Keinot
26319: ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet voi-
26320: makkaasti varsinkin Etelä-Suomen teollis- 1.2.1. Aluepoliittiset toimenpiteet
26321: tuneilla alueilla. Myös kehitysalueilla teolli-
26322: suuden työpaikkojen määrä on vähenemässä. Lakiehdotuksen mukaan aluepolitiikan ta-
26323: Helsingin seudulla väestön ja elinkeinotoi- voitteita toteutetaan seuraavilla valtion toimen-
26324: minnan kasvu on viime vuosina ollut huomat- piteillä:
26325: tavasti muuta maata ripeämpää, mikä on joh- - edistämällä yritystoiminnan kehittymistä,
26326: tamassa kehityseron kasvuun Helsingin seudun - suuntaamaHa yritysten sijoittumista,
26327: ja muun maan välillä. Nopea kasvu vaikeuttaa - edistämällä eri alueiden teknologian ke-
26328: lähivuosina väestön elinolojen kehittämistä hittämistä ja käyttöönottoa,
26329: Helsingin seudulla. - kehittämällä alueellista korkeakouluope-
26330: Aluepolitiikan tavoitteita, jotka on pääosin tusta sekä muuta koulutusta ja tutkimusta,
26331: asetettu jo 1970-luvun puolivälissä, monipuo- - kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyh-
26332: listettiin 1980-luvun alussa. Alueellisen kehi- teyksiä,
26333: tyksen uudet piirteet edellyttävät jälleen alue- - Suuntaamalla julkisia palveluja ja inves-
26334: poliittisten tavoitteiden ajanmukaistamista. tointeja,
26335: Esityksessä korostetaan alueiden kehitysero- - vähentämällä rakennemuutosten aiheut-
26336: jen vähentämisen rinnalla alueiden omatoimi- tamia alueellisia haittoja,
26337: sen kehittämisen edistämistä. Aluepolitiikan - siirtämällä päätösvaltaa alue- ja paikallis-
26338: tavoitteita ehdotetaan täydennettäväksi myös hallintoon,
26339: 4 1988 vp. - HE n:o 69
26340:
26341: vahvistamalla kuntien elinkeinopoliittisia Aluepoliittisilla toimenpiteillä ja eri hallin-
26342: ja muita kehittämisedellytyksiä, nonalojen viranomaisten yhteistyöllä ediste-
26343: - kehittämällä tasapainoisesti maan eri tään erityisesti maaseutu- ja saaristoalueiden,
26344: osien keskuksia, rakennemuutospaikkakuntien ja maan eri
26345: - turvaamalla maaseudun ja saariston elin- osien erityyppisten keskusten kehittämistä.
26346: voimaisuus sekä Varsinkin koulutusta ja uutta teknologiaa ke-
26347: - ryhtymällä tarvittaessa muihin toimenpi- hittämällä tulisi luoda riittävän vahvoja pää-
26348: teisiin. kaupunkiseudulle kilpailukykyisiä keskuksia.
26349: Aluepoliittisia toimenpiteitä toteuttavien vi-
26350: ranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomio-
26351: ta siihen, että aluepolitiikan toimenpiteitä so-
26352: 1.2 .2. Viranomaisten velvollisuudet ja yhteis-
26353: toiminta
26354: velletaan kunkin alueen omatoimista kehittä-
26355: mistä edistäväliä tavalla.
26356: Esityksessä on periaatteena voimassa olevan
26357: Yritystoiminnan aluepoliittisista tukitoimista lainsäädännön tapaan, että valtion hallintovi-
26358: säädettäisiin muun muassa yritystoiminnan ranomaisten tulee edistää alueellista kehitystä
26359: aluetuesta annettavassa laissa, kuljetusten alu- toimialallaan ja -alueellaan. Viranomaisten tu-
26360: eellisesta tukemisesta annetun lain (954/81) lee myös arvioida ja ottaa huomioon toimenpi-
26361: muuttamisesta annettavassa laissa, Kehitys- teidensä alueelliset vaikutukset. Valtion hallin-
26362: aluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden toviranomaisilla tarkoitetaan ministeriöitä,
26363: Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (65/ keskusvirastoja, lääninhallituksia, piirihallinto-
26364: 71) muuttamisesta annettavassa laissa, kehitys- viranomaisia ja valtion paikallishallintoviran-
26365: alueiden veronhuojennuksista annetun lain omaisia. Valmistellessaan valtion liikelaitoksia
26366: (290/82) muuttamisesta annettavassa laissa koskevaa lainsäädäntöä ja liikelaitoksia koske-
26367: sekä leimaverolain (662/43) muuttamisesta an- via tulo- ja menoarvioesityksiä ministeriöiden
26368: nettavassa laissa. tulee ottaa huomioon aluepolitiikan tavoitteet.
26369: Edistämällä eri alueiden teknologian kehittä- Sisäasiainministeriö yhteensovittaa aluepo-
26370: mistä ja käyttöönottoa pyritään uudistamaan litiikkaa yhteistyössä muiden ministeriöiden
26371: ja monipuolistamaan eri alueiden tuotantora- kanssa. Ministeriöiden, keskusvirastojen ja
26372: kennetta. Tuki- ja neuvontatoiminta tulee täl- valtion liikelaitosten tulee olla yhteydessä sisä-
26373: löin suunnata tuotteiden, tuotantomenetel- asiainministeriöön mahdollisimman varhaises-
26374: mien, liikkeenjohdon ja markkinoinnin kehit- sa vaiheessa valmistellessaan merkittäviä alu-
26375: tämiseen. Kehittämällä alueellista korkeakou- eellisia toimenpiteitä. Aluehallinnossa läänin-
26376: luopetusta pyritään kohottamaan eri alueiden hallituksella on vastaava eri hallinnonalojen
26377: tietotaitotasoa ja turvaamaan siten näiden toimintaa yhteensovittava ja suuntaava tehtä-
26378: mahdollisuudet elinkeinoelämän kehittämi- vä.
26379: seen. Kehittämällä muuta koulutusta ja tutki- Alueellista kehittämistyötä haittaa valtion
26380: musta vahvistetaan kunkin alueen osaamista ja toimenpiteiden valmistelun pirstoutuminen
26381: erikoistumista. Liikenne- ja tietoliikenneyh- useille hallinnonaloille. Lakiehdotuksen sään-
26382: teyksiä kehittämällä luodaan parempia edelly- nöksillä on tarkoitus luoda aluepolitiikan ke-
26383: tyksiä myös yritysten kehittämiselle. hittämiselle nykyistä paremmat hallinnolliset
26384: Julkisten palvelujen ja investointien suuntaa- edellytykset. Keskushallinnossa sisäasiainmi-
26385: misella pyritään tasapainottamaan alueellista nisteriö valmistelee tätä tarkoitusta varten lää-
26386: kehitystä ja turvaamaan tärkeiden palvelujen nien alueellisten kehittämissuunnitelmien poh-
26387: saatavuus. Julkisen sektorin eri viranomaisten jalta aluepoliittisia kannanottoja ja esittää ne
26388: ja muiden organisaatioiden on oltava yhteis- muille ministeriöille huomioon otettaviksi.
26389: työssä alueellisessa kehittämisessä. Aluehallinnossa lääninhallitukset yhteensovit-
26390: Kunnilla on kasvava merkitys yritystoimin- tavat aluehallintoviranomaisten toimintaa.
26391: nan kehittymiselle. Kuntien elinkeinotoimin- Eri hallinnonalojen toiminnan yhteensovitta-
26392: nan kehittämisedellytyksiä pyritään vahvista- miseksi on tehty alueellista kehittämistä koske-
26393: maan mm. läänin kehittämisrahan avulla. via valtioneuvoston päätöksiä kuten projekti-
26394: Alueiden omatoimisuutta on tarkoitus tukea alueita koskevat periaatepäätökset, päätös
26395: myös siirtämällä eri hallinnonaloilla päätös- ja maaseudun kehittämisen periaatteista, peri-
26396: toimivaltaa aluehallintoon. aatepäätös erityisaluetoimenpiteistä sekä vai-
26397: 1988 vp. - HE n:o 69 5
26398:
26399: tioneuvoston päätökset lääneittäisistä väestö- Sisäasiainministeriön aluepoliittinen osasto
26400: ja työpaikkasuunnitteista. Aluehallinnossa on seuraa alueellista kehitystä, tämän lain tavoit-
26401: lääninhallitusten johdolla laadittu muun muas- teiden toteutumista ja aluepoliittisten toimen-
26402: sa alueellisia kehittämissuunnitelmia ja ryhdyt- piteiden vaikutusta sekä edistää aluepoliittista
26403: ty laatimaan kehittämisohjelmia erityisalueille tutkimusta. Eri viranomaiset vastaavat oman
26404: ja rakennemuutoksista kärsiville alueille. Tar- hallinnonalansa toimenpiteiden alueellisten vai-
26405: koituksena on saatujen kokemusten pohjalta kutusten seurannasta. Sisäasiainministeriön
26406: edelleen kehittää erityisten alueellisten kehittä- tehtävänä on aluepoliittisia selvityksiä ja kat-
26407: misohjelmien ja -päätösten valmistelumenette- sauksia laatimalla pitää eduskunta, valtioneu-
26408: lyjä. vosto ja yleinen mielipide tietoisena alueellisen
26409: kehityksen tilasta. Vastaavasti lääninhallituk-
26410: sen tehtävänä on suunnitelmissaan raportoida
26411: 1.2.3. Aluepoliittinen suunnittelu läänin kehittämisen tilasta ja tarpeesta.
26412: Sisäasiainministeriö vastaa aluepolitiikan yh-
26413: Alueellisia kehittämissuunnitelmia on laadit- teensovittamisesta ja suuntaamisesta. Sisäasi-
26414: tu 1970-luvun puolivälistä lähtien. Suunnittelu- ainministeriön yhteydessä toimii aluepoliittinen
26415: menettely on lisännyt aluehallinnossa eri alojen neuvottelukunta, joka tekee ehdotuksia alue-
26416: viranomaisten yhteistoimintaa ja vakiintunut politiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden kehit-
26417: osaksi koko valtionhallinnon suunnittelujärjes- tämisestä. Neuvottelukunnan tulee edustaa alu-
26418: telmää. eellista asiantuntemusta ja erilaisia yhteiskun-
26419: nallisia näkemyksiä. Saaristoasioiden yhteenso-
26420: Alueellista kehittämissuunnittelua ehdote-
26421: vittamista varten on sisäasiainministeriön yh-
26422: taan uudistettavaksi aluepolitiikkatoimikunnan
26423: teydessä saaristoasiain neuvottelukunta, josta
26424: (komiteanmietintö 1986:6) esittämien suunta-
26425: on säädetty erikseen saariston kehityksen edis-
26426: viivojen mukaisesti. Suunnittelun kehittämises-
26427: tämisestä annetussa laissa (494/81).
26428: sä on keskeistä valtion aluehallintoviranomais-
26429: ten sekä kuntien ja kuntainliittojen välisen
26430: yhteistyön lisääminen kussakin läänissä. Näin
26431: 1.2.4. Aluepoliittiset aluejaot
26432: pyritään välittämään yhteinen näkemys läänien
26433: kehittämisestä keskushallintoon. Aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaamista
26434: Lääninhallitusten johdolla laaditaan määrä- ja porrastamista varten ehdotetaan alueiden
26435: ajoin alueellisia kehittämissuunnitelmia. Tavoi- kehittyneisyyserojen perusteella muodostetta-
26436: tesuunnitelmissa määritellään läänien kehittä- vaksi neljä perusvyöhykettä samoin kuin voi-
26437: misstrategiat, jotka tarkennetaan läänien toi- massa olevan lain mukaan. Ensimmäisellä ja
26438: mintasuunnitelmissa sekä tulo- ja menoarvio- toisella perusvyöhykkeellä aluepoliittisten tuki-
26439: kannanotoissa. toimenpiteiden tarve on edelleen suurin.
26440: Läänien alueellisia kehittämissuunnitelmia Ensimmäisen, toisen ja kolmannen perus-
26441: laadittaessa on pyritty lisäämään lääninhalli- vyöhykkeen sisällä kunnat määrätään kehitty-
26442: tusten ja seutukaavaliittojen välistä yhteistyö- neisyyserojen ja kehittämistarpeiden perusteel-
26443: tä. Lääninhallitusten tulee edelleenkin olla yh- la A- ja B-tukialueeseen. Suurempaa tukea
26444: teistyössä läänin alueella toimivien seutukaava- myönnetään A-tukialueella. Neljännellä perus-
26445: liittojen kanssa varsinkin aluerakenteeseen ja vyöhykkeellä voidaan kuntia määrätä yhteen
26446: alueiden käyttöön liittyvien asioiden osalta. tukialueeseen.
26447: Sisäasiainministeriö käyttää läänien alueel- Kunnan osa voidaan määrätä erityisistä syis-
26448: lisia kehittämissuunnitelmia hyväksi suunnatta- tä eri tukialueeseen saman vyöhykkeen sisällä.
26449: essa eri hallinnonalojen alueelliseen kehityk- Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret voi-
26450: seen vaikuttavia toimenpiteitä. daan kuitenkin tarvittaessa määrätä kuuluvaksi
26451: Valtioneuvosto hyväksyy edelleen lääneittäi- ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen riippumatta
26452: set väestö- ja työpaikkasuunnitteet ja läänin- siitä, mihin perusvyöhykkeeseen kunta muuten
26453: hallitus kuntakohtaiset suunnitteet aluepoliitti- kuuluu. Saaristokunnaksi määrätyn kunnan
26454: sen suunnittelun ja toimenpiteiden yhteensovit- saaristoon verrattava osa voidaan määrätä eri
26455: tamiseksi ja suuntaamiseksi. Seutukaavaliitot perusvyöhykkeeseen kuin muu kunta.
26456: tekevät lääninhallituksille ehdotuksen kunnit- Kuntien muodostamia aluekokonaisuuksia
26457: taisesta suunnitteesta oman alueensa osalta. voidaan määrätä erillisiksi toimenpidealueiksi,
26458: 6 1988 vp. - HE n:o 69
26459:
26460: jos niiden työpaikkakasvu ja muuttovoitto on Määrärahalla on tarkoitus edistää läänin
26461: poikkeuksellisen suurta aiheuttaen tasapainot- elinkeinopoliittisten ja muiden kehittämista-
26462: tomuutta alueellisessa kehityksessä. Niille koh- voitteiden toteuttamista. Erityisesti pyritään ta-
26463: distettavista toimenpiteistä päätetään erikseen. sapainottamaan läänin sisäistä alueellista kehi-
26464: Alueiden kasvun ohjaamiseksi sekä väestön tystä. Etusijalle asetetaan läänin erityisalueiden
26465: elinolojen kehittämiseksi on tarkoitus valmis- ja muiden ongelmallisten alueiden kehittämis-
26466: tella kullekin alueelle sopivia toimenpiteitä. tarpeet. Läänin, aluehallintoviranomaisten ja
26467: Mikäli kunta tai kunnan osa on lakiehdotuk- kuntien välistä yhteistyötä tulee lisätä.
26468: sessa määritellyistä syistä muuta perusvyöhy-
26469: kettä oleellisesti huonommassa asemassa, se
26470: voidaan määrätä erityisalueeksi. Erityisalueme-
26471: 2. Nykyinen tilanne ja asian
26472: nettelyn tehokkuutta on tarkoitus lisätä. Tässä valmistelu
26473: tarkoituksessa ehdotetaan, että erityisalue voi-
26474: daan määrätä yhtäjaksoisesti enintään kolmen
26475: 2.1. Nykyinen tilanne
26476: vuoden määräajaksi. Jotta erityisaluetoimenpi-
26477: teitä voitaisiin toteuttaa tehokkaasti, voisi eri- 2.1.1. Nykyinen lainsäädäntö
26478: tyisalueita olla samanaikaisesti enintään noin
26479: 50.
26480: Voimassa oleva laki tasapainoisen alueellisen
26481: kehityksen edistämisestä (532/81) on ollut voi-
26482: 1.2.5. Läänin kehittämisraha massa vuodesta 1982. Lain 8 §:ää muutettiin
26483: vuonna 1983. Muutoksella mahdollistettiin
26484: Läänin elinkeinotoiminnan tukikokeilu kunnan osan määrääminen erityisalueeksi. La-
26485: käynnistyi Lapin läänissä vuonna 1985. Vuon- ki on määräaikaisena voimassa vuoden 1989
26486: na 1986 oli läänien kehittämiseen tarkoitettu loppuun. Laki sisältää säännökset aluepolitii-
26487: määräraha viiden lääninhallituksen käytössä ja kan tavoitteista ja keinoista, viranomaisten
26488: vuonna 1987 kaikissa lääneissä Ahvenanmaata velvollisuuksista, aluejaoista, aluepoliittisesta
26489: lukuun ottamatta. Läänin kehittämisrahaa on suunnittelusta, aluepolitiikan yhteensovittami-
26490: myönnetty projektiavustuksena määräaikaisiin sesta ja suuntaamisesta sekä aluepoliittisesta
26491: elinkeinotoiminnan kehittämishankkeisiin sekä neuvottelukunnasta.
26492: investointi- ja käynnistysavustuksena pienyri-
26493: tystoiminnan tukemiseen. Vuonna 1987 maati- Aluepoliittisista aluejaoista päättää valtio-
26494: neuvosto. Perusvyöhyke- ja tukialuejako oli
26495: loilla toteutettavien pienyrityshankkeiden tuki
26496: voimassa muuttumattomana vuodesta 1982
26497: siirtyi maatalouspiirien jaettavaksi maaseudun
26498: vuoden 1987 loppuun. Vuoden 1988 alusta tuli
26499: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-
26500: sestä annetun lain (1031186) perusteella. Muu voimaan uusi tarkistettu aluejako. Erityisaluei-
26501: den määrä kasvoi 32:sta vuonna 1982 95:een
26502: pienyritystoiminnan tuki siirtyi teollisuuspiirien
26503: vuonna 1987. Vuoden 1988 alusta erityisaluei-
26504: myönnettäväksi vuonna 1988.
26505: den määrää vähennettiin huomattavasti. Eri-
26506: Kokemukset läänin kehittämisrahakokeilusta
26507: tyisalueiksi vuonna 1988 määrättiin 28 kuntaa
26508: ovat olleet myönteisiä. Läänien kehittämiseen ja vuosina 1988-89 samoin 28 kuntaa.
26509: osoitetun määrärahan avulla käynnistettiin 600
26510: elinkeinotoiminnan kehittämisprojektia vuon- Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lää-
26511: na 1987. Projektien tuloksena kuntien ja kun- ninhallitukset ovat laatineet vuonna 1985 lää-
26512: kin alueen elinkeinoelämän omatoiminen ke- nien tavoitesuunnitelmat. Lisäksi lääninhalli-
26513: hittämisaktiivisuus on lisääntynyt. Lääninhalli- tukset ovat laatineet viisi kertaa investointi-
26514: tukset ovat edistäneet läänin omien kehittämis- muistiot, joista sisäasiainministeriössä on laa-
26515: ohjelmien toteuttamista. dittu yhteenvedot ja käyty neuvottelut eri mi-
26516: Kunkin alueen omatoimista kehittämistä py- nisteriöiden kanssa. Vuodesta 1987 lääneittäi-
26517: ritään edelleen edistämään. Läänin kehittämis- set toimenpidesuunnitelmat (läänien toiminta-
26518: raha ehdotetaan siten vakinaistettavaksi ja siitä suunnitelmat ja budjettikannanotot) ovat kor-
26519: säädettäväksi tässä laissa. Määrärahan käyttö- vanneet investointimuistiot. Lääneittäisistä
26520: perusteista päättää valtioneuvosto ja lääneittäi- väestö- ja työpaikkasuunnitteista valtioneuvos-
26521: sestä jakamisesta sisäasianministeriö. Läänin- to on tehnyt päätöksen nykyisen lain voimassa-
26522: hallitus päättää määrärahan käytöstä läänissä. oloaikana kaksi kertaa.
26523: 1988 vp. - HE n:o 69 7
26524:
26525: 2.1.2. Alueellinen kehitys ja aluepoliittisten vähintään 100 työpaikalla 33 kunnassa. Useilla
26526: toimenpiteiden vaikutukset vuosina alueilla myös työpaikkojen kokonaismäärä vä-
26527: 1982-1988 heni teollisuuden työpaikkojen supistumisen
26528: myötä.
26529: Taloudellinen kasvu oli 1970-luvulla kehitys- Helsingin seudun muuta maata nopeampi
26530: alueilla nopeampaa kuin muualla maassa. taloudellinen kasvu on aiheutunut pääosin pal-
26531: 1980-luvulla kasvu on ollut nopeinta Uuden- veluelinkeinojen kasvusta. Varsinkin yrityspal-
26532: maan läänissä. Vuodesta 1983 lähtien kehitys- velut ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuosina
26533: alueiden kasvu on hidastunut merkittävästi. julkisten palvelujen kehittämistä on suunnattu
26534: Työvoiman määrä kasvoi vuosina 1980- pääkaupunkiseudun palvelupuutteiden korjaa-
26535: 1987 koko maassa noin 112 000 hengellä. Suu- miseen. Helsingin seudun nopea työpaikka- ja
26536: rin osa kasvusta tapahtui vuosikymmenen alus- väestökasvu vaikeuttaa seudun asumis- ja pal-
26537: sa ja kasvu hidastui vähitellen. Vuonna 1987 velutaso-ongelmien ratkaisemista.
26538: työvoiman määrä väheni. Työllisen työvoiman Kehitysalueiden väkiluku kasvoi vuosina
26539: määrä kasvoi vuosina 1980-87 95 000 hengel- 1980-83 noin 34 000 hengellä. Kasvua tapah-
26540: lä vähentyen kuitenkin vuosina 1986-87. Lää- tui kaikilla perusvyöhykkeillä, ja kasvu oli
26541: neittäin työllisten määrä on vuosina 1986-87 suurinta kolmannella perusvyöhykkeellä. Vuo-
26542: kasvanut vain Uudenmaan läänissä. den 1983 jälkeen väestön kasvu hidastui toisel-
26543: Tuotantorakenne muuttui monipuolisem- la ja kolmannella perusvyöhykkeellä. Väestön
26544: maksi. Maa- ja metsätalouden työvoima vähe- väheneminen on ollut voimakkainta ensimmäi-
26545: ni 1980-luvun alkupuoliskolla noin 33 000 hen- sen perusvyöhykkeen A-tukialueella. Muutto-
26546: gellä. Viime vuosina väheneminen on nopeutu- liike on vilkastunut viime vuosina. Suurin
26547: nut. Maatalouden osuus ammatissa toimivasta muuttovoitto on suuntautunut Uudenmaan
26548: väestöstä on Suomessa vielä selvästi suurempi lääniin.
26549: kuin muissa kehittyneissä maissa. Teollisuuden Väestönkehitys on useimmissa lääneissä ollut
26550: työpaikkojen väheneminen voimistui 1980- voimassa olevan väestösuunnitteen mukaista.
26551: luvun alkupuoliskolla, jolloin työllinen työvoi- Eniten suunnitteesta on poikennut Uudenmaan
26552: ma väheni noin 30 000 hengellä. Teollisuustyö- lääni, jonka väkiluku oli vuonna 1986 yli 5000
26553: paikat vähenivät nopeasti matalan teknologian henkeä suurempi kuin valtioneuvoston hyväk-
26554: toimialoilla. Ainoastaan Uudenmaan läänissä symä väestösuunnite. Myös Hämeen läänin
26555: uusien työpaikkojen syntymisellä korvattiin väkiluku kasvoi suunnitetta voimakkaammin,
26556: matalan teknologian työpaikkojen vähenemi- ero oli noin 1500 henkeä. Vaasan, Oulun ja
26557: nen. Tuotannon rationalisointi alkoi 1980- Lapin lääneissä väestönkasvu on ollut pienem-
26558: luvulla ulottua myös kehitysalueille 1970-luvul- pää kuin suunnitteessa. Ongelmallisinta väes-
26559: la syntyneeseen teollisuuteen. Palvelualoilla tönkehitys on ollut Kymen läänissä, jonka
26560: työskentelevien määrä kasvoi 1980-luvun alku- väestö on edelleen vähentynyt.
26561: puoliskolla noin 175 000 hengellä. Sisä-Suomen saaristossa väestön määrä vä-
26562: Elinkeinorakenteen muutos on maan eri heni 1980-luvun alkupuoliskolla 15 O!o:lla ja
26563: osissa erilaisessa vaiheessa. Perinteisten kehi- rannikkosaaristossa 10 %:lla. Vuoden 1986
26564: tysalueiden suotuisa työpaikkakehitys on viime alussa Sisä-Suomen saaristossa asui noin 4 000
26565: vuosina heikentynyt teollistumisen pysähtymi- henkeä ja rannikkosaaristossa noin 11 000 hen-
26566: sen ja julkisten palvelujen kasvun taittumisen keä.
26567: myötä. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen Työvoiman tarjonnan kasvun painopiste oli
26568: väheneminen aiheuttaa ongelmia varsinkin ke- 1980-luvun alkuvuosina kehitysalueilla. Vuosi-
26569: hitysalueilla, sillä tämän elinkeinon osuus on kymmenen puolivälissä kehitysalueiden osuus
26570: kehitysalueilla edelleen huomattavasti suurem- työvoiman tarjonnan kasvusta oli enää runsas
26571: pi kuin muualla maassa. Toisaalta työvoiman viidennes. Työttömyys on vähentynyt 1980-
26572: tarjonnan kasvu on hidastunut kehitysalueilla luvulla. Työttömyyden alueelliset erot pysyivät
26573: tuntuvasti, ja työttömyys on viime vuosina edelleenkin suurina. Työttömyysaste oli kor-
26574: vähentynyt lievästi. kein ensimmäisellä perusvyöhykkeellä. Määräl-
26575: Myös monet perinteiset teollisuuspaikkakun- lisesti työttömiä oli eniten Turun ja Porin,
26576: nat ovat joutuneet rakennemuutosten myötä Oulun sekä Hämeen lääneissä.
26577: vaikeuksiin. Teollisuuden työpaikat vähenivät Alueelliset tuloerot ovat kasvaneet lievästi
26578: 1980-luvun alkupuoliskolla yli 10 prosentilla ja viime vuosina. Uudenmaan läänissä tulotaso
26579: 8 1988 vp. - HE n:o 69
26580:
26581: oli selvästi korkeampi kuin muissa lääneissä. naisvaikutus vuonna 1983 oli 270 miljoonaa
26582: Kehitysaluelääneissä tulotaso oli noin 10 OJo markkaa. Tästä avustukseen rinnastettavaa tu-
26583: maan keskitasoa alempi. Alueelliset tuloerot kea oli noin 50 miljoonaa markkaa ja noin
26584: aiheutuvat lähinnä elinkeinorakenteen sekä 220 miljoonaa markkaa lainaan rinnastettavis-
26585: ikärakenteen ja koulutustason eroista. sa olevaa tukea.
26586: Yritystoiminnan aluepoliittisia tukitoimenpi- Yritystoiminnan aluepoliittisilla tukitoimen-
26587: teitä ovat tuotantotoiminnan alueellisesta tuke- piteillä arvioidaan vuosina 1982-1987 vaikute-
26588: misesta annetun lain (533/81) mukaiset inves- tun noin 66 000 uuden työpaikan syntymiseen
26589: tointi-, käynnistys- ja kehittämisavustukset, (kauppa- ja teollisuusministeriön ja Kehitys-
26590: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämä rahoitus, aluerahasto Oy:n toimenpiteiden päällekkäiset
26591: alueellinen kuljetustuki, kehitysalueiden veron- työpaikka-arviot vähennetty). Työpaikkavai-
26592: huojennukset sekä pienimuotoisen yritystoi- kutukset olivat suurimmat nykyisen lainsää-
26593: minnan tuet. dännön voimaantulovuonna 1982. Sen jälkeen
26594: Kaudella 1982-87 investointi-, käynnistys- työpaikkavaikutukset ovat vähentyneet. Vuon-
26595: ja kehittämisavustuksia myönnettiin vuosittain na 1987 aluepoliittisilla avustuksilla ja Kehitys-
26596: keskimäärin 530 miljoonaa markkaa ja 555 aluerahasto Oy:n rahoitustoimenpiteillä arvioi-
26597: miljoonaa markkaa vuonna 1987. Avustuksista daan vaikutettavan noin 8 200 työpaikan syn-
26598: yli 60 OJo on suuntautunut heikoimmin kehitty- tymiseen.
26599: neille ensimmäiselle ja toiselle perusvyöhyk- Pienimuotoisen yritystoiminnan hankkeita
26600: keelle. Myönnetyistä avustuksista noin puolet on avustettu uusilla tukimuodoilla: maaseudun
26601: on ollut investointiavustuksia. Viime vuosina työpaikkatukikokeiluna vuosina 1982-86, lää-
26602: yritysten tuotekehitykseen sekä liikkeenjohdon nin kehittämisrahan pienyritystoiminnan tuella
26603: ja markkinoinnin kehittämishankkeisiin myön- ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-
26604: nettyjen kehittämisavustusten osuus on selvästi nan edistämisestä annetun lain mukaisilla avus-
26605: kasvanut. Vuonna 1987 kehittämisavustuksia tuksilla. Näillä toimenpiteillä arvioidaan vuon-
26606: myönnettiin 62 miljoonaa markkaa eli 11 OJo na 1987 vaikutetun noin 1500 työpaikan synty-
26607: avustuksista. Samana vuonna myönnettiin eri- miseen tai säilymiseen.
26608: tyisalueille investointi- ja käynnistysavustusten
26609: korotuksina 44 miljoonaa markkaa eli 8 OJo
26610: avustuksista. 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
26611: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämä rahoitus
26612: on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 1987 Sisäasiainministeriö asetti lokakuussa 1984
26613: rahasto myönsi yrityksille lainoina, kehittämis- toimikunnan selvittämään aluepoliittisten sää-
26614: avustuksina ja osakepääomasijoituksina 805 dösten uudistamisen tarvetta sekä arvioimaan
26615: miljoonaa markkaa ja takauksina 22 miljoo- tapahtunutta ja odotettavissa olevaa alueellista
26616: naa markkaa. Pääosa (yli 90 OJo) rahaston kehitystä.
26617: myöntämästä rahoituksesta oli investointi- ja Toimikunta tarkasteli aluepolitiikan uudis-
26618: käyttöpääomalainoja. Viime vuosina myös ra- tustarpeita lähinnä elinkeinopolitiikan kehittä-
26619: haston myöntämien kehittämislainojen ja misen kannalta. Toimikunnan ehdotukset kes-
26620: -avustusten määrä on ollut kasvussa. Kehitys- kittyivät neljään painopisteeseen: yrityksiä tu-
26621: aluerahasto Oy:n lainarahoituksesta runsas kevan julkisen palvelutoiminnan ja perus-
26622: puolet suuntautuu kolmannelle ja neljännelle rakenteen kehittämiseen, alueelliseen kehittä-
26623: perusvyöhykkeelle, joissa avustusten osuus mispolitiikkaan ja sitä tukevaan toimintaan,
26624: hankkeiden kokonaisrahoituksesta on pienem- yritystoiminnan aluepoliittisen rahoituksen uu-
26625: pi kuin ensimmäisellä ja toisella perusvyöhyk- distamiseen ja maaseutupolitiikkaan. Toimi-
26626: keellä. Kehitysaluerahasto Oy:n toimialuetta kunnan keskeisenä tavoitteena oli edistää alu-
26627: laajennettiin vuonna 1987 koko Kymen lääniin eellista omatoimisuutta siirtämällä toimivaltaa
26628: ja vuonna 1988 Satakuntaan ja Pirkanmaalle. ja tehtäviä keskushallinnosta aluehallintoon.
26629: Alueellista kuljetustukea on viime vuosina Toimikunta jätti mietintönsä helmikuussa 1986
26630: myönnetty vuosittain 130-140 miljoonaa (komiteanmintintö 1986:6).
26631: markkaa, josta pääosa Lapin, Oulun, Kuopion Hallituksen ohjelmassa (30.4.1987) tode-
26632: ja Pohjois-Karjalan lääneihin. taan, että hallitus antaa eduskunnalle esitykset
26633: Kehitysalueiden veronhuojennuksista tehdyn aluepoliittisen lainsäädännön uudistamiseksi.
26634: selvityksen mukaan veronhuojennusten koko- Aluepoliittisen tuen painopistettä siirretään
26635: 1988 vp. - HE n:o 69 9
26636:
26637: koulutukseen, osaamiseen ja tietotaitoon sekä 3. Esityksen organisatoriset ja
26638: edistetään uuden teknologian hyödyntämistä henki 1ö s t öv ai kutu k set
26639: maan kaikissa osissa. Alueellisia työttömyys-
26640: eroja supistetaan. Ohjelmassa korostetaan Esityksen lähtökohtana on aluepolitiikan yh-
26641: teollisten ongelma-alueiden aseman paranta- teensovittamisen ja suuntaamisen parantami-
26642: mista, maatilatalouden liitännäis- ja sivuelin- nen keskushallinnossa sekä lääni- ja piirihallin-
26643: keinojen edistämistä, Kehitysaluerahasto nossa. Sisäasiainministeriön asemaa aluepolitii-
26644: Oy:n toiminnan kehittämistä, alueellista oma- kan yhteensovittamisessa vahvistetaan.
26645: toimisuutta ja siihen liittyen läänin kehittämis- Alue- ja piirihallinnon itsenäistä toimivaltaa
26646: rahamenettelyn jatkamista. pyritään lisäämään. Läänin kehittämisraha eh-
26647: dotetaan vakinaistettavaksi. Tämä lisää henki-
26648: Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti
26649: löstön vakinaistamistarvetta kehittämisrahan
26650: 4 päivänä syyskuuta 1987 ministerityöryhmän
26651: myöntämistehtävissä lääninsuunnittelussa.
26652: käsittelemään aluepolitiikkaa ja erityisesti alue- Vuonna 1988 näissä tehtävissä toimivan tila-
26653: poliittisen lainsäädännön uudistamista hallitus-
26654: päisen henkilöstön määrä oli 14.
26655: ohjelman periaatteiden mukaan. Nykyisen
26656: lainsäädännön, jonka voimassaolo päättyisi
26657: vuoden 1989 lopussa, uudistamista päätettiin 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
26658: nopeuttaa siten, että uusi aluepoliittinen lain- tukset
26659: säädäntö tulisi voimaan vuoden 1989 alusta.
26660: Sisäasiainministeriö asetti lokakuussa 1986 Aluepoliittisen lainsäädännön uudistamisen
26661: erityisaluetyöryhmän, jonka tehtävänä oli teh- valtiontaloudelliset vaikutukset liittyvät lähin-
26662: dä ehdotuksia erityisaluemenettelyn uudistami- nä kauppa- ja teollisuusministeriön esittelemiin
26663: seksi. Työryhmä jätti mietintönsä tammikuus- toimenpidelakeihin.
26664: sa 1988. Työryhmän ehdotukset erityisalueiden Tämän lakiehdotuksen välittömät valtionta-
26665: määräämisestä ja erityisaluetoimenpiteistä on loudelliset vaikutukset liittyvät läänin kehittä-
26666: otettu huomioon lakiehdotuksessa. misrahaan, jota varten otetaan valtion tulo- ja
26667: menoarvioon vuosittain määräraha. Läänin ke-
26668: Yritystoiminnan aluepoliittisten tukitoimen-
26669: hittämisrahaan sisältyy myös määräraha mat-
26670: piteiden uudistamiseen liittyen kauppa- ja teol-
26671: kailun lomatukeen. Läänin kehittämisrahaan
26672: lisuusministeriö asetti lokakuussa 1987 kaksi
26673: voidaan tarvittaessa sisällyttää muitakin läänin
26674: työryhmää uudistamaan yritystoiminnan alue- kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja.
26675: poliittisia tukitoimenpiteitä. Aluetukityöryhmä
26676: Aluepoliittisten tavoitteiden ja toimenpitei-
26677: valmisteli tuotantotoiminnan alueellisesta tuke-
26678: den toteuttamiseksi on tarpeen suunnata voi-
26679: misesta annetun lain ja kuljetustukityöryhmä
26680: mavaroja koulutukseen, tutkimukseen, uuden
26681: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun
26682: teknologian edistämiseen, pienyritystoiminnan
26683: lain uudistamisehdotuksia. Työryhmät jättivät
26684: tukemiseen ja yritysten kehittämistoimintaan.
26685: mietintönsä maaliskuussa 1988. Kehitys-
26686: aluerahasto Oy:n ja kauppa- ja teollisuusminis-
26687: teriön yhteistyönä on valmisteltu esitystä Kehi- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
26688: tysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfon- seikkoja
26689: den Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain
26690: muuttamista. Kehitysalueiden veronhuojennus-
26691: Eduskunnalle on tarkoitus antaa lisäksi esi-
26692: lainsäädännön muuttaminen liittyy yritysvero- tykset:
26693: tuksen kokonaisuudistukseen. Tarvittavat lain- - laiksi yritystoiminnan aluetuesta,
26694: säädännön muutokset valmistellaan siinä yh- - laiksi kuljetusten alueellisesta tukemises-
26695: teydessä. ta annetun lain muuttamisesta,
26696: Aluepoliittinen neuvottelukunta osallistui la- - laiksi haja-asutusalueiden vähittäiskau-
26697: kiehdotuksen valmisteluun antamalla siitä lau- pan rahoitustuesta annetun lain muuttamisesta
26698: sunnon. Sisäasiainministeriö pyysi lakiehdo- ja
26699: tuksesta lausunnon myös aluepolitiikan kan- - laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Utveck-
26700: nalta keskeisiltä ministeriöiltä ja etujärjestöiltä lingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhti-
26701: sekä lääninhallituksilta. östä annetun lain muuttamisesta.
26702:
26703:
26704: 2 380568L
26705: 10 1988 vp. - HE n:o 69
26706:
26707: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26708:
26709:
26710: 1. Lakiehdotuksen perustelut vamisen takia. Tavoitteeseen pyritään tasapai-
26711: nottamalla alueiden välistä muuttoliikettä. En-
26712: 1 §. Aluepolitiikka. Lainkohdassa määritel- sisijaisesti vaikutetaan tuotantotoiminnan alu-
26713: lään aluepolitiikka. Valtio toteuttaa aluepolitii- eelliseen sijoittumiseen aluepoliittisin toimenpi-
26714: kan tavoitteita yhteistyössä kuntien kanssa si- tein.
26715: ten, että maan eri osien kehitys on tasapainois- Perusrakennetta on kehitetty voimakkaasti
26716: ta ja eri alueilla on mahdollisuus omatoimiseen parin viime vuosikymmenen aikana. Tämän
26717: kehittämiseen. ansiosta julkisten palvelujen saatavuus ja tuo-
26718: 2 §. Aluepolitiikan tavoitteet. Lainkohdassa tantoelämän kehitysedellytykset ovat tasoittu-
26719: säädetään aluepolitiikan tavoitteista. neet maan eri osien välillä. Kansantalouden
26720: Mahdollisuus saada työpaikka. Aluepolitii- kannalta on edullista, että näitä investointeja
26721: kan tavoite on turvata mahdollisuus saada hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.
26722: työpaikka kohtuulliselta työssäkäyntietäisyy- Yhteiskunnallinen kehitys asettaa jatkuvasti
26723: deltä. Työttömyys on edelleenkin keskeinen uusia vaatimuksia perusrakenteelle. Toimiva
26724: väestön eriarvoisuutta synnyttävä tekijä. Uu- tietoliikenne ja hyvät henkilöliikenneyhteydet
26725: sien työpaikkojen tarve on suurin heikoimmilla korostuvat nykyisessä rakennemuutoksessa.
26726: kehitysalueilla sekä teollisilla ongelma-alueilla Ulkomaankaupan kasvu ja nopeiden toimitus-
26727: ja maaseutualueilla. ten tarve asettavat myös vaatimuksia tavaralii-
26728: Riittävä toimeentulo. Väestön toimeentu- kennejärjestelmien kehittämiselle.
26729: loon vaikutetaan lähinnä edistämällä tulon- Tuotantorakenteen monipuolistuminen ja
26730: muodostusta lisäävien työpaikkojen syntymis- uudistaminen. Tuotantorakenteen monipuolis-
26731: tä. Maassamme on kuitenkin alueita, joiden taminen ja uudistaminen on keskeinen edelly-
26732: elinkeinoelämän kehittäminen on osoittautunut tys tuotannon kasvulle, uusien työpaikkojen
26733: poikkeuksellisen vaikeaksi. Näille alueille koh- syntymiselle ja väestön toimeentulon turvaami-
26734: distettavia elinkeino- ja työllisyyspoliittisia toi- selle. Koulutusta, osaamista ja tietotaitoa ke-
26735: menpiteitä tulee monipuolistaa ja suunnata hittämällä luodaan edellytyksiä uuden elinkei-
26736: siten, että asukkaille pystyttäisiin tarjoamaan notoiminnan tasapainoiselle alueelliselle kehit-
26737: riittävä toimeentulo. tämiselle. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä
26738: Ammattitaidon ja osaamisen ajanmukai- tulee suunnata siten, että ne tukevat tuotanto-
26739: suus. Tuotantorakenteen nopea muuttuminen rakenteen monipuolistamista ja uudistamista.
26740: edellyttää korkeaa tietotaitotasoa. Korkeakou- Myös uuden tekniikan käyttöönottoa tulee
26741: lujen perustaminen maan eri osiin on vahvista- edistää alueellisesti tasapainoisesti.
26742: nut varsinkin kehitysalueiden tietotaitotasoa. 3 §. Aluepoliittiset toimenpiteet. Voimassa
26743: Myös ammatillisia oppilaitoksia on kehitetty olevaan lakiin verrattuna uusia keinoja ovat:
26744: viime vuosikymmenen aikana siten, että ne - eri alueiden teknologian kehittämisen ja
26745: ovat ajanmukaisia suuressa osassa maata. Alu- käyttöönoton edistäminen,
26746: eellisen kehityksen kannalta keskeistä on ai- - alueellisen korkeakouluopetuksen sekä
26747: kuiskoulutuksen kehittäminen. Myös tutki- muun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämi-
26748: muksen ja tuotantoelämän välistä vuorovaiku- nen,
26749: tusta tulee edistää. - liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehit-
26750: Tärkeiden palvelujen saatavuus ja hyvä elin- täminen,
26751: ympäristö. Tärkeillä palveluilla tarkoitetaan - rakennemuutosalueiden, maaseutu- ja
26752: keskeisiä koulutus-, liikenne-, kulttuuri-, sosi- saaristoalueiden sekä maan eri osien keskusten
26753: aali- ja terveyspalveluja. Palvelujen saatavuus tasapainoinen kehittäminen,
26754: on turvattava koko maassa. Erityisesti on huo- - kuntien elinkeinopoliittisten ja muiden
26755: miota kiinnitettävä maan harvaan asuttuihin kehittämisedellytysten vahvistaminen.
26756: osiin ja nopeasti kasvaviin alueisiin. 4 §. Viranomaisten velvollisuudet ja yhteis-
26757: Väestönkehityksen ja perusrakenteen kehit- toiminta. Valtion hallintoviranomaisten on
26758: tämisen alueellinen tasapainoisuus. Läänien mahdollisuuksien mukaan edistettävä aluepo-
26759: kehittämisedellytykset eivät saisi vaarautua litiikan tavoitteiden toteutumista. Viranomai-
26760: väestön liian voimakkaan vähenemisen tai kas- set veivoitetaan ottamaan huomioon aluepo-
26761: 1988 vp. - HE n:o 69 11
26762:
26763: litiikan tavoitteet toiminnassaan. Pyrkimykse- vioon tarpeellinen määräraha aluepoliittista
26764: nä on parantaa aluepolitiikan yhteensovittami- tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten.
26765: sen edellytyksiä puuttumatta hallinnon toimi- 6 §. Läänien alueellinen kehittämissuunnitte-
26766: valtasuhteisiin. Velvollisuuksien ohella koros- lu. Alueellisia kehittämissuunnitelmia ovat lää-
26767: tetaan yhteistoimintaa. nien tavoitesuunnitelmat, toimenpidesuunnitel-
26768: Voimassa olevan tasapainoisen alueellisen mat sekä kunnittaiset väestö- ja työpaikka-
26769: kehityksen edistämisestä annetun asetuksen (4/ suunnitteet. Niistä säädetään tarkemmin ase-
26770: 82) 1 §:n säännökset viranomaisten yhteistoi- tuksessa.
26771: minnasta ehdotetaan siirrettäviksi tähän lakiin. Tavoitesuunnitelmat ovat läänin kehitykseen
26772: Tarkemmin keskushallinnon viranomaisten yh- vaikuttavien eri tahojen toimintaa yhteensovit-
26773: teistyöstä säädetään asetuksella (aluepoliittinen tavia ja suuntaavia pitkän aikavälin suunnitel-
26774: lausunto). mia. Niissä esitetään läänin kehittämistavoit-
26775: 5 §. Aluepolitiikan yhteensovittaminen ja teet ja keskeiset toimintalinjat.
26776: suuntaaminen. Ehdotuksessa täsmennetään si- Tavoitesuunnitelmat laaditaan lääninhalli-
26777: säasiainministeriön tehtäviä aluepolitiikkaa yh- tuksen johdolla yhteistyössä aluehallinnon vi-
26778: teensovittavana ja suuntaavana viranomaisena. ranomaisten, kuntien ja kuntainliittojen, seu-
26779: Sisäasiainministeriölie ehdotetaan oikeutta tukaavaliittojen sekä elinkeinoelämää edusta-
26780: valmistella ja esitellä aluepoliittiset toimenpide- vien ja ammatillisten järjestöjen kanssa. Lää-
26781: ohjelmat, jotka koskevat useiden ministeriöi- ninhallitusten tulee edistää alueen kehittämises-
26782: tä käytävää julkista keskustelua suunnitelmia
26783: den toimialaa. Näistä tehtävät valtioneuvoston
26784: laadittaessa.
26785: periaatepäätökset koskevat aluepoliittisia on-
26786: gelmakokonaisuuksia tai tiettyjä alueita. Toi- Toimenpidesuunnitelmia ovat määräajoin
26787: menpideohjelmien valmistelu ja seuranta teh- laadittavat läänin toimintasuunnitelma ja lää-
26788: dään yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden nin tulo- ja menoarviokannanotto. Läänin toi-
26789: mintasuunnitelmassa määritellään läänien lähi-
26790: kanssa. vuosien toimintapolitiikka ja esitetään tärkeim-
26791: Sisäasiainministeriö voi antaa ohjeita alue- mät toimenpide-esitykset. Läänin tulo- ja me-
26792: poliittisten tavoitteiden huomioonottamisesta noarviokannanotossa tehdään läänin kehittä-
26793: muun muassa ministeriöiden toiminta- ja ta- misen kannalta keskeiset esitykset valtion tulo-
26794: loussuunnitelmissa. Lisäksi sisäasiainministeriö ja menoarvioehdotukseen. Tarvittaessa voi-
26795: valmistelee läänien alueellisten kehittämissuun- daan laatia myös muita toimenpidesuunnitel-
26796: nitelmien pohjalta aluepoliittiset kannanotot mia.
26797: ministeriöiden tulo- ja menoarvioesitysten sekä Lääneittäiseen väestö- ja työpaikkasuunnit-
26798: toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa var- teeseen perustuen lääninhallitukset ja seutu-
26799: ten. kaavaliitot laativat yhteistyössä kunnittaiset
26800: Lääneittäinen väestö- ja työpaikkasuunnite suunnitteet ja lääninhallitus hyväksyy ne. Sisä-
26801: ohjaa valtion hallinnon alueellisen suunnittelun asiainministeriö antaa ohjeet kunnittaisten
26802: mitoitusta. Suunnitteessa otetaan huomioon suunnitteiden laadinnasta.
26803: aluepoliittiset tavoitteet ja toimintalinjat. Läänien alueellisten kehittämissuunnitelmien
26804: Sisäasiainministeriön tarkoituksena on kehit- laadintaohjeet antaa sisäasiainministeriö. Seu-
26805: tää seurantajärjestelmää, jonka keskeisenä tukaavaliittojen osallistumisesta suunnitelmien
26806: osana on määräajoin laadittava Aluepoliittinen laadintaan valmistellaan ohjeet yhteistyössä
26807: katsaus. Ministeriöiden aluepoliittista seuran- ympäristöministeriön kanssa. Suunnitelmat hy-
26808: taa on tarkoitus kehittää ja kytkeä osaksi väksyy lääninhallitus. Ennen hyväksymistä
26809: niiden toiminta- ja taloussuunnitelmien laadin- suunnitelmat tulisi käsitellä läänin- ja piirihal-
26810: taa. lintoviranomaisten neuvottelukunnassa sekä
26811: Aluepolitiikan kehittämistä tukevan tutki- läänin aluepoliittisessa neuvottelukunnassa tai
26812: mus- ja kehittämistoiminnan tarve on korostu- lääninneuvottelukunnassa.
26813: nut voimakkaasti nykyisessä alueellisen kehi- 7 §. Läänin kehittämisraha. Valtion tulo- ja
26814: tyksen murrosvaiheessa. Tämä edellyttää alan menoarviossa olevasta määrärahasta myönne-
26815: tutkimusyhteistyön lisäämistä ja tutkimuksen tään avustusta läänien elinkeinotoiminnan ja
26816: painopisteiden määrittämistä. Sisäasiainminis- muiden toimintojen kehittämiseen. Läänin ke-
26817: teriön tulee edistää aluepoliittista tutkimusta. hittämisrahalla on tarkoitus tukea läänin kehit-
26818: Vuosittain otetaan valtion tulo- ja menoar- tämistavoitteiden toteuttamista ja omatoimista
26819: 12 1988 vp. - HE n:o 69
26820:
26821: alueellista kehittämistä. Erityisesti pyritään ta- Aluejakolausuntoa valmistellessaan läänin-
26822: sapainottamaan läänin sisäistä alueellista kehi- hallituksen tulee olla yhteistoiminnassa läänin
26823: tystä. Kehittämisrahan käytössä asetetaan etu- alueella toimivien seutukaavaliittojen ja mui-
26824: sijalle valtioneuvoston määräämien erityisalu- den asianomaisten tahojen kanssa.
26825: eiden ja muiden ongelmallisten alueiden kehit- 11 §. Erityisalueet. Valtioneuvosto voi mää-
26826: tämistarpeet. rätä erityisalueeksi kunnan tai kunnan osan,
26827: Läänin kehittämisrahan käyttöperusteista jonka ongelmat ovat oleellisesti vaikeammat
26828: päättää valtioneuvosto ja määrärahan jakami- kuin saman perusvyöhykkeen muilla alueilla.
26829: sesta lääneittäin sisäasiainministeriö. Määrära- Näiden ongelmien syynä ja erityisalueeksi mää-
26830: han käytöstä läänissä päättää lääninhallitus. räämisen perusteena voi olla pitkään poikkeuk-
26831: Sisäasiainministeriö voi käyttää osan määrära- sellisen suurena pysynyt työttömyys tai muut-
26832: hasta useampaa kuin yhtä lääniä koskeviin tai totappio, äkillisen muutoksen seurauksena hei-
26833: valtakunnallisesti tärkeisiin alueellisiin kehittä- kentynyt työllisyys tai työllisyyden heikkenemi-
26834: mishankkeisiin. sen ilmeinen ja merkittävä uhka taikka muut
26835: Läänin kehittämisrahasta myönnetään avus- poikkeukselliset vaikeudet elinkeinotoiminnan
26836: tusta lähinnä elinkeinotoiminnan määräaikai- kehittämisessä. Tällaisia vaikeuksia ovat esi-
26837: siin kehittämishankkeisiin. Määrärahaan voi- merkiksi ikärakenteen poikkeuksellisen vinou-
26838: daan tarvittaessa yhdistää muitakin läänien tuneisuuden aiheuttamat ongelmat elinkeino-
26839: elinkeinotoiminnan ja muiden toimintojen ke- toiminnan kehittämisessä.
26840: hittämiseen tarkoitettuja määrärahoja. Erityisalue määrätään yhtäjaksoisesti enin-
26841: 8 §. Perusvyöhykkeet. Aluepoliittisten toi- tään kolmen vuoden määräajaksi. Lyhyemmät
26842: menpiteiden porrastamista ja suuntaamista yhden tai kahden vuoden määräajat tulevat
26843: varten muodostettavat neljä perusvyöhykettä kysymykseen niissä tapauksissa, joissa ongel-
26844: määritellään alueiden kehittyneisyyserojen pe- mien ratkaisu näyttää mahdolliselta nopeam-
26845: rusteella. Kehittyneisyyserot määritellään lä- min kuin kolmessa vuodessa.
26846: hinnä kuntien työllisyyttä ja työttömyyttä, Sisäasiainministeriön tulee erityisalue-esitys-
26847: väestönkehitystä ja tulotasoa kuvaavien teki- tä valmistellessa olla yhteistoiminnassa läänin-
26848: jöiden perusteella. hallitusten kanssa.
26849: 12 §. Erityisaluetoimenpiteet. Valmistelles-
26850: Ensimmäinen, toinen ja kolmas perusvyöhy- saan periaatepäätöstä erityisaluetoimenpiteistä
26851: ke muodostavat kehitysalueen. sisäasiainministeriön tulee olla yhteistoimin-
26852: 9 §. Tukialueet ja toimenpidealueet. Aluepo- nassa eri ministeriöiden kanssa.
26853: liittisten toimenpiteiden tarkempaa suuntaa- Ministeriöt huolehtivat valtioneuvoston peri-
26854: mista ja porrastamista varten on edelleen tar- aatepäätöksessä mainittujen erityisaluetoimen-
26855: peen jakaa ensimmäinen, toinen ja kolmas piteiden toteuttamisesta omalla hallinnon-
26856: perusvyöhyke kahteen eri tukialueeseen (A- ja alallaan.
26857: B-tukialueeseen). Myös neljännellä perus- Kaikilla erityisalueilla toteutettavien toimen-
26858: vyöhykkeelle voidaan edelleen määrätä tuki- piteiden lisäksi osaa toimenpiteistä on tarkoi-
26859: alue. Tukialueet määrätään kuntien kehittynei- tus toteuttaa valikoidusti erityyppisillä erityis-
26860: syyserojen ja kehittämistarpeiden perusteella. alueilla.
26861: Lisäksi voidaan muodostaa erillisiä toimen- Erityisalueen kehittämisohjelmassa määritel-
26862: pidealueita niistä alueista, joiden työpaikka- lään tarkemmin kunkin alueen kehittämisen
26863: kasvu ja muuttovoitto ovat poikkeuksellisen tavoitteet, niiden toteuttamiseksi tarvittavat
26864: suuria. Niiden tarvitsemista toimenpiteistä val- kunnan ja valtion toimenpiteet sekä toimenpi-
26865: tioneuvosto tekee päätöksen erikseen. teiden rahoitus.
26866: JO§. Aluejakoja koskevat päätökset. Voi- 13 §. Saaristoalueen tukeminen. Pykälän en-
26867: massa olevan lain mukaan lääninhallitukset simmäinen kohta on samanlainen kuin voimas-
26868: valmistelevat tukialue-ehdotukset sisäasiainmi- sa olevassa laissa. Siten lakiehdotuksen 8 §:n
26869: nisteriön ohjeiden mukaan. Perusvyöhykkei- mukaiseen kehitysalueeseen kuuluva pysyvästi
26870: den määräämisessä lääninhallituksia ei ole tar- asuttu ja ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saari
26871: vinnut kuulla. Lakiehdotuksen mukaan sisä- tai saariryhmä voitaisiin määrätä ensimmäisen
26872: asiainministeriö pyytää sekä perusvyöhyke-, perusvyöhykkeen A-tukialueeseen. Kehitys-
26873: tukialue- että toimenpidealue-ehdotuksesta lau- alueeseen kuulumaton saari tai saariryhmä voi-
26874: sunnon lääninhallituksilta. taisiin määrätä ensimmäisen perusvyöhykkeen
26875: 1988 vp. - HE n:o 69 13
26876:
26877: B-tukialueeseen tai erityisen painavista syistä Läänin aluepoliittisesta neuvottelukunnasta
26878: A-tukialueeseen. säädetään asetuksella.
26879: Pysyvästi asuttuna saarena voidaan pitää
26880: myös tilapäisesti asumatonta saarta, jos katso-
26881: taan tarkoituksenmukaiseksi muuttaa se tuen 2. Tarkemmat säännökset ja
26882: avulla jälleen pysyvästi asutuksi. Lassiyhteyttä määräykset
26883: ei katsota kiinteäksi tieyhteydeksi. Yritystoi-
26884: minnan tukea myönnettäessä tulee kiinnittää Ehdotetun lain nojalla annettaisiin asetus
26885: huomiota liikenneolojen vaikeuteen saaristos- aluepolitiikasta, jossa säädettäisiin tarkemmin
26886: sa. viranomaisten yhteistoiminnasta, aluejakojen
26887: Pykälän 2 kohta koskee saariston kehityksen laatimisesta, alueellisesta kehittämissuunnitte-
26888: edistämisestä annetun lain (494/81) perusteella lusta, aluepoliittisesta neuvottelukunnasta ja
26889: tehdyssä valtioneuvoston päätöksessä määrät- läänin aluepoliittisesta neuvottelukunnasta.
26890: tyjä saaristokuntia. Tällaisen kunnan saaris- Valtioneuvosto tekisi päätökset läänin kehit-
26891: toon verrattava osa, johon on kiinteä tieyhteys tämisrahan käyttöperusteista, perusvyöhyk-
26892: muualta, mutta kunnan sisällä suorin yhteys keistä, tukialueista, toimenpidealueista ja niille
26893: kuntakeskukseen on vesitse, voidaan määrätä kohdistettavista toimenpiteistä, erityisalueista
26894: eri perusvyöhykkeeseen kuin muu kunta. ja erityisaluetoimenpiteistä sekä lääneittäisistä
26895: Sisäasiainministeriön on tässä tarkoitettuja väestö- ja työpaikkasuunnitteista. Valtioneu-
26896: päätöksiä valmistellessaan pyydettävä lausunto vosto asettaisi aluepoliittisen neuvottelukunnan
26897: saaristoasiain neuvottelukunnalta. sekä tekisi päätöksen, jolla oikeutettaisiin sisä-
26898: 14 §. Kuntajaon muutoksen vaikutus alueja- asiainministeriö määräämään eräitä saaria tai
26899: koihin. Jos kunta yhdistetään tai sen osa siirre- saariryhmiä ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen
26900: tään toiseen kuntaan tai perustettavaan uuteen ja saaristokunnaksi määrättyjen kuntien saaris-
26901: kuntaan, valtioneuvosto voi päättää, että kun- toon verrattavia osia eri perusvyöhykkeeseen
26902: tajaon muuttaminen ei aiheuta muutosta pe- kuin muu kunta.
26903: rusvyöhyke- tai tukialuejakoon. Tällä voi olla Sisäasiainministeriö päättäisi läänin kehittä-
26904: merkitystä varsinkin silloin, kun yhdistettävä misrahan jakamisesta lääneittäin sekä antaisi
26905: tai siirrettävä kunnan osa on muuta kuntaa ohjeet alueellisesta kehittämissuunnittelusta.
26906: heikommin kehittynyt.
26907: 15 §. Aluepoliittinen neuvottelukunta. Alue-
26908: politiikan kehittäminen edellyttää alueellisen 3. Voimaantulo
26909: kehityksen jatkuvaa seuraamista ja mahdolli-
26910: suutta puuttua ajankohtaisiin kysymyksiin. Laki tulisi saattaa voimaan vuoden 1989
26911: Aluepolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden alusta, ja se olisi voimassa viisi vuotta eli
26912: kehittämistä varten valtioneuvosto asettaa vuoden 1993 loppuun.
26913: aluepoliittisen neuvottelukunnan, jonka sihtee- Lain voimassaoloaikana tulee tehdä selvityk-
26914: ristönä toimii sisäasiainministeriö. siä aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisesta
26915: Neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee ot- ja lakien vaikutuksista. Selvitysten perusteella
26916: taa huomioon alueellinen tasapuolisuus ja eri voidaan arvioida lakien tarkistamistarvetta.
26917: yhteiskuntanäkemysten edustavuus. Neuvotte-
26918: lukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä sääde- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26919: tään asetuksella. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26920: 14 1988 vp. - HE n:o 69
26921:
26922:
26923: Laki
26924: aluepolitiikasta
26925:
26926: 1 § 10) kehittämällä tasapainoisesti maan eri
26927: Aluepolitiikka osien keskuksia;
26928: 11) turvaamalla maaseudun ja saariston
26929: Aluepolitiikalla tarkoitetaan tässä laissa jul- elinvoimaisuus; sekä
26930: kisen vallan toimintaa, jolla tasapainotetaan 12) ryhtymällä tarvittaessa muihin toimenpi-
26931: alueellista kehitystä ja edistetään maan eri teisiin.
26932: osien kehittämistä. Aluepoliittisia toimenpiteitä toteutetaan
26933: kunkin alueen omatoimista kehittämistä edistä-
26934: 2 § väliä tavalla.
26935: Aluepolitiikan tavoitteet Aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi
26936: tarvittavista toimenpiteistä säädetään tarkem-
26937: Aluepolitiikan tavoitteena on: min erikseen. Läänin kehittämisrahasta sääde-
26938: 1) turvata koko maassa tasapuolisesti kun- tään 7 §:ssä.
26939: kin alueen väestölle:
26940: a) mahdollisuus saada työpaikka; 4 §
26941: b) riittävä toimeentulo; Velvollisuudet ja yhteistoiminta aluepolitiikas-
26942: c) ammattitaidon ja osaamisen ajanmukai- sa
26943: suus; ja
26944: d) tärkeiden palveluiden saatavuus ja hyvä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja
26945: elinympäristö; valtion muiden hallintoviranomaisten tulee toi-
26946: 2) muutoinkin edistää väestön elinolojen alu- minnassaan ottaa huomioon aluepolitiikan ta-
26947: eellisesti tasapainoista kehitystä; voitteet sekä arvioida toimialansa toimenpitei-
26948: 3) turvata väestönkehityksen ja perusraken- den alueellisia vaikutuksia.
26949: teen kehittämisen alueellinen tasapainoisuus; Alueelliseen kehitykseen merkittävästi vai-
26950: sekä kuttavia toimenpiteitä valmistellessaan ja to-
26951: 4) edistää tuotantorakenteen uusiutumista ja teuttaessaan valtioneuvoston kanslian, ministe-
26952: monipuolistumista sekä parantaa elinkeinoelä- riöiden ja valtion muiden hallintoviranomais-
26953: män yleisiä edellytyksiä alueellisesti tasapainoi- ten sekä valtion liikelaitosten tulee olla yhteis-
26954: sella tavalla. toiminnassa sisäasiainministeriön kanssa. Sa-
26955: massa tarkoituksessa valtion piiri- ja paikallis-
26956: 3 § hallinnon viranomaisten on oltava yhteistoi-
26957: Aluepoliittiset toimenpiteet minnassa lääninhallitusten kanssa.
26958:
26959: Aluepolitiikan tavoitteita toteutetaan: 5 §
26960: 1) edistämällä yritystoiminnan kehittymistä; Aluepolitiikan yhteensovittaminen ja
26961: 2) suuntaamaila yritysten sijoittumista; suuntaaminen
26962: 3) edistämällä eri alueiden teknologian ke-
26963: hittämistä ja käyttöönottoa; Aluepolitiikan yhteensovittamiseksi ja suun-
26964: 4) kehittämällä alueellista korkeakouluope- taamiseksi sisäasiainministeriön tehtävänä on:
26965: tusta sekä muuta koulutusta ja tutkimusta; 1) valmistella sellaiset aluepoliittiset toimen-
26966: 5) kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyh- pideohjelmat, jotka koskevat useiden ministe-
26967: teyksiä; riöiden toimialaa;
26968: 6) suuntaamaila julkisia palveluja ja inves- 2) antaa ministeriöille ja muille viranomai-
26969: tointeja; sille lausuntoja ja ohjeita aluepoliittisten ta-
26970: 7) vähentämällä rakennemuutosten aiheutta- voitteiden huomioon ottamisesta niiden toi-
26971: mia alueellisia haittoja; minnassa;
26972: 8) siirtämällä päätösvaltaa alue- ja paikallis- 3) antaa lääninhallituksille ja muille asian-
26973: hallintoon; omaisille tahoille alueellista kehittämissuunnit-
26974: 9) vahvistamalla kuntien elinkeinopoliittisia telua ja muuta alueellista kehittämistä koskevia
26975: ja muita kehittämisedellytyksiä; ohjeita;
26976: 1988 vp. - HE n:o 69 15
26977:
26978: 4) koota ja arvioida läänien alueellisten ke- määrärahan jakamisesta lääneittäin. Läänin-
26979: hittämissuunnitelmien ministeriöiden toimintaa hallitus päättää määrärahan käytöstä läänissä.
26980: koskevat ehdotukset sekä esittää niitä koskevat Sisäasiainministeriö voi käyttää osan määrä-
26981: kannanottonsa asianomaisille ministeriöille rahasta useampaa kuin yhtä lääniä koskeviin
26982: huomioon otettaviksi toiminta- ja taloussuun- tai valtakunnallisesti tärkeisiin läänien kehittä-
26983: nitelmien sekä tulo- ja menoarvion laadinnas- mishankkeisiin.
26984: sa; 8 §
26985: 5) valmistella lääneittäinen väestö- ja työ-
26986: paikkasuunnite; Perusvyöhykkeet
26987: 6) seurata alueellista kehitystä ja aluepoliit- Aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaamista
26988: tisten tavoitteiden toteutumista sekä yhdessä ja porrastamista varten kunnat määrätään ke-
26989: muiden viranomaisten kanssa aluepoliittisten hittyneisyyserojen perusteella neljään perus-
26990: toimenpiteiden vaikutuksia; vyöhykkeeseen. Ensimmäinen, toinen ja kol-
26991: 7) edistää aluepoliittista tutkimusta; sekä mas perusvyöhyke muodostavat kehitysalueen.
26992: 8) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpitei-
26993: siin. 9 §
26994: Valtioneuvosto päättää 1 momentin 1 koh-
26995: dassa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta ja Tukialueet ja toimenpidealue
26996: hyväksyy 5 kohdassa tarkoitetun suunnitteen Aluepoliittisten toimenpiteiden tarkempaa
26997: sisäasiainministeriön esityksestä. suuntaamista ja porrastamista varten kunnat
26998: määrätään ensimmäisen, toisen ja kolmannen
26999: 6 § perusvyöhykkeen sisällä kehittyneisyyserojen
27000: Läänien alueellinen kehittämissuunnittelu ja kehittämistarpeiden perusteella kahteen eri
27001: tukialueeseen: A-ja B-tukialueeseen. Tuki por-
27002: Läänien alueellisella kehittämissuunnittelulla rastetaan siten, että se on suurempi A-tukialu-
27003: edistetään aluepolitiikan tavoitteiden toteutta- eella. Neljännellä perusvyöhykkeellä voidaan
27004: mista. Kehittämissuunnitelmia ovat kunnittai- määrätä kuntia yhteen tukialueeseen.
27005: set väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä lää- Erityisestä syystä kunnan osa voidaan mää-
27006: nien tavoitesuunnitelmat ja toimenpidesuunni- rätä saman perusvyöhykkeen sisällä eri tuki-
27007: telmat. alueeseen kuin muu osa kuntaa.
27008: Suunnitelmat laaditaan lääninhallituksen Kuntien muodostama aluekokonaisuus, jon-
27009: johdolla yhteistoiminnassa valtion alue- ja pai- ka työpaikkakasvu ja muuttovoitto on poik-
27010: kallishallintoviranomaisten, kuntien ja kun- keuksellisen suuri, voidaan määrätä erilliseksi
27011: tainliittojen, elinkeinoelämää edustavien ja toimenpidealueeksi. Valtioneuvosto päättää
27012: ammatillisten järjestöjen sekä muiden asian- tällaista aluetta koskevista toimenpiteistä.
27013: omaisten tahojen kanssa.
27014: Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja 10 §
27015: valtion muiden hallintoviranomaisten on mah-
27016: dollisuuksien mukaan otettava huomioon lää- Aluejakaja koskevat päätökset
27017: nien alueelliset kehittämissuunnitelmat toimi- Edellä 8 ja 9 §:ssä tarkoitetut päätökset
27018: alansa toiminnan ja talouden suunnittelussa tekee valtioneuvosto sisäasiainministeriön esi-
27019: sekä muussa suunnittelussaan. tyksestä. Sisäasiainministeriön on perus-
27020: vyöhyke-, tukialue- ja toimenpidealuepäätöstä
27021: 7 § valmistellessaan pyydettävä lausunto asian-
27022: Läänin kehittämisraha omaisilta lääninhallituksilta.
27023: Läänin kehittämistavoitteiden toteuttamisek- 11 §
27024: si myönnetään avustusta lähinnä läänin elinkei-
27025: notoiminnan omatoimiseen kehittämiseen (lää- Erityisalueet
27026: nin kehittämisraha). Valtion tulo- ja menoarvi- Kunta tai kunnan osa voidaan määrätä eri-
27027: oon otetaan vuosittain tarvittava määräraha tyisalueeksi yhtäjaksoisesti enintään kolmen
27028: tätä tarkoitusta varten. vuoden määräajaksi, jos sen
27029: Valtioneuvosto päättää läänin kehittämisra- 1) työttömyysaste tai muuttotappio on pysy-
27030: han käyttöperusteista ja sisäasiainministeriö nyt pitkään poikkeuksellisen suurena tai
27031: 16 1988 vp. - HE n:o 69
27032:
27033: 2) työllisyys on heikentynyt tai heikentyy syystä eri perusvyöhykkeeseen kuin muu osa
27034: äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaasti kuntaa.
27035: taikka 14 §
27036: 3) elinkeinotoiminnan kehittäminen on
27037: osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vai- Kuntajaon muutoksen vaikutus a/uejakoihin
27038: keaksi Valtioneuvosto voi sisäasiainministeriön esi-
27039: ja se on tällaisesta syystä muuta perusvyöhy- tyksestä päättää, että kuntajaon muuttaminen
27040: kettä oleellisesti huonommassa asemassa. ei aiheuta muutosta perusvyöhyke- tai tuki-
27041: Erityisalueet määrää valtioneuvosto sisäasi- aluejakoon.
27042: ainministeriön esityksestä. Sisäasiainministe-
27043: riön on esitystä valmistellessaan kuultava 15 §
27044: asianomaista lääninhallitusta. Aluepoliittinen neuvottelukunta
27045: 12 § Aluepolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden
27046: Erityisaluetoimenpiteet kehittämistä varten valtioneuvosto asettaa
27047: aluepoliittisen neuvottelukunnan, joka toimii
27048: Erityisalueille kohdistettavista toimenpiteistä sisäasiainministeriön yhteydessä.
27049: tekee valtioneuvosto periaatepäätöksen sisä- Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan
27050: asiainministeriön esityksestä. Ministeriöt to- kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan asetuk-
27051: teuttavat periaatepäätöksen mukaiset hallin- sella.
27052: nonalansa erityisaluetoimenpiteet. Läänin aluepoliittisesta neuvottelukunnasta
27053: Erityisalueella tarvittavien kehittämistoimien säädetään asetuksella.
27054: määrittelemiseksi valmistellaan lääninhallituk-
27055: sen johdolla kehittämisohjelma yhteistyössä 16 §
27056: kunnan ja valtion aluehallintoviranomaisten Tarkemmat säännökset
27057: kanssa.
27058: Ministeriöiden ja valtion muiden hallintovi- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
27059: ranomaisten tulee mahdollisuuksien mukaan töönpanosta annetaan asetuksella.
27060: ottaa huomioon kehittämisohjelmissa esitetyt
27061: toimenpiteet erityisalueiden kehittämiseksi. 17 §
27062: Voimaantulo
27063: 13 §
27064: Saaristoalueen tukeminen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27065: kuuta 1989 ja on voimassa 31 päivään joulu-
27066: Valtioneuvosto voi päättää, että sisäasiain- kuuta 1993. Tällä lailla kumotaan tasapainoi-
27067: ministeriöllä on oikeus saaristoasiain neuvotte- sen alueellisen kehityksen edistämisestä 10 päi-
27068: lukuntaa kuultuaan määrätä: vänä heinäkuuta 1981 annettu laki (532/81)
27069: 1) pysyvästi asuttu, ilman kiinteää tieyhteyt- siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
27070: tä oleva saari tai saariryhmä kuuluvaksi ensim- Ennen tämän lain voimaantuloa valtioneu-
27071: mäiseen perusvyöhykkeeseen; ja vosto voi tehdä 8, 9, 11 ja 13 §:ssä tarkoitetut
27072: 2) saariston kehityksen edistämisestä anne- päätökset. Ennen tämän lain voimaantuloa
27073: tun lain (494/81) 9 §:n nojalla saaristokunnak- voidaan ryhtyä myös muihin lain täytäntöön-
27074: si nimetyn kunnan osa kuuluvaksi erityisestä panon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27075:
27076:
27077: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
27078:
27079: Tasavallan Presidentti
27080: MAUNO KOIVISTO
27081:
27082:
27083:
27084: Ministeri Erkki Liikanen
27085: 1988 vp. - HE n:o 70
27086:
27087:
27088:
27089:
27090: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain
27091: 56 a §:n ja lukiolain 30 a §:n muuttamisesta
27092:
27093:
27094:
27095:
27096: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27097:
27098: Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi pe- virkamiesten oikeudellista asemaa. Eduskunta
27099: ruskoulun, lukion ja iltalukion sekä vastaavien on vastauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi
27100: yksityisten koulujen ja oppilaitosten vakinais- peruskoululain, lukiolain ja eräiden niihin liit-
27101: ten viran- ja toimenhaltijoiden oikeussuojaa tyvien lakien muuttamisesta edellyttänyt halli-
27102: eräässä toiseen virkaan tai toimeen siirtämisti- tuksen huolehtivan mainitun uudistuksen to-
27103: lanteessa lisäämällä peruskoulu- ja lukiolakiin teuttamisesta. Muutokset on tarkoitettu tule-
27104: edellytykseksi siirtämiselle, että viranhaltija on maan voimaan samanaikaisesti mainittuun hal-
27105: antanut siihen suostumuksensa. Muutoksen lituksen esitykseen sisältyvien eduskunnan hy-
27106: jälkeen mainittujen viran- ja toimenhaltijoiden väksymien lakien kanssa eli 1 päivänä elokuuta
27107: asema vastaisi tältä osin valtion vakinaisten 1988.
27108:
27109:
27110:
27111:
27112: PERUSTELUT
27113:
27114: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut - jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
27115: muutokset työkykynsä alenemista tai edistää jo alentu-
27116: neen työkyvyn palautumista (2 kohta).
27117: Peruskoulun, lukion ja iltalukion viranhalti- Vastaavat siirtoperusteet sisältyvät myös val-
27118: joiden sekä vastaavien yksityisten koulujen ja tion virkamieslain (754/86) 33 §:ään. Erona
27119: oppilaitosten toimenhaltijoiden oikeudellista kuitenkin on, että valtion virkamieslain 33 §:n
27120: asemaa muutettiin 1 päivänä tammikuuta 1988 2 momentin mukaan siirtäminen 2 kohdassa
27121: voimaan tulleilla laeilla (417-420/87). Muu- mainitulla perusteella edellyttää virkamiehen
27122: tokset vastasivat soveltuvin osin valtion virka- suostumuksen.
27123: mieslainsäädännön uudistamista. Muun muas- Koululainsäädännössä siirrettävien viranhal-
27124: sa mahdollisuuksia viran- ja toimenhaltijoiden tijoiden oikeusturva pyrittiin varmistamaan
27125: siirtämiseksi toiseen virkaan tai toimeen lisät- puolestaan sillä, että peruskoululain 58 a §:n 4
27126: tiin merkittävästi. momenttiin ja lukiolain 32 a §:n 4 momenttiin
27127: Peruskoululain 56 a §:n 1 momenttiin ja lu- otettiin säännös, jonka mukaan viranhaltija
27128: kiolain 30 a §:n 1 momenttiin otettiin kaksi voi vaatia kunnanhallituksen tekemän siirtä-
27129: uutta perustetta, joiden mukaan vakinainen mistä koskevan päätöksen alistettavaksi läänin-
27130: viranhaltija voidaan siirtää hänelle sopivaan hallituksen vahvistettavaksi. Päätöksen alista-
27131: toiseen virkaan. Viranhaltija voidaan siirtää misvelvollisuus koskee molempia pykälässä
27132: toiseen virkaan, mainittuja siirtoperusteita, joten sen sovelta-
27133: - jos viranhaltija ei sairauden, vian tai misala on laajempi kuin valtion virkamieslain
27134: vamman vuoksi kykene enää asianmukaisesti mukaisen suostumusmenettelyn. Lisäksi siirtä-
27135: suorittamaan virkatehtäviään (1 kohta) tai minen molemmilla mainituilla perusteilla mui-
27136: 380685N
27137: 2 1988 vp. - HE n:o 70
27138:
27139: hin kunnan, kuntainliiton tai valtion virkoihin opettajan siirtäminen näiden säännösten nojal-
27140: kuin peruskoulusta peruskoulun virkoihin tai la toiseen virkaan edellyttää opettajan antamaa
27141: lukiosta lukion, sen iltalinjan taikka iltalukion suostumusta samoin kuin valtion virkamieslain
27142: virkoihin edellyttää peruskoululain 56 a §:n 2 vastaavissa säännöksissä edellytetään.
27143: momentin ja lukiolain 30 a §:n 2 momentin Eduskunnan hyväksymiä lakeja ei ole vielä
27144: mukaan viranhaltijan suostumuksen. vahvistettu. Ne on tarkoitus saattaa voimaan 1
27145: Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 1987 päivästä elokuuta 1988.
27146: valtiopäivillä esityksen (n:o 193/1987 vp.) Edellä olevan perusteella ehdotetaan perus-
27147: laeiksi peruskoululain, lukiolain ja eräiden nii- koululain 56 a §:n 1 momentin 2 kohtaan ja
27148: hin liittyvien lakien muuttamisesta. Esitykseen lukiolain 30 a §:n 1 momentin 2 kohtaan lisät-
27149: sisältyvillä ehdotuksilla pyrittiin muun muassa täväksi valtion virkamieslain 33 §:n 2 moment-
27150: kuntien itsehallinnon korostamiseen hallinnon tia vastaavasti edellytykseksi viranhaltijan siir-
27151: hajauttamispyrkimysten mukaisesti. Esitykses- tämiselle, että tämä on antanut siihen suostu-
27152: sä ehdotettiin luovuttavaksi eräistä koululain- muksensa. Peruskoululakiin (476/83), lukiola-
27153: säädäntöön sisältyvistä kunnallisten viran- kiin (477 /83) ja iltalukiolakiin (478/83) sisälty-
27154: omaisten päätösten alistamisista. Tällä perus- vien viittaussäännösten nojalla muutos koskisi
27155: teella esityksessä ehdotettiin myös peruskoulu- myös lukion iltalinjojen ja iltalukioiden viran-
27156: lain 58 a §:n 4 momentti ja lukiolain 32 a §:n 4 haltijoita sekä peruskoulua korvaavien koulu-
27157: momentti kumottaviksi. Esityksen mukaan vi- jen, yksityisten lukioiden ja iltalukioiden toi-
27158: ran- ja toimenhaltijoiden oikeudet turvattaisiin menhaltijoita.
27159: sillä, että kunnanhallituksen ja yksityisen kou-
27160: lun johtokunnan viran- ja toimenhaltijan siir-
27161: tämistä koskevasta päätöksestä voisi valittaa. 2. Voimaantulo
27162: Eduskunta hyväksyi ehdotetut lainmuutok-
27163: set mainituilta osin hallituksen esittämässä Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan edus-
27164: muodossa 29 päivänä huhtikuuta 1988. Edus- kunnan edellyttämällä tavalla samanaikaisesti
27165: kunnan vastauksessa hallituksen esitykseen to- peruskoululain ja lukiolain 29 päivänä huhti-
27166: detaan kuitenkin, että eduskunta edellyttää kuuta 1988 hyväksyttyjen muutosten kanssa eli
27167: hallituksen huolehtivan siitä, että ennen hyväk- 1 päivänä elokuuta 1988.
27168: syttyjen lainmuutosten voimaantuloa perus-
27169: koululain 56 a §:n 1 momenttia ja lukiolain Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
27170: 30 a §:n 1 momenttia täydennetään siten, että nalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
27171:
27172:
27173:
27174: 1.
27175: Laki
27176: peruskoululain 56 a §:n muuttamisesta
27177:
27178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
27179: koululain (476/83) 56 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta
27180: 1987 annetussa laissa (417/87), näin kuuluvaksi:
27181:
27182: 56 a § alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-
27183: Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi- haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-
27184: seen peruskoulun virkaan, jota voidaan pitää sa.
27185: hänelle sopivana:
27186:
27187: 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
27188: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo 1988.
27189: 1988 vp. - HE n:o 70 3
27190:
27191: 2.
27192: Laki
27193: lukiolain 30 a §:n muuttamisesta
27194:
27195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
27196: (477/83) 30 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987
27197: annetussa laissa (418/87), näin kuuluvaksi:
27198:
27199: 30 a § alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-
27200: Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi- haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-
27201: seen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion vir- sa.
27202: kaan, jota voidaan pitää hänelle sopivana:
27203:
27204: 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
27205: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo 1988.
27206:
27207: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
27208:
27209:
27210: Tasavallan Presidentti
27211: MAUNO KOIVISTO
27212:
27213:
27214:
27215:
27216: Opetusministeri Christoffer Taxell
27217: 4 1988 vp. - HE n:o 70
27218:
27219: Liite
27220:
27221:
27222:
27223: 1.
27224: Laki
27225: peruskoululain 56 a §:n muuttamisesta
27226:
27227: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
27228: koululain (476/83) 56 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta
27229: 1987 annetussa laissa (417 /87), näin kuuluvaksi:
27230:
27231: Voimassa oleva laki Ehdotus
27232: 56 a §
27233: Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-
27234: seen peruskoulun virkaan, jota voidaan pitää
27235: hänelle sopivana:
27236:
27237: 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
27238: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
27239: alentuneen työkykynsä palautumista. alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-
27240: haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-
27241: sa.
27242:
27243:
27244: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
27245: 1988.
27246:
27247:
27248: 2.
27249: Laki
27250: lukiolain 30 a §:n muuttamisesta
27251:
27252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
27253: (477/83) 30 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987
27254: annetussa laissa (418/87), näin kuuluvaksi:
27255:
27256: Voimassa oleva laki Ehdotus
27257: 30 a §
27258: Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-
27259: seen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion vir-
27260: kaan, jota voidaan pitää hänelle sopivana:
27261:
27262: 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen 2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
27263: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
27264: alentuneen työkykynsä palautumista. alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-
27265: haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-
27266: sa.
27267:
27268:
27269: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
27270: 1988.
27271: 1988 vp. - HE n:o 71
27272:
27273:
27274:
27275:
27276: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeu-
27277: desta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöy-
27278: döksiä sekä niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita
27279: annetun lain 1 §:n muuttamisesta
27280:
27281:
27282:
27283:
27284: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27285:
27286: Esityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi mistöisille osakeyhtiöille annettu etuoikeus saa-
27287: siten, että luovutettaessa valtion löytämiä da esiintymä haltuunsa.
27288: malmi- tai mineraaliesiintymiä tulisivat kaikki Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
27289: kotimaiset yritykset tasavertaisina kysymyk- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
27290: seen. Voimassa olevassa laissa on valtionenem- on hyväksytty ja vahvistettu.
27291:
27292:
27293:
27294:
27295: PERUSTELUT
27296:
27297: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lakia (17 4/ 40) katsottu siinä yhteydessä olevan
27298: muutokset syytä muuttaa.
27299: Viimeksi mainitun lain 1 §:n 1 momentin
27300: mukaan valtioneuvostolla on laissa mainituista
27301: Hallitusmuodon 74 §:n mukaan valtion
27302: syistä sekä määräämillään ehdoilla oikeus luo-
27303: maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia ei
27304: vuttaa sellaisille osakeyhtiöille, joiden osakkeet
27305: saa luovuttaa toisen omaksi, ellei sitä ole
27306: valtio kokonaan tai suurimmaksi osaksi omis-
27307: myönnetty laissa. taa taikka joissa valtiolla muuten on määrää-
27308: Kun oli todettu, että valtion maaomaisuuden
27309: ~isvalta, valtion omistamia kivennäislöydöksiä
27310: luovuttamista koskevat lain säännökset olivat Ja löydöksen hyväksikäyttöä varten tarpeelliset
27311: epäyhtenäiset ja sijaitsivat eri alojen lainsää-
27312: maa-alueet. Saman pykälän 2 momentin mu-
27313: dännössä, annettiin laki oikeudesta luovuttaa kaan ~altio~euvosto voi luovuttaa sellaisia pie-
27314: valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oi- nehköJä k1vennäislöydöksiä ja maa-alueita
27315: keuksia (687 /78). Laki on yleinen laki, jossa
27316: joita 1 momentissa tarkoitetut osakeyhtiöt ei:
27317: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta säännel- vät voi taloudellisesti käyttää hyväkseen, muil-
27318: lään valtioneuvoston sekä valtion virastojen ja lekin kuin mainituille yhtiöille. Lain 2 §:n mu-
27319: laitosten oikeudesta luovuttaa toisen omaksi ja kaan luovuttamisessa noudatetaan kaivoslain
27320: vuokrata valtion maaomaisuutta sekä myöntää (503/65) säännöksiä oikeuden luovuttamisesta
27321: tätä koskevia käyttöoikeuksia. Eräät erityis-
27322: valtausalueeseen tai kaivokseen tai sen osaan.
27323: säännökset jäivät kuitenkin edelleen voimaan.
27324: Siitä syystä, että luovuttaminen koskee laadul- Hallituksen esitys sanotuksi laiksi annettiin
27325: taan erityislaatuista omaisuutta ja on erityise- vuoden 1939 valtiopäiville (hall.es. 58/1939
27326: dellytyksiin sidottua, ei muun muassa valtio- vp). Hallituksen esityksen perusteluissa todet-
27327: neuvoston oikeudesta luovuttaa valtion omista- tiin muun muassa: Kivennäisesiintymien teho-
27328: mia kivennäislöydöksiä sekä niiden hyväksi- kas hyväksikäyttö, mikä nykyisten poikkeuk-
27329: käyttöä varten tarvittavia maa-alueita annettua sellisten olojen aikana olisi erityisesti valtion
27330:
27331: 380578X
27332: 2 1988 vp. - HE n:o 71
27333:
27334: rahataloudelle tärkeätä, on kuitenkin monesta- nen vuoden kuluessa on tosin löydetty uusia
27335: kin syystä valtion omasta toimesta vaikeasti metallimalmiesiintymiä, mutta niiden taloudel-
27336: järjestettävissä. Valtion välittömästi omistamil- lisuus on yleensä osoittautunut heikoksi tai ne
27337: la laitoksilla ei nimittäin ole käytännölliseen ovat olleet kooltaan pieniä. Siten niiden merki-
27338: kaivostoimintaan perehtynyttä henkilökuntaa tys on jäänyt vähäiseksi. Etsintätoiminta on
27339: eikä tarvittavia laitteita ja koneistoja käytettä- myöhemmin kohdistunut voimakkaasti myös
27340: vänään. Niillä ei myöskään ole kaivostoimin- mineraaliesiintymiin, minkä seurauksena uusia
27341: taa harjoittavien liikelaitosten jatkuvaa toimin- taloudellisia kaivoksia ja jalostuslaitoksia on
27342: taa varten välttämätöntä oikeutta käyttää tulo- syntynyt, pääasiassa kuitenkin yksityisen teolli-
27343: jaan menojensa suorittamiseen eikä oikeutta suuden toimesta. Kalkkikiven ja muiden mine-
27344: hankkia tarpeellisia uudistuksia ja laajentami- raalien louhinta onkin perinteisesti ollut lähin-
27345: sia varten tarvittavia pääomia suorastaan itsel- nä yksityisen teollisuuden toiminta-aluetta. Vii-
27346: leen käyttämällä omaisuuttaan luoton vakuute- me vuosina on myös valtionyhtiöiden piirissä
27347: na. Tämä käy mahdolliseksi ainoastaan, jos kiinnostuttu mineraalien hyödyntämisestä.
27348: puheenalaista toimintaa harjoitetaan itsenäises-
27349: ti, valtion talousarviosta erillisinä liikeyrityksi- Tilanne niin metallimalmien kuin mineraali-
27350: nä. Tällaiset liikeyritykset toimisivat luonnolli- esiintymienkin suhteen on nykyisin sellainen,
27351: seti ensisijassa osakeyhtiöinä, joiden osakkeet että mittavien ja arvokkaiden esiintymien löy-
27352: valtio omistaisi joko kokonaan tai suurimmak- täminen näyttää epätodennäköiseltä tai ainakin
27353: si osaksi. Jotta kaivostoimintaan soveliaiden varsin vaikealta. Pienehköjä tai köyhiä esiinty-
27354: valtion kivennäislöydösten tarkoituksenmukai- miä edelleen löydetään, mutta niiden teknillis-
27355: nen hyväksikäyttö voitaisiin kulloinkin esiinty- taloudellinen käyttö useasti edellyttää merkit-
27356: vissä tapauksissa järjestää nopeasti ja jousta- täviä ponnistuksia uusien ja parempien jalos-
27357: vasti, on tarpeen, että valtioneuvostolla on tusmenetelmien kehittämisessä. Tässä tilantees-
27358: kaivostoiminnan kehittämiseksi oikeus mää- sa, kun kaivostoiminta maassamme huolestut-
27359: räämillään ehdoilla joko kertakaikkista tai tavasti vähenee, tulisi kaikki alan taitotieto
27360: vuotuista korvausta taikka muuta, esimerkiksi saattaa parhaalla tavalla käyttöön. Sen vuoksi
27361: osinkoina suoritettavaa hyvitystä vastaan luo- olisi toimittava niin, että kaikilla yrityksillä
27362: vuttaa toisen omaksi valtion omistamia kiven- omistussuhteista riippumatta olisi tasavertaiset
27363: näislöydöksiä sekä myös tarpeelliset maa-alu- mahdollisuudet osallistua malmiesiintymien
27364: eet. hyväksikäytön edistämiseen ja kehittämiseen.
27365: Lain säätämisen aikaan vallinnut välitön syy Kyseessä olevaa lakia tulisi muuttaa siten,
27366: eli se, että löydösten hyväksikäyttö oli poik- että kaikki kotimaiset yritykset olisivat samas-
27367: keuksellisista oloista johtuen valtion rahatalou- sa asemassa kilpailtaessa valtion löytämistä
27368: delle tärkeätä, on tosin poistunut, mutta kan- esiintymistä. Löydöksiä luovutettaessa otettai-
27369: santaloudenemme on edelleen merkittävää, et- siin huomioon esiintymää haluavien yritysten
27370: tä malmi- ja mineraaliesiintymät hyödynnetään nykyinen kaivos- ja jalostustoiminta sekä nii-
27371: tehokkaasti. Geologian tutkimuskeskuksen pa- den teknillinen ja taloudellinen kyky kehittää
27372: rin viimeisen vuosikymmenen aikana löytämät esiintymästä taloudellisesti toimiva hanke.
27373: ja tutkimat esiintymät ovat olleet kuitenkin
27374: useimmiten kooltaan pieniä tai pitoisuudeltaan Nykyisen 1 § 1 momentin sisällön muuttues-
27375: köyhiä, joten valtionenemmistöiset osakeyhtiöt sa voidaan 2 momentti poistaa laista.
27376: eivät ole aina olleet niistä taloudellisesti kiin-
27377: nostuneita. Lisäksi löydökset sisältävät joskus
27378: mineraaleja, joiden teollinen käyttö ei ole sopi- 2. Asian valmistelu
27379: nut valtionyhtiöiden toimialaan.
27380: Puoli vuosisataa sitten maassamme vielä
27381: vahvasti uskottiin löytyvän enemmänkin sellai- Asia on valmisteltu kauppa- ja teollisuusmi-
27382: sia harvinaisen suuria esiintymiä kuin muun nisteriössä virkatyönä. Osittain pohjana on
27383: muassa Outokummun kuparimalmi ja Petsa- ollut vuonna 1978 mietintönsä jättäneen mal-
27384: mon nikkelimalmi olivat. Vielä 1950-luvulla mitoimikunnan mietintö (komiteanmietintö
27385: löydettiinkin muutamia taloudellisesti tuottoi- 1978:27). Asiassa on hankittu lausunnot valtio-
27386: sia metallimalmeja, kuten Vihannissa, Pyhäsal- varainministeriöltä ja Teollisuuden Keskuslii-
27387: mella ja Kemissä. Viimeisten kahdenkymme- tolta.
27388: 1988 vp. HE n:o 71 3
27389:
27390: . 3. Esityksen taloudelliset vaiku- liesiintymä saadaan nopeasti tehokkaaseen
27391: tukset käyttöön.
27392:
27393:
27394: Ottaen huomioon viimeisten vuosikymmen- 4. Voimaantulo
27395: ten aikana löydettyjen kysymykseen tulevien
27396: kivennäslöydösten suhteellisen vähäisen luku- Lain olisi tultava voimaan mahdollisimman
27397: määrän ja arvon ei luovutuksista valtiolle saa- pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja
27398: duilla korvauksilla arvioida olevan sanottavaa vahvistettu.
27399: välitöntä taloudellista merkitystä. Suurempi
27400: merkitys voidaan kuitenkin katsoa olevan sillä, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27401: että mahdollisimman moni malmi- ja mineraa- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
27402:
27403:
27404:
27405: Laki
27406: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöydöksiä sekä
27407: niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita annetun lain 1 §:n muuttamisesta
27408:
27409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27410: muutetaan valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöy-
27411: döksiä sekä niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita 26 päivänä huhtikuuta 1940
27412: annetun lain (174/40) 1 § näin kuuluvaksi:
27413:
27414: 1§
27415: Milloin kaivostoiminnan kehittäminen sitä Ia, jota ei hallita vakaana asukasoikeudella
27416: vaatii tai on muuta erityistä syytä, valtioneu- eikä ole määrätty virkataloksi, löydöksen hy-
27417: vosto voi määräämillään ehdoilla korvausta ta( väksikäyttöä varten tarpeelliset maa-alueet.
27418: muuta hyvitystä vastaan luovuttaa kotimaiselle
27419: yritykselle valtion omistamia kivennäislöydök- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27420: siä sekä, jos löydös on sellaisella valtionmaal- kuuta 198
27421:
27422:
27423: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
27424:
27425:
27426: Tasavallan Presidentti
27427: MAUNO KOIVISTO
27428:
27429:
27430:
27431:
27432: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
27433: 4 1988 vp. - HE n:o 71
27434:
27435: Liite
27436:
27437: Laki
27438: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöydöksiä sekä
27439: niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita annetun lain 1 §:n muuttamisesta
27440:
27441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27442: muutetaan valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion omistamia kivennäislöy-
27443: döksiä sekä niiden hyväksikäyttöä varten tarvittavia maa-alueita 26 päivänä huhtikuuta 1940
27444: annetun lain (174/40) 1 § näin kuuluvaksi:
27445:
27446: Voimassa oleva laki Ehdotus
27447: 1§ 1§
27448: Milloin kaivostoiminnan kehittäminen sitä Milloin kaivostoiminnan kehittäminen sitä
27449: vaatii tai muuta erityistä syytä on, voi valtio- vaatii tai on muuta erityistä syytä, valtioneu-
27450: neuvosto määräämillään ehdoilla korvausta tai vosto voi määräämillään ehdoilla korvausta tai
27451: muuta hyvitystä vastaan luovuttaa sellaisille muuta hyvitystä vastaan luovuttaa kotimaiselle
27452: c,sakeyhtiöille, joiden osakkeet valtio koko- yritykselle valtion omistamia kivennäislöydök-
27453: naan tai suurimmaksi osaksi omistaa tahi jois- siä sekä, jos löydös on sellaisella valtionmaal-
27454: sa valtiolla muuten on määräämisvalta, valtion la, jota ei hallita vakaana asukasoikeudella
27455: omistamia kivennäislöydöksiä, niin myös, jos eikä ole määrätty virkataloksi, löydöksen hy-
27456: löydös on sellaisella valtionmaalla, jota ei hal- väksikäyttöä varten tarpeelliset maa-alueet.
27457: lita vakaana asukasoikeudellä eikä ole virkata-
27458: loksi määrätty, löydöksen hyväksikäyttöä var-
27459: ten tarpeelliset maa-alueet.
27460: Sellaisia pienehköjä kivennäislöydöksiä ja
27461: maa-alueita, joita 1 momentissa tarkoitetut
27462: osakeyhtiöt eivät voi taloudellisesti käyttää
27463: hyväkseen, valtioneuvosto voi muillekin kuin
27464: mainituil/e yhtiöille luovuttaa.
27465:
27466: Tämä laki tulee voimaan päivänä
27467: kuuta 198
27468: 1988 vp. - HE n:o 72
27469:
27470:
27471:
27472:
27473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimieslain muutta-
27474: misesta
27475:
27476:
27477:
27478:
27479: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27480:
27481: Kun työsopimuksen irtisanomismenettelystä teissa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
27482: annettua lakia ei sovelleta merimieslain mukai- myös merimiehen oikeudesta vapaaseen koti-
27483: siin työsuhteisiin, ehdotetaan merimieslakia matkaan samoin kuin työnantajan oikeudesta
27484: muutettavaksi. Tarkoituksena on, että yksilö- saada tällöin korvausta valtion varoista.
27485: perusteisen työsuhdejärjestelmän kehittämisek- Työntekijän kuulemista koskeva säännös eh-
27486: si säädetyt työsopimuslain ja työsopimuksen dotetaan otettavaksi merimieslakiin työsopi-
27487: irtisanomismenettelystä annetun lain keskeiset muksen irtisanomismenettelystä annetun lain
27488: säännökset soveltuvin osin sisällytetään meri- mukaisesti. Irtisanomisen toimittamista, irtisa-
27489: mieslakiin. nomisaikoja ja hyvikkeen määräämistä koske-
27490: Irtisanomisjärjestelmän tehostamiseksi ja vien riita-asioiden käsittelyn tulisi ehdotuksen
27491: tarpeellisen jouston aikaansaamiseksi työsuh- mukaan tapahtua kiireellisesti. Hyvikettä kos-
27492: teissa ehdotetaan, että merimieslakiin sisällyte- keva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten,
27493: tään työsopimuslain mukaisesti koeaikasään- että se vastaa työsopimuksen irtisanomismenet-
27494: nös. Kun palkan maksaminen liittyy läheisesti telystä annetun lain mukaista korvaussäännös-
27495: työsuhdeturvan kehittämiseen, ehdotetaan tätä tä irtisanomiskiellon vastaisesti suoritetusta ir-
27496: koskevia säännöksiä tarkistettaviksi. Irtisano- tisanomisesta yksilöperusteella.
27497: ruisaikoja koskevat säännökset ehdotetaan Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan välit-
27498: muutettaviksi vastaamaan sitä kehitystä, joka tömästi sen jälkeen kun se on hyväksytty ja
27499: on toteutettu työehtosopimusjärjestelmän puit- vahvistettu.
27500:
27501:
27502:
27503:
27504: 380347V
27505: 2 1988 vp. - HE n:o 72
27506:
27507:
27508:
27509:
27510: SISÄLLYSLUETTELO
27511:
27512: Sivu Sivu
27513: YLEISPERUSTELUT......................... 3 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 5
27514: 1. Esityksen tavoitteet . . . . . • • • • • . . . • • . . .. . . . . . . . . • 3 2. Voimaantulo ................................. . 11
27515: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . • • • • . . . 3
27516: 2.1. Lainsäädäntö ja ehdotetut muutokset..... 3 LAKITEKSTI ................................ . 12
27517: 2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Laki merimieslain muuttamisesta .•••.••.•.•••.... 12
27518: 3. Esityksen vaikutukset . • . . . . . . . . . . . . • • . . . . • • • . . . 4
27519: LIITE ........................................ . 14
27520: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja.......... 4 Rinnakkaistekstit ................................ . 14
27521: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 5 Laki merimieslain muuttamisesta ................ . 14
27522: 1988 vp. - HE n:o 72 3
27523:
27524:
27525:
27526:
27527: YLEISPERUSTELUT
27528:
27529:
27530: 1. Esityksen tavoitteet Irtisanomismenettelylakiin sisältyvät saan-
27531: nökset irtisanomisen menettelytavoista, neu-
27532: Työsuhteeseen liittyvän oikeussuojajärjestel- votteluvelvollisuudesta irtisanomisasioissa,
27533: män yhteiskunnallinen merkitys on huomatta- tuomioistuinkäsittelystä ja suoritettavasta kor-
27534: va. Muodostaahan työ ja siitä saatava toimeen- vauksesta irtisanomistilanteissa. lrtisanomis-
27535: tulo ihmisen sosiaalisen turvallisuuden perus- menettelylaki velvoittaa työnantajaa kuule-
27536: tan. Näin ollen on tärkeätä, että työntekijöitä maan työntekijää irtisanomistilanteissa sekä il-
27537: suojataan lakiin perustumattomia irtisanomisia moittamaan työntekijälle, miten hänen on me-
27538: vastaan. Työpaikan pysyvä ja väliaikainenkin neteltävä, jos hän katsoo irtisanomisen tapah-
27539: menettämisen uhka on omiaan johtamaan pait- tuneen vastoin lakia. Työnantaja on lain mu-
27540: si taloudellisiin vaikeuksiin myös erilaisiin so- kaan velvollinen maksamaan laittomasti irtisa-
27541: siaalisiin ongelmiin. notulle työntekijälle vähintään kolmen kuu-
27542: Eräs tärkeä edellytys merenkulun kehittämi- kauden ja enintään 20 kuukauden palkkaa
27543: seksi on työsuhdeturvan kehittäminen vastaa- vastaavan korvauksen.
27544: maan sitä tasoa ja niitä tavoitteita, jotka työ- Irtisanomismenettelylain säätämisen ohella
27545: lainsäädännössä yleensä on saavutettu ja toteu- työsuhdeturvaa on tehostettu työsopimuslakia
27546: tettu. Rakennemuutos, joka merenkulun piiris- (320/70) muuttamalla ja täydentämällä. Mah-
27547: sä on varsin voimakkaana ollut vaikuttamassa dollisuuksia määräaikaisen työsopimuksen te-
27548: viime aikoina, edellyttää hallituksen käsityksen kemiseen on rajoitettu samoin kuin mahdolli-
27549: mukaan, paitsi merenkulkuelinkeinon toimin- suuksia purkaa työsopimus koeaikana ja irtisa-
27550: taedellytysten parantamista, myös työntekijäin noa työsopimus liikettä luovutettaessa. Irtisa-
27551: turvallisuuden lisäämistä. Hallitusohjelman nomisaikoja on pidennetty tarkoituksena se,
27552: mukaan lakisääteistä työsuhdeturvaa koske- että yhä enenevässä määrin irtisanomista kos-
27553: vien riita-asioiden ratkaisemista irtisanomis- kevat riita-asiat voitaisiin ratkaista irtisanomis-
27554: ajan kuluessa on tarkoitus edistää. Tässä tar- ajan kuluessa.
27555: koituksessa esitetään merimieslakia (423/78) Voimassa oleva merimieslaki säädettiin
27556: eräiltä osin muutettavaksi ja täydennettäväksi. 1970-luvun jälkipuoliskolla ja se tuli voimaan 1
27557: päivänä tammikuuta 1980. Sen periaatteen mu-
27558: kaan, että merityölainsäädäntöä kehitetään so-
27559: 2. Nykyinen tilanne ja asian veltuvin osin yleisen työlainsäädännön kehittä-
27560: valmistelu misen myötä, on merimieslakia useaan ottee-
27561: seen sen voimassaoloaikana muutettu ja täy-
27562: 2.1. Lainsäädäntö ja ehdotetut muutokset dennetty. Irtisanomismenettelylain ja siihen
27563: liittyvien työsopimuslain muutosten mukaista
27564: Työntekijäin oikeusturvaa ja toimeentulo- työsuhdeturvan tehostamista ei kuitenkaan ole
27565: turvaa on kehitetty viime vuosina melko voi- toistaiseksi toteutettu merimiesten työsopimus-
27566: makkaasti nimenomaan yksilöllisistä syistä ta- ten osalta.
27567: pahtuvissa irtisanomistilanteissa. Yksilöperus- Merenkulun erityisolosuhteet ja irtisanomis-
27568: teisen työsuhdeturvan parantamiseksi on sää- menettelylain soveltamisesta tähän mennessä
27569: detty erityinen laki (124/84) työsopimuksen saadut kokemukset huomioon ottaen hallitus ei
27570: irtisanomismenettelystä (irtisanomismenettely- pidä perusteltuna sitä, että irtisanomismenette-
27571: laki). Se tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta lylain säännökset ulotettaisiin sellaisenaan so-
27572: 1984. lrtisanomismenettelylain soveltamis- vellettavaksi merimieslaissa tarkoitettuun työ-
27573: alasäännöksen (1 §:n 3 mom.) mukaan sitä ei suhteeseen. Näin on asianlaita varsinkin siitä
27574: sovelleta mm. merimieslaissa tarkoitettuihin syystä, että merimieslaki sisältää jo nyt varsin
27575: työsuhteisiin. monia työsuhdeturvan kannalta tärkeitä sään-
27576: 4 1988 vp. - HE n:o 72
27577:
27578: nöksiä, joita täydentäen voidaan luoda meren- sen eräänä tavoitteena on se, että irtisanomista
27579: kulkualan tarpeita varten toimiva työsuhdetur- koskevat riidat ratkaistaan mahdollisimman
27580: vajärjestelmä. nopeasti ja asiantuntevasti, on lähdetty siitä,
27581: Merimieslain 4 §:n mukaan työsopimus on että kyseiset riita-asiat kuuluisivat kiireellisesti
27582: tehtävä kirjallisesti, mistä huolehtiminen kuu- ratkaistavien riita-asioiden ryhmään kaikissa
27583: luu työnantajalle. Irtisanomisen toimittaminen oikeusasteissa. Näin ollen käsiteltävien asioi-
27584: on lain 41 §:n mukaan niin ikään toimitettava den etusijajärjestystä on tarkoitus muuttaa.
27585: kirjallisesti. Kotimaanliikenteessä on työnanta- Erityistä huomiota on kiinnitettävä merioi-
27586: jan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys keusjuttujen käsittelyyn erikoistuneiden alioi-
27587: irtisanomiseen johtaneista syistä. Jos työnanta- keuksien toimintaan. Tällaisia tuomiovaltaisia
27588: ja rikkoo merimieslain irtisanomiskieltoa, voi- alioikeuksia ovat Ahvenanmaan kihlakunnan-
27589: daan hänet tuomiota maksamaan erityinen hy- oikeus sekä Turun, Vaasan, Savonlinnan,
27590: vike 65 §:n mukaan. Hangon, Helsingin, Kotkan ja Oulun raastu-
27591: Kaikki edellä mainitut yksilöllisen työsuhde- vanoikeudet.
27592: turvan kannalta tärkeät lainkohdat ovat sisäl- Hallituksen esityksen toteuttaminen ei sinän-
27593: tyneet merimieslakiin alun alkaen. Lisäksi on sä edellytä lisähenkilöstön paikkaamista eikä
27594: syytä huomata, että lain 6 luku, joka säätelee sillä ole varsinaisia organisaatiovaikutuksia.
27595: laivatoimikunnan toimintaa, on kokonaisuu- Esityksen välittömät valtiontaloudelliset vaiku-
27596: dessaan uudistettu 19 päivänä joulukuuta 1986 tukset ovat olemattomat. Esityksen vaikutuk-
27597: annetulla lailla (1006/86). Muutetun 69 §:n set yritystalouteen ja valtioon työnantajana
27598: mukaan laivatoimikunnan on tutkittava asia, eivät ole syittensä monimutkaisuuden vuoksi
27599: kun työnantaja aikoo merimieslain säännösten markkamääräisesti arvioitavissa.
27600: nojalla jonkin aluksella todetun syyn perusteel- Esityksessä ehdotetaan, että työtekijän ja
27601: la irtisanoa tai purkaa työsopimuksen. Ennen työnantajan välillä voidaan sopia erityisestä
27602: tutkimuksen suorittamista työnantaja ei tällai- enintään neljän ja erityisissä tapauksissa enin-
27603: sessa tapauksessa saa irtisanoa tai purkaa työ- tään kuuden kuukauden koeajasta. Kun työso-
27604: sopimusta. pimus voidaan molemmin puolin purkaa koe-
27605: aikana laivan ollessa merellä, on järjestettävä
27606: matkakustannusten korvaaminen. Tässä tar-
27607: 2.2. Asian valmistelu koituksessa ehdotukseen sisältyy säännös, jon-
27608: ka mukaan kotimatkasta aiheutuvat kustan-
27609: Merenkulkualan työmarkkinaosapuolet ovat nukset korvataan puoleksi valtion ja puoleksi
27610: sopineet, että irtisanomismenettelylain keskeis- varustamon toimesta. Valtion vuotuisiin tulo-
27611: ten periaatteiden sisällyttämismahdollisuudet ja menoarvioihin on sisällytetty arviomäärära-
27612: merimieslakiin selvitetään ja että selvitystyö ha (33.98.52. Valtion osuus työnantajille eräi-
27613: tapahtuu parhaiten merimiesasiain neuvottelu- siin merimiesten matkakustannuksiin), jonka
27614: kunnan toimesta. Merimiesasiain neuvottelu- perusteella voidaan korvata työsuhteen alkami-
27615: kunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yh- seen ja päättymiseen liittyviä matkakustannuk-
27616: teydessä. Eri hallinnonalojen viranomaisten li- sia. Tapausten vähälukuisuuden takia kor-
27617: säksi siinä ovat edustettuina kaikki merenkul- vaukset on maksettavissa olemassa olevien
27618: kualan työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Neu- määrärahojen puitteissa. ·
27619: vottelukunta teki 9 päivänä helmikuuta 1988
27620: esityksen merimieslain muuttamiseksi siten, et-
27621: tä irtisanomismenettelylain ja työsopimuslain 4. Muita esitykseen vaikuttavia
27622: eräät säännökset sisällytettäisiin merimiesla- seikkoja
27623: kiin. Eduskunnalle nyt annettu hallituksen esi-
27624: tys merimieslain muuttamiseksi perustuu tähän Hallitus on 18.3.1988 antanut esityksen
27625: neuvottelukunnan yksimieliseen ehdotukseen. (hall.es. n:o 19/1988 vp.) eduskunnalle laeiksi
27626: työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä
27627: annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdo-
27628: 3. Esityksen vaikutukset tetaan muun muassa, että työsopimuslakiin
27629: otettaisiin nykyistä yksityiskohtaisemmat sään-
27630: Esityksen vaikutukset rajoittuvat pääasial- nökset taloudelliseen ja tuotannolliseen syyhyn
27631: lisesti tuomioistuinlaitoksen piiriin. Kun esityk- perustuvan irtisanomisoikeuden sisällöstä. Yh-
27632: 1988 vp. - HE n:o 72 5
27633:
27634: teistoimintamenettelyä ehdotetaan myös kehi- nen kehitys sellaisenaan ole aina huomioon
27635: tettäväksi. otettavissa merityölainsäädäntöä uudistettaes-
27636: Nyt eduskunnalle annettavaa esitystä valmis- sa. Merimiesasiain neuvottelukunnan tehtävä-
27637: teltaessa ei ole ollut mahdollista ottaa huo- nä on seurata lainvalmistelutyön etenemistä
27638: mioon yllä mainitussa hallituksen lakiesitykses- työelämän uudistamiseksi ja ryhtyä tarvittaessa
27639: sä tehtyjä ehdotuksia. Merenkulun erityisala- valmistelutoimiin merimieslain täydentämisek-
27640: suhteista johtuu, ettei työlainsäädännön ylei- si.
27641:
27642:
27643:
27644:
27645: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
27646:
27647:
27648: 1. Lakiehdotuksen perustelut työsopimuslaissa. Epäasiallisena perusteena
27649: olisi siis pidettävä sitä, että merimiehen työso-
27650: 3 a §. Koeaika. Merimieslaissa ei ole saan- pimusta koeaikana purettaessa vedotaan perus-
27651: nöksiä, jotka vastaisivat työsopimuslain sään- teettomasti syntyperään, uskontoon, ikään,
27652: telyä siitä, että osa työsopimuksen voimassa- poliittiseen tai ammattiyhdistystoimintaan tahi
27653: oloajasta voidaan sopia erityiseksi, tietyn muuhun näihin verrattavaan seikkaan.
27654: enimmäisajan kestäväksi koeajaksi. Tosin me- Kielto purkaa työsopimus koeaikana epä-
27655: rimieslain 39 §:n 2 momentin mukaan työnte- asiallisella perusteella tarkoittaa toisaalta sitä,
27656: kijää, jonka työsuhde on keskeytymättä jatku- että purkamisoikeus on muilta osin riippuma-
27657: nut vähintään kolme kuukautta, ei työnantaja ton merimieslain sisältämistä irtisanomista ja
27658: saa irtisanoa ilman erityisen painavaa syytä. purkamista koskevista rajoittavista säännöksis-
27659: Tätä kolmen kuukauden aikaa, joka merimies- tä. Toisaalta se tarkoittaa luonnollisesti sitä,
27660: lain yleiseen irtisanomiskieltoa koskevaan lain- että purkaminen on laiton, jos syynä on epä-
27661: kohtaan sisältyy, ei voida pitää varsinaisena asiallinen peruste. Epäasiallisen perusteen mää-
27662: koeaikasäännöksenä, joskin siinä on tähän liit- rittely jää kussakin tapauksessa viime kädessä
27663: tyviä piirteitä. tuomioistuimen harkintaan. Epäasiallisella pe-
27664: Työsuhdeturvan parantamisen ohella on työ- rusteella tarkoitetaan lähinnä yleisen oikeus-
27665: lainsäädännön kehittämisessä otettava huo- käsityksen mukaista irtisanomisen hyvän tavan
27666: mioon myös se työmarkkinoiden rakennemuu- vastaisuutta ja muita tähän rinnastettavia seik-
27667: tos, joka näkyy selvemmin teknologian kehi- koja.
27668: tyksen seurauksena. Työntekijöiltä vaaditaan Koeaikaa koskevaa sopimusta solmittaessa
27669: entistä parempaa osaamista ja ammattitaitoa molemmat osapuolet ymmärtävät, että sopi-
27670: eri tehtävissä. Tekninen kehitys näkyy myös mukseen jo sinänsä sisältyy varaus siitä, että
27671: laivatyössä ja sen piirissä monissa eri työtehtä- sopimus voi päättyä koeajan kuluessa normaa-
27672: vissä. Peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan usein lista sopimuksen päättymisestä poiketen. Tästä
27673: myös työhön liittyvää erityiskoulutusta. syystä myös todistustaakkaa on näissä tapauk-
27674: Työsopimuslain 3 §:n koeaikasäännöstä sissa arvioitava toisin kuin muissa irtisanomis-
27675: mallina käyttäen esitetään merimieslakiin sisäl- tilanteissa. On täysin selvää, että ilmoitetuksi
27676: lytettäväksi uusi 3 a § koeajasta merimiesten purkamisperusteeksi riittää koeaika. Työnanta-
27677: työsuhteissa. Esityksessä ehdotetaan, että osa ja ei ole velvollinen näyttämään toteen, ettei
27678: merimiesten työsopimusten voimassaoloajasta työsopimuksen irtisanominen koeaikana ole ta-
27679: voitaisiin määrätä erityiseksi enintään neljä pahtunut epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja
27680: kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kulues- on sen sijaan velvollinen näyttämään toteen -
27681: sa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. mikäli tämä kiistetään - että koeajasta on
27682: Purkaminen ei kuitenkaan ehdotetun säännök- laillisesti sovittu ja purkaminen on tapahtunut
27683: sen mukaan saisi tapahtua 15 §:n 3 momentis- sen kuluessa. Epäasiallisen perusteen olemassa-
27684: sa tarkoitetuilla perusteilla tai muilla epäasialli- olon on joko ilmettävä jutun tosiasioista jo
27685: silla syillä. sellaisenaan tai työntekijä on velvollinen esittä-
27686: Kyseinen koeaikana tapahtuva työsopimuk- mään riittävän näytön siitä, että irtisanominen
27687: sen päättämistä koskeva kielto olisi sama kuin ei ole liittynyt koeaikasopimuksen tarkoituk-
27688: 6 1988 vp. - HE n:o 72
27689:
27690: seen vaan johtunut jostakin epäasiallisesta pe- etteikö työntekijä saisi koulutuksen yhteydessä
27691: rusteesta. tehdä lainkaan työsopimuksensa edellyttämää
27692: Merenkulun erityisolosuhteista johtuen voi- työtä.
27693: vat samat osapuolet tehdä useitakin eri työso- 18 §. Maksuaika, -paikka ja -tapa. Voimassa
27694: pimuksia. Koska 3 a §:n mukaista koeaika- olevan työsopimuslain 22 §:n 5 momentin mu-
27695: säännöstä ei työsopimuslaista poiketen ole ai- kaan työsuhteesta johtuvien saatavien viiväs-
27696: kaisemmin ollut merimieslaissa, on syytä tode- tyessä työsuhteen päättyessä työntekijällä on
27697: ta, että oikeuskäytännössä on katsottu, ettei oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, kui-
27698: työnantaja voi, työntekijän palattua kohtuulli- tenkin enintään kuudelta päivältä. Vastaava
27699: sen ajan kuluessa aikaisemman työsuhteen säännös sisältyy merimieslain 18 §:n 5 mo-
27700: päättymisestä entisen kaltaiseen työhön saman menttiin. Tämän työsuhteen päättyessä mak-
27701: työnantajan palvelukseen, soveltaa uuteen työ- settavan ja siten työsuhdeturvaan läheisesti
27702: sopimukseen ilman erityistä syytä koeaikaa liittyvän korvaussäännöksen soveltamisessa on
27703: koskevia säännöksiä (KKO 1986 II 52). ilmennyt vaikeuksia. Ensiksikin korvausvelvol-
27704: Yleensä enintään neljän kuukauden pituinen lisuus on riippumaton työnantajan mahdolli-
27705: koeaika riittää täyttämään ne tarkoitusperät, sesta tuottamuksesta viivästyksen suhteen. Tä-
27706: jotka liittyvät koeajan käyttämiseen. Näin on mä johtaa siihen, että esimerkiksi suhteellisen
27707: asianlaita myös laivatyössä, joka muuten saat- pieneen laskuvirheeseen tahattomasti syyllisty-
27708: taa poiketa luonteeltaan paljonkin muista töis- nyt työnantaja joutuu automaattisesti maksa-
27709: rä. Aika saattaa kuitenkin osoittautua liian maan työntekijälle kuuden päivän palkan.
27710: lyhyeksi sellaisissa tapauksissa, joissa työnan- Korvausvelvollisuus - enintään kuuden päi-
27711: taja järjestää työntekijälle erityisen työhön liit- vän palkka - on myös riippumaton siitä,
27712: tyvän koulutuksen, joka kestää yli neljä kuu- oliko työntekijä ja milloin huomauttanut puut-
27713: kautta. Tällaisissa tapauksissa työnantaja ei tuvasta määrästä.
27714: ehdi aina selvittää, onko kysymyksessä oleva Odotusajan palkkaa koskevan säännöksen
27715: työntekijä koulutuksen päätyttyä kykenevä tulisi toisaalta olla sellainen, että se varmasti
27716: työsopimuksen tarkoittamaan työhön. Tästä takaa työnantajan suorittavan työsuhteesta
27717: syystä ehdotetaan pykälän kolmannessa virk- johtuvat saatavat työsuhteen päättyessä. Toi-
27718: keessä säädettäväksi, että näissä tapauksissa saalta säännöksen tulisi olla sellainen, että
27719: voidaan sopia enintään kuuden kuukauden työnantajan laiminlyönnin seuraamukset olisi-
27720: pituisesta koejasta. vat oikeudenmukaisessa suhteessa laiminlyön-
27721: Tätä säännöstä on tulkittava ahtaasti, koska tiin. Näistä syistä merimieslain 18 §:n 5 mo-
27722: sen soveltaminen tulee kysymykseen vain niissä mentin säännöstä ehdotetaan muutettavaksi
27723: tapauksissa, joissa syynä pitemmän koeajan tältä osin.
27724: käyttämiseen on merimiehelle annettava erityi- Muutettavaksi ehdotetussa säännöksessä on
27725: nen työhön liittyvä koulutus. Ilmaisu erityinen odotusajan palkkaa koskeva pääsääntö säily-
27726: koulutus tarkoittaa sitä, että työntekijä joudu- tetty ennallaan. Sen mukaan työntekijällä on
27727: taan kouluttamaan johonkin sellaiseen tehtä- oikeus saada korvauksena täysi palkkansa odo-
27728: vään tai tehtäviin, joihin hänen peruskoulutuk- tuspäiviltä - kuitenkin enintään kuudelta päi-
27729: sensa ei sellaisenaan riitä. Tämä ilmaisu tar- vältä - jos työsuhteesta johtuvien saatavien
27730: koittaa myös sitä, että mikään tavanomainen, suoritus työsuhteen päättyessä viivästyy. Tästä
27731: uuteen työpaikkaan tultaessa tapahtuva työnte- pääsäännöstä on tehty kaksi poikkeusta.
27732: kijän perehdyttäminen työhön ei täytä koulu- Ensimmäinen poikkeusryhmä koskee niitä
27733: tukselle asetettavia edellytyksiä tätä säännöstä tapauksia, joissa työntekijän saatava ei ole
27734: sovellettaessa. selvä ja riidaton. Tällainen tapaus saattaa tulla
27735: Koulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kysymykseen esimerkiksi jotakin tulkinnanva-
27736: perehdyttämistä vaativampaa tasoa olevien raista työehtosopimuksen määräystä sovellet-
27737: teoreettisten ja käytännön tietojen ja taitojen taessa. Sen sijaan työnantajan pelkkä perus-
27738: opettamista työntekijälle. Koulutuksen tulee teeton saatavan kiistäminen ei merkitse, ettei se
27739: säännösehdotuksen mukaan kestää yhdenjak- enää olisi selvä ja riidaton.
27740: soisesti yli neljä kuukautta, jotta pitemmästä Toisen ryhmän muodostavat ne tapaukset,
27741: koeajasta saataisiin pätevästi sopia. Koska ky- joissa saatavan viivästyminen johtuu työnanta-
27742: symys on työhön liittyvästä koulutuksesta, ei jan laskuvirheestä tai muusta siihen rionastet-
27743: tämä yhdenjaksoisuus suinkaan tarkoita sitä, tavasta erehdyksestä. Muulla rinnastettavana
27744: 1988 vp. - HE n:o 72 7
27745:
27746: erehdyksellä tarkoitetaan muun muassa sellais- mättömänä vähintään kolmen kuukauden
27747: ta tapausta, jossa ei ole kysymys varsinaisesta ajan, ennen kuin hän voi päästä irtisanomis-
27748: laskuvirheestä, mutta jossa esimerkiksi jokin kiellon piiriin. Kun merimieslakiin ehdotetaan
27749: palkan lisä on erehdyksessä kirjattu väärin. otettavaksi erityinen koeaikaa koskeva sään-
27750: Edellä mainittujen kahden tapausryhmän nös, ei ko. kolmen kuukauden aikarajoituksel-
27751: kohdalla oikeus odotusajan palkkaan syntyy la olisi enää vastaavaa merkitystä kuin aikai-
27752: vain, jos työntekijä huomauttaa saatavan vii- semmin. Näin ollen ehdotetaan merimieslain
27753: västymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa 39 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että
27754: työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole puheena oleva aikarajoitus poistetaan.
27755: huomautuksen jälkeenkään kolmen arkipäivän 41 §. Irtisanomisen toimittaminen ja irtisa-
27756: kuluessa suorittanut saatavaa. Näissä tapauk- nomisaika. Voimassa olevan merimieslain
27757: sissa oikeus odotuspäivien palkkaan ei ala 41 §:n 4 momentin mukaan on laivan päälli-
27758: työsuhteen päättymisestä - vaan työnantajalle kön irtisanomisaika 90 päivää ja muun päällys-
27759: varatun kolmen arkipäivän pituisen maksuajan tön ja työntekijöiden irtisanomisaika on 30
27760: kuluttua umpeen. Tällöin edellytetään luonnol- päivää. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuk-
27761: lisesti, että työnantaja myös tuomitaan maksa- sen, on irtisanomisaika 14 päivää. Irtisanomi-
27762: maan kysymyksessä oleva saatava. sajoista on kuitenkin sovittu laista poiketen
27763: On tietenkin selvää, ettei se seikka, että merenkulun työmarkkinaosapuolten kesken
27764: työntekijä ei ole tässä tarkoitetuissa tapauksis- työehtosopimuksin. Näissä sopimuksissa on ir-
27765: sa huomauttanut työnantajalle saatavan viiväs- tisanomisajat porrastettu työsuhteen pituuden
27766: tymisestä merkitse sitä, että työntekijä menet- mukaan. Koska käytännössä irtisanomisajat
27767: täisi oikeutensa vaatia myöhemmin saatavan suurelta osin jo määräytyvät tällä tavoin, ei ole
27768: suorittamista saatavien vanhentumisaikojen syytä säilyttää laissakaan muunlaista irtisano-
27769: asettamissa rajoissa. Sen sijaan tällaisissa ta- misaikoja koskevaa järjestelmää.
27770: pauksissa hän menettää oikeutensa vaatia odo- Kun irtisanomisajalla on työntekijän työsuh-
27771: tusajan palkkaa näiden edellä mainittuihin deturvan kannalta tärkeä merkitys, esitetään
27772: kahteen ryhmään kuuluvien saatavien osalta. merimieslain 41 §:n 4 momenttia muutettavak-
27773: 20 §. Palkan maksaminen kotimaahan. si. Ehdotuksen mukaan työsuhteen kestoaikaa
27774: Työnantaja on nykyisen käytännön mukaan laskettaessa on otettava huomioon se aika,
27775: velvollinen maksamaan 12 prosenttia korkoa, jonka kyseessä oleva työntekijä on keskeyty-
27776: jollei työnantaja ole hänestä riippuneesta syys- mättä ollut saman työnantajan palveluksessa
27777: tä suorittanut kohtuullisessa ajassa työntekijän samassa työsuhteessa. Mikäli työsuhde on tällä
27778: palkan määräosaa työntekijän tilille tai määrä- tavoin jatkunut enintään viisi vuotta, on työn-
27779: tylle henkilölle. Rahaveialle maksettavasta ko- antajan säännösehdotuksen mukaan noudatet-
27780: rosta on säädetty 1 päivänä tammikuuta 1983 tava kahden kuukauden pituista irtisanomis-
27781: voimaan tulleessa korkolaissa (633/82). Sen aikaa. Yli viisi vuotta mutta enintään kymme-
27782: 4 §:n mukaan velan maksun viivästyessä velal- nen vuotta kestäneen työsuhteen kohdalla
27783: lisen on maksettava viivästyneelle määrälle työnantajan noudatettavan irtisanomisajan pi-
27784: vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia. Kun tuus on kolme kuukautta. Mikäli työsuhde on
27785: merimieslain 20 §:n 2 momentti on esitetyistä kestänyt yli kymmenen vuotta, ehdotetaan,
27786: syistä vanhentunut, ehdotetaan sitä tarkistetta- että työnantajan on noudatettava neljän kuu-
27787: vaksi. Uudessa ehdotuksessa 2 momentissa ei kauden irtisanomisaikaa.
27788: enää olisi mainintaa korkoprosentista, vaan Aluksen päällikön asema on monessa suh-
27789: siinä viitattaisiin korkolain säännöksiin. Korko teessa sellainen, että se vaatii erityissäännöksiä
27790: määräytyisi aina kulloinkin voimassa olevan muuhun henkilöstöön verrattuna. Toimiihan
27791: korkolain säännösten mukaan. päällikkö muun muassa laivatoimikunnan pu-
27792: 39 §. Toistaiseksi voimassa olevat sopimuk- heenjohtajana asemansa perusteella. Tästä
27793: set. Yleinen irtisanomiskielto työsopimuslaissa syystä ehdotetaan 5 momentissa säädettäväksi,
27794: on 37 §:n 2 momentissa. Perusperiaatteiltaan että päällikön työsopimus voidaan irtisanoa
27795: samantyyppinen kielto sisältyy merimieslain päättymään aikaisintaan kolmen kuukauden
27796: 39 §:n 2 momenttiin. Merimieslain tapainen kuluttua, jos muusta pitemmästä irtisanomis-
27797: säännös eroaa työsopimuslain vastaavasta lain- ajasta ei ole sovittu.
27798: kohdasta kuitenkin siten, että merimiehellä Ehdotetut merimieslain 41 §:n 4 ja 5 mo-
27799: edellytetään työsuhteen jatkumista keskeyty- mentin säännökset ovat tahdonvaltaisia. Nii-
27800: 8 1988 vp. - HE n:o 72
27801:
27802: den soveltaminen edellyttää siis, ettei muusta 41 a §. Irtisanomisajan noudattamatta jättä-
27803: irtisanomisajasta ole sovittu. Tällaisena sopi- minen. Voimassa olevaan merimieslakiin ei
27804: muksena tulee kysymykseen joko työ- tai työ- sisälly säännöstä irtisanomisajan noudattamat-
27805: ehtosopimus. On lisäksi huomattava, että sopi- ta jättämisen seuraamuksista. Ilman säännös-
27806: muksin irtisanomisaikoja voidaan joko piden- täkin on selvää, että työnantaja joutuu tällai-
27807: tää tai lyhentää tai ottaa käyttöön kokonaan sessa tapauksessa maksamaan työntekijöille ir-
27808: toisenlainen järjestelmä kuin ehdotetussa meri- tisanomisajan palkan, vaikka hän ei haluaisi-
27809: mieslain 41 §:n 4 ja 5 momentissa. kaan käyttää hyväkseen tämän työpanosta irti-
27810: Työntekijän puolestaan irtisanoessaan työso- sanomisajalta. Vastaavassa tilanteessa työnte-
27811: pimuksen olisi ehdotuksen mukaan noudatetta- kijän korvausvelvollisuus määräytyisi meri-
27812: va kuukauden pituista vähimmäisirtisanomisai- mieslain 64 §:n sisältämän vahingonkorvaus-
27813: kaa. Säännösehdotus vastaa yleisen työsopi- säännöksen mukaan. Yhdenmukaisuuden ai-
27814: muslain voimassa olevaa (38 §:n 4 mom.) sään- kaansaamiseksi ehdotetaan merimieslakiin
27815: nöstä. Selvyyden vuoksi työntekijän noudatet- otettavaksi uusi 41 a §, jossa työsopimuslain
27816: tavaksi ehdotettu vähimmäisirtisanomisaikaa 38 a §:ää vastaavalla tavalla säädettäisiin pal-
27817: koskeva säännös ehdotetaan sisällytettäväksi kan maksamisesta tilanteissa, joissa irtisano-
27818: merimieslain 41 §:ään omana, uutena 6 mo- misaikaa ei ole noudatettu.
27819: menttinaan. Ehdotetun 41 a §:n momentti sisältää
27820: Merimieslain 6 luvussa on säännökset laiva- säännösehdotuksen, jonka mukaan työnanta-
27821: toimikunnasta. Toimikunnan tehtävistä sääde- ja, joka ei noudata irtisanomisaikoja, on vel-
27822: tään 69 §:ssä. Toimikunnan on muun muassa vollinen maksamaan työntekijälle täyden pal-
27823: tutkittava ne olosuhteet, joihin työnantaja ve- kan irtisanomisajalta. Säännös työntekijän
27824: toaa aikoessaan irtisanoa työsopimuksen. Irti- kohdalta sisältyy 2 momenttiin. Se koskisi siis
27825: sanominen on kielletty ennen kuin tutkimus on tapauksia, joissa työntekijä eroaa työstä irtisa-
27826: toimikunnassa suoritettu. Kun laivatoimikun- nomisaikaa noudattamatta. Työntekijä olisi
27827: nan tutkittavaksi eivät kuitenkaan tule kaikki tällöin ehdotetun säännöksen perusteella vel-
27828: irtisanomistapaukset, ehdotetaan merimiesla- vollinen maksamaan työnantajalle irtisanomis-
27829: kia täydennettäväksi eräillä työsopimuksen irti- ajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana
27830: sanomismenettelylain tapaisilla säännöksillä. kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan
27831: Ehdotetussa uudessa merimieslain 41 §:n 7 palkkaa vastaavan määrän. Työnantajalla ei
27832: momentissa säädettäisiin, että työnantajan on ole oikeutta myöskään saada suurempaa kor-
27833: ennen irtisanomisen toimittamista varattava vausta niissä tapauksissa, joissa työntekijän
27834: työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- työstä eroaminen irtisanomisaikaa noudatta-
27835: sanomisen perusteesta, jos irtisanomista ei ole matta on aiheuttanut työnantajalle suuremman
27836: tutkittava laivatoimikunnassa. Kuulemismenet- vahingon.
27837: telyllä pyritään siihen, että työntekijän ja työn-
27838: antajan välillä neuvoteltaisiin aina etukäteen Työnantaja saa ehdotuksen mukaan pidättää
27839: mahdollisimman perusteellisesti, jotta vältyt- irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän
27840: täisiin turhilta irtisanomisilta. Säännösehdo- työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Täl-
27841: tuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käyt- löin työnantajan on kuitenkin noudatettava
27842: tää kuuleruistilaisuudessa avustajaa. Tällaisella merimieslain 22 §:ssä säädettyjä työnantajan
27843: avustajana tarkoitetaan esimerkiksi työnteki- kuittausoikeuden rajoituksia. Säännöksen mu-
27844: jöiden omaa luottamusmiestä tai muuta vas- kaanhan työnantaja ei saa kuitata työntekijän
27845: taavaa taikka työtoveria. Yleisistä oikeusperus- palkkasaamista vastasaamisenaan siltä osin
27846: teista johdettava kuuleruisvelvollisuus tarkoit- kuin palkka on lain mukaan jätettävä ulos-
27847: taa sitä, että työntekijälle on varattava tilai- mittaamatta. On kuitenkin huomattava, että
27848: suus esittää oma käsityksensä irtisanomisen tässä on kysymyksessä pelkästään työnantajan
27849: väitetyistä syistä ja täten saada mahdollisesti kuittausoikeuden rajoitus, se ei siis rajoita
27850: oikaistuksi työnantajana oleva väärä käsitys työnantajan oikeutta muutoin vaatia koko
27851: jostakin irtisanomiseen vaikuttavasta tosisei- määrän suorittamista.
27852: kasta. Kuuleruisvelvollisuuden toteuttamismah- Ehdotetun 41 a §:n 3 momentti sisältää si-
27853: dollisuuksia käytännössä arvioitaessa on otet- nänsä luonnollisen laskentasäännön. Mikäli ir-
27854: tava huomioon merenkulkuelinkeinosta johtu- tisanomisajan noudattamatta jättäminen kos-
27855: vat rajoitukset. kee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvol-
27856: 1988 vp. - HE n:o 72 9
27857:
27858: lisuuskin koskee vain vastaavaa osaa irtisano- perustaksi otettava työntekijän päätehtäväs-
27859: misajan palkasta. tään saama peruspalkka mahdollisine kiinteine
27860: 54 §. Vapaat matkat erityisissä tapauksissa. lisineen. Tässä suhteessa ei ole tarkoitettu poi-
27861: Laivatyön erityisluonteesta johtuu, että meri- keta siitä vakiintuneesta käytännöstä, joka me-
27862: mieslakiin on otettu säännökset siitä, milloin rimieslain soveltamisesta on vallinnut.
27863: merimiehellä on oikeus vapaaseen kotimatkaan Ehdotetun uuden 65 §:n 1 momentin mu-
27864: ylläpitoineen kotipaikkakunnalle. Lain kaan työnantaja olisi velvollinen suorittamaan
27865: 54 §:ssä säädetään muun muassa, milloin työn- hyvikettä, jos työntekijää irtisanottaessa on
27866: antaja on velvollinen kustantamaan työnteki- rikottu merimieslain 39 § :n 2 momentin irtisa-
27867: jän kotimatkan erityisissä tapauksissa. Kun nomiskieltoa ja irtisanominen on perustettu
27868: merimieslakiin ehdotetaan otettavaksi erityinen työntekijästä johtuvaan syyhyn. Säännösehdo-
27869: säännös koeajasta, tulee harkittavaksi, miten tuksen sanamuodosta johtuu, ettei hyvikkeen
27870: on suhtauduttava työntekijän oikeuteen saada maksaminen tule kysymykseen tuotannollisista
27871: vapaa matka kotipaikkakunnalle silloin, kun ja taloudellisista syistä tapahtuvissa irtisano-
27872: työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuk- mistilanteissa. Kun puheena olevan 39 §:n 2
27873: sen ehdotetun 3 a §:n mukaisesti. Työsuhde- momentin 4 kohdan mukaan hyväksyttävänä
27874: turvan tehostamistarkoituksessa ja merenkulun syynä irtisanomiselle ei voida pitää sellaista
27875: työnantajiin kohdistuvista erityisistä kustan- yrityksen, aluksen tai sen osaston toimintaedel-
27876: nustekijöistä johtuen ehdotetaan, että työnte- lytyksiin liittyvää syytä, jonka vaikutus on
27877: kijällä olisi oikeus vapaaseen kotimatkaan, ohimenevää, ei tämän lainkohdan sisältämän
27878: kun työsopimus on purettu koeajan johdosta. irtisanomiskiellon rikkomisista voisi siis olla
27879: Oikeus vapaaseen matkaan olisi ehdotuksen seurauksena velvollisuutta suorittaa hyvikettä
27880: mukaan aina olemassa riippumatta siitä, millä ehdotetun uuden 65 §:n 1 momentin mukaan.
27881: perusteella koeaikana suoritettu sopimuksen Työntekijällä olisi kuitenkin oikeus, kuten ny-
27882: purkaminen on tapahtunut. Tässä tarkoituk- kyiselläänkin, nostaa hyvikkeen sijasta kanne
27883: sessa ehdotetaan merimieslain 54 §:n 3 mo- vahingonkorvauksen saamiseksi merimieslain
27884: menttia täsmennettäväksi. 64 §:n 1 momentin nojalla. Vahingonkorvauk-
27885: 65 §. Hyvike. Voimassa olevan merimieslain sen luonteesta johtuu, ettei sen määrää arvioi-
27886: 65 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on taessa tule kysymykseen sen enempää sitä lisää-
27887: velvollinen maksamaan hyvikettä työntekijälle, vät kuin vähentävät subjektiiviset tekijät. Va-
27888: jos työntekijä on irtisanottu ilman erityisen hinko on pääsääntöisesti korvattava täysimää-
27889: painavaa syytä. Puheena olevaa lainkohtaa räisenä.
27890: ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaa Ehdotetun 65 §:n uuden 1 momentin sana-
27891: soveltuvin osin irtisanomismenettelylain 19 §:n muodosta seuraa, että lainkohdan 3 momentti
27892: 1 momentin säännöstä. Viimeksi mainitussa käy tarpeettomaksi ja se ehdotetaan poistetta-
27893: lainkohdassa säädetään työnantajan velvolli- vaksi. Näin ollen, jos työntekijä on Iomautettu
27894: suudesta maksaa korvausta työntekijälle sil- tai lomautusta jatkettu ilman 39 §:n 2 momen-
27895: loin, kun työntekijä on irtisanottu laissa sää- tissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä,
27896: dettyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti. Irti- työntekijällä ei tällöin ole, kun on kysymys
27897: sanomismenettelylain 19 § on otsikoitu Kor- niin sanotusta kollektiiviperusteesta, oikeutta
27898: vaus lainvastaisesta irtisanomisesta. Merimies- hyvikkeeseen. Hyvikkeen sijasta on haettava
27899: lain 65 §:n nimike puolestaan kuuluu Hyvike. vahingonkorvausta merimieslain 64 §:n nojal-
27900: Ehdotettua säännöstä on tarkoitettu sovelletta- la.
27901: vaksi samoin kuin irtisanomismenettelylain Hyvikkeen maksamista koskeva merimies-
27902: 19 §:n säännöstä korvauksesta, vaikkei hyvike- lain ehdotettu uusi 65 §:n 1 momentti tulisi siis
27903: sanaa ehdotetakaan muutettavaksi. Merimies- sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa työn-
27904: lain rakenteen säilyttäminen ennallaan puoltaa antajan katsottaisiin irtisanoneen työntekijän
27905: sitä, ettei hyvike-nimikkeestä sinänsä ole syytä merimieslaissa säädettyjen irtisanomisperustei-
27906: luopua. Sillä tarkoitetaan samaa vahingonkor- den vastaisesti yksilöperusteella eli työntekijäs-
27907: vauksen ja sanktion välimuotoa - korvaus - tä johtuvasta syystä. Merimieslain 66 §:ssä sää-
27908: kuin irtisanomismenettelylain 19 §:ssä, joka detään sopimuksen laittomasta purkamisesta
27909: voidaan tuomita maksettavaksi silloin, kun sekä työntekijän oikeudesta korvaukseen ja
27910: työnantaja on rikkonut irtisanomiskieltoa. Hy- hyvikkeeseen. Muutettavaksi ehdotetun 65 §:n
27911: vikettä laskettaessa olisi ehdotuksen mukaan 1 momentin suhde merimieslain 66 §:n sään-
27912: 2 380347V
27913: 10 1988 vp. - HE n:o 72
27914:
27915: nöksiin on tarkoitus säilyttää entisellään. Näin tä, kuinka pitkältä ajalta korkeintaan perus-
27916: ollen työntekijällä olisi oikeus ehdotetun teettomasti irtisanoneen työnantajan voidaan
27917: 65 §:n 1 momentin mukaiseen hyvikkeeseen katsoa olevan vastuussa työntekijälle työttö-
27918: edelleenkin sen lisäksi, että hänelle on tuomittu myydestä aiheutuneesta vahingosta. Toisaalta
27919: korvausta merimieslain 66 § :n 1 momentin mu- enimmäismäärän ottaminen säännökseen ohjaa
27920: kaan työsopimuksen laittomasta purkamisesta. myös jossakin määrin tuomioistuinten käytän-
27921: Edellytyksenä luonnollisesti on se, että työnan- töä näiden harkitessa tuomittavan hyvikkeen
27922: tajana ei olisi ollut oikeutta edes työsopimuk- suuruutta säädetyn asteikon rajoissa.
27923: sen irtisanomiseen. Pykäläehdotuksen 2 momentissa säädetään
27924: Sen sijaan niissä tapauksissa, joissa työnan- hyvikkeen suuruuden arvioinnissa huomioon
27925: taja on ehdotetun uuden koeaikaa koskevan otettavista seikoista. Ehdotus vastaa irtisano-
27926: 3 a §:n vastaisesti purkanut työsopimuksen mismenettelylain säännöstä. Ehdotuksen mu-
27927: koeaikana, ei ehdotuksen 65 §:n 1 momentin kaan on ensiksikin hyvikkeen suuruutta mää-
27928: hyvikesäännös sen enempää kuin 66 §:n kor- rättäessä sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentä-
27929: vaussäännöskään tulisi sovellettavaksi. Tässä vänä seikkana otettava huomioon työntekijän
27930: tapauksessa on kysymys työnantajan vahin- ja vastaavasti työnantajan olosuhteet yleensä.
27931: gonkorvausvelvollisuudesta, joka jouduttaisiin Näiden olosuhteiden täsmällinen määrittelemi-
27932: määräämään neuvottelujen perusteella tai vii- nen jää tuomioistuinten tehtäväksi viime kä-
27933: me kädessä tuomioistuimen tuomiossa meri- dessä kussakin erimielisyyskysymyksessä ii-
27934: mieslain 64 §:n perusteella. Viimeksi mainitus- menneiden asianhaarojen mukaan.
27935: sa lainkohdassa säädetään työnantajan velvol-
27936: lisuudesta korvata vahinko silloin, kun työnan- Ensimmäisenä erityisesti huomioon otettava-
27937: taja tahallaan tai huolimattomuudenaan lai- na hyvikkeen suuruutta lisäävänä tai vastaa-
27938: minlyö merimieslaista tai työsopimuksesta joh- vasti vähentävänä seikkana mainitaan 2 mo-
27939: tuvien velvollisuuksien täyttämisen. mentissa työnantajan menettely työsopimusta
27940: Hallitus on irtisanomismenettelylain mukai- irtisanottaessa. Tällä ilmaisulla ei tarkoiteta
27941: sesti pitänyt tarpeellisena ottaa ehdotukseen työnantajan tietoisuutta tai tietämättömyyttä
27942: 65 §:n 1 momenttiin säännöksen kolmen kuu- merimieslain säännöksistä. Tässä tarkoitetaan
27943: kauden palkan suuruisen hyvikkeen vähim- lähinnä sitä, että selvitettyjen tosiasioiden pe-
27944: mäismäärästä. Tämä johtuu siitä, että joissa- rusteella on päätettävä, onko työnantajan kat-
27945: kin tapauksissa merimieslaissa säädettyjen pe- sottava olleen tietoinen merimieslain mukaisten
27946: rusteiden vastaisesta irtisanomisesta huolimatta irtisanomisperusteiden puuttumisesta irtisano-
27947: saattaa olla vaikeata näyttää toteen, että ai- misen toimittaessaan. Tällainen tahallisuus irti-
27948: neellista vahinkoa on yleensäkään syntynyt tai sanoruistilanteessa vaikuttaa korottavasti mää-
27949: syntyneen aineellisen vahingon määrä. Silloin rättäessä hyvikkeen suuruutta. Toisena äärira-
27950: kun voidaan osoittaa työnantajan rikkoneen jana ovat ne tapaukset, joissa työnantajana on
27951: merimieslain irtisanomissuojaa koskevia sään- ollut lähes hyväksyttävät perusteet irtisanomi-
27952: nöksiä, on ainakin vähimmäishyvike eli kol- selle, mutta joita ei ole pidetty täysin riittävinä
27953: men kuukauden palkan suuruinen korvaus- täyttämään merimieslaissa asetetut edellytyk-
27954: määrä aina tuomittava maksettavaksi. set. Tällaisessa tapauksessa on hyvikkeen suu-
27955: Hallitus on katsonut perustelluksi myös tuo- ruutta määrättäessä otettava huomioon se seik-
27956: mittavan hyvikkeen enimmäismäärän ottami- ka, että kysymyksessä oleva työnantaja on
27957: sen lakiehdotuksen 65 §:n 1 momenttiin, jossa saattanut luulla toimivansa täysin lain mukai-
27958: ehdotetaan säädettäväksi, että maksettava hy- sesti, ellei voida osoittaa tuottamuksen asteen
27959: vike on enintään 20 kuukauden palkan suurui- todellisuudessa olleen suurempi.
27960: nen. Tällaisen enimmäismäärän ottamista la- Niitä syitä, jotka oikeuttaisivat käyttämään
27961: kiehdotukseen voidaan perustella lähinnä kah- korvausasteikon enimmäismäärää eli 20 kuu-
27962: della syyllä. Perusteettomasta irtisanomisesta kauden palkkaa vastaaavaa hyvikettä, ei ole
27963: aiheutuva aineellinen vahinko muodostuu pää- mahdollista tyhjentävästi luetella. Tarkoitukse-
27964: asiallisesti siitä, että irtisanottava työntekijä ei na on ollut, että tuomioistuin asteikon koko-
27965: saa uutta työpaikkaa, vaan joutuu olemaan naisuudessaan huomioon ottaen harkinnassaan
27966: ehkä hyvinkin pitkän ajan työttömänä. Tältä kiinnittäisi huomiota siihen, missä määrin
27967: osin enimmäismäärän ottaminen säännösehdo- työnantajan menettely kokonaisuudessaan ku-
27968: tukseen sisältäisi lainsäätäjän kannanoton sii- vastaa piittaamattomuutta työntekijän olosuh-
27969: 1988 vp. - HE n:o 72 11
27970:
27971: teista, irtisanomisen laillisista perusteista ja Nämä seikat ovat sellaisia, jotka vaikuttavat
27972: asiassa noudatettavista menettelytavoista. toisaalta syntyneen aineellisen vahingon mää-
27973: Säännösehdotuksen mukaan hyvikkeen mää- rään mutta toisaalta myös aineetonta vahinkoa
27974: rää vähentävänä tekijänä otetaan huomioon arvioitaessa.
27975: työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen. Hyvikkeen määrään vaikuttavana seikkana
27976: Säännösehdotuksessa ei ole kysymys kohtuus- voidaan ottaa huomioon myös irtisanomisesta
27977: harkinnan käyttämisestä, vaan työntekijän johtuva muu kuin välitön aineellinen vahinko.
27978: oman myötävaikutuksen huomioon ottamises- Missä tapauksessa ja kuinka suurena tämä
27979: ta irtisanomistilanteessa. hyvikkeen määrään kulloinkin vaikuttaa, jää
27980: riippumaan harkinnasta kussakin yksittäista-
27981: Syynä siihen, että säännösehdotuksessa ei
27982: pauksessa lakiehdotuksen mukaisten vähim-
27983: ole noudatettu pelkästään niin sanottua täyden
27984: mäis- ja enimmäismäärien asettamissa rajoissa.
27985: korvauksen periaatetta, ovat tuomittavaan hy- Pykäläehdotuksen 3 momentti vastaa voi-
27986: vikkeeseen liittyvät tehostepiirteet. Toisaalta
27987: massa olevaa 2 momenttia.
27988: työnantajan syyllisyys lisää hyvikkeen määrää
27989: 88 §. Tuomioistuin. Voimassa olevan meri-
27990: ja vastaavasti työntekijän itsensä irtisanomi-
27991: mieslain 88 §:n mukaan sen nojalla ratkaista-
27992: seen antama aihe vähentää hyvikkeen määrää.
27993: vissa jutuissa määräytyy ensimmäinen tuomio-
27994: Tätä samaa ilmentää se, että hyvikkeen alaraja
27995: istuin niin kuin merioikeusasioissa yleensäkin.
27996: on lakiehdotuksessa säädetty riippumatta syn-
27997: Kun irtisanomismenettelylain eräänä keskeise-
27998: tyneen aineellisen vahingon määrästä tai siitä,
27999: nä tavoitteena on nopeuttaa irtisanomista kos-
28000: onko sitä syntynyt lainkaan. Vastaavasti la-
28001: kevien riita-asioiden käsittelyä, ehdotetaan
28002: kiehdotus sisältää tuomittavan hyvikkeen ylä- myös merimieslain 88 §:ään lisättäväksi uusi 2
28003: rajan, vaikka jossakin tapauksessa olisikin syn-
28004: momentti. Sen mukaan irtisanomisen toimitta-
28005: tynyt suurempi aineellinen vahinko. Lakiehdo-
28006: mista, irtisanomisaikaa ja hyvikkeen määrää-
28007: tuksessa säädetyissä rajoissa on siis otettava
28008: mistä koskevat riita-asiat olisi käsiteltävä kii-
28009: huomioon muutkin seikat kuin syntyneen täy-
28010: reellisenä kaikissa oikeusasteissa.
28011: den vahingon määrä. Voimaantulosäännös. Merimieslain ehdotet-
28012: Ehdotuksen 2 momentissa on edelleen mai- tuja muutoksia sovelletaan voimaantulosään-
28013: nittu korvauksen määrään vaikuttavana seik- nöksen mukaan ennen muutosten voimaantu-
28014: kana työtä vaille jäämisen arvioitu kesto. loa soimittoihin työsopimuksiin, jos sopimus
28015: Yleensä tämä seikka on tärkein hyvikkeen on tehty toistaiseksi, sen jälkeen kun lain
28016: suuruutta määrättäessä. Sehän koskee laitto- voimaantulopäivästä on kulunut työnantajan
28017: masta irtisanomisesta syntyneen aineellisen va- noudatettava irtisanomisaika. On kuitenkin
28018: hingon määrää. Se saattaa kuitenkin olla ta- mahdollista sopia, että muutokset tulevat voi-
28019: pauksesta riippuen joko suurempi tai pi~nempi maan aikaisemminkin tai että ne koskevat
28020: kuin tuomittavan hyvikkeen määrä. J01ssakm myös muita kuin toistaiseksi tehtyjä työsopi-
28021: tapauksissa on mahdollista, että irtisanottu muksia. Mikäli työsopimus muutosten voi-
28022: työntekijä ei joudu olemaan lainkaan työttö- maantulon jälkeen lakkaisi tapahtuneen irtisa-
28023: mänä vaan saa uuden työpaikan välittömästi nomisen, sovitun määräajan päättymisen tai
28024: vanh~n työsuhteen katkettua. Tämä ei merkit- muun syyn takia, mutta työ jatkuu merimies-
28025: se sitä, että hän jäisi vaille hyvikettä, mikäli lain 42 §:ssä säädetyn sopimussuhteen hiljaisen
28026: irtisanominen katsotaan laittomaksi. Vastaa- pitennyksen vuoksi, on sopimussuhteeseen siitä
28027: vasti työttömyyskausi saattaa muodostua erit- lähtien sovellettava merimieslain säännöksiä
28028: täin pitkäksi, jolloin tuomittava hyvike saattaa niiden muutetussa muodossa.
28029: jäädä syntynyttä vahinkoa pienemmäksi. Hy-
28030: vikkeen suuruutta harkittaessa joudutaan ar-
28031: vioimaan laittomasta työsuhteen päättäruisestä 2. Voimaantulo
28032: johtuva työttömyyskauden kesto.
28033: Säännösehdotuksessa on edelleen mainittu Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
28034: hyvikkeen määrään vaikuttavina seikkoina työ- mästi sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja
28035: suhteen kestoaika, työntekijän ansionmenetys vahvistettu.
28036: sekä hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada
28037: myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vas- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28038: taavaa työtä. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28039: 12 1988 vp. - HE n:o 72
28040:
28041: Laki
28042: merimieslain muuttamisesta
28043:
28044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28045: muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423178) 18 §:n 5 momentti, 20 §:n
28046: 2 momentti, 39 §:n 2 momentin johdantokappale, 41 §:n otsikko ja 4 momentti, 54 §:n 3
28047: momentti ja 65 §:n 1-3 momentti,
28048: sellaisina kuin niistä ovat 41 §:n 4 momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa
28049: (255179) ja 54 §:n 3 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (591/86), sekä
28050: lisätään lakiin uusi 3 a §, 41 §:ään uusi 5, 6 ja 7 momentti, lakiin uusi 41 a § sekä 88 §:ään,
28051: sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (434/84), uusi 2 momentti
28052: seuraavasti:
28053: 3a§ ajan kuluessa, on hänen maksettava suoritta-
28054: Koeaika matta jääneelle määrälle korkoa korkolain
28055: (633/82) 4 §:n mukaisesti ja lisäksi korvattava
28056: Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voi- aiheutunut vahinko.
28057: daan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukaut-
28058: ta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopi- 39 §
28059: mus voidaan molemmin puolin purkaa. Purka- Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
28060: minen ei saa kuitenkaan tapahtua 15 §:n 3
28061: momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasial- Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää il-
28062: lisilla perusteilla. Mikäli työntantaja järjestää man erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä
28063: työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulu- ei voida pitää ainakaan:
28064: tuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä
28065: kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden
28066: kuukauden pituisesta koeajasta.
28067: 41 §
28068: 18 § Irtisanomisen toimittaminen ja irtisanomisaika
28069: Maksuaika, -paikka ja -tapa
28070: Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu,
28071: Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen
28072: työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyk-
28073: on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, sittä:
28074: kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Jollei 1) enintään viisi vuotta kahden kuukauden
28075: työntekijän saatava ole selvä ja riidaton tai jos pituista irtisanomisaikaa; ja
28076: saatavan viivästyminen johtuu työnantajan tas- 2) yli viisi vuotta mutta enintään 10 vuotta
28077: kuvirheestä tai muusta siihen rionastettavasta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa;
28078: erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odo- sekä
28079: tuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomaut- 3) yli 10 vuotta neljän kuukauden pituista
28080: tanut saatavan viivästymisestä työnantajalle irtisanomisaikaa.
28081: kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu,
28082: eikä tämä ole suorittanut saatavaa kolmen voidaan päällikön työsopimus kuitenkin irtisa-
28083: arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus noa päättymään aikaisintaan kolmen kuukau-
28084: odotusajan palkkaan alkaa näissä tapauksissa den kuluttua.
28085: edellä mainitun työnantajalle varatun maksu- Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuk-
28086: ajan kuluttua. sen noudatettava kuukauden pituista irtisano-
28087: misaikaa.
28088: 20 § Jos irtisanomista ei ole tutkittava laivatoimi-
28089: Palkan maksaminen kotimaahan kunnassa 69 §:n nojalla, työnantajan on ennen
28090: irtisanomisen toimittamista varattava työnteki-
28091: Jollei työnantaja hänestä riippuvasta syystä jälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen
28092: ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä
28093: maksuja kulloinkin kohtuulliseksi katsottavan kuultaessa käyttää avustajaa.
28094: 1988 vp. - HE n:o 72 13
28095:
28096: 41 a § Hyvikkeen suuruutta määrättäessä otetaan
28097: Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seik-
28098: kana huomioon paitsi työntekijän ja työnanta-
28099: Työnantaja, joka ei noudata 41 §:ssä säädet- jan olosuhteet yleensä, työnantajan menettely
28100: tyä irtisanomisaikaa, on velvollinen maksa- työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsen-
28101: maan työntekijälle täyden palkan irtisanomis- sä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille
28102: ajalta. jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika,
28103: Jos työntekijä eroaa irtisanomisaikaa nou- työntekijän arvioitu ansionmenetys, hänen
28104: dattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin
28105: noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kerta- ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä
28106: kaikkisena korvauksena maksamaan työnanta- sekä muut näihin verrattavat seikat.
28107: jalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan mää- Jos työnantaja irtisanomisajan kuluessa pe-
28108: rän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän ruuttaa irtisanomisensa, hän vapautuu velvolli-
28109: työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- suudesta hyvikkeen maksamiseen. Jos irtisano-
28110: dattaen mitä tämän lain 22 §:ssä on säädetty minen peruutetaan myöhemmin, hyvikettä ei
28111: työnantajan kuittausoikeudesta. ole suoritettava pitemmältä kuin siltä ajalta,
28112: Jos irtisanomisajan noudattamatta jättämi- jona työntekijä ei ole saanut tehdä työtä työn-
28113: nen koskee vain osaa irtisanomisajasta, suori- antajan palveluksessa.
28114: tusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano-
28115: misajan palkasta.
28116: 88 §
28117: 54§
28118: Tuomioistuin
28119: Vapaat matkat erityisissä tapauksissa
28120: Irtisanomisen toimittamista, irtisanomis-
28121: Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin aikaa ja hyvikkeen määräämistä koskevat asiat
28122: ylläpitoineen 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun on kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisi-
28123: isyys- tai vanhempainloman taikka hoitova- nä.
28124: paan yhteydessä sekä milloin työntekijän työ-
28125: sopimus on päättynyt 3 a §:n nojalla. Näistä
28126: matkoista sekä lomalle lähtevän työntekijän Tämä laki tulee voimaan päivänä
28127: tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työnte- kuuta 198
28128: kijän matkasta aiheutuvat kustannukset suori- • Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työ-
28129: tetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan sopimukseen sovelletaan, jollei toisin sovita,
28130: varoista. tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuiten-
28131: 65 § kaan jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauem-
28132: Hyvike min kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut
28133: tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus
28134: Jos työnantaja irtisanoessaan työntekijän tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtu-
28135: hänestä johtuvasta syystä rikkoo 39 §:ssä sää- neen irtisanomisen, sovitun määräajan päätty-
28136: detyn irtisanomiskiellon, on irtisanotulla työn- misen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu
28137: tekijällä oikeus saada sen johdosta hyvike. niin kauan kuin merimieslain 42 §:ssä on sa-
28138: Hyvikkeenä on suoritettava vähintään kolmen nottu, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovel-
28139: ja enintään 20 kuukauden peruspalkka mah- lettava tätä lakia.
28140: dollisine kiinteine lisineen.
28141:
28142: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
28143:
28144: Tasavallan Presidentti
28145: MAUNO KOIVISTO
28146:
28147:
28148: Ministeri Matti Puhakka
28149: 14 1988 vp. - HE n:o 72
28150:
28151: Liite
28152:
28153:
28154:
28155: Laki
28156: merimieslain muuttamisesta
28157:
28158: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28159: muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423178) 18 §:n 5 momentti, 20 §:n
28160: 2 momentti, 39 §:n 2 momentin johdantokappale, 41 §:n otsikko ja 4 momentti, 54 §:n 3
28161: momentti ja 65 §:n 1-3 momentti,
28162: sellaisina kuin niistä ovat 41 §:n 4 momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa
28163: (255179) ja 54 §:n 3 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (591/86), sekä
28164: lisätään lakiin uusi 3 a §, 41 §:ään uusi 5, 6 ja 7 momentti, lakiin uusi 41 a § sekä 88 §:ään,
28165: sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (434/84), uusi 2 momentti
28166: seuraavasti:
28167:
28168: Voimassa oleva laki Ehdotus
28169:
28170: 3a§
28171: Koeaika
28172: Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voi-
28173: daan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukaut-
28174: ta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopi-
28175: mus voidaan molemmin puolin purkaa. Purka-
28176: minen ei saa kuitenkaan tapahtua 15 §:n 3
28177: momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasial-
28178: lisilla perusteilla. Mikäli työntantaja järjestää
28179: työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulu-
28180: tuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä
28181: kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden
28182: kuukauden pituisesta koeajasta.
28183:
28184: 18 §
28185: Maksuaika, -paikka ja -tapa
28186:
28187: Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus
28188: työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä
28189: on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä,
28190: kuitenkin enintään kuudelta päivältä. kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Jollei
28191: työntekijän saatava ole selvä ja riidaton tai jos
28192: saatavan viivästyminen johtuu työnantajan tas-
28193: kuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta
28194: erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odo-
28195: tuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomaut-
28196: tanut saatavan viivästymisestä työnantajalle
28197: kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä
28198: eikä tämä ole suorittanut saatavaa kolmen
28199: arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus
28200: odotusajan palkkaan alkaa näissä tapauksissa
28201: edellä mainitun työnantajalle varatun maksu-
28202: ajan kuluttua.
28203: 1988 vp. - HE n:o 72 15
28204:
28205: Voimassa oleva laki Ehdotus
28206:
28207: 20 §
28208: Palkan maksaminen kotimaahan
28209: Jollei työnantaja hänestä riippuvasta syystä Jollei työnantaja hänestä riippuvasta syystä
28210: ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja
28211: maksuja kulloinkin kohtuulliseksi katsottavan maksuja kulloinkin kohtuulliseksi katsottavan
28212: ajan kuluessa, on hänen maksettava suoritta- ajan kuluessa, on hänen maksettava suoritta-
28213: matta jääneelle määrälle korkoa 12 prosenttia matta jääneelle määrälle korkoa korkolain
28214: vuodessa ja lisäksi korvattava aiheutunut va- (633182) 4 §:n mukaisesti ja lisäksi korvattava
28215: hinko. aiheutunut vahinko.
28216:
28217: 39 §
28218: Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
28219: Työntekijää, jonka työsuhde on keskeyty- Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää il-
28220: mättä jatkunut vähintään kolme kuukautta, ei man erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä
28221: työnantaja saa irtisanoa ilman erityisen paina- ei voida pitää ainakaan:
28222: vaa syytä. Tällaisena syynä ei voida pitää
28223: ainakaan:
28224:
28225:
28226: 41 § 41 §
28227: Irtisanomisen toimittaminen. Irtisanomisen toimittaminen ja irtisano-
28228: Irtisanomisaika misaika
28229: Jollei erityistä irtisanomisaikaa ole määrätty, Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu,
28230: voidaan päällikön työsopimus irtisanoa päätty- työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen
28231: mään aikaisintaan 90 päivän ja muun päällys- noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyk-
28232: tön työsopimus aikaisintaan 30 päivän kulut- sittä:
28233: tua. Muiden kuin edellä mainittujen työnteki- 1) enintään viisi vuotta kahden kuukauden
28234: jäin työsopimuksen työnantaja voi irtisanoa pituista irtisanomisaikaa; ja
28235: päättymään aikaisintaan 30 päivän kuluttua ja 2) yli viisi vuotta mutta enintään JO vuotta
28236: työntekijä aikaisintaan 14 päivän kuluttua. kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa;
28237: sekä
28238: 3) yli JO vuotta neljän kuukauden pituista
28239: irtisanomisaikaa.
28240: Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu,
28241: voidaan päällikön työsopimus kuitenkin irtisa-
28242: noa päättymään aikaisintaan kolmen kuukau-
28243: den kuluttua.
28244: Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuk-
28245: sen noudatettava kuukauden pituista irtisano-
28246: misaikaa.
28247: Jos irtisanomista ei ole tutkittava laivatoimi-
28248: kunnassa 69 §:n nojalla, työnantajan on ennen
28249: irtisanomisen toimittamista varattava työnteki-
28250: jälle mahdollisuus tulla kuu/luksi irtisanomisen
28251: perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä
28252: kuultaessa käyttää avustajaa.
28253: 16 1988 vp. - HE n:o 72
28254:
28255: Voimassa oleva laki Ehdotus
28256:
28257: 41 a §
28258: Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
28259: Työnantaja, joka ei noudata 41 §:ssä säädet-
28260: tyä irtisanomisaikaa, on velvollinen maksa-
28261: maan työntekijälle täyden palkan irtisanomis-
28262: ajalta.
28263: Jos työntekijä eroaa irtisanomisaikaa nou-
28264: dattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan
28265: noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kerta-
28266: kaikkisena korvauksena maksamaan työnanta-
28267: jalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan mää-
28268: rän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän
28269: työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou-
28270: dattaen mitä tämän lain 22 §:ssä on säädetty
28271: työnantajan kuittausoikeudesta.
28272: Jos irtisanomisajan noudattamatta jättämi-
28273: nen koskee vain osaa irtisanomisajasta, suori-
28274: tusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano-
28275: misajan palkasta.
28276: 54§
28277: Vapaat matkat erityisissä tapauksissa
28278:
28279: Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin
28280: ylläpitoineen 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun ylläpitoineen 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun
28281: isyys- tai vanhempainloman taikka hoitova- isyys- tai vanhempainloman taikka hoitova-
28282: paan yhteydessä. Näistä matkoista sekä lomal- paan yhteydessä sekä milloin työntekijän työ-
28283: le lähtevän työntekijän tilalle Suomesta aluk- sopimus on päättynyt 3 a §:n nojalla. Näistä
28284: selle lähetettävän työntekijän matkasta aiheu- matkoista sekä lomalle lähtevän työntekijän
28285: tuvat kustannukset suoritetaan puoleksi valtion tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työnte-
28286: ja puoleksi työnantajan varoista. kijän matkasta aiheutuvat kustannukset suori-
28287: tetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan
28288: varoista.
28289:
28290: 65 § 65 §
28291: Hyvike Hyvike
28292: Jos työnantaja rikkoo 39 §:n 2 momentissa Jos työnantaja irtisanoessaan työntekijän
28293: säädetyn irtisanomiskiellon, on irtisanotulla hänestä johtuvasta syystä rikkoo 39 §:ssä sää-
28294: työntekijällä oikeus saada sen johdosta hyvike. detyn irtisanomiskiellon, on irtisanotulla työn-
28295: Hyvikkeenä on maksettava kolmen kuukauden tekijällä oikeus saada sen johdosta hyvike.
28296: tai, jos työsuhde on irtisanomisen voimaan Hyvikkeenä on suoritettava vähintään kolmen
28297: tullessa kestänyt vähintään viisi vuotta, neljän ja enintään 20 kuukauden peruspalkka mah-
28298: kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine dollisine kiinteine lisineen.
28299: lisineen.
28300: Hyvikkeen suuruutta määrättäessä otetaan
28301: sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seik-
28302: kana huomioon paitsi työntekijän ja työnanta-
28303: jan olosuhteet yleensä, työnantajan menettely
28304: työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsen-
28305: sä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille
28306: 1988 vp. - HE n:o 72 17
28307:
28308: Voimassa oleva laki Ehdotus
28309: jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika,
28310: työntekijän arvioitu ansionmenetys, hänen
28311: ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin
28312: ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä
28313: sekä muut näihin verrattavat seikat.
28314: Jos työnantaja irtisanomisajan kuluessa pe- Jos työnantaja irtisanomisajan kuluessa pe-
28315: ruuttaa irtisanomisensa, hän vapautuu velvolli- ruuttaa irtisanomisensa, hän vapautuu velvolli-
28316: suudesta hyvikkeen maksamiseen. Jos irtisano- suudesta hyvikkeen maksamiseen. Jos irtisano-
28317: minen peruutetaan myöhemmin, hyvikettä ei minen peruutetaan myöhemmin, hyvikettä ei
28318: ole suoritettava pitemmältä kuin siltä ajalta, ole suoritettava pitemmältä kuin siltä ajalta,
28319: jona työntekijäei ole saanut tehdätyötä työnan- jona työntekijä ei ole saanut tehdä työtä työn-
28320: tajan palveluksessa. antajan palveluksessa.
28321: Jos työntekijä on Iomautettu tai lomautusta
28322: jatkettu ilman 39 §:n 2 momentissa tarkoitet-
28323: tua erityisen painavaa syytä tahi, jos lomautta-
28324: misoikeutta on laajennettu 24 §:n 1 momentis-
28325: sa tarkoitetulla sopimuksella, vastoin tällaista
28326: sopimusta ja työntekijä irtisanoo työsopimuk-
28327: sen päättymään lomautusaikana, hänellä on
28328: oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun hyvikkee-
28329: seen, milloin hänen työsuhteensa irtisanomisen
28330: voimaantullessa on kestänyt 39 §:n 2 momen-
28331: tissa tarkoitetun ajan. Lomauttamisen peruut-
28332: tamiseen on tällöin vastaavasti sovellettava mi-
28333: tä 2 momentissa on säädetty.
28334:
28335:
28336: 88 §
28337: Tuomioistuin
28338:
28339: Irtisanomisen toimittamista, irtisanomis-
28340: aikaa ja hyvikkeen määräämistä koskevat asiat
28341: on kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisi-
28342: nä.
28343:
28344: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28345: kuuta 198 .
28346: Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työ-
28347: sopimukseen sovelletaan, jollei toisin sovita,
28348: tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuiten-
28349: kaan jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauem-
28350: min kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut
28351: tämän lain voimaantulopäivänä. Jos sopimus
28352: tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtu-
28353: neen irtisanomisen, sovitun määräajan päätty-
28354: misen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu
28355: niin kauan kuin merimieslain 42 §:ssä on sa-
28356: nottu, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovel-
28357: lettava tätä lakia.
28358:
28359: 3 380347V
28360: 1
28361: 1
28362: 1
28363: 1
28364: 1
28365: 1
28366: 1
28367: 1
28368: 1
28369: 1
28370: 1
28371: 1
28372: 1
28373: 1
28374: 1
28375: 1
28376: 1
28377: 1
28378: 1
28379: 1
28380: 1988 vp. - HE n:o 73
28381:
28382:
28383:
28384:
28385: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 1
28386: ja 7 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
28387:
28388:
28389:
28390:
28391: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28392:
28393: Esityksessä ehdotetaan, että yksityisen työn- olevan palkan harkinnanvaraisesta tarkistami-
28394: antajan palveluksessa olevia työntekijöitä kos- sesta laajennettaisiin koskemaan myös muita
28395: keviin työeläkelakeihin lisättäisiin alaikärajaa työsuhteita kuin työntekijän viimeistä työsuh-
28396: koskevat säännökset. Ehdotuksen mukaan va- detta. Poikkeussäännöksen soveltamiskäytän-
28397: kuuttamisvelvollisuus alkaisi sinä kalenterivuo- nön ohjaamiseksi täsmennettäisiin myös sään-
28398: tena, jona työntekijä täyttää 14 vuotta. Vas- nöksen soveltamisen edellytyksiä.
28399: taavien alaikärajaa koskevien säännösten sisäl-
28400: lyttäminen julkisen sektorin eläkelakeihin selvi-
28401: tetään erikseen. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tule-
28402: Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työnteki- maan voimaan mahdollisimman pian sen jäl-
28403: jäin eläkelain säännöstä eläkkeen perusteena keen kun eduskunta on hyväksynyt ne.
28404:
28405:
28406:
28407:
28408: PERUSTELUT
28409:
28410: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut myyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen väli-
28411: muutokset nen aika, jos työkyvyttömyys on alkanut noin
28412: vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
28413: 1.1. Alaikäraja Koska nuoren työntekijän työkyvyttömyys joh-
28414: tuu useimmissa tapauksissa liikenneonnetto-
28415: muudesta tai työtapaturmasta, työeläkettä ei
28416: Yksityisen työnantajan palveluksessa olevan yleensä jää etuuksien yhteensovittamisen joh-
28417: työntekijän eläketurva on järjestettävä tämän dosta maksettavaksi. Vuoden 1986 lopussa yh-
28418: iästä riippumatta joko työntekijäin eläkelain dellekään alle 18-vuotiaalle henkilölle ei mak-
28419: (395/61, jäljempänä TEL) tai lyhytaikaisissa settu työeläkelakien perusteella työkyvyttö-
28420: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain myyseläkettä.
28421: (134/62, jäljempänä LEL) taikka eräiden työ-
28422: suhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien Alunperin TEL ja LEL koskivat vain 18
28423: eläkelain (662/85, jäljempänä taiteilijoiden ja vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Alaikärajaa
28424: toimittajien eläkelaki) mukaan, jos työskentely koskevat säännökset poistettiin heinäkuun
28425: täyttää lain piiriin kuulumiselle säädetyt edelly- alusta 1971 voimaan tulleilla laeilla. Nuorten
28426: tykset. Eläkettä karttuu vain sellaisen työsken- työntekijäin suojelusta annetun lain (669/67)
28427: telyn perusteella, joka on jatkunut työntekijän mukaan työhön saadaan yleensä ottaa 15-vuo-
28428: täytettyä 23 vuotta. Ennen sanotun iän täyttä- tias oppivelvollisuutensa täyttänyt henkilö ja
28429: mistä jatkuneen työskentelyn perusteella lue- lähinnä koulujen loma-aikoina 14-vuotias tai
28430: taan kuitenkin työkyvyttömyyseläkettä määrät- saman kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyt-
28431: täessä eläkkeeseen oikeuttavaksi työkyvyttö- tävä henkilö. Näin ollen myöskään kovin nuo-
28432: 380344S
28433: 2 1988 vp. - HE n:o 73
28434:
28435: ria henkilöitä ei juuri ole vakuutettu TEL:n ja ehdotetaan lisättäviksi myös TEL:n 1 §:ään ja
28436: LEL:n mukaan. TEL:n piiriin kuuluvat nuoret LEL:n 1 §:ään. Hallitus selvittää erikseen, on-
28437: työntekijät ovat yleensä työskennelleet lähettei- ko alaikärajaa koskevat säännökset tarpeen
28438: nä tai toimistoapulaisina. Yleisimpiä nuorten sisällyttää myös julkisen sektorin eläkelakei-
28439: LEL:n piiriin kuuluvia töitä ovat maatila- ja hin.
28440: puutarhatalouteen liittyvät kesätyöt kuten
28441: mansikanpoiminta ja sokerijuurikkaan harven-
28442: taminen. Sen sijaan taiteilijoiden ja toimitta- 1.2. Eläkkeen perusteena olevan palkan
28443: jien eläkelain piiriin kuuluvilla aloilla työsken- tarkistaminen
28444: telee melko runsaasti varsin nuoria henkilöitä,
28445: jopa lapsia erilaisissa lyhytaikaisissa esiintymis-
28446: TEL:n mukaan eläke lasketaan jokaisesta
28447: tehtävissä. Näistä töistä saadut ansiot samoin
28448: työsuhteesta erikseen työsuhteen pituuden ja
28449: kuin monessa tapauksessa myös edellä tarkoi-
28450: siitä saadun palkan perusteella. Eläkkeen pe-
28451: tetuista LEL:n piiriin kuuluvista töistä saadut
28452: rusteena olevaa palkkaa määrättäessä otetaan
28453: ansiot ovat jääneet niin vähäisiksi, ettei niillä
28454: pääsääntöisesti huomioon työsuhteen neljän
28455: ole kysymyksessä oleviin lakeihin sisältyvien
28456: viimeisen kalenterivuoden indeksillä tarkistetut
28457: vähimmäistulorajojen johdosta merkitystä elä-
28458: työansiot. Näistä vuosista valitaan ansiotasol-
28459: keoikeuden kannalta mahdollisen työkyvyttö-
28460: taan kaksi keskimmäistä vuotta, joiden keski-
28461: myyden sattuessa.
28462: määräistä kuukausiansiota käytetään perus-
28463: Erityisesti taiteilijoiden ja toimittajien elä-
28464: teena eläkettä määrättäessä. Yleensä näin las-
28465: kelakia sovellettaessa on nuorten työntekijöi-
28466: kettu eläke vastaa työntekijän työhistoriaa ja
28467: den osalta tullut esiin ongelmia. On esiintynyt
28468: työsuhteen aikana vallinnutta ansiotasoa.
28469: epäselvyyttä siitä, minkä ikäisinä nuorten hen-
28470: kilöiden, erityisesti lapsien, voidaan katsoa Poikkeustilanteessa saattaa käydä niin, ettei
28471: olevan työsuhteessa ja siten kuuluvan lain so- näin määräytyvä eläke vastaa sen perusteena
28472: veltamispiiriin. Työsopimuslaissa (320170) tar- olevan työsuhteen vakiintunutta ansiotasoa.
28473: koittettua työnantajan johtoa ja valvontaa ei Tämä on mahdollista silloin, kun pitkään kes-
28474: voitane kohdistaa ainakaan aivan pieniin lap- täneen työsuhteen viimeisiin vuosiin on sattu-
28475: siin. Toisaalta ei myöskään voida osoittaa nut ansiotasoa alentavia lomautus- tai sairaus-
28476: mitään tiettyä ikää, josta lukien näiden työsuh- jaksoja taikka muita vastaavia jaksoja. Näiden
28477: teen tunnusmerkkien olisi katsottava olevan tilanteiden varalta TEL:n 7 §:n 2 momenttiin
28478: olemassa. on otettu säännökset, jotka mahdollistavat
28479: Kun hyvin nuorille henkilöille tai lapsille eläkkeen perusteena olevan palkan tarkistami-
28480: järjestetyllä eläketurvana ei ole työkyvyttö- sen yksittäistapauksissa syntyneiden vääristy-
28481: myyden varaltakaan käytännön merkitystä, mien oikaisemiseksi. Tarkistamisen edellytyk-
28482: olisi edellä selostetun epäselvän tilanteen kor- senä on, että eläkkeen perusteena oleva palkka
28483: jaamiseksi tarkoituksenmukaista rajoittaa tai- on poikkeuksellisesta syystä alempi kuin palk-
28484: teilijoiden ja toimittajien eläkelain soveltami- ka samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn
28485: nen pääsääntöisesti 14 vuotta täyttäneisiin ilmaantumista niin pitkänä aikana, että suu-
28486: työntekijöihin. Kuitenkin yhdenmukaisesti rempaa palkkaa voitiin pitää vakiintuneena.
28487: nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain Säännöstä eläkkeen perusteena olevan pal-
28488: kanssa vakuuttamisvelvollisuus koskisi myös kan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta voi-
28489: 14 vuoden iän täyttämisvuonna sanotun lain daan kuitenkin soveltaa pääsääntöisesti vain
28490: piiriin kuuluvissa työsuhteissa toimivia nuoria työntekijän viimeiseen tai noin vuotta ennen
28491: henkilöitä. Tätä koskeva säännös ehdotetaan eläketapahtumaa päättyneeseen työsuhteeseen.
28492: sisällytettäväksi lain 1 §:ään. Tämän rajoituksen merkitys tulee esille silloin,
28493: Työeläkelakien yhtenäisyyden vuoksi olisi kun työntekijällä on ennen eläkkeelle siirtymis-
28494: tarkoituksenmukaista, että alaikärajaa koske- tä ollut pitkän työsuhteen päättymisen jälkeen
28495: vat säännökset sisällytettäisiin myös muihin vielä lyhyitä työsuhteita. Tällöin nämä lyhyet
28496: yksityisen sektorin työeläkelakeihin, vaikka työsuhteet estävät tämän kokonaiseläketurvan
28497: käytännössä esiintyneet ongelmat ovat tulleet kannalta merkittävämmän pitkän työsuhteen
28498: esiin lähinnä taiteilijoiden ja toimittajien elä- eläkkeen perusteena olevan palkan korjaami-
28499: kelain soveltamisen yhteydessä. Tämän johdos- sen, vaikka sen perusteella määräytyvä eläke ei
28500: ta vastaavat alaikärajaa koskevat säännökset vastaisikaan työsuhteen vakiintunutta ansio-
28501: 1988 vp. - HE n:o 73 3
28502:
28503: tasoa, jolloin seurauksena saattaa olla elä- tamista vaativan muutoksen nam täsmällinen
28504: keturvan heikkeneminen. määrittely laissa ei kuitenkaan ole säännöksen
28505: Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotetaan joustavuuden kärsimättä mahdollista. Tällai-
28506: TEL:n 7 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, nen poikkeuksellinen menettely edellyttää aina
28507: että myös muun kuin viimeisen työsuhteen yksilökohtaista harkintaa, jolloin laissa määri-
28508: eläkkeen perusteena olevaa palkkaa olisi mah- tellyt tekijät tulee ottaa huomioon kokonaisuu-
28509: dollista tarkistaa. Tarkistaminen rajoitettaisiin tena. Soveltamiskäytännön ohjaamiseksi sään-
28510: ensisijaisesti eläketapahtumaa välittömästi nöksen tarkoitusta vastaavaksi ehdotetaan, et-
28511: edeltävän kymmenen vuoden aikana ilmeuneen tä TEL:n 7 §:n 2 momentin säännöksen sana
28512: poikkeuksellisen syyn aiheuttaman eläkkeen "olennainen" muutetaan sanaksi "merkittä-
28513: perusteena olevan palkan aleneroan korjaami- vä". Tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö
28514: seen. Tarkistaminen suoritettaisiin samoin kuin voisi antaa tarkemmat määräykset säännöksen
28515: nykyisin työntekijän tai edunsaajan ilmoitettua soveltamisesta.
28516: esimerkiksi eläkehakemuslomakkeessa, että EhdotetuilJa muutoksilla ei ole tarkoitus
28517: säännöksen soveltamiseen on aihetta. Ehdo- muuttaa nykyisessä säännöksessä olevia poik-
28518: tuksen mukaan korjaaminen olisi lisäksi mah- keuksellisen syyn ja vakiintuneen ansiotason
28519: dollista myös aikaisemmin kuin kymmenen käsitteiden sisältöä.
28520: vuotta ennen eläketapahtumaa sattuneen poik- Ehdotukseen sisältyviä muutoksia sovellet-
28521: keuksellisesta syystä aiheutuneen ansiotason taisiin myös silloin, kun eläkkeen perusteena
28522: aleneroan johdosta. Tällöin kuitenkin edellytet- oleva palkka on poikkeuksellisesta syystä kor-
28523: täisiin, että työntekijä tai edunsaaja itse esittää keampi kuin vakiintunut ansiotaso.
28524: tästä riittäväksi katsottavan luotettavan selvi-
28525: tyksen.
28526: Nykyisten säännösten mukaan eläkkeen pe- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
28527: rusteena olevan palkan harkinnanvarainen tar- tukset
28528: kistaminen edellyttää myös, että ansiotason
28529: muutoksella on olennainen vaikutus työnteki- EhdotetuilJa muutoksilla ei ole valtiontalou-
28530: jän eläketurvaan. Tällöin otetaan huomioon dellista merkitystä. Eläkkeen perusteena olevan
28531: työntekijälle karttunut koko työeläketurva. palkan harkinnanvaraisen tarkistamisen laajen-
28532: Laissa ei kuitenkaan ole määrätty, kuinka taminen koskemaan muitakin kuin viimeistä
28533: suuri muutos eläketurvassa on katsottava olen- työsuhdetta koskisi vuosittain arviolta muuta-
28534: naiseksi. Olennaiseksi vaikutukseksi katsottiin maa sataa eläkkeensaajaa. Työeläkejärjestel-
28535: alunperin noin kymmenen prosentin alenema mälle muutoksesta aiheutuisi vähäisiä lisäkus-
28536: eläketurvassa. Oikeuskäytännössä on kuitenkin tannuksia.
28537: viime aikoina olennaisena vaikutuksena pidetty
28538: huomattavasti tätä pienempääkin jopa alle vii-
28539: den prosentin aleneroaa eläketurvassa. 3. Voimaantulo
28540: Eläkkeen perusteena olevan palkan normaali
28541: laskusääntö antaa työntekijälle yleensä hänen Ehdotetut muutokset tulisi saattaa voimaan
28542: työhistoriaansa vastaavan eläkkeen. Poikkeus- heti sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt
28543: säännöstä tulisi soveltaa vain silloin, kun nor- lakiehdotukset. Alaikärajaa koskevia säännök-
28544: maali laskusääntö johtaa merkittävästi poik- siä sovellettaisiin lain voimaantulosta lukien
28545: keavaan tulokseen siitä, mikä eläkkeen määrä siten, ettei säännöksillä ole vaikutusta ennen
28546: olisi ollut ilman poikkeuksellisen syyn olemas- lain voimaantuloa tehdyn työn perusteella
28547: saoloa. Alunperin vaadittua kymmenen pro- karttuneeseen eläketurvaan.
28548: sentin aleneroaa eläketurvassa voidaan kuiten- Ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaan
28549: kin pitää liian ankarana. Toisaalta nykyisin eläkkeen perusteena olevan palkan harkinnan-
28550: omaksutun soveltamiskäytännön ei voida kat- varaisen tarkistamisen laajentaminen koskisi
28551: soa vastaavan säännöksen tarkoitusta. Poik- niitä tapauksia, joissa eläketapahtuma sattuu
28552: keussäännöksen soveltamista vaativan muutok- lain voimaantulon jälkeen.
28553: sen olisikin katsottava olevan merkittävä vasta
28554: silloin, kun muutoksen vaikutus työntekijän Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28555: kokonaiseläketurvaan on ainakin 7,5 prosent- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
28556: tia. Eläkkeen perusteena olevan palkan tarkis- set:
28557: 4 1988 vp. - HE n:o 73
28558:
28559:
28560:
28561:
28562: 1.
28563: Laki
28564: työntekijäin eläkelain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
28565:
28566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
28567: eläkelain 1 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 §:n 2 momentti,
28568: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin johdantokappale 28 päivänä heinäkuuta 1978
28569: annetussa laissa (593/78) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
28570: (1120/85), näin kuuluviksi:
28571:
28572:
28573: Eläketurvan järjestämisvelvollisuus nellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi
28574: esiintynyt. Mitä edellä tässä momentissa on
28575: 1§ säädetty, noudatetaan myös sanottua aikaisem-
28576: Työnantaja on velvollinen järjestämään ja min ilmaantuneesta poikkeuksellisesta syystä
28577: kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäis- aiheutuneen ansiotason muutoksen johdosta,
28578: ehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työnte- jos työntekijä tai edunsaaja esittää siitä riittä-
28579: kijälleen, jonka työsuhde on sen vuoden jäl- väksi katsottavan selvityksen. Jos tulee selvite-
28580: keen, jona hän on täyttänyt 13 vuotta, jatku- tyksi, että eläkkeen perusteena oleva palkka
28581: nut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden. poikkeuksellisesta syystä on vastaavalla tavalla
28582: Laki ei kuitenkaan koske työsuhdetta: korkeampi kuin edellä tarkoitettu vakiintunut
28583: työansio, voidaan eläkkeen perusteena olevaa
28584: palkkaa samalla tavoin alentaa. Sen estämättä
28585: 7 § mitä 2 §:n 3 ja 4 momentissa on säädetty
28586: työsuhteen päättymisestä työajassa tapahtu-
28587: Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen neen muutoksen johdosta, katsotaan sanotun
28588: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus- työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisesti tätä mo-
28589: teena oleva palkka on työntekijän tai edunjät- menttia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveysmi-
28590: täjän tämän lain alaisessa työsuhteessa jonkin nisteriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän
28591: enintään kymmenen vuotta ennen eläketapah- momentin soveltamisesta.
28592: tumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn
28593: vuoksi alempi kuin hänen 9 §:n mukaisesti
28594: tarkistettu palkkansa samassa työsuhteessa en-
28595: nen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä Tämä laki tulee voimaan päivänä
28596: aikana, että suurempaa palkkaa voitiin pitää kuuta 198 .
28597: vakiintuneena ja, jos tällä seikalla on merkittä- Tämän lain 7 §:n 2 momentin säännöksiä
28598: vä vaikutus eläketurvaan, pidetään eläkkeen sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa elä-
28599: perusteena olevana palkkana sanotussa työsuh- ketapahtuma sattuu tämän lain voimaantulon
28600: teessa sitä keskimääräistä työansiota, joka hä- jälkeen.
28601: 1988 vp. - HE n:o 73 5
28602:
28603: 2.
28604: Laki
28605: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
28606:
28607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai-
28608: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä
28609: elokuuta 1986 annetussa laissa (604/86), näin kuuluvaksi:
28610:
28611: 1§ työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän
28612: Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona lain mukaan. Jos tässä laissa ei toisin säädetä,
28613: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä- on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä
28614: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou- työntekijäin eläkelain 3 §:n 2-4 momentissa,
28615: den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus- 4 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja
28616: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus- 4 g §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c,
28617: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen 7 a-10 ja 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14,
28618: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde- 15 a-18 ja 19 a-23 §:ssä on säädetty.
28619: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-
28620: set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-
28621: antajan kustannettava eläketurva vanhuuden Tämä laki tulee voimaan päivänä
28622: ja työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen kuuta 198 .
28623:
28624:
28625: 3.
28626: Laki
28627: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 1 §:n muuttamisesta
28628:
28629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden
28630: työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85) 1 §:n 1 momentin johdanto-
28631: kappale näin kuuluvaksi:
28632:
28633: 1§
28634: Tätä lakia sovelletaan työsuhteeseen, jossa Tämä laki tulee voimaan päivänä
28635: työntekijä sen vuoden jälkeen, jona hän on kuuta 198 .
28636: täyttänyt 13 vuotta, toimii:
28637:
28638:
28639:
28640: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
28641:
28642:
28643: Tasavallan Presidentti
28644: MAUNO KOIVISTO
28645:
28646:
28647:
28648:
28649: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28650: 6 1988 vp. - HE n:o 73
28651:
28652:
28653: Liite
28654:
28655:
28656:
28657:
28658: 1.
28659: Laki
28660: työntekijäin eläkelain 1 ja 7 §:n muuttamisesta
28661:
28662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin
28663: eläkelain 1 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 §:n 2 momentti,
28664: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin johdantokappale 28 päivänä heinäkuuta 1978
28665: annetussa laissa (593178) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
28666: (1120/85), näin kuuluviksi:
28667:
28668: Voimassa oleva laki Ehdotus
28669:
28670: Eläketurvan järjestämisvelvollisuus Eläketurvan järjestämisvelvollisuus
28671: 1§ 1§
28672: Työnantaja on velvollinen järjestämään ja Työnantaja on velvollinen järjestämään ja
28673: kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäis- kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäis-
28674: ehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työnte- ehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työnte-
28675: kijälleen, jonka työsuhde on jatkunut yhden- kijälleen, jonka työsuhde on sen vuoden jäl-
28676: jaksoisesti vähintään kuukauden. Laki ei kui- keen, jona hän on täyttänyt 13 vuotta, jatku-
28677: tenkaan koske työsuhdetta: nut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden.
28678: Laki ei kuitenkaan koske työsuhdetta:
28679:
28680:
28681:
28682: 7 §
28683:
28684: Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen
28685: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus- johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus-
28686: teena oleva palkka on työntekijän tai edunjät- teena oleva palkka on työntekijän tai edunjät-
28687: täjän viimeisessä tämän lain alaisessa työsuh- täjän tämän lain alaisessa työsuhteessa jonkin
28688: teessa on poikkeuksellisesta syystä ollut alhai- enintään kymmenen vuotta ennen eläketapah-
28689: sempi kuin hänen 9 §:n mukaisesti tarkistettu tumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn
28690: palkkansa samassa työsuhteessa ennen tällaisen vuoksi alempi kuin hänen 9 §:n mukaisesti
28691: syyn ilmaantumista niin pitkänä aikana, että tarkistettu palkkansa samassa työsuhteessa en-
28692: suurempaa palkkaa voitiin pitää vakiintuneena nen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä
28693: ja, jos tällä seikalla on olennainen vaikutus aikana, että suurempaa palkkaa voitiin pitää
28694: eläketurvaan, pidetään eläkkeen perusteena vakiintuneena ja, jos tällä seikalla on merkittä-
28695: olevana palkkana sitä keskimääräistä työan- vä vaikutus eläketurvaan, pidetään eläkkeen
28696: siota, joka hänellä olisi ollut, jollei mainittua perusteena olevana palkkana sanotussa työsuh-
28697: syytä olisi esiintynyt. Sama on laki myös mui- teessa sitä keskimääräistä työansiota, joka hä-
28698: den tämän lain alaisten työsuhteiden osalta, jos nellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi
28699: ne ovat päättyneet eläketapahtumaa lähinnä esiintynyt. Mitä edellä tässä momentissa on
28700: edeltäneiden 360 päivän aikana. Tällöin kui- säädetty, noudatetaan myös sanottua aikaisem-
28701: tenkin jätetään huomioon ottamatta sellaiset min ilmaantuneesta poikkeuksellisesta syystä
28702: päivät, joilta työntekijä tai edunjättäjä on aiheutuneen ansiotason muutoksen johdosta,
28703: 1988 vp. - HE n:o 73 7
28704:
28705: Voimassa oleva laki Ehdotus
28706:
28707: saanut työttömyysturvalain mukaista päivära- jos työntekijä tai edunsaaja esittää siitä riittä-
28708: haa, kuitenkin enintään siihen määrään saak- väksi katsottavan selvityksen. Jos tulee selvite-
28709: ka, joka vastaa sanotun lain 26 §:ssä säädettyö tyksi, että eläkkeen perusteena oleva palkka
28710: niiden päivien enimmäismäärää, joilta voidaan poikkeuksellisesta syystä on vastaavalla tavalla
28711: maksaa ansioon suhteutettua päivärahaa. Jos korkeampi kuin edellä tarkoitettu vakiintunut
28712: tulee selvitetyksi, että eläkkeen perusteena ole- työansio, voidaan eläkkeen perusteena olevaa
28713: va palkka poikkeuksellisesta syystä on vastaa- palkkaa samalla tavoin alentaa. Sen estämättä
28714: valla tavalla korkeampi kuin edellä tarkoitettu mitä 2 §:n 3 ja 4 momentissa on säädetty
28715: vakiintunut työansio, voidaan eläkkeen perus- työsuhteen päättymisestä työajassa tapahtu-
28716: teena olevaa palkkaa samalla tavoin alentaa. neen muutoksen johdosta, katsotaan sanotun
28717: Sen estämättä mitä 2 §:n 3 ja 4 momentissa on työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisesti tätä mo-
28718: säädetty työsuhteen päättymisestä työajassa ta- menttia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveysmi-
28719: pahtuneen muutoksen johdosta, katsotaan sa- nisteriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän
28720: notun työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisesti momentin soveltamisesta.
28721: tätä momenttia sovellettaessa.
28722:
28723:
28724: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28725: kuuta 198 .
28726: Tämän lain 7 §:n 2 momentin säännöksiä
28727: sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa elä-
28728: ketapahtuma sattuu tämän lain voimaantulon
28729: jälkeen.
28730:
28731:
28732: 2.
28733: Laki
28734: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
28735:
28736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai-
28737: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä
28738: elokuuta 1986 annetussa laissa (604/86), näin kuuluvaksi:
28739:
28740: Voimassa oleva laki Ehdotus
28741:
28742: 1§ 1§
28743: Työntekijälle, joka työskentelee metsätyös- Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona
28744: sä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalouden hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä-
28745: eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennustyössä, työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou-
28746: maanparannustyössä, turveteollisuustyössä, sa- den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-
28747: tamatyössä tahi kotimaanliikenteen aluksessa työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-
28748: taikka, sikäli kuin asetuksella säädetään, muul- työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen
28749: la sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset työsuh- aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde-
28750: teet ovat luonteenomaisia, on työnantajan kus- tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-
28751: tannettava eläketurva vanhuuden ja työkyvyt- set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-
28752: tömyyden varalta sekä tällaisen työntekijän antajan kustannettava eläketurva vanhuuden
28753: omaisille perhe-eläketurva tämän lain mukaan. ja työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen
28754: Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on soveltu- työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän
28755: vin osin muutoin voimassa, mitä työntekijäin lain mukaan. Jos tässä laissa ei toisin säädetä,
28756: eläkelain 3 §:n 2-4 momentissa, 4 §:n 1, 3, 5 on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä
28757: 8 1988 vp. - HE n:o 73
28758:
28759: Voimassa oleva laki Ehdotus
28760:
28761: ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja 4 g §:ssä, työntekijäin eläkelain 3 §:n 2-4 momentissa,
28762: 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c, 7 a-10 ja 4 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja
28763: 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14, 15 a-18 ja 4 g §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c,
28764: 19 a-23 §:ssä on säädetty. 7 a-10 ja 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14,
28765: 15 a-18 ja 19 a-23 §:ssä on säädetty.
28766:
28767:
28768: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28769: kuuta 198 .
28770:
28771: 3.
28772: Laki
28773: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 1 §:n muuttamisesta
28774:
28775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden
28776: työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85) 1 §:n 1 momentin johdanto-
28777: kappale näin kuuluvaksi:
28778: ?
28779: Voimassa oleva laki Ehdotus
28780:
28781: 1§ 1§
28782: Tätä lakia sovelletaan työsuhteeseen, jossa Tätä lakia sovelletaan työsuhteeseen, jossa
28783: työntekijä toimii: työntekijä sen vuoden jälkeen, jona hän on
28784: täyttänyt 13 vuotta, toimii:
28785:
28786:
28787: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28788: kuuta 198 .
28789: 1988 vp. - HE n:o 74
28790:
28791:
28792:
28793:
28794: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien
28795: eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
28796:
28797:
28798:
28799:
28800: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28801:
28802: Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien jestelmän jatkamista määräajaksi eli koske-
28803: eläkelakiin sisältyneet säännökset sukupolven- maan viljelmien luovutuksia, jotka tapahtuvat
28804: vaihdoseläkkeestä. Ne ovat määräaikaisia, sillä ennen vuotta 1991.
28805: niitä sovelletaan viljelmien luovutuksiin, jotka
28806: tapahtuvat vuosina 1974-1988. Tässä esityk- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
28807: sessä ehdotetaan sukupolvenvaihdoseläkejär- päivästä tammikuuta 1989.
28808:
28809:
28810:
28811:
28812: PERUSTELUT
28813:
28814: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän eraana
28815: muutokset tarkoituksena on jouduttamalla sukupolven-
28816: vaihdoksia korjata viljelijäväestön epäedullista
28817: 1.1. Järjestelmän jatkaminen ikärakennetta. Järjestelmällä pyritään myös
28818: siihen, että viljelijällä olisi mahdollisimman
28819: Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä liitettiin hyvä joko koulutukseen tai kokemukseen pe-
28820: maatalousyrittäjien eläkejärjestelmään vuoden rustuva ammattitaito.
28821: 1974 alusta maatalousyrittäjien eläkelain muut- Vuoden 1987 loppuun mennessä on järjestel-
28822: tamisesta annetulla lailla (219/74). Tätä lakia män tuella siirtynyt sukupolvenvaihdoseläk-
28823: sovellettiin vuosina 1974-1976 tapahtuneisiin keelle 27 463 maatalousyrittäjää 19 217 viljel-
28824: viljelmien luovutuksiin. Sen jälkeen järjestel- mältä.
28825: män voimassaoloa on jatkettu koskemaan en- Seuraavasta taulukosta käy ilmi viljelmien
28826: nen vuotta 1981 (20/77), ennen vuotta 1986 lukumäärä, luovutetun pellon ja metsän ala
28827: (837 /80) sekä ennen vuotta 1989 (1126/85) sekä järjestelmästä aiheutuneet kustannukset
28828: tapahtuneita luovutuksia. vuosina 1974-1987:
28829: 380466A
28830: 2 1988 vp. - HE n:o 74
28831:
28832: Vuosi Viljelmiä Luov. peltoa Luov. metsää Kustannukset
28833: ha ha milj. mk
28834: Yht. Keskim./ Yht. Keskim./
28835: viljelmä viljelmä
28836: 1974 16 225 14,1 507 31,7 0,01
28837: 1975 1 297 20 004 15,4 49 406 38,1 7,9
28838: 1976 1 119 17 055 15,2 43 611 39,0 18,5
28839: 1977 567 8 717 15,4 22 936 40,5 22,9
28840: 1978 970 15 604 16,1 39 834 41,1 30,7
28841: 1979 927 14 543 15,7 38 548 41,8 39,3
28842: 1980 1 492 23 885 16,0 59 004 39,5 55,9
28843: 1981 1 545 25 117 16,3 64 898 42,0 78,4
28844: 1982 1 576 24 983 15,9 65 741 41,7 103,3
28845: 1983 1 909 30 268 15,9 81 564 42,7 134,3
28846: 1984 1 685 27 782 16,5 70 506 41,8 168,8
28847: 1985 2 117 34 497 16,3 90 097 42,6 214,8
28848: 1986 2 153 36 009 16,7 91 459 42,5 277,9
28849: 1987 1 844 31 239 16,9 78 680 42,7 336,0
28850:
28851:
28852: Vuonna 1987 oli eläkkeen alkaessa miespuo- vielä seuraavat kaksi vuotta, jona aikana halli-
28853: lisen luopujan ikä keskimäärin 58,6 vuotta, tus selvittää edellytykset jatkaa sukupolven-
28854: naispuolisen luopujan 58,1 vuotta ja luovutuk- vaihdoseläkejärjestelmää.
28855: sensaajan 27,7 vuotta. Luovutuksensaajien Hallitus antaa eduskunnalle esityksen myös
28856: keski-ikä on ollut useita vuosia alempi niillä luopumiseläkejärjestelmän jatkamisesta tässä
28857: viljelmillä, jotka ovat kuuluneet sukupolven- vaiheessa vuoden 1990 loppuun.
28858: vaihdoseläkejärjestelmän piiriin verrattuna nii-
28859: hin viljelmiin, joihin järjestelmää ei ole sovel-
28860: lettu.
28861: 1.2. Eläkeikärajat
28862: Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä on osa
28863: sellaista erityistä eläketurvaa, jolla on annettu
28864: mahdollisuus jäädä eläkkeelle ennen yleistä Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a § :n 1 mo-
28865: eläkeikää. Muita vastaavia eläkejärjestelyjä mentin 2 kohdan mukaan sukupolvenvaihdos-
28866: ovat yksilöllinen varhaiseläke 55 vuotta täyttä- eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että maa-
28867: neille ja varhennettu vanhuuseläke sekä osa- talousyrittäjä on luovutuksen tapahtuessa täyt-
28868: aikaeläke 60 vuotta täyttäneille henkilöille. tänyt 60 vuotta tai, jos kysymyksessä on nais-
28869: Hallituksen esityksessä niin sanottua joustavaa puolinen eläkkeensaaja, 55 vuotta. Sukupol-
28870: eläkeikäjärjestelyä koskevaksi lainsäädännöksi venvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajan väli-
28871: (hall. es. 85/1985 vp., lait 666-674/85) todet- aikaisesta alentamisesta annetussa laissa (443/
28872: tiin, että yksilöllinen varhaiseläke tarjoaa myös 78) kuitenkin säädettiin, että miespuolisen
28873: maatalousväestölle mahdollisuuden jäädä eläk- maatalousyrittäjän alaikäraja on 60 vuoden
28874: keelle 55 vuoden iästä lähtien. Sukupolven- asemesta 58 vuotta. Tätä lakia sovellettiin vuo-
28875: vaihdoseläkejärjestelmää edellisen kerran jat- sien 1978 ja 1979 aikana tapahtuneisiin luovu-
28876: kettaessa (hall. es. 223/1985 vp., laki 1126/85) tuksiin.
28877: katsottiin, että se säilyy entisellään seuraavat Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muut-
28878: kolme vuotta. Tänä aikana saadaan kokemus- tamisesta annetulla lailla (918179) lisättiin mai-
28879: peräistä tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia nittuun pykälään uusi 4 momentti, jonka mu-
28880: joustava eläkeikäjärjestely antaa viljelijäväes- kaan oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on
28881: tölle siirtyä eläkkeelle ennen varsinaista elä- vuonna 1925 ja sitä ennen syntyneellä maata-
28882: keikää. Saatujen kokemusten tarkastelu on lousyrittäjällä. Käytännössä tämä merkitsi sitä,
28883: katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa erityi- että maatalousyrittäjä voi luopua viljelmästään
28884: selle selvityselimelle, toimikunnalle. Tästä syys- aikaisintaan sinä vuonna, jona hän täytti 55
28885: tä ehdotetaan, että sukupolvenvaihdoseläkejär- vuotta. Tätä lakia sovellettiin, jos luopuminen
28886: jestelmää jatketaan nykyisessä muodossaan tapahtui vuoden 1980 aikana. Vastaavaa 55
28887: 1988 vp. - HE n:o 74 3
28888:
28889: vuoden alaikärajaa on sovellettu vuosina vaihdoseläkettä koskevia säännöksiä sovellet-
28890: 1981-1988. taisiin myös vuosina 1989 ja 1990 tapahtuviin
28891: Vuodesta 1981 alkaen on oikeus eläkkeeseen viljelmänluovutuksiin. Sukupolvenvaihdoselä-
28892: tiettyinä vuosina syntyneellä naispuolisella kejärjestelmän jatkamisesta aiheutuvat kustan-
28893: maatalousyrittäjällä, jonka puolisokin on su- nukset ehdotetaan katettaviksi kuten nykyisin
28894: kupolvenvaihdoseläkkeeseen oikeutettu. Tällai- maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän ja val-
28895: sessa niin sanotun uinuvan eläkeoikeuden ta- tion varoista.
28896: pauksessa aletaan eläkettä kuitenkin maksaa Seuraavassa taulukossa on esitetty järjestel-
28897: vaimolle vasta sen jälkeen, kun hän saavuttaa mästä valtiolle aiheutuvat kustannukset (sarake
28898: naispuolisia eläkkeenhakijoita yleensä koske- 1), järjestelmän ehdotetusta jatkamisesta ai-
28899: van alaikärajan, 55 vuotta. Tämän mukaisesti heutuvat lisäkustannukset (sarake 2) sekä niistä
28900: vuonna 1981 oli oikeus eläkkeeseen vuonna muodostuvat kokonaiskustannukset (sarake 3).
28901: 1927-1930 syntyneellä naispuolisella maata- Kustannukset on arvioitu vuoden 1988 tasossa.
28902: lousyrittäjällä, jonka mieskin oli sukupolven-
28903: vahdoseläkkeeseen oikeutettu. Vuonna 1985 on
28904: Vuosi 1 2 3
28905: uinuva eläkeoikeus säädetty koskemaan myös milj. mk milj. mk milj. mk
28906: miespuolista maatalousyrittäjää, jos hänen
28907: puolisonsa on sukupolvenvaihdoseläkkeeseen
28908: 1989 393 20 413
28909: oikeutettu (49/85). Vuoden 1986 alusta uinuva 1990 358 80 438
28910: eläkeoikeus laajennettiin koskemaan myös sel- 1991 319 118 437
28911: laista luopujaa, jolla olisi ollut oikeus uinu-
28912: 1992 278 120 398
28913: vaan sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jollei hä-
28914: 1993 235 119 354
28915: nen puolisonsa olisi kuollut tai alkanut saada
28916: 1994 190 117 307
28917: kansaneläkettä.
28918: 1995 144 114 258
28919: 2000 6 11 17
28920: Kuten edellä on mainittu, sukupolvenvaih-
28921: doseläkejärjestelmän jatkamista vuoden 1990
28922: jälkeen koskeva selvitystyö on katsottu tarkoi- Kustannuksia arvioitaessa ei ole otettu huo-
28923: tuksenmukaiseksi antaa erityiselle selvityseli- mioon sitä, että ilman sukupolvenvaihdoselä-
28924: melle. Tämän vuoksi ei ole perusteltua tässä kejärjestelmää osa luopojista siirtyisi työkyvyt-
28925: vaiheessa tehdä muutoksia eläkkeen saamisen tömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläk-
28926: ikärajoihin. Tämän mukaisesti ehdotetaan, et- keelle, eikä sitä, että saaja kartuttaa työelä-
28927: tä eläkkeen saamisen alaikärajana pidetään keoikeuttaan sukupolvenvaihdoseläkettä saa-
28928: lain voimassaoloaikana 55 vuotta. Uinuva elä- dessaan.
28929: keoikeus olisi kuten aikaisemminkin sellaisella
28930: puolisoaan nuoremmalla maatalousyrittäjällä,
28931: jonka puoliso on jo saavuttanut edellä maini- 3. Voimaantulo
28932: tun ikärajan ja on oikeutettu sukupolvenvaih-
28933: doseläkkeeseen sekä sellaisella maatalousyrittä-
28934: jällä, joka olisi oikeutettu uinuvaan sukupol- Esitykseen sisältyvä lainmuutos ehdotetaan
28935: venvaihdoseläkkeeseen, jos hänen puolisonsa tulemaan voimaan 1 päivästä tammikuuta
28936: ei olisi kuollut tai alkanut saada kansaneläket- 1989. Sitä sovellettaisiin tapauksiin, joissa vil-
28937: tä. Alaikärajat määriteltäisiin nykyiseen ta- jelmän luovutus tapahtuu vuosina 1989 ja
28938: paan syntymävuosien perusteella. Ikärajoista 1990, tai eläkkeen perustuessa maatalousyrittä-
28939: säädettäisiin edelleen maatalousyrittäjien elä- jien eläkelain 6 g §:n 1 momentissa tarkoitet-
28940: kelain 6 a §:n 4 momentissa. tuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös
28941: annetaan vuonna 1989 tai sen jälkeen sekä
28942: eläkettä on haettu ja sanotussa lainkohdassa
28943: tarkoitettu asiakirja on allekirjoitettu ennen
28944: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- vuotta 1991.
28945: tukset
28946:
28947: Esityksen merkittävimmät taloudelliset vai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28948: kutukset aiheutuisivat siitä, että sukupolven- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28949: 4 1988 vp. - HE n:o 74
28950:
28951: Laki
28952: maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
28953:
28954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalous-
28955: yrittäjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 5 kohta sekä 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31
28956: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), näin kuuluviksi:
28957:
28958: 6a§
28959: Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskel- oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai
28960: poiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui- jos tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolven-
28961: tenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa vaihdoseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden
28962: viljelmän, joka ei ole olennaisesti suurempi päätyttyä, jona eläkkeenhakija täytti 50 vuot-
28963: kuin maatilalaissa (188/77) tarkoitettu perhe- ta, kuollut tai alkanut saada 1 momentin 3
28964: viljelmä, 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksen- kohdassa tarkoitettua eläkettä. Vuonna 1935-
28965: saajalle ja pysyvästi lopettaa maatalouden har- 1938 syntyneelle maatalousyrittäjälle ei kuiten-
28966: joittamisen, on hänellä oikeus saada sukupol- kaan makseta eläkettä ajalta ennen 55 vuoden
28967: venvaihdoseläkettä edellyttäen: täyttämistä. Luovutuksen tapahtuessa vuonna
28968: 1990 sovelletaan vuosiluvun 1934 sijasta vuosi-
28969: 5) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden lukua 1935 sekä vuosilukujen 1935-1938 sijas-
28970: 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991. ta vuosilukuja 1936-1939.
28971:
28972: Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
28973: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami- kuuta 1989.
28974: sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on Tätä lakia sovelletaan, jos viljelmän luovu-
28975: myös sellaisella vuonna 1934 tai sitä ennen tus tapahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen.
28976: syntyneellä maatalousyrittäjällä, joka sanotus- Haettaessa eläkettä maatalousyrittäjien elä-
28977: sa momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi kelain 6 g §:n 1 momentissa tarkoitetulla taval-
28978: lopettaa maatalouden harjoittamisen, oikeus la ehdollisena tätä lakia sovelletaan, jos maini-
28979: saada sukupolvenvaihdoseläkettä. Vastaava oi- tun lainkohdan mukainen päätös annetaan tä-
28980: keus on myös vuonna 1935-1938 syntyneellä män lain voimaantulon jälkeen sekä eläkettä
28981: maatalousyrittäjällä, jos hänen vuonna 1934 on haettu ja sanotussa lainkohdassa tarkoitettu
28982: tai aikaisemmin syntynyt aviopuolisonsa on asiakirja on allekirjoitettu ennen vuotta 1991.
28983:
28984: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
28985:
28986:
28987: Tasavallan Presidentti
28988: MAUNO KOIVISTO
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28994: 1988 vp. - HE n:o 74 5
28995:
28996: Liite
28997:
28998:
28999:
29000:
29001: Laki
29002: maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
29003:
29004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalous-
29005: yrittäjien eläkelain 6 a §:n 1 momentin 5 kohta sekä 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31
29006: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85), näin kuuluviksi:
29007:
29008: Voimassa oleva laki Ehdotus
29009:
29010: 6a § 6a§
29011: Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskel- Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskel-
29012: poiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui- poiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui-
29013: tenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa tenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa
29014: viljelmän, joka ei ole olennaisesti suurempi viljelmän, joka ei ole olennaisesti suurempi
29015: kuin maatilalaissa (188/77) tarkoitettu perhe- kuin maatilalaissa (188/77) tarkoitettu perhe-
29016: viljelmä, 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksen- viljelmä, 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksen-
29017: saajalle ja pysyvästi lopettaa maatalouden har- saajalle ja pysyvästi lopettaa maatalouden har-
29018: joittamisen, on hänellä oikeus saada sukupol- joittamisen, on hänellä oikeus saada sukupol-
29019: venvaih~oseläkettä edellyttäen; venvaihdoseläkettä edellyttäen:
29020:
29021: 5) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden 5) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden
29022: 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1989. 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991.
29023:
29024: Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
29025: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami- on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami-
29026: sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on
29027: myös sellaisella vuonna 1931 tai sitä ennen myös sellaisella vuonna 1934 tai sitä ennen
29028: syntyneellä maatalousyrittäjällä, joka sanotus- syntyneellä maatalousyrittäjällä, joka sanotus-
29029: sa momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi sa momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi
29030: lopettaa maatalouden harjoittamisen, oikeus lopettaa maatalouden harjoittamisen, oikeus
29031: saada sukupolvenvaihdoseläkettä. Vastaava oi- saada sukupolvenvaihdoseläkettä. Vastaava oi-
29032: keus on myös vuonna 1932-1935 syntyneellä keus on myös vuonna 1935-1938 syntyneellä
29033: maatalousyrittäjällä, jos hänen vuonna 1931 maatalousyrittäjällä, jos hänen vuonna 1934
29034: tai aikaisemmin syntynyt aviopuolisoosa on tai aikaisemmin syntynyt aviopuolisoosa on
29035: oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai
29036: jos tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolven- jos tämä on tultuaan oikeutetuksi sukupolven-
29037: vaihdoseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden vaihdoseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden
29038: päätyttyä, jona eläkkeenhakija täytti 50 vuot- päätyttyä, jona eläkkeenhakija täytti 50 vuot-
29039: ta, kuollut tai alkanut saada 1 momentin 3 ta, kuollut tai alkanut saada 1 momentin 3
29040: kohdassa tarkoitettua eläkettä. Vuonna 1932- kohdassa tarkoitettua eläkettä. Vuonna 1935-
29041: 1935 syntyneelle maatalousyrittäjälle ei kuiten- 1938 syntyneelle maatalousyrittäjälle ei kuiten-
29042: kaan makseta eläkettä ajalta ennen 55 vuoden kaan makseta eläkettä ajalta ennen 55 vuoden
29043: täyttämistä. Luovutuksen tapahtuessa vuonna täyttämistä. Luovutuksen tapahtuessa vuonna
29044: 1987 sovelletaan vuosiluvun 1931 sijasta vuosi- 1990 sovelletaan vuosiluvun 1934 sijasta vuosi-
29045: 6 1988 vp. - HE n:o 74
29046:
29047: Voimassa oleva laki Ehdotus
29048:
29049: lukua 1932 sekä vuosilukujen 1932-1935 sijas- lukua 1935 sekä vuosilukujen 1935-1938 sijas-
29050: ta vuosilukuja 1933-1936 ja luovutuksen ta- ta vuosilukuja 1936-1939.
29051: pahtuessa vuonna 1988 vuosiluvut ovat vastaa-
29052: vasti 1933 ja 1934-1937.
29053:
29054: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
29055: kuuta 1989.
29056: Tätä lakia sovelletaan, jos viljelmän luovu-
29057: tus tapahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen.
29058: Haettaessa eläkettä maatalousyrittäjien elä-
29059: kelain 6 g §:n 1 momentissa tarkoitetulla ta-
29060: valla ehdollisena tätä lakia sovelletaan, jos
29061: mainitun lainkohdan mukainen päätös anne-
29062: taan tämän lain voimaantulon jälkeen sekä
29063: eläkettä on haettu ja sanotussa lainkohdassa
29064: tarkoitettu asiakirja on allekirjoitettu ennen
29065: vuotta 1991.
29066: 1988 vp. - HE n:o 75
29067:
29068:
29069:
29070:
29071: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukien ylimää-
29072: räisestä tarkistamisesta
29073:
29074:
29075:
29076:
29077: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
29078:
29079: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi väliai- Laki olisi ehdotuksen mukaan voimassa 1
29080: kainen laki, joka mahdollistaa asumistukilain päivästä elokuuta 1988 vuoden 1989 maalis-
29081: mukaisten tukien ylimääräisen tarkistamisen kuun loppuun.
29082: Suomen Pankin peruskoron korotuksen joh-
29083: dosta.
29084:
29085:
29086:
29087:
29088: PERUSTELUT
29089:
29090: Asumistukilain (408175) 15 §:n mukaan asu- elokuuta 1988 lukien. Jos asumistukia ei sa-
29091: mistuen saamisen edellytysten olemassaolo ja masta ajankohdasta lukien tarkisteta vastaa-
29092: tuen määrä on tarkistettava vähintään kerran vasti, ne asumismenojen tulonkäyttöosuudet,
29093: vuodessa ottaen huomioon tuen määrään vai- joiden mukaisesti asumistuen määräytymispe-
29094: kuttavissa seikoissa tapahtuneet muutokset nii- rusteet on viimeksi vahvistettu, nousisivat asu-
29095: den ajankohtien mukaisina, jotka valtioneu- miskustannusten nousua vastaavasti.
29096: vosto määrää. Tuen myöntämisen ja tällaisen Asumistukilain mukaan tukien määrät voi-
29097: tarkistuksen tai kahden tällaisen tarkistuksen taisiin tarkistaa saman vuoden kuluessa useam-
29098: välisenä aikana tuen määrää ei saa muuttaa, paankin kertaan, mutta tällöin kuntien tulisi
29099: paitsi jos tuensaajaruokakuntaan kuuluvien aina selvittää kaikki tuen määrään vaikuttavis-
29100: henkilöiden lukumäärä pysyvästi muuttuu tai sa seikoissa tapahtuneet muutokset. Nykyisel-
29101: jos ruokakunta ottaa alivuokralaisen taikka lään tällainen tarkistus vaatii niin paljon aikaa,
29102: luopuu alivuokralaisen pitämisestä. että sen suorittaminen useammin kuin kerran
29103: Viimeksi asumistuet on tarkistettu 30 päivä- vuodessa ei ilman huomattavaa henkilöstöli-
29104: nä joulukuuta 1987 annetun valtioneuvoston säystä kunnissa ole mahdollista. Sitä paitsi
29105: päätöksen perusteella. Tällöin on otettu huo- menettelyn hallintomenot olisivat asumistukien
29106: mioon 1 päivän tammikuuta 1988 mukainen nousuun verrattuna kohtuuttoman suuret.
29107: ansiotaso ja 1 päivän huhtikuuta 1988 mukai- Näin ollen esitetään annettavaksi väliaikai-
29108: nen vuokra. Tarkistus on pyritty sovittamaan nen laki, jonka nojalla ilman kuntien suoritta-
29109: yhteen valtioneuvoston 3 päivänä joulukuuta maa yksittäistapauksittaista olosuhteiden tar-
29110: 1987 antaman korotusyleisohjeen sekä asunto- kistusta asumistukea voitaisiin tarkistaa Suo-
29111: hallituksen aravavuokrien tarkistusta koskevan men Pankin peruskoron korottamisen johdos-
29112: päätöksen nojalla suoritettujen vuokrankoro- ta. Tarkistus koskisi heinäkuussa 1988 järjes-
29113: tusten kanssa. telmän piirissä olevia, lukuunottamatta ennen
29114: Asuntohallitus on kuitenkin 16 päivänä tou- vuotta 1978 valmistuneissa taikka perusparan-
29115: kokuuta 1988 voimaan tulleen Suomen Pankin netuissa vuokra-asunnoissa asuvia asumistuen
29116: peruskoron korotuksen johdosta tehnyt arava- saajia. Tätä vanhemmissa vuokra-asunnoissa
29117: vuokrien korottamisesta uuden päätöksen, jon- asuvien tukea ei ole tarpeen tarkistaa, koska
29118: ka nojalla vuokria voidaan korottaa 1 päivästä vuokrankorotukset eivät nyt koske tällaisia
29119: 380684M
29120: 2 1988 vp. - HE n:o 75
29121:
29122: asuntoja. Vuokrankorotukset eivät koske tapahtunut asumismenojen nousu otetuksi
29123: myöskään vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. huomioon jo asumistukea myönnettäessä.
29124: Asumistukirekisterissä olevien tietojen perus- Esityksestä aiheutuisi kustannuksia arviolta
29125: teella ei vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kui- 13 miljoonaa markkaa, josta noin 8 miljoonaa
29126: tenkaan ole mahdollista erikseen rajata pois markkaa käytettäisiin kuluvana vuonna ja noin
29127: asumistukien tarkistuksen piiristä. Omistus- 5 miljoonaa markkaa vuonna 1989.
29128: asunnoissa asuvien tuensaajien asumiskustan- Lain poikkeusluonteisuuden vuoksi sen voi-
29129: nusten nousun arvioidaan suuruudeltaan vas- massaolo ehdotetaan rajattavaksi seuraavan
29130: taavan asumiskustannusten keskimääräistä asumistukilain mukaisen tarkistuksen voi-
29131: nousua vuokra-asunnoissa. maantuloon eli vuoden 1989 maaliskuun lop-
29132: Tarkistettavia tukia korotettaisiin 5 prosen- puun.
29133: tilla 1 päivästä elokuuta 1988. Niiden osalta,
29134: jotka hakevat asumistukea 1 päivänä elokuuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29135: 1988 tai sen jälkeen, ei ole tarpeen suorittaa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29136: erillistä tarkistusta, sillä heidän osaltaan tulee
29137:
29138:
29139:
29140:
29141: Laki
29142: asumislukien ylimääräisestä tarkistamisesta
29143:
29144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29145:
29146: 1§ 2§
29147: Asumistukilain (408175) nojalla heinäkuulta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
29148: 1988 myönnettyjen asumistukien määriä koro- 1988 ja se on voimassa 31 päivään maaliskuuta
29149: tetaan 5 prosentilla. Korotus ei kuitenkaan 1989.
29150: koske sellaista tukea, jonka saaja asuu ennen
29151: vuotta 1978 valmistuneessa tai perusparanne-
29152: tussa vuokra-asunnossa. Tuki maksetaan koro-
29153: tettuna 1 päivästä elokuuta 1988 lukien.
29154:
29155:
29156: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
29157:
29158:
29159: Tasavallan Presidentti
29160: MAUNO KOIVISTO
29161:
29162:
29163:
29164:
29165: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29166: 1988 vp. - HE n:o 76
29167:
29168:
29169:
29170:
29171: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain
29172: muuttamisesta
29173:
29174:
29175:
29176:
29177: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29178:
29179: Esityksessä ehdotetaan vuodelta 1950 ole- pyritään muun muassa kertausharjoituksista
29180: vaan asevelvollisuuslakiin eräitä tapahtuneen myönnettäviä lykkäyksiä ja niin sanottujen
29181: yhteiskunnallisen kehityksen ja pitkäaikaisen kaksoiskansalaisten asevelvollisuutta koskevien
29182: soveltamiskäytännön aikana saatujen koke- sääntelyjen muutoksilla. Asevelvollisuuttaan
29183: musten edellyttämiä muutoksia. suorittavien oikeuksia ja velvollisuuksia koske-
29184: Muutokset mahdollistaisivat muun muassa vien normien täydellistämiseksi lakiin ehdote-
29185: nykyistä joustavamman palvelukseenastumi- taan sisällytettäväksi palvelus- ja vapaa-aikaa
29186: sen, kun vuotuiset palvelukseenastumiserät koskevat perussäännökset sekä poliittiseen toi-
29187: voitaisiin muodostaa nykyisen yhden sijasta mintaan osallistumisoikeutta ja oikeutta kaik-
29188: kahdesta ikäluokasta. Palvelusaika voitaisiin kinaiseen maksuttomaan ylläpitoon sekä sosi-
29189: paremmin sovittaa todellisen koulutustarpeen aalisiin ja taloudellisiin etuuksiin samoin kuin
29190: mukaiseksi, kun nykyisten 240 ja 330 päivän syrjintäkieltoa koskevat uudet sääntelyt.
29191: palvelusaikojen lisäksi olisi valittavana 285 päi-
29192: vän palvelusaika. Uudistus toteutettaisiin siten, Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
29193: että varusmiesten keskimääräinen palvelusaika osittain heti kun eduskunta on sen hyväksynyt
29194: ei pitene. Käytännön soveltamistilanteissa ii- ja osittain hallinnollisten järjestelyjen edellyt-
29195: menneiden kohtuuttomuuksien poistamiseen tämän siirtymäajan jälkeen.
29196:
29197:
29198:
29199:
29200: YLEISPERUSTELUT
29201:
29202: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut riippumatta palvelevat samoin ehdoin, on ylei-
29203: muutokset nen asevelvollisuus omiaan korostamaan myös
29204: yhteiskunnallista tasa-arvoa. Asevelvollisuuden
29205: Hallitusmuodon 75 §:ssä säädetyn maanpuo- perusteiden säilyttäminen nykyisinä on tärkeä-
29206: lustusvelvollisuuden täyttämisestä on yksityis- tä myös alueemme laajuuden ja kansantalou-
29207: kohtaisemmin säädetty asevelvollisuuslaissa temme voimavarojen kannalta.
29208: (452/50). Huolimatta lähes neljänkymmenen Yhteiskunnallisten olojen muuttuminen ja
29209: vuoden iästään mainittu laki on edelleen perus- puolustusvoimien kehittyminen on kuitenkin
29210: sisällöltään käyttökelpoinen ja toimiva. ollut siinä määrin voimakasta, että se ei voi
29211: Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puo- olla ulottamatta vaikutustaan myös asevelvolli-
29212: lustusjärjestelmä on osoittautunut kansan- suutta koskevan lainsäädännön kehittämistar-
29213: valtaiseen järjestelmäämme hyvin soveltuvaksi. peeseen.
29214: Maanpuolustus kuuluu koko kansalle. Tämä Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen
29215: periaate toteutuu yleisen asevelvollisuuden mukaan varusmiespalvelukseen astuvien ikä-
29216: kautta. Kun kaikki asevelvolliset taustastaan luokkien vahvuus pienenee koko 1980-luvun ja
29217: 3802758
29218: 2 1988 vp. - HE n:o 76
29219:
29220: 1990-luvun ensimma1sen neljänneksen ajan. lykkäystä ennen säännönmukaisessa järjestyk-
29221: Aallonpohja tässä kehityksessä saavutetaan sessä tapahtuvaa varusmiespalvelusta.
29222: vuonna 1993, jolloin koulutettavaksi tulevan Siirryttäessä 1990-luvulle on käynyt ilmeisek-
29223: ikäluokan määrän arvioidaan olevan noin si, että palvelusaikajärjestelmää olisi osittain
29224: 26 000 asevelvollista. Tämän jälkeen ikäluok- kehitettävä. Kehittyneet asejärjestelmät, kuten
29225: kien vahvuus tulee vähitellen nousemaan ja esimerkiksi elektroniikkaan perustuvat maalin
29226: asettumaan vuosikymmenen loppupuolella paikantamis-, tulenjohto- ja ampumajärjestel-
29227: noin 30 000 miehen tasolle. mät, kuljetus- ja panssarikalusto sekä viesti- ja
29228: Keskiasteen koulutuksen uudelleenjärjestely- teletekniset laitteet edellyttävät nykyistä pitem-
29229: jen johdosta koulutusaika pitenee 1980-luvun pää koulutus- ja siten myös palvelusaikaa.
29230: loppuun mennessä kouluasteen suorittavilla 19 Joustavamman palvelusaikajärjestelmän luo-
29231: vuoteen ja opistoasteen suorittavilla 20 vuo- minen merkitsee toisaalta sitä, että joidenkin
29232: teen. Ammattikasvatushallituksen laskelmien koulutusryhmien osalta nykyistä 330 päivän
29233: mukaan päättää noin 75 OJo ikäluokasta keski- palvelusaikaa voidaan lyhentää. Palvelusajan
29234: asteen opiskelunsa 19 vuotiaana ja noin 25 % lyhennys koskisi esimerkiksi nykyisin 330 päi-
29235: 20 vuotiaana tai vanhempana. vää palvelevia autonkuljettajia siten, että tais-
29236: Koulutuksen uudelleenjärjestely heijastuu teluajoneuvon kuljettaja palvelisi 285 päivää ja
29237: myös puolustusvoimiin. Asevelvollisten aikai- tavallinen henkilöauton kuljettaja 240 päivää.
29238: sempaa paremman pohjakoulutuksen ja yhteis-
29239: kunnassa omaksuttujen oppimismenetelmien Kutsunnanalaisten asevelvollisten terveyden-
29240: on sovelluttava myös puolustusvoimien koulu- tila tarkastetaan ennen palvelukseen määrää-
29241: tusjärjestelmään. mistä. Terveystarkastus on perinteisesti ollut
29242: Puolustusvoimille lailla säädettyjen valmius- osa kutsuntatilaisuutta. Jo vuodesta 1974 on
29243: ja koulutustehtävien hoitaminen tarkoituksen- käytännössä kuitenkin ollut voimassa järjestel-
29244: mukaisella tavalla edellyttäisi varusmiesikä- mä, jonka perusteella kutsunnanalaiset asevel-
29245: luokkien vahvuuden pysyvän vuosittain mah- volliset ovat osallistuneet kotipaikkakuntansa
29246: dollisimman tasaisina ja vähintään noin 30 000 terveyskeskuksissa kutsuotavuoden keväällä
29247: miehen tasolla. Jotta tämä olisi mahdollista toimeenpantaviin terveystarkastuksiin. Menet-
29248: vastaisuudessakin, on voimassa olevaa asevel- tely on perustunut kansanterveyslain (66/72)
29249: vollisten palvelukseenastumisjärjestelmää tar- säännöksiin. Koska järjestely on osoittautunut
29250: kistettava ja sopeutettava se muuttuviin olo- toimivaksi ja muodostunut olennaiseksi osaksi
29251: suhteisiin. kutsunnanalaisille suoritettavasta terveystar-
29252: Edellä mainituista syistä tulisi asevelvolliset kastuksesta, on tarpeellista, että sitä koskeva
29253: vuodesta 1990 lähtien kunkin asevelvollisen säännös sisällytetään asevelvollisuuslakiin.
29254: koulutuksesta ja puolustusvoimien kulloisesta- Mikäli Suomen ja jonkin vieraan valtion
29255: kin tarpeesta riippuen voida määrätä varus- kesken on asiasta vastavuoroisesti sovittu, voi-
29256: miespalvelukseen joko 19- tai 20-vuotiaina. daan ulkomaalainen, joka saa Suomen kansa-
29257: Siirtyminen tällaiseen joustavaan palvelukseen- laisuuden, anomuksesta vapauttaa rauhanai-
29258: astumisjärjestelmään edellyttäisi myös vuosit- kaisen varusmiespalveluksen suorittamisesta
29259: tain asevelvollisille järjestettävien kutsuntojen kokonaan tai osittain, mikäli hän on jo entises-
29260: aikaistamista yhdellä vuodella. Näin ollen kut- sä kotimaassaan suorittanut rauhanaikaisen
29261: suntaan olisi tultava sinä vuonna, jona asevel- palvelusvelvollisuutensa. Suomen kansalaisiksi
29262: vollinen täyttää 18 vuotta. otettujen ulkomaalaisten aseman yhdenvertais-
29263: Uusi palvelukseenastumisjärjestelmä nivel- tamiseksi ehdotetaan lakia nyt muutettavaksi
29264: täisi varusmiespalveluksen suorittamisen ny- siten, että vastavuoroisuusperiaatteesta luovu-
29265: kyistä joustavammin uudistuneeseen keskias- taan kokonaan. Vastavuoroisuussopimuksia ei
29266: teen koulutukseen ja tasaisi pienten ikäluok- ole viimeisten vuosikymmenien aikana solmittu
29267: kien aiheuttaman vajauksen puolustusvoimien kuin muutama. Vapauttamisen edellytyksenä
29268: varusmiesvahvuudessa 1990-luvulla noin olisi, että vapauttamista voidaan asianomaisen
29269: 30 000 miehen tasolle. Lisäksi mainittu järjes- iän ja hänen saamansa sotilaskoulutuksen laa-
29270: telmä tulisi olennaisesti vähentämään yhtäältä dun ja pituuden huomioon ottaen tai muusta
29271: tarvetta hakeutua vapaaehtoisena säännönmu- erityisestä syystä pitää perusteltuna. Edellä sa-
29272: kaista nuorempana palvelukseen ja toisaalta nottu tulisi samoin vastavuoroisuudesta riippu-
29273: tarvetta hakea jatko-opintojen aloittamiseksi matta koskemaan myös niin sanottuja kaksois-
29274: 1988 vp. - HE n:o 76 3
29275:
29276: kansalaisia eli henkilöitä, joilla on sekä Suo- Hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena sitä, että
29277: men että jonkin toisen maan kansalaisuus. nykyisin eri säädöksiin sisältyvät sääntelyt yh-
29278: Eräissä yhteyksissä on kiinnitetty huomiota distettäisiin ja koottaisiin erilliseksi sotilaiden
29279: varusmiehille kuuluvien oikeuksien ja velvolli- oikeusasemaa koskevaksi laiksi. Se merkitsisi
29280: suuksien sisältöön ja merkitykseen sekä näitä irrallisten ja asiallisesti toisiinsa kuulumatto-
29281: koskevien säännösten säätämistasoon. Tällöin mien säännösten irrottamista luonnollisesta
29282: on esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies kat- asiayhteydestään. Laista muodostuisi viittaus-
29283: sonut, että varusmiesten oikeuksista ja velvolli- säännöksistä kokoonpantu luettelo. Menettely
29284: suuksista on säädetty aukollisesti ja hajanaises- ei olisi lainsäädäntöteknisesti tarkoituksenmu-
29285: ti ja että sotilaiden oikeusasemaa koskevien kainen. Tärkeimpänä onkin pidettävä, että
29286: tärkeimpien ohjesääntöjen keskeiset määräyk- lainsäädännön vanhentuneisuutta ja säädösta-
29287: set olisi annettava laissa tai asetuksessa. son alhaisuutta koskeneet puutteellisuudet tule-
29288: Näiden kannanottojen jälkeen sotilaan oi- vat tällä uudistuksella lopuiltakin osiltaan pois-
29289: keusasemaa koskeva lainsäädäntö on uudistu- tumaan.
29290: nut merkittävästi. Vuoden 1984 alusta tuli Asevelvollisten oikeusturvan parantaminen
29291: voimaan sotilasoikeudenhoidon kokonais- on nyttemmin enemmänkin voimavara- kuin
29292: uudistus, jonka pääosina olivat laki rikoslain säädöskysymys. Sotilasoikeudenhoidon koko-
29293: täydentämisestä sotilasrikoksia koskevilla naisuudistuksen yhteydessä puolustusvoimiin ei
29294: säännöksillä (321/83), sotilasoikeudenkäyntila- saatu esitetyllä tavalla uusia sotilaslakimiesten
29295: ki (326/83) ja sotilaskurinpitolaki (331/83). virkoja, jotka olisivat nimenomaan oikeus-
29296: turvan kannalta keskeisen tärkeitä. Hallituksen
29297: Sotilasoikeudenhoidon kokonaisuudistuksel-
29298: tarkoituksena onkin, että ainakin suurimpiin
29299: la poistettiin huomattava osa edellä tarkoite-
29300: joukko-osastoihin saataisiin perustetuksi sano-
29301: tusta lainsäädäntötarpeesta. Uudistuksen myö-
29302: tut virat. Tällä hetkellä sotilaslakimiesjärjestel-
29303: tä ovat nyt tulleet lain ja asetuksen tasolla
29304: mä on voitu ulottaa vain sotilasläänitasolle.
29305: säännellyiksi muun muassa poliittisia toiminta-
29306: oikeuksia ja kantelun tekemistä koskevat asiat.
29307: Asevelvollisten taloudellisia ja sosiaalisia 2. Asian valmistelu
29308: etuja koskevat kysymykset ovat paljolti puh-
29309: taasti tulo- ja menoarviosta riippuvia määrä- Useimmat tähän esitykseen sisältyvät muu-
29310: raha-asioita. Tältäkin osin on sotilaan oikeus- tosehdotukset ovat tulleet esille asevelvollisuus-
29311: asemaa vast'ikään kuitenkin kehitetty myös lain pitkän soveltamiskäytännön yhteydessä.
29312: säädöstasolla. Laki terveydenhuollon järjestä- Asiaan liittyviä aloitteita ovat tehneet ulkoasi-
29313: misestä puolustusvoimissa (322/87) samoin ainministeriö kaksoiskansalaisten asevelvolli-
29314: kuin sitä täydentävä asetus (371/87) ovat tul- suudesta, eduskunnan oikeusasiamies sotilaan
29315: leet voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987. Puhee- oikeusasemasta sekä pääesikunta palvelusajois-
29316: na olevat säädökset sisältävät säännöksen ta ja palvelukseenastumisiästä.
29317: muun muassa asevelvollisina palvelevien oikeu- Esitys on valmisteltu virkatyönä puolustus-
29318: desta maksuttomaan terveydenhuoltoon. ministeriössä.
29319: Sotilaan oikeuksia koskevassa sääntelyssä
29320: vielä olevien aukkojen poistamiseksi ehdote-
29321: taan asevelvollisuuslakiin nyt lisättäväksi kol- 3. Esityksen taloudelliset ja or-
29322: me uutta pykälää, jotka sisältäisivät rikoslain ganisatoriset vaikutukset
29323: 45 luvun 26 §:ää täydentävät säännökset poliit-
29324: tiseen toimintaan osallistumisesta, perussään- Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
29325: nökset taloudellisista ja sosiaalisista eduista Se ei myöskään edellytä organisaatiomuutoksia
29326: sekä kaikkinaisen syrjinnän kieltävän säänte- eikä lisähenkilöstön saamista. Kun palvelusai-
29327: lyn. kajärjestelmän uudistukseen liittyen tarkiste-
29328: Lisäyksen jälkeen asevelvollisen sotilaan oi- taan palvelukseenastumisjärjestelmää, voidaan
29329: keusaseman perusta olisi keskeisiltä osiltaan kantahenkilökuntaa nykyistä laajemmin ja te-
29330: ajanmukaisesti säännelty lain ja asetuksen ta- hokkaammin käyttää varusmies- ja kertaushar-
29331: saisin normein. joituskoulutukseen liittyviin tehtäviin.
29332: 4 1988 vp. - HE n:o 76
29333:
29334: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29335:
29336:
29337: 1. Lakiehdotuksen perustelut terivuoden aikana palvelukseen otettmsun ny-
29338: kyisten kuuden sijasta viisi palvelukseenastu-
29339: 3 §. Yleisperusteluissa esitetyistä syistä ja miserää. Saapumiserien suuruutta voitaisiin
29340: puolustusvoimille lailla asetettujen valmiudel- näin lisätä. Tämä puolestaan mahdollistaisi
29341: listen ja koulutuksellisten tehtävien mahdolli- kouluttajahenkilöstön nykyistä järkiperäisem-
29342: simman tarkoituksenmukaisen hoidon varmis- män käytön ja kohdentamisen muun muassa
29343: tamiseksi tulisi varusmiespalvelukseen vuosit- valmim:syistä keskeiseen reserviläiskoulutuk-
29344: tain astuvien asevelvollisten ikärajaa alentaa ja seen.
29345: siirtyä nykyistä joustavampaan palvelukseenas- Tarkoituksena on, että uudistus toteutetaan
29346: tumisjärjestelmään. Tämän vuoksi lain 3 §:n 1 siten, ettei varusmiesten keskimääräinen palve-
29347: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- lusaika pitene.
29348: tä varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä 5 a §. Asevelvollisuuden tarkoituksesta ja
29349: astuisivat rauhan aikana vuosittain ne asevel- palveluksen luonteesta johtuen asevelvollisten
29350: volliset, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai 20 tulee alistua siihen, että heidän liikkumisva-
29351: vuotta. pautensa palveluksen aikana on muita kansa-
29352: Ilmaisu asevelvollisuuden suorittamisesta va- laisia rajoitetumpi. Palveluksen rasittavuus
29353: kinaisessa väessä korvataan yleisesti käsitteellä edellyttää toisaalta vastapainokseen riittävästi
29354: varusmiespalvelus. Kun varusmiespalveluksen palautumiseen tarvittavaa vapaa-aikaa.
29355: käsitesisältö on selkeä ja termi on vakiintunut Lakiin ehdotetaan lisättäväksi perussään-
29356: käytäntöön, se on nyt otettu käyttöön lakiteks- nökset yhtäältä palveluksen tarkoituksenmu-
29357: tissäkin. kaista järjestämistä varten tarpeellisesta paikal-
29358: 5 §. Asevelvollisten nykyiset varusmiespalve- laolovelvollisuudesta ja toisaalta oikeudesta le-
29359: lusajat ovat joko 240 tai 330 päivää. Pidempi poa ja virkistystä varten tarpeelliseen vapaa-
29360: palvelusaika on niillä asevelvollisilla, jotka aikaan. Asevelvollisen tulee pääsääntöisesti ol-
29361: koulutetaan upseereiksi, aliupseereiksi taikka la käytettävissä palvelustehtäviin silloin, kun
29362: tiettyihin asevelvollisuuslain soveltamisesta an- häntä ei ole niistä sairauden, loman tai muun
29363: netun asetuksen (63/51) 54 §:ssä tarkemmin syyn vuoksi erikseen vapautettu. Jos asevelvol-
29364: lueteltuihin teknillisiin tehtäviin. Käytännössä linen joutuu palvelukseen sellaisena aikana,
29365: pidempi palvelusaika on nykyisin noin puolella joka muutoin on yleisesti vapaa-aikaa tai jon-
29366: asevelvollisuutensa suoriitavasta ikäluokasta. ka säännönmukaisesti olisi tullut olla hänen
29367: Puolustusvoimien jatkuva ja viime vuosina yhä vapaa-aikaansa, on näin menetetty vapaa-aika
29368: nopeutunut tekninen kehitys asettaa koulutet- pyrittävä mahdollisimman pian korvaamaan
29369: taville yhä lisääntyviä vaatimuksia. Edellä vastaavalla vapaa-ajalla.
29370: yleisperusteluissa tarkoitetuilla aloilla koulu- Uuteen palvelusaika- ja palvelukseenastu-
29371: tustavoitteita ei voida täysimääräisesti saavut- misjärjestelmään siirryttäessä on tarkoitus sel-
29372: taa nykyisen lyhyemmän palvelusajan puitteis- vittää, mikä vaikutus kantahenkilökunnan työ-
29373: sa. Koulutuksen tarkoituksenmukaisen järjes- aikamääräyksillä on asevelvollisten viikottaisen
29374: tämisen mahdollistamiseksi pykälässä ehdote- palveluksen järjestämiseen.
29375: taan siirtymistä nykyistä joustavampaan palve- 8 §. Palvelukseenastumisjärjestelmän uudis-
29376: lusaikajärjestelyyn ottamalla nykyisten palve- tukseen liittyen yleisiä vakinaiseen palveluk-
29377: lusaikojen lisäksi käyttöön uusi 285 päivän seen astumispäiviä ei olisi enää tarpeen vahvis-
29378: palvelusaika. Uusi palvelusaika merkitsisi ny- taa vuosittain. Pykälän 1 momenttia ehdote-
29379: kyisiin palvelusaikoihin muutoksia siten, että taan muutettavaksi siten, että se mahdollistaa
29380: yhtäältä osalle nykyjärjestelmän mukaisista palvelukseenastumispäivien vahvistamisen tar-
29381: 240 päivän miehistä palvelusaikaa pidennettäi- peen mukaan esimerkiksi vain joka toinen
29382: siin 285 päivään, mutta toisaalta osalle 330 vuosi.
29383: päivän miehistä palvelusaikaa vastaavasti ly- 14 §. Pykälän 2 momentin mukaan lykkäys-
29384: hennettäisiin 285 päivään. tä ei voida myöntää asevelvolliselle, joka on
29385: Uuden palvelusajan käyttöönotto helpottaa ilman laillista syytä jäänyt määräpäivänä saa-
29386: myös siirtymistä uuteen palvelukseenastumis- pumatta vakinaiseen palvelukseen. Säännös on
29387: eräjärjestelmään, jonka mukaan kahden kalen- tarpeettoman ankara, kun jo vähäinenkin il-
29388: 1988 vp. - HE n:o 76 5
29389:
29390: man laillista estettä tapahtunut myöhästyminen suuslomaa tai pakottavasta henkilökohtaisesta
29391: varusmiespalveluksesta estää lykkäyksen syystä niin sanottua henkilökohtaista syylo-
29392: myöntämisen, vaikka hakijalla olisi sen saami- maa. Pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi
29393: seksi hyvätkin perustelut. Kun lisäksi otetaan säännökset ilman erikseen esitettävää syytä
29394: huomioon, että määräaikana vakinaiseen pal- myönnettävästä 14 päivän henkilökohtaisesta
29395: velukseen ilman laillista estettä saapumatta lomasta sekä oman lapsen syntymän johdosta
29396: jääminen on rangaistava teko, ehdotetaan hoitovapaana myönnettävästä 6 päivän lomas-
29397: säännös seuraamusten kasautumisen välttämi- ta.
29398: seksi kumottavaksi. 18 §. Kertausharjoitusten merkitys puolus-
29399: 15 §. Voimassa olevassa muodossaan pykä- tusvalmiutemme ylläpitämisessä on jatkuvasti
29400: län 1 momentti ei mahdollista varusmiespalve- lisääntynyt. Kun asevelvolliset koulutetaan ker-
29401: luksessa sairastuvan tai Ioukkaautuvan yli 25- tausharjoituksissa juuri niihin tehtäviin, joihin
29402: vuotiaan asevelvollisen määräämistä uudelleen heidät on suunniteltu poikkeusoloissa sijoitet-
29403: tarkastettavaksi. Vaikka asevelvollinen toden- taviksi, kertausharjoitusten kokonaistulos riip-
29404: näköisesti paranisi niin hyvissä ajoin, että hän puu olennaisesti siitä, että harjoitettavien jouk-
29405: voisi suorittaa varusmiespalveluksensa loppuun kojen kokoonpanot ovat mahdollisimman täy-
29406: ennen 30 ikävuoden täyttymistä, hänet on lain delliset. Lykkäysten myöntäminen kertaushar-
29407: mukaan vapautettava rauhanaikaisesta varus- joituksista on siten erittäin ongelmallista.
29408: miespalveluksesta tai kokonaan asevelvollisuu- Eräistä avaintehtävistä lykkäystä ei voida lain-
29409: desta. Käytännössä on ilmennyt tapauksia, kaan myöntää vaarantamatta koko harjoituk-
29410: joissa yli 25-vuotias, useimmiten lykkäystä saa- sen tarkoituksen toteutumista.
29411: nut asevelvollinen, on jouduttu vastoin tahto- Lykkäyksiä myönnetään laissa säädetyillä
29412: aan vapauttamaan rauhanaikaisesta palveluk- perusteilla. Näitä ovat perhe- ja taloudelliset
29413: sesta hänen sairastuttuaan palveluksessa olles- syyt, toimeen tai ammattiin valmistuminen
29414: saan pitkähköksi ajaksi. Tällaiseksi on annet- sekä opintojen harjoittaminen. Vaikka lyk-
29415: tujen ohjeiden mukaan katsottu yli kahden käysten myöntäminen edellä esitetyllä tavalla
29416: kuukauden poissaolo palveluksesta sairauden vaikeuttaakin kertausharjoitusten toimeenpa-
29417: tai vamman sekä niistä toipumisen johdosta. noa, ehdotetaan lakia nyt muutettavaksi siten,
29418: Mikäli palvelus ei ole kestänyt yli kuutta että lykkäysperusteena voitaisiin nykyisten syi-
29419: kuukautta, ei asevelvollisen katsota suoritta- den lisäksi ottaa huomioon myös ammatin tai
29420: neen varusmiespalvelustaan, eikä hänelle elinkeinon harjoittamiseen liittyvät näkökoh-
29421: myöskään anneta sotilaspassia. Tämä taas dat sekä erityisestä syystä myös asianomaisen
29422: saattaa ainakin joissakin tapauksissa omalta asevelvollisen työnantajan etu. Nykyisen sisäl-
29423: osaltaan vaikeuttaa asevelvollisen sijoittumista töisenä säännös johtaa joissakin tapauksissa
29424: työelämässä. selvästi kohtuuttamaan lopputulokseen.
29425: Poistamalla säännöksestä 25 vuoden ikäraja Erityisen syyn voitaisiin katsoa olevan kysy-
29426: saatettaisiin kaikki asevelvolliset keskenään myksessä esimerkiksi silloin, jos yrityksen toi-
29427: tasa-arvoiseen asemaan ja vähennettäisiin käy- minnan kannalta keskeisen tärkeän työntekijän
29428: tännössä ilmenneitä monia tämän lainkohdan poissaoJolla olisi laaja haitallinen vaikutus yri-
29429: ikärajasta johtuvia tulkintaongelmia. Nykyisen tyksen muidenkin työntekijöiden työskentely-
29430: säännöksen perusteena olleen hallituksen esi- mahdollisuuksiin. Samoin olisi asianlaita, jos
29431: tyksenkin mukaan säännöksen tarkoituksena kertausharjoitus ajoittuisi yrityksen toimialan
29432: on ollut vain mahdollistaa varusmiehen va- kannalta korvaamattoman tärkeään ajankoh-
29433: pauttaminen palveluksesta vakinaisessa väessä taan. Näin olisi myös, jos samasta työpaikasta
29434: rauhan aikana jo ennen sitä vuotta, jona hän muutoin kutsuttaisiin niin monta työntekijää,
29435: täyttää 25 vuotta, kun asialliset edellytykset että se haittaisi olennaisesti yrityksen toimin-
29436: siihen ovat olemassa. Tämä mahdollisuus säi- taa.
29437: lyy ehdotetun säännösmuutoksen jälkeenkin. 23 §. Pykälän muutos tekisi mahdolliseksi
29438: Kaikilla palveluskelpoisilla asevelvollisilla olisi kutsuntojen järjestämisen syys- ja lokakuun
29439: ikärajan poistamisen jälkeen mahdollisuus suo- lisäksi myös marraskuun aikana. Kuukauden
29440: rittaa varusmiespalveluksensa sen vuoden lop- lisäaikaa tarvitsisivat lähinnä suuret sotilas-
29441: puun mennessä, jona he täyttävät 30 vuotta. piirit, kuten Helsingin, Tampereen ja Turun
29442: 16 §. Pykälän nykyisen sanamuodon mu- piirit, jotta ne voisivat nykyistä tarkoituksen-
29443: kaan asevelvolliselle voidaan myöntää kuntoi- mukaisemmalla tavalla hoitaa kutsuntojensa
29444: 6 1988 vp. - HE n:o 76
29445:
29446: järjestelyt ja muut samaan ajankohtaan sattu- teen järjestelmään, jonka mukaan kahden ka-
29447: vat tehtävänsä. lenterivuoden aikana olisi viisi palvelukseenas-
29448: Voimassa olevassa laissa ei ole yksiselitteises- tumiserää, niin käytännössä jokaisen asevelvol-
29449: ti ilmaistu sitä käytännössä itsestään selvänä lisen osalta valittavissa olisi nykyisten kolmen
29450: pidettyä periaatetta, että kutsunnanalainen on sijasta viisi palvelukseenastumiserää. Monissa
29451: velvollinen osallistumaan ensi sijassa sen soti- tapauksissa näin vältyttäisiin myös lyhyiden
29452: laspiirin kutsuntoihin, jonka valvonnassa hän lykkäysten myöntämisestä.
29453: on. Tulkintaongelmien välttämiseksi ehdote- Nykyisen 2 momentin mukaan on asevelvol-
29454: taan lainkohtaa muutettavaksi vastaamaan ny- linen, jolla palvelukseenastumispäivänä on lail-
29455: kyistä käytäntöä. Edellä 3 § :n perusteluissa linen este, velvollinen astumaan palvelukseen
29456: ehdotettu joustavaan palvelukseenastumisjär- esteen lakkaamista lähinnä seuraavana yleisenä
29457: jestelmään siirtyminen edellyttää myös vuosit- varusmiespalvelukseen astumispäivänä, jollei
29458: tain asevelvollisille järjestettävien kutsuntojen häntä eri päätöksellä ole heti laillisen esteen
29459: aikaistamista yhdellä vuodella. Lainkohtaa eh- päätyttyä määrätty saapumaan palvelukseen.
29460: dotetaan näin ollen muutettavaksi siten, että Säännöksen kirjaimellinen soveltaminen mer-
29461: kutsunnanalaisia olisivat kaikki kutsuntavuon- kitsisi sitä, että aivan lyhytaikainenkin laillinen
29462: na 18 vuotta täyttävät asevelvolliset. este siirtäisi palvelukseen astumista noin neljäl-
29463: Kansanterveyslain säännöksiin nojautuva lä kuukaudella. Koska tästä saattaa aiheutua
29464: menettely mahdollistaa kutsunnanalaisille ase- asevelvolliselle esimerkiksi työsuhteen tai opis-
29465: velvollisille suoritettavan niin sanotun ennakko- kelun järjestämisen johdosta ongelmia, on
29466: terveystarkastuksen paikkakunnan terveyskes- käytännössä varusmiespalvelukseen saapuva
29467: kuksessa. Sotilaspiirien esikunnat ovat suorit- mies otettu vastaan, vaikka laillinen este olisi-
29468: taneet tarkastuksen järjestelyt yhdessä läänin- kin aiheuttanut muutaman päivän myöhästy-
29469: hallitusten sosiaali-ja terveysosaston sekä ter- misen.
29470: veyskeskusten kanssa. Järjestelmä on käytän- Tämän joustavan käytännön vakiinnuttami-
29471: nössä osoittautunut erinomaisen toimivaksi. seksi ja asevelvollisen oikeusaseman selkiinnyt-
29472: Sen avulla on kutsunnanalaisten palveluskel- tämiseksi ehdotetaan momenttia muutettavaksi
29473: poisuus pystytty määrittämään aiemmin käy- siten, että asevelvollisen tulisi pääsääntöisesti
29474: tössä ollutta lääkärintarkastusmenettelyä tar- astua palvelukseen heti laillisen esteen lakat-
29475: koituksenmukaisemmin ja perusteellisemmin. tua. Kun kuitenkin pitkäaikainen laillinen este
29476: Voimassa olevaan asevelvollisuuslakiin ei kui- saattaisi aiheuttaa haitallista jälkeenjäämistä
29477: tenkaan sisälly ennakkoterveystarkastusta kos- normaalista koulutusrytmistä, ehdotetaan, että
29478: kevaa säännöstä. Tämän vuoksi pykälään eh- sotilaspiirin esikunta saisi erikseen tällaisessa
29479: dotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, joka tapauksessa määrätä miehelle uuden palveluk-
29480: sisältäisi kutsuntaikäluokan asevelvollisille vel- seen astumisajankohdan.
29481: vollisuuden osallistua terveyskeskuksissa toi- Voimassa olevan 3 momentin mukaan ase-
29482: meenpantaviin ennakkoterveystar kastuksiin. velvollista ei voida velvoittaa astumaan palve-
29483: Tarkemmat menettelyä koskevat säännökset lukseen enää sen jälkeen, kun hän on täyttänyt
29484: on tarkoitus antaa asetuksella. 30 vuotta. Säännös tarkoittaa palvelukseen
29485: 27 §. Pykälän 1 momentin mukaan määrä- velvoittamista. Sen sijaan se ei koske jo aloite-
29486: tään asevelvolliset kutsunnassa tai sotilaspiirin tun palveluksen jatkamista, johon 30 vuoden
29487: esikunnan määräämässä tarkastuksessa nykyi- iän saavuttaminen ei vaikuta. Niinpä esimer-
29488: sin palvelukseen johonkin kutsuntaa seuraavan kiksi luvattomasti poissa olleen varusmiehen
29489: vuoden kolmeen yleiseen palvelukseenastumis- on jatkettava varusmiespalvelustaan poissa-
29490: erään. olon päätyttyä, vaikka hän olisikin tuolloin jo
29491: Varusmiespalveluksen niveltäminen keskias- yli 30-vuotias. Tämän palveluksen jatkamisvel-
29492: teen koulutukseen sekä palvelukseen astuvien vollisuuden on katsottu olevan voimassa siihen
29493: asevelvollisten koulutusmäärien tasaaminen saakka, kunnes asianomainen ikänsä puolesta
29494: edellyttävät momentin muuttamista siten, että siirtyy nostoväkeen. Käytännössä yli 30-vuoti-
29495: asevelvollisia voitaisiin määrätä joustavasti aina varusmiespalvelusta suorittavien asevel-
29496: palvelukseen kutsuntaa seuraavien kahden ka- vollisten määrä on hyvin vähäinen. Merkitystä
29497: lenterivuoden yleisinä vakinaiseen palvelukseen tällä ikärajalla on lähinnä karkaamisrikoksen
29498: astumispäivinä. Kun samanaikaisesti siirryttäi- syyteoikeuden vanhenemisajan alkamisen kan-
29499: siin edellä 5 §:n perusteluissa selostettuun uu- nalta. Se alkaa siitä hetkestä, jolloin palveluk-
29500: 1988 vp. - HE n:o 76 7
29501:
29502: sen jatkamisvelvollisuus päättyy eli siis nosto- limatta koskee vain vakinaiseen palvelukseen
29503: väkeen siirtymisestä lukien. eli varusmiespalvelukseen astumista. Vastaavaa
29504: Pykälän nykyisen 4 momentin mukaan vaki- säännöstä ei reservin kertausharjoitusten osalta
29505: naisessa palveluksessa oleva 30 vuotta täyttä- ole. Kertausharjoitukset ovat viime vuosina
29506: nyt asevelvollinen, joka pääsee rangaistuslai- kuitenkin tuntuvasti lisääntyneet ja niiden
29507: toksesta vapaaksi tai ehdonalaiseen vapauteen, osuus on muodostunut yhä merkittävämmäksi
29508: on vapautettava vakinaisesta palveluksesta rau- puolustusvalmiutemme ylläpitämisessä. Jos va-
29509: han aikana. lituksen tekeminen kertausharjoituksiin mää-
29510: Yli 30-vuotiasta ei enää määrätä varusmies- räämistä koskevasta päätöksestä jo sinänsä
29511: palvelukseen eikä yli 30-vuotiaana rangaistus- oikeuttaisi jäämään pois kertausharjoituksista,
29512: laitoksesta vapautettu enää ole velvollinen jat- saattaisi tästä aiheutua kertausharjoitusten to-
29513: kamaan varusmiespalvelustaan. Tämän vuoksi, teutumisen vaarantuminen. Viivyttelemällä va-
29514: ja jotta asevelvolliset tulisivat ikänsä suhteen lituksen tekemisessä voitaisiin kertausharjoi-
29515: keskenään samanarvoiseen asemaan, ehdote- tuksista valituksen ratkaisusta riippumatta to-
29516: taan 3 momentissa nyt säädettäväksi, että vel- siasiallisesti välttyä. Voimassa olevien säännös-
29517: vollisuus suorittaa varusmiespalvelusta vaki- ten mukaan ei valituksen tekemiselle vielä vii-
29518: naisessa väessä rauhan aikana päättyisi sen me tingassa ennen harjoituksen alkua ole estet-
29519: vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 tä. Asevelvollinen voisi tällä tavalla tosiasialli-
29520: vuotta. Nykyiseen järjestelmään verrattuna sesti välttää kertausharjoitusvelvollisuutensa.
29521: muutos merkitsisi toisaalta palvelustaan jo Onkin välttämätöntä, että lain 37 §:n 3 mo-
29522: suorittavan tai karkuteillä olevan varusmiehen menttia muutetaan ehdotetuna tavalla. Tällöin
29523: palvelusvelvollisuuden päättymistä nykyistä ai- myös kertausharjoitukseen kutsumista koskeva
29524: kaisemmin. Toisaalta se merkitsisi palveluk- päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta
29525: seenastumisvelvollisuuden vähäistä pitenemistä huolimatta.
29526: nykyisestä 30 vuoden iän saavuttamisesta sen 45 §. Pykälän voimassa olevan 3 momentin
29527: vuoden loppuun, jonka kuluessa mainittu ikä ensimmäisen virkkeen mukaan voidaan Suo-
29528: on saavutettu. Sotilaskarkureiden osalta syyt- men kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalai-
29529: teeseenpano-oikeuden vanheneminen alkaisi nen, joka siinä maassa on täyttänyt rauhanai-
29530: sanotusta ajankohdasta lukien. Ehdotettu kaisen palvelusvelvollisuutensa, vastavuoroi-
29531: muutos selkiinnyttää lain soveltamista, kun suuden perusteella vapauttaa Suomessa palve-
29532: varusmiespalveluksen suorittamisvelvollisuu- lemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana.
29533: delle saadaan vain yksi kaikkiin tapauksiin Vastavuoroisuussopimukset on solmittu varsin
29534: soveltuva selkeä takaraja. Lisäksi on todetta- harvojen ulkovaltojen kanssa. Näitä ovat Poh-
29535: va, että yli 30-vuotiaita on ollut varsin harvoin joismaat, Yhdysvallat ja Argentiina. Käytän-
29536: palveluksessa, ja että yli 30-vuotiaiden karku- nössä on esiintynyt kuitenkin tapauksia, joissa
29537: reiden veivoittaminen koulutukseen ei ole puo- muiden kuin edellä mainittujen maiden kansa-
29538: lustusvoimien kannalta tarkoituksenmukaista. laisia on Suomen kansalaisuuden saatuaan vel-
29539: 31 §. Pykälän muutosehdotus on lähinnä voitettu täällä suorittamaan varusmiespalvelus,
29540: tekninen. Se johtuu kutsunta- ja palvelukseen- vaikka he ovatkin sen jo aikaisemmassa koti-
29541: astumisikärajan alentamisesta vuodella. Samal- maassaan suorittaneet. Kun asianomaiset
29542: la luovuttaisiin hakemusten kaavamaisesta jät- yleensä ovat tuolloin olleet jo lähes 30 vuotiai-
29543: töajasta. Säännöksen mukaan vapaaehtoisena ta, on tämä velvoite senkin vuoksi saattanut
29544: varusmiespalvelukseen haluavan olisi toimitet- tuntua kohtuuttomalta.
29545: tava kirjallinen hakemuksensa sotilaspiirin esi- Momentin toisen virkkeen mukaan voidaan
29546: kunnalle puolustusministeriön määräämänä ai- asevelvollinen Suomen mies, jolla on myös
29547: kana viimeistään sinä vuotena, jona hän täyt- vieraan maan kansalaisuus ja joka ei vakinai-
29548: tää 18 vuotta. Vapaaehtoishakemuksessa tar- sesti asu Suomessa, vapauttaa kokonaan tai
29549: vittavista liitteistä säädettäisiin asetuksella. osaksi asevelvollisuudesta.
29550: 33 §. Pykälän 3 ja 4 momentin muutostarve Kansalaisuuslakia on muutettu vuonna 1984
29551: johtuu 5 §:n kohdalla lähemmin perustellusta annetulla lailla siten, että tällaiset kaksoiskan-
29552: pal vei usaikaj ärj estelmän muutoksesta. salaisuustapaukset saattavat nykyisestään lähi-
29553: 37 §. Voimassa oleva säännös palvelukseen vuosina merkittävästi lisääntyä.
29554: kutsumista koskevan päätöksen täytäntöön- Edellä esitetyn vuoksi lakia tulisi muuttaa
29555: pantavuudesta mahdollisesta valituksesta huo- siten, että ulkomaalainen, joka saa Suomen
29556: 8 1988 vp. - HE n:o 76
29557:
29558: kansalaisuuden, voitaisiin kaksinkertaisen ase- l~vaton poliittinen toiminta, mutta ei säännellä
29559: velvollisuuden estämiseksi vastavuoroisuudesta Sit.ä, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää
29560: riippumatta anomuksesta vapauttaa rauhanai- tai evätä.
29561: kaisen varusmiespalveluksen suorittamisesta Eduskunta sisällytti hallituksen esitykseen
29562: joko kokonaan tai osittain. Edellytyksenä hä- (n:o 85/1981 vp.) laiksi rikoslain täydentämi-
29563: nen anomuksensa hyväksymiselle olisi kuiten- sestä sotilasrikoksia koskevilla säännöksillä
29564: kin, että hän on jo kokonaan tai osittain sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamaansa
29565: suorittanut entisessä kotimaassaan asevelvolli- vastaukseen seuraavan lausuman:
29566: sen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa.
29567: Niin sanottujen kaksoiskansalaisten osalta "Eduskunta katsoo, että osallistu-
29568: säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että mislupien myöntämistä varusmiehille ja
29569: vapauttaminen kokonaan tai osittain rauhanai- reserviläisille puoluepoliittiseen toimin-
29570: kaisen varusmiespalveluksen suorittamisesta taan sekä kantahenkilökunnan osalta
29571: Suomessa tapahtuisi anomuksesta ja olisi mah- kunnallisten luottamustehtävien hoita-
29572: dollista samoin edellytyksin kuin Suomen kan- mista koskeva nykyinen käytäntö on
29573: salaiseksi otetun ulkomaalaisen vapauttami- laissa taattava. Tätä tarkoittavat sään-
29574: nen. Ehdotetussa muodossaan säännös oikeut- nökset eivät eduskunnan käsityksen
29575: taisi vapauttamaan asevelvollisen ainoastaan mukaan kuitenkaan sovi rikoslakiin.
29576: rauhanaikaisen varusmiespalveluksen suoritta- Eduskunta edellyttää hallituksen huo-
29577: misesta eikä asevelvollisuudesta kuten nykyisin lehtivan siitä, että erikseen selvitetään,
29578: on asianlaita. onko asiasta tarkoituksenmukaista sää-
29579: Koska vapauttaminen kokonaan tai osittain tää erillisellä lailla vai voidaanko tarvit-
29580: rauhanaikaisen asevelvollisuuden suorittami- tavat säännökset sijoittaa johonkin voi-
29581: sesta edellyttäisi yksittäistapauksellista koko- massa olevaan lakiin, esimerkiksi ase-
29582: naisharkintaa, tulisi anomusten ratkaisijana ol- velvollisuuslakiin.''
29583: la sama viranomainen. Näin menetellen voitai-
29584: Ehdotus sisältää sen, että eduskunnan toivo-
29585: siin päästä yhtenäiseen käytäntöön Suomen
29586: mus toteutuu varusmiesten ja reserviläisten
29587: kansalaisiksi otettujen ulkomaalaisten ja niin osalta. Poliittiseen toimintaan osallistumislu-
29588: sanottujen kaksoiskansalaisten asevelvollisuus-
29589: pien nykyinen myöntämiskäytäntö tulee näin
29590: asioiden käsittelyssä. Tämän vuoksi ehdote-
29591: taankin, että edellä tarkoitetut vapauttamis- laissa taatuksi. Pääsääntönä tulee siten ole-
29592: maan, että osallistumislupa on annettava aina
29593: anomukset käsittelisi ja ratkaisisi pääesikunta.
29594: jos osallistuminen voi tapahtua asianomaise~
29595: Erityisestä syystä olisi lisäksi tarvittaessa voi-
29596: tava vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan vapaa-aikana ja haittaamatta hänen palvelus-
29597: tehtäviensä suorittamista. Nykyisen käytännön
29598: aikana sellainenkin kaksoiskansalaisuuden
29599: mukaisesti julkisia poliittisia tilaisuuksia ja
29600: omaava Suomen kansalainen, jonka varsinai-
29601: nen asunto ja koti ei ole Suomessa, riippumat- kokouksia ei saisi järjestää eikä muutakaan
29602: ta siitä, onko asianomainen suorittanut asevel- poliittista toimintaa harjoittaa puolustusvoi-
29603: mien alueilla ja muuallakin niihin olisi osallis-
29604: vollisuutensa varsinaisessa kotimaassaan. Täl-
29605: tuttava muussa kuin sotilaspuvussa.
29606: laisessa tapauksessa vapauttamisesta päättäisi
29607: puolustusministeriö. Vapauttamisen edellytyk- Osallistumislupa voitaisiin erityisestä syystä
29608: siä harkittaessa, ratkaisevana pidettäisiin sitä, myöntää, vaikka edellä tarkoitetut edellytykset
29609: minkälaiset asianomaisen tosiasialliset siteet ei.~ät ~~ikilta o~iltaa~ täyttyisi. Erityisenä syy-
29610: Suomeen ovat. Jos varsinaisia siteitä ei olisi na VOISI olla esimerkiksi asianomaisen merkit-
29611: lainkaan tai ne olisivat löysät, ei asianomaisen tävä kunnallinen tai valtiollinen luottamustoi-
29612: veivoittaminen varusmiespalveluksen suoritta- mi tai näkyvä asema poliittisessa puolueessa.
29613: miseen Suomessa olisi tarkoituksenmukaista. Edellä tarkoitettujen perusteiden mukaisesti
29614: Tarkemmat säännökset vapauttamisen pe- määräytyisi pykälän 2 momentin mukaan myös
29615: rusteista annettaisiin asetuksella. palvelustaan suorittavien asevelvollisten oikeus
29616: 50 a §. Asevelvollisena palvelevan oikeutta osallistua palvelusolosuhteittensa kehittämistä
29617: poliittiseen toimintaan säännellään vuoden edistävään toimintaan.
29618: 1984 alussa voimaan tulleessa rikoslain 45 lu-
29619: vun 26 §:ssä. Säännös on sikäli aukollinen Varusmiestoimikuntajärjestelmä on toiminut
29620: että siinä ainoastaan säädetään rangaistavaksi varusmiesten viihtyvyyttä ja palvelusmotivaa-
29621: 1988 vp. - HE n:o 76 9
29622:
29623: tiota edistävänä yhteistoimintaelimenä puolus- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa
29624: tusvoimissa 1960-luvun lopulta lukien. vuonna 1966 hyväksyttyyn kansalaisoikeuksia
29625: Eduskunnan lausumaa ei kantahenkilökun- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopi-
29626: nan osalta voida toteuttaa asevelvollisuuslain mukseen (SopS 8176). Syrjintäkielto merkitsee
29627: yhteydessä. Tältä osin asia jää myöhempien sitä, ettei ketään saa asevelvollisuuden täytän-
29628: lainsäädäntötoimien varaan. töönpanossa perusteettomasti asettaa toista
29629: 50 b §. Voimassa olevassa laissa ei ole ni- edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan
29630: menomaista säännöstä asevelvollisena palvele- rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen
29631: vien eräistä keskeisistä taloudellisista ja sosiaa- tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskun-
29632: lisista oikeuksista ja etuuksista. Käytännössä nallisen alkuperän, omaisuuden, syntyperän tai
29633: ne ovat aina asevelvollisina palveleville kuulu- muun aseman vuoksi.
29634: neet, mutta niitä on ilmeisesti pidetty niin
29635: itsestään selvinä, ettei asiasta ole sisällytetty
29636: edes puitesääntelyjä asevelvollisuuslakiin. 2. Voimaantulo
29637: Nyt lakiin lisättävällä säännöksellä tämä
29638: puute poistuu ja puheena olevat oikeudet ja Laki olisi saatettava voimaan vuoden 1989
29639: etuudet saavat lain tasolla olevan perustan. alusta. Vuoden 1989 syksyllä pidettäviin kut-
29640: Niiden sisältö konkretisoituu erikseen annetuis- suntoihin osallistuisi näin poikkeuksellisesti
29641: sa säännöksissä ja määräyksissä, jotka useissa kaksi ikäluokkaa eli viimeistä kertaa nykyiseen
29642: tapauksissa ovat vielä sidoksissa valtion tulo- tapaan ne asevelvolliset, jotka sinä vuonna
29643: ja menoarvioon. täyttävät 19 vuotta ja uuden järjestelmän mu-
29644: Pykälään sisältyvä luettelo ei ole tyhjentävä. kaisesti ne asevelvolliset, jotka sinä vuonna
29645: Muuhun ylläpitoon sisältyvät siten esimerkiksi täyttävät 18 vuotta. Siirtymävaiheessa 19-vuo-
29646: oikeus päivärahaan, ilmaismatkat ja muut vas- tiaat määrättäisiin astumaan palvelukseen kut-
29647: taavat etuudet. suntaa seuraavan vuoden aikana ja 18-vuotiaat
29648: Asevelvollisten kaikkinaisia aineellisia etuuk- uuden käytännön mukaisesti kutsuntaa seuraa-
29649: sia koskevan sääntelyn lisäksi pykälään on vien kahden vuoden aikana. Asevelvollisten
29650: sisällytetty säännös, jonka mukaan asevelvolli- uutta palvelusaikajärjestelmää sovellettaisiin
29651: sella on oikeus saada asiantuntevaa apua pal- niihin asevelvollisiin, jotka astuvat palveluk-
29652: velukseensa liittyvissä oikeus- ja sosiaaliturvaa seen 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jäl-
29653: koskevissa asiOissa. Pykälässä tarkoitettua keen. Vuoden 1989 aikana palvelukseen astu-
29654: apua annettaisiin puolustusvoimien oman or- vien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tä-
29655: ganisaation puitteissa. Tähän tarvittavia voi- män lain voimaan tullessa voimassa olevien
29656: mavaroja pyritään lisäämään muun muassa säännösten mukaisesti.
29657: sosiaalikuraattorijärjestelmää kehittämällä.
29658: 50 c §. Pykälä sisältää yleisen syrjintäkiel- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29659: lon. Säännös perustuu Suomea velvoittavaan kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29660:
29661:
29662:
29663:
29664: 2 380275S
29665: 10 1988 vp. - HE n:o 76
29666:
29667: Laki
29668: asevelvollisuuslain muuttamisesta
29669:
29670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29671: kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 14 §:n 2 momentti,
29672: sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa laissa (387/71),
29673: muutetaan 3 §:n 1 momentti, 5 §, 8 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti,
29674: 18 §:n 2 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 27 §, 6luvun otsikko, 31 §, 33 §:n
29675: 3 ja 4 momentti, 37 §:n 4 momentti sekä 45 §:n 3 momentti,
29676: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentti mainitussa 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa
29677: laissa, 16 §:n 1 momentti 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (221/66) ja 27 §muutettuna
29678: mainitulla 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla lailla ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla
29679: lailla (25/72), sekä
29680: lisätään lakiin uusi 5 a §, 23 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 50 a-50 c § seuraavasti:
29681:
29682: 3§
29683: Varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä on ratkaistava, onko hänet määrättävä jälleen
29684: (varusmiespalvelus) rauhan aikana astuu vuo- varusmiespalvelukseen, vapautettava varus-
29685: sittain erikseen annettavan palvelukseenastu- miespalveluksesta rauhan aikana, vapautettava
29686: mismääräyksen perusteella asevelvollisia niistä kokonaan asevelvollisuudesta tai onko hänet
29687: ikäluokista, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai määrättävä saapumaan uudelleen tarkastetta-
29688: 20 vuotta. vaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voi-
29689: daan uudistaa yhden tai useamman kerran.
29690:
29691: 5§
29692: Varusmiespalvelusaika on vähintään 240 päi-
29693: 16 §
29694: vää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka
29695: Asevelvollisella on oik_eus palvelusaikanaan
29696: määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkem-
29697: yhteensä 14 päivän henkilökohtaiseen lomaan,
29698: min säädettäviin miehistön erityistaitoa vaati-
29699: joka myönnetään ilman erikseen esitettävää
29700: viin tehtäviin, on 285 päivää. Upseereiksi,
29701: syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yh-
29702: aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädet-
29703: teydessä pidettävään 6 päivän hoitovapaaseen.
29704: täviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin
29705: Jos hän on palvelusaikanaan erityisesti kun-
29706: koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on
29707: nostautunut, hänelle voidaan, mikäli olosuh-
29708: 330 päivää.
29709: teet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yh-
29710: teensä enintään 30 päivää.
29711: 5a §
29712: Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestä-
29713: mistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla
29714: silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai 18 §
29715: muun syyn vuoksi erikseen vapautettu palve-
29716: lustehtävistä. Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voi-
29717: Asevelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä daan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lyk-
29718: varten tarpeelliseen vapaa-aikaan. käys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa
29719: taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen
29720: 8§ liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen,
29721: Asevelvollisten yleiset varusmiespalvelukseen ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin
29722: astumispäivät määrää puolustusministeriö. toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai
29723: harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti
29724: kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityises-
29725: 15 § tä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen
29726: Jos varusmiespalveluksessa oleva asevelvolli- kertausharjoituksiin aiheuttaisi hänen työnan-
29727: nen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen tajansa toiminnalle olennaista haittaa tai va-
29728: kykenemättömäksi, on hänet vapautettava pal- hinkoa.
29729: veluksesta toistaiseksi. Uudessa tarkastuksessa
29730: 1988 vp. - HE n:o 76 11
29731:
29732: 23 § hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen
29733: Asevelvollisten kutsunnat järjestetään vuo- hakemuksensa asianomaisen sotilaspiirin esi-
29734: sittain syyskuun 1 päivän ja joulukuun 1 päi- kunnalle puolustusministeriön määräämänä ai-
29735: vän välisenä aikana. Kutsunnanalainen on vel- kana viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää
29736: vollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilas- 18 vuotta.
29737: piirin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuu-
29738: luu. 33 §
29739: Kutsunnanalaisia ovat:
29740: 1) kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi
29741: kutsuotavuonna täyttävät 18 vuotta; muuhun 5 §:ssä tarkoitettuun pitempää palve-
29742: lusaikaa edellyttävään tehtävään, voidaan
29743: Jollei asetuksella toisin säädetä, ovat 2 mo- määrätä koulutettavaksi sellaiseen tehtävään.
29744: mentin 1 kohdassa tarkoitetut kutsunnanalai- Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu määräys
29745: set, ulkomailla asuvia tai työnsä vuoksi oleske- on ilmoitettava asianomaiselle asevelvolliselle
29746: levia lukuun ottamatta, velvollisia osallistu- viimeistään kolme kuukautta ennen kuin hänen
29747: maan ennakolta järjestettävään terveystarkas- palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten päättyisi.
29748: tukseen.
29749: 27 § 37 §
29750: Kutsunnassa tai sotilaspiirin esikunnan mää-
29751: räämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksy- Palvelukseen kutsumista koskeva päätös
29752: tyt asevelvolliset määrätään astumaan palve- pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.
29753: lukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenteri-
29754: vuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astu- 45 §
29755: mispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annet-
29756: tava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitet- Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kan-
29757: tava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin salaisen, joka on siinä maassa kokonaan tai
29758: ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilas- osittain suorittanut asevelvollisen rauhanaikai-
29759: piirin esikunnan määräämä tarkastus toimite- sen palvelusvelvollisuuden, voi pääesikunta ha-
29760: taan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa kemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa
29761: tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen mää- varusmiespalveluksesta rauhan aikana siten
29762: rätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusta kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
29763: seuraavana yleisenä varusmiespalvelukseen as- Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuk-
29764: tumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen sesta kokonaan tai osittain vapauttaa varus-
29765: asevelvollisen palvelukseen määräämistä lyk- miespalveluksesta rauhan aikana Suomen kan-
29766: käysajan päätyttyä. salaisen, jolla on myös toisen valtion kansalai-
29767: Laillisen esteen takia määräaikana varus- suus. Puolustusministeriö voi erityisestä syystä
29768: miespalvelukseen saapumatta jääneen asevel- hakemuksesta vapauttaa varusmiespalvelukses-
29769: vollisen on astuttava palvelukseen heti esteen ta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on
29770: lakattua, jollei sotilaspiirin esikunta ole mää- myös toisen valtion kansalaisuus ja jonka var-
29771: rännyt hänelle muuta palvelukseenastumisai- sinainen asunto ja koti ei ole Suomessa.
29772: kaa.
29773: Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta 50 a §
29774: rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, Asevelvolliselle on myönnettävä lupa poliit-
29775: jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta. tisten luottamustointen hoitamiseen ja lupa
29776: osallistua alustuksia tai esitelmiä pitämällä
29777: taikka puoluepoliittisista asioista mielipiteitä
29778: 6 luku lausumalla puolueen tai puoluepoliittista toi-
29779: Vapaaehtoiset ja upseereiksi tai mintaa harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyk-
29780: sen julkiseen tilaisuuteen tai muuhun kokouk-
29781: aliupseereiksi taikka erityisiin tehtäviin
29782: seen, jos tehtävien hoitaminen ja osallistumi-
29783: koulutettavat
29784: nen voi tapahtua asianomaisen vapaa-aikana ja
29785: 31 § haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorit-
29786: Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa tamista. Muutoin voidaan lupa myöntää, jos
29787: astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen, siihen on erityinen syy.
29788: 12 1988 vp. - HE n:o 76
29789:
29790: Varusmiespalvelusta suorittavalle asevelvolli- rusteettomasti asettaa to1snn nähden eri ase-
29791: selle on 1 momentissa säädetyin edellytyksin maan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon,
29792: myönnettävä myös lupa osallistua palvelusolo- poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun
29793: suhteittensa kehittämistä edistävään toimin- näihin verrattavan syyn vuoksi.
29794: taan.
29795: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
29796: kuuta 1989.
29797: 50 b § Tämän lain 5 §:n sekä 33 §:n 3 ja 4 momen-
29798: Tämän lain nojalla palvelustaan suorittaval- tin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvolli-
29799: la asevelvollisella on oikeus maksuttomaan ma- siin, jotka astuvat palvelukseen 1 päivänä tam-
29800: joitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, ter- mikuuta 1990 tai sen jälkeen. Vuoden 1989
29801: veydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon sa- aikana palvelukseen astuvien asevelvollisten
29802: moin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuk- palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan
29803: siin siten kuin niistä erikseen säädetään tai tullessa voimassa olevien säännösten mukaises-
29804: määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus- ti.
29805: ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvolli- Sen estämättä, mitä 23 §:n 2 momentin 1
29806: sella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa kohdassa säädetään, ovat kutsunnanalaisia
29807: apua. vuonna 1989 myös ne miespuoliset kansalaiset,
29808: jotka vuonna 1989 täyttävät 19 vuotta. Heistä
29809: 50 c § palvelukseen hyväksytyt määrätään astumaan
29810: Tähän lakiin perustuvaa palvelusvelvolli- palvelukseen vuoden 1990 yleisinä varusmies-
29811: suutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa pe- palvelukseen astumispäivinä.
29812:
29813: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
29814:
29815:
29816: Tasavallan Presidentti
29817: MAUNO KOIVISTO
29818:
29819:
29820:
29821:
29822: Puolustusministeri Ole Norrback
29823: 1988 vp. - HE n:o 76 13
29824:
29825: Liite
29826:
29827:
29828: Laki
29829: asevelvollisuuslain muuttamisesta
29830:
29831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29832: kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 14 §:n 2 momentti,
29833: sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa laissa (387 /71),
29834: muutetaan 3 §:n 1 momentti, 5 §, 8 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti,
29835: 18 §:n 2 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 27 §, 6luvun otsikko, 31 §, 33 §:n
29836: 3 ja 4 momentti, 37 §:n 4 momentti sekä 45 §:n 3 momentti,
29837: sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentti mainitussa 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa
29838: laissa, 16 §:n 1 momentti 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (221/66) ja 27 §muutettuna
29839: mainitulla 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla lailla ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla
29840: lailla (25/72), sekä
29841: lisätään lakiin uusi 5 a §, 23 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 50 a-50 c § seuraavasti:
29842:
29843: Voimassa oleva laki Ehdotus
29844:
29845: 3§ 3§
29846: Palvelemaan vakinaisessa väessä astuu rau- Varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä
29847: han aikana vuosittain yksi ikäluokka, nimittäin (varusmiespalvelus) rauhan aikana astuu vuo-
29848: ne asevelvolliset, jotka sinä vuonna täyttävät sittain erikseen annettavan palvelukseenastu-
29849: kaksikymmentä vuotta. mismääräyksen perusteella asevelvollisia niistä
29850: ikäluokista, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai
29851: 20 vuotta.
29852:
29853:
29854: 5§ 5§
29855: Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä on Varusmiespalvelusaika on vähintään 240 päi-
29856: kaksisataaneljäkymmentä päivää. vää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka
29857: Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkem-
29858: määrätään koulutettaviksi reservin upseereiksi min säädettäviin miehistön erityistaitoa vaati-
29859: taikka asetuksella tarkemmin määrättäviin tek- viin tehtäviin, on 285 päivää. Upseereiksi,
29860: nillisiin tehtäviin, on kolmesataakolmekym- aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädet-
29861: mentä päivää. täviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin
29862: koulutellavien asevelvollisten palvelusaika on
29863: 330 päivää.
29864:
29865: 5a §
29866: Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestä-
29867: mistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla
29868: silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai
29869: muun syyn vuoksi erikseen vapautettu palve-
29870: lustehtävistä.
29871: Asevelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä
29872: varten tarpeelliseen vapaa-aikaan.
29873: 8§
29874: Asevelvollisten yleiset vakinaiseen palveluk- 8§
29875: seen astumispäivät määrää vuosittain puolus- Asevelvollisten yleiset varusmiespalvelukseen
29876: tusministeriö. astumispäivät määrää puolustusministeriö.
29877: 14 1988 vp. - HE n:o 76
29878:
29879: Voimassa oleva laki Ehdotus
29880: 14 §
29881:
29882: Lykkäystä ei voida myöntää asevelvolliselle, (2 mom. kumotaan)
29883: joka ilman laillista estettä on jäänyt määräpäi-
29884: vänä vakinaiseen palvelukseen saapumatta.
29885: 15 § 15 §
29886: Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevel- Jos varusmiespalveluksessa oleva asevelvolli-
29887: vollinen todetaan pitkähköksi ajaksi palveluk- nen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen
29888: seen kykenemättömäksi, hänet vapautetaan kykenemättömäksi, on hänet vapautettava pal-
29889: palveluksesta toistaiseksi, kunnes uudessa tar- veluksesta toistaiseksi. Uudessa tarkastuksessa
29890: kastuksessa voidaan ratkaista, onko hänen saa- on ratkaistava, onko hänet määrättävä jälleen
29891: vuttava uudelleen tarkastettavaksi vai onko varusmiespalvelukseen, vapautettava varus-
29892: hänet määrättävä jälleen vakinaiseen palveluk- miespalveluksesta rauhan aikana, vapautettava
29893: seen tahi vapautettava palveluksesta vakinai- kokonaan asevelvollisuudesta tai onko hänet
29894: sessa väessä rauhan aikana tai kokonaan ase- määrättävä saapumaan uudelleen tarkastetta-
29895: velvollisuudesta. Määräys uudelleen tarkasta- vaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voi-
29896: misesta voidaan uudistaa yhden tai useamman daan uudistaa yhden tai useamman kerran.
29897: kerran. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrät-
29898: tyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän
29899: täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, voitu mää-
29900: rätä palaamaan vakinaiseen palvelukseen tai
29901: kokonaan vapauttaa asevelvollisuudesta, hänet
29902: on vapautettava palveluksesta vakinaisessa
29903: väessä rauhan aikana.
29904:
29905: 16 § 16 §
29906: Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on Asevelvollisella on oikeus palvelusaikanaan
29907: erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväk- yhteensä 14 päivän henkilökohtaiseen lomaan,
29908: si sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen joka myönnetään ilman erikseen esitettävää
29909: sallivat, antaa kuntoisuuslomaa enintään kol- syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yh-
29910: mekymmmentä päivää. teydessä pidettävään 6 päivän hoitovapaaseen.
29911: Jos hän on palvelusaikanaan erityisesti kun-
29912: nostautunut, hänelle voidaan, mikäli olosuh-
29913: teet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yh-
29914: teensä enintään 30 päivää.
29915:
29916:
29917: 18 § 18 §
29918:
29919: Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voi- Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voi-
29920: daan harkinnan mukaan myöntää myös asevel- daan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lyk-
29921: volliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai talou- käys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa
29922: dellisten olojensa vuoksi on erittäin tarpeelli- taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen
29923: nen, niin myös asevelvolliselle, joka valmistuu liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen,
29924: johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin
29925: koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai
29926: tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä. harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti
29927: kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityises-
29928: tä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen
29929: kertausharjoituksiin aiheuttaisi hänen työnan-
29930: tajansa toiminnalle olennaista haittaa tai va-
29931: hinkoa.
29932: 1988 vp. - HE n:o 76 15
29933:
29934: Voimassa oleva laki Ehdotus
29935: 23 § 23 §
29936: Asevelvolliset kutsutaan tarkastukseen vuo- Asevelvollisten kutsunnat järjestetään vuo-
29937: sittain puolustusministeriön määrääminä aikoi- sittain syyskuun 1 päivän ja joulukuun 1 päi-
29938: na syyskuun 1 päivän ja marraskuun 1 päivän vän välisenä aikana. Kutsunnanalainen on vel-
29939: välillä. vollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilas-
29940: piirin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuu-
29941: luu.
29942: Kutsunnanalaisia ovat: Kutsunnanalaisia ovat:
29943: 1) kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä 1) kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä
29944: kutsuntavuonna ovat täyttäneet tai täyttävät kutsuntavuonna täyttävät 18 vuotta;
29945: yhdeksäntoista vuotta;
29946:
29947: Jollei asetuksella toisin säädetä, ovat 2 mo-
29948: mentin 1 kohdassa tarkoitetut kutsunnanalai-
29949: set, ulkomailla asuvia tai työnsä vuoksi oleske-
29950: levia lukuun ottamatta, velvollisia osallistu-
29951: maan ennakolta järjestettävään terveystarkas-
29952: tukseen.
29953: 27 § 27 §
29954: Kutsunnassa tai sotilaspiirin esikunnan mää- Kutsunnassa tai sotilaspiirin esikunnan mää-
29955: räämässä tarkastuksessa hyväksytyt asevelvolli- räämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksy-
29956: set määrätään astumaan palvelukseen kutsun- tyt asevelvolliset määrätään astumaan palve-
29957: taa seuraavan kalenterivuoden yleisinä vakinai- lukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenteri-
29958: seen palvelukseen astumispäivinä, ja on kulle- vuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astu-
29959: kin asevelvolliselle hyvissä ajoin paikallisen mispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annet-
29960: valvontaviranomaisen välityksin tai muulla ta- tava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitet-
29961: voin toimitettava palvelukseenastumismääräys. tava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin
29962: Kun sotilaspiirin esikunnan määräämä tarkas- ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilas-
29963: tus toimitetaan kutsuntojen jälkeen, voidaan piirin esikunnan määräämä tarkastus toimite-
29964: tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty asevelvol- taan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa
29965: linen määrätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen mää-
29966: tarkastusta seuraavana yleisenä vakinaiseen rätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusta
29967: palvelukseen astumispäivänä. Sama koskee seuraavana yleisenä varusmiespalvelukseen as-
29968: lykkäystä saaneen asevelvollisen palvelukseen tumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen
29969: määräämistä lykkäysajan päätyttyä. asevelvollisen palvelukseen määräämistä lyk-
29970: käysajan päätyttyä.
29971: Laillisen esteen takia määräaikana vakinai- Laillisen esteen takia määräaikana varus-
29972: seen palvelukseen saapumatta jääneen asevel- miespalvelukseen saapumatta jääneen asevel-
29973: vollisen on astuttava palvelukseen esteen lak- vollisen on astuttava palvelukseen heti esteen
29974: kaamista lähinnä seuraavana yleisenä vakinai- lakattua, jollei sotilaspiirin esikunta ole mää-
29975: seen palvelukseen astumispäivänä, jollei häntä rännyt hänelle muuta palvelukseenastumisai-
29976: ole heti sanotun syyn poistuttua määrätty saa- kaa.
29977: pumaan palvelukseen.
29978: Asevelvollista, joka ei ole astunut vakinai- Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta
29979: seen palvelukseen ennen kuin hän on täyttänyt rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa,
29980: kolmekymmentä vuotta, älköön sen jälkeen jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta.
29981: siihen velvoitettako.
29982: Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevel-
29983: vollinen, joka on rangaistuslaitoksesta vapaak-
29984: si tai ehdonalaiseen vapauteen päästyään pa-
29985: lautettu joukkoon, on täyttänyt kolmekym-
29986: mentä vuotta, hänet vapautetaan vakinaisesta
29987: palveluksesta rauhan aikana.
29988: 16 1988 vp. - HE n:o 76
29989:
29990: Voimassa oleva laki Ehdotus
29991: 6 luku 6 luku
29992: Vapaaehtoiset ja upseereiksi tai Vapaaehtoiset ja upseereiksi tai
29993: aliupseereiksi taikka teknillisiin tehtäviin aliupseereiksi taikka erityisiin tehtäviin
29994: kouluteltavat kouluteltavat
29995: 31 § 31 §
29996: Jos seitsemäntoista vuotta täyttänyt asevel- Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa
29997: vollinen haluaa vapaaehtoisena astua vakinai- astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen,
29998: seen palvelukseen, antakoon siitä hakemuksen hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen
29999: asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle ennen hakemuksensa asianomaisen sotilaspiirin esi-
30000: sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää kunnalle puolustusministeriön määräämänä ai-
30001: yhdeksäntoista vuotta, ja liittäköön hakemuk- . kana viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää
30002: seen: 18 vuotta.
30003: 1) todistuksen iästään (ja maineestaan), to-
30004: distuksen holhoojansa suostumuksesta palve-
30005: lukseen astumiseen sekä lisäksi ilmoituksen
30006: siitä, mihin joukko-osastoon hän haluaa palve-
30007: lukseen, sekä
30008: 2) lääkärin antaman todistuksen siitä, että
30009: hakijan ruumiinrakenne ja terveydentila vas-
30010: taavat palvelukseen hyväksymisen ehdoksi
30011: määrättyjä vaatimuksia.
30012: 33 § 33 §
30013:
30014: Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi
30015: teknillisiin tehtäviin, voidaan määrätä sellai- muuhun 5 §:ssä tarkoitettuun pitempää palve-
30016: seen tehtävään koulutettavaksi. lusaikaa edellyttävään tehtävään, voidaan
30017: määrätä koulutettavaksi sellaiseen tehtävään.
30018: Määräys upseeriksi, aliupseeriksi tai teknilli- Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu määräys
30019: seen tehtävään kouluttamisesta on asevelvolli- on ilmoitettava asianomaiselle asevelvolliselle
30020: selle ilmoitettava viimeistään kolme kuukautta viimeistään kolme kuukautta ennen kuin hänen
30021: ennen, kuin hänen palvelusaikansa 5 §:n nojal- palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten päättyisi.
30022: la muuten olisi päättyvä.
30023:
30024: 37 § 37 §
30025:
30026: Vakinaiseen palvelukseen kutsumista koske- Palvelukseen kutsumista koskeva päätös
30027: va päätös pannaan täytäntöön valituksesta pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.
30028: huolimatta.
30029:
30030: 45 § 45 §
30031:
30032: Vastavuoroisuuden perusteella voidaan Suo- Suomen kansataiseksi otetun ulkomaan kan-
30033: men kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalai- salaisen, joka on siinä maassa kokonaan tai
30034: nen, joka siinä maassa on rauhanaikaisen pal- osittain suorittanut asevelvollisen rauhanaikai-
30035: velusvelvollisuutensa täyttänyt, vapauttaa pal- sen palvelusvelvollisuuden, voi pääesikunta ha-
30036: velemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana. kemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa
30037: Samoin voidaan asevelvollinen Suomen mies, varusmiespalveluksesta rauhan aikana siten
30038: jolla on myös vieraan maan kansalaisuus ja kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
30039: joka ei vakinaisesti asu Suomessa, vapauttaa Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuk-
30040: kokonaan tai osaksi asevelvollisuudesta. sesta kokonaan tai osittain vapauttaa varus-
30041: 1988 vp. - HE n:o 76 17
30042:
30043: Voimassa oleva laki Ehdotus
30044: miespalveluksesta rauhan aikana Suomen kan-
30045: salaisen, jolla on myös toisen valtion kansalai-
30046: suus. Puolustusministeriö voi erityisestä syystä
30047: hakemuksesta vapauttaa varusmiespalvelukses-
30048: ta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on
30049: myös toisen valtion kansalaisuus ja jonka var-
30050: sinainen asunto ja koti ei ole Suomessa.
30051:
30052: 50 a §
30053: Asevelvolliselle on myönnettävä lupa poliit-
30054: tisten /uottamustointen hoitamiseen ja lupa
30055: osallistua a/ustuksia tai esitelmiä pitämällä
30056: taikka puoluepoliittisista asioista mielipiteitä
30057: lausumalla puolueen tai puoluepoliittista toi-
30058: mintaa harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyk-
30059: sen julkiseen tilaisuuteen tai muuhun kokouk-
30060: seen, jos tehtävien hoitaminen ja osallistumi-
30061: nen voi tapahtua asianomaisen vapaa-aikana ja
30062: haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorit-
30063: tamista. Muutoin voidaan lupa myöntää, jos
30064: siihen on erityinen syy.
30065: Varusmiespalvelusta suorittavalle asevelvolli-
30066: selle on 1 momentissa säädetyin edellytyksin
30067: myönnettävä myös lupa osallistua palvelusolo-
30068: suhteittensa kehittämistä edistävään toimin-
30069: taan.
30070:
30071:
30072: 50 b §
30073: Tämän lain nojalla palvelustaan suorittaval-
30074: /a asevelvollisella on oikeus maksuttomaan ma-
30075: joitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, ter-
30076: veydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon sa-
30077: moin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuk-
30078: siin siten kuin niistä erikseen säädetään tai
30079: määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus-
30080: ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvolli-
30081: sella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa
30082: apua.
30083:
30084: 50 c §
30085: Tähän lakiin perustuvaa palvelusvelvolli-
30086: suutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa pe-
30087: rusteettomasti asettaa toisiin nähden eri ase-
30088: maan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon,
30089: poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun
30090: näihin verrattavan syyn vuoksi.
30091:
30092: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30093: kuuta 1989.
30094: Tämän lain 5 §:n sekä 33 §:n 3 ja 4 momen-
30095: tin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvolli-
30096:
30097: 3 380275S
30098: 18 1988 vp. - HE n:o 76
30099:
30100: Voimassa oleva .laki Ehdotus
30101: siin, jotka astuvat palvelukseen 1 päivänä tam-
30102: mikuuta 1990 tai sen jälkeen. Vuoden 1989
30103: aikana palvelukseen astuvien asevelvollisten
30104: palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan
30105: tullessa voimassa olevien säännösten mukaises-
30106: ti.
30107: Sen estämättä, mitä 23 §:n 2 momentin 1
30108: kohdassa säädetään, ovat kutsunnanaloisia
30109: vuonna 1989 myös ne miespuoliset kansalaiset,
30110: jotka vuonna 1989 täyttävät 19 vuotta. Heistä
30111: palvelukseen hyväksytyt määrätään astumaan
30112: palvelukseen vuoden 1990 yleisinä varusmies-
30113: palvelukseen astumispäivinä.
30114: 1988 vp. - HE n:o 77
30115:
30116:
30117:
30118:
30119: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luopumiseläkelain
30120: 2 §:n muuttamisesta
30121:
30122:
30123:
30124:
30125: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30126:
30127: Voimassa olevien säännösten mukaan luopu- viimeistään vuonna 1990 tapahtuvia luopumi-
30128: miseläkkeen saa, jos luopuminen tapahtuu vii- sia.
30129: meistään vuoden 1988 aikana. Esityksen tar-
30130: koituksena on luopumiseläkejärjestelmän jat- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
30131: kaminen kahdella vuodella, jolloin se koskisi 1989 alusta lukien.
30132:
30133:
30134:
30135: PERUSTELUT
30136:
30137: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotus 1986 elokuusta alkaen. Tällä luopumistavalla
30138: järjestelmän jatkamiseksi on vajaan vuoden aikana poistunut tuotannos-
30139: ta jo 19 715 hehtaaria peltoa.
30140: Alkuperäisessä muodossaan luopumiselä- Maatalouden ylituotanto-ongelmien takia
30141: kelakia (16/74) sovellettiin luopumisiin, jotka peltoa tulisi pysyvästi poistaa maatalous-
30142: tapahtuivat vuosina 1974-1976. Järjestelmän tuotannosta. Maatalous 2000 -komitea arvioi
30143: voimassaoloa jatkettiin ensin koskemaan vuo- (komiteanmietintö 1987:24), että yli 65-vuoti-
30144: sina 1977-1980 ja sittemmin vuosina 1981- ailla viljelijöillä on omistuksessaan 25 000 vil-
30145: 1985 tapahtuneita luopumisia ja viimeksi vuo- jelyksessä olevaa tilaa, ja että 50-65-vuotiaat
30146: sina 1986-1988 tapahtuvia luopumisia (lait viljelijät omistavat noin 55 000 tilaa. Komitean
30147: 18/77, 1037/80 ja 1087/85). mukaan luopumiseläkkeen käyttöä tuotannon
30148: Luopumiseläkejärjestelmällä on pyritty alus- vähentämisessä tulisi tehostaa.
30149: ta alkaen sekä parantamaan maatalouden ra- Luopumiseläkejärjestelmän jatkaminen on
30150: kennetta että supistamaan maataloustuotan- näin ollen perusteltua. Tässä vaiheessa luopu-
30151: toa. Viime vuosina tuotannon tasapainottamis- miseläkelain voimassaoloa esitetään pidennet-
30152: tavoite on noussut etualalle, minkä vuoksi täväksi kahdella vuodella, joksi ajaksi hallitus
30153: pellon metsittämisen ehtoja lievennettiin vuo- esittää jatkettavaksi myös sukupolvenvaihdos-
30154: den 1986 alusta voimaan tulleella lailla (1 0871 eläkettä koskevia säännöksiä. Tänä aikana hal-
30155: 85) ja luopumistapoihin lisättiin elokuun 1 litus selvityttää, missä muodossa järjestelmiä
30156: päivänä 1986 voimaan tulleella lailla (565/86) olisi jatkettava tämän jälkeen. Luopumiselä-
30157: mahdollisuus pellon pidättämiseen Iuopujalie kelain 2 §:n 4 kohtaan ehdotetaankin tehtäväk-
30158: itselleen ilman metsittämisvelvollisuutta. si edellä tarkoitettu muutos.
30159: Vuoden 1987 kesäkuun loppuun mennessä
30160: on luopumisen kohteena ollut 7 817 tilaa ja
30161: järjestelmän piiriin on siirtynyt peltoa 60 387
30162: hehtaaria ja metsää 48 530 hehtaaria. Pellon 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
30163: alasta 6 114 hehtaaria on metsitetty ja 34 558 tukset
30164: hehtaaria on luovutettu lisäaluekäyttöön. Pel-
30165: lon pidättäminen itselle niin, että siitä anne- Luopumiseläkelain soveltamisesta vuosina
30166: taan viljelemättömyyssitoumus, on ollut edellä 1989 ja 1990 tapahtuviin luopumisiin aiheutuisi
30167: kerrotun mukaisesti mahdollista vasta vuoden valtiolle seuraavat kustannukset.
30168: 380234Y
30169: 2 1988 vp. - HE n:o 77
30170:
30171: Sarakkeen 1. kustannukset aiheutuvat siitä Kustannuksia laskettaessa on arvioitu, että
30172: riippumatta, jatketaanko järjestelmää, sarak- vuosina 1989 ja 1990 luopumiseläkkeelle siirtyy
30173: keessa 2. on esitetty järjestelmän ehdotetusta vuotta kohden 2 600 viljelijää eli vähemmän
30174: jatkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä kuin vuonna 1987 tai 1988.
30175: sarakkeessa 3. kokonaiskustannukset. Kustan-
30176: nukset ovat vuoden 1988 indeksitasossa.
30177: 3. Voimaantulo
30178: 1. 2. 3.
30179: Vuosi Kustan- Järjestel- Kokonais- Luopumiseläkelain muutokset ehdotetaan
30180: nukset, jos män jatka- kustannuk- tulemaan voimaan vuoden 1989 alusta. Niitä
30181: järjestel- misesta ai- set sovellettaisiin tapauksiin, joissa luopuminen
30182: mää ei jat- heutuvat Ii-
30183: keta säkustan- tapahtuu vuosina 1989 ja 1990, tai eläkkeen
30184: nukset perustuessa luopumiseläkelain 17 §:n 1 mo-
30185: milj.mk milj.mk milj.mk mentissa tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen,
30186: sanottu päätös annetaan vuonna 1989 tai sen
30187: 1989 210 14 224
30188: jälkeen sekä eläkettä on haettu ja sanotussa
30189: 1990 194 45 239
30190: lainkohdassa tarkoitettu asiakirja on allekirjoi-
30191: 1991 179 60 239
30192: tettu ennen vuotta 1991.
30193: 1992 165 56 221
30194: 1993 152 52 204
30195: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30196: 1994 140 48 188
30197: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30198: 1995 129 44 173
30199: 2000 96 24 120
30200:
30201:
30202: Laki
30203: luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
30204:
30205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumis-
30206: eläkelain (16/74) 2 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
30207: (1087 /85), näin kuuluvaksi:
30208:
30209: 2§
30210: Eläkkeen saamisen edellytyksenä on: pahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen. Ha-
30211: ettaessa eläkettä luopumiseläkelain 17 §:n 1
30212: 4) että luopuminen on tapahtunut vuoden momentissa tarkoitetulla tavalla ehdollisena tä-
30213: 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991. tä lakia sovelletaan, jos mainitun lainkohdan
30214: mukainen päätös annetaan tämän lain voi-
30215: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- maantulon jälkeen sekä eläkettä on haettu ja
30216: kuuta 1989. sanotussa lainkohdassa tarkoitettu asiakirja on
30217: Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen ta- allekirjoitettu ennen vuotta 1991.
30218:
30219:
30220: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
30221:
30222:
30223: Tasavallan Presidentti
30224: MAUNO KOIVISTO
30225:
30226:
30227:
30228:
30229: Ministeri Ole Norrback
30230: 1988 vp. - HE n:o 77 3
30231:
30232: Liite
30233:
30234:
30235:
30236:
30237: Laki
30238: luopumiseläkelain 2 §:n muuttamisesta
30239:
30240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumis-
30241: eläkelain (16/74) 2 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
30242: (1087 /85), näin kuuluvaksi:
30243: Voimassa oleva laki Ehdotus
30244: 2§
30245: Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
30246:
30247: 4) että luopuminen on tapahtunut vuoden 4) että luopuminen on tapahtunut vuoden
30248: 1973 jälkeen mutta ennen vuotta 1989. 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991.
30249:
30250: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30251: kuuta 1989.
30252: Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen ta-
30253: pahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen. Ha-
30254: ettaessa eläkettä luopumiseläkelain 17 §:n 1
30255: momentissa tarkoitetulla tavalla ehdollisena tä-
30256: tä lakia sovelletaan, jos mainitun lainkohdan
30257: mukainen päätös annetaan tämän lain voi-
30258: maantulon jälkeen sekä eläkettä on haettu ja
30259: sanotussa lainkohdassa tarkoitettu asiakirja on
30260: allekirjoitettu ennen vuotta 1991.
30261: 1988 vp. - HE n:o 78
30262:
30263:
30264:
30265:
30266: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kansaneläkelain,
30267: perhe-eläkelain, lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n ja vam-
30268: maistukilain 8 §:n muuttamisesta
30269:
30270:
30271:
30272:
30273: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30274:
30275: Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläke- saada kansaneläkettä. Perhe-eläkelakia ehdote-
30276: lakia, perhe-eläkelakia ja vammaistukilakia taan lisäksi muutettavaksi niin, että elä-
30277: täsmennettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin nii- keoikeus määräytyisi sen mukaan, missä edun-
30278: den säännösten osalta, joita sovelletaan ulko- saaja eli puoliso tai lapsi asuu, eikä kuten
30279: mailla työskenteleviin ja muuttotilanteissa Suo- nykyisin sen mukaan, missä vainaja kuolles-
30280: meen saapuviin tai Suomesta lähteviin henki- saan asui. Lapsen hoitotuesta annetussa laissa
30281: löihin. Esityksen mukaan kansaneläkelaista ehdotetaan säädettäväksi, että ulkomailla asu-
30282: poistettaisiin etuuksien saantia rajoittavat odo- valla lapsella on oikeus sanotun lain mukaiseen
30283: tusaikasäännökset siltä osin kuin ne koskevat hoitotukeen, kun lapsen huoltaja on kansan-
30284: Suomeen muuttavia Suomen kansalaisia. Esi- eläkelain mukaan vakuutettu.
30285: tys sisältää myös uudet säännökset kansaneläk- Ehdotettujen muutosten aiheuttamat vuotui-
30286: keen myöntämisestä ja maksamisesta ulkomail- set lisäkustannukset kansaneläkelaitokselle
30287: la asuville Suomen kansalaisille. Eläkkeen lyk- ovat arviolta viisi miljoonaa markkaa.
30288: käyskorotusta koskevaa säännöstä ehdotetaan Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
30289: muutettavaksi siten, että korotusta ei laskettai- vänä tammikuuta 1989.
30290: si ajalta, jolta vakuutetulla ei ole ollut oikeutta
30291:
30292:
30293:
30294:
30295: YLEISPERUSTELUT
30296:
30297: 1. Nykyinen tilanne lakeihin on sisällytetty eräitä erityistapauksia
30298: koskevat säännökset samoin kuin säännökset
30299: 1.1. Yleistä etuuksien saannissa noudatettavista odo-
30300: tusajoista henkilön muuttaessa Suomeen asu-
30301: maan.
30302: Kansaneläkelain (347 /56) ja perhe-eläkelain
30303: (38/69) mukaiset vakuutukset ovat maan omil-
30304: le asukkaille tarkoitettuja sosiaalivakuutuksia.
30305: Lakien piiriin kuuluvat siten yleensä vain Suo- 1.2. Kansaneläkelaki
30306: messa asuvat henkilöt. Laeissa ei ole yleistä
30307: määritelmää siitä, mitä maassa asumisella tar- Kansaneläkelain 1 §:n mukaan vakuutettuna
30308: koitetaan. Käytännössä on noudatettu samoja on jokainen Suomessa asuva 16 vuotta täyttä-
30309: periaatteita, joita muualla lainsäädännössä nyt henkilö kansalaisuudesta riippumatta. La-
30310: seurataan määrättäessä, missä henkilöllä on kia ei sovelleta vieraan valtion täkäläiseen lähe-
30311: katsottava olevan asunto ja koti. Sen sijaan tystöön tai konsulinvirastoon kuuluviin henki-
30312: 370468H
30313: 2 1988 vp. - HE n:o 78
30314:
30315: löihin eikä heidän palvelusväkeensä, jos he kotipaikka Suomessa, päätoimen luonteisessa
30316: ovat vieraan maan kansalaisia. Suomeen asu- vakinaisessa palveluksessa ulkomailla. Lisäksi
30317: maan muuttaneelle henkilölle voidaan lain katsotaan kansalaisuudesta riippumatta Suo-
30318: 23 §:n mukaan maksaa kansaneläkettä yleensä messa asuviksi kaikki suomalaisessa aluksessa
30319: vasta, kun hän on asunut Suomessa yhdenjak- palvelevat henkilöt.
30320: soisesti viisi vuotta. Jos henkilö kuitenkin on Perhe-eläkelain 3 §:n mukaan lakia ei sovel-
30321: 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa yli leta Suomessa vieraan valtion lähetystössä taik-
30322: puolet ajasta ja vähintään viisi vuotta, voidaan ka Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjär-
30323: hänelle maksaa kansaneläkettä vuoden kulut- jestössä tai tähän verrattavassa kansainvälises-
30324: tua siitä, kun hän on muuttanut Suomeen sä järjestössä palveleviin henkilöihin eikä hei-
30325: asumaan. Suomen kansalainen, joka ulkomail-. dän palvelusväkeensä, jos he ovat vieraan
30326: la on ollut Suomen valtion, suomalaisen yhdys- maan kansalaisia.
30327: kunnan tai sellaisen laitoksen, yrityksen tai Jos edunjättäjä oli muuttanut Suomeen asu-
30328: yhdistyksen palveluksessa, jolla on kotipaikka maan, vaaditaan lain 4 §:n mukaan, että myös
30329: Suomessa, voi odotusaikaa määrättäessä lukea edunsaaja oli muuttanut Suomeen asumaan
30330: tämän ajan hyväkseen ikään kuin hän olisi ennen edunjättäjän kuolemaa.
30331: asunut Suomessa. Viimeksi mainittu säännös ei Perhe-eläkelain 18 §:n mukaan perhe-eläk-
30332: koske perheenjäseniä. keen maksamiseen ulkomailla oleskelevalle
30333: Suomesta ulkomaille siirtyneelle eläkkeen- eläkkeensaajalle sovelletaan kansaneläkkeen
30334: saajalle maksetaan lain 41 §:n mukaan kansan- maksamista koskevia kansaneläkelain sään-
30335: eläkettä vuoden ajan. Hyväksyttävästä syystä nöksiä.
30336: voidaan eläkkeen pohjaosa ja erityisestä syystä
30337: eläkkeen lisäosa sekä lapsikorotus, puolisolisä
30338: ja apu- tai hoitolisä hakemuksesta määrätä 1.4. Laki lapsen hoitotuesta
30339: edelleen maksettavaksi vuoden ulkomailla oles-
30340: kelun jälkeen määräajaksi kerrallaan. Eläk- Lapsen hoitotuesta annettua lakia (444/69)
30341: keensaajan palatessa Suomeen aletaan ulko- sovelletaan vain Suomessa asuvaan lapseen.
30342: mailla oleskelun johdosta keskeytettyä eläkettä
30343: maksaa uudelleen sen kuukauden alusta, joka
30344: lähinnä seuraa eläkeensaajan ilmoitusta kan- 1.5. Vammaistukilaki
30345: saneläkelaitokselle maahan saapumisestaan.
30346: Vammaistukeen sovelletaan vammaistukilain
30347: (124/88) 8 §:ssä olevan viittaussäännöksen mu-
30348: 1.3. Perhe-eläkelaki kaan kansaneläkelain 1, 23 ja 41 §:n säännök-
30349: siä.
30350: Perhe-eläkelain 1 §:n mukaan laissa tarkoi-
30351: tettuja etuuksia myönnetään vain Suomessa
30352: asuvan henkilön kuoltua. Jos edunjättäjä ei 2. Ehdotetut muutokset
30353: ollut Suomen kansalainen, etuuksien myöntä-
30354: misen edellytyksenä on, että hän oli asunut Edellä kuvatut kansaneläkelain ja perhe-elä-
30355: Suomessa viimeiset viisi vuotta ennen kuole- kelain säännökset lakien soveltamispiiristä
30356: maansa. Suomessa asuviksi katsotaan lain kansainvälisluonteisissa tapauksissa ovat synty-
30357: 2 §:n mukaan Suomen ulkomailla olevien neet eri aikoina ja muun muassa siitä syystä
30358: edustustojen, Yhdistyneiden Kansakuntien, sen muodostuneet erilaisiksi. Tämä tilanne ei kui-
30359: yhteydessä toimivan erityisjärjestön tai tähän tenkaan näytä tarkoituksenmukaiselta, minkä
30360: verrattavan kansainvälisen järjestön palveluk- vuoksi ehdotetaan säännösten yhdenmukaista-
30361: sessa olevat Suomen kansalaiset, heidän yksi- mista. Samalla olisi myös tarkistettava ja täs-
30362: tyispalvelijansa, jotka ovat Suomen kansalai- mennettävä säännösten sanamuoto.
30363: sia, sekä heidän perheenjäsenensä kansalaisuu- Edellä mainittujen lakien säännökset johta-
30364: desta riippumatta. Suomessa asuviksi katso- vat verrattain laajaan soveltamisalaan kysy-
30365: taan myös sellaiset Suomen kansalaiset, jotka myksen ollessa suomalaisen laitoksen, yrityk-
30366: ulkomailla työskentelevät Suomen valtion, sen tai yhdistyksen palveluksessa ulkomailla
30367: suomalaisen yhdyskunnan tai sellaisen säätiön, työskentelevästä henkilöstä. Säännöksissä ei
30368: laitoksen, yrityksen tai yhdistyksen, jolla on kiinnitetä huomiota ulkomailla työskentelyn
30369: 1988 vp. - HE n:o 78 3
30370:
30371: pituuteen eikä myöskään siihen, toimiiko hen- kemiseen silloin kun Suomen kansalaisen oles-
30372: kilö ulkomailla kotimaisen työnantajansa sinne kelu ulkomailla on välttämätöntä oman tai
30373: lähettämänä vai työskenteleekö hän siellä paik- lähiomaisen sairauden takia.
30374: kakunnalta palkattuna. Kansainvälisesti on Kansaneläkelakiin sisältyvät säännökset
30375: kuitenkin yleisesti omaksuttu käytäntö, että eläkkeen maksamisesta, kun henkilö eläkkeen
30376: henkilö pääsääntöisesti kuuluu sen maan sosi- myöntämisen jälkeen muuttaa ulkomaille asu-
30377: aaliturvan piiriin, jossa hän tekee ansiotyötä. maan. Eläkettä maksetaan vuoden ajan maasta
30378: Tästä säännöstä poiketaan silloin, kun koti- poistumisen jälkeen. Nykyisten säännösten
30379: mainen työnantaja lähettää työntekijänsä ulko- mukaan voidaan, jos eläkkeensaajan oleske-
30380: maille suorittamaan lyhytaikaiseksi katsottavaa luun ulkomailla on hyväksyttävä syy, eläkkeen
30381: työtä saman työnantajan palkkaamana. Ei pohjaosa ja, jos erityiset syyt sitä puoltavat,
30382: näytä tarkoituksenmukaiselta ulottaa kansalli- myös eläkkeen lisäosa sekä eläkkeeseen kuulu-
30383: sen sosiaalivakuutuslainsäädännön soveltamis- va lapsikorotus, puolisolisä sekä apulisä tai
30384: alaa laajemmalle kuin mitä kansainvälinen hoitolisä määrätä vuoden ylittävältä ajalta
30385: käytäntö edellyttää. Tämän vuoksi ehdotetaan maksettavaksi määräajaksi kerrallaan. Sään-
30386: kansaneläkelain ja perhe-eläkelain säännöksiä nökset ovat johtaneet melko laajaan soveltami-
30387: muutettaviksi edellä selostetun käytännön mu- seen. Koska kansaneläke on pääasiassa tarkoi-
30388: kaisiksi. Lyhytaikaiseksi katsottaisiin työko- tettu maassa asuville henkilöille, ehdotetaan,
30389: mennus ulkomaille silloin, kun se ei jatku että eläke voitaisiin maksaa ulkomaille vuotta
30390: vuotta kauemmin. Pitempien työkomennusten pidemmältä ajalta vain, jos ulkomailla oleskelu
30391: varalta jätettäisiin kansaneläkelaitokselle mah- on välttämätöntä oman tai lähiomaisen sairau-
30392: dollisuus hakemuksesta päättää määräajan jat- den takia tai, lähinnä kysymyksen ollessa van-
30393: kamisesta. huuseläkkeestä, kun eläkkeensaaja välittömästi
30394: Kansaneläkelaissa säädetyt odotusajat henki- ennen eläkkeen alkamista on asunut Suomessa
30395: lön muuttaessa Suomeen asumaan soveltuvat yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta.
30396: huonosti kotimaahansa palaaviin Suomen kan- Eläkkeen maksamista ulkomaille ei kuiten-
30397: salaisiin. Tällaiset henkilöt rinnastettaisiin kaan tulisi keskeyttää eikä edellyttää eläkkeen-
30398: maan vakinaiseen väestöön heti heidän asetut- saajalta uutta hakemusta eläkkeen maksami-
30399: tuaan tänne asumaan. Heille pitäisi niin ollen seksi ulkomaille, jos jo eläkettä myönnettäessä
30400: myös voida välittömästi taata väestölle tarkoi- on otettu huomioon henkilön asuminen ulko-
30401: tettu perusturva. Nykyisellään odotusajat joh- mailla.
30402: tavat helposti siihen, että ulkomailla asuneet Nykyisten säännösten mukaan oikeus perhe-
30403: henkilöt ovat Suomeen paluunsa jälkeen pit- eläkelain mukaisiin etuuksiin on riippuvainen
30404: kähkön ajan vailla minkäänlaista eläketurvaa. siitä, että edunjättäjä kuollessaan asui Suomes-
30405: Sen vuoksi odotusajat ehdotetaan poistettavik- sa. Näin on pyritty yhdistämään perhe-eläketa-
30406: si Suomen kansalaisilta. pahtuma Suomeen ja jättämään lain ulkopuo-
30407: Siihen nähden että kansaneläke on perus- lelle ne tapaukset, joissa perheen huoltajan
30408: turvaetuus, joka oikeastaan on tarkoitettu vain kuolema on sattunut ulkomailla. Käytännössä
30409: maan omalle väestölle, on johdonmukaista, on kuitenkin havaittu, että näin rajataan pois
30410: ettei kansaneläkettä myönnetä ulkomailla asu- sellaisiakin tapauksia, joissa on selvää perhe-
30411: valle henkilölle. Suomen vieraiden valtioiden eläkkeen tarvetta Suomesta. Esimerkiksi per-
30412: kanssa solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa heen asuessa jatkuvasti täällä mutta perheen
30413: tästä kiellosta ei kuitenkaan ole voitu täysin huoltajan ollessa työssä ulkomailla ja kuollessa
30414: pitää kiinni. Yleensä on sovittu poikkeuksesta, siellä ei saisi olla esteitä perhe-eläkelain mu-
30415: jonka mukaan kansaneläkelain mukaisen van- kaisten etuuksien myöntämiselle. Esteitä ei pi-
30416: huuseläkkeen pohjaosa voidaan myöntää kysy- täisi olla myöskään silloin, kun ulkomailla
30417: myksessä olevassa sopimusmaassa asuvalle asunut suomalainen perhe palaa Suomeen per-
30418: henkilölle, joka aikaisemmin on asunut Suo- heenhuoltajan kuoleman jälkeen. Näyttäisikin
30419: messa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. siltä, että lain mukaisten etuuksien myöntämi-
30420: Ei näytä tarkoituksenmukaiselta laajentaa tätä nen pitäsi tehdä ensi sijassa riippuvaiseksi
30421: käytäntöä koskemaan muita kuin niitä maita, edunsaajan eikä edunjättäjän asuinmaasta. Jos
30422: joiden kanssa Suomi on tehnyt sosiaaliturvaso- edunsaaja on Suomen kansalainen, muodostai-
30423: pimuksen. Laissa olisi kuitenkin varattava si jo tämä seikka riittävän perusteen perhe-
30424: mahdollisuus erityisestä syystä poikkeuksen te- eläkkeen maksamiseen hänen täällä asuessaan.
30425: 4 1988 vp. - HE n:o 78
30426:
30427: Jollei edunsaaja ole Suomen kansalainen, olisi oikeus hoitotukeen, jos lapsen huoltaja katso-
30428: vaadittava, että edunjättäjä oli asunut Suomes- taan Suomessa asuvaksi kansaneläkelain mu-
30429: sa vähintään viisi vuotta välittömästi ennen kaan.
30430: kuolemaansa ja että myös kysymyksessä oleva Vammaistukilakiin ehdotetut muutokset vas-
30431: edunsaaja asui Suomessa edunjättäjän kuolles- taavat ehdotettuja kansaneläkelain soveltamis-
30432: sa. Vaihtoehtoisena edellytyksenä, joka vastai- säännösten muutoksia.
30433: si Suomen kansalaiselle ehdotettua laajennet-
30434: tua oikeutta, ehdotetaan vieraan maan kansa-
30435: laisen osalta, että joko tämä edunsaajana tai 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
30436: edunjättäjänä asui kuolinhetkellä Suomessa ja tukset
30437: edunsaaja on asunut Suomessa vähintään viisi
30438: vuotta välittömästi ennen etuuden saamista. Suomeen muuttaa nykyisin vuosittain 16
30439: Edunsaajaa koskevaa viiden vuoden odo- vuotta täyttäneitä henkilöitä lähes 10 000.
30440: tusaikaa ei kuitenkaan sovellettaisi lapseen, jos Heistä Suomen kansalaisia on noin 7 000.
30441: henkilö, jonka huollossa lapsi on, saa lesken- Maahan muuttavista Suomen kansalaisista
30442: eläkettä saman edunjättäjän jälkeen. noin 85 prosenttia tulee muista pohjoismaista.
30443: Jos edunjättäjä kuollessaan oli ulkomailla Heidän osaltaan muutosehdotusten aiheutta-
30444: sellaisessa tehtävässä, että hänen omaistensa maa kustannuslisää vähentää voimassa oleva
30445: ulkomaillaolo oli rinnastettava Suomessa asu- pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, joka on
30446: miseen, muuttuu omaisten ulkomaillaolon jo edellyttänyt normaalia lyhyempää karenssi-
30447: luonne kuolemantapauksen kautta eikä heidän aikaa.
30448: oleskeluaan ulkomailla enää voida pitää Suo- Saatavissa olevien tietojen mukaan vuosit-
30449: messa asumisena. Monesti heillä ei kuitenkaan tain keskimäärin 6 000-7 000 henkilöä on
30450: ole mahdollisuutta muuttaa välittömästi Suo- muuttanut Suomesta viime vuosina. Siitä, pal-
30451: meen. Sen vuoksi ehdotetaan poikkeussään- jonko ulkomailla asuu henkilöitä, jotka ovat
30452: nöstä, jonka mukaan edunsaajan jääminen aikaisemmin asuneet Suomessa, ei ole saatavis-
30453: tällaisessa tapauksessa ulkomaille asumaan ei sa tarkkaa selvitystä.
30454: olisi esteenä eläkkeen myöntämiselle, jos elä- Ehdotetut säännökset karenssiajan poistami-
30455: kehakemus tehdään vuoden kuluessa edunjät- sesta myönnettäessä eläke maahan muuttavalle
30456: täjän kuolemasta. Suomen kansalaiselle tulisivat koskemaan vuo-
30457: Edellä on esitetty Suomen kansalaisia koske- sittain arviolta 200 henkilöä ja muutokset ai-
30458: via helpotuksia sovellettaessa kansaneläkelakia heuttaisivat noin kolmen miljoonan markan
30459: ja perhe-eläkelakia maahan muuttaneisiin hen- lisäkustannukset vuodessa. Lisäkustannuksia
30460: kilöihin. Sama näkökohta, että henkilö voi- syntyisi myös uusista erityissäännöksistä, joi-
30461: daan katsoa väestöön kuuluvaksi, voidaan den mukaan vanhuuseläke voitaisiin myöntää
30462: ulottaa myös maassa asuviin pakolaisiin ja ulkomailla asuvalle Suomen kansalaiselle. Tä-
30463: valtiottorniin henkilöihin. Heidän osaltaan val- män arvioidaan vuosittain koskevan 50 henki-
30464: tio joutuu jo nyt tasoittamaan eri tavoin alku- löä ja muutoksen aiheuttavan miljoonan mar-
30465: vaiheessa muuton jälkeen esiintyviä vaikeuksia kan vuotuiset lisäkustannukset. Perhe-eläkela-
30466: muun muassa järjestämällä avustusta toimeen- kiin ehdotettujen muutosten arvioidaan koske-
30467: tulon turvaamiseksi. Sen vuoksi ehdotetaan, van vuosittain noin 100 henkilöä ja niistä
30468: että mitä edellä on ehdotettu sovellettavaksi aiheutuu arviolta miljoonan markan lisäkus-
30469: Suomen kansalaiseen, sovellettaisiin myös Suo- tannukset. Muutosten kustannuslisäykset olisi-
30470: messa asuvaan pakolaiseen, jota tarkoitetaan vat siten yhteensä arviolta noin viisi miljoonaa
30471: pakolaisten oikeusasemaa koskevassa 28 päivä- markkaa vuodessa.
30472: nä heinäkuuta 1951 tehdyssä yleissopimuksessa
30473: ja siihen liittyvässä 31 päivänä tammikuuta
30474: 1967 tehdyssä pöytäkirjassa (SopS 77 ja 78/ 4. Muita esitykseen vaikuttavia
30475: 68), sekä valtiottorniin henkilöihin, joita tar- seikkoja
30476: koitetaan valtiottomien henkilöiden oikeus-
30477: asemaa koskevassa 28 päivänä syyskuuta 1954 Edellä kuvattuja muutoksia vastaavat kor-
30478: tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 80/68). jaukset olisi mahdollisesti tehtävä myös sai-
30479: Lapsen hoitotuesta annettua lakia ehdote- rausvakuutuslakiin. Tältä osin selvitykset ovat
30480: taan muutettavaksi siten, että lapsella olisi kuitenkin vielä kesken.
30481: 1988 vp. - HE n:o 78 5
30482:
30483:
30484:
30485:
30486: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30487:
30488:
30489: 1. Lakiehdotusten perustelut 1 b §. Suomessa asuvan henkilön, jonka
30490: suomalainen työnantaja lähettää ulkomaille
30491: 1.1. Kansaneläkelaki työhön, katsottaisiin tänä aikana edelleen asu-
30492: van Suomessa. Sama koskisi hänen samassa
30493: 1 §. Pykälän 1 momentti jäisi entiselleen. taloudessa asuvia perheenjäseniään, jolleivät
30494: Pykälän 2 momentin voimassa oleva säännös ei he oman ansiotoimintansa tai muun syyn
30495: ole täysin sopusoinnussa diplomaattisia suhtei- vuoksi kuuluisi oleskelumaan sosiaaliturvan
30496: ta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS piiriin. Säännös koskisi sekä Suomen että vie-
30497: 4170) kanssa. Sen vuoksi tämä momentti ehdo- raan maan kansalaisia. Suomalaisella työnan-
30498: tetaan kumottavaksi. Uuteen 1 c §:ään otettai- tajana tarkoitetaan Suomessa asuvia henkilöitä
30499: siin Wienin yleissopimuksen mukainen säännös tai yhteisöjä, joilla on täällä kotipaikka. Työs-
30500: siitä, millä edellytyksillä vieraan valtion kansa- kentelyn tulisi tapahtua lähettävän työnantajan
30501: lainen vapautetaan kansaneläkevakuutuksesta palveluksessa. Tätä noudatettaisiin enintään
30502: palvellessaan täällä olevassa ulkomaisessa yhden vuoden ajan lähettämisestä. Jos työs-
30503: edustustossa taikka Yhdistyneissä Kansakun- kentely ulkomailla jatkuisi pitempään, kansan-
30504: nissa tai siihen verrattavassa kansainvälisessä eläkelaitos voisi hakemuksesta päättää, että
30505: järjestössä. henkilön ja hänen perheenjäsentensä katsottai-
30506: siin asuvan Suomessa edelleen eläkelaitoksen
30507: 1 a §. Ehdotetussa uudessa 1 a §:ssä on lue- määräämän ajan. Hakemus tulisi tehdä kuu-
30508: teltu tilanteita, joissa ulkomailla oleskelevan den kuukauden kuluessa oleskelun jatkumises-
30509: Suomen kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä ta tai ulkomaalaisen tytäryhtiön palvelukseen
30510: katsotaan asuvan Suomessa. Luetteloon kuu- siirtymisestä. Usein työntekijä lähetetään ulko-
30511: luisivat Suomen ulkomaanedustustossa tai Yh- maille työskentelemään työnantajayrityksen si-
30512: distyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöis- käläisen tytäryhtiön palveluksessa. Vaikka
30513: sä tai muissa valtioiden välisissä järjestöissä, työnantaja ulkomaankomennuksen aikana ei
30514: joiden toimintaan Suomi osallistuu, työskente- ole sama, voisi kansaneläkelaitos päättää, että
30515: levät Suomen kansalaiset ja heidän yksityispal- työntekijän ja hänen perheenjäsenensä tässäkin
30516: velijansa, jotka ovat Suomen kansalaisia. Täs- tapauksessa katsotaan edelleen asuvan Suo-
30517: sä tarkoitettuja valtioiden välisiä järjestöjä messa eläkelaitoksen määräämän ajan.
30518: ovat esimerkiksi Euroopan vapaakauppaliitto
30519: (EFTA) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityk- Jos työntekijän perheineen 2 momentin pe-
30520: sen järjestö (OECD). Lisäksi Suomessa asuvik- rusteella katsottaisiin asuvan Suomessa, hän
30521: si katsottaisiin muutkin Suomen valtion pää- kuuluisi perhe-eläkelain 2 a §:n 2 momenttiin
30522: toimisessa palveluksessa ulkomailla olevat Suo- ehdotetun säännöksen perusteella myös perhe-
30523: men kansalaiset. Edellä sanottujen henkilöi- eläkelain piiriin. Edellä tarkoitetusta Suomessa
30524: den, paitsi sanottujen henkilöiden henkilöko~ asumista koskevasta kansaneläkelaitoksen pää-
30525: taisten palvelijoiden, perheenjäsenet katsottai- töksestä olisi 73 §:ään ehdotetun muutoksen
30526: siin myös Suomessa asuviksi, mikäli he eivät perusteella oikeus hakea muutosta tarkastus-
30527: oman ansiotoimintansa tai muun syyn perus- lautakunnalta sekä edelleen vakuutusoikeudel-
30528: teella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan pii- ta.
30529: riin. Heiltä ei vaadittaisi Suomen kansalaisuut- 1 c §. Pykälässä säädettäisiin diplomaattisia
30530: ta. Luettelo noudattaisi mahdollisimman tar- suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen
30531: koin diplomaattisia suhteita koskevan Wienin määräyksiä noudattaen, mitkä henkilöryhmät
30532: yleissopimuksen määräyksiä. eivät kuulu Suomen kansaneläkevakuutusjär-
30533: Kuten aikaisemminkin Suomessa asuviksi jestelmän piiriin, vaikka heidän oleskelunsa
30534: katsottaisiin suomalaisessa aluksessa palvelevat maassa jatkuisi niin kauan, että heidän voitai-
30535: Suomen kansalaiset. siin katsoa asuvan täällä.
30536: 6 1988 vp. - HE n:o 78
30537:
30538: Paitsi edellä tarkoitettuihin varsinaisiin dip- ti vähintään 10 vuotta tai jos eläkkeensaajan
30539: lomaatteihin, ulkomaisten edustustojen hallin- ulkomailla oleskelu on välttämätöntä oman tai
30540: nolliseen ja tekniseen henkilökuntaan tai edus- lähiomaisen sairauden takia. Lähiomainen voi-
30541: tuston palveluskuntaan samoin kuin ulkomais- si olla muukin henkilö kuin puoliso, lapsi tai
30542: ten diplomaattien perheenjäseniin ja yksityis- vanhempi, esimerkiksi sisko, veli, täti tai setä.
30543: palvelijoihin, säännöstä sovellettaisiin myös Keskeytettyä eläkettä alettaisiin maksaa uu-
30544: vieraiden maiden kansalaisiin, jotka palvelevat destaan sen eläkejakson eli kuukauden alusta,
30545: Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen joka lähinnä seuraisi eläkkeensaajan takaisin-
30546: erityisjärjestöjen taikka muiden valtioiden vä- muuttoa. Siltä varalta, ettei eläkkeensaaja vä-
30547: listen järjestöjen palveluksessa. littömästi ilmoittaisi paluustaan, ehdotetaan
30548: Perheenjäsenet kuuluisivat Suomen vakuu- säädettäväksi, ettei eläkettä maksettaisi takau-
30549: tuslainsäädännön piiriin, jos heidät oman an- tuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden
30550: siotoimintansa perusteella on työeläkevakuu- ajalta ennen eläkkeensaajan ilmoitusta kansan-
30551: tettu täällä tai jos he ovat asuneet Suomessa eläkelaitokselle maahan saapumisestaan.
30552: välittömästi ennen tällaiseen erityisasemaan tu- Eläkkeen maksamista ulkomaille ei kuiten-
30553: loaan. kaan tulisi keskeyttää eikä edellyttää eläkkeen-
30554: 1 d §. Säännökset Suomen kansalaisten oi- saajalta uutta hakemusta eläkkeen maksami-
30555: keuksista etuuksiin koskisivat myös Suomessa seksi ulkomaille, jos jo eläkettä myönnettäessä
30556: asuvia pakolaisia ja valtiottornia henkilöitä. on otettu huomioon henkilön asuminen ulko-
30557: 23 §. Säännöksen mukaan vieraan maan mailla. Kansainvälisiin sosiaaliturvasopimuk-
30558: kansalaisella olisi oikeus saada kansaneläkelain siin liittyy määräyksiä siitä, että sopimusmaan
30559: mukaisin edellytyksin kansaneläkettä viiden kansalaisilla on asuessaan toisessa sopimus-
30560: vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Samalla maassa oikeus saada kansaneläkkeen vanhuus-
30561: poistettaisiin nykyinen kansaneläkelain 23 §:n eläkkeen pohjaosa ja perhe-eläkkeen pohjaosa,
30562: mukainen yleinen odotusaikaa koskeva sään- jos vanhuuseläkkeensaaja tai perhe-eläkkeen
30563: nös. edunjättäjä on asunut vähintään viisi vuotta
30564: 23 a §. Kansaneläkettä ei nykyisin myönnetä yhdenjaksoisesti Suomessa.
30565: ulkomailla asuville. Säännöksessä ehdotetaan
30566: 73 §. Ehdotuksen mukaan päätökseen, joka
30567: mahdollisuutta erityisestä syystä myöntää kan-
30568: saneläkelain mukainen vanhuuseläke tai osa koskee työntekijän ja hänen perheenjäsentensä
30569: siitä, jos Suomen kansalainen 16 vuotta täytet- asumista Suomessa 1 b §:n 2 momentissa tar-
30570: koitetussa tapauksessa, voisi hakea muutosta
30571: tyään on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti
30572: tarkastuslautakunnalta sekä edelleen vakuutus-
30573: vähintään viisi vuotta ja hänen oleskelunsa
30574: oikeudelta.
30575: ulkomailla on välttämätöntä oman tai lähi-
30576: omaisen sairauden takia. Erityinen syy olisi
30577: esimerkiksi, että asianomainen ei ulkomailla
30578: saa toimeentuloa omista varoistaan eikä saa 1.2. Perhe-eläkelaki
30579: kansaneläkettä vastaavaa ulkomaista eläkettä.
30580: 25 a §. Kun vanhuuseläkeiän täyttänyt hen- 1 §. Perhe-eläkelain 1 §:ää ehdotetaan muu-
30581: kilö muuttaa Suomeen, oikeus kansaneläkkee- tettavaksi siten, että eläkeoikeus määräytyisi
30582: seen alkaa joko silloin kun hän asettuu Suo- edunsaajan asuinmaan perusteella eikä kuten
30583: meen asumaan tai odotusajan jälkeen. Ei ole tähän asti sen mukaan missä edunjättäjä kuol-
30584: tarkoituksenmukaista, että eläkkeen määrään lessaan asui. Pykälän 3 momentti ehdotetaan
30585: laskettaisiin lykkäyskorotusta siltä ajalta, jolta kumottavaksi. Vieraan maan kansalaisia kos-
30586: vakuutetulla ei ole ollut oikeutta saada kansan- kevista odotusajoista säädettäisiin muutetta-
30587: eläkettä. vaksi ehdotetussa 4 §:ssä.
30588: 41 §. Ulkomaille muuttaneelle eläkkeensaa- 2 ja 2 a §. Nämä säännökset vastaisivat edel-
30589: jalle maksettaisiin edelleen eläkettä kuten ny- lä selostettuja kansaneläkelain 1 aja 1 b §:ää.
30590: kyisinkin vuoden ajalta muutosta lukien. Tä- Jos kansaneläkelaitos on tehnyt kansaneläke-
30591: män jälkeen eläkkeensaajan olisi haettava eläk- lain 1 b §:n 2 momentin perusteella päätöksen,
30592: keen maksamisen jatkamista kansaneläke- jonka mukaan työntekijä ja hänen perheensä
30593: laitokselta. Eläke voitaisiin maksaa edelleen, katsotaan edelleen asuvan Suomessa, he kuu-
30594: jos eläkkeensaaja välittömästi ennen eläkkeen luisivat ehdotetun 2 a §:n 2 momentin perus-
30595: alkamista on asunut Suomessa yhdenjaksoises- teella myös perhe-eläkelain piiriin.
30596: 1988 vp. - HE n:o 78 7
30597:
30598: 2 b §. Niissä tapauksissa, joita tarkoitetaan myöhemmäksi. Pykälää ehdotetaan täsmennet-
30599: 2 ja 2 a §:ssä, perheenjäsenten eläkeoikeus täväksi siten, että 1 momentin toisessa virk-
30600: johdetaan puolison eli edunjättäjän työsuhtees- keessä todetaan lesken tai lapsen oikeuden
30601: ta. Edunjättäjän kuollessa työsuhde katkeaa ja eläkkeeseen alkavan siitä, kun leski tai lapsi
30602: silloin perheenjäseniä olisi pidettävä ulkomailla täyttää edellä laissa säädetyt edellytykset. Täs-
30603: asuvina. Näissä tapauksissa perhe-eläketurva ei mennys ei asiallisesti muuta pykälän aiempaa
30604: käytännössä toteutuisi. Sen vuoksi ehdotetaan sisältöä, mutta lain 2-5 momentti voitaisiin
30605: 2 b §:ssä, että perheenjäsenillä tällaisissa ta- poistaa tarpeettomina. Ulkomailla edunjättä-
30606: pauksissa olisi vuosi aikaa edunjättäjän kuole- jän kuolinhetkellä asuvan Suomen kansalaisen
30607: masta hakea eläkettä. Tänä aikana heidän oikeus perhe-eläkkeeseen alkaisi hänen muutet-
30608: ulkomailla asumisensa ei estäisi eläkkeen tuaan Suomeen ja ulkomailta muuttaneen vie-
30609: myöntämistä. raan maan kansalaisen 4 §:n edellytysten mu-
30610: 3 §. Säännös on sama kuin ehdotettu kan- kaisesti.
30611: saneläkelain 1 c § ja siinä säädettäisiin Wienin 18 §. Kohtuuttomien lopputulosten välttämi-
30612: yleissopimuksen mukaisesti tiettyjen henkilö- seksi ehdotetaan, että lapselle maksettaisiin
30613: ryhmien vapauttamisesta Suomen perhe-eläke- perhe-eläkettä Suomessa asumisvaatimuksesta
30614: vakuutuksesta. huolimatta, jos lapsen huoltajana on oikeus
30615: 4 §. Suomen kansalaisille ei esitetä karenssi- lesken eläkkeeseen.
30616: aikoja. Eläkeoikeus voisi toteutua pitkänkin
30617: ajan kuluttua kuolemantapauksen jälkeen, kun
30618: edunsaaja muuttaa Suomeen. Vieraan maan 1.3. Laki lapsen hoitotuesta
30619: kansalaisille ehdotetaan kaksi vaihtoehtoista
30620: edellytystä. Joko edunjättäjän pitäisi olla asu- 1 §. Pykälään ehdotetaan teknisiä muutok-
30621: nut vähintään viisi vuotta Suomessa välittö- sia, jotka johtuvat kansaneläkelain soveltamis-
30622: mästi ennen kuolemaansa ja edunsaajan asua alan täsmentämisestä.
30623: Suomessa edunjättäjän kuollessa taikka edun-
30624: jättäjän tai edunsaajan olla asunut Suomessa
30625: edunjättäjän kuollessa ja edunsaajan olla asu- 1.4. Vammaistukilaki
30626: nut Suomessa vähintään viisi vuotta välittö-
30627: mästi ennen etuuden saamista. Myös leskeksi 1 §. Pykälään ehdotetut muutokset johtuvat
30628: jäänyt vieraan maan kansalainen voisi siten kansaneläkelain soveltamisalasäännösten muut-
30629: Suomeen muutettuaan saada perhe-eläkkeen, tamisesta.
30630: kun hän on asunut täällä viisi vuotta. Karenssi-
30631: aikaa ei sovellettaisi perhe-eläkettä saavan les-
30632: ken huollossa olevaan lapseen. 2. Voimaantulo
30633: 4 a §. Säännökset Suomen kansalaisten oi-
30634: keuksista etuuksiin koskisivat myös Suomessa Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan 1 päi-
30635: asuvia pakolaisia tai valtiottornia henkilöitä. vänä tammikuuta 1989.
30636: 11 §. Pykälässä todetaan oikeuden eläkkee-
30637: seen alkavan vainajan kuolinpäivästä. Voimas- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30638: sa olevan pykälän 2-5 momenteissa todetaan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
30639: tapaukset, joissa oikeuden syntyminen siirtyy set:
30640: 8 1988 vp. - HE n:o 78
30641:
30642: 1.
30643: Laki
30644: kansaneläkelain muuttamisesta
30645:
30646: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30647: kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 1 §:n 2 momentti
30648: muute~aan 23 §, 25 a §:n 1 momentti, 41 § ja 73 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 2 ja '3
30649: momentti,
30650: sellaisina kuin. nii~tä ovat, 25 a §:n 1 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
30651: (670/85)_, 41 §_ osittam muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1988 annetulla lailla (123/88) ja 73 §:n 1
30652: mo~entm 5 Ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti viimeksi mainitussa laissa sekä
30653: llsätään lakiin uusi 1 a - 1 d ja 23 a § sekä 73 §:n 1 momenttiin, s~llaisena kuin se on
30654: muu~ettuna 4 päivänä hein~kuuta 1963 annetulla lailla (427 /63) ja mainitulla 5 päivänä
30655: helmikuuta 1988 annetulla lrulla, uusi 7 kohta seuraavasti:
30656:
30657: 1a § sa tarkoitettujen perheenjäsentensä katsotaan
30658: Suomessa asuvaksi katsotaan tätä lakia so- edelleen asuvan Suomessa eläkelaitoksen mää-
30659: vellettaessa myös Suomen kansalainen, joka: räämän ajan.
30660: 1) ulkomailla palvelee päätoimisesti Suomen
30661: ulkomaanedustustossa taikka Yhdistyneissä 1c §
30662: Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa Vieraan valtion kansalaisen ei katsota asu-
30663: erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välises- van Suomessa, jos hän Suomessa:
30664: sä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallis- 1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena
30665: tuu; edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana
30666: 2) palvelee Suomen valtiota päätoimisesti ul- taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen
30667: komailla; yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai
30668: 3) palvelee suomalaisessa aluksessa; tai muussa valtioiden välisessä järjestössä;
30669: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi- 2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustus-
30670: tyispalvelija. ton hallinnolliseen tai tekniseen henkilökun-
30671: Suomessa asuvaksi katsotaan myös 1 mo- taan taikka palveluskuntaan;
30672: mentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön 3) on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
30673: samassa taloudessa asuva perheenjäsen, jollei samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä
30674: hän oman ansiotoimintansa tai muun syyn oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suo-
30675: perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan men sosiaaliturvan piiriin; tai
30676: piiriin. 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
30677: tyispalvelija.
30678: 1b § Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädet-
30679: Jos Suomessa asuva henkilö suomalaisen ty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomes-
30680: työnantajansa toimesta lähetetään ulkomaille sa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
30681: suorittamaan työtä samalle työnantajalle, kat-
30682: sotaan hänen tänä aikana, kuitenkin enintään 1d §
30683: yhden vuoden ajan, asuvan Suomessa. Sama Mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansa-
30684: koskee työntekijän samassa taloudessa asuvia laisesta, sovelletaan myös Suomessa asuvaan
30685: perheenjäseniä, jolleivät he oman ansiotoimin- pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten oi-
30686: tansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelu- keusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja
30687: maan sosiaaliturvan piiriin. siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja
30688: Jos 1 momentissa tarkoitettu työskentely 78/68), sekä valtiottomaan henkilöön, jota
30689: ulkomailla jatkuu vuotta kauemmin tai jos tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeus-
30690: työntekijä suorittaa työtä ulkomailla edellisen asemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS
30691: työnantajansa ulkomaisen tytäryhtiön palve- 80/68).
30692: ~uksessa, kansaneläkelaitos voi hakemuksesta, 23 §
30693: JOka on tehty kuuden kuukauden kuluessa, Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai-
30694: päättää, että työntekijän ja hänen 1 momentis- nen, on oikeus saada tämän lain mukaisia
30695: 1988 vp. - HE n:o 78 9
30696:
30697: etuuksia, jos hän välittömästi ennen etuuden 73 §
30698: alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos-
30699: sa vähintään viisi vuotta. ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihen-
30700: kilön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen
30701: 23 a § muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan,
30702: Suomen kansalaiselle voidaan erityisestä jos päätös koskee:
30703: syystä sen estämättä, ettei hän asu Suomessa,
30704: myöntää tämän lain mukainen vanhuuseläke 5) korvausta matkasta, jonka vakuutettu on
30705: tai osa siitä, jos hän 16 vuotta täytettyään on eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai
30706: asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään 46 §:ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä
30707: viisi vuotta ja hänen oleskelunsa ulkomailla on matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34 §:ssä
30708: välttämätöntä oman tai lähiomaisen sairauden säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen tai työ-
30709: takia. huollon saamiseksi, jos eläkelaitos on sitoutu-
30710: nut korvaamaan matkan kustannukset;
30711: 25 a § 6) hoitotukea; tai
30712: Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden 7) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä
30713: iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, asumista Suomessa 1 b §:n 2 momentissa tar-
30714: pohjaosaa ja lisäosaa korotetaan yhdellä pro- koitetuissa tapauksissa.
30715: sentilla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan
30716: alkaminen lykkääntyy. Tällöin ei kuitenkaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuu-
30717: oteta huomioon kuukautta, jolta vakuutetulla tusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläk-
30718: ei ole ollut oikeutta saada kansaneläkettä. keeseen taikka 1 momentin 2, 6 tai 7 kohdassa
30719: tarkoitettuja tapauksia.
30720: Tässä pykälässä tarkoitettu valituskirjelmä
30721: 41 § on annettava eläkelaitoksen paikallistoimistolle
30722: Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele- tai asianomaiselle valitusviranomaiselle vii-
30723: valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä meistään kolmantenakymmenentenä päivänä
30724: on suoritettu vuoden ajalta sen kuukauden siitä, kun valittaja on saanut tiedon päätökses-
30725: päättymisestä, jonka aikana eläkkeensaaja on tä.
30726: poistunut maasta. Jos kuitenkin eläkkeensaaja
30727: on välittömästi ennen eläkkeen alkamista asu-
30728: nut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään 10 Tämä laki tulee voimaan päivänä
30729: vuotta tai jos ulkomailla oleskelu on välttämä- kuuta 198 .
30730: töntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomaisensa Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
30731: sairauden takia, eläke maksetaan hakemukses- eläketapahtuma on sattunut ennen lain voi-
30732: ta määräajaksi tai toistaiseksi ulkomailla olos- maantuloa. Ratkaistaessa vakuutetun oikeutta
30733: ta huolimatta. eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisai-
30734: Eläkkeensaajan palattua Suomeen asumaan ka Suomessa ennen lain voimaantuloa.
30735: aletaan 1 momentin mukaisesti keskeytettyä Tämä laki ei estä sellaisen eläkkeen jatka-
30736: eläkettä maksaa sen kuukauden alusta, joka mista, joka on alkanut ennen lain voimaantu-
30737: lähinnä seuraa eläkkeensaajan maahan saapu- loa.
30738: mista. Eläkettä ei kuitenkaan makseta takautu- Jos eläkkeensaaja ennen tämän lain voi-
30739: vasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajal- maantuloa on muuttanut ulkomaille, sovelle-
30740: ta ennen eläkkeensaajan ilmoitusta eläkelaitok- taan eläkkeen jatkamisesta päätettäessä kan-
30741: selle maahan saapumisestaan. saneläkelain 41 §:n 1 momenttia, sellaisena
30742: Mitä edellä on sanottu eläkkeen maksamisen kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetus-
30743: keskeyttämisestä ulkomailla oleskelevalle eläk- sa laissa (123/88) edellyttäen, että oleskelu
30744: keensaajalle, ei sovelleta henkilöön, jolle eläke ulkomailla jatkuu yhdenjaksoisena.
30745: on myönnetty hänen jo asuessaan ulkomailla.
30746:
30747:
30748:
30749:
30750: 2 370468H
30751: 10 1988 vp. - HE n:o 78
30752:
30753: 2.
30754: Laki
30755: perhe-eläkelain muuttamisesta
30756:
30757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30758: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 1 §:n 3 momentti,
30759: sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589/78),
30760: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2-4 ja 11 § sekä 18 §:n 1 momentti,
30761: näistä 1 §:n 1 momentti ja 11 § sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä heinäkuuta 1978
30762: annetussa laissa sekä 18 §:n 1 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (100/83),
30763: ja
30764: lisätään lakiin uusi 2 a, 2 b ja 4 a § seuraavasti:
30765:
30766: 1§ komailla työskentelevä työntekijä ja hänen
30767: Suomessa asuvalle henkilölle myönnetään perheenjäsenensä kuuluvat kansaneläkelain pii-
30768: perhe-eläkkeenä leskeneläke ja lapseneläke riin eläkelaitoksen määräämän ajan, heidän
30769: sekä leskelle koulutustukea sen mukaan kuin katsotaan tämän ajan asuvan Suomessa myös
30770: tässä laissa säädetään. tätä lakia sovellettaessa.
30771:
30772: 2b§
30773: 2§ Jos edunsaajan on 2 tai 2 a §:ssä tarkoite-
30774: Suomessa asuvaksi katsotaan tätä lakia so- tuissa tapauksissa katsottu asuvan Suomessa
30775: vellettaessa myös Suomen kansalainen, joka: edunjättäjän perheenjäsenenä, ei se seikka,
30776: 1) ulkomailla palvelee päätoimisesti Suomen että hän edunjättäjän kuoleman jälkeen jää
30777: ulkomaanedustustossa taikka Yhdistyneissä ulkomaille asumaan, ole esteenä eläkkeen
30778: Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa myöntämiselle, jos eläkettä haetaan vuoden
30779: erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välises- kuluessa edunjättäjän kuolemasta.
30780: sä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallis-
30781: tuu; 3§
30782: 2) palvelee Suomen valtiota päätoimisesti ul- Vieraan valtion kansalaisen ei katsota asu-
30783: komailla; van Suomessa, jos hän Suomessa:
30784: 3) palvelee suomalaisessa aluksessa; tai 1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena
30785: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi- edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana
30786: tyispalvelija. taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen
30787: Suomessa asuvaksi katsotaan myös 1 mo- yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai
30788: mentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön muussa valtioiden välisessä järjestössä;
30789: samassa taloudessa asuva perheenjäsen, jollei 2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustus-
30790: hän oman ansiotoimintansa tai muun syyn ton hallinnolliseen tai tekniseen henkilökun-
30791: perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan taan taikka palveluskuntaan;
30792: piiriin. 3) on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
30793: samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä
30794: 2a§ oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suo-
30795: Jos Suomessa asuva henkilö suomalaisen men sosiaaliturvan piiriin; tai
30796: työnantajansa toimesta lähetetään ulkomaille 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
30797: suorittamaan työtä samalle työnantajalle, kat- tyispalvelija.
30798: sotaan hänen tänä aikana, kuitenkin enintään Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädet-
30799: yhden vuoden ajan, asuvan Suomessa. Sama ty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomes-
30800: koskee työntekijän samassa taloudessa asuvia sa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
30801: perheenjäseniä, jolleivät he oman ansiotoimin-
30802: tansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelu- 4 §
30803: maan sosiaaliturvan piiriin. Suomessa asuvalle henkilölle, joka ei ole
30804: Jos kansaneläkelaitos on kansaneläkelain Suomen kansalainen, myönnetään tämän lain
30805: (347 /56) 1 b §:n perusteella päättänyt, että ul- mukaisia etuuksia edellyttäen, että:
30806: 1988 vp. - HE n:o 78 11
30807:
30808: 1) edunjättäjä välittömästi ennen kuole- 18 §
30809: maansa oli asunut vähintään viisi vuotta Suo- Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
30810: messa ja edunsaaja asui Suomessa edunjättä- vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä on
30811: jän kuollessa; tai säädetty kansaneläkelain 35, 37-42, 42 b-43,
30812: 2) joko edunjättäjä tai edunsaaja asui Suo- 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-
30813: messa edunjättäjän kuollessa ja edunsaaja on 88 a §:ssä, kuitenkin siten, että kansaneläke-
30814: asunut Suomessa vähintään viisi vuotta välittö- lain 41 §:n säännöksessä olevan 10 vuoden
30815: mästi ennen etuuden saamista. Suomessa asumisvaatimuksen estämättä lap-
30816: Kuitenkaan 1 momentin säännöstä, jonka seneläke voidaan suorittaa lapselle, jonka
30817: mukaan edellytetään edunsaajan asumista Suo- huoltaja saa leskeneläkettä saman edunjättäjän
30818: messa vähintään viisi vuotta, ei sovelleta lap- jälkeen, ja siten, ettei kansaneläkelain 42 b §:n
30819: seen, jos henkilö, jonka huollossa lapsi on, saa 1 momentin viimeistä virkettä sovelleta. Sa-
30820: leskeneläkettä saman edunjättäjän jälkeen. moin on vastaavasti voimassa, mitä on säädet-
30821: ty eläkkeensaajien asumistukilaissa sekä kan-
30822: 4a§ saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avus-
30823: Mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansa- tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa
30824: laisesta, sovelletaan myös Suomessa asuvaan laissa (348/56).
30825: pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten oi-
30826: keusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja
30827: siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
30828: 78/68), sekä valtiottomaan henkilöön, jota kuuta 198 .
30829: tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeus- Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
30830: asemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS edunjättäjä on kuollut ennen lain voimaantu-
30831: 80/68). loa. Ratkaistaessa edunsaajan oikeutta perhe-
30832: eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisai-
30833: 11 § ka Suomessa ennen lain voimaantuloa.
30834: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa Tämä laki ei estä sellaisen perhe-eläkkeen
30835: edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai jatkamista, joka on alkanut ennen lain voi-
30836: lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta maantuloa.
30837: eläkkeeseen, alkaa oikeus eläkkeeseen siitä,
30838: kun leski tai lapsi täyttää edellä tässä laissa
30839: säädetyt edellytykset.
30840:
30841:
30842:
30843:
30844: 3.
30845: Laki
30846: lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
30847:
30848: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969
30849: annetun lain (444/69) 1 § näin kuuluvaksi:
30850:
30851: 1§ Hoitotukeen ei ole oikeutta lapsella, jonka
30852: Suomessa asuvalla lapsella on oikeus hoito- huoltaja kansaneläkelain 1 c §:n perusteella ei
30853: tukeen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. ole kansaneläkelain mukaan vakuutettu.
30854: Tämän lain mukaiseen hoitotukeen on oikeu-
30855: tettu myös ulkomailla asuva lapsi, jonka huol- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30856: taja on vakuutettu kansaneläkelain mukaan. kuuta 198 .
30857: 12 1988 vp. - HE n:o 78
30858:
30859: 4.
30860: Laki
30861: vammaistukilain 8 §:n muuttamisesta
30862:
30863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistu-
30864: kilain (124/88) 8 § näin kuuluvaksi:
30865:
30866: 8§
30867: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- misesta elinkustannuksiin annetussa laissa
30868: vin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain (348/56) on säädetty.
30869: 1-1 d, 23, 34-39, 39 b-43, 44-46, 67, 69,
30870: 73, 74, 75 ja 79-88 a §:ssä sekä kansaneläke- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30871: laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito- kuuta 198 .
30872:
30873:
30874: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
30875:
30876:
30877: Tasavallan Presidentti
30878: MAUNO KOIVISTO
30879:
30880:
30881:
30882:
30883: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
30884: 1988 vp. - HE n:o 78 13
30885:
30886: Liite
30887: 1.
30888: Laki
30889: kansaneläkelain muuttamisesta
30890:
30891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30892: kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 1 §:n 2 momentti,
30893: muutetaan 23 §, 25 a §:n 1 momentti, 41 § ja 73 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3
30894: momentti,
30895: sellaisina kuin niistä ovat, 25 a §:n 1 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
30896: (670/85), 41 § osittain muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1988 annetulla lailla (123/88) ja 73 §:n 1
30897: momentin 5 ja 6 kohta sekä 2 ja 3 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä
30898: lisätään lakiin uusi 1 a - 1 d ja 23 a § sekä 73 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on
30899: muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetulla lailla (427 /63) ja mainitulla 5 päivänä
30900: helmikuuta 1988 annetulla lailla, uusi 7 kohta seuraavasti:
30901:
30902: Voimassa oleva laki Ehdotus
30903: 1§
30904:
30905: Vieraan vallan lähetystöön tai konsulinviras- (2 mom. kumotaan)
30906: toon kuuluvat henkilöt palvelusväkineen eivät
30907: ole tämän lain mukaan vakuutettuja, jos he
30908: ovat ulkomaan kansalaisia.
30909: 1a §
30910: Suomessa asuvaksi katsotaan tätä lakia so-
30911: vel/ettaessa myös Suomen kansalainen, joka:
30912: 1) ulkomailla palvelee päätoimisesti Suomen
30913: ulkomaanedustustossa taikka Yhdistyneissä
30914: Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa
30915: erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välises-
30916: sä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallis-
30917: tuu;
30918: 2) palvelee Suomen valtiota päätoimisesti ul-
30919: komailla;
30920: 3) palvelee suomalaisessa aluksessa; tai
30921: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
30922: tyispalvelija.
30923: Suomessa asuvaksi katsotaan myös 1 mo-
30924: mentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
30925: samassa taloudessa asuva perheenjäsen, jollei
30926: hän oman ansiotoimintansa tai muun syyn
30927: perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan
30928: piiriin.
30929: 1b §
30930: Jos Suomessa asuva henkilö suomalaisen
30931: työnantajansa toimesta lähetetään ulkomaille
30932: suorittamaan työtä samalle työnantajalle, kat-
30933: sotaan hänen tänä aikana, kuitenkin enintään
30934: yhden vuoden ajan, asuvan Suomessa. Sama
30935: koskee työntekijän samassa taloudessa asuvia
30936: 14 1988 vp. - HE n:o 78
30937:
30938: Voimassa oleva laki Ehdotus
30939: perheenjäseniä, jolleivät he oman ansiotoimin-
30940: tansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelu-
30941: maan sosiaaliturvan piiriin.
30942: Jos 1 momentissa tarkoitettu työskentely
30943: ulkomailla jatkuu vuotta kauemmin tai jos
30944: työntekijä suorittaa työtä ulkomailla edellisen
30945: työnantajansa ulkomaisen tytäryhtiön palve-
30946: luksessa, kansaneläkelaitos voi hakemuksesta,
30947: joka on tehty kuuden kuukauden kuluessa,
30948: päättää, että työntekijän ja hänen 1 momentis-
30949: sa tarkoitettujen perheenjäsentensä katsotaan
30950: edelleen asuvan Suomessa eläkelaitoksen mää-
30951: räämän ajan.
30952:
30953: 1c §
30954: Vieraan valtion kansalaisen ei katsota asu-
30955: van Suomessa, jos hän Suomessa:
30956: 1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena
30957: edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana
30958: taikka Yhdistyneissä kansakunnissa tai sen yh-
30959: teydessä toimivassa erityisjärjestössä tai muus-
30960: sa valtioiden välisessä järjestössä;
30961: 2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustus-
30962: ton hallinnolliseen tai tekniseen henkilökun-
30963: taan taikka palveluskuntaan;
30964: 3) on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
30965: samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä
30966: oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suo-
30967: men sosiaaliturvan piiriin; tai
30968: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
30969: tyispalvelija.
30970: Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädet-
30971: ty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomes-
30972: sa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
30973:
30974: 1d §
30975: Mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansa-
30976: laisesta, sovelletaan myös Suomessa asuvaan
30977: pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten oi-
30978: keusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja
30979: siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja
30980: 78/68), sekä valtiottomaan henkilöön, jota
30981: tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeus-
30982: asemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS
30983: 80/68).
30984: 23 § 23 §
30985: Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muutta- Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai-
30986: neelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän on nen, on oikeus saada tämän lain mukaisia
30987: asunut Suomessa yhtämittaisesti viisi vuotta. etuuksia, jos hän välittömästi ennen etuuden
30988: Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytettyään alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes-
30989: on yli puolet ajasta ja vähintään viisi vuotta sa vähintään viisi vuotta.
30990: 1988 vp. - HE n:o 78 15
30991:
30992: Voimassa oleva laki Ehdotus
30993: asunut Suomessa, maksetaan kansaneläkettä
30994: vuoden kuluttua siitä, kun hän on muuttanut
30995: Suomeen asumaan.
30996: Se aika, jonka Suomen kansalainen on ollut
30997: Suomen valtion, suomalaisen yhdyskunnan ta-
30998: hi sellaisen laitoksen, yrityksen tai yhdistyksen,
30999: jolla on kotipaikka Suomessa, vakinaisessa
31000: palveluksessa ulkomailla ja saanut siitä pää-
31001: asiallisen toimeentulonsa, luetaan tätä pykälää
31002: sovellettaessa hänen hyväkseen samalla tavoin
31003: kuin se aika, jonka hän on asunut Suomessa.
31004: 23 a §
31005: Suomen kansalaiselle voidaan erityisestä
31006: syystä sen estämättä, ettei hän asu Suomessa,
31007: myöntää tämän lain mukainen vanhuuseläke
31008: tai osa siitä, jos hän 16 vuotta täytettyään on
31009: asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään
31010: viisi vuotta ja hänen o/eskelunsa ulkomailla on
31011: välttämätöntä oman tai lähiomaisen sairauden
31012: takia.
31013: 25 a § 25 a §
31014: Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden
31015: iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta,
31016: pohjaosaa ja lisäosaa korotetaan yhdellä pro- pohjaosaa ja lisäosaa korotetaan yhdellä pro-
31017: sentilla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen sentilla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen
31018: alkaminen lykkääntyy. alkaminen lykkääntyy. Tällöin ei kuitenkaan
31019: oteta huomioon kuukautta, jolta vakuutetulla
31020: ei ole ollut oikeutta saada kansaneläkettä.
31021:
31022: 41 § 41 §
31023: Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele- Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele-
31024: valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä
31025: on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson on suoritettu vuoden ajalta sen kuukauden
31026: päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeen- päättymisestä, jonka aikana eläkkeensaaja on
31027: saaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaajan poistunut maasta. Jos kuitenkin eläkkeensaaja
31028: oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä syy, on välittömästi ennen eläkkeen alkamista asu-
31029: eläkkeen pohjaosa ja, jos erityset syyt sitä nut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään JO
31030: puoltavat, myös eläkkeen lisäosa sekä eläkkee- vuotta tai jos ulkomailla oleskelu on välttämä-
31031: seen kuuluva lapsikorotus, puolisolisä sekä töntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomaisensa
31032: apulisä tai hoitolisä voidaan senkin jälkee mää- sairauden takia, eläke maksetaan hakemukses-
31033: rätä maksettavaksi määräajaksi kerrallaan. ta määräajaksi tai toistaiseksi ulkomailla o/os-
31034: ta huolimatta.
31035: Eläkkeensaajan palattua Suomeen asumaan Eläkkeensaajan palattua Suomeen asumaan
31036: aletaan eläkettä, jonka maksaminen on ollut aletaan 1 momentin mukaisesti keskeytettyä
31037: keskeytettynä 1 momentissa mainitusta syystä, eläkettä maksaa sen kuukauden alusta, joka
31038: maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan maahan saapu-
31039: lähinnä seuraa eläkkeensaajan ilmoitettua elä- mista. Eläkettä ei kuitenkaan makseta takautu-
31040: kelaitokselle maahan saapumisestaan. vasti pitemmällä kuin kuuden kuukauden ajal-
31041: ta ennen eläkkeensaajan ilmoitusta eläkelaitok-
31042: selle maahan saapumisestaan.
31043: 16 1988 vp. - HE n:o 78
31044:
31045: Voimassa oleva laki Ehdotus
31046: Mitä edellä on sanottu eläkkeen maksamisen
31047: keskeyttämisestä ulkomailla oleskelevalle eläk-
31048: keensaajalle, ei sovelleta henkilöön, jolle eläke
31049: on myönnetty hänen jo asuessaan ulkomailla.
31050: 73 § 73 §
31051: Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos- Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos-
31052: ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihen- ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimihen-
31053: kilön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen kilön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen
31054: muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan, muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan,
31055: jos päätös koskee: jos päätös koskee:
31056:
31057: 5) korvausta matkasta, jonka vakuutettu on 5) korvausta matkasta, jonka vakuutettu on
31058: eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai
31059: 46 §:ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä 46 §:ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä
31060: matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34 §:ssä matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34 §:ssä
31061: säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen tai työ- säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen tai työ-
31062: huollon saamiseksi, milloin eläkelaitos on si- huollon saamiseksi, jos eläkelaitos on sitoutu-
31063: toutunut korvaamaan matkan kustannukset; nut korvaamaan matkan kustannukset;
31064: tai
31065: 6) hoitotukea. 6) hoitotukea; tai
31066: 7) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä
31067: asumista Suomessa 1 b §:n 2 momentissa tar-
31068: koitetuissa tapauksissa.
31069: Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan
31070: päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuu- päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuu-
31071: tusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläk- tusoikeudelta, jos päätös koskee oikeutta eläk-
31072: keeseen tai 1 momentin 2 kohdassa mainittuja keeseen taikka 1 momentin 2, 6 tai 7 kohdassa
31073: tapauksia. tarkoitettuja tapauksia.
31074: Tässä pykälässä tarkoitettu hakemus ja vali- Tässä pykälässä tarkoitettu valituskirjelmä
31075: tuskirjelmä on annettava eläkelaitoksen piiri- on annettava eläkelaitoksen paikallistoimistolle
31076: asiamiehelle tai asianomaiselle valitusvirano- tai asianomaiselle valitusviranomaiselle vii-
31077: maiselle viimeistään kolmantenakymmenente- meistään kolmantenakymmenentenä päivänä
31078: nä päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja siitä, kun valittaja on saanut tiedon päätökses-
31079: on saanut tiedon päätöksestä. tä.
31080:
31081:
31082:
31083:
31084: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31085: kuuta 198 .
31086: Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
31087: eläketapahtuma on sattunut ennen lain voi-
31088: maantuloa. Ratkaistaesso vakuutetun oikeutta
31089: eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisai-
31090: ka Suomessa ennen lain voimaantuloa.
31091: Tämä laki ei estä sellaisen eläkkeen jatka-
31092: mista, joka on alkanut ennen lain voimaantu-
31093: loa.
31094: Jos eläkkeensaaja ennen tämän lain voi-
31095: maantuloa on muuttanut ulkomaille, sovelle-
31096: taan eläkkeen jatkamisesta päätettäessä kan-
31097: 1988 vp. - HE n:o 78 17
31098:
31099: Voimassa oleva laki Ehdotus
31100:
31101: saneläkelain 41 §:n 1 momenttia, sellaisena
31102: kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetus-
31103: sa laissa (123/88) edellyttäen, että oleskelu
31104: ulkomailla jatkuu yhdenjaksoisena.
31105:
31106:
31107:
31108:
31109: 2.
31110: Laki
31111: perhe-eläkelain muuttamisesta
31112:
31113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31114: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 1 §:n 3 momentti,
31115: sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589178),
31116: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2-4 ja 11 § sekä 18 §:n 1 momentti,
31117: näistä 1 §:n 1 momentti ja 11 § sellaisina kuin ne ovat mainitussa 28 päivänä heinäkuuta 1978
31118: annetussa laissa sekä 18 §:n 1 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (100/83),
31119: ja
31120: lisätään lakiin uusi 2 a, 2 b ja 4 a § seuraavasti:
31121:
31122: Voimassa oleva laki Ehdotus
31123: 1§ 1§
31124: Suomessa asuvan henkilön kuoltua suorite- Suomessa asuvalle henkilölle myönnetään
31125: taan perhe-eläkkeenä Ieskeneläkettä ja lapsen- perhe-eläkkeenä leskeneläke ja lapseneläke
31126: eläkettä sekä leskelle koulutustukea sen mu- sekä leskelle koulutustukea sen mukaan kuin
31127: kaan kuin tässä laissa säädetään. tässä laissa säädetään.
31128: -----~---·-----
31129:
31130: Jos edunjättäjä 4i ole Suo3en kansalainen, (3 mom. kumotaan)
31131: suoritetaan tämän (ain mukai ta etuutta vain,
31132: jos hän on asunur Suomess . viimeiset viisi
31133: vuotta ennen kuolemaansa. '
31134: 2§ 2§
31135: Suomessa asuvaksi katsotaan myös Suomen Suomessa asuvaksi katsotaan tätä lakia so-
31136: diplomaattisen, lähetetyn konsuli- tai kaupalli- vellettaessa myös Suomen kansalainen, joka:
31137: sen edustajan virastossa taikka Yhdistyneissä 1) ulkomailla palvelee päätoimisesti Suomen
31138: Kansakunnissa, sen yhteydessä toimivassa eri- ulkomaanedustustossa taikka Yhdistyneissä
31139: tyisjärjestössä tai tähän verrattavassa kansain- Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa
31140: välisessä järjestössä palveleva Suomen kansa- erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välises-
31141: lainen, hänen puolisonsa ja 21 vuotta nuorem- sä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallis-
31142: pi lapsensa, hänen henkilökohtaisessa palve- tuu;
31143: luksessaan oleva Suomen kansalainen sekä 2) palvelee Suomen valtiota päätoimisesti ul-
31144: henkilö, joka palvelee suomalaisessa aluksessa. komailla;
31145: 3 370468H
31146: 18 1988 vp. - HE n:o 78
31147:
31148: Voimassa oleva laki Ehdotus
31149: 3) palvelee suomalaisessa aluksessa; tai
31150: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
31151: tyispalvelija.
31152: Suomen kansalaisen, joka on Suomen val- Suomessa asuvaksi katsotaan myös 1 mo-
31153: tion, suomalaisen yhdyskunnan tahi sellaisen mentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
31154: säätiön, laitoksen, yrityksen tai yhdistyksen, samassa taloudessa asuva perheenjäsen, jollei
31155: jolla on kotipaikka Suomessa, päätoimen luon- hän oman ansiotoimintansa tai muun syyn
31156: toisessa vakinaisessa palveluksessa ulkomailla, perusteella kuulu oleskelumaan sosiaaliturvan
31157: katsotaan myös asuvan Suomessa. piiriin.
31158: 2a§
31159: Jos Suomessa asuva henkilö suomalaisen
31160: työnantajansa toimesta lähetetään ulkomaille
31161: suorittamaan työtä samalle työnantajalle, kat-
31162: sotaan hänen tänä aikana, kuitenkin enintään
31163: yhden vuoden ajan, asuvan Suomessa. Sama
31164: koskee työntekijän samassa taloudessa asuvia
31165: perheenjäseniä, jolleivät he oman ansiotoimin-
31166: tansa tai muun syyn perusteella kuulu oleskelu-
31167: maan sosiaaliturvan piiriin.
31168: Jos kansaneläkelaitos on kansaneläkelain
31169: (347 /56) 1 b §:n perusteella päättänyt, että ul-
31170: komailla työskentelevä työntekijä ja hänen
31171: perheenjäsenensä kuuluvat kansaneläkelain pii-
31172: riin eläkelaitoksen määräämän ajan, heidän
31173: katsotaan tämän ajan asuvan Suomessa myös
31174: tätä lakia sovellettaessa.
31175: 2b §
31176: Jos edunsaajan on 2 tai 2 a §:ssä tarkoite-
31177: tuissa tapauksissa katsottu asuvan Suomessa
31178: edunjättäjän perheenjäsenenä, ei se seikka,
31179: että hän edunjättäjän kuoleman jälkeen jää
31180: ulkomaille asumaan, ole esteenä eläkkeen
31181: myöntämiselle, jos eltikettä haetaan vuoden
31182: kuluessa edunjättäjtln kuolemasta.
31183: 3§ 3§
31184: Suomessa asuvat vieraan valtion lähetys- Vieraan valtion kansalaisen ei katsota asu-
31185: töön, kauppaedustustoon tai konsulinvirastoon van Suomessa, jos hän Suomessa:
31186: kuuluvat taikka Yhdistyneiden kansakuntien, 1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena
31187: sen erityisjärjestön tai tähän verrattavan kan- edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana
31188: sainvälisen järjestön palveluksessa olevat hen- taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen
31189: kilöt palvelusväkineen eivät ole tämän lain yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai
31190: alaisia, jos he ovat ulkomaan kansalaisia. muussa valtioiden välisessä järjestössä;
31191: 2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustus-
31192: ton hallinnolliseen tai tekniseen henkilökun-
31193: taan taikka palveluskuntaan;
31194: 3) on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön
31195: samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä
31196: oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suo-
31197: men sosiaaliturvan piiriin; tai
31198: 1988 vp. - HE n:o 78 19
31199:
31200: Voimassa oleva laki Ehdotus
31201: 4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksi-
31202: tyispalvelija.
31203: Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädet-
31204: ty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomes-
31205: sa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.
31206:
31207: 4§ 4§
31208: Suomeen asumaan muuttaneen henkilön Suomessa asuvalle henkilölle, joka ei ole
31209: kuoltua suoritetaan tämän lain mukaista etuut- Suomen kansalainen, myönnetään tämän lain
31210: ta vain sellaiselle edunsaajalle, joka ennen mukaisia etuuksia edellyttäen, että:
31211: edunjättäjän kuolemaa on muuttanut Suomeen 1) edunjättäjä välittömästi ennen kuole-
31212: asumaan. maansa oli asunut vähintään viisi vuotta Suo-
31213: messa ja edunsaaja asui Suomessa edunjättä-
31214: jän kuollessa; tai
31215: 2) joko edunjättäjä tai edunsaaja asui Suo-
31216: messa edunjättäjän kuollessa ja edunsaaja on
31217: asunut Suomessa vähintään viisi vuotta välittö-
31218: mästi ennen etuuden saamista.
31219: Kuitenkaan 1 momentin säännöstä, jonka
31220: mukaan edellytetään edunsaajan asumista Suo-
31221: messa vähintään viisi vuotta, ei sovelleta lap-
31222: seen, jos henkilö, jonka huollossa lapsi on, saa
31223: leskeneläkettä saman edunjättäjän jälkeen.
31224: 4a§
31225: Mitä tässä laissa on säädetty Suomen kansa-
31226: laisesta, sovelletaan myös Suomessa asuvaan
31227: pakolaiseen, jota tarkoitetaan pakolaisten oi-
31228: keusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja
31229: siihen liittyvässä pöytäkirjassa (SopS 77 ja
31230: 78168), sekä valtiottomaan henkilöön, jota
31231: tarkoitetaan valtiotlomien henkilöiden oikeus-
31232: asemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS
31233: 80/68).
31234:
31235: 11§ 11§
31236: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa
31237: edunjättajän kuolinpäivästä, jollei siitä, mitä edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai
31238: jäljempänä tässä pykälässä säädetään, muuta lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta
31239: johdu. eläkkeeseen, alkaa oikeus eläkkeeseen siitä,
31240: Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen kun leski tai lapsi täyttää edellä tässä laissa
31241: lapsen oikeus lapseneläkkeeseen alkaa lapsen säädetyt edellytykset.
31242: syntymästä.
31243: Jos lapsella edunjättäjän kuollessa tai lapsen
31244: täyttäessä 16 vuotta ei ole oikeutta lapseneläk-
31245: keeseen, 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan,
31246: alkaa hänen oikeutensa eläkkeeseen siitä, kun
31247: hän täyttää sanotussa kohdassa tarkoitetut
31248: edellytykset.
31249: Jos lapsi edunjättäjän kuollessa ei ole lesken
31250: huollettavana, alkaa lesken 9 a §:n 1 momen-
31251: 20 1988 vp. - HE n:o 78
31252:
31253: Voimassa oleva laki Ehdotus
31254:
31255: tin 2 kohdan ja 9 b §:n 1 kohdan mukainen
31256: oikeus eläkkeeseen, kun lapsi tulee hänen huol-
31257: lettavakseen.
31258: Jos leski tai lapsi edunjättäjän kuollessa saa
31259: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-
31260: eläkettä tai leski kansaneläkelain mukaista
31261: työttömyyseläkettä ja sanotut eläkkeet myö-
31262: hemmin lakkaavat, oikeus jatkoeläkkeeseen ja
31263: lapseneläkkeeseen alkaa sanottujen eläkkeiden
31264: päättymisestä.
31265: 18 §
31266: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- Jollei tästä laista muuta, seuraa, on soveltu-
31267: vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä on vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä on
31268: säädetty kansaneläkelain 35, 37-42, 42 b-43, säädetty kansaneläkelain 3~, 37-42, 42 b-43,
31269: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-
31270: 88 a §:ssä, kuitenkin siten, ettei kansaneläke- 88 a §:ssä, kuitenkin siten, että kansaneläke-
31271: lain 42 b §:n 1 momentin viimeistä virkettä lain 41 §:n säännöksessä olevan JO vuoden
31272: sovelleta, eläkkeensaajien asumistukilaissa Suomessa asumisvaatimuksen estämättä lap-
31273: sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden seneläke voidaan suorittaa lapselle, jonka
31274: ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 huoltaja saa leskeneläkettä saman edunjättäjän
31275: päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/ jälkeen, ja siten, ettei kansaneläkelain 42 b §:n
31276: 56). 1 momentin viimeistä virkettä sovelleta. Sa-
31277: moin on vastaavasti voimassa, mitä on säädet-
31278: ty eläkkeensaajien asumistukilaissa sekä kan-
31279: saneläkelaissa säädettyjen <;!läkkeiden ja avus-
31280: tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa
31281: laissa (348/56).
31282:
31283:
31284: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31285: kuuta 198 .
31286: Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun
31287: edunjättäjä on kuollut ennen lain voimaantu-
31288: loa. Ratkaistaesso edunsaajan oikeutta perhe-
31289: eläkkeeseen otetaan huomioon myös asumisai-
31290: ka Suomessa ennen lain voimaantuloa.
31291: Tämä laki ei estä sellaisen perhe-eläkkeen
31292: jatkamista, joka on alkanut ennen lain voi-
31293: maantuloa.
31294: 1988 vp. - HE n:o 78 21
31295:
31296: 3.
31297: Laki
31298: lapsen hoitotuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
31299:
31300: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969
31301: annetun lain (444/69) 1 § näin kuuluvaksi:
31302:
31303: Voimassa oleva laki Ehdotus
31304: 1§ 1§
31305: Suomessa asuvalla lapsella on oikeus hoito- Suomessa asuvalla lapsella on oikeus hoito-
31306: tukeen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. tukeen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
31307: Tämän lain mukaiseen hoitotukeen on oikeu-
31308: tettu myös ulkomailla asuva lapsi, jonka huol-
31309: Iaja on vakuutettu kansaneläkelain mukaan.
31310: Hoitotukea ei kuitenkaan suoriteta lapselle, Hoitotukeen ei ole oikeutta lapsella, jonka
31311: jonka huoltaja kansaneläkelain 1 §:n 2 mo- huoltaja kansaneläkelain 1 c §:n perusteella ei
31312: mentin säännöksen perusteella ei ole kansan- ole kansaneläkelain mukaan vakuutettu.
31313: eläkelain mukaan vakuutettu.
31314:
31315: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31316: kuuta 198 .
31317:
31318:
31319:
31320:
31321: 4.
31322: Laki
31323: vammaistukilain 8 §:n muuttamisesta
31324:
31325: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistu-
31326: kilain (124/88) 8 § näin kuuluvaksi:
31327:
31328: Voimassa oleva laki Ehdotus
31329: 8 § 8§
31330: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-
31331: vin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain vin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain
31332: 1,23, 34-39, 39 b-43, 44-46, 67, 69, 73, 74, 1-1 d, 23, 34-39, 39 b-43, 44-46, 67, 69,
31333: 75 ja 79-88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa 73, 74, 75 ja 79-88 a §:ssä sekä kansaneläke-
31334: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises- laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito-
31335: ta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 misesta elinkustannuksiin annetussa laissa
31336: annetussa laissa (348/56) on säädetty. (348/56) on säädetty.
31337:
31338: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31339: kuuta 198 .
31340: 1988 vp. - HE n:o 79
31341:
31342:
31343:
31344:
31345: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain
31346: muuttamisesta
31347:
31348:
31349:
31350:
31351: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31352:
31353: Esityksessä ehdotetaan valtion virkamiesla- tokselle ylimpiä virkoja lukuun ottamatta. Ny-
31354: kia muutettavaksi siten, että korkeakoulujen, kyisin kaikki näiden virastojen ja laitosten
31355: eräiden valtion tutkimuslaitosten, Valtionhal- virat perustetaan, lakkautetaan ja niitä koske-
31356: linnon kehittämiskeskuksen, Teknologian ke- vat virkajärjestelyt tehdään asetuksella. Minis-
31357: hittämiskeskuksen ja säteilyturvakeskuksen teriön päätöksellä virka voidaan siirtää muu-
31358: virkojen perustamista, lakkauttamista ja siirtä- hun yksikköön kuin mihin se on perustettu.
31359: mistä sekä viran nimen, opetusalan ja tehtävä-
31360: piirin muuttamista koskeva päätösvalta annet- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
31361: taisiin pääosin asianomaiselle virastolle tai lai- päivänä tammikuuta 1989.
31362:
31363:
31364:
31365:
31366: YLEISPERUSTELUT
31367:
31368: 1. Esityksen tavoitteet ja niiden tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Korkea-
31369: toteuttaminen koulujen toimintaedellytyksiä pyritään paran-
31370: tamaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä
31371: 1.1. Tavoitteet annetun lain (1052/86) ja valtioneuvoston 26
31372: päivänä syyskuuta 1986 tekemän päätöksen
31373: Julkista hallintoa pyritään eri toimenpitein mukaan tavoitteena voimavarojen ja toimin-
31374: kehittämään siten, että hallinnon toiminta pa- nan tuloksellisuuden lisääminen. Edellä maini-
31375: remmin vastaisi kansalaisten ja yhteiskunnan tun valtioneuvoston päätöksen mukaan tarkoi-
31376: tarpeita. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää tuksena on lisätä korkeakoulujen päätösvaltaa
31377: muun muassa valtion virastojen ja laitosten, niille osoitettujen voimavarojen käytössä ja
31378: jäljempänä virastojen, päätösvallan lisäämistä parantaa korkeakoulujen sisäisiä johtamisedel-
31379: ja niiden yksityiskohtaisen ohjauksen karsimis- lytyksiä. Korkeakoulujen päätösvallan lisäämi-
31380: ta. Joustavuutta on tarpeen lisätä antamalla nen niille osoitettujen määrärahojen käytössä
31381: virastoille nykyistä suurempi liikkumavara joh- on aloitettu vuoden 1988 tulo- ja menoarvios-
31382: tamisessa, kehittämisessä ja voimavarojen koh- sa. Edellä esitetyt tavoitteet soveltuvat korkea-
31383: dentamisessa uudelleen. Valtion liikelaitosten koulujen lisäksi varsinkin valtion muihin tutki-
31384: osalta nämä periaatteet ovat saaneet jo ilmauk- mus- ja kehittämistyötä suorittaviin virastoi-
31385: sensa valtion liikelaitoksista annetussa laissa hin.
31386: (627 /87). Korkeakoulujen ja valtion tutkimus- ja ke-
31387: Yhteiskunnassamme tapahtuvat muutokset hittämistoimintaa harjoittavien virastojen toi-
31388: edellyttävät erityistoimia muun muassa tieteen, minnan tehostaminen edellyttää, että näillä
31389: 380652C
31390: 2 1988 vp. - HE n:o 79
31391:
31392: yksiköillä olisi myös henkilöstövoimavarojen 2. Nykyinen tilanne ja asian
31393: kohdentamisessa mahdollisimman paljon pää- valmistelu
31394: tösvaltaa. Henkilöstö on näiden yksiköiden
31395: tärkein voimavara. Tarkoituksenmukaisesta 2.1. Nykyinen tilanne
31396: henkilöstörakenteesta, henkilöstön oikeasta
31397: kohdentamisesta ja mahdollisuudesta jousta- 2.1.1. Lainsäädäntö
31398: viin muutoksiin riippuu, pystyvätkö korkea-
31399: koulut ja tutkimus- ja kehittämisyksiköt vas- Valtion virkojen perustamis- ja muuttamis-
31400: taamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Näi- menettelyä on uudistettu vuoden 1988 alusta
31401: den yksiköiden virkajärjestelmän tulee mah- voimaan tulleilla lailla Suomen Hallitusmuo-
31402: dollistaa niiden varsinaisten tehtävien eli ope- don muuttamisesta (754/86) ja valtion virka-
31403: tuksen, tutkimuksen ja kehitystyön tehokas mieslailla. Virat perustetaan tulo- ja menoarvi-
31404: hoitaminen. ossa palkkauksiin osoitettujen määrärahojen
31405: Valtionhallinnossa tarkistetaan virkasuhteen rajoissa. Virat perustetaan asetuksella, jolla
31406: ja työsopimussuhteen käyttöä siten, että virka- säädetään viran palkkausluokka. Virat lakkau-
31407: suhde on valtion pääasiallinen palvelussuhde. tetaan niin ikään asetuksella. Näin vapautuvia
31408: Tämä merkitsee erityisesti korkeakouluissa ja määrärahoja voidaan käyttää uusien virkojen
31409: myös valtion tutkimus- ja kehittämisyksiköissä perustamiseen. Viran nimi, opetusala ja tehtä-
31410: virkasuhteen käytön laajentumista. Asianomai- väpiiri voidaan muuttaa asetuksella. Ministe-
31411: sella virastolla on ollut toimivalta päättää työ- riön päätöksellä virka saadaan siirtää virastos-
31412: sopimussuhteessa olevan henkilöstön toimijär- sa muuhun yksikköön kuin mihin se on perus-
31413: jestelyistä. Tämä toimivalta on tarpeen turvata tettu.
31414: myös kyseisen henkilöstön siirtyessä virkasuh- Viran lakkauttamista tarkoittava asetus ja
31415: teeseen, mikä edellyttää virkojen perustamis- siihen liittyvä viran perustamisasetus on ilmoi-
31416: ja virkajärjestelymenettelyn tarkistamista. tettava eduskunnan puhemiehelle. Asetus on
31417: kumottava, jos eduskunta niin päättää (laki
31418: valtion virkojen täyttämisestä eräissä tapauk-
31419: sissa ja eräiden asetusten toimittamisesta edus-
31420: kunnalle, 762/86).
31421: 1.2. Keinot Poikkeus edellä kuvatusta virkojen perus-
31422: tamis- ja järjestelymenettelystä on säädetty
31423: valtion liikelaitoksista annetussa laissa. Lain
31424: Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamisek- mukaan liikelaitokset päättävät virkojensa pe-
31425: si ehdotetaan, että korkeakouluille sekä suu- rustamisesta ja virkajärjestelyistä, jos niin lai-
31426: rimmille valtion tutkimuslaitoksille ja kehittä- toskohtaisella lailla säädetään.
31427: misyksiköille annetaan päätösvalta itse perus-
31428: taa, lakkauttaa ja siirtää pääosa viroistaan
31429: sekä muuttaa näiden virkojen nimet, opetusala 2.1.2. Käytäntö
31430: ja tehtäväpiiri. Vain valtion virkamieslain
31431: (755/86) 5 §:n 2 momentin mukaan tulo- ja Valtion virkamieslakia sovellettiin ensimmäi-
31432: menoarviossa eriteltävät virat, johto- ja pääl- sen kerran vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi-
31433: likkötehtäviä varten perustetut tai perustetta- tyksen valmistelussa. Esittäessään tulo- ja me-
31434: vat virat sekä asetuksella säädettävää palkka- noarvioehdotuksessaan virkojen perustamista
31435: luokkaa ylempään palkkaluokkaan kuuluvat ja lakkauttamista virastot tekivät yksilöidyt
31436: virat perustettaisiin, lakkautettaisiin ja niitä ehdotukset perustettavien ja lakkautettavien
31437: koskevat virkajärjestelyt tehtäisiin asetuksella. virkojen nimistä ja palkkausluokista. Asian-
31438: Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaan omainen ministeriö puolestaan teki vastaavan
31439: liikelaitoksilla on oikeus itse päättää virkojensa esityksen valtiovarainministeriölle. Asiaa val-
31440: perustamisesta ja virkajärjestelyistä, jos niin tiovarainministeriössä valmisteltaessa muiden
31441: laitoskohtaisella lailla säädetään. Eduskunnan kuin tulo- ja menoarviossa eriteitävien virkojen
31442: käsiteltävänä oleva laki posti- ja telelaitoksesta nimet ja palkkausluokat poistettiin tulo- ja
31443: on ensimmäinen laitoskohtainen laki, johon menoarvioesityksestä. Samalla kun hallitus an-
31444: sisältyisi laitoksen valta perustaa virkoja ja toi esityksen eduskunnalle, valtioneuvosto teki
31445: tehdä virkajärjestelyt. periaatepäätöksen tulo- ja menoarvioesityksen
31446: 1988 vp. - HE n:o 79 3
31447:
31448: perusteella perustettavien ja lakkautettavien lujen virkojen perustamista ja järjestelyä kos-
31449: virkojen nimistä ja palkkausluokista. Edus- kevan päätösvallan antamista pääosin korkea-
31450: kunnan hyväksyttyä tulo- ja menoarvioesityk- kouluille.
31451: sen virat perustettiin ja lakkautettiin asetuksil- Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova-
31452: la. rainministeriössä virkatyönä. Tällöin esityk-
31453: Valtion virkamieslain mukaisia virkajärjeste- seen lisättiin virkojen perustamismenettelyä ja
31454: lyjä ovat virkojen lakkauttaminen ja siihen virkajärjestelyjä koskevan päätösvallan siirtä-
31455: liittyvä virkojen perustaminen, virkojen nimien minen työryhmän korkeakoulujen osalta eh-
31456: muuttaminen, opetusalan tai tehtäväpiirin dottamia periaatteita noudattaen myös eräille
31457: muuttaminen ja virkojen siirtäminen. Virkajär- muille henkilöstöjärjestelyjen joustavuustar-
31458: jestelymenettelyn piiriin kuuluvat kaikki val- peiltaan korkeakouluihin verrattaville valtion-
31459: tion virkamieslaissa tarkoitetut osa- ja kokoai- hallinnon yksiköille eli suurimmille valtion tut-
31460: kaiset virat lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitet- kimuslaitoksille, Valtionhallinnon kehittämis-
31461: tuja tulo- ja menoarviossa eriteltäviä virkoja keskukselle, Teknologian kehittämiskeskuksel-
31462: lukuun ottamatta. le ja säteilyturvakeskukselle.
31463: Virasto tekee virkajärjestelystä esityksen
31464: asianomaiselle ministeriölle. Ministeriö puoles-
31465: taan esittelee virkajärjestelyä tarkoittavan ase-
31466: 3. Esityksen hallinnolliset ja
31467: tuksen taikka siirron osalta tekee sitä koskevan
31468: taloudelliset vaikutukset
31469: päätöksen. Ministeriön on pyydettävä ennen
31470: asetuksen antamista asiasta valtiovarainminis-
31471: teriön palkkaosaston lausunto. Esitys kokonaisuudessaan yksinkertaistaa
31472: huomattavasti päätöksentekoa niiden virasto-
31473: jen viroista, joita esitys koskee vähentämällä
31474: 2.2. Asian valmistelu asioiden moniportaista käsittelyä ja virkoja
31475: koskevien esitysten tekoon liittyvää hallinnol-
31476: Valtiovarainministeriö asetti 26 pa1vana lista työtä. Perustettavista viroista muun muas-
31477: marraskuuta 1987 työryhmän selvittämään sa ei tehtäisi valtioneuvoston periaatepäätöstä
31478: korkeakoulujen virkojen perustamismenette- eikä virkajärjestelyjä ilmoitettaisi eduskunnal-
31479: lyä. Työryhmässä olivat edustettuina valtiova- le. Virkojen perustamista ja virkajärjestelyjä
31480: rainministeriö, opetusministeriö, korkeakoulut koskevia päätöksiä eivät myöskään valtioneu-
31481: ja korkeakouluissa toimivat edustavimmat vir- vosto ja tasavallan presidentti käsittelisi kuten
31482: kamiesyhdistykset. Työryhmä ehdotti yksimie- nykyisin niitä koskevia asetuksia annettaessa.
31483: lisessä muistiossaan (1988: VM 5) korkeakou- Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
31484:
31485:
31486:
31487:
31488: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31489:
31490:
31491: 1. Lakiehdotuksen perustelut 7 §:n mukaan viran nimi, opetusala ja tehtävä-
31492: piiri saadaan muuttaa asetuksella. Lain 8 §:n
31493: 8 a §. Valtion virkamieslain 5 §:n 1 momen- mukaan virka voidaan ministeriön päätöksellä
31494: tin mukaan virkoja voidaan perustaa tulo- ja siirtää samassa virastossa muuhun yksikköön
31495: menoarviossa palkkauksiin osoitettujen määrä- kuin mihin se on perustettu.
31496: rahojen rajoissa. Tulo- ja menoarvion perus- Lakiehdotuksen mukaan korkeakoulut, ase-
31497: teluissa on ilmoitettava sellaisten perustettavien tuksella säädettävät valtion tutkimuslaitokset,
31498: päätoimisten virkojen lukumäärä ja pääasial- Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Teknolo-
31499: linen tehtäväalue, joita ei ole saman pykälän 2 gian kehittämiskeskus ja säteilyturvakeskus
31500: momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoarvi- voisivat sen estämättä, mitä valtion virkamies-
31501: ossa. Valtion virkamieslain 6 §:n mukaan virat lain 6-8 §:ssä on säädetty, perustaa virat ja
31502: perustetaan ja lakkautetaan asetuksella. Lain suorittaa niitä koskevat virkajärjestelyt asetuk-
31503: 4 1988 vp. - HE n:o 79
31504:
31505: sella säädettävin edellytyksin. Asetuksella olisi lyvirkoja ja johto- ja päällikkötehtäviä varten
31506: kuitenkin aina perustettava virat ja suoritetta- perustettuja tai perustettavia virkoja koskevas-
31507: va virkajärjestelyt kysymyksen ollessa valtion ta rajoituksesta. Palkkausluokkaraja on tar-
31508: virkamieslain 5 §:n 2 momentin mukaan tulo- koitus määrätä siten, että hallinnollisesti tär-
31509: ja menoarviossa eriteltävistä viroista sekä keimmät virat perustetaan ja niiden virkajär-
31510: johto- ja päällikkötehtäviä varten perustetuista jestelyt tehdään asetuksella. Viraston tutkimus-
31511: tai perustettavista viroista. Päätöksellä, jolla ja suunnittelutehtäviä varten tarvittavien virko-
31512: virka perustetaan, määrättäisiin myös viran jen osalta perustamis- ja virkajärjestelytoimi-
31513: nimi ja palkkausluokka tai se muu peruste, valta annettaisiin muita virkoja laajemmin
31514: jonka mukaan viran palkkaus määräytyy. asianomaiselle virastolle, koska kyseiset virat
31515: Ehdotus ei merkitsisi muutosta eduskunnalle ovat viraston tuloksellisen toiminnan kannalta
31516: annettavaan tulo- ja menoarvioesitykseen. Pe- erityisen merkityksellisiä. Edellytyksenä kui-
31517: rustettavien virkojen lukumäärä ja pääasial- tenkin on, ettei tällaiseen virkaan liity huomat-
31518: linen tehtäväalue olisi ilmoitettava kuten ny- tavaa julkisen vallan käyttämistä.
31519: kyisinkin. Määrärahaesityksiin lakiehdotukses- Asetuksella on myös tarkoitus säätää, että
31520: sa tarkoitettujen virastojen olisi liitettävä tulo- virka saadaan virkajärjestelyin perustaa enin-
31521: ja menoarvioesityksen laadintaa varten tarvit- tään siihen ylimpään palkkausluokkaan, jossa
31522: tavat selvitykset. Eduskunnan hyväksyttyä asianomaisessa virastossa on vastaavia virkoja.
31523: tulo- ja menoarvioesityksen virasto perustaisi Jos virastossa ei ole vastaavia virkoja, virka
31524: virat omalla päätöksellään. saataisiin perustaa enintään siihen ylimpään
31525: Tarkoituksenmukaisemman virkarakenteen palkkausluokkaan, jossa vastaavia virkoja on
31526: aikaansaamiseksi lakiehdotuksessa tarkoitettu muissa valtion virastoissa.
31527: virasto voisi varainhoitovuoden aikana itse ase- Asetuksella on tarkoitus säätää myös ne
31528: tuksella säädettävin edellytyksin virkajärjeste- valtion tutkimuslaitokset, jotka voisivat itse
31529: lyin lakkauttaa virkoja ja käyttää vapautuvia perustaa virkoja ja suorittaa virkajärjestelyjä.
31530: määrärahoja uusien virkojen perustamiseen sil- Näitä olisivat ne virastot, joilla toimintansa
31531: loin, kun ei ole kysymys tulo- ja menoarviossa luonteen vuoksi on erityistä tarvetta joustavien
31532: eriteltävistä viroista eikä johto- ja päällikkö- henkilöstöjärjestelyjen suorittamiseen.
31533: tehtäviä varten perustetuista tai perustettavista Valmistellessaan tulo- ja menoarvioesityk-
31534: viroista. Edellä mainittujen virkojen osalta la- seen tai lisämenoarvioesitykseen liittyviä ehdo-
31535: kiehdotuksessa tarkoitettu virasto saisi myös tuksia virkojen perustamisesta tai lakkauttami-
31536: itse päättää viran nimen muuttamisesta ja vi- sesta sekä valmistellessaan virkajärjestelyjä vi-
31537: ran siirtämisestä viraston sisällä yksiköstä toi- rastojen tulee varata asianomaisille virkamies-
31538: seen. Korkeakoulu voisi lisäksi itse päättää yhdistyksille tilaisuus näkökantojensa esittämi-
31539: opetus- tai tutkimustehtäviä varten korkeakou- seen.
31540: luun perustetun viran opetusalan tai tehtäväpii-
31541: rin muuttamisesta. Virkajärjestelyjen ilmoitta-
31542: minen eduskunnalle ja eduskunnan mahdolli- 2. Tarkemmat säännökset
31543: suus päättää virkajärjestelyn kumoamisesta ei
31544: koske lakiehdotuksessa tarkoitetun viraston
31545: Tarkemmat säännökset esityksessä tarkoitet-
31546: päättämiä virkajärjestelyjä.
31547: tujen virastojen toimivallasta perustaa ja lak-
31548: Viraston tulee huolehtia siitä, että perus-
31549: tettavien virkojen nimet vastaavat virkojen teh- kauttaa virat sekä tehdä virkajärjestelyjä an-
31550: täviä. Virkajärjestelyjä voidaan käyttää tarkoi- nettaisiin asetuksella.
31551: tuksenmukaisemman virkarakenteen aikaan-
31552: saamiseksi, ei sen sijaan keinona muuttaa vir-
31553: kojen palkkausta. 3. Voimaantulo
31554: Asetuksella on tarkoitus säätää, että lakieh-
31555: dotuksessa tarkoitettu virasto saisi perustaa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
31556: määrättyyn palkkausluokkaan ja sitä alempiin päivänä tammikuuta 1989.
31557: palkkausluokkiin kuuluvat virat ja tehdä niitä
31558: koskevat virkajärjestelyt. Asetuksella ei voitai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
31559: si poiketa ehdotetun 8 a §:n sisältämästä eritte- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
31560: 1988 vp. - HE n:o 79 5
31561:
31562: Laki
31563: valtion virkamieslain muuttamisesta
31564:
31565: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä lokakuuta 1986 annettuun valtion
31566: virkamieslakiin (755/86) uusi 8 a § seuraavasti:
31567:
31568: 8a§
31569: Sen estämättä mitä edellä on säädetty viran 2) Valtionhallinnon kehittämiskeskus;
31570: perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran 3) Teknologian kehittämiskeskus;
31571: nimen, opetusalan ja tehtäväpiirin muuttami- 4) säteilyturvakeskus; sekä
31572: sesta asetuksella sekä viran siirtämisestä minis- 5) asetuksella säädettävät valtion tutkimus-
31573: teriön päätöksellä, seuraavien virastojen perus- laitokset.
31574: palkkaiset virat, lukuun ottamatta 5 §:n 2 mo- Asetuksella säädetään tarkemmin 1 momen-
31575: mentissa tarkoitettuja ja muita johto- ja pääl- tissa tarkoitettujen päätösten edellytyksistä.
31576: likkötehtäviä varten perustettuja tai perustetta-
31577: via sekä näihin asetuksella rinnastettavia virko- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31578: ja, perustaa ja lakkauttaa asianomainen viras- kuuta 198 .
31579: to, joka myös saa muuttaa viran nimen, ope- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31580: tusalan ja tehtäväpiirin sekä siirtää viran: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31581: 1) korkeakoulut; menpiteisiin.
31582:
31583: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
31584:
31585:
31586: Tasavallan Presidentti
31587: MAUNO KOIVISTO
31588:
31589:
31590:
31591:
31592: Ministeri Ulla Puolanne
31593: 1988 vp. - HE n:o 80
31594:
31595:
31596:
31597:
31598: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lannoiteverosta anne-
31599: tun lain 4 §:n ja rehnseosverosta annetun lain 4 §:n muuttami-
31600: sesta
31601:
31602:
31603:
31604:
31605: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31606:
31607: Maataloustuotannon vähenemisen vuoksi alkuvuoden tasolle ja rehuseosveron maara,
31608: maatalouden markkinointivastuuosuuden kat- kaksi penniä kilolta, poistettavaksi heinäkuun
31609: tamiseen tarvitaan suunniteltua vähemmän va- 1988 alusta vuoden loppuun.
31610: roja. Tämän vuoksi voidaan lannoiteveron ja
31611: rehuseosveron tuottoa alentaa yhteensä 50 mil- Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti
31612: joonalla markalla vuonna 1988. Tämän mukai- kun eduskunta on ne hyväksynyt. Muutokset
31613: sesti ehdotetaan lannoiteveron määrää alennet- on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston
31614: tavaksi 10 pennistä kolmeen penniin kilolta päätöksellä 15 päivästä kesäkuuta ja 1 päivästä
31615: kesäkuun 15 päivästä 1988 vuoden loppuun eli heinäkuuta 1988.
31616:
31617:
31618:
31619:
31620: PERUSTELUT
31621:
31622: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset
31623:
31624: Lannoitteista on kannettu valmisteveroa Vuoden 1987 kesän kadon seurauksena maa-
31625: vuoden 1976 heinäkuun alusta ja rehuseoksista taloustuotanto on vähentynyt siinä määrin,
31626: vuoden 1983 alusta. Lannoiteverolla ja rehuse- että maatalous ei joudu vastaamaan ylijäämien
31627: osverolla on kerätty osa siitä maatalouden vientikustannuksista. Koska maatalouden
31628: osuudesta, jolla maatalouden on osallistuttava markkinointivastuuosuuden kattamiseen ei ku-
31629: maatalouden ylituotannon viennistä valtiolle luvana vuonna tarvita aiemmin arvioitua mää-
31630: aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Muu osa rää, maatalouden markkinointineuvosto on eh-
31631: maatalouden osuudesta on kerätty maatalous- dottanut, että lannoiteveron korotuksesta luo-
31632: tuotteiden markkinoimismaksuina. vuttaisiin ja veron määrä pysyisi kolmena pen-
31633: ninä kilolta vuoden 1988 loppuun ja että rehu-
31634: Lannoiteveron määrä on voimassa olevan seosvero, kaksi penniä kilolta, poistettaisiin
31635: lain (964/87) mukaan 3 penniä kilolta 1 päiväs- vuoden 1988 loppuun. Muutokset alentaisivat
31636: tä tammikuuta 14 päivään kesäkuuta 1988 ja lannoiteveron ja rehuseosveron tuottoa kuluva-
31637: 10 penniä kilolta 15 päivästä kesäkuuta 31 na vuonna yhteensä noin 50 miljoonalla mar-
31638: päivään joulukuuta 1988. Rehuseosveroa kan- kalla.
31639: netaan (L 966/87) kaksi penniä kilolta vuonna Edellä todetun perusteella ehdotetaan lan-
31640: 1988.
31641: noiteverosta annetun lain 4 §:ää muutettavaksi
31642: Nykyisillä veroperusteilla lannoiteveroa ker- siten, että lannoiteveron määrä olisi kolme
31643: tyisi kuluvana vuonna noin 75 miljoonaa penniä kilolta 15 päivästä kesäkuuta vuoden
31644: markkaa ja rehuseosveroa noin 20 miljoonaa 1988 loppuun. Rehuseosverosta annetun lain
31645: markkaa. 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että
31646: 3807731
31647: 2 1988 vp. - HE n:o 80
31648:
31649: rehuseosvero poistettaisiin heinäkuun alusta mästi sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksy-
31650: vuoden 1988 loppuun. nyt esityksen.
31651: Lannoiteveron ja rehuseosveron muutokset
31652: on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston
31653: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- päätöksellä 15 päivästä kesäkuuta 1988 ja 1
31654: tukset päivästä heinäkuuta 1988.
31655:
31656: Ehdotetut muutokset vähentävät lannoiteve- 5. Säätämisjärjestys
31657: ron tuottoa kuluvana vuonna arviolta 40 mil-
31658: joonaa markkaa ja rehuseosveron tuottoa 10 Koska lakiehdotukset eivät koske uutta tai
31659: miljoonaa markkaa. Verojen muutokset vä- lisättyä veroa, ne olisi käsiteltävä valtiopäivä-
31660: hentävät maatalouden kustannuksia, koska ne järjestyksen 66 §:n mukaisessa normaalissa
31661: otetaan huomioon lannoitteiden ja rehuseosten säätämisjärjestyksessä.
31662: hinnoissa.
31663: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
31664: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
31665: 4. Voimaantulo set:
31666:
31667: Lait on tarkoitus saattaa voimaan välittö-
31668:
31669:
31670:
31671:
31672: 1.
31673: Laki
31674: lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31675:
31676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
31677: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (964/87), näin
31678: kuuluvaksi:
31679:
31680: 4§
31681: Lannoiteveroa on suoritettava 3 penniä ki- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31682: lolta 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulu- kuuta 1988.
31683: kuuta 1988.
31684: 1988 vp. - HE n:o 80 3
31685:
31686: 2.
31687: Laki
31688: rehnseosverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31689:
31690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rehuseosverosta 30 päivänä joulukuuta 1982
31691: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (966/87), näin
31692: kuuluvaksi:
31693:
31694: 4 §
31695: Rehuseosveroa on suoritettava 2 penniä ki- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31696: lolta. kuuta 1988.
31697: Rehuseosveroa ei ole suoritettava 1 päivästä
31698: heinäkuuta 31 päivään joulukuuta 1988.
31699:
31700:
31701: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
31702:
31703:
31704: Tasavallan Presidentti
31705: MAUNO KOIVISTO
31706:
31707:
31708:
31709:
31710: Ministeri Ulla Puolanne
31711: 4 1988 vp. - HE n:o 80
31712:
31713: Liite
31714:
31715: 1.
31716: Laki
31717: lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31718:
31719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
31720: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (964/87), näin
31721: kuuluvaksi:
31722: Voimassa oleva laki Ehdotus
31723:
31724: 4§ 4§
31725: Lannoiteveroa on suoritettava 3 penniä ki- Lannoiteveroa on suoritettava 3 penniä ki-
31726: lolta 1 päivästä tammikuuta 14 päivään kesä- lolta 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulu-
31727: kuuta 1988 ja JO penniä kilolta 15 päivästä kuuta 1988.
31728: kesäkuuta 31 päivään joulukuuta 1988.
31729: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31730: kuuta 1988.
31731:
31732:
31733: 2.
31734: Laki
31735: rehnseosverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
31736:
31737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rehuseosverosta 30 päivänä joulukuuta 1982
31738: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (966/87), näin
31739: kuuluvaksi:
31740:
31741: Voimassa oleva laki Ehdotus
31742: 4§ 4§
31743: Rehuseosveroa on suoritettava 2 penniä ki- Rehuseosveroa on suoritettava 2 penniä ki-
31744: lolta. lolta.
31745: Rehuseosveroa ei ole suoritettava 1 päivästä
31746: heinäkuuta 31 päivään joulukuuta 1988.
31747:
31748: Tämä laki tulee voimaan päivänä
31749: kuuta 1988.
31750: 1988 vp. - HE n:o 81
31751:
31752:
31753:
31754:
31755: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen
31756: siirtymisvelvollisten virkamiesten puolisoille maksettavasta eri-
31757: tyiskorvauksesta
31758:
31759:
31760:
31761:
31762: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31763:
31764: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
31765: jonka mukaan ulkoasiainhallinnon ulkomaan- tykseen vuodelle 1989 ja on tarkoitettu käsitel-
31766: edustuksessa palvelevien siirtymisvelvollisten täväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu
31767: virkamiesten mukana seuraaville puolisoille tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta
31768: maksettaisiin erityistä korvausta ansiotulojen 1989.
31769: pois jäämisestä eläketurvaan aiheutuvasta vai-
31770: kutuksesta.
31771:
31772:
31773:
31774:
31775: YLEISPERUSTELUT
31776:
31777: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu koskea ulkomaalaista työvoimaa yleensä, tai
31778: muutos oman maan kansalaisten työnsaanti on turvat-
31779: tu erityisammattialoja koskevilla ammattipäte-
31780: Naisten työssäkäynnin yleistymisen ja avio- vyysmääräyksillä. Työn saantia saattavat ra-
31781: liiton merkityksen osittaisen muuttumisen joittaa yleiset asenteet, jotka koskevat yleensä
31782: vuoksi puolisoiden toimeentuloturvan perustan naisten tai tiettyä sosiaaliluokkaa edustavien
31783: muodostaa yhä suuremmassa määrin kumman- puolisoiden ansiotyötä. Mikäli ansiotyö sinän-
31784: kin puolison ansiotyö tai sen perusteella myön- sä on mahdollista, edellyttää sen aloittaminen
31785: nettävä oma eläke. Vastaavasti tilapäinenkin yleensä työluvan saantia asemamaan viran-
31786: työstä poissaolo vaikuttaa yleensä vähentävästi omaisilta.
31787: työeläketurvaan. Pysyvä työstä poissaolo ikä- Siirtymisvelvollisen virkamiehen mukana
31788: vuosien 23-64 välisen ajan johtaa siihen, että muuttava puoliso menettää usein työpaikkansa
31789: työeläketurvaa ei muodostu osaksikaan. kotimaassa. Vuosia kestävät ja käytännön syis-
31790: Ulkomaanedustuksessa palvelevan virkamie- tä epäsäännöllisesti toistuvat ulkomaanpalve-
31791: hen puolison oman ammatin harjoittaminen tai lun jaksot johtavat siihen, että puolisot irtaan-
31792: muu ansiotyö asemamaassa on harvoin mah- tuvat kotimaan työmarkkinoilta. Jollei virka-
31793: dollista. Sopivan tai koulutusta vastaavan työn vapautta tai sitä vastaavaa lomaa ole myönnet-
31794: saaminen vieraskieliselle, maassa väliaikaisesti ty, myös Suomeen palatessa on ilmennyt vai-
31795: asuvalle henkilölle ei ole helppoa. Myös ulko- keuksia työn saannissa.
31796: asiainministeriön mahdollisuudet edistää virka- Koska työeläke edellyttää perusteekseen
31797: miesten puolisoiden työhön pääsyä ovat rajoi- virka- tai työsuhdetta taikka yrittäjätoimintaa,
31798: tetut. Monissa maissa virkamiesten puolisoiden puolisoille ei edellä selostetuista syistä yleensä
31799: on mahdotonta olla ansiotyössä maan lakien kartu työeläkettä sinä aikana, jonka he ovat
31800: tai yleisten asenteiden vuoksi. Lait saattavat ulkomailla.
31801: 3805431
31802: 2 1988 vp. - HE n:o 81
31803:
31804: Puolisoiden yleensä puutteelliseksi jäävän valtiovarainministeriössä yhteistyössä ulkoasi-
31805: työeläketurvan kompensoimiseksi heille ehdo- ainministeriön kanssa soveltuvin osin tämän
31806: tetaan maksettavaksi erityiskorvausta, jonka järjestelmän periaatteiden mukaisesti.
31807: suuruus määräytyisi sen ajan mukaan, jonka Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi-
31808: puoliso on asunut yhdessä ulkomailla avio- tyksen yleisperusteluissa on todettu, että halli-
31809: puolisonsa, virantoimituksessa olevan siirty- tuksella on tarkoitus antaa keväällä 1988 Edus-
31810: misvelvollisen ulkoasiainhallinnon virkamiehen kunnalle esitys ulkoasiainhallinnon ulkomaan-
31811: kanssa. Korvauksen määrään eivät vaikuttaisi edustuksessa palvelevien siirtymisvelvollisten
31812: puolisoiden yksilölliset olosuhteet, kuten esi- virkamiesten puolisoille maksettavasta erityis-
31813: merkiksi koulutus, ansiotaso tai aikaisempi korvauksesta.
31814: työ ura.
31815:
31816: 3. Esityksen vaikutukset
31817: 2. Asian valmistelu ja valmiste-
31818: luaineisto
31819: Ulkoasiainhallinnon virkamiesten siirtymis-
31820: Ruotsissa on vuoden 1986 alusta ollut voi- velvollisuudesta on säädetty ulkoasiainhallin-
31821: massa asetus (Förordning om särskild ersätt- nosta annetussa laissa (1164/87) ja asetuksessa
31822: ning till medföljande make till tjänsteman (1069/86). Siirtymisvelvollisia virkamiehiä ul-
31823: inom utrikesförvaltningen; Statens arbetsgivar- koasiainhallinnossa on noin 300.
31824: verks författningssamling 1985: 10), jonka mu- Korvausjärjestelmän piiriin tulisi noin 200
31825: kaan ulkomaanhallinnon virkamiehen mukana puolisoa. Korvauksia tulisi maksettavaksi en-
31826: ulkomaille seuranneet puolisot saavat erillistä simmäisenä vuonna noin 95 000 markkaa.
31827: korvausta ulkomailla asuttujen vuosien perus- Vuonna 2000 korvauksia maksettaisiin arviolta
31828: teella. Tämä on korvaus menetetyistä niin sa- noin 550 000 markkaa.
31829: notuista ATP- eli työeläkepisteistä, jotka kas- Korvaushakemukset käsittelisi ja korvaukset
31830: vattavat kansaneläkkeen lisäksi heille aikanaan maksaisi valtiokonttori nykyisellä henkilöstöl-
31831: myönnettävää eläkettä. Esitys on valmisteltu lään, joten henkilölisäyksiä ei tarvittaisi.
31832:
31833:
31834:
31835:
31836: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31837:
31838: 1. Lakiehdotuksen perustelut 3 §. Siirtymäkauden aikana korvausta voisi-
31839: vat saada vain vuonna 1918 tai myöhemmin
31840: 1 §. Lain soveltamisen edellytykseksi ehdo- syntyneiden ja 1 päivänä tammikuuta 1984 tai
31841: tetaan, että puoliso on asunut asemamaassa myöhemmin ulkoasiainhallinnon virassa ollei-
31842: yhdessä virkamiespuolisonsa kanssa ja että vir- den virkamiesten puolisot.
31843: kamies on siirtymisvelvollinen ulkoasiainhallin- 4 §. Erityiskorvaukseen oikeuttavaa aikaa
31844: nosta annettujen säännösten ja määräysten laskettaessa vuonna 1919 tai aikaisemmin syn-
31845: nojalla. Puolisoiden edellytetään olleen avio- tyneelle puolisolle otettaisiin huomioon aika
31846: liitossa asemamaassa asumisen aikana. Oikeus vuoden 1969 alusta lukien. Ajan laskeminen
31847: korvauksen saamiseen säilyy, vaikka puolisoi- olisi porrastettu siten, että vuotta nuoremmat
31848: den avioliitto olisi päättynyt. Täten sekä virka- puolisot saisivat lukea hyväkseen aina yhden
31849: miehen entinen että nykyinen puoliso saattavat lisävuoden taaksepäin. Aikaa ennen vuotta
31850: olla samanaikaisesti oikeutettuja korvaukseen. 1960 ei kuitenkaan enää luettaisi hyväksi.
31851: 2 §. Erityiskorvauksen saamiseksi ehdote- Pykälän 2 momentin mukaan ei myöskään
31852: taan, että puoliso on ennen 65 vuoden iän aikaa, jonka puoliso on itse ollut ulkomaan-
31853: täyttämistä asunut yhdessä tai useammassa edustuksessa päätoimisessa palveluksessa, luet-
31854: asemamaassa yhteensä vähintään 120 kuukaut- taisi hyväksi, koska tämä aika on hänelle
31855: ta. työeläkkeeseen oikeuttavaa palvelusta.
31856: 1988 vp. - HE n:o 81 3
31857:
31858: 5 §. Korvauksen määräksi ehdotetaan 86 vauksen määrä tarkistettaisiin samoin kuin
31859: markkaa vuodessa jokaiselta 4 §:n mukaisesti työeläkkeiden määrät.
31860: lasketulta lukumäärältään 48 ylittävältä kuu- 9 §. Korvaushakemukset käsittelisi ja kor-
31861: kaudelta. Jos huomioon otettavaa aikaa olisi vaukset myöntäisi ja maksaisi valtiokonttori.
31862: 120 kuukautta, korvauksen määrä olisi 6 192 10-12 §. Pykälissä olisivat säännökset
31863: markkaa vuodessa, mikä olisi pienin maksetta- muutoksenhausta erityiskorvausta koskevassa
31864: va korvaus. asiassa, erityiskorvauksen maksamisesta sil-
31865: 6 §. Koska ehdotetun erityiskorvauksen tar- loin, kun valtiokonttori on tehnyt esityksen
31866: koituksena on täydentää pieneksi jäävää työ- erityiskorvausta koskevan lainvoimaisen pää-
31867: tai perhe-eläkettä, sen maksaminen ei ole pe- töksen purkamisesta sekä säännökset aiheetto-
31868: rusteltua riittävän työ- tai perhe-eläkkeen saa- masti maksetun erityiskorvauksen takaisinperi-
31869: valle puolisolle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että misestä.
31870: korvausta maksettaisiin vain siltä osin kuin sen 13 §. Pykälässä annettaisiin valtiovarainmi-
31871: ja työeläkkeiden yhteismäärä on enintään nisteriölle oikeus antaa tarvittaessa tarkempia
31872: 5 870 markkaa kuukaudessa. Määrä vastaa määräyksiä lain täytäntöönpanosta.
31873: Ruotsissa säädettyä vastaavaa rajamäärää. 14 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaan-
31874: 7 §. Ikärajaksi korvauksen saamiselle ehdo- tulosta. Pykälän 2 momentissa olisi säännös
31875: tetaan 65 vuoden ikää siten, että korvaus siitä, että lain 5 ja 6 §:ssä säädetyt markka-
31876: maksettaisiin aikaisintaan sen kalenterikuukau- määrät vastaavat vuoden 1988 niin sanottua
31877: den alusta, jonka aikana mainittu ikä täyttyy. TEL-indeksiä.
31878: Samoin kuin työeläkejärjestelmässä eläkettä,
31879: myöskään ehdotettua korvausta ei maksettaisi
31880: ilman pätevää syytä taannehtivasti pitemmältä 2. Voimaantulo
31881: kuin vuoden ajalta ennen sen hakemista.
31882: 8 §. Korvaus ehdotetaan sidottavaksi niin Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
31883: sanottuun TEL-indeksiin eli 5 ja 6 §:ssä ehdo- nä maaliskuuta 1989.
31884: tetut markkamäärät tarkistettaisiin vuosittain
31885: työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetyn palk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
31886: kaindeksiluvun mukaan ja myönnetyn kor- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
31887: 4 1988 vp. - HE n:o 81
31888:
31889:
31890: Laki
31891: ulkomaanedustuksen siirtymisvelvollisten virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauk-
31892: sesta
31893:
31894: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31895:
31896: 1§ 6§
31897: Tätä lakia sovelletaan niihin ulkoasiainhal- Jos erityiskorvaukseen oikeutetulla puolisol-
31898: linnon virkamiesten puolisoihin, jotka ovat la on oikeus eläkkeeseen tai perhe-eläkkeeseen
31899: asuneet asemamaassa avioliitossa sellaisen vir- virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan
31900: kamiehen kanssa, joka ulkoasiainhallinnosta perusteella, maksetaan erityiskorvausta vain
31901: annettujen säännösten ja määräysten nojalla siltä osin kuin sen ja edellä tarkoitettujen
31902: on velvollinen siirtymään virantoimituspaikas- eläkkeiden yhteismäärä on enintään 5 870
31903: ta toiseen. markkaa kuukaudessa.
31904:
31905: 2§ 7 §
31906: Erityiskorvauksen saamisen edellytyksenä Erityiskorvaus maksetaan aikaisintaan sen
31907: on, että puoliso on asunut ulkomailla virantoi- kalenterikuukauden alusta, jonka aikana puo-
31908: mituksessa olevan 1 §:ssä tarkoitetun virkamie- liso täyttää 65 vuotta. Korvausta maksetaan
31909: hen kanssa avioliiton solmimisen jälkeen vä- sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana
31910: hintään 120 kuukautta. Tätä aikaa laskettaessa siihen oikeutettu on kuollut. Ilman pätevää
31911: otetaan huomioon jokainen alkanut kalenteri- syytä korvausta ei makseta pitemmältä kuin
31912: kuukausi ennen puolison 65 vuoden iän täyttä- vuoden ajalta ennen sen hakemista.
31913: mistä.
31914: 8§
31915: 3§ Edellä 5 ja 6 §:ssä mainitut markkamäärät
31916: Oikeus erityiskorvaukseen on sellaisen virka- tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain
31917: miehen puolisolla, joka on syntynyt vuonna 9 §:ssä tarkoitetun palkkaindeksiluvun mu-
31918: 1918 tai myöhemmin ja joka on ollut ulko- kaan.
31919: asiainhallinnon virassa 1 päivänä tammikuuta Erityiskorvauksen määrä tarkistetaan samal-
31920: 1984 tai myöhemmin. la tavoin kuin on säädetty työntekijäin elä-
31921: kelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta.
31922: 4§
31923: 9§
31924: Edellä 2 §:ssä tarkoitettua aikaa laskettaessa
31925: Erityiskorvauksen myöntää ja maksaa val-
31926: vuonna 1919 tai aikaisemmin syntyneelle puoli-
31927: tiokonttori. Korvaushakemus on tehtävä kir-
31928: solle otetaan huomioon aika vuoden 1969 alus-
31929: jallisesti valtiokonttorin vahvistamalla lomak-
31930: ta lukien ja vuonna 1920 syntyneelle puolisolle
31931: keella. Hakemukseen on liitettävä edellä
31932: aika vuoden 1968 alusta lukien. Jokaiselle
31933: 2 §:ssä tarkoitetusta asumisesta ulkoasiainmi-
31934: vuotta nuoremmalle ikäluokalle otetaan huo-
31935: nisteriön antama selvitys ja muu valtiokontto-
31936: mioon vastaavasti aikaisemmat vuodet, ei kui-
31937: rin määräämä selvitys. Valtiokonttori maksaa
31938: tenkaan aikaa ennen vuotta 1960.
31939: erityiskorvauksen kuukausittain määräämi-
31940: Edellä 2 §:ssä tarkoitettua aikaa laskettaessa
31941: nään maksupäivinä.
31942: ei kuitenkaan oteta huomioon sitä aikaa, jol-
31943: loin puolisot ovat yhtä aikaa ulkomaanedus- 10§
31944: tuksessa ulkoasiainhallinnon päätoimisessa Valtiokonttorin päätökseen erityskorvausta
31945: palveluksessa. koskevassa asiassa saadaan hakea muutosta
31946: siten kuin haetaan muutosta valtiokonttorin
31947: 5§ eläkehakemukseen antamasta päätöksestä.
31948: Erityiskorvaus lasketaan niiden 2 §:ssä tar- Muutoksenhakuun annetusta päätöksestä saa-
31949: koitettujen kuukausien perusteella, joiden lu- daan edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-
31950: kumäärä ylittää 48. Korvauksen määrä on oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksen-
31951: jokaiselta tällaiselta kuukaudelta 86 markkaa hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/
31952: vuodessa. 50).
31953: 1988 vp. - HE n:o 81 5
31954:
31955: 11 § daan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntä-
31956: Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen erityis- misen tai maksamisen ei ole katsottava johtu-
31957: korvausta koskevan lainvoimaisen päätöksen neen erityiskorvauksen saajan tai hänen edus-
31958: purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, tajansa vilpillisestä menettelystä.
31959: keskeyttää erityiskorvauksen maksamisen tai
31960: maksaa erityiskorvauksen sen suuruisena kuin 13 §
31961: purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tar-
31962: kempia määräyksiä lain täytäntöönpanosta.
31963: 12 §
31964: Aiheettomasti maksettu erityiskorvaus saa- 14 §
31965: daan periä takaisin myös siten, että se vähen- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31966: netään vastaisesta erityiskorvauksesta. Kulloin- kuuta 198 .
31967: kin suoritettavasta erityiskorvauksen maksu- Lain 5 ja 6 §:ssä säädetyt markkamäärät
31968: erästä ei kutenkaan saa vähentää enempää vastaavat vuodelle 1988 säädettyä palkkaindek-
31969: kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulos- silukua.
31970: mitata. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
31971: Aiheettomasti maksettu erityiskorvaus voi- lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
31972:
31973:
31974: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
31975:
31976:
31977: Tasavallan Presidentti
31978: MAUNO KOIVISTO
31979:
31980:
31981:
31982:
31983: Ministeri Ulla Puolanne
31984: 1988 vp. - HE n:o 82
31985:
31986:
31987:
31988:
31989: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi evankelis-luterilaisen
31990: kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 2 ja 5 §:n muuttami-
31991: sesta
31992:
31993:
31994:
31995:
31996: EHDOTUKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
31997:
31998: Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopi- kunta oikeutettaisiin päättämään seurakuntaa
31999: muksista annettua lakia ehdotetaan kirkollis- työnantajana edustavien viranhaltijoiden pal-
32000: kokouksen ehdotuksesta muutettavaksi siten, velussuhteen ehdoista sen mukaan kuin virka-
32001: että sopimisoikeus ulotettaisiin koskemaan vi- ehtosopimuksessa on virkaehtosopimuksen si-
32002: ranhaltijain irtisanomisaikaa, virkavapautta tovuuspiiriä rajoitettu.
32003: sekä työnantajan ja viranhaltijoiden välisessä
32004: yhteistyötehtävässä toimivan henkilön työtiloja Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule-
32005: ja työvälineitä. Lisäksi lakiin ehdotetaan otet- maan voimaan välittömästi sen tultua hyväksy-
32006: tavaksi säännös, jolla kirkon sopimusvaltuus- tyksi ja vahvistetuksi.
32007:
32008:
32009:
32010:
32011: PERUSTELUT
32012:
32013: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut menettelyssä ja viime kädessä työtuomioistui-
32014: muutokset messa. Kirkon olemuksen ja tehtävien kannalta
32015: katsottuna ei voida pitää asianmukaisena, että
32016: 1.1. Nykyinen tilanne ja muutosten perus- hengellisessä työssä olevien viranhaltijoiden
32017: teet palvelussuhteen lakkaamisen perusteet irtisano-
32018: mismenettelyä käytettäessä otettaisiin virkaeh-
32019: Kirkolliskokouksen ehdotuksen tavoitteena tosopimuksella sovittavien asioiden piiriin.
32020: on pysyttää evankelis-luterilaisen kirkon virka- Tästä syystä kirkon virkaehtosopimuslakia ei
32021: ehtosopimuksista annettu laki (968174) periaat- muusta julkishallinnosta poikkeavasti ehdoteta
32022: teiltaan mahdollisimman yhdensuuntaisena tältä osin muutettavaksi. Virkasuhteen ja sii-
32023: muun julkishallinnon virkaehtosopimuslain- hen verrattavan palvelussuhteen lakkaamisen
32024: säädännön kanssa. Mikäli kirkon virkaehtoso- perusteet jäisivät siten virka- tai palvelussuh-
32025: pimuslaissa poiketaan muun julkishallinnon teen lakkaamiseen kuuluvina edelleen palvelus-
32026: vastaavasta lainsäädännöstä, siihen tulee olla suhteen ehtojen ulkopuolelle eikä niistä sopi-
32027: kirkon erityistehtävästä johtuva perusteltu syy. minen näin ollen olisi lainmuutoksen jälkeen-
32028: kään mahdollista.
32029: Valtion virkaehtosopimuslain ja kunnallisen
32030: virkaehtosopimuslain muutosten (764/86 ja Voimassa olevan kirkon virkaehtosopimus-
32031: 765/86) mukaan irtisanomisen perusteet ovat lain 2 §:n 2 momentin vakiintuneen tulkinnan
32032: palvelussuhteen ehtoja ja niistä on oikeus sopia mukaan irtisanomisajasta sopiminen on katsot-
32033: virkaehtosopimuksella. Näin sovittuja irtisano- tu mahdolliseksi. Säännöstä ehdotetaan selven-
32034: misperusteita koskevat erimielisyydet tulevat nettäväksi siten, että irtisanomisaika nimeno-
32035: ratkaistaviksi sitä varten sovitussa neuvottelu- maisesti kuuluisi palvelussuhteen ehtoihin.
32036: 380530U
32037: 2 1988 vp. HE n:o 82
32038:
32039: Kirkon virkaehtosopimuslain 2 §:n 3 mo- ta. Valtion virkaehtosopimuslain (664/70) mu-
32040: mentin 1 kohdan mukaan virkaehtosopimuk- kaan asetuksella määrätään erikseen ne virat,
32041: sella voidaan sopia ainoastaan sellaisesta virka- joiden haltijain tehtäviin kuuluu toimia työn-
32042: vapaudesta, joka myönnetään sairauden tai antajan edustajana. Myös kunnallisen virkaeh-
32043: raskauden ja synnytyksen perusteella. Muusta tosopimuslain (765/86) mukaan voidaan ne
32044: virkavapaudesta sopiminen ei ole mahdollista. virat, joiden haltijain tehtävänä on edustaa
32045: Sopimusoikeuden rajoitukset virkavapauksien työnantajaa, erikseen säätää asetuksella.
32046: osalta tulivat esille vuonna 1986 ulotettaessa Kun edellä mainitut työnantajaa edustavat
32047: äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoito- viranhaltijat seurakunnan etua valvoessaan
32048: vapaata koskeva uudistus koskemaan myös ovat järjestön vastapuolia neuvotteluissa, ei ole
32049: kirkon ja seurakuntien viranhaltijoita. Kun asianmukaista, että heidän oman palkkauksen-
32050: isyyslomasta, vanhempainlomasta ja hoitova- sa kehitys on samojen järjestöjen hyväksymi-
32051: paasta ei ollut mahdollista sopia virkaehtosopi- sen varassa. Tämän vuoksi kirkon virkaehtoso-
32052: muksin, asia hoidettiin niin, että kirkon erityis- pimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös,
32053: tehtävissä olevien viranhaltijain osalta kirkol- joka oikeuttaisi kirkon sopimusvaltuuskunnan
32054: liskokous vahvisti näitä koskevan virkasään- määräämään sellaisten viranhaltijoiden palve-
32055: nön muutoksen. Kirkkohallitus ja kirkon sopi- lussuhteen ehdoista, jotka seurakuntaa tai
32056: musvaltuuskunta antoivat vastaavan suosituk- kirkkoa työnantajana edustavina olisi rajattu
32057: sen seurakuntien viranhaltijoita koskevien vir- virkaehtosopimuksen ulkopuolelle. Tällaisten
32058: kasääntöjen muuttamisesta, joiden voimaantu- viranhaltijoiden piiri määriteltäisiin työmarkki-
32059: lo vielä edellytti kirkkovaltuuston päätöstä ja naosapuolien välisellä virkaehtosopimuksella.
32060: tuomiokapitulin vahvistusta. Ehdottaessaan mainittua säännöstä kirkollis-
32061: Sopimisoikeutta esitetään nyt laajennetta- kokous on lähtenyt siitä, ettei työnantajan
32062: vaksi siten, että se koskisi ilman nykyisiä edustajien suhteellinen osuus kuitenkaan saisi
32063: rajoituksia kaikkia virkavapauden perusteita. kohota liian suureksi. Tällainen tilanne palve-
32064: Itse virkavapaudesta päättäminen jäisi edelleen lussuhteen ehtojen määräämisessä yksipuolises-
32065: asianomaisen viranomaisen tehtäväksi. Nyky- ti kirkon sopimusvaltuuskunnan toimesta saat-
32066: ään virkavapauden myöntävä viranomainen taisi muodostua muuta sopimustoimintaa häi-
32067: soveltaa virkavapauden ajalta maksettavan ritseväksi kitkatekijäksi. Kaikkiin seurakuntiin
32068: palkan osalta virkaehtosopimusta, mutta muu- ei siten tulisi nimetä sellaista työnantajan edus-
32069: toksen jälkeen se soveltaisi sitä myös virkava- tajana toimivaa viranhaltijaa, jonka palvelus-
32070: pauden perusteisiin. Virkavapauden perus- suhteen ehdoista kirkon sopimusvaltuuskunta
32071: teiden tullessa sopimisoikeuden piiriin on odo- voisi päättää yksipuolisesti.
32072: tettavissa, että virkavapauden perusteissa tulee
32073: edelleen tapahtumaan muutoksia.
32074: Kirkon virkaehtosopimuslain 2 §:n 3 mo- 1.2. Ehdotetut muutokset
32075: mentin 2 kohdan mukaan seurakunnan omai-
32076: suuden käyttämisestä sopiminen on kielletty. Evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopi-
32077: Tästä on seurannut, ettei edes yhteistoiminta- muksista annettua lakia ehdotetaan edellä sa-
32078: ja työsuojelutehtävissä toimivien henkilöiden notun johdosta muutettavaksi seuraavasti:
32079: työtiloista ja työvälineistä ole voitu sopia. Lain 2 §:n 2 momentin sanamuotoa ehdote-
32080: Seurakunnan omaisuuden käyttöä koske- taan selvennettäväksi siten, että siinä todetaan
32081: vaan kieltoon esitetään tehtäväksi poikkeus, irtisanomisajasta sopiminen mahdolliseksi.
32082: jonka mukaan seurakunnan ja viranhaltijoiden Saman pykälän 3 momentin 1 kohdasta eh-
32083: välisessä yhteistoimintatehtävässä toimivan dotetaan poistettavaksi säännös, joka kieltää
32084: henkilön, esimerkiksi luottamusmiehen ja työ- sopimasta muusta kuin sairauden tai raskau-
32085: suojeluvaltuutetun työtiloista ja työvälineistä den ja synnytyksen perusteella myönnettävästä
32086: saataisiin sopia. Näistä asioista sopiminen vas- virkavapaudesta. Täten kaikki virkavapauden
32087: taa yleistä työmarkkinakäytäntöä. perusteet tulisivat sopimisoikeuden piiriin.
32088: Kirkon virkaehtosopimuslain 5 §:n mukaan Lain 2 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan on
32089: myös työnantajaa palvelussuhdeasioissa edus- seurakunnan omaisuuden käyttämisestä sopi-
32090: tavan viranhaltijan palkkauksen tai muun sopi- minen kielletty. Tähän kieltoon ehdotetaan nyt
32091: muksenvaraisen palvelussuhteen ehdon muut- tehtäväksi sellainen poikkeus, jonka mukaan
32092: taminen edellyttää nykyisin virkaehtosopimus- seurakunnan ja viranhaltijan välisessä yhteis-
32093: 1988 vp. - HE n:o 82 3
32094:
32095: toimintatehtävässä toimivan henkilön työtilois- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
32096: ta ja työvälineistä saataisiin sopia. tukset
32097:
32098: Esityksellä on vain vähäisessä määrin vaiku-
32099: tusta kirkon talouteen.
32100: Lain 5 §:ään ehdotetaan otettavaksi uusi 2
32101: momentti, jonka mukaan kirkon sopimus-
32102: valtuuskunta voisi määrätä seurakuntaa työn- 3. Tarkemmat määräykset
32103: antajana edustavien viranhaltijoiden, niin sa-
32104: nottujen neuvotteluviranhaltijoiden, palvelus-
32105: suhteen ehdoista. Näiden viranhaltijoiden piiri, Ehdotettu lainmuutos edellyttää eräiltä osin
32106: virkasääntöjen tarkistamista.
32107: joiden palvelussuhteen ehdoista kirkon sopi-
32108: musvaltuuskunta voisi määrätä, määriteltäisiin
32109: osapuolten välisellä erillisellä virkaehtosopi-
32110: 4. Voimaantulo
32111: muksella.
32112: Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan
32113: välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
32114: Uuden 2 momentin lisäämisestä aiheutuu tetuksi.
32115: sekä nykyisten 2 ja 3 momenttien järjestyksen
32116: muutos että niissä olevia viittauksia koskevia Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
32117: muutoksia. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
32118:
32119:
32120:
32121:
32122: Laki
32123: evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta
32124:
32125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32126: muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista 20 päivänä joulukuuta 1974
32127: annetun lain (968/74) 2 §:n 2 momentti ja 3 momentin 1 ja 2 kohta sekä 5 §:n 2 ja 3 momentti
32128: ja
32129: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutetut 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
32130: seuraavasti:
32131:
32132: 2§ työnantajan ja viranhaltijoiden välisessä yh-
32133: teistoimintatehtävässä toimivan henkilön työti-
32134: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole seurakun- loja ja työvälineitä; eikä
32135: nan virastojen ja laitosten järjestysmuodon
32136: perusteet tai muu virkakoneiston järjestely,
32137: viran perustaminen tai lakkauttaminen, viran- 5§
32138: omaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn
32139: johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen Kirkon sopimusvaltuuskunta voi määrätä
32140: tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntymi- niiden seurakuntaa työnantajana edustavien vi-
32141: nen taikka niiden lakkaaminen, lukuunotta- ranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista, joiden
32142: matta irtisanomisaikaa. osalta virkaehtosopimuksen sitovuuspiiriä on
32143: Sopia ei saa: virkaehtosopimuksessa rajoitettu.
32144: 1) viran kelpoisuusvaatimuksista, virkaylen- Muutoin kuin 2 momentissa tarkoitetuissa
32145: nysperusteista, viranhaltijan velvollisuuksista tapauksissa ei saa määrätä tai sopia virkaehto-
32146: eikä kurinpidosta; sopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulko-
32147: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver- puolella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoi-
32148: rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen tettua työtä suorittavan viranhaltijan palvelus-
32149: vuokrien määrästä taikka seurakunnan muun suhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristirii-
32150: omaisuuden käyttämisestä lukuunottamatta dassa virkaehtosopimuksen kanssa.
32151: 4 1988 vp. - HE n:o 82
32152:
32153: Mitä 1 ja 3 momentissa on säädetty, on seen taikka virkaehtosopimuksessa ei ole sen
32154: noudatettava ainoastaan sikäli kuin kirkon so- sitovuuspiiriä rajoitettu.
32155: pimusvaltuuskunta, seurakunta, viranhaltija-
32156: yhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu aikaisem- Tämä laki tulee voimaan päivänä
32157: paan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimuk- kuuta 198 .
32158:
32159:
32160: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
32161:
32162:
32163: Tasavallan Presidentti
32164: MAUNO KOIVISTO
32165:
32166:
32167:
32168:
32169: Opetusministeri Christoffer Taxell
32170: 1988 vp. - HE n:o 82 5
32171:
32172: Liite
32173:
32174:
32175:
32176: Laki
32177: evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta
32178:
32179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32180: muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista 20 päivänä joulukuuta 1974
32181: annetun lain (968174) 2 §:n 2 momentti ja 3 momentin 1 ja 2 kohta sekä 5 §:n 2 ja 3 momentti
32182: ja
32183: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutetut 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
32184: seuraavasti:
32185:
32186: Voimassa oleva laki Ehdotus
32187: 2§
32188:
32189: Palvelussuhteen ehtoja eivät ole seurakun- Palvelussuhteen ehtoja eivät ole seurakun-
32190: nan virastojen ja laitosten järjestysmuodon nan virastojen ja laitosten järjestysmuodon
32191: perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, perusteet tai muu virkakoneiston järjestely,
32192: viran perustaminen tai lakkauttaminen, viran- viran perustaminen tai lakkauttaminen, viran-
32193: omaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn omaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn
32194: johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen
32195: tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntymi- tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntymi-
32196: nen taikka niiden lakkaamisen perusteet. nen taikka niiden lakkaaminen, lukuunotta-
32197: matta irtisanomisaikaa.
32198: Sopia ei saa: Sopia ei saa:
32199: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, 1) viran kelpoisuusvaatimuksista, virkaylen-
32200: virkaylennysperusteista, viranhaltijan velvolli- nysperusteista, viranhaltijan velvollisuuksista
32201: suuksista, kurinpidosta eikä muun kuin sairau- eikä kurinpidosta;
32202: den tai raskauden ja synnytyksen perusteella
32203: myönnettävästä virkavapaudesta;
32204: 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver- 2) eläkkeistä, perhe-eläkkeistä tai niihin ver-
32205: rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen rattavista muista eduista, virkasuhdeasuntojen
32206: vuokrien määrästä taikka seurakunnan muun vuokrien määrästä taikka seurakunnan muun
32207: omaisuuden käyttämisestä; eikä omaisuuden käyttämisestä lukuunottamatta
32208: työnantajan ja viranhaltijoiden välisessä yh-
32209: teistoimintatehtävässä toimivan henkilön työti-
32210: loja ja työvälineitä; eikä
32211:
32212: 5§
32213:
32214: Kirkon sopimusvaltuuskunta voi määrätä
32215: niiden seurakuntaa työnantajana edustavien vi-
32216: ranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista, joiden
32217: osalta virkaehtosopimuksen sitovuuspiiriä on
32218: virkaehtosopimuksessa rajoitettu.
32219: Seurakunta ei saa määrätä tai sopia virkaeh- Muutoin kuin 2 momentissa tarkoitetuissa
32220: tosopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ul- tapauksissa ei saa määrätä tai sopia virkaehto-
32221: kopuolella olevan, virkaehtosopimuksessa tar- sopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulko-
32222: koitettua työtä suorittavan viranhaltijan palve- puolella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoi-
32223: 6 1988 vp. - HE n:o 82
32224:
32225: Voimassa oleva laki Ehdotus
32226:
32227: lussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat risti- tettua työtä suorittavan viranhaltijan palvelus-
32228: riidassa virkaehtosopimuksen kanssa. suhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristirii-
32229: dassa virkaehtosopimuksen kanssa.
32230: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on Mitä 1 ja 3 momentissa on säädetty, on
32231: noudatettava ainoastaan sikäli kuin kirkon so- noudatettava ainoastaan sikäli kuin kirkon so-
32232: pimusvaltuuskunta, seurakunta, viranhaltija- pimusvaltuuskunta, seurakunta, viranhaltija-
32233: yhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu aikaisem- yhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu aikaisem-
32234: paan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimuk- paan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimuk-
32235: seen taikka virkaehtosopimuksessa ei ole sen seen taikka virkaehtosopimuksessa ei ole sen
32236: sitovuuspiiriä rajoitettu. sitovuuspiiriä rajoitettu.
32237:
32238: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32239: kuuta 198 .
32240: 1988 vp. - HE n:o 83
32241:
32242:
32243:
32244:
32245: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain
32246: muuttamisesta
32247:
32248:
32249:
32250:
32251: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32252:
32253: Esityksessä ehdotetaan, että vakuutusyhtiö- Toimilupa voitaisiin erityisestä syystä rajoit-
32254: lain säännöksiä toimiluvasta vakuutusliikkeen taa koskemaan tiettyä vakuutuslajia, asia-
32255: harjoittamiseen muutettaisiin eräiltä osin. Toi- kasryhmää tai maantieteellistä aluetta. Valtio-
32256: milupaa koskevaan hakemukseen olisi liitettä- neuvostolla olisi oikeus rajoittaa tai peruuttaa
32257: vä toimintasuunnitelma. Toimiluvan saadak- vakuutusyhtiön toimilupa, jos yhtiö harjoittaa
32258: seen tulisi vakuutusyhtiöllä olla nykyistä suu- vakuutusliikettä olennaisesti suppeampana,
32259: rempi peruspääoma. Sen vähimmäismäärä olisi kuin mihin toimilupa oikeuttaa.
32260: henki- ja eläkevakuutusliikkeen sekä luotto-,
32261: vastuu- ja keskeytysvakuutusliikkeen harjoitta- Lisäksi ehdotetaan, että velvollisuus vakuu-
32262: miseen kaksitoista miljoonaa markkaa, palo- tusmatemaatikon ottamiseen ulotettaisiin kos-
32263: ja merivakuutusliikkeen harjoittamiseen kym- kemaan kaikkia vakuutusyhtiöitä.
32264: menen miljoonaa markkaa ja muun vakuutus- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
32265: liikkeen harjoittamiseen kuusi miljoonaa dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
32266: markkaa. väksytty ja vahvistettu.
32267:
32268:
32269:
32270:
32271: 380409N
32272: 2 1988 vp. - HE n:o 83
32273:
32274:
32275:
32276:
32277: SISÄLLYSLUETTELO
32278:
32279: Sivu Sivu
32280: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset............. 10
32281: 1. Nykyinen tilanne ja esityksen yhteiskunnallinen 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .......... ll
32282: merkitys ...................................... . 3
32283: 1.1. Vakuutusyhtiöiden toimilupajärjestelmä .. 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ...... ll
32284: 1.2. Toimilupajärjestelmän tavoitteet ........ . 3 1. Lakiehdotus ................................... ll
32285: 1.3. Vakuutusyhtiöt ja niiden lukumäärän ke-
32286: hitys ..................................... . 4 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ......... 13
32287: 1.4. Toimiluvan myöntämisperusteet ......... . 5 3. Voimaantulo ·································· 13
32288: 1.5. Toimilupaehdot ja -rajoitukset .......... . 7
32289: 1.6. Toimiluvan peruuttaminen eräässä ta- LAKITEKSTI ................................. 13
32290: pauksessa ................................ . 8
32291: 1.7. Vakuutusliikkeen käsite ja vakuutusliik- Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta ............ 13
32292: keen luvaton harjoittaminen ............. . 8 LIITE . ........................................
32293: 1.8. Vakuutusmatemaatikko ................. . 9
32294: 15
32295: 1.9. Toimilupasäännöstö eräissä muissa maissa 9 Rinnakkaisteksti .................................. 15
32296: 2. Asian valmistelu ............................. .. 10 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta ............ 15
32297: 1988 vp. - HE n:o 83 3
32298:
32299:
32300:
32301:
32302: YLEISPERUSTELUT
32303:
32304:
32305: 1. Nykyinen tilanne ja esityksen taa. Perusteena vakuutustoiminnan muuta
32306: yhteiskunnallinen merkitys elinkeinotoimintaa tiukemmalle vaivonnalle
32307: on, että vakuutustoiminnan luonteen vuoksi
32308: 1.1. Vakuutusyhtiöiden toimilupajärjestelmä vakuutuksenottajalla tai vakuutetulla itsellään
32309: ei ole mahdollisuuksia riittävästi valvoa omaa
32310: Vakuutusyhtiölain (1062179) mukaan vakuu- etuaan. Vakuutuksenottaja ei vakuutussopi-
32311: tusliikettä saa harjoitaa, jollei muualla laissa musta tehtäessä pysty käytännössä selvittä-
32312: toisin säädetä, ainoastaan sellainen vakuutus- mään, kykeneekö hänen valitsemaosa vakuu-
32313: yhtiö, jolla on siihen toimilupa. Toimiluvan tusyhtiö vastaamaan sitoumuksistaan. Lopulli-
32314: antaa valtioneuvosto. Toimiluvan antamisessa nen varmuus vakuutusturvan pitävyydestä saa-
32315: lakisääteisten vakuutuslajien harjoittamiseen taisiin siten vasta silloin, kun vakuutusyhtiön
32316: sovelletaan vakuutusyhtiölain lisäksi näitä va- on täytettävä vakuutustapahtumasta johtuva
32317: kuutuksia koskevien erityislakien säännöksiä. maksuvelvollisuutensa, jolloin vakuutusyhtiön
32318: Laki kotimaisista vakuutusyhtiöista (174/ vaihtaminen ei enää ole mahdollista. Monissa
32319: 33), joka tuli voimaan vuoden 1934 alusta, oli vakuutuslajeissa korvauksensaaja ei alun alka-
32320: ensimmäinen suomalaisten vakuutusyhtiöiden enkaan voi vaikuttaa korvausvastuussa olevan
32321: toimintaa kokonaisuudessaan sääntelevä laki. vakuutusyhtiön valintaan.
32322: Siinä ei edellytetty toimilupaa vakuutusliikkeen Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koske-
32323: harjoittamiseen. Kuitenkin jo tuolloin tarvittiin vien säännösten ja määräysten tarkoituksena
32324: lakisääteisen tapaturmavakuutuksen harjoitta- on turvata vakuutusasiakkaiden eli vakuutuk-
32325: miseen ja vuodesta 1938 alkaen myös liikenne- senottajien, vakuutettujen ja korvauksensaa-
32326: vakuutuksen harjoittamiseen valtioneuvoston jien edut yhtiön toiminnan aikana ja toimintaa
32327: antama toimilupa, jota koskevat säännökset mahdollisesti lopetettaessa. Toimilupajärjestel-
32328: sisältyivät asianomaisiin erityislakeihin. Toimi- män päätavoite puolestaan on varmistaa, että
32329: lupavaatimus säädettiin ensimmäisen kerran vakuutusyhtiöllä jo alunperin on edellytykset
32330: pysyvästi koskemaan kaikkea suomalaisten va- vakuutusasiakkaiden edun mukaiseen toimin-
32331: kuutusyhtiöiden täällä harjoittamaa vakuutus- taan.
32332: liikettä vuoden 1953 alusta voimaan tulleessa Vanhaa vakuutusyhtiölakia koskevassa halli-
32333: vakuutusyhtiölaissa (450/52, jäljempänä vanha tuksen esityksessä yhdeksi toimilupajärjestel-
32334: vakuutusyhtiölaki). Silloin säädetyt toimiluvan män tavoitteeksi asetettiin myös, ettei vakuu-
32335: myöntämisperusteet on säilytetty olennaisilta tusyhtiöiden lukumäärä saa nousta suurem-
32336: osiltaan muuttamattomina nykyisessä vakuu- maksi, kuin mitä vakuutusturvan kysyntä edel-
32337: tusyhtiölaissa. lyttää. Vakuutusyhtiöiden lukumäärän liiallista
32338: Vakuutusyhtiölaki ja sen säännökset toimi- kasvua ja siihen liittyvää vakuutusturvan yli-
32339: luvan antamisesta koskevat kotimaisia vakuu- tarjontaa ei pidetty yhteiskunnan kannalta suo-
32340: tusyhtiöitä. Ulkomaisen vakuutuslaitoksen oi- tavana ilmiönä, koska sen uskottiin olevan
32341: keudesta harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa omiaan kohottamaan kustannustasoa kasvavi-
32342: annettu laki (175/33) sisältää säännökset toimi- na hallintokuluina ja tarpeettomana vakuutus-
32343: luvan antamisesta ulkomaiselle vakuutuslaitok- ten siirtoliikkeenä. Toimilupajärjestelmän si-
32344: selle. nänsä arvioitiin rajoittavan vakuutusyhtiöiden
32345: lukumäärän kasvua, vaikkei toimiluvan myön-
32346: tämisperusteisiin sisällytettykään vakuutus-
32347: 1.2. Toimilupajärjestelmän tavoitteet markkinoiden kokonaistilanteen tarkastelua.
32348: Kansantulon kasvusta ja siitä seuranneesta
32349: Toimilupajärjestelmä on osa julkisen vallan vakuutusturvan tarpeen lisääntymisestä huoli-
32350: harjoittamaa vakuutuslaitosten erityisvalvon- matta Suomen vakuutusmarkkinat ovat pysy-
32351: 4 1988 vp. - HE n:o 83
32352:
32353: neet varsin rajallisina. Tämän vuoksi voidaan hallintokuluja. Kuitenkin kytkösyhtiöiden pe-
32354: edelleen esittää epäilyjä siitä, ettei vakuutus- rustamismahdollisuus on omiaan lisäämään
32355: asiakkaiden edun mukaista ole, jos maahamme kilpailua yritysvakuutuksista ja parantamaan
32356: perustetaan lukuisa määrä entistä pienempiä tuotekehittelyä. Vaikka kytkösyhtiöiden perus-
32357: vakuutusyhtiöitä ja jos vakuutusten siirtoliike taminen Suomeen kiellettäisiin, voitaisiin kiel-
32358: tuntuvasti kasvaa. Tästä saattaa nimittäin olla toa ja sen vaikutuksia välttää perustamalla
32359: seurauksena se, että vakuutusyhtiöiden hallin- kytkösyhtiöitä ulkomaille. Näistä syistä tulisi
32360: tokulut kasvavat ja ettei ainakaan pienillä va- edelleen olla mahdollisuus saada toimilupa kyt-
32361: kuutusyhtiöillä ole mahdollisuuksia riittävään kösyhtiönä toimivalle vakuutusyhtiölle. Kyt-
32362: riskintasaukseen. Nämä syyt eivät kuitenkaan kösyhtiöiden tulisi olla toimiluvan saamisen ja
32363: saa johtaa siihen, että toimilupajärjestelmä muidenkin lainsäädännöstä riippuvien toimin-
32364: muodostuisi suojaksi toiminnassa oleville va- taedellytystensä suhteen mahdollisimman pit-
32365: kuutusyhtiöille. Vakuutustoiminnan terveen kälti samassa asemassa kuin tavallisten vakuu-
32366: kehittymisen takaamiseksi toimilupa tulisi tusyhtiöiden.
32367: myöntää sellaisille uusille yrittäjille, joilla on
32368: riittävä taloudellinen perusta ja muut edelly-
32369: tykset vakuutusliikkeen asianmukaiseen har- 1.3. Vakuutusyhtiöt ja niiden lukumäärän
32370: joittamiseen. kehitys
32371: Viime aikoina ovat erityisesti ulkomailla
32372: nousseet esille captive- eli kytkösyhtiöitä kos- Vuoden 1986 lopussa oli Suomessa toimin-
32373: kevat kysymykset. Kytkösyhtiöllä tarkoitetaan nassa 25 keskinäistä vakuutusyhtiötä ja 24
32374: teollisuus- tai muun konsernin omaa vakuutus- vakuutusosakeyhtiötä eli yhteensä 49 kotimais-
32375: tarvettaan varten perustamaa vakuutusyhtiötä. ta vakuutusyhtiötä. Näistä 36 oli vahinkova-
32376: Kytkösyhtiöiden perustamiseen ei ole vakuu- kuutusyhtiöitä ja 13 henki- tai eläkevakuutus-
32377: tuksellista tarvetta, jos jo toiminnassa olevat yhtiöitä. Vahinkovakuutusyhtiöistä seitsemän
32378: vakuutusyhtiöt pystyvät tarjoamaan riittävän harjoitti yksinomaan jälleenvakuutusta. Kyt-
32379: monipuolista vakuutusturvaa asianmukaisin kösyhtiönä toimivia vakuutusyhtiöitä oli neljä,
32380: ehdoin ja maksuin. Kytkösyhtiöiden perus- ja lisäksi kolmella muulla vakuutusyhtiöllä oli
32381: taminen todennäköisesti vain lisäisi kokonais- kytkösyhtiöille ominaisia piirteitä.
32382:
32383: Taulukko 1. Vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksutulo vuonna 1985 (milj. mk)
32384: Vapaaehtoinen Lakisääteinen Yhteensä
32385: vakuutus vakuutus
32386: Vahinkovakuutusyhtiöt ....................... . 6 279 2 619 8 898
32387: Henki- ja eläkevakuutusyhtiöt ................ . 1 069 8 715 9 784
32388: Yhteensä ..................................... . 7 348 11 334 18 682
32389:
32390: Vakuutusmaksutulon yhteismäärästä oli jälleenvakuutuksen osuus noin 14 prosenttia (2 621
32391: miljoonaa markkaa).
32392:
32393: Taulukko 2. Vakuutusyhtiöiden maksamat eläkkeet ja muut korvaukset vuonna 1985 (milj.mk)
32394: Vapaaehtoinen Lakisääteinen Yhteensä
32395: vakuutus vakuutus
32396: Vahinkovakuutusyhtiöt ....................... . 5 162 1 726 6 888
32397: Henki- ja eläkevakuutusyhtiöt ................ . 575 6 619 7 194
32398: Yhteensä ..................................... . 5 737 8 345 14 082
32399:
32400: Taulukoissa 1. ja 2. lakisääteinen vakuutus Toimintansa aloitti vuosina 1936-1952 yh-
32401: sisältää lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, teensä 14 kotimaista vakuutusyhtiötä ja vuosi·
32402: liikennevakuutuksen ja lakisääteisen työelä- na 1953-1986 yhteensä 15 yhtiötä. Ensiksi
32403: kevakuutuksen. mainittuna ajanjaksona lopetti toimintansa 11
32404: yhtiötä ja jälkimmäisenä 34 yhtiötä.
32405: 1988 vp. - HE n:o 83 5
32406:
32407: Vakuutusyhtiöt ovat lopettaneet toimintansa rän väheneminen on edellä taulukossa 3. ole-
32408: joko siten, että ne ovat sulautuneet toiseen vien lukujen mukaan toteutunut melko pitkäl-
32409: vakuutusyhtiöön, tai siten, että ne ovat luovut- le. On mahdotonta arvioida, kuinka paljon
32410: taneet koko vakuutuskantansa toiselle vakuu- toimilupajärjestelmä on tähän kehitykseen vai-
32411: tusyhtiölle, minkä jälkeen yhtiöt on purettu. kuttanut ja kuinka paljon keskittyminen on
32412: Tämän seurauksena on vakuutetut edut pystyt- johtunut toimialarationalisoinnista. Lakisää-
32413: ty turvaamaan toiminnan lopettamisen yhtey- teisten vakuutuslajien kohdalla valtioneuvos-
32414: dessä. Sulautuminen tai vakuutuskannan luo- ton vapaalla harkintavallalla toimiluvan myön-
32415: vuttaminen on myös vakuutusyhtiölaissa ase- tämisessä on ilmeisesti ollut suhteellisen suuri
32416: tettu ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi vakuutus- merkitys. Vapaaehtoisissa vakuutuslajeissa val-
32417: yhtiön toiminnan lopettamisessa. tioneuvosto ei ole hylännyt toimilupahakemuk-
32418: Toimilupajärjestelmän voimassa ollessa toi- sia terveen kehityksen vaarantumisen perusteel-
32419: mintansa lopettaneiden 34 vakuutusyhtiön kes- la.
32420: kimääräinen toiminta-aika oli noin 60 vuotta, Toistaiseksi keskittymisenä on ollut lähinnä
32421: kun taas vuosina 1936-1952 toimintansa lo- myönteisiä vaikutuksia, sillä suurissa yksiköis-
32422: pettaneiden 11 yhtiön toiminta-aika oli keski- sä suhteelliset toimintakustannukset ovat
32423: määrin vain noin 20 vuotta. yleensä alemmat ja riskintasaus tapahtuu te-
32424: hokkaammin kuin pienissä yksiköissä. Suurilla
32425: Taulukko 3. Vakuutusyhtiöiden lukumäärän yksiköillä on myös käytettävissään monipuoli-
32426: kehitys v. 1935-1986 nen asiantuntemus vakuutustoiminnan eri
32427: aloilta. Toisaalta keskittymisen kielteisenä vai-
32428: Vuosi Vahinkova- Henki- ja Yhteensä kutuksena on muun muassa, että kaikkea va-
32429: vakuutus- eläkeva- kuutustoimintaa harjoittavissa vakuutus-
32430: yhtiöt kuutusyhtiöt konserneissa saatetaan kiinnittää vähemmän
32431: 1935 57 8 65 huomiota yksittäisten vakuutuslajien kehittä-
32432: 1940 57 8 65 miseen kuin erikoisyhtiöissä. Jos keskittyminen
32433: 1945 64 8 72 edelleen jatkuu, voi sen äärimuotojen seurauk-
32434: 1950 59 9 68 sena olla kilpailun tyrehtyminen, mikä kuiten-
32435: 1955 57 9 66 kin riippuu muun muassa ulkomaisten vakuu-
32436: 1960 54 9 63 tusyhtiöiden mahdollisuuksista ja halukkuu-
32437: 1965 52 12 64 desta tulla Suomen vakuutusmarkkinoille.
32438: 1970 48 12 60 Vakuutusyhtiöiden lukumäärän kehittymi-
32439: 1975 46 11 57 sen, keskimääräisen toiminta-ajan ja vakuutus-
32440: 1980 41 13 54 markkinoiden tämänhetkisen tilanteen perus-
32441: 1986 36 13 49 teella arvioiden nykyinen toimilupajärjestelmä
32442: on suhteellisen hyvin täyttänyt edellä esitetyt
32443: Toiminnassa olevien vakuutusyhtiöiden toi- tavoitteensa. Yleinen yhteiskunnallinen ja ta-
32444: milupia valtioneuvosto on laajentanut seuraa- loudellinen kehitys sekä vakuutustoiminnassa
32445: vasti: vuosina 1953-1960 yhteensä 19 kertaa, tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin aiheut-
32446: vuosina 1961-1970 yhteensä 39 kertaa ja vuo- taneet tarpeen tarkistaa toimiluvan myöntämis-
32447: sina 1971-1986 yhteensä 20 kertaa. perusteita. Lukuun ottamatta pyrkimystä va-
32448: Vakuutustoiminta on kuitenkin muodostu- kuutusyhtiöiden lukumäärän vähentämiseen
32449: nut keskittyneemmäksi, kuin mitä vakuutus- ovat toimilupajärjestelmän tavoitteet sinänsä
32450: yhtiöiden lukumäärästä suoranaisesti voisi pää- säilyneet samoina kuin järjestelmää aikanaan
32451: tellä. Vakuutusmarkkinoille on muodostunut säädettäessä.
32452: viisi suurta yhtiöryhmittymää, joissa on sa-
32453: maan konserniin kuuluvia tai muutoin yhteis-
32454: toiminnassa olevia yhtiöitä. Näihin viiteen yh- 1.4. Toimiluvan myöntämisperusteet
32455: tiöryhmittymään kuului vuoden 1986 lopussa
32456: yhteensä 26 vakuutusyhtiötä. Yhtiöryhmitty- Peruspääomavaatimukset
32457: mien osuus vakuutusmaksutulojen yhteismää-
32458: rästä on noin 90 prosenttia. Vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 §:ssä säädetään
32459: Vanhan vakuutusyhtiölain perusteluissa ta- edellytyksistä, jotka vakuutusyhtiön on täytet-
32460: voitteeksi asetettu vakuutusyhtiöiden lukumää- tävä saadakseen toimiluvan vakuutusliikkeen
32461: 6 1988 vp. - HE n:o 83
32462:
32463: harjoittamiseen. Keskeisenä edellytyksenä on, Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että
32464: että yhtiön osakepääoman tai takuupääoman toimilupaa hakevan vakuutusyhtiön perus-
32465: ja pohjarahaston yhteensä (peruspääoma) on pääoman tulisi pääsääntöisesti olla vähintään
32466: oltava vähintään säädetyn markkamäärän suu- seuraava: henki- tai eläkevakuutusliikettä har-
32467: ruinen. Henki- tai eläkevakuutusta harjoitta- joitettaessa 12 miljoonaa markkaa, luotto-,
32468: maan aiotun vakuutusyhtiön peruspääoman vastuu- tai keskeytysvakuutusliikettä harjoitet-
32469: tulee olla vähintään 8 miljoonaa markkaa, taessa niin ikään 12 miljoonaa markkaa, palo-
32470: palo- tai merivakuutusta harjoittamaan aiotun tai merivakuutusliikettä harjoitettaessa 10 mil-
32471: yhtiön vähintään 5 miljoonaa markkaa ja joonaa markkaa ja muuta vakuutusliikettä
32472: muun yhtiön vähintään 2,5 miljoonaa mark- harjoitettaessa 6 miljoonaa markkaa. Ehdote-
32473: kaa. Toimilupa voidaan kuitenkin myöntää tut markkamäärät on laskettu olettamalla pe-
32474: vakuutusyhtiölle, jonka peruspääoma on vä- rustettavalle yhtiölle tietty, toimintaedellytyk-
32475: hintään puolet edellä mainituista markkamää- set turvaava koko ja soveltamalla sosiaali- ja
32476: ristä. Tässä tapauksessa valtioneuvosto voi terveysministeriön asettaman solvenssityöryh-
32477: harkita, onko toimiluvan antaminen tarkoituk- män tutkimuksen (työryhmämuistio 1981 :4) tu-
32478: senmukaista. loksia.
32479: Edellä jaksossa 1.1. on todettu, että vakuu- Näitä markkamääriä sovellettaisiin myös la-
32480: tusyhtiölain säännökset toimiluvan antamisesta kisääteisiin vakuutuksiin. Koska valtioneuvos-
32481: perustuvat vanhan vakuutusyhtiölain periaat- tolla on työntekijäin eläkelain (395/61), tapa-
32482: teille. Nämä säännökset eivät enää kaikilta turmavakuutuslain (608/ 48) ja liikennevakuu-
32483: osin vastaa tämän päivän vakuutustoiminnalle tuslain (279/59) mukaan laaja harkintavalta
32484: asetettavia vaatimuksia. Erityisesti tämä kos- toimilupaa myönnettäessä, valtioneuvosto voi
32485: kee säännöksiä peruspääoman vähimmäismää- tarvittaessa vaatia, että saadakseen tällaisen
32486: rästä. toimiluvan vakuutusyhtiöllä tulee olla suurem-
32487: pikin peruspääoma, kuin mitä edellä on mai-
32488: Määriteltäessä vaadittavaa peruspääoman nittu.
32489: tasoa on lähtökohdaksi otettava, että vakuu-
32490: Peruspääomia koskevien markkamäärien
32491: tusyhtiö on ensimmäisen toimintavuotensa jäl-
32492: tarkistaminen edellyttää nykyisen vakuutus-
32493: keen edelleen toimintakykyinen. Tätä arvioita-
32494: yhtiölain muuttamista. Joustavamman menet-
32495: essa on vakuutusliikkeeseen liittyvän riskin li-
32496: telyn aikaansaamiseksi ehdotetaan, että mark-
32497: säksi otettava huomioon, että vakuutusyhtiön
32498: kamääriä voitaisiin asetuksella muuttaa yleises-
32499: perustamiskustannukset ovat varsin huomatta-
32500: sä hintatasossa tapahtuneen kehityksen perus-
32501: vat; niitä aiheutuu muun muassa toimitilojen
32502: ja kaluston hankkimisesta, palkoista ja palkki- teella.
32503: oista sekä markkinoinnin ja jälleenvakuutuk-
32504: sen järjestämisestä. Toimintakykyisyyden vä-
32505: himmäisedellytyksenä on pidettävä sitä, että Toimilupaharkinta
32506: yhtiö ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen-
32507: kin täyttää vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n Toimiluvan antamista harkittaessa tarkastel-
32508: mukaiset vakavaraisuusvaatimukset. Säännök- laan myös, millaiseksi aiotun vakuutusliikkeen
32509: sen mukaan vakuutusyhtiön on jälleenvakuu- arvioidaan laadullisesti muodostuvan. Jos yh-
32510: tuksella tai muulla tavoin järjestettävä toimin- tiö täyttää vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 §:n 2
32511: tansa siten, että syntyy vakuutettuja etuja tur- momentissa säädetyt peruspääomavaatimuk-
32512: vaava suhde vastuumenojen todennäköisen set, on toimilupa annettava, jollei aiotun va-
32513: vaihtelun ja toimintapääoman välillä. Vaati- kuutusliikkeen harkita vaarantavan tervettä ke-
32514: musten toteutumista tutkitaan sosiaali- ja ter- hitystä vakuutusalalla. Nykyisestä toimilupa-
32515: veysministeriön määräämällä niin sanotulla järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella
32516: solvenssitestillä, jolla arvioidaan, turvaako va- tarvetta tämän periaatteen muuttamiseen ei ole
32517: kuutusyhtiön solvenssimarginaali (oman pää- ilmennyt. Toimilupaa ei siten voitaisi antaa,
32518: oman, arvostuserojen ja tasoitusmäärän yhteis- jos vakuutusliike olisi omiaan vaaraotamaan
32519: määrä) riittävällä todennäköisyydellä yhtiön vakuutuksenottajien tai vakuutettujen etuja tai
32520: toiminnasta aiheutuvien sitoumusten täyttämi- jos se todennäköisesti muutoin epäterveellä
32521: sen seuraavan toimintavuoden aikana myös tavalla vaikuttaisi vakuutustoiminnan kehityk-
32522: epäedullisissa olosuhteissa. seen.
32523: 1988 vp. - HE n:o 83 7
32524:
32525: Sen sijaan toimilupaharkintaan ei kuulu, tuksenottajien tai tulevien korvauksensaajien
32526: onko vakuutusmarkkinoilla vallitseva tilanne etuja, vaikkei perusteita toimilupahakemuksen
32527: huomioon ottaen tarpeellista, että uusi yhtiö hylkäämiselle kokonaisuudessaan olisikaan esi-
32528: ryhtyy harjoittamaan vakuutusliikettä. Tällais- tettävissä. Koska kytkösyhtiö yleensä on osa
32529: ta tarveharkintaperiaatetta ei enää nykyisin konsernia ja sen tarkoituksena on hoitaa kon-
32530: yleisesti ole ulkomaisessakaan vakuutuslainsää- serniin kuuluvien yhtiöiden vakuutusturvaa,
32531: dännössä. saattaa ongelmia syntyä silloin, kun kysymyk-
32532: sessä ovat suuret riskit sekä velkojien ja mui-
32533: den konsernin ulkopuolisten tahojen edut.
32534: Toimintasuunnitelma
32535:
32536: Esityksen mukaan toimilupahakemukseen Erityisesti luottovakuutuksessa ja vastuuva-
32537: olisi liitettävä toimintasuunnitelma. Sen avulla kuutuksessa riskit ovat usein huomattavan suu-
32538: voitaisiin nykyistä paremmin toimiluvan anta- ret ja niiden toteutuminen saattaa vaarantaa
32539: mista harkittaessa arvioida, onko aiotulla va- kytkösyhtiön vastuunkantokykyä varsinkin,
32540: kuutusliikkeellä vakuutustoiminnan kehityksen jos pääosa kytkösyhtiön varoista on ilman
32541: kannalta epäterveitä vaikutuksia. Lisäksi se turvaavia vakuuksia sijoitettu konsernin mui-
32542: olisi yhtiön perustajille itselleen hyödyllinen den yhtiöiden toimintaan. Tämän vuoksi tulisi
32543: kokonaisarvia hankkeen toteuttamisesta. Toi- tarvittaessa voida rajoittaa kytkösyhtiön toimi-
32544: mintasuunnitelmasta tulisi ilmetä selvitys niistä lupaa esimerkiksi siten, ettei se koskisi kaikkia
32545: vakuutusehdoista ja maksuperusteista, joita hakemuksessa tarkoitettuja vakuutuslajeja.
32546: yhtiö aikoo soveltaa, arvio toiminnan tulokses-
32547: ta ensimmäisiltä toimintavuosilta, selvitys siitä,
32548: miten jälleenvakuutus on tarkoitus järjestää, Myös muun vakuutusyhtiön toimiluvan ra-
32549: sekä muut aiottua toimintaa koskevat olennai- joittaminen voi joissakin erityistilanteissa olla
32550: set tiedot. tarpeen vakuutuksenottajien ja vakuutettujen
32551: etujen turvaamiseksi. Jos esimerkiksi perus-
32552: tettavalle vakuutusyhtiölle haetaan toimilupaa
32553: Eri/lisyysperiaate ensivakuutusliikkeen harjoittamiseen sekä Suo-
32554: messa että ulkomailla, saattaa yhtiön kotimais-
32555: Vakuutusyhtiölain mukaan sama vakuutus- ten vakuutuksenottajien suojaaminen edellyt-
32556: yhtiö ei voi saada toimilupaa sekä henki- ja tää toimiluvan rajoittamista ainakin alkuvai-
32557: eläkevakuutuksen että vahinkovakuutuksen heessa koskemaan toimintaa vain Suomessa.
32558: harjoittamiseen. Tämä vakuutusyhtiölain 1 lu- Yleensäkin tulisi lähteä siitä, että harkittaessa
32559: vun 3 §:n 1 momentista johtuva erillisyysperi- toimiluvan antamista vakuutusliikkeen harjoit-
32560: aate on henkivakuutukseen liittyvän säästämi- tamiseen ulkomailla otettaisiin huomioon
32561: sen ja näiden vakuutusliikkeiden teknisten ero- asianomaisen vakuutusyhtiön vakavaraisuus,
32562: jen vuoksi osoittautunut tarkoituksenmukai- yhtiöllä oleva kansainvälisen vakuutustoimin-
32563: seksi, joten se ehdotetaan säilytettäväksi va- nan asiantuntemus ja muutoinkin, miten tähän
32564: kuutusyhtiölaissa. Toisaalta perusteita erilli- toimintaan on yhtiössä varauduttu. Näitä seik-
32565: syyden laajentamiseen koskemaan muita va- koja voitaisiin arvioida yhtiön esittämän toi-
32566: kuutuslajeja, kuten luotto- tai jälleenvakuutus- mintasuunnitelman perusteella. Ensivakuutus-
32567: ta, ei ole tällä hetkellä esitettävissä. liikkeen harjoittaminen ulkomailla edellyttää
32568: yleensä myös asianomaisessa valtiossa annettua
32569: toimilupaa.
32570: 1.5. Toimilupaehdot ja -rajoitukset
32571:
32572: Vakuutusyhtiölain 2luvun 5 §:n 1 momentin Edellä olevan vuoksi ehdotetaan, että vakuu-
32573: mukaan vakuutusyhtiön toimilupaan ei saa tusyhtiön toimilupa voitaisiin erityisestä syystä
32574: panna ehtoja tai rajoituksia, joita hakemukses- rajoittaa koskemaan tiettyä vakuutuslajia,
32575: sa ei ole mainittu. On kuitenkin tapauksia, asiakasryhmää tai maantieteellistä aluetta. Ra-
32576: esimerkiksi kytkösyhtiöt, joissa toimiluvan an- joittamista harkittaessa tulisi ottaa huomioon
32577: taminen täysin hakemuksen mukaisena saattai- aiotun vakuutusliikkeen laatu ja laajuus sekä
32578: si epäedullisissa olosuhteissa vaarantaa vakuu- vaikutus vakuutustoiminnan kehitykseen.
32579: 8 1988 vp. HE n:o 83
32580:
32581: 1.6. Toimiluvan peruuttaminen eräässä ensiksi mainittua. Vakuutusliikkeelle on omi-
32582: tapauksessa naista yleensä toiminnan laajuus ja yleisten
32583: liikeperiaatteiden noudattaminen. Muulle va-
32584: Toimiluvan antamisajankohtana vallinneet kuutustoiminnalle on tyypillistä tietty sosiaali-
32585: olosuhteet saattavat vakuutusyhtiön toiminnan nen luonne ja toimintapiirin rajoittuminen jo-
32586: aikana muuttua. On mahdollista, että vakuu- honkin tiettyyn henkilöryhmään kuten jonkin
32587: tusyhtiö luovuttaa osan vakuutuskannastaan yhteisön henkilökuntaan tai jonkin ammatti-
32588: tai jopa koko vakuutuskantansa toiselle vakuu- ryhmän jäseniin.
32589: tusyhtiölle ja jatkaa sen jälkeen toimintaansa Takuuksi yleensä katsotaan sitoumus, jonka
32590: keskittyen vain osaan toimiluvassa mainituista perusteella tuotteen valmistaja, maahantuoja
32591: vakuutuslajeista. Yhtiöllä saattaa olla vapaaeh- tai myyjä tekee tietyn suorituksen tuotteen
32592: toisten vahinkovakuutusten lisäksi toimilupa virheellisyyden tai kulumisen johdosta. Jos
32593: lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liiken- muu henkilö tekee valmistajan, maahantuojan
32594: nevakuutuksen harjoittamiseen, ja silti se voi tai myyjän kanssa sopimuksen, jossa hän mak-
32595: tosiasiallisesti harjoittaa esimerkiksi vain joita- sua vastaan sitoutuu kantamaan takuusitou-
32596: kin vapaaehtoisen vakuutuksen lajeja. On muksesta aiheutuvan riskin, toiminta täyttää
32597: myös ajateltavissa, että vastaavan toimiluvan vakuutuksen tunnusmerkit. Vakuutusta on
32598: saanut vakuutusyhtiö luovuttaa koko vakuu- myös toiminta, jossa tuotteen valmistaja tai
32599: tuskantansa ja että sen jälkeen yhtiö ja sen muu henkilö maksua vastaan sitoutuu korvaa-
32600: laaja toimilupa joutuvat keinottelun kohteeksi. maan tuotetta vastaisuudessa kohtaavan vahin-
32601: Kun yhtiö harjoittaa vakuutusliikettä olen- gon, esimerkiksi kulkuvälineen joutuessa on-
32602: naisesti suppeampana kuin mitä sen toimilu- nettomuuteen.
32603: vassa on mainittu, valtioneuvostolla tulisi ylei-
32604: Vakuutusliikkeen käsitettä tarkasteltaessa on
32605: sen edun ja vakuutustoiminnan valvonnan tar- otettava huomioon myös julkisen valvonnan
32606: koituksenmukaisen järjestämisen vuoksi olla
32607: oikeus myös yhtiön hakemuksetta rajoittaa tai tarve. Vakuutusliikkeen harjoittaminen on va-
32608: kutusyhtiölain mukaan kiellettyä muilta kuin
32609: peruuttaa yhtiön toimilupa. Tätä koskevat
32610: toimiluvan saaneilta vakuutusyhtiöiltä, jollei
32611: säännökset ehdotetaan lisättäviksi vakuutus-
32612: muualla laissa toisin säädetä. Perusteluna tälle
32613: yhtiölain 14 luvun 5 §:ään.
32614: sääntelylle on, että vakuutettujen etujen suo-
32615: jaamiseksi tarvitaan julkista valvontaa. Vakuu-
32616: tusliikkeen tunnusmerkit täyttävä toiminta voi-
32617: 1. 7. Vakuutusliikkeen käsite ja vakuutusliik-
32618: daan sallia ja sitä valvoa myös muussa laissa
32619: keen luvaton harjoittaminen
32620: säädetyllä tavalla. Esimerkiksi vakuutusyhdis-
32621: tyslaissa (1250/87) säädetään vakuutusyhdis-
32622: Vakuutusliikkeen käsite tysten oikeudesta harjoittaa vakuutusliikettä
32623: Vakuutusliikkeen käsitettä ei ole määritelty sekä tämän toiminnan valvonnasta. Vakuutus-
32624: vakuutusyhtiölaissa eikä muuallakaan Suomen yhtiöiden luottovakuutustoiminta ja pankkien
32625: lainsäädännössä. Niin Suomessa kuin yleensä takaustoiminta ovat sisällöltään samanlaisia.
32626: Pankkitakaustoiminnan sallittavuus perustuu
32627: muuallakin on jouduttu toteamaan, ettei ole
32628: mahdollista löytää sellaista määritelmää, joka pankkilakien nimenomaiseen säännökseen.
32629: olisi riittävän tarkka ja yksiselitteinen tarjotak- Toimintaa valvoo pankkitarkastusvirasto.
32630: seen todellista apua lain soveltajille ja lisäksi
32631: riittävän yleinen mukautuakseen muuttuviin
32632: olosuhteisiin. Vakuutusliikkeen käsite määräy- Vakuutusliikkeen luvaton harjoittaminen
32633: tyykin käytännön ja yleisen kielenkäytön mu-
32634: kaan. Jos henkilö harjoittaa vakuutusliikettä ilman
32635: Vakuutustoiminnassa vakuutuksenantaja si- lain edellyttämää toimilupaa, hän syyllistyy
32636: toutuu vastiketta vastaan siihen, että hän suo- rangaistavaan tekoon. Vakuutusyhtiölain 18
32637: rittaa vakuutustapahtuman sattuessa korvausta luvun 3 §:n mukaan vakuutusliikkeen luvatto-
32638: vahingosta tai sovitun vakuutusmäärän. Va- masia harjoittamisesta on tuomittava, jollei
32639: kuutustoiminta jakaantuu lainsäädäntömme teko ole vähäinen, sakkoa tai vankeutta enin-
32640: mukaan vakuutusliikkeeksi ja muuksi vakuu- tään yhdeksi vuodeksi. Rikosta koskevan syyt-
32641: tustoiminnaksi. Vakuutusyhtiölaki koskee vain teen nostaminen kuuluu yleiselle syyttäjälle, ja
32642: 1988 vp. - HE n:o 83 9
32643:
32644: rikosasia käsitellään yleisessä tuomioistuimes- 1.9. Toimilupasäännöstö eräissä muissa
32645: sa. maissa
32646: Teon rangaistavuuden arvioimiseksi tarvi-
32647: taan tietoa siitä, mitä vakuutusyhtiölaissa tar- Ruotsi
32648: koitettu vakuutusliikkeen harjoittaminen vallit-
32649: sevan käytännön mukaan on. Tätä koskevaa Vakuutusliikettä saavat Ruotsissa harjoittaa
32650: asiantuntemusta on vakuutusyhtiöitä valvoval- toimiluvan siihen saaneet vakuutusosakeyhtiöt
32651: la viranomaisella, sosiaali- ja terveysministeri- ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Ruotsin vakuu-
32652: öllä. Ministeriön tulee muun muassa valvoa, tusliikelakiin sisältyviä toimilupasäännöksiä
32653: etteivät vakuutusyhtiöt harjoita muuta liikettä uudistettiin vuoden 1985 alusta voimaan tulleil-
32654: kuin vakuutusliikettä. Tämän vuoksi tulisi toi- la muutoksilla. Olennaisin muutos on, että
32655: saalta virallisen syyttäjän harkitessaan syytteen laista poistettiin tarveharkintaperiaate, jonka
32656: nostamista ja toisaalta tuomioistuimen rikos- mukaan toimilupahakemus oli voitu hylätä
32657: asiaa käsitellessään käyttää apunaan sosiaali- sillä perusteella, ettei suunniteltua vakuutus-
32658: ja terveysministeriön asiantuntemusta. Sään- liikettä pidetty tarpeellisena. Vakuutusliikelain
32659: nökset ministeriön kuulemisesta ehdotetaan li- mukaan toimilupa nykyisin annetaan, jollei
32660: sättäviksi vakuutusyhtiölain 18 luvun 3 §:ään. aiotun toiminnan harkita olevan ristiriidassa
32661: vakuutustoiminnan terveen kehityksen kanssa.
32662: Toimiluvan hakijan on uusien säännösten mu-
32663: 1.8. Vakuutusmatemaatikko kaan oheistettava hakemukseensa toiminta-
32664: suunnitelma. Toimilupa myönnetään toistai-
32665: seksi tai, erityisistä syistä, määräajaksi, joka
32666: Vakuutusyhtiölain 18 luvun 8 §:n 1 momen- on enintään 10 vuotta. Toimilupaa myönnettä-
32667: tin mukaan vakuutusteknisten laskelmien ja essä tutkitaan, onko yhtiön osakepääoma tai
32668: selvitysten laatimista varten henki- ja elä- takuupääoma riittävässä suhteessa aiotun toi-
32669: kevakuutusyhtiöllä sekä muulla vakuutusyh- minnan laatuun ja laajuuteen.
32670: tiöllä, joka harjoittaa lakisääteistä vakuutus-
32671: liikettä, tulee olla vakuutusmatemaatikko. So-
32672: siaali- ja terveysministeriö määrää vakuutus- Norja
32673: matemaatikon kelpoisuusehdot.
32674: Vuoden 1986 lopussa toiminnassa olleista Henkivakuutusliikkeen harjoittaminen on
32675: 49:stä vakuutusyhtiöstä tuli 31 :llä olla vakuu- Norjassa vaatinut toimiluvan vuodesta 1911 ja
32676: tusmatemaatikko. Ne 18 vahinkovakuutusyh- vahinkovakuutusliikkeen harjoittaminen vuo-
32677: tiötä, joita vaatimus ei koskenut, harjoittivat desta 1937 alkaen. Voimassa olevia toimilupa-
32678: pelkästään vapaaehtoisia vakuutuslajeja. Pää- säännöksiä ollaan muuttamassa vireillä olevan
32679: osa niistä oli jälleenvakuutusyhtiöitä tai luon- vakuutusyhtiölainsäädännön kokonaisuudis-
32680: teeltaan kytkösyhtiöitä. tuksen yhteydessä. Vakuutustoimintalakia kos-
32681: Ennen muuta vastuunkantokyvyn arviointia kevan esityksen (Ot.prp. nr. 42/1986-87) yh-
32682: varten vakuutusmatemaattinen erityisasiantun- tenä tarkoituksena on helpottaa toimiluvan
32683: temus on välttämätöntä kaikille vakuutusyhti- saamista vakuutusliikkeen harjoittamiseen.
32684: öille. Vakuutusyhtiöiden valvonnankin kannal- Nykyinen tarveharkintaperiaate ehdotetaan
32685: ta tämä on tarpeellista. Vakuutusyhtiöiden on poistettavaksi.
32686: muun muassa haettava sosiaali- ja terveysmi- Lakiehdotuksen mukaan toimilupa olisi
32687: nisteriön vahvistus vastuuvelan laskuperusteille myönnettävä, ellei ole syytä olettaa, että yhtiö
32688: ja vuosittain toimitettava ministeriölle sen ei tule täyttämään laissa olevia tai sen nojalla
32689: määräämät selvitykset vakuutusyhtiön toimin- annettuja määräyksiä, että yhtiön alkupääoma
32690: nasta ja tilasta. Vastuuvelan laskentaperiaat- ei ole kohtuullisessa suhteessa suunniteltuun
32691: teet ovat viime aikoina erityisesti jälleenvakuu- toimintaan tai että luvan antamisella on muu-
32692: tuksessa tulleet entistä yksityiskohtaisemmiksi toin epäsuotuisia vaikutuksia vakuutuksenotta-
32693: ja vakuutusmatemaattista asiantuntemusta jille tai vakuutuksenottajaryhmille. Lupa voi-
32694: vaativiksi. taisiin rajoittaa koskemaan määrättyä maantie-
32695: Näistä syistä ehdotetaan vakuutusyhtiölakia teellistä aluetta tai määrättyjä asiakasryhmiä,
32696: muutettavaksi siten, että kaikilla vakuutusyhti- tai sitä voitaisiin rajoittaa muulla tavoin. Lu-
32697: öillä tulisi olla vakuutusmatemaatikko. paan voitaisiin myös asettaa ehtoja kuten ny-
32698:
32699: 2 380409N
32700: 10 1988 vp. - HE n:o 83
32701:
32702: kyisinkin. Toimilupahakemukseen tulisi liittää mukseen tulee liittää toimintasuunnitelma, jos-
32703: kolmea ensimmäistä toimintavuotta koskeva ta ilmenee yrityksen toiminnan tarkoitus ja
32704: toimintasuunnitelma. Toimilupa voitaisiin pe- organisaatio, toiminta-alue ja selvitys, että yri-
32705: ruuttaa kokonaan tai osittain muun muassa tys kykenee jatkuvasti täyttämään vastaiset
32706: silloin, kun vakuutusyhtiö ei enää aktiivisesti velvoitteensa. Hakemus voidaan hylätä, jos
32707: harjoita kyseistä vakuutuslajia. yrityksen johtohenkilöt eivät ole hyvämaineisia
32708: tai riittävän päteviä taikka jos toimintasuunni-
32709: telman ja siihen oheistettujen selvitysten mu-
32710: Tanska kaan vakuutettujen edut eivät ole riittävästi
32711: turvatut tai jos yritys ei ole osoittanut, että se
32712: Vakuutustoiminnan harjoittaminen Tanskas- kykenee jatkuvasti täyttämään vakuutussopi-
32713: sa vaatii yleensä vakuutustarkastuksen myön- muksista johtuvat velvoitteet.
32714: tämän toimiluvan. Vakuutustoimintalain mu-
32715: kaan vakuutusyhtiöllä on oikeus saada toimilu-
32716: pa, kun se täyttää laissa asetetut edellytykset ja
32717: on ilmoitettu vakuutusrekisteriin. Toimilupa- 2. Asian valmistelu
32718: hakemukseen tulee oheistaa yhtiön toiminta-
32719: suunnitelma. Yhtiöllä tulee olla peruspääoma, Hallituksen esityksessä uudeksi vakuutus-
32720: jonka vähimmäismäärä määräytyy yhtiön sol- yhtiölaiksi ja laiksi vakuutussopimuslain muut-
32721: venssimarginaalin perustella. Teollisuusminis- tamisesta (hall. es. 179/1979 vp.) todettiin, että
32722: teriö on antanut tarkempia määräyksiä toimi- vakuutusyhtiöiden valvontaa, toimintaperustei-
32723: luvasta. ta ja vakuutusteknisiä kysymyksiä koskevien
32724: säännösten uudistamisen tarve on tarkoitus
32725: selvittää erikseen. Sosiaali- ja terveysministeriö
32726: Iso-Britannia asetti syksyllä 1984 toimikunnan, jonka tehtä-
32727: väksi annettiin valmistella hallituksen esityksen
32728: Isossa-Britanniassa sisältyvät säännökset toi- muotoon laadittu ehdotus vakuutusyhtiölaissa
32729: miluvasta vakuutusyhtiölakiin. Eräitä laissa säädettyjen vakuutusyhtiön toimiluvan myön-
32730: säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta va- tämisperusteiden uudistamiseksi. Tässä vakuu-
32731: kuutusliikettä ei saa harjoittaa ilman toimilu- tusyhtiöiden toimilupatoimikunnassa oli sosi-
32732: paa. Vakuutusyhtiön osakepääoman tulee olla aali- ja terveysministeriön lisäksi edustettuna
32733: kokonaan maksettu, ja toimilupaviranomaisel- Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. Toi-
32734: le on selvitettävä, että yhtiön johdossa olevat mikunta jätti mietintönsä sosiaali- ja terveys-
32735: henkilöt ovat tehtäviinsä kykeneviä ja sopivia. ministeriölle vuoden 1986 alussa (komiteanmie-
32736: Yhtiöllä tulee olla riittävät pääomat vakuutus- tintö 1985:56). Mietinnöstä pyydettiin lausun-
32737: liikkeen harjoittamiseen. Hakijan tulee esittää not oikeusministeriöltä, Suomen Vakuutusyhti-
32738: toimilupaviranomaiselle paitsi tiedot itse yh- öiden Keskusliitolta, Teollisuuden Keskusliitol-
32739: tiöstä myös toimintasuunnitelma, tietyt toimin- ta ja Vakuutusalan kuluttajaneuvottelukunnal-
32740: taa koskevat taloudelliset ennusteet sekä eräät ta. Nyt annettavaa hallituksen esitystä valmis-
32741: muut tiedot, sopimukset ja selvitykset. Jollei teltaessa Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskuslii-
32742: hakija toimita vaadittuja, toimilupaviran- tolta pyydettiin erikseen lausunto vakuutus-
32743: omaista tyydyttäviä tietoja ja selvityksiä, hake- matemaatikkoa koskevasta ehdotuksesta. Esi-
32744: mus voidaan hylätä. tyksessä on mahdollisuuksien mukaan otettu
32745: huomioon lausunnoissa esitetyt näkökohdat.
32746: Saksan liittotasavalta
32747:
32748: Myös Saksan Hittotasavallassa vakuutusliik- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
32749: keen harjoittaminen edellyttää pääsääntöisesti tukset
32750: valvontaviranomaisen antamaa toimilupaa.
32751: Säännökset asiasta sisältyvät vakuutusvalvon- Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutuksia
32752: talakiin. Yksityisoikeudellisista yhteisöisiä toi- valtiontalouteen. Esityksen välittömät talou-
32753: miluvan voivat saada vain vakuutusosakeyhtiöt delliset ja muut vaikutukset elinkeinotoimin-
32754: ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Toimilupahake- taan jäisivät suppeiksi: toimilupaa hakevilta
32755: 1988 vp. - HE n:o 83 11
32756:
32757: vakuutusyhtiöiltä edellytettäisiin nykyistä suu- oleva laki ulkomaisen vakuutuslaitoksen oikeu-
32758: rempia peruspääomia. desta harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.
32759: Lain kokonaisuudistusta valmistellut ulkomais-
32760: ten vakuutuslaitosten toimikunta jätti mietin-
32761: 4. Muita esitykseen vaikuttavia tönsä (komiteanmietintö 1986:34) sosiaali- ja
32762: seikkoja terveysministeriölle syksyllä 1986. Uudistuksen
32763: jatkovalmistelu on parhaillaan käynnissä.
32764: Ulkomaisten vakuutuslaitosten täällä har- Asiaa koskeva hallituksen esitys pyritään anta-
32765: joittamaa toimintaa sääntelee vuodelta 1933 maan mahdollisimman pian.
32766:
32767:
32768:
32769:
32770: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32771:
32772:
32773: 1. Lakiehdotus tettavaksi viittaus yhtiöjärjestyksen muutok-
32774: seen. Lisäksi ehdotuksen mukaan myös toimi-
32775: 2 luvun 2 §. Pykälän 1 momenttiin ehdote- luvan laajentamista koskevaan hakemukseen
32776: taan lisättäväksi vaatimus siitä, että haettaessa tulisi liittää toimintasuunnitelma.
32777: perustettavalle vakuutusyhtiölle toimilupaa on 2 luvun 5 §. Pykälässä säädettäisiin niistä
32778: hakemukseen liitettävä toimintasuunnitelma. vaatimuksista, jotka vakuutusyhtiön on täytet-
32779: Sen avulla voitaisiin nykyistä paremmin arvioi- tävä toimiluvan saadakseen. Pykälän 1 mo-
32780: da, täyttääkö yhtiö ja aiottu vakuutusliike mentissa vaadittaisiin ensinnäkin, ettei aiotun
32781: laissa säädetyt vaatimukset. Yleisperustelujen vakuutusliikkeen katsota vaarantavan vakuu-
32782: jaksossa 1.4. on selostettu toimintasuunnitel- tustoiminnan tervettä kehitystä. Ehdotus on
32783: massa edellytettäviä tietoja. Jos toimintasuun- asiallisesti sama kuin voimassa olevassa 5 §:n 2
32784: nitelma osoittautuisi puutteelliseksi, tulisi toi- momentissa säädetty periaate. Asiaa harkitta-
32785: miluvan hakijalle varata tilaisuus täydentää essa tulisi kiinnittää huomiota yhtiön vakuu-
32786: toimintasuunnitelmaa ennen asian ratkaisemis- tuksenottajien ja vakuutettujen etuihin sekä
32787: ta. kysymyksessä olevan vakuutuslajin, vakuutus-
32788: Pykälän 3 momentti koskee tilannetta, jossa toiminnan osa-alueen ja koko vakuutustoimin-
32789: toimiluvan saanut vakuutusyhtiö aikoo ryhtyä nan kehitykseen.
32790: harjoittamaan vakuutusliikettä, joka käsittää
32791: joko kokonaan uuden vakuutuslajin taikka sen Yhtiölle suunniteltu toiminta ei saa olla risti-
32792: toimintaan ennestään sisältyvän vakuutuslajin riidassa niiden vaatimusten kanssa, joita toi-
32793: laajempana, kuin mihin voimassa oleva toimi- minnassa oleville vakuutusyhtiöille on asetettu.
32794: lupa oikeuttaa. Viimeksi mainitussa tapaukses- Nämä vaatimukset saattavat poiketa toisistaan
32795: sa kysymys on toimiluvassa olevan maantie- vakuutuslajin mukaan ja muun muassa sen
32796: teellisen tai muun rajoituksen tai ehdon poista- suhteen, onko kysymys yksityishenkilöille vai
32797: misesta taikka muuttamisesta. Toiminnan laa- yrityksille tarjottavista vakuutuksista. Yhteistä
32798: jentamista varten vakuutusyhtiön on haettava on kuitenkin se, että vakuutuksenottajien ja
32799: valtioneuvostolta laajennettu toimilupa. Käy- vakuutettujen etujen tulee olla turvatut ja että
32800: tännössä edellytykseksi ei ole asetettu, että vakuutusturvan ehtojen tulee olla kohtuulliset.
32801: yhtiön tulisi muuttaa yhtiöjärjestystään jo en- Vaatimus kohtuullisuudesta sisältää myös sen,
32802: nen toimiluvan laajentamista. Toisin sanoen että eri vakuutuksenottajaryhmiä kohdellaan
32803: yhtiön toimilupa on ensin laajennettu, minkä tasapuolisesti.
32804: jälkeen yhtiö on muuttanut yhtiöjärjestystään Vakuutustoiminta perustuu vahinkojen ta-
32805: vastaamaan laajennettua toimilupaa. Kun sosi- saamiseen tietyn tappionvaaran eli riskin alais-
32806: aali- ja terveysministeriö on vahvistanut yh- ten kesken. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että
32807: tiöjärjestyksen muutoksen ja muutos on mer- mahdollisuus riskin toteutumiseen vaihtelee ta-
32808: kitty kaupparekisteriin, yhtiö on ryhtynyt har- pauksittain, ja toisaalta sitä, että riskin alaisten
32809: joittamaan uutta vakuutusliikettä. Tämän joukko on niin suuri, että tasaosta voi tapah-
32810: vuoksi pykälän 3 momentista ehdotetaan pois- tua. Nämäkin seikat olisi otettava huomioon
32811: 12 1988 vp. - HE n:o 83
32812:
32813: harkittaessa aiotun vakuutusliikkeen vaikutus- myös vaikutus vakuutustoiminnan kehityk-
32814: ta vakuutustoiminnan kehitykseen. seen. Tätä vaikutusta arvioitaessa tulisi vakuu-
32815: Vakuutustoiminnan terveen kehityksen vaa- tustoiminnan kehitystä tarkastella riittävän pit-
32816: rantumisesta voi olla kysymys myös silloin, jos källe tulevaisuuteen ja riittävän monipuolisesti
32817: vakuutusyhtiölle suunniteltu toiminta olisi siten, että vakuutustoiminnassa voidaan pitää
32818: yleisten kuluttaja- tai kilpailupoliittisten tavoit- yllä kilpailua ja että toiminta pysyy terveellä,
32819: teiden vastaista taikka jos toiminta johtaisi vakuutusasiakkaiden edut turvaavalla pohjalla.
32820: vakavaan ristiriitaan esimerkiksi kauppa- tai Erityisenä syynä toimiluvan rajoittamiseksi oli-
32821: valuuttapoliittisten tavoitteiden kanssa. si yleensä myös hakijan sitä koskeva pyyntö.
32822: Toimiluvan antamisen toisena edellytyksenä Kuten yleisperustelujen jaksossa 1.5. on todet-
32823: olisi pykälän 1 momentin mukaan, että toimi- tu, toimiluvan rajoittaminen vakuutuslajikoh-
32824: lupaa hakevan vakuutusyhtiön osakepääoma taisesti tulisi kysymykseen lähinnä kytkösyh-
32825: tai takuupääoma ja pohjarahasto yhteensä (pe- tiöiden kohdalta. Maantieteellinen rajoitus voi-
32826: ruspääoma) täyttää momentissa asetetut vaati- si sisältää sen, ettei toimilupa oikeuta vakuu-
32827: mukset. Kuten voimassa olevassa 5 §:n 2 mo- tusliikkeen harjoittamiseen ulkomailla. Sen si-
32828: mentissakin, peruspääoman vähimmäismäärä jaan toimilupaa ei yleensä voitaisi rajoittaa
32829: riippuisi siitä, mitä vakuutuslajia yhtiö aikoo koskemaan vain osaa Suomen alueesta, jollei
32830: harjoittaa. Jos hakemukseen sisältyy useita hakijan pyynnöstä muuta johdu.
32831: vakuutuslajeja, peruspääoman vähimmäismää- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin perus-
32832: rä määräytyisi sen vakuutuslajin mukaan, jota pääomaa koskevien markkamäärien tarkista-
32833: koskee korkein vaatimus. misesta. Ehdotuksen mukaan näitä markka-
32834: Markkamääriä kuitenkin korotettaisiin, ja määriä voitaisiin asetuksella muuttaa yleisessä
32835: ne saatettaisiin nykyistä paremmin vastaamaan hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavik-
32836: eri vakuutuslajien luonnetta ja toiminnassa si. Ehdotetun pykälän säännöksiä toimiluvan
32837: olevien vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaati- antamisesta sovellettaisiin vastaavasti toimilu-
32838: muksia. Vakuutusyhtiölain 13 luvun 1 §:ssä van laajentamiseen. Tällöin toimiluvan laajen-
32839: olevan viittaussäännöksen perusteella sovellet- tamista hakevan vakuutusyhtiön peruspää-
32840: taisiin ehdotettua henkivakuutusliikkeen 12 oman tulisi olla vähintään sen suuruinen, kuin
32841: miljoonan markan peruspääomavaatimusta mitä hakemuksessa tarkoitetun vakuutuslajin
32842: myös eläkevakuutusliikkeeseen. kohdalta vaadittaisiin.
32843: Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan 14 luvun 5 §. Pykälään ehdotetaan lisättä-
32844: lain 5 §:n 3 momenttia. Ehdotuksen mukaan väksi uusi 3 momentti, jonka mukaan valtio-
32845: toimilupa voitaisiin antaa myös yhtiölle, jonka neuvosto voisi rajoittaa tai peruuttaa yhtiön
32846: peruspääoma on vähintään puolet ehdotetun toimiluvan, jos yhtiö harjoittaa vakuutusliiket-
32847: pykälän 1 momentissa mainitusta määrästä. tä olennaisesti suppeampana, kuin mihin toi-
32848: Tässä tapauksessa voidaan toimiluvan antamis- milupa oikeuttaa. Jos asia tulisi vireille valvon-
32849: ta harkittaessa ottaa huomioon myös tarkoi- taviranomaisen aloitteesta, on asianomaista va-
32850: tuksenmukaisuusnäkökohdat. kuutusyhtiötä hallintomenettelylain (598/82)
32851: Pykälän 3 momentti sisältää säännökset toi- mukaisesti kuultava ennen asian ratkaisemista.
32852: miluvan rajoittamisesta. Ehdotuksen mukaan Erityisesti lakisääteisissä vakuutuslajeissa olisi
32853: toimilupa voitaisiin erityisestä syystä rajoittaa niiden huomattavan yhteiskunnallisen merki-
32854: koskemaan tiettyä vakuutuslajia, asiakasryh- tyksen vuoksi vaadittava, että toimilupa on
32855: mää tai maantieteellistä aluetta. Harkittaessa, vain sellaisilla vakuutusyhtiöillä, jotka tätä
32856: onko rajoittamiseen erityistä syytä, tulisi ensin- vakuutusliikettä aktiivisesti harjoittavat.
32857: näkin ottaa huomioon aiotun vakuutusliikkeen 18 luvun 3 §. Voimassa olevassa 18 luvun
32858: laatu ja laajuus. Tällä tarkoitetaan paitsi hake- 3 §:ssä vakuutusliikkeen luvaton harjoittami-
32859: muksen mukaisia vakuutuslajeja myös muun nen on säädetty rangaistavaksi teoksi. Pykä-
32860: muassa tulevien vakuutuksenottajien piiriä ja lään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti.
32861: vakuutettujen etujen turvaavuuteen vaikuttavia Sen mukaan virallisen syyttäjän tulisi ennen
32862: seikkoja. Tällaisessa kokonaistarkastelussa oli- vakuutusliikkeen luvatonta harjoittamista kos-
32863: si pantava erityistä painoa siihen, että yhtiön kevan syytteen nostamista hankkia sosiaali- ja
32864: voidaan arvioida kykenevän vastaamaan sitou- terveysministeriön lausunto. Näin varmistettai-
32865: muksistaan myös epäedullisissa olosuhteissa. siin, että virallisella syyttäjällä on syytteen
32866: Rajoitusta harkittaessa olisi otettava huomioon nostamista harkitessaan tiedossaan vakuutus-
32867: 1988 vp. - HE n:o 83 13
32868:
32869: yhtiöiden valvontaviranomaisen käsitys harjoi- suunnitelma. Tarkemmat säännökset toiminta-
32870: tetusta toiminnasta. Lisäksi ehdotuksen mu- suunnitelmasta lisättäisiin vakuutusyhtiöase-
32871: kaan tuomioistuimen, käytännössä alioikeu- tukseen (1064/79).
32872: den, olisi kysymyksessä olevaa rikosasiaa käsi-
32873: tellessään varattava ministeriölle tilaisuus tulla
32874: kuulluksi. Säännöksen soveltaminen ei edellyt- 3. Voimaantulo
32875: täisi ministeriön kuulemista enää muutoksen-
32876: haun yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
32877: 18 luvun 8 §. Pykälän 1 momenttia ehdote- lisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksyt-
32878: taan muutettavaksi siten, että kaikilla vakuu- ty ja vahvistettu. Uusia säännöksiä toimiluvan
32879: tusyhtiöillä tulisi olla vakuutusmatemaatikko antamisesta ja laajentamisesta sovellettaisiin
32880: vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laa- hakemuksiin, jotka on tehty lain tultua voi-
32881: timista varten. Tämä vaatimus ulotettaisiin siis maan. Toimiluvan saaneet ja jo toiminnassa
32882: koskemaan sellaisiakin vahinkovakuutusyhtiöi- olevat vakuutusyhtiöt eivät siten joutuisi ko-
32883: tä, jotka harjoittavat pelkästään vapaaehtoisia rottamaan peruspaaomiaan lainmuutoksen
32884: vakuutuslajeja. Vakuutusmatemaatikon ei tar- johdosta. Nämä yhtiöt eivät kuitenkaan saisi
32885: vitse olla yhtiön vakinaisessa palveluksessa, yhtiökokouksen päätöksellä alentaa perus-
32886: vaan hän voisi olla myös toimeksiantosuhtees- pääomaansa ehdotetussa 2 luvun 5 §:n 1 mo-
32887: sa yhtiöön. mentissa säädettyä määrää pienemmäksi.
32888: Niille vakuutusyhtiöille, joilla nykyisen lain
32889: mukaan ei tarvitse olla vakuutusmatemaatik-
32890: 2. Tarkemmat säännökset ja koa, varattaisiin riittävästi aikaa vakuutus-
32891: määräykset matemaatikon ottamiseen. Sitä koskeva mää-
32892: räaika päättyisi vuoden 1989 lopussa.
32893: Ehdotuksen 2 luvun 2 §:n 1 ja 3 momentin
32894: mukaan toimilupaa ja sen laajentamista koske- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
32895: vaan hakemukseen olisi liitettävä toiminta- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
32896:
32897:
32898: Laki
32899: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
32900:
32901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32902: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 2 luvun 2 §:n 1 ja
32903: 3 momentti ja 5 § sekä 18 luvun 8 §:n 1 momentti,
32904: näistä 2 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 1986
32905: annetulla laiiia (517 /86), sekä
32906: lisätään 14 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 18 luvun 3 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
32907: 2 luku 5§
32908: Vakuutusyhtiön perustaminen Toimilupa on annettava, jos aiotun vakuu-
32909: tusliikkeen ei katsota vaarantavan vakuutus-
32910: 2 § toiminnan tervettä kehitystä ja jos vakuutus-
32911: Perustettavalle vakuutusyhtiölle on haettava yhtiön osakepääoma tai takuupääoma ja poh-
32912: vaitioneuvostolta toimilupa. Hakemukseen on jarahasto yhteensä (peruspääoma) on vähin-
32913: liitettävä suunnitelma aiotusta toiminnasta tään seuraava:
32914: (toimintasuunnitelma). 1) henkivakuutusliikettä harjoitettaessa
32915: 12 000 000 markkaa;
32916: Vakuutusyhtiön on haettava valtioneuvos- 2) luotto-, vastuu- tai keskeytysvakuutuslii-
32917: tolta toimiluvan laajentamista, jos yhtiö aikoo kettä harjoitettaessa 12 000 000 markkaa;
32918: harjoittaa vakuutusliikettä, jota voimassa ole- 3) palo- tai merivakuutusliikettä harjoitetta-
32919: vassa toimiluvassa ei ole mainittu. Hakemuk- essa 10 000 000 markkaa; ja
32920: seen on liitettävä toimintasuunnitelma. 4) muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa
32921: 6 000 000 markkaa.
32922: 14 1988 vp. - HE n:o 83
32923:
32924: Toimilupa voidaan myös antaa yhtiölle, jon- tarkoitettua rikosta koskevan syytteen nosta-
32925: ka peruspääoma on vähintään puolet 1 mo- mista hankittava sosiaali- ja terveysministeriön
32926: mentissa säädetystä määrästä. lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa
32927: Toimilupa voidaan erityisestä syystä rajoit- käsitellessään varattava ministeriölle tilaisuus
32928: taa koskemaan tiettyä vakuutuslajia, asia- tulla kuulluksi.
32929: kasryhmää tai maantieteellistä aluetta. Asiaa
32930: harkittaessa on otettava huomioon aiotun va- 8§
32931: kuutusliikkeen laatu ja laajuus sekä vaikutus Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten
32932: vakuutustoiminnan kehitykseen. laatimista varten vakuutusyhtiöllä tulee olla
32933: Tässä pykälässä säädettyjä markkamääriä vakuutusmatemaatikko. Sosiaali- ja terveysmi-
32934: voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintata- nisteriö määrää vakuutusmatemaatikon kelpoi-
32935: sossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti. Mitä suusehdot.
32936: tässä pykälässä on säädetty toimiluvan antami-
32937: sesta, koskee vastaavasti toimiluvan laajenta-
32938: mista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
32939: kuuta 198 .
32940: Tämän lain säännöksiä toimiluvan antami-
32941: 14 luku sesta ja laajentamisesta sovelletaan hakemuk-
32942: Vakuutusyhtiöiden valvonta siin, jotka on tehty tämän lain tultua voimaan.
32943: Toimiluvan saanut vakuutusyhtiö ei saa yh-
32944: 5§ tiökokouksen päätöksellä alentaa peruspää-
32945: omaansa tämän lain 2 luvun 5 § :n 1 momentis-
32946: Jos yhtiö harjoittaa vakuutusliikettä olennai- sa säädettyä määrää pienemmäksi.
32947: sesti suppeampana, kuin mihin toimilupa oi- Vakuutusyhtiöllä, jolla tämän lain voimaan
32948: keuttaa, valtioneuvosto voi rajoittaa tai pe- tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan
32949: ruuttaa yhtiön toimiluvan. ei ollut velvollisuutta vakuutusmatemaatikon
32950: ottamiseen, tulee olla vakuutusmatemaatikko
32951: vuoden 1989 loppuun mennessä.
32952: 18 luku
32953: Erinäisiä säännöksiä
32954: 3§
32955: Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa
32956:
32957: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
32958:
32959:
32960: Tasavallan Presidentti
32961: MAUNO KOIVISTO
32962:
32963:
32964:
32965:
32966: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
32967: 1988 vp. - HE n:o 83 15
32968:
32969: Liite
32970:
32971:
32972:
32973: Laki
32974: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
32975:
32976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32977: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062179) 2luvun 2 §:n 1 ja
32978: 3 momentti ja 5 § sekä 18 luvun 8 §:n 1 momentti,
32979: näistä 2 luvun 5 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 1986
32980: annetulla lailla (5171 86), sekä
32981: lisätään 14 luvun 5 §:ään uusi 3 momentti ja 18 luvun 3 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
32982: Voimassa oleva laki Ehdotus
32983: 2 luku. 2 luku
32984: Vakuutusyhtiön perustaminen. Vakuutusyhtiön perustaminen
32985: 2§ 2§
32986: Perustettavalle vakuutusyhtiölle on haettava Perustettavalle vakuutusyhtiölle on haettava
32987: vaitioneuvostolta toimilupa. vaitioneuvostolta toimilupa. Hakemukseen on
32988: liitettävä suunnitelma aiotusta toiminnasta
32989: (toimintasuunnitelma).
32990: Jos yhtiöjärjestyksen muutos tarkoittaa yh- Vakuutusyhtiön on haettava valtioneuvos-
32991: tiön toiminnan laajentamista, yhtiön on haet- tolta toimiluvan laajentamista, jos yhtiö aikoo
32992: tava valtioneuvostolta laajennettu toimilupa. harjoittaa vakuutusliikettä, jota voimassa ole-
32993: vassa toimiluvassa ei ole mainittu. Hakemuk-
32994: seen on liitettävä toimintasuunnitelma.
32995:
32996: 5§ 5§
32997: Vakuutusyhtiön toimilupaan ei saa panna
32998: ehtoja tai rajoituksia, joita hakemuksessa ei
32999: ole mainittu.
33000: Milloin henkivakuutusta harjoittamaan ai- Toimilupa on annettava, jos aiotun vakuu-
33001: otun vakuutusyhtiön osakepääoma tai takuu- tusliikkeen ei katsota vaarantavan vakuutus-
33002: pääoma ja pohjarahasto (peruspääoma) yh- toiminnan tervettä kehitystä ja jos vakuutus-
33003: teensä ovat vähintään 8 000 000 markkaa, yhtiön osakepääoma tai takuupääoma ja poh-
33004: palo- tai merivakuutusta harjoittamaan aiotun jarahasto yhteensä (peruspääoma) on vähin-
33005: yhtiön vähintään 5 000 000 markkaa taikka tään seuraava:
33006: muun yhtiön vähintään 2 500 000 markkaa, on 1) henkivakuutusliikettä harjoitettaessa
33007: toimilupa annettava, jollei aiotun vakuutusliik- 12 000 000 markkaa;
33008: keen harkita vaarantavan tervettä kehitystä 2) luotto-, vastuu- tai keskeytysvakuutuslii-
33009: vakuutusalalla. kettä harjoitettaessa 12 000 000 markkaa;
33010: 3) palo- tai merivakuutusliikettä harjoitetta-
33011: essa JO 000 000 markkaa; ja
33012: 4) muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa
33013: 6 000 000 markkaa.
33014: Toimilupaa ei saa antaa, ellei peruspääoma Toimilupa voidaan myös antaa yhtiölle, jon-
33015: ole vähintään puolet 2 momentissa sanotusta ka peruspääoma on vähintään puolet 1 mo-
33016: määrästä. mentissa säädetystä määrästä.
33017: 16 1988 vp. - HE n:o 83
33018:
33019: Voimassa oleva laki Ehdotus
33020: Toimilupa voidaan erityisestä syystä rajoit-
33021: taa koskemaan tiettyä vakuutus/ojia, asia-
33022: kasryhmää tai maantieteellistä aluetta. Asiaa
33023: harkittaessa on otettava huomioon aiotun va-
33024: kuutusliikkeen laatu ja laajuus sekä vaikutus
33025: vakuutustoiminnan kehitykseen.
33026: Tässä pykälässä säädettyjä markkamääriä
33027: voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintata-
33028: sossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti. Mitä
33029: tässä pykälässä on säädetty toimiluvan antami-
33030: sesta, koskee vastaavasti toimiluvan laajenta-
33031: mista.
33032:
33033: 14 luku
33034: Vakuutusyhtiöiden valvonta
33035: 5§
33036: Jos yhtiö harjoittaa vakuutusliikettä olennai-
33037: sesti suppeampana, kuin mihin toimilupa oi-
33038: keuttaa, valtioneuvosto voi rajoittaa tai pe-
33039: ruuttaa yhtiön toimiluvan.
33040:
33041: 18 luku
33042: Erinäisiä säännöksiä
33043: 3§
33044:
33045: Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa
33046: tarkoitettua rikosta koskevan syytteen nosta-
33047: mista hankittava sosiaali- ja terveysministeriön
33048: lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa
33049: käsitellessään varattava ministeriölle tilaisuus
33050: tulla kuulluksi.
33051:
33052: 8§ 8§
33053: Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten
33054: laatimista varten henki- ja eläkevakuutusyhti- laatimista varten vakuutusyhtiöllä tulee olla
33055: öllä sekä muulla vakuutusyhtiöllä, joka har- vakuutusmatemaatikko. Sosiaali- ja terveysmi-
33056: joittaa lakisääteistä vakuutusliikettä, tulee olla nisteriö määrää vakuutusmatemaatikon kelpoi-
33057: vakuutusmatemaatikko. Sosiaali- ja terveysmi- suusehdot.
33058: nisteriö määrää vakuutusmatemaatikon kelpoi-
33059: suusehdot.
33060:
33061:
33062: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33063: kuuta 198 .
33064: · Tämän lain säännöksiä toimiluvan antami-
33065: sesta ja laajentamisesta sovelletaan hakemuk-
33066: siin, jotka on tehty tämän lain tultua voimaan.
33067: 1988 vp. - HE n:o 83 17
33068:
33069: Voimassa oleva laki Ehdotus
33070:
33071: Toimiluvan saanut vakuutusyhtiö ei saa yh-
33072: tiökokouksen päätöksellä alentaa peruspää-
33073: omaansa tämän lain 2 luvun 5 §:n 1 momentis-
33074: sa säädettyä määrää pienemmäksi.
33075: Vakuutusyhtiöllä, jolla tämän lain voimaan
33076: tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan
33077: ei ollut velvollisuutta vakuutusmatemaatikon
33078: ottamiseen, tulee olla vakuutusmatemaatikko
33079: vuoden 1989 loppuun mennessä.
33080:
33081:
33082:
33083:
33084: 3 380409N
33085: 1988 vp. - HE n:o 84
33086:
33087:
33088:
33089:
33090: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi markkinatuomiois-
33091: tuimesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
33092:
33093:
33094:
33095:
33096: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33097:
33098: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mark- den 1988 alussa voimaan tulleita valtion virka-
33099: kinatuomioistuimesta annettua lakia. Esityksen mieslainsäädännön säännöksiä.
33100: tarkoituksena on saattaa markkinatuomiois- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33101: tuinta koskevat säännökset vastaamaan vuo- välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33102: tetuksi.
33103:
33104:
33105:
33106:
33107: PERUSTELUT
33108:
33109: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tuimen virkasuhdelajeista. Koska tällaiset hal-
33110: muutokset linnon virkarakennetta koskevat säännökset on
33111: tarkoituksenmukaista ottaa asetukseen, ehdo-
33112: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion tetaan lain 4 § kumottavaksi.
33113: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli-
33114: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val-
33115: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33116: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen vaikutukset
33117: enää sovelleta. Tällaisia säännöksiä ovat muun
33118: muassa virastojen ja laitosten hallintolakien Lakiehdotuksella ei ole henkilöstö- tai talou-
33119: säännökset, jotka koskevat virkatyyppien dellisia vaikutuksia.
33120: vahvistamista, virkarakennetta, virkasuhdela-
33121: jeja sekä kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden
33122: vuoksi on tarpeen muuttaa virastojen ja laitos- 3. Voimaantulo
33123: ten hallintoa koskevat säännökset uuden val-
33124: tion virkamieslainsäädännön mukaisiksi. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33125: Markkinatuomioistuimen hallintoa koskevat mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33126: säännökset ovat markkinatuomioistuimesta an-
33127: netussa laissa (41178) ja asetuksessa (508178). Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33128: Lain 4 §:ssä on säädetty markkinatuomiois- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33129:
33130:
33131:
33132:
33133: 3807501
33134: 2 1988 vp. - HE n:o 84
33135:
33136:
33137: Laki
33138: markkinatuomioistuimesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
33139:
33140: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33141:
33142: 1 § 2 §
33143: Tällä lailla kumotaan markkinatuomiois- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33144: tuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun kuuta 1988.
33145: lain (41/78) 4 §.
33146:
33147: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33148:
33149:
33150: Tasavallan Presidentti
33151: MAUNO KOIVISTO
33152:
33153:
33154:
33155:
33156: Oikeusministeri Matti Louekoski
33157: 1988 vp. - HE n:o 85
33158:
33159:
33160:
33161:
33162: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi haastemieslain 1 §:n
33163: muuttamisesta
33164:
33165:
33166:
33167:
33168: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33169:
33170: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi haas- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33171: temieslain 1 §:n 1 momenttia. Esityksen tarkoi- välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33172: tuksena on saattaa haastemieslain säännökset tetuksi.
33173: vastaamaan vuoden 1988 alussa voimaan tul-
33174: leen virkamieslainsäädännön säännöksiä.
33175:
33176:
33177:
33178:
33179: PERUSTELUT
33180:
33181:
33182: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut mieslain 2 §:n mukainen käsitteistö. Sen vuok-
33183: muutokset si lain 1 §:n 1 momentti ehdotetaan muutetta-
33184: vaksi.
33185: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion
33186: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli-
33187: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33188: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia vaikutukset
33189: säännöksiä ovat muun muassa virastojen ja
33190: laitosten hallintolakien säännökset, jotka kos- Esityksellä ei ole henkilöstö- tai taloudellisia
33191: kevat virkarakennetta, virkasuhdelajeja sekä vaikutuksia.
33192: kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden vuoksi
33193: on tarpeen muuttaa virastojen ja laitosten hal-
33194: lintoa koskevat säännökset uuden valtion vir- 3. Voimaantulo
33195: kamieslainsäädännön mukaisiksi.
33196: Haastemieslain 1 §:n 1 momentissa sääde- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33197: tään, ketkä ovat haastemiehiä. Lainkohdassa mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33198: on viittaus virkasuhdelajeihin. Hallintolakien
33199: viittaukset vanhoihin virkasuhdelajeihin on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33200: syytä poistaa ja ottaa käyttöön valtion virka- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33201:
33202:
33203:
33204:
33205: 380749H
33206: 2 1988 vp. - HE n:o 85
33207:
33208:
33209: Laki
33210: haastemieslain 1 §:n muuttamisesta
33211:
33212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan haastemiehistä 27 päivänä kesäkuuta 1986
33213: annetun lain (505/86) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
33214:
33215: 1§ jat. Nimismiespiirissä ulosottoapulainen on
33216: Haastemiehet myös haastemies.
33217:
33218: Haastemiehiä ovat tuomioistuimen, mais-
33219: traatin tai poliisin palveluksessa olevat haaste- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33220: miehen esimiehen tai haastemiehen viran halti- kuuta 1988.
33221:
33222:
33223: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33224:
33225:
33226: Tasavallan Presidentti
33227: MAUNO KOIVISTO
33228:
33229:
33230:
33231:
33232: Oikeusministeri Matti Louekoski
33233: 1988 vp. - HE n:o 85 3
33234:
33235: Liite
33236:
33237:
33238: Laki
33239: haastemieslain 1 §:n muuttamisesta
33240:
33241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan haastemiehistä 27 päivänä kesäkuuta 1986
33242: annetun lain (505/86) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
33243:
33244: Voimassa oleva laki Ehdotus
33245: 1§ 1§
33246: Haastemiehet Haastemiehet
33247: Haastemiehiä ovat tuomioistuimen, mais- Haastemiehiä ovat tuomioistuimen, mais-
33248: traatin tai poliisin palveluksessa olevat haaste- traatin tai poliisin palveluksessa olevat haaste-
33249: miehen esimiehen tai haastemiehen toimen hal- miehen esimiehen tai haastemiehen viran halti-
33250: tijat. Nimismiespiirissä ulosottoapulainen on jat. Nimismiespiirissä ulosottoapulainen on
33251: myös haastemies. myös haastemies.
33252:
33253:
33254: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33255: kuuta 1988.
33256: 1988 vp. - HE n:o 86
33257:
33258:
33259:
33260:
33261: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jakolain 293 a §:n
33262: muuttamisesta
33263:
33264:
33265:
33266:
33267: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33268:
33269: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jako- maan tulleen uudistetun valtion virkamieslain-
33270: lain 293 a §:ää. Esityksen tarkoituksena on säädännön säännöksiä.
33271: saattaa jakolain maaoikeuksia koskevat sään- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33272: nökset vastaamaan vuoden 1988 alussa voi- välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33273: tetuksi.
33274:
33275:
33276:
33277:
33278: PERUSTELUT
33279:
33280: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kaan toimia ei enää ole, ehdotetaan maininta
33281: muutokset toimista poistettavaksi. Lain 293 a § :n 4 mo-
33282: mentissa säädetään maaoikeuden muusta kuin
33283: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion lainkäyttöhenkilöstöstä. Säännös kuvaa lähin-
33284: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli- nä viraston virkarakennetta. Koska hallinnon
33285: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- virkarakennetta koskevat säännökset on tar-
33286: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia koituksenmukaista ottaa asetukseen, ehdote-
33287: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen taan 4 momentti kumottavaksi.
33288: enää sovelleta. Tällaisia säännöksiä ovat muun
33289: muassa virastojen ja laitosten hallintolakien
33290: säännökset, jotka koskevat virkatyyppien vah- 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33291: vistamista, virkarakennetta, virkasuhdelajeja vaikutukset
33292: sekä kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden
33293: vuoksi on tarpeen muuttaa virastojen ja laitos- Esityksellä ei ole henkilöstö- tai taloudellisia
33294: ten hallintoa koskevat säännökset uuden val- vaikutuksia.
33295: tion virkamieslainsäädännön mukaisiksi.
33296: Maaoikeuksien hallintoa koskevat säännök-
33297: set ovat jakolain 37 luvussa (321/72) ja jako- 3. Voimaantulo
33298: asetuksen 18 luvussa (399/72). Jakolain
33299: 293 a §:n 3 momentissa säädetään ylimääräisen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33300: maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin oi- mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33301: keudesta palkkaukseen sekä virkavapaudesta.
33302: Lainkohdassa on viittaus vanhoihin virkasuh- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33303: delajeihin. Koska valtion virkamieslain mu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33304:
33305:
33306:
33307:
33308: 380752L
33309: 2 1988 vp. - HE n:o 86
33310:
33311: Laki
33312: jakolain 293 a §:n muuttamisesta
33313:
33314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33315: kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 293 a §:n 4 momentti,
33316: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (263/79), ja
33317: muutetaan 293 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä maaliskuuta 1979
33318: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
33319:
33320: 293 a §
33321: tään valtion virassa, hän vapautuu sen hoita-
33322: Ylimääräisellä maaoikeustuomarilla ja maa- misesta siksi määräajaksi, joksi hänet on nimi-
33323: oikeusinsinöörillä on oikeus palkkaukseen sa- tetty maaoikeuteen.
33324: mojen perusteiden mukaan kuin vakinaisella
33325: maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
33326: Jos ylimääräinen maaoikeusinsinööri on ennes- kuuta 1988.
33327:
33328: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33329:
33330:
33331: Tasavallan Presidentti
33332: MAUNO KOIVISTO
33333:
33334:
33335:
33336:
33337: Oikeusministeri Matti Louekoski
33338: 1988 vp. - HE n:o 86 3
33339:
33340: Liite
33341:
33342: Laki
33343: jakolain 293 a §:n muuttamisesta
33344:
33345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33346: kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 293 a §:n 4 momentti,
33347: sellaisena kuin se on 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (263/79), ja
33348: muutetaan 293 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä maaliskuuta 1979
33349: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
33350:
33351: Voimassa oleva laki Ehdotus
33352:
33353: 293 a §
33354:
33355: Ylimääräisellä maaoikeustuomarilla ja maa- Ylimääräisenä maaoikeustuomarilla ja maa-
33356: oikeusinsinöörillä on oikeus palkkaukseen sa- oikeusinsinöörillä on oikeus palkkaukseen sa-
33357: mojen perusteiden mukaan kuin vakinaisella mojen perusteiden mukaan kuin vakinaisella
33358: maaoikeustuomarina ja maaoikeusinsinöörillä. maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä.
33359: Jos ylimääräinen maaoikeusinsinööri on ennes- Jos ylimääräinen maaoikeusinsinööri on ennes-
33360: tään valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu tään valtion virassa, hän vapautuu sen hoita-
33361: sen hoitamisesta siksi määräajaksi, joksi hänet misesta siksi määräajaksi, joksi hänet on nimi-
33362: on nimitetty maaoikeuteen. tetty maaoikeuteen.
33363: Maaoikeudessa voi lisäksi olla ylimääräisiä (Kumotaan)
33364: maaoikeuden sihteereitä ja muita ylimääräisiä
33365: toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä
33366: sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökun-
33367: taa.
33368:
33369: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33370: kuuta 1988.
33371: 1988 vp. - HE n:o 87
33372:
33373:
33374:
33375:
33376: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työtuomioistuimesta
33377: annetun lain 5 §:n muuttamisesta
33378:
33379:
33380:
33381:
33382: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33383:
33384: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työ- alussa voimaan tullutta valtion virkamieslain-
33385: tuomioistuimesta annettua lakia. Esityksen tar- säädäntöä.
33386: koituksena on saattaa työtuomioistuinta kos- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33387: kevat säännökset vastaamaan vuoden 1988 välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33388: tetuksi.
33389:
33390:
33391:
33392:
33393: PERUSTELUT
33394:
33395: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut koskevat säännökset on tarkoituksenmukaista
33396: muutokset ottaa hallintoasetukseen. Lakiin on kuitenkin
33397: tarkoituksenmukaista ottaa säännös lainkäyt-
33398: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion töhenkilökunnasta. Tämän vuoksi ehdotetaan,
33399: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli- että lainkohtaa muutetaan siten, että sen toi-
33400: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- nen virke poistetaan.
33401: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia
33402: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen
33403: enää sovelleta. Tällaisia säännöksiä ovat muun 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33404: muassa virastojen ja laitosten hallintolakien vaikutukset
33405: säännökset, jotka koskevat virkatyyppien vah-
33406: vistamista, virkarakennetta, virkasuhdelajeja Lakiehdotuksella ei ole henkilöstö- tai talou-
33407: sekä kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden dellisia vaikutuksia.
33408: vuoksi on tarpeen muuttaa virastojen ja laitos-
33409: ten hallintoa koskevat säännökset uuden val-
33410: tion virkamieslainsäädännön mukaisiksi.
33411: 3. Voimaantulo
33412: Työtuomioistuimen hallintoa koskevat sään-
33413: nökset ovat työtuomioistuimesta annetussa
33414: laissa (646174) ja asetuksessa (201/83). Lain 5 Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33415: §:n 1 momentissa on lueteltu, mitä virkoja ja mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33416: toimia virastossa voi olla. Säännöksellä ei si-
33417: nänsä ole sitovaa oikeudellista merkitystä. Se Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33418: kuvaa lähinnä viraston virkarakennetta, jota kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33419:
33420: 380662N
33421: 2 1988 vp. - HE n:o 87
33422:
33423: Laki
33424: työtuomioistuimesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
33425:
33426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974
33427: annetun lain 5 § 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
33428: (1007 /82), seuraavasti:
33429:
33430: 5§
33431: Työtuomioistuimessa on presidentin ja työ- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33432: tuomioistuinneuvoksen virkojen lisäksi yksi tai kuuta 1988.
33433: useampia sihteerin virkoja.
33434:
33435:
33436:
33437: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33438:
33439:
33440: Tasavallan Presidentti
33441: MAUNO KOIVISTO
33442:
33443:
33444:
33445:
33446: Oikeusministeri Matti Louekoski
33447: 1988 vp. - HE n:o 87 3
33448:
33449: Liite
33450:
33451:
33452:
33453: Laki
33454: työtuomioistuimesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
33455:
33456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974
33457: annetun lain 5 § 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
33458: (1 007 /82), seuraavasti:
33459:
33460: Voimassa oleva laki Ehdotus
33461: 5§ 5§
33462: Työtuomioistuimessa on presidentin ja työ- Työtuomioistuimessa on presidentin ja työ-
33463: tuomioistuinneuvoksen virkojen lisäksi yksi tai tuomioistuinneuvoksen virkojen lisäksi yksi tai
33464: useampia sihteerin virkoja. Työtuomioistui- useampia sihteerin virkoja.
33465: messa voi olla myös osastosihteerin, toimisto-
33466: sihteerin ja konekirjoittajan toimia sekä yli-
33467: määräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihen-
33468: kilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilö-
33469: kuntaa.
33470:
33471: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33472: kuuta 1988.
33473: j
33474: j
33475: j
33476: j
33477: j
33478: j
33479: j
33480: j
33481: j
33482: j
33483: j
33484: j
33485: j
33486: j
33487: j
33488: j
33489: j
33490: j
33491: j
33492: 1988 vp. - HE n:o 88
33493:
33494:
33495:
33496:
33497: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtovero-oikeu-
33498: desta annetun lain muuttamisesta
33499:
33500:
33501:
33502:
33503: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33504:
33505: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liike- den 1988 alussa voimaan tullutta valtion virka-
33506: vaihtovero-oikeudesta annettua lakia. Esityk- mieslainsäädäntöä.
33507: sen tarkoituksena on saattaa liikevaihtovero- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33508: oikeutta koskevat säännökset vastaamaan vuo- välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33509: tetuksi.
33510:
33511:
33512:
33513:
33514: PERUSTELUT
33515:
33516: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut virastossa voi olla. Säännöksellä ei sinänsä ole
33517: muutokset sitovaa oikeudellista merkitystä. Se kuvaa lä-
33518: hinnä viraston virkarakennetta. Koska hallin-
33519: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion non virkarakennetta koskevat säännökset on
33520: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli- tarkoituksenmukaista ottaa hallintoasetukseen,
33521: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- ehdotetaan lain 3 §:n 3 momentti kumottavak-
33522: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia si.
33523: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen
33524: enää sovelleta. Tällaisia säännöksiä ovat muun
33525: muassa virastojen ja laitosten hallintolakien 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33526: säännökset, jotka koskevat virkatyyppien vah- vaikutukset
33527: vistamista, virkarakennetta, virkasuhdelajeja
33528: sekä kurinpitoa. Lainsäädännön selkeyden Lakiehdotuksella ei ole henkilöstö- tai talou-
33529: vuoksi on tarpeen muuttaa virastojen ja laitos- dellisia vaikutuksia.
33530: ten hallintoa koskevat säännökset uuden val-
33531: tion virkamieslainsäädännön mukaisiksi.
33532: Liikevaihtovero-oikeuden hallintoa koskevat 3. Voimaantulo
33533: säännökset ovat liikevaihtovero-oikeudesta an-
33534: netussa laissa (745/69) ja asetuksessa (56171).
33535: Lain 3 §:n 2 momentissa on viittaus vanhoihin Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33536: virkasuhdelajeihin. Koska valtion virkamies- mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33537: lain mukaan toimia ei enää ole, ehdotetaan
33538: maininta toimista poistettavaksi. Lain 3 §:n 3 Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33539: momentissa säädetään, mitä virkoja ja toimia kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33540:
33541: 380663P
33542: 2 1988 vp. - HE n:o 88
33543:
33544:
33545: Laki
33546: liikevaihtovero-oikeudesta annetun lain muuttamisesta
33547:
33548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33549: kumotaan liikevaihtovero-oikeudesta 5 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain 3 § 3 momentti,
33550: sellaisena kuin se on 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (54/71), sekä
33551: muutetaan 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971
33552: annetussa laissa, seuraavasti:
33553:
33554: 3§ he ovat ennestään valtion virassa, tämä virka-
33555: suhde ei lakkaa nimityksen vuoksi.
33556: Liikevaihtovero-oikeudessa voi olla määrä-
33557: ajaksi nimitettäviä ylimääräisiä verotuomarei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33558: ta, assesoreita ja vero-oikeuden sihteereitä. Jos kuuta 1988.
33559:
33560:
33561: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33562:
33563:
33564: Tasavallan Presidentti
33565: MAUNO KOIVISTO
33566:
33567:
33568:
33569:
33570: Oikeusministeri Matti Louekoski
33571: 1988 vp. - HE n:o 88 3
33572:
33573: Liite
33574:
33575:
33576:
33577: Laki
33578: liikevaihtovero-oikeudesta annetun lain muuttamisesta
33579:
33580: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33581: kumotaan liikevaihtovero-oikeudesta 5 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain 3 § 3 momentti,
33582: sellaisena kuin se on 22 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (54/71), sekä
33583: muutetaan 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä tammikuuta 1971
33584: annetussa laissa, seuraavasti:
33585:
33586: Ehdotus
33587: Voimassa oleva laki
33588: 3 §
33589:
33590: Liikevaihtovero-oikeudessa voi olla määrä- Liikevaihtovero-oikeudessa voi olla määrä-
33591: ajaksi nimitettäviä ylimääräisiä verotuomarei- ajaksi nimitettäviä ylimääräisiä verotuomarei-
33592: ta, assesoreita ja vero-oikeuden sihteereitä. Jos ta, assesoreita ja vero-oikeuden sihteereitä. Jos
33593: he ovat ennestään valtion virassa tai toimessa, he ovat ennestään valtion virassa, tämä virka-
33594: tämä virkasuhde ei lakkaa nimityksen vuoksi. suhde ei lakkaa nimityksen vuoksi.
33595: Liikevaihtovero-oikeudessa on lisäksi val- (Kumotaan)
33596: tionasiamiehen virkoja sekä kirjaajan ja vahti-
33597: mestarin toimia. Liikevaihtovero-oikeudessa
33598: voi niin ikään olla ylimääräisiä toimenhaltijoi-
33599: ta ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopi-
33600: mussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
33601:
33602: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33603: kuuta 1988.
33604: 1988 vp. - HE n:o 89
33605:
33606:
33607:
33608:
33609: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maistraatista annetun
33610: lain muuttamisesta
33611:
33612:
33613:
33614:
33615: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33616:
33617: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maist- tulleen uudistetun valtion virkamieslainsäädän-
33618: raatista annettua lakia. Esityksen tarkoitukse- nön säännöksiä.
33619: na on saattaa maistraatteja koskevat säännök- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33620: set vastaamaan vuoden 1988 alussa voimaan välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33621: tetuksi.
33622:
33623:
33624:
33625:
33626: PERUSTELUT
33627:
33628: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut menhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä
33629: muutokset työsopimussuhteista henkilökuntaa. Säännök-
33630: sellä ei sinänsä ole sitovaa oikeudellista merki-
33631: Valtion virkamieslaki (755/86) ja valtion tystä. Se kuvaa lähinnä viraston virkarakennet-
33632: virkamieslain voimaanpanolaki (756/86) tuli- ta. Koska hallinnon virkarakennetta koskevat
33633: vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Val- säännökset on tarkoituksenmukaista ottaa ase-
33634: tion virkamieslain kanssa ristiriidassa olevia tukseen, ehdotetaan lain 7 §:n kumottavaksi.
33635: säännöksiä ei uuden lain voimaantulon jälkeen Koska valtion virkamieslain voimaan tultua
33636: enää sovelleta. Tällaisia ovat muun muassa hallintolakien säännöksiä virkamiesten kurin-
33637: virastojen ja laitosten hallintolakien säännök- pidollisesta rankaisemisesta ei enää sovelleta,
33638: set, jotka koskevat virkatyyppien vahvistamis- ehdotetaan lain 8 §:stä poistettavaksi maininta
33639: ta, virkarakennetta, virkasuhdelajeja sekä ku- kurinpidosta.
33640: rinpitoa. Lainsäädännön selkeyden vuoksi on
33641: tarpeen muuttaa virastojen ja laitosten hallin-
33642: toa koskevat säännökset uuden valtion virka- 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33643: mieslainsäädännön mukaisiksi. vaikutukset
33644: Maistraattien hallintoa koskevat säännökset
33645: ovat maistraatista annetussa laissa (341176) ja Esityksellä ei ole henkilöstö- tai taloudellisia
33646: asetuksessa (180178). Lain 3 §:n 3 momentissa vaikutuksia.
33647: on viittaus vanhaan virkasuhdelajiin, joka eh-
33648: dotetaan poistettavaksi. Valtion virkamieslain
33649: mukaan viran laatua ei tarvitse enää yksilöidä
33650: 3. Voimaantulo
33651: laissa. Tämän vuoksi ehdotetaan lain 4 §:n 2
33652: momentti, jossa on säädetty maistraatin virko-
33653: jen laadusta, kumottavaksi. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33654: Maistraatista annetun lain 7 §:ssä on luetel- mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33655: tu, mitä virkoja ja toimia virastossa voi olla.
33656: Lainkohta sisältää myös maininnan siitä, että Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33657: maistraattiin voidaan ottaa ylimääräisiä toi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33658: 38075IK
33659: 2 1988 vp. - HE n:o 89
33660:
33661:
33662: Laki
33663: maistraatista annetun lain muuttamisesta
33664:
33665: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33666: kumotaan maistraatista 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (341176) 4 §:n 2 momentti ja
33667: 7 § sekä
33668: muutetaan 3 §:n 3 momentti ja 8 §,
33669: näistä 3 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
33670: (930177), näin kuuluviksi:
33671:
33672: 3 §
33673: suusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä
33674: Erillisen maistraatin virassa palveleva henki- sekä näitä virkoja koskevasta virkavapaudesta
33675: lö voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä raastu- ja sijaisten määräämisestä, kanslian aukiolo-
33676: vanoikeudessa. ajoista sekä muuten tämän lain täytäntöönpa-
33677: nosta säädetään asetuksella.
33678: 8 §
33679: Maistraatin jäsenten ja virkamiesten tehtä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33680: vistä, muiden kuin tuomarin virkojen kelpoi- kuuta 1988.
33681:
33682:
33683: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33684:
33685:
33686: Tasavallan Presidentti
33687: MAUNO KOIVISTO
33688:
33689:
33690:
33691:
33692: Oikeusministeri Matti Louekoski
33693: 1988 vp. - HE n:o 89 3
33694:
33695: Liite
33696: Laki
33697: maistraatista annetun lain muuttamisesta
33698:
33699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33700: kumotaan maistraatista 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (34l/76) 4 §:n 2 momentti ja
33701: 7 § sekä
33702: muutetaan 3 §:n 3 momentti ja 8 §,
33703: näistä 3 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
33704: (930/77), näin kuuluviksi:
33705: Voimassa oleva laki Ehdotus
33706:
33707: 3 §
33708: Erillisen maistraatin virassa tai toimessa pal- Erillisen maistraatin virassa palveleva henki-
33709: veleva henkilö voidaan määrätä hoitamaan lö voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä raastu-
33710: tehtäviä raastuvanoikeudessa. vanoikeudessa.
33711:
33712: 4 §
33713:
33714: Pormestarin ja neuvosmiesten virat ovat pe- (Kumotaan)
33715: ruspalkkaisia. Jos kunnallisneuvosmies nimite-
33716: tään sivutoimiseksi, tehtävästä voidaan maksaa
33717: erikseen vahvistettava palkkio.
33718: 7 § 7 §
33719: Erillisessä maistraatissa voi lisäksi olla julki- (Kumotaan)
33720: sen notaarin, ylitarkastajan, tarkastajan, no-
33721: taarin, kanslianhoitajan, kirjaajan, apulaiskir-
33722: jaajan, kirjanpitäjän, apulaiskirjanpitäjän, ar-
33723: kistonhoitajan ja apulaisarkistonhoitajan vir-
33724: koja sekä haastemiesten esimiehen, haastemie-
33725: hen, osastosihteerin, toimistosihteerin, kanslis-
33726: tin, kassanhoitajan, apulaiskanslistin, konekir-
33727: joittajan, toimistoapulaisen, virastomestarin ja
33728: vahtimestarin toimia. Maistraatissa voi olla
33729: myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä
33730: toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa ole-
33731: vaa henkilökuntaa.
33732: Raastuvanoikeuden yhteydessä toimivaan
33733: maistraattiin voidaan perustaa 1 momentissa
33734: mainittuja virkoja ja toimia sekä ottaa siinä
33735: tarkoitettua muuta henkilökuntaa.
33736:
33737:
33738:
33739: 8 § 8 §
33740: Maistraatin jäsenten ja virkamiesten tehtä- Maistraatin jäsenten ja virkamiesten tehtä-
33741: vistä, muiden kuin tuomarin virkojan ja toi- vistä, muiden kuin tuomarin virkojen kelpoi-
33742: mien kelpoisuusehdoista sekä niiden täyttämis- suusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä
33743: menettelystä, virkavapaudesta ja sijaisten mää- sekä näitä virkoja koskevasta virkavapaudesta
33744: räämisestä, kurinpitomenettelystä muiden kuin ja sijaisten määräämisestä, kanslian aukiolo-
33745: 4 1988 vp. - HE n:o 89
33746:
33747: Voimassa oleva laki Ehdotus
33748: tuomarien osalta, kanslian aukioloajoista sekä ajoista sekä muuten tämän lain täytäntöönpa-
33749: muuten tämän lain täytäntöönpanosta ja sovel- nosta säädetään asetuksella.
33750: tamisesta säädetään asetuksella.
33751:
33752: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33753: kuuta 1988.
33754: 1988 vp. - HE n:o 90
33755:
33756:
33757:
33758:
33759: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hovioikeuden viroista
33760: ja toimista annetun lain muuttamisesta
33761:
33762:
33763:
33764:
33765: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33766:
33767: Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi hovioikeu- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
33768: den viroista ja toimista annettuun lakiin uuteen välittömästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvis-
33769: virkamieslainsäädäntöön liittyvät muutokset. tetuksi.
33770:
33771:
33772:
33773:
33774: PERUSTELUT
33775:
33776: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Säännöksellä ei sinänsä ole sitovaa oikeudellis-
33777: muutokset ta merkitystä. Se kuvaa lähinnä viraston virka-
33778: rakennetta. Virkarakenteesta on säädetty hovi-
33779: Valtion virkamieslainsäädännön uudistami- oikeuksista annetun asetuksen 2 §:ssä (228/
33780: sella poistuvat eri virkasuhdelajit. Sen vuoksi 88). Sen vuoksi se on tarpeeton laissa. Selvyy-
33781: on tarpeen muuttaa myös hovioikeuden virois- den vuoksi ehdotetaan laissa kuitenkin säädet-
33782: ta ja toimista annettu laki (319176) vastaamaan täväksi, että muista kuin hovioikeuden presi-
33783: uutta valtion virkamieslakia. Lain nimikkeestä dentin ja jäsenten viroista säädetään asetuksel-
33784: ja 2 §:n 3 momentista ehdotetaan poistettavak- la.
33785: si maininta toimesta, koska valtion virkamies-
33786: lain mukaan toimia ei enää ole.
33787: Hovioikeuden presidentin ja jäsenen kelpoi- 2. Henkilöstö- ja taloudelliset
33788: suusvaatimuksista ei nykyisin ole säännöksiä vaikutukset
33789: toisin kuin muiden oikeuksien jäsenistä. Sen
33790: vuoksi ehdotetaan, että niistä säädettäisiin lais- Lakiehdotuksella ei ole henkilöstö- tai talou-
33791: sa. Ehdotetut kelpoisuusvaatimukset vastaavat dellisia vaikutuksia.
33792: asiallisesti korkeimpien oikeuksien jäsenten
33793: kelpoisuusvaatimuksia. Edellä olevan vuoksi
33794: ehdotetaan, että lain 1 §:ään lisättäisiin uusi 2 3. Voimaantulo
33795: momentti.
33796: Lain 2 §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtä- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan välittö-
33797: väksi lisäys siitä, että myös ylimääräisenä hovi- mästi sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
33798: oikeudenneuvoksella tulee olla sama kelpoi-
33799: suus kuin vakinaisella viranhaltijalla. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33800: Voimassa olevan lain 3 §:ssä on lueteltu, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
33801: mitä virkoja ja toimia hovioikeudessa voi olla.
33802: 380753M
33803: 2 1988 vp. - HE n:o 90
33804:
33805: Laki
33806: hovioikeuden viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta
33807:
33808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33809: muutetaan hovioikeuden viroista ja toimista 14 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (319/76)
33810: nimike, 2 §:n 1 ja 3 momentti ja 3 § sekä
33811: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
33812:
33813: Laki
33814: hovioikeuden viroista
33815:
33816: 1 §
33817: Ylimääräisenä hovioikeudenneuvoksella on
33818: Kelpoisuusvaatimuksena presidentin ja hovi- oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mu-
33819: oikeuden jäsenen virkaan on oikeustieteen kan- kaan kuin hovioikeudenneuvoksen viran halti-
33820: didaatin tutkinto sekä taitoa ja kokemusta jalla. Jos ylimääräinen hovioikeudenneuvos on
33821: tuomarintehtävissä. ennestään valtion virassa, hän vapautuu sen
33822: hoitamisesta siksi määräajaksi, joksi hänet on
33823: 2 § nimitetty.
33824: Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun
33825: vuoksi tai muusta erityisestä syystä voidaan 3 §
33826: hovioikeuteen määräajaksi nimittää ylimääräi- Muista hovioikeuden viroista säädetään ase-
33827: siä ylemmän ja alemman palkkausluokan hovi- tuksella.
33828: oikeudenneuvoksia. Ylimääräisenä hovioikeu-
33829: denneuvoksella on oltava 1 §:n 2 momentissa
33830: mainittu kelpoisuus. Tämä laki tulee voimaan päivänä
33831: kuuta 1988.
33832:
33833:
33834: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
33835:
33836:
33837: Tasavallan Presidentti
33838: MAUNO KOIVISTO
33839:
33840:
33841:
33842:
33843: Oikeusministeri Matti Louekoski
33844: 1988 vp. - HE n:o 90 3
33845:
33846: Liite
33847:
33848: Laki
33849: hovioikeuden viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta
33850:
33851: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
33852: muutetaan hovioikeuden viroista ja toimista 14 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (319176)
33853: nimike, 2 §:n 1 ja 3 momentti ja 3 § sekä
33854: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
33855:
33856: Voimassa oleva laki Ehdotus
33857:
33858: Laki hovioikeuden viroista Laki hovioikeuden viroista
33859: ja toimista
33860:
33861: §
33862:
33863: Kelpoisuusvaatimuksena presidentin ja hovi-
33864: oikeuden jäsenen virkaan on oikeustieteen kan-
33865: didaatin tutkinto sekä taitoa ja kokemusta
33866: tuomarintehtävissä.
33867: 2 § 2 §
33868: Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun
33869: vuoksi tai muusta erityisestä syystä voidaan vuoksi tai muusta erityisestä syystä voidaan
33870: hovioikeuteen määräajaksi nimittää ylimääräi- hovioikeuteen määräajaksi nimittää ylimääräi-
33871: siä ylemmän ja alemman palkkausluokan hovi- siä ylemmän ja alemman palkkausluokan hovi-
33872: oikeudenneuvoksia. oikeudenneuvoksia. Y/imääräisellä hovioikeu-
33873: denneuvoksella on oltava 1 §:n 2 momentissa
33874: mainittu kelpoisuus.
33875: Ylimääräisellä hovioikeudenneuvoksella on Ylimääräisellä hovioikeudenneuvoksella on
33876: oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mu- oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mu-
33877: kaan kuin hovioikeudenneuvoksen viran halti- kaan kuin hovioikeudenneuvoksen viran halti-
33878: jalla. Jos ylimääräinen hovioikeudenneuvos on jalla. Jos ylimääräinen hovioikeudenneuvos on
33879: ennestään valtion virassa tai toimessa, hän ennestään valtion virassa, hän vapautuu sen
33880: vapautuu sen hoitamisesta siksi määräajaksi, hoitamisesta siksi määräajaksi, joksi hänet on
33881: joksi hänet on nimitetty. nimitetty.
33882:
33883: 3 § 3 §
33884: Hovioikeudessa voi olla kansliapäällikön, Muista hovioikeuden viroista säädetään ase-
33885: sihteerin, kanneviskaalin, viskaalin ja kirjaajan tuksella.
33886: virkoja sekä kanslistin, osastosihteerin, notaa-
33887: rin, taloussihteerin, apulaiskirjaajan, konekir-
33888: joittajan, ylivahtimestarin ja vahtimestarin toi-
33889: mia.
33890: Hovioikeudessa voi lisäksi olla ylimääräisiä
33891: toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkiköitä
33892: sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökun-
33893: taa.
33894:
33895: Tämä laki tulee voimaan päivänä
33896: kuuta 1988.
33897: 1988 vp. - HE n:o 91
33898:
33899:
33900:
33901:
33902: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystoiminnan alue-
33903: tuesta
33904:
33905:
33906:
33907:
33908: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33909:
33910: Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi yri- kun yritys uudistaa käyttöomaisuuttaan teknii-
33911: tyksille myönnettäviä niin sanottuja aluepoliit- kaltaan olennaisesti korkeatasoisemmaksi ja
33912: tisia avustuksia koskeva laki. Laki korvaisi hanke on tarpeen yritystoiminnan jatkuvuuden
33913: vuodesta 1982 voimassa olleen lain tuotanto- ja kannattavuuden turvaamiseksi. Investointi-
33914: toiminnan alueellisesta tukemisesta. Laki olisi ja käynnistysavustusten prosenttiosuuksia eri
33915: määräaikainen ja voimassa vuosina 1989- perusvyöhykkeiden ja tukialueiden kohdalla
33916: 1993. ehdotetaan myös tarkistettaviksi sekä tehtäväk-
33917: Investointi- ja käynnistysavustuksia ehdote- si muitakin muutoksia, jotka tehostavat alue-
33918: taan myönnettäväksi nykyistä olennaisesti kor- poliittisen rahoituksen vaikutuksia ja edistävät
33919: keampina kolmannella perusvyöhykkeellä ja eri elinkeinojen myönteistä kehitystä.
33920: neljännen perusvyöhykkeen tukialueelia toteu- Tukea voidaan esityksen mukaan myöntää
33921: tettaviin alueen elinkeinorakennetta vahvista- yritystoiminnan edistämiseen laissa nyt erik-
33922: viin sekä yritysten pitkän aikavälin kilpailuky- seen mainituin poikkeuksin. Nykyisestä tuetta-
33923: kyä parantaviin investointeihin. Toisaalta yri- vien toimialojen erikseen Iuettelemisesta voi-
33924: tysten tavanomaisiin laajennushankkeisiin mai- daan tällöin luopua. Muutos selkeyttää tuen
33925: nituilla alueilla suhtauduttaisiin nykyistä pidät- myöntämistä lähinnä yrityspalvelujen osalta.
33926: tyvämmin. Aloittavien yritysten tavanomaisia
33927: Samalla ehdotetaan, että tuotantotoiminnan
33928: hankkeita tuettaisiin kuitenkin edelleen nykyi-
33929: alueellisesta tukemisesta annettu laki kumottai-
33930: sillä periaatteilla. siin. Uuden lain tultua voimaan nykyistä lakia
33931: Kehittämisavustuksen käyttöä ehdotetaan sovellettaisiin eräin poikkeuksin enää niihin
33932: laajennettavaksi siten, että kehitysalueen ulko-
33933: hankkeisiin, joita koskevat avustusten myöntä-
33934: puolella kehittämisavustuksen enimmäispro-
33935: mispäätökset on tehty ennen uuden lain voi-
33936: senttiosuutta korotettaisiin sekä lisättäisiin ke- maantuloa.
33937: hittämisavustuksen myöntämismahdollisuuksia
33938: mainituilla alueilla. Lakiehdotus on osa aluepoliittisen lainsää-
33939: Tämän lisäksi ehdotetaan, että toiminnan dännön uudistamista.
33940: laajentamis- ja käyttöomaisuuden uudistamis- Uusi laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
33941: hankkeissa ei enää edellytettäisi työpaikkojen, vuoden 1989 alusta ja olemaan voimassa vuo-
33942: jalostusarvon tai palvelujen lisäystä silloin, den 1993 loppuun asti.
33943:
33944:
33945:
33946:
33947: 380719A
33948: 2 1988 vp. - HE n:o 91
33949:
33950:
33951:
33952:
33953: SISÄLLYSLUETTELO
33954:
33955: Sivu Sivu
33956: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 6
33957: 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 3
33958: 1.1. Nykyinen tilanne ........................ . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 7
33959: 1.1.1. Lainsäädäntö ..................... . 3
33960: 1.1.2. Käytäntö ......................... . 4 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 7
33961: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............ . 4 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........ . 11
33962: 2. Lainsäädännön uudistaminen ................. . 4 3. Voimaantulo ................................. . 12
33963: 2.1. Yritysten toimintaympäristön muutokset
33964: ja niiden vaikutukset .................... . 4
33965: 2.2. Kokemukset nykyisestä tukijärjestelmästä 5 LAKITEKSTI ................................ . 13
33966: 2.3. Uudistamistarpeet ....................... . 5
33967: 1988 vp. - HE n:o 91 3
33968:
33969:
33970:
33971:
33972: YLEISPERUSTELUT
33973:
33974:
33975: 1. Nykyinen tilanne ja asian tuotantotoiminnasta aiheutuviin palkkakustan-
33976: valmistelu nuksiin (käynnistysavustus) sekä yritysten joh-
33977: tamista, tuotantoa ja materiaalitoimintoja, ta-
33978: 1.1. Nykyinen tilanne louden suunnittelua ja valvontaa, markkinoin-
33979: tia tai tutkimus- ja tuotekehitystyötä paranta-
33980: 1.1.1. Lainsäädäntö viin hankkeisiin (kehittämisavustus). Edelly-
33981: tyksenä tuen myöntämiselle on, että yrityksellä
33982: Voimassa olevaa tuotantotoiminnan alueel- voidaan katsoa olevan edellytykset jatkuvaan
33983: lisesta tukemisesta annettua lakia (533/81) on kannattavaan toimintaan. Investointi- ja käyn-
33984: sovellettu vuodesta 1982. Laki on määräaikai- nistysavustuksen myöntämisen edellytyksenä
33985: nen ja sen on säädetty olemaan voimassa on lisäksi, että yritys aloittaa tai laajentaa
33986: vuosina 1982-1989. Lakiin on tehty muutok- toimintaansa taikka uudistaa käyttöomaisuut-
33987: sia neljästi. Laki sisältää säännökset tuotanto- taan. Toiminnan laajentumisen ja käyttöomai-
33988: toiminnan alueelliseksi tukemiseksi yrityksille suuden uudistamisen on voitava aikaansaada
33989: myönnettävästä rahoitustuesta. Laki on perus- hankkeen kohteena olevan toimintayksikön
33990: piirteiltään edeltäjänsä, vuosina 1975-1981 työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai pal-
33991: voimassa olleen lain kaltainen. Vuosittain velujen olennainen lisäys.
33992: myönnettävän rahoitustuen määrästä pääte- Maa on jaettu valtioneuvoston päätöksellä
33993: tään valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä. kehittyneisyyserojen perusteella neljään perus-
33994: Tuen myöntämistä säätelee lain lisäksi tuo- vyöhykkeeseen, joista ensimmäinen, toinen ja
33995: tantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annet- kolmas perusvyöhyke muodostavat kehitys-
33996: tu asetus (121/84) sekä valtioneuvoston päätös alueen. Kyseiset vyöhykkeet on puolestaan ja-
33997: investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus- ettu niiden kehittyneisyyserojen ja kehittämis-
33998: ten myöntämistä koskeviksi periaateohjeiksi tarpeiden perusteella A- ja B-tukialueiksi. Osa
33999: (351/84). neljännen perusvyöhykkeen kunnista on mää-
34000: Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta rätty tukialueeksi. Kuntia ja kunnan osia voi-
34001: annettu laki sisältää säännökset investointi-, daan määrätä koko maan alueella myös erik-
34002: käynnistys- ja kehittämisavustuksista. Näillä seen päätettävien erityistoimenpiteiden koh-
34003: avustuksilla pyritään edistämään tasapainoisen teeksi eli erityisalueeksi. Aluetuki on porrastet-
34004: alueellisen kehityksen edistämisestä annetussa tu vyöhykkeiden ja niitä täydentävien tukialu-
34005: laissa (532/81) ilmaistuja tavoitteita, joita eiden sekä erityisalueiden mukaan. Voimassa
34006: ovat: edistää väestön kehityksen alueellista ta- olevista aluejaoista on päätetty perusvyöhyk-
34007: sapainoisuutta sekä turvata koko maassa tasa- keistä ja tukialueista annetulla valtioneuvoston
34008: puolisesti kunkin alueen väestölle pysyvän työ- päätöksellä (986/87) ja eräiden kuntien ja kun-
34009: paikan saannin mahdollisuus, tulotason nousu, nanosien määräämisestä erityisalueiksi annetul-
34010: tärkeiden palveluiden saatavuus ja hyvä eli- la valtioneuvoston päätöksellä (988/87).
34011: nympäristö sekä muutoinkin edistää väestön Avustuksia myöntävät kauppa- ja teollisuus-
34012: elinolojen alueellisesti tasapainoista kehitystä ministeriö sekä sen alaiset teollisuuspiirit siten,
34013: ja tuotantorakenteen monipuolistumista. kuin niiden päätösvallasta on tarkemmin sää-
34014: Avustuksia myönnetään yritysten käyttö- detty tuotantotoiminnan alueellisesta tukemi-
34015: omaisuuden hankintaan (investointiavustus), sesta annetussa asetuksessa.
34016: 4 1988 vp. - HE n:o 91
34017:
34018: 1.1.2. Käytäntö 2. Lainsäädännön uudistaminen
34019:
34020: Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 2.1. Yritysten toimintaympäristön muutokset
34021: annetun lain mukaisia avustushakemuksia on ja niiden vaikutukset
34022: sen soveltamisaikana vuosina 1982-1987 tul-
34023: lut kauppa- ja teollisuusministeriöön kaikkiaan Rahoitusmarkkinoiden muutokset
34024: 26 847 kappaletta. Haettujen avustusten yh-
34025: teismäärä oli 9 427 miljoonaa markkaa. Myön- Rahoitusmarkkinoilla on viime vuosina siir-
34026: teisiä päätöksiä tehtiin 17 658 kappaletta ja rytty rahoituksen volyymin säännöstelystä ra-
34027: avustuksia myönnettiin yhteensä 3 134 miljoo- hoituksen hinnan säännöstelyyn, ja Suomen
34028: naa markkaa. Vuoden 1987 loppuun mennessä Pankki on luopunut valuuttasäännöstelystä.
34029: oli edellä mainittuja avustuksia maksettu kaik- Rahoituslaitokset ovat kehittäneet uusia rahoi-
34030: kiaan 2 007 miljoonaa markkaa. Hylättyjä ha- tusmuotoja ja tämän lisäksi on perustettu uu-
34031: kemuksia oli yhteensä 6 720 kappaletta. Vuo- sia rahoitusorganisaatioita.
34032: den 1987 päättyessä oli edellä tarkoitetuista Tämä kehitys on korostanut yritysten kan-
34033: saapuneista hakemuksista käsittelemättä 1 505 nattavuuden ja vakavaraisuuden merkitystä en-
34034: kappaletta, joissa haettiin avustuksia 1 186 tisestään. Tämä edellyttää muun muassa liik-
34035: miljoonaa markkaa. keenjohtotaidon ja rahoituksen hallinnan pa-
34036: Myönnettyjen avustusten markkamäärästä rantamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
34037: runsas puolet oli investointiavustuksia ja vajaa Toisaalta rahoitusmarkkinoiden muutos vai-
34038: puolet käynnistysavustuksia. Myönnettyjen ke- kuttaa myös rahoituksen saannin helpottumi-
34039: hittämisavustusten merkitys oli niiden myöntä- seen sekä riippumattomuuden lisääntymiseen
34040: misen alkuvaiheessa varsin vähäinen. Määrä rahoituslaitoksista. Tällöin myös valtion eri-
34041: on kuitenkin vuosittain lähes kaksinkertaistu- tyisrahoitusorganisaatioiden toimintapuitteet
34042: nut. Vuonna 1987 kehittämisavustuksia myön- ovat olennaisesti muuttuneet. Yleisesti voidaan
34043: nettiin yhteensä 62 miljoonaa markkaa 940 todeta, että riskinkantaan osallistuvan rahoi-
34044: hankkeeseen. Investointi- ja käynnistysavus- tuksen ja avustusten merkitys on korostunut.
34045: tuksia myönnettiin yhteensä 493 miljoonaa
34046: markkaa 1 800 hankkeeseen.
34047: Alueellisesti myönnetty tuki on jakautunut Tekninen kehitys
34048: siten, että 39 OJo avustuksista on suuntautunut
34049: ensimmäiselle perusvyöhykkeelle, 28 % toiselle Investointien rakenteen on arviOitu tulevai-
34050: perusvyöhykkeelle, 29 % kolmannelle perus- suudessa muuttuvan siten, että entistä suurem-
34051: vyöhykkeelle ja 4 % neljännelle perusvyöhyk- pi osuus investoinneista suuntautuu tutkimuk-
34052: keelle. Rahoitettujen hankkeiden avulla on ar- seen ja tuotekehitykseen. Viime vuosien aikana
34053: vioitu aikaansaatavan yhteensä noin 57 000 on kehitystä tapahtunut erityisesti tietoteknii-
34054: uutta työpaikkaa. kan ja automaation alueilla. Tutkimuksessa ja
34055: tuotekehityksessä lisääntyy myös kansainväli-
34056: nen yhteistyö.
34057: Käytettävissä olevan tekniikan nopea ja tar-
34058: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto koituksenmukainen soveltaminen antaa mah-
34059: dollisuuksia yrityksille kilpailuedun hankkimi-
34060: Lakiehdotusta on valmisteltu kauppa- ja seen. Tämä edellyttää pieniltä ja keskisuurilta
34061: teollisuusministeriön tuotantotoiminnan alueel- yrityksiltä nykyistä aktiivisempaa teknisen ke-
34062: lisesta tukemisesta annetun lain uudistamista hityksen seuraamista sekä uuden tekniikan ny-
34063: selvittämään asettaman työryhmän työn poh- kyistä tehokkaampaa soveltamista.
34064: jalta. Työryhmän työn yhteydessä on kuultu
34065: keskeisiä alan järjestöjä. Lakiehdotuksen val-
34066: mistelussa on tarpeellisilta osin otettu huo- Elinkeinoelämän rakennemuutokset
34067: mioon myös aluepolitiikkatoimikunnan (komi-
34068: teanmietintö 1986:6) ja kauppa- ja teollisuus- Elinkeinorakenteen muuttumiselle on tyypil-
34069: ministeriön asettaman erityisrahoitustyöryh- listä palvelualojen kasvu. Tämä johtuu muun
34070: män (muistio luovutettu 30 päivänä syyskuuta muassa siitä, että suuret yritykset tulevat entis-
34071: 1987) ehdotukset. tä enemmän keskittymään liiketoimintansa
34072: 1988 vp. - HE n:o 91 5
34073:
34074: kannalta keskeisimpiin osa-alueisiin ja vastaa- edellytettiin, ettei käytettävissä olleita tuki-
34075: vasti hankkivat enemmän ulkopuolisia palvelu- muotoja ja niiden hakemismenettelyä muuteta
34076: ja. Tällöin monet yritystoimintaan kiinteästi tarpeettomasti. Näin haluttiin taata yrityksille
34077: kuuluvat toiminnot, kuten esimerkiksi kirjan- tukimuodoista ja niiden saatavuudesta selkeä
34078: pito ja laskentatoimi, tietojenkäsittely, varas- kuva. Selkeän ja pitkäjänteisen aluepolitiikan
34079: tointi, siivous ja vartiointi, eriytyvät itsenäisek- harjoittamiseksi on tarpeen säilyttää tukijärjes-
34080: si yritystoiminnaksi. Lisäksi henkilökohtaisten telmä edelleen olennaisilta osiltaan nykymuo-
34081: palveluiden kysyntä kasvaa edelleen. toisena.
34082: Toisaalta työpaikat vähenevät perinteisillä
34083: tuotannonaloilla. Uudet työpaikat syntyvät
34084: usein suuriin väestötaajamiin yritysten yhteis- 2.3. Uudistamistarpeet
34085: työ- ja markkinointisuuntautuneisuuden joh-
34086: dosta. Maan eri osien väliset alueelliset erot Rahoitustoimenpiteistä paaosa kohdistuu
34087: ovatkin lisääntymässä, mistä on osoituksena edelleen teollisuuden edistämiseen. Merkittävä
34088: muun muassa pääkaupunkiseudun sekä eräi- osa investointi- ja käynnistysavustuksista on
34089: den aluekeskusten muuta maata nopeampi kas- kohdistunut jo ennestään valmistettavien tuot-
34090: vu. Vastaavasti haja-asutusalueilla erityisesti teiden tuottamiseen. Näin on tapahtunut siitä
34091: maatalouden piirissä työvoima vähenee. Aiem- huolimatta, että avustukset on myönnetty suu-
34092: masta alueellisesta kehityksestä poiketen monet rempina hankkeisiin, jotka ovat tähdänneet
34093: perinteiset teollisuuspaikkakunnat ovat joutu- uusien tuotteiden kehittämiseen ja tuottami-
34094: neet vaikeuksiin teollisuuden rakennemuutok- seen. Investointi- ja käynnistysavustuksilla
34095: sen johdosta. saattaa olla myös kilpailua vinouttava vaikutus
34096: Yritysten markkinointiolosuhteissa on ta- silloin, kun kyse on tavanomaisista tuotteista,
34097: pahtumassa oleellisia muutoksia. Muun muas- joiden kohdalla tuotantokustannukset ovat
34098: sa kansainvälisessä elinkeinoelämässä tapahtu- keskeinen kilpailutekijä.
34099: va integraatiokehitys lisää tarvetta yritystoi- Edellä mainittujen seikkojen johdosta on
34100: minnan kilpailukyvyn kehittämiseen. lisättävä mahdollisuuksia myöntää tukea ny-
34101: Edellä tarkastellut yritysten toimintaympä- kyistä valikoivammin tuotantotoiminnan ta-
34102: ristön muutokset korostavat liikkeenjohtotai- vanomaisiin laajennushankkeisiin sekä yrityk-
34103: don sekä tieto-taitotason kohottamisen tarvetta sen palkkakustannusten korvaamiseen. Tämän
34104: etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. johdosta ehdotetaan aluepolitiikkatoimikun-
34105: nan, erityisrahoitustyöryhmän sekä aluetuki-
34106: työryhmän ehdotusten suuntaviivojen mukai-
34107: 2.2. Kokemukset nykyisestä tukijärjestelmästä sesti, että kolmannella perusvyöhykkeellä ja
34108: neljännen perusvyöhykkeen tukialueena pää-
34109: Kokemukset avustusmuotoisesta aluepoliitti- sääntöisesti pidättäydyttäisiin tavanomaisten
34110: sesta tukijärjestelmästä ovat edelleen olleet hankkeiden tukemisesta investointi- ja käynnis-
34111: pääosiltaan myönteisiä. Tukijärjestelmää on tysavustuksin. Kuitenkin aloittavaa yritystoi-
34112: kehitetty käytännön kokemusten sekä muuttu- mintaa tuettaisiin tällöinkin edelleen nykyisillä
34113: neiden olosuhteiden asettamien vaatimusten periaatteilla. Alueen elinkeinorakenteen kehit-
34114: pohjalta. Tukea on myös ohjattu alue-, elin- tymisen kannalta tärkeille sekä korkeatasoisil-
34115: keino- ja työllisyyspoliittisesti tarkoituksenmu- le, yritysten teknistä tasoa olennaisesti paranta-
34116: kaisiin kohteisiin. Tuki on kohdistunut erityi- ville aloittavien ja jo toimivien yritysten hank-
34117: sesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja huo- keille investointi- ja käynnistysavustukset
34118: mattava osa siitä on suuntautunut syrjäisille, myönnettäisiin sen sijaan nykyistä korkeampi-
34119: heikoimmin kehittyneille alueille. Tuella on na. Tällöin investointi- ja käynnistysavustuk-
34120: voitu monipuolistaa teollisuuden rakennetta. sien myöntämisprosentteina olisi tarkoituksen-
34121: Sillä on myös vaikutettu tuettavilla alueilla mukaista soveltaa toisen perusvyöhykkeen B-
34122: uuden yritystoiminnan perustamiseen myöntei- tukialueen prosenttiosuuksia. Aluepoliittisten
34123: sesti kohdistamalla tukea erityisesti yritysten tukitoimenpiteiden vaikutusta elinkeinotoimin-
34124: perustamisvaiheeseen. nan kehitykseen parannettaisiin näin kolman-
34125: Aluepoliittinen tuki on myönnetty avustus- nella ja neljännellä perusvyöhykkeellä suuntaa-
34126: muotoisena vuodesta 1975 lähtien. Säädettäes- maHa tukea edellä kerrotulla tavalla elinkeino-
34127: sä vuoden 1982 alussa voimaan tullutta lakia rakennetta vahvistavaan yritysten uusperustan-
34128: 6 1988 vp. - HE n:o 91
34129:
34130: taan ja laajennuksiin sekä yritysten pitkän nille yrityksille erityisesti alueen heikoimmin
34131: aikavälin kilpailukykyä parantaviin investoin- kehittyneissä kunnissa.
34132: teihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin. Palveluelinkeinoissa tapahtuneen voimak-
34133: kaan kehityksen johdosta niiden merkitys
34134: Avustuksia voidaan voimassa olevan lain
34135: mukaan myöntää toimintaansa laajentavalle myös tuen saajina on kasvanut. Voimassa ole-
34136: van lain mukaan palveluyritykset tulevat tuen
34137: taikka käyttöomaisuuttaan uudistavalle yrityk-
34138: piiriin vain siltä osin, kuin niiden katsotaan
34139: selle vain edellyttäen, että samalla saavutetaan
34140: kuuluvan laissa tarkoitettuihin yritystoimintaa
34141: hankkeen kohteena olevan toimintayksikön
34142: välittömästi edistäviin yrityksiin. Kun tähän
34143: työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai pal-
34144: säännökseen liittyy voimassa olevan lain perus-
34145: velusten olennainen lisäys. Se, milloin mainittu
34146: teluissa eräitä tuen myöntämistä koskevia ra-
34147: yritystoiminnan eri osa-alueissa tapahtuva joituksia siltä osin, kuin yritystoimintaa välit-
34148: muutos on olennainen, on tarkemmin määritel-
34149: tömästi edistävän yrityksen asiakaskunta on
34150: ty valtioneuvoston päätöksessä. Lakia sovellet-
34151: pääosaltaan muita kuin varsinaisia tuotannolli-
34152: taessa on voitu havaita, että mainittu säännös sia yrityksiä tai muita lain piirissä olevia yri-
34153: saattaa usein estää investointi- ja käynnistys-
34154: tyksiä, niin on tarpeen muuttaa toimialasään-
34155: avustuksen myöntämisen silloinkin, kun yri-
34156: nös vastaamaan paremmin tapahtunutta kehi-
34157: tyksen tarkoituksena on uudistaa tuotantoko-
34158: tystä. Tarkoituksena on tällöin, että laissa
34159: neensa ja -laitteensa tekniikaltaan oleellisesti
34160: turvattaisiin erilaisten palveluyritysten asema
34161: korkeatasoisemmiksi. Yrityksen tukeminen täl-
34162: avustusten saajina ottaen huomioon, että mo-
34163: laisessa tilanteessa on tarkoituksenmukaista,
34164: net aikaisemmin teollisuusyritysten itsensä hoi-
34165: vaikkei uusia työpaikkoja eikä muitakaan lais-
34166: sa mainittuja kasvutekijöitä saavutettaisi, jos tamat toiminnot ovat siirtyneet nykyisin itse-
34167: näisten palveluyritysten hoidettaviksi.
34168: hanke on tarpeen yritystoiminnan jatkuvuuden
34169: ja kannattavuuden turvaamiseksi.
34170: Voimassa olevan lain mukainen kehittämis- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
34171: avustus on osoittautunut tarkoituksenmukai- tukset
34172: seksi keinoksi edistää hankkeita, jotka paran-
34173: tavat yritysten kilpailukykyä ja niiden kannat- Lakiehdotukseen sisältyvien muutosehdotus-
34174: tavuutta. Sen soveltamista on myös voimak- ten taloudelliset vaikutukset riippuvat olennai-
34175: kaasti lisätty, ja nykyisin noin yksi kolmasosa sesti alemman asteisilla säännöksillä annetta-
34176: kaikista avustuksen myöntämispäätöksistä on vista soveltamisohjeista. Avustusten myöntä-
34177: kehittämisavustuksia. Kehittämisavustuksen minen yritystoiminnan kasvua koskevasta vaa-
34178: käyttökelpoisuutta on tarkoituksenmukaista timuksesta riippumatta silloin, kun yritys uu-
34179: tietyHtä osin edelleen parantaa. Tätä tarkoitta- distaa käyttöomaisuuttaan tekniikaltaan olen-
34180: via ehdotuksia ovat myös tehneet aluepolitiik- naisesti korkeatasoisemmaksi, lisää jossakin
34181: katoimikunta ja erityisrahoitustyöryhmä. Yri- määrin myöntämistarvetta. Eniten tuen tarvet-
34182: tysten kehittämistoimenpiteiden tehostamiseksi ta lisää ehdotus siitä, että tuki myönnetään
34183: neljännellä perusvyöhykkeellä ehdotetaan, että kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen
34184: kehittämisavustuksen osuuden ylärajaa nostet- perusvyöhykkeen tukialueelia korotettuna alu-
34185: taisiin 65 lrfo :iin. Ylärajana on tarkoitus sovel- een elinkeinorakennetta parantaviin tai yrityk-
34186: taa pääsääntöisesti 50 %:ia, mutta hankkeen sen teknistä tasoa parantaviin hankkeisiin.
34187: tai alueen erityispiirteiden niin edellyttäessä Vastaavasti luopuminen tavanomaisten hank-
34188: avustus voitaisiin myöntää 65 % :n suuruisena. keiden tukemisesta mainituilla vyöhykkeillä vä-
34189: Tämä mahdollistaisi etenkin poikkeuksellisen hentäisi myöntämistarvetta. Myös muutokset
34190: innovatiivisten tai riskipitoisien hankkeiden kehittämisavustusten myöntämisperiaatteisiin
34191: nykyistä tehokkaamman tukemisen. Yhdenmu- lisäisivät myöntämistarvetta. Mikäli ehdotettu-
34192: kaisesti edellä sanottuun nähden ehdotetaan ja muutoksia sovelletaan melko suppeasti,
34193: myös, että kehittämisavustuksen myöntämistä myöntämisvaltuuden tarve vastaisi enintään
34194: neljännen perusvyöhykkeen tukialueen ulko- nykyistä tasoa. Laajempi soveltaminen johtaisi
34195: puolisilla alueilla koskevista rajoituksista luo- todennäköisesti myöntämisvaltuuden tarpeen
34196: vuttaisiin tässä yhteydessä. Nykyisin kehittämi- lievään kasvuun.
34197: savustusta on neljännen perusvyöhykkeen tuki- Myöntämisvaltuuden tarve riippuu myös
34198: alueen ulkopuolella voitu myöntää lähinnä pie- merkittävästi suhdannekehityksestä. Tarkoi-
34199: 1988 vp. - HE n:o 91 7
34200:
34201: tuksena on kehittää budjetointia siten, että tuuden tarpeeseen voidaan ottaa nykyistä pa-
34202: suhdannevaihteluiden vaikutus myöntämisval- remmin huomioon.
34203:
34204:
34205:
34206:
34207: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
34208:
34209:
34210: 1. Lakiehdotuksen perustelut lelle jäävät lähinnä kotitalouksille alueellisesti
34211: ja paikallisesti palveluja tuottavat yritykset.
34212: Tuen alueellinen kohdistuminen Kun nykyisin on edellytetty, että yritystoimin-
34213: taa edistävän yrityksen on toimittava lähinnä
34214: Ne alueet, joilla sijaitseville tai joille perus- liikkeenjohdon, tutkimuksen ja tuotekehityk-
34215: tettaville yrityksille lakiehdotuksessa tarkoitet- sen, markkinoinnin, suunnittelun ja laskenta-
34216: tuja avustuksia voidaan myöntää, muodostu- toimen parantamiseksi yrityksissä silloin, kun
34217: vat aluepolitiikasta annettavassa lakiehdotuk- sen asiakaskunta on pääosaltaan muita kuin
34218: sessa tarkoitetuista ensimmäisestä, toisesta ja tuen piirissä olevilla toimialoilla toimivia yri-
34219: kolmannesta perusvyöhykkeestä eli kehitys- tyksiä, niin muutos merkitsee tästä rajoitukses-
34220: alueesta sekä neljännestä perusvyöhykkeestä ta luopumista. Tarkoituksena on myös, että
34221: siten kuin kunkin avustuksen kohdalla erikseen muutos selkeyttäisi sellaisten palveluyrityksien
34222: säädetään (1 §). Etenkin toisella, kolmannella tuen saannin edellytyksiä, jotka harjoittavat
34223: ja neljännellä perusvyöhykkeellä toteutettavien toimintaa, jota on voitu tukea osana teolli-
34224: hankkeiden osalta on kuitenkin huomattava, suusyrityksen toimintaa.
34225: että investointiavustuksen ja käynnistysavus- Lakiehdotuksen mukaan avustuksia ei
34226: tuksen myöntämiseen tulisi suhtautua pidätty- myönnettäisi silloin kun hankkeeseen on
34227: västi, jos se investoinnin suuruuden tai paikal- myönnetty avustusta maaseudun pienimuotoi-
34228: listen kilpailuolosuhteiden johdosta on tarkoi- sen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun
34229: tuksenmukaista. lain (maaseutuelinkeinolaki; 1031186) nojalla
34230: (2 §:n 3 momentti). Mainitun lain piiriin kuu-
34231: luvat hankkeet määräytyvät toimialan, sijain-
34232: Tuettava! toimialat nin ja työpaikkavaikutusten perusteella. Jois-
34233: sakin tapauksissa hanke voi jäädä sekä tämän
34234: Lakiehdotuksen mukaan avustuksia myön- lain että maaseutuelinkeinolain mukaisten
34235: nettäisiin yritystoiminnan edistämiseksi (1 §). avustusten ulkopuolelle lähinnä maaseutuelin-
34236: Voimassa olevassa laissa on yksityiskohtaisesti keinolain soveltamisohjeiden johdosta. Näi-
34237: lueteltu ne toimialat, joiden piiriin kuuluvat denkin hankkeiden rahoittaminen tämän lain
34238: yritykset voivat saada avustuksia. Luettelo on nojalla mahdollistettaisiin siten, että avustuk-
34239: toisaalta osittain tulkinnanvarainen ja toisaalta sia voitaisiin myöntää sellaiseen hankkeeseen,
34240: siinä painottuvat merkitykseltään vähäiset toi- johon tukea ei ole myönnetty maaseutuelinkei-
34241: mialat. Lakiehdotuksessa lain soveltamisala il- nolain nojalla.
34242: maistaan luettelemalla ne toimialat, joille avus-
34243: tuksia ei voida myöntää (2 §). Näitä ovat
34244: vähittäiskauppa ja liikenne, siltä osin kuin Tuen saajat
34245: kysymyksessä ei ole matkailuhanke, varsinai-
34246: nen maatilatalous sekä rakennusliiketoiminta. Tuettavana yritystoimintana pidetään yksi-
34247: Palveluyrityksille yleensä voitaisiin myöntää tyisen henkilön elinkeinonharjoittajana kuten
34248: avustuksia. Mikäli palveluyrityksen toiminta kalastajana tai turkistarhaajana sekä oikeus-
34249: kuitenkin perustuu alueelliseen tai paikalliseen henkilöiden eli yhtiöiden, osuuskuntien tai
34250: kysyntään, tukea voitaisiin myöntää vain yri- muiden yhteisöjen harjoittamaa elinkeinotoi-
34251: tystoiminnalle tarpeellisia palveluita tuottaville mintaa. Avustus voidaan myöntää myös perus-
34252: yrityksille, joista esimerkkinä voidaan mainita tettavaa yritystä varten. Sivuelinkeinona har-
34253: kirjanpito, laskentatoimi, tietojenkäsittely, va- joitettua toimintaa ei kuitenkaan ehdotuksen
34254: rastointi, siivous ja vartiointi. Tuen ulkopuo- mukaan edelleenkään tuettaisi, jos toiminta
34255: 8 1988 vp. - HE n:o 91
34256:
34257: näyttää muodostuvan harrasteluluonteiseksi ja uudistaa käyttöomaisuuttaan tekniikaltaan
34258: sen toimeentuloa lisäävä vaikutus on hakijan olennaisesti entistä korkeatasoisemmaksi edel-
34259: kannalta pitkäHäkin ajanjaksolla vähäinen. lyttäen, että hanke on tarpeen yritystoiminnan
34260: Investointiavustusta myönnettäisiin edelleen jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi.
34261: myös yrityksille ja kunnille, joiden tarkoitukse- (5 §:n 4 momentti)
34262: na on toimitilojen hankkiminen ja ylläpitämi-
34263: nen yritystoimintaa varten. (6 §)
34264: Lakiehdotuksen mukaan avustuksia voitai- Investointiavustus
34265: siin myöntää myös hankkeisiin, joiden toteut-
34266: tamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys tai Investointiavustusta myönnetään yritystoi-
34267: yritystoimintaa harjoittamaton yhteisö (4 §). mintaa varten tarpeellisen käyttöomaisuuden
34268: Toistaiseksi tällaisten hankkeiden lukumäärä hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöi-
34269: on ollut pieni, mutta niiden merkitys on tule- den suorittamiseen (7 §). Tällaista omaisuutta
34270: vaisuudessa kasvava. Erityisesti kehittämis- ovat kuten voimassa olevankin lain mukaan
34271: hankkeissa lisääntynevät useiden yritysten yh- yritysten toiminnassaan tarvitsevat koneet ja
34272: teistyöhön perustuvat ja niiden toimintaedelly- laitteet sekä rakennukset ja maa-alueet. Myös
34273: tysten parantamiseen tähtäävät hankkeet. Ris- kiinteistöön olennaisesti kuuluvat lisäraken-
34274: kin suuruuden vuoksi tällaisten hankkeiden nukset, kuten tuettavia yrityksiä palveleva läm-
34275: toteuttaminen on usein mahdollista vain use- pökeskus tai muu voima-asema taikka matkai-
34276: ampien yritysten yhteistyöllä. Tämän vuoksi luyrityksessä hiihtohissit, voivat tulla tuen pii-
34277: on tärkeää tehdä mahdolliseksi avustusten riin. Hyväksyttäviä olisivat ne suunniteltuun
34278: myöntäminen myös tällaisiin hankkeisiin. investointikokonaisuuteen liittyvät kustannuk-
34279: Avustukset voitaisiin myöntää ja maksaa sille set, jotka kirjanpidossa yleensä kirjataan käyt-
34280: yritykselle tai myös yritystoimintaa harjoitta- töomaisuuden hankintamenoksi.
34281: mattomalle yhteisölle, joka on sitoutunut vas- Lakiehdotuksen mukaan kolmannella perus-
34282: taamaan avustuksen käytöstä koko hankkee- vyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen
34283: seen. tukialueelia investointiavustusta myönnettäisiin
34284: lähinnä alueen elinkeinorakennetta tai yritysten
34285: teknistä tasoa olennaisesti parantaviin taikka
34286: Tuen myöntämisen edellytykset toimintaansa aloittavien yritysten hankkeisiin
34287: (8 § 2 momentti). Alueella voidaan hankkeen
34288: Tuen myöntämisen edellytyksenä on yrityk- luonteesta ja koosta riippuen tarkoittaa talous-
34289: sen toimialaa ja sijaintia koskevien edellytysten aluetta tai paikkakuntaa. Alueen yritystoimin-
34290: lisäksi, että hanke edistää aluepolitiikasta an- nan kannalta tavanomaisten laajennushankkei-
34291: netussa laissa säädettyjä päämääriä. Lisäksi den tukemisesta sen sijaan pääasiallisesti luo-
34292: yrityksellä tulee voida katsoa olevan edellytyk- vuttaisiin. Näidenkin hankkeiden rahoittami-
34293: siä jatkuvaan kannattavaan toimintaan (5 §:n nen aikavien yritysten tapaan on kuitenkin
34294: 1 momentti). edelleen perusteltua silloin, kun vaihtoehtoisia
34295: Jos avustus myönnetään toiminnan laajenta- mahdollisuuksia ei paikkakunnalla ole. Tähän
34296: miseen tai käyttöomaisuuden uudistamiseen, voi olla tarvetta esimerkiksi kolmannen perus-
34297: edellytetään nykyisen lain säännösten tapaan, vyöhykkeen ja etenkin sen A-tukialueen kun-
34298: että yrityksen hankkeen kohteena olevan toi- nissa sekä erityisalueilla.
34299: mintayksikön työpaikkojen, tuotannon jalos- Kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen
34300: tusarvon tai palvelusten arvioidaan tällöin li- perusvyöhykkeen tukialueelia myönnettävän
34301: sääntyvän olennaisesti (5 §:n 2 momentti). Mil- investointiavustuksen enimmäismäärä vastaisi
34302: loin lisäys katsotaan olennaiseksi, määriteltäi- toisen perusvyöhykkeen B-tukialueen inves-
34303: siin tarkemmin valtioneuvoston periaateohjeis- tointiavustuksen enimmäismäärää eli 25 OJo
34304: sa. Niissä tapauksissa, joissa uudistettavan hyväksyttävistä kustannuksista. Tarkoituksena
34305: käyttöomaisuuden hankintaan on aiemmin on, että avustuksia myönnettäisiin korotettuna
34306: myönnetty valtion tukea, meneteltäisiin kuten eli enintään mainitun enimmäisprosenttiosuu-
34307: nykyisinkin (5 §:n 3 momentti). den mukaisena alueen elinkeinorakennetta tai
34308: Lakiehdotuksen mukaan avustuksia voitai- yritysten tuotannon tai tuotteiden teknistä ta-
34309: siin myöntää nykyisten säännösten mukaisista soa olennaisesti parantaviin sekä aloittavien
34310: kasvutekijöistä riippumatta silloin, kun yritys että muiden yritysten hankkeisiin. Aloittavien
34311: 1988 vp. - HE n:o 91 9
34312:
34313: yritysten tavanomaisiin hankkeisiin avustukset keen jouduttu tarkkaan selvittämään toteutu-
34314: on tarkoitus myöntää nykyisen tasaisina, toisin neet kustannukset silloin, kun ne ovat suurin-
34315: sanoen soveltaen enintään kolmannen perus- piirtein arvioidun suuruisia tai sitä pienempiä,
34316: vyöhykkeen ja neljännen perusvyöhykkeen ku- jotta maksettava avustus olisi tarkalleen myön-
34317: takin tukialuetta koskevia, voimassa olevassa netyn prosenttiosuuden mukainen. Tämä me-
34318: laissa säädettyjä enimmäisprosenttiosuuksia. nettely on ollut omiaan hidastamaan avustus-
34319: Myös käynnistysavustus myönnettäisiin kol- ten maksatusta. Maksatusvaiheen työn keven-
34320: mannella perusvyöhykkeellä ja neljännen pe- tämiseksi lakiehdotuksen mukaan avustukset
34321: rusvyöhykkeen tukialueelia edellä mainituilla myönnettäisiin prosenttiosuuden sijasta pää-
34322: periaatteilla (13 §:n 2 momentti). Valtioneu- töksessä todettavan markkamäärän suuruisina.
34323: voston periaateohjeissa annettaisiin tarkemmat Avustukset maksettaisiin kuitenkin enintään
34324: määräykset investointi- ja käynnistysavustus- päätöksessä erikseen ilmoitettavan avustusta
34325: ten myöntämisestä näillä alueilla. koskevan prosenttiosuuden mukaisina (10 §,
34326: Investointiavustuksen myöntäminen nykyi- 15 § ja 19 §). Avustusta koskevan enimmäis-
34327: sen käytännön mukaisesti vyöhykkeen prosent- prosenttiosuuden ei siten olisi tarpeen vastata
34328: tialarajaa pienempänä on edelleen joissakin tarkalleen sitä avustuksen markkamäärää, joka
34329: tapauksissa tarkoituksenmukaista (8 §:n 3 mo- merkitään myöntämispäätökseen. Menettely
34330: mentti). Näitä tapauksia ovat lähinnä suuret koskisi kaikkien laissa tarkoitettujen avustus-
34331: hankkeet, joiden laissa säädetyn alarajan mu- ten myöntämistä.
34332: kainen avustaminen vähentäisi oleellisessa Jotta investointiavustusta vastaava etu siir-
34333: määrin käytettävissä olevaa myöntämisvaltuut- tyisi toimitiloissa vuokralaisena toimivalle tai
34334: ta ja määrärahaa muihin hankkeisiin. Avus- toimitilat omakseen lunastavalle yritykselle,
34335: tuksen myöntäminen alarajaa pienempänä voi- veivoitetaan investointiavustuksen saaja siirtä-
34336: si olla tarkoituksenmukaista myös sellaisten mään avustus vuokran tai muun vastikkeen
34337: hankkeiden osalta, jotka olisivat omiaan vää- perimisen yhteydessä. Avustuksen huomioon
34338: ristämään toimialan kilpailuolosuhteita, mikäli ottamiseksi tulee avustuksen saajan vuokran
34339: tuki myönnettäisiin niihin täysimääräisenä. pääomavastiketta tai lunastamishintaa määri-
34340: Mainituissa tapauksissa ei aina voitaisi pitää teltäessä vähentää saatu avustus hankintahin-
34341: tarkoituksenmukaisena hakemuksen hylkää- nasta (11 §).
34342: mistä eikä edes avustuksen myöntämistä laissa
34343: säädetyn alarajankaan mukaisena.
34344: Aluepolitiikasta annetun lain 11 §:ssä tarkoi- Käynnistysavustus
34345: tetulla erityisalueella voidaan investointiavus-
34346: tusta myönnettäessä laissa säädetty investointi- Käynnistysavustus lasketaan nykyiseen ta-
34347: avustuksen prosenttiosuuden yläraja ylittää paan enoakanpidätyksen alaisten palkkojen
34348: enintään 10 prosenttiyksiköllä (9 §). Näitä ta- perusteella, jotka on yleensä helposti saatavissa
34349: pauksia ovat lähinnä yritystoiminnan aloitta- yrityksen kirjanpidosta tai siihen liittyvistä las-
34350: minen ja tuotantotoiminnan laajentaminen kelmista (12 §).
34351: muun kuin yrityksen päätuotteen osalta sekä Käynnistysavustusta myönnetään joko yh-
34352: paikkakunnan elinkeinorakennetta monipuolis- deltä, kahdelta tai kolmelta yritystoiminnan tai
34353: tavai hankkeet. Lisäksi investointiavustus voi- laajennetun yritystoiminnan alkamista seuraa-
34354: daan myöntää korotettuna myös kunnille ja van 12 täyden toimintakuukauden mittaiselta
34355: kiinteistöyrityksille silloin, kun ne hankkivat ajanjaksolta (käynnistysvuosi; 13 §:n 1 mo-
34356: toimitiloja edellä mainitut edellytykset täyttä- mentti). Käynnistysavustuksen myöntämisessä
34357: ville yrityksille. kolmannella ja neljännellä perusvyöhykkeellä
34358: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on toteutettaviin hankkeisiin noudatettaisiin vas-
34359: investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus taavasti mitä investointiavustuksen osalta on
34360: myönnettävä tietyn prosenttiosuuden suuruise- säädetty (13 §:n 2 momentti). Myös avustuksen
34361: na hyväksyttävien kustannusten kokonaismää- prosenttiosuudet on näillä alueilla määritelty
34362: rästä. Hankkeisiin on siten myönnetty avustus- tämän mukaisesti. Käynnistysavustuksen mah-
34363: ta tietty prosenttiosuus kulloinkin sovelletta- dollisesti kilpailua vinouttavan vaikutuksen
34364: vien enimmäis- ja vähimmäisprosenttiosuuk- johdosta on tarpeen lisätä sen myöntämisen
34365: sien puitteissa toteutuvista kustannuksista. harkinnanvaraisuutta toisen ja kolmannen
34366: Avustuksen maksatusvaiheessa on tämän jäi- käynnitysvuoden osalta suhtautumalla pidätty-
34367: 2 380719A
34368: 10 1988 vp. - HE n:o 91
34369:
34370: västi sen myöntämiseen, jos se on tarpeen Näin ollen avustusten myöntämiseen muun
34371: yritysten välisen kilpailutilanteen johdosta. muassa pääkaupunkiseudulla suhtauduttaisiin
34372: Toisaalta käynnistysavustuksen myöntämistä pääsääntöisesti pidättyvästi.
34373: tavanomaista korkeampana voisi puoltaa esi- Myös kehittämisavustuksen enimmäismää-
34374: merkiksi se, että hanke on vaikeasti käynnistet- rää nostettaisiin neljännellä perusvyöhykkeellä
34375: tävissä. Tämän johdosta ensimmäisen ja toisen nykyisestä 45 OJo :sta 65 OJo :iin hyväksyttävistä
34376: perusvyöhykkeen 2. ja 3. käynnistysvuoden kustannuksista. Yli 50 OJo :n avustuksia tulisi
34377: vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuudet on kyseisellä vyöhykkeellä myöntää kuitenkin
34378: määrätty yhtä suuriksi. vain erityisestä syystä (19 §). Avustuksen mää-
34379: Erityisalueella voitaisiin lakiehdotuksen mu- rää harkittaessa tulisi tällöin ottaa huomioon
34380: kaan laissa säädetty käynnistysavustuksen pro- muun muassa hankkeen uutuusarvo ja hank-
34381: senttiosuuden yläraja ylittää joko yhdeltä tai keeseen sisältyvä riski. Siltä osin, kuin käytetty
34382: kahdelta käynnistysvuodelta enintään 20 pro- prosenttiosuus ylittäisi 50 OJo, on päätöksen
34383: senttiyksiköllä tietyissä tapauksissa (14 §). Nä- perustelemiseen kiinnitettävä erityistä huomio-
34384: mä tapaukset olisivat yhdenmukaisia sen suh- ta.
34385: teen, mitä investointiavustuksen osalta on vas- Voimassa olevan lain mukaista kehittämis-
34386: taavalta osalta edellä todettu. avustusta on myönnetty yrityksen kehittämisen
34387: Lakiehdotuksen mukaan toimintaansa laa- kannalta keskeisen uuden toimihenkilön (niin
34388: jentavien yritysten osalta käynnistysavustus sanottu avainhenkilö) palkkaukseen silloin,
34389: lasketaan hankkeen kohteena olevan toiminta- kun avainhenkilön paikkaaminen on osa kehit-
34390: yksikön käynnistyskauden aikana muodostu- tämishanketta. Koska varsinkin syrjäisille alu-
34391: van koko henkilöstön palkkasumman ja välit- eille on ammattitaitoisen johtohenkilöstön saa-
34392: tömästi ennen ensimmäisen käynnistyskauden minen vaikeaa, tulisi avainhenkilöiden palk-
34393: alkamista vastaavalta ajalta muodostuneen kausta tukea kehittämisavustuksella nykyistä
34394: henkilöstön palkkasumman erotuksesta. Hank- laajemmin. Tuettavaksi kehittämishankkeeksi
34395: keeseen kuulumattoman henkilöstön palkkauk- olisi siten voitava katsoa lähinnä pienessä yri-
34396: sen yleisen palkkatason nousun vaikutus ote- tyksessä tulevan toiminnan kannalta keskeisen
34397: taan laskelmissa huomioon vähennettävänä uuden toimihenkilön paikkaaminen. Enää ei
34398: eränä. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvis- siten edellytettäisi, että yrityksen kehittämisen
34399: taa kuten nykyisinkin erikseen laskelmassa kannalta keskeisen uuden toimihenkilön palk-
34400: käytettävän palkkatason yleistä nousua vastaa- kaamisen olisi oltava osa muuta kehittämis-
34401: van kertoimen (16 §). suunnitelmaa. Edelleen ehtona olisi kuitenkin
34402: avustusten päällekkäisyyden välttämiseksi se,
34403: ettei kyseisiä palkkauskustannuksia voida lu-
34404: Kehittämisavustus kea käynnistysavustuksen piiriin (20 §:n 1 mo-
34405: mentin 3 kohta). Kehittämisavustuksen hyväk-
34406: Kehittämisavustus on osoittautunut tarkoi- syttävät kustannukset pysyisivät muilta osin
34407: tuksenmukaiseksi keinoksi edistää hankkeita, ennallaan.
34408: jotka tukevat yritysten kilpailukykyä ja paran- Kehittämisavustuksen myöntäminen saattaa
34409: tavat niiden kannattavuutta. Kehittämisavus- olla tarkoituksenmukaista myös silloin, kun
34410: tuksen käyttökelpoisuutta ehdotetaan paran- yritystä ei ole vielä perustettu sen seikan selvit-
34411: nettavaksi tietyiltä osin voimassa olevaan lain- tämiseen, onko yritystoiminnalle riittäviä edel-
34412: säädäntöön nähden. lytyksiä. Kehittämistyö voisi tällöin käsittää
34413: Voimassa olevan lain mukaan kehittämis- esimerkiksi sopivien tuotteiden ja tuotantome-
34414: avustusta myönnetään neljännen perusvyöhyk- netelmien sekä markkinointiedellytysten selvit-
34415: keen tukialueen ulkopuolella lähinnä pienille tämisen (17 §:n 2 momentti).
34416: yrityksille erityisesti alueen heikoimmin kehit- Voimassaolevan lain mukaan kehittämis-
34417: tyneissä kunnissa. Kehittämisavustuksen avustusta ei myönnetä, mikäli hanketta rahoi-
34418: myöntämisedellytyksiä mainitulla alueella eh- tetaan muulla valtion avustuksella tai muulla
34419: dotetaan laajannettavaksi poistamalla edellä siihen verrattavissa olevalla tuella. Tästä olisi
34420: mainittu säännös. Kehittämisavustusta myön- kuitenkin tarkoituksenmukaista poiketa erityi-
34421: nettäessä tulisi kuitenkin yrityskohtaisten nä- sen laajojen ja kustannuksiltaan merkittävien
34422: kökohtien ohella ottaa huomioon myös sijain- hankkeiden kohdalla. Rahoituksen jakaminen
34423: tialueen elinkeinorakenteen kehittämistarve. saattaa tällöin olla edellytyksenä hankkeen to-
34424: 1988 vp. - HE n:o 91 II
34425:
34426: teuttamiselle. Useamman tahon yhteisestikään kattavaa syytä lopettaa investointiavustuksen
34427: rahoittamissa hankkeissa ei kehittämisavustuk- myöntämisen perusteena olleen toimintansa tai
34428: sen ja muun valtion avustuksen tai muun supistaa sitä olennaisesti, jollei erityisistä syistä
34429: siihen verrattavissa olevan tuen määrä saa muuta johdu. Säännöksessä tarkoitettua viiden
34430: ylittää 75 prosenttia hankkeen kustannuksista vuoden määräaikaa tulisi olosuhteiden niin
34431: (21 §). vaatiessa voida pidentää avustuspäätöksen yh-
34432: teydessä enintään kymmeneksi vuodeksi. Mää-
34433: räajan pidennys koskisi myös käyttöomaisuu-
34434: Avustusten hakeminen ja maksaminen den ja yrityksen myyntiä. Säännöstä voitaisiin
34435: soveltaa esimerkiksi matkailuhankkeissa, jotka
34436: Avustusten hakemista, käsittelyä ja maksa- ovat luonteensa puolesta helposti muutettavis-
34437: mista koskevat säännösehdotukset vastaavat sa yksityiskäyttöön tai sellaisten kiinteistöjen
34438: pääosiltaan voimassa olevia säännöksiä. osalta, jotka säilyttävät arvonsa ja joille on
34439: Kauppa- ja teollisuusministeriön apuna on olemassa vaihtoehtoisia käyttötapoja (29 §).
34440: toiminut valtioneuvoston asettama kehitys- Siinä tapauksessa, että avustuksen takaisin
34441: alueiden tuotantotukineuvottelukunta. Sen ni- perimistä koskeva päätös perustuu avustuksen
34442: meksi ehdotetaan muuttuneita olosuhteita pa- hakijan antamiin vääriin tietoihin, on tarkoi-
34443: remmin vastaava yritystoiminnan aluetukineu- tuksenmukaista, että takaisin perittävälle mää-
34444: vottelukunta. Neuvottelukunta vastaisi ko- rälle maksettava korko olisi harkinnan mukaan
34445: koonpanoltaan nykyistä. (22 §:n 2 momentti) joko 29 §:n 4 momentissa tarkoitettu korko tai
34446: Periaatteena olisi edelleen, että hakemus I6 prosentin vuotuinen korko. Alempaa kor-
34447: avustuksen saamiseksi on jätettävä viranomai- koa sovellettaisiin silloin, kun täyden viivästys-
34448: selle ennen hankkeeseen ryhtymistä siten, kuin koron soveltaminen olisi olosuhteet huomioon
34449: siitä kunkin tukimuodon osalta erikseen sääde- ottaen kohtuutonta (30 §).
34450: tään. Erityisistä syistä on ministeriö voinut Erinäisiin säännöksiin on myös lisätty sään-
34451: tästä poiketa. Näiden asioiden joustavan käsit- nös niitä tapauksia varten, jossa investointi-
34452: telyn kannalta on tarpeen, että myös teollisuus- avustuksen kohteena oleva vakuutettu käyttö-
34453: piiri voi tehdä tästä päätöksen hankkeessa, omaisuus tuhoutuu. Saatavasta vakuutus-
34454: jossa avustuksen myöntäminen kuuluu sille korvauksesta olisi kauppa- ja teollisuusministe-
34455: (24 §). riölle tällöin määrättävä maksettavaksi se osa,
34456: joka vastaa avustuksen osuutta käyttöomai-
34457: suudesta. Edellytyksenä olisi se, ettei hankkeen
34458: Erinäiset säännökset mukaista toimintaa jatkettaisi eikä tilalle han-
34459: kittaisi uutta vastaavaa käyttöomaisuutta. Va-
34460: Erinäisiä säännöksiä koskevaan lukuun sisäl- kuutuskorvauksesta määrättäisiin maksetta-
34461: tyvät säännökset kuten nykyisinkin myönnettä- vaksi enintään kuitenkin maksetun avustuksen
34462: vän avustuksen suuruuden määrittämisen yleis- suuruinen määrä. Käyttöomaisuuden arvona
34463: periaatteesta, avustusten käytön valvonnasta, käytettäisiin sen hankintahintaa (3I §).
34464: avustuksille asetettavista mahdollisista ehdois- Avustuksen takaisinperimisen osalta on va-
34465: ta, avustusten takaisinperimisestä, avustusten rauduttu siihen, että tarvittaessa voidaan ase-
34466: käsittelyä koskevasta salassapitovelvollisuudes- tuksessa säätää niistä ehdoista, joilla myös
34467: ta, muutoksenhausta ja annettavista tarkem- teollisuuspiiri voisi päättää avustuksien takai-
34468: mista määräyksistä. sinperimisestä (32 §).
34469: Säännöksiä on voimassa olevaan lakiin näh- Muilta osin luvun säännökset vastaavat olen-
34470: den tarpeellisilta osiltaan tarkistettu ja täyden- naisilta osiltaan voimassa olevan lain säännök-
34471: netty. siä.
34472: Avustuksen suuruutta koskevaa yleissään-
34473: nöstä (26 §) on tarkistettu siten, että tuettavas-
34474: ta toiminnasta käytetään nyt nimitystä yritys- 2. Tarkemmat säännökset ja
34475: toiminta. määräykset
34476: Voimassa olevan lain mukaan investointi-
34477: avustus on maksettava osaksi tai kokonaan Voimassa olevan lain nojalla on valtioneu-
34478: takaisin, jos yritys viiden vuoden kuluessa vosto päättänyt tarkemmista avustusten myön-
34479: investointiavustuksen maksamisesta ilman pa- tämisessä noudatettavista periaateohjeista. Ne
34480: 12 1988 vp. - HE n:o 91
34481:
34482: ovat koskeneet avustusten myöntämisedelly- kuuta 1993 välisenä aikana mainitut päivät
34483: tyksiä yleensä sekä tuen myöntämistä puolta- mukaan luettuina ja että avustuksen perus-
34484: via, korottavia ja rajoittavia tekijöitä toisaalta teena on ennen lain voimaantuloa tai sen
34485: ympäristön toisaalta hankkeen kannalta. Lain voimaantulon ja 31 päivän joulukuuta 1995
34486: nojalla on myös annettu asetus tuotantotoi- välisenäaikana mainitut päivät mukaan luettui-
34487: minnan alueellisesta tukemisesta, jossa on sää- na alkava investointi-, tuotanto- tai kehittämis-
34488: detty teollisuuspiiriviranomaisten myöntämien toiminta.
34489: avustuksien enimmäissuuruudesta ja muista Koska yritystoiminnan aluetuesta annettava
34490: avustusten myöntämisessä tarpeellisista seikois- laki korvaa vuodesta 1982 alkaen voimassa
34491: ta. olleen lain tuotantotoiminnan alueellisesta tu-
34492: Tarkoituksena on, että vastaavat säännökset kemisesta (vanha laki), ei vanhaa lakia näin
34493: annettaisiin myös säädettävän lain soveltamista ollen sovellettaisi enää avustuksiin, joita kos-
34494: varten. kevat päätökset tehdään tämän lain voimaan-
34495: Lakiehdotuksen mukaan kauppa- ja teolli- tulon jälkeen, vaikka avustushakemus olisikin
34496: suusministeriö voi antaa teollisuuspiireille jätetty asianomaiselle viranomaiselle ennen uu-
34497: avustusten tasapuolisen ja yhtenäisen käsitte- den lain voimaantuloa. Mikäli tämä kuitenkin
34498: lyn kannalta tarpeellisia määräyksiä (35 §:n 2 johtaa hakijan kannalta kohtuuttamaan tilan-
34499: momentti). Määräyksiä annettaisiin kuten voi- teeseen, voitaisiin siitä poiketa siinä tapaukses-
34500: massa olevankin lain nojalla valtioneuvoston sa, että avustusta ei enää tämän lain mukaan
34501: periaateohjeiden puitteissa teollisuuspiireissä voitaisi lainkaan myöntää tai että se olisi
34502: tehtävien päätöksien yhdenmukaistamiseksi. myönnettävä määrältään pienempänä kuin ha-
34503: kemuksen tekohetkenä voimassa olleen vanhan
34504: lain mukaan. Lisäksi edellytettäisiin, että han-
34505: 3. Voimaantulo ke on aloitettu ennen tämän lain voimaantu-
34506: loa. Hakijan kannalta kohtuuton tilanne olisi
34507: Lakiehdotus liittyy osana niin sanotun alue- olemassa esimerkiksi silloin, kun hankkeen
34508: poliittisen lainsäädännön uudistamiseen. Tuo- sijaintipaikka ei enää kuuluisi tuen piiriin tai
34509: tantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annet- että avustus olisi tämän lain tai sen nojalla
34510: tu laki olisi voimassa vuoden 1989 loppuun. annettujen säännösten perusteella myönnettävä
34511: Mainittu laki ehdotetaan kumottavaksi. Sitä pienempänä kuin vanhan lain mukaan. Tällai-
34512: kuitenkin sovellettaisiin niihin päätöksiin, jot- seenkin avustukseen olisi kuitenkin muilta osin
34513: ka on tehty sen nojalla. sovellettava uuden lain säännöksiä.
34514: Tarkoituksena on, että uusi laki tulisi voi- Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä
34515: maan 1 päivänä tammikuuta 1989 tai mahdolli- tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän lain mukai-
34516: simman pian sen jälkeen. Lakia sovellettaisiin sen avustustoiminnan aloittamiseksi lain tultua
34517: sen voimaan tultua myönnettäviin avustuksiin voimaan.
34518: edellyttäen, että avustusta koskeva hakemus on
34519: toimitettu teollisuuspiirille ennen lain voimaan- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
34520: tuloa tai sen voimaantulon ja 31 päivän joulu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
34521: 1988 vp. - HE n:o 91 13
34522:
34523:
34524:
34525:
34526: Laki
34527: yritystoiminnan aluetuesta
34528:
34529: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34530:
34531:
34532: 1 luku harjoitettavaa tässä laissa tarkoitettua toimin-
34533: Yleiset säännökset taa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota myös
34534: yritystoiminnan laadullisen tason kohottami-
34535: 1 § seen.
34536: Valtion avustuksia voidaan myöntää aluepo-
34537: litiikasta annetussa laissa ( 1 ) tarkoitetulla 4 §
34538: ensimmäisellä, toisella ja kolmannella perus- Hankkeeseen, jonka toteuttamiseen osallis-
34539: vyöhykkeellä (kehitysa/ue) sekä neljännellä pe- tuu useampi kuin yksi yritys tai yritystoimintaa
34540: rusvyöhykkeellä yritystoiminnan edistämiseksi harjoittamaton yhteisö, avustus voidaan myön-
34541: siten kuin tässä laissa säädetään. tää ja maksaa sille yritykselle tai yritystoimin-
34542: Tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain tar- taa harjoittamattomalle yhteisölle, joka on si-
34543: peellinen määräraha myönnettyjen avustusten toutunut vastaamaan avustuksen käytöstä ko-
34544: maksamista varten. Tukea voidaan yhteensä ko hankkeeseen.
34545: myöntää enintään tulo- ja menoarvion käsitte-
34546: lyn yhteydessä päätettyyn enimmäismäärään 5 §
34547: saakka. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on:
34548: Tässä laissa tarkoitettuja avustuksia ovat 1) että yritys aloittaa tai laajentaa toimin-
34549: investointiavustus, käynnistysavustus ja kehit- taansa taikka uudistaa käyttöomaisuuttaan tai
34550: tämisavustus. kehittämisavustuksen osalta kehittää toimin-
34551: taansa;
34552: 2 § 2) että avustettava hanke edistää aluepolitii-
34553: Palveluyritykselle, jonka toiminta perustuu kasta annetussa laissa säädettyjä tavoitteita; ja
34554: alueelliseen tai paikalliseen kysyntään, voidaan 3) että yrityksellä katsotaan olevan edelly-
34555: avustuksia myöntää vain, jos yritys tuottaa tyksiä jatkuvaan kannattavaan toimintaan.
34556: yritystoiminnalle tarpeellisia palveluita. Milloin kysymyksessä on yrityksen toimin-
34557: Tukea ei kuitenkaan myönnetä varsinaiseen nan laajentaminen tai käyttöomaisuuden uu-
34558: maatilatalouteen eikä rakennusliiketoimintaan. distaminen, edellytetään lisäksi, että laajenta-
34559: Vähittäiskauppaan ja liikenteeseen voidaan tu- misella tai uudistamisella arvioidaan saavutet-
34560: kea myöntää vain siltä osin, kuin kysymykses- tavan hankkeen kohteena olevan toimintayksi-
34561: sä on matkailuhanke. kön työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai
34562: Hankkeeseen, johon on myönnetty maaseu- palvelusten olennainen lisäys.
34563: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä- Milloin uudistettavan käyttöomaisuuden
34564: misestä annetussa laissa (1031186) tarkoitettua hankintaan on aikaisemmin myönnetty valtion
34565: avustusta, ei voida myöntää tässä laissa tarkoi- varoista avustusta tai korkotukea, myönnetään
34566: tettua avustusta. uuden käyttöomaisuuden hankintaan avustusta
34567: vain työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai
34568: 3 § palvelusten lisäystä vastaavalta osalta.
34569: Tämän lain mukaisten toimenpiteiden tar- Jos yritys uudistaa käyttöomaisuuttaan tek-
34570: koituksena on toteuttaa aluepolitiikasta anne- niikaltaan olennaisesti korkeatasoisemmaksi,
34571: tussa laissa säädettyjä tavoitteita kehittämällä voidaan 2 ja 3 momentissa säädetystä kuiten-
34572: ja laajentamalla tuen kohteena olevilla alueilla kin poiketa edellyttäen, että hanke on tarpeen
34573: 14 1988 vp. - HE n:o 91
34574:
34575: yritystoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuu- 9 §
34576: den turvaamiseksi. Aluepolitiikasta annetun lain 11 §:ssä tarkoi-
34577: tetulla erityisalueella voidaan investointiavus-
34578: 6 § tusta myönnettäessä 8 §:ssä säädetty investoin-
34579: Investointiavustusta voidaan myöntää lisäksi tiavustuksen prosenttiosuuden yläraja ylittää
34580: kiinteistöjen omistamista ja ylläpitoa varten enintään 10 prosenttiyksiköllä.
34581: toimivalle yritykselle, joka palvelee yritystoi- Milloin erityisalue sijaitsee neljännellä perus-
34582: mintaa (kiinteistöyritys). Tässä pykälässä tar- vyöhykkeellä tukialueen ulkopuolella, inves-
34583: koitettu investointiavustus voidaan myöntää tointiavustuksen enimmäismäärä voi olla 10
34584: myös kunnalle. prosenttia hankkeen arvioitujen hyväksyttävien
34585: kustannusten kokonaismäärästä.
34586:
34587: 2 luku 10 §
34588: Investointiavustus Jos investointiavustuksen maksamisvaihees-
34589: sa kustannusten todetaan olevan arvioituja
34590: 7 § kustannuksia pienemmät siten, että myönnetty
34591: Investointiavustusta myönnetään yritystoi- avustus ylittäisi päätöksessä mainitun prosent-
34592: mintaa varten tarpeellisen käyttöomaisuuden tiosuuden, tulee maksettavan investointiavus-
34593: hankkimiseen taikka sen muutos- tai parannus- tuksen määrä alentaa päätöksessä mainittua
34594: töiden suorittamiseen. prosenttiosuutta vastaavaksi.
34595: Kaivannaistoiminnan osalta käyttöomaisuu-
34596: deksi luetaan koneet ja laitteet sekä maanpääl- 11 §
34597: liset rakennelmat. Investointiavustuksen saajan on 6 §:ssä tar-
34598: koitetuissa tapauksissa siirrettävä avustus
34599: 8 § vuokran tai muun vastikkeen perimisen yhtey-
34600: dessä kiinteistössä toimivalle taikka kiinteistön
34601: Myönnettävän investointiavustuksen maara tai sen osan lunastaneelle yritykselle. Tätä
34602: voi olla arvioitujen hyväksyttävien kustannus- tarkoittava ehto on otettava avustuksen myön-
34603: ten kokonaismäärästä perusvyöhykkeittäin ja tämistä koskevaan päätökseen.
34604: tukialueittain seuraava:
34605:
34606: perusvyöhyke tukialue A tukialue B 3 luku
34607: ensimmäinen 35-45% 25-35 OJo Käynnistysavustus
34608: toinen 20-30% 15-25%
34609: 12 §
34610: Kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen Käynnistysavustusta myönnetään yrityksen
34611: perusvyöhykkeen tukialueelia investointiavus- tuotantotoiminnan aloittamisen tai laajentami-
34612: tuksen enimmäismäärä voi olla 25 % arvioitu- sen aiheuttamien enoakanpidätyksen alaisten
34613: jen hyväksyttävien kustannusten kokonaismää- palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten
34614: rästä. Investointiavustusta myönnetään kol- yhteismäärästä (hyväksyttävä! palkkakustan-
34615: mannella perusvyöhykkeellä ja neljännen pe- nukset). Välillisten työvoimakustannusten
34616: rusvyöhykkeen tukialueelia lähinnä alueen elin- määräksi katsotaan 25 prosenttia mainituista
34617: keinorakennetta tai yritysten tuotannon tai palkoista.
34618: tuotteiden teknistä tasoa olennaisesti paranta-
34619: viin hankkeisiin sekä toimintaansa aloittavien 13 §
34620: yritysten hankkeisiin siten, kuin valtioneuvosto Käynnistysavustusta myönnetään yhdeltä,
34621: päättää tarkemmista myöntämisperusteista. kahdelta tai kolmelta tuotantotoiminnan tai
34622: Investointiavustus voidaan kuitenkin myön- laajennetun tuotantotoiminnan alkamista seu-
34623: tää 1 momentin mukaista alarajaa pienempä- raavalta 12 täyden toimintakuukauden mittai-
34624: nä, milloin se investoinnin suuruuden tai pai- selta ajanjaksolta (käynnistysvuosr). Käynnis-
34625: kallisten kilpailuolosuhteiden kannalta on pe- tysavustuksen määrä voi hyväksyttävistä palk-
34626: rusteltua. kakustannuksista olla seuraava:
34627: 1988 vp. - HE n:o 91 15
34628:
34629: ensimmäinen olevan toimintayksikön henkilöstölle kunkin
34630: perusvyöhyke tukialue A tukialue B käynnistysvuoden aikana maksettujen enna-
34631: 1. käynnistysvuosi 35-50 OJo 25-40% konpidätyksen alaisten palkkojen ja välillisten
34632: 2. ja 3. käyn- työvoimakustannusten yhteismäärästä vähen-
34633: nistysvuosi 25-45% 15-35% netään toimintayksikön henkilöstölle ensim-
34634: mäistä käynnistysvuotta edeltävän kahdentois-
34635: toinen perusvyöhyke tukialue A tukialue B ta kuukauden pituisen ajanjakson aikana mak-
34636: 1. käynnistysvuosi 25-35% 20-30% settujen vastaavien palkkakustannusten määrä.
34637: 2. ja 3. käyn- Vähennettävää palkkakustannusten määrää
34638: nistysvuosi 15-30% 10-25% korjataan vuosittain yleisen palkkatason nou-
34639: sua vastaavalla, kauppa- ja teollisuusministe-
34640: kolmas perusvyöhyke tukialue A tukialue B riön vahvistamalla kertoimella.
34641: 1. käynnistysvuosi 0-30% 0-30% Milloin 1 momentissa tarkoitettua laskuta-
34642: 2. käynnistysvuosi 0-25 OJo 0-25% paa ei erityisten syiden takia voida soveltaa,
34643: 3. käynnistysvuosi 0-25% hyväksyitävät palkkakustannukset tulee selvit-
34644: tää erikseen.
34645: neljäs perusvyöhyke tukialue
34646: 1. ja 2. käyn- 4 luku
34647: nistysvuosi 0-25%
34648: Kehittämisavustus
34649: Käynnistysavustusta myönnetään kolman- 17 §
34650: nella perusvyöhykkeellä ja neljännen perus- Yrityksen kehittämiseksi voidaan kehitys-
34651: vyöhykkeen tukialueelia lähinnä alueen elinkei- alueella sekä neljännellä perusvyöhykkeellä
34652: norakennetta tai yritysten tuotannon tai tuot- myöntää kehittämisavustusta hankkeeseen,
34653: teiden teknistä tasoa olennaisesti parantaviin jonka tarkoituksena on parantaa yrityksen joh-
34654: hankkeisiin sekä toimintaansa aloittavien yri- tamista, tuotantoa ja materiaalitoimintoja, ta-
34655: tysten hankkeisiin siten, kuin valtioneuvosto louden suunnittelua ja valvontaa, markkinoin-
34656: päättää tarkemmista myöntämisperusteista. tia tai tutkimus- ja tuotekehitystyötä.
34657: Kehittämisavustus voidaan myöntää myös
34658: 14 § yrityksen perustamisedellytysten selvittämi-
34659: Erityisalueella voidaan käynnistysavustusta seen.
34660: myönnettäessä 13 § :ssä säädetty käynnistys-
34661: avustuksen prosenttiosuuden yläraja ylittää 18 §
34662: enintään 20 prosenttiyksiköllä. Milloin erityis- Kehittämisavustus myönnetään yrityksen
34663: alue sijaitsee neljännellä perusvyöhykkeellä tu- esittämän suunnitelman mukaisesti rajattuun
34664: kialueen ulkopuolella, käynnistysavustuksen kehittämishankkeeseen. Kehittämishankkeen
34665: enimmäismäärä voi olla 20 prosenttia arvioi- on oltava yrityksen toiminnan laajuus huo-
34666: duista hyväksyttävistä palkkakustannuksista mioon ottaen merkittävä. Kehittämisavustuk-
34667: joko yhdeltä tai kahdelta käynnistysvuodelta. sen edellytyksenä ei ole laajennus- tai muun
34668: investointihankkeen toteuttaminen.
34669: 15 §
34670: Jos avustuksen maksamisvaiheessa palkka- 19 §
34671: kustannusten todetaan olevan arvioituja palk- Myönnettävän kehittämisavustuksen maara
34672: kakustannuksia pienemmät siten, että myön- voi olla hankkeen arvioitujen hyväksyttävien
34673: netty avustus ylittäisi päätöksessä mainitun kustannusten kokonaismäärästä kehitysalueella
34674: prosenttiosuuden, tulee maksettavan käynnis- 25-75 % sekä neljännen perusvyöhykkeen tu-
34675: tysavustuksen määrää alentaa päätöksessä mai- kialueella 25-65 % ja muualla neljännellä
34676: nittua prosenttiosuutta vastaavaksi. perusvyöhykkeellä 0-65 %.
34677: Jos avustuksen maksamisvaiheessa kustan-
34678: 16 § nusten todetaan olevan arvioituja kustannuksia
34679: Toimintaansa laajentavan yrityksen hyväk- pienemmät siten, että myönnetty avustus ylit-
34680: syttävät palkkakustannukset lasketaan avustus- täisi päätöksessä mainitun prosenttiosuuden,
34681: ta maksettaessa siten, että hankkeen kohteena tulee maksettavan kehittämisavustuksen mää-
34682: 16 1988 vp. - HE n:o 91
34683:
34684: raa alentaa päätöksessä mainittua prosentti- riö, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teolli-
34685: osuutta vastaavaksi. suusministeriö sekä työvoimaministeriö.
34686:
34687: 20 § 23 §
34688: Hyväksyttäviä kustannuksia ovat, siten kuin Avustuksia myöntää kauppa- ja teollisuus-
34689: asetuksessa tarkemmin säädetään: ministeriö sekä, siten kuin asetuksella sääde-
34690: 1) yrityksen ulkopuolisten asiantuntija- ja tään, teollisuuspiiri. Avustuksien maksamisesta
34691: koulutuspalvelujen hankkimisesta aiheutuvat päättää teollisuuspiiri, jollei ministeriö erityi-
34692: kustannukset; sestä syystä katso aiheelliseksi pidättää itselleen
34693: 2) kustannukset, jotka aiheutuvat kehittä- päätösvaltaa.
34694: mishankkeen toteuttamiseksi tarpeellisista mat- Avustushakemus on toimitettava asianomai-
34695: koista; sen teollisuuspiirin piiri- tai paikallistoimis-
34696: 3) kustannukset, jotka aiheutuvat yrityksen toon.
34697: kehittämisen kannalta keskeisen uuden toimi-
34698: henkilön paikkaamisesta edellyttäen, että näitä 24 §
34699: kustannuksia ei voida lukea käynnistysavus- Investointiavustusta on haettava ennen käyt-
34700: tuksen piiriin; ja toomaisuuden hankkimista taikka avustuksella
34701: 4) muut kustannukset, rakennusten ja kiin- rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai paran-
34702: teistöjen hankkimisesta aiheutuvia kustannuk- nustyön aloittamista.
34703: sia lukuun ottamatta, siltä osin, kuin ne liitty- Käynnistysavustusta on haettava ennen tuo-
34704: vät uuden tuotantotekniikan tai uusien tuottei- tantotoiminnan aloittamista.
34705: den hankintaan. Kehittämisavustusta on haettava ennen ke-
34706: Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja hittämishankkeen aloittamista.
34707: laitteiden hankintaan kehittämisavustusta voi- Avustushakemus, joka on toimitettu teolli-
34708: daan kuitenkin myöntää enintään 8 ja 9 §:ssä suuspiirille myöhemmin kuin 1-3 momentissa
34709: tarkoitettua investointiavustusta vastaava mää- edellytetään, voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos
34710: rä. kauppa- ja teollisuusministeriö tai teollisuuspii-
34711: ri sen päätettäväksi kuuluvan avustuksen osal-
34712: 21 § ta erityisistä syistä niin päättää.
34713: Kehittämisavustusta ei myönnetä, jos han-
34714: ketta rahoitetaan muulla valtion avustuksella 25 §
34715: tai muulla siihen verrattavissa olevalla tuella. Investointiavustus maksetaan investoinnin
34716: Tästä voidaan kuitenkin poiketa, milloin ra- edistymisen mukaan myöntämispäätöksessä
34717: hoituksen jakaminen useamman rahoittajan määrättävin aikavälein ja hyväksyttävän selvi-
34718: kesken on perusteltua hankkeen laajuuden tyksen perusteella.
34719: vuoksi. Valtion avustus tai muu siihen verrat- Käynnistysavustus maksetaan jälkeenpäin
34720: tavissa oleva tuki yhdessä kehittämisavustuk- käynnistysvuosittain hyväksyttävän selvityksen
34721: sen kanssa saa olla yhteensä enintään 75 6/o perusteella.
34722: hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Kehittämisavustus maksetaan jälkeenpäin
34723: hyväksyttävän selvityksen perusteella.
34724:
34725: 5 luku
34726: Avustuksen hakeminen ja maksaminen 6 luku
34727: Erinäiset säännökset
34728: 22 §
34729: Avustuksia koskevia asioita käsittelee 26 §
34730: kauppa- ja teollisuusministeriö sekä, siten kuin Avustuksia myönnettäessä on niiden suuruu-
34731: jäljempänä säädetään, teollisuuspiiri. desta päätettäessä pyrittävä varsinkin pysyvien
34732: Periaatteellisesti tärkeissä tai huomattavia työpaikkojen aikaansaamiseen ja turvaamiseen
34733: avustuksia koskevissa asioissa toimii kauppa- niillä alueilla, joilla työpaikkoja ei ole riittä-
34734: ja teollisuusministeriön apuna neuvoa-antava- västi tarjolla. Erityistä huomiota on kiinnitet-
34735: na elimenä valtioneuvoston asettama yritystoi- tävä yritystoiminnan edistämiseen kehitys-
34736: minnan aluetukineuvottelukunta. Neuvottelu- alueen heikoimmin kehittyneissä osissa. Sa-
34737: kunnassa ovat edustettuina sisäasiainministe- moin on pyrittävä eri alueiden yhdyskunta-,
34738: 1988 vp. - HE n:o 91 17
34739:
34740: elinkeino- ja työmarkkinarakenteen sekä palve- kuukauden kuluessa luovutuksesta. Milloin
34741: lutason parantamiseen. Huomiota on kiinnitet- tässä momentissa tarkoitetun investointiavus-
34742: tävä myös hankkeen merkitykseen yritystoi- tuksen myöntämisen perusteena olleissa olo-
34743: minnan monipuolistamisen sekä tuen piiriin suhteissa tapahtuu muu olennainen muutos
34744: kuuluvan alueen tuotantotekniikan ja ulko- sanottuna aikana, avustus voidaan määrätä
34745: maankaupan kehittämisen kannalta. maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan.
34746: Takaisin maksettavalle avustuserälle voidaan
34747: 27 § määrätä maksettavaksi avustuksen maksamis-
34748: Avustuksen käyttöä valvoo kauppa- ja teolli- päivästä lukien vuotuinen korko, joka kulloin-
34749: suusministeriö apunaan teollisuuspiirit. Minis- kin vastaa Suomen Pankin peruskorkoa lisätty-
34750: teriöllä ja teollisuuspiireillä sekä niiden val- nä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin
34751: tuuttamilla on oikeus tarkastaa hakijan liike- maksettavaa avustusta suoriteta asetettuna erä-
34752: toimintaa avustuksen hakemisen ja käytön val- päivänä, on sille maksettava vuotuista viiväs-
34753: vonnan edellyttämässä laajuudessa sekä saada tyskorkoa 16 prosenttia.
34754: tarkastuksen edellyttämät asiakirjat ja muun
34755: aineiston käyttöönsä. Avustuksen saaja on
34756: muutoinkin velvollinen avustamaan tarkastuk- 30 §
34757: sessa. Avustus on joko kokonaan tai osaksi mää-
34758: rättävä maksettavaksi takaisin, jos avustuksen
34759: 28 § saaja on:
34760: Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuus- 1) antanut avustusta tai sen maksamista ha-
34761: piiri voivat liittää ehtoja myöntämäänsä avus- kiessaan olennaisessa kohdassa väärän tiedon;
34762: tukseen edellyttäen, että ehdot ovat tarpeen 2) salannut avustuksen myöntämiseen tai
34763: lain tavoitteiden vastaisten vaikutusten estämi- maksamiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;
34764: seksi. Ehdot on asetettava siten, että niiden
34765: noudattamista voidaan valvoa. 3) kieltäytynyt antamasta avustuksen mak-
34766: samista tai valvontaa varten tarvittavia tietoja,
34767: 29 § asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka avusta-
34768: Milloin yritys investointiavustuksen maksa- masta tarpeellisessa määrin tarkastuksen suo-
34769: mista seuraavien viiden vuoden aikana tai rittamisessa; tai
34770: avustuksesta päätettäessä erikseen erityisestä 4) käyttänyt avustuksen muuhun kuin mihin
34771: syystä asetetussa pidemmässä määräajassa, jo- se on myönnetty.
34772: ka voi olla enintään 10 vuotta, ilman pakotta- Takaisin maksettavalle avustuserälle on
34773: vaa syytä lopettaa investointiavustuksen myön- maksettava 29 §:n 4 momentin mukainen kor-
34774: tämisen perusteena olleen toimintansa tai su- ko, minkä lisäksi voidaan määrätä suoritetta-
34775: pistaa sitä olennaisesti, investointiavustus on vaksi lisäkorkoa, jonka suuruus on 16 prosen-
34776: määrättävä maksettavaksi takaisin osaksi tai tin ja mainitun koron erotus.
34777: kokonaan, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
34778: Milloin investointiavustuksen kohteena oleva
34779: muun kuin kiinteistöyrityksen tai kunnan 31 §
34780: omistama käyttöomaisuus tai sen osa taikka Jos investointiavustuksen kohteena ollut
34781: yritys tai sen huomattava osa luovutetaan 1 käyttöomaisuus tuhoutuu vahinkotapahtuman
34782: momentissa tarkoitettuna aikana toiselle, avus- yhteydessä 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuna
34783: tus on määrättävä maksettavaksi takaisin osak- aikana, on mahdollisesta vakuutuskorvaukses-
34784: si tai kokonaan. Takaisinperimisestä voidaan ta määrättävä maksettavaksi kauppa- ja teolli-
34785: kuitenkin luopua, jos avustuksen on katsottava suusministeriölle se osa, joka vastaa avustuk-
34786: siirtyneen uudelle yritykselle ja jos avustuksen sen osuutta käyttöomaisuudesta sen hankinta-
34787: siirtoa on pidettävä tarkoituksenmukaisena. hetkellä. Maksuvelvollisuus voi kuitenkin olla
34788: Jos investointiavustuksen kohteena oleva enintään avustuksen suuruinen. Maksuvelvolli-
34789: kiinteistöyrityksen tai kunnan omistama käyt- suudesta voidaan vapauttaa, jos tuhoutuneen
34790: töomaisuus luovutetaan 1 momentissa tarkoi- käyttöomaisuuden tilalle hankitaan uutta vas-
34791: tettuna aikana muulle kuin tässä laissa tarkoi- taavaa käyttöomaisuutta. A vustukselle asetetut
34792: tetun tuen piiriin kuuluvalle yritykselle, inves- ehdot koskevat tällöin tilalle hankittua omai-
34793: tointiavustus on maksettava takaisin kuuden suutta.
34794: 3 380719A
34795: 18 1988 vp. - HE n:o 91
34796:
34797: 32 § koitettujen avustusten tasapuolisen ja yhtenäi-
34798: Avustuksen takaisin maksamista koskevan sen käsittelyn kannalta tarpeellisia määräyksiä.
34799: 29-31 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekee
34800: kauppa- ja teollisuusministeriö. Asetuksella
34801: voidaan säätää teollisuuspiirin oikeudesta teh- 7 luku
34802: dä tässä pykälässä tarkoitettuja päätöksiä.
34803: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
34804: 36 §
34805: 33 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
34806: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tämän kuuta 19 ja on voimassa vuoden
34807: lain mukaisesti asioita käsitellessään on saanut 1993 loppuun.
34808: tietää yhteisön tai yksityisen henkilön taloudel- Tällä lailla kumotaan tuotantotoiminnan
34809: lisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalai- alueellisesta tukemisesta 10 päivänä heinäkuuta
34810: suudesta, on tuomittava yritystoiminnan alue- 1981 annettu laki (533/81) siihen myöhemmin
34811: tuesta annetussa laissa säädetyn salassapitovel- tehtyine muutoksineen. Mainittua lakia kuiten-
34812: vollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta kin sovelletaan sen nojalla tehtyihin päätök-
34813: ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta. siin.
34814: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
34815: momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asian- 37 §
34816: omistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen Tätä lakia sovelletaan teollisuuspiirille ennen
34817: pantavaksi. lain voimaantuloa tai päivänä
34818: kuuta 1989-31 päivänä joulukuuta 1993 tul-
34819: 34 § leiden hakemusten nojalla lain voimaantulon
34820: Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän lain jälkeen myönnettäviin avustuksiin, joiden pe-
34821: nojalla tekemään hallintopäätökseen, lukuun rusteena on ennen lain voimaantuloa tai
34822: ottamatta 29-31 §:ssä tarkoitettua päätöstä, päivänä kuuta 1989-31 päivänä jou-
34823: ei saa hakea muutosta. Avustusta koskevaan lukuuta 1995 alkava investointi-, tuotanto- tai
34824: teollisuuspiirin tekemään ratkaisuun haetaan kehittämistoiminta. Avustus, jota koskeva ha-
34825: muutosta kauppa- ja teollisuusministeriöitä sii- kemus on toimitettu teollisuuspiirille ennen
34826: nä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallin- lain voimaantuloa ja jota koskeva hanke on
34827: toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- käynnistynyt ennen sanottua päivää, voidaan
34828: ty. kuitenkin myöntää tuotantotoiminnan alueel-
34829: Valituksesta huolimatta voidaan 29- lisesta tukemisesta annetussa laissa säädetyn
34830: 31 §:ssä tarkoitettu päätös panna täytäntöön. määräisenä siinä tapauksessa, että avustusta ei
34831: enää tämän lain mukaan voitaisi myöntää tai
34832: 35 § että se olisi myönnettävä määrältään pienem-
34833: Tarkemmat avustusten myöntämisessä nou- pänä kuin tuotantotoiminnan alueellisesta tu-
34834: datettavat periaateohjeet annetaan valtioneu- kemisesta annetun lain mukaan.
34835: voston päätöksellä.
34836: Teollisuuspiirien toimesta myönnettävien
34837: avustuksien enimmäissuuruutta ja muita näi- 38 §
34838: den avustusten myöntämisessä tarpeellisia seik- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
34839: koja koskevat tarkemmat säännökset annetaan toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tässä laissa
34840: asetuksella. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi lain tul-
34841: antaa teollisuuspiireille tässä momentissa tar- lessa voimaan.
34842:
34843:
34844: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
34845:
34846: Tasavallan Presidentti
34847: MAUNO KOIVISTO
34848:
34849:
34850:
34851: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34852: 1988 vp. - HE n:o 92
34853:
34854:
34855:
34856:
34857: Hallituksen esitys Eduskunalle laiksi polttoaineverosta anne-
34858: tun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
34859:
34860:
34861:
34862:
34863: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34864:
34865: Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdote- tumattomina raakaöljyn hinnan noususta huo-
34866: taan aleunettavaksi 8 pennillä ja dieselöljyn 6 limatta.
34867: pennillä litralta. Veromäärien muutosten joh- Veromäärien muutokset on tarkoitus saattaa
34868: dosta polttonesteiden hinnat säilyisivät muut- voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2 päiväs-
34869: tä heinäkuuta 1988.
34870:
34871:
34872:
34873:
34874: PERUSTELUT
34875:
34876: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotettu muutos
34877:
34878: Kuluvan vuoden maaliskuussa tehdyn hinta-
34879: päätöksen jälkeen raakaöljyn hinta on noussut
34880: Kuluvan vuoden alussa valtioneuvosto teki noin 10 OJo :lla eli tasolle 15,70 dollaria barrelil-
34881: periaatepäätöksen, jonka mukaan liikennepolt- ta. Käytettäessä 4,05 markan dollarikurssia
34882: tonesteiden polttoaineverot määritellään siten, raakaöljyn hinnan nousu edellyttäisi öljytuot-
34883: että kuluttajahinnat ovat sillä tasolla, jolle ne teiden hintojen korottamista vuositasolla noin
34884: asettuvat valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar- 320 miljoonalla markalla. Jotta öljytuotteiden
34885: viossa tehtyjen perustetarkistusten johdosta. kuluttajahinnat eivät nousisi, olisi polttoaine-
34886: veromääriä alennettava vastaavalla määrällä.
34887: Käytännössä tämä edellyttää moottoribensiinin
34888: Raakaöljyn hinnan alennuttua edellä tarkoi-
34889: polttoaineveron alentamista 8 pennillä ja die-
34890: tetusta tasosta moottoribensiinin ja dieselöljyn
34891: selöljyn 6 pennillä litralta.
34892: polttoaineveroa korotettiin 5 pennillä litralta
34893: 9.1.1988 lukien. Samasta syystä moottoriben-
34894: siinin veroa korotettiin edelleen II ,5 pennillä
34895: ja dieselöljyn 9,5 pennillä litralta 26.3.1988 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
34896: lukien. Korotusten on tarkoitus olla voimassa tukset
34897: kuluvan vuoden loppuun.
34898: Ehdotetut polttoaineveron alennukset olisi-
34899: vat voimassa heinäkuun 2 päivästä kuluvan
34900: Nykyiset polttoaineiden hinnat perustuvat vuoden loppuun. Polttoaineiden kulutusmää-
34901: raakaöljyn hintaan 14,30 dollaria barrelilta ja rien mukaan arvioituna polttoaineveron tuotto
34902: 4,05 markan dollarikurssiin. Korotuksia koske- alenisi muutoksen johdosta noin 120 miljoo-
34903: vissa hallituksen esityksissä on todettu, että nalla markalla, josta 65 miljoonaa markkaa on
34904: raakaöljyn hinnan noustessa, korotettuja vero- jo otettu huomioon kuluvan vuoden ensimmäi-
34905: ja voidaan alentaa vastaavasti. sessä lisämenoarviossa. Tämän mukaisesti arvi-
34906: 380919S
34907: 2 1988 vp. - HE n:o 92
34908:
34909: oidaan, että polttoaineveroa kertyy vuonna 5. Säätämisjärjestys
34910: 1988 noin 4 300 miljoonaa markkaa.
34911: Koska lakiehdotus ei koske uutta tai lisättyä
34912: 4. Voimaantulo veroa, se on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen
34913: 66 §:n mukaisessa normaalissa säätämisjärjes-
34914: Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan välit- tyksessä.
34915: tömästi sen jälkeen, kun eduskunta on hyväk-
34916: synyt ehdotuksen. Uudet veromäärät on tar- Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
34917: koitus saattaa voimaan valtioneuvoston pää- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
34918: töksellä 2 päivästä heinäkuuta 1988.
34919:
34920:
34921:
34922: Laki
34923: polttoaineverosta annetun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
34924:
34925: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 pmvana
34926: joulukuuta 1982 annetun lain 4 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on väliaikaisesti muutettuna 17
34927: päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (565/88), näin kuuluvaksi:
34928:
34929: 4§
34930: Polttoaineveroa on suoritettava: Tämä laki tulee voimaan paJVana
34931: 1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 95,39 kuuta 1988 ja on voimassa vuoden
34932: penniä litralta; 1988 loppuun.
34933: 2) muusta kuin lyijyttömästä moottoribensii-
34934: nistä 119,81 penniä litralta; sekä
34935: 3) dieselöljystä 77,09 penniä litralta.
34936:
34937:
34938:
34939: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
34940:
34941:
34942: Tasavallan Presidentti
34943: MAUNO KOIVISTO
34944:
34945:
34946:
34947:
34948: Ministeri Ulla Puolanne
34949: 1988 vp. - HE n:o 92 3
34950:
34951: Liite
34952:
34953:
34954:
34955: Laki
34956: polttoaineverosta annetun lain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
34957:
34958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 palVana
34959: joulukuuta 1982 annetun lain 4 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on väliaikaisesti muutettuna 17
34960: päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (565/88), näin kuuluvaksi:
34961:
34962: Muutettava laki Ehdotus
34963:
34964: 4§ 4§
34965: Polttoaineveroa on suoritettava: Polttoaineveroa on suoritettava:
34966: 1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 103,39 1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 95,39
34967: penniä litralta; penniä litralta;
34968: 2) muusta kuin lyijyttömästä moottoribensii- 2) muusta kuin lyijyttömästä moottoribensii-
34969: nistä 127,81 penniä litralta; sekä nistä 119,81 penniä litralta; sekä
34970: 3) dieselöljystä 83,09 penniä litralta. 3) dieselöljystä 77,09 penniä litralta.
34971:
34972:
34973: Tiimä laki tulee voimaan patvana
34974: kuuta 1988 ja on voimassa vuoden
34975: 1988 loppuun.
34976: 1988 vp. - HE n:o 93
34977:
34978:
34979:
34980:
34981: Hallituksen esitys Eduskunnalle kemikaalilaiksi ja laiksi tor-
34982: junta-ainelain 4 §:n muuttamisesta
34983:
34984:
34985:
34986:
34987: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34988:
34989: Säännöksiä terveydelle vaarallisista kemialli- muussa lainsäädännössä säännellyt kemikaalit,
34990: sista aineista ja valmisteista (kemikaaleista) ja kuten lääkkeet ja radioaktiiviset aineet, kos-
34991: niiden valvonnasta on myrkkylaissa ja -asetuk- meettiset valmisteet sekä räjähdystarvikkeet sa-
34992: sessa. Tiettyjä, ominaisuuksiltaan ja vaikutuk- moin kuin kemikaalien kuljetus. Kemikaalilain
34993: siltaan sekä käyttötavaltaan yksilöityjä kemi- säätäminen ei välittömästi vaikuttaisi työsuoje-
34994: kaaleja säännellään myös muussa lainsäädän- lua, terveydenhoitoa ja ympäristönsuojelua
34995: nössä, kuten lääkelaissa, räjähdysvaarallisista säänteleviin lakeihin.
34996: aineista annetussa laissa ja torjunta-ainelaissa. Kemikaalilailla säädettäisiin markkinoille tu-
34997: Kemikaalipäästöistä aiheutuvia terveys- ja ym- levan uuden kemiallisen aineen valmistajalle ja
34998: päristöhaittoja ehkäistään terveydenhoitolain, maahantuojalle velvollisuus tehdä aineesta lää-
34999: ilmansuojelulain, vesilain ja jätehuoltolain kintöhallitukselle ennakkoilmoitus. Ennakkoil-
35000: säännöksillä. Työssä käytettävistä vaarallisista moituksessa tulisi olla tiedot aineen fysikaali-
35001: kemikaaleista säädetään työturvallisuuslainsää- sista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä sen
35002: dännössä. Kulutustarvikkeista ja kuluttajan- terveys- ja ympäristövaikutuksista samoin kuin
35003: suojelusta säädetään elintarvikelaissa sekä tuo- tutkimuksista, jotka on tehty edellä mainittu-
35004: teturvallisuuslaissa ja niiden nojalla annetuissa jen tietojen selvittämiseksi.
35005: säännöksissä. Kemikaalilailla valmistaja ja maahantuoja
35006: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kemi- velvoitettaisiin eräin poikkeuksin lähettämään
35007: kaalilaki. Se olisi kemikaaleja, kemikaalien työsuojeluhallitukselle käyttöturvallisuustiedo-
35008: käsittelyn valvontaa sekä kemikaalien aiheutta- te jokaisesta valmistamastaan tai maahan tuo-
35009: mien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäise- mastaan terveydelle tai ympäristölle vaaralli-
35010: mistä koskeva yleislaki, jolla täydennettäisiin sesta kemikaalista. Täten laajennettaisiin työ-
35011: voimassa olevaa kemikaaleja koskevaa lainsää- turvallisuuslainsäädännön mukaista käyttötur-
35012: däntöä. Kemikaalilakiin sisällytettäisiin tar- vallisuustiedotejärjestelmää. Käyttöturvalli-
35013: peellisilta osin tarkistettuina nykyisen myrkky- suustiedotteella saataisiin näin tietoja myös
35014: lain säännökset, jolloin myrkkylaki vastaavasti niistä terveydelle ja ympäristölle vaarallisista
35015: kumottaisiin. Tarkistuksia tehtäisiin muun mu- kemikaaleista, joita ei käytetä työpaikoilla.
35016: assa myrkyn valmistus- ja kauppalupaa sekä Kemikaalilaki tehostaisi terveydelle ja ympä-
35017: puunsuojaus- ja tekstiilinkyllästysaineiden hy- ristölle vaarallisten kemikaalien teollisen käsit-
35018: väksymistä koskeviin säännöksiin. Uusi laki telyn valvontaa, koska tultaisiin edellyttämään,
35019: mahdollistaisi sen, että asetuksilla voidaan sää- että terveydelle ja ympäristölle vaarallisen ke-
35020: tää teollista käsittelyä koskeva yhtenäinen mikaalin laajamittaista ja keskisuurta teollista
35021: lupa- ja ilmoitusjärjestelmä sekä terveydelle ja käsittelyä ei voitaisi aloittaa ennen kuin siihen
35022: ympäristölle vaarallisille kemikaaleille että pa- on saatu lupa tai siitä on tehty ilmoitus valvon-
35023: laville nesteille. taviranomaiselle. Lupa- ja ilmoituskäsittelyssä
35024: Kemikaalilaki koskisi voimassa olevasta tarkistettaisiin, että laitoksen tekninen turvalli-
35025: myrkkylaista poiketen kaikkia kemikaaleja. suus on säännösten edellyttämällä tasolla.
35026: Sääntely kuitenkin kohdistettaisiin pääasiassa Kemikaalilain nojalla valtioneuvosto tai
35027: terveydelle ja ympäristölle vaarallisiin kemi- eräissä tapauksissa lääkintöhallitus tai vesi- ja
35028: kaaleihin. Kemikaalilain soveltamisalan ulko- ympäristöhallitus voisi rajoittaa kemikaalin
35029: puolelle jäisivät kokonaan tai osittain eräät valmistusta, maahantuontia, myyntiä ja käyt-
35030: 371453D
35031: 2 1988 vp. - HE n:o 93
35032:
35033: töä taikka kieltää ne kokonaan, jos terveys- tai det sekä sen terveys- ja ympäristövaikutukset
35034: ympäristönsuojelunäkökohdat sitä edellyttäisi- lain noudattamiseksi tarvittavalla tavalla.
35035: vät.
35036: Kemikaalilaissa ja sen nojalla annettavissa Kemikaalilaki ei nykyisestä myrkkylaista
35037: poiketen sisältäisi torjunta-aineiden ennakko-
35038: säännöksissä ja määräyksissä määriteltäisiin,
35039: hyväksymistä koskevia säännöksiä. Tämän
35040: mitä tarkoitetaan terveydelle vaarallisella kemi-
35041: kaalilla ja ympäristölle vaarallisella kemikaalil- vuoksi torjunta-ainelakia tulisi muuttaa eräiltä
35042: osin.
35043: la sekä miten terveydelle vaaralliset kemikaalit
35044: tulisi merkitä. Ehdotuksen mukaan kemikaalilaki ja tor-
35045: Kemikaalilain mukaan kemikaalin valmista- junta-ainelain muutos on tarkoitus saattaa voi-
35046: ja ja maahantuoja olisivat velvollisia tunte- maan vuoden 1990 alusta, kuitenkin aikaisin-
35047: maan valmistamaosa tai maahantuomansa ke- taan vuoden kuluttua lain hyväksymisestä.
35048: mikaalin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuu-
35049: 1988 vp. - HE n:o 93 3
35050:
35051:
35052:
35053:
35054: SISÄLLYSLUETTELO
35055:
35056: Sivu Sivu
35057: YLEISPERUSTELUT ........................ . 4 1.1. Kemikaalilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
35058: 1 luku Yleiset säännökset............... 15
35059: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys .......... . 4
35060: 2 luku Valvontaviranomaiset . . . . . . . . . . . 18
35061: 1.1. Tavoitteet ................................ . 4 3 luku Määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
35062: 1.2. Keinot ................................... . 4 4 luku Toiminnanharjoittajan yleiset
35063: 1.2.1. Yleistä ............................ . 4 velvollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
35064: 1.2.2. Uusien aineiden ennakkovalvonta .. 5 5 luku Ilmoitus uudesta aineesta . . . . . . . . 22
35065: 1.2.3. Kemikaalien ympäristöhaittojen 6 luku Suojauskemikaalin ennakkohy-
35066: ehkäiseminen ..................... . 5 väksyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
35067: 1.2.4. Käyttöturvallisuustiedote .......... . 5 7 luku Terveydelle ja ympäristölle vaa-
35068: 1.2.5. Muut hallintomenettelyt ........... . 6 rallisen kemikaalin teollinen kä-
35069: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... . 7 sittely ja varastointi sekä luovut-
35070: 2.1. Lainsäädäntö ............................ . 7 taminen ........................ . 25
35071: 2.2. Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö muissa 8 luku Kiellot ja rajoitukset ........... . 30
35072: maissa ................................... . 7 9 luku Valvonta ....................... . 32
35073: 2.3. Asian valmistelu ......................... . 9 10 luku Pakkokeinot ja seuraamukset .. . 32
35074: 11 luku Muutoksenhaku ................ . 33
35075: 3. Esityksen organisatoriset vaikutukset ......... . 10 12 luku Erinäisiä säännöksiä ............ . 33
35076: 13 luku Voimaantulo ja siirtymäsään-
35077: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 11 nökset .......................... . 34
35078: 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen ............. . 11 1.2. Laki torjunta-ainelain 4 §:n muuttamises-
35079: 4.2. Elinkeinoelämälle aiheutuvat kustannuk- ta ........................................ . 36
35080: set ....................................... . 13
35081: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ......... . 36
35082: 5. Muita esitykseen vaikuttavia tekijöitä ......... . 14
35083: LAKIEHDOTUKSET ........................ . 37
35084: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 15 1. Kemikaalilaki ................................. . 37
35085: 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 15 2. Laki torjunta-ainelain 4 §:n muuttamisesta ... . 49
35086: 4 1988 vp. - HE n:o 93
35087:
35088:
35089:
35090:
35091: YLEISPERUSTELUT
35092:
35093:
35094: 1. Esityksen yhteiskunnallinen pan Yhteisön EC:n suositukset ja ohjesäännöt)
35095: merkitys mukaiset säännökset uusien kemiallisten ainei-
35096: den ennakkovalvonnasta ja kemikaalien ympä-
35097: 1.1. Tavoitteet ristöhaittojen ehkäisemisestä. Kemikaalilakiin
35098: sisällytettäisiin voimassa olevan myrkkylain
35099: Kemikaalien käytön yleismaailmallinen li- (309/69) säännökset tarpeellisella tavalla tar-
35100: sääntyminen ja täten myös niiden valmistuk- kistettuina ja täydennettyinä. Samalla myrkky-
35101: sen, maahantuonnin, myynnin ja varastoinoin laki kumottaisiin. Kemikaalilakiin sisällytettäi-
35102: sekä muun käsittelyn lisääntyminen on johta- siin lisäksi eräitä uusia kemikaalien valvontaan
35103: nut siihen, että ihmisen terveys ja ympäristö liittyviä säännöksiä. Näistä esimerkiksi testaus-
35104: ovat yhä enemmän alttiina kemikaalien vaiku- laboratorion hyväksyminen ja kiellettyjen tai
35105: tuksille. Kemikaalien käytön lisääntyminen on voimakkaasti rajoitettujen kemikaalien vienti-
35106: myös lisännyt niihin liittyviä onnettomuusris- ilmoitus ovat sellaisia, joista Suomi on
35107: kejä. Kemikaalien käytön lisääntymisen myötä OECD:n jäsenmaana velvollinen säätämään
35108: on myös kemikaaleja koskeva tutkimus ja tieto kansallisissa säädöksissään.
35109: lisääntynyt. Nykyisin pystytään entistä parem- Kemikaalilain soveltamisalan ulkopuolelle
35110: min ennakoimaan uusien kemikaalien haitalli- jäisivät joko kokonaan tai osittain erityislain-
35111: set vaikutukset. Jotta kemikaaleja ja niiden säädännössä säännellyt tietyt kemikaalit, kuten
35112: haittojen torjumista koskevaa tietoa voitaisiin lääkkeet, alkoholijuomat, väkiviina ja radioak-
35113: käyttää järjestelmällisesti ihmisen terveyden ja tiiviset aineet, kosmeettiset valmisteet, lannoit-
35114: ympäristön suojelemiseksi, tulisi lainsäädän- teet, rehut ja torjunta-aineet sekä räjähdystar-
35115: nön antaa mahdollisuudet yhtenäisesti ja tar- vikkeet samoin kuin kemikaalien kuljetus.
35116: koituksenmukaisesti nykyisen hallintojärjestel- Kemikaalilain soveltamisalaan kuuluisivat
35117: män pohjalta järjestettyyn valvontaan. kaikki muut kemikaalit edellä kuvatuin, laissa
35118: Kemikaalilain tavoitteena on täydentää muu- nimenomaisesti mainituin poikkeuksin. Kemi-
35119: ta kemikaaleja koskevaa lainsäädäntöä siten, kaalilaki poikkeaisi siten voimassa olevasta
35120: että aineiden ja valmisteiden aiheuttamia hait- myrkkylaista, joka koskee vain myrkkyjä. Ke-
35121: toja voidaan tehokkaasti valvoa. Kemikaalilain mikaalilain säännökset kohdistuisivat kuiten-
35122: säännöksin pyrittäisiin etukäteen torjumaan kin pääasiassa terveydelle tai ympäristölle vaa-
35123: uusien kemiallisten aineiden aiheuttamia hait- rallisiin kemikaaleihin jättäen vaarattomat ke-
35124: toja. Sen nojalla viranomaiset voisivat saada mikaalit vähemmälle huomiolle. Lain laajalla
35125: kemikaalien aiheuttamien haittojen torjumi- soveltamisalalla pyritään helpottamaan sen
35126: seen tarvittavat tiedot, ja sen tavoitteena olisi käytännön soveltamista.
35127: ihmisen terveyden suojelemisen ohella ympäris- Lakiehdotukseen sisältyvät myös säännökset
35128: tön suojeleminen kemikaalien aiheuttamilta toiminnanharjoittajan yleisistä velvollisuuksis-
35129: haitoilta. ta. Tällaisia ovat huolehtimisvelvollisuus sekä
35130: selvilläolo- ja tiedonantovelvollisuus. Vaikka
35131: kyseiset velvollisuudet olisivat muutoinkin joh-
35132: 1.2. Keinot dettavissa lain muista säännöksistä, on pidetty
35133: tarkoituksenmukaisena korostaa näitä velvolli-
35134: 1.2.1. Yleistä suuksia. Velvollisuudet kuvaavat toiminnan-
35135: harjoittajan vastuuta ja ne selkeyttävät laissa
35136: Ehdotettu kemikaalilaki olisi kemikaaleja noudatettavia yleisiä periaatteita.
35137: koskeva yleislaki. Siihen sisältyisivät kansain- Kemikaalilakiehdotus on laadittu nykyisen
35138: välisten suositusten (Taloudellisen yhteistyön viranomaisorganisaation pohjalle. Se ei siten
35139: ja kehityksen järjestön OECD:n sekä Euroo- edellytä organisatorisia muutoksia.
35140: 1988 vp. HE n:o 9.3 5
35141:
35142: 1.2.2. Uusien aineiden ennakkovalvonta Ympäristölle vaarallinen kemikaali määritel-
35143: täisiin kemikaalilaissa kemikaaliksi, joka ym-
35144: Kemikaalilaki sisältäisi kansainvälisten suo- päristöön joutuessaan voi jo vähäisenä määrä-
35145: situsten mukaiset säännökset uusien aineiden nä aiheuttaa vakavia vaurioita elolliselle luon-
35146: ilmoitusvelvollisuudesta. Säännösten malleina nolle. Ympäristölle vaarallisen kemikaalin Iuo-
35147: on käytetty sekä OECD:n uusien aineiden en- kitusta on kemikaalilain valmistelun aikana
35148: nakkovalvontaa koskevia suosituksia että vas- selvitetty ympäristöministeriön asettamassa
35149: taavia Euroopan Yhteisön direktiivejä. Sään- työryhmässä.
35150: nöksiä on pyritty harmonisoimaan myös vas- Asetuksella annettaisiin tarkemmat säännök-
35151: taaviin pohjoismaisiin säännösluonnoksiin. set kysymyksessä olevien kemikaalien luokitus-
35152: Kotimaisen aineen valmistajan ja ulkomaisen perusteista ja niiden luetteloimisesta.
35153: aineen maahantuojan olisi tehtävä uudesta ke- Kemikaalilaissa sovellettaisiin myrkkylain
35154: miallisesta aineesta ilmoitus lääkintöhallituk- mukaista lupa-, hyväksymis- ja valvontamenet-
35155: selle. telyä tarkistetussa muodossa myös ympäristölle
35156: Uudesta aineesta tehtävässä ilmoituksessa vaarallisiin kemikaaleihin. Tällaisia ovat kemi-
35157: tulisi olla tiedot maahantuojasta tai valmista- kaalien teollisen käsittelyn luvat ja ilmoitukset
35158: jasta sekä selvitys aineen nimestä, rakenteesta, sekä käyttöturvallisuustiedotteet. Siitä, milloin
35159: koostumuksesta, tunnistamismenetelmästä, käyt- ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulisivat
35160: tötarkoituksesta, valmistettavaksi tai maahan mainitun sääntelyn piiriin, säädettäisiin myö-
35161: tuotavaksi suunnitellusta määrästä, fysikaali- hemmin annettavalla asetuksella. Lakiehdotus
35162: sista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä ter- antaisi mahdollisuuden vaatia myöhemmin
35163: veys- ja ympäristövaikutuksista samoin kuin kansainvälisen kehityksen sitä edellyttäessä
35164: ominaisuuksien ja vaikutuksien selville saami- merkinnät myös ympäristölle vaarallisten ke-
35165: seksi tehdyistä tutkimuksista. mikaalien pakkauksiin.
35166: Aineen valmistajan tai maahantuojan olisi
35167: tehtävä tai teetettävä tarvittavat tutkimukset.
35168: Myös valmiit tutkimustulokset hyväksyttäisiin, 1.2.4. Käyttöturvallisuustiedote
35169: jos tutkimukset olisivat asianmukaisella tavalla
35170: tehtyjä ja luotettavia. Voimassa olevaan työturvallisuuslakiin (299/
35171: Ilmoitukseen liitettävien selvitysten määrä 58) perustuvaa käyttöturvallisuustiedotejärjes-
35172: riippuisi toisaalta siitä, kuinka paljon ainetta telmää täydentämään säädettäisiin kemikaali-
35173: arvioidaan valmistettavan tai tuotavan maa- laissa velvollisuus tehdä käyttöturvallisuustie-
35174: han, ja toisaalta siitä, kuinka paljon ainetta dote myös muusta kuin työssä käytettävästä
35175: arvioidaan joutuvan ympäristöön. Lääkintö- terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta kemi-
35176: hallitukselle olisi ilmoitettava lisäksi kemikaa- kaalista. Tällaisen kemikaalin kotimaisen val-
35177: lin käytön lisääntymisestä ja sen uusista käyt- mistajan taikka maahantuojan olisi tehtävä
35178: tötarkoituksista sikäli kuin ne tulevat valmista- ennen kemikaalin luovutusta tai sen käyttöön-
35179: jan tai maahantuojan tietoon. Kun tietyt käyt- ottoa työsuojeluhallitukselle käyttöturvalli-
35180: tömäärät ylitettäisiin, lääkintöhallitukselle olisi suustiedote, jossa olisi oltava tarpeelliset tiedot
35181: toimitettava entistä yksityiskohtaisemmat ja kemikaalista ja sen vahingollisista terveys- ja
35182: pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi tarvitta- ympäristövaikutuksista. Täten täydennettäisiin
35183: vat tutkimukset kemikaalin ominaisuuksista. työturvallisuuslain 40 a §:n (789176) mukaista
35184: käyttöturvallisuustiedotejärjestelmää, joka ny-
35185: kyiselläänkin kattaa valtaosan valmistettavista
35186: 1.2.3. Kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäi- ja maahan tuotavista terveydelle vaarallisista
35187: seminen kemikaaleista.
35188: Käyttöturvallisuustiedotteen tietojen perus-
35189: Nykyinen kemikaaleja koskeva lainsäädäntö teella voitaisiin terveydelle tai ympäristölle vaa-
35190: kohdistuu lähinnä terveyshaittojen torjumi- rallisten kemikaalien valvontaa tehostaa, kun
35191: seen. Tästä syystä pidetään aiheellisena laajen- tiedot saataisiin myös muista kuin työpaikoilla
35192: taa myrkkylain periaatteiden soveltamisala käytettävistä kemikaaleista. Käyttöturvalli-
35193: koskemaan myös ympäristöhaittojen ehkäise- suustiedotteista on jo muodostettu A TK-rekis-
35194: mistä ja torjumista, kuten on tehty useissa teri. Tämä niin sanottu KETURI-rekisteri olisi
35195: muissa teollisuusmaissa. osa kemikaalirekisteriä. Käyttöturvallisuustie-
35196: 6 1988 vp. - HE n:o 93
35197:
35198: dotteella voitaisiin tarvittaessa välittää tietoja ja koskevia yleisiä maahantuonti-, luovutus- ja
35199: vaaraa aiheuttavien kemikaalien ominaisuuk- hallussapitorajoituksia.
35200: sista työpaikoille. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten ke-
35201: mikaalien teollista käsittelyä harjoittavien lai-
35202: tosten teknisen turvallisuuden valvontaa tehos-
35203: 1.2.5. Muut hallintomenettelyt tettaisiin laajentamalla myrkkysäännösten mu-
35204: kaista valmistuslupamenettelyä siten, että vas-
35205: Kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympä- taavaa turvallisuuslupaa edellytettäisiin myös
35206: ristöhaittojen torjumiseen ja ehkäisemiseen py- laitoksilta, joissa kemikaalia ei valmisteta,
35207: rittäisiin kemikaalilaissa periaatteessa samoilla mutta joissa sitä käytetään tai varastoidaan
35208: keinoilla, joita käytetään muussa kemikaaleja valmistuslaitteistoihin verrattavissa käyttö- tai
35209: koskevassa lainsäädännössä. Viranomaisilla varastointilaitteistoissa. Valvontamenettelyä
35210: olisi oikeus puuttua kemikaalien sellaiseen kä- kuitenkin samanaikaisesti kevennettäisiin siten,
35211: sittelyyn, josta aiheutuisi terveys- tai ympäris- että vain laajamittainen teollinen käsittely edel-
35212: töhaittoja tai joka olisi muulla tavalla kemi- lyttäisi aina lupaa. Keskisuuren teollisen käsit-
35213: kaalilainsäädännön vastaista. Viranomaisilla telyn harjoittaminen edellyttäisi tapauksesta
35214: olisi valvontatehtäviensä suorittamiseksi tar- riippuen joko lupaa tai ilmoituksen tekemistä
35215: kastus-, tiedonsaanti- ja näytteenotto-oikeus. valvontaviranomaisille ennen toiminnan aloit-
35216: Säännösten ja määräysten vastaisesta toimin- tamista.
35217: nasta voitaisiin tuomita rangaistus. Vähäistä teollista käsittelyä valvoisivat kun-
35218: nalliset viranomaiset. Tällaiseen valvontaan ei
35219: Kemikaalilaissa on tarkoitus säilyttää nykyisen kuitenkaan liity lupa- tai ilmoitusmenettelyjä.
35220: myrkkylain mukainen eräiden teollisuuskemikaa- Myrkkylain mukaista terveydelle vaarallisten
35221: lien ennakkohyväksymismenettely. Myrkkylain kemikaalien kauppalupajärjestelmää muutet-
35222: mukainen julistamismenettely koskee maa- ja taisiin ja kehitettäisiin käytännön valvontako-
35223: metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden kemusten mukaan siten, että se entistä parem-
35224: lisäksi puutavaran suojausmyrkkyjä sekä teks- min kohdistuisi turvallisuuden kannalta olen-
35225: tiili- ja paperituotteiden kyllästys- ja säilytys- naisiin toimintoihin. Yleisesti epätarkoituksen-
35226: myrkkyjä. Torjunta-aineiden hyväksymisme- mukaiseksi ja jäykäksi koetusta toisen luokan
35227: nettelyä koskevat säännökset on tarkoitus jät- myrkyn kauppaluvasta luovuttaisiin korvaa-
35228: tää kemikaalilaista pois, koska siitä on säädet- malla se terveydelle vaarallisen kemikaalin
35229: ty torjunta-ainelaissa (327 /69) ja -asetuksessa myynti-ilmoituksella. Tällöin valvonta kohdis-
35230: (211/84). tettaisiin terveydelle vaarallisen kemikaalin
35231: Puunsuoja-aineiden julistamismenettely on luovuttamiseen edelleen myyntiä varten, koska
35232: tarkoitus korvata normaalilla ennakkohyväk- tällainen kemikaalin luovuttaminen on esimer-
35233: symismenettelyllä. Hyväksymismenettely kos- kiksi kemikaalipakkauksia ja päällysmerkintö-
35234: kisi tiettyjä laissa tarkemmin määriteltyjä suo- jä koskevien vaatimusten toteuttamisen kan-
35235: jauskemikaaleja. Näitä olisivat kemikaalit, jot- nalta oleellisin vaihe.
35236: ka on erityisesti tarkoitettu torjumaan haitalli- Samoin luovuttaisiin ensimmäisen luokan
35237: sia eliöitä ja joita käytetään teollisesti valmis- myrkyn kauppaluvasta ja poliisin myöntämäs-
35238: tettavissa tuotteissa tai teollisessa toiminnassa. tä ensimmäisen luokan myrkyn ostotodistuk-
35239: Hyväksymismenettely koskisi ainoastaan niitä sesta korvaamalla ne edellä mainitulla tervey-
35240: suojauskemikaaleja, joita käytetään puutava- delle vaarallisen kemikaalin myynti-ilmoituk-
35241: ran suojaamiseen tai limantorjuntaan kiertove- sella sekä erittäin myrkyllisten tai myrkyllisten
35242: sijärjestelmissä taikka selluloosamassan suoje- kemikaalien vähittäismyyntiin luovuttamista
35243: lemiseen. koskevalla menettelyllä. Ilmoitus erittäin myr-
35244: Terveydelle tai ympäristölle vaarallisten ke- kyllisestä tai myrkyllisestä kemikaalista ennen
35245: mikaalien valvontakeinoina käytettäisiin laissa sen luovuttamista vähittäismyyntiin tehtäisiin
35246: varoitusmerkintöjä, pakkausvaatimuksia, ke- lääkintöhallitukselle. Edellä kuvatut valvonta-
35247: mikaalien ilmoitusmenettelyjä sekä eräiden toi- menettelyt eivät kuitenkaan koskisi erittäin
35248: mintojen luvanvaraisuutta tai ilmoitusvelvolli- myrkyllisten tai myrkyllisten kemikaalien luo-
35249: suutta. Lain nojalla annettavissa asetuksissa vuttamista apteekeista. Apteekkien harjoitta-
35250: olisi nykyisen myrkkyasetuksen (492/80) ta- maa terveydelle vaarallisten kemikaalien kaup-
35251: paan mahdollista säätää vaarallisia kemikaale- paa valvottaisiin muilla keinoin.
35252: 1988 vp. - HE n:o 93 7
35253:
35254: 2. Nykyinen tilanne ja asian vienti-ilmoituksesta. Myrkkylainsäädännöstä
35255: valmistelu puuttuvat myös jo useassa maassa (esimerkiksi
35256: muut pohjoismaat, Euroopan Yhteisön maat)
35257: 2.1. Lainsäädäntö voimassa olevat säännökset kemikaalien ai-
35258: heuttamien ympäristöhaittojen torjunnasta.
35259: Voimassa olevat yleistä kemikaalivalvontaa Edellä mainitut puutteet ovat olleet esillä muun
35260: koskevat säännökset ovat pääosin myrkkylais- muassa OECD:n maamme ympäristösuojelun
35261: sa ja -asetuksessa. Ne koskevat kuitenkin vain tilaa koskevan raportin valmistelussa.
35262: myrkyiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä näiden Myrkkylainsäädännössä on myös muita
35263: aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisyä. puutteita, jotka ovat ilmenneet lähinnä myrk-
35264: Työturvallisuuslainsäädännössä säädetään kylakia ja -asetusta sovellettaessa. Puutteena
35265: toimenpiteistä, joiden avulla pyritään torju- on pidetty muun muassa sitä, että valvonta-
35266: maan myrkyistä ja muista vaarallisiksi luokitel- säännökset kohdistuvat liiaksi myrkkyjen luo-
35267: luista aineista työntekijälle aiheutuvia haittoja. vutukseen ja kauppaan (etenkin toisen luokan
35268: Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtio- myrkyn kauppaluvat) eivätkä riittävästi myrk-
35269: neuvoston päätös terveydelle vaarallisten ainei- kyjen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuu-
35270: den tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä (286/ teen. Myrkkylain paikallisten valvontaviran-
35271: 78). Työturvallisuuslainsäädäntöä voidaan kui- omaisten toimivaltuudet on myös todettu puut-
35272: tenkin soveltaa vain työpaikoilla ja lähinnä teellisiksi. Lisäksi myrkkylain käsitteistö on
35273: vain työntekijän terveyden suojelemiseksi, vanhentunut, ja lain soveltamisalan rajaukset
35274: mutta toisaalta työturvallisuuslain 40 a §:n ovat eräiltä osin epäselvät. Myös lain eräiden
35275: mukaisessa käyttöturvallisuustiedotteessa an- valvontaviranomaisten toimialojen ja tehtävien
35276: netaan yleisiä ohjeita aineiden turvallisesta kä- rajaukset on todettu epäselvästi määritellyiksi.
35277: sittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä. Lisäksi myrkkylaista puuttuvat sen joustavan
35278: Eräistä kemikaaleista, niiden käyttötarkoi- soveltamisen mahdollistamiseksi tarvittavat
35279: tuksista sekä niiden valvonnasta on säännöksiä poikkeusmenettelyt, jotka ovat tulleet tarpeelli-
35280: myös muussa lainsäädännössä, kuten lääkelais- siksi myrkkykäsitteen laajenemisen vuoksi.
35281: sa (395/87), elintarvikelaissa (526/ 41 ), tuote-
35282: turvallisuuslaissa (914/86), räjähdysvaarallisis-
35283: ta aineista annetussa laissa (263/53), rehulaissa 2.2. Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö
35284: (376/86), lannoitelaissa (377 /86) ja torjunta- muissa maissa
35285: ainelaissa sekä näiden nojalla annetuissa sään-
35286: nöksissä ja määräyksissä. Näissä säännellään Useissa maissa on ollut myrkyllisiä aineita ja
35287: tiettyjä, ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan valmisteita sekä niiden valvontaa koskevaa
35288: sekä käyttötavoiltaan yksilöityjä kemikaaleja lainsäädäntöä jo pitkään. Aikaisemmin rajoi-
35289: sekä niiden valvontaa ja käsittelyä tietyn yksi- tettiin kemikaalien valvonta koskemaan pää-
35290: löidyn käyttötarkoituksen mukaisesti. Kemi- asiallisesti myrkkyjä sekä palo- ja räjähdysvaa-
35291: kaalien käsittelystä aiheutuvia terveys- ja ym- rallisia aineita. Aineet luetteloitiin ja uudet
35292: päristöhaittoja pyritään torjumaan terveyden- myrkylliset ja vaaralliset aineet lisättiin luet-
35293: hoitolaissa (469/65) ja ilmansuojelulaissa (67 1 teloon niitä koskevan kokemuksen lisääntyes-
35294: 82), vesilaissa (264/61) ja jätehuoltolaissa sä.
35295: (673/78) olevissa ja niiden nojalla annetuissa Kemiallisia aineita ja valmisteita säänneltiin
35296: säännöksissä, jotka koskevat tietynlaisten lai- vielä 1960-luvulla pääasiassa erityislaeilla. Tä-
35297: tosten sijoituspaikkaa, toimenpiteitä ennen toi- mä aiheutti rinnakkaisia ja päällekkäisiä, toi-
35298: minnan aloittamista, ongelmajätteiden käsitte- sistaan riippumattomia valvontajärjestelmiä.
35299: lyä sekä päästöjen ehkäisemistä ja puhdista- Aikaa myöten kemikaalien ympäristövaikutuk-
35300: mista. set sekä niiden välilliset vaikutukset ihmisen
35301: Myrkkylainsäädännön tärkeimpänä puuttee- terveyteen johtivat kemikaalilainsäädännön ta-
35302: na voidaan pitää sitä, että siitä puuttuvat voitteiden muuttumiseen.
35303: kansainvälisten järjestöjen (muun muassa Kemiallisia aineita koskevaa lainsäädäntöä
35304: OECD) suosittelemat uudet valvontakeinot ja on 1970-luvulla useissa maissa täydennetty ko-
35305: velvoitteet. Tällaisia ovat säännökset uusien koavalla kemikaalilainsäädännöllä. Sen avulla
35306: aineiden ennakkovalvonnasta, testauslaborato- pyritään ennakoimaan ja estämään kemikaa-
35307: rioiden hyväksymisestä sekä kemikaalien leista aiheutuvat haitat ihmisen terveydelle tai
35308: 8 1988 vp. - HE n:o 93
35309:
35310: ympäristölle. Sveitsissä säädettiin kemikaalien lisuus koskee uusia kemiallisia aineita ja niitä
35311: valvontaa sääntelevä laki vuonna 1969. Ruot- sisältäviä valmisteita sekä vanhoja aineita, joi-
35312: sissa säädettiin kemikaalien yleistä valvontaa den käyttötarkoitus tai -määrä on oleellisesti
35313: koskeva laki ensimmäisen kerran vuonna 1973. muuttunut. Lain noudattamista valvoo ympä-
35314: Ruotsin kemikaalilainsäädäntö on vuonna ristöministeriön (miljeministeren) alaisena
35315: 1985 kuitenkin jo uusittu kokonaan. Tämän muun muassa ympäristöhallitus (miljestyrel-
35316: jälkeen on säädetty muun muassa kahdeksassa sen).
35317: OECD:hen kuuluvassa maassa yleistä kemi- Norjassa on vuonna 1976 annetun tuoteval-
35318: kaalivalvontaa koskevat lait, joista Suomen vontalain (lov om produktkontroll) lisäksi voi-
35319: kannalta tärkeitä ovat Norjan, Tanskan ja massa erityislait määrätyille tuoteryhmille.
35320: Saksan Liittotasavallan sekä Yhdysvaltojen Myrkkyjen valvonta kuuluu tuotevalvontavi-
35321: lait. ranomaisille. Säännöksiä kemiallisista aineista
35322: Ruotsissa kemikaalivalvonnasta säädetään sisältyy myös työympäristölakiin (lov om ar-
35323: vuonna 1985 annetulla lailla kemiallisista tuot- beidervern og arbeidsmilje m.v.).
35324: teista (lag om kemiska produkter) ja sen nojal- Tuotevalvontalain soveltamisala on laaja. Se
35325: la annetuilla alemmanasteisilla säännöksillä. koskee muun muassa kemiallisia aineita, val-
35326: Laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986, misteita, tuotteita, muita vaarallisia tavaroita
35327: ja sitä sovelletaan kaikkien kemiallisten ainei- ja laitteita sekä melua ja jätettä. Tuotevalvon-
35328: den ja tuotteiden valmistukseen, muokkaami- talaki antaa mahdollisuuden säätää määrätty-
35329: seen, käsittelyyn, pakkaamiseen, säilyttämi- jen tuoteryhmien ennakkohyväksymisestä.
35330: seen, kuljettamiseen, käyttöön, hävittämiseen, Tuotevalvontalaki on luonteeltaan valtuusla-
35331: maahantuontiin, myyntiin, luovutukseen ja nii- ki, joka antaa mahdollisuuden säätää tuottei-
35332: hin verrattavissa oleviin toimintoihin. Lain tar- den valmistuksesta, maahantuonnista, myyn-
35333: koituksena on kemikaalien terveys- ja ympäris- nistä, merkitsemisestä sekä käytöstä ja kiellois-
35334: töhaittojen ehkäiseminen. ta. Lakia valvoo ympäristönsuojeluministeriön
35335: Laki asettaa kemikaalien tuottajille vastuun alaisuudessa valtion saastevalvontavirasto (sta-
35336: siitä, että tuotteista ei aiheudu terveys- tai tens forurensningstilsyn).
35337: ympäristövahinkoja. Laki sisältää myös uusien Euroopan Yhteisön yleisen vaarallisten ainei-
35338: aineiden ennakkoilmoitusvelvollisuuden. Sään- den luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä
35339: nöksillä uudistetaan myös merkintöjä koskevat koskevan direktiivin eli ohjesäännön (67 /548/
35340: vaatimukset ja kehitetään Ruotsin kemiallisten EEC) 6 muutoksella (79/831/EEC) määrättiin
35341: tuotteiden rekisteriä. muun muassa uusille markkinoitaville aineille
35342: Säännösten noudattamisen valvontaa, alem- ilmoitusvelvollisuus ja siihen liittyvä portaittai-
35343: manasteisten määräysten laatimista ja kemi- nen tutkimusvelvollisuus. Sen mukaan aineen
35344: kaalien terveys- ja ympäristöriskeistä tiedotta- valmistajan tai maahantuojan on tehtävä vi-
35345: mista varten Ruotsiin perustettiin ympäristömi- ranomaisille uudesta aineesta ilmoitus 45 vuo-
35346: nisteriön alaisuuteen uusi viranomainen - ke- rokautta ennen aineen tai sitä sisältävän val-
35347: mikaalitar kastuslaitos (kemikalieinspektionen). misteen markkinoinnin aloittamista. Siinä vaa-
35348: Tanskassa, joka on Euroopan Yhteisön jä- ditaan aineista lähes vastaavat tiedot kuin
35349: senmaa on voimassa vuonna 1979 annettu laki OECD:n suosituksessa vähimmäisennakkotie-
35350: kemiallisista aineista ja tuotteista (lov om ke- doista.
35351: miske stoffer og produkter). Lailla kumottiin Euroopan Yhteisössä on tammikuusta 1985
35352: myrkkylaki (lov om gifte og sundhedsfarlige lähtien ollut voimassa ohjesääntö niistä toi-
35353: stoffer) ja torjunta-ainelaki (lov om midler til menpiteistä, joihin jäsenvaltioiden on ryhdyt-
35354: bekaempelse af plantesygdomme, ukrudt og tävä yleisön, ympäristön ja työntekijöiden suo-
35355: visse skadedyr samt om midler til regulering af jelemiseksi tiettyjä kemikaaleja käsittelevien
35356: plantevakst). Lain tarkoituksena on kemiallis- teollisuuslaitosten aiheuttamilta suuronnetto-
35357: ten aineiden ja tuotteiden terveys- ja ympäris- muusvaarailta (ohjesääntö 82/501/EEC). Oh-
35358: töhaittojen ehkäiseminen. jesäännössä edellytetään kyseisten laitosten sel-
35359: Torjunta-aineiden maahantuonnille ja mark- vittävän viranomaisille laitoksissa tapahtuvan
35360: kinoinnille on oltava viranomaisten ennakko- toiminnan, siihen liittyvät vaarat ja miten nii-
35361: hyväksyminen. Viranomaisten päätöksellä voi- hin on varauduttu. Ohjesäännössä veivoitetaan
35362: daan ennakkohyväksymismenettely ulottaa lisäksi jäsenvaltiot antamaan toisilleen tietoja
35363: koskemaan myös muita aineita. Ilmoitusvelvol- sattuneista suuronnettomuuksista. Huolimatta
35364: 1988 vp. - HE n:o 93 9
35365:
35366: määräajan loppuun kulumisesta ohjesääntöä ei 2.3. Asian valmistelu
35367: ole toimeenpantu kaikissa Euroopan Yhteisön
35368: jäsenvaltioissa. Tiedossa on, että ohjesääntö Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä
35369: on jossain muodossa toteutettu ainakin Tans- toimiva myrkkyasiain neuvottelukunta ehdotti
35370: kassa, Saksan Liittotasavallassa, Englannissa vuonna 1974 myrkkylain kokonaisuudistusta ja
35371: ja Ranskassa. Erityisesti saksalainen sovellutus vuonna 1976 osittaisuudistuksia myrkkylain-
35372: poikkeaa huomattavasti ohjesäännön määritte- säädäntöön. Myös kauppa- ja teollisuusminis-
35373: lemästä vähimmäistasosta. teriön asettama teollisuusmyrkkytyöryhmä eh-
35374: OECD on vuonna 1977 hyväksynyt kemi- dotti mietinnössään vuonna 1980 myrkkylain-
35375: kaaleja ja niiden valvontaa koskevan suosituk- säädännön uudistamista eräiltä osin.
35376: sen [C(77)97(Final)]. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus-
35377: Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot vahvista- ja merkintäjärjestelmän kehittämistoimikunta
35378: essaan uusia valvontajärjestelmiä tai laajenta- (TVA TKE) on mietinnössään (Komiteanmie-
35379: essaan jo voimassa olevia järjestelmiä kemi- tintö 1981:58) tehnyt ehdotuksia terveydelle
35380: kaalien vaikutusten arvioimiseksi ottavat huo- vaarallisten kemikaalien merkitsemisjärjestel-
35381: mioon suositukseen sisältyvät ohjeet kemikaa- män sekä työturvallisuuslainsäädännön mukai-
35382: lien vaikutusten vaiheittaisesta arvioinnista, ke- sen käyttöturvallisuustiedotemenettelyn kehit-
35383: mikaalivalvonnan vaihtoehtoisista hallinnolli- tämisestä.
35384: sista toimista, kemikaaleista tiedottamisesta ja Vuosina 1979-1982 toiminut tuotevalvonta-
35385: kemikaalien merkitsemisestä sekä valvontajär- komitea {TUVAKO) esitti mietinnössään (Ko-
35386: jestelmän tehokkuuden seurannasta. miteanmietintö 1982:31) kemikaalilain säätä-
35387: Suositus koskee kemikaaleja yleisesti. Kemi- mistä. Mietintö sisälsi lakiehdotuksen ja ehdo-
35388: kaalien vaikutusten arviointi koskee pääasiassa tukset tarvittavista muiden lakitason säädösten
35389: vain uusia kemiallisia aineita ja vanhoja kemi- muuttamisesta. Mietinnöstä jäivät sen sijaan
35390: allisia aineita, joiden käyttötarkoitus tai käy- puuttumaan alemmanasteisia säännöksiä kos-
35391: tettävä määrä on oleellisesti muuttunut. Arvi- kevat ehdotukset. Komiteanmietintöön liittyi
35392: ointi koskee lisäksi vanhoja aineita, joiden on kolme eriävää mielipidettä. Niissä esitettiin
35393: todettu tai epäillään aiheuttavan haittaa ihmi- eriävät näkemykset muun muassa viranomais-
35394: sen terveydelle tai ympäristölle sekä uutta ke- ten tehtäväjaosta, ehdotettujen toimenpiteiden
35395: miallista ainetta sisältäviä valmisteita. riittävyydestä sekä toisaalta kemikaalien sään-
35396: telyn laajuudesta. Komiteanmietinnöstä anne-
35397: Edellä kuvatun yleisen suosituksen lisäksi tuissa lausunnoissa esitettiin samoja ristikkäi-
35398: OECD on antanut useita yksityiskohtaisia pää- siä käsityksiä lain sisällöstä ja valvonnasta,
35399: töksiä ja suosituksia kemikaalivalvonnasta. jotka sisältyivät jo mietinnön eriäviin mielipi-
35400: Tärkein näistä on kemikaaleja koskevien tieto- teisiin.
35401: jen vastavuoroista hyväksyttävyyttä koskeva
35402: Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö
35403: OECD:n neuvoston päätös [C(81)30(Final)],
35404: asetti 30 päivänä toukokuuta 1984 toimikun-
35405: jonka liitteinä on järjestön suositus hyvästä
35406: nan, jonka tehtäväksi annettiin:
35407: laboratoriokäytännöstä ja yksityiskohtaiset oh-
35408: jeet kemikaalien testauksessa käytettävistä me- - tarkistaa tuotevalvontakomitean edellä
35409: netelmistä. Nämä testausohjeet ovat käytän- mainittuun mietintöön sisältyvä ehdotus halli-
35410: nössä saaneet yleismaailmallisen hyväksynnän. tuksen esitykseksi kemikaalilaiksi ottaen huo-
35411: Testauslaboratorioiden valvontaan liittyy lisäk- mioon mietinnöstä annetut lausunnot ja ympä-
35412: si suositus valvonnan vastavuoroisesta hyväk- ristöministeriön perustaminen, valmistella lain
35413: symisestä [C(83)95(Final)]. Järjestö on myös edellyttämät alemmanasteiset säännökset sekä
35414: antanut kolme suositusta, jotka käsittelevät tehdä ehdotukset tarvittavan yhteistyön järjes-
35415: kemikaaleja koskevien tietojen luottamukselli- tämisestä päällekkäisten viranomaistoiminto-
35416: suutta. Ne ovat suositus uudesta aineesta tehtä- jen ehkäisemiseksi.
35417: vän ilmoituksen sisältämien tietojen luotta- Toimikunnan tuli kemikaalilakia valmistel-
35418: muksellisuuden turvaamisesta [C(83)96(Final)], lessaan erityisesti ottaa huomioon, että
35419: suositus luottamuksellisten tietojen vaihtami- - lain tulisi koskea periaatteessa kaikkia
35420: sesta [C(83)97(Final)] ja suositus kemikaaleja kemiallisia aineita ja tuotteita;
35421: koskevista ei-luottamuksellisista tiedoista - lain tulisi sisältää säännökset uusien ke-
35422: [C(83)98(Final)]. miallisten aineiden ennakkovalvonnasta sekä
35423: 2 3714530
35424: 10 1988 vp. - HE n:o 93
35425:
35426: kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen es- teen käyttöalueen laajennusta, lupa- ja ilmoi-
35427: tämisestä; ja tusmenettelyjen monimutkaisuutta, kemikaa-
35428: - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- lien valmistuslupajärjestelmän laajentamista
35429: alaan kuuluu kemikaalien aiheuttamien ter- kemikaalien tekniseen käyttöön, valvontavi-
35430: veyshaittojen ehkäiseminen ja torjunta, ympä- ranomaisten laajoja kielto-oikeuksia sekä ran-
35431: ristöministeriön hallinnonalaan kemikaalien ai- gaistusten ankaruutta. Yleisesti myönteisinä
35432: heuttamien ympäristöhaittojen ehkäiseminen asioina on myös elinkeinoelämän lausunnoissa
35433: ja torjunta sekä kauppa- ja teollisuusministe- todettu se, että ehdotus sisältää säännökset
35434: riön hallinnonalaan kemikaalien valmistuksen, uusien aineiden ennakkovalvonnan järjestämi-
35435: varastoinnin ja käsittelyn tekniseen turvallisuu- sestä sekä se, että ehdotuksessa on hyvin pit-
35436: teen liittyvät kysymykset. kälti otettu huomioon jo nykyisin voimassa
35437: Kemikaalilakitoimikunta sai työnsä (Komi- oleva kemikaalien valvonta- ja merkitsemis-
35438: teanmietintö 1986:27) valmiiksi 30 päivänä käytäntö.
35439: huhtikuuta 1986. Sosiaali- ja terveysministeriö Vuoden 1987 alussa lausuntoyhteenvedon
35440: pyysi 7 päivänä elokuuta 1986 lausunnot toimi- valmistumisen jälkeen sosiaali- ja terveysminis-
35441: kunnan mietinnöstä. Siitä annettiin kaikkiaan teriö, ympäristöministeriö sekä kauppa- ja
35442: 57 lausuntoa. Lähes kaikissa lausunnoissa pi- teollisuusministeriö sopivat kemikaalilakiehdo-
35443: dettiin myrkkylain korvaavaa uutta kemikaali- tuksen jatkovalmistelusta yhteisessä virkamies-
35444: lakia tarpeellisena. Oikeusministeriö piti valit- työryhmässä (kemikaalilakityöryhmä), jossa
35445: tua sääntelyratkaisua perusteltuna. Riittävän oli mukana myös oikeusministeriön edustaja.
35446: kattavan ja selkeän säännöstön aikaansaami- Työryhmän tehtävänä oli viimeistellä kemikaa-
35447: seksi on tarkoituksenmukaista säätää ehdote- lilakiehdotus ottaen huomioon ehdotuksesta
35448: tun kaltainen yleislaki kemikaaleihin liittyvien saadut lausunnot.
35449: terveys- ja ympäristöhaittojen torjumisesta.
35450: Sekä asiallisesti että lakiteknisesti tällä tavoin
35451: päästään parempaan tulokseen kuin, jos tarvit- 3. Esityksen organisatoriset vai-
35452: tavat uudistukset olisi pyritty toteuttamaan kutukset
35453: myrkkylakia muuttamalla ja täydentämällä.
35454: Teollisuuden ja kaupan järjestöjen lausun- Ehdotus on laadittu nykyisen viranomais-
35455: noissa pidettiin uutta kemikaalilakia parempa- organisaation ja viranomaisten nykyisen tehtä-
35456: na vaihtoehtona antaa laki uusien kemikaalien väjaon pohjalle. Sen toteuttaminen ei siten
35457: ennakkovalvonnasta Euroopan Yhteisön mais- edellytä organisatorisia muutoksia.
35458: sa toteutettua järjestelmää seuraten sekä val- Kemikaalivalvonnasta vastaavina keskushal-
35459: mistella laki terveydelle vaarallisista kemikaa- linnon viranomaisina toimisivat sosiaali- ja
35460: leista muuttamalla ja täydentämällä myrkkyla- terveysministeriö, ympäristöministeriö ja
35461: kia ja -asetusta. Lisäksi kyseisissä lausunnoissa kauppa- ja teollisuusministeriö, lääkintöhalli-
35462: esitettiin, että ympäristölle vaarallisuudesta tu- tus, teknillinen tarkastuskeskus sekä vesi- ja
35463: lisi päättää vasta, kun kyseinen käsite ja sen ympäristöhallitus kukin omalla toimialallaan.
35464: soveltaminen on vakiintunut eurooppalaisissa Työsuojeluhallitus osallistuisi kemikaalien en-
35465: säädöksissä ja erityisesti Euroopan Yhteisön nakkovalvontaan huolehtimalla käyttöturvalli-
35466: direktiiveissä. Teollisuuden järjestöt eivät suustiedotteiden tarkastamisesta. Tullilaitos
35467: myöskään pitäneet hyvänä palavia nesteitä osallistuisi kemikaalien maahantuontia ja
35468: koskevien säännösten sekä myrkkyjen teollista maastavientiä koskevien säännösten valvon-
35469: käsittelyä koskevien säännösten yhdistämistä taan. Alueellinen valvonta kuuluisi lääninhalli-
35470: samaan asetukseen. tukselle ja teknillisen tarkastuskeskuksen piiri-
35471: Lausunnoissa arvosteltiin edellä mainittujen toimistolle sekä paikallinen valvonta kunnan-
35472: seikkojen lisäksi lain soveltamisalaa ja sen hallitukselle tai johtosäännössä määrätylle
35473: rajausta, suhdetta eräisiin muihin säädöksiin kunnalliselle lautakunnalle. Terveydelle ja ym-
35474: sekä lain valvonnan järjestämistä. Lisäksi eri- päristölle vaarallisten kemikaalien teollisen kä-
35475: tyisesti teollisuuden ja kaupan järjestöjen lau- sittelyn valvonta kuuluisi teknilliselle tarkastus-
35476: sunnoissa arvosteltiin lakiin sisältyvää selvillä- keskukselle ja sen piiritoimistolle.
35477: olo- ja tiedonantovelvollisuutta, näytteenotto- Kun kemikaalilaki koskisi terveyshaittojen
35478: ja tutkimusoikeutta, liike- ja ammattisalai- torjumisen lisäksi myös ympäristöhaittojen eh-
35479: suuksien suojaamista, käyttöturvallisuutiedot- käisemistä, tulisi ympäristönsuojeluviranomai-
35480: 1988 vp. - HE n:o 93 11
35481:
35482: sille uusia kemikaalivalvontaan liittyviä tehtä- sittain hyväksyttäväksi 100-200 kappaletta.
35483: viä. Näiden lisäksi hyväksytään vuosittain lähinnä
35484: Ehdotettu kemikaalilain soveltamisala olisi tutkimukseen ja tuotekehittelyyn (niin sanottu
35485: laaja, ja lain valvonta kuuluisi kolmen eri mininotifikaatio) noin 200 ainetta. Viime vuo-
35486: ministeriön alaisille viranomaisille. Tämän sina hyväksyttyjen uusien aineiden määrät
35487: vuoksi on pidetty välttämättömänä, että viran- Keski-Euroopassa ovat selvästi kasvaneet.
35488: omaisten yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä Lääkintöhallitukseen tarvittaisiin uusien teh-
35489: varten asetettaisiin kemikaalineuvottelukunta. tävien hoitamiseksi nykyisten viranhaltijoiden
35490: Kemikaalineuvottelukunta koordinoisi myös (yksi ylitarkastaja ja yksi työsopimussuhteinen
35491: kemikaalirekisterin toimintaa. Asetuksella sää- tarkastaja) lisäksi yhden ylilääkärin, kahden
35492: dettäisiin neuvottelukunnan kokoonpanosta, ylitarkastajan, kahden tarkastajan ja kahden
35493: asettamisesta ja tehtävistä. Samalla lakkautet- kanslistin virat. Uusista viroista aiheutuisi noin
35494: taisiin nykyinen myrkkyasiain neuvottelukun- 880 000 markan vuotuiset kustannukset, jotka
35495: ta. olisi tarkoitus suurelta osin kattaa hyväksymis-
35496: ja ilmoitusmenettelyistä saaduilla maksuilla.
35497: Virat voitaisiin pääosin perustaa vakinaista-
35498: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- maHa nykyisten työsopimussuhteisten viranhal-
35499: tukset tijoiden työsuhde sekä siirtämällä virkoja lää-
35500: kintöhallitukseen sosiaali- ja terveysministeriön
35501: 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen hallinnonalan sisällä. Myöhemmin selvitetään
35502: erikseen onko tämän lisäksi tarvetta uusien
35503: Kemikaalilain valvonta annettaisiin nykyisil- virkojen perustamiseen. Lisäksi kemikaalin ter-
35504: le viranomaisille. Tällöin ehdotuksen toteutta- veysvaikutusten arviointitehtäviä voitaisiin an-
35505: miseen tarvittavat uudet voimavarat jäisivät taa myös kansanterveyslaitokselle, mistä aiheu-
35506: vähäisiksi. Uusien voimavarojen tarpeen voi- tuvat henkilöstövaikutukset tulee ottaa huo-
35507: daan arvioida jakautuvan eri viranomaisten mioon kansanterveyslaitoksen organisaatiota
35508: kesken seuraavasti: kehitettäessä.
35509: Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältämistä
35510: tiedoista koostuva KETURI-rekisteri perus-
35511: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala tettiin vuonna 1978. Koska rekisterin toimin-
35512: taan ei ole voitu osoittaa riittävästi voimavaro-
35513: Kemikaalilain valvonta edellyttäisi sosiaali- ja, on rekisteri vielä nykyisinkin keskeneräi-
35514: ja terveysministeriön hallinnonalalla lisävoima- nen. Marraskuussa 1987 oli rekisterissä tunnis-
35515: varoja lähinnä lääkintöhallitukseen sekä työ- tetiedot 43 395 tuotteesta ja kaikki tiedot
35516: suojeluhallitukseen. Sosiaali- ja terveysministe- 19 994 tuotteesta.
35517: riölle lakiuudistus ei aiheuttaisi merkittäviä Jotta KETURI-rekisteriä voitaisiin käyttää
35518: lisätehtäviä. Lääninhallituksen valvontatehtä- valvontatoiminnassa hyödyksi kemikaalilain
35519: vät vähenisivät verrattuna nykyiseen myrkky- edellyttämällä tavalla, tulisi rekisterin valmiiksi
35520: lain mukaiseen valvontaan. Kuntien ja kun- saattamiseen ja ylläpitoon osoittaa riittävästi
35521: tainliittojen terveyslautakunnille tulisi kemi- voimavaroja. Tällä hetkellä rekisterin kehittä-
35522: kaalilain myötä eräitä uusia valvontatehtäviä. miseen ja hallintoon sekä käyttöturvallisuustie-
35523: Suurin lisävoimavarojen tarve olisi lääkintö- dotteiden tarkastamiseen osallistuu kaksi hen-
35524: hallituksella, jonka tärkeimmät uudet tehtävät kilöä (työsuojeluinsinööri ja kemisti) ja tallen-
35525: olisivat uusien aineiden ennakkovalvonnan jär- nukseen kaksi (toimistovirkailija ja tallentaja).
35526: jestäminen, myrkyllisten kemikaalien vähittäis- Työsuojeluhallitukseen tarvittaisiin nykyis-
35527: myyntiin luovuttamista varten tehtävän ilmoi- ten henkilöiden lisäksi käyttöturvallisuustiedot-
35528: tuksen käsittely sekä kemikaalien testauslabo- teiden tarkastukseen, käsittelyyn ja tallennuk-
35529: ratorioiden hyväksyntä ja valvonta. Lääkintö- seen kaikkiaan kuusi henkilöä, joista kemikaa-
35530: hallitus arvioisi lisäksi edelleen suojauskemi- lilain aiheuttamien lisätehtävien osuudeksi voi-
35531: kaalien terveysvaikutukset. daan arvioida neljä henkilöä. Uusista viroista
35532: Tärkein uusi tehtävä olisi edellä mainittu aiheutuisi noin 450 000 markan vuotuiset kus-
35533: uusien aineiden ennakkovalvonnan järjestämi- tannukset, jotka voitaisiin kattaa valtion mak-
35534: nen. Euroopan Yhteisön jäsenmaista saatujen superustelain (980173) mukaisesti määrättävillä
35535: kokemusten mukaan uusia aineita tullee vuo- tarkastus- ja rekisterimaksuilla. Lisähenkilös-
35536: 12 1988 vp. - HE n:o 93
35537:
35538: tön tarve on suurin lain voimaantulon alkuai- taisiin ylöspäin. Työmäärää vähentäisi myös
35539: koina. Myöhemmin samaa henkilöstöä voitai- hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen esi-
35540: siin käyttää myös muihin kemikaalilaista joh- merkiksi vastaavien johtajien hyväksymisme-
35541: tuviin uusiin tehtäviin, kuten uusien kemikaa- nettelyn ja käyttöönottolupien poistamisen
35542: lien ja suojauskemikaalien työhygieenisten vuoksi sekä lupamenettelyn muuttamisella osit-
35543: ominaisuuksien arviointiin. Osa uusista virois- tain ilmoitusmenettelyksi.
35544: ta perustettaisiin kohdentamalla uudelleen työ- Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto-
35545: suojeluhallituksen voimavaroja. jen työmäärää lisäisi se, että osa aikaisemmin
35546: Kuntien ja kuntainliittojen terveyslautakun- keskushallinnolle kuuluneista lupatehtävistä
35547: nilta poistuisi toisen luokan myrkyn kauppalu- siirrettäisiin piirihallintoon. Piiritoimistot teki-
35548: van myöntäminen. Uusina tehtävinä kunnalli- sivät myös kaikki käyttöönottotarkastukset.
35549: sille viranomaisille tulisi myynti-ilmoitusten Samoin valvontatarkastusten tarve kasvaisi
35550: vastaanotto ja niiden edellyttämä valvonta jonkin verran. Lisääntyvien tehtävien on arvi-
35551: sekä terveydelle vaarallisten kemikaalien vähäi- oitu edellyttävän yhteensä viiden tarkastajan ja
35552: sen teollisen käsittelyn valvonta. Kyseiset muu- yhden toimistohenkilön paikkaamista lisää
35553: tokset eivät lisää merkittävästi kunnan viran- kymmeneen piiritoimistoon. Tarve painottuu
35554: omaisten valvontatehtäviä. eteläisiin piireihin.
35555: Muutokset eivät edellytä varsinaisesti uusien Teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallin-
35556: virkojen perustamista kuntatasolla lukuunotta- nosta luvanautotehtävien lukumääräisen vähe-
35557: matta suurehkoja kuntia. Suurehkoissa kunnis- nemisen johdosta vapautuvien voimavarojen
35558: sa tullaan tarvitsemaan korkeakoulututkinnon on arvioitu peittävän ohjeidenautotehtävien li-
35559: suorittanutta valvontahenkilöstöä. Kemikaali- sääntymisestä ja luparekisterin ylläpidosta ja
35560: lain vaikutus henkilöstörakenteeseen tulee huo- kehittämisestä aiheutuvan voimavaratarpeen.
35561: mioida sosiaali- ja terveydenhuollon valtakun- Piirihallintoon on arvioitu tarvitsevan jonkin
35562: nallisissa suunnitelmissa. verran henkilöstölisäyksiä. Tästä saataisiin li-
35563: Kemikaalineuvottelukunnan perustaminen ei sääntyneillä lupamaksutuloilla tarkastuskes-
35564: aiheuttaisi lisäkustannuksia, sillä samalla lak- kuksen maksuperusteiden mukaisesti pääosa
35565: kautettaisiin nykyinen myrkkyasiain neuvotte- peitetyksi.
35566: lukunta. Paikallisten viranomaisten osalta palopäälli-
35567: kön valvottaviksi tulevien kohteiden määrä
35568: lisääntyisi jonkin verran luparajojen tarkistuk-
35569: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala sen nettovaikutuksena. Työmäärä ei sen sijaan
35570: olennaisesti kasvaisi, koska palopäällikkö osal-
35571: Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn listuu kyseisten kohteiden valvontaan jo nykyi-
35572: valvonnan tehostaminen lakiehdotuksessa tar- sessäkin hallintojärjestelmässä.
35573: koitetulla tavalla edellyttäisi uusia voimavaroja Kustannusten lisääntymisen vastapainona
35574: lähinnä teknillisen tarkastuskeskuksen piirihal- vapautuisi poliisissa, maistraatissa ja läänin-
35575: linnossa. hallituksissa suorituskykyä jonkin verran mui-
35576: Valvontakohteiden määrää lisäisi se, että hin tehtäviin.
35577: lupa- ja ilmoitusmenettelyn piiriin tulisi uusina
35578: toimintoina terveydelle ja ympäristölle vaaral-
35579: listen kemikaalien tekninen käyttö ja varas- Ympäristöministeriön hallinnonala
35580: tointi. Kohteiden määrä lisääntyisi myös siitä
35581: syystä, että hallintomenettelyjen piiriin tulisi Kemikaalilain valvonta edellyttäisi ympäris-
35582: uusia aineryhmiä. Valvontakohteiden määrää töministeriön hallinnonalalla lisävoimavaroja
35583: lisäisi myös se, että vaarallisia teollisuuskemi- vesi- ja ympäristöhallitukseen. Lääninhallitus-
35584: kaaleja koskevassa asetuksessa yhdenmukais- ten ympäristönsuojelutoimistoille ei laki toisi
35585: tettaisiin sekä myrkkyjä että palavia nesteitä pysyviä merkittäviä lisätehtäviä.
35586: koskevaa hallintomenettelyä siten, että aikai- Vesi- ja ympäristöhallitus osallistuisi keskei-
35587: semmin lääninhallituksille, maistraateille ja po- sesti kemikaalien ennakkovalvontaan. Se arvi-
35588: liisille kuuluneet luvanautotehtävät siirtyvät oisi uusien aineiden ympäristövaikutukset, tar-
35589: osittain palopäälliköille ja osittain teknillisen kastaisi suojauskemikaalien ympäristövaiku-
35590: tarkastuskeskuksen piiritoimistoille. Kohteiden tukset sekä huolehtisi suojauskemikaalien hy-
35591: määrää vähentäisi se, että luparajoja tarkistet- väksymishakemusten käsittelystä ja tekisi hy-
35592: 1988 vp. - HE n:o 93 13
35593:
35594: väksymispäätökset. Käsiteltävien asioiden Kemikaalirekisterin käytöstä aiheutuisi käyt-
35595: määrää on selvitetty edellä sosiaali- ja terveys- tökustannuksina sanoma- ja linjamaksuja
35596: ministeriön hallinnonalan kohdalla lääkintö- 5 000-10 000 markkaa kuukaudessa osarekis-
35597: hallituksen osalta. Vesi- ja ympäristöhallitus teriä kohden. Vuosittaisiksi käyttökustannuk-
35598: käsittelisi samat ilmoitukset ja hyväksymisha- siksi voidaan arvioida KETURI-rekisteristä
35599: kemukset arvioiden kemikaalien ympäristövai- saatujen kokemusten perusteella:
35600: kutuksia.
35601: Vesi- ja ympäristöhallitukseen tarvittaisiin - tuoterekisteri ............... . 300 000 mk
35602: kemikaalilain mukaisten uusien tehtävien hoi- - uusien aineiden rekisteri .... . 100 000 mk
35603: tamiseksi viisi uutta virkaa. Näistä kolme olisi - luparekisteri ............... . 100 000 mk
35604: ylitarkastajan/toimistoinsinöörin virkoja ja suojauskemikaalirekisteri 50 000 mk
35605: kaksi toimistosihteerin/kanslistin virkoja. Täs- yhteensä 550 000 mk
35606: tä aiheutuva palkkakustannus olisi noin
35607: 600 000 markkaa vuodessa. Virat saataisiin
35608: kuitenkin valtaosin perustetuksi vesi- ja ympä- Yhteenveto
35609: ristöhallinnon sisäisin siirroin. Virat saataisiin
35610: pääosin vakinaistamaHa tutkimusvaroin tila- Kemikaalilaki edellyttäisi kaikkiaan 22 uutta
35611: päisesti ympäristöhallintoon kemikaalien ja virkaa. Virat olisi tarkoitus osin perustaa eri
35612: torjunta -aineiden ympäristövaikutll:sselvityk-
35613: hallinnonalojen sisäisin siirroin. Suuri osa kus-
35614: siin palkattuja henkilöitä. Myöhemmm selvite-
35615: tannuksista katettaisiin tarkastus-, lupa- ja hy-
35616: tään erikseen onko tämän lisäksi tarvetta uu- väksymismaksuin noudattaen valtion maksupe-
35617: sien virkojen perustamiseen. Kemikaalien en- rustelakia. Perustettavien uusien virkojen mää-
35618: nakkovalvonnasta perittävät maksut peittäisi-
35619: rää voidaan pitää hyvin kohtuullisena verrattu-
35620: vät osan kustannuksista.
35621: na muiden pohjoismaiden ja Euroopan maiden
35622: kemikaaliviranomaisten voimavaroihin.
35623: Kemikaalirekisteri
35624: 4.2. Elinkeinoelämälle aiheutuvat kustannuk-
35625: Kemikaalirekisteri muodostuisi useista osare- set
35626: kistereistä, joista laajimmat olisivat käyttötur-
35627: vallisuustiedotteista koostuva tuoterekisteri ja Kemikaalilain nojalla olisi jokaisen valmista-
35628: luparekisteri. Osarekistereistä tuoterekisteri on jan ja maahantuojan tehtävä uudesta kemialli-
35629: jo valmiina. Luparekisteri, suoj~usa!nereki~teri sesta aineesta lääkintöhallitukselle ilmoitus,
35630: ja uusista aineista koostuva rek1sten suunmtel- jossa olisi tiedot tarpeellisista kokeista aineen
35631: taisiin ja rakennettaisiin kemikaalilain voi- fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien
35632: maantulon myötä. Edellä mainittujen osarekis- sekä sen terveys- ja ympäristövaikutusten sel-
35633: terien ATK-suunnittelusta ja laitehankinnoista vittämiseksi.
35634: aiheutuisi valtiolle kustannuksia. Kemikaalire- Sekä OECD:ssä että Euroopan Yhteisössä
35635: kisterin yleissuunnittelu maksaisi noin 300 000 on arvioitu, että pakollisten testien kokonais-
35636: markkaa. Alustavien arvioiden mukaan kemi-
35637: kustannukset vaihtelevat testien laajuudesta
35638: kaalirekisterin perustamiskustannukset olisivat riippuen noin 100 000 markasta 1 000 000
35639: seuraavat: markkaan. Kustannukset lisääntyisivät, mikäli
35640: jonkin aineen osalta testit jouduttaisiin teke-
35641: - työsuojeluhallituksen KE- mään laajempien vaatimusten mukaisesti. Täl-
35642: TURI-rekisterin sovittami- löin kustannukset saattaisivat nousta jopa usei-
35643: nen osaksi kemikaalirekiste- siin miljooniin markkoihin. Testejä ei yleensä
35644: riä ......................... . 200 000 mk tehdä Suomen markkinoita varten, vaan pää-
35645: - uusien aineiden rekisteri .... . 700 000 mk sääntöisesti muualla tehtyjen testien tulokset
35646: - luparekisteri ............... . 500 000 mk annettaisiin myös maamme viranomaisten
35647: - suojauskemikaalirekisteri .. . 200 000 mk käyttöön.
35648: - yleissuunnittelu ............ . 300 000 mk Käyttöturvallisuustiedotteita on toimitettu
35649: yhteensä 1 900 000 mk kevääseen 1987 mennessä työsuojeluhallituk-
35650: selle noin 43 000 kappaletta, joista on tarkas-
35651: 14 1988 vp. - HE n:o 93
35652:
35653: tettu noin 41 000 ja hyväksytty noin 28 000 30 kappaletta, aiheutuisi tästä elinkeinoelämäl-
35654: tiedotetta. le noin 30 000 markan kustannukset.
35655: Euroopan Yhteisön maista saatujen koke- Elinkeinoelämälle aiheutuisi lisäkustannuk-
35656: musten perusteella uusia aineita tulisi vuosit- sia myös teollisen käsittelyn laajentuneen lupa-
35657: tain 100-200 kappaletta. Jos uusien aineiden ja ilmoitusmenettelyn maksuista noin 780 000
35658: käsittelymaksu olisi niin sanotuista täysnotifi- markkaa/vuosi. Lupamenettelyn yhteydessä
35659: kaatioista 2 000 markkaa, aiheutuisi tästä ky- mahdollisesti edellytettävä turvallisuusanalyysi
35660: seisten kemikaalien maahantuojille ja valmista- maksaisi myös analyysin laajuudesta ja ulko-
35661: jille vuosittain arviolta noin 320 000-500 000 puolisen asiantuntemuksen käyttötarpeesta
35662: markan kustannukset. riippuen tuhansista markoista satoihin tuhan-
35663: Nykyisen käyttöturvallisuustiedotteen laati- siin markkoihin.
35664: misesta ja toimittamisesta aiheutuneet kustan- Lakiehdotuksen toteuttamisesta aiheutuvia
35665: nusvaikutukset vaihtelevat riippuen tuotteen kustannuksia arvioitaessa voidaan vertailukoh-
35666: ominaisuudesta sekä siitä, kuinka monesta tina pitää kemikaalien valmistuksen ja maa-
35667: tuotteesta tällainen ilmoitus on samalla kertaa hantuonnin liikevaihtoa. Kemian teollisuuden
35668: tehtävä. Käytännössä kustannukset ovat arvion tuotannon bruttoarvo vuonna 1985 oli 35 mil-
35669: mukaan vaihdelleet 600 markasta 1 500 mark- jardia markkaa. Vastaavasti samana vuonna
35670: kaan tuotetta kohden. viennin arvo oli 10 miljardia markkaa. Kemi-
35671: kaalilaista aiheutuvaa kustannusten lisäystä
35672: Voidaan arvioida, että terveydelle tai ympä- voidaan näihin verrattuna pitää varsin koh-
35673: ristölle vaarallisia kemikaaleja, joista tulisi teh- tuullisena.
35674: dä käyttöturvallisuustiedote, olisi korkeintaan
35675: 10 000 kappaletta. Jos keskimääräiseksi käyt-
35676: töturvallisuustiedotteen laatimiskustannukseksi 5. Muita esitykseen vaikuttavia
35677: arvioidaan 1 000 markkaa, niin uusien käyttö- tekijöitä
35678: turvallisuustiedotteiden laatimisesta aiheutuva
35679: kustannusvaikutus yrityksille on kokonaisuu- Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ter-
35680: dessaan noin 10 miljooonaa markkaa. veydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja mer-
35681: Ennakkohyväksynnän piiriin tulisivat puun- kintäjärjestelmän kehittämistoimikunnan jo ai-
35682: suojakemikaalien lisäksi limantorjuntakemi- kaisemmin (s. 9) mainitussa mietinnössä on
35683: kaalit. Laajennus kattaisi useita kymmeniä ke- esitetty uudistuksia vaarallisten aineiden mer-
35684: mikaaleja. Limantorjuntaan käytettäviä kemi- kintäsäännöksiin ja -määräyksiin. Ehdotukset
35685: kaaleja on arviolta 40-70 kappaletta. Voidaan on tarkoitus ottaa huomioon annettaessa kemi-
35686: arvioida, että yhden suojauskemikaalin ennak- kaalilain nojalla merkitsemistä koskevia alem-
35687: kohyväksynnän hakemiseen tarvittavien tieto- manasteisia säännöksiä ja määräyksiä.
35688: jen kokoaminen aiheuttaisi lisäkustannuksia Valtioneuvoston 4 päivänä joulukuuta 1980
35689: 500-1 000 markkaa. Tähän summaan ei sisäl- asettaman teknillisen tarkastuksen kehittämis-
35690: ly suojauskemikaalin ominaisuuksien ja käyt- komitean (TETAKO) tehtävänä oli selvittää
35691: tökelpoisuuden tutkimisen kustannuksia. teknillisen tarkastustoiminnan nykytila ja siinä
35692: Myrkyllisten kemikaalien luovuttamisen ja mahdollisesti esiintyvät muutos- ja kehitystar-
35693: erittäin myrkyllisten hyväksymisestä vähittäis- peet sekä sen perusteella tehdä esityksensä alan
35694: myyntiä varten aiheutuisi kustannuksia kyseis- toiminnan kehittämisestä. TETAKOn esitykset
35695: ten kemikaalien maahantuojille ja valmistajil- otetaan huomioon lakiehdotuksen mukaista
35696: le. Jos hyväksymismaksu olisi 1 000 markkaa kemikaalien teollisen käsittelyn valvontaa jär-
35697: tuotetta kohden ja tällaisia tuotteita olisi noin jestettäessä.
35698: 1988 vp. - HE n:o 93 15
35699:
35700:
35701: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
35702:
35703:
35704: 1. Lakiehdotusten perustelut Lääkkeistä säädetään vastikään annetussa
35705: lääkelaissa. Kemikaalilakia ei olisi tarkoitus
35706: 1.1. Kemikaalilaki soveltaa lääkelaissa tarkoitettuun lääkkeiden
35707: valvontaan. Kemikaalilaki tulisi kuitenkin kos-
35708: kemaan lääkkeitä valmistavissa laitoksissa ta-
35709: 1 luku pahtuvalle vaarallisten kemikaalien teolliselle
35710: käsittelylle ja varastoinnille asetettavia teknisiä
35711: turvallisuusvaatimuksia, koska lääkelakiin ei
35712: Yleiset säännökset sisälly säännöksiä niistä. Valvottaessa lääkkei-
35713: den valmistuksen teknistä turvallisuutta kemi-
35714: 1 §. Lain tarkoitus. Kemikaalilaki on tarkoi- kaalilain nojalla valvontaviranomaisten tulisi
35715: tettu kemiallisia aineita ja valmisteita (kemi- toimia kiinteässä yhteydessä lääkevalmistusta
35716: kaaleja) koskevaksi laiksi. Siinä säänneltäisiin lääkelain nojalla valvovan lääkintöhallituksen
35717: kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäris- kanssa, jotta kemikaalilain nojalla ei annettaisi
35718: töhaittojen ehkäisemistä ja torjumista. Kemi- sellaisia määräyksiä, jotka saattaisivat vaaran-
35719: kaalien palo-, räjähdys- ja säteilyvaarojen tor- taa lääketurvallisuutta.
35720: juntaa säänneltäisiin eräitä pykälässä mainittu-
35721: ja poikkeuksia lukuun ottamatta muussa lain- Alkoholijuomista ja väkiviinasta sekä niiden
35722: säädännössä. valmistuksesta, maahantuonnista ja luovutuk-
35723: Kemikaalilailla korvattaisiin nykyinen myrk- sesta säädetään alkoholilaissa (459/68). Kemi-
35724: kylaki. Uuden lain soveltamisala olisi kuiten- kaalilaki ei koskisi alkoholijuomia ja väkivii-
35725: kin merkittävästi laajempi, koska laki periaat- naa eikä niiden käsittelyä.
35726: teessa koskisi kaikkia kemikaaleja eikä vain Räjähdystarvikkeet ja niiden käsittely rajat-
35727: myrkyllisiä kemikaaleja eli myrkkyjä. Lisäksi taisiin kokonaan kemikaalilain soveltamisalu-
35728: kemikaalilaissa säädettäisiin terveyshaittojen een ulkopuolelle. Tämä aiheuttaa tarpeen lisätä
35729: ehkäisemisen ja torjumisen lisäksi myös kemi- räjähdysvaarallisista aineista annettuun lakiin
35730: kaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäi- valtuutus ottaa räjähdystarvikkeita koskevissa
35731: semisestä ja torjumisesta. Kemikaalien teollista säännöksissä huomioon myös räjähdystarvik-
35732: käsittelyä ja varastointia koskevien säännösten keista mahdollisesti aiheutuvat terveys- ja ym-
35733: tarkoituksena olisi myös omaisuusvahinkojen päristöhaitat. Räjähdystarvikeasetusta (85/80)
35734: ehkäiseminen. Laissa säädettäisiin tämän lisäk- tulisi niin ikään täydentää siten, että räjähdys-
35735: si kemikaalien ennakkovalvonnasta. tarvikkeiden merkinnöissä otettaisiin huo-
35736: 2 §. Lain soveltamisala. Lain soveltamis- mioon myös terveys- ja ympäristöhaitat ja että
35737: alasta on pyritty tekemään mahdollisimman asetukseen lisättäisiin säännös myös terveys- ja
35738: laaja. Laki koskisi kemikaalien valmistusta, ympäristöhaittojen huomioon ottamisesta uu-
35739: maahantuontia, maastavientiä ja varastointia, sien räjähdystarvikkeiden hyväksymiskäsitte-
35740: myyntiä ja muuta luovuttamista, hallussapitoa lyssä.
35741: ja säilyttämistä, teknistä ja muuta käyttöä, Muihin räjähdysvaarallisista aineista anne-
35742: testaamista sekä muuta näihin rinnastettavaa tussa laissa tarkoitettuihin aineisiin sovellettai-
35743: toimintaa. Laki ei koskisi kemikaalien kuljetta- siin kysymyksessä olevan lain lisäksi myös
35744: mista, josta on oma lainsäädäntönsä. Voimas- kemikaalilakia. Räjähdysvaarallisia aineita
35745: sa olevassa lainsäädännössä on säännöksiä koskevan lain nojalla on annettu räjähdystarvi-
35746: useiden kemikaalien tai kemikaaliryhmien val- keasetuksen lisäksi asetus palavista nesteistä
35747: vonnasta. Eräissä tapauksissa niiden valvon- (921/76), nestekaasuasetus (316179), ammo-
35748: taan sovelletaan kemikaalilaissa ehdotettua niumnitraattiasetus (171/84) ja maakaasuase-
35749: valvontaa tiukempia määräyksiä. Tällaisia ovat tus (623/87). Näissä asetuksissa säädetään kui-
35750: esimerkiksi lääkkeitä, alkoholijuomia, räjäh- tenkin ainoastaan toimenpiteistä mainittujen
35751: dystarvikkeita sekä radioaktiivisia aineita kos- kemikaalien aiheuttaman palo- ja räjähdysvaa-
35752: kevat säädökset. Lisäksi kemikaalien kuljetta- ran torjumiseksi sekä henkilö- ja omaisuusva-
35753: misesta on omat säädöksensä. hinkojen estämiseksi. Kemikaalilain säännök-
35754: 16 1988 vp. - HE n:o 93
35755:
35756: set koskisivat mainittujen kemikaalien aiheut- 3 §. Suhde eräisiin säädöksiin - Voimassa
35757: tamien terveys- ja ympäristöhaittojen torjumi- olevassa lainsäädännössä on säännöksiä joi-
35758: seksi tarvittavia toimenpiteitä. Soveltamisalan denkin kemikaalien aiheuttamien terveyshaitto-
35759: rajaus vastaisi näin ollen nykyistä hallintokäy- jen ehkäisemisestä sekä paikoin myös ympäris-
35760: täntöä myrkkylain ja räjähdysvaarallisista ai- töhaittojen ehkäisemisestä. Ehdotetun kemi-
35761: neista annetun lain soveltamisessa. kaalilain ja muiden lakien välisessä rajanvedos-
35762: Elintarvikelain nojalla on annettu asetus sa on niin pitkälle kuin mahdollista pyritty
35763: kosmeettisista valmisteista (456/77). Kemikaa- noudattamaan nykyisen myrkkylain ja muiden
35764: lilaki ei koskisi lopullisten kosmeettisten val- lakien välistä suhdetta, josta on säädetty myrk-
35765: misteiden turvallisuutta. Rajaus on katsottu kylain 17-20 §:ssä.
35766: tarkoituksenmukaiseksi kosmeettisten valmis- Torjunta-aineiden hyväksymisestä säädetään
35767: teiden erityisen käyttötarkoituksen vuoksi. torjunta-ainelaissa. Hyväksymisen yhteydessä
35768: Kosmeettisista valmisteista annetussa kauppa- varmistetaan, että uusi torjunta-aine ei aiheuta
35769: ja teollisuusministeriön päätöksessä (21186) on ohjeiden mukaan käytettynä haittaa ihmisen
35770: jo siirrytty sellaiseen hallintokäytäntöön, että terveydelle tai käyttötarkoitus huomioon ot-
35771: kosmeettisten valmisteiden päällysmerkintöihin taen tarpeetonta haittaa ympäristölle. Kemi-
35772: sovellettaisiin yksinomaan kosmeettisista val- kaalilain 5 luvun säännöksiä uusista aineista
35773: misteista annettua asetusta ja kosmeettisista tehtävistä ilmoituksista ei sovellettaisi torjunta-
35774: valmisteista annettua kauppa- ja teollisuusmi- aineisiin. Muilta osin kemikaalilaki sitä vastoin
35775: nisteriön päätöstä. Sen sijaan kosmeettisten voisi tulla sovellettavaksi. Siten esimerkiksi
35776: valmisteiden valmistukseen (tekninen turvalli- lain 4 luvun säännökset toiminnanharjoittajan
35777: suus) sovellettaisiin raaka-aineina käytettävien yleisistä velvollisuuksista samoin kuin 7 luvun
35778: kemikaalien laadusta ja määrästä riippuen ke- säännökset terveydelle ja ympäristölle vaaralli-
35779: mikaalilakia. Myös uusien aineiden ennakko- sista kemikaaleista koskisivat myös terveydelle
35780: valvontaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin, ja ympäristölle vaarallisia torjunta-aineita.
35781: jos kosmetiikan valmistuksessa käytettäisiin Torjunta-aineiden myrkkylain 2 §:n mukaista
35782: kemikaalilaissa tarkoitettuja uusia aineita. julistamismenettelyä koskevia säännöksiä ei
35783: Radioaktiivisista aineista säädetään säteily- ehdoteta sisällytettäviksi kemikaalilakiin. Julis-
35784: suojauslaissa (174/57). Radioaktiivisen aineen tamismenettelyn korvaisi ennakkohyväksymis-
35785: radioaktiivisuus on niin määräävä vaarallinen menettely. Tältä osin julistamismenettelyn
35786: ominaisuus, että sen haittavaikutusten torjumi- poistaminen edellyttää torjunta-ainelain ja
35787: seksi säädetyt varotoimenpiteet riittävät estä- -asetuksen tarkistamista.
35788: mään näiden aineiden aiheuttamat muut ter-
35789: Rehulaissa ja lannoitelaissa on säädetty re-
35790: veys- ja ympäristöhaitat.
35791: huja ja lannoitteita koskevasta ennakkoilmoi-
35792: Vaarallisten aineiden kuljetuksia tiellä, rau- tusvelvollisuudesta sekä niiden laaJun valvon-
35793: tatiellä, ilma-aluksessa, aluksessa ja postissa nasta. Ennakkoilmoituksen käsittelyn yhtey-
35794: koskevat kuljetusmuodosta riippuen laki vaa- dessä voidaan selvittää myös näiden tuotteiden
35795: rallisten aineiden kuljettamisesta tiellä (51 0/ mahdollisesti aiheuttamat terveys- ja ympäris-
35796: 74), rautatiekuljetusasetuksen (714175) nojalla töhaitat, ja siten estää haitallisen rehun lisäai-
35797: annetut rautatiehallituksen määräykset vaaral- neen tai lannoitteen pääsy markkinoille. Kemi-
35798: listen aineiden kuljettamisesta rautatiellä sekä kaalilain 5 luvun säännöksiä uusista aineista
35799: asetus vaarallisten aineiden kuljettamisesta tehtävistä ilmoituksista ei siten sovellettaisi
35800: aluksella (357 /80). Tehdasalueen sisäiset kulje- myöskään rehuihin eikä lannoitteisiin. Muilta
35801: tukset liittyvät kuitenkin osana laitoksen tekni- osin kemikaalilaki voisi tulla sovellettavaksi
35802: seen turvallisuuteen. Vaarallisten aineiden kan- myös tällaisiin kemikaaleihin. Koska eräät lan-
35803: sainvälisissä kuljetuksissa noudatetaan kan- noitteet ja useat tuorerehun säilöntään käytet-
35804: sainvälisiä sopimuksia. tävät kemikaalit ovat myrkyllisiä, niihin olisi
35805: Kemikaalilaki koskisi Suomen kautta kol- tarpeen voida soveltaa esimerkiksi kemikaali-
35806: manteen maahan kuljetettavaa kemikaalia vain lain 7 luvun terveydelle ja ympäristölle vaaral-
35807: siinä tapauksessa, että sitä käsiteltäisiin Suo- lisia kemikaaleja koskevia säännöksiä. Tällai-
35808: messa, esimerkiksi säilyttämällä sitä varastosäi- sia olisivat luokitusta, maahantuontia, valmis-
35809: liössä tai siirtämällä se laitteistolla kuljetusväli- tusta, kauppaa, säilytystä, käsittelyä ja mer-
35810: neestä toiseen. kintöjä koskevat säännökset.
35811: 1988 vp. - HE n:o 93 17
35812:
35813: Kemikaalilakia ja jätehuoltolakia sovellettai- käytäntöä kuin nykyisinkin. Vaarallisten kemi-
35814: siin osittain samanaikaisesti. Myrkkylain ja kaalien yksityiskohtaiset merkintämääräykset
35815: jätehuoltolain samanaikainen soveltaminen on annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pää-
35816: jo nykyisin vakiintunut. Kemikaalilainsäädän- töksellä, joka annettaisiin sekä terveydelle vaa-
35817: töön on ajateltu ottaa eräitä uusia hallintome- rallisten aineiden tunnistamisesta ja merkitse-
35818: nettelyjä ja siinä säilyttää eräitä myrkkylain misestä annetun valtioneuvoston päätöksen et-
35819: menettelyjä, joiden soveltaminen ei enää jäte- tä kemikaaliasetuksen nojalla. Työturvallisuus-
35820: huoltolain muutosten jälkeen ole tarpeellista. lain nojalla on annettu työsuojelua silmällä
35821: Tällaisia olisivat lähinnä eräät terveydelle vaa- pitäen valtioneuvoston päätöksiä eräistä vaa-
35822: rallisten aineiden maahantuontiin, luovuttami- rallisista kemikaaleista, kuten bentseenistä ja
35823: seen ja vientiin liittyvät menettelyt. Kemikaali- lyijystä. Tällaista menettelyä voitaisiin tarpeen
35824: lain säätämistavan vuoksi tällaiset yksittäisiä mukaan jatkaa myös kemikaalilain tultua voi-
35825: hallintomenettelyjä koskevat poikkeukset voi- maan.
35826: daan järjestää helpoimmin, selkeimmin ja yksi- Kuluttajan suojaamisesta kulutustavaroiden
35827: selitteisimmin asetuksissa, joissa muutoinkin aiheuttamilta terveys- ja omaisuusvaaroilta
35828: säädetään kyseessä olevista poikkeuksista. Ke- säädetään tuoteturvallisuuslaissa ja elintarvike-
35829: mikaalilakia tulisi soveltaa jätteisiin ja ongel- laissa. Tuoteturvallisuuslain 4 §:n mukaan vaa-
35830: majätteisiin muun muassa yleisten velvoittei- ratekijöiden tulee liittyä itse tuotteessa oleviin
35831: den, kuten merkintöjen, käyttöturvallisuustie- vikoihin tai puuttellisuuksiin. Kulutustavara
35832: dotteiden sekä teollisen käsittelyn ja varastoin- voisi olla terveydelle tai omaisuudelle vaaralli-
35833: nin osalta. Jätteisiin ja ongelmajätteisiin ei sen nen myös silloin, kun tavara voisi aiheuttaa
35834: sijaan sovellettaisi säännöksiä, jotka koskevat vaaraa siitä annettujen totuudenvastaisten,
35835: luovuttamista yleiseen kulutukseen, tuotantoa harhaanjohtavien tai puutteellisten tietojen
35836: myyntiä varten sekä kiellettyjen kemikaalien vuoksi. Vastaavat periaatteet sisältyvät myös
35837: vientiä. elintarvikelakiin ja sen nojalla annettuihin sää-
35838: Pykälän 2 momentin mukaan kemikaalien döksiin. Tuoteturvallisuuslain 2 §:ään sisältyy
35839: ympäristöön pääsemisen rajoittamisesta ja väistymissäännös, jonka mukaan lakia ei sovel-
35840: päästöjen puhdistamisesta on voimassa, mitä leta kulutustavaroihin siltä osin kuin niiden
35841: vesilaissa, meren pilaantumisen ehkäisemisestä aiheuttamien terveys- tai omaisuusvaarojen eh-
35842: annetussa laissa (298179) sekä ilmansuojelu- käisemisestä on muussa laissa tai muun lain
35843: laissa on erikseen säädetty. Kemikaalilaissa ja nojalla erikseen säädetty tai määrätty.
35844: sen nojalla annettavissa säännöksissä ja mää-
35845: räyksissä säänneltäisiin kemikaalien aiheutta- Kuluttajalle myytävä kemikaali voidaan kat-
35846: mien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi- soa kulutustarvikkeeksi. Koska kemikaalilaissa
35847: seksi tarvittavat varotoimenpiteet, kuten varoi- sääntely perustuu kemikaalin terveydelle tai
35848: tusmerkinnät, lupa- ja ilmoitusmenettelyt, tiet- ympäristölle vaarallisiin ominaisuuksiin riippu-
35849: tyjen kemikaalien ennakkohyväksymiset sekä matta kemikaalin käyttötarkoituksesta ja kos-
35850: laitteistoja koskevat tekniset määräykset. Vesi- ka kemikaalilaissa sääntelyn perustana eivät
35851: ja ilmansuojelulainsäädännössä sen sijaan sää- ole tuoteturvallisuuslain 4 §:n mukaiset tava-
35852: detään, missä määrin kemikaalia saa päästää ran viat, puutteellisuudet taikka siitä annetut
35853: vesistöön ja ilmaan sekä millä tavoin päästöt totuudenvastaiset, harhaanjohtavat tai puuttel-
35854: on puhdistettava. Siinä säädetään siten päästö- liset tiedot, voidaan mainittuja lakeja tuotetur-
35855: jen turvallisuudesta, luvallisten päästöjen suu- vallisuuslain 2 §:stä riippumatta pitää toisiaan
35856: ruudesta sekä päästöjen puhdistustoimenpiteis- täydentävinä. Tämän vuoksi tuoteturvallisuus-
35857: tä. Vesilain, ilmansuojelulain ja työturvalli- laissa tarkoitettuja kulutustavaroita tai elintar-
35858: suuslain nojalla voidaan lisäksi määritellä vikelaissa tarkoitettuja käyttö- ja kulutustar-
35859: muun muassa, missä pitoisuuksissa kemikaalin vikkeita, lukuun ottamatta kosmeettisia val-
35860: katsotaan aiheuttavan haittoja ympäristössä tai misteita, ei ole rajattu kemikaalilain sovelta-
35861: työympäristössä. misalan ulkopuolelle.
35862: Kemikaalilain suhde työturvallisuuslainsää- Tuoteturvallisuuslaissa ja elintarvikelaissa ei
35863: däntöön ehdotetaan säilytettäväksi samanlaise- myöskään säädetä kulutustarvikkeiksi katsot-
35864: na kuin työturvallisuuslain ja myrkkylain väli- tavien kemikaalien valmistuksesta, varastoin-
35865: nen suhde on tällä hetkellä. Kemikaalien mer- nista, maahantuonnista, myynnistä tai muusta
35866: kitsemisesssä on tarkoitus jatkaa samanlaista luovuttamisesta, hallussapidosta tai säilyttämi-
35867: 3 3714530
35868: 18 1988 vp. - HE n:o 93
35869:
35870: sestä vastaavassa tarkoituksessa kuin kemikaa- valvontaan. Paikalliset viranomaiset sen sijaan
35871: lilaissa. huolehtisivai vähäistä teollista käsittelyä ja va-
35872: rastointia harjoittavien laitosten valvonnasta
35873: lääninhallitusten valvonnan ja ohjauksen alai-
35874: 2 luku sina.
35875: Valvontaviranomaiset 7 §. Paikalliset va/vontaviranomaiset. Kemi-
35876: kaalien ennakkovalvonta samoin kuin kemi-
35877: 4 §. Ministeriöt valvontaviranomaisina. Ke- kaaleja koskevista myynti- ja käyttökielloista
35878: mikaalilain valvonta kuuluisi kolmen eri minis- sekä -rajoituksista päättäminen keskitettäisiin
35879: teriön hallinnonalaan. Kemikaalilain ja sen keskushallinnolle. Sen sijaan kemikaalien kä-
35880: nojalla annettujen säännösten ja määräysten sittelyn käytännön valvonnan painopiste olisi
35881: valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluisivat kuntatasolla, kuitenkin siten, että laajamittai-
35882: ensisijassa sosiaali- ja terveysministeriölle. Sillä sen ja keskisuuren teollisen käsittelyn ja varas-
35883: olisi ylin vastuu terveydelle vaarallisten kemi- toinnin valvonnasta vastaisivat teknillinen tar-
35884: kaalien sekä kemikaaleista aiheutuvien terveys- kastuskeskus ja sen piiritoimistot.
35885: haittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta. Ym- Kunnassa kunnanhallitus valvoisi kunnan
35886: päristöministeriölle kuuluisi ympäristölle vaa- alueella terveydelle ja ympäristölle vaarallisia
35887: rallisia kemikaaleja sekä kemikaaleista aiheu- kemikaaleja ja kemikaalien terveys- ja ympä-
35888: tuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja tor- ristöhaittojen ehkäisemistä. Lisäksi kunnanhal-
35889: jumisesta koskevien säännösten ja määräysten lituksen tehtävänä olisi valvoa terveydelle vaa-
35890: valvonnan ylin johto ja ohjaus. rallisten aineiden kauppaa sekä osaltaan huo-
35891: Kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoin- lehtia myös terveydelle ja ympäristölle vaaral-
35892: nin turvallisuutta koskevien säännösten ja listen kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn
35893: määräysten valvonnan ylin johto ja ohjaus ja varastoinnin valvonnasta.
35894: kuuluisivat kuitenkin kauppa- ja teollisuusmi- Kunnanvaltuusto voisi ehdotuksen mukaan
35895: nisteriölle. Tällaisia säännöksiä on lakiehdo- johtosäännöllä määrätä sanotut tehtävät jon-
35896: tuksen 31-35 §:ssä. kin lautakunnan hoidettaviksi. Säännöksellä
35897: 5 §. Valvontaviranomaiset keskushallin- on pyritty siihen, että kemikaalilain hallinto
35898: nossa. Kemikaalilain ja sen nojalla annettu- voitaisiin järjestää kunnan kemikaalivalvon-
35899: jen säännösten ja määräysten noudattamisen taan liittyvien tehtävien kannalta tarkoituksen-
35900: ylin valvontavastuu kuuluisi 4 §:ssä mainittu- mukaisimmalla tavalla välttäen päällekkäistä
35901: jen ministeriöiden alaisuudessa toimiville kes- valvontaa. Kemikaalilaissa säädetyt tehtävät
35902: kusvirastoille: lääkintöhallitukselle, vesi- ja tulisi antaa sellaiselle olemassa olevalle lauta-
35903: ympäristöhallitukselle sekä teknilliselle tarkas- kunnalle, joka olisi tähän sopivin. Lähinnä
35904: tuskeskukselle. Niiden vastuualueet vastaisivat kyseeseen tulisi joko terveyslautakunta tai ym-
35905: ministeriöiden vastuualueita. päristösuojelulautakunta. Mikäli tehtävät an-
35906: Valvontaviranomaisten tehtävät ja toimival- netaan terveyslautakunnalle ne voidaan antaa
35907: tuudet määräytyisivät myös lain aineellisten myös kansanterveystyön kuntainliiton terveys-
35908: säännösten perusteella. Niiden mukaan päävas- lautakunnalle, joka on myös velvollinen otta-
35909: tuu uusien aineiden ilmoitusmenettelystä olisi maan ne vastaan. Terveyslautakunnassa tehtä-
35910: lääkintöhallituksella ja suojauskemikaalien hy- vät hoitaisi käytännössä valvontajaosto, joka
35911: väksymismenettelystä vesi- ja ympäristöhalli- on aiemmin vastannut myrkkylain paikallisesta
35912: tuksella. valvonnasta.
35913: 6 §. Alueelliset valvontaviranomaiset. Lää- 8 §. Erityiset valvontaviranomaiset. Erityisiä
35914: ninhallituksen tehtävänä olisi ohjata ja valvoa valvontaviranomaisia olisivat työsuojeluhalli-
35915: kuntien toimintaa kemikaalilain valvonnassa. tus ja tullilaitos. Työsuojeluhallitus osallistuisi
35916: Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistot kemikaalien ennakkovalvontaan huolehtimalla
35917: valvoisivat kemikaalien teollista käsittelyä ja käyttöturvallisuustiedotteita koskevasta val-
35918: varastointia. Piiritoimiston valvontaan kuului- vonnasta sekä arvioimalla omalta osaltaan uu-
35919: sivat keskisuurta teollista käsittelyä ja varas- desta aineesta tehdyn ilmoituksen ja suojauske-
35920: tointia harjoittavat laitokset. Lisäksi piiritoi- mikaalin hyväksymishakemuksen. Tullilaitos
35921: mistot osallistuisivat tarkastuskeskuksen kes- osallistuisi kemikaalien maahantuontia ja
35922: kushallinnon ohella myös niin sanotun laaja- maastavientiä koskevien säännösten noudatta-
35923: mittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin misen valvontaan. Tullilaitos valvoisi osaltaan
35924: 1988 vp. - HE n:o 93 19
35925:
35926: esimerkiksi uusien aineiden maahantuontia, kyn määritelmää. Terveydelle vaarallisella ke-
35927: kamikaalien maahantuontirajoituksia ja -kiel- mikaalilla tarkoitettaisiin sellaista kemikaalia,
35928: toja sekä kiellettyjen tai voimakkaasti rajoitet- joka elimistöön joutuessaan voi kemiallisten
35929: tujen kemikaalien vienti-ilmoituksia. ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa haittaa ter-
35930: Asetuksella voidaan säätää valvontaviran- veydelle. Määritelmä kattaisi sekä kemikaalille
35931: omaisia koskevista tarvittavista poikkeuksista altistuvaan henkilöön että hänen jälkeläisiinsä
35932: puolustusvoimien käsittelemien kemikaalien kohdistuvat terveyshaitat.
35933: osalta edellyttäen, että kemikaalien käsittelystä Pykälässä on myös säännökset siitä, miten
35934: mahdollisesti aiheutuvien terveys- ja ympäris- terveydelle vaaralliset kemikaalit luokiteltaisiin
35935: töhaittojen ehkäiseminen ja torjuminen on niiden ominaisuuksien mukaan. Ehdotettu luo-
35936: muutoin järjestetty. kitus perustuu Euroopan Yhteisön vaarallisten
35937: 9 §. Asetuksenantovaltuus. Koska laissa on aineiden luokitusta, merkintöjä ja pakkauksia
35938: useita valvontaviranomaisia ja erilaisia valvon- koskevan ohjesäännön kuudennen muutoksen
35939: tatehtäviä ja koska osa kemikaaleista on sekä mukaiseen luokitukseen. Täten kemikaalit luo-
35940: terveydelle että ympäristölle vaarallisia, on kat- kiteltaisiin niiden vaikutuksen mukaan erittäin
35941: sottu tarkoituksenmukaiseksi antaa mahdolli- myrkyllisiksi, myrkyllisiksi, haitallisiksi, syö-
35942: suus säätää asetuksella yksityiskohtaisemmin vyttäviksi ja ärsyttäviksi.
35943: valvontaviranomaisten tehtäväjaosta ja yhteis- Erittäin myrkylliset ja myrkylliset kemikaalit
35944: työstä. Tavoitteena on myrkkylaista saatujen vastaisivat myrkkylaissa tarkoitettuja ensim-
35945: kokemusten perusteella säätää entistä yksityis- mäisen luokan myrkkyjä. Syövyttävät, haitalli-
35946: kohtaisemmin valvontaviranomaisten tehtävis- set ja ärsyttävät kemikaalit vastaisivat nykyisiä
35947: tä. toisen luokan myrkkyjä. Vastaava jaottelu on
35948: Asetuksella tultaisiin säätämään myös kemi- myrkkyluettelosta sekä terveydelle vaarallisten
35949: kaalineuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpa- aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä
35950: nosta. annetussa sosiaali- ja terveysministeriön pää-
35951: töksessä (383/83). Uudet käsitteet ehdotetaan
35952: otettavaksi käyttöön, koska muualla Euroo-
35953: passa käytetään vastaavia käsitteitä. Terveydel-
35954: le vaarallisten kemikaalien yleiset luokituspe-
35955: 3 luku rusteet vahvistettaisiin asetuksella. Koska
35956: Määritelmät myrkkylain edellyttämä merkintäjärjestelmä
35957: myrkkyluokitusta lukuun ottamatta jo vastaa
35958: JO §. Kemikaali. Käsite "kemikaali" ehdote- Euroopassa yleisesti käytettyä merkintäjärjes-
35959: taan otettavaksi käyttöön, jotta päästäisiin ly- telmää, ei kemikaalilain säätäminen tulisi tältä
35960: hyeen ilmaisuun lakitekstissä. Käsitteen sisältä- osin vaikuttamaan kemikaalien merkintöihin.
35961: mät aineen ja valmisteen määritelmät vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi luet-
35962: Euroopan Yhteisön vaarallisten aineiden luoki- telon yleisimmistä terveydelle vaarallisista ai-
35963: tusta, merkintöjä ja pakkauksia koskevan oh- neista. Luettelo olisi tarkoitus julkaista siten,
35964: jesäännön määritelmiä, jotka sisältyvät usean että siinä lueteltaisiin myös muut vaaralliset
35965: Euroopan maan kemikaaleja koskeviin lakei- kemikaalit ja niiden varoitusmerkinnät vastaa-
35966: hin. Kemikaalilla tarkoitetaan kiinteässä, nes- valla tavalla kuin nykyisessä sosiaali- ja ter-
35967: temäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa ole- veysministeriön päätöksessä.
35968: via alkuaineita tai kemiallisia yhdisteitä sekä Koska terveydelle vaarallisten aineiden luet-
35969: niiden seoksia. Esimerkiksi pelletit, rakeet, telo olisi esimerkkiluettelo, lääkintöhallitus
35970: pulverit, jauheet, liuokset, aerosolit ja tahnat voisi asetuksella vahvistettavien luokitusperus-
35971: katsotaan kemikaaleiksi. Kemikaaleina ei sen teiden pohjalta tarvittaessa yksiHäistapaukses-
35972: sijaan pidetä esineitä tai tarvikkeita. sa ratkaista, onko kemikaali terveydelle vaaral-
35973: 11 §. Terveydelle vaarallinen kemikaali. Ke- linen ja miten terveydelle vaarallinen kemikaali
35974: mikaalilaissa käytettäisiin käsitteen "myrkky" luokitellaan. Myrkkyasetuksen 1 §:n 5 momen-
35975: sijasta kansainvälisessä kemikaalilainsäädän- tin mukaan lääkintöhallituksella on nykyisin
35976: nössä käytettyä käsitettä "terveydelle vaaralli- vastaava oikeus. Lääkintöhallituksen tulisi
35977: nen kemikaali". Terveydelle vaarallisen kemi- huolehtia siitä, että sen tekemät luokituspää-
35978: kaalin määritelmä vastaisi pääpiirteittäin tökset otettaisiin tarvittaessa huomioon sosi-
35979: myrkkylain 1 §:n 1 momentin mukaista myr- aali- ja terveysministeriön vahvistaessa luet-
35980: 20 1988 vp. - HE n:o 93
35981:
35982: telon yleisimmistä terveydelle vaarallisista ai- Ympäristöministeriön tehtävänä olisi vahvis-
35983: neista. taa luettelo yleisimmistä ympäristölle vaaralli-
35984: 12 §. Ympäristölle vaarallinen kemikaali. sista aineista. Ympäristölle vaarallisten ainei-
35985: Laissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi den luettelo voisi myöhemmin olla osa yleistä
35986: vaarallisten kemikaalien ryhmä, ympäristölle vaarallisten aineiden luetteloa.
35987: vaaralliset kemikaalit. Useimpien muiden teol- 13 §. Kemikaalien teollinen käsittely ja va-
35988: lisuusmaiden lainsäädäntöön sisältyy vastaava rastointi. Pykälässä määritellään käsite "teolli-
35989: vaararyhmä, joskin sen käytännön sisältö on nen käsittely" siten, että se sisältää valmistuk-
35990: useimmissa maissa vielä viimeistelemättä. Vaa- sen, teknisen käytön ja muun näihin verratta-
35991: rallisten aineiden kuljetuksia koskevissa sopi- van käsittelyn. Teknisellä käytöllä tarkoitetaan
35992: muksissa ja suosituksissa vastaavankaltainen tässä yhteydessä sellaista toimintaa, jossa ke-
35993: vaararyhmä sisältyy vain irtokemikaalien meri- mikaalin käyttö aiheuttaa valmistukseen varat-
35994: kuljetuksia koskevan MARPOL (73178) sopi- tavan vaaran. Tällaista on esimerkiksi toimin-
35995: muksen II liitteeseen ja vastaavaan Itämeren ta, jossa kemikaalia käytetään kemiallisessa
35996: suojelua koskevan Helsingin sopimuksen liit- prosessissa raaka- tai apuaineena tai jossa ke-
35997: teeseen IV. mikaali syntyy prosessin välituotteena. Teknis-
35998: Ympäristölle vaarallisen kemikaalin määri- tä käyttöä olisi edelleen kemikaalin käyttö
35999: telmässä otetaan huomioon kemikaalin myr- liuotukseen, uuttamiseen, lämmön kehittämi-
36000: kyllisyys luonnon eliöille, pysyvyys ympäristös- seen teollista toimintaa varten sekä ruisku-,
36001: sä, taipumus kertyä eliöihin sekä muut näihin tela-, kasto- tai valutusmaalaukseen ja ruisku-
36002: verrattavat ominaisuudet, jotka saattavat ai- liimaukseen ja muuhun vastaavaan toimintaan
36003: heuttaa ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle. samoin kuin toiminta, jossa kemikaalia proses-
36004: Määritelmässä käsite "vähäinen määrä" viit- silaitteistossa haihdutetaan, tislataan, pinnoite-
36005: taa annos-vaikutus-suhteeseen, koska kaikki taan, ioninvaihdetaan sekä muokataan tai puh-
36006: kemikaalit ovat haitallisia suurina annoksina. distetaan muuta vastaavaa menetelmää käyt-
36007: "Määrä" tarkoittaa sekä annosta (kertaluon- täen.
36008: teinen tai toistuva) että pitoisuutta. "Ympäris- Teollisen käsittelyn ja varastoinnin lupa- ja
36009: töllä" tarkoitetaan sekä elollista että elotonta ilmoitusmenettelyt porrastettaisiin toiminnan
36010: luontoa (eliöt, maaperä, vesi, ilma). "Haitat- laajuuden ja vaarallisuuden perusteella kol-
36011: la" tarkoitetaan selvästi osoitettavaa ja eliöi- meen ryhmään, joita valvottaisiin paikalliselta,
36012: den kannalta vakavaa muutosta (kuolema, häi- alueelliselta tai keskushallinnon tasolta. Tästä
36013: riöt lisääntymisessä ynnä muu vastaava.) syystä on otettu käyttöön käsitteet "vähäi-
36014: Ympäristölle vaarallinen kemikaali voi ai- nen", "keskisuuri" ja "laajamittainen" teolli-
36015: heuttaa "ilmeistä haittaa" luonnolle joko suo- nen käsittely ja varastointi. Lupa- ja ilmoitus-
36016: raan tai välillisesti muuttamalla luonnossa menettelyn rajat tultaisiin määräämään asetuk-
36017: esiintyviä vuorovaikutussuhteita tai ympäristön sessa.
36018: fysikaalis-kemiallisia tekijöitä. Haittaa voi ai- 14 §. Toiminnanharjoittaja. Toiminnanhar-
36019: heutua myös kemikaalin kertymisen seuraukse- joittajalla tarkoitetaan tässä laissa juridista tai
36020: na, jolloin vaikutukset yleensä ilmenevät vasta luonnollista henkilöä, joka käsittelee kemikaa-
36021: myöhemmin. Esimerkkinä voidaan mainita leja. Käsite on määritelty, koska laissa on
36022: muun muassa pysyvien orgaanisten klooriyh- asetettu yleisiä velvollisuuksia toiminnanhar-
36023: disteiden vaikutukset petolintujen lisääntymi- joittajalle.
36024: seen. Myös kemikaalin hajoamistuotteet voivat
36025: olla haitallisia.
36026: Ympäristölle vaarallisia kemikaaleja luoki- 4 luku
36027: teltaessa sovellettaisiin periaatteessa vastaavia Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet
36028: säännöksiä kuin terveydelle vaarallisiin kemi-
36029: kaaleihin. Ympäristölle vaarallisen kemikaalin 15 §. Huolehtimisvelvollisuus. Kemikaalien
36030: määritelmää täsmennettäisiin asetuksella, jossa käsittelyä koskeva yleinen huolehtimisvelvolli-
36031: määrättäisiin, mitä ympäristövaikutuksia ke- suus terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi-
36032: mikaalin luokittelussa olisi otettava huomioon. seksi korvaisi myrkkylain 3 §:n 1 momentissa
36033: Ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ei kuiten- olevan myrkkyjä koskevan velvoitteen. Saman-
36034: kaan tässä vaiheessa ehdoteta jaettavaksi eri kaltainen säännös on myös tuoteturvallisuus-
36035: luokkiin. laissa. Yleissäännöksen pohjalta toiminnanhar-
36036: 1988 vp. - HE n:o 93 21
36037:
36038: joittajan velvollisuuksia täsmennettäisiin alem- tai ympäristölle vaarallinen kemikaali. Uusista
36039: manasteisissa säännöksissä. Huolehtimisvelvol- aineista ja suojauskemikaaleista edellytettäisiin
36040: lisuudella tarkoitetaan muun muassa, että lakiehdotuksen 5 ja 6 lukujen mukaisesti tar-
36041: - perehdytään käsiteltävän kemikaalin vaa- kempia tietoja. Muiden kemikaalien osalta
36042: rallisiin ominaisuuksiin ja sen käsittelyä koske- tuntemisvelvollisuuden täyttämiseksi riittäisivät
36043: viin varomääräyksiin ja käyttöohjeisiin, kohtuudella hankittavat tiedot, jotka ovat riit-
36044: - laaditaan tarvittaessa yksilöidyt turva- ja tävät kemikaalin käsittelyyn liittyvien terveys-
36045: käyttöohjeet, sekä ja ympäristövaarojen arvioimiseksi ja kemi-
36046: - perehdytetään kemikaalia käsittelevät kaalien merkitsemiseksi. Käytännössä tällaiset
36047: henkilöt sen turvalliseen käsittelyyn. tiedot olisivat 18 §:ssä tarkoitetun käyttötur-
36048: Yleinen säännös huolehtimisvelvollisuudesta vallisuustiedotteen mukaiset tiedot, joista sää-
36049: on tarpeen myös siksi, ettei kemikaalien moni- deitäisiin tarkemmin asetuksella.
36050: lukuisuuden ja niiden ominaisuuksien suuren Kemikaalien valmistajille ja maahantuojille
36051: vaihtelun vuoksi ole mahdollista laatia yksityis- asetettaisiin edellä kuvattu velvollisuus tuntea
36052: kohtaisia säännöksiä kaikista kemikaalien kä- kemikaali, jotta kemikaalien käyttäjät osaisi-
36053: sittelyssä noudatettavista varotoimenpiteistä. vat käsitellä kemikaaleja lain edellyttämää
36054: Varsinkin kemikaalien varomattoman tai huolellisuutta ja varovaisuutta noudattaen.
36055: huolimattoman käsittelyn seurauksena tapah-
36056: 17 §. Päällys ja merkinnät. Kemikaalilakiin
36057: tuu toisinaan rakenteiden tai alueiden saastu-
36058: ehdotetaan otettavaksi erityinen säännös kemi-
36059: mista siinä määrin, että siitä voi aiheutua
36060: kaalin päällyksen kestävyydestä ja turvallisuu-
36061: vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
36062: desta. Asetuksella voitaisiin ehdotuksen 19 §:n
36063: Saastuneiden alueiden puhdistamisesta aiheu-
36064: mukaan säätää yksityiskohtaisemmin siitä, mil-
36065: tuu usein myös suuria kustannuksia. Jotta
36066: lainen päällys olisi asianmukainen. Käytännön
36067: vastuusuhteisiin ei saneerausvelvollisuuden ja
36068: kokemuksesta tiedetään, että terveydelle vaa-
36069: siitä syntyvien kustannusten osalta jäisi epäsel-
36070: rallisen kemikaalin päällyksellä voi olla huo-
36071: vyyksiä, pykälän 2 momenttiin on sisällytetty
36072: mattava merkitys myrkytystapaturmien ehkäi-
36073: säännös, jossa kyseinen velvollisuus säädettäi-
36074: syn kannalta. Tämän vuoksi asetuksella voitai-
36075: siin selkeästi saastumisen aiheuttaneelle toimin-
36076: siin säätää esimerkiksi pienille lapsille vaaraa
36077: nanharjoittajalle. Kyseessä on niin sanottu ai-
36078: aiheuttavan kemikaalin päällyksiin vaadittavis-
36079: heuttamisperiaate, jonka mukaan toiminnan-
36080: ta turvasulkimista sekä sokeille tarkoitetuista
36081: harjoittaja on velvollinen puhdistamaan kemi-
36082: varoitusmerkeistä. Säännöksen mukaan kemi-
36083: kaalin aiheuttaman vahingon siten, ettei siitä
36084: kaalin valmistajalla, maahantuojana ja luovut-
36085: enää aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristöl-
36086: tajalla on ensisijainen vastuu siitä, että pääl-
36087: le. Saneerausvelvollisuus voitaisiin tarvittaessa
36088: lykset täyttävät lain vaatimukset.
36089: panna täytäntöön lakiehdotuksen 45 ja 51 §:n
36090: mukaisessa järjestyksessä. Saneerausvelvolli- Kemikaalia sisältävään päällykseen tulisi
36091: suutta koskevaa yleistä velvoitetta ei tällä het- maahantuojan tai valmistajan tehdä varoitus-
36092: kellä sisälly ympäristönsuojelulainsäädäntöön, merkinnät, joissa varoitettaisiin kemikaalin
36093: mistä on eräissä tapauksissa aiheutunut vai- vaarallisista ominaisuuksista ja annettaisiin oh-
36094: keuksia ja viivytyksiä. jeet haittojen ehkäisemisestä. Kemikaalin muu
36095: 16 §. Se/villäolovelvollisuus. Kemikaalien luovuttaja vastaa osaltaan siitä, että maahan-
36096: valmistajan voidaan edellyttää tuntevan muita tuojan tai valmistajan tekemät päällysmerkin-
36097: paremmin valmistamiensa kemikaalien ominai- nät ovat asiallisessa kunnossa (ehjiä ja luetta-
36098: suudet. Kemikaalin maahantuojan tulisi hank- via). Kemikaalilain säätämisen yhteydessä ei
36099: kia lain noudattamisen kannalta tarvittavat ole tarkoitus muuttaa nykyisiä terveydelle vaa-
36100: tiedot maahan tuotavista kemikaaleista niiden rallisten aineiden varoitusmerkintöjä.
36101: ulkomaiselta valmistajalta. Vastaavanlainen Euroopan Yhteisön maissa ei vielä ole käy-
36102: kemikaalin maahantuojaan ja valmistajaan tössä ympäristölle vaarallisia aineita koskevia
36103: kohdistuva velvoite sisältyy myös työturvalli- merkintämääräyksiä, vaikka kemikaaleja kos-
36104: suuslain nojalla annettuihin säännöksiin. kevat lait useimmissa maissa antavat tähän
36105: Kemikaalin fysikaaliset ja kemialliset omi- mahdollisuudet. Suomessa on tarkoitus seurata
36106: naisuudet sekä sen terveys- ja ympäristövaiku- kansainvälistä kehitystä ympäristölle vaarallis-
36107: tukset tulisi tuntea siinä määrin, että voitaisiin ten kemikaalien merkintämääräysten laatimi-
36108: päätellä, onko se lain tarkoittama terveydelle sessa.
36109: 22 1988 vp. - HE n:o 93
36110:
36111: Eräissä tapauksissa voidaan pitää perusteltu- Työsuojeluhallitus tarkistaisi käyttöturvalli-
36112: na, että päällys, jossa kemikaali luovutetaan, suustiedotteen. Näin voitaisiin varmistua siitä,
36113: varustettaisiin joillakin varoitusmerkinnöillä, että epätäydellisesti tai epäasiallisesti täytettyjä
36114: vaikka kemikaalia ei luokiteltaisikaan tervey- tiedotteita ei annettaisi käyttäjille.
36115: delle tai ympäristölle vaaralliseksi. Terveydelle 19 §. Asetuksenantovaltuus. Tarkemmat
36116: vaarallista ainetta saattaa sisältyä kemikaaliin säännökset kemikaalin luokituksesta, päällyk-
36117: niin pieniä määriä, että se aiheuttaa haittoja sestä, siihen tehtävistä merkinnöistä, tiedonan-
36118: vain esimerkiksi kyseiselle kemikaalille herkis- tovelvollisuudesta ja käyttöturvallisuustiedot-
36119: tyneissä ihmisissä. Tällaista menettelyä on suo- teesta annettaisiin asetuksella. Asetuksella voi-
36120: siteltu noudatettavaksi myös nykyisin. Merkin- taisiin lisäksi säätää, että sosiaali- ja terveysmi-
36121: nöistä säädettäisiin yksityiskohtaisemmin ase- nisteriö voisi antaa yksityiskohtaisia määräyk-
36122: tuksella. siä terveydelle vaarallisten kemikaalien varoi-
36123: Varoitusmerkintöjen lisäksi varsinkin vähit- tusmerkinnöistä sekä kemikaalin päällyksestä.
36124: täismyyntiin tarkoitettujen vaarallisten kemi- Varoitusmerkintöjä koskevat säännökset vas-
36125: kaalien päällykseen tulisi laittaa käyttöohjeet. taisivat nykyistä Euroopan Yhteisön kemikaa-
36126: Käyttöohjeet voitaisiin esittää myös pakkauk- lidirektiiveistä omaksuttua käytäntöä. Tietty-
36127: sen sisällä olevalla erillisellä lipukkeella. jen terveydelle vaarallisten kemikaalien turva-
36128: sulkimista sekä näkövammaisille tarkoitetuista
36129: Merkittävä osa teollisuuskemikaaleista luo- varoitusmerkeistä on myös tarkoitus säätää
36130: vutetaan vastaanottajalle pelkässä kuljetussäi- sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä.
36131: liössä, jolloin pakkaukseen mahdollisesti teh-
36132: Päätöksen mallina on tarkoitus käyttää vastaa-
36133: dyillä merkinnöillä ei ole vastaanottajalle vas- via Euroopan Yhteisön ja pohjoismaiden mal-
36134: taavaa merkitystä kuin kemikaalin päällykseen leja. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Norjassa ja
36135: tehtävillä merkinnöillä. Näissä tapauksissa
36136: Ruotsissa on jo turvasulkimia koskevat mää-
36137: päällysmerkintöjä vastaavat tiedot ja ohjeet
36138: räykset.
36139: tulee antaa vastaanottajalle muulla tavalla.
36140: Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää myös
36141: 18 §:ssä tarkoitettua käyttöturvallisuustiedotet-
36142: 5 luku
36143: ta. Kemikaalin turvallisesta käsittelystä voitai-
36144: siin lisäksi laatia erilliset ohjeet, jotka annettai- Ilmoitus uudesta aineesta
36145: siin kyseisen kemikaalin käsittelijöiden käyt- 20 §. Ilmoitusvelvollisuus. Uusien aineiden
36146: töön. ennakkovalvonta edellyttää, että uuden aineen
36147: 18 §. Käyttöturvallisuustiedote. Lakiin ehdo- valmistaja
36148: tetut säännökset käyttöturvallisuustiedotteen - tutkii tai tutkituttaa aineen ominaisuudet
36149: laatimisesta ja luovuttamisesta täydentäisivät lain, asetuksen ja sosiaali- ja terveysministe-
36150: työturvallisuuslain 40 a §:ää ja siihen liittyvän riön päätöksen edellyttämässä laajuudessa (yh-
36151: valtioneuvoston päätöksen (286178) määräyk- denmukaisesti Euroopan Yhteisön direktiivin
36152: siä. Ehdotettu pykälä laajentaisi tiedotteen laa- vaatimusten kanssa)
36153: timisvelvoitteen koskemaan myös laissa tarkoi- - arvioi aineen ja sitä sisältävän valmisteen
36154: tettuja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja käsittelyyn mahdollisesti liittyvät riskit,
36155: sekä lisäksi sellaisia vaarallisia kemikaaleja, - laatii tarvittavat käyttö-, turva-, ensi-
36156: joita ei käytetä työssä. apu-, hävittämis- ja saneerausohjeet,
36157: Käyttöturvallisuustiedotelomake sisältää kah- - selvittää miten aine ja sitä sisältävät val-
36158: della sivulla keskeiset tiedot vaarallisen kemi- misteet tulee merkitä.
36159: kaalin käyttötarkoituksesta, koostumuksesta, Vastaavasti maahantuojan tulee ulkomaisen
36160: vaarallisista ominaisuuksista ja ohjeet sen tur- valmistajan suomalaisena edustajana omalta
36161: vallisesta käsittelystä. Käyttöturvallisuustiedot- osaltaan vastata, että tiedot ovat olemassa ja
36162: teella olisi kuten nykyisinkin kaksinainen teh- toimitetut viranomaisille ennen aineen luovut-
36163: tävä. Toisaalta se olisi tarkoitettu kemikaaleja tamisen aloittamista. Viranomaisten tulee
36164: työssä tai muutoin ammatissa käsitteleville yh- - varmistua, että aine on tutkittu vaaditta-
36165: denmukaisesti annetuksi tiedoksi kemikaalista. vassa laajuudessa,
36166: Toisaalta tiedote olisi työsuojeluhallitukselle - varmistua, että merkinnät ovat oikeat,
36167: annettu rekisteri-ilmoitus vaarallisesta kemi- - arvioida, että annettavat ohjeet ovat asi-
36168: kaalista. anmukaiset,
36169: 1988 vp. HE n:o 93 23
36170:
36171: - tallentaa tiedot kemikaalirekisteriin. Ennen mainitun, ilmoituksen tekemisestä alka-
36172: Uusien aineiden ennakkovalvonnan ja ilmoi- van määräajan päättymistä kemikaalia ei saisi
36173: tusmenettelyn mallina on ollut OECD:n suosi- luovuttaa toiselle juridiselle henkilölle. Määrä-
36174: tuksen (C(82) 196) edellyttämä uusien aineiden aika on sama kuin Euroopan Yhteisössä. Tä-
36175: ennakkovalvonta ja -ilmoitusmenettely. Uuden män ajan kuluessa ilmoituksen käsittelyyn
36176: aineen tai sitä sisältävän valmisteen valmista- osallistuvat eri viranomaiset voisivat varmistua
36177: jan tai maahantuojan olisi tehtävä lääkintöhal- siitä, että aine on tutkittu vaatimusten mukai-
36178: litukselle ilmoitus ennen kemikaalin myynnin, sesti ja että valmistajan arvio aineen vaaralli-
36179: maahantuonnin tai muun luovutuksen aloitta- suudesta vastaa tutkimustuloksia sekä että esi-
36180: mista. tetyt käyttöohjeet ja varotoimet ovat riittävät
36181: Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena olisi var- terveyden ja ympäristön suojelemiseksi kyseis-
36182: mistua siitä, että uusista aineista on niiden tä ainetta käsiteltäessä. Ilmoituksessa esiteitä-
36183: käyttömäärät huomioon ottaen riittävät tiedot vät tiedot tallennetaan keskeisiltä osiltaan
36184: jo ennen niiden käyttöönottoa. Tämä menette- 58 § :ssä tarkoitettuun kemikaalirekisteriin, jos-
36185: ly on käytössä useimmissa teollisesti kehitty- sa ne ovat kemikaalivalvontaviranomaisten
36186: neissä maissa. käytössä.
36187: Lähtökohtana olisi, että ilmoitus tulisi tehdä Asetuksella säädettäisiin, että ilmoituksen
36188: sellaisesta uudesta aineesta, joka otetaan Suo- käsittelyyn osallistuisivat lääkintöhallituksen li-
36189: messa käyttöön lain voimaantulon jälkeen. säksi työsuojeluhallitus, vesi- ja ympäristöhal-
36190: Käytännössä ei kuitenkaan ole mahdollista litus sekä teknillinen tarkastuskeskus. Lääkin-
36191: ulottaa ennakkovalvontaa kaikkiin sellaisiin ai- töhallituksen tehtävänä olisi terveydellisten
36192: neisiin, joita ei ole aikaisemmin käytetty Suo- seikkojen arviointi, työsuojeluhallituksen teh-
36193: messa. Tämä edellyttäisi, että olisi käytettävis- tävänä työntekijäin suojeluun liittyvien seikko-
36194: sä kattava selvitys lain voimaan tullessa käy- jen arviointi, vesi- ja ympäristöhallituksen teh-
36195: tössä olevista kemikaaleista. Tarkoituksena oli- tävänä ympäristönsuojeluun liittyvien seikko-
36196: si ensisijaisesti tukeutua Euroopan Yhteisössä jen arviointi sekä teknillisen tarkastuskeskuk-
36197: tehtyyn selvitykseen käytössä olevista kaupalli- sen tehtävänä palo- ja räjähdysvaarallisuuden
36198: sista kemiallisista aineista (EINECS) päätettä- arviointi.
36199: essä siitä, mitkä aineet jäävät ennakkoilmoitus- Jos ilmoitukseen ei olisi liitetty kaikkia tar-
36200: velvollisuuden ulkopuolelle. Kuitenkin myös vittavia tietoja ja selvityksiä, lääkintöhallituk-
36201: muualla tehdyt vastaavat selvitykset voitaisiin sen tulisi pyytää ilmoituksen tekijää täydentä-
36202: ottaa huomioon ilmoitusvelvollisuuden alaa mään ilmoitusta. Tällöin 45 vuorokauden mää-
36203: määriteltäessä. räaika, jonka kestäessä kemikaalia ei saisi
36204: Ilmoituksen antamisen ajankohta on Euroo- luovuttaa myyntiin eikä ottaa käyttöön, alkaisi
36205: pan Yhteisön direktiivin mukainen. Asetukses- uudestaan täydennetyn ilmoituksen saapumi-
36206: sa säädettäisiin myös Euroopan Yhteisön di- sesta.
36207: rektiivin edellyttämistä kemikaalien ennakko- Uusien aineiden kieltämisessä ja niiden käy-
36208: valvontaa koskevista poikkeuksista. Jokaisen tön rajoittamisessa ehdotetaan noudatettavaksi
36209: ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan uuden samoja perusteita ja menettelytapoja kuin käy-
36210: aineen valmistajan tai maahantuojan tulisi teh- tössä olevien kemikaalien osalta. Kemikaaleja
36211: dä ilmoitus erikseen. Näin eri valmistajat ase- koskevat yleiskiellot ja rajoitukset määräisi
36212: tettaisiin samaan asemaan. Ilmoituksen tekijä 43 §:n nojalla valtioneuvosto.
36213: voisi kuitenkin käyttää hyväkseen viranomai- 22 §. Muutosilmoitus. Ilmoituksessa esitettä-
36214: selle jo toimitettuja asiakirjoja, jos siihen olisi vien tietojen määrä ja siten uudesta aineesta
36215: asianmukainen lupa aikaisemman ilmoituksen edellytettävien tutkimusten laajuus olisi porras-
36216: tekijältä. Ilmoituksessa olisi esitettävä asetuk- tettu aineen maahantuonti- ja valmistusmäärän
36217: sella ja sosiaali- ja terveysministeriön päätök- perusteella. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
36218: sellä tarkemmin määrättävät tiedot uuden ai- että valmistaja tai maahantuoja ilmoittaa vi-
36219: neen ominaisuuksista, sen terveys- ja ympäris- ranomaiselle aineen valmistusmäärissä tapah-
36220: tövaikutuksista sekä valmistus- tai maahan- tuvat oleelliset muutokset. Osa ilmoituksessa
36221: tuontimääristä ja käyttömääristä ja -tarkoituk- edellytetyistä tiedoista kytkeytyy aineen käyttö-
36222: sista. tarkoitukseen ja -tapaan, ja näin ollen näitäkin
36223: 21 §. Luovutusrajoitukset. Ilmoitus uudesta koskevista oleellisista muutoksista tulisi ilmoit-
36224: aineesta tulisi tehdä 45 vuorokautta etukäteen. taa viranomaisille. Asetuksessa olisi tarkemmat
36225: 24 1988 vp. - HE n:o 93
36226:
36227: säännökset siitä, mitä muutoksia pidetään kaaleja. Suojauskemikaalien käyttötarkoituk-
36228: oleellisina. sesta johtuu, että tällaiset kemikaalit ovat
36229: Muutosilmoitukseen tulisi liittää tarvittavat yleensä myrkyllisiä ja siten terveydelle ja ym-
36230: uudet tiedot ja ohjeet. Aineen käyttömäärien päristölle vaarallisia, ennen muuta torjottaville
36231: mukaisesti lisääntyvät testausvaatimukset edel- eliöille, mutta usein myös muille eliöille.
36232: lyttävät lisätestien suorittamista vasta sen jäl- Suojauskemikaalin määritelmä vastaisi
36233: keen, kun viranomainen on muutosilmoituksen puunsuojakemikaalien osalta nykyistä tulkin-
36234: saatuaan vahvistanut tutkimusohjelman tai taa siitä, mitä tarkoitetaan myrkkylain 2 §:ssä
36235: päättänyt tarvittavista lisätesteistä. Tarkemmat mainitulla puutavaran suojausmyrkyllä. Puun-
36236: säännökset vaadittavista lisätesteistä annettai- suojakemikaaleilla tarkoitettaisiin sellaisia ke-
36237: siin asetuksella ja niihin liittyvät määräykset mikaaleja, joita käytetään puutavaran, kuten
36238: sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. tolppien, sahatavaran, puurakenteiden ja levy-
36239: 23 §. Lisätiedot. Lääkintöhallituksella olisi jen suojaamiseen tuhohyönteisiä, lahoa ja si-
36240: oikeus velvoittaa ilmoituksen tekijä toimitta- nistymistä vastaan. Tällaiset kemikaalit ovat
36241: maan lisätietoja aineesta, jos ne olisivat välttä- nykyisin myrkkylaissa tarkoitettuja puutavaran
36242: mättömiä aineen aiheuttaman vaaran arvioimi- suojausmyrkkyjä, joita koskee ennakkohyväk-
36243: seksi. Lääkintöhallitus voisi vaatia lisätietoja symismenettelyn kaltainen julistamismenettely.
36244: omasta aloitteestaan aineen aiheuttamien ter- Kuorellisen puutavaran suojaamiseen käytetyt
36245: veyshaittojen arvioinnin yhteydessä tai muun kemikaalit katsotaan nykyisin torjunta-aineik-
36246: ilmoituksen käsittelyyn osallistuvan viranomai- si, eikä tätä tulkintaa ja rajanvetoa ole tarkoi-
36247: sen pyynnöstä. Lisätietopyyntöön ei sovellet- tus muuttaa. Limantorjuntakemikaalit on puo-
36248: taisi 45 vuorokauden määräaikaa. lestaan tarkoitettu estämään limaa muodosta-
36249: 24 §. Asetuksenantovaltuus. Asetuksella an- vien mikro-organismien kasvua jäähdytys- ja
36250: nettaisiin tarkemmat säännökset uusien ainei- kiertovesijärjestelmissä tai selluloosamassassa.
36251: den ilmoitusmenettelystä, kuten ilmoituksen
36252: Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi nykyisen
36253: käsittelystä ja viranomaisten tehtäväjaosta il-
36254: myrkkylain 2 §:n 4 momentin mukainen vel-
36255: moituksen käsittelyssä. Asetuksella voitaisiin
36256: vollisuus käyttää suojauskemikaalia vahvistet-
36257: säätää, että sosiaali- ja terveysministeriö antai- tuja ohjeita noudattaen.
36258: si tarkemmat määräykset muun muassa ilmoi-
36259: tuksessa vaadittavista tiedoista, kuten siitä, 26 §. Ilmoitusvelvollisuus. Hyväksymisme-
36260: mitä tutkimuksia ilmoituksessa aineesta eri vai- nettelyn sijasta ehdotetaan maalin tavoin käy-
36261: heissa edellytettäisiin, sekä muutosilmoituksen tettäville, niin sanotuille siveltäville puunsuoja-
36262: tarpeellisuudesta. kemikaaleille yksinkertaisempaa ilmoitusme-
36263: Asetuksella säädettäisiin myös poikkeuksista nettelyä. Siveltävän puunsuojakemikaalin saisi
36264: ilmoitusvelvollisuudesta. Tarkoitus olisi, ettei laskea markkinoille, kun on kulunut 45 vuoro-
36265: ilmoitusta täydellisenä edellytettäisi muun mu- kautta vaaditun ilmoituksen tekemisestä viran-
36266: assa aineista, joita valmistetaan tai tuodaan omaiselle. Viranomaisella olisi tämän ajan ku-
36267: maahan alle tonnin vuodessa tai joita tutki- luessa mahdollisuus puuttua ennalta kemikaa-
36268: mus- ja kehittämisvaiheessa käyttää vain rajoi- lin markkinointiin.
36269: tettu joukko käyttäjiä. Hyväksymismenettely ei koskisi sellaisia suo-
36270: jauskemikaaleja, joita valmistetaan pelkästään
36271: vientiin ja joita näin ollen ei käytettäisi lain-
36272: 6 luku kaan Suomessa. Tällaisen kemikaalin valmis-
36273: Suojauskemikaalin ennakkohyväksyminen tuksesta olisi kuitenkin ilmoitettava vesi- ja
36274: ympäristöhallitukselle. Ilman ennakkohyväksy-
36275: 25 §. Hyväksyttämisvelvollisuus. Suojauske- mistä saisi lisäksi tehdä kokeita suojauskemi-
36276: mikaaleilla tarkoitetaan sellaisia kemikaaleja, kaalien ominaisuuksien, vaikutusten ja käyttö-
36277: jotka on erityisesti tarkoitettu torjumaan hai- kelpoisuuden tutkimiseksi. Tällaisista kokeista
36278: tallisia eliöitä, kuten tuhohyönteisiä, haitallisia tulisi ilmoittaa viranomaisille. Ilmoitusvelvolli-
36279: mikrobeja teollisuustuotteissa tai teollisuuspro- suus koskisi laajoja laitosmittakaavassa tehtä-
36280: sesseissa. Ehdotettu hyväksymismenettely ei viä suojausaineiden tehokkuus- ja käyttökel-
36281: kuitenkaan koskisi kaikkia suojauskemikaale- poisuuskokeita. Ilmoitusta ei sen sijaan tarvit-
36282: ja, vaan ainoastaan laissa erikseen nimettyjä sisi tehdä tavanomaisista laboratoriossa tehtä-
36283: puunsuojakemikaaleja ja limantorjuntakemi- vistä tuotekehittelyyn liittyvistä kokeista.
36284: 1988 vp. - HE n:o 93 25
36285:
36286: 27 §. Ennakkohyväksymisen edellytykset. tai sen käyttöohjeita tarkentaa terveys- ja ym-
36287: Suojauskemikaalin hyväksymisen edellytykset päristöhaittojen estämiseksi.
36288: vastaisivat torjunta-ainelain 4 c §:ssä (159/84) 29 §. Ilmoituksen käsittely. Saatuaan ilmoi-
36289: säädettyjä torjunta-aineen hyväksymisen edel- tuksen siveltävästä puunsuojakemikaalista
36290: lytyksiä. Suojauskemikaalit ovat käyttötarkoi- vesi- ja ympäristöhallitus tarkistaisi ilmoituk-
36291: tuksensa vuoksi yleensä terveydelle tai ympä- sen yhdessä muiden suojauskemikaalien hyväk-
36292: ristölle vaarallisia aineita, joita kuitenkin tarvi- symishakemuksen käsittelyyn osallistuvien vi-
36293: taan teollisessa toiminnassa. Näin ollen suo- ranomaisten kanssa. Sillä olisi oikeus antaa
36294: jauskemikaalin myrkyllisyys sinänsä ei voisi tarpeellisia ohjeita ja määräyksiä näiden suo-
36295: kuin poikkeustapauksissa olla hyväksymisen jauskemikaalien käytöstä vastaavassa tarkoi-
36296: este. tuksessa kuin varsinaiseen hyväksymispäätök-
36297: Asetuksella säädettäisiin, mitkä viranomaiset seen liitetään ehtoja ja määräyksiä. Vesi- ja
36298: osallistuisivat hyväksymishakemuksen käsitte- ympäristöhallituksella olisi vastaava oikeus
36299: lyyn. Viranomaiset olisivat samat, jotka käsit- kieltää tai rajoittaa maalin tavoin käytettävien
36300: televät 5 luvussa tarkoitetun uudesta aineesta puunsuojakemikaalien käyttöä kuin peruuttaa
36301: tehtävän ilmoituksen eli vesi- ja ympäristöhalli- suojauskemikaalin hyväksymispäätös.
36302: tuksen lisäksi lääkintöhallitus, työsuojeluhalli- 30 §. Asetuksenantovaltuus. Asetuksessa
36303: tus ja tarvittaessa teknillinen tarkastuskeskus. säädettäisiin tarkemmin siitä, mitä tietoja suo-
36304: Nämä tarkastaisivat hakemuksen omalta osal- jauskemikaalin hyväksymishakemuksessa olisi
36305: taan ja arvioisivat kemikaalin hyväksyttävyy- esitettävä. Asetuksella voi myöntää poikkeuk-
36306: den sekä antaisivat asiasta lausunnon vesi- ja sia hyväksyttämis- ja ilmoitusvelvollisuudesta
36307: ympäristöhallitukselle, joka tekisi lopullisen sekä säätää, että ympäristöministeriö voi antaa
36308: hyväksymispäätöksen. niistä tarkempia määräyksiä."
36309: Hyväksymismenettelyn yhteydessä vahvistet-
36310: taisiin suojauskemikaalin rajattu käyttötarkoi-
36311: tus ja hyväksyttäisiin sille yksityiskohtaiset 7 luku
36312: käyttöohjeet. Menettely vastaisi nykyistä
36313: Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen
36314: myrkkylain mukaista julistamismenettelyä.
36315: kemikaalin teollinen käsittely ja varastointi
36316: Käyttöohjeiden hyväksyminen ei kuitenkaan
36317: kaikissa tapauksissa ole riittävä ihmisten ter- sekä luovuttaminen
36318: veyden tai ympäristön suojelemiseksi vaaralli- Teollinen käsittely ja varastointi
36319: sen suojauskemikaalin aiheuttamilta haitoilta.
36320: Tämän vuoksi suojauskemikaalin hyväksymis- 31 §. Yleiset vaatimukset. Pykälässä määri-
36321: päätökseen tulisi voida liittää myös ehtoja. Ne teltäisiin ne yleiset vaatimukset, jotka kemi-
36322: saattaisivat olla luonteeltaan suojauskemikaa- kaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin tuli-
36323: lin tai sillä käsitellyn tuotteen käytön rajoituk- si täyttää. Tarkoituksena olisi ehkäistä laitok-
36324: sia. Hyväksymispäätös voitaisiin antaa määrä- sen tavanomaisen käytön ja mahdollisten on-
36325: ajaksi kuten torjunta-aineenkin hyväksyminen. nettomuuksien yhteydessä aiheutuvia henkilö-,
36326: Yleensä tulisi kyseeseen viiden vuoden määrä- ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Henkilöva-
36327: aika. hingoilta suojeltaisiin sekä laitoksessa työsken-
36328: 28 §. Ennakkohyväksymisen peruuttaminen. televiä että laitoksen ulkopuolella toimivia tai
36329: Pykälä sisältäisi suojauskemikaalin ennakko- asuvia ihmisiä. Omaisuusvahingoilta haluttai-
36330: hyväksymisen peruuttamisesta ja hyväksymisen siin suojata laitoksen ulkopuolisten omaisuut-
36331: ehtojen muuttamisesta. Ennakkohyväksymisen ta, joka voisi vaarantua vahinkotapausten yh-
36332: peruuttaminen ja sen ehtojen muuttaminen teydessä.
36333: tulisi kysymykseen kahdenlaisissa tapauksissa. Toiminnan luonteeseen nähden riittävän va-
36334: Viranomaiset saattavat saada hyväksymisen rovaisuuden ja huolellisuuden lisäksi edellytet-
36335: jälkeen sellaista uutta tietoa suojauskemikaalin täisiin
36336: myrkyllisyydestä, ympäristövaarallisuudesta tai 1) laitoksen sijoittamista siten, että onnetto-
36337: sen käyttökelpoisuudesta, joka osoittaa, että se muustapauksissa ei vaarannettaisi ulkopuolisia
36338: ei enää täytä hyväksymisedellytyksiä. Tällöin ja toisaalta otettaisiin huomioon ulkopuolisen
36339: voitaisiin suojauskemikaalin hyväksyminen pe- toiminnan mahdollisesti aiheuttama vahingon-
36340: ruuttaa, sen käytölle asettaa rajoittavia ehtoja vaara laitoksessa,
36341: 4 3714530
36342: 26 1988 vp. - HE n:o 93
36343:
36344: 2) laitoksen rakennusten ja laitteistojen nen pääsisi ennakolta riittävän varhaisessa vai-
36345: suunnittelemista ja rakentamista niin, että käy- heessa tarkastamaan laitosta koskevat suunni-
36346: tettäisiin toiminnan luonteeseen nähden riittä- telmat. Tällöin voitaisiin esittää mahdolliset
36347: vän korkeatasoista tekniikkaa, että laitteet va- laitoksen turvallisuutta koskevat vaatimukset
36348: rustettaisiin tarvittavilla valvonta- ja varolait- sellaisessa vaiheessa, jolloin ne voitaisiin to-
36349: teilla sekä että rakenteet suunniteltaisiin ja teuttaa helpoimmin ja vähimmin kustannuk-
36350: rakenneaineet valittaisiin ottaen huomioon olo- sin.
36351: suhteet ja aineominaisuudet, sekä Laajamittaista teollista käsittelyä ja varas-
36352: 3) laitoksen toimiessa huolehtimista siitä, et- tointia harjoittavan laitoksen tulisi hakea toi-
36353: tä laitoksen prosessin ja laitteistojen muutok- minnalleen teknillisen tarkastuskeskuksen (kes-
36354: sista ei aiheutuisi vahingonvaaraa sekä että kushallinnon) lupa. Asetuksessa määriteltäisiin
36355: laitoksessa henkilöstön koulutuksella sekä tarkemmin, milloin toiminta katsottaisiin laa-
36356: suunnitelmallisella tarkastus- ja huoltotoimin- jamittaiseksi. Tarkoituksena olisi keskittää tek-
36357: nalla estettäisiin käyttöhäiriöiden syntyminen nillisen tarkastuskeskuksen keskushallintoon
36358: ja varmistettaisiin, että laitteistot ja rakenteet sellaisten lupien käsittely, jotka koskevat huo-
36359: säilyisivät asianmukaisessa kunnossa. mattavia määriä kemikaaleja käsitteleviä tai
36360: Ehdotetut vaatimukset muodostaisivat sen varastoivia suurteollisuuden yksikköjä. Laissa
36361: pohjan, jota täsmennettäisiin asetuksella an- tarkoitettu käsittelylupa olisi luonteeltaan lai-
36362: nettavilla yksityiskohtaisemmilla säännöksillä tosta, sen laitteistoja, sen prosessia ja varastoja
36363: ja ministeriön päätöksillä annettavilla teknisillä koskeva turvallisuuslupa. Se ei olisi enää luon-
36364: määräyksillä. Tarvittaessa teknisten vaatimus- teeltaan niin sanottujen ohjesääntöisten elin-
36365: ten määrittelyssä käytettäisiin SFS-standardeja keinojen sääntelyssä perinteisesti käytetty va-
36366: sekä teknillisen tarkastuskeskuksen antamia paaharkintainen lupa. Kuten aikaisemmin
36367: ohjeita. 3 §:n perusteluissa on todettu, tämän luvan
36368: Pykälän vaatimukset laitosten sijoittamisesta yhteydessä ei myöskään käsiteltäisi kysymystä
36369: merkitsisivät käytännössä sitä, että sellaisille laitoksesta ympäristöön tapahtuvien päästöjen
36370: laitoksille, joista onnettumuustilanteissa saat- sallittavuudesta ja niiden puhdistamisesta.
36371: taisi aiheutua vaaraa laitoksen ulkopuolellekin, Keskisuurta teollista käsittelyä ja varastoin-
36372: tulisi lakia alemmanasteisissa säädöksissä mää- tia valvoisivat teknillisen tarkastuskeskuksen
36373: ritellä suojavyöhykkeet, joilla ei hyväksyttäisi piiritoimistot. Piiritoimiston lupaa edellyttäisi
36374: esimerkiksi asutusta tai muita toimintoja, jois- terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemi-
36375: sa laitosten ulkopuoliset voisivat joutua vaa- kaalien keskisuuri teollinen käsittely. Keski-
36376: raan onnettomuustilanteissa. Tämä koskisi esi- suurta varastointia saisi harjoittaa tekemällä
36377: merkiksi myrkyllisiä, paineenalaisia kaasuja siitä ilmoituksen piiritoimistolle. Asetuksessa
36378: käsitteleviä laitoksia. määriteltäisiin tarkemmin, milloin toiminta
36379: Pykälän vaatimukset eivät sinällään merkit- katsottaisiin keskisuureksi. Lukumääräisesti
36380: sisi olennaisia muutoksia nykyiseen hallinto- pääosa sellaisesta teollisesta käsittelystä, johon
36381: käytäntöön, sillä teollista käsittelyä harjoitta- liittyy olennaisia turvallisuusriskejä, tulisi näin
36382: vilta laitoksilta on tähänkin saakka pyritty käytännössä teknillisen tarkastuskeskuksen pii-
36383: vaatimaan ehdotettujen periaatteiden mukaisen riorganisaation valvonnan piiriin.
36384: vaatimustason täyttämistä. Vaatimusten sisäl- Ehdotettu järjestelmä poikkeaisi nykyisestä
36385: lyttäminen lakiin olisi tarpeellista siitäkin syys- terveydelle vaarallisten kemikaalien (myrkky-
36386: tä, että 32 §:ssä tarkoitetut luvat on tarkoitettu jen) hallintojärjestelmästä. Luvanvaraisuus
36387: oikeusharkintaisiksi. Laissa olisi siksi yleisesti laajenisi niin, että valmistuksen lisäksi myös
36388: määriteltävä se vaatimustaso, joka laitosten siihen riskeiltään rinnastettavissa oleva tekni-
36389: tulisi luvan saamiseksi täyttää. nen käyttö ja varastointi olisi ilmoituksen- tai
36390: 32 §. Luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus. luvanvaraista. Ympäristölle vaarallisten kemi-
36391: Pykälässä on ehdotettu järjestelmää, joka teki- kaalien osalta ei tähän saakka ole ollut vastaa-
36392: si mahdolliseksi tehokkaasti valvoa sitä, että vaa järjestelmää. Toisaalta vähäisiä määriä
36393: terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemi- kemikaaleja valmistavat toiminnanharjoittajat
36394: kaalien teollista käsittelyä ja varastointia har- olisi vapautettu luvanvaraisuudesta silloin, kun
36395: joittavat laitokset noudattavat 31 §:n vaati- tuotteita ei valmistettaisi myyntiä varten.
36396: muksia. On olennaista, että prosessitekniikan Tilanne muuttuisi nykyisestä myös siltä osin,
36397: turvallisuuskysymyksiin perehtynyt viranomai- että laajamittaisen ja keskisuuren teollisen kä-
36398: 1988 vp. - HE n:o 93 27
36399:
36400: sittelyn ja varastoinnin valvonta keskittyisi tek- laitoksen turvallisen tmmmnan kannalta tar-
36401: nilliselle tarkastuskeskukselle ja sen piiritoimis- peelliseksi katsottavia ehtoja.
36402: toille. Tämä olisi perusteltua siitäkin syystä, Ilmoituksenvaraisen toiminnan tulisi luon-
36403: että tarkastuskeskuksen tehtäviin kuuluu jo nollisesti täyttää samat turvallisuusvaatimukset
36404: ennestään muun muassa myrkkyjä, räjähdys- kuin edellä on ehdotettu luvanvaraiselle toi-
36405: vaarallisia aineita ja paineastioita koskevien minnalle. Teknillisen tarkastuskeskuksen piiri-
36406: säännösten nojalla tapahtuva vastaava teolli- toimisto voisi ilmoituksen saatuaan antaa lai-
36407: suuden turvallisuusvalvonta. Käytännössä val- toksen turvallisuuden kannalta tarpeellisia vei-
36408: vontakohteet olisivat useimmiten samoja teolli- voittavia määräyksiä vastaavasti kuin luvanva-
36409: suuslaitoksia. raiselle toiminnalle voitaisiin luvassa määrätä
36410: Pykälässä ehdotettu terveydelle ja ympäris- ehtoja.
36411: tölle vaarallisten kemikaalien valmistusta, tek- Pykälässä varattaisiin lupaviranomaiselle
36412: nistä käyttöä ja varastointia koskeva hallinto- mahdollisuus peruuttaa teolliselle käsittelylle ja
36413: järjestelmä olisi hyvin samankaltainen kuin jo varastoinnille annettu lupa. Peruuttamisen
36414: vuosikymmeniä toiminnassa ollut, räjähdys- edellytyksenä olisi, että toiminta ei täytä luvan
36415: vaarallisia aineita koskevaan lainsäädäntöön myöntämisen edellytyksenä olleita kemikaali-
36416: perustuva palavien nesteiden valvonta. Mah- lain vaatimuksia tai lupaehtoja. Peruuttaminen
36417: dollisimman suuri yhdenmukaisuus olisi välttä- olisi mahdollista myös, jos muutoin toimitaan
36418: mätön samanlaisten turvallisuusriskien saman- olennaisesti säännösten vastaisesti. Luvan pe-
36419: tasoisen valvonnan saavuttamisen lisäksi myös ruuttaminen säännösten vastaisen toiminnan
36420: siitä syystä, että yritykset käsittelevät käytän- perusteella tulisi käytännössä kysymykseen
36421: nössä yleensä useita kemikaaleja, joista osa on vasta, kun on osoittautunut, että 45 ja 51 §:ssä
36422: palavia nesteitä, osa terveydelle vaarallisia ja tarkoitetut keinot eivät riittäisi saamaan toi-
36423: osa ympäristölle vaarallisia. Varsin tavallista mintaa säädösten mukaiseksi. Lupaviranomai-
36424: on lisäksi, että samalla kemikaalilla on ainakin sen tulisi ottaa luvan peruuttaminen harkitta-
36425: kaksi edellä tarkoitettua vaaraominaisuutta. vaksi myös silloin, kun toiminnanharjoittaja
36426: tuomitaan 52 §:ssä tarkoitettuun rangaistuk-
36427: Mahdollisimman selkeän ja yhdenmukaisen
36428: seen kemikaalirikoksesta.
36429: valvontajärjestelmän takaamiseksi kemikaali-
36430: 34 §. Vähäisen teollisen käsittelyn ja varas-
36431: lain nojalla annettavaan kemikaalien teollista
36432: toinnin valvonta. Laajamittaista ja keskisuurta
36433: käsittelyä koskevaan asetukseen olisi tarkoitus
36434: teollista käsittelyä ja varastointia pienemmässä
36435: yhdistää myös räjähdysvaarallisista aineista an-
36436: mitassa tapahtuva vähäinen teollinen käsittely
36437: netun lain nojalla annettava palavia nesteitä
36438: ja varastointi jäisi lupa- ja ilmoitusjärjestelmän
36439: koskevat säännökset.
36440: ulkopuolelle. Tällainen toiminta kuuluisi kui-
36441: Jos viranomaisen luvalla tai ilmoituksen pe- tenkin asianomaisen kunnan kemikaalivalvon-
36442: rusteella toimivan laitoksen toimintaa myö- taviranomaisen valvontatoimien piiriin, joka
36443: hemmin laajennetaan tai sitä muutoin muute- voisi tarvittaessa antaa laitoksen turvallisuuden
36444: taan olennaisesti, tulisi tästä tehdä ilmoitus kannalta tarpeellisia veivoittavia määräyksiä.
36445: asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Ilmoi- 35 §. Asetuksenantovaltuus. Pykälässä sää-
36446: tusta tarvitaan, jotta viranomaisella olisi mah- deitäisiin valtuutus antaa asetuksella tarkempia
36447: dollisuus varmistua, että laitos täyttää muutos- säännöksiä kemikaalien teollisesta käsittelystä
36448: ten jälkeenkin toimintaa koskevat turvallisuus- ja varastoinnista samoin kuin lupa- ja ilmoitus-
36449: vaatimukset. menettelystä ja niihin liittyvistä tarkastuksista.
36450: 33 §. Luvan myöntämisen edellytykset ja Pykälän nojalla olisi tarkoitus antaa terveydel-
36451: ilmoituksen käsittely. Pykälän mukaan teollis- le ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teol-
36452: ta käsittelyä ja varastointia harjoittavalle lai- lista käsittelyä ja varastointia koskeva asetus,
36453: tokselle myönnettävän luvan edellytyksenä oli- johon olisi yhdistetty myös palavia nesteitä
36454: si, että toiminta täyttää sille kemikaalilaissa ja koskeva asetus tarpeellisilta osiltaan muutettu-
36455: sen nojalla säädetyt tai määrätyt vaatimukset. na. Asetuksessa määriteltäisiin tarkemmin teol-
36456: Lupa määriteltäisiin asetustasolla selkeästi oi- lisen käsittelyn yleiset turvallisuusvaatimukset,
36457: keusharkintaiseksi turvallisuusluvaksi. Jos lai- rajattaisiin yksityiskohtaisemmin lupaa tai il-
36458: tos täyttäisi sitä koskevat turvallisuusvaati- moitusta edellyttävät toiminnat, määriteltäisiin
36459: mukset, ei siltä kemikaalilain nojalla voitaisi lupahakemusten ja ilmoitusten sisältövaati-
36460: evätä lupaa. Lupaan voitaisiin kuitenkin liittää mukset, muut lupa- ja ilmoitusmenettelyn yksi-
36461: 28 1988 vp. - HE n:o 93
36462:
36463: tyiskohdat, lupien ja ilmoitusten johdosta teh- tu. Vakavien onnettomuuksien syiden selvittä-
36464: tävät tarkastukset sekä annettaisiin muutkin misen yhteydessä tulee usein ilmi sellaisia seik-
36465: lain toimeenpanon kannalta tarpeelliset mää- koja, joiden korjaaminen muissa vastaavissa
36466: räykset. laitoksissa parantaa turvallisuutta ja estää uu-
36467: Asetuksella voitaisiin lisäksi valtuuttaa sia onnettomuuksia. Muun vaarallisia aineita
36468: kauppa- ja teollisuusministeriö antamaan teol- koskevan lainsäädännön mukaisesti ehdote-
36469: lista käsittelyä ja varastointia koskevia tarkem- taan, että toiminnanharjoittajalle voitaisiin
36470: pia määräyksiä. Edelleen voitaisiin valtuuttaa asetuksella säätää velvollisuus ilmoittaa teknil-
36471: teknillinen tarkastuskeskus antamaan tarkem- lisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle tervey-
36472: pia määräyksiä ministeriön päätöksen sovelta- delle tai ympäristölle vaarallisen kemikaalin
36473: misessa. Tarkastuskeskus voisi määrätä minis- teollisen käsittelyn yhteydessä tapahtuneista
36474: teriön päätöksen soveltamisessa noudatetta- vakavista onnettomuuksista. Asetuksessa sää-
36475: vaksi standardin - käytännössä Suomen Stan- dettäisiin myös, että valvontaviranomaisten tu-
36476: dardisoimislautakunnan vahvistaman standar- lisi tarvittaessa suorittaa tutkimus onnettomuu-
36477: din. Lain toimeenpano tulee edellyttämään den selvittämiseksi. Suuronnettomuuksien tut-
36478: huomattavan määrän teollista käsittelyä koske- kinnassa noudatettaisiin siitä säädettyjä menet-
36479: via yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä ja telyjä. Vastaavasti kuin 17 §:ssä edellytetään
36480: ohjeita. varoitusmerkintöjä kemikaalia sisältäviin pak-
36481: Asetuksella voitaisiin säätää myös poikkeuk- kauksiin, on joissain tapauksissa perusteltua,
36482: sia 32 §:ssä säädetystä luvanvaraisuudesta ja että kemikaaleja käsittelevien laitosten säilytys-
36483: ilmoitusvelvollisuudesta. Poikkeus voisi tulla tilat, kiinteät varastosäiliöt tai prosessilaitteis-
36484: kysymykseen, jos toiminta olisi laajuudeltaan tot merkitään asianmukaisesti. Tästä syystä on
36485: niin vähäistä tai muutoin luonteeltaan sellaista, katsottu tarpeelliseksi varata mahdollisuus sää-
36486: ettei kysymyksessä olevia hallintomenettelyjä tää asetuksella mainituista merkinnöistä.
36487: olisi järkevää soveltaa siihen. Asetuksessa olisi
36488: lisäksi tarkoitus antaa kauppa- ja teollisuusmi-
36489: nisteriölle oikeus myöntää yksittäisiä kemikaa- Terveydelle vaarallisen kemikaalin valmistus
36490: leja koskevia poikkeuksia asetuksessa määritel- ja maahantuonti myyntiä varten
36491: lyistä yleisistä hallintomenettelyistä. Vastaavas-
36492: ti ministeriön päätöksellä voitaisiin tarvittaessa 36 §. Ilmoitusvelvollisuus. Kemikaalilakieh-
36493: kiristää yksittäisen kemikaalin osalta hallinto- dotuksen mukaan terveydelle vaarallisen kemi-
36494: menettelyjä. Edellä mainitut yksittäistä kemi- kaalin maahantuojalle tai valmistajalle, joka
36495: kaalia koskevat poikkeukset voitaisiin tarvitta- aikoo luovuttaa terveydelle vaarallista kemi-
36496: essa antaa toimialakohtaisina. Asetuksen poik- kaalia edelleen myyntiä varten, asetettaisiin
36497: keussäännöksen avulla voitaisiin lisäksi välttää useita erilaisia vaatimuksia ja velvoitteita. Täl-
36498: kaksinkertainen lupamenettely siinä tapaukses- laisella toiminnanharjoittajalla olisi muun mu-
36499: sa, että määrätty toiminta olisi vastaavan val- assa velvollisuus pakata ja merkitä luovutta-
36500: vonnan piirissä jo jonkin muun säädöksen mansa terveydelle vaarallinen kemikaali kemi-
36501: nojalla. Pykälässä varattaisiin mahdollisuus kaalilain edellyttämällä tavalla.
36502: säätää asetuksella, että toiminnanharjoittajalla Luovutuksesta tehtävän ilmoituksen vaatimi-
36503: tulee olla palveluksessaan asetuksessa määritel- sella korvataan myrkkylain mukainen myrkyn
36504: lyt pätevyysvaatimukset täyttävä käsittelyn ja vähittäismyynnin valvonta terveydelle vaaralli-
36505: varastoinnin valvoja. Säännös vastaisi nykyisin sen kemikaalin luovuttajan valvonnalla, koska
36506: myrkkylain ja räjähdysvaarallisista aineista an- tällainen kemikaalin luovuttaja yleensä on ke-
36507: netun lain perusteella omaksuttua käytäntöä, mikaalilain edellyttämien myyntiä koskevien
36508: jonka mukaan luvanvaraisilla toiminnoilla tu- vaatimusten tärkein toteuttaja.
36509: lee olla niin sanottu vastaava johtaja. Asetuk- Samalla luovuttaisiin myrkkylain mukaisista
36510: sessa määriteltäisiin valvojan pätevyysvaati- ensimmäisen ja toisen luokan myrkkyjen kaup-
36511: mukset ja tehtävät. Pykälässä mainittu, ase- paluvista. Etenkin toisen luokan myrkyn kaup-
36512: tuksella määriteltävä kirjanpitovelvoite sisältyy paluvat on viime vuosina myrkkykäsitteen laa-
36513: nykyisiin myrkkysäännöksiin. Kirjanpitoa voi- jenemisen myötä koettu epätarkoituksenmu-
36514: taisiin edellyttää, jotta valvontaviranomaisella kaisiksi.
36515: olisi tarvittaessa mahdollisuus selvittää, onko Ilmoitusmenettelyn pääasiallinen tarkoitus
36516: luovutusrajoituksia asianmukaisesti noudatet- olisi saattaa kyseiset toiminnanharjoittajat vi-
36517: 1988 vp. - HE n:o 93 29
36518:
36519: ranomaisten tietoon ja kemikaalivalvonnan pii- Terveydelle vaarallisen kemikaalin
36520: riin. Ilmoitusmenettelyn avulla ensisijaisesti luovuttaminen vähittäismyyntiin
36521: valvotaan, että myytävät terveydelle vaaralliset
36522: kemikaalit sekä niiden päällykset ja merkinnät 38 §. Myyntipäällys. Nykyisessä myrkkyase-
36523: täyttävät lain vaatimukset. Ilmoituksen perus- tuksessa on useita säännöksiä, jotka koskevat
36524: teella tarkastettaisiin, että toiminnanharjoittaja kemikaalien luovuttamista vähittäismyyntiin.
36525: noudattaa myös muita kemikaalilain velvoittei- Myrkkylaissa ei kuitenkaan ole yleistä säännös-
36526: ta sekä säilyttää ja varastoi kyseisiä kemikaale- tä luovutusrajoituksista. Kemikaalilakiin on
36527: ja asianmukaisesti kemikaalilakia noudattaen. katsottu aiheelliseksi ehdottaa otettavaksi
36528: Ilmoitus jätettäisiin kunnan kemikaalivalvon- säännös siitä, millä edellytyksin terveydelle
36529: taviranomaiselle, joka muutoinkin toimii pai- vaarallisia kemikaaleja voidaan luovuttaa yksi-
36530: kallisena valvontaviranomaisena. tyisille kuluttajille. Esityksen mukaan tervey-
36531: Velvollisuus ilmoituksen tekemiseen ei koski- delle vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja saisi
36532: si kemikaalin laajamittaista eikä keskisuurta luovuttaa vähittäismyyntiin vain valmiissa
36533: teollista käsittelyä, josta on omat säännökset myyntipäällyksessä.
36534: lakiehdotuksen 32 §:ssä. 39 §. Ilmoitusvelvollisuus. Maahantuojan tai
36535: Ilmoituksen perusteella tehtävässä tarkastuk- valmistajan, joka luovuttaa erittäin myrkyllistä
36536: sessa todettujen puutteellisuuksien poistami- tai myrkyllistä kemikaalia vähittäismyyntiä
36537: seksi kunnan kemikaalivalvontaviranomainen varten, olisi ilmoitettava kemikaalista ennen
36538: voisi tarvittaessa antaa määräyksiä kemikaali- sen jakelun aloittamista lääkintöhallitukselle.
36539: lain vaatimusten täyttämiseksi. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös sellaista toi-
36540: 37 §. Asetuksenantovaltuus. Tarkemmat minnanharjoittajaa, joka vastaa kemikaalin
36541: säännökset terveydelle vaarallisen kemikaalin pakkaamisesta 38 §:ssä tarkoitettuun valmii-
36542: luovutuksesta myyntiä varten tehtävästä ilmoi- seen myyntipäällykseen. Kemikaaliasetuksessa
36543: tuksesta ja siihen liittyvistä tarkastuksista an- on tarkoitus määritellä, että valmistajalla tar-
36544: nettaisiin asetuksella. Asetuksella voitaisiin koitetaan myös kemikaalin pakkaajaa. Sään-
36545: myös säätää poikkeuksia ilmoitusvelvollisuu- nöksen tarkoituksena ei ole, että samasta kemi-
36546: desta. Ilmoitusta eivät olisi velvollisia teke- kaalista tehtäisiin useita ilmoituksia. Ilmoituk-
36547: mään apteekkarit ja toiminnanharjoittajat, jot- sen perusteella lääkintöhallitus tarkastaisi ovat-
36548: ka tuottavat myyntiä varten tilapäisesti vähäi- ko päällys ja kemikaalista annetut tiedot asian-
36549: sen määrän terveydelle vaarallista kemikaalia. mukaisia.
36550: Viimeksi mainitulla tarkoitetaan esimerkiksi Ilmoitusmenettely ei koske myrkyllisen tai
36551: koe-erien tai tutkimustarkoituksiin myytävien erittäin myrkyllisen kemikaalin myyntiä aptee-
36552: kemikaalien tuotantoa. kista. Apteekeissa on tällaisen myynnin edellyt-
36553: Asetuksella voitaisiin säätää myös toimin- tämää asiantuntemusta. Apteekeista ostetaan
36554: nanharjoittajan velvollisuudesta pitää palve- yleensä kemikaaleja satunnaisesti lähinnä eri-
36555: luksessaan tarpeelliset pätevyysvaatimukset laisiin ammatillisiin tai harrastustarkoituksiin.
36556: täyttävä myynninvalvoja. Säännös vastaisi ny- Apteekeista tapahtuvan kemikaalimyynnin
36557: kyistä myrkkylain mukaista vaatimusta pitää edellytyksistä säädettäisiin yksityiskohtaisesti
36558: palveluksessa tietyt pätevyysvaatimukset täyt- asetuksella.
36559: tävä niin sanottu vastaava johtaja. Asetuksella 40 §. Luovutuskiellot ja -rajoitukset. Ilmoi-
36560: voitaisiin myös säätää helpotuksia myynninval- tuksen perusteella lääkintöhallitus tarkastaa,
36561: vojan pätevyysvaatimuksiin, kun kyseessä on että tuotteen päällys, varoitusetiketti ja käyttö-
36562: määrältään vähäinen tai tekniseltä toteutuksel- ohje ovat asianmukaiset. Erityisestä syystä lää-
36563: taan yksinkertainen toiminta. Myynninvalvo- kintöhallitus voisi myös antaa kemikaalin tur-
36564: jan hyväksyisi lääninhallitus siten kuin siitä vallisen käytön kannalta tarpeellisia ehtoja.
36565: asetuksella tarkemmin säädettäisiin. Lääkintöhallitus voisi kieltää myrkyllisen ja
36566: Lisäksi asetuksella voitaisiin säätää nykyisen erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisen
36567: myrkkylain kaltaisesta myyntikirjanpidosta. vähittäismyyntiin, jos se esimerkiksi kemikaa-
36568: Kirjanpitoa edellytettäisiin, jotta valvontavi- lin voimakkaan myrkyllisyyden, fysikaalisten
36569: ranomaisella olisi tarvittaessa mahdollisuus tai kemiallisten ominaisuuksien, hankalien
36570: seurata terveydelle vaarallisten kemikaalien käyttötapojen tai tehokkaiden ensiapukeinojen
36571: luovutusta ja luovutusrajoitusten noudattamis- puuttumisen vuoksi voisi aiheuttaa merkittävää
36572: ta. haittaa terveydelle.
36573: 30 1988 vp. - HE n:o 93
36574:
36575: 41 §. Asetuksenantovaltuus. Tarkemmat lä kokonaan kiellettyä. Sen sijaan maasta vie-
36576: säännökset terveydelle vaarallisen kemikaalin dään muutamaa sellaista kemikaalia, joiden
36577: luovuttamisesta annettaisiin asetuksella. käsittelyä meillä on viranomaispäätöksin olen-
36578: Asetuksella myönnettäisiin poikkeuksia 38 ja naisesti rajoitettu.
36579: 39 §:n vaatimuksista. Ilmoitusta ei esimerkiksi Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kyseessä
36580: tarvitsisi tehdä niistä myrkyllisistä kemikaaleis- oleva kemikaali palautetaan sen ulkomaiselle
36581: ta, jotka kuuluisivat jonkin muun ennakkohy- valmistajalle tai muulle luovuttajalle.
36582: väksymisjärjestelmän piiriin. Tällaisia olisivat Vienti-ilmoituksesta, sen sisällöstä ja ilmoi-
36583: suojauskemikaalien ja torjunta-aineiden en- tusmenettelystä säädettäisiin yksityiskohtai-
36584: nakkohyväksymiset. semmin asetuksella.
36585: Asetuksella säädettäisiin terveydelle vaaralli-
36586: sen kemikaalin apteekista luovuttamisen edel-
36587: lytyksistä. 8 luku
36588: Asetuksella annettaisiin lääkintöhallitukselle Kiellot ja rajoitukset
36589: oikeus määrätä, mitä kemikaaleja pidettäisiin
36590: huumaavina. Tällaista kemikaalin myyntiä on 43 §. Kemikaalin käsittelyn kieltäminen. Ny-
36591: tarkoitus rajoittaa asetuksella. kyisen myrkkylain 4 §:n (757 176) mukaan lää-
36592: Asetuksella säädettäisiin myös siitä, mitä kintöhallitus voi kieltää myrkyn valmistuksen,
36593: tietoja terveydelle vaarallisen kemikaalin vas- kaupanpidon ja käytön, milloin myrkyn tai
36594: taanottaja olisi velvollinen antamaan kemikaa- sitä sisältävän valmisteen käytön todetaan tai
36595: lin luovuttajalle. Tällaisia olisivat muun muas- syystä epäillään aiheuttavan terveydellistä tai
36596: sa tiedot kemikaalin vastaanottajan ja käyttä- muunlaista vahinkoa. Eri viranomaisilla on
36597: jän henkilöllisyydestä sekä kemikaalin käyttö- usean eri lain nojalla oikeus puuttua ennen
36598: tarkoituksesta. Tällainen säännös ehdotetaan muuta terveydelle, mutta eräissä tapauksissa
36599: otettavaksi kemikaalilakiin, koska myrkkylain myös ympäristölle vaaralliseksi todetun kemi-
36600: mukaisesta poliisin myöntämästä myrkyn osto- kaalin tai kemiallista ainetta sisältävän tuot-
36601: todistuksesta luovuttaisiin. teen ja tarvikkeen valmistukseen, maahantuon-
36602: tiin, myyntiin ja käyttöön. Valtioneuvosto voi
36603: jätehuoltolain 22 §:n (203/87) nojalla tietyin
36604: Kemikaalin luovuttaminen maasta vietäväksi edellytyksin kieltää sellaiset tarvikkeet, joista
36605: muodostuu vaikeasti hävitettävää ongelmajä-
36606: 42 §. Ilmoitusvelvollisuus. Useat kansainvä- tettä. Valtioneuvosto voi työturvallisuuslain
36607: liset järjestöt ovat laatineet sopimuksia ja suo- 47 §:n nojalla annettavana päätöksellä rajoit-
36608: situksia siitä, että kotimaassa kiellettyjen tuot- taa työntekijäin terveyden kannalta vaarallis-
36609: teiden ja tarvikkeiden viennistä on ilmoitettava ten aineiden käyttöä työssä. Torjunta-ainelain
36610: vastaanottajamaalle. Yhdistyneiden Kansakun- 4 c §:n nojalla torjunta-ainelautakunta voi
36611: tien ympäristöohjelma UNEP ja OECD ovat kieltää terveydelle tai ympäristölle vaarallisen
36612: laatineet lähes samansisältöiset suositukset il- torjunta-aineen käytön. Lääkintöhallitus voi
36613: moitusmenettelystä kiellettyjen tai voimak- puolestaan myrkkylain 4 §:n nojalla kieltää
36614: kaasti rajoitettujen kemikaalien viennissä. Tä- terveydelle vahingollisen torjunta-aineen ja
36615: män vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi sään- puunsuoja-aineen käytön.
36616: nös, joka veivoittaisi tällaisen kemikaalin vie- Kemikaalilain nojalla voitaisiin kieltää käsit-
36617: jän ilmoittamaan viennistä vesi- ja ympäristö- telemästä sellaista kemikaalia, jonka todetaan
36618: hallitukselle. Ilmoitus toimitettaisiin kansain- tai syystä epäillään aiheuttavan merkittävää
36619: välisten suositusten mukaisesti edelleen kemi- haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
36620: kaalin vastaanottajamaan asianomaisille viran- Kielto-oikeus olisi valtioneuvostolla, koska
36621: omaisille. kielto voisi perustua joko terveys- tai ympäris-
36622: Ilmoitus tehtäisiin vain kuhunkin maahan tösyihin tai molempiin ja koska kysymyksessä
36623: tapahtuvan ensimmäisen vientitoimituksen yh- olisi yleinen, ennalta määräämättömään koh-
36624: teydessä. Siinä selvitettäisiin lyhyesti, mitkä dejoukkoon kohdistuva kielto. Vastaavasti val-
36625: kiellot ja rajoitukset kyseistä kemikaalia Suo- tioneuvosto voisi määrätä rajoituksia ja ehtoja
36626: messa koskevat ja mikä on ollut niiden syy. kemikaalin käsittelylle. Nykyisen myrkkyase-
36627: Toistaiseksi Suomessa ei valmisteta vientiin tuksen mukaisen järjestelmän tapaan olisi tar-
36628: sellaisia kemikaaleja, joiden käsittely olisi tääl- koitus kemikaalilain nojalla annettavana ase-
36629: 1988 vp. - HE n:o 93 31
36630:
36631: tuksella säätää eräitä terveydelle ja ympäristöl- saattorista tai muuntajasta laitteen rikkoutues-
36632: le vaarallisia aineita, niiden käsittelyä, koske- sa tai sen hävittämisen yhteydessä.
36633: vista yleisistä rajoituksista. Valtioneuvostolla Kemikaalilain 43 §:n 1 momentti antaisi val-
36634: olisi näin ollen oikeus määrätä yksilöidympiä tioneuvostolle mahdollisuuden kieltää Suomes-
36635: aine- tai aineryhmäkohtaisia erityisrajoituksia. sa kemikaalin käytön sellaisten tuotteiden ja
36636: Valtioneuvosto antaisi kemikaalilain nojalla tarvikkeiden valmistukseen, joista aiheutuu va-
36637: muun muassa ne yleiskiellot ja luovutusrajoi- hinkoa. Ilman erityistä säännöstä kemikaalila-
36638: tukset, jotka nykyisin sisältyvät myrkkyasetuk- ki ei kuitenkaan antaisi mahdollisuutta puuttua
36639: sen 24, 25 ja 35 §:ään. vastaavankaltaisten tuotteiden ja tarvikkeiden
36640: Muiden kuin myrkyllisten ja erittäin myrkyl- käsittelyyn, koska tuotteet ja tarvikkeet eivät
36641: listen kemikaalien luovuttamiselle yleiseen ku- ole kemikaaleja. Valtioneuvostolle ehdotetaan-
36642: lutukseen voitaisiin säätää rajoituksia lain ase- kin oikeutta tarpeen mukaan kieltää haitalli-
36643: tuksella, jos niiden käytön todettaisiin tai pe- seksi todettua kemikaalia sisältävien tuotteiden
36644: rustelluista syistä epäiltäisiin aiheuttavan mer- ja tarvikkeiden käsittely taikka määrätä niille
36645: kittävää haittaa ihmisen terveydelle. Myrkky- rajoituksia samassa yhteydessä, kun se päättää
36646: asetuksessa tällaisia luovutusrajoituksia on an- tällaisen haitallisen kemikaalin käytön kieltä-
36647: nettu haihtuvaa toisen luokan myrkkyä sisältä- misestä tai rajoittamisesta mainittujen tuottei-
36648: vän liuottimen (tinneri) sekä lipeäkiven myymi- den ja tarvikkeiden valmistukseen Suomessa.
36649: selle. Seuraamuksena valtioneuvoston kielto- 45 §. Valvontaviranomaisen kiellot ja mää-
36650: tai rajoituspäätöksen rikkomisesta olisi lakieh- räykset. Viime kädessä kemikaalin huolellinen
36651: dotuksen 52 §:n mukaisesti rangaistus. Valvon- käsittely varmistaa sen, ettei kemikaalista ai-
36652: taviranomainen voisi kuitenkin lakiehdotuksen heudu terveys- tai ympäristöhaittoja. Valvon-
36653: 51 § :n mukaisesti määrätä yksittäiselle yleis- taviranomaisilla olisi pykälän mukaan oikeus
36654: kieltoa tai -rajoitusta rikkoneelle toiminnan- terveys- tai ympäristöhaittojen estämiseksi
36655: harjoittajalle vastaisen varalle uhkasakolla te- puuttua kemikaalilain tai sen nojalla annettu-
36656: hostetun kiellon. Koska on mahdollista, että jen säännösten tai määräysten samoin kuin
36657: kemikaalin kieltäminen pitäisi joissain tapauk- valtioneuvoston 43 tai 44 §:n mukaisen kielto-
36658: sissa toteuttaa ilman viivytyksiä välittömän tai rajoituspäätöksen vastaiseen kemikaalin kä-
36659: terveysvaaran torjumiseksi, ehdotetaan, että sittelyyn kieltämällä toiminnanharjoittajaa jat-
36660: lääkintöhallituksella olisi oikeus määrätä tila- kamasta tai toistamasta kyseistä menettelyä.
36661: päinen kielto. Pikaisia toimenpiteitä edellyttäi- Kielto-oikeus määräytyisi kussakin tapauksessa
36662: si esimerkiksi sellaisen tuotteen kieltäminen, valvontaviranomaisten yleisen tehtävä- ja toi-
36663: jonka on markkinoille tulon jälkeen todettu mivaltajaon mukaisesti. Kemikaalien muun
36664: lyhyessä ajassa aiheuttaneen vakavia myrky- kuin vähäisen teollisen käsittelyn osalta kielto-
36665: tyksiä, taikka tilanne, jossa vastaavia tietoja oikeus olisi siten teknillisellä tarkastuskeskuk-
36666: saadaan muista maista. Vastaavan oikeuden sella ja teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoi-
36667: tilapäisen kiellon määräämiseen saisi vesi- ja mistoilla sekä kemikaalien kaupan ja vähäisen
36668: ympäristöhallitus välittömän ympäristövaaran teollisen käsittelyn samoin kuin teollisuuden
36669: ehkäisemiseksi. Molemmissa tapauksissa asia ulkopuolella tapahtuvaan käsittelyn osalta ke-
36670: olisi viipymättä saatettava valtioneuvoston rat- mikaalilain kunnallisilla valvontaviranomaisil-
36671: kaistavaksi. la. Vastaavanlainen kielto-oikeus on myrkky-
36672: 44 §. Tuotteen ja tarvikkeen käsittelyn kiel- lain valvontaviranomaisilla myrkkylain 11 §:n
36673: täminen. Kemikaaleja käytetään paitsi sellaise- 1 momentin nojalla.
36674: naan myös erilaisten tuotteiden ja tarvikkeiden 46 §. Kemikaaleja koskevat väliaikaiset toi-
36675: valmistusaineena, kuten erilaisten esineiden menpiteet. Jos kemikaalin haltijalla ei ole oi-
36676: pinnoitteena, liimana tai täytemassana. Kemi- keutta käsitellä kyseistä kemikaalia, valvonta-
36677: kaalia voi eri syistä vapautua tällaisesta tuot- viranomaisella olisi oikeus ryhtyä tiettyihin
36678: teesta tai tarvikkeesta ja aiheuttaa terveys- ja erityistoimenpiteisiin. Tällaisissa tapauksissa
36679: ympäristöhaittoja. Esimerkkinä voidaan mai- voitaisiin määrätä kemikaalin väliaikaisesta va-
36680: nita formaldehydin vapautuminen lastulevyssä rastoinnista ja käsittelystä, jollei kemikaalia
36681: käytetystä Iiimasta huoneilmaan, kadmiumin luovuteta sellaiselle henkilölle, laitokselle tai
36682: pääseminen ympäristöön sitä sisältävän muovi- yhteisölle, jolla on kyseisten kemikaalien hal-
36683: jätteen polton yhteydessä taikka PCB:n joutu- lussapito- tai käyttöoikeus, tai jollei kemikaa-
36684: minen ympäristöön sitä sisältävästä konden- lia viedä maasta. Tämä säännös olisi osittain
36685: 32 1988 vp. - HE n:o 93
36686:
36687: myrkkylain 6 §:n 2 momentin kaltainen, mutta den säännösten nojalla suorittavilla viranomai-
36688: soveltamisalaltaan huomattavasti laajempi, sil- silla, kuten työsuojelu-, kuluttajansuojelu- ja
36689: lä se kattaisi kaiken kemikaalilaissa säännellyn kuljetusviranomaisilla tulisi olla oikeus saada
36690: kemikaalien käsittelyn. Säännöksessä tarkoitet- valvontaa varten tarvitsemansa tiedot toiselta
36691: tu tilanne voi syntyä muun muassa, jos teknilli- viranomaiselta sekä oikeus käyttää toisen vi-
36692: nen tarkastuskeskus tai sen piiritoimisto pe- ranomaisen ottamaa näytettä tarpeellisiin tut-
36693: ruuttaa toiminnanharjoittajalta käsittelyluvan. kimuksiin. Säännöksellä pyrittäisiin yhdenmu-
36694: kaistamaan ja järkeistämään valvontaa. Kun
36695: viranomaisia toimii usean eri säännöstön nojal-
36696: 9 luku la useassa eri linjaorganisaatiossa, olisi tällai-
36697: Valvonta nen säännös tarpeellinen joustavan tiedonsaan-
36698: nin kannalta ja siksi, ettei usean eri viranomai-
36699: 47 §. Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Ke- sen tarvitsisi pyytää yritykseltä samoja tietoja.
36700: mikaalilain mukaisilla valvontaviranomaisilla Lakiehdotuksen 59 §:n mukainen salassapito-
36701: olisi sama oikeus saada tietoja ja suorittaa velvollisuus ei estäisi esillä olevan pykälän
36702: tarkastuksia kuin myrkkylain valvontaviran- mukaista tiedon saantia. Tällöin kyseisiä viran-
36703: omaisilla on myrkkylain 10 §:n nojalla. Tar- omaisia koskisivat samat salassapitovelvolli-
36704: kastus-, näytteenotto- ja tutkimusoikeus olisi suudet kuin kemikaalilain valvontaviranomai-
36705: vain niillä viranomaisilla, jotka käytännössä sia.
36706: suorittaisivat valvontatehtäviä. Tästä säädettäi- 50 §. Virka-apu. Poliisiviranomaisilla ja
36707: siin tarkemmin lakiin liittyvissä asetuksissa. kemikaalien maahantuonnin osalta tullilaitok-
36708: Viranomaisten suorittamien toistuvien tar- sella olisi velvollisuus antaa virka-apua kemi-
36709: kastusten ja tiedustelujen tarvetta vähentäisi kaalilain valvontaviranomaisille.
36710: myös viranomaisten oikeus saada tietoja toisil- Vaikka tullilaitokselle on tarkoitus antaa
36711: taan ja ennen muuta lain 58 §:ssä tarkoitetusta eräitä lain valvontatehtäviä, olisi se myös
36712: kemikaalirekisteristä. virka-apua antava viranomainen muiden kuin
36713: Valvontaviranomaisilla olisi 59 §:ssä säädet- varsinaisten valvontatehtäviensä osalta.
36714: ty salassapitovelvollisuus liike- ja ammattisalai-
36715: suuksien suhteen.
36716: 48 §. Näytteensaanti- ja tutkimusoikeus. 10 luku
36717: Valvontaviranomaisille ehdotetaan nykyisen Pakkokeinot ja seuraamukset
36718: myrkkylain 10 §:ssä säädettyä oikeutta vastaa-
36719: vaa mahdollisuutta ottaa näytteitä sekä tutki- 51 §. Uhkasakko ja teettämisuhka. Pykäläs-
36720: tuttaa kemikaalin laatu, koostumus ja ominai- sä on säännökset valvontaviranomaisten käy-
36721: suudet toiminnanharjoittajan kustannuksella. tettävissä olevista pakkokeinoista, joilla voitai-
36722: Oikeus koskisi ainoastaan välttämättömiä tut- siin tehostaa lain nojalla määrätt~-i kieltoa tai
36723: kimuksia, jolloin valvontaviranomainen ei annettua määräystä. Pakkokeinoina tulisivat
36724: muutoin saa käyttöönsä kemikaaleja koskevia kysymykseen uhkasakko ja teettämisuhka, joi-
36725: tietoja. Välttämättöminä ei voitaisi pitää sellai- den käyttämisestä päättäisi asianomainen val-
36726: sia viranomaisen suorittamia tutkimuksia, jois- vontaviranomainen. Uhkasakon määrää kui-
36727: sa ainoastaan tarkastusmielessä tutkitaan, tenkin maksettavaksi lääninhallitus.
36728: ovatko kemikaalista annetut tiedot oikeita. Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk-
36729: Tarpeettomien tutkimusten välttämiseksi olisi- set maksettaisiin ennakkoon valtion varoista
36730: kin ennen tutkimusten suorittamista toimin- ja, jos asiasta päättää kunnan viranomainen,
36731: nanharjoittajalla tilaisuus tulla kuulluksi. Mi- kunnan varoista. Kustannukset peritään myö-
36732: käli viranomaiselle tällöin toimitettaisiin riittä- hemmin siten kuin siitä on verojen ja maksujen
36733: vät tiedot kemikaalin laadusta, koostumukses- perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa
36734: ta ja ominaisuuksista eikä olisi aihetta epäillä (367 161) säädetty.
36735: tietojen paikkansapitävyyttä, ei niitä koskevien 52 §. Rangaistukset. Pykälän 1 momentissa
36736: tutkimusten suorittamista kemikaalin haltijan kuvataan kemikaalirikkomuksen tunnusmer-
36737: kustannuksella voitaisi enää pitää välttämättö- kistö ja 2 momentissa kemikaalirikoksen tun-
36738: mänä. nusmerkistö.
36739: 49 §. Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta. Rangaistuksena olisi kemikaalirikkomukses-
36740: Kemikaalien valvontaa kemikaalilain tai mui- ta sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeut-
36741: 1988 vp. - HE n:o 93 33
36742:
36743: ta. Kemikaalirikoksesta rangaistus olisi sakko vaan vain itse kiellon tai velvoitteen maaraa-
36744: tai vankeutta enintään kaksi vuotta, jollei mistä koskevan muutoksenhaun yhteydessä.
36745: muualla laissa ole säädetty ankarampaa ran- 56 §. Täytäntöönpano. Pykälän mukaan sii-
36746: gaistusta. Ehdotetut rangaistussäännökset oli- nä yksilöidyissä, kemikaalilain nojalla tehtävis-
36747: sivat asteikoltaan samankaltaiset kuin esimer- sä päätöksissä voitaisiin määrätä, että päätöstä
36748: kiksi ilmansuojelulaissa. Rikokset olisivat vi- on noudatettava muutoksenhausta huolimatta,
36749: rallisen syytteen alaisia. jollei muutoksenhakuviranomainen toisin mää-
36750: Jos toiminnanharjoittaja rikkoo hänelle rää. Vastaava periaate sisältyy myrkkylain
36751: määrättyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai 13 §:ään. Säännöksessä tarkoitettu määräys
36752: velvoitetta, häntä ei voitaisi tuomita samasta voitaisiin sisällyttää päätökseen, joka koskee
36753: teosta rangaistukseen, vaan tällöin tulisi kysy- uuden aineen luovutusrajoituksia, kemikaalin
36754: mykseen vain uhkasakon tuomitseminen. teollista käsittelyä taikka tuotantoa koskevan
36755: Säännöksellä on merkitystä silloin, kun uhka- ilmoituksen perusteella annettavia määräyksiä,
36756: sakolla tehostettu kielto tai velvoite kohdistuu kemikaalin käytön kieltämistä tai rajoittamista
36757: luonnolliseen henkilöön. taikka valvontaviranomaisen määräämää muu-
36758: Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi- ta kieltoa taikka velvoitetta.
36759: taisiin tuomita sakkoon tai vankeuteen enin-
36760: tään kuudeksi kuukaudeksi. Kysymyksessä oli-
36761: si asianomistajarikos. 12 luku
36762: 53 §. Menettämisseuraamukset. Säännöksen Erinäisiä säännöksiä
36763: nojalla voitaisiin kemikaalilain vastaisen me-
36764: nettelyn johdosta tuomita kemikaali, tai jos se 57 §. Testauslaboratoriot. OECD:n neuvos-
36765: ei ole mahdollista, sen arvo, valtiolle menete- to on antanut järjestön jäsenmaita sitovan
36766: tyksi. Rikoksen kautta saadun taloudellisen päätöksen siitä, että kemikaaleja koskevien
36767: hyödyn samoin kuin rikokseen käytetyn esi- testien ja tutkimusten tulokset on hyväksyttävä
36768: neen tai muun omaisuuden menetelyksi tuo- vastavuoroisesti järjestön jäsenmaissa. Edelly-
36769: mitsemiseen sovellettaisiin rikoslain 2 luvun tyksenä tälle on se, että kemikaaleja testaavat
36770: 16 §:n säännöksiä. laboratoriot ja tutkimuslaitokset noudattavat
36771: hyvää laboratoriokäytäntöä ja käyttävät kan-
36772: 54 §. Ilmoitus tuomioistuimen päätöksestä. sainvälisesti hyväksyttyjä testiohjeita. Lakiin
36773: Tuomioistuimen päätöksestä ilmoittamista
36774: ehdotetaan säännöstä, joka veivoittaisi kemi-
36775: koskeva säännös vastaisi voimassa olevan
36776: kaaleja Suomessa testaavat laboratoriot nou-
36777: myrkkylain 16 §:ää. Menettely koskisi lain 32
36778: dattamaan edellä kuvattuja menettelyjä. Tä-
36779: ja 36 §:ssä tarkoitettujen toiminnanharjoitta-
36780: män lisäksi lakiin ehdotetaan säännöstä siitä,
36781: jien saamia rangaistustuomioita.
36782: että laboratorio voisi hakea lääkintöhallituk-
36783: sesta hyväksymistä valtuutetuksi testauslabora-
36784: torioksi. Lakiehdotuksen mukaan lain valvon-
36785: 11 luku taviranomaisille tarkoitetut tutkimukset kemi-
36786: Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano kaalien ominaisuuksista ja vaikutuksista tulisi
36787: tehdä valtuutetussa testauslaboratoriossa tai
36788: 55 §. Muutoksenhaku. Kunnan viranomai- muussa vastaavassa laboratoriossa. Hyväksy-
36789: sen tekemään päätökseen haettaisiin muutosta mismenettelyä koskevia kansainvälisiä suosi-
36790: lääninoikeudelta valittamalla siten, kuin siitä tuksia ovat antaneet myös lnternational Orga-
36791: on erikseen muutoksenhausta hallintoasioissa nization for Standardization (ISO) ja Interna-
36792: annetussa laissa (154/50) säädetty. tional Laboratory Accreditation Conference
36793: Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimis- (ILAC). Testauslaboratorioiden hyväksyminen
36794: ton päätöksestä valitetaan teknilliselle tarkas- edellyttää myös OECD:n ohjeiden mukaisten
36795: tuskeskukselle. Sen päätökseen haetaan muu- laboratorioiden viranomaisvalvonnan järjestä-
36796: tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tätä mistä.
36797: koskevat säännökset sisältyvät teknillisestä tar- 58 §. Kemikaalirekisteri. Kemikaalirekisteri
36798: kastuskeskuksesta annettuun lakiin (65/84). muodostuisi eri viranomaisten ylläpitämistä
36799: Pykälän 2 momentin mukaan valvontaviran- osarekistereistä. Työsuojeluhallitus ylläpitäisi
36800: omaisen uhkasakon asettamista koskevaan tuoterekisteriä, joka sisältäisi 18 §:ssä ja työ-
36801: päätökseen ei saisi hakea muutosta erikseen, turvallisuuslain 40 a §:ssä tarkoitetut käyttö-
36802: 5 371453D
36803: 34 1988 vp. - HE n:o 93
36804:
36805: turvallisuustiedotteet. Lääkintöhallitus pitäisi tarkastuskeskukselle tai sen piiritoimistolle ai-
36806: uusien aineiden rekisteriä, joka sisältäisi tiedot heutuvien kustannusten kattamiseksi voitaisiin
36807: 20 ja 22 §:n mukaisista uusia aineita koskevista periä maksu. Maksu määräytyisi valtion mak-
36808: ilmoituksista. Vesi- ja ympäristöhallitus ylläpi- superustelain mukaisesti. Eräissä tapauksissa
36809: täisi suojauskemikaalirekisteriä, joka sisältäisi näin määräytyvä maksu saattaisi muodostua
36810: tiedot 27 §:n mukaisesti hyväksytyistä suojaus- kohtuuttoman suureksi suhteessa aineen myyn-
36811: kemikaaleista, 26 §:n 1 momentissa tarkoite- tiin johtuen sen pienestä käyttötarpeesta Suo-
36812: tuista maalin tavoin käytettävistä puunsuoja- messa. Asian käsittelystä vastaavalla viran-
36813: kemikaaleista sekä näitä koskevista ilmoituk- omaisella olisi tällöin oikeus jättää maksu ko-
36814: sista. Edelleen teknillisen tarkastuskeskuksen konaan tai osittain perimättä.
36815: tehtävänä olisi ylläpitää luparekisteriä, joka 61 §. Valtionosuus kunnille. Kemikaalien
36816: sisältäisi tiedot 32 §:n mukaisista teollista kä- valvonta kuuluu jo nykyään paikallisella tasol-
36817: sittelyä koskevista luvista ja ilmoituksista sekä la huomattavilta osin kunnallisille viranomai-
36818: 36 §:ssä tarkoitetuista ilmoituksista sekä tiedot sille, lähinnä kunnan terveyslautakunnalle ja
36819: 39 §:n mukaisista myrkyllisen ja erittäin myr- ympäristönsuojelulautakunnalle. Jotta kunnal-
36820: kyllisen kemikaalin luovuttamista koskevista liset valvontaviranomaiset voisivat suorittaa
36821: ilmoituksista. Tiedot 32 §:ssä tarkoitetuista il- valvontaa tehokkaasti, tulisi niillä olla riittävät
36822: moituksista tallentaisivat rekisteriin teknillisen voimavarat ja niiden edellyttämä valtion talou-
36823: tarkastuskeskuksen piiritoimistot. Kunnan ke- dellinen tuki.
36824: mikaalivalvontaviranomaisen tulisi omalta Tästä syystä ehdotetaan, että kunnan kemi-
36825: osaltaan lähettää tiedot 36 §:ssä tarkoitetuista kaalilain nojalla järjestämään toimintaan so-
36826: ilmoituksista teknillisen tarkastuskeskuksen vellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
36827: piiritoimistolle, joka tallentaisi ne luparekiste- nittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia
36828: riin. (677/82).
36829: Kemikaalirekisteristä, rekisterin sisältämistä 62 §. Yleinen asetuksenantovaltuus. Tämän
36830: osarekistereistä ja niiden käytöstä säädettäisiin pykälän ja lain muiden asetuksenantaa koske-
36831: asetuksella. vien säännösten nojalla on tarkoitus antaa
36832: 59 §. Salassapitovelvo/lisuus. Pykälän mu- tarvittavat alemmanasteiset säännökset ja mää-
36833: kaan kemikaalilain valvontaan tai kemikaalire- räykset. Kemikaalilain nojalla annettaisiin ke-
36834: kisterin hallintoon liittyviä tehtäviä hoitavilla mikaaliasetus, asetus kemikaalien ennakkoval-
36835: henkilöillä olisi salassapitovelvollisuus sellais- vonnasta, asetus kemikaalirekisteristä sekä ase-
36836: ten tehtävässään saamiensa tietojen osalta, jot- tus vaarallisista teollisuuskemikaaleista, joka
36837: ka koskevat yksityisen tai yhteisön taloudellista on tarkoitus antaa myös räjähdysvaarallisista
36838: asemaa tai liike- tai ammattisalaisuutta taikka aineista annetun lain nojalla.
36839: yksityisen henkilökohtaisia oloja. Edellä mai- Pykälän 2 momentin mukaan asianomainen
36840: nittuja seikkoja koskevia tietoja ei saisi antaa ministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa an-
36841: sivulliselle eikä myöskään käyttää yksityiseksi tamaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä ke-
36842: hyödyksi ilman asianomaisen yhteisön tai hen- mikaalilain täytäntöönpanosta ja sen nojalla
36843: kilön suostumusta. annettavien asetusten soveltamisesta, koska
36844: Salassapitovelvollisuus ei estäisi antamasta asetuksissa ei ole mahdollista säännellä kaikkia
36845: toiselle valvontaviranomaiselle valvonnan kan- kysymyksiä riittävän yksityiskohtaisesti.
36846: nalta tarpeellisia tietoja eikä myöskään tietojen
36847: antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaisille ri-
36848: koksen selvittämiseksi. 13 luku
36849: 60 §. Maksut. Käyttöturvallisuustiedotteen, Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
36850: uutta kemikaalia koskevan ilmoituksen, suo-
36851: jauskemikaalin hyväksymishakemuksen, myr- 63 §. Lain voimaantulo. Koska kemikaalila-
36852: kyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaalin ylei- ki olisi puitelakityyppinen, määräytyisi sen si-
36853: seen kulutukseen luovuttamista koskevan il- sältämien velvoitteiden konkreettinen sisältö
36854: moituksen käsittelystä sekä testauslaboratorion suurelta osin vasta sen nojalla annettavissa
36855: hyväksymisestä lääkintöhallitukselle tai vesi- ja asetuksissa ja päätöksissä. Tämän vuoksi eh-
36856: ympäristöhallitukselle aiheutuvien kustannus- dotetaan, että kemikaalilaki tulisi voimaan
36857: ten samoin kuin teollista käsittelyä koskevasta vuoden kuluttua sen antamisesta, jotta tarvit-
36858: lupahakemuksesta tai ilmoituksesta teknilliselle tavat alempiasteiset säädökset ehdittäisiin vai-
36859: 1988 vp. - HE n:o 93 35
36860:
36861: mistella ja antaa. Siirtymäkausi helpottaisi ten hyväksymistä myrkkylaissa tarkoitettujen
36862: myös eräiden lain sisältämien uusien velvoittei- puutavaran suojausmyrkkyjen lisäksi sellaisille
36863: den voimaansaattamista. puunsuojakemikaaleille, jotka eivät ole myrk-
36864: Lain 12 §:ssä tarkoitettuja ympäristölle vaa- kyjä. Tällaisia arvioidaan olevan käytössä run-
36865: rallisia kemikaaleja koskevat luokitusperusteet saat kymmenen erilaista valmistetta. Hyväksy-
36866: ovat yksityiskohdissaan vasta muotoutumassa mismenettely laajenisi koskemaan myös liman-
36867: kansainvälisesti. Asiaa valmistellaan muun mu- torjuntakemikaaleja sekä sellaisia suojauske-
36868: assa pohjoismaisena yhteistyönä ja Euroopan mikaaleja, joita ei ole luokiteltu terveydelle
36869: Yhteisössä. Tarkoitus on, että ympäristölle vaarallisiksi. Tämän vuoksi olisi tarpeen siirty-
36870: vaarallisia aineita koskevat lain säännökset mäkausi, jonka kuluessa tällaisten lain voi-
36871: saatettatsun voimaan asetuksella sitten kun maan tullessa käytössä olevien suojauskemi-
36872: luokitusperusteet ovat kansainvälisesti selkiin- kaalien valmistajien tai maahantuojien olisi
36873: tyneet. haettava valmisteelle hyväksymistä. Tällaisia
36874: Kemikaalilain voimaan tullessa voimassa kemikaaleja saisi käyttää ilman kemikaalilain
36875: olevia myrkkyasetuksen nojalla annettuja sosi- mukaista hyväksymistä siihen asti, kunnes vesi-
36876: aali- ja terveysministeriön päätöksiä myrkky- ja ympäristöhallitus on ne joko hyväksynyt tai
36877: jen merkitsemisestä ja luokituksesta olisi nou- tehnyt hyväksymishakemuksesta hylkäävän
36878: datettava edelleen, kunnes kemikaalilain nojal- päätöksen. Vastaavat siirtymäsäännökset kos-
36879: la annetaan vastaavat uudet päätökset. Tällai- kisivat ilmoituksen tekemistä maalin tavoin
36880: sia sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä käytettävistä puunsuojakemikaaleista.
36881: ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministe- 67 §. Ilmoitus terveydelle vaarallisen kemi-
36882: riön päätös myrkkyluettelosta sekä terveydelle kaalin valmistuksesta ja maahantuonnista
36883: vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjär- myyntiä varten. Voimassa olevat myrkkylain
36884: jestelmästä (383/83), sosiaali- ja terveysminis- säännökset edellyttävät ensimmäisen ja toisen
36885: teriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheutta- luokan myrkyn kaupan harjoittajalta kauppa-
36886: vista aineista sekä niiden merkinnöistä ja lupaa. Samoin valmistaminen ja siihen rinnas-
36887: myrkkyluokituksesta (1060/83), sosiaali- ja ter- tettava pakkaaminen kulutukseen luovuttamis-
36888: veysministeriön päätös maalituotteiden merkit- ta varten on edellyttänyt viranomaislupaa riip-
36889: semisestä ja myrkkyluokituksesta (738/85) pumatta toiminnan laajuudesta. Kysymyksessä
36890: sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätös ter- olevien lupien on katsottu vastaavan ehdotetun
36891: veydelle vaarallisen jätteen merkitsemisestä kemikaalilain mukaista ilmoitusta niin hyvin,
36892: (830/85). että ne ehdotetaan jätettäviksi sellaisenaan voi-
36893: 64 §. Myrkkyä sekä myrkyllistä ainetta ja maan. Ehdotuksen 36 §:ssä tarkoitettu ilmoi-
36894: valmistetta koskevien säännösten soveltami- tus tulisi näin ollen tehtäväksi vain sellaisesta
36895: nen. Useissa edelleen voimaan jäävissä sään- toiminnasta, jolla ei ole myrkkysäännöksissä
36896: nöksissä ja määräyksissä viitataan myrkkyla- tarkoitettua lupaa. Ilmoituksen tekemistä var-
36897: kiin tai siinä tarkoitettuun myrkkyyn. Jotta ten on katsottu tarpeelliseksi antaa toiminnan-
36898: nämä säännökset ja määräykset olisivat edel- harjoittajalle yhden vuoden siirtymäaika, jon-
36899: leen toimivia ja soveltamiskelpoisia ilman nii- ka kuluessa myynti-ilmoitus tulisi tehdä ter-
36900: den sanamuodon muuttamista, tulisi kemikaa- veyslautakunnalle. Siirtymäaika on harkittu
36901: lilakiin sisältyä säännös joka kytkisi myrkky- tarpeelliseksi, koska ilmoitusvelvollisuuden pii-
36902: käsitteen uuteen terveydelle vaarallisen kemi- riin tulisi sellaisia terveydelle vaarallisten kemi-
36903: kaalin käsitteeseen. kaalien tuottajia, jotka ovat tähän saakka
36904: 65 §. Käyttöturvallisuustiedotteen antami- voineet toimia ilman viranomaislupia.
36905: nen. Kemikaalilain säätäminen ei oleellisesti Aikaisemmilla luvilla toimivat toiminnan-
36906: laajentaisi velvollisuutta laatia vaarallisesta ke- harjoittajat tulisivat näin ollen kunnan kemi-
36907: mikaalista käyttöturvallisuustiedote, koska kaalivalvontaviranomaisen valvonnan piiriin
36908: pääosasta kemikaaleja on laadittu ja toimitettu vähitellen sitä mukaa kun niiden toiminnassa
36909: työsuojeluhallitukselle käyttöturvallisuustiedo- tapahtuu sellaisia muutoksia, että ne edellyttäi-
36910: te työturvallisuuslain nojalla annettujen mää- sivät valvontaviranomaiselle tehtävää uuden
36911: räysten mukaisesti. Tämän vuoksi siirtymäkau- lain mukaista ilmoitusta.
36912: den ei tarvitsisi olla kovin pitkä. Pykälässä tarkoitetun toiminnan tulisi muu-
36913: 66 §. Suojauskemikaalin ennakkohyväksy- toin täyttää sitä koskevat kemikaalilain sään-
36914: minen. Kemikaalilaki edellyttäisi viranomais- nösten mukaiset vaatimukset. Kunnan kemi-
36915: 36 1988 vp. - HE n:o 93
36916:
36917: kaalivalvontaviranomaiselle on tästä syystä 70 §. Vireillä olevien asioiden käsittely. Lain
36918: katsottu aiheelliseksi varata mahdollisuus voimaan tullessa myrkkylain mukaisesti vireillä
36919: puuttua toimintaan, jos siitä osoittautuisi ai- olevat asiat on tarkoitus käsitellä loppuun
36920: heutuvan terveyshaittoja. Kunnan kemikaali- myrkkylaissa säädetyllä tavalla.
36921: valvontaviranomainen voisi tästä syystä tarvit-
36922: taessa määrätä tehtäväksi 36 §:ssä tarkoitetun
36923: ilmoituksen tai antaa terveyshaittojen ehkäise- 1.2. Laki torjunta-ainelain 4 §:n muuttami-
36924: miseksi toimintaa koskevia määräyksiä. sesta
36925: 68 §. Teollista käsittelyä ja varastointia kos-
36926: keva lupa ja ilmoitus. Myös teollisen käsittelyn Kemikaalilakiin ei ole tarkoitus sisällyttää
36927: ja varastoinoin osalta on katsottu mahdollisek- torjunta-aineiden ennakkohyväksymistä koske-
36928: si vapauttaa jo toiminnassa olevat laitokset via säännöksiä. Sen sijaan on tarkoituksena
36929: luvan hakemisesta tai ilmoituksen tekemisestä, edelleenkin säilyttää myrkyllisten ja lievästi
36930: jos niillä on jo ennestään toiminnalleen sellai- myrkyllisten torjunta-aineiden osalta nykyinen
36931: nen lupa tai hyväksyminen, jonka yhteydessä käytäntö, jossa niiden kaupanpitoa, säilytystä
36932: on selvitetty laitosten tekninen turvallisuus. ja luovutusta koskisivat asianomaiset kemikaa-
36933: Tällaiset laitokset tulisivat kemikaalilain mu- lilain ja -asetuksen säännökset.
36934: kaiseen valvontajärjestelmään sitä mukaa, kun Nykyisessä myrkkylaissa on säädetty julista-
36935: niissä tapahtuu 32 §:n 3 momentissa tarkoitet- mismenettely, joka koskee myrkyllisiä ja lie-
36936: tuja olennaisia muutoksia, jotka edellyttävät västi myrkyllisiä torjunta-aineita (2 §). Tor-
36937: ilmoittamista viranomaiselle. junta-ainelaissa on vastaavasti viittaus julista-
36938: mismenettelyyn (4 § 1 mom.) ja tämän lisäksi
36939: Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten ai-
36940: torjunta-aineasetuksessa on useita viittauksia
36941: neiden teollisen käsittelyn ja varastoinoin osal-
36942: ta lupa- ja ilmoitusvelvollisuus laajenisi verrat- myrkkylakiin ja myrkkyasetukseen: julistamis-
36943: menettely (9 §), merkintä (14 §), säilytys ja
36944: tuna nykyisiin säännöksiin. Tästä syystä olisi
36945: kaupanpito (17 §), luovuttaminen (18 §) ja
36946: tarpeen varata kohtuullinen siirtymäaika, jon-
36947: kaasutukset (20 §).
36948: ka kuluessa uudet lupa- ja ilmoitusvelvolliset
36949: Torjunta-ainelain 4 §:n 1 momentista pois-
36950: voisivat ilmoittaa toiminnastaan asianomaiselle
36951: tettaisiin vaatimus myrkkylain mukaisesta ju-
36952: valvontaviranomaiselle. listamisesta torjunta-aineen rekisteröinnin edel-
36953: Jo ennen kemikaalilain voimaantuloa toimi- lytyksenä.
36954: vien laitosten tulisi muutoin täyttää kemikaali-
36955: lain säännösten mukaiset vaatimukset. Teknil-
36956: lisellä tarkastuskeskuksella olisi tästä syystä 2. Tarkemmat säännökset ja mää-
36957: mahdollisuus puuttua pykälässä tarkoitettuun räykset
36958: toimintaan, jos siitä osoittautuu aiheutuvan
36959: ilmeistä vaaraa ihmisille tai ympäristölle, kun Kemikaalilain nojalla on tarkoitus antaa kol-
36960: on kysymys laajamittaisesta teollisesta käsitte- me asetusta. Asetuksessa vaarallisista teolli-
36961: lystä ja varastoinnista. Sama oikeus olisi myös suuskemikaaleista määriteltäisiin tarkemmin
36962: teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolla teollisen käsittelyn yleiset turvallisuusvaati-
36963: sen valvontaan kuuluvissa kohteissa. mukset, rajattaisiin yksityiskohtaisemmin lu-
36964: 69 §. Vähittäismyynnissä olevat myrkylliset paa tai ilmoitusta edellyttävät toiminnat, mää-
36965: ja erittäin myrkylliset kemikaalit. Kemikaali- riteltäisiin lupahakemusten ja ilmoitusten sisäl-
36966: lain 39 §:ssä on uutena velvoitteena ilmoitus tövaatimukset, muut lupa- ja ilmoitusmenette-
36967: vähittäismyyntiin luovutettavasta myrkyllisestä lyjen yksityiskohdat, lupien ja ilmoitusten joh-
36968: ja erittäin myrkyllisestä kemikaalista. Koska dosta tehtävät tarkastukset sekä annettaisiin
36969: vähittäismyynnissä pidetään tällä hetkellä aina- muutkin lain toimeenpanon kannalta tarpeelli-
36970: kin eräitä myrkyllisiä kemikaaleja, on katsottu set määräykset.
36971: aiheelliseksi, että niistä olisi tehtävä ilmoitus Kahdessa muussa asetuksessa olisivat sää-
36972: viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantu- dökset terveydelle vaarallisten kemikaalien luo-
36973: losta. Tällaisia kemikaaleja saisi kuitenkin kituksesta ja kemikaalien merkinnöistä ja pääl-
36974: edelleen luovuttaa vähittäismyyntiin, jollei lää- lyksistä, uusien aineiden ennakkoilmoitukses-
36975: kintöhallitus tehdyn ilmoituksen perusteella ta, suojauskemikaalien ennakkohyväksynnäs-
36976: toisin määrää. tä, terveydelle vaarallisten kemikaalien valmis-
36977: 1988 vp. - HE n:o 93 37
36978:
36979: tuksesta ja maahantuonnista myyntiä varten, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36980: terveydelle vaarallisen kemikaalin luovuttami- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
36981: sesta vähittäismyyntiin, kiellettyjen ja voimak- tukset:
36982: kaasti rajoitettujen kemikaalien maastaviennis-
36983: tä, kemikaalirekisteristä sekä kemikaalineuvot-
36984: telukunnasta.
36985:
36986:
36987:
36988:
36989: 1.
36990: Kemikaalilaki
36991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36992:
36993: 1 luku 3) kosmeettisista valmisteista annetussa ase-
36994: Yleiset säännökset tuksessa (456177) tarkoitettuja kosmeettisia
36995: valmisteita;
36996: 1§ 4) räjähdysvaarallisista aineista annetussa
36997: Lain tarkoitus laissa (263/53) tarkoitettuja räjähdystarvikkei-
36998: ta eikä niiden valmistusta;
36999: Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä ja 5) radioaktiivisia aineita eikä niiden valmis-
37000: torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ym- tusta;
37001: päristöhaittoja. 6) kemikaalien kuljettamista tiellä, rautatiel-
37002: Lain 18, 20 ja 27 §:n tarkoituksena on myös lä, ilma-aluksessa, aluksessa tai postissa; eikä
37003: kemikaalien aiheuttaman palo- ja räjähdysvaa-
37004: 7) Suomen alueen kautta kuljetettavia kemi-
37005: ran sekä 31-35 §:n tarkoituksena niiden ai-
37006: kaaleja silloin, kun niitä ei varastoida tai
37007: heuttamien omaisuusvahinkojen ehkäiseminen.
37008: muuten käsitellä maassamme.
37009: Siitä, mitä tässä laissa tarkoitetaan kemikaa-
37010: lilla, säädetään 10 §:ssä.
37011: 3§
37012: 2§ Suhde eräisiin säädöksiin
37013: Lain soveltamisala Tätä lakia ei sovelleta torjunta-aineisiin, lan-
37014: Tämä laki koskee kemikaaleja sekä niiden noitteisiin ja rehun lisäaineisiin siltä osin kuin
37015: valmistusta, maahantuontia, maastavientiä ja niistä säädetään torjunta-ainelaissa (327 /69),
37016: varastointia, myyntiä ja muuta luovuttamista, rehulaissa (376/86) ja lannoitelaissa (377 /86).
37017: hallussapitoa ja säilyttämistä, teknistä ja muu- Kemikaalien ympäristöön pääsemisen rajoit-
37018: ta käyttöä, testaamista sekä muuta näihin rin- tamisesta ja päästöjen puhdistamisesta on voi-
37019: nastettavaa kemikaalien käsittelyä. massa, mitä vesilaissa (264/61), meren pilaan-
37020: Lain 44 §:ää sovelletaan myös kemikaalia tumisen ehkäisemisestä annetussa laissa (298/
37021: sisältäviin sekä sillä käsiteltyihin tuotteisiin ja 79) ja ilmansuojelulaissa (67 /82) säädetään.
37022: tarvikkeisiin. Kemikaalista muodostuvan jätteen käsittelystä
37023: Tämä laki ei kuitenkaan koske: ja muusta jätehuollosta on lisäksi voimassa,
37024: 1) lääkelaissa (395/87) tarkoitettuja lääkkei- mitä jätehuoltolaissa (673178) säädetään.
37025: tä; Kuluttajansuojelusta on lisäksi voimassa,
37026: 2) alkoholilaissa (459/68) tarkoitettuja alko- mitä tuoteturvallisuuslaissa (914/86) ja elintar-
37027: holijuomia ja väkiviinaa eikä niiden valmistus- vikelaissa (526/41) sekä niiden nojalla sääde-
37028: ta; tään.
37029: 38 1988 vp. - HE n:o 93
37030:
37031: Työntekijän suojelemiseksi on lisäksi voi- lista käsittelyä ja varastointia koskevien sään-
37032: massa, mitä työturvallisuuslaissa (299/58) ja nösten ja määräysten noudattamista.
37033: muutoin säädetään.
37034: 7 §
37035: 2 luku Paikalliset valvontaviranomaiset
37036: Valvontaviranomaiset Kunnassa tämän lain ja sen nojalla annettu-
37037: 4§ jen säännösten ja määräysten noudattamista
37038: valvoo kunnanhallitus, jollei tehtävää ole joh-
37039: Ministeriöt valvontaviranomaisina tosäännössä määrätty jollekin lautakunnalle
37040: Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- (kunnan kemikaalivalvontaviranomainen). Teh-
37041: nösten ja määräysten noudattamista koskevan tävä voidaan antaa myös kuntainliiton hoidet-
37042: valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu: tavaksi.
37043: 1) sosiaali- ja terveysministeriölle kemikaa- 8§
37044: lien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemi-
37045: sen ja torjumisen osalta; sekä Erityiset valvontaviranomaiset
37046: 2) ympäristöministeriölle kemikaalien ai- Työsuojeluhallitus osallistuu tämän lain
37047: heuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja säännösten noudattamista koskevaan valvon-
37048: torjumisen osalta. taan siten kuin jäljempänä säädetään.
37049: Kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluu Kemikaalien maahantuontia ja maastavien-
37050: kuitenkin terveydelle ja ympäristölle vaarallis- tiä koskevien säännösten noudattamista valvoo
37051: ten kemikaalien teollista käsittelyä ja varas- myös tullilaitos siten kuin siitä asetuksella tar-
37052: tointia koskevien säännösten ja määräysten kemmin säädetään.
37053: noudattamista koskevan valvonnan ylin johto
37054: Valvontaviranomaisista puolustusvoimissa
37055: ja ohjaus.
37056: voidaan säätää asetuksella.
37057: 5§
37058: 9§
37059: Valvontaviranomaiset keskushallinnossa
37060: Asetuksenantovaltuus
37061: Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
37062: nösten ja määräysten noudattamista koskeva Tarkemmat säännökset valvontaviranomais-
37063: ylin valvonta kuuluu: ten tehtävistä ja yhteistyöstä annetaan asetuk-
37064: 1) lääkintöhallitukselle kemikaalien aiheut- sella.
37065: tamien terveyshaittojen ehkäisemisen ja torju-
37066: misen osalta; sekä
37067: 2) vesi- ja ympäristöhallitukselle kemikaa- 3 luku
37068: lien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäise- Määritelmät
37069: misen ja torjumisen osalta.
37070: Teknilliselle tarkastuskeskukselle kuuluu 10§
37071: kuitenkin terveydelle ja ympäristölle vaarallis- Kemikaali
37072: ten kemikaalien teollista käsittelyä ja varas-
37073: tointia koskevien säännösten ja määräysten Tässä laissa tarkoitetaan kemikaalilla alkuai-
37074: noudattamista koskeva ylin valvonta. neita ja niiden kemiallisia yhdisteitä sellaisina
37075: kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuo-
37076: 6§ tettuina (aineet) sekä kahden tai useamman
37077: aineen seoksia (valmisteet).
37078: Alueelliset valvontaviranomaiset
37079: Lääninhallitus ohjaa ja valvoo kuntien toi- 11 §
37080: mintaa tämän lain säännösten noudattamista Terveydelle vaarallinen kemikaali
37081: koskevassa valvonnassa.
37082: Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto Tässä laissa tarkoitetaan terveydelle vaaralli-
37083: valvoo terveydelle ja ympäristölle vaarallisten sella kemikaalilla kemikaalia, joka elimistöön
37084: kemikaalien laajamittaista ja keskisuurta teol- joutuessaan voi aiheuttaa kemiallisten ominai-
37085: 1988 vp. - HE n:o 93 39
37086:
37087: suuksiensa vuoksi jo vähäisenä määränä hait- maasta, varastoi, luovuttaa, pitää hallussa,
37088: taa ihmisen terveydelle. säilyttää, käyttää tai muulla tässä laissa tarkoi-
37089: Terveydelle vaarallinen kemikaali luokitel- tetulla tavalla käsittelee kemikaalia.
37090: laan sen vaikutuksen mukaan erittäin myrkylli-
37091: seksi, myrkylliseksi, haitalliseksi, syövyttäväksi
37092: tai ärsyttäväksi kemikaaliksi. 4 luku
37093: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet
37094: terveydelle vaarallisen kemikaalin luokituspe-
37095: rusteista. 15 §
37096: Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa luet- Huolehtimisvelvollisuus
37097: telon yleisimmistä terveydelle vaarallisista ai-
37098: neista. Kemikaalin valmistuksessa, maahantuonnis-
37099: Lääkintöhallitus ratkaisee tarvittaessa yksit- sa ja muussa tässä laissa tarkoitetussa kemi-
37100: täistapauksessa, onko kemikaali terveydelle kaalin käsittelyssä on noudatettava kemikaalin
37101: vaarallinen sekä miten terveydelle vaarallinen määrä ja vaarallisuus huomioon ottaen riittä-
37102: kemikaali luokitellaan. vää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja
37103: ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
37104: 12 § Mikäli tässä laissa tarkoitettu, huolimaton
37105: Ympäristölle vaarallinen kemikaali tai varomaton kemikaalin käsittely aiheuttaa
37106: rakenteiden tai ympäristön saastumista, toi-
37107: Tässä laissa tarkoitetaan ympäristölle vaaral- minnanharjoittajan tai saastumisen muun ai-
37108: lisella kemikaalilla kemikaalia, joka ympäris- heuttajan tulee huolehtia rakenteiden ja ympä-
37109: töön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä ristön puhdistamisesta sellaiseen kuntoon, ettei
37110: määränä ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle. niistä enää aiheudu vaaraa terveydelle tai ym-
37111: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset päristölle.
37112: siitä, millä perusteilla kemikaali katsotaan ym-
37113: päristölle vaaralliseksi. 16 §
37114: Ympäristöministeriö vahvistaa luettelon ylei- Selvilläolovelvollisuus
37115: simmistä ympäristölle vaarallisista aineista.
37116: Vesi- ja ympäristöhallitus ratkaisee tarvitta- Kemikaalin valmistajan ja maahantuojan on
37117: essa yksittäistapauksessa, onko kemikaali ym- hankittava valmistamaosa tai maahan tuoman-
37118: päristölle vaarallinen. sa kemikaalin fysikaalisista ja kemiallisista
37119: ominaisuuksista sekä sen terveys- ja ympäristö-
37120: 13 § vaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella
37121: Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi saatavissa ja jotka ovat riittävät tässä laissa
37122: tarkoitettuun kemikaalin käsittelyyn liittyvien
37123: Tässä laissa tarkoitetaan kemikaalien teolli- terveys- ja ympäristövaarojen arvioimiseksi ja
37124: sella käsittelyllä kemikaalien valmistusta, tek- kemikaalin mer kitsemiseksi.
37125: nistä käyttöä, kuten toimintaa, jossa kemikaa-
37126: lia käytetään kemiallisessa prosessissa raaka- 17 §
37127: tai apuaineena tai jossa kemikaali syntyy väli- Päällys ja merkinnät
37128: tuotteena, sekä muuta vastaavaa käsittelyä.
37129: Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja
37130: jaetaan toiminnan lajin sekä kemikaalien mää- luovuttajan on huolehdittava siitä, että päällys,
37131: rän mukaan ottaen huomioon kemikaalien jossa kemikaali luovutetaan, on kestävä ja
37132: vaarallisuus sekä käsittelyolosuhteet laajamit- turvallinen.
37133: taiseen, keskisuureen ja vähäiseen teolliseen Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja
37134: käsittelyyn ja varastointiin. luovuttajan on huolehdittava siitä, että pääl-
37135: lyksessä, jossa kemikaali luovutetaan, on tur-
37136: 14 § vallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, varoi-
37137: Toiminnanharjoittaja tusmerkinnät ja käyttöohjeet.
37138: Jollei kemikaalia luovuteta pakattuna 2 mo-
37139: Tässä laissa tarkoitetaan toiminnanharjoitta- mentissa tarkoitettuun päällykseen, kemikaalin
37140: jalla sitä, joka valmistaa, tuo maahan, vie valmistajan, maahantuojan ja luovuttajan on
37141: 40 1988 vp. - HE n:o 93
37142:
37143: huolehdittava siitä, että vastaanottaja saa 5 luku
37144: muulla tavoin 2 momentissa tarkoitetut tiedot,
37145: Ilmoitus uudesta aineesta
37146: varoitukset ja ohjeet.
37147: 20 §
37148: 18 § Ilmoitusvelvollisuus
37149: Käyttöturvallisuustiedote Valmistajan tai maahantuojan on tehtävä
37150: lääkintöhallitukselle ilmoitus uudesta aineesta
37151: Kemikaalin valmistajan tai maahantuojan ennen sen maahantuonnin, myynnin tai muun
37152: on laadittava kemikaalista käyttöturvallisuus- luovuttamisen aloittamista. Ilmoitus on tehtä-
37153: tiedote, jos: vä myös valmisteen sisältämästä uudesta ai-
37154: 1) kemikaali on terveydelle tai ympäristölle neesta.
37155: vaarallinen kemikaali, palava neste tai muu Aine katsotaan uudeksi, jos se ei ole ollut
37156: räjähdysvaarallinen kemikaali; tai käytössä ennen tämän lain voimaantuloa. Sosi-
37157: 2) kemikaali sisältää muutoin siinä määrin aali- ja terveysministeriö määrää tarkemmin,
37158: terveydelle tai ympäristölle vaarallista ainetta, mitä aineita ilmoitusvelvollisuus koskee. Täl-
37159: että sen käsittelystä voi aiheutua vaaraa tervey- löin se voi määrätä, että jokin aine jää ilmoi-
37160: delle tai ympäristölle. tusvelvollisuuden ulkopuolelle, jos sitä voidaan
37161: Kemikaalin valmistajan tai maahantuojan pitää perusteltuna ottaen huomioon aineen
37162: tulee lähettää käyttöturvallisuustiedote työsuo- käytön ulkomailla.
37163: jeluhallitukselle tarkastettavaksi ennen kemi- Ilmoituksessa on esitettävä tiedot uudesta
37164: kaalin luovuttamista myyntiin tai ottamista aineesta, sen ominaisuuksista ja käytöstä.
37165: käyttöön.
37166: Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja 21 §
37167: luovuttajan on annettava 1 momentissa tarkoi- Luovutusrajoitukset
37168: tetun kemikaalin vastaanottajalle käyttöturval-
37169: lisuustiedote, jos kyseinen kemikaali on tarkoi- Uutta ainetta tai sitä sisältävää valmistetta ei
37170: tettu käytettäväksi teollisessa toiminnassa tai saa luovuttaa ennen kuin on kulunut 45 vuoro-
37171: muutoin ammatissa. kautta 20 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemi-
37172: Kemikaalista on laadittava uusi käyttötur- sestä. Lääkintöhallitus voi sallia myynnin ja
37173: vallisuustiedote, jos tiedot kemikaalin vaaralli- käytön ennen määräajan päättymistä.
37174: sista ominaisuuksista tai muut tiedotteessa esi- Jos lääkintöhallitus kehottaa ilmoituksen te-
37175: tettävät tiedot oleellisesti muuttuvat. kijää täydentämään puutteellista ilmoitusta, 1
37176: Asetuksella voidaan myöntää poikkeuksia momentissa tarkoitettu määräaika alkaa siitä,
37177: käyttöturvallisuustiedotteen laatimis- ja anta- kun täydennetty ilmoitus on saapunut lääkin-
37178: misvelvollisuudesta. töhallitukseen.
37179:
37180: 22 §
37181: Muutosilmoitus
37182: 19 § Valmistajan tai maahantuojan on tehtävä
37183: Asetuksenantovaltuus lääkintöhallitukselle muutosilmoitus, jos hän
37184: saa uutta tietoa 20 §:ssä tarkoitetusta aineesta
37185: Tarkemmat säännökset kemikaalin luovutta- tai sen terveys- ja ympäristövaikutuksista taik-
37186: misesta, hallussapidosta ja säilyttämisestä, ke- ka jos aineen tai sitä sisältävän valmisteen
37187: mikaalin päällyksestä, siihen tehtävistä merkin- käyttötarkoitus tai valmistus- ja maahantuonti-
37188: nöistä, 17 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tie- määrät muuttuvat olennaisesti.
37189: donantovelvollisuudesta sekä käyttöturvalli-
37190: suustiedotteesta annetaan asetuksella. Asetuk- 23 §
37191: sella voidaan lisäksi säätää, että sosiaali- ja Lisätiedot
37192: terveysministeriö antaa yksityiskohtaisia mää-
37193: räyksiä kemikaaleja koskevista varoitusmer- Lääkintöhallitus voi velvoittaa uuden aineen
37194: kinnöistä ja kemikaalien päällyksistä sekä ke- tai sitä sisältävän valmisteen valmistajan ja
37195: mikaalien luokituksesta. maahantuojan toimittamaan ilmoituksessa
37196: 1988 vp. - HE n:o 93 41
37197:
37198: vaadittavien tietojen lisäksi tarvittavia tietoja kuin kemikaali luovutetaan myyntiin tai ote-
37199: aineesta ja sen ominaisuuksista ja vaikutuksis- taan käyttöön.
37200: ta sekä tekemään uusia selvityksiä näistä sei- Suojauskemikaalia saa valmistaa ja luovut-
37201: koista, jos se katsotaan välttämättömäksi ai- taa ilman ennakkohyväksymistä, jos se on
37202: neesta aiheutuvan vaaran arvioimiseksi. tarkoitettu yksinomaan maasta vietäväksi. Täl-
37203: laisen suojauskemikaalin valmistuksesta on il-
37204: 24 § moitettava vesi- ja ympäristöhallitukselle.
37205: Asetuksenantovaltuus Vastaavasti saa ilman ennakkohyväksymistä
37206: tehdä suojauskemikaalilla kokeita sen ominai-
37207: Tarkemmat säännökset uusista aineista teh- suuksien, vaikutusten ja käyttökelpoisuuden
37208: tävistä ilmoituksista annetaan asetuksella. Ase- selvittämiseksi. Tällaisista kokeista on ilmoitet-
37209: tuksella voidaan myöntää ilmoitusvelvollisuut- tava vesi- ja ympäristöhallitukselle, jollei ky-
37210: ta koskevia poikkeuksia sekä säätää, että sosi- seessä ole laboratoriokoe tai muu vastaava
37211: aali- ja terveysministeriö antaa tarkempia mää- vähäinen koe.
37212: räyksiä ilmoituksista.
37213: 27 §
37214: 6 luku Ennakkohyväksymisen edellytykset
37215: Suojauskemikaalin ennakkohyväksyminen Kemikaali on hyväksyttävä käytettäväksi
37216: 25 § suojauskemikaalina, jos se on käyttötarkoituk-
37217: seensa sopiva eikä kemikaali eivätkä sillä käsi-
37218: Hyväksyttämisvelvollisuus tellyt tuotteet kemikaalia ohjeiden mukaan
37219: käytettäessä aiheuta ilmeistä haittaa terveydelle
37220: Valmistajan tai maahantuojan on hankittava tai ympäristölle.
37221: vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksyminen ke-
37222: mikaalille (ennakkohyväksyminen), joka on Hyväksyessään suojauskemikaalin vesi- ja
37223: tarkoitettu käytettäväksi: ympäristöhallitus vahvistaa sen käyttötarkoi-
37224: 1) puutavaran käsittelyyn suojaamaan sitä tuksen ja käyttöohjeet. Hyväksyruispäätökseen
37225: haitallisten eliöiden aiheuttamaita pilaantumi- voidaan liittää tarpeellisia ehtoja ja ohjeita.
37226: selta tai tuholta (puunsuojakemikaali); taikka Hyväksyruispäätös voidaan antaa määräajaksi.
37227: 2) jäähdytys- ja kiertovesijärjestelmässä eh-
37228: käisemään haitallisten pieneliöiden kasvun ai- 28 §
37229: heuttamaa limoittumista ja tukkeutumista tai Ennakkohyväksymisen peruuttaminen
37230: selluloosamassan suojaamiseen haitallisten eli-
37231: öiden aiheuttamaita pilaantumiselta ja tuholta Vesi- ja ympäristöhallitus voi peruuttaa en-
37232: (/imantorjuntakemikaalt). nakkohyväksymisen tai muuttaa sen ehtoja,
37233: Puunsuojakemikaalia tai limantorjuntakemi- jos hyväksyruispäätöksen jälkeen osoittautuu,
37234: kaalia (suojauskemikaali) ei saa valmistaa, tuo- että suojauskemikaali ei enää täytä 27 §:n 1
37235: da maahan, luovuttaa myyntiin eikä käyttää momentin mukaisia hyväksymisen edellytyksiä
37236: ilman ennakkohyväksymistä. tai hyväksyruispäätökseen liitettyjä ehtoja.
37237: Hyväksyttyä suojauskemikaalia saa käyttää
37238: vain hyväksyttyyn tarkoitukseen ja noudattaen 29 §
37239: vahvistettuja käyttöohjeita. Ilmoituksen käsittely
37240: 26 § Vesi- ja ympäristöhallitus voi 26 §:n 1 tai 3
37241: Ilmoitusvelvollisuus momentissa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan
37242: antaa terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi-
37243: Mikäli puunsuojakemikaali on tarkoitettu seksi tarvittavia määräyksiä ja ohjeita suojaus-
37244: käytettäväksi maalin tavoin, sitä saa valmistaa kemikaalista.
37245: ja tuoda maahan ilman ennakkohyväksymistä. Mitä 28 §:ssä säädetään ennakkohyväksymi-
37246: Tällaisen puunsuojakemikaalin valmistajan tai sen peruuttamisesta, koskee vastaavasti 26 §:n
37247: maahantuojan on tehtävä ilmoitus vesi- ja 1 momentissa tarkoitetun puunsuojakemikaa-
37248: ympäristöhallitukselle 45 vuorokautta ennen lin käytön kieltämistä ja rajoittamista.
37249: 6 3714530
37250: 42 1988 vp. - HE n:o 93
37251:
37252: 30 § tuksen teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoi-
37253: Asetuksenantovaltuus mistolle.
37254: Toiminnanharjoittajan tulee tehdä 1 ja 2
37255: Tarkemmat säännökset suojauskemikaalin momentissa tarkoitettua toimintaa koskevista
37256: ennakkohyväksymisestä ja käytöstä annetaan olennaisista muutoksista ilmoitus asianomaisel-
37257: asetuksella. Asetuksella voidaan myöntää le valvontaviranomaiselle.
37258: poikkeuksia hyväksyttämis- ja ilmoitusvelvolli-
37259: suudesta sekä säätää, että ympäristöministeriö 33 §
37260: voi antaa niistä tarkempia määräyksiä. Luvan myöntämisen edellytykset ja
37261: ilmoituksen käsittely
37262: 7 luku Edellytyksenä 32 §:ssä tarkoitetun luvan
37263: myöntämiselle on, että toiminnassa on otettu
37264: Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen huomioon 31 §:n mukaiset vaatimukset. Lu-
37265: kemikaalin teollinen käsittely ja varastointi
37266: paan voidaan liittää näiden vaatimusten täyttä-
37267: sekä luovuttaminen
37268: miseksi tarpeellisia ehtoja. Saatuaan 32 §:n 2
37269: Teollinen käsittely ja varastointi momentissa tarkoitetun ilmoituksen teknillisen
37270: tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi antaa toi-
37271: 31 § mintaa koskevia 31 §:n mukaisten vaatimusten
37272: Yleiset vaatimukset täyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä.
37273: Teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoi-
37274: Toiminnanharjoittajan on noudatettava ke- misto voi peruuttaa antamansa teollista käsitte-
37275: mikaalin teollisessa käsittelyssä ja varastoinnis- lyä tai varastointia koskevan luvan määräajak-
37276: sa sellaista huolellisuutta ja varovaisuutta, jota si tai kokonaan, jos toiminta ei täytä 31 §:n
37277: voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huo- mukaisia tai lupaan liitetyissä ehdoissa asetet-
37278: mioon kemikaalin määrän, vaarallisuuden ja tuja vaatimuksia taikka jos toiminnassa muu-
37279: käsittelyolosuhteet. toin menetellään olennaisesti tämän lain tai sen
37280: Kemikaaleja teollisesti käsittelevien ja varas- nojalla annettujen säännösten tai määräysten
37281: toivien laitosten sijoituksessa tulee ottaa huo- vastaisesti.
37282: mioon onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-,
37283: ympäristö- ja omaisuusvahinkojen vaara. 34 §
37284: Laitosten, varastojen, rakennusten ja lait-
37285: teistojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee Vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin
37286: ottaa huomioon vahinkojen estämiseksi tarvit- valvonta
37287: tavat rakenteelliset ja muut tekniset vaatimuk- Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen val-
37288: set. voo terveydelle ja ympäristölle vaarallisen ke-
37289: Laitoksia ja varastoja käytettäessä tulee mikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varas-
37290: huolehtia rakenteiden ja laitteistojen kunnosta tointia kunnassa. Kunnan kemikaalivalvontavi-
37291: siten, että niissä ei käytön aikana pääse tapah- ranomainen voi antaa toimintaa koskevia tar-
37292: tumaan muutoksia, jotka lisäisivät henkilö-, peellisia määräyksiä 31 §:n mukaisten vaati-
37293: ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa. musten täyttämiseksi.
37294:
37295: 32 § 35 §
37296: Luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus Asetuksenantovaltuus
37297: Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemi- Tarkemmat säännökset terveydelle ja ympä-
37298: kaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja va- ristölle vaarallisten kemikaalien teollisesta kä-
37299: rastointia saa harjoittaa vain teknillisen tarkas- sittelystä ja varastoinnista, 32 §:ssä tarkoitetun
37300: tuskeskuksen luvalla. luvanvaraisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden
37301: Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemi- määräytymisestä, lupa- ja ilmoitusmenettelystä
37302: kaalin keskisuurta teollista käsittelyä saa har- sekä niihin liittyvistä tarkastuksista annetaan
37303: joittaa vain teknillisen tarkastuskeskuksen pii- asetuksella.
37304: ritoimiston luvalla ja varastointia vain teke- Asetuksella voidaan säätää, että kauppa- ja
37305: mällä siitä ennen toiminnan aloittamista ilmoi- teollisuusministeriö voi antaa kemikaalien teol-
37306: 1988 vp. - HE n:o 93 43
37307:
37308: lista käsittelyä ja varastointia koskevia tarkem- Asetuksella voidaan myös säätää:
37309: pia määräyksiä. Samoin voidaan asetuksella 1) poikkeuksia 36 §:n mukaisesta ilmoitus-
37310: säätää, että teknillinen tarkastuskeskus voi an- velvollisuudesta;
37311: taa tarkempia määräyksiä tässä tarkoitetun 2) 36 §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoitta-
37312: ministeriön päätöksen soveltamisesta ja määrä- jan velvollisuudesta pitää palveluksessaan tar-
37313: tä sen soveltamisessa noudatettavaksi standar- peelliset pätevyysvaatimukset täyttävä läänin-
37314: din tai antaa ohjeen. hallituksen hyväksymä myynninvalvoja; sekä
37315: Asetuksella voidaan myös säätää: 3) toiminnanharjoittajan velvollisuudesta pi-
37316: 1) poikkeuksia 32 §:ssä säädetystä luvanva- tää toiminnastaan myyntikirjanpitoa.
37317: raisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta;
37318: 2) 32 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoitta-
37319: van velvollisuudesta pitää palveluksessaan tar- Terveydelle vaarallisen kemikaalin
37320: peelliset pätevyysvaatimukset täyttävä kemi- luovuttaminen vähittäismyyntiin
37321: kaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin val-
37322: voja; 38 §
37323: 3) 32 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoitta- Luovuttaminen vähittäismyyntiin
37324: van velvollisuudesta pitää toiminnastaan kir-
37325: jaa; Terveydelle vaarallista kemikaalia saa luo-
37326: 4) teollisen käsittelyn ja varastoinnin onnet- vuttaa vähittäismyyntiin vain valmiissa pääl-
37327: tomuustilanteissa tehtävistä ilmoituksista; sekä lyksessä.
37328: 5) terveydelle ja ympäristölle vaarallisia ke-
37329: mikaaleja sisältävien säilytystilojen säiliöiden 39 §
37330: ja laitteistojen varoitusmerkinnöistä. Ilmoitusvelvollisuus
37331: Valmistajan ja maahantuojan, joka luovut-
37332: Terveydelle vaarallisen kemikaalin valmistus taa myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemi-
37333: ja maahantuonti myyntiä varten kaalia vähittäismyyntiin, on ilmoitettava kemi-
37334: kaalista lääkintöhallitukselle ennen kemikaalin
37335: 36 § jakelun aloittamista.
37336: Ilmoitusvelvollisuus Myrkyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaa-
37337: Valmistajan ja maahantuojan joka luovuttaa lin myynti apteekista on sallittu ilman 1 mo-
37338: terveydelle vaarallista kemikaalia myyntiä var- mentissa tarkoitettua ilmoitusta.
37339: ten, on ennen toiminnan aloittamista tehtävä
37340: siitä ilmoitus kunnan kemikaalivalvontavirano- 40 §
37341: maiselle. Ilmoitus on tehtävä myös tällaisessa Luovutuskiellot ja -rajoitukset
37342: toiminnassa tapahtuneista olennaisista muu-
37343: toksista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toi- Lääkintöhallitus voi kieltää myrkyllisen ja
37344: minnanharjoittajalla on 32 §:n 1 momentissa erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisen
37345: tarkoitettu lupa tai hän on tehnyt 32 §:n 2 vähittäismyyntiin, jos kemikaali ominaisuuk-
37346: momentissa tarkoitetun ilmoituksen. siensa, käyttötapansa tai muun erityisen syyn
37347: Saatuaan ilmoituksen 1 momentissa tarkoite- vuoksi voi aiheuttaa merkittävää haittaa ter-
37348: tusta toiminnasta kunnan kemikaalivalvontavi- veydelle.
37349: ranomainen voi antaa toiminnanharjoittajalle Lääkintöhallitus voi 1 momentissa mainitus-
37350: tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- ta syystä kiellon asemesta asettaa ehtoja myr-
37351: ten ja määräysten noudattamiseksi tarpeellisia kyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaalin luo-
37352: määräyksiä. vuttamiselle vähittäismyyntiin.
37353:
37354: 37 § 41 §
37355: Asetuksenantovaltuus Asetuksenantovaltuus
37356: Tarkemmat säännökset 36 §:ssä tarkoitetus- Tarkemmat säännökset 39 §:ssä tarkoitetus-
37357: ta ilmoituksesta ja sen vuoksi tehtävistä tarkas- ta ilmoitusvelvollisuudesta sekä terveydelle
37358: tuksista annetaan asetuksella. vaarallisen kemikaalin luovuttamisesta vähit-
37359: 44 1988 vp. - HE n:o 93
37360:
37361: täismyyntiin annetaan asetuksella. Asetuksella Jos 1 momentissa tarkoitetun haitan torju-
37362: voidaan myös säätää: minen edellyttää pikaisia toimenpiteitä, lääkin-
37363: 1) poikkeuksia 38 §:ssä tarkoitetusta luovu- töhallitus voi terveyshaittojen ja vesi- ja ympä-
37364: tusrajoituksesta sekä 39 §:ssä tarkoitetusta il- ristöhallitus ympäristöhaittojen osalta tilapäi-
37365: moitusvelvollisuudesta; sesti määrätä tarvittavista kielloista ja rajoituk-
37366: 2) terveydelle vaarallisen kemikaalin aptee- sista. Asia on tällöin viivytyksettä saatettava
37367: kista luovuttamisen edellytyksistä; valtioneuvoston päätettäväksi.
37368: 3) lääkintöhallituksen oikeudesta määrätä,
37369: mitä kemikaaleja pidetään huumaavina liuotti- 44 §
37370: mina; sekä
37371: 4) terveydelle vaarallisen kemikaalin vas- Tuotteen ja tarvikkeen käsittelyn kieltäminen
37372: taanottajan velvollisuudesta antaa tarvittavat
37373: Valtioneuvosto voi määrätessään 43 §:ssä
37374: tiedot luovuHajalle kemikaalin vastaanotta-
37375: tarkoitetun kiellon tai rajoituksen kieltää kysy-
37376: jasta, käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta.
37377: myksessä olevaa kemikaalia sisältävien ja sillä
37378: käsiteltyjen tuotteiden ja tarvikkeiden valmis-
37379: tuksen, maahantuonnin, luovuttamisen, käy-
37380: Kemikaalin luovuttaminen maasta vietäväksi tön ja muun näihin rinnastettavan tuotteiden
37381: 42 § ja tarvikkeiden käsittelyn sekä määrätä toimin-
37382: taa koskevista rajoituksista ja ehdoista.
37383: Ilmoitusvelvollisuus
37384: Joka luovuttaa maasta vietäväksi kemikaa- 45 §
37385: lia, jonka käsittely on kielletty tämän lain
37386: 43 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla Valvontaviranomaisen kiellot ja rajoitukset
37387: terveyden tai ympäristön suojelemiseksi tai
37388: jonka käsittelyä on voimakkaasti rajoitettu, on Jos kemikaalin valmistuksessa, maahantuon-
37389: nissa, varastoinnissa, luovuttamisessa, käytös-
37390: velvollinen ilmoittamaan kemikaalin viennistä
37391: sä tai muussa tässä laissa tarkoitetussa kemi-
37392: vesi- ja ympäristöhallitukselle.
37393: kaalin käsittelyssä rikotaan tätä lakia tai sen
37394: Vesi- ja ympäristöhallitus julkaisee määrä-
37395: nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä,
37396: ajoin luettelon niistä kemikaaleista, joita on asianomainen valvontaviranomainen voi kiel-
37397: pidettävä 1 momentissa tarkoitettuina kiellet-
37398: tää toiminnanharjoittajaa jatkamasta tai tois-
37399: tyinä tai voimakkaasti rajoitettuina kemikaa-
37400: tamasta säännösten tai määräysten vastaista
37401: leina. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kemikaa- menettelyä ja määrätä toiminnanharjoittajan
37402: li palautetaan ulkomaiselle valmistajalle tai
37403: muutoin täyttämään laissa säädetyt velvoitteet.
37404: luovuttajalle. Kielto voidaan vastaavasti määrätä sille, joka
37405: Ilmoitusmenettelystä ja ilmoitusvelvollisuu- rikkoo 43 tai 44 §:n nojalla määrättyä kieltoa
37406: desta samoin kuin niitä koskevista poikkeuk- tai rajoitusta.
37407: sista säädetään tarkemmin asetuksella.
37408: 46 §
37409: 8 luku Kemikaaleja koskevat väliaikaiset toimenpiteet
37410: Kiellot ja rajoitukset
37411: Jos toiminnanharjoittajalla tai muulla henki-
37412: 43 § löllä ei tämän lain nojalla ole oikeutta valmis-
37413: Kemikaalin käsittelyn kieltäminen taa, tuoda maahan, varastoida, luovuttaa tai,
37414: käyttää taikka muulla tässä laissa tarkoitetulla
37415: Jos kemikaalin tai sen käytön todetaan tai tavalla käsitellä kemikaalia eikä hän luovuta
37416: voidaan perustellusti arvioida aiheuttavan mer- kemikaalia jollekulle jolla on kyseinen oikeus,
37417: kittävää haittaa ihmisen terveydelle tai ympä- taikka luovuta sitä maasta vietäväksi, asian-
37418: ristölle, valtioneuvosto voi kieltää sen valmis- omaisella valvontaviranomaisella on oikeus
37419: tuksen, maahantuonnin, luovuttamisen, käy- määrätä kemikaalia koskevista väliaikaisista
37420: tön ja muun näihin rinnastettavan kemikaalin toimenpiteistä. Väliaikaisista toimenpiteistä ai-
37421: käsittelyn sekä määrätä toimintaa koskevista heutuvat kustannukset on toiminnanharjoitta-
37422: rajoituksista ja ehdoista. jan suoritettava.
37423: 1988 vp. - HE n:o 93 45
37424:
37425: 9 luku 50§
37426: Valvonta Virka-apu
37427: 47 § Poliisi ja kemikaalien maahantuonnin ja
37428: Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus maastaviennin osalta tullilaitos on velvollinen
37429: antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla
37430: annettujen säännösten ja määräysten noudatta-
37431: Valvontaviranomaisella on oikeus saada tä-
37432: misen valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.
37433: män lain ja sen nojalla annettujen säännösten
37434: ja määräysten noudattamisen valvontaa varten
37435: tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta, ke-
37436: 10 luku
37437: mikaalin omistajalta ja muulta henkilöltä, jota
37438: tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- Pakkokeinot ja seuraamukset
37439: ten ja määräysten velvoitteet koskevat. 51 §
37440: Valvontaviranomaisella on oikeus tehdä tä- Uhkasakko ja teettämisuhka
37441: män lain ja sen nojalla annettujen säännösten
37442: ja määräysten noudattamisen valvomiseksi tar- Valvontaviranomainen voi tehostaa tämän
37443: vittavia tarkastuksia muualla kuin asuin- lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä
37444: huoneistoissa. uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty
37445: toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuk-
37446: sella.
37447: 48 §
37448: Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhal-
37449: Näytteensaanti- ja tutkimusoikeus litus.
37450: Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannuk-
37451: Jollei valvontaviranomainen muutoin saa set maksetaan ennakkoon valtion varoista tai,
37452: käyttöönsä kemikaalia koskevia tietoja, val- jos teettäminen perustuu kunnan viranomaisen
37453: vontaviranomaisella on oikeus saada toimin- päätökseen, kunnan varoista. Kustannukset
37454: nanharjoittajalta kemikaalin vaarallisuuden saadaan periä laiminlyöjältä ilman tuomiota
37455: selvittämiseksi kemikaalista korvauksetta mää- tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja
37456: rältään kohtuullinen ja tutkimusten suorittami- maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
37457: seksi tarpeellinen näyte. Kun tällöin tutkitaan laissa (367/61) säädetään.
37458: kemikaalin laatua, koostumusta tai muuta
37459: ominaisuutta, on toiminnanharjoittajan suori- 52§
37460: tettava tutkimuksista aiheutuvat kohtuulliset Rangaistukset
37461: kustannukset.
37462: Joka
37463: Ennen tutkimusten aloittamista on toimin- 1) valmistaa, tuo maahan, vie maasta, va-
37464: nanharjoittajalle varattava tilaisuus tulla kuul-
37465: rastoi, luovuttaa, pitää hallussa, säilyttää,
37466: luksi. Tutkimustulokset on annettava tiedoksi käyttää tai testaa kemikaalia taikka harjoittaa
37467: toiminnanharjoittajalle. muuta tässä laissa tarkoitettua toimintaa tä-
37468: män lain tai sen nojalla annettujen säännösten
37469: 49 § tai määräysten vastaisesti;
37470: Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta 2) laiminlyö 25 §:ssä tarkoitetun ennakko-
37471: hyväksymisen hakemisen, 32 §:ssä tarkoitetun
37472: luvan hakemisen, 20, 26, 32, 36 tai 39 §:ssä
37473: Tämän lain tai muiden säädösten nojalla
37474: tarkoitetun ilmoituksen tekemisen taikka
37475: kemikaalien valvontaa suorittavilla viranomai- 18 §:ssä tarkoitetun käyttöturvallisuustiedot-
37476: silla on oikeus saada valvontaa varten tarpeelli-
37477: teen laatimiseen ja antamisen; tai
37478: sia tietoja toisiltaan ja käyttää toistensa hank- 3) rikkoo tämän lain 43 §:n nojalla annettua
37479: kimia näytteitä tarpeellisiin tutkimuksiin.
37480: kieltoa tai määräystä taikka valvontaviran-
37481: Tiedon vastaanottaneella viranomaisella on omaisen 33, 34 §:n tai 36 §:n 2 momentin
37482: tällöin sama salassapitovelvollisuus kuin tiedon nojalla antamia määräyksiä
37483: luovuttaneelle viranomaiselle on säädetty lain on tuomittava, jollei teosta muualla laissa
37484: 59 §:ssä. ole säädetty ankarampaa rangaistusta, kemi-
37485: 46 1988 vp. - HE n:o 93
37486:
37487: kaalirikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen 11 luku
37488: enintään kuudeksi kuukaudeksi. Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano
37489: Jos 1 momentissa tarkoitettu teko on tehty
37490: tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 55§
37491: taikka teolla on aiheutettu merkittävää haittaa Muutoksenhaku
37492: terveydelle tai ympäristölle, on rikoksen tekijä
37493: tuomittava, jollei teosta muualla laissa ole Kunnan viranomaisen tämän lain nojalla
37494: säädetty ankarampaa rangaistusta, kemikaali- tekemään päätökseen haetaan muutosta lää-
37495: rikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään ninoikeudelta valittamalla siten, kuin muutok-
37496: kahdeksi vuodeksi. senhausta hallintoasioissa annetussa laissa
37497: (154/50) säädetään.
37498: Joka rikkoo 59 §:ssä säädetyn kiellon, on
37499: Lääkintöhallituksen tai vesi- ja ympäristö-
37500: tuomittava kemikaalivalvontaa koskevan salas-
37501: sapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai hallituksen määräämästä 43 §:n 2 momentissa
37502: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. tarkoitetusta tilapäisestä kiellosta tai rajoituk-
37503: sesta ei saa valittaa. Valvontaviranomaisen
37504: Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3 51 §:n nojalla tekemästä uhkasakon asettamis-
37505: momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei ta koskevasta päätöksestä ei saa erikseen valit-
37506: asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen taa.
37507: pantavaksi.
37508: Sitä, joka rikkoo tämän lain nojalla määrät- 56§
37509: tyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoi- Täytäntöönpano
37510: tetta, ei voida tuomita rangaistukseen samasta
37511: teosta. Tämän lain 28 tai 29 §:n, 33 §:n 2 momen-
37512: tin, 36 §:n 2 momentin, 40, 45 tai 46 §:n,
37513: 53§ 66 §:n 1 momentin, 67 §:n 3 momentin taikka
37514: 68 §:n 3 momentin nojalla tehtävässä päätök-
37515: Menettämisseuraamukset sessä voidaan määrätä, että päätöstä on nou-
37516: Vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja datettava muutoksenhausta huolimatta, jollei
37517: säännöksiä tai määräyksiä valmistettu, maa- valitusviranomainen toisin määrää.
37518: hantuotu, maastaviety, varastoitu, luovutettu,
37519: hallussapidetty, säilytetty tai muutoin käytetty
37520: terveydelle tai ympäristölle vaarallinen kemi- 12 luku
37521: kaali voidaan tuomita kokonaan tai osittain Erinäisiä säännöksiä
37522: valtiolle menetetyksi. Jollei kemikaalin tuomit-
37523: seminen menetetyksi ole mahdollista, sen arvo 57§
37524: voidaan vastaavasti tuomita kokonaan tai osit- Testauslaboratoriot
37525: tain menetetyksi.
37526: Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
37527: Edellä 52 §:ssä tarkoitettujen rikosten tuot- nösten ja määräysten edellyttämiä, viranomai-
37528: taman taloudellisen hyödyn ja rikosten tekemi- sille tarkoitettuja tutkimuksia kemikaalien fysi-
37529: seen käytetyn esineen tai muun omaisuuden kaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä
37530: tuomitsemisessa menetetyksi on muutoin nou- terveys- ja ympäristövaikutuksista saa tehdä
37531: datettava, mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä sää- vain laboratorio, jonka lääkintöhallitus on hy-
37532: detään. väksynyt valtuutetuksi testauslaboratorioksi tai
37533: joka muutoin noudattaa hyvää laboratoriokäy-
37534: 54§ täntöä. Laboratorion henkilökunnan, tilojen ja
37535: Ilmoitus tuomioistuimen päätöksestä laitteiden tulee olla tarkoitukseen soveltuvia.
37536: Lääkintöhallitus voi liittää laboratorion hy-
37537: Milloin 32 tai 36 §:ssä tarkoitettu toiminnan- väksymiseen ehtoja, rajoituksia ja ohjeita.
37538: harjoittaja on tuomittu rangaistukseen 52 § :n Valtuutetun testauslaboratorion on ilmoitet-
37539: nojalla, tuomioistuimen on päätöksen tultua tava toiminnassaan tapahtuvista oleellisista
37540: lainvoimaiseksi ilmoitettava siitä luvan anta- muutoksista lääkintöhallitukselle.
37541: neelle tai ilmoituksen vastaanottaneelle viran- Lääkintöhallitus voi peruuttaa testauslabora-
37542: omaiselle. torion hyväksymisen, jos laboratorio ei enää
37543: 1988 vp. - HE n:o 93 47
37544:
37545: täytä hyväksymisen edellytyksiä tai se ei nou- Maksu saadaan jättää kokonaan tai osittain
37546: data sen toiminnalle asetettuja ehtoja, rajoi- perimättä, jos maksu olisi kemikaalin vähäisen
37547: tuksia tai ohjeita. käytön takia tai muusta syystä kohtuuton.
37548:
37549: 58§ 61 §
37550: Kemikaalirekisteri Valtionosuus kunnille
37551: Valvontaviranomaiset pitävät rekisteriä (ke-
37552: mikaalirekisterz) niille tämän lain mukaan teh- Kunnan tämän lain nojalla, järjestämään
37553: tävistä ilmoituksista, lupahakemuksista ja hy- toimintaan sovelletaan, jollei lailla toisin sää-
37554: väksymishakemuksista sekä niiden perusteella detä mitä sosiaali- ja terveydenhuollosta sääde-
37555: tekemistään päätöksistä. Kemikaalirekisteriin tään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
37556: voidaan tallentaa myös muita tämän lain sekä ta ja valtionosuudesta annetussa laissa (677 1
37557: sen nojalla annettujen säännösten ja määräys- 82).
37558: ten noudattamista koskevan valvonnan kannal-
37559: ta tarpeellisia tietoja. 62 §
37560: Tarkemmat säännökset kemikaalirekisteristä Yleinen asetuksenantovaltuus
37561: ja sen käytöstä annetaan asetuksella.
37562: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
37563: 59§ töönpanosta annetaan asetuksella.
37564: Salassapitovelvollisuus Tämän lain nojalla annettavassa asetuksessa
37565: Joka tämän lain noudattamista valvoessaan, voidaan säätää, että asianomainen ministeriö
37566: valvontaan liittyvää tutkimustehtävää tai muu- voi antaa tarkempia määräyksiä tämän lain
37567: ta avustavaa tehtävää suorittaessaan on saanut täytäntöönpanosta ja tämän lain nojalla anne-
37568: tietoja jonkun taloudellisesta asemasta taikka tun asetuksen soveltamisesta.
37569: liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityi-
37570: sen henkilökohtaisista oloista, ei saa ilman
37571: asianomaisen suostumusta sivulliselle ilmaista 13 luku
37572: eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen näin saa- Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
37573: miaan tietoja.
37574: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä 63 §
37575: tietojen antamista 49 §:n mukaisesti eikä tieto- Lain voimaantulo
37576: jen antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle
37577: rikoksen selvittämiseksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä
37578: kuuta 19 . Lain 12, 17, 18 ja
37579: 60 § 32-35 §:ssä olevat ympäristölle vaarallisia ke-
37580: Maksut mikaaleja koskevat velvoitteet tulevat kuiten-
37581: kin voimaan vasta asetuksella säädettävänä
37582: Käyttöturvallisuustiedotteen, uutta ainetta aikana.
37583: koskevan ilmoituksen, suojauskemikaalin en-
37584: nakkohyväksymistä koskevan hakemuksen, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
37585: suojauskemikaalista tehtävän ilmoituksen, ter- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
37586: veydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaa- miin.
37587: lien laajamittaista ja keskisuurta teollista käsit- Tällä lailla kumotaan 16 päivänä toukokuu-
37588: telyä ja varastointia koskevan lupahakemuksen ta 1969 annettu myrkkylaki (309/69) siihen
37589: ja ilmoituksen sekä myrkyllisen ja erittäin myr- myöhemmin tehtyine muutoksineen. Myrkky-
37590: kyllisen kemikaalin vähittäismyyntiin luovutta- asetuksen (492/80) nojalla annettuja sosiaali-
37591: mista koskevan ilmoituksen käsittelystä viran- ja terveysministeriön päätöksiä myrkkyluette-
37592: omaisille aiheutuvista kustannuksista saadaan losta sekä myrkkyjen merkitsemisestä ja luoki-
37593: periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä on tuksesta on noudatettava edelleen, kunnes tä-
37594: noudatettava mitä valtion maksuperustelaissa män lain nojalla toisin säädetään tai määrä-
37595: (980/73) säädetään. tään.
37596: 48 1988 vp. - HE n:o 93
37597:
37598: 64 § 67 §
37599: Myrkkyä sekä myrkyllistä ainetta ja Ilmoitus terveydelle vaarallisen kemikaalin
37600: valmistetta koskevien säännösten valmistuksesta ja maahantuonnista myyntiä
37601: soveltaminen varten
37602: Mitä ennen tämän lain voimaantuloa anne- Se, jolla tämän lain voimaan tullessa on lupa
37603: tuissa säännöksissä on säädetty myrkystä taik- pitää kaupan ensimmäisen tai toisen luokan
37604: ka myrkyllisestä aineesta tai valmisteesta, kos- myrkkyä taikka lupa valmistaa myrkkyä, saa
37605: kee tämän lain voimaantulon jälkeen tässä valmistaa ja tuoda maahan kyseisiä kemikaale-
37606: laissa tarkoitettua terveydelle vaarallista kemi- ja myyntiä varten ilman 36 §:ssä tarkoitettua
37607: kaalia. ilmoitusta.
37608: Mitä tässä laissa säädetään terveydelle vaa- Toiminnanharjoittajan, jolla ei ole 1 mo-
37609: rallisesta kemikaalista, koskee tämän lain voi- mentissa tarkoitettua lupaa, tulee tehdä ennen
37610: maantulon jälkeen myös ennen tämän lain tämän lain voimaantuloa aloitetusta 36 §:ssä
37611: voimaantuloa annetuissa säännöksissä tarkoi- tarkoitetusta toiminnastaan ilmoitus kunnan
37612: tettua myrkkyä sekä myrkyllistä ainetta ja kemikaalivalvontaviranomaiselle yhden vuoden
37613: valmistetta. kuluessa tämän lain voimaantulosta.
37614: Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen voi
37615: 65 § erityisestä syystä määrätä tetäväksi 2 momen-
37616: Käyttöturvallisuustiedotteen antaminen tissa tarkoitetun ilmoituksen sekä antaa muita
37617: tarpeellisia määräyksiä 1 momentissa tarkoite-
37618: Kemikaalin valmistajan tai maahantuojan, tulle toiminnanharjoittajalle, jos se on terveys-
37619: joka tämän lain voimaan tullessa valmistaa tai haittojen estämiseksi tarpeellista.
37620: tuo maahan kemikaalia, on annettava 18 §:ssä
37621: tarkoitettu käyttöturvallisuustiedote asetuksel-
37622: la säädettävän, vähintään yhden vuoden pitui- 68 §
37623: sen määräajan kuluessa tämän lain voimaantu- Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva
37624: losta, jollei kemikaalista ole toimitettu työsuo- lupa ja ilmoitus
37625: jeluhallitukselle työturvallisuuslain 40 a §:ssä
37626: tarkoitettua käyttöturvallisuustiedotetta. Edellä 32 §:ssä tarkoitettua teollista käsitte-
37627: lyä ja varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse
37628: 66 § hakea tai ilmoitusta tehdä sen, jolla on kysy-
37629: myksessä olevaa toimintaa koskeva myrkky-
37630: Suojauskemikaalin ennakkohyväksyminen laissa tarkoitettu myrkyn valmistuslupa tai pa-
37631: Myrkkylain nojalla puutavaran suojausmyr- lavista nesteistä annetussa asetuksessa (921/76)
37632: kyksi julistettua kemikaalia saa edelleen luo- tarkoitettu lupa palavan nesteer: valmistuk-
37633: vuttaa ja käyttää ilman ennakkohyväksymistä seen, teknilliseen käyttöön, varastointiin tai
37634: tai 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitus- käsittelyyn, tai jonka toiminta on mainitussa
37635: ta. Tällaisista puutavaran suojausmyrkyistä on asetuksessa säädetyllä tavalla paloviranomai-
37636: muutoin voimassa mitä tässä laissa säädetään sen katsastuksessa hyväksytty.
37637: suojauskemikaaleista. Vesi- ja ympäristöhalli- Toiminnanharjoittajan, jolla ei ole 1 mo-
37638: tus voi kuitenkin vaatia tällaisen suojauskemi- mentissa tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä,
37639: kaalin uudelleen hyväksyttäväksi. tulee tehdä ennen tämän lain voimaantuloa
37640: Sen, joka tämän lain voimaan tullessa val- aloitetusta 32 §:ssä tarkoitetusta teollisesta kä-
37641: mistaa tai tuo maahan muuta kuin 1 momen- sittelystä ja varastoinnista ilmoitus teknilliselle
37642: tissa tarkoitettua, hyväksymistä edellyttävää tarkastuskeskukselle tai sen piiritoimistolle yh-
37643: suojauskemikaalia, on haettava ennakkohy- den vuoden kuluessa tämän lain voimaantulos-
37644: väksymistä yhden vuoden kuluessa tämän lain ta.
37645: voimaantulosta. Sama koskee ilmoituksen te- Teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoi-
37646: kemistä 26 §:ssä tarkoitetuista suojauskemi- misto voi määrätä ehtoja ja rajoituksia 1 ja 2
37647: kaaleista. Tällaisia suojauskemikaaleja voi- momentissa tarkoitetulle teolliselle käsittelylle
37648: daan edelleen valmistaa, tuoda maahan, luo- ja varastoinnille, jos toiminnasta todetaan ai-
37649: vuttaa ja käyttää, kunnes hakemuksen tai il- heutuvan merkittävää terveys- tai ympäristöva-
37650: moituksen johdosta on tehty päätös. hingonvaaraa.
37651: 1988 vp. - HE n:o 93 49
37652:
37653: 69 § 70 §
37654: Vähittäismyynnissä olevat myrkylliset ja Vireillä olevien asioiden käsittely
37655: erittäin myrkylliset kemikaalit
37656: Tämän lain voimaan tullessa lääkintöhalli-
37657: Edellä 39 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtä-
37658: tuksessa, teknillisessä tarkastuskeskuksessa,
37659: vä jo myynnissä olevista erittäin myrkyllisistä
37660: lääninhallituksessa tai terveyslautakunnassa vi-
37661: ja myrkyllisistä kemikaaleista viimeistään vuo-
37662: reillä oleva, myrkkylain nojalla vireille pantu
37663: den kuluessa lain voimaantulosta. Tällöin
37664: asia käsitellään ja ratkaistaan myrkkylain
37665: 39 §:ssä tarkoitettua kemikaalia voidaan edel-
37666: säännösten mukaisesti.
37667: leen pitää kaupan.
37668:
37669:
37670: 2.
37671: Laki
37672: torjunta-ainelain 4 §:n muuttamisesta
37673:
37674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjunta-
37675: ainelain 4 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
37676: (159/84) näin kuuluvaksi:
37677:
37678: 4 §
37679: Torjunta-aineena ei saa myydä, kulutukseen juota-ainelautakunta on valmisteen hyväksynyt
37680: muutoin luovuttaa tai käyttää valmistetta, jota torjunta-aineena käytettäväksi.
37681: ei ole rekisteröity torjunta-aineeksi. Torjunta-
37682: aineen rekisteröi kotimaisen valmistajan tai
37683: maahantuojan hakemuksesta maatilahallitus. Tämä laki tulee voimaan päivänä
37684: Edellytyksenä rekisteröimiselle on, että tor- kuuta 199 .
37685:
37686:
37687: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
37688:
37689:
37690: Tasavallan Presidentti
37691: MAUNO KOIVISTO
37692:
37693:
37694:
37695:
37696: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
37697:
37698:
37699:
37700:
37701: .7 3714530
37702: 1988 vp. - HE n:o 94
37703:
37704:
37705:
37706:
37707: Hallituksen esitys Eduskunnalle erikoissairaanhoitolaiksi ja
37708: laiksi erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta
37709:
37710:
37711:
37712:
37713: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
37714:
37715: Esityksen tarkoituksena on kehittää erikois- Sairaanhoitopiirin tmmmnan tehokkuuden
37716: sairaanhoidon hallintoa siten, että nykyiseen ja joustavuuden turvaamiseksi lakiehdotukses-
37717: keskussairaalapiirijakoon pohjautuvassa sai- sa edellytetään, että päätöksenteko sairaanhoi-
37718: raanhoitopiirissä yksi kuntainliitto vastaisi pii- topiirin alueella tapahtuu yksittäisten hallinto-
37719: rinsä alueella koko erikoissairaanhoidon järjes- päätösten ja juoksevaa hallintotoimintaa kos-
37720: tämisestä. kevien ratkaisujen osalta hajautetusti. Tämä
37721: Ehdotuksen mukaan maassa tulisi olemaan järjestelmä on tarkoitus toteuttaa siten, että
37722: 21 sairaanhoitopiiriä. Käytännössä uudelleen- sairaanhoitopiirin alueella yksittäisiä sairaaloi-
37723: järjestely tarkoittaa sitä, että nyt voimassa ta tai useampaa sairaalaa varten asetetaan
37724: olevien kunnallisista yleissairaaloista annetun erilliset johtokunnat. Johtokunnan tehtävänä
37725: lain, yliopistollisista keskussairaaloista annetun on lakiehdotuksen mukaan päättää sairaalan
37726: lain ja mielisairaslain nojalla toimivien noin sisäistä hallintoa koskevista asioista. Johto-
37727: sadan erillisen kuntainliiton toiminta yhdiste- kunta suorittaisi myös alaisensa henkilökunnan
37728: tään alueittain toimiviksi sairaanhoitopiirien valinnan siltä osin kuin sitä ei ole johtosään-
37729: kuntainliitoiksi. nössä siirretty johtokunnan alaisen viranhalti-
37730: Sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleen jan tehtäväksi.
37731: järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain Liittovaltuusto voisi päättää sairaanhoitopii-
37732: perusteella on jo vapaaehtoisesti perustettu rin jakamisesta osavastuualueisiin. Väestömää-
37733: sairaanhoitopiiri Vaasan, Keski-Suomen, Kai- riltään suurissa sairaanhoitopiireissä osavas-
37734: nuun, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Poh- tuualuejako tukisi nykyistä vastuualuejakoa.
37735: jois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kes- Myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon alu-
37736: kussairaalapiirien alueella. Vuoden 1989 alusta evastuutoiminnan sekä vähemmistökielisten
37737: aloittavat toimintansa Etelä-Karjalan, Kymen- vastuualueiden kannalta osavastuualuejako oli-
37738: laakson, Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaan- si perusteltua. Tällöin johtokunta asetetaan
37739: hoitopiirit. Nyt hallintouudistus on tarkoitus osavastuualuetta varten ja sen jäsenet valitaan
37740: toteuttaa myös maan muissa osissa. osavastuualueen kunnista.
37741: Hallinnon uudelleenjärjestely antaisi nykyis- Uudistuksen yhteydessä esitetään luovutta-
37742: tä paremmat edellytykset sopeuttaa sairaanhoi- vaksi nyt voimassa olevassa lainsäädännössä
37743: topalvelut väestön sairaanhoidon tarpeita vas- edellytetystä kuntakohtaiseen sairaansiJaJa-
37744: taaviksi. Samalla sairaanhoidon palveluita voi- koon perustuvasta hallintomallista.
37745: taisiin tietyiltä osin antaa nykyistä lähempänä
37746: väestön asuinpaikkaa. Kustannukset kuntien välillä jaettaisiin pää-
37747: Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön asiassa sairaaloiden käytön perusteella. Val-
37748: mukaan keskussairaalalla tai muilla yleissairaa- tionosuus maksettaisiin sosiaali- ja terveyden-
37749: lalaissa tarkoitetuilla sairaaloilla ei ole selkeää huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-
37750: alueellista vastuuta sairaanhoidon järjestämi- netun lain mukaisesti.
37751: sestä alueen väestölle. Nyt ehdotettava laki Lakiehdotuksen mukaan sairaanhoitopiireil-
37752: sisältää säännökset kunnan velvollisuudesta lä voi olla yhteinen sairaala, jolle voidaan
37753: järjestää tarpeellinen erikoissairaanhoito. Jär- asettaa yhteisjohtokunta. Yhteisjohtokunnassa
37754: jestäminen toteutettaisiin muodostamaila sai- on edustajia asianomaisiin sairaanhoitopiirei-
37755: raanhoitopiirien kuntainliitot. hin kuuluvista kunnista.
37756:
37757: 360379R
37758: 2 1988 vp. - HE n:o 94
37759:
37760: Tämä helpottaa eräissä tapauksissa sairaala- Erillisessä voimaanpanolaissa on tarkoitus
37761: palvelujen järjestämistä toisen sairaanhoitopii- antaa säännökset uudistuksen toteuttamisesta
37762: rin kunnille. ja siihen liittyvistä omaisuusselvityksistä sa-
37763: moin kuin kunnan oikeudesta käyttää toisen
37764: Lakiehdotukseen sisältyy lisäksi säännöksiä sairaanhoitopiirin palveluja.
37765: hoitoon ottamisesta, hoitavan lääkärin valin- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
37766: nasta ja hoidon järjestämisestä potilaan äidin- siten, että hallinnollinen uudelleenjärjestely to-
37767: kielellä. teutuisi vuoden 1991 alusta.
37768: 1988 vp. - HE n:o 94 3
37769:
37770:
37771:
37772:
37773: SISÄLLYSLUETTELO
37774:
37775: Sivu Sivu
37776: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 11
37777: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 4 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
37778: 1.1. Erikoissairaanhoitolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
37779: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 6
37780: 2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2. Laki erikoissairaanhoitolain voimaanpa-
37781: 2.1.1. Lainsäädäntö...................... 6 nosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
37782: 2.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
37783: LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
37784: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto............. lO
37785: 1. Erikoissairaanhoitolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
37786: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
37787: tukset.......................................... 11 2. Laki erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta . . 37
37788: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 11
37789: 4 1988 vp. - HE n:o 94
37790:
37791:
37792:
37793:
37794: YLEISPERUSTELUT
37795:
37796:
37797: 1. Esityksen yhteiskunnallinen dostuu pienemmäksi kuin yksinomaan sairaan-
37798: merkitys hoidolliselta ja taloudelliselta kannalta olisi
37799: tarkoituksenmukaista. Yhteiskunnan kannalta
37800: Erikoissairaanhoidon järjestämisessä ja sen vielä kalliimpana ja potilaiden sairaanhoidon
37801: hallinnossa esiintyvien epäkohtien korjaami- järjestämisen kannalta selvästi huonompana
37802: seksi on välttämätöntä uudistaa erikoissairaan- ratkaisuna on kuitenkin pidettävä sairaanhoi-
37803: hoitoa koskeva lainsäädäntö kokonaisuudes- tohallinnon uudistuksen lykkäämistä. Tästä
37804: saan. syystä on lähdetty siitä, että lakiehdotuksessa
37805: Lakiehdotus sisältää säännökset kunnallisen suoraan säädetään sairaanhoitopiirijaon poh-
37806: erikoissairaanhoidon alueellisesta järjestämi- jaksi nykyinen keskussairaalapiirijako Helsin-
37807: sestä. Tartuntatautien ja psyykkisten sairauk- gin sairaanhoitopiirillä täydennettynä.
37808: sien hoitoa ei ehdotuksessa ole erotettu muusta Nykyisiin sairaanhoitohallintoa koskeviin la-
37809: erikoissairaanhoidosta. Lakiehdotukseen ei ole keihin sisältyvä kuntakohtainen sairaansijaja-
37810: sisällytetty sellaisia yksittäiseen henkilöön koh- ko ei ole pystynyt takaamaan maan eri osissa
37811: distuvia toimenpiteitä koskevia säännöksiä, asuvien kansalaisten mahdollisuuksia saada
37812: jotka ovat tarpeen psyykkisesti sairaiden hoi- riittävän yhtäläisesti sairaanhoitopalveluja.
37813: don järjestämisessä ja tartuntatautien hoidos- Kun edellä esitettyjen periaatteiden mukaan
37814: sa. pyritään luomaan sellaisia alueellisia hallinto-
37815: Lakiehdotuksen keskeisenä lähtökohtana on yksikköjä, joilla olisi kokonaisvastuu alueen
37816: riittävien ja yhtäläisten erikoissairaanhoitopal- väestön erikoissairaanhoidon järjestämisestä,
37817: velujen saannin turvaaminen kaikissa osissa kuntakohtainen sairaansijajako voidaan pois-
37818: maata. Sairaanhoidossa tapahtuneen teknisty- taa.
37819: misen ja erikoistumisen myötä tämän tavoit- Lakiehdotuksella pyritään myös luomaan
37820: teen saavuttaminen edellyttää palvelujen järjes- lainsäädännölliset edellytykset sille, että sai-
37821: tämisvastuun säätämistä siten, että kansalais- raanhoito voidaan porrastaa erikoissairaanhoi-
37822: ten erikoissairaanhoidon järjestäminen on jon- don tarpeen ja lääketieteen kehityksen edellyt-
37823: kin julkisen viranomaisen vastuulla. Tällaisena tämällä tavalla. Sairaanhoitopiirissä on perus-
37824: perusvastuuyksikkönä on lakiehdotuksen mu- teltua pyrkiä hajasijoittamaan nykyistä voi-
37825: kaan kunta. Erikoissairaanhoidon palvelujen makkaammin niitä erikoissairaanhoitopalvelu-
37826: järjestäjänä peruskunta on kuitenkin yleensä ja, joita voidaan tuoda lähelle väestöä. Erikoi-
37827: sekä väestömäärältään että muilta voimavaroil- sesti näin on syytä pyrkiä menettelemään siellä,
37828: taan liian heikko yksikkö. Sen vuoksi lakieh- missä yksityisiä erikoislääkäripalveluja ei ole
37829: dotuksessa edellytetään sairaanhoitopiirin kun- riittävästi tarjolla. Hajasijoitettavia palveluja
37830: tainliittojen perustamista. Kuntainliittoja olisi ovat lähinnä tavallisimpien erikoislääkärin hoi-
37831: lukumääräisesti yhtä monta kuin on nykyisiä toa edellyttävien sairauksien hoitamiseksi ja
37832: keskussairaalapiirejäkin, mutta sairaanhoito- tutkimiseksi järjestettävät polikliiniset erikois-
37833: piirien alueissa saattaa tulla suoritettavaksi lääkäripalvelut.
37834: eräitä yksittäisiä kuntia koskevia muutoksia Erilaatuisten ja -asteisten sairauksien hoita-
37835: nykyiseen keskussairaalapiirijakoon verrattu- minen asettaa erilaisia vaatimuksia niin hoito-
37836: na. Lisäksi perustettaisiin uusi Helsingin sai- henkilökunnalle kuin vaadittavalle tutkimus- ja
37837: raanhoitopiiri. Tämä johtuu ensisijassa mieli- hoitovälineistöllekin. Kaikkien alueen sairaa-
37838: sairaanhoidon siirtymisestä samalle kuntainlii- loiden varustaminen sellaisella henkilöstöllä ja
37839: tolle. Sairaanhoitopiirien lukumäärän määrit- välineistöllä, että sairaala kykenisi huolehti-
37840: täminen yhtä suuremmaksi kuin nykyisten kes- maan kaikenlaatuisten ja -asteisten sairauksien
37841: kussairaalapiirien lukumäärä johtaa eräissä ta- hoitamisesta, ei ole taloudellisesti mahdollista.
37842: pauksissa siihen, että piirin väestöpohja muo- Tällainen menettely johtaisi lisäksi siihen, ettei
37843: 1988 vp. - HE n:o 94 5
37844:
37845: henkilökunnalla olisi mahdollisuuksia säilyttää väestölle erikoislääkäripalveluita. Toisaalta eri-
37846: riittävää taitoa ja kykyä harvalukuisempien tyisesti pienten terveyskeskusten on saatava
37847: tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden suorittami- kaikki tarvitsemansa erikoislääkäripalvelut alu-
37848: sessa. Vain harvoissa tutkimus- ja hoitotoi- eensa sairaanhoitopiiriltä. Jotta tavoitteena
37849: menpiteissä tarvittava välineistä, jonka han- olevat yhdenmukaiset hoitomahdollisuudet
37850: kintakustannukset usein ovat korkeat, saattaisi maan eri osissa sekä tarkoituksenmukainen
37851: myös kaikkiin yksikköihin sijoitettuna jäädä porrastus toteutuisivat, kansanterveystyön ja
37852: vajaatehoiseen käyttöön. Näistä syistä on vält- erikoissairaanhoidon välille on luotava riittä-
37853: tämätöntä pyrkiä keskittämään määrätynlais- vän kiinteä yhteistyö.
37854: ten sairauksien hoitoa lähinnä yhteen toiminta- Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon
37855: yksikköön sairaanhoitopiirin alueella, edistää yhteistyön järjestäminen edellyttää myös alu-
37856: yhteistoimintaa eri yksikköjen kesken sekä eellista yhteistoimintaa palvelujen järjestämi-
37857: porrastaa sairaanhoidon järjestämistä sen vaa- sessä ja tarjonnassa. Tähän tähtääviä säännök-
37858: timustason mukaisesti muutoinkin piirin alu- siä sisältyy myös nyt käsillä olevaan lakiehdo-
37859: eella. Lisäksi palvelujen tarjonnan kehittämi- tukseen ja niiden tavoitteena on toteuttaa sai-
37860: nen edellyttää hyvää yhteistyötä alueen terveys- raanhoidon tarkoituksenmukainen porrastami-
37861: keskusten kanssa. nen maassa siten, että erikoissairaanhoito sai-
37862: Sairaanhoitopiirien muodostaminen ja sai- raaloissa ja perussairaanhoito terveyskeskuk-
37863: raanhoidon tarkoituksenmukainen porrastami- sissa muodostavat kokonaisuuden, jossa sai-
37864: nen niiden sisällä ei vielä johda kaikkien eri- raanhoitopiirin kuntainliitto tarjoaa väestölle
37865: koisalojen osalta riittävään keskitykseen. Lää- kaikki ne valtakunnallisissa suunnitelmissa tar-
37866: ketieteen ja sairaanhoidon kehittyminen on peellisiksi katsotut sairaanhoitopalvelut, joita
37867: nimittäin johtanut myös siihen, ettei erityisen ei ole mahdollista saada terveyskeskuksista ja
37868: vaativan ja harvinaisen sairaalahoidon järjestä- jotka ovat tarpeen sairaanhoidon tason kehit-
37869: minen ja porrastaminen vielä sairaanhoitopii- tämiseksi samanlaiseksi maan kaikissa osissa.
37870: rissäkään takaa riittäviä edellytyksiä pitkälle
37871: Lakiehdotus mahdollistaisi myös aluesairaa-
37872: koulutetun erikoishenkilöstön ammattitaidon loiden toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen
37873: ylläpitämiselle ja kehittämiselle eikä henkilö-
37874: osana sairaanhoitopiirin kuntainliiton toimin-
37875: kunnan ja erikoisvälineistön tarkoituksenmu- taa. Sairaalakohtaisten johtokuntien päätäntä-
37876: kaiselle ja taloudelliselle käytölle. Tästä syystä valta turvaisi hajautetun päätöksenteon sairaa-
37877: erityisen vaativa ja korkean tason teknologiaa lan toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Alueel-
37878: käyttävä sairaanhoito, kuten eräät elinsiirrot, linen edustavuus johtokunnan kokoonpanossa
37879: on keskitettävä väestöpohjaltaan yhtä sairaan- myös osaltaan takaisi aluevastuun toteutumi-
37880: hoitopiiriä suuremmalle vastuualueelle. Tällöin
37881: sen sairaalan toimintaa kehitettäessä.
37882: tulevat palvelujen järjestäjinä kysymykseen ne
37883: sairaanhoitopiirin kuntainliitot, joiden hallin- Yhteiskunnan kannalta toimintojen suunnit-
37884: nassa on yliopistollinen sairaala. Ainoastaan telu on muodostunut yhä tärkeämmäksi. Ter-
37885: tällä tavalla on mahdollista huolehtia siitä, että veydenhuollon osalta on keskeistä kansan-
37886: väestöllä asuinpaikasta riippumatta on mah- terveystyön ja erikoissairaanhoidon saumaton
37887: dollisuus saada myös tarvitsemansa vaativa yhteistoiminta. Tämä on mahdollista järkipe-
37888: erikoissairaanhoito. Eräiden sairauksien hoito räisellä suunnittelulla. Ehdotuksen mukaan eri-
37889: on välttämätöntä keskittää vieläkin enemmän koissairaanhoidon suunnitteluun sovelletaan
37890: siten, että sairauksia hoidetaan vain yhdessä tai sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
37891: kahdessa keskuksessa koko maassa. valtionosuudesta annettua lakia (677 /82).
37892: Kansanterveyslain (66/72) mukaan tervey- Lakiehdotuksessa on kiinnitetty huomiota
37893: denhuollon peruspalveluista huolehtiminen on terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksen sekä
37894: peruskuntien tehtävä. Perushoidon sisältöä on terveydenhuoltoalan tutkimustoiminnan nivel-
37895: jatkuvasti kehitetty ja palveluja lisätty terveys- tämiseen käytännön sairaanhoitotyöhön. Läh-
37896: keskuksissa. Erikoislääkärijohtoiset paikallis- tökohtana koulutuksen osalta on ollut tervey-
37897: sairaalat on myös muutamaa poikkeusta lu- denhuoltohenkilökunnan koulutuksesta val-
37898: kuun ottamatta siirretty kansanterveyslain voi- mistuneissa selvityksissä korostettu vaatimus
37899: maanpanosta annetun lain (67 /72) mukaisesti myös peruskoulutuksen antamisesta entistä
37900: terveyskeskusten osaksi. Tästä johtuen eräillä suuremmassa määrin muualla kuin yliopistolli-
37901: terveyskeskuksilla on mahdollisuus tarjota sissa keskussairaaloissa.
37902: 6 1988 vp. - HE n:o 94
37903:
37904: Selvityksissä tätä on edellytetty sen vuoksi, taan olisi ehdotuksen mukaan velvollinen jär-
37905: että näin voidaan välttää opetuksen liiallinen jestämään yliopiston tai esimerkiksi ammatti-
37906: keskittyminen sairaanhoidollisiin erikoista- kasvatushallituksen alaisen oppilaitoksen käyt-
37907: pauksiin. Lisäksi järjestelyn toteuttaminen an- töön kaikki sellaiset koulutus- ja tutkimus-
37908: taa terveydenhuoltohenkilökunnalle jo perus- toiminnassa käytettävät huonetilat, jotka on
37909: koulutusvaiheessa myönteisen suhtautumista- välttämätöntä sijoittaa kuntainliiton laitok-
37910: van ja tarpeellisen valmiuden siihen toiminta- seen.
37911: ympäristöön, jossa suurin osa heistä valmistut-
37912: tuaan tulee toimimaan. Terveydenhuoltoalan
37913: tutkimustoiminnan järjestämisen osalta on la- 2. Nykyinen tilanne ja asian
37914: kiehdotuksessa lähdetty siitä, että tutkimus- valmistelu
37915: toiminnan tulee yhdessä koulutuksen sekä käy-
37916: tännön sairaanhoitotoiminnan kanssa muodos- 2.1. Nykyinen tilanne
37917: taa kokonaisuus, jossa nämä eri osat ovat
37918: kaikilla tasoilla jatkuvassa vuorovaikutussuh- Maan sairaalalaitosta on kolmen viimeksi
37919: teessa keskenään. Sairaanhoidon ja muun ter- kuluneen vuosikymmenen aikana kehitetty voi-
37920: veydenhuollon tavoitteet määräävät koulutuk- makkaasti. Keskeisinä keinoina tässä suhteessa
37921: sen tavoitteet, jotka puolestaan ohjaavat tutki- ovat olleet sairaalalaitoksen siirtäminen kun-
37922: mustyötä. Toisaalta tutkimustyön tulokset
37923: tien ylläpidettäväksi siihen liittyvine valtiona-
37924: muodostavat perustan, jonka pohjalta sairaan- pujärjestelmineen sekä keskussairaaloiden ra-
37925: hoidon ja muun terveydenhuollon sekä myös kentamisohjelman toteuttaminen. Edellytykset
37926: koulutuksen tavoitteita tulee arvioida ja kehit- tapahtuneelle kehitykselle on luotu uudistamal-
37927: tää. la useaan otteeseen sairaalalaitosta koskevaa
37928: Nykyisin terveydenhuoltoalan koulutus- ja lainsäädäntöä. Vaiheittain tapahtuneen kehi-
37929: tutkimustoiminta on keskittynyt suurelta osin
37930: tyksen johdosta maahan ei ole voitu luoda
37931: yliopistollisiin keskussairaaloihin.
37932: sairaalalaitosta, jonka hallinto ja toiminta
37933: Terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimus-
37934: muodostaisivat yhtenäisen erikoissairaanhoito-
37935: toiminnalle asetetuista peruslähtökohdista seu- palveluja tarjoavan kokonaisuuden, vaan näi-
37936: raa, että terveyskeskusten ja muiden sairaan- den palvelujen tuotanto on hallinnollisesti ja
37937: hoitolaitosten kuin nykyisten yliopistollisten
37938: toiminnallisesti hajanaista. Tästä on ollut seu-
37939: keskussairaaloiden merkitys terveydenhuolto-
37940: rauksena monia puutteita erikoissairaanhoidon
37941: henkilökunnan koulutuksessa sekä osittain järjestämisessä eikä kaikkialla maassa ole voitu
37942: myös tutkimustoiminnassa lisääntyy. Vaikka tarjota kansalaisille samantasoisia palveluja.
37943: yliopistollisten sairaaloiden merkitys näissä
37944: Sairaanhoidon nykyisten epäkohtien korjaami-
37945: tehtävissä voi osittain vähentyä, niille tulee
37946: seksi on tarpeellista uudistaa koko erikoissai-
37947: kuitenkin lisätehtäviä ohjaavan ja neuvovan raanhoitoa koskeva lainsäädäntö.
37948: toiminnan alalla.
37949: Tähänastinen järjestelmä, jonka mukaan yli-
37950: opistot ovat jäseninä asianomaisessa keskussai-
37951: raalaliitossa, ei ehdotetussa hallintomallissa ole 2.1.1. Lainsäädäntö
37952: sellaisenaan toteutettavissa. Nykyisten sään-
37953: nösten soveltaminen johtaisi nimittäin siihen, Yleissairaaloita koskevat säännökset sisälty-
37954: että yliopisto osallistuisi kaikkien sairaanhoito- vät pääasiassa kunnallisista yleissairaaloista
37955: piirin alueella toimivien sairaaloiden hallin- annettuun lakiin (561/65) ja yliopistollisista
37956: toon. keskussairaaloista annettuun lakiin (244/81).
37957: Lakiehdotuksen mukaan terveydenhuolto- Näihin perustuen maa on jaettu 20 keskussai-
37958: henkilökunnan koulutuksesta sekä terveyden- raalapiiriin, joista viidessä on yliopistollinen
37959: huoltoalan tutkimuksesta vastaavalla yliopis- keskussairaala. Ahvenanmaalla on lisäksi oma
37960: tolla samoin kuin muillakin viranomaisilla, keskussairaalansa. Näiden ohella on 29 muuta
37961: lähinnä ammattikasvatushallituksen alaisilla erikoissairaanhoitoa antavaa yleissairaalaa,
37962: oppilaitok.;illa, olisi oikeus käyttää mitä tahan- joista 25 aluesairaalaa, kolme paikallissairaa-
37963: sa sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalaa laa ja yksi muu kunnallinen sairaala. Kaikilla
37964: koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämi- niillä on oma kuntainliittopohjalle rakentuva
37965: seen. Sairaanhoitopiirin kuntainliitto puoles- hallintonsa.
37966: 1988 vp. - HE n:o 94 7
37967:
37968: Kunnallisissa yleissairaaloissa oli erikoissai- taa sairaanhoitopiirin kuntainliiton. Tällöin
37969: raanhoidon antamista varten sairaansijoja vuo- erilliset kunnallisista yleissairaaloista annetussa
37970: den 1986 lopussa noin 20 000. Yleissairaaloissa laissa, tuberkuloosilaissa ja mielisairaslaissa
37971: annetaan sairaalahoidon lisäksi myös erikois- tarkoitetut tehtävät voitiin antaa kullakin alu-
37972: lääkäritasoisia avosairaanhoitopalveluja. Tämä eella yhden kuntainliiton hoidettaviksi.
37973: tapahtuu poliklinikoilla, joita ensi vaiheessa oli Tämän lain nojalla on perustettu Vaasan,
37974: vain keskussairaaloissa. Myöhemmin niitä on Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karja-
37975: kuitenkin perustettu myös alue- ja paikallissai- lan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-
37976: raaloihin. maan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sairaan-
37977: Mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäi- hoito- ja erityishuoltopiiri. Vuoden 1989 alusta
37978: riöiden ehkäisy ja mielisairaiden sekä muita aloittavat toimintansa Etelä-Karjalan, Kymen-
37979: mielenterveyshäiriöitä potevien tutkimus, hoito laakson, Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaan-
37980: ja kuntoutus on järjestetty mielisairaslain hoitopiirit.
37981: (187 /52) säännösten pohjalta. Maa on jaettu Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
37982: 22 mielisairaanhuoltopiiriin, joista 19:ssä si- edellytti hallituksen seuraavan tämän vapaaeh-
37983: jaitsee keskusmielisairaala. Näissä oli vuoden toisuuteen pohjautuvan lain käytännön toteut-
37984: 1986 lopussa noin 9 300 sairaansijaa. Lisäksi tamista. Eduskunta piti välttämättömänä, että
37985: piirien alueilla toimii muita mielisairaaloita uudistuksen toteuttaminen ei lisää kuntien kus-
37986: psykiatrista pitkäaikaissairaanhoitoa varten. tannuksia. Muun muassa tästä uudistuksesta
37987: Näillä on lähes poikkeuksetta oma kuntainliit- saatujen kokemusten pohjalta hallituksen tuli
37988: topohjalle rakentuva hallintonsa. Vain muuta- eduskunnan lausuman mukaisesti kiireesti val-
37989: mia ylläpitää mielisairaanhuoltopiirin kuntain- mistella sairaanhoitohallinnon uudistamiseen
37990: liitto. Kaikkiaan näitä sairaaloita oli vuoden liittyvä lainsäädäntö ja antaa tarvittavat Ia-
37991: 1986 lopussa 37 ja niissä sairaansijoja noin kiehdotukset eduskunnalle.
37992: 6 000. Kunnallisissa yleissairaaloissa oli psyki-
37993: atrisia sairaansijoja vuoden 1986 lopussa yh-
37994: teensä 330. Lisäksi valtiolla on mielisairaan- 2.1.2. Käytäntö
37995: hoitolaitoksissa, vankimielisairaala mukaan lu-
37996: ettuna, sairaansijoja lähes 600. Mielisairaan- Edellä on mainittu keskeiset sairaalalaitosta
37997: huoltopiirin kuntainliitot huolehtivat myös koskevat säädökset. Niiden ohella erikoissai-
37998: psyykkisesti sairaiden avosairaanhoidosta sekä raanhoitoa on säännelty noin kymmenessä
37999: mielisairauksien ja muiden mielenterveyshäiri- muussa laissa. Kun lähes kaikki nämä säädök-
38000: öiden ehkäisytoiminnasta. set on annettu eri aikoina, ovat sairaanhoidon
38001: Tuberkuloosin ehkäisy ja hoito sekä tuber- hallintojärjestelmät ja asialliset säännökset
38002: kuloottisten lääkinnällinen kuntoutus oli aikai- muodostuneet toisistaan poikkeaviksi. Suorite-
38003: semmin järjestetty tuberkuloosilain (355/60) tuilla osittaisuudistuksillakaan ei näitä hallin-
38004: säännösten pohjalta. Tuberkuloosin vastusta- nollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti pe-
38005: mistyön järjestämistä varten maa oli jaettu 18 rusteettomia eroja ole saatu poistetuksi. Lisäk-
38006: tuberkuloosi piiriin. si säännökset ovat useilta keskeisiltä kohdilta
38007: Tuberkuloosin vastustamistyössä saavutettu- vaillinaisia ja nykyisiin oloihin soveltumatto-
38008: jen myönteisten tulosten johdosta sairaansijoja mia.
38009: on vapautunut huomattavasti. Vuoden 1987 Kansainvälisten vertailujen valossa maan sai-
38010: alusta tuli voimaan uusi tartuntatautilaki (583/ raansijamäärä on suhteellisen korkea ja sairaa-
38011: 86), jolla kumottiin muun muassa tuberkuloo- lalaitos varsin korkeatasoinen. Sairastuvuus-,
38012: sin vastustamistyötä ja tuberkuloosihallintoa työkyvyttömyys- ja kuolleisuustilastojen perus-
38013: koskevat säädökset. teella väestön terveydentila on kuitenkin huo-
38014: Erikoissairaanhoidon hallinnon kehittämi- no, joskin siinä on aivan viime aikoina tapah-
38015: sessä on merkittävää edistystä saatu aikaan tunut myönteistä kehitystä. Kansanterveyslailla
38016: eduskunnan hyväksyttyä lain sairaanhoitoalan on terveydenhuollon painopistettä siirretty pe-
38017: kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä eräis- rusterveydenhuoltoon. Samalla on korostettu,
38018: sä tapauksissa (30178). Laki tuli voimaan 1 että kansanterveystyön tulisi yhdessä sairaala-
38019: päivänä helmikuuta 1978. laitoksen kanssa muodostaa yhtenäinen koko-
38020: Laki loi edellytykset sille, että kunnat voivat naisuus. Erikoissairaanhoitoa koskevat sään-
38021: vapaaehtoisin järjestelyin halutessaan muodos- nökset eivät kuitenkaan ole luoneet riittäviä
38022: 8 1988 vp. - HE n:o 94
38023:
38024: mahdollisuuksia kansanterveystyön ja erikois- nökset ovat aiheuttaneet sen, että toisiaan lä-
38025: sairaanhoidon välttämättömälle yhteistoimin- helläkään sijaitsevien sairaaloiden välille ei ole
38026: nalle. voitu saada aikaan tarpeellista yhteistoimintaa
38027: Voimassa olevien erikoissairaanhoitoa kos- esimerkiksi henkilökunnan, laitteiden ja tilojen
38028: kevien lakien mukaan valtioneuvosto määrää käytössä. Sairaalalaitokseen sijoitetulla henki-
38029: keskussairaalapiiri- ja mielisairaanhuoltopiiri- lökunnalla ja laitteilla ei siten ole päästy par-
38030: jaosta. Kun piirijaotukset kuitenkin on luotu haaseen mahdolliseen sairaanhoidon järjestä-
38031: eri aikoina ja eri tarkoituksia varten, ei yhtei- miseen. Yhteistoimintaedellytysten puuttuessa
38032: siin piireihin ole voitu päästä. Muut sairaala- ei myöskään ole pystytty kehittämään eri lai-
38033: alan kuntainliitot puolestaan ovat syntyneet toksille yhteisiä laboratorio- tai muita vastaa-
38034: ensisijaisesti kuntien omasta aloitteesta ja nii- via toimintoja siinä määrin kuin olisi ollut
38035: den keskinäisestä yhteistoimintahalusta. Seu- tarpeellista. Sairaanhoidossa käytettävien lait-
38036: rauksena tästä on ollut, että maassa on nykyi- teiden yhä teknistyessä, samalla kun niiden
38037: sin noin 100 erikoissairaanhoitoa antavaa sai- suorituskyky paranee ja hinta kohoaa, on nii-
38038: raalaa ylläpitävää kuntainliittoa, joista jokai- den tehokas käyttö yhä tärkeämpää. Tämä
38039: nen toimii alueellaan ja alallaan itsenäisesti. edellyttäisi muun muassa sairaaloiden yhteisten
38040: Tästä on aiheutunut päällekkäisyyttä tehtävien palvelujen järjestämistä.
38041: ja hallinnon hoitamisessa ja sekavuutta niin Myöskään sairaanhoitohenkilökunnan, ni-
38042: kunnissa kuin keskushallinnossakin. menomaan erikoislääkärien, käyttö koulutuk-
38043: Terveydenhuollon kokonaismenot olivat sen mukaisiin tehtäviin ei vallitsevissa oloissa
38044: vuonna 1987 noin 19,1 miljardia markkaa, ole ollut aina tarkoituksenmukaista. Tervey-
38045: mistä kunnallisten sairaanhoitolaitosten käyt- denhuollon ja lääketieteen kehittyessä ovat lää-
38046: tökustannukset olivat noin 10,3 miljardia kärien ja muun hoitohenkilökunnan tehtävät
38047: markkaa. Valtionosuus kunnallisen erikoissai- eriytyneet yhä kapeammille erityisalueille. Täs-
38048: raanhoidon kustannuksiin oli kyseisenä vuon- tä syystä tarvitaan yhä suppearuman erikois-
38049: na noin 4,2 miljardia markkaa. Nykyisen haja- alan koulutuksen saaneita lääkäreitä ja muuta
38050: naisen hallinnon vallitessa osa kustannusten henkilökuntaa. Mitä pitemmälle erikoistunees-
38051: kasvusta on aiheutunut sairaaloiden osittain ta henkilöstä on kysymys, sitä harvalukuisem-
38052: epätarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja pääl- pia ovat ne tapaukset, joissa tätä erityistietout-
38053: lekkäisistä investoinneista. Vaikka sairaalahal- ta voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi. Kun
38054: linnon uudistuksella ei voidakaan vähentää lääkäreistä ja muustakin henkilökunnasta on
38055: terveydenhuollon kokonaismenoja, on toden- edelleen pulaa, tulisi erikoiskoulutuksen saa-
38056: näköistä, että hallintoa tehostamalla ja yhte- neen henkilön työpanos saada mahdollisimman
38057: näistämällä voidaan menojen kasvuvauhtia hi- tehokkaasti käytetyksi. Sen vuoksi väestömää-
38058: dastaa. rän sillä alueella, josta pitkälle erikoistuneen
38059: Erikoissairaanhoidon jako yleissairauksien lääkärin potilaat tulevat, tulisi olla sitä suu-
38060: sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveys- rempi, mitä harvinaisemmasta erikoisalasta on
38061: häiriöiden hoitoon ei enää vastaa sairaanhoi- kysymys. Hallinnolliset rajat eri sairaanhoito-
38062: don nykyistä kehitystä eikä myöskään toimin- laitosten välillä eivät saisi vaikeuttaa tarpeellis-
38063: nallista sisältöä. Päinvastoin on voitu todeta, ta saman erikoislääkärin käyttöä eri sairaan-
38064: että esimerkiksi yleissairaalassa hoidettavan hoitolaitoksissa.
38065: potilaan sairauden todellisiin syihin voivat Nykyisen yleissairaaloita koskevan lainsää-
38066: usein huomattavasti vaikuttaa psyykkiset teki- dännön yksi pahimpia puutteita on se, että
38067: jät. Mielisairauksien hoidolla on lukuisia mui- millekään kuntainliitolle tai muulle vastaavalle
38068: takin yhtymäkohtia yleissairaaloissa tapahtu- hallinnolliselle yksikölle ei ole säädetty velvolli-
38069: vaan sairaanhoitoon, erityisesti röntgen-, labo- suutta huolehtia kaikkien erikoislääkäritasois-
38070: ratorio- ja muiden erikoistutkimusten käytös- ten palvelujen tarjonnan järjestämisestä ja pal-
38071: sä. Näin ollen niiden tulisi olla kiinteässä velujen tarpeen tyydyttämisestä omalla alueel-
38072: yhteydessä toisiinsa. Hallinnollisesti ja asialli- laan. Tämä on johtanut siihen, että erikoissai-
38073: sesti n" ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta raanhoitopalvelujen tarjontaa ei ole voitu mää-
38074: olleet er: ,;äännösten alaisia ja vastaavasti sai- rätietoisesti kehittää väestön tarpeita vastaa-
38075: raalat eri kuntainliittojen omistuksessa. Puut- vaksi ja maan eri osissa vallitsevia alueellisia
38076: teellinen yhteistoiminta ja aikaisemmin voi- eroja tasoittavaksi. Tässä suhteessa kunnallisis-
38077: massa olleet epäyhtenäiset valtionosuussään- ta yleissairaaloista annettuun lakiin lisätyt
38078: 1988 vp. - HE n:o 94 9
38079:
38080: säännökset suunnitteluvelvollisuudesta ovat nakkaisiin ja päällekkäisiin sairaalahankkei-
38081: tuoneet parannusta tilanteeseen, mutta eivät siin. Kun lähes jokaista sairaalaa ylläpitää eri
38082: ole kuitenkaan riittävästi korjanneet tilannetta kuntainliitto, ei sen toiminnassa ja hallinnossa
38083: nimenomaan siitä syystä, että suunnitelmien ole voitu ottaa riittävässä määrin huomioon
38084: täytäntöönpano on hajautunut eri hallintoyksi- alueen sairaanhoidon järjestämiseen liittyviä
38085: köille. Nykyisen kunnallisista yleissairaaloista alueellisia ja valtakunnallisia näkökohtia, vaan
38086: annetun lain säännöksiä, jotka velvoittavat yleensä kuntainliitto on kiinnittänyt huomiota
38087: kuntia hankkimaan tietyn määrän sairaansijo- vain omaan sairaalaansa ja pyrkinyt voimak-
38088: ja, ei voida pitää riittävinä, sillä erikoislääkäri- kaasti sen kehittämiseen.
38089: tasoisten sairaanhoitopalvelujen tarjontaan Kun jokainen sairaala on toiminut omana
38090: kuuluu yhä kasvavassa määrin muitakin kuin erillisenä hallinnollisena kokonaisuutenaan, ei
38091: pelkästään sairaalapalveluja ja lain säätämä myöskään sairaanhoidon toimivaa porrasta-
38092: sairaansijojen hankkiruisvelvoite on ollut pe- mista ole voitu aikaansaada. Sairaalat ovat
38093: rusteetta eri suuruinen kaupungeilla ja muilla pyrkineet toimimaan korkeimmalla mahdolli-
38094: kunnilla. Erityises~i avosairaanhoitopalvelujen sella lääketieteellis-teknisellä tasolla. Palvelu-
38095: voimakas kehittäminen edellyttää, että laissa jen kysynnän ylittäessä niiden tarjonnan ovat
38096: voidaan selvästi säätää laaja-alueisen hallinto- sairaalat pyrkineet keskittymään tutkimusten
38097: yksikön velvollisuudeksi kaikenlaisten erikois- ja hoitojen antamiseen. Tästä on kuitenkin
38098: lääkäripalvelujen tarjonta. seurannut, että eräitä väestön sairaanhoidon
38099: Sairaansijojen lukumäärään sidottu palve- kannalta keskeisimpiä ja yleisimpiä erikoislää-
38100: lusten kunnallinen järjestäruisvastuu on nimen- kärin suorittamia tutkimus- ja hoitotoimenpi-
38101: omaan yleissairaaloiden osalta johtanut siihen, teitä ei ole voitu tarjota väestölle läheskään
38102: että vaikka sairaansijojen kokonaismäärä riittävästi.
38103: maassa on suuri, ne ovat jakautuneet maan eri Erikoissairaanhoitopalvelujen alueellinen ha-
38104: alueille varsin epätasaisesti ja siten, ettei tar- janaisuus ja yhteistoiminnan puuttuminen on
38105: koituksenmukaista sairaanhoidon porrastaruis- aiheuttanut vaikeuksia myös kunnille ja eten-
38106: ta ole voitu saada aikaan. Näin on päässyt kin niiden taloudenhoidolle. Samalla alueella
38107: tapahtumaan ensinnäkin sen vuoksi, että kun- toimivissa eri sairaaloita ylläpitävissä kuntain-
38108: nat ovat useissa tapauksissa pyrkineet varaa- liitoissa on saatettu toteuttaa yhtäaikaa suuria
38109: maan kaikki tarpeellisiksi katsomansa sairaan- investointeja, mikä puolestaan on saattanut
38110: sijat keskussairaaloista, mikä on suurelta osin aiheuttaa kunnalle, joka on jäsenenä kaikissa
38111: johtunut siitä, että valtion rahoittama osuus alueen eri kuntainliitoissa, ainakin tilapäisesti
38112: keskussairaaloiden perustaruiskustannuksista kohtuuttomia taloudellisia rasituksia.
38113: ja aikaisemmin myös käyttökustannuksista on Myöskään potilaan sairaalaan pääsyä ei ny-
38114: ollut suurempi kuin muiden yleissairaaloiden kyisessä sairaalalaitosjärjestelmässä ole järjes-
38115: kohdalla. Kun kunnan ainoat sairaansijat siten tetty tyydyttävästi. Yleensä potilaalla on kii-
38116: saattavat olla keskussairaalatasoisessa sairaa- reellisiä tapauksia lukuun ottamatta oikeus
38117: lassa, on siellä jouduttu hoitamaan sellaisetkin päästä ainoastaan sellaiseen sairaalaan, jossa
38118: kuntalaiset, jotka sairautensa laadun vuoksi hänen kotikunnanaan on sairaansijoja. Mikäli
38119: olisi ollut tarkoituksenmukaista hoitaa esimer- potilaan kotikunnalla on sairaansijoja useissa
38120: kiksi terveyskeskuksessa tai aluesairaalassa, sairaaloissa, voi potilas kuitenkin joutua kään-
38121: jossa hoitopäivää kohti lasketut kustannukset tymään usean sairaalan puoleen ja silti on
38122: ovat yleensä huomattavasti keskussairaalan mahdollista, että mikään niistä ei ota häntä
38123: kustannuksia pienempiä. Toisena sairaansijo- vastaan. Tällainen tilanne on seurausta hallin-
38124: jen epätasaista jakautumista lisäävänä tekijänä nollisesta hajanaisuudesta ja alueellisen vas-
38125: on ollut se, että kunnat ovat muun muassa tuun puuttumisesta sekä siitä, ettei ole olemas-
38126: väestöpohjien ja taloudellisten mahdollisuuk- sa hallintoelintä, joka epäselvissä tapauksissa
38127: sien erilaisuuden vuoksi hankkineet varsin epä- nopeasti ratkaisisi, missä potilaan sairaanhoito
38128: tasaisesti lakisääteisen vähimmäismäärän ylit- on järjestettävä. Nykytilanne synnyttää ristirii-
38129: täviä sairaansijoja. Noin puolet kaikista eri- toja myös sairaalan henkilökunnan ja sairaalaa
38130: koissairaanhoidon sairaansijoista on mielisai- ylläpitävän kuntainliiton jäsenkuntien kesken.
38131: raaloissa. Kunnat vaativat oikeutta sairaalan käyttämi-
38132: Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestäruis- seen varaamiensa sairaansijojen mukaisessa
38133: vastuun puuttuminen on johtanut myös rin- suhteessa, kun taas sairaalan henkilökunta pyr-
38134: 2 360379R
38135: 10 1988 vp. - HE n:o 94
38136:
38137: kii yleensä ottamaan potilaat sairaalaan tutkit- 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
38138: taviksi ja hoidettaviksi ensisijaisesti sairaanhoi-
38139: donisin perustein. Nyt annettava esitys erikoissairaanhoitolaik-
38140: Nykyiset säännökset ovat puutteellisia myös si ja laiksi erikoissairaanhoitolain voimaanpa-
38141: terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksen ja eri- nosta on syntynyt pitkän valmistelutyön tulok-
38142: tyisesti lääketieteellisen ja muun terveyden- sena. Valtioneuvosto asetti 3 päivänä syyskuu-
38143: huoltoalan tutkimustoiminnan osalta. Voimas- ta 1964 komitean, jonka tehtävänä oli erityises-
38144: sa oleva lääketieteellistä tutkimustoimintaa ti sairaalalaitosta silmälläpitäen laatia selvitys
38145: koskeva ainoa säännös sisältyy yliopistollisista kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuodon
38146: keskussairaaloista annettuun lakiin. Sekin kos- kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Tä-
38147: kee ainoastaan kustannuskysymyksiä ja on täl- män komitean sairaanhoitohallinnon uudista-
38148: täkin osin varsin ylimalkainen. Tutkimus- mista selvittämään asettama jaosto sai 16 päi-
38149: toiminnan järjestämistä ja sen sisältöä koske- vänä toukokuuta 1967 valmiiksi alustavan mie-
38150: vat säännökset sen sijaan puuttuvat kokonai- tintöehdotuksen, josta pyydettiin asianomais-
38151: suudessaan sairaala-alan lainsäädännöstä. Tä- ten viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot. Nii-
38152: mä on vaikeuttanut terveydenhuollon tutki- den perusteella jaosto ja sittemmin komitea
38153: mustoiminnan suunnitelmallista järjestämistä laativat esityksen sairaalahallinnon uudistami-
38154: ja kehittämistä. Kun lääketieteellinen ja muu seksi (komiteanmietintö 1970:A 6). Sen jäl-
38155: terveydenhuoltoalan tutkimustoiminta on olen- keen, kun komitean mietinnöstä oli pyydetty
38156: nainen osa nykyaikaista sairaanhoitoa, on vält- lausunnot, annettiin jaoston tehtäväksi valmis-
38157: tämätöntä luoda lainsäädännöllinen perusta tella asiasta hallituksen esityksen muotoon laa-
38158: sille, että tutkimustoimintaa voidaan harjoittaa ditut ehdotukset, jotka valmistuivat keväällä
38159: kaikissa sairaaloissa ja muissa toimintayksi- 1972. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-
38160: köissä, joissa se sairaanhoidon kehittämisen teltiin komitean ja sen jaoston ehdotuksen
38161: kannalta on perusteltua. Koulutusta koskevia pohjalta vuonna 1974 tarkennettu ehdotus sai-
38162: säännöksiä on yliopistollisista keskussairaalois- raanhoitolaiksi ja sen voimaanpanolaiksi. Vuo-
38163: ta annetussa laissa ja eräiden sairaaloiden käyt- den 1974lakiehdotuksesta pyydettiin lausunnot
38164: tämisestä lääkärikoulutukseen annetussa laissa asianomaisilta ministeriöiltä, keskusvirastoilta
38165: (322/65) sekä mielisairaslaissa. Nämä lait sään- ja kunnallisilta keskusjärjestöiltä. Esitystä ei
38166: televät kuitenkin sairaaloiden käyttämistä vain kuitenkaan annettu eduskunnalle.
38167: lääkärien koulutukseen. Muun terveydenhuol- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23 päivä-
38168: tohenkilöstön koulutuksen osalta kunnallisista nä huhtikuuta 1981 toimikunnan, jonka tehtä-
38169: yleissairaaloista annettuun lakiin sisältyy val- vänä oli saattaa ajan tasalle erikoissairaanhoi-
38170: tuutussäännös opetusta koskevien määräyksien tohallinnon uudistamiseksi vuonna 1974 so-
38171: antamisesta asetuksella, mutta sen sijaan mui- siaali- ja terveysministeriössä valmisteltu halli-
38172: den sairaala-alan lakien nojalla vastaava järjes- tuksen esitys eduskunnalle sairaanhoitolaiksi ja
38173: tely ei nykyisin ole mahdollinen. laiksi sairaanhoitolain voimaanpanosta. Toimi-
38174: Useimmat edellä esiin tuoduista erikoissai- kunta jätti mietintönsä (komiteanmietintö
38175: raanhoidon järjestämisessä havaituista puut- 1983:17) 31 päivänä tammikuuta 1983.
38176: teista johtuvat hallinnollisen ja alueellisen ha- Toimeksiantonsa mukaisesti toimikunta otti
38177: janaisuuden ohella siitä, ettei erikoissairaan- huomioon 28 päivänä marraskuuta 1980 anne-
38178: hoidon järjestämistä ole alunperin suunniteltu tun hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi
38179: toiminnallisesti yhtenäiseksi. Sosiaali- ja ter- yliopistollisista keskussairaaloista sekä toteute-
38180: veyshuollon suunnittelua ja valtionosuusjärjes- tut sairaanhoitohallinnon osittaisuudistukset,
38181: telmää koskevan lainsäädännön muutoksilla jotka koskivat sairaanhoitoalan kuntainliitto-
38182: on tätä puutetta pyritty korjaamaan edellyttä- jen vapaaehtoista yhdistymistä, suunnittelu- ja
38183: mällä paitsi valtakunnallista suunnittelua myös valtionosuuslainsäädäntöä sekä päätösvallan
38184: keskussairaalapiirikohtaista vuosittaista alueel- siirtoa aluehallintoon.
38185: lista suunnittelua kaikesta erikoissairaanhoi- Lisäksi sairaalahallinnon uudistusta on sel-
38186: don järjestämisestä piirin alueella. Kun eri vittänyt mielenterveystyön komitea (komitean-
38187: alojen sairaalakuntainliittojen alueet kuitenkin mietintö 1984: 17). Komitea jätti 20 päivänä
38188: ovat varsin hajanaisia ja hallinto eriytynyttä, ei huhtikuuta 1984 ehdotuksensa laiksi mielenter-
38189: uudistuksilla ole päästy terveyspoliittisesti hy- veystyöstä. Mielenterveystyötä koskevaa la-
38190: vään tulokseen. kiehdotusta valmistellaan edelleen sosiaali- ja
38191: 1988 vp. - HE n:o 94 11
38192:
38193: terveysministeriössä. Hallituksen tarkoituksena tio saattaa edellyttää eräissä tapauksissa vä-
38194: on valmistella ehdotus siten, että laki on saa- häistä viranhaltijamäärän lisäystä, vaikkakin
38195: tettavissa voimaan samanaikaisesti erikoissai- pääosa virkatarpeesta on mahdollista tyydyttää
38196: raanhoitolain kanssa. hallintovirkojen uudelleen järjestelyllä.
38197: Lakiehdotuksesta on käyty kunnallistalautta
38198: koskevista neuvotteluista ja suositusten anta-
38199: misesta tehdyn sopimuksen 2 §:n 4 momentin 4. Esityksen taloudelliset
38200: mukaiset neuvottelut. vaikutukset
38201:
38202: Sairaanhoitopiirien kuntainliitot huolehtisi-
38203: 3. Esityksen organisatoriset ja vat niistä tehtävistä, joita tällä hetkellä hoita-
38204: henkilö st öv ai k u t ukse t vat useat eri kuntainliitot.
38205: Erillisten kuntainliittojen toiminnan lakkaa-
38206: Esitys ei aiheuta muutosta valtion viran- misesta aiheutuu säästöä. Mahdollisten uusien
38207: omaisten toimivaltaan eikä organisaatioon. virkojen tarve on tarkoitus hoitaa sisäisin siir-
38208: Kuntien osalta ehdotus merkitsee itsenäisten roin. Valtion ja kuntien menot eivät lisäänny
38209: sairaalakuntainliittojen lukumäärän supistu- uudistuksen johdosta.
38210: mista 99:stä 21 :een. Ehdotuksen perusteella Erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta an-
38211: muodostettavissa johtokunnissa on luottamus- nettavan lain 5 §:n 2 momentissa ehdotetaan
38212: henkilöedustus. Luottamushenkilöpaikkojen säädettäväksi, että valtion yliopistollisissa kes-
38213: lukumäärä sairaanhoitopiireissä vastaa nykyis- kussairaaloissa omistamat sairaansijat siirtyvät
38214: ten liittohallitusten luottamushenkilöpaikkojen asianomaisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton
38215: kokonaismäärää. Valtuustopaikkojen luku- omistukseen ja hallintaan. Tämän johdosta
38216: määrä on nykyistä vähäisempi. Sairaanhoito- valtio ei enää nykyisellä tavalla osallistuisi
38217: piirin kuntainliiton keskushallinnon organisaa- ylipistollisten sairaaloiden pääomamenoihin.
38218:
38219:
38220:
38221:
38222: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
38223:
38224:
38225: 1. Lakiehdotusten perustelut hoitoa koskevaan erillislakiin ja tartuntatauti-
38226: lakiin.
38227: 1.1. Erikoissairaanhoitolaki
38228: 1 luku
38229: Edellä esitetyt tavoitteet sairaanhoitohallin- Yleiset säännökset
38230: non kehittämisestä ehdotetaan toteutettavaksi
38231: säädettävällä erikoissairaanhoitolailla. Lakieh- 1 §. Lakiehdotus koskee erikoislääkärin tai
38232: dotukseen sisältyvät yleiset säännökset erikois- erikoishammaslääkärin antamia tai hänen joh-
38233: sairaanhoidosta, sen järjestämisvastuusta, hal- dollaan annettuja terveydenhuollon palveluja.
38234: linnosta ja siihen liittyvistä taloudellisista jär- Erikoissairaanhoitoa on sairauksien ja mielen-
38235: jestelyistä, sairaanhoidon korvauksista ja poti- terveyden häiriöiden ehkäisy, tutkimus ja hoito
38236: lailta perittävistä maksuista sekä terveyden- sekä lääkinnällinen kuntoutus. Erikoissairaan-
38237: huoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnasta. hoitoon liittyvällä toiminnalla tarkoitetaan lä-
38238: Erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja valtion- hinnä asiantuntija-avun antamista terveyskes-
38239: osuuteen sovellettaisiin 1 päivänä tammikuuta kuksille ja muille viranomaisille.
38240: 1984 voimaan tullutta sosiaali- ja terveyden- 2 §. Kunnan asukkaiden perusterveydenhoi-
38241: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- don järjestäminen kuuluu kansanterveyslain
38242: nettua lakia (677 /82). Voimassa oleviin lakei- mukaisesti kunnille. Kunnilla on tämän tehtä-
38243: hin sisältyviä, yksilöön kohdistuvia velvoitteita vänsä hoitamiseksi terveyskeskukset. Kuitenkin
38244: tai pakkokeinoja koskevia säännöksiä ei ole myös kansanterveyslain mukaan järjestetään
38245: katsottu asianmukaiseksi sisällyttää erikoissai- erikoissairaanhoitoa etenkin suurissa kaupun-
38246: raanhoitolakiin. Ne sisältyisivät mielisairaan- geissa, joita ovat muun muassa Helsinki, Tur-
38247: 12 1988 vp. - HE n:o 94
38248:
38249: ku ja Tampere. Tämä johtuu kansanterveys- suunnittelutehtäviä. Sairaanhoitopiirin kun-
38250: lain voimaanpanolaista, joka edellytti, että pai- tainliiton suunnittelutehtävistä säädetään lisäk-
38251: kallissairaalat tietyn siirtymävaiheen jälkeen si kunnallislaissa (953176) ja tämän lain
38252: siirtyvät osaksi terveyskeskusjärjestelmää. Eri- 10 §:ssä.
38253: koissairaanhoitolaki koskisi ehdotuksen mu- 6 §. Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51)
38254: kaan kansanterveyslain perusteella annettavaa perusteella Ahvenanmaan maakunta käyttää
38255: erikoissairaanhoitoa siten kuin ehdotetun 8 §:n mainitussa laissa määritellyissä asioissa maa-
38256: 3 momentissa säädetään. kunnallista lainsäädäntövaltaa. Erikoissairaan-
38257: 3 §. Nykyisin kunnan velvollisuutena on hoidon osalta tämän toteava säännös ehdote-
38258: huolehtia tartuntatautien vastustamistyöstä ja taan otettavaksi lakiin.
38259: mielisairaanhoidosta. Sen sijaan yleissairauk-
38260: sien osalta kunnalle on säädetty vain velvolli- 2 luku
38261: suus hankkia sairaansijoja. Sairaanhoidon tar- Sairaanhoitopiirit ja vastuualueet
38262: koituksenmukainen järjestäminen edellyttää,
38263: että kunnan velvollisuus on yleinen ja ulottuu 7 ja 8 §. Sairaanhoitohallintoa uudistettaessa
38264: koko erikoissairaanhoitoon. Kunnan velvolli- on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että alu-
38265: suus erikoissairaanhoidon järjestämiseen ulot- ejaon pohjana pidetään nykyisiä keskussairaa-
38266: tuisi kaikkiin henkilöihin, joilla on kunnassa lapiirejä. Nykyiset keskussairaalapiirit vastaa-
38267: väestökirjalaissa (141169) tarkoitettu kotipaik- vat näet melko tarkasti alueellisten tarpeiden ja
38268: ka. Lisäksi säännös veivoittaisi kunnan järjes- yhteistoiminnan pohjalta muodostuneita ta-
38269: tämään Suomen kansalaiselle hoidon myös sii- lousalueita. Koska keskussairaala- ja mielisai-
38270: nä tapauksessa, ettei hänellä ole Suomessa raanhuoltopiirien alueet eivät ole yhteneviä,
38271: kotipaikkaa, mutta hän oleskelee kunnassa. saatetaan joutua sairaanhoitopiirien aluejaossa
38272: Periaate vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tekemään eräitä vähäisiä tarkennuksia nykyis-
38273: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain ten keskussairaalapiirien alueisiin. Sen vuoksi
38274: johdosta muutettuja erikoissairaanhoitolakien ehdotetaan, että sairaanhoitopiirien alueet
38275: säännöksiä. Näiden lakien mukaan hoitoa on määräisi valtioneuvosto kuten tapahtuu nykyi-
38276: annettava myös sellaiselle henkilölle, joka on sinkin kunnallisista yleissairaaloista annetun
38277: Suomen kansalainen, mutta jolla ei ole koti- lain ja mielisairaslain mukaan. Ehdotuksen
38278: paikkaa Suomessa. Kansainvälisen kanssakäy- mukaan erikoissairaanhoidon järjestää sai-
38279: misen vilkastuttua on myös säänneltävä, miten raanhoitopiirissä purnn kuuluvien kuntien
38280: huolehditaan sairaanhoidon järjestämisestä ul- kuntainliitto, jossa kuntien jäsenyys on pakol-
38281: komaalaiselle, jolla ei ole Suomessa kotipaik- linen.
38282: kaa. Henkilön kotikunta ja kunnan asukas on Helsingin yliopistollinen keskussairaalapiiri
38283: säännösehdotuksessa määritelty. on kuitenkin ehdotettu jaettavaksi Uudenmaan
38284: 4 §. Erikoissairaanhoito sisältyy osana sosi- sairaanhoitopiiriin ja Helsingin kaupungin
38285: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- muodostamaan sairaanhoitopiiriin. Ehdotetun
38286: tionosuudesta annetun lain mukaisiin tervey- 8 §:n 3 momentin mukaan olisi Helsingin kau-
38287: denhuollon valtakunnallisiin suunnitelmiin ja pungin osalta soveltuvin osin voimassa mitä
38288: valtionosuus maksetaan mainitun lain mukai- erikoissairaanhoitolain 5, 9, 10, 12-14, 23,
38289: sesti. Lain mukainen valtionosuus suoritetaan 30-44, 45 §:n 2 momentissa ja 58 §:ssä on
38290: kalenterivuosittain. säädetty sairaanhoitopiirin kuntainliitosta.
38291: 5 §. Säännösehdotuksessa määritellään 9 §. Kaikissa sairaanhoitopiireissä ei ole
38292: asianomaisten valtion viranomaisten toimival- mahdollista järjestää sairauksien harvinaisuu-
38293: ta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- den, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai eri-
38294: ja valtionosuusjärjestelmän mukaisesti ehdote- koissairaanhoidon järjestämisen asettamien
38295: taan, että erikoissairaanhoidon yleinen suun- erityisten vaatimusten vuoksi erikoissairaan-
38296: nittelu, ohjaus ja valvonta kuuluisi sosiaali- ja hoitoa sen koko laajuudessa. Tämän takia
38297: terveysministeriön alaisena lääkintöhallituksel- ehdotetaan, että maa jaetaan erityisvastuualu-
38298: le ja läänin alueella lääkintöhallituksen alaise- eisiin, jotka valtioneuvosto määrää. Kuhunkin
38299: na lääninhallitukselle. Suunnittelulla tarkoite- erityisvastuualueeseen kuuluisi lääkärikoulu-
38300: taan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus- tusta antava yliopisto, joita ovat Helsingin,
38301: ta ja valtionosuudesta annetussa laissa asian- Turun, Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopis-
38302: omaiselle valtion viranomaiselle säädettyjä tot. Vastuualuejako on nykyisin perustunut
38303: 1988 vp. - HE n:o 94 13
38304:
38305: valtioneuvoston vahvistamaan terveydenhuol- osin vain erikoissairaanhoidosta vastaava kun-
38306: lon järjestämistä koskevaan valtakunnalliseen tainliitto voi tehokkaasti toteuttaa välittömästi
38307: suunnitelmaan. sairaanhoitoon liittyen. Näin ollen kyseisiä toi-
38308: mintoja ehdotetaan sairaanhoitopiirin kuntain-
38309: 3 luku liiton tehtäväksi.
38310: Sairaanhoitopiirin tehtävät Tarkempia ohjeita sairaanhoitopiirin kun-
38311: tainliiton lakisääteisistä tehtävistä annettaisiin
38312: 10 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton paa- terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitel-
38313: tehtävänä olisi ehdotuksen mukaan järjestää massa.
38314: alueensa väestölle sen tarvitsema erikoissai- 11 §. Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan maa
38315: raanhoito. jaetaan erityisvastuualueisiin vaativimman eri-
38316: Ensisijaisesti sairaanhoitopiirin kuntainliiton koissairaanhoidon järjestämistä varten. Ehdo-
38317: tulisi siten tuottaa sen vastuulla olevat erikois- tetun 11 §:n mukaan lääkintöhallituksen tehtä-
38318: sairaanhoidon palvelut. Sen lisäksi kuntainlii- vänä olisi määrätä tähän erityistason sairaan-
38319: ton velvollisuutena olisi yhteistyössä jäsenkun- hoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja
38320: tiensa terveyskeskusten kanssa suunnitella ja hoito. Samalla lääkintöhallitus vahvistaisi sai-
38321: kehittää alueensa erikoissairaanhoidon palvelu- raanhoitopiirien kuntainliittojen välillä erityis-
38322: ja siten, että ne muodostavat toiminnallisen tason sairaanhoitopalveluista suoritettavien
38323: kokonaisuuden. Vastaavan sisältöinen suunnit- korvausten määrittämisessä noudatettavat ker-
38324: telun ja kehittämisen yhteistyövelvoite on tar- toimet. Korvausten määrittämiseksi tarvittavat
38325: koitus sisällyttää myös kansanterveyslakiin. tarkemmat säännökset sisältyvät lakiehdotuk-
38326: Hoidon porrastuksen toteuttamiseksi tar- sen 43 §:ään.
38327: peellisen yleisen yhteistyövelvoitteen lisäksi Sairaanhoitopiirin kuntainliitto, jonka hal-
38328: kuntainliiton tehtävänä olisi antaa alueensa linnassa on yliopistosairaala, olisi velvollinen
38329: terveyskeskuksille niiden tarvitsemia laborato- ohjeita ja neuvoja antamalla avustamaan vas-
38330: rio- ja röntgenpalveluja ja muita erikoissai- tuualueensa muita sairaanhoitopiirien kuntain-
38331: raanhoidon palveluja - kuten esimerkiksi lää- liittoja niin sairaanhoidon kuin terveydenhuol-
38332: kinnällisen kuntoutuksen palveluja - silloin, toalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjes-
38333: kun niiden tuottaminen terveyskeskusten toi- tämisessä. Täten saataisiin yliopistosairaalan
38334: mesta on epätarkoituksenmukaista. Tarkoituk- opetus- ja tutkimushenkilöstön asiantuntemus
38335: senmukaista on myös se, että terveyskeskusten laajemmin niiden kuntainliittojen käyttöön,
38336: osalta laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja joiden alueella ei ole yliopistoa.
38337: muiden erityispalvelujen kehittämistä ohjaa ja
38338: niiden laatua valvoo sairaanhoitopiirin kun- 4 luku
38339: tainliiton palveluksessa oleva erikoishenkilö- Sairaanhoitopiirin sairaalat ja toimintayksiköt
38340: kunta. Näin voidaan huolehtia siitä, että eri
38341: toimintayksiköissä tehdyt tutkimukset ovat 12 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulisi
38342: luotettavia ja keskenään vertailukelpoisia. ehdotuksen mukaan olla sairaaloita sekä tar-
38343: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on peen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoi-
38344: erikoissairaanhoidossa välttämätöntä erityisesti don toimintayksiköitä sekä muitakin toiminta-
38345: mielenterveystyön ja lääkinnällisen kuntoutuk- yksiköitä.
38346: sen järjestämisessä. Tämän vuoksi on ehdote- Lakiehdotuksessa ei tarkemmin nimetä sai-
38347: tun 10 §:n 2 momenttiin sisällytetty säännös raaloita esimerkiksi keskus- tai aluesairaaloik-
38348: sairaanhoitopiirin velvollisuudesta olla sosiaali- si. Käytännössä kuntainliitot voisivat edelleen-
38349: lautakunnan kanssa sellaisessa yhteistyössä, jo- kin käyttää sairaaloista mainittuja nimiä.
38350: ta tehtävien asianmukainen suorittaminen edel- Sairaaloissa on sairaanhoidon toimintayksi-
38351: lyttää. Vastaava säännös on kansanterveysase- köitä, kuten hoito-osastoja ja poliklinikoita
38352: tuksen (205/72) 1 §:n 2 momentissa. Myös sekä muita toimintayksiköitä, kuten laborato-
38353: sosiaalihuollon lainsäädännössä on sosiaalilau- rio- ja röntgenosastoja. Sairaaloiden toiminta-
38354: takunnille säädetty yhteistyövelvollisuus ter- yksiköiden lisäksi voi sairaanhoitopiirillä olla
38355: veydenhuollon viranomaisten kanssa. sairaaloista erillään olevia sairaanhoidon toi-
38356: Erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukainen mintayksiköitä, kuten erillisiä poliklinikoita ja
38357: toteuttaminen edellyttää jatkuvaa tutkimus-, mielenterveystoimistoja sekä muita toimintayk-
38358: kehittämis- ja koulutustoimintaa, jota tietyin siköitä, kuten erillisiä asuntoloita ja suoja-
38359: 14 1988 vp. - HE n:o 94
38360:
38361: työyksiköitä. Sairaanhoidon toimintayksikkö vastuussa erikoissairaanhoidon järjestämisestä
38362: voi olla myös avosairaanhoidon toimintayksi- kaikkien alueella kotipaikan omaavien henki-
38363: kön ja sairaalan tai sen osaston yhdessä muo- löiden osalta, niin myös tästä syystä on perus-
38364: dostama mielenterveyskeskus. teltua siirtyä käyttämään äänimäärän perus-
38365: 13 ja 14 §. Sairaanhoitopiirien muodostami- tana kunnan asukkaiden lukumäärää. Ääni-
38366: sen ajankohtana ja mahdollisesti myöhemmin- määrä ehdotetaan kuitenkin rajoitettavaksi
38367: kin saattaa olla tarpeellista, että kuntainliitoilla enintään viidennekseen kaikkien jäsenkuntien
38368: on yhteisiä sairaaloita tai toimintayksiköitä yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimää-
38369: joitakin tiettyjä toimintoja varten. rästä. Myös nykyisin sisältyy yleisesti kuntain-
38370: Tähän yhteistoimintaan sovelletaan kunnal- liittojen perussääntöihin ja keskussairaalan
38371: lislain 103 §:n 1 momentin ja 104 §:n säännök- osalta jo lakiin säännös äänimäärän rajoittami-
38372: siä kuntien yhteistoiminnan muodoista ja kun- sesta viidennekseen jäsenkuntien yhteenlaske-
38373: tien yhteislautakunnista ja -johtokunnista. tusta äänimäärästä.
38374: Niin ikään on syytä varautua siihen, että eri 18 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liitto-
38375: sairaanhoitopiirien kuntainliitot voivat sopia hallituksesta on selvyyden vuoksi otettu sään-
38376: sairaaloiden ja eri toimintayksikköjen käyttä- nös lakiehdotukseen.
38377: misestä yhteisesti. Sairaanhoitopiirissä voisi olla lautakunta
38378: Jollei erikoissairaanhoidon järjestämisen psykiatrista erikoissairaanhoitoa varten. Lau-
38379: kannalta tarpeellisena pidettävän yhteisen sai- takunnan tehtävänä olisi kehittää ja yhteen-
38380: raalan tai toimintayksikön perustamisesta sovi- sovittaa piirin alueella annettavaa psykiatrista
38381: ta, voi valtioneuvosto määrätä sen perustetta- erikoissairaanhoitoa.
38382: vaksi ja antaa tarpeelliset määräykset yhteistoi- Erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittäväs-
38383: minnan ehdoista. sä sairaanhoitopiirissä olisi lakisääteinen lauta-
38384: 15 §. Tarkoitus on, että valtion välittömässä kunta kielellisen vähemmistön sairaanhoidon
38385: hallinnassa olevat laitokset jatkavat toimin- ja terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksen ke-
38386: taansa. Tällaisia laitoksia on muun muassa hittämistä ja yhteensovittamista varten. Vä-
38387: puolustusvoimilla, vankeinhoitolaitoksella ja hemmistökielisen lautakunnan kaikki jäsenet
38388: lääkintäviranomaisilla. valittaisiin sairaanhoitopiirin vähemmistökieli-
38389: siä kuntia ja kaksikielisten kuntien vähemmis-
38390: 5 luku tökielistä väestöä edustavista henkilöistä. Lau-
38391: Sairaanhoitopiirin hallinto takunnan jäseniin ei sovellettaisi kunnallislain
38392: 122 §:n 4 momentin eikä 123 §:n säännöksiä.
38393: 16 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liitto- Lautakunnan valintatapa vastaisi näin ollen
38394: valtuuston jäsenten lukumäärää koskevia sään- nykyistä yliopistollisista keskussairaaloista an-
38395: nösehdotuksia laadittaessa on kiinnitetty huo- netun lain 8 §:ssä tarkoitetun ruotsinkielisen
38396: miota toisaalta siihen, että kunkin jäsenkun- johtokunnan valintatapaa.
38397: nan eri poliittisten ryhmien edustus täyttäisi Sairaanhoitopiirin liittohallituksen apuna
38398: mahdollisimman hyvin suhteellisuusperiaatteen voisi olla muita lautakuntia esimerkiksi suun-
38399: vaatimukset sekä toisaalta siihen, ettei valtuus- nittelun, henkilöstöasioiden ja muiden hallin-
38400: to kuitenkaan muodostuisi kohtuuttoman suu- totehtävien hoitamiseksi. Näiden muiden lauta-
38401: reksi. Ehdotuksessa on poikettu kehitysvam- kuntien perustaminen olisi sairaanhoitopiirin
38402: maisten erityishuollosta annetussa laissa (519/ harkittavissa ja lautakuntien tehtävistä ja ko-
38403: 77) olevista säännöksistä siten, että kunnan, koonpanosta määrättäisiin johtosäännössä.
38404: jonka asukasmäärä on enintään 2 000, edustus 19 §. Liittohallituksen alaisina toimisivat eh-
38405: valtuustossa on vain yksi jäsen. Tämä pienen- dotuksen mukaan kutakin sairaalaa ja siihen
38406: tää jossain määrin liittovaltuustojen kokoa. liittyvää toimintaa varten johtokunta. Johto-
38407: 17 §. Kunkin jäsenkunnan liittovaltuustoon kunta voisi kuitenkin liittovaltuuston niin päät-
38408: valitsemien edustajien yhteisen äänimäärän täessä olla yhteinen kahdelle tai useammalle
38409: määräytymisperusteeksi ehdotetaan asianomai- sairaalalle.
38410: sen jäsenkunnan asukkaiden lukumäärää siten, Sairaanhoidon tarkoituksenmukaiseksi jär-
38411: että kuntaa edustaville jäsenille annetaan yh- jestämiseksi on eräissä tapauksissa perusteltua
38412: teensä yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asu- muodostaa pnrun osavastuualueita. Väes-
38413: kasta kohti. Kun lakiehdotuksessa lähdetään tömäärältään suurissa sairaanhoitopiireissä
38414: siitä, että sairaanhoitopiirin kuntainliitto on osavastuualuejako tukisi nykyistä vastuualu-
38415: 1988 vp. - HE n:o 94 15
38416:
38417: ejakoa. Myös psykiatrisen erikoissairaanhoi- lautakunnan tehtävänä olisi tällöin toiminta-
38418: don aluevastuutoiminnan sekä vähemmistökie- alueellaan kehittää ja yhteensovittaa vähem-
38419: listen vastuualueiden kannalta osavastuualuei- mistön kielellä annettavaa hoitoa ja koulutus-
38420: den muodostaminen olisi perusteltua. Liitto- ta. Ehdotettujen hallintojärjestelyjen tavoittee-
38421: valtuusto päättäisi osavastuualueiden muodos- na on turvata se, että kaikenlaista hoitoa ja
38422: tamisesta ja määräisi samalla alueeseen kuulu- opetusta olisi osavastuualueella saatavissa vä-
38423: vat kunnat, sairaalat ja toimintayksiköt sekä hemmistökielellä joustavasti alueellisten osa-
38424: määräisi osavastuualueen tehtävät. Osavastuu- vastuualueiden rajojen estämättä. Liittoval-
38425: alueen sairaaloilla ja niistä erillään olevilla tuuston asiana olisi päättää määrätäänkö osa-
38426: toimintayksiköillä olisi tässä tapauksessa yhtei- vastuualueeseen kuuluviksi sairaaloita tai mui-
38427: nen osavastuualueen johtokunta. ta toimintayksiköitä. Vähemmistökielisen osa-
38428: 20 §. Jäsenet osavastuualueen johtokuntaan vastuualueen yksiköt antaisivat tällöin hoitoa
38429: valittaisiin ehdotuksen mukaan osavastuualu- vähemmistökielellä sekä toimisivat omalta
38430: eeseen kuuluvista kunnista ja siten, että johto- osaltaan vähemmistökelisinä koulutuspaikkoi-
38431: kunnan poliittista edustuksellisuutta kunnallis- na.
38432: lain 122 §:n 4 momentin mukaan määrättäessä Muiden kuin vähemmistökieliseen osavas-
38433: otettaisiin vain nämä kunnat huomioon. tuualueeseen kuuluviksi määrättyjen sairaaloi-
38434: Sairaanhoitopiirien yhteisten sairaaloiden ja den toimintaan voisi vähemmistökielinen lauta-
38435: toimintayksiköiden hallintoa varten perustetta- kunta vaikuttaa ainoastaan vähemmistökielellä
38436: vien yhteisjohtokuntien kokoonpanon osalta annettavaa hoitoa ja koulutusta kehittämällä
38437: noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä edellä on ja yhteensovittamalla.
38438: sanottu johtokunnista. Tämän perusteella olisi Erikoissairaanhoidon järjestäminen siten, et-
38439: mahdollista muun muassa muodostaa myös tä vähemmistökielinen potilas myös käytännös-
38440: yhteisen sairaalan tai yhteisten sairaaloiden sä saa tarvitsemansa hoidon äidinkielellään,
38441: hallintoa varten osavastuualue siitä sairaanhoi- edellyttää useimmiten erityisiä toimenpiteitä.
38442: topiirin osasta, jota sairaala lähinnä palvelee. Kaksikielisiä ja vähemmistökielisiä kuntia pal-
38443: 21 §. Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsit- velevissa muissa kuin vähemmistökielisen osa-
38444: tävässä sairaanhoitopiirissä olisi ehdotetun vastuualueen omissa sairaaloissa ja toimintayk-
38445: 21 §:n mukaan toiminnalliseksi luonnehdittava siköissä voitaisiin hoito järjestää esimerkiksi
38446: osavastuualue piirin kielellisen vähemmistön siten, että tarpeen mukaan muodostetaan vä-
38447: erikoissairaanhoitopalvelujen ja vähemmistö- hemmistökielisiä klinikoita, osastoja tai muita
38448: kielellä annettavan terveydenhuoltohenkilö- yksiköitä. Tällaisen yksikön keskeisenä toimin-
38449: kunnan koulutuksen kehittämistä ja yhteenso- taedellytyksenä olisi, että niihin keskitetään
38450: vittamista varten. Vähemmistökieliseen osavas- vähemmistökieltä taitavaa henkilökuntaa.
38451: tuualueeseen kuuluisivat sairaanhoitopiirin Vähemmistökielellä järjestettävän erikoissai-
38452: kaksikieliset kunnat sekä ne yksikieliset kun- raanhoidon ja hoitohenkilökunnan koulutuk-
38453: nat, joiden kielenä on sairaanhoitopiirin asuk- sen hallinto ehdotetaan tältä osin järjestettä-
38454: kaiden vähemmistön kieli. väksi siten, että vähemmistökielisellä osavas-
38455: Jos sairaanhoitopiiri on ehdotetun 20 §:n 1 tuualueella toimivien muiden kuin 1 momentis-
38456: momentin mukaisesti jaettu alueellisiin osavas- sa mainittujen, vähemmistökielisen osavastuu-
38457: tuualueisiin, kuuluisivat piirin kaksikieliset ja alueen omien sairaaloiden ja toimintayksiköi-
38458: vähemmistökieliset kunnat siten sekä asiano- den johtokunnissa on vähemmistökielinen ja-
38459: maiseen alueelliseen osavastuualueeseen että osto, joka käsittelee vähemmistökielellä järjes-
38460: vähemmistökieliseen toiminnalliseen osavas- tettävää erikoissairaanhoitoa sekä opetustoi-
38461: tuualueeseen. Alueellisen ja toiminnallisen osa- mintaa koskevat asiat.
38462: vastuualueen toiminnot täydentäisivät tällöin Vähemmistökielisen jaoston tehtävänä olisi
38463: vähemmistökielisen hoidon ja opetuksen jär- tällöin toimivaltansa puitteissa vaikuttaa sii-
38464: jestämisen osalta toisiaan. hen, että asianomaisella osavastuualueella an-
38465: Hallinnollisesti vähemmistökielinen osavas- netaan vähemmistökielistä hoitoa ehdotetun
38466: tuualue kuuluisi 18 §:ssä tarkoitetun vähem- 33 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla.
38467: mistökielisen lautakunnan alaisuuteen muodos- 22 §. Ehdotuksen mukaan johtokunnalla oli-
38468: taen näin lautakunnan edellä 18 §:n perus- si laaja päätösvalta. Johtokunnan tehtävänä
38469: teluissa kuvatut tehtävät huomioon ottaen lau- olisi johtaa, valvoa ja kehittää alaistaosa sai-
38470: takunnan toiminta-alueen. Vähemmistökielisen raalaa tai osavastuualuetta ja tehdä toimintaa
38471: 16 1988 vp. - HE n:o 94
38472:
38473: koskevat ehdotukset asioista, joista liittoval- antaa hallintoaan ja talouttaan koskevia lakia
38474: tuusto tai -hallitus päättää. Johtokunnan toi- täydentäviä määräyksiä.
38475: mivaltaan kuuluisi päättää liittovaltuuston ja Sairaanhoitopiirin hallinto- ja toimintaorga-
38476: -hallituksen yleisten ohjeiden mukaan alaistaan nisaatiosta sekä viranhaltijoiden tehtävistä ja
38477: toimintaa varten talousarviossa ja sen nojalla toimivaltuuksista määrättäisiin sairaanhoitopii-
38478: osoitettujen määrärahojen käytöstä. Johtokun- rin kuntainliiton johtosäännöissä kuten nykyi-
38479: ta valitsisi myös alaisensa henkilöstön, jollei sinkin. Ehdotetun 23 §:n 3 momentin mukaan
38480: toisin ole säädetty tai tehtävää ole johtosään- tulisi sairaanhoitopiirin kuntainliitolla kunnal-
38481: nöllä siirretty johtokunnan alaiselle viranhalti- lislaissa edellytettyjen johtosääntöjen lisäksi ol-
38482: jalle, sekä suorittaisi muut sille johtosäännössä la johtosääntö, jossa määriteltäisiin välittö-
38483: määrätyt tehtävät. mästi liittohallituksen alaisten viranhaltijoiden
38484: Kunnallislain 63 §:n 2 momentin mukaan asema ja tehtävät, sairaalan ja sairaanhoidon
38485: johtokunnan laissa tai sen nojalla asetuksessa toimintayksikön viranhaltijoiden sairaanhoi-
38486: säädettyä asiaa ei voida siirtää liittohallituksen dolliset johto- ja vastuusuhteet sekä potilaan
38487: käsiteltäväksi. sijoittamiseen ja hoitoon ottamiseen liittyvät
38488: Kunnallislain 71 §:n 2 momentin ja 73 §:n vastuusuhteet. Vaikka lakiehdotukseen ei ole-
38489: nojalla voidaan johtosäännössä antaa viranhal- kaan otettu yksityiskohtaisia säännöksiä sai-
38490: tijalle valta ratkaista johtokunnalle kuuluvia raanhoitopiirin kuntainliiton hallinto-organi-
38491: vähemmän tärkeitä säännössä mainittavia asi- saatiosta, on selvää, että hallinnon on kyettävä
38492: oita. Jos johtokunnan ratkaistavaksi laissa tai tehokkaasti suorittamaan paitsi säännönmu-
38493: sen nojalla asetuksessa säädetty, vähemmän kaiseen hallintoon kuuluvat tehtävät, myös
38494: tärkeäksi katsottava asia on johtosäännöllä sairaanhoidon tarkoituksenmukaisen järjestä-
38495: annettu johtokunnan alaisen viranhaltijan rat- misen edellytyksenä olevaa selvittely- ja suun-
38496: kaistavaksi, ei myöskään tällaista ratkaisua nittelutyötä. Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla
38497: voida kunnallislain 63 §:n 2 momentin mukaan tulisi sairaanhoitopiirin koosta ja alueellisista
38498: siirtää liittohallituksen käsiteltäväksi. olosuhteista riippuen ilmeisesti olla yksiköitä
38499: Kunnallislain 134 §:n 1 momentin mukaan ainakin sairaanhoito-, hallinto- ja talousasioita
38500: edellä mainitut säännökset ovat soveltuvin osin sekä teknillisiä ja suunnitteluun liittyviä tehtä-
38501: vastaavasti voimassa myös kuntainliitoissa. viä varten. Näiden määrittely olisi kuntainlii-
38502: Johtokunnan käsiteltäväksi viranhaltijan ton sisäinen asia kuntainliiton perussääntö- ja
38503: ratkaistavaksi annettu asia voitaisiin kuitenkin johtosääntömääräyksin.
38504: ehdotetun 22 §:n 2 momentin mukaan siirtää. Lakiehdotukseen on katsottu tarkoituksen-
38505: Ehdotetun 22 §:n mukaan johtokunta olisi mukaiseksi sisällyttää säännökset välittömästi
38506: siten toimialallaan itsenäinen suhteessa liitto- liittohallituksen alaisen johtoryhmän kokoon-
38507: hallitukseen. Määrättäessä johtokunnan tehtä- panosta. Johtoryhmään kuuluisivat sairaanhoi-
38508: vistä ja uskottaessa asioita sen ratkaistaviksi topiirin johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoyli-
38509: johtokunnan toimivalta olisi muodostettava hoitaja. Kuntainliitto voisi tämän lisäksi johto-
38510: niin laajasti kuin sairaanhoitopiirin tai -piirien säännössään määrätä johtoryhmään kuuluviksi
38511: hallinnon kokonaisuuden kannalta käy päinsä. myös muita sairaanhoitopiirin kuntainliiton vi-
38512: 23 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton hallin- ranhaltijoita.
38513: nosta ehdotetaan annettavaksi eräitä kunnallis- Johtosäännössä määrättäisiin tarkemmin
38514: laista poikkeavia säännöksiä. Tällaisia ovat johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja vastuu-
38515: esimerkiksi 19-22 §:n säännökset johtokun- suhteet. Nykyisen käytännön mukaisesti sai-
38516: nista, niiden kokoonpanosta ja toimivallasta, raanhoitopiirin johtajan päävastuualueet pai-
38517: 26 §:n säännös yliopistollisen sairaalan johto- nottuisivat sairaanhoitopiirin yleisjohtoon ja
38518: kunnan kokoonpanosta sekä 27 §:n säännös erityisesti talouden ja hallinnon johtamiseen.
38519: ylilääkäritoimikunnasta. Ehdotetussa laissa Sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri johtaisi
38520: säädettävin poikkeuksin sairaanhoitopiirin sairaanhoidon yleistä järjestämistä ja hän olisi
38521: kuntainliittoihin olisi kuitenkin sovellettava hallinnollisissa asioissa sairaanhoitopiirin joh-
38522: kunnallislain säännöksiä. Asian selventämisek- tajan alainen. Johtavan hallintoylihoitajan teh-
38523: si lakiehdotukseen on otettu tätä koskeva sään- tävänä olisi johtaa hoitotyön yleistä järjestä-
38524: nös. Kunnallislain mukaan kuntainliitto voi mistä ja suorittaa muut johtavan ylilääkärin ja
38525: muun muassa asettaa muitakin toimielimiä liittohallituksen määräämät tehtävät. Hoito-
38526: kuin tässä laissa ehdotetaan ja muutoinkin työllä tarkoitetaan sitä työtä, jota hoitohenki-
38527: 1988 vp. - HE n:o 94 17
38528:
38529: löstö tekee lääkärin välittömästä valvonnasta säännöksiä. Ehdotuksen mukaan ei ylilääkäri-
38530: riippumatta koulutuksensa ja asiantuntemuk- toimikuntaan myöskään valittaisi varajäseniä.
38531: sensa mukaisesti osana potilaan hoitoa. Ylilääkäritoimikunnan tehtävänä olisi siten
38532: kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään ot-
38533: 6 luku taa sairaalan lääkärit sekä käsitellä yliopistolli-
38534: Yliopistollinen sairaala sen sairaalan toimintaa koskevia muita asioita.
38535: Johtokunnalla olisi oikeus siirtää ylilääkäri-
38536: 24 §. Ehdotuksen mukaan niissä sairaanhoi- toimikunnan ratkaisema asia johtokunnan kä-
38537: topiireissä, joiden alueella sijaitsevat Kuopion, siteltäväksi. Johtokunta voisi tällöin kumota
38538: Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot, tulisi ylilääkäritoimikunnan päätöksen, muuttaa sitä
38539: olla yliopistollinen sairaala. Helsingin yliopis- tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
38540: tollisesta sairaalasta ehdotetaan säädettäväksi Ylilääkäritoimikuntaan sovellettaisiin muu-
38541: erikseen. toin lautakuntia koskevia kunnallislain sään-
38542: 25 §. Lakiehdotuksen 11 §:n 1 momentissa nöksiä.
38543: ja 45 §:n 2 momentissa mainittujen tehtävien 28 §. Yliopistollisen sairaalan professorit
38544: hoitaminen asianmukaisesti sekä yleensä ope- ovat opetustoimessaan valtion virkamiehiä.
38545: tuksen ja tutkimuksen näkökohtien riittävä Kuntainliitossa he hoitaisivat antamansa suos-
38546: huomioon ottaminen koko sairaanhoitopiirin tumuksen perusteella yliopistollisen sairaalan
38547: kuntainliiton alueella edellyttävät lääkärikou- ylilääkärin sivuvirkaa. Mikäli professori ei ole
38548: lutusta antavan yliopiston osallistumista pää- suostuvainen virkaa hoitamaan, joku muu vä-
38549: töksentekoon myös sairaanhoitopiirin kuntain- hintään dosentin pätevyyden omaava viranhal-
38550: liiton liittovaltuuston ja liittohallituksen ko- tija valittaisiin tähän tehtävään. Muut opetus-
38551: kouksissa, vaikka yliopisto ei olisikaan jäsene- viran haltijat olisivat myös oikeutettuja toimi-
38552: nä kuntainliitossa. maan kuntainliiton sivuviran haltijoina. Järjes-
38553: Tämän vuoksi ehdotetaan, että sairaanhoito- tely vastaa nykyistä käytäntöä. Kaikkien yli-
38554: piirin alueella sijaitsevalla lääkärikoulutusta opistollisen sairaalan ylilääkäreiden ei tarvitsisi
38555: antavana yliopistolla olisi oikeus nimetä sai- välttämättä olla yliopiston virassa, vaan johto-
38556: raanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustoon kunta voisi valita myös muita ylilääkäreitä.
38557: ja liittohallitukseen kaksi jäsentä kumpaiseen- 29 §. Sairaanhoidon, opetuksen ja tutkimuk-
38558: kin sekä kummallekin henkilökohtainen vara- sen järjestelyistä sovittaisiin sairaanhoitopiirin
38559: jäsen. Yliopiston valitsemien edustajien ääni- kuntainliiton ja yliopiston kesken siten kuin
38560: määrä liittovaltuustossa olisi 10 OJo kuntien liit- 10 luvussa tarkemmin säädetään. Vastaavaa
38561: tovaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlas- sopimusta edellytettäisiin, kun yliopiston opet-
38562: ketusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuus- tajat toimivat sairaalan lääkäreinä. Jollei sopi-
38563: ton jäsenillä ei olisi äänioikeutta liittohallitusta mukseen päästä, valtioneuvosto ratkaisisi
38564: valittaessa. asian.
38565: 26 §. Johtokunta vastaisi lähinnä nykyistä
38566: yliopistollisen keskussairaalaliiton liittohalli- 7 luku
38567: tusta. Johtokuntaan kuuluisi vastaavasti kaksi Sairaanhoidon järjestäminen
38568: päätösvaltaa käyttävää yliopiston nimeämää
38569: täysivaltaista jäsentä, joihin ei sovellettaisi va- 30 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaa-
38570: linnan poliittisia perusteita eikä vaalikelpoi- lat ja toimintayksiköt on tarkoitettu ensisijai-
38571: suutta koskevia kunnallislain säännöksiä. sesti piiriin kuuluvista kunnista olevia potilaita
38572: 27 §. Nykyisen sairaalahallituksen korvaisi varten. Valtioneuvoston päätöksestä, joka kos-
38573: ylilääkäritoimikunta, johon liittohallitus valit- kee lain 9 §:ssä tarkoitettua harvinaisen sairau-
38574: sisi 7-15 ylilääkäriä. Sairaalahallitus on valin- den tai vamman hoitoa taikka vaativaa sai-
38575: nut muun muassa lääkärikunnan. Uusi nimi raanhoitoa, saattaa kuitenkin johtua, että sai-
38576: ylilääkäritoimikunta vastaisi paremmin toimie- raanhoitoa on annettava myös muista sairaan-
38577: limen asemaa ja tehtäväaluetta. Samalla on hoitopiireistä oleville potilaille. Vastaavasti 13
38578: tarkoitus lisätä toimikunnan jäsenmäärää, jo- ja 14 §:n mukaiset erityiset järjestelyt saattavat
38579: ka eräissä tapauksissa on osoittautunut liian edellyttää hoidon antamista toisesta sairaan-
38580: pieneksi. hoitopiiristä oleville henkilöille.
38581: Ylilääkäritoimikuntaan ei sovellettaisi kun- Piirin alueella oleskelevalle kiireellisen sai-
38582: nallislain 122 §:n 4 momentin eikä 123 §:n raanhoidon tarpeessa olevalle olisi kuitenkin
38583: 3 360379R
38584: 18 1988 vp. - HE n:o 94
38585:
38586: aina annettava sairaanhoitoa hänen kotipaikas- Vastuukysymykset on nykyisin järjestetty pää-
38587: taan riippumatta. osin sairaaloiden johtosäännöillä tai muilla
38588: Lisäksi sairaanhoitopiirin alueella olevien sisäisillä määräyksillä. Asiasisällöltään nykyis-
38589: oppilaitosten oppilailla olisi ehdotuksen mu- tä käytäntöä vastaavat säännökset on nyt otet-
38590: kaan mahdollisuus saada sairaanhoitoa sen tu lakiehdotukseen ylilääkärin osalta. Näiden
38591: sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaiassa tai mukaan ylilääkäri johtaa ja valvoo lääketie-
38592: muussa toimintayksikössä, jonka alueella oppi- teen erikoisalojen mukaisesti tai muista syistä
38593: laitos sijaitsee riippumatta siitä, onko oppilaan muodostetussa sairaalan sairaanhoidon toimin-
38594: kotikunta sairaanhoitopiirin kuntainliiton jä- tayksikössä annettavaa sairaanhoitoa.
38595: senkunta vai ei. Näin on ehdotettu siitä syystä,
38596: Säännösten ottamista lakiehdotukseen ylilää-
38597: että opiskelijoiden sairaanhoitoa ei opiskelijan
38598: kärin osalta on pidetty tarkoituksenmukaisena
38599: olosuhteet huomioon ottaen aina ole mahdol-
38600: erityisesti sen vuoksi, että ylilääkärin alaisena
38601: lista eikä tarkoituksenmukaista järjestää sen
38602: toimii, paitsi koulutuksensa perusteella itsenäi-
38603: sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloissa,
38604: sessä sairaanhoidollisessa vastuussa olevia lää-
38605: jonka alueella opiskelijan kotikunta on. Tästä
38606: käreitä ja sairaanhoitotoimen harjoittajia,
38607: sairaanhoidon järjestämisvelvollisuudesta ai-
38608: myös kemistejä, fyysikoita ja psykologeja sekä
38609: heutuvat kustannukset sairaanhoitopiirin kun-
38610: muunlaisen kuin edellä tarkoitetun terveyden-
38611: tainliitolle korvaa 41 §:n nojalla se sairaanhoi-
38612: huoltoalan koulutuksen saaneita tai työpaikka-
38613: topiirin kuntainliitto, johon kuuluvasta kun-
38614: koulutuksen kautta tehtäviinsä perehdytettyjä
38615: nasta potilas on. Vastaavasti ehdotetaan mene-
38616: henkilöitä. Tällaisten henkilöiden työskentelys-
38617: teltäväksi myös sellaisten henkilöiden osalta,
38618: tä vastaa aina viime kädessä asianomainen
38619: jotka työnsä vuoksi joutuvat oleskelemaan vie-
38620: ylilääkäri erityissäännösten ja -määräysten
38621: raan sairaanhoitopiirin alueella. Säännösehdo-
38622: puuttuessa. Kullakin lääkärillä on kuitenkin
38623: tuksessa oleskelulla tarkoitetaan lähinnä väes-
38624: välitön vastuu yksittäistä potilasta koskevista
38625: tökirjalain 10 §:n mukaista tilapäistä poissa- hoitopäätöksistä ja -toimenpiteistä.
38626: oloa kotikunnasta.
38627: 31 §. Henkilön ottaminen sairaalaan sairaan- 33 §. Potilaan sairaalaan ottamisesta ja siel-
38628: hoitoa varten edellyttäisi ehdotuksen mukaan tä poistamisesta päättää nykyisten säännösten
38629: lääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä, mukaan lääkäri. Samalla tavoin ehdotetaan
38630: jollei asetuksella toisin säädettäisi. Tällaista meneteltäväksi edelleenkin kuitenkin siten, että
38631: järjestelyä on pidettävä välttämättömänä, jotta päätös tulisi tehdä sairaalan johtavan lääkärin
38632: sairaanhoito voitaisiin porrastaa tarkoituksen- määrittelemien yleisten periaatteiden mukaises-
38633: mukaisesti sairaanhoitolaitosten ja terveyskes- ti. Säännökset ehdotetaan kuitenkin sellaisiksi,
38634: kusten välillä. Tavoitteena tulee olla sellainen että ne kattaisivat myös avosairaanhoidon
38635: järjestelmä, jossa potilas yleensä ensin on tut- aloittamisen ja lopettamisen eivätkä ainoastaan
38636: kittu terveyskeskuksessa, ja ainoastaan siinä sairaalaan ottamista ja sieltä poistamista. Li-
38637: tapauksessa, että terveyskeskusten hoito- tai säksi ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös
38638: tutkimusmahdollisuudet eivät ole riittäviä, hä- siitä nykyisinkin jo käytännössä mahdollisuuk-
38639: net lähetetään erikoissairaanhoitoon. Lisäksi sien mukaan noudatetusta periaatteesta, että
38640: ehdotetaan, että asetuksella voidaan säätää potilas olisi oikeutettu sairaanhoidon tarkoi-
38641: poikettavaksi lähetettä koskevasta vaatimuk- tuksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajois-
38642: sesta. Näin olisi meneteltävä psyykkisesti sai- sa valitsemaan häntä hoitavan lääkärin. Sama
38643: raiden osalta nykyisen käytännön jatkamiseksi. periaate olisi myös otettava huomioon potilaan
38644: Sairaanhoitomahdollisuuksien kehittyessä saat- jatkohoitoa järjestettäessä. Näin pyritään edes-
38645: taa osoittautua tarkoituksenmukaiseksi tarjota auttamaan hoitosuhteen jatkuvuutta ja kehittä-
38646: väestölle myös eräitä muita erikoissairaanhoi- mään hoidon onnistumisen kannalta tärkeää
38647: topalveluja suoraan ilman terveyskeskusten vä- potilaan ja lääkärin välistä luottamuksellista
38648: litystä. Lakiehdotuksen säännökset on kirjoi- hoitosuhdetta. Luonnollisesti lääkäri tulisi kui-
38649: tettu siihen muotoon, että tämä on mahdollis- tenkin valita siten, että tämän kokemus ja
38650: ta. Lähetettä ei kuitenkaan vaadittaisi kiireelli- asiantuntemus olisi oikeassa suhteessa kysy-
38651: sen sairaanhoidon tarpeessa olevalta. mykseen tulevaan hoitotoimenpiteeseen. Käy-
38652: 32 §. Sairaalassa järjestettävälle sairaanhoi- tännössä lääkärin valinta voisi tapahtua niissä
38653: dolle on luonteenomaista, että sairaanhoidon puitteissa, jotka sairaalan toiminnan yleiset
38654: järjestämisestä vastaa viime kädessä lääkäri. järjestelyt sallivat.
38655: 1988 vp. - HE n:o 94 19
38656:
38657: Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä 36 §. Kun potilaan sairaus edellyttää hänen
38658: sairaanhoitopiirissä on potilaalle ehdotetun siirtämistään sairaalasta, poliklinikalta tai
38659: 33 §:n mukaan turvattava sairaanhoito hänen muusta toimintayksiköstä toiseen sairaalaan tai
38660: äidinkielellään, suomen tai ruotsin kielellä. terveyskeskukseen hoidettavaksi, tulisi lähettä-
38661: Sairaana ollessa äidinkielen merkitys korostuu. vän sairaanhoitolaitoksen järjestää kuljetus ja
38662: Erityisen tärkeää on äidinkielen käyttömahdol- vastata siitä aiheutuneista kustannuksista.
38663: lisuus lapsi- ja vanhuspotilaille. Tämän peri- Muutoin kuljetuksesta aiheutuneista kuluista
38664: aatteen toteutumista silmällä pitäen on lakieh- vastaisi potilas ja hän saisi tällöin korvauksen
38665: dotuksen 18 ja 21 §:ään sisällytetty sairaanhoi- sairausvakuutuslain (364/63) säännösten perus-
38666: topiirin asukkaiden vähemmistökielellä järjes- teella.
38667: tettävän hoidon ja terveydenhuoltohenkilökun-
38668: nan koulutuksen hallintoa koskevat säännök-
38669: set. Potilaan äidinkielellä annettavan hoidon 8 luku
38670: käytännön järjestelyihin velvoittaa myös la- Maksut
38671: kiehdotuksen 35 §.
38672: Sairaaloissa ja muissa toimintayksiköissä 37 §. Lakiehdotuksessa tarkoitetusta tutki-
38673: tutkittavina sekä hoidettavina olevista potilais- muksesta ja hoidosta ehdotetaan potilaalta pe-
38674: ta olisi tehtävä sairauskertomus, jonka tulisi rittäväksi asetuksella säädettävät maksut. Ase-
38675: sisältää riittävät tiedot sairaanhoidon tavoittei- tuksella voitaisiin myös säätää, että tietyt sai-
38676: den asettamiseksi, toteuttamiseksi ja toteutta- raanhoitopalvelut, kuten käynnit mielenter-
38677: misen seuraamiseksi. Sairauskertomusten sisäl- veystoimistossa, olisivat potilaalle maksutto-
38678: lön ja salassapitovaatimusten kannalta tarpeel- mia. Lisäksi ehdotetaan, että asetuksella voi-
38679: liset täydentävät ohjeet antaisi lääkintöhallitus. daan säätää perittäväksi muilta kuin Suomen
38680: 34 §. Lakiehdotuksen säännökset on tarkoi- kansalaisilta toisin perustein määräytyvät mak-
38681: tettu yleissäännöksinä sovellettaviksi kaikkeen sut sekä korvaus myös sairaankuljetuksesta.
38682: erikoissairaanhoitoon mukaanlukien psykiatri- Näin voitaisiin menetellä sellaisten valtioiden
38683: nen erikoissairaanhoito kokonaisuudessaan. kansalaisten osalta, joiden valtioiden kanssa ei
38684: Sen osalta tarvitaan kuitenkin tähän lakiin ole sopimusta toisenlaisesta menettelystä.
38685: otettujen hallinnollisten säännösten lisäksi Jos lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän
38686: säännöksiä, jotka koskevat eräitä hoidon jär- apuvälineen tarve aiheutuu lakisääteisen va-
38687: jestämiseen liittyviä sisällöllisiä seikkoja kuten kuutuksen perusteella korvattavasta vahingosta
38688: mielenterveyshäriöiden ehkäisyä, vapaaehtoista tai ammattitaudista, perittäisiin potilaalle an-
38689: hoitoon hakeutumista sekä tahdosta riippuma- netusta apuvälineestä kuitenkin siitä aiheutuvat
38690: tonta hoitoa. Myös mielentilan tutkiminen kustannukset. Säännös vastaa periaatteeltaan
38691: edellyttää säännöksiä. Tällaisten erityissään- voimassa olevaa lainsäädäntöä.
38692: nösten sisällyttämistä tähän lakiehdotukseen ei 38 §. Eräistä sairaanhoitolaitosten maksuis-
38693: ole pidetty perusteltuna, vaan ne sisältyisivät ta, korvauksista ja palkoista annetun asetuksen
38694: erilliseen mielenterveystyötä koskevaan lakiin. (178/61) 3 §:n (1072/83) mukaan keskus-, alue
38695: Vastaavasti ehdotetaan meneteltäväksi tartun- ja paikallissairaaloissa sekä muissa kunnallisis-
38696: tatautien ehkäisyn ja tartuntatautiin sairastu- sa sairaaloissa voi olla erikoismaksuluokka
38697: neiden sairaanhoidon järjestämisen osalta, jos- potilaita varten, jotka haluavat päästä sellaisen
38698: ta on säädetty tartuntatautilaissa (583/86). lääkärin hoitoon, jolla on lääninhallituksen
38699: 35 §. Sairaanhoidon porrastuksesta ja hoi- myöntämässä laajuudessa oikeus hoitaa poti-
38700: don järjestämisestä eri sairaaloiden välillä on laita erikoismaksuluokassa. Asetuksen 4 §:ssä
38701: lakiehdotukseen otettu eräitä ohjeeilisia sään- (3179) on vahvistettu potilaalta perittävät
38702: nöksiä. Ehdotuksen mukaan potilaan hoito- enimmäislisämaksut hoitopäiviltä ja erityisistä
38703: paikkaa valittaessa olisi otettava potilaan sai- toimenpiteistä. Mielisairaaloita erikoismaksu-
38704: rauden laadun ja hoitotarpeen ohella huo- luokkajärjestelmä ei koske. Ehdotettu 38 §
38705: mioon kyseeseen tulevan sairaalan ja kodin vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Asetuksella on
38706: välinen etäisyys. Potilaan oma tai lähimmän tarkoitus yksityiskohtaisemmin määritellä eri-
38707: omaisen hoitopaikkaa koskeva toivomus olisi koismaksuluokkajärjestelmä samansisältöiseksi
38708: mahdollisuuksien mukaan pyrittävä toteutta- kuin nykyisin.
38709: maan. Lisäksi potilaan äidinkieli olisi aina 39-41 §. Henkilön maksukykyyn perustuva
38710: hoitojärjestelyissä otettava huomioon. pitkäaikaishoidon maksujärjestelmä vastaa
38711: 20 1988 vp. - HE n:o 94
38712:
38713: voimassa olevaa järjestelmää, jossa maksun kinäisistä korvauksista voitaisiin myös periä
38714: määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin ennakkoa.
38715: sosiaalihuoltolain (710/82) 28 §:n mukaisia lai- 44 §. Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai
38716: toshuollon maksuperusteita. kuntainliiton olisi suoritettava sairaanhoitopii-
38717: rin kuntainliitolle korvaus lakiehdotuksen
38718: 10 §:ssä tarkoitetuista erityispalveluista siten
38719: 9 luku kuin asetuksella säädetään.
38720: Korvaukset
38721: 42 §. Periaatteena on ehdotuksen mukaan, 10 luku
38722: että kukin sairaanhoitopiiri vastaa jäsenkun- Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen
38723: tiensa potilaiden sairaanhoidon kustannuksis-
38724: ta. Vieraassa sairaanhoitopiirissä hoidettavien 45 §. Lähtökohtana terveydenhuoltoalan
38725: potilaiden sairaanhoidon kustannukset olisi opetus- ja tutkimustoimintaa koskevien sään-
38726: potilaan kotikunnan sairaanhoitopiirin korvat- nösehdotusten laadinnassa on ollut, että kaik-
38727: tava aina, jos hoidon antaminen perustuu tä- kia sairaanhoitopiirien sairaaloita ja muita toi-
38728: män lakiehdotuksen mukaiseen velvollisuu- mintayksiköitä on voitava käyttää yliopiston
38729: teen. Ehdoton korvausvelvollisuus koskisi siten tai muun viranomaisen järjestämään kaikenta-
38730: 11 §:ssä tarkoitettua yliopistolliseen sairaalaan soisen terveydenhuoltohenkilökunnan koulu-
38731: keskitettyä erityistason sairauksien hoitoa ja tukseen sekä terveydenhuoltoalan tutkimus-
38732: 30 §:n 2 ja 3 momenteissa tarkoitettua kiireel- toimintaan. Vain täten on turvattavissa niin
38733: listä hoitoa ja opiskelun tai työn vuoksi vie- koulutus- ja tutkimustoiminnan kuin sairaan-
38734: raalla paikkakunnalla oleskelevalle annettavaa hoidonkin edellyttämä kiinteä keskinäinen
38735: hoitoa. Muilta osin korvausvelvollisuus koskisi vuorovaikutussuhde.
38736: hoitoa, jonka sairaanhoitopiiri on hyväksynyt Jotta koulutus- ja tutkimustoiminta voitai-
38737: vieraassa sairaanhoitopiirissä annettavaksi. Sii- siin järjestää joustavasti, on yliopistojen ja
38738: tä, miten kuntainliiton hyväksyminen asiassa muiden viranomaisten oikeutta käyttää sai-
38739: annetaan, määrättäisiin sairaanhoitopiirin kun- raanhoitopiirin kuntainliiton laitoksia koulu-
38740: tainliiton johtosäännössä. Hyväksymismenette- tus- ja tutkimustarkoituksiin koskevat sään-
38741: lyllä pyritään lisäämään sairaanhoitopiirin vai- nösehdotukset laadittu mahdollisimman ylei-
38742: kutusmahdollisuuksia sairaanhoidon järjestä- seen muotoon. Näin on katsottu voitavan me-
38743: misessä ja ehkäisemään epätarkoituksenmukai- netellä senkin vuoksi, että terveydenhuoltoalan
38744: sia järjestelyjä. koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä
38745: 43 §. Sairaanhoitopiirien kuntainliittojen sairaanhoitopiirin kuntainliiton laitoksessa oli-
38746: keskinäisten korvausten laskentaperusteet olisi- si ehdotuksen mukaan aina tehtävä sopimus
38747: vat ehdotuksen mukaan osapuolten keskenään kuntainliiton ja toisaalta yliopiston tai muun
38748: sovittavissa. Koska sopimusjärjestelmä laajasti oppilaitoksen kesken.
38749: sovellettuna ei ole mahdollinen tai tarkoituk- Ehdotuksen mukaan terveydenhuoltohenki-
38750: senmukainen, ehdotetaan lakiin otettavaksi lökunnan koulutuksesta ja terveydenhuolto-
38751: säännökset, joiden pohjalta korvaus muissa alan tutkimuksesta huolehtivalla yliopistolla tai
38752: kuin sopimustapauksissa määräytyisi. Perus- muulla viranomaisella olisi oikeus käyttää sai-
38753: teet on pyritty määrittelemään sellaisiksi, että raanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloita ja eril-
38754: niitä noudattaen olisi mahdollista sairaalakoh- lisiä toimintayksiköitä terveydenhuoltoalan
38755: taisesti ja erityisen vaativan sairaanhoidon koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestämi-
38756: osalta erikseenkin päätyä mahdollisimman lä- seen. Muulla viranomaisella tarkoitetaan la-
38757: helle todellisia kustannuksia. Säännösehdotuk- kiehdotuksessa ensisijaisesti ammattikasvatus-
38758: sia sovellettaessa pidettäisiin laitoksen käyttö- hallitusta ja sen alaisia oppilaitoksia, jotka
38759: tuloina ja siten käyttömenojen kokonaismää- käytännössä huolehtivat muun muassa sairaan-
38760: rästä vähennettävinä myös muun muassa ter- hoitotoimen harjoittajien koulutuksesta. Kui-
38761: veydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoimin- tenkin myös esimerkiksi lääkintöhallitus olisi
38762: nasta kuntainliiton laitoksen yliopistolta tai oikeutettu käyttämään sairaanhoitopiirin kun-
38763: muulta viranomaiselta taikka valtion varoista tainliiton sairaaloita ja toimintayksiköitä ter-
38764: (49 §) saamaa, lakiehdotuksen 10 luvussa tar- veydenhuoltohenkilökunnan koulutuspaikka-
38765: koitettua korvausta. Ehdotuksen mukaan kes- na. Ehdotus ei aseta mitään vaatimuksia
38766: 1988 vp. - HE n:o 94 21
38767:
38768: esimerkiksi yliopiston ja sen koulutus- tai tut- Erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta annet-
38769: kimustoimintaan käytettävän sairaalan keski- tavan lain 5 §:n 2 momentissa ehdotetaan sää-
38770: näiselle etäisyydelle tai sijoituspaikalle. Yli- dettäväksi, että yliopistojen yliopistollisissa
38771: opistojen ja muun ohella ammattikasvatushal- keskussairaaloissa omistamat sairaansijat siir-
38772: lituksen alaisten oppilaitosten oikeutta käyttää tyvät asianomaisen sairaanhoitopiirin kuntain-
38773: sairaanhoitopiirin kuntainliiton laitoksia kou- liiton omistukseen ja hallintaan. Tämän joh-
38774: lutus- ja tutkimustoimintaan vastaa kuntainlii- dosta valtio ei enää nykyisellä tavalla osallistui-
38775: ton velvollisuus sallia laitostensa käyttäminen si yliopistollisten sairaaloiden pääomamenoi-
38776: näihin tarkoituksiin. Näiden yhteensovittami- hin. Jotta valtion rahoitusosuus säilyisi ennal-
38777: nen ja toiminnan tarkempi järjestely tapahtuisi laan, on valtionosuutta ehdotettu korotetta-
38778: keskinäisin sopimuksin. vaksi 12 prosenttiin. Yliopistoliisilie keskussai-
38779: 46 §. Sekä toiminnallisesti että taloudellisesti raaloille aiheutuu vaativan erityistason sairaan-
38780: on välttämätöntä, että laitoksen omistaja huo- hoidosta sekä opetuksesta ja tutkimuksesta
38781: lehtii kaikista laitokseen kohdistuvista rakenta- runsaasti ylimääräisiä kustannuksia, joita ei
38782: mis-, perusparannus-, laajennus- ja muista vas- muutoin korvata. Tämä lisätty osuus on tar-
38783: taavista töistä sekä kiinteistä perushankinnois- koitettu käytettäväksi koulutus-, opetus- ja
38784: ta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että sairaanhoi- tutkimustarkoituksiin. Yliopistollisten keskus-
38785: topiirin kuntainliitto olisi velvollinen järjestä- sairaaloiden lisäksi tämä koskisi muutakin sai-
38786: mään koulutus- ja tutkimustoimintaa harjoit- raalaa tai sen osaa, jota asetuksessa säädetyssä
38787: tavan sopimuskumppaninsa käyttöön tämän laajuudessa käytetään lääkärikoulutukseen ja
38788: sanotussa toiminnassa tarvitsemat huonetilat lääketieteelliseen tutkimustoimintaan.
38789: kiinteine kojeineen ja laitteineen. Luentasalien Mikäli koulutus- tai tutkimustarkoituksiin
38790: ja muiden suoranaisesti koulutuksessa ja tutki- käytetyt huonetilat myöhemmin otettaisiin py-
38791: muksessa tarvittavien huonetilojen lisäksi tämä
38792: syvästi sairaanhoitopiirin kuntainliiton käyt-
38793: velvollisuus koskisi myös koulutus- ja tutki- töön, ehdotetaan, että kuntainliiton tulisi suo-
38794: mushenkilökunnan tarvitsemia sosiaalisia tilo-
38795: rittaa valtiolle sen suuruinen osa omaisuuden
38796: ja, kuten pesu- ja pukeutumistiloja sekä mah-
38797: siirtymisajankohdan arvosta, joka suhteellisesti
38798: dollisia ruokailu- ja kahvitiloja. Velvollisuus vastaa yliopiston tai muun viranomaisen suo-
38799: rajoittuisi kuitenkin vain sellaisiin huonetiloi- rittamaa korvausta. Valtioneuvosto voisi kui-
38800: hin ja kiinteisiin kojeisiin ja laitteisiin, jotka
38801: tenkin vapauttaa kuntainliiton tätä korvausta
38802: välttämättömästi olisi sijoitettava kuntainliiton
38803: suorittamasta. Mikäli korvausta perittäisiin,
38804: laitokseen. suoritettaisiin siihen normaaliin tapaan valtion-
38805: Tämä välttämättömyys ratkaistaisiin kulloin-
38806: osuutta. Siltä osin kuin korvaus ja valtiono-
38807: kin yksittäistapauksissa ja sitä arvioitaessa olisi
38808: suudet kattaisivat toisensa, voisi kuitenkin tul-
38809: otettava huomioon muun muassa yliopiston tai
38810: la kysymykseen myös kuittaus, niin kuin siitä
38811: muun oppilaitoksen etäisyys sairaanhoitopiirin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
38812: laitoksesta ja erityisesti se, kuinka kiinteästi -avustuksista annetussa laissa tarkemmin sää-
38813: tiloissa järjestettävä koulutus- tai opetustoi- detään.
38814: minta liittyy kuntainliiton laitoksen toimin-
38815: taan. Mikäli toiminta voitaisiin vaikeuksitta 49 §. Erityisesti muun terveydenhuoltohenki-
38816: järjestää muuallakin, ei olisi kysymys lakieh- lökunnan kuin lääkärien koulutuksessa on
38817: dotuksessa tarkoitetusta välttämättömyydestä. välttämätöntä käyttää koulutustehtävien jär-
38818: Mitään estettä ei kuitenkaan olisi sille, että jestämisessä apuna myös asianomaisen laitok-
38819: esimerkiksi yliopisto ja sairaanhoitopiirin kun- sen henkilökuntaa. Tämän vuoksi ehdotetaan,
38820: tainliitto sopivat tilojen käytöstä tällaisissakin että kuntainliiton palveluksessa oleva tervey-
38821: tapauksissa. Erona olisi vain se, ettei kuntain- denhuoltoalan ammattihenkilö on velvollinen
38822: liitolla tällöin olisi velvollisuutta tilojen järjes- osallistumaan tämän varsinaisiin tehtäviin kuu-
38823: tämiseen vaan ainoastaan oikeus siihen. lumattomiin terveydenhuoltoalan koulutus- ja
38824: 47 ja 48 §. Voimassa olevien säännösten tutkimustehtäviin siten kuin siitä on kuntainlii-
38825: mukaan valtio korvaa lääkärikoulutukseen ton ja yliopiston tai muun viranomaisen välillä
38826: käytettävien yliopistollisten keskussairaaloiden sovittu. Terveydenhuoltoalan ammattihenkilöl-
38827: niistä käyttömenoista, jotka eivät kuulu yli- lä tarkoitetaan lakiehdotuksessa lähinnä lääkä-
38828: opistolle, 10 prosenttia opetus- ja tutkimus- reitä, sairaanhoitotoimen harjoittajia, labora-
38829: toiminnan aiheuttamina erityiskustannuksina. torio- ja röntgenhoitajia ja muita vastaavan
38830: 22 1988 vp. - HE n:o 94
38831:
38832: koulutuksen saaneita kuntainliiton palvelukses- denhuollon tehtäviin voitaisiin kuitenkin säilyt-
38833: sa olevia. tää koko maassa yhtenäiset pätevyysvaatimuk-
38834: set.
38835: 57 §. Salassapitovelvollisuutta koskevat
38836: 11 luku säännökset on pyritty laatimaan soveltamis-
38837: Kuntien maksuosuudet alaltaan niin laajoiksi, että ne voivat kuntain-
38838: liiton luottamushenkilöiden ja virka- tai työ-
38839: 50-53 §. Ehdotuksen mukaan jäsenkuntien suhteisten ohella tulla sovellettaviksi myös
38840: maksuosuutta sairaanhoitopiirin kuntainliiton muihin laitoksessa työskenteleviin taikka kun-
38841: toimintayksikön pääoma- ja käyttömenoihin tainliiton tehtäviä muualla suorittaviin. Laa-
38842: määrättäessä olisi perusteena toimintayksikön jennus on tarpeen sen johdosta, että esimerkik-
38843: käyttö. Lukuun sisältyvät lisäksi säännösehdo- si siivous- ja maksuliikennepalvelut on eräissä
38844: tukset siitä, millä tavalla lasketaan kuntien tapauksissa järjestetty muuta kuin laitoksen
38845: maksuosuus uusiin perustettaviin toimintayk- palveluksessa olevaa henkilökuntaa käyttäen.
38846: sikköihin sekä kuntainliiton keskushallinnosta Samoin säännös ehdotetussa muodossaan sisäl-
38847: aiheutuviin menoihin. Tämän luvun säännök- täisi myös laitoksissa koulutusta saavat tervey-
38848: siä sovellettaisiin, mikäli sairaanhoitopiirin denhuoltoalan opiskelijat ja siellä tutkimus-
38849: maksuosuuksista ei ole muuta jäsenkuntien tehtävissä toimivan henkilökunnan. Salassapi-
38850: kesken sovittu. tovelvollisuus säilyisi palvelussuhteen tai tehtä-
38851: vän päätyttyäkin.
38852: 58 §. Mahdollisten epäselvyyksien välttämi-
38853: 12 luku seksi ehdotetaan lakiin sisällytettäviksi sään-
38854: Jäsenkuntien osuus kuntainliiton nökset siitä, että sairaanhoitopiirin kuntainliit-
38855: varoista ja vastuu veloista to olisi velvollinen antamaan valtion ja kunnan
38856: asianomaisille viranomaisille tietoja ja muita
38857: 54 §. Lakiehdotukseen on otettu säännös selvityksiä toiminnastaan. Valtion osalta tulisi-
38858: jäsenkuntien osuuksien määräytymisestä sai- vat lähinnä tietojen saajina kysymykseen lää-
38859: raanhoitopiirin kuntainliiton varoihin ja vel- ninhallitus ja lääkintöhallitus, mutta muutkin
38860: koihin. Oikeudenmukaisimpana perusteena on valtion viranomaiset saattavat tarvita välttä-
38861: pidetty sitä suhdetta, missä kunnat ovat osallis- mättä sairaanhoitopiirin toiminnasta sellaisia
38862: tuneet kuntainliiton pääomamenojen rahoitta- tietoja, joita ei muualta ole saatavissa.
38863: miseen kunkin laitoksen osalta. Kun yksityis- 59 §. Ehdotuksen kaltainen laaja säännöstö
38864: kohtaisten säännösten antaminen kaikkien edellyttää tarkempien säännösten antamista
38865: kuntainliiton varojen ja velkojen osalta on asetuksella.
38866: vaikeata, on osuudet muilta osin ehdotettu 60 §. Erikoissairaanhoitolakiehdotuksessa
38867: määrättäväksi mainituin perustein sen mukaan edellytetty uudistus on laaja ja vaatii laajoja
38868: kuin varojen ja velkojen on katsottava kohdis- hallinnollisia järjestelyjä. Tästä syystä ja kun
38869: tuvan kuhunkin laitokseen. Tästä voitaisiin siirtymävaiheen moninaisia järjestelyjä koske-
38870: kuitenkin sopia toisin. via ja tämän vaiheen jälkeen merkityksensä
38871: 55 §. Edelleen lakiehdotukseen on otettu menettäviä säännöksiä ei ole tarkoituksenmu-
38872: säännös kuntainliittojen välisestä korvauksesta kaista sisällyttää varsinaiseen erikoissairaan-
38873: siinä tapauksessa, että kunta siirretään sairaan- hoitolakiin, ehdotetaan erillisen erikoissairaan-
38874: hoitopiiristä toiseen sairaanhoitopiiriin. hoitolain voimaanpanoa koskevan lain säätä-
38875: mistä.
38876:
38877: 13 luku
38878: Erinäiset säännökset 1.2. Laki erikoissairaanhoitolain voimaanpa-
38879: nosta
38880: 56 §. Lakiehdotuksen mukaan kelpoisuudes-
38881: ta sairaanhoitopiirin kuntainliiton virkoihin Erikoissairaanhoitolain tullessa voimaan ku-
38882: voitaisii11 säätää asetuksella. Täten on haluttu moutuu huomattava määrä nyt voimassa ole-
38883: huolehtia siitä, että terveydenhuoltohenkilö- vaa erikoissairaanhoitolaitoksia koskevaa lain-
38884: kunnan monipuolistuessa ja yhä uusien tervey- säädäntöä. Noin sadan erillisenä toimivan kun-
38885: denhuoltohenkilöstöryhmien tullessa tervey- tainliiton kokoaminen alueellisiksi sairaanhoi-
38886: 1988 vp. - HE n:o 94 23
38887:
38888: topnnn kuntainliitoiksi edellyttää laajoja ja hankkeen toteutus on kesken lain voimaan
38889: suhteellisen monimutkaisia valmistelutehtäviä. tullessa. Muutoin pääperiaatteena on se, että
38890: Koska erikoissairaanhoitolain voimaantulon laitoksen toiminnasta ennen lain voimaantuloa
38891: yhteydessä on tarkoitus myös luopua kunta- .199 aiheutuneista käyttökustannuksis-
38892: kohtaisesta sairaansijajaosta, edellyttää tämä ta suoritetaan valtionosuus aikaisemmin voi-
38893: merkittäviä taloudellisia selvityksiä kuntien vä- massa olevien säännösten mukaisesti.
38894: lillä. Näistä syistä on asianmukaista, että siirty- Laki sisältää myös säännökset siitä, että
38895: mäkautta koskevat säännökset kootaan erik- kuntainliitto, jonka toiminta on siirtynyt sai-
38896: seen lakiin erikoissairaanhoitolain voimaanpa- raanhoitopiirin kuntainliitolle, tulee lakkauttaa
38897: nosta. kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
38898: Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on tarkoitus Kuntakohtaisen sairaansijajaon poistaminen
38899: perustaa kuntien edustajainkokouksen päätök- edellyttää laajaa taloudellista selvitystä kuntien
38900: sellä. Tätä koskevat tarpeelliset säännökset kesken. Osuuksien arvon määrittely on tarkoi-
38901: sisältyvät lakiesitykseen. Kun lähtökohtana on tus toteuttaa siten, että valtioneuvosto vahvis-
38902: se, että uusittu sairaanhoitopiirihallinto toteu- taa valtakunnallisesti jälleenhankintahinnan
38903: tUISI .199 lukien, edellyttää se, että sairaansijoille eri sairaalatyypeissä. Tämän jäl-
38904: valmistelevat toimenpiteet tehdään varsin no- keen sairaansijan arvo vahvistetaan laissa sää-
38905: peassa tarkoin määrätyssä aikataulussa. Näin dettyä poistoprosenttia käyttäen eri sairaaloi-
38906: ollen on edellytetty, että kuntien edustajainko- den osalta erikseen. Järjestely on huomattavas-
38907: kous on kutsuttava ensi kerran koolle viimeis- ti yksinkertaisempi kuin jokaisen sairaalan ar-
38908: tään kuussa 199 vioiminen erikseen.
38909: Osa aluesairaaloista tai paikallissairaaloista Järjestely toteutettaisiin siten, että sairaan-
38910: on toiminnaltaan suuntautunut sijaintikunnan hoitopiirin kuntainliitto suorittaa kunnille edel-
38911: ja sen lähikuntien väestön sairaanhoidon jär- lä mainittujen perusteiden mukaisen korvauk-
38912: jestämiseen. Tästä syystä on pidetty asianmu- sen. Se suoritetaan 10 vuoden kuluessa saman-
38913: kaisena, että tämänkaltainen kuntainliitto voi suuruisina erinä. Vuotuiserän määrä, korko
38914: vuoden 199 loppuun mennessä tehdä valtio- mukaanluettuna, on 15 "lo korvauksen koko-
38915: neuvostolle hakemuksen siitä, että sairaala liit- naismäärästä. Järjestely on käytännöllinen ei-
38916: tyisi osaksi paikallista kansanterveysjärjestel- kä aiheuta kunnallistaloudelle kohtuuttomia
38917: mää. rasituksia siirtymäkautena.
38918: Sairaalakuntainliitot saattavat omistaa myös Laissa on lisäksi säännös siitä, että vuotuise-
38919: sen kaltaista maaomaisuutta tai muuta käyttö- rien suorittamiseksi tarvittava määrä jaetaan
38920: omaisuutta, jota ei ole pidettävä tarpeellisena jäsenkuntien maksettavaksi vuosittain käytön
38921: sairaanhoitotoiminnan täytäntöönpanoa var- mukaisesti. Tällöin käyttöä määrättäessä rin-
38922: ten. Tämän vuoksi ehdotettuun lakiin sisältyy nastetaan kaksi käyntikertaa yhteen hoitopäi-
38923: säännös siitä, että tällainen omaisuus kuten vään.
38924: laajat maa-alueet tai muu kuin sairaalakäyt- Siirtymävaiheen järjestelyn helpottamiseksi
38925: töön tarkoitettu omaisuus voidaan jättää omai- on laissa tarkoitus säätää järjestelystä, minkä
38926: suuden siirtojärjestelyn ulkopuolelle. mukaan kunta on oikeutettu saamaan toisessa
38927: Useissa tapauksissa erityisesti aluesairaalan sairaanhoitopiirissä olevalta sairaalalta palve-
38928: tai mielisairaalan alue koostuu kunnista, jotka luja siirtymäkauden aikana 10 vuoden aikana
38929: ovat kahden tai useamman sairaanhoitopiirin siinä laajuudessa, kuin se oli käyttänyt palvelu-
38930: alueella. Siirtymävaiheessa ja pysyvästikin ja lain voimaan tullessa. Samoin sanottu sai-
38931: saattaa eräissä tapauksissa olla perusteltua, raala on velvollinen antamaan kunnalle nämä
38932: että sairaala jatkaessaan toimintaansa muodos- palvelut. Tämän siirtymäkauden jälkeen voi-
38933: taa hallinnollisesti yhteisen sairaalan. Tällöin daan sairaanhoitopiirien kesken sopia sairaala-
38934: valtioneuvosto voisi tarvittaessa määrätä, että palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin
38935: tällaista sairaalaa varten asetetaan yhteisjohto- ulkopuolisille kunnille.
38936: kunta. Samalla se voisi määrätä, kuinka monta Voimaanpanolakiin sisältyvät myös tarpeelli-
38937: jäsentä kukin yhteistoiminnassa olevista sai- set säännökset muutoksenhausta siirtymävai-
38938: raanhoitopiirin kuntainliitoista valitsee johto- heessa tehtäviin päätöksiin.
38939: kuntaan. Niinikään lakiehdotukseen on otettu sään-
38940: Ehdotetussa laissa on tarpeelliset säännökset nökset siitä, että henkilökunnan asema turva-
38941: siitä, millä tavalla menetellään, jos perustamis- taan uudistuksen voimaan tullessa.
38942: 24 1988 vp. - HE n:o 94
38943:
38944: 1 luku väksyä valtionosuuteen oikeuttaviksi. Lopullis-
38945: Voimaantulo ta valtionosuutta suoritettaessa tätä ratkaisua
38946: on sitovana noudatettava.
38947: 1 §. Erikoissairaanhoitolaki ehdotetaan saa- 5 §. Sairaanhoitohallinnon uudelleen järjes-
38948: tettavaksi voimaan päivänä kuuta täminen edellyttää nykyisten erillisten kuntain-
38949: 199 . Erikoissairaanhoitolain antamisen yh- liittojen ylläpitämien sairaaloiden luovuttamis-
38950: teydessä kumottaisiin lähes kaikki nykyistä ta sairaanhoitopiirin kuntainliiton omistukseen
38951: erikoissairaanhoitoa sääntelevät lait. Erikois- ja hallintaan. Ehdotuksen mukaan siirtyminen
38952: sairaanhoitolakiehdotus on rakennettu siten, tulisi koskemaan sairaanhoitopiirin alueella si-
38953: että sen puitteissa voidaan hoitaa kaikki ne jaitsevia kunnallisia sairaanhoitolaitoksia eli
38954: toiminnat, jotka sisältyvät erikoissairaanhoitoa yliopistollista keskussairaalaa, keskussairaalaa,
38955: käsitteleviin nykyisiin lakeihin. aluesairaalaa, sellaista paikallissairaalaa, jota
38956: Jo ennen lain voimaantuloa on tarpeellista ei ole siirretty käytettäväksi terveyskeskuksen
38957: ryhtyä toimenpiteisiin sairaanhoitopiirin kun- osana, mielisairaalaa, mielenterveystoimistoa
38958: tainliiton perustamiseksi ja erikoissairaanhoi- ja muuta mielisairaanhoidon toimintayksik-
38959: tolakiehdotuksessa tarkoitetun toiminnan köä. Kuntainliittojen omaisuus siirtyisi näin
38960: aloittamiseksi edellä mainittuna ajankohtana. ollen 6 §:ssä säädettäviksi ehdotetuin poik-
38961: Tästä ehdotetaan nimenomaista säännöstä la- keuksin sairaanhoitopiirille. Yliopiston yliopis-
38962: kiin. tollisessa keskussairaalassa omistamat sairaan-
38963: sijat siirrettäisiin asianomaisen sairaanhoitopii-
38964: rin kuntainliiton omistukseen ja hallintaan.
38965: 2 luku Vaikka alue- ja paikallissairaalat pääsääntöi-
38966: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sesti on tarkoitus liittää sairaanhoitopiirin lai-
38967: perustaminen toksiksi, voisi valtioneuvosto, jos sairaanhoi-
38968: don järjestelyt alueella sitä edellyttävät, alue-
38969: 2 ja 3 §. Kuten edellä on todettu, tullaan tai paikallissairaalan kuntainliiton esityksestä
38970: sairaanhoitopiirijakoa määrättäessä noudatta- päättää laitoksen siirtämisestä terveyskeskuk-
38971: maan pääpiirteissään nykyistä keskussairaala- sen toiminnassa käytettäväksi.
38972: piirijakoa. Yksittäisten kuntien osalta joudu- Lastenlinnan sairaalan asemasta säädettäi-
38973: taan kuitenkin suorittamaan eräitä tarkistuk- siin erikseen. Tnrkoituksena on, että sairaalan
38974: sia. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että sai- toiminta jatkuu erillisenä kuntainliittona, jon-
38975: raanhoitopiirin kuntainliitot perustetaan koko- ka toteuttamissuunnitelma vahvistetaan osana
38976: naan uusina hallintoyksikköinä. Tämä edellyt- Helsingin yliopistollisen keskusairaalan totetta-
38977: tää kuntien edustajainkokouksen pitämistä ja missuunnitelmaa.
38978: sitä koskevien säännösten noudattamista. 6 §. Mikäli sairaanhoitopiirin muodostami-
38979: Nykyisin on jo perustettu seitsemän sairaan- sen yhteydessä lakkautettavalla kuntainliitolla
38980: hoitopiirin kuntainliittoa sairaanhoitoalan on rahoitusomaisuutta tai sellaista muuta
38981: kuntainliittojen uudelleen järjestämisestä eräis- omaisuutta, joka ei ole tarpeen sairaalan tai
38982: sä tapauksissa annetun lain nojalla. Vuoden toimintayksikön toiminnan kannalta, jätettäi-
38983: 1989 alusta neljä sairaanhoitopiirin kuntainliit- siin tämä omaisuus siirtämättä. Sama menette-
38984: toa aloittaa toimintansa. Ehdotuksen mukaan ly koskisi kuntainliiton velkavastuuta.
38985: nämä jatkaisivat toimintaansa erikoissairaan- Jollei 1 momentissa tarkoitetusta käyttö-
38986: hoitolain mukaisina sairaanhoitopiirin kun- omaisuudesta päästäisi sopimukseen, ratkaisisi
38987: tainliittoina. Perussäännön muuttamisesta asian lääkintöhallitus sairaanhoitopiirin kun-
38988: päättäisi tällöin liittovaltuusto. tainliiton hakemuksesta. Kysymykseen tulisivat
38989: 4 §. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton toimin- lähinnä sairaala-alueen ja sen laajuuden mää-
38990: nan käynnistyminen ehdotetusta ajankohdasta rittely.
38991: lukien edellyttää eräiden valmistavien toimen- 7 §. Erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa
38992: piteiden suorittamista hyvissä ajoin ennen sa- saattaa olla tarpeellista potilaiden joustavan
38993: nottua aiankohtaa. Tästä syystä saattaa olla hoitoonpääsyn turvaamiseksi mahdollistaa sai-
38994: tarvetta '>-tenkilökunnan palkkaamiseen kes- raalan käyttö aikaisemman toiminta-alueensa
38995: kushallintoon. Kyseisestä henkilökunnasta ai- puitteissa. Kysymykseen tulisivat lähinnä eräät
38996: heutuvat käyttökustannukset voisi sosiaali- ja nykyiset aluesairaalat, kahden tai useamman
38997: terveysministeriö hakemuksesta ennakolta hy- keskussairaalapiirin väestöä palvelevat mieli-
38998: 1988 vp. - HE n:o 94 25
38999:
39000: sairaalat ja muut kunnalliset sairaalat sekä 3 luku
39001: kahden piirin kielellistä vähemmistöä palvele- Kuntakohtaisen sairaansijajaon poistaminen
39002: vat sairaalat. Lakiehdotuksen mukaan tämä
39003: olisi mahdollista muodostamaila tällainen sai- 11 §. Kuntakohtaisen sairaansijajaon poista-
39004: raala tai toimintayksikkö kahden tai useam- minen sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaa-
39005: man sairaanhoitopiirin yhteiseksi. Ehdotuksen loissa on eräs niistä tavoitteista, joihin sairaan-
39006: mukaan asiasta päättäisi valtioneuvosto sairaa- hoitohallinnon uudistamisella pyritään. Sai-
39007: laa ylläpitävän tai sairaanhoitopiirin kuntainlii- raansijajaosta luopuminen antaa mahdollisuu-
39008: ton hakemuksesta. den potilaiden hoidon entistä joustavampaan
39009: Tarkoitus on, että tällaista sairaalaa tai toi- järjestelyyn eri laitoksissa.
39010: mintayksikköä varten asetetaan yhteisjohto- 12 §. Sairaansijojen omistuksen uudelleen-
39011: kunta. Jos sairaanhoitopiirin kuntainliitot ei- järjestelyssä sairaanhoitopiirin kuntainliitto
39012: vät pääse yhteisjohtokunnan asettamisesta so- suorittaisi korvauksen kunnille niiden osuudes-
39013: pimukseen, valtioneuvosto ratkaisisi asian ja ta kuntainliitolle siirtyvästä käyttöomaisuudes-
39014: määräisi yhteisjohtokunnan kokoonpanosta. ta. Kysymys on vain kuntien välisestä osuuk-
39015: On tarkoituksenmukaista, että sairaalaa tai siin sidottujen varojen selvityksestä.
39016: toimintayksikköä pääasiassa käyttävät kunnat Jos sairaanhoitopiirissä on jo luovuttu sai-
39017: olisivat johtokunnassa edustettuina. raansijajaosta, ei siellä sovellettaisi sanottua
39018: 8 §. Keskeneräiset rakentamis-, laajentamis- säännöstä.
39019: ja peruskorjaushankkeet sekä perushankinnat, 13 §. Sairaansijojen lunastusta koskeva kor-
39020: joiden toteuttamisohjelma on hyväksytty, eh- vausjärjestelmä on pyritty muodostamaan
39021: dotetaan siirrettäviksi samasta ajankohdasta mahdollisimman vähätöiseksi ja siten yleispiir-
39022: lukien kuin valmiitkin sairaalat ja toimintayk- teiseksi. Perusteena olisi valtioneuvoston vah-
39023: siköt sairaanhoitopiirin kuntainliitolle. vistama kohtuullinen sairaansijan jälleenhan-
39024: Jos keskeneräiseen hankkeeseen on jo suori- kinta-arvo, joka vahvistettaisiin erikseen yli-
39025: tettu pääomamenojen maksuosuuksia, ne kat- opistollisen keskussairaalan, keskussairaalan,
39026: sottaisiin kunnan ennakoiksi, jotka otettaisiin aluesairaalan, paikallissairaalan, muun kunnal-
39027: huomioon lopullisia maksuosuuksia määrättä- lisen sairaalan, keskusmielisairaalan ja muun
39028: essä. Toiseen sairaanhoitopiiriin siirtyvän kun- mielisairaalan osalta.
39029: nan maksamat ennakot palautettaisiin tällöin 14 §. Näin määrättyä kunnan osuutta tarkis-
39030: mahdollisimman pian. tettaisiin laitoskohtaisesti käyttöikään perus-
39031: Yhteisen sairaalan tai toimintayksikön pää- tuvilla arvonvähennyksillä. Kohtuuttomuuk-
39032: omamenoihin maksettujen ennakoiden osalta sien välttämiseksi sisältyy lakiehdotukseen kui-
39033: ehdotetaan sovellettavaksi vastaavaa menette- tenkin eräitä poikkeuksia täydellisesti uudistet-
39034: lyä. tujen ja toisaalta keskimääräistä vanhempien
39035: 9 §. Myös niiden käyttökustannusten osalta, mutta edelleen käytössä olevien sairaansijojen
39036: jotka aiheutuvat sairaanhoitopiirille siirtyvistä osalta.
39037: toiminnoista ja kohdistuvat erikoissairaanhoi- 15 §. Keskeneräisten hankkeiden uusiin sai-
39038: tolain ehdotettua voimaantuloa edeltävään raansijoihin sekä yliopiston varaamiin sairaan-
39039: ajankohtaan, ehdotetaan epäselvyyksien välttä- sijoihin ei ehdotuksen mukaan sovellettaisi sai-
39040: miseksi otettavaksi säännös siitä, että valtion- raansijojen lunastusta koskevaa korvausjärjes-
39041: osuus suoritetaan aikaisempien säännösten mu- telmää.
39042: kaisena, koska tällaisen valtionosuuden lopulli- 16 ja 17 §. Korvaukset jäisivät sairaanhoito-
39043: sen määrän selvittely ja suoritus tapahtuu jäl- piirin kuntainliitolle lainana, joka suoritettai-
39044: kikäteen. siin korkoineen kunnille 10 vuoden aikana.
39045: 10 §. Toimintansa lopettavien sairaala-alan Lainan kuoletus ja korko jaettaisiin jäsenkun-
39046: kuntainliittojen purkamisesta ehdotetaan niin tien vastattavaksi samoin perustein kuin kun-
39047: ikään säännöksiä lakiin. Mikäli kuntainliittoja tainliiton käyttömenot eli erikseen kunkin lai-
39048: ei olisi purettu kolmen vuoden kuluessa eri- toksen käytön suhteessa. Kun korvausta mää-
39049: koissairaanhoitolain ehdotetusta voimaantulos- rättäessä olisi otettu vähennyksenä huomioon
39050: ta, siirtyisi purkamistoimenpiteiden loppuun valtion varoin rahoitetun määrän suhteellinen
39051: saattaminen sairaanhoitopiirin kuntainliiton osuus omaisuudesta, ei lainan kuoletukseen ja
39052: tehtäväksi. korkoihin enää suoritettaisi sosiaali- ja tervey-
39053: 4 360379R
39054: 26 1988 vp. - HE n:o 94
39055:
39056: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 22 §. Siirtyvien sairaaloiden ja toimintayk-
39057: annetussa laissa tarkoitettua valtionosuutta. sikköjen henkilökunnan aseman turvaamisesta
39058: Jos kunta edelleen käyttää toisessa sairaan- on säädetty erikseen henkilökunnan aseman
39059: hoitopiirissä olevaa sairaalaa tai toimintayksik- järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai
39060: köä, kunnalle ei suoriteta korvausta niistä terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän
39061: sairaansijoista, joita se sopimuksen perusteella siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoi-
39062: käyttää. Käyttösopimuksen päättyessä lankeai- dettavaksi annetussa laissa (234178). Lakiehdo-
39063: sivat vuotuiserät maksettaviksi. tukseen on katsottu aiheelliseksi sisällyttää nii-
39064: Jäsenkunnan osuus 16 §:ssä tarkoitettuihin den yliopiston professoreiden ja muiden opet-
39065: vuotuiseriin määrättäisiin kunkin sairaalan tai tajien, joilla on yliopistollisessa keskussairaa-
39066: toimintayksikön käytön perusteella. Tällöin lassa sivuvirka, asemaa koskeva säännös. Yli-
39067: kaksi käyntikertaa rinnastetaan yhteen hoito- opiston opettajilla olisi edelleenkin lakiin pe-
39068: päivään. rustuva oikeus toimia käytännön sairaanhoito-
39069: 18 §. Siirtymävaiheen aikana kunta, jolla on tehtävissä sairaanhoitopiirin kuntainliiton lai-
39070: sairaansijoja toisen sairaanhoitopiirin kuntain- toksissa. Nämä yliopistollisen keskussairaalan
39071: liitolle siirtyvässä sairaalassa, saisi, mikäli se sivuvirkojen haltijat voisivat suostumuksensa
39072: niin haluaa, edelleen käyttää niitä enintään mukaisesti jatkaa tehtävässään.
39073: aikaisemmassa laajuudessa ja korkeintaan 10 23 §. Kuntien ja kuntainliittojen valtion-
39074: vuotta. Kunnan esityksestä edellä mainittu osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/
39075: käyttöoikeus voisi olla aikaisempaa laajuutta 73) 24 §:ssä säädettyä valtionosuuden palau-
39076: suppeampi ja käyttöaika 10 vuotta lyhyempi. tusvelvollisuutta ei sovellettaisi tässä lakiehdo-
39077: Tällainen kunta ei olisi jäsenenä siinä kuntain- tuksessa säädettyihin luovutuksiin.
39078: liitossa, jonka sairaalassa sillä säilyisi käyttöoi- 24 §. Erikoissairaanhoitolain voimaanpa-
39079: keus, eikä kunta myöskään osallistuisi tämän noon liittyvät kysymykset ovat niin moninai-
39080: kuntainliiton pääomamenojen suorittamiseen. sia, että tarkempien säännösten antaminen
39081: 19 §. Edellä 18 §:ssä tarkoitetun käyttöoi- niistä sekä tämän lakiehdotuksen täytäntöön-
39082: keuden päätyttyä sitä voitaisiin jatkaa erikois- panosta on syytä jättää tapahtuvaksi asetuksel-
39083: sairaanhoitolain 14 §:n nojalla sairaanhoitopii- la.
39084: rien keskinäisellä sopimuksella. 25 §. Erikoissairaanhoitolain voimaanpano-
39085: laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdol-
39086: lisimman pian sen jälkeen kun eduskunta on
39087: 4 luku säätänyt lain. Erikoissairaanhoitolaki on tar-
39088: Erinäiset säännökset koitus saattaa voimaan 1 päivänä tammikuuta
39089: 1991.
39090: 20 ja 21 §. Pykäliin sisältyy uudistuksen
39091: voimaanpanoon liittyviä valitusperusteiden laa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
39092: jentamista ja valtionosuuden suorittamista kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
39093: koskevia säännöksiä. set:
39094: 1988 vp. - HE n:o 94 27
39095:
39096:
39097:
39098: 1.
39099: Erikoissairaanhoitolaki
39100:
39101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39102:
39103: 1 luku 4 §
39104: Yleiset säännökset Kuntien tämän lain nojalla järjestämään toi-
39105: mintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuol-
39106: 1§ lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua
39107: Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toi- lakia (677 /82), jollei lailla ole toisin säädetty.
39108: minnan järjestämif,estä säädetään tässä laissa.
39109: 5§
39110: Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan tässä Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu,
39111: laissa erikoislääkärin tai erikoishammaslääkä- ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-
39112: rin antamia tai hänen johdollaan annettujen ministeriön alaisena lääkintöhallitukselle.
39113: määräysten mukaisia sairauden ehkäisyyn, tut- Läänin alueella erikoissairaanhoidon suun-
39114: kimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntou- nittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu lääkintöhal-
39115: tukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. lituksen alaisena lääninhallitukselle.
39116:
39117: 2§ 6§
39118: Tämä laki koskee Ahvenanmaan maakuntaa
39119: Tämä laki ei koske kunnan kansanterveys- vain Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51)
39120: työn yhteydessä järjestettävää erikoissairaan- 11 §:n 2 momentin 15 kohdassa tarkoitettujen
39121: hoitoa ellei 8 §:n 3 momentista muuta johdu. asioiden osalta.
39122: Yksityisten antamasta sairaanhoidosta sääde-
39123: tään erikseen.
39124: 2 luku
39125: 3§ Sairaanhoitopiirit ja vastuualueet
39126: Kunnan, jossa henkilöllä on väestökirjalais-
39127: 7 §
39128: sa (141169) tarkoitettu kotipaikka, on huoleh-
39129: dittava siitä, että henkilö saa 1 §:n 2 momen- Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten
39130: tissa tarkoitetun tarpeellisen erikoissairaanhoi- maa jaetaan sairaanhoitopiireihin seuraavasti:
39131: don tämän lain mukaisesti. Uudenmaan sairaanhoitopiiri
39132: Helsingin sairaanhoitopiiri
39133: Jos Suomen kansalaisella ei ole Suomessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
39134: kotipaikkaa, on 1 momentissa tarkoitettu vel- Satakunnan sairaanhoitopiiri
39135: vollisuus kunnalla, jossa henkilö oleskelee. Sa- Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
39136: ma velvollisuus kunnalla on Suomessa koti- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
39137: paikkaa vailla olevan ulkomaan kansalaisen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri
39138: erikoissairaanhoitoon; kuitenkin vain kiireelli- Kymenlaakson sairaanhoitopiiri
39139: sissä tapauksissa, jollei vastavuoroisesta järjes- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri
39140: telystä ole valtioiden välillä toisin sovittu. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
39141: Henkilön kotikunnalla tai kunnalla, josta Itä-Savon sairaanhoitopiiri
39142: henkilö on, tarkoitetaan jäljempänä sitä kun- Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri
39143: taa, joka 1 ja 2 momentin mukaan on velvolli- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
39144: nen huolehtimaan hänen erikoissairaanhoiton- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
39145: sa järjestämisestä. Kunnan asukkaalla tarkoite- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
39146: taan jäljempänä henkilöä, jonka erikoissai- Pohjanmaan rannikon sairaanhoitopiiri
39147: raanhoidosta kunta on 1 ja 2 momentin mu- Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
39148: kaan velvollinen huolehtimaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
39149: 28 1988 vp. - HE n:o 94
39150:
39151: Kainuun sairaanhoitopiiri kuntainliiton tulee sille kuuluvia tehtäviä hoita-
39152: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri essaan olla alueensa kuntien sosiaalilautakun-
39153: Lapin sairaanhoitopiiri. tien kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtä-
39154: Sairaanhoitopiirien alueet määrää ja niihin vien asianmukainen suorittaminen edellyttää.
39155: tehtävistä muutoksista päättää valtioneuvosto Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee antaa
39156: sen jälkeen, kun asianomaisia kuntia ja kun- alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia
39157: tainliittoja on kuultu. sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joiden
39158: tuottaminen terveyskeskusten toimesta ei ole
39159: 8§ tarkoituksenmukaista.
39160: Sairaanhoitopiirin alueella olevat kunnat Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee
39161: ovat jäseninä sairaanhoitopiirin kuntainliitos- alueellaan huolehtia tehtäväalaansa kohdistu-
39162: sa. vasta tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimin-
39163: Sairaanhoitopiirin alueella olevan lääkäri- nasta.
39164: koulutusta antavan yliopiston osallistumisesta Sairaanhoitopiirin kuntainliiton 1-4 mo-
39165: sairaanhoitopiirin kuntainliiton hallintoon sää- mentissa säädetyistä tehtävistä annetaan tar-
39166: detään jäljempänä 25 ja 26 §:ssä. kempia ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon
39167: Jos sairaanhoitopiirin muodostaa yksi kun- suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
39168: ta, tässä laissa tarkoitettu erikoissairaanhoito 4 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa suunni-
39169: voidaan järjestää kansanterveyslain (66/72) telmassa.
39170: mukaisena terveyskeskuksen toimintana. Täl-
39171: löin on kunnan osalta soveltuvin osin voimas- 11 §
39172: sa, mitä tämän lain 5, 9, 10, 12-14, 23, Sairaanhoitopiirin kuntainliiton, jonka hal-
39173: 30-44 §:ssä, 45 §:n 2 momentissa ja 58 §:ssä linnassa on yliopistollinen sairaala, tulee järjes-
39174: säädetään sairaanhoitopiirin kuntainliitosta. tää erityistason sairaanhoito 9 §:ssä tarkoite-
39175: tulla vastuualueellaan sekä huolehtia samaan
39176: 9§ sairaanhoidon vastuualueeseen kuuluvien mui-
39177: Sairauksien harvinaisuuden, erikoissairaan- den sairaanhoitopiirin kuntainliittojen tarvitse-
39178: hoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon masta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissai-
39179: järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten raanhoidon antamisessa, sairaanhoitohenkilö-
39180: perusteella voidaan osa erikoissairaanhoidosta kunnan täydennyskoulutuksessa ja sairaanhoi-
39181: määrätä erityistason sairaanhoidoksi. toon kuuluvan tutkimus- ja kehittämistoimin-
39182: Erityistason sairaanhoidon järjestämistä var- nan järjestämisessä.
39183: ten maa jaetaan sairaanhoitopiirien lisäksi eri- Lääkintöhallituksen tehtävänä on määrätä
39184: tyisvastuualueisiin. erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimuk-
39185: Erityisvastuualueet määrää valtioneuvosto set, toimenpiteet ja hoito sekä vahvistaa näistä
39186: siten, että kuhunkin alueeseen kuuluu sellainen suoritettavaa korvausta määrättäessä noudatet-
39187: sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääkärikou- tavat kertoimet.
39188: lutusta antava yliopisto.
39189:
39190: 4 luku
39191: 3 luku Sairaanhoitopiirin sairaalat ja
39192: Sairaanhoitopiirin tehtävät toimintayksiköt
39193: 10§ 12 §
39194: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtävänä Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla
39195: on järjestää tässä laissa säädetty erikoissai- erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita
39196: raanhoito alueellaan. sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sai-
39197: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueel- raanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimin-
39198: laan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen tayksiköitä.
39199: yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskes-
39200: kusten kanssa suunnitella ja kehittää erikois- 13§
39201: sairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja Jos erikoissairaanhoidon pysyvän järjestämi-
39202: erikoissairaanhoito muodostavat toiminnalli- sen kannalta on tarkoituksenmukaista, sai-
39203: sen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirin raanhoitopiirien kuntainliitot voivat sopia sai-
39204: 1988 vp. - HE n:o 94 29
39205:
39206: raalan tai sen osan taikka erillisen toimintayk- nan viimeksi to1m1tettuun henkikirjoitukseen
39207: sikön perustamisesta ja sen ylläpitämisestä yh- perustuvan asukasluvun mukaan siten, että
39208: teisesti. Sairaala, sen osa tai erillinen toiminta- kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi
39209: yksikkö on sen kuntainliiton hallinnassa, jonka ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti.
39210: alueella se sijaitsee. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viiden-
39211: Jollei erikoissairaanhoidon järjestämisen nes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten
39212: kannalta tarpeellisena pidettävän yhteisen sai- yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimää-
39213: raalan, sen osan tai erillisen toimintayksikön rästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen
39214: perustamisesta sovita, valtioneuvosto voi mää- äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla
39215: rätä sen perustettavaksi ja ottaen tasapuolisesti olevien kesken.
39216: huomioon kuntainliittojen edut antaa tarpeelli-
39217: set määräykset yhteistoiminnan ehdoista. 18 §
39218: Sairaanhoitopiirin hallintoa hoitaa liittohal-
39219: 14 § litus.
39220: Sairaanhoitopiirin kuntainliitto voi tehdä Sairaanhoitopiirin kuntainliitossa voi olla
39221: toisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton kanssa psykiatrista erikoissairaanhoitoa varten lauta-
39222: sopimuksen kuntainliiton sairaalan tai erillisen kunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteen-
39223: toimintayksikön käyttämisestä muun kuin 11 sovittaa piirin alueella annettavaa psykiatrista
39224: §:ssä tarkoitetun erikoissairaanhoidon järjestä- erikoissairaanhoitoa.
39225: miseen. Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä
39226: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun erikois- sairaanhoitopiirissä on lautakunta, jonka teh-
39227: sairaanhoidon järjestämiseen sovelletaan vas- tävänä on kehittää ja yhteensovittaa piirin
39228: taavasti, mitä 13 §:n 2 momentissa on säädetty. kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa
39229: sekä vähemmistön kielellä annettavaa tervey-
39230: 15 § denhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lauta-
39231: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloiden kunnan jäseniksi on valittava sairaanhoitopii-
39232: ja erillisten toimintayksiköiden lisäksi voi olla rin vähemmistökielisiä kuntia ja kaksikielisten
39233: valtion sairaaloita puolustusvoimia, vankein- kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia
39234: hoitolaitosta ja muita erityisiä tarpeita varten. henkilöitä. Lautakunnan jäseniin ei sovelleta
39235: kunnallislain (953176) 122 §:n 4 momentin eikä
39236: 123 §:n säännöstä.
39237: 5 luku Liittohallituksen apuna voi olla muita liitto-
39238: Sairaanhoitopiirin hallinto hallituksen alaisia lautakuntia, jos niitä sai-
39239: raanhoidon hallinnon tai eri toimintojen yh-
39240: 16 §
39241: teensovittamisen vuoksi pidetään tarkoituksen-
39242: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittoval- mukaisena.
39243: tuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jä-
39244: seniä seuraavasti: Tässä pykälässä tarkoitettujen lautakuntien
39245: kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tar-
39246: Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun Jäsenten kemmin johtosäännössä.
39247: henkikirjoituksen mukaan lukumäärä
39248: 2 000 tai vähemmän 1 19 §
39249: 2 001- 8 000 2 Liittohallituksen alaisena on kutakin sairaa-
39250: 8 001- 25 000 3 laa ja siihen liittyvää muuta toimintaa varten
39251: 25 001-100 000 4 johtokunta. Se voi olla myös yhteinen kahdelle
39252: 100 001-400 000 5 tai useammalle sairaanhoitopiirin sairaalalle.
39253: 400 001 tai enemmän 6 Liittovaltuusto voi muodostaa sairaanhoito-
39254: piiriin osavastuualueita, joilla kullakin on oma
39255: Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen johtokunta. Samalla liittovaltuusto määrää nii-
39256: varajäsen. hin kuuluvat kunnat, sairaalat ja muut toimin-
39257: tayksiköt sekä määrää ne tehtävät, joista osa-
39258: 17 § vastuualue vastaa. Osavastuualueella ei tällöin
39259: Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen ole erillistä 1 momentissa tarkoitettua johto-
39260: äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy kun- kuntaa.
39261: 30 1988 vp. - HE n:o 94
39262:
39263: 20 § koskeviita osilta ehdotukset kuntainliiton ta-
39264: Jäsenet 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun lousarvioksi ja kuntainliittosuunnitelmaksi;
39265: osavastuualueen johtokuntaan on valittava 3) päättää liittovaltuuston tai liittohallituk-
39266: osavastuualueeseen kuuluvista kunnista ja si- sen antamien yleisten ohjeiden mukaan alais-
39267: ten, että johtokunnan kokoonpanoa kunnallis- taan toimintaa varten talousarviossa ja sen
39268: lain 122 §:n 4 momentin mukaan määrättäessä nojalla osoitettujen määrärahojen käytöstä;
39269: otetaan huomioon vain ne kunnat, jotka liitto- 4) valita ja ottaa alaisensa henkilöstö, mikä-
39270: valtuuston päätöksen mukaan kuuluvat asiano- li 27 §:stä ei muuta johdu tai tehtävää ole
39271: maiseen osavastuualueeseen. siirretty johtosäännöllä johtokunnan alaiselle
39272: Mitä 1 momentissa on säädetty osavastuu- viranhaltijalle;
39273: alueen johtokunnan kokoonpanosta, koskee 5) ratkaista muut sille perussäännössä tai
39274: soveltuvin osin sairaanhoitopiirien yhteistä lai- johtosäännössä määrätyt asiat ja suorittaa
39275: tosta tai muuta toimintayksikköä varten asetet- muut näiden mukaan sille kuuluvat tehtävät;
39276: tavaa yhteisjohtokuntaa. sekä
39277: 6) tehdä kohdaltaan ehdotukset ja antaa
39278: 21 § lausunnot liittovaltuuston ja liittohallituksen
39279: Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä päätettävistä asioista sekä huolehtia osaltaan
39280: sairaanhoitopiirissä on vähemmistökielisen lau- liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten
39281: takunnan alainen osavastuualue kielellisen vä- täytäntöönpanosta.
39282: hemmistön erikoissairaanhoitopalvelujen ja vä- Johtokunta tai sen puheenjohtaja voi siirtää
39283: hemmistön kielellä annettavan terveydenhuol- viranhaltijan päättämän asian johtokunnan kä-
39284: tohenkilökunnan koulutuksen kehittämiseksi siteltäväksi. Päätös asian siirtämisestä on teh-
39285: ja yhteensovittamiseksi. Vähemmistökieliseen tävä seitsemän päivän kuluessa viranhaltijan
39286: osavastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin päätöksen tekemisestä. Johtokunta voi kumota
39287: kaksikieliset kunnat sekä ne kunnat, joiden viranhaltijan päätöksen tai muuttaa sitä tai
39288: kielenä on sairaanhoitopiirin asukkaiden vä- palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
39289: hemmistön kieli.
39290: 23 §
39291: Liittohallitus voi määrätä osavastuualuee-
39292: Sairaanhoitopiirin kuntainliittoon sovelle-
39293: seen kuuluviksi sairaaloita ja muita toiminta-
39294: taan tässä laissa säädetyin poikkeuksin kunnal-
39295: yksiköitä. Sairaalan tai toimintayksikön johto-
39296: lislain säännöksiä.
39297: kunnan jäsenet on tällöin valittava 18 §:n 3
39298: Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla
39299: momentissa säädetyllä tavalla.
39300: johtosääntö, jossa muun muassa määritellään:
39301: Vähemmistökielisellä osavastuualueella toi- 1) välittömästi liittohallituksen alaisten joh-
39302: mivissa muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuis- tavien viranhaltijoiden asema ja tehtävät;
39303: sa johtokunnissa on vähemmistökielinen jaosto 2) sairaalan ja sairaanhoidon toimintayksi-
39304: vähemmistökielellä järjestettävää erikoissai- kön viranhaltijoiden sairaanhoidolliset johto-
39305: raanhoitoa ja terveydenhuoltohenkilökunnan ja vastuusuhteet; sekä
39306: koulutusta koskevien asioiden käsittelyä var- 3) potilaan sijoittamiseen ja hoitoon ottami-
39307: ten. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että ja- seen liittyvät vastuusuhteet.
39308: oston jäsenenä on myös liittovaltuuston erik- Välittömästi liittohallituksen alaiseen johto-
39309: seen tehtävää varten valitsema lisäjäsen ja ryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja,
39310: tämän varajäsen. Jaoston jäsenten tulee edus- sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja sairaan-
39311: taa sairaanhoitopiirin kielellistä vähemmistöä. hoitopiirin hallintoylihoitaja. Johtoryhmään
39312: Vähemmistökieliselle jaostolle voidaan antaa voi kuulua myös muita johtosäännössä mää-
39313: ratkaistavaksi muitakin kuin kunnallislain rättyjä sairaanhoitopiirin viranhaltijoita.
39314: 71 §:n 2 momentissa tarkoitettuja asioita.
39315:
39316: 22 § 6 luku
39317: Johtokunnan tehtävänä on:
39318: Yliopistollinen sairaala
39319: 1) johtaa, valvoa ja kehittää asianomaisen
39320: sairaalan tai toimintayksikön taikka osavastuu- 24 §
39321: alueen sekä muuta alaistansa toimintaa; Sairaanhoitopiireissä, joiden alueella Turun,
39322: 2) valmistella ja laatia alaistaan toimintaa Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistot sijait-
39323: 1988 vp. - HE n:o 94 31
39324:
39325: sevat, tulee olla yliopistollinen sairaala. Helsin- 28 §
39326: gin yliopistollisesta sairaalasta säädetään erik- Yliopistollisessa sairaalassa toimivan yliopis-
39327: seen. ton lääketieteellisen koulutusyksikön professo-
39328: rit toimivat sairaanhoitopiirin kuntainliitolle
39329: 25 § antamansa suostumuksen mukaisesti samalla
39330: Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevalla lää- yliopistollisen sairaalan ylilääkärin sivuviran
39331: kärikoulutusta antavana yliopistolla on oikeus haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat
39332: nimetä sairaanhoitopiirin kuntainliiton liitto- sairaanhoitopiirin kuntainliitolle antamansa
39333: valtuustoon ja liittohallitukseen kaksi jäsentä suostumuksen mukaisesti samalla toimia yli-
39334: kumpaiseenkin sekä kullekin henkilökohtainen opistollisen sairaalan lääkärin tai muun sivuvi-
39335: varajäsen. ran haltijana sen mukaan, kuin johtokunta
39336: Yliopiston edustajien äänimäärä liittoval- ylilääkäritoimikunnan esityksestä tarkemmin
39337: tuustossa on 10 prosenttia kuntien liittoval- määrää.
39338: tuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin
39339: äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon va- tehtävien hoitoon tai jos johtokunta katsoo
39340: litsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liittohalli- siihen olevan erityistä syytä, johtokunta voi
39341: tusta valittaessa. enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professo-
39342: rin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apu-
39343: 26 § laisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla
39344: Yliopistollisessa sairaalassa on johtokunta, on vähintään dosentin pätevyys.
39345: johon sovelletaan tässä luvussa säädetyin poik- Yliopistollisessa sairaalassa voi olla myös
39346: keuksin, mitä 5 luvussa on säädetty. muu johtokunnan valitsema ylilääkäri kuin
39347: Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevalla yli- yliopiston viranhaltija.
39348: opistolla on oikeus nimetä yliopistollisen sai-
39349: raalan johtokuntaan kaksi jäsentä. Näihin jä- 29 §
39350: seniin ei sovelleta kunnallislain 122 §:n 4 mo-
39351: Yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön
39352: mentin eikä 123 §:n säännöksiä.
39353: professoreiden ja muiden opettajien toimimi-
39354: 27 § sesta yliopistollisen sairaalan lääkäreinä tai
39355: Yliopistollisessa sairaalassa on ylilääkäritoi- muina toimihenkilöiDä sovitaan sairaanhoito-
39356: mikunta. Ylilääkäritoimikunnassa on yliopis- piirin kuntainliiton ja yliopiston kesken erik-
39357: tollisen sairaalan johtava lääkäri puheenjohta- seen. Samoin erikseen sovitaan muun korkea-
39358: jana ja johtavan lääkärin varamies varapu- koulun professoreiden ja muiden opettajien
39359: heenjohtajana sekä jäseninä 7-15 ylilääkäriä, toimimisesta sairaalan toimihenkilöinä.
39360: jotka johtokunta valitsee yliopistoa kuultuaan. Jolleivat sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja
39361: Ylilääkäritoimikunnan jäsenistä tulee vähin- yliopisto pääse sopimukseen 1 momentissa tar-
39362: tään puolet olla yliopiston viranhaltijoita. koitetuista asioista, ratkaisee asian valtioneu-
39363: Ylilääkäritoimikunnan tehtävänä on ottaa vosto.
39364: sairaalan lääkärit ja tutkimushenkilökunta, Mitä 1 momentissa on säädetty yliopiston
39365: jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty joh- muista opettajista koskee soveltuvin osin muun
39366: tokunnan alaiselle viranhaltijalle. Hallintoyli- korkeakoulun professorien ja muiden opetta-
39367: lääkärin ja hallintolääkärin valitsee kuitenkin jien toimimista sairaalan sivuviran haltijana.
39368: johtokunta. Yliopiston viranhaltijoiden toimi-
39369: misesta sairaanhoitopiirin kuntainliiton virassa
39370: säädetään 28 ja 29 §:ssä. Ylilääkäritoimikunta 7 luku
39371: käsittelee yliopistollisen sairaalan sairaanhoi- Sairaanhoidon järjestäminen
39372: toa, opetusta ja tutkimusta koskevia asioita.
39373: Johtokunnalla on oikeus siirtää ylilääkäritoi- 30 §
39374: mikunnan ratkaisema asia johtokunnan käsi- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloita
39375: teltäväksi. Johtokunta voi tällöin kumota yli- ja toimintayksiköitä käytetään ensisijaisesti
39376: lääkäritoimikunnan päätöksen tai muuttaa sitä kuntainliiton jäsenkuntien asukkaiden sairaan-
39377: taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. hoitoon, jollei 11 §:n mukaisista järjestelyistä
39378: Ylilääkäritoimikuntaan sovelletaan muutoin tai 13 taikka 14 §:n nojalla tehdyistä sopimuk-
39379: lautakuntaa koskevia kunnallislain säännöksiä. sista muuta johdu.
39380: 32 1988 vp. - HE n:o 94
39381:
39382: Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle Potilaasta on tehtävä hänen terveydentilaan-
39383: henkilölle on kuitenkin 1 momentin säännök- sa koskevat merkinnät sairaalan tai muun toi-
39384: sen estämättä aina annettava sairaanhoitoa. mintayksikön asiakirjoihin. Asiakirjat on laa-
39385: Sairaanhoitopiirin alueella olevien korkea- dittava ja säilytettävä erikseen kussakin sairaa-
39386: koulujen sekä muiden oppilaitosten opiskeli- lassa tai muussa toimintayksikössä.
39387: joille annetaan sinä aikana, jolloin he opiske-
39388: lun vuoksi joutuvat oleskelemaan vieraan sai- 34 §
39389: raanhoitopiirin alueella, sairaanhoitoa tämän Tartuntatautien vastustamistyön ja mielen-
39390: sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalassa tai terveystyön järjestämisessä samoin kuin mie-
39391: muussa toimintayksikössä. Sama koskee henki- lentilan tutkimisessa sairaalassa on lisäksi nou-
39392: löitä, jotka työnsä vuoksi joutuvat oleskele- datettava, mitä siitä on erikseen säädetty.
39393: maan vieraalla paikkakunnalla.
39394: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on ryhdyttä- 35 §
39395: vä toimenpiteisiin muun kuin 1 tai 3 momentis- Sairaanhoito on annettava sellaisessa sai-
39396: sa tarkoitetun potilaan siirtämiseksi asianomai- raanhoitopiirin kuntainliiton sairaalassa tai
39397: sen sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalaan, muussa toimintayksikössä, jossa se voi tarkoi-
39398: milloin se on sairaanhoidon järjestämisen kan- tuksenmukaisimmin tapahtua ottaen huo-
39399: nalta tarkoituksenmukaista ja voidaan tehdä mioon potilaan sairauden laatu sekä tutkimuk-
39400: potilaan tilaa vaarantamatta. sen, hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen
39401: tarve. Lisäksi on otettava huomioon sairaalan
39402: 31 § ja potilaan kodin välinen etäisyys sekä mahdol-
39403: Henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoi- lisuuksien mukaan potilaan oma taikka hänen
39404: toa varten edellyttää lääkärin tutkimukseen omaistensa hoitopaikkaa koskeva toivomus.
39405: perustuvaa lähetettä, jollei asetuksella ole toi- Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä poti-
39406: sin säädetty. laan hoidon järjestämiseen hänen omalla äidin-
39407: Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle kielellään.
39408: henkilölle on 1 momentin säännöksen estämät-
39409: tä heti annettava sairaanhoitoa. 36 §
39410: Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on sairaan-
39411: 32 § hoitopiirin kuntainliiton huolehdittava toimin-
39412: Sairaalassa ja toimintayksikössä sekä muual- tayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa
39413: la näiden vastuulla annettavaa sairaanhoitoa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa an-
39414: johtaa ja valvoo asianomainen ylilääkäri tai nettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä
39415: muu johtosäännössä määrätty sairaanhoitopii- varten.
39416: rin kuntainliiton lääkäri.
39417:
39418: 33 § 8 luku
39419: Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lo- Maksut
39420: pettamisesta päättää johtavan lääkärin anta-
39421: mien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai 37 §
39422: hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu sai- Tutkimuksesta ja hoidosta sairaalassa ja eril-
39423: raanhoitopiirin kuntainliiton lääkäri. lisessä toimintayksikössä peritään asetuksella
39424: Potilaalle on sairaalan toiminnan tarkoituk- säädetyt maksut potilaalta tai siltä, joka hänen
39425: senmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa puolestaan on niiden suorittamisesta vastuussa.
39426: pyrittävä varaamaan mahdollisuus valita häntä Asetuksella voidaan myös säätää, että tietyt
39427: hoitava lääkäri asianomaisen sairaalan lääkä- sairaanhoitopalvelut ovat potilaalle maksutto-
39428: reistä. Myös potilaan jatkohoidossa hänet oh- mia.
39429: jataan aina, kun se hoidon asianmukaisen Jos lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän
39430: järjestämisen kannalta on mahdollista, saman apuvälineen tarve aiheutuu tapaturmavakuu-
39431: lääkärin hoitoon. tuslain (608/ 48), maatalousyrittäjäin tapatur-
39432: Erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittäväs- mavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain
39433: sä sairaanhoitopiirissä on turvattava potilaalle (404/ 48), liikennevakuutuslain (279/59), poti-
39434: sairaanhoito hänen omalla äidinkielellään, suo- lasvahinkolain (585/86) tai näitä vastaavan
39435: men tai ruotsin kielellä. aikaisemman lain mukaan korvattavasta vahin-
39436: 1988 vp. - HE n:o 94 33
39437:
39438: gosta tai ammattitaudista, peritään potilaalle Sen estämättä, mitä muualla laissa on sää-
39439: annetusta apuvälineestä kuitenkin sen hankin- detty, pitkäaikaisesti laitoshoidossa oleva sekä
39440: takustannukset sekä kustannukset apuvälineen kansaneläkelaitos ja eläketurvakeskus ovat vel-
39441: uusimisesta ja huollosta. vollisia antamaan johtokunnalle tai 1 momen-
39442: Muulta kuin Suomen kansalaiselta voidaan tissa tarkoitetulle viranhaltijalle maksun mää-
39443: asetuksella säätää perittäväksi maksu ja kor- räämiseksi tarpeelliset tiedot.
39444: vaus 1 momentissa säädetystä poikkeavin pe- Jos henkilö kieltäytyy antamasta 2 momen-
39445: rustein, jollei vastavuoroisesta järjestelystä ole tissa tarkoitettuja tietoja tai antaa hyötyruistar-
39446: valtioiden kesken toisin sovittu. koituksessa ilmeisen virheellisiä tietoja, johto-
39447: kunta voi määrätä maksun, joka todennäköi-
39448: 38 § sesti vastaisi oikeiden tietojen perusteella mää-
39449: Tässä laissa tarkoitetuissa muissa kuin psyki- rättävää maksua.
39450: atrisissa sairaaloissa voi asetuksella säädettä-
39451: vien yleisten maksuluokkien lisäksi olla erikois- 41 §
39452: maksuluokka potilaita varten, jotka haluavat Edellä 40 §:ssä tarkoitettuun viranhaltijan
39453: päästä sellaisen lääkärin hoitoon, jolla on lää- tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea
39454: ninhallituksen myöntämässä laajuudessa oi- muutosta.
39455: keus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa. Jos maksuvelvollinen on tyytymätön 1 mo-
39456: Erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilail- mentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on
39457: ta voidaan periä lisämaksuja sen mukaan kuin oikeus saattaa päätös johtokunnan käsiteltä-
39458: asetuksella säädetään. väksi. Tätä tarkoittava vaatimus on tehtävä
39459: Lääkärillä on oikeus saada palkkiona hänen kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän
39460: erikoismaksuluokassa hoitaruiltaan potilailta on saanut päätöksestä tiedon. Päätökseen on
39461: perittäviä lisämaksuja vastaava määrä. liitettävä ohjeet sen saattamisesta johtokunnan
39462: käsiteltäväksi.
39463: 39 §
39464: Siitä poiketen mitä 37 §:ssä on säädetty, Maksun määräämistä koskevaan johtokun-
39465: voidaan pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevalta nan päätökseen haetaan muutoksenhausta hal-
39466: potilaalta periä ylläpidosta ja hoidosta sairaa- lintoasioista annetussa laissa ( 154/ 50) säädetys-
39467: lassa, toimintayksikössä ja perhehoidossa ase- sä järjestyksessä muutosta valittamalla läänin-
39468: tuksella tarkemmin säädettävin perustein mää- oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tie-
39469: räytyvä potilaan maksukyvyn mukainen mak- doksi saamisesta. Valitus voidaan sanotun ajan
39470: su. Maksun määräytymisessä noudatetaan so- kuluessa antaa myös johtokunnalle, jonka on
39471: veltuvin osin sosiaalihuoltolain (71 0/82) 28 toimitettava se oman lausuntonsa ohella lää-
39472: §:ssä tarkoitetun laitoshuollon maksujen mää- ninoikeudelle. Lääninoikeuden päätökseen ei
39473: räytymisperusteita. Maksu voidaan alentaa tai saa valittamalla hakea muutosta.
39474: jättää perimättä, jos siihen potilaan toimeentu-
39475: loedellytykset, elatusvelvollisuus, asuntome-
39476: not, hoitoaika tai muut hoidolliset näkökohdat 9 luku
39477: huomioon ottaen on syytä. Korvaukset
39478: Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevaksi katso-
39479: taan henkilö, jota jatkuvasti hoidetaan pää- 42 §
39480: asiassa julkisin varoin ylläpidettävässä terveys- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton muulle kuin
39481: keskuksessa, sairaalassa, huoltolaitoksessa tai kuntainliittoon kuuluvasta kunnasta olevalle
39482: muussa toimintayksikössä ja jonka asetuksella potilaalle järjestämän sairaanhoidon ja muun
39483: määritellyin perustein katsotaan olevan pitkä- tässä laissa tarkoitetun toiminnan aiheuttamis-
39484: aikaisen laitoshoidon tarpeessa. ta kustannuksista on sen sairaanhoitopiirin
39485: kuntainliiton, johon potilaan kotikunta kuu-
39486: 40 § luu, suoritettava korvaus.
39487: Edellä 39 §:ssä tarkoitetusta maksusta päät- Korvausta muusta kuin 11 §:ssä ja 30 §:n 2
39488: tää johtokunta liittohallituksen vahvistamien ja 3 momentissa tarkoitetusta hoidosta ei kui-
39489: perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti, tenkaan suoriteta, jos sairaanhoitopiirin kun-
39490: jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty joh- tainliitto ei ole sairaanhoitoa toisessa sairaan-
39491: tokunnan alaiselle viranhaltijalle. hoitopiirissä hyväksynyt.
39492: 5 360379R
39493: 34 1988 vp. - HE n:o 94
39494:
39495: 43 § 10 luku
39496: Jollei tmsm ole sovittu, lasketaan 42 §:ssä Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen
39497: tarkoitettu korvaus sairaanhoidosta siten, kuin
39498: tässä pykälässä säädetään. 45 §
39499: Yliopistolla on oikeus käyttää 24 §:ssä tar-
39500: Korvaus lasketaan hoidon järjestäneen sai-
39501: koitettua yliopistollista sairaalaa lääketieteelli-
39502: raalan keskimääräisten hoitokustannusten mu- sen koulutusyksikön opetus- ja tutkimustoi-
39503: kaan seuraavasti. Sairaalan sairaansijojen edel-
39504: minnan tarpeisiin.
39505: lisen varainhoitovuoden käyttömenojen koko- Terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuk-
39506: naismäärästä vähennetään laskennalliset erät sesta ja terveydenhuoltoalan tutkimuksesta
39507: kuten käyttöomaisuuden korot ja poistot. Saa- huolehtivalla yliopistolla tai muulla viranomai-
39508: tuun määrään lisätään 13 prosenttia ja siitä sella on oikeus käyttää sairaanhoitopiirin kun-
39509: vähennetään potilaiden hoitomaksut sekä muut tainliiton sairaaloita ja erillisiä toimintayksi-
39510: edellisen varainhoitovuoden todelliset käyttö- köitä muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun
39511: tulot, ei kuitenkaan kuntakohtaisia valtion- terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimus-
39512: osuuksia, kuntien maksuosuuksia eikä sairaan- toiminnan järjestämiseen sen mukaan kuin sii-
39513: hoidon korvauksia, jotka on saatu tämän py- tä sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja koulutus-
39514: kälän tai muiden vastaavien perusteiden mu- ja tutkimustoimintaa harjoittavan viranomai-
39515: kaan. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan sen kesken sovitaan.
39516: sairaalan edellisen varainhoitovuoden hoitopäi-
39517: vien kokonaisluvulla ja kerrotaan kysymykses- 46 §
39518: sä olevan potilaan hoitopäivien luvulla. Kor- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee huo-
39519: vaus tutkimuksesta ja hoidosta poliklinikalla lehtia siitä, että yliopiston tai muun viranomai-
39520: tai sairaanhoitopiirin muussa yksikössä laske- sen käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutki-
39521: taan vastaavasti sen käyttömenojen ja -tulojen mustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine
39522: sekä käyntikertojen ja käyttöpäivien mukaan. kojeineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutki-
39523: mushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset
39524: Laskettaessa korvausta 11 §:ssä tarkoitettua tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa sairaan-
39525: erityistason sairaanhoitoa järjestävän sairaalan hoitopiirin kuntainliiton laitokseen.
39526: ja poliklinikan osalta poiketaan 2 momentin
39527: säännöksestä seuraavasti: 47 §
39528: Sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, jossa on
39529: 1) laskettuun käyttömenojen määrään lisä- yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion va-
39530: tään 13 prosentin sijasta 8 prosenttia; ja roista yliopistollisen sairaalan käyttömenoista
39531: 2) korvausta vaativan erityistason sairaan- 12 prosenttia.
39532: hoidosta korotetaan lääkintöhallituksen 11 §:n Jos sairaanhoitopiirin kuntainliiton muuta
39533: nojalla vahvistamalla kertoimella. kuin 1 momentissa tarkoitettua sairaalaa tai
39534: sen osaa käytetään asetuksella määrättävässä
39535: Jos edellisen vuoden tilinpäätöstä ei vielä ole laajuudessa lääkärikoulutukseen ja lääketie-
39536: hyväksytty, voidaan 1 ja 3 momentissa tarkoi- teelliseen tutkimustoimintaan, valtion varoista
39537: tetuista korvauksista periä ennakkona määrä, suoritetaan sairaanhoitopiirin kuntainliitolle
39538: joka vastaa laitoksen edellisen vuoden arvioitu- asianomaisen sairaalan tai sen osan käyttöme-
39539: ja käyttömenoja 2 ja 3 momentissa tarkoite- noista 12 prosenttia.
39540: tuin tavoin hoito- tai käyttöpäivää taikka Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
39541: käyntikertaa kohti laskettuna. ja valtionosuudesta annetun lain mukainen
39542: valtionosuus suoritetaan 1 ja 2 momentissa
39543: tarkoitetuissa tapauksissa vain jäljelle jääviin
39544: 44 § käyttömenoihin.
39545: Jollei toisin ole sovittu, terveyskeskusta yllä- 48 §
39546: pitävän kunnan tai kuntainliiton on suoritetta- Jos 46 §:ssä tarkoitetut huonetilat pysyvästi
39547: va sairaanhoitopiirin kuntainliitolle 10 §:n 3 otetaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton käyt-
39548: momentissa tarkoitetuista palveluista korvaus töön, on kuntainliiton suoritettava valtiolle sen
39549: niin kuin siitä asetuksella säädetään. suuruinen osa omaisuuden arvosta, mikä suh-
39550: 1988 vp. - HE n:o 94 35
39551:
39552: teellisesti vastaa yliopiston tai muun viran- mintayksikön käyttömenoihin myös näiden
39553: omaisen suorittamaa korvausta, jollei valtio- menojen osuutta kuntainliiton laitosten käyttö-
39554: neuvosto toisin päätä. Kuntainliitolle tästä ai- menojen kokonaismäärästä vastaava osuus sel-
39555: heutuviin kustannuksiin suoritetaan sosiaali- ja laisista menoista, jotka aiheutuvat kuntainlii-
39556: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- ton keskushallinnosta tai muutoin kohdistuvat
39557: osuudesta annetun lain nojalla määräytyvä val- kuntainliiton koko toimintaan.
39558: tionosuus. Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopii-
39559: rin kuntainliiton suorittamiin 42 §:ssä tarkoi-
39560: 49 § tettuihin korvauksiin määrätään sairaansijalla
39561: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton viranhaltija annetun hoidon ja muiden korvausten osalta
39562: on velvollinen osallistumaan terveydenhuolto- erikseen siten, että jäsenkunnan osuudeksi kat-
39563: alan opetus- ja tutkimustoimintaan siten, kuin sotaan se määrä, mikä vastaa kunnasta olevien
39564: siitä on kuntainliiton ja yliopiston tai muun potilaiden osuutta korvausten perusteena ole-
39565: viranomaisen kesken sovittu. vien hoito- ja käyttöpäivien sekä käyntikerto-
39566: jen yhteismäärästä.
39567: 11 luku 52§
39568: Kuntien maksuosuudet Edellä 50 ja 51 §:ssä tarkoitettuja maksuo-
39569: 50§ suuksia laskettaessa otetaan vähennyksenä
39570: Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopii- huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
39571: rin kuntainliiton pääomamenoihin määräyty- nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
39572: vät siten, että jäsenkunnan osuudeksi katso- 16 §:n mukainen kuntakohtainen valtionosuus.
39573: taan sen suuruinen määrä, mikä kunkin sairaa-
39574: lan tai toimintayksikön kolmen edellisen va- 53 §
39575: rainhoitovuoden käytöstä tulee kunnasta ole- Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, mikäli
39576: vien potilaiden osalle. sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksuosuuk-
39577: Jos kysymyksessä on uusi sairaala tai uusi sista ei ole muuta sovittu.
39578: toimintayksikkö, lasketaan jäsenkunnan osuus
39579: ennakolta sen arvioidun käytön mukaan ja
39580: lopullisesti 1 momentissa mainitun perusteen 12 luku
39581: mukaan. Sama koskee jäsenkunnan osuuden
39582: määräämistä laitoksen tai toimintayksikön laa- Jäsenkuntien osuudet kuntainliiton varoista
39583: jentamisesta aiheutuviin pääomamenoihin. ja vastuu veloista
39584: Jäsenkunnan osuus pääomamenoihin, jotka 54§
39585: aiheutuvat kuntainliiton keskushallintoon tai
39586: muutoin koko kuntainliiton toimintaan erillise- Jollei toisin ole sovittu, määräytyvät jäsen-
39587: nä kohdistuvista toimenpiteistä, määrätään 1 kuntien osuudet sairaanhoitopiirin kuntainlii-
39588: momentissa säädettyjen perusteiden mukaan ton varoihin ja vastuu sen veloista niiden
39589: siten, että jäsenkunnan osuudeksi kustannuk- osuuksien suhteessa, joilla jäsenkunnat ovat
39590: sista katsotaan sen suuruinen määrä, joka osallistuneet kuntainliiton pääomamenoihin.
39591: vastaa kunnasta kaikissa sairaanhoitopiirin Maksuosuudet muutetaan kuitenkin sen mu-
39592: kuntainliiton sairaaloissa tai toimintayksiköis- kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään
39593: sä olleiden potilaiden käyttämiä hoitopäiviä. jäsenkuntien osuuksien määräämisajankohdan
39594: rahanarvoon huomioon ottaen kohtuullinen
39595: 51 § arvon vähennys.
39596: Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopii-
39597: rin kuntainliiton käyttömenoihin määrätään 55§
39598: kunkin sairaalan tai toimintayksikön osalta Jos sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsen-
39599: erikseen siten, että se vastaa kunnasta olevien kunta sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa siir-
39600: potilaiden asianomaisen sairaalan tai toiminta- tyy toiseen sairaanhoitopiiriin, on kuntainliiton
39601: yksikön käyttöä. suoritettava sille kuntainliitolle, jonka jäsenek-
39602: Edellä 1 momentissa tarkoitettua osuutta si kunta siirtyy, korvaus kunnan osuudesta
39603: laskettaessa luetaan kunkin sairaalan tai toi- kuntainliiton varoihin velat vähennettynä.
39604: 36 1988 vp. - HE n:o 94
39605:
39606: 13 luku lassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon
39607: Erinäiset säännökset tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudek-
39608: si.
39609: 56§ Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
39610: Kelpoisuudesta sairaanhoitopiirin kuntainlii- momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuu-
39611: ton virkoihin voidaan tarvittaessa säätää ase- den rikkomisesta, ellei asianomistaja ole il-
39612: tuksella. moittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.
39613:
39614: 57§
39615: 58§
39616: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton luottamus-
39617: Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on velvolli-
39618: henkilöt ja sen palveluksessa olevat sekä muut nen antamaan valtion ja kunnan asianomaisille
39619: sen tehtäviä suorittavat tai sen laitoksessa työs- viranomaisille tämän lain mukaisesta toimin-
39620: kentelevät henkilöt eivät saa luvatta ilmaista nastaan kyseisten viranomaisten tehtävien asi-
39621: yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he ase- anmukaiseksi hoitamiseksi tarpeellisiksi katsot-
39622: mansa tahi tehtävänsä perusteella ovat saaneet tavia tietoja ja selvityksiä.
39623: tietää. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelus-
39624: suhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.
39625: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian 59§
39626: ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oi- Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-
39627: keus saada asiasta tieto. sesta annetaan asetuksella.
39628: Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassa-
39629: pitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta 60 §
39630: ole muussa laissa säädetty ankarampaa ran- Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik-
39631: gaistusta, erikoissairaanhoitolain mukaisen sa- seen.
39632: 1988 vp. - HE n:o 94 37
39633:
39634:
39635:
39636:
39637: 2.
39638: Laki
39639: erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta
39640:
39641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39642:
39643: 1 luku 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
39644: Voimaantulo (575/85).
39645: Ennen erikoissairaanhoitolain voimaantuloa
39646: 1§ voidaan ryhtyä mainitun lain täytäntöönpane-
39647: IDiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
39648: kuun päivänä 198 annettu
39649: erikoissairaanhoitolaki ( 1 ) tulee voi-
39650: maan pa1vana kuuta 199 ja 2 luku
39651: sillä kumotaan kunnallisista yleissairaaloista 29 Sairaanhoitopiirin kuntainliiton perustaminen
39652: päivänä lokakuuta 1965 annettu laki (561/65), 2§
39653: yliopistollisista keskussairaaloista 3 päivänä
39654: huhtikuuta 1981 annettu laki (244/81), eräiden Valtioneuvoston määrättyä erikoissairaan-
39655: sairaaloiden käyttämisestä lääkärikoulutukseen hoitolain 7 §:ssä tarkoitetut sairaanhoitopiirien
39656: 11 päivänä kesäkuuta 1965 annettu laki (322/ alueet kunkin piirin kuntien edustajainkokouk-
39657: 65), sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudel- sessa päätetään sairaanhoitopiirin kuntainliiton
39658: leenjärjestämisestä eräissä tapauksissa 13 päi- perustamisesta. Edustajainkokouksen kutsuu
39659: vänä tammikuuta 1978 annettu laki (30178) ja ensimmäisellä kerralla koolle lääninhallitus ja
39660: eräistä lääkintölaitoksen maksujen, korvausten sen määräämä henkilö johtaa edustajainko-
39661: ja palkkioiden yleisistä perusteista 30 päivänä kouksessa puhetta, kunnes edustajainkokouk-
39662: joulukuuta 1960 annettu laki (547 /60) niihin selle on valittu puheenjohtaja ja varapuheen-
39663: myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 2 päi- johtaja.
39664: vänä toukokuuta 1952 annetun mielisairaslain Kuntien edustajien lukumäärästä ja ääni-
39665: (187/52) 2-6 §, 9 §:n 2 momentti, 15, 16, 18, määrästä edustajainkokouksessa on voimassa,
39666: 21 a, 22, 40, 43, 48-51 ja 55 §, sellaisina kuin mitä erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:ssä jä-
39667: niistä ovat 15 ja 50 § heinäkuun 18 päivänä senkunnan valittavien liittovaltuuston jäsenten
39668: 1975 annetussa laissa (601175), 4-6, 8 §, lukumäärästä ja äänimäärästä liittovaltuustos-
39669: 9 §:n 2 momentti, 16, 18, 21 a ja 40 § 23 sa säädetään.
39670: päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (521/ Mitä 1 momentissa on säädetty edustajain-
39671: 77), 49 § 19 päivänä joulukuuta 1980 annetus- kokouksesta, ei sovelleta Helsingin sairaanhoi-
39672: sa laissa (935/80), 2 ja 48 § 17 päivänä syys- topiirissä eikä niissä sairaanhoitopiireissä, jois-
39673: kuuta 1982 annetussa laissa (694/82) sekä 3 a § sa sairaanhoitopiirin kuntainliitto on muodos-
39674: 38 1988 vp. - HE n:o 94
39675:
39676: tettu sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudel- sairaalat, mielenterveystoimistot ja muut toi-
39677: leenjärjestämisestä eräissä tapauksissa annetun mintayksiköt siirtyvät sairaanhoitopiirin kun-
39678: lain nojalla. Sanotut kuntainliitot muodoste- tainliiton omistukseen ja hallintaan patvana
39679: taan tässä laissa tarkoitetuiksi sairaanhoitopii- kuuta 199 . Lastenlinnan sairaalasta
39680: rin kuntainliitoiksi perussääntöä muuttamalla. säädetään erikseen.
39681: Päätöksentekoon asiassa osallistuvat vain sai- Vastaavasti yliopistollisista keskussairaalois-
39682: raanhoitopiiriin määrätyistä kunnista olevat ta annetussa laissa tarkoitetut yliopistolliset
39683: liittovaltuuston jäsenet. Heidän äänimääräs- keskussairaalat siirtyvät sairaanhoitopiirin
39684: tään asiasta päätettäessä on voimassa, mitä kuntainliiton omistukseen ja hallintaan päi-
39685: erikoissairaanhoitolain 17 §:ssä säädetään. Sa- västä kuuta 199 .
39686: nottuihin kuntainliittoihin sovelletaan muu- Siitä poiketen mitä 1 momentissa on säädet-
39687: toin, mitä sairaanhoitopiirin kuntainiihosta ty, valtioneuvosto voi päättää aluesairaalan tai
39688: säädetään, jollei tässä laissa erikseen toisin paikallissairaalan kuntainliiton esityksestä sai-
39689: säädetä. raalan tai sen osan siirtämisestä terveyskeskuk-
39690: Mitä tässä laissa on säädetty sairaanhoitopii- sen toiminnassa käytettäväksi. Kuntainliiton
39691: rin kuntainiihosta on soveltuvin osin voimassa on tehtävä edellä tarkoitettua järjestelyä kos-
39692: Helsingin sairaanhoitopiiriin. keva esitys vuoden 199 loppuun mennessä.
39693:
39694: 3§ 6§
39695: Kuntien edustajainkokous on kutsuttava ensi Mitä 5 §:n 1 momentissa on säädetty, ei
39696: kerran koolle viimeistään kuuksi sovelleta kuntainliiton rahoitusomaisuuteen ei-
39697: 199 . Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on perus- kä sellaiseen käyttöomaisuteen, jota ei ole
39698: tettava ja perussääntö alistettava lääninhalli- pidettävä tarpeellisena sairaalan tai toiminta-
39699: tuksen vahvistettavaksi viimeistään päivänä yksikön toimintaa varten. Mitä rahoitusomai-
39700: kuuta 199 . suudesta on säädetty, koskee myös kuntainlii-
39701: Sairaanhoitopiirin kuntainliitto perustetaan ton velkavastuuta.
39702: ja sen perussääntö hyväksytään ilman, että sen Jollei omaisuuden selvityksessä voida sopia
39703: perustamisesta valmistetaan tai hyväksytään siitä, mikä osa purettavan kuntainliiton omai-
39704: kunnallislain (953176) 118 §:ssä tarkoitettu suudesta kuuluu 1 momentissa tarkoitettuun
39705: suunnitelma. käyttöomaisuuteen, päättää asiasta sairaanhoi-
39706: topiirin kuntainliiton hakemuksesta lääkintö-
39707: 4§ hallitus.
39708: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on ryhdyttä-
39709: vä tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin eri- 7§
39710: koissairaanhoitolaissa tarkoitetun toiminnan Aluesairaala, mielisairaala tai muu kunnalli-
39711: aloittamiseksi päivänä kuuta nen sairaala, jonka toiminta-alue kuuluu tä-
39712: 199 . män lain voimaan tullessa useampaan kuin
39713: Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit- yhteen sairaanhoitopiiriin, voidaan sen estä-
39714: telusta ja valtionosuudesta annetussa laissa mättä, mitä 5 §:ssä säädetään, valtioneuvoston
39715: (677 /82) tarkoitetun toteuttamissuunnitelman päätöksellä muodostaa kahden tai useamman
39716: vahvistamista sosiaali- ja terveysministeriö voi sairaanhoitopiirin kuntainliiton erikoissairaan-
39717: hakemuksesta ennakolta ratkaista, mistä sai- hoitolain 13 §:ssä tarkoitetuksi yhteiseksi sai-
39718: raanhoitopiirin kuntainliiton keskushallinnon raalaksi tai erilliseksi toimintayksiköksi. Tätä
39719: henkilökunnasta aiheutuvat käyttökustannuk- koskevan hakemuksen valtioneuvostolle voi
39720: set tullaan hyväksymään valtionosuuteen oi- tehdä asianomaista sairaalaa ylläpitävä kun-
39721: keuttaviksi. Päätöstä on sitovana noudatettava tainliitto tai jokin niistä sairaanhoitopiirin
39722: käsiteltäessä aikanaan valtionosuuden suoritta- kuntainliitoista, joka tulisi olemaan osallisena
39723: mista koskevaa asiaa. yhteisessä sairaalassa tai toimintayksikössä.
39724: Hakemus on tehtävä vuoden 199 loppuun
39725: 5§ mennessä.
39726: Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevat kun- Valtioneuvosto voi tarvittaessa määrätä, että
39727: tainliittojen ylläpitämät kunnallisista yleissai- 1 momentissa tarkoitettua yhtä tai useampaa
39728: raaloista annetussa laissa tarkoitetut sairaalat sairaalaa tai toimintayksikköä varten on asetet-
39729: sekä mielisairaslaissa tarkoitetut kunnalliset tava yhteisjohtokunta, sekä määrätä sen ko-
39730: 1988 vp. - HE n:o 94 39
39731:
39732: koonpanosta ja siitä, kuinka monta jäsentä miseen, on jaettava jäsenkunnille kuntainliiton
39733: kukin sairaanhoitopiiri valitsee yhteisjohtokun- perussäännössä määrättyjen kuntien osuuksien
39734: taan. mukaan.
39735: Mikäli kuntainliiton purkamista ei ole kol-
39736: 8§ men vuoden kuluessa lain voimaantulosta saa-
39737: Jos sairaalan tai toimintayksikön rakentami- tettu loppuun, tehtävästä huolehtii se sairaan-
39738: nen, laajentaminen, peruskorjaus tai perus- hoitopiirin kuntainliitto, jolle purettavan kun-
39739: hankinta on erikoissairaanhoitolain voimaan tainliiton laitokset ovat siirtyneet.
39740: tullessa kesken tai jos mainittuja hankkeita
39741: koskeva toteuttamisohjelma on hyväksytty en- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kuntain-
39742: nen lain voimaantuloa, siirtyy hanke asian- liitosta ja sen purkamisesta, sovelletaan myös
39743: omaisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton lop- yliopistolliseen keskussairaalaliittoon.
39744: puun suoritettavaksi. Kuntainliiton jäsenkun-
39745: tien maksuosuudet tällaisesta hankkeesta ai-
39746: heutuviin pääomamenoihin määrätään niin 3 luku
39747: kuin kuntainliitto olisi toteuttanut hankkeen Kuntakohtaisen sairaansijajaon poistaminen
39748: erikoissairaanhoitolain voimassa ollessa. Täl-
39749: löin otetaan huomioon myös ne pääomamenot, 11§
39750: jotka ovat aiheutuneet ennen kuin hanke siirtyi Kuntakohtainen sairaansijajako kuntien
39751: sairaanhoitopiirin kuntainliiton loppuunsuori- osuuksien perusteena lakkaa 5 §:n 1 ja 2 mo-
39752: tettavaksi. Kunnilta hankkeen pääomamenoi- mentissa sekä 7 §:ssä tarkoitettujen sairaaloi-
39753: hin perityt maksuosuudet katsotaan ennakoiksi den ja toimintayksiköiden osalta erikoissai-
39754: määrättäessä jäsenkuntien lopullisia maksuo- raanhoitolain voimaan tullessa.
39755: suuksia.
39756: Siltä osin kuin hanke kohdistuu 7 §:ssä tar-
39757: koitettuun yhteiseen sairaalaan tai toimintayk- 12§
39758: sikköön, 1 momentin mukaiset pääomamenot Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on suoritet-
39759: jaetaan yhteistoimintaan osallistuvien sairaan- tava kunnille korvaus niiden erikoissairaanhoi-
39760: hoitopiirin kuntainliittojen kesken niin kuin tolain voimaantuloajankohdan mukaisesta
39761: erikoissairaanhoitolain 13 §:n nojalla on sovit- osuudesta sairaanhoitopiirin kuntainliitolle
39762: tu tai määrätty. Tällöin asianomaisen kuntain- siirtyvästä käyttöomaisuudesta.
39763: liiton jäsenkunnilta perittävät maksuosuudet Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
39764: katsotaan kuntainliiton suorittamaksi enna- myös 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sai-
39765: koksi. Kunkin kuntainliiton osalle tuleviin pää- raanhoitopiirin kuntainliittoon, ei kuitenkaan
39766: omamenoihin sovelletaan, mitä 1 momentissa siltä osin kuin kuntakohtaisesta sairaansijaja-
39767: on säädetty. osta on asianomaisessa sairaanhoitopiirin kun-
39768: tainliitossa jo aikaisemmin luovuttu. Jos edellä
39769: 9§ tarkoitettu kuntakohtaisesta sairaansijajaosta
39770: Edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa ja 8 §:n 1 luopumiseen liittyvä menettely on kesken eri-
39771: momentissa tarkoitetun sairaalan tai toiminta- koissairaanhoitolain voimaan tullessa, sen lop-
39772: yksikön toiminnasta ennen päivää puunsaattamiseen sovelletaan 1 §:ssä kumottu-
39773: kuuta 199 aiheutuneisiin käyttökustannuksiin ja säännöksiä.
39774: suoritetaan valtionosuus aikaisemmin voimassa
39775: olleiden säännösten mukaisesti.
39776: 13§
39777: 10 § Jollei asiasta ole toisin sovittu edellä 12 §:ssä
39778: Kuntainliitto, jonka toiminta erikoissairaan- tarkoitetun korvauksen määrittelemiseksi val-
39779: hoitolain voimaan tullessa päättyy sen johdos- tioneuvosto vahvistaa kohtuullisen kunnan
39780: ta, että sen sairaalat tai toimintayksiköt 5 §:n osuuden sairaansijan jälleenhankinta-arvosta
39781: nojalla siirtyvät sairaanhoitopiirin kuntainlii- erikoissairaanhoitolain voimaantuloajankohta-
39782: tolle, on purettava viimeistään kolmen vuoden na kunnallisista yleissairaaloista ja yliopistolli-
39783: kuluessa lain voimaantulosta. Kuntainliitolle sista keskussairaaloista annetuissa laeissa sekä
39784: mahdollisesti jäävät varat, joita ei tarvita sen mielisairaslaissa tarkoitettujen sairaaloiden sai-
39785: vastattaviksi ehkä jäävien sitoumusten täyttä- raansijan osalta.
39786: 40 1988 vp. - HE n:o 94
39787:
39788: 14 § nastetaan kaksi käyntikertaa yhteen hoitopäi-
39789: Edellä 13 §:ssä tarkoitettua sairaansijan jäl- vään.
39790: leenhankinta-arvoa tarkistetaan neljän prosen-
39791: tin arvonvähennyksellä kultakin kalenterivuo- Siltä osin kuin korvaukset aiheutuvat 7 §:ssä
39792: delta tai sen osalta, jonka sairaansija on ollut tarkoitetusta yhteisestä sairaalasta tai toiminta-
39793: käytössä erikoissairaanhoitolain voimaantuloa yksiköstä, vuotuiserien suorittamiseksi tarvitta-
39794: edeltäneen vuoden loppuun mennessä. va määrä jaetaan yhteistoimintaan osallistu-
39795: Jos sairaalassa tai sen osassa on sairaansijan vien sairaanhoitopiirin kuntainliittojen kesken
39796: käyttöönoton jälkeen suoritettu täydellinen pe- niin kuin erikoissairaanhoitolain 13 §:n nojalla
39797: ruskorjaus, laajennus tai rakenteellinen uudel- on sovittu tai määrätty. Tällöin kunkin kun-
39798: leenjärjestäminen, sairaansijan jälleenhan- tainliiton osalle tulevaan määrään sovelletaan,
39799: kinta-arvo on 60 prosenttia 13 §:n nojalla vah- mitä 1 momentissa on säädetty.
39800: vistetusta määrästä. Edellä 1 momentissa tar-
39801: koitetut arvonvähennykset lasketaan tällöin 18 §
39802: vain uuden käyttöönoton jälkeiseltä ajalta.
39803: Erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on velvolli-
39804: käytössä olevan sairaansijan arvona pidetään nen tekemään sopimuksen sairaanhoidon jär-
39805: käyttöönottoajankohdasta riippumatta kuiten- jestämisestä sellaisen sairaanhoitopiiriin kuulu-
39806: kin vähintään 20 prosenttia 13 §:n nojalla vah- mattoman kunnan kanssa, joka on erikoissai-
39807: vistetusta jälleenhankinta-arvosta. raanhoitolain voimaan tullessa ollut jäsenenä
39808: kuntainliitolle 5 §:n nojalla siirtynyttä sairaa-
39809: 15 § laa tai toimintayksikköä ylläpitäneessä kun-
39810: Edellä 8 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden uu- tainliitossa, mikäli asianomainen kunta sitä
39811: siin sairaansijoihin ja yliopiston varaamiin sai- vaatii. Kunnan on tehtävä esitys asiasta sai-
39812: raansijoihin ei sovelleta 12-14 §:n säännök- raanhoitopiirin kuntainliitolle vuoden 199
39813: siä. loppuun mennessä.
39814: Sopimus on tehtävä kunnan esittämäksi
39815: 16 §
39816: ajaksi ja sen esittämässä laajuudessa, kuitenkin
39817: Korvaukset, jotka sairaanhoitopiirin kun- enintään 10 vuodeksi ja enintään siinä laajuu-
39818: tainliitto on velvollinen ~uorittamaan kunnille, dessa kuin kunnalla oli oikeus käyttää asiano-
39819: jäävät kuntainliitolle lainana. maista sairaalaa erikoissairaanhoitolain voi-
39820: Laina suoritetaan 10 vuoden aikana erikois- maan tullessa.
39821: sairaanhoitolain voimaantulovuotta seuraavan
39822: vuoden alusta luettuna yhtäsuurina vuotuiseri- Sopimuksen nojalla annetusta sairaanhoi-
39823: nä. Vuotuiserän suuruus, lainalle maksettava dosta kunta on velvollinen suorittamaan kor-
39824: korko mukaan luettuna, on 15 prosenttia lai- vauksen sairaanhoitopiirin kuntainliitolle eri-
39825: nan alkuperäisestä määrästä. koissairaanhoitolain 43 §:n 2 momentissa sää-
39826: Edellä 2 momentissa tarkoitettuja vuotuise- dettyjen perusteiden mukaan kuitenkin niin,
39827: riä ei kuitenkaan suoriteta toiseen sairaanhoi- että korvausta laskettaessa edellisen vuoden
39828: topiiriin kuuluvalle kunnalle sairaansijoista, käyttömenoihin lisätään 13 prosentin sijasta 5
39829: joita se 18 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mu- prosenttia.
39830: kaan edelleen käyttää. Käytön päättyessä pidä-
39831: tetyt vuotuiserät suoritetaan. Mitä edellä on säädetty, ei sovelleta 7 §:ssä
39832: tarkoitettuun yhteiseen sairaalaan tai toiminta-
39833: 17 § yksikköön niiden kuntien osalta, jotka kuulu-
39834: Edellä 16 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vat yhteistoiminnassa osallisina olevien sai-
39835: vuotuiserien suorittamiseksi tarvittava määrä raanhoitopiirien kuntainliittoihin.
39836: jaetaan vuosittain sairaanhoitopiirin kuntainlii-
39837: ton jäsenkuntien vastattavaksi siinä suhteessa, 19 §
39838: missä jäsenkuntien asukkaat ovat edellisen ka-
39839: lenterivuoden aikana käyttäneet niitä kuntain- Edellä 18 §:ssä tarkoitetun sopimuksen pää-
39840: liiton toimintayksiköitä, joiden osalta kor- tyttyä noudatetaan yhteistoiminnassa, mitä eri-
39841: vauksia suoritetaan. Käyttöä määrättäessä rin- koissairaanhoitolain 14 §:ssä on säädetty.
39842: 1988 vp. - HE n:o 94 41
39843:
39844: 4 luku 22 §
39845: Erinäiset säännökset Sairaanhoitopiirin kuntainliitolle siirtyvän
39846: sairaalan tai toimintayksikön henkilökunnan
39847: 20 § aseman ja eläkkeiden järjestämisestä on sää-
39848: detty henkilökunnan aseman järjestämisestä
39849: Jos kuntainliiton sairaala tai toimintayksik- kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuol-
39850: kö 5 §:n nojalla siirtyy tässä laissa tarkoitetun lon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen
39851: sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, saadaan en- kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi anne-
39852: sin mainitun kuntainliiton liittovaltuuston tai tussa laissa (234178). Mitä sanotun lain 6 §:ssä
39853: liittohallituksen päätökseen, joka on tehty tä- on säädetty luovuttavan kunnan tai kuntainlii-
39854: män lain antamisen ja erikoissairaanhoitolain ton velvollisuudesta suorittaa Vastaanottavalie
39855: voimaantulon välisenä aikana, hakea muutosta kunnalle tai kuntainliitolle korvauksia, ei kui-
39856: myös sillä perusteella, että päätös on ristirii- tenkaan sovelleta.
39857: dassa viimeksi mainitun lain tai tämän lain Yliopistollisista keskussairaaloista annetun
39858: säännösten kanssa taikka että päätös koskee lain 12 §:ssä tarkoitetut sivuvirkojen haltijat
39859: asiaa, jonka ratkaisemisen on katsottava kuu- siirretään antamansa suostumuksen mukaisesti
39860: luvan sairaanhoitopiirin kuntainliiton viran- sairaanhoitopiirin kuntainliiton vastaavaan si-
39861: omaisille. vuvirkaan.
39862: 23 §
39863: 21 § Mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
39864: osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/
39865: Määrättäessä valtionosuutta ja jäsenkuntien 73) 24 §:ssä on säädetty, ei sovelleta tässä
39866: maksuosuuksia sairaanhoitopiirin kuntainliiton laissa säädettyihin luovutuksiin.
39867: menoihin vuodelta 199 otetaan huomioon
39868: myös kustannukset, jotka ovat aiheutuneet 24 §
39869: 3 §:ssä tarkoitetun kuntien edustajainkokouk- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
39870: sen ja sairaanhoitopiirin kuntainliiton toimin- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
39871: nasta ennen vuotta 199 . tuksella.
39872: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta 25 §
39873: 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin sairaanhoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39874: topiirin kuntainliittoihin. kuuta 198 .
39875:
39876: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
39877:
39878:
39879: Tasavallan Presidentti
39880: MAUNO KOIVISTO
39881:
39882:
39883:
39884:
39885: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
39886:
39887:
39888:
39889:
39890: 6 360379R
39891: 1988 vp. - HE n:o 95
39892:
39893:
39894:
39895:
39896: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi" Helsingin yliopistolli-
39897: sesta keskussairaalasta
39898:
39899:
39900:
39901:
39902: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39903:
39904: Esitys liittyy samanaikaisesti eduskunnalle maan ja Helsingin sairaanhoitopiireille. Hallin-
39905: annettavaan esitykseen erikoissairaanhoitolaik- nollisesti Helsingin yliopistollinen keskussai-
39906: si ja laiksi erikoissairaanhoitolain voimaanpa- raala muodostaisi erillisen kuntainliiton, jonka
39907: nosta. Erikoissairaanhoitolakia koskevan esi- jäseninä olisivat Uudenmaan sairaanhoitopiirin
39908: tyksen mukaan Uudellemaalle perustettaisiin ja Helsingin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat.
39909: kaksi sairaanhoitopiiriä, Uudenmaan sairaan- Ehdotettu laki sisältäisi säännöksiä kuntainlii-
39910: hoitopiiri ja Helsingin sairaanhoitopiiri. ton hallinnosta ja tehtävistä. Helsingin yliopis-
39911: Tämän esityksen mukaan Helsingin yliopis- to osallistuisi myös kuntainliiton hallintoon.
39912: tollinen keskussairaala toimisi erikoissairaan- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
39913: hoitolaissa tarkoitettuna yliopistollisena sairaa- samanaikaisesti erikoissairaanhoitolain kanssa
39914: lana sekä tuottaisi palveluja pääasiassa Uuden- vuoden 1991 alusta.
39915:
39916:
39917:
39918:
39919: YLEISPERUSTELUT
39920:
39921: 1. Tavoitteet Tämän esityksen tarkoituksena on järjestää
39922: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan asema
39923: siten, että se toimisi itsenäisenä kuntainliitto-
39924: Erikoissairaanhoitolakia koskevan esityksen na. Kuntainliiton tehtävänä olisi tuottaa Hel-
39925: tarkoituksena on yhdistää erikoissairaanhoi- singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireille nii-
39926: don kuntainliitot (keskussairaaloiden, aluesai- den järjestämisvastuuseen kuuluvia sellaisia
39927: raaloiden ja mielisairaaloiden kuntainliitot) erikoissairaanhoidon palveluja, joiden tuotta-
39928: pääasiassa nykyistä keskussairaalapiirijakoa misesta olisi sovittu toisaalta Helsingin yliopis-
39929: noudattaen sairaanhoitopiirien kuntainliitoiksi, tollisen keskussairaalan ja toisaalta Helsingin
39930: joilla olisi vastuu alueensa väestön koko eri- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien kesken. Jol-
39931: koissairaanhoidon järjestämisestä. Mainitun lei sairaanhoidon yliopisto-opetuksen ja tutki-
39932: esityksen mukaan nykyinen Helsingin yliopis- muksen kannalta tarkoituksenmukaista sopi-
39933: tollinen keskussairaalapiiri on kuitenkin ehdo- musta saataisi aikaan, voitaisiin asia ratkaista
39934: tettu jaettavaksi Helsingin sairaanhoitopiiriksi valtioneuvoston päätöksellä. Lisäksi sairaala
39935: ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriksi. tuottaisi erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuja
39936: Erikoissairaanhoitolakia koskevan esityksen erityistason sairaanhoidon palveluja erityisvas-
39937: mukaan sairaanhoitopiireissä, joiden alueella tuualueellaan, suorittaisi sosiaali- ja terveyden-
39938: Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopis- huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa tai
39939: tot sijaitsevat, tulee olla yliopistollinen sairaa- sen perusteella annetuissa ohjeissa määrätyt
39940: la. Näiden yliopistollisten sairaaloiden hallin- tehtävät sekä toimisi erikoissairaanhoitolaissa
39941: nosta on säädetty erikoissairaanhoitolaissa. tarkoitettuna yliopistollisena sairaalana.
39942: 380328A
39943: 2 1988 vp. - HE n:o 95
39944:
39945: 2. Keinot kaa. Valtionosuutta sairaalalle suoritettiin
39946: käyttömenoihin kaikkiaan 495 300 000 mark-
39947: Lakiehdotuksen mukaan Helsingin yliopis- kaa. Valtionosuus pääomamenoihin oli
39948: tollinen keskussairaala toimisi erikoissairaan- 11 300 000 markkaa sekä yliopiston osuus
39949: hoitolaissa tarkoitettuna yliopistollisena sairaa- 4 200 000 markkaa.
39950: lana lakiehdotuksessa tarkemmin määritellyllä Henkilö kuntaa sairaalassa oli vuonna 1986
39951: tavalla. Sairaalan omistaisi ja sitä hallitsisi kaikkiaan 7 365, joista lääkäreitä ja hammas-
39952: kuntainliitto, jonka jäseninä olisivat Uuden- lääkäreitä yhteensä 624, sairaanhoitajia 2 361
39953: maan ja Helsingin sairaanhoitopiirien jäsen- ja muuta hoitohenkilöstöä 1 040 sekä muuta
39954: kunnat. Kuntainliiton hallinto olisi järjestetty henkilöstöä 3 339.
39955: periaatteessa samoin kuin niiden sairaanhoito-
39956: piirien kuntainliittojen hallinto, joissa on yli- 4. Valmistelu
39957: opistollinen sairaala. Tämän mukaisesti pää-
39958: tösvaltaa käyttäisi liittovaltuusto, johon yli- Esityksen valmistelu on käynnistetty erikois-
39959: opistolla on oikeus valita kaksi äänivaltaista sairaanhoitolakiehdotuksen valmistelun yhtey-
39960: jäsentä. Samoin kuntainliittoa johtavaan liitto- dessä siinä vaiheessa, kun valmistelun lähtö-
39961: hallitukseen yliopisto saisi nimetä kaksi jäsen- kohdaksi oli asetettu Uudenmaan läänin jaka-
39962: tä. Poikkeuksena erikoissairaanhoitolaista olisi minen kahteen sairaanhoitopiiriin. Alustavaa
39963: se, että Helsingin yliopistollisella keskussairaa- selvitystä on tehty myös sosiaali- ja terveysmi-
39964: lalla ei olisi erillistä johtokuntaa. Suunnittelu- nisteriön työryhmämuistiossa 1987:15 "Uuden-
39965: ja valtionosuusjärjestelmä olisi kuntainliiton maan sairaalahallintotyöryhmän muistio", jos-
39966: osalta pääosin sama kuin sairaanhoitopiirien sa on selvitetty eri vaihtoehtoja sairaanhoito-
39967: osalta. Tämä merkitsee sitä, että kuntainliiton piireiksi Uudellamaalla. Sekä Uudenmaan sai-
39968: tulisi laatia oma toteuttamissuunnitelmansa, raalahallintotyöryhmän muistiosta että tästä
39969: joka alistettaisiin Uudenmaan lääninhallituk- esityksestä on pyydetty lausunnot niiltä tahoil-
39970: selle vahvistettavaksi. Kuntainliitolle suoritet- ta, joita Uudenmaan läänin sairaanhoidon jär-
39971: taisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon suun- jestäminen lähinnä koskee.
39972: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
39973: (677 /82) mukainen valtionosuus suunnitehr.an
39974: mukaisiin kuluihin. Kuntainliitolle suoritettai- 5. Organisatoriset vaikutukset
39975: siin lisäksi yliopistollisten sairaaloiden käyttö-
39976: menoista suoritettava erikoissairaanhoitolain Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yl-
39977: mukainen erityisvaltionosuus. läpitämiseksi muodostettaisiin lakiehdotuksen
39978: mukaan oma kuntainliitto, jonka jäseninä oli-
39979: sivat Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopii-
39980: 3. Nykyinen tilanne rien jäsenkunnat. Sairaalan asema olisi täten
39981: muista kunnallisista erikoissairaanhoitoa anta-
39982: Helsingin yliopistollinen keskussairaalapiiri vista sairaaloista poikkeava. Kuntainliiton hal-
39983: käsittää melkein koko Uudenmaan läänin. Pii- linto olisi kuitenkin järjestetty erikoissairaan-
39984: rin keskussairaalana toimii Helsingin yliopis- hoitolaissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
39985: tollinen keskussairaala. Uudenmaan läänissä Koska kuntainliiton toiminta käsittäisi vain
39986: asuu lähes 1,2 miljoonaa asukasta. Ruotsinkie- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ylläpi-
39987: lisiä Uudenmaan läänin asukkaista oli vuoden tämisen, ei sairaalalla olisi erikoissairaanhoito-
39988: 1985 lopussa noin 142 000. Helsingin yliopis- lakiehdotuksen mukaista1 johtokuntaa.
39989: tollisella keskussairaalalla on lisäksi laajempaa Henkilöstön asemaan ja lukumäärään ei uu-
39990: vastuualuetta käsittäviä velvoitteita ja lukuisia distuksella olisi vaikutusta.
39991: valtakunnallisia tehtäviä.
39992: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 6. Taloudelliset vaikutukset
39993: oli vuonna 1986 yhteensä 2 456 sairaansijaa.
39994: Sairaala jakautui kymmeneen toimintayksik- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
39995: köön, joista suurin oli Meilahden sairaala. muodostamisella omaksi kuntainliitoksi ei olisi
39996: Hoitopäiviä sairaalassa oli kaikkiaan 728 833. vaikutusta kuntien ja valtion väliseen kustan-
39997: Sairaalan pääomamenot olivat 39 800 000 nustenjakoon, eikä muutoksella muutoinkaan
39998: markkaa ja käyttömenot 1 290 000 000 mark- olisi muita välittömiä kustannusvaikutuksia.
39999: 1988 vp. - HE n:o 95 3
40000:
40001:
40002:
40003:
40004: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40005:
40006:
40007: 1 §. Lain soveltamisala. Erikoissairaanhoito- kiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan nat-
40008: laissa ( 1 ) ehdotetaan säädettäväksi sai- den palvelujen tuottamisesta tulee sopia erik-
40009: raanhoitopiirin kuntainliiton tehtäväksi järjes- seen Helsingin yliopistollisen sairaalan ja mai-
40010: tää alueellaan tarvittavat erikoissairaanhoidon nitun kahden sairaanhoitopiirin kanssa. Koska
40011: palvelut. Sairaanhoitopiireissä, joiden alueella molemmat sairaanhoitopiirit sekä Helsingin
40012: lääkärikoulutusta antavat yliopistot sijaitsevat, yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto te-
40013: tulee olla yliopistollinen sairaala. Erikoissai- kisivät omat toteuttamissuunnitelmansa, on so-
40014: raanhoitolakiehdotuksen 24 §:n mukaan Hel- piminen tältäkin osin perusteltua. Tarkoituk-
40015: singin yliopistollisesta keskussairaalasta sääde- senmukaisuutta määriteltäessä olisi otettava
40016: tään erikseen. Yliopistolliset sairaalat järjestä- huomioon Uudenmaan läänin erikoissairaan-
40017: vät pääosan erityistason sairaanhoidosta sa- hoidon kokonaistarve. Jollei sopimukseen
40018: malla, kun ne toimivat kussakin sairaanhoito- päästäisi, voisi valtioneuvosto ratkaista sopi-
40019: piirissä korkeatasoista erikoissairaanhoitoa jär- musriidan. Ottaen tasapuolisesti huomioon sai-
40020: jestävinä sairaaloina. Yliopistot käyttävät yli- raanhoitopiirien ja yliopiston edut valtioneu-
40021: opistollisia sairaaloita lääketieteellisen koulu- vosto antaisi tarpeelliset määräykset palvelujen
40022: tusyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan tar- järjestämisestä.
40023: peisiin. Helsingin yliopistollinen keskussairaala tuot-
40024: Uudenmaan erikoissairaanhoidon jakaminen taisi 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan myös
40025: kahteen sairaanhoitopiiriin edellyttää Helsingin erityistason sairaanhoidollisia palveluja erityis-
40026: yliopistollisen keskussairaalan aseman määrit- vastuualueellaan. Erikoissairaanhoitolakiehdo-
40027: tdemistä sekä sen ja näiden sairaanhoitopiirien tuksen 9 §:n mukaan valtioneuvosto määrää
40028: hallinnollisten, taloudellisten ja toiminnallisten erityisvastuualueet. Erityistason sairaanhoito
40029: suhteiden erillistä säätelemistä. Tässä laissa määritellään sairauksien harvinaisuuden, vaati-
40030: määriteltäisiin sairaalan tehtävät sekä sen ase- vuuden tai hoidon järjestämisen asettamien
40031: ma suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmässä. erityisten vaatimusten perusteella. Erikoissai-
40032: 2 §. Sairaalan tehtävät. Helsingin yliopistol- raanhoitolakiehdotuksen 11 §:n mukaan yli-
40033: lisen keskussairaalan tehtävät määriteltäisiin opistosairaalan tulee järjestää erityistason sai-
40034: siten, että se toimisi samanaikaisesti Uuden- raanhoito alueellaan sekä huolehtia vastuualu-
40035: maan ja Helsingin sairaanhoitopiireille keskus- eeseensa kuuluvien muiden sairaanhoitopiirien
40036: sairaalatasoisia palveluja tuottavana sairaala- tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta hoi-
40037: na, erityistason sairaanhoidon järjestäjänä eri- don antamisessa, henkilökunnan täydennys-
40038: tyisvastuualueellaan, terveydenhuollon valta- koulutuksessa sekä sairaanhoitoon kuuluvan
40039: kunnallisessa suunnitelmassa tai sen perusteella tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämi-
40040: sille määrättyjen tehtävien suorittajana sekä sestä.
40041: yliopistollisena opetus- ja tutkimussairaalana. Helsingin yliopistollinen keskussairaala toi-
40042: Uudenmaan sairaanhoitopiirille ja Helsingin misi myös erikoissairaanhoitolain 6 luvussa
40043: sairaanhoitopiirille tuotettavien palveluiden tarkoitettuna yliopistollisena sairaalana. Hel-
40044: määrä ja sisältö määräytyvät yhtäältä toimivan singin yliopistollisen keskussairaalan edellä
40045: hoidon porrastuksen toteuttamisen ja toisaalta mainituista tehtävistä annettaisiin tarkempia
40046: eri toimintayksiköiden tarkoituksenmukaisen ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
40047: yhteistyön edellytyksistä. Helsingin yliopistolli- lusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:ssä
40048: nen keskussairaala on ollut merkittävä erikois- tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmas-
40049: sairaanhoitopalvelujen tuottaja kaikille Uuden- sa.
40050: maan läänin kunnille. Tämä otettaisiin huo- 3 §. Sairaalan omistus ja hallinta. Sairaalan
40051: mioon myös Uudenmaan läänin erikoissairaan- omistaisi ja sitä hallitsisi kuntainliitto, jonka
40052: hoidon voimavaralisäyksiä suunniteltaessa. La- jäseninä olisivat Uudenmaan sairaanhoitopii-
40053: 4 1988 vp. - HE n:o 95
40054:
40055: riin kuuluvat kunnat ja Helsingin kaupunki. erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltohenki-
40056: Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireillä lökunnan koulutusta koskevien asioiden käsit-
40057: olisi kuitenkin väestövastuu alueidensa erikois- telyä varten. Johtosäännöllä voitaisiin määrä-
40058: sairaanhoidosta. tä, että jaosten jäsenenä on myös liittovaltuus-
40059: Helsingin yliopisto ei olisi kuntainliiton jä- ton erikseen tehtävää varten valitsema lisäjäsen
40060: sen, mutta se osallistuisi kuntainliiton hallin- ja tämän varajäsen. Jaoston jäsenten tulisi
40061: toon siten kuin 4 ja 5 §:ssä säädetään. Sään- edustaa kuntainliiton ruotsinkielistä väestöä.
40062: nökset vastaavat erikoissairaanhoitolakiehdo- Liittohallituksen jaostolle voitaisiin antaa rat-
40063: tuksen vastaavia säännöksiä. kaistavaksi muitakin kuin kunnallislain 71 §:n
40064: 4 §. Kuntainliiton liittovaltuusto. Helsingin 2 momentissa tarkoitettuja asioita. Liittohalli-
40065: yliopistollisen keskussairaalan kuntainliiton tuksen ruotsinkielisen jaoston tehtävänä olisi
40066: liittovaltuustoon valitsisivat jäsenkuntien val- toimivaltansa puitteissa vaikuttaa siihen, että
40067: tuustot jäseniä ja varajäseniä erikoissairaan- sairaalan ruotsinkielisille potilaille annetaan
40068: hoitolain 16 §:n säännöksiä soveltaen. Jäsen- hoitoa ruotsinkielellä. Tämän tehtävänsä to-
40069: ten äänimäärä liittovaltuustossa määräytyisi teuttamiseksi jaoston tulisi myös olla yhteis-
40070: erikoissairaanhoitolain 17 §:n mukaisesti. Mai- työssä Uudenmaan sairaanhoitopiirin ruotsin-
40071: nitussa säännöksessä olevaa äänimäärän rajoi- kielisen lautakunnan sekä tarvittaessa piirin
40072: tusta siten, että yhden kunnan äänimäärä voisi alueella toimivien johtokuntien ruotsinkielisten
40073: olla enintään viidennes kaikkien jäsenten yh- jaostojen kanssa.
40074: teenlasketusta äänimäärästä, ei kuitenkaan so- Erikoissairaanhoitolakiehdotuksen 26 §: ää
40075: vellettaisi. vastaavasti ehdotetaan säädettäväksi, että Hel-
40076: Helsingin yliopistolla olisi oikeus nimetä liit- singin yliopistolla olisi oikeus nimetä liittohalli-
40077: tovaltuustoon kaksi jäsentä sekä kummallekin tukseen kaksi jäsentä. Näihin jäseniin ei sovel-
40078: henkilökohtainen varajäsen. Yliopiston edusta- lettaisi valinnan poliittista edustavuutta eikä
40079: jien äänimäärä liittovaltuustossa olisi 10 OJo vaalikelpoisuutta koskevia kunnallislain sään-
40080: kuntien liittovaltuustoon valitsemien jäsenten nöksiä.
40081: yhteenlasketosta äänimäärästä. Koska yliopis- · 6 §. Viittaussäännös. Helsingin yliopistolli-
40082: tolla on ehdotetun 5 §:n mukaan oikeus nimetä sen keskussairaalan kuntainliittoon sovellettai-
40083: liittohallitukseen kaksi jäsentä, ei yliopiston siin pääosaa erikoissairaanhoitolain ja sen voi-
40084: liittovaltuustoon valitsemilla jäsenillä olisi ää- maanpanosta annetun lain säännöksistä. Ehdo-
40085: nioikeutta liittohallituksen muita jäseniä valit- tetussa laissa säädettävin poikkeuksin Helsin-
40086: taessa. Ehdotettu järjestely vastaisi erikoissai- gin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliit-
40087: raanhoitolakiehdotuken 25 §:n säännöstä sai- toon olisi lisäksi sovellettava kunnallislain
40088: raanhoitopiirin alueella sijaitsevan lääkärikou- (953176) säännöksiä.
40089: lutusta antavan yliopiston edustuksesta sai- ·
40090: raanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustossa. Kuntainliiton hallinto- ja toimintaorganisaa-
40091: Yliopiston osallistuminen erikoissairaanhoidon tiosta sekä viranhaltijoiden tehtävistä ja toimi-
40092: hallintoon rajoittuisi kuitenkin Uudellamaalla valtuuksista määrättäisiin kuntainliiton johto-
40093: poikkeuksellisesti vain yliopistollisen sairaalan säännöissä. Ehdotetun 6 §:n 3 momentin mu-
40094: hallintoon. kaan tulisi Helsingin yliopistollisen keskussai-
40095: 5 §. Kuntainliiton liittohallitus. Helsingin raalan kuntainliitolla olla kunnallislaissa edel-
40096: yliopistollisen keskussairaalan kuntainliiton lytettyjen johtosääntöjen lisäksi erikoissairaan-
40097: hallintoa hoitaisi liittohallitus. Koska kuntain- hoitolakiehdotuksen 23 §:n 2 momentissa tar-
40098: liiton tehtävänä on ainoastaan ylläpitää Helsin- koitettu johtosääntö. Tässä johtosäännössä
40099: gin yliopistollista keskussairaalaa, ei sen hallin- määriteltäisiin välittömästi liittohallituksen
40100: toa varten tarvita erikoissairaanhoitolakiehdo- alaisten viranhaltijoiden asema ja tehtävät,
40101: tuksen mukaista kolmiportaista järjestelmää. sairaalan ja sairaanhoidollisen toimintayksikön
40102: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla ei viranhaltijoiden sairaanhoidolliset johto- ja
40103: olisi liittohallituksen lisäksi erikoissairaanhoi- vastuusuhteet sekä potilaan sijoittamiseen ja
40104: tolakiehdotuksen 26 §:ssä tarkoitettua johto- hoitoonottamiseen liittyvät vastuusuhteet. Li-
40105: kuntaa. säksi kuntainliittoon sovellettaisiin erikoissai-
40106: Erikoissairaanhoitolakiehdotuksen 21 §:n 3 raanhoitolain 23 §:n 3 momentin säännöstä
40107: momenttia vastaavasti olisi Helsingin yliopis- liittohallituksen alaisesta johtoryhmästä.
40108: tollisen keskussairaalan liittohallituksessa ruot- 7 §. Suunnittelu ja valtionosuus. Sairaalan
40109: sinkielinen jaosto ruotsinkielellä järjestettävää toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin suoritet-
40110: 1988 vp. - HE n:o 95 5
40111:
40112: tatsnn valtionosuutta sosiaali- ja terveyden- 8 §. Sairaanhoidon järjestäminen. Sairaalaa
40113: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- käytettäisiin ensisijaisesti kuntainliiton jäsen-
40114: netun lain mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, kuntien asukkaiden sairaanhoitoon. Hoidon
40115: että kuntainliitto tekee oman, mainitussa laissa porrastusta koskevan työnjaon mukaisesti Hel-
40116: tarkoitetun toteuttamissuunnitelman. Toteutta- singin sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan sai-
40117: missuunnitelman sisällön, alistamisen ja vah- raanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia
40118: vistamisen sekä muuttamisen osalta noudatet- erikoissairaanhoidon palveluja on tarkoituk-
40119: taisiin mainitun lain 8-10 §:än säännöksiä. senmukaista tuottaa myös Helsingin yliopistol-
40120: Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriö voisi lisessa keskussairaalassa. Lakiehdotuksen 2 §:n
40121: vahvistaessaan mainitun lain 28 §:n mukaisesti 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja erityista-
40122: toteuttamissuunnitelman laatimista koskevan son palveluja olisi kuitenkin annettava myös
40123: kaavan antaa erilliset ohjeet eräänlaisesta ke- muista sairaanhoitopiireistä oleville potilaille.
40124: vennetystä toteuttamissuunnitelmasta, joka Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kun-
40125: mahdollistaisi kuntainliitolle joustavamman ja tainliitto voi kunnallislain 103 §:n nojalla teh-
40126: itsenäisemmän päätöksenteon voimavarojen dä sopimuksia myös muiden sairaanhoitoa an-
40127: käytössä. Tämä olisi perusteltua senkin vuoksi, tavien tahojen kanssa. Tämä mahdollistaisi
40128: että sairaalalla ei ole samanlaista väestövastuu- nykyisen sopimusmenettelyn jatkamisen esi-
40129: ta kuin sairaanhoitopiireillä. merkiksi Ahvenanmaan maakunnan kanssa.
40130: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla Potilaiden hoitoonohjauksessa otettaisiin
40131: olisi oikeus saada normaalin valtionosuuden huomioon palvelujen tuottamista koskevan so-
40132: lisäksi niin sanottua erityisvaltionosuutta, josta pimuksen sisältö. Hoitoon ottaminen tapahtui-
40133: säädettäisiin erikoissairaanhoitolain 47 §:n 1 ja si lääkärin tutkimukseen perustuvalla lähetteel-
40134: 2 momenteissa. Näiden mukaisesti suoritettai- lä. Erityistason sairaanhoidollisia palveluja
40135: siin valtion varoista yliopistollisen sairaalan voitaisiin samalla tavalla järjestää erityisvas-
40136: käyttömenoista 12 %. Sosiaali- ja terveyden- tuualueeseen kuuluvalle henkilölle lääkärin tut-
40137: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- kimukseen perustuvan lähetteen mukaisesti.
40138: netun lain mukainen valtionosuus suoritetaan Myös yksityislääkärin lähetteen perusteella
40139: jäljelle jääviin käyttömenoihin. voitaisiin sairaanhoitoa järjestää Helsingin yli-
40140: Lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentin mukaan opistollisessa keskussairaalassa edellyttäen, et-
40141: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kun- tä potilaat ovat sairauden laadun, kotipaikan
40142: tainliiton toteuttamissuunnitelma voidaan jät- tai muun perusteen osalta sellaisia, joita on
40143: tää kokonaan vahvistamatta, jollei kuntainliit- sovittu hoidettavaksi Helsingin yliopistollisessa
40144: to ole sisällyttänyt siihen ehdotetun 2 §:n no- keskussairaalassa. Sairaanhoitopiirit antavat
40145: jalla kuntainliitolle kuuluvia tehtäviä. Säännös tarvittaessa oman väestönsä osalta yleiset oh-
40146: täydentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon suun- jeet lääkärin antaman lähetteen hyväksymises-
40147: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tä sairaalaan ottamisen perusteeksi.
40148: 10 §:n 2 momentin säännöstä toteuttamissuun- Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin
40149: nitelman vahvistamatta jättämisestä. Tämä on sairaanhoitopiirin tulee osaltaan huolehtia en-
40150: perusteltua sen vuoksi, että Helsingin yliopis- sisijaisesti väestönsä erityissairaanhoidon pal-
40151: tollisella keskussairaalalla ei ole muihin yliopis- velujen tuottamisvastuuseen kuuluvasta päivys-
40152: tosairaaloihin verrattavaa välitöntä väestövas- tystoiminnasta, jota osaltaan täydentäisi Hel-
40153: tuuta ja kuitenkin se toimisi eräiltä osin koko singin yliopistollisen keskussairaalan päivystys-
40154: maata palvelevana vaativan erityistason sairaa- toiminta siten kuin on sovittu.
40155: lana. Lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentin mukaan
40156: Lastenlinnan sairaalan kuntainliittoon ei so- kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle
40157: velleta erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta henkilölle on aina annettava sairaanhoitoa.
40158: annetun lain 5 §:n säännöksiä kuntainliiton Sairaanhoidon antaminen ei tällöin edellytä
40159: siirtymisestä sairaanhoitopiirin hallintaan. välttämättä lääkärin lähetettä. Myös kiireelli-
40160: Kuntainliitto jatkaa toimintaansa kunnallislain sesti tarvittavan sairaanhoidon järjestämisessä
40161: mukaisena kuntainliittona. Se tekisi kuitenkin olisi noudatettava Uudenmaan ja Helsingin
40162: oman toteuttamissuunnitelmansa, joka alistet- sairaanhoitopiirien ja Helsingin yliopistollisen
40163: taisiin asianomaisen lääninhallituksen vahvis- keskussairaalaliiton välistä työnjakosopimusta
40164: tettavaksi osana Helsingin yliopistollisen kes- silloin, kun se on potilaan terveudentilaa vaa-
40165: kussairaalan toteuttamissuunnitelmaa. rantamatta mahdollista.
40166: 6 1988 vp. - HE n:o 95
40167:
40168: Erikoissairaanhoitolakiehdotuksen 32 §:n tuksen 39 §:stä poiketen liittohallitus, jollei
40169: mukaisesti sairaalassa annettavaa sairaanhoi- tehtävää ole johtosäännöllä siirretty liittohalli-
40170: toa johtaa ja valvoo asianomainen ylilääkäri tuksen alaiselle viranhaltijalle. Maksujen mää-
40171: tai muu johtosäännössä määrätty kuntainliiton räytyminen tapahtuisi erikoissairaanhoitolain
40172: lääkäri. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta mukaisesti.
40173: ja lopettamisesta päättää johtavan lääkärin 10 §. Korvaukset. Muille kuin Uudenmaan
40174: antamien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri sairaanhoitopiirin kuuluvasta kunnasta tai Hel-
40175: tai muu kuntainliiton lääkäri. singin sairaanhoitopiiristä olevalle potilaalle
40176: Erikoissairaanhoitolakiehdotuksen 33 §:n 2 annetuista palveluista suoritetaan korvauksia
40177: momentin mukaisesti myös Helsingin yliopis- erikoissairanhoitolakiehdotuksen 9 luvun mu-
40178: tollisessa keskussairaalassa potilaalle on sai- kaisesti. Korvauksen laskemista koskevat sään-
40179: raanhoidon tarkoituksenmukaisen järjestämi- nökset tulevat kuitenkin sovellettaviksi vain,
40180: sen sallimissa rajoissa pyrittävä varaamaan jollei asiasta ole toisin sovittu.
40181: mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri 11 §. Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestä-
40182: asianomaisen sairaalan lääkäreistä. Myös poti- minen. Lakiehdotuksessa viitataan erikoissai-
40183: laan jatkohoidossa hänet ohjattaisiin aina, kun raanhoitolain 10 luvun säännöksiin. Tämän
40184: se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannal- mukaisesti yliopistolla olisi oikeus käyttää Hel-
40185: ta on mahdollista, saman lääkärin hoitoon. singin yliopistollista keskussairaalaa lääketie-
40186: Tartuntatautien vastustamistyön ja mielen- teellisen koulutusyksikön opetus- ja tutkimus-
40187: terveystyön järjestämisessä samoin kuin mie- toiminnan tarpeisiin. Vastaavasti Helsingin yli-
40188: lentilan tutkimisessa sairaalassa on noudatetta- opistollisen keskussairaalan tulisi huolehtia sii-
40189: va psykiatrista erikoissairaanhoitoa koskevaa tä, että yliopiston tai muun viranomaisen käy-
40190: sekä tartuntatauteja koskevaa erityislainsää- tettävissä on erikoissairaanhoitolaissa määritel-
40191: däntöä. Tämä erikoissairaanhoitolakiehdotuk- lyt tilat ja laitteet.
40192: sen 34 §:ää koskeva viittaus on sisällytetty
40193: 12 §. Ylilääkäritoimikunta. Kuntainliiton yli-
40194: laki ehdotukseen.
40195: lääkäritoimikunnasta ehdotetaan säädettäväksi
40196: Lakiehdotuksen 8 §:n 5 momentin mukaises-
40197: erikoissairaanhoitolakiehdotuksen 27 §:ää vas-
40198: ti sairaalassa on turvattava potilaalle sairaan- taavalla tavalla.
40199: hoito hänen äidinkielellään, suomen- tai ruot-
40200: sinkielellä. 13 ja 14 §. Opettajat kuntainliiton viranhal-
40201: Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla tijoina, sopimukset opettajien toimimisesta
40202: on myös, mikäli potilaan sairaus sitä vaatii, kuntainliiton viroissa. Helsingin yliopiston ja
40203: velvollisuus huolehtia potilaan kuljetuksesta muiden korkeakoulujen opettajista Helsingin
40204: kuntainliiton Uudenmaan ja Helsingin sairaan- yliopistollisen keskussairaalan viranhaitijoina
40205: hoitopiirin sairaalassa tai toimintayksikössä tai ehdotetaan säädettäväksi erikoissairaanhoitola-
40206: näiden alueella olevassa terveyskeskuksessa an- kiehdotuksen 28 ja 29 §:ää vastaavalla tavalla.
40207: nettavaa hoitoa tai suoritettavaa toimenpidettä 15 §. Kuntien maksuosuudet sekä osuudet
40208: varten. kuntainliiton varoista ja vastuu vetoisia. Eri-
40209: Nämä lakiehdotuksen 8 §:n 5 ja 6 momen- koissairaanhoitolakiehdotuksen 11 luvussa on
40210: teissa olevat säännökset vastaavat erikoissai- säännökset kuntien maksuosuuksista. Tämän
40211: raanhoitolakiehdotuksen 33 §:n 3 momentissa mukaisesti sairaanhoitopiirien maksuosuudet
40212: ja 36 §:ssä olevia säännöksiä. kuntainliiton pääomamenoihin ja käyttöme-
40213: 9 §. Maksut. Tutkimuksesta ja hoidosta sai- noihin määräytyvät käytön mukaisesti. Eri-
40214: raalassa potilaalta perittävien maksujen osalta koissairaanhoitolain säännöksiä sovellettaisiin,
40215: sovellettaisiin erikoissairaanhoitolain 8 luvussa mikäli maksuosuuksista ei ole muuta sovittu.
40216: olevia säännöksiä. Asetuksella säädetään mak- Vastaavasti määräytyvät sairaanhoitopiirien
40217: sujen suuruus. Helsingin yliopistolliseen kes- osuudet kuntainliiton varoihin ja vastuu sen
40218: kussairaalaan sovelletaan myöskin erikoissai- veloista.
40219: raanhoitolain 38 §:n säännöstä erikoismaksu- 16 §. Neuvottelukunta. Ehdotetun lain 2 §:n
40220: luokasta. Erikoismaksuluokan käyttöä ohjat- 2 momentissa tarkoitettua sopimismenettelyä
40221: taisiin samoin perustein kuin yksityislääkärin varten olisi perustettava erillinen neuvottelu-
40222: lähetteellä hoitoon ottamista. Pitkäaikaisesti kunta. Neuvottelukunnan jäseninä olisivat Uu-
40223: laitoshoidossa olevalta potilaalta perittävistä denmaan ja Helsingin sairaanhoitopiirien ja
40224: maksuista päättää erikoissairaanhoitolakiehdo- tässä laissa tarkoitetun kuntainliiton edustajat.
40225: 1988 vp. - HE n:o 95 7
40226:
40227: 17 §. Kuntainliiton toiminnan jatkuminen. Helsingin yliopiston varaamiin sairaansijoi-
40228: Nykyinen Helsingin yliopistollinen keskussai- hin ei lunastussäännöksiä sovellettaisi, vaan
40229: raalaliitto muuttuisi lakiehdotuksessa tarkoite- nämä sairaansijat siirtyisivät korvauksetta Hel-
40230: tuksi kuntainliitoksi lain voimaan tullessa. Sa- singin yliopistollisen keskussairaalan kuntain-
40231: malla Helsingin yliopistollinen keskussairaala liitolle.
40232: siirtyisi ehdotetussa laissa tarkoitetun kuntain- Kunnille suoritettavat korvaukset jäisivät
40233: liiton omistukseen ja hallintaan. Helsingin yli- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kun-
40234: opiston sairaalassa omistamat sairaansijat siir- tainiiholle lainana, joka suoritettaisiin korkoi-
40235: tyisivät näin ollen tässä laissa tarkoitetun kun- neen kunnille 10 vuoden aikana. Lainan kuole-
40236: tainliiton omistukseen. Muilta osin kuntainlii- tus ja korko jaettaisiin vuosittain kuntainliiton
40237: ton omaisuus ja oikeustoimisuhteet säilyisivät jäsenkuntien vastattavaksi siinä suhteessa, mis-
40238: ennallaan. sä jäsenkuntien asukkaat ovat edellisen kalen-
40239: 18 §. Kuntakohtaisen sairaansijajaon poista- terivuoden aikana sairaalaa käyttäneet.
40240: minen. Kuntakohtainen sairaansijajako kun-
40241: tien osuuksien perusteena lakkaisi lain voi- 19 §. Erinäiset säännökset. Lakiehdotukses-
40242: maan tullessa. Ehdotettu säännös vastaisi sitä, sa viitataan erikoissairaanhoitolain 56-
40243: mitä erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta 58 §:ään. Näissä pykälissä säädettäisiin kelpoi-
40244: annetun lain 11 §:ssä on ehdotettu säädettä- suudesta kuntainliiton virkoihin, salassapidos-
40245: väksi. ta sekä tietojenantovelvollisuudesta. Lisäksi la-
40246: Perustettavan Helsingin yliopistollisen kes- kiehdotuksen 16 §:ssä viitataan erikoissairaan-
40247: kussairaalan kuntainliiton velvollisuudesta suo- hoitolain voimaanpanosta annetun lain 21-
40248: rittaa lakkaavan Helsingin yliopistollisen kes- 23 §:ään, joissa säädettäisiin kuntainliiton pe-
40249: kussairaalaliiton jäsenkunnille korvauksia sille rustamisesta aiheutuvien kustannusten valtion-
40250: siirtyvästä käyttöomaisuudesta noudatettaisiin osuudesta, siirtyvän henkilökunnan asemasta
40251: soveltuvin osin, mitä on ehdotettu säädettäväk- sekä kuntien- ja kuntainliittojen valtionosuuk-
40252: si erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta an- sista ja avustuksista annetun lain (35173) sovel-
40253: netun lain 12-17 §:ssä. tamisesta.
40254: Sairaansijojen lunastusjärjestelmän perus- 20 §. Tarkemmat säännökset. Tarkempia
40255: teena olisi näin ollen valtioneuvoston yliopis- säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta an-
40256: tollisten keskussairaaloiden osalta vahvistama nettaisiin tarvittaessa asetuksella.
40257: kohtuullinen jälleenhankinta-arvo. Näin mää- 21 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan saatet-
40258: rättyä kunnan osuutta tarkistettaisiin neljän tavaksi voimaan samanaikaisesti erikoissai-
40259: prosentin arvonvähennyksellä kultakin kalente- raanhoitolain kanssa. Ennen lain voimaantuloa
40260: rivuodelta tai sen osalta, jonka sairaansija on voitaisiin kuitenkin ryhtyä lain täytäntöönpa-
40261: ollut käytössä erikoissairaanhoitolain voimaan- nemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
40262: tuloa edeltäneen vuoden loppuun mennessä.
40263: Täydellisesti uudistettujen ja keskimääräistä
40264: vanhempien sairaansijojen osalta noudatettai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40265: siin erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
40266: annetussa laissa ehdotettuja kohtuullistamis-
40267: säännöksiä.
40268: 8 1988 vp. - HE n:o 95
40269:
40270:
40271:
40272:
40273: Laki
40274: Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta
40275:
40276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40277:
40278: 1§ rien ja yliopiston edut antaa tarpeelliset mää-
40279: Lain soveltamisala räykset palvelujen järjestämisestä.
40280: Sairaalan 1 momentin 1-3 kohdassa sääde-
40281: Helsingin yliopistollinen keskussairaala toi- tyistä tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita
40282: mii erikoissairaanhoitolaissa ( 1 ) tarkoi- sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
40283: tettuna yliopistollisena sairaalana siten kuin valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 4 §:ssä
40284: tässä laissa säädetään. tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmas-
40285: sa.
40286: 2§
40287: Sairaalan tehtävät 3§
40288: Sairaalan omistus ja hallinta
40289: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan teh-
40290: tävänä on: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan omis-
40291: 1) järjestää sellaisia Helsingin sairaanhoito- taa ja sitä hallitsee kuntainliitto, jonka jäseninä
40292: piirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin järjes- ovat Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat
40293: tämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon kunnat ja Helsingin kaupunki.
40294: palveluja, joiden tuottaminen sanottujen sai-
40295: raanhoitopiirien toimesta ei ole tarkoituksen- 4§
40296: mukaista, ottaen huomioon Uudenmaan läänin Kuntainliiton liittovaltuusto
40297: erikoissairaanhoidon kokonaistarve;
40298: 2) järjestää erikoissairaanhoitolain 9 ja Päätösvaltaa kuntainliitossa käyttää liitto-
40299: 11 §:n mukaisesti määrättäviä erityistason sai- valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valit-
40300: raanhoidollisia palveluja erityisvastuualueel- sevat jäseniä ja varajäseniä siten kuin erikois-
40301: laan; sekä sairaanhoitolain 16 §:ssä säädetään.
40302: 3) toimia erikoissairaanhoitolain 6 luvussa Jäsenten äänimäärä liittovaltuustossa mää-
40303: tarkoitettuna yliopistollisena sairaalana. räytyy erikoissairaanhoitolain 17 §:n mukaises-
40304: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja ti. Äänien enimmäisäänimäärää koskevaa ra-
40305: Helsingin sairaanhoitopiirin sekä Uudenmaan joitusta ei kuitenkaan sovelleta.
40306: sairaanhoitopiirin tulee erikseen sopia 1 mo- Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä liitto-
40307: mentin 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen valtuustoon kaksi jäsentä sekä molemmille
40308: tuottamisesta. Jollei sopimukseen päästä, voi henkilökohtainen varajäsen. Yliopiston edusta-
40309: valtioneuvosto ratkaista sopimusriidan ja ot- jien äänimäärä liittovaltuustossa on 10 pro-
40310: taen tasapuolisesti huomioon sairaanhoitopii- senttia kuntien liittovaltuustoon valitsemien jä-
40311: 1988 vp. - HE n:o 95 9
40312:
40313: senten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopis- Jollei kuntainliitto ole sisällyttänyt toteutta-
40314: ton liittovaltuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole missuunnitelmaansa sille tämän lain 2 §:n mu-
40315: äänioikeutta liittohallitusta valittaessa. kaan kuuluvia tehtäviä, voidaan toteuttamis-
40316: suunnitelma jättää kokonaan vahvistamatta.
40317: Erillisenä kuntainliittona toimivan Lastenlin-
40318: 5§ nan sairaalan kuntainliiton on osaltaan laadit-
40319: Kuntainliiton liittohallitus tava 1 momentissa tarkoitettu toteuttamissuun-
40320: nitelma, joka alistetaan lääninhallituksen vah-
40321: Kuntainliiton hallintoa hoitaa liittohallitus. vistettavaksi osana 1 momentissa tarkoitettua
40322: Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä liitto- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan to-
40323: hallitukseen kaksi jäsentä. Näihin jäseniin ei teuttamissuunnitelmaa. Valtionosuus kuntain-
40324: sovelleta kunnallislain 122 §:n 4 momentin ei- liitolle suoritetaan 2 momentin mukaisesti.
40325: kä 123 §:n säännöksiä.
40326: Liittohallituksessa on ruotsinkielinen jaosto 8§
40327: ruotsinkielellä järjestettävää erikoissairaanhoi-
40328: toa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulu- Sairaanhoidon järjestäminen
40329: tusta koskevien asioiden käsittelya varten.
40330: Jaoston kokoonpanosta ja tehtävistä on sovel- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toi-
40331: tuvin osin voimassa, mitä erikoissairaanhoito- mintayksiköitä käytetään ensisijaisesti 2 §:ssä
40332: lain 21 §:n 3 momentissa säädetään. tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutu-
40333: vien sairaanhoitopalvelujen järjestämiseen.
40334: Henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoi-
40335: 6§ toa varten edellyttää lääkärin tutkimukseen
40336: Viittaussäännös perustuvaa lähetettä, jollei asetuksella ole toi-
40337: sin säädetty. Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja
40338: Kuntainliittoon sovelletaan erikoissairaan- Helsingin sairaanhoitopiiri antavat tarvittaessa
40339: hoitolain 1, 4 ja .5---§:n itsaKsi]aljeriipiirtä tässä oman väestönsä osalta yleiset ohjeet lääkärin
40340: laissa mainittuja erikoissairaanhoitolain ja eri- antaman lähetteen hyväksymisestä sairaalaan
40341: koissairaanhoitolain voimaanpanosta annetun ottamisen perusteeksi.
40342: lain ( 1 ) säännöksiä. Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle
40343: Kuntainliittoon sovelletaan tässä laissa sää- henkilölle on kuitenkin aina annettava sairaan-
40344: detyin poikkeuksin kunnallislain säännöksiä. hoitoa 1 ja 2 momentin säännösten estämättä
40345: Kuntainliitolla on oltava erikoissairaanhoito- ellei 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sopimuk-
40346: lain 23 §:ssä tarkoitettu johtosääntö. Lisäksi sesta potilaan terveydentila huomioon ottaen
40347: kuntainliittoon on sovellettava erikoissairaan- muuta johdu.
40348: hoitolain 23 §:n 3 momentin säännöstä liitto- Sairaalassa annettavan sairaanhoidon joh-
40349: hallituksen alaisesta johtoryhmästä. dosta ja valvonnasta, sairaanhoidon aloittami-
40350: sesta ja lopettamisesta, potilaan hoidosta sekä
40351: 7 § tartuntatautien vastustamistyön ja mielenter-
40352: Suunnittelu ja valtionosuus veystyön järjestämiestä on soveltuvin osin voi-
40353: massa, mitä erikoissairaanhoitolain 32 §:ssä,
40354: Liittovaltuuston on vuosittain laadittava so- 33 §:n 1-2 momentissa sekä 34 §:ssä on sää-
40355: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja detty.
40356: valtionosuudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitet- Sairaalassa on turvattava potilaalle sairaan-
40357: tu toteuttamissuunnitelma tässä laissa tarkoite- hoito hänen äidinkielellään, suomen tai ruotsin
40358: tusta toiminnasta. kielellä.
40359: Kuntainliitolle suoritetaan vahvistetun to- Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on sairaalan
40360: teuttamissuunnitelman mukaisen toiminnan huolehdittava potilaan kuljetuksesta Helsingin
40361: järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin so- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaalassa
40362: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja tai toimintayksikössä tai näiden alueella ole-
40363: valtionosuudesta annetun lain sekä erikoissai- vassa terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai
40364: raanhoitolain 47 §:n 1 ja 3 momentin mukai- suoritettavia toimenpiteitä varten.
40365: nen valtionosuus.
40366:
40367: 2 380328A
40368: 10 1988 vp. - HE n:o 95
40369:
40370: 9§ sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltä-
40371: Maksut väksi.
40372:
40373: Tässä laissa tarkoitetuista erikoissairaanhoi- Ylilääkäritoimikuntaan sovelletaan muutoin
40374: don palveluista perittävistä maksuista on voi- lautakuntaa koskevia kunnallislain säännöksiä.
40375: massa, mitä erikoissairaanhoitolain 8 luvussa
40376: on säädetty. Mainitun lain 39 §:ssä tarkoite- 13§
40377: tuista maksuista päättää kuitenkin liittohalli-
40378: tus, jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty Opettajat kuntainliiton viranhaitijoina
40379: liittohallituksen alaiselle viranhaltijalle.
40380: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
40381: 10§ toimivan Helsingin yliopiston lääketieteellisen
40382: tiedekunnan professorit toimivat kuntainiiholle
40383: Korvaukset antamansa suostumuksen mukaisesti samalla
40384: Kuntainliiton antaessa erikoissairaanhoidon sairaalan ylilääkärin sivuviran haltijoina. Yli-
40385: palveluja muille kuin Uudenmaan tai Helsingin opiston muut opettajat voivat kuntainliitolle
40386: sairaanhoitopiiristä oleville potilaille suorite- antamansa suostumuksen mukaisesti samalla
40387: taan korvauksia erikoissairaanhoitolain 9 lu- toimia sairaalan lääkärin tai muun sivuviran
40388: vun mukaisesti. haltijana sen mukaan kuin liittohallitus ylilää-
40389: käritoimikunnan esityksessä tarkemmin mää-
40390: rää.
40391: 11 §
40392: Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin
40393: tehtävien hoitoon tai jos liittohallitus katsoo
40394: Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämises- siihen olevan erityistä syytä, liittohallitus voi
40395: sä noudatetaan soveltuvin osin erikoissairaan- enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professo-
40396: hoitolain 10 lukua. rin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apu-
40397: laisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla
40398: 12 § on vähintään dosentin pätevyys. Sairaalan yli-
40399: lääkärinä voi toimia myös muu liittohallituk-
40400: Ylilääkäritoimikunta
40401: sen valitsema ylilääkäri kuin yliopiston viran-
40402: Kuntainliitossa on ylilääkäritoimikunta. Yli- haltija.
40403: lääkäritoimikunnassa on johtava lääkäri pu- Mitä 1 momentissa on säädetty yliopiston
40404: heenjohtajana ja hänen varamiehensä varapu- muista opettajista koskee soveltuvin osin muun
40405: heenjohtajana sekä jäseninä liittovaltuuston
40406: korkeakoulun professorien ja muiden opetta-
40407: päätöksen mukaan 7-15 liittovaltuuston toi- jien toimimista sairaalan sivuvirau haltijana.
40408: mikaudekseen valitsemaa ylilääkäriä, joista
40409: liittohallitus yliopistoa kuultuaan tekee esityk-
40410: sen. Ylilääkäritoimikunnan jäsenistä tulee vä- 14 §
40411: hintään puolet olla yliopiston viranhaltijoita. Sopimukset opettajien toimimisesta
40412: Ylilääkäritoimikunnan tehtävänä on ottaa kuntainliiton viroissa
40413: sairaalan lääkärit ja tutkimushenkilökunta,
40414: jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty vi-
40415: ranhaltijalle. Hallintoylilääkärin ottaa kuiten- Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiede-
40416: kin liittohallitus. Yliopiston viranhaltijoiden kunnan professoreiden ja muiden opettajien
40417: toimimisesta sairaalan viranhaitijoina sääde- toimimisesta sairaalan lääkäreinä tai muina
40418: tään 13 §:ssä. viranhaitijoina sovitaan kuntainliiton ja Hel-
40419: singin yliopiston kesken erikseen. Samoin erik-
40420: Ylilääkäritoimikunta käsittelee Helsingin yli-
40421: seen sovitaan muun korkeakoulun professorei-
40422: opistollisen keskussairaalan sairaanhoitoa,
40423: den ja muiden opettajien toimimisesta sairaa-
40424: opetusta ja tutkimusta koskevia asioita.
40425: lan viranhaltijoina.
40426: Liittohallituksella on oikeus siirtää ylilääkä-
40427: ritoimikunnan ratkaisema asia liittohallituksen Jolleivat sopijapuolet pääse sopimukseen 1
40428: käsiteltäväksi. Liittohallitus voi tällöin kumota momentissa tarkoitetuista asioista, ratkaisee
40429: ylilääkäritoimikunnan päätöksen tai muuttaa asian valtioneuvosto.
40430: 1988 vp. - HE n:o 95 11
40431:
40432: 15 § 18 §
40433: Kuntien maksuosuudet sekä osuudet Kuntakohtaisen sairaansijajaon poistaminen
40434: kuntainliiton varoista ja vastuu veloista
40435: Kuntakohtainen sairaansijajako kuntien
40436: osuuksien perusteena tässä laissa tarkoitetussa
40437: Sairaanhoitopiirien maksuosuudet kuntain- sairaalassa lakkaa tämän lain voimaantullessa.
40438: liiton menoihin sekä vastuu kuntainliiton va- Tässä laissa tarkoitetun kuntainliiton velvol-
40439: roista ja veloista määräytyy sen mukaan mitä lisuudesta suorittaa kunnille korvauksia kun-
40440: erikoissairaanhoitolain 50-54 §:ssä säädetään tainliitolle siirtyvästä käyttöomaisuudesta nou-
40441: sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkuntien datetaan soveltuvin osin erikoissairaanhoito-
40442: osuuksista ja vastuusta. lain voimaanpanosta annetun lain 12-17 §:ää.
40443:
40444: 19 §
40445: 16 §
40446: Erinäiset säännökset
40447: Neuvottelukunta
40448: Erikoissairaanhoitolain 56-58 §:ää ja eri-
40449: koissairaanhoitolain voimaanpanosta annetun
40450: Tämän lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain 22 ja 23 §:ää noudatetaan soveltuvin osin
40451: sopimusmenettelyn toteuttamiseksi Uuden- tässä laissa tarkoitettuun toimintaan.
40452: maan sairaanhoitopiirin, Helsingin sairaanhoi-
40453: topiirin ja Helsingin yliopistollista keskussai- 20 §
40454: raalaa ylläpitävän kuntainliiton on perustetta-
40455: va erillinen neuvottelukunta. Tarkemmat säännökset
40456: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
40457: 17 § töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
40458: Kuntainliiton toiminnan jatkuminen 21 §
40459: Voimaantulo
40460: Helsingin yliopistollinen keskussairaalaliitto
40461: muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi kuntainlii- Tämä laki tulee voimaan päivänä
40462: toksi lain voimaan tullessa. Samalla Helsingin kuuta 199 .
40463: yliopistollinen keskussairaala siirtyy tässä lais- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
40464: sa tarkoitetun kuntainliiton omistukseen ja täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
40465: hallintaan. teisiin.
40466:
40467:
40468: Naantalissa päivänä heinäkuuta 1988
40469:
40470:
40471: Tasavallan Presidentti
40472: MAUNO KOIVISTO
40473:
40474:
40475:
40476:
40477: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
40478: 1988 vp. - HE n:o 96
40479:
40480:
40481:
40482:
40483: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vakuutusyhtiölain
40484: sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
40485:
40486:
40487:
40488:
40489: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40490:
40491: Esityksessä ehdotetaan vakuutusyhtiölakiin tai takuuosuudet olisi varustettava ulkomaa-
40492: lisättäviksi säännökset ulkomaalaisten oikeu- laisomistuksen sailivalla merkinnällä. Lisäksi
40493: desta omistaa suomalaisen vakuutusyhtiön ulkomaalaisten äänioikeus yhtiökokouksessa
40494: osakkeita tai takuuosuuksia. Esityksen mu- olisi rajoitettu enintään neljäsosaan muiden
40495: kaan ulkomaalaisella olisi oikeus omistaa va- osakkaiden kokouksessa käytettävissä olevasta
40496: kuutusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia enin- äänimäärästä.
40497: tään määrä, joka vastaa kahta viidesosaa va-
40498: kuutusyhtiön osake- tai takuupääomasta. Va- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
40499: kuutusyhtiön yhtiöjärjestykseen olisi otettava maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se
40500: asiaa koskevat määräykset ja kyseiset osakkeet on hyväksytty ja vahvistettu.
40501:
40502:
40503:
40504:
40505: 380697B
40506: 2 1988 vp. - HE n:o 96
40507:
40508:
40509:
40510:
40511: SISÄLLYSLUETTELO
40512:
40513: Sivu Sivu
40514: YLEISPERUSTELUT......................... 3 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
40515: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
40516: 1.1. Voimassa oleva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . 3
40517: 1.2. Ulkomaalaisten nykyinen omistus suoma-
40518: laisissa vakuutusyhtiöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 LAKITEKSTIT................................ 12
40519: 1.2.1. Vakuutusosakeyhtiöt . . . . . . . . . . . . . . . 4
40520: 1.2.2. Keskinäiset vakuutusyhtiöt . . . . . . . . 4 1. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta......... 12
40521: 2. Vakuutusyhtiöiden yhteiskunnallinen ja talou- 2. I.aki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
40522: dellinen merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-
40523: 2 .1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 suutta ja osakkeita annetun lain 24 §:n muutta-
40524: 2.2. Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta . . . . . . . 5 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
40525: 3. Muutoksen syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3. Laki kaupparekisterilain 9 §:n muuttamisesta.. 15
40526: 4. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
40527: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 7 · LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
40528: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 7
40529: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
40530: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta . . . . . . . . . 16
40531: 1.1. Vakuutusyhtiölaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteistöjen
40532: 1.2. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisö- oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-
40533: jen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä suutta ja osakkeita annetun lain 24 §:n muutta-
40534: omaisuutta ja osakkeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 misesta . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
40535: 1.3. Kaupparekisterilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3. Laki kaupparekisterilain 9 §:n muuttamisesta.. 21
40536: 1988 vp. - HE n:o 96 3
40537:
40538:
40539:
40540:
40541: YLEISPERUSTELUT
40542:
40543:
40544: 1. Nykyinen tilanne ehdotettiin, että laki koskisi myös vakuutus-
40545: yhtiöitä ja pankkeja, mikäli ne harjoittavat
40546: 1.1. Voimassa oleva lainsäädäntö liikettään osakeyhtiöinä. Lakivaliokunnan mie-
40547: tinnössä kuitenkin katsottiin, että lain sovelta-
40548: Vakuutustoiminnan harjoittaminen on Suo- misen ulkopuolelle voidaan haitaita jättää
40549: messa toimiluvan varaista elinkeinotoimintaa. säästöpankit sekä pankki- ja vakuutusyhtiöt,
40550: Lakisääteistä vakuutusta koskevaa vakuutus- "koska niiden toiminta jo voimassa olevien
40551: liikettä saa harjoittaa vain suomalainen vakuu- lakien mukaan on sellaisen valvonnan alainen,
40552: tusyhtiö. että ulkomaalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen
40553: Vakuutusyhtiön perustamisesta säädetään vaikutusvaltaa niissä voidaan tehokkaasti es-
40554: vakuutusyhtiölain (1062/79) 2 luvun 1 §:ssä. tää".
40555: Tämän mukaan perustajan tulee olla Suomessa Voimassa olevassa vakuutusyhtiölaissa ei
40556: asuva Suomen kansalainen taikka suomalainen kuitenkaan oikeuteta valvovaa viranomaista,
40557: yhteisö tai säätiö. Kauppayhtiö tai komman- sosiaali- ja terveysministeriötä, puuttumaan
40558: diittiyhtiö voi olla perustajana edellyttäen, että esimerkiksi vakuutusosakeyhtiön osakkeiden
40559: yhtiön velvoitteista henkilökohtaisessa vastuus- myyntiin ulkomaalaisille. Koska laissa ei ole
40560: sa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa asuvia omistusoikeutta eikä äänivaltaa koskevia rajoi-
40561: Suomen kansalaisia. Vaikka ulkomaalaiset ei- tuksia, ulkomaalainen voi hankkia vakuutus-
40562: vät saa olla vakuutusyhtiön perustajina, he osakeyhtiön koko osakekannan omistukseensa.
40563: kuitenkin voimassa olevan lainsäädännön mu- Keskinäisessä vakuutusyhtiössä tilanne on sikä-
40564: kaan voivat merkitä perustettavan vakuutus- li erilainen, että yhtiön yhtiöjärjestykseen voi-
40565: yhtiön osakkeet tai takuuosuudeL daan ottaa määräys, jonka mukaan takuupää-
40566: Ulkomaalaisen oikeudesta harjoittaa vakuu- oman omistajat eivät ole yhtiön osakkaita.
40567: tusliikettä Suomessa on säädetty erityinen laki Rajoituslain alaisissa osakeyhtiöissä ulko-
40568: (175/33), jonka mukaan valtioneuvosto voi maalaiset sekä lain 2 §:ssä tarkoitetut ulko-
40569: myöntää ulkomaiselle vakuutuslaitokselle lu- maalaisiin rinnastettavat suomalaiset yhteisöt
40570: van harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa. Täl- voivat pääsäännön mukaan yleensä omistaa
40571: lä hetkellä kolmella ulkomaisella vakuutusyhti- enintään viidennen osan yhtiön osakkeista ja
40572: öllä on toimilupa vakuutusliikkeen harjoitta- valtioneuvoston luvalla omistusosuus voi nous-
40573: miseen Suomessa. ta enintään kahteen viidesosaan yhtiön osak-
40574: Voimassa olevassa lainsäädännössä on läh- keista. Estettä tätä suurempaankaan ulkomaa-
40575: detty siitä, että suomalaiset vakuutusyhtiöt oli- laisomistukseen ei sinänsä ole, mutta tällöin
40576: sivat pääosin suomalaisten hallussa ja että osakeyhtiöstä tulee niin kutsuttu vaarallinen
40577: ulkomaalaisten Suomessa harjoittama vakuu- yhtiö, joka monessa suhteessa, esimerkiksi
40578: tustoiminta kanavoitaisiin ja sitä valvottaisiin kiinteistön tai osakkeiden omistuksen osalta,
40579: edellä mainitun ulkomaalaisten harjoittamaa rinnastetaan ulkomaalaiseen yhteisöön. Rajoi-
40580: vakuutusliikettä koskevan erityislain mukaan. tuslaissa tarkoitettuna vaarallisena yhteisönä
40581: Ulkomaalaisten sekä näihin rinnastettavien pidetään osakeyhtiöiden osalta yhtiötä, jossa
40582: suomalaisten yhteisöjen oikeutta omistaa suo- oikeutta omistaa yhtiön osakkeita ei ole rajoi-
40583: malaisen vakuutusyhtiön osakkeita tai takuu- tettu rajoituslain 3 § :n mukaisella tavalla.
40584: osuuksia ei kuitenkaan ole rajoitettu. Laki Rajoituslain mukaan, jotta yhtiötä ei pidet-
40585: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu- täisi vaarallisena yhtiönä, tulee siten kolme
40586: desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja viidesosaa yhtiön osakkeista olla varustettu
40587: osakkeita (219/39) ei koske vakuutusyhtiöitä. merkinnällä, jossa kielletään luovuttamasta
40588: Tätä niin sanottua rajoituslakia koskevassa niitä ulkomaalaiselle tai suomalaiselle vaaralli-
40589: hallituksen esityksessä (hall. es. 102/1938 vp.) selle yhteisölle. Sellaisilla osakkeilla, joita ei
40590: 4 1988 vp. - HE n:o 96
40591:
40592: ole varustettu ulkomaalaiselle luovutuksen ketta. Suurimmalla yksittäisenä ulkomaisella
40593: kieltäväliä merkinnällä, saadaan äänestää yh- osakkeenomistajalla oli 213 000 osaketta, joka
40594: tiökokouksessa enintään neljännellä osalla ko- vastasi noin 1 prosenttia osakepääomasta ja
40595: kouksessa edustettujen muiden osakkeiden yh- äänimäärästä. Vuoden 1985 osakerekisteritie-
40596: teenlasketusta äänimäärästä. tojen mukaan saman yhtiön osakkeista oli 17,6
40597: Pankkeja ja luottolaitoksia koskee laki ulko- prosenttia ulkomaalaisten omistuksessa ja
40598: maalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä
40599: luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankki- 4, 7 prosenttia. Suurin yksittäinen ulkomainen
40600: toimintaa Suomessa (UlkPL, 684/78). Ennen osakkeenomistaja omisti miljoona osaketta,
40601: tämän lain voimaantuloa ei pankkien osalta joka oli 4,1 prosenttia osakepääomasta ja 0,5
40602: ollut ulkomaalaisiin kohdistuneita omistus- prosenttia äänistä. Vuoden 1986 osakerekiste-
40603: rajoituksia. Lain 3 §:n 1 momentin (288/85) rin mukaan yhtiön osakkeista 31,68 prosenttia
40604: mukaan ulkomaalaisella on oikeus omistaa oli ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaalais-
40605: liikepankin, kiinnitysluottopankin ja luotto- ten hallussa olevien osakkeiden tuottama ääni-
40606: osakeyhtiön osakkeita enintään 20 prosenttia määrä vastasi tuolloin 8,51 prosenttia kaikkien
40607: luottolaitoksen osakepääomasta. Ulkomaalais- osakkeiden tuottamista äänistä. Suurimmalla
40608: omistuksen edellytyksenä kuitenkin on, että yksittäisenä ulkomaalaisella osakkeenomista-
40609: pankin tai luotto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyk- jalla oli 1,4 prosenttia osakepääomasta ja 2,1
40610: seen on otettu ulkomaalaisomistusta koskevat prosenttia äänistä. Luvut eivät välttämättä vas-
40611: määräykset. Lisäksi osakkeet, jotka voidaan taa tosiasiallista tilannetta, koska etenkään
40612: luovuttaa ulkomaalaiselle, on varustettava ul- ulkomaalaiset eivät aina rekisteröi saantoaan.
40613: komaalaisomistuksen sallivalla merkinnällä. Toinen vakuutusyhtiö, jossa ulkomaalais-
40614: Tällaisilla merkityillä osakkeilla saa äänestää omistus on huomattava, on Jälleenvakuutus-
40615: yhtiökokouksessa enintään sellaisella äänimää- osakeyhtiö Hamnia, jonka osakepääomasta ja
40616: rällä, joka vastaa neljättä osaa siitä äänimää- äänimäärästä ruotsalainen vakuutusyhtiö on
40617: rästä, jota ilman merkintää olevien osakkeiden pitkään omistanut 33,3 prosenttia. Ruotsalai-
40618: nojalla voi yhtiökokouksessa käyttää. sen yhtiön hallussa on 96 kappaletta yhtiön
40619: Valtioneuvosto voi erityisestä syystä antaa kaikkiaan 288 osakkeesta.
40620: ulkomaalaiselle luottolaitokselle luvan osakkei-
40621: den hankintaan yli 20 prosentin määrän. Lupa-
40622: hakemuksesta tulee pyytää Suomen Pankin 1.2 .2. Keskinäiset vakuutusyhtiöt
40623: lausunto.
40624: Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät merkittä-
40625: västi harjoita ensivakuutusta ulkomailla, vaan
40626: 1.2. Ulkomaalaisten nykyinen omistus suo- toimivat kansainvälisillä vakuutusmarkkinoilla
40627: malaisissa vakuutusyhtiöissä pääasiallisesti jälleenvakuutusten antajina. Jäl-
40628: leenvakuutuksen ottaminen ei yleensä tuota
40629: 1.2 .1. Vakuutusosakeyhtiöt osakkuutta suomalaisessa vakuutusyhtiössä.
40630: Tämä rajoitus on mahdollista tehdä ottamalla
40631: Suomalaisissa vakuutusosakeyhtiöissä ulko- siitä yhtiöjärjestykseen määräys. Sama rajoitus
40632: maalaisten tällä hetkellä omistamien osakkei- voidaan toteuttaa myös merivakuutuksen osal-
40633: den määrä on koko vakuutusala huomioon ta.
40634: ottaen pieni. Yli kahden prosentin ulkomaa- Keskinäisessä yhtiössä on mahdollista rajoit-
40635: laisomistus osakepääomasta on vain kolmessa taa osakkuutta yhtiöjärjestyksen määräyksellä
40636: vakuutusosakeyhtiössä ja ainoastaan kahdessa myös siten, ettei ulkomaisella ensivakuutuksen-
40637: yhtiössä ulkomaalaisomistus on huomattava. ottajallakaan ole yhtiössä osakkuutta. Koska
40638: Toisessa näistä, Vakuutusosakeyhtiö Pohjolas- ulkomaisen ensivakuutuksen osuus suomalai-
40639: sa, ulkomaalaisomistus on viime vuosina kas- sissa vakuutusyhtiöissä on vähäinen, ulkomais-
40640: vanut voimakkaasti. ten vakuutuksenottajien mahdollisella osak-
40641: Vuoden 1984 alussa Vakuutusosakeyhtiö kuudella ei tällä hetkellä ole suurta merkitystä.
40642: Pohjolan osakkeista ja äänimäärästä oli 2,9 Ulkomaiset vakuutuksenottajat ja takuupää-
40643: prosenttia ulkomaalaisten hallussa. Tuolloin oman omistajat eivät osakkaina vaikuta juuri
40644: yhtiön koko osakekanta oli 20 640 000 osaket- lainkaan suomalaisten keskinäisten vakuutus-
40645: ta, joista ulkomaalaiset omistivat 594 330 osa- yhtiöiden päätöksentekoon.
40646: 1988 vp. HE n:o 96 5
40647:
40648: 2. Vakuutusyhtiöiden yhteiskun- janpitoarvo oli noin 7,6 miljardia markkaa eli
40649: nallinen ja taloudellinen mer- 11,6 prosenttia kaikista sijoituksista.
40650: kitys Vakuutusyhtiöiden uudet bruttosijoitukset
40651: vuonna 1986 jakautuivat seuraavasti:
40652: 2.1. Yleistä
40653: Varsinaiset sijoitukset: milj.mk OJo
40654: Vakuutustoiminnalla on monet välittömät ja Valtion obligaatiot ......... . 705 7' 1
40655: välilliset vaikutukset koko kansantalouteen. Muut joukkovelkakirjat .... . 532 5,3
40656: Vakuutusyhtiöille suoritetaan huomattavasti Arvopaperit ................ . 1 114 11' 1
40657: vakuutusmaksuja, joista lähes kaksi kolmas- Kiinteistöt ja kiinteistöosak-
40658: osaa tulee lakisääteisistä vakuutuksista. Yh- keet ...................... . 1 250 12,5
40659: tiöiden maksamat eläkkeet ja muut korvaukset Sijoitusluotot, yli vuoden pi-
40660: muodostavat kansantaloudessa tärkeän raha- tuiset ..................... . 5 505 55,0
40661: virran. Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnas- Sijoitusluotot, alle vuoden
40662: saan tekemät päätökset vaikuttavat merkittä- pituiset ................... . 873 8,7
40663: västi yritysten rahoitusasemaan ja investointi- Muut luotot ................ . 33 0,3
40664: päätöksiin. Vakuutusyhtiöllä on erittäin huo-
40665: mattava asema maamme pääomamarkkinoilla, Varsinaiset sijoitukset yh-
40666: etenkin osake- ja muilla arvopaperimarkkinoil- teensä .................... . 10 012 100,0
40667: la. Vakuutusyhtiöiden pitkäaikaiset huomatta- TEL-takaisinlainaus ........ . 4 894
40668: van suuret osakeomistukset muissa yhtiöissä Kaikki sijoitukset yhteensä .. 14 906
40669: antavat vakuutusyhtiöille myös päätäntävaltaa
40670: näiden yhtiöiden asioissa. Vakuutusyhtiöiden luottokanta vuoden 1986
40671: lopussa jakautui tuotonsaajaryhmittäin seuraa-
40672: vasti:
40673: 2.2. Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta
40674: OJo
40675: Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnalla on Teollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37,8
40676: erittäin huomattava taloudellinen merkitys. Muut yritykset..................... 20,9
40677: Yhtiöiden sijoituksilta vaaditaan turvaavuutta Kauppa............................ 19,1
40678: ja tuottavuutta. Sijoitukset jakaantuvat pää- Julkisyhteisöt...................... 7,9
40679: asiallisesti arvopapereihin, kiinteistöihin ja luo- Rahoituslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5, 1
40680: tonantoon. Luotonanto on näistä edelleen huo- Kotitaloudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,8
40681: mattavin osa. Vuoden 1986 lopussa vakuutus- Muut.............................. 6,4
40682: yhtiöiden luottokanta oli noin 53 miljardia
40683: markkaa, josta 26 miljardia markkaa oli työ- 100,0
40684: eläkevakuutusmaksujen takaisinlainausta.
40685: Kaikki lainat edustavat yhteensä noin 73 pro- Vakuutusyhtiöiden osuus maan luottokan-
40686: senttia vakuutusyhtiöiden sijoituksista. Vakuu- nasta oli vuoden 1986 lopussa runsaat 12
40687: tusyhtiöiden lainanauto kohdistuu pääasiassa prosenttia.
40688: yrityksiin. Yritystoiminnan ohella vakuutus- Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan netto-
40689: yhtiöt lainoittavat asuntotuotantoa ja kuntia. tuotot ilman arvonkorotuksia olivat vuonna
40690: Vakuutusyhtiöt sijoittavat vuosittain erik- 1986 yhteensä 6,4 miljardia markkaa.
40691: seen sovittavan määrän valtion obligaatioihin.
40692: Niitä sekä muita joukkovelkakirjalainoja va-
40693: kuutusyhtiöillä oli vuoden 1986 lopussa yh- 3. Muutoksen syyt
40694: teensä 4, 7 miljardin markan arvosta vakuutus-
40695: yhtiöiden kaikista sijoituksista, eli noin 6,6 Voimassa olevassa vakuutusyhtiölaissa ei ole
40696: prosenttia. Sijoitusosakkeiden ja -osuuksien rajoitettu ulkomaalaisten oikeutta omistaa va-
40697: arvo vakuutusyhtiöiden taseissa oli vuoden kuutusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia.
40698: 1986 lopussa noin 4, 7 miljardia markkaa eli Koska myöskään rajoituslaki ei koske vakuu-
40699: noin 6,6 prosenttia kaikista sijoituksista. Vuo- tusyhtiöitä, voi vakuutusyhtiön osakekanta ko-
40700: den 1986 lopussa vakuutusyhtiöiden omista- konaisuudessaan siirtyä ulkomaalaisten omis-
40701: mien kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kir- tukseen. Näin ollen ulkomaalaiset voivat ny-
40702: 6 1988 vp. - HE n:o 96
40703:
40704: kyisin vakuutusyhtiöiden kautta omistaa välil- koskevat säännökset vakuutusyhtiölakiin eikä
40705: lisesti omaisuutta, jonka omistaminen ja hal- ulkomaisten vakuutuslaitosten toimintaa Suo-
40706: linta muutoin on ulkomaalaiselta joko kielletty messa sääntelevään lakiin.
40707: tai tehty luvanvaraiseksi. Kiinteän omaisuuden Tämän vuoksi vakuutusyhtiölakiin ehdote-
40708: lisäksi tällaista omaisuutta ovat myös suoma- taan lisättäväksi uusi 3 a luku. Siinä ulkomaa-
40709: laisten osakeyhtiöiden sidotut osakkeet. laisten omistusoikeus vakuutusyhtiössä ehdote-
40710: Vaikka ulkomaalaisten omistus suomalaisis- taan rajoitettavaksi enintään määrään, joka
40711: sa vakuutusyhtiöissä on edelleen paria poik- vastaa kahta viidesosaa vakuutusyhtiön osake-
40712: keusta lukuunottamatta vähäinen, niin tilanne tai takuupääomasta.
40713: on kuitenkin selvästi muuttumassa. Ulkomaa- Vakuutusyhtiöiden ulkomaalaisomistuksen
40714: laisten SiJOittajien kiinnostus suomalaisiin enimmäismääräksi on ehdotettu kahta viides-
40715: osakkeisiin on viime vuosina lisääntynyt. Li- osaa yhtiön osake- tai takuupääomasta. Rajoi-
40716: säksi etenkin suurimmat vakuutusyhtiöt tunte- tuslain alaisten yhtiöiden pääsääntöinen enim-
40717: vat kiinnostusta hankkia uutta riskipääomaa mäisulkomaalaisomistus on 20 prosenttia, joka
40718: ulkomailta. Koska useissa tapauksissa suoma- valtioneuvoston päätöksellä voidaan korottaa
40719: laisen vakuutusyhtiön omistaman omaisuuden 40 prosenttiin. Luottolaitosten ulkomaalais-
40720: arvo huomattavasti ylittää yhtiön osakkeiden omistusta koskevia säännöksiä ei rajoituslain
40721: markkina-arvon, mikä kansainvälisesti on ver- muuttamisen jälkeen ole tarkistettu, joten nii-
40722: rattain harvinaista, muodostavat suomalaiset den osalta luvanvaraista korotusmahdollisuut-
40723: vakuutusyhtiöt ulkomaiselle ammattisijoittajal- ta ei ole.
40724: le myös ainakin periaatteessa kiinnostavan val- Vakuutusyhtiöiden kannalta ei ole katsottu
40725: tauskohteen. tarpeelliseksi ehdottaa erillistä lupamenettelyä
40726: Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa ulkornaalaisomistuksen nostamiseksi 20 pro-
40727: myös ulkomaisten vakuutusyhtiöiden sijoittu- sentista 40 prosenttiin vakuutusyhtiöiden vähä-
40728: misen Suomeen ostamalla suomalaisen vakuu- lukuisuuden ja erillisen tehokkaan valvonnan
40729: tusyhtiön koko osakekannan tai enemmistön johdosta.
40730: siitä. Ehdotetulla lainmuutoksella yli 40 pro- Ehdotuksen mukaan vakuutusyhtiön yh-
40731: sentin osuuden hankkiminen tehdään luvanva- tiöjärjestyksessä olisi lisäksi määrättävä, että
40732: raiseksi, jolloin voidaan kussakin yksittäista- ulkomaalainen saa omistaa ainoastaan sellaisia
40733: pauksessa selvittää, mitä vaikutuksia osake- osakkeita tai takuuosuuksia, joihin on tehty
40734: kantaa koskevalla kaupalla kaikkiaan tulisi merkintä siitä, että ne voidaan luovuttaa ulko-
40735: olemaan. maalaiselle. Ulkomaalaisten hallussa olevilla
40736: Ulkomaalaisomistusta rajoittavien säännös- osakkeilla tai takuuosuuksilla saataisiin äänes-
40737: ten säätäminen koskemaan myös vakuutusyhti- tää yhtiökokouksessa yhteensä enintään yhdel-
40738: öitä on perusteltua myös sen vuoksi, että lä neljäsosalla siitä äänimäärästä, jolla yh-
40739: kaikki erilaiset liiketoimintaa harjoittavat yh- tiökokouksessa läsnä olevat muut kuin ulko-
40740: teisöt niiden yhteisömuodosta ja toimialasta maalaiset osakkaat voivat äänestää.
40741: riippumatta saatettaisiin pääpiirteissään yhden- Ulkomainen vakuutuslaitos voi kuitenkin
40742: mukaiseen asemaan ulkomaalaisomistuksen valtioneuvoston luvalla hankkia omistukseensa
40743: suhteen. suomalaisen vakuutusyhtiön ilman merkintää
40744: olevia osakkeita tai takuuosuuksia. Kun lupa
40745: on annettu, sovelletaan vakuutusyhtiöön rajoi-
40746: 4. Ehdotetut muutokset tuslain säännöksiä kiinteän omaisuuden ja
40747: osakkeiden omistamisesta ja hallinnasta. Lupa-
40748: Esityksessä ehdotetut muutokset koskevat menettely mahdollistaa ulkomaisen vakuutus-
40749: ensisijaisesti ulkomaalaisten oikeutta omistaa laitoksen toiminnan Suomessa tytär- tai osak-
40750: suomalaisen vakuutusyhtiön osakkeita ja ta- kuusyhtiömuodossa ja tarjoaa näin toisen
40751: kuuosuuksia sekä käyttää päätösvaltaa vakuu- vaihtoehdon edustuston perustamiseen verrat-
40752: tusyhtiössä. Koska vakuutusyhtiölaissa sääde- tuna.
40753: tään nimenomaan suomalaisen vakuutusyhtiön Esityksessä ehdotettu osakkeiden ja takuu-
40754: toiminn;;, · ;:, ja hallinnosta sekä myös osakkaan osuuksien merkitsemistapa on sama kuin ulko-
40755: oikeuksista ja osakkaiden päätösvallankäytösta maalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen
40756: yhtiössä, on katsottu aiheelliseksi sijoittaa suo- luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankki-
40757: malaisen vakuutusyhtiön ulkomaalaisomistusta toimintaa Suomessa annetussa laissa. Vakuu-
40758: 1988 vp. - HE n:o 96 7
40759:
40760: tusyhtiöiden kannalta on käytännössä helpom- neljäsosaan siitä äänimäärästä, jota suomalai-
40761: pi ja myös taloudellisempi ratkaisu merkitä set edustajat voivat kokouksessa käyttää.
40762: vain ne osakkeet ja takuuosuudet, jotka voi- Vakuutusyhtiöiden ulkomaalaisomistuksen
40763: daan luovuttaa ulkomaalaiselle. säätämisen yhteydessä on katsottu perustelluk-
40764: Ehdotettujen säännösten kiertämisen estämi- si muuttaa myös vakuutusyhtiön perustajista
40765: seksi osakkeiden tai takuuosuuksien hankintaa annettuja säännöksiä siten, että sosiaali- ja
40766: koskevia rajoituksia ehdotetaan sovellettaviksi terveysministeriö voi myöntää luvan poiketa
40767: ulkomaalaisiin ja ulkomaisten yhteisöjen lisäk- perustajan henkilöä koskevista vaatimuksista.
40768: si näihin rinnastettaviin rajoituslain 2 §:ssä Luvan myöntäminen voi koskea lähinnä tilan-
40769: tarkoitettuihin suomalaisiin yhteisöihin. netta, jossa perustajana on mukana muu kuin
40770: Vakuutusyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaan Suomen kansalainen.
40771: yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että päät-
40772: tämisvalta yhtiökokouksessa kuuluu osakkai-
40773: den sijasta heidän keskuudestaan valitsemilleen
40774: edustajille. Kullakin edustajalla on lain 8 luvun 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
40775: 4 §:n 2 momentin mukaan kokouksessa yksi tukset
40776: ääni. Voimassa oleva laki ei aseta rajoituksia
40777: ulkomaalaisen valitsemiselle edustajiston jäse- Ehdotetut muutokset eivät aiheuta valtiolle
40778: neksi. Omistus- ja äänivallan rajoitusten kier- kustannuksia. Myöskään vakuutusyhtiöille ei
40779: tämisen estämiseksi ehdotetaan lakiin lisättä- muutoksesta aiheutuisi muita kustannuksia
40780: väksi säännös, jonka mukaan edustajista vä- kuin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sekä ul-
40781: hintään neljän viidesosan tulee olla Suomen komaalaisten hallussa olevien osake- ja ta-
40782: kansalaisia. Ulkomaalaisten edustajien äänioi- kuuosuusasiakirjoihin tehtävän merkinnän
40783: keus olisi ehdotuksen mukaan rajoitettu yhteen suorittamisesta aiheutuvat kulut.
40784:
40785:
40786:
40787:
40788: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40789:
40790:
40791: 1. Lakiehdotusten perustelut väksi kielto, jonka mukaan perustaja ei saa
40792: olla myöskään määrätty liiketoimintakieltoon.
40793: 1.1. Vakuutusyhtiölaki Liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/85)
40794: mukaan liiketoimintakieltoon määrätty henkilö
40795: 2 luku ei voi muun muassa olla yhtiön hallituksen
40796: Vakuutusyhtiön perustaminen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa
40797: niihin rinnastettavassa asemassa yhtiössä eikä
40798: 1 §. Pykälässä säännellään vakuutusyhtiön tosiasiallisesti johtaa yhtiön toimintaa tai hoi-
40799: perustajien kelpoisuusvaatimukset. Ehdotuk- taa sen hallintoa.
40800: sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle
40801: annettaisiin mahdollisuus poiketa perustajan 3 a luku
40802: henkilöä koskevista vaatimuksista. Vastaava Ulkomaalaisen oikeus omistaa
40803: mahdollisuus poikkeusluvan myöntämiseen vakuutusyhtiön osakkeita ja takuuosuuksia
40804: osakeyhtiön perustajan osalta on osakeyhtiö- sekä käyttää päätösvaltaa vakuutusyhtiössä
40805: lain mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöllä
40806: ja pankkien osalta valtiovarainministeriöllä. 1 §. Pykälässä määritellään, mitä tarkoite-
40807: Poikkeusluvan myöntäminen saattaisi tulla ky- taan ulkomaalaisella. Lain kiertämisen estämi-
40808: symykseen, jos vakuutusyhtiön perustajana on seksi ulkomaalaiseen rinnastetaan ulkomaiset
40809: muu kuin Suomen kansalainen. yhteisöt sekä rajoituslain 2 §:ssä tarkoitetut
40810: Voimassa olevan lain mukaan perustajana ei suomalaiset yhteisöt.
40811: kuitenkaan voi olla vajaavaltainen tai konkur- 2 §. Ulkomaalaisen oikeus omistaa vakuu-
40812: sissa oleva. Säännökseen ehdotetaan lisättä- tusyhtiön osakkeita ja takuuosuuksia olisi ra-
40813: 8 1988 vp. - HE n:o 96
40814:
40815: joitettu määrään, joka vastaa kahta viidesosaa kokouksessa käytettävissä oleva äänivalta ra-
40816: vakuutusyhtiön osake- tai takuupääomasta. joitettavaksi enintään yhteen neljäsosaan suo-
40817: Ulkomaalaisomistuksesta olisi oltava määräys malaisten vakuutuksenottajien yhtiö-
40818: yhtiöjärjestyksessä. Ulkomaalaiset saisivat kokouksessa käytettävissä olevasta äänimää-
40819: omistaa vain sellaisia osakkeita tai takuu- rästä.
40820: osuuksia, joihin on tehty merkintä, että ne Vakuutusyhtiölaissa on säännöksiä, joiden
40821: voidaan luovuttaa ulkomaalaiselle. mukaan yhtiökokouksen päätöksen pätevyy-
40822: Ulkomaalaisen omistuksessa oleva vapaa den edellytyksenä on, että sitä ovat kannatta-
40823: osake tai takuuosuus saa tuottaa enintään sa- neet osakkeenomistajat, joilla on määrätty osa
40824: mat oikeudet kuin sellainen osake tai takuu- sekä annetuista äänistä että kokouksessa edus-
40825: osuus, jossa ei ole ulkomaalaisomistuksen salli- tetuista osakkeista. Tällainen säännös on muun
40826: vaa merkintää. Vastaava säännös on rajoitus- muassa vakuutusyhtiölain 8 luvun 10 §:n 1
40827: laissa, ja säännös estää muodostamasta yksin- momentin säännös yhtiöjärjestyksen muutta-
40828: omaan vapaista osakkeista sellaista osakesar- misesta.
40829: jaa, johon kuuluvilla osakkeilla olisi paremmat
40830: Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaisten
40831: oikeudet kuin muissa osakesarjoissa olevilla
40832: päätöksentekorajoitus koskisi äänioikeuden li-
40833: sidotuilla osakkeilla.
40834: säksi myös niitä tapauksia, joissa otetaan huo-
40835: Ulkomaalaisten omistuksessa olevilla osak-
40836: mioon kokouksessa edustettujen osakkeiden
40837: keilla ja takuuosuuksilla olisi myös rajoitettu
40838: lukumäärä sinänsä. Jos yhtiökokouksen pää-
40839: äänivalta yhtiökokouksessa. Vakuutusyhtiössä
40840: töksen pätevyyden edellytyksenä on, että pää-
40841: ulkomaalaisten omistamien osakkeiden ja ta-
40842: kuuosuuksien nojalla voitaisiin ehdotuksen töstä ovat kannattaneet tai siihen suostuneet
40843: osakkeenomistajat, joilla on määräosa yh-
40844: mukaan äänestää enintään yhdellä neljäsosalla
40845: tiökokouksessa edustetuista osakkeista, otettai-
40846: siitä äänimäärästä, jota muiden osakkeiden ja
40847: siin kokouksessa edustettuina olevien osakkei-
40848: osuuksien nojalla voitaisiin yhtiökokouksessa
40849: käyttää. Ulkomaisessa omistuksessa olevien den lukumäärää laskettaessa niistä osakkeista,
40850: osakkeiden ja osuuksien tuottama äänivalta jotka ovat ulkomaalaisten hallussa, huomioon
40851: olisi siis aina rajoitettu riippumatta siitä, onko enintään neljäsosa kaikkien muiden kokouk-
40852: sessa edustettujen osakkeiden lukumäärästä.
40853: ulkomaalaisen omistuksessa sidottuja tai va-
40854: Tämä on katsottu perustelluksi, jotta pelkäs-
40855: paita osakkeita. Vastaavasti suomalaisen omis-
40856: tään suomalaisten omistuksessa olevien osak-
40857: tuksessa olevien osakkeiden tuottama äänivalta
40858: keiden nojalla voitaisiin tehdä kahden kolmas-
40859: olisi rajoittamaton siitä riippumatta, omistaa-
40860: osan määräenemmistön vaatimia päätöksiä.
40861: ko suomalainen henkilö tai yhteisö vapaita tai
40862: sidottuja osakkeita tai osuuksia. Ehdotettu rajoitus koskisi vain päätöksente-
40863: Laskettaessa ulkomaalaisten osakkaiden koa yhtiökokouksessa. Se ei vaikuttaisi osak-
40864: käytettävissä olevaa enimmäisäänimäärää on keenomistajille kuuluvien niin sanottujen vä-
40865: ensiksi otettava huomioon lain 8 luvun 5 §:n hemmistöoikeuksien käyttämiseen.
40866: rajoitus, jonka mukaan vakuutusyhtiön yh- Ulkomaalaisia koskeva äänivaltarajoitus ei
40867: tiökokouksessa saa omasta puolesta tai toisen kuitenkaan ole tarpeen sellaisessa vakuutus-
40868: valtuuttamana äänestää enintään yhdellä kym- yhtiössä, jossa ulkomaisen vakuutuslaitoksen
40869: menesosalla kokouksessa edustetusta äänimää- sidottujen osakkeiden tai osuuksien omistus
40870: rästä. Tämä rajoitus koskee sekä osakkeen- perustuu valtioneuvoston lupaan.
40871: että takuuosuudenomistajia. Tämän jälkeen on Keskinäisessä vakuutusyhtiössä voidaan va-
40872: keskinäisessä vakuutusyhtiössä otettava huo- kuutusyhtiölain 3 luvun 1 §:n mukaan yh-
40873: mioon, että takuuosuudenomistajien yhteinen tiöjärjestyksessä osakkuutta laajentaa ministe-
40874: äänimäärä saa olla enintään puolet kokoukses- riön suostumuksella siten, että muutkin kuin
40875: sa edustetusta äänimäärästä. Näin rajoitetusta vakuutuksenottajat ja takuupääoman omista-
40876: osakkeen- ja takuuosuudenomistajien käytettä- jat ovat yhtiön osakkaita. Koska nykyisin ei
40877: vissä olevasta kokonaisäänimäärästä vasta las- missään yhtiössä ole tällaisia muita osakkaita,
40878: ketaan ulkomaalaisten hallussa olevien osak- joiden äänivallalla olisi käytännön merkitystä,
40879: keiden ta; ~akuuosuuksien kokouksessa käytet- ja koska ministeriöllä on vapaa harkintavalta
40880: tävissä oleva kokonaisäänimäärä. asiassa, on esityksessä lähdetty siitä, ettei ole
40881: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan myös ul- tarpeen säätää erityistä ulkomaalaisrajoitusta
40882: komaalaisten vakuutuksenottajien yhtiö- näiden osakkaiden osalta.
40883: 1988 vp. - HE n:o 96 9
40884:
40885: 3 §. Pykälän mukaan valtioneuvosto voisi osakkeeseen ehkä kuuluvaan talonkiin. Vastaa-
40886: antaa suomalaiselle vakuutusyhtiölle tai sen va säännös on UlkPL 3 a §:ssä. Samat merkin-
40887: perustajille luvan, jonka perusteella ulkomai- nät olisi tehtävä myös takuuosuusluetteloon,
40888: selle vakuutuslaitokselle voidaan luovuttaa va- takuuosuuskirjaan, väliaikaistodistukseen sekä
40889: kuutusyhtiön ilman ulkomaalaiselle luovutuk- talonkiin.
40890: sen sallivaa merkintää oleva osake tai takuu- 6 §. Sidotun osakkeen tai takuuosuuden luo-
40891: osuus. Lupamenettely antaa ulkomaiselle va- vuttaminen ulkomaalaiselle on mitätön. Vas-
40892: kuutuslaitokselle mahdollisuuden harjoittaa taavanlainen säännös on pankkien osalta
40893: Suomessa vakuutustoimintaa ostamalla suoma- UlkPL 3 b §:ssä sekä muiden osakeyhtiöiden
40894: laisen vakuutusyhtiön osakekannan tai osan osalta rajoituslain 13 §:n 1 momentissa.
40895: siitä. Luvan myöntäminen olisi pääsääntöisesti 7 §. Ulkomaalainen saisi 2 §:n estämättä
40896: mahdollista vain, jos osakkeen tai osuuden omistaa sellaiset vakuutusyhtiön osakkeet tai
40897: luovutusta ei voitaisi toteuttaa käyttämällä yh- takuuosuudet, jotka hän on saanut perinnön,
40898: tiön vapaita osakkeita tai osuuksia. Lupaa testamentin tai avio-oikeuden nojalla. Samoin
40899: koskevasta hakemuksesta tulee sosiaali- ja ter- henkilö, joka on menettänyt Suomen kansalai-
40900: veysministeriön, jonka tehtävänä on esitellä suuden, saisi edelleen omistaa ennen kansalai-
40901: lupahakemus valtioneuvostolle, pyytää Suo- suuden menettämistä omistamansa vakuutus-
40902: men Pankin lausunto. yhtiön osakkeet tai takuuosuudeL Vastaava
40903: Lupa-asiaa koskevassa ratkaisussa olisi kysy- säännös on UlkPL 4 §:ssä.
40904: mys valtioneuvoston tarkoituksenmukaisuus- 8 §. 1os ulkomaalainen omistaa vakuutus-
40905: harkinnasta. Lupaa harkittaessa olisi selvitettä- yhtiön sidottuja osakkeita tai takuuosuuksia,
40906: vä, ettei aiottu ulkomaalaisomistuksen laajen- saisi hän osake- tai takuupääomaa korotettaes-
40907: taminen olisi yleisen edun vastaista tai kansan- sa merkitä uusia sidottuja osakkeita tai ta-
40908: taloudellisesti epätarkoituksenmukaista. Huo- kuuosuuksia enintään entisen omistuksensa
40909: mioon olisi otettava myös luvan myöntämisen suhteessa. Säännös koskee sekä 7 §:ssä maini-
40910: mahdollinen vaikutus vakuutustoimintaan tulla tavalla ulkomaalaisen omistukseen tulleita
40911: yleensä. Luvan myöntämiseen saattaisivat vai- osakkeita ja takuuosuuksia että niitä osakkeita
40912: kuttaa myös vastavuoroisuusnäkökohdat eli ja takuuosuuksia, jotka ulkomaalainen omis-
40913: millaiset mahdollisuudet suomalaisilla vakuu- taa tämän lain voimaan tullessa. Sen sijaan
40914: tusyhtiöillä on hankkia osakkeita tai takuu- ulkomaalaisomistuksen sallivalla merkinnällä
40915: osuuksia ulkomaisen vakuutuslaitoksen koti- varustettuja osakkeita tai takuuosuuksia ulko-
40916: maassa. maalainen voisi ehdotetun 2 §:n 1 momentin
40917: Valtioneuvosto voisi liittää lupaan yleisen mukaan osake- tai takuupääomaa korotettaes-
40918: edun vuoksi tarpeellisiksi katsomansa ehdot. sa hankkia vapaasti. Vastaava säännös on
40919: Tällaisia saattaisivat olla esimerkiksi määräyk- UlkPL 5 §:ssä.
40920: set siitä Suomessa pidettävästä omaisuudesta, 9 §. Vastaavasti kuin on säädetty UlkPL
40921: joka tarvitaan vakuutussitoumusten täyttämi- 6 §:ssä, ulkomaalaista ei saa tämän pykälän
40922: seen. mukaan merkitä vakuutusyhtiön osake- tai
40923: Pykälän 2 momentin mukaan luvan saanee- osakasluetteloon, eikä hänellä ole oikeutta
40924: seen vakuutusyhtiöön on tämän jälkeen sovel- käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuk-
40925: lettava rajoituslain omistusta koskevia sään- sia, ellei hänen omistuksensa ole tämän luvun
40926: nöksiä, mistä on myös tehtävä merkintä kaup- mukainen. Sama koskisi vakuutusyhtiön ta-
40927: parekisteriin. kuuosuuksia ja takuuosuudenomistajia.
40928: 4 §. Pykälän mukaan vakuutusyhtiön halli-
40929: tukselle asetettaisiin velvollisuus valvoa, ettei 8 luku
40930: ulkomaalaiselle luovuteta sellaista osaketta, ta- Yhtiökokous
40931: kuuosuutta, väliaikaistodistusta tai talonkia,
40932: jota ulkomaalainen ei tämän lain mukaan saa 2 §. Koska keskinäisen vakuutusyhtiön osak-
40933: omistaa. kaiden lukumäärä on useimmiten erittäin suuri
40934: 5 §. Pykälässä säädetään siitä, että 2 §:n 1 ja osakkaat asuvat eri puolilla Suomea, yh-
40935: momentissa tarkoitettu osakkeiden luovuttami- tiökokoukseen henkilökohtaisesti osallistuvien
40936: sen ulkomaalaiselle salliva merkintä on tehtävä osakkaiden määrä jää käytännössä vähäiseksi.
40937: myös osakeluetteloon, osakekirjaan tai mah- Tämän vuoksi eräissä keskinäisissä yhtiöissä
40938: dollisesti annettuun väliaikaistodistukseen sekä lain 8 luvun 2 §:ssä säädetty edustajisto korvaa
40939: 2 380697B
40940: 10 1988 vp. - HE n:o 96
40941:
40942: yhtiökokouksen. Tällöin yhtiön osakkaat valit- laissa tarkoitettuja rajoituksia kiinteän omai-
40943: sevat vaaleilla joukon edustajia käyttämään suuden ja osakkeiden omistamisen ja hallinnan
40944: heidän puolestaan päätäntävaltaa yhtiö- osalta.
40945: kokouksessa.
40946: Osakeyhtiömuotoisissa vakuutusyhtiöissä ei
40947: edustajistomenettelyä ole käytetty eikä sitä ole 1.3. Kaupparekisterilaki
40948: niihin varsinaisesti tarkoitettukaan. Pykälän
40949: sanamuotoa ehdotetaan samalla tarkistettavak- Lain 9 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3
40950: si vastaamaan tätä lain tarkoitusta ja vakiintu- momentti, jonka mukaan vakuutusyhtiön pe-
40951: nutta käytäntöä. rusilmoitukseen olisi liitettävä maininta siitä,
40952: Jotta ulkomaalaisten vaikutusmahdollisuus että vakuutusyhtiöön sovelletaan rajoituslain
40953: edustajiston kokouksessa olisi rajoitettu, ehdo- omistusta koskevia säännöksiä.
40954: tetaan pykälään lisättäväksi säännös, jonka
40955: mukaan yhtiön edustajiston jäsenistä vähin-
40956: tään neljän viidesosan on oltava Suomen kan- 2. Voimaantulo
40957: salaisia. Ulkomaalaisia edustajiston jäseniä
40958: koskisivat samat äänivallan käyttörajoitukset Ehdotetut säännökset eivät vaadi erityisiä
40959: kuin mitä yhtiökokouksen osalta ehdotetaan valmisteluja ennen niiden voimaantuloa. Tä-
40960: säädettäviksi. män vuoksi ehdotetaan, että säännökset tulisi-
40961: vat voimaan mahdollisimman pian niiden hy-
40962: 18 luku väksymisen jälkeen.
40963: Erinäisiä säännöksiä
40964: Ehdotetut osakkeiden ja takuuosuuksien
40965: omistus- ja luovutusrajoitukset tulisivat lain
40966: 4 §. Esityksessä ehdotetaan 18 luvun 4 §:ään voimaan tullessa sovellettaviksi kaikkiin jo an-
40967: lisättäväksi uusi 6 kohta, jonka mukaan va- nettuihin osakkeisiin ja takuuosuuksiin.
40968: kuutusyhtiön hallituksen jäsen voitaisiin tuo- Säännöksessä ehdotetaan, että ulkomaalai-
40969: mita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi nen saisi edelleen pitää ennen lain voimaantu-
40970: vuodeksi, jos hän laiminlyö laissa säädetyn loa omistukseensa saamansa osakkeet tai ta-
40971: valvontavelvollisuutensa eikä teko ole vähäi- kuuosuudet. Ulkomaalaisella, joka ennen 30
40972: nen. Vastaavanlainen säännös on rajoituslain päivää kesäkuuta 1988 omisti vakuutusyhtiön
40973: 19 §:ssä ja UlkPL 6 a §:n 1 momentissa, jossa osakkeita tai takuuosuuksia, olisi mahdollisuus
40974: säädetty enimmäisrangaistus kuitenkin on kuu- vaatia yhtiötä tekemään ulkomaalaiselle edel-
40975: si kuukautta johtuen liikepankkilain 93 §:ssä leenluovutuksen salliva merkintä omistamiinsa
40976: ja kiinnitysluottopankkilain 80 §:ssä säädetystä osakkeisiin tai takuuosuuksiin, jos hänet on
40977: kuuden kuukauden enimmäisrangaistuksesta. ennen kyseistä ajankohtaa merkitty osake- tai
40978: 5 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 takuuosuusluetteloon taikka jos hän kuuden
40979: kohta, jonka mukaan myös sellainen henkilö, kuukauden kuluessa lain voimaantulosta il-
40980: joka luovuttaa ulkomaalaiselle osakkeen, moittaa yhtiölle saantonsa ja esittää selvityksen
40981: osuuden, väliaikaistodistuksen tai talongin tie- omistusoikeudestaan kyseisenä ajankohtana.
40982: täen, ettei luovutuksen saaja saisi sitä omistaa, Oikeus merkinnän saantiin ehdotetaan rajoitet-
40983: olisi tuomittava sakkoon, ellei teko ole vähäi- tavaksi koskemaan vain ennen 30 päivää kesä-
40984: nen. Säännös vastaa rajoituslain 20 §:ää ja kuuta 1988 hankittuja osakkeita ja takuu-
40985: UlkPL 6 a §:n 2 momenttia. osuuksia, jotta voitaisiin välttää mahdolliset
40986: keinottelutarkoituksessa tapahtuvat luovutuk-
40987: set.
40988: 1.2. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei- Vaatimus merkinnän suorittamisesta olisi
40989: söjen oikeudesta omistaa ja hallita esitettävä yhtiölle viimeistään kuuden kuukau-
40990: kiinteätä omaisuutta ja osakkeita den kuluessa lain voimaantulosta. Tämän mää-
40991: räajan on katsottu olevan riittävä ulkomaalai-
40992: Lain 24 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 sen merkintävaatimuksen tekemiseen. Yhtiön,
40993: momentti, jonka mukaan sellaiseen vakuutus- jonka osakkeita tai takuuosuuksia tiedetään
40994: yhtiöön, jonka osakkeista tai takuuosuuksista olevan ulkomaalaisten omistuksessa, on tehok-
40995: ulkomaalaiset omistavat valtioneuvoston luvan kaasti tiedotettava tässä laissa säädetystä oi-
40996: perusteella yli 40 prosenttia, sovelletaan tässä keudesta saada osake tai osuus merkityksi niin
40997: 1988 vp. - HE n:o 96 11
40998:
40999: sanotuksi vapaaksi osakkeeksi tai osuudeksi. omistusta ja jollei osake tai takuuosuus, joka
41000: Yhtiön on tiedoteHava muun muassa yhtiön aiotaan luovuttaa ulkomaalaiselle, ole varustet-
41001: osakkeilla kauppaa käyville arvopaperiyhtiöille tu luovutuksen sallivalla merkinnällä. Voimas-
41002: siitä, etteivät ulkomaalaiset, jotka ostavat yh- sa olevaan lainsäädäntöön verrattuna ehdotet-
41003: tiön osakkeita 30 päivänä kesäkuuta 1988 tai tu muutos rajoittaisi osakkeen- tai takuuosuu-
41004: sen jälkeen, voi tämän esityksen mukaan saada denomistajan oikeuksia pätevästi luovuttaa
41005: ostamiinsa osakkeisiin ulkomaalaiselle edel- osakkeitaan ulkomaalaiselle. Tämä ei kuiten-
41006: leenluovutuksen sallivaa merkintää. kaan vaadi ehdotetun lain säätämistä perus-
41007: Osakkeita ja osuuksia merkittäessä yhtiön tuslainsäätä-misjärjestyksessä, koska lainmuu-
41008: tulee ottaa myös huomioon, että merkintävaa- tos ei huononna suomalaisen osakkaan perus-
41009: timuksia voidaan esittää yli sen määrän, joka tuslain mukaisia oikeuksia esimerkiksi yhtiön
41010: vastaa 40 prosenttia yhtiön osakepääomasta. omaisuuteen. Osakkeiden edelleenluovutusoi-
41011: Yhtiön on varauduttava tällaiseen tilanteeseen keuden rajoittaminen vain suomalaiselle ei ole
41012: ja ilmoitettava osakkaille, millä perusteella perustuslain takaaman oikeuden rajoittamista.
41013: merkinnät tällaisessa tilanteessa annetaan. Esityksessä on kysymys tärkeänä pidettävän
41014: Kuuden kuukauden siirtymäkauden tarkoi- yleisen edun saavuttamisesta. Esityksen tarkoi-
41015: tuksena on nimenomaisesti saada ulkomaisessa tuksena on selvittää nyt vallitseva ulkomaalais-
41016: omistuksessa olevien osakkeiden määrä selvite- omistus ja rajoittaa lain voimaan tultua osak-
41017: tyksi. Siirtymäkauden jälkeen yhtiön tiedossa keiden ja takuuosuuksien luovuttaminen ulko-
41018: olisi, kuinka suuri osuus yhtiön osakkeista tai maalaiselle laissa säädetylle tasolle.
41019: takuuosuuksista on vapaita osakkeita tai Sekä rajoituslaki että laki ulkomaalaisen oi-
41020: osuuksia. Yhtiön, jonka osakkeita tai osuuksia keudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen
41021: on ulkomaalaisten hallussa, olisi viimeistään osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa Suo-
41022: vuoden kuluessa lain voimaantulosta tehtävä messa on säädetty tavallisessa lainsäätämisjär-
41023: yhtiöjärjestykseen ulkomaalaisomistuksen sal- jestyksessä. Viimeksi mainitun lain osakkeiden
41024: liva muutos. luovuttamista ulkomaalaiselle koskevat rajoi-
41025: tukset vastaavat ehdotettua lainmuutosta.
41026: 3. Säätämisjärjestys Ulkomaalaisten hallussa olevien osakkeiden
41027: tai takuuosuuksien merkitseminen ensisijaisesti
41028: Lainmuutos ehdotetaan käsiteltäväksi valtio- vapaiksi osakkeiksi tai osuuksiksi on katsottu
41029: päiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa tavallises- välttämättömäksi vakuutusyhtiöiden tuleville
41030: sa lainsäätämisjärjestyksessä. mahdollisuuksille hankkia ulkomaista pää-
41031: Esityksen mukaan jokainen saisi ehdotettu- omaa sekä Suomen yleiselle luottokelpoisuu-
41032: jen muutosten estämättä omistaa ennen tämän delle kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
41033: lain voimaantuloa saamansa osakkeet ja osuu-
41034: det, mutta niiden luovuttaminen ulkomaalai- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
41035: selle lain voimaantulon jälkeen olisi kielletty, kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
41036: jollei yhtiön yhtiöjärjestys sallisi ulkomaalais- set:
41037: 12 1988 vp. - HE n:o 96
41038:
41039:
41040:
41041:
41042: 1.
41043: Laki
41044: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
41045:
41046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41047: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062179) 2 luvun 1 §,
41048: 8 luvun 2 §, 18 luvun 4 §:n 4 ja 5 kohta sekä 5 §:n 7 ja 8 kohta, ja
41049: lisätään lakiin uusi 3 a luku, 18 luvun 4 §:ään uusi 6 kohta sekä 5 §:ään uusi 9 kohta
41050: seuraavasti:
41051:
41052: 2 luku maalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
41053: Vakuutusyhtiön perustaminen omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-
41054: keita annetun lain 2 §:ssä mainittuja yhteisöjä.
41055: 1§
41056: Vakuutusyhtiön perustajan tulee olla Suo- 2§
41057: messa asuva Suomen kansalainen taikka suo- Ulkomaalaisella on oikeus omistaa vakuu-
41058: malainen yhteisö tai säätiö. Avoin yhtiö tai tusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia vain, jos
41059: kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyt- yhtiöjärjestykseen on otettu tällaisen omistuk-
41060: täen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaises- sen salliva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on
41061: sa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa tällöin määrättävä, että ulkomaalaisten omis-
41062: asuvia Suomen kansalaisia. Sosiaali- ja terveys- tuksessa olevat osakkeet tai takuuosuudet eivät
41063: ministeriön luvalla voi muukin henkilö, yhteisö saa ylittää kahta viidesosaa vakuutusyhtiön
41064: tai säätiö olla perustajana. osake- tai takuupääomasta. Lisäksi on määrät-
41065: Perustajana ei voi olla vajaavaltainen, kon- tävä, että ulkomaalainen saa omistaa ainoas-
41066: kurssissa oleva eikä henkilö, joka on määrätty taan sellaisia osakkeita tai takuuosuuksia, joi-
41067: liiketoimintakieltoon. hin on tehty merkintä siitä, että ne voidaan
41068: luovuttaa ulkomaalaiselle. Tällaiset osakkeet
41069: 3 a luku tai takuuosuudet saavat tuottaa enintään samat
41070: Ulkomaalaisen oikeus omistaa oikeudet kuin ilman merkintää olevat osakkeet
41071: vakuutusyhtiön osakkeita ja takuuosuuksia tai takuuosuudeL
41072: sekä käyttää päätösvaltaa vakuutusyhtiössä Ulkomaalaisten omistuksessa olevien osak-
41073: keiden tai takuuosuuksien nojalla saadaan ää-
41074: 1§ nestää yhtiökokouksessa enintään yhdellä nel-
41075: Ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä laissa jäsosalla siitä äänimäärästä, jota muiden osak-
41076: henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen, keiden tai takuuosuuksien nojalla voidaan yh-
41077: ulkomaista yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä ja tiökokouksessa käyttää. Keskinäisessä vakuu-
41078: muuta yhteisöä, säätiötä ja laitosta ja ulko- tusyhtiössä osakkaina olevat ulkomaalaiset va-
41079: 1988 vp. - HE n:o 96 13
41080:
41081: kuutuksenottajat saavat äänestää yh- 6§
41082: tiökokouksessa niin ikään enintään yhdellä Tämän lain vastainen osakkeen tai takuu-
41083: neljäsosalla siitä äänimäärästä, jota suomalai- osuuden, väliaikaistodistuksen tai talongin luo-
41084: set vakuutuksenottajat voivat yhtiökokoukses- vutus ulkomaalaiselle on mitätön.
41085: sa käyttää. Jos vakuutusosakeyhtiössä yh-
41086: tiökokouksen päätöksen pätevyyden edellytyk- 7§
41087: senä on, että päätöstä ovat kannattaneet osak- Ulkomaalaisella on oikeus 2 §:n estämättä
41088: keenomistajat, joilla on määräosa kokouksessa omistaa vakuutusyhtiön osakkeet tai takuu-
41089: edustetuista osakkeista, otetaan ulkomaalais- osuudet, jotka hän on saanut perinnön, testa-
41090: ten omistuksessa olevista osakkeista huomioon mentin tai avio-oikeuden nojalla.
41091: enintään neljäsosa kokouksessa edustettujen Suomen kansalaisuuden menettänyt henkilö
41092: muiden osakkeiden lukumäärästä. Mitä tässä saa edelleen omistaa ne ilman merkintää olevat
41093: momentissa on säädetty, ei koske vakuutus- vakuutusyhtiön osakkeet tai takuuosuudet, jot-
41094: yhtiötä, jonka osakkeiden tai takuuosuuksien ka hän omisti ennen kansalaisuuden menettä-
41095: luovuttamiseen valtioneuvosto on antanut mistä.
41096: 3 §:ssä tarkoitetun luvan.
41097: 8§
41098: 3§ Ulkomaalaisella on vakuutusyhtiön osake-
41099: pääomaa korotettaessa oikeus 2 §:n estämättä
41100: Valtioneuvosto voi 2 § :n . estämättä antaa merkitä sellaisia uusia osakkeita, joihin ei ole
41101: vakuutusyhtiölle tai, jos vakuutusyhtiötä ei tehty 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkin-
41102: vielä ole perustettu, sen perustajille luvan, tää, samassa suhteessa kuin hän ennestään
41103: jonka mukaan ulkomaiselle vakuutuslaitokselle omistaa vakuutusyhtiön vastaavia osakkeita.
41104: voidaan luovuttaa vakuutusyhtiön ilman ulko- Mitä 1 momentissa on säädetty osakepää-
41105: maalaiselle luovutuksen sallivaa merkintää ole- oman korottamisesta, sovelletaan vastaavasti
41106: va osake tai takuuosuus. Lupaa koskevasta takuupääoman korottamiseen.
41107: hakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin
41108: lausunto. Valtioneuvostolla on oikeus liittää 9§
41109: lupaan yleisen edun vuoksi tarpeellisiksi katso- Ulkomaalaista ei saa merkitä vakuutus-
41110: mansa ehdot. yhtiön osake- ja osakasluetteloon osakkeiden
41111: Luvan saaneeseen vakuutusyhtiöön sovelle- omistajaksi eikä hänellä ole oikeutta käyttää
41112: taan, mitä ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei- osakkeenomistajalle vakuutusyhtiössä kuuluvia
41113: söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä oikeuksia, ellei hänen omistuksensa ole tämän
41114: omaisuutta ja osakkeita annetussa laissa (219/ lain mukainen.
41115: 39) on säädetty ulkomaisesta yhteisöstä. Tästä Mitä 1 momentissa on säädetty osakkeista,
41116: on tehtävä merkintä kaupparekisteriin. sovelletaan vastaavasti takuuosuuksiin.
41117:
41118: 4§ 8 luku
41119: Vakuutusyhtiön hallituksen on valvottava, Yhtiökokous
41120: ettei ulkomaalaiselle luovuteta osaketta, takuu-
41121: osuutta, väliaikaistodistusta tai talonkia, jota 2§
41122: ulkomaalainen tämän lain mukaan ei saa omis- Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyk-
41123: taa. sessä voidaan määrätä, että päättämisvaltaa
41124: yhtiökokouksessa käyttävät osakkaiden sijasta
41125: heidän keskuudestaan valitsemaosa edustajat.
41126: 5§ Vähintään neljän viidesosan edustajista tulee
41127: Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu mer- olla Suomen kansalaisia. Yhtiökokouksessa ul-
41128: kintä on tehtävä osakeluetteloon, osakekir- komaalaiset saavat äänestää enintään yhdellä
41129: jaan, väliaikaistodistukseen ja osakkeeseen neljäsosalla siitä äänimäärästä, jota suomalai-
41130: kuuluvaan talonkiin. Vastaava merkintä on set edustajat voivat kokouksessa käyttää.
41131: tehtävä takuuosuuden osalta takuuosuusluette- Edustajasta on muutoin voimassa, mitä tässä
41132: loon, takuuosuuskirjaan, väliaikaistodistuk- laissa on säädetty osakkaasta. Edustajan osal-
41133: seen ja talonkiin. listumisoikeutta ei kuitenkaan saa yhtiöjärjes-
41134: 14 1988 vp. - HE n:o 96
41135:
41136: tyksessä rajoittaa siten kuin 1 §:n 3 momentis- tietäen, ettei luovutuksen saaja saa sitä omis-
41137: sa on säädetty. taa,
41138: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
41139: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
41140: 18 luku rangaistusta, vakuutusyhtiörikkomuksesta sak-
41141: Erinäisiä säännöksiä koon.
41142: 4§
41143: Joka Tämä laki tulee voimaan päivänä
41144: kuuta 198 .
41145: 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök-
41146: sen tai tilintarkastuskertomuksen laatimisesta Ulkomaalaisella, joka tämän lain voimaan
41147: tai vakuutusyhtiön selvitystilaa koskevan lop- tullessa omistaa vakuutusyhtiön osakkeita tai
41148: putilityksen antamisesta; takuuosuuksia, on oikeus omistaa ne edelleen.
41149: 5) ministeriön 14 luvun 6 §:n nojalla mää- Jos ulkomaalainen ennen 30 päivää kesäkuuta
41150: räämän kiellon vastaisesti luovuttaa tai panttaa 1988 on merkitty osake- tai takuuosuusluette-
41151: yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta; tai loon taikka jos hän ilmoittaa yhtiölle saanton-
41152: 6) vakuutusyhtiön hallituksen jäsenenä jät- sa ja esittää selvityksen ennen kyseistä päivä-
41153: tää täyttämättä, mitä 3 a luvun 4 ja 5 §:ssä on määrää saamastaan omistusoikeudesta, yhtiön
41154: säädetty, on ennalta päättämiensä merkintää koskevien
41155: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai periaatteiden mukaisesti tehtävä ulkomaalaisel-
41156: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa le edelleenluovutuksen salliva merkintä osak-
41157: rangaistusta, vakuutusyhtiörikoksesta sakkoon keeseen tai takuuosuuteen ulkomaalaisen niin
41158: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. vaatiessa. Vaatimus tulee esittää yhtiölle kuu-
41159: den kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
41160: 5§ Jollei vaatimusta tänä aikana tehdä, oikeus
41161: Joka merkinnän saantiin on menetetty.
41162: Yhtiön, jossa on sellaisia ulkomaalaisen
41163: 7) jättää toimittamatta tämän lain mukaan omistuksessa olevia osakkeita tai takuuosuuk-
41164: viranomaiselle annettavan ilmoituksen tai sia, joihin on tehty ulkomaalaiselle edelleen-
41165: muun tiedon; luovutuksen salliva merkintä, on viivytyksettä
41166: 8) jättää noudattamatta, mitä 2 luvun ja viimeistään vuoden kuluessa tämän lain
41167: 10 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa on säädetty voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysmi-
41168: päätöksenteon edellytyksistä perustamisko- nisteriön vahvistus tämän lain mukaiselle yh-
41169: kouksessa; tai tiöjärjestyksen muutokselle sekä ilmoitettava
41170: 9) luovuttaa ulkomaalaiselle osakkeen tai ta- se rekisteröimistä varten kolmen kuukauden
41171: kuuosuuden, väliaikaistodistuksen tai talongin kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä.
41172: 1988 vp. - HE n:o 96 15
41173:
41174: 2.
41175: Laki
41176: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
41177: osakkeita annetun lain 24 §:n muuttamisesta
41178:
41179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
41180: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain
41181: 24 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (408/82), uusi näin
41182: kuuluva 2 momentti:
41183:
41184: 24 §
41185: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41186: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske kuuta 198 .
41187: vakuutusyhtiölain 3 a luvun 3 §:ssä tarkoitet-
41188: tua vakuutusyhtiötä.
41189:
41190:
41191:
41192: 3.
41193: Laki
41194: kaupparekisterilain 9 §:n muuttamisesta
41195:
41196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekiste-
41197: rilain 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla
41198: lailla (351187), uusi näin kuuluva 3 momentti:
41199:
41200: 9§
41201: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41202: Vakuutusyhtiön perusilmoituksessa on lisäk- kuuta 198 .
41203: si mainittava yhtiötä mahdollisesti koskeva
41204: vakuutusyhtiölain 3 a luvun 3 § :n 2 momentis-
41205: sa säädetty rajoitus.
41206:
41207:
41208:
41209: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
41210:
41211:
41212: Tasavallan Presidentti
41213: MAUNO KOIVISTO
41214:
41215:
41216:
41217:
41218: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
41219: 16 1988 vp. - HE n:o 96
41220:
41221: Liite
41222:
41223: 1.
41224: Laki
41225: vakuutusyhtiölain muuttamisesta
41226:
41227: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41228: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062179) 2 luvun 1 §,
41229: 8 luvun 2 §, 18 luvun 4 §:n 4 ja 5 kohta sekä 5 §:n 7 ja 8 kohta, ja
41230: lisätään lakiin uusi 3 a luku, 18 luvun 4 §:ään uusi 6 kohta sekä 5 §:ään uusi 9 kohta
41231: seuraavasti:
41232:
41233:
41234: Voimassa oleva laki Ehdotus
41235:
41236: 2 luku 2 luku
41237: Vakuutusyhtiön perustaminen Vakuutusyhtiön perustaminen
41238: 1 § 1§
41239: Vakuutusyhtiön perustajan tulee olla Suo- Vakuutusyhtiön perustajan tulee olla Suo-
41240: messa asuva Suomen kansalainen taikka suo- messa asuva Suomen kansalainen taikka suo-
41241: malainen yhteisö tai säätiö. Kauppayhtiö tai malainen yhteisö tai säätiö. Avoin yhtiö tai
41242: kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyt- kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyt-
41243: täen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaises- täen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaises-
41244: sa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa sa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa
41245: asuvia Suomen kansalaisia. asuvia Suomen kansalaisia. Sosiaali- ja terveys-
41246: ministeriön luvalla voi muukin henkilö, yhteisö
41247: tai säätiö olla perustajana.
41248: Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi Perustajana ei voi olla vajaavaltainen, kon-
41249: olla perustajana. kurssissa oleva eikä henkilö, joka on määrätty
41250: liiketoimintakieltoon.
41251: 3 a luku
41252: Ulkomaalaisen oikeus omistaa
41253: vakuutusyhtiön osakkeita ja takuuosuuksia
41254: sekä käyttää päätösvaltaa vakuutusyhtiössä
41255: 1 §
41256: Ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä laissa
41257: henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen,
41258: ulkomaista yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä ja
41259: muuta yhteisöä, säätiötä ja laitosta ja ulko-
41260: maalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
41261: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-
41262: keita annetun lain 2 §:ssä mainittuja yhteisöjä.
41263: 2 §
41264: Ulkomaalaisella on oikeus omistaa vakuu-
41265: tusyhtiön osakkeita tai takuuosuuksia vain, jos
41266: yhtiöjärjestykseen on otettu tällaisen omistuk-
41267: sen salliva määräys. Yhtiöjärjestyksessä on
41268: tällöin määrättävä, että ulkomaalaisten omis-
41269: 1988 vp. - HE n:o 96 17
41270:
41271: Voimassa oleva laki Ehdotus
41272:
41273: tuksessa olevat osakkeet tai takuuosuudet eivät
41274: saa ylittää kahta viidesosaa vakuutusyhtiön
41275: osake- tai takuupääomasta. Lisäksi on määrät-
41276: tävä, että ulkomaalainen saa omistaa ainoas-
41277: taan sellaisia osakkeita tai takuuosuuksia, joi-
41278: hin on tehty merkintä siitä, että ne voidaan
41279: luovuttaa ulkomaalaiselle. Tällaiset osakkeet
41280: tai takuuosuudet saavat tuottaa enintään samat
41281: oikeudet kuin ilman merkintää olevat osakkeet
41282: tai takuuosuudet.
41283: Ulkomaalaisten omistuksessa olevien osak-
41284: keiden tai takuuosuuksien nojalla saadaan ää-
41285: nestää yhtiökokouksessa enintään yhdellä nel-
41286: jäsosalla siitä äänimäärästä, jota muiden osak-
41287: keiden tai takuuosuuksien nojalla voidaan yh-
41288: tiökokouksessa käyttää. Keskinäisessä vakuu-
41289: tusyhtiössä osakkaina olevat ulkomaalaiset va-
41290: kuutuksenottajat saavat äänestää yhtiö-
41291: kokouksessa niin ikään enintään yhdellä nel-
41292: jäsosalla siitä äänimäärästä, jota suomalaiset
41293: vakuutuksenottajat voivat yhtiökokouksessa
41294: käyttää. Jos vakuutusosakeyhtiössä yh-
41295: tiökokouksen päätöksen pätevyyden edellytyk-
41296: senä on, että päätöstä ovat kannattaneet osak-
41297: keenomistajat, joilla on määräosa kokouksessa
41298: edustetuista osakkeista, otetaan ulkomaalais-
41299: ten omistuksessa olevista osakkeista huomioon
41300: enintään neljäsosa kokouksessa edustettujen
41301: muiden osakkeiden lukumäärästä. Mitä tässä
41302: momentissa on säädetty, ei koske vakuutus-
41303: yhtiötä, jonka osakkeiden tai takuuosuuksien
41304: luovuttamiseen valtioneuvosto on antanut
41305: 3 §:ssä tarkoitetun luvan.
41306: 3 §
41307: Valtioneuvosto voi 2 §:n estämättä antaa
41308: vakuutusyhtiölle tai, jos vakuutusyhtiötä ei
41309: vielä ole perustettu, sen perustajille luvan,
41310: jonka mukaan ulkomaiselle vakuutuslaitokselle
41311: voidaan luovuttaa vakuutusyhtiön ilman ulko-
41312: maalaiselle luovutuksen sallivaa merkintää ole-
41313: va osake tai takuuosuus. Lupaa koskevasta
41314: hakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin
41315: lausunto. Valtioneuvosto/la on oikeus liittää
41316: lupaan yleisen edun vuoksi tarpeellisiksi katso-
41317: mansa ehdot.
41318: Luvan saaneeseen vakuutusyhtiöön sovelle-
41319: taan, mitä ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei-
41320: söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä
41321: omaisuutta ja osakkeita annetussa laissa (219/
41322: 39) on säädetty ulkomaisesta yhteisöstä. Tästä
41323: on tehtävä merkintä kaupparekisteriin.
41324: 2 380697B
41325: 18 1988 vp. - HE n:o 96
41326:
41327: Voimassa oleva laki Ehdotus
41328:
41329: 4§
41330: Vakuutusyhtiön hallituksen on valvottava,
41331: ettei ulkomaalaiselle luovuteta osaketta, takuu-
41332: osuutta, väliaikaistodistusta tai ta/onkia, jota
41333: ulkomaalainen tämän lain mukaan ei saa omis-
41334: taa.
41335: 5 §
41336: Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu mer-
41337: kintä on tehtävä osakeluetteloon, osakekir-
41338: jaan, vä/iaikaistodistukseen ja osakkeeseen
41339: kuuluvaan talonkiin. Vastaava merkintä on
41340: tehtävä takuuosuuden osalta takuuosuus/uette-
41341: /oon, takuuosuuskirjaan, väliaikaistodistuk-
41342: seen ja talonkiin.
41343: 6§
41344: Tämän lain vastainen osakkeen tai takuu-
41345: osuuden, väliaikaistodistuksen tai talongin luo-
41346: vutus ulkomaalaiselle on mitätön.
41347: 7§
41348: Ulkomaalaisella on oikeus 2 §:n estämättä
41349: omistaa vakuutusyhtiön osakkeet tai takuu-
41350: osuudet, jotka hän on saanut perinnön, testa-
41351: mentin tai avio-oikeuden nojalla.
41352: Suomen kansalaisuuden menettänyt henkilö
41353: saa edelleen omistaa ne ilman merkintää olevat
41354: vakuutusyhtiön osakkeet tai takuuosuudet, jot-
41355: ka hän omisti ennen kansalaisuuden menettä-
41356: mistä.
41357: 8 §
41358: Ulkomaalaisella on vakuutusyi.tiön osake-
41359: pääomaa korotettaessa oikeus 2 §:n estämättä
41360: merkitä sellaisia uusia osakkeita, joihin ei ole
41361: tehty 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkin-
41362: tää, samassa suhteessa kuin hän ennestään
41363: omistaa vakuutusyhtiön vastaavia osakkeita.
41364: Mitä 1 momentissa on säädetty osakepää-
41365: oman korottamisesta, sovelletaan vastaavasti
41366: takuupääoman korottamiseen.
41367: 9§
41368: Ulkomaalaista ei saa merkitä vakuutus-
41369: yhtiön osake- ja osakasluetteloon osakkeiden
41370: omistajoksi eikä hänellä ole oikeutta käyttää
41371: osakkeenomistajalle vakuutusyhtiössä kuuluvia
41372: oikeuksia, ellei hänen omistuksensa ole tämän
41373: lain mukainen.
41374: Mitä 1 momentissa on säädetty osakkeista,
41375: sovelletaan vastaavasti takuuosuuksiin.
41376: 1988 vp. - HE n:o 96 19
41377:
41378: Voimassa oleva laki Ehdotus
41379:
41380: 8 luku 8 lub
41381: Yhtiökokous Yhtiökokous
41382: 2 § 2§
41383: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että Keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyk-
41384: päättämisvaltaa yhtiökokouksessa käyttävät sessä voidaan määrätä, että päättämisvaltaa
41385: osakkaiden sijasta heidän keskuudestaan valit- yhtiökokouksessa käyttävät osakkaiden sijasta
41386: semaosa edustajat. Valitun edustajan osalta on heidän keskuudestaan valitsemaosa edustajat.
41387: voimassa, mitä tässä laissa on säädetty osak- Vähintään neljän viidesosan edustajista tulee
41388: kaasta. Edustajan osallistumisoikeutta ei kui- olla Suomen kansalaisia. Yhtiökokouksessa ul-
41389: tenkaan saa yhtiöjärjestyksessä rajoittaa siten komaalaiset saavat äänestää enintään yhdellä
41390: kuin 1 §:n 3 momentissa on säädetty. neljäsosalla siitä äänimäärästä, jota suomalai-
41391: set edustajat voivat kokouksessa käyttää.
41392: Edustajasta on muutoin voimassa, mitä tässä
41393: laissa on säädetty osakkaasta. Edustajan osal-
41394: listumisoikeutta ei kuitenkaan saa yhtiöjärjes-
41395: tyksessä rajoittaa siten kuin 1 §:n 3 momentis-
41396: sa on säädetty.
41397:
41398:
41399:
41400: 18 luku 18 luku
41401: Erinäisiä säännöksiä Erinäisiä säännöksiä
41402: 4 § 4§
41403: Joka Joka
41404:
41405: 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök- 4) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök-
41406: sen tai tilintarkastuskertomuksen laatimisesta sen tai tilintarkastuskertomuksen laatimisesta
41407: tai vakuutusyhtiön selvitystilaa koskevan lop- tai vakuutusyhtiön selvitystilaa koskevan lop-
41408: putilityksen antamisesta; tai putilityksen antamisesta;
41409: 5) ministeriön 14 luvun 6 §:n nojalla mää- 5) ministeriön 14 luvun 6 §:n nojalla mää-
41410: räämän kiellon vastaisesti luovuttaa tai panttaa räämän kiellon vastaisesti luovuttaa tai panttaa
41411: yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta, yhtiön hallinnassa olevaa omaisuutta; tai
41412: 6) vakuutusyhtiön hallituksen jäsenenä jät-
41413: tää täyttämättä, mitä 3 a luvun 4 ja 5 §:ssä on
41414: säädetty,
41415: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
41416: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
41417: rangaistusta, vakuutusyhtiörikoksesta sakkoon rangaistusta, vakuutusyhtiörikoksesta sakkoon
41418: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
41419:
41420: 5 § 5§
41421: Joka Joka
41422:
41423: 7) jättää toimittamatta tämän lain mukaan 7) jättää toimittamatta tämän lain mukaan
41424: viranomaiselle annettavan ilmoituksen tai viranomaiselle annettavan ilmoituksen tai
41425: muun tiedon; tai muun tiedon;
41426: 8) jättää noudattamatta, mitä 2 luvun 10 §:n 8) jättää noudattamatta, mitä 2 luvun 10 §:n
41427: 1 momentin 1-4 kohdassa on säädetty pää- 1 momentin 1-4 kohdassa on säädetty pää-
41428: töksenteon edellytyksistä perustamiskokouk- töksenteon edellytyksistä perustamiskokouk-
41429: sessa, sessa; tai
41430: 20 1988 vp. - HE n:o 96
41431:
41432: Voimassa oleva laki Ehdotus
41433:
41434: 9) luovuttaa ulkomaalaiselle osakkeen tai
41435: takuuosuuden, väliaikaistodistuksen tai talon-
41436: gin tietäen, ettei luovutuksen saaja saa sitä
41437: omistaa,
41438: on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
41439: siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
41440: rangaistusta, vakuutusyhtiörikkomuksesta sak- rangaistusta, vakuutusyhtiörikkomuksesta sak-
41441: koon. koon.
41442:
41443: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41444: kuuta 198 .
41445: Ulkomaalaisella, joka tämän lain voimaan
41446: tullessa omistaa vakuutusyhtiön osakkeita tai
41447: takuuosuuksia, on oikeus omistaa ne edelleen.
41448: Jos ulkomaalatnen ennen 30 päivää kesäkuuta
41449: 1988 on merkitty osake- tai takuuosuusluette-
41450: loon taikka jos hän ilmoittaa yhtiölle saanton-
41451: sa ja esittää selvityksen ennen kyseistä päivä-
41452: määrää saamastaan omistusoikeudesta, yhtiön
41453: on ennalta päättämiensä merkintää koskevien
41454: periaatteiden mukaisesti tehtävä ulkomaalaisel-
41455: le edelleenluovutuksen salliva merkintä osak-
41456: keeseen tai takuuosuuteen ulkomaalaisen niin
41457: vaatiessa. Vaatimus tulee esittää yhtiölle kuu-
41458: den kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
41459: Jollei vaatimusta tänä aikana tehdä, oikeus
41460: merkinnän saantiin on menetetty.
41461: Yhtiön, jossa on sellaisia ulkomaalaisen
41462: omistuksessa olevia osakkeita tai takuuosuuk-
41463: sia, joihin on tehty ulkomaalaiselle edelleen-
41464: /uovutuksen salliva merkintä, on viivytyksettä
41465: ja viimeistään vuoden kuluessa tämän lain
41466: voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysmi-
41467: nisteriön vahvistus tämän lain mukaiselle yh-
41468: tiöjärjestyksen muutokselle sekä ilmoitettava
41469: se rekisteröimistä varten kolmen kuukauden
41470: kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä.
41471: 1988 vp. - HE n:o 96 21
41472:
41473: 2.
41474: Laki
41475: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
41476: osakkeita annetun lain 24 §:n muuttamisesta
41477:
41478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
41479: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain
41480: 24 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (408/82), uusi näin
41481: kuuluva 2 momentti:
41482: Voimassa oleva laki Ehdotus
41483: 24 §
41484:
41485: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
41486: vakuutusyhtiölain 3 a luvun 3 §:ssä tarkoitet-
41487: tua vakuutusyhtiötä.
41488:
41489: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41490: kuuta 198 .
41491:
41492:
41493: 3.
41494: Laki
41495: kaupparekisterilain 9 §:n muuttamisesta
41496:
41497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekiste-
41498: rilain 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla
41499: lailla (351187), uusi näin kuuluva 3 momentti:
41500:
41501: Voimassa oleva laki Ehdotus
41502: 9§
41503:
41504: Vakuutusyhtiön perusilmoituksessa on lisäk-
41505: si mainittava yhtiötä mahdollisesti koskeva
41506: vakuutusyhtiölain 3 a luvun 3 §:n 2 momentis-
41507: sa säädetty rajoitus.
41508:
41509: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41510: kuuta 198 .
41511: 1988 vp. - HE n:o 97
41512:
41513:
41514:
41515:
41516: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi saariston kehityksen
41517: edistämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta
41518:
41519:
41520:
41521:
41522: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41523:
41524: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saaris- tuksen myöntämistä koskeva päätösvalta ym-
41525: ton kehityksen edistämisestä annetun lain ym- päristöministeriöltä lääninhallituksille. Muutos
41526: päristönhoitoavustusta koskevaa säännöstä. on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1989
41527: Esitetyllä lainmuutoksella siirrettäisiin avus- alusta.
41528:
41529:
41530:
41531:
41532: PERUSTELUT
41533:
41534: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut linnon tehtävien hajauttamisessa voidaan pi-
41535: muutokset tää, että suorittavia toimintoja ja tapauksittai-
41536: sia päätöksiä ei yleensä tulisi tehdä ministeriös-
41537: Saariston kehityksen edistämisestä annetun sä, vaan ne tulisi siirtää alue- ja paikallishallin-
41538: lain (494/81) 12 §:n mukaan voidaan valtion toon. Saariston ympäristönhoitoavustuksia
41539: tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää laissa koskevan päätösvallan siirto ympäristöministe-
41540: tarkoitetulle saaristokunnalle tai tällaisen kun- riöitä lääninhallituksiin toteuttaisi omalta osal-
41541: nan jäsenelle avustusta toimenpiteisiin, jotka taan hallinnon hajauttamispyrkimyksiä.
41542: koskevat saaristoluonnon suojelemista taikka Rahoitustuen suuniaarniseksi tarkoituksen-
41543: saariston maisemakuvan säilyttämistä tai pa- mukaisella tavalla maan eri osiin ehdotetaan
41544: rantamista. Avustusta voidaan myöntää myös säädettäväksi, että ympäristöministeriö vahvis-
41545: yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena taa vuosittain lääninhallitusten hakemuksista
41546: on luonnonsuojelu tai ympäristönhoidon edis- laatimien yhteenvetojen perusteella lääneittäi-
41547: täminen. set avustuskiintiöt. Ennen vahvistamispäätök-
41548: Avustuksen myöntää hakemuksesta ympäris- sen tekoa se hankkisi saaristoasiain neuvottelu-
41549: töministeriö (ennen ympäristöministeriön pe- kunnan lausunnon.
41550: rustamista sisäasiainministeriö). Määrärahan Avustuksia koskevan päätösvallan siirron
41551: suuruus on valtion vuoden 1988 tulo- ja meno- etuna olisi päätöksenteon siirtyminen lähem-
41552: arviossa 650 000 mk (mom. 35.11.62.). Vuon- mäksi avustuksen saajia. Paikallista asiantun-
41553: na 1987 hakemuksia saapui 116 kappaletta. temusta voitaisiin paremmin käyttää hyväksi.
41554: Avustuksen myöntämisprosessi lausuntomenet- Hakemusten käsittelyaika lyhenisi 1-3 kuu-
41555: telyineen kestää nykyisin noin viisi kuukautta. kautta ja päällekkäinen työ vähenisi oleellises-
41556: Maksatuspäätöksen käsittelyyn ja tarkastuk- ti. Myös maksatusmenettely nopeutuisi ja
41557: seen kuluu aikaa 1-2 kuukautta. avustusten käytön valvonta tehostuisi.
41558: Valtioneuvoston hallinnon hajauttamisesta Ehdotus perustuu eräitä ympäristönsuojelun
41559: 29.1.1987 tekemän päätöksen mukaan ministe- rahoitusasioita koskevan päätösvallan siirtoa
41560: riöiden tulee käynnistää hallinnon hajauttamis- selvittäneen ympäristöministeriön työryhmän
41561: toimenpiteitä. Yhtenä periaatteena valtionhal- mietintöön (ympäristöministeriön ympäristön-
41562: 380442Z
41563: 2 1988 vp. - HE n:o 97
41564:
41565: ja luonnonsuojeluosaston julkaisusarja C, 271 lääninhallitukset huolehtivat avustuskohteiden
41566: 1987). Mietinnöstä on pyydetty muun muassa tarkastuksesta maksatosta varten. Esityksen
41567: valtiovarainministeriön, sisäasiainministeriön, toteuttaminen aiheottanee valtiontaloudellisia
41568: lääninhallitusten, kuntien keskusjärjestöjen ja säästöjä, koska hakemusten käsittely nopeutuu
41569: saaristoasiain neuvottelukunnan lausunnot. ja järkiperäistyy.
41570: Lausunnonantajat ovat saaristoasiain neuvot-
41571: telukuntaa lukuunottamatta suhtautuneet eh-
41572: dotettuun päätösvallan siirtoon myönteisesti. 3. Voimaantulo
41573:
41574: Laki on tarkoitettu saatettavaksi voimaan
41575: 2. Esityksen hallinnolliset ja siten, että sen mukaista menettelyä voitaisiin
41576: taloudelliset vaikutukset noudattaa valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-
41577: arvioon otettavaa avustusmäärärahaa käytettä-
41578: Ehdotettu päätösvallan delegointi ei mainit- essä. Näin ollen laki olisi saatettava voimaan
41579: tavasti lisäisi lääninhallitusten työmäärää, kos- vuoden 1989 alusta.
41580: ka lääninhallitukset jo nykyisin vastaanottavat
41581: avustushakemukset ja tekevät niistä yhteenve- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
41582: don sekä antavat niistä lausuntonsa. Lisäksi kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
41583:
41584:
41585: Laki
41586: saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta
41587:
41588: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41589: muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1981 saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81)
41590: 12 §:n 2 momentti, sekä
41591: lisätään 12 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
41592:
41593: 12 § A vustukseen sovelletaan valtioneuvoston
41594: päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleis-
41595: Avustuksen myöntää hakemuksesta läänin- määräyksiksi (490/65).
41596: hallitus. Ympäristöministeriö vahvistaa lääneit-
41597: täiset avustuskiintiöt sen jälkeen, kun läänin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41598: hallitukset ovat toimittaneet ministeriölle yh- kuuta 198 .
41599: teenvedot hakemuksista.
41600:
41601: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
41602:
41603:
41604: Tasavallan Presidentti
41605: MAUNO KOIVISTO
41606:
41607:
41608:
41609:
41610: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
41611: 1988 vp. - HE n:o 97 3
41612:
41613: Liite
41614:
41615:
41616:
41617:
41618: Laki
41619: saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 12 §:n muuttamisesta
41620:
41621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41622: muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1981 saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81)
41623: 12 §:n 2 momentti, sekä
41624: lisätään 12 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
41625:
41626: Voimassa oleva laki Ehdotus
41627: 12 § 12 §
41628:
41629: Avustuksen myöntää hakemuksesta sisäasi- Avustuksen myöntää hakemuksesta läänin-
41630: ainministeriö. Avustukseen sovelletaan mitä hallitus. Ympäristöministeriö vahvistaa lääneit-
41631: valtioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia täiset avustuskiintiöt sen jälkeen, kun läänin-
41632: koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65) on mää- hallitukset ovat toimittaneet ministeriölle yh-
41633: rätty. teenvedot hakemuksista.
41634: A vustukseen sovelletaan valtioneuvoston
41635: päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleis-
41636: määräyksiksi (490/65).
41637: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41638: kuuta 198 .
41639: 1988 vp. - HE n:o 98
41640:
41641:
41642:
41643:
41644: Hallituksen esitys Eduskunnalle pääkaupunkiseudun asunto-
41645: rakennusmaan hankkimista ja käyttöön saamista edistäväksi
41646: lainsäädännöksi
41647:
41648:
41649:
41650:
41651: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41652:
41653: Esitys sisältää kolme lakiehdotusta. Ensinnä- tettavasta katumaksusta annetussa laissa
41654: kin ehdotetaan säädettäväksi laki pääkaupun- omaksutun järjestelmän mukaisesti.
41655: kiseudun rakennusmaamaksusta. Sen nojalla Toiseksi ehdotetaan rakennuslakiin lisättä-
41656: perittäisiin kaavoitetusta ja kunnallistekniikan väksi säännös, jonka nojalla valtioneuvosto
41657: piirissä olevasta asuntorakennusmaasta, jonka voisi myöntää pääkaupunkiseudun kaupungeil-
41658: rakennusoikeudesta ei ole käytetty vähintään le luvan lunastaa alueen, joka valtuuston hy-
41659: puolta, vuotuista rakennusmaamaksua. Mak- väksymässä yleiskaavassa on osoitettu asunto-
41660: sua ei kuitenkaan perittäisi enintään kaksi rakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskunta-
41661: asuntoa käsittäviä asuinrakennuksia varten tai rakentamiseen. Alueeseen voisi sisältyä myös
41662: enintään tehokkuudella 0,25 kaavoitetuista ra- virkistys- ja suojelualuetta. Kolmanneksi ehdo-
41663: kennuskortteleista eikä myöskään enintään tetaan etuostolakia muutettavaksi siten, että
41664: 3 000 neliömetriä käsittävästä alueesta, jolla kaupungit voisivat käyttää etuosto-oikeutta
41665: omistaja vakinaisesti asuu. Maksu olisi ensim- etuostolain 1 §:n rajoitusten estämättä. Etuos-
41666: mäisenä vuonna 10 prosenttia maapohjan ve- tolain 6000 neliömetrin pinta-alarajoitus alen-
41667: rotusarvosta ja nousisi vuosittain 5 prosentti- nettaisiin pääkaupunkiseudulla 3 000 neliö-
41668: yksiköllä. Maksun tuotto menisi kaupungille. metriin.
41669: Maksun määrääminen ja periminen ehdotetaan Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
41670: järjestettäväksi pääpiirteissään kunnalle suori- maan vuonna 1988 heti kun ne on hyväksytty
41671: ja vahvistettu.
41672:
41673:
41674:
41675:
41676: YLEISPERUSTELUT
41677:
41678: 1. Esityksen yhteiskunnallinen voivat hankkia lisää maata asuntotuotantoa ja
41679: merkitys muita tarpeita varten.
41680:
41681: 1.1. Tavoitteet Pääkaupunkiseudun kaupunkien maan tarve
41682: lähivuosikymmeninä on huomattava. Se joh-
41683: tuu useasta syystä. Asuntotarkoituksiin tarvit-
41684: tavan maan tarve lisääntyy ensinnäkin asumis-
41685: Esityksen tavoitteena on parantaa asuntopo- väljyyden kasvun johdosta. Se taas kytkeytyy
41686: litiikan toteuttamisedellytyksiä pääkaupunki- yhteiskunnassa tapahtumassa oleviin sosiaali-
41687: seudun kaupungeissa yhtäältä edistämällä kaa- siin muutoksiin. Lapset haluavat muuttaa en-
41688: voitetun asuntorakennusmaan saamista nope- tistä aikaisemmin pois kotoa ja yksinäisten
41689: asti käyttöön asuntotuotantoon, toisaalta pa- ruokakuntien määrä lisääntyy myös avioliitto-
41690: rantamalla keinoja, joilla seudun kaupungit jen rikkoutuessa ja vanhusten määrän lisäänty-
41691: 3806530
41692: 2 1988 vp. - HE n:o 98
41693:
41694: essä. Toiseksi asuntorakennusmaan tarve kas- valmiuksia. Vaikka seudun kasvua erilaisin
41695: vaa luonnollisen väestönlisäyksen ja pääkau- yhteiskuntapoliittisin toimenpitein pyritäänkin
41696: punkiseudulle meneillään olevan muuttoliik- hillitsemään, on kaupunkien varauduttava
41697: keen johdosta. myös siihen, että kasvu jatkuu nykyisen kaltai-
41698: Pääkaupunkiseudun saama muuttovoitto oli sena. On myös huomattava, että muuttovoit-
41699: 1980-luvun alkupuolella keskimäärin 2 500 toa ja siitä johtuvaa väestönkasvua tulee kai-
41700: henkeä vuodessa. Vuonna 1987 se kuitenkin ken todennäköisyyden mukaan olemaan myös
41701: kohosi jo 6 000 henkeen. Valtion tilastokes- vuoden 2000 jälkeen.
41702: kuksen vuonna 1985 laatiman ennusteen mu- Pääkaupunkiseudun kaupungeissa on selvä
41703: kaan, jossa muuttoliikkeen on arveltu pysyvän pula kaavoitetusta asuntotonttimaasta. Pää-
41704: vuosien 1982-1984 tasolla, pääkaupunkiseu- kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan teet-
41705: dun väestö kasvaisi vuoteen 2000 mennessä tämän, asuntotonttimaan riittävyyttä koskevan
41706: lähes 50 000 hengellä, jolloin se olisi 841 000. tutkimuksen mukaan asuntotontteja riittää ny-
41707: Jos taas muuttovoitto jatkuu 6 000 hengen kynäkymin Helsingissä noin kahdeksi, Espoos-
41708: vuositasolla, olisi väestönlisäys noin 150 000 sa noin neljäksi ja Vantaalla noin viideksi
41709: henkeä eli seudun väkiluku nousisi 945 000 vuodeksi, mikäli hitaasti toteutuvia, pääasiassa
41710: henkeen. Olennaisesti suurempi väestönkasvu omakotitonteiksi kaavoitettuja alueita ei oteta
41711: tässä vaihtoehdossa johtuu osittain siitä, että lukuun.
41712: muuttajat ovat nuoria, jolloin on otettava Valtion asuntolainoin tuetun asuntotuotan-
41713: huomioon tästä johtuva lisäsyntyvyys. non kannalta pääkaupunkiseudun kaupunkien
41714: Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on vuo- oma maanomistus on ratkaisevassa asemassa.
41715: sina 1982-1986 ollut keskimäärin 7 800 asun- Valtaosalla yksityisten omistamia alueita tont-
41716: toa vuodessa. Jos seudun väestönkasvu hidas- tien hinnat ovat nimittäin nousseet niin kor-
41717: tuisi tilastokeskuksen ennusteen mukaiselle ta- keiksi, etteivät tontit ole lainoituskelpoisia.
41718: solle ja samalla pyrittäisiin seudulla olevan yli Kaupunkien tämänhetkiset mahdollisuudet tä-
41719: 40 000 asunnon vajauksen poistamiseen, täy- män tonttitarpeen tyydyttämiseen ovat varsin
41720: tyisi seudulla Helsingin kaupungin asuntoko- huonot. Kun muualla maassa kaupungit omis-
41721: mitean laskelman mukaan asuntojen poistuma tavat noin 50 prosenttia rakentamattomasia
41722: huomioon ottaen kaudella 1985-2000 raken- asuntotonttimaasta, luku on pääkaupunkiseu-
41723: taa 7 900 asuntoa vuosittain. Jos taas muutto- dulla vain noin 10 prosenttia. Kaupunkien
41724: voitto jatkuu viime vuonna vallinneella 6 000 asuntotuotanto-ohjelmien mukaan viiden seu-
41725: hengen vuositasolla, tarvittaisiin 11 000 asun- raavan vuoden aikana valtion asuntolainan
41726: non vuosituotanto. turvin rakennettavien tonttien tarpeesta on
41727: Maata ei tarvita ainoastaan asuntojen raken- edellä mainitun tutkimuksen mukaan laskettu
41728: tamiseen, vaan myös uusien asukkaiden tarvit- voitavan tyydyttää Helsingissä noin 50 prosent-
41729: semien palvelujen ja virkistysalueiden järjestä- tia, Espoossa niin ikään noin 50 prosenttia ja
41730: miseen. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on Vantaalla vain noin 15 prosenttia.
41731: tällä hetkellä omistuksessaan noin 1 500 heh- Pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ennen
41732: taaria yhdyskuntarakentamiseen soveltuvaa kaikkea Espoossa ja Vantaalla, on huomatta-
41733: raakamaata. Mikäli väestönkasvu toteutuu ti- vat määrät kaavoitettua, käyttämätöntä asun-
41734: lastokeskuksen ennusteen mukaisena hitaana torakennusoikeutta. Valtaosa tästä on muiden
41735: kasvuna, on arvioitu vuoteen 2000 mennessä kuin kaupunkien omistuksessa. Yksityisten
41736: tarvittavan lisää raakamaata 4 500-5 500 heh- omistamilla alueilla oli vuonna 1987 kokonaan
41737: taaria. Jos taas edellä mainittu nopeamman rakentamattornissa asuinkerrostalo- ja rivitalo-
41738: kasvun vaihtoehto toteutuu, on lisämaan tarve kortteleissa arviolta noin kaksi miljoonaa ker-
41739: 7 500-8 500 hehtaaria. rosneliömetriä rakennusoikeutta. Se vastaa lä-
41740: Edellä olevat luvut osoittavat, että pääkau- hes 25 000 asunnon rakentamista. Huomattava
41741: punkiseudun asuntojen ja maan tarve on huo- osa rakentamattomasia tonttimaasta oli raken-
41742: mattava siinäkin tapauksessa, että seudun kas- nusliikkeiden ja rakennuttajien tai niiden toi-
41743: vu saataisiin hidastumaan 1980-luvun alkupuo- mesta perustettujen yhtiöiden omistuksessa.
41744: lella vallinneelle tasolle. Jos taas kasvu jatkuu Kun pääkaupunkiseudulla vallitsee huomat-
41745: edes lähimain nykyisellä tasolla, tarvitaan maa- tava asuntopula, on välttämätöntä, että jo
41746: ta ja asuntoja olennaisesti enemmän, kuin kaavoitettu asuntorakennusmaa saadaan pikai-
41747: mihin seudun kaupungeilla tällä hetkellä on sesti käyttöön ja rakennetuksi. Tämän lisäksi
41748: 1988 vp. - HE n:o 98 3
41749:
41750: on parannettava seudun kaupunkien mahdolli- myöskään suoritettaisi suuremmallakaan ra-
41751: suuksia hankkia uutta maata kaavoitettavaksi kennusoikeudella kaavoitetusta, enintään 3 000
41752: muun ohella asuntotuotantoon. neliömetriä käsittävästä korttelialueesta tai sen
41753: osasta, jos sen omistaja vakinaisesti asuu alu-
41754: eella olevassa asuinrakennuksessa.
41755: 1.2. Keinot Maksuvelvollisuuden syntymisen edellytykse-
41756: nä on ehdotuksen mukaan ensinnäkin, että
41757: 1.2 .1. Yleistä alueella on voimassa oleva asemakaava. Sen
41758: sijaan hyväksyttyä tonttijakoa ei aina vaadit-
41759: Pääkaupunkiseutu muodostaa asunto- ja taisi. Alueella ei myöskään saisi olla rakennus-
41760: maapoliittiselta kannalta muusta maasta poik- lain 42 §:n 2 momentin 3-5 kohdassa, 43 §:n
41761: keavan alueen yhtäältä voimakkaan kasvupai- 1 momentissa tai 143 §:n 7 momentissa tarkoi-
41762: neensa vuoksi, toisaalta sen johdosta, että tettua rakennuskieltoa. Jos alueella on raken-
41763: kaupunkien omistamat, rakentamiseen soveltu- nuskielto sen johdosta, ettei tonttijakoa ole
41764: vat alueet on lähivuosina käytetty loppuun. hyväksytty tai tontteja merkitty tonttirekiste-
41765: Sen jälkeen on pelättävissä pääkaupunkiseu- riin, edellytetään, että tontiksi soveltuva alue
41766: dun asuntotilanteen vaikeutuminen entises- on saman omistajan omistuksessa. Alueen,
41767: tään, jollei voimakkaisiin toimenpiteisiin ryh- jolta maksu määrätään, tulee siis olla sellainen,
41768: dytä tilanteen parantamiseksi. Pääkaupunki- että siitä voidaan muodostaa yksi tai useampia
41769: seudun poikkeuksellisen vaikean asuntotilan- rakennuskelpoisia tontteja. Tämä voidaan
41770: teen johdosta ovat erityiset toimet paikallaan osoittaa esimerkiksi asemakaavaan merkityllä
41771: tilanteen helpottamiseksi. Tämän vuoksi halli- ohjeelliselia tonttijaolla. Tällöin omistajana on
41772: tus esittää säädettäväksi pääkaupunkiseudulle mahdollisuus suhteellisen nopeasti saada alue
41773: erityislain kaavoitetun maan käyttöön saami- rakennuskelpoiseksi pyytämällä rakennuslain
41774: sen edistämiseksi sekä rakennuslakiin ja etuos- 37 §:n 1 momentin nojalla tonttijakoa, joka
41775: tolakiin lisättäväksi eräitä säännöksiä kaupun- hänellä on oikeus saada, tai hakemalla poik-
41776: kien maanhankinnan helpottamiseksi. keuslupaa 42 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa
41777: tarkoitetuista rakennuskielloista. Järjestelmä
41778: vastaisi sitä, mikä rakennuslain 52 §:n 3 mo-
41779: 1.2.2. Laki pääkaupunkiseudun rakennus- mentin nojalla on voimassa rakentamiskeho-
41780: maamaksusta tusten osalta.
41781: Lisäksi maksuvelvollisuuden edellytyksenä
41782: Lakiehdotuksen tarkoituksena on toimia vä- olisi alueen tietty kunnallistekninen valmius.
41783: lillisenä pakottimena, jolla kaavoitettua ja Alueelle tulee olla käyttökelpoinen pääsytie tai
41784: kunnallistekniikan piirissä olevaa asuinkerros- mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Vaati-
41785: talojen ja rivitalojen rakentamiseen osoitettua mus on sama kuin rakennusasetuksen 53 §:n 2
41786: maata omistavat saataisiin joko rakentamaan momentin 3 kohdassa säädetty rakennusluvan
41787: alue tai luovuttamaan se sellaisille, jotka ovat myöntämisedellytys. Alueen tulee myös olla
41788: valmiit rakentamaan. Tätä varten ehdotetaan liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin.
41789: täysin rakentamattomista tai vajaasti rakenne- Viimeksi mainittu vaatimus ei edellytä, että
41790: tuista asuinrakennusten korttelialueista ja sel- vesijohto ja viemäri on jo rakennettu alueen
41791: laisten osista eräin rajoituksin perittäväksi vuo- rajalle saakka. Se sisältää arvion siitä, että
41792: tuista rakennusmaamaksua. alueelle rakennettavat rakennukset voidaan liit-
41793: Rakennusmaamaksua perittäisiin, jos asema- tää yleiseen vesijohtoon ja viemäriin silloin,
41794: kaavan mukaan sallitusta kerrosalasta ei ole kun ne niitä tarvitsevat. Jos kaupungin arvio
41795: käytetty vähintään puolta. Omakotirakentami- osoittautuisi virheelliseksi eikä rakennusta kau-
41796: seen kaavoitetut ja niitä vastaavat korttelialu- pungista johtuvasta syystä voidakaan liittää
41797: eet on tarkoitus jättää maksuvelvollisuuden yleiseen vesijohtoon ja viemäriin, mikä seikka
41798: ulkopuolelle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tavallisesti on selvillä siinä tilanteessa, kun
41799: rakennusmaamaksua ei suoritettaisi kortteli- kaupunginhallitus määrää edelliseltä vuodelta
41800: alueista, jotka on tarkoitettu enintään kaksi perittävät maksut,maksua ei määrättäisi. Sama
41801: asuntoa käsittäviä asuinrakennuksia varten tai koskee tilannetta, jossa alueelle kaupungista
41802: joiden rakennusoikeus vastaa enintään tehok- johtuvasta syystä ei ole voitu järjestää pääsy-
41803: kuuslukua 0,25. Rakennusmaamaksua ei tietä.
41804: 4 1988 vp. - HE n:o 98
41805:
41806: Maksuvelvollisuus lakkaisi ehdotuksen mu- ginhallitus päättää markkamäärän, jota pie-
41807: kaan sen vuoden alusta, jonka kuluessa vähin- nemmät rakennusmaamaksut jätetään perimät-
41808: tään puolet asemakaavan osoittamasta raken- tä. Kaupunginhallitus voisi myös eräissä ta-
41809: nuskorttelin tai sen osan sallitusta kerrosalasta pauksissa, joissa rakennusmaamaksun perimi-
41810: on rakennettu ja rakennukset hyväksytty käyt- nen on ilmeisen kohtuutonta, myöntää vapau-
41811: töön otettaviksi. Velvollisuus maksun suoritta- tuksen maksusta tai lykkäystä sen suorittami-
41812: miseen lakkaisi myös silloin, kun asemakaava seen. Viimeksi mainituissa asioissa kaupungin-
41813: kumotaan tai alueelle tulee voimaam eräissä hallituksen toimivalta voitaisiin johtosäännös-
41814: rakennuslain kohdissa tarkoitettu rakennus- sä siirtää lautakunnalle.
41815: kielto. Näissä tapauksissa maksuvelvollisuus Rakennusmaamaksusta ja sen määräämises-
41816: lakkaa sen vuoden alusta, jonka kuluessa kaa- tä olisivat soveltuvin osin voimassa useat kun-
41817: van kumoamista tai rakennuskieltoa koskeva nalle suoritettavasta katumaksusta annetun
41818: päätös saa lainvoiman. lain säännökset. Tällaisia ovat maksuunpano-
41819: Rakennusmaamaksu olisi suoritettava sille luetteloa ja maksulippua (12 §), oikaisuvaati-
41820: kunnalle, jonka alueella rakennuskortteli tai musta (16 §), laskuvirheen tai erehdyksen oi-
41821: sen osa on. Maksu määräytyisi tiettynä pro- kaisemista (17 §), valitusta (17 a-17 d §),
41822: senttina alueen maapohjan verotusarvosta ja se maksun suorittamisen velvollisuutta oikaisu-
41823: olisi vuosittain nouseva. Ensimmäisenä vuonna vaatimuksesta tai valituksesta huolimatta
41824: maksu olisi 10 prosenttia alueen verotusar- (18 §) ja uuden omistajan tai haltijan velvolli-
41825: vosta. Seuraavina vuosina maksuprosentti olisi suutta vastata maksamatta jätetystä maksusta
41826: aina 5 prosenttiyksikköä edellistä vuotta kor- (19 §) koskevat säännökset. Koska rakennus-
41827: keampi. Rakennusmaamaksu ei kuitenkaan maamaksussa yleensä on kysymys huomatta-
41828: saisi nousta korkeammaksi kuin puoleen ra- vasti suuremmista summista kuin katumaksus-
41829: kennuskorttelin tai sen osan maapohjan vero- sa, ehdotetaan kuitenkin, että valitusoikeuden
41830: tusarvosta. perustana olevat markkamäärät olisivat suu-
41831: Rakennusmaamaksun määräämisessä ja pe- remmat.
41832: rimisessä ehdotetaan käytettäväksi hyväksi
41833: kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun
41834: lain (670178) soveltamiseksi luotua järjestel- 1.2.3. Laki rakennuslain 53 §:n muuttami-
41835: mää, josta kaupungeilla on käytännön koke- sesta
41836: muksia. Rakennuskorttelin tai sen osan arvon
41837: määrääminen ehdotetaan annettavaksi maini- Kunnan tehtävänä on ensi sijassa vastata
41838: tun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuille ar- siitä, että kunnassa on riittävästi maata tarjolla
41839: viomiehille. Sanotun lainkohdan mukaan nel- asuntorakentamiseen ja siihen liittyvään yhdys-
41840: jästä arviomiehestä yksi edustaa kuntaa, yksi kuntarakentamiseen. Kunnan tehtävänä on
41841: kiinteistönomistajia, yksi on asianomaisen ve- myös huolehtia asukkaiden tarvitsemien virkis-
41842: ropiirin virkamiehiä ja puheenjohtajaksi kun- tys- ja suojelualueiden aikaansaamisesta. La-
41843: nanhallitus määrää arviomiehistä sen, joka ei kiehdotuksen tarkoituksena on helpottaa pää-
41844: edusta mainittuja tahoja. kaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuuksia
41845: Verotoimiston olisi ehdotuksen mukaan il- hankkia maata näitä tarkoituksia varten. Tä-
41846: moitettava arviomiehille kiinteistöjen verotus- män vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että
41847: arvot ja niiden perusteet kunkin vuoden maa- näissä kaupungeissa noudatettaisiin lunastuk-
41848: liskuun loppuun mennessä. Niistä tulisi käydä sessa eräiltä osin yleisestä laista poikkeavia
41849: ilmi, mikä osa kiinteistön verotusarvosta pe- säännöksiä.
41850: rustuu rakennuskorttelin tai sen osan maapoh- Rakennuslain 53 §:n 1 ja 2 momentin nojalla
41851: jan arvoon, mikä osa rakennusten tai kiinteis- valtioneuvosto voi eräin edellytyksin ja rajoi-
41852: tön muun osan arvoon. Tämän pohjalta arvio- tuksin myöntää kaupungille luvan lunastaa
41853: miehet voivat määrätä maksuvelvollisen kiin- maata rakentamistarkoituksiin. Käytännössä
41854: teistön osan arvon. Kaupunginhallituksen tulee tärkeimmät näistä rajoituksista ovat, että alu-
41855: sen jälkeen lokakuun loppuun mennessä mää- eella saa olla vain sen arvoon nähden vähäisiä
41856: rätä ja maksuunpanna edelliseltä vuodelta pe- rakennuksia, kuten latoja, vajoja ja muita
41857: rittävät rakennusmaamaksut. Jotta ei joudut- vähäarvoisia talousrakennuksia, sekä että
41858: taisi perimään niin pieniä maksuja, etteivät ne säännökset mahdollistavat lunastamisen vain
41859: kata edes perimiskustannuksia, voisi kaupun- rakentamistarkoituksiin. Kiinteistöihin, joiden
41860: 1988 vp. - HE n:o 98 5
41861:
41862: hankkiminen kaupungin omistukseen tarvitta- n:o 180/1975 II vp.). Pääkaupunkiseudun
41863: essa lunastustietä käyttäen olisi tarkoituksen- oloissa pinta-alarajoitus on tarkoitusperäänsä
41864: mukaista, sisältyy usein sekä asuntorakentami- nähden selvästi liian korkea ja haittaa kaupun-
41865: seen että virkistystarkoituksiin kaavailtuja alu- kien tarkoituksenmukaista maanhankintaa.
41866: eita ja edellä mainittuja suurempiakin raken- Tämän vuoksi se ehdotetaan alennettavaksi
41867: nuksia. Tästä syystä rajoitukset voivat estää 3 000 neliömetriin. Sen sijaan muualla etuosto-
41868: riittävän suurten ja yhtenäisten alueiden hank- laissa säädetyt rajoitukset jäisivät edelleen kos-
41869: kimisen kaupungille. Tämän vuoksi ehdotetaan kemaan myös pääkaupunkiseudun kaupunke-
41870: pykälään lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka ja. Etuosto-oikeutta ei siten olisi lähisukulais-
41871: nojalla pääkaupunkiseudun kaupungeille voi- ten välisissä kaupoissa tai jos ostajana tai
41872: taisiin myöntää lupa lunastamiseen rakennus- myyjänä on valtio tai sen laitos taikka jos
41873: lain 53 §:n 1 ja 2 momentin rajoitusten estä- myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla (5 §:n 1
41874: mättä, jos alue kaupunginvaltuuston hyväksy- momentin 2-4 kohdat). Liioin sitä ei olisi,
41875: mässä yleiskaavassa on osoitettu asuntoraken- milloin etuosto-oikeuden käyttämistä, huo-
41876: tamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntaraken- mioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde,
41877: tamiseen. Alueeseen voisi sisältyä myös virkis- luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on
41878: tys- ja suojelualuetta. Alueella, jolla ei ole pidettävä ilmeisen kohtuuttomana (6 §).
41879: hyväksyttyä yleiskaavaa, lunastuslupa voitai-
41880: siin edelleen myöntää mainituissa lainkohdissa
41881: säädetyin edellytyksin. Niin ikään kaupunki 2. Nykyinen tilanne ja asian
41882: voisi 53 §:n 3 momentin nojalla, johon lakieh- valmistelu
41883: dotuksessa ei puututa, saada lunastusluvan.
41884: Tällä hetkellä ei ole voimassa pääkaupunki-
41885: seutua koskevaa asunto- tai maapoliittista eri-
41886: 1.2.4. Laki etuostolain 1 ja 5 §:n muuttami- tyislainsäädäntöä.
41887: sesta Sisäasiainministeriön toimesta asetetun pää-
41888: kaupunkiseututyöryhmän suorittaman valmis-
41889: Etuostolain (608177) 1 §:n nojalla kunta ei telun pohjalta valtioneuvosto on 29 päivänä
41890: voi käyttää etuosto-oikeutta, jos vähintään huhtikuuta 1988 tehnyt periaatepäätöksen tasa-
41891: puolet kaupan kohteena olevasta kiinteistöstä painoisen kehityksen edistämisestä pääkaupun-
41892: on muuta kuin pykälän 1 momentin 1-3 kiseudulla. Periaatepäätös sisältää päätökset
41893: kohdissa lueteltuja alueita. Etuosto-oikeutta ei muun muassa pääkaupunkiseudun rakennus-
41894: myöskään voida käyttää muun kuin yhdyskun- maamaksulain säätämisestä ja seudun kaupun-
41895: tarakentamista varten tarkoitetun maan hank- kien maanhankintaa helpottavista toimenpi-
41896: kimiseksi. Myytyihin kiinteistöihin sisältyy kui- teistä lunastuslain ja etuostolain säännöksiä
41897: tenkin usein muitakin kuin mainituissa kohdis- tarkistamalla.
41898: sa tarkoitettuja alueita ja sellaisia osia, joita Lakiesityksen valmistelu on tapahtunut vir-
41899: kaavaillaan käytettäväksi esimerkiksi virkistys- katyönä ympäristöministeriössä. Siinä yhtey-
41900: tarkoituksiin. Mainitut rajoitukset voivat siten dessä ovat myös asianomaisten kaupunkien
41901: estää kaupan kohteena olevan alueen hankki- edustajat voineet esittää näkökohtiaan.
41902: misen kunnalle etuostoteitse, vaikka sen saami-
41903: nen kunnan omistukseen olisi tärkeää. Tämän
41904: vuoksi ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös, 3. Esityksen organisatoriset ja
41905: jonka nojalla pääkaupunkiseudun kaupungeil- henkilö s töv aik u tukset
41906: la olisi etuosto-oikeus kiinteistönkaupoissa
41907: etuostolain 1 §:ssä säädettyjen rajoitusten estä- Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksua
41908: mättä. koskevan lakiehdotuksen perusteella otettaisiin
41909: Etuostolain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan käyttöön uusi maksu, jonka määrääminen ja
41910: mukaan etuosto-oikeutta ei ole 6 000 neliö- periminen olisi kaupunkien tehtävänä. Tällöin
41911: metriä tai sitä vähemmän käsittävän kiinteistön voidaan kuitenkin käyttää hyväksi sitä hal-
41912: tai kiinteistöjen kaupassa. Tämä pinta-alara- linto-organisaatiota ja -käytäntöä, joka jo on
41913: joitus säädettiin aikanaan, jotta tavanomaiset olemassa kunnalle suoritettavasta katumaksus-
41914: omakotitontit ja muut sen suuruiset kiinteistöt ta annetussa laissa säädettyjen maksujen mää-
41915: jäisivät etuosto-oikeuden ulkopuolelle (hall. es. räämistä ja perimistä varten. Kun ainakaan
41916: 6 1988 vp. - HE n:o 98
41917:
41918: alkuvaiheessa ei ole kovin lukuisia sellaisia senä vuotena olisi 10 prosenttia maapohjan
41919: kiinteistöjä, joilla kaikki maksuvelvollisuuden verotusarvosta, olisi maksun tuotto, mikäli
41920: syntymisen edellytykset olisivat täytetyt, ei lain rakennuskortteleita ei rakenneta, kaikkiaan
41921: voimaantulo aiheuttaisi kovin paljon lisätyötä noin 12 miljoonaa markkaa. Tästä suurin osa
41922: viranomaisille. Lain voimaantulo ei siten edel- tulisi Espoon ja Vantaan kaupungeille.
41923: lytä ainakaan mainittavasti uuden henkilökun- Kiinteistöjen verotusarvot ovat pääkaupun-
41924: nan paikkaamista kyseessä olevissa kaupun- kiseudun kaupungeissa 15-25 prosenttia nii-
41925: geissa. den käyvästä arvosta. Rakennusmaamaksu oli-
41926: Rakennuslain ja etuostolain muuttamista si siten ensimmäisenä vuonna keskimäärin kak-
41927: koskevilla lakiehdotuksilla ei ole organisatori- si prosenttia kiinteistöjen käyvästä arvosta. Jos
41928: sia tai henkilöstövaikutuksia. asuinkerrostalokorttelin verotusarvo on 220
41929: markkaa kerrosalan neliömetriltä, olisi raken-
41930: nusmaamaksu 10 prosenttia siitä eli 22 mark-
41931: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- kaa kerrosalan neliömetriltä. Esimerkiksi 1 500
41932: tukset kerrosalaneliömetriä käsittävän tontin osalta
41933: jouduttaisiin siten ensimmäisenä vuonna mak-
41934: Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksua samaan rakennusmaamaksua 33 000 markkaa.
41935: koskevan lakiehdotuksen tarkoituksena on toi- Rakennusmaamaksun käyttöönotolla olisi
41936: mia pakottimena, jonka avulla tietynlainen myös välillisiä vaikutuksia. Kaupungit voisivat
41937: asuntorakentamiseen kaavoitettu maa saadaan tarvittaessa rakentamalla puuttuvan kunnallis-
41938: rakennetuksi. Pääkaupunkiseudun kaupungeis- tekniikan saada aikaan tilanteen, jossa kaavoi-
41939: sa oli vuonna 1987 yksityisten omistamilla tettujen alueiden rakentuminen lähtisi liikkeel-
41940: alueilla noin kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä le. Rakennusmaamaksu vähentäisi myös yh-
41941: kaavoitettua ja käyttämätöntä rakennusoikeut- dyskuntarakenteen hajaantumista. Kun maksu
41942: ta asuinkerrostalo- ja rivitalokortteleissa. Tästä tehostaisi jo kaavoitettujen alueiden rakentu-
41943: oli kuitenkin arviolta enintään kolmannes sel- mista, hidastuisi tarve ottaa käyttöön uusia,
41944: laista, jonka kohdalla lakiehdotuksen mukai- kauempana keskuksista sijaitsevia alueita. Tä-
41945: set, kunnallistekniikkaan liittyvät edellytykset mä puolestaan pienentäisi kunnallisteknisen
41946: kaikilta osin ovat täyttyneet. Tämä johtuu verkoston rakentamiskustannuksia ja lyhentäi-
41947: ennen kaikkea siitä, että kaupungeilla ei ole si työmatkoihin keskimäärin kuluvaa aikaa.
41948: ollut halua eikä taloudellisia mahdollisuuksia- Rakennusmaamaksun käyttöönotolla olisi
41949: kaan rakentaa vesijohto- ja viemäriverkostoa myös myönteisiä maapoliittisia seurauksia. Se
41950: alueille, joiden rakentaminen ei ole ollut välit- lisäisi asuntorakennusmaan tarjontaa ja vähen-
41951: tömästi odotettavissa. Lisäksi osa asuinkerros- täisi siihen kohdistuvaa kysyntää. Siten sillä
41952: talo- ja rivitalokortteleista jää maksuvelvolli- olisi tonttien hintatason nousua hillitsevä vai-
41953: suuden ulkopuolelle sen johdosta, että omista- kutus. Myös niin sanotun raakamaan osalta
41954: ja vakinaisesti asuu alueella olevassa asuin- uudistus saattaisi hillitä muiden kuin kaupun-
41955: rakennuksessa. kien maanostotoimintaa, jolloin kaupunkien
41956: Niiden rakennuskortteleiden, joilla kaikki asema kiinteistömarkkinoilla vastaavasti vah-
41957: maksuvelvollisuuden edellytykset ovat täytty- vistuisi.
41958: neet, verotusarvon voidaan arvioida olleen Rakennuslain ja etuostolain muuttamista
41959: vuonna 1987 yhteensä noin 120 miljoonaa koskevilla lakiehdotuksilla ei ole välittömiä
41960: markkaa. Kun rakennusmaamaksu ensimmäi- taloudellisia vaikutuksia.
41961: 1988 vp. - HE n:o 98 7
41962:
41963:
41964: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41965:
41966:
41967: 1. Laki pääkaupunkiseudun ra- alueen. Jos alue tontinvuokra- tai maanvuok-
41968: kenn usmaamaksusta rasopimuksen nojalla on annettu vuokralle,
41969: olisi maksuvelvollinen kuitenkin se, joka vuok-
41970: 1 §. Pykälä sisältää lain tarkoitusperiä ja rasopimuksen nojalla hallitsee aluetta.
41971: soveltamisaluetta koskevan säännöksen. 6 §. Rakennusmaamaksu olisi suoritettava
41972: 2 §. Rakennusmaamaksua olisi maksettava sille kunnalle, jonka alueella rakennuskortteli
41973: muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta asuin- tai sen osa on.
41974: rakennusten korttelialueesta tai sen osasta, 7 §. Rakennusmaamaksu määräytyisi alueen
41975: jonka sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty maapohjan verotusarvon mukaan. Ensimmäi-
41976: vähintään puolta. Lainkohdassa käytetään kä- senä vuonna maksu olisi 10 prosenttia tällä
41977: sitettä "korttelialue tai sen osa", jotta maksu- tavoin määrätystä arvosta ja seuraavina vuosi-
41978: velvollisuuden piiriin tulisivat myös ne tilan- na aina viisi prosenttiyksikköä edellisen vuo-
41979: teet, joissa tonttijakoa ei vielä ole hyväksytty. den maksua suurempi, kunnes rakennusmaa-
41980: Kun tonttijako on hyväksytty, muodostaa maksu olisi puolet rakennuskorttelin tai sen
41981: tontti tässä lainkohdassa tarkoitetun, maksu- osan maapohjan verotusarvosta, minkä jälkeen
41982: velvollisuuden perustana olevan "korttelialu- se ei enää nousisi.
41983: een osan". 8 §. Rakennusmaamaksun perusteena ole-
41984: Asuinrakennusten korttelialueita ovat kaikki
41985: vien arvojen määrääminen annettaisiin ehdo-
41986: ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätökses-
41987: tuksen mukaan kunnalle suoritettavasta katu-
41988: sä (39/80) tarkoitetut asuinrakennusten kortte-
41989: maksusta annetun lain 4 §:n 2 momentissa
41990: lialueet. Täten rakennusmaamaksua olisi suori-
41991: tarkoitettujen arviomiesten tehtäväksi.
41992: tettava esimerkiksi yhdistettyjen asuin-, liike-
41993: ja toimistorakennusten korttelialueista, samoin 9 §. Pykälän 1 momentti sisältää verotoi-
41994: kuin muista korttelialueista, joiden pääasial- mistolle asetetun velvoitteen antaa arviomiehil-
41995: linen käyttötarkoitus on asuminen. le rakennuskorttelin tai sen osan arvon mää-
41996: 3 §. Pykälässä luetellaan maksuvelvollisuu- räämiseksi tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 mo-
41997: den syntymisen edellytykset. mentti sisältää näiden tietojen salassapitovel-
41998: 4 §. Maksuvelvollisuuden alkamisen ajan- vollisuuden.
41999: kohdan määräämiseksi kaupunkien tulisi kun- 10 §. Rakennusmaamaksujen määrääminen
42000: kin vuoden alussa suorittaa alustava tarkaste- ja maksuunpano olisi ehdotuksen mukaan kau-
42001: lu, jossa katsotaan, minkä korttelialueiden ja punginhallituksen tehtävänä. Päätös edelliseltä
42002: korttelialueen osien kohdalla maksuvelvolli- vuodelta perittävistä maksuista olisi tehtävä
42003: suuden edellytykset vuoden alkaessa olivat kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä.
42004: täyttyneet. Tällöin voidaan yleensä katsoa, että Jos alueelle ei ole kaupungista johtuvasta syys-
42005: sellainen alue, jota palvelevan yleisen vesijoh- tä voitu järjestää pääsytietä taikka sille raken-
42006: don ja viemärin rakentaminen kuuluu kyseisen nettua rakennusta samasta syystä ei ole voitu
42007: vuoden rakentamisohjelmaan, on liitettävissä liittää yleiseen vesijohtoon tai viemäriin, ei
42008: vesijohtoon ja viemäriin. Asianmukaista on maksua kuitenkaan määrättäisi.
42009: myös, että niiden alueiden omistajille ja haiti- 11 §. Pykälä antaa kaupungille mahdolli-
42010: joille, joiden kohdalla kaupunki alustavassa suuden myöntää vapaus maksusta tai lykkäystä
42011: tarkastelussa on katsonut maksuvelvollisuuden sen suorittamiseen tapauksissa, jolloin raken-
42012: alkaneen, ilmoitetaan asiasta. Tehdessään seu- nusmaamaksun periminen olisi ilmeisen koh-
42013: raavan vuoden lopussa rakennusmaamaksujen tuutonta. Tällainen on tilanne ennen kaikkea
42014: määräämistä ja maksuunpanoa koskevan pää- silloin, kun jokin onnettomuus tai muu omista-
42015: töksen kaupunki tekee ratkaisunsa sen suhteen, jan ja haltijan tahdosta riippumaton tekijä
42016: olivatko maksuvelvollisuuden edellytykset täyt- estää rakentamisvaatimuksen täyttämisen. Py-
42017: tyneet päätöstä edeltäneen vuoden alkaessa. kälässä on esimerkkinä säännöksessä tarkoite-
42018: 5 §. Maksuvelvollinen on ehdotuksen mu- tusta kohtuuttomuudesta mainittu rakennuk-
42019: kaan pääsääntöisesti se, joka maksun määrää- sen tuhoutuminen tulipalossa tai muusta syys-
42020: misvuotta edeltäneen vuoden lopussa omistaa tä.
42021: 8 1988 vp. - HE n:o 98
42022:
42023: 12 §. Pykälä sisältää säännöksen kunnalle 3. Laki etuostolain 1 ja 5 §:n
42024: suoritettavasta katumaksusta annetun lain eräi- muuttamisesta
42025: den säännösten soveltamisesta rakennusmaa-
42026: maksuun ja sen määräämiseen. l §. Uusi 4 momentti laajentaa kunnan
42027: 13 §. Pykälä sisältää tavanomaisen sään- etuosto-oikeutta pääkaupunkiseudun kaupun-
42028: nöksen tarkempien säännösten antamisesta tar- geissa tehdyissä kiinteistönkaupoissa.
42029: vittaessa asetuksella. 5 §. Uusi 4 momentti säätää pinta-alarajaksi
42030: pääkaupunkiseudun kaupungeissa 3 000 neliö-
42031: 14 §. Pykälä sisältää lain voimaantulosään- metriä.
42032: nöksen. Lain on edellytetty tulevan voimaan
42033: vuoden 1988 lopulla. Rakennusmaamaksut
42034: määrättäisiin ensimmäisen kerran vuodelta 4. Voimaantulo
42035: 1989.
42036: Lait ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden
42037: 1988 kuluessa heti, kun eduskunta on ne hy-
42038: 2. Laki rakennuslain 53 §:n väksynyt, jotta ensimmäiset rakennusmaamak-
42039: muuttamisesta sut voitaisiin määrätä vuodelta 1989.
42040:
42041: 53 §. Pykälään lisättävän 4 momentin mu-
42042: kaan kaupungille voitaisiin myöntää 1 ja 2 5. Säätämisjärjestys
42043: momentissa säädettyjen rajoitusten estämättä
42044: lupa lunastaa alue, joka valtuuston hyväksy- Hallitus katsoo, että lakiehdotukset on käsi-
42045: mässä yleiskaavassa on osoitettu asuntoraken- teltävä tavallisen lain säätämisestä määrätyssä
42046: tamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntaraken- järjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suota-
42047: tamiseen. Alueeseen voisi sisältyä myös virkis- vana, että asiasta hankitaan perustuslakivalio-
42048: tys- ja suojelualuetta. Asuntorakentamiseen kunnan lausunto.
42049: liittyvällä yhdyskuntarakentamisella tarkoite-
42050: taan asuntoalueen yhteyteen rakennettavia työ- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42051: paikkoja, sen tarvitsemia palveluja ja muuta kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
42052: senkaltaista rakentamista. set:
42053: 1988 vp. - HE n:o 98 9
42054:
42055: 1.
42056: Laki
42057: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta
42058:
42059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42060:
42061: 1§ Velvollisuus maksun suorittamiseen lakkaa
42062: Sen edistämiseksi, että asuntotarkoituksiin sen kalenterivuoden alusta, jonka kuluessa ra-
42063: kaavoitettu maa saadaan käyttöön, on raken- kennuskorttelin tai sen osan rakennuksista vä-
42064: tamattomasta ja vajaasti rakennetusta maasta hintään 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu osa on
42065: Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan hyväksytty käyttöön otettavaksi.
42066: kaupunkien alueella maksettava rakennusmaa- Jos asemakaava kumotaan tai alueelle tulee
42067: maksua sen mukaan kuin tässä laissa sääde- voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3-5
42068: tään. kohdassa, 43 §:n 1 momentissa tai 143 §:n 7
42069: momentissa tarkoitettu rakennuskielto, velvol-
42070: 2§ lisuus maksun suorittamiseen lakkaa sen kalen-
42071: Rakennusmaamaksua on maksettava asuin- terivuoden alusta, jonka kuluessa kumoamista
42072: rakennusten korttelialueesta tai sen osasta, koskeva päätös tai rakennuskielto saa lainvoi-
42073: jonka sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty man.
42074: vähintään puolta.
42075: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: 5§
42076: 1) enintään kaksi asuntoa käsittäviä asuin- Maksuvelvollinen on se, joka rakennusmaa-
42077: rakennuksia varten tarkoitetusta korttelialuees- maksun määräämisvuotta edeltäneen kalenteri-
42078: ta; vuoden päättyessä omistaa taikka tontin-
42079: 2) korttelialueesta, jonka rakennusoikeus vuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla
42080: vastaa enintään tehokkuuslukua 0,25; eikä hallitsee 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua aluet-
42081: 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä ta.
42082: korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja
42083: vakinaisesti asuu alueella olevassa asuinraken- 6§
42084: nuksessa. Rakennusmaamaksu on suoritettava sille
42085: kunnalle, jonka alueella rakennuskortteli tai
42086: 3§ sen osa on.
42087: Edellytyksenä rakennusmaamaksun maksu-
42088: velvollisuuden syntymiselle on: 7§
42089: 1) että alueella on voimassa asemakaava; Rakennusmaamaksu on ensimmäiseltä ka-
42090: 2) että alueella ei ole rakennuslain 42 §:n 2 lenterivuodelta 10 prosenttia rakennuskorttelin
42091: momentin 3-5 kohdassa, 43 §:n 1 momentissa tai sen osan maapohjan arvosta. Maapohjan
42092: tai 143 §:n 7 momentissa tarkoitettua raken- arvo määrätään viimeksi toimitetussa varalli-
42093: nuskieltoa tai, mikäli alueella on 42 §:n 2 suusverotuksessa verolautakunnan tai muutok-
42094: momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu raken- senhakuviranomaisen vahvistamien perusteiden
42095: nuskielto, että tontiksi soveltuva alue on sa- mukaan. Kultakin seuraavalta kalenterivuodel-
42096: man omistajan omistuksessa; ta maksuprosentti on 5 prosenttiyksikköä edel-
42097: 3) että alueelle on käyttökelpoinen pääsytie listä vuotta korkeampi. Maksu saa kuitenkin
42098: tai mahdollisuus järjestää sellainen; ja olla enintään puolet rakennuskorttelin tai sen
42099: 4) että alueella oleva tai sille rakennettava osan maapohjan edellä mainitulla tavalla mää-
42100: rakennus on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja rätystä arvosta.
42101: viemäriin.
42102: 4§
42103: Rakennusmaamaksu määrätään kultakin ka- 8§
42104: lenterivuodelta. Maksuvelvollisuus alkaa sitä Rakennuskorttelin tai sen osan arvon mää-
42105: vuotta seuraavan kalenterivuoden alusta, jon- räävät kunnalle suoritettavasta katumaksusta
42106: ka kuluessa 2 ja 3 §:ssä mainitut edellytykset annetun lain (670178) 4 §:n 2 momentissa tar-
42107: ovat täyttyneet. koitetut arviomiehet.
42108: 2 3806530
42109: 10 1988 vp. - HE n:o 98
42110:
42111: 9§ timukset täyttävä rakennus on tulipalossa tai ·
42112: Verotoimiston on rakennusmaamaksun mää- muuten tuhoutunut, taikka muusta erittäin
42113: räämisvuoden maaliskuun loppuun mennessä painavasta syystä on ilmeisen kohtuutonta,
42114: ilmoitettava arviomiehille kiinteistöjen 7 §:ssä kaupunginhallitus tai, mikäli sen toimivalta
42115: tarkoitetut verotusarvot ja niiden perusteet johtosäännössä on siirretty lautakunnalle, lau-
42116: sekä tarvittaessa toimitettava arviomiesten käy- takunta voi hakemuksesta myöntää osittaisen
42117: tettäväksi muitakin rakennuskorttelin tai sen tai täydellisen vapautuksen maksusta taikka
42118: osan maapohjan arvon määräämistä varten myöntää maksun suorittamiseen lykkäystä.
42119: tarpeellisia tietoja.
42120: Kunnan viranomaiset ovat velvolliset pitä- 12 §
42121: mään salassa 1 momentissa tarkoitetut arvot ja
42122: Rakennusmaamaksusta ja sen määräämises-
42123: tiedot.
42124: 10 § tä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnalle
42125: Kaupunginhallituksen on kunkin vuoden lo- suoritettavasta katumaksusta annetun lain 12,
42126: kakuun loppuun mennessä edellä mainittujen 16, 17, 17 a-17 d, 18 ja 19 §:ssä on säädetty.
42127: perusteiden mukaan määrättävä ja maksuun- Mainitun lain 17 a §:n 2 momentissa tarkoitet-
42128: pantava edelliseltä kalenterivuodelta perittävät tu määrä on kuitenkin 500 markkaa ja
42129: rakennusmaamaksut. Maksua ei kuitenkaan 17 b §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä 5 000
42130: määrätä sellaisesta alueesta, jolle kaupungista markkaa.
42131: johtuvasta syystä ei ole voitu järjestää pääsy-
42132: tietä tai jolle rakennettua rakennusta ei ole 13§
42133: samasta syystä voitu liittää yleiseen vesijoh- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
42134: toon ja viemäriin. töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
42135: Maksu määrätään täysinä markkoina. Kau-
42136: punginhallitus voi, ottaen huomioon maksujen 14 §
42137: perinnästä vuosittain aiheutuvat kustannukset, Tämä laki tulee voimaan päivänä
42138: päättää markkamäärän, jota pienemmät mak- kuuta 198 .
42139: sut jätetään perimättä. Rakennusmaamaksut määrätään ensimmäi-
42140: sen kerran vuodelta 1989.
42141: 11§ Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
42142: Jos rakennusmaamaksun periminen sen joh- täytääntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
42143: dosta, että 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaa- siin.
42144:
42145:
42146:
42147:
42148: 2.
42149: Laki
42150: rakennuslain 53 §:n muuttamisesta
42151:
42152: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
42153: (370/58) 53 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 5 päivänä elokuuta 1977 annetulla
42154: lailla (609177), uusi näin kuuluva 4 momentti:
42155:
42156: 53§
42157: tettu asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään
42158: Sen estämättä mitä 1 ja 2 momentissa on yhdyskuntarakentamiseen. Alueeseen voi sisäl-
42159: säädetty, valtioneuvosto voi myöntää Helsin- tyä myös virkistys- ja suojelualuetta.
42160: gin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupun-
42161: gille luvan lunastaa alueen, joka kaupunginval- Tämä laki tulee voimaan päivänä
42162: tuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoi- kuuta 198 .
42163: 1988 vp. - HE n:o 98 11
42164:
42165:
42166: 3.
42167: Laki
42168: etuostolain 1 ja 5 §:n muuttamisesta
42169:
42170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain
42171: (608/77) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä elokuuta 1982 annetulla
42172: lailla (638/82), uusi 4 momentti ja 5 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
42173:
42174: 1§ 5§
42175:
42176: Sen estämättä mitä edellä on säädetty, Hel- Sen estämättä mitä 1 momentin 1 kohdassa
42177: singin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kau- on säädetty, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja
42178: pungilla on etuosto-oikeus kaupungissa sijait- Vantaan kaupungilla on etuosto-oikeus, jos
42179: sevan kiinteistön kaupassa. kiinteistön tai kiinteistöjen yhteinen pinta-ala
42180: on enemmän kuin 3 000 neliömetriä.
42181:
42182: Tämä laki tulee voimaan päivänä
42183: kuuta 198 .
42184:
42185:
42186: Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
42187:
42188:
42189: Tasavallan Presidentti
42190: MAUNO KOIVISTO
42191:
42192:
42193:
42194:
42195: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
42196: 12 1988 vp. - HE n:o 98
42197:
42198: Liite 1
42199:
42200:
42201:
42202:
42203: 2.
42204: Laki
42205: rakennuslain 53 §:n muuttamisesta
42206:
42207: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
42208: (370/58) 53 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 5 päivänä elokuuta 1977 annetulla
42209: lailla (609/77), uusi näin kuuluva 4 momentti:
42210:
42211: Voimassa oleva laki Ehdotus
42212: 53§
42213: Asemakaava- ja yleiskaava-alueella sekä sel-
42214: laisella alueella, jonka kaupunginvaltuusto on
42215: päättänyt kaavoitettavaksi, valtioneuvosto voi
42216: myöntää kaupungille luvan lunastaa rakenta-
42217: mauoman alueen, milloin kaupungissa ei ole
42218: riittävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävis-
42219: sä rakennusmaata taikka milloin lunastamista
42220: on muusta syystä pidettävä tarpeellisena ylei-
42221: sen asuntotuotannon tai kaupungin muun
42222: suunnitelmanmukaisen rakentamisen edistä-
42223: mistä varten. Näin lunastetusta maasta yksi-
42224: tyistä rakennustoimintaa varten muodostetut
42225: tontit on luovutettava asemakaavassa määrät-
42226: tyyn tarkoitukseen kohtuullisessa ajassa.
42227: Mitä 1 momentissa on säädetty rakentamat-
42228: tomasta alueesta, on vastaavasti voimassa alu-
42229: eesta, jolla on maan arvoon nähden vähäisiä
42230: rakennuksia.
42231: Valtioneuvosto voi muissakin tapauksissa,
42232: kun yleinen tarve vaatii, myöntää kaupungille
42233: luvan pakkolunastuksen käyttämiseen sen alu-
42234: eella olevan kiinteän omaisuuden hankkimisek-
42235: si tai sen käyttöoikeuden rajoittamiseksi.
42236: Sen estämättä mitä 1 ja 2 momentissa on
42237: säädetty, valtioneuvosto voi myöntää Helsin-
42238: gin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupun-
42239: gille luvan lunastaa alueen, joka kaupunginval-
42240: tuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoi-
42241: tettu asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään
42242: yhdyskuntarakentamiseen. Alueeseen voi sisäl-
42243: tyä myös virkistys- ja suojelualuetta.
42244: Tämä laki tulee voimaan päivänä
42245: kuuta 198 .
42246: 1988 vp. - HE n:o 98 13
42247:
42248: Liite 2
42249:
42250:
42251:
42252:
42253: 3.
42254: Laki
42255: etuostolain 1 ja 5 §:n muuttamisesta
42256:
42257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä elokuuta 1977 annetun etuostolain
42258: (608177) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä elokuuta 1982 annetulla
42259: lailla (638/82), uusi 4 momentti ja 5 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
42260:
42261: Voimassa oleva laki Ehdotus
42262: 1§
42263: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijait-
42264: sevan kiinteistön kaupassa, jos kiinteistön
42265: pinta-alasta enemmän kuin puolet sijaitsee:
42266: 1) alueella, jolla kaupantekohetkellä on vah-
42267: vistettu asema- tai rakennuskaava;
42268: 2) alueella, joka kaupantekohetkellä kun-
42269: nanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa on
42270: osoitettu pääasiassa asuntoalueen muodosta-
42271: mista tai siihen välittömästi liittyvää yhdyskun-
42272: tarakentamista varten taikka virkistys- tai suo-
42273: jelualueeksi; sekä
42274: 3) alueella, joka kaupantekohetkellä on ra-
42275: kennuskiellossa asema- tai rakennuskaavan
42276: laatimista varten taikka alueella, jolle sisäasi-
42277: ainministeriö rakennuslain (370/58) 32 §:n no-
42278: jalla on määrännyt rakennuskiellon ja jolle
42279: suunnitellaan pääasiassa asuntoaluetta tai sii-
42280: hen välittömästi liittyvää yhdyskuntarakenta-
42281: mista.
42282: Milloin samalla kauppakirjalla on myyty
42283: useampia kiinteistöjä, tulee niiden yhteenlaske-
42284: tusta pinta-alasta enemmän kuin puolet sisäl-
42285: tyä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen.
42286: Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan
42287: hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten.
42288: Sen estämättii mitä edellä on säädetty, Hel-
42289: singin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kau-
42290: pungilla on etuosto-oikeus kaupungissa sijait-
42291: sevan kiinteistön kaupassa.
42292: 5§
42293: Etuosto-oikeutta ei ole, milloin
42294: 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovu-
42295: tuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on
42296: katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri
42297: kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 6 000 ne-
42298: liömetriä tai sitä vähemmän;
42299: 14 1988 vp. - HE n:o 98
42300:
42301: Voimassa oleva laki Ehdotus
42302:
42303: Sen estämättä mitä 1 momentin 1 kohdassa
42304: on säädetty, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja
42305: Vantaan kaupungilla on etuosto-oikeus, jos
42306: kiinteistön tai kiinteistöjen yhteinen pinta-ala
42307: on enemmän kuin 3 000 neliömetriä.
42308: Tämä laki tulee voimaan päivänä
42309: kuuta 198 .
42310: 1988 vp. - HE n:o 99
42311:
42312:
42313:
42314:
42315: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamaveteraanien
42316: kuntoutuksesta
42317:
42318:
42319:
42320:
42321: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42322:
42323: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rinta- Valintaperusteet ehdotetaan täsmennettävik-
42324: maveteraanien kuntoutuksesta annetun lain va- si laissa. Valintamenettelyä koskevia säännök-
42325: lintaperusteita ja valintamenettelyä koskevia siä ehdotetaan muutettavaksi niin, että terveys-
42326: säännöksiä. Muutosesityksen tarkoituksena on lautakunnan päätösvalta voitaisiin siirtää ter-
42327: saattaa liian erilliseksi muodostunut rintamave- veyskeskuksen viranhaltijalle. Samalla ehdote-
42328: teraanien kuntoutusjärjestelmä nykyistä sel- taan muutettavaksi kuntoutuksesta aiheutuvien
42329: vemmin osaksi terveydenhuollon yleisiä kun- kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä
42330: toutusjärjestelmiä. Tämä mahdollistaisi ny- niin, että kunnille voidaan suorittaa korvaus
42331: kyistä paremmin erillisen määrärahan nojalla ennakkona.
42332: järjestettävän kuntoutuksen kohdentamisen si-
42333: tä eniten tarvitseville henkilöille osana heidän
42334: terveydenhuoltoaan samoin kuin tarpeellisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
42335: jatkotoimenpiteiden järjestämisen. päivänä tammikuuta 1989.
42336:
42337:
42338:
42339:
42340: PERUSTELUT
42341:
42342: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut misestä. Lääkinnällinen kuntoutus järjestetään
42343: muutokset lääkinnällisin perustein ja yksilöllisen kuntou-
42344: 1.1. Nykyinen tilanne tussuunnitelman mukaisesti osana henkilön ko-
42345: konaishoitoa. Keskussairaalat huolehtivat
42346: Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneita rin- oman piirinsä kuntoutuksen ohjaamisesta ja
42347: tamaveteraaneja on noin 320 000. Heidän valvonnasta.
42348: keski-ikänsä ylittää tällä hetkella 70 vuotta. Rintamaveteraanit ovat muiden kuntalaisten
42349: Rintamaveteraaneista on sodissa vammautu- tavoin oikeutettuja terveydenhuollon lainsää-
42350: neita tai sairastuneita sotainvalideja noin dännön nojalla järjestettäviin kuntoutuspalve-
42351: 44 000. Sotainvalidien kuntoutus järjestetään luihin. Rintamaveteraaneille järjestetään lisäksi
42352: sotilasvammalain (404/48) nojalla. kuntoutusta erillislainsäädännön nojalla. Rin-
42353: Terveydenhuolto vastaa maassamme lääkin- tamaveteraaneja on kuntoutettu valtion varoin
42354: nällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Tervey- vuodesta 1977 lukien. Rintamaveteraanien
42355: denhuollon keskeisiä lääkinnällistä kuntoutus- kuntoutus perustui aluksi tulo- ja menoarvios-
42356: ta koskevia säännöksiä sisältyy muun muassa sa olevaan erilliseen määrärahaan, vuodesta
42357: kansanterveyslakiin (66/72) ja lakiin kunnalli- 1983 lukien lakiin rintamaveteraanien kuntou-
42358: sista yleissairaaloista (561165). Kuntien velvol- tuksesta (60/83). Rintamaveteraanien kuntou-
42359: lisuutena on huolehtia kuntoutuksen järjestä- tuksesta annettu laki on toissijainen.
42360: 380689S
42361: 2 1988 vp. - HE n:o 99
42362:
42363: Rintamaveteraanien kuntoutukseen rintama- taksissa mahdollisesti suunniteltu jatkohoito
42364: veteraanien kuntoutuksesta annetun lain nojal- voidaan toteuttaa terveyskeskuksessa tai sai-
42365: la on valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvios- rausvakuutuskorvauksen avulla. Käytännössä
42366: sa varattu 100 miljoonaa markkaa. Tällä mää- jatkotoimenpiteiden suorittaminen on jäänyt
42367: rärahalla arvioidaan kuntoutettavan runsaat vähäiseksi.
42368: 15 000 henkilöä kahden ja kolmen viikon lai-
42369: tosjaksoissa ja vajaat 4 000 henkilöä avokun-
42370: toutuksessa. Veteraanien kuntoutukseen tulo- 1.2. Muutoksen syyt
42371: ja menoarviossa varatut määrärahat ovat vuo-
42372: sittain huomattavasti nousseet sinä aikana, jo- Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
42373: na erillisjärjestelmä on ollut voimassa. Vuonna lain nojalla järjestettävä kuntoutus on käytän-
42374: 1977 toimintaan oli varattu 5 miljoonaa mark- nössä muodostunut liian erilliseksi järjestel-
42375: kaa. mäksi, jolla on hyvin vähän yhteyksiä yleisten
42376: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun järjestelmien nojalla tapahtuvaan kuntoutuk-
42377: lain 2 §:n mukaan kuntoutuksen tarkoituksena seen. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta an-
42378: on rintamaveteraanin työ- tai toimintakyvyn nettu laki on toissijainen, toisin sanoen rinta-
42379: edistäminen ja säilyttäminen. Rintamaveteraa- maveteraanilla on mahdollisuus saada veteraa-
42380: nien määrällistä kuntoutuksen tarvetta on vai- nikuntoutusta vain, jollei hänellä ole oikeutta
42381: kea arvioida. Hakijoiden määrä suhteessa kun- saada kuntoutusta muun lain nojalla. Toissijai-
42382: toutukseen valittujen määrään on ollut tehty- suus koskee myös yleisten järjestelmien nojalla
42383: jen selvitysten mukaan noin kolminkertainen. järjestettyä kuntoutusta. Toissijaisuus edellyt-
42384: Kun rintamaveteraanien keski-ikä on noin 70 täisi, että veteraanien osalta ensin selvitettäi-
42385: vuotta, voidaan olettaa, että lähes kaikilla siin, onko olemassa mahdollisuutta yleisten
42386: tähän ikäryhmään kuuluvilla henkilöillä on järjestelmien mukaiseen kuntoutukseen. Ellei
42387: jonkinasteista kuntoutustarvetta. näin olisi, veteraani ohjattaisiin tämän jälkeen
42388: Veteraanikuntoutuksen edellytyksenä on, et- veteraanikuntoutukseen. Käytännössä näin ei
42389: tä henkilöllä on rintamasotilas- tai rintamapal- tapahdu.
42390: velustunnus. Rintamaveteraanien kuntoutuk- Valtaosa kunnista järjestää veteraanikuntou-
42391: sesta annetun asetuksen (1115/85) mukaan tu- tukseen haun keskitetysti kerran vuodessa,
42392: lee veteraaneja kuntoutukseen valittaessa ottaa vaikka voimassa olevat säännökset ja ohjeet
42393: huomioon kuntouksen tarve ja kiireellisyys, eivät sitä edellytä. Käytännössä valintaperus-
42394: kuntoutusta antavan laitoksen toiminnan laatu teet ovat jääneet epäyhtenäisiksi ja epämääräi-
42395: ja muut olosuhteet sekä se, että yleisen lääke- siksi. Tämän johdosta veteraanien joukosta
42396: tieteellisen kokemuksen perusteella on mahdol- eivät aina pääse kuntoutukseen juuri ne, joilla
42397: lista saavuttaa riittävä hoitotulos. lääketieteellisesti katsoen olisi suurin kuntou-
42398: Kuntoutus annetaan erikseen hyväksytyssä tuksen tarve. Kuntoutustarpeen puutteellinen
42399: sairaanhoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolai- arviointi vaikeuttaa myös laitos- tai avomuo-
42400: toksessa. Laitoksen hyväksyy lääninhallitus. toisen kuntoutuksen tarpeen määrittelyä sekä
42401: Rintamaveteraanit hyväksyy kuntoutukseen sopivan pituisen kuntoutusjakson harkintaa.
42402: kunnan terveyslautakunta. Valinta tapahtuu Kerran vuodessa tapahtuva kuntoutukseen va-
42403: kerran vuodessa järjestetyn hakemusmenette- linta jo sinänsä vaikeuttaa yksilökohtaisen tar-
42404: lyn pohjalta. Kuntoutukseen hyväksyttyä kos- peen huomioon ottamista. Erillinen veteraani-
42405: kevat asiakirjat toimitetaan laitokseen, joka kuntoutusjärjestelmä ei ole tukenut eikä käy-
42406: kutsuu veteraanin kuntoutukseen. Tapaturma- tännössä sisältänyt jatkotoimenpiteiden suun-
42407: virasto jakaa veteraanien määriä koskevat kiin- nittelua ja suorittamista. Yksittäiseksi jäävän
42408: tiöt kuntiin ja kuntoutuslaitoksiin vuosittain, kuntoutusjakson vaikutukset ovat kuitenkin
42409: kun valtion tulo- ja menoarvion määräraha on lyhytaikaisia. Avokuntoutus on jäänyt suhteel-
42410: vahvistettu. Laitoshoidon osalta korvaukset lisen kehittymättömäksi.
42411: laitokselle suorittaa tapaturmavirasto, avokun- Päätöksen kuntoutukseen valittavista tekee
42412: toutuksen osalta kunnan terveyslautakunta. rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslauta-
42413: Pääosa kuntoutuksesta annetaan laitoksissa kunta sille tehtyjen esitysten perusteella. Kun
42414: kahden tai enintään kolmen viikon jaksoina. kuntoutukseen valinnan pääasiallisena perus-
42415: Jatkotoimenpiteitä tai seurantaa ei veteraa- teena tulisi olla lääketieteellinen tarve, ei lauta-
42416: nikuntoutuksena ole järjestetty. Kuntoutuslai- kunnan asiantuntemusta välttämättä tarvita.
42417: 1988 vp. - HE n:o 99 3
42418:
42419: Käytännössä ei kaikissa terveyslautakunnissa le voidaan lokakuun alusta lukien vuonna 1988
42420: suoriteta lainkaan harkintaa, vaan kuntoutuk- myöntää rintamatunnus. Tämän johdosta eh-
42421: seen hyväksytään veteraanit sen perusteella, dotetaan, että myös rintamatunnuksen saaneet
42422: koska hakemukset on jätetty. Kun todellisen henkilöt voisivat päästä rintamaveteraanien
42423: kuntoutustarpeen arviointi on jäänyt puutteel- kuntoutuksen piiriin.
42424: liseksi, on se vaikuttanut heikentävästi myös Eräs kuntoutuksen keskeinen tavoite on eh-
42425: kuntoutuksen suunnitelmallisuuteen ja tulok- käistä laitoshuollon tarvetta. Laitoshuollon
42426: sellisuuteen. tarvetta ei riitä ehkäisemään ainutkertaiseksi
42427: jäävä kahden tai kolmen viikon kuntoutusjak-
42428: so. Rintamaveteraaneista osalla on vamman tai
42429: 1.3. Ehdotetut muutokset sairauden johdosta suurempi kuntoutuksen
42430: tarve kuin toisilla. Nämä henkilöt tarvitsevat
42431: Kun rintamaveteraanien kuntoutuksesta yk- enemmän ja kiireellisempiä toimenpiteitä kuin
42432: silön saama hyöty jää tällä hetkellä varsin toiset, jotta he selviytyisivät kotonaan mahdol-
42433: lyhytaikaiseksi ja kuntoutuksen valinta on osit- lisimman pitkään.
42434: tain sattumanvaraista, tulisi rintamaveteraa-
42435: Valintaperusteiden tarkemmalla määrittelyl-
42436: nien kuntoutusjärjestelmää kehittää niin, että
42437: lä voitaisiin yhdenmukaistaa valintaperusteet
42438: kuntoutus liittyisi nykyistä paremmin tervey- eri puolilla maata ja kohdentaa kuntoutus
42439: denhuollon kuntoutusjärjestelmään. Veteraani-
42440: niille henkilöille, jotka kiireellisimmin ovat
42441: kuntoutukseen varattua määrärahaa tulisi voi-
42442: kuntoutuksen tarpeessa. Valintaperusteiden
42443: da käyttää rintamaveteraanien kuntoutuksen
42444: määrittely helpottaisi ja selkiinnyttäisi myös
42445: toteuttamiseen yleisten järjestelmien ohella ja kuntoutuksen sisällön kehittämistä ja kuntou-
42446: lisäksi. Valintaperusteet tarkemmin määrittele- tettavan kannalta soveliaimman laitoksen ja
42447: mällä olisi mahdollista kohdentaa kuntoutus-
42448: kuntoutusjakson pituuden valintaa. Kiireelli-
42449: toimenpiteet kuntoutusta eniten tarvitseviin
42450: syysjärjestyksen luominen on tarpeen, koska
42451: henkilöihin. Valintamenettelyä kehittämällä voimavarat eivät mahdollista kaikkien veteraa-
42452: voitaisiin kuntoutukseen valinta tehdä yksilölli-
42453: nien kuntoutusta.
42454: sin perustein ja suunnitella se osana veteraa-
42455: nien terveydenhuoltoa. Tällöin olisi mahdollis- Kussakin kunnassa kuntoutukseen tulisi en-
42456: ta ottaa huomioon myös tarpeelliset jatkotoi- sisijaisesti valita ne henkilöt, joille vamma tai
42457: menpiteet. sairaus aiheuttaa eniten toimintakyvyn häiriö-
42458: Rintamaveteraanikuntoutuksen toissijaisuut- tä. Kun rintamaveteraanien ikääntyminen mer-
42459: ta suhteessa yleisiin järjestelmiin on vaikea kitsee suorituskyvyn heikkenemisen lisäksi sai-
42460: käytännössä toteuttaa eikä se tältä osin ole rasturuisriskin lisääntymistä, voitaisiin kuntou-
42461: tarpeellinen. Tämän johdosta ehdotetaan, että tukseen valita myös rintamaveteraani, jolle
42462: toissijaisuudesta suhteessa yleisten järjestel- kuntoutus on toimintakyvyn edistämisen ja
42463: mien eli kansanterveyslain (66/72), kunnallisis- säilyttämisen kannalta tarpeellista vaikka varsi-
42464: ta yleissairaaloista annetun lain (561/65), kan- naista vammaa tai sairautta ei vielä ole todetta-
42465: saneläkelain (347 /56) ja sairausvakuutuslain vissa. Valintaperusteista ehdotetaan säädettä-
42466: (364/63) mukaiseen kuntoutukseen luovuttai- väksi lain 2 §:ssä.
42467: siin. Sotilasvammalain nojalla järjestetty kun- Jotta kuntoutuksen tarve ja tarjonta olisi
42468: toutus on kuitenkin vakiintunutta ja sen jatku- mahdollista saada nykyistä paremmin osumaan
42469: vuus taattu. Tämän johdosta ehdotetaan, että yhteen, tulisi kerran vuodessa tapahtuvasta
42470: rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun kuntoutukseen hakemisesta luopua ja tehdä
42471: lain 1 §:n mukaan toissijaisuus säilytettäisiin veteraanikuntoutukseenhaku mahdolliseksi
42472: suhteessa sotilasvammalain mukaiseen kuntou- ympäri vuoden. Yksilöllisin, lääketieteellisin
42473: tukseen. Lisäksi ehdotetaan toissijaisuus säily- perustein tehtävien päätösten määrä on huo-
42474: tettäväksi liikennevakuutuslain (279/59), maa- mattava. Tämän johdosta ja kun terveyslauta-
42475: talousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain (1026/ kunnan olisi käytännössä vaikeata tehdä pää-
42476: 81) sekä tapaturmavakuutuslain (608/48) tai töksiä tässä asiassa ympäri vuoden, ehdote-
42477: näitä vastaavan aikaisemman lain mukaisen taan, että päätöksenteko olisi mahdollista siir-
42478: vahingon tai ammattitaudin suhteen. tää terveyslautakunnalta terveyskeskuksen teh-
42479: Linnoitusjoukoissa työvelvollisina vuosien täväksi (3 §). Rintamaveteraaneja kuntoutuk-
42480: 1939-1945 sotien aikana palvelleille henkilöil- seen valittaessa tulisi terveyskeskuksen kuntou-
42481: 4 1988 vp. - HE n:o 99
42482:
42483: tustyöryhmän asiantuntemusta käyttää hyväk- otettaisiin huomioon keskimääräisiä kustan-
42484: si. nuksia arvioitaessa. Terveyskeskusten olisi
42485: Ehdotuksen mukaan terveyslautakunta voisi mahdollista myös palkata lisähenkilökuntaa
42486: määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutusta järjestämään. Tämä on tarkoitus
42487: kuntoutukseen hyväksymisestä tapaturmaviras- järjestää terveydenhuollon valtakunnallisten
42488: ton kunnalle osoittamien määrärahojen rajois- suunnitelmien kautta vastaavasti kuin sotain-
42489: sa. Terveyslautakunta vahvistaisi perusteet ja validien palvelujen järjestäminen on toteutettu.
42490: ohjeet, joiden puitteissa päätöksenteko tapah- Kuntien ei tarvisisi hakea korvausta. Tapa-
42491: tuisi. Ohjeiden tulisi perustua lakiehdotuksen turmavirasto ilmoittaisi kunnille veteraanien
42492: 2 §:ssä tarkoitettujen perusteiden lisäksi niihin kuntoutukseen käytettävän määrärahan kunta-
42493: ohjeisiin, joita lääkintöhallitus veteraanikun- kohtaisen enimmäismäärän (5 §). Määrärahan
42494: toutuksen sisällöstä tulisi antamaan. Valintape- arviointi perustuisi kuten nykyisinkin kunnassa
42495: rusteiden täsmentäminen ja valintamenettelyn asuvien rintamaveteraanien määrän arviointiin.
42496: muuttaminen antaisi nykyistä paremmat mah- Kunnan käyttöön osoitetun määrärahan mää-
42497: dollisuudet ottaa huomioon kuntoutukseen ha- rää tapaturmavirasto voisi tarvittaessa tarkis-
42498: kevan henkilön terveydentila ja sen asettamat taa kesken vuotta.
42499: vaatimukset kokonaisuutena. Kuntoutukselle Määräraha ehdotetaan jaettavaksi kuntien
42500: asetettavat yksilölliset tavoitteet, kuntoutuksen käyttöön neljännesvuosittain ennakkona lu-
42501: sisältöä koskevat ohjeet ja tarpeelliset jatkotoi- kuunottamatta matkakustannusten korvauk-
42502: menpiteet olisi mahdollista suunnitella samassa sia, jotka edelleen korvattaisiin kansaneläke-
42503: yhteydessä. Myös sopivan kuntoutuslaitoksen laitokselle. Korvausten maksamiseen kunnille
42504: tai mahdollisesti avokuntoutuksen valinta ta- sovellettaisiin soveltuvin osin kuntien ja kun-
42505: pahtuisi osana kokonaisuutta. tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista
42506: Yksityiset hoito- ja tutkimuslaitokset hyväk- annetun lain (35/73) säännöksiä kuitenkin
42507: sytään tällä hetkellä yksityisistä sairaanhoito- niin, että ennakot suoritettaisiin neljännesvuo-
42508: ja tutkimuslaitoksista annetun lain (426/64) sittain alkaen helmikuusta (6 §). Terveyskes-
42509: nojalla. Kun rintamaveteraanien kuntoutukses- kukset voisivat käyttää määrärahan veteraa-
42510: ta annettu laki ja sen nojalla annettu asetus nien kuntoutukseen muiden järjestelmien ohel-
42511: edellyttävät, että lääninhallitus hyväksyy erik- la ja lisäksi tarkoituksenmukaisimmalla ja tar-
42512: seen laitoksen antamaan rintamaveteraanien vetta vastaavalla tavalla joko avo- tai laitoshoi-
42513: kuntoutusta, on hyväksyruismenettely kaksin- dossa terveyskeskuksissa tai yksityisissä laitok-
42514: kertainen. Tarkoituksena on, että tapaturmavi- sissa.
42515: rasto edelleen keskitetysti neuvottelisi ja vah- Koska rintamaveteraanien kuntoutuksesta
42516: vistaisi laitoskuntoutusta järjestäville yksityisil- annetun lain lähes kaikkia pykäliä ja niiden
42517: le laitoksille maksettavien korvausten perusteet järjestystä olisi tarpeen muuttaa, ehdotetaan
42518: (7 §) ja toimittaisi terveyskeskusten tiedoksi voimassa oleva laki rintamaveteraanien kun-
42519: neuvottelemansa hinnat. Tapaturmavirasto toutuksesta kumottavaksi ja annettavaksi uusi
42520: voisi vahvistaa korvausten perusteet myös avo- saman niminen laki. Kuntoutuksesta aiheutu-
42521: kuntoutusta järjestäville yksityisille toiminta- vat matkakustannukset ehdotetaan korvatta-
42522: yksiköille. Tapaturmavirasto tarvitsee näin ol- viksi kansaneläkelaitoksen kautta vastaavasti
42523: len tietoa näiden laitosten palveluista ja tasos- kuin voimassa olevassa laissa on säädetty (9 ja
42524: ta. Tämän johdosta ehdotetaan 4 §:ssä erilli- 10 §). Lisäksi ehdotetaan, että harhaanjohta-
42525: nen hyväksyruismenettely säilytettäväksi. vien tai virheellisten tietojen antaminen aiheut-
42526: Kunta voisi halutessaan järjestää kuntoutus- taisi matkakustannusten korvauksen takaisin
42527: ta terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksessa jär- perimisen. Vastaavasti ehdotetaan, että osa
42528: jestettävästä veteraanikuntoutuksesta aiheutu- määrärahasta voitaisiin vastaisuudessakin käyt-
42529: vat kustannukset korvattaisiin valtion varoista tää kuntoutuksen tutkimus- ja seuranta-
42530: keskimääräisten kustannusten mukaisina (7 §). työhön (12 §). Mahdollisen ansionmenetyksen
42531: Tällöin noudatettaisiin soveltuvin osin kansan- korvaamisesta kuntoutuksen ajalta ei edelleen-
42532: terveyslain 25 §:ssä tarkoitettuja niin sanottu- kään säädettäisi tässä laissa. Valtaosa rintama-
42533: jen vieraskuntalaisten korvausperusteita vas- veteraaneista on eläkeikäisiä (11 §). Tämän
42534: taavasti kuin sotilasvammalain 6 a §:ssä on lain nojalla annettuihin päätöksiin ei 13 §:n
42535: tarkoitettu. Veteraanikuntoutus on 8 §:n mu- nojalla saisi hakea muutosta valittamalla lu-
42536: kaan rintamaveteraanille maksutonta. Tämä kuunottamatta matkakustannusten mahdolli-
42537: 1988 vp. - HE n:o 99 5
42538:
42539: seen takaisinperimiseen liittyviä asioita. Tar- 4. Esityksen organisatoriset ja
42540: kempia säännöksiä ja määräyksiä tultaisiin taloudelliset vaikutukset
42541: antamaan asetuksella ja tarvittaessa tapatur-
42542: maviraston päätöksellä (14 §). Ehdotukset veteraanikuntoutuksen kehittä-
42543: misestä keskittyvät järjestelmän ja sitä kautta
42544: kuntoutuksen sisällön kehittämiseen eivätkä ai-
42545: heuta suoranaisia taloudellisia vaikutuksia.
42546: 3. Asian valmistelu Esityksen tarkoituksena ei ole puuttua veteraa-
42547: nikuntoutukseen ohjattujen voimavarojen
42548: määrään.
42549: Rintamaveteraanien kuntoutuksen kehittä- Laitoskuntoutusten maksatusten siirtäminen
42550: mistä on selvitetty sosiaali- ja terveysministe- pois tapaturmavirastosta vähentäisi jonkun
42551: riön asettamassa veteraanien kuntoutustyöryh- verran tapaturmaviraston työmäärää.
42552: mässä (1987:23). Hallituksen esitys laiksi rinta-
42553: maveteraanien kuntoutuksesta perustuu pää-
42554: osin työryhmän ehdotuksiin. Työryhmän ehdo- 5. Voimaantulo
42555: tuksista on saatu lausunnot veteraanijärjestöil-
42556: tä, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalta, Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
42557: tapaturmavirastolta, lääkintöhallitukselta, nä tammikuuta 1989.
42558: Kansaneläkelaitokselta sekä kuntien keskusjär-
42559: jestöiltä. Lausunnot on esityksessä otettu pää- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42560: osin huomioon. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42561: 6 1988 vp. - HE n:o 99
42562:
42563:
42564:
42565: Laki
42566: rintamaveteraanien kuntoutuksesta
42567:
42568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42569:
42570: 1§ Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua
42571: Soveltamisala 2 §:ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä
42572: ohjeisiin, jotka lääkintöhallitus kuntoutukseen
42573: Rintamaveteraani voi saada kuntoutusta si- kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antaa.
42574: ten kuin tässä laissa säädetään. Kuntoutusta ei Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää
42575: kuitenkaan anneta, jos rintamaveteraanilla on asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutuk-
42576: oikeus saada vahingon tai ammattitaudin pe- seen tapaturmavirasto.
42577: rusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/
42578: 48), liikennevakuutuslain (279/59), tapaturma- 4 §
42579: vakuutuslain (608/ 48) tai maatalousyrittäjien
42580: tapaturmavakuutuslain (1026/81) taikka näitä Palvelujen tuottajat
42581: vastaavan aikaisemman lain nojalla. Kuntoutus annetaan terveyskeskuksessa tai
42582: Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, lääninhallituksen erikseen hyväksymässä sai-
42583: jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalve- raanhoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitok-
42584: lus- tai rintamatunnus. sessa.
42585: 2§
42586: 5§
42587: Kuntoutus Määräraha
42588: Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamavete-
42589: raanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttä- Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä yllä-
42590: minen niin, että hän mahdollisimman pitkään pidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset
42591: selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toimin- korvataan valtion vuotuiseen tulo- ja menoar-
42592: noistaan. Kuntoutus voidaan järjestää avo- tai vioon tarkoitusta varten varatun määrärahan
42593: laitoskuntoutuksena ja siihen kuuluu tarpeelli- rajoissa.
42594: nen tutkimus ja hoito. Tapaturmavirasto jakaa 1 momentissa tar-
42595: Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaes- koitetun määrärahan kunnille niiden terveys-
42596: sa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja lautakuntien käyttöön 9 §:ssä tarkoitettuja
42597: kiireellisyys. Erityistä huomiota on kiinnitettä- matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrä-
42598: vä siihen, että veteraanilla, jonka vamma tai rahan myöntäminen perustuu tapaturmaviras-
42599: sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä, on ton arvioon kunnassa asuvien rintamaveteraa-
42600: mahdollisuus päästä kuntoutukseen. nien määrästä.
42601: Kuntoutukseen voidaan valita myös rintama- Kunnan terveyslautakunta voi järjestää kun-
42602: veteraani, jolle kuntoutuksen antaminen toi- toutuksen itse tai hankkia kuntoutuspalvelut
42603: mintakyvyn edistämiseksi tai säilyttämiseksi tai 4 §:ssä tarkoitetulta sairaanhoito- tai muulta
42604: muusta syystä on tarpeellista. tutkimus- ja hoitolaitokselta.
42605:
42606: 3§ 6 §
42607: Kuntoutukseen hyväksyminen Valtion korvauksen maksaminen
42608: Kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintama- Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan
42609: veteraanin asuinkunnan terveyslautakunta. kunnille suoritettavaan korvaukseen soveltuvin
42610: Terveyslautakunta voi määrätä alaisensa viran- osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtion-
42611: haltijan päättämään kuntoutukseen hyväksy- osuuksista ja -avustuksista annetussa laissa
42612: misestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden (35173) on valtionosuuden suorittamisesta
42613: mukaisesti. käyttökustannuksiin säädetty. Valtion asian-
42614: 1988 vp. - HE n:o 99 7
42615:
42616: omaisena viranomaisena toimii tapaturmavi- voidaan erityisistä syistä korvata kokonaan tai
42617: rasto. osittain.
42618: Määräraha suoritetaan kuntien terveyslauta-
42619: kunnille ennakkona. Ennakko maksetaan siitä 10 §
42620: poiketen, mitä 1 momentissa tarkoitetussa lais-
42621: sa on säädetty, neljännesvuosittain yhtä suuri- Matkakustannusten korvaaminen
42622: na erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa Korvauksen tämän lain nojalla korvattavista
42623: tapaturmaviraston arvioon perustuvan kunta- matkakustannuksista myöntää ja maksaa kan-
42624: kohtaisen kiintiön mukaisena. saneläkelaitos valtion varoista noudattaen so-
42625: Tapaturmavirasto vahvistaa kunnittain kor- veltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (364/
42626: vauksen lopullisen määrän. Korvausten koko- 63) on säädetty matkakustannusten korvauk-
42627: naismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettu- sen suorittamisesta.
42628: jen korvausten määrää.
42629: Tapaturmavirasto suorittaa kansaneläke-
42630: 7 § laitokselle ennakkoa matkakustannusten suo-
42631: rittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin
42632: Korvausten perusteet säädetään. Valtion korvauksen lopullinen mää-
42633: Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa jär- rä ei saa ylittää ennakkona maksettujen kor-
42634: jestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustan- vausten määrää.
42635: nukset keskimääräisten kustannusten mukai- Jos korvauksen saamiseksi matkakustannuk-
42636: sesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansan- siin on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia
42637: terveyslain 25 §:ssä on säädetty. Kunnan ter- tietoja tai salattu tietoja ja tämä on vaikutta-
42638: veyskeskukselle suoritettavaa korvausta lasket- nut korvauksen myöntämiseen, korvaus on
42639: taessa ei kuntoutuksesta vähennetä palvelujen palautettava kokonaan tai asianomaiselta osal-
42640: käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä kor- ta välittömästi valtiolle 16 prosentin vuotuisine
42641: vauksia. korkoineen korvauksen nostopäivästä lukien.
42642: Tapaturmavirasto vahvistaa, ottaen huo-
42643: mioon toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kus- 11§
42644: tannukset, yksityisille laitoskuntoutusta anta- Ansionmenetyksen korvaaminen
42645: ville toimintayksiköille valtion varoista kunnan
42646: suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. Kuntootettavan ansionmenetyksen korvaa-
42647: Tapaturmavirasto voi vahvistaa korvausten pe- misesta ja muusta toimeentulotorvasta kuntoo-
42648: rusteet myös avokuntoutusta järjestäville yksi- tuksen aikana on voimassa, mitä siitä erikseen
42649: tyisille toimintayksiköille. säädetään.
42650: 8§ 12 §
42651: Asiakasmaksut Tutkimus ja seuranta
42652: Tämän lain nojalla järjestettävästä kuntou-
42653: tuksesta ei rintamaveteraanilta peritä maksua Osa rintamaveteraanien kuntootustoimin-
42654: tai korvausta. taan varatusta määrärahasta voidaan käyttää
42655: kuntootuksen tutkimus- ja. seurantatyöhön.
42656: 9§ Määrärahan osasta ja sen käytöstä päättää
42657: sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituk-
42658: Matkakustannukset sen tehtyä asiasta esityksen.
42659: Kuntoutusmäärärahasta korvataan rintama-
42660: veteraanille kuntoutuksesta aiheutuneet matka- 13§
42661: kustannukset siltä osin kuin niitä ei korvata Muutoksenhaku
42662: muun lain perusteella.
42663: Matkakustannuksista korvataan tämän lain Tässä laissa tarkoitettuihin tapaturmaviras-
42664: nojalla se määrä, jonka matka olisi tullut ton, terveyslautakunnan ja kansaneläkelaitok-
42665: maksamaan halvinta matkustustapaa käytettä- sen päätöksiin ei saa hakea muutosta valitta-
42666: essä. Jollei veteraani ole käyttänyt halvinta malla muussa kuin 10 §:n 3 momentin tarkoit-
42667: matkustustapaa, todelliset matkakustannukset tamassa tapauksessa.
42668: 8 1988 vp. - HE n:o 99
42669:
42670: 14 § 15 §
42671: Tarkemmat säännökset ja määräykset Voimaantulo
42672: Tarkemmat säännökset korvauksen suoritta-
42673: Tämä laki tulee voimaan päivänä
42674: misesta ja tämän lain muusta täytäntö.önpanos:
42675: kuuta 198 . Lailla kumotaan rintamaveteraa-
42676: ta annetaan asetuksella. Tapaturmavirasto vot
42677: nien kuntoutuksesta 14 päivänä tammikuuta
42678: antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta
42679: 1983 annettu laki (60/83) siihen myöhemmin
42680: ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta me-
42681: tehtyine muutoksineen.
42682: nettelystä.
42683:
42684: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
42685:
42686:
42687: Tasavallan Presidentti
42688: MAUNO KOIVISTO
42689:
42690:
42691:
42692:
42693: Ministeri Tarja Halonen
42694: 1988 vp. - HE n:o 100
42695:
42696:
42697:
42698:
42699: Hallituksen esitys Eduskunnalle työministeriötä koskevaksi
42700: lainsäädännöksi
42701:
42702:
42703:
42704:
42705: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42706:
42707: Työelämää koskevien asioiden aseman vah- teen. Työministeriön sekä sosiaali- ja terveys-
42708: vistamiseksi valtionhallinnossa ja niiden hoi- ministeriön välistä yhteistyötä työterveysasiois-
42709: don tehostamiseksi esityksessä ehdotetaan, että sa lisättäisiin.
42710: sosiaali- ja terveysministeriöstä siirretään lä- Työministeriön johtamista ehdotetaan tehos-
42711: hinnä työlainsäädäntöä, työoloja, työsuojelua, tettavaksi esitykseen liittyvin virkajärjestelyin.
42712: työelämän tutkimusta, Kansainvälistä työjär- Asetusteitse on tarkoitus selkeyttää ja muuten-
42713: jestöä sekä työriitojen sovittelua koskevat asiat kin kehittää työministeriön sisäistä hallintoa.
42714: työvoimaministeriöön. Työvoimaministeriön Työasioiden valmistelua on tarkoitus parantaa
42715: nimi muuttuisi työministeriöksi. Työsuojelu- järkeistämällä ja tehostamalla työministeriön
42716: hallinto siirtyisi työministeriön alaiseksi. Työ- yhteydessä olevien neuvostojen ja neuvottelu-
42717: ministeriön hallinnonalalla käsiteltäisiin työter- kuntien toimintaa.
42718: veyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutta- Esitys liittyy vuoden 1989 tulo- ja menoar-
42719: mista ja sen valvontaa koskevat asiat. Muuten vioesitykseen.
42720: työterveyshuolto samoin kuin Työterveyslaitos Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
42721: jäisivät sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu- vänä kesäkuuta 1989.
42722:
42723:
42724:
42725:
42726: 380648Y
42727: 2 1988 vp. - HE n:o 100
42728:
42729:
42730:
42731:
42732: SISÄLLYSLUETTELO
42733:
42734: Sivu Sivu
42735: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Laki työsuojeluhallinnosta annetun lain
42736: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . . 3 muuttamisesta................................ 14
42737: 1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4. Laki työneuvostosta ja työsuojelun poikkeus-
42738: 1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 luvista annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 15
42739: 2. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 5. Laki merimiesten palvelu- ja opintotoiminnas-
42740: 2.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 ta annetun lain muuttamisesta................ 16
42741: 2.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
42742: 6. Laki työsuojelurahastolain 3 §:n muuttami-
42743: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 sesta.......................................... 17
42744: 3 .1. Aiempia valmisteluvaiheita . . . . . . . . . . . . . . . 7
42745: 3.2. Työasioiden hallintotyöryhmä............ 8 7. Laki työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
42746: 3.3. Lausunnot................................ 8 nosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta . . 17
42747:
42748: 4. Esityksen hallinnolliset ja taloudelliset vaiku-
42749: 8. Laki työvoimaopistosta annetun lain 1 §:n
42750: tukset.......................................... 9 muuttamisesta................................ 18
42751: 4.1. Organisaatiomuutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 9. Laki ammatinvalinnanohjauksesta annetun
42752: 4.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 lain 3 §:n kumoamisesta...................... 18
42753: 4.3. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
42754: 10. Laki työllisyyskoulutuksesta annetun lain
42755: 5. Suhde muuhun lainsäädäntöön . . . . . . . . . . . . . . . . 11 4 §:n kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
42756: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 11
42757: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 LIITE . ... .. . . .. . . . . . . . . . . . . . ........ ..... .. . . . 19
42758: 1.1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden lu- Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
42759: kumäärästä ja yleisestä toimialasta . . . . . . 11 1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden luku-
42760: 1.2. Laki työriitojen sovittelusta . . . . . . . . . . . . . 12 määrästä ja yleisestä toimialasta annetun
42761: 1.3. Laki työsuojeluhallinnosta . . . . . . . . . . . . . . 12 lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 19
42762: 1.4. Laki työneuvostosta ja työsuojelun poik- 2. Laki työriitojen sovittelusta annetun lain
42763: keusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
42764: 1.5. Laki merimiesten palvelu- ja opintotoi- 3. Laki työsuojeluhallinnosta annetun lain
42765: minnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 muuttamisesta... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
42766: 1.6. Työsuojelurahastolaki................... 12 4. Laki työneuvostosta ja työsuojelun poik-
42767: 1. 7. Laki työvoima-asiain piiri- ja paikallis- keusluvista annetun lain muuttamisesta. . . . 23
42768: hallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 5. Laki merimiesten palvelu- ja opintotoimin-
42769: 1.8. Laki työvoimaopistosta.................. 12 nasta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . 24
42770: 1.9. Laki ammatinvalinnanohjauksesta . . . . . . 12 6. Laki työsuojelurahastolain 3 §:n muutta-
42771: 1.10. Laki työllisyyskoulutuksesta............. 12 misesta.................................... 26
42772: 7. Laki työvoima-asiain piiri- ja paikallisshal-
42773: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 12
42774: linnosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttami-
42775: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 sesta....................................... 26
42776: LAKITEKSTIT................... . . . . . . . . . . . . . 13 8. Laki työvoimaopistosta annetun lain 1 §:n
42777: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
42778: 1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden lukumää- 9. Laki ammatinvalinnanohjauksesta annetun
42779: rästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja lain 3 §:n kumoamisesta................... 27
42780: 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 10. Laki työllisyyskoulutuksesta annetun lain
42781: 2. Laki työriitojen sovittelusta annetun lain 4 §:n kumoamisesta....................... 28
42782: muuttamisesta................................ 14
42783: 1988 vp. - HE n:o 100 3
42784:
42785:
42786:
42787:
42788: YLEISPERUSTELUT
42789:
42790:
42791: 1. Esityksen yhteiskunnallinen se, että työvoimahallinnolla ei ole käytettävis-
42792: merkitys sään riittäviä keinoja tavoitteittensa toteutta-
42793: miseksi.
42794: Kansalaisten työllisyyden turvaaminen, am-
42795: 1.1. Tavoitteet mattitaitoisen ja sopivan työvoiman saannin
42796: varmistaminen elinkeinoelämälle maan kaikis-
42797: Kansalaisten työvoima on hallitusmuodon 6 sa osissa sekä työelämän kaikinpuolinen kehit-
42798: §:n 2 momentin mukaan valtakunnan erikoi- täminen ovat vastedes elinkeino- ja työelämän
42799: sessa suojeluksessa. Saman lainkohdan mu- sekä yhteiskunnan muun rakennemuutoksen
42800: kaan valtiovallan asiana on järjestää kansalai- edetessä entistä tärkeämpiä yhteiskuntapoliitti-
42801: sille työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty. sia tehtäviä. Näiden tehtävien merkitys koros-
42802: Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuu edelleen kansainvälisen taloudellisen yh-
42803: valtionhallinnossa toimenpiteitä kaikilla hallin- teistyön lisääntyessä. Tässä tilanteessa on työ-
42804: nonaloilla. Samalla tarvitaan erityistoimia työ- elämää koskevien asioiden asemaa valtionhal-
42805: elämän eri lohkoilla. linnossa vahvistettava ja niiden hoitoa tehos-
42806: Keskeinen merkitys työllisyyden edistämises- tettava. Se edellyttää työelämää koskevien
42807: sä ja työttömyyden torjunnassa on talous-, asioiden kokoamista nykyistä laajemmin hoi-
42808: teollisuus-, koulutus- ja asuntopoliittisilla toi- dettaviksi toistensa yhteydessä. Samalla on
42809: menpiteillä. Hallituksen talouspolitiikan kes- saatava aikaan sellainen hallinto-organisaatio,
42810: keisenä tavoitteena on työttömyyden tuntuva jolla on riittävä painoarvo.
42811: alentaminen. Teollisuuspolitiikan alueella työl- Edellä todettu merkitsee nykyinen hallinnon-
42812: lisyyttä edistetään muun muassa parantamalla alajako huomioon ottaen sitä, että työelämää
42813: työvoimavaltaisten yritysten asemaa sekä pien- koskevia asioita olisi koottava työvoimaminis-
42814: ten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyk- teriön hallinnonalalle, jolla niitä tällä hetkellä
42815: siä ja työllistämismahdollisuuksia. Ammatillis- eniten hoidetaan. Tämä on perusteltua myös
42816: ta koulutusta kehitetään eri tavoin. Koulutuk- sen vuoksi, että hallitus pyrkii edistämään
42817: seen tarkoitettuja määrärahoja lisätään raken- työllisyyttä ja parantamaan työpaikkojen ja
42818: nemuutoksen tukemiseksi ja uusien työpaikko- työvoiman kohtaamista erityisesti tehostamalla
42819: jen synnyttämiseksi. Asuntopoliittisin toimin työvoimapalveluja. Kun elinkeino- ja työelämä
42820: pyritään edistämään työllisyyttä muun muassa muuttuu rakenteellisesti voimakkaasti, se vaatii
42821: suuntaamaila valtion asuntolainoitusta alueille, tehokkuutta työnvälitykseltä, ammatinvalin-
42822: joilla on työpaikkoja mutta pulaa vuokra- nanohjaukselta ja muilta työvoimapalveluilta.
42823: asunnoista. Jotta työvoimahallinto kykenisi huolehtimaan
42824: Erityinen velvollisuus huolehtia työllisyyden niistä tehokkaasti, sillä on oltava nykyistä
42825: edistämisestä ja työttömyyden torjunnasta on laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa niin työ-
42826: voimassa olevassa lainsäädännössä annettu voiman tarjontaan kuin kysyntäänkin sekä
42827: työvoimahallinnolle. Työvoimapolitiikan pe- määrällisesti että laadullisesti.
42828: rustavoitteena on, että kansalaiset saavat heille Työmarkkinoiden joustavuutta ja toimivuut-
42829: kullekin sopivaa työtä sekä että elinkeinoelämä ta edesauttaisi se, että läheisesti toisiinsa yhtey-
42830: ja muut työnantajat saavat ammattitaitoista ja dessä olevat työasiat hoidetaan samalla hallin-
42831: sopivaa työvoimaa. Tällaista työmarkkinoiden nonalalla. Hallinnon tällainen kokoaminen pa-
42832: toimivuutta ei ole saavutettu siinä määrin kuin rantaisi myös edellytyksiä työelämää koskevien
42833: olisi ollut mahdollista toteutettu talous-, teolli- säädösten hyvään valmisteluun, jossa eri sään-
42834: suus-, koulutus- ja muu yhteiskuntapolitiikka nöstöt sovitetaan entistä paremmin yhteen.
42835: huomioon ottaen. Työvoimapolitiikka ei ole Työvoimahallinnon päämääränä on, että työtä
42836: ollut kyllin tehokasta. Eräänä syynä tähän on tarvitsevat saisivat ammattitaidolleen ja työky-
42837: 4 1988 vp. - HE n:o 100
42838:
42839: vylleen sopivan työpaikan. Sosiaali- ja terveys- Kaikissa pohjoismaissa ja useimmissa Eu-
42840: ministeriön piirissä olevan työhallinnon pää- roopan yhteisön maissa samoin kuin monissa
42841: määränä on, että nämä samat ihmiset voisivat muissakin maissa työasioita, jotka Suomessa
42842: tehdä työtä terveyttään vaarantamatta. Työn- kuuluvat osin työvoimaministeriölle ja osin
42843: antajan näkökulmasta kysymys on siitä, että sosiaali- ja terveysministeriölle, hoitaa yksi mi-
42844: työnantajat saavat kulloisiinkin työtehtäviin nisteriö. Pohjoismaissa on työasioihin laaja-
42845: sopivia työntekijöitä ja että näiden työkunto alaisesti keskittyvä työministeriö, johon Nor-
42846: säilyy. Nykyhallinnossa mainituista tehtävistä jassa kuuluvat myös kunnallisasiat. Eräissä
42847: huolehtiminen jakautuu kahdelle hallinnon- Keski-Euroopan maissa on yhdistetty sosiaali-
42848: alalle. ja työministeriö. Terveysasiat kuuluvat eri mi-
42849: Työsuojelun keskeisenä tavoitteena on työn- nisteriöön. Tällaiseen työasioiden kokoamiseen
42850: tekijöiden terveydestä ja sen myötä työkuntoi- ovat osaltaan vaikuttaneet Kansainvälisen työ-
42851: suudesta huolehtiminen. Sen vuoksi työsuoje- järjestön asiaa koskevat suositukset. Suomen
42852: luhallinnon on toimittava yhteistyössä tervey- harjoittama kansainvälinen yhteistyö työelä-
42853: denhuollon hallinnon ja tiettyjen laitosten män asioissa ja erityisesti pohjoismainen yh-
42854: kanssa. Hallitus katsoo kuitenkin, että työ- teistyö helpottuvat ja tehostuvat, kun Suomes-
42855: asioiden hallinnon vahvistaminen vaatii myös sakin työasioita kootaan aikaisempaa enem-
42856: työsuojeluasioiden käsittelemistä samalla hal- män yhdelle hallinnonalalle.
42857: linnonalalla työvoimapalveluja, työlainsäädän- Työvoimapalvelujen kehittäminen ja muu
42858: töä ja työllisyyttä koskevien asioiden kanssa. työvoimapolitiikan tehostaminen vaativat en-
42859: Työelämän kannalta on oleellista, että työsuo- tistä enemmän tuekseen tutkimustyötä. Halli-
42860: jelua hoidetaan ja kehitetään osana työelämää. tuksen tarkoituksena on tämän esityksen mu-
42861: Hallituksen käsityksen mukaan myös työsuoje- kaisen uudistuksen toimeenpanon yhteydessä
42862: lun työvoimapoliittinen merkitys korostuu, ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla hallinnon kei-
42863: koska tulevaisuudessa monilla aloilla ja alueilla noin voidaan edistää työelämää koskevaa ja
42864: työvoimavaraota ehtyy. Olemassa olevan työ- sen kehittämistä palvelevaa tutkimusta.
42865: voiman työkyvystä on huolehdittava aikaisem-
42866: paa tarkemmin.
42867: Hallituksen tarkoituksena on kehittää vajaa- 1.2. Keinot
42868: kuntoisten työllistämistä siten, että se ensisijai-
42869: sesti tapahtuu joko omaehtoisesti tai työnväli- Esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ehdote-
42870: tyksen avulla avoimilla työmarkkinoilla. Eri- taan, että työoloja ja työsuojelua koskevat
42871: tyistyöllistäminenkin toteutettaisiin työllisyys- asiat, joita nykyisin käsitellään sosiaali- ja
42872: lain (275/87) mukaan. Sosiaalihuollon työtoi- terveysministeriön työosastolla, siirretään työ-
42873: minta palvelisi sosiaalista ja terveydellistä suo- voimaministeriön hallinnonalalle. Tämän mu-
42874: riutumista ja perustuisi lähinnä hoitosuhtee- kaisesti työvoimahallintoon siirtyisivät asiat,
42875: seen. jotka koskevat:
42876: Työasioiden hoidossa noudatetaan pääosin - työsuhdetta ja työsuojelua sekä työelä-
42877: niin sanottua kolmikantayhteistyötä eli viran- män osallistumisjärjestelmiä ja työehtosopi-
42878: omaisten ja työmarkkinaosapuolten välistä val- muksia koskevaa lainsäädäntöä;
42879: misteluyhteistyötä. Tätä koskevat periaatteet - työympäristöä;
42880: sisältyvät Kansainvälisen työjärjestön sopi- - työsuojeluhallitusta ja muuta työsuojelu-
42881: muksiin ja suosituksiin, erityisesti sopimuksiin hallintoa sekä työsuojelualan muita toiminta-
42882: 122 ja 144. Jotta työelämää koskevia asioita yksikköjä lukuun ottamatta Työterveyslaitos-
42883: voidaan hoitaa entistä tehokkaammin, yhteis- ta;
42884: työtä valtiovallan, työnantajajärjestöjen ja - työneuvostoa ja työsuojelulautakuntia;
42885: työntekijäjärjestöjen kesken on tarpeen tiivis- - työsuojelurahastoa;
42886: tää. Tätä tavoitetta tukee työasioiden koko- - työelämän tutkimusta;
42887: aminen nykyistä laajemmin yhdelle hallinnon- - metsäpalkkoja;
42888: alalle, kun samalla vahvistetaan kolmikantayh- - merimiesten palvelu- ja opintotoimintaa;
42889: teistyötä toteuttavien toimielinten asemaa. Sil- sekä
42890: loin myös yhteistyö säädösvalmistelussa tiivis- - työosaston toimialaan kuuluvaa kansain-
42891: tyy. välistä yhteistyötä.
42892: 1988 vp. - HE n:o 100 5
42893:
42894: Vajaakuntoisten työllistämisen tehostami- joka sisältäisi tiedot tehdyistä ja tarvittavista
42895: seksi on tarpeen täydentää työllisyyslakia. Sa- työelämää koskevista tutkimuksista.
42896: malla on tarkoitus sosiaalihuollon työtoimin- Sosiaali- ja terveysministeriön työosaston
42897: nan kehittämiseksi muuttaa sosiaalihuoltolakia yhteydessä on työelämän suhteiden neuvottelu-
42898: (710/82). Lisäksi selvitetään työklinikkojen kunta, joka on runsaasti tutkinut työelämää.
42899: tarkoituksenmukainen hallinnollinen asema. Työelämän tutkimuksen yhteensovittamiseksi
42900: Hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle ja voimavarojen käytön tehostamiseksi on pe-
42901: niin, että lainmuutokset voidaan saattaa voi- rusteltua sosiaali- ja terveysministeriön työ-
42902: maan vuoden 1990 alusta lukien. osaston tehtävien siirtyessä valtaosin työvoima-
42903: Työriitoja koskevat asiat liittyvät kiinteästi ministeriöön liittää myös neuvottelukunnan
42904: työehtosopimusasioihin. Sosiaali- ja terveysmi- tehtävät samaan ministeriöön. Nykymuotoinen
42905: nisteriön hallinto-osasto käsittelee työriitojen neuvottelukunta on tarkoitus lakkauttaa. Työ-
42906: siirtämistä, viran- ja toimenhaltijoiden neuvot- voimaministeriön yhteyteen perustettaisiin työ-
42907: teluoikeutta ja työriitojen piirisovittelijoita elämän tutkimusneuvosto, jonka toimialaan
42908: koskevia asioita. Valtakunnansovittelijat huo- kuuluisi mahdollisimman laajasti työelämää
42909: lehtivat työriitojen sovittelusta. Kun työsuhtee- koskeva tutkimus, myös työvoimapoliittinen
42910: seen ja työehtosopimuksiin liittyvät asiat siirre- tutkimus.
42911: tään esityksen mukaan työvoimaministeriöön, Koska työterveyshuoltoa koskevien asioiden
42912: on syytä siirtää myös sosiaali- ja terveysminis- käsittely edellyttää terveydenhuollon perusteel-
42913: teriön hallinto-osaston käsittelemät työriitoja lista asiantuntemusta, hallitus on päätynyt sii-
42914: koskevat asiat sekä valtakunnansovittelijain hen, että nämä asiat on syytä pysyttää edelleen
42915: toimisto työvoimaministeriöön. Valtakunnan- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
42916: sovittelijain toimiston itsenäisyys säilyisi. Kun työterveyshuollon järjestämisvelvollisuu-
42917: Kansainvälistä työjärjestöä koskevista asiois- den toteuttamisen valvonta voimassa olevien
42918: ta vastaa valtioneuvostossa nykyisin pääosin säännösten mukaan kuuluu työsuojeluhallin-
42919: sosiaali- ja terveysministeriö, jossa niitä käsit- nolle, siirtyisivät työterveyshuollon järjestämis-
42920: telee hallinto-osasto. Sosiaali- ja terveysminis- velvollisuuden toteuttamista ja sen valvontaa
42921: teriö toimii näissä asioissa yhteistyössä muiden koskevat asiat kuitenkin työministeriön hallin-
42922: ministeriöiden kanssa. Kun sosiaali- ja terveys- nonalalle. Näin ollen Työterveyslaitos toimisi
42923: ministeriössä nykyisin käsiteltävistä työasioista edelleen sosiaali- ja terveysministeriön alaise-
42924: esityksen mukaan pääosa siirretään työvoima- na. Tarpeellisin hallinnollisin järjestelyin voi-
42925: ministeriön käsiteltäviksi, sinne on tarkoituk- daan varmistaa työsuojeluhallinnon ja työter-
42926: senmukaista siirtää myös Kansainvälistä työ- veyshallinnon yhteistyö.
42927: järjestöä koskevat asiat. Kansainvälisessä työ-
42928: järjestössä käsiteltävillä asioilla on kuitenkin Työvoimaministeriön toimialan laajentuessa
42929: usein liittymäkohtia terveydenhuoltoon ja sosi- ehdotetaan ministeriön nimi muutettavaksi
42930: aalihuoltoon. Siksi työvoimaministeriön olisi työministeriöksi.
42931: oltava näiden asioiden valmistelussa yhteistyös- Työministeriön sisäistä hallintoa, johtamis-
42932: sä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä järjestelmää ja toimintatapoja on tarkoitus
42933: lisäksi tarvittaessa muidenkin ministeriöiden, asetusteitse ja käytäntöjä kehittämällä uudis-
42934: lähinnä oikeusministeriön, opetusministeriön taa.
42935: sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Hallituksen tarkoituksena on työasioiden
42936: Oikeusministeriö käsittelee muun muassa asiat, hallinnon tehostamiseksi toteuttaa muitakin
42937: jotka koskevat kansainvälisten sopimusten voi- kuin nyt ehdotettavia toimenpiteitä. Hallitus
42938: maansaattamista Ahvenanmaan maakunnassa. selvittää työvoimaministeriön hoidettavana ny-
42939: Työelämän tutkimusta tehdään usealla hal- kyisin olevan sijaintineuvonnan yhteyksiä
42940: linnonalalla. Työelämän tutkimusta koskevia kauppa- ja teollisuusministeriön tehtäviin niin,
42941: valtionhallinnon ratkaisuja mukaan lukien ra- että tarpeelliset muutokset voidaan toteuttaa
42942: hoitusratkaisut ei yhteensoviteta riittävästi. samanaikaisesti, kun työministeriö aloittaa toi-
42943: Järjestelmä on liian hajanainen. Työelämän mintansa. Ammatillisista kurssikeskuksista on
42944: tutkimus ei ole työelämän eri lohkoja ajatellen tarkoitus valtioneuvoston 24 päivänä maalis-
42945: kyllin kattavaa. Eräiltä lohkoilta tehdään tut- kuuta 1988 antaman periaatepäätöksen mukai-
42946: kimusta selvästi liian vähän tai sitä ei tehdä sesti tehdä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuk-
42947: lainkaan. Ei ole myöskään tietojärjestelmää, sia vuonna 1990.
42948: 6 1988 vp. - HE n:o 100
42949:
42950: 2. Nykyinen tilanne - työneuvostoa ja työsuojelulautakuntia;
42951: - työsuojelurahastoa;
42952: 2.1. Lainsäädäntö - Työterveyslaitosta;
42953: - työelämän suhteiden neuvottelukuntaa;
42954: Perussäännökset eri ministeriöiden käsiteltä- metsäpalkkalautakuntaa;
42955: vistä asioista on valtioneuvoston ministeriöiden merimiesten palvelu- ja opintotoimintaa;
42956: lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun sekä
42957: lain 3 §:ssä. Pykälän 1 momentin 11 kohdan osaston toimialaan kuuluvaa kansainvä-
42958: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee listä yhteistyötä.
42959: asiat, jotka koskevat työoloja ja työsuojelua, Asetuksen 4 §:n mukaan ministeriön hal-
42960: sosiaali- ja yksityisvakuutusta, terveyden- ja linto-osasto käsittelee muun muassa asiat, jot-
42961: sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta, sosiaali- ka koskevat:
42962: huoltoa ja -avustuksia, raittiustyötä ja väkijuo- - työriitojen siirtämistä, viran- ja toimen-
42963: mia sekä muita sosiaalisia kysymyksiä, mikäli haltijoiden neuvotteluoikeutta ja työriitojen
42964: ne eivät kuulu jollekin muulle ministeriölle. piirisovittelijoita; sekä
42965: Mainitun lain 3 §:n 1 momentin 12 kohdan - Kansainvälisen työjärjestön toimintaa.
42966: mukaan työvoimaministeriö käsittelee asiat, Sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun ase-
42967: jotka koskevat työvoimapolitiikan suunnittelua tuksen 1 §:n 2 momentin mukaan ministeriön
42968: ja ohjausta sekä työllisyyden edistämistä ja yhteydessä on valtakunnansovittelijain toimis-
42969: työttömyyden torjuntaa. to.
42970: Valtioneuvoston ohjesäännön 24 §:n mu- Työvoimaministeriöstä annetun asetuksen
42971: kaan sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee (1121177) 1 §:n mukaan työvoimaministeriössä
42972: asiat, jotka koskevat muun muassa työoloja, on yleinen osasto, suunnitteluosasto ja työvoi-
42973: työturvallisuutta ja muuta työsuojelua, työ- ja maosasto. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
42974: työehtosopimuksia, työsääntöjä, työriitojen mukaisesti työvoimaosasto on työvoimaminis-
42975: sovittelua, ammatillista järjestäytymistä, neu- teriöstä annettua asetusta muuttamalla (570/
42976: votteluoikeutta, työtuomioistuinta, metsäpalk- 88) jaettu 1 päivästä syyskuuta 1988 lukien
42977: kausta sekä Kansainvälistä työjärjestöä. Sosi- työllisyysosastoksi ja työvoimapalveluosastok-
42978: aali- ja terveysministeriön alaisia ovat muun si. Yleinen osasto käsittelee lähinnä taloudellis-
42979: muassa työriitojen sovittelijat, työsuojeluhalli- hallinnollisia, kansainvälisiä ja palkkaturvaan
42980: tus ja työneuvosto. liittyviä asioita. Suunnitteluosasto tekee työ-
42981: Valtioneuvoston ohjesäännön 24 a §:n mu- voimapoliittisia suunnitelmia, tutkimuksia, sel-
42982: kaan työvoimaministeriö käsittelee asiat, jotka vityksiä, ennusteita ja tilastoja sekä valmistelee
42983: koskevat työvoimapolitiikan suunnittelua, am- työvoimaministeriön toiminta- ja taloussuunni-
42984: matinvalinnanohjausta, työnvälitystä, kansain- telman. Työllisyysosasto käsittelee työllisyyttä
42985: välistä harjoittelijanvaihtoa, julkisten töiden ja työttömyyttä sekä sijaintineuvontaa koske-
42986: järjestelyä työllisyyden edistämiseksi, työttö- via asioita. Työvoimapalveluosasto käsittelee
42987: myyttä, palkkaturvaa, siirtolaisuutta, siviilipal- lähinnä työnvälitystä, ammatinvalinnanohjaus-
42988: veluksen järjestämistä ja työvoiman käytön ta ja työvoiman ammatillista koulutusta koske-
42989: säännöstelyä ja työvelvollisuutta. Työvoimami- via asioita.
42990: nisteriön alaisia ovat työvoima-asiain piiri- ja
42991: paikallishallinto sekä työvoimaopisto.
42992: Sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun ase-
42993: tuksen (108/87) 5 §:n mukaan ministeriön työ- 2.2. Käytäntö
42994: osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
42995: - työsuhdetta ja työsuojelua sekä yritysde- Työasioita hoidetaan kahdeksalla hallinnon-
42996: mokratiaa ja työehtosopimuksia koskevaa lain- alalla. Eri ministeriöiden toimialat ovat muo-
42997: säädäntöä; dostuneet historiallisen kehityksen myötä.
42998: - työympäristöä; Useimpien ministeriöiden tehtävissä työasiat
42999: - työsuojeluhallitusta ja muuta työsuojelu- ovat vain pienehkö osa koko toimialasta.
43000: hallintoa sekä työsuojelualan muita toiminta- Keskeiset työasioita hoitavat hallinnonalat
43001: yksikköjä; ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työvoi-
43002: - osaston alaisten virastojen ja laitosten maministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön
43003: virkanimityksiä; tehtäväalue on kaiken kaikkiaan varsin laaja.
43004: 1988 vp. - HE n:o 100 7
43005:
43006: Pääpaino on sosiaalihuollon ja -vakuutuksen kaspalvelutyöstä, välittävät työtä ja tietoa sekä
43007: sekä terveydenhuollon asioissa. Näitä kaikkia koulutuksesta että ammateista ja vastaavat
43008: alueita varten on ministeriössä omat osastonsa. työllistämistoimenpiteistä. Vuoden 1988 alusta
43009: Työosaston toimiala on ministeriön osastoista voimaan tullut työllisyyslaki velvoittaa valtion
43010: selkeästi erilainen, vaikkakin sillä on yhteyksiä ja kunnat työllistämään työttömiä. Työnanta-
43011: erityisesti terveydenhuolto-osaston joihinkin jille on laissa säädetty työpaikkojen ilmoitus-
43012: asioihin kuten työterveyshuoltokysymyksiin ja velvollisuus työvoimatoimistoihin. Lain voi-
43013: kemikaalien valvontaan. Työosaston pääasial- maan tuloon asti työvoiman käytön työpaikka-
43014: linen tehtäväalue on työlainsäädännön valmis- kohtaista suunnittelua ja työllisyyden hoitoa ei
43015: telu, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat riittävästi voitu yhteensovittaa. Alueellisia, ra-
43016: mukana. kennemuutosten aiheuttamia työllisyyshäiriöitä
43017: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena kes- ei saada vieläkään riittävässä määrin ennalta
43018: kusvirastona työasioissa toimiva työsuojeluhal- estetyksi.
43019: litus harjoittaa koneiden ja muiden teknisten
43020: laitteiden sekä kemiallisten aineiden ja tuottei-
43021: den valvontaa, ohjaa työsuojeluhallinnon val-
43022: vontatyötä ja vastaa alan tilastoinnista, koulu- 3. Asian valmistelu
43023: tuksesta ja tiedotuksesta. Piiri- ja paikallishal-
43024: linto tarkastaa työpaikkoja. Työsuojeluhallitus
43025: toimii työsuojeluasioissa myös muutoksenha- 3.1. Aiempia valmisteluvaiheita
43026: kuviranomaisena, jonka päätöksistä valitetaan
43027: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Työvoimaministeriö perustettiin vuonna
43028: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinto-osas- 1970, kun kulkulaitosten ja yleisten töiden
43029: tolla hoidetaan tavanomaisten taloudellis-hal- ministeriö jaettiin liikenneministeriöksi ja työ-
43030: linnollisten tehtävien ohella myös muun muas- voimaministeriöksi. Työvoimaministeriön toi-
43031: sa työasioihin liittyviä eräitä aineellisia asioita mialan määrittely perustui työvoimahallintoko-
43032: kuten Kansainvälisen työjärjestön toimintaan mitean (komiteanmietintö 1969: B 55) teke-
43033: liittyviä tehtäviä. Työvoimaministeriö hoitaa mään ehdotukseen. Komitea totesi kuitenkin,
43034: myös omalta osaltaan kansainvälisiä asioita. että työvoimaministeriön toimiala jäi suppeak-
43035: Kansainvälisen työjärjestön kokouksissa ovat- si, ja edellytti sen tarkistamisen selvittämistä.
43036: kin edustettuina molemmat ministeriöt. Komitean mukaan sen ehdottarua uudistus oli
43037: Työvoimahallinnon toiminta-ajatus perustuu vasta ensimmäinen vaihe työvoimahallinnon
43038: pitkälle niin sanotun aktiivisen työvoimapolitii- kehittämisessä.
43039: kan käsitteeseen. Tähän sisältyvät perinteisten Työvoimaministeriön toimialan tarkistamis-
43040: työllistämistoimenpiteiden ohella työvoimava- ta ovat esittäneet valtion keskushallintokomi-
43041: rojen yleinen kehittäminen ja työvoiman oh- tea (komiteanmietintö 1978:22), valtion tilin-
43042: jaus sekä lisäksi ne julkisen vallan toimenpi- tarkastajat vuonna 1979 ja parlamentaarinen
43043: teet, joilla vaikutetaan työllisyyden elinkeinoit- työllisyyslainsäädäntökomitea (komiteanmie-
43044: taiseen, alueittaiseen ja ammatin mukaiseen tintö 1980:43).
43045: jakaumaan. Työttömyyden aikaiseen toimeen- Työasioiden hallintokomitea (komiteanmie-
43046: tuloturvaan liittyy työvoimapoliittisia kysy- tintö 1986:28) selvitti toimeksiautonsa mukai-
43047: myksiä. Työvoimahallinnon toiminta-ajatus sesti työasioiden liittymistä eri ministeriöiden
43048: koskettaa siten yhteiskuntapolitiikan eri lohko- nykyisiin tehtäviin ja työasioiden hallinnossa
43049: ja kuten talouspolitiikkaa, aluepolitiikkaa, olevia epäkohtia. Komitea esitti kolme vaihto-
43050: koulutuspolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa. Työ- ehtoista mallia työasioiden hallinnon uudel-
43051: voimapolitiikka on suurelta osalta eri yhteis- leenjärjestämiseksi. Näistä komitea piti ensisi-
43052: kuntapolitiikan lohkot läpäisevää politiikkaa. jaisena vaihtoehtoa 1. Komitean vaihtoehtoiset
43053: Työvoimaministeriön tehtävänä on huolehtia ehdotukset olivat:
43054: työvoimapolitiikan suunnittelusta ja ohjauk- - Vaihtoehto 1: Ministeriöiden välisiä toi-
43055: sesta, työllisyyden edistämisestä ja työttömyy- mialatarkistuksia. Ehdotukset koskivat työlli-
43056: den torjunnasta. Työvoimaministeriön alaisena syyskoulutusta, vajaakuntoisten työklinikoita,
43057: on työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto. suojatyötä ja invalidien elinkeinoneuvontaan
43058: Työvoimapiirien toimistot johtavat ja ohjaavat liittyviä asioita sekä yrittäjyyden edistämistä ja
43059: työvoimatoimistoja. Nämä huolehtivat asia- sijainninohjausta.
43060: 8 1988 vp. - HE n:o 100
43061:
43062: - Vaihtoehto II: Sosiaali-, terveys- ja työ- ministeriön palkkaosasto, valtiovarainministe-
43063: ministeriö. Työvoimaministeriön tehtävät siir- riön kansantalousosasto, Akava r.y., Suomen
43064: rettäisiin valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r .y., Toi-
43065: terveysministeriölle sekä kauppa- ja teollisuus- mihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto
43066: ministeriölle. TVK r.y., merimiespalvelutoimisto ja Jyväsky-
43067: - Vaihtoehto III: Työministeriö. Työvoi- län yliopisto. Valtiovarainministeriön tulo- ja
43068: maministeriöön siirrettäisiin lähinnä sosiaali- menoarvio-osaston mielestä työryhmän ehdot-
43069: ja terveysministeriön työosaston tehtävät. tama malli työasioiden hallinnon tehostamisek-
43070: Vajaakuntoisten työllistämistä on selvittänyt si on yksi mahdollinen.
43071: suojatyötoimikunta 1985 (komiteanmietintö Mainituista lausunnonantajista työvoimami-
43072: 1987:59), jonka ehdotuksiin asiasta edellä esi- nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö edellä
43073: tetyt kannanotot perustuvat. tarkoitetussa lausunnossaan ja valtiovarainmi-
43074: nisteriön palkkaosasto katsoivat, että myös
43075: työterveyshuoltoa koskevat asiat olisi siirrettä-
43076: vä työministeriöön. Akava viitaten erityisesti
43077: 3.2. Työasioiden hallintotyöryhmä
43078: Työterveyslaitokseen katsoi, että välittömästi
43079: tulee käynnistää perusteellinen selvittely työ-
43080: Ehdotuksen hallituksen esitykseksi työminis-
43081: olojen tutkimuksen organisoimiseksi ja hallin-
43082: teriötä koskevaksi lainsäädännöksi valmisteli
43083: valtiovarainministeriön elokuussa 1987 asetta- noimiseksi. SAK:n mielestä työsuojeluhallinto
43084: ma työasioiden hallintotyöryhmä (komi- sopii sinänsä paremmin työministeriöön ja
43085: teanmietintö 1988:5). Työryhmässä olivat Työterveyslaitos sosiaali- ja terveysministe-
43086: edustettuina valtiovarainministeriö, työvoima- riöön. Toisaalta SAK katsoi, että työsuojelu-
43087: ministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. hallitus ja Työterveyslaitos tulisi pitää samassa
43088: ministeriössä. Sisäasiainministeriö esitti, että
43089: Hallituksen esitys on keskeiseltä sisällöltään
43090: työryhmän ehdotuksen mukainen. sijaintineuvontaa koskevat asiat siirrettäisiin
43091: Työryhmä teetti asiantuntijoilla erityisselvi- työvoimaministeriöstä kauppa- ja teollisuusmi-
43092: nisteriön hallinnonalalle. Kauppa- ja teolli-
43093: tyksen työelämän tutkimuksen suuntautumises-
43094: ta, rahoituksen ja organisoinnin sekä niiden suusministeriö esitti tätä tarkoittavan selvityk-
43095: sen tekemistä.
43096: epäkohtien oleellisista piirteistä, tärkeimmistä
43097: Työsuojeluhallitus ottamatta kantaa tehtävä-
43098: lähiaikojen tutkimustarpeista ja vireillä olevis-
43099: ta kehittämishankkeista. siirtoihin muuten esitti, että työsuojeluhallinto
43100: Työryhmä kuuli muiden asianosais- ja asian- ja Työterveyslaitos tulisi sijoittaa saman minis-
43101: teriön yhteyteen. Mikäli näin ei meneteltäisi,
43102: tuntijatahojen ohella erityisesti työmarkkina-
43103: tulisi työsuojeluhallituksen mukaan huolehtia
43104: järjestöjä (Suomen Ammattiliittojen Keskus-
43105: järjestö SAK r.y., Toimihenkilö- ja Virkamies- muilla tavoin siitä, että Työterveyslaitoksen
43106: järjestöjen Keskusliitto TVK r.y., Suomen palvelusten käytölle työsuojeluasioissa ei tule
43107: uusia hallinnollisia esteitä.
43108: Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto
43109: STTK r.y., Akava r.y., Suomen Työnantajain Valtioneuvoston kanslialla, valtakunnanso-
43110: vittelijalla, Suomen Akatemialla ja tarkastus-
43111: Keskusliitto ja Liiketyönantajain Keskusliitto
43112: lautakunnalla ei ollut huomauttamista hallituk-
43113: LTK). Kuulemista varten oli niille toimitettu
43114: alustava luonnos työryhmän kannanotoista. sen esityksen sisältöön lausuntojen kohdistues-
43115: sa ensisijaisesti muihin mietinnössä käsiteltyi-
43116: hin asioihin. Opetusministeriö puuttui lausun-
43117: nossaan asiaan vain oman toimialansa näkö-
43118: 3.3. Lausunnot kulmasta, josta sillä ei ollut periaatteellista
43119: huomautettavaa ehdotuksiin.
43120: Työasioiden hallintotyöryhmän ehdottamia Työterveyslaitos esitti, että paitsi laitoksen
43121: tehtäväsiirtoja sosiaali- ja terveysministeriöstä itsensä myös työsuojeluhallinnon tulisi säilyä
43122: työvoimaministeriöön puolsivat työvoimami- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
43123: nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö eräitä STTK piti mahdollisena, että sosiaali- ja ter-
43124: työasioita käsittelemään määrätyn ministerin veysministeriöstä siirretään työvoimaministe-
43125: antamassa lausunnossa, kauppa- ja teollisuus- riön hallinnonalalle asiat, jotka koskevat työ-
43126: ministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarain- suhdesuojelua, työaikasuojelua ja henkilöstön
43127: 1988 vp. - HE n:o 100 9
43128:
43129: ja työnantajan välistä yhteistyötä sekä osallis- 4. Esityksen hallinnolliset ja
43130: tumisjärjestelmiä. Sen sijaan työsuojeluun ja taloudelliset vaikutukset
43131: työterveyshuoltoon liittyvien asioiden siirtämis-
43132: tä STTK ei pitänyt järkevänä. Teknisten liitto 4.1. Organisaatiomuutokset
43133: TL r.y. jätti lausuntokierroksen yhteydessä
43134: oman kannanottonsa, jossa puolletaan työlli- Esitys merkitsee, että sosiaali- ja terveysmi-
43135: syys- ja työelämän asioiden kokoamista yhteen nisteriön työosasto siirtyisi työministeriön
43136: ministeriöön. työympäristöosastoksi. Työympäristöosaston
43137: toimialaan kuuluisivat pääosin samat asiat
43138: Sosiaali- ja terveysministeriö ei pitänyt sosi- kuin nykyisen työosaston toimialaan. Ehdotet-
43139: aali- ja terveysministerin eikä ministeriön toi- tavat tehtäväsiirrot eivät haittaisi sosiaali- ja
43140: mialaan kuuluvia asioita määrätyn ministerin terveysministeriön muiden tehtävien asianmu-
43141: antamassa lausunnossa ehdotettuja tehtäväsiir- kaista hoitoa.
43142: toja riittävän perusteltuina. Edellisessä lausun- Työvoimaministeriön nykyinen suunnittelu-
43143: nossa katsottiin erityisesti, että terveyteen liit- osasto on tarkoitus muuttaa suunnittelusihtee-
43144: tyvät asiat on hallinnon asiantuntemuksen, ristöksi. Osaston henkilöstöstä osa siirtyisi
43145: palvelukyvyn ja rationalisuuden vuoksi tarkoi- muille osastoille. Suunnittelusihteeristön henki-
43146: tuksenmukaisinta edelleen keskittää sosiaali- ja löstöä käytettäisiin ministeriön johdon esikun-
43147: terveysministeriön hallinnonalalle. Työn tur- tatehtävissä. Suunnittelusihteeristö hoitaisi työ-
43148: vallisuus ja terveellisyys sekä tätä kautta koko voimaneuvoston ja työelämän tutkimusneuvos-
43149: työsuojelu on lausunnon mukaan erittäin si- ton sihteeristön tehtävät sekä ministeriön tilas-
43150: doksissa työntekijöiden terveyteen ja siten totehtävät.
43151: myös terveydenhuoltoon. Toisessa sosiaali- ja Vajaakuntoisia koskevat asiat käsitellään
43152: terveysministeriön lausunnossa katsottiin, että työministeriön työvoimapalveluosastossa.
43153: työryhmän ehdotus merkitsisi työelämässä ole- Kansainvälistä työjärjestöä koskevat asiat
43154: vien ja sen ulkopuolella olevien ihmisten jaka- hoidettaisiin työministeriön hallinto-osaston
43155: mista eri ministeriöihin eikä tällaista kehitystä kansainvälisten asiain toimistossa.
43156: voi pitää tasa-arvoisen sosiaali- ja terveyden- Valtakunnansovittelijain toimisto olisi työ-
43157: huoltopolitiikan tavoitteiden kannalta tarkoi- ministeriössä osastojen ulkopuolinen erillinen
43158: tuksenmukaisena. toimisto.
43159: Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Liike- Työvoimaministeriön nykyiselle yleiselle
43160: työnantajain Keskusliitto L TK esittivät yhtei- osastolle kuuluvia tehtäviä on tarkoitus järjes-
43161: sessä lausunnossaan, että työvoimahallinnon tellä jonkin verran uudelleen. Samalla osaston
43162: ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa työvoi- nimi muutettaisiin hallinto-osastoksi. Sen pää-
43163: mapalvelujen tuottaminen, että kehitystyö on asiallinen tehtäväalue muodostuisi taloudellis-
43164: mahdollista nykyisenkin toimivaltajaon valli- hallinnollisista asioista.
43165: tessa ja että vasta tämän jälkeen olisi mahdol- Esityksen mukaan työsuojeluasiat ja -hallin-
43166: lista selvittää työvoimahallinnon yhteyksiä ja to siirtyisivät työministeriön hallinnonalalle.
43167: niiden kehittämistä muiden hallinnonalojen Tähän liittyen työministeriön hallinnonalalla
43168: suuntaan. Järjestöjen mukaan työsuhteeseen käsiteltäisiin työterveyshuollon järjestämisvel-
43169: liittyvät kysymykset kuten työsopimus, työai- vollisuuden toteuttamista ja sen valvontaa kos-
43170: ka, vuosiloma, yhteistoiminta ja työsuojelu kevat asiat. Muuten työterveyshuoltoa samoin
43171: eivät voi olla työllisyyden hoidon välineitä. kuin Työterveyslaitosta koskevat asiat jäisivät
43172: Järjestöt korostivat erityisesti sitä merkitystä, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
43173: joka työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä on Sosiaali- ja terveysministeriön olisi ennen tulo-
43174: kiinteällä yhteistyöllä sosiaali- ja terveysminis- ja menoarvioesityksen, keskipitkän aikavälin
43175: teriön eri osastojen välillä. toiminta- ja taloussuunnitelman ja muiden työ-
43176: terveyshuoltoa koskevien työministeriölle mer-
43177: Työsuojelurahasto ei lausunnossaan ottanut kittävien asioiden ratkaisemista varattava työ-
43178: suoranaisesti kantaa työasioiden hallintotyö- ministeriölle tilaisuus esittää asiasta kannanot-
43179: ryhmän ehdotuksiin. Erorahasto, työttömyys- tonsa. Työterveyslaitoksen johtokunnan ko-
43180: turvalautakunta ja työvoimaneuvosto ilmoitti- koonpanoa on tarkoitus muuttaa niin, että
43181: vat, etteivät ne pidä tarpeellisena oman lausun- johtokunnassa olisi yhtäläinen edustus sosiaali-
43182: tonsa antamista. ja terveysministeriöstä sekä työministeriöstä.
43183: 2 380648Y
43184: 10 1988 vp. - HE n:o 100
43185:
43186: Hallitus pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja ri. Valtakunnansovittelijain toimistossa on viisi
43187: terveysministeriö sekä työministeriö asettavat virkaa. Näistä on toinen valtakunnansovitteli-
43188: työterveyshuollon yhteistyöryhmän, jossa on jan virka täyttämättä ja toista sihteerin virkaa
43189: mainittujen ministeriöiden sekä työterveys- käytetään muissa tehtävissä. Työneuvoston
43190: laitoksen ja työsuojeluhallituksen edustus. tehtäviä hoitaa kolme virkamiestä.
43191: Työryhmä osallistuisi työterveyshuoltoa koske- Siirtyvien tehtävien vuoksi ehdotetaan sosi-
43192: vien merkittävien asioiden valmisteluun. aali- ja terveysministeriöstä lakkautettavaksi 34
43193: Työvoimapalvelujen kehittämistyötä on tar- virkaa ja tehtävää sekä työministeriöön perus-
43194: koitus vahvistaa yhdistämällä työnvälitysasiain tettavaksi vastaavat virat ja tehtävät. Sosiaali-
43195: neuvottelukunta, ammatinvalinnanohjausneu- ja terveysministeriön työosastolta siirtyisi näin
43196: vosto ja ammattikurssiasiain neuvottelukunta. työministeriöön 17 virkaa, joista 10 on esitteli-
43197: Työvoimapalveluneuvosto koottaisiin kolmi- jätason virkoja ja seitsemän toimistohenkilös-
43198: kantaperiaatteella. Neuvostosta säädettäisiin tön virkoja. Yksi ylitarkastajan virka ehdote-
43199: asetuksella. taan jätettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön
43200: Työministeriön yhteyteen perustettaisiin työterveyshuoltoa ja kemikaalivalvontaa kos-
43201: edellä mainittu työelämän tutkimusneuvosto. keviin tehtäviin. Työelämän suhteiden neuvot-
43202: Samalla lakkautettaisiin työelämän suhteiden telukunnan koko henkilöstö eli seitsemän vir-
43203: neuvottelukunta. Myös työelämän tutkimus- kaa siirtyisi työministeriöön samoin kuin valta-
43204: neuvosto olisi kokoonpanoltaan kolmikantai- kunnansovittelijain toimiston neljä virkaa ja
43205: nen. Tästäkin neuvostosta säädettäisiin asetuk- työneuvoston kolme virkaa. Valtakunnansovit-
43206: sella. telijain toimiston toinen sihteerin virka jäisi
43207: Työministeriön yhteyteen on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveysministeriöön. Lisäksi työmi-
43208: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta nisteriöön siirtyisivät edellä mainitut nuorem-
43209: työneuvosto, kemian työsuojeluneuvottelukun- man hallitussihteerin virka ja kansainvälisten
43210: ta, koneiden ja laitteiden turvallisuusmääräyk- asiain sihteerin virka sekä yksi apulaisvahti-
43211: sta valmisteleva neuvottelukunta, Suomen mestarin virka. Sosiaali- ja terveysministeriöstä
43212: ILO-neuvottelukunta sekä metsäpalkkalauta- lakkautettavien virkojen haltijat samoin kuin
43213: kunta. Merimiesasiain neuvottelukunta ja me- työsopimussuhteessa olevat on tarkoitus siirtää
43214: renkulun terveyslautakunta samoin kuin työ- työministeriöön perustettaviin vastaaviin vir-
43215: suojeluneuvottelukunta sekä metsä- ja maata- koihin ja tehtäviin. Siirrettävän henkilöstön
43216: louden työturvallisuusneuvottelukunta on tar- oikeudet ja velvollisuudet säilyisivät entisel-
43217: koitus yhdistää ja siirtää työministeriön hallin- lään.
43218: nonalalle. Yritysdemokratianeuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriön alaisina nykyi-
43219: lakkaisi erillisenä toimielimenä. Sen tehtävät sin toimivissa työministeriön hallinnonalalle
43220: siirtyisivät tarpeellisin osin työelämän tutki- siirrettäväksi ehdotetuissa yksiköissä on yh-
43221: musneuvostolle. teensä 670 virkaa ja tehtävää. Työsuojeluhal-
43222: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- linnossa heitä on 637, työsuojelurahastossa
43223: alalle jäävät työterveyshuollon neuvottelukun- neljä sekä merimiespalvelutoimistossa 29. Siir-
43224: ta sekä kemiallisten aineiden terveysvaaran ar- rettävien organisaatioiden henkilöstön palve-
43225: viointineuvosto. lussuhde, oikeudet ja velvollisuudet eivät
43226: muuttuisi.
43227: Työministeriön toimialan laajentamisen
43228: 4.2. Henkilöstövaikutukset vuoksi sekä eri hallinnonaloilla hoidettavien
43229: työasioiden yhteensovittamisen ja työministe-
43230: Sosiaali- ja terveysministeriön työosastolla riön johtamisen tehostamiseksi on työministe-
43231: on yhteensä 18 virkasuhteista henkilöä. Näistä riöön tarkoitus perustaa 1 päivästä maaliskuu-
43232: on esittelijöitä 11 ja toimistohenkilöstöön kuu- ta 1989 alkaen yksi johtotason virka ja lisäksi
43233: luvia seitsemän. Työelämän suhteiden neuvot- ministeriön suunnittelutehtäviin tarvittava yksi
43234: telukunnan sihteeristössä on seitsemän virka- virka. Virkajärjestelyt sisällytetään vuoden
43235: suhteista henkilöä, joista viisi tutkimussihteeriä 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen.
43236: on palkattu momentilta 33.01.09. Kansainväli- Kansainvälinen yhteistyö työelämää koske-
43237: sen työjärjestön tehtäviä ministeriön hallinto- vissa asioissa on laajenemassa ja merkityksel-
43238: osastolla hoitavat lähinnä yksi nuorempi halli- tään kasvamassa. Sen vuoksi hallitus pitää
43239: tussihteeri ja yksi kansainvälisten asiain sihtee- tarpeellisena, että työministeriö selvittää, miten
43240: 1988 vp. - HE n:o 100 11
43241:
43242: vastedes voidaan osoittaa kansainvälisten asioi- toteuttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan ensisiJai-
43243: den hoitoon riittävät henkilövoimavarat. sesti hallintoa koskeviin lakeihin muutokset,
43244: Työsuojeluhallinnon henkilöstörakennetta jotka aiheutuvat ehdotettavista tehtäväsiirrois-
43245: on tarkoitus kehittää kohdentamalla voimava- ta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
43246: roja uudelleen niin, että muun muassa lääketie- alalta työministeriön hallinnonalalle, samoin
43247: teellistä ja käyttäytymistieteellistä asiantunte- kuin muutokset, jotka aiheutuvat työvoimami-
43248: musta voidaan vahvistaa. nisteriön nimen muuttamisesta työministeriök-
43249: si.
43250:
43251: 4.3. Taloudelliset vaikutukset Esityksessä ei ole ehdotuksia ensisijaisesti
43252: aineellisia säännöksiä sisältävien lakien toimi-
43253: Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontaloudel- valtasäännösten erilliseksi muuttamiseksi. Täl-
43254: lisia vaikutuksia. laisten säännösten samoin kuin vastaavien la-
43255: Uusia toimitiloja ei välittömästi tarvita, jo- kia alemmanasteisien toimivaltasäännösten ja
43256: ten kustannuksia ei tältä osin synny. -määräysten muuttamisesta ehdotetaan otetta-
43257: Pidemmällä aikavälillä työasioiden kokoa- vaksi lakiin valtioneuvoston ministeriöiden lu-
43258: misesta syntyy asioiden hoidon tehostumisen kumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun
43259: myötä hallinnollista säästöä. Sen suuruutta on lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta siirtymäsäännök-
43260: tässä vaiheessa vaikea arvioida. senä yleissäännös. Jotta työelämää koskeva
43261: lainsäädäntö olisi selkeää, hallitus pitää tar-
43262: peellisena, että ainakin tärkeimpiin säädöksiin
43263: S. Suhde muuhun lainsäädäntöön tehdään työministeriön muodostamisesta joh-
43264: tuvat muutokset mahdollisimman pian. Muilta
43265: Hallituksen esitys sisältää ehdotukset sellai- osin erillisiä toimivaltasäännöksiä ja -määräyk-
43266: siksi lainmuutoksiksi, jotka ovat välttämättö- siä muutettaisiin sitä mukaa kuin asianomaisia
43267: miä esityksessä tarkoitettujen toimenpiteiden säädöksiä ja päätöksiä muuten muutetaan.
43268:
43269:
43270:
43271:
43272: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43273:
43274:
43275: 1. Lakiehdotusten perustelut työsuojelua, työterveyshuollon järjestämisvel-
43276: vollisuuden toteuttamista ja sen valvontaa,
43277: 1.1. Laki valtioneuvoston ministeriöiden työelämän osallistumisjärjestelmiä, työehtoso-
43278: lukumäärästä ja yleisestä toimialasta pimuksia sekä merimiesten palvelu- ja opinto-
43279: toimintaa koskevat asiat säädettäisiin kohdassa
43280: Lain 1 §:ä ehdotetaan muutettavaksi niin, 12 työministeriön käsiteltäviksi. Lisäksi kohtaa
43281: että työvoimaministeriön nimi muuttuu työmi- 12 selvennettäisiin mainitsemaila siinä työvel-
43282: nisteriöksi. Muutoksen jälkeen valtioneuvos- vollisuus-, siviilipalvelus- ja siirtolaisuusasiat,
43283: tossa on edelleen kaksitoista ministeriötä sekä jotka nykyisinkin käsittelee työvoimaministe-
43284: näiden lisäksi ministeriöihin rinnastettava val- riö.
43285: tioneuvoston kanslia. Työterveyshuollon osalta ehdotetut lainmuu-
43286: Lain 3 §:ssä säädetään kunkin ministeriön tokset merkitsevät, että sosiaali- ja terveysmi-
43287: toimialasta. Työministeriön muodostamisen nisteriö vastaa työterveyshuoltolain ja sen no-
43288: johdosta pykälän 1 momentin 11 ja 12 kohtaa jalla annettavien säädösten valmistelusta ja
43289: ehdotetaan muutettavaksi. Sosiaali- ja terveys- esittelystä ja että työministeriö osallistuu tähän
43290: ministeriön toimialaa koskevasta 11 kohdasta valmisteluun. Työterveyshuollon järjestämis-
43291: poistettaisiin työministeriön toimialalle siirty- velvollisuuden toteuttamisen valvonnasta huo-
43292: vät työoloja ja työsuojelua koskevat asiat. lehtisivai voimassa olevien säännösten mukai-
43293: Tähän kohtaan lisättäisiin sosiaali- ja terveys- sesti edelleen työsuojeluviranomaiset.
43294: ministeriölle jäävät työterveyshuoltoa koskevat Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 mo-
43295: asiat. Työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, mentissa säädettäisiin yleisesti siitä, että työmi-
43296: 12 1988 vp. - HE n:o 100
43297:
43298: nisteriölle siirtyvät sen toimialaan kuuluvat 1.6. Työsuojelurahastolaki
43299: asiat, vaikka erityissäännöksin, joita kaikkia
43300: nyt ei ehdoteta muutettaviksi, onkin asian- Työsuojelurahaston toiminta liittyy läheisesti
43301: omainen asia säädetty toisen ministeriön käsi- työsuojeluun ja työelämän tutkimukseen. Ra-
43302: teltäväksi. haston toiminnan valvonta ehdotetaan siirret-
43303: täväksi sosiaali- ja terveysministeriöitä työmi-
43304: nisteriölle.
43305: 1.2. Laki työriitojen sovittelusta
43306: 1.7. Laki työvoima-asiain piiri- ja paikallis-
43307: Työministeriön hallinnonalalle ehdotetaan hallinnosta
43308: siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön
43309: hallinnonalalta työriitojen sovittelua koskevat Nimi työvoimaministeriö ehdotetaan laissa
43310: asiat. Valtakunnansovittelijain toimisto siirtyisi muutettavaksi työministeriöksi.
43311: työministeriön yhteyteen. Valtakunnansovitte-
43312: lijain toimiston asema suhteessa ministeriöön
43313: ei muuttuisi. 1.8. Laki työvoimaopistosta
43314:
43315: Nimi työvoimaministeriö ehdotetaan laissa
43316: muutettavaksi työministeriöksi. Työvoimaopis-
43317: 1.3. Laki työsuojeluhallinnosta
43318: ton toimiala laajenisi kattamaan työministe-
43319: riön hallinnonalan koko erikoiskoulutuksen.
43320: Työsuojeluhallinto ehdotetaan siirrettäväksi Tarkoituksena on ryhtyä kehittämään työvoi-
43321: sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta työ- maopistoa muun muassa niin, että se antaa
43322: ministeriön alaiseksi. Tässä vaiheessa ei tehtäisi koulutusta myös työsuojeluhallinnon henkilös-
43323: muita muutoksia työsuojeluhallintoon. Työ- tölle.
43324: suojeluhallinnosta annetun lain 2 §:n 2 mo-
43325: mentti ehdotetaan ajanmukaistettavaksi muut-
43326: tamatta kuitenkaan viranomaisten välisiä toi- 1.9. Laki ammatinvalinnanohjauksesta
43327: mivaltasuhteita.
43328: Ammatinvalinnanohjausneuvosto ehdote-
43329: taan lakkautettavaksi ja sen tehtävät siirrettä-
43330: viksi perustettavalle työvoimapalveluneuvostol-
43331: 1.4. Laki työneuvostosta ja työsuojelun
43332: le. Ammatinvalinnanohjausneuvostoa koskeva
43333: poikkeusluvista lain pykälä kumottaisiin.
43334:
43335: Työneuvosto toimii sosiaali- ja terveysminis-
43336: teriön työelämän asiantuntijaelimenä sille sää- 1.10. Laki työllisyyskoulutuksesta
43337: detyissä asioissa. Työneuvosto siirtyisi työmi-
43338: nisteriön alaiseksi ja antaisi lausuntoja muun Ammattikurssiasiain neuvottelukunta ehdo-
43339: muassa työministeriölle. tetaan lakkautettavaksi ja sen tehtävät siirret-
43340: täviksi työvoimapalveluneuvostolle. Ammatti-
43341: kurssiasiain neuvottelukuntaa koskeva lain py-
43342: kälä kumottaisiin.
43343: 1.5. Laki merimiesten palvelu- ja opintotoi-
43344: minnasta
43345: 2. Tarkemmat säännökset ja
43346: Merimiesten palvelu- ja opintotoiminnan määräykset
43347: valvonta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja
43348: terveysministeriöitä työministeriölle. Työminis- Tarkoituksena on, että lakia alemmanastei-
43349: teriö määräisi merimiespalvelutoimiston edus- sia säännöksiä ja määräyksiä muutetaan tässä
43350: tajiston ja hallituksen. Lain 14 §:n 3 moment- yhteydessä niiden periaatteiden mukaisesti, jot-
43351: tiin ehdotetaan tehtäväksi lakitekninen kor- ka on selostettu yleisperustelujen kohdassa 5.
43352: jaus. Asianomaisten asetusten ja valtioneuvoston
43353: 1988 vp. - HE n:o 100 13
43354:
43355: päätösten muuttamisesta työasioiden hallinto- dotettavia asioita, hallitus pitää tarpeellisena,
43356: työryhmä on valmistellut alustavat ehdotukset, että tämän esityksen mukaiset lait saatetaan
43357: joiden jatkovalmistelu on käynnissä. voimaan mahdollisimman pian. Lakien toi-
43358: meenpanon edellyttämien eri toimenpiteiden
43359: valmistelun ja käsittelyn vaatima aika huo-
43360: 3. Voimaantulo mioon ottaen sopiva voimaantuloajankohta on
43361: 1 päivä kesäkuuta 1989.
43362: Paraikaa on vireillä tai käynnistymässä mo-
43363: nia työasioiden hallintoa koskevia kehittämis-
43364: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43365: toimia. Jotta työministeriö voisi ohjata näitä
43366: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
43367: toimia siltä osin kuin ne koskevat myös työmi- set:
43368: nisteriön hallinnonalalle nyt siirrettäväksi eh-
43369:
43370:
43371:
43372: 1.
43373: Laki
43374: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 §:n
43375: muuttamisesta
43376:
43377: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja
43378: yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 1 momentin 11
43379: kohta sekä 3 §:n 1 momentin 11 ja 12 kohta,
43380: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 11 kohta 7 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa
43381: (1183), 3 §:n 1 momentin 11 kohta 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (393173) ja 12
43382: kohta edellä mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
43383:
43384: 1 §
43385: Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja eri suojelua, työterveyshuollon järjestämisvelvol-
43386: hallinnonhaaroja varten kaksitoista ministeriö- lisuuden toteuttamista ja sen valvontaa, työelä-
43387: tä, nimittäin: män osallistumisjärjestelmiä, työehtosopimuk-
43388: sia, työvelvollisuutta, siviilipalveluksen järjes-
43389: 11) työministeriö; sekä tämistä, siirtolaisuutta sekä merimiesten pal-
43390: velu- ja opintotoimintaa;
43391:
43392: 3§
43393: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsitte- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43394: lee: kuuta 1989.
43395: Mitä 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa maini-
43396: 11) sosiaali- ja terveysministeriö asiat, jotka tuissa, työministeriön toimialaan kuuluvissa
43397: koskevat sosiaali- ja yksityisvakuutusta, ter- asioissa on säädetty tai määrätty sosiaali- ja
43398: veyden- ja sairaanhoitoa, työterveyshuoltoa si- terveysministeriöstä tai työvoimaministeriöstä,
43399: käli kuin nämä asiat eivät kuulu työministeriöl- koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti
43400: le sekä apteekkilaitosta, sosiaalihuoltoa ja työministeriötä.
43401: -avustuksia, raittiustyötä ja väkijuomia sekä Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
43402: muita sosiaalisia kysymyksiä, mikäli ne eivät vat 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa mainitut
43403: kuulu jollekin muulle ministeriölle; asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan työ-
43404: 12) työministeriö asiat, jotka koskevat työ- ministeriön käsiteltäviksi.
43405: voimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta, työl- Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
43406: lisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun- miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
43407: taa, työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, työ- loa.
43408: 14 1988 vp. - HE n:o 100
43409:
43410: 2.
43411: Laki
43412: työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
43413:
43414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta
43415: 1962 annetun lain 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentin 6 kohta, 4 § ja 8 §:n 1 momentti,
43416: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti ja 3 §:n 1 momentin 6 kohta 6 päivänä marraskuuta
43417: 1970 annetussa laissa (668170) sekä 4 § ja 8 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987
43418: annetussa laissa (1198/87), näin kuuluviksi:
43419:
43420: 2§
43421: tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden
43422: Tilapäisen sovittelijan sekä sovittelulauta- tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteis-
43423: kunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mää- kunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomat-
43424: rää työministeriö. tavasti vahingoittavan yleistä etua, työministe-
43425: riö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelu-
43426: 3§ lautakunnan esityksestä riittävän ajan varaami-
43427: Valtakunnansovittelijain on: seksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnsei-
43428: saukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai
43429: 6) tarvittaessa tehtävä työministeriölle esitys sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden
43430: tilapäisen sovittelijan tai sovittelulautakunnan ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä
43431: asettamisesta; sekä lukien. Kun on kysymyksessä virkamiesten pal-
43432: velussuhteen ehtoja koskeva työriita, ministe-
43433: riö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelu-
43434: 4 § lautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää
43435: Valtakunnansovittelijoilla on työministeriös- työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden
43436: sä toimisto. ajaksi. Kielto on annettava riitapuolille tiedok-
43437: Milloin valtakunnansovittelijoita on kaksi, si viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun
43438: määrää valtioneuvosto toisen valtakunnanso- työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi maini-
43439: vittelijan toimimaan toimiston esimiehenä. tussa tapauksessa, ennen kieltoajan päättymis-
43440: Muilta osin valtakunnansovittelijoiden tehtä- tä.
43441: vien jaon vahvistaa työministeriö:
43442:
43443: 8§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
43444: Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen kuuta 1989.
43445:
43446:
43447:
43448:
43449: 3.
43450: Laki
43451: työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
43452:
43453: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojeluhallinnosta 24 päivänä heinäkuuta
43454: 1972 annetun lain (574/72) 2 §:n 1 ja 2 momentti sekä 4 ja 5 §,
43455: näistä 2 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa
43456: laissa (40173), näin kuuluviksi:
43457:
43458: 2§ Työsuojeluhallituksen tehtävänä on sen li-
43459: Työsuojeluhallintoa johtaa, valvoo ja hoitaa säksi, mitä tässä laissa on säädetty ja sille
43460: työministeriön alaisena keskusvirastona työ- muualla laissa tai asetuksessa taikka päätöksis-
43461: suojeluhallitus. sä olevien säännösten ja määräysten mukaan
43462: 1988 vp. - HE n:o 100 15
43463:
43464: kuuluu, käsitellä ne työympäristöä, työsuoje- toksen edustuksen ohella myös muiden työsuo-
43465: lua, työsuhdetta, työterveyshuollon järjestä- jelun kehittämisen kannalta merkittävien jär-
43466: misvelvollisuuden toteuttamisen valvontaa ja jestöjen ja yhteisöjen edustus.
43467: metsäpalkkatarkkailua koskevat asiat, jotka Edellä 1 momentissa mainittuja tehtäviä var-
43468: ennen 1 päivää kesäkuuta 1989 ovat kuuluneet ten on työsuojelupiireissä työsuojelulautakun-
43469: työsuojeluhallitukselle tai jotka myöhemmin ta, jonka kokoonpanon määrää asianomaisen
43470: säädetään lailla tai asetuksella työsuojeluhalli- piirin esityksestä työministeriö. Muuten on
43471: tuksen käsiteltäviksi. Sen estämättä, mitä työ- työsuojelupiirien työsuojelulautakunnista so-
43472: suojeluhallituksen toimivallasta on säädetty, veltuvin osin voimassa, mitä työsuojeluneuvot-
43473: työministeriön käsiteltäviin kuuluvat kuitenkin telukunnasta on säädetty.
43474: sellaiset asiat, jotka on esiteltävä tasavallan
43475: presidentille tai valtioneuvostolle tai jotka asi- 5§
43476: ain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen Milloin 1 §:ssä tarkoitetuissa työsuojelua
43477: ministeriöissä annetun lain (79/22) 2 §:n 3 koskevissa laeissa on edellytetty suoritettavaksi
43478: momentin nojalla on siirretty valtioneuvostolta erityisiä selvityksiä, tutkimuksia tai tarkastuk-
43479: ministeriön ratkaistaviksi taikka jotka ennen 1 sia tapaturmien ehkäisemiseksi taikka työn ja
43480: päivää kesäkuuta 1989 ovat kuuluneet sosiaali- työympäristön epäterveellisyyden toteamiseksi,
43481: ja terveysministeriölle. työministeriö voi harkintansa mukaan määrä-
43482: ajaksi antaa mainittujen toimenpiteiden suorit-
43483: tamisen erityisten asiantuntijoiden taikka työ-
43484: 4§ suojelujärjestöjen tai -laitosten tehtäväksi.
43485: Työsuojelua koskevien periaatekysymysten Edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpi-
43486: käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edis- teistä johtuvien kustannusten korvaamiseksi on
43487: tämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä niiden, jotka ovat velvollisia näitä toimenpitei-
43488: varten on työministeriön yhteydessä työsuoje- tä työsuojeluviranomaisen määräyksestä teettä-
43489: luneuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoon- mään, suoritettava toimenpiteen laadun ja laa-
43490: panossa, jonka valtioneuvosto määrää kolmi- juuden mukaan määräytyviä maksuja, joiden
43491: vuotiskaudeksi kerrallaan, on otettava huo- perusteet työministeriö tarvittaessa vahvistaa.
43492: mioon työsuojelun eri alojen asiantuntemuk-
43493: sen, edustavimpien työmarkkinajärjestöjen,
43494: valtiovarainministeriön sekä edustavimpien eri Tämä laki tulee voimaan päivänä
43495: alojen yrittäjien ja kunnallisen työmarkkinalai- kuuta 1989.
43496:
43497:
43498:
43499:
43500: 4.
43501: Laki
43502: työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain muuttamisesta
43503:
43504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 2
43505: päivänä elokuuta 1946 annetun lain (608/46) 1 §, 9 §:n 1 momentin 3 kohta ja 10 b §:n 1
43506: momentti,
43507: näistä 9 §:n 1 momentin 3 kohta sellaisena kuin se on 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetussa
43508: laissa (333/85) ja 10 b §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979
43509: annetussa laissa (26179), näin kuuluviksi:
43510:
43511: 1§ 9§
43512: Työaikaa, vuosilomaa, lasten ja nuorten Työneuvoston tehtävänä on:
43513: henkilöiden käyttämistä työhön ja muita työn-
43514: tekijäin suojelua koskevien, asetuksella mää- 3) tuomioistuimen, työministeriön, työsuoje-
43515: räitävien lakien soveltamisessa esiintyviä kysy- luhallituksen sekä työnantajain tai työntekijäin
43516: myksiä varten on työministeriön alaisena toi- keskusjärjestöjen samoin kuin valtiovarainmi-
43517: miva työneuvosto. nisteriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja
43518: 16 1988 vp. - HE n:o 100
43519:
43520: kirkon sopimusvaltuuskunnan pyynnöstä antaa mikaudeksi. Samaksi ajaksi työministeriö mää-
43521: lausuntoja 1 §:ssä tarkoitettujen lakien sovelta- rää kummallekin viimeksi mainitulle jäsenelle
43522: mista koskevista kysymyksistä. kaksi henkilökohtaista varajäsentä lautakun-
43523: nan työnantaja- ja työntekijäjäsenistä ja näi-
43524: den varajäsenistä. Jäsenen tai varajäsenen pai-
43525: 10 b § kan tullessa avoimeksi kesken toimikauden
43526: Poikkeuslupajaoston puheenjohtajana on täytetään paikka jäljellä olevaksi ajaksi.
43527: työsuojelulautakunnan puheenjohtaja ja mui-
43528: na jäseninä työsuojelulautakunnan yksi työn-
43529: antaja- ja yksi työntekijäjäsen, jotka työminis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43530: teriö määrää tähän tehtävään lautakunnan toi- kuuta 1989.
43531:
43532:
43533:
43534:
43535: 5.
43536: Laki
43537: merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain muuttamisesta
43538:
43539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta 8
43540: päivänä kesäkuuta 1972 annetun lain (452/72) 1 §:n 2 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä
43541: 14 §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
43542:
43543: 1§
43544: heitä on määrättävä. Jos järjestö ei tee ministe-
43545: Merimiesten palvelu- ja opintotoiminta on riön määräämässä ajassa asianmukaista ehdo-
43546: valtion valvonnan alaista. Valvonta kuuluu tusta, on ministeriön kuitenkin suoritettava
43547: työministeriölle. jäsenten ja varamiesten määrääminen.
43548:
43549: 12 § 13 §
43550: Merimiespalvelutoimiston edustajiston mää- Työministeriön on määrättävä yksi edusta-
43551: rää työministeriö kolmeksi kalenterivuodeksi jiston jäsenistä edustajiston puheenjohtajaksi
43552: kerrallaan. ja yksi varapuheenjohtajaksi.
43553: Edustajistoon kuuluu viisitoista jäsentä. Jä-
43554: senillä on henkilökohtaiset varamiehet. Jäse-
43555: nistä ja vastaavasti varamiehistä tulee yhden 14 §
43556: edustaa työministeriötä, yhden valtiovarainmi- Merimiespalvelutoimiston hallituksen mää-
43557: nisteriötä ja yhden kauppa- ja teollisuusminis- rää työministeriö jäljempänä säädetyin poik-
43558: teriötä. Muista jäsenistä ja vastaavasti vara- keuksin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
43559: miehistä tulee kuuden edustaa laivanvarustajia
43560: ja kuuden merenkulkijoita. Viimeksi mainituis- Laivanvarustajia ja merenkulkijoita edusta-
43561: ta tulee kolmen edustaa miehistöä sekä yhden vien jäsenten ja heidän varamiestensä määrää-
43562: kansipäällystöä, yhden konepäällystöä ja yh- misessä noudatetaan, mitä 12 §:n 3 momentis-
43563: den radiosähköttäjiä. sa on säädetty.
43564: Työministeriön on ennen laivanvarustajia ja
43565: merenkulkijoita edustavien jäsenten ja heidän
43566: varamiestensä määräämistä hankittava asian- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43567: omaisen alan kunkin tunnustetun järjestön eh- kuuta 1989.
43568: dotus, jonka mukaan ministeriön on määrättä- Tämän lain voimaantullessa toimivat meri-
43569: vä jäsenet ja varamiehet. Ehdotuksessa, tullak- miespalvelutoimiston edustajisto ja hallitus jat-
43570: seen otetuksi huomioon, pitää olla kaksi kertaa kavat toimintaansa niitä asetettaessa määrätyn
43571: niin monta jäsen- ja varamiesehdokasta kuin ajan.
43572: 1988 vp. - HE n:o 100 17
43573:
43574: 6.
43575: Laki
43576: työsuojelurahastolain 3 §:n muuttamisesta
43577:
43578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsuojelu-
43579: rahastolain (407179) 3 § näin kuuluvaksi:
43580:
43581: 3§ edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta
43582: Rahaston valvonta sekä työministeriön hallinnonalalta.
43583:
43584: Työsuojelurahaston toimintaa valvoo työmi-
43585: nisteriö. Tämä laki tulee voimaan päivänä
43586: Ministeriö vahvistaa rahaston säännöt sekä kuuta 1989.
43587: nimittää rahaston ylintä päätösvaltaa käyttä- Tämän lain voimaan tullessa toimiva 3 §:n 2
43588: vän toimielimen jäsenet ja näiden henkilökoh- momentissa tarkoitettu toimielin jatkaa toi-
43589: taiset varajäsenet työnantajain ja työntekijäin mintaansa sitä asetettaessa määrätyn ajan.
43590:
43591:
43592:
43593:
43594: 7.
43595: Laki
43596: työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
43597:
43598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoima-asioiden piiri- ja paikallishallinnosta 2
43599: päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (77 173) 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentti näin
43600: kuuluviksi:
43601:
43602: 1§
43603: Työvoima-asiain pnn- ja paikallishallinnon toimivat työvoimatoimistot, joiden toimialuei-
43604: tehtävänä on työministeriön alaisena huolehtia siin kuuluu yksi tai useampia kuntia. Työvoi-
43605: työvoima-asioiden alueellisesta hoitamisesta. matoimistojen toimialueiden rajat vahvistaa
43606: työministeriö.
43607:
43608: 3§
43609: Työvoima-asiain paikallishallinnon toimieli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43610: minä ovat työvoimapiirien toimistojen alaisina kuuta 1989.
43611:
43612:
43613:
43614:
43615: 2 38064SY
43616: 18 1988 vp. - HE n:o 100
43617:
43618: 8.
43619: Laki
43620: työvoimaopistosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
43621:
43622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoimaopistosta 21 päivänä joulukuuta 1973
43623: annetun lain (929/73) 1 § näin kuuluvaksi:
43624:
43625: 1§
43626: Työministeriön hallinnonalan erikoiskoulu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43627: tusta varten on työvoimaopisto. Opisto on kuuta 1989.
43628: työministeriön alainen.
43629:
43630:
43631: 9.
43632: Laki
43633: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain 3 §:n kumoamisesta
43634:
43635: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43636:
43637: 1§ 2§
43638: Täten kumotaan ammatinvalinnanohjauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
43639: sesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain kuuta 1989.
43640: (43/60) 3 §.
43641:
43642:
43643:
43644: 10.
43645: Laki
43646: työllisyyskoulutuksesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
43647:
43648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43649:
43650: 1§ 2§
43651: Täten kumotaan työllisyyskoulutuksesta 16 Tämä laki tulee voimaan päivänä
43652: päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (31/76) kuuta 1989.
43653: 4 §..
43654:
43655: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
43656:
43657:
43658: Tasavallan Presidentti
43659: MAUNO KOIVISTO
43660:
43661:
43662:
43663:
43664: Pääministeri Harri Holkeri
43665: 1988 vp. - HE n:o 100 19
43666:
43667: Liite
43668:
43669:
43670:
43671: 1.
43672: Laki
43673: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 1 ja 3 §:n
43674: muuttamisesta
43675:
43676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja
43677: yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta I922 annetun lain (78/22) 1 § :n I momentin I1
43678: kohta sekä 3 §:n I momentin II ja I2 kohta,
43679: sellaisina kuin ne ovat, I §:n I momentin II kohta 7 päivänä tammikuuta I983 annetussa laissa
43680: (1183), 3 §:n I momentin 11 kohta I8 päivänä toukokuuta I973 annetussa laissa (393173) ja I2
43681: kohta edellä mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
43682:
43683: Voimassa oleva laki Ehdotus
43684: §
43685: Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja eri
43686: hallinnonhaaroja varten kaksitoista ministeriö-
43687: tä, nimittäin:
43688:
43689: II) työvoimaministeriö; sekä II) työministeriö; sekä
43690:
43691:
43692: 3 §
43693: Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsitte-
43694: lee:
43695:
43696: II) sosiaali- ja terveysministeriö asiat, jotka 11) sosiaali- ja terveysministeriö asiat, jotka
43697: koskevat työoloja ja -suojelua, sosiaali- ja koskevat sosiaali- ja yksityisvakuutusta, ter-
43698: yksityisvakuutusta, terveyden- ja sairaanhoitoa veyden- ja sairaanhoitoa, työterveyshuoltoa si-
43699: sekä apteekkilaitosta, sosiaalihuoltoa ja -avus- käli kuin nämä asiat eivät kuulu työministeriöl-
43700: tuksia, raittiustyötä ja väkijuomia sekä muita le sekä apteekkilaitosta, sosiaalihuoltoa ja
43701: sosiaalisia kysymyksiä, mikäli ne eivät kuulu -avustuksia, raittiustyötä ja väkijuomia sekä
43702: jollekin muulle ministeriölle; muita sosiaalisia kysymyksiä, mikäli ne eivät
43703: I2) työvoimaministeriö asiat, jotka koskevat kuulu jollekin muulle ministeriölle;
43704: työvoimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta I2) työministeriö asiat, jotka koskevat työ-
43705: sekä työllisyyden edistämistä ja työttömyyden voimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta, työl-
43706: torjuntaa; lisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun-
43707: taa, työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, työ-
43708: suojelua, työterveyshuollon järjestämisvelvolli-
43709: suuden toteuttamista ja sen valvontaa, työelä-
43710: män osallistumisjärjestelmiä, työehtosopimuk-
43711: sia, työvelvollisuutta, siviilipalveluksen järjes-
43712: tämistä, siirtolaisuutta sekä merimiesten pal-
43713: velu- ja opintotoimintaa;
43714:
43715:
43716:
43717: Tämä laki tulee voimaan päivänä
43718: kuuta 1989.
43719: 20 1988 vp. - HE n:o 100
43720:
43721: Voimassa oleva laki Ehdotus
43722: Mitä 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa maini-
43723: tuissa, työministeriön toimialaan kuuluvissa
43724: asioissa on säädetty tai määrätty sosiaali- ja
43725: terveysministeriöstä tai työvoimaministeriöstä,
43726: koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti
43727: työministeriötä.
43728: Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
43729: vat 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa mainitut
43730: asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan työ-
43731: ministeriön käsiteltäviksi.
43732: Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
43733: miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
43734: loa.
43735:
43736:
43737:
43738: 2.
43739: Laki
43740: työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
43741:
43742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta
43743: 1962 annetun lain 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentin 6 kohta, 4 § ja 8 §:n 1 momentti,
43744: sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti ja 3 §:n 1 momentin 6 kohta 6 päivänä marraskuuta
43745: 1970 annetussa laissa (668170) sekä 4 §ja 8 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
43746: laissa (1198/87), näin kuuluviksi:
43747:
43748: Voimassa oleva laki Ehdotus
43749: 2 §
43750:
43751: Tilapäisen sovittelijan sekä sovittelulauta- Tilapäisen sovittelijan sekä sovittelulauta-
43752: kunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mää- kunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mää-
43753: rää sosiaali- ja terveysministeriö. rää työministeriö.
43754:
43755: 3 §
43756: Valtakunnansovittelijain on:
43757:
43758: 6) tarvittaessa tehtävä sosiaali- ja terveysmi- 6) tarvittaessa tehtävä työministeriölle esitys
43759: nisteriölle esitys tilapäisen sovittelijan tai sovit- tilapäisen sovittelijan tai sovittelulautakunnan
43760: telulautakunnan asettamisesta; sekä asettamisesta; sekä
43761:
43762:
43763: 4 § 4 §
43764: Valtakunnansovittelijoilla on sosiaali- ja ter- Valtakunnansovittelijoilla on työministeriös-
43765: veysministeriössä toimisto. sä toimisto.
43766: Milloin valtakunnansovittelijoita on kaksi, Milloin valtakunnansovittelijoita on kaksi,
43767: määrää valtioneuvosto toisen valtakunnanso- määrää valtioneuvosto toisen valtakunnanso-
43768: vittelijan toimimaan toimiston esimiehenä. vittelijan toimimaan toimiston esimiehenä.
43769: Muilta osin valtakunnansovittelijoiden tehtä- Muilta osin valtakunnansovittelijoiden tehtä-
43770: vien jaon vahvistaa sosiaali- ja terveysministe- vien jaon vahvistaa työministeriö.
43771: riö.
43772: 1988 vp. - HE n:o 100 21
43773:
43774: Voimassa oleva laki Ehdotus
43775:
43776: 8 § 8 §
43777: Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen
43778: tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden
43779: tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteis- tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteis-
43780: kunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomat- kunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomat-
43781: tavasti vahingoittavan yleistä etua, sosiaali- ja tavasti vahingoittavan yleistä etua, työministe-
43782: terveysministeriö voi asianomaisen sovittelijan riö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelu-
43783: tai sovittelulautakunnan esityksestä riittävän lautakunnan esityksestä riittävän ajan varaami-
43784: ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää ai- seksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnsei-
43785: ottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen saukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai
43786: ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden
43787: vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä
43788: alkamishetkestä lukien. Kun on kysymyksessä lukien. Kun on kysymyksessä virkamiesten pal-
43789: virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva velussuhteen ehtoja koskeva työriita, ministe-
43790: työriita, ministeriö voi asianomaisen sovitteli- riö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelu-
43791: jan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityi- lautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää
43792: sistä syistä kieltää työtaistelun lisäksi enintään työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden
43793: 7 vuorokauden ajaksi. Kielto on annettava ajaksi. Kielto on annettava riitapuolille tiedok-
43794: riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuoro- si viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun
43795: kautta ennen aiotun työtaistelun alkamishetkeä työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi maini-
43796: tai, viimeksi mainitussa tapauksessa, ennen tussa tapauksessa, ennen kieltoajan päättymis-
43797: kieltoajan päättymistä. tä.
43798:
43799:
43800: Tämä laki tulee voimaan päivänä
43801: kuuta 1989.
43802:
43803:
43804: 3.
43805: Laki
43806: työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
43807:
43808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojeluhallinnosta 24 päivänä heinäkuuta
43809: 1972 annetun lain (574/72) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 4 § sekä 5 §,
43810: näistä 2 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa
43811: laissa (40173), näin kuuluviksi:
43812: Voimassa oleva laki Ehdotus
43813: 2 § 2 §
43814: Työsuojeluhallintoa johtaa, valvoo ja hoitaa Työsuojeluhallintoa johtaa, valvoo ja hoitaa
43815: sosiaali- ja terveysministeriön alaisena keskus- työministeriön alaisena keskusvirastona työ-
43816: virastona työsuojeluhallitus. suojeluhallitus.
43817: Työsuojeluhallituksen tehtävänä on sen li- Työsuojeluhallituksen tehtävänä on sen li-
43818: säksi, mitä tässä laissa on säädetty ja sille säksi, mitä tässä laissa on säädetty ja sille
43819: muualla laissa tai asetuksessa taikka muissa muualla laissa tai asetuksessa taikka päätöksis-
43820: määräyksissä olevien säännösten tai määräys- sä olevien säännösten ja määräysten mukaan
43821: ten mukaan kuuluu, käsitellä ne työsuojelua, kuuluu, käsitellä ne työympäristöä, työsuoje-
43822: työsuhdetta, tuotantokomiteoita, metsäpalkka- lua, työsuhdetta, työterveyshuollon järjestä-
43823: tarkkailua ja merimiespalvelutoimintaa koske- misvelvol/isuuden toteuttamisen valvontaa ja
43824: vat asiat, jotka ennen 1 päivää lokakuuta 1973 metsäpalkkatarkkailua koskevat asiat, jotka
43825: 22 1988 vp. - HE n:o 100
43826:
43827: Voimassa oleva laki Ehdotus
43828:
43829: annettujen säännösten mukaan kuuluvat so- ennen 1 päivää kesäkuuta 1989 ovat kuuluneet
43830: siaali- ja terveysministeriölle, ei kuitenkaan työsuojeluhallitukselle tai jotka myöhemmin
43831: sellaisia asioita, jotka asiain ratkaisemisesta säädetään lailla tai asetuksella työsuojeluhalli-
43832: valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä annetun tuksen käsiteltäviksi. Sen estämättä, mitä työ-
43833: lain (79/22) 2 §:n 3 momentin nojalla on suojeluhallituksen toimivallasta on säädetty,
43834: siirretty valtioneuvostotta sosiaali- ja terveys- työministeriön käsiteltäviin kuuluvat kuitenkin
43835: ministeriön ratkaistaviksi tai jotka asetuksella sellaiset asiat, jotka on esitettävä tasavallan
43836: määrätään sosiaali- ja terveysministeriön käsi- presidentille tai valtioneuvostolle tai jotka asi-
43837: teltäväksi. ain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen
43838: ministeriöissä annetun lain (79122) 2 §:n 3
43839: momentin nojalla on siirretty valtioneuvosto/ta
43840: ministeriön ratkaistaviksi taikka jotka ennen 1
43841: päivää kesäkuuta 1989 ovat kuuluneet sosiaali-
43842: ja terveysministeriölle.
43843:
43844: 4 § 4§
43845: Työsuojelua koskevien periaatekysymysten Työsuojelua koskevien periaatekysymysten
43846: käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edis- käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edis-
43847: tämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä tämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä
43848: varten on sosiaali- ja terveysministeriön yhtey- varten on työministeriön yhteydessä työsuoje-
43849: dessä työsuojeluneuvottelukunta. Neuvottelu- luneuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoon-
43850: kunnan kokoonpanossa, jonka valtioneuvosto panossa, jonka valtioneuvosto määrää kolmi-
43851: määrää kolmivuotiskaudeksi kerrallaan, on vuotiskaudeksi kerrallaan, on otettava huo-
43852: otettava huomioon työsuojelun eri alojen mioon työsuojelun eri alojen asiantuntemuk-
43853: asiantuntemuksen, edustavimpien työmarkki- sen, edustavimpien työmarkkinajärjestöjen,
43854: najärjestöjen, valtiovarainministeriön sekä valtiovarainministeriön sekä edustavimpien eri
43855: edustavimpien eri alojen yrittäjien ja kunnalli- alojen yrittäjien ja kunnallisen työmarkkinalai-
43856: sen sopimusvaltuuskunnan edustuksen ohella toksen edustuksen ohella myös muiden työsuo-
43857: myös muiden työsuojelun kehittämisen kannal- jelun kehittämisen kannalta merkittävien jär-
43858: ta merkittävien järjestöjen ja yhteisöjen edus- jestöjen ja yhteisöjen edustus.
43859: tus.
43860: Edellä 1 momentissa mainittuja tehtäviä var- Edellä 1 momentissa mainittuja tehtäviä var-
43861: ten on työsuojelupiireissä työsuojelulautakun- ten on työsuojelupiireissä työsuojelulautakun-
43862: ta, jonka kokoonpanon määrää asianomaisen ta, jonka kokoonpanon määrää asianomaisen
43863: piirin esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö. piirin esityksestä työministeriö. Muuten on
43864: Muuten on työsuojelupiirien työsuojelulauta- työsuojelupiirien työsuojelulautakunnista so-
43865: kunnista soveltuvin osin voimassa, mitä työ- veltuvin osin voimassa, mitä työsuojeluneuvot-
43866: suojeluneuvottelukunnasta on säädetty. telukunnasta on säädetty.
43867:
43868: 5 § 5 §
43869: Milloin 1 §:ssä tarkoitetuissa työsuojelua Milloin 1 §:ssä tarkoitetuissa työsuojelua
43870: koskevissa laeissa on edellytetty suoritettavaksi koskevissa laeissa on edellytetty suoritettavaksi
43871: erityisiä selvityksiä, tutkimuksia tai tarkastuk- erityisiä selvityksiä, tutkimuksia tai tarkastuk-
43872: sia tapaturmien ehkäisemiseksi taikka työn ja sia tapaturmien ehkäisemiseksi taikka työn ja
43873: työympäristön epäterveellisyyden toteamiseksi, työympäristön epäterveellisyyden toteamiseksi,
43874: sosiaali- ja terveysministeriö voi harkintansa työministeriö voi harkintansa mukaan määrä-
43875: mukaan määräajaksi antaa mainittujen toi- ajaksi antaa mainittujen toimenpiteiden suorit-
43876: menpiteiden suorittamisen erityisten asiantunti- tamisen erityisten asiantuntijoiden taikka työ-
43877: joiden tai työsuojelujärjestöjen tahi -laitosten suojelujärjestöjen tai -laitosten tehtäväksi.
43878: tehtäväksi.
43879: 1988 vp. - HE n:o 100 23
43880:
43881: Voimassa oleva laki Ehdotus
43882: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpi- Edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpi-
43883: teistä johtuvien kustannusten korvaamiseksi on teistä johtuvien kustannusten korvaamiseksi on
43884: niiden, jotka ovat velvollisia näitä toimenpitei- niiden, jotka ovat velvollisia näitä toimenpitei-
43885: tä työsuojeluviranomaisen määräyksestä teettä- tä työsuojeluviranomaisen määräyksestä teettä-
43886: mään, suoritettava toimenpiteen laadun ja laa- mään, suoritettava toimenpiteen laadun ja laa-
43887: juuden mukaan määräytyviä maksuja, joiden juuden mukaan määräytyviä maksuja, joiden
43888: perusteet sosiaali- ja terveysministeriö tarvitta- perusteet työministeritJ tarvittaessa vahvistaa.
43889: essa vahvistaa.
43890: Tämä laki tulee voimaan päivänä
43891: kuuta 1989.
43892:
43893:
43894: 4.
43895: Laki
43896: työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain muuttamisesta
43897:
43898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 2
43899: päivänä elokuuta 1946 annetun lain (608/46) 1 §, 9 §:n 1 momentin 3 kohta ja 10 b §:n 1
43900: momentti,
43901: näistä 9 §:n 1 momentin 3 kohta sellaisena kuin se on 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetussa
43902: laissa (333/85)ja 10 b §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979
43903: annetussa laissa (26179), näin kuuluviksi:
43904: Voimassa oleva laki Ehdotus
43905: 1 § 1 §
43906: Työaikaa, vuosilomaa, lasten ja nuorten Työaikaa, vuosilomaa, lasten ja nuorten
43907: henkilöiden käyttämistä työhön ja muita työn- henkilöiden käyttämistä työhön ja muita työn-
43908: tekijäin suojelua koskevien, asetuksella mää- tekijäin suojelua koskevien, asetuksella mää- j
43909: räitävien lakien soveltamisessa esiintyviä kysy- rättävien lakien soveltamisessa esiintyviä kysy- j
43910: myksiä käsittelemään perustetaan sosiaalimi- myksiä varten on työministeriön alaisena toi- j
43911: nisteriön alaisena toimiva työneuvosto. miva työneuvosto.
43912: j
43913: 9 § j
43914: Työneuvoston tehtävänä on: j
43915: j
43916: 3) tuomioistuimen, sosiaali- ja terveysminis- 3) tuomioistuimen, työministeriön, työsuoje- j
43917: teriön, työvoimaministeriön, työsuojeluhalli- luhallituksen sekä työnantajain tai työntekijäin j
43918: tuksen sekä työnantajain tai työntekijäin kes- keskusjärjestöjen samoin kuin valtiovarainmi- j
43919: kusjärjestöjen samoin kuin valtiovarainminis- nisteriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja j
43920: teriön, kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja kirkon sopimusvaltuuskunnan pyynnöstä antaa
43921: kirkon sopimusvaltuuskunnan pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §:ssä tarkoitettujen lakien sovelta- j
43922: lausuntoja 1 §:ssä tarkoitettujen lakien sovelta- mista koskevjsta kysymyksistä. j
43923: mista koskevista kysymyksistä. j
43924: j
43925: j
43926: 10 b § 10 b § j
43927: Poikkeuslupajaoston puheenjohtajana on Poikkeuslupajaoston puheenjohtajana on j
43928: työsuojelulautakunnan puheenjohtaja ja mui- työsuojelulautakunnan puheenjohtaja ja mui-
43929: j
43930: na jäseninä työsuojelulautakunnan yksi työn- na jäseninä työsuojelulautakunnan yksi työn-
43931: antaja- ja yksi työntekijäjäsen, jotka sosiaali- antaja- ja yksi työntekijäjäsen, jotka työminis- j
43932: j
43933: j
43934: j
43935: j
43936: j
43937: j
43938: j
43939: j
43940: 1
43941: 1
43942: 1
43943: 1
43944: 1
43945: 1
43946: 24 1988 vp. - HE n:o 100 1
43947: 1
43948: Voimassa oleva laki Ehdotus 1
43949: 1
43950: ja terveysministeriö määrää tähän tehtävään teriö määrää tähän tehtävään lautakunnan toi- 1
43951: lautakunnan toimikaudeksi. Samaksi ajaksi so- mikaudeksi. Samaksi ajaksi työministeriö mää- 1
43952: siaali- ja terveysministeriö määrää kummalle- rää kummallekin viimeksi mainitulle jäsenelle 1
43953: kin viimeksi mainitulle jäsenelle kaksi henkilö- kaksi henkilökohtaista varajäsentä lautakun-
43954: kohtaista varajäsentä lautakunnan työnantaja- 1
43955: nan työnantaja- ja työntekijäjäsenistä ja näi-
43956: ja työntekijäjäsenistä ja näiden varajäsenistä. den varajäsenistä. Jäsenen tai varajäsenen pai- 1
43957: Jäsenen tai varajäsenen paikan tullessa avoi- kan tullessa avoimeksi kesken toimikauden 1
43958: meksi kesken toimikauden täytetään paikka täytetään paikka jäljellä olevaksi ajaksi. 1
43959: jäljellä olevaksi ajaksi. 1
43960: 1
43961: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1
43962: kuuta 1989. 1
43963: 1
43964: 1
43965: 1
43966: 1
43967: 1
43968: 1
43969: 5. 1
43970: Laki 1
43971: merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain muuttamisesta
43972:
43973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta 8
43974: päivänä kesäkuuta 1972 annetun lain (452/72) 1 §:n 2 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14
43975: §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
43976:
43977:
43978: Voimassa oleva laki Ehdotus
43979: §
43980:
43981: Merimiesten palvelu- ja opintotoiminta on Merimiesten palvelu- ja opintotoiminta on
43982: valtion valvonnan alaista. Valvonta kuuluu valtion valvonnan alaista. Valvonta kuuluu
43983: sosiaali- ja terveysministeriölle. työministeriölle.
43984:
43985: 12 § 12 §
43986: Merimiespalvelutoimiston edustajiston mää- Merimiespalvelutoimiston edustajiston mää-
43987: rää sosiaali- ja terveysministeriö kolmeksi ka- rää työministeriö kolmeksi kalenterivuodeksi
43988: lenterivuodeksi kerrallaan. kerrallaan.
43989: Edustajistoon kuuluu viisitoista jäsentä. Jä- Edustajistoon kuuluu viisitoista jäsentä. Jä-
43990: senillä on henkilökohtaiset varamiehet. Jäse- senillä on henkilökohtaiset varamiehet. Jäse-
43991: nistä ja vastaavasti varamiehistä tulee yhden nistä ja vastaavasti varamiehistä tulee yhden
43992: edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä, yhden edustaa työministeriötä, yhden valtiovarainmi-
43993: valtiovarainministeriötä ja yhden kauppa- ja nisteriötä ja yhden kauppa- ja teollisuusminis-
43994: teollisuusministeriötä. Muista jäsenistä ja vas- teriötä. Muista jäsenistä ja vastaavasti vara-
43995: taavasti varamiehistä tulee kuuden edustaa lai- miehistä tulee kuuden edustaa laivanvarustajia
43996: vanvarustajia ja kuuden merenkulkijoita. Vii- ja kuuden merenkulkijoita. Viimeksi mainituis-
43997: meksi mainituista tulee kolmen edustaa miehis- ta tulee kolmen edustaa miehistöä sekä yhden
43998: töä sekä yhden kansipäällystöä, yhden kone- kansipäällystöä, yhden konepäällystöä ja yh-
43999: päällystöä ja yhden radiosähköttäjiä. den radiosähköttäjiä.
44000: 1988 vp. - HE n:o 100 25
44001:
44002: Voimassa oleva laki Ehdotus
44003: Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen lai- Työministeriön on ennen laivanvarustajia ja
44004: vanvarustajia ja merenkulkijoita edustavien jä- merenkulkijoita edustavien jäsenten ja heidän
44005: senten ja heidän varamiestensä määräämistä varamiestensä määräämistä hankittava asian-
44006: hankittava asianomaisen alan kunkin tunnuste- omaisen alan kunkin tunnustetun järjestön eh-
44007: tun järjestön ehdotus, jonka mukaan ministe- dotus, jonka mukaan ministeriön on määrättä-
44008: riön on määrättävä jäsenet ja varamiehet. Eh- vä jäsenet ja varamiehet. Ehdotuksessa, tullak-
44009: dotuksessa, tullakseen otetuksi huomioon, pi- seen otetuksi huomioon, pitää olla kaksi kertaa
44010: tää olla kaksi kertaa niin monta jäsen- ja niin monta jäsen- ja varamiesehdokasta kuin
44011: varamiesehdokasta, kuin heitä on määrättävä. heitä on määrättävä. Jos järjestö ei tee ministe-
44012: Jos järjestö ei tee ministeriön määräämässä riön määräämässä ajassa asianmukaista ehdo-
44013: ajassa asianmukaista ehdotusta, on ministeriön tusta, on ministeriön kuitenkin suoritettava
44014: kuitenkin suoritettava jäsenten ja varamiesten jäsenten ja varamiesten määrääminen.
44015: määrääminen.
44016:
44017: 13 § 13 §
44018: Sosiaali- ja terveysministeriön on määrättävä Työministeriön on määrättävä yksi edusta-
44019: yksi edustajiston jäsenistä edustajiston puheen- jiston jäsenistä edustajiston puheenjohtajaksi
44020: johtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. ja yksi varapuheenjohtajaksi.
44021:
44022:
44023: 14 § 14 §
44024: Merimiespalvelutoimiston hallituksen maa- Merimiespalvelutoimiston hallituksen mää-
44025: rää sosiaali- ja terveysministeriö jäljempänä rää työministeriö jäljempänä säädetyin poik-
44026: säädetyin poikkeuksin kolmeksi kalenterivuo- keuksin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
44027: deksi kerrallaan.
44028:
44029: Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen lai- Laivanvarustajia ja merenkulkijoita edusta-
44030: vanvarustajia ja merenkulkijoita edustavien jä- vien jäsenten ja heidän varamiestensä määrää-
44031: senten ja heidän varamiestensä määräämistä misessä noudatetaan, mitä 12 §:n 3 momentis-
44032: hankittava asianomaisen alan kunkin tunnuste- sa on säädetty.
44033: tun järjestön ehdotus, jonka mukaan ministe-
44034: riön on määrättävä jäsenet ja varamiehet. Eh-
44035: dotuksessa, tullakseen otetuksi huomioon, pi-
44036: tää olla kaksi kertaa niin monta jäsen- ja
44037: varamiesehdokasta, kuin heitä on määrättävä.
44038: Jos järjestö ei tee ministeriön määräämässä
44039: ajassa asianmukaista ehdotusta, on ministeriön
44040: kuitenkin suoritettava jäsenten ja varamiesten
44041: määrääminen.
44042:
44043:
44044: Tämä laki tulee voimaan päivänä
44045: kuuta 1989.
44046: Tämän lain voimaan tullessa toimivat meri-
44047: miespalvelutoimiston edustajisto ja hallitus jat-
44048: kavat toimintaansa niitä asetettaessa määrätyn
44049: ajan.
44050:
44051:
44052:
44053:
44054: 4 380648Y
44055: 26 1988 vp. - HE n:o 100
44056:
44057: 6.
44058: Laki
44059: työsuojelurahastolain 3 §:n muuttamisesta
44060:
44061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1979 annetun työsuojelu-
44062: rahastolain (407 179) 3 § näin kuuluvaksi:
44063:
44064:
44065: Voimassa oleva laki Ehdotus
44066: 3 §
44067: Rahaston valvonta
44068: Työsuojelurahaston toimintaa valvoo sosi- Työsuojelurahaston toimintaa valvoo työmi-
44069: aali- ja terveysministeriö. nisteriö.
44070: Ministeriö vahvistaa rahaston säännöt sekä Ministeriö vahvistaa rahaston säännöt sekä
44071: nimittää rahaston ylintä päätäntävaltaa käyttä- nimittää rahaston ylintä päätösvaltaa käyttä-
44072: vän toimielimen jäsenet ja näiden henkilökoh- vän toimielimen jäsenet ja näiden henkilökoh-
44073: taiset varajäsenet työnantajain ja työntekijäin taiset varajäsenet työnantajain ja työntekijäin
44074: edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta
44075: sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- sekä työministeriön hallinnonalalta.
44076: alalta.
44077: Tämä laki tulee voimaan päivänä
44078: kuuta 1989.
44079: Tämän lain voimaantullessa toimiva 3 §:n 2
44080: momentissa tarkoitettu toimielin jatkaa toi-
44081: mintaansa sitä asetettaessa määrätyn ajan.
44082:
44083:
44084:
44085:
44086: 7.
44087: Laki
44088: työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
44089:
44090: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoima-asioiden piiri- ja paikallishallinnosta 2
44091: päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (77 173) 1 § :n 1 momentti ja 3 § :n 1 momentti näin
44092: kuuluviksi:
44093:
44094: Voimassa oleva laki Ehdotus
44095: 1§ 1 §
44096: Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon Työvoima-asiain pun- ja paikallishallinnon
44097: tehtävänä on työvoimaministeriön alaisena tehtävänä on työministeriön alaisena huolehtia
44098: huolehtia työvoima-asioiden alueellisesta hoita- työvoima-asioiden alueellisesta hoitamisesta.
44099: misesta.
44100:
44101:
44102: 3§ 3 §
44103: Työvoima-asiain paikallishallinnon toimieli- Työvoima-asiain paikallishallinnon toimieli-
44104: minä ovat työvoimapiirien toimistojen alaisina minä ovat työvoimapiirien toimistojen alaisina
44105: toimivat työvoimatoimistot, joiden toimialuei- toimivat työvoimatoimistot, joiden toimialuei-
44106: 1988 vp. - HE n:o 100 27
44107:
44108: Voimassa oleva laki Ehdotus
44109:
44110: siin kuuluu yksi tai useampia kuntia. Työvoi- siin kuuluu yksi tai useampia kuntia. Työvoi-
44111: matoimistojen toimialueiden rajat vahvistaa matoimistojen toimialueiden rajat vahvistaa
44112: työvoimaministeriö. työministeriö.
44113:
44114:
44115: Tämli laki tulee voimaan päivänä
44116: kuuta 1989.
44117:
44118:
44119:
44120: 8.
44121: Laki
44122: työvoimaopistosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
44123:
44124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työvoimaopistosta 21 päivänä joulukuuta 1973
44125: annetun lain (929/73) 1 § näin kuuluvaksi:
44126:
44127: Voimassa oleva laki Ehdotus
44128: 1§ 1§
44129: Työvoimaministeriön hallinnonalan palve- Työministeriön hallinnonalan erikoiskoulu-
44130: luksessa olevan henkilökunnan erikoiskoulu- tusta varten on työvoimaopisto. Opisto on
44131: tusta varten perustetaan työvoimaopisto. Opis- työministeriön alainen.
44132: to on työvoimaministeriön alainen.
44133:
44134: Tlimä laki tulee voimaan päivänä
44135: kuuta 1989.
44136:
44137:
44138:
44139: 9.
44140: Laki
44141: ammatinvalinnanohjauksesta annetun lain 3 §:n kumoamisesta
44142:
44143: .
44144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44145: Voimassa oleva laki Ehdotus
44146: 3§ 3§
44147: Työvoima-asioita hoitavan ministeriön apu- (kumotaan)
44148: na ammatinvalinnanohjausta koskevissa asiois-
44149: sa toimii valtioneuvoston asettama ammatinva-
44150: linnanohjausneuvosto, jonka puheenjohtajana
44151: on kouluhallituksen pääjohtaja. Jlisenten ja
44152: varajäsenten tulee edustaa toiselta puolen ope-
44153: tustointa, toiselta puolen työvoimaviranomai-
44154: sia ja työmarkkinaosapuolia sekä sosiaalihal-
44155: lintoa. Jäsenten enemmistön tulee olla kouluvi-
44156: ranomaisia.
44157: 28 1988 vp. - HE n:o 100
44158:
44159: Voimassa oleva laki Ehdotus
44160:
44161: -Ministeriön tulee ennen asian ratkaisua pyy-
44162: tää lausunto ammatinvalinnanohjausneuvos-
44163: to/ta ammatinvalinnanohjauksen toimeenpano-
44164: ja kehittämissuunnitelmia ja niihin liittyviä
44165: yleisohjeita sekä koulunuorison ammatinvalin-
44166: nanohjausta ja -ohjausaineistoa sekä ammatin-
44167: valinnanohjaajien koulutusta ja 8 §:ssä tarkoi-
44168: tettuja toimilupakysymyksiä koskevista asiois-
44169: ta.
44170: Tämä laki tulee voimaan päivänä
44171: kuuta 1989.
44172:
44173:
44174:
44175:
44176: 10.
44177: Laki
44178: työllisyyskoulutuksesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
44179:
44180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44181:
44182: Voimassa oleva laki Ehdotus
44183: 4. § 4§
44184: Tämän lain mukaista ammattikurssitoimin- (kumotaan)
44185: taa koskevissa asioissa yhteistyöelimenä toimii
44186: valtioneuvoston asettama ammattikurssiasiain
44187: neuvottelukunta. Sen tehtävänä on tehdä esi-
44188: tyksiä ja antaa lausuntoja työllisyyskoulutuk-
44189: sen yleisestä järjestelystä sekä ammattikurssi-
44190: toiminnan kehittämisestä.
44191: Tämä laki tulee voimaan päivänä j
44192: kuuta 1989.
44193: 1988 vp. - HE n:o 101
44194:
44195:
44196:
44197:
44198: Hallituksen esitys Eduskunnalle Indonesian kanssa tuloveroja
44199: koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kier-
44200: tämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hy-
44201: väksymisestä
44202:
44203:
44204:
44205:
44206: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44207:
44208: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- Sopimus tulee voimaan 30 päivänä siitä päi-
44209: väksyisi Indonesian kanssa tuloveroja koske- västä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat
44210: van kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosään-
44211: ja veron kiertämisen estämiseksi lokakuussa nössään sopimuksen voimaantulolle asetetut
44212: 1987 tehdyn sopimuksen. edellytykset. Voimaantulon jälkeen sopimuk-
44213: Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Talou- sen määräyksiä sovelletaan Suomessa lähdeve-
44214: dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ron osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen
44215: (OECD) Iaatimalie mallisopimukselle. Sopimus voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalente-
44216: sisältää määräyksiä, joilla sopimusvaltiolle rivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen,
44217: myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka
44218: taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luo- määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lä-
44219: vuttava käyttämästä omaan verolainsäädän- hinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1
44220: töön perustuvaa verottamisoikeuttaan tai päivänä tai sen jälkeen aikaviita verovuosilta.
44221: muulla tavoin myönnettävä huojennusta veros- Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
44222: ta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen vero- eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien mää-
44223: tus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun räysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoi-
44224: muassa syrjintäkieltoa ja verotustietojen vaih- tus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuk-
44225: toa koskevia määräyksiä. Sopimukseen liittyy sen kanssa.
44226: pöytäkirja, joka on sopimuksen olennainen
44227: osa.
44228:
44229:
44230:
44231:
44232: YLEISPERUSTELUT
44233:
44234: 1. Nykyinen tilanne ja asian tekemistä sopimusvaltiosta toiseen sopimus-
44235: valmistelu valtioon ja muutoinkin vahvistamaan sopimus-
44236: valtioiden välisiä taloudellisia suhteita.
44237: 1.1. Nykyinen tilanne
44238:
44239: Suomen ja Indonesian välillä ei ole tällä 1.2. Asian valmistelu
44240: hetkellä voimassa tuloveroja koskevan kaksin-
44241: kertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopi- Sopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin
44242: musta (verosopimus). Tällainen sopimus on Helsingissä kesäkuussa 1985. Neuvotteluja jat-
44243: kuitenkin omiaan helpottamaan investointien kettiin Jakartassa syyskuussa 1986, jolloin neu-
44244: 380686P
44245: 2 1988 vp. - HE n:o 101
44246:
44247: vottelujen päätteeksi parafoitiin englannin kie- Sekä Suomi että Indonesia soveltavat veron-
44248: lellä laadittu sopimusluonnos. hyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksin-
44249: Verosopimusneuvottelukunta on antanut kertaisen verotuksen poistamiseksi.
44250: lausuntonsa asiasta.
44251: Sopimus allekirjoitettiin Jakartassa 15 päivä-
44252: nä lokakuuta 1987.
44253: Sopimus noudattaa pääasiallisesti Taloudel- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
44254: lisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tukset
44255: (OECD) laatimaa mallia kahdenkeskiseksi ve-
44256: rosopimukseksi. Poikkeamat tästä mallista
44257: koskevat muun muassa liiketulon, merenkulus- Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopi-
44258: ta saadun tulon, osingon, koron, rojaltin ja musvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen
44259: itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadun verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan
44260: tulon verottamista. Osa poikkeamista merkit- sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että
44261: see, että sille sopimusvaltiolle, josta tulo ker- ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin
44262: tyy, on annettu olennaisesti laajempi verotta- myöntävät huojennusta verosta. Sopimus-
44263: misoikeus kuin OECD:n mallisopimus edellyt- määräysten soveltaminen merkitsee Suomen
44264: tää. Tätä verottamisoikeuden laajennusta, joka osalta tällöin, että valtio ja kunnat sekä evan-
44265: on nähtävä myönnytyksenä Indonesian hyväk- kelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirk-
44266: si, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, kun kokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä
44267: otetaan huomioon Indonesian asema kehitys- osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kak-
44268: maana. sinkertainen verotus vältettäisiin.
44269:
44270:
44271:
44272:
44273: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
44274:
44275:
44276: 1. Sopimuksen sisältö nonta "kiinteä toimipaikka" poikkeaa
44277: OECD:n mallisopimuksesta muun muassa sii-
44278: 1 artikla. Tässä artiklassa määritetään ne nä, että rakennus-, kokoonpano- tai asennus-
44279: henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla toiminnan suorittamispaikkaa pidetään kiinte-
44280: on OECD:n mallisopimuksen mukainen. änä toimipaikkana jo kun toiminta on kestänyt
44281: 2 artikla. Verot, joihin sopimusta sovelle- yli kuusi kuukautta (5 artiklan 3 kappaleen
44282: taan, määritellään ja mainitaan tässä artiklas- a kohta), kun tämä ajanjakso mallisopimuksen
44283: sa. Varallisuusveroja ei ole sisällytetty sopi- mukaan on 12 kuukautta. Suomen ja muiden
44284: muksen soveltamisalaan, koska Indonesiassa ei teollistuneiden maiden välisissä verosopimuk-
44285: ole yleistä varallisuuveroa eikä kansainvälistä sissa tämä aika on miltei poikkeuksetta myös
44286: kaksinkertaista verotusta siten voi syntyä va- 12 kuukautta. Kiinteän toimipaikan muodos-
44287: rallisuusveron osalta. taa saman kohdan mukaan myös rakennus-,
44288: 3-5 artikla. Näissä artikloissa määritellään kokoonpano- tai asennustoimintaan liittyvä
44289: eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Eräin valvontatoiminta, jos viimeksi mainittu toimin-
44290: poikkeamin artiklat ovat OECD:n mallisopi- ta kestää yli kuusi kuukautta. Tällaisella mää-
44291: muksen mukaisia. Kotipaikkaa koskevat mää- räyksellä ei ole vastinetta OECD:n mallisopi-
44292: räykset poikkeavat sanamuodoltaan OECD:n muksessa. Sanonnalle "kiinteä toimipaikka"
44293: mallisopimuksesta muun muassa siinä, että on lisäksi annettu laajempi sisältö kuin
44294: kaksoisasumistapauksessa muun kuin luonnol- OECD:n mallisopimuksessa siinä, että palvelu-
44295: lisen henkilön kotivaltio määritetään aina sopi- jen suorittaminen, kun se tapahtuu työntekijöi-
44296: musvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tä tai muuta henkilöstöä käyttämällä, muodos-
44297: välisin keskinäisin sopimuksin (4 artiklan 3 taa kiinteän toimipaikan, jos tällainen toiminta
44298: kappale), kun mallisopimuksen mukaan koti- kestää yli kolme kuukautta kahdentoista kuu-
44299: paikan katsotaan olevan siinä sopimusvaltios- kauden aikana (5 artiklan 3 kappaleen b koh-
44300: sa, jossa henkilön tosiasiallinen johto on. Sa- ta).
44301: 1988 vp. - HE n:o 101 3
44302:
44303: 6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatua nen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityk-
44304: tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, sellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan mää-
44305: jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnaste- räysten mukaisesti. Artiklan 6 kappaleen mu-
44306: taan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka kaan voidaan kiinteän toimipaikan tulolle
44307: saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun määrätä sijaintivaltiossa ylimääräinen vero tä-
44308: yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston män valtion lainsäädännön mukaan. Vero ei
44309: vuokralleannosta (4 kappale). Niin ollen voi- kuitenkaan saa olla suurempi kuin 15 prosent-
44310: daan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen tia laskettuna siitä tulosta, josta on ensin
44311: asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin vähennetty muut tuloverot. Artiklan 7 kappa-
44312: sanotun osakehuoneiston vuokralleannosta, leeseen sisältyy öljy-, kaasu- tai kaivosalaan
44313: verottaa Suomessa. liittyviä tuotantosopimuksia koskeva erityis-
44314: 7 artikla. Tämän artiklan mukaan sopimus- määräys. Sen mukaan 6 kappaleen määräykset
44315: valtiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta eivät vaikuta niihin määräyksiin, jotka sisälty-
44316: voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vät 7 kappaleessa tarkoitettuihin 31.12.1983 tai
44317: vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimek- sitä ennen tehtyihin sopimuksiin.
44318: si mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toi- 11 artikla. Korosta voidaan verottaa siinä
44319: mipaikasta. Kiinteän toimipaikan käsite määri- sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu (1
44320: tellään sopimuksen 5 artiklassa. kappale). Korosta voidaan 2 kappaleen mu-
44321: 8 artikla. Tämä artikla sisältää merenkulusta kaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimus-
44322: ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poik- valtiossa, josta se kertyy (lähdevaltio), jollei se
44323: keuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka ole siellä verosta vapaa 3 kappaleen nojalla.
44324: sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainväli- Viimeksi mainitun kappaleen mukaan korosta
44325: sestä meri- tai ilmakuljetuksesta, verotetaan ei veroteta lähdevaltiossa, jos koron saajana
44326: vain tässä valtiossa. on sopimusvaltion keskuspankki tai tässä kap-
44327: 9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevien paleessa tarkoitettu raha- tai luottolaitos. Ar-
44328: yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan tiklan 2 kappaleen määräysten mukaan vero
44329: mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiir- lähdevaltiossa saa olla enintään 10 prosenttia
44330: toa voidaan näyttää. Suomessa tällä määräyk- koron kokonaismäärästä (samoin kuin
44331: sellä on merkitystä verotuslain 73 §:n 1 mo- OECD:n mallisopimuksessa). Syntynyt kaksin-
44332: mentin (260/65) soveltamisen kannalta. kertainen verotus poistetaan Suomessa veron-
44333: JO artikla. Osingosta voidaan verottaa siinä hyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan
44334: sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 määräysten mukaisesti. Suomelle lähdevaltion
44335: kappale). Jos kuitenkin osingon saajana on verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei
44336: suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa va- ole juuri mitään käytännön merkitystä jo siitä
44337: pautettu verosta samassa laajuudessa kuin suo- syystä, että luonnollisen henkilön, joka asuu
44338: malaiselta yhtiöltä saatu osinko on vapautettu Suomessa, ja ulkomaisen yhteisön on tulo- ja
44339: verosta Suomen verolainsäädännön mukaan varallisuusverolain (1043174) 5 §:n 1 momentin
44340: (22 artiklan 2 kappaleen b kohta). Viittaus 2 kohdan mukaan vain eräissä harvinaisissa ja
44341: Suomen verolainsäädäntöön tarkoittaa tällä vähämerkityksellisissä tapauksissa suoritettava
44342: hetkellä elinkeinotulon verottamisesta annetun Suomessa veroa täältä saadusta korosta.
44343: lain 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa (825/83) sekä 2 12 artikla. Rojaltista voidaan verottaa siinä
44344: ja 3 momenttia (821178). Osingosta voidaan sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu (1
44345: artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös kappale). OECD:nmallisopimuksesta poiketen
44346: siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksa- voidaan 2 kappaleen mukaan kuitenkin rojal-
44347: van yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Tällöin tista verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jos-
44348: vero lähdevaltiossa on rajoitettu 10 prosenttiin ta se kertyy (lähdevaltio). Tällöin vero lähde-
44349: (OECD:n mallisopimuksen mukaan 5 prosent- valtiossa saa olla enintään 15 prosenttia rojal-
44350: tiin) osingon kokonaismäärästä, jos osingon tin kokonaismäärästä tai 10 prosenttia 3 kap-
44351: saajana on yhtiö, joka hallitsee vähintään 25 paleen a kohdassa luetelluista, lähinnä tieteelli-
44352: prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomas- sen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeuden
44353: ta, ja muissa tapauksissa 15 prosenttiin (sa- käytöstä tai käyttöoikeudesta maksetuista ro-
44354: moin kuin OECD:n mallisopimuksessa) osin- jalteista, jollei 4 kappaleen määräyksiä ole
44355: gon kokonaismäärästä, jollei 4 kappaleen mää- sovellettava. Sääntely poikkeaa siitä käytän-
44356: räyksiä ole sovellettava. Syntynyt kaksinkertai- nöstä, jota Suomi pyrkii noudattamaan neuvo-
44357: 4 1988 vp. - HE n:o 101
44358:
44359: tellessaan verosopimuksista, siinä että Suomen van paasaannön mukaan vain snna sopimus-
44360: omaksuman periaatteellisen kannan mukaan valtiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pää-
44361: vain teollisesta rojaltista olisi voitava verottaa sääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan
44362: lähdevaltiossa ja että vero olisi rajoitettava 5 voimassa tällaisen palveluksen perusteella mak-
44363: prosenttiin. Poikkeamat Indonesian kanssa settavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen
44364: tehdyssä verosopimuksessa Suomen sovelta- b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoite-
44365: masta käytännöstä on nähtävä Suomen puolel- tuissa tapauksissa palkkatuloa tai eläkettä ve-
44366: ta tehtyinä myönnytyksinä. Rojaltista, joka rotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa.
44367: maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeu- Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin
44368: desta sekä kaivoksen tai muiden luonnonvaro- verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua
44369: jen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mu- tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua
44370: kaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poiste- eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka kos-
44371: taan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja
44372: kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti. tällaisen palveluksen perusteella saatua elä-
44373: 13 artikla. Myyntivoiton verottaminen sään- kettä.
44374: nellään tässä artiklassa. Määräykset ovat 20 artikla. Tässä artiklassa on määräyksiä
44375: asunto-osakeyhtiön osakkeen ja muun kiinteis- opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tu-
44376: töyhteisön osuuden luovutuksesta saatua voit- lojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Ar-
44377: toa koskevin lisäyksin (2 kappale) asialliselta tiklan 1 kappale on asialliselta sisällöltään
44378: sisällöltään OECD:n mallisopimuksen mukai- OECD:n mallisopimuksen mukainen. Artiklan
44379: set. 2 kappale, joka koskee työtulon verovapautta,
44380: 14 artikla. Itsenäisestä ammatinharjoittami- on tavanomainen ja sisältyy useaan Suomen
44381: sesta saatua tuloa verotetaan vain siinä sopi- viime vuosina tekemään verosopimukseen.
44382: musvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei 21 artikla. Tulosta, jota ei ole käsitelty
44383: hänellä ole toimintansa harjoittamista varten 6-20 artiklassa, verotetaan vain siinä sopi-
44384: toisessa sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, esi- musvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei tulo
44385: merkiksi vastaanotto- tai toimistohuoneistoa. kerry toisessa sopimusvaltiossa olevasta läh-
44386: Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan kiin- teestä. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulosta
44387: teään paikkaan kuuluvasta tulosta verottaa voidaan verottaa myös tässä toisessa valtiossa.
44388: siinä valtiossa, jossa tämä kiinteä paikka on. 22 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän
44389: Lisäksi voidaan OECD:n mallisopimuksesta artiklan mukaan molemmissa sopimusvaltiois-
44390: poiketen tulosta verottaa siinä valtiossa, jossa sa päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen
44391: toimintaa harjoitetaan, jos tulon saaja oleske- poistamiseksi. Suomea koskevat määräykset
44392: lee tässä valtiossa toiminnan harjoittamista ovat 2 kappaleessa ja lndonesiaa koskevat
44393: varten enemmän kuin 90 päivää kahdentoista 3 kappaleessa. Artiklan 2 kappaleen a kohdan
44394: kuukauden aikana, vaikka hänellä ei ole kiinte- määräykset rakentuvat sille sopimuksessa
44395: ää paikkaa siellä. Vastaavia määräyksiä on omaksutulle periaatteelle, että tulon saajaa ve-
44396: eräissä aikaisemmissakin Suomen tekemissä ve- rotetaan siinä sopimusvaltiossa, jossa hän asuu
44397: rosopimuksissa. (kotivaltio), myös sellaisesta tulosta, josta so-
44398: 15-17 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät pimuksen mukaan voidaan verottaa toisessa
44399: yksityistä palvelusta (15 artikla), johtajanpalk- sopimusvaltiossa (lähdevaltio). Kotivaltiossa
44400: kiota (16 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoi- maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin
44401: ta (17 artikla) koskevat määräykset ovat eräin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu
44402: täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n malliso- samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa. Vä-
44403: pimuksen ja Suomen verosopimuksissaan nou- hennyksen määrä on kuitenkin rajoitettu siihen
44404: dattaman käytännön mukaiset. kysymyksessä olevasta tulosta kotivaltiossa
44405: 18 artikla. Yksityiseen palvelukseen perus- maksettavan veron osaan, joka suhteellisesti
44406: tuvaa eläkettä voidaan verottaa siinä sopimus- jakautuu sille tulolle, josta voidaan verottaa
44407: valtiossa, josta maksu tapahtuu. Syntynyt kak- lähdevaltiossa. Veronhyvitysmenetelmää ei tie-
44408: sinkertainen verotus poistetaan Suomessa ve- tenkään sovelleta Suomessa niissä tapauksissa,
44409: ronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a koh- joissa osinko on vapaa Suomen verosta 2 kap-
44410: dan määräysten mukaisesti. paleen b kohdan määräysten nojalla.
44411: 19 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua 23-26 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät
44412: tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa ole- syrjintäkieltoa (23 artikla), keskinäistä sopi-
44413: 1988 vp. - HE n:o 101 5
44414:
44415: musmenettelyä (24 artikla), verotusta koske- 28 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat
44416: vien tietojen vaihtamista (25 artikla) sekä dip- määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopi-
44417: lomaattisia edustajia ja konsulivirkamiehiä (26 muksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.
44418: artikla) koskevat määräykset ovat eräin vähäi-
44419: sin poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja
44420: Suomen verosopimuksissaan noudattaman 2. Eduskunnan suostumuksen
44421: käytännön mukaiset. Sopimuksen 23 artiklan 3 tarpeellisuus
44422: kappaletta sovellettaessa sopimusvaltioilla on
44423: kuitenkin oikeus soveltaa näiden valtioiden Sopimuksen useat määräykset poikkeavat
44424: sisäisiä määräyksiä, jotka koskevat oman ja voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Tämän
44425: vieraan pääoman suhdetta ("thin capitalisa- vuoksi sopimus vaatii näiltä osin Eduskunnan
44426: tion"), toisessa sopimusvaltiossa olevien yritys- hyväksymisen.
44427: ten tytäryhtiöiden osalta (pöytäkirja). Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
44428: 33 §:n mukaisesti esitetään,
44429: 27 artikla. Sopimuksen voimaantuloa koske-
44430: vat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. So- että Eduskunta hyväksyisi ne Jakar-
44431: pimus tulee voimaan 30 päivänä siitä päivästä, tassa 15 päivänä lokakuuta 1987 Suo-
44432: jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoit- men tasavallan ja Indonesian tasavallan
44433: taneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään välillä tuloveroja koskevan kaksinker-
44434: sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytyk- taisen verotuksen välttämiseksi ja veron
44435: set. Sitä sovelletaan molemmissa sopimusvalti- kiertämisen estämiseksi tehdyn sopi-
44436: oissa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan muksen määräykset, jotka vaativat
44437: sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraa- Eduskunnan suostumuksen.
44438: van kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai
44439: sen jälkeen, ja muiden tuloverojen osalta ve-
44440: roihin, jotka määrätään sopimuksen voimaan- Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka
44441: tulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-
44442: tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen aikaviita malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
44443: vero vuosilta. lakiehdotus:
44444: 6 1988 vp. - HE n:o 101
44445:
44446: Laki
44447: Indonesian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron
44448: kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
44449:
44450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44451:
44452: 1 § 2 §
44453: Jakartassa 15 päivänä lokakuuta 1987 Suo- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
44454: men tasavallan ja Indonesian tasavallan välillä töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
44455: tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuk-
44456: sen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämi- 3 §
44457: seksi tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mi- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
44458: käli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimas- tävänä ajankohtana.
44459: sa niin kuin niistä on sovittu.
44460:
44461:
44462: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
44463:
44464:
44465: Tasavallan Presidentti
44466: MAUNO KOIVISTO
44467:
44468:
44469:
44470:
44471: Vt. ulkoasiainministeri
44472: Pääministeri Harri Holkeri
44473: 1988 vp. - HE n:o 101 7
44474:
44475: (Suomennos)
44476:
44477:
44478:
44479:
44480: SOPIMUS AGREEMENT
44481: Suomen tasavallan ja Indonesian tasavallan between the Republic of Finland and the
44482: välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen Republic of Indonesia for the avoidance of
44483: verotuksen välttämiseksi ja veron double taxation and the prevention of fiscal
44484: kiertämisen estämiseksi evasion with respect to taxes on income
44485:
44486: Suomen tasavallan hallitus ja Indonesian The Government of the Republic of Finland
44487: tasavallan hallitus, and the Government of the Republic of In-
44488: donesia,
44489: haluten tehdä sopimuksen tuloveroja koske- desiring to conclude an Agreement for the
44490: van kaksinkertaisen verotuksen avoidance of double taxation and the preven-
44491: välttämiseksi ja veron kiertämisen estämisek- tion of fiscal evasian with respect to taxes on
44492: si, income,
44493: ovat sopineet seuraavasta: have agreed as follows:
44494:
44495: 1 artikla Article 1
44496: Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan Personai scope
44497: Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jot- This Agreement shall apply to persons who
44498: ka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa are residents of one or both of the Contracting
44499: sopimusvaltioissa. States.
44500:
44501: 2 artikla Article 2
44502: Sopimuksen piiriin kuuluvat verot Taxes covered
44503: 1. Tätä sopimusta sovelletaan veroihin, jot- 1. This Agreement shall apply to taxes on
44504: ka määrätään sopimusvaltion tai sen paikallis- income imposed on behalf of a Contracting
44505: viranomaisen lukuun tulon perusteella, verojen State or of its local authorities, irrespective of
44506: kantotavasta riippumatta. the manner in which they are levied.
44507: 2. Tulon perusteella suoritettavina veroina 2. There shall be regarded as taxes on in-
44508: pidetään kaikkia kokonaistulon taikka tulon come all taxes imposed on total income, or on
44509: osan perusteella suoritettavia veroja, niihin elements of income, including taxes on gains
44510: luettuina irtaimen tai kiinteän omaisuuden luo- from the alienation of movable or immovable
44511: vuksesta saadun voiton perusteella suoritetta- property.
44512: vat verot.
44513: 3. Tällä hetkellä suoritettavat verot, joihin 3. The existing taxes to which the
44514: sopimusta sovelletaan, ovat: Agreement shall apply are:
44515: a) Suomessa: a) in Finland:
44516: 1) valtion tulovero; (i) the state income tax;
44517: 2) kunnallisvero; (ii) the communal tax;
44518: 3) kirkollisvero; ja (iii) the church tax; and
44519: 4) lähdevero; (iv) the tax withheld at source from non-
44520: residents' income;
44521: (jäljempänä "Suomen vero"); (hereinafter referred to as "Finnish tax");
44522: b) Indonesiassa: b) in Indonesia:
44523: tuloverolain, Undang-undang Pajak Pengha- the income tax imposed under the Undang-
44524: silan 1984 (laki n:o 7 vuodelta 1983) mukaan undang Pajak Penghasilan 1984 (Law No. 7 of
44525: suoritettava tulovero sekä, sikäli kuin maini- 1983) and to the extent provided in such
44526: 8 1988 vp. - HE n:o 101
44527:
44528: tussa tuloverolaissa määrätään, Ordonansi Pa- income tax law, the company tax imposed
44529: jak Perseroan 1925 (State Gazette n:o 319 under the Ordonansi Pajak Perseroan 1925
44530: vuodelta 1925, sellaisena kuin se on viimeksi (State Gazette No. 319 of 1925 as lastly amen-
44531: muutettuna lailla n:o 8 vuodelta 1970) -nimisen ded by Law No. 8 of 1970) and the tax
44532: lain mukaan suoritettava yhtiövero ja Undang- imposed under the Undang-undang Pajak atas
44533: undang Pajak atas Bunga, Dividen dan Royal- Bunga, Dividen dan Royalty 1970 (Law No. 10
44534: ty 1970 (laki n:o 10 vuodelta 1970) -nimisen of 1970);
44535: lain mukaan suoritettava vero;
44536: (jäljempänä "Indonesian vero"). (hereinafter referred to as "Indonesian
44537: tax").
44538: 4. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin sa- 4. The Agreement shall apply also to any
44539: manlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin identical or substantially similar taxes on in-
44540: tulon perusteella suoritettaviin veroihin, joita come which are imposed after the date of
44541: on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suori- signature of the Agreement in addition to, or
44542: tettava 3 kappaleessa mainittujen verojen ohel- in place of, those referred to in paragraph 3.
44543: la tai asemesta. Sopimusvaltioiden toimival- The competent authorities of the Contracting
44544: taisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen States shall notify each other of any substantial
44545: verolainsäädäntöönsä tehdyistä merkittävistä changes which have been made in their
44546: muutoksista. respective taxation laws.
44547:
44548: 3 artikla Article 3
44549: Yleiset määritelmät General definitions
44550: 1. Jollei asiayhteydestä muuta johdu, on 1. For the purposes of this Agreement, un-
44551: tätä sopimusta sovellettaessa seuraavilla sanon- less the context otherwise requires:
44552: noilla jäljempänä mainittu merkitys:
44553: a) "Suomi" tarkoittaa Suomen tasavaltaa a) the term "Finland" means the Republic
44554: ja, maantieteellisessä merkityksessä käytettynä, of Finland and, when used in a geographical
44555: Suomen tasavallan aluetta ja Suomen tasaval- sense, means the territory of the Republic of
44556: lan aluemereen rajoittuvia alueita, joilla Suomi Finland, and any area adjacent to the
44557: lainsäädäntönsä mukaan ja kansainvälisen oi- territorial sea of the Republic of Finland
44558: keuden mukaisesti saa käyttää oikeuksiaan me- within which, under the laws of Finland and in
44559: renpohjan ja sen sisustan luonnonvarojen tut- accordance with internationallaw, the rights of
44560: kimiseen ja hyväksikäyttöön; Finland with respect to the exploration for and
44561: exploitation of the natural resources of the sea
44562: bed and its sub-soil may be exercised;
44563: b) "Indonesia" käsittää Indonesian tasaval- b) the term "Indonesia" comprises the terri-
44564: lan alueen, siten kuin se on Indonesian lainsää- tory of the Republic of Indonesia as defined in
44565: dännössä määritelty, ja siihen rajoittuvat alu- its laws and the adjacent areas over which the
44566: eet, joihin Indonesian tasavallalla on täysival- Republic of Indonesia has sovereign rights or
44567: taiset oikeudet tai joihin sen tuomiovalta Yh- jurisdiction in accordance with the provisions
44568: distyneiden kansakuntien vuoden 1982 merioi- of the United Nations Convention on the Law
44569: keussopimuksen mukaan ulottuu; of the Sea, 1982;
44570: c) "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön, c) the term "person" includes an individual,
44571: yhtiön ja muun yhteenliittymän; a company and any other body of persons;
44572: d) "yhtiö" tarkoittaa oikeushenkilöä tai d) the term "company" means any body
44573: muuta, jota verotuksessa käsitellään oikeus- corporate or any entity which is treated as a
44574: henkilönä; body corporate for tax purposes;
44575: e) "sopimusvaltiossa oleva yritys" ja "toi- e) the terms "enterprise of a Contracting
44576: sessa sopimusvaltiossa oleva yritys" tarkoitta- State" and "enterprise of the other Contrac-
44577: vat yritystä, jota sopimusvaltiossa asuva henki- ting State'' mean respectively an enterprise
44578: lö harjoittaa, ja vastaavasti yritystä, jota toi- carried on by a resident of a Contracting State
44579: sessa sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoit- and an enterprise carried on by a resident of
44580: taa; the other Contracting State;
44581: 1988 vp. - HE n:o 101 9
44582:
44583: f) "kansalainen" tarkoittaa: f) the term "national" means:
44584: 1) luonnollista henkilöä, jolla on sopimus- (i) any individual possessing the nationality
44585: valtion kansalaisuus; of a Contracting State;
44586: 2) oikeushenkilöä, yhtymää ja muuta yh- (ii) any legal person, partnership and
44587: teenliittymää, jotka on muodostettu sopimus- association deriving its status as such from the
44588: valtiossa voimassa olevan lainsäädännön mu- laws in force in a Contracting State;
44589: kaan;
44590: g) "kansainvälinen liikenne" tarkoittaa kul- g) the term "international traffic" means
44591: jetusta laivalla tai ilma-aluksella, jota sopi- any transport by a ship or aircraft operated by
44592: musvaltiossa oleva yritys käyttää, paitsi milloin an enterprise of a Contracting State, except
44593: laivaa tai ilma-alusta käytetään ainoastaan toi- when the ship or aircraft is operated solely
44594: sessa sopimusvaltiossa olevien paikkojen välil- between places in the other Contracting State;
44595: lä;
44596: h) "toimivaltainen viranomainen" tarkoit- h) the term "competent authority" means:
44597: taa:
44598: 1) Suomessa valtiovarainministeriötä tai sen (i) in Finland, the Ministry of Finance or its
44599: valtuuttamaa edustajaa; authorised representative;
44600: 2) Indonesiassa valtiovarainministeriä tai (ii) in Indonesia, the Minister of Finance or
44601: hänen valtuuttamaansa edustajaa. his authorised representative.
44602: 2. Kun sopimusvaltio soveltaa sopimusta, 2. As regards the application of the
44603: katsotaan jokaisella sannolla, jota ei ole sopi- Agreement by a Contracting State any term
44604: muksessa määritelty ja jonka osalta asiayhtey- not defined therein shall, unless the context
44605: destä ei muuta johdu, olevan se merkitys, joka otherwise requires, have the meaning which it
44606: sillä on tämän valtion sopimuksessa tarkoitet- has under the law of that State concerning the
44607: tuihin veroihin sovellettavan lainsäädännön taxes to which the Agreement applies.
44608: mukaan.
44609: 4 artikla Article 4
44610: Kotipaikka Residence
44611: 1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla 1. For the purposes of this Agreement, the
44612: "sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoitetaan term "resident of a Contracting State" means
44613: henkilöä, joka tämän valtion lainsäädännön any person who, under the laws of that State,
44614: mukaan on siellä verovelvollinen kotipaikan, is liable to tax therein by reason of his dom-
44615: asumisen, liikkeen johtopaikan tai muun sellai- icile, residence, place of management or any
44616: sen seikan nojalla. Sanonta ei kuitenkaan tar- other criterion of a similar nature. However,
44617: koita sellaista henkilöä, joka on tässä valtiossa the term does not include any person who is
44618: verovelvollinen vain tässä valtiossa olevista liable to tax in that State in respect only of
44619: lähteistä saadun tulon perusteella. income from sources in that State.
44620: 2. Milloin luonnollinen henkilö 1 kappaleen 2. Where by reason of the provisions of
44621: määräysten mukaan asuu molemmissa sopi- paragraph 1 an individual is a resident of both
44622: musvaltioissa, määritetään hänen kotipaikkan- Contracting States, then his status shall be
44623: sa seuraavasti: determined as follows:
44624: a) hänen katsotaan asuvan siinä valtiossa, a) he shall be deemed to be a resident of the
44625: jossa hänen käytettävänään on vakinainen State in which he has a permanent home
44626: asunto; jos hänen käytettävänään on vakinai- available to him; if he has a permanent home
44627: nen asunto molemmissa valtioissa, katsotaan available to him in both States, he shall be
44628: hänen asuvan siinä valtiossa, johon hänen deemed to be a resident of the State with which
44629: henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat his personai and economic relations are closer
44630: kiinteämmät (elinetujen keskus); (centre of vital interests);
44631: b) jos ei voida ratkaista, kurumassa valtios- b) if the State in which he has his centre of
44632: sa hänen elinetujensa keskus on, tai jos hänen vital interests cannot be determined, or if he
44633: käytettävänään ei ole vakinaista asuntoa kum- has not a permanent home available to him in
44634: massakaan valtiossa, katsotaan hänen asuvan either State, he shall be deemed to be a resident
44635: siinä valtiossa, jossa hän oleskelee pysyvästi; of the State in which he has an habitual abode;
44636: 2 380686P
44637: 10 1988 vp. - HE n:o 101
44638:
44639: c) jos hän oleskelee pysyvästi molemmissa c) if he has an habitual abode in both States
44640: valtioissa tai hän ei oleskele pysyvästi kummas- or in neither of them, the competent au-
44641: sakaan niistä, on sopimusvaltioiden toimival- thorities of the Contracting States shall settle
44642: taisten viranomaisten ratkaistava asia keskinäi- the question by mutual agreement.
44643: sin sopimuksin.
44644: 3. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö 1 3. Where by reason of the provisions of
44645: kappaleen määräysten mukaan asuu molem- paragraph 1 a person other than an individual
44646: missa sopimusvaltioissa, on sopimusvaltioiden is a resident of both Contracting States, the
44647: toimivaltaisten viranomaisten ratkaistava asia competent authorities of the States shall settle
44648: keskinäisin sopimuksin. the question by mutual agreement.
44649:
44650: 5 artikla Article 5
44651: Kiinteä toimipaikka Permanent establishment
44652: 1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla 1. For the purposes of this Agreement, the
44653: "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan kiinteää lii- term "permanent establishment" means a
44654: kepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan fixed place of business through which the
44655: tai osaksi harjoitetaan. business of an enterprise is wholly or partly
44656: carried on.
44657: 2. Sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää 2. The term "permanent establishment" in-
44658: erityisesti: cludes especially:
44659: a) yrityksen johtopaikan; a) a place of management;
44660: b) sivuliikkeen; b) a branch;
44661: c) toimiston; c) an office;
44662: d) tehtaan; d) a factory;
44663: e) työpajan; ja e) a workshop; and
44664: f) kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhok- f) a mine, an oil or gas well, a quarry or any
44665: sen tai muun paikan, jossa luonnonvaroja other place of extraction of natural resources.
44666: otetaan talteen.
44667: 3. Sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää 3. The term "permanent establishment"
44668: myös: likewise encompasses:
44669: a) paikan, jossa harjoitetaan rakennus-, ko- a) a building site, a construction, assembly
44670: koonpano- tai asennustoimintaa tai siihen liit- or installation project or supervisory activities
44671: tyvää valvontatoimintaa, mutta vain milloin in connection therewith, but only where such
44672: toiminta kestää yhteensä yli kuusi kuukautta; site, project or activities continue for a period
44673: of more than six months;
44674: b) palvelut, niihin luettuina konsulttipalve- b) the furnishing of services, including
44675: lut, joita yritys pitää saatavana, palvelukseensa consultancy services, by an enterprise through
44676: tätä tarkoitusta varten ottamiensa työntekijöi- employees or other personnel engaged by the
44677: den tai muun henkilöstön avulla, jos tällainen enterprise for such purpose, but only where
44678: toiminta kestää (saman hankkeen tai keske- activities of that nature continue (for the same
44679: nään yhteydessä olevien hankkeiden osalta) or a connected project) within the country for
44680: maassa ajanjakson tai ajanjaksoja, jotka yh- a period or periods aggregating more than
44681: teensä ylittävät kolme kuukautta kahdentoista three months within any twelve-month period.
44682: kuukauden ajanjaksona.
44683: 4. Tämän artiklan edellä olevien määräysten 4. Notwithstanding the preceding provisions
44684: estämättä sanonnan "kiinteä tomipaikka" ei of this Article, the term "permanent establish-
44685: katsota käsittävän: ment" shall be deemed not to include:
44686: a) järjestelyjä, jotka on tarkoitettu ainoas- a) the use of facilities solely for the purpose
44687: taan yrityksille kuuluvien tavaroiden varastoi- of storage or display of goods or merchandise
44688: mista tai näytteillä pitämistä varten; belonging to the enterprise;
44689: b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitä- b) the maintenance of a stock of goods or
44690: mistä ainoastaan varastoimista tai näytteillä merchandise belonging to the enterprise solely
44691: pitämistä varten; for the purpose of storage or display;
44692: c) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitä- c) the maintenance of a stock of goods or
44693: mistä ainoastaan toisen yrityksen toimesta ta- merchandise belonging to the enterprise solely
44694: 1988 vp. - HE n:o 101 11
44695:
44696: pahtuvaa muokkaamista tai jalostamista var- for the purpose of processing by another enter-
44697: ten; prise;
44698: d) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan d) the maintenance of a fixed place of busi-
44699: tavaroiden ostamiseksi tai tietojen keräämisek- ness solely for the purpose of purchasing goods
44700: si yritykselle; or merchandise or of collecting information,
44701: for the enterprise;
44702: e) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan e) the maintenance of a fixed place of busi-
44703: mainonnan, tiedonhankinnan, tieteellisen tut- ness solely for the purpose of advertising, for
44704: kimuksen tai vastaavanlaisen valmistelevan tai the supply of information, for scientific re-
44705: avustavan, yritystä varten tapahtuvan toimin- search or for similar activities, which have a
44706: nan harjoittamiseksi; preparatory or auxiliary character, for the
44707: enterprise;
44708: f) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan f) the maintenance of a fixed place of busi-
44709: a) - e) kohdassa mainittujen toimintojen yhdis- ness solely for any combination of activities
44710: tämiseksi, edellyttäen, että koko se kiinteästä mentioned in sub-paragraphs a) to e), provided
44711: liikepaikasta harjoitettava toiminta, joka pe- that the overall activity of the fixed place of
44712: rustuu tähän yhdistämiseen, on luonteeltaan business resulting from this combination is of a
44713: valmistelevaa tai avustavaa. preparatory or auxiliary character.
44714: 5. Jos henkilö, olematta itsenäinen edustaja, 5. Notwithstanding the provisions of par-
44715: johon 7 kappaletta sovelletaan, toimii sopi- agraphs 1 and 2, where a person - other than
44716: musvaltiossa toisessa sopimusvaltiossa olevan an agent of an independent status to whom
44717: yrityksen puolesta, katsotaan tällä yrityksellä 1 paragraph 7 appiies - is acting in a Contrac-
44718: ja 2 kappaleen määräysten estämättä olevan ting State on behalf of an enterprise of the
44719: kiinteä toimipaikka ensiksi mainitussa sopi- other Contracting State, that enterprise shall
44720: musvaltiossa jokaisen toiminnan osalta, jota be deemed to have a permanent establishment
44721: tämä henkilö harjoittaa yrityksen lukuun, jos: in the first-mentioned State in respect of any
44722: activities which that person undertakes for the
44723: enterprise, if such a person:
44724: a) hänellä on tässä valtiossa valtuus tehdä a) has and habitually exercises in the first-
44725: sopimuksia yrityksen nimissä ja hän valtuut- mentioned State an authority to conclude cont-
44726: taan siellä tavanomaisesti käyttää, paitsi mil- racts in the name of the enterprise, unless the
44727: loin hänen toimintansa rajoittuu sellaiseen, activities of such person are limited to those
44728: joka mainitaan 4 kappaleessa ja joka, jos sitä mentioned in paragraph 4 which, if exercised
44729: harjoitettaisiin kiinteästä liikepaikasta, ei tekisi through a fixed place of business, would not
44730: tätä kiinteää liikepaikkaa kiinteäksi toimipai- make this fixed place of business a permanent
44731: kaksi mainitun kappaleen määräysten mukaan; establishment under the provisions of that
44732: tai paragraph; or
44733: b) hänellä ei ole sellaista valtuutta, mutta b) has no such authority, but habitually
44734: hän tavanomaisesti pitää ensiksi mainitussa maintains in the first-mentioned State a stock
44735: valtiossa tavaravarastoa, josta hän säännölli- of goods or merchandise from which he regula-
44736: sesti luovuttaa tavaroita yrityksen lukuun. rly delivers goods or merchandise on behalf of
44737: the enterprise.
44738: 6. Sopimusvaltiossa olevalla vakuutusyrityk- 6. An insurance enterprise of a Contracting
44739: sellä katsotaan, jälleenvakuutusta lukuun otta- State shall, except with regard to reinsurance,
44740: matta, olevan kiinteä toimipaikka toisessa so- be deemed to have a permanent establishment
44741: pimusvaltiossa, jos se kantaa vakuutusmaksuja in the other Contracting State if it collects
44742: tämän valtion alueella tai vakuuttaa siellä ole- premiums in that other State or insures risks
44743: via riskejä käyttäen siihen muuta henkilöä kuin situated therein through an employee or thro-
44744: sellaista itsenäistä edustajaa, johon 7 kappalet- ugh a representative who is not an agent of an
44745: ta sovelletaan. independent status within the meaning of para-
44746: graph 7.
44747: 7. Sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä ei 7. An enterprise of a Contracting State shall
44748: katsota olevan kiinteää toimipaikkaa toisessa not be deemed to have a permanent establish-
44749: sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se ment in the other Contracting State merely
44750: harjoittaa liiketoimintaa siinä valtiossa käyt- because it carries on business in that other
44751: täen välittäjää, komissionääriä tai muuta itse- State through a broker, general commission
44752: 12 1988 vp. - HE n:o 101
44753:
44754: näistä edustajaa edellyttäen, että tämä henkilö agent or any other agent of an independent
44755: toimii säänönmukaisen liiketoimintansa rajois- status, provided that such persons are acting in
44756: sa. Milloin tällainen edustaja harjoittaa toi- the ordinary course of their business. How-
44757: mintaansa kokonaan tai melkein kokonaan ever, when the activities of such an agent are
44758: yrityksen puolesta, ei häntä kuitenkaan pidetä devoted wholly or almost wholly on behalf of
44759: tässä kappaleessa tarkoitettuna itsenäisenä that enterprise, he shall not be considered an
44760: edustajana. agent of an independent status within the
44761: meaning of this paragraph.
44762: 8. Se seikka, että sopimusvaltiossa asuvalla 8. The fact that a company which is a
44763: yhtiöllä on määrääruisvalta yhtiössä - tai siinä resident of a Contracting State controls or is
44764: on määrääruisvalta yhtiöllä - joka asuu toisessa controlled by a company which is a resident of
44765: sopimusvaltiossa taikka joka tässä toisessa val- the other Contracting State, or which carries
44766: tiossa harjoittaa liiketoimintaa (joko kiinteästä on business in that other State (whether thro-
44767: toimipaikasta tai muulla tavoin) ei sinänsä tee ugh a permanent establishment or otherwise),
44768: kumpaakaan yhtiötä toisen kiinteäksi toimipai- shall not of itself constitute either company a
44769: kaksi. permanent establishment of the other.
44770:
44771:
44772: 6 artikla Article 6
44773: Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo Income jrom immovable property
44774: 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 1. Income derived by a resident of a Cont-
44775: henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa olevasta racting State from immovable property (in-
44776: kiinteästä omaisuudesta (siihen luettuna maa- cluding income from agriculture or forestry)
44777: taloudesta tai metsätaloudesta saatu tulo), voi- situated in the other Contracting State may be
44778: daan verottaa tässä toisessa valtiossa. taxed in that other State.
44779: 2.a) Sanonnalla "kiinteä omaisuus" on, jol- 2.a) The term "immovable property" shall,
44780: lei b) ja c) kohdan määräyksistä muuta johdu, subject to the provisions of sub-paragraphs b)
44781: sen sopimusvaltion lainsäädännön mukainen and c), have the meaning which it has under
44782: merkitys, jossa omaisuus on. the law of the Contracting State in which the
44783: property in question is situated.
44784: b) Sanonta "kiinteä omaisuus" käsittää kui- b) The term "immovable property" shall in
44785: tenkin aina kiinteän omaisuuden tarpeiston, any case include property accessory to immov-
44786: maataloudessa ja metsätaloudessa käytetyn able property, livestock and equipment used in
44787: elävän ja elottoman irtaimiston, oikeudet, joi- agriculture and forestry, rights to which the
44788: hin sovelletaan yksityisoikeuden kiinteää omai- provisions of general law respecting landed
44789: suutta koskevia määräyksiä, kiinteän omaisuu- property apply, usufruct of immovable proper-
44790: den käyttöoikeuden sekä oikeudet määrältään ty and rights to variable or fixed payments as
44791: muuttuviin tai kiinteisiin korvauksiin, jotka consideration for the working of, or the right
44792: saadaan kivennäisesiintymien, lähteiden ja to work, mineral deposits, sources and other
44793: muiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä tai oi- natural resources.
44794: keudesta niiden hyväksikäyttöön.
44795: c) Laivoja ja ilma-aluksia ei pidetä kiinteänä c) Ships and aircraft shall not be regarded as
44796: omaisuutena. immovable property.
44797: 3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä 3. The provisions of paragraph 1 shall apply
44798: sovelletaan tuloon, joka saadaan kiinteän to income derived from the direct use, letting,
44799: omaisuuden välittömästä käytöstä, sen vuok- or use in any other form of immovable proper-
44800: ralle antamisesta tai muusta käytöstä. ty.
44801: 4. Jos osakkeiden tai muiden yhtiöosuuk- 4. Where the ownership of shares or other
44802: sien omistus oikeuttaa osakkeiden tai yh- corporate rights in a company entitles the
44803: tiöosuuksien omistajan hallitsemaan yhtiölle owner of such shares or corporate rights to the
44804: kuuluvaa kiinteää omaisuutta, voidaan tulosta, enjoyment of immovable property held by the
44805: joka saadaan tällaisen hallintaoikeuden välittö- company, the income from the direct use,
44806: mästä käytöstä, sen vuokralle antamisesta tai letting, or use in any other form of such right
44807: 1988 vp. - HE n:o 101 13
44808:
44809: muusta käytöstä, verottaa siinä sopimusvalti- to enjoyment may be taxed in the Contracting
44810: ossa, jossa kiinteä omaisuus on. State in which the immovable property is
44811: situated.
44812: 5. Tämän artiklan 1 ja 3 kappaleen maa- 5. The provisions of paragraphs 1 and 3
44813: räyksiä sovelletaan myös yrityksen omistamas- shall also apply to the income from immovable
44814: ta kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon ja property of an enterprise and to income from
44815: itsenäisessä ammatinharjoittamisessa käytetys- immovable property used for the performance
44816: tä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon. of independent personai services.
44817:
44818: 7 artikla Article 7
44819: Liiketulo Business profits
44820: 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva 1. The profits of an enterprise of a Contrac-
44821: yritys saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei ting State shall be taxable only in that State
44822: yritys harjoita liiketoimintaa toisessa sopimus- unless the enterprise carries on business in the
44823: valtiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikas- other Contracting State through a permanent
44824: ta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa edellä establishment situated therein. If the enterprise
44825: sanotuin tavoin, voidaan toisessa valtiossa ve- carries on business as aforesaid, the profits of
44826: rottaa yrityksen saamasta tulosta, mutta vain the enterprise may be taxed in the other State
44827: niin suuresta tulon osasta, joka on luettava but only so much of them as is attributable to
44828: kuuluvaksi a) kiinteään toimipaikkaan; b) täs- a) that permanent establishment; b) sales in
44829: sä toisessa valtiossa tapahtuneeseen myyntiin, that other State of goods or merchandise of the
44830: joka käsittää samoja tai samankaltaisia tava- same or similar kind as those sold through that
44831: roita kuin ne, joita myydään kiinteästä toimi- permanent establishment; or c) other business
44832: paikasta; tai c) muuhun tässä toisessa valtiossa activities carried on in that other State of the
44833: harjoitettuun liiketoimintaan, joka on saman- same or similar kind as those effected through
44834: laista tai samankaltaista kuin se, jota harjoite- that permanent establishment.
44835: taan kiinteästä toimipaikasta.
44836: 2. Jos sopimusvaltiossa oleva yritys harjoit- 2. Subject to the provisions of paragraph 3,
44837: taa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa where an enterprise of a Contracting State
44838: siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, lue- carries on business in the other Contracting
44839: taan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta State through a permanent establishment
44840: johdu, kummassakin sopimusvaltiossa kiinte- situated therein, there shall in each Contracting
44841: ään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka State be attributed to that permanent establish-
44842: toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se ment the profits which it might be expected to
44843: olisi ollut erillinen yritys, joka harjoittaa sa- make if it were a distinct and separate enter-
44844: maa tai samanluonteista toimintaa samojen tai prise engaged in the same or similar activities
44845: samanluonteisten edellytysten vallitessa ja itse- under the same or similar conditions and
44846: näisesti päättää liiketoimista sen yrityksen dealing wholly independently with the enter-
44847: kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on. prise of which it is a permanent establishment.
44848: 3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä 3. In determining the profits of a permanent
44849: on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toi- establishment, there shall be allowed as deduc-
44850: mipaikasta johtuneet menot, niihin luettuina tions expenses which are incurred for the
44851: yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta purposes of the permanent establishment, in-
44852: johtuneet menot riippumatta siitä, ovatko ne cluding executive and general administrative
44853: syntyneet siinä valtiossa, jossa kiinteä toimi- expenses so incurred, whether in the State in
44854: paikka on, vai muualla. which the permanent establishment is situated
44855: or elsewhere.
44856: 4. Kiinteään toimipaikkaan kuuluvan tulon 4. In the absence of appropriate accounting
44857: määräämiseksi tarvittavien kirjanpitotietojen or other data permitting the determination of
44858: tai muitten tietojen puuttuessa vero voidaan the profits to be attributed to a permanent
44859: määrätä siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä establishment, the tax may be assessed in the
44860: toimipaikka sijaitsee, tämän valtion tulovero- Contracting State in which the permanent es-
44861: lainsäädännön mukaisesti ottaen erityisesti tablishment is situated in accordance with the
44862: 14 1988 vp. - HE n:o 101
44863:
44864: huomioon sellaisten yritysten normaalitulon, income tax laws of that State, in particular
44865: jotka harjoittavat samanlaista tai samankal- regard being had to the normal profits of
44866: taista toimintaa samanlaisissa tai samankaltai- enterprises engaged in the same or similar
44867: sissa olosuhteissa, edellyttäen että, käytettävis- activities under the same or similar conditions,
44868: sä olevien tietojen perusteella, kiinteän toimi- provided that, on the basis of the available
44869: paikan tulon määrääminen on tässä artiklassa information, the determination of the profits
44870: ilmaistujen periaatteiden mukainen. of the permanent establishment is consistent
44871: with the principles contained in this Article.
44872: 5. Tuloa ei lueta kiinteään toimipaikkaan 5. No profits shall be attributed to a per-
44873: kuuluvaksi pelkästään sen perusteella, että manent establishment by reason of the mere
44874: kiinteä toimipaikka ostaa tavaroita yrityksen purchase by that permanent establishment of
44875: lukuun. goods or merchandise for the enterprise.
44876: 6. Milloin liiketuloon sisältyy tulolajeja, joi- 6. Where profits include items of income
44877: ta käsitellään erikseen tämän sopimuksen which are dealt with separately in other Arti-
44878: muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset cles of this Agreement, then the provisions of
44879: eivät vaikuta sanottujen artiklojen määräyk- those Articles shall not be affected by the
44880: siin. provisions of this Article.
44881:
44882: 8 artikla Article 8
44883: Meri- ja ilmakuljetus Shipping and air Iransport
44884: 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva 1. Profits derived by an enterprise of a
44885: yritys saa laivan tai ilma-aluksen käyttämisestä Contracting State from the operation of ships
44886: kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain or aircraft in international traffic shall be
44887: tässä valtiossa. taxable only in that State.
44888: 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä 2. The provisions of paragraph 1 shall also
44889: sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallis- apply to profits from the participation in a
44890: tumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai pool, a joint business or an international
44891: kansainväliseen kuljetusjärjestöön. operating agency.
44892:
44893: 9 artikla Article 9
44894: Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset Associated enterprises
44895: 1. Milloin 1. Where
44896: a) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi a) an enterprise of a Contracting State par-
44897: tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvalti- ticipates directly or indirectly in the manage-
44898: ossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan ment, control or capital of an enterprise of the
44899: tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka other Contracting State, or
44900: b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti b) the same persons participate directly or
44901: osallistuvat sekä sopimusvaltiossa olevan yri- indirectly in the management, control or
44902: tyksen että toisessa sopimusvaltiossa olevan capital of an enterprise of a Contracting State
44903: yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omista- and an enterprise of the other Contracting
44904: vat osan niiden pääomasta, State,
44905: noudatetaan seuraavaa. and in either case conditions are made or
44906: Jos jommassakummassa tapauksessa yritys- imposed between the two enterprises in their
44907: ten välillä kaupallisissa tai rahoitussuhteissa commercial or financial relations which differ
44908: sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka from those which would be made between
44909: poikkeavat siitä, mistä riippumattomien yritys- independent enterprises, then any profits which
44910: ten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, would, but for those conditions, have accrued
44911: joka ilman näitä ehtoja olisi kertynyt toiselle to one of the enterprises, but, by reason of
44912: näistä yrityksistä, mutta näiden ehtojen vuoksi those conditions, have not so accrued, may be
44913: ei ole kertynyt yritykselle, lukea tämän yrityk- included in the profits of that enterprise and
44914: sen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti. taxed accordingly.
44915: 1988 vp. - HE n:o 101 15
44916:
44917: 2. Milloin tulo, josta sopimusvaltiossa ole- 2. Where a Contracting State includes in the
44918: vaa yritystä on verotettu tässä valtiossa, lue- profits of an enterprise of that State - and
44919: taan myös toisessa sopimusvaltiossa olevan taxes accordingly - profits on which an enter-
44920: yrityksen tuloon ja siitä verotetaan tämän mu- prise of the other Contracting State has been
44921: kaisesti tässä toisessa valtiossa, ja siten mu- charged to tax in that other State and the
44922: kaan luettua tuloa tämä toinen valtio väittää profits so included are by the first-mentioned
44923: tuloksi, joka olisi kertynyt tässä toisessa valti- State claimed to be profits which would have
44924: ossa olevalle yritykselle, jos yritysten välillä accrued to the enterprise of the first-mentioned
44925: sovitut ehdot olisivat olleet sellaisia, joista State if the conditions made between the two
44926: riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, enterprises had been those which would have
44927: ensiksi mainitun valtion on asianmukaisesti been made between independent enterprises,
44928: oikaistava tästä tulosta siinä valtiossa määrä- then that other State shall make an appropriate
44929: tyn veron määrä, jos tämä ensiksi mainittu adjustment to the amount of tax charged
44930: valtio pitää oikaisua oikeutettuna. Tällaista therein on those profits, where that other State
44931: oikaisua tehtäessä on otettava huomioon tä- considers the adjustment justified. In de-
44932: män sopimukset muut määräykset, ja sopimus- termining such adjustment, due regard shall be
44933: valtioiden toimivaltaisten viranomaisten on had to the other provisions of this Agreement
44934: tarvittaessa neuvoteltava keskenään. and the competent authorities of the Contrac-
44935: ting States shall if necessary consult each
44936: other.
44937:
44938: 10 artikla Article 10
44939: Osinko Dividends
44940: 1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 1. Dividends paid by a company which is a
44941: yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuval- resident of a Contracting State to a resident of
44942: le henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa the other Contracting State may be taxed in
44943: valtiossa. that other State.
44944: 2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa 2. However, such dividends may also be
44945: myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon taxed in the Contracting State of which the
44946: maksava yhtiö asuu, tämän valtion lainsäädän- company paying the dividends is a resident and
44947: nön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi according to the laws of that State, but the tax
44948: kuin: so charged shall not exceed:
44949: a) 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä, a) 10 per cent of the gross amount of the
44950: jos henkilö, jolla on oikeus osinkoon, on yhtiö dividends if the beneficial owner is a company
44951: (lukuun ottamatta yhtymää), joka välittömästi (other than a partnership) which holds directly
44952: hallitsee vähintään 25 prosenttia osingon mak- at least 25 per cent of the capital of the
44953: savan yhtiön pääomasta; company paying the dividends;
44954: b) 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä b) 15 per cent of the gross amount of the
44955: muissa tapauksissa. dividends in all other cases.
44956: Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottami- This paragraph shall not affect the taxation
44957: seen siitä voitosta, josta osinko maksetaan. of the company in respect of the profits out of
44958: which the dividends are paid.
44959: 3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä 3. The term "dividends" as used in this
44960: artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai Article means income from shares, or other
44961: muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksis- rights, not being debt-claims, participating in
44962: ta, jotka eivät ole saamisia, samoin kuin muis- profits, as well as income from other corporate
44963: ta yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen val- rights which is subjected to the same taxation
44964: tion lainsäädännön mukaan, jossa voiton jaka- treatment as income from shares by the laws of
44965: va yhtiö asuu, kohdellaan verotuksellisesti sa- the State of which the company making the
44966: malla tavoin kuin osakkeista saatua tuloa. distribution is a resident.
44967: 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mää- 4. The provisions of paragraphs 1 and 2
44968: räyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva shall not apply if the beneficial owner of the
44969: henkilö, jolla on oikeus osinkoon, harjoittaa dividends, being a resident of a Contracting
44970: 16 1988 vp. - HE n:o 101
44971:
44972: toisessa sopimusvaltiossa, jossa osingon mak- State, carries on business in the other Contrac-
44973: sava yhtiö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta ting State of which the company paying the
44974: kiinteästä toimipaikasta tai harjoittaa tässä dividends is a resident, through a permanent
44975: toisessa valtiossa itsenäistä ammattitoimintaa establishment situated therein, or performs in
44976: siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja osingon that other State independent personai services
44977: maksamisen perusteena oleva osuus tosiasialli- from a fixed base situated therein, and the
44978: sesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai holding in respect of which the dividends are
44979: kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelle- paid is effectively connected with such per-
44980: taan 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä. manent establishment or fixed base. In such
44981: case the provisions of Article 7 or Article 14,
44982: as the case may be, shall apply.
44983: 5. Jos sopimusvaltiossa asuva yhtiö saa tu- 5. Where a company which is a resident of a
44984: loa toisesta sopimusvaltiosta, ei tämä toinen Contracting State derives profits or income
44985: valtio saa verottaa yhtiön maksamasta osingos- from the other Contracting State, that other
44986: ta, paitsi mikäli osinko maksetaan tässä toises- State may not impose any tax on the dividends
44987: sa valtiossa asuvalle henkilölle tai mikäli osin- paid by the company, except insofar as such
44988: gon maksamisen perusteena oleva osuus tosi- dividends are paid to a resident of that other
44989: asiallisesti liittyy tässä toisessa valtiossa ole- State or insofar as the holding in respect of
44990: vaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään which the dividends are paid is effectively
44991: paikkaan, eikä myöskään verottaa yhtiön jaka- connected with a permanent establishment or a
44992: mattomasta voitosta, vaikka maksettu osinko fixed base situated in that other State, nor
44993: tai jakamaton voitto kokonaan tai osaksi koos- subject the company's undistributed profits to
44994: tuisi tässä toisessa valtiossa kertyneestä tulosta. a tax on the company's undistributed profits,
44995: even if the dividends paid or the undistributed
44996: profits consist wholly or partly of profits or
44997: income arising in such other State.
44998: 6. Jos sopimusvaltiossa asuvalla yhtiöllä on 6. Notwithstanding any other provisions of
44999: kiinteä toimipaikka toisessa sopimusvaltiossa, this Agreement, where a company which is a
45000: voidaan, tämän sopimuksen muiden määräys- . resident of a Contracting State has a per-
45001: ten estämättä, kiinteän toimipaikan tulolle manent establishment in the other Contracting
45002: määrätä ylimääräinen vero tässä toisessa valti- State, the profits of the permanent establish-
45003: ossa tämän toisen valtion lainsäädännön mu- ment may be subjected to an additional tax in
45004: kaisesti. Näin määrätty ylimääräinen vero ei that other State in accordance with its law, but
45005: kuitenkaan saa ylittää 15 prosenttia tulon mää- the additional tax so charged shall not exceed
45006: rästä tästä tulosta suoritettavan tuloveron ja 15 per cent of the amount of such profits after
45007: muun tässä toisessa valtiossa tulosta suoritetta- deducting therefrom income tax and other
45008: van veron vähentämisen jälkeen. taxes on income imposed thereon in such other
45009: State.
45010: 7. Tämän artiklan 6 kappaleen määräykset 7. The provisions of paragraph 6 shall not
45011: eivät vaikuta määräyksiin, jotka sisältyvät 31 affect the provisions contained in any produc-
45012: päivänä joulukuuta 1983 tai sitä ennen Indone- tion sharing contract or contract of work (or
45013: sian hallituksen, sen laitoksen, asianomaisen any other similar contract) relating to the oil
45014: valtiollisen öljy- ja kaasuyhtiön tai Indonesian and gas sector or any other mining sector
45015: hallituksen muun yksikön Suomessa asuvan concluded on or before 31 December 1983 by
45016: henkilön kanssa tekemään öljy- ja kaasualaan the Government of Indonesia, an instrumental-
45017: tai muuhun kaivosalaan liittyvään tuotannon- ity, the relevant state oil and gas company or
45018: jakosopimukseen tai urakkasopimukseen (tai any other entity thereof with a resident of
45019: muuhun samankaltaiseen sopimukseen). Finland.
45020:
45021: 11 artikla Article 11
45022: Korko Interest
45023: 1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja 1. Interest arising in a Contracting State and
45024: 1988 vp. - HE n:o 101 17
45025:
45026: maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle paid to a resident of the other Contracting
45027: henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa val- State may be taxed in that other State.
45028: tiossa.
45029: 2. Korosta voidaan kuitenkin verottaa myös 2. However, such interest may also be taxed
45030: siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, sen in the Contracting State in which it arises, and
45031: valtion lainsäädännön mukaan, mutta, jos saa- according to the laws of that State, but if the
45032: jalla on oikeus korkoon, vero ei saa olla recipient is the beneficial owner of the interest,
45033: suurempi kuin 10 prosenttia koron kokonais- the tax so charged shall not exceed 10 per cent
45034: määrästä. of the gross amount of the interest.
45035: 3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräysten 3. Notwithstanding the provisions of para-
45036: estämättä korko, joka kertyy sopimusvaltiosta graph 2, interest arising in a Contracting State
45037: ja jonka saaja on and derived by:
45038: a) Indonesian osalta: a) in the case of Indonesia:
45039: 1) Bank Indonesia (Indonesian keskuspank- (i) the "Bank Indonesia" (the Central Bank
45040: ki); of Indonesia);
45041: 2) sellainen muu rahalaitos, jonka pääoma (ii) such other financial institution, the
45042: on Indonesian hallituksen kokonaan omista- capital of which is wholly owned by the
45043: ma, ja josta sopimusvaltioiden hallitukset voi- Government of Indonesia, as may be agreed
45044: vat sopia; upon from time to time between the Govern-
45045: ments of the Contracting States;
45046: b) Suomen osalta: b) in the case of Finland:
45047: 1) Suomen Pankki (Suomen keskuspankki); (i) the "Suomen Pankki" (the Central Bank
45048: of Finland);
45049: 2) Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Osa- (ii) the Finnish Fund for Industrial Develop-
45050: keyhtiö (FINNFUND); ja ment Co-operation Ltd (FINNFUND); and
45051: 3) Suomen Vientiluotto Osakeyhtiö; (iii) the Finnish Export Credit Ltd;
45052: vapautetaan tässä valtiossa verosta. shall be exempt from tax in that State.
45053: 4. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä 4. The term "interest" as used in this Arti-
45054: artiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista cle means income from debt-claims of every
45055: saamisista siitä riippumatta, onko ne turvattu kind, whether or not secured by mortgage, and
45056: kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin whether or not carrying a right to participate in
45057: oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sa- the debtor's profits, and in particular, income
45058: nonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka from government securities and income from
45059: saadaan valtion antamista arvopapereista, ja bonds or debentures, including premiums and
45060: tuloa, joka saadaan obligaatioista tai deben- prizes attaching to such securities, bonds or
45061: tuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopape- debentures, as well as penalty charges for late
45062: reihin, obligaatioihin tai debentuureihin liitty- payment, and income assimilated to income
45063: vät agiomäärät ja voitot, samoin kuin maksun from money lent by the taxation laws of the
45064: viivästymisen johdosta suoritettavia sakko- State in which the income arises, including
45065: maksuja sekä tulo, joka sen valtion verolain- interest on deferred payment sales.
45066: säädännön mukaan, josta tulo kertyy, rinnas-
45067: tetaan velaksiannosta saatuun tuloon, siihen
45068: luettuna luottomyynnin korko.
45069: 5. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mää- 5. The provisions of paragraph 1 and 2 shall
45070: räyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva not apply if the beneficial owner of the inter-
45071: henkilö, jolla on oikeus korkoon, harjoittaa est, being a resident of a Contracting State,
45072: toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, carries on business in the other Contracting
45073: liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimi- State in which the interest arises, through a
45074: paikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa permanent establishment situated therein, or
45075: itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta performs in that other State independent
45076: kiinteästä paikasta, ja koron maksamisen pe- personai services from a fixed base situated
45077: rusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy therein, and the debt-claim in respect of which
45078: a) tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään the interest is paid is effectively connected with
45079: paikkaan tai b) 7 artiklan 1 kappaleen c) a) such permanent establishment or fixed base,
45080: 3 380686P
45081: 18 1988 vp. - HE n:o 101
45082:
45083: kohdassa tarkoitettuun liiketoimintaan. Tässä or with b) business activities referred to in
45084: tapauksessa sovelletaan 7 artiklan tai 14 artik- sub-paragraph c) of paragraph 1 of Article 7.
45085: lan määräyksiä. ln such case the provisions of Article 7 or
45086: Article 14, as the case may be, shall apply.
45087: 6. Koron katsotaan kertyvän sopimusvalti- 6. Interest shall be deemed to arise in a
45088: osta, kun sen maksaa tämä valtio itse, paikal- Contracting State when the payer is that State
45089: lisviranomainen tai tässä valtiossa asuva henki- itself, a local authority or a resident of that
45090: lö. Jos kuitenkin koron maksajalla riippumatta State. Where, however, the person paying the
45091: siitä, onko hän sopimusvaltiossa asuva vai ei, interest, whether he is a resident of a Contrac-
45092: on sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka tai ting State or not, has in a Contracting State a
45093: kiinteä paikka, josta koron perusteena oleva permanent establishment or a fixed base in
45094: velka on aiheutunut, ja korko rasittaa tätä connection with which the indebtedness on
45095: kiinteää toimipaikkaa tai kiinteää paikkaa, which the interest is paid was incurred, and
45096: katsotaan koron kertyvän siitä valtiosta, jossa such interest is borne by such permanent estab-
45097: kiinteä toimipaikka tai kiinteä paikka on. lishment or fixed base, then such interest shall
45098: be deemed to arise in the State in which the
45099: permanent establishment or fixed base is
45100: situated.
45101: 7. Jos koron määrä maksajan ja henkilön, 7. Where, by reason of a special relationship
45102: jolla on oikeus korkoon, tai heidän molempien between the payer and the beneficial owner or
45103: ja muun henkilön välisen erityisen suhteen between both of them and some other person,
45104: vuoksi ylittää koron maksamisen perusteena the amount of the interest, having regard to
45105: olevaan saamiseen nähden määrän, josta mak- the debt-claim for which it is paid, exceeds the
45106: saja ja henkilö, jolla on oikeus korkoon, amount which would have been agreed upon
45107: olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, by the payer and the beneficial owner in the
45108: sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain absence of such relationship, the provisions of
45109: viimeksi mainittuun määrään. Tässä tapauk- this Article shall apply only to the last-men-
45110: sessa verotetaan tämän määrän ylittävästä tioned amount. In such case, the excess part of
45111: maksun osasta kummankin sopimusvaltion the payments shall remain taxable according to
45112: lainsäädännön mukaan, ottaen huomioon tä- the laws of each Contracting State, due regard
45113: män sopimuksen muut määräykset. being had to the other provisions of this
45114: Agreement.
45115: 12 artikla Article 12
45116: Rojalti Royalties
45117: 1. Rojaltista, joka kertyy sopimusvaltiosta 1. Royalties arising in a Contracting State
45118: ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuval- and paid to a resident of the other Contracting
45119: le henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa State may be taxed in that other State.
45120: valtiossa.
45121: 2. Rojaltista voidaan kuitenkin verottaa 2. However, such royalties may also be
45122: myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, taxed in the Contracting State in which they
45123: tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta arise, and according to the laws of that State,
45124: jos saaja on henkilö, jolla on oikeus rojaltiin, but if the recipient is the beneficial owner of
45125: vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia the royalties, the tax so charged shall not
45126: rojaltin kokonaismäärästä 3 kappaleen a) koh- exceed 10 per cent of the gross amount of the
45127: dassa tarkoitetun rojaltin osalta, ja 15 prosent- royalties, in the case of royalties of the kind
45128: tia rojaltin kokonaismäärästä 3 kappaleen b) ja referred to in sub-paragraph a) of paragraph 3,
45129: c) kohdassa tarkoitetun rojaltin osalta. and 15 per cent of the gross amount of the
45130: royalties, in the case of royalties of the kind
45131: referred to in sub-paragraphs b) and c) of
45132: paragraph 3.
45133: 3. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä 3. The term "royalties" as used in this
45134: artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan Article means payments of any kind received
45135: korvauksena as a consideration
45136: 1988 vp. - HE n:o 101 19
45137:
45138: a) kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teok- a) ~or the use of, or the right to use, any
45139: sen, siihen luettuina elokuvafilmi sekä televi- copynght of literary, artistic or scientific work
45140: sio- tai radiolähetyksessä käytettävä filmi tai including cinematograph films, and films or
45141: nauha, tekijänoikeuden käyttämisestä tai käyt- tapes for television or radio broadcasting;
45142: töoikeudesta;
45143: b) patentin, tavaramerkin, mallin tai muo- b) for the use of, or the right to use, any
45144: tin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistus- patent, trade mark, design or model, pian,
45145: menetelmän tahi teollisen, kaupallisen tai tie- secret formula or process, or any industrial,
45146: teellisen välineistön käyttämisestä tai käyttöoi- commercial, or scientific equipment;
45147: keudesta;
45148: c) teollista, kaupallista tai tieteellistä koke- c) for information concerning industrial,
45149: musta koskevista tiedoista. commercial or scientific experience.
45150: 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mää- 4. The provisions of paragraphs 1 and 2
45151: räyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva shall not apply if the beneficial owner of the
45152: henkilö, jolla on oikeus rojaltiin, harjoittaa royalties, being a resident of a Contracting
45153: toisessa sopimusvaltiossa, josta rojalti kertyy, State, carries on business in the other Contrac-
45154: liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimi- ting State in which the royalties arise, through
45155: paikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa a permanent establishment situated therein, or
45156: itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta performs in that other State independent
45157: kiinteästä paikasta, ja rojaltin maksamisen pe- personai services from a fixed base situated
45158: rusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasialli- therein, and the right or property in respect of
45159: sesti liittyy a) tähän kiinteään toimipaikkaan which the royalties are paid is effectively
45160: tai kiinteään paikkaan tai b) 7 artiklan 1 connected with a) such permanent establish-
45161: kappaleen c) kohdassa tarkoitettuun liiketoi- ment or fixed base, or with b) business ac-
45162: mintaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artik- tivities referred to in sub-paragraph c) of
45163: lan tai 14 artiklan määräyksiä. paragraph 1 of Article 7. In such case the
45164: provisions of Article 7 or Article 14, as the
45165: case may be, shall apply.
45166: 5. Rojaltin katsotaan kertyvän sopimusvalti- 5. Royalties shall be deemed to arise in a
45167: osta, kun sen maksaa tämä valtio itse, paikal- Contracting State when the payer is that State
45168: lisviranomainen tai tässä valtiossa asuva henki- itself, a local authority or a resident of that
45169: lö. Jos kuitenkin rojaltin maksajalla riippu- State. Where, however, the person paying the
45170: matta siitä, asuuko hän sopimusvaltiossa vai royalties, whether he is a resident of a Contrac-
45171: ei, on sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka tai ting State or not, has in a Contracting State a
45172: kiinteä paikka, josta rojaltin maksamisen pe- permanent establishment or a fixed base in
45173: rusteena oleva velvoite on aiheutunut, ja rojalti connection with which the liability to pay the
45174: rasittaa tätä kiinteää toimipaikkaa tai kiinteää royalties was incurred, and such royalties are
45175: paikkaa, katsotaan rojaltin kertyvän siitä valti- borne by such permanent establishment or
45176: osta, jossa kiinteä toimipaikka tai kiinteä paik- fixed base, then such royalties shall be deemed
45177: ka on. to arise in the State in which the permanent
45178: establishment or fixed base is situated.
45179: 6. Jos rojaltin määrä maksajan ja henkilön, 6. Where, by reason of a special relationship
45180: jolla on oikeus rojaltiin, tai heidän molempien between the payer and the beneficial owner or
45181: ja muun henkilön välisen erityisen suhteen between both of them and some other person,
45182: vuoksi ylittää rojaltin maksamisen perusteena the amount of the royalties, having regard to
45183: olevaan käyttöön, oikeuteen tai tietoon nähden the use, right or information for which they
45184: määrän, josta maksaja ja henkilö, jolla on are paid, exceeds the amount which would
45185: oikeus rojaltiin, olisivat sopineet, jollei tällais- have been agreed upon by the payer and the
45186: ta suhdetta olisi, sovelletaan tämän artiklan beneficial owner in the absence of such rela-
45187: määräyksiä vain viimeksi mainittuun määrään. tionship, the provisions of this Article shall
45188: Tässä tapauksessa verotetaan tämän määrän apply only to the last-mentioned amount. In
45189: ylittävästä maksun osasta kummankin sopi- such case, the excess part of the payments shall
45190: musvaltion lainsäädännön mukaan, ottaen remain taxable according to the laws of each
45191: huomioon tämän sopimuksen muut määräyk- Contracting State, due regard being had to the
45192: set. other provisions of this Agreement.
45193: 20 1988 vp. - HE n:o 101
45194:
45195: 13 artikla Article 13
45196: Myyntivoitto Capital gains
45197: 1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 1. Gains derived by a resident of a Contrac-
45198: henkilö saa 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoite- ting State from the alienation of immovable
45199: tun ja toisessa sopimusvaltiossa olevan kiin- property referred to in paragraph 2 of Article 6
45200: teän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verot- and situated in the other Contracting State
45201: taa tässä toisessa valtiossa. may be taxed in that other State.
45202: 2. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 2. Gains derived by a resident of a Contrac-
45203: henkilö saa 6 artiklan 4 kappaleessa tarkoite- ting State from the alienation of shares or
45204: tun osakkeen tai muun yhtiöosuuden luovutuk- other corporate rights referred to in paragraph
45205: sesta, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, 4 of Article 6 may be taxed in the Contracting
45206: jossa yhtiölle kuuluva kiinteä omaisuus on. State in which the immovable property held by
45207: the company is situated.
45208: 3. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa 3. Gains from the alienation of movable
45209: olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa ole- property forming part of the business property
45210: van kiinteän toimipaikan liikeomaisuuteen of a permanent establishment which an enter-
45211: kuuluvan irtaimen omaisuuden tai sopimus- prise of a Contracting State has in the other
45212: valtiossa asuvan henkilön toisessa sopimus- Contracting State or of movable property per-
45213: valtiossa itsenäistä ammatinharjoittamista var- taining to a fixed base available to a resident of
45214: ten käytettävänä olevaan kiinteään paikkaan a Contracting State in the other Contracting
45215: kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, State for the purpose of performing indepen-
45216: voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. Sama dent personai services, including such gains
45217: koskee voittoa, joka saadaan tällaisen kiinteän from the alienation of such a permanent estab-
45218: toimipaikan luovutuksesta (erillisenä tai koko lishment (alone or with the whole enterprise) or
45219: yrityksen mukana) tai kiinteän paikan luovu- of such fixed base, may be taxed in that other
45220: tuksesta. State.
45221: 4. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa 4. Gains from the alienation of ships or
45222: olevan yrityksen kansainväliseen liikenteeseen aircraft operated in international traffic by an
45223: käyttämän laivan tai ilma-aluksen taikka tällai- enterprise of a Contracting State or movable
45224: sen laivan tai ilma- aluksen käyttämiseen liitty- property pertaining to the operation of such
45225: vän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, vero- ships or aircraft, shall be taxable only in that
45226: tetaan vain tässä valtiossa. State.
45227: 5. Voitosta, joka saadaan muun kuin tämän 5. Gains from the alienation of any property
45228: artiklan edellä olevissa kappaleissa tarkoitetun other than that referred to in the preceding
45229: omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain sii- paragraphs of this Article, shall be taxable
45230: nä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu. only in the Contracting State of which the
45231: alienator is a resident.
45232:
45233: 14 artikla Article 14
45234: Itsenäinen ammatinharjoittaminen Independent personai services
45235: 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 1. Income derived by a resident of a Cont-
45236: henkilö saa vapaan ammatin tai muun itsenäi- racting State in respect of professional services
45237: sen toiminnan harjoittamisesta, verotetaan or other activities of an independent character
45238: vain tässä valtiossa, jollei hänellä ole toisessa shall be taxable only in that State unless he has
45239: sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, joka on a fixed base regularly available to him in the
45240: vakinaisesti hänen käytettävänään toiminnan other Contracting State for the purpose of
45241: harjoittamista varten tai jollei hän oleskele performing his activities or he is present in that
45242: tässä toisessa valtiossa yhdessä jaksossa, tai other State for a period or periods exceeding in
45243: useassa jaksossa yhteensä, yli 90 päivää kah- the aggregate 90 days in any twelve-month
45244: dentoista kuukauden aikana. Jos hänellä on period. If he has such a fixed base or remains
45245: tällainen kiinteä paikka, tai jos hän oleskelee in that other State for the aforesaid period or
45246: tässä toisessa valtiossa edellä mainittuna yhte- periods, the income may be taxed in that other
45247: 1988 vp. - HE n:o 101 21
45248:
45249: nä tai useampana jaksona, voidaan tulosta State but only so much of it as is attributable
45250: verottaa tässä toisessa valtiossa, mutta vain to that fixed base or is derived from his
45251: niin suuresta tulon osasta, joka on luettava activities performed in that other State during
45252: kiinteään paikkaan kuuluvaksi tai joka kertyy the aforesaid period or periods.
45253: hänen tässä toisessa valtiossa edellä mainittuna
45254: yhtenä tai useampana jaksona harjoittamas-
45255: taan toiminnasta.
45256: 2. Sanonta "vapaa ammatti" käsittää erityi- 2. The term "professional services" includes
45257: sesti itsenäisen tieteellisen, kirjallisen ja taiteel- especially independent scientific, literary, artis-
45258: lisen toiminnan, kasvatus- ja opetustoiminnan tic, educational or teaching activities as well as
45259: sekä sen itsenäisen toiminnan, jota lääkäri, the independent activities of physicians, law-
45260: asianajaja, insinööri, arkkitehti, hammaslää- yers, engineers, architects, dentists and accoun-
45261: käri ja tilintarkastaja harjoittavat. tants.
45262:
45263: 15 artikla Article 15
45264: Yksityinen palvelus Dependent personai services
45265: 1. Jollei 16, 18, 19 ja 20 artiklan määräyk- 1. Subject to the provisions of Articles 16,
45266: sistä muuta johdu, verotetaan palkasta ja 18, 19 and 20, salaries, wages and other similar
45267: muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimus- remuneration derived by a resident of a Cont-
45268: valtiossa asuva henkilö saa epäitsenäisestä racting State in respect of an employment shall
45269: työstä, vain tässä valtiossa, jollei työtä tehdä be taxable only in that State unless the employ-
45270: toisessa sopimusvaltiossa. Jos työ tehdään täs- ment is exercised in the other Contracting
45271: sä toisessa valtiossa, voidaan työstä saadusta State. If the employment is so exercised, such
45272: hyvityksestä verottaa siellä. remuneration as is derived therefrom may be
45273: taxed in that other State.
45274: 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten 2. Notwithstanding the provisions of para-
45275: estämättä verotetaan hyvityksestä, jonka sopi- graph 1, remuneration derived by a resident of
45276: musvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopi- a Contracting State in respect of an employ-
45277: musvaltiossa tekemästään epäitsenäisestä työs- ment exercised in the other Contracting State
45278: tä, vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos: shall be taxable only in the first-mentioned
45279: State if:
45280: a) saaja oleskelee toisessa valtiossa yhdessä a) the recipient is present in the other State
45281: jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, enin- for a period or periods not exceeding in the
45282: tään 183 päivää kahdentoista kuukauden aika- aggregate 183 days within any twelve-month
45283: na, ja period, and
45284: b) hyvityksen maksaa työnantaja tai se mak- b) the remuneration is paid by, or on behalf
45285: setaan työnantajan puolesta, joka ei asu toises- of, an employer who is not a resident of the
45286: sa valtiossa, sekä other State, and
45287: c) hyvityksellä ei rasiteta kiinteää toimipaik- c) the remuneration is not borne by a per-
45288: kaa tai kiinteää paikkaa, joka työnantajana on manent establishment or a fixed base which the
45289: toisessa valtiossa. employer has in the other State.
45290: 3. Tämän artiklan määräysten estämättä ve- 3. Notwithstanding the provisions of this
45291: rotetaan hyvityksestä, joka saadaan sopimus- Article, remuneration derived in respect of an
45292: valtiossa olevan yrityksen kansainvälisessä lii- employment exercised aboard a ship or aircraft
45293: kenteessä käyttämässä laivassa tai ilma-aluk- operated in international traffic by an enter-
45294: sessa tehdystä epäitsenäisestä työstä, vain tässä prise of a Contracting State shall be taxable
45295: valtiossa. only in that State.
45296:
45297: 16 artikla Article 16
45298: Johtajanpalkkio Directors' jees
45299: Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suo- Directors' fees and other similar payments
45300: rituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva hen- derived by a resident of a Contracting State in
45301: 22 1988 vp. - HE n:o 101
45302:
45303: kilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yh- his capacity as a member of the board of
45304: tiön johtokunnan tai muun sellaisen elimen directors or any other similar organ of a
45305: jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valti- company which is a resident of the other
45306: ossa. Contracting State may be taxed in that other
45307: State.
45308:
45309: 17 artikla Article 17
45310: Taiteilijat ja urheilijat Artistes and sportsmen
45311: 1. Tämän sopimuksen 14 ja 15 artiklan 1. Notwithstanding the provisions of Arti-
45312: määräysten estämättä voidaan tulosta, jonka cles 14 and 15, income derived by a resident of
45313: sopimusvaltiossa asuva henkilö saa taiteilijana, a Contracting State as an entertainer, such as a
45314: kuten teatteri- tai elokuvanäyttelijänä, radio- theatre, motion picture, radio or television
45315: tai televisiotaiteilijana tahi muusikkona, taikka artiste, or a musician, or as a sportsman, from
45316: urheilijana, toisessa sopimusvaltiossa harjoitta- his personai activities as such exercised in the
45317: mastaan henkilökohtaisesta toiminnasta, verot- other Contracting State, may be taxed in that
45318: taa tässä toisessa valtiossa. other State.
45319: 2. Milloin tulo, joka välittömästi tai välilli- 2. Where income derived directly or
45320: sesti saadaan esiintymisestä tai urheilukilpai- indirectly by reason of entertainment or a sport
45321: lusta, ei tule taiteilijalle tai urheilijalle itselleen, contest accrues not to the entertainer or sports-
45322: vaan toiselle henkilölle, voidaan tästä tulosta, man himself but to another person, that in-
45323: 7, 14 ja 15 artiklan määräysten estämättä, come may, notwithstanding the provisions of
45324: verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa taiteilija Articles 7, 14 and 15, be taxed in the Contrac-
45325: tai urheilija harjoittaa toimintaansa. ting State in which the activities of the entertai-
45326: ner or sportsman are exercised.
45327: 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen maa- 3. Notwithstanding the provisions of par-
45328: räysten estämättä verotetaan tulosta, joka saa- agraphs 1 and 2, income derived in respect of
45329: daan sellaisesta 1 kappaleessa tarkoitetusta toi- activities referred to in paragraph 1 and ex-
45330: minnasta, jota harjoitetaan molempien sopi- ercised within the framework of a cultural or
45331: musvaltioiden hyväksymän kulttuurin- tai ur- sports exchange programme approved by both
45332: heiluvaihto- ohjelman puitteissa, vain siinä so- Contracting States shall be taxable only in the
45333: pimusvaltiossa, jossa taiteilija tai urheilija Contracting State of which the entertainer or
45334: asuu. sportsman is a resident.
45335:
45336:
45337: 18 artikla Article 18
45338: Eläke Pensions
45339: Jollei 19 artiklan määräyksistä muuta johdu, Subject to the provisions of Article 19,
45340: voidaan eläkkeestä ja muusta samanluonteises- pensions and other similar remuneration
45341: ta sopimusvaltiosta kertyneestä hyvityksestä, arising in a Contracting State and paid to a
45342: joka maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asu- resident of the other Contracting State in
45343: valle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen consideration of past employment may be
45344: työn perusteella, verottaa ensiksi mainitussa taxed in the first-mentioned State.
45345: valtiossa.
45346:
45347:
45348: 19 artikla Article 19
45349: Julkinen palvelus Government service
45350: 1. a) Hyvityksestä (eläkettä lukuun ottamat- 1. a) Remuneration, other than a pension,
45351: ta), jonka sopimusvaltio, sen julkisyhteisö tai paid by a Contracting State or a statutory body
45352: paikallisviranomainen maksaa luonnolliselle or a local authority thereof to an individual in
45353: 1988 vp. - HE n:o 101 23
45354:
45355: henkilölle työstä, joka tehdään tämän valtion, respect of services rendered to that State or
45356: sen julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen body or authority shall be taxable only in that
45357: palveluksessa, verotetaan vain tässä valtiossa. State.
45358: b) Tällaisesta hyvityksestä verotetaan kui- b) However, such remuneration shall be tax-
45359: tenkin vain toisessa sopimusvaltiossa, jos työ able only in the other Contracting State if the
45360: tehdään tässä toisessa valtiossa ja henkilö asuu services are rendered in that other State and
45361: tässä valtiossa ja the individual is a resident of that State who:
45362: 1) henkilö on tämän valtion kansalainen, tai (i) is a national of that State; or
45363: 2) hänestä ei tullut tässä valtiossa asuvaa (ii) did not become a resident of that State
45364: ainoastaan tämän työn tekemiseksi. solely for the purpose of rendering the services.
45365: 2. a) Eläkkeestä, jonka sopimusvaltio, sen 2. a) Any pension paid by, or out of funds
45366: julkisyhteisö tai paikallisviranomainen mak- created by, a Contracting State or a statutory
45367: saa, tai joka maksetaan niiden perustamista body or a local authority thereof to an in-
45368: rahastoista, luonnolliselle henkilölle työstä, jo- dividual in respect of services rendered to that
45369: ka on tehty tämän valtion, sen julkisyhteisön State or body or authority shall be taxable only
45370: tai paikallisviranomaisen palveluksessa, verote- in that State.
45371: taan vain tässä valtiossa.
45372: b) Tällaisesta eläkkeestä verotetaan kuiten- b) However, such pension shall be taxable
45373: kin vain toisessa sopimusvaltiossa, jos tämä only in the other Contracting State if the
45374: henkilö asuu tässä toisessa valtiossa ja on individual is a resident of, and a national of,
45375: tämän toisen valtion kansalainen. that other State.
45376: 3. Tämän sopimuksen 15, 16 ja 18 artiklan 3. The provisions of Articles 15, 16 and 18
45377: määräyksiä sovelletaan hyvitykseen ja eläkkee- shall apply to remuneration and pensions in
45378: seen, jotka maksetaan sopimusvaltion, sen jul- respect of services rendered in connection with
45379: kisyhteisön tai paikallisviranomaisen harjoitta- a business carried on by a Contracting State or
45380: man liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä. a statutory body or a local authority thereof.
45381:
45382:
45383: 20 artikla Article 20
45384: Opiskelijat Students
45385: 1. Rahamääristä, jotka opiskelija tai liike- 1. Payments which a student or business,
45386: alan, teollisuuden, maatalouden tai metsäta- technical, agricultural or forestry apprentice
45387: louden harjoittelija, joka asuu tai välittömästi who is or was immediately before visiting a
45388: ennen oleskeluaan sopimusvaltiossa asui toises- Contracting State a resident of the other Cont-
45389: sa sopimusvaltiossa ja joka oleskelee ensiksi racting State and who is present in the first-
45390: mainitussa valtiossa yksinomaan koulutuksen- mentioned State solely for the purpose of his
45391: sa tai harjoittelunsa vuoksi, saa elatustaan, education or training receives for the purpose
45392: koulutustaan tai harjoitteluaan varten, ei tässä of his maintenance, education or training shall
45393: valtiossa veroteta, edellyttäen, että nämä raha- not be taxed in that State, provided that such
45394: määrät kertyvät tämän valtion ulkopuolella payments arise from sources outside that State.
45395: olevista lähteistä.
45396: 2. Sopimusvaltiossa olevan yliopiston tai 2. A student at a university or other institu-
45397: muun ylemmän oppilaitoksen opiskelijaa tai tion for higher education in a Contracting
45398: liikealan, teollisuuden, maatalouden tai metsä- State, or a business, technical, agricultural or
45399: talouden harjoittelijaa, joka asuu tai välittö- forestry apprentice who is or was immediately
45400: mästi ennen oleskeluaan toisessa sopimusvalti- before visiting the other Contracting State a
45401: ossa asui ensiksi mainitussa valtiossa ja joka resident of the first-mentioned State and who
45402: oleskelee toisessa sopimusvaltiossa yhdessä is present in the other Contracting State for a
45403: jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, enin- period or periods not exceeding in the aggr-
45404: tään 183 päivää kalenterivuoden aikana, ei egate 183 days in the calendar year concerned,
45405: veroteta tässä toisessa valtiossa hyvityksestä, shall not be taxed in that other State in respect
45406: joka saadaan tässä toisessa valtiossa tehdystä of remuneration for services rendered in that
45407: työstä, milloin työ liittyy hänen opintoihinsa State, provided that the services are in connec-
45408: 24 1988 vp. - HE n:o 101
45409:
45410: tai harjoitteluunsa ja hyvitys koostuu hänen tion with his studies or training and the re-
45411: elatustaan varten välttämättämistä ansioista. muneration constitutes earnings necessary for
45412: his maintenance.
45413:
45414: 21 artikla Article 21
45415: Muu tulo Other income
45416: 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva 1. ltems of income of a resident of a Cont-
45417: henkilö saa ja jota ei käsitellä tämän sopimuk- racting State, not dealt with in the foregoing
45418: sen edellä olevissa artikloissa, verotetaan vain Articles of this Agreement shall be taxable only
45419: tässä valtiossa. Tulosta, jonka sopimusvaltios- in that State. However, any items of income of
45420: sa asuva henkilö saa ja joka kertyy toisesta a resident of a Contracting State arising in the
45421: sopimusvaltiosta, voidaan kuitenkin verottaa other Contracting State may also be taxed in
45422: myös tässä toisessa valtiossa. that other State.
45423: 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä 2. The provisions of paragraph 1 shall not
45424: ei sovelleta tuloon, lukuun ottamatta 6 artiklan apply to income, other than income from
45425: 2 kappaleessa tarkoitettua kiinteästä omaisuu- immovable property as defined in paragraph 2
45426: desta saatua tuloa, jos sopimusvaltiossa asuva of Article 6, if the recipient of such income,
45427: tulon saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa being a resident of a Contracting State, carries
45428: liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimi- on business in the other Contracting State
45429: paikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa through a permanent establishment situated
45430: itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta therein, or performs in that other State inde-
45431: kiinteästä paikasta, ja tulon maksamisen pe- pendent personai services from a fixed base
45432: rusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasialli- situated therein, and the right or property in
45433: sesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai respect of which the income is paid is effec-
45434: kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelle- tively connected with such permanent estab-
45435: taan 7 artiklan tai 14 artiklan määräyksiä. lishment or fixed base. In such case the provis-
45436: ions of Article 7 or Article 14, as the case may
45437: be, shall apply.
45438:
45439: 22 artikla Article 22
45440: Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen Elimination oj doub/e taxation
45441: 1. Sopimusvaltioiden voimassa olevaa lain- 1. The laws of each of the Contracting
45442: säädäntöä sovelletaan edelleen asianomaisen States shall continue to govern in that State the
45443: sopimusvaltion tuloverotuksessa, jollei muuta taxation of income, wherever arising, except
45444: ole tässä sopimuksessa nimenomaisesti määrät- where express provision to the contrary is
45445: ty. Milloin sopimusvaltiosta kertyneestä tulosta made in this Agreement. Where income de-
45446: verotetaan molemmissa sopimusvaltioissa, rived from a Contracting State is subject to tax
45447: poistetaan tämän tulon kaksinkertainen vero- in both Contracting States, relief from double
45448: tus tämän artiklan seuraavien määräysten mu- taxation on such income shall be given in
45449: kaisesti. accordance with the following provisions of
45450: this Article.
45451: 2. Suomessa kaksinkertainen verotus poiste- 2. In Finland double taxation shall be
45452: taan seuraavasti: eliminated as follows:
45453: a) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on a) Where a resident of Finland derives in-
45454: tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten come which, in accordance with the provisions
45455: mukaan voidaan verottaa Indonesiassa, Suo- of the Agreement, may be taxed in Indonesia,
45456: men on, jollei b) kohdan määräyksistä muuta Finland shall, subject to the provisions of
45457: johdu, vähennettävä tämän henkilön tulosta sub-paragraph b}, allow as a deduction from
45458: suoritettavasta verosta Indonesiassa tulosta the tax on income of that person, an amount
45459: maksettua veroa vastaava määrä. equal to the tax on income paid in Indonesia.
45460: Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla Such deduction shall not, however, exceed
45461: suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä that part of the tax on income, as computed
45462: 1988 vp. - HE n:o 101 25
45463:
45464: lasketun tulosta suoritettavan veron osa, joka before the deduction is given, which is attribut-
45465: jakautuu sille tulolle, josta voidaan verottaa able to the income which may be taxed in
45466: Indonesiassa. Indonesia.
45467: b) Osinko, jonka Indonesiassa asuva yhtiö b) Dividends paid by a company which is a
45468: maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapaute- resident of Indonesia to a company which is a
45469: taan Suomen verosta siinä laajuudessa kuin resident of Finland shall be exempt from
45470: osinko olisi ollut vapaa verosta Suomen vero- Finnish tax to the extent that the dividends
45471: lainsäädännön mukaan, jos molemmat yhtiöt would have been exempt from tax under
45472: olisivat asuneet Suomessa. Finnish taxation law if both companies had
45473: been residents of Finland.
45474: c) Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on c) Where in accordance with any provisions
45475: sopimuksen määräysten mukaan vapautettu of the Agreement income derived by a resident
45476: verosta Suomessa, Suomi voi kuitenkin määrä- of Finland is exempt from tax in Finland,
45477: tessään tämän henkilön muusta tulosta suori- Finland may nevertheless, in calculating the
45478: tettavan veron määrää ottaa lukuun sen tulon, amount of tax on the remaining income of
45479: joka on vapautettu verosta. such resident, take into account the exempted
45480: income.
45481: 3. Indonesiassa kaksinkertainen verotus 3. In Indonesia double taxation shall be
45482: poistetaan seuraavasti: eliminated as follows:
45483: a) Indonesia voi määrätessään lndonesiassa a) Indonesia, when imposing tax on reside-
45484: asuvan henkilön veroa sisällyttää verotusperus- nts of Indonesia, may include in the basis upon
45485: teeseen sellaiset tuloerät, joista voidaan sopi- which such tax is imposed the items of income
45486: muksen määräysten mukaisesti verottaa Suo- which may be taxed in Finland in accordance
45487: messa; with the provisions of the Agreement;
45488: b) Milloin Indonesiassa asuva henkilö saa b) Where a resident of Indonesia derives
45489: Suomesta tuloa, josta sopimuksen määräysten income from Finland and that income may be
45490: mukaisesti voidaan verottaa Suomessa, vähen- taxed in Finland in accordance with the provis-
45491: netään tämän henkilön Indonesian verosta se ions of the Agreement, the amount of Finnish
45492: Suomen veron määrä, joka on suoritettava tax payable in respect of the income shall be
45493: tästä tulosta. Vähennyksen määrä ei kuiten- allowed as a credit against the Indonesian tax
45494: kaan saa olla suurempi kuin se Indonesian imposed on that resident. The amount of
45495: veron osa, joka jakautuu tälle tulolle. credit, however, shall not exceed that part of
45496: the Indonesian tax which is appropriate to the
45497: income.
45498:
45499: 23 artikla Article 23
45500: Syrjintäkielto Non-discrimination
45501: 1. Sopimusvaltion kansalainen ei toisessa 1. Nationals of a Contracting State shall not
45502: sopimusvaltiossa saa joutua sellaisen verotuk- be subjected in the other Contracting State to
45503: sen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, any taxation or any requirement connected
45504: joka on muunlainen tai raskaampi kuin vero- therewith, which is other or more burdensome
45505: tus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi than the taxation and connected requirements
45506: tämän toisen valtion kansalainen samoissa olo- to which nationals of that other State in the
45507: suhteissa joutuu tai saattaa joutua. same circumstances are or may be subjected.
45508: 2. Verotus, joka kohdistuu sopimusvaltiossa 2. The taxation on a permanent establish-
45509: olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa ole- ment which an enterprise of a Contracting
45510: vaan kiinteään toimipaikkaan, ei tässä toisessa State has in the other Contracting State shall
45511: valtiossa saa olla epäedullisempi kuin verotus, not be less favourably levied in that other State
45512: joka kohdistuu tässä toisessa valtiossa olevaan than the taxation levied on enterprises of that
45513: samanlaista toimintaa harjoittavaan yrityk- other State carrying on the same activities.
45514: seen. Tämän määräyksen ei katsota velvoitta- This provision shall not be construed as ob-
45515: van sopimusvaltiota myöntämään toisessa so- liging a Contracting State to grant to residents
45516: pimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaista hen- of the other Contracting State any personai
45517: 4 380686P
45518: 26 1988 vp. - HE n:o 101
45519:
45520: kilökohtaista vähennystä verotuksessa, vapau- allowances, reliefs and reductions for taxation
45521: tusta verosta tai alennusta veroon siviilisäädyn purposes on account of civil status or family
45522: taikka perheen huoltovelvollisuuden perusteel- responsibilities which it grants to its own re-
45523: la, jonka se myöntää omassa valtiossa asuvalle sidents.
45524: henkilölle.
45525: 3. Muussa kuin sellaisessa tapauksessa, jos- 3. Except where the provisions of paragraph
45526: sa 9 artiklan 1 kappaleen, 11 artiklan 7 kappa- of Article 9, paragraph 7 of Article 11, or
45527: leen tai 12 artiklan 6 kappaleen määräyksiä paragraph 6 of Article 12, apply, interest,
45528: sovelletaan, ovat korko, rojalti ja muu maksu, royalties and other disbursements paid by an
45529: jotka sopimusvaltiossa oleva yritys suorittaa enterprise of a Contracting State to a resident
45530: toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, of the other Contracting State shall, for the
45531: vähennyskelpoisia tämän yrityksen verotetta- purpose of determining the taxable profits of
45532: vaa tuloa määrättäessä samoin ehdoin kuin such enterprise, be deductible under the same
45533: maksu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle conditions as if they had been paid to a
45534: henkilölle. resident of the first-mentioned State.
45535: 4. Sopimusvaltiossa oleva yritys, jonka pää- 4. Enterprises of a Contracting State, the
45536: oman toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö capital of which is wholly or partly owned or
45537: tai siellä asuvat henkilöt välittömästi tai välilli- controlled, directly or indirectly, by one or
45538: sesti joko kokonaan tai osaksi omistavat tai more residents of the other Contracting State,
45539: josta he tällä tavoin määräävät, ei ensiksi shall not be subjected in the first-mentioned
45540: mainitussa valtiossa saa joutua sellaisen vero- State to any taxation or any requirement
45541: tuksen tai siihen liittyvän velvoituksen koh- connected therewith which is other or more
45542: teeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin burdensome than the taxation and connected
45543: verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka koh- requirements to which other similar enterprises
45544: teeksi ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa ole- of the first-mentioned State are or may be
45545: va muu samanluonteinen yritys joutuu tai saat- subjected.
45546: taa joutua.
45547: 5. Tämän artiklan määräykset eivät estä so- 5. Nothing contained in this Article shall be
45548: pimusvaltiota rajoittamasta taloutensa määrä- construed as to prevent either Contracting
45549: tyillä osa-alueilla taloudellisen kehityksen oh- State from limiting in special sectors of econ-
45550: jelmansa perusteella myönnettäviä verokannus- omy to its nationals the enjoyment of tax
45551: timia ja -etuuksia koskemaan vain tämän val- incentives and any tax of a preferential nature
45552: tion kansalaisia. designed in pursuance of its programme of
45553: economic development.
45554: 6. Tässä artiklassa sanonnalla "verotus" 6. In this Article the term "taxation" means
45555: tarkoitetaan veroja, jotka kuuluvat tämän so- taxes which are the subject of this Agreement.
45556: pimuksen piiriin.
45557:
45558: 24 artikla Article 24
45559: Keskinäinen sopimusmenettely Mutual agreement procedure
45560: 1. Jos henkilö katsoo, että sopimusvaltion 1. Where a person considers that the actions
45561: tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet of one or both of the Contracting States result
45562: ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan or will result for him in taxation not in
45563: verotukseen, joka on tämän sopimuksen mää- accordance with the prov1Slons of this
45564: räysten vastainen, hän voi saattaa asiansa sen Agreement, he may, irrespective of the reme-
45565: sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen dies provided by the domestic law of those
45566: käsiteltäväksi, jossa hän asuu tai, jos kysymyk- States, present his case to the competent au-
45567: sessä on 23 artiklan 1 kappaleen soveltaminen, thority of the Contracting State of which he is
45568: jonka kansalainen hän on, ilman että tämä a resident or, if his case comes under para-
45569: vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden graph 1 of Article 23, to that of the Contrac-
45570: valtioiden sisäisessä oikeusjärjestyksessä olevia ting State of which he is a national. The case
45571: oikeussuojakeinoja. Asia on saatettava käsitel- must be presented within three years from the
45572: täväksi kolmen vuoden kuluessa siitä kun hen- first notification of the action resulting in
45573: 1988 vp. - HE n:o 101 27
45574:
45575: kilö sai tiedon toimenpiteestä, joka on aiheut- taxation not in accordance with the provisions
45576: tanut sopimuksen määräysten vastaisen vero- of the Agreement.
45577: tuksen.
45578: 2. Jos toimivaltainen viranomainen havait- 2. The competent authority shall endeavour,
45579: see huomautuksen perustelluksi, mutta se ei if the objection appears to it to be justified and
45580: itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, if it is not itself able to arrive at a satisfactory
45581: viranomaisen on pyrittävä toisen sopimus- solution, to resolve the case by mutual
45582: valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa agreement with the competent authority of the
45583: keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia ta- other Contracting State, with a view to the
45584: voitteenaan, että verotus, joka on sopimuksen avoidance of taxation which is not in accord-
45585: vastainen, vältetään. Siinä tapauksessa, että ance with the Agreement. In the event the
45586: toimivaltaiset viranomaiset pääsevät sopimuk- competent authorities reach an agreement,
45587: seen, sopimusvaltiot määräävät veroa ja pa- taxes shall be imposed, and refund or credit of
45588: lauttavat sitä tai myöntävät veronhyvitystä teh- taxes shall be allowed by the Contracting
45589: dyn sopimuksen mukaisesti. Sopimus pannaan States in accordance with such agreement. It
45590: täytäntöön sopimusvaltioiden sisäisen lainsää- shall be implemented notwithstanding any time
45591: dännön asettamien aikarajojen estämättä. limits in the domestic law of the Contracting
45592: States.
45593: 3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viran- 3. The competent authorities of the Cont-
45594: omaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin racting States shall endeavour to resolve by
45595: ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai sovel- mutual agreement any difficulties or doubts
45596: tamisessa ilmenevät vaikeudet tai epätietoisuut- arising as to the interpretation or application
45597: ta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös of the Agreement. They may also consult
45598: neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuk- together for the elimination of double taxation
45599: sen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita in cases not provided for in the Agreement.
45600: sopimus ei käsitä.
45601: 4. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viran- 4. The competent authorities of the Cont-
45602: omaisten on keskinäisin sopimuksin ratkaista- racting States shall by mutual agreement settle
45603: va miten sopimusta on sovellettava, sekä erityi- the mode of application of the Agreement and,
45604: sesti millaisin edellytyksin sopimusvaltiossa especially, the requirements to which residents
45605: asuva henkilö voisi saada veronhuojennuksen of a Contracting State shall be subjected in
45606: tai vapautuksen verosta sellaisen 10, 11 ja 12 order to obtain, in the other Contracting State,
45607: artiklassa tarkoitetun tulon osalta, joka saa- tax reliefs or exemptions in respect of income
45608: daan tästä toisesta valtiosta. referred toin Articles 10, 11 and 12, received
45609: from that other State.
45610: 5. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viran- 5. The competent authorities of the Cont-
45611: omaiset voivat olla välittömässä yhteydessä racting States may communicate with each
45612: keskenään sopimukseen pääsemiseksi niissä ta- other directly for the purpose of reaching an
45613: pauksissa, jotka mainitaan edellä olevissa kap- agreement in the sense of the preceding par-
45614: paleissa. Jos suullisten keskustelujen katsotaan agraphs. When it seems advisable in order to
45615: helpottavan sopimukseen pääsemistä, voidaan reach agreement to have an oral exchange of
45616: tällaiset keskustelut käydä toimikunnassa, jo- opinions, such exchange may take place thro-
45617: hon kuuluu sopimusvaltioiden toimivaltaisten ugh a Commission consisting of representatives
45618: viranomaisten edustajia. of the competent authorities of the Contracting
45619: States.
45620: 25 artikla Article 25
45621: Tietojen vaihtaminen Exchange of information
45622: 1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viran- 1. The competent authorities of the Cont-
45623: omaisten on vaihdettava keskenään sellaisia racting States shall exchange such information
45624: tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän sopi- as is necessary for carrying out the provisions
45625: muksen tai sopimusvaltioiden sopimuksen pii- of this Agreement or of the domestic laws of
45626: riin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsää- the Contracting States concerning taxes
45627: dännön määräysten soveltamiseksi, mikäli tä- covered by the Agreement insofar as the tax-
45628: 28 1988 vp. - HE n:o 101
45629:
45630: män lainsäädännön perusteella tapahtuva vero- ation thereunder is not contrary to the
45631: tus ei ole sopimuksen vastainen. Sopimuksen 1 Agreement. The exchange of information is
45632: artikla ei rajoita tietojen vaihtamista. Sopimus- not restricted by Article 1. Any information
45633: valtion vastaanottamia tietoja on käsiteltävä received by a Contracting State shall be treated
45634: salaisina samalla tavalla kuin tämän valtion as secret in the same manner as information
45635: sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tie- obtained under the domestic laws of that State
45636: toja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille and shall be disclosed only to persons or
45637: tai viranomaisille (niihin luettuina tuomiois- authorities (including courts and administrative
45638: tuimet ja hallintoelimet), jotka määräävät, bodies) involved in the assessment or collection
45639: kantavat tai perivät sopimuksen piiriin kuulu- of, the enforcement or prosecution in respect
45640: via veroja tai käsittelevät näitä veroja koskevia of, or the determination of appeals in relation
45641: syytteitä tai valituksia. Näiden henkilöiden tai to, the taxes covered by the Agreement. Such
45642: viranomaisten on käytettävä tietoja vain tällai- persons or authorities shall use the information
45643: siin tarkoituksiin. Ne saavat ilmaista tietoja only for such purposes. They may disclose the
45644: julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomiois- information in public court proceedings or in
45645: tuimen ratkaisuissa. judicial decisions.
45646: 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten 2. In no case shall the provisions of para-
45647: ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota: graph 1 be construed so as to impose on a
45648: Contracting State the obligation:
45649: a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poik- a) to carry out administrative measures at
45650: keavat tämän sopimusvaltion tai toisen sopi- variance with the laws and administrative prac-
45651: musvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytän- tice of that or of the other Contracting State;
45652: nöstä;
45653: b) antamaan tietoja, joita tämän sopimus- b) to supply information which is not
45654: valtion tai toisen sopimusvaltion lainsäädän- obtainable under the laws or in the normal
45655: nön nojalla taikka säännönmukaisen hallinto- course of the administration of that or of the
45656: menettelyn puitteissa ei voida hankkia; other Contracting State;
45657: c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat lii- c) to supply information which would
45658: kesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen ja disclose any trade, business, industrial,
45659: ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoimin- commercial or professional secret or trade
45660: nassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, process, or information, the disclosure of
45661: joiden ilmaiseminen olisi vastoin yleistä järjes- which would be contrary to public policy
45662: tystä (ordre public). (ordre public).
45663:
45664: 26 artikla Article 26
45665: Diplomaattiset edustajat ja Diplomatic and consular ojjicers
45666: konsulivirkamiehet
45667: Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotukselli- Nothing in this Agreement shall affect the
45668: siin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeu- fiscal privileges of diplomatic agents or consu-
45669: den yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten lar officers under the general rules of interna-
45670: määräysten mukaan myönnetään diplomaatti- tional law or under the provisions of special
45671: sille edustajille tai konsulivirkamiehille. agreements.
45672:
45673:
45674: 27 artikla Article 27
45675: Voimaantulo Entry into force
45676: 1. Sopimusvaltioiden hallitukset ilmoittavat 1. The Governments of the Contracting
45677: toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään tä- States shall notify each other that the constitu-
45678: män sopimuksen voimaantulolle asetetut edel- tional requirements for the entry into force of
45679: lytukset. this Agreement have been complied with.
45680: 2. Sopimus tulee voimaan kolmantenakym- 2. The Agreement shall enter into force
45681: menentenä päivänä siitä päivästä, jona myö- thirty days after the date of the later of the
45682: 1988 vp. - HE n:o 101 29
45683:
45684: hempi 1 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksis- notifications referred to in paragraph 1 and its
45685: ta on tehty, ja sen määräyksiä sovelletaan: provisions shall have effect:
45686: 1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tu- (i) in respect of taxes withheld at source, on
45687: loon, joka saadaan sitä vuotta, jona sopimus income derived on or after 1 January in the
45688: tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuo- calendar year next following the year in which
45689: den tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; the Agreement enters into force;
45690: 2) muiden tulosta suoritettavien verojen (ii) in respect of other taxes on income, for
45691: osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, taxes chargeable for any tax year beginning on
45692: jona sopimus tulee voimaan, lähinnä seuraa- or after 1 January in the calendar year next
45693: van kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai following the year in which the Agreement
45694: sen jälkeen aikaviita verovuosilta. enters into force.
45695:
45696: 28 artikla Article 28
45697: Päättyminen Termination
45698: Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompi- This Agreement shall remain in force until
45699: kumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin terminated by a Contracting State. Either
45700: sopimusvaltio voi viiden vuoden kuluttua siitä Contracting State may terminate the
45701: päivästä, jona sopimus tulee voimaan, irtisa- Agreement, through diplomatic channels, by
45702: noa sopimuksen diplomaattista tietä tekemällä giving notice of termination at least six months
45703: irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuu- before the end of any calendar year following
45704: kautta ennen kunkin kalenterivuoden päätty- after the period of five years from the date on
45705: mistä. Tässä tapauksessa sopimuksen sovelta- which the Agreement enters into force. In such
45706: minen lakkaa: event, the Agreement shall cease to have effect:
45707: 1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tu- (i) in respect of taxes withheld at source, on
45708: loon, joka saadaan sitä vuotta, jona irtisano- income derived on or after 1 J anuary in the
45709: misilmoitus tehdään, lähinnä seuraavan kalen- calendar year next following the year in which
45710: terivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jäl- . the notice is given;
45711: keen;
45712: 2) muiden tulosta suoritettavien verojen (ii) in respect of other taxes on income, for
45713: osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, taxes chargeable for any tax year beginning on
45714: jona irtisanomisilmoitus tehdään, lähinnä seu- or after 1 J anuary in the calendar year next
45715: raavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä following the year in which the notice is given.
45716: tai sen jälkeen aikaviita verovuosilta.
45717: Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, In witness whereof the undersigned, duly
45718: asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekir- authorised thereto, have signed this
45719: joittaneet tämän sopimuksen. Agreement.
45720:
45721: Tehty Jakartassa 15 päivänä lokakuuta 1987 Done in duplicate at Jakarta this 15th day of
45722: kahtena englanninkielisenä kappaleena. October 1987, in the English language.
45723:
45724:
45725: Suomen tasavallan hallituksen For the Government of
45726: puolesta: the Republic of Finland:
45727: Pertti Salolainen Pertti Salolainen
45728:
45729: Indonesian tasavallan hallituksen For the Government of
45730: puolesta: the Republic of Indonesia:
45731: Mochtar
45732: Mochtar
45733: 30 1988 vp. - HE n:o 101
45734:
45735: (Suomennos)
45736:
45737:
45738:
45739:
45740: PÖYTÄKIRJA PROTOCOL
45741:
45742: Allekirjoitettaessa tänään Suomen ja Indo- At the signing of the Agreement for the
45743: nesian välistä sopimusta tuloveroja koskevan avoidance of double taxation and for the
45744: kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja ve- prevention of fiscal evasian with respect of
45745: ron kiertämisen estämiseksi allekirjoittaneet taxes on income, this day concluded between
45746: ovat sopineet, että seuraava määräys muodos- Finland and Indonesia, the undersigned have
45747: taa sopimuksen olennaisen osan. agreed that the following provision shall form
45748: an integral part of the Agreement.
45749:
45750: Sopimuksen 23 artikla With reference to Article 23
45751: Sopimuksen 23 artiklan 3 kappaletta sovel- In respect of paragraph 3 of Article 23 the
45752: lettaessa sopimusvaltioilla on kuitenkin oikeus Contracting States have, however, the right to
45753: soveltaa näiden valtioiden sisäisiä määräyksiä, apply their internal provisions concerning reg-
45754: jotka koskevat oman ja vieraan pääoman suh- ulation of the debt-equity ratio (thin capitalisa-
45755: detta ("thin capitalisation"), toisessa sopimus- tion) in the case of subsidiaries of enterprises
45756: valtiossa olevien yritysten tytäryhtiöiden osal- of the other Contracting State.
45757: ta.
45758:
45759: Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, In witness whereof the undersigned, duly
45760: asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekir- authorised thereto, have signed this Protocol.
45761: joittaneet tämän pöytäkirjan.
45762:
45763: Tehty Jakartassa 15 päivänä lokakuuta 1987 Done in duplicate at Jakarta this 15th day of
45764: kahtena englanninkielisenä kappaleena. October 1987, in the English language.
45765:
45766:
45767: Suomen tasavallan hallituksen For the Government of
45768: puolesta: the Republic of Finland:
45769: Pertti Salolainen Pertti Salolainen
45770:
45771:
45772: Indonesian tasavallan hallituksen For the Government of
45773: puolesta: the Republic of Indonesia:
45774: Mochtar Mochtar
45775: 1988 vp. - HE n:o 102
45776:
45777:
45778:
45779:
45780: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ystävällisissä suhteissa
45781: olevan valtion Suomessa olevan omaisuuden takavarikoimisesta
45782: tai asettamisesta myymis- tahi hukkaamiskiellon alaiseksi anne-
45783: tun lain kumoamisesta
45784:
45785:
45786:
45787:
45788: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45789:
45790: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi vuo- tystä. Lisäksi se vaikeuttaa Suomen liittymistä
45791: delta 1921 oleva laki, joka kieltää ystävällisissä eräisiin kansainvälisiin sopimuksiin.
45792: suhteissa olevan valtion omaisuuden takavari-
45793: koimisen ja asettamisen myymis- ja hukkaa- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
45794: miskieltoon. Tällä alun perin väliaikaiseksi tar- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
45795: koitetulla lailla ei ole enää käytännön merki- on hyväksytty ja vahvistettu.
45796:
45797:
45798:
45799:
45800: PERUSTELUT
45801:
45802: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu Vuonna 1921 annettiin laki ystävällisissä
45803: muutos suhteissa olevan valtion Suomessa olevan
45804: omaisuuden takavarikoimisesta ja asettamises-
45805: Takavarikko sekä myymis- ja hukkaamis- ta myymis- tahi hukkaamiskiellon alaiseksi
45806: kielto ovat väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä, (144/21; jäljempänä vuoden 1921 laki). Lain
45807: joiden tarkoituksena on estää velallista huk- teksti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
45808: kaamasta omaisuuttaan ennen kuin velkoja on "Ystävällisissä suhteissa olevan valtion Suo-
45809: saanut velan maksamiseen velvoittavan tuo- messa olevaa omaisuutta älköön saamisen va-
45810: mion. Vasta tuomion perusteella velkoja voi kuudeksi takavarikoitaka tai asetettako myy-
45811: periä saamisensa ulosottoteitse. Ulosotossa ruis- tahi hukkaamiskiellon alaiseksi".
45812: omaisuus ulosmitataan ja myydään pakkohuu- Lain mukaan vain väliaikaiset turvaamistoi-
45813: tokaupalla perittävänä olevan saamisen suorit- menpiteet, takavarikko sekä myymis- ja huk-
45814: tamiseksi. kaamiskielto, ovat kiellettyjä. Laki ei estä vie-
45815: Takavarikkoon voidaan panna vain irtainta raan valtion omaisuuden ulosmittaamista ja
45816: omaisuutta, myymis- ja hukkaamiskieltoon sen myymistä pakkohuutokaupalla. Ulosottolain
45817: sijaan sekä irtainta että kiinteää omaisuutta. mukaan omaisuus voidaan takavarikoida tai
45818: Takavarikoiminen tapahtuu pääpiirteittäin sa- panna myymis- ja hukkaamiskieltoon myös
45819: malla tavalla kuin ulosmittaus. Takavarikoitu silloin, kun on riita paremmasta oikeudesta
45820: omaisuus otetaan ulosottomiehen haltuun tai omaisuuteen ja omaisuuden haltija saattaa sen
45821: jätetään velallisen hallintaan takavarikoiduksi hukata tai kätkeä. Tässä tapauksessa vuoden
45822: merkittynä. Myymis- ja hukkaamiskiellossa 1921 laki ei estä turvaamistoimenpiteitä.
45823: oleva omaisuus jää velallisen haltuun, mutta Suomi oli lain säätämisen aikaan juuri itse-
45824: hänelle annetaan kirjallinen kielto myydä tai näistynyt ja aloittamassa kaupankäyntiä mui-
45825: muutoin hukata sitä. den maiden kanssa. Vieraan valtion omaisuu-
45826: 381020C
45827: 2 1988 vp. - HE n:o 102
45828:
45829: den takavarikoimisen arvioitiin voivan vaaran- Edellä mainituissa kansainvälisissä sopimuk-
45830: taa kauppasuhteiden kehittymisen. Laki oli sissa täytäntöönpanovallan ulkopuolelle on ra-
45831: aikanaan tarkoitettu väliaikaiseksi. Velkojien jattu valtiollisessa käytössä olevaa omaisuutta.
45832: suoja vieraiden valtioiden maksuhäiriöitä vas- Vuoden 1921 laki sen sijaan sisältää niin sano-
45833: taan oli tarkoitus säännellä kauppasopimuksiin tun absoluuttisen immuniteetin periaatteen. Se
45834: otettavilla määräyksillä. Olojen vakiinnuttua kieltää takavarikoimasta mitään vieraan val-
45835: laki on kuitenkin jäänyt kumoamatta. tion omaisuutta sen käyttötarkoituksesta riip-
45836: Jo lain eduskuntakäsittelyn aikana kiinnitet- pumatta.
45837: tiin huomiota siihen, että Suomen viranomais- Toisen valtion alueella oleva vieraan valtion
45838: ten oikeus puuttua vieraan valtion omaisuuteen omaisuus koostuu yleensä lähetystökiinteistös-
45839: on asia, jota ei voida päättää yksinomaan tä ja muusta sellaisesta omaisuudesta, joka
45840: Suomen sisäisellä lainsäädännöllä. Asiassa on nauttii immuniteettia. Silloin kun valtio har-
45841: otettava huomioon kansainvälisen oikeuden joittaa suoraa ulkomaankauppaa, voi toisen
45842: periaatteet. valtion alueella olla esimerkiksi sieltä ostettuja
45843: Suomessa ei ole yleistä lainsäädäntöä siitä, tavaroita taikka saatavia. Yksityisoikeudellisen
45844: missä tapauksissa tuomioistuimet voivat käsi- sopimuksen osapuolena vieras valtio rinnaste-
45845: tellä vieraaseen valtioon kohdistuvia vaatimuk- taan nykyään yhä useammin yksityiseen henki-
45846: sia ja milloin vieraan valtion omaisuuteen voi- löön. Vieras valtio ei siten voi immuniteettiinsa
45847: daan kohdistaa pakkotäytäntöönpanotoimia. vetoamalla estää sopimukseen perustuvan vaa-
45848: Suomea sitovat kuitenkin useat kansainväliset timuksen tutkimista tuomioistuimessa eikä
45849: sopimukset, joissa on määräyksiä toisten valti- myöskään kaupalliseen omaisuuteensa kohdis-
45850: oiden immuniteetista. Vakiintuneiden kansain- tuvaa pakkotäytäntöönpanoa. Turvaamistoi-
45851: välisoikeudellisten periaatteiden mukaan aina- menpiteisiin ei näissäkään tapauksissa voida
45852: kin vieraiden valtioiden sota-alukset ja julkisiin vuoden 1921 lain vuoksi ryhtyä. Tavallisesti
45853: tarkoituksiin käytetyt alukset nauttivat immu- valtiot käyvät kuitenkin kauppaa omistamiensa
45854: niteettia. Tämä periaate on sittemmin vahvis- yhtiöiden, ulkomaankauppajärjestöjen ja mui-
45855: tettu muun muassa Genevessä vuonna 1958 den valtiosta erillisten oikeushenkilöiden väli-
45856: tehdyssa aluemerta ja lisävyöhykettä koskevas- tyksellä, joiden omaisuutta vuoden 1921 lain
45857: sa yleissopimuksessa (SopS 6-7 /65). Lähetys- takavarikointikielto ei koske.
45858: törakennukset ja niissä oleva omaisuus taas Kysymys vieraan valtion immuniteetista on
45859: nauttivat immuniteettia vuoden 1961 diplo- useimmin tullut esille aluksiin kohdistuvien
45860: maattisia suhteita koskevan Wienin yleissopi- vaatimusten yhteydessä. Immuniteettia on kat-
45861: muksen (SopS 3-4/70} nojalla. Sekä valtioi- sottu olevan tarpeen rajoittaa sitä mukaa kuin
45862: den että muiden omistamien ilma-alusten taka- valtiot ovat ryhtyneet harjoittamaan kaupallis-
45863: varikoimista sekä myymis- ja hukkaamiskiel- ta merenkulkua. Useissa kansainvälisissä meri-
45864: toon panemista on rajoitettu merkittävästi oikeutta koskevissa sopimuksissa ei valtioiden
45865: eräiden ilma-alusten vapautuksesta takavari- kaupallisessa käytössä oleville aluksille ole
45866: kosta ja hukkaamiskiellosta annetulla lailla myönnetty koskemattomuutta. Esimerkiksi ai-
45867: (257 149). Lakia sovelletaan ulkomaalaiseen kaisemmin mainitun aluemerta ja lisävyöhyket-
45868: ilma-alukseen, mikäli siitä on vieraan valtion tä koskevan vuoden 1958 Geneven yleissopi-
45869: kanssa erikseen sovittu. Suomi on sitoutunut muksen mukaan rantavaltion täytäntöönpano-
45870: laissa tarkoitettuihin rajoituksiin liittymällä vallan ulkopuolelle on jätetty ainoastaan sota-
45871: Roomassa vuonna 1933 tehtyyn yleissopimuk- alukset ja yksinomaan valtiollisiin tai hallin-
45872: seen ilma-alusten takavarikkoa koskevien eräi- nollisiin tehtäviin käytetyt alukset. Sopimuksen
45873: den säännösten yhdenmukaistamisesta (SopS mukaan ratkaisevaa on aluksen käyttö eikä sen
45874: 23/53) sekä Chicagossa vuonna 1944 tehtyyn omistussuhteet. Muun muassa eräät sosialisti-
45875: kansainväliseen siviili-ilmailun yleissopimuk- set maat, joissa valtio yleensä omistaa myös
45876: seen (SopS 11149). Valtioiden rautatielaitosten kauppa-alukset, ovat kuitenkin toistaiseksi pi-
45877: kansainvälisessä liikenteessä käytetty omaisuus täneet kiinni myös kauppa-alustensa suhteen
45878: on toisen valtion alueella ollessaan suojattu absoluuttisen immuniteetin periaatteesta. Esi-
45879: takavarikoita ja ulosmittaukselta kansainväli- merkiksi Neuvostoliitto on mainittua vuoden
45880: siä rautatiekuljetuksia koskevalla yleissopi- 1958 yleissopimusta ratifioidessaan tehnyt va-
45881: muksella (COTIF) vuodelta 1980 (SopS 4-5/ rauman, jonka mukaan se katsoo kaikkien
45882: 85). alustensa nauttivan immuniteettia.
45883: 1988 vp. - HE n:o 103 3
45884:
45885: Liite
45886:
45887:
45888:
45889: Laki
45890: Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen tuotonoton korkotuesta annetun lain
45891: muuttamisesta
45892:
45893: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45894: muutetaan Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen tuotonoton korkotuesta
45895: 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1053/85) nimike ja 1 §:n 2 momentti, sekä
45896: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi
45897: seuraavasti:
45898:
45899: Voimassa oleva laki Ehdotus
45900:
45901: Laki Laki
45902: Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989
45903: ulkomaisen tuotonoton korkotuesta tuotonoton korkotuesta ja valuuttakurssitappi-
45904: oiden korvaamisesta
45905: 1 § 1§
45906:
45907: Sitoumus korkotuen suorittamisesta voidaan Valtioneuvosto/la on myös oikeus määrää-
45908: antaa myös edellä tarkoitettujen lainojen takai- millään ehdoilla antaa sitoumuksia siitä, että
45909: sinmaksamista varten otettavan lainan osalta. valtio maksaa yhtiön vuosina 1988-1989 otta-
45910: Korkotukea maksetaan kuitenkin enintään 10 mista enintään 3 000 miljoonan markan mää-
45911: vuoden ajan. räisistä ulkomaisista luotoista mahdollisesti ai-
45912: heutuvia valuuttakurssitappioita.
45913: Sitoumus korkotuen suorittamisesta ja va-
45914: luuttakurssitappioiden korvaamisesta voidaan
45915: antaa myös edellä tarkoitettujen lainojen takai-
45916: sinmaksamista varten otettavan lainan osalta.
45917: Korkotukea ja kurssitappioiden korvausta
45918: maksetaan kuitenkin enintään 10 vuoden ajan.
45919:
45920: Tämä laki tulee voimaan päivänä
45921: kuuta 198 .
45922: 4 1988 vp. - HE n:o 102
45923:
45924: Laki
45925: ystävällisissä suhteissa olevan valtion Suomessa olevan omaisuuden takavarikoimisesta ja
45926: asettamisesta myymis- tahi hukkaamiskiellon alaiseksi annetun lain kumoamisesta
45927:
45928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45929:
45930: 1§ 2§
45931: Täten kumotaan ystävällisissä suhteissa ole- Tämä laki tulee voimaan päivänä
45932: van valtion Suomessa olevan omaisuuden taka- kuuta 19
45933: varikoimisesta ja asettamisesta myymis- tahi
45934: hukkaamiskiellon alaiseksi 27 päivänä touko-
45935: kuuta 1921 annettu laki (144/21).
45936:
45937: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
45938:
45939:
45940: Tasavallan Presidentti
45941: MAUNO KOIVISTO
45942:
45943:
45944:
45945:
45946: Oikeusministeri Matti Louekoski
45947: 1988 vp. - HE n:o 102 3
45948:
45949: Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat jou- ta, eikä vuoden 1921 lakia ole aikoihin joudut-
45950: lukuussa 1985 sopimuksen alusten takavari- tu soveltamaan. Muun omaisuuden kuin alus-
45951: koinnin välttämisestä. Sopimuksen mukaan ten suhteen takavarikointikiellolla ei ole käy-
45952: toisen sopimuspuolen lippua käyttävää alusta tännön merkitystä. Nykyään lain voimassa-
45953: ei saa takavarikoida saamisen turvaamiseksi alasta aiheutuu jopa haittaa, sillä viimeaikai-
45954: edellyttäen, että aluksen omistaja tai käyttäjä sen kehityksen johdosta se on joutunut ristirii-
45955: menettelee sopimuksen määräysten mukaisesti. taan kansainvälisen oikeuden periaatteiden
45956: Takavarikon välttämiseksi velallisen on annet- kanssa. Laki myös estää Suomea liittymästä
45957: tava velkojan vaatimuksesta kirjallinen sitou- eräisiin merioikeudellisiin ja valtioiden toimi-
45958: mus ja vakuus saamisen suorittamisesta sekä valtaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
45959: nimettävä etukäteen toisen sopimuspuolen alu- Edellä esitetyistä syistä vuoden 1921 laki
45960: eella oleva edustaja oikeudenkäyntiä tai väli- olisi tarkoituksenmukaista kumota, jolloin oi-
45961: miesmenettelyä varten. Hallitus on antanut keus takavarikoida tai panna myymis- ja huk-
45962: eduskunnalle esityksen mainitun sopimuksen kaamiskieltoon vieraan valtion omaisuutta
45963: eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 52/ määräytyisi Suomea velvoittavien valtiosopi-
45964: 1988 vp.). Vuoden 1921 laki on sikäli ristirii- musten ja kansainvälisen oikeuden yleisten pe-
45965: dassa mainitun sopimuksen kanssa, että laki riaatteiden nojalla.
45966: estää neuvostoliittolaisten alusten takavari-
45967: koinnin silloinkin, kun se olisi sopimuksen
45968: mukaan mahdollista.
45969: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
45970: Brysselissä solmittiin vuonna 1967 alushypo- tukset
45971: teekkia ja meripanttioikeutta koskeva kansain-
45972: välinen yleissopimus. Sopimuksen mukaan Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
45973: vain julkisiin tarkoituksiin käytetyt, valtioiden
45974: omistamat, käyttämät tai varustamat alukset
45975: nauttivat immuniteettia. Suomi on allekirjoit-
45976: tanut sopimuksen ja yhteistyössä muiden poh- 3. Voimaantulo
45977: joismaiden kanssa muuttanut merilain meri-
45978: panttioikeutta koskevia säännöksiä sopimuk- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulevaksi voi-
45979: sen periaatteiden mukaisiksi (laki merilain maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
45980: muuttamisesta, 646175). Suomi ei kuitenkaan on hyväksytty ja vahvistettu.
45981: ole liittynyt sopimukseen. Vuoden 1921 laki
45982: tekee meripanttioikeuden toteuttamisen valtioi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45983: den omistamiin kauppa-aluksiin vaikeaksi. kunnan hyväksyttäväksi näin kuuluva lakieh-
45984: Turvaamistoimenpiteiden kohdistaminen dotus:
45985: vieraan valtion omaisuuteen on poikkeuksellis-
45986: 1988 vp. - HE n:o 103
45987:
45988:
45989:
45990:
45991: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Vientiluotto
45992: Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen luotonoton korkotuesta
45993: annetun lain muuttamisesta
45994:
45995:
45996:
45997:
45998: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45999:
46000: Esityksessä ehdotetaan, että valtio voisi kor- takurssitappioita. Lisäksi lain nimike ehdote-
46001: vata Suomen Vientiluotto Oy:lle yhtiön vuoden taan muutettavaksi.
46002: 1989 loppuun mennessä ottamista enintään Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
46003: 3 000 miljoonan markan määräisistä ulkomai- maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se
46004: sista luotoista mahdollisesti aiheutuvia valuut- on hyväksytty ja vahvistettu.
46005:
46006:
46007:
46008:
46009: PERUSTELUT
46010:
46011: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut valuutan määräisinä luottoina. Yhtiö on pyrki-
46012: muutokset nyt suojautumaan valuuttakurssiriskiä vastaan
46013: pääasiassa ottamalla luotot vientikauppojen
46014: Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitustarve ka- rahoittamiseen käytettävinä valuuttoina. Tä-
46015: tettiin vuoden 1980 loppuun saakka pääosin män johdosta toiminnassa ei ole toistaiseksi
46016: yhtiön liikkeeseen laskemilla debentuurilainoil- syntynyt merkittäviä kurssitappioita. Yhtiön
46017: la. Näitä markkamääräisiä lainoja merkitsivät toiminnan kasvaessa sekä viennin rakenteen ja
46018: valtio ja yhtiön osakkaana olevat pankit. Vuo- rahoituskeinojen monipuolistuessa voi olla pe-
46019: desta 1981 lähtien valtion osuus yhtiön deben- rusteltua rahoittaa luottoja myös muina kuin
46020: tuurilainoista korvattiin ulkomaisella ottolai- antolainauksessa käytettävinä valuuttoina. Täl-
46021: nauksella, josta aiheutuvat korkokustannukset löin kuitenkin vientikauppojen rahoittamisessa
46022: on osittain maksettu valtion varoista Suomen voi aiheutua yhtiölle kohtuuttomia valuutta-
46023: Vientiluotto Oy:n ulkomaisen tuotonoton kor- kurssiriskejä. Yhtiön kansainvälisen luottokel-
46024: kotuesta annettujen lakien (1029/80, 936/82, poisuuden ylläpitäminen ei salli liian suurien
46025: 86/84, 900/84 ja 1053/85) nojalla. Rahoitus- kurssiriskien ottamista. Tämän vuoksi esite-
46026: järjestelmän muuttamisen tavoitteena oli vien- tään kurssiriskeiltä suojautumiseksi valtioneu-
46027: nin rahoituksen kehittäminen ja vientiteollisuu- vostolle annettavaksi oikeus harkintansa mu-
46028: den kilpailuaseman turvaaminen siten, että kaan antaa yhtiölle sitoumuksia kurssitappioi-
46029: Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää lainat den korvaamisesta.
46030: toimitusluottojen rahoittamiseen samana va-
46031: Suomen Vientiluotto Oy:n ottolainauksen
46032: luuttana, jona vientikauppa tehdään, sekä lisä-
46033: määrä oli 30.6.1988 noin 10 miljardia mark-
46034: tä ulkomaan rahan määräisten luottojen myön-
46035: kaa, josta valtaosa oli ulkomaista luotonottoa.
46036: tämistä suoraan ulkomaisille ostajille tai niiden
46037: pankeille. Edellä mainitusta lainmuutosehdotuksesta
46038: Pääosan antolainauksen rahoittamiseen tar- johtuen esitetään myös lain nimike muutetta-
46039: vitsemistaan varoista yhtiö hankkii ulkomaan vaksi.
46040: 381175V
46041: 2 1988 vp. - HE n:o 103
46042:
46043: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- mahdollisuuksien mukaan käyttämällä luotan-
46044: tukset otossaan ns. valuuttakorijärjestelyjä ja valuu-
46045: tanvaihtosopimuksia sekä muita suojautumis-
46046: Valtioneuvoston sitoumuksia valuuttakurssi- toimenpiteitä.
46047: tappioiden korvaamiseksi ehdotetaan annetta-
46048: vaksi yhtiön vuoden 1989 loppuun mennessä
46049: ottamille yhteensä enintään 3 000 milj. markan 3. Voimaantulo
46050: ulkomaisille luotoille.
46051: Tästä luotanotosta aiheutuvia korvauksia ei Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
46052: voida täsmällisesti arvioida, koska kurssiris- dollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväk-
46053: keistä valtiolle aiheutuva vastuu riippuu luo- sytty ja vahvistettu.
46054: tonotossa käytettävistä valuutoista ja niiden
46055: kurssikehityksestä. Tarkoituksena on kuiten- Edellä olevan perusteella annetaan eduskun-
46056: kin, että yhtiö pyrkii rajoittamaan kurssiriskiä nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46057:
46058:
46059:
46060: Laki
46061: Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen luotonolon korkotuesta annetun lain
46062: muuttamisesta
46063:
46064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46065: muutetaan Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen luotanoton korkotuesta
46066: 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1053/85) nimike ja 1 §:n 2 momentti, sekä
46067: lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi
46068: seuraavasti:
46069:
46070: Laki
46071: Suomen Vientiluotto Oy:n vuosien 1986-1989 luotonolon korkotuesta ja valuuttakurssitappioi-
46072: den korvaamisesta
46073:
46074: 1§ luuttakurssitappioiden korvaamisesta voidaan
46075: antaa myös edellä tarkoitettujen lainojen takai-
46076: Valtioneuvostolla on myös oikeus määrää- sinmaksamista varten otettavan lainan osalta.
46077: millään ehdoilla antaa sitoumuksia siitä, että Korkotukea ja kurssitappioiden korvausta
46078: valtio maksaa yhtiön vuosina 1988-1989 otta- maksetaan kuitenkin enintään 10 vuoden ajan.
46079: mista enintään 3 000 miljoonan markan mää-
46080: räisistä ulkomaisista luotoista mahdollisesti ai-
46081: heutuvia valuuttakurssitappioita. Tämä laki tulee voimaan päivänä
46082: Sitoumus korkotuen suorittamisesta ja va- kuuta 198 .
46083:
46084: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
46085:
46086:
46087: Tasavallan Presidentti
46088: MAUNO KOIVISTO
46089:
46090:
46091:
46092:
46093: Ministeri Pertti Salolainen
46094: